743700YQIO8Y4L4WKR402025-01-012025-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-01-012025-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember
VUOSI-
KERTOMUS
2025
TAKING CONTROL OF THE
UNPREDICTABLE
VUOSI 2025
Nokian Renkaat lyhyesti 5
Toimitusjohtajan katsaus 6
Vuosi 2025 Nokian Renkaille 10
Vastuullisuus työ vuonna 2025 14
Taking control of the unpredictable 15
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Strategia ja taloudelliset tavoitteet 20
Taloudellinen tieto 21
Liiketoimintayksiköiden katsaukset 24
Osakkeet ja osakkeenomistajat 26
Varsinainen yhtiökokokous 27
Merkittävät riskit 29
Tunnusluvut 33
Laskentakaavat 35
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot 37
Ympäristötiedot 62
Yhteiskunnalliset tiedot 96
Hallintotapatiedot 125
ESRS-sisältöindeksi 130
Muita kestävyystiedonantoja
140
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Johdanto 143
Hallintoelimet 143
Hallitus 145
Johtoryhmä 150
Sisäinen valvonta ja riskit 152
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös 156
Emoyhtiön tilinpäätös 206
Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 217
Tilintarkastuskertomus 218
ESEF-varmennusraportti 222
Kestävyysraportin varmennuskertomus 224
Tietoa osakkeesta 226
Konsernirakenne 227
PALKITSEMISRAPORTTI
Puheenjohtajan terveiset 229
Johdanto 230
Hallituksen palkitseminen 231
Toimitusjohtajan palkitseminen 232
TIETOA SIJOITTAJILLE JA
SIJOITTAJASUHTEET
Yleistä tietoa ja IR-yhteystiedot 234
Sisältö
RAPORTISTA LYHYESTI
Tämä vuosikertomus tarjoaa kokonaiskuvan
Nokian Renkaiden vuodesta 2025. Raportin alkuosa
esittelee keskeiset tapahtumat, toimitusjohtajan
katsauksen sekä talviajamisen teeman.
Hallituksen toimintakertomus sisältää
lakisääteiset tiedot, analyysin liiketoiminnan
tuloksesta ja riskeistä sekä kattaa myös
kestävyysraportin ja selvityksen hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Kestävyysraportti on laadittu EU:n CSRD- ja
ESRS-vaatimusten mukaisesti. Raportin lopussa
oleva ESRS-sisältöindeksi ohjaa yksityiskohtaisiin
tietoihin.
Tilinpäätös sisältää konsernin ja emo-yhtiön
taloudelliset laskelmat ja liitetiedot.
Palkitsemisraportti kertoo palkitsemisperiaat-
teista ja johdon palkitsemisesta.
Raportti on suunniteltu helppokäyttöiseksi: lukija
voi siirtyä eri sisältöihin yläpalkin navigaation
avulla tai sisällysluetteloiden kautta, ja näin löytää
vaivattomasti kiinnostavimmat kokonaisuudet.
2
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Taking control of the unpredictable
Sään ennustaminen on yhä vaikeampaa, kun sääolosuhteet
muuttuvat ja odottamattomista sään ääri-ilmiöistä tulee
entistä yleisempiä. Kun talvet muuttavat muotoaan, myös
ajaminen talvella muuttuu. Tähän pyritään sopeutumaan uuden
teknologian ja säädösten avulla.
Nokian Renkaat on vaativien olosuhteiden osaaja. Talviajon
edelläkävijänä emme pelkästään sopeudu muutokseen — me
hyödynnämme sen. Se haastaa meidät odottamaan enemmän,
innovoimaan nopeammin ja suunnittelemaan turvallisuutta
teille, joita kukaan ei ole vielä ajanut. Arvaamattomista talvista
globaaleihin muutoksiin – meidän tehtävämme on pysyä
askeleen edellä ja tarjota kuljettajille turvallisia matkoja.
3
VUOSI 2025
Nokian Renkaat lyhyesti 5
Toimitusjohtajan katsaus 6
2025 Nokian Renkaille 10
Vastuullisuustyön tuloksia 2025 14
Taking control of the unpredictable 15
LUMISTEN PÄIVIEN
KESKIMÄÄRÄ
VUODESSA
NOKIALLA
90–120
Nokian
Renkaat
lyhyesti
Nokian Renkaiden tarkoitus on tehdä
maailmasta turvallisempi keksimällä rengas
ja sen valmistaminen aina uudelleen
- turvallisempi paikka ajaa, elää ja tehdä
töitä, nyt ja tulevaisuudessa.
Pohjoisen perintömme innoittamana valmistamme
korkealaatuisia renkaita henkilöautoihin,
kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin pitäen
vastuullisuuden kaiken toimintamme ytimessä.
Vianor-ketjumme on erikoistunut autonhuoltoon
ja rengaspalveluihin. Nokian Renkaat palvelee
asiakkaitaan päämarkkinoillaan Pohjoismaissa,
Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.
Nokian Renkaat valmistaa autonrenkaita
tehtaillaan Nokialla, Oradeassa, Romaniassa ja
Daytonissa, Yhdysvalloissa. Lisäksi yrityksellä on
vannetehdas Suomessa. Valmistuskumppanit
täydentävät omaa tuotantoa. Nokian Renkaiden
testauskeskukset sijaitsevat Nokialla ja Ivalossa
sekä Santa Cruz de la Zarzassa, Espanjassa.
Yhtiön pääkonttori on Nokialla, Suomessa,
ja sen osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
Lue lisää
NOKIAN RENKAAT 2025
TyöntekijöitäLiikevaihto Tuotteita myytiin
LIIKEVAIHTO* LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN, %
*Sisältää sisäisen myynnin
Henkilöautonrenkaat 62 % (60)
Raskaat Renkaat 17 % (18)
Vianor 26 % (28)
4 000
maailmanlaajuisesti
47
maassa
1,4
Miljardia euroa
5
5
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiVuosi 2025
2025 oli Nokian Renkaille vahvan parantamisen vuosi
toimintaympäristön epävarmuuksista ja heikosta
markkinakehityksestä huolimatta. Vuoden viimeinen
neljännes oli paras neljänneksemme kolmeen vuoteen.
Haluan kiittää tiimiämme vahvasta suorituksesta
ja keskittymisestä vuodelle asettamiimme
prioriteetteihin.
Liikevaihto kasvoi kaikilla alueilla ja kannattavuus parani
selkeästi. Vahvistimme myös operatiivista suorituskykyämme
ja paransimme merkittävästi kassavirtaa. Saavutuksemme
osoittavat, että rakennamme seuraavaa kannattavan kasvun
jaksoa ja muistuttavat siitä, että päättäväisyys ja keskittyminen
ovat välttämättömiä myös jatkossa.
RAKENNAMME
KANNATTAVAN
KASVUMME
SEURAAVAA
VAIHETTA.
Vahvaa kehitystä
vuonna 2025
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
66
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiVuosi 2025
Kuten kerroimme aiemmissa raporteissamme, kiihdytimme
vuoden aikana toimiamme taloudellisen suorituskykymme
parantamiseksi. Painopiste oli hinta- ja tuotemixin optimoinnissa,
toiminnan tehokkuuden parantamisessa ja laajemman
tuotantoalustan hyödyntämisessä. Lisäksi pidimme kulut tarkasti
kurissa läpi koko organisaation raaka-aineiden hankinnasta
epäsuoriin kuluihin sekä myynnin-, yleis- ja hallintokuluihin.
Paransimme taloudellista suorituskykyämme vuoden aikana
näiden toimien ansiosta ja jatkamme niiden toteuttamista myös
vuonna 2026. Parantunut käyttöpääoman hallinta ja alhaisemmat
investoinnit näkyivät rahavirran vahvistumisena vuonna 2025.
Samaan aikaan saatoimme päätökseen merkittävän
investointivaiheen, jonka aikana olemme uudelleenrakentaneet
tuotantokapasiteettiamme. Romanian-tehtaan tuotannon
ylösajo eteni suunnitellusti, ja toimitimme tehtaalta vuonna 2025
miljoona rengasta. Hieno saavutus paikalliselta tiimiltämme!
Kuluttajakeskeisyytemme ja brändimme vahvistaminen on
olennaista Nokian Renkaiden tulevaisuuden muovaamisessa.
Aloitimme vuonna 2025 yhteistyön kansainvälisen
jääkiekkoliiton sekä entisen formula 1 -mestari Kimi Räikkösen
kanssa vahvistaaksemme maailmanlaajuisesti Nokian Renkaiden
näkyvyyttä ja brändin uskottavuutta.
Vuodesta 2025 muodostui Nokian Renkaille käännekohta,
joka osoitti yhtiön kyvyn uusiutua ja pysyä kilpailukykyisenä.
Vaikka työ suorituskyvyn vahvistamiseksi jatkuu, siirrymme nyt
seuraavaan vaiheeseen vakaalta pohjalta.
KULUTTAJA-
KESKEISYYS
JA BRÄNDIN
VAHVISTAMINEN
OVAT MEILLE
KESKEISINTÄ.
7
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Making the unpredictable predictable
Nokian Renkaiden vahvuus piilee sen syvällisessä osaamisessa
äärimmäisistä sääolosuhteista. Yrityksen strateginen teema:
Making the unpredictable predictable in any weather condition,
heijastaa yhtiön perintöä ja suuntaa.
Jo 128 vuoden ajan olemme muuttaneet arvaamattomat olosuhteet
ennustettavaksi turvallisuudeksi kuljettajille. Viime vuosina Nokian
Renkaat on käynyt läpi historiansa merkittävimmät muutokset. Tämä
ajanjakso on ollut tärkeä uudistumisvaihe, jonka aikana olemme
rakentaneet uuden Nokian Renkaiden alustan. Kun nyt siirrymme
kehityksemme seuraavaan vaiheeseen, keskitymme kestävään,
arvoon perustuvaan kasvuun. Tämä auttaa meitä hallitsemaan
ennakoimatonta entistä paremmin myös tulevaisuudessa ja vähentää
altistumistamme geopoliittisille riskeille.
Strategiset markkinasegmenttimme
Terävöitämme markkina-asemaamme voittaaksemme siellä,
missä sillä on eniten merkitystä ja missä voimme erottautua ja
luoda eniten arvoa. Emme tavoittele kasvua kasvun vuoksi, vaan
haluamme kasvaa kannattavasti.
Tavoitteemme strategisilla markkinasegmenteillämme on:
• Henkilöautonrenkaissa johtava markkina-asema talvirenkaissa
on edelleen prioriteettimme
• Laadukkaiden all season ja all weather -renkaiden kysyntä
kasvaa nopeasti ja tavoitteemme on kasvaa markkinoita
nopeammin. Talvikokemuksemme luo meille ainutlaatuisen
aseman tässä segmentissä.
• Tavoittelemme markkinoita nopeampaa kasvua myös
valituissa raskaiden renkaiden segmenteissä maatalous-
ja metsäkonerenkaissa. Olemme jo johtavassa asemassa
metsäkonerenkaissa, ja nyt laajennamme tätä asiantuntemusta
kannattavaan maatalouden segmenttiin.
• Vianor on keskeinen mahdollistaja Euroopassa, joka toimii
myynti- ja palvelukanavana sekä henkilöautonrenkaille että
raskaille renkaille.
Kehityksemme perustuu vahvaan perintöömme ja osaamiseemme,
innovaatiokyvykkyyteemme ja erinomaiseen tiimiimme. Strateginen
suunnitelmamme sisältää vahvan tuoteputken innovatiivisia uusia
tuotteita, jotka valmistetaan edistyksellisissä tehtaissamme.
Todisteena tästä on alaa uudistavan talvirengasteknologiamme
lanseeraaminen.
Nokian Renkaat uudistaa talviajamisen lanseeraamalla Nokian Tyres
Hakkapeliitta® 01 -nastarenkaan. Rengas on maailman ensimmäinen
talvirengas, joka mukautuu automaattisesti lämpötilan muutoksiin.
Läpimurtoon kiteytyy 90 vuotta Hakkapeliitta-innovaatioiden
historiaa, ja sen myötä toteutuu vuosikymmenten tavoite kehittää
talvirengas, jonka nastat mukautuvat muuttuviin sääolosuhteisiin.
Renkaan Double Action Stud -nastateknologian avulla nastat säätyvät
automaattisesti ON- ja OFF-tilan välillä, tarjoten optimaalisen
pidon kaikissa talvilämpötiloissa aina jäätävästä kelistä leudompiin
ja vaihteleviin olosuhteisiin. Innovaatio on ensimmäinen laatuaan
rengasteollisuudessa, ja se vahvistaa edelleen asemaamme
talviajamisen pioneerina. Olen ylpeä tiimistämme, joka onnistui
saavuttamaan aiemmin mahdottomaksi pidetyn nastarenkaan:
nastarenkaan, joka reagoi lämpötilan vaihteluihin ja tarjoaa täydellisen
turvallisuuden samalla kun suojaa tietä.
Kestävyys on osa Nokian Renkaiden
yrityskulttuuria
Kestävyys on osa Nokian Renkaiden yrityskulttuuria, strategiaa
ja tavoitteita. Yhtiön kestävyystyö perustuu sitoumuksiin,
vuoropuheluun sidosryhmien kanssa sekä pyrkimykseen olla yksi
johtavista toimijoista kestävyydessä. Olemme ylpeitä siitä, että
olemme osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -sopimusta
ja teemme yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa parantaaksemme
työoloja ja ihmisoikeuksia toimitusketjussa.
Hallitus on vahvistanut aiemmin julkistetut ei-taloudelliset tavoitteet.
Nokian Renkaat arvioi ei-taloudelliset tavoitteensa vuonna 2026.
8
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
KESKITYMME
KESTÄVÄÄN,
ARVO -
LÄHTÖISEEN
KASVUUN
PAOLO POMPEI
Toimitusjohtaja
Nokian Renkaiden vuoden 2029 loppuun asti
ulottuvat taloudelliset tavoitteet
Nokian Renkaat päivitti taloudelliset tavoitteensa vuoden 2026 alussa.
Päivitetyt taloudelliset tavoitteemme asettavat selkeän suunnan
tulevaisuudelle ja heijastavat kunnianhimoamme luoda kestävää arvoa
osakkeenomistajillemme. Kannattavuuden parantumista ohjaavat
sekä myynnin kasvu sekä suorituskyvyn parantamiseen tähtäävät noin
yli sadan miljoonan euron arvoiset toimet. Samalla kun säilytämme
vahvan kehityksemme Pohjoismaissa, pyrimme kiihdyttämään kasvua
Pohjois Amerikassa ja Keski Euroopassa. Arvonluonti on etusijalla, ja
sitä tukevat premium asemamme, parempi tuotevalikoimamme sekä
kurinalainen kustannus- ja operatiivinen tehokkuus.
Yhteistyö ja päättäväisyys kuvasivat
ensimmäistä vuottani
Vuosi 2025 oli ensimmäinen vuoteni Nokian Renkailla. Yhteistyö,
päättäväisyys ja edistyminen kuvasivat vuotta. Olen aina ihaillut
Nokian Renkaiden tuotteita ja vahvaa innovaatiokykyä. Vaikka ulkoinen
ympäristö asetti meille haasteita, kohtasimme ennustamattomat
tapahtumat yhdessä ja etenimme menestyksekkäästi seuraavaan
kehitysvaiheeseen.
Vuoden aikana olen tavannut monia asiakkaitamme,
osakkeenomistajiamme ja kollegoita sekä vieraillut eri
toimipisteissämme eri maissa. On ollut todella motivoivaa nähdä
tiimiemme asiantuntemuksen laajuus ja asiakaskumppanuuksiemme
vahvuus.
Haluan kiittää asiakkaitamme, toimittajiamme ja kumppaneitamme
yhteistyöstä ja luottamuksesta, kun jatkamme Nokian Renkaiden
tulevaisuuden rakentamista yhdessä.
NOKIAN RENKAIDEN TALOUDELLISET TAVOITTEET
Taloudellisia lukuja 2025 2024
Liikevaihto, miljoonaa euroa 1 373,6 1 289,8
Segmentit yhteensä käyttökate (EBITDA) 222,2 185,2
Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali, % 6,6 % 5,5 %
Nettovelka/segmentit yhteensä käyttökate 3,0 3,3
Osinko, euroa 0,25* 0,25
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
LIIKEVAIHTO
1,8–2,0
miljardia euroa
<2
PÄÄOMARAKENNE
Nettovelan ja segmentit
yhteensä käyttökatteen
suhde
KANNATTAVUUS
>15 %
Segmentit yhteensä liikevoitto
>24 %
Nokian Renkaat asettaa segmentit
yhteensä käyttökatteen
prosenttina liikevaihdosta
etusijalle kannattavuuden
mittarinaan.
Segmentit yhteensä
käyttökate (EBITDA-%)
TALOUDELLISET
TAVOITTEET
PÄIVITETTIIN
VUODEN 2026
ALUSSA.
50 %
nettovoitosta
Vähintään
OSINKO
Yhtiön osinkopolitiikka pysyy ennallaan.
9
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosi 2025
Kimi Räikkönen liittyi Nokian Renkaiden tiimiin brändilähettilääksi. Nokian Renkaat ja entinen
suomalainen Formula 1 -kuljettaja Kimi Räikkönen ovat yhdistäneet voimansa lisätäkseen
suomalaisen brändin globaalia näkyvyyttä ja vahvistaakseen sen kansainvälistä tunnettuutta.
Molemmat jakavat saman DNA:n suomalaiset juuret, tinkimätön suorituskyvyn ja kyvyn
menestyä paineen alla. Molemmat on rakennettu äärimmäisyyksiin – olipa kyse sitten kilparadan
valloittamisesta tai ajamisesta muuttuvissa olosuhteissa ja ankarissa sääolosuhteissa.
Lue lisää
Nokian Renkaat jääkiekon vuosien 2026 ja 2027 MM-kisojen viralliseksi sponsoriksi.
Yhteistyö vuosien 2026 ja 2027 jääkiekon MM-kilpailujen kanssa sopii meille hienosti. Yhteistyö
kattaa Sveitsissä ja Saksassa järjestettävät turnaukset. Jääkiekko on urheilulaji, joka pelataan
äärimmäisissä olosuhteissa. Se vaatii huippusuorituskykyä jäällä, jossa pito, nopeus ja tarkkuus
määrittävät menestyksen.
Lue lisää
Uusi yhteistyö Kimi Räikkösen kanssa Jääkiekon MM-kisojen
Vuonna 2025 Nokian Renkaat edistyi hienosti monella osa-alueella. Yritys toi markkinoille tärkeitä uusia tuotteita ja ratkaisuja, kuten Nokian Tyres Seasonproof 2 all season -renkaan
ja palkitun Nokian Tyres Intuitu™ 2.0 -älyrengasteknologian. Yksi vuoden merkittävimmistä virstanpylväistä oli rengastoimitusten käynnistyminen Oradean uudelta tehtaalta
Romaniasta ja myöhemmin samana vuonna saavutettu koko vuoden tuotantotavoite –miljoona valmistettua rengasta. Nokian Renkaat vahvisti myös globaalia brändiään, kun Kimi
Räikkönen aloitti yhtiön brändilähettiläänä, tukien näkyvyyttä keskeisillä markkinoilla. Lisää vuoden 2025 keskeisistä kohokohdistamme löytyy seuraavasta osiosta.
10
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
Nokian Tyres Intuitu™ 2.0 Smart Pressure Assistant sai Agritechnica Innovation Award
-palkinnon hopeamitalin. Nokian Tyres Soil King VF -traktorin- renkaille kehitetty seuraavan
sukupolven älyrengasteknologia käyttää rengasantureita akselikuorman määrittämiseen ajon
aikana ja ehdottaa oikeaa rengaspainetta tiellä ja pellolla työskentelyyn. Palkittu innovaatio
tukee myös Nokian Renkaiden visiota johtaa maailmaa älykkäämmäksi.
Agritechnica Innovation Award -palkinto on yksi arvostetuimmista kunnianosoituksista
maailmanlaajuisessa maatalouskoneteollisuudessa, tunnustaen uraauurtavia teknologioita,
jotka edistävät maataloustyötä, parantavat tehokkuutta ja edistävät kestävyyttä.
Lue lisää
Lanseerattu Nokian Tyres Seasonproof 2
-rengas tarjoaa huippuluokan turvallisuutta
lumi ja sohjopinnoilla sekä poikkeuksellisen
suorituskyvyn ja sujuvaa ajoa kesällä. Se
sisältää jopa 38 prosenttia uusiutuvia,
kierrätettyjä ja ISCC PLUS -sertifioituja
materiaaleja, ja sitä valmistetaan uudessa
tehtaassamme Oradeassa, Romaniassa.
Seasonproof 2:ssa on Premium TÜV SÜD
Tire Test Mark -merkintä, joka todistaa,
että se on laadullisesti ja suorituskyvyltään
korkeassa luokasssa.
Lue lisää
Agritechnica Innovation Award -palkinto ja seuraavan
sukupolven älyrengasteknologia Nokian Tyres Intuitu™ 2.0
Uusi Nokian Tyres Seasonproof 2 – all season -rengas
– Ensimmäinen rengassarja, joka on valmistettu
Romanian-tehtaallamme
Nokian Renkaat ja American Tire Distributors (ATD) ilmoittivat jakelukumppanuudesta
palvellakseen rengasjälleenmyyjiä ympäri Yhdysvaltoja. ATD:n laaja verkosto kattaa yli
110 jakelukeskusta, jotka palvelevat noin 80 000 asiakasta. Yhteistyö ATD:hen tukee
strategiaamme perustaa laaja tuotevalikoimamme kansallinen jakelu.
Ensimmäinen valtakunnallinen jakelusopimus
Pohjois-Amerikassa
11
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
Romanian-tehtaan tarina jatkuu
Tehtaamme Oradeassa valmisti vuoden miljoonannen renkaansa 20. joulukuuta. Rengas
valmistettiin vuoden tuotantotavoitteen mukaisesti. Tehdas keskittyy Euroopan markkinoilla
myytävien henkilöauton renkaiden valmistukseen. Miljoonas Oradeassa valmistettu rengas oli
Nokian Tyres Snowproof 2 -talvirengas.
Lue lisää
Miljoonas rengas valmistettu
Syyskuussa juhlimme ensimmäistä Nokian Renkaiden Family Festiä/perhejuhlaa. Noin 700
osallistujalla tapahtuma toi yhteen työntekijät ja heidän läheisensä unohtumattomaan
kokemukseen auringossa.
Katso video ja lisää kuvia tapahtumasta
Nokian Tyres -perhejuhla
Tehdas aloitti rengastoimitukset
Romanian-tehtaamme aloitti rengastoimitukset maaliskuussa. Ensimmäinen Oradeassa
valmistetuilla renkailla lastattu rekka-auto lähti tehtaalta viedäkseen renkaat jakelukeskuksiimme
ja myöhemmin asiakkaillemme ja kuluttajillemme Keski- ja Etelä-Eurooppaa.
Lue lisää
12
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
Laajennamme logistiikkakeskustamme
Nokialla
Noktop-pinnoitusmenetelmä juhli
50-vuotisjuhlaansa
Paolo Pompei aloitti Nokian Renkaiden toimitusjohtajana
1.1.2025. Vuoden aikana Paolo vieraili tehtaissamme ja
myyntitoimistoissamme ympäri maailmaa, tapasi tiimejä
ja keskeisiä asiakkaita. Nämä vierailut ovat loistava
tilaisuus jakaa näkemyksiä, vahvistaa yhteyksiä ja muovata
tulevaisuutta yhdessä.
Paolo Pompei tapasi tiimimme
jäseniä ja keskeisiä asiakkaitamme
maailmanlaajuisesti
Kesäkuun alussa 1995 Nokian Renkaat tuli itsenäiseksi
listayhtiöksi, kun se listattiin Helsingin pörssiin nimellä
Nokian Renkaat Oyj.
Juhlimme 30-vuotisjuhlaamme
pörssiyhtiönä
Nokian Tyres Green Step Ligna -konseptirengas, joka
kehitettiin yhteistyössä UPM:n kanssa, nimettiin
vuoden 2025 uusi puu -kilpailun voittajaksi.
Tuomariston asiantuntijat uskoivat, että innovaatiolla
on potentiaalia muuttaa koko autoteollisuutta.
Lue lisää
Nokian Tyres Green Step
Ligna -konseptirengas voitti
Uusi puu 2025 -biotalouden
läpimurtokilpailun
Laajennamme Nokian-
tehdasta palvelevaa
logistiikkakeskustamme
rakentamalla modernin
ja kustannustehokkaan
varaston henkilöauton
renkaille. Hankkeella pystytään
keskittämään eri puolella
Suomea sijaitsevia varastoja
Nokialle. Hankkeen tavoitteena
on Nokian Renkaiden
kilpailukyvyn tukeminen
Nokian-tehtaan tehokkuutta ja
toimitusvarmuutta kehittämällä.
Lue lisää
Pinnoitetut-renkaat,
joita kutsutaan myös
uudelleenkäytetyiksi renkaiksi,
ovat laajasti käytössä
raskaissa ajoneuvoissa, kuten
kuorma-autoissa, busseissa
ja maastoajoneuvoissa eri
teollisuudenaloilla. Jatkuvan
kehityksen ansiosta Noktop
on edelleen alan kärjessä.
13
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
Vastuullisuustyön tuloksia 2025
Määrätietoinen työ vastuullisuudessa on johtanut useisiin merkittäviin tunnustuksiin ulkoisissa vastuullisuusarvioinneissa.
KYMMENEN PARHAAN
AJONEUVOJEN OSIA
VALMISTAVAN YRITYKSEN
JOUKOSSA VUODESTA 2016
S&P Global CSA
76
JOHTAVAN TASON TULOS
VUODESTA 2020
CDP Climate
A-
A-LISTAN JÄSEN
CDP Supplier
Engagement Assessment
A
YKSI ALAN JOHTAJISTA
MSCI
AAA
PARHAAN KAHDEN PROSENTIN
JOUKOSSA ARVIOIDUISTA
YRITYKSISTÄ
KULTA
EcoVadis
SADAN PARHAAN JOUKOSSA
TIME & Statista
WORLD’S MOST
SUSTAINABLE
COMPANIES 2025
LISTALLA VUODESTA 2021
Financial Times & Statista
EUROPE’S CLIMATE
LEADERS
Sustainalytics
ESG
TOP-RATED
COMPANIES
2025
14
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
TAKING CONTROL OF
THE UNPREDICTABLE
Talviajamisen uusi aika
Nokian Renkaat innovoi ja suunnittelee arvaamattomia
olosuhteita varten. Juuremme ovat pohjoisessa, missä
vuodenajat vaihtuvat ja ajo-olosuhteet ovat usein haastavia.
Tästä syystä Nokian Renkaat tunnetaan erityisesti premium-
talvirenkaiden ja metsätalouskoneiden renkaiden kehittäjänä.
Ajo-olosuhteet ovat vähemmän ennustettavaa kaikkialla
maailmassa. Tavoitteenamme on varmistaa kuljettajien
turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Tämä perusperiaate on
pysynyt muuttumattomana vuodesta 1934, jolloin kehitimme
maailman ensimmäisen talvirenkaan.
Muuttuvat talvet: Sopeutuminen uuteen
todellisuuteen
Talvet eivät ole enää entisellään. Kaikkialla maailmassa kylmä
vuodenaika muuttuu arvaamattomammaksi, sääolosuhteiden
vaihdellessa nopeasti pakkasen, loskan, sateen ja kuivan kelin välillä.
Talviolosuhteet vaihtelevat entistä nopeammin jopa saman
vuorokauden aikana – ja renkaiden toiminta riippuu yhä
enemmän siitä, millä pinnalla kuljetaan.
TALVIOLOSUHTEET
VAIHTELEVAT
ENTISTÄ NOPEAMMIN.
Nämä muutokset johtuvat lämpenevästä ilmastosta, joka
tuo mukanaan vähemmän säännöllisiä lumisateita, usein
tapahtuvaa sulamista ja entistä runsaampia sateita.
Tämä muutos vaikuttaa jokapäiväiseen elämään monin
tavoin. Tiet ja infrastruktuuri kohtaavat enemmän rasitusta
sulamisvaurioiden vuoksi, kun taas kuljettajat kohtaavat
olosuhteita, jotka voivat muuttua tunnista toiseen.
Autoilijoille turvallisuus on edelleen kaikkein tärkein asia.
Perinteiset talvirenkaat suunniteltiin vakaisiin, lumisiin
olosuhteisiin – mutta tämän päivän todellisuus vaatii
innovaatioita. Nokian Renkailla olemme tarttuneet tähän
haasteeseen kehittämällä teknologiaa, joka mukautuu
muuttuviin olosuhteisiin.
Muuttuvat talvet vaativat kestävyyttä ja joustavuutta
– infrastruktuurisuunnittelusta rengasteknologiaan.
Ennakoimalla näitä muutoksia ja innovoimalla vastuullisesti
voimme varmistaa, että liikkuminen pysyy turvallisena ja
kestävänä, riippumatta vuodenajasta
1515
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiVuosi 2025
15
Talviolosuhteet ympäri maailmaa: monimuotoinen
todellisuus
Talvi ei ole yhtenäinen vuodenaika, vaan se vaihtelee
huomattavasti alueittain, muovautuen leveysasteen,
maantieteen ja paikallisten ilmastomallien mukaan.
Talviolosuhteet vaihtelevat jäisestä ääripäästä lauhaan
ja kosteaan talvikeliin. Tämä monipuolisuus lisää tarvetta
räätälöidyille ratkaisuille, olivatpa ne sitten nastarenkaita
pohjoismaisille teille, all weather -renkaita Pohjois-Amerikkaan
tai tai all season -renkaita Keski-Euroopan kuljettajille.
Nastarenkaat ja muuttuva sääntely
Nastarenkaat ovat talviajon vakiovaruste Pohjoismaissa.
Nastarenkaat tarjoavat parhaan pidon jäisillä ja liukkailla
teillä, mikä tekee niistä turvallisen valinnan äärimmäisissä ja
vaihtelevissa talviolosuhteissa.
Niillä on kuitenkin myös haittapuolia: ne kuluttavat tien pintoja,
tuottavat haitallista katupölyä, joka vaikuttaa ilmanlaatuun,
sekä tuottavat rengasmelua. Monet maat rajoittavatkin
nastarenkaiden käytön talviolosuhteisiin tai vuoristoalueisiin ja
rajoittavat käyttöä kaupunkialueilla. Nastarenkaisiin liittyvää
sääntelyä tiukennetaankin maailmanlaajuisesti turvallisuuden ja
ympäristövaikutusten tasapainottamiseksi.
Kitkarenkaat tarjoavat pidon innovatiivisella
kulutuspinnan muotoilulla
Kitkarenkaat tarjoavat hiljaisen ja mukavan ajokokemuksen. Ne
tuovat joustavuutta talvirengaskaudelle, sillä ne voidaan ottaa
käyttöön aikaisemmin syksyllä ja käyttää pitkälle kevääseen.
Ne kuluttavat tietä vain vähän ja tuottavat vain vähän
katupölyä, mikä parantaa ilmanlaatua ja tukee infrastruktuurin
kestävyyttä.
Kitkarenkaat sopivat erityisesti kaupunki- ja taajama-alueille
sekä alueille, joissa talviolosuhteet vaihtelevat, tarjoten
Jälleen maailman ensimmäinen talvessa
Nokian Tyres Hakkapeliitta® 01, maailman ensimmäinen
talvirengas, jossa on olosuhteisiin mukautuva pito,
avaa talviajon uuden aikakauden.
Nokian Renkaat avaa talviajamisen uuden luvun
lanseeraamalla Nokian Tyres Hakkapeliitta®
01 -nastarenkaan, jonka nastapito mukautuu
automaattisesti muuttuvaan lämpötilaan ensimmäistä
kertaa maailmassa. Tämä innovaatio merkitsee uuden
aikakauden alkua liukkailla ja lumisilla teillä, ja lupaa
kuljettajille ennennäkemätöntä turvallisuutta ja
mukavuutta.
Yhtiö ei ole ensimmäistä kertaa talviajamisen
eturintamassa. Jo vuonna 1934 Nokian Renkaat keksi
maailman ensimmäisen talvirenkaan. Vuonna 1936,
Nokian Renkaat toi markkinoille henkilöautoille kehitetyn
talvirenkaan. Kyseessä oli Lumi-Hakkapeliitta. 90 vuotta
myöhemmin Nokian Tyres Hakkapeliitta® on yksi maailman
tunnetuimmista talvirengasbrändeistä.
NOKIA, FINLAND
Legendaarisen Hakkapeliitta®-perheen uusin sukupolvi
mullistaa talviajamisen jälleen. Vuosien mittaisen
kehitystyön tuloksena ja tuhansien prototyyppien
jälkeen, Nokian Renkaat on saavuttanut sen, mitä
pidettiin mahdottomana: renkaan, joka reagoi talven
arvaamattomuuteen. Nokian Tyres Hakkapeliitta®
01-rengasta kehitettäessä mietittiin uudelleen, millainen
nastarengas ylipäätään voisi olla.
Lämpötilojen muuttuessa renkaat nastat säätyvät
automaattisesti ON- ja OFF-tilan välillä. Renkaan
kehityksessä ei haluttu tehdä kompromissia turvallisen
jääpidon ja tiekuluman vähentämisen välillä. Sen sijaan
kehitettiin ratkaisu, jossa pito mukautuu automaattisesti
sääolosuhteiden mukaan, tarjoten parhaan mahdollisen
turvallisuuden silloin kun sitä tarvitaan ja hallitumman ja
hellävaraisemman tiekontaktin, kun sitä ei tarvita. Nämä
parannukset tarkoittavat, ettei kuluttajan tarvitse enää
valita erinomaisen jääpidon ja tiekuluman vähentämisen
välillä ja ovat entistä valmiimpia kohtaamaan talven
arvaamattomat olosuhteet.
Lue lisää
16
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
luotettavan pidon lumisilla teillä. Kuljettajien tulee kuitenkin
olla varovaisia erittäin liukkaissa olosuhteissa, sillä puhtaalla
jäällä pito voi heikentyä.
Lumipito- ja jääpitomerkinnät takaavat
turvallisuuden erityyppisissä talviolosuhteissa
Jotta kuljettajien olisi helpompi valita turvalliset renkaat
talviajoon, rengasvalmistajat käyttävät lumipitomerkintää
eli Three-Peak Mountain Snowflake (3PMSF) -symbolia.
Tunnus on kansainvälisesti tunnustettu symboli, joka
todistaa renkaan kyvyn toimia talviolosuhteissa.
Rengasvalmistaja voi lisätä lumipitomerkinnän renkaan
sivupintaan, kun rengas on läpäissyt vaaditut talvipitotestit.
Lumipitomerkinnän lisäksi Pohjois-Eurooppaan ja Pohjois-
Amerikan ankarimpiin osiin suunnitelluissa renkaissa on
myös jääpitomerkintä todisteena turvallisesta pidosta
jäisissä talviolosuhteissa. On tärkeää varmistaa, että talvella
käytettävissä renkaissa on joko lumipito- tai jääpitomerkintä
tai ne molemmat. Tunnukset löytyvät renkaan sivupinnasta
sekä tuotekuvauksista verkkosivuilta ja rengasliikkeissä
Talviajon tulevaisuus
Kun talvet muuttuvat arvaamattomammiksi, ajamisen
tulevaisuus vaatii sopeutumiskykyä, kestävyyttä ja
joustavuutta. Ajamisen olosuhteet muuttuvat – pakkasesta
sateeseen ja äkilliseen jäähän – samalla kun säädökset ja
ympäristön kannalta tärkeimmät prioriteetit kehittyvät.
Oikean talvirengastyypin valinta ei ole niin suoraviivaista,
vaan se riippuu kuljettajan kohtaamista ajo-olosuhteista.
Rengaskehitys perustuu innovatiivisiin ratkaisuihin, joissa
turvallisuus ja vastuullisuus on tasapainossa varmistaen,
että kuljettajat säilyttävät itsevarmuutensa ja hallinnan
tunteen muuttuvista vuodenajoista huolimatta.
40 vuotta innovaatioita Napapiirin yläpuolella
Rengastestaus on olennainen osa renkaiden
kehitysprosessia. Lapissa sijaitseva Nokian Renkaiden
Ivalon testikeskus, joka tunnetaan myös nimellä White
Hell, on ratkaisevassa asemassa yhtiön talviajamisen
asiantuntijuuden ylläpitämisessä. Vuonna 1986 avattu
maailman suurimman talvirenkaiden testauskeskus juhlii
vuonna 2026 40-vuotisjuhlaansa.
Neljän toimintavuosikymmenen aikana White Hell
on kasvanut 700 hehtaarin alueeksi, jossa on yli 40
kilometriä ratoja, ja jossa testataan jopa 5 000 rengasta
kaudessa. Keskuksen vaativa talviympäristö mahdollistaa
Nokian Renkaiden kehittää talvi-, all season-, all weather-
sekä maastoajoon sopivia renkaita maailmanlaajuisille
markkinoille. Renkaiden innovointi vaatii toistoa,
tarkkuutta ja ammattitaitoa, ja vain perusteellinen
testaus takaa kuljettajan turvallisuuden todellisissa ajo-
olosuhteissa.
Lue lisää
TROMSØ, NORJA
Oikea säilytys pitää renkaat turvallisina ja
hyväkuntoisina pidempään
Pohjoismaisilla autoilijoilla on yleensä kaksi rengassarjaa,
jotka vaativat vuosittain kuukausia kestävän varastoinnin.
Renkaiden säilyttäminen puhtaissa, kuivissa ja
lämpötilaltaan tasaisissa olosuhteissa hidastaa niiden
ikääntymistä ja pidentää käyttöikää. On myös tärkeää
välttää valon, kemikaalien ja puristuksen vaikutuksia.
Monille autoilijoille oikeanlainen renkaiden säilytys kotona
on hankalaa tilan tai sopivien olosuhteiden puutteen
vuoksi. Tällöin rengashotelli on helppo ja turvallinen
ratkaisu. Vianorin rengashotelli tarjoaa luotettavan ja
turvallisen säilytyspaikan renkaille. Renkaat puhdistetaan,
tarkastetaan ja varastoidaan, ja ennen jokaista ajokautta
rengasalan ammattilainen tarkistaa niiden kunnon ja
ilmanpaineet sekä asentaa ne autoon. Renkaat pysyvät
yhtä hyvinä kuin ne olivat säilöön jätettäessä, ja kuljettaja
saa lisää turvallisia ajokilometrejä renkaistaan.
Lue lisää
IVALO, SUOMI
17
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
Varmuutta vuoden ympäri Euroopan
vaihteleviin talviin
Euroopan monipuolinen ilmasto vaatii, että eri alueille
suunnitellaan erilaisia talviajoon tarkoitettuja renkaita.
Pohjois-Euroopan ankarissa talviolosuhteissa tarvitaan
talvirenkaita, kun taas leudommilla seuduilla Euroopan
keski- ja eteläosissa all season -renkaat tarjoavat kätevän
ja turvallisen ratkaisun. Eurooppaan suunnitellut all
season -renkaat täyttävät talvipidon vaatimukset, mistä
kertoo renkaille myönnettävä lumipito- eli Three-Peak
Mountain Snowflake -symboli.
Nokian Renkaiden uusin all season -rengas, Nokian Tyres
Seasonproof 2, tarjoaa turvallisen ajokokemuksen vuoden
ympäri. Nokian Tyres Seasonproof 2 -renkaassa on
edistyksellisiä turvallisuus- ja vastuullisuusominaisuuksia:
jopa 38 % materiaalista on uusiutuvia, kierrätettyjä ja
ISCC PLUS -sertifioituja. Rengas valmistetaan Nokian
Renkaiden tehtaassa Romaniassa, joka on maailman
ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön
rengastehdas.
Lue lisää
Ainutlaatuinen talviratkaisu Pohjois-Amerikan
autoilijoille
Talvet Pohjois-Amerikan laajalla mantereella vaihtelevat
suuresti, ja myös muuttuva ilmasto tuo lisää haasteita
autoilijoille. Jo yli 25 vuoden ajan Nokian Renkaat on
tarjonnut Pohjois-Amerikan autoilijoille ainutlaatuisen
ratkaisun, joka auttamaa heitä kohtaamaan arvaamattomat
talvisäät: all weather -renkaat.
All weather -renkaat on suunniteltu Pohjois-Amerikan
alueille, joissa talvi vaihtelee sateen, sohjon ja satunnaisen
lumen välillä, mutta missä ei ole kuukausia kestävää
pakkasjaksoa. Ne tarjoavat luotettavaa talvipitoa,
mutta toimivat hyvin myös kuumilla kesäteillä. Aidon
ympärivuotisen ratkaisun Pohjois-Amerikkaan niistä
tekee se, että rengasta suunnitellessa on huomioitu myös
lumipito. Se on testattu talvisuorituskyvyn osalta, ja siitä
merkkinä renkailla on lumipito- eli Three-Peak Mountain
Snowflake (3PMSF) -symboli. Talvirenkaiden ollessa yhä paras
vaihtoehto ankarissa talviolosuhteissa tarjoavat all weather
-renkaat turvallisuutta ja monipuolisuutta ympäri vuoden.
Lue lisää
Turvallisempi talviurakointi alkaa
turvallisemmista renkaista
Luotettava talvipito on välttämätöntä tuottavuuden
ja turvallisuuden ylläpitämiseksi raskaille koneille.
Vaatimus renkaiden talviselle suorituskyvylle ei ole uusi
asia, ja 1980-luvulla Nokian Renkaat kehitti maailman
ensimmäisen raskaan renkaan, joka oli suunniteltu myös
talvikäyttöön, varmistaen turvallisuuden ympäri vuoden.
Tuo innovaatio on kehittynyt nykyaikaiseksi traktoreihin
ja kuormaajiin suunnitelluksi Nokian Tyres Hakkapeliitta
TRI -renkaaksi.
Jotta turvallisten renkaiden valinta olisi helpompaa
myös talviolosuhteisiin, Nokian Renkaat käyttää M+S-
merkintää myös talvikäyttöön suunnitelluille raskaille
renkaillensa. M+S-merkintä myönnetään, kun testit
osoittavat renkaan täyttävän määritellyt vaatimukset
talvikäytölle. Oikean renkaan valinta raskaille koneille on
sijoitus turvallisuuteen, tehokkuuteen ja mielenrauhaan
myös talvella.
Lue lisää
BUSA NORD DI FRADUSTA, ITALIABAVARIAN ALPS, SAKSA COLORADO, POHJOIS-AMERIKKA
18
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
PalkitsemisraporttiVuosi 2025
KYLMIN MITATTU
LÄMPÖTILA
IVALOSSA
-48,9 °C
HALLITUKSEN
TOIMINTA-
KERTOMUS
Strategia ja taloudelliset tavoitteet 20
Taloudellinen tulos 21
Liiketoimintayksiköiden katsaukset 24
Osakkeet ja osakkeenomistajat 26
Varsinainen yhtiökokokous 27
Merkittävät riskit 29
Tunnusluvut 33
Laskentakaavat 35
Hallituksen toimintakertomus
Vuonna 2025 Nokian Renkaat jatkoi perustan luomista
kannattavalle kasvulle. Vuosi oli tärkeä askel yhtiön
toiminnan vahvistamisessa ja merkittävän investointivaiheen
loppuunsaattamisessa yhtiön siirtyessä seuraavaan
kehitysvaiheeseensa.
Toimintaympäristö pysyi epävakaana geopoliittisten ja tulleihin
liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Vastatuulesta huolimatta Nokian
Renkaat eteni vuoden aikana vakaasti kaupallisen ja operatiivisen
toiminnan parantuessa.
Samaan aikaan Nokian Renkaat edisti vastuullisuus- ja
innovaatiotyötään. Maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön
(Scope 1 & 2) rengastehdas aloitti tuotannon, kierrätettyjen
ja uusiutuvien materiaalien käyttö renkaissa kasvoi ja useita
uusia tuotteita lanseerattiin menestyksekkäästi. Lisäksi yhtiö
aloitti yhteistyön huolellisesti valittuja kumppanien kanssa
vahvistaakseen brändi- ja premium-asemaansa ydinmarkkinoillaan.
Strategian toteuttaminen ja taloudelliset
tavoitteet
Nokian Renkaat tavoittelee kannattavaa kasvua vahvistamalla
asemaansa keskeisillä markkinoilla Pohjoismaissa, Pohjois-
Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Yhtiö keskittyy korkean
lisäarvon segmentteihin, erityisesti premium-luokan talvi- ja all
season -renkaisiin sekä raskaisiin renkaisiin.
Vuonna 2025 kaupallisen ja operatiivisen toiminnan
parantuminen tuki kannattavaa kasvua. Painopiste oli hinta- ja
tuotemixin optimoinnissa ja tehokkuuden parantamisessa.
Henkilöautonrenkaissa keskimyyntihinnan ja myyntimäärän
kasvu sekä tarkka kustannusten hallinta läpi organisaation
edesauttoivat katteen paranemista.
Yhtiö saattoi päätökseen merkittävän investointivaiheen, jonka
aikana se on rakentanut tasapainoisemman tuotantoalustan. Se
mahdollistaa jatkossa markkinoita lähellä olevan tuotantomallin.
Innovaatiot ja korkealaatuiset tuotteet ovat Nokian Renkaiden
keskeisiä vahvuuksia. Yhtiö lanseerasi vuoden aikana useita
renkaita, joissa korostettiin turvallisuutta, vastuullisuutta ja
suorituskykyä. Makrotrendit, kuten autojen sähköistyminen,
SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä kasvava
vastuullisten tuotteiden kysyntä, tukivat edelleen pitkän
aikavälin kasvumahdollisuuksia.
Vuoden 2025 toisella puoliskolla Nokian Renkaat arvioi
strategiaansa, mikä selkeytti prioriteetteja ja auttoi
tunnistamaan mahdollisuuksia nopeuttaa strategian
toimeenpanoa, terävöittää fokusta sekä vahvistaa arvonluontia
koko organisaatiossa.
Katsauskauden jälkeen 10.2.2026 Nokian Renkaat julkaisi
päivitetyn strategian ja vuoden 2029 loppuun asti ulottuvat
taloudelliset tavoitteet. Lisätietoja löytyy pörssitiedotteesta,
joka on saatavilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/
sijoittajat/.
20
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Liikevaihto ja liikevoitto
Vuoden 2025 liikevaihto oli 1 373,6 milj. euroa (2024: 1 289,8; 2023: 1 173,6) ja nousi 6,5 %. Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi
7,2 %. Liikevaihto kasvoi kaikilla alueilla. Valuuttakurssimuutokset heikensivät liikevaihtoa 9,2 milj. euroa.
Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan
Milj. euroa 2025 2024 Muutos VV* Muutos
% 2025
liikevaihdosta
% 2024
liikevaihdosta
Pohjoismaat 727,4 696,2 4,5 % 3,6 % 53 % 54 %
Muu Eurooppa 343,2 319,6 7,4 % 6,8 % 25 % 25 %
Amerikka 298,0 270,3 10,3 % 16,6 % 22 % 21 %
Muut maat 5,0 3,7 35,3 % 35,3 % 0 % 0 %
Yhteensä 1 373,6 1 289,8 6,5 % 7,2 % 100 % 100 %
* Vertailukelpoisilla valuutoilla.
Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa 2025 2024 Muutos VV* Muutos
% 2025
liikevaihdosta**
% 2024
liikevaihdosta**
Henkilöautonrenkaat 858,4 779,9 10,1 % 11,5 % 62 % 60 %
Raskaat Renkaat 232,0 235,1 -1,3 % -1,2 % 17 % 18 %
Vianor 363,8 354,9 2,5 % 1,6 % 26 % 28 %
Muut toiminnot ja eliminoinnit -80,6 -80,1 -0 7 %
Yhteensä 1 373,6 1 289,8 6,5 % 7,2 %
* Vertailukelpoisilla valuutoilla.
** Sisältää sisäisen myynnin.
Liikevoitto oli 35,8 milj. euroa (2024: 1,8; 2023: 32,1). Ei-IFRS-
rajaukset olivat -55,5 milj. euroa (-69,6), joista -46,9 milj. euroa
(-22,1) oli Romanian-tehtaan ylösajoon ja -5,9 milj. euroa (-33,7)
Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon liittyviä eriä.
Segmentit yhteensä liikevoitto oli 91,3 milj. euroa (2024: 71,4;
2023: 65,1). Liikevoitto parani johtuen korkeammista henkilöauton
renkaiden hinnoista ja myyntimäärän kasvusta. Segmentit
yhteensä liikevoittoprosentti oli 6,6 % (2024: 5,5 %; 2023: 5,5 %).
Segmentit yhteensä ROCE oli 4,7 % (3,9 %).
21
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa 2025 2024
Henkilöautonrenkaat 80,9 52,2
Raskaat Renkaat 24,3 30,0
Vianor -3,5 -3,8
Muut toiminnot ja eliminoinnit -10,4 -7,0
Segmentit yhteensä liikevoitto 91,3 71,4
Ei-IFRS-rajaukset -55,5 -69,6
Rahoituserät ja verot
Nettorahoituskulut olivat 51,7 milj. euroa (33,3) sisältäen
nettokorkokulut 39,1 milj. euroa (30,7). Nettorahoituskulut
sisältävät valuuttakurssikuluja 12,6 milj. euroa (2,6). Tulos
ennen veroja oli -15,9 milj. euroa (-31,5) ja verot olivat 0,9 milj.
euroa (8,7). Segmentit yhteensä tulos ennen veroja oli 39,6
milj. euroa (38,1). Tilikauden tulos oli -15,0 milj. euroa (-22,8).
Segmentit yhteensä tilikauden tulos oli 29,1 milj. euroa (31,4).
Osakekohtainen tulos oli -0,11 euroa (-0,17).
Oman pääoman tuotto oli -1,2 % (2024: -1,7 %; 2023: -23,4 %).
Ohjeistus vuodelle 2025
Nokian Renkaiden 4.2.2025 julkistamassa vuoden 2024
tilinpäätöstiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen
vuodelle 2025:
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan
kasvavan ja segmentit yhteensä liikevoittoprosentin odotetaan
paranevan edeltävään vuoteen verrattuna.
Nettorahavarat
Vuonna 2025 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat
146,2 milj. euroa (77,4). Käyttöpääoma laski 17,2 milj. euroa
(kasvoi 13,6). Varastot laskivat 6,6 milj. euroa (laskivat 16,2) ja
saatavat laskivat 24,2 milj. euroa (nousivat 63,8). Lyhytaikaiset
korottomat velat laskivat 13,6 milj. euroa (kasvoivat 33,9).
Investoinnit
Investoinnit olivat 126,9 milj. euroa (350,1). Poistot olivat 142,2
milj. euroa (124,2).
Nokian Renkaat on rakentanut Romaniaan uuden
henkilöautorenkaita valmistavan tehtaan hajauttaakseen
tuotantoaan ja rakentaakseen uudelleen kapasiteettiaan.
Tehdas on maailman ensimmäinen täysimittainen
hiilidioksidipäästötön (Scope 1 & 2) rengastehdas. Ensimmäiset
toimitukset yhtiön jakelukeskuksiin alkoivat maaliskuussa 2025,
ja asiakastoimitukset käynnistyivät toisella vuosineljänneksellä.
Vuoden 2025 aikana tehtaalta toimitettiin yhteensä
miljoona rengasta ja tuotannon ylösajo etenee kysynnän
mukaisesti, kunnes saavutetaan täysi kuuden miljoonan
renkaan vuosikapasiteetti. Tehdasta on mahdollista laajentaa
tulevaisuudessa. Tehtaan yhteydessä toimii jakelukeskus
renkaiden varastointia ja jakelua varten.
Kokonaisinvestointi on arviolta noin 650 milj. euroa. Euroopan
komissio hyväksyi vuonna 2024 EU:n valtiontukisääntöjen
mukaisesti Romanian valtion enintään 99,5 milj. euron
tukitoimenpiteen tehtaan rakentamisen tukemiseksi. Tuen
ensimmäinen erä 32,6 milj. euroa maksettiin vuoden 2025
lopussa.
Toisella vuosineljänneksellä Nokian Renkaat ilmoitti
laajentavansa Nokian-tehdasta palvelevaa logistiikkakeskustaan
rakentamalla modernin ja kustannustehokkaan varaston
henkilöauton renkaille. Uusi kiinteistö valmistuu vuoden 2027
loppuun mennessä Nokian Renkaiden omistamalle tontille
nykyisen logistiikkakeskuksen yhteyteen Nokialla.
22
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen asema
Milj. euroa 31.12.2025 31.12.2024
Rahavarat 146,9 176,1
Korolliset velat 810,9 789,2
josta lyhytaikaisten korollisten
velkojen osuus 92,7 47,3
Korollinen nettovelka 664,0 613,1
Käyttämättömät luottolimiitit 764,7 803,3
josta komittoituja 304,5 304,4
Velkaantumisaste, % 57,0 % 48,2 %
Omavaraisuusaste, % 50,3 % 52,5 %
Maaliskuussa 2025 Nokian Renkaat käytti jäljellä olevan
yhden vuoden jatko-option pitkäaikaisille kahdenvälisille ja
vastuullisuustavoitteisiin sidotuille yhteensä 300 milj. euron
lainoille. Näin ollen lainat erääntyvät huhtikuun 2026 sijaan
huhtikuussa 2027. Lisäksi käytettiin 100 milj. euron kahdenvälisen
vastuullisuustavoitteisiin sidotun lainan ensimmäinen jatko-optio,
joka siirtää erääntymisen toukokuusta 2027 toukokuuhun 2028.
Kesäkuussa 2025 allekirjoitettiin uudet kaksivuotiset
kahdenväliset luottolimiitit, yhteensä 100 milj. euroa, korvaamaan
olemassa olevat samansuuruiset vuonna 2026 erääntyvät
luottolimiitit. Näitä uusia luottolimiittejä voidaan pidentää
enintään kahdella vuodella, ja ne toimivat varajärjestelynä yhtiön
yleisiin rahoitustarpeisiin.
Marraskuussa 2025 yhtiö käytti viimeisen yhden vuoden jatko-
option vastuullisuustavoitteisiin sidotussa 200 milj. euron
valmiusluottolimiitissä ja näin ollen valmiusluottolimiitti erääntyy
tammikuun 2028 sijaan tammikuussa 2029.
Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,0 %.
Henkilöstö
2025 2024 2023
Konsernin henkilöstö
keskimäärin 4 176 3 850 3 754
katsauskauden lopussa 3 959 3 810 3 433
Suomessa, katsauskauden
lopussa 1 716 1 770 1 767
Pohjois-Amerikassa,
katsauskauden lopussa 579 618 558
Romaniassa, katsauskauden
lopussa 527 274
Vianorin (oma) henkilöstö,
katsauskauden lopussa 1 387 1 428 1 387
Henkilöstöä koskevat luvut perustuvat kokonaismäärään, jossa ovat
mukana koko- ja osa-aikaiset työntekijät. Vianorin henkilöstö, johon sisältyi
48 (33) kausityöntekijää joulukuun 2025 lopussa, ovat mukana konsernin
henkilöstöluvuissa.
Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2025
yhteensä 275,3 milj. euroa (2024: 256,3; 2023: 232,2).
Komittoiduilla luottolimiiteillä ja 500 milj. euron
yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia
ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan
konsernille tyypillinen käyttöpääomarahavirran kausivaihtelu.
23
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Tutkimus ja tuotekehitys
Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää
jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja
tuotteita. Yhtiön tuotekehitystiimi seuraa tarkasti
markkinatrendejä ja kuluttajatarpeita varmistaen, että Nokian
Renkaiden tuotteet vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Vuonna 2025 Nokian Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia
tuotteita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky
toimivat tuotekehityksen ajureina. Tuotekehitysinvestoinneista
noin 50 % käytetään tuotteiden testaamiseen. Nokian
Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2025 noin
26,2 milj. euroa (2024: 24,8; 2023: 24,3), mikä vastaa 11,1 % (2024:
10,7 %; 2023: 11,6 %) liiketoiminnan kuluista.
Liiketoimintayksikköjen katsaukset
Henkilöautonrenkaat
Milj. euroa 2025 2024
Liikevaihto 858,4 779,9
Liikevaihdon muutos, % 10,1 % 19,4 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla
valuutoilla, % 11,5 % 20,2 %
Liikevoitto 28,3 -15,6
Liikevoitto-% 3,3 % -2,0 %
Segmentin liikevoitto 80,9 52,2
Segmentin liikevoitto-% 9,4 % 6,7 %
Vuonna 2025 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 858,4 milj.
euroa (779,9). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 11,5 %.
Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 58 % (55 %),
kesärenkaiden 12 % (17 %) ja all season -renkaiden 30 % (28 %).
Liikevoitto oli 28,3 milj. euroa (-15,6). Segmentin liikevoitto
oli 80,9 milj. euroa (52,2). Kasvu johtui hinnankorotuksista ja
myyntimäärän kasvusta.
Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin
uudelleenrakentamiseksi yhtiö on rakentanut uuden
henkilöautorenkaita valmistavan tehtaan Romaniaan. Tehdas
on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön
(Scope 1 & 2) rengastehdas. Vuoden 2025 aikana tehtaalta
toimitettiin yhteensä miljoona rengasta ja tuotannon ylösajo
etenee kysynnän mukaisesti, kunnes saavutetaan täysi kuuden
miljoonan renkaan vuosikapasiteetti. Tehdasta on mahdollista
laajentaa tulevaisuudessa.
Katsauskaudella Nokian Renkaat laajensi tuoteportfoliotaan
yhtiön kasvualueilla lanseeraamalla Nokian Tyres Surpass AS01
UHP -all season -renkaan Pohjois-Amerikan markkinoille sekä
Nokian Tyres Seasonproof 2 -all season -renkaan ja Nokian
Tyres Powerproof 2 UHP-kesärenkaan Keski- ja Etelä-Euroopan
markkinoille. Nokian Tyres Hakkapeliitta -talvirenkaat ja Nokian
Tyres Hakka -kesärenkaat saivat Suomalaisen Työn Liiton
Avainlippu-merkin osoituksena suomalaisesta alkuperästään.
24
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Raskaat Renkaat
Milj. euroa 2025 2024
Liikevaihto 232,0 235,1
Liikevaihdon muutos, % -1,3 % -8,6 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla
valuutoilla, % -1,2 % -8,0 %
Liikevoitto 24,3 30,0
Liikevoitto-% 10,5 % 12,8 %
Segmentin liikevoitto 24,3 30,0
Segmentin liikevoitto-% 10,5 % 12,8 %
Vuonna 2025 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 232,0 milj.
euroa (235,1). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 1,2 %
johtuen alhaisemmasta metsäkone- ja maatalousrenkaiden
myyntimäärästä.
Liikevoitto oli 24,3 milj. euroa (30,0). Segmentin liikevoitto
oli 24,3 milj. euroa (30,0). Lasku johtui pääosin heikommasta
tuotemixistä ja varastojen uudelleenarvostuksesta.
Raskaat Renkaat lanseerasi katsauskaudella uuden sukupolven
Nokian Tyres Country King G2 flotation -renkaan, joka
on suunniteltu maatalouskuljetusten vaatimuksiin. Uusia
rengaskokoja tuotiin Nokian Tyres Soil King VF
-tuoteperheeseen tuomaan korkeaa suorituskykyä vaativiin
maataloustöihin sekä Nokian Ground Kare -rengasvalikoimaan
pyöräalustaisille kaivinkoneilla sekä traktorikaivinkoneille.
Marraskuussa Nokian Renkaat palkittiin hopeisella Agritechnica
Innovation -mitalilla uuden sukupolven Nokian Tyres Intuitu™ 2.0
Smart Pressure Assistant -älyrengasteknologiastaan. Innovaatio
käyttää renkaissa olevien sensoreiden välittämää dataa
akselikuorman määrittämiseen ajon aikana ja ehdottaa oikeaa
rengaspainetta tiellä ja pellolla työskentelyyn.
Vianor, omat palvelupisteet
Milj. euroa 2025 2024
Liikevaihto 363,8 354,9
Liikevaihdon muutos, % 2,5 % 3,2 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla
valuutoilla, % 1,6 % 3,6 %
Liikevoitto -3,5 -3,8
Liikevoitto-% -1,0 % -1,1 %
Segmentin liikevoitto -3,5 -3,8
Segmentin liikevoitto-% -1,0 % -1,1 %
Omat palvelupisteet, kpl, ajanjakson lopussa 170 174
Vuonna 2025 Vianorin liikevaihto oli 363,8 milj. euroa (354,9).
Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 1,6 %.
Liikevoitto oli -3,5 milj. euroa (-3,8). Segmentin liikevoitto oli
-3,5 milj. euroa (-3,8).
Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 170 (174) omaa
palvelupistettä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
25
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Segmentit yhteensä ja Nokian Renkaat yhteensä -lukujen täsmäytyslaskelma
Nokian Renkaat julkaisee IFRS-lukujen ohella vaihtoehtoisia segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuja, jotka eivät sisällä Yhdysvaltain- ja
Romanian-tehtaiden ylösajoa tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä.
Milj. euroa Liikevaihto
Myytyjä
suoritteita
vastaavat kulut
Myynnin,
markkinoinnin
ja hallinnon kulut
Liiketoiminnan
muut kulut/tuotot Liikevoitto
Rahoitus-
tuotot/kulut Verot
Tilikauden
voitto
Segmentit
yhteensä 1 373,6 -1 043,0 -240,2 0,8 91,3 -51,7 -10,5 29,1
Yhdysvaltain-
tehtaan ylösajo -5,6 -0,3 -5,9 1,4 -4,5
Romanian-
tehtaan ylösajo -43,7 -2,7 -0,4 -46,9 9,4 -37, 5
Muut rajaukset -2,7 -2,7 0,6 -2,2
Ei-IFRS-rajaukset -49,3 -5,7 -0,4 -55,5 0,0 11,3 -44,1
Nokian Renkaat
yhteensä 1 373,6 -1 092,3 -245,9 0,4 35,8 -51,7 0,9 -15,0
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Joulukuun 2025 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.
Osakkeiden lukumäärä (milj. kpl)* 31.12.2025 31.12.2024
kauden lopussa 137,88 137,87
keskimäärin 137,87 137, 87
keskimäärin, laimennettuna 137,87 137, 87
* Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat EAM NRE1
Holding Oy:n omistuksessa olevat osakkeet.
Omat osakkeet
Nokian Renkaat ei omistanut 31.12.2025 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus Allshares Oy:n kanssa avainhenkilöiden
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista.
Tämän sopimuksen nojalla EAM NRE1 Holding Oy omistaa
Nokian Renkaiden kannustinosakkeet, kunnes osakkeet
kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan siihen osallistuville
työntekijöille. 31.12.2025 EAM NRE1 Holding Oy omisti
1 046 507 osaketta (31.12.2024: 1 052 242), jotka raportoidaan
konsernitaseessa omina osakkeina. Tämä osakemäärä vastasi
0,75 % (0,76 %) yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.
Kaupankäynti osakkeella
Vuonna 2025 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 152 692 396
yhtiön osaketta (149 557 916), mikä on 110 % (108 %) yhtiön koko
osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi 2025 oli 611 850
osaketta (595 848). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään
kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla.
Nokian Renkaiden osakekurssi oli vuoden 2025 lopussa 9,46
euroa (7,35). Vuonna 2025 volyymipainotettu keskikurssi oli
7,22 euroa (8,24), ylin noteeraus 9,49 euroa (9,63) ja alin 5,95
euroa (7,07). Yhtiön markkina-arvo vuoden 2025 lopussa oli
1,3 miljardia euroa (1,0 miljardia).
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 98 875 (102 389)
vuoden 2025 lopussa. Osakkeenomistajista 78,0 % (70,5 %)
oli suomalaisia, joista julkisyhteisöt omistivat 20,3 % (18,1 %),
rahoitus- ja vakuutuslaitokset 6,1 % (4,6 %), kotitaloudet 42,2 %
(38,9 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,2 % (2,1 %) ja
yhtiöt 7,1 % (6,8 %). Ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia
ulkomaisia osakkeenomistajia oli 22,0 % (29,5 %).
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025
(ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa
omina osakkeina raportoitavia osakkeita)
Osakkeita Osuus %
1. Solidium Oy 14 031 000 10,10
2. Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma 6 717 384 4,84
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen 4 505 678 3,24
4. Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 785 000 1,28
5. Sr Nordea Nordic Small Cap 1 212 160 0,87
6. Nordea Finland 941 795 0,68
7. Valtion Eläkerahasto 900 000 0,65
8. Sr Evli Suomi Pienyhtiöt 751 354 0,54
9. OP-Henkivakuutus Oy 622 192 0,45
10. OP-Suomi Indeksi Sr 539 874 0,39
26
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Muutoksia osakkeenomistuksessa
Nokian Renkaat Oyj vastaanotti vuonna 2025 seitsemäntoista
arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista ilmoitusta
omistusosuuden muutoksesta. Yksityiskohtaisempia tietoja
ilmoituksista on saatavilla osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/
uutiset-ja-media/tiedotteet.
Hallituksen jäsenten osakeomistukset 31.12.2025
(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)
Hallitus Osakkeita
Jukka Hienonen, puheenjohtaja 59 625
Elina Björklund, varapuheenjohtaja 8 740
Susanne Hahn, jäsen 17 180
Markus Korsten, jäsen 9 338
Elisa Markula, jäsen 9 152
Antti Mäkinen, jäsen 3 501
Jouko Pölönen, jäsen 42 430
Yhteensä 149 966
Toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2025
(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)
Toimitusjohtaja Osakkeita
Paolo Pompei 11 674
Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat
31.12.2025 yhteensä 161 640 Nokian Renkaiden osaketta.
Osakkeet edustavat 0,12 % yhtiön kokonaisäänimäärästä.
Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset 31.12.2025
(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)
Johtoryhmä Osakkeita
Tommi Alhola, Henkilöautonrenkaat,
Keski-Eurooppa 1 451
Elisa Erkkilä, Lakiasiat 0
Tron Gulbrandsen, Henkilöautonrenkaat,
Pohjoismaat ja Raskaat Renkaat (väliaikainen) 0
Lauri Halme, Vianor 1 765
Jari Huuhtanen, Talous 1 643
Adrian Kaczmarczyk, Operations 3 420
Jukka Kasi, Tuotteet ja innovaatiot 48 616
Päivi Leskinen, Henkilöstö 1 182
Christopher Ostrander, Henkilöautonrenkaat,
Pohjois-Amerikka 13 400
Yhteensä 71 477
Johtohenkilöiden liiketoimet
Nokian Renkaat Oyj vastaanotti vuonna 2025 ilmoituksia
johtohenkilöiden liiketoimista 10.2., 17.2. sekä 9.5.
Yksityiskohtaisempia tietoja ilmoituksista on saatavilla
osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/
tiedotteet.
Osingonmaksu
Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 0,25 euroa
osakkeelta. Osinko maksettiin 20.5.2025 osakkeenomistajille,
jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.5.2025
rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön
osakasluetteloon.
Valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
enintään 13 800 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Tämä
vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Yhtiön
Varsinaisen yhtiökokouksen 2025 päätöksiä
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.5.2025
Finlandia-talossa Helsingissä. Varsinainen yhtiökokous kannatti
kaikkia hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotuksia. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ovat
luettavissa osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/
hallinnointi/yhtiokokous/yhtiokokous-2025/.
27
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien
osakeomistuksen suhteessa (suunnattu hankinta) ja niitä voidaan
hankkia yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla
julkisessa kaupankäynnissä muodostuvalla hinnalla.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään myös osakeannista
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta
yhdessä tai useassa erässä. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa
enintään 13 800 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia
yhtiön kaikista osakkeista.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille,
muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa
tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin.
Kaikki valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. Hallitus
ei ollut käyttänyt näitä valtuutuksia vuoden 2025 loppuun
mennessä.
