ja tietoa sijoittajille

Tilinpäätös

2025

SISÄLLYS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Panostaja Oyj:n hallituksen toimintakertomus 4

Tunnuslukujen laskentakaavat 11

PANOSTAJA OYJ:N KESTÄVYYSSELVITYS

Yleiset tiedot 12

Laatimisperusteet 12

Hallinto 13

Strategia 16

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 23

Ympäristö 32

EU-Taksonomia 32

Ilmastonmuutos 36

Pilaantuminen 41

Resurssien käyttö ja kiertotalous 42

Sosiaalinen 44

Oma työvoima 44

Kuluttajat ja loppukäyttäjät 52

Liiketoiminnan harjoittaminen 54

Yrityskulttuuri ja toimintaa ohjaavat periaatteet 54

Tavoitteet ja toimenpiteet 2025 56

2025 Tilinpäätös

ja tietoa sijoittajille

TILIKAUDELTA 1.11.2024–31.12.2025

TILINPÄÄTÖS 2025

Konsernin tuloslaskelma 57

Konsernin tase 58

Konsernin rahavirtalaskelma 59

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 60

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 61

Emoyhtiön tuloslaskelma 87

Emoyhtiön tase 87

Emoyhtiön rahoituslaskelma 88

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 88

Emoyhtiön hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen

käsittelyksi ja voitonjaoksi 93

Emoyhtiön hallituksen allekirjoitukset 93

Tilinpäätösmerkintä 93

Tilintarkastuskertomus 94

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus 98

SIJOITTAJATIETOA

Tietoa osakkeista 100

Hallinto ja yhtiökokous 100

Osakkeen vaihto sekä kurssit 101

Suurimmat osakkeenomistajat 102

TILIKAUDEN TULOS

–

3,0 M€

LIIKEVAIHTO

146 M€

HENKILÖSTÖ

1 051

Panostaja-konserni

2025 2024

Liikevaihto, M€ 146,4 126,3

Liikevoitto, M€ 0,2 1,8

Tulos ennen veroja, M€ -2,5 -3,8

Tulos jatkuvista liiketoiminnoista, M€ -2,4 -3,9

Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista, M€ -0,6 0,7

Tilikauden tulos, M€ -3,0 -3,2

Osakekohtainen tulos, laimentamaton, € -0,056 -0,075

Oma pääoma/osake, € 0,49 0,54

Liikevoiton

jakauma

M€

Konserni

yhteensä

0,2

–1

–2

–3

1,2

Grano

Oscar

Soft-

ware

0,7

1,2

CoreHW

–2,8

Muut

–0,1

Lenio

Liikevaihdon

jakauma

%-OSUUS

82 %

8 %

0 %

10 %

Grano

CoreHW

Lenio

Oscar

Software

Panostaja Oyj:n hallituksen

toimintakertomus

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS

Panostaja-konsernin tilikausi 1.11.2024-31.12.2025 oli poikke-

uksellisesti 14 kuukauden mittainen, eikä se siten ole vertailu-

kelpoinen edellisen tilikauden 1.11.2023-31.10.2024 12 kuukau-

den lukuihin nähden. Lenio on uusi segmentti ja se on yhdistelty

konserniin 1.6.2025 alkaen. Hygga poistui erillisenä segment-

tinä, kun Hyggan klinikkaliiketoiminta katsauskaudella myytiin.

Klinikkaliike toiminta on esitetty lopetetuissa liiketoiminnoissa ja

muu Hyggan liiketoiminta osana Muut-segmenttiä.

Konsernin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 146,4 milj.

euroa (126,3 milj. euroa). Oscar Softwaren, CoreHW:n ja Granon

liike vaihto ylitti edellisvuoden tason. Lenio on yhdistelty konser-

niin 1.6.2025 alkaen, eikä sille ole vertailutietoja. Oscar Softwaren

jatkuva laskutteisten ohjelmistotuotteiden sopimusarvo (ARR)

kehittyi tilikaudella myönteisesti. CoreHW:n liikevaihto kas-

voi etenkin suunnittelupalveluiden vahvan kehityksen ansiosta.

Granon markkinatilanne pysyi katsauskaudella vaikeana, yhtiön

tuotelinjakohtaisissa kehityksissä on myös selkeitä eroja.

Konsernin liikevoitto heikkeni vertailuvuoteen nähden ja oli

0,2 milj. euroa (1,8 milj. euroa). Sijoituskohteista vain CoreHW

ylitti vertailukauden liikevoittotasonsa. Oscar Softwaren tili-

kauden kannattavuutta rasitti osaltaan organisaatiomuutokseen

ja toimitilan vaihtoon sekä konesalikumppanin vaihtoon liitty-

vät kertaluontoiset kulut. Lenion katsauskauden tulosta rasitti

yritys järjestelyyn liittyvät kustannukset sekä yrityshankinnan

PPA-poistot. CoreHW:n merkittävin kannattavuuden parantumi-

seen vaikuttanut tekijä oli suunnittelupalveluiden vahva asiakas-

projektiaktiviteetti koko tilikauden ajan. Grano jatkoi tilikauden

aikana toiminnan tehostamista, mutta heikkona jatkunut kysyntä-

tilanne toi painetta kannattavuuden kehitykselle.

Viennin osuus liikevaihdosta oli 8,6 milj. euroa eli 5,9 % (7,5 milj.

euroa eli 5,9 %).

Panostaja hankki tilikaudella liikkuvan työn toiminnan-

ohjauksen SaaS-ratkaisua tarjoavan Lenio Oy:n osake-enemmis-

tön sekä teki sopimuksen Hyggan klinikkaliiketoiminnan myyn-

nistä. Tilikauden aikana Grano myi enemmistöomistuksensa

Grano Diesel Oy:stä yhtiön toimivalle johdolle.

Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -2,5 milj.

euroa (-5,5 milj. euroa). Vertailukauden rahoituskuluihin sisältyy

KotiSun Groupin myynnin yhteydessä annetun noin 3,1 miljoonan

euron lainasaamisten alaskirjaus.

Konsernin maksuvalmius säilyi ennallaan ja liiketoiminnan

kassavirta oli 12,6 milj. euroa (12,3 milj. euroa) positiivinen.

Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 1.051

(1.135). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 992

(1.081).

Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,0 milj. euroa

(0,0 milj. euroa). Liiketappio oli -2,6 milj. euroa (-2,1 milj. euroa).

Emoyhtiön tilikauden tulos oli -10.5 milj. euroa (-10,9 milj. euroa).

Tulosta rasittaa tilikaudella tehdyt alaskirjaukset.

Tilikaudelta 2024 ei maksettu osinkoa.

KONSERNIRAKENNE

Panostaja Oyj allekirjoitti 12.6.2025 sopimuksen, jossa Panos-

taja osti Lenio Oy:n osakkeita sen omistajilta sekä teki sijoituksen

yhtiöön. Panostajan kokonaissijoitus oli 2,4 milj. euroa. Panostajan

omistusosuus transaktion jälkeen Lenio Oy:ssa on noin 55 %.

Hygga Oy allekirjoitti 27.10.2025 sopimuksen Hyggan klinikka-

liiketoiminnan myynnistä PlusTerveys Hammasklinikat Oy:lle.

Liike toimintakaupan myötä klinikkaliiketoiminnan henkilöstö siir-

tyy PlusTerveyden palvelukseen ja liiketoiminta jatkuu nykyisissä

tiloissa Helsingin Kampissa. Kauppa on toteutettu suunnitelmien

mukaan katsauskauden jälkeen 28.2.2026. Jatkossa Hyggaan jäl-

jelle jäänyt liiketoiminta esitetään osana ”Muut” -segmenttiä.

Grano allekirjoitti 31.10.2025 sopimuksen omistamansa tytär-

yhtiön, Grano Diesel Oy:n osake-enemmistön myynnistä yhtiön

toimitusjohtajan Marko Toivosen omistuksessa olevalle Scope

Marketing Oy:lle. Kauppa toteutettiin ja omistusoikeus osakkeisiin

siirtyi myyjälle 12.11.2025.

PANOSTAJA-KONSERNIN

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Panostaja-konsernin segmentointi perustuu enemmistöomistuk-

sessa oleviin sijoituskohteisiin. Sijoituskohteita myös seurataan

erillisinä liiketoimintoina. Panostajan enemmistöomistuksessa

olevat sijoituskohteet muodostavat yhtiön liiketoiminta segmentit.

Näiden lisäksi on Muut-segmentti, jossa raportoidaan konsernin

emoyhtiö mukaan lukien osakkuusyhtiöt ja kohdistamattomat

erät sekä Hyggan palveluliiketoiminta. Panostaja –konsernin liike-

toimintasegmentit ovat Oscar Software, Lenio, CoreHW ja Grano

sekä Muut.

Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnalli-

siin segmentteihin.

OSCAR SOFTWARE

Oscar Software on toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) kehityk-

seen ja erilaisten liiketoimintapalvelujen tarjontaan erikoistu-

nut ohjelmistopalveluyritys. Monipuolisten toiminnanohjausjär-

jestelmien lisäksi Oscar tarjoaa taloushallinto- ja HR-palveluita

sekä verkkokaupan ohjelmistoja ja verkkoliiketoiminnan palve-

luita. Oscarin tarjoamat ratkaisut ja palvelut muodostavat yhte-

näisen liiketoiminta-alustan, jonka toiminnot kommunikoivat

keskenään reaaliaikaisesti mahdollistaen tiedon ajantasaisuu-

den. Oscarilla on laaja asiakaskanta, johon kuuluu pk-yrityksiä

eri toimialoilta. Yhtiöllä on noin 800 asiakasta ja sen pääkonttori

on Tampereella sekä toimipisteet Espoossa ja Raisiossa. Yhtiön

toimitusjohtajana toimii Jakke Vyyryläinen. Panostajan omistus-

osuus segmentistä oli katsauskauden lopussa 58,1 %.

Oscar Softwaren katsauskauden liikevaihto oli 14,1 milj. euroa

(12,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 1,2 milj. euroa (1,4 milj. euroa).

Oscarin asiakkaista tukkukaupan alalla taloudellinen tilanne on

ollut erityisen vaikea, kun taas teollisuudenalan tilanne kehittyi

etenkin loppuvuotta kohden parempaan suuntaan. Asiakkaiden

Hallituksen toimintakertomus

investointipäätösten teossa näkyy edelleen hitautta epävarman

taloustilanteen seurauksena. Uusasiakashankinnassa onnistuttiin

kuitenkin selkeästi paremmin kuin edellisenä vuonna. Yhtiön stra-

tegisena painopisteenä olevan jatkuvalaskutteisen ohjelmisto-

liikevaihdon kasvu jatkui hyvänä, mutta asiantuntijatyömyynnin

kehitys oli tilikaudella heikkoa.

Yhtiössä toteutettiin vuoden aikana organisaatio muutos,

jonka myötä yhtiö siirtyi liiketoimintarakenteesta prosessi-

organisaatioon. Samalla myös Oscarin strategiaa tarkennettiin.

Katsaus kauden aikana Oscar vaihtoi konesalikumppaniaan aiem-

paa suurempaan toimijaan. Muutos mahdollistaa yritykselle ja

sen asiakkaille merkittävän osaamislisän. Uusi konesali on hiili-

neutraali, mikä on tärkeä ympäristöteko.

Tilikauden keskeisiä teemoja oli toiminnanohjausjärjestelmä

Oscar P1:n strategian mukaiset kehitysaskeleet. Järjestelmän

ensimmäiset pilotit toteutettiin kesäkuussa, ja tuotantokäyttöön

Oscar P1 pääsi tilikauden lopulla. Syksyn alihankintamessuilla

Oscar lanseerasi Oscar P1:n tuotannon ohjaamon, joka on uusi,

reaaliaikainen tapa hallita tuotantoa. Asiakaspalaute Oscar P1:stä

on ollut positiivista.

Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 113 (118).

LENIO

Lenio on SaaS-ohjelmistoyritys, joka tarjoaa liikkuvaa kenttätyötä

tekeville pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua toiminnan-

ohjausjärjestelmää. Leniolla on yli sadan pk-yrityksen asiakas-

kunta eri toimialoilta muun muassa asennus-, asiantuntija-,

kunnossa pito- ja rakennusalalta sekä energia- ja turvallisuus-

alalta. Lenion kotipaikka on Tampereella. Yhtiön toimitus johtajana

toimii Simo Mäkinen. Panostajan omistusosuus segmentistä oli

katsauskauden lopussa 54,9 %.

Panostaja hankki Lenion osake-enemmistön kesäkuussa

2025 ja se on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.6.2025 alkaen.

Lenion liikevaihto oli 0,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto -0,1 miljoo-

naa euroa. Katsauskauden tulosta rasittaa yritysjärjestelyyn liitty-

vät kustannukset sekä yrityshankinnan PPA-poistot.

Lenio on tilikauden aikana yhteistyössä Panostajan kanssa

luonut uutta strategiaansa: keskeisenä tavoitteena on kasvat-

taa Lenio uuteen kokoluokkaan kotimarkkinassa ja tähdätä pit-

källä tähtäimellä kansainväliseen kasvuun vahvasti skaalautu-

valla liiketoimintamallilla. Lenio panosti strategiansa mukaisesti

markkinointinsa kehittämiseen tilikauden aikana. Leniolle luotiin

uusi markkinointistrategia vuodelle 2026, ja sen myötä tavoitel-

laan merkittäviä tuloksia toiselta vuosipuoliskolta lähtien. Lisäksi

yhtiöön palkattiin uusi mobiilikehityksen osaaja, tukemaan yhti-

ölle tärkeää strategian painopistealuetta.

Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 10.

COREHW

CoreHW tarjoaa korkean lisäarvon suunnittelupalveluita RF IC

-toimialueella toteuttaen RF-mikropiirejä ja antenniteknologiaa

sekä tarjoamalla niihin liittyviä konsultointipalveluita. Yhtiön liike-

toiminta jakaantuu suunnittelupalveluihin, omien mikro piirien

ja lisensoitavien teknologioiden (IP) kehitykseen sekä sisätila-

paikannuksen moduuli- ja laiteliiketoimintaan. CoreHW:lla on

toimistot neljällä paikkakunnalla: Tampereella, Helsingissä,

Oulussa ja Turussa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tomi-Pekka

Takalo. Panostajan omistusosuus segmentistä oli katsauskauden

lopussa 54,8 %.

CoreHW:n katsauskauden liikevaihto oli 11,7 milj. euroa

(8,6 milj. euroa). Katsauskauden liikevoitto oli 0,7 milj. euroa

(-0,1 milj. euroa). Sekä suunnittelupalveluliiketoiminta (DS) että

moduuli- ja laiteliiketoiminta (RTLS) kehittyivät suunnitellusti.

Merkittävin kannattavuuden parantumiseen vaikuttanut tekijä oli

suunnittelupalveluiden vahva asiakas projektiaktiviteetti koko tili-

kauden ajan.

Mikropiirien suunnittelupalveluiden ja IP-lisensioinnin (DS)

liike toiminnassa vuosi 2025 oli erinomainen, mitä siivitti varsinkin

uusi strateginen asiakkuus ajoneuvoteollisuudessa. Asiakas-

kysyntä on ollut hyvällä tasolla, ja töitä on tehty hyvällä kapa-

siteettiasteella koko katsauskauden ajan. Kilpailu alan huippu-

osaajista on edelleen kovaa, mutta yhtiössä henkilöstön

tyytyväisyys oli erinomaisella tasolla ja vaihtuvuus on saatu

pidettyä alhaisena.

Sisätilapaikannuksen moduuli- ja laitemyyntiliike toimin-

nassa (RTLS) CoreHW jatkoi aktiivisesti omien tuotteidensa

kehittämistä ja kaupallistamista. Myös tässä liiketoiminnassa

vuosi 2025 oli onnistumisten vuosi. CoreHW:n tuote sertifioi-

tiin avainmarkkinoille Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Yritys panosti

ohjelmisto kehitykseen, jonka avulla asiakkaille voidaan tarjota

kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja, joille on tunnistettu kysyn-

tää muun muassa Japanin markkinoilla. CoreHW:n tuote ratkaisu

on saanut hyvän vastaanoton, ja useassa japanilaisessa asi-

akkuudessa on meneillään proof of concept -vaihe. Vuonna

2026 tavoitteena on aloittaa kaupalliset installaatiot Japanissa.

Yhdysvalloissa CoreHW:n teknologia on jo käytössä kolmessa

terveydenhuollon yksikössä/sairaalassa.

Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 88 (73).

GRANO

Grano on Suomen monipuolisin markkinointiviestinnän osaaja,

joka toteuttaa asiakkaan myyntiä, brändiä ja tulosta edistäviä

markkinoinnin ja viestinnän ratkaisuja vastuullisesti ja tuloksek-

kaasti erilaisille painetuille ja digitaalisille pinnoille. Yhtiön pal-

velut kattavat kaikki liiketoimintaa tukevat sisältöhankkeet alusta

loppuun, luovasta suunnittelusta tuotantoon, julkaisuun, tulosten

mittaamiseen ja aineistonhallintaan – kaikissa asiakkaan kohde-

yleisölle olennaisissa digi- ja printtikanavissa. Grano palvelee Suo-

messa 20 paikkakunnalla. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla.

Konsernin toimitusjohtajana toimii Mika Vihervuori. Panostajan

omistusosuus konsernista oli katsauskauden lopussa 55,2 %.

Granon liikevaihto oli 119,6 milj. euroa (104,6 milj. euroa).

Granon liikevoitto oli 1,2 milj. euroa (3,0 milj. euroa).

Granon markkinatilanne oli tilikaudella 2025 kokonaisuudes-

saan vaikea. Yhtiö onnistui kuitenkin vahvistamaan markkina-

asemaansa heikentyneistä suhdanteista huolimatta. Palvelui-

Hallituksen toimintakertomus

den kysyntä vaihteli tilikauden aikana merkittävästi sekä eri

vuosi neljännesten että eri tuotealueiden välillä. Liiketoimin-

noista katsauskaudella voimakkaimmin kasvoivat Suurkuva sekä

Pakkaus- ja etikettiliiketoiminta. Lisäksi Digitaaliset palvelut,

Markkinointilogistiikka ja markkinoinnin tuotantopalvelut jatkoi-

vat kasvuaan. Sen sijaan arkkipainamisen ja rakentamisen paino-

palveluiden volyymit jatkoivat laskuaan.

Yhtiössä käynnistettiin heikentyneen markkinatilanteen

vuoksi marraskuussa 2024 muutosneuvottelut, tavoitteena kan-

nattavuuden parantaminen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn vah-

vistaminen. Neuvottelut saatiin päätökseen tammikuussa 2025,

ja niiden seurauksena päättyi 50 työtehtävää. Toimet ovat osa

Granon pidempiaikaista toiminnan kehittämistä ja rakenteellista

tehostamista. Muutoksilla haettiin noin 3 miljoonan euron vuosit-

taisia säästöjä.

Vuonna 2025 Grano valmisteli päivitettyä strategiaa. Keväällä

2025 aloitettu strategiatyö jatkui uuden toimitusjohtajan, Mika

Vihervuoren, johdolla loppuvuoden ajan. Uudessa strategiassa

on kaksi kasvualuetta: näkyvyys- ja pakkausliiketoiminta. Näky-

vyysliiketoiminta kattaa graafisen viestinnän kokonaisvaltaiset

ratkaisut. Pakkausliiketoiminnan saralla Grano investoi uuteen

liimalinjaan, jolla voidaan tehdä tuotteita yhä tehokkaammin ja

valmistaa pakkauksia esimerkiksi lääketeollisuuden tarpeisiin.

Grano näkee myös tällä liiketoiminta-alueella mielenkiintoisia

kasvumahdollisuuksia.

Strategian painopisteiden lisäksi Granon fokus on alkaneena

vuonna edelleen vahvasti kannattavuuden parantamisessa.

Alkaneella tilikaudella toteutetaan organisaatiomuutos, jonka

tavoitteena on tehdä Granosta yhä vahvemmin asiakaslähtöi-

nen tuotanto keskeisyyden sijaan. Organisaation uudistamiseksi

uuden strategian mukaiseksi ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn

vahvistamiseksi Grano tiedotti katsauskauden jälkeen 25.2.2026

aloittavansa muutosneuvottelut. Suunnitelmien toteutuessa,

ne voisivat johtaa arviolta enintään 45 henkilön työsuhteen irti-

sanomiseen. Suunnitelluilla rakenne- ja organisaatiomuutok-

silla arvioidaan saavutettavan noin 3 miljoonan euron vuotuiset

kustan nussäästöt.

Grano on tehnyt jo pitkään korkeatasoista ja systemaat-

tista vastuullisuustyötä. Yhtiön tavoitteena on olla toimi-

alansa ympäristö vastuullisin toimija. Työ on palkittu kultaisella

EcoVadis-merkillä. Arvostettu merkki on osoitus yhtiön sitoutu-

misesta vastuullisuustyön jatkuvalle kehittämiselle. Osoituksena

sosiaalisen vastuullisuuden panostuksista Granolla on ISO 45001

-sertifikaatti työterveydestä ja -turvallisuudesta.

Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 707 (778).

MUUT

Panostaja tiedotti lokakuussa 2025 sopimuksen Hyggan klinikka-

liiketoiminnan myynnistä PlusTerveys Hammasklinikat Oy:lle. Lii-

ketoimintakaupan myötä Hygga poistui Panostajan raportoitavista

segmenteistä, ja myydyn klinikkaliiketoiminnan luvut on esitetty

lopetettujen liiketoimintojen rivillä. Hygga Oy:hyn jäänyt palvelu-

liiketoiminta esitetään jatkossa osana Muut-segmentin lukuja.

Muut -segmentin liikevaihto oli 0,7 milj. euroa (1,1 milj. euroa).

Liikevoitto oli -2,8 milj. euroa (-2,4 milj. euroa). Katsauskaudelta

raportoi yksi osakkuusyhtiö Gugguu Group Oy. Raportoitavan

osakkuusyhtiön tulosvaikutus katsauskaudella oli -0,2 milj. euroa

(-0,1 milj. euroa), joka esitetään omalla rivillään konsernin tuloslas-

kelmassa. Gugguu Group Oy:n osakkeisiin tehtiin konserni-

tilinpäätöksessä 0,5 milj. euron arvonalennus.

RAHOITUS

Liiketoiminnan kassavirta parani ja oli 12,6 milj. euroa (12,3 milj.

euroa). Maksuvalmius säilyi tyydyttävänä. Konsernin raha-

varat olivat 6,5 milj. euroa (9,1 milj. euroa) ja korolliset netto-

velat 38,6 milj. euroa (39,3 milj. euroa). Nettovelkaantumisaste oli

82,2 % (79,3 %). Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella oli-

vat -2,5 milj. euroa (-5,5 milj. euroa), eli 1,7 % (4,3 %) liikevaihdosta.

Vertailukauden rahoituskuluihin sisältyy 3,1 milj. euron laina-

saamisen alaskirjaus.

Konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa

38,2 % (37,8 %). Oman pääoman tuotto oli -6,3 % (-6,3 %). Sijoitetun

pääoman tuotto oli -0,5 % (-0,4 %).

INVESTOINNIT SEKÄ KEHITYSMENOT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat katsauskaudella 6,7 milj. euroa

(3,8 milj. euroa), eli 4,6 % (3,0 %) liikevaihdosta. Investoinnit kohdis-

tuivat pääasiassa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Inves-

toinnit eivät sisällä IFRS 16 mukaista käyttöomaisuutta. Kehitys-

menoja aktivoitiin tilikaudella 3,2 milj. euroa (2,5 milj. euroa).

LÄHIPIIRILAINAT JA –VASTUUT

Tilinpäätöshetkellä ei ollut lainoja lähipiiriin kuuluville konser-

nin ulkopuolisille yhtiölle. Johdolle annettujen lainojen summat

ja pääasialliset lainaehdot on esitetty liitetiedossa 34. Emoyhtiön

tytär- ja omistusyhteysyrityksille antamat lainat on esitetty emo-

yhtiön liitetiedoissa kohdassa 2.5.1.

RISKIT

Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoiminta-

mahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomai-

set liiketaloudelliset riskit liittyvät sijoituskohteiden markkina- ja

kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yritys-

kauppoihin ja näiden rahoitukseen liittyviin riskeihin.

Panostajan viisi enemmistöomistuksessa olevaa sijoitus-

kohdetta toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei kon-

sernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen

sijoituskohteen kehityksestä ja tuloksesta, mutta suhdanne-

tilanteesta riippuen ja sijoituskohteen kasvaessa sen merkitys

koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennai-

nen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti

yksittäisestä asiakkaasta riippuvaisia, mutta yksittäisen sijoitus-

kohteen tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkit-

tävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.

Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä

suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityk-

sellä voi olla merkittävä vaikutus. Yleinen suhdannekehitys sekä

eri sijoituskohteiden kysyntätilanteiden kehitys sisältää epä-

varmuutta geopoliittisen ja makrotaloudellisen tilanteen mah-

dollisesti aiheuttamien vaikeasti ennakoitavien talousvaikutusten

osalta. Lähi-idän konfliktin ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan

sekä siihen liittyvien talouspakotteiden ja geopoliittisten jännit-

teiden vaikutukset lisäävät yleistä taloudellista epävarmuutta

Suomessa ja globaalisti, millä voi olla negatiivisia vaikutuksia sijoi-

tuskohteiden kysyntätilanteeseen tai materiaalien saatavuuteen

ja siten materiaalihintoihin ja toimituskykyyn. Lähi-idän konfliktin

Hallituksen toimintakertomus

pitkittymisen mahdollisesti aiheuttamat makrotalou delliset vai-

kutukset voivat olla vaikeasti ennakoitavissa. Epävarma inflaatio-

näkymä voi vaikuttaa merkittävän negatiivisesti kuluttajien osto-

voimaan ja yritysten investointihalukkuuteen, mikä voi heikentää

sijoituskohteidemme kysyntätilannetta. Konsernin tulokseen ja

kehitykseen vaikuttaa myös kausiluonteisuus. Kilpailu tilanteen

jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle sijoitus kohteelle

tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen

tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen sijoituskohteet

kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti.

Lisäksi eri sijoituskohteiden liiketoiminnassaan käyttämien raaka-

aineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi

yksittäisen sijoituskohteen taloudelliseen tulokseen ja kehityk-

seen, ja nykyisenkaltaisessa epätavallisessa markkinaympäris-

tössä mahdollisesti merkittävästi myös koko konsernin kehityk-

seen ja tulokseen.

Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaa-

listi ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja

luottotappioriskillä, mutta yksittäisen sijoituskohteen taloudelli-

seen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä

vaikutus. Konserni ja sen eri sijoituskohteet ovat pyrkineet suo-

jautumaan näiltä riskeiltä merkittäviltä osin eri tavoin, mutta aina

suojautuminen ei ole mahdollista.

Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa kon-

sernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulok-

seen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa tai

sitouttamisessa epäonnistutaan. Riskeihin varaudutaan vahvis-

tamalla sijoituskohteiden organisaatiota, kehittämällä sijoitus-

kohteiden johtoryhmätyöskentelyä, tavoitekeskustelukäytän-

töjä, sekä kehittämällä johtamis- ja valvontajärjestelmää.

Sijoituskohteiden tietoteknisen verkon ja järjestelmien turval-

linen ja keskeytymätön toiminta, tietoturvallisuus ja tietoturva-

riskien hallinta, ovat tärkeitä niiden liiketoiminnalle. Luvaton

pääsy tietoihin tai tietojen luvaton luovuttaminen, häviäminen

tai väärin käyttö voivat johtaa tietosuoja- ja muun asiaankuulu-

van lain säädännön rikkomiseen, mainehaittaan, tulonmenetyk-

siin, vaateisiin tai viranomaisten toimenpiteisiin. Tietoturvallisuus-

riskejä hallitaan sijoituskohteissa ja Konsernin tasolla ja riskeiltä

pyritään suojautumaan asianmukaisesti ja ennakoiden.

Riski maineen tai luottamuksen heikkenemisestä, joka voi

johtua negatiivisesta julkisuudesta tai olla seurausta jonkin toisen

riskin toteutumisesta, voi vaikuttaa konsernin ja sijoitus kohteiden

kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien

hallinnassa epäonnistutaan. Maineriskejä hallitaan muun riskien-

hallinnan lisäksi eettisen yrityskulttuurin ylläpitämisellä, oikea-

aikaisella ja riittävällä viestinnällä, compliance –toiminnalla ja

–ohjeistuksella, sidosryhmien odotusten ymmärtämisellä sekä

kriisinhallinnan toimintasuunnitelmilla.

Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja

sijoitus kohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli

kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi

ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuo-

mat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudat-

tamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei

ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.

Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset

vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuu-

tustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuote-

vastuu- ja korjausriskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoitus-

kohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli

kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt

pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitus-

ketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen

sekä riskien säännön mukaiseen arviointiin. Mikäli mahdollista

nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.

Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja

sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli

kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoit-

teena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liitty-

vää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 44,7 milj. euroa.

Liike arvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen

sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai sil-

loin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan nor-

maalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin

yhteydessä. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvo-

jen alaskirjaustarvetta.

Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja

sijoitus kohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Kon-

sernissa ja eri sijoituskohteissa seurataan määräyksien muutoksia

ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.

HALLINTO JA YHTIÖKOKOUS

Panostaja Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan

Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia

säännöksiä, Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki

Oy:n sääntöjä ja ohjeita.

Panostaja Oyj noudattaa toiminnassaan ja hallintonsa järjestä-

misessä Suomen Listayhtiöiden Hallinnointikoodia. Hallinnointi-

koodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä

verkkosivulta osoitteesta www.cgfinland.fi.

Selvitys Panostajan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä jul-

kaistaan vuosittain yhtiön internet-sivuilla osoitteessa: https://

panostaja.fi/sijoittajille/hallinnointi/.

Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5. helmi-

kuuta 2025 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vah-

vistettiin viisi (5), ja valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä päättyvälle toimikaudelle hallitukseen valittiin Mikko

Koskenkorva, Tarja Pääkkönen ja Tommi Juusela. Uusina jäseninä

hallituksen valittiin Juha Sarsama sekä Saga Forss.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että

tilintarkastajien lukumääräksi vahvistetaan yksi (1).

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy vali-

taan tilintarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö

Deloitte Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkasta-

jana toimii KHT Hannu Mattila. Osakeyhtiölain siirtymäsäännös-

ten mukaisesti kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin

Deloitte Oy tilikaudelle 2025.

Todettiin vastuuvapauden myöntämisen tilikaudelta

1.11.2023–31.10.2024 koskevan seuraavia henkilöitä: Hallituksen

jäsenet Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Tarja

Pääkkönen ja Tommi Juusela sekä yhtiön toimitusjohtaja Tapio

Tommila. Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden yllä mai-

nituille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään

ennallaan ja että valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouk-

sen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheen-

johtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja hallituksen muille

jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että

Hallituksen toimintakertomus

noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkiosta makse-

taan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella

antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituk-

sen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia (1 %)

yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistus-

osuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %) yhtiön kai-

kista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana.

Yhtiökokous päätti edelleen, että hallituksen jäsenten matka-

kulut korvataan Verohallinnon vahvistaman kulloisenkin matka-

korvaus-perusteen enimmäismäärän mukaisena.

Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilin-

päätöksen tilikaudelta 1.11.2023–31.10.2024 ja päätti, että päätty-

neeltä tilikaudelta osakkeenomistajille ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti piden-

tää 1.11.2024 alkaneen tilikauden päättymään 31.12.2025. Tämän

jälkeen yhtiön tilikausi on jatkossa kalenterivuosi ehdotetun

yhtiöjärjestysmuutoksen mukaisesti.

Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukai-

sesti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan

mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön

taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pää-

omanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä

on yhteensä enintään 4.700.000 euroa. Yhtiökokous päätti val-

tuutuksen sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista

edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista ja että valtuu-

tus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkami-

seen saakka. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen hal-

lituksen valtuuttamisesta päättämään yhtiön omien osakkeiden

hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:

Hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä

enintään 5 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,8 % yhtiön kai-

kista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksennojalla

hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan

hankkia hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä

julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten

markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osak-

keita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omista-

mien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus

kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.2.2024 antaman valtuutuk-

sen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voi-

massa 5.8.2026 saakka

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen hallituksen val-

tuuttamisesta päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien

ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antami-

sesta seuraavin ehdoin:

Valtuutuksen nojalla hankittavien osakkeiden lukumäärä voi

olla enintään 5.200.000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osake-

antien ja optioiden sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien eri-

tyisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä

uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovutta-

mista. Osake annit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakeyhtiö-

lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityis-

ten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien

merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.2.2024 anta-

man valtuutuksen päättää osakeanneista sekä optio-oikeuksien

ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antami-

sesta. Valtuutus on voimassa 6.8.2026 saakka.

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli

5 568 681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 53 333 110

kappaletta.

Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsaus-

kauden lopussa oli 261.204 kappaletta (tilikauden alussa 487.787

kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,5 prosenttia koko

katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.

Yhtiökokouksen 7.2.2024 ja hallituksen päätösten mukaisesti

Panostaja Oyj luovutti 16.12.2024 yhtiön johdolle osakepalkki-

oina yhteensä 40.005 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti halli-

tuksen jäsenille 16.12.2024 yhteensä 50.000 kappaletta, 6.6.2025

yhteensä 31.578 kappaletta ja 12.12.2025 yhteensä 30.000 kappa-

letta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.

Panostaja Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista ja

myi 14.3.2025 omia osakkeitaan johtoryhmän jäsenille tai hei-

dän määräysvallassaan olevan yhtiön omistukseen yhteensä

75 000 kappaletta. Päätös suunnatusta osakeannista perustui

varsinaisen yhtiökokouksen 5.2.2025 hallitukselle antamaan

valtuutukseen.

OSAKEKURSSIN KEHITYS JA

OSAKKEENOMISTUS

Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana

0,33 euron (alin noteeraus) ja 0,47 euron (ylin noteeraus) välillä.

Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 9.363.324 kap-

paletta, mikä edustaa 17,7 % tilikauden keskimääräisestä osa-

kekannasta. Osakkeen päätöskurssi joulukuun 2025 lopussa oli

0,34 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo joulukuun 2025

lopussa oli 18,0 milj. euroa (24,8 milj. euroa). Yhtiöllä oli joulukuun

2025 lopussa 4.629 osakkeenomistajaa (4.602).

HALLITUKSEN EHDOTUS

YHTIÖKOKOUKSELLE

Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tili-

kaudelta ei makseta osinkoa.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi halli-

tuksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen

jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen

sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoite-

tun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella

tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään

4.700.000 euroa. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen

oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon

liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.

Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 15.4.2026

Tampereella.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Grano tiedotti 25.2.2026 muutosneuvotteluista organisaation

uudistamiseksi uuden strategian mukaiseksi ja pitkän aika välin

kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Muutosneuvotteluiden piirissä

on koko Grano-konsernin henkilöstö. Suunnitelluilla rakenne- ja

organisaatiomuutoksilla sekä muilla säästötoimilla arvioidaan

Hallituksen toimintakertomus

saavutettavan noin 3 miljoonan euron vuotuiset kustannus-

säästöt. Suunnitelmien toteutuessa, ne voisivat johtaa arviolta

enintään 45 henkilön työsuhteen irtisanomiseen ja 105 henkilön

työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamiseen tai osa-aikais-

tamiseen. Lisäksi tämänhetkisestä markkinatilanteesta johtuen

henkilöstön määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat lomau-

tukset voivat tulla kyseeseen.

Hyggan klinikkaliiketoiminnan myynti toteutui 28.2.2026.

Panostaja tiedotti Hyggan klinikkaliiketoiminnan myynnistä

27.10.2025 Plusterveys Hammasklinikat Oy:lle.

NÄKYMÄT TULEVALLE TILIKAUDELLE

Epävarma taloustilanne ja heikot talousnäkymät ovat painaneet

yrityskauppamarkkinan aktiivisuutta, ja uusien kohteiden tar-

jonta on pysynyt vaimeana. Kilpailu hyvistä sijoituskohteista on

säilynyt kovana, mutta omalla aktiivisella kohdekartoituksella ja

oman lisäarvon jatkuvalla kehittämisellä on mahdollisuus raken-

taa erottautumista. Omistusjärjestelyjen ja kasvumahdollisuuk-

sien hyödyntämisen tarve kohdetoimialoillamme kuitenkin säilyy

ja talousnäkymien parantuessa uskomme myös yrityskauppa-

markkinan piristyvän. Jatkamme edelleen aktiivisesti strate-

giamme mukaisesti uusien mahdollisten sijoituskohteiden kar-

toittamista, ja myös irtaantumisten mahdollisuuksia arvioidaan

osana sijoituskohteiden omistajastrategioita.

Eri sijoituskohteiden kysyntätilanteen arvioidaan kehittyvän

lyhyellä aikavälillä seuraavasti:

• Oscar Softwaren, Lenion, CoreHW:n ja Granon kysyntä-

tilanne säilyy tyydyttävänä.

Yllä esitetty kysyntätilanne sisältää epävarmuutta geo-

poliittisen ja makrotaloudellisen tilanteen mahdollisesti aiheut-

tamien vaikeasti ennakoitavien talousvaikutusten osalta. Lähi-

idän konflik tin ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan sekä siihen

liittyvien talouspakotteiden ja geopoliittisten jännitteiden vaiku-

tukset lisäävät yleistä taloudellista epävarmuutta Suomessa ja

globaalisti, millä voi olla negatiivisia vaikutuksia sijoituskohtei-

den kysyntätilanteeseen tai materiaalien saatavuuteen ja siten

materiaali hintoihin ja toimituskykyyn. Yleinen talouden epä-

varmuus voi vaikuttaa merkittävän negatiivisesti kuluttajien osto-

voimaan ja yritysten investointihalukkuuteen, mikä voi heikentää

sijoitus kohteidemme kysyntätilannetta yllä esitetystä arviosta.

Hallituksen toimintakertomus

2025 2024 2023

Liikevaihto, M€ 146,4 126,3 136,2

Liikevoitto, M€ 0,2 1,8 -1,1

% liikevaihdosta 0,1 1,4 -0,8

Tilikauden voitto, M€ -3,0 -3,2 -3,6

Oman pääoman tuotto (ROE ) ,% -6,3 -6,3 -6,6

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -0,5 -0,4 -0,7

Omavaraisuusaste, % 38,2 37,8 37,5

Gearing, % 82,2 79,3 80,5

Current ratio 0,9 0,9 0,9

Bruttoinvestoinnit ilman IFRS 16 mukaisia investointeja, M€ 6,7 3,8 4,3

% liikevaihdosta 4,6 % 3,0 % 3,2 %

Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. 1 051 1 135 1 217

Tulos/Osake (EPS), €, laimentamaton * -0,056 -0,075 -0,055

Tulos/Osake (EPS), €, laimennettu * -0,056 -0,075 -0,055

Oma pääoma / Osake, € 0,49 0,54 0,62

Osinko / Osake, €

0,00 0,00 0,00

Tilikauden ulkona oleva keskimäär. osakemäärä, 1 000 kpl 52 994 52 809 52 717

Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, 1 000 kpl 53 333 53 333 53 333

Osakkeen tilikauden päätöskurssi, € 0,34 0,47 0,50

Osakkeen alin kurssi, € 0,33 0,35 0,48

Osakkeen ylin kurssi, € 0,47 0,53 0,72

Osakkeen keskikurssi tilikaudella, € 0,38 0,42 0,61

Osakekannan markkina-arvo, M€ 18,0 24,8 26,4

Osakkeen vaihto, 1 000 kpl 9 363 4 657 2 724

Osakkeen vaihto, % 17,7 8,8 5,2

Tunnusluvut

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

1) Hallituksen esitys

* Tilintarkastettu tunnusluku

Taloudelliset tunnusluvut antavat tiiviin kuvauksen yhtiön liiketoiminnan kehityksestä, taloudellisesta asemasta sekä voitonjaosta.

Hallituksen toimintakertomus

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

– KOROLLISET VELAT JA KOROLLISET NETTOVELAT

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Omavaraisuusaste, %

Nettovelkaantumisaste (gearing), %

Oma pääoma / Osake

Tulos / Osake (EPS)

Current Ratio

Osinko / Osake

Osinko / Tulos, %

Effektiivinen osinkotuotto, %

Korolliset nettovelat

Tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut + voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista x 100

Tilikauden tulos x 100

Oma pääoma x 100

Korolliset nettovelat

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

Lyhytaikaiset varat

Tilikaudella jaettu osinko

Osinko / osake x 100

Taseen loppusumma – koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana)

Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana)

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Oma pääoma

Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Lyhytaikainen vieras pääoma

Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Tulos / osake (EPS)

Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä

Korolliset velat – korolliset saamiset – rahoitusvarat

M€ 31.12.2025 31.10.2024

Velat yhteensä 76,1 82,2

Korottomat velat 29,6 32,4

Korolliset velat 46,5 49,8

Myyntisaamiset ja muut saamiset 18,4 21,7

Korottomat saamiset 17,0 20,3

Korolliset saamiset 1,4 1,4

Korolliset velat 46,5 49,8

Korolliset saamiset 1,4 1,4

Rahavarat 6,5 9,1

Korolliset nettovelat 38,6 39,3

Hallituksen toimintakertomus

YLEISET TIEDOT

LAATIMISPERUSTEET

BP-1 KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET

LAATIMISPERUSTEET

Panostaja-konsernin kestävyysselvitys on laadittu EU:n kestä-

vyysraportointidirektiivissä (CSRD) määriteltyjen eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kestävyys-

selvitys laaditaan konsolidointiperusteella, joka on yhdenmu-

kainen tilinpäätöksessä käytetyn konsolidointilaajuuden kanssa

vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Kestävyysselvitys kattaa Panostaja

Oyj:n ja sen tytäryhtiöt ajanjaksolla 1. marraskuuta 2024 – 31. joulu-

kuuta 2025.

Panostaja-konserni käsittää konsernin emoyhtiön, sekä enem-

mistöomisteiset Granon, Oscar Softwaren, CoreHW:n, Lenion

ja Hyggan. Lisäksi konserniin kuuluu vähemmistöomisteinen

Gugguu. Konserni on toteuttanut kaksinkertaisen olennaisuusar-

vion, joissa käsitellään vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia huo-

mioiden kaikkien enemmistöomisteisten yhtiöiden toiminnan ja

arvoketjujen erityispiirteet. Selvityksessä käsitellään koko arvo-

ketjua niiltä osin, kuin siihen on tunnistettu olennaisia vaikutuksia,

riskejä tai mahdollisuuksia olennaisuusarviossa.

Panostaja-konserni ei ole jättänyt pois sellaisia tietoja, jotka

liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin, taitotietoon tai innovaatioiden

tuloksiin. Konserni ei ole myöskään jättänyt ilmoittamatta tietoja

liittyen käynnissä olevaan kehitykseen tai asioihin, joista parhail-

laan neuvotellaan. Kyseessä on Panostaja-konsernin ensimmäi-

nen tilikausi, jolta yhtiö toteuttaa kolmannen osapuolen varmen-

taman kestävyysselvityksen.

BP-2 TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konserni ei ole poikennut ESRS:n määrittelemästä lyhyen, keski-

pitkän tai pitkän aikavälin aikahorisontista. Kestävyysselvityksessä

esitettyjä tavoitteita ei ole validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.

Raportoidut tiedot sisältävät pääasiassa ja ensisijaisesti suoria

tietoja konsernin sisäisistä lähteistä sekä suoraan arvoketjun

alku- ja loppupään toimijoilta. Mikäli nähty tarpeelliseksi, arvioita

ja epäsuoria lähteitä on käytetty täydentämään tietoja ja mitta-

reita. Oletukset ja laskentaperiaatteet on esitetty jokaisen luvun

yhteydessä.

Merkittävimmät epävarmuudet liittyvät ympäristötietojen mit-

tareihin ja tietoihin. Osiossa E1 Ilmastonmuutos epäsuoria lähteitä

hyödynnettiin päästölaskennassa, jossa käytettiin muun muassa

kuluperäistä laskentaa datan osalta, josta ei ollut saatavilla suoria

päästötietoja. Myös osion E2 Pilaantuminen datassa havaittiin joi-

takin epävarmuuksia koostettaessa taulukkoa huolta ja erityistä

huolta aiheuttavien aineiden määrässä. Tuotteita, joita ei ole han-

kittu lainkaan vuoden 2025 aikana ei ollut saatavilla ostotilastoista.

Näiden jo olemassa olevien aineiden käyttömäärien voidaan täl-

löin arvioida olevan vähäisiä ja arvion perusteella enintään noin

10 % huolta aiheuttavista aineista saattaa jäädä kokonaisarvion

ulkopuolelle. Tiedonkeruuta ja raportoinnin tarkkuutta on mahdol-

lista tarkentaa tulevaisuudessa sisäisiä prosesseja kehittämällä.

EU-taksonomian mukaiset tiedot ovat osana tätä selvitystä ja

löytyvät ympäristöosiosta.

Tietoja ei ole sisällytetty kestävyysselvitykseen viittauksina

muihin dokumentteihin.

Koska kyseessä on Panostaja-konsernin ensimmäinen ESRS:n

mukainen kestävyysselvitys, selvitykseen ei ole sisällytetty vertai-

lutietoja aiemmilta vuosilta. EU-taksonomian osalta vertailutiedot

on esitetty. Vertailutietoja ei ole varmennettu.

Oheisessa listassa on lueteltu siirtymäsäännökset, joita on

hyödynnetty tämän kestävyysselvityksen laatimisessa.

Kestävyysselvitys

Panostaja Oyj - kestävyysselvitys

Standardi

Tiedonanto-

vaatimus Tiedonantovaatimuksen koko nimi Siirtymäsäännöksen hyödyntäminen

ESRS 2 SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kohdan 48 alakohta (e) (ennakoidut taloudelliset

vaikutukset)

ESRS E1 E1-9

Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon

liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

ESRS E1-9

ESRS E2 E2-6

Pilaantumiseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

ESRS E2-6

ESRS E5 E5-6

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

ESRS E5-6

ESRS S1 S1-7

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet

ESRS S1-7

ESRS S1 S1-11 Sosiaalinen suojelu ESRS S1-11

ESRS S1 S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen ESRS S1-13

ESRS S1 S1-14 Terveys ja turvallisuus

Kohdan 88 alakohta (e) (työperäisiä terveys-

haittojen sekä vammojen, onnettomuuksien,

kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien lukumäärä)

ESRS S1 S1-14 Terveys ja turvallisuus

Kohdan 88 alakohta (b) (muiden kuin työsuhteisten

työntekijöiden osalta)

ESRS S1 S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino ESRS S1-15

HALLINTO

GOV-1 HALLINTO, JOHTO JA VALVONTAELINTEN

ROOLI

Tiedot yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten

kokoonpanosta ja niiden jäsenten monimuotoisuu-

desta

Panostaja Oyj:n ylin päättävä elin on varsinainen yhtiökokous.

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä

huolehtii hallitus sekä prosessien ja liiketoiminnan kehittämi-

sestä huolehtii toimitusjohtajan johdolla toimiva johtoryhmä.

Panostaja Oyj:n hallituksen jäsenet v. 2025

Panostajan hallituksen kokoonpanon valmistelussa otetaan

huomioon yhtiön toiminnan tarpeet ja niistä johtuva lähtökohta

monimuotoisuuden huomioimiselle. Monimuotoisuutta tarkas-

tellaan muun muassa seuraavien tekijöiden kautta: hallituksen

ikä- ja sukupuolijakauma, jäsenten koulutuksellinen ja ammatil-

linen tausta, tehtävän kannalta merkityksellinen kokemus sekä

henkilökohtaiset ominaisuudet. Monimuotoisuutta koskevien

periaatteiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että hallituk-

sen osaaminen ja kokemus kokonaisuutena sekä kokoonpanon

monipuolisuus riittävällä tavalla vastaavat Panostajan liiketoimin-

tamallin ja omistajarakenteen tarpeita. Hallituksen jäsenillä tulee

myös olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskente-

lyyn huomioiden Panostajan nykyiset ja suunnitellut tarpeet.

Panostajan hallitus koostuu viidestä jäsenestä ja se on

monimuotoinen iän, sukupuolen sekä koulutus- ja työkokemus-

taustojen osalta. Koulutustaustaltaan hallituksen jäsenet edus-

tavat yhtiön kannalta olennaisia toimialoja. Lisäksi heillä on

kokemusta toimintaympäristöstä niin paikallisesti kuin kansain-

välisesti.

Panostajan hallituksella on käytännönläheistä kokemusta

kestävyys- ja vastuullisuusasioista osana liiketoiminnan johta-

mista. Vastuullisuus huomioidaan osana strategiaa, taloudellista

ohjausta, riskienhallintaa ja hyvää hallintotapaa, ja siihen liitty-

viä tavoitteita seurataan osana yhtiön tavanomaisia johtamis- ja

raportointiprosesseja.