Hallituksen valiokuntien kokoonpano
Järjestäytymiskokouksessaan 7.5.2025 hallitus valitsi:
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Jouko Pölösen ja
jäseniksi Elisa Markulan ja Antti Mäkisen,
• henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi Elina
Björklundin ja jäseniksi Susanne Hahnin ja Jukka Hienosen,
• investointivaliokunnan puheenjohtajaksi Christopher
Ostranderin ja jäseniksi Markus Korstenin ja Jukka Hienosen.
Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen jäsen Christopher
Ostrander erosi yhtiön hallituksesta 29.8.2025. Hallitus valitsi
investointivaliokunnan uudeksi jäseneksi Elina Björklundin.
Investointivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Markus Korsten
ja Jukka Hienonen jatkaa valiokunnan jäsenenä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Kesäkuussa 2025 Nokian Renkaiden osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan nimettiin seuraavat henkilöt:
• Petter Söderström (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium
Oy:n nimeämänä
• Mikko Mursula (toimitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset,
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Jonna Ryhänen (sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja,
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo) Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elon nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen
puheenjohtaja
Muutoksia hallituksessa ja johdossa
Paolo Pompei aloitti Nokian Renkaiden toimitusjohtajana 1.1.2025.
Helmikuussa 2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön
johtoryhmää lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja
synergioita ja toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä
johtoryhmään liittyivät Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat,
Keski-Eurooppa) ja Lauri Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-
Amerikka). Johtoryhmän uusi kokoonpano mahdollistaa entistä
vahvemman keskittymisen Nokian Renkaiden kasvualueisiin
ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Osana
organisaatiomuutosta yhtiö organisoi kaikki tuotantolaitokset
yhden johdon alaisuuteen ja yhdisti markkinoinnin ja viestinnän
yhdeksi strategiseksi globaaliksi toiminnoksi.
Toukokuussa 2025 Nokian Renkaat ilmoitti, että Niko
Haavisto, Nokian Renkaiden talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)
ja johtoryhmän jäsen, jää pois yhtiön palveluksesta. Jari
Huuhtanen, Vice President, Group Business Control, nimitettiin
väliaikaiseksi talousjohtajaksi 1.6.2025 alkaen.
Kesäkuussa 2025 ilmoitettiin uusista johdon muutoksista,
jotka tulivat voimaan 1.9.2025 heijastaen Nokian Renkaiden
vahvempaa kaupallista painopistettä ja sitoutumista
strategiseen kasvuun:
• Christopher Ostrander nimitettiin Henkilöautonrenkaiden
Pohjois-Amerikan johtajaksi ja Nokian Renkaiden
johtoryhmän jäseneksi,
• Lauri Halme nimitettiin Vianorin johtajaksi, ja hän jatkaa
Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenenä,
• Tron Gulbrandsen nimitettiin Henkilöautonrenkaiden
Pohjoismaiden johtajaksi ja Nokian Renkaiden johtoryhmän
jäseneksi.
Tultuaan nimitetyksi Nokian Renkaiden Henkilöautonrenkaiden
Pohjois-Amerikan johtajaksi, Christopher Ostrander erosi
yhtiön hallituksesta 29.8.2025. Ostranderin eron jälkeen Nokian
Renkaiden hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä.
Manu Salmi, EVP, Raskaat Renkaat ja tuotantojohtaja
(väliaikainen) sekä johtoryhmän jäsen jätti yhtiön 17.9.2025.
Salmen vastuut hoidetaan väliaikaisesti sisäisin järjestelyin,
ja niistä raportoidaan Paolo Pompeille (tuotanto) ja Tron
Gulbrandsenille (Raskaat Renkaat).
Yritysvastuu
Helmikuussa 2025 Nokian Renkaat sai CDP:ltä arvosanan
A- toimistaan, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen
ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen.
Arvosanat A ja A- kertovat, että organisaatio on toimissaan
johtavaa tasoa. Nokian Renkaat on saanut ilmastotyöstään
arvosanan A- jo viitenä perättäisenä vuotena.
Helmikuussa 2025 Nokian Renkaiden Romanian-tehdas sai
International Sustainability and Carbon Certification (ISCC)
PLUS -sertifioinnin. Sertifioinnin avulla Nokian Renkaat pystyy
hyödyntämään vastuullisia, ISCC PLUS -sertifioituja raaka-
aineita renkaissaan. Tämä tukee yhtiötä yhden sen keskeisen
28
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
vastuullisuustavoitteen saavuttamisessa, joka on kierrätettyjen
ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisääminen renkaissa
50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaiden
henkilöautorengastehdas Nokialla sai ISCC PLUS -sertifioinnin
vuonna 2024.
Helmikuussa 2025 Nokian Renkaat ilmoitti, että se alkaa
johtaa viisivuotista FUTUREPROOF-innovaatiohanketta, jonka
tavoitteena on vastata tulevaisuuden liikkumisen keskeisiin
haasteisiin. FUTUREPROOF-ekosysteemiin tavoitellaan yli 100
kumppania. Hankkeessa käsitellään muun muassa suomalaisen
ja eurooppalaisen liikkumisen turvallisuuden ja kestävyyden
parantamista, päästöjen vähentämistä läpi koko toimitusketjun,
edistyksellisten ajoratkaisujen kehittämistä ja teollisuus 5.0:n
käyttöönoton nopeuttamista.
Maaliskuussa 2025 Nokian Renkaat toi Keski-Euroopan
markkinoille uuden Nokian Tyres Seasonproof 2 -all season
-renkaan, joka sisältää jopa 38 prosenttia uusiutuvia,
kierrätettyjä ja ISCC PLUS -sertifioituja materiaaleja. Se on
yhtiön ensimmäinen kaupallisessa tuotannossa oleva rengas,
joka sisältää näin suuren osuuden uusiutuvia ja kierrätettyjä
materiaaleja. Esimerkiksi renkaan hartsi ja silika ovat peräisin
uusiutuvista lähteistä. Kierrätettyjä raaka-aineita ovat muun
muassa noki ja teräs.
Maaliskuussa 2025 Nokian Renkaat julkaisi
konsernikestävyysraportin osana hallituksen
toimintakertomusta vuodelta 2024. Konsernikestävyysraportti
on laadittu kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti ja se
on saatavilla osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/
raportit-ja-esitykset.
Kesäkuussa 2025 TIME-lehti nimesi Nokian Renkaat yhdeksi
maailman vastuullisimmista yrityksistä. Nokian Renkaat oli 98.
listalla, joka sisältää 500 ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen
merkittävästi sitoutunutta yritystä ympäri maailman.
Osakepohjaiset pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmät
Uusien ohjelmajaksojen alkaminen
Helmikuussa 2025 hallitus päätti uuden ohjelmajakson
2025–2027 alkamisesta yhtiön pitkän aikavälin ehdollisessa
osakepalkkiojärjestelmässä (”RSP”). RSP:n tarkoituksena on
toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä,
jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden
avainhenkilöitä.
RSP 2025–2027-ohjelma sisältää kolmen vuoden pituisen
rajoitusjakson, jonka päätyttyä mahdolliset osakepalkkiot
maksetaan vuonna 2028 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina.
RSP 2025–2027-ohjelmasta maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 osaketta.
Toukokuussa 2025 hallitus päätti uuden ohjelmajakson 2025–
2026 alkamisesta yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisessa
osakepalkkiojärjestelmässä (”PSP”). PSP:tä käytetään
kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä.
PSP 2025–2026 sisältää kahden vuoden ansaintajakson
sekä vuoden (2027) pituisen sitouttamisjakson. Ohjelman
suoritustavoitteet ovat keskimääräinen osakekohtainen tulos
(EPS), keskimääräinen sijoitetun pääoman tuottoprosentti
(ROCE %) sekä Scope 1 & 2 CO
2
-päästöintensiteetin
vähentäminen. Mahdollinen osakepalkkio maksetaan keväällä
2028 edellyttäen, että suoritustavoitteet on saavutettu.
PSP 2025–2026 -ohjelmasta maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään 1 657 000 osaketta.
Osakepalkkio maksetaan Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina. PSP
2025–2026 -ohjelmaan osallistujien määrä on 85.
Maksut vuonna 2024 päättyneistä
osakepalkkiojärjestelmistä
Hallitus päätti pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä
maksettavista osakepalkkioista seuraavaa:
• PSP 2022–2024: Osakepalkkiojärjestelmästä ei maksettu
osakepalkkioita, sillä tavoitteita ei saavutettu.
• RSP 2022–2024: Osakepalkkiojärjestelmän perusteella
maksettiin vastikkeetta yhteensä 11 500 yhtiön osaketta
avainhenkilöille ohjelman ehtojen mukaisesti. Osakkeet
hankittiin markkinoilta saajien lukuun ja niiden luovutus
tapahtui 6.3.2025 (5 500 osaketta) ja 6.8.2025 (6 000
osaketta).
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä
käynnissä olevat riita-asiat
Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden
liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa
on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka
tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan prosessissa uhkat
ja mahdollisuudet pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka
jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin
riskin osalta. Nokian Renkaiden riskienhallinnan yleiskuvaus on
esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa
Nokian Renkaiden liiketoimintaan:
Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus
Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä
makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä.
Kansainväliset jännitteet ja kasvava globaali epävarmuus
voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä,
kuten tulleja, sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä,
jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai
aiheuttaa laajoja häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun.
29
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Nämä tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden
taloudelliseen tulokseen ja myyntisaatavien kotiutukseen.
Riskiä vähentävät toimet: jatkuva toimintaympäristön ja
markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän
nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön.
Tasapainoisen tuotantoverkoston rakentaminen.
Valmiussuunnitelman mukainen toiminta.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset
Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen on siirtänyt kysyntää
edullisempiin tuotteisiin ja viivästyttänyt ostopäätöksiä.
Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation
myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian
Renkaat pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä
innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita,
jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita
testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat
sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai renkaiden
suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin
voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä
ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen
kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin.
Riskiä vähentävät toimet: korkealuokkaisen tutkimus- ja
tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja
kuluttajien tarpeiden jatkuva seuranta kuluttajien mieltymysten
ennakoimiseksi. Riittävät resurssit tuotteiden testaamiseen.
Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen.
Tuotanto ja kaupallinen toiminta Euroopassa
Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat
investoi uuteen hiilidioksidipäästöttömään (Scope 1 & 2)
tuotantokapasiteettiin Romaniassa. Vaikka kaupallinen
tuotanto on käynnistynyt suunnitellusti, tilapäiset viivästykset
tuotantoprosessien ylösajossa tai kaupalliseen toimintaan
liittyvät haasteet kilpailluilla markkinoilla voivat vaikuttaa
negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja
kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa.
Riskiä vähentävät toimet: ylösajon, markkinoiden ja
kuluttajatarpeiden tiivis seuranta. Riskienhallintasuunnitelman
laatiminen ja jatkuva seuranta. Kyky reagoida nopeasti
merkittäviin muutoksiin. Ammattitaitoisen henkilöstön
säilyttäminen ja rekrytointi.
Valuuttamarkkinat
Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista
ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä
valuuttariskejä, joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden
tulokseen ja kannattavuuteen. Merkittävimmät valuuttariskit
aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu, Yhdysvaltain ja Kanadan
dollari sekä Romanian leu. Konsernin liikevaihdosta noin 60
prosenttia syntyy euroalueen ulkopuolelta. Merkittävimmät
nettoinvestoinnit ulkomaisiin toimintoihin ovat Yhdysvalloissa
ja Romaniassa. Nokian Renkaat on netto-ostaja Yhdysvaltain
dollarimääräisissä transaktioissa, joten Yhdysvaltain dollarin
heikkeneminen hyödyntää Nokian Renkaita, mutta sen
heikkenemisellä on negatiivinen vaikutus translaatiopositioon.
Vaihtelut Romanian leun arvossa vaikuttavat pääasiassa
tilinpäätöksen muunnon kautta. Ruotsin, Norjan ja Kanadan
tytäryhtiöiden kulut syntyvät pääosin paikallisissa valuutoissa,
mikä lieventää valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta näissä
valuutoissa määräytyviin myynteihin.
Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen valuutta-
kurssimuutosten vaikutuksilta suojausstrategian mukaisesti.
Tietoteknologia ja kyberturvallisuus
Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen
toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat
katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa
voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan
jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla
myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa
pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten
tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja
toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Kyberturvallisuuteen,
tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja
hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena.
Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja resurssit
IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä kyberturvallisuuteen.
Asianmukaiset suunnitelmat tietojärjestelmissä ja
verkkopalveluissa tapahtuviin häiriöihin vastaamiseksi, mukaan
lukien varmistusjärjestelmät sekä palautumissuunnitelmat.
Jatkuva kyberturvallisuuden ja tietosuojan seuranta ja
haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön koulutus.
Asiakaskunnan monimuotoisuus
Monimuotoisen asiakaspohjan varmistaminen sekä vahvojen
asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään
myyntiriskiä ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä
aikavälillä. Asiakaskunnan liiallinen keskittyminen voi tehdä
yhtiöstä riippuvaisen muutamasta suuresta asiakkaasta, mikä
altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa yhtiön myynnin ja
kannattavuuden heikkenemiseen.
Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja
ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
Yhteistyön syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa
esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan
laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä
nykyisillä markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden
kehittäminen erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla.
Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa
Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun,
turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä
korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön,
sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien
30
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
ESG-asioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun
toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden
ja yhteistyökumppanien toimiminen lakien, säännösten tai
standardien vastaisesti, uusien ja tiukentuvien vaatimusten
laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta voivat aiheuttaa Nokian
Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin ja vahingoittaa
yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä
toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen
liittyvää riskiä.
Riskiä vähentävät toimet: vahva sitoutuminen ESG-tavoitteiden
saavuttamiseen, sisäisten ohjeistusten, prosessien ja
koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden
varmistamiseksi. Tulevien lakien ja säädösten aktiivinen seuranta.
Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset vastuullisuus-,
ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja
kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat
vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen
vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi
vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut
vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain
torjuakseen ilmastonmuutosta.
Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien
raaka-aineiden käytön lisääminen kasvihuonekaasupäästöjen
ja muiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa tunnistamaan
uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja
liiketoimintamahdollisuuksia.
Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen
Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen,
että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä.
Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten
houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön
tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden
strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden
saavuttamiseen.
Riskiä vähentävät toimet: houkuttelevan ja turvallisen
työpaikan luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä
kilpailukykyinen palkka ja muut etuudet. Mahdollisuuksien
tarjoaminen urakehitykseen. Työnantajamielikuvan
kehittäminen parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen
osaamisen varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi.
Oikeudelliset menettelyt
Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta
ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat
Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut
huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat
rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n
kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja
ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei
ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se kommentoi
käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee yhteistyötä
viranomaisten kanssa.
Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat
Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian
Renkaat nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä
yhdessä muiden rengasvalmistajien kanssa. Oikeudenkäynneissä
vastaajien väitetään loukanneen kilpailulainsäädäntöä
koskien uusien henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen
vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa. Yhdysvaltojen
oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain Ohion pohjoisen
piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää kanteita
perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi ennakoida.
Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 tutkintapyynnön
mahdollisista arvopaperimarkkinarikoksista, jotka liittyivät
Nokian Renkaiden väitettyyn vilpilliseen menettelyyn
lehtitesteissä. Lokakuussa 2020 nostettiin syytteet
Nokian Renkaita, sen toimitusjohtajaa ja kuutta vuosina
2015–2016 toiminutta hallituksen jäsentä vastaan
arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta.
Lisäksi neljää yhtiön työntekijää syytettiin sisäpiiritiedon
väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki
syytteet vuonna 2022. Valituksen jälkeen hovioikeus hylkäsi
syytteet yhtiön entisiä hallituksen jäseniä vastaan. Entinen
toimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin tiedottamisrikoksesta
ja työntekijät sakkoihin tai ehdolliseen vankeuteen
sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Yhtiö tuomittiin maksamaan
50 000 euron yhteisösakko, mutta sen ei todettu
syyllistyneen vilppiin lehtitesteissä syytteessä mainitulla
tavalla. Yhtiö ei hakenut valituslupaa korkeimmalta
oikeudelta.
Veroriidat
Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia
veroriitoja. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian
Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa
verojen uudelleenarviointiin.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Katsauskauden jälkeen 10.2.2026 Nokian Renkaat julkaisi
päivitetyn strategian ja vuoden 2029 loppuun asti ulottuvat
taloudelliset tavoitteet. Lisätietoja löytyy pörssitiedotteesta,
joka on saatavilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/
sijoittajat/.
Päivitetyt taloudelliset tavoitteet ovat:
• Liikevaihto 1,8–2,0 miljardia euroa
• Segmentit yhteensä EBITDA >24 %
• Segmentit yhteensä liikevoitto >15 %
• Nettovelka/Segmentit yhteensä EBITDA <2
31
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Nokian Renkaiden osingonjakopolitiikka säilyy ennallaan.
Tavoitteena on jakaa nettovoitosta vähintään 50 prosenttia
osinkoina.
14.1.2026 Timo Koponen nimitettiin Nokian Renkaiden talous- ja
rahoitusjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa
tehtävässään viimeistään 15.4.2026.
Ohjeistus vuodelle 2026
Vuonna 2026 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan
kasvavan edeltävään vuoteen verrattuna ja segmentit yhteensä
liikevoittoprosentin odotetaan olevan 8–10 %.
Oletukset vuodelle 2026
Vuonna 2026 rengaskysynnän odotetaan pysyvän edeltävän
vuoden tasolla Nokian Renkaiden markkina-alueilla. Globaalin
talouden kehitys sekä epävarmuudet geo- ja kauppapolitiikassa
ja tulleissa saattavat aiheuttaa epävakautta yhtiön
liiketoimintaympäristössä. Nokian Renkaiden kannattavuuden
parantumista tukevat uudet suorituskykyiset renkaat, hinta- ja
tuotemix sekä tehokkuusparannukset.
Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi
toimenpiteiksi
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 742,6 milj. euroa.
Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että
jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
osinkoa jaetaan 0,25 euroa/osake
eli yhteensä 34,5 milj. euroa
omaan pääomaan jätetään 708,1 milj. euroa
Yhteensä 742,6 milj. euroa
Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,25 euroa
osakkeelta osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 27.3.2026 merkitty Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko
maksetaan 15.4.2026.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen
jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna
hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Kutsu vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan
10.2.2026.
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä,
palkitsemisraportti sekä kestävyysraportti
Nokian Renkaat julkaisee selvityksen hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmästä sekä kestävyysraportin osana vuoden
2025 hallituksen toimintakertomusta yhtiön verkkosivuilla
yritys.nokianrenkaat.fi 2.3.2026 alkavalla viikolla.
Palkitsemisraportti julkaistaan yhtiön verkkosivuilla
yritys.nokianrenkaat.fi 2.3.2026 alkavalla viikolla.
Helsinki 10.2.2026
Nokian Renkaat Oyj
Hallitus
32
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu
2025 2024 2023*
2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016
Liikevaihto 1 373,6 1 289,8 1 173,6 1 350,5* 1 714,1 1 313,8 1 595,8 1 595,6 1 572,5 1 391,2
muutos, % 6,5 % 9,9 % -13,1 % -21,2 %* 30,5 % -17,1 % 0,0 % 1,5 % 13,0 % 2,3 %
Käyttökate (EBITDA) arvonalennusoikaisulla
1
178,1 126,0 147,0 170,2* 425,6 275,9 441,7 465,8 463,7 395,2
Poistot 142,2 124,2 114,9 110,1* 140,5 131,0 125,2 93,4 98,3 84,7
Arvonalentumiset
2
- - - 3,4* 17,0 24,9
Liikevoitto (EBIT) 35,8 1,8 32,1 56,7* 268,2 120,0 316,5 372,4 365,4 310,5
% liikevaihdosta 2,6 % 0,1 % 2,7 % 4,2 %* 15,6 % 9,1 % 19,8 % 23,3 % 23,2 % 22,3 %
Tulos ennen veroja -15,9 -31,5 14,2 11,2* 258,2 106,0 336,7 361,7 332,4 298,7
% liikevaihdosta -1,2 % -2,4 % 1,2 % 0,0* 15,1 % 8,1 % 21,1 % 22,7 % 21,1 % 21,5 %
Oman pääoma tuotto (ROE), % -1,2 % -1,7 % -23,4 % -11,5 %* 13,1 % 5,2 % 24,6 % 20,0 % 15,1 % 18,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 1,9 % 0,5 % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 % 17,6 % 23,3 % 22,4 % 19,9 %
Taseen loppusumma 2 313,8 2 423,7 2 325,2 2 209,7 2 383,5 2 336,7 2 332,6 2 092,9 1 877,4 1 975,7
Korollinen nettovelka 664,0 613,1 223,6 140,9 -98,7 -17,2 41,1 -315,2 -208,3 -287,4
Omavaraisuusaste, % 50,3 % 52,5 % 58,0 % 64,9 % 68,4 % 65,3 % 75,9 % 71,0 % 78,2 % 73,8 %
Velkaantumisaste, % 57,0 % 48,2 % 16,6 % 9,8 % -6,1 % -1,1 % 2,3 % -21,2 % -14,2 % -19,7 %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 146,2 77,4 82,4 -4,3 396,5 422,4 219,8 536,9 234,6 364,4
Bruttoinvestoinnit 126,9 350,1 252,1 129,7 119,6 149,9 290,1 226,5 134,9 105,6
% liikevaihdosta 9,2 % 27,1 % 21,5 % 9,6 % 7,0 % 11,4 % 18,3 % 14,2 % 8,6 % 7,6 %
Tutkimus- ja kehittämismenot 26,2 24,8 24,3 29,6 31,9 22,7 22,7 20,8 21,8 20,3
% liikevaihdosta 1,9 % 1,9 % 2,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 %
Osingonjako 34,5
3
34,5 75,8 76,0 76,0 165,9 158,4 218,1 214,2 208,0
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 4 176 3 850 3 754 3 517* 4 941 4 859 4 942 4 790 4 630 4 433
*
Vuosien 2022 ja 2023 luvut ovat vertailukelpoisia ja esittävät jatkuvia toimintoja.
1
DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin.
2
Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin.
3
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Konsernin tunnusluvut
33
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
2025 2024 2023
2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016
Tulos/osake (EPS), euroa -0,11 -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,15 1,63 1,87
muutos, % -34,3 % -93,0 % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78, 5 % 78,1 % 32,4 % -13,0 % 3,6 %
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa -0,11 -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,14 1,61 1,86
muutos, % -34,3 % -93,0 % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78, 5 % 35,2 % 32,5 % -13,2 % 3,2 %
Tulos/osake jatkuvat toiminnot (EPS), euroa -0,11 -0,17 0,09 0,11
muutos, % -34,3 % -282,8 % -17, 9 % 0,0 %
Tulos/osake lopetetut toiminnot (EPS), euroa - - -2,45 -1,38
muutos, % - -100,0 % 77,5 % 0,00 %
Kassavirta/osake (CFPS), euroa 1,06 0,56 0,60 -0,03 2,87 3,05 3,89 3,91 1,72 2,70
muutos, % 88,9 % -6,0 % -2020,0 % -101,1 % -6,0 % -21,5 % -0,7 % 127, 2 % -36,3 % 27,4 %
Osinko/osake, euroa 0,25 0,25 0,55 0,55 0,55 1,20 1,14 1,58 1,56 1,53
Osinko/tulos, % -229,6 % -150,9 % -23,3 % -43,3 % 88,5 % 192,9 % 39,5 % 73,9 % 96,7 % 82,6 %
Oma pääoma/osake, euroa 8,44 9,23 9,77 10,37 11,78 11,01 12,76 10,79 10,74 10,75
P/E-luku -86,9 -44,4 -3,5 -7,5 22,3 46,4 8,9 12,5 23,3 19,0
Osinkotuotto, % 2,6 % 3,4 % 6,7 % 5,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 5,9 % 4,1 % 4,3 %
Osakekannan markkina-arvo 31.12. 1 314,9 1 021,1 1 147, 5 1 330,9 4 626,1 4 003,7 3 560,6 3 702,9 5 188,7 4 814,0
Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl 137,87 137,87 137,98 138,25 138,22 138,46 138,17 137, 26 136,25 134,86
laimennettuna, milj. kpl 137,87 137,87 137,98 138,25 138,22 138,46 138,38 138,14 137,28 135,56
Osakemäärä 31.12. milj. kpl 137,88 137,87 137,87 138,25 138,22 138,22 138,72 137,79 136,75 135,68
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl 137,88 137,87 137,87 138,25 138,22 138,22 138,92 138,07 137, 28 135,93
Osakekohtaiset tunnusluvut
34
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernin laskentakaavat
Oman pääoman tuotto, % =
(ROE)
Tilikauden tulos x 100
Oma pääoma (ka)
Sijoitetun pääoman tuotto, % =
(ROCE)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut x 100
Taseen loppusumma (ka)- korottomat velat
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste, % =
Korollinen nettovelka x 100
Oma pääoma
Tulos / osake, euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu luku määrä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu
2
), euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu
2
lukumäärä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Kassavirta / osake, euro =
(CFPS)
Liiketoiminnan kassavirta
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro = Tilikaudelta jaettu osinko
Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos, % =
Tilikaudelta jaettu osinko x 100
Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro = Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1
31.12.
P/E-luku = Pörssikurssi 31.12.
Tulos/osake
Osinkotuotto, % = Nimellisosinko / osake
Pörssikurssi 31.12.
1
ilman omia osakkeita
2
optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan
Laskentakaavat
35
Tilinpäätös
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen
toimintakertomus
VIANOR TROMSØN
LEVEYSASTE
NORJASSA
69°38′56″ N
KESTÄVYYS-
RAPORTTI
Yleiset tiedot 37
Ympäristötiedot 62
Yhteiskunnalliset tiedot 96
Hallintotapatiedot 125
ESRS-sisältöindeksi 130
Muita kestävyystiedonantoja 140
YLEISET TIEDOT
ESRS 2 Yleiset tiedot 38
ESRS 2 Yleiset
tiedot
YLEISET TIEDOT
Nokian Renkaat on ollut Yhdistyneiden kansakuntien Global
Compact (UNGC) -aloitteen jäsenenä vuodesta 2015. YK:n 17
kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development
Goals, SDG) luotiin edistämään vaurautta samalla ympäristöä
suojellen, ja tavoitteet tarjoavat työkalun, jolla kestävää
liiketoimintaa voidaan tarkastella pitkällä aikajänteellä. Nokian
Renkaat on määritellyt seitsemän itselleen tärkeää SDG:tä.
Nokian Renkaat arvioi ei-taloudelliset tavoitteensa vuonna 2026.
Aihealue Tavoite Tilanne vuoden 2025 lopussa
E1 Ilmastonmuutos
• Science Based Targets -aloitteen hyväksymät lyhyen tähtäimen ilmastotavoitteet
vuodelle 2030 ja nettonollatavoitteet vuodelle 2050*
Etenee suunnitellusti
• Vähintään 60 tuotetta vierintävastuksen parhaassa A-luokassa vuoteen 2028
mennessä
13 tuotetta A-luokassa
E2 Pilaantuminen
• Tuotteissa ei erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) Tavoite toteutui
• Kaksi kemikaaliasiantuntijoiden tekemää katselmusta vuosittain jokaisella Nokian
Renkaiden rengastehtaalla kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistamiseksi
Tavoite toteutui osittain
• VOC-päästöt alittavat luvissa ilmoitetut raja-arvot Tavoite toteutui
• Rengastehtaiden hiukkaspäästöt alittavat luvissa ilmoitetut raja-arvot Tavoite toteutui
• Ei vahinkopäästöjä tehtaista veteen tai maaperään Tavoite toteutui
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
• Ylläpitää tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko
GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen
Tavoite toteutui
E5 Resurssien käyttö
ja kiertotalous
• Lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien osuus renkaissa 50 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä*
28,3 prosenttia
• Varmistaa, että 100 prosenttia renkaiden tuotantojätteestä edelleen hyödynnetään Tavoite toteutui
S1 Oma työvoima
• Esihenkilöiden osaamisen lisääminen liittyen Nokian Renkaiden palkitsemisohjeisiin
ja -käytäntöihin. Mitataan koulutuksiin osallistumisen kautta, tavoitteena että yli
60 prosenttia esihenkilöistä osallistuu vuonna 2025
Osallistumisaste: 30 prosenttia
• Työkierron, kuten siirtojen ja ylennysten, prosenttiosuuden parantaminen,
perustaso mitattiin 2025
Perustaso: 16 prosenttia
• Tasavertaisten mahdollisuuksien tunteen jatkuva parantaminen; liittyy
henkilöstökyselyn kysymykseen ”Taustasta riippumatta jokaisella on yhtäläiset
mahdollisuudet menestyä yrityksessä”, perustaso 2021: 65
64
• Laskea poissaoloihin johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF) 8,3:sta (2018)
1,5:een vuoteen 2025 mennessä*
Tavoite ei toteutunut; LTIF: 3,7
S2 Arvoketjun
työntekijät
• Ylläpitää tilannetta, jossa 100 prosenttia korkean riskin toimittajista on auditoitu,
tekemällä vähintään viisi kestävyysauditointia*
Tavoite toteutui
• Varmistaa, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on edelleen
joko Global Platform for Sustainable Natural Rubberin (GPSNR) jäseniä tai
allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen
Tavoite toteutui
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
• Varmistaa, että 100 prosenttia valikoiduista premium-henkilöautonrenkaista
saa edelleen A- tai B-märkäpitoluokituksen EU-rengasmerkinnässä ja että kaikki
Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-jääpitovaatimukset
Tavoite toteutui
* Taloudellisten tavoitteiden yhteydessä vahvistetut ei-taloudelliset tavoitteet.
Kestävyys on osa Nokian Renkaiden yrityskulttuuria,
strategiaa ja tavoitteita. Yhtiön kestävyystyö
perustuu sitoumuksiin, vuoropuheluun sidosryhmien
kanssa sekä pyrkimykseen olla yksi johtavista
toimijoista kestävyydessä. Eri standardit ja
käytännöt ohjaavat päivittäistä työtä.
Tässä raportissa käsitellyt Nokian Renkaiden tavoitteet
38
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
BP-1 Kestävyysraportin laatimisperusteet
Kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian
Renkaat -konsernille, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin
tilinpäätöksissä: raportti sisältää emoyhtiön sekä kaikki yhtiöt,
joissa konsernilla on suorasti tai epäsuorasti yli 50 prosenttia
äänistä, ellei muuta ole ilmoitettu annettujen tietojen
yhteydessä.
Raportti sisältää tietoa myös arvoketjun alku- ja loppupäästä
liittyen kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettuihin keskeisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tietyt käytännöt,
toimenpiteet ja tavoitteet koskevat myös arvoketjua.
Nokian Renkaat on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois
arkaluonteisia tietoja liittyen valmistuskumppaneihinsa sekä
tiedonantovaatimuksen E5-4 tietopisteisiin 31 a ja 31 c.
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Aikahorisontit
Raportoinnissa ei poiketa keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä,
jotka määritellään ESRS 1:n jaksossa 6.4.
Arvoketjun estimointi
Scope 3 -päästötietojen laskennassa käytetään useita
estimointeja, kuten yleisiä päästökertoimia ja keskiarvoja. Tämä
vaikuttaa laskelmien tarkkuuteen. Laskentaperiaatteet perustuvat
Nokian Renkaiden kasvihuonekaasupäästöinventaarioon, ja ne on
esitetty tarkemmin tiedonantovaatimuksessa E1-6.
Tietojen laatua parantaakseen Nokian Renkaat hankkii yhä
enemmän päästötietoja suoraan raaka-aineiden toimittajilta
sekä kuljetusyrityksiltä, jotta yleiset päästökertoimet voi korvata
laskelmissa todellisilla luvuilla.
Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus
Kaikki estimoinnissa käytetyt lähteet, joihin liittyy suuri
mittausepävarmuus, koskevat arvoketjun päästöjä.
Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä
Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen laskenta parantui vuonna
2025, koska osa arvioista oli tarkempia paremman tietojen
saatavuuden vuoksi. Tästä on enemmän tietoa kohdassa E1-6.
Vuoteen 2024 nähden muutoksia on tapahtunut
tiedonantovaatimuksen E2-5 alla raportoitavien
kemikaalimäärien laskentamenetelmässä. Laskutapaa on
parannettu kemikaaliasiantuntijoiden konsultoinnin jälkeen ja
vuoden 2024 oikaistut luvut ovat saatavilla taulukossa ”Huolta
aiheuttavat aineet 2025, päävaaraluokat”.
Aiempien kausien raportointivirheet
Vuonna 2024 tiedonantovaatimuksen E2-5 alla raportoiduissa
huolta aiheuttavia aineita koskevissa tiedoissa oli inhimillinen
virhe. Kemikaalien määrät ilmoitettiin väärissä vaaraluokissa ja
yhdellä taulukon sarakkeella oli myös väärä otsikko. Näin ollen
kaikki vuoden 2024 tiedot on oikaistu.
Kohdassa S1-14 oli myös inhimillinen virhe työperäisten
sairaustapausten määrän raportoinnissa.
Muuhun lainsäädäntöön tai kestävyysraportointia
koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen
Raportti sisältää myös muita kestävyystietoja. Tiedot annetaan
GRI-standardin, S&P Globalin yritysvastuuarvioinnin sekä
paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Nämä
lisätiedot on ilmaistu visuaalisesti pyöreällä plusmerkillä sekä
tekstillä ”muita, ei-olennaisia tietoja”. Osa tiedoista liittyy
olennaisiin aiheisiin ja on siksi sijoitettu aihekohtaisten ESRS-
tiedonantojen yhteyteen. Ei-olennaisiin aiheisiin liittyvät tiedot
on ilmoitettu osiossa ”Muita kestävyystiedonantoja”.
Sisällyttäminen viittauksin
Mitään tiedonantoja ei ole sisällytetty viittauksin. Strategiaan,
liiketoimintamalliin, riskinhallintaan ja sisäiseen valvontaan
sekä palkitsemiseen liittyviä seikkoja kuvataan kuitenkin
tarkemmin muissa hallituksen toimintakertomuksen osissa ja
palkitsemisraportilla.
Vaiheittain käyttöön otettavien tiedonantovaatimusten
käyttö
Nokian Renkaat on soveltanut vaiheittaista käyttöönottoa
ESRS-sektoreita koskeviin tietoihin (SBM-1 40 b ja c), odotettuja
taloudellisia vaikutuksia koskeviin tietoihin (SBM-3 48 e,
E1-9, E2-6, E4-6 ja E5-6), tiedonantovaatimukseen S1-12 sekä
tietopisteeseen S1-15 93 b.
39
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
GOV-1 Kestävyysasioiden johtaminen Nokian
Renkailla
Hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja toiminnan
järjestämisestä. Hallituksen nimittämä toimitusjohtaja on
vastuussa yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen
ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Vuoden 2025 lopussa hallituksessa oli seitsemän jäsentä,
jotka eivät osallistuneet liikkeenjohtoon. Hallituksessa ei ollut
henkilöstön edustajia. Toimitusjohtaja oli liikkeenjohtoon
osallistuva johtaja.
Hallituksen jäsenillä on asiaan kuuluvaa kokemusta seuraavista
aiheista: toimitusjohtajakokemus, kansainvälinen kokemus
erityisesti Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan
markkinoilta, rengasteollisuus, kuluttajatuoteteollisuus,
rahoitus, yhtiön riskienhallinta sekä hallinto ja ohjaus.
Vuoden 2025 lopussa hallituksessa oli neljä miestä (57,1 %) ja
kolme naista (42,8 %). He edustivat kahta eri kansallisuutta
ja olivat 49–64 vuoden ikäisiä. Toimitusjohtaja oli italialainen
mies. Monimuotoisuus toteutui hallituksen jäsenten ja
toimitusjohtajan kohdalla seuraavasti:
Monimuotoisuus-
tekijät Tiedot
Ikä
Alle 30-vuotiaita: 0 %
30–50-vuotiaita: 12,5 %
Yli 50-vuotiaita: 87,5 %
Sukupuoli
Nainen: 37,5 %
Mies: 62,5 %
Kansallisuus
Suomi: 62,5 %
Saksa: 25 %
Italia: 12,5 %
Kokemus
Kokemusta rengasalalta: 25 %
Toimitusjohtajakokemusta: 100 %
Johtamiskokemusta: 100 %
Koulutus
Taloustieteiden maisteri: 75 %
Kauppatieteiden maisteri: 12,5 %
Fysiikan diplomi-insinööri: 12,5 %
Oikeustieteen maisteri: 12,5 %
Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen
suurimmista osakkeenomistajista; Antti Mäkisen katsottiin
kuitenkin olevan riippumaton Solidium Oy:stä alkaen 1.
kesäkuuta 2025.
Hallitus on korkein kestävyyttä sekä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia valvova taho. Hallitus hyväksyy keskeiset
tavoitteet sekä yhtiön käytännöt, jotka ohjaavat yhtiön
toimintaa ja sisäistä valvontaa. Hallituksen henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunta muun muassa valmistelee vastuullisuuteen
liittyvät aiheet hallitukselle sekä seuraa toimintaympäristön ja
kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehitystä.
Kaikki henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet
ovat riippumattomia yhtiöstä ja kaikista sen suurimmista
osakkeenomistajista. Valiokunnalla ei ole itsenäistä
päätöksentekovaltaa; kollektiiviset päätökset tekee hallitus.
Nokian Renkaiden kestävyystoimia johtaa SVP, Operations,
joka on johtoryhmän jäsen. Vastuullisuuden ohjausryhmä
valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää kestävyystyötä.
Siihen kuuluu ylempää johtoa hankintojen, vastuullisuuden,
laadun ja työturvallisuuden, tuotteiden ja innovaatioiden,
talouden ja rahoituksen, henkilöstön sekä viestinnän
alueilta. Ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn
edistymistä. Ilmastotyön ohjausryhmään kuuluu ylempää johtoa
hankintojen, vastuullisuuden, laadun ja työturvallisuuden,
tuotannon, tuotteiden ja innovaatioiden, tuotantoteknologian ja
hankinnan alueilta. Kestävyystyön jokapäiväinen johtaminen on
osa kaikkien esihenkilöiden tehtävää.
Kestävyysasiat raportoidaan hallituksen henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnalle. Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunta käy johdon kanssa säännöllisesti
läpi yhtiön kestävyysohjelman etenemistä ja valvoo
kestävyysraportointiprosessia.
40
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Vastuullisuuden johtaminen Nokian Renkailla
Päätökset ja suositukset Jatkuva vuoropuhelu
Hallitus
Konsernin korkein vastuullisuutta ja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia valvova taho
Hyväksyy tärkeimmät vastuullisuustavoitteet
Hyväksyy yhtiön tärkeimmät politiikat
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Valmistelee vastuullisuusasiat hallitukselle
Seuraa toimintaympäristön kehitystä ja vastuullisuuteen liittyvää sääntelyä
Valvonta
Konsernin johtoryhmä
SVP, Operations
Johtaa vastuullisuustyötä
Vastuullisuuden ohjausryhmä
Valvoo ja ohjaa vastuullisuustyötä
Ilmastotyön ohjausryhmä
Valvoo ja ohjaa ilmastosiirtymäsuunnitelman
mukaista kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä
Päätökset
Päätökset
Raportointi ja suositukset
Raportointi ja suositukset
Vastuu-
velvollisuus
Kaikki yksiköt ja esihenkilöt
Henkilöstö
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja
Johtaa vastuullisuusstrategian ja toimenpiteiden implementointia
Johtaa vastuullisuusasiantuntijoiden työtä
Vastuullisuus-
työryhmä
Turvallisuuden
johtamisen
työryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Energia-
tehokkuus-
työryhmä
Vastuullisen
hankinnan
työryhmä
Implementointi
konsernissa
Paikallinen
implementointi
(liiketoiminta-
alue/-yksikkö)
Hallituksella on relevanttia asiantuntemusta johtamisesta,
strategian kehityksestä ja toteutuksesta, hallinnosta,
riskienhallinnasta, palkitsemisesta, viestinnästä sekä
sidosryhmäsuhteista. Tämä osaaminen tukee yhtiön
kestävyysohjelman järjestelmällistä ja onnistunutta kehitystä ja
toteutusta.
Hallituksen valiokuntatyö mahdollistaa kestävyyteen
liittyvän asiantuntemuksen syventämisen. Sisäisiä ja ulkoisia
kestävyysammattilaisia voidaan kutsua puhumaan valiokunnan
kokouksissa, ja tarpeen mukaan järjestetään aihekohtaisia
esityksiä ja koulutuksia, myös olennaisiin aiheisiin liittyen.
Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen hallitus on vastuussa
Nokian Renkaiden hallinnosta ja sen toiminnan järjestämisestä
Suomen osakeyhtiölain ja muiden säännösten mukaisesti.
Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa
asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan
kuulu yhtiökokoukselle. Hallituksen toimintaperiaatteet ja
keskeiset tehtävät on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa,
yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä.
Toimitusjohtaja johtaa yhtiön liiketoimintaa ja päivittäistä toimintaa
Suomen osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden
ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on vastuu antaa
hallitukselle tietoa yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen
kehityksestä sekä valmistella yhtiön strategia ja tavoitteet
hallituksen hyväksyntää varten. Toimitusjohtaja vastaa hyväksytyn
strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta, yhtiön kirjanpidon
lainmukaisuuden varmistamisesta ja omaisuuden hallinnan
luotettavasta järjestämisestä.
Hallituksella ja toimitusjohtajalla on osaamista muun
muassa strategisesta johtajuudesta, rengasteollisuudesta,
kulutustavarateollisuudesta, hallintotavasta, riskienhallinnasta ja
toiminnan tehokkuudesta, jotka ovat oleellisia Nokian Renkaiden
liiketoiminnan tehokkaan harjoittamisen kannalta.
41
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
GOV-2 Vastuullisuusasioiden huomioiminen
Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
tehtävänä on avustaa hallitusta katselmoimalla ja
valmistelemalla kestävyysasioita hallitukselle. Henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnan vastuisiin lukeutuu
kestävyyssuunnitelmien ja -tulosten katselmointi ja
valmistus, yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin seuranta
sekä kestävyysraportoinnin eheyden varmistaminen
varmennusprosessien avulla. Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunta seuraa toimintaympäristön kehitystä
sekä kestäyvyysraportointiin liittyviä säännöksiä sekä
katselmoi keskeiset käytännöt ja menettelytavat. Myös yhtiön
sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
kestävyysraportointia koskien tarkkaillaan. Myös henkilöstön
hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden sekä työyhteisön
monimuotoisuuden kehittymisen seuranta ovat keskeisiä
henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan työhön liittyviä seikkoja.
Säännöllisen tiedonkulun ylläpitämiseksi henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnan kokousten asialistalle
sisällytetään säännöllisesti kestävyysaiheita. Laatu- ja
vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysasioista henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnalle 2–4 kertaa vuodessa tai tarpeen
mukaan.
Vuonna 2025 hallitus hyväksyi kaksoisolennaisuusanalyysin
tulokset ja katselmoi keskeiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Hallitukselle esitettiin myös päivitys
suunnitelluista ja käynnissä olevista keskeisistä
kestävyystoimenpiteistä.
Hallitus hyväksyi Nokian Renkaiden kasvihuonekaasupäästöjä
koskevan ilmastosiirtymäsuunnitelman raportointikauden
jälkeen.
Nokian Renkaat noudattaa riskienhallintapolitiikkaa (ERM),
jota sovelletaan kaikkiin konsernin yhtiöihin ja toimintoihin.
Politiikka varmistaa, että riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan
ja arvioidaan järjestelmällisesti ja niitä hallitaan kaikilla
organisaation tasoilla. ERM-viitekehys on integroitu yhtiön
yleisjohtoon sekä sisäiseen valvontaan siten, että haitalliset
vaikutukset voidaan minimoida ja mahdollisuuksia hyödyntää.
Hallitus ja sen valiokunnat käsittelevät merkittävimpiä
vastuullisuusriskejä ja -mahdollisuuksia, riskinottohalua ja niihin
liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan
tavoitteisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten
yhteydessä. Vuoden 2025 strategiaprosessin yhteydessä
hallitukselle esitellyt olennaiset vastuullisuusriskit olivat linjassa
kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikassa kuvataan hallituksen ja
toimitusjohtajan palkitsemisen viitekehys. Politiikka hyväksyttiin
vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus on
vastuussa yhtiön palkitsemiskäytäntöjen valvonnasta, mukaan
lukien kestävyyteen liittyvät kannustimet, sekä toimitusjohtajan
ja johtoryhmän palkitsemisen hyväksymisestä.
Palkitsemispolitiikka yhdistää kestävyyteen liittyvät
suorituskykymittaukset yhtiön kannustinjärjestelmiin. Tällä
varmistetaan, että johdon palkitseminen perustuu osittain
kestävyystavoitteiden saavuttamiseen, mikä yhtenäistää
johdon, yhtiön ja sen sidosryhmien edut.
Nokian Renkailla on useita sekä pitkän että lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden painopiste
on kestävässä arvonluonnissa. Yhtiön tärkein pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmä eli suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä käyttää suorituskykykriteereitä, joihin
sisältyy kestävyyteen liittyvä tavoite. Scope 1- ja
Scope 2 -hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO
2
e)
vähentämiseen liittyvällä tavoitteella on 10 prosentin painoarvo
pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista, mikä
korostaa sen tärkeyttä kokonaisarvioinnissa.
42
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
Nokian Renkaiden due diligence -prosessit kattavat ympäristö-
ja yhteiskuntavastuun sekä liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät seikat. Due diligence -prosessit noudattavat säännöksiä
sekä yhtiön sitoumuksia kansainvälisiin viitekehyksiin,
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Sijainti kestävyysraportissa
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
Nokian Renkaiden ihmisoikeus- ja ympäristöasiantuntijat ovat määritelleet yhtiön due
diligence -prosessin ja valvovat sen integrointia yhtiön toimintaan. GOV-1, E1-2, E2-1,
E4-2, E5-1, S1 SBM-3, S1-1, S2 SBM-3, S2-1, S4 SBM-3, S4-1, G1-1, G1-2
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence
-prosessin keskeisissä vaiheissa
Nokian Renkaat ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa. Yhtiö on
yhteydessä arvoketjun työntekijöihin kestävyysauditointien aikana sekä alan järjestöjen
kautta. Kuluttajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä kuullaan Nokian Renkaiden
asiakkaiden, Vianorin ja eri viestintäkanavien kautta. ESRS 2 SBM-2, S1-2, S2-2, S4-2
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja
arviointi
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusanalyysi tunnistaa olennaisia haitallisia vaikutuksia
yhtiön toiminnassa ja arvoketjussa. Myös järjestelmällisiä vaikutus- ja riskiarviointeja
suoritetaan. IRO-1, E4 SBM-3, S2-1
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
Nokian Renkaat käsittelee kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettuja olennaisia
vaikutuksia ja tekee myös yhteistyötä toimittajien, alan järjestöjen ja muiden
sidosryhmien kanssa jatkuvan parantamisen edistämiseksi. E1-1, E1-3, E2-2, E4-3, E5-2,
S1-4, S2-4, S4-4
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
Nokian Renkaat raportoi keskeisistä mittareista sekä työskentelee parantaakseen
luonnonkumin toimitusketjun jäljitettävyyttä. E1-6, E2-3, E4-4, E5-3, S1-5, S2-4, S2-5
kuten Yhdistyneiden kansakuntien liiketoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin sekä OECD:n
monikansallisille yrityksille tarkoitettuun ohjeistukseen.
Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus tämän
kestävyysraportin sisältämiin due diligence -prosessiin
liittyviin tietoihin.
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Nokian Renkaiden riskienhallintapolitiikka tarjoaa jäsennellyn
viitekehyksen kestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaan.
Nokian Renkailla riskin määritellään olevan ulkoisten tai sisäisten
tekijöiden aiheuttama tapahtuma sekä sen seuraukset, jotka
voivat muodostaa joko uhan tai mahdollisuuden. Riskienarviointi
on jatkuva prosessi, johon kuuluvat tunnistaminen, arviointi,
valvonta ja seuranta. Riskienarviointi on tarpeen, jotta riskit
voidaan tunnistaa ja priorisoida sisäistä valvontaa varten.
Jotta varmistetaan, että Nokian Renkaiden riskienhallinnan
ja sisäisen valvonnan viitekehystä sovelletaan
kestävyysraportointiin, raportointiprosessin olennaisten
alueiden arviointia jatkettiin vuonna 2025. Tähän sisältyi
nykyisten valvontakeinojen uudelleenarviointi sekä
lisävalvontakeinojen tunnistaminen prosesseista. Arvioinnin
tulosten perusteella datan omistavat toiminnot paransivat
sisäisiä prosesseja ja raportointikäytäntöjä.
Kestävyysraportoinnissa tunnistetut pääasialliset riskit liittyvät
tiettyjen mittareiden oikeellisuuteen ja täydellisyyteen, koska
raportointi perustuu useisiin tietolähteisiin sekä sisältää
manuaalisia syötteitä ja laskelmia. Nokian Renkaat on tehnyt
useita kohdennettuja sisäisen valvonnan toimenpiteitä
pienentääkseen näitä riskejä. Toimenpiteitä olivat roolien
ja vastuiden selkeä määrittely, järjestelmällinen datan
kerääminen ja täsmäyttäminen kriittisissä raportointivaiheissa,
tehtävien erittely sekä määrälliset ja laadulliset datan
arvioinnit, joita tekevät datan omistavat toiminnot, laadusta
ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, vastuullisuuden
ohjausryhmä sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta.
43
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
SBM-1 Kestävyys on integroitu Nokian Renkaiden
strategiaan
Nokian Renkaiden tuotevalikoima sisältää henkilöautoihin
tarkoitettuja talvi-, kesä-, all weather- ja all season -renkaita
sekä raskaisiin koneisiin sekä kuorma- ja linja-autoihin
tarkoitettuja erikoisrenkaita, vanteita ja pinnoitusmateriaaleja.
Vianor-ketju tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita.
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden tuotteita myytiin 47 maassa.
Nokian Renkaiden tärkeimmät markkina-alueet ovat
Pohjoismaat, joissa yhtiö on premium-henkilöautonrenkaiden
markkinajohtaja, sekä Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa,
joilta yhtiö hakee kasvua. Nokian Renkaiden suoria
asiakkaita ovat yritysasiakkaat, joista merkittävimpiä ovat
rengasjälleenmyyjät, autoliikkeet ja ajoneuvojen valmistajat.
Vianorin palvelupisteet toimivat Suomessa, Ruotsissa
ja Norjassa, ja ne palvelevat sekä yritysasiakkaita että
loppukäyttäjiä.
Vuoden 2025 lopussa Nokian Renkaat työllisti 3 959 henkeä,
joista 2 659 Pohjoismaissa, 579 Pohjois-Amerikassa ja 721 Keski-
Euroopassa.
Nokian Renkaiden merkittäviin tuoteryhmiin ja
sidosryhmäsuhteisiin liittyvät kestävyystavoitteet ovat
seuraavat:
• Ylläpitää tilanne, jossa renkaat eivät sisällä REACH-
asetuksen mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita
• Lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus
renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
• Saada (vähintään) 60 tuotetta vierintävastuksen parhaaseen
A-luokkaan vuoteen 2028 mennessä
• Ylläpitää tilanne, jossa 100 prosenttia yhtiön valikoiduista
premium-renkaista kuuluu EU-rengasmerkinnän
märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin ja
kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät
EU-merkinnän jääpitovaatimukset
• Laskea poissaoloihin johtaneiden tapaturmien taajuutta
(LTIF) 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä
• Kehittää henkilöstön hyvinvointia
• Ylläpitää tilanne, jossa 100 prosenttia korkean
kestävyysriskin toimittajista on auditoitu
• Ylläpitää tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin
prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut
Nokian Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden renkaissa ei ollut erityistä
huolta aiheuttavia aineita (SVHC). Kierrätettyjen ja uusiutuvien
materiaalien osuus renkaissa oli 28,3 prosenttia vuoden
2025 lopussa. Vierintävastuksen A-luokassa oli 13 tuotetta
vuoden lopussa. 100 prosenttia yhtiön valikoiduista premium-
renkaista kuului EU-rengasmerkinnän märkäpitoluokkiin A tai
B eli parhaisiin luokkiin, ja kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta
-tuotteet täyttivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset. LTIF
parantui ja oli 3,7 (4,6), mutta tavoitteeseen ei päästy. 100
prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista
on auditoitu, ja 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista
on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden
vastuullisuussitoumuksen.
Nokian Renkaat on rakentanut Romaniaan uuden
henkilöautorenkaita valmistavan tehtaan hajauttaakseen
tuotantoaan ja rakentaakseen uudelleen kapasiteettiaan.
Ensimmäiset rengastoimitukset tehtaalta Nokian
Renkaiden jakelukeskuksiin alkoivat maaliskuussa 2025, ja
asiakastoimitukset käynnistyivät toisella vuosineljänneksellä.
Tehdas on maailman ensimmäinen täysimittainen CO
2
e-
päästötön (Scope 1 & 2) rengastehdas. Kohdassa E1-1 on
lisätietoja siitä, mitä CO
2
e-päästöttömyys tarkoittaa Romanian-
tehtaalla.
Vuotuinen riskienarviointi vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet
mukaan lukien yhdistetään strategiatyöhön, jonka tulos
esitetään hallitukselle.
Nokian Renkaiden liiketoimintamalli ja arvoketju
Nokian Renkaat toimii henkilöautorenkaiden jälkimarkkinassa
ja menestyy erityisesti talvirengassegmentissä. Nokian
Renkaiden raskaita renkaita myydään sekä ensiasennus- että
jälkimarkkinoilla. Nokian Renkaiden liiketoiminta on jaettu
kolmeen yksikköön: Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja
Vianor.
• Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää ja
valmistaa laadukkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja
pakettiautoihin tarkoitettuja talvi-, kesä- ja all season- sekä
all weather -renkaita. Yksikkö toimii renkaiden premium-
segmentissä ja keskittyy jälkimarkkinoihin. Se muodostaa
yli puolet Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta.
Henkilöautonrenkaat-yksikkö koostuu kolmesta
liiketoiminta-alueesta: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja
Pohjois-Amerikka. Tehtaat sijaitsevat Nokialla Suomessa,
Oradeassa Romaniassa sekä Daytonissa Yhdysvalloissa.
Valmistuskumppanit täydentävät omaa tuotantoa. Nokian
Renkaat on valinnut ainoastaan vakiintuneita ja alalla
hyvämaineisia valmistuskumppaneita, ja yritykset on arvioitu
KYC-prosessin mukaisesti. Koska osa niistä toimii alueilla,
joilla voi ilmetä kestävyyteen liittyviä riskejä, Nokian Renkaat
on teettänyt myös ympäristö- ja yritysvastuuauditointeja.
• Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö kehittää ja valmistaa
erikoisrenkaita kuorma-autoihin ja raskaisiin koneisiin
keskittyen kapeisiin tuotesegmentteihin. Sen ydintuotteita
ovat metsäkonerenkaat sekä renkaat, jotka soveltuvat
satamiin, kaivoksiin, maanviljelyyn, kuorma- ja linja-
autoihin sekä muihin raskaisiin käyttötarkoituksiin, kuten
maanrakennukseen ja tienhoitoon. Raskaat teollisuusrenkaat
valmistetaan Nokialla ja raskaiden koneiden vanteet
Nastolassa. Lisäksi tarkkaan valikoidut valmistuskumppanit
tekevät kuorma- ja linja-autonrenkaita.
• Vianor on Pohjoismaiden suurin autonhuolto- ja
rengaspalveluketju, jolla on laaja palvelupisteverkosto
ja verkkokauppoja. Se tukee myyntiä ja premium-
brändipositiota Pohjoismaissa.
44
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Nokian Renkaiden arvoketju
Hyödyt ja arvo, jotka syntyvät vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen, innovatiivisten renkaiden ja yhteistyöhön perustuvan yrityskulttuurin ansiosta
ALKUPÄÄ
Nokian Renkailla on yli 90 vuoden kokemus maail-
man pohjoisimpana rengasvalmistajana, ja yhtiöllä on
lukuisia tavaramerkkejä ja patentteja. Nokian Renkaat
kehittää ja valmistaa premium-renkaita henkilöautoi-
hin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin.
Kolme rengastehdasta sijaitsevat Suomessa, Roma-
niassa ja Yhdysvalloissa, ja lisäksi Suomessa on vanne-
tehdas. Romanian-tehdas on maailman ensimmäinen
täysimittainen hiilidioksidipäästötön (Scope 1 & 2)
rengastehdas. Kaikki tehtaat ovat ISO 14001- ja ISO
9001 -sertifioituja, ja Suomen- ja Yhdysvaltojen-ren-
gastehtaat ovat myös ISO 45001 -sertifioituja. Kol-
mesta testikeskuksesta kaksi sijaitsee Suomessa ja
yksi Espanjassa. Lisäksi keskeisillä markkinoilla toimii
myyntiyhtiöitä.
Tärkein tytäryhtiö Vianor tarjoaa rengas- ja autohuol-
topalveluja, ja sillä on viisi pinnoittamoa Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa.
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset lii-
ketoimintaperiaatteet (Code of Conduct). Noin 4 000
osaavaa ammattilaista edistää jatkuvaa kehitystä
osaamisellaan ja ideoillaan. Yrityskulttuuri perustuu
kolmeen keskeiseen arvoon: välitämme, edistämme
innovaatioita ja onnistumme yhdessä. Nokian Ren-
kaat edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja oikeu-
denmukaista kohtelua, työturvallisuutta, yhteistyötä
ja jatkuvaa oppimista sekä henkilöstön hyvinvointia.
Konsernin toiminnot
OMAT TOIMINNOT
Nokian Renkaiden vaikutus näkyy suoraan tehdaspaikkakunnilla merkittävänä paikallisena
työllistäjänä ja osana ympäröivää yhteisöä. Ostot, investoinnit, palkat ja verot sekä osingot
osakkeenomistajille edistävät hyvinvointia eri puolilla maailmaa.
Nokian Renkaat edistää turvallista ja kestävää liikkumista sekä innovaatioita yrityksen tek-
nisen asiantuntemuksen ja osaamisen avulla myös alan ja muiden järjestöjen kautta.
Toimittajien velvoittaminen sitoutumaan eettiseen liiketoimintaan ja vastuullisuuteen
edistää ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta toimitusketjussa.
Yhteisöt ja yhteiskunta
Nokian Renkailla on yli 3 700 toimittajaa,
joista yli 200 on raaka
-ainetoimittajia.
Renkaiden valmistuksen pääasialliset raa
-
ka
-aineryhmät ovat synteettinen kumi,
täyteaineet, kemikaalit, vahvikemateriaa
-
lit ja luonnonkumi. Myös energia on tärkeä
syöte, sillä sitä tarvitaan renkaiden valmis
-
tusprosessissa ja toimitiloissa.
Nokian Renkaiden tavoitteena on olla
luotettava kumppani ja vastuullisuuden
vertailukohta alalla. Tämä voidaan saavut
-
taa vain vastuullisten toimittajien avulla.
Kaikkien uusien toimittajien taustat tar
-
kistetaan Nokian Renkaiden Due Diligence
-
prosessin mukaisesti ennen toimittajan
hyväksyntää. Nokian Renkaat arvioi toi
-
mittajiin liittyvät mahdolliset riskit ja edel
-
lyttää, että kaikki kestävyyden kannalta
kriittiset toimittajat noudattavat toimit
-
tajien liiketoimintaperiaatteita (Supplier
Code of Conduct). Toimittajien kestävyy
-
sauditointeja on tehty vuodesta 2016 läh
-
tien, ja kaikki korkean vastuullisuusriskin
toimittajat on auditoitu.
Nokian Renkaat käyttää huolellisesti
valittuja valmistuskumppaneita täydentä
-
mään omaa tuotantoaan. Myös Vianor tuo
renkaita Pohjoismaihin.
LOPPUPÄÄ
Nokian Renkaiden logistiikkakeskuksista renkaat kuljetetaan varastoihin
maanteitse ja meriteitse.
Nokian Renkaiden päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja
Pohjois-Amerikka. Tuotteita myydään kuluttajille ja loppukäyttäjille Vianor- ja
Vianor Partner -ketjujen, autoliikkeiden ja rengasliikkeiden kautta. Laajan jake-
luverkoston ansiosta Nokian Renkaiden tuotteita myydään 47 maassa.
Jakelu
Nokian Renkaiden innovatiiviset ja korkealaatuiset tuotteet on räätälöity eri
markkinoille. Tuotteissa pääasioita ovat turvallisuus ja suorituskyky, jotta
kuluttajien ja loppukäyttäjien matkat olisivat turvallisia kaikissa olosuhteissa.
Vastuullisuus huomioidaan aina raaka-aineiden hankinnasta renkaan elinkaa-
ren loppuun asti. Nokian Renkaat vähentää jatkuvasti renkaidensa ympäristö-
vaikutuksia.
Nokian Renkaiden renkailla varustettuja ajoneuvoja käyttävät esimerkiksi
autoilijat, kuorma-autoja, busseja tai pakettiautoja ajavat kuljetusalan työn-
tekijät, sekä metsä- ja maatalousalalla työskentelevät henkilöt. Renkaiden
valinnalla, huollolla ja ajotyylillä on merkitystä, sillä suurin osa Nokian Renkaan
renkaan hiilijalanjäljestä syntyy sen käytön aikana.
Vianor on Pohjoismaiden suurin autonhuolto- ja rengaspalveluketju, jolla on
laaja palvelupisteverkosto ja verkkokauppoja, jotka palvelevat sekä kuluttajia
että yritysasiakkaita.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Nokian Renkaat ja Vianor tekevät yhteistyötä
useiden aliurakoitsijoiden kanssa eri aloilla
rakennustöistä vartiointiin, siivoukseen ja logis-
tiikkaan. Kaikkien uusien palveluja tarjoavien
alihankkijoiden odotetaan sitoutuvan toimitta-
jien liiketoimintaperiaatteisiin (Supplier Code of
Conduct).
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laa-
tuperiaatteet koskevat myös alihankkijoita.
Ennen kuin alihankkijoiden työntekijät aloittavat
työskentelyn Nokian Renkaiden tehtailla, heidän
on suoritettava perehdytyskoulutus turvallisista
työmenetelmistä.
Aliurakoitsijat
Osa renkaiden raaka-aineista kuljetetaan meri-
teitse Yhdysvaltojen ja Euroopan satamiin, joista
ne viedään tehtaille rautateitse ja maanteitse.
Osa materiaaleista kuljetetaan tehtaille maan-
teitse Euroopan tai Pohjois-Amerikan sisällä.
Scope 3 -ilmastotavoitteen saavuttaminen edel-
lyttää päästövähennyksiä maantie-, rautatie-,
meri- ja lentokuljetuksista.
KuljetusToimittajat
Käytöstä poistuneet
renkaat voidaan sil
-
puta tai rouhia, jotta
niitä voidaan hyödyn
-
tää erilaisissa käyttö
-
kohteissa. Käytettyjä
renkaita voidaan myös
polttaa energian tuot
-
tamiseksi.
Nokian Renkaat käyt
-
tää joitakin käytöstä
poistetuista renkaista
peräisin olevia mate
-
riaaleja tuotteissaan,
kuten kierrätettyä
terästä ja nokea.
Linja- ja kuorma-
auton
renkaat, joissa on laa
-
dukas runko, voidaan
pinnoittaa kahdesta
neljään kertaan. Uuden
kuorma-
auton renkaan
valmistukseen verrat
-
tuna pinnoitus tuottaa
vähemmän CO
2
e-pääs
-
töjä ja säästää resurs
-
seja, kuten kumia ja
öljyä.
Kierrätys
Nokian Renkaat tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen kas
-
vuun ja urakehitykseen sekä antaa työntekijöille tunnustusta
hyvistä suorituksista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Oikeu
-
denmukainen kohtelu ja vastuulliset liiketoimintakäytännöt
tuovat taloudellista ja työhön liittyvää turvallisuutta.
Työntekijöiden hyvinvointia tuetaan esimerkiksi asettamalla
työturvallisuus etusijalle ja luomalla ympäristö, jossa
työntekijät kokevat olevansa arvostettuja ja osallisia.
Työntekijät
Nokian Renkaat auttaa asiakkaitaan
saavuttamaan esimerkiksi myyntiin ja
asiakastyytyväisyyteen liittyvät tavoit-
teensa. Tämä mahdollistetaan korkea-
laatuisten tuotteiden ja palveluiden,
kattavan markkinatuntemuksen sekä
jatkuvan vuoropuhelun avulla.
Asiakkaat
Nokian Renkaiden tuotteet ovat todistetusti turvallisia ja
täyttävät korkeimmat laatuvaatimukset, parantaen autoili
-
joiden ja muilla tiellä liikkujien liikenneturvallisuutta. Renkai
-
den ympäristövaikutukset huomioidaan esimerkiksi ener
-
giatehokkuuden, raaka-aineiden ja kestävyyden osalta.
Vianorin tavoitteena on turvalliset matkat ja helppous, jotta
autoilijat voivat keskittyä heille tärkeisiin asioihin.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
45
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Nokian Renkaat osoittaa johtajuutta kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisessä rengasalalla ja pyrkii hallinnoimaan tuotteiden
ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan raaka-
aineiden hankinnasta kierrätykseen käyttöiän lopussa. Vahvana
painotuksena on kasvattaa kierrätettyjen ja uusiutuvien
raaka-aineiden osuutta. Kestävyys on osa yrityksen kulttuuria,
jolla edistetään oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien
kunnioittamista kaikissa toiminnoissa, mukaan lukien
vastuulliset hankintakäytännöt ja työntekijöiden oikeudet.
Tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Nokian Renkailla
Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus
Vuorovaikutuksen
tarkoitus
Sidosryhmän odotukset tärkeysjärjestyksessä perustuen
kaksoisolennaisuusanalyysin vastauksiin
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin
ja strategiaan
Henkilöstö
Toimihenkilöitä
ja tuotanto-
työntekijöitä
Pohjoismaissa,
Keski-Euroopassa
ja Pohjois-Ameri-
kassa
• Toimet mielekkään ja motivoivan
työn ja työolojen tarjoamiseksi
• Henkilöstökysely Drive!
• Pulse-kyselyt
• Järjestelmät, joihin
työntekijöitä kannustetaan
kirjaamaan turvallisuus- ja
ympäristöhavaintojaan
• Yhteistyö henkilöstön edustajien
kanssa
• Säännölliset tiedotustilaisuudet
• Kehityskeskustelut
• Olennaisuusarvioinnit
• Vuoropuhelu työturvallisuudesta
ja työterveydestä
• Ilmoituskanava
• Henkilöstön
näkemysten,
ideoiden, palautteen
ja kokemusten
kuuleminen
• Henkilöstön
pitäminen ajan tasalla
ajankohtaisista
asioista ja
suunnitelluista
kehitysasioista
• Turvallisen,
vastuullisen ja
motivoivan työpaikan
ja työelämän
edistäminen
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Työntekijöiden turvallisuus
• Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut
innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja
lopettaminen
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön
omasta toiminnasta
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden
kehittäminen
• Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä
• Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille
turvallinen ja motivoiva työympäristö
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Ulkoisesti sertifioitu ympäristöasioiden
hallintajärjestelmä
• Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä EU:n REACH-
sääntelyn mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita
(SVHC)
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian
Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden
mukaisesti
Henkilöstön hyvinvointi perustuu turvallisuuteen, johtajuuteen
ja nykyaikaiseen yrityskulttuuriin.
Edellisen sivun kuvaus Nokian Renkaiden arvoketjusta
antaa yleiskatsauksen Nokian Renkaiden arvoketjun alku- ja
loppupään tärkeimmistä ominaisuuksista sekä yhtiön asemasta
arvoketjussa. Siinä on kuvattu lyhyesti pääasialliset syötteet,
tärkeimmät liiketoimintasuhteet sisältäen toimittajat ja
asiakkaat, jakelukanavat sekä loppukäyttäjät.
SBM-2 Sidosryhmien etujen ja näkemysten
kuuleminen
Nokian Renkaat on sitoutunut minimoimaan negatiiviset ja
maksimoimaan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön
ja ihmisiin. Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen
ymmärtäminen, miten Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät
kestävyyden ja mitkä kestävyyden aihealueet ovat keskeisiä
yhteiskunnan ja yhtiön liiketoiminnan kannalta. Tämä tehdään
osallistamalla sidosryhmiä kaksoisolennaisuusanalyysien
yhteydessä. Sidosryhmien palaute otetaan huomioon toiminnan
kehityksessä ja päätöksenteossa.
46
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus
Vuorovaikutuksen
tarkoitus
Sidosryhmän odotukset tärkeysjärjestyksessä perustuen
kaksoisolennaisuusanalyysin vastauksiin
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin
ja strategiaan
Asiakkaat (B2B)
Esimerkiksi
renkaiden
jälleenmyyjät
ja automyyjät
Pohjoismaissa,
Keski-Euroopassa
ja Pohjois-
Amerikassa
• Päivittäinen liiketoimintaan
liittyvä yhteistyö
• Asiakastyytyväisyystutkimukset
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Luottamuksen
ja vahvojen
kumppanuuksien
rakentaminen
• Asiakkaiden
tukeminen heidän
tavoitteidensa
saavuttamisessa
• Tiedonsaanti
kuluttajien
ja renkaiden
loppukäyttäjien
näkökulmista
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Henkilöstön turvallisuus
• Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut
innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri
• Ihmisoikeuksien kunnioitus toimitusketjussa
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden
kehittäminen
• Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja
vastuullisella tavalla
• Kestävyysauditoinnit luonnonkumin
prosessointilaitoksille vuodesta 2016 lähtien ja
valmistuskumppaneiden auditoiminen
Toimittajat,
liikekumppanit
ja alihankkijat
Esimerkiksi raaka-
ainetoimittajat
sekä viestinnän,
IT:n, T&K:n,
HR:n ja muiden
toimintojen
kumppanit
• Päivittäinen liiketoimintaan
liittyvä yhteistyö
• Toimittajien due diligence
• Toimittajien arvioinnit ja
auditoinnit sekä mahdolliset
jatkotoimenpiteet
• Työturvallisuutta koskeva
yhteistyö alihankkijoiden kanssa
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Vastuullisen hankin-
nan edistäminen
• Nokian Renkaiden
toimittajien liiketoi-
mintaperiaatteiden
noudattaminen
• Työntekijöiden ihmis-
ja työoikeuksien
suojelu
• Ymmärryksen saami-
nen tulevasta kehityk-
sestä ja suuntauksista
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja
lopettaminen
• Työntekijöiden turvallisuus
• Yhteistyöhön perustuvat suhteet toimittajiin
• Toimet korruption, lahjonnan ja väärinkäytösten
estämiseksi
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden
kehittäminen
• Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä erityistä huolta
aiheuttavia aineita (SVHC)
• Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä
• Alihankkijoiden työturvallisuuskoulutukset ja
mahdollisuus ilmoittaa turvallisuushavaintoja Nokian
Renkaiden järjestelmään
• Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja
vastuullisella tavalla
• Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa paljon
luonnonkumia. Luonnonkumista elantonsa saavat
ihmiset on tunnistettu riskiryhmäksi olennaisten
negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten suhteen.
Näiden vaikutusten estäminen ja lieventäminen sekä
asianmukaisten työolojen edistäminen ja varmistaminen
ovat tärkeä osa Nokian Renkaiden tapaa harjoittaa
liiketoimintaa.
47
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus
Vuorovaikutuksen
tarkoitus
Sidosryhmän odotukset tärkeysjärjestyksessä perustuen
kaksoisolennaisuusanalyysin vastauksiin
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan, liiketoimintamalliin
ja strategiaan
Sijoittajat,
osakkeenomis-
tajat, hallituksen
jäsenet
Esimerkiksi nykyi-
set ja mahdolliset
tulevat osak-
keenomistajat
(kotimaiset ja
kansainväliset) ja
yhtiön hallituksen
jäsenet
• Sijoittajatapaamiset, tapahtumat
ja seminaarit
• Pörssitiedotteet ja muut julkaisut
• Yhtiökokoukset
• Hallituksen kokoukset
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Odotusten
ymmärtäminen
• Olennaisten tietojen
antaminen
• Vastuullisten
sijoittajien
houkutteleminen
• Avoimuuden
lisääminen
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut
innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Työntekijöiden turvallisuus
• Renkaiden ja tienpinnan kulumishiukkasten minimointi
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön
omasta toiminnasta
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden
kehittäminen
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Ulkoisesti sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä
• Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille
turvallinen ja motivoiva työympäristö
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian
Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden
mukaisesti
Viranomaiset,
media, kansalais-
järjestöt, teolli-
suusjärjestöt
Esimerkiksi viran-
omaiset, median
edustajat, ympä-
ristöjärjestöt ja
alan järjestöt
• Projektiyhteistyö
• Yhteiset aloitteet ja ohjelmat
• Kokoukset, tapahtumat ja
seminaarit
• Lehdistötiedotteet ja muut
julkaisut, vastaaminen median
tiedusteluihin
• Julkisiin kuulemisiin vastaaminen
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Tiedon jakaminen
• Säännösten
noudattamisen
varmistaminen
• Osallistuminen
aloitteisiin
• Osallistuminen
alan standardien
kehittämiseen
• Kestävän kehityksen
edistäminen
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhtiön
omasta toiminnasta
• Renkaiden suunnittelu, materiaalivalinnat ja muut
innovaatiot, jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Raaka-aineiden jäljitettävyys ja läpinäkyvyys
• Jätteen määrän minimointi ja jätteiden käsittely
• Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen
toimitusketjussa
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian
Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden
mukaisesti
• Ulkoisesti sertifioitu ympäristöasioiden
hallintajärjestelmä
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Vain Nokian Renkaiden hyväksymillä laitoksilla
prosessoidun kumin ostaminen
• 100 prosenttia rengastuotannon jätteestä on
hyödynnetty vuodesta 2021 alkaen, joten tuotannosta ei
viedä jätettä kaatopaikalle
• EU:n metsäkatoasetukseen (EUDR) valmistautuminen
48
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Olennaisuusarviointien lisäksi vuorovaikutusta tapahtuu
edeltävän taulukon mukaisesti sidosryhmittäin. Taulukossa
esitetään myös vuorovaikutuksen tarkoitus, eri sidosryhmien
viimeisimmässä olennaisuusarvioinnissa priorisoimat aiheet
sekä se, miten näkemykset on huomioitu tai huomioidaan
Nokian Renkaiden toiminnassa, liiketoimintamallissa ja
strategiassa.
Kestävyysaiheiden priorisointi sidosryhmittäin esiteltiin
johtoryhmälle ja hallitukselle helmikuussa 2024 yhdessä
kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.
Turvallisten renkaiden kehittäminen kaikkiin olosuhteisiin on
olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia, ja Nokian
Renkaiden tuotteet on kehitetty auttamaan sekä kuljettajia
että muita tienkäyttäjiä liikkumaan turvallisesti. Kuluttajien ja
loppukäyttäjien näkemyksiä koskevien tietojen kerääminen on
oleellinen osa uuden henkilöautonrenkaan kehitysprosessia.
Raskaita renkaita koskien tietoa saadaan asiakaskyselyiden
kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat myös ottaa yhteyttä
yhtiöön ja antaa tuotteista palautetta verkkosivuilla. He voivat
lisäksi osallistua olennaisuusarviointeihin yhtiön sosiaalisen
median kanavissa jaettujen julkisten linkkien kautta. Lisäksi
rengas- ja autonhuoltoketju Vianor sekä Nokian Renkaiden
asiakkaat myyvät Nokian Renkaiden tuotteita kuluttajille ja
loppukäyttäjille ja saavat tietoa näiden näkemyksistä, joita
Nokian Renkaat voi hyödyntää.
SBM-3 Olennaiset kestävyyteen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa
on myös olennaisista vaikutuksista aiheutuvat vaikutukset
ihmisiin ja ympäristöön, kohtuudella odotettavissa olevat
aikahorisontit vaikutuksille, jotka eivät ole tällä hetkellä
tosiasiallisia, sekä yhteys yhtiön strategiaan, liiketoimintamalliin,
toimintaan ja liikesuhteisiin.
49
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E1 Ilmastonmuutos
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Kasvihuonekaasupäästöt
omista toiminnoista (Scope
1 & 2)
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Omat toiminnot)
Nokian Renkaiden Scope 1- ja Scope 2 -päästöt syntyvät
lähinnä energian käytöstä tehtaissa.
Nokian Renkaat pyrkii olemaan alan johtaja tehtaiden päästöjen vähentämisessä. Yhtiö
vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tiedeperusteisten tavoitteidensa mukaisesti
ja on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Uusi
Romanian-tehdas on koko rengasalan ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön
tehdas (Scope 1 & 2), ja se lisää yhtiön tuotantokapasiteettia. Lisätietoja siitä, mitä
hiilidioksidipäästöttömyys tarkoittaa Romanian-tehtaalla, on kohdassa E1-1.
Arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöt
(Scope 3)
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alku- ja
loppupää)
Suurin osa Nokian Renkaiden
kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on Scope 3 -päästöjä,
joihin yhtiö vaikuttaa epäsuorasti ja jotka tapahtuvat
arvoketjussa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi renkaiden
käytöstä aiheutuvat päästöt, ostetut tavarat ja palvelut,
pääomahyödykkeet sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu.
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiö
pyrkii käyttämään kasvihuonekaasupäästöjen tasoa yhä enemmän yhtenä kriteerinä
toimittajien valinnassa.
Renkaiden raaka-aineisiin
liittyvien kustannusten
nousu
Siirtymäriski
(Arvoketjun alkupää)
Renkaiden materiaalikustannukset voivat nousta, kun
fossiilisia raaka-aineita korvataan kalliimmilla uusiutuvilla ja
kierrätetyillä raaka-aineilla.
Eräs Nokian Renkaiden keskeisistä tavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien
raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö pyrkii
optimoimaan kestävän materiaalien käytön ja siihen liittyvien raaka-ainekustannusten
yhteensovittamisen.
Uudet ympäristömaksut Siirtymäriski
(Arvoketjun alku- ja
loppupää)
Uudet ympäristömaksut, kuten lisäverot ja
sertifiointikustannukset, voivat aiheuttaa uusia kuluja.
Esimerkkejä näistä ovat EU:n runsashiilisiä tuotteita koskeva
hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism,
CBAM) sekä hiiliverot.
Mahdolliset vaikutukset hankintapäätöksiin, jotka ohjaavat kestävämpiin raaka-aineisiin.
Eräs Nokian Renkaiden keskeisistä tavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-
aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Enemmän myyntituottoa
ja/tai kustannussäästöjä
ympäristöystävällisten
teknologioiden ansiosta
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Nokian Renkaiden tehtaissa käytettävien modernien
koneiden mahdollistama energiatehokas tuotanto sekä
täysimittainen CO
2
e-päästötön (Scope 1 & 2) tehdas
Romaniassa tunnistetaan mahdollisuuksiksi brändin
rakentamiseen, mistä voi syntyä lisää myyntituottoa.
Jatkuvat investoinnit ilmastoystävälliseen teknologiaan. Nokian Renkaat pyrkii olemaan
alan johtaja tehtaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja tavoittelee
nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä.
Enemmän myyntituottoa
kilpailukykyisestä
tuotevalikoimasta
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Nokian Renkaiden markkinaosuus talvirenkaissa on
vahva. Yhtiöllä on valmius lisätä osuutta entisestään, jos
äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa.
Nokian Renkaat on asiantuntija vaativiin ja haastaviin sääolosuhteisiin tarkoitettujen
renkaiden kehittämisessä. Jatkuva panostus talvi- ja all season -rengasosaamisen sekä
tuoteportfolion vahvistamiseen.
Enemmän myyntituottoa
innovaatioista, jotka liittyvät
hiilijalanjäljeltään pieniin
raaka-aineisiin
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Innovatiivinen raaka-aineiden käyttö auttaa luomaan kestäviä
tuotteita, jotka täyttävät asiakkaiden ja kuluttajien tarpeet ja
odotukset sekä synnyttävät myyntituottoa.
Jatkuvat investoinnit innovaatioihin ja tutkimukseen sekä toimittajayhteistyöhön. Eräs
Nokian Renkaiden keskeisistä tavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-
aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
50
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E2 Pilaantuminen
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Ilman, veden ja maaperän
pilaantuminen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
loppupää sekä omat
toiminnot)
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasia (TRWP) muodostuu,
kun renkaat ovat kosketuksessa tiehen. TRWP-hiukkasia
pidetään mikromuoveina. Ne voivat heikentää paikallista
ilmanlaatua, vesiä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä
vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen.
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteiden, palveluiden ja
prosessien laatua, turvallisuutta ja ympäristöön liittyviä asioita. Paremmat renkaiden
ominaisuudet ja innovatiiviset suunnitteluratkaisut ovat keinoja vähentää TRWP-hiukkasia
tavanomaisiin käytäntöihin nähden.
Kemikaalien
käytöstä aiheutuvat
haitalliset terveys- ja
ympäristövaikutukset
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
loppupää sekä omat
toiminnot)
Kielteisiä ympäristövaikutuksia voi esiintyä arvoketjussa
renkaiden materiaalien sisältämien kemikaalien vuoksi.
Kemikaalien käyttö omassa toiminnassa voi vahingoittaa
tuotannossa ja varastoissa työskenteleviä ihmisiä.
Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC). Yhtiö
on sitoutunut välttämään haitallisten aineiden käyttöä, minimoiden näin työterveysriskit
tuotannossa ja varastoinnissa. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen
kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä. Yhtiö etsii aktiivisesti ympäristön
kannalta kestäviä raaka-aineita, tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien
ja alan järjestöjen kanssa ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista
kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta. Jos jo käytössä
oleva aine luokitellaan uudelleen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, Nokian Renkaat
korvaa sen tai poistaa sen käytöstä mahdollisimman pian.
Pilaantumiseen liittyvien
viranomaisvelvoitteiden
lisääntyminen
Riski
(Omat toiminnot)
Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden
lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja
tuotekehityskustannuksiin.
Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten
mukaisesti ja ennakoi tulevia vaatimuksia.
Ympäristön kannalta
kestävämpien
tuotteiden kehittäminen
(kestävämmät tuotteet ja
turvallisemmat kemikaalit)
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa
voivat antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda
markkinoille entistä kestävämpiä tuotteita, joista syntyy
vähemmän TRWP-hiukkasia.
Nokian Renkaat etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita sekä
tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa. Yhtiö jatkaa
investointejaan innovointiin ja tutkimukseen ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-
aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta.
51
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Raaka-aineiden hankinnan
vaikutukset biologiseen
monimuotoisuuteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
alkupää)
Nokian Renkaiden suurimmat vaikutukset biologiseen
monimuotoisuuteen ovat epäsuoria ja esiintyvät arvoketjun
alussa, sillä ne ovat pääosin seurausta luonnonkumin
viljelystä. Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä
ainesosista. Sen vuoksi vastuullinen raaka-aineiden
hankinta on tarpeen, jotta voidaan vähentää biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten
maankäytön muutoksia, metsäkatoa ja lajivaikutuksia.
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian Renkaat on
sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen,
ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden parantamisesta. Vuonna 2025
Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin prosessoijista 100 prosenttia oli joko
GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevien periaatteiden mukaisesti. Ne
kattavat useita sitoumuksia, jotka liittyvät sosiaalisiin ja ympäristönäkökulmiin, kuten
ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin sekä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden
suojeluun.
Lisääntyvä sääntely,
joka liittyy metsäkatoon
ja muihin biologista
monimuotoisuutta
koskeviin kysymyksiin
Riski
(Arvoketjun alkupää
ja omat toiminnot)
Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus (EUDR) velvoittaa
luonnonkumin osalta yhtiöt varmistamaan, että EU:ssa
myytävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa ja
metsien kunnon heikkenemistä, ja säännösten rikkomisesta
seuraa rangaistuksia. Tällainen sääntely voi lisätä
raaka-aineiden kustannuksia ja/tai hankinnan ja jakelun
hallinnollisia kustannuksia.
Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja säännösten
mukaisesti.
52
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Neitseellisten
luonnonvarojen käyttö
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
alkupää)
Renkaiden tuotantoon tarvitaan erilaisia raaka-aineita.
Nykyisin valtaosa rengasalan käyttämistä raaka-aineista
on yhä fossiilisia tai peräisin muista uusiutumattomista
lähteistä.
Nokian Renkaat on sitoutunut suojelemaan luonnonvaroja ja edistämään kiertotaloutta.
Yhtiö vähentää materiaalien käytön ympäristövaikutusta tuotekehityksen avulla,
hankkimalla kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja sekä korvaamalla fossiilisia raaka-
aineita. Nokian Renkaiden tavoitteena on lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien
osuus renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö
tekee läheistä yhteistyötä eri raaka-ainevalmistajien kanssa ja rohkaisee eri sidosryhmiä
innovoimaan.
Käyttöikänsä lopussa
olevien renkaiden
virheellisen hallinnan
aiheuttamat kielteiset
vaikutukset
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Suomessa renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Koko
Euroopassa vastaava luku on 97 prosenttia. Yhdysvalloissa
kerättyjen renkaiden kierrätysaste on 79 prosenttia.
Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden puutteellinen
käsittely edistää ympäristön pilaantumista, ja sitä voidaan
myös pitää luonnonvarojen tuhlaamisena, sillä käyttöikänsä
lopussa olevien renkaiden materiaaleja on vielä mahdollista
hyödyntää.
Nokian Renkaat edistää käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden kierrätystä yhdessä
sidosryhmiensä kanssa, ja yhtiö voi osallistua aiheeseen myös kehittämällä renkaisiin
liittyviä kiertotaloudellisia ratkaisuja. Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista
Nokian Renkaat osallistuu myös työhön, jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää
renkaita. Renkaan pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Kaikki Nokian
Renkaiden tuotteet ovat kierrätettäviä.
Materiaaleihin liittyvän
sääntelyn lisääntyminen
(esim. jäljitettävyys)
Riski
(Arvoketjun alkupää
ja omat toiminnot)
Lisääntyvä sääntely liittyen esimerkiksi raaka-aineiden
alkuperän varmistamiseen voi johtaa raaka-aine- ja
hankintakustannusten nousuun.
Esimerkiksi EUDR-asetus lisää toiminnan kustannuksia, sillä luonnonkumi on yksi
renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Nokian Renkaat pyrkii luomaan tehokkaita prosesseja
minimoidakseen lisäkustannukset.
53
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Myönteiset vaikutukset
henkilöstön paremman
terveyden, hyvinvoinnin ja
motivaation kautta
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Omat toiminnot)
Tukeakseen henkilöstön hyvinvointia ja motivaatiota
Nokian Renkaat edistää inklusiivista työkulttuuria ja haluaa
rohkaista ihmisiä aktiivisesti osallistumaan, tekemään
yhteistyötä ja ottamaan sekä omistajuutta työstään että
vastuuta muiden turvallisuudesta. Digitaaliset työkalut ja
nykyaikainen työympäristö auttavat tiimejä järjestämään
työnsä joustavasti ja tukevat työntekijöiden yksilöllistä
hyvinvointia.
Nokian Renkaat tukee joustavaa työaikaa sekä työn järjestelyä. Motivoituneet ja
hyvinvoivat työntekijät suoriutuvat yleensä hyvin.
Turvallisen työn ja
reilujen työolosuhteiden
tarjoamisesta seuraavat
myönteiset vaikutukset
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Omat toiminnot)
Henkilöstön taloudellinen turvallisuus paranee, sillä Nokian
Renkaat takaa muun muassa riittävän korvauksen, reilut
työehdot ja järjestäytymisvapauden.
Toimenpiteet Nokian Renkaiden tiimin tukemiseksi.
Myönteiset vaikutukset
henkilöstön taitojen
kehittymisestä ja
urakehityksestä
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Omat toiminnot)
Taitojen ja urakehityksen mahdollistaminen lisää
motivaatiota ja työtyytyväisyyttä sekä hyödyttää
yhtiötä myös paremman työntekijöiden pysyvyyden sekä
motivoituneiden ja osaavien työntekijöiden kautta.
Nokian Renkailla jokainen työntekijä on vastuussa kehityksestään ja urastaan.
Esihenkilöiden roolina on antaa tukea tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia
aina kun mahdollista. Työntekijöillä on myös mahdollisuus keskustella tulevista
uraodotuksistaan.
Parempi terveys,
hyvinvointi ja motivaatio,
yrityskulttuurin ja
työnantajan maineen
parantuminen
inklusiivisuuden ja tasa-
arvon kautta
Potentiaalinen
myönteinen
vaikutus
(Omat toiminnot)
Nokian Renkaat tukee tasa-arvoista ja inklusiivista
työkulttuuria, jolla voi olla myönteinen vaikutus kaikissa
aikahorisonteissa.
Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti.
Kielteiset vaikutukset
henkilöstön terveyteen,
hyvinvointiin ja
motivaatioon
Potentiaalinen
kielteinen vaikutus
(Omat toiminnot)
Potentiaalinen pitkän aikavälin kielteinen vaikutus on, että
työ- ja yksityiselämän epätasapaino ja liialliset työtunnit
voivat johtaa esimerkiksi työntekijöiden uupumukseen tai
muuten heikkoon työympäristöön.
Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia ennakoivilla
toimenpiteillä. Yhtiö seuraa työhyvinvointia koko konsernin kattavilla kyselyillä sekä
henkilökohtaisilla keskusteluilla. Työterveydenhoito perustuu paikalliseen lainsäädäntöön
sekä yhtiön ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin.
54
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Kielteiset vaikutukset
henkilöstön turvallisuuteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Omat toiminnot)
Turvallisuusriskit liittyvät lähinnä koneenkäyttäjien
työhön tehtaissa sekä asentajien työhön rengas- ja
autonhuoltopalvelupisteissä.
Nokian Renkaat tavoittelee tapaturmatonta työympäristöä, ja johtoryhmän kokouksissa
seurataan kuukausittain toimenpiteitä, kuten turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja
turvallisuushavaintoja. Tuloksia analysoidaan tiimien kokoontumisissa, ja havaintojen
perusteella laaditaan toimintasuunnitelmia.
Houkutteleva
työnantajabrändi
henkilöstön erinomaisen
hyvinvoinnin ja
työympäristön kautta
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Ennakoivat toimenpiteet henkilöstön terveyden ja
hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä tukea tarjoava ja inklusiivinen
työympäristö antavat mahdollisuuden parantaa osaajien
houkuttelua ja säilyttämistä.
Työnantajabrändäyksen toimenpiteet tarpeen mukaan, jotta pätevän työvoiman
rekrytointi onnistuu.
Kilpailuetua ja parempia
innovaatiomahdollisuuksia
osaavan työvoiman kautta
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Erittäin pätevät ja koulutetut työntekijät voivat tukea
Nokian Renkaiden liiketoiminnan varmistamista pitkällä
aikavälillä.
Osaavien työntekijöiden palkkaaminen ja nykyisen työvoiman osaamisen jatkuva
kehittäminen.
S2 Arvoketjun työntekijät
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Kielteiset
ihmisoikeusvaikutukset
liittyen työolosuhteisiin
ja tasa-arvoon
hankintaketjussa sekä
ulkoistetuissa toiminnoissa
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
alkupää)
Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyvät luonnonkumiin,
joka on yksi renkaiden pääraaka-aineista ja satojentuhansien
perheiden elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja
työolosuhteet ovat vielä kehitysvaiheessa. Luonnonkumin
toimitusketju on monimutkainen ja pirstoutunut. Jos
luonnonkumia kuitenkin viljellään, tuotetaan ja käsitellään
vastuullisesti, sillä voi olla myönteisiä sosiaalisia,
ympäristöön liittyviä ja taloudellisia vaikutuksia.
Nokian Renkaiden periaatteet kaikessa toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus ja
ihmisoikeuksien kunnioitus. Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään ja vähentämään
ihmisoikeusrikkomuksia toimitusketjussaan vahvistamalla due diligence -prosessiaan, ja
yhtiö on vuodesta 2016 tehnyt toimittajille kestävyysauditointeja voidakseen puuttua
mahdollisiin ongelmiin ja edistää myönteistä kehitystä. Nokian Renkaiden luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevat periaatteet pyrkivät puuttumaan
ongelmiin luonnonkumin toimitusketjussa. Osana sitoutumistaan vastuullisempaan
liiketoimintaan Nokian Renkaat on ollut Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact
(UNGC) -hankkeen tukijäsen vuodesta 2015 alkaen. Yhtiö noudattaa hankkeen kymmentä
periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työn ja ympäristön sekä korruption torjunnan.
Lisäksi Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.
55
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Liikenne- ja loppukäyttä-
jäturvallisuuden paranta-
minen
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Premium-laatu tarkoittaa premium-turvallisuutta: Nokian
Renkailla ei ole ollut merkittäviä takaisinvetoja 24 vuoteen.
Rengasvalmistajana Nokian Renkaiden tulee huolehtia
siitä, että renkaat ovat tutkitusti käyttäjilleen turvallisia ja
laatuvaatimusten mukaisia ja että ne täyttävät asiakkaiden
ja loppukäyttäjien odotukset. Keski-Euroopassa märkä- ja
lumipito ovat oleellisia talviajon turvallisuuden kannalta, kun
taas Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa jääpito
on tärkeämpi ominaisuus.
Olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintaa on kehittää laadukkaita ja turvallisia
renkaita kaikkiin olosuhteisiin. Nokian Renkaat parantaa tuotteiden turvallisuutta
jatkuvan tuotekehityksen ja testaamisen kautta. Yhtiön tuotekehitystä ohjaavat
liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä testikäytännöt.
Nokian Renkaat noudattaa myös monia muita vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi
meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin.
Loppukäyttäjien
tietoisuuden lisääminen
turvallisuus-, ympäristö-
ja muista kysymyksistä
tarjoamalla niistä
opetuksellista sisältöä
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Kuljettajien valinnoilla ja toimenpiteillä on merkitystä, ja
monet heistä ovat kiinnostuneita myös saamaan renkaiden
valintaan, käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä vinkkejä ja
neuvoja. Nokian Renkaat ja Vianor viestivät säännöllisesti
valistaakseen kuljettajia renkaiden kunnossapidosta,
turvallisuuden ja ympäristön huomioinnista renkaita
valittaessa sekä renkaiden parhaasta mahdollisesta
hyödyntämisestä ja vastuullisesta ajamisesta.
Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Tähän sisältyy
säännöllinen opetuksellisen sisällön viestiminen.
Kielteiset vaikutukset,
jotka ovat seurausta
asiakkaiden yksityisyyden
vaarantumisesta
riittämättömän
kyberturvallisuuden ja
yksityisyyden suojan vuoksi
Potentiaalinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Tämä potentiaalinen vaikutus koskee kaikkia
aikahorisontteja. Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että
käytössä on riittävät kyberturvallisuuden ja yksityisyyden
suojan takaavat toimenpiteet, jotta voidaan ehkäistä
tietomurtoja sekä kuluttajien ja asiakkaiden tietojen
väärinkäyttöä.
Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan lainsäädännön ja sääntelyn mukaisesti sekä
kunnioittaa henkilötietoja. Tietosuoja-asioissa yhtiö seuraa säännöksiä, ja käytössä on
koulutuksia sekä selkeät sisäiset prosessit.
Faktapohjainen
ja innovatiivinen
kestävyyteen liittyvä
viestintä ja markkinointi
Mahdollisuus
(Omat toiminnot)
Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä
viestintä ja markkinointi tarjoavat mahdollisuuksia parantaa
Nokian Renkaiden brändiä ja mainetta loppukäyttäjien
keskuudessa ja synnyttää näin lisää myyntituottoa.
Nokian Renkaat viestii säännöllisesti kestävyysasioista.
56
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon sekä
niihin liittyvät toimenpiteet
Eettiset ja kestävät
hankintakäytännöt
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun alkupää
ja omat toiminnot)
Sitoutumisen edellyttäminen toimittajilta liittyen
eettiseen liiketoimintaan ja kestävyyteen edistää
sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta
toimitusketjussa.
Nokian Renkaiden kulttuuria ohjaavat kunnioitus, avoimuus ja kestävyys sekä korkeat
eettiset arvot, jotka ohjaavat päätöksentekoa yhtiön jokaisella tasolla.
Loppukäyttäjien ja/tai
ympäristön kannalta
hyödyllisen lainsäädännön
edistäminen ja
lobbaaminen
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun
loppupää ja omat
toiminnot)
Lobbaamalla vastuullisesti ja avoimesti yhtiö voi auttaa
muovaamaan lainsäädäntöä niin, että potentiaalisia
kielteisiä vaikutuksia pystytään vähentämään tehokkaasti
aiheuttamatta suhteettomia kustannuksia. Nokian
Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiö ei
osallistu poliittiseen toimintaan tai sen varainhankintaan
taikka tee poliittisia lahjoituksia.
Nokian Renkaiden osallistuminen toimialan järjestöjen toimintaan riippuu ajankohtaisista
asioista sekä mahdollisuuksista tarjota niihin asiantuntemusta. Esimerkiksi Nokian
Renkaiden toiminnan seurauksena EU-rengasmerkintään lisättiin jää- ja lumipitomerkinnät,
jolloin kuljettajien on helpompi valita turvalliset talvirenkaat talviolosuhteisiin. Tällä
hetkellä yhtiö osallistuu esimerkiksi Tyres Europen renkaiden kulumiseen liittyvään
projektiin, joka pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden
kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään.
Ensisijainen kumppani
toimittajille hyvän ja
tasapuolisen suhteiden
hallinnan kautta
Mahdollisuus
(Arvoketjun alkupää
ja omat toiminnot)
Hyvä ja tasapuolinen toimittajasuhteiden hallinta tarjoaa
mahdollisuuden pitkiin, molempia osapuolia hyödyttäviin
toimittajasuhteisiin, joiden kautta voidaan kehittää
yhteistyötä sekä parantaa tehokkuutta.
Nokian Renkaat tähtää vahvoihin kumppanuuksiin, jotka hyödyttävät molempia osapuolia.
57
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Konserni on järjestänyt osan ulkoisesta rahoituksestaan
kestävyyteen liitetyn rahoituksen kautta. Kestävyyteen liitetyssä
rahoituksessa käytettävät mittarit määritettiin vuonna 2023
yhtiön kestävyyteen liitetyn joukkovelkakirjalainojen viitekehyksen
kautta. Viitekehyksessä on kaksi mittaria, jotka kumpikin
liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiin. Ensimmäinen
mittari liittyy Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin CO
2
e-tonneina
tuotantotonnia kohti, ja toinen mittari liittyy tuotteiden käytöstä
aiheutuviin Scope 3 -päästöihin CO
2
e-tonneina tuotantotonnia
kohti. Sustainalyticsin tekemän toisen osapuolen arvioinnin
mukaan molemmat mittarit ovat ”erittäin vahvoja” ja kestävyyden
suorituskykytavoitteet ”kunnianhimoisia”. Mittareita käytetään
kaikessa kestävyyteen liitetyssä rahoituksessa. Jos Nokian
Renkaat ei täytä mittareiden tavoitteita, seurauksena on
ylimääräisiä korkokuluja.
Nokian Renkaiden strategian ja liiketoimintamallin
resilienssi kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien suhteen
Nokian Renkaat yhdistää olennaiset kestävyysseikat
strategiseen suunnitteluun sekä tavoitteiden asettamiseen.
Tämän ansiosta yhtiö voi mukautua muuttuviin tilanteisiin.
Nokian Renkaat kehittää jatkuvasti kestävyyteen liittyviä
asioita osana päivittäistä toimintaansa, ja yhtiö on määrittänyt
politiikkoja ja prosesseja olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin reagoimiseksi ja niiden hallinnoimiseksi
ennakoivalla tavalla.
Nokian Renkaiden strategian toteutus ja liiketoimintamalli eivät
ole kriittisesti riippuvaisia yksittäisistä asiakkaista tai toimittajista,
ja yhtiö ylläpitää liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmia
säännöllisesti. Konsernissa on käytössä hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden
saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta.
Tämän tuloksena Nokian Renkaiden strategian ja
liiketoimintamallin odotetaan mukautuvan suhteessa
tunnistettuihin olennaisiin kestävyysvaikutuksiin ja -riskeihin,
ja yhtiö on valmistautunut hyödyntämään olennaisia
mahdollisuuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Näistä
syistä Nokian Renkaat ei ole tehnyt tarkempaa analyysiä sen
strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä koskien yksittäisiä
olennaisia kestävyysaiheita.
Lisätietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista sekä Nokian Renkaiden tavasta hallita niitä on
kyseisissä ESRS-aiheissa. Olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä
ja mahdollisuuksissa ei tapahtunut muutoksia verrattuna
edelliseen raportointijaksoon.
IRO-1 Prosessi, jolla on tunnistettu ja arvioitu
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
Nokian Renkaat teki kestävyyden kaksoisolennaisuusanalyysin
ensi kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien
vaatimusten mukaisesti syyskuun 2023 ja helmikuun
2024 välisenä aikana. Arviointiprosessi koostui julkisiin
ja sisäisiin lähteisiin perustuvasta kontekstianalyysistä,
sidosryhmäkyselystä, sisäisestä arvioinnista sekä työryhmän
kokouksista. Tulokset käsiteltiin ja validoitiin Nokian Renkaiden
johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa, henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnassa sekä hallituksessa. Prosessi noudatti
Nokian Renkaiden hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan periaatteita.
Kontekstianalyysi
Analyysi tarjosi käsityksen kontekstista sekä lähtökohdan
olennaisuusarvioinnille. Analyysin tavoitteena oli ensisijaisesti
tunnistaa mahdollisesti olennaiset vastuullisuusnäkökohdat
(vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) rengasalalla sekä Nokian
Renkaiden arvoketjussa. Kontekstianalyysi perustui julkisesti
saatavilla oleviin sekä sisäisiin materiaaleihin, mediassa esillä
olevien laajempien kestävyysteemojen tarkasteluun, keskeisten
säännösten yleiskatsaukseen, alakohtaisiin viitekehyksiin ja alan
julkaisuihin sekä vertaisyhtiöiden benchmarkingiin.
Vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen
Kontekstianalyysin tuloksena tunnistettiin useita todellisia
ja potentiaalisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä
riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät Nokian Renkaiden
omaan toimintaan ja sen liikesuhteisiin, ja ne luokiteltiin
ESRS:n aihejakauman mukaisesti. Arvoketjun keskeisiä osia
arvioitiin yleisellä tasolla huomioiden tärkeimmät syötteet ja
tuotteet, Nokian Renkaiden omat toiminnot sekä pääasialliset
sidosryhmät, kuten toimittajat ja kuluttajat.
Tunnistettu olennaisten aiheiden luettelo toimi pohjana
sidosryhmille suunnatulle verkkokyselylle. Kyselyn avulla Nokian
Renkaat osallisti runsaan määrän sidosryhmien edustajia
ymmärtääkseen heidän näkemyksiään ja mielenkiinnon
kohteitaan, jotka liittyvät Nokian Renkaiden kannalta olennaisiin
vastuullisuusaiheisiin. Osallistujiin kuului Nokian Renkaiden
työntekijöitä, toimittajia, liikekumppaneita, yritysasiakkaita,
jälleenmyyjiä, sijoittajia, hallituksen jäseniä, viranomaisia,
mediaa, kansalaisjärjestöjä ja toimialajärjestöjä. Näiden
sidosryhmien näkemykset ohjasivat kyselyn jälkeen toteutettua
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointi ja määrittäminen
Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
olennaisuus arvioitiin ESRS:n periaatteiden mukaisesti.
Myönteisten ja kielteisten vaikutusten vakavuus (huomioiden
niiden mittakaava, laajuus ja kielteisten vaikutusten
tapauksessa myös vaikutuksen peruuttamattomuus), riskeistä
ja mahdollisuuksista seuraavan taloudellisen vaikutuksen
suuruusluokka sekä niiden ilmenemisen todennäköisyys
arvioitiin kukin asteikolla 1–5. Ilmastoon liittyvien riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa
hyödynnettiin Nokian Renkaiden samanaikaisesti suorittamaa
ilmastoriskien arviointia, joka integroitiin kaksoisolennaisuuden
arviointiprosessiin.
58
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Vakavuuden/suuruusluokan pisteiden ja niitä vastaavien
todennäköisyyspisteiden tulos muodosti kunkin
vastuullisuusaiheen yhteisen olennaisuuspistemäärän,
jonka pohjalta luotiin tunnistettujen kohteiden
kvantitatiivinen olennaisuuspriorisointi. Kestävyysseikkojen
kaksoisolennaisuuspisteet määritettiin sekä vaikutuksen
että riskin olennaisuuspisteiden perusteella. Tietyn
kestävyysaiheen (vaikutus, riski tai mahdollisuus) olennaisuuden
määrittämisessä käytettiin alustavana kvantitatiivisena
kynnysarvona kaikkien olennaisuuspistemäärien mediaaniarvoa.
Työryhmän kokouksissa käydyn lisäkeskustelun ja analyysin
sekä varmentajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta
tehtiin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
kvalitatiivisia olennaisuuteen liittyviä muutoksia vuonna 2024,
jolloin saatiin aikaan lopullinen olennaisten aiheiden luettelo.
Nokian Renkaat katselmoi kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset
vuonna 2025. Katselmointi perustui sekä EFRAGin IG 1 Materiality
Assessment Implementation Guidance -oppaan kriteereihin
että sisäisiin olennaisia aiheita sekä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia koskeviin keskusteluihin. Tämän seurauksena
Nokian Renkaiden olennaisiin aiheisiin ei tehty muutoksia vuonna
2025. Osana prosessia tehtiin vuonna 2025 riskienarviointeja,
joiden tarkoitus oli tukea arviointia sekä varmistaa, että
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pysyvät ajan tasalla.
Arviointeihin sisältyi myös ilmastoriskien katselmointi.
Seuraava olennaisten aiheiden katselmointi järjestetään
keväällä 2026 ja kattava arviointi on suunniteltu vuoden 2026
lopun sekä vuoden 2027 alun välille.
Aihekohtainen tarkastelu
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin
ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia. Scope 1- ja Scope
2 -päästöt ovat Nokian Renkaille olennaisia vaikutuksia, koska
renkaiden valmistus ja laitokset vaativat energiaa. Lisäksi raaka-
aineet, logistiikka ja renkaiden käyttö tuottavat olennaisia
Scope 3 -päästöjä. Noin 85 prosenttia Nokian Renkaiden
valmistaman renkaan hiilijalanjäljestä syntyy sen käytön aikana.
Nokian Renkaat lähestyy ilmastonmuutokseen liittyviä
riskejä prosessilla, johon kuuluu tunnistaminen, arviointi,
priorisointi ja toiminta. Tämä menettely yhdistettiin
kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin.
ILMASTORISKIPROSESSI
Vaihe 1: Olennaisten ilmastoon liittyvien riskien kartoitus ja
tunnistaminen
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu relevanttien ilmastoon
liittyvien riskien kartoitus ja tunnistaminen, ja ne
yhdistetään yhtiön laajempaan riskienhallintaviitekehykseen.
Nokian Renkaiden toimintaan ja koko arvoketjuun
liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan tekemällä
kaksoisolennaisuusanalyysi ja konsultoimalla sisäisiä sidosryhmiä.
Vaihe 2: Yhtiötason strateginen arviointi
Osana Nokian Renkaiden riskienhallintaprosessia yhtiö arvioi
tarkemmin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
strategisia implikaatioita konsernitasolla, fyysiset riskit ja
siirtymäriskit mukaan luettuina. Tähän arviointiin kuuluu
erilaisia tekijöitä, mukaan lukien strategiset riskit, vaikutukset
markkinoihin, maineriskit, liikearvopotentiaali ja strategiset
mahdollisuudet.
Vaihe 3: Vaikutuksen määrittäminen
Ilmastoon liittyvien riskien strateginen arviointi tehdään
kaikkien muiden konsernin riskiarviointien yhteydessä osana
yrityksen vuosittaisia riskianalyysejä. Näissä analyyseissä Nokian
Renkaat käyttää luokitusjärjestelmää, joka huomioi vakavuuden,
riskin esiintymistodennäköisyyden ja nykyiset hallintakeinot.
Pitkän tähtäimen strategiset ja taloudelliset vaikutukset
yhtiöön arvioidaan ja suurimman riskin vaikutukset sekä
hyödyllisimmät mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan.
Äärimmäiset sääilmiöt, jotka voivat keskeyttää tuotannon ja
logistiikan toimitusketjun, tunnistettiin tärkeäksi fyysiseksi
riskiksi. Kaksoisolennaisuusanalyysissä se kuitenkin
arvioitiin ei-olennaiseksi. Nokian Renkaat suoritti myös
skenaarioanalyysin vuonna 2023 tutkiakseen tarkemmin,
miten erilaiset akuutit sääilmiöt, kuten tulvat Romanian
tuotantolaitoksella tai Saksan varastolla, tai trooppiset
hirmumyrskyt Yhdysvaltain-toimipisteissä, vaikuttaisivat
toimintaan lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja
pitkällä aikavälillä (2040–2050). Fyysisten riskien analyysissä
käytettiin SSP-skenaarioita SSP1-2.6 ja SSP5-8.5. Analyysi
osoitti, että yksittäisen tulvan taloudellinen vaikutus on
pieni tai keskitasoinen. Ainoastaan tapauksessa, jossa
useita tulvia tapahtuu samaan aikaan, niiden yhdistetty
taloudellinen vaikutus olisi korkea keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Nokian Renkaat on myös investoinut
rakennusten suunnitteluun sekä vakuutuksiin tällaisten
riskien vähentämiseksi. Hirmumyrskyjen tapauksessa
taloudellista vaikutusta pidetään pienenä lyhyellä aikavälillä
ja keskitasoisena keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Näin ollen skenaarioanalyysin tulokset ovat linjassa
kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.
Siirtymäriskien osalta ilmastoon liittyvä sääntely tunnistettiin
todennäköisimmäksi vaikuttamaan Nokian Renkaiden
toimintaan useilla eri tavoilla. Metsäkatoon liittyvät politiikat
voivat vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen, kun
taas hiilipäästöjen hinnoittelu voi vaikuttaa Nokian Renkaiden
toimintakustannuksiin; sääntelyn muutokset taas voivat
johtaa tarpeisiin kehittää tuotevalikoimaa niitä vastaavasti.
Toinen analysoitu siirtymäriski on fossiiliperäisten raaka-
aineiden korvaaminen lisäämällä uusiutuvien materiaalien
käyttöä, mikä vaikuttaa niiden hintaan ja saatavuuteen.
Siirtymäriskien osalta käytettiin Kansainvälisen
energiajärjestön (IEA) ilmastoon liittyviä skenaarioita:
Julkaistujen sitoumusten skenaario (Announced Pledges
59
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Scenario, APS) ottaa huomioon valtioiden tekemät
ilmastositoumukset mukaan lukien kansallisesti määritellyt
panostukset (Nationally Determined Contributions, NDC)
ja nettonollatavoitteet. Nettonollapäästöt vuoteen 2050
mennessä -skenaario (Net Zero Emissions by 2050, NZE) pyrkii
rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 °C:een, ja se perustuu
oletukselle voimakkaasta edistyksestä energiatehokkuudessa
sekä muutoksista kuluttajien käyttäytymisessä. Valitut
skenaariot perustuvat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen
ja ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ehtojen kanssa.
Valitut skenaariot ovat relevantteja, koska ne kertovat
riskien toteutumisesta sekä parhaassa että huonoimmassa
tapauksessa. Analyysin aikahorisontit olivat lyhyt (< 2030),
keskipitkä (2030–2040) ja pitkä aikaväli (2040–2050).
Vaihe 4: Reagoiminen ilmastoon liittyviin riskeihin ja
mahdollisuuksiin
Vastuu strategisesta reagoimisesta ilmastoon liittyviin
riskeihin ja mahdollisuuksiin yrityksen riskienhallinnan (ERM)
määritysten mukaisesti on kyseisiä asioita johtavilla henkilöillä.
Yhtiön kestävyysasiantuntijoiden laatimien ympäristötietojen
perusteella määritetään vuotuiset kehitystavoitteet
(tunnusluvut ja kehitystoimenpiteet) kustakin toiminnosta
vastaavan johdon kanssa. Johto on vastuussa kehityksen
toteuttamisesta, ja asiantuntijat seuraavat kehitystä sekä
tunnuslukuja tarjoten seurantatietoja konsernin tasolla.
ILMASTOON LIITTYVIEN MAHDOLLISUUKSIEN PROSESSI
Vastaavasti ilmastoon liittyvät mahdollisuudet integroidaan
strategiaan ja muuhun taloudelliseen suunniteluun,
mutta ympäristö- ja kestävyyskysymysten asiantuntijat
myös käsittelevät ne strategisen tärkeyden mukaisesti.
Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan ilmastoon liittyviin
mahdollisuuksiin, jotka ovat osa vuotuisia strategisia arviointeja
ja analyysejä. Taloudellinen vaikutus ja mahdollisuuden
toteutumisen todennäköisyys määrittävät mahdollisuuksien
yleisen luokittelun ja vaikutuksen.
YLEINEN RISKIENHALLINTAPROSESSI
Yhtiön riskienhallintakäytäntö keskittyy sekä liiketoimintaan
liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista
uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Riskit on luokiteltu strategisiin, rahoituksellisiin ja
vahinkoriskeihin. Yllä kuvattu prosessi, jota käytetään ilmastoon
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin,
priorisointiin ja seurantaan, lukeutuu strategisten riskien
kategoriaan.
Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta
osin myös hallinnasta on delegoitu liiketoimintayksiköille,
liiketoiminta-alueille ja toiminnoille. Ilmastoriskin tunnistamis-
ja arviointiprosessi on ympäristö- ja kestävyysasioihin
erikoistuneen yksikön tehtävä. Päävastuu on hallituksella
tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
avustamana, ja hallitus seuraa ja arvioi yhtiön
riskienhallintamekanismien tehokkuutta. Se seuraa myös yhtiön
strategiaan ja toimintaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa.
Tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
valvovat, että riskienhallintatoimet ovat linjassa yhtiön
riskienhallintakäytännön kanssa.
Riskienhallintaprosessissa kuvatut ilmastoskenaariot
ovat identtisiä kriittisiin ilmastoon liittyviin oletuksiin,
kuten hallituksen toimintakertomuksessa huomioituihin
merkittävimpiin riskeihin nähden.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin
pilaantumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia. Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut
toimipaikkakohtaista tarkastelua Nokian Renkaiden omissa
toiminnoissa tai arvoketjun alku- ja loppupäässä.
Osana arvioinnin sidosryhmäyhteistyötä konsultoitiin
vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä. Nokian Renkaat suoritti
myös sisäisiä ympäristövaikutusten ja riskien arviointeja,
kemikaalien käytön valvojat tekivät toimipaikkakäyntejä ja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suoritti tarkastuksia.
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarvioinnin tulos
oli, että Nokian Renkaiden keskeisimmät pilaantumiseen
liittyvät vaikutukset ovat peräisin renkaan ja tien
kulumishiukkasista (TRWP) sekä kemikaalien käytöstä.
TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat
heikentää paikallista ilmanlaatua, vesiä ja maaperää, ja niillä
voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että
ihmisten terveyteen. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden
varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa
kestävyystyötä.
Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden
lisääntymisestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja
tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös riski
rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät
kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. Innovaatiot
renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat kuitenkin
antaa Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille
tuotteita, jotka synnyttävät vähemmän TRWP-hiukkasia.
Vesi ja meriluonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä ei
pidetty olennaisena. Kaikkia nykyisiä Nokian Renkaiden
tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien arvioinnit tehtiin
vuonna 2023 käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja
ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat,
että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja
että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla.
Nokian Renkaiden toimittajista alle kolme prosenttia toimii
vesipulasta kärsivien alueiden lähistöllä. Nokian Renkaat
sisällyttää kuitenkin tiettyjä vettä koskevia tiedonantoja
kestävyysraportin Muita kestävyystiedonantoja -osioon
voidakseen tarjota tietoa yhtiöiden kestävyysarviointien
sekä kiinnostuneiden sidosryhmien käyttöön.
60
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin
ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien
toimipaikkojen tarkastelu.
Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on riippuvainen
luonnonkumista, jonka viljelyn on tunnistettu aiheuttavan
kielteisiä vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle. Kesällä
2023, ennen kaksoisolennaisuusarvioinnin alkamista, Nokian
Renkaiden toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter
-työkalua. Työkalu sisältää systeemiset, siirtymään liittyvät ja
fyysiset riskit sekä mahdollisuuksien arvioinnin ja tunnistamisen.
Myöhemmin kaksoisolennaisuusanalyysissä käytetyn arvioinnin
mukaan suurimmat ja laajimmat Nokian Renkaiden raaka-
aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat
seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön
muuttumisesta, ja luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen
monimuotoisuuteen eniten. Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät
toimittajien toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan,
miten korkeita niiden fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet
olivat toisiinsa verrattuna. Merkityksiltään suurimpina biologisen
monimuotoisuuden kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä
32 kohteesta 25 on luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan
valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja
yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat
ovat Indonesia, Thaimaa ja Norsunluurannikko. Yksittäisten
toimittajien toimipaikkojen tosiasiallisia vaikutuksia biologiselle
monimuotoisuudelle ei ole tutkittu. Mahdollisesti vaadittavia
lieventäviä toimenpiteitä ei ole vielä määritetty.
Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable
Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä ja saa tietoa vaikutuksen
kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä GPSNR-yhteistyön
kautta.
Biologista monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on
arvioitu Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa sijaitsevilla
rengastehtailla sekä testiradoilla ja yhtiön omistamissa
Vianorin palvelupisteissä. Arvioiden mukaan Nokian Renkaiden
nykyisellä toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta biologiseen
monimuotoisuuteen.
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarvioinnissa
tunnistettiin ja arvioitiin materiaaliresurssien käyttöä
sekä kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Tähän arviointiin ei kuitenkaan kuulunut Nokian
Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen tarkastelu.
Arviointiprosessin aikana yhtiö oli yhteydessä sidosryhmiin
ja konsultoi vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Muita
kiertotalouden riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä arviointeja
ei ole tehty.
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti
tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa laatua,
turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Yhtiön
siirtyessä fossiilipohjaisista materiaaleista uusiutuviin tai
kierrätettyihin vaihtoehtoihin tätä siirtymää hallinnoidaan
huolellisesti korvaamalla materiaaleja vaiheittain.
Uusien raaka-aineiden käyttöönotto edellyttää laajaa
tuotekehitystä ja tarkkaa testausta, jotta voidaan varmistaa
renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalinen ominaisuuksien
yhdistelmä. On tärkeää, että uusiutuvien ja kierrätettyjen
materiaalien käyttöönotto ei vaaranna Nokian Renkaiden
tuotteiden turvallisuusominaisuuksia.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä liiketoiminnan harjoittamista
arvioitiin lähinnä mahdollisesti ilmenevien väärinkäytösten
tai rikkomusten kautta, ja se sai siksi kohtalaisen alhaiset
olennaisuuspisteet. Nokian Renkailla on käytössä hyvin
määritellyt prosessit, joilla se voi osoittaa ja raportoida toimet,
joilla mahdollisesti esiintyviä vaikutuksia ja riskejä lievennetään.
Eettinen liiketoiminnan harjoittaminen oli kuitenkin luettu
mukaan olennaisuuteen, sillä se edustaa usein hygieniatekijää
sekä kestävän liiketoiminnan perustaa. Arvioinnissa korkeimmat
pisteet saaneet vaikutukset ja mahdollisuudet sisällytettiin
raportointiin.
IRO-2 Kestävyysraportin kattavuus
Tämän kestävyysraportin kattamat ESRS-
tiedonantovaatimukset on esitetty ESRS-sisältöindeksissä
sivuilla 130–133. Luettelo muusta EU-lainsäädännöstä
johdetuista tietopisteistä on sivuilla 134–139.
Olennaisiin aiheisiin liittyvää tietoa antaessaan asiantuntijat
käyttivät omaa harkintaansa sen määrittämiseen, mitä
tietoa sidosryhmät tarvitsevat tarvittavan ymmärryksen
muodostamiseksi, ja oman alueensa asioiden johtamisesta
vastaavat johtoryhmän jäsenet ovat tarkastaneet ja
vahvistaneet annetut tiedot. Toimenpiteitä, joiden ei arvioitu
antavan oleellista tietoa olennaisista aiheista, ei julkistettu.
61
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
YMPÄRISTÖTIEDOT
EU:n taksonomia 63
E1 Ilmastonmuutos 69
E2 Pilaantuminen 81
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit 87
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 91
EU:n taksonomia
YMPÄRISTÖTIEDOT
EU:n taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden
muutosta kohti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita,
joihin lukeutuu myös tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen
2050 mennessä. Taksonomia-asetus luokittelee taloudelliset
toimet, jotka on mahdollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n
ympäristötavoitteiden kanssa. Taksonomia-asetuksen ytimessä
on kestävän taloudellisen toiminnan määritelmä, joka perustuu
kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee
• edistää vähintään yhtä taksonomiassa luetelluista
ympäristöä koskevista tavoitteista sekä
• olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille
samalla kun noudatetaan perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia
sekä työvoimaa koskevia standardeja.
Nokian Renkaat on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja
taksonomian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-
asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja
Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan
perusteella. Nokian Renkaiden vastuullisuusasiantuntijat ovat
arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset
toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi
kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla merkittävän
edistämisen ja ei merkittävää haittaa -kriteerit taksonomian
mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suojatoimia
tarkasteltiin konsernitasolla.
Ei merkittävää haittaa (DNSH)
Arvioitaessa ei merkittävää haittaa -kriteerejä Nokian Renkaat
todettiin vaatimustenmukaiseksi. Yritys on tarkastanut
alla oleviin aiheisiin liittyvät politiikat ja menettelytavat.
Nokian Renkaat on myös tehnyt ympäristövaikutusten
arviointeja osana ISO 14001 -sertifiointia, ja kaikki vaadittavat
ympäristönsuojelutoimenpiteet on toteutettu paikallisten
säännösten mukaisesti sekä sisällytetty yrityksen ISO 14001
-sertifiointi- ja auditointiprosesseihin.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen Nokian Renkaat
tekee säännöllisesti ilmastoriskiarviointeja. Yhtiö on tehnyt
myös skenaarioanalyysin. Lisätietoa analyyseista sekä riskien ja
mahdollisuuksien hallinnasta on kohdissa ESRS 2 IRO-1 ja
E1 SBM-3.
Mitä tulee vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävään
käyttöön ja suojeluun, Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia
koskevat vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water
risk filter -työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein.
Arvioinnit vahvistavat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät
riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä
alueilla.
Nokian Renkaat on katselmoinut ympäristön pilaantumisen
ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvät kriteerit. Nokian
Renkaat ei käytä karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja.
Lisätietoa kemikaalien käytöstä ja valvonnasta on kohdassa E2-3.
Siirtyessään kiertotalouteen yhtiö käyttää fossiiliperäisten
raaka-aineiden sijaan kestävämpiä vaihtoehtoja tavoitteenaan
lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta
renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoa
on kohdassa E5-2.
Biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen
osalta Nokian Renkaiden arvioinnit ovat osoittaneet, ettei
yhtiön toiminnoilla ole suoraa vaikutusta biologiseen
monimuotoisuuteen. Nokian Renkaiden toimitusketjun
biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin
käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter -työkalua. Lisätietoa
arvioinneista on kohdassa E4 SBM-3.
Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet
Nokian Renkaat on arvioinut vähimmäistason sosiaaliset
suojatoimet liittyen ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon,
verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun ja todennut olevansa
vaatimustenmukainen katselmoituaan näihin aiheisiin
liittyvät prosessit, valvontamekanismit ja toimenpiteet
vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi. Nokian Renkaiden
keskeiset politiikat, kuten liiketoimintaperiaatteet (Code of
Conduct), toimittajien liiketoimintaperiaatteet ja lahjonnan ja
eturistiriitojen vastaiset periaatteet, määrittelevät periaatteet,
joita yritykseltä ja sen työntekijöiltä, toimittajilta ja muilta
liikekumppaneilta odotetaan.
Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due
diligence -prosessinsa, ja yhtiö on sitoutunut toimimaan
YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden
mukaisesti, noudattamaan OECD:n toimintaohjeita
monikansallisille yrityksille vastuulliseen liiketoimintaan,
ja noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn
perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian
Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja noudattaa
sen eettisiä periaatteita.
63
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Taloudelliset toimet
Rengasala kuuluu EU-taksonomian teknisissä
luokittelukategorioissa taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden
vähähiilisten teknologioiden valmistus (Ilmastonmuutoksen
hillintä) ja Uudelleenvalmistus (Siirtyminen kiertotalouteen).
EU-taksonomian teknisten luokittelukategorioiden tarkastelun
jälkeen Nokian Renkaiden liiketoiminnasta tehtiin seuraavat
johtopäätökset:
• Nokian Renkaiden valmistamien, vierintävastukseltaan
alhaisten renkaiden hiilijalanjälki käyttöiän aikana on
huomattavasti pienempi kuin vastaavien keskimääräisten
renkaiden.
• Tässä vaiheessa Nokian Renkaat on rajannut pois raskaat
ammattikäyttöön tarkoitetut maastorenkaat, sillä niiden
käyttövaiheen CO
2
-päästöistä ei ole saatavana luotettavaa
vertailutietoa.
• Renkaiden uudelleenpinnoitus voidaan sisällyttää
EU-taksonomian Siirtymä kiertotalouteen
-ympäristötavoitteen Uudelleenvalmistus-osioon.
Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten henkilö- ja
pakettiautonrenkaiden valmistus sekä uudelleenpinnoitus
muodostivat 16,8 prosenttia (14,9 vuonna 2024) Nokian
Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2025. Nokian
Renkaiden arvioinnin perusteella nämä liiketoimet ovat
EU-taksonomiakelpoisia. Käyttökustannuksista EU-taksonomian
piiriin kuului 14,0 (11,9) prosenttia ja pääomakustannuksista 12,5
(3,8) prosenttia. Pääomakustannusten merkittävä kasvu johtuu
mittavista investoinneista Romanian-tehtaaseen. Vuodelta
2024 raportoituihin tietoihin ei tehty päivityksiä tai oikaisuja
vuonna 2025.
Kumpikaan näistä kahdesta taloudellisesta toimesta ei edistä
useita ympäristötavoitteita, joten mitään kohteita ei ole
laskettu kahdesti osoittajaan seuraavassa osiossa tarkemmin
määritellyllä tavalla.
On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja
kriteerit voivat muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä on
vasta viides raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttämättä ole
vertailukelpoisia raportointijaksojen välillä.
Nokian Renkaiden lähestymistapa
EU-taksonomiakelpoisuuden laskemiseen:
Liikevaihto
• A: Mukaan laskettava taksonomiakelpoisen
liikevaihdon määrä, joka on peräisin renkaista, joiden
EU-rengasmerkinnän luokitus on A tai B vierintävastuksessa,
sekä renkaiden pinnoitukseen liittyvästä liiketoiminnasta,
yhteensä 212,3 (192,5) miljoonaa euroa. Ammattikäyttöön
tarkoitetut raskaat maastorenkaat on suljettu pois,
sillä luotettavaa tietoa (tai julkista vertailukohtaa) ei ole
käytettävissä käyttövaiheen CO
2
-päästöistä.
• B: EU-taksonomian mukainen liikevaihto vastaa konsernin
tuloslaskelmalla raportoitua liikevaihtoa, yhteensä 1 373,6
(1 289,8) miljoonaa euroa
• C: EU:n taksonomiaan kuuluva liikevaihdon osa
• C = A/B %
Pääoma- ja käyttökustannukset
• D: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen
rengastuotannon ja pinnoittamoiden käyttökustannukset:
Tutkimus- ja kehityskustannukset sekä
kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema
ja poistot, yhteensä 5,8 (4,7) miljoonaa euroa
• E: Konsernin käyttökustannukset: Tutkimus- ja
kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on
vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 41,6 (39,2)
miljoonaa euroa
• F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttökustannusten osa
• F = C*D/E%
Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä
käyttökustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan
alhaisten renkaiden tuotantoon sekä pinnoituspalveluiden
tarjoamiseen.
• G: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen
rengastuotannon ja pinnoituksen aineelliset, aineettomat
ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät pääomakustannukset,
yhteensä 20,6 (15,4) miljoonaa euroa
• H: Konsernin Konsernin EU-taksonomiaraportointiin
sisältyvät pääomakustannukset, sisältäen aineelliset,
aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät
investoinnit, yhteensä 164,4 (400,1) miljoonaa
euroa. Konsernin rahavirtalaskelmalla ilmoitetut
investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin,
yhteensä 126,9 (350,1) miljoonaa euroa ei sisällä
käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä 37,5 (50,0) miljoonaa
euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15. Aineellisten
ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset on esitetty
liitetiedoissa 13 ja 14.
• I: EU:n taksonomiaan kuuluva pääomakustannusten osa
• I = C*G/H %
Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella
sitä pääomakustannusten osaa, joka käytetään
vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden tuotannon sekä
pinnoituspalveluiden tarjoamisen valmiuden ylläpitoon.
Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian
suhteen erikseen ei katsota juurikaan lisäävän tarkkuutta.
64
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 Merkittävän edistämisen kriteeri
”Ei tuota haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
(2)
Liikevaihto (3)
Osuus
liikevaihdosta,
vuosi 2025 (4)
Ilmastonmuu-
toksen hillintä
(5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen
(8)
Kiertotalous
(9)
Biologinen
monimuotoi-
suus (10)
Ilmastonmuu-
toksen hillintä
(11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen
(14)
Kiertotalous
(15)
Biologinen
monimuotoi-
suus (16)
Vähimmäista-
son suojatoi-
met (17)
Taksonomian
mukaisten (A.1)
tai taksono-
miakelpoisten
(A.2) osuus
pääomame-
nosta, vuosi
2024 (18)
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
Luokka siirty-
mätoiminta
(20)
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden
valmistus 3.6. 212,3 15,5 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 13,6 % M
Korjaus, kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus 5.1. 18,8 1,4 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K 1,4 % M
Ympäristön kannalta kestävien
(taksonomian mukaisten) toimien
liikevaihto (A.1) 231,2 16,8 % 92 % 0 % 0 % 0 % 8 % 0 % K K K K K 14,9 %
Josta mahdollistavat toiminnat 231,2 16,8 % 92 % 0 % 0 % 0 % 8 % 0 % K K K K K 14,9 % M
Josta siirtymätoiminnat
Taksonomiakelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut
kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Taksonomiakelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä
(muista kuin taksonomian mukaisista
toiminnoista) saatu liikevaihto (A.2) - - – – – – – – -
Taksonomiakelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1+A.2) 231,2 16,8 % 14,9 %
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto 1 142,5 83,2 %
YHTEENSÄ 1 373,6 100 %
65
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 Merkittävän edistämisen kriteeri
”Ei tuota haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
(2)
Pääomameno
(3)
Osuus pää-
omamenosta,
vuosi 2025 (4)
Ilmastonmuu-
toksen hillintä
(5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen
(8)
Kiertotalous
(9)
Biologinen
monimuotoi-
suus (10)
Ilmastonmuu-
toksen hillintä
(11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen
(14)
Kiertotalous
(15)
Biologinen
monimuotoi-
suus (16)
Vähimmäista-
son suojatoi-
met (17)
Taksonomian
mukaisten (A.1)
tai taksono-
miakelpoisten
(A.2) osuus
pääomame-
nosta, vuosi
2024 (18)
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
Luokka siirty-
mätoiminta
(20)
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden
valmistus 3.6. 20,2 12,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 3,7 % M
Korjaus, kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus 5.1. 0,4 0,2 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K 0,1 % M
Ympäristön kannalta kestävien
(taksonomian mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1) 20,6 12,5 % 98 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % K K K K K 3,8 %
Josta mahdollistavat toiminnat 20,6 12,5 % 98 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % K K K K K 3,8 % M
Josta siirtymätoiminnat
Taksonomiakelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut
kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Taksonomiakelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin taksonomian mukaisten)
toimintojen pääomamenot) (A.2) – – – – – – – – -
Taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2) 20,6 12,5 % 3,8 %
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot 143,9 87, 5 %
YHTEENSÄ 164,4 100 %
66
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 Merkittävän edistämisen kriteeri
”Ei tuota haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
(2)
Toimintameno
(3)
Osuus toimin-
tamenosta,
vuosi 2025 (4)
Ilmastonmuu-
toksen hillintä
(5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen
(8)
Kiertotalous
(9)
Biologinen
monimuotoi-
suus (10)
Ilmastonmuu-
toksen hillintä
(11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen
(14)
Kiertotalous
(15)
Biologinen
monimuotoi-
suus (16)
Vähimmäista-
son suojatoi-
met (17)
Taksonomian
mukaisten (A.1)
tai taksono-
miakelpoisten
(A.2) osuus toi-
mintamenosta,
vuosi 2024 (18)
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
Luokka siirty-
mätoiminta
(20)
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden
valmistus 3.6. 5,8 14,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 11,9 % M
Korjaus, kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus 5.1. - 0,0 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K 0,0 % M
Ympäristön kannalta kestävien
(taksonomian mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1) 5,8 14,0 % 100,0 % 0 % 0 % 0 % 0,0 % 0 % K K K K K 11,9 %
Josta mahdollistavat toiminnat 5,8 14,0 % 100,0 % 0 % 0 % 0 % 0,0 % 0 % K K K K K 11,9 % M
Josta siirtymätoiminnat
Taksonomiakelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut
kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
Taksonomiakelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin taksonomian mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2) – – - - - - - - -
Taksonomiakelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1+A.2) 5,8 14,0 % 11,9 %
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
toimintamenot 35,8 86,0 %
YHTEENSÄ 41,6 100 %
67
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten, sekä
niiden turvallisuuden parantamista käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai
toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja
sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
68
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Päästöt ja energia • Kielteiset vaikutukset omista toiminnoista
aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä
(Scope 1 ja 2)
• Kielteiset vaikutukset arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 3)
• Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon ja/
tai kustannussäästöihin ilmastoystävällisten
teknologioiden ansiosta
• Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon
kilpailukykyisestä tuotevalikoimasta
• Mahdollisuus lisääntyvään myyntituottoon
innovatiivisten ja vähähiilisten raaka-aineiden
ansiosta
• Riski renkaiden raaka-aineisiin liittyvien
kustannusten noususta
• Riski uusista ympäristömaksuista (esim.
lisäverot, sertifioinnin kustannukset)
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
• Liiketoimintaperiaatteet
• Toimittajien liiketoimintaperiaatteet
• Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen keskittyen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja
uusiutuvien energianlähteiden priorisointiin.
Yhtiö on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja
prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Yhtiö edellyttää, että toimittajat tunnistavat, valvovat, hallinnoivat ja vähentävät
ilmapäästöjään pyrkien vähähiilisiin ratkaisuihin aina kun mahdollista.
Nokian Renkaat tekee myös säännöllisiä sisäisiä auditointeja varmistaakseen
asiakkaiden ja lainsäädännön vaatimusten sekä säännösten ja ohjeiden noudattamisen
sekä arvioidakseen toimintojensa tehokkuutta.