Hallituksessa oli vuonna 2025 edustettuna molempia suku-

puolia: 40 % naisia ja 60 % miehiä ja jäsenet olivat iältään 43–63

vuotiaita. Hallituksen sukupuolijakauman suhdeluku on 67 %.

Halli tuksen jäsenistä 100 % on riippumattomia yhtiöstä ja 80 % on

riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Panostaja Oyj:n johtoryhmän jäsenet v. 2025

Panostajan johtoryhmä toimii toimitusjohtajan johdolla ja sen

tehtävänä on Panostaja Oyj:n prosessien ja liiketoiminnan

kehittäminen. Johtoryhmässä valmistellaan sijoituskohteiden

omistaja- arvon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, konsernin-

laajuiset kehityshankkeet sisältäen kestävän kehityksen ja vas-

tuullisuuden hankkeet sekä konsernin strategian.

Panostajan johtoryhmä koostuu neljästä jäsenestä, jotka

omaavat yhtiön kannalta olennaiset koulutus- ja työtaustat.

Panostajan johtoryhmällä on käytännönläheistä kokemusta

kestävyys- ja vastuullisuusasioista osana liiketoiminnan johta-

mista. Vastuullisuus huomioidaan osana strategiaa, taloudellista

ohjausta, riskienhallintaa ja hyvää hallintotapaa, ja siihen liittyviä

tavoitteita seurataan osana yhtiön normaalia johtamis- ja rapor-

tointiprosesseja. Johtoryhmän tukena hyödynnetään yhtiön omaa

asiantuntemusta sekä tarvittaessa ulkopuolisia asian tuntijoita

erityisesti sääntelyyn ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä,

ja osaamista kehitetään jatkuvasti seurannan, koulutusten ja

vertailu tiedon avulla.

Kestävyystiedon hallinta

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

eivät tällä hetkellä kuulu Panostaja Oyj:n hallinto- ja ohjaus-

järjestelmään, mutta ovat osa yleistä riskienhallintaprosessia,

jonka Panostaja Oyj:n hallitus on hyväksynyt. Kestävän kehityk-

sen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisältyvät myös liike-

toimintaprosesseihin, kuten esimerkiksi yrityskauppa-, talous- ja

kehitysprosesseihin. Riskienhallinta on olennainen osa hallituk-

sen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaa ja hyvää hallintotapaa

sekä Panostajan liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista, jotka

on määritelty osakeyhtiölaissa sekä Panostaja Oyj:n hallinto- ja

ohjausjärjestelmässä.

Panostajan riskienhallinta perustuu riskien tunnistamiseen,

arviointiin ja raportointiin. Konsernitason riskien tunnistaminen,

arviointi ja raportointi ovat emoyhtiön toimitusjohtajan vastuulla,

ja sijoituskohteissa vastuu on kyseisen sijoituskohteen toimitus-

johtajalla. Kaikki olennaiset riskit raportoidaan konsernin emo-

yhtiön hallitukselle.

Panostajassa käytetään yhtenäistä mallia konsernin ja sijoitus-

kohteiden riskien tunnistamiseen. Riskien tunnistaminen, arviointi

ja raportointi sijoituskohdekohtaisesti mahdollistavat tehokkaiden

riskienhallintatoimenpiteiden luomisen ja ylläpitämisen.

Kestävyysselvitys

Hallitus Johtoryhmä

Liikkeenjohtoon osallistuvien lukumäärä

(executive members)

0 4

Muiden jäsenten lukumäärä

(non-executive members)

5 0

Työsuhteisten työntekijöiden edustus Ei ole Ei ole

Muiden työntekijöiden edustus Ei ole Ei ole

Varsinainen

yhtiökokous

Ylin päättävä elin

Hallitus

Vastaa yhtiön hallinnosta

ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä

Toimitus-

johtaja

Emoyhtiön johtoryhmän

jäsenten esimies

Johto-

ryhmä

Panostaja Oyj:n prosessien ja

liiketoiminnan kehittäminen

Sijoitus-

kohteet

Sijoituskohteiden toimitusjohtajat

ja johtoryhmät

Panostajan hallitus vastaa olennaisten kestävyysaiheiden

tunnistamisesta sekä yhtiön riskienhallinnasta ja valvoo sen

toteutumista. Hallitus hyväksyy olennaisuusarvion tulokset sekä

tärkeimmät toimintaa ohjaavat toimintaperiaatteet. Panostajan

toimitus johtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa toimintaperi aatteiden

ja riskienhallintaprosessien määrittämisestä ja käyttöönotosta ja

siitä, että olennaisten aiheiden hallinta on asianmukaisesti järjes-

tetty. Hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa valvoo olennaisiin

vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien tavoitteiden

asettamista varmistaen, että ne ovat linjassa yhtiön olennaisten

aiheiden ja riskienhallintaprosessin kanssa. Toimeenpanoa ohja-

taan ja seurataan vastuullisuusohjelman avulla.

Hallitus hyväksyy konsernin laajuisen palkitsemispolitiikan

sekä sen, miten se linkittyy kestävyyskriteereihin. Vastuullisuus-

ohjelman lisäksi vastuullisuusaiheita hallitaan eettisen yritys-

kulttuurin ylläpitämisellä, oikea-aikaisella ja läpinäkyvällä viestin-

nällä, vahvistettujen eettisten ohjeiden ja vastuullisen sijoittamisen

periaatteiden noudattamisella ja muulla compliance –toiminnalla,

sidosryhmien odotusten ymmärtämisellä sekä pyrkimällä mah-

dollisten haitallisten tapausten proaktiiviseen johtamiseen ja niistä

oppimiseen.

Yhtiökokous on Panostaja Oyj:n ylin päättävä elin, joka valvoo

hallitusta. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asian-

mukaisesta järjestämisestä. Johtoryhmä vastaa prosessien ja

liike toiminnan kehittämisestä toimitusjohtajan johdolla. Panosta-

jan johtoryhmän edustajat toimivat kohdeyhtiöiden hallituksissa ja

valvovat niiden toimintaa. Sijoituskohteiden johtoryhmät raportoi-

vat omille hallituksilleen.

Hallitus valvoo, että hallinnolla ja johdolla on asianmukaiset tai-

dot ja asiantuntemus kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa

osana hallituksen työjärjestystä. Hallituksen ja johtoryhmän

välillä käydään säännöllisesti aktiivista vuoropuhelua konser-

niin liittyvistä kestävyysseikoista. Tällä hetkellä tehtävänmääri-

tyksessä tai hallituksen toimeksiannoissa ei ole määritelty yksit-

täisiä vastuualueita vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Hallituksella on riittävä pätevyys ympäristöön ja yhteis-

kuntaan liittyvissä asioissa sekä konsernin olennaisten vaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja valvonnassa. Hal-

litus pyrkii lisäämään kestävyyteen ja olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvää osaamistaan osana hallituk-

sen vuosikelloa. Hallitus käyttää asiantuntijoita tarpeen mukaan

kestävyyskysymyksiä käsiteltäessä. Panostaja hyödynsi kolman-

nen osapuolen kestävyysasiantuntemusta kaksinkertaisen olen-

naisuusarvion toteutuksessa.

GOV-2 YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA

VALVONTA ELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA

NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT

Hallitus on käsitellyt kestävyysaiheita osana kaksinkertaisen

olennaisuusarvioinnin hyväksymisprosessia. Kaksinkertaisen

olen naisuusarvion perusteella johtoryhmä ja hallitus ovat käsi-

telleet kaikkia olennaisia kestävyysaiheita. Näiden pohjalta on

rakennettu vastuullisuusohjelma, jonka hallitus on hyväksynyt.

Hallitus ottaa huomioon kestävyyteen liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet valvoessaan yrityksen strategiaa, suuria

liiketoimia koskevia päätöksiä sekä riskinhallintaprosessia asian-

mukaisen huolellisuuden varmistamiseksi. Strategian ja vas-

tuullisuusohjelman päämäärät ovat keskenään linjassa. Konser-

nin talous- ja rahoitusjohtaja raportoi konsernin kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tuloksista osana riskienhallintaa johto-

ryhmälle ja hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Hallitus saa vastuullisuustietoja johtoryhmältä sekä tarvit-

taessa asiantuntijoilta. Hallitus ja johtoryhmä tarkastelevat kestä-

vyyteen liittyviä politiikkoja, toimenpiteitä, tavoitteita ja päivityksiä

säännöllisesti. Tavoitteita ja toimintaperiaatteita päivitetään, mikäli

yhtiöiden toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Johtoryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden 2025 aikana tarkas-

telemaan vastuullisuuteen liittyviä aiheita.

GOV-3 KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUS-

KYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTIN-

JÄRJESTELMIIN

Panostaja Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan tulee varmis-

taa yhtiön ja sen osakkeenomistajien yhteisiä pitkän aikavälin

etuja ja kannustaa sekä sitouttaa motivoituja ja osaavia toimi-

elinten jäseniä toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Palkitsemis politiikan keskeisenä periaatteena on pitkäaikaisen ja

merkittävän osakkuuden rakentaminen ja yhtiön osakkeilla pal-

kitseminen. Palkitsemispolitiikan mukaisesti palkitseminen on

tukenut yhtiön ja sen osakkeenomistajien yhteisiä pitkän aika-

välin etuja ja edistänyt tavoitetta rakentaa toimielinten jäsenten

merkittävää osakkuutta yhtiössä, millä pyritään kannustamaan ja

sitouttamaan toimielinten jäseniä toimimaan yhteisten tavoittei-

den mukaisesti.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitseminen: Sijoitus-

yhtiön toiminnalliset tavoitteet (painoarvo 40 %, sisältäen vastuul-

lisuuteen liittyvät tavoitteet painoarvolla 10 %). Yksi neljästä vas-

tuullisuuteen liittyvästä tavoitteesta liittyy ilmastonmuutoksen

hillintään. Hallitus on Palkitsemispolitiikan mukaisesti seurannut

tavoitteiden toteutumista ja niihin liittyviä mittareita säännöllisesti.

Konsernin johtoryhmään käytetään samoja lyhyen aikavälin palkit-

semismittareita kuin toimitusjohtajan palkitsemiseen sisältäen

vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet. Palkitsemisen perustana ole-

vat vastuullisuustavoitteet ovat hiilipäästöindeksi ja eNPS.

Palkitsemisesta päättää palkittavan nimittänyt toimielin.

Hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää Panostaja Oyj:n

yhtiö kokous. Hallituksen jäsenten palkitsemisessa ei ole erillistä

vastuullisuusmittaria. Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja toimi-

suhteen keskeisistä ehdoista päättää Panostaja Oyj:n hallitus. Etu-

ristiriidat estetään siten, ettei palkittava voi olla mukana päättä-

mässä omasta palkitsemisestaan.

Yhtiö-

kokous

Sijoituskohteiden

hallitukset ja

johtoryhmät

Panostajan

johtoryhmä

Panostajan

johtoryhmä

Hallitus Hallitus

Raportointi

Valvonta

Kestävyysselvitys

GOV-4 SELVITYS KESTÄVYYTTÄ

KOSKEVASTA DUE DILIGENCE-

PROSESSISTA

Panostaja Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on

turvata liike toiminnan jatkuvuus ja tukea Panos-

tajaa ja sen omistamia sijoitus kohteita määritetty-

jen tavoitteiden ja strategioiden saavuttamisessa

asianmukaisen huolellisuuden varmistamiseksi.

Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan niiden toden-

näköisyyden, merkittävyyden ja vaikuttavuuden

kautta.

Olemme arvioineet vastuulliseen liiketoimin-

taan liittyviä teemoja osana riskien hallintaa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmässä ei ole erik-

seen mainintaa kestävyyteen liittyvien vaikutus-

ten, riskien tai mahdollisuuksien hallinnasta vaan

niiden katsotaan liittyvän osaksi liiketoiminnan

yleistä riskienhallintaa.

GOV-5 RISKIENHALLINTA JA

SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYS-

SELVITYKSEN OSALTA

Panostaja Oyj:n taloustoiminto seuraa ja mää-

rittelee kestävyys selvitysprosessin valvontaan

sovellettavat toimenpiteet. Valvontatoimenpitei-

siin kuuluvat erilaiset prosessikuvaukset, ohjeis-

tukset ja analyysit, joilla voidaan varmistaa selvi-

tyksessä käytettävien tietojen oikeellisuus ja sitä

kautta itse selvityksen oikeellisuus.

Panostaja Oyj:n hallitus vahvistaa Panostaja-

konsernin sisäistä valvontaa koskevat toiminta-

periaatteet ja arvioi vähintään kerran vuodessa

sisäisen valvonnan tilan. Panostaja Oyj:llä ei ole

erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota,

vaan tehtävä on osoitettu Panostajan talous- ja

rahoitusjohtajalle. Kestävyysaiheiden valvonta

ei ollut tilikaudella 2025 osa yhtiön sisäisen val-

vonnan prosesseja. Kestävyysselvityksen riskien

arviointia tullaan tarkentamaan vuonna 2026.

Panostaja Oyj:n kestävyysraportoinnissa on

riski tietojen kattavuuteen ja paikkansa pitävyy-

teen liittyen. Riskien torjumiseksi, esimerkiksi

päästölukuja ja muita keskeisiä, määrällisiä kes-

tävyystietoja seurataan ja analysoidaan mahdol-

listen merkittävien virheellisyyksien havaitse-

miseksi. Panostaja Oyj:n ja sen kohdeyhtiöiden

asiantuntijat ovat vastuussa laadullisten tieto-

jen raportoimisesta ja konsolidoidut tiedot käy-

dään kolmannen osa puolen kestävyysasian-

tuntijan toimesta läpi standardin mukaisten

tiedon keruumetodien varmistamiseksi.

Due Diligence -prosessin

keskeiset osatekijät Kohta kestävyysselvityksessä

Sivu-

numero

Due diligence -prosessin

sisällyttäminen

hallintoon, strategiaan ja

liiketoimintamalliin

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli

suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liike-

toimintamallin kanssa

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toiminta

periaatteet

Vuorovaikutus

vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien

kanssa kaikissa due

diligence -prosessin

keskeisissä vaiheissa

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-

prosesseista

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän

edustajiensa kanssa

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Haitallisten vaikutusten

tunnistaminen ja arviointi

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-

prosesseista

Toimien toteuttaminen

kyseisten haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työ voimaan liittyvien olennais

ten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdol-

lisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

vaikuttavuus

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olen

naisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähes-

tymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus

Kyseisten toimien

tuloksellisuuden

seuranta ja viestintä

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteis

ten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdolli

suuksien hallintaan

S4-5 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olen

naisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähes-

tymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus

Kestävyysselvitys

STRATEGIA

SBM-1 STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA

ARVOKETJU

Panostaja on sijoitusyhtiö ja aktiivinen omistaja, joka kehittää

kasvuhakuisia pk-yrityksiä palvelu- ja ohjelmistoalalla pääosin

Suomessa. Panostajalla on viisi enemmistöomistuksessa ole-

vaa yhtiötä. Panostajan merkittävimmät tuote- ja asiakaskohde-

ryhmät sekä markkinat ovat yhtiökohtaisia. Asiakaskohderyhmät

ovat yhtiöistä riippuen yrityksiä, julkisyhteisöjä ja/tai kuluttajia.

Oscar Software tarjoaa toiminnanohjausjärjestelmiä sekä

taloushallinnon palveluita. Lenio on liikkuvan työn toiminnan-

ohjauksen ratkaisua kehittävä SaaS-tuoteyhtiö. CoreHW tarjoaa

RF IC –suunnittelu- ja konsultointipalveluita sekä sisätilapaikan-

nuksen tuoteratkaisuja. Hygga on terveydenhuoltopalveluita

sekä terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmää tarjoava

yritys. Grano on sisältö- ja markkinointipalveluyhtiö, joka toteut-

taa viestintää sekä painetuille että digitaalisille pinnoille. Vähem-

mistöomistuksessa oleva Gugguu toimii lastenvaatealalla. Lenio

tuli osaksi Panostaja-konsernia kesäkuussa 2025.

Strategiaan ei sisälly materiaaleja, tuotteita tai palveluita, jotka

on kielletty tietyillä markkinoilla, eikä Panostaja tai sen sijoitus-

yhtiöt toimi seuraavilla aloilla: fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy

ja kaasu) myynti tai niihin liittyvä toiminnot, taksonomiaan liittyvät

fossiilisiin kaasuihin liittyvät taloudelliset toiminnot, kemikaalien

tuotanto, kiistanalaiset aseet tai tupakan viljely ja tuotanto.

Panostaja on kotimainen pääomasijoitusyhtiö, jonka liike-

toimintamallin ja arvoketjun osa-alueet ovat henkilöstöre-

surssit sisältäen omien ja kohdeyhtiöiden työntekijät sekä

neuvon antajien asiantuntemus. Lisäksi osa-alueisiin kuuluu

sijoitus pääomien hallinnointi. Rakennamme ja turvaamme pitkä-

aikaisia sijoittajasuhteita läpinäkyvän viestinnän kautta. Järjes-

tämme säännöllisiä henkilöstökyselyitä ja tuemme henkilös-

tömme jatkuvaa kehitystä koulutusten ja valmennusten kautta.

Panostajan tavoitteena on tuottaa taloudellisia tuottoja osak-

keenomistajille. Edistämme hyvää hallintotapaa kohdeyrityksis-

sämme, joilla on vaikutuksia ympäristön ja yhteiskunnan tilaan,

talouskasvuun ja ne tarjoavat merkityksellistä työtä. Omistus-

yhtiöiden tuotantopanoksia ovat erilaiset tuotteet ja palvelut.

Panostajan arvoketjun ylävirtaan kuuluu yhteistyö eri sidos-

ryhmien, kuten yrittäjien, rahoituslaitosten ja oikeudellisten

neuvon antajien kanssa. Arvoketjumme alavirta painottuu arvon

tuottamiseen osakkeenomistajille ja yrityksille, joihin vaiku-

tamme, sekä yhteisöille ja lähiympäristöille, joissa ne sijaitsevat.

Kaikki omistusyhtiöt ja niiden arvoketjut on otettu huomioon

kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa.

Kestävyysselvitys

• Potentiaaliset

sijoituskohteet

• Konsernin johto

ja hallitus

• Rahoituslaitokset

• Muut yhteistyö-

kumppanit

1 Hankinta

Inbound

(sisään tuleva arvo)

Panostaja hankkii tarvittavat

resurssit, tiedon ja pääoman,

joita tarvitaan voidakseen

tehdä sijoituspäätöksiä ja

toteuttaa sijoitustoimintaa

• Sijoituspääomien hallinnointi

• Markkinatiedon ja analyysien

hankinta

• Potentiaalisten sijoitus-

kohteiden tunnistaminen

• Sijoituskohteet

• Sijoituskohteiden ja

konsernin henkilöstö,

johto ja hallitus

• Rahoituslaitokset

• Muut yhteistyö-

kumppanit

2 Kehittäminen

Omat operaatiot

Panostajan oma sisäinen

toiminta ja prosessit, joilla

hallinnoidaan sijoitustoimintaa

ja huolehditaan päivittäisestä

operatiivisesta tehokkuudesta

• Sijoitusten analysointi ja

due diligence

• Sijoituspäätökset ja hallinta

• Operatiivinen hallinto

• Arvonluonti ja sijoitus-

kohteiden kehittäminen

• Sijoituskohteet

• Sijoituskohteiden ja

konsernin henkilöstö,

johto ja hallitus

• Rahoituslaitokset

• Sijoittajat, osakkeen-

omistajat & analyytikot

• Muut yhteistyö-

kumppanit

• Viranomaiset

3 Irtaantuminen

Outbound

(ulos menevä arvo)

Prosessit, jossa Panostaja jakaa

luomaansa arvoa sijoittajilleen

ja irtautuu sijoituskohteistaan.

Tässä vaiheessa realisoidaan

sijoitusten tuottoja ja kommuni-

koidaan sidosryhmien kanssa

• Sijoituskohteista irtautuminen

• Tuoton jakaminen sijoittajille

• Raportointi ja viestintä

• Suhteiden ylläpito ja uuden

sijoitusmahdollisuuden

valmistelu

Sidos-

ryhmät

Panostajan arvoketju

Panostajan arvoketjun ylävirtaan kuuluu yhteistyö eri sidos-

ryhmien, kuten yrittäjien, rahoituslaitosten ja oikeudellisten neu-

vonantajien kanssa. Arvoketjumme alavirta painottuu arvon tuot-

tamiseen osakkeenomistajille ja yrityksille, joihin vaikutamme,

sekä yhteisöille ja lähiympäristöille, joissa ne sijaitsevat.

Muista olennaisista arvoketjuista Granon arvoketjun ylä-

virtaan kuuluu esimerkiksi tavarantoimittajat ja valmistajat.

Granon arvoketjun alavirta painottuu asiakkaisiin ja heille tuotet-

taviin tuotteisiin ja palveluihin. Granon arvoketju on kuvattu alla.

Granon liiketoiminnan laajuus ja painoarvo osana konsernin kes-

tävyysraportointia tekee Granon arvoketjusta olennaisen.

Panostaja tarjoaa yhtiöille erilaista ohjeistusta toimittaja- ja

asiakas kommunikointiin esimerkiksi eettisten ohjeiden kautta,

sisältäen hyvien hallintotapojen ohjeistuksen sekä ohjeistuk-

sen mm. terveyden, turvallisuuden ja ympäristön osalta. Nouda-

tamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevia lakeja, sää-

döksiä ja määräyksiä.

Kuvaus kestävyyteen liittyvistä tavoitteista

Panostajan tavoitteena on olla rakentamassa suomalaisia kestä-

viä ja elinvoimaisia yhtiötä, joilla on positiivinen vaikutus parem-

man tulevaisuuden rakentamisessa. Kasvun omistajakumppanina

vaikuttavuutemme rakentuu konkreettisten yritysvastuun kehitys-

askeleiden toteuttamisesta sijoituskohteissamme omistusaikana.

Liiketoimintastrategiamme päämääränä on edistää yhtiöiden

arvonluontia ja mahdollistaa niille kestävän kasvun ja kannatta-

vuuden edellytykset. Panostaja on määrittänyt kestävyyteen liit-

tyvät tavoitteensa vastuullisuusohjelmassa. Tavoitteita käsitellään

tarkemmin kussakin aihekohtaisessa kappaleessa.

Kaikki Panostaja-konsernin sijoituskohteet ovat linjassa

Panostajan vastuullisuusohjelman kanssa. Esimerkiksi Grano on

osoittanut pitkäjänteistä kestävyystyötä toimialallaan saavut-

taen mm. kansainvälisen Ecovadis-kultatason, jossa yritysten

vastuullisuuden arviointi perustuu kansainvälisiin yritysvastuuk-

riteereihin (GRI, YK:n Global Compactin ja ISO 26000 -standar-

diin). Osana jatkuvaa vastuullisuustyötä esimerkiksi CoreHW ja

Oscar Software ovat päivittäneet henkilöstö- ja tasa-arvoisuus-

politiikan tilikauden 2025 aikana.

Kestävyysselvitys

Raaka-aineet Valmistajat Tavaran-

toimittajat

Oma toiminta

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Energiankäyttö

• Vaikutukset lajien

tilaan

• Resurssien

sisäänvirtaukset,

mukaan lukien

resurssien käyttö

• Eettisten ohjeiden

noudattaminen

toimitusketjussa

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Energiankäyttö

• Eettisten ohjeiden

noudattaminen

toimitusketjussa

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Energiankäyttö

• Ongelma-aineet

• Erityistä huolta

aiheuttavat aineet

• Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvät resurssien

ulosvirtaukset

• Jätemäärien

vähentäminen

• Työllisyysturva, työaika ja riittävä

palkka

• Yhdistymisvapaus

• Työ- ja yksityiselämän tasapaino,

terveys ja turvallisuus

• Sukupuolten tasa-arvo ja sama

palkka samanarvoisesta työstä

• Koulutus ja taitojen kehittäminen

• Toimenpiteet työpaikalla

esiintyvän väkivallan ja häirinnän

torjumiseksi, työvoiman

moninaisuus

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Energiankäyttö

• Tietojen yksityisyys

• (Laadukkaiden) tietojen

saatavuus

• Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien

henkilökohtainen

terveys ja turvallisuus

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Energiankäyttö

• Tietojen yksityisyys

• (Laadukkaiden)

tietojen saatavuus

• Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien

henkilökohtainen

terveys ja turvallisuus

Paino- ja tulostuspalveluiden arvoketju

Grano

Asiakkaat Elinkaaren

loppu

Raaka-ainetoimittajien

logistiikka

Valmistajien

logistiikka

Tavarantoimittajien

oma arvoketju

ja logistiikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun eri kohdissa kaksoisolennaisuusanalyysin lopputuloksen mukaan

Granon tai

rahtiliikkeen

logistiikka

Asiakkaan oma

arvoketju ja

logistiikka

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen raaka-aineen valmistuksesta tuotteen elinkaaren loppuun asti

SBM-2 SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

Keskeiset sidosryhmämme löytyvät alla olevasta kuvasta.

Panostaja on aktiivisesti yhteydessä kaikkiin keskeisiin sidos-

ryhmiin säännöllisen yhteistyön, viestinnän, raportoinnin ja sijoit-

tajille järjestettävän tiedottamisen kautta. Vuoropuhelun keinot

ja sisällöt on kuvattu alla olevassa taulukossa. Sidosryhmä-

yhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta ja edistää

pitkä aikaisia suhteita sekä sovittaa sidosryhmien intressit Panos-

tajan organisaation tavoitteisiin ja tätä kautta tukea arvonluontia.

Eri sidosryhmien intressejä ja näkemyksiä kerättiin osana

olennaisuusarviointiprosessia asianmukaisen huolellisuuden

varmistamiseksi. Olennaisuusarviointiprosessi ja sen tulokset on

esitetty kohdassa ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista.

Strategiaprosessissa pyritään huomioimaan, että mahdolli-

set muutokset tai niihin perustuvat jatkotoimenpiteet vaikuttavat

positiivisesti sidosryhmäsuhteisiin. Oman henkilöstön näkemyk-

set huomioidaan strategiaprosessin yhteydessä ja vastuullisuus

sisältyy strategian ja liiketoimintamallin kehittämiseen. Sidos-

ryhmien näkemyksiä huomioidaan laajasti eri strategisissa sekä

operatiivisissa toiminnoissa, jotka on esitetty alla olevassa tau-

lukossa. Liiketoimintamallissa tai strategiassa ei ole tapahtunut

muutoksia raportointikauden aikana eikä merkittäviä muutoksia

ole suunnitteilla. Strategiatyössä yhtenä osa-alueena on sidos-

ryhmät, jotka tullaan huomioimaan myös jatkossa.

Toimimme aktiivisena omistajana suomalaisissa palvelu- ja

ohjelmistoyrityksissä, joiden asiakkaat ovat sekä yrityksiä että

erilaisia loppukäyttäjiä. Näiden käyttäjien oikeuksien, turvalli-

suuden, yksityisyyden ja palvelukokemuksen varmistaminen on

olennainen osa konsernimme vastuullisuustyötä ja strategiaa.

Hallinto- ja johtoelimille tiedotetaan vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien näkemykset kestävyyteen liittyvistä vaiku-

tuksista hallitus- sekä muun raportoinnin yhteydessä. Sidosryh-

mävuoropuhelu on osa päivittäistä toimintaa. Sidosryhmävuo-

ropuhelusta ovat vastuussa eri henkilöt riippuen sidosryhmästä

ja roolista. Esimerkiksi Panostajan sijoituskohteiden hallituk-

sessa ovat mukana Panostajan johtoryhmän jäsenet. Sijoitta-

jien kanssa käytävä vuoropuhelu on Panostajan toimitusjohtajan

sekä talous- ja rahoitusjohtajan vastuulla.

Keskeiset

sidosryhmät Vuorovaikutus ja yhteistyömuodot Keskeiset kestävyysaiheet Sidosryhmien näkemysten huomiointi

Sijoituskohteet

(nykyiset ja

potentiaaliset)

• Hallitustyöskentely

• Tiivis yhteistyö

• Hyvä johtaminen

• Taloudellinen suorituskyky

• Strategia ja strateginen arviointi

• Edistyminen kestävän kehityksen

teemoissa

• Panostajan johto osallistuu sijoituskohteiden

hallitustyöskentelyyn

• Hyvän hallinnon varmistaminen

• Sijoituskohteet osallistuvat strategian

toteutukseen osana jatkuvaa vuoropuhelua

ja kehityshankkeita

• Toiminnan läpinäkyvyys

Henkilöstö

• Kehityskeskustelut

• Henkilöstökyselyt (Pulssi)

• Koulutukset ja valmennukset

• Henkilöstötilaisuudet ja työpajat

• Viestintäkanavat kuten intranet ja

keskustelu kanavat

• Uutiskirjeet

• Yhteistyö ja vuoropuhelu henkilöstön

edustajien kanssa

• Yhteistoimintaneuvottelut, ammattiliitot

• Työntekijöiden hyvinvointi ja

turvallisuus

• Jatkuva oppiminen

• Ammatillinen kehitys ja urakehitys

• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus

ja tasa-arvo

• Työ- ja yksityiselämän tasapaino

• Hyvinvointia tukevat ja edistävät ratkaisut

• Työterveyden kattavat palvelut

• Työtapaturmien ennaltaehkäisy

• Henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämi

seen

• Kehittämistoimenpiteitä tehdään mm.

henkilöstötutkimusten perusteella.

Sijoittajat,

osakkeen-

omistajat,

analyytikot

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

• Yhtiökokous

• Sijoittajatapaamiset ja -esitykset

• Pörssitiedotteet, taloudelliset katsaukset,

vuosiraportointi, uutiskirjeet

• Konsernin verkkosivut (sijoittajasivut)

• Sosiaalisen median kanavat.

• Sijoittajien sitouttamisen avulla Panostaja-

konserni antaa läpinäkyvän kuvan yhtiön

strategiasta, kestävästä kehityksestä ja

taloudellisesta tilanteesta

• Taloudellinen suorituskyky

• Strategia ja strateginen arviointi

• Vastuullisuus yhtiön toiminnassa

• Edistyminen kestävän kehityksen

teemoissa

• Avoin ja läpinäkyvä, säännösten mukainen

viestintä ja raportointikäytännöt

Rahoitus-

laitokset, muut

yhteistyö-

kumppanit

• Tapaamiset, neuvottelut

• Yhteistyöhankkeet

• Konsultointi

• Vastuullisuus arvoketjussa • Rahoituksen hankinta

• Muut kehitys- ja yhteistyöhankkeet

Viranomaiset

• Yhteistyö viranomaisten kanssa esim.

Verohallinto, Fiva

• Yhteistyökokoukset

• Kyselyihin vastaaminen

• Vuosiraportointi

• Kehittyvä sääntely

• Ympäristö- ja ihmisoikeusteema

arvoketjussa

• Arvoketjun hallinta ja avoimuus

• Vastuullisen toiminnan varmistaminen

• Lakien ja säännösten noudattaminen

Kestävyysselvitys

Sijoittajat

Analyytikot

Muut yhteistyö-

kumppanit

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Osakkeen-

omistajat

Rahoitus-

laitokset

Viranomais-

tahot

Konsernin

henkilöstö,

johto ja hallitus

Sijoituskohteet

(nykyiset &

potentiaaliset)

Sijoituskohteiden

henkilöstö,

johto ja hallitus

Sidosryhmämme

SBM-3 OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUORO-

VAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTA-

MALLIN KANSSA

Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tuloksena tunnistetut

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty alla

olevassa taulukossa. Taulukossa on kuvattu kunkin vaikutuk-

sen, riskin ja mahdollisuuden kohdalla, mihin arvoketjun kohtaan

se keskittyy. Olennaisuusarviossa tunnistetuista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista eri liiketoimintoihin ja arvoketjun

toimijoihin liittyen kerrotaan tarkemmin luvussa SBM-3 sekä kun-

kin aihekohtaisen luvun alussa.

Tunnistetuilla olennaisilla vaikutuksilla, riskeillä ja mahdolli-

suuksilla on olemassa olevia ja odotettavissa olevia vaikutuksia

konsernin liiketoimintaan, strategiaan ja arvoketjuun. Käytössä ei

tällä hetkellä ole prosessia, jonka avulla olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet voitaisiin integroida osaksi liiketoiminta-

mallia, arvoketjua tai strategiaa.

Olennaisilla vaikutuksilla on vaikutuksia ympäristöön ja ihmi-

siin. Kasvihuonekaasupäästöt sekä jäte vaikuttavat kielteisesti

ympäristöön. Huolta ja erityistä huolta aiheuttavilla aineilla voi

olla kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Omaan työ-

voimaan sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat ja liike-

toiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset ovat positiivisia.

Ympäristöön liittyvät vaikutukset johtuvat Panostajan sijoitusyh-

tiöiden toiminnan luonteesta ja liiketoimintamallista. Sosiaaliset

ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset ovat peräi-

sin Panostajan strategiasta ja liiketoimintamallista sijoitusyhti-

önä. Kaikkien olennaisten vaikutusten odotettavissa oleva aika-

horisontti on lyhyt aikaväli. Olennaiset vaikutukset kohdistuvat

Panostajan ja sen sijoitusyhtiöiden toimintaan.

Olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla on mahdollisia

taloudellisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan, tulokseen

tai taloudelliseen asemaan. Panostaja-konserni ei ole arvioinut

strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä suhteessa olennaisiin

IROihin. Tällä hetkellä konsernilla ei ole tiedossa olennaisia ris-

kejä, jotka toteutuisivat seuraavalla raportointikaudella.

Tämä oli Panostaja-konsernin ensimmäinen olennaisuus-

arviointi. Linkitämme olennaisuusarvioinnin tulokset ja sen poh-

jalta tehdyn vastuullisuusohjelmamme jatkossa strategiaan sekä

tarkennamme, miten ne integroituvat ja vaikuttavat liiketoimin-

taamme. Seuraava strategiapäivitys on keväällä 2026.

Stan-

dardi Nimeäminen

Olennainen

kestävyysaihe Olennainen vaikutus

Paikka arvoketjussa

Olennaiset riskit

Olennaiset

mahdollisuudet

Ylävirta

Oma toimnta

Alavirta

Negatiivinen

Positiivinen

Todellinen

Potentiaalinen

E1 Ilmastonmuutoksen

hillintä

Konsernin omasta ja

arvoketjun toi minnasta

syntyy kasvi huone-

kaasupäästöjä esi-

merkiksi energian-

kulutuksen kautta.

X X X X X

Energia Konsernin toi minnassa

käytetään energiaa

koko arvoketjussa.

Energian kulutuksesta

aiheutuu päästöjä.

X X X X X

E2 Ongelma-aineet &

erityistä huolta

aiheuttavat aineet

Mahdollinen

hai tallinen vaikutus

työntekijöihin tuotanto-

prosessissa.

Konsernin omassa ja

arvoketjun tuo tannossa

käytetään paikoin erit

täin vaarallisia kemi-

kaaleja (Grano).

X X X X

E5 Jäte Panostajan omassa,

sekä arvoketjun toi

minnassa syntyy jä-

tettä. Jätettä pyritään

minimoimaan erityi

sesti vähentämällä ja

kierrättämällä hukka-

materiaaleja sekä mah

dollistamalla tuottei-

den ja työ välineiden

pitkä elinkaari ja

vastuullinen loppu-

käsittely.

Granon kaksinkertaisen

olennaisuuden arvi

oinnissa jäte tunnistet-

tiin olennaiseksi kes-

tävyysseikaksi, ja tätä

kautta se nousi olen

naiseksi myös Panosta-

jan konsernitasolla.

X X X X

Kestävyysselvitys

Stan-

dardi Nimeäminen

Olennainen

kestävyysaihe Olennainen vaikutus

Paikka arvoketjussa

Olennaiset riskit

Olennaiset

mahdollisuudet

Ylävirta

Oma toiminta

Alavirta

Negatiivinen

Positiivinen

Todellinen

Potentiaalinen

S1 Elinvoimaiset

työyhteisöt

Oman työvoiman

työsuhteiden

vakaus

Konsernissa pyritään

tarjoamaan vakaat

työsuhteet, jotka

vahvistavat työntekijöi

den hyvinvointia.

X X X Konsernin työntekijöi

den työsuhteissa voi

olla vaihtelua.

Työsuhteet voivat esi

merkiksi olla lyhyitä

mikä voi vaikuttaa

työntekijöiden sitoutu

miseen ja työnantaja-

maineeseen.

Työsuhteiden vaka

us parantaa työssä

jaksamista ja toisaalta

myös työnantajan

mainetta

Oman työvoiman

riittävä palkka

Konsernin palkkoihin

vaikuttaa laki sääteisyys

sekä työehtosopimuk

set. Riittävällä palkalla

on positiivinen vaikutus

työn tekijöiden hyvin

vointiin ja motivaatioon

X X X Kilpailukykyinen

palkka taso on etu työ

markkinoilla

Oman työvoiman

koulutus ja taitojen

kehittäminen

Oman työvoiman tai

tojen kehittäminen on

olennainen osa kon

sernin eri liiketoimin-

noille ja sitä pyritään

aktiivisesti toteutta

maan ohjelmien ja

koulutusten kautta.

Osaamisen kehittämi

nen parantaa työn-

tekijöiden sopeutumis-

kykyä muuttuvassa

työelämässä. Tämä

tukee myös yhteis-

kunnan yleistä talou

dellista kehitystä ja

innovatiivisuutta.

X X X Riittävä koulutus on

edellytys työn laa

dulle, tehokkuudelle,

monipuoliselle osaa

miselle, jotka ovat

merkittäviä työn-

tekijöiden sitoutunei

suuteen, työtyytyväi-

syyteen ja yrityksen

kilpailukykyyn

sekä tuottavuuden

kasvuun.

Työyhteisöjen

hyvinvointi

Oman työvoiman

työaika

Konsernissa pyritään

tarjoamaan kohtuulli

set, hyvin suunnittelut

ja työntekijän kanssa

vuoro vaikutuksessa

suunnitellut työajat,

jotka vahvistavat työssä-

jaksamista, tuottavuutta

ja vähentävät sairas

poissaoloja.

X X X Kohtuulliset ja jous

tavat työajat tukevat

työssä jaksamista ja

tuottavuutta, mikä vä

hentää sairauspoissa-

oloja ja lisää sitoutu-

neisuutta sekä hyvää

työnantajamainetta

Oman työvoiman

työ- ja yksityiselä

män tasapaino

Konsernissa pyritään

tukemaan työntekijöi

den työ- ja yksityis-

elämän tasapainoa

esimerkiksi erilaisis

sa henkilöstöeduilla ja

mahdollisuuksissa työ

aikajärjestelyihin.

X X X Positiivinen

työnantaja maine ja

työntekijöiden

jaksaminen.

Oman työvoiman

terveys ja

turvallisuus

Työntekijöiden tervey

den- ja turvallisuuden

tukeminen mahdollis

tavat työntekijöiden pa-

remman psyykkisen ja

fyysisen hyvinvoinnin ja

työkyvyn, jolla on myös

laajempia heijastevai

kutuksia yhteiskuntaan.

Osa terveyteen ja tur

vallisuuteen liittyvistä

vaatimuksista ovat

myös lakisääteisiä.

X X X Terveyden ja turval

lisuuden ylläpitämi-

nen tukee positiivista

työnantajamainetta ja

työssä jaksamista.

Vastuullinen

ja inhimillinen

omistajuus

Oman työvoiman

työmarkkinaosa

puolten vuoro-

puhelu

Työmarkkinaosa-

puolten vuoropuhelu

vahvistaa työnteki-

jöiden hyvinvointia.

Konsernissa ei nouda

teta kaikilla toimi aloilla

TESiä vaan käydään

neuvottelua suoraan

henkilöstön kanssa.

X X X

Oman työvoiman

yhdistymisvapaus,

yritysneuvosto

jen olemassaolo

sekä työntekijöi

den tiedon saanti-,

kuulemis- ja osallis

tumisoikudet

Konserni huoleh

tii työn tekijöiden

vaikutus-

mahdollisuuksista,

joka lisää työntekijöi-

den hyvinvointia.

X X X

Kestävyysselvitys

Stan-

dardi Nimeäminen

Olennainen

kestävyysaihe Olennainen vaikutus

Paikka arvoketjussa

Olennaiset riskit

Olennaiset

mahdollisuudet

Ylävirta

Oma toiminta

Alavirta

Negatiivinen

Positiivinen

Todellinen

Potentiaalinen

S1 Vastuullinen

ja inhimillinen

omistajuus

Oman työvoiman

työehtosopimus

neuvottelut, mukaan

lukien työehtosopi

musten piiriin kuulu-

vien työntekijöiden

osuus

Konsernin työntekijöillä

on mahdollisuus kuu

lua ammattiliittoon.

X X X

Tasa-arvoinen

työyhteisö

Sukupuolten tasa-

arvo ja sama palkka

samanarvoisesta

työstä oman työ-

voiman keskuudessa

Moninaisuus ja

moni

muotoisuus

omassa työ voimassa

Yhdenvertaisuuden

toteutuessa konser

nin henkilöstössä,

se lisää hyvinvointia,

oikeudenmukaisuutta

ja antaa mahdollisuu

det jatkuvaan oppimi-

seen ja urakehitykseen

parantuvat.

Konsernissa tuetaan

työyhteisön moni-

naisuutta ja moni-

muotoisuutta lain

edellyttämillä tavoil

la. Monimuotoisuus ja

inklusiivisuus tukevat

organisaation tasa-

arvotyötä, jolla on

myös laajempia yhteis

kunnallisia vaikutuksia.

X X X Laajempi osaamis

pohja, työtyytyväi-

syyden lisääntyminen

ja näistä juontuva

houkuttelevampi työ-

yhteisö ja mainehyöty.

Toimenpiteet työ

paikalla esiintyvän

väkivallan ja

häirinnän torju

miseksi omassa

työ voimassa

Konsernissa on

0- politiikka häirinnälle.

Työturvallisuus on

olennaista työntekijöi

den hyvinvoinnin

takaamiseksi.

X X X

S4 Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien

yksityisyys

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien yksityisyy

den varmentaminen on

olennaista monen kon

sernin toimialan näkö-

kulmasta (esim. asiak

kaiden terveys tiedot ja

verkkokauppa toiminta).

Toimitaan tietosuoja-

asetusten ja tietoturva

ohjeistusten mukaan.

X X X

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien

mahdollisuus saada

laadukkaita tietoja

Yhtiöön ja palveluihin

liittyvien tietojen avoin

ja läpinäkyvä kommu

nikointi ja tiedonsaanti

on keskeistä kuluttajien

ja loppukäyttäjien

osalta. Esimerkiksi

terveydenhuollon

kanta kirjaukset ovat

laadukkaita. (Hygga)

Tuotteisiin liittyvien

tietojen tunteminen ja

välittäminen on olen

naista asiakkaille ja

loppukäyttäjille (Grano)

X X X

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien

terveys ja

turvallisuus

Konsernissa on tervey-

denhuoltoon liittyvää

toimintaa, jossa on

olennaista varmistaa

kuluttajien turvallisuus

(Hygga)

Elintarvike- ja lääke

teollisuuteen toimi-

tettavien tuotteiden

turvallisuus asiakkaille

ja loppukäyttäjille

(Grano)

X X X

Kestävyysselvitys

Stan-

dardi Nimeäminen

Olennainen

kestävyysaihe Olennainen vaikutus

Paikka arvoketjussa

Olennaiset riskit

Olennaiset

mahdollisuudet

Ylävirta

Oma toiminta

Alavirta

Negatiivinen

Positiivinen

Todellinen

Potentiaalinen

G1 Toiminnan

hyvät

käytännöt

Yrityskulttuuri

(Eettinen liike-

toiminta)

Henkilöstöpulssin

jalkauttaminen, jolla

seurataan aktiivisesti

henkilöstön hyvin-

vointia. Tiedolla johta

minen ja tiedon seu-

raaminen. Läpinäkyvä

sekä osallistava johta

minen.

Alueittain ja toimi

alueittain saattaa kui-

tenkin olla kulttuurista

vaihtelua, joka vaikut

taa ihmisten hyvin-

vointiin

X X X

Väärinkäytösten

paljastajien suojelu

(Whistleblowing)

Korruption ja

lahjonnan ehkäise-

minen ja havaitse-

minen, mukaan

lukien koulutus

Toimitaan lainsäädän

nön mukaisesti

Panostaja sitoutuu

korruption torjuntaan

kaikissa sen

muodoissaan lahjonta

ja kiristäminen mukaan

luettuina.

X X X

Suhteet tavaran- ja

palveluntoimitta

jiin, mukaan lukien

maksu käytännöt

Konsernissa vaalitaan

hyviä suhteita tavaran-

ja palveluntoimitta-

jiin. Toimitaan yleisten

sovittujen käytäntöjen

mukaan ja arvostetaan

pitkäaikaisia kumppa

nuuksia.

X X X X Hankintasopimukset,

kilpailutukset ja kes

kittäminen pitävät hin-

nat hallinnassa ja pie-

nentävät talou dellisia

riskejä. Hyvät pitkät

suhteet varmis tavat

tavaran saata vuuden,

toimivat toimitusketjut

sekä hyvän hinnoitte

lun. Myös poikkeus-

tilanteissa

Kestävyysselvitys

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

IRO-1 KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN,

RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS-

JA ARVIOINTIPROSESSEISTA

Panostaja toteutti kaksinkertaisen olennaisuusarvion yhteis-

työssä Third Rock Finland Oy:n kestävyysasiantuntijoiden kanssa,

CSRD:n vaatimusten ja kestävyysasioiden kattavan huomioinnin

var mistamiseksi.

Omistusyhtiöt muodostavat konsernin tärkeimmät sisäiset

liikesuhteet. Olennaisuusarviossa on huomioitu sekä emoyhtiön

suorat vaikutukset, että välilliset vaikutukset omistusyhtiöiden

kautta. Muita olennaisia liikesuhteita ei tunnistettu.

Kestävyysaiheet on sisällytetty Panostajan yleiseen hallinto-

ja ohjausjärjestelmään (due diligence –prosessi). Kaksinkertaisen

olennaisuusarvioinnin yhteydessä tarkasteltiin ainoastaan kestä-

vyyteen liittyviä aiheita. Panostaja toteutti kaksinkertaisen olen-

naisuusarvioinnin ensimmäistä kertaa vuoden 2024 lopussa, seu-

raten alla kuvattua prosessia.

Kartoitus ja esiseulonta

Kartoitusvaiheessa Panostaja-konsernin yhtiöt ja kestävyys-

asiantuntijat kartoittivat yhdessä konsernin lähtötason, arvo-

ketjun, liiketoimintamallin, strategian sekä olemassa olevat

yhtiökohtaiset analyysit ja sidosryhmävuoropuhelun tulokset,

jotka olivat tärkeimmät arvioinnissa käytettävät taustamateriaa-

lit arvioinnin osana tehtävän sidosryhmävuoropuhelun lisäksi.

Arvioinnissa huomioitiin koko konsernin omat toiminnot ja kunkin

pääomisteisen yhtiön arvoketjut.

Tämän jälkeen kestävyysasiantuntijat toteuttivat esiseulon-

nan, jossa tunnistettiin organisaation potentiaalisesti relevan-

tit kestävyysaiheet, joiden osalta Panostaja-konsernin yhtiöillä

on tai voi olla vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan tai jotka

aiheuttavat tai voivat aiheuttaa konsernille liiketoimintariskejä ja/

tai –mahdollisuuksia. Arvioinnissa ei tunnistettu erityisiä alueita,

liiketoimintoja tai muita tekijöitä, joiden olisi ollut tarpeen arvioida

erityisiä haittariskejä.

Asiantuntijat laativat listan kestävyysaiheista (”long list”) poh-

jautuen ESRS-standardeihin, ajankohtaiseen tietoon sekä toimi-

alakohtaisiin kestävyysaiheisiin. Lopputuloksena syntyi rajattu

lista (”short list”) Panostaja-konsernille potentiaalisesti olen-

naisista kestävyysaiheista, jotka otettiin mukaan asiantuntija-

arviointiin.

Sidosryhmävuoropuhelu

Panostaja kartoitti konsernin sidosryhmien näkemyksiä ja odo-

tuksia haastattelujen kautta. Sidosryhmien näkemyksiä kuultiin

IRO-arvioinnin yhteydessä sekä validointityöpajassa asianmukai-

sen huolellisuuden varmistamiseksi. Näkemykset otettiin siten

huomioon arvioitaessa konsernin vaikutuksia ja niiden merkit-

tävyyttä ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä vaikutuksista ja/tai

ympäristöstä aiheutuvia liiketoimintariskejä ja –mahdollisuuksia.