YMPÄRISTÖTIEDOT
E1 Ilmastonmuutos
69
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymästrategia
Nokian Renkaat otti käyttöön ilmastonmuutoksen hillintää
koskevan siirtymäsuunnitelman raportointikauden loppumisen
jälkeen alkuvuonna 2026. Perusta suunnitelmalle luotiin vuonna
2024, kun Science Based Targets -aloite hyväksyi yhtiön uudet
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ja Nokian
Renkaiden hallitus vahvisti ne.
Yhtiön tavoitteet koskevat sekä Nokian Renkaiden omia
toimintoja että arvoketjua, ja yhtiön odotetaan saavuttavan
kasvihuonekaasupäästöjen nettonollatason vuoteen 2050
mennessä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Scope 1- ja
Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celsiusasteen polun mukaisia, ja
myös yhtiön merkittäviin Scope 3 -kategorioihin liittyen on
tavoitteet. Tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-4.
Lisäksi siirtymäsuunnitelma sisältää välitavoitteita.
Tärkeimmät hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot
sekä keskeiset toimenpiteet
Mahdollistaakseen siirtymän Nokian Renkaat suunnittelee
• kaikkien tehtaiden, Vianorin palvelupisteiden ja muiden
relevanttien yksiköiden toiminnan hiilidioksidipäästöjen
vähentämistä
• tutkimus-, kehitys- ja hankintapanostuksia, joilla
vähennetään päästöjä raaka-aineista ja renkaiden käytöstä
• toimitusketjun ja logistiikan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä
• siirtymistä vähäpäästöisten yritysautojen käyttöön.
Pitkällä aikavälillä Nokian Renkaat saattaa myös hyödyntää
laadukkaita päästöhyvityksiä jäljelle jääville päästöille.
Vähentämiskeinot edellyttävät laajaa yhteistyötä toimintojen
välillä ja arvoketjussa. Merkittäviä meneillään olevia ja lähiaikojen
toimenpiteitä ovat seuraavat:
• Tutkimukset ja toimenpiteet fossiilisten polttoaineiden
korvaamiseksi ovat käynnissä. Vuonna 2025 kaikki
Romanian-tehtaalla käytetty energia oli tuulienergiaa ja siten
hiilidioksidipäästöttömistä energianlähteistä.
• Nokian Renkaat pyrkii maksimoimaan
hiilidioksidipäästöttömien energianlähteiden käytön.
Tämä tehdään esimerkiksi kattamalla energian käyttö itse
tuotetulla aurinkoenergialla, hiilidioksidipäästöttömän
energian alkuperätodistuksilla sekä uusiutuvan energian
tuottajien kanssa solmituilla sähkön hankintasopimuksilla
(PPA-sopimuksilla).
• Energiatehokkuushankkeet energian kulutuksen
vähentämiseksi jatkuvat.
• Toimittajia edellytetään enenevässä määrin vähentämään
prosessiensa ja tuotteidensa hiilijalanjälkeä sekä laskemaan
ja raportoimaan kasvihuonekaasupäästönsä avoimesti ja
luotettavasti.
• Nokian Renkaiden tavoite lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien
raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä tukee hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Suunnitelma ei sisällä kustannusarvioita, sillä toimenpiteiden
kustannuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, varsinkin
Scope 3 -päästövähennyksiin tähtääviä toimenpiteitä
koskien. Seuraavan viiden vuoden aikana Scope 1 ja 2
-päästöjen vähentämisen aiheuttamien lisäkustannusten
odotetaan liittyvän enimmäkseen päästövähennyksiin
Yhdysvaltain-tehtaalla käytetystä maakaasusta. Suunnitelman
toteuttamiseen vaadittavat toimet, investoinnit ja
panostukset yhdistetään Nokian Renkaiden lyhyen ja pitkän
tähtäimen strategiseen ja taloudelliseen suunnitteluun,
mukaan lukien esimerkiksi vuosibudjetointi. Vuoden 2025
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyviä suoria
investointeja ja panostuksia ei pidetty taloudellisesti olennaisina
tarkasteltaessa kokonaisinvestointeja ja kustannuksia. Vuoden
2025 aikana toimenpiteet olivat osa normaalia toimintaa,
kuten renkaiden ympäristöön liittyvän suorituskyvyn
parantamiseen tähtäävät tutkimus- ja kehitystoimet sekä
hiilidioksidipäästöttömän energian hankinta. Toteuttaakseen
siirtymäsuunnitelman Nokian Renkaat jatkaa jo käynnissä olevia
valmistusta ja tuotekehitystä koskevia investointeja ja ohjelmia,
ja yhtiö aloittaa uusia investointeja ja panostuksia tarpeen
mukaan suunnitelmaa edistäessään.
Nokian Renkaat -konserni on järjestänyt osan ulkoisesta
rahoituksestaan kestävyyteen liitetyn rahoituksen kautta. Tästä
on lisätietoa kohdassa ESRS 2 SBM-3.
Mahdolliset kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat
Nokian Renkaat arvioi kasvihuonekaasupäästöjen
lukkiutumia keskeisistä omaisuuseristään ja myytyjen
tuotteiden käytöstä. Arvion mukaan ne eivät vaaranna
yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden
saavuttamista tai aiheuta siirtymäriskiä.
Nokian Renkaiden arvion mukaan yhtiön omaisuuserien
kasvihuonekaasupäästöihin on saatavilla ratkaisuja lyhyellä
tai keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen omaisuuserissä ei ole
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia. Mitä tulee myytyjen
tuotteiden käyttöön, GHG-protokollaan perustuen ja
Science Based Targets -aloitteen vahvistamana, renkaiden
käytöstä aiheutuvat päästöt eivät sisälly arvoketjua koskeviin
päästövähennystavoitteisiin, koska päästöt on jo huomioitu
ajoneuvojen kokonaispäästötaseessa. Nokian Renkaat
kuitenkin parantaa jatkuvasti tuotteidensa energiatehokkuutta
minimoidakseen niiden epäsuoran vaikutuksen ajoneuvojen
energiankulutukseen.
70
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Taksonomia-asetus ja Pariisin ilmastosopimuksen
mukaiset vertailuarvot
Rengasala kuuluu EU-taksonomian teknisissä
luokittelukategorioissa taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden
vähähiilisten teknologioiden valmistus (Ilmastonmuutoksen
hillintä) ja Uudelleenvalmistus (Siirtyminen kiertotalouteen).
Nokian Renkaiden käyttö- ja pääomamenojen kohdistus
EU-taksonomian tavoitteisiin on kuvattu osiossa
”EU-taksonomia”.
Nokian Renkaat pyrkii lisäämään yhtiön EU-taksonomian
mukaisen taloudellisen toiminnan osuutta parantamalla
renkaidensa vierintävastusta; tavoitteena on lisätä
vierintävastuksen luokkien A ja B renkaiden lukumäärää
ja osuutta sekä se, että vähintään 60 tuotetta on
vierintävastuksen A-luokassa vuoteen 2028 mennessä. Nokian
Renkaat edistää myös renkaiden uudelleenpinnoitusta sekä
muita kiertotalouden ratkaisuja.
Nokian Renkaita ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen
mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle, sillä konserni ei osallistu
ympäristölle haitalliseen toimintaan komission delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12. artiklan mukaisesti.
Ilmastonmuutokseen vastaamiseksi tehtävän työn
jatkaminen
Hallitus hyväksyi siirtymäsuunnitelman alkuvuonna
2026, ja sen toteutus on käynnissä. Nokian Renkaat on
ollut rengasalan edelläkävijä rengastehtaiden Scope 1- ja
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja
siirtymäsuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet ja toimenpiteet
jatkavat yhtiön kunnianhimoista ilmastotyötä. Jotta
ilmastotavoitteiden saavuttamista voidaan edistää, Scope 1- ja
Scope 2 -hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen vähentäminen on
yhdistetty pitkän aikavälin kannustinohjelmiin.
resilienssistä sekä siitä, miten tietyt skenaariot voivat vaikuttaa
yhtiöön taloudellisesti lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–
2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Skenaarioanalyysissä
tutkittiin koko Nokian Renkaiden organisaation resilienssiä.
Olennaisten siirtymäriskien analyysi osoitti, että sekä uusiutuvien
materiaalien hinnan että saatavuuden voidaan odottaa olevan
haavoittuvia. Koska vaihtoehtojen kehitys on edelleen kesken,
voidaan odottaa, että todennäköisyys, että riski vaikuttaa
Nokian Renkaisiin on korkea lyhyellä aikavälillä ja keskimääräinen
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Koska siirtymä vaatii paljon
tutkimus- ja kehitysresursseja ja pula materiaalista voi aiheuttaa
merkittävän tulojen menetyksen, potentiaalista taloudellista
riskiä pidetään korkeana lyhyellä aikavälillä sekä keskimääräisenä
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pienentääkseen näitä riskejä
Nokian Renkaat aikoo jatkaa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan
sekä luonnonkumin että muiden, vaihtoehtoja fossiilipohjaisille
materiaaleille tarjoavien ratkaisujen suhteen. Investoimalla
varhaiseen tutkimukseen Nokian Renkaat voi luoda itselleen
mahdollisuuden olla kehityksessä edellä ja välttää mahdollisten
toimitusvaikeuksien ja hintapiikkien vaikutuksia.
Tulokset osoittivat myös, että hiiliverojen odotetaan nousevan
huomattavasti. Analyysin perusteella todennäköisyyttä
pidetään korkeana sille, että hiilen hinta vaikuttaa yhtiöön
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja asialla on
potentiaalia aiheuttaa keskisuuri taloudellinen vaikutus. Nokian
Renkaat lisää ei-fossiilisten materiaalien käyttöä, mikä vähentää
riskiä. Yhtiö myös osallistuu toimialan työryhmiin ja seuraa
tiiviisti uutta lainsäädäntöä.
Science Based Targets -aloite hyväksyi Nokian Renkaiden
ensimmäiset tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet
jo vuonna 2020. Yhtiö saavutti Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen
vähennystavoitteensa vuonna 2023, seitsemän vuotta
etuajassa, ja päivitti tämän seurauksena tieteeseen perustuvat
päästövähennystavoitteensa vuonna 2024.
Nokian Renkaat seuraa kasvihuonekaasupäästöjään sekä
toimintasuunnitelmien toteutumista varmistaakseen,
että yhtiö edistyy tavoitteiden saavuttamisessa.
Kasvihuonekaasupäästöjen luvut on raportoitu kohdassa E1-6.
Nokian Renkaat voi päivittää siirtymäsuunnitelmaansa, kun
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen menetelmät ja
teknologiat kehittyvät tai mikäli yhtiön strategiassa tai
liiketoiminnan laajuudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
SBM-3 Tavoitteena johtajuus ilmastonmuutokseen
vastaamisessa
Nokian Renkaat pyrkii osoittamaan johtajuutta
ilmastonmuutokseen vastaamisessa asettamalla
kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Yhtiö tähtää
päästövähennyksiin toiminnassaan ja toimitusketjussaan
sekä renkaiden käyttövaiheessa. Noin 85 prosenttia Nokian
Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön yhteydessä,
sillä polttoaineen- tai energiankulutus on merkittävin
ympäristövaikutus renkaan elinkaaren aikana. Alhaisen
vierintävastuksen renkaat auttavat säästämään polttoainetta ja
vähentämään CO
2
e-päästöjä.
Olennaisten ilmastoriskien analysointi
Rengasalaan kohdistuu erilaisia ilmastoon liittyviä riskejä, kuten
kuluttajien muuttuvat mieltymykset, sääntelyn muutokset
sekä äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin
tuotantoon. Tunnistettuaan olennaisimmat fyysiset riskit sekä
siirtymäriskit Nokian Renkaat teki joulukuun 2023 ja helmikuun
2024 välillä skenaarioanalyysin lisätäkseen ymmärrystä yhtiön
71
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa (Code of
Conduct) todetaan, että yhtiö on sitoutunut vähentämään
kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet täsmentävät asiaa entisestään toteamalla
Nokian Renkaiden sitoutumisen ympäristövastuuseen, johon
sisältyy muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen,
energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian
suosiminen. Periaatteet sisältävät myös lupauksen tavoitteiden
asettamisesta ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Toimitusjohtaja on vastuussa periaatteiden toteuttamisesta.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ovat luettavissa
yhtiön verkkosivustolta yritys.nokianrenkaat.fi. Nokian
Renkaat on sitoutunut keskustelemaan ympäristökysymyksistä
sidosryhmien kanssa ja raportoimaan niistä säännöllisesti.
Vuonna 2025 periaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä
asiakkaiden tarpeiden perusteella. Aiemmissa päivityksissä
huomioitiin myös muiden sidosryhmien näkemykset.
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden
mukaan toimittajan tulee tunnistaa, seurata, hallita ja vähentää
toimintansa aiheuttamia päästöjä ilmaan. Toimittajan tulee etsiä
hiilijalanjäljeltään alhaisia ratkaisuja aina, kun se on mahdollista.
Nokian Renkaiden luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä
ja metsäkatoa koskevat periaatteet (aiemmin vastuullisen
luonnonkumin politiikka) edellyttävät, että luonnonkumin
toimittajat liittyvät mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Toimittajien edellytetään esimerkiksi johtavan toimintojaan tavalla,
joka minimoi ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (hiilipäästöt
mukaan luettuina), ja etsivän vähähiilisiä ratkaisuja aktiivisesti aina
kun mahdollista. Luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä
ja metsäkatoa koskevat periaatteet päivitettiin vuonna 2025, ja ne
sisältävät nyt lisää aiheita liittyen biologiseen monimuotoisuuteen,
metsäkatoon ja EUDR:ään.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevien
periaatteiden toteutuksesta vastaava johtaja on SVP, Operations,
joka on johtoryhmän jäsen. Molemmat periaatteet ovat
luettavissa yhtiön verkkosivustolta yritys.nokianrenkaat.fi.
Toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan
vuosittain, ja niitä vähennetään järjestelmällisesti. Nokian
Renkaat seuraa ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjään
laskemalla CO
2
-ekvivalenttiyksiköitä, CO
2
e. Nokian Renkaat
laskee rengastuotannon kasvihuonekaasupäästöt raaka-
aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen GHG-protokollan
mukaisesti.
Toukokuussa 2018 yhtiö liittyi Science Based Targets
-aloitteeseen (SBTi) tarkoituksenaan asettaa entistä
täsmällisemmät, ulkopuolisen tahon arvioimat ja
hyväksymät ilmastotavoitteet. Yhtiön tieteeseen perustuvat
kasvihuonekaasupäästötavoitteet julkaistiin toukokuussa 2020,
ja Nokian Renkaat oli rengasalan ensimmäinen yhtiö, jonka
tavoitteet Science Based Targets -aloite hyväksyi virallisesti.
Vuonna 2023 Nokian Renkaat sitoutui asettamaan
tavoitteet, joilla saavutetaan tieteeseen perustuva
kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso vuoteen 2050
mennessä. SBTi hyväksyi Nokian Renkaiden uudet ja
kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet vuonna 2024,
ja nämä päivitetyt Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5
celsiusasteen polun mukaisia.
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Nokian Renkaat jatkaa hiilidioksidipäästöttömän ja uusiutuvan
energian sertifikaattien ostamista Suomen- ja Yhdysvaltain-
tehtaille sekä Vianorille. Tämä lähestymistapa kattaa Scope 2
-päästöjä sekä raportointivuodelta että tulevilta ajanjaksoilta.
Yhtiö arvioi molempien tehtaiden sähkön käytön ja sen, miten
nämä sertifikaatit vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä nyt ja
tulevaisuudessa.
Lisäksi Romanian-tehdas on kriittinen kasvihuonepäästöjen
vähennystavoitteiden saavuttamisessa, sillä se on
hiilidioksidipäästötön (Scope 1 & 2) tehdas. Päästövähennykset
ovat merkittäviä, kun renkaita valmistetaan Romanian-tehtaalla
verrattuna Suomessa tai Yhdysvalloissa tapahtuvaan tuotantoon.
Tulevina vuosina Nokian Renkaat keskittyy toimiin, jotka on
määritetty siirtymäsuunnitelmassa.
Renkaiden vierintävastus vaikuttaa ajamisen päästöihin
Suurin osa ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu
fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidi on merkittävin
liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Kun rengas pyörii
tien pintaa vasten, syntyy lähinnä lämpenemisestä johtuvaa
energiahukkaa, jota kutsutaan vierintävastukseksi. Mitä
suurempi vierintävastus, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja
sitä suuremmat CO
2
-päästöt ovat.
Ajonaikainen polttoaineenkulutus onkin merkittävin
renkaan käytönaikaisista ympäristövaikutuksista. Matalan
vierintävastuksen renkailla voi säästää yli 0,5 litraa
polttoainetta 100 kilometrillä ja vähentää näin CO
2
-päästöjä.
72
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
EU-rengasmerkintä luokittelee polttoainetaloudellisuuden
asteikolla A–E. Yli 90 prosenttia Nokian Renkaiden
valmistamista renkaista kuuluu matalamman vierintävastuksen
luokkiin (A, B tai C), ja yhtiö jatkaa investointeja uusien matalan
vierintävastuksen renkaiden kehitykseen. Tällä hetkellä Nokian
Renkaiden henkilöautonrenkaiden polttoainetaloudellisuus
sijoittuu yleisimmin C-luokkaan. Lisätietoja merkinnän luokista
on aiheessa ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät”.
Noin 85 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä
syntyy renkaan käytön aikana. Viisas rengasvalinta, oikea
rengaspaine ja hillitty ajotapa pienentävät olennaisesti autoilun
aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
E1-4 Tavoitteena vähentää päästöjä koko
arvoketjussa
Tieteeseen perustuvat tavoitteet
Nokian Renkailla on neljä tieteeseen perustuvaa päästöjen
vähennystavoitetta, jotka ovat Pariisin ilmastosopimuksen
mukaisia. Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat 1,5 celsiusasteen
polun mukaisia. Tavoitteiden perustaso on vuosi 2022. Kaksi
lyhyen tähtäimen tavoitetta tulee saavuttaa vuoteen 2030
mennessä ja kaksi pitkän tähtäimen tavoitetta vuoteen 2050
mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt
tavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus on vahvistanut ne.
SBTi:n hyväksyntä varmisti kasvihuonekaasujen
päästövähennystavoitteiden vastaavuuden
kasvihuonekaasuinventaarion kanssa. Nokian Renkaat valitsi
perustasoksi vuoden 2022 varmistaakseen, että perustaso
kuvaa katettuja toimia tarkasti ja huomioi ulkoiset vaikutukset,
jolloin tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja olennaisia.
Perustasoa edustavan vuoden arvot ovat taulukossa
Kasvihuonekaasupäästöt.
LYHYEN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2030 MENNESSÄ:
Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 42 prosenttia perustason vuodesta 2022.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 51,6 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti.
• Tavoitteeseen lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja
palveluista (poislukien kuluperusteisesti lasketut päästöt)
sekä arvoketjun alkupään kuljetuksesta ja jakelusta.
PITKÄN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2050 MENNESSÄ:
Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 90 prosenttia perustason vuodesta 2022.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 97 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti.
• Tavoitteeseen lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja
palveluista, käyttöomaisuudesta sekä arvoketjun alkupään
kuljetuksesta ja jakelusta.
Perusvuosi
2022 2024 2025
Scope 1 ja 2 t CO
2
e 31 680 21 642 19 555
Scope 3
(lyhyt aikaväli)
kg CO
2
e / ostettu
tuotetonni 3 436 3 726 3 638
Scope 3
(pitkä aikaväli)
kg CO
2
e / ostettu
tuotetonni 4 718 5 164 4 451
Liikenteen päästöjen vähentäminen
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi yhtiön tavoite on,
että vähintään 60 tuotetta on EU-rengasmerkinnän
vierintävastuksen parhaassa A-luokassa vuoteen 2028
mennessä. On hyvä huomioida, että A-luokan renkaiden
määrä ei lisäänny lineaarisesti, vaan se riippuu uusista
tuotejulkistuksista sekä tuotteiden myynnistä poistumisesta.
EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokkaan lisättiin
kolme uutta tuotetta vuonna 2025.
Nokian Renkaiden tuotteet vierintävastuksen A-luokassa*
2024 2025
Tavoite vuodelle
2028
10 13 vähintään 60
* EU-rengasmerkinnän piiriin kuuluvat renkaat.
Odotetut hiilipäästöjen vähentämiskeinot ja toimenpiteet on
kuvattu kohdassa E1-1, ja niiden yhteenlasketut määrälliset
vaikutukset vuoden 2030 päästövähennystavoitteisiin on
kuvattu seuraavissa kaavioissa. Nokian Renkaat ei vielä julkaise
arvioita eri toimenpiteiden määrällisistä vaikutuksista vuosille
2030–2050, sillä teknologiat kehittyvät ja voivat vaikuttaa
valittuihin toimenpiteisiin vuodesta 2030 alkaen.
73
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
74
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
75
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Nokian Renkaat hankkii energiaa tehtailleen ulkoisilta
toimittajilta, ja yhtiö myös tuottaa itse osan käyttämästään
sähköstä ja höyrystä. Vuonna 2025 80,5 prosenttia (66,3 %
vuonna 2024) kaikesta rengastehtailla käytetystä energiasta oli
peräisin uusiutuvista energianlähteistä.
Korkean ilmastovaikutuksen sektorit, joita käytetään
energiaintensiteetin määritykseen, ovat Kumi- ja
muovituotteiden valmistus, NACE-koodi C22.11 Nokian
Renkaiden osalta sekä Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden
kauppa, NACE-koodi G45.3 Vianorin osalta.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025 2024
Rengas-
tehdas,
Suomi 2025
Rengas-
tehdas,
Romania 2025
Rengas-
tehdas,
Yhdysvallat 2025
Vanne-
tehdas,
Suomi 2025
Muut
2025
(1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan
polttoaineen kulutus (MWh) - - - - - - -
(2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin
olevan polttoaineen kulutus (MWh) 3 809 4 483 0 0 0 22 3 787
(3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh) 71 296 71 140 0 0 66 376 4 064 856
(4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan
polttoaineen kulutus (MWh) - - - - - - -
(5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä
peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja
jäähdytyksen kulutus (MWh) 27 302 37 974 3 880 0 0 1 407 22 015
(6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus
(MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) 102 407 113 596 3 880 0 66 376 5 493 26 658
Fossiilisten energialähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta (%) 23,6 29,9 % 1,9 0 60,4 53,5 41,8
(7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä
peräisin olevan energian kulutus (MWh) 10 004 55 280 0 0 0 4 784 5 221
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta (%) 2,3 14,5 % 0 0 0 46,5 8,2
(8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien
biomassa (sekä biologista alkuperää oleva
teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,
uusiutuva vety jne.), peräisin olevan
polttoaineen kulutus (MWh) 359 338 0 0 0 0 359
(9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja
jäähdytyksen kulutus (MWh) 317 658 207 534 198 570 47 063 40 535 0 31490
(10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta
peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus
(MWh) 3 003 3 217 0 0 3 003 0 0
(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
(MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) 321 020 211 089 198 570 47 063 43 538 0 31 849
Uusiutuvien energialähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta (%) 74,1 55,6 % 98,1 100 39,6 0 50
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna
rivien 6, 7 ja 11 summana) 433 431 379 966 202 450 47 063 109 914 10 277 63 728
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025 2024
% 2025 /
2024
Ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus
suhteessa
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta
peräisin olevaan liikevaihtoon
(MWh / milj. euroa) 315,5 294,6 107 %
Energiaintensiteetin
laskennassa käytetty
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta
peräisin oleva liikevaihto
(milj. euroa) 1 373,6 1 289,8
Liikevaihto (muut) (milj. euroa) - -
Liikevaihto yhteensä
(tilinpäätös) (milj. euroa) 1 373,6 1 289,8
76
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, 2, 3
ja yhteensä
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden tehtaiden
kasvihuonekaasupäästöt edustivat 54:ää prosenttia
kokonaispäästöistä. Tehdaskohtaiset päästöt on esitetty
seuraavan sivun taulukossa Kasvihuonekaasupäästöt
tehtaista 2025. Rengastehtaiden Scope 1 ja 2
-päästöintensiteetti suhteessa tuotettuihin rengastonneihin oli
114 kg CO
2
e / tuotetonni.
Nokian Renkaiden Scope 1 -päästöt sisältävät itse tuotetun
energian ja ajoneuvojen päästöt. Päästöt lasketaan Defran
päästökertoimien ja kalustonhallintayrityksen päästötietojen
avulla. Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen laskenta
perustuu toimintamaiden sähköverkkojen keskimääräiseen
päästöintensiteettiin käyttäen IEA:n (International Energy
Agency) päästökertoimia. Markkinaperusteisten Scope
2 -päästöjen laskennassa käytetään toimittajakohtaisia
päästökertoimia, jos ne ovat saatavilla, ja muissa tapauksissa
laskenta perustuu AIB:n (Association of Issuing Bodies)
maanlaajuisiin jäännösjakaumapäästökertoimiin. Kaukolämmön
päästökertoimet ovat Defralta.
Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen laskenta parantui vuonna
2025, koska osa arvioista oli tarkempia paremman tietojen
saatavuuden vuoksi. Siksi asteriskilla (*) merkityt luvut vuosilta
2022 ja 2024 on oikaistu. Yhtiön kestävyysraportissa 2024 ne
raportoitiin seuraavasti (tCO
2
eq):
• Scope 1: 10 978 ja 15 195 vuosille 2022 ja 2024
• Scope 2 (sijaintiperusteiset): 26 562 ja 28 840
• Scope 2 (markkinaperusteiset): 21 390 ja 7 803.
Kasvihuonekaasupäästöt
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi 2024 2025
% 2025 /
2024 2025 2030 2050
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
2
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2022
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt
(tCO
2
-ekv.) 10 494* 14 702* 14 896 101 % 12 000 14 000 2 000 -4,2 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin
kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen
prosenttiosuus (%) 0 0 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 2022
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2
-bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 25 845* 23 389* 32 183 138 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope
2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 21 186* 6 940* 4 659 67 % 15 250 4 360 1 160 9,9 %
Scope 1- ja Scope 2 (markkinaperusteiset)
-päästöt yhteensä 31 680 21 642 19 555 90 % 27 250 18 360 3 160 5,3 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 2022
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3)
kokonaisbruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 7 151 790 7 642 986 7 935 043 104 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut 589 545 647 242 682 506 105 % 409 924 507 003 81 575 1,8 %
2 Käyttöomaisuus 54 206 135 476 55 994 41 % 49 704 89 233 7 405 -8,1 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) 13 925 16 321 17 453 107 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 53 124 57 603 72 538 126 % 44 202 58 565 7 257 -1,3 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte 280 267 332 125 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
1
1 059 1 368 1 985 145 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut
omaisuuserät 12 708 8 323 8 171 98 %
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 446 241 266 110 %
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 6 422 428 6 770 121 7 089 665 105 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 4 070 6 025 6 133 102 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 7 188 129 7 681 077 7 982 122 104 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 7 183 470 7 664 628 7 954 598 104 %
1
Sisältää rengastehtaat.
2
Laskennassa käytetty vuoden 2030 tavoitetta.
* Oikaistu
77
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Kasvihuonekaasupäästöt tehtaista 2025
Rengastehdas,
Suomi
Rengastehdas,
Romania
Rengastehdas,
Yhdysvallat
Vannetehdas,
Suomi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 50 0 12 147 830
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO
2
-ekv.) 4 921 10 636 12 070 431
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO
2
-ekv.) 1 278 0 0 247
Scope 1- ja Scope 2 (markkinaperusteiset) -päästöt yhteensä 1 328 0 12 147 1 077
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt
(tCO
2
-ekv.) 3 410 442 313 535 557 896 18 152
1 Ostetut tavarat ja palvelut 363 451 49 475 110 002 16 721
2 Käyttöomaisuus 12 621 39 160 3 074 0
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly
Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) 7 044 961 7 321 376
4 Arvoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 36 452 11 894 14 855 899
5 Toiminnassa muodostuva jäte 65 81 110 52
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 327 713 946 0
8 Arvoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 286 39 12 0
9 Kuljetukset arvoketjun loppupäässä 93 33 42 98
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 2 987 058 210 866 419 679 0
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 3 046 314 1 855 7
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 3 415 413 324 171 582 113 19 413
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 3 411 770 313 535 570 043 19 229
Absoluuttisia Scope 3 -päästöjä koskevat vuosien 2030 ja
2050 tavoitteet on muutettu päivittyneiden ennusteiden
vuoksi. Scope 3 -luokista puuttuvat ne, jotka eivät liity Nokian
Renkaiden liiketoimintaan (esim. luokka 15), ja ne, jotka tuottavat
alle prosentin konsernin kokonaispäästöistä (esim. luokka 6).
Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet on kuvattu alla:
Luokka 1: Ostetut tuotteet ja palvelut
Raaka-aineiden päästöt laskettiin kertomalla vastaanotettujen
raaka-aineiden massa päästökertoimilla, jotka on saatu
toimittajilta tai kestävyyteen liittyvistä ohjelmistokirjastoista,
jotka edustavat alan keskimääräisiä arvoja. Muille ostetuille
tuotteille, joille määrätietoa oli saatavissa, päästökertoimet
arvioitiin käyttäen Nokian Renkaiden omaa tuotantodataa.
Ostetulle teräkselle päästökertoimet saatiin teräksen tuottajalta.
Muiden tavaroiden ja palveluiden päästöt laskettiin käyttämällä
kulukategorioita ja kertomalla ne Defra-päästökertoimilla. Nokian
Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia,
joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin.
Primääridata: 80 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 20 prosenttia.
Luokka 2: Käyttöomaisuus
CO
2
e-päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja kerrottuna
Defra-päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat
eivät täysin vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin
tilausluokalle valittiin sopivin päästökerroin.
Primääridata: 0 prosenttia. Sekundääridata: 100 prosenttia.
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025 2024 % 2025 / 2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv. / milj. euroa) 5 810,9 5 955,2 98 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO
2
-ekv. / milj. euroa) 5 790,9 5 942,5 97 %
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. euroa) 1 373,6 1 289,8
Liikevaihto (muut) (milj. euroa) - -
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksessä) (milj. euroa) 1 373,6 1 289,8
78
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Luokka 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät
toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2
-päästöihin)
Energiankulutusta koskevien lukujen ensisijaiset lähteet
olivat Nokian Renkaiden omat järjestelmät ja mittarit sekä
energian toimittajien laskut tai portaalit. Joidenkin Vianorin
sähkönkulutuslukujen lähteenä toimivat keskitetyt portaalit
tai sähkön toimittajien portaalit, ja näihin portaaleihin
sisältymättömien palvelupisteiden energiankulutus laskettiin
käyttäen keskimääräistä palvelupisteen sähkönkulutusta.
Vianorin lämmityksen energiankulutus arvioitiin perustuen
Vianor Suomen keskimääräiseen energiankulutukseen, jonka
datanlähteenä toimivat Vianor Suomen laskut.
Primääridata: 100 prosenttia. Sekundääridata: 0 prosenttia.
Luokka 4: Arvoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
Jotkin kuljetuspalveluiden tarjoajat raportoivat raaka-aineiden
ja renkaiden kuljetukseen liittyvät CO
2
e-tiedot, jotka kattoivat
noin 40 prosenttia ylävirran kuljetuksen ja jakelun päästöistä
vuonna 2025. Jäljelle jäävälle osalle päästöt laskettiin käyttäen
vastaanotettujen tavaroiden massaa alkuperämaata kohti sekä
arvioituja etäisyyksiä kullakin kuljetustavalla. Alkuperämaan
etäisyydet kuljetustapaa kohti arvioitiin jokaiselle kohteelle
(Nokian Renkaiden toimipaikka). Vanteiden valmistuksessa
tunnistettiin kolme suurinta toimittajaa (massan perusteella)
ja niiden kuljetussuoritteet laskettiin. Kuljetussuoritteella
tarkoitetaan massaa kerrottuna etäisyydellä, ja sen yksikkö
on tonnikilometri, tkm. Kuljetussuoritteet laskettiin yhteen
ja ekstrapoloitiin edustamaan sataa prosenttia ostettujen
materiaalien kuljetuksesta. Samanlaista lähestymistapaa
käytettiin valmiiden tuotteiden kuljetukseen.
Primääridata: 40 prosenttia. Sekundääridata: 60 prosenttia.
Luokka 5: Toiminnassa muodostuva jäte
Nokian Renkaat sai toimintatiedot jätehuollon toimittajien
portaaleista ja raporteista. Jätteet luokiteltiin jätetyypin ja
jätteiden käsittelytyypin mukaisesti ja kerrottiin vastaavalla
Defra-päästökertoimella.
Varastojen, myyntiyhtiöiden ja testikeskusten jätteet suljettiin
pois täsmällisen tiedon puutteen vuoksi. Osuus on kuitenkin
pieni (0,001 % Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä).
Primääridata: 100 prosenttia. Sekundääridata: 0 prosenttia.
Luokka 6: Liikematkat
Tämä luokka ei sisälly Nokian Renkaiden
kasvihuonekaasuinventaarioon, koska sen osuus Scope
3 -päästöjen kokonaismäärästä on pieni (0,01 %). Lisäksi
kasvihuonekaasupäästötiedot ovat vain osittain saatavana
matkatoimistoilta, joten loput tiedoista on arvioitu.
Luokka 7: Henkilöstön työmatkat
Työntekijöiden työmatkat sisältävät vain rengastehtaat.
CO
2
e-päästöt laskettiin kertomalla työntekijöiden määrä
keskimääräisillä työmatkapäivillä ja keskimääräisellä
etäisyydellä. Henkilömäärät ovat tosiasiallisia määriä Nokian
Renkaiden henkilöstöhallintojärjestelmästä, ja keskimääräiset
työmatkapäivät ja -etäisyydet ovat arvioita.
Laskelmista saadut kokonaisetäisyydet jaettiin kuljetustapojen
mukaan. Kuljetustapojen osuudet ovat arvioita.
Kokonaiskilometrimäärät kuljetustapaa kohti on yhdistetty
asiaan liittyvään Defran päästökertoimeen.
Primääridata: 0 prosenttia. Sekundääridata: 100 prosenttia.
Luokka 8: Arvoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
Nokian Renkaiden arvoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
sisältävät vuokratut varastot, toimistot ja ajoneuvot. Varastojen
keskimääräinen energiankulutus laskettiin käyttämällä
niiden varastojen energiatietoja, joista energiankulutus,
varastokapasiteetti ja varaston pinta-ala olivat tiedossa.
Varastojen energiankulutus arvioitiin käyttäen yllä mainittua
keskiarvoa ja kaikkien varastojen pinta-alaa.
Keskimääräinen energiankulutus toimistotyöntekijää
kohti laskettiin energiankulutus- ja henkilömäärätiedoista.
Kokonaisenergiankulutus toimistoa kohti laskettiin kertomalla
keskimääräinen energiankulutus työntekijää kohti kunkin
toimiston työntekijämäärällä.
Varastojen ja toimistojen CO
2
e-päästöt laskettiin Defran
päästökertoimilla.
Ajoneuvokaluston hallintayhtiö arvioi vuotuiset päästöt
ajoneuvoa kohti. Nokian Renkaiden ajokaluston keskimääräinen
päästökerroin, kg CO
2
e/ajoneuvo, laskettiin kaluston
kokonaisraportista. Vuokrattujen ajoneuvojen CO
2
e-
päästöt laskettiin kertomalla ajoneuvojen määrä kaluston
keskimääräisellä päästökertoimella.
Primääridata: 40 prosenttia. Sekundääridata: 60 prosenttia.
Luokka 9: Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu
Asiakkaat maksoivat alle prosentin renkaiden toimituksista.
Laskentatapa oli etäisyyspohjainen, ja siinä käytettiin
maakohtaisen tason keskimääräisiä arvioituja etäisyyksiä sekä
kuljetettujen tuotteiden keskimääräistä painoa ja määrää.
Vanteiden valmistuksessa asiakkaat maksavat noin
16 prosenttia valmiiden tuotteiden kuljetuksista.
Kuljetussuoritteiden laskennassa laskettiin 3–5 määriltään
suurimman asiakkaan (massan mukaan) kuljetussuorite.
79
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tämä ekstrapoloitiin sataan prosenttiin valmiiden tuotteiden
kuljetuksista. Tämän jälkeen laskettiin vanteiden kuljetuksen ja
jakelun kokonaispäästöt, ja asiakkaiden maksama 16 prosentin
osuus kuljetuksesta laskettiin ja raportoitiin tuotantoketjun
loppupään kuljetuksena ja jakeluna.
Primääridata: 0 prosenttia. Sekundääridata: 100 prosenttia.
Luokka 10: Myytyjen tuotteiden jalostus
Useimmat renkaat asennettiin Vianorin palvelupisteissä, joten
asennuksen energiankulutus on jo mukana Nokian Renkaiden
kasvihuonekaasuinventaariossa (Scope 1 ja 2). Näin ollen Nokian
Renkaat katsoo, että luokkaa 10 ei sovelleta.
Luokka 11: Myytyjen tuotteiden käyttö
Kaikille henkilöautonrenkaille laskettiin keskimääräinen
käyttövaiheen päästökerroin renkaiden
tuotekategoriasäännöissä ilmoitettujen kaavojen mukaisesti.
Muille renkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen
päästökerroin Nokian Renkaiden omalla kaavalla, joka huomioi
koneen arvioidun polttoaineenkulutuksen, renkaiden määrän
konetta kohti, renkaiden arvioidun elinkaaren, renkaiden
arvioidun osuuden koneen polttoaineenkulutuksesta sekä
dieselin päästökertoimen Suomessa.
Nokian Renkaat päätti jättää pois ostetut ja tuotetut vanteet,
sillä GHG-protokollan mukaan tämä luokka on valinnainen, mikäli
päästöt ovat epäsuoria. Vanteet eivät kuluta energiaa tai tuota
päästöjä, mutta niillä on välillinen kielteinen vaikutus ajoneuvon
polttoaineenkulutukseen vierintävastuksen vuoksi.
Primääridata: 0 prosenttia. Sekundääridata: 100 prosenttia.
Luokka 12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän
lopussa
Keskimääräiset rengasmassat kerrottiin tuotettujen ja
ostettujen renkaiden määrillä rengasluokkaa kohti (henkilöauto,
kuorma- ja linja-auto, raskaat renkaat).
Jokaisessa maassa on oma jakaumansa käyttöikänsä lopussa
olevien renkaiden käsittelyn suhteen. Suomessa, Ruotsissa ja
Norjassa jakaumat saadaan rengaskierrätysyhtiöiltä. Muissa
maissa käytetään aluekohtaisia keskiarvoja renkaita koskevista
tuotekategorian säännöistä.
Vanteiden kokonaismassa jaetaan kierrätettävään ja
kaatopaikkajätteeseen (OECD: 85 prosenttia kierrätetään, joten
loput 15 prosenttia katsotaan kaatopaikkajätteeksi).
Hävittämismenetelmäkohtaiset kokonaismassat yhdistettiin
vastaavaan Defran päästökertoimeen, jotta tähän liittyvät
päästöt saatiin laskettua. Kaikki uudelleenkäytetyt
ja kierrätetyt käyttöikänsä lopussa olevat tuotteet
katsottiin hiilidioksidipäästöttömiksi Nokian Renkaiden
kasvihuonekaasuinventaarissa.
Primääridata: 0 prosenttia. Sekundääridata: 100 prosenttia.
Luokka 13: Arvoketjun loppupään vuokratut
omaisuuserät
Nokian Renkailla ei ole arvoketjun loppupään vuokrattuja
omaisuuseriä, joten tätä luokkaa ei sovelleta.
Luokka 14: Franchising
Nokian Renkailla ei ole franchising-toimintaa, joten tätä luokkaa
ei sovelleta.
Luokka 15: Investoinnit
Nokian Renkaat ei toimi investointiliiketoiminnassa, joten tätä
luokkaa ei sovelleta.
Toimittajien biogeenisistä päästöistä ei yleisesti ottaen ole
saatavilla dataa, joten Nokian Renkaat ei pysty raportoimaan
niitä kattavasti. Biogeenisten Scope 2 -päästöjen määrä
Suomen-rengastehtaalta oli 43 388 tonnia CO
2
e (40 506 tonnia
CO
2
e vuonna 2024). Scope 2 -tietoja ei ole saatavana muista
toimipaikoista tai muusta toiminnasta. Scope 1- ja Scope 3
-tietoja ei ole saatavana.
80
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E2 Pilaantuminen
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Pilaantuminen • Kielteiset vaikutukset ilman, vesien ja maaperän
pilaantumisesta
• Kemikaalien käytöstä aiheutuvat haitalliset
terveys- ja ympäristövaikutukset
• Mahdollisuus kehittää ympäristön kannalta
kestävämpiä tuotteita (kestävämmät tuotteet
ja turvallisemmat kemikaalit)
• Riski pilaantumiseen liittyvien
viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
• Liiketoimintaperiaatteet
• Toimittajien liiketoimintaperiaatteet
• Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa
ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä
ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa ilman ja maaperän laadun
suojelemisen.
Nokian Renkaat on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet kaikille
yhtiön työnjohdon alaisuudessa työskenteleville. Osa tätä työtä on myös vastuullinen
kemikaalien hallinta, johon sisältyy lupaus vähentää vaarallisia aineita tai luopua niistä.
Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua
koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan.
Nokian Renkaat on sitoutunut ehkäisemään ilman, veden ja maaperän saastumista ja
edellyttää samaa myös toimittajiltaan.
YMPÄRISTÖTIEDOT
81
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E2-1 Pilaantumisen hallintakäytännöt
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omissa
toiminnoissaan ja arvoketjussa.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of
Conduct) kertovat yhtiön sitoutumisesta tuotteiden,
toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen
ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy
ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisy sekä
ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko
toimitusketjussa.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat
Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa,
palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja
suorituskykyä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden
koko elinkaaren. Yhtiö pyrkii kaikissa toiminnoissaan kohti
tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta
voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä.
Nokian Renkaat priorisoi sidosryhmien intressejä määrittäessään
ja päivittäessään politiikkoja ja periaatteita. Ympäristö-,
turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä
vuonna 2025. Päivitykset olivat asiakkaiden tarpeisiin perustuvia
pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia.
Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu
ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja
säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden
säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Tärkeä
osa tätä sitoumusta on vastuullinen kemikaalien hallinta,
johon sisältyy pyrkimys vähentää vaarallisia aineita tai luopua
niistä. Lisäksi Nokian Renkailla on hätäsuunnitelmia, joilla
voidaan hallita ja pienentää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia
vaikutuksia odottamattomissa tilanteissa. Toimitusjohtaja on
ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä
ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko
arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan
kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin,
omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin
ja ehkäisevän ennakoivasti ympäristövahinkoja. Toimittajien
tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia
ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien
liiketoimintaperiaatteissa korostetaan myös jatkuvaa ympäristöön
liittyvän suorituskyvyn parantamista, johon sisältyy kemikaalien
oikeanlainen käsittely, varastointi ja hävittäminen työntekijöiden ja
ympäristön suojelemiseksi.
Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat ottavat käyttöön
asianmukaiset prosessit ja teknologiat veden määrän ja
laadun suojaamiseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen
ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien
edellytetään valmistautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin,
kuten tulipaloihin, luonnonkatastrofeihin ja kemikaalivuotoihin,
asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä,
vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla.
Nokian Renkaiden luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä
ja metsäkatoa koskevat periaatteet (aiemmin vastuullisen
luonnonkumin politiikka) ottavat kantaa pilaantumiseen
sisältämällä sitoumuksen ilman, veden ja maaperän saastumisen
ehkäisemiseen. Periaatteiden viitekehys on linjassa toimialan
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR)
-hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä
luonnonkumin toimitusketjussa. Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevat periaatteet päivitettiin
vuonna 2025, ja ne sisältävät nyt lisää aiheita liittyen biologiseen
monimuotoisuuteen, metsäkatoon ja EUDR:ään.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevien
periaatteiden toteutuksesta vastaava johtaja on SVP, Operations,
joka on johtoryhmän jäsen.
Kaikki tässä luetellut periaatteet ja politiikat ovat julkisesti
saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi.
Tuki kansainvälisille standardeille
Nokian Renkaat sitoutuu YK:n Global Compact
-hankkeen kymmeneen periaatteeseen toteuttamalla
liiketoimintaperiaatteitaan, toimittajien
liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteita.
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa
todetaan, että Nokian Renkaiden toiminta perustuu ISO 14001
-standardin vaatimuksiin ja täyttää kyseiset vaatimukset.
E2-2 Kemikaaliturvallisuuden ja
ympäristöturvallisuuden varmistaminen
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään ilman, veden ja
maaperän pilaantumista, mihin sisältyy renkaiden ja tienpinnan
kulumishiukkasten (TRWP) minimointi.
Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa
toiminnassa on tärkeä osa yhtiön jatkuvaa kestävyystyötä.
Tutkimus- ja kehitysosasto keskittyy kestävämpien tuotteiden
kehittämiseen, ja jo vuosien ajan työhön on sisältynyt myös
tutkimusta vaarallisimpien kemikaalien korvaamiesta.
Ympäristövastaavat ja paikalliset työryhmät parantavat
päivittäisiä kestävyyskäytänteitä. Ympäristöasiantuntijat
hoitavat tehtailla tapahtuvan käytännön koordinoinnin ja
koulutuksen, joka kattaa muun muassa kemikaaliturvallisuuden,
päästöjen hallinnan sekä jätteenkäsittelyn.
Nokian Renkaat pitää rengastehtaidensa
ympäristövaikutuksista vuosittaista kirjanpitoa ja raportoi niistä
kunkin maan viranomaisille vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi
vaikutusten kohteena olevilta yhteisöiltä ja omalta työvoimalta
82
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
saadut palautteet tallennetaan yhtiön sisäiseen rekisteriin, ja
korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Tehtaiden
ympäristöasiantuntijoilla on vastuu ylläpitää näitä tietoja sekä
varmistaa, että ympäristöön liittyvä palaute käsitellään ja
sidosryhmien huolenaiheet huomioidaan.
Vuotuiset ympäristöohjelmat
Integroitu johtamisjärjestelmä ohjaa Nokian Renkaiden
ympäristönsuojelutoimia. Vastuullisuuspäällikkö laatii vuosittain
yhdessä ympäristöasiantuntijoiden kanssa ympäristöohjelman,
jossa asetetaan tavoitteet koko yhtiölle. Lisäksi ohjelma sisältää
jokaiselle rengastehtaalle täsmälliset tavoitteet, jotka liittyvät
pilaantumista aiheuttaviin haitta-aineisiin, kuten haihtuviin
hiilivetyihin (VOC, Volatile Organic Compound). Ohjelmassa
määritellään tarkat tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja
määritetyt vastuut, joilla vuotuiset ja strategiset tavoitteet
voidaan saavuttaa. Lisäksi yksiköillä on omia projektejaan
toiminnan ja prosessien kehittämiseksi edelleen.
Pöly-, haju- ja VOC-päästöjen hallinta
Hiukkaspäästöjä syntyy jauhemaisten kemikaalien käsittelystä
sekoitusosastolla. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto-
ja pölynkeräyslaitteet, ja vedenpuhdistimilla saavutetaan yli
99 prosentin erotusaste. Suomen-tehtaalla hiukkaspäästöjä
mitataan pitoisuus- ja painemittareilla, ja ulkoiset asiantuntijat
tekevät säännöllisiä pitoisuusmittauksia. Yhdysvalloissa
sijaitsevalla rengastehtaalla ilmapäästöt lasketaan käytettyjen
raaka-aineiden määrästä.
Hiukkaspitoisuudet rengastehtailla ovat säännönmukaisesti
pysyneet lupaehtojen rajoissa. Suodatinlaitteistosta pois pääsevä
pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole merkittävää
vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Pölypäästöjen määrä oli noin
1,5 tonnia (1,5 tonnia vuonna 2024) Suomen-rengastehtaalta,
57,3 tonnia (58,5 tonnia) Yhdysvaltain-rengastehtaalta ja
23,5 kilogrammaa Romanian-rengastehtaalta. Romaniassa
pölypäästöjen pieni määrä johtuu uudella tehtaalla käytettävästä
parhaasta saatavilla olevasta teknologiasta, jonka avulla
pystytään tehokkaasti poistamaan pölyt.
Nokian Renkaiden teettämien kyselytutkimusten
mukaan hajupäästöt ovat tilapäisiä. Pisaraerottimilla
vähennetään mastisoinnista vapautuvia hajuja, ja erillisten
mastisointiprosessien määrää on vähennetty hajujen
minimoimiseksi entisestään. Tehtailla on myös otettu käyttöön
uudet, parasta saatavilla olevaa teknologiaa edustavat
hajunpoistolaitteistot.
Liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sisältävät yhdisteet
muodostavat suurimman osan Suomen-tehtaan päästöistä
ilmaan. Vuonna 2022 tehdyn leviämismallinnuksen perusteella
arvioitiin, että VOC-pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset
ovat minimaalisia.
Kemikaalien käytönvalvojien auditoinnit
Tavoite on, että kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain joka
rengastehtaalla kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien
käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Kemikaalien
käytönvalvojat tai muut nimetyt asiantuntijat vierailevat
tehtaalla tarkastamassa kemikaalien varastointia ja käsittelyä.
Tarkastuksien avulla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen:
onko esimerkiksi kemikaalipakkauksissa oikeat merkinnät, ovatko
varastopaikat puhtaita, onko vuotojen hallinta järjestetty ja
noudatetaanko räjähdysvaarallisiin tiloihin määriteltyjä ohjeita.
Tarkastuksista laaditaan raportti, ja tuotanto-osastot määrittävät
korjaavat toimenpiteet löydetyille puutteille.
Jatkuva panostus turvallisempien ja kestävämpien
raaka-aineiden tutkimukseen ja kehitykseen
Tuotekehityksen tavoitteena on luoda turvallisempia ja
kestävämpiä tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut
vähentämään vaarallisten aineiden käyttöä tuotannon
työturvallisuuden parantamiseksi. Yhtiö luopui korkea-
aromaattisten öljyjen käytöstä alallaan ensimmäisenä.
Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaalia
ennen kuin kemikaalivalvontaryhmä on myöntänyt aineelle
osastokohtaisen käyttöönottoluvan. Tämä menettely
varmistaa kemikaalien yhtenäisen käytön koko yhtiössä ja
priorisoi haitallisten kemikaalien korvaamista turvallisemmilla
vaihtoehdoilla. Useissa käynnissä olevissa hankkeissa
keskitytään vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytämiseen
haitallisten kemikaalien vähentämiseksi.
TRWP-työ sekä tutkimus ja kehitys
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP)
syntymiseen ja niiden määrään ympäristössä vaikuttavat
renkaiden rakenteen lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten
ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet
ja sää. TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat
kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä
lähestymistapaa.
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE)
on kehittämässä testimenetelmää renkaiden kulumisen
mittaamiseen. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti globaaliin
standardointityöhön European Tyre and Rim Technical
Organisationin (ETRTO) täysjäsenenä. ETRTO osallistuu
UNECE:n toteuttamaan renkaan kulumistestimenetelmän
kehitykseen, jonka tavoitteena on saada aikaan toistettava,
kustannustehokas, käytännöllinen ja todellisia ajo-olosuhteita
edustava testi. Tämä menetelmä tulee maailmanlaajuiseen
käyttöön ja soveltuu sääntelytarkoituksiin.
Sääntelyn kehittymisen ohella Nokian Renkaat kehittää sisäistä
testausta, jolla voidaan täyttää tulevat kestäviä renkaita
koskevat vaatimukset. Tyres Europe (aiemmin ETRMA) käynnisti
monialaisen TRWP-yhteistyön heinäkuussa 2018 voidakseen
koota tieteellistä tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja
ympäristön hiukkastasojen alentamiseksi. Nokian Renkaat
osallistuu aktiivisesti tähän hankkeeseen Tyres Europen
jäsenenä.
83
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Toimittajien vaatimukset
Nokian Renkaat vaatii toimittajiltaan vaatimustenmukaisuutta
toimittajien liiketoimintaperiaatteiden sekä luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevien
periaatteiden kautta. Lisätietoja arvoketjun politiikkoihin
liittyvistä toimista on kohdassa E2-1.
Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää kaikilta kemikaalien
toimittajilta voimassa olevan lainsäädännön mukaisia
käyttöturvallisuustiedotteita ennen kemikaalien hankintaa.
Käyttöturvallisuustiedotteet rekisteröidään tietokantaan, joka
on kaikkien työntekijöiden käytettävissä.
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Pilaantumista käsiteltäessä turvallisuuden priorisointi
tarkoittaa kemikaalien vastuullista käyttöä sekä mikromuoveiksi
luokiteltavien renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten
vähentämistä.
Nokian Renkaat on osoittanut johtajuutta alallaan olemalla
ensimmäinen rengasyhtiö, joka poisti kumiseoksistaan
haitalliset aromaattiset öljyt (HA), sekä ensimmäinen, joka otti
PAH-pitoisuudeltaan alhaiset öljyt käyttöön tuotannossaan.
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ovat kemikaaliryhmä,
jota muodostuu orgaanisten aineiden epätäydellisen palamisen
aikana. Renkaiden valmistuksessa PAH-yhdisteitä esiintyy
tietyissä öljyissä, joita käytetään pehmentiminä kumiseoksissa.
Mikromuovit
Mikromuoveihin liittyen ei ole täsmällistä tavoitetta. EU kuitenkin
pyrkii vähentämään mikromuovipäästöjä 30 prosentilla vuoteen
2030 mennessä. Euro 7 -päästöstandardi tuli voimaan heinäkuussa
2025 ja määrittää lisärajoituksia jarruista ja renkaiden kulumisesta
aiheutuville hiukkaspäästöille, mikä tukee EU:n vihreän kehityksen
ohjelman tavoitetta saasteettomuudesta. Nokian Renkaat
seuraa tiiviisti mikromuoveihin sekä renkaan ja tienpinnan
kulumishiukkasiin (TRWP) liittyvän sääntelyn kehitystä.
Kemikaalien käyttö ja hallinta
Nokian Renkaat pyrkii välttämään rengastuotannossaan
karsinogeenisiksi tai myrkyllisiksi luokiteltuja kemikaaleja sekä
EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia
aineita (ns. SVHC-aineet). Tavoite on vapaaehtoinen, mutta sitä
seurataan kuukausittain sekä hyväksyttäessä uusia kemikaaleja
käyttöön otettavaksi. Vuonna 2025 Nokian Renkaiden renkaissa
ei edelleenkään käytetty karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja.
Yhtiö myös tekee töitä varmistaakseen, että Vianorin
palvelupisteissä myydyissä tuotteissa ei ole SVHC-kemikaaleja.
Muille huolta aiheuttaville aineille ei ole täsmällistä tavoitetta.
Nokian Renkaat pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan
tuotteidensa kestävyyttä ympäristön kannalta, ja vaihtoehtojen
löytäminen kemikaaleille on osa tätä työtä.
Kemikaalivalvonta takaa mahdollisimman turvallisen
kemikaalien käytön niin työntekijöiden, ympäristön kuin
loppukäyttäjienkin kannalta. Nokian Renkaat noudattaa
eurooppalaisia asetuksia – eli käytännössä REACH- ja CLP-
asetuksia – ja paikallista lainsäädäntöä. Nokian Renkaiden
tehtailla ei käytetä mitään apukemikaaleja, ellei osastokohtaisia
käyttölupia antava kemikaalivalvontaryhmä ole hyväksynyt
niitä. Tällä käytännöllä pyritään standardoimaan kemikaalien
käyttö koko yhtiössä ja korvaamaan haitalliset kemikaalit
turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina kun mahdollista.
Kemikaalien osalta Nokian Renkaiden keskipitkän ja pitkän
aikavälin tavoite on varmistaa kemikaali- ja ympäristöturvallisuus
kaikessa toiminnassaan. Jatkuva tavoite on, että
kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain jokaisella Nokian
Renkaiden rengastehtaalla kaksi auditointia, joissa keskitytään
kemikaalien käyttöön ja varastointiin. Nämä auditoinnit
tehtiin vuonna 2025 Suomen- ja Romanian-tehtailla, mutta
ei Yhdysvaltain-tehtaalla. Lisäksi yhtiö saavutti tavoitteensa
kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistamisesta
Romanian-tehtaan rakennusvaiheessa vuoden aikana.
VOC- ja hiukkaspäästöt kemikaalien käytöstä
Liuotinaineet eli haihtuvat hiilivedyt (VOC) ovat yksi Nokian
Renkaiden merkittävimmistä ilmapäästöistä. Koska VOC-
päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, VOC-
päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain.
Suomessa VOC-päästöt lasketaan käytettyjen liuotinaineiden
perusteella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Nokian
Renkaiden jatkuvana tavoitteena ilman pilaantumisen
suhteen Suomen-rengastehtaalla on täyttää ympäristöluvan
vaatimukset. Tavoite on pakottava, koska haihtuvien
hiilivetyjen päästöt polttolaitokselta lähtevissä
poistokaasuissa eivät saa ylittää 20 mg C / m
3
Suomen-
tehtaan vuonna 2025 uusitun ympäristöluvan mukaisesti.
VOC:t ovat peräisin raskaiden renkaiden kokoonpanosta
Suomen-tehtaalla, ja ne kerätään ja käsitellään
katalyyttipolttolaitoksessa. Kaikkien liuotinpäästöjen
talteenotto raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin
edelleen haastavaa, koska lähteitä ei voida täysin sulkea,
mikä varmistaisi täydellisen talteenoton ja polton. Vuonna
2025 VOC-päästöjen määrä oli 1,5 mg C / m3 (1,5 vuonna
2024) Suomen-rengastehtaan polttolaitoksen jälkeen. Näin
ollen VOC-päästöihin liittyvä tavoite saavutettiin.
Yhdysvalloissa VOC-päästöt lasketaan paikallisen
lainsäädännön ja osavaltion myöntämän vähäisen
päästölähteen ilmaluvan mukaisesti. Laskentatapa
perustuu vakiintuneisiin päästökertoimiin ja käsiteltyjen
raaka-aineiden määrään. Erillistä koko laitoksen kattavaa
VOC-rajaa ei ole, vaan rajat asetetaan laitoksen yksittäisille
prosesseille. Nokian Renkaiden tavoitteena on pysyä luvassa
merkittyjen arvojen alapuolella. Vuonna 2024 Nokian
Renkaat sai selville, että vakiintuneet päästökertoimet eivät
sisältäneet kaikkia VOC-päästöjä ja ilmoitti tästä virheestä
itse viranomaisille. Uudelleenlaskenta osoitti, että tämän
virheen vuoksi ilmaluvan raja oli ylittynyt vuodesta 2021 asti,
ja keväällä 2025 yhtiö sai 5 700 dollarin seuraamusmaksun
84
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
tästä rikkomuksesta. Nokian Renkaat haki päivitettyä vähäisen
päästölähteen ilmalupaa Yhdysvaltain-tehtaalle ja sai luvan
syksyllä. Vuonna 2025 Yhdysvaltojen-tehtaan VOC-päästöt
olivat 37,5 tonnia ja lupaehtojen rajoissa.
Keväällä 2025 Tennesseen ympäristö- ja
luonnonvarainhallintaviraston ilmanlaadun valvontaosasto
teki Yhdysvaltain-tehtaaseen tavanomaisen viranomais-
tarkastuksen. Tarkastuksessa todettiin, että tiettyjen
suodatinlaitteistojen paine-erojen mittaustulokset olivat
lupaehtojen raja-arvoja pienemmät, ja että paistotyynyjen
tuotantomäärät olivat ylittäneet laitoksen ilmaluvassa
määritetyn rajan. Nämä seikat oli jo tunnistettu aiemmin
sisäisessä vaatimustenmukaisuuden seurannassa, ja korjaavat
toimenpiteet oli joko toteutettu tai käynnissä tarkastuksen
aikaan. Tarkastus johti rikkomusilmoitukseen ja 15 750 dollarin
seuraamusmaksuun. Tarkastuksen jälkeen tehdas teki tiivistä
yhteistyötä viranomaisen kanssa, ja päivitetyssä ilmaluvassa
on asianmukaiset tuotantorajat eikä lupa sisällä paine-eron
seurantavaatimuksia.
Suomen-tehtaan hiukkaspäästötavoite on enintään 5 mg/m
3
suodatinten ja pisaraerotinten jälkeen. Yhdysvaltain-tehtaalla
tavoite on, että hiukkaspäästöt ovat ilmalupien asettamissa
rajoissa. Romanian-tehtaalla tavoite on, että hiukkaspäästöt
ovat ympäristöluvan asettamissa rajoissa. Kaikilla tehtailla
tavoitteet saavutettiin.
Päästöt veteen ja maaperään
Normaalin toiminnan aikana Nokian Renkaiden tuotanto ei
aiheuta päästöjä veteen tai maaperään. Päästöjä voi kuitenkin
esiintyä kemikaalivuotojen kaltaisissa tapahtumissa, jotka
voivat vaikuttaa ympäristöön merkittävästi. Tällaisten
onnettomuuksien ehkäisemiseksi on käytössä ennakoivia
toimenpiteitä. Vuonna 2025 tällaisia tapauksia ei ollut, ja
jatkuva tavoite on estää vahinkopäästöt Nokian Renkaiden
tehtaista veteen tai maaperään.
E2-4 Ilman, vesien ja maaperän pilaantuminen
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset
Renkaiden ja tien välinen kitka on välttämätöntä
ajoturvallisuuden kannalta ja aiheuttaa kulumaa molemmilla
pinnoilla. Tämä kitka synnyttää hiukkasia, jotka ovat yhdistelmä
renkaan kulutuspinnan kappaleita sekä tienpinnan ainesosia
ja jotka luokitellaan yleisesti mikromuoveiksi kokonsa ja
koostumuksensa vuoksi. Vaikka mikromuoveja ei ole mahdollista
mitata suoraan, renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset (TRWP)
ovat merkittävä huolenaihe.
Ympäristön TRWP-tasoihin vaikuttavat renkaiden rakenteen
lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen,
tieolosuhteet, ajoneuvon ominaisuudet ja sää. Näiden tekijöiden
yhdistelmällä on usein suurempi vaikutus TRWP-hiukkasten
syntyyn kuin pelkällä renkaiden rakenteella. Näin ollen TRWP-
hiukkasiin liittyvät ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista,
tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä lähestymistapaa.
Renkaiden kulumaa uusien tyyppihyväksyttyjen renkaiden
osalta ei ole mahdollista raportoida ennen kuin vuonna 2028,
sillä asianmukaista ja virallista menetelmää ei ole käytössä.
Mittausmenetelmiä kuitenkin kehitetään parhaillaan sekä
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa
(UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla. UNECE on YK:n
alainen taho, joka kehittää ajoneuvojen turvallisuuteen liittyviä
kansainvälisiä säännöksiä sekä ympäristöstandardeja, kuten
renkaiden kulumiseen ja päästöihin liittyviä standardeja.
UNECE:n tasolla suunnitellaan uutta testimenetelmää renkaiden
tyyppihyväksyntää varten. Siinä käytetään todennäköisesti
mittayksikköä mg/km/t, joka ilmaisee renkaan päästöjen määrää
(milligrammoina) kilometriä ja yksittäistä rengasta kohti,
normalisoituna ajoneuvon massan mukaan. Tästä mittauksesta
lasketaan testissä käytetylle referenssirenkaalle indeksiluku,
joka toimii tyyppihyväksynnän perustana.
Tuleva säännös koskee tyypin C1 renkaiden
(henkilöautonrenkaat) uusia tyyppihyväksyntiä vuodesta 2028
lähtien ja laajenee kaikkiin markkinoilla oleviin C1-renkaisiin
vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu on C2-renkaille
(pakettiautot) vuodet 2030 ja 2032 ja C3-renkaille (kuorma- ja
linja-autot) vuodet 2032 ja 2034. Sama aikataulu koskee myös
ajoneuvojen renkaiden Euro 7 -hyväksyntää.
Kemikaalit
Vuonna 2025 rengastehtaat käyttivät 135 167 tonnia (116 687
tonnia vuonna 2024) raaka-aineita ja tuottivat noin 58,9
tonnia (60 tonnia) hiukkaspäästöjä, jotka koostuivat lähinnä
käytettyjen kemikaalien muodostamasta pölystä. Päästöt
vastaavat noin 0,04:ää (0,05) prosenttia käytettyjen raaka-
aineiden kokonaismäärästä, joten hiukkaspäästöt ovat
minimaalisia.
Kemikaalien käytöstä johtuvat VOC-päästöt olivat konsernissa
75,7 tonnia (75,3 tonnia vuonna 2024).
Vaarallisten ilmapäästöjen (HAP-yhdisteiden) määrä
Yhdysvaltojen-tehtaalla oli yhteensä 4,9 tonnia vuonna 2025
(6,0 tonnia vuonna 2024). Osa näistä yhdisteistä saattaa
sisältyä asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteen II luetteloon,
mutta tätä ei ole analysoitu tarkemmin.
85
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E2-5 Huolta aiheuttavat ja erityistä huolta
aiheuttavat aineet
Nokian Renkaat ei käytä rengastuotannossaan karsinogeenisia
kemikaaleja tai EU:n REACH-asetuksessa määriteltyjä erityistä
huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Kaikki Nokian
Renkaiden tuotteet täyttävät myös EU:n REACH-asetuksen
polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) koskevat vaatimukset.
Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä konfliktimineraaleja.
Huolta aiheuttavat aineet, päävaaraluokat
2025 2024
Tn
Ympäristölle
vaaralliset
Terveydelle ja
ympäristölle vaaralliset
Ympäristölle
vaaralliset
Terveydelle ja
ympäristölle vaaralliset
Tuotannon aikana syntyneiden tai käytettyjen
sekä hankittujen huolta aiheuttavien aineiden
kokonaismäärä 2 179,0 136,0 1 870,8 59,0
Yrityksen laitoksista päästöinä, tuotteina tai
osana tuotteita tai palveluja lähtevien huolta
aiheuttavien aineiden kokonaismäärä 2 179,0 58,0 1 870,8 0,3
Lähtee laitoksista päästöinä ilmaan 7,6 0,5 8,1 0,3
Lähtee laitoksista osana tuotteita 2 171,4 57,5 1 862,7 0,0
Nokian Renkaat käyttää kemikaaleja, jotka on luokiteltu
ympäristölle vaarallisiksi, sekä kemikaaleja, jotka on luokiteltu
sekä terveydelle että ympäristölle vaarallisiksi. Vuoden
2024 raportoinnissa oli inhimillinen virhe, sillä kemikaalien
määrät ilmoitettiin väärissä vaaraluokissa ja yhdellä
taulukon sarakkeella oli myös väärä otsikko. Vuonna 2025
laskentatapaa on myös parannettu tarkemmaksi, sillä Nokian
Renkaiden kemikaaliasiantuntijat vahvistivat, että renkaiden
vulkanoinnissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden vuoksi
100 prosenttia tietyistä huolta aiheuttavista aineista muuttuu
toisiksi aineiksi. Näin ollen kaikki vuoden 2024 tiedot on oikaistu
seuraavassa taulukossa.
86
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
• Raaka-aineiden hankinnan kielteiset
vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen
• Riski lisääntyvästä sääntelystä, joka
liittyy metsäkatoon ja muihin biologista
monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
• Liiketoimintaperiaatteet
• Toimittajien liiketoimintaperiaatteet
• Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet
Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten noudattamiseen sekä
ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa biologisen monimuotoisuuden
ja ilman ja maaperän laadun suojelemisen sekä sen, että oma toiminta ei aiheuta
metsäkatoa.
Toimittajien tulee vähintään noudattaa kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua
koskevia lakeja ja säännöksiä sekä ympäristölupiaan.
Nokian Renkaat on sitoutunut ymmärtämään biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuvia vaikutuksiaan ja tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja
ympäröiviä ekosysteemejä sekä edellyttää samaa myös toimittajiltaan.