Asiantuntija-arvioinnit

Asiantuntija-arviointi toteutettiin kullekin Panostaja-konsernin

yhtiöille. Yhteisomistusyritys Gugguu huomioitiin osana Panos-

tajaa, linjassa talousraportoinnin segmentoinnin kanssa. Panos-

taja-konsernin sekä tytäryhtiöiden asiantuntijat tunnistivat ja

arvioivat kestävyysasiantuntijoiden tuella ns. lyhyelle listalle

päässeiden kestävyysaiheiden osalta konsernin yhtiöiden vaiku-

tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

Arviointia tehtiin kartoitusvaiheessa koottujen tausta-

materiaalien pohjalta.

Yhtiöiden tässä vaiheessa erilliset arvioinnit konsolidoitiin

konsernitasolle, huomioiden myös Granon aikaisemmin toteut-

tama arvio olennaisilta osin. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien merkittävyyden arviointi pisteytettiin tässä työvaiheessa

korkeimman arvion mukaan. Arvioinnissa huomioitiin ESRS:n

mukaiset arviointikriteerit.

Vaikutuksia arvioitiin kertomalla vaikutuksen vakavuus sen

todennäköisyydellä. Vakavuus koostuu kahdesta tai kolmesta

ulottuvuudesta:

Merkittävyys:

5 = Erittäin merkittävä

4 = Hyvin merkittävä

3 = Merkittävä

2 = Jonkin verran merkittävä

1 = Ei lainkaan merkittävä

Laajuus:

5 = Globaali / totaalinen

4 = Laaja

3 = Keskikokoinen

2 = Keskitetty

1 = Rajallinen

0 = Ei mitään

Korjautuvuus (arvioitiin vain negatiivisten vaikutusten osalta):

5 = Ei korjattavissa

4 = Erittäin hankalasti korjattavista, pitkäaikainen vaikutus

3 = Vaikeasti korjattavissa

2 = Korjattavissa oikeilla resursseilla (aika ja raha)

1 = Melko helposti korjattavissa, lyhytaikainen vaikutus

0 = Erittäin helposti korjattavissa

Vaikutusten todennäköisyys arvioiden prosentuaalinen toden-

näköisyys (0-100%) sille, että potentiaalinen vaikutus toteutuu.

Todellisille vaikutuksille todennäköisyys on aina 100 % (vaikutus

toteutuu).

0–24 % Erittäin epätodennäköinen, todennäköisesti ei seuraavan

10 vuoden aikana

25–39 % Epätodennäköinen seuraavan 10 vuoden aikana

40–59 % Mahdollinen seuraavan kuuden vuoden aikana

60–89 % Todennäköinen seuraavan kolmen vuoden aikana

90-100 % Erittäin todennäköinen seuraavan vuoden aikana

Sekä positiiviset, että negatiiviset vaikutukset saivat siis saman-

suuruisen keskiarvon, jolloin niitä voitiin arvioida yhdenvertaisina.

Riskin tai mahdollisuuden merkittävyys laskettiin kertomalla

sen merkittävyys todennäköisyydellä:

5 = Katastrofaalinen taloudellinen vaikutus, kustannukset tai

menetykset voivat keskeyttää tai lakkauttaa liiketoiminnan

4 = Merkittävä taloudellinen vaikutus, kustannukset tai mene-

tykset voivat keskeyttää liiketoiminnan ja aiheuttaa merkittävää

haittaa

3 = Kohtalainen taloudellinen vaikutus, kustannukset tai mene-

Kestävyysselvitys

tykset vaikuttavat liiketoimintaan merkittävästi

2 = Pieni taloudellinen vaikutus, kustannukset tai menetykset vai-

kuttavat liiketoimintaan

1 = Merkityksetön taloudellinen vaikutus, kustannukset tai mene-

tykset ovat pieniä ja helposti korjattavissa

Panostajan määrittämä raja-arvo negatiivisten sekä positiivisten

vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien olennaisuudelle on

3 (merkittävä).

Olennaisuuden arviossa ei tunnistettu olennaisia riippuvuus-

suhteita tai erityisiä alueita, liiketoimintoja tai muita tekijöitä, joi-

den olisi arvioitu lisäävän mahdollisten haittavaikutusten riskiä.

Validointityöpaja

Asiantuntija-arvioinnin tulokset esiteltiin ja viimeisteltiin yhdessä

Panostaja-konsernin johdon ja avainhenkilöiden kanssa pide-

tyssä validointityöpajassa vuoden 2024 lopussa. Arviota täyden-

nettiin sidosryhmävuoropuhelun tulosten pohjalta ja pisteytyk-

siä tarkennettiin keskustelun kautta niin, että tulokset kuvaavat

oikeasuhtaisesti olennaisia aiheita konsernin näkökulmasta.

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset ja riskit käsitellään

Panostaja- konsernissa vastaavalla tavalla kuin muut vaikutukset

ja riskit. Panostaja-konsernin talous- ja rahoitusjohtaja käy vuo-

sittain läpi riskiarvioinnin hallituksen kanssa. Hallitus tarkastelee

riskienhallintapolitiikan mukaisesti kestävyysselvitykseen liittyviä

olennaisia muutoksia ja hyväksyy ne.

Strategiassa huomioidaan vastuullisuusohjelmassa asetet-

tuja tavoitteita. Vastuullisuusohjelma on laadittu tunnistettujen

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pohjalta.

AIHEKOHTAISET IRO-1-TIEDOT

Ilmasto

Ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioi-

tiin osana yllä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuusarvion pro-

sessia. Mukaan lukien aikahorisontit ja omaisuuserät. Panos-

taja laski konsernitason kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä

kertaa vuodesta 2025, joten vaikutuksia arvioitiin yleisellä tasolla.

Panostaja ei ole vielä toteuttanut skenaario- tai resilienssianalyy-

siä, jossa olisi arvioitu omaisuuseriä tai ilmastoriskien taloudelli-

sia vaikutuksia.

Pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det arvioitiin osana yllä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuus-

arvion prosessia. Sijoitusyhtiöiden toiminta ja sijainnit arvioitiin

osana prosessia, ja olennaisia vaikutuksia tunnistettiin Granon

toiminnassa. Lisäksi Panostajan edustajia merkittävimmistä

sidos ryhmistä haastateltiin syksyllä 2024: toimittajat/yhteistyö-

kumppanit, sijoituskohteiden edustajat, Panostajan hallituslaisia

sekä omaa henkilöstöä.

Kiertotalous ja jäte

Kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

arvioitiin osana yllä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuusarvion

prosessia. Panostajan ja sen sijoitusyhtiöiden toiminta ja sijainnit

arvioitiin osana asiantuntija-arviointia.

Panostajan edustajia merkittävimmistä sidosryhmistä haas-

tateltiin syksyllä 2024: toimittajat/yhteistyökumppanit, sijoitus-

kohteiden edustajat, Panostajan hallituslaisia sekä omaa henki-

löstöä. Sidosryhmähaastattelujen kautta syvennettiin ymmärrystä

siitä, mitä sidosryhmät ajattelevat Panostajan liiketoiminnan vaiku-

tuksista, sekä kestävä kehityksen muodostamista mahdollisuuk-

sista ja riskeistä, mm. kiertotalouteen liittyen.

Panostajan sijoituskohteet: enemmistöomistukset CoreHW,

Grano, Hygga, Lenio, Oscar Software sekä vähemmistöomistuk-

sessa oleva Gugguu.

Kiertotalouteen liittyen tunnistettiin vain yksi olennainen vai-

kutus, jäte, huomioiden näkökulmat nykytilan jatkamisessa sekä

kiertotalouteen siirtymisessä. Olennaisia riskejä tai mahdollisuuk-

sia ei tunnistettu. Resurssien käyttö ja kielteinen vaikutus kohdis-

tuu erityisesti Panostajan ja sijoitusyhtiöiden toimintaan. Merkittä-

vät jätevirrat muodostuvat Granon toiminnasta. Tätä on käsitelty

tarkemmin kohdassa E5 resurssien käyttö ja kiertotalous.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet arvioitiin osana yllä kuvattua kaksinkertaisen olennai-

suusarvion prosessia. Asiantuntija-arviointiin, jossa oli konsernin

kaikki yhtiöt edustettuna, sisällytettiin Panostajan oma toiminta

ja kaikki sijoitusyhtiöt. Liiketoiminnan harjoittamisen arvioinnissa

painotettiin kuitenkin Panostaja-konsernin käytäntöjä ja raken-

teita, esimerkiksi liittyen yrityskulttuuriin ja väärinkäytösten pal-

jastajien suojeluun, joita emoyhtiö edellyttää sijoitus yhtiöiltä

sekä joiden implementoinnissa se tarjoaa tukea.

Epäolennaiset ympäristöaiheet

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet arvioitiin osana yllä kuvattua kaksinkertaisen

olennaisuusarvion prosessia. Panostajan ja sen sijoitusyhtiöiden

toiminta ja sijainnit arvioitiin osana asiantuntija-arviointia. Lisäksi

Panostajan edustajia merkittävimmistä sidosryhmistä haastatel-

tiin syksyllä 2024: toimittajat/yhteistyökumppanit, sijoituskohtei-

den edustajat, Panostajan hallituslaisia sekä omaa henkilöstöä.

Biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen liittyvät vai-

kutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin osana yllä kuvattua

kaksinkertaisen olennaisuusarvion prosessia. Luonnon moni-

muotoisuuteen, ekosysteemeihin ja niiden palveluihin liittyviä

riippuvuuksia tarkasteltiin osana prosessia asiantuntija-arvion

avulla Panostajan ja sijoitusyhtiöiden toiminnassa ja toimi paikoilla.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät siir-

tymä- ja fyysiset riskit sekä liiketoimintamalliin kohdistuvat järjes-

telmäriskit sisällytettiin edellä mainittuun arviointiprosessiin.

Emme tunnistaneet vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä tai

muita keskeisiä sidosryhmiä, joten niitä ei ole kuultu osana arvi-

ointiprosessia. Konsernilla ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat

biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden

läheisyydessä. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventä-

viä toimenpiteitä ei ole tarpeen toteuttaa.

Kestävyysselvitys

IRO-2 YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ HUOMIOON

OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET

Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-lain-

säädännöstä ja tiedot niiden sijainnista kestävyysselvityksessä

Tiedon-

anto-

vaatimus

Tieto-

piste Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmasto-

lakiin

Osio /

Sivunu-

mero

ESRS 2

GOV-1

21 (d)

Hallituksen sukupuoli-

jakauma

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 13

Komission

delegoitu

asetus (EU)

2020/1816(5),

liite II

ESRS 2

GOV-1

21 (e)

Riippumattomien

hallituksen jäsenten

prosenttiosuus

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

ESRS 2

GOV-4

Selvitys kestävyyttä

koskevasta due dili-

gence -prosessista

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 10

ESRS 2

SBM-1

40 (d) i

Osallistuminen fossiilisiin

polttoaineisiin liittyvään

toimintaan

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453(6), taulukko

1: Ympäristöön liittyvää riskiä

koskevat laadulliset tiedot

ja taulukko 2: Yhteiskuntaan

liittyvää riskiä koskevat

laadulliset tiedot

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

olennainen

ESRS 2

SBM-1

40 (d) ii

Osallistuminen kemikaa-

lien tuotantoon liittyvään

toimintaan

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 9

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

olennainen

ESRS 2

SBM-1

40 (d)

iii

Osallistuminen kiistan-

alaisiin aseisiin liittyvään

toimintaan

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 14

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818(7) 12

artiklan 1 kohta,

delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

olennainen

ESRS 2

SBM-1

40 (d)

Osallistuminen tupakan

viljelyyn ja tuotantoon

liittyvään toimintaan

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 12

artiklan 1 kohta,

delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

olennainen

ESRS

E1-1

Siirtymäsuunnitelma

ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä

Asetuksen

(EU)

2021/1119

2 artiklan 1

kohta

Siirtymä-

säännös

ESRS

E1-1

16 g

Pariisin sopimuksen

mukaisten vertailu-

arvojen ulkopuolelle

suljetut yritykset

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453, lomake

1: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmaston-

muutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Vastuiden luottoluokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä

olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818

12 artiklan 1

kohdan d–g

alakohta ja 12

artiklan 2 kohta

Siirtymä-

säännös

ESRS

E1-4

Kasvihuonekaasu-

päästöjen vähennys-

tavoitteet

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453, lomake

3: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmaston-

muutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Mukauttamismittarit

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 6

artikla

ESRS

E1-5

Fossiilisista lähteistä

peräisin olevan energian

kulutus eriteltynä

lähteiden mukaan (vain

ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat)

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5 ja

taulukon 2

indikaattori 5

olennainen

ESRS

E1-5

Energiankulutus ja

energialähteiden

yhdistelmä

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5

Kestävyysselvitys

Tiedon-

anto-

vaatimus

Tieto-

piste Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmasto-

lakiin

Osio /

Sivunu-

mero

ESRS

E1-5

40–43

Energiaintensiteetti,

joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan

merkittävillä aloilla

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 6

ESRS

E1-6

Kasvihuonekaasujen

scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt

ja kokonaispäästöt

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453, lomake

1: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmaston-

muutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Vastuiden luotto luokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä

olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 5

artiklan 1 kohta,

6 artikla ja 8

artiklan 1 kohta

ESRS

E1-6

53–55

Kasvihuonekaasujen

brutto päästöjen

intensiteetti

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453, lomake

3: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmaston-

muutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Mukauttamismittarit

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 8

artiklan 1 kohta

ESRS

E1-7

Kasvihuonekaasujen

poistot ja päästö-

hyvitykset

Asetuksen

(EU)

2021/1119

2 artiklan 1

kohta

ESRS

E1-9

Vertailuarvosalkun

alttius ilmastoon liitty-

ville fyysisille riskeille

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 liite

II; delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Siirtymä-

säännös

ESRS

E1-9

66: (a)

66: (c)

Rahallisten määrien

erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin

mukaan; Sellaisten

merkittävien omaisuus-

erien sijaintipaikka, joihin

kohdistuu olennainen

fyysinen riski

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetus (EU)

2022/2453, 46 ja 47 kohta;

Lomake 5 Kaupankäynti-

varaston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä

fyysinen riski: Vastuut, joihin

kohdistuu fyysinen riski

Siirtymä-

säännös

ESRS

E1-9

67 (c)

Yrityksen kiinteistö-

omaisuuden kirjanpito-

arvo eriteltynä energia-

tehokkuusluokittain

Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöön panoasetuksen

(EU) 2022/2453, 34 kohta;

Lomake 2: Kiinteistövakuu-

delliset lainat – Vakuuden

energia tehokkuus

Siirtymä-

säännös

ESRS

E1-9

Ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1818,

liite II

Siirtymä-

säännös

ESRS

E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan,

veteen ja maaperään

päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan

E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien pääs-

töjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri)

liitteen II luettelossa

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 8,

taulukon 2

indikaattorit 1, 2 ja 3

olennainen

ESRS

E3-1

Kohdennetut toiminta-

periaatteet

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 7

olennainen

ESRS

E3-1

Kohdennetut toiminta-

periaatteet

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 8

olennainen

ESRS

E3-1

Merien ja valtamerten

kestävyys

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

olennainen

ESRS

E3-4

28 (c)

Kierrätetyn ja uudelleen-

käytetyn veden

kokonaismäärä

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.2

olennainen

ESRS

E3-4

Kokonaisvedenkulutus

kuutiometreinä oman

toiminnan liikevoittoa

kohti laskettuna

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.1

olennainen

Kestävyysselvitys

Tiedon-

anto-

vaatimus

Tieto-

piste Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmasto-

lakiin

Osio /

Sivunu-

mero

ESRS

2 - SBM

3 - E4

16 (a i)

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 7

olennainen

ESRS 2 -

SBM 3 -

16 (b)

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 10

olennainen

ESRS 2 -

SBM 3 -

16 (c)

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 14

olennainen

ESRS

E4-2

24 (b)

Kestävät maata tai

maa taloutta koskevat

käytännöt tai

toiminta peri aatteet

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 11

olennainen

ESRS

E4-2

24 (c)

Kestävät meriin

liittyvät käytännöt tai

toimintaperi aatteet

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

olennainen

ESRS

E4-2

24 (d)

Metsäkatoon

puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 15

olennainen

ESRS

E5-5

37 (d) Kierrättämätön jäte

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 13

ESRS

E5-5

Vaarallinen jäte ja

radioaktiivinen jäte

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 9

olennainen

ESRS 2 –

SBM-3 –

14 (f) Pakkotyötapausten riski

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 13

olennainen

ESRS 2

– SBM-3

–

14 (g)

Lapsityövoimatapausten

riski

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 12

olennainen

ESRS

S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset

sitoumukset

Liitteen I taulukon

3 indikaattori 9 ja

taulukon 1

indikaattori 11

ESRS

S1-1

Kansainvälisen työ-

järjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence

-käytännöt

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

ESRS

S1-1

Ihmiskaupan ehkäise-

mistä koskevat prosessit

ja toimenpiteet

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 11

ESRS

S1-1

Työtapaturmien

ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 1

ESRS

S1-3

32 (c)

Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 5

ESRS

S1-14

88 (b);

88 (c)

Kuolemantapausten

lukumäärä ja työtapa-

turmien lukumäärä ja

osuus

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 2

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

ESRS

S1-14

88 (e)

Loukkaantumisten,

onnettomuuksien,

kuolemantapausten

tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien

määrä

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 3

ESRS

S1-16

97 (a)

Sukupuolten välinen

tasoittamaton palkkaero

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 12

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

ESRS

S1-16

97 (b)

Toimitusjohtajan

suhteettoman suuri

palkka

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 8

ESRS

S1-17

103 (a) Syrjintätapaukset

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 7

ESRS

S1-17

104 (a)

Yritystoimintaa ja ihmis-

oikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien peri aatteiden

ja OECD:n toiminta-

ohjeiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen 1 taulukon

1 indikaattori 10 ja

taulukon 3

indikaattori 14

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite

II; dele-goidun

ase-tuksen (EU)

2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Kestävyysselvitys

Tiedon-

anto-

vaatimus

Tieto-

piste Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmasto-

lakiin

Osio /

Sivunu-

mero

ESRS 2 –

SBM-3

– S2

11 (b)

Huomattava lapsityö-

voiman tai pakkotyön

käytön riski arvoketjussa

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattorit 12 ja 13

ESRS

S2-1

17 (b)

Ihmisoikeuspoliittiset

sitoumukset

Liitteen 1 taulukon

3 indikaattori 9 ja

tau lukon 1

indikaattori 11

olennainen

ESRS S2-1 18

Arvoketjun työntekijöihin

liittyvät toimintaperi-

aatteet

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattorit 11 ja 4

olennainen

ESRS

S2-1

Yritystoimintaa ja ihmis-

oikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n toiminta-

ohjeiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite

II; delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 12

artiklan 1 kohta

olennainen

ESRS

S2-1

Kansainvälisen

työjärjestön kahdeksan

perusyleis sopimuksen

käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence

-käytännöt

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

olennainen

ESRS

S2-4

Arvoketjun alku- ja

loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat

ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

olennainen

ESRS

S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset

sitoumukset

Liitteen 1

taulukon 3

indikaattori 9

ja taulukon 1

indikaattori 11

olennainen

ESRS

S3-1

Yritystoimintaa ja ihmis-

oikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden,

ILO:n periaatteiden tai

OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta

jättäminen

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite

II; delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 12

artiklan 1 kohta

olennainen

ESRS

S3-4

Ihmisoikeusongelmat

ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

olennainen

ESRS

S4-1

Kuluttajiin ja loppu-

käyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja

taulukon 1

indikaattori 11

ESRS

S4-1

Yritystoimintaa ja ihmis-

oikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n toiminta-

ohjeiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1816 liite

II; delegoidun

asetuksen (EU)

2020/1818 12

artiklan 1 kohta

ESRS

S4-4

Ihmisoikeusongelmat

ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

ESRS

G1-1

10 (b)

Korruption vastainen

Yhdistyneiden kansa-

kuntien yleissopimus

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 15

ESRS

G1-1

10 (d)

Väärinkäytösten

paljastajien suojelu

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 6

ESRS

G1-4

24 (a)

Korruption ja lahjonnan

torjuntaa koskevien

lakien rikkomisesta

määrätyt sakot

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 17

Delegoitu

asetus (EU)

2020/1816,

liite II

olennainen

ESRS

G1-4

24 (b)

Korruption ja lahjonnan

torjuntaa koskevat

normit

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 16

olennainen

Kestävyysselvitys

Luettelo tiedonantovaatimuksista, joita on noudatettu laadittaessa kestävyysselvitystä olennaisuuden arvioinnin

perusteella ja niiden sijainti kestävyysselvityksessä

ESR 2 Yleiset tiedot Sijainti raportissa

Sivu-

numero

ESRS 2 BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet ESRS 2 Yleiset tiedot, Laatimisperusteet

ESRS 2 BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot, Laatimisperusteet

ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 GOV-5

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyys-

raportoinnin osalta

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ESRS 2 Yleiset tiedot, Strategia

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 Yleiset tiedot, Strategia

ESRS 2 SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoiminta mallin kanssa

ESRS 2 Yleiset tiedot, Strategia

ESRS 2 IRO-1

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 Yleiset tiedot, Vaikutuksien, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon

otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot, Vaikutuksien, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 MDR-P

Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi

käyttöön otetut toimintaperiaatteet

E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E5 Resurssien

käyttö ja kiertotalous, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät,

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS 2 MDR-A

Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet

ja resurssit

E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E5 Resurssien

käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S4 Kuluttajat

ja loppukäyttäjät, G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS 2 MDR-M Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E5 Resurssien

käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, G1 Liike-

toiminnan harjoittaminen

ESRS 2 MDR-T

Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden

seuranta tavoitteiden avulla

E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E5 Resurssien

käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, G1 Liike-

toiminnan harjoittaminen

E1 Ilmastonmuutos

Paikka

raportissa

E1 Taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset tiedot

E1 E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

E1 Ilmastonmuutos, Strategia

E1 E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1 Ilmastonmuutos, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

E1 E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin

liittyvät toimet ja resurssit

E1 Ilmastonmuutos, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

E1 E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet ja mittarit

E1 E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet ja mittarit

E1 E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope

3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet ja mittarit

E1 E1-7

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuone-

kaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet ja mittarit

E1 E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet ja mittarit

E1 E1-9

Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mah-

dollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

ennakoidut taloudelliset vaikutukset

ei ole

Kestävyysselvitys

E2 Pilaantuminen

Paikka

raportissa

E2 E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E2 Pilaantuminen, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

E2 E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

E2 Pilaantuminen, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

E2 E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet E2 Pilaantuminen, Tavoitteet ja mittarit

E2 E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen ei ole

E2 E2-5

Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta

aiheuttavat aineet

E2 Pilaantuminen, Tavoitteet ja mittarit

E2 E2-6

Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset

vaikutukset

E2 Pilaantuminen, Tavoitteet ja mittarit

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Paikka

raportissa

E5 E5-1

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

toimintaperiaatteet

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous,

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5 E5-2

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

toimet ja resurssit

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous,

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5 E5-3

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

tavoitteet

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous,

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5 E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset ei ole

E5 E5-5 Resurssien ulosvirtaukset

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous,

Tavoitteet ja mittarit

E5 E5-6

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

ennakoidut taloudelliset vaikutukset

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous,

Tavoitteet ja mittarit

S1 Oma työvoima

Paikka

raportissa

S1 S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S1 S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuk-

sista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa

kanssa

S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S1 S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S1 S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen

ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien

olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseis-

ten toimien vaikuttavuus

S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien hallinta

S1 S1-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

liittyvät tavoitteet

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-7

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden

kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-8

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-9 Monimuotoisuuden mittarit S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-10 Riittävä palkka S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-11 Sosiaalinen suojelu S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-12 Vammaiset henkilöt S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-13

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat

mittarit

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-15

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat

mittarit

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-16

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot)

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

S1 S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus-

vaikutukset

S1 Oma työvoima, Tavoitteet ja mittarit

Kestävyysselvitys

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Paikka

raportissa

S4 S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toiminta periaatteet

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S4 S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S4 S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolen-

aiheiden esiin tuomiseksi

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S4 S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin

olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen

ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S4 S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien

hallintaan liittyvät tavoitteet

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Tavoitteet ja mittarit

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Paikka

raportissa

G1 G1-1

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen,

Yrityskulttuuri ja toimintaa ohjaavat periaatteet

G1 G1-2 Suhteet toimittajiin

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen,

Yrityskulttuuri ja toimintaa ohjaavat periaatteet

G1 G1-3

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen,

Yrityskulttuuri ja toimintaa ohjaavat periaatteet

G1 G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen,

Tavoitteet ja toimenpiteet 2025

G1 G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta ei ole

G1 G1-6 Maksukäytännöt

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen,

Tavoitteet ja toimenpiteet 2025

Panostaja on tässä konsernin kestävyysselvityksessä määrit-

tänyt vaikutuksiinsa, riskeihinsä ja mahdollisuuksiinsa liittyvät

tiedot kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ja ESRS 1 3.2

jaksossa Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus -määrittelyn

perusteella. Olennaiset aiheet on tunnistettu niiden vakavuuden,

laajuuden, korjattavuuden sekä todennäköisyyden perusteella.

Raja-arvot on asetettu lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vai-

kutuksille. ESRS-standardien mukaiseen lopulliseen arviointiin

saatiin näin mukaan merkittävimmät aiheet. Kaikkien raja-arvon

ylittäneiden kestävyysseikkojen kohdalla on annettu aihekohtai-

sen standardin mukaiset tiedot mittareista ja tavoitteista, olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Kestävyysselvitys

YMPÄRISTÖ

EU-TAKSONOMIA

ASETUKSEN (EU) 2020/852

(LUOKITUSJÄRJESTELMÄ ASETUS) 8 ARTIKLAN

MUKAISET TIEDOT

Euroopan unionin (EU:n) kestävän rahoituksen taksonomia-

asetuksen (2023/2486) soveltamisalaan kuuluvana yrityksenä

Panostajalla on velvollisuus ilmoittaa, mikä osuus liikevaihdos-

tamme (turnover), pääomamenoistamme (capital expenditures)

sekä toimintamenoistamme (operating expenditures) on toimintaa,

joka tunnistetaan taksonomiassa potentiaalisesti ympäristön kan-

nalta kestäväksi taloudelliseksi toiminnaksi tai täyttää sen tekniset

arviointikriteerit. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka tar-

koituksena on ohjata rahoitusta toimintoihin, joilla edistetään mer-

kittävästi seuraavan kuuden ympäristötavoitteen saavuttamista:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja

suojelu

4. Siirtyminen kiertotalouteen

5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen.

TILIKAUTTA 2025 KOSKEVAT RAPORTOINTI-

VELVOITTEET

Raportointivelvoitteet astuvat voimaan vaiheittain taksonomia-

asetukseen kirjattujen määräaikojen mukaisesti. Tili kaudelta

2025 Panostajan on annettava taksonomia-asetuksen edel-

lyttämät tiedot kaikkien kuuden ympäristötavoitteen osalta.

Kesäkuussa 2023 julkaistiin komission delegoitu asetus, jolla

täydennettiin aiempaa asetusta antamalla uudet tekniset

arviointi kriteerit, joilla määriteltiin, millä edellytyksillä taloudel-

lisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen

ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirty-

mistä kierto talouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä

ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosys-

teemien suojelua ja ennallistamista. Lisäksi lokakuussa 2023

annettu komission tiedonanto antoi ohjeita säännösten tulkin-

nasta ja täytäntöönpanosta raportoinnin osalta. Kestävyysteki-

jöiden hallinnoinnin ja niistä raportoinnin viitekehys kehittyy kes-

tävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting

Directive, CSRD) myötä.

PANOSTAJAN LIIKETOIMINTA JA EU-TAKSONOMIA

EU-taksonomia ja sen tekniset arviointikriteerit ovat dynaamisia,

ja kriteerien kehitys jatkuu EU:n kestävän rahoituksen foorumilla.

Määrittääksemme, kuinka suuri osuus toiminnastamme on tak-

sonomiakelpoista, olemme tehneet analyysin, jonka perusteella

olemme kartoittaneet sellaiset toimintomme, jotka vastaavat

taksonomiassa tunnistettuja toimintoja. Analyysimme perus-

teella tulkitsemme, että Panostajalla ei tilikaudella 2025 ollut

taksonomiakelpoisia toimintoja.

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisissa toiminnoissamme tarjo-

amme esimerkiksi digitalisaatioratkaisuja, jotka mahdollistavat

muilla toimialoilla tehokkuuden lisääntymisen (Oscar Softwaren

ja Lenion ERP-ratkaisut) ja tietojärjestelmäratkaisuja, jotka vähen-

tävät muun muassa asiakkaiden matkustusmääriä ja hoitotilojen

aseptisten puhdistusten määriä (Hygga Flow -terveydenhuollon

asiakasvirtauksen optimointiratkaisut). Lisäksi tuotannon koko-

naisjärjestelyitä optimoidaan Granon liiketoiminnassa mahdol-

lisimman energia- ja materiaalitehokkaiksi ja energiaratkaisuja

uusiutuviin tuotantomuotoihin perustuviksi. CoreHW:n mikropiiri-

teknologiat muun muassa vähentävät laitteiden virrankulutusta.

Panostajan yhtiöiden ratkaisut ja tuotteet siis osaltaan mahdol-

listavat muun muassa energiankulutuksen vähentämistä, mutta

ratkaisuita ja tuotteita ei ole pääasiallisesti suunniteltu esimerkiksi

vähentämään päästöjä tai suojautumaan ilmastonmuutoksen vai-

kutuksilta. Toiminnot eivät näin ollen ole taksonomiakelpoisia.

Tulemme kuitenkin tarkastelemaan tätä tulkintaa uudelleen tak-

sonomiaan liittyvien ohjeiden kehittyessä ja raportointiprosessin

kypsyessä.

Analyysissamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota

tavoitteen 4. Siirtyminen kiertotalouteen osalta toimintaan

”Provision of IT/OT data-driven solutions”; CoreHW:n kehittämiä

sisätilapaikannuksen sovelluksiin tarkoitettuja tuotteita tullaan

mahdollisesti hyödyntämään esimerkiksi materiaalien paikan-

tamiseen ja tehokkaaseen ohjaamiseen ja hyödyntämiseen tuo-

tantoketjussaan, mikä käsityksemme mukaan on taksonomia-

kelpoista toimintaa. CoreHW:n tuotteet ovat kuitenkin vielä

asiakkaiden tuotekehitysvaiheissa, minkä vuoksi olemme pääty-

neet johtopäätökseen, että toiminta ei tällä hetkellä täytä takso-

nomiakelpoisuuden edellytyksiä.

TAKSONOMIAAN LIITTYVIEN TALOUDELLISTEN

TUNNUSLUKUJEN LAADINTAPERIAATTEET

Taksonomiaan liittyviin raportointivelvoitteisiin sisältyy kuvaus

taloudellisten tunnuslukujen laadintaperiaatteista, mukaan lukien

osoittajan ja nimittäjän laskentaperusteet. Tässä osiossa selite-

tään kuinka liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on mää-

ritetty ja kohdistettu osoittajaan, sekä nimittäjään sisältyvien liike-

vaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen laskenta perusteet.

Liikevaihto

Taksonomiakelpoista liikevaihtoa määritettäessä Panostaja

sisällyttää osoittajaan niiden tuotteiden ja palveluiden arvioi-

dun kokonaisliikevaihdon, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin

taloudellisiin toimintoihin. Nimittäjä sisältää Panostaja-konsernin

tuloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon.

Pääomamenot

Taksonomiakelpoisia pääomamenoja määritettäessä Panostaja

sisällyttää osoittajaan pääomamenot varoista, jotka liittyvät

taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin. Nimittäjä sisäl-

tää konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tilikauden aikana tehdyt

lisäykset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin.

Toimintamenot

Taksonomiakelpoisia toimintamenoja määritettäessä Panostaja

sisällyttää osoittajaan tuotteiden ja palveluiden suorat toiminta-

menot, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimin-

toihin. Nimittäjä sisältää suorat kulut, jotka liittyvät tutkimukseen

ja kehitykseen, rakennusten korjaustoimenpiteisiin, vuokrasopi-

muksiin, ja ylläpitoon ja korjauksiin, sekä aineellisten ja aineetto-

mien hyödykkeiden muut suorat kulut.

Kestävyysselvitys

Liikevaihto

1. TILINPÄÄTÖKSEN 2025 MUKAINEN LIIKEVAIHTO

1.11.2024-31.12.2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Taloudelliset toiminnat Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus-

järjestelmän

mukaisten

(A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpois-

ten (A.2) osuus

liikevaihdosta,

vuosi 2024

Luokka mah-

dollistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

tEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

Ohjelmistot, konsultointi

ja niihin liittyvä toiminta

CCA 8.2 0 0 %

E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL

0 %

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen liikevaihto (A.1)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % E E E E E E E 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten,

mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitus-

järjestelmän mukaisten) toimintojen

liikevaihto (A.2)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto

146 400 100 %

Yhteensä 146 400 100 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen liikevaihto (A.1+A.2)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % E E E E E E E 0 % M

Josta siirtymätoiminnat 0 0 % 0 % E E E E E E E 0 % T

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Ei toimintaa 0 0 %

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

TUNNUSLUVUT

Pääomamenot

2. INVESTOINNIT AINEELLISIIN JA AINEETTOMIIN HYÖDYKKEISIIN

1.11.2024-31.12.2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Taloudelliset toiminnat Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista,

vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

(A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpois-

ten (A.2) osuus

pääoma-

menoista,

vuosi 2024

Luokka mah-

dollistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

tEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % E E E E E E E 0 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % E E E E E E E 0 % M

Josta siirtymätoiminnat 0 0 % 0 % E E E E E E E 0 % T

Ei toimintaa 0 0 %

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Kestävyysselvitys

Toimintamenot

3. TILINPÄÄTÖKSEN 2025 LIIKETOIMINNAN MUISSA KULUISSA RAPORTOIDUT VUOKRAKULUT JA MUUT KULUERÄT, JOTKA KUVAA-

VAT NIITÄ MENOJA, JOTKA OVAT TARPEEN AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN JATKUVAN JA TEHOKKAAN TOIMIN-

NAN VARMISTAMISEKSI

Ohjelmistot, konsultointi

ja niihin liittyvä toiminta

CCA 8.2 0 0 %

E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten,

mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitus-

järjestelmän mukaisten) toimintojen

pääomamenot (A.2)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot

12 912 100 %

Yhteensä 12 912 100 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ohjelmistot, konsultointi

ja niihin liittyvä toiminta

CCA 8.2

E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL

0 %

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % E E E E E E E 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten,

mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitus-

järjestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.2)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto

28 123 100 %

Yhteensä 28 123 100 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % E E E E E E E 0 % M

Josta siirtymätoiminnat 0 0 % 0 % E E E E E E E 0 % T

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Ei toimintaa 0 0 %

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

1.11.2024-31.12.2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Taloudelliset toiminnat Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista,

vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

(A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpois-

ten (A.2) osuus

pääoma-

menoista,

vuosi 2024

Luokka mah-

dollistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

tEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

1.11.2024-31.12.2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Taloudelliset toiminnat Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista,

vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten

(A.1) tai

luokitusjärjes-

telmäkelpois-

ten (A.2) osuus

pääoma-

menoista,

vuosi 2024

Luokka mah-

dollistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

tEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

Kestävyysselvitys

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat

energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukoläm-

pöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä

on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia

prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai

toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

LOMAKE 1: YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Kestävyysselvitys

olemme vaikuttamassa positiivisesti vihreän siirtymän

edistämiseen

Painopistealueiden hallinnan varmistamiseksi olemme määritel-

leet vastuullisuusohjelmassamme seuraavia prosesseja:

• Teemme poikkeuksetta analyysin potentiaalisen sijoitus-

kohteen ympäristöllisestä vaikuttavuudesta ja riskeistä.

Analyysi pitää sisällään mm. seuraavat teemat: energian

lähteet- ja käyttö, resurssiviisaat ja ympäristöystävälliset

raaka-ainelähteet ja -käyttö, kiertotalouden edistäminen,

toiminnan päästöt ja haitat ympäristölle. Kehitämme kri-

teeristöä jatkuvasti kattavammaksi ja laajemmaksi erityi-

sesti arvoketjunäkökulmasta.

• Tunnistamme olennaiset kehityskohteet ympäristö-

vastuun osalta ja otamme tähän liittyvät tavoitteet huo-

mioon sijoituskohteen strategisessa suunnittelussa ja

yhteisissä tavoitteissa, joihin sijoituspäätöstä tehtäessä

yhteisesti sitoudutaan.

• Kannustamme sijoituskohteitamme kehittämään toiminta-

tapojaan, sopimusmallejaan ja sitoumuksiaan siten, että

vastuu. ympäristöllisistä asioista tulee osaksi jatkuvaa

asiakas- ja toimittajayhteistyötä ja sen kehittämistä.

Panostaja-konsernin suurimman yhtiön Granon osalta on tehty

hiilitiekartta. Kyseessä ei ole ESRS:n mukainen siirtymäsuunni-

telma. Hiilitiekartta ja siihen liittyvä suunnitelma esittelevät Gra-

non strategian hiilipäästöjen vähentämiseksi ja ympäristövas-

tuullisuuden edistämiseksi. Hiilitiekartan neljä pääkohtaa ovat

hiilipäästöt ja ESG-vastuullisuus, energia ja liikenne, päästöjen

vähentämisen vaiheet sekä kompensointi ja sertifiointi. Panosta-

ja-konsernin merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintään liitty-

vät toimenpiteet toteutetaan Granossa. Granon osalta ilmaston-

muutoksen hillintään liittyvien vaikutusten ja mahdollisuuksien

hallintaa ohjaavat Granon ympäristöpolitiikka ja hiilitiekartta.

ILMASTONMUUTOS

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTA (SBM-3)

Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin olen-

naisia ilmastonmuutoksen hillintään ja energiankäyttöön liittyviä

todellisia negatiivisia vaikutuksia omassa toiminnassa ja arvo-

ketjun alku- ja loppupäässä oheisen taulukon mukaisesti.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu

konsernin toimintaan kohdistuvia ilmastoon liittyviä riskejä tai

mahdollisuuksia. Panostaja tulee vuoden 2026 aikana kehittä-

mään prosesseja, joilla analysoidaan tunnistettujen vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien vaikutuksia päätöksentekoon, strate-

giaan, liiketoimintamalliin ja arvoketjuun.

Panostaja-konsernilla ei toistaiseksi ole ilmastonmuutoksen

hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa. Konserni tarkastelee

tarvetta ilmastonmuutoksen hillintää koskevalle siirtymäsuunni-

telmalle vuoden 2026 aikana.

Strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyyttä ei ole vielä

arvioitu resilienssianalyysin avulla. Myöskään ilmastoskenaa-

rioanalyysia ei ole vielä toteutettu. Resilienssianalyysi ja ilmasto-

skenaarioanalyysi pyritään toteuttamaan vuoden 2026 aikana.

E1-1 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ

KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA

Panostaja-konsernilla ei toistaiseksi ole ilmastonmuutoksen hil-

lintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa.

E1-2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA

SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTA-

PERIAATTEET

Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien vaiku-

tusten hallintaa ohjaavat Eettinen ohjeistus (Code of Conduct) ja

Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, jotka on esitelty tarkem-

min kappaleessa G1-1.

Eettisessä ohjeistuksessamme (Code of Conduct) on

ilmaston muutoksen osalta asetettu ylätason linjaus liittyen

ilmastonmuutoksen hillintään, energiatehokkuuteen, ympäristö-

lainsäädäntöön ja jätteiden määrään: ”Tavoitteenamme on pyrkiä

vähentämään ympäristön kuormitusta sekä vaalimaan kestävän

kehityksen periaatteita. Pyrimme suojelemaan ja ylläpitämään

ympäristöä noudattamalla ympäristölainsäädäntöjä, paranta-

malla toimintojemme energiatehokkuutta sekä vähentämällä

jätteiden määrää.”

Toimintaperiaatteessa ei ole erikseen käsitelty ilmaston-

muutoksen sopeutumiseen eikä uusiutuvan energiankäyttöön

liittyviä periaatteita. Toimintaperiaatteet keskittyvät ensisijassa

ilmastonmuutoksen hillintään.

Panostaja-konsernilla ei tällä hetkellä ole konsernilaajuista

ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöteemat ovat keskeisessä roolissa

Panostajan vastuullisuusohjelmassa.

Olemme vastuullisuusohjelmassamme määritelleet seuraa-

vat painopistealueet ympäristöteemoihin liittyen:

• Huomioimme sijoitusta tehdessä yhtiön roolin vihreän

siirtymän edistämisessä

• Vastuu ympäristöstä tarkoittaa laajemmin vaikuttamista

arvoketjutasolla: ymmärrämme sijoituskohteidemme

tuotteiden ja palveluiden käytön vaikutukset ympäristöön

• Sijoituskohteidemme liiketoiminnan ratkaisujen kautta

Ympäristöpolitiikka (Grano)

Toiminta-

periaatteen

keskeinen sisältö

Ympäristövaikutuksien huomioiminen on oleellinen

osa Granon vastuullisuustoimintaa. Granon haluaa

olla toimialan ympäristövastuullisin toimija. Tuote-

kehityksessä huomioidaan tuotteiden ympäristöön

vaikuttavat tekijät. Grano tekee yhteistyötä sidos

ryhmiensä kanssa parantaakseen tuotteidensa ym-

päristöystävällisyyttä. Grano neuvoo asiakkaitaan

ympäristöystävällisiin valintoihin ja odottaa myös

toimittajiltaan sitoutumista ympäristönkuormituk

sen vähentämiseen.

Sitoumukset

kolmansien

osapuolien

sitoumuksiin

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: edullinen ja

puhdas energia, vastuullinen kuluttaminen ja

ilmastoteot

Toimintaperi-

aatteeseen

liittyvät olennaiset

kestävyys aiheet

Ilmastonmuutoksen hillintä, ongelma-aineet ja

erityistä huolta aiheuttavat aineet sekä resurssien

käyttö ja kiertotalous.

Ylin toimi elin,

joka on vastuussa

toimintaperi aatteen

toteuttamisesta

Hallitus

Toimintaperi-

aatteen kattavuus

Yhtiön johto ja koko henkilöstö, asiakkaat,

toimittajat

Kestävyysselvitys

E1-3 ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVIIN

TOIMINTA PERIAATTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET JA

RESURSSIT

Konsernitason jatkuvat toimenpiteet (ml. yhtiön roolin huomi-

oiminen vihreän siirtymän edistämisessä sijoitusta tehtäessä

sekä sijoituskohteidemme liiketoiminnan positiiviset vaikutukset

vihreän siirtymän edistämiseen) on esitelty osiossa E1-2. Toimen-

piteet eivät vaadi merkittäviä taloudellisia resursseja.

Raportointikaudella ei ole toteutettu jatkuvaluonteisten pro-

sessien lisäksi muita ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen

sopeutumiseen liittyviä toimia. Kasvihuonekaasupäästövähen-

nyksiä ei ole arvioitu eikä muita toimia hiilestä irtautumisesta ole

allokoitu.

TAVOITTEET JA MITTARIT

E1-4 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SII-

HEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Toimintaperiaatteissa linjattujen sitoumusten, sekä vastuulli-

suusohjelman edistämisen seuraamiseksi on asetettu vastuul-

lisuusohjelmassa alla olevassa taulukossa esitellyt tavoitteet,

jotka koskevat ensisijaisesti omaa toimintaa. Sidosryhmiä ei ole

osallistettu tavoitteenasetannassa.

Osana konsernitavoitetta Grano on asettanut tavoitteen ener-

giatehokkuuden parantamisesta sekä uusiutuvan energian hyö-

dyntämisestä, mutta muita hiilestä irtautumisen keinoja ei ole

toistaiseksi määritelty. Ilmastoskenaarioita ei ole huomioitu

tavoitteenasetannassa.

Tavoitteet (MDR-T, MDR-M)

KPI

Yhtiö/liike-

toiminta-

alue

Perus

vuosi

Tavoitevuosi ja -taso Tulokset 2025 Reflektio tuloksista Lisätietoja

Hiili diok sidi -

pääs töjen

vähen täminen

Konserni

taso

2025

Tavoitteenamme on

nolla taso hiilidioksidi

päästöissä vuoteen 2035

mennessä.

Kasvihuonekaasupäästöt

olivat koko konsernissa

18 384,9 (t CO2-ekv.)

Suurin osa (80 %) Scope

3 -päästöistä muodostuu

Granon raaka-aine- ja

palveluostoista.

Koko konsernin vuoden 2030

välitavoite on 8361.

Tavoite sisältää scope 1-3

päästöt ja on markkina-

perusteinen.

Uusiutuvan

energian hyö

dyntäminen

Granon

oma

toiminta

2025

Granon tavoitteena on

käyttää 100 % uusiutu

vaa sähkö- ja lämmitys-

energiaa vuoteen 2030

mennessä eli 0 tCO2-

ekv Scope 2 -päästöjä.

Granon markkina-

perusteiset scope 2

-kasvihuonekaasu-

päästöt olivat

1 045,5 tCO2-ekv.

Tilikauden aikana ei

saavutettu merkittävää

edistystä

Tilikauden 2025 laajennettu

pituus (14kk) tekee tarkasta

vertailusta haastavaa, mutta

suhteutettujen (12kk) lukujen

perusteella voidaan arvioida,

ettei päästövähennys-

tavoitteita saavutettu

Saavutetut ja ennakoidut kasvihuonekaasupäästöjen

(GHG) vähennykset

Tilikauden 2025 laajennettu pituus (14kk) tekee tarkasta ver-

tailusta haastavaa, mutta suhteutettujen (12kk) lukujen perus-

teella voidaan arvioida, ettei päästövähennystavoitteita

Granolla saavutettu. Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät noin 25 % ja

Scope 3 -päästöt vähenivät noin 6 %. Tavoite Scope 1 ja 2 -pääs-

töjen osalta oli -50 % ja Scope 3 -päästöjen osalta -10 % vuonna

2025. Saavutetut vähennykset ovat seurausta muun muassa

uusiutuvan energian käytön lisäämisestä, energiatehokkuuden

huomioimisesta investoinneissa, tuotantohukan vähentämisestä

materiaali valikoiman optimoinnilla ja automaation lisäämisellä,

sähköautoja suosivaan autopolitiikkaan siirtymisestä, ja toimitta-

jien sitouttamisesta toimittajien eettisiin ohjeisiin, jotka sisältävät

Granon vaatimukset ympäristövastuullisuudesta.

Grano jatkaa päästövähennyksiä hiilitiekartan mukaisesti.

Grano tavoittelee nettonollaa Scope 1 ja 2 -päästöjen osalta

vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Granolla on tavoitteena Scope

3 -päästöjen vähentäminen 35% vuoteen 2030 mennessä. Kes-

keisiä toimia ovat siirtymä kokonaan uusiutuvaan sähkö- ja läm-

pöenergiaan kaikissa toimipisteissä, uusiutuvaan dieseliin ja

sähköautoihin siirtyminen, työmatkaliikenteen päästöjen vähen-

täminen, ostologistiikan päästöjen vähentäminen optimoimalla

kuljetusreittejä, käyttämällä vähäpäästöisiä kuljetusmuotoja

ja valitsemalla Granon tavoitteisiin sitoutuvat toimijat. Raaka-

aineiden valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyviä päästöjä

vähennetään esimerkiksi suosimalla lähellä tuotettuja materiaa-

leja. Lisäksi Grano hyödyntää teknologiaa painoalustojen pääs-

töjen vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena 40 %

vähennys hyödyntämällä kehittyneempiä ratkaisuja, kuten lisää-

mällä inkjet-teknologiaa.

Kestävyysselvitys

E1-5 ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN

YHDISTELMÄ

Panostajan kokonaisenergian kulutus oli tilikaudella 2025

yhteensä 13 341,8 (MWh). Uusiutuvan energian osuus kokonais-

kulutuksesta oli 57 %. Panostaja-konserni ei toimi energia-

intensiivisellä alalla. Suurin osa energiankulutuksesta aiheutuu

toimistojen ja asiakastilojen lämmityksestä sekä Granon tuotan-

non laitteista.

Energiatietoihin liittyvistä keruu- ja laskentamenetelmistä on ker-

rottu lisää seuraavassa kappaleessa osana päästölaskenta-

metodikuvausta.