YMPÄRISTÖTIEDOT
87
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E4-1 Rengasvalmistus on riippuvainen
luonnonkumista
Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia
määriä luonnonkumia, joka on yksi renkaiden tärkeimmistä
raaka-aineista ja näin ollen keskeinen osa yhtiön liiketoimintaa.
Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset biologiseen
monimuotoisuuteen ovat epäsuoria, sillä ne esiintyvät
arvoketjun alussa. Metsäkadon ja maankäytön muutoksen
aiheuttamat biologisen monimuotoisuuden riskit ovat
seurausta lähinnä luonnonkumin viljelystä.
Nokian Renkaat on yleisesti ottaen hyvin valmistautunut
käsittelemään olennaisia kestävyyteen ja myös biologiseen
monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Yhtiö valmistautuu EU:n metsäkatoasetukseen.
Erillistä arviota siitä, miten nykyinen liiketoimintamalli
ja strategia kestävät biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä,
ei ole tehty. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty tietämystä
paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä
luontopohjaisia ratkaisuja.
SBM-3 Biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkkien alueiden huomioiminen
Biologisen monimuotoisuuden ja siihen vaikuttavien
tekijöiden tarkastelu alkoi vuonna 2016 Suomessa
sijaitsevalta rengastehtaalta, ja sittemmin tarkastelua on
laajennettu Yhdysvaltain- ja Romanian-tehtaille, testiradoille
ja Nokian Renkaiden omistamiin Vianorin palvelupisteisiin.
Arviointien perusteella Nokian Renkaiden nykyisellä
toiminnalla ei käytännössä ole suoraa vaikutusta biologiseen
monimuotoisuuteen. Arviointeja päivitetään tarvittaessa
esimerkiksi silloin, kun biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät
olosuhteet muuttuvat toimipaikoilla.
Toiminnan käynnistäminen, kuten tehtaiden ja muiden
rakennusten rakentaminen tietylle alueelle, vaikuttaa
kuitenkin pitkäaikaisesti alueen alkuperäiseen biologiseen
monimuotoisuuteen. Tätä varten on kartoitettu toiminta-alueella
elävät lajit, erityisesti uhanalaiset tai muuten suojellut lajit.
Nokian Renkaat on huomioinut yhtiön toimintaympäristön
läheisyydessä elävien lajien vaatimukset, ja tavoitteena on
kehittää yhtiön toimintaa nämä vaatimukset huomioiden.
Potentiaalisesti vaikutuksen kohteena olevia uhanalaisia
lajeja Suomen-rengastehtaan läheisyydessä ovat toutain ja
jokihelmisimpukka. Romanian-tehtaan lähellä sijaitsee Natura
2000 -alue, jossa suojellaan 10:tä lajia luontodirektiivin nojalla
sekä yhtä luontotyyppiä luontotyyppidirektiivin nojalla.
Suojeltuihin lajeihin lukeutuu sammakkoeläimiä, kaloja,
selkärangattomia ja yksi matelijalaji.
Kesällä 2023 Nokian Renkaiden toimitusketjun biologiseen
monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n
biodiversity risk filter -työkalua. Arvioinnin mukaan suurimmat
ja laajimmat raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen
monimuotoisuuteen ovat seurausta pilaantumisesta,
metsäkadosta sekä maankäytön muuttumisesta. Nokian
Renkaiden raaka-aineketjussa luonnonkumin viljely vaikuttaa
biologiseen monimuotoisuuteen eniten, sillä metsäkadon
ja maankäytön muutoksen aiheuttamat riskit biologisen
monimuotoisuuden suhteen ovat enimmäkseen seurausta
luonnonkumin viljelystä.
Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat
ja teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset
ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna.
Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden
kannalta pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 25 on
luonnonkumin viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi
tekstiili-/vyövalmistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien
valmistaja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien
kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia,
Thaimaa ja Norsunluurannikko. Muita sidosryhmiä ei ollut
mukana arvioinnissa.
Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja
kestävyysriskiltään korkeiksi arvioitujen toimittajien
toimipaikoilla. Auditointien aikana arvioidaan muun muassa
sitä, ovatko toimittajat tehneet biologisen monimuotoisuuden
arviointeja omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.
Jos puutteita havaitaan, Nokian Renkaat pyytää toimittajilta
korjaavia toimenpiteitä.
E4-2 Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä
käsittelevät politiikat
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen
omassa toiminnassaan ja arvoketjussa. Nokian Renkaiden
liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön
sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten
jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Tähän sisältyy ympäristövaikutuksiin puuttuminen koko Nokian
Renkaiden toimitusketjussa.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet alleviivaavat
Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa,
palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja
kestävyyttä ympäristönäkökulmasta. Nokian Renkaat sitoutuu
suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä ilman ja
maaperän laatua ja olemaan aiheuttamatta metsäkatoa
omassa toiminnassaan, sekä asettamaan tavoitteita
ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ympäristö-, turvallisuus-
ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä vuonna 2025.
Päivitykset olivat asiakkaiden tarpeisiin perustuvia pieniä
lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia.
Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu
ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja
säännösten noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden
88
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
säilyttämisen sekä ilman ja maaperän laadun ylläpidon.
Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa
liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteiden toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut
koko arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa
minimoivan kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön
ja ympäröiviin yhteisöihin, omaksuvan ennakoivan
lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja ehkäisevän
ennakoivasti ympäristövahinkoja. Toimittajien tulee noudattaa
toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja,
-säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa
myös korostetaan jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn
parantamista, mukaan lukien se, että toimittajan tulee
ymmärtää vaikutuksensa biologiseen monimuotoisuuteen ja
pyrkiä tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja
ympäröiviä ekosysteemejä.
Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat ottavat käyttöön
asianmukaiset prosessit ja teknologiat veden määrän ja
laadun suojaamiseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen
ehkäisemiseksi ja maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien
edellytetään valmistautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin,
kuten tulipaloihin, luonnonkatastrofeihin ja kemikaalivuotoihin,
asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla, evakuointimenettelyillä,
vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja harjoituksilla.
Biologisen monimuotoisuuden suojaaminen ja parantaminen on
olennainen ehto kestävälle talouskehitykselle ja ihmiskunnan
kehitykselle. Nokian Renkaiden luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevat periaatteet (aiemmin
vastuullisen luonnonkumin politiikka) edellyttävät myös
toimittajilta pyrkimystä kohti luonnonkumin arvoketjua, jossa
otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus sekä terveet
ja toimivat ekosysteemit. Periaatteiden viitekehys on linjassa
toimialan sisäisen Global Platform for Sustainable Natural
Rubber (GPSNR) -hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii
edistämään kestävyyttä luonnonkumin toimitusketjussa.
Luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet päivitettiin vuonna 2025, ja ne sisältävät
nyt lisää aiheita liittyen biologiseen monimuotoisuuteen,
metsäkatoon ja EUDR:ään.
Luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet sisältävät kahdeksan pääosiota:
• sitoutuneisuus lakien noudattamiseen
• terveet, toimivat ekosysteemit
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• yhteisöjen elinkeinot
• tuotannon tehokkuuden kasvu
• toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys
• seuranta ja raportointi sekä
• kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevien
periaatteiden toteutuksesta vastaava johtaja on SVP,
Operations, joka on johtoryhmän jäsen.
Yhdessä nämä politiikat kattavat biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien suojelun omistetuilla, vuokratuilla tai
hallinnoiduilla toimipaikoilla sekä kestävän maankäytön
menettelyt. Niissä käsitellään myös metsäkatoa, mutta
politiikat eivät ota huomioon biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia.
Kaikki tässä luetellut periaatteet ovat julkisesti saatavilla Nokian
Renkaiden verkkosivustolla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi.
Pienentääkseen merikuljetusten ympäristökuormaa
toimitusketjussaan Nokian Renkaat antoi Baltic Sea Action
Groupille (BSAG) Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026.
Sitoumus keskittyy yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action
-aloitteessa. Sitoumuksen myötä Nokian Renkaat vaatii, että
suorien varustamosopimusten alla kulkevan rahdin laivaperäiset
jätevedet puretaan Suomen satamien vastaanottolaitteisiin.
Nokian Renkaat ohjaa myös huolintaliikkeitä noudattamaan
samaa periaatetta niiden käsitellessä yhtiön rahtia. Ship Waste
Action on rahtikilpailutuksissa yksi rahdinkuljettajien valintaan
vaikuttava kriteeri.
E4-3 EUDR-vaatimustenmukaisuuden
varmistaminen metsäkadon välttämiseksi sekä
jäljitettävyyden lisäämiseksi
EU-asetus 2023/1115, joka tunnetaan myös
metsäkatoasetuksena tai EUDR:nä, pyrkii lopettamaan
metsäkadon liittyen tiettyihin hyödykkeisiin, joita tuodaan
EU:n alueelle ja tuotetaan tai jalostetaan siellä. Nämä tuotteet
ovat karja, kahvi, kaakao, öljypalmu, soija, puu ja kumi, joista
luonnonkumi on erittäin oleellinen Nokian Renkaille, sillä se on
eräs renkaiden tärkeimmistä ainesosista.
Asetus muun muassa velvoittaa renkaiden valmistajat, kuten
Nokian Renkaat, vakuuttamaan, että renkaita ei aseteta
saataville markkinoille, elleivät kaikki seuraavat ehdot täyty:
• tuotteet ovat metsäkatovapaita
• tuotteet on tuotettu tuotantomaan asiaankuuluvan
lainsäädännön mukaisesti
• tuotteille on laadittu asianmukaista huolellisuutta koskeva
vakuutus (due diligence).
Vuoden aikana Nokian Renkaat jatkoi työtä varmistaakseen
EUDR-asetuksen noudattamisen. Yhtiö oli säännöllisesti
yhteydessä viranomaisiin, toimittajiin ja asiakkaisiin sekä
nimitti EUDR-vaatimustenmukaisuudesta vastaavan henkilön.
Asetuksen soveltaminen alkaa 30.12.2026.
Nokian Renkaiden toimintasuunnitelmissa ei käytetty
biologisen monimuotoisuuden hyvityksiä. EUDR-viitekehykseen
on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja
alkuperäiskansoilta sekä luontopohjaisia ratkaisuja.
89
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tutkimuskohteena guayule, eurooppalainen
luonnonkumin lähde
Guayule-pohjainen luonnonkumi on yksi aloitteista, joiden
parissa Nokian Renkaat on työskennellyt jo useita vuosia pyrkien
löytämään vaihtoehdon yhtiön käyttämälle luonnonkumille.
Aavikkokasvina guayule selviää myös erittäin kuivissa ja
maaperältään köyhissä olosuhteissa. Se on kasvi, joka ei vie alaa
miltään muulta kasvillisuudelta tai ravinnontuotannolta, vaan
päinvastoin hyödyntää autiomaita. Nokian Renkaat on mukana
aiheeseen liittyvässä MIDAS-tutkimushankkeessa.
E4-4 Tavoitteena vaatimusten mukaiset
toimittajat sekä kestävä toimitusketju
Nokian Renkaat pienentää ja ehkäisee biologiseen
monipuolisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia
tavoitteella, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista
on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden
vastuullisuussitoumuksen. Tämä tavoite toimii biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia
pienentävänä ja ennaltaehkäisevänä toimena, sillä GPSNR:n
jäsenyys ja Nokian Renkaiden kestävyyssitoumuksen
allekirjoittaminen tarkoittavat, että luonnonkumin prosessoija
on sitoutunut suojelemaan biologista monimuotoisuutta ja toimii
Nokian Renkaiden politiikkojen mukaisesti. Tavoite ei pohjaudu
tieteelliseen näyttöön, vaan keskittyy sen vahvistamiseen,
että toimittajat noudattavat biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä käytäntöjä.
Vuonna 2025 tavoite saavutettiin, sillä yhtiö onnistui
ylläpitämään tilanteen, jossa 100 prosenttia luonnonkumin
prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian
Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.
Nokian Renkaille tärkeimmät kumintuottajamaat ovat
Indonesia, Thaimaa ja Norsunluurannikko. Luontoon
kohdistuvien vaikutusten osalta ensimmäinen vaihe Nokian
Renkaiden lievennyshierarkiassa on välttäminen. Ekologisia
kynnyksiä ei sovellettu tavoitteiden asettamisessa, eikä Nokian
Renkaat käyttänyt biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä
hyvityksiä. Sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteen
asettamisessa, mutta GPSNR:n jäseniin kuuluu useita eri
luonnonkumin sidosryhmiä, joten myös heidän näkemyksensä
on huomioitu GPSNR:n linjauksessa. Nokian Renkaat on
tutustunut EU:n biologista monimuotoisuutta koskevaan
strategiaan tavoitteidensa tietopohjaksi.
Nokian Renkaiden kestävyysauditointimallissa arvioidaan,
miten toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevia
periaatteita. Seuranta-auditointeja tehdään kolmen vuoden
välein kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajien
toimipisteissä. Auditointimalli seuraa yhtiön luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevien
periaatteiden tehokkuutta.
Toimitusketjun jäljitettävyys on edelleen haastava aihe
luonnonkumin toimitusketjuissa kaikkialla maailmassa. Koska
Nokian Renkaat ei omista viljelmiä, yhtiön on luotettava siihen,
että sen toimittajat jäljittävät kumin alkuperän. Siten Nokian
Renkaat vaatii toimittajilta sitoutumista näin toimimiseen.
Kaikkien kestävyyden kannalta kriittisten raaka-aineiden
toimittajien sekä valmistuskumppanien on noudatettava Nokian
Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, joihin sisältyy
biologisen monimuotoisuuden ja ympäröivien ekosysteemien
suojaaminen. Luonnonkumin toimittajien on myös joko
sitouduttava Nokian Renkaiden luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskeviin periaatteisiin tai
oltava GPSNR:n jäseniä.
EUDR-asetus pakottaa monet luonnonkumin toimitusketjun
sidosryhmät käyttämään jäljitettävyysjärjestelmiä sekä
jäljitettävyyden varmennusjärjestelmiä. Nokian Renkailla
on Euroopassa kaksi tehdasta, joihin EU:n metsäkatoasetus
vaikuttaa, ja yhtiöllä on asetuksen soveltamisen alkaessa
velvollisuus tietää EU-alueelle tuotavan kumin alkuperä sekä
varmistaa, ettei hankittu kumi aiheuta metsäkatoa.
90
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
• Kielteiset vaikutukset neitseellisten
luonnonvarojen käytöstä
• Riski materiaaleihin liittyvän säännöstelyn
lisääntymisestä (esim. jäljitettävyys)
• Toimittajien liiketoimintaperiaatteet
• Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet
• Hankintaperiaatteet
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään kierrätettyjen tai uusiutuvien raaka-
aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Nokian Renkaat ottaa vaiheittain käyttöön uusiutuvia ja kierrätettäviä raaka-aineita
tuotteisiinsa ja tekee samalla laajaa tuotekehitystä ja testausta, jotta voi varmistaa
renkaiden suorituskyvyn kannalta optimaalisen ominaisuuksien yhdistelmän.
Yhtiö on sitoutunut lakien noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja
toimiviin ekosysteemeihin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen luonnonkumin
hankinnassa ja tuotannossa Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR)
-hankkeen mukaisesti.
Tuotteisiin ja
palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
• Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden
virheellisen hallinnan aiheuttamat kielteiset
vaikutukset
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
• Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet
• Hankintaperiaatteet
Nokian Renkaat huomioi tuotteiden koko elinkaaren ja edistää edelleen
käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden keräämistä ja hyötykäyttöä.
Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista sekä U.S. Tire Manufacturers
Associationin jäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös näiden tahojen työhön, jossa
etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Kaikki Nokian Renkaiden
tuotteet ovat kierrätettäviä.
YMPÄRISTÖTIEDOT
91
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E5-1 Vastuullisen resurssien käytön ja
kiertotalouden edistäminen
Nokian Renkaat lupaa ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteissaan parantaa jatkuvasti tuotteidensa,
palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja
kestävyyttä ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden
koko elinkaari. Täyttääkseen lupauksensa Nokian Renkaat
sitoutuu ympäristövastuuseen, joka sisältää muun muassa
resurssien vastuullisen kuluttamisen ja hallinnan sekä jätteen
määrän vähentämisen. Yhtiön toimitusjohtaja on hyväksynyt
ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ja on vastuussa
niiden toteuttamisesta.
Jätteet eivät ole olennainen aihe, mutta jätteiden hallinta on
osa kiertotaloutta. Tehokas jätteiden hyödyntäminen vähentää
neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Vaikka Nokian Renkaiden
politiikoissa ei suoraan mainita jätehierarkiaa, tuotantoprosessit
noudattavat sitä tukenaan kattavat koulutusmateriaalit
sekä tarkka jätteiden virtauskaavio. Esimerkiksi tehtaiden
toiminnassa keskitytään lisäämään sisäisen jätteen
hyödyntämistä.
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään kierrätettyjen tai
uusiutuvien materiaalien osuutta renkaissa 50 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaiden sisäiset periaatteet,
jotka koskevat ympäristöstä huolehtimista, turvallisuutta ja
laatua – mukaan lukien kemikaaliturvallisuutta – ovat linjassa
tämän tavoitteen kanssa.
Lisäksi yhtiö on tuonut kestävyyteen liittyvien tavoitteiden
asettamisen mukaan tuotteiden elinkaariprosessiin, joka kattaa
työohjeet uusien tuotteiden kehitysprosessissa.
Nokian Renkaat on U.S. Tire Manufacturers Associationin
(USTMA) aktiivinen jäsen ja osallistuu useisiin työryhmiin,
jotka ovat keskittyneet ympäristön suojeluun, renkaiden
turvallisuuteen, kemikaaliturvallisuuteen ja tulevaan
lainsäädäntöön. Tyres Europen (aiemmin ETRMA) jäsenenä
Nokian Renkaat on mukana vastaavia teemoja käsittelevissä
työryhmissä.
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR)
-yhteistyön jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut lakien
noudattamiseen, yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja
toimiviin ekosysteemeihin – mukaan lukien metsäkadon
torjuminen – sekä kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa. Tätä kuvastavat
Raaka-aine
% renkaasta
(noin) Lähteet Korvaavat aineet ja vaihtoehdot
Synteettinen kumi 23 Raakaöljy • Polymeerit uusiutuvista lähteistä
• Massataselähestymistapa
• Kierrätyskumimurske
Luonnonkumi 22 Luonnon-
kumi
• Guayule vaihtoehtona luonnonkumille
• Kierrätyskumimurske
Täyteaineet 28 Silika,
noki
• Kierrätysnoen laajempaa käyttöä tutkitaan
• Erilaisten uusiutuvien täytemateriaalien aktiivinen tutkiminen,
esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvat materiaalit
• Kierrätetyn silikan laajempaa käyttöä tutkitaan
Vahvikemateriaalit
15 Teräs,
tekstiilit
• Kierrätetyn teräksen osuuden lisäämistä vahvikemateriaaleissa tutkitaan
• Uusiutuvista tai kierrätetyistä lähteistä saatavien tekstiilien käyttöä
tutkitaan
Kemikaalit 12 Useita
lähteitä
• Uusiutuvien ja kierrätettyjen öljyjen ja hartsien pitoisuuden lisääminen
renkaissa
• Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen sekä
vaihtoehtoisten uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien etsiminen
Nokian Renkaiden renkaiden raaka-aineet ja niiden vaihtoehdot
Nokian Renkaiden luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevat periaatteet
(aiemmin vastuullisen luonnonkumin politiikka), jotka
ovat linjassa GPSNR:n viitekehyksen kanssa. Periaatteet
päivitettiin vuonna 2025, ja ne sisältävät nyt lisää aiheita
liittyen biologiseen monimuotoisuuteen, metsäkatoon ja
EUDR:ään.
Nokian Renkaiden johtoryhmässä SVP, Operations on
vastuussa periaatteiden toteuttamisesta.
92
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E5-2 Raaka-aineiden käytön optimointi
Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita, jotka
parantavat renkaiden turvallisuutta ja suorituskykyä.
Tuotteiden tekninen laatu ja turvallisuus varmistetaan
testaamalla ja analysoimalla jokainen renkaanvalmistuksen
raaka-aine huolellisesti ja parantamalla kumiseoksia jatkuvasti.
Renkaissa käytetään noin sataa eri raaka-ainetta, ja kestävyys
on olennainen huomioitava seikka arvioitaessa niiden
ympäristövaikutusta. Kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja
arvostetaan erityisesti niiden kestävyyden vuoksi.
ISCC PLUS -sertifioitujen raaka-aineiden käyttöönotto
Suomen-tehdas sai International Sustainability and
Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin vuonna
2024 ja Romanian-tehdas vuonna 2025. Sertifiointi koskee
henkilöautonrenkaiden valmistusta näillä tehtailla.
Sertifioinnin myötä Nokian Renkaat pystyy käyttämään
renkaissaan ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita, mikä
on tärkeä askel kohti pitkän aikavälin tavoitetta lisätä
kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta renkaissa
50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sertifiointi
mahdollistaa vastuullisista lähteistä hankittujen sertifioitujen
raaka-aineiden käytön jäljittämisen. Nokian Renkaat otti
ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita käyttöön keväällä 2025
uusien lippulaivatuotteiden lanseerauksen yhteydessä. Nokian
Tyres Seasonproof 2 sisältää jopa 38 prosenttia kierrätettyjä
ja uusiutuvia materiaaleja, joista 2 prosenttia on ISCC PLUS
-massatasapainosertifioidusti peräisin biopohjaisista,
biokiertotaloutta edistävistä ja/tai kierrätetyistä lähteistä.
Kierrätettyjen tai uusiutuvien vaihtoehtojen tutkiminen
ja kumppanuuksien luominen
Nokian Renkaat käyttää jo nyt renkaissaan useita raaka-
aineita, jotka ovat peräisin joko kierrätetyistä tai uusiutuvista
lähteistä. Uusien raaka-aineiden käyttöönotto vaatii runsaasti
tuotekehitystyötä ja testejä, jotta renkaaseen saadaan
parhaat ominaisuusyhdistelmät, sillä uudet raaka-aineet
voivat muuttaa seosten ominaisuuksia. Kaikki kaupallisissa
tuotteissa käytetyt kierrätetyistä ja uusiutuvista lähteistä
peräisin olevat vaihtoehtoiset raaka-aineet hankitaan
hankintaperiaatteiden mukaisesti, ja toimittajat täyttävät
toimittajien liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset.
Käynnissä on useita tutkimusohjelmia kaikissa
rengasmateriaalikategorioissa. Uudet raaka-aineet
otetaan käyttöön pääosin mutta ei yksinomaan uusien
tuotelanseerausten yhteydessä. Suorituskykyisten ja
ympäristön kannalta kestävien renkaiden kehitys vaatii
aktiivista yhteistyötä raaka-ainetoimittajien, tutkimuslaitosten
ja muiden sidosryhmien kanssa.
Eräs esimerkki kierrätetystä täyteaineesta on käytetyistä
renkaista talteen otettu kumi. Nokian Renkaat on tutkinut
aktiivisesti myös kierrätetyn noen käyttöä renkaiden
tuotannossa. Vaikka eri kierrätysnoen laatujen hankkiminen
ja tutkiminen on ollut haastavaa, markkinoille on tullut uusia
raaka-aineiden tarjoajia. Nokian Renkaat edistää aktiivisesti
useita hankkeita tällä alueella.
Samaan aikaan yhtiö tutkii uusiutuvia vaihtoehtoja perinteisille
täyteaineille, kuten riisin kuorien tuhkasta tehtyä silikaa. Tämä
biopohjainen silika tarjoaa kestävän vaihtoehdon perinteiselle
fossiilipohjaiselle silikalle, ja sen suorituskykyominaisuudet
ovat vastaavia. Riisin kuorista tehdyn silikan käyttö paitsi
vähentää rengastuotannon ympäristöjalanjälkeä, myös tukee
kiertotalouden periaatteita nostamalla maatalousjätteen arvoa.
Nokian Renkaat jatkaa arviointeja liittyen uusiutuvan silikan
käyttöönottoon raaka-ainevalikoimassaan, ja sen tarkoituksena
on parantaa kestävyyttä tinkimättä turvallisuudesta tai
suorituskyvystä.
Nokian Renkaat tutkii UPM BioMotion™ RFF:n käyttöä
tiettyjen fossiiliperäisten raaka-aineiden korvaamiseksi
rengastuotannossa. Uusiutuvan raaka-aineen käytön
tarkoituksena on lisätä entisestään rengasalan kestävyyttä
samalla, kun se vähentää renkaiden valmistuksen hiilipäästöjä.
Maaliskuussa 2025 Nokian Renkaat käynnisti FUTUREPROOF-
nimisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen. Yhdessä
hankkeen ekosysteemikumppaneiden kanssa Nokian Renkaat
pyrkii vastaamaan tulevaisuuden liikkuvuuden haasteisiin
innovaatioilla, jotka liittyvät digitalisaatioon, kestävyyteen
ja valmistukseen. Hanke saa rahoitusta Business Finlandilta.
Hanke koostuu neljästä pääteemasta, joista kestävä renkaan
elinkaari (Sustainable Tire Lifecycle) keskittyy kestäviin
raaka-aineisiin. Tämä pääteema tukee Nokian Renkaiden
tavoitetta lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden
osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
hyödyntäen intensiivistä tutkimus- ja kehityspanostusta,
ekosysteemiyhteistyötä, fossiiliperäisiä raaka-aineita
korvaavien bioperäisten vaihtoehtojen tutkimukseen
panostavia yhteisinnovaatiohankkeita sekä kiertotalouden
ratkaisuja. Innovoimalla uusia raaka-aineita renkaiden
suunnittelua ja tuotantoa varten FUTUREPROOF tukee myös
Nokian Renkaiden ilmastotavoitteita.
Tukeakseen sisäistä tutkimustoimintaa Nokian Renkaat
osallistuu parhaillaan useisiin muihin tutkimushankkeisiin. Eräs
näistä on MIDAS, Horizon Europe Innovation Action -hanke,
jossa kehitettävät innovatiiviset ratkaisut tähtäävät teollisten
viljelykasvien kasvattamiseen marginaaliin jäävillä maa-
alueilla sekä biopohjaisten tuotteiden kestävien arvoketjujen
rakentamiseen. Yhtiö osallistuu myös VTT:n johtamaan
Bioboost-yhteisinnovaatiohankkeeseen, jota Business
Finland rahoittaa. Hanke keskittyy kehittämään teknisesti ja
kaupallisesti käyttökelpoista kraftligniinin jalostuskonseptia,
joka mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luonnin.
93
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Nokian Renkaat on solminut kehityssopimuksen ruotsalaisen
biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa, ja yhteistyön tavoitteena
on kehittää uusiutuvasta Reselo Rubber -materiaalista
potentiaalinen uusi renkaiden raaka-aine. Reselo Rubber on
täysin uusiutuva materiaali, joka tehdään sellu-, paperi- ja
vaneriteollisuuden jätteestä hankitusta koivunkuoresta.
Alustavien laboratoriokokeiden mukaan Reselo Rubberilla
on runsaasti potentiaalia korvata perinteisiä fossiilipohjaisia
materiaaleja renkaissa.
Nokian Renkaat etsii edelleen aktiivisesti uusia
yhteistyömahdollisuuksia tuleville vuosille.
Renkaiden pinnoitus pienentää niiden hiilijalanjälkeä
Vianorin pinnoittamot tarjoavat palveluita kuorma- ja linja-
autoille sekä raskaille koneille. Renkaiden pinnoittaminen
tarjoaa kaluston operaattoreille merkittäviä säästöjä
kustannusten, resurssien ja ympäristövaikutusten suhteen, ja
laadukas renkaan runko voidaan pinnoittaa uudelleen kahdesta
neljään kertaan, mikä vähentää rengaskuluja noin 30 prosenttia.
Prosessi pienentää myös huomattavasti hiilijalanjälkeä: uuden
kuorma-autonrenkaan valmistamisesta syntyy noin 220
kilogrammaa CO
2
e-päästöjä, kun taas pinnoitus tuottaa niitä
vain noin 40 kilogrammaa. Lisäksi jokaisessa pinnoituksessa
säästyy uuden renkaan valmistukseen verrattuna 40
kilogrammaa kumia ja 70 litraa öljyä rengasta kohti.
Renkaiden kierrätyksen edistäminen
Nokian Renkaat tukee aktiivisesti renkaiden kierrätyshankkeita,
erityisesti maissa, joissa yhtiöllä on rengastehtaita. Suomessa
Nokian Renkaat on Suomen Rengaskierrätyksen perustajajäsen.
Yhdysvalloissa Nokian Renkaat on U.S. Tire Manufacturers
Associationin (USTMA) jäsenen, edistäen renkaiden keräämistä
ja hyödyntämistä keskitetysti ja valtakunnallisesti. Romaniassa
Nokian Renkaat liittyi Eco Anvelope S.A.:n jäseneksi vuoden
2026 alussa.
Jokaisella Euroopan maalla on erilainen renkaiden
kierrätysjärjestelmä. Joissakin maissa valmistajat ja
maahantuojat ovat mukana kierrätysorganisaatioissa,
mutta yleensä kierrätysyhtiöiden kanssa toimivat renkaiden
jälleenmyyjät. Suomessa renkaiden kierrätysaste on yltänyt
sataan prosenttiin, mikä varmistaa, että erilaisiin kierrätettyjä
materiaaleja käyttäviin sovelluksiin on saatavana runsaasti raaka-
aineita. Manner-Euroopassa kierrätysaste on viime vuosina ollut
yli 90 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 80 prosenttia.
Vuonna 2025 Nokian Renkaat saavutti 94 prosentin
kierrätysasteen (92 % vuonna 2024) myymissään
henkilöautonrenkaissa. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut
renkaat eivät ole arvottomia, vaan niitä voidaan käyttää
uudelleen tai kierrättää. EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden
mukaisesti meneillään on hankkeita, joilla parannetaan
materiaalin talteenottoa käytetyistä renkaista.
Jätteiden hallinta
Nokian Renkaiden rengasvalmistuksesta ja yhtiön
tukitoiminnoista syntyy jätettä. Tuotantojätteet punnitaan, ja
niistä pidetään osastokohtaista kirjanpitoa päivittäin. Muiden
jätteiden määriä seurataan kuukausittain.
Kaikki tehtailla syntyvät jätteet lajitellaan erillisten
jätteidenkäsittelyohjeiden mukaisesti. Romurenkaat,
eli renkaat, jotka eivät täytä Nokian Renkaiden korkeita
laatuvaatimuksia, ohjataan kierrätykseen. Vulkanoimatonta
kumijätettä syntyy tuotannossa ennen vulkanointia eli paistoa.
Nokian Renkaiden tuotantoyksiköillä on toimintasuunnitelmat
vulkanoimattoman kumijätteen ja romurenkaiden määrän
vähentämiseksi. Tuotantojätteen määriä seurataan päivittäin, ja
toimintasuunnitelmia päivitetään tarvittaessa.
Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön aina kun se
on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Nokian Renkaiden
tuotantojätteen hyötykäyttöaste on kasvanut jo vuosia, ja 2022
oli ensimmäinen vuosi, jolloin 100 prosenttia rengastehtaiden
tuotantojätteestä hyötykäytettiin eikä rengastuotannosta
siten viety lainkaan jätettä kaatopaikalle. Tiedot jätteen
hävitysmenetelmistä ja jätemääristä saadaan jätehuollon
toimittajilta.
E5-3 Tavoitteena kasvattaa kierrätettyjen tai
uusiutuvien raaka-aineiden osuutta ja maksimoida
jätteen hyötykäyttö
Nokian Renkaat on sitoutunut vapaaehtoiseen tavoitteeseen
lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta
renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on
järjestelmällisesti noudattanut tavoitteeseen tähtäävää
tiekarttaansa kuukausittaisen raportoinnin kautta. Kestävyyden
kannalta keskeiset tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle.
Kiertotaloutta tukemalla kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö
paitsi säästää luonnonvaroja myös vähentää kaatopaikkojen
kuormitusta. Kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien
osuuden kasvattaminen vähentää entisestään uusien raaka-
aineiden tarvetta tuotannossa.
Tukeakseen kiertotaloutta edelleen Nokian Renkaat pyrkii
varmistamaan, että 100 prosenttia tuotantojätteestä
hyödynnetään, eikä tuotantojätettä siten viedä kaatopaikalle.
Tämä tarkoittaa, että yhtiö pyrkii lain vaatimukset ylittävänä
vapaaehtoisena tavoitteena ohjaamaan kaikki rengastuotannon
jätteet pois kaatopaikalta joko ennaltaehkäisyn,
uudelleenkäytön, kierrätyksen tai talteenoton kautta. Tämä
tavoite saavutettiin jälleen vuonna 2025.
94
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset
Ympäristön kunnioittaminen on osa yhtiön
tuotekehitysfilosofiaa.
Vuonna 2025 Nokian Renkaat käytti yhteensä 158 979 tonnia
(145 835 tonnia vuonna 2024) teknisiä ja biologisia materiaaleja.
Biologisia materiaaleja raportoidessaan Nokian Renkaat viittaa
niihin uusiutuvina materiaaleina.
Lisäksi Nokian Renkaiden tavoite lisätä uusiutuvien ja
kierrätettyjen raaka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä keskittyy ulkoiseen uusiutuvaan tai
kierrätettyyn raaka-aineeseen, ei sisäisiin jätteisiin. Vuonna
2025 kierrätettyjen raaka-aineiden osuus oli 2,9 prosenttia
(0,8 %) ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus 25,4 prosenttia
(24,2 %) yhtiön itse valmistamissa renkaissa.
Nokian Renkaat käyttää suoria mittauksia tuotteiden
valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista laskeakseen
resurssien sisäänvirtauksen tiedot tarkasti. Kaksoislaskenta
vältetään jokaisen materiaalin täsmällisellä koodauksella. Lisäksi
yhtiö pyrkii kiinnittämään uusien tuotteiden suunnittelussa
yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin eettisestä raaka-
aineiden hankinnasta aina toimivaan kierrätysjärjestelmään.
E5-5 Resurssien ulosvirtausten tarkka seuranta
Nokian Renkaat seuraa tarkasti resurssien ulosvirtauksia
voidakseen laskea tarkat tiedot tuotantoprosesseista
syntyvistä keskeisistä tuotteista ja materiaaleista.
Valmistusprosesseissa syntyvän jätteen lisäksi myös
tehdaskohtaisia tuotantomääriä seurataan aktiivisesti.
Tämän vuoksi kaikki ulosvirtausta koskevat tiedot on
saatu tuotantoyksiköissä tehdyistä suorista mittauksista.
Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet – renkaat ja
uudelleenpinnoitusmateriaalit, levypyörät ja teräsrakenteet –
ovat kierrätettäviä.
Käytettävissä ei ole lähdettä, josta saataisiin alan keskiarvot
ajomääristä tai muista tuotteiden odotettua kestoikää
koskevista tekijöistä. Renkaan kulumisen testausmenetelmää
kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien
Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin
tasolla (ks. aihe ”Pilaantuminen”). Koska Nokian Renkaiden
tuotteiden odotettua kestävyyttä ei ole mahdollista verrata
alan keskiarvoon kunkin tuoteryhmän kohdalla, tällaisia
vertailuja ei raportoida.
Nokian Renkaiden tuotteiden korjattavuus ja
uudelleenvalmistettavuus
Renkaiden kulutuspintaan tulleet reiät voidaan korjata tietyillä
edellytyksillä riippuen vaurion sijainnista, koosta ja renkaan
yleiskunnosta. Renkaan turvallisuuden on kuitenkin oltava
tärkein prioriteetti, ja se on varmistettava korjaamisen jälkeen.
Tällä hetkellä ei ole käytettävissä yhteistä luokitusjärjestelmää
renkaan korjattavuuden arviointiin.
Renkaiden pinnoittaminen on yleinen käytäntö linja- ja kuorma-
autojen sekä muiden raskaiden koneiden renkaissa, ja se
auttaa pidentämään renkaiden käyttöikää säästäen samalla
kustannuksia ja ympäristöä. Pohjoismaissa suurin osa kuorma-
ja linja-autonrenkaista pinnoitetaan uudelleen, kun ne ovat
kuluneet käytössä. Näin ollen renkaiden uudelleenpinnoitus on
keskeinen osa koko renkaiden hallintaprosessia ja järkevä tapa
antaa kuluneille renkaille uusi elämä.
Huolellisesti kehitettyjen ja optimoitujen pinnoitusprosessien
ja -materiaalien avulla linja- ja kuorma-auton renkaille voidaan
antaa toinen, kolmas tai jopa neljäs elämä. Uudelleenpinnoitetut
renkaat ovat myös turvallinen vaihtoehto uusille renkaille,
sillä koko prosessi on tarkasti lainsäädännön ja standardien
kontrolloima. Niinpä uudelleenpinnoitettu rengas on
verrattavissa uuteen.
Pinnoituksessa renkaan vanha kulutuspinta irrotetaan, minkä
jälkeen renkaaseen kiinnitetään uusi, turvallinen kulutuspinta.
Se kestää jälleen koko seuraavan käyttöiän. Renkaan runko
antaa renkaalle muodon ja tekee siitä tukevan ja riittävän
joustavan. Uudelleenpinnoitus edellyttää laadukkaita renkaita,
jotta kulutuspinta voidaan vaihtaa uuteen.
Laadukkaat rungot voidaan pinnoittaa useita kertoja käyttöiän
aikana. Kun sama rengas pinnoitetaan uudelleen useita kertoja,
sillä voidaan ajaa jopa miljoona kilometriä.
95
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
YHTEIS-
KUNNALLISET
TIEDOT
S1 Oma työvoima 97
S2 Arvoketjun työntekijät 110
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 117
S1 Oma työvoima
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Terveys, turvallisuus
ja hyvinvointi
• Myönteiset vaikutukset henkilöstön paremman
terveyden, hyvinvoinnin ja motivaation kautta
• Kielteiset vaikutukset henkilöstön terveyteen,
hyvinvointiin ja motivaatioon
• Kielteiset vaikutukset henkilöstön
turvallisuuteen
• Mahdollisuus houkuttelevaan
työnantajabrändiin henkilöstön erinomaisen
hyvinvoinnin ja työympäristön kautta
• Liiketoimintaperiaatteet
• Nokian Renkaiden
turvallisuusjohtamisen malli
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
Nokian Renkaiden tavoitteena on varmistaa turvallinen työympäristö ja
luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja edistävät
hyvinvointia työpaikalla.
Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista
ja toimintaa.
Nokian Renkailla jokaisella on vastuu varmistaa, että henkilöstö ja muut, joihin yhtiön
työ vaikuttaa, ovat turvassa.
Nokian Renkaiden toiminnassa korostetaan työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset
tilanteet voidaan välttää.
Koko henkilöstö on oikeutettu perhevapaisiin sosiaalipoliittisten sopimusten ja/tai
työehtosopimusten nojalla.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet sisältävät opastusta liittyen henkilöstön
hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten tasa-arvoon, työolosuhteisiin, osallistumiseen
ja työehtoihin.
97
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Työolot • Turvallisen työn ja reilujen työolosuhteiden
tarjoamisesta seuraavat myönteiset
vaikutukset
• Liiketoimintaperiaatteet
• Kokonaispalkitsemisen filosofia ja
ohjeet
Nokian Renkaat kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta
järjestäytyä.
Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallistumisoikeuden
kunnioittaminen ovat osa yhtiön työkulttuuria.
Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä.
Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa
lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Koulutus ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
• Mahdollisuus kilpailuetuun ja parempiin
innovaatiomahdollisuuksiin osaavan työvoiman
kautta
• Myönteiset vaikutukset henkilöstön taitojen
kehittymisestä ja urakehityksestä
• Myönteiset vaikutukset paremmasta
terveydestä, hyvinvoinnista ja motivaatiosta,
paremmasta yrityskulttuurista ja
työnantajamaineesta inklusiivisuuden ja tasa-
arvon kautta
• Kehityskeskustelut
• Liiketoimintaperiaatteet
• Kokonaispalkitsemisen filosofia ja
ohjeet
Henkilöstöllä on vastuu omasta kehityksestään ja urastaan, ja esihenkilöt tukevat
heitä tarjoamalla resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista.
Kehityskeskusteluprosessin osana tehty kehityksen suunnittelu voi edetä
tavoitekeskusteluiden kautta tai erikseen.
Esihenkilö ja työntekijä arvioivat tulevia osaamistarpeita, nykyisiä vahvuuksia ja
uratoiveita. He määrittävät yhdessä kehitystoimenpiteet 70–20–10-mallin avulla.
Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia, kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja
arvostaa monimuotoisuutta. Yhtiö ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää tai
kiusaamista työpaikalla.
Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä myönteisen ja
innostavan työympäristön tukemisesta. Vaikka kaikilla on ilmaisunvapaus, jokainen on
myös vastuussa tavasta, jolla itseään ilmaisee.
98
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
SBM-3 Sitoutunut tiimi mahdollistaa strategian
toteutuksen
Nokian Renkaiden tavoitteena on olla globaalisti haluttu
työnantaja, joka on tunnettu vastuullisuudestaan, johtajuudestaan
sekä kansainvälisestä työyhteisöstään. Vuoden 2025 lopussa
yhtiöllä oli yhteensä 3 959 (+3,9 prosenttia) työntekijää, joilla
on erilaisia taitoja ja taustoja. Luku sisältää pitkillä vapailla
olevat työntekijät. Nokian Renkaiden työvoima sijaitsee lähinnä
Suomessa, Yhdysvalloissa, Romaniassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Nokian Renkaat valmistaa renkaita Nokialla Suomessa,
Daytonissa Yhdysvalloissa sekä Oradeassa Romaniassa.
Yhtiöllä on myös myyntiorganisaatiot päämarkkina-alueillaan
Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uuden
tuotantolaitoksen käyttöönotto Romaniassa sisältyy yhtiön
kasvustrategian toteutukseen. Noin 550 työntekijän rekrytointi
rengastehtaalle eteni vuonna 2025, ja toiminnan ylösajo sekä
rengastoimitukset alkoivat suunnitelman mukaisesti. Vuoden
2025 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 527 työntekijää Romaniassa.
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä Nokian Renkailla
oli muutosneuvottelut taloudellisen suorituskyvyn ja
toiminnan tehokkuuden parantamiseksi. Neuvottelut
koskivat toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä
globaaleissa toiminnoissa sekä kaikissa Nokian Renkaiden
liiketoimintayksiköissä kaikissa maissa sekä henkilöauton- ja
raskaiden renkaiden tuotannon työntekijöitä, toimihenkilöitä
ja ylempiä toimihenkilöitä Nokialla. Neuvottelut johtivat 35
vakituisen toimihenkilön tai ylemmän toimihenkilön tehtävien
päättymiseen Suomessa. Lisäksi tehtäviä järjesteltiin
uudelleen. Sopeuttamistoimiin kuuluu myös noin 650 Nokian-
tehtaan henkilöauton- ja raskaiden renkaiden tuotannossa
työskentelevän työntekijän, toimihenkilön ja ylemmän
toimihenkilön lomauttaminen enintään 90 päiväksi henkilöä
kohden vuoden 2026 loppuun mennessä. Neuvotteluja tai
muita vastaavia toimenpiteitä käytiin muissa maissa paikallista
lainsäädäntöä noudattaen.
Nokian Renkaiden tuotteita myydään rengasliikkeissä,
autoliikkeissä sekä Vianorin eli Nokian Renkaiden rengas-
ja autonhuoltopalveluketjun kautta. Vuodessa on kaksi
renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilöstömäärä nousee
tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2025 aikana
Vianor työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 388 sesonkityöntekijää.
Vuoden 2025 lopussa muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli
yhteensä 306 (342 vuonna 2024), joista suurin osa (249) toimi
yksityisten työnvälitystoimistojen kautta tuotantotehtävissä
Suomen rengastehtaalla. Muilla kuin työsuhteisilla työntekijöillä
tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole organisaation suoria
työntekijöitä mutta joiden työtä yhtiö johtaa ja valvoo.
Henkilöstöaiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden
strategiaan
Henkilöstöön liittyvät aiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden
strategian suunnitteluun ja toteutukseen, mikä kertoo vahvasta
sitoutumisesta työvoimaan. Tämän vuoksi olennaiset vaikutukset
ja mahdollisuudet ovat linjassa yhtiön strategian kanssa.
Nokian Renkaiden menestys on riippuvainen henkilöstön
osaamisesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Globaalit
henkilöstöprosessit on suunniteltu tukemaan yhtiön strategisia
tavoitteita, ja Nokian Renkaiden tiimi on tärkeä osa strategiaa.
Tämä koskee kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia.
Nokian Renkaiden kielteiset vaikutukset henkilöstön terveyteen,
hyvinvointiin, motivaatioon ja terveyteen eivät ole laajoja tai
systemaattisia. Sen sijaan ne liittyvät yksittäistapauksiin, kuten
tapaturmiin. Näissä tapauksissa tehtaiden koneenkäyttäjät
ja Vianorin palvelupisteiden asentajat voivat olla alttiimpia
vahingoille.
Yhtiön myönteiset vaikutukset, kuten työsuhdeturva,
oikeudenmukaiset työolot, parempi henkilöstön terveys ja
motivaatio, taitojen kehitys, urakehitys ja vahva yrityskulttuuri,
hyödyttävät puolestaan lähinnä omia työntekijöitä, mutta ne
voivat vaikuttaa myönteisesti myös ei-työsuhteisiin työntekijöihin.
Mahdollisuudet, kuten henkilöstön poikkeuksellisen hyvinvoinnin
ja kannustavan työympäristön varaan rakentuva houkutteleva
työnantajabrändi sekä taitavan työvoiman tuoma kilpailuetu ja
innovaatiot, ovat seurausta näistä myönteisistä vaikutuksista.
Nämä mahdollisuudet liittyvät yleisesti yhtiön omaan
työvoimaan. Kaksoisolennaisuusanalyysissa mihinkään tiettyyn
henkilöstöryhmään ei havaittu kohdistuvan korkeampaa riskiä,
eivätkä vaikutukset tai mahdollisuudet liity tiettyihin ryhmiin.
Nokian Renkaat ei ole tunnistanut olennaisia henkilöstöön
kohdistuvia vaikutuksia liittyen sen siirtymäsuunnitelmiin,
joiden tarkoituksena on vähentää kielteisiä vaikutuksia ja tehdä
toiminnasta ympäristöystävällisempää ja ilmastoneutraalia.
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden tärkeimpiä kestävyyshankkeita on
edistää henkilöstön turvallisuutta ja hyvinvointia sekä
suojella ihmisoikeuksia toimitusketjussa. Sen lisäksi, että
Nokian Renkaat noudattaa yhtiön liiketoimintaperiaatteissa
esitettyjä eettisiä periaatteita, se on sitoutunut toimimaan
YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden
mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta.
Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen, ja yhtiö
noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita.
Vuonna 2023 Nokian Renkaat teki yhtiön koko arvoketjua
koskevan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jonka pääpaino oli
kuitenkin omassa henkilöstössä. Yhtiö myös suunnitteli riskien
ja vaikutusten minimoimiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nokian
99
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence
-prosessin (HRDD). Jos vaikutuksia tunnistetaan, ne mitataan ja
tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään. Ihmisoikeusvaikutusten
arviointi päivitettiin vuonna 2025.
Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi organisaatio sitoutuu
kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Yhtiön menestys rakentuu
yhteistyölle, monimuotoisten näkemysten huomioimiselle sekä
asioiden saavuttamiselle yhdessä.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct)
edellyttävät, että kaikki työntekijät noudattavat yhtiön
nollatoleranssia pakkotyötä, ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa
kohtaan. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen
lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa työaikoja ja
ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Nokian Renkaat
ei myöskään koskaan maksa kenellekään vähempää kuin
paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Jos työntekijä havaitsee tai epäilee liiketoimintaperiaatteita
rikkovaa käyttäytymistä, hänen tulee raportoida se Nokian
Renkaiden ilmoituskanavan kautta. Vaihtoehtoisesti hän voi
ilmoittaa siitä suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai
henkilöstöjohtajalle.
Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita,
ja Nokian Renkaiden toimitusjohtaja on vastuussa niiden
toteuttamisesta.
Yhtiö tarjoaa pakollista liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää
koulutusta koko henkilöstölle, ja koulutus sisältyy uusien
työntekijöiden perehdytykseen. Vuoden 2025 loppuun mennessä
80 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen.
Nokian Renkaiden periaatteet on kuvattu
liiketoimintaperiaatteissa seuraavasti:
TASA-ARVO
• Kunnioitamme ihmisoikeuksia, arvostamme monimuotoisuutta
ja kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.
• Emme hyväksy häirintää, kiusaamista tai syrjintää
perustuen esimerkiksi rotuun, etniseen taustaan, ihonväriin,
seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, sukupuoli-
identiteettiin, vammaisuuteen, ikään, uskontoon, poliittisiin
näkemyksiin, ammattiliiton jäsenyyteen, kansallisuuteen tai
sosiaaliseen taustaan tai muihin ominaisuuksiin.
• Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta
sekä miellyttävän ja innostavan työilmapiirin luomisesta.
Kaikilla on ilmaisunvapaus, mutta jokainen on myös
vastuussa siitä, miten itseään ilmaisee.
• Toiminnassamme edistämme työntekijöiden tasa-arvoisia
kehitys- ja oppimismahdollisuuksia, jotta he voivat vahvistaa
taitojaan ja edistää uraansa.
TYÖOLOSUHTEET
• Tavoitteenamme on varmistaa turvallinen työympäristö
ja luoda työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä
terveyttä ja edistävät hyvinvointia työpaikalla.
• Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa
päivittäistä johtamista.
• Jokaisella on vastuu varmistaa, että sekä työntekijät että
muut, joihin työmme vaikuttaa, ovat turvassa.
• Toiminnassamme korostamme työtapaturmien ehkäisyä,
jotta vaaralliset tilanteet voidaan välttää.
OSALLISTUMINEN JA TYÖEHDOT
• Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla
sekä osallistumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa
Nokian Renkaiden työkulttuuria. Yhtiö kunnioittaa
järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden oikeutta
järjestäytyä.
• Meillä on nollatoleranssi pakkotyölle, ihmiskaupalle tai
lapsityövoimalle. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja
paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Noudatamme työaikoja
ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Nokian
Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin
paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Lisäksi yhtiöllä on tarkempia ohjeita ja menettelyjä, jotka
liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, matkustukseen,
perehdytykseen, suoritusten johtamiseen, osaamisen
kehitykseen, palkitsemiseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden
mukaan yhtiö on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset
työolosuhteet. Jokainen työntekijä on vastuussa työympäristön
vaarojen tunnistamisesta ja riskien minimoinnista. Esihenkilöt
ovat vastuussa työhön liittyvien riskiarviointien suorittamisesta
yhteistyössä tiimin jäsenten kanssa. Tällä tavoin yhtiö pyrkii
kohti tehokkuutta, nollaa virhettä ja nollaa onnettomuutta
voidakseen suojata sekä työntekijöitään että ympäristöä.
Toimitusjohtaja on vastuussa periaatteiden toteuttamisesta.
Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli
Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli toimii
turvallisuuden ja johtamisen keskeisenä ohjeena. Se määrittelee
yhtiön turvallisuuden hallintajärjestelmän, kuvaa yhtiön
turvallisuustyötä koskevan lähestymistavan ja asettaa
vaatimustason yhteisille turvallisuustyön käytännöille, joita
kaikkien Nokian Renkaiden työntekijöiden, muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden sekä alihankkijoiden tulee
noudattaa. Globaali malli on tuotu osaksi paikallisia käytäntöjä,
menettelyjä ja päivittäistä päätöksentekoa. Nokian Renkaiden
turvallisuusjohtamisen malli tarjoaa myös työkaluja osastojen
ja toimintojen jatkuvaan parantamiseen 16 eri turvallisuuden
osa-alueella.
100
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Turvallisuuden kehittämistyötä ohjataan hyödyntämällä
turvallisuusjohtamisen mallia, itsearviointeja, auditointeja,
turvallisuuteen liittyviä puheenvuoroja sekä toimintojen omia
kehityssuunnitelmia. Turvallisuusjohtamisen malli korostaa
turvallisuusasioiden omistajuuden tärkeyttä osastojen tasolla.
Sitoutuminen kansainvälisiin standardeihin
Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa
ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden ja OECD:n työ-
ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti ja
noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn
perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta.
Nokian Renkaille oleellisia standardeja ovat ISO 45001, YK:n
Global Compact sekä yhtiön politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät
turvallisuuteen, hyvinvointiin, palkkaukseen, matkustamiseen,
perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja osaamisen
kehitykseen, palkitsemiseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.
Tasavertainen kohtelu ja ihmisoikeuksien
kunnioittaminen
Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee
kaikkia tasa-arvoisesti. Yhtiön tärkeimpiin kestävyyteen
liittyviin hankkeisiin kuuluvat työntekijöiden turvallisuuden ja
hyvinvoinnin edistäminen sekä ihmisoikeuksien suojeleminen
toimitusketjussa. Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtia ovat
oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus tehtäessä
yhteistyötä henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä
tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa Nokian
Renkaiden toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen yhtiössä
perustuu tasa-arvoon ja yhtäläisiin työedellytyksiin.
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen
filosofia ja ohjeet
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet
tarjoavat globaalisti yhtenäiset periaatteet, jotka on
suunniteltu varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukainen
ja tasa-arvoinen kohtelu mutta jotka kuitenkin mahdollistavat
paikallisen vaihtelun, jotta palkitseminen pysyy kilpailukykyisenä
ja sen avulla voidaan houkutella parasta osaamista. Päätökset
perustuvat suorituksiin, tehtävän arviointiin, yhtenäiseen
tavoitteiden asettamiseen ja palkitsemiskäytäntöjen vertailuun
relevanteilla markkinoilla sekä sovellettaviin lakeihin ja
työehtosopimuksiin.
Koulutus ja taitojen kehitys
Oppiminen Nokian Renkailla perustuu seuraaviin periaatteisiin:
• oppimisen integrointi liiketoimintatavoitteisiin esimerkiksi
tarveperusteisen oppimisen avulla
• digitaalisten työkalujen täysi hyödyntäminen
• modulaaristen oppimisratkaisujen tarjoaminen, jolloin
voidaan valita tarvittava oppimissisältö ja -menetelmä
• mahdollisuudet yhdistää yhteisiä ja henkilökohtaisia
oppimispolkuja
• uusien yhdessä oppimisen tapojen pilotointi, kuten
opintopiirit ja vertaisvalmennus
• ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen
mahdollistaminen, kuten mobiilioppiminen ja oppiminen tien
päällä
• siirtyminen pois perinteisestä luokkahuonekoulutuksesta.
Nokian Renkaiden henkilöstön kehitysfilosofia sisältyy
yhtiön kehityskeskusteluohjeistukseen. Kehitysfilosofia
tukee työntekijöiden kehittymistä sisäisellä työkierrolla,
työssäoppimisella ja erilaisilla kehitysratkaisuilla.
Kaikki oleelliset yhtiön politiikat ovat henkilöstön käytettävissä
yhtiön intranetissä. Keskeisillä sidosryhmillä, kuten
johtoryhmän jäsenillä, on mahdollisuus lausua mielipiteensä
politiikkojen ja käytäntöjen luonnoksista. Avoin dialogi
johtajien ja työntekijöiden kanssa varmistaa, että kaikki
intressit huomioidaan politiikkojen kehitysprosessissa. Nokian
Renkaiden verkkokoulutukset tukevat yhtiötä politiikkojen
toteuttamisessa.
S1-2 Vaikutuksiin liittyvä vuorovaikutus oman
työvoiman ja henkilöstön edustajien kanssa
Nokian Renkaat on sitoutunut kestäviin
liiketoimintakäytäntöihin, ja henkilöstö edistää niiden
mukaisesti yhtiön jatkuvaa kehitystä taidoillaan ja ideoillaan.
Nokian Renkaat järjestää erilaisia henkilöstötapahtumia
jakaakseen tietoa taloudellisesta suorituskyvystä,
liiketoiminnan kehityksestä, turvallisuudesta, strategiasta,
visiosta, arvoista ja muista keskeisistä aiheista. Näissä
tapahtumissa työntekijöitä rohkaistaan jakamaan
kommenttejaan, kysymyksiään tai huolenaiheitaan.
Työntekijöiden osallistamista arvioidaan vuosittain Drive!
-henkilöstökyselyllä, joka mittaa hyvinvointia, tasa-arvoa,
inkluusiota ja organisaation yleistä osallistamista.
Drive! -henkilöstökyselyn tuloksista keskustellaan tiimeissä
ja toimenpidesuunnitelmat kehitetään yhdessä. Esihenkilöille
on globaalisti tarjolla koulutusresursseja näiden keskustelujen
helpottamiseen.
Useilla kanavilla, kuten Nokian Renkaiden intranet, Microsoft
Teams ja Outlook sekä virtuaaliset ja henkilökohtaiset
tapaamiset, pyritään varmistamaan, että työntekijät saavat
riittävästi tietoa yhtiössä tapahtuvasta kehityksestä. Kanavat
tarjoavat mahdollisuuksia myös palautteen antamiseen ja
osallistamiseen.
Kaikki omat työntekijät, vuokratyöntekijät, kumppanit ja
alihankkijat pääsevät myös Nokian Renkaiden globaaliin
turvallisuusraportointityökaluun, jonka kautta he voivat
osallistua turvallisuushankkeisiin. Työkalulla arvioidaan työhön
liittyviä riskejä, raportoidaan onnettomuudet, tapaturmat
ja turvallisuushavainnot sekä tutkitaan ja hallinnoidaan
turvallisuuteen liittyviä korjaavia toimenpiteitä. Se myös tukee
turvallisuusjohtamista hallintanäkymien kautta.
101
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Pohjoismaissa paikallinen johto ja henkilöstöhallinto pitävät
säännöllisiä tapaamisia henkilökunnan edustajien kanssa.
Näiden tapaamisten taajuus vaihtelee maan sekä juridisen
yhtiön mukaan. Keski-Euroopassa ei ole nimitetty virallisia
henkilöstön edustajia paikallisten toimintojen pienen koon
ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan
järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi.
Myös Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaat toimii suoraan oman
työvoimansa kanssa.
Nokian Renkaiden henkilöstöjohtajalla on käytännön vastuu
varmistaa, että osallistamista tapahtuu. Yhtiö järjestää myös
säännöllisiä vuosittaisia ja neljännesvuosittaisia tapahtumia,
ja niitä järjestetään tarpeen mukaan lisää osallistamisen
tukemiseksi.
Kaikki työntekijät osallistuvat kehityskeskusteluihin,
joissa painotetaan suoritusten johtamista ja työntekijän
henkilökohtaista kehitystä. Sisäinen työkierto, työssäoppiminen
ja muut koulutusratkaisut ovat keskeisessä roolissa
työntekijöiden kehityksen tukemisessa.
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet,
jotka on esitetty liiketoimintaperiaatteissa. Nokian Renkailla
on käytössä prosesseja, joita se on ottanut käyttöön
korjatakseen sellaiset omaan työvoimaansa kuuluviin
henkilöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset tai tehdäkseen
yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat,
jotka ovat sen oman työvoiman käytettävissä huolenaiheiden
esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi. Esimerkkejä
näistä ovat henkilökohtaiset keskustelut sekä yhtiön
terveydenhuoltojärjestelmä, jotka auttavat ehkäisemään ja
korjaamaan kielteisiä vaikutuksia.
Koko henkilöstölle annetaan pakollista
liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta. Koulutus sisältyy
uusien työntekijöiden perehdytykseen. Suorittamisaste vuonna
2025 oli 80 prosenttia.
Liiketoimintaperiaatteet ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolla
osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi. Nokian Renkaiden
liiketoimintaperiaatteissa kerrotaan myös käytännöistä, jotka
suojaavat huolenaiheista ja tarpeista eri kanavien kautta
ilmoittavia henkilöitä vastatoimilta.
Jos työntekijä havaitsee tai epäilee käyttäytymistä, joka
rikkoo yrityksen liiketoiminnan periaatteita, mukaan lukien
liiketoimintaperiaatteita tai tietosuojakäytäntöä, hänen tulee
ilmoittaa huolenaiheistaan käyttämällä Nokian Renkaiden
ilmoituskanavaa. Vaihtoehtoisesti hän voi ilmoittaa siitä suoraan
lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle.
Jokaisella työntekijällä on suora pääsy kanavaan intranetin ja
yhtiön verkkosivujen kautta. Tietoa kanavasta on saatavana
osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita ja
whistleblowing-politiikkaa.
Vuonna 2024 tehdyn sisäisen viestintäkyselyn mukaan 74
prosenttia Nokian Renkaiden työntekijöistä kokee, että
he voivat puhua avoimesti työn kehityksestä tai siihen
liittyvistä huolenaiheista sekä mahdollisista virheistä tai
epäonnistumisista.
Lakitoiminto koordinoi whistleblowing-prosessia ja siihen
liittyviä selvityksiä. Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan
kaikenlaisilta vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia
käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia.
Kaikki olennaiset havainnot sekä yleiset tilastot raportoidaan
hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnalle.
S1-4 Toimenpiteet omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen
Voidakseen reagoida olennaisiin vaikutuksiin ja hyödyntää
omaan työvoimaan liittyviä mahdollisuuksia Nokian Renkaat
toteuttaa erilaisia hankkeita, kuten koulutusta, auditointeja
sekä vuosittaiset henkilöstöprosessit ja henkilöstökyselyn.
Nokian Renkaiden työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten hallintaa johtavat henkilöstö- ja
turvallisuustoiminnot, ja kaikki esihenkilöt ovat vastuussa
vaikutusten hallinnasta sekä omien tiimiensä kannalta
olennaisten toimenpiteiden toteuttamisesta.
Nokian Renkaat on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen sekä tukee
työntekijöitä osaamisen vahvistamisessa ja erinomaisessa
suoriutumisessa omassa roolissaan. Oppimiseen rohkaistaan
erilaisten hankkeiden ja yhteistyön kautta, ja sisäinen
työkierto tarjoaa mahdollisuuksia työskennellä eri tehtävissä ja
toiminnoissa. Vuonna 2025 kehitettiin edelleen 360-työkalua,
jolla johtajat saavat palautetta omista johtamistaidoistaan ja
kehitystarpeistaan.
Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä
työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä
sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kehittymisestä
syntyy työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta
oppimisesta ja 10 prosenttia koulutuksesta.
Digitalisaatio mahdollistaa verkko-oppimisen, joka sisältää
ulkoisia resursseja, kuten webcasteja, podcasteja ja
ammattilaisfoorumeita. Oppiminen on yhä liikkuvampaa ja
joustavampaa sekä riippumatonta ajasta ja paikasta. Myös
yhtiön päivitetty verkkokoulutusalusta tukee tätä kehitystä.
Vuonna 2025 alustaa päivitettiin palvelemaan käyttäjiä
entistäkin tehokkaammin esimerkiksi siten, että se lähettää
ilmoituksia pakollisista verkkokoulutuskursseista.
102
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Henkilöstön osallistumisen ja ammatillisen kasvun
tukeminen
Vuonna 2025 yhtiö alkoi toteuttaa säännöllisiä globaaleja
pulssikyselyitä, ja vuorovaikutusta henkilöstön ja johdon välillä
pyrittiin parantamaan järjestämällä useita henkilöstötilaisuuksia.
Nokian Renkaat myös jatkoi uusille esihenkilöille tarkoitettua
Leadership Growth Track -koulutusohjelmaa. Leadership Growth
Track pyrkii auttamaan osallistujia kehittämään itsetietoisuutta
ja luomaan kasvuajattelua yhteisillä koulutustilaisuuksilla,
yksilöllisillä kehityssuunnitelmilla sekä vertaistuen kautta. Tämä
on esimerkki hankkeesta, joka pyrkii ehkäisemään henkilöstön
motivaatioon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia mutta ennen
kaikkea tuottamaan myönteisiä vaikutuksia paremman
motivaation, taitojen ja urakehitysmahdollisuuksien kautta.
Kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet korostavat
tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet
pyrkivät selventämään periaatteita kokonaispalkitsemisen
taustalla ja tukemaan esihenkilöitä oikeudenmukaisten ja
yhdenmukaisten palkkapäätösten tekemisessä. Avoimuus
on keskeistä, sillä se auttaa työntekijöitä ymmärtämään
yhtiön palkitsemisjärjestelmää paremmin, mikä puolestaan
auttaa edistämään motivaatiota ja osallistumista.
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä painopiste oli
palkitsemiskoulutuksessa, ja se jatkuu vuonna 2026, jotta
voidaan parantaa ymmärrystä koko organisaatiossa, mikä
edistää entisestään tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia työoloja.
Työterveyden ja -turvallisuuden aktiivinen edistäminen
Nokian Renkaat on sitoutunut edistämään aktiivisesti
henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia ehkäisten näin olennaisia
kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö esimerkiksi kehittää jatkuvasti
turvallisuuden johtamisen malliaan voidakseen välttää ja
pienentää kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden turvallisuuteen.
Terveydenhuoltosektorilla toimivien kumppaniyritysten kautta
Nokian Renkaat tarjoaa myös kattavia työterveyshuoltopalveluita
koko henkilöstölleen. Tämän avulla yhtiö voi ennakoivasti
ehkäistä ja lieventää riskejä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä
ongelmien ilmetessä.
Kaikki tapaturmat ja muut vaaratilanteet pitää raportoida
yhteiseen turvallisuuden raportointityökaluun. Jokainen
onnettomuus on tutkittava huolellisesti, jotta voidaan ehkäistä
vastaavat tapaukset ja parantaa työympäristöjä.
Onnettomuuksien raportointi ja tutkinta ovat asianomaisen
päällikön vastuulla. Merkittävistä tapaturmista viestitään
sisäisesti eri toimipaikkojen, tuotantoyksiköiden ja toimintojen
välillä. Syyt ja korjaavat toimenpiteet käydään läpi, jotta voidaan
tunnistaa yhteiset riskit ja jakaa parhaita käytäntöjä.
Työhön liittyvillä riskiarvioinneilla ja turvallisuustoimenpiteillä
on oleellinen rooli työympäristön todellisten riskien
ymmärtämisessä. Turvallisuustoimien huolellisella analysoinnilla
voidaan ennakoivasti ehkäistä tapaturmia.
Työntekijöitä rohkaistaan tekemään turvallisuushavaintoja
ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on
keskimäärin viisi turvallisuustoimenpidettä työntekijää kohti.
Nokian Renkaiden työturvallisuuden kehitystyötä ohjaa
turvallisuuden tiekartta, joka määrittää lähivuosien keskeiset
kehitystavoitteet. Tiekartta kattaa koko yhtiön, jokaisen
toimipaikan ja kaikki toiminnot. Kehitystyön tavoitteena
on turvallisuuskulttuurin kehittäminen, turvallisuustason
parantaminen sekä henkilöstön ja sidosryhmien osallistumisen
lisääminen turvallisuuden kehitystyössä. Tiekarttaa ja siinä
määritettyjä kehityshankkeita seurataan säännöllisesti
johtoryhmässä sekä muissa oleellisissa ryhmissä ja tiimeissä.
Henkilöstön hyvinvointia parantavat lisätoimenpiteet
Parantaakseen henkilöstön hyvinvointia yhtiö panostaa
johtajuuden kehitykseen ja edistää jatkuvasti tasavertaisten
mahdollisuuksien kulttuuria. Vuonna 2025 välittäminen
nostettiin esiin tapahtumien, toimien ja viestinnän pääteemaksi,
sillä ”Välitämme” on yksi yhtiön arvoista ja johtamisen
periaatteista. Tavoitteena oli vahvistaa välittämisen kulttuuria
yksilötasolla, johtamisessa ja tiimeissä.