Energiankulutus ja energian-

lähteiden yhdistelmä Grano Muut

Panostaja

-konserni

Uusiutuvan energian kokonais-

kulutus (MWh)

7 253,1 315,2 7 568,3

Uusiutuvan energian osuus energian

kulutuksesta %

58 % 37 % 57 %

Biomassaan perustuva energian-

kulutus (MWh)

71,8 15,1 86,9

Uusiutuvista energialähteistä ostettu

tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja

jäähdytys. (MWh)

7 246,7 315,2 7 561,9

Itse tuotettu muu kuin poltto aineesta

peräisin oleva uusiutuva energia

(MWh)

0,0 0,0 0,0

Fossiilisen energian kokonais kulutus

(MWh)

4 764,6 445,2 5 209,8

Fossiilisen energian osuus energian-

kulutuksesta %

38 % 52 % 39 %

Itse tuotetun energian osuus (MWh) 0,0 0,0 0,0

Ydinenergia (MWh) 465,7 98,0 563,7

Ydinenergian osuus energian-

kulutuksesta %

3,7 % 11,4 % 4,2 %

Kokonaisenergiankulutus (MWh) 12 483,4 858,4 13 341,8

E1-6 KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE

2- JA SCOPE 3-BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAIS-

PÄÄSTÖT

Selvitys kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen tai

mittaamiseen käytetyistä menetelmistä, merkittävistä

oletuksista ja päästökertoimista

Panostajan kasvihuonekaasuinventaario on laadittu GHG-proto-

kollan mukaisesti ja se ottaa huomioon koko konsernin. Scope

1–3 tiedot on kerätty suoraan kultakin yhtiöiltä.

Panostaja toteutti koko konsernin laajuisen hiilijalanjälki-

laskelman ensimmäistä kertaa poikkeustilikaudesta (1.11.2024–

31.12.2025). Tilikaudet ovat jatkossa kalenterivuoden mittaisia,

jolloin poikkeustilikauden laskenta ei ole tuleviin laskentoihin

suoran verrannollinen. Tämä otetaan huomioon seuraavissa las-

kennoissa. Päästöt ovat noin 1,2 kertaiset verrattuna normaalin

tilikauden päästöihin.

Konsernin arvoketjussa ei ole tapahtunut merkittäviä muu-

toksia, eikä muutoksia ole tunnistettu myöskään ensi tilikaudelle.

Konsernin vuoden 2025 Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3

-kasvi huonekaasupäästöt olivat yhteensä 18 384,9 tonnia hiili-

dioksidiekvivalenttia (tCO2e). Scope 1-päästöjen osuus oli 2 %,

Scope 2-päästöjen osuus 6 % ja Scope 3-päästöjen 92 %.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on toteutettu

Carbon+Alt+Delete-ohjelmistolla noudattaen GHG Protocol

-raportointistandardeja, mukaan lukien Corporate Accounting

and Reporting Standard (2004) sekä Corporate Value Chain

Accounting and Reporting Standard (2011). Organisaatiorajaus

on määritelty operational control -periaatteen mukaisesti, jol-

loin laskentaan sisällytetään ne toiminnot ja yhtiöt, joissa kon-

sernilla on operatiivinen määräysvalta. Laskenta kattaa Scope 1-,

Scope 2- sekä olennaiset Scope 3 -kategoriat (1–7) ja perustuu

tilikauden tietoihin. Granolla on ollut hiilikompensaatioita, joita

ei ole vähennetty kokonaispäästöistä. Vastuullinen ilmastotyö

perustuu päästöjen mittaamiseen, vähentämiseen ja välttämi-

seen. Kompensaatio ei korvaa päästövähennyksiä, mutta tukee

siirtymävaiheen ilmastotyötä. Grano pyrkii vähentämään omia

päästöjään jatkuvasti. Osa päästöistä kompensoidaan laaduk-

kaasti Reforestin kautta.

Päästökertoimien valinnassa on sovellettu periaatetta ”mah-

dollisimman relevantti ja paikallinen kerroin”. Käytetyt tieto-

kannat sisältävät mm. ecoinvent (v3.11), Exiobase (v3.8.2), UK

Government GHG Reporting Factors (2024) sekä Association

of Issuing Bodies (AIB, 2025). Lisäksi osassa laskentaa on hyö-

dynnetty toimittajakohtaisia päästökertoimia (Energiateollisuus,

Paper Profile) tarkkuuden parantamiseksi.

Laskenta sisältää seuraavat kaikki kasvihuonekaasut ja

tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e) käyttäen

100 vuoden aikahorisontin GWP100-kertoimia, jotka perustuvat

IPCC:n arviointiraportteihin.

Kestävyysselvitys

Scope 1

Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) aiheutuvat päästö-

lähteistä, jotka organisaatio omistaa tai joita se muutoin hallin-

noi. Konsernin osalta on ainoastaan Granossa näitä suorat pääs-

töjä ja muodostuvat omien sekä leasing ajoneuvojen käyttämien

poltto aineiden kulutuksesta. Granon omien ja leasing ajoneuvo-

jen käyttövoimajakauma on seuraava:

• bensiini 41,4 %

• diesel 58,1 %

• biodiesel 0,5 %

Scope 2

Kaikki Panostajan yhtiöt toimivat vuokratiloissa. Energian kulutus-

tiedot on saatu pääasiassa vuokranantajilta. Vuokratilojen

energian kulutuksessa on osittain käytetty pinta-alaan perus-

tuvaa jyvitystä tilanteissa, joissa erillistä kulutusmittausta ei ole

ollut saatavilla. Tällöin oletuksena on, että energiankulutus jakau-

tuu tasaisesti pinta-alan suhteessa.

Scope 2 -päästöt raportoidaan ensisijaisesti markkina-

perusteisesti (market based), huomioiden alkuperätakuut ja

muut sopimusperusteiset mekanismit. Scope 2 -päästöjen osalta

markkinaperusteinen tulos perustuu sopimus- ja alkuperä-

takuutietoihin. Lisäksi esitetään rinnakkain myös sijaintiperus-

teinen (location based) tulos GHG Protocolin kaksoisraportointi-

periaatteen mukaisesti. Markkinaperusteiset scope 2 -päästöt

on laskettu huomioiden sähkö- ja kaukolämpösopimusten alku-

perätakuut. Scope 2 -luokassa raportoidun energian kokonais-

kulutuksesta 46 % on ostettu alkuperätakuilla.

Scope 2.1 sähkön päästöt on laskettu Association of Issuing

Bodies kertoimilla. Scope 2.2 Kaukolämmön markkinaperusteiset

päästöt on laskettu Energiateollisuuden (energiamenetelmä, 2024)

kaukolämmön päästökertoimilla paikkakuntakohtaisesti. Kauko-

lämmön sijaintiperusteiset päästöt on laskettu Tilastokeskuksen

(2024) ilmoittamalla kaukolämmön keskiarvolla Suomessa.

Biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä syntyi yhteensä 1127,71

tCO2e vuonna 2025. Niitä syntyi Granon omien ja liisattujen kul-

kuvälineiden polttoaineiden kulutuksesta Scope 1-päästöissä,

kaukolämmöstä Scope 2 -päästöissä sekä ostetuista tava-

roista ja palveluista ja tuotantohyödykkeistä Scope 3-pääs-

töissä. Lähes kokonaan biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyivät

kauko lämmöstä Scope 2:ssa (yli 99 %).

Scope 3

Scope 3 -laskennassa on hyödynnetty sekä activity-based

-menetelmää (kulutus-, hankinta- tai etäisyysperusteinen) että

spend-based -menetelmää (europohjainen laskenta) tilanteissa,

joissa fyysistä määrätietoa ei ole ollut saatavilla. Laskennassa on

sovellettu GHG Protocolin mukaisia oletuksia. Scope 3.1 -katego-

riassa (ostetut tuotteet ja palvelut) materiaalihankintojen päästöt

on ensisijaisesti laskettu paino- tai materiaalikohtaisten päästö-

kertoimien sekä osin toimittajakohtaisten kertoimien perusteella.

Palvelu- ja investointihankinnoissa päästöt on laskettu pääosin

euromääräiseen dataan perustuvilla päästökertoimilla. Konserni

raportoi kasvihuonepäästöt kategorioissa 1-7. Muiden kategorioi-

den päästöt eivät ole relevatteja konsernin liiketoimintojen näkö-

kulmasta.

Scope 3 tiedoissa hyödynnetty suoraa toimittajilta saatua pri-

määridataa, jonka osuus konsernin päästöluvusta arviolta 59 %:a

ja Granolla 66 %. Primääridata koskee Granon päästötietoja ja

muiden yhtiöiden kohdalla on käytetty euromääräistä sekundaa-

ridataa tai alakohtaisia arviota.

Suurin osa (85 %) Scope 3 päästöistä muodostuu Granon

raaka- aine- ja palveluostoista. Näistä suurimmat yksittäiset

päästölähteet Granon osalta ovat paperi (20 %) alumiini (23 %)

ja palvelut, kuten asiantuntijapalvelut, siivous ja alihankinta

(24 %). Jätteet ovat 2,5 % Granon Scope 3 päästöistä. Jätteiden

osalta eniten päästöjä aiheuttavat poltettava sekajäte (55 %) ja

paperi (19 %).

Työmatkaliikenteen (Scope 3.7) päästöt perustuvat henkilös-

tölle toteutettuun kyselyyn, ja tulokset on yleistetty koskemaan

koko raportointikautta. Oletuksena on, että vastaajajoukko edus-

taa riittävän hyvin koko henkilöstön liikkumiskäyttäytymistä. Valta-

osa työntekijöistä (57 %) kulkee työmatkat omalla autolla, jonka

käyttövoima on bensiini. Täyssähköautoa käyttää työ matkaan on

noin 20 % autoilijoista.

Kestävyysselvitys

Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv.)

Tulokset 2025

Perus-

vuosi

Vertailu-

vuosi Tavoitteet

Muutos % (N /

N-1)

2025 Grano Muut

Panostaja

-konserni

2025

(N)

2030 2020

Vuotuinen

%-tavoite

/ perusvuosi

Scope 1 päästöt 321,5 0,0 321,5

Biogeeniset päästöt 1,6 0,0 1,6

Scope 2 Päästöt, markkina 1 045,5 171,5 1 217,0

Biogeeniset päästöt 1 025,7 102,0 1 127,7

Sijaintiperusteiset päästöt 844,9 67,9 912,8

Markkinaperusteiset päästöt 1 045,5 171,5 1 217,0

Scope 3 14 958,3 1 888,1 16 846,4

1. Ostetut tavarat ja palvelut 12 691,9 1 408,1 14 100,0

1.1 Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut

2. Tuotantohyödykkeet 170,3 39,4 209,7

3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat 8 47,8 102,4 950,2

4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 414,7 0,0 414,7

5. Toiminnassa muodostuva jäte 403,0 11,9 414,9

6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 274,4 238,4 512,8

7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 156,3 87,8 244,2

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt,

markkinaperusteiset

16 325,3 2 059,6 18 384,9

Sijaintiperusteiset päästöt 15 960,6 1 909,2 17 869,9

Markkinaperusteiset päästöt 16 325,3 2 059,6 18 384,9

Päästöintesiteetti suhteessa liikevaihtoon (t CO2-ekv. / €)

Grano Muut

Panostaja -

konserni

Sijaintiperusteisten päästöjen

perusteella

133,5 71,2 122,1

Markkinaperusteisten päästöjen

perusteella

136,5 76,9 125,6

Intesiteetin laskemiseen käytetty

liikevaihto

119,6 26,8 146,4

Kasvihuonekaasupäästöt

Päästöintesiteetti suhteessa liikevaihtoon

Panostajalla ei ole säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin

kuuluvia toimintoja ja näiden päästöjen osuus on siis 0 %.

Konsernin päästöintensiteetti on markkinaperusteisten pääs-

töjen perusteella 125,6 t CO2-ekv. /Milj. €. Päästöintensiteettiä

voidaan kokonaisuudessaan pitää maltillisena, kun tästä huo-

mioidaan Granon tuotannollisen toiminnan suuri osuus. Muut

Panostajan yhtiöt toimivat ohjelmisto- ja palvelualoilla. Inten-

siteetin laskennassa käytetty liikevaihto on linjassa tilinpäätök-

sessä esitetyn liikevaihdon kanssa.

Kestävyysselvitys

PILAANTUMINEN

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTA

E2-1 PILAANTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTA-

PERIAATTEET

Panostajan sijoituskohde Grano toimii alalla, jolla pilaantumisen

hallinta on merkityksellistä. Pilaantuminen tunnistettiin Granon

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa olennaiseksi osa-

alueeksi, joka nousi tätä kautta olennaiseksi myös Panostajan

konsernitasolla. Panostajalle on tärkeää varmistaa, että sijoitus-

kohteet noudattavat vastuullisia käytäntöjä ja ympäristönormien

mukaisia saasteiden hallintatapoja. Tämä korostuu erityisesti

ohjelmistojen valmistusprosesseissa ja teollisissa palveluissa, jos

niihin liittyy fyysistä tuotantoa. Esimerkiksi Granon painotoimin-

nassa käytetään erilaisia kemikaaleja, mm. väriaineita ja liuottimia.

Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten ja mahdollisuuksien

hallintaa ohjaavat konsernitasolla Eettinen ohjeistus (Code of

Conduct) ja Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, jotka on esi-

telty tarkemmin kappaleessa G1-1. Eettisessä ohjeistukses-

samme sekä vastuullisen sijoittamisen periaatteissamme on

asetettu ylätason linjaukset ympäristön suojelemiseksi ja kes-

tävän kehityksen edistämiseksi. Konsernilla eikä Granolla ole

aiheeseen liittyvää erillistä toimintaperiaatetta tai politiikkaa.

Granon osalta pilaantumiseen liittyvien vaikutusten ja mah-

dollisuuksien hallintaa ohjaavat Granon ympäristöpolitiikka ja

hiilitiekartta. Granon ympäristöpolitiikka on esitelty tarkemmin

osiossa E1-2. Granon toimintaperiaatteissa käsitellään huolta

aiheuttavien aineiden korvaamista ja käytön minimoimista.

Yhtiön pyrkimyksenä on vähentää haitallisten aineiden käyttöä.

Toimintaohjeet vaara- ja hätätilanteiden osalta ja niiden välttä-

miseksi käsitellään toimintaperiaatteiden ulkopuolella erillisellä

ohjeistuksella (pelastussuunnitelmat).

E2-2 PILAANTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMET JA

RESURSSIT

Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset eivät ole tarkasteluhetkellä

olennaisia muissa Panostaja-konsernin yhtiöissä kuin Granossa.

Granolla tehdään pakollinen kemikaaliriskiarvio (kemikaali-

vaarojen arviointi) jokaiselle toimipisteelle. Kemikaaliriskiarviot

tehdään Granon Chemical Manager -järjestelmässä, jossa kaikilla

kemikaaleilla on käyttöturvallisuustiedotteet. Riskinarviointi teh-

dään kaikille toimipisteen kemikaaleille, mm. tulostimien väreille

ja puhdistusaineille. Arviointi tarkistetaan kahden vuoden välein.

Käytössä tai suojautumistoimissa havaituista puutteista kirjataan

korjaavat toimenpiteet, korjausaikataulu ja vastuuhenkilö.

Kaikilla Granon toimipisteillä on pelastussuunnitelmat

onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaara-

tilanteissa toimimiseksi. Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat

ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin

minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Toimintaperiaatteissa linjattujen sitoumusten, sekä vastuulli-

suusohjelman edistämiseksi, on raportointikauden aikana toteu-

tettu esimerkiksi seuraavanlaisia keskeisiä toimenpiteitä: Grano

vaihtoi vuonna 2025 kokonaan värisarjan, joka sisälsi PFAS- aineita.

Lisäksi Grano luopui tulostimista, joiden käyttämät värit sisälsi-

vät erityistä huolta aiheuttavia aineita. Laitemuutoksien myötä on

pystytty poistamaan haitallisia kemikaaleja, joita aiemmin käytetyt

laitteet sisälsivät. Haitallisten aineiden poistaminen on Granon jat-

kuva tahtotila. Pidemmän ajan päämäärät Granolla on sisällytetty

yhtiön ympäristösuunnitelmaan ja hiilitiekartan toimenpiteisiin.

TAVOITTEET JA MITTARIT

E2-3 PILAANTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Panostaja-konsernilla tai millään sen sijoituskohteista ei ole

aikaan sidottuja ja määrällisiä tavoitteita pilaantumiseen liittyen.

Haitallisten aineiden poistaminen on Granon jatkuva päämäärä.

Pidemmän ajan toimenpiteet päämäärän saavuttamiseksi

Granolla on sisällytetty ympäristösuunnitelmaan ja hiilitie kartan

toimenpiteisiin. Toimintaa ohjaa ylätason linjaus haitallisten

aineiden poistamisesta. Granossa seurataan vuosittain toiminta-

periaatteiden ja toimien vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin

kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

E2-5 HUOLTA AIHEUTTAVAT AINEET JA ERITYISTÄ

HUOLTA AIHEUTTAVAT AINEET

Granon toiminnassa huolta aiheuttavia aineita sisältäviä tuot-

teita käytetään erityisesti painotuotteiden tuotannossa käytet-

tävissä painoväreissä, liimoissa ja lakoissa (tuotantokemikaalit)

sekä prosessin tukena käytettävissä pesu- ja puhdistusaineissa,

voiteluaineissa ja muissa koneiden ja laitteiden huolto- ja hoito-

aineissa (huoltokemikaalit). Haittavaikutuksia hallitaan säännöl-

lisillä kemikaaliriskiarvioilla, joissa arvioidaan kemikaalien riskit

ihmisille ja ympäristölle ja joiden avulla pyritään poistamaan tai

minimoimaan haitat. Kaikilla aineilla on myös käyttöturvallisuus-

tiedotteet, jotka määrittelevät niiden turvallisen käytön.

Erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältäviä tuotteita käy-

tetään myös tuotannossa ja niitä on esimerkiksi valomainoksen

painoväreissä, tiivistysaineissa ja maaleissa sekä painotuottei-

den painoväreissä ja lakoissa. Kemikaaliriskiarvioilla ja käyttö-

turvallisuustiedotteilla hallitaan myös erityistä huolta aiheuttavia

aineita sisältäviä tuotteita ja niiden turvallista käyttöä.

Huolta aiheuttavat aineet, kg

Tuotantokemikaalit

Karsinogeeninen, kategoriat 1 ja 2 622,26

Perimää vaurioittavat, kategoria 2 0,47

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2 6,55

Hengitysteiden herkistyminen, kategoria 1 0,00

Ihon herkistyminen, kategoria 1 1 559,05

Vesistövaara, krooninen, kategoriat 1–4 1 572,61

Kohde-elinmyrkyllisyys, toistuva altistus, kategoriat 1 ja 2 50,09

Yhteensä 3 811,03

Huolta aiheuttavat aineet, kg

Huoltokemikaalit

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1 0,07

Ihon herkistyminen, kategoria 1 61,28

Vesistövaara, krooninen, kategoriat 1–3 155,91

Yhteensä 217,26

Erityistä huolta aiheuttavat aineet, kg

Tuotantokemikaalit

Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 2 208,78

Ihon herkistyminen, kategoria 2 48,45

Vesistövaara, krooninen, kategoriat 1 ja 2 48,76

Yhteensä 305,99

Kestävyysselvitys

Vaaraluokitusten perusteella laadittu taulukko antaa kuvan kunkin

vaaraluokan aineiden määristä. Aine voi kuitenkin kuulua useam-

paan kuin yhteen vaaraluokitukseen. Tästä syystä yhteenlaskettu

summa on suurempi kuin aineiden todellinen kokonaismäärä.

Tuotteet, joiden ostotietoja ei ole saatavilla ostotilastoista,

ovat sellaisia, joita ei ole hankittu lainkaan vuoden 2025 aikana.

Näiden jo olemassa olevien aineiden käyttömäärien voidaan täl-

löin arvioida olevan vähäisiä.

Useimpien näiden aineiden osalta myös huolta aiheuttavien

ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden osuus on pieni. Arvion

perusteella enintään noin 10 % huolta aiheuttavista aineista saat-

taa jäädä kokonaisarvion ulkopuolelle.

RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTA

E5-1 RESURSSIEN KÄYTTÖÖN JA KIERTO-

TALOUTEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvän vaikutuksen hal-

lintaa ohjaavat eettinen ohjeistus ja Vastuullisen sijoittamisen

periaatteet, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa G1-1. Eet-

tisessä ohjeistuksessamme sekä vastuullisen sijoittamisen peri-

aatteissamme on asetettu ylätason linjaukset ympäristön suoje-

lemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Konsernilla ei ole

aiheeseen liittyvää erillistä toimintaperiaatetta tai politiikkaa.

Panostajan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ESRS

E5 Kiertotalous -standardin alla ainoastaan jäte nousee olennai-

seksi kestävyysaiheeksi vaikutusolennaisuudeltaan. Panosta-

jan omassa, sekä arvoketjun toiminnassa syntyy jätettä. Jätettä

pyritään minimoimaan erityisesti vähentämällä ja kierrättämällä

hukkamateriaaleja sekä mahdollistamalla tuotteiden ja työväli-

neiden pitkä elinkaari ja vastuullinen loppukäsittely.

Keskeisiä ympäristöteemoja, mukaan lukien kiertotalous

ja jäte, johdetaan kohdeyhtiöiden kautta: esimerkiksi Granolla

ympäristöpolitiikassa ja hiilitiekartassa määritettyjen toimenpi-

teiden ja päämäärien kautta. Granon ympäristöpolitiikka on esi-

telty tarkemmin osiossa E1-2.

Granon kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa jäte tun-

nistettiin olennaiseksi kestävyysseikaksi, ja tätä kautta se nousi

Toimenpiteet (MDR-A)

Painopiste-

alue ja olen

naiset IROt

Yhtiö

/ liike-

toiminta-

alue

Toimenpiteet 2025 Tulokset/reflektio 2025

Opit ja jatkotoimen-

piteet (2026)

Lisä

tietoja

Jäte Grano Granossa on kiinnitetty huomiota erikoiskokoisten

tuotteiden materiaalin käyttöön raaka-arkin käsitte

lystä lähtien: pitkän arkin töissä käytetyn raaka- arkin

aiempi leikkaustapa oli arkin leikkaaminen kolmeen

osaan, eli käytettävän tuotantolaitteen maksimi-

mittaan. Muutettu raaka-arkin käsittelyä niin, että

leikataan tuotteen viimeistelyn vaatimaan maksimi-

mittaan, jolloin raaka-arkista saadaan aiemman

kolmen sijaan neljä lopputuotteeseen soveltuvaa

tuotantoarkkia.

Vaasan offset-tuotannossa määritelty työkohtaisesti

uudet kuntoonlaitto- ja yliarkkien määrät/rajat.

Nykyvolyymeilla tarkoittaa vuosi-

tasolla noin 500.000 arkin (noin

30.000 kg) pienempää materiaali-

käyttöä

Pidemmän ajan tahto-

tilana Granolla on

sisällytetty ympäristö-

tavoitteisiin ja hiilitie-

kartan toimen piteisiin

olennaiseksi myös Panostajan konsernitasolla. Muiden yhtiöiden

osalta jäte ei noussut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioin-

nin pohjalta olennaiseksi. Muiden yhtiöiden osalta syntyy pää-

sääntöisesti toimistojätettä, joka käsitellään toimitilojen jätteen-

kierrätyksen mukana.

E5-2 RESURSSIEN KÄYTTÖÖN JA KIERTOTALOU-

TEEN LIITTYVÄT TOIMET JA RESURSSIT

Toimintaperiaatteissa linjattujen sitoumusten sekä vastuul-

lisuusohjelman edistämiseksi, raportointikau-den aikana on

toteutettu esimerkiksi seuraavanlaisia keskeisiä toimenpiteitä:

Granolla kiinnitetään huomiota ensisijaisesti jätteiden vähen-

tämiseen tehostamalla prosesseja, optimoimalla materiaalien

käyttöä ja laadukkaalla tekemisellä. Syntyvän jätteen määrää ja

laatua seurataan. Jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan, jotta ne

voidaan kierrättää mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön.

Granolla syntyy osana liiketoimintaa myös poltettavaa jätettä eli

jätettä, jota voidaan hyödyntää energiantuotannossa, mutta jota

ei enää pystytä hyödyntämään raaka-aineena. Painotuotteiden

(esim. esitteet, kirjat, pakkaukset, seinäkkeet, suurkuvatulosteet)

painamisessa oleellista on painolevyistä syntyvä alumiinijäte,

joka lajitellaan kiertoon ja hyödynnetään metalliteollisuudessa

uudelleen.

Kestävyysselvitys

TAVOITTEET JA MITTARIT

E5-3 RESURSSIEN KÄYTTÖÖN JA KIERTO-

TALOUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Panostaja-konsernilla tai millään sen sijoituskohteista ei ole

mitattavissa olevia, aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoit-

teita. Kuitenkin esimerkiksi Granon jatkuvana pyrkimyksenä on

poistaa kaikki jäte, jota ei voida kierrättää tai käyttää uudelleen.

Granon päämääränä on kiertotalouden edistäminen ja jät-

teen vähentäminen sekä materiaalien tehokas käyttö ja uusiutu-

van materiaalin osuuden lisääminen. Pidemmän ajan päämäärät

Granolla on sisällytetty ympäristösuunnitelmaan ja hiilitiekartan

toimenpiteisiin. Hiilitiekartta ja siihen liittyvä suunnitelma esitte-

levät Granon strategian hiilipäästöjen vähentämiseksi ja ympä-

ristövastuullisuuden edistämiseksi. Granossa seurataan vuosit-

tain toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta suhteessa

olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mah-

dollisuuksiin.

E5-5 RESURSSIEN ULOSVIRTAUKSET

Panostajan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ESRS E5

Kiertotalous -standardin alla ainoastaan jäte nousee ulosvirtauk-

sien osalta olennaiseksi kestävyysaiheeksi.

Tiedot on kerätty suoraan toimittajilta saaduista jätetiedoista.

Tiedonkeruussa priorisoitu Granoa, jolla merkittävimmät ulosvir-

taukset. Tiedonkeruujärjestelmien puutteellisuuden vuoksi mui-

den yhtiöiden osalta kaikkia jätejakeita ei ole mukana tiedoissa,

mutta osuuden arvioidaan olevan pieni (alle 3 %).

Granon suurimmat jätemäärät ja -virrat ovat peräisin paino-

toiminnasta, josta syntyy paperi- ja pahvijätettä sekä paino levyistä

alumiinijätettä. Paperi-, kartonki- ja alumiinijäte kierrätetään.

Panostajan muiden yhtiöiden toimialoilla ei ole erityisiä tyypillisiä

jätevirtoja. Kierrätetyn jätteen määrä oli yhteensä 2 021,32 tonnia

eli 81 % Panostajan kokonaisjätteestä. Kierrättämättömän jätteen

määrä oli 472,35 tonnia ja 19 % kokonaisjätteestä.

Syntyneen jätteen

käsittely

Grano 2025 Muut 2025 Yhteensä 2025

Jätteen

kokonais

määrä

(tonneissa)

Vaaralli

nen jäte

(tonneissa)

Tavan-

omai nen

jäte

(tonneissa)

Jätteen

koko-

naismäärä

(ton neissa)

Vaaralli

nen jäte

(tonneissa)

Tavan -

omainen

jäte

(tonneissa)

Jätteen

kokonais

määrä

(tonneissa)

Vaaralli

nen jäte

(tonneissa)

Tavan

omainen

jäte

(tonneissa)

Hyödynnetty jäte 1 983,09 0,00 1 983,09 38,23 0,00 38,23 2 021,32 0,00 2 021,32

Valmistelu uudelleenkäyttöä

varten

Kierrätys 1 983,09 0,00 1983,09 38,23 38,23 2 021,32 0,00 2 021,32

Muut hyödyntämistoimet

Loppukäsittelyyn ohjattu jäte 472,35 17,04 455,31 0,00 0,00 0,00 472,35 17,04 455,31

Poltto 455,31 0,00 455,31 455,31 0,00 455,31

Kaatopaikalle sijoittaminen

Muu loppukäsittely 17,0 4 17,04 0,00 17,0 4 17,04 0,00

Jätejakeet

Grano 2025 Muut 2025 Yhteensä 2025

Tonnit % Tonnit % Tonnit %

Syntyneen jätteen

kokonaismäärä

2 455,44 100,00 % 38,23 100 % 2 493,67 100 %

Vaarallinen jäte 17,0 4 0,69 % 17,0 4 0,68 %

Alumiini 74,56 3,04 % 74,56 2,99 %

Alumiinikomposiitti 15,18 0,62 % 15,18 0,61 %

Elektroniikkajäte 3,50 0,14 % 3,50 0,14 %

Metalli 19,75 0,80 % 0,05 0,13 % 19,80 0,79 %

Paperi 1 443,64 58,79 % 1,03 2,69 % 1 444,67 57,93 %

Pahvi 391,41 15,94 % 0,00 % 391,41 15,70 %

Muovi 11,71 0,48 % 0,03 0,08 % 11,74 0,47 %

Biojäte 21,27 0,87 % 0,61 1,60 % 21,88 0,88 %

Yritysmuovipakkaukset 1,93 0,08 % 0,00 % 1,93 0,08 %

Puu 29,37 1,20 % 0,00 % 29,37 1,18 %

Lasi 0,14 0,01 % 0,14 0,01 %

Poltettava jäte 417,85 17,02 % 35,93 93,98 % 453,78 18,20 %

Muut 8,09 0,33 % 0,58 1,52 % 8,671 0,35 %

Kestävyysselvitys

SOSIAALINEN

OMA TYÖVOIMA

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTA (SBM-3)

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on kuvattu alla. Kaikki tunnistetut olennaiset

vaikutukset ovat todellisia ja myönteisiä, jotka ovat seurausta

olemassa olevista sisäisistä prosesseista. Prosesseista ja toi-

menpiteistä kerrotaan enemmän kappaleessa S1-4. Panostajan

toiminta on henkilöstöriippuvaista, jolloin kaikki olennaiset talou-

delliset vaikutukset liittyvät tähän riippuvuussuhteeseen.

Kaikki tunnistetut vaikutukset koskevat konsernin kaikkia

työntekijöitä, mukaan lukien Panostajan hallinnan alla työsken-

televät ei-työsuhteiset työntekijät, kuten freelancerit tai konsultit.

Panostajan oma henkilöstö sekä koko arvoketju toimii pääasiassa

Suomessa tai muissa EU-maissa, jolloin oma ja toimitusketjun

henkilöstö kuuluu työlainsäädännön piiriin, eikä olennaisia ihmis-

oikeuksiin liittyviä riskejä tai erityisen haavoittuvassa asemassa

olevia henkilöstöryhmiä tunnistettu.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on ryhmitelty

Panostajan vastuullisuusohjelman Sosiaalisen vastuun ja elin-

voimaisuuden osa-alueen painopistealueita mukailevien ryhmit-

telyjen alle. Panostajan vuoden 2025 vastuullisuusohjelman pai-

nopistealueet ja vaikutusten ryhmittelyt on esitetty alla.

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet on esitetty tarkemmin alla olevassa taulukossa.

Kaikki omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet koskevat Panostaja-konsernin omaa toimintaa,

kattaen koko konsernin ja sen enemmistöomisteisten yhtiöiden

henkilöstön. Omaan työvoimaan kohdistuu olennaisia myöntei-

siä vaikutuksia. Kaikki tunnistetut vaikutukset koskevat konsernin

kaikkia työsuhteisia ja ei-työsuhteisia työntekijöitä.

S1-1 OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTA-

PERIAATTEET

Henkilöstöön liittyvien vaikutusten ja mahdollisuuksien hallintaa

ohjaavat Eettiset ohjeet ja Vastuullisen sijoittamisen periaatteet,

jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa G1-1.

• Vastuullisen sijoittamisen periaatteissa linjataan, että

huomioimme uusia sijoituspäätöksiä tehtäessä ja

sijoitus kohteita kehitettäessä myös sosiaaliseen vastuu-

seen liittyvät tekijät. Vastuullisuustyömme tavoitteena

on kehittää̈ entistä̈ arvokkaampia, kilpailukykyisempiä̈

ja vastuullisempia yrityksiä̈, ja keskiössä on erityisesti

yritysten henkilöstö. Panostaja on sijoitusyhtiö, joka on

sitoutunut toimimaan aktiivisena omistajana vastuullisen

sijoittamisen periaatteiden mukaisesti.

• Eettiset ohjeet määrittelevät toimintaperiaatteet oman

henkilöstön osalta ihmisoikeuksien, terveyden, turvalli-

suuden ja ympäristön, lahjonnan ja korruption, lakien ja

säädösten ja eturistiriitojen osalta. Ohjeessa linjaamme

tarkemmin myös työntekijöiden oikeuksiin ja hyvin-

vointiin liittyvät sitoumuksemme. Eettiset ohjeet kokoa-

vat yhteen hyvän toiminnan periaatteet ja käytännöt, joita

noudatetaan ja jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja vas-

tuulliseen toimintaan. Lisäksi eettisissä ohjeissa kuvataan

periaatteet yhtiön toiminnan osalta huolenaiheiden ja rik-

komusten ilmoittamisen osalta (whistleblowing).

Panostaja-ryhmän yhtiöt ovat turvallisia ja tasa-arvoisia paikkoja

työskennellä.

Noudatamme työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Kon-

sernimme työntekijöistä 81 % on työehtosopimusten piirissä. Eri

henkilöstöryhmien edut on otettu huomioon ja työntekijöiden

edustajat ovat olleet mukana neuvotteluissa. Prosessin aikana

on varmistettu, että yhtiökohtaiset sopimukset ovat linjassa tai

ylittävät liittojen työehtosopimusten linjaukset.

Kunnioitamme ihmisiä ja ihmisoikeuksia. Olemme sitou-

tuneet ja toimintaperiaatteemme vastaavat YK:n ihmisoikeus-

sitoumuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia, joita ovat mm.

ihmisten tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto sekä mielipiteen- ja

uskonnonvapaus. Edellytämme niiden toteutumista Eettisessä

ohjeessamme koko arvoketjussamme. Käytännössä tämä toteu-

tuu esimerkiksi tasa-arvoisella rekrytoinnilla sekä henkilöstön

tasa-arvoisella kohtelemisella.

Kunnioitamme ja kohtelemme työntekijöitä yhdenvertaisesti.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja -periaatteet ovat

Panostaja-konsernissa yhtiökohtaisia. Konsernitasoista toiminta-

periaatetta tai suunnitelmaa ei tällä hetkellä ole. Panostaja-

ryhmän yhtiöt tarjoavat etenemismahdollisuuksia tasapuoli-

sesti kaikille työntekijöille sukupuoleen, ikään, arvoihin tai muihin

henkilö kohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta. Näemme, että

monimuotoisuuden lisääntyminen saattaa lisätä yhtiöiden hou-

kuttelevuutta työnantajana.

Esimerkiksi Granossa ja Oscar Softwaressa on linjattu erik-

seen, että yhtiöiden tahtotilana on edistää monimuotoisuutta.

Näissä yhtiöissä työvoiman moninaisuus ja monimuotoisuus

on huomioitu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa

ja teemaan liittyen on toteutettu kyselyitä. Lisäksi esimerkiksi

Oscar Softwarella otetaan käyttöön anonyymi rekrytointi. Oscar

Software tuo teemaa esiin myös aktiivisesti esimerkiksi verkko-

sivuilla, josta löytyy henkilöstön erilaisia uratarinoita. Panostaja

ei ole tunnistanut työntekijäryhmiä, jotka kuuluvat erityisen haa-

voittuvaisiin ryhmiin.

Panostaja-konsernissa on implementoitu tasa-arvo- ja yh-

denvertaisuussuunnitelma kaikkiin yli 70 henkilön enemmistö-

omisteisiin sijoituskohteisiin. Konsernirakenteen muuttuessa,

myös uusiin mahdollisiin konserniyhtiöihin, jotka työllistävät

yli 70 henkilöä, tullaan implementoimaan tasa-arvo- ja yhden-

vertaisuussuunnitelma.

Pyrimme siihen, että kaikilla on turvallinen työympäristö

ja terveelliset työolosuhteet. Konsernitasoista työtapaturmien

hallinta järjestelmää ei ole, mutta yhtiöissä on omat turvalli-

suusohjeistuksensa sekä osalla yhtiöistä, riippuen toimialasta,

on oma työtapaturmien hallintajärjestelmä. Työtapaturmien

Vastuullisuusohjelman painopiste

Olennaisten vaikutusten

ryhmittely

Kehitämme elinvoimaisia työ-

yhteisöjä, joissa hyvinvoinnin ja

kasvun energia mahdollistavat

tulosten syntymisen

1. Elinvoimaiset työyhteisöt

2. Työntekijöiden hyvinvointi

Olemme vastuullinen ja inhimillinen

omistaja

3. Vastuullinen ja inhimillinen

omistaja

Kunnioitamme ja edistämme

ihmis oikeuksia kaikessa

toiminnassamme, työyhteisömme

on yhden vertainen ja tasa-arvoinen

4. Tasa-arvoinen työyhteisö

Kestävyysselvitys

hallinta järjestelmät auttavat työtapaturma- ja vaaratilanneilmoi-

tusten kautta yhtiöitä ennaltaehkäisemään vastaavia tapaturmia

tulevaisuudessa. Osa työtapaturmien ehkäisyä on myös se, että

työntekijät opastetaan ja perehdytetään asianmukaisesti myös

työturvallisuuteen liittyvien asioiden osalta.

Emme hyväksy häirintää, uhkailua, kiusaamista tai syrjin-

tää missään muodossa. Konsernin kaikissa yhtiöissä on nolla-

toleranssi työpaikalla esiintyvään väkivaltaan ja häirintään.

Mahdollisiin tapauksiin puututaan heti ja tilanteet käsitellään

perusteellisesti ja luottamuksellisesti. Yhtiöissä on käytössä sel-

keä toimintamalli epäasiallisen kohtelun ja syrjinnän käsittelemi-

seksi osana varhaisen tuen mallia, jota työterveyshuolto tukee

kokonaisuudessa.

Toimintaperiaatteiden toteutumista valvotaan ja seurataan

whistleblower-ilmoitusten avulla, jonka käyttöön ohjeistetaan

Eettisissä ohjeissa. Huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoitta-

miseen ja toimenpiteisiin liittyvistä prosesseista kerrotaan tar-

kemmin kohdassa G1-1. Eettisissä ohjeissa ei ole erikseen lin-

jausta yhteydenpidon tavoista, mutta toimintatavoista liittyen

yhteyden pitoon oman henkilöstön kanssa kerrotaan tarkemmin

kohdassa S1-2.

S1-2 PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDEN-

PITOA VAIKUTUKSISTA OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN

JA HEIDÄN EDUSTAJIENSA KANSSA

Panostaja-konsernin yhtiöiden toimintaa ohjaavat yllä maini-

tut eettiset ohjeet, jotka perustuvat YK:n ihmisoikeuksien julis-

tuksessa määriteltyihin ihmisoikeuksiin, joita ovat mm. ihmisten

tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto sekä mielipiteen- ja uskonnonva-

paus. Erityisiä vuoropuhelukäytäntöjä ohjeistuksessa ei ole lin-

jattu. Panostaja kuitenkin kannustaa yhtiöitään tiiviiseen yhteis-

työhön ja vuoropuheluun työntekijöidensä ja heidän edustajiensa

kanssa.

Konsernitasolla kaikkiin yhtiöihin (paitsi Granoon, jolla on

oma kyselynsä), toteutetaan Pulssi-kysely (sis. eNPS) 5–6 kertaa

vuodessa, jolloin henkilöstön ääni saadaan kuuluville. Granolla

on oma kyselynsä 2-3 kertaa vuodessa, ja sen toteuttaa työ-

eläkevakuuttaja. Säännöllisellä konsernin Pulssi-kyselyllä saa-

daan relevanttia ja ajankohtaista tietoa yhtiöistä ja henkilöstön

hyvinvoinnista. Pulssi-kyselyiden tulokset käydään läpi konser-

nin johto ryhmässä, yhtiöiden johtoryhmissä sekä yhtiöissä tii-

meittäin esihenkilöiden toimesta. Tulosten perusteella tehdään

konkreettisia toimenpiteitä: tiimeittäin valitaan tietyt kyselystä

nousseet asiat, tehdään käytännönläheiset toimenpidesuun-

nitelmat ja seurataan säännöllisesti suunnitelmien ja toimen-

piteiden edistymistä. Pulssi-kyselyissä on myös avoimia kysy-

myksiä, joissa henkilöstö voi tuoda vapaasti esiin työntekoon

liittyviä positiivisia sekä kehitettäviä asioita.

Kaikissa yhtiöissä käydään myös vähintään vuosittain koko

henkilöstön kanssa kehitys- ja/tai tavoitekeskustelut. Osassa

yhtiöissä on lisäksi erilaisia työryhmiä, joihin henkilöstön edustajat

osallistuvat. Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa tapahtuu pää-

asiassa rakenteellisten vuosittaisten prosessien, kuten kyselyjen

ja kehitys- sekä tavoitekeskustelujen kautta. Työyhteisöjen kehit-

tämissuunnitelmat ovat myös osa säännöllistä vuoro puhelua.

Yhtiöiden johto ja esihenkilöt ovat operatiivisesti vastuussa siitä,

että vuorovaikutusta tapahtuu suunnitellusti, vaikuttavuutta seu-

rataan ja että tulokset ohjaavat yrityksen toimintaa.

Panostaja ei ole tunnistanut työntekijäryhmiä, jotka olisi-

vat erityisen alttiita vaikutuksille tai syrjäytymiselle. Konsernissa

kannustetaan lähityöskentelyyn, jolloin on mahdollista seurata

henkilöstön hyvinvointia. Tarjoamme myös kattavat työterveys-

palvelut ja kannustamme niiden käyttöön.

S1-3 PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE TYÖN-

TEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Konsernin yhteisen whistleblowing-kanavan lisäksi kaikilla

Panostaja-konsernin yhtiöllä on omat whistleblowing-kana-

vansa, johon huolenaiheita ja rikkomuksia voidaan ilmoittaa.

Lenio liittyi osaksi Panostaja-konsernia kesällä 2025. Leniolle

luodaan osana integraatiota oma whistleblowing-kanavansa,

jota yhtiöllä ei toistaiseksi ole.

Kaikki Panostaja-konsernin sidosryhmät voivat yhtiökohtais-

ten kanavien lisäksi hyödyntää konsernin ilmoituskanavaa.

Kanava on saatavilla kaikille sidosryhmille Panostajan verkko-

sivuilta, ja kannustamme käyttämään sitä. Omaa henkilöstöä

tiedotetaan käytössä olevista kanavista, joilla huolenaiheita ja

kielteisiä vaikutuksia voidaan nostaa esille. Niiden saatavuutta

tuetaan usealla tavalla: yhtiöiden omissa intra-järjestelmissä,

teams-kanavissa, Eettisessä ohjeessa ja verkkosivuilla.

Nämä kanavat ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. Ilmoi-

tuskanava ja siihen liittyvät prosessit on esitelty tarkemmin kap-

paleessa G1-1.

Eettisessä ohjeessa rohkaisemme ilmoittamaan mahdol-

lisista rikkomuksista ja huolenaiheista mahdollisimman pian

whistleblowing-kanavan kautta ja/tai lähimmälle esihenkilölle,

johdolle, henkilöstöhallinnon edustajalle tai erikseen nimetylle

ulkopuoliselle taholle, joka saattaa asian tietoon oikealle orga-

nisaatiotasolle. Panostajan whistleblowing-kanava on toteu-

tettu yhteistyössä ulkopuolisen kumppanin, Webropolin, kanssa.

Anony miteetin tarjoavan whistleblowing-kanavan lisäksi epä-

kohtien korjaamista tukevat myös esihenkilöiden ja HR:n kanssa

käytävät luottamukselliset keskustelut, eNPS ja Pulssi-kyse-

lyt. Kyselyiden tulosten kautta seurataan kanavien tehokkuutta,

ja että esille tuodut asiat hoidetaan tarvittavalla tasolla. Oman

työvoiman tietoisuutta Pulssi-kyselyistä seurataan vastauspro-

senteilla jokaisen kyselyn yhteydessä. Tietoisuutta whistleblo-

wing-kanavasta lisätään ja ylläpidetään vuotuisilla eettisillä kou-

lutuksilla ja aktiivisella sisäisellä viestinnällä. Luottamusta näihin

kanaviin ylläpidetään asioiden tehokkaalla käsittelyllä ja esimer-

kiksi Pulssi-kyselyissä esiin nousseiden kehitettävien asioiden

käsittelyllä ja toimeenpanolla.

S1-4 TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN TYÖ-

VOIMAAN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN VAI-

KUTUSTEN SUHTEEN JA TOIMINTATAVAT OMAAN

TYÖVOIMAAN LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN

VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLI-

SUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN

TOIMIEN VAIKUTTAVUUS

Panostaja pyrkii ylläpitämään ja edistämään omaan henkilös-

töön liittyviä positiivisia vaikutuksia erityisesti alla kuvattujen

konsernitasoisten jatkuvien prosessien kautta, sekä taulukossa

esiteltyjen yhtiökohtaisten keinojen avulla toimintaperiaatteissa

linjattujen sitoumusten, sekä vastuullisuusohjelman edistämi-

seksi. Prosessien laadun riittävyyttä seurataan eNPS-mittareilla.

Olemme vuoden 2025 vastuullisuusohjelmassamme määritel-

leet seuraavia prosesseja painopistealueiden hallinnan varmis-

tamiseksi:

Kestävyysselvitys

• Mittaamme säännöllisesti ja kattavasti työyhteisöi-

demme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitämme mit-

taristoa kohti laaja-alaista käsitystä elinvoiman tekijöistä

• Tuemme kokonaisvaltaista hyvinvointia monipuolisesti

työ- ja yksityiselämän tasapainoa kunnioittaen

• Tuemme yksilöiden kyvykkyyksien, vahvuuksien, osaa-

misen ja taitojen hyödyntämistä ja kehittymistä

• Olemme sitoutuneet YK:n ihmisoikeussitoumuksiin ja

edellytämme ja valvomme niiden toteutumista koko

arvoketjussamme

• Vahvistamme toimintatapoja ja kanavia luottamusta ja

avoimuutta tukevaan vuorovaikutukseen yhteistyössä

sidosryhmiemme kanssa.

Painopistealueittain on muun muassa seuraavia konsernitason

prosesseja ja toimintatapoja olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallitsemiseksi:

Elinvoimaiset työyhteisöt

Oman työvoiman työsuhteiden vakaus, riittävä palkka sekä koulu-

tus ja taitojen kehittäminen

Konsernin yhtiöiden työntekijöiden vaihtuvuus on suhteellisen

vähäistä ja työsuhteet ovat vakaita. Konsernin oman työvoiman

riittävä palkkataso varmistetaan kohdeyhtiössä eri työntekijä-

ryhmittäin. Palkkausta ohjaavat työehtosopimukset ja -lait.

Tuemme yksilöiden kyvykkyyksien, vahvuuksien, osaamisen ja

taitojen hyödyntämistä ja kehittymistä tarjoamalla kaikille työn-

tekijöille tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä työssään ja osal-

listua koulutuksiin.

Katsauskaudella osaamista ja taitojen kehittymistä on seu-

rattu säännöllisesti kehityskeskusteluissa ja esihenkilöiden

toimesta arjessa. Vuosittaisten kehityskeskustelujen lisäksi

osaamis keskusteluja käydään joustavasti arjessa, aina tarpeen

mukaan, matalalla kynnyksellä. Tarpeet pyritään tunnistamaan

joustavasti ja säännöllisesti henkilöstön kanssa keskustellen.

Työyhteisöjen hyvinvointi

Oman työvoiman työaika, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä

terveys ja turvallisuus

Varmistaaksemme kohtuulliset, hyvin suunnittelut ja työntekijöi-

den kanssa vuorovaikutuksessa suunnitellut työajat, konsernin

yhtiöissä seurataan työvoiman työaikaa ja käytössä ovat mm. liu-

kumasaldot. Yhtiöissä on käytössä etätyömahdollisuus, joustava

työaika, osatyöaikamahdollisuus sekä positiivinen suhtautumi-

nen opintovapaisiin ja perhevapaisiin. Näillä toimilla mahdollis-

tetaan työn ja yksityiselämän tasapainottaminen sekä yhteen-

sovittaminen erilaisissa elämäntilanteissa.

Konsernissa tuemme ja edistämme työntekijöiden terveyttä

ja hyvinvointia monipuolisesti. Katsauskaudella olemme kan-

nustaneet ja tukeneet yhtiöidemme henkilökuntaa pitämään

huolta sekä henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnistaan. Esi-

merkiksi liikuntasetelit ovat käytössä useassa yrityksessä, ja osa

yhtiöistä tarjoaa mahdollisuuden liikuntaan työaikana. Lisäksi

panostamme ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon yhdessä

työterveyshuollon kumppaneidemme kanssa. Mittaamme

Pulssi-kyselyillä säännöllisesti ja kattavasti työyhteisöidemme

kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi seuraamme

sairauspoissaoloja sekä F-diagnooseja, jotka yhtiöt raportoivat

konsernille kvartaaleittain. Kehitämme jatkuvasti hyvinvointi-

mittaristoa kohti laaja-alaista käsitystä elinvoiman tekijöistä.

Vastuullinen ja inhimillinen omistajuus

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus ja työeh-

tosopimukset

Kaikki konsernin työntekijät eivät ole työehtosopimusten piirissä.

Tällaisissa tapauksissa työntekijöiden työehtojen toteutuminen

varmistetaan usealla tavalla. Neuvottelut ja vuoropuhelu käy-

dään suoraan henkilöstön kanssa. Työsopimuslaki ja työaikalaki

määrittävät kaikille työnantajille vähimmäisehdot esimerkiksi

työajoista, lepoajoista ja palkanmaksun periaatteista. Lisäksi

yhdenvertaisuus- ja työturvallisuuslainsäädäntö takaavat turval-

lisen ja syrjimättömän työympäristön. Yhtiöt hyödyntävät myös

alakohtaisia suosituksia ja vakiintuneita markkinakäytäntöjä, jotta

työehdot ovat kilpailukykyiset ja alan normien mukaiset. Vuo-

ropuhelua henkilöstön kanssa on kuvattu tarkemmin raportin

osiossa S1-2. Konserni huolehtii työntekijöiden vaikutusmahdolli-

suuksista, jonka ajattelemme lisäävän työntekijöiden hyvinvoin-

tia. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus kuulua ammattiliittoon.

Tasa-arvoinen työyhteisö

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka, moninaisuus ja moni-

muotoisuus, väkivallan ja häirinnän torjuminen

Konsernin yhtiöissä sukupuolten välinen tasa-arvo on otettu

huomioon esimerkiksi rekrytoinneissa, palkkauksessa, ura-

kehityksessä ja työolosuhteissa. Olemme konsernissa sitoutu-

neet YK:n ihmisoikeussitoumuksiin ja edellytämme ja valvomme

niiden toteutumista koko arvoketjussamme. Näemme, että

monimuotoisuuden lisääntyminen voi lisätä yhtiöiden houkutte-

levuutta työnantajana.

Konsernin kaikissa yhtiöissä on nollatoleranssi työpaikalla

esiintyvään väkivaltaan ja häirintään. Kaikki yhtiöt noudattavat

Panostajan eettisiä ohjeita, joissa syrjintä ja häirintä on täysin

kielletty. Mahdollisiin tapauksiin puututaan heti ja tilanteet käsi-

tellään perusteellisesti ja luottamuksellisesti. Yhtiöissä on käy-

tössä selkeä toimintamalli epäasiallisen kohtelun ja syrjinnän

käsittelemiseksi osana varhaisen tuen mallia, jota työterveys-

huolto tukee kokonaisuudessa.

Kestävyysselvitys

Yhtiökohtaisesti, raportointikauden aikana on toteutettu esi-

merkiksi seuraavanlaisia keskeisiä toimenpiteitä:

Toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan strategisten tavoittei-

den edistymisen kautta. Tavoitteet on esitelty seuraavassa

kappaleessa.

Henkilöstön vaihtuvuutta on raportointikaudella seurattu

yhtiöissä säännöllisesti ja yhtiöt raportoivat niistä kvartaaleittain

konsernille.

Olennaisten vaikutusten hallinnan odotetaan vaikuttavan

myös taloudellisten mahdollisuuksien realisoitumiseen. Kaksin-

kertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu omaan työ-

voimaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja omaa toimintaa tarkas-

tellaan säännöllisesti niin, että jatkossakaan ei synny negatiivisia

vaikutuksia. Tarkastelua tehdään yhtiöihin mm. säännöllisesti

toteutettavien Pulssi-mittausten avulla sekä whistle blowing-

kanavan kautta. Panostaja-konserni saa tiedon nopeasti, mikäli

mahdollisia negatiivisia tapahtumia ilmenee. Teemme näitä toi-

mia oman työvoimamme tarpeita havainnoiden ja tarvittavia toi-

menpiteitä toteutetaan nopealla aikataululla. Raportointikauden

aikana ei ole realisoitunut negatiivisia tapahtumia tai tapaturmia,

joita olisi pitänyt korjata tai korvata. Johtoryhmät, hallitukset ja

myös HR-funktiot käsittelevät olennaisia asioita osana päivit-

täistä operatiivista toimintaa. Toimenpiteiden toteutus ei edellytä

merkittäviä toimintamenoja tai pääoma menoja.

Painopistealue ja

olennaiset IROt

Yhtiö Toimenpiteet 2025 Tulokset ja reflektio 2025

Kunnioitamme ja edistämme ihmis

oikeuksia kaikessa toiminnassamme,

työyhteisömme on yhdenvertainen ja

tasa-arvoinen

Olennainen vaikutus ja siitä johtuvien

riskien hallinta: Tasa-arvoinen työ-

yhteisö

Grano Päivitettiin työyhteisön kehittämissuunnitelma.

Suunnitelman tavoitteena on työyhteisön suun

nitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen.

Oscar

Software

Toteutettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-

suunnitelma tasa-arvoisen palkkauksen ja työ-

urien edistämiseksi.

Kaikilla enemmistöomisteisilla yhtiöillä on ajan

tasaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunni-

telmat, jotka sisältävät keskeiset mittarit sekä

tavoitteet, pois lukien kesken tilikauden mukaan

tulleet yhtiöt.

Kehitämme elinvoimaisia työyhteisöjä,

joissa hyvinvoinnin ja kasvun energia

mahdollistavat tulosten syntymisen

Olennainen vaikutus ja siitä johtu

vien riskien hallinta: Elinvoimaiset työ-

yhteisöt

Panostaja-

konserni

Yhtiöissä toteutettiin koulutussuunnitelmia

ja tämän pohjalta toteutettiin tai osallistuttiin

mui-den järjestämiin koulutuksiin.

Suunnitelmien tavoitteena on ylläpitää ja kehit

tää henkilöstön osaamista, varmistaa osaami-

sen vastaavuus toiminnan tarpeisiin sekä tukea

henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista

pitkällä aikavälillä.

Yhtiöille järjestetään tarpeiden mukaan

Panostaja Akatemian kautta mm. mentorointi

prosesseja sekä esihenkilövalmennuksia.

Oscar

Software

Työntekijöille nimettiin omat kasvun valmentajat

(ent. esihenkilöt), jotka tukevat työsuhteiden

vakautta.

Tuloksia ja vaikutuksia konsernitason tavoittei

siin seurataan pitkällä aikavälillä muun muassa

pulssikyselyn tulosten kautta.

Oscar

Software

Huipputiimikokeilu kahdelle tiimille

Tarkoitus oppia käytänteitä, joita laajennetaan

muihin tiimeihin

CoreHW

Käynnistettiin uusi sisäinen vertaismentorointi

malli, jossa kokeneet asiantuntijat tukevat junior-

ja opiskelijatyöntekijöitä osaamisen siirrossa.

Kestävyysselvitys

TAVOITTEET JA MITTARIT

S1-5 TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT OLENNAIS-

TEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN,

MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN

SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLI-

SUUKSIEN HALLINTAAN

Toimintaperiaatteissa linjattujen sitoumusten, sekä vastuulli-

suusohjelman edistämisen seuraamiseksi on asetettu vastuul-

lisuusohjelmassa alla olevissa taulukoissa esitellyt tavoitteet.

Tavoitteet kattavat koko konsernin ja sen enemmistöomisteisten

yhtiöiden henkilöstön. Toimintaperiaatteet ja tavoitteet lisäävät

henkilöstön hyvinvointia ja ne ovat keskeinen osa liiketoiminnan

eteenpäin viemistä sekä tasa-arvoisesta työyhteisöstä huolehti-

mista. Näiden lähtökohtien perusteella on asetettu mittarit.

Vastuullisuusohjelman painopiste: ”Kehitämme elinvoi-

maisia työyhteisöjä, joissa hyvinvoinnin ja kasvun energia

mahdollistavat tulosten syntymisen”.

Alla kuvatut tavoitteet ja mittarit on asetettu konserni tasolla

kattaen koko konsernin henkilöstön, yllä kuvatun paino pisteen

edistymisen seuraamiseksi sekä seuraavien vaikutusten ja

samoilla keinoilla hallittavien riskien ja mahdollisuuksien hallit-

semiseksi:

• Elinvoimaiset työyhteisöt

• Työyhteisön hyvinvointi

Tavoitteet painopisteelle:

”Kehitämme elinvoimaisia työyhteisöjä, joissa hyvinvoinnin ja kasvun energia mahdollistavat tulosten syntymisen”

KPI

Perus-

vuosi ja

-taso

Tavoitevuosi ja -taso

(Tavoitteet on asetettu

alkuvuodesta 2025)

Tulokset

2025

Reflektio

tuloksista

Lisätietoja

Tavoite

taso

Innostuneisuus

2024:

4,7

2025:

4,8

4,6

Tavoitteesta jäätiin hieman,

kuitenkin innostuneisuus on

edelleen hyvällä tasolla

Pulssi-kyselyn kysymyksen

”Olen innostunut työstäni”

keski arvo (arviointiasteikko 1–6)

2026:

4,8

Elinvoimaisuus

2024:

4,9

2025:

5,0

4,8

Tavoitteesta jäätiin hieman,

kuitenkin elinvoimaisuus on

edelleen hyvällä tasolla

Pulssi-kyselyn kysymyk

sen ”Työyhteisössäni on hyvä

tekemisen meininki” keskiarvo

(arviointiasteikko 1–6)

2026:

5,0

eNPS KA*

2024:

+31

2025:

+30

+25

eNPS vaihteli katsaus kauden

aikana yhtiöittäin riippuen

kunkin yhtiön senhetkisestä

tilanteesta. Tämä vaikutti

myös koko konsernin keski-

arvoon. eNPS:n keskiarvo vaih

teli vuoden aikana +19 ja +39

välillä ollen kuitenkin koko ajan

hyvällä tasolla.

Pulssi kyselyn eNPS-kokonais

tulosten keskiarvo (arviointi-

asteikko -100/+100.) Hyvä tulos

on +10 ylöspäin.

Tavoitetaso on asetettu perus

tasolle, joka pyritään varmista-

maan vuotuisista vaihteluista

huolimatta, jotka voivat johtua

esimerkiksi toimintaan liittyvistä

yrityskaupoista.

2026: +30

eNPS suosittelijoiden

osuus*

2024:

44,9 %

2025:

46 %

46,5 %

Suosittelijoiden osuus nousi

edellisestä vertailukaudesta ja

tavoite ylittyi hieman.

2026:

47 %

Osuus henkilöstöstä,

joka on kouluttautunut

eettisiin periaatteisiin

2024:

80 %

2025:

85 %

82 %

Prosenttiosuus parani vertailu-

vuoteen verrattuna, vaikka

tavoite ei täyttynyt.

2026:

85 %

Huom: Pulssi-kyselyyn osallistuvat kaikki muut konsernin yhtiöt, paitsi Grano. Granon kyselyn on toteuttanut vuodesta 2023 työeläkeyh-

tiö ja tällä hetkellä se tehdään 2-3 kertaa vuodessa. Taulukon luvuissa ei ole mukana Granon tuloksia erityyppisistä kysymyksistä joh-

tuen. eNPS mitataan Granolla ja se raportoidaan erikseen. Granon eNPS-keskiarvo pidennetyllä tilikaudella oli -57,5. eNPS-tulokset eivät

korreloi Granon kyselyn muiden tulosten kanssa, jotka ovat säännöllisesti hyvällä tasolla.

*Nämä tavoitteet liittyvät myös painopisteen ”Olemme vastuullinen ja inhimillinen omistaja” edistymisen ja hallitsemisen seurantaan.

Kestävyysselvitys

Sukupuoli perustuu työntekijöiden ilmoittamiin tietoihin. Panos-

taja-konsernilla ei ole näkyvyyttä työntekijöidensä viralliseen

sukupuoleen. Katso hallituksen toimintakertomus, Tunnusluvut

(henkilöstö), s. 10.

Laskentaperiaate molemmissa yllä olevissa taulukoissa: Keskimääräinen työntekijöiden määrä (poikkeuksellisen/pidennetyn 14 kk)

tilikauden aikana. Laskentakaava: (edellisen tilikauden lopun henkilöstömäärä + päättyneen tilikauden lopun henkilöstömäärä) / 2. Jos

tietoja ei ollut saatavilla yksityiskohtaisia tietoja varten, yhtiöt käyttivät arviota työsuhteisten työntekijöiden määrästä tai osuuksista ja

ilmoittivat selkeästi, missä arviointeja on käytetty. Yksityiskohtaiset tiedot löytyivät jokaisesta yhtiöstä.

S1-6 YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET

Vastuullisuusohjelman painopiste: ”Kunnioitamme ja edis-

tämme ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassamme, työyhtei-

sömme on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen”.

Alla kuvatut tavoitteet ja mittarit on asetettu konsernita-

solla kattaen koko konsernin henkilöstön, yllä kuvatun painopis-

teen edistymisen seuraamiseksi sekä seuraavien vaikutuksen ja

samoilla keinoilla hallittavan mahdollisuuden hallitsemiseksi:

• Tasa-arvoinen työyhteisö

Oman työvoiman edustajat ovat osallisina tavoitteiden asettami-

sessa kehitys- ja tavoitekeskusteluiden kautta. Pulssi-kyselyssä

koko konsernille on määritelty omat tavoitetasot ja jokaiselle yhti-

ölle omansa. Tavoitteita seurataan säännöllisesti vähintään johto-

ryhmätasolla sekä lisäksi yhtiöissä tiimeittäin. Yhtiökohtaisesti

tulosten läpikäynnissä on mukana myös henkilöstön edustajat.

Tavoitteet painopisteelle:

”Kunnioitamme ja edistämme ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassamme, työyhteisömme on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen”

KPI

Perus-

vuosi ja

-taso

Tavoitevuosi ja

-taso (Tavoitteet

on asetettu alku

vuodesta 2025)

Tulokset 2025

Reflektio

tuloksista

Jatkotavoite Lisätietoja

Naisten ja

miesten väli

sen palkka-

tason tasa -

arvoisuus

Perus-

vuotena

tullaan

jatkossa

käyttämään

vuoden

2025

tasoa

2025: palkkaero

max. 10 %

Panostajan

konserni tasolla

naisten ja miesten

välinen henkilöstö-

määrällä paino

tettu palkkaero

oli 15,2 % miesten

eduksi.

Yhtiöiden henkilökunnan

palkoissa on eroa mies-

ten ja naisten välillä. Tähän

tulee kiinnittää huomiota ja

yhtenäistää palkkaus suku-

puolesta riippumatta.

Tuloksia läpikäydessä on

huomioitava myös henkilös

tön erilaiset tehtävänkuvat

ja roolit organisaatiossa.

Analysoimme palkka

erojen taustalla olevia

rakenteellisia tekijöitä

ja edistämme palkka

tasa-arvoa mm. ura-

polkujen, rekrytoin-

tien ja palkitsemis-

käytäntöjen kehittä-

misellä

Tavoittelemme täyttä palkka-

tasa-arvoa joka vuosi, sillä

haluamme varmistaa läpi-

näkyvän, oikeuden mukaisen

ja liiketoimintaa tukevan

palkkarakenteen, sekä täyt

tää EU:n palkka-avoimuus-

direktiivin vaatimukset.

Palkkaeron laskenta ei

sisällä tehtäviä tai henkilös

tön rooleja.

Naisten

osuus

konsernin

hallituksesta

2024: 20% 2025: min. 40 % 40%

Konserni on ottanut käyt

töön Hallinnointikoodi

2025:n suosituksen 8 mu

kaisen sukupuolijakauman

Jatkamme suosituk

sen 8 mukaista suku-

puolijakaumaa halli-

tuksessa

Edistämme naisten määrää

myös kohdeyhtiöidemme

hallituksissa.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan 2025

Miehet 623

Naiset 427

Muut 1

Ei ilmoitettu 0

Työsuhteiset työntekijät yhteensä 1051

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin

sukupuolen mukaan jaoteltuna (henkilömäärä) 2025

Työsuhteen tyyppi Naiset

Mie

het

Muut

Ei il

moi-

tettu

teensä

Työntekijöiden määrä

yhteensä (henkilömäärä)

427 623 1 1051

Vakinaisten työntekijöiden

määrä (henkilömäärä)

417 611 1 1029

Määräaikaisten työntekijöi

den määrä (henkilömäärä)

9 13 0 22

Vaihtelevalla työajalla

olevien työntekijöiden

määrä (henkilömäärä)

29 15 0 44

Kokoaikaisten työntekijöi

den määrä (henkilömäärä)

359 585 1 944

Osa-aikaisten työntekijöiden

määrä (henkilömäärä)

44 29 0 73

Kestävyysselvitys

Panostaja-konsernin yhtiöiden henkilöstön vaihtuvuus oli 13,1 %.

Vaihtuvuudessa on merkittäviä eroja eri yhtiöiden ja toimi alojen

välillä. Vaihtuvuus vaihteli yhtiöiden välillä 1,2 prosentista 37,6

prosenttiin. Keskeisiä korkeamman vaihtuvuuden syitä ovat

olleet mm. toimialan yleinen kilpailu osaajista, urapolut sekä

palkkakilpailu. Jatkamme panostuksia hyvään johtamiseen,

osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin vaihtuvuuden hal-

litsemiseksi yhtiöissämme myös tulevaisuudessa.

Laskentaperiaatteet

Palkatut: Yhteenlaskettu palkattujen henkilöiden kokonaismäärä.

Mukaan on laskettu myös määräaikaisessa suhteessa aloittaneet

työntekijät, esimerkiksi kesätyöntekijät tai kausityöntekijät.

Lopettaneet: Yhteenlaskettu niiden työsuhteisten työntekijöiden luku-

määrä, jotka lähtivät vapaaehtoisesti, irtisanomisen tai eläkkeelle siir-

tymisen vuoksi tai jotka menehtyivät työsuhteessa olleessaan.

Työntekijöiden vaihtuvuus: Lopettaneiden työntekijöiden mää rä/

kokonaishenkilöstömäärä.

S1-8 TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUJEN KATTA-

VUUS JA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUORO-

PUHELU

Pidennetyn tilikauden aikana (1.11.2024-31.12.2025) työehtosopi-

musten piiriin kuului 81 % Panostaja-konsernin yhtiöiden työn-

tekijöistä.

Kaikki konsernin työntekijät eivät ole työehtosopimusten pii-

rissä. Tällaisissa tapauksissa työntekijöiden työehtojen toteutu-

minen varmistetaan usealla tavalla. Työsopimuslaki ja työaika-

laki määrittävät kaikille työnantajille vähimmäisehdot esimerkiksi

työajoista, lepoajoista ja palkanmaksun periaatteista. Lisäksi

yhdenvertaisuus- ja työturvallisuuslainsäädäntö takaavat turval-

lisen ja syrjimättömän työympäristön. Yhtiöt hyödyntävät myös

alakohtaisia suosituksia ja vakiintuneita markkinakäytäntöjä, jotta

työehdot ovat kilpailukykyiset ja alan normien mukaiset.

Laskentaperiaate: Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työn-

tekijöiden määrä poikkeuksellisen/pidennetyn 14 kk:n tilikauden

aikana. Kokonaisluku pitää sisällään eri työehtosopimuksia.

S1-9 MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT

Ylimmän johdon sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Ylimmän johdon (Panostaja-konsernin hallitus ja johtoryhmä)

sukupuolijakauma (80 % miehiä, 20 % naisia) osoittaa, että suku-

puolten tasapainossa yhtiöllämme on edelleen kehitettävää.

Tavoitteenamme on lisätä monimuotoisuutta erityisesti ura-

polkujen, seuraajasuunnittelun ja rekrytointien kautta.

Työntekijät ikäryhmän mukaan

Ikäjakauma on laskettu koko konsernin henkilöstön osalta.

Laskentaperiaate: Keskimääräinen työntekijöiden määrä (poik-

keuksellisen/pidennetyn 14 kk) tilikauden aikana. Laskentakaava:

Edellisen tilikauden lopun henkilöstömäärä + päättyneen tilikau-

den lopun henkilöstömäärä) / 2.

S1-10 RIITTÄVÄ PALKKA

Konsernin laajuisesti palkkatasojen määrittelyä ohjaavat laki-

sääteisyys ja voimassa olevat työehtosopimukset. Kaikki kon-

sernin työntekijät eivät ole työehtosopimusten piirissä. Konser-

nissa maksetaan vähintään lakisääteistä ja työehtosopimusten

mukaista palkkaa.

Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana 2025

Palkatut 84

Lopettaneet 138

Työntekijöiden vaihtuvuus 13,14 %

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työehtosopimus-

neuvottelujen kattavuus

Työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu

0-19%

20-39%

40-59%

60-79%

80-100% Panostaja-konserni Panostaja-konserni

Panostaja-konsernin hallitus ja johtoryhmä

Miehet % Naiset % Muut %

Hallitus 3 60 2 40

Johtoryhmä 4 100 0 0

Yhteensä 7 80 2 20

Työn-

tekijöiden

ikäjakauma

Alle

(henki-

lömää-

rä)

% henki

löstöstä

30–50

(henki

lömää-

rä)

% henki

löstöstä

Yli

50 (hen-

kilö-

määrä

% henki

löstöstä

Yhteensä /

Panostaja-

konserni

N = 1051

65 6 % 535 51 % 451 43 %

Kestävyysselvitys

S1-14 TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT

MITTARIT

Tapaturmataajuus raportoidaan erikseen Granolla, koska sen toi-

mintaan liittyvät riskit poikkeavat merkittävästi muista yhtiöistä.

Erottelu parantaa työturvallisuusriskien tunnistamista ja koh-

dennettujen toimenpiteiden suunnittelua. Tapausten lukumäärä,

jossa oman työvoiman työperäisten terveysongelmien tietojen

keruuta koskee oikeudellinen rajoitus, on nolla.

Työhön liittyvien tapaturmien lukumäärä oli maltillinen ja

niitä oli konsernissa yhteensä 20 kpl raportointikauden aikana.

Sattuneet tapaturmat olivat lieviä. Tapaturmataajuus koko kon-

sernissa oli 12,2. Yleisesti Suomessa työpaikkatapaturmien taa-

juus on ollut hieman alle 25 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtun-

tia kohti, joten konsernin luku on reilusti keskiarvon alapuolella

työtunteihin nähden. Tapaturmia pyritään entisestään vähentä-

mään ja saatua tulosta hyödynnetään yhtiöissä työturvallisuus-

riskien tunnistamisessa ja kohdennettujen ehkäisevien toimen-

piteiden suunnittelussa.

Laskentaperiaate: Tapaturmien kokonaismäärä miljoona työtun-

tia kohden lasketaan seuraavasti: Tapausten lukumäärä jaetaan

omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden tekemien työtuntien

kokonaismäärällä kerrottuna 1 000 000:lla. Näin ollen nämä suh-

deluvut vastaavat vastaavien tapausten määrää miljoonaa tehtyä

työtuntia kohti.

S1-16 ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT

(PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT)

Panostajan konsernitasolla naisten ja miesten välinen palkka-

ero oli 15,2 % miesten eduksi. Yhtiöiden henkilökunnan palkoissa

on eroa miesten ja naisten välillä. Tähän tulee kiinnittää huo-

miota ja yhtenäistää palkkaus sukupuolesta riippumatta. Analy-

soimme palkkaerojen taustalla olevia rakenteellisia tekijöitä ja

edistämme palkkatasa-arvoa mm. urapolkujen, rekrytointien ja

palkitsemiskäytäntöjen kehittämisellä. Tuloksia läpikäydessä on

huomioitava myös henkilöstön erilaiset tehtävänkuvat ja roolit

organisaatiossa. Palkkaero on laskettu miesten ja naisten välisen

painotetun keskiarvon pohjalta.

Laskentaperiaate: Tämä on vuosimediaani, huomioiden kaikki

muut työntekijät paitsi korkeimmin palkattu henkilö (tyypilli-

sesti toimitusjohtaja). Vuosimediaanissa on huomioitu perus-

palkan lisäksi muut tulot, kuten tulospalkkiot. Panostaja-konser-

nin vuosipalkkojen mediaani on painotettu keskiarvo kunkin yhtiön

mediaanipalkasta. Nimittäjänä on käytetty konsernin tilikauden

keskimääräistä työntekijöiden määrää.

S1-17 TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT

IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET

Panostaja-konsernin yhtiöissä ilmoitettiin raportointikauden

aikana yhteensä kolme (3) häirintä- tai syrjintätapausta. Tapauk-

set käsiteltiin yhtiökohtaisesti. Tapausten määrä on maltillinen,

mutta tavoittelemme nollatasoa. Panostaja-konsernilla on nolla-

toleranssi liittyen kaikkiin syrjintä- ja häirintätapauksiin, ja tavoit-

teenamme on poistaa kaikinpuolinen syrjintä ja häirintä kaikissa

yhtiöissämme. Ilmoitukset ovat tärkeä osa turvallista ja avoimeen

puuttumiseen perustuvaa toimintakulttuuriamme, ja ilmoitetut

tapaukset hyödynnetään ennaltaehkäisevien toimien kehittämi-

sessä. Raportointikaudella ei ilmoitettu yhdestäkään vakavasta

ihmisoikeusrikkomuksesta.

Selvitys sukupuolten välisestä palkkaerosta

Naisten

keskipalkka

Miesten

keskipalkka

Palkkaero

Keskiarvo kaikkien yhtiöiden

keskituntiansioista

23,47 27,69 15,2 %

Selvitys ansiotasoista

Toimitusjohtajan

vuosipalkka

Työntekijöiden

mediaani

Korkeimmin palkatun

ja työntekijän mediaa

nin palkan suhde

255 275 48 919 5,22

Ihmisoikeuksiin liittyvät ilmoitukset ja tapaukset Yhteensä

Syrjintätapausten lukumäärä 0

Häirintätapausten lukumäärä 3

Syrjintään tai häirintään liittyvien ilmoitusten määrä 3

Tapausten seurauksena maksettujen sakkojen, seuraamusten

tai vahingonkorvausten kokonaismäärä

0 €

Vakavien ihmisoikeusrikkomustapausten lukumäärä 0

Tapausten seurauksena maksettujen sakkojen, seuraamusten

tai vahingonkorvausten kokonaismäärä

0 €

Työturvallisuus ja -terveystilastot Grano Muut

Konserni

yhteensä

Työhön liittyvien kuolemantapausten

lukumäärä

0 0 0

Työhön liittyvien tapaturmien luku

määrä

13 7 20

Tapaturmataajuus 11,3 14,4 12,2

Henkilöstön osuus, jotka kuuluvat työ

terveyden ja työturvallisuuden hallin-

tajärjestelmän piiriin, joka perustuu oi-

keudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnus-

tettuihin standardeihin tai ohjeisiin

100 % 100 % 100 %

Kestävyysselvitys

pienenä. Tällaisen tilanteen realisoituessa, toimimme kuitenkin

välittömästi asianmukaisella vakavuudella. Konsernin yhtiöissä

ei ole raportointikaudella ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjiin

liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien louk-

kauksiin liittyviä tapauksia.

S4-2 PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDEN-

PITOA KULUTTAJIEN JA LOPPUKÄYTTÄJIEN

KANSSA

Panostajalla kehitämme jatkuvasti toimintatapojamme asiakas-

palautteen ja asiakastyytyväisyyden perusteella ja ohjaamme

konserniyhtiöitä huomioimaan kuluttajilta ja loppukäyttäjiltä saa-

mansa palautteen ja kehitysehdotukset. Nämä pyritään huomi-

oimaan konserniyhtiökohtaisesti päätöksenteon yhteydessä,

toimintaa kehitettäessä. Käyttäjäpalautteen hyödyntämisellä

tarkoitamme aktiivista palaute- ja reklamaatiomekanismia, jonka

avulla kehitämme palveluita ja korjaamme mahdolliset puutteet

tai riskit. Konserniyhtiöistä Hygga toimii kuluttajarajapinnassa ja

yhteydenpito kuluttajien kanssa tapahtuu suoraan. Toimintaa

kehitetään kuluttajapalautteiden pohjalta ja sen vaikuttavuutta

tarkastellaan palautteiden kautta.

Kuluttajarajapinnassa toimivalla Hyggalla on useita yhtey-

denpitoväyliä kuluttajiin, esimerkiksi automatisoidut sähköpos-

tiviestit (esimerkiksi ajanvarausvahvistukset), tekstiviestit (muis-

tutukset ajanvarauksista), sosiaalisen median alustat, yhtiön

verkkosivujen chat-palvelu ja sähköpostikanava asiakaspalaut-

teille. Lisäksi Hygga lähettää NPS-asiakaskyselyn käynnin jäl-

keen tekstiviestitse. Kyselytulokset käydään läpi ja arvioidaan

viikoittain, ja tarvittavat jatkotoimet huomioidaan. Muiden kon-

serniyhtiöiden keskeinen asiakassegmentti ei ole kuluttajat.

Konsernitasoisesti kohdeyritysten johdot ovat päävastuullisia

kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenpidon toiminnasta. Ope-

ratiivinen johto on vastuussa yhteydenpidosta.

Panostaja ei ole tunnistanut kuluttaja- tai loppukäyttäjä ryhmiä,

jotka olisivat erityisen alttiita vaikutuksille tai syrjäytymiselle.

S4-4 VAIKUTUSTEN KOHTEENA OLEVIIN YHTEI-

SÖIHIN KOHDISTUVIIN OLENNAISIIN RISKEIHIN

LIITTYVIIN TOIMIIN RYHTYMINEN JA LÄHESTY-

MISTAVAT VAIKUTUSTEN KOHTEENA OLEVIIN

YHTEISÖIHIN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN

RISKIEN HALLITSEMISEKSI JA OLENNAISTEN

MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ

KYSEISTEN TOIMIEN TEHOKKUUS

Olennaisuusarvioinnissa ei tunnistettu kielteisiä vaikutuksia,

riskejä tai mahdollisuuksia liittyen vaikutusten kohteena ole-

viin yhteisöihin. Toimiin ei ole osoitettu raportointikaudella eril-

lisiä resursseja. Raportointikaudella ei toteutettu yksittäisiä toi-

mia, vaan käytössä on jatkuvaluontoiset prosessit. Tästä syystä

toimiin sidottuja resursseja ei pystytä luotettavasti arvioimaan.

Olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin vain positiivisia vaiku-

tuksia ja panostamme jatkuvasti seuraaviin asioihin näiden vai-

kutusten vahvistamiseksi:

• Palveluiden ja ohjelmistojen laatu ja turvallisuus –

varmistamme, että sijoitusyhtiöiden tarjoamat ratkaisut

(esim. SaaS, terveyspalvelut, liitännäiset palvelut) täyttä-

vät asianmukaiset laatu- ja turvallisuusvaatimukset.

• Tietosuoja ja tietoturva – koska osa tarjonnastamme on

ohjelmisto- ja terveyspalveluihin liittyvää, noudatamme

KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTA

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien vaikutusten ja mahdolli-

suuksien hallintaa ohjaavat Eettiset ohjeet ja Vastuullisen sijoitta-

misen periaatteet, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa G1-1.

Panostaja toimii aktiivisena omistajana suomalaisissa pal-

velu- ja ohjelmistoyrityksissä, ja konsernin sijoitusyhtiöt tavoit-

tavat monenlaisia loppukäyttäjiä ja asiakkaita eri sektoreilla.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat keskeinen sidosryhmä, jonka tur-

vallisuus, palvelun laatu ja käyttäjäkokemus ovat meille tärkeitä.

SBM-3

Panostaja on sitoutunut varmistamaan, että konserniyhtiöi-

den tarjoamat palvelut ja ohjelmistot palvelevat loppukäyttä-

jiä vastuullisesti, turvallisesti ja laadukkaasti. Panostaja keskit-

tyy strategiassaan ohjelmisto- ja palvelualojen yrityksiin, etenkin

B2B-segmentissä. Tämän takia Panostaja-konsernilla ei ole kon-

sernilaajuisia politiikkoja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi.

Arvioimme säännöllisesti toiminnan vaikutuksia loppu-

käyttäjiin, ja olennaisia teemoja ovat tietosuoja ja tietoturva,

palveluiden laatu ja käytettävyys, saavutettavuus sekä asia-

kasviestinnän selkeys. Kehitämme palveluita jatkuvan laadun-

varmistuksen, palautteenkeruun ja riskienhallinnan kautta sekä

varmistamme, että sijoitusyhtiöillämme on asianmukaiset tieto-

suoja- ja tietoturvakäytännöt. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liitty-

vät olennaiset vaikutukset koskevat erityisesti terveydenhuolto-

alaa (Hygga).

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu

olennaisia kielteisiä vaikutuksia, mahdollisuuksia tai riskejä.

S4-1 KULUTTAJIIN JA LOPPUKÄYTTÄJIIN LIITTY-

VÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien vaikutusten ja mahdolli-

suuksien hallintaa ohjaavat Eettiset ohjeet ja Vastuullisen sijoit-

tamisen periaatteet, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa

G1-1. Eettisen ohjeistuksemme mukaan noudatamme YK:n

ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Tämä

ohjaa toimintaamme kaikissa sidosryhmissämme mukaan lukien

kuluttajat ja loppukäyttäjät. Toimintaperiaatteet kattavat kaikki

Panostaja-konsernin kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Eettisessä ohjeistuksessa määritämme, miten pidämme

huolta tietoturvallisuudesta ja siitä, että luottamukselliset tiedot

eivät välity ulkopuolisille tahoille. Pyrimme täyteen luottamuk-

sellisuuteen niin organisaatiomme sisällä kuin asiakkaidemme

ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Panostajan sijoitus-

yhtiöt keräävät ja analysoivat asiakaspalautetta sekä reklamaa-

tioita järjestelmällisesti. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa

kehityskohteita. Yhtiöissä seurataan asiakastyytyväisyyttä, tieto-

turvapoikkeamia, palveluiden käyttödataa ja saavutettavuuden

tasoa yhtiötasoisina indikaattoreina. Pyrimme varmistamaan,

että konserniyhtiöiden tarjoamat ratkaisut ovat turvallisia, sel-

keitä ja käyttäjäystävällisiä ja että niillä on positiivinen vaikutus

sekä yksittäisiin käyttäjiin että laajemmin yhteiskuntaan.

Ohjeistuksessa sitoudumme kunnioittamaan ihmisiä ja ihmis-

oikeuksia. Emme ole määrittäneet konsernilaajuisia prosesseja

ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi, sillä riski nähdään erittäin

Kestävyysselvitys

soveltuvia tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöjä.

• Saavutettavuus ja käyttäjäystävällisyys – pyrimme var-

mistamaan, että palvelumme ovat saavutettavia ja käyt-

tökelpoisia monenlaisille käyttäjille ja eri tarpeisiin.

• Viestinnän läpinäkyvyys ja informointi – asiakkaiden

selkeä tiedottaminen palveluista, ehdoista sekä käyttö-

ehdoista on osa vastuullisuuttamme.

Toimia seurataan ja arvioidaan kuluttajien ja loppukäyttäjien kan-

nalta asiakaspalautteiden ja reklamaatioiden kautta – keräämme

ja käsittelemme palautetta, jotta voimme kehittää palveluita ja

minimoida haittavaikutuksia.

Toimenpiteet myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi

Panostaja ja sen sijoitusyhtiöt toteuttavat aktiivisesti seuraavia

toimenpiteitä:

• Laadunvarmistus ja prosessien seuranta – palvelut ja

ohjelmistot käydään läpi laadunhallinnan puitteissa, ja

kehitystyötä tehdään jatkuvasti.

• Tietosuoja ja tietoturvakäytännöt – konsernissa nouda-

tetaan relevantteja tietosuoja- ja tietoturvastandardeja ja

varmistetaan, että henkilötiedot ja asiakastiedot käsitel-

lään vastuullisesti.

• Asiakaslähtöinen viestintä ja läpinäkyvyys – panos-

tamme selkeään ja ymmärrettävään informointiin palve-

luistamme, hinnoista ja ehdoista.

TAVOITTEET JA MITTARIT

S4-5 OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUS-

TEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUS-

TEN EDISTÄMISEEN JA OLENNAISTEN RISKIEN

JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN LIITTYVÄT

TAVOITTEET

Panostaja-konsernilla ei ole konsernilaajuisia, aikasidonnaisia ja

mitattavia mittareita eikä tällaisia tavoitteita ole asetettu konserni-

laajuisesti. Kuluttajarajapinnassa toimivalla Hyggalla seurataan

esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä ja käyttäjä kokemusta, asiakas-

ja käyttäjäpalautteiden määrää ja laatua sekä reklamaatioiden

käsittelyä.

Kestävyysselvitys

LIIKETOIMINNAN

HARJOITTAMINEN

YRITYSKULTTUURI JA TOIMINTAA

OHJAAVAT PERIAATTEET

G1-1 YRITYSKULTTUURI JA LIIKETOIMINNAN HAR-

JOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINTA PERIAATTEET

Toimintaperiaatteet

Panostaja on sijoitusyhtiö, joka on sitoutunut toimimaan vastuulli-

sen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti aktiivisena omistajana.

Panostaja yhtiöiden eettiset ohjeet (Code of Conduct) kokoavat

yhteen hyvän toiminnan periaatteet ja käytännöt, joita noudate-

taan ja jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja vastuulliseen toimin-

taan. Toimintaperiaatteet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Panostajan kaikilla kohdeyhtiöillä tulee olla käytössään eet-

tiset periaatteet. Sijoituskohteet voivat halutessaan käyttää suo-

raan Panostaja-konsernin Code of Conduct -ohjeistusta toi-

minnassaan. Vaihtoehtoisesti sijoituskohteet voivat määritellä

oman eettisen ohjeistuksensa kuitenkin niin, että vähintään tässä

ohjeistuksessa olevat osa-alueet ovat sisällytettynä ohjeisiin.

Esimerkiksi sijoituskohteillamme Granolla ja Oscarilla on oma

eettinen ohjeistuksensa, joka pitää sisällään Panostajan-konser-

nin eettisten ohjeiden osa-alueet.

Konsernin koko henkilöstö on velvollinen lukemaan eetti-

sen ohjeistuksen vuosittain ja tätä seurataan yhtiö- ja konserni-

tasolla. Code of Conduct on saatavilla kaikille julkisesti Panosta-

jan verkkosivuilla.

Yrityskulttuuri

Panostaja tekee yhteistyötä vastuullisesti toimivien ja kasvu-

hakuisten palvelu- ja ohjelmistotoimialojen pk-yritysten kanssa,

joilla on terve talous ja joiden uskomme nousevan yhteisellä

tekemisellä alansa uudeksi menestystarinaksi. Tuomme yrityk-

siin toimivia työkaluja, jotka täydentävät liiketaloudellista osaa-

mista ja strategista johtamista.

Panostajan arvoja ovat:

• Yrittäjämäisyys ja Tuloksellisuus

• Uudistuminen ja Osaaminen

• Luottamus ja Avoimuus

Toimimme näiden arvojen mukaan kaikessa tekemisessämme.

Panostaja tuo yhtiöihin hyvän hallintotavan käytäntöjä ja laaja-

alaista osaamista eri toimialoilta (palvelu- ja ohjelmisto). Lisäksi

Panostaja hyödyntää yhtiöissään Panostajan pelikirjaa, esi-

merkiksi strategian, myynnin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Olemme määrittäneet vastuullisuusohjelmassamme hyvään

hallintoon liittyen seuraavat avaintoimet:

• Jokaiselle sijoituskohteellemme on asetettu tuotto-

odotukset, joista vastaamme omistajillemme ja rahoitta-

jillemme.

Eettinen ohjeistus

(Code of Conduct)

Vastuullisen sijoittamisen

periaatteet

Toimintaperiaatteen keskeinen

sisältö

Eettiset ohjeet määrittelevät toimintaperiaatteet ihmisoi

keuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön, lahjon-

nan ja korruption, lakien ja säädösten ja eturistiriitojen osal-

ta. Lisäksi Code of Conduct -toimintaperiaatteissa kuva-

taan periaatteet yhtiön toiminnan osalta huolenaiheiden ja

rikkomusten ilmoittamisen osalta (whistleblowing).

Huomioimme uusia sijoituspäätöksiä tehtäessä ja sijoitus

kohteita kehitettäessä taloudellisten näkökohtien lisäksi

myös ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hal

lintotapaan liittyvät tekijät (environmental, social, gover-

nance).

Sitoumukset kolmansien

osapuolien sitoumuksiin

YK:n ihmisoikeuksien julistus, kansallinen lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö

Toimintaperiaatteeseen liittyvät

olennaiset kestävyysaiheet

Kattaa kaikki Panostajan olennaiset IROt Kattaa kaikki Panostajan olennaiset IROt

Ylin toimielin, joka on vastuussa

toimintaperiaatteen

toteuttamisesta

Hallitus Hallitus

Toimintaperiaatteen kattavuus

Eettinen toimintaohje kattaa koko konsernihallinnon, oman

henkilöstön ja sijoituskohteet. Eettisen ohjeistuksen mu

kaisia sitoumuksia odotetaan myös yhteistyökumppaneil-

tamme.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteet kattavat koko konser

nihallinnon, oman henkilöstön ja sijoituskohteet.

Kestävyysselvitys

• Kehitämme jatkuvasti toiminnan laaja-alaista seurantaa

ja mittausta, jotta pääsemme tehokkaasti kiinni tunnistet-

tujen arvoa luovien tekijöiden kehittymiseen sekä strate-

gian onnistumiseen

• Olemme sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen peri-

aatteisiin (PRI-periaatteet). Tuomme vastuullisuus- ja

kestävyyskriteerit osaksi prosesseja ja päätöksentekoa.

• Arvioimme omaa toimintaamme jatkuvasti kartoittamalla

omaa onnistumistamme sidosryhmiemme näkökul-

masta, jotta voimme kehittyä tukemaan vielä paremmin

kulloisiakin liiketoiminnan tarpeita.

Yrityskulttuuria ja hyvää hallintoa arvioidaan Tavoitteet ja toi-

menpiteet -kappaleessa esiteltyjen mittaristojen kautta.

Kunnioitamme ihmisiä ja ihmisoikeuksia. Noudatamme työ-

lainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä YK:n ihmisoikeuksien

julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia, joita ovat mm. ihmisten

tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto sekä mielipiteen- ja uskonnon-

vapaus. Panostaja-ryhmän yhtiöt ovat sitoutuneet Eettisen

ohjeistuksen kautta siihen, että ne ovat turvallisia ja tasa- arvoisia

paikkoja työskennellä. Emme hyväksy häirintää, uhkailua, kiu-

saamista tai syrjintää missään muodossa, vaan kunnioitamme ja

kohtelemme työntekijöitä yhdenvertaisesti. Panostaja-ryhmän

yhtiöt tarjoavat etenemismahdollisuuksia tasapuolisesti kaikille

työntekijöille sukupuoleen, ikään, arvoihin tai muihin henkilö-

kohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta.

Huolenaiheiden tunnistaminen ja tutkiminen sekä

väärinkäytösten paljastajien suojelu

Panostaja on Eettisessä ohjeistuksessaan sitoutunut eettiseen ja

vastuulliseen toimintaan. Eettisessä ohjeistuksessamme sitou-

dumme noudattamaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mää-

riteltyjä ihmisoikeuksia, joita ovat mm. ihmisten tasa-arvoisuus,

syrjinnän kielto sekä mielipiteen- ja uskonnonvapaus ja myös

sidosryhmiä kielletään loukkaamasta ihmisoikeuksia. Panosta-

ja-konsernin korruption vastaiset periaatteet ovat yhdenmukai-

set YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen kanssa. Olen-

naisuusarviossa ei tunnistettu korruptiolle tai lahjonnalle alttiita

sisäisiä toimintoja.

Eettisessä ohjeistuksessa kannustetaan sidosryhmiä hyö-

dyntämään whistleblowing-kanavaa eettisten väärinkäytösten

ilmetessä. Eettisissä ohjeissa on omana osa-alueenaan kohta 6:

”Whistleblowing - Huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittaminen.”

Panostaja-konsernin yhteinen whistleblowing-kanava on jul-

kisesti saatavilla kaikille sidosryhmille Panostajan verkko sivujen

vastuullisuusosiossa. Mekanismit huomioivat sisäisten ja ulkois-

ten sidosryhmien raportoinnin. Puutumme mahdollisiin epä-

kohtiin niiden ilmetessä ja pyydämme tekemään ilmoituksen

kanavallemme epäillystä väärinkäytöksestä liittyen eettisiin peri-

aatteisiimme, hyvään liiketapaan, lakiin tai direktiivien vastaiseen

toimintaan, pystyäksemme puuttumaan niihin.

Kaikki saapuneet ilmoitukset käsitellään anonyymisti ja luot-

tamuksellisesti tietosuojalain mukaisesti. Jokainen tapaus käsi-

tellään asianmukaisesti noudattaen sovittua käsittelymenette-

lyä direktiivin (EU) 2019/1937 mukaisesti. Ilmoituksen saapuessa,

käsittely ja mahdollinen tutkinta aloitetaan välittömästi, se toteu-

tetaan puolueettomasti ja kaikkien osapuolten oikeuksia kunnioit-

taen, noudattaen sovittua käsittelymenettelyä. Tutkintaan liittyvien

yhteenvetojen, raporttien ja muiden tietojen saanti on rajoitettu.

Huolenaiheilmoituksia käsitellään Panostaja Oyj:ssä ja kon-

serniyhtiöissä henkilöstö- ja hallinto-osastoilla. Tarvittaessa huo-

lenaiheilmoituksen käsittely voidaan ottaa sisäisen tarkastuksen

käsittelyyn hallituksen toimeksiannosta. Relevantit henkilöt kou-

lutetaan sisäisesti käyttämään järjestelmää sekä vastaamaan

ilmoituksiin sekä käsittelemään niitä. Tarvittaessa järjestetään

ulkopuolisen tahon toteuttamia koulutuksia.

Tapausten käsittelijöillä on valtuutus käynnistää itsenäinen

tutkimus ilman johdon osallistumista puolueettomuuden varmis-

tamiseksi. Ilmoituksen saapuessa, käsittely ja mahdollinen tut-

kinta aloitetaan välittömästi, se toteutetaan puolueettomasti ja

kaikkien osapuolten oikeuksia kunnioittaen. Tutkintaan liittyvien

yhteenvetojen, raporttien ja muiden tietojen saanti on rajoitettu.

Konsernin yhteisen kanavan lisäksi kaikilla Panostaja-konser-

nin yhtiöllä on omat whistleblowing-kanavat, joihin huolenaiheita

ja rikkomuksia voidaan ilmoittaa. Lenio liittyi osaksi Panostaja-

konsernia kesällä 2025. Leniolle tuodaan osana integraatiota

oma whistleblowing-kanavansa.

Kukin yhtiö on vastuussa oman henkilöstönsä perehdytyk-

sestä Eettisiin ohjeisiin. Esihenkilöiden vastuulla on läpikäydä

ohjeet uusien ja vanhojen työntekijöiden kanssa. Lisäksi vuosit-

tain järjestetään eettisen ohjeistuksen koulutus kaikille konsernin

yhtiöille. Vuonna 2025 koulutuksen kattavuus oli 82% konsernista.

Granolla on omalle henkilökunnalle käytäntö, joka edellyt-

tää henkilöstöä suorittamaan eettisen ohjeiston kurssin vuoden

välein. Oscar Softwarella eettisen ohjeistuksen läpikäynti kuuluu

työntekijän perehdytysprosessiin. Kaikille muille konserniyhtiöi-

den henkilöstöille lähetetään keskitetysti eettinen ohjeistus luet-

tavaksi vuosittain. Yhtiöiden henkilökunta hyväksyy ja kuittaa

ohjeet luetuksi.

G1-2 SUHTEET TOIMITTAJIIN

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin on merkittävä väylä vai-

kuttaa yritystoiminnan vastuullisuuteen. Osana suhteita, mak-

sukäytäntöjen vaikutus tunnistettiin merkittäväksi. Etenkin pien-

yritysten elinvoimaisuuteen maksukäytännöillä on merkittäviä

vaikutuksia. Toimimme yleisten yrityskäytäntöjen mukaan, joissa

noudatetaan hyviä maksukäytäntöjä. Konsernin tyypillinen mak-

suehto on 30pvää netto. Lisäksi liiketoimintojen luonteesta joh-

tuen alihankkijamäärät ovat melko rajallisia.

Yhtiöillä on käytössä hankintasopimukset, valintakriteerit ja

kilpailutukset. Osin myös toimittajien eettisten ohjeiden jalkaut-

taminen on aloitettu. Eettiset ohjeet sisältävät myös ympäristön

huomioimisen ja linkittyvät näin vahvasti myös muuhun vastuul-

lisuustyöhön. Ympäristöön liittyvät kriteerit huomioidaan osana

toimittajien kokonaisarviointia. Yhtiöiden oman elinvoimaisuu-

den kannalta hankintasopimuksilla, kilpailutuksilla ja keskittämi-

sellä on positiivisia vaikutuksia kustannusten hallinnan osalta ja

ne pienentävät taloudellisia riskejä. Lopullinen valinta perustuu

kuitenkin aina kokonaisarvioon, jossa ratkaisevaa on toimittajan

kyky tarjota paras ratkaisu käsillä olevaan tarpeeseen kilpailuky-

kyisellä hinnalla. Kokonaisarviossa huomioidaan toimittajien tar-

jouksia laaja-alaisesti huomioiden mm. toimittajan taloudellinen

asema. Toimittajia pyritään seuraamaan ja arvioimaan jatkuvasti,

ml. taloudellisen aseman osalta.