Yhtiö seuraa hankkeidensa tehokkuutta vuotuisella
henkilöstökyselyllä. Kaikki työntekijät, joilla on yhtiön
sähköpostiosoite, saavat osallistumiskutsut Nokian
Renkaiden ulkoiselta kumppanilta. Tuotannossa tai Vianorilla
työskentelevät voivat vastata myös QR-koodin tai yhtiön
intranetissä olevan linkin kautta. Kaikki vastaukset ovat
nimettömiä ja luottamuksellisia, ja havainnoista keskusteltuaan
tiimit päättävät, mihin toimenpiteisiin ne sitoutuvat. Vuonna
2025 kyselyssä oli 19 kysymystä, joihin sisältyi kaksi hyvinvointia
painottavaa kysymystä sekä yksi avoin kysymys.
Nokian Renkaat jatkoi myös henkilöstöprosessien läpikäyntiä
sekä verkkokoulutusalustan ja sisäisen viestinnän parantamista.
Vuotuiseen henkilöstökyselyyn liittyvä toimenpiteiden
suunnitteluprosessi sekä aktiivinen vuoropuhelu työntekijöiden
ja heidän edustajiensa kanssa mahdollistavat sen, että yhtiö
tunnistaa tarvittavat ja asianmukaiset toimenpiteet, joilla
voidaan puuttua työvoimaan kohdistuviin tosiasiallisiin tai
potentiaalisiin kielteisiin vaikutuksiin. Linjaesihenkilöt seuraavat
Nokian Renkaiden työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia ja
reagoivat niihin henkilöstöprosesseilla, kuten suorituskyvyn
arvioinneilla ja kahdenkeskisillä keskusteluilla.
Nokian Renkaat noudattaa paikallista lainsäädäntöä liittyen
joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön sekä vanhempainvapaisiin
ja perhevapaisiin. Moderni, digitaalisilla työkaluilla varustettu
työympäristö auttaa tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja
tukee henkilöstön hyvinvointia. Tiimit ovat myös yhteistyössä
määrittäneet parhaat työkäytännöt.
103
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S1-5 Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet
Asettaessaan kestävyystavoitteita Nokian Renkaat
osallistaa työvoimaansa suoraan ottamalla työntekijät
ja työvoiman edustajat osaksi aktiivista vuoropuhelua.
Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden asettamiseen ja
edistymisen seurantaan myös muilla kanavilla, joita ovat
Drive! -henkilöstökysely, vastuullisuuden ohjausryhmä
sekä työsuojelutoimikunnat Nokialla ja Romaniassa. Nokian
Renkaiden johto asettaa täsmällisiä tavoitteita, seuraa niiden
toteuttamista ja varaa riittävästi resursseja tavoitteiden
saavuttamiseksi ja tavoitetason ylläpitämiseksi.
Nokian Renkaiden ei-taloudelliset tavoitteet ovat kiinteä osa
yhtiön ydintoimintaa. Nokian Renkaat tiedottaa henkilöstöä
omaan työvoimaan liittyvien kestävyystavoitteiden
suoritustasosta järjestämällä vuotuisia kestävyyteen liittyviä
tiedotustilaisuuksia ja neljännesvuosittaisia työntekijöiden
tiedotustilaisuuksia. Tiedon kulun varmistamiseksi
suoritustasoa käsitellään myös johdon ja tiimien kokouksissa,
kestävyyden ohjausryhmissä ja muissa projektipohjaisissa
seurantamekanismeissa.
Nokian Renkaiden oma työvoima ja työvoiman edustajat
olivat suoraan osallisina turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden
asettamisessa, suoritusten seurannassa tavoitteisiin nähden
sekä yhtiön suorituksiin liittyvien oppien ja parannuskohteiden
tunnistamisessa turvallisuustoimikuntien sekä
turvallisuusraportointityökalun kautta. Kaikilla työntekijöillä on
rooli turvallisuuden kehittämisessä.
Nokian Renkaiden työvoimaan liittyvät tavoitteet
Vuonna 2025 Nokian Renkailla oli seuraavat tavoitteet:
• Esihenkilöiden osaamisen lisääminen liittyen Nokian
Renkaiden palkitsemisohjeisiin ja -käytäntöihin. Mitataan
koulutuksiin osallistumisen kautta, tavoitteena yli 60
prosentin osallistumisaste esihenkilöiden keskuudessa
vuonna 2025. Tulos: 30 prosenttia. Koulutus jatkuu 2026.
• Työkierron, kuten siirtojen ja ylennysten prosenttiosuuden
parantaminen. Perustaso mitattiin vuonna 2025. Tulos: 16
prosenttia. Prosenttiosuutta seurataan sisäisesti KPI-mittarina.
• Tasavertaisten mahdollisuuksien tunteen jatkuva
parantaminen; liittyy Drive!-kyselyn kysymykseen ”Taustasta
riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä
yrityksessä”, perustaso 2021: 65. Tulos vuonna 2025: 64.
• Laskea poissaoloihin johtaneiden tapaturmien taajuutta
(LTIF) 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä. Vuonna
2025 konsernin LTIF parantui ja oli 3,7 (4,6 vuonna 2024),
mutta tavoitetta ei saavutettu. Tavoitteen asettamisen
jälkeen toimintoihin on tullut merkittäviä muutoksia, mikä
vaikutti tavoitteen toteutumiseen.
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Sekä kestävyysraportin että tilinpäätöksen työntekijäluvut
perustuvat viralliseen henkilöstömäärään raportointikauden
lopussa 31.12.2025. Tilinpäätöksessä luvut näytetään
liitetiedossa 8: Henkilöstökulut.
Vuoden 2025 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 959 työntekijää,
joista 1 694 oli toimihenkilöitä ja 2 265 tuotannon työntekijöitä.
Tuotannon työntekijöistä 86 prosenttia oli miehiä ja 14
prosenttia naisia. Toimihenkilöistä 73 prosenttia oli miehiä ja 27
prosenttia naisia.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä) sukupuolen mukaan 2025 2024
Miehet 3 175 3 080
Naiset 784 730
Muut* 0 0
Ei ilmoitettu 0 0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä 3 959 3 810
* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli niissä maissa,
joissa laki mahdollistaa henkilöille kolmannen, usein neutraalin sukupuolen
rekisteröimisen.
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa Nokian
Renkailla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus
on vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä) maan mukaan 2025 2024
Suomi 1 716 1 770
Yhdysvallat 567 606
Romania 527
Norja 525 526
Ruotsi 418 426
Joka vuosi on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilömäärä
nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2025
aikana Nokian Renkaat työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 388
sesonkityöntekijää Vianor-ketjussa, joka tarjoaa rengas- ja
autonhuoltopalveluita.
Päättyneiden työsuhteiden määrä sisältää työntekijät, jotka
raportointivuoden aikana ovat lähteneet vapaaehtoisesti tai
irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet
työsuhteessa ollessaan. Vaihtuvuuden laskennassa nimittäjänä
on käytetty työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää
raportointikauden lopussa.
104
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömäärä)
2025 2024
Pohjoismaat Muu Eurooppa
Pohjois-
Amerikka Yhteensä Pohjoismaat Muu Eurooppa
Pohjois-
Amerikka Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 659 721 579 3 959 2 722 470 618 3 810
Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 503 718 579 3 800 2 548 466 618 3 632
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 156 3 0 159 174 4 0 178
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä 23 0 0 23 49 0 0 49
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 2 543 710 579 3 832 2 613 460 618 3 691
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 116 11 0 127 109 10 0 119
Vaihtuvuus
2025 2024
Pohjoismaat Muu Eurooppa
Pohjois-
Amerikka Yhteensä Pohjoismaat Muu Eurooppa
Pohjois-
Amerikka Yhteensä
Päättyneiden työsuhteiden määrä 227 178 177 582 240 55 131 426
Vaihtuvuusprosentti 9 25 31 15 9 12 21 11
Päättyneiden työsuhteiden määrä sisältää työntekijät, jotka raportointivuoden aikana ovat lähteneet vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet työsuhteessa ollessaan. Vaihtuvuuden laskennassa nimittäjänä on
käytetty työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää raportointikauden lopussa.
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan (henkilömäärä)
2025 2024
Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 784 3 175 0 0 3 959 730 3 080 0 0 3 810
Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 760 3 040 0 0 3 800 703 2 929 0 0 3 632
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 24 135 0 0 159 27 151 0 0 178
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä 1 22 0 0 23 3 46 0 0 49
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 742 3 090 0 0 3 832 693 2 998 0 0 3 691
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 42 85 0 0 127 37 82 0 0 119
105
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S1-7 Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Nokian Renkailla muilla kuin työsuhteisilla työntekijöillä
tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole organisaation suoria
työntekijöitä mutta joiden työtä yhtiö johtaa ja valvoo.
Vuonna 2025 muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli 306 (342
vuonna 2024), joista suurin osa oli Suomen-tehtaan tuotannossa
työskenteleviä yksityisten henkilöstövuokrausyritysten
työntekijöitä (249). Muut kuin työsuhteiset työntekijät
on raportoitu perustuen raportointikauden lopun
henkilöstömäärään 31.12.2025.
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
63 prosenttia (67 % vuonna 2024) Nokian Renkaiden
työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä vuonna 2025.
Keski-Euroopassa ei ole solmittu työntekijöiden kanssa
sopimuksia edustuksesta eurooppalaisen yritysneuvoston
(EWC), Societas Europaea (SE) -neuvoston tai Societas
Cooperativa Europaea (SCE) -neuvoston kautta paikallisten
toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen
työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä
maakohtaisen lainsäädännön vuoksi.
Kun työehtosopimusta ei ole, yhtiö noudattaa käytettävissä
olevia työsuhdetta koskevia säännöksiä. Nokian Renkaat
noudattaa lakeja ja asetuksia jokaisessa maassa.
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
Nokian Renkaiden ylin johto koostuu toimitusjohtajasta ja
johtoryhmästä. Luvut perustuvat viralliseen työntekijämäärään
31.12.2025.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden koko-
naismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin
ETA-alue (arvio alueista, joissa on yli
50 työsuhteista työntekijää, joiden
osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden koko-
naismäärästä)
0–19 % Romania Pohjois-Amerikka
20–39 %
40–59 %
60–79 % Norja
80–100 % Suomi, Ruotsi Suomi, Ruotsi, Norja
Romania lisättiin vuonna 2025, sillä siellä on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.
Muita muutoksia vuodelta 2024 raportoituihin tietoihin verrattuna ei ole.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma 2025 2024
Naiset 2 4
Miehet 7 5
Naiset, % 22 44
Miehet, % 78 56
Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden
ikäjakauma 2025 2024
Alle 30-vuotiaat 732 653
30–50-vuotiaat 2,162 2 137
Yli 50-vuotiaat 1,065 1 020
Alle 30-vuotiaat, % 18 17
30–50-vuotiaat, % 55 56
Yli 50-vuotiaat, % 27 27
106
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S1-10 Riittävä palkka
Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin
paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Lisäksi yhtiö noudattaa paikallisten markkinoiden käytäntöjä
sekä työehtosopimuksia, jos niitä sovelletaan.
S1-11 Sosiaalinen suojelu
Kaikki Nokian Renkaiden työntekijät saavat sosiaalista suojelua
joko julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta.
Turva suojaa tulojen menetykseltä, joka voi seurata suurista
elämänmuutoksista. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sairaus,
työttömyys, työhön liittyvä loukkaantuminen, vammautuminen,
vanhempainvapaa ja eläkkeelle siirtyminen. Turva alkaa heti, kun
työntekijä aloittaa työt yhtiössä.
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat
mittarit
Kehityskeskustelut, jotka painottuvat suoritusten johtamiseen
ja työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen, kohdistetaan
kaikkiin työntekijöihin. Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma
korostaa sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia
kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan 70–20–10-periaatetta:
70 prosenttia kehittymisestä syntyy työssä saadusta
kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10
prosenttia koulutuksesta.
Prosenttiosuus Nokian Renkaiden koko henkilöstöstä,
joka osallistui kehityskeskusteluprosessiin
2025 2024
Naiset 94 90
Miehet 91 87
Tuotantotyöntekijät 92 82
Toimihenkilöt 92 91
Yhteensä 92 88
Keskimääräiset koulutustunnit per henkilö
2025 2024
Naiset 8,5 8,1
Miehet 7,1 4,8
Tuotantotyöntekijät 6,1 3,7
Toimihenkilöt 9,1 7,5
Alle 30-vuotiaat 5,1 3,2
30–50-vuotiaat 8,5 6,4
Yli 50-vuotiaat 6,6 4,9
Yhteensä 7,4 5,4
107
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Nokian Renkaiden koko työvoima, muut kuin
työsuhteiset työntekijät mukaan lukien, on yhtiön oman
turvallisuusjohtamisen mallin piirissä, joka perustuu
lainsäädännön vaatimuksiin sekä tunnustettuihin
standardeihin. Koko työvoima voi myös hyödyntää
turvallisuusraportointityökalua. Suomessa ja Yhdysvalloissa
sijaitsevat rengastehtaat on sertifioitu kansainvälisen
ISO 45001 -työsuojelustandardin mukaisesti. Vianorin
turvallisuusjohtaminen noudattaa ISO 45001 -standardia mutta
ei ole ulkoisesti sertifioitu.
Toiminnot auditoidaan sisäisen suunnitelman mukaisesti,
jotta varmistetaan turvallisuusjohtamisen mallin sekä muiden
sisäisten menettelytapojen noudattaminen.
Vuonna 2025 menetettiin 647 työpäivää (450 vuonna 2024)
työperäisten loukkaantumisten ja kuolemantapausten,
työperäisten terveysongelmien ja muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden työperäisistä terveysongelmista johtuvien
kuolemantapausten vuoksi.
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF) *
2025 2024
Nokian Renkaat Suomi 1,8 1,0
Nokian Renkaat Yhdysvallat 2,4 2,5
Nokian Renkaat Romania 5,9 3,9
Vianor 5,7 8,9
Nokian Renkaat -konserni 3,7 4,6
* Poissaoloon johtaneet tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.
Kokonaistapaturmataajuus (TRIF)*
2025 2024
Nokian Renkaat Suomi 6,6 8,0
- Omat työntekijät 4,6 7,5
- Muut kuin työsuhteiset työntekijät 16,6 10,6
Nokian Renkaat Yhdysvallat 12,9 13,4
Nokian Renkaat Romania 8,2 3,9
Vianor 11,4 15,4
Nokian Renkaat -konserni 9,2 11,3
* Kirjattavat tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.
Kirjattavat tapaturmat
2025 2024
Nokian Renkaat Suomi 19 23
- Omat työntekijät 11 18
- Muut kuin työsuhteiset työntekijät 8 5
Nokian Renkaat Yhdysvallat 16 16
Nokian Renkaat Romania 7 1
Vianor 38 52
Nokian Renkaat -konserni 80 92
Työperäisten sairaustapausten taajuus (OIFR)*
2025 2024
Nokian Renkaat -konserni 1 0,8
* Työperäiset sairaustapaukset / 1 000 000 työtuntia.
Työperäisten sairaustapausten määrä (oma henkilöstö)
2025 2024
Nokian Renkaat -konserni 8 6*
* Inhimillisen virheen vuoksi työperäisten sairaustapausten määräksi
raportoitiin 17 vuoden 2024 kestävyysraportilla. Oikea määrä oli 6.
Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä johtuen
työtapaturmista ja työhön liittyvistä sairauksista
2025 2024
Nokian Renkaat -konserni 0 0
Alihankkijat, jotka työskentelevät
Nokian Renkaiden toimipisteissä 0 0
Tapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien
poissaolopäivien määrä
2025 2024
Nokian Renkaat -konserni 647 450
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin
sosiaalipoliittisten sopimusten ja/tai työehtosopimusten nojalla.
S1-16 Palkkaero ja kokonaisansiot
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet
muodostavat yhtenäisen viitekehyksen työntekijöiden
sitouttamiselle, tunnustuksen antamiselle ja palkitsemiselle.
Ohjeistuksen periaatteet on määritetty niin, että ne tukevat
yhtiön tavoitetta edistää osallistuvaa ja hyvin suoriutuvaa
organisaatiota sekä auttavat varmistamaan työntekijöiden
oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun koko
organisaatiossa.
Palkitseminen koostuu kilpailukykyisistä paketeista, joihin
kuuluu sekä rahallisia että ei-rahallisia elementtejä, joilla
tuetaan suorituskykyä, motivaatiota ja sitoutumista. Rahallisiin
elementteihin lukeutuvat peruspalkka, luontoisedut sekä
erilaiset kannustimet.
108
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Nokian Renkailla peruspalkan määritys noudattaa
työehtosopimuksia sekä paikallisten markkinoiden käytäntöjä
ja perustuu määritettyyn tehtävän vaativuusluokitteluun.
Kaikki työntekijät ovat mukana lyhyen tähtäimen
kannustinohjelmassa.
Nokian Renkaiden palkitsemisrakennetta seurataan säännöllisesti,
jotta varmistetaan, että se tukee tulevaa suorituskykyä ja
työntekijöiden sitoutumista. Kaikki raportoidut tiedot saadaan
globaalista HR-järjestelmästä ja lasketaan euromääräisesti, jotta
kaikkien työntekijöiden tiedot ovat yhtenäisiä.
Kannustinjärjestelmät seuraavat suorituskykyä
Nokian Renkaat käyttää useita kannustinjärjestelmiä
mitatakseen sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suorituskykyä.
Kaksi osakepalkkiojärjestelmää linjaavat yhteen
osakkeenomistajien ja avainhenkilöstön pitkän tähtäimen
tavoitteet kehittäen yhtiön arvoa ja sitouttaen avainhenkilöstön
yhtiön strategisiin tavoitteisiin.
Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän tavoitteet liittyvät keskimääräiseen
osakekohtaiseen tulokseen (EPS), sijoitetun pääoman
keskimääräiseen tuottoon (ROCE%) sekä Scope 1- ja Scope
2 -hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO
2
e) vähentämiseen.
CO
2
e-tavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän tähtäimen
kannustimien kaikkiaan 100 prosentista.
Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii
pitkän aikavälin lisäkannustintyökaluna, jota käytetään
Nokian Renkaiden toimitusjohtajan, johtoryhmän ja
valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen. Molempia
järjestelmiä jatkettiin vuonna 2025, ja suoritusperusteista
osakepalkkiojärjestelmää säädettiin käyttämään kahden
vuoden ansaintajaksoa, jota seuraa yhden vuoden rajoitusjakso.
Kaikille työntekijöille avoimia lyhyen tähtäimen kannustimia
käytetään edistämään strategiaa ja yhtiön suorituskykyä sekä
palkitsemaan saavutuksista eri tasoilla, kuten konsernissa,
liiketoimintayksikössä tai tiimissä.
Palkitsemisen mittarit
2025 2024
Sukupuolten palkkaero
1
6,2 0,6
Kokonaispalkitsemissuhde
2
26,6 25,2
1
Sukupuolten välinen palkkaero määritellään nais- ja miespuolisten
työntekijöiden keskimääräisen bruttotuntipalkan erotuksena ilmaistuna
prosentteina miespuolisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta.
2
Kokonaispalkitsemissuhde määritellään korkeimmin palkatun henkilön
vuotuiseksi kokonaispalkitsemissuhteeksi kaikkien työntekijöiden vuotuiseen
mediaanipalkkaan (lukuun ottamatta korkeimmin palkattua henkilöä).
Laskelma sisältää Nokian Renkaiden globaaliin HR-järjestelmään tallennetut
kompensaatioelementit: henkilöstön peruspalkan, pääasialliset lisät ja
bonukset tavoitemahdollisuustasolla (määritelty bonusohjelmissa tai
tosiasiallisesti maksetun mediaanitason mukaan). Suhdelukuun vaikuttaa
tuotantotyöntekijöiden suuri määrä työvoimassa.
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Vuoden 2025 aikana ei vahvistettu esiintyneen työperäisiä
syrjintätapauksia, jotka koskevat sukupuoleen, rotuun
tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai
vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen
suuntautumiseen tai muihin asiaankuuluviin syrjinnän
muotoihin perustuvaa syrjintää, jossa sisäiset ja/tai
ulkoiset sidosryhmät ovat osallisina (0 vuonna 2024). Tähän
sisältyvät häirintätapaukset erityisenä syrjinnän muotona.
Ilmoituskanavan kautta ei tehty yhtään (0) ilmoitusta, joka liittyy
yllä lueteltuihin asioihin.
Lisäksi omaan työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia
tai tapauksia ei raportoitu vuoden aikana, eikä ilmennyt yhtään
YK:n ohjaavien periaatteiden tai OECD:n monikansallisille
yrityksille tarkoitetun ohjeistuksen rikkomusta.
Tällaisten tapausten seurauksena ei määrätty sakkoja,
rangaistusmaksuja tai vahingonkorvauksia vuosina 2024 tai 2025.
109
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S2 Arvoketjun työntekijät
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
• Työolot
• Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
• Muut työhön
liittyvät oikeudet
• Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset
liittyen työolosuhteisiin ja tasa-arvoon
hankintaketjussa sekä ulkoistetuissa
toiminnoissa
• Hankintaperiaatteet
• Nokian Renkaiden luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja
metsäkatoa koskevat periaatteet
• Toimittajien liiketoimintaperiaatteet
Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa
• aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa
• tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämän
minimipalkan
• tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön
• kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä edistämään eettisiä
rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen,
että työntekijät eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista
liitännäiskustannuksista
• tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen asuminen, pääsy
juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja
asuville työntekijöille ja tukemaan samaa paikallisyhteisöissä
• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia
työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen
perusteella.
110
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
SBM-3 Kestävän liiketoiminnan edistäminen
toimitusketjussa
Nokian Renkaat on premium-renkaiden valmistaja,
jonka strategiaan on integroitu kestävä liiketoiminnan
harjoittaminen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa
paljon luonnonkumia. Se on eräs renkaiden pääraaka-aineista
sekä satojen tuhansien perheiden elanto maissa, joiden
oma lainsäädäntö ja työolosuhteet kehittyvät vielä. Näin
ollen olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä
ihmisiä, jotka työskentelevät luonnonkumin parissa yhtiön
arvoketjun alkupäässä. Ihmisarvoisten työolojen edistäminen
ja varmistaminen on keskeistä kestävän ja vastuullisen
kehityksen kannalta.
Pienviljelijät, jälleenmyyjät ja käsittelijät eivät ole Nokian
Renkaiden palveluksessa, vaan he työskentelevät
monimutkaisessa ja pirstoutuneessa luonnonkumin
toimitusketjussa. Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa,
joissa kestävyysriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi
Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia
ovat Thaimaa, Indonesia, Vietnam ja Norsunluurannikko.
Malesiassa vierastyöläiset on tunnistettu erityisen
haavoittuvaksi ryhmäksi. Yleinen vuosien aikana auditoinneissa
tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö, mutta
myös muita poikkeamia on havaittu.
Yksi Nokian Renkaiden ei-taloudellisista tavoitteista on
kehittää toimitusketjun kestävyyttä, ja tähän liittyen
halutaan ylläpitää tilanne, jossa 100 prosenttia korkean
kestävyysriskin toimittajista on auditoitu. Nokian Renkaat
teettää kestävyysauditointeja, joiden yhteydessä
arvoketjun työntekijöitä haastatellaan. Näin yhtiö saa tietoa
työntekijöistä, joihin kohdistuu tai voi kohdistua olennaisia
vaikutuksia. Lisäksi Nokian Renkaat on mukana Global Platform
for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä, johon
luonnonkumiin liittyvät eri sidosryhmät osallistuvat ja jossa
myös arvoketjun työntekijöiden näkemykset tulevat esiin.
Myös Nokian Renkaiden valmistuskumppanit on auditoitu
alueilla, joilla kestävyyteen liittyviä riskejä voi esiintyä. Näissä
auditoinneissa käsiteltiin muun muassa lapsi- ja pakkotyövoimaa,
eikä tällaisia ongelmia ole havaittu.
Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa
tavalla, joka kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia. YK:n Global Compactin jäsenenä Nokian
Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia
eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki kestävyyden
kannalta kriittisiksi arvioidut toimittajat noudattavat Nokian
Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita. Kaikkien uusien
toimittajien taustat myös tarkistetaan Nokian Renkaiden due
diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää,
ja Nokian Renkaat arvioi toimittajiin mahdollisesti liittyvät riskit.
S2-1 Kestävää hankintaa ohjaavat politiikat ja
prosessit
Konsernin hankintaperiaatteissa määritetään kestävän
hankinnan yleiset periaatteet, ja ne ohjaavat Nokian Renkaiden
hankintatoiminnon työtä. YK:n Global Compact -aloitteen jäsenenä
Nokian Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia
eettisiä periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden
kestävyyden kannalta kriittisiksi arvioimat toimittajat noudattavat
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, jotka ovat
julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivustolla
yritys.nokianrenkaat.fi. Yhtiöllä on myös luonnonkumin
vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa koskevat
periaatteet. Nokian Renkaiden johtoryhmässä SVP, Operations
on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen
toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa edellytetään, että
toimittajat sitoutuvat ihmisoikeuksien noudattamiseen
työntekijöiden oikeudet mukaan luettuina, ja niissä kielletään
syrjintä sekä muun muassa lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö.
Toimittajat eivät saa osallistua minkään tyyppiseen orjatyöhön
tai hyötyä tällaisesta työstä.
Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa
kunnioittaen kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia, eli vähintään niitä oikeuksia, jotka on määritelty
kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa julistuksessa,
sekä perusoikeuksia koskevia periaatteita Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa
julistuksessa. Nokian Renkaat odottaa samaa toimittajiltaan.
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät
kohti sosiaalisesti kestävää toimitusketjua, jossa edistetään
ihmisarvoisia työoloja. Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa
myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa
• aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa
• tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen
lainsäädännön edellyttämän minimipalkan
• tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön
• kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä
edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään
kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että työntekijät
eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista
liitännäiskustannuksista
• tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen
asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä
ruokaturva) paikan päällä työskenteleville ja asuville
työntekijöille ja tukemaan samaa paikallisyhteisöissä
• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet
koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei
tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella.
Voidakseen havaita tosiasialliset olennaiset kielteiset
vaikutukset ja korjata niitä Nokian Renkaat teettää
auditointeja ja on myös sitoutunut ylläpitämään konsernitason
valitusmekanismia (YK:n ohjaavien periaatteiden
tehokkuuskriteerien mukaisesti), joka soveltuu valitusten
vastaanottamiseen sekä tarjoaa mahdollisuuden tuotannosta
tai hankinnasta aiheutuvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten
korjaamiseen. Yhtiö edellyttää samaa toimittajiltaan.
111
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Yleinen auditoinneissa vuosien mittaan tunnistettu ongelma on
työsopimusten kieli ja sisältö. Useissa tapauksissa työtuntien,
lepoaikojen ja lomien kirjaukset puuttuvat tai ovat vain
osittaisia. Joissakin auditoinneissa on myös havaittu, että
lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön
mukaisesti. Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on
tunnistettu ongelmalliseksi aiheeksi. Löydöksistä kerrotaan
tarkemmin kohdassa S2-4.
Toimittajien arviointi riskien havaitsemiseksi ja
minimoimiseksi
Nokian Renkaiden toimitusketju koostuu yli 3 700 toimittajasta,
joihin kuuluu yli 200 raaka-aineiden toimittajaa. Suurin osa
toimitusketjun toimittajista sijaitsee tehtaiden läheisyydessä, ja
raaka-aineiden toimittajat sekä valmistuskumppanit sijaitsevat
eri puolilla maailmaa.
Kaikkien uusien toimittajien taustat tarkistetaan Nokian
Renkaiden due diligence -prosessin mukaisesti ennen
toimittajan hyväksyntää. Nokian Renkaat arvioi toimittajiin
mahdollisesti liittyviä riskejä seuraavalla sivulla esitetyn
mallin mukaisesti. Arviointimallissa on neljä eri kategoriaa:
laatu, kestävyys (ympäristö, sosiaalinen ja hallinto), kriittisyys
liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus.
Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa,
jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin
mallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi
kestävyysauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta
tehtävät arvioinnit ja laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen
liittyvän johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen
pohjalta tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset
riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan päällä tehtävissä
auditoinneissa.
MUITA, EI-OLENNAISIA TIETOJA
Norjan avoimuuslain (Åpenhetsloven) mukaan tietyt
ehdot täyttävien Norjassa toimivien suuryritysten tulee
tehdä due diligence -arviointeja. Tarkoitus on varmistaa,
että ihmisoikeuksia ja työolosuhteita kunnioitetaan
ja noudatetaan koko arvoketjussa. Tämä tarkoittaa,
että yhtiöiden on tutkittava omaa liiketoimintaansa,
toimitusketjuaan ja liikekumppaneitaan löytääkseen
suurimmat riskit. Nokian Renkailla on Norjassa myyntiyhtiö
sekä Vianor-rengasketjun maayhtiö, ja avoimuuslain
edellyttämät selostukset löytyvät osoitteista
www.nokiantyres.no/fakta-om-bedriften/
apenhetsloven ja www.vianor.no/bedriftskunder/
om-oss/apenhetsloven. (Norjan avoimuuslaki 2021, kohta
5, due diligence -raportointivelvollisuus)
112
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
IATF 16949
-sertifiointi tai
auditointi paikan
päällä (alkaa
itsearvioinnilla)
Kriittinen Keskitaso Ei edellytä jatkotoimenpiteitä
ISO 9001
-sertifiointi
tai laadun
itsearviointi
Työturvallisuuden
itsearviointi
Riskien-
hallinta-
suunnitelma ja
taloudellisen
vakauden
tarkastus
Toimittaja-
kohtaisiin
tarpeisiin
perustuva
riskienhallinta-
suunnitelma
Vastuullisuus Työturvallisuus Liiketoiminta / Strategia
Tunne vastapuolesi (KYC) -prosessi
Toimittajien riskianalyysiprosessi
Korjaavat toimenpiteet
Korjaavat toimenpiteet
Korjaavat
toimenpiteet
Laatu
Kriittinen Kriittinen
Sosiaalinen vastuu
& hallintotapa
Sosiaalinen vastuu
& hallintotapa
Riskienhallintasuunnitelma
Ympäristö
& CO
2
Ympäristö
& CO
2
KriittinenKeskitaso Keskitaso KeskitasoEi kriittinen Ei kriittinen Ei kriittinen
Vastuullisuuden
itsearviointi
(yleinen ja/tai
luonnonkumi)
sekä kestävyys-
auditointi
paikan päällä
Vastuullisuuden
itsearviointi
(yleinen ja/tai
luonnonkumi)
Vastuullisuuden
itsearviointi ja
CO
2
-vähennys-
suunnitelma
Vastuullisuuden
itsearviointi ja
CO
2
-vähennys-
suunnitelma
Kriittinen Ei kriittinen
Toimittajien riskienhallintaprosessi
113
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Toimittajien arviointi ja kehittäminen 2025 Prosenttiosuus
1.1 Toimittajien kokonaismäärä 3 868
1.2 Merkittävien toimittajien lukumäärä 47
1.3 Niiden merkittävien toimittajien lukumäärä, joita tuetaan
kehitystoimenpiteissä (sisältyvät 1.2:een) 12
% toimittajista, joita tuetaan
kehitys toimenpiteissä: 0,3
1.4 Etäarvioinneilla/paikan päällä suoritetuilla arvioinneilla arvioidut
merkittävät toimittajat (lukumäärä; sisältyvät 1.2:een) 13
% merkittävistä toimittajista
arvioitu: 27,7
1.5 Arvioidut merkittävät toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia (lukumäärä; sisältyvät 1.4:een) 13
1.6 Merkittävät toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/ mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia ja joiden kanssa on sovittu korjaavat
toimenpiteet/parannukset (lukumäärä; sisältyvät 1.5:een) 6
% toimittajista, joilla on merkittäviä todellisia/
mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja joiden
kanssa on sovittu korjaavat toimenpiteet/
parannukset: 46,2
1.7 Merkittävät toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/mahdollisia
negatiivisia vaikutuksia ja joiden kanssa toimiminen lopetettiin
(lukumäärä; sisältyvät 1.5:een) 0
Taulukkoon sisältyvät tier 1- ja muut kuin tier 1 -toimittajat. Tier 1 -toimittajat toimittavat hyödykkeitä, raaka-aineita tai palveluita suoraan Nokian Renkaille.
Muut kuin tier 1 -toimittajat tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan yhtiölle tier 1 -toimittajien kautta.
Merkittäviä toimittajia ovat toimittajat, joilla on todettu olevan merkittäviä riskejä negatiivisista ESG-vaikutuksista tai joilla on merkittävää liiketoiminnallista
merkitystä yhtiölle, tai kumpaakin.
(S&P Global CSA: Supply Chain Management)
MUITA, EI-OLENNAISIA TIETOJA Lisäksi luonnonkumiin hyödykkeenä liittyy monimutkaisia
ja pirstoutuneita toimitusketjuja, jotka koostuvat useissa
kerroksissa toimivista pienviljelijöistä, jälleenmyyjistä,
prosessointilaitoksista ja välittäjistä. Yli 85 prosenttia maailman
luonnonkumista viljellään alle kahden hehtaarin kokoisilla
pientiloilla, joiden päivätuotanto on tyypillisesti vain pari
kilogrammaa lateksia. Luonnonkumia viljelee kolmesta kuuteen
miljoonaa viljelijää, jotka keräävät maitomaista lateksia tai
juoksuttavat sitä keräyskuppeihin ja myyvät sen paikallisille
kauppiaille. Paikalliset kauppiaat keräävät lateksin useilta
viljelijöiltä ja myyvät sen prosessointilaitoksille. Tämä käytäntö
voi haitata jäljitettävyyden ketjua, sillä prosessointilaitokset
eivät esimerkiksi välttämättä tiedä hankkimansa kumin
alkuperää. Tällaisissa tapauksissa prosessoijan ja viljelijän välillä
ei ole suoraa yhteyttä, jolloin rengasvalmistajan näkyvyys
viljelijän elinkeinoon on erittäin rajallinen tai olematon.
Toisaalta noin 73 prosenttia maailman luonnonkumista
kulutetaan rengastuotannossa, joten Nokian Renkailla ja koko
rengasteollisuudella on myönteinen vaikutus työllistämiseen
ja työpaikkojen varmistamiseen kuminkäsittelyä harjoittavissa
maissa. Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR)
-jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen
luonnonkumin maailmanlaajuisen arvoketjun sosiaalisen,
ympäristöön liittyvän ja taloudellisen kestävyyden
parantamisesta.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat otti käyttöön vastuullisen
luonnonkumin politiikan, joka oli täysin GPSNR:n viitekehyksen
mukainen. Vuonna 2025 politiikka päivitettiin sisältämään lisää
aiheita liittyen biologiseen monimuotoisuuteen, metsäkatoon ja
EUDR-asetukseen, ja sen nimeksi muutettiin Nokian Renkaiden
luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet.
Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia
ovat Thaimaa, Indonesia, Vietnam ja Norsunluurannikko. On
olemassa myös maakohtaisia kestävyysriskejä, kuten suuri
vierastyöläisten määrä Malesiassa.
Luonnonkumi toimialana on historiallisesti edistänyt
metsäkatoa ja biologisen monimuotoisuuden
vähenemistä, kun luonnontilaisia metsiä on muutettu
luonnonkumiviljelmiksi. Siksi se on korkean kestävyysriskin
toimiala.
Luonnonkumiin liittyvien riskien ehkäisy ja vähentäminen
Nokian Renkaiden vastuullisuusriskien arviointimalli huomioi
maa-, ala- ja hyödykekohtaiset riskit. Rengasvalmistajana
Nokian Renkaat ostaa paljon luonnonkumia. Luonnonkumin
kestävyysnäkökohdat liittyvät alkuperämaihin, biologiseen
monimuotoisuuteen sekä monimutkaisiin ja pirstoutuneisiin
toimitusketjuihin.
Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa
kestävyysriskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi
114
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Ylin luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja
metsäkatoa koskevien periaatteiden toteutuksesta vastaava
johtaja on SVP, Operations, joka on johtoryhmän jäsen.
Yhtiön kestävyyttä luonnonkumin suhteen kehitetään näiden
periaatteiden muodostaman viitekehyksen kautta. Periaatteet
ovat luettavissa Nokian Renkaiden verkkosivustolla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi, ja niissä on kahdeksan pääosiota:
• sitoutuneisuus lakien noudattamiseen
• terveet, toimivat ekosysteemit
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• yhteisöjen elinkeinot
• tuotannon tehokkuuden kasvu
• toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys
• seuranta ja raportointi sekä
• kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen.
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin
prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai
sitoutunut kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden
luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevien periaatteiden mukaisesti.
Nokian Renkaat osallistuu GPSNR:n Shared Investment
Mechanism (SIM) -sijoitusmekanismin toimintaan. SIM on
suunniteltu keräämään jäseniltä rahoitusta luonnonkumin
tuotannon taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöön
liittyvää kestävyyttä parantavia hankkeita varten. GPSNR:n
jäseninä toimivat valmistajat osallistuvat vuosittain yhteiseen
rahastoon, jota käytetään vauhdittamaan muutosta ja
tukemaan erilaisia hankkeita. SIM:n varoja ohjataan muun
muassa tarjoamaan koulutusta, opastusta sekä infrastruktuurin
kehitystä pienviljelijöille sen varmistamiseksi, että he
ottavat käyttöön kestäviä viljelymenetelmiä, mikä parantaa
tuottavuutta ja huolenpitoa ympäristöstä.
S2-2 Arvoketjun työntekijöiden näkemysten
kuuleminen
Nokian Renkaiden suorittamien auditointien yhteydessä tietty
osuus työntekijöistä organisaation eri tasoilta haastatellaan
luottamuksellisesti. Näin arvoketjun työntekijöiden näkemykset
saadaan kerättyä ja asioita voidaan tarkastella myös niiden
työntekijöiden näkökulmasta, jotka voivat olla erityisen
alttiita vaikutuksille. Kolmen vuoden välein tehdään seuranta-
auditointeja, joihin sisältyy vuorovaikutuksen tehokkuuden
arviointi. Vastuullisuusosaston vastuullisuuspäällikkö sekä
hankintatoiminnon kategoriapäällikkö ovat vastuussa
auditointien koordinoinnista sekä osallistamisen toteutumisen
varmistamisesta.
Lisäksi GPSNR:n mahdollistama yhteistyö tarjoaa tilaisuuden
kuulla arvoketjun työntekijöiden näkökulmia.
S2-3 Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja
korjaavien toimenpiteiden pyytämiseksi
Auditointien aikana järjestetyt haastattelut tarjoavat arvoketjun
työntekijöille mahdollisuuden tuoda ongelmia Nokian Renkaiden
tietoon. Lisäksi jos arvoketjun työntekijöillä on huolenaiheita tai
he epäilevät rikkomuksia, heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä
Nokian Renkaisiin käyttämällä yhtiön ilmoituskanavaa.
Nokian Renkaiden whistleblowing-prosessin tarkoituksena
on varmistaa, että yhtiön hallintojärjestelmät toimivat
laadukkaasti ja että eri sidosryhmät luottavat Nokian Renkaisiin.
Tarkoituksena on myös rohkaista sidosryhmiä ilmoittamaan
toiminnasta, joka rikkoo lakia, liiketoimintaperiaatteita tai
muuta ohjeistusta vastaan.
Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta.
Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin
nimettyjä ilmoituksia. Aiheessa ”Liiketoiminnan harjoittaminen”
on tarkempaa tietoa ilmoituskanavasta ja siihen liittyvistä
prosesseista.
Koska luonnonkumin toimitusketju on pirstaleinen, kaikki
arvoketjun työntekijät eivät tiedä, mikä yhtiö lopulta
käyttää heidän tuottamansa hyödykkeet. GPSNR:n jäsenien
toiminnan seurauksena kielteisiä vaikutuksia kokeneilla
osapuolilla on käytettävissään GPSNR:n valitusmekanismi
(sustainable-naturalrubber.org/grievance-procedure/),
joka tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista GPSNR:n
jäsentä tai pääsihteeristöä koskevat huolenaiheensa ja löytää
optimaalisia tapoja kiistojen ratkaisuun. Epäkohdista voidaan
ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen info@gpsnr.org tai
verkossa olevalla lomakkeella. Jos kanavan kautta raportoidaan
Nokian Renkaisiin liittyviä tapauksia ja GPSNR:n vaatimusten-
mukaisuuspaneeli arvioi niiden pitävän paikkansa, Nokian
Renkaat vastaanottaa korjaavia toimenpiteitä koskevan
pyynnön. Yhtään pyyntöä ei vastaanotettu vuonna 2025.
Kanavien tehokkuutta sekä arvoketjun työntekijöiden
tietoisuutta kanavista on haastavaa arvioida luonnonkumin
toimitusketjun pirstaleisen luonteen vuoksi.
S2-4 Auditoinnit auttavat tunnistamaan
parannuskohteita
Luonnonkumin toimitusketjun kestävyyden kehittämiseksi
Nokian Renkaat aloitti yhteistyön ulkopuolisen auditoijan kanssa
vuonna 2016. Luonnonkumin kestävyyden auditointiprosessi on
kehitetty yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa, ja se pohjautuu
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin sekä
YK:n Global Compactin tavoitteiden mukaisiin periaatteisiin.
Vuonna 2022 auditointimalli päivitettiin siten, että siinä
arvioidaan myös, miten toimittajat noudattavat Nokian
Renkaiden luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja
metsäkatoa koskevia periaatteita (aiemmin Nokian Renkaiden
vastuullisen luonnonkumin politiikka).
Nokian Renkaat ostaa ainoastaan kumia, joka on prosessoitu
yhtiön hyväksymissä laitoksissa. Vuonna 2025 Nokian Renkaat teki
viisi kestävyysauditointia luonnonkumin prosessointilaitoksilla,
115
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
jotka toimittavat sille tuotteita. Nokian Renkaat on auditoinut
100 prosenttia kestävyyden kannalta kriittisiksi arvioiduista
toimittajista kolmen vuoden aikana. Tavoite on säilyttää tämä
taso, joka ohjaa vuosittain suoritettavien kestävyysauditointien
vähimmäistasoa. Lisäksi kestävyysauditointeja voidaan järjestää
toimittajan toimipaikalla muista syistä, kuten silloin, kun Nokian
Renkaat aloittaa hankinnat kestävyyden kannalta kriittisestä
maasta ensi kertaa.
Auditoinnin jälkeen raportti jaetaan toimittajalle, jotta voidaan
osoittaa puutteet ja korostaa positiivisia löydöksiä. Tämä
antaa toimittajalle arvokasta tietoa siitä, miten se voi parantaa
toimintaansa.
Yleinen auditoinneissa vuosien mittaan tunnistettu ongelma
on työsopimusten kieli ja sisältö. Sopimus ei välttämättä
ole saatavana työntekijän äidinkielellä, tai käännetty sisältö
poikkeaa alkuperäisestä. Useissa tapauksissa työtuntikirjaukset,
lepoajat sekä lomat puuttuivat tai olivat epätäydellisiä.
Joissakin auditoinneissa on myös tunnistettu, että lepoaikoja ja
lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on ollut ongelmallinen
aihe. Ulkomaisia työntekijöitä rekrytoidaan toimistojen verkoston
kautta, ja työntekijälle koituvat kustannukset voivat olla jopa
vuoden palkan verran. Koska paikalliset viranomaiset ovat usein
hyväksyneet nämä toimistot, prosessin parantaminen on vaikeaa.
Nokian Renkaat vaatii kuitenkin toimittajiltaan parannuksia
myös tässä asiassa. Toimittajat ovat pyytäneet tukea paikallisilta
viranomaisilta, mutta edistys on hidasta.
Nokian Renkaat ei tunnistanut vakavia työoikeusongelmia
vuonna 2025.
Arvostettu ulkopuolinen auditointitoimisto on myös auditoinut
kaikki Nokian Renkaiden olennaiset valmistuskumppanit, ja
tätä on osin täydennetty Nokian Renkaiden omilla paikan
päällä tehdyillä auditoinneilla. Auditointeihin on sisältynyt
ISO 9001 -standardiin perustuvia laatuauditointeja, ISO 14001
-standardiin perustuvia ympäristöauditointeja sekä SA8000-
standardin vaatimuksiin pohjautuvia kestävyysauditointeja.
Valmistuskumppaneiden auditoinneissa on kirjattu vain vähäisiä
huomautuksia kestävyysasioihin liittyen.
Etenemisen seuranta
Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat esittävät
toimenpidesuunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Nokian
Renkaiden vastuullisuustiimi seuraa päivitettyjä korjaavien
toimenpiteiden ohjelmia sekä niiden toteutumisen etenemistä.
Monet toimittajat ovat esimerkiksi tuottaneet työsopimuksista
useita erilaisia kieliversioita. Tämä osoittaa, että prosesseja
voidaan parantaa, kun ulkopuolinen taho arvioi ne ja
osoittaa parannustarpeet. Jos toimittaja ei esitä korjaavien
toimenpiteiden ohjelmaa tai tee korjaavia toimenpiteitä,
liiketoiminta toimittajan kanssa voidaan asettaa tauolle, kunnes
pyydetyt toimenpiteet on tehty.
Nokian Renkaat pyrkii tekemään seuranta-auditointeja
kolmen vuoden välein korkean kestävyysriskin toimittajien
toimipisteissä. Tällä hetkellä Nokian Renkailla on
toimenpidesuunnitelmat kahdeksalle auditoidulle toimittajan
toimipaikalle, ja yhtiö seuraa korjaavien toimenpiteiden
sulkemista seuraaviin seuranta-auditointeihin asti.
Hankintatoiminto ja vastuullisuusosasto ovat yhteisvastuussa
organisaation vaikutusten hallinnan ja toimenpiteiden
tehokkuuden valvonnasta.
S2-5 Tavoitteena kestävä toimitusketju
Nokian Renkaat edistää kestävää kehitystä
toimitusketjussaan. Tavoitteena on ylläpitää tilanne, jossa
100 prosenttia korkean kestävyysriskin toimittajista yhtiön
arvoketjussa on auditoitu. Tavoitetta tuetaan asettamalla
vuotuisia keskeisiä tunnuslukuja liittyen auditointeihin sekä
muihin toimitusketjun kestävyyteen kuuluviin aiheisiin.
Arvoketjun työntekijät eivät suoraan osallistu vuotuisten
tunnuslukujen asettamiseen tai niihin perustuvaan yhtiön
suorituskyvyn seurantaan. Näkemykset, joita saadaan
arvoketjun työntekijöiltä haastatteluissa auditointien aikana
ja GPSNR:n kautta, ohjaavat kuitenkin päätöksiä, joilla pyritään
parantamaan yhtiön suorituskykyä. Tunnusluvut tukevat
myös toimitusketjun kestävyyteen liittyvien politiikkojen
tavoitteita.
Vuonna 2025 tärkeimmät tunnusluvut olivat seuraavat:
• Vähintään viisi kestävyysauditointia on suoritettu.
• 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko
GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden
vastuullisuussitoumuksen.
Kumpikin keskeinen tunnusluku saavutettiin. Nokian Renkaat
suoritti yhteensä viisi kestävyysauditointia.
Vuonna 2026 Nokian Renkaiden tavoitteena on säilyttää
tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on
joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden
vastuullisuussitoumuksen.
116
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Terveys ja
turvallisuus
Myönteiset vaikutukset liikenne- ja
loppukäyttäjäturvallisuuden parantamisesta
• Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
• Liiketoimintaperiaatteet
• Testikäytännöt
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa
ja prosessiensa laatua ja turvallisuutta.
Nokian Renkaiden toiminta on kuluttajalähtöistä ja tuotteiden koko elinkaaren
huomioivaa.
Nokian Renkaiden johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat yhtiön
liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä tiukat
testikäytännöt.
Nokian Renkaat noudattaa monia säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa meluun,
nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin.
Henkilöautonrenkaita koskeva tuotteen elinkaariprosessi ohjaa sisäisiä prosesseja,
joilla kehitetään uusia tuotteita sekä varmistetaan laatu- ja turvallisuusominaisuudet
tuotteen koko elinkaaren ajan.
117
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Laadukkaiden
tietojen saatavuus
ja vastuullinen
markkinointi
• Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien
tietoisuuden lisäämisestä turvallisuus-,
ympäristö- ja muissa asioissa tarjoamalla
opetuksellista sisältöä
• Liiketoimintaperiaatteet Nokian Renkaiden tavoitteena on saada tehokas yhteys henkilöstöön ja
sidosryhmiin. Yhtiö viestii aina luotettavasti.
Nokian Renkaat markkinoi hyvän käytännön mukaisesti ja antaa markkinoinnissaan
paikkansa pitävää tietoa.
Laadukkaiden
tietojen saatavuus
ja vastuullinen
markkinointi
• Mahdollisuus faktapohjaisen ja innovatiivisen
kestävyyteen liittyvän viestinnän ja
markkinoinnin kautta
• Liiketoimintaperiaatteet Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet määrittelevät lähestymistavan
markkinointiin ja viestintään.
Ne edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea-aikaista viestintää, eettisiä
markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmukaisen tiedon tarjoamista.
Yksityisyys • Riski kielteisistä vaikutuksista, jotka ovat
seurausta asiakkaiden yksityisyyden
vaarantumisesta riittämättömän
kyberturvallisuuden ja/tai yksityisyyden suojan
vuoksi
• Liiketoimintaperiaatteet
• Tietosuojapolitiikka
• Rekisteröityjen oikeudet -ohje
• Tietoturvaloukkausohje
• Tietoturvapolitiikka
• Säilytysaikaohje henkilötiedoille
• Tietosuojaselosteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja tietosuojakäytäntö tukevat
yksityisyyden suojaamista ja noudattavat tietosuojalainsäädäntöä.
Asiakkaiden ja muiden tahojen antamia henkilötietoja käytetään vain tietosuojaa
koskevassa lainsäädännössä kuvatulla tavalla.
Nokian Renkaiden tietoturvapolitiikassa kuvataan konsernissa käytössä oleva prosessi,
jolla suojataan tieto-omaisuuden luottamuksellisuutta, eheyttä ja käytettävyyttä,
jotta voidaan hallinnoida ja vähentää tietoon liittyviä riskejä.
Rekisteröityjen oikeudet -ohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan toteuttaa
rekisteröidyn tekemiä pyyntöjä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
Tietoturvaloukkausohjeessa määritetään prosessi, jolla voidaan käsitellä
tietoturvaloukkaukset sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
Tietojen säilytyksen ohjeistuksessa määritetään periaatteet, jotka ohjaavat
henkilötietojen säilytystä konsernissa.
Tietosuojalausunnot saatetaan rekisteröityjen saataville, jotta heille voidaan kuvata,
miten henkilötietoja käytetään Nokian Renkaat -konsernissa.
118
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
SBM-3 Sitoutuminen jatkuvaan laadun ja
turvallisuuden parantamiseen
Turvallisimpien renkaiden luominen kaikkiin olosuhteisiin
on olennainen osa Nokian Renkaiden strategiaa ja
liiketoimintamallia. Autoilijat haluavat laadukkaita, turvallisia
ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita. Nokian Renkaat on
sitoutunut täyttämään nämä odotukset.
Nokian Renkaiden tuotteiden kuluttajat ja loppukäyttäjät
ovat erilaisten ajoneuvojen kuljettajia ja käyttäjiä – he
esimerkiksi ajavat henkilöautolla tai työskentelevät kuorma-,
linja- tai pakettiautojen kuljettajina tai esimerkiksi metsä- tai
maataloudessa. Vianor tarjoaa renkaiden lisäksi erilaisia rengas-
ja autonhuoltopalveluita sekä kuluttajille että yritysasiakkaille.
Renkaiden vaikutus turvallisuuteen
Renkaat ovat keskeisessä roolissa sekä kuljettajien että muiden
tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Teknisestä
näkökulmasta auton rengas on erittäin vaativa tuote. Sen tulee
mahdollistaa kuljettajalle ajoneuvon hallinta kaikissa olosuhteissa
ja olla samalla energiatehokas, ympäristön kannalta kestävä sekä
suunniteltu vähentämään tien kulumista ja melua.
Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammin esiintyvien
äärimmäisten sääilmiöiden ja vaihtelevien tieolosuhteiden
vuoksi renkaiden turvallisuudesta on tullut entistäkin
tärkeämpää. Renkaat, jotka suoriutuvat hyvin haastavissa
olosuhteissa, parantavat sekä kuljettajien että heidän
ympärillään liikkuvien turvallisuutta.
Turvallisuus on Nokian Renkaiden tärkein prioriteetti
Kestävyys on pitkään ollut Nokian Renkaiden tuotekehityksen
ytimessä. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on sitoutunut
kehittämään, valmistamaan ja markkinoimaan renkaita,
jotka ovat todistetusti turvallisia ja täyttävät korkeimmat
laatustandardit. Yhtiö pyrkii luomaan energiatehokkaita, kestäviä
ja premium-renkaita, jotka ylittävät odotukset.
Nokian Renkaat vaikuttaa liikenne- ja
loppukäyttäjäturvallisuuteen myönteisesti kahdella keskeisellä
tavalla. Yhtiö valmistaa kaikkiin olosuhteisiin sopivia
korkealaatuisia renkaita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta.
Yhtiö myös tarjoaa opastusta ja tiedotusta, jonka avulla
kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat valita oikeat renkaat, ylläpitää
niitä oikein ja arvioida renkaidensa kuntoa tehokkaasti.
Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa
ajamista. Lisätäkseen kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta
säännöllisellä opastuksella Nokian Renkaat tarjoaa sisältöä,
joka keskittyy turvallisuuteen, ympäristövastuuseen ja muihin
huomioitaviin seikkoihin. Tähän sisältyy käytännön neuvoja
esimerkiksi rengaspaineiden tarkistuksesta, oikeiden renkaiden
valinnasta ja renkaiden asianmukaisesta kierrätyksestä
huolehtimisesta.
Viestinnän ja markkinoinnin kohdeyleisö koostuu henkilöistä,
jotka etsivät tuotetietoa renkaita ostaessaan, käyttäjistä, jotka
etsivät vinkkejä renkaiden ylläpitoon, sekä kuluttajista, joille
viestitään sähköpostitse markkinointiluvan tai asiakkuuden
perusteella. Nokian Renkaat ja Vianor jakavat tietoa myös
sosiaalisessa mediassa ja yhtiöiden verkkosivustoilla.
Brändin maineen vahvistaminen viestinnän kautta
Nokian Renkaat näkee mahdollisuuden olla tiiviimmin
yhteydessä asiakkaisiinsa ja kuluttajiin selkeän, faktapohjaisen
kestävyysviestinnän ja markkinoinnin kautta. Ennakoivat ja
innovatiiviset viestintästrategiat vahvistavat brändin mainetta ja
auttavat lisäämään myyntituottoa.
Henkilötietojen suojaaminen
Nokian Renkaat käsittelee sekä yksityisten kuluttajien (B2C-
asiakkaat) että yritysasiakkaiden yhteyshenkilöiden (B2B-
yhteyshenkilöt) henkilötietoja. Yhtiö tekee tietosuojaa koskevia
vaikutustenarviointeja tietosuojalakien mukaisesti. Arvioinneissa
tutkitaan, ovatko tietyt kuluttajaryhmät, kuten alaikäiset,
mahdollisesti keskimääräisiä kuluttajia haavoittuvampia.
Esimerkiksi jotkut alaikäiset henkilöt, kuten mopojen kuljettajat,
saattavat käydä Vianorin palvelupisteissä, jolloin heidän
henkilötietojaan käsitellään. Muihin kuluttajaryhmiin ei ole
kuitenkaan tunnistettu kohdistuvan suurempaa riskiä kuin
keskimääräisiin kuluttajiin.
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten hallinta
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten näkökulmasta Nokian
Renkaat huomioi mahdollisuuden, että asiakkaiden yksityisyyden
suoja kärsii riittämättömien kyberturvallisuus- tai yksityisyyden
suojatoimien vuoksi. Riittämätön suojaus voisi johtaa
tietoturvaloukkaukseen tai henkilötietojen väärinkäyttöön,
mistä voisi aiheutua kuluttajille taloudellista vahinkoa. Vaikka
tällaisilla tapauksilla voisi pahimmassa tapauksessa olla laajoja
seuraamuksia, ne jäisivät todennäköisesti yksittäisiksi.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin Nokian Renkailla on olennainen
vaikutus, sisällytettiin yhtiön kaksoisolennaisuusarviointiin
(DMA). Sidosryhmäkyselyyn pystyi osallistumaan sosiaalisen
median kautta, ja sisäiseen DMA-työpajaan osallistui edustajia
kaikista kolmesta liiketoimintayksiköstä – Henkilöautonrenkaista,
Raskaista Renkaista ja Vianorista – minkä lisäksi yksiköiden
asiakkaita osallistui kyselyyn.
S4-1 Nokian Renkaiden työtä ohjaavat politiikat ja
vaatimukset
Nokian Renkaat toimii YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia
ohjaavien periaatteiden sekä niitä kuvastavien omien
liiketoimintaperiaatteidensa mukaisesti. Yhtiö välttää kaikkia
toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia
tai edistää niitä. Jos tällaisia vaikutuksia ilmenee, Nokian Renkaat
toimii nopeasti puuttuakseen niihin.
Lisäksi Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään tai lieventämään
suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liittyviä
ihmisoikeusriskejä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien suhteen näihin
119
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
riskeihin voi liittyä turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan
liittyviä asioita. Nokian Renkaat on määrittänyt kanavat,
joilla korjaavat toimenpiteet varmistetaan. Henkilötietoihin
kohdistuvan tietoturvaloukkauksen mahdollisesti tapahtuessa
yhtiö ilmoittaa asiasta paikallisille valvontaviranomaisille sekä
tietoturvaloukkauksen kohteena olleille henkilöille paikallisen
lainsäädännön mukaisesti.
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet
vahvistavat yhtiön sitoumuksen kehittää ja valmistaa laadukkaita
premium-tuotteita sekä palveluita, jotka antavat käyttäjilleen
turvallisia, taloudellisia ja mukavia ajokokemuksia. Yhtiö lupaa
myös tarjota koko rengasalan parasta palvelua kaikilla alueilla.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä
päivityksiä vuonna 2025. Päivitykset olivat pieniä lisäyksiä ja
sanamuotojen muutoksia asiakkaiden tarpeiden perusteella.
Tiukat testauskäytännöt ja -standardit
Tuotekehitysprosessit noudattavat Nokian Renkaiden
liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteita, ja prosesseja ohjaavat myös tinkimättömät
testauskäytännöt. Tuotteen elinkaariprosessi ohjaa uusien
tuotteiden kehitystä koskevia sisäisiä menettelyjä varmistaen
samalla, että laatu- ja turvallisuusstandardeja noudatetaan
tuotteen koko elinkaaren ajan.
Yhtiö noudattaa useita säännöksiä, jotka liittyvät muun
muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja
rengasmerkintöihin. EU-rengasmerkintäasetuksen piirissä olevat
renkaat täyttävät asetuksen vaatimukset, ja niihin liittyvät tiedot
löytyvät EPREL-rekisteristä (Energiamerkintöjen eurooppalainen
tuotetietokanta).
European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO)
täysjäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös aktiivisesti globaaliin
standardointi- ja sääntelytyöhön. Myös Nokian Raskaiden Renkaiden
tuotteet on suunniteltu ETRTO:n standardien mukaisesti.
Nokian Renkaat osallistuu European Tyre and Rim Technical
Organisationin (ETRTO) renkaan kulumistestimenetelmän
kehitykseen. Lisätietoja on Ympäristötiedot-osion aiheen
”Pilaantuminen” alla.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen suojaaminen ja
todenmukaisen tiedon antaminen
Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen yksityisyyden
suojaaminen on tärkeää Nokian Renkaille. Yhtiö on täysin
sitoutunut tietosuojaan ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja
parantamaan standardejaan. Sekä liiketoimintaperiaatteet
että tietosuojapolitiikka korostavat yksityisyyden suojaamista
ja noudattavat sovellettavaa lainsäädäntöä kaikilta
osin. Tietosuojapolitiikka myös määrittää vaatimukset
henkilötietojen käsittelylle. Tietosuojapolitiikka päivitettiin
keväällä 2025 ja siihen sisällytettiin selvennyksiä tietosuojaa
koskevista rooleista ja vastuista.
Asiakkaiden ja muiden tahojen julkistamia henkilötietoja
käytetään vain tietosuojalakien sallimilla tavoilla. Varmistaakseen
menettelyjen vaatimustenmukaisuuden Nokian Renkaat on
laatinut seuraavat kirjalliset ohjeet henkilötietojen käsittelylle:
• Rekisteröityjen oikeudet -ohje: Määrittää prosessin,
jolla voidaan vastata rekisteröityjen tekemiin pyyntöihin
sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
• Tietoturvaloukkausohje: Kuvailee toimenpiteet
tietoturvaloukkausten hallintaan lainsäädännön vaatimusten
mukaisesti.
• Säilytysaikaohje henkilötiedoille: Määrittelee periaatteet
henkilötietojen säilytykselle konsernissa.
Nokian Renkaiden lähestymistapa markkinointiin ja viestintään
määritellään liiketoimintaperiaatteissa, joissa painotetaan
tehokasta vuorovaikutusta kuluttajien, loppukäyttäjien ja muiden
sidosryhmien kanssa. Ne edistävät luotettavaa, tasapainoista ja
oikea-aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä
totuudenmukaisen tiedon tarjoamista.
Valvonta ja toteutus
Tietosuojapolitiikan osalta hallitus on vastuussa
organisaation tietosuojan hallinnon ja hallintatoimenpiteiden
tehokkuuden valvonnasta. Toimitusjohtaja valvoo tietosuojan
hallintomallin toteutusta ja seuraa sen toimivuutta.
Kaupallisten organisaatioiden ja toimintojen johto on
vastuussa tietosuojaperiaatteiden toteuttamisesta omalla
vastuualueellaan, riittävien resurssien nimittämisestä ja
varaamisesta toteuttamaan tietosuojan periaatteita ja
hallinnoimaan riskejä, riittävän tietosuojatietoisuuden tason
varmistamisesta työntekijöiden keskuudesta sekä tietosuojaan
heidän vastuualueellaan vaikuttavien lakien ja säännösten
tunnistamisesta ja noudattamisesta.
Toimitusjohtaja on myös vastuussa sekä ympäristö-,
turvallisuus- ja laatuperiaatteiden että liiketoimintaperiaatteiden
toteuttamisesta. Lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsen on
hyväksynyt tuotteen elinkaariprosessin.
Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta oleelliset politiikat
ovat julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla
osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi.
S4-2 Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa
Nokian Renkaille premium-laatu tarkoittaa premium-luokan
turvallisuutta. Yhtiöllä ei ole 24 vuoteen ollut merkittäviä
tuotteiden takaisinvetoja.
Nokian Renkaiden ensisijaisia asiakkaita ovat renkaiden
jälleenmyyjät ja muut väliportaan toimijat, jotka myyvät
renkaita loppukäyttäjille. Nokian Renkaat on suorassa
vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa ja saa heidän
kauttaan tietoonsa loppukäyttäjien näkemyksiä.
Uusia tuotteita kehitettäessä kuluttajien ja loppukäyttäjien
tarpeita tutkitaan, ja ne huomioidaan kehitystyötä ohjaavana
tekijänä. Uuden tuotteen kehitysvaiheessa tietoa kuluttajien
120
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
tarpeista kerätään yhteistyössä liiketoiminta-alueiden
kanssa jälleenmyyjäkyselyillä ja erilaisilla muilla kyselyillä.
Tällainen palaute ohjaa kehityksen painopistettä ja tarpeita
tuotekehitysprosesseissa.
Lisäksi Nokian Raskaat Renkaat (NRR) tarjoaa asiakkaille
tuotteisiin ja tuoteturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Raskaiden
renkaiden loppukäyttäjät voivat myös antaa palautetta, pyytää
materiaaleja sekä kysyä teknisiä tietoja NRR:n verkkosivuston
kautta: www.nokianrenkaat.fi/raskaat/ota-yhteytta/.
Ylin vuorovaikutuksesta vastaava henkilö on johtoryhmässä
Raskaista Renkaista vastaava johtaja.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat myös antaa palautetta
Nokian Renkaiden tuotteista. Kaksoisolennaisuusanalyysissään
Nokian Renkaat sisällytti myös jälleenmyyjät kyselyyn
vastaajiin. Jälleenmyyjiltä saadut näkemykset huomioidaan
kestävyysvaikutuksia hallinnoitaessa.
B2B-asiakkaiden osalta Nokian Renkaat ei ole tunnistanut
mitään ryhmiä erityisen herkiksi vaikutuksille. B2C-kontekstissa
Nokian Renkaat on kuitenkin huomioinut, että Vianorin palveluita
ostavien asiakkaiden joukossa voi olla alaikäisiä henkilöitä.
S4-3 Prosessit negatiivisten vaikutusten
korjaamiseen
Jos Nokian Renkaat tunnistaa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin
kohdistuvan olennaisen kielteisen vaikutuksen, joka johtuu
riittämättömien kyberturvallisuustoimenpiteiden vuoksi
vaarantuneesta asiakkaiden yksityisyyden suojasta, yhtiö
ilmoittaa asiasta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti
paikallisille valvontaviranomaisille sekä kaikille henkilöille, joiden
henkilötiedot ovat voineet vaarantua.
Jos kuluttaja tai loppukäyttäjä epäilee tietosuojaan liittyvän
ongelmia, hän voi ottaa sähköpostitse yhteyttä suoraan
Nokian Renkaisiin osoitteella privacy@nokiantyres.com.
Rekisteröidyiltä saapuvien pyyntöjen määrää seurataan
sisäisesti, ja vastausaikoja seurataan, jotta varmistetaan
lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.
Nokian Renkaiden verkkosivustolla käytettävissä oleva
tietosuojaseloste sisältää ohjeet siihen, miten yhtiöön
voi olla yhteydessä. Lisäksi kuluttajan rekisteröityessä
Nokian Renkaiden tai Vianorin palveluihin hänelle kerrotaan
tietosuojaselosteista ja asiaan liittyvistä yhteystiedoista.
Loppukäyttäjiä rohkaistaan jakamaan palautetta tai
huolenaiheita paikallisen verkkosivustonsa kautta tai ottamaan
tuotteisiin liittyvissä ongelmissa yhteyttä jälleenmyyjään, jolta
renkaat hankittiin. Jos ongelmaa ei saada täysin ratkaistua
näiden kanavien kautta, loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä
Nokian Renkaiden pääkonttoriin käyttäen eri kanavia, kuten
osoitetta info@nokiantyres.com.
Ratkaisemattomissa huolenaiheissa tai merkittävissä
ongelmissa, kuten epäillyissä rikkomustapauksissa, on
mahdollista tehdä ilmoitus Nokian Renkaiden ilmoituskanavan
kautta myös nimettömänä.
Verkkosivustolla yritys.nokianrenkaat.fi käytettävissä olevat
liiketoimintaperiaatteet sisältävät ohjeet ilmoituskanavan
käyttöön. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti
kaikkia, jotka raportoivat epäiltyjä väärinkäytöksiä, suojataan
vastatoimilta.
Nokian Renkaat Oyj hallinnoi yhtiön konsernitason
whistleblowing-prosessiin liittyviä henkilötietoja. Kaikki
valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja kunnioittaen
yksityisyys- ja tietosuojaoikeuksia. Whistleblowing-tapausten
lukumäärää seurataan sisäisesti, mutta käytössä ei tällä hetkellä
ole prosesseja, joilla voitaisiin seurata raportointikanavien
tehokkuutta tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta näistä
rakenteista ja prosesseista tai heidän luottamustaan niitä kohtaan.