Panostajan kohdeyhtiöt ovat pk-yrityksiä. Merkittävä osa kon-

sernin kohdeyhtiöiden toimittajista ovat kokoluokaltaan saman-

kokoisia tai suurempia kuin Panostajan kohdeyhtiöt. Konsernissa

vaalitaan hyviä suhteita tavaran- ja palveluntoimittajiin ja toimi-

taan yleisten sovittujen käytäntöjen mukaisesti sekä arvostetaan

pitkäaikaisia kumppanuuksia. Kullakin yhtiöllä on omat toimit-

Kestävyysselvitys

tajaverkostonsa, joita ne johtavat itsenäisesti toimialakohtaiset

vaatimukset huomioon ottaen.

G1-3 KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMI-

NEN JA HAVAITSEMINEN

Panostaja-konserni on sitoutunut Eettisessä ohjeistuksessa kor-

ruption torjuntaan kaikissa sen muodoissaan lahjonta ja kiris-

täminen mukaan luettuina. Konsernilla on lahjonnan ja korrup-

tion suhteen nollatoleranssi, ja sitä tukevat Eettisen ohjeistuksen

lisäksi alan vastuullisuussitoumukset (PRI ja Finsif). Eettisen

ohjeistuksen koulutukset toteutetaan vuosittain verkkokoulu-

tuksena, ja koulutus kattaa koko konsernin henkilöstön. Koulutus

edellyttää jokaista henkilöä hyväksymään eettisen ohjeistuksen.

Eettisen ohjeistuksen koulutus kattaa 100 % riskitoiminnoista,

koska koulutus koskee koko henkilöstöä.

Edellytämme myös kaikilta yhteistyökumppaneiltamme

sitoutumista Eettisen ohjeistuksen mukaisiin vastuullisiin toimin-

tatapoihin.

Olemassa olevilla hyvän hallinnon prosesseilla, kuten las-

kunhyväksyntäprosesseilla, pyritään ehkäisemään korruptiota ja

lahjontaa ja mahdollistetaan väärinkäytösten tunnistaminen.

Havainnot raportoidaan huolenaiheilmoituksesta riippuen

asianomaisille johtotasoille, tarvittaessa hallitukselle. Konsernin

johtoryhmä käsittelee vuosittain yhteenvedon huolenaiheilmoi-

tuksista, jotka on tehty ilmoitusjärjestelmän kautta (whistleblo-

wing). Raportoinnista ja ilmoitusten käsittelystä vastaavat henki-

löstö- ja hallintohenkilöstö. Tapausten käsittelijöillä on valtuudet

käynnistää tutkimukset itsenäisesti ilman johdon osallistumista

ja tehdä tutkimuksen perusteella johtopäätöksiä.

Toimintaperiaatteistamme viestitään olennaisille sidos-

ryhmillemme erityisesti verkkosivujemme kautta. Toimintaoh-

jeemme ja -politiikkamme löytyvät kaikille sidosryhmillemme

vaivattomasti konsernin verkkosivuilta, Vastuullisuus-osiosta.

Olennaisuusarviossa ei tunnistettu korruptiolle tai lahjon-

nalle alttiita sisäisiä toimintoja.

TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 2025

Olemme vastuullisuusohjelmassamme määritelleet seuraavia

prosesseja painopistealueiden hallinnan varmistamiseksi:

• Olemme määritelleet hyvän johtajuuden periaatteet, joita

sitoudumme kunnioittamaan ja edistämään. Kanavat luot-

tamukselliseen asioiden esiin tuomiseen on olemassa ja

mahdollisiin epätoivottuihin tilanteisiin reagoidaan asian-

mukaisesti.

• Hyvän johtajuuden toteutumista mitataan säännöllisellä

Pulssi-kyselyllä.

Tavoitteet (MDR-T, MDR-M)

KPI

Perus

vuosi ja

-taso

Tavoite

vuosi ja

-taso

Tulokset

2025

Reflektio

tuloksista

Lisätietoja

Tavoite

vuosi ja

-taso

Tyytyväisyys

johtamistapaan

2024: 4,4 2025: 4,5 4,4

Tyytyväisyys johtamistapaan pysyi

samalla tasolla vertailukauteen

verrattuna

Pulssi-kyselyn kysymyksen ”Olen tyy

tyväinen tapaan, jolla yhtiötä johde-

taan” keskiarvo (arviointiasteikko 1-6)

2026: 4,5

Sijoituskohteiden

henkilöstöstä on

kouluttautunut eettisiin

periaatteisiin

2024:

80%

2025:

85%

82 %

Sijoituskohteiden henkilöstöstä 82 %

kouluttautui tilikaudella 2025 eetti

siin periaatteisiin. Prosenttiosuus para-

ni vertailu vuoteen verrattuna. Vu den

2025 toteuma jäi tavoitetasosta.

2026:

85 %

• Laadimme yhteistyössä työyhteisöidemme kanssa eetti-

set periaatteet, joita kaikki työyhteisöissämme työsken-

televät sitoutuvat noudattamaan.

• Seuraamme sidosryhmiemme kokemusta luottamuk-

sen, avoimuuden ja läpinäkyvyyden tilasta säännöllisesti.

Osaamisen monimuotoisuutta kehitetään rekrytointien yhtey-

dessä ja osana henkilöstön jatkuvaa kehittämistä. Meillä on

Talent Management -ohjelma, jolla kehitämme tarvittavaa osaa-

mista sijoituskohteissamme. Lisäksi tuomme erilaista osaamista

yhteen työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin.

Tehtävät toimenpiteet ovat linjassa alla kuvattujen tavoittei-

den kanssa ja tukevat tavoitetason saavuttamista.

Tavoitteet

Tavoitteet, jotka on asetettu liiketoiminnan harjoittamiseen liitty-

vien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallit-

semiseksi on esitetty alla olevassa taulukossa.

G1-4 VAHVISTETUT KORRUPTIO- TAI LAHJONTA-

TAPAUKSET

Konsernin tietoon ei tullut yhtään korruption tai lahjonnan vas-

taisten toimintatapojen tai lakien rikkomisia.

G1-6 MAKSUKÄYTÄNNÖT

Panostaja-konsernilla ei ole käytössä konsernilaajuisia vakio-

muotoisia maksuehtoja, mutta toimimme yleisten yrityskäytän-

töjen mukaan, joissa noudatetaan hyviä maksukäytäntöjä. Kon-

sernin tyypillinen maksuehto on 30pv netto, mutta esimerkiksi

Oscar Softwarella 80% maksuista 14pv netto maksuehdolla.

Tiedot on koottu yhtiökohtaisesti talouden toiminnanohjaus-

järjestelmästä. Panostajan kohdeyhtiöiden toimittajilla on eri-

laisia maksukäytäntöjä. Toimittajien osalta esiintyy poikkeamia

vakioehdoista, jotka johtuvat esimerkiksi toimittajien kanssa teh-

tyjen sopimusten erityisehdoista. Konsernilla ei ole käynnissä

olevia maksuviivästyksiin liittyviä oikeudellisia menettelyjä.

Keskimääräinen aika, joka Panostaja-konsernilla kuluu laskun

maksamiseen siitä päivästä alkaen, kun sopimusperusteisen tai

lakisääteisen maksuajan laskeminen alkaa, on 35 päivää. Keski-

määräinen aika Oscar Softwaren osalta on 15,7 päivää, CoreHW:n

osalta 34,3 päivää, Hyggan osalta 37,0 päivää ja Granon osalta

32,0 päivää.

Kestävyysselvitys

Tilinpäätös

KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS
		1.11.2024–	1.11.2023–
1 000 euroa	Liitetieto	31.12.2025	31.10.2024
Liikevaihto		146 400	126 340
Liiketoiminnan muut tuotot	9	1 482	1 446
Materiaalit ja palvelut		44 986	38 505
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	11	70 660	60 342
Poistot ja arvonalentumiset	12	13 876	11 660
Liiketoiminnan muut kulut	13	18 199	15 499
Liiketulos		162	1 781
Rahoitustuotot	14	523	370
Rahoituskulut	15	-2 984	-5 826
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	10	-201	-1 2 6
Tulos ennen veroja		-2 500	-3 801
Tuloverot	16	74	-1 4 9
Tulos jatkuvista liiketoiminnoista		-2 426	-3 950
Tulos lopetetuista liiketoiminnoista	7	-601	735
Tilikauden tulos		-3 026	-3 215
Jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-2 973	-3 953
Määräysvallattomille		-54	738
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:
Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista €	17
Laimentamaton		-0,0 47	-0,0 8 6
Laimennettu		-0,0 47	-0,0 8 6
Tulos/osake myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista €	17
Laimentamaton		-0,0 0 9	0,01 1
Laimennettu		-0,0 0 9	0,01 1
Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista €	17
Laimentamaton		-0,0 5 6	-0,075
Laimennettu		-0,0 5 6	-0,075
Laaja konsernin tuloslaskelma
Kauden tulos		-3 026	-3 215
Laajan tuloslaskelman erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot		13	-1 5 0
Kauden laaja tulos		-3 013	-3 365
Jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-2 960	-4 103
Määräysvallattomille		-54	738

Tilikaudelta 1.11.2024 – 31.12.2025

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätös, IFRS

1 000 euroa	Liitetieto	31.12.2025	31.10.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	18	44 729	47 569
Muut aineettomat hyödykkeet	18	10 340	8 314
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	19	22 960	27 351
Osuudet osakkuusyhtiöissä	20	1 005	1 665
Muut pitkäaikaiset varat	21	1 153	1 417
Laskennalliset verosaamiset	23	9 373	9 520
Pitkäaikaiset varat yhteensä		89 560	95 835
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	24	6 350	5 288
Myyntisaamiset ja muut saamiset	25	18 358	21 685
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	25	19	0
Rahavarat	22, 26	6 519	9 082
Lyhytaikaiset varat yhteensä		31 246	36 055
Myytävissä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	7	2 430
Varat yhteensä		123 237	131 891
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	27	5 569	5 569
Ylikurssirahasto	27	4 646	4 646
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	27	13 958	13 870
Muuntoero		-24 0	-359
Kertyneet voittovarat		2 024	5 032
Yhteensä		25 957	28 758
Määräysvallattomien omistajien osuus		21 017	20 874
Oma pääoma yhteensä		46 975	49 632
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	23	5 946	6 088
Rahoitusvelat	28	13 287	14 697
Muut pitkäaikaiset velat	28	3 530	3 394
Vuokravelat		16 737	18 692
Pitkäaikaiset velat yhteensä		39 499	42 872
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	28	4 582	2 916
Muut lyhytaikaiset velat	28	2 446	2 403
Vuokravelat		5 999	7 895
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	29	31	225
Ostovelat ja muut velat	29	23 549	25 908
Varaukset	30	0	41
Lyhytaikaiset velat yhteensä		36 607	39 388
Velat yhteensä		76 107	82 259
Myytävissä olevat pitkaikaiset velat	7	155
Oma pääoma ja velat yhteensä		123 237	131 891

KONSERNIN TASE, IFRS

Konsernitilinpäätös, IFRS

1 000 euroa	Liitetieto	2025	2024
Liiketoiminta
Tilikauden tulos emoyhtiön osakkeenomistajille		-2 973	-3 953
Oikaisut:
Poistot	12	13 876	12 233
Rahoitustuotot ja -kulut	14,15	2 461	5 477
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	10	201	126
Vähemmistöosuus		-54	738
Verot	16	-74	150
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	9,13	-68	-7 2 3
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		1 526	33
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		14 895	14 082
Käyttöpääoman muutos
Korottomien saamisten muutos		2 714	206
Korottomien velkojen muutos		-1 967	717
Verottajan maksujärjestelyvelkojen muutos		310	-2 1 1
Vaihto-omaisuuden muutos		-1 062	21
Käyttöpääoman muutos		-5	733
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		14 890	14 815
Rahoituserät ja verot:
Maksetut korot		-2 383	-2 560
Saadut korot		387	229
Maksetut verot		-337	-21 2
Rahoituserät ja verot		-2 334	-2 544
Liiketoiminnan nettorahavirta		12 556	12 271
Investoinnit
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin		-5 127	-3 754
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti		87	74 0
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	6	-1 540	0
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	7	1 676	0
Myönnetyt lainasaamiset ja takaisinmaksut		-45	-1 3 9
Investointien nettorahavirta		-4 949	-3 154
Rahoitus
Osakeanti		198	0
Lainojen nostot		3 962	1 366
Lainojen takaisinmaksut		-3 645	-2 942
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut		-9 981	-8 746
Omien osakkeiden hankinta		-68	-67
Maksetut osingot		-6 37	-64
Rahoituksen nettorahavirta		-10 171	-10 454
Rahavarojen muutos		-2 564	-1 337
Rahavarat kauden alussa		9 082	10 419
Rahavarat kauden lopussa		6 519	9 082

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

Konsernitilinpäätös, IFRS

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

				Sijoitetun				Määräys-
			Ylikurssi-	vapaan oman		Kertyneet		vallattomien	Oma pääoma
1 000 euroa	Liitetieto	Osakepääoma	rahasto	pääoman rahasto	Muuntoerot	voittovarat	Yhteensä	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.11.2024		5 569	4 646	13 870	-359	5 032	28 758	20 874	49 632
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-2 973	-2 973	-54	-3 026
Muuntoerot					119	-10 6	13		13
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0	0	0	119	-3 079	-2 960	-54	-3 013
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	27					0	0	-3 43	-343
Osakeanti				30			30		30
Muut muutokset						-60	-60	60	0
Omien osakkeiden luovutus	27, 34			38			38		38
Palkitsemisjärjestelmä	34			20			20		20
Liiketoimet omistajien kanssa		0	0	88		-60	28	-28 3	-25 5
yhteensä
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset
Tytäryritysten hankinnasta
syntynyt määräysvallattomien	8							7 24	7 24
omistajien osuus
Tytäryritysomistusosuuksien
myynnit, jotka eivät johtaneet						159	159	58	217
muutokseen määräysvallassa
Tytäryritysomistusosuuksien
muutokset, jotka ovat johtaneet								-26 3	-2 63
määräysvallan menettämiseen
Määräysvallattomien	8					-27	-27	-39	-66
omistusosuuksien hankinnat
Oma pääoma 31.12.2025		5 569	4 646	13 958	-240	2 025	25 958	21 017	46 975

Konsernitilinpäätös, IFRS

				Sijoitetun				Määräys-
				vapaan oman		Kertyneet		vallattomien	Oma pääoma
1 000 euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	pääoman rahasto	Muuntoerot	voittovarat	Yhteensä	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.11.2023		5 569	4 646	13 829	-3 8 4	8 876	32 536	20 101	52 637
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-3 953	-3 953	738	-3 215
Muuntoerot					25	5	30		30
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0	0	0	25	-3 948	-3 923	738	-3 185
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	27					0	0	-64	-64
Muut muutokset						140	14 0	1 30	270
Omien osakkeiden luovutus	27, 34			21			21		21
Palkitsemisjärjestelmä	34			20			20		20
Liiketoimet omistajien				41		141	182	66	248
kanssa yhteensä
Määräysvallattomien omistus- osuuksien hankinnat						-36	-3 6	-3 1	-67
Oma pääoma 31.10.2024		5 569	4 646	13 870	-3 59	5 032	28 758	20 874	49 632

1. YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Emoyhtiö Panostaja Oyj sijoittaa suomalaisiin pieniin ja keskisuu-

riin yrityksiin hankkimalla näistä pääosin enemmistöomistuksia.

Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa (”Panostaja” tai

”konserni”) muodostavat konsernin, jonka päämarkkina-alue on

Suomi. Panostajalla on tilinpäätöshetkellä viisi enemmistöomis-

tuksessa olevaa sijoituskohdetta.

Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toi-

mii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet on

noteerattu julkisesti vuodesta 1989. Yhtiön osakkeet on notee-

rattu Nasdaq Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen

pääkonttorin osoite on Kalevantie 2, 33100 Tampere, mistä jäl-

jennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Panostaja Oyj:n

hallitus on kokouksessaan 10. maaliskuuta 2026 hyväksynyt

tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyh-

tiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä

tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 15.4.2026 pidet-

tävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdolli-

suus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätöss-

tandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS)

mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa

olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kan-

sainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kir-

janpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n ase-

tuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti

EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annet-

tuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suo-

malaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisö-

lainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoi-

hin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöksen laatimi-

nen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta

tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden

soveltamisessa.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti

pidentää 1.11.2024 alkaneen tilikauden päättymään 31.12.2025.

Tämän jälkeen yhtiön tilikausi on jatkossa kalenterivuosi ehdo-

tetun yhtiöjärjestysmuutoksen mukaisesti. Raportoitu tilikausi ei

ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden kanssa.

Tietoa harkinnasta ja olennaisista arvioepävarmuuteen liit-

tyvistä ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudat-

tamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla

on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esi-

tetty kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaat-

teet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

Panostaja julkaisee internet-sivuillaan tilinpäätöksen

ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastus-

yhteisö Deloitte Oy tulee antamaan yhtiölle ISAE3000 standardin

(uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuulli-

sen varmuuden antavan raportin Panostajan ESEF-tilinpäätök-

sestä.

YHDISTELYPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja

kaikki sen tytäryritykset.

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräys-

valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet ääni-

vallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen

äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syn-

tymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänival-

taan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutet-

tavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen

talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen

toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu han-

kintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksi-

löitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu

käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot,

lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopape-

reiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi.

Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä lii-

ketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä

tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on

arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu

joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkaup-

pahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikau-

den päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahin-

taa ei arvosteta uudelleen.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen

siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja

luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lak-

kaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja

realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan

konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita

ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalen-

tumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyri-

tyksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään

erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen

emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esi-

tetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräys-

vallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan

joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallatto-

mien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan koh-

teen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamis-

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin tilinpäätöksen

liitetiedot

periaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja

tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallatto-

mille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat-

tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallat-

tomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään

omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä

tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät

johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pää-

omaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omis-

tusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai

tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä mää-

räysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus mää-

räysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä

erotus kirjataan tulosvaikutteisesti .

OSAKKUUSYRITYKSET

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomat-

tava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun

konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konser-

nilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräys-

valtaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätök-

seen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon,

sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon

ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osak-

kuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.

Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityk-

sen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liike-

arvon. Konsernin omistusosuutta vastaava tulos esitetään kon-

sernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritys-

ten tuloksesta.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin seg-

mentteihin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on

yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toi-

mitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiivi-

seksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta

toimintasegmentille ja niiden tuloksen arvioinnista, on määritelty

Panostajan johtoryhmä.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo-

yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liike-

tapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen

tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saa-

miset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muunta-

misesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liike-

toiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin

liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapah-

tumapäivän kurssiin.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muun-

nettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän

päättymiskursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen

eri kursseilla tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa ja

omassa pääomassa aiheuttavat muuntoeron, joka kirjataan mui-

hin laajan tuloslaskelman eriin ja se sisältyy omassa pääomassa

erään muuntoerot. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon

eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pää-

oman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan

tuloslaskelman eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain

tai kokonaan, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään

tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana myyntivoittoa tai

-tappiota.

LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut

tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuk-

silla oikaistuna. Konsernissa pääsääntöisesti tuotot tuotteiden

myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät mer-

kittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräys-

valta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköi-

nen. Vastaavasti tuotot palveluista pääsääntöisesti kirjataan, kun

palvelut on suoritettu. Tietyistä pitkäaikaisista suunnitteluprojek-

teista kirjataan myyntituotot ajan kuluessa, näissä tapauksissa

pitkäaikaishankkeiden tuloutustapana käytetään osatuloutusta.

Segmenttikohtaiset liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty

segmentti-informaation yhteydessä liitetiedossa 5.

LIIKEVOITTO

IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton tai

–tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti:

liike voitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon

lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut val-

miiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella

sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikais-

tuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot

ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään

liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli

ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu

rahoituseriin.

TULOVEROT

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta

verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikuttei-

sesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjat-

tuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kir-

jataan kyseisiin eriin.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpi-

toarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen vero on

kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.

Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä

on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä

kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omai-

suus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen

eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät hankittujen yritys-

ten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, tilinpää-

tössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Las-

kennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on

todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,

jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen

verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina

jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konsernitilinpäätös, IFRS

63Konsernitilinpäätös, IFRS

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUS-

ERÄT JA MYYDYT TOIMINNOT

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luo-

kitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava

määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti

on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava

määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan,

että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpi-

toarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheu-

tuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot

pitkäaikaisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka

on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkit-

tävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta,

on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista

erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteelli-

sestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksin-

omaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen

tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.

LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan mää-

rään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien

osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen

laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan liikearvo testataan

vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumi-

silla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu

rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle,

jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun niiden voi-

daan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista

hyötyä tulevaisuudessa sekä kun hankintameno pystytään luo-

tettavasti määrittämään ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten

tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät.

Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjat-

tuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.

Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudel-

linen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapois-

toina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan

kuluessa. Yhtiön kaikilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen

taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomia oikeuksia ovat ohjelmistolisenssit, liittymismak-

sut ja asiakassuhteet. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät

ohjelmistoja.

Aineettomien hyödykkeiden suunnitelmanmukaiset ohjeelli-

set poistoajat:

• Kehittämismenot 5-10 vuotta

• Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta

• Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla

ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintame-

noon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen

vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Rakennukset 20–25 vuotta

• Koneet ja kalusto 3-5 vuotta

• Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja talou-

delliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan vähintään jokaisen

tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista

arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja

-tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon,

ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina

tai kuluina.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominai-

sista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luo-

kitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muihin vuokrasopimuk-

siin liittyviä vuokravastuita ei kirjata taseeseen ja niihin liittyvät

vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä

vuokra-ajan kuluessa. Lähes kaikki vuokrasopimukset ovat IFRS

16 mukaisia sopimuksia.

IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuok-

ralleottajan taseessa. Standardi edellyttää yhtiöitä kirjaamaan

käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokravelat taseeseen. Nämä

arvostetaan tulevien vuokranmaksujen nykyarvoon. Käyttöoi-

keusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuloslaskelmaan kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutu-

vat korkokulut.

Standardin seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset on

merkitty käyttöomaisuuserinä taseeseen pois lukien lyhytai-

kaiset alle 12 kk sopimukset ja arvoltaan vähäiset sopimukset.

Vastuina käsiteltävien sopimusten ja IFRS 16 mukaisten vuok-

rasopimusten käsitteet poikkeavat kuitenkin toisistaan, mistä

johtuen taseeseen kirjattavien sopimusten määrä voi poiketa

vastuiden määrästä. Taseeseen kirjatut sopimukset koostuvat

toimitilojen, laitteiden ja autojen vuokrasopimuksista.

Sovellettavien tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti konserni

kirjaa vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkoina ja käyttöoi-

keusomaisuuseränä. Vuokranmaksut esitetään velkojen takai-

sinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut

esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liike-

toiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuok-

rasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat

esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Vuokravelan nimellisarvo arvostetaan vuokranmaksujen

nykyarvoon. Vuokranmaksut eivät sisällä muuttuvia vuokria.

Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokravelan alkuperäi-

seen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on

vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi

jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen

todennäköisesti käyttämään jatko-option. Toistaiseksi voimassa

olevien vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään johdon

tekemien realististen arvioiden perusteella. Vastaiset vuokran-

maksut on diskontattu konsernin arvioidulla lisäluoton korolla.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN

ARVON ALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisena tilikauden päättymispäivänä, onko viit-

teitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä

havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä

oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan

64 Konsernitilinpäätös, IFRS

lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä,

onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vai-

kutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä

kesken eräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta

tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai raha-

virtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä

olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tulos-

laskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio

kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle

kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhtei-

sesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kir-

jaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän

taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä

oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi

käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset raha-

virrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin,

jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimää-

räistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttausko-

rot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös

kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin

aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentu-

mistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä ole-

vaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapah-

tunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan

siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpi-

toarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina

vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua

arvonalentumistappiota ei peruuteta.

JULKISET AVUSTUKSET

Aineettomien hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden han-

kintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuu-

serän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että

ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen

ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa

omaisuuserän käyttöaikana.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alem-

paan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomai-

sessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on

vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot

sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää

käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät

menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun

vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien osto-

menon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi

myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai

rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden alaskirjaus teh-

dään yhtiöissä pääasiassa varaston kiertoaikoihin perustuvaan

analyysin perusteella. Vaihto-omaisuuden arvoa ei ole alennettu

epäkurantin omaisuuden osalta.

RAHOITUSJOHDANNAISET

Konsernilla ei ole oleellisia johdannaissopimuksia eikä koron-

vaihtosopimuksia.

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin

käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosa-

puoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon.

Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin,

koska koronvaihtosopimukset eivät täytä IFRS 9:ssä määriteltyjä

suojauslaskennan ehtoja. Tällöin suojausinstrumenttien käyvän

arvon muutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitus-

tuottoihin tai –kuluhin.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

RAHOITUSVARAT

Rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standar-

din mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon,

käypään arvoon tuloksen kautta ja käypään arvoon muiden laa-

jan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin. Luokit-

telu on tehty hankinnan tarkoituksen ja rahavirtaominaisuuksien

perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat,

jotka erääntyvät 12 kuukauden sisällä, sisältyvät lyhytaikaisiin

varoihin.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäynti-

päivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu osta-

maan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat kirjataan pois

taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet

tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistuk-

seen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusva-

roihin on luokiteltu rahastosijoitukset ja johdannaiset, joihin ei

sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaissopimukset merkitään

kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona kon-

sernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhem-

min edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan

tuloslaskelman rahoitustuottoihin- tai kuluihin. Rahastosijoituk-

set sisältävät korko rahasto-osuuksia.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitus-

varoihin sisältyvät lainasaamiset, myyntisaamiset, siirtosaamiset

ja muut saamiset. Myyntisaamisten arvonalentumiset kirjataan

odotettuihin luottotappioihin perustuen käyttäen yksinkertais-

tettua mallia, joka on kuvattu liitetiedossa 25 Myyntisaamiset ja

muut saamiset. Myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omai-

suuserät kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, kun

niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan maksua. Viitteitä

siitä, ettei maksua voida kohtuudella odottaa, ovat velallisen

merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys,

maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli

360 päivää. Myyntisaamisista ja sopimuksiin perustuvista omai-

suuseristä johtuvat arvonalentumistappiot esitetään tuloslaskel-

massa liiketoiminnan muissa kuluissa.

Konserni luokittelee käypään arvoon laajan tuloksen kautta

arvostettaviksi rahoitusvaroiksi noteeraamattomat osakesijoituk-

set, jolloin käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio

kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, eikä niitä luokitella tulos-

vaikutteisiksi osakkeiden myynnin yhteydessä. Osakkeista saa-

tavat osingot kirjataan rahoitustuottoihin, kun oikeus osinkoon

on syntynyt. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole

aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta

tilinpäätöspäivästä lukien.

65Konsernitilinpäätös, IFRS

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalle-

tuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituk-

sista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme

kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa pitkä-

aikaisissa veloissa. Konserni on arvioinut, että rahavaroista odo-

tettavissa oleva luottotappio on mitätön.

RAHOITUSVELAT

Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon trans-

aktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jak-

sotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron mene-

telmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja

takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korko-

kuluksi laina-aikana.

Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdo-

tonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukau-

den päähän tilinpäätöspäivästä.

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat.

Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai

valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot

aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa sil-

loin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudel-

lista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti.

Osa konsernin yhtiöistä on tehnyt veroviranomaisten kanssa

veroihin liittyvien suoritusten maksujärjestelyitä. Nämä velat

sisältyvät lyhytaikaisiin muihin korollisiin velkoihin.

OMA PÄÄOMA

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden

luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi.

Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopi-

mus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaik-

kien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien

oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun

tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos

konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instru-

menttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään

omasta pääomasta.

ELÄKEVASTUUT

Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjes-

telyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjes-

telyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle.

Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämak-

sujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole

riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kulu-

valla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liitty-

viä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut

kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan

oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana

maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myön-

tämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän

arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana

pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava

oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona

työtä suoritetaan ja/tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot

täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset

henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen (“oikeuden syn-

tymisajankohta”). Omana pääomana maksettavista liiketoimista

kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut

kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulu-

nut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pää-

omanehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syn-

tyy oikeus. Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa

työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

VARAUKSET

Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien

seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoit-

teen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on

arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa

parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyt-

täminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN JA

IFRIC-TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

Vuonna 2025 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-tilinpää-

tösstandardit

Tässä konsernitilinpäätöksessä on otettu käyttöön seuraavat

uudet tai uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit 1.1.2025 alkaen.

Niiden käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta tässä tilin-

päätöksessä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

IAS 21:n muutos: Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -

Vaihdettavuuden puuttuminen

Julkaistut uudet ja uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit,

jotka eivät vielä ole voimassa

IFRS 9:n ja IFRS 7:n muutos: Rahoitusinstrumenttien luokit-

telu ja arvostaminen

Muutokset standardeissa tulevat voimaan 1.1.2026 tai sen jäl-

keen alkavilla tilikausilla.

IFRS 19 Tytäryritykset, joilla ei ole julkista tilivelvollisuutta: Tilin-

päätöksessä esitettävät tiedot

Standardi astuu voimaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tili-

kausilla.

Johto arvioi, että yllä esitetyillä uudistetuilla IFRS-tilinpäätös-

standardeilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tulevissa tilin-

päätöksissä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitet-

tävät tiedot

Huhtikuussa 2024 julkaistu IFRS 18-standardi korvaa IAS 1-stan-

dardin Tilinpäätöksen esittäminen ja tuo samalla uusia rapor-

tointivaatimuksia. Samalla standardilla muutetaan myös muita

IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 Rahavirtalaskelmat, IAS

8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden

muutokset ja virheet ja IAS 33 Osakekohtainen tulos.

IFRS 18-standardi sisältää muun muassa uusia vaatimuksia:

• esittää määritellyt ryhmät ja välisummat voittoa tai tap-

piota osoittavassa laskelmassa

• esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa tietoja johdon määrit-

telemistä tuloksellisuutta kuvaavista luvuista (MPM)

• parantaa esitettävien tietojen yhdistämistä ja erittelemistä

Standardia tulee soveltaa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikau-

silla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. IAS 7:n ja IAS

33:n muutokset sekä uudistetut IAS 8 ja IFRS 7 tulevat voimaan

kun yhteisö soveltaa IFRS 18:ta. IFRS 18 otetaan käyttöön takau-

tuvasti tiettyjä siirtymäsäännöksiä noudattaen.

Yhtiön johto ennakoi näiden muutosten soveltamisen mahdol-

lisesti voivan vaikuttaa konsernitilinpäätökseen tulevilla kausilla.

Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätös standardeihin

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 10 Konsernitilinpäätös

IAS 7 Rahavirtalaskelmat

IFRS18 standardilla saattaa olla merkittävä vaikutus tulevaisuu-

dessa konsernin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Konsernin

johto arvioi, että edellä listattujen muiden standardien käyttöön-

otolla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen

tulevina tilikausina.

3. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin rahoitusriskit muodostuvat luotto- ja vastapuoliris-

kistä, korkoriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Luotto- ja vasta-

puoliriski muodostuu asiakkailta tulevista myyntisaamisten

maksuista ja asiakaskunnan keskittymisestä sekä vasta puoliksi

hyväksyttävistä yhteistyöpankeista. Konserniyhtiöt toimivat

pääosin euroalueella ja altistuvat siten vain vähäisessä määrin

vientitoiminnasta johtuen valuuttakurssivaihteluista johtuvalle

trans aktioriskille. Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia ulko-

maisiin yhtiöihin, joten se ei altistu merkittävälle translaatioris-

kille. Korko tason muutosten vaikutukset korollisten velkojen ja

saatavien arvoon sekä tulevien korkomaksujen määrään aiheut-

tavat korkoriskin.

Panostajan rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti

emoyhtiön rahoitustoiminnoissa Panostajan talous- ja rahoi-

tusjohtajan johdolla. Panostajan talous- ja rahoitusjohtaja seu-

raa aktiivisesti tytäryritysten rahoitusriskejä ja osallistuu aktiivi-

sesti rahoituksen hankintaan sekä suojausten toteuttamiseen

yhdessä tytäryritysten johdon kanssa ja tukee tytäryritysten joh-

toa muissa rahoituksen hoitamiseen liittyvissä asioissa.

CoreHW -konsernin yrityksillä on käytössään konsernitilijär-

jestely. Muilla konsernin tytäryrityksillä ei ole käytössä keskinäistä

rahoituksen allokointia ja niiden rahoitukset ovat toisistaan riippu-

mattomia. Emoyhtiö voi erillisellä päätöksellä allokoida varojaan

tytäryrityksille lisärahoituksen muodossa niiden rahoitus- tai lik-

viditeettitarpeiden mukaisesti. Konsernin riskien hallinnan yleiset

periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta

vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.

VALUUTTAKURSSIRISKI

Konserni toimii pääosin euroalueella ja on siten vain vähäisessä

määrin alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuutta-

riskille.

KORKORISKI

Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan

riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin kor-

koriski muodostuu pääosin lainanotosta. Tilikauden lopussa

rahoituslaitoslainat ja muut lainat rahoituslaitoksilta olivat 21.749

tuhatta euroa (21.605 tuhatta euroa). Muut lainat rahoituslaitok-

silta sisältävät käytössä olevat tililimiitit sekä factoring -velat. Lai-

nat ovat vaihtuvakorkoisia.

KORKORISKIN HERKKYYSANALYYSI

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen

mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vai-

kuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korko-

kustannuksen muutosten seurauksena. Korkoriskin herkkyys on

esitetty verojen jälkeen.

LUOTTORISKI

Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla myyntisaamisiin liittyvää

riskiä lukuun ottamatta. Konserniyritykset tarkistavat asiakkai-

den luottokelpoisuuden vähintään asiakassuhdetta perustet-

taessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava

vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Kon-

sernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jat-

kuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää

luottoriskikeskittymää. Luottoriskiä kohdistuu lähinnä merkittä-

västi erääntyneisiin saamisiin. Myyntisaamisten ikäjakauma on

esitetty liitetiedossa 25.

Konsernin rahavaroihin ja johdannaissopimuksiin liittyvä

luottoriski on alhainen, sillä kyseisiä rahoitussopimuksia tehdään

vain hyvän luottoluokituksen omaavien pankkien kanssa konser-

nin riskienhallinnan toimintaperiaatteiden mukaisesti .

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille

neljännesvuosittain, puolivuosittain ja vuosittain. Jos konserni

rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeu-

tettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehto-

jen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin emoyhtiö on antanut

vakuuksia rahoittajille tytäryhtiöiden puolesta velkojen vakuu-

deksi (Tilinpäätöksen liitetieto 33).

Lainojen kovenanttiehdot liittyvät konsernin erillisyhtiön tai

alakonsernin omaan tunnuslukuun korollisten velkojen ja käyttö-

katteen väliseen suhdelukuun (korolliset velat / käyttökate) sekä

omavaraisuusasteisiin.

VELKOIHIN LIITTYVÄT LAIMINLYÖNNIT JA

SOPIMUS EHTOJEN RIKKOMISET:

Osalla konsernin yhtiöistä on lainakovenantteja. Tilikauden

aikana lainakovenantit eivät ole rikkoutuneet.

Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoimin-

nan edellyttämän rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tar-

peeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien

lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus

pyritään takaamaan riittävillä luottolimiiteillä sekä käyttämällä

rahoituksen hankinnassa useita rahoittajia ja eri rahoitusmuotoja.

1 000 euroa

1 %-yksikön

korkeampi

tuloslaskelma

2 %-yksikön

korkeampi

tuloslaskelma

1 %-yksikön

matalampi

tuloslaskelma

Korkomuutoksen vaikutus

2025 -160 -319 160

2024 -173 -346 173

Konsernitilinpäätös, IFRS

Tilinpäätöshetkellä konsernin tytäryhtiöillä oli käytettävissään

nostamattomia luottolimiittejä 4,7 milj. euroa.

Yhtiöllä on nostettu yritysostolimiitistä 4,7 milj. euroa tili-

kauden päättyessä.

PÄÄOMAN HALLINTA

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmis-

taa liike toiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvat-

taa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen

vaikutetaan osingon jaon, omien osakkeiden oston, pääoman-

palautusten,osakeantien sekä lainojen noston ja takaisin maksun

kautta. Panostajan toimintamallissa myös päätökset sijoitus-

kohteiden ostamisesta ja myymisestä ovat tärkeä osa pääoman

hallintaa. Panostajan tavoitteena on pitkäjänteisesti kasvattaa

sijoituskohteidensa arvoa ja toteuttaa pitkällä aikavälillä merkit-

tävään arvonnousuun johtavia irtaantumisia, joilla on pääomara-

kennetta vahvistava vaikutus.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omava-

raisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin oma-

varaisuusaste oli 38,2 prosenttia (37,8 %) ja nettovelkaantu-

misaste 82,2 prosenttia (79,3 %).

Toimintakertomuksen sivulla 11 on esitetty korollisten velkojen ja

korollisten nettovelkojen täsmäytyslaskelma.

4. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT

LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN

LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Konsernitilinpäätöstä ja liitetietoja laadittaessa yhtiön johto jou-

tuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Tehdyt

arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemuk-

seen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtu-

mista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan sään-

nöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja

harkintaa on käytetty.

HANKITTUJEN VAROJEN KÄYPÄÄN ARVOON

ARVOSTAMINEN

IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen

erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineet-

toman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää joh-

don arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien

mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena

saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämi-

sessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti

aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu

omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön

tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskon-

tattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleen-

hankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia

omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön talou-

delliseen asemaan.

YRITYSKAUPPOIHIN LIITTYVÄT EHDOLLISET

KAUPPAHINNAT

Johto käyttää merkittävää harkintaa arvioidessaan jokaisena

raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten ehdollis-

ten lisäkauppahintojen käypää arvoa. Tilikauden päättyessä

konserni yhtiöissä ei ollut ehdollisia lisäkauppahintoja.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentu-

misen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa

olla alentunut. Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan

rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvon-

alentumisen varalta vähintään vuosittain.Yhtiön johto arvioi jat-

kuvasti, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän

arvo on alentunut. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja

vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet koh-

distetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien

yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttö-

arvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvi-

oiden käyttämistä muun muassa ennustetuista tulevaisuuden

rahavirroista, diskonttokoroista sekä rahavirtaa tuottavien yksi-

köiden kohdemarkkinoiden kehityksestä ja liiketoimintastrate-

gioiden toimeenpanokyvystä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen

mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioi-

dut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevai-

suudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 18).

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS

Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti

liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen

johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta

mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto

perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja

arvioinnille. Lisäksi yhtiössä on käytössä vaihto-omaisuuden

kiertonopeuksiin perustuvat arvostussäännöt. Vaihto-omaisuu-

desta ei ole tilikaudella kirjattu arvonalentumisia.

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYN-

NETTÄVYYS

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoi-

tuminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen,

minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittä-

västi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon kertymistä koskevat

oletukset perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin.

Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta

ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muu-

tokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin ja tämä voi puolestaan

vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin

samoin kuin mahdollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuk-

sellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin.

Jos konserniyhtiöiden verotettava tulo on tulevaisuudessa

pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia

verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käy-

Konsernitilinpäätös, IFRS

1 000 euroa 2025 2024

Korolliset rahoitusvelat 46 521 49 788

Korolliset saamiset 1 407 1 366

Rahavarat 6 519 9 082

Korolliset nettovelat 38 596 39 340

Oma pääoma yhteensä 46 975 49 632

Nettovelkaantumisaste 82,2 % 79,3 %

vät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät

voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti.

Panostaja -konsernin taseessa on laskennallisia verosaami-

sia 9,4 miljoonaa euroa. Laskennallisten verosaamisten erittely

on esitetty liitetiedossa 23.

VUOKRASOPIMUKSIIN LIITTYVÄT JOHDON

ARVIOT

Sovellettavan IFRS 16 standardin mukaisesti konserni kirjaa

vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkoina ja käyttöoikeus-

omaisuuseränä. Vuokravelan nimellisarvo arvostetaan vuok-

ranmaksujen nykyarvoon. Vuokrakausi on vuokrasopimuksen

ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irtisanomis-

optio, jos vuokraolleottaja tulee kohtuullisen todenäköisesti

käyttämään jatko-option. Toistaiseksi voimassa olevien vuokra-

sopimusten vuokrakaudet määritellään johdon tekemien realis-

tisten arvioiden perusteella. Siirtymävaiheessa vuokranmaksut

diskontattiin konsernin arvioidulla lisäluoton korolla.

5. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan neljässä liike-

toimintasegmentissä, jotka ovat Oscar Software, Lenio, CoreHW

ja Grano. Kaikki segmentit muodostuvat enemmistöomistuk-

sessa olevista sijoituskohteista. Liiketoimintasegmenttien lisäksi

on Muut-segmentti, jossa raportoidaan konsernin emoyhtiö

mukaan lukien osakkuusyhtiöt, kohdistamattomat erät sekä

Hyggan palveluliiketoiminta.

Raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuotta-

vat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Segmenttien väliset

liike toimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin.

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhden-

mukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitet-

tavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylintä operatiivista päätök-

sentekijää edustaa Panostaja -konsernin johtoryhmä.

Konserni on määritellyt IFRS 12 mukaiseksi alakonserniksi,

joihin liittyy merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus,

Grano Group -alakonsernin. Grano Group -alakonsernin talou-

dellinen informaatio esitetään tässä segmenttiliitetiedossa

Grano liiketoimintasegmentissä. Tarkennuksena todetaan, että

kyseisen alakonsernin taloudellinen informaatio vastaa kyseisiä

segmenttikohtaisia tietoja.

Määräysvallattomien osuus Grano Group –alakonsernin tulok-

sesta on -0,1 milj. euroa ja omasta pääomasta 20,0 milj. euroa.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut

tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alen-

nuksilla oikaistuna. Konsernin maksuehdot ovat tavanomaisia ja

maksuajat varsin lyhyitä. Asiakassopimuksiin ei liity merkittäviä

rahoituskomponentteja. Myyntituottojen rahamäärään ja ajoittu-

miseen ei liity olennaista johdon harkintaa. Viennin osuus kon-

sernin liikevaihdosta on noin 4 milj. euroa.Tarkemmat segmentti-

kohtaiset liikevaihdon ja tuloutusperiaatteiden kuvaukset on

kerrottu seuraavassa taulukossa.

Asiakassopimuksiin liittyvät omaisuuserät (myyntisaamiset ja

siirtosaamisiin sisältyvä laskuttamaton myynti) on esitetty liite-

tiedossa 25. Asiakassopimuksiin liittyvät velat (saadut ennakot)

on esitetty liitetiedossa 29.

• Grano –segmentin tuotot muodostuvat pääasiassa

tulostus palveluiden sekä digitaalisten markkinointi- ja

sisältöpalveluiden myynnistä. Tuotot tuotteiden myyn-

nistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät

merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todel-

linen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksu-

suoritus on todennäköinen. Tuotot palveluista kirjataan,

kun palvelut on suoritettu.

• CoreHW-segmentin tuotot muodostuvat pääasiassa

radiotekniikassa käytettävien mikropiirien ja antennien

suunnittelupalveluista. Tuotot palveluista kirjataan, kun

palvelut on suoritettu. Yhtiö kirjaa myyntituotot pitkä-

aikaisista suunnitteluprojekteista ajan kuluessa. Pitkä-

aikaishankkeiden tuloutustapana yhtiössä käytetään

osatuloutusta. Pitkäaikaishankkeiksi luetaan sellaiset

hankkeet, joiden kestoaika on arvioitu olevan yli 6 kuu-

kautta, joissa laskutus ei ole henkilötyötuntiperustei-

nen ja joiden sopimukseen perustuva liikevaihto on yli

250 000 euroa tai jotka muutoin ovat luonteeltaan liike-

toiminnan kannalta vastaavan kaltaisia hankkeita. Pitkäai-

kaishankkeiden valmius asteen määrittäminen perustuu

hankkeiden aiheuttamien henkilötyötuntien suhteesta

hankkeen kokonaistyötuntimäärään kirjaushetken arvion

mukaan. CoreHW Semiconductor Oy:llä oli tilikau-

den lopussa 1 keskeneräinen osatuloutusta soveltava

projekti. Osa tuloutusprojektien tilikauden aikainen tulou-

tus oli yhteensä 0,8 milj. euroa, ja niiden tuloksi kirjaa-

maton sekä luovuttamaton osuus tilikauden lopussa oli

yhteensä 0,5 milj. euroa.

• Oscar Software –segmentin tuotot muodostuvat pää-

asiassa oman toiminnanohjausjärjestelmän lisenssi- ja

palvelumyynnistä sekä taloushallinto-, HR- ja muista

verkkoliiketoiminnan palveluista. Tuotot palveluista kir-

jataan, kun palvelut on suoritettu. IFRS 15 standardilla

on pieni vaikutus kertalaskutteisten lisenssien ja nii-

den myynnin yhteydessä toimitettujen käyttöönotto- tai

Konsernitilinpäätös, IFRS

2025 2024

(1000 euroa)

Sopimukseen

perustuvat

omaisuuserät

Sopimukseen

perustuvat

velat

Sopimukseen

perustuvat

omaisuuserät

Sopimukseen

perustuvat

velat

1.11.2024

Myyntituotto, joka

sisältyi sopimukseen

perustuviin velkoihin

tilikauden alussa

459 0 1 111 0

Saaduista maksuista

johtuvat lisäykset

vähennettynä

tilikauden aikana

tuloutetulla määrällä

-459 0 -1 111 0

Sopimukseen

perustuvien omaisuu-

serien lisäys liittyen

täytettyihin mutta

laskuttamattomiin

suoritevelvoitteisiin

459

31.12.2025 220 0 459 0

69Konsernitilinpäätös, IFRS

perustamisprojektien tulouttamisen ajoitukseen, jolloin

tuloutus tapahtuu pidemmällä ajanjaksolla. Raportointi-

kaudella tuloutus ei vaikuttanut yhtiön tulokseen.

• Lenio–segmentin tuotot muodostuvat oman toiminnan-

ohjausjärjestelmän lisenssi- ja palvelumyynnistä. Ohjel-

mistopalveluiden myynti tuloutetaan ajan kuluessa,

asiakkaan saadessa ja kuluttaessa suoritteen samanai-

kaisesti. IFRS 15 standardilla on vaikutusta ohjelmisto-

palvelujen myynnin yhteydessä toimitettujen käyttöön-

otto- tai perustamisprojektien tulouttamisen ajoitukseen.

Käyttöönotto- ja perustamisprojektien tulovirrat eivät

kuitenkaan ole Leniossa määrällisesti olennaisia. Mikäli

käyttöönotto- ja perustamisprojektien tulovirrat olisivat

määrällisesti olennaisia ja pitkäaikaisia, tuloutus toteutet-

taisiin valmiusasteen mukaisesti. Valmiusasteen määrit-

täminen perustuu hankkeiden aiheuttamien kustannus-

ten suhteesta hankkeen kokonaiskustannuksiin .

• Muut-segmentissä esitetään Panostaja emoyhtiön luvut.

Lisäksi riville sisältyy mahdollisten ei-operatiivisten kon-

serniyhtiöiden luvut ja muut kohdistamattomat erät. Myös

liiketoimintasegmenteille kohdistamattomien osakkuus-

yhtiöiden tulosvaikutus esitetään tällä rivillä. Muut-seg-

mentti sisältää myös Hyggan palveluliiketoiminnan. Hyg-

gan palveluliiketoiminnan liikevaihto oli tilikauden aikana

0,7 miljoonaa euroa ja koostui pääasiassa lisenssi- ja pal-

velumyynnistä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut

on suoritettu.

• Eliminoinnit-rivillä esitetään segmenttien väliset sisäis-

ten erien eliminoinnit sekä muut konsernitasolla tehdyt

oikaisut .