S4-4 Toimenpiteisiin ryhtyminen vaikutusten
hallitsemiseksi ja mahdollisuuksiin tarttumiseksi
Vuonna 2025 Nokian Renkaat ei tunnistanut vakavia
ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia, joihin olisi liittynyt kuluttajia
tai loppukäyttäjiä.
Yhtiö on varannut resursseja keskeisiin toimintoihin voidakseen
hallinnoida potentiaalisia olennaisia vaikutuksia ennakoivasti. Vastuut
tietosuojasta on määritelty selkeästi tietosuojapolitiikassa, mikä
varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja vastuut.
Tuotteet ja innovaatiot -yksikkö johtaa henkilöautonrenkaiden
turvallisuusominaisuuksien kehittämiseen liittyvää vaikutusten
hallintaa. Lisäksi Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö
valvoo raskaiden renkaiden turvallisuutta vahvistaen yhtiön
sitoumusta loppukäyttäjien ja tuotteiden turvallisuuteen.
Vastuullisuustiimi sekä konserniviestintä hoitavat yrityksen
kestävyyteen liittyvää viestintää ja kehittävät opetuksellista
sisältöä toimien yhteistyössä liiketoiminta-alueiden
markkinointitiimien kanssa.
Tietoisuuden lisääminen tietosuojasta
Vuonna 2025 Nokian Renkaat uudisti tietosuojan hallintomallinsa ja
suoritti rekisteröityjen oikeuksiin liittyvän prosessin katselmoinnin.
Osana näitä hankkeita tiedotettiin päivitetyistä prosesseista ja asiaan
liittyville työntekijöille tarjottiin kohdistettua koulutusta.
Vuonna 2025 Nokian Renkaat ryhtyi toimiin parantaakseen pakollisen
tietoturvaa koskevan verkkokoulutuskurssin suoritusastetta
niiden työntekijöiden keskuudessa, joiden työhön voi sisältyä
henkilötietojen käsittelyä. Pakollinen verkkokoulutuskurssi on
uusittava kahden vuoden välein, ja esihenkilöt ovat vastuussa siitä,
että heidän tiimiläisensä suorittavat kurssin.
Tietosuojan hallintatoimet on jäsennelty vuotuisiin sykleihin, ja
jokaiselle kvartaalille on suunniteltu toimenpiteet.
121
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Turvallisuutta ja mukavuutta kaikissa olosuhteissa
Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-merkintään liittyvien
testimenetelmien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen,
jatkuvaan kehitykseen. Nämä suorituskykyominaisuudet ovat
olennaisia henkilöautonrenkaiden turvallisuuden kannalta,
sillä niistä riippuu, miten nopeasti tietyillä renkailla varustettu
ajoneuvo pysähtyy märällä tai jäisellä tiellä.
Raskaiden renkaiden turvallisuuteen liittyen rengaspaine
muodostaa merkittävän räjähdysvaaran, ja renkaiden parissa
työskentelyssä on erilaisia työsuojeluun liittyviä vaaroja.
Renkaiden muuttuessa suuremmiksi ja painavammiksi myös niiden
rengaspaine on kasvanut. Rengasalan ammattilaiset käsittelevät
päivittäin yhä enemmän renkaita, joiden koot ja tekniset tiedot
vaihtelevat. Näiden riskien tunnistaminen ennalta ja tehokkaisiin
toimiin ryhtyminen niiden hallinnoimiseksi on tärkeää.
Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita voidakseen
varmistaa renkaidensa turvallisuuden ja premium-laadun.
Jokainen raaka-aine testataan ja tutkitaan huolellisesti, ja
kumiseoksia parannetaan jatkuvasti. Koko tuotantoprosessia
valvotaan laadun takaamiseksi, ja jokainen rengas käy läpi
tuotannon laadunvarmistuksen. Tähän sisältyvät voiman
vaihteluiden, pyöreyden ja epätasapainon mittaukset sekä
huolellinen visuaalinen tarkastus.
Nokian Renkaiden testikeskuksissa Nokialla, Ivalossa ja Espanjan
Santa Cruz de la Zarzassa arvioidaan renkaiden suorituskykyä
monissa eri olosuhteissa: kuivalla ja märällä asvaltilla, jäällä,
lumella, sohjossa, kaltevilla pinnoilla, kaarteissa, suorilla ja jopa
mukulakivillä. Renkaita testataan kiihdytyksessä, jarrutuksessa,
vesiliirrossa sekä käsittelyradoilla niin pakkasessa kuin
äärimmäisessä kuumuudessakin.
Nokian Renkaat on myös sitoutunut vähentämään rengasmelua.
Santa Cruz de la Zarzassa sijaitsevassa huippuluokan
testikeskuksessa on 1,9 kilometrin pituinen ”mukavuusrata”,
jolla voidaan simuloida ajamista erilaisilla asvalteilla ja
huonokuntoisilla teillä sekä mukulakivillä.
Talvirenkaiden lippulaivatuotteet, Nokian Tyres Hakkapeliitta
R5 EV -kitkarengas ja Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV
-nastarengas, on suunniteltu erityisesti sähköautoja varten.
Molemmissa on melua vähentäviä innovaatioita, kuten sisäinen
vaahtokerros, joka minimoi melun ajoneuvon sisällä.
Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut sähköautojen
renkaita yli 10 vuoden ajan. Vuonna 2023 yhtiö otti käyttöön
ELECTRIC FIT™ -symbolin koko premium-henkilöautonrenkaiden
mallistoonsa. Symboli ilmaisee, että Nokian Tyres -renkaat sopivat
sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja että renkaat toimivat
turvallisesti ja laadukkaasti riippumatta auton voimalinjasta.
Myös Nokian Raskaat Renkaat edistää turvallisuutta
ja kestävyyttä innovaatioillaan, kuten Intuitu-
älyrengasteknologialla, joka antaa reaaliaikaista tietoa traktorin
renkaan paineesta ja lämpötilasta ja auttaa optimoimaan
suorituskykyä, pidentämään renkaan käyttöikää sekä
parantamaan käyttöturvallisuutta.
EU-rengasmerkintä tarjoaa luotettavaa ja avointa
rengastietoa kuluttajille ja loppukäyttäjille
Vakiintuneet standardit ja säännökset luovat vakaan perustan
Nokian Renkaiden sitoutumiselle tuoteturvallisuuteen.
EU-rengasmerkinnän avulla kuluttajat voivat tehdä tietoon
pohjautuvia päätöksiä renkaita hankkiessaan, sillä merkintä
korostaa keskeisiä suorituskyvyn osa-alueita, kuten
polttoainetaloudellisuutta, märkäpitoa ja ohiajomelua. Merkinnän
arvot tarjoavat luotettavaa ja avointa tietoa, jonka avulla
kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat arvioida erilaisia tuotteita.
EU-rengasmerkintäasetuksen piiriin kuuluvissa Nokian
Renkaiden tuotteissa on EU-rengasmerkintä. Yksityiskohtaista
tietoa merkinnöistä on myös yhtiön verkkosivustolla. Myös
SUPPLIER’S NAME
Tyre class
2020/740
A
A
B
B
C
C
D
D
E
E
A
A
B
B
C
C
D
D
E
E
A
A
ABC
XY
dB
Insert here
product
QR code
Size
QR-koodi, josta
tietoihin
pääsee helposti
käsiksi
Meluluokka,
asteikko
A–C
Lumi- ja
jääpito-
merkinnät
Märkäpito
ja polttoaine-
taloudellisuus
122
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Nokian Raskaat Renkaat tarjoaa verkkosivustollaan kaikille
asiakkaille ja kuluttajille tuotetietoa, kuten sertifikaatteja ja
teknisiä ohjekirjoja.
RENKAIDEN PITO JA TURVALLISUUS
Märkäpito, lumipito ja jääpito ovat henkilöautonrenkaan
turvallisuuden kannalta tärkeitä suorituskyvyn mittareita.
EU-rengasmerkintä arvioi märkäpidon asteikolla A–E, joka
ilmaisee jarrutuskykyä märissä olosuhteissa – mitä korkeampi
luokitus, sitä lyhyempi jarrutusmatka.
Vaikeisiin lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa on
lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen jääpitotestin
läpäisseissä renkaissa on jääpitomerkintä. Jääpitomerkintä
koskee ainoastaan henkilöautonrenkaita.
EU-merkinnöissä on myös skannattava QR-koodi, joka
vie kyseistä rengasta koskevalle Energiamerkintöjen
eurooppalaisen tuotetietokannan (EPREL) lisätietosivulle.
Kuluttajat voivat ladata ja tulostaa rengasmerkinnän suoraan
EPREL-tietokannasta.
MELUTASO
Renkaista syntyy ohiajomelua, joka vaikuttaa ihmisiin sekä
ajoneuvon sisällä että sen ulkopuolella. EU-rengasmerkintä
luokittelee renkaiden ohiajomelun luokkaan A–C, jossa A
kuvaa alhaisinta ulkoista melutasoa. Melutasoon vaikuttavat
erilaiset tekijät, kuten ajoneuvon tyyppi, rengaskoko, tien pinta,
ajonopeus ja sääolosuhteet.
TURVALLINEN JA KESTÄVÄ RENKAIDEN KÄYTTÖ
Nokian Renkaat pyrkii edistämään fiksua ajamista ja
opastamaan autoilijoita, miten renkaiden suorituskyky
voidaan maksimoida vastuullisella ajotavalla ja renkaiden
kunnossapidolla. Alhaisen vierintävastuksen renkaat vähentävät
päästöjä, ja ennakoiva ajotapa sekä oikein ylläpidetyt renkaat
parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti.
EU-rengasmerkinnän lisäksi Nokian Renkaat tarjoaa
kattavaa opastusta renkaiden käytöstä ja ylläpidosta
verkkosivustollaan, jossa säännöllisesti käsitellään tärkeitä
aiheita, kuten oikeasta rengaspaineesta huolehtimista.
Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä
turvallisuudesta että kestävyydestä
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään jatkuvasti
loppukäyttäjien tietoisuutta turvallisuus-, ympäristö- ja muista
tärkeistä kysymyksistä tarjoamalla opetuksellista sisältöä.
Yhtiön verkkosivustoilla on täsmällistä, tuotekohtaista tietoa
renkaan turvallisuusominaisuuksista sekä yleisiä neuvoja muun
muassa oikeasta rengaspaineesta, urasyvyydestä, renkaiden
säilytyksestä ja ylläpidosta, alhaisen vierintävastuksen
vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen sekä turvallisista
ajotavoista märissä, lumisissa tai jäisissä olosuhteissa.
Aiheita tuodaan esiin kaikilla Nokian Renkaiden markkina-
alueilla lehdistötiedotteilla ja sosiaalisen median julkaisuilla,
jotka auttavat lisäämään tietoisuutta ja saavuttamaan laajan
yleisön. Myös kuluttajille suunnatut uutiskirjeet tarjoavat
säännöllisiä päivityksiä näistä aiheista. Lisäksi Vianor
tiedottaa säännöllisesti renkaisiin ja liikenneturvallisuuteen
liittyvistä aiheista sekä B2C- että B2B-loppukäyttäjille
Pohjoismaissa.
Kun asiakas käy Vianorissa rengas- tai autonhuoltopalveluissa,
ajoneuvon renkaiden kunto tarkastetaan ja tieto renkaiden
kunnosta jaetaan asiakkaan käyttöön. Tarvittaessa asiakkaalle
suositellaan renkaiden vaihtamista liikenneturvallisuuden
varmistamiseksi.
Vastaavasti myös asiakkaan Vianorilla säilytyksessä olevien
renkaiden kunto tarkastetaan, ja jos renkaat eivät ole enää
tieliikenteen kannalta turvalliset, asiakkaalle ilmoitetaan
asiasta ennen seuraavaa renkaanvaihtoa ja suositellaan
uusien renkaiden hankintaa.
Mahdollisuudet faktapohjaisessa ja innovatiivisessa
viestinnässä
Nokian Renkaat viestii säännöllisesti kestävyysasioista
ulkoisille sidosryhmille, kuten kuluttajille ja loppukäyttäjille.
Viestinnässä käsitellään kestävyyteen liittyviä innovaatioita,
saavutuksia ja toimia, jotka osoittavat yhtiön edelläkävijyyttä
vastuullisuudessa ja voivat vaikuttaa ostopäätöksiin.
Viestinnässä korostetaan, miten yhtiön kestävyystyö
edistää keskeisiä aihealueita, kuten ympäristövaikutusten
vähentämistä, ilmastotoimia, raaka-aineisiin liittyviä
innovaatioita ja tuotteiden suorituskykyä.
Jakamalla tätä tietoa eri kanavilla, kuten verkkosivustoilla,
lehdistötiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa, Nokian Renkaat
pyrkii tarjoamaan kuluttajille ja loppukäyttäjille selkeitä,
faktapohjaisia näkemyksiä siihen, miten sen tuotteet tukevat
kestävyyttä. Tämä lähestymistapa paitsi vahvistaa yhtiön
sitoutumista ympäristövastuuseen myös auttaa kuluttajia
tekemään tietoon perustuvia ja omien arvojensa mukaisia
valintoja.
Vuonna 2025 Nokian Renkaat lanseerasi uuden
vastuullisuusviestintäkonseptin ja -kampanjan teemalla ”On
aika”. Se korostaa yhtiön kunnianhimoista kestävyystyötä ja
sen tavoitteita sekä sitä, miten ajoituksella on merkitystä: onpa
kyse sitten turvallisimpien renkaiden valinnasta ajoneuvoon,
rengasvalmistuksen päästöjen vähentämisestä tai siirtymisestä
älykkäämpiin raaka-aineisiin, ei voi olla liian ajoissa, mutta liian
myöhässä voi olla. Kampanjasivu ja lisätietoa on osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi/on-aika/.
123
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
S4-5 Liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuden
parantamisen tavoitteet
Pidon parantaminen erilaisissa tieolosuhteissa, kuten märällä
tiellä, lumella ja jäällä, on Nokian Renkaiden tuotekehityksen
jatkuva kehitystavoite, joka on suoraan yhteydessä yhtiön
turvallisuuskäytäntöihin. Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät
ole olleet mukana näiden tavoitteiden asettamisessa tai
seurannassa, mutta EU-rengasmerkinnän luokittelukriteerit
märkäpidolle, vierintävastukselle, melulle, polttoainetaloudelle,
lumipidolle ja jääpidolle auttavat helpottamaan ja ohjaamaan
heidän ostopäätöksiään.
EU-rengasmerkinnän luokitusta käytetään Nokian Renkaiden
tuotteen elinkaariprosessissa määrittämään tuotteen
täsmälliset suorituskykytavoitteet, sillä merkinnän tiettyjen
luokitusten saavuttaminen tai merkintäkriteerien täyttäminen
tarjoaa keinon arvioida tuotteen suorituskykyä luotettavasti ja
avoimesti.
Märkäpidon osalta Nokian Renkaiden tavoite oli, että 100
prosenttia sen valikoiduista premium-henkilöautonrenkaista
saisi A- tai B-luokituksen EU-rengasmerkinnässä vuoteen
2025 mennessä. Vuoden 2023 loppuun mennessä yhtiö oli
jo saavuttanut tämän tavoitteen, ja kaikki tavoitteen piiriin
kuuluvat premium-renkaat olivat joko A- tai B-luokassa.
Tavoitteeseen sisältyvät A-hintakategorian renkaat, jotka
kuuluvat EU-rengasmerkinnän piiriin ja edustavat viimeisintä
tuotesukupolvea. Otanta ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita,
joissa jääpito on tärkeää.
Jääpidon osalta talvirenkaiden turvallisuuden varmistaminen
on Nokian Renkaille tärkeä prioriteetti. Tavoite oli, että
kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttäisivät
EU-jääpitovaatimukset vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite
saavutettiin vuonna 2022.
Nokian Renkaat on edelleen sitoutunut korkeiden
turvallisuusstandardien ylläpitoon ja jatkaa tulevien
tuotteidensa kehitystä tämän mukaisesti. Yhtiön tavoitteena
on varmistaa, että jatkossakin 100 prosenttia sen valikoiduista
premium-henkilöautonrenkaista saa EU-rengasmerkinnän A- tai
B-märkäpitoluokituksen ja että kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta
-tuotteet täyttävät EU-merkinnän jääpitovaatimukset.
Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2025. Lisäksi yhtiö kerää
aktiivisesti käyttäjäpalautetta ja -arvioita verkkosivuillaan
antaen kuluttajille mahdollisuuden tarjota näkemyksiä sekä
parannusehdotuksia.
124
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
HALLINTOTAPA-
TIEDOT
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 126
126
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin,
mukaan lukien
maksukäytännöt
• Myönteiset vaikutukset eettisistä ja kestävistä
hankintakäytännöistä
• Mahdollisuus olla ensisijainen kumppani
toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan
vuoksi
• Toimittajien liiketoimintaperiaatteet
• Luonnonkumin vastuullisuutta,
biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet
• Nokian Renkaiden ostojen yleisehdot
Nokian Renkaat haluaa olla luotettava kumppani ja alan kestävyyden mittapuu.
Tämä voidaan saavuttaa vain vastuullisella toimittajaverkostolla. Toimittajien
liiketoimintaperiaatteissa määritetään perusperiaatteet, joita kaikkien toimittajien
tulee noudattaa.
Tavanomainen maksuehto on 90 päivää netto. Maksuehtoja harkitaan tarvittaessa
uudelleen esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa.
Poliittinen
vuorovaikutus ja
lobbaustoiminta
• Myönteiset vaikutukset loppukäyttäjien ja/tai
ympäristön kannalta hyödyllisen lainsäädännön
edistämisestä ja lobbaamisesta
• Liiketoimintaperiaatteet Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille
tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille.
Lobbaustoiminta tapahtuu alan järjestöjen kautta, se on läpinäkyvää, ja sille on
ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkoituksenmukainen
jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin,
turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin.
HALLINTOTAPATIEDOT
127
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
G1–1 Yrityskulttuuria ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset
periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä
liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct), jotka ovat
saatavilla yhtiön verkkosivustolla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi. Liiketoimintaperiaatteet
sisältävät selkeät ohjeistukset vastuulliseen liiketoiminnan
harjoittamiseen, mukaan lukien lahjonnan vastaiset toimet ja
vaatimuksenmukaisuusmenettelyt.
Nokian Renkaiden yrityskulttuurin ytimessä ovat keskeiset
toimintaohjeet, jotka on määritelty vaatimustenmukaisuuden
viitekehyksessä. Hallitus ja johtoryhmä käyvät ne
läpi säännöllisesti. Näitä toimintaohjeita ovat hyvään
yritysetiikkaan tähtäävät toimintaohjeet, kuten
liiketoimintaperiaatteet, lahjonnan ja eturistiriitojen
vastaiset periaatteet, tietosuojapolitiikka ja toimittajien
liiketoimintaperiaatteet, sekä talouteen liittyvät
toimintaohjeet, kuten vero- ja riskienhallintapolitiikka.
Yhdessä nämä toimintaohjeet määrittelevät
periaatteet ja ohjeet, jotka ohjaavat Nokian Renkaiden
liiketoimintaa ja varmistavat rehellisyyden, avoimuuden ja
vaatimustenmukaisuuden koko organisaatiossa.
Rikkomusten raportointi ja käsittely
Nokian Renkailla yleiset valvontatoimet, kuten laittoman tai
liiketoimintaperiaatteiden vastaisen käytöksen tunnistaminen,
raportointi ja tutkiminen, ovat linjaorganisaation ja eri
asiantuntijatoimintojen vastuulla osana niiden normaalia
toimintaa. Nokian Renkailla on hallituksen hyväksymä
whistleblowing-politiikka. Yhtiöllä on ollut vuodesta 2011
alkaen käytössä ilmoituskanava, joka on myös ulkoisten
sidosryhmien käytössä yhtiön verkkosivustolla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi. Yhtiö käyttää ulkoista, kolmannen
osapuolen ilmoituskanavapalvelua.
Kaikki kanavan kautta vastaanotetut viestit salataan ja
käsitellään luottamuksellisesti. Anonyymi raportointi on
sallittua. Viestin lähettäneen ilmoittajan anonymiteetin
varmistamiseksi palveluntarjoaja poistaa automaattisesti kaikki
metatiedot, kuten IP-osoitteet. Tämä takaa, että ilmoittajan
anonymiteetti säilyy myös ilmoituksen vastaanottajien kanssa
käytävässä jatkokeskustelussa.
Pääsy ilmoituskanavan kautta vastaanotettuihin viesteihin
on vain whistleblowing-tiimillä, jolla on oikeus käsitellä näitä
tapauksia. Tiimin tekemät toimenpiteet kirjataan lokiin, ja
käsittely on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimin jäsenille on
tutkintaprosessiin liittyvät sisäiset ohjeet sekä prosessiin ja sitä
koskeviin sääntöihin liittyvä koulutus. Tarvittaessa whistleblowing-
tiimi voi pyytää tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä
yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Nämä henkilöt voivat saada pääsyn
olennaisiin tietoihin, ja myös heitä sitoo salassapitovelvollisuus.
Liiketoimintaperiaatteisiin liittyvään verkkokoulutukseen
kuuluu myös ilmoituskanavaa koskevaa sisältöä. Lisäksi
uuden työkalun käyttöönoton yhteydessä vuonna 2024
yhtiö viesti muutoksesta useilla eri tavoilla, kuten yleisissä
tiedotustilauksissa ja tiimikokouksilla sekä aktiviteeteilla, joilla
lisättiin tietoisuutta ilmoituskanavasta.
Nokian Renkaat on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvät tapaukset nopeasti, riippumattomasti
ja puolueettomasti. Jos tutkimuksessa käy ilmi, että työntekijä
on toiminut Nokian Renkaiden liiketoiminnan harjoittamista
koskevien periaatteiden vastaisesti, seurauksena voi olla
korjaavia tai kurinpidollisia toimenpiteitä, työsuhteen
päättäminen sekä tarvittaessa ilmoitus asianomaisille
viranomaisille. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea
perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan ja seuraamaan
ilmoituskanavaan liittyvää toimintaa. Kaikki olennaiset
seikat raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa.
Vuonna 2025 ei todettu korruptioon, lahjontaan,
eturistiriitoihin, rahanpesuun, sisäpiirikauppoihin tai EU:n
Whistleblowing-direktiivissä mainittuihin aiheisiin liittyviä
rikkomuksia (0 vuonna 2024).
Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024, että Euroopan komissio
oli samana päivänä aloittanut ennalta ilmoittamattoman
tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorissa
Nokialla. Euroopan komissio on ilmaissut huolensa siitä,
että tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajat
ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden
tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista
koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen
lopputuloksesta, eikä yhtiö kommentoi käynnissä olevaa
tutkintaa. Nokian Renkaat tekee kaikilta osin yhteistyötä
viranomaisten kanssa.
Helsingin hovioikeus tuomitsi 10.4.2025 Nokian Renkaat
Oyj:n ja sen entisen toimitusjohtajan arvopaperimarkkinoita
koskevassa tiedottamisrikoksessa.
Ilmoittajien suojeleminen ja työntekijöiden koulutus
Ilmoituksia epäilyksistä, jotka koskevat laitonta
toimintaa Nokian Renkailla taikka Nokian Renkaiden
liiketoimintaperiaatteiden tai muiden ohjeiden rikkomuksia,
voidaan tehdä nimettömänä. Nokian Renkaiden
whistleblowing-tiimi käsittelee ilmoituskanavan kautta tehdyt
ilmoitukset. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää
tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen
ulkopuolelta. Kaikilla tutkintaan osallistuvilla on ammatillinen
ymmärrys ja kyky käsitellä raportteja ja tutkimuksia.
Ilmoituskanavajärjestelmään syötettyjä henkilötietoja
ja muita tietoja käsitellään täysin luottamuksellisesti
sekä tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Järjestelmässä olevat henkilötiedot on suojattu luvattomalta
käytöltä.
128
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta
vastatoimilta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla
tärkeydellä kuin nimettyjä ilmoituksia.
Nokian Renkaiden henkilöstölle on kerrottu ilmoituskanavasta
sisäisellä viestinnällä. Tietoa ilmoituskanavasta annetaan myös
osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita koskevaa
verkkokoulutusta, joka sisältyy kaikkien uusien työntekijöiden
perehdytykseen.
Nokian Renkaat on kansallisen lain mukaisesti velvollinen
noudattamaan direktiivin (EU) 2019/1937 vaatimuksia.
Sisäinen tarkastus
Nokian Renkaat -konsernin sisäinen tarkastus ulkoistettiin
vuonna 2024. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi
raportoi hallinnollisesti talousjohtajalle ja toiminnallisesti
tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosittain
sisäisen tarkastuksen painopistealueet.
Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus suorittaa järjestelmällisesti
arviointeja ja auditointeja, jotka liittyvät riskienhallinnan, sisäisen
valvonnan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän tehokkuuteen.
Sisäinen tarkastus on riippumaton ja objektiivinen toiminto,
jonka tarkoituksena on auttaa organisaatiota saavuttamaan
tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen periaatteet on
vahvistettu hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen
työjärjestyksessä ja politiikassa.
Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa Nokian Renkaat
-konsernin koko liiketoiminnan sekä kaikki toiminnot
ja prosessit. Tarkastustehtävät perustuvat yhtiön
keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin
riskeihin. Tarkastusten havainnot, suositukset ja johdon
toimintasuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, minkä
jälkeen johdon toimintasuunnitelmien toteutusta valvotaan ja
seurataan jatkuvasti.
G1–2 Suhteet toimittajiin
Nokian Renkailla on vakioidut maksuehdot, eikä erillistä
maksuviivästysten ehkäisemiseen tarkoitettua käytäntöä ole.
Hankintaprosessin lähtökohtana on kuitenkin, että aiheelliset
laskut maksetaan ajallaan.
Sitoutumisen edellyttäminen toimittajilta liittyen eettiseen
liiketoimintaan ja kestävyyteen edistää sekä ympäristövastuuta
että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. Tärkeimmät
tätä kehitystä ohjaavat käytännöt ovat Nokian Renkaiden
toimittajien liiketoimintaperiaatteet sekä Nokian Renkaiden
luonnonkumin vastuullisuutta, biodiversiteettiä ja metsäkatoa
koskevat periaatteet. Niistä kerrotaan tarkemmin aiheessa
”Arvoketjun työntekijät”. Nokian Renkaiden SVP, Operations
on vastuussa näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen
toteuttamisesta.
Nokian Renkaat tarkistaa due diligence -prosessin mukaisesti
kaikkien uusien toimittajien taustat ja arvioi heihin mahdollisesti
liittyvät riskit ennen hyväksyntää. Arviointimallissa on neljä eri
kategoriaa: laatu, kestävyys (kattaen ympäristöön liittyvät,
sosiaaliset ja hallintokriteerit), kriittisyys liiketoiminnan/
strategian kannalta ja työturvallisuus. Toimenpiteisiin ryhdytään
kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi
tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin arviointimallin neljästä
luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi kestävyysauditoinnit
paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit ja laatuun,
ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän
sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa
tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan
paikan päällä tehtävillä auditoinneilla. Toimittajien riskianalyysi
on myös esitetty täsmällisemmin aiheessa ”Arvoketjun
työntekijät”.
G1-5 Renkaiden turvallisuuteen ja kestävyyteen
liittyvän lainsäädännön edistäminen
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on
määritelty liiketoimintaperiaatteissa, joiden mukaan Nokian
Renkaat ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille
puolueille tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille.
Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita.
Jäsenyyksien kautta tapahtuvaan edunvalvontaan osallistutaan
ainoastaan sovellettavien lakien, liiketoimintaperiaatteiden
sekä niihin liittyvien käytäntöjen ja menettelytapojen
mukaisesti. Nokian Renkaat on rekisteröitynyt Euroopan
Avoimuusrekisteriin (rekisteröintinumero 604107415108-75).
Yhtiön lobbaustoimintaa ja järjestöjen jäsenyyksiä koskevat
periaatteet ovat seuraavat: lobbaustyö on läpinäkyvää, ja sille
on ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon
tarkoituksenmukainen jakaminen koskien rengasalaa ja muita
siihen liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja
kestävään liikkuvuuteen sekä innovaatioihin.
Nokian Renkaat kuuluu joihinkin alan järjestöihin ja
muihin yhdistyksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin
edunvalvontajärjestöihin. Nämä jäsenyydet auttavat
Nokian Renkaita myös tunnistamaan uusia tuotekehitys- ja
liiketoimintamahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa sekä luovat
kilpailukykyisiä liiketoimintaolosuhteita, jotka ovat kestäviä
pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2025 yhtiön jäsenmaksut järjestöille sekä panostus
lobbaustoimintaan olivat globaalisti 1 304 960 euroa (1 271 640
euroa vuonna 2024). Kolme suurinta maksunsaajaa olivat U.S.
Tire Manufacturers Association (USTMA), Tyres Europe (aiemmin
ETRMA) sekä Kumiteollisuus ry.
129
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Jäsenmaksut ja edunvalvonta
Euroa 2025 2024
Poliittinen rahoitus ja luontoissuoritukset
puolueille ja poliitikoille, sekä äänestyksiin ja
kansanäänestyksiin liittyvät menot 0 0
Kolme suurinta jäsenmaksua kauppajärjestöille, sisältäen myös teollisuudenalan järjestöt ja elinkeinoelämän yhdistykset:
U.S. Tire Manufacturers’ Association (USTMA)
403 157
U.S. Tire Manufacturers Association (USTMA)
322 604
Tyres Europe (aiemmin ETRMA)
117 747
Tyres Europe (aiemmin ETRMA)
109 939
Kumiteollisuus ry
113 034
Kumiteollisuus ry
104 415
Kauppajärjestöjen jäsenmaksut (yhteensä) 1 053 129 882 925
Suurimmat tiettyjä aiheita koskevat maksut:
Tyres Europe: Tyre Abrasion Validation
189 341
Tyres Europe: Renkaan kulumisen validointi
236 720
ETRTO: Sisätilan rumpumenetelmä
48 153
Lobbaus- ja edunvalvontamaksut yhteensä 251 831 388 714
G1-6 Maksukäytännöt
Normaali maksuehto Nokian Renkaiden ostojen yleisehdoissa
on 90 päivää netto. Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa
maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita uudelleen. Vuonna
2025 93 prosenttia (85 % vuonna 2024) laskuista maksettiin
vakioehtojen mukaisesti.
Vuonna 2025 laskun maksamiseen kului keskimäärin 49 (46)
päivää alkaen siitä päivästä kun sopimuksen tai lain mukainen
maksuaika alkoi. Maksuehto on laskettu painotettuna
keskiarvona perustuen tarkastelukauden aikana maksettuihin
toimittajien laskuihin. Vuoden 2025 lopussa ei ollut
viivästyneisiin maksuihin liittyviä avoimia oikeuskäsittelyjä.
Suurin tiettyä aihetta koskeva maksu liittyi renkaiden
kulumiseen. Renkaiden kulumisen validointiin liittyvä projekti
liittyy Nokian Renkaiden olennaiseen pilaantumiseen liittyvään
vaikutukseen. Projekti tähtää maantiekuljetusten päästöjen
vähentämiseen asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit
rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään.
Vuonna 2025 ei ollut muita merkittäviä tiettyihin aiheisiin
liittyviä maksuja.
ESRS-sisältöindeksi
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Yleiset tiedot
ESRS 2 BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 39
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 39
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 40
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 42
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 42
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 43
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 43
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 44
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 46
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 49
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 58
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 61
Ilmastonmuutos
ESRS E1 ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 42
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 70
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 71
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 58
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 72
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 72
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 73
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 76
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 77
130
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Pilaantuminen
ESRS E2 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 58
E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 82
E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 82
E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 84
E2-4 – Ilman, vesien ja maaperän pilaantuminen 85
E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet 86
Vesi ja merten luonnonvarat
ESRS E3 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista 58
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
ESRS E4 E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 88
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 88
ESRS2 IRO-1 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
58
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 88
E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 89
E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 90
Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS E5 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
58
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 92
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 93
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 94
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 95
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset 95
131
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Oma työvoima
ESRS S1 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 46
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 99
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 99
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 101
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 102
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
102
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
104
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 104
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 106
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 106
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 106
S1-10 – Riittävä palkka 107
S1-11 – Sosiaalinen suojelu 107
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 107
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 108
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 108
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 108
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 109
Arvoketjun työntekijät
ESRS S2 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 46
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 111
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 111
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 115
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 115
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
115
S2-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
116
132
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS S4 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 46
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 119
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 119
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 120
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 121
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
121
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
124
Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS G1 ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 40
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 58
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 127
G1-2 – Suhteet toimittajiin 128
G1-5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta 128
G1-6 – Maksukäytännöt 129
133
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten
ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 40
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 40
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 3 taulukon 1
indikaattori 10
Olennainen 43
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot
ja taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen -
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Olennainen 70
134
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16
kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake
1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12
artiklan 2 kohta
Olennainen 71
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake
3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
6 artikla
Olennainen 73
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori
5 ja taulukon 2
indikaattori 5
Olennainen 76
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Olennainen 76
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Olennainen 76
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope
2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake
1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan
1 kohta
Olennainen 77
135
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake
3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
8 artiklan 1 kohta
Olennainen 78
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Epäolennainen -
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen
fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen
fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 46 ja
47 kohta; Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu
fyysinen riski
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 34
kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Olennainen Siirtymäsäännös
136
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818,
liite II
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka
mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien
päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori
8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Olennainen 85
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen -
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen -
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen -
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen -
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Olennainen 88
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Olennainen 88
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Olennainen 88
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Olennainen 88
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen -
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Olennainen 88
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen -
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14
kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski
14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Epäolennainen -
137
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20
kohta
Liitteen I taulukon
3 indikaattori
9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen 99
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 99
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen 99
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23
kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen 99
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen 102
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b
ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 108
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Olennainen 108
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 12
indikaattori 1
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 108
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Olennainen 108
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen 109
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
periaatteiden noudattamatta jättäminen 104
kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon
1 indikaattori
10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Olennainen 109
ESRS 2 SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman
tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan
b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Olennainen 111
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17
kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori
9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen 111
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen 111
138
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19
kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Olennainen 111
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Olennainen 111
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen 115
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16
kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori
9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen -
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Epäolennainen -
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen -
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet 16 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori
9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen 119
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17
kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Olennainen 119
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen 121
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
Epäolennainen -
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
Epäolennainen -
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24
kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen -
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
Epäolennainen -
139
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Muita
kestävyys-
tiedonantoja
MUITA, EI-OLENNAISIA TIETOJA
Pilaantuminen
NO
x
- ja SO
x
-päästöt tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa
ei-olennaisiksi. Nokian Renkaat kuitenkin ilmoittaa seuraavat
luvut tarjotakseen avoimesti tietoa myös näistä päästöistä.
Päästöt ilmaan 2025 2024 2023
NOx, t
Rengastehdas, Yhdysvallat 3,6 3,3 2,8
SOx, t
Rengastehdas, Yhdysvallat 0,1 0,6 0,5
(GRI 305: Päästöt 2016. GRI 305–7 Typpioksidit (NO
X
), rikkioksidit (SO
X
))
Vesi ja jätevedet
Kuten kohdassa ESRS 2 IRO-1 mainittiin, Vesivarat ja
meriluonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä pidettiin
ei-olennaisena. Nokian Renkaiden toiminnassa käytetään prosessin
jäähdytykseen pääosin kunnallista vettä kiertojärjestelmässä,
ja se toimitetaan jäteveden käsittelylaitokselle käytön jälkeen.
Jäähdytysvesistä sekä jätevedenpuhdistamolle johdetuista
jätevesistä otetaan säännöllisesti vesinäytteet vesien laadun
varmistamiseksi. Sekä viemäriin johdettu saniteettivesi että
jäähdytysvesi ovat olleet käytännössä puhtaita.
Suomen-rengastehtaalla valmistusprosessit käyttävät
suuria määriä jäähdytysvettä, koska jäähdytysjärjestelmä on
erilainen kuin muilla tehtailla. Suomessa jäähdytykseen otetaan
pintavettä viereisestä Nokianvirrasta, ja vesi palautetaan
käytön jälkeen takaisin koskeen. Jäähdytysvedet eivät missään
vaiheessa ole kosketuksissa tuotannon kemikaalien kanssa,
eivätkä ne näin ollen likaannu.
Merkittävä ero vedenoton ja jäteveden määrissä Romaniassa
johtuu siitä, että vettä käytettiin tehdasalueen nurmikon (n. 10
hehtaaria) kasteluun.
Nokian Renkaiden vuoden 2025 tavoite kunnallisen (kolmannen
osapuolen) veden käytölle rengastehtaissa oli alle kolme
litraa tuotekilogrammaa kohti. Rengastehtaiden vedenottoa
valvotaan kuukausittain ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin
toimenpiteisiin. Myös globaalia toimenpideohjelmaa veden
käytön ja jäteveden synnyn vähentämiseksi toteutetaan.
Vuonna 2025 kunnallista (kolmannen osapuolen) vettä käytettiin
rengastehtaissa 2,6 litraa tuotekilogrammaa kohti.
Vesi 2025 2024 2023
Jäähdytysvesi (pintavesi),
Rengastehdas, Suomi, 1 000 m
3
Vedenotto, Nokianvirta 7 854,0 7 785,0 9 004,2
Purku, Nokianvirta 7 799,7 7 745,3 8 950,8
Kunnallinen vesi, 1 000 m
3
Rengastehdas, Suomi 89,9 81,5 75,1
Rengastehdas, Yhdysvallat 142,4 156,4 142,2
Rengastehdas, Romania 70,4
Vannetehdas, Suomi 9,5 6,8 6,3
Jätevedet, viemäri, 1 000 m
3
Rengastehdas, Suomi 144,2 118,4 128,5
Rengastehdas, Yhdysvallat 115,0 138,2 97, 3
Rengastehdas, Romania 24,8
Vannetehdas, Suomi 9,5 6,8 6,3
(GRI 303: Vesi ja vesipäästöt 2018. 303–3 Veden kulutus, 303–4 Veden purku)
140
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
Jätteet
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa jäte tunnistettiin epäolennaiseksi.
Kaikki Nokian Renkaiden rengastuotannosta syntynyt jäte
hyödynnetään, eikä tuotannosta ole viety jätettä kaatopaikalle
vuoden 2021 jälkeen. Siten jäte ei aiheuta olennaisia vaikutuksia,
riskejä tai mahdollisuuksia. Seuraavassa taulukossa näkyvät
keskeiset luvut Nokian Renkaiden tehtaiden jätteistä.
Syntyneet jätteet 2025 2024* 2023*
Rengastehdas,
Suomi 2025
Rengastehdas,
Romania 2025
Rengastehdas,
Yhdysvallat 2025
Vannetehdas,
Suomi 2025
Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä 663 344 218 270 0 0 393
Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä 0 0 0 0 0 0 0
Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut vaaralliset jätteet 663 344 218 270 0 0 393
Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut vaaralliset jätteet 0 0 0 0 0 0 0
Loppukäsittelystä muualle ohjatun tavanomaisen jätteen kokonaismäärä 12 830 7 250 5 604 2 098 3 571 5 096 2 065
Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut tavanomaiset
jätteet 1 181 1 108 145 240 0 941 0
Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut tavanomaiset jätteet 11 523 6 080 5 400 1 764 3 571 4 155 2 033
Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut tavanomaiset jätteet 126 62 59 94 0 0 32
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet 40 19 62 27 0 0 13
Polttamalla hävitettäväksi ohjatut vaaralliset jätteet 40 19 62 27 0 0 13
Kaatopaikalle sijoitetuksi ohjatut vaaralliset jätteet 0 0 0 0 0 0 0
Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet 0 0 0 0 0 0 0
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet 4 712 3 749 3 678 3 287 976 417 32
Polttamalla hävitettäväksi ohjatut tavanomaiset jätteet 106 32 54 0 0 106 0
Energian talteenottoon hävitettäväksi ohjatut tavanomaiset jätteet 4 606 3 717 3 624 3 287 976 311 32
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjatut tavanomaiset jätteet 0 0 0 0 0 0 0
Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet 0 0 0 0 0 0 0
Kierrättämättömät jätteet 4 752 3 768 3 740 3 314 976 417 45
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 26 % 33 % 39 % 58 % 21 % 8 % 2 %
Kokonaisjätemäärä (tonnia) 18 245 11 362 9 562 5 682 4 547 5 513 2 503
* Sisältää vain Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat.
(GRI 306: Jätteet 2020. 306–3 Syntyneet jätteet, 306-4 Jätteet, joita ei ole hävitetty)
MUITA, EI-OLENNAISIA TIETOJA
141
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Kestävyys-
raportti
KESKIMÄÄRÄINEN
VUOSITTAINEN LUMEN
SYVYYS BAIJERIN
ALPEILLA
119 CM
SELVITYS HALLINTO-
JA OHJAUS-
JÄRJESTEL MÄSTÄ
Johdanto 143
Hallintoelimet 143
Hallitus 145
Johtoryhmä 150
Sisäinen valvonta ja riskit 152
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025
I Johdanto
Nokian Renkaat Oyj (Nokian Renkaat tai yhtiö) noudattaa
poikkeuksetta voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
julkaisemaa listayhtiöiden hallinnointikoodia (hallinnointikoodi).
Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta
cgfinland.fi/hallinnointikoodi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt
selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 10.2.2026.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana
hallituksen toimintakertomusta vuosikertomuksessa 2025.
Tämä selvitys ja ajantasaista tietoa yhtiön hallinnointiin
ja palkitsemiseen liittyvistä asioista on saatavilla yhtiön
verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi.
Nokian Renkaiden hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana
on oikealla olevissa kaavioissa näkyvä hallintorakenne. Yhtiön
tilintarkastajan mukaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä
kontrolleista ja riskienhallinnasta vastaavat taloudellista
raportointiprosessia.
II Hallinnointia koskevat kuvaukset
Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka
on Nokia. Emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj ja sen tytäryhtiöt
muodostavat Nokian Renkaat -konsernin (konserni). Vastuu
konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Nokian Renkaiden
hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.
Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen jäsenet sekä hallituksen
puheenjohtajan ja mahdollisesti myös varapuheenjohtajan
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta. Hallitus
nimittää yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen toiminnan
johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä.
Yhtiökokous
Hallitus
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Tarkastus-
valiokunta
Osakkeen omistajien
nimitys toimikunta
Sisäinen
tarkastus
Investointi-
valiokunta
Henkilöstö- ja
vastuullisuus-
valiokunta
Nokian Renkaiden hallintorakenne
Tilintarkastaja
Kestävyys-
raportoinnin
varmentaja
Keskeiset ulkoiset säännöt
• Suomen osakeyhtiölaki
• Julkisesti noteerattuja
yhtiöitä koskevat lait ja
säännökset Suomessa
• Arvopaperimarkkina-
yhdistyksen hallinnoin-
tikoodi
• Nasdaq Helsinki Oy:n,
Euroopan arvopaperi-
markkinaviranomaisen
ja Finanssivalvonnan
säännöt ja ohjeet
Keskeiset sisäiset
politiikat ja säännöt
• Yhtiöjärjestys
• Liiketoiminta-
periaatteet (code of
conduct)
• Hallituksen, valiokuntien
ja sisäisen tarkastuksen
työjärjestykset
• Nokian Renkaiden
toimintapolitiikat,
ohjeet ja ohjeistukset
Nokian Renkaiden hallinnointia koskevat keskeiset
säännöt ja menettelytavat
143
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Yhtiökokous
Nokian Renkailla ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous,
jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa
ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa
päätetään muun muassa:
• yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta
• voitonjaosta
• vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenten,
tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan
valinnasta sekä heidän palkkioistaan
• yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista ja
omien osakkeiden hankkimisesta
• palkitsemispolitiikan vahvistamisesta vähintään joka neljäs
vuosi ja palkitsemisraportin vahvistamisesta vuosittain.
Yhtiökokouksen päätökset koskien palkitsemispolitiikkaa ja
-raporttia ovat neuvoa-antavia.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun
mennessä yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko Nokialla,
Tampereella, Helsingissä tai etäkokouksena. Etäkokouksessa
osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa,
mukaan lukien oikeuttaan esittää kysymyksiä ja äänestää,
täysimääräisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen
avulla.
Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo
sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla
on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista,
vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.
Osakkeenomistaja voi pyytää yhtiökokousta käsittelemään
tietyn yhtiökokoukselle kuuluvan asian, lähettämällä kirjallisen
pyynnön hallitukselle ennen Nokian Renkaiden verkkosivuilla
ilmoitettua määräaikaa. Vuonna 2025 kyseinen määräaika oli
6.3.2025. Osakkeenomistajat eivät esittäneet pyyntöjä.
Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön
verkkosivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat.
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön
verkkosivuilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/
hallinnointi/yhtiojarjestys.
Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen,
jos heidät on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland
Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen
ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen
omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon
yhtiökokoukseen osallistumista varten.
Seuraavat henkilöt ovat tavanomaisesti läsnä varsinaisessa
yhtiökokouksessa:
• hallitus: puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja ehdotetut
uudet jäsenet
• toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet
• tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja
Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.5.2025
Helsingissä.
Yhtiökokoukseen ilmoittautuneet osakkeenomistajat
pystyivät seuraamaan yhtiökokousta myös
verkkolähetyksen välityksellä.
Lisätietoja vuoden 2025 varsinaisesta yhtiökokouksesta
sekä aiemmista yhtiökokouksista löytyy yhtiön
verkkosivuilta yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/
hallinnointi/yhtiokokous/.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikunta
(nimitystoimikunta) perustettiin varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksellä vuonna 2020. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen
mukaan nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluu:
• valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset koskien
hallituksen jäsenten lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa,
puheenjohtajaa ja mahdollista varapuheenjohtajaa
• valmistella yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen ja
valiokuntien jäsenten palkitsemista
• kartoittaa hallituksen jäsenten mahdollisia seuraajaehdokkaita
Nimitystoimikunnan muodostavat Euroclearin pitämän yhtiön
osakasluettelon kesäkuun ensimmäisen pankkipäivän tilanteen
mukaisesti Nokian Renkaiden neljän suurimman osakkeenomistajan
edustajat, jotka hyväksyvät tehtävän. Lisäksi nimitystoimikuntaan
kuuluu hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunta antaa
ehdotuksensa hallitukselle vuosittain viimeistään seuraavaa
yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivänä.
Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon
yhtiöltä, ellei yhtiökokous toisin päätä.
Vuonna 2025 nimitystoimikuntaan nimitettiin seuraavat jäsenet:
• Petter Söderström (sijoitusjohtaja, Solidium Oy), Solidium Oy:n
nimeämänä
• Mikko Mursula (toimitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen nimeämänä
• Timo Sallinen (johtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma), Keskinäisen
Työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Jonna Ryhänen (sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja,
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo) Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elon nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen
puheenjohtaja
144
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Nimitystoimikunnan ehdotukset julkaistiin 9.1.2026.
Nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa. Jäsenten
osallistumisprosentti oli 100 prosenttia. Nimitystoimikuntaan
kuului neljä miestä ja yksi nainen.
Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/
osakkeenomistajien-nimitystoimikunta/työjärjestys.
Hallitus
Hallituksen toiminta
Hallitus huolehtii Nokian Renkaiden hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun
sovellettavan sääntelyn mukaisesti. Hallituksella on
yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät
lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille
toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset
tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja
hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat:
• konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja osavuosikatsausten
hyväksyminen
• asioiden esittäminen yhtiökokoukselle
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen
Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta
periaatteellisesti, taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai
kestävän kehityksen kannalta merkittävistä asioista, joihin
kuuluvat muun muassa:
• konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet
• konsernin budjetti- ja investointisuunnitelmat
• konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt
• konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset
• merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, -myynnit ja
-järjestelyt
• konsernin rahoitukseen liittyvät politiikat
• konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• sovellettavien lakien ja säännösten sekä hallituksen
hyväksymien yhtiön ohjeistusten, kuten yhtiön
liiketoimintaperiaatteiden, noudattamisen valvominen
• hallituksen valiokuntien nimittäminen
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että
hallituksella on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä
vuosittain itsearvioinnin.
Hallituksen kokoonpano
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu
vähintään neljä ja enintään yhdeksän jäsentä. Nimitystoimikunta
valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja
palkitsemista koskevan ehdotuksen. Hallituksen jäsenten
lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava
hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen ottaen huomioon
yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön
kehitysvaihe. Hallituksen jäseniksi valituilla on oltava tehtävän
edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
hallitustehtävän hoitamiseen.
Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden
vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa valinnan
suorittaneen varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuonna
2025 varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen kahdeksan
jäsentä sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.
29.8.2025 Christopher Ostrander ilmoitti eroavansa yhtiön
hallituksesta, sillä hänet nimitettiin Henkilöautonrenkaat-
liiketoimintayksikön Pohjois-Amerikan markkina-alueen johtajaksi
ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2025 alkaen. Tämän
jälkeen Nokian Renkaiden hallitukseen kuului seitsemän jäsentä.
145
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Jukka Hienonen
Hallituksen puheenjohtaja
s. 1961, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2020
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen
Investointivaliokunnan jäsen
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeisimmät luottamustehtävät: -
Osakeomistukset: 59 625*
Elina Björklund
Hallituksen varapuheenjohtaja
s. 1970, nainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2024
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
puheenjohtaja
Investointivaliokunnan jäsen
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
IDBM pro (International Design Business
Management -ohjelma)
Päätoimi: Hallituksen puheenjohtaja:
Reima Group
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Reima Group Oy,
Helsingin Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö
Hallituksen jäsen: Taaleri Oyj
(Palkitsemisvaliokunnan jäsen), Urlus Säätiö
(varapuheenjohtaja)
Valtuuskunnan jäsen: LSR, Liikesivistysrahasto,
EVA, Elinkeinoelämän Valtuuskunta
Osakeomistukset: 8 740*
Markus Korsten
s. 1970, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Investointivaliokunnan puheenjohtaja
Koulutus: Study of Applied Physics, Dipl. Ing. (FH)
Päätoimi: Co-Founder and CEO: MegaLion
Europe GmbH
Founding and Managing Partner: Enperium
GmbH
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Zefyron GmbH
Senior Investment Advisor: Longrun Capital AB
Osakeomistukset: 9 338*
Hallitus 31.12.2025
Susanne Hahn
s. 1976, nainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2022
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen
Koulutus: University Diploma of Economics
Päätoimi: Founding and Managing Partner
(CEO): SKV Invest & affiliates
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Klingele Paper & Packaging
SE & Co KG, Hyperpark Ltd., ENPERIUM GmbH,
Zefyron GmbH, SENTImotion GmbH, MegaLion
Europe GmbH, MegaLion Equity AG, MaxifyIP
GmbH, CIDA GmbH, Green Tech Hub GmbH ja
Invest BW — Innovation & Investment funding
program of the state of Baden-Württemberg
Osakeomistukset: 17 180*
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
146
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Antti Mäkinen
s. 1961, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2025
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Sampo Oyj
(nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja)
Osakeomistukset: 3 501*
Jouko Pölönen
s. 1970, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
KHT-tilintarkastaja, eMBA
Päätoimi: Toimitusjohtaja: eQ Oyj
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: eQ Rahastoyhtiö
Oy, Suomen Pörssisäätiö
Hallituksen jäsen: eQ Varainhoito Oy,
Excellence Finland
Osakeomistukset: 42 430*
Elisa Markula
s. 1966, nainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2024
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Toimitusjohtaja: VR-Yhtymä Oyj
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Keskuskauppakamari
(varapuheenjohtaja), Palvelualojen työnantajat
Palta ry (työvaliokunnan jäsen)
Hallintoneuvoston jäsen:
Työeläkeyhtiö Varma
Osakeomistukset: 9 152*
Tarkempia tietoja hallituksen jäsenistä, mukaan lukien heidän CV:nsä, on saatavilla yhtiön verkkosivuilla
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus.
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
147
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan kaikki valitut
hallituksen jäsenet riippumattomiksi yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista, kuitenkin Antti Mäkinen katsotaan
riippumattomaksi Solidium Oy:stä 1.6.2025 alkaen.
Hallituksen kokoukset ja osallistumisaktiivisuus
Vuonna 2025 hallitus muun muassa varmisti uuden
toimitusjohtajan onnistuneen perehdytyksen yhtiön
toimintaan, perehtyi tutkimus- ja tuotekehitystoimintoihin,
tuotetestaukseen ja materiaalikehitykseen, seurasi tarkasti
yhtiön taloudellista suorituskykyä ja toiminnan tehokkuutta
sekä valvoi yhtiön strategian ja pitkän aikavälin taloudellisten
tavoitteiden arviointia.
Vuonna 2025 hallitus kokoontui yhteensä 11 kertaa.
Hallituksen jäsen Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Jukka Hienonen (puheenjohtaja) 11/11 100 %
Pekka Vauramo
(varapuheenjohtaja saakka*) 3/4 75 %
Elina Björklund
(varapuheenjohtaja lähtien*) 11/11 100 %
Susanne Hahn 11/11 100 %
Markus Korsten 11/11 100 %
Elisa Markula 11/11 100 %
Antti Mäkinen (jäsen lähtien*) 7/7 100 %
Christopher Ostrander
(jäsen saakka**) 7/7 100 %
Jouko Pölönen 11/11 100 %
Reima Rytsölä (jäsen saakka*) 4/4 100 %
* 7.5.2025
** 29.8.2025
Hallituksen monimuotoisuus
Nokian Renkaat näkee monimuotoisuuden menestystekijänä,
joka mahdollistaa yhtiön strategisten tavoitteiden
saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä
monimuotoisuus sisältää tekijöitä, kuten jäsenten toisiaan
täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattialoilta
ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni pääasiassa
toimii, sekä ikä, kansallisuus ja sukupuolten tasapuolinen
edustus. Myös johtamiskokemus ja henkilökohtaiset
osaamisalueet huomioidaan hallituksen kokoonpanossa.
Monimuotoisuustavoitteet saavutetaan harkitsemalla
hallituksen kokoonpanoa huolellisesti hyvissä ajoin.
Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta muun
muassa seuraavilta osa-alueilta: toimitusjohtajakokemus,
rengastoimiala, kulutushyödyketeollisuus, kansainvälinen
kokemus erityisesti Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja
Pohjois-Amerikan markkinoilla, rahoitus, riskienhallinta ja
hallinnointi. Nimitystoimikunta ottaa huomioon erityiset
monimuotoisuusvaatimukset, jotka ovat olennaisia yhtiön
nykyisille ja tuleville tarpeille. Monimuotoisuustavoitteiden
arvioidaan toteutuneen riittävässä määrin.
Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet
ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa yritys.
nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus.
Ikä
40–49, 1
50–59, 4
60–69, 2
Sukupuoli
Nainen, 3 (43 %)
Mies, 4 (57 %)
Toimikausi
1 vuosi, 1
2–3 vuotta, 3
4–5 vuotta, 2
6–7 vuotta, 1
Kansalaisuus
Suomi, 5
Saksa, 2
Tiedot graafeissa vastaavat hallituksen kokoonpanoa
31.12.2025.
148
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen valiokunnat
Hallitus päättää vuosittain valiokunnista sekä niiden
puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2025 hallituksella
oli kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunta sekä investointivaliokunta.
Valiokunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on
oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja
kokemus. Ainakin yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on
oltava kokemusta laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta.
Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava
riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava
riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä
riippumattomia. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän muut
jäsenet eivät saa olla tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan jäseniä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä
päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on
vastuussa valiokunnille osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien
säänneltyjen tehtävien hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan
hallitukselle. Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti
valiokunnan tehtävänä on
• valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus,
sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tietoturva,
tilintarkastus, riskienhallinta sekä compliance-toiminto ovat
asianmukaisesti järjestetty
• seurata ja arvioida tilinpäätösraportoinnin prosessia ja
merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen
arvostetuissa erissä
• käsitellä yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioida lakisääteisen
tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja tilintarkastajan
tarjoamia muita kuin tilintarkastus- tai varmennuspalveluita
• käsitellä tilintarkastuskertomus ja mahdollinen
tilintarkastuspöytäkirja sekä tilintarkastajan valiokunnalle
esittämä täydentävä raportti
• valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus
yhtiökokoukselle
• tarkkailla ja arvioida, miten sopimukset ja muut oikeustoimet
yhtiön ja yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin liiketoiminnan
ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä
noudatettavien ehtojen mukaisia sovellettavien lakien ja
säännösten mukaisesti
Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti
tarkastusvaliokunnan kokouksiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja osallistumisaktiivisuus
vuonna 2025
Tarkastusvaliokunnan jäsenet Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Jouko Pölönen (puheenjohtaja) 5/5 100 %
Elisa Markula 5/5 100 %
Antti Mäkinen (jäsen lähtien*) 3/3 100 %
Reima Rytsölä (jäsen saakka*) 2/2 100 %
* 7.5.2025
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja
toimintaperiaatteet määritellään kirjallisessa työjärjestyksessä.
Tehtäviin sisältyy:
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle yhtiön toimitusjohtajan
nimittämisestä ja palkitsemisesta
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle konsernin johtoryhmän
jäsenten nimittämisestä ja palkitsemisesta
• yhtiön toimitusjohtajan seuraajasuunnittelu
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle Nokian Renkaiden
osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja tavoitteista sekä
muista kannustinpalkkiojärjestelmistä
• palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin käsittely
• vastuullisuusasioiden valmistelu hallitukselle sekä
toimintaympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn
kehityksen seuraaminen
• kestävyysraportin käsittely
• kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa koskevan
päätösehdotuksen valmistelu yhtiökokoukselle
• kestävyysraportoinnin varmentamisen järjestäminen ja
varmentamisen seuranta, varmennuskertomuksen käsittely,
sekä keskustelu kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa
tehtävässä esiin tulleista keskeisistä seikoista
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja
osallistumisaktiivisuus vuonna 2025
Henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunnan jäsenet Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Elina Björklund (puheenjohtaja) 7/7 100 %
Susanne Hahn 7/7 100 %
Jukka Hienonen 7/7 100 %
149
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Investointivaliokunta
Investointivaliokunta keskittyy yhtiön strategisiin
investointeihin varmistaakseen, että ne maksimoivat
osakkeenomistajille syntyvän arvon. Investointivaliokunnan
työjärjestyksen mukaan valiokunnan vastuulla on:
• ohjata, valvoa ja arvioida yhtiön strategisten
investointivaihtoehtojen kehitystä
• käsitellä ja arvioida yhtiön strategisia investointivaihtoehtoja
ennen esittelyä hallitukselle
• työskennellä johdon kanssa mahdollisten strategisten
yritysjärjestelykohteiden tunnistamiseksi
• arvioida, tarkastella ja antaa suosituksia muista
investointivaliokunnalle kuuluvista asioista
Investointivaliokunnan jäsenet, kokoukset ja
osallistumisaktiivisuus vuonna 2025
Investointivaliokunnan jäsenet Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Christopher Ostrander
(puheenjohtaja saakka*) 2/2 100 %
Markus Korsten
(puheenjohtaja lähtien*) 3/3 100 %
Elina Björklund (jäsen lähtien*) 1/1 100 %
Jukka Hienonen (jäsen lähtien**) 1/2 50 %
Pekka Vauramo (jäsen saakka**) 0/1 0 %
* 29.8.2025
** 7.5.2025
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan tehtävänä on
• johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa
hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti
• valmistella yhtiön strategia ja tavoitteet hallitukselle
• informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä
• vastata hyväksytyn strategian ja suunnitelmien
toteuttamisesta
• varmistaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuus
• luotettavan varainhoidon järjestäminen
Paolo Pompei aloitti tehtävässä 1.1.2025.
Paolo Pompei
s. 1971, mies
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, kansainvälinen kauppa
Asema: Toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus:
2023–2024 Yokohama TWS, toimitusjohtaja
2017–2023 Trelleborg Wheel Systems, toimitusjohtaja
2006–2017 Trelleborg Wheel Systems, Business Unit Agricultural
tires, liiketoimintajohtaja
1999–2005 Trelleborg Wheel Systems, useita eri tehtäviä
1997–1999 Pirelli UK LTD
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Tyres Europe (entinen ETRMA), hallituksen varapuheenjohtaja
10/2025–
ETRMA, hallituksen jäsen 2017–10/2025
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa
yhtiön strategian valmistelussa ja operatiivisessa johtamisessa.
Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista
liiketoiminta-alueistaan ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei
ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä. Konsernin
kokouskäytännön mukaisesti johtoryhmä kokoontuu noin 12
kertaa vuodessa.
150
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Paolo Pompei
s. 1971, mies
Toimitusjohtaja
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
kansainvälinen kauppa
Osakeomistukset: 11 674*
Tommi Alhola
s. 1971, mies
Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa
Koulutus: MBA, Bachelor of Business
Information Technology
Osakeomistukset: 1 451*
Elisa Erkkilä
s. 1967, nainen
Lakiasiat
Koulutus: Oikeustieteen
kandidaatti, varatuomari,
vertailevan oikeustieteen maisteri
Osakeomistukset: 0*
Tron Gulbrandsen
s. 1976, mies
Henkilöautonrenkaat, Pohjoismaat,
ja Raskaat Renkaat (väliaikainen)
Koulutus: Kandidaatin tutkinto,
kansainvälinen markkinointi
Osakeomistukset: 0*
Adrian Kaczmarczyk
s. 1971, mies
Operations
Koulutus: Dipl. Ing. Engineering, MBA
Osakeomistukset: 3 420*
Jukka Kasi
s. 1966, mies
Tuotteet ja innovaatiot
Koulutus: Diplomi-insinööri
Osakeomistukset: 48 616*
Lauri Halme
s. 1975, mies
Vianor
Koulutus: Diplomi-insinööri,
kauppatieteiden maisteri
Osakeomistukset: 1 765*
Päivi Leskinen
s. 1965, nainen
Henkilöstö
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden
maisteri
Osakeomistukset: 1 182*
Jari Huuhtanen
s. 1974, mies
Talous ja rahoitus, Talousjohtaja,
väliaikainen
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Osakeomistukset: 1 643*
Christopher Ostrander
s. 1968, mies
Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka
Koulutus: B.Sc. (Mechanical
Engineering); M.Sc. (Engineering
Management); MBA
Osakeomistukset: 13 400*
Johtoryhmä 31.12.2025
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä saatavilla verkkosivuillamme
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/konsernin-johtoryhma.
151
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
mekanismeista
Sisäinen valvonta
Konsernin sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden avulla
pyritään varmistamaan, että yhtiön tavoitteet liittyen esimerkiksi
yhtiön strategiaan, toimintaan, käytäntöihin ja erityisesti
taloudelliseen raportointiin ja kestävyysraportointiin toteutuvat.
Näiden toimintaperiaatteiden avulla pyritään varmistamaan myös
osaltaan lakien ja määräysten noudattamista yhtiössä.
Konsernin sisäisen valvonnan mekanismien tarkoituksena
taloudelliseen ja vastuullisuusraportointiin liittyen on
varmistaa, että kaikki julkaistut raportit laaditaan yhtiön
kirjanpitosääntöjen, muiden asiaankuuluvien periaatteiden
sekä vastuullisuusstandardien mukaisesti. Tavoitteena on
antaa olennaisesti oikea, luotettava ja tarkka kuva konsernin
taloudellisesta asemasta ja vastuullisuussuoriutumisesta.
Yhtiössä on määritelty konsernin liiketoiminnoille koko konsernin
laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden
tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja
tuloksellista. Sisäiset kontrollit ovat erityisiä mekanismeja, joilla
hallitaan ja mitigoidaan riskejä.
Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta, jonka
toteutumista yhtiön johto valvoo ja jota sovelletaan koko
organisaatiossa. Sisäinen valvonta on olennainen osa koko
konsernin toimintaa kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on
Nokian Renkaiden operatiivisella johdolla. Jokaisella esihenkilöllä
on velvollisuus ylläpitää riittävää valvontaa oman vastuualueensa
toiminnasta sekä seurata valvontamekanismien tehokkuutta.
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin
prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty
emoyhtiön talousosastoon, joka vastaa muun muassa eri alueiden
taloudellisen informaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta.
Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi siihen
liittyvine valvontatoimenpiteineen sekä raportointiprosessiin
liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty.
Yhtiön talousosasto tuottaa konsernitason ja eri alueiden
konsolidoinnit ja informaation. Konsernin kukin juridinen
yhtiö tuottaa emoyhtiön talousosaston valvonnassa oman
informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä
noudattaen. Tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointiin
liittyvien standardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty
konsernin emoyhtiön talousosastoon, joka myös valvoo näiden
standardien noudattamista.
Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää,
oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto
pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja
valvontamekanismien tehokkuutta. Tämä kattaa sekä
taloudellisen että kestävyyteen liittyvän ja muun informaation,
tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muun sisäisesti
ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Taloushallinnon ohjeistus
ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä, ja henkilöstölle
järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen.
Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa.
Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota
täydennetään päivitetyillä ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan
yhtiön henkilöstölle välittömästi pörssitiedotteiden
julkistamisen jälkeen.
Sijoittajasuhteet ja viestintä
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää
osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti
olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian
Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi.
Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus ja täsmällisyys.
Lisää tietoa sijoittajasuhteiden ja viestinnän periaatteista
on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.
fi/sijoittajat/sijoittajasuhteet/sijoittajasuhteiden-
periaatteet/.
Riskienhallinta
Yhtiön riskienhallinnan (Enterprise Risk Management, ERM)
tarkoituksena on varmistaa, että Nokian Renkaiden johdolla
ja hallituksella on sekä strategiaan että suorituskykyyn
liittyvää päätöksentekoa varten riittävästi tietoa riskeistä,
joilla voi olla vaikutusta konsernin arvonluontiin sekä arvon
säilyttämiseen ja realisoimiseen. ERM tarjoaa jäsennellyn
viitekehyksen, jolla voidaan ennakoivasti hallinnoida riskejä,
suojella mainetta ja liiketoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa
päätöksentekoprosessia. Sen kokonaisvaltainen lähestymistapa
huomioi sekä taloudelliset että ei-taloudelliset riskit.
Nokian Renkaiden hallituksen hyväksymä yhtiön
riskienhallintapolitiikka määrittää yritysriskien hallinnan
viitekehyksen ja edistää riskitietoisuutta sekä riskien
asianmukaista hallintaa konsernissa. Taloudellisten
riskien hallinta määritellään hallituksen hyväksymässä
rahoituspolitiikassa.
Konsernin ERM-viitekehys on järjestetty viiteen toisiinsa
liittyvään osaan:
• hallinto ja kulttuuri
• strategia ja tavoitteiden asettaminen
• suorituskyky ja riskien arviointi
• arviointi ja päivitys
• tiedot, viestintä ja raportointi
Nokian Renkaiden hallitus valvoo tarkastusvaliokunnan
avustamana konsernin yleistä riskienhallintaa, seuraa
strategian toteutumista ja tekee hallintotoimia tukeakseen
johtoa strategia- ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa
hallituksen ohjeistuksen mukaisesti.
Toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä ovat
kokonaisvastuussa konsernin riskienhallinnasta. ERM
ei ole erillinen toiminto, vaan se on integroitu nykyisiin
liiketoimintaprosesseihin ja -käytäntöihin kaikilla organisaation
152
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
tasoilla. Jokaisella liiketoimintayksiköllä tai -alueella on vastuu
huolehtia riittävästä ja systemaattisesta riskienhallinnasta
ja raportoinnista omalla vastuualueellaan. Linjajohto
on operatiivisesti vastuussa päivittäisen toimintansa
olennaisimpien riskien hallinnasta, ja jokaista työntekijää
rohkaistaan tunnistamaan, raportoimaan ja hallinnoimaan
riskejä omalla vastuualueellaan.