(1000 euroa)

Liikevaihto

yhteensä

Sisäinen

liikevaihto

Ulkoinen

liikevaihto

Poistot ja

arvon-

-alentu-

miset Liiketulos

Rahoitus-

tuotot ja

-kulut

Osuus

osakkuus-

yhtiöiden

tuloksesta Tuloverot

Tulos

jatkuvista

liiketoi-

minnoista Varat Velat

Investoinnit

Aineellisiin

ja aineetto-

miin

Osakkuus-

yhtiö-

osakkeiden

arvo

Henkilöstö

tilikauden

lopussa

Grano 119 615 7 119 608 -11 230 1 153 -1 481 0 162 -167 80 975 55 397 2 392 707

CoreHW 11 653 0 11 653 -1 113 689 -841 0 13 -139 12 211 14 418 1 782 88

Oscar

Software

14 073 99 13 974 -1 215 1 238 -124 0 -105 1 009 10 143 3 711 713 113

Lenio 471 0 471 -120 -116 -1 0 9 -108 3 548 511 231 10

Muut 695 0 695 -198 -2 802 -15 -201 -4 -3 021 30 933 16 797 9 1 005 74

Eliminoinnit -106 0 0 0 0 0 0 0 -14 573 -14 573

Konserni

yhteensä

146 507 0 146 400 -13 876 162 -2 461 -201 74 -2 426 123 237 76 262 5 127 1 005 992

(1000 euroa)

Liikevaihto

yhteensä

Sisäinen

liikevaihto

Ulkoinen

liikevaihto

Poistot ja

arvon-

alentu-

miset Liiketulos

Rahoitus-

tuotot

ja -kulut

Osuus

osakkuus-

yhtiöiden

tuloksesta Tuloverot

Tulos

jatkuvista

liike-

toimin-

noista Varat Velat

Investoinnit

aineellisiin

ja aineetto-

miin

Osakkuus-

yhtiö-

osakkeiden

arvo

Henkilöstö

tilikauden

lopussa

Grano 104 637 8 104 629 -9 915 2 989 -1 676 0 -178 1 135 88 784 62 483 1 646 778

CoreHW 8 600 0 8 600 -598 -117 -623 0 37 -703 11 593 13 708 1 344 73

Oscar

Software

12 064 85 11 979 -993 1 359 -159 0 -240 960 10 320 4 981 645 118

Muut 1 132 0 1 132 -154 -2 449 -2 998 -126 232 -5 341 34 511 14 403 120 1 665 112

Eliminoinnit -93 0 0 0 0 0 0 0 -13 316 -13 317

Konserni

yhteensä

126 433 0 126 340 -11 660 1 781 -5 455 -126 -149 -3 950 131 891 82 258 3 754 1 665 1 081

LIIKETOIMINTASEGMENTIT 11/2023–10/2024 (12 kk)

LIIKETOIMINTASEGMENTIT 11/2024–12/2025 (14 kk)

** Investoinnit eivät sisällä investointeja käyttöoikeusomaisuuseriin.

70 Konsernitilinpäätös, IFRS

6. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

HANKINTAMENOLASKELMA LENIO

Panostaja Oyj allekirjoitti 12.6.2025 sopimuksen, jossa Panos-

taja osti Lenio Oy:n osakkeita sen omistajilta sekä teki sijoituksen

yhtiöön. Panostajan kokonaissijoitus oli 2,4 milj. euroa. Panosta-

jan omistusosuus transaktion jälkeen Lenio Oy:ssa on noin 55 %.

Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovaro-

jen käypä arvo on 1,1 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 1,5

milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 0,8 milj. euroa

liittyivät asiakassuhteisiin ja teknologiaan. Jäljelle jäävä liikearvo

muodostuu hyvästä kannattavuudesta ja kasvunäkymistä sekä

osaavasta henkilöstöstä. Määräysvallattomien omistajien osuus

on raportoitu vähemmistöomistajan osuutena ostetun yrityk-

sen nettovaroista. Lenio Oy on yhdistelty Panostaja -konserniin

1.6.2025 lähtien .

Vertailukaudella ei tehty tytäryhtiöhankintoja.

7. TYTÄRYRITYSTEN JA LIIKETOIMINTOJEN

MYYNNIT SEKÄ LOPETETUT TOIMINNOT

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Grano allekirjoitti 31.10.2025 sopimuksen omistamansa tytär-

yhtiön, Grano Diesel Oy:n 51 %:n osake-enemmistön myynnistä.

Myynnin yhteydessä Grano Dieselille allokoitiin liikearvoa 1,8 milj.

euroa. tulokseen on kirjattu 0,1 milj. euroa arvonalennuksena .

Luovutettu vastike 2,4

Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat

Pysyvät vastaavat 0,5

Asiakassuhteet 0,2

Teknologia 0,6

Rahat ja pankkisaamiset 0,8

Varat yhteensä 2,1

Korolliset velat 0,2

Laskennallinen verovelka 0,2

Lyhytaikaiset velat 0,2

Velat yhteensä 0,5

Hankittu nettovarallisuus yhteensä 1,6

Vähemmistölle kuuluva osuus 0,7

Liikearvo 1,5

Hankintojen rahavirtavaikutus

Maksettu vastike -2,4

Hankitut rahavarat 0,8

Hankinnan suorat kulut -0,0

Rahavirtavaikutus -1,5

Grano Diesel

Varat

Liikearvo 1,8

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0,0

Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,9

Rahavarat 0,6

Myydyt varat yhteensä 3,3

Velat

Ostovelat ja muut velat 0,7

Siirtovelat 0,3

Myydyt velat yhteensä 1,0

Myynnin vaikutus konsernin kassavirtaan M€

Rahana saatu vastike 2,3

Kaupan suorat kulut -0,0

Luovutetun liiketoiminnan rahavarat -0,6

Vaikutus konsernin rahavirtaan 1,7

Myynnin vaikutus konsernin tulokseen M€

Saatu vastike (netto) 2,3

Nettovarallisuus -2,3

Myyntitappio -0,1

LOPETETUT LIIKETOIMINNOT

Panostaja tiedotti 27.10.2025 Hyggan klinikkaliiketoiminnan

myynnistä PlusTerveys Hammasklinikat Oy:lle. Lopetetun liike-

toiminnan kauppahinta on 2,8 milj. euroa. Kaupan toteuttaminen

oli ehdollinen tarvittaville viranomaishyväksynnöille ja kauppa

saatiin päätökseen helmikuun lopussa 2026. Hygga Oy:n liike-

toimintaan liittyvät varat ja velat on esitetty IFRS 5 -standardin

mukaisesti taseessa erikseen myytävinä olevat varat ja niihin liit-

tyvät velat -riveillä. Hygga Oy:n tuloslaskelma on esitetty lope-

tetuissa liiketoiminnoissa. Panostaja kirjasi 0,3 milj. euron arvon-

alentumistappion Hyggan klinikkaliiketoiminnan arvostamisesta

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Tulos lopetetuista liiketoiminnoista on -0,6 milj. euroa. Jäljelle

jäänyt liiketoiminta esitetään osana ”muut” -segmenttiä.

LOPETETTUJEN LIIKETOIMINTOJEN RAHAVIRTA-

VAIKUTUKSET

Hyggan klinikkaliiketoiminnan myynti toteutettiin liiketoiminta-

kauppana. Lopetetun liiketoiminnan vaikutus konsernin tilikau-

den rahavirtaan oli hyvin vähäinen. Vaikutukset koskivat käytän-

nössä vain liiketoiminnan rahavirtaa, eikä liiketoimintaan liittynyt

investointeja eikä rahoitustapahtumia .

TILIKAUSI 2024

Tilikaudella ei myyty tytäryrityksiä tai liiketoimintoja.

1 000 euroa 2025 2024

Aineellisten hyödykkeiden

myyntivoitot 67 723

Saadut avustukset 824 242

Muut tuotot 591 481

Yhteensä 1 482 1 446

Konsernitilinpäätös, IFRS

1 000 euroa 2025

Luovutettu tai saatu määräysvallattomien omistajien

osuus 1

Saatu tai maksettu vastike 131

Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin 132

1 000 euroa 2024

Luovutettu tai saatu määräysvallattomien omistajien

osuus 31

Saatu tai maksettu vastike -67

Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin -36

Myytävinä olevat varat ja niihin liittyvät velat

Varat

Liikearvo 2,3

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0,1

Vaihto-omaisuus 0,0

Myytävinä olevat varat yhteensä 2,4

Velat

Ostovelat ja muut velat 0,0

Myytävinä olevat velat yhteensä 0,1

Lopetettujen liiketoimintojen tulos

Hygga klinikkaliiketoiminta 2025 2024

Liikevaihto 5,2 7,7

Materiaalit ja palvelut -0,5 -0,5

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat

kulut -3,1 -3,9

Poistot -0,6 -0,6

Arvonalentumiset -0,3 0,0

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut,

netto -1,1 -2,0

Liikevoitto / -tappio (EBIT) -0,4 0,7

Rahoitustuotot ja -kulut 0,0 0,0

Voitto / tappio ennen veroja -0,4 0,7

Laskennalliset verot -0,2 0,0

Voitto / tappio, lopetetut toiminnot -0,6 0,7

8. TYTÄRYHTIÖOMISTUSOSUUKSIEN

MYYNNIT JA HANKINNAT, JOTKA

EIVÄT JOHTANEET MUUTOKSEEN

MÄÄRÄYSVALLASSA

TILIKAUSI 2025

Oscar Software Holdings Oy lunasti vähemmistöosakkaan osak-

keet ja kirjasi ne omiksi osakkeiksi. Lisäksi yhtiössä tehtiin osa-

keanti työntekijölle. Panostajan omistusosuus Oscar –konser-

nista on näiden jälkeen 58,1 %:a.

CoreHW Group Oy toteutti osakeannin työntekijöille. Järjes-

telyiden jälkeen jälkeen Panostajan omistusosuus CoreHW

Group Oy:sta on 54,8 %:a.

TILIKAUSI 2024

Oscar Software Holdings Oy lunasti vähemmistöosakkaiden

osakkeita ja kirjasi ne omiksi osakkeiksi. Panostajan omistus-

osuus Oscar –konsernista on näiden jälkeen 58,4 %:a .

9. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

10. OSUUS OSAKKUUSYHTIÖIDEN

TULOKSESTA

Panostajan osakkuusyhtiön Gugguun lukuja ei yhdistellä muiden

sijoituskohteiden tapaan Panostaja -konserniin, vaan sen tulos-

vaikutus esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta oli -0,2 milj. euroa (-0,1 milj.

euroa). Gugguu ei raportoi lukujaan IFRS-standardien mukaisesti

ja tässä esitetyt luvut ovat pääasiassa suuntaa antavia. Gugguun

Panostajasta poikkeava tilikausi päättyy maaliskuun lopussa,

mutta esitetyt luvut ovat Panostajan tilikauden mukaisia.

Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto koh-

dassa 20. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin .

1 000 euroa 2025 2024

Palkat ja palkkiot 58 858 50 331

Eläkekulut - maksupohjaiset

järjestelyt 9 925 8 479

Muut henkilösivukulut 1 877 1 532

Yhteensä 70 660 60 342

1 000 euroa 2025 2024

Poistot hyödykeryhmittäin

Aineelliset käyttöomaisuus-

hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 6 815 5 901

Koneet ja kalusto 3 679 3 304

Muut aineelliset hyödykkeet 0

Aineettomat hyödykkeet

Kehitysmenot 2 238 1 400

Aineettomat oikeudet 131 67

Muut aineettomat hyödykkeet 887 989

Yhteensä 13 750 11 660

Arvonalentumiset hyödyke-

ryhmittäin

Muut aineettomat hyödykkeet 125

Yhteensä 125 0

Poistot ja arvonalentumiset

yhteensä hyödykeryhmittäin:

Aineelliset käyttöomaisuus-

hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 6 815 5 901

Koneet ja kalusto 3 679 3 304

Aineettomat hyödykkeet

Kehitysmenot 2 238 1 400

Aineettomat oikeudet 131 67

Muut aineettomat hyödykkeet 1 012 989

Yhteensä 13 876 11 660

1 000 euroa 2025 2024

Aineellisten hyödykkeiden

myyntitappiot ja romutukset

Vuokrakulut 290 701

Markkinointikulut 1 732 1 705

Tietohallintokulut 3 956 3 500

Asiantuntijapalvelukulut 2 963 2 469

Muut kuluerät 9 258 7 124

Yhteensä 18 199 15 499

Tilintarkastuspalkkiot 167 153

Muut palkkiot 64 6

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

yhteensä, jatkuvat toiminnot 231 159

1 000 euroa 2025 2024

Valuuttakurssivoitot 2 3

Rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä 32 12

Korkotuotot 355 355

Arvonmuutokset käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavista

rahoitusvaroista 133 0

Yhteensä 523 370

1 000 euroa 2025 2024

Valuuttakurssitappiot 3 8

Arvonalentumistappiot 565 3 306

Korkokulut rahoitusleasingveloista 754 756

Korkokulut muista rahoitusveloista 1 662 1 756

Yhteensä 2 984 5 826

11. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT

KULUT

Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suorituk-

set kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista, osa-

keperusteiset maksut mukaan lukien, on esitetty liitetieto koh-

dassa 34. Lähipiiritapahtumat

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin

1.051 (1.135) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 992 (1.188) .

12. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

13. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

14. RAHOITUSTUOTOT

15. RAHOITUSKULUT

Liiketoiminnan muut kuluerät käsittävät tavanomaiseen liike-

toimintaan liittyviä kulueriä kuten ohjelmistolisenssien vuosi-

maksuja, työterveyteen, matkustamiseen sekä henkilöstöön liit-

tyviä kuluja.

Konsernitilinpäätös, IFRS

1 000 euroa 2025 2024

Jatkuvat toiminnot -2 499 -4 533

Lopetetut toiminnot -474 580

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden

voitto (1 000 euroa), -2 973 -3 953

Osakekohtaista tulosta laskettaessa

käytettävä tulos -2 973 -3 953

Laimennusvaikutuksella oikaistua

osakekohtaista tulosta laskettaessa

käytettävä tulos -2 973 -3 953

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä

tilikauden lopussa

53 333 53 333

josta yhtiön hallussa 261 488

Ulkona olevien osakkeiden painotettu

keskim. lukumäärä, 1 000 kpl

52 994 52 809

Osakeperusteiset maksut, 1000 kpl 75 40

Laimennettu ulkona olevien osakkeiden

painotettu keskiarvo, 1 000 kpl

53 069 52 84 9

Emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluvasta voitosta laskettu

osakekohtainen tulos:

Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista €

Laimentamaton -0,047 -0,086

Laimennettu -0,047 -0,086

Tulos/osake lopetetuista liiketoiminnoista €

Laimentamaton -0,009 0,011

Laimennettu -0,009 0,011

Tulos/osake jatkuvista ja lopetetuista

liiketoiminnoista €

Laimentamaton -0,056 -0,075

Laimennettu -0,056 -0,075

Tulos ennen veroja -2 500 -3 066

Suomen verokannan mukainen

tulovero konsernin tuloksesta

ennen veroja 500 613

Verovapaat tulot 480 34

Vähennyskelvottomat kulut -1 341 -879

Kirjaamattomat laskennalliset

verosaamiset verotuksellisista

tappioista 316 32

Osuus osakkuusyrityksen tulok-

sesta 40 25

Syntyneet ja purkautuneet

väliaikaiset erot laskennallisista

verosaamisista ja -veloista

Liitetieto 23 96 26

Verot aikaisemmilta tilikausilta -16 0

Verot tuloslaskelmassa 74 -149

2025 2024

Tulos lopetetuista liiketoiminnoista

määräysvallattomille omistajille -127 155

Tulos lopetetuista liiketoiminnoista

emoyhtiön omistajille -474 580

Tulos lopetetuista

liiketoiminnoista yhteensä -601 735

1 000 euroa 2025 2024

Tilikauden verotettavaan tuloon

perustuva vero -266 -414

Edellisten tilikausien verot -16 1

Laskennalliset verot

Syntyneet ja purkautuneet

väliaikaiset verot 357 264

Tuloverot yhteensä 74 -149

16. TULOVEROT 17. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kau-

den aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla

keski arvolla .

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Vähennyskelvottomat kulut koostuvat pääasiassa realisoitumat-

tomista saamisten alaskirjauksista sekä pienemmistä verotuk-

sessa vähennyskelvottomista eristä.

Konsernitilinpäätös, IFRS

18. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 euroa) Liikearvo

Aineettomat

oikeudet Kehitysmenot

Muut aineettomat

hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.11.2024 60 044 24 249 16 071 15 455 115 819

Lisäykset 43 3 162 859 4 064

Yrityksen hankinnan vaikutus 1 540 723 521 2 784

Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus -4 254 -4 254

Siirto taseryhmien välillä 17 17

Hankintameno 31.12.2025 57 330 25 015 19 754 16 331 118 430

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2024 -12 474 -24 042 -9 699 -13 721 -59 936

Tilikauden poistot -131 -2 238 -887 -3 256

Vähennykset 11 11

Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus -53 -53

Arvonalentuminen -126 -126

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 -12 600 -24 162 -11 990 -14 608 -63 360

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 44 729 852 7 764 1 724 55 069

Hankintameno 1.11.2023 59 794 24 213 13 567 14 836 112 409

Lisäykset 250 36 2 504 588 3 378

Vähennys 0

Siirto taseryhmien välillä 31 31

Hankintameno 31.10.2024 60 044 24 249 16 071 15 455 115 818

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2023 -12 474 -23 975 -8 299 -12 732 -57 480

Tilikauden poistot -67 -1 400 -989 -2 456

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2024 -12 474 -24 042 -9 699 -13 721 -59 936

Kirjanpitoarvo 31.10.2024 47 569 206 6 372 1 735 55 882

Konsernitilinpäätös, IFRS

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS

Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikköjen ryh-

mille) on kohdistettu liikearvoa:

Tilikauden aikaiset muutokset liikearvossa

Grano Oy myi 12.11.2025 kaikki omistamansa tytäryhtiön Grano

Diesel Oy:n osakkeet Scope Marketing Oy:lle. Transaktion seu-

rauksena Granon liikearvo pieneni 1,8 miljoonaa euroa.

Hygga Oy myi klinikkaliiketoimintansa 27.10.2025 solmitulla

sopimuksella PlusTerveys Hammasklinikat Oy:lle, ja kauppa

toteutui tilikauden päättymisen jälkeen 28.2.2026. Hyggan koko

liikearvo on kohdistettu lopetettuun kokonaisuuteen ja liikearvo

on siten esitetty osana myytävissä olevia varoja tilinpäätöksessä.

Panostaja hankki enemmistön Lenio Oy:n osakkeista

12.6.2025 solmitulla kaupalla. Transaktion jälkeen ei ole ilmennyt

syytä epäillä arvonalentumista tapahtuneen, joten Lenion osalta

ei ole tehty erillistä liikearvotestausta.

Arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumistestaus on tilikaudella suoritettu 30.

syyskuuta 2025 tilanteesta. Panostajan rahavirtaa tuottavien

yksiköiden liiketoiminnasta kerrytettävissä olevat rahamäärät on

määritetty arvonalentumistestauksessa diskontattujen rahavir-

tojen menetelmällä lasketun käyttöarvon perusteella. Kerrytet-

tävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaen-

nusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin,

jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson. Laskennassa käy-

tetyt rahavirtaennusteet on johdettu rahavirtaa tuottavien yksi-

köiden strategialuvuista niiden kasvu- ja kannattavuustavoitteita

kuitenkin selvästi madaltaen varovaisuuden periaatteen mukai-

sesti. Ennustejakson jälkeen on laskettu loppuarvo 2 %:n kasvu-

arviota käyttäen, mikä kuvaa pitkän aikavälin keskimääräistä

kasvua talousympäristössä, jossa yksiköt toimivat. Käyttöarvon

laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat ennustettu liike-

vaihto ja ennustettu liikevoitto sekä käytetty diskonttokorko.

Panostajan jatkuvassa testauksessa testattujen raha virtaa

tuottavien yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on ollut nii-

den kirjanpitoarvoa suurempi kaikissa yksiköissä. Laskennassa

käytettyihin rahavirtaennusteisiin on laadittu lisäksi herkkyys-

analyysit sen varmistamiseksi, että kohtuulliset muutokset

taloussuunnitelmien keskeisiin oletuksiin eivät johda siihen, että

omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä ole-

van rahamäärän.

GRANO

Käyttöarvoa laskettaessa Granon liikevaihdon odotetaan säi-

lyvän ennustejaksolla kokonaisuutena vakaana kasvaen vain

hieman. Perinteisen painamisen ja rakentamisen paperitulosta-

misen odotetaan edelleen laskevan, kun taas pakkaus- ja eti-

kettipainamisessa sekä suurkuvaliiketoiminnassa odotetaan

selkeää kasvua. Myös digitaalisten palveluiden odotetaan kas -

vavan edelleen. Kasvun kulmakivenä toimii osaltaan yhtiön laaja

tuote- ja palveluportfolio ja sen tuotteistaminen kokonaisiksi

asiakasratkaisuiksi fokustoimialoilla. Granon liikevoiton odote-

taan vuosittain paranevan tilikauden 2025 tasosta sekä hankin-

tojen, hinnoittelun että tuotannollisten ja muiden toimintojen

tehostamisen seurauksena. Aikaisempina vuosina toteutettujen

muutosneuvotteluiden tuloksena saavutettujen kustannuste-

hokkuusvaikutusten odotetaan parantavan liikevoittoa tulevilla

tilikausilla.

Arvonalentumistestauksessa käytetyn ennusteskenaarion

keskeiset parametrit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Ennusteparametrien herkkyysanalyysi

Alla olevassa taulukossa on kahden keskeisen ennusteparamet-

rin osalta esitetty se parametrin arvo, jolla käyttöarvo olisi yhtä

suuri kuin kirjanpitoarvo (kaikkien muiden parametrien pysyessä

muuttumattomina ).

COREHW

CoreHW:n käyttöarvon laskennassa on huomioitu suunnittelu-

liiketoiminnan liikevaihdon kasvuennuste huomioiden asiakas-

kantapotentiaalin jatkuvuus. Suunnittelupalveluiden projektien

kannattavuus on hyvällä tasolla, mikä mahdollistaa suunnitte-

lupalveluiden voimakkaan kannattavan kasvun. CoreHW:n tuo-

teliiketoiminta koostuu sisätilapaikannukseen kehitetystä

tuoteperheestä. Tuoteliiketoiminnan osalta on huomioitu kas-

vusuunnitelma vuoden 2025 toteutuneen liikevaihdon poh-

jalta. Tuoteliiketoiminnan tuotteet sertifioitiin avainmarkkinoille

Yhdysvaltoihin ja Japaniin vuoden 2025 aikana ja tällä hetkellä

useammalla asiakkaalla on käynnissä proof of concept -vaihe.

Tavoitteena vuoelle 2026 on kaupallisten installaatioiden aloitus

teollisuuden asiakkaille Japanin markkinoilla.

Arvonalentumistestauksessa käytetyn ennusteskenaarion

keskeiset parametrit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Milj. euroa 2025 2024

Grano 32,3 34,1

Oscar Software 7,1 7,1

CoreHW 3,7 3,7

Lenio 1,5

Hygga 2,6

Yhteensä 44,7 47,6

Grano 2025 2024

Liikevaihdon kasvu keskimäärin

ennustejaksolla, % 0,4 % 1,0 %

Ennustejakson jälkeinen

liikevaihdon kasvu, % 2,0 % 2,0 %

Liikevoittomarginaali keskimäärin

ennustejaksolla, % 3,8 % 4,1 %

Ennustejakson jälkeinen liikevoitto-

marginaali, % 5,1 % 4,8 %

Pre-Tax WACC, % 8,6 % 9,2 %

Grano 2025 2024

Liikevoittomarginaali keskimäärin,

% 3,1 % 3,1 %

Pre-Tax WACC, % 12,2 % 12,8 %

CoreHW 2025 2024

Liikevaihdon kasvu keskimäärin

ennustejaksolla, % 19,8 % 21,2 %

Ennustejakson jälkeinen liikevaih-

don kasvu, % 2,0 % 2,0 %

Liikevoittomarginaali keskimäärin

ennustejaksolla, % 11,0 % 10,1 %

Ennustejakson jälkeinen liikevoitto-

marginaali, % 12,9 % 15,6 %

Pre-Tax WACC, % 12,4 % 15,1 %

Konsernitilinpäätös, IFRS

Ennusteparametrien herkkyysanalyysi

Alla olevassa taulukossa on kahden keskeisen ennuste-

parametrin osalta esitetty se parametrin arvo, jolla käyttöarvo

olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo (kaikkien muiden parametrien

pysyessä muuttumattomina).

OSCAR SOFTWARE

Oscar Softwaren käyttöarvon laskennassa liikevaihdon odo-

tetaan kasvavan ja kannattavuuden paranevan tasaisesti koko

ennustejaksolla. Liikevaihdon kasvu perustuu ensisijaisesti jat-

kuvalaskutteisten ERP-ohjelmistojen sopimuskannan (ARR)

arvon kasvuun, mutta myös asiantuntijatyön liikevaihto kasvaa.

Kannattavuus paranee jatkuvalaskutteisten ohjelmistojen kas-

vun lisäksi sisäisten toimitus- ja asiakaskehitysprosessien tehok-

kuuden kasvun myötä.

Arvonalentumistestauksessa käytetyn ennusteskenaarion

keskeiset parametrit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Alla olevassa taulukossa on kahden keskeisen ennusteparamet-

rin osalta esitetty se parametrin arvo, jolla käyttöarvo olisi yhtä

suuri kuin kirjanpitoarvo (kaikkien muiden parametrien pysyessä

muuttumattomina).

Oscar Software 2025 2024

Liikevaihdon kasvu keskimäärin

ennustejaksolla, % 8,0 % 8,0 %

Ennustejakson jälkeinen liikevaih-

don kasvu, % 2,0 % 2,0 %

Liikevoittomarginaali keskimäärin

ennustejaksolla, % 12,6 % 12,3 %

Ennustejakson jälkeinen liikevoitto-

marginaali, % 13,7 % 14,1 %

Pre-Tax WACC, % 10,6 % 10,9 %

CoreHW 2025 2024

Liikevoittomarginaali keskimäärin, % 5,0 % 7,2 %

Pre-Tax WACC, % 26,9 % 26,3 %

Oscar Software 2025 2024

Liikevoittomarginaali keskimäärin, % 2,8 % 3,4 %

Pre-Tax WACC, % 38,1 % 34,4 %

Konsernitilinpäätös, IFRS

19. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

(1000 euroa)

Rakennukset ja

toimitilat

Koneet ja

kalusto Muut aineelliset

Ennakkomaksut

käyttöomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.11.2024 51 036 53 957 282 947 106 222

Lisäykset 795 795

Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 3 152 2 068 5 220

Yrityksen hankinnan vaikutus 49 49

Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus -206 -206

Vähennykset -152 -152

Siirrot taseryhmien välillä 251 251

Muut muutokset 147 147

Hankintameno 31.12.2025 54 335 56 762 282 947 112 326

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2024 -31 274 -46 429 -221 -947 -78 871

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -6 815 -2 592 -9 408

Poistot käyttöomaisuuseristä -1 087 -1 087

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset

31.12.2025 -38 089 -50 108 -221 -947 -89 366

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 16 245 6 655 61 0 22 960

Hankintameno 1.11.2023 48 459 52 770 282 947 102 458

Lisäykset 380 380

Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 2 515 706 3 221

Vähennykset -115 -115

Siirrot taseryhmien välillä 216 216

Muut muutokset 62 62

Hankintameno 31.10.2024 51 036 53 957 282 947 106 222

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2023 -24 800 -43 125 -221 -947 -69 092

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -6 474 -1 032 -7 506

Poistot käyttöomaisuuseristä -2 272 -2 272

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2024 -31 274 -46 429 -221 -947 -78 871

Kirjanpitoarvo 31.10.2024 19 761 7 529 61 0 27 351

Sovellettavien tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti konserni kir-

jaa vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkoina ja käyttöoi-

keusomaisuuseränä. Vuokranmaksut esitetään velkojen takai-

sinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokrakausi on

vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi

jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen

todennäköisesti käyttämään jatko-option. Toistaiseksi voimassa

olevien vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään johdon

tekemien realististen arvioiden perusteella. Vastaiset vuokran-

maksut on diskontattu konsernin arvioidulla lisäluoton korolla.

Käyttöomaisuusoikeushyödykkeet Toimitilat

Koneet ja

kalusto

2025

Yhteensä

Hankintameno 1.11 51 036 27 201 78 237

Lisäykset tilikauden aikana

3 152 2 068 5 220

Vähennykset tilikauden aikana

-151 -151

Muu muutos tilikauden aikana

147 147

Hankintameno 31.12

54 335 29 118 83 453

Kertyneet poistot 1.11

-31 276 -21 659 -52 935

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset

-6 815 -2 592 -9 406

Kertyneet poistot 31.12 -38 091 -24 251 -62 341

Kirjanpitoarvo 31.12 16 245 4 866 21 111

Kirjanpitoarvo 1.11

19 761 5 542 25 303

Käyttöomaisuusoikeushyödykkeet Toimitilat

Koneet ja

kalusto

2 0 2 4

Yhteensä

Hankintameno 1.11 48 459 26 593 75 052

Lisäykset tilikauden aikana

2 515 706 3 221

Vähennykset tilikauden aikana

-98 -98

Muu muutos tilikauden aikana

63 63

Hankintameno 31.10

51 037 27 201 78 238

Kertyneet poistot 1.11

-24 802 -19 387 -44 189

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset

-6 474 -2 272 -8 746

Kertyneet poistot 31.10

-31 276 -21 659 -52 935

Kirjanpitoarvo 31.10 19 761 5 542 25 303

Kirjanpitoarvo 1.11

23 657 7 185 30 842

1 000 euroa

2025 2024

Tuloslaskelman sisältämät vuokrasopimuksiin

liittyvät määrät

Poistot

-9 408 -8 214

Korkokulut vuokrasopimusveloista

-754 -756

Liiketoiminnan muiden kulujen erät, vuokra

-289 -657

Tuloslaskelmaan kirjatut erät

lukuunottamatta poistoja

-1 044 -1 475

Konsernitilinpäätös, IFRS

1000 euroa 2025 2024

Kirjanpitoarvo 1.11. 1 665 1 791

Osuus tilikauden tuloksesta -201 -126

Lisäykset 0 0

Arvonalennus -459 0

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 005 1 665

20. SIJOITUKSET OSAKKUUSYHTIÖIHIN

31.12.2025

(14 kk)

Koti-

paikka

Omistus-

osuus Varat

Oma

pääoma Velat

Liike-

vaihto Tulos

Gugguu

Group Oy

Oulu 43,0 % 6 335 3 328 3 007 2 859 -468

Arvonalennus perustuu Panostajan laatimaan kassavirta-

analyysiin.

Gugguu suunnittelee ja valmistaa korkealaatuisia lasten-

vaatteita ekologisista sekä laadukkaista materiaaleista. Yhtiön

tuotteita ovat lasten sisä- ja ulkovaatteet sekä lasten asusteet.

Panostajan omistusosuus yhtiöstä 43 %.

Osakkuusyhtiö

Esitetyt luvut ovat Gugguu Group Oy:n ja Gugguu Oy:n epäviral-

lisesti yhdistellyt luvut. Varat sisältävät 5,5 milj. euroa konserni-

liikearvoa.

21. MUUT RAHOITUSVARAT

1 000 euroa 2025 2024

Lainasaaminen 259 214

Myytävissä olevat rahoitusvarat 91 93

Muut saamiset 802 1 109

Yhteensä 1 153 1 417

Panostaja Oyj:llä on muissa saamisissa saaminen konsernin joh-

toryhmältä 0,3 milj. euroa liittyen palkitsemisjärjestelmään. Pal-

kitsemisjärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 34.

Lähipiiritapahtumat.

Muut saamiset sisältävät saamisen omistusyhteysyritykseltä

sekä lainasaamisia konsernin yhtiön lähipiiriltä.

Konserni ei ole käyttänyt IFRS 9 mukaista yksinkertaistet-

tua menetelmää lainasaamisten arvostamiseen. Panostaja arvioi

saamisia säännöllisesti tilikauden aikana ja tasearvo vastaa

olennaisilta osin käypää arvoa .

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Noteerattomien osakesijoitusten tasearvo vastaa olennaisilta

osin käypää arvoa.

1 000 euroa 2025 2024

Noteeraamattomat

osakesijoitukset:

Tilikauden alussa 1.11. 93 93

Vähennykset -2 0

Tilikauden lopussa 31.12. 91 93

22. KÄYPÄÄN ARVOON

TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT

RAHOITUSVARAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisäl-

tää sijoituksen sijoitusrahastoon. Rahasto koostuu pääosin lyhyen

koron rahastoista sekä sijoituksista yrityslainarahastoihin. Rahasto

on vähäriskinen ja sijoitus on nostettavissa haluttuna ajankohtana.

Tilikauden lopussa rahastoissa oli 1,5 milj. euroa sijoituksia. Erä sisäl-

tyy taseella rahavaroihin (liitetieto 26).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat

1 000 euroa 2025 2024

Tilikauden alussa 1.11. 4 834 6 343

Käyvän arvon muutokset

- realisoitunut 205 112

- realisoitumaton 133 0

Lisäykset 1 000

Vähennykset -3 634 -2 620

Tilikauden lopussa 31.12. 1 537 4 834

Konsernitilinpäätös, IFRS

Laskennallisten verosaamisten

muut väliaikaiset erot ovat syn-

tyneet konsernin sisäisten yritys-

järjestelyjen kautta. Kirjanpidon ja

verotuksen poistojen erotus koos-

tuu pääosin sisäisen yritysjärjes-

telyn kautta syntyneen purkutap-

pion laskennallisesta verovelasta.

Konsernin yhtiöiden vahvis-

tetusta ja vahvistettavista tap-

pioista on kirjattu yhteensä 3,7 milj.

euron verosaaminen. Laskennal-

lisia verosaamisia ei ole kirjattu

yhtiöiden yhteensä 3,0 milj. euron

vahvistetuista tappioista. Tilikau-

delta vahvistettavien tappioiden

osalta kirjattujen laskennallisten

verosaamisten hyödynnettävyys

perustuu Panostaja Oyj:n tuleviin

myyntivoittoihin, joista johto on

laatinut kirjallisen arvion ja jonka

mukaan tilikaudelta vahvistetta-

vien tappioiden hyödynnettävyys

on todennäköistä. Käyttämättömät

verotukselliset tappiot vanhenevat

vuosien 2026-2034 aikana.

23. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 euroa 1.11.2024

Kirjattu

tuloslaskemaan

Kirjattu omaan

pääomaan

Muut

muutokset 31.12.2025

Laskennalliset verosaamiset

Vuokrasopimukset 225 58 -18 265

Käyttämättömät verotukselliset tappiot 3 861 0 -195 3 666

Muut väliaikaiset erot 5 382 5 382

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 49 12 61

Muu muutos 4 -4 0

Yhteensä 9 520 70 0 -217 9 373

Laskennalliset verovelat

Kirjanpidon ja verotuksen poistojen erotus 5 792 -286 5 506

Käyvän arvon kohdistukset 297 143 440

Muut väliaikaiset erot 0 0

Yhteensä 6 090 -286 0 143 5 946

Laskennallinen nettoverosaaminen/velka 3 430 3 427

Nettoverosaaminen jakautuu taseessa

Laskennallisiin verosaamisiin 9 373

Laskennallisiin verovelkoihin 5 946

Yhteensä 3 427

1 000 euroa 1.11.2023

Kirjattu

tuloslaskemaan

Kirjattu omaan

pääomaan

Muut

muutokset 31.10.2024

Laskennalliset verosaamiset

Vuokrasopimukset 198 27 225

Käyttämättömät verotukselliset tappiot 3 534 277 50 3 861

Muut väliaikaiset erot 5 382 5 382

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 56 -7 49

Muu muutos 22 -18 4

Yhteensä 9 192 297 0 32 9 520

Laskennalliset verovelat

Kirjanpidon ja verotuksen poistojen erotus 5 758 34 5 792

Käyvän arvon kohdistukset 297 297

Muut väliaikaiset erot 0 0

Yhteensä 6 056 34 0 0 6 088

Laskennallinen nettoverosaaminen/velka 3 136 3 432

Nettoverosaaminen jakautuu taseessa

Laskennallisiin verosaamisiin 9520

Laskennallisiin verovelkoihin 6088

Yhteensä 3432

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Konsernitilinpäätös, IFRS

1 000 euroa 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet 2 930 2 913

Keskeneräiset tuotteet 2 663 1 783

Valmiit tuotteet ja tavarat 757 593

Yhteensä 6 350 5 288

24. VAIHTO-OMAISUUS

Konsernissa ei ole kirjattu tilikaudella 2025 eikä vertailukaudella

vaihto-omaisuuden arvonalentumisia.

25. MYYNTISAAMISET JA MUUT

SAAMISET

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa nii-

hin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

1 000 euroa 2025

2024

Myyntisaamiset 14 326 17 718

Lainasaamiset 621 717

Siirtosaamiset 2 684 2 803

Saamiset osakkuusyhtiöiltä 283 0

Tilikauden verotettavaan tuloon

perustuvat verosaamiset

19 0

Muut saamiset 444 446

Yhteensä 18 377 21 685

Myyntisaamisten ikäjakauma

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

1 000 euroa 2025 2024

Erääntymättömät 12 933 16 098

1-30 päivää erääntyneet 1 026 1 152

31-180 päivää erääntyneet 318 317

181-360 päivää erääntyneet 74 185

Yli vuoden erääntyneet 92 48

Luottotappiovaraus ja Ecl yhteensä -116 -81

Myyntisaamisten tasearvo 14 326 17 718

Tilikaudella ei ole kirjattu myyntisaamisista arvonalennustap-

pioita. Arvonalentumiset kohdistuvat yli vuoden erääntyneisiin

laskuihin sekä sellaisten yritysten saataviin, joista on tehty kon-

kurssi- tai saneerauspäätös.

Konserni soveltaa luottottappiovarauksen määrittämisessä

IFRS 9:n sallimaa yksinkertaistettua menettelyä, jossa odotet-

tavissa oleva luottotappio kirjataan vastaamaan koko voimassa-

oloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Oletettujen luot-

totappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään

sekä asiakkaiden maksukäyttäytymiseen. Myyntisaamisissa

oleva luottoriski arvioidaan (pääsiassa yli 360 päivää eräänty-

neiden saamisen johdosta) 10 -kertaiseksi keskimäärin liike-

vaihdosta toteutuviin luottotappioihin verrattuna.Erääntymättö-

mät myyntisaamiset sisältävät varauksen aloittavan saldon 130

tuhatta euroa.

IFRS 9 mukaista luottotappiovarausta on konsernissa kirjattu

116 tuhatta euroa (81 tuhatta euroa vuonna 2024).

31.12.2025

1000 euroa

erääntynyt

1-30 31-180 181-360 yli 360 Yhteensä

Bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

13 064 1 026 150 240 92 14 572

Odotettavissa

olevat luottotap-

piot( ECL-kerroin)

0,05 % 0,10 % 5,00 % 10,00 % 100,00 %

Tappiota

koskeva

vähennyserä

7 1 0 15 92 116

Saamisten tasearvon vastaavat olennaisilta osin niiden käypää

arvoa .

1 000 euroa 2025 2024

Rahoitusvarat S-Pankki Korko

sijoitusrahasto

1 537 4 834

Pankkitilit

4 981 4 248

Yhteensä 6 519 9 082

1 000 euroa 2025 2024

Palkat ja sosiaalimaksut 1 2

Ennakot 1 190 1 225

Laskuttamaton myynti 219 459

Muut

1 274 1 117

Yhteensä 2 684 2 803

26. RAHAVARAT

Konsernitilinpäätös, IFRS

28. RAHOITUSVELAT

1 000 euroa 2025 2024

Pitkäaikaiset jaksotettuun hankinta-

menoon arvostetut rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 13 287 14 697

Muut lainat rahoituslaitoksilta 1 779 1 763

Muut korolliset velat 203 210

Vuokrasopimusvelat 16 737 18 692

Muut lainat 1 544 1 422

Yhteensä 33 549 36 784

Lyhytaikaiset jaksotettuun

hankintamenoon arvostetut

rahoitusvelat

Pitkäaikaisten rahoituslainojen

lyhennykset 4 582 2 916

Muut lainat rahoituslaitoksilta 2 101 2 229

Muut korolliset velat 345 173

Vuokrasopimusvelat 5 999 7 895

Yhteensä 13 027 13 214

27. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT

Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568

681,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on yhteensä 53.333.110

kappaletta.

YLIKURSSIRAHASTO

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakeantien yhteydessä osak-

keenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden

nimellis arvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikai-

semman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain

(29.9.1978/734) mukaisiin osakeanteihin.

Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty van-

han osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkin-

nöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja yli-

kurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää

oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain

(21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen

osake antien yhteydessä osakkeenomistajien maksaman mää-

rän siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kir-

jata osakepääomaan .

OSAKEANTI

Tilikaudella 2025 Panostaja Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osa-

keannista ja myi omia osakkeitaan johtoryhmän jäsenille tai hei-

dän määräysvallassaan olevan yhtiön omistukseen yhteensä 75

000 kappaletta. Vertailukaudella 2024 ei ole toteutettu maksulli-

sia osakeanteja.

OSAKEMERKINTÄ

Tilikaudella 2025 eikä vertailukaudella 2024 ole toteutettu

osake merkintöjä.

OMAT OSAKKEET

Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esite-

tään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä.

Yhtiökokouksen 7.2.2024 ja hallituksen päätösten mukaisesti

Panostaja Oyj luovutti 16.12.2024 yhtiön johdolle osakepalkki-

oina yhteensä 40.005 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti halli-

tuksen jäsenille 16.12.2024 yhteensä 50.000 kappaletta, 6.6.2025

yhteensä 31.578 kappaletta ja 12.12.2025 yhteensä 30.000 kappa-

letta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.

OSINGOT

Tilikaudella 2025 ei maksettu osinkoa. Tytäryhtiöiden vähem-

mistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 0,6 milj. euroa

Tilikaudella 2024 ei maksettu osinkoa. Tytäryhtiöiden vähem-

mistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 0,1 milj. euroa.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 32. Rahoitusvaro-

jen ja -velkojen käyvät arvot.

Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2025 oli 4,79 %

(31.10.2024: 5,85 %). Tilinpäätöshetkellä rahoituslaitoslainat ja muut

lainat rahoituslaitoksilta olivat 21.749 tuhatta euroa (21.606 tuhatta

euroa). Muut lainat rahoituslaitoksilta sisältävät käytössä olevat

tililimiitit sekä factoring -velat. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Korol-

liset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.

VELKOIHIN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA SOPIMUS-

EHTOJEN RIKKOMISET

Osaan konsernin lainoista liittyy kovenanttiehtoja. Tilikauden

aikana nämä ehdot ovat täyttyneet.

Määräysvallattomille omistajille

maksetut osingot 2025 2024

Grano Diesel Oy 637 64

Yhteensä 637 64

Konsernitilinpäätös, IFRS

Lyhennykset sisältäen korot

1 000 euroa 2025 2024 2025 2024 2025 2024

< 1 vuotta 5 629 3 768 6 560 8 572 3 072 2 580

1–2 vuotta 4 085 3 649 3 920 3 898 1 272 1 044

2–3 vuotta 8 105 5 925 3 920 3 898 1 168 508

3–4 vuotta 713 5 375 3 920 3 898 0 62

4–5 vuotta 742 667 3 919 3 897 0 1 032

> 5 vuotta 527 430 1 963 4 260 797 793

19 801 19 814 24 202 28 423 6 309 6 019

Pitkäaikaisten velkojen erääntymisajat

Lainat rahoituslaitoksilta Vuokrasopimusvelat Muut lainat

29. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa 2025 2024

Saadut ennakot 422 625

Ostovelat 8 542 10 244

Siirtovelat 10 804 10 477

Muut lyhytaikaiset velat 3 780 4 563

Yhteensä 23 549 25 908

Takuu-

varaukset

Tappiolliset

sopimukset

Yhteensä

1.11.2024 41 0 41

Käytetyt varaukset -41 0 -41

31.12.2025 0 0 0

1 000 euroa 2025 2024

Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen 8 688 8 091

Palkkajaksotukset 485 498

Korkojaksotukset 0 8

Tyel-jaksotukset 1 290 1 187

Verovelat 31 225

Muut erät 310 468

Yhteensä 10 804 10 477

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

30. VARAUKSET

31. VUOKRASOPIMUSVELKOJEN

ERÄÄNTYMISAJAT

1 000 euroa 2025 2024

Vuokrasopimusvelkojen

bruttomäärä - vähimmäisvuokrat

erääntymisajoittain:

Vuoden kuluessa 6 560 8 572

Yhtä vuotta pitemmän ajan ja

enintään viiden vuoden kuluttua

15 679 15 591

Yli viiden vuoden kuluessa 1 963 4 260

Yhteensä 24 202 28 423

Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo

sisältäen rahoituskulut

22 735 26 587

Vuokrasopimusvelkojen tulevat

rahoituskulut

-1 467 -1 837

Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo 21 268 24 750

Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo

erääntyy seuraavasti

Vuoden kuluessa 5 999 7 895

Yhtä vuotta pitemmän ajan ja

enintään viiden vuoden kuluttua

14 830 14 635

Yli viiden vuoden kuluessa 1 907 4 055

Yhteensä 22 736 26 586

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy vuokrasopi-

musvelalla hankittuja käyttöoikeusomaisuuseriä.

Sovellettavien tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti konserni

kirjaa vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkoina ja käyttöoi-

keusomaisuuseränä. Vuokranmaksut esitetään velkojen takai-

sinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina.

Vuokravelan nimellisarvo arvostetaan vuokranmaksujen

nykyarvoon. Vuokranmaksut eivät sisällä muuttuvia vuokria.

Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokravelan alkuperäi-

seen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on

vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi

jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen

todennäköisesti käyttämään jatko-option.Toistaiseksi voimassa

olevien vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään johdon

tekemien realististen arvioiden perusteella. Vuokranmaksut dis-

kontataan konsernin arvioidulla lisäluoton korolla.

Konsernissa ei ollut takuuvarauksia eikä tappiollisia sopimuksia.

Vertailukaudella oli yksi takuuvaraus 41 tuhatta euroa.

Konsernitilinpäätös, IFRS

1000 euroa Liite

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta

Jaksotettuun

hankintamenoon

Tase-erien

kirjanpitoarvot Käypä arvo

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset varat 21 1 062 1 062 Taso 2

Noteeraattomat osakesijoitukset 21 91 91 Taso 3

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 25 14 326 14 326 Taso 2

Muut saamiset 25 4 052 Taso 2

Rahoitusarvopaperit 22 1 537 1 537 Taso 1

Rahoitusvarat yhteensä 1 537 91 19 439 17 016

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 28 13 287 13 287 Taso 2

Muut korolliset velat 28 1 982 1 982 Taso 2

Vuokrasopimusvelat 28 16 737 16 737 Taso 2

Muut pitkäaikaiset velat 28 1 548 1 548 Taso 2

Lyhytaikaiset velat

Pitkäaikaisten rahoituslainojen lyh. 28 4 582 4 582 Taso 2

Muut korolliset velat 29 2 446 2 446 Taso 2

Vuokrasopimusvelat 29 5 999 5 999 Taso 2

Ostovelat 29 8 542 8 542 Taso 2

Muut lyhytaikaiset velat 29 15 007 15 007 Taso 2

Rahoitusvelat yhteensä 0 0 70 129 70 129

1000 euroa Liite

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta

Jaksotettuun

hankintamenoon

Tase-erien

kirjanpitoarvot

Käyvän arvon

hierarkia

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset varat 21 1 323 1 323 Taso 2

Noteeraattomat osakesijoitukset 21 93 93 Taso 3

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 25 17 718 17 718 Taso 2

Muut saamiset 25 3 967 3 967 Taso 3

Rahoitusarvopaperit 22 4 834 4 834 Taso 1

Rahoitusvarat yhteensä 4 834 93 23 009 27 936

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 28 14 697 14 697 Taso 2

Muut korolliset velat 28 1 973 1 973 Taso 2

Vuokrasopimusvelat 28 18 692 18 692 Taso 2

Muut pitkäaikaiset velat 28 1 422 1 422 Taso 2

Lyhytaikaiset velat

Pitkäaikaisten rahoituslainojen lyh. 28 2 916 2 916 Taso 2

Muut korolliset velat 29 2 403 2 403 Taso 2

Vuokrasopimusvelat 29 7 895 7 895 Taso 2

Ostovelat 29 10 244 10 244 Taso 2

Muut lyhytaikaiset velat 29 15 664 15 664 Taso 2

Rahoitusvelat yhteensä 0 0 75 906 75 906

2025 Tase-erä

32. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

2024 Tase-erä

* Pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin sisältyy 16,7 milj. euroa leasingvelkoja.

* Lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin sisältyy 6,0 milj. euroa leasingvelkoja.

Konsernitilinpäätös, IFRS

Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten, sekä osto-

velkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot vastaa-

vat niiden kirjanpitoarvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole

olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Siksi niiden

käypää arvoa ei ole määritetty liitetietoihin.

Muiden jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen saamis-

ten ja velkojen käyvät arvot on määritetty diskonttaamalla nii-

den tulevat rahavirrat tasepäivänä käyttäen markkinakorkoja,

jolla yhtiö saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöspäivänä, tai saamis-

ten kohdalla markkinakorkoja, joilla yhtiö voisi myöntää vasta-

puolelle lainaa tilinpäätöspäivänä.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlais-

ten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla

markkinoilla.

Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin kuin

tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tie-

toihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa

joko suoraan tai epäsuorasti. Rahastosijoitukset arvostetaan

perustuen rahastoyhtiöiden arvostusraportteihin. Johdannaiset

arvostetaan käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmään.

Tason 3 käyvät arvot perustuvat muuhun kuin markkinoilta

saatavaan hintaan, ja saattavat sisältää johdon tekemiä arvioita.

KÄYPÄÄN ARVOON LAAJAN TULOKSEN KAUTTA

KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusva-

rat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Käypä arvo ei

eroa olennaisesti hankintamenosta.

33. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Annetut pantit sisältävät yhtiöiden panttaamat tytäryhtiö-

osakkeet kirjanpitoarvoin 74,7 milj. euroa.

Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimellis - tai kirjan-

pitoarvoa.

Konsernilla on käytössä Factoring-järjestely, josta aiheutuvat

velat ovat tilinpäätöshetkellä 2.101 tuhatta euroa. Velan vakuu-

tena toimivat factoring-järjestelyn piirissä olevat myyntisaamiset.

1 000 euroa 2025 2024

Konserniyhtiöiden puolesta

annetut vakuudet

Konsernin yrityskiinnitykset 188 887 161 067

Annetut pantit 74 685 75 624

Muut vastuut 1 162 1 140

1 000 euroa 2025 2024

Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja

vähäarvoiset omaisuuserät

Yhden vuoden kuluessa 1 867 1 840

Yli vuoden mutta enintään viiden

vuoden kuluttua 2 509 2 866

Yli viiden vuoden kuluttua 570 875

Yhteensä 4 946 5 581

Rahalaitoslainojen yhteismäärä

sisältäen luottolimiitin ja

factoring-velan

21 749 21 606

34. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus ja

yhteisyritykset. Määräysvaltaa ja huomattavaa vaikutusvaltaa

käyttävien yhtiöiden lisäksi vastaavaa valtaa käyttävät luonnolli-

set henkilöt. Määräysvaltaa ja huomattavaa vaikutusvaltaa käyt-

tävien henkilöiden lisäksi yhtiön lähipiiriin kuuluvia henkilöitä

ovat yhtiön ja sen emoyhtiön johtoon kuuluvat avainhenkilöt.

Avainhenkilöiksi katsotaan henkilöt, joilla on yhteisön toimin-

nan suunnittelua, johtamista ja valvontaa koskevat valtuudet ja

vastuu. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja,

varatoimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet.

Lähipiiriin kuuluvat myös avainhenkilöiden (ja määräys-/vai-

kutusvaltaa käyttävien henkilöiden) läheiset perheenjäsenet.

Perheenjäseniksi katsotaan mm. avio- tai avopuoliso sekä henki-

lön omat tai puolison lapset ja muut huollettavat. Perheenjäsen-

ten (ja määräys-/vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden) ohella

yhtiön lähipiiriin kuuluvat myös yhtiöt, joissa avainhenkilö tai per-

heenjäsen yksin tai yhdessä käyttää määräysvaltaa tai huomat-

tavaa vaikutusvaltaa.

PALKITSEMINEN

Panostaja Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän

jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Johdon palkitse-

mis- ja sitouttamisjärjestelmät koostuvat rahapalkasta, luontoi-

seduista sekä osakepalkkioista. Eläke määräytyy työeläkelain

(TyEL) mukaan.

Hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää Panostaja

Oyj:n varsinainen yhtiökokous vuosittain. Hallituksen jäsenten

palkitseminen perustuu suurimpien osakkeenomistajien (vähin-

tään 10 %) esitykseen yhtiökokoukselle, joka päättää palkkioiden

tason vuosittain.

Palkitsemispolitiikan mukaan johtoryhmän jäsenille luovu-

tetaan huhtikuussa 2026 yhteensä 75 145 Panostajan osaketta.

Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se

kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Johtoryhmän jäsenillä on tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 hen-

kilökohtaisessa tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuk-

sessa yhteensä 300.000 kpl osakepalkkiojärjestelmään liittyvää

Panostajan osaketta, jotka johtoryhmän jäsenet ovat sitoutuneet

säilyttämään omistuksessaan järjestelmän voimassaoloajan.

Kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeo-

mistus jakaantuu seuraavasti :

Johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse

ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon

yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta.

Comito Oy (Tapio Tommila) 300 000 kpl

Yhteensä 300 000 kpl

Konsernitilinpäätös, IFRS

Tapio Tommila / Comito Oy 453 118

Niko Skyttä 38 353

Heikki Korelin 45 001

Heikki Tukiainen 42 501

Yhteensä, kappaletta 578 973

LAINAT LÄHIPIIRILLE

1 000 euroa 2025 2024

Tilikauden alussa 283 415

Tilikauden aikana myönnetyt lainat 15 0

Lainojen takaisinmaksut ja

arvonalentumiset

0 0

Lainan siirto ulkoisiin saamisiin 0 -132

Veloitetut korot 9 9

Tilikauden aikana saadut

korkomaksut

-9 -9

Tilikauden lopussa 298 283

Nimi

Lainan

määrä Takaisinmaksuehdot Korko

Comito Oy

(Tapio Tommila)

283 Takaisinmaksu kokonaisuudes-

saan laina-ajan päätyttyä

2,40

Heikki Korelin 15 Takaisinmaksu kokonaisuudes-

saan laina-ajan päättyessä

2,70

Yhteensä 298

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lainaehdot ovat seuraavat:

Myönnettyjen lainojen vakuutena on yhtiön osakkeita, joiden

käypä arvo 31.12.2025 oli 0,1 milj. euroa.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden osakeomistus tilinpäätös-

hetkellä:

JOHTORYHMÄN PALKAT JA PALKKIOT

1 000 euroa 2025 2024

Palkat ja muut lyhytaikaiset

työsuhde-etuudet 480 391

Osakeperusteiset etuudet 16 3

Yhteensä 496 394

Palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja Tapio Tommila 255 213

Toimitusjohtajan suoriteperusteinen työnantajan

lakisääteinen eläkemeno 1.11.2024-31.12.2025 46 38

Hallituksen jäsenet

Ala-Mello Jukka 20 40

Juha Sarsama 40

Eriksson Eero 10 20

Juusela Tommi 30 20

Pääkkönen Tarja 30 20

Saga Forss 20

Koskenkorva Mikko 30 20

Panostaja Oyj:n yhtiökokous päätti 5.2.2025 hallituksen kokous-

palkkioiden maksamisesta, että noin 40 %:a hallituksen jäsenelle

maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osa-

keantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle

yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä

omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hal-

lituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi

prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio koko-

naisuudessaan rahana. hallituksen jäsenten palkkiot toimitetaan

kaksi kertaa vuodessa aina puolivuosikatsauksen/tilinpäätöksen

julkistamista seuraavana päivänä.

Panostajan tytäryhtiö CoreHW Groupin osakkeenomista-

jat ovat 23.4.2020 ja 12.10.2023 tekemällään yksimielisellä pää-

töksellä valtuuttaneet hallituksen päättämään enintään 239 350

yhtiön uuden osakkeen merkintään oikeuttavan osakeyhtiölain

10 luvun 1 §:ssä tarkoitetun optio-oikeuden antamisesta. Halli-

tus on päättynyt että 23.4.2020 optio-ohjelman mukaisia vielä

jakamattomia optio-oikeuksia 39.350 ei tarjota kenellekään.

Optio- oikeuksien antamiseen on ollut OYL 10.1.1 §:ssä tarkoi-

tettu painava taloudellinen syy. Toimenpiteellä pyritään sitout-

tamaan yhtiön avainhenkilöt yhtiön toiminnan pitkäjänteiseen

kehittämiseen sekä yhdistämään omistajien ja johdon tavoit-

teet. Optio-oikeuksilla ei ole oikeuksia myöhemmissä osakean-

neissa, myöhemmin annettuihin optioihin tai oikeuksiin, yhtiön

varojen jaettaessa OYL 13:1.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, yhtiön

sulautuessa toiseen yhtiöön, yhtiön jakautuessa tai OYL 18 luvun

mukaisessa vähemmistöosakkaiden lunastuksessa.

Konsernitilinpäätös, IFRS

35. TYTÄRYHTIÖT 31.12.2025

Kotipaikka

Osuus

äänivallasta

Emoyrityksen

omistus-

osuus-%

Emoyritys

Panostaja Oyj Tampere

Tytäryritykset

CoreHW Group Oy Tampere 55,8 54,8

CoreHW Oy Tampere 55,8 54,8

CoreHW Semiconductor Oy Tampere 55,8 54,8

Grano Group Oy Helsinki 55,2 55,2

Grano Oy Helsinki 55,2 55,2

Suomen Arkistovoima Oy Turku 55,2 55,2

Hygga Group Oy Helsinki 79,8 79,8

Hygga Oy Helsinki 79,8 79,8

Extech Helsinki 79,8 79,8

Hygga Sverige AB Tukholma,

Ruotsi

79,8 79,8

Lenio Oy Tampere 54,9 54,9

Oscar Software Holdings Oy Tampere 58,4 58,1

Oscar Software Oy Tampere 58,4 58,1

Allim Group Oy Tampere 100 100

Aaltosen Tehtaat Oy Tampere 100 100

Lakalaivan Autotalo Oy Tampere 100 100

Panostuskapitaali Ky Tampere 100 100

KONSERNIN EMO- JA TYTÄRYRITYSSUHTEET

Alakonsernien tytäryhtiöiden omistusosuudet on taulukossa

esitetty Panostajan alakonsernin emoyhtiön omistusosuuden

mukaisena. Tarkemmat tiedot alakonsernien tytäryhtiöiden

omistussuhteista on esitetty kunkin alakonsernin tilinpäätök-

sessä.

36. OIKEUDELLISET TAPAHTUMAT

Panostajalla ei ole oikeudellisia tapahtumia.

37. TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET

TAPAHTUMAT

Grano tiedotti 25.2.2026 muutosneuvotteluista organisaation

uudistamiseksi uuden strategian mukaiseksi ja pitkän aikavälin

kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Muutosneuvotteluiden piirissä

on koko Grano-konsernin henkilöstö. Suunnitelluilla rakenne- ja

organisaatiomuutoksilla sekä muilla säästötoimilla arvioidaan

saavutettavan noin 3 miljoonan euron vuotuiset kustannus-

säästöt. Suunnitelmien toteutuessa, ne voisivat johtaa arviolta

enintään 45 henkilön työsuhteen irtisanomiseen ja 105 henkilön

työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamiseen tai osa-aikais-

tamiseen. Lisäksi tämänhetkisestä markkinatilanteesta johtuen

henkilöstön määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat lomau-

tukset voivat tulla kyseeseen.

Hyggan klinikkaliiketoiminnan myynti toteutui 28.2.2026.

Panostaja tiedotti Hyggan klinikkaliiketoiminnan myynnistä

27.10.2025 Plusterveys Hammasklinikat Oy:lle.

Konsernitilinpäätös, IFRS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA EMOYHTIÖN TASE

TULOSLASKELMA VASTAAVAA

VASTATTAVAA

euroa Liite

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023-

31.10.2024

Liiketoiminnan muut tuotot 1.1. 281 234,03 181 889,39

Henkilöstökulut 1.2. -1 542 581,77 -1 232 351,32

Poistot ja arvonalentumiset 1.3. -9 881,88 -8 984,48

Liiketoiminnan muut kulut 1.4. -1 287 423,94 -1 068 614,34

LIIKEVOITTO/-TAPPIO -2 558 653,56 -2 128 060,75

Rahoitustuotot ja -kulut 1.5. -7 977 128,32 -8 797 424,27

VOITTO/-TAPPIO ENNEN

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA

VEROJA

-10 535 781,88 -10 925 485,02

TILIKAUDEN VOITTO/

-TAPPIO

-10 535 781,88 -10 925 485,02

euroa Liite 31.12.2025 31.10.2024

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 2.1. 17 094,22 25 397,05

Aineelliset hyödykkeet 2.2. 36 350,94 37 929,99

Sijoitukset 2.3.

Tytäryhtiöosakkeet 28 912 549,06 27 294 436,33

Saamiset tytäryrityksiltä 5 899 046,83 12 438 500,10

Muut osakkeet ja osuudet 1 018 419,38 1 518 419,38

PYSYVÄT VASTAAVAT

YHTEENSÄ

35 883 460,43 41 314 682,85

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Pitkäaikaiset saamiset 2.4. 472 076,10 647 748,01

Lyhytaikaiset saamiset 2.5. 1 832 946,41 1 537 888,81

Rahoitusarvopaperit 2.6. 1 404 299,39 3 834 429,47

Rahat ja pankkisaamiset 9 085,81 122 560,73

VAIHTUVAT VASTAAVAT

YHTEENSÄ

3 718 407,71 6 142 627,02

VASTAAVAA YHTEENSÄ 39 601 868,14 47 457 309,87

euroa Liite 31.12.2025 31.10.2024

OMA PÄÄOMA 2.7.

Osakepääoma 5 568 681,60 5 568 681,60

Ylikurssirahasto 4 691 406,88 4 691 406,88

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

17 215 840,85 17 126 738,85

Edellisten tilikausien

voitto/-tappio

17 440 656,05 28 366 141,07

Tilikauden voitto/-tappio -10 535 781,88 -10 925 485,02

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 34 380 803,50 44 827 483,38

VIERAS PÄÄOMA 2.8.

Pitkäaikainen vieras pääoma 2 942 142,98 2 242 142,98

Lyhytaikainen vieras pääoma 2 278 921,66 387 683,51

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 221 064,64 2 629 826,49

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 601 868,14 47 457 309,87

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

RAHOITUSLASKELMA

euroa

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023-

31.10.2024

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto/-tappio ennen

tilinpäätössiirtoja ja veroja

-10 535 781,88 -10 925 485,02

Oikaisut: 8 076 112,20 8 848 386,91

Suunnitelman mukaiset poistot 9 881,88 8 984,48

Alaskirjaukset 0,00 0,00

Myyntivoitot 0,00 0,00

Myyntitappiot 0,00 0,00

Rahoitustuotot ja -kulut (+/-) 7 977 128,32 8 797 424,27

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity

maksua

89 102,00 41 978,16

Rahavirta ennen käyttöpääoman

muutosta

-2 459 669,68 -2 077 098,11

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liike-

saamisten muutos

-120 322,68 -21 602,34

Lyhytaikaisten korottomien velkojen

lisäys (+) / vähennys (-)

59 050,91 98 426,04

Liiketoiminnan rahavirta ennen

rahoituseriä ja veroja:

-2 520 941,45 -2 000 274,41

Maksetut korot ja maksut muista

liiketoiminnan rahoituskuluista

-272 617,21 -190 185,58

Saadut korot- ja muut rahoitustulot

liiketoiminnasta

264 864,50 128 309,92

Rahavirta ennen tilinpäätössiirtoja -2 528 694,16 -2 062 150,07

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA -2 528 694,16 -2 062 150,07

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit tytäryrityksiin -2 445 974,84 0,00

Myönnetyt lainat -215 000,00 -758 247,61

Saadut osingot 64,00 70,00

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 660 910,84 -758 177,61

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Lyhytaikaisten sisäisten saamisten

muutos

150 000,00 -250 000,00

Lyhytaikaisten korollisten velkojen

muutos

-4 000,00 24 669,94

Lainojen nostot 2 500 000,00 400 000,00

Muu rahoituksen rahavirta

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 646 000,00 174 669,94

RAHAVAROJEN MUUTOS -2 543 605,00 -2 645 657,74

Rahavarat tilikauden alussa 3 956 990,20 6 602 647,44

RAHAVAROJEN MUUTOS -2 543 605,00 -2 645 657,74

Rahavarat tilikauden lopussa 1 413 385,20 3 956 990,20

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.10.2024

Panostaja-konsernin emoyhtiö on Panostaja Oyj, kotipaikka

Tampere.

Panostaja-konsernin konsernitilinpäätös on saatavissa osoit-

teesta Kalevantie 2, 33100 Tampere.

PÄÄTTYNEEN JA EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN

KESKINÄINEN VERTAILUKELPOISUUS

Päättynyt tilikausi ei ole vertailukelpoinen edelliseen tilikauteen

verrattuna johtuen päättyneen tilikauden poikkeuksellisesta

pituudesta (14kk).

ARVOSTUSPERIAATTEET

Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan hankintahintaan

vähennettynä mahdollisilla arvonalennuksilla.

ELÄKKEET

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuoli-

sessa eläkevakuutusyhtiössä.

Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

POISTOT

Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu

todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankinta-

hinnasta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3 v

Liikearvo 5–10 v

Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 v

Rakennukset 20–40 v

Koneet ja kalusto 3–10 v

Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 v

PITKÄAIKAISTEN OMAISUUSERIEN ARVON-

ALENTUMISTESTAUS

Sijoitukset tytäryhtiöihin testataan säännöllisesti vuosittain

arvonalentumisen varalta riippumatta siitä, onko arvonalentu-

misesta viitteitä. Tytäryhtiöiden yksiköiden kerrytettävissä oleva

rahamäärä perustuu arvonalennustestauksessa käyttöarvolas-

kelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat

johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat

strategiakauden. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat

yksiköiden kasvu- ja kannattavuuskehitykset. Tämän ajanjakson

jälkeiset rahavirrat on arvioitu 2 % kasvuennusteen mukaan. Suu-

rin osa saamisista tytäryhtiöiltä on pääomalainasaamisia, jotka

ovat vakuudettomia ja maksunsaantijärjestyksessä toissijaisia.

Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset arvostetaan nimellisar-

voonsa, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoonsa.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. – 1.5.

euroa

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023–

31.10.2024

Muut 281 234,03 181 889,39

281 234,03 181 889,39

euroa

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023–

31.10.2024

Palkat ja palkkiot 1 299 571,28 1 042 629,58

Eläkekulut 195 025,98 159 056,17

Muut henkilösivukulut 47 984,51 30 665,57

1 542 581,77 1 232 351,32

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden

aikana keskimäärin

Toimihenkilöitä 9 9

euroa

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023–

31.10.2024

Suunnitelman mukaiset poistot

Muut pitkävaikutteiset menot 8 302,83 7 631,00

Koneet ja kalusto 1 579,05 1 353,48

9 881,88 8 984,48

euroa

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023–

31.10.2024

Liiketoiminnan muut kulut sisäinen 105 933,76 91 092,12

Liiketoiminnan muut kulut 378 017,63 299 417,93

Markkinointikulut 113 241,92 100 051,16

Tietohallintokulut 162 804,09 107 378,93

Asiantuntijapalvelukulut 434 798,40 393 474,23

Vuokrakulut 92 628,14 77 199,97

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 1 287 423,94 1 068 614,34

Tilintarkastajan palkkiot

tilintarkastuspalkkiot 50 725,45 46 097,94

muut palvelut 24 950,00 0,00

75 675,45 46 097,94

euroa

1.11.2024-

31.12.2025

1.11.2023–

31.10.2024

Osinkotuotot

Muilta 64,00 70,00

Osinkotuotot yhteensä 64,00 70,00

Muut korkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1 180 010,92 875 715,31

Omistusyhteysyrityksiltä 32 119,62 11 769,68

Muilta 44 538,23 132 985,62

Muut korkotuotot yhteensä 1 256 668,77 1 020 470,61

Muut rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 9 187,50 7 875,00

Muilta 204 869,92 111 774,26

Muut rahoitustuotot yhteensä 214 057,42 119 649,26

Muut korko- ja rahoitustuotot

yhteensä 1 470 726,19 1 140 119,87

Korkokulut

Muille 221 065,48 137 509,27

Korkokulut yhteensä 221 065,48 137 509,27

Muut rahoituskulut

Muille 183 738,97 3 346 029,11

Muut rahoituskulut yhteensä 183 738,97 3 346 029,11

Korkokulut ja muut rahoituskulut

yhteensä 404 804,45 3 483 538,38

Konsernisaamisten luottotappiot 7 715 251,95 454 075,76

Konserniosuuksien arvonalennus 827 862,11 6 000 000,00

Osuuksien arvonalennus

500 000,00 0,00

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -7 977 128,32 -8 797 424,27

1.2. Henkilöstökulut

1.3. Poistot ja arvonalentumiset

1.4. Liiketoiminnan muut kulut

1.5. Rahoitustuotot ja -kulut

1.1. Liiketoiminnan muut tuotot

Toimitusjohtajan ja hallituksen palkkiot sekä lainat lähipiirille on

esitetty erillisenä erittelynä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

TILIKAUDEN OLENNAISET TAPAHTUMAT

Panostaja hankki tilikauden aikana uuden tytäryhtiön Lenio Oy:n

osake-enemmistön.

Panostaja Oyj:n tytäryhtiön Hygga Group Oy:n noin 7,3 miljoo-

nan euron lainasaamisten sekä osakkeiden arvon alaskirjaus on

esitetty tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

TASEEN LIITETIEDOT 2.1.- 2.8.

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Koneet ja kalusto

Hankintameno 01.11. 801 378,84 801 378,84

Hankintameno 31.12. 801 378,84 801 378,84

Kertyneet sumu-poistot 01.11. -797 431,22 -796 077,74

Sumu-poistot 01.11.-31.12. -1 579,05 -1 353,48

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 368,57 3 947,62

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 01.11. 33 982,37 33 982,37

Hankintameno 31.12. 33 982,37 33 982,37

Kirjanpitoarvo 31.12. 33 982,37 33 982,37

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Hankintameno 01.11. 835 361,21 835 361,21

Hankintameno 31.12. 835 361,21 835 361,21

Kertyneet sumu-poistot 01.11. -797 431,22 -796 077,74

Sumu-poistot 01.11.-31.12. -1 579,05 -1 353,48

Kirjanpitoarvo 31.12. 36 350,94 37 929,99

2.1. Aineettomat hyödykkeet

2.2 Aineelliset hyödykkeet

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 01.11. 59 385,00 59 385,00

Hankintameno 31.12. 59 385,00 59 385,00

Kertyneet sumu-poistot -54 385,00 -54 385,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 5 000,00 5 000,00

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno 01.11. 442 963,34 442 963,34

Hankintameno 31.12. 442 963,34 442 963,34

Kertyneet sumu-poistot 01.11. -422 566,29 -414 935,29

Sumu-poistot 01.11.-31.12. -8 302,83 -7 631,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 12 094,22 20 397,05

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno 01.11. 502 348,34 502 348,34

Hankintameno 31.12. 502 348,34 502 348,34

Kertyneet sumu-poistot 01.11. -476 951,29 -469 320,29

Sumu-poistot 01.11.-31.12. -8 302,83 -7 631,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 17 094,22 25 397,05

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

2.3. Sijoitukset

2.4. Pitkäaikaiset saamiset

2.5. Lyhytaikaiset saamiset

2.5.1 Lainat tytär- ja omistusyhteysyrityksille ja

niiden pääasialliset ehdot

Osakeyhtiölain mukaiset pääomalainasaamiset ovat 5,6 milj.

euroa. Lainojen korot vaihtelevat 7-8 % p.a ja lainat erääntyvät 1 -2

vuoden kuluessa osakeyhtiölain tarkoittamien takaisinmaksu-

ehtojen täyttyessä.

Lainasaamiset osakkuusyhtiöltä ovat 0,5 milj. euroa. Laino-

jen korko on 5 % p.a. Lainat erääntyvät yhden vuoden kuluessa.

Yhtiöllä on myös lainasaamisia johdolta, joiden pääasialliset

ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 34.

2.6. Rahoitusarvopaperit

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Hankintameno 01.11. 27 294 436,33 33 294 436,33

Lisäykset 01.11.-31.12. 2 445 974,84 0,00

Arvonalentumiset 01.11.-31.12. -827 862,11 -6 000 000,00

Hankintameno 31.12. 28 912 549,06 27 294 436,33

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Hankintameno 01.11. 12 438 500,10 11 250 538,00

Lisäykset 01.11.-31.12. 1 003 116,57 1 187 962,10

Vähennykset 01.11.-31.12. -7 542 569,84 0,00

Hankintameno 31.12. 5 899 046,83 12 438 500,10

Suurin osa saamisista konserniyhtiöiltä on pääomalainasaamisia.

Osuudet omistusyhteysyrityksissä

Hankintameno 01.11. 1 505 000,00 1 505 000,00

Arvonalentumiset 01.11.-31.12. -500 000,00 0,00

Vähennykset 01.11.-31.12. 0,00 0,00

Hankintameno 31.12. 1 005 000,00 1 505 000,00

Muut osakkeet ja osuudet

Hankintameno 01.11. 13 419,38 13 419,38

Hankintameno 31.12. 13 419,38 13 419,38

Sijoitukset yhteensä

Hankintameno 01.11. 41 251 355,81 46 063 393,71

Lisäykset 01.11.-31.12. 3 449 091,41 1 187 962,10

Arvonalentumiset 01.11.-31.12. -1 327 862,11 -6 000 000,00

Vähennykset 01.11.-31.12. -7 542 569,84 0,00

Hankintameno 31.12. 35 830 015,27 41 251 355,81

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Lainasaamiset saman konsernin

yrityksiltä

Lainasaamiset omistusyhteysyri-

tyksiltä 243 363,69 434 035,60

Lainasaamiset 228 712,41 213 712,41

472 076,10 647 748,01

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Myyntisaamiset saman konsernin

yrityksiltä 302 573,77 259 350,68

Myyntisaamiset 9 059,31 17 801,63

Omistusyhteysyrityslainasaamiset 280 452,78 0,00

Muut saamiset 15 965,81 35 675,88

Muut lainasaamiset 621 373,08 717 373,08

Konsernisiirtosaamiset 100 000,00 0,00

Korkosaaminen saman konsernin

yrityksiltä 107 744,17 167 164,60

Korkosaaminen omistusyhteysyri-

tyksiltä 2 338,75 0,00

Siirtosaamiset 393 438,74 340 522,94

1 832 946,41 1 537 888,81

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Muut osakkeet ja osuudet

Sijoitusrahasto-osuudet 1 404 299,39 3 834 429,47

Siirtosaamisten oleelliset erät

Korkosaaminen muista

lainasaamisista 66 860,15 27 376,71

Edelleenlaskutettavat kulut 233 504,06 233 504,06

Kulujen jaksotukset 93 074,53 79 642,17

393 438,74 340 522,94

Sijoitusten hankintamenot vastaavat kirjanpitoarvoja.

Panostaja Oyj:n omistukset muissa yrityksissä 31.12.2025 on esi-

telty eriteltynä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 35.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Yhtiöllä on yksi osakelaji. Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuus-

järjestelmään. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 53.333.110

kappaletta.

2.7. Oma pääoma

euroa 31.12.2025 31.10.2024

Osakepääoma 01.11. 5 568 681,60 5 568 681,60

Osakepääoma 31.12. 5 568 681,60 5 568 681,60

Ylikurssirahasto 01.11. = 31.12. 4 691 406,88 4 691 406,88

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahasto 01.11. 17 126 738,85 17 084 760,69

Johtoryhmän palkitseminen omina

osakkeina 45 762,00 2 578,16

Hallituspalkkiot omina osakkeina 43 340,00 39 400,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahasto 31.12. 17 215 840,85 17 126 738,85

Edellisten tilikausien voitto/-tappio

01.11. 17 440 656,05 28 366 141,07

Edellisten tilikausien voitto/-tappio

31.12. 17 440 656,05 28 366 141,07

Tilikauden voitto/-tappio -10 535 781,88 -10 925 485,02

Oma pääoma yhteensä 34 380 803,50 44 827 483,38

Jakokelpoinen vapaa

oma pääoma 31.12.

24 120 715,02 34 567 394,90

2.8. Vieras pääoma

euroa 31.12.2025 31.10.2024

2.8.1 Pitkäaikaiset velat

Lainat rahoituslaitoksilta 2 900 000,00 2 200 000,00

Muut pitkäaikaiset velat 3 471,21 3 471,21

2 903 471,21 2 203 471,21

Velat saman konsernin yrityksille

Muut velat 38 671,77 38 671,77

38 671,77 38 671,77

Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 942 142,98 2 242 142,98

2.8.2 Lyhytaikaiset velat

Lainat rahoituslaitoksilta 1 800 000,00 0,00

Ostovelat 62 988,34 50 979,19

Muut velat 47 955,31 26 790,81

Siirtovelat 365 710,85 308 985,80

2 276 654,50 386 755,80

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 2 267,16 927,7 1

2 267,16 92 7,7 1

Siirtovelkoihin sisältyvät

olennaiset erät

Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 182 432,80 166 765,75

Palkkojen sivukulujaksotukset 22 049,12 22 678,36

Tulospalkkiojaksotus 52 500,00 42 000,00

Jaksotetut ostovelat 65 000,00 66 000,00

Korkojaksotukset 43 728,93 11 541,69

365 710,85 308 985,80

Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 278 921,66 387 683,51

euroa

31.12.2025 31.10.2024

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Pantatut tytäryhtiöosakkeet 24 257 136,63 17 149 572,47

Yrityskiinnitys 17 200 000,00 0,00

Konserniyhtiöiden puolesta

Annetut takaukset 525 000,00 525 000,00

Vuokravastuut

Yhden vuoden kuluessa 35 686,20 34 746,48

Leasing-vastuut

Yhden vuoden kuluessa 13 860,91 12 321,39

Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa 5 886,09 18 560,96

Yli viiden vuoden kuluessa 0,00 0,00

Muut annetut pantit

Omien velkojen vakuudeksi 1 316,00 1 316,00

Muut liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Juha Sarsama

Puheenjohtaja

Saga ForssMikko Koskenkorva

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Tampereella 10. päivänä maaliskuuta 2026

Tarja Pääkkönen Tommi Juusela

Tapio Tommila

Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Emoyhtiön hallituksen ehdotus

tilikauden tuloksen käsittelyksi ja

voitonjaoksi

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 24 120 715,02 euroa

ja se koostuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta

17.215.840,85 euroa sekä kertyneistä voittovaroista 6.904.874,17

euroa, josta tilikauden tulos on -10.535.781,88 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tili-

kaudelta osakkeenomistajille ei makseta osinkoa.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi halli-

tuksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen

jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen

sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoi-

tetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perus-

teella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enin-

tään 4.700.000 euroa.

Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden

päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liitty-

vistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seu-

raavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.

Tampereella 10. päivänä maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Hannu Mattila

KHT

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen

ja kestävyysraportin allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilin-

päätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai

tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava

selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätök-

seen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehitty-

misestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laa-

dittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvun 2 §:n 8-kohdassa tarkoitet-

tuja kestävyysraportointistandardeja sekä Euroopan Parlamen-

tin ja Neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus)

8 artiklaa.

Panostaja tilinpäätös 2025

Tilintarkastuskertomus

PANOSTAJA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilinpäätöksen tilintarkastus

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet Panostaja Oyj:n (y-tunnus 0585148-8)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2024–31.12.2025. Tilin päätös si säl-

tää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen,

rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja

liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimis-

periaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tulos laskelman,

taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan kon-

sernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suo-

messa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koske-

vien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaa-

timukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin

kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan

hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastus tavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilin tarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukai-

sesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvolli-

suutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja kos-

kevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-

asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä

palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintar-

kastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET

SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä

annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä

lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,

että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,

onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumi-

sesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen vir-

heellisyyden riski.

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Liikearvon arvonalentumistestaus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 18 Liikearvon

arvonalentumistestaus.

Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR 44,7 miljoonaa

(EUR 47,6 miljoonaa). Liikearvo jakautuu konsernin rahavirtaa

tuottaville yksiköille siten, että EUR 32,3 miljoonaa (EUR 34,1

miljoonaa) muodostuu Grano-konsernille kohdistetusta

liikearvosta ja muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden

liikearvo on yhteensä EUR 12,3 miljoonaa (EUR 13,4

miljoonaa).

Johto arvioi liikearvon arvonalentumistarvetta vuosittain.

Johdon laatima arvonalentumistestaus ei osoittanut

arvonalentumista.

Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita

tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja

diskonttokorkoon liittyen.

Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan

2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen

virheellisyyden riski.

Tarkastuksessamme olemme arvioineet johdon tekemiä ja hallituksen hyväksymiä

arvonalentumistestausmalleja, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyviä

kontrolleja kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta.

Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä

perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa

ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin,

jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Suunnitelmien tärkeimmät olettamukset

ovat rahavirtaa tuottavan yksikön liikevaihdon kasvuennuste, liikevoiton kehitys-

ennuste ja käytetty diskonttokorko.

Olemme tarkastaneet yhtiön käyttämän käyttöarvolaskentamallin oikeellisuuden

vertaamalla mallia IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin vaatimuk-

siin. Olemme tällöin arvioineet merkittäviä olettamia kunkin rahavirtaa tuottavan

yksikön osalta:

• Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin

budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin.

• Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen

kehitykseen.

• Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja ulkopuolisista lähteistä

saatuun tietoon.

• Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä

asianmukaisuutta.

Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.

Tytäryhtiösijoitusten arvostus Panostaja Oyj:n tilinpäätöksessä

Katso emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 2.3 Sijoitukset sekä

tilinpäätöksen laatimisperiaatteet.

Tytäryhtiösijoitukset koostuvat tytäryhtiöosakkeista ja

tytär yhtiösaamisista. Tytäryhtiöosakkeiden ja -saamisten

määrä emoyhtiön taseessa on EUR 34,8 miljoonaa

(EUR 39,7 miljoonaa).

Emoyhtiön johto on laatinut sijoitusten tasearvoihin liittyen

käyttöarvoon perustuvat arvonalentumistestauslaskelmat.

Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita

tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja

diskonttokorkoon liittyen.

Johto arvioi tytäryhtiösijoitusten arvonalentumistarvetta

vuosittain. Tilikaudella kirjattiin yhteensä EUR 8,2 miljoonan

arvonalennus tytäryhtiösakkeisiin ja saamisiin tytär-

yrityksiltä.

Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2

kohdan c alakohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen

virheellisyyden riski.

Tarkastuksessamme olemme arvioineet johdon tekemiä ja hallituksen hyväksymiä

arvonalentumistestausmalleja, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyviä

kontrolleja.

Olemme arvioineet myös johdon laatimien käyttöarvolaskelmien merkittäviä

olettamia:

• Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin

budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin.

• Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen

kehitykseen.

• Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja ulkopuolisista lähteistä

saatuun tietoon.

• Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä

asianmukaisuutta.

Olemme arvioineet myös annettuja liitetietoja.

Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta

siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätös-

standardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää lakisää-

teiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sel-

laisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan vel-

vollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimin-

taansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liitty-

vät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu

toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toimin-

nan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aio-

taan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista

vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILIN-

PÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastus-

kertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on

korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir-

heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheu-

tua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilin-

päätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuu-

luu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme amma-

tillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai vir-

heestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyy-

den riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskei-

hin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-

seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentä-

mistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai vir-

heellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-

nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilin-

tarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperi-

aatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien

kirjan pidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitus johtajan ollut asianmukaista laatia tilin päätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus-

teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtu-

miin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta,

joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätök-

semme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, mei-

dän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätök-

sessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koske-

vat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.

Johto päätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk-

sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastus-

evidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat

kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty

jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitet-

tävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, raken-

netta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perus-

tana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa

oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuk-

sen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilin-

tarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidens-

siä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä

koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme

konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkas-

tustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vas-

taamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilin-

tarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdol-

liset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tun-

nistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että

olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vai-

kuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tili-

kauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen

kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-

kertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen

seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-

sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastus-

kertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutus-

ten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta

viestinnästä koituva yleinen etu.

Tilintarkastuskertomus

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT

TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkasta-

jana 5.2.2021 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu

informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä

koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toi-

mintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastus-

kertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosi-

kertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaa-

tiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaa-

tio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdes-

sämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olen-

naisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuu-

tenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta

kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpito-

lain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toiminta-

kertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännök-

siä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia

tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyys-

raportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamis-

päivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon koh-

distamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on

raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen

raportoitavaa.

Tampereella, 10. maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Hannu Mattila

KHT

Tilintarkastuskertomus

Kestävyysselvityksen

varmennuskertomus

Panostaja Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksian-

non, jonka kohteena on Panostaja Oyj:n (0585148-8) toimintaker-

tomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konserni-

kestävyysselvitys raportointikaudelta 1.11.2024–31.12.2025.

LAUSUNTO

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin

perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestä-

vyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja ase-

tuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroo-

pan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Panostaja Oyj on

yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin

2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä

digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysrapor-

tointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaati-

musta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädän-

nön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten

puuttumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmen-

tamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona nou-

dattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja

kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000

(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa

koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus

tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tar-

kemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evi-

denssiä.

MUU SEIKKA

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Panostaja Oyj:n kir-

janpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys on laa-

dittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa raportointikaudelta

1.11.2024–31.12.2025. Lausuntomme ei kata konsernikestävyys-

selvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole

mukautettu tämän seikan osalta.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN RIIPPUMAT-

TOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet

muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laa-

dunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkas-

tusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toi-

minnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien sää-

döksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista

koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN

VELVOLLISUUDET

Panostaja Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja

esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukai-

sesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa

määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysra-

portointistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja ase-

tuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroo-

pan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tar-

peelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityk-

sen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITTEET KESTÄVYYS-

SELVITYKSEN LAATIMISESSA

Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä

olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tun-

nistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja

valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että

tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olet-

tamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja

ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia

tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön

mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä

laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten poh-

jalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska

ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epä-

varmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen

yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytet-

tävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN

VELVOLLISUUDET

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadak-

semme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyyssel-

vityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava var-

mennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä

voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konserni-

kestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE

3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden

koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai vir-

heestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennai-

sen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen

toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvon-

nasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin

nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta

emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu-

vaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi

kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheel-

lisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esit-

tämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Tampereella, 10. maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Anu Servo

KRT

KUVAUS SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat

toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuul-

lisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat

niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne,

ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen

arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennai-

sen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden

antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huo-

mattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla

kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyys-

selvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista

vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä

organisaation eri tasoilla.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön

kestävyysraportointi prosessista, ja yhdistelemiseen liittyvistä

yhtiön keskeisistä prosesseista, sisäisistä kontrolleista sekä

tietojärjestelmistä

• Perehdyimme konsernikestävyysselvityksessä esitettyjen

tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja

toimintaperi aatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon

ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne

konsernikestävyys selvitykseen sisältyvää informaatiota.

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta

arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista suh-

teessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksois-

olennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien

mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia

kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset

olennaisilta osin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen

prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja

taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme

näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

100

TIETOA OSAKKEISTA

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

on yhteensä 53 333 110 kappaletta.

Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskau-

den lopussa oli 261.204 kappaletta (tilikauden alussa 487.787

kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,5 prosenttia koko

katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.

Yhtiökokouksen 7.2.2024 ja hallituksen päätösten mukaisesti

Panostaja Oyj luovutti 16.12.2024 yhtiön johdolle osakepalkki-

oina yhteensä 40.005 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti halli-

tuksen jäsenille 16.12.2024 yhteensä 50.000 kappaletta, 6.6.2025

yhteensä 31.578 kappaletta ja 12.12.2025 yhteensä 30.000 kappa-

letta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.

Panostaja Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista ja

myi 14.3.2025 omia osakkeitaan johtoryhmän jäsenille tai heidän

määräysvallassaan olevan yhtiön omistukseen yhteensä 75 000

kappaletta. Päätös suunnatusta osakeannista perustui varsinaisen

yhtiökokouksen 5.2.2025 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Yhtiön osakkeet on julkisesti noteerattu vuodesta 1989. Tällä

hetkellä yhtiön osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.

HALLINTO JA YHTIÖKOKOUS

Panostaja Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan

Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia

säännöksiä, Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki

Oy:n sääntöjä ja ohjeita.

Panostaja Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan

Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia

säännöksiä, Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki

Oy:n sääntöjä ja ohjeita.

Panostaja Oyj noudattaa toiminnassaan ja hallintonsa järjes-

tämisessä Suomen Listayhtiöiden Hallinnointikoodia. Hallinnoin-

tikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitä-

mältä verkkosivulta osoitteesta www.cgfinland.fi.

Selvitys Panostajan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä jul-

kaistaan vuosittain yhtiön internet-sivuilla osoitteessa: https://

panostaja.fi/sijoittajille/hallinnointi/

Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5. helmi-

kuuta 2025 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vah-

vistettiin viisi (5), ja valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouk-

sen päättyessä päättyvälle toimikaudelle hallitukseen valittiin

Mikko Koskenkorva, Tarja Pääkkönen ja Tommi Juusela. Uusina

jäseninä hallituksen valittiin Juha Sarsama sekä Saga Forss.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että

tilintarkastajien lukumääräksi vahvistetaan yksi (1).

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy vali-

taan tilintarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö

Deloitte Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana

toimii KHT Hannu Mattila. Osakeyhtiölain siirtymäsäännösten

mukaisesti kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin Deloitte

Oy tilikaudelle 2025.

Todettiin vastuuvapauden myöntämisen tilikaudelta

1.11.2023–31.10.2024 koskevan seuraavia henkilöitä: Hallituksen

jäsenet Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Tarja

Pääkkönen ja Tommi Juusela sekä yhtiön toimitusjohtaja Tapio

Tommila. Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden yllä mai-

nituille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pide-

tään ennallaan ja että valintaa seuraavan varsinaisen yhtiö-

kokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen

puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja hallituk-

sen muille jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous

päätti, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palk-

kiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen

perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita,

mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä

prosenttia (1 %) yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäse-

nen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %)

yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudes-

saan rahana. Yhtiökokous päätti edelleen, että hallituksen jäsen-

ten matkakulut korvataan Verohallinnon vahvistaman kulloisen-

kin matkakorvaus-perusteen enimmäismäärän mukaisena.

Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilin-

päätöksen tilikaudelta 1.11.2023 – 31.10.2024 ja päätti, että päätty-

neeltä tilikaudelta osakkeenomistajille ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti

pidentää 1.11.2024 alkaneen tilikauden päättymään 31.12.2025.

Tämän jälkeen yhtiön tilikausi on jatkossa kalenterivuosi ehdote-

tun yhtiöjärjestysmuutoksen mukaisesti.

Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukai-

sesti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan

mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön

taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pää-

omanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahas-

tosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäis-

määrä on yhteensä enintään 4.700.000 euroa. Yhtiökokous päätti

valtuutuksen sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista

muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista ja

että valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouk-

sen alkamiseen saakka.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen hallituksen

valtuuttamisesta päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki-

misesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:

Hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä

enintään 5 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,8 % yhtiön kai-

kista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksennojalla

hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan

hankkia hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä

julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten

markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osak-

keita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omista-

mien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus

kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.2.2024 antaman valtuu-

tuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on

voimassa 5.8.2026 saakka

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen hallituksen

valtuuttamisesta päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuk-

sien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta seuraavin ehdoin:

Panostaja tilinpäätös 2025

Sijoittajatietoa

101

Valtuutuksen nojalla hankittavien osakkeiden lukumäärä voi

olla enintään 5.200.000 osaketta.

Hallitus päättää kaikista osakeantien ja optioiden sekä mui-

den osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen

ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista

että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeannit ja optio-oi-

keuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitet-

tujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen

voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poi-

keten (suunnattu anti).

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 7.2.2024 anta-

man valtuutuksen päättää osakeanneista sekä optio-oikeuksien

ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antami-

sesta. Valtuutus on voimassa 6.8.2026 saakka.

Yhtiön hallitus piti välittömästi yhtiökokouksen päätyttyä jär-

jestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valit-

tiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaksi Eero Eriksson.

OSAKEKURSSIN KEHITYS JA OSAKKEENOMISTUS

Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana

0,33 euron (alin noteeraus) ja 0,47 euron (ylin noteeraus) välillä.

Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 9.363.324 kappa-

letta, mikä edustaa 17,7 % tilikausen keskimääräisestä osake-

kannasta. Osakkeen joulukuun 2025 päätöskurssi oli 0,38 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo joulukuun 2025 lopussa

oli 18,0 milj. euroa (24,8 milj. euroa). Yhtiöllä oli joulukuun 2025

lopussa 4.629 osakkeenomistajaa (4.602).

OSAKKEEN VAIHTO SEKÄ KURSSIT

alin, € ylin, €

Osakeanti oikaistu

vaihto kpl % -osakkeista

2025 0,33 0,47 9 363 324 17,7

2024 0,35 0,53 4 656 761 8,8

2023 0,48 0,72 2 724 126 5,2

2022 0,58 0,69 4 191 653 8,0

2021 0,67 0,99 8 254 582 15,7

2020 0,51 1,00 5 807 553 11,1

2019 0,77 1,16 9 489 880 18,1

2018 0,88 1,21 9 374 954 18,0

2017 0,82 0,98 7 863 788 15,1

2016 0,81 1,04 5 959 389 11,5

2015 0,77 0,94 6 508 111 12,7

2014 0,69 0,91 7 908 686 15,4

2013 0,66 0,86 3 814 701 7,4

2012 0,73 1,05 5 725 530 11,1

2011 0,97 1,51 3 841 477 7,7

2010 1,32 1,75 5 301 507 11,2

Osakekurssi

Osakkeenomistajen määrä

2021-01-05

2022-05-13

2021-03-26

2022-08-05

2021-06-18

2022-10-25

2021-09-08

2023-01-17

2021-11-26

2023-04-06

2022-02-21

2023-07-03

2024-05-28

2023-09-20

2024-08-16

2023-12-11

2024-11-05

2024-03-04

2025-02-03

2025-10-07

2025-04-25

2025-12-30

2025-07-18

Panostaja tilinpäätös 2025

102

  Osakkeita kpl

% Osakkeista

12 Porkka Harri 822 000 1,54 %

13 Pravia Oy 751 665 1,41 %

14 Koskenkorva Pekka Juhani 733 502 1,38 %

15 LähiTapiola Keskinäinen Vakuu-

tusyhtiö

674 000 1,26 %

16 Jamssi Oy 410 000 0,77 %

17 Hietanen Reijo Tapio 378 330 0,71 %

18 Maxstar Oy 369 001 0,69 %

19 Määttä Mikko Olavi 350 000 0,66 %

20 Matilainen Esko 348 925 0,65 %

 34 508 975 64,70 %

Muut osakkeenomistajat

Yhteensä

  Osakkeita kpl % Osakkeista

1 Treindex Oy 12 795 998 23,99 %

2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen

3 701 332 6,94 %

3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 3 468 576 6,50 %

4 Koskenkorva Mikko Matias 1 506 055 2,82 %

5 Koskenkorva Maija Kristiina 1 347 542 2,53 %

6 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 1 218 000 2,28 %

7 Malo Hanna Maria 1 202 207 2,25 %

8 Kumpu Minna Kristiina 1 202 170 2,25 %

9 Koskenkorva Matti Olavi 1 158 903 2,17 %

10 Koskenkorva Mauno Juhani 1 040 769 1,95 %

11 Johtopanostus Oy 1 030 000 1,93 %

20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2025

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2025

Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2025

Suurimmat osakkeenomistajat

Sektoriluokka Omistajia kpl % Osakkeita/ääniä kpl %

Yritykset 129 2,79 % 17 133 419 32,17 %

Rahoitus-ja vakuutuslaitokset 11 0,24 % 5 801 597 10,88 %

Julkisyhteisöt 1 0,02 % 3 701 332 6,94 %

Kotitaloudet 4 463 96,41 % 26 592 077 49,86 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 0,15 % 39 630 0,07 %

Ulkomaat 18 0,39 % 65 055 0,12 %

Yhteensä 4 629 100,00 % 53 333 110 99,70 %

joista hallintarekisteröityjä 8

160 882 0,30 %

Liikkeeseenlaskettu määrä 53 333 110 100,00 %

Osakemäärä Omistajia kpl % Osakkeita/ääniä kpl %

1-1000

2 822

60,96 %

918 448

1,72 %

1001-10000

1 458

31,50 %

4 971 979

9,32 %

10001-100000

302

6,52 %

7 639 996

14,33 %

100001-500000

0,69 %

7 149 968

13,41 %

500001-

0,32 %

32 652 719

61,22 %

Yhteensä 4 629 100,00 % 53 333 110 100,00 %

joista hallintarekisteröityjä 8

160 882

0,30 %

Liikkeeseenlaskettu määrä

53 333 110

100,00 %

18 995 869

53 333 110

Panostaja tilinpäätös 2025

103

Kalevantie 2, 33100 Tampere

panostaja@panostaja.fi

panostaja.fi

@PanostajaOyj

vuosikertomus.panostaja.fi/vuosikertomus-2025/

Vuosikertomus 2025