Talousosaston Treasury & Risk Management koordinoi yleistä
ERM-viitekehystä ja prosessia, tukee liiketoimintayksiköitä
ja funktioita toteutuksessa ja tekee määritettyjä
riskienhallintatehtäviä, esimerkiksi konsernin riskitarkastelun.
Treasury & Risk Management on vastuussa ERM:ään liittyvien
menetelmien, työkalujen ja raportoinnin kehittämisestä ja
ylläpidosta.
ERM on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan
järjestelmää. Integroitu riskienhallintajärjestelmä noudattaa
kansainvälisten standardien vaatimuksia. Nokian Renkaat
-konsernin ERM-viitekehys perustuu COSO-viitekehykseen,
ISO 31000 -standardiin sekä Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodiin. Kaikki tehtaat on sertifioitu ISO 9001
(laatu) ja ISO 14001 (ympäristö) -standardien mukaisesti, ja
rengastehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa on sertifioitu ISO
45001 (työturvallisuus) -standardin mukaisesti. Konserni on
sitoutunut YK:n Global Compact -viitekehykseen vastuullisten
ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen takaamiseksi. Ulkoistettu
sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle ja varmentaa
riippumattomasti riskienhallinta- ja compliance-prosessien
tehokkuuden.
Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit
ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen
toimintakertomuksessa. Kestävyysraportissa on kuvattu
yhtiön tiedossa olevat kestävyysasioihin liittyvät riskit ja
epävarmuustekijät.
IV Muut annettavat tiedot
Sisäinen tarkastus
Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa
suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti riskienhallinnan,
sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen
tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen varmistustoiminto,
jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan
tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet
on vahvistettu yhtiön hallituksen hyväksymässä sisäisen
tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa.
Konsernin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Sisäisen tarkastuksen
tiimi raportoi hallinnollisesti talous- ja rahoitusjohtajalle ja
toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta
hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet.
Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa kaikki konsernin
liiketoiminta-alueet, toiminnot ja prosessit. Tarkastustehtävät
perustuvat yrityksen toiminnan keskeisiin strategisiin
painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastustulokset,
suositukset ja toimenpidesuunnitelmat esitetään
tarkastusvaliokunnalle, jonka jälkeen toimenpidesuunnitelmien
toteutusta seurataan jatkuvasti.
Vuonna 2025 sisäinen tarkastus on suorittanut tarkastuksia
tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tehtaissa sekä liiketoiminta-
alueiden toimintoihin ja prosesseihin liittyen. Sisäinen tarkastus
on myös tehnyt yhteistyötä Legal & Compliance-toiminnon ja
yhtiön muiden varmennustoimintojen kanssa.
Lähipiiriliiketoimet
Nokian Renkaat määrittää ja seuraa lähipiiriään noudattaen
kansainvälistä kirjanpitostandardia (IAS 24, lähipiirin tiedot)
sekä muuta soveltuvaa sääntelyä ja ilmoittaa tarvittavat
tiedot lähipiiriliiketoimista vuosikertomuksessa tilinpäätöksen
liitetiedoissa.
Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla tunnistetaan sen lähipiiri.
Yhtiö arvioi ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmistaakseen,
että kaikki eturistiriidat tunnistetaan ja että yhtiön
päätöksentekoprosessi on lainmukainen.
Yhtiön talousosasto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia
osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontamenettelyjä
ja raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, että lähipiiriliiketoimet
liittyvät tavanomaiseen liiketoimintaan ja että ne solmitaan
normaalein markkinaehdoin. Mikäli yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka
eivät kuuluisi sen tavanomaiseen liiketoimintaan tai joissa ei
noudatettaisi toisistaan riippumattomien osapuolten välillä
noudatettavia ehtoja, tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä
tarkastusvaliokunnassa ja hyväksyttävä hallituksessa.
Sisäpiirihallinto
Nokian Renkaat noudattaa EU:n markkinoiden
väärinkäyttöasetusta ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.
Lisäksi yhtiö on laatinut hallituksen hyväksymän erillisen
sisäpiiripolitiikan, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja
sisältää ohjeita koskien sisäpiirihallintoa.
Nokian Renkaat ei ylläpidä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä.
Sisäpiiriläiset määritellään tapauskohtaisesti ja lisätään
hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin. Henkilöt, joilla on
sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa Nokian Renkaiden
rahoitusvälineillä ennen kuin hanke raukeaa tai julkistetaan.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitylle henkilölle
ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä, siitä hänelle
aiheutuvista velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen
päättymisestä.
153
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Nokian Renkaat ylläpitää erillistä luetteloa markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen mukaisissa johtotehtävissä toimivista
henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Vuonna 2025 tällaisia
henkilöitä olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä talous-
ja rahoitusjohtaja.
Yhtiön edellä mainituissa johtotehtävissä toimiva henkilö saa
tehdä kauppoja Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä vain 30
vuorokauden aikana yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai
puolivuosikatsauksen julkistamispäivän jälkeen. Vastaava
kaupankäyntioikeuden rajoitus on myös konsernin johtoryhmän
jäsenillä sekä henkilöillä, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten
raporttien valmisteluun, ylläpitoon ja/tai julkistamiseen
sekä henkilöillä, jotka käsittelevät Nokian Renkaat konsernin
raportointia ja ennusteita.
Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön
sisäpiiriasioiden hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä
(kaupankäyntirajoitukset, johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitus-
ja julkistamisvelvollisuudet).
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Yhtiöllä on ollut vuodesta 2011 lähtien whistleblowing-
ilmoituskanava käytössä. Työntekijät ja muut sidosryhmät
voivat ilmoittaa epäillystä väärinkäytöksestä sekä epäillystä
yhtiön liiketoimintaperiaatteiden tai muiden toimintaohjeiden
rikkomuksesta ulkoisen palveluntarjoajan hallinnoiman
verkkopohjaisen kanavan kautta.
Nokian Renkaiden Whistleblowing-toimintaohje määrittelee
ilmoituskanavan tarkoituksen ja laajuuden sekä periaatteet ja
prosessit, jotka ohjaavat ilmoitusten käsittelyä ja tutkimista.
Kaikki kanavassa vastaanotetut viestit käsitellään
luottamuksellisesti ja salattuna. Anonyymit ilmoitukset ovat
sallittuja. Nokian Renkaat ei suvaitse mitään kostotoimia
ilmoittajaa kohtaan.
Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna
2019 ohjaamaan ja valvomaan ilmoituskanavaan liittyviä
toimintoja. Kaikista merkittävistä asioista raportoidaan
tarkastusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa.
Tilintarkastus
Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien
nimittämänä valvovana elimenä. Tilintarkastus varmistaa
yhtiön taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja
läpinäkyvyyden sekä tukee osakkeenomistajien valvontaa
hallinnon asianmukaisuudesta. Tilintarkastaja raportoi
tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle.
Tilikaudella 2025 yhtiön tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin
varmentajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja
päävastuullisena tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin
tarkastajana KHT, KRT Mikko Järventausta.
Oheisessa taulukossa yhtiön maksamat tilintarkastuspalkkiot
31.12. mennessä:
Maksetut palkkiot tyypeittäin, euroa 2025 2024
Konsernin tilintarkastuspalvelut 1 011 369 1 034 000
Kestävyysraportoinnin varmennuspalvelut 148 510 88 400
Muut palvelut 12 790 70 000
Yhteensä 1 172 669 1 192 400
154
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
KYLMIN MITATTU
LÄMPÖTILA
ITALIASSA,
BUSA NORD DI
FRADUSTASSA
DOLOMIITEILLA
-49,6 °C
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös 156
Emoyhtiön tilinpäätös 206
Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 217
Tilintarkastuskertomus 218
ESEF-varmennusraportti 222
Kestävyysraportin varmennuskertomus 224
Tietoa osakkeesta 226
Konsernirakenne 227
Konsernin tuloslaskelma, IFRS
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
1
1 289,8
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
3, 7, 8
-1 092 ,3
-1 056,0
Bruttokate
281,4
233,8
Liiketoiminnan muut tuotot
4
2,2
2,4
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut
7, 8
-1 63 , 5
-1 5 7, 6
Hallinnon kulut
6, 7, 8
-82,4
-7 5 , 9
Liiketoiminnan muut kulut
5, 7, 8
-1 , 8
-1 ,0
Liikevoitto
35,8
1,8
Rahoitustuotot
9
48 ,7
3 7, 0
Rahoituskulut
10
-100,4
-7 0 , 2
Tulos ennen veroja
-1 5 , 9
-3 1 , 5
Verokulut
11
0,9
8,7
Tilikauden tulos
-1 5 ,0
-2 2 , 8
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
-1 5 ,0
-2 2 , 8
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos (EPS):
12
Laimentamaton (euroa)
-0 ,11
-0,1 7
Laimennettu (euroa)
-0 ,11
-0,1 7
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tilikauden tulos
-1 5 ,0
-2 2 , 8
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset
11
4,5
-0, 8
1
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot
-6 4,7
2 7, 0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
-6 0 ,1
26,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-7 5 ,1
3,3
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-7 5 ,1
3,3
1
Konsernissa on tästä vuodesta lähtien sisäisiä lainoja, joita käsitellään IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
-standardin mukaisesti nettosijoituksina ulkomaisiin yksikköihin.
156
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Konsernin tase, IFRS
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
13
1 148,6
1 176,8
Käyttöoikeusomaisuuserät
15
108,6
124, 5
Liikearvo
14
62,0
61, 5
Muut aineettomat hyödykkeet
14
23,8
16 ,7
Osuudet osakkuusyrityksissä
17
0,1
0,1
Pitkäaikaiset sijoitukset
17
2,8
3,1
Muut saamiset
16, 18
2 7, 4
21 ,0
Laskennalliset verosaamiset
19
60,4
54,8
1 433,7
1 458,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
20
425, 4
4 52 ,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
21, 29
300,5
332,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
7, 3
4,4
Rahavarat
22
146, 9
176 ,1
8 8 0 ,1
965,3
Varat yhteensä
1
2 313,8
2 423,7
Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan
euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.
Korolliset velat sisältävät 73, 7 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 40 ,3 miljoonaa euroa lyhytaikaista
vuokrasopimusvelkaa.
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Oma pääoma ja velat
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
23, 24
Osakepääoma
25,4
25,4
Ylikurssirahasto
181,4
181,4
Omat osakkeet
-16,4
-16 , 6
Muuntoerot
-54,4
10, 3
Arvonmuutosrahasto
5,3
0,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
238, 2
238,2
Kertyneet voittovarat
784,6
83 2,9
1 164,2
1 272,4
Oma pääoma yhteensä
1 164,2
1 272,4
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
19
3,0
3 ,7
Korolliset velat
27, 29
718, 2
74 1 , 9
Muut velat
4,6
1,2
725,9
74 6 , 8
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
28
324,4
3 4 7, 8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
5,0
7, 8
Varaukset
26
1 ,6
1 ,6
Korolliset velat
27, 29
92 ,7
4 7, 3
423 ,7
404,5
Velat yhteensä
1
1 149,5
1 151,3
Oma pääoma ja velat yhteensä
2 313,8
2 423,7
157
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
-1 5 ,0
-2 2 , 8
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
7
142 , 2
124 , 2
Rahoitustuotot ja -kulut
9, 10
51,8
33,3
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut
3 ,1
-1 ,1
Tuloverot
11
-0, 9
-8,7
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
181, 2
124, 9
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /vähennys (+)
24, 2
-63,8
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)
6,6
1 6,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
-13 , 6
33,9
Käyttöpääoman muutos
1 7, 2
-13 , 6
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät
2,6
7, 6
Maksetut korot ja muut rahoituserät
-42 ,7
-36 , 3
Maksetut tuloverot
-1 2 ,1
-5, 2
Rahoituserät ja verot
-52 ,3
-3 3 , 9
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)
146, 2
7 7, 4
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
13, 14
-1 59 , 5
-3 5 0,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
1,0
0, 8
Muu investointien rahavirta
32 ,6
0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)
-125,9
-3 49 , 3
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden hankkiminen
23
0,0
0,0
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)
2,8
0,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
36,8
-1 0 2 ,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot
0,3
253, 5
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-5 0,1
-4 6,0
Saadut osingot
0,0
0,0
Maksetut osingot
-3 8 , 3
-7 2 , 0
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)
-48, 5
33, 5
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C)
-2 8 , 2
-2 3 8 , 5
Rahavarat tilikauden alussa
17 6 ,1
41 4, 9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-1 ,0
-0,3
Rahavarat tilikauden lopussa
22
146, 9
1 76 ,1
158
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
Arvon- vapaan oman Kertyneet Oma
Osake- Ylikurssi- Omat Muuntoerot muutos- pääoman voitto- pääoma
Milj. euroa
Liite
pääomarahastoosakkeet-rahastorahastorahastovaratyhteensä
Oma pääoma 1.1.24
25,4
18 1,4
-1 6 ,7
-1 6 ,7
1,6
238,2
934, 3
1 3 47,6
Tilikauden tulos
-2 2 , 8
-2 2 , 8
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella
oikaistuna):
Rahavirran suojaukset
-0, 8
-0, 8
Muuntoerot
2 7, 0
2 7, 0
Tilikauden laaja tulos yhteensä
2 7, 0
-0, 8
-2 2 , 8
3,3
Osingonjako
23
-7 5 , 8
-7 5 , 8
Omien osakkeiden hankinta
-
Osakeperusteiset maksut
24
0,1
-0, 2
-0,1
Muut muutokset
19
-2 , 5
-2 , 5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0,1
-7 8 , 5
-7 8 , 5
Oma pääoma 31.12.24
25,4
18 1,4
-1 6 , 6
1 0, 3
0,8
238, 2
832,9
1 272,4
Oma pääoma 1.1.25
25,4
181,4
-16,6
1 0, 3
0, 8
238, 2
832, 9
1 272,4
Tilikauden tulos
-15 , 0
-1 5 ,0
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella
oikaistuna):
Rahavirran suojaukset
4,5
4,5
Muuntoerot
-6 4,7
-6 4,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-6 4,7
4,5
-1 5 ,0
-7 5 ,1
Osingonjako
23
-34 , 5
-34 , 5
Osakeperusteiset maksut
24
0, 2
1,9
2 ,1
Muut muutokset
19
-0, 8
-0, 8
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0, 2
-33 , 3
-33 ,1
Oma pääoma 31.12.25
25,4
181,4
-16,4
-54,4
5,3
238, 2
784,6
1 164,2
159
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Perustiedot
Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan
perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia.
Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien.
Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja
kuorma-autoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita
sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa
myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi
konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden
vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet
ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.
Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on kokouksessaan 10.2.2026
hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus
hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on
saatavilla yhtiön pääkonttorista Pirkkalaistie 7, 37100 Nokia ja
internet-osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC-
ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien
soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn
mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne
perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa
laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.
Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
(IAS 8.28)
Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä standardeja ja
muutoksia, jotka ovat voimassa vuosittain 1.1.2025 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla (ellei toisin mainita). Konserni ei
ole ottanut ennenaikaisesti käyttöön muita standardeja tai
tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta eivät vielä ole voimassa.
• Vaihdettavuuden puuttuminen – Muutokset IAS 21:een
Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta eivät tulleet vielä
voimaan
Konsernin kannalta merkitykselliset uudet ja uudistetut
standardit ja tulkinnat, jotka ovat julkaistu, mutta eivät vielä
voimassa tilinpäätöksen julkaisuhetkellä on eritelty alla.
Konserni aikoo ottaa nämä uudet ja päivitetyt standardit
ja tulkinnat käyttöön, kun ne tulevat voimaan ja jos niillä on
vaikutusta laskentaperiaatteisiin.
• Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot – IFRS 18 (1.1.2027)
Konserni arvioi parhaillaan muutosten vaikutusta
selvittääkseen, mitä vaikutuksia niillä on
konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardit ovat jatkuvan
kehityksen alla. Konserni ottaa uudet standardit käyttöön
kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai
seuraavan tilikauden alusta lähtien.
Arvioiden käyttö
Konsernitilinpäätöksen laadinta IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten
käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen
ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen määriin sekä
tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arvioita on
käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen
erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa (liitetiedot 13, 14,
15), liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumisten
testauksessa (liitetieto 14) sekä laskennallisten verosaamisten
(liitetieto 19) hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Tilinpäätöksen
laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä.
Arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan säännöllisesti.
Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta
vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten
kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on
määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon
harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa.
Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on
huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi
sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien sanktioiden
taloudelliset vaikutukset yhtiölle. Vuokra-ajan jatkamis-
ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan pituuden
160
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio
lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen
varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli
on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä,
option kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan.
Silloin kun sopimus sisältää vuokrasopimuskomponentin ja
sen lisäksi muun kuin vuokrasopimuskomponentin, konserni
erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten huollot,
palvelut, jne. vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai
arvioon perustuen. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa
oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon
harkintaa ja tämän mukaan toistaiseksi voimassa olevat
sopimukset kirjataan kolmeksi vuodeksi.
Yhtiön riskeihin sisältyvät strategiset, operatiiviset ja
taloudelliset riskit. Arvioihin sisältyvät keskeiset riskit
käsittävät maariskin sekä riskit, jotka liittyvät renkaiden
haastavaan hinnoitteluympäristöön liittyen raaka-aineiden
hintakehitykseen. Riskejä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti
osana riskienhallintaohjelmaa. Olennaisimmat riskit ovat esitelty
tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.
Yhtiön tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen hyväksymishetkeen
mennessä informaatiota sellaisista tilikauden
päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä olennaisista
epävarmuustekijöistä tai muutoksista keskeisiin tulevaisuutta
koskeviin oletuksiin, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä
riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista
muutoksista seuraavan tilikauden aikana paitsi, mitä on esitetty
liitetiedossa 14.
Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Pilvipalvelujen käyttöönottokustannusten aktivointien
osalta johto on käyttänyt erillistä harkintaa, kun se arvioi
IFRICin keväällä 2021 antaman päätöksen mukaisten
aktivointikriteerien täyttymistä. Yhtiön johto arvioi valmiit
ja käynnissä oleva pilvipalvelusopimukset. Pilvipalvelujen
käyttöönottokustannukset aktivoidaan, kun yhtiö pystyy
yksilöimään aktivoidun hyödykkeen ja hyödyke on yhtiön
määräysvallassa.
Yhtiön myynnin olennainen osa on tavanomaista yritysten
välistä tavarakauppaa, jossa laskutus tapahtuu normaalein
ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä eikä siihen liity
merkittävää harkintaa. Yhtiön johto on käyttänyt kuitenkin
harkintaa, kun arvioi tuotteen kontrollin siirtymisajankohtaa
yhtiöltä jälleenmyyntisopimusten kohdalla.
Yrityksen johto on asettanut yhtiölle ilmastotavoitteet,
jotka huomioidaan konsernitilinpäätöksen laadinnassa
esimerkiksi arvon alentumiseen liittyvässä testauksessa sekä
aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Yhtiön
johto seuraa ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia
liiketoiminnan riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittyen mm.
tuoteportfolioon, raaka-aineiden hankintaan, energiaan,
logistiikkaan sekä tuotekehitykseen. Tällä hetkellä näillä ei ole
olennaista vaikutusta tilinpäätöksen laadintaan. Liikearvon
arvonalentumiseen liittyvässä testauksessa huomioidaan
mm. tulevien vuosien kassavirtoja arvioitaessa mahdolliset
tuoteportfolion muutokset.
Tilikauden 2022 aikana yhtiö ilmoitti investoivansa
uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Uusi
Romaniaan vuosina 2023–2025 rakennettu tehdas on alan
ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Konsernin
ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn
edistymistä .
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat
Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on
suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä
tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta
syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu
yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan
tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä
yhteisöä koskevaa valtaansa .
Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä
on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava
vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu
pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin
osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden
osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-
arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla
ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus
osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn
sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon
sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset
sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta
osakkuusyritykseen. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 2025
eikä 2024 tilinpäätöshetkillä .
Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla
järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan
merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista
periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa.
Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys .
Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia
järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa
puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia
oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran
Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet
käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns.
Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä
voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään
koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään
konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi
riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.
161
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen
hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen
varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä.
Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen
hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien
varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai
oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta
aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä
ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta
arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja,
vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan
vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät
konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt
myyntihetkeen saakka .
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja
realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa .
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän
kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat
valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan
Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos
Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään
kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Varsinaiseen
liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaiset konserniyritykset
Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi
käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän
kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden
keskikursseja . Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden
muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana
eränään muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman
muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon
eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden
muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään laajassa
tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa.
Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn lainan takaisinmaksua
ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole todennäköistä
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se käsitellään osana
ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja siitä syntyvät
kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman
muuntoerot -rahastossa.
Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän
liittyvät kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta
tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota .
Liiketulos
Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on
nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut
tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut,
myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut, hallinnon kulut
ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Kun
liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää termiä liikevoitto.
162
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liikevaihto ja toimintasegmentit
Laatimisperiaatteet
Tuloutusperiaate
Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja
kuorma-autoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita
sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserniin
kuuluu myös renkaiden vähittäismyyntiketju Vianor.
Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä
pinnoittaa renkaita. Konsernin liiketoimintayksiköt ovat
Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Valittu
liiketoimintarakenne kuvaa mm. liiketoimintayksiköiden
myyntituottojen erilaista luonnetta ja syklisyyttä.
Maantieteelliset alueet antavat lisätietoa liiketoimintojen
alueellisista kokoluokista ja markkinoihin sisältyvistä
erilaisista epävarmuuksista. Yhtiötä johdetaan näiden yllä
mainittujen liiketoimintayksiköiden ja maantieteellisten
alueiden kautta .
Yhtiön suoritusvelvoite täyttyy ja tuloutus tehdään, kun
tuote tai palvelu toimitetaan. Palvelujen ja tuotteiden
myynti muodostavat erilliset suoritusvelvoitteet. Yhtiön
liikevaihdosta olennainen osa koostuu tavanomaisesta
yritysten välisestä tavarakaupasta, jossa laskutus tapahtuu
normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä.
Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden
omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut, niiden
hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet
ostajalle sopimusehtojen mukaisesti sekä maksusuoritus
on todennäköinen. Liikevaihtoon sisältyy myös vähäisessä
määrin palvelujen myyntiä. Tuotot palveluista kirjataan, kun
palvelut on suoritettu. Yhtiön liiketoiminnalle ei ole tyypillistä
yli ajan tulouttaminen vaan yksi suoritevelvoite, jota vastaa
yksi tuloutusajankohta. Laskutus tapahtuu normaalein ehdoin
tavaran toimituksen yhteydessä.
Myyntituotot sekä tuotteista että palveluista raportoidaan
liikevaihtorivillä. Maksuehdot ovat pisimmilläänkin enintään
12 kk. Näin ollen rahoituskomponenttia ei ole erotettu.
Palautusten vaikutus tilinpäätökseen on vähäistä. Yhtiö
toimii pääosin renkaiden jälkiasennusmarkkinalla, jossa
tuotteiden palautuskäytännöt saattavat poiketa renkaiden
ensiasennusmarkkinasta. Konsernin laajalti käyttämät
sopimusmallit eivät lähtökohtaisesti salli jo myytyjen
tuotteiden palauttamista asiakkaan aloitteesta, ellei
toimituksessa ole virhettä tai sopimuskohtaisesti ole toisin
kirjallisesti sovittu.
Hyvityksiä ja muita myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä
seurataan määritettäessä kauppahintaa. Liikevaihtoa
laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja
alennuksilla. Yhtiö myy renkaita pääasiallisesti omille suorille
asiakkailleen ja myöntää näille volyymisidonnaisia alennuksia.
Tavaraa tuloutettaessa yhtiö ottaa huomioon asiakkaille
annettavat alennukset. Tilikauden aikana arvio perustuu
asiakkaiden antamiin arvioihin tulevista volyymeistä sekä
toisaalta jo toteutuneisiin volyymeihin. Tilinpäätöshetkellä
alennus perustuu tilinpäätöshetkellä toteutuneeseen
volyymiin.
Ennakot asiakkailta eivät ole tilinpäätöksen kannalta
tai liikevaihtoon verrattuna olennainen erä. Laskutetut
myynnin alennukset kirjataan myyntisaamisten hyvityksenä.
Asiakkailta saatuja ennakkomaksuja ei kirjata myyntisaamisiin
vaan velaksi.
Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika. Lisäksi
rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille käytössä
ns. Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen takuun
ulkopuolelle jääviä renkaan rikkoutumisia.
163
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii
konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään
konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon
mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen
organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin.
Toimintasegmenttien suoriutumista arvioidaan liiketuloksen
kautta, joka on suoraan verrannollinen konsernitilinpäätöksen
liikevoiton tai -tappion kanssa.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat
erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä
yksiköinä.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään
markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä
segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset
perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja.
Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita
segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat
järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille.
Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä
koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden
lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella.
Konsernin raportoitavat segmentit
Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa
ja myy kesä- ja talvirenkaita, all weather- sekä all season
-renkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja pakettiautoihin.
Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikköön kuuluvat
metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden
renkaat ja vanteet sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-
autonrenkaat-liiketoiminta.
Vianor-autonhuolto- ja rengasketju myy henkilö- ja kuorma-
autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian Renkaat
-merkkisten renkaiden lisäksi myös muita rengasmerkkejä sekä
erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita.
Muut toiminnot ja eliminoinnit sisältävät liiketoiminnan
kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta
liiketoiminnoille sekä segmenttien väliset eliminoinnit.
Toimintasegmentit
2025 Henkilöauton- Raskaat Muut toiminnot
Milj. euroa renkaat
Renkaat
Vianor
ja eliminoinnit
Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle
801,2
362,9
6,4
1 373,6
Palvelut
94,1
94,1
Tavaroiden myynti
801,2
203,0
268,9
6,4
1 279,6
Konsernin sisäinen liikevaihto
57,2
29,0
0,9
-87,0
Liikevaihto
858,4
232,0
363,8
-80,6
1 373,6
Liiketulos
28,3
24,3
-3,5
-13,2
35,8
% liikevaihdosta
3,3 %
10,5 %
-1,0 %
16,4 %
2,6 %
Rahoitustuotot ja -kulut
-51,7
Tulos ennen veroja
-15,9
Verokulut
0,9
Tilikauden tulos
-15,0
Varat
1 665,5
192,8
193,0
11,8
2 063,2
Kohdistamattomat varat
250,6
Varat yhteensä
2 313,8
Velat
216,9
43,6
53,1
0,6
314,2
Kohdistamattomat velat
835,3
Velat yhteensä
1 149,5
Investoinnit
109,4
8,7
5,1
3,7
126,9
Poistot
98,7
11,3
31,2
1,1
142,2
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut
1,4
-0,3
0,2
0,0
1,3
164
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
2024 Henkilöauton- Raskaat Muut toiminnot
Milj. euroa renkaat
Renkaat
Vianor
ja eliminoinnit
Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle
725,2
204,9
353,6
6,1
1 289,8
Palvelut
86,9
86,9
Tavaroiden myynti
725,2
204,9
266,7
6,1
1 202,9
Konsernin sisäinen liikevaihto
54,8
30,2
1,3
-86,2
Liikevaihto
779,9
235,1
354,9
-80,1
1 289,8
Liiketulos
-15,6
30,0
-3,8
-8,8
1,8
% liikevaihdosta
-2,0 %
12,8 %
-1,1 %
11,0 %
0,1 %
Rahoitustuotot ja -kulut
-33,3
Tulos ennen veroja
-31,5
Verokulut
8,7
Tilikauden tulos
-22,8
Varat
1 735,4
203,9
202,5
15,9
2 157,6
Kohdistamattomat varat
266,1
Varat yhteensä
2 423,7
Velat
239,6
47, 9
48,1
0,0
335,6
Kohdistamattomat velat
815,7
Velat yhteensä
1 151,3
Investoinnit
325,3
10,8
8,0
6,0
350,1
Poistot
84,6
10,9
27,6
1,1
124,2
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut
4,6
-0,6
-0,3
0,0
3,7
165
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
2025
Milj. euroa
Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Amerikka
Muut maat
Muut
Konserni
Liikevaihto
727,4
343,2
298,0
5,0
-
1 373,6
Palvelut
94,1
-
-
-
-
94,1
Tavaroiden myynti
633,3
343,2
298,0
5,0
-
1 279,6
Varat
916,3
617, 2
538,0
0,0
-8,3
2 063,2
Kohdistamattomat varat
250,6
Varat yhteensä
2 313,8
Investoinnit
38,0
80,6
8,3
0,0
0,0
126,9
2024
Milj. euroa
Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Amerikka
Muut maat
Muut
Konserni
Liikevaihto
696,2
319,6
270,3
3,7
-
1 289,8
Palvelut
86,9
-
-
-
86,9
Tavaroiden myynti
609,3
319,6
270,3
3,7
-
1 202,9
Varat
966,8
579,1
621,2
0,0
-9,4
2 157,6
Kohdistamattomat varat
266,1
Varat yhteensä
2 423,7
Investoinnit
66,7
250,0
33,4
0,0
0,0
350,1
Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot
Konsernin segmentit toimivat neljällä tarkasteltavalla
maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjoismaat, Muu
Eurooppa, Amerikka ja Muut maat. Kohta Muut sisältää
maantieteellisille alueille kohdistamattomat erät.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden
sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.
166
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Laatimisperiaatteet
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot
Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien
ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen
kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään
pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että
se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä
olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun
toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla
menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden
kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään
pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin
toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä.
Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu
tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka
edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai
maantieteellistä toiminta-aluetta. Lopetettujen
toimintojen tulos esitetään omana eränään
konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden tiedot
tuloslaskelmassa oikaistaan vastaavasti.
Konsernin vuosien 2025 ja 2024 tilinpäätöksissä ei ole
myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä .
Hankitut liiketoiminnot
Vuonna 2025 ja 2024 konsernissa ei tehty merkittäviä
yrityshankintoja.
Myydyt liiketoiminnot
Vuosina 2025 tai 2024 konsernilla ei ollut merkittäviä
liiketoimintamyyntejä eikä lopetetuiksi luokiteltuja toimintoja.
3. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
Milj. euroa
2025
2024
Raaka-aineet
336,8
274,7
Kauppatavarat
218,7
242,3
Hankinnan ja valmistuksen palkat
sosiaalikuluineen
82,6
74,3
Muut kulut
219,3
213,6
Tuotannon poistot
91,0
77,2
Myyntirahdit
72,4
78,2
Varastointikustannukset
63,1
69,4
Varastojen muutos
8,3
26,3
Yhteensä
1 092,3
1 056,0
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
2025
2024
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntivoitot
0,6
0,5
Muut tuottoerät
1,6
1,9
Yhteensä
2,2
2,4
5. Liiketoiminnan muut kulut
Laatimisperiaatteet
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot raportoidaan osana myynnin, markkinoinnin
ja tuotekehityksen kulua sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät .
Saadut avustukset
Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan
tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina.
Milj. euroa
2025
2024
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntitappiot ja romutukset
0,5
0,0
Kulukirjaukset luottotappioista ja
varauksista
-0,3
0,0
Muut kuluerät
1,6
0,9
Yhteensä
1,8
1,0
Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2024 EU:n valtiontukisääntöjen
mukaisesti Romanian valtion enintään 99,5 milj. euron tukitoimenpiteen
Romanian-tehtaan rakentamisen tukemiseksi. Tuen ensimmäinen erä
32,6 milj. euroa maksettiin vuoden 2025 lopussa.
6. Tilintarkastajan palkkiot
Milj. euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkio
1,2
1,0
Veropalvelut
-
-
Muut palvelut
0,0
0,1
Yhteensä
1,2
1,1
Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastusyhteisönä
30.3.2021 lähtien.
167
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
7. Poistot ja arvonalentumiset
Laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin
pitoaikoihin:
Rakennukset 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat olennaisesti
aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen
kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien
kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot
sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä
työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia,
ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan.
Poistoaika on 3–5 vuotta .
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko
viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos
viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvojen
ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden
arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran
vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin
omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille
alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin
riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän
käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla
menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo
perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin
nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän
tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa.
Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla
omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden
kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan
taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja
sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä.
Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli
kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt
arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin
korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn
kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman
aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä
arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa.
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Liikearvosta ei kirjata poistoja. Muiden aineettomien
hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta .
Poistot hyödykeryhmittäin
Milj. euroa
2025
2024
Aineettomat oikeudet
3,8
3,8
Muut aineettomat hyödykkeet
0,7
0,8
Rakennukset
12,2
9,6
Koneet ja kalusto
72,0
61,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
50,2
45,6
Muut aineelliset hyödykkeet
3,3
2,5
Yhteensä
142,2
124,2
Toimintokohtaiset poistot
Milj. euroa
2025
2024
Tuotanto
91,0
77, 2
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys
40,0
35,9
Hallinto
11,2
11,1
Yhteensä
142,2
124,2
168
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
8. Henkilöstökulut
Milj. euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
223,8
209,6
Eläkekulut - maksupohjaiset
23,5
22,8
Osakeperusteiset maksut
1,9
-0,2
Muut henkilösivukulut
26,0
24,1
Yhteensä
275,3
256,3
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja
lainoista esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.
Muut kuin tuotannon ja valmistuksen palkat olivat 192,7 (182,1)
miljoonaa euroa vuonna 2025.
Henkilöstö
2025
2024
Konsernin henkilöstö
Keskimäärin
4 176
3 850
Katsauskauden lopussa
3 959
3 810
9. Rahoitustuotot
Milj. euroa
2025
2024
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
2,6
7,4
Osinkotuotot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset
sijoitukset
0,0
0,0
Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon
muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun
hankintamenoon
20,7
10,9
Valuuttajohdannaiset
25,3
18,4
Muut rahoitustuotot
0,0
0,1
Yhteensä
48,7
37,0
10. Rahoituskulut
Milj. euroa
2025
2024
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
-32,8
-33,0
Suojauksiksi määritetyt
korkojohdannaiset
-1,0
2,0
Vuokrasopimusvelat
-4,8
-4,5
Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon
muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun
hankintamenoon
-30,4
-15,9
Valuuttajohdannaiset
-28,3
-16,1
Muut rahoituskulut
-3,2
-2,8
Yhteensä
-100,4
- 70,2
169
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
11. Verokulut
Laatimisperiaatteet
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu koostuu tilikauden verotettavaan
tuloon perustuvista veroista sekä laskennallisista
veroista. Verokulua oikaistaan mahdollisilla edellisiin
tilikausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen kunkin maan
tilinpääätöspäivään mennessä säädettyä tai käytännössä
hyväksyttyä verokantaa. Verot kirjataan tuloslaskelmaan,
paitsi silloin kun ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai
suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Korkokulut,
jotka perustuvat maksamattoman veron määrään,
raportoidaan rahoituskuluissa.
Kansainvälisen liiketoimintaympäristön luonne altistaa
konserniyhtiöt rutiininomaisille verotarkastuksille
eri maissa. Useiden toimintamaiden muuttuvat ja
monimutkaiset verosäädökset voivat aiheuttaa
verovelvollisuuksiin liittyvää epävarmuutta ja vaikuttaa
haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Johto
arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa
lainsäädäntö on tulkinnanvaraista. Näissä tapauksissa
yhtiö kirjaa mahdollisen varauksen perustuen arvioon
viranomaisten hyväksynnän todennäköisyydestä.
Nokian Renkailla ei ole käynnissä merkittäviä
veroriitoja eikä erityistä ajankohtaista veroriskiä
pystytä yksilöimään. Nokian Renkaat on käynnistänyt
ennakollisia keskusteluita eri maiden viranomaisten
kanssa sopiakseen toimintamalliensa tai yhtiörakenteen
muutoksien verotuksesta riskien minimoimiseksi.
Milj. euroa
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero
-6,5
-12,8
Edellisten tilikausien verot
-1,3
0,7
Laskennalliset verot
8,7
20,8
Yhteensä
0,9
8,7
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
(2025: 20,0 %, 2024: 20,0 %) laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma:
Milj. euroa
2025
2024
Tulos ennen veroja
-15,9
-31,5
Suomen verokannan 20 % mukaan
laskettu vero
3,2
6,3
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat
verokannat
-0,6
-1,6
Verovapaat tuotot
0,2
0,4
Vähennyskelvottomat kulut
-0,5
-0,5
Edellisten tilikausien verot
-0,8
3,9
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten
tappioiden käyttö
0,0
0,1
Muut erät
-0,6
0,2
Verokulut tuloslaskelmassa
0,9
8,7
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot:
2025 Ennen Verojen
Milj. euroa
veroja
Verot
jälkeen
Rahavirran suojaukset
5,6
-1,0
4,5
Muuntoerot
-64,7
-64,7
Yhteensä
-59,1
-1,0
-60,1
2024 Ennen Verojen
Milj. euroa
veroja
Verot
jälkeen
Rahavirran suojaukset
-1,3
0,5
-0,8
Muuntoerot
27,0
27,0
Yhteensä
25,7
0,5
26,2
170
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
12. Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaatteet
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan
jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden
voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden
keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin
ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on
vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta
laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien
potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen
laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina
konsernilla on aiemmin ollut osakeoptioita sekä
vaihtovelkakirjoja. Tällä hetkellä konsernilla ei ole
kumpiakaan. Optioiden laimennus on laskettu takaisin
ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock
method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen
jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä
tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan
ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä
markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon
osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden
voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää
osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan.
Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi
liikkeeseen laskun jälkeen.
Milj. euroa
2025
2024
Emoyrityksen omistajille kuuluva
tilikauden tulos
-15,0
-22,8
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella
oikaistun osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi
-15,0
-22,8
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu lukumäärä
137 873
137 869
Osakeoptioiden vaikutus
-
-
Laimennettu keskimääräinen painotettu
lukumäärä
137 873
137 869
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton
-0,11
-0,17
Laimennettu
-0,11
-0,17
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Konserniyritysten hankkimien aineellisten
käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvot perustuvat
alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankintamenosta ei
vähennetä käyttöomaisuushyödykkeiden käyttöönoton
aikana valmistettujen tuotteiden myynnistä
saatuja tuottoja, vaan ne kirjataan tuloslaskelmalle.
Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttöomaisuus
arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta
käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka
perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot
esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen
käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa
edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan
hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan
investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella,
jonka aikana ne ovat syntyneet.
Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan
tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja
parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos
yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan
hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus-
ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden
odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä
171
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan
saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena.
Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa
liikevoittoon.
Saadut avustukset
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät
avustukset vähentävät niiden hankintamenoa.
Vieraan pääoman menot
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin
hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa
edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan
hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan
investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella,
jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni ei ole aktivoinut
vieraan pääoman menoja 2025 tai 2024 .
2025 Koneet ja Muut aineelliset Ennakkomaksut
Milj. euroa
Maa-alueet
Rakennukset
kalusto hyödykkeet
ja keskeneräiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
27,7
401,4
1 214,2
67,5
305,1
2 015,9
Lisäykset
1,1
-15,7
-8,1
-0,9
152,3
128,6
Vähennykset
-0,1
-0,8
-5,4
-0,1
-0,1
-6,5
Siirrot erien välillä
0,0
56,2
179,1
6,7
-252,9
-10,9
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
-0,3
-20,1
-38,1
-1,6
-7,9
-67,9
Hankintameno 31.12.2025
28,5
421,0
1 341,7
71,6
196,5
2 059,2
Kertyneet poistot 1.1.2025
0,0
-103,4
-720,9
-14,9
-839,1
Poistot
-12,2
-72,0
-3,3
-87,6
Vähennykset
0,5
3,1
0,0
3,5
Muut muutokset
0,0
Kurssiero
1,9
10,2
0,4
12,5
Kertyneet poistot 31.12.2025
0,0
-113,2
-779,6
-17,8
-910,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
28,4
307,8
562,0
53,8
196,5
1 148,6
2024 Koneet ja Muut aineelliset Ennakkomaksut
Milj. euroa
Maa-alueet
Rakennukset
kalusto hyödykkeet
ja keskeneräiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
27,6
274,1
1 049,9
51,4
244,5
1 647, 5
Lisäykset
0,1
3,4
22,0
0,8
323,6
349,9
Vähennykset
0,0
-0,1
-1,7
0,0
0,0
-1,9
Siirrot erien välillä
115,8
127,4
14,8
-264,8
-6,8
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
0,0
8,2
16,7
0,6
1,8
27, 2
Hankintameno 31.12.2024
27,7
401,4
1 214,2
67,5
305,1
2 015,9
Kertyneet poistot 1.1.2024
0,0
-93,2
-656,9
-12,2
-762,3
Poistot
-9,6
-61,9
-2,5
-74,0
Vähennykset
0,1
1,4
0,0
1,5
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssiero
-0,7
-3,5
-0,2
-4,3
Kertyneet poistot 31.12.2024
0,0
-103,4
-720,9
-14,9
-839,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
27,7
298,0
493,3
52,7
305,1
1 176,8
172
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
14. Aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan
määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei
kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen
arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy
jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut .
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet,
aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet,
lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä
hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään
arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna
taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat
hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena
vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen
vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen
hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä
luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin
toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan,
jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun
suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan
kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin
kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien
erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen
hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen
valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan
pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana
ne ovat syntyneet.
Aineet- Muut
2025 Liike- tomat aineettomat
Milj. euroa arvo oikeudet
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2025
76,0
91,9
26,7
194,7
Lisäykset
0,7
0,7
Vähennykset
-0,1
0,0
-0,1
Siirrot erien välillä
10,8
0,1
10,9
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
Kurssiero
0,5
0,1
0,0
0,6
Hankintameno
31.12.2025
76,6
103,5
26,7
206,8
Kertyneet poistot
1.1.2025
-14,5
-78,6
-23,3
-116,5
Poistot
-3,8
-0,7
-4,5
Vähennykset
0,1
0,0
0,1
Muut muutokset
Kurssiero
0,0
-0,1
0,0
-0,1
Kertyneet poistot
31.12.2025
-14,5
-82,4
-24,0
-121,0
Kirjanpitoarvo
31.12.2025
62,0
21,1
2,7
85,8
Aineet- Muut
2024 Liike- tomat aineettomat
Milj. euroa arvo oikeudet
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2024
76,6
84,5
27,1
188,2
Lisäykset
1,0
0,0
1,0
Vähennykset
-0,6
-0,6
Siirrot erien välillä
6,5
0,3
6,8
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssiero
-0,6
0,0
-0,1
-0,7
Hankintameno
31.12.2024
76,0
91,9
26,7
194,7
Kertyneet poistot
1.1.2024
-14,3
-74,9
-22,9
-112,1
Poistot
-3,8
-0,8
-4,6
Vähennykset
0,3
0,3
Muut muutokset
-0,3
0,0
-0,3
Kurssiero
0,0
0,0
0,1
0,1
Kertyneet poistot
31.12.2024
-14,5
-78,6
-23,3
-116,5
Kirjanpitoarvo
31.12.2024
61,5
13,3
3,4
78,2
173
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Arvonalentumiset
Vuonna 2025 aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu
arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestauksen
perusteella.
Liikearvojen arvonalentumistestaukset
Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville
yksiköille, jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation
mukaan. Arvonalentumistestauksessa yhtiön liikearvoa
sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoa
verrataan niiden tulevaisuudessa kerrytettävissä olevaan
rahamäärään. Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli
liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niiden kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Laskelmiin on sisällytetty investointi uuteen
henkilöauton renkaita valmistavaan tehtaaseen Romaniassa.
Asiakastoimitukset tehtaalta käynnistyivät vuoden 2025 toisella
vuosineljänneksellä.
Liikearvon jakautuminen ennen arvonalentumistestausta
Milj. euroa
31.12.2025
Henkilöautonrenkaat
61,1
Raskaat Renkaat
0,9
Vianor
-
Liikearvo yhteensä
62,0
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä
perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt
rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin
taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden
ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat
olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen sisältäen
investoinnin uuteen tehdaskapasiteettiin Romaniassa.
Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima,
maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä
niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat
lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-,
kysyntä- ja hintaennusteisiin.
Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä
pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen.
Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön
tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen
betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken
pääomarakenne markkina-arvoin. Käytetty diskonttokorko
on Henkilöautonrenkaissa 8,2 (8,5) prosenttia ja Raskaissa
Renkaissa 7,5 (7,6) prosenttia. Vianoria ei ole testattu vuonna
2025, koska koko Vianoriin kohdistuva liikearvo on alaskirjattu
vuonna 2021. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset
rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista
kahden prosentin kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla
diskonttokorolla. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan kaksi
prosenttia. Herkkyysanalyysit on suoritettu liikevaihdolla ja
bruttokatteella. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan
keskeisten oletusten huomattava heikkeneminen johdon
hyväksymistä taloudellisista suunnitelmista.
Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta
arvonalentumiskirjauksiin Henkilöautonrenkailla ja Raskailla
Renkailla. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva
rahamäärä ylittää huomattavasti rahavirtaa tuottavan yksikön
kirjanpitoarvon.Uusi tehdasinvestointi Euroopassa kasvattaa
suunnittelukauden investointien määrää 52,0 miljoonalla eurolla.
Uuden tehdasinvestoinnin luonteesta johtuen merkittävä osa
kassavirran kerrytettävissä olevasta rahamäärästä syntyy
päätearvoon. Raskaiden Renkaiden kerrytettävissä oleva
rahamäärä ylittää merkittävästi rahavirtaa tuottavan yksikön
kirjanpitoarvon.
Liikearvon jakautuminen arvonalentumistestauksen jälkeen
Arvon- Liikearvo
Milj. euroa alentuminen 31.12.2025
Henkilöautonrenkaat
61,1
-
61,1
Raskaat Renkaat
0,9
-
0,9
Vianor
-
-
0,0
Liikearvo yhteensä
62,0
-
62,0
174
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
15. Käyttöoikeusomaisuus
Laatimisperiaatteet
Vuokrasopimukset
IFRS 16 -standardin mukaan taseeseen kirjataan sopimuksen
alkaessa kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät
(käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja
koskeva rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka).
Konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Suurin osa
IFRS 16 perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi tunnistetuista
vuokrasopimuksista koskee Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä
varastoja.
Konserni vuokralle ottajana
Nokian Renkaat kirjaa vuokratun hyödykkeen ja siihen liittyvän
vuokravastuun vuokrasopimuksen alkamispäivänä lukuun
ottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia
vuokrasopimuksia.
• Vuokrasopimus katsotaan lyhytaikaiseksi, jos vuokra-aika
on enintään 12 kuukautta eikä sisällä jatko-optiota.
• Vuokrasopimus katsotaan arvoltaan vähäiseksi, jos
olennaisuusrajat eivät täyty.
Konserni soveltaa tätä ohjetta kaikkiin omaisuusluokkiin,
lukuun ottamatta ajoneuvoleasingsopimuksia, jotka myös
kirjataan IFRS 16:n mukaan, vaikka niiden sopimuskausi olisi
alle 12 kuukautta tai siihen liittyvä omaisuus katsotaan
vähäarvoiseksi.
Vuokra-aika määritellään vuokrasopimuksen ei-purettavissa
olevaksi ajanjaksoksi ottaen huomioon jatko- ja
irtisanomismahdollisuudet, mikäli on kohtuullisen varmaa,
että konserni käyttää kyseiset optiot. Mikäli vuokra-aika
on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua
vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän
perusteella toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan
suunnittelujakson perusteella yleensä kolmeksi vuodeksi.
IFRS 16:n mukainen vuokravastuu kirjataan vuokrasopimuksen
alkamispäivänä ja arvostetaan vuokra-ajan vuokramaksujen
nykyarvoon. Vuokrasopimuskohtaisen diskonttauskoron
määrittämisessä käytetyt kriteerit ovat maantieteellinen
sijainti, valuutta, riskittömän koron maturiteetti ja
vuokralaisen luottoriskipreemio. Kun sopimus sisältää
vuokrakomponentin ja ei-vuokraosan, Nokian Renkaat erottaa
ei-vuokrakomponentit, kuten ylläpidon tai palvelut, joko
vuokrasopimuksessa annettujen erillisten hintojen perusteella
tai arvioiden perusteella. Vuokravelka arvostetaan uudelleen
vastaavalla vaikutuksella siihen liittyvään vuokrattavaan
hyödykkeeseen, kun tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu
muutos sopimuksen uudelleenneuvottelun, indeksien
muutoksen tai optioiden uudelleenarvioinnin vuoksi.
Vuokrattu hyödyke koostuu alkuperäisestä vuokravastuusta,
mahdollisista alkuperäisistä välittömistä kuluista
vähennettynä vuokralle antajan myöntämillä kannustimilla.
Se arvostetaan hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Kaikki uudelleenarvioinnit ovat linjassa vuokravastuun
uudelleenarvioinnin kanssa. Käyttöoikeusomaisuuserä
poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa.
Konserni vuokralle antajana
Vuokralle antaja luokittelee kunkin vuokrasopimuksen joko
rahoitus- tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi IFRS 16
-standardin mukaisesti. Jos vuokrasopimuksella siirretään
olennaisilta osin kaikki omaisuuserän omistamiseen liittyvät
riskit ja edut, se katsotaan rahoitusleasingsopimukseksi,
muutoin vuokrasopimus katsotaan operatiiviseksi
vuokrasopimukseksi. Rahoitusleasingsopimuksella pidettävät
varat kirjataan taseeseen saamisiksi määränä, joka vastaa
vuokrasopimuksen nettoinvestointia.
Operatiivisilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut
omaisuuserät sisältyvät taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin
ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Nämä
omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisen vaikutusajan
kuluessa kuten omaan käyttöön tarkoitetut omaisuuserät.
Operatiivisista vuokrasopimuksista saadut tuotot kirjataan
tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin kannalta vuokralle antajana toimiminen on
vähäistä.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Konserni arvioi myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa,
täyttääkö tapahtuma IFRS 15 -tilinpäätösstandardin
mukaiset omaisuuserän myynnin kriteerit. Kriteerien
täyttyessä myyntitilanteessa taseeseen kirjataan
käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus omaisuuserän
alkuperäisestä kirjanpitoarvosta, joka vastaa konsernille
jäänyttä käyttöoikeutta. Tällöin myyntivoitoksi tai -tappioksi
kirjataan myyntihinnan osa, joka vastaa ostajalle siirtyneitä
oikeuksia. Mikäli myyntihinta ei vastaa käypiä arvoja erotus
kohdistetaan, joko ennakkoon maksettuihin vuokriin
tai rahoitusvelkoihin. Jos myynnin kriteerit eivät täyty,
omaisuuserän raportointi jatkuu taseessa ja luovutushinta
esitetään rahoitusvelkana.
Konsernin taseessa olevat myynti- ja
takaisinvuokrausjärjestelyt käsitellään vuokrasopimuksena
ja ne ovat osa käyttöoikeusomaisuuserää ja
vuokrasopimusvelkaa. Tapahtumista mahdollisesti syntyneet
myyntivoitot jaksotetaan vuokra-ajalle .
175
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
2025
Milj. euroa
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno, 1.1.2025
1,5
261,6
8,5
271,6
Lisäykset
0,0
35,0
2,5
37, 5
Vähennykset
-0,1
-38,5
-2,2
-40,8
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
0,0
-3,0
-0,2
-3,2
Hankintameno, 31.12.2025
1,4
255,2
8,5
265,1
Kertyneet poistot, 1.1.2025
-0,4
-144,0
-2,8
-147,1
Poistot
-0,1
-47,2
-2,9
-50,2
Vähennykset
0,1
37,0
1,6
38,7
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
0,0
2,0
0,0
2,1
Kertyneet poistot, 31.12.2025
-0,4
-152,1
-4,0
-156,5
Kirjanpitoarvo, 31.12.2025
1,0
103,1
4,5
108,6
Kulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat 0,5 (0,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisista
vuokrasopimuksista 5,3 (6,0) miljoonaa euroa vuonna 2025. Nämä sopimukset eivät sisälly
käyttöoikeusomaisuuteen. Korkokulut käyttöoikeusomaisuudesta olivat 4,8 (4,5) miljoonaa euroa.
Myynti- ja takaisinvuokraustapahtuma
Vianor AB on 13.3.2025 allekirjoitetulla sopimuksella myynyt Sandvikenin palvelupisteen Fastigheten
Stallgatan i Sandviken AB:lle. Tämän lisäksi Vianor AB on siirtynyt rakennuksen pitkäaikaiseksi
vuokralaiseksi 13.3.2025 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Kiinteistön myynnistä saatu vastike oli
0,6 miljoonaa euroa ja se esitetään konsernin rahavirtalaskelmassa osana investointien rahavirtaa.
Järjestelystä syntyi konsernin tuloslaskelmaan myyntivoittoa 0,5 miljoonaa euroa.
2024
Milj. euroa
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno, 1.1.2024
1,4
241,6
4,8
247,8
Lisäykset
0,2
44,9
4,9
50,0
Vähennykset
-0,1
-21,8
-1,2
-23,0
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
0,0
-3,1
0,0
-3,1
Hankintameno, 31.12.2024
1,5
261,7
8,5
271,6
Kertyneet poistot, 1.1.2024
-0,3
-120,9
-1,9
-123,1
Poistot
-0,1
-43,4
-2,1
-45,6
Vähennykset
0,1
19,0
1,2
20,2
Muut muutokset
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
0,0
1,3
0,0
1,3
Kertyneet poistot, 31.12.2024
-0,4
-144,0
-2,8
-147,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1,1
117,7
5,7
124,5
176
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
16. Rahoitusvarojen ja -velkojan kirjanpitoarvot ja käyvät arvot
Laatimisperiaatteet
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusinstrumenttien luokittelu
Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan erän
taseeseensa konserni luokittelee erän yhteen seuraavista
arvostusryhmistä:
• jaksotettuun hankintamenoon
• käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään arvostamiseen
ja tulosvaikutteiseen kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän
hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimintamalliin ja erästä
saatavien rahavirtojen luonteeseen.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun
hankintamenoon myöhemmin arvostettavaksi,
kun tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito
sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan
pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen
keräämiseksi. Konsernissa lähtökohtaisesti tähän
arvostusryhmään kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset
ja rahavarat sisältäen likvidit lyhytaikaiset sijoitukset
rahamarkkinainstrumentteihin.
Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstrumenttierä luokitellaan
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on sekä
rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman
ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien
rahavirtojen keräämiseksi, että myydä näitä rahoitusvaroja.
Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapidolle on
muita liiketoiminnallisia tavoitteita kuin edellä mainitut,
luokitellaan se käypään arvoon tulosvaikutteisesti
myöhemmin arvostettavaksi. Konsernin johdannaisvarat
sisältyvät tähän ryhmään. Merkitessään taseeseensa
sijoituksen oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin konserni
voi kuitenkin tehdä peruuttamattoman valinnan käypien
arvojen myöhempien muutosten esittämisestä muissa laajan
tuloksen erissä. Valinta tehdään aina sijoituskohtaisesti.
Konserni määrittelee tyypillisesti sijoitukset noteerattuihin
ja noteeraamattomiin osakkeisiin, jotka eivät ole
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
rahoitusvarojen ryhmään .
Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon
tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin
arvostettavien ryhmään. Rahoitusvelka kuuluu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään, jos se on
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä, johdannainen tai se on
nimenomaisesti tähän ryhmään luokiteltu. Muut rahoitusvelat
luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
ryhmään. Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun
hankintamenoon lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja.
Rahoitusinstrumenttien arvostaminen
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä käypään arvoon mahdollisilla transaktiomenoilla
huomioituna ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin
varoihin tai velkoihin erääntymisensä perusteella. Myöhempi
arvostaminen tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai
rahoitusvelan arvostusryhmän mukaisesti jaksotettuun
hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni kirjaa jokaisena raportointipäivänä odotettavissa
olevia luottotappioita varten tappiota koskevan
vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä,
ellei sitä ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden
määrää konserni tarkastelee toteutuneita luottotappioita,
vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista talouden
olosuhteista.
Myyntisaamisten osalta konserni käyttää yksinkertaistettua
lähestymistapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava
arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita
myyntisaamisten koko voimassaoloajalta .
177
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
2025
2024
Kirjanpito- Käypä arvo Kirjanpito- Käypä arvo
Milj. euroa
Liite
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaiset
30
2,8
-
2,8
-
1,9
-
1,9
-
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset
30
9,9
-
9,9
-
14,1
-
14,1
-
Noteeraamattomat sijoitukset
17
2,5
-
-
2,5
2,9
-
-
2,9
Jaksotettuun hankintamenoon
Myyntisaamiset ja muut saamiset
21
253,3
-
253,3
-
276,3
-
276,3
-
Rahamarkkinainstrumentit
22
-
-
-
-
-
-
-
-
Käteinen raha ja pankkitilit
22
146,9
-
146,9
-
176,1
-
176,1
-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta
Noteeraamattomat osakesijoitukset
17
0,2
-
-
0,2
0,2
-
-
0,2
Rahoitusvarat yhteensä
415,7
-
412,9
2,8
471,5
-
468,4
3,1
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaiset
30
2,2
-
2,2
-
1,1
-
1,1
-
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset
30
3,5
-
3,5
-
13,2
-
13,2
Jaksotettuun hankintamenoon
Korolliset rahoitusvelat
27
696,9
-
705,4
-
659,6
-
676,8
-
Ostovelat ja muut velat
28
143,6
-
143,6
-
160,6
-
160,6
-
Rahoitusvelat yhteensä
846,1
-
854,7
-
834,6
-
851,7
-
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia.
Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon
hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä
käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon
hierarkia sisältää seuraavat tasot:
Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut
hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut
hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on
todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti
(ts. hinnoista johdettuina).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka
eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon
(ei-todettavissa olevat syöttötiedot).
Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on
kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta
merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.
Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat erät
lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia on luokiteltu
käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja eriin kuuluvat konsernin
johdannaissopimukset. Näiden instrumenttien käyvän
arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä
arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä
osin todennettaviin markkinatietoihin.
Tasolla 3 ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
noteeraamattomat sijoitukset, ja käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta arvostettavat noteeraamattomat
osakesijoitukset,sillä hankintamenon arvioidaan kuvastavan
niiden käypää arvoa .
178
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon
taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat
käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tällä tasolla ovat jaksotettuun
hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Niiden
käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla
diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.
Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen
hierarkian eri tasojen välillä .
17. Osuudet osakkuusyrityksissä ja pitkäaikaiset
sijoitukset
Osuudet Noteeraamat- Noteeraamat-
osakkuus- tomat sijoituk- tomat osake-
Milj. euroa yrityksissä set sijoitukset
Hankintameno
1.1.2025
0,1
2,9
0,2
Kurssiero
-
-0,3
-
Kirjanpitoarvo
31.12.2025
0,1
2,5
0,2
Kirjanpitoarvo
31.12.2024
0,1
2,9
0,2
18. Muut pitkäaikaiset saamiset
Milj. euroa
2025
2024
Muut pitkäaikaiset saamiset
27,4
21,0
Yhteensä
27,4
21,0
179
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laatimisperiaatteet
Laskennalliset verot
Laskennaliset verot lasketaan omaisuus- ja velkaerien
väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen
arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä
tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä
hyväksyttyjä verokantoja. Olennaisimmat väliaikaiset
erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
poistoeroista, rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien
arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä
varastokatteista, varauksista sekä käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen
väliaikaisista eroista kirjataan vain siihen määrään asti
kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää
voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää
verotettavaa tuloa vastaan.
Johdon harkinta on kirjaamisen edellytys määrittäessä
verosaamisten määrää suhteessa tappioiden käyttöaikaan
ja ennustettavissa olevien tulevien tuottojen tasoon.
Nokian Renkaat on kirjannnut tilinpäätökseensä
laskennallisia verosaamisia ja- velkoja, joiden johdon
arviointiin perustuen oletetaan realisoituvan
tuloslaskemaan kirjattaviksi tulevaisuudessa.
Nokian Renkaat kuuluu Pillar 2 sääntelyn piiriin. Konserni
soveltaa IAS 12:n laskennallisiin veroihin kohdistuvaa
pakollista väliaikaista poikkeusta eikä raportoi Pillar
2:sta aiheutuvia laskennallisia veroja. Konserni on tehnyt
arvioinnin Pillar 2 lainsäädännön vaikutuksesta konsernin
veroihin perustuen konserniyksiköiden taloudellisiin
tietoihin vuodelta 2025. Arvioinnin perustella konsernille
ei aiheudu täydennysveroa .
31.12. Oikaisut Kirjattu tulos- Kirjattu muihin 31.12.
Milj. euroa 2024 erien välillä laskelmaan
laajan tuloksen eriin
Kurssierot
2025
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus
10,6
-1,4
9,2
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
5,9
11,1
17,0
Vuokrasopimusvelka
27,9
-2,9
-0,6
24,3
Varaukset ja jaksotukset
4,2
0,5
4,7
Vahvistetut tappiot
28,3
4,0
32,3
Rahavirran suojaukset
1,1
0,1
-0,7
0,5
Muut erät
9,0
-8,9
0,1
Yhteensä
87,1
0,0
2,4
-0,7
-0,6
88,2
Netotettu laskennallisia verovelkoja
vastaan
-32,3
4,5
-27,7
Laskennalliset verosaamiset taseessa
54,8
0,0
6,9
-0,7
-0,6
60,4
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
7,4
-1,9
5,5
Käyttöoikeusomaisuus
26,8
-4,3
0,7
23,2
Verottomat varaukset
0,6
0,0
0,6
Rahavirran suojaukset
1,0
0,0
0,4
1,4
Muut erät
0,2
-0,1
0,0
Yhteensä
36,0
0,0
-6,4
0,4
0,7
30,8
Netotettu laskennallisia verosaamisia
vastaan
-32,3
4,5
-27,7
Laskennalliset verovelat taseessa
3,7
0,0
-1,8
0,4
0,7
3,0
180
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
31.12. Oikaisut Kirjattu tulos- Kirjattu muihin 31.12.
Milj. euroa 2023 erien välillä laskelmaan
laajan tuloksen eriin
Kurssierot
2024
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus
9,3
1,3
10,6
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
1,8
4,1
5,9
Vuokrasopimusvelka
28,5
-0,8
0,2
27,9
Varaukset ja jaksotukset
-0,7
0,3
4,6
4,2
Vahvistetut tappiot
33,5
0,6
-5,8
28,3
Rahavirran suojaukset
0,0
-
1,1
1,1
Muut erät
0,1
0,3
8,6
9,0
Yhteensä
72,6
1,2
12,0
1,1
0,2
87,1
Netotettu laskennallisia verovelkoja
vastaan
-17,6
-14,6
-32,3
Laskennalliset verosaamiset taseessa
55,0
1,2
-2,6
1,1
0,2
54,8
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
14,9
0,5
-8,0
7,4
Käyttöoikeusomaisuus
27,4
-0,4
-0,2
26,8
Verottomat varaukset
0,0
0,6
0,6
Rahavirran suojaukset
0,4
-
0,5
1,0
Muut erät
1,7
-0,4
-1,1
0,2
Yhteensä
44,3
0,1
-8,8
0,5
-0,2
36,0
Netotettu laskennallisia verosaamisia
vastaan
-17,6
-14,6
-32,3
Laskennalliset verovelat taseessa
26,7
0,1
-23,4
0,5
-0,2
3,7
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on
olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja
kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan.
Konsernilla oli 31.12.2025 kertyneitä tappioita 109,1 (140,8)
miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen.
Näistä tappioista erääntyy vuosina 2026–2030 2,3 (0,0)
miljoonaa euroa ja vuosina 2031–2035 104,8 (134,2) miljoonaa
euroa ja 2,0 (6,5) miljoonaa euroa ei eräänny.
Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista oli 2,2 (2,1) miljoonaa euroa. Kirjaamaton
laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin
tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa.
Näistä tappiosta viiden vuoden kuluessa erääntyy 2,2 miljoonaa
euroa.
Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina
kirjaamattomia verotappioita 0,0 (0,3) miljoonaa euroa vuonna
2025. Oikaisut sisältävät 0,0 (1,1) miljoonaa euroa edellisten
tilikausien voittovarojen kautta tehtyjä oikaisuja laskennallisiin
veroihin.
181
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
20. Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon
tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään noudattaen pääosin
standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja
keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon
sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät
valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä
osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan
pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta
vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä
myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden
arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon
alentuminen.
Milj. euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
124,6
116,1
Keskeneräinen tuotanto
10,7
11,7
Valmiit tuotteet
290,0
324,2
Yhteensä
425,4
452,1
Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin
kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden
arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä
nettorealisointiarvoja. Vuonna 2025 kirjattiin kuluksi 0,2 (7,1)
miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa
alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
21. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laatimisperiaatteet
Tuloutusperiaate
Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen
laskutetun määrän mukaisesti ja valuuttamääräiset erät
Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän
kurssiin arvostettuina. Myyntisaamiset muuttuvat,
jos saamisia kirjataan luottotappiokirjauksella.
Luottotappiovarauksia on olemassa kolmenlaisia:
konsernitason IFRS 9, paikallinen ja lakisääteinen
luottotappiovaraus. Myyntituotot asiakassopimuksista
raportoidaan liikevaihtorivillä ja luottotappiot
raportoidaan erikseen liikevaihdosta liiketoiminnan
muissa kuluissa.
Milj. euroa
2025
2024
Myyntisaamiset
253,0
274,0
Siirtosaamiset
19,5
18,3
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt
3,3
1,9
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
2,8
1,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset
7, 3
4,4
Arvonlisäverosaamiset
15,7
24,4
Muut saamiset
6,3
12,3
Yhteensä
307,8
337,1
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa
niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on
kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Liitetiedossa 29 on
esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset.
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
Milj. euroa
2025
2024
Vuosialennukset, ostot
3,4
3,7
Rahoituserät
1,2
1,2
Sosiaalimaksut
0,0
0,1
Vakuutusmaksut
1,5
1,4
Muut erät
13,4
12,0
Yhteensä
19,5
18,3
22. Rahavarat
Laatimisperiaatteet
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista
lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi
yritystodistuksista ja pankkitalletuksista .
Milj. euroa
2025
2024
Käteinen raha ja pankkitilit
146,9
176,1
Rahamarkkinainstrumentit
-
-
Yhteensä
146,9
176,1
182
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Laatimisperiaatteet
Omat osakkeet
Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno
vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet
myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty
suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus,
merkitään omaan pääomaan .
Osinko
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei
tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan
huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella .
Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma
Sijoitetun
Osakkeiden vapaan oman
lukumäärä, Osake- Ylikurssi- pääoman Omat
Milj. euroa 1 000 kpl pääoma rahasto rahasto
osakkeet
Yhteensä
1.1.2024
137 867
181,4
238,2
-16,7
428,4
Omien osakkeiden hankinta/luovutus
2
0,1
0,1
31.12.2024
137 870
25,4
181,4
238,2
-16,6
428,4
1.1.2025
137 870
25,4
181,4
238,2
-16,6
428,4
Omien osakkeiden hankinta/luovutus
6
0,2
0,2
31.12.2025
137 875
25,4
181,4
238,2
-16,4
428,7
Osakkeiden nimellisarvo poistettiin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikkeeseen lasketut
osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman
rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto
Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon
kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän
yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.
Muuntoerot-rahasto
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden
tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös
ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden
suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin,
kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon
rahaston käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettaville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran
suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien
arvon muutoksille.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt
osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastoon.
Omat osakkeet
Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella,
eikä omistanut 31.12.2025 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen
palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden
osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden
kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes
183
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen
osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet
raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2025
näiden osakkeiden määrä oli 1 046 507 (1 052 242) kappaletta.
Tämä osakemäärä vastasi 0,75 (0,76) prosenttia yhtiön koko
osake- ja äänimäärästä .
Osingot
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi
osinkoa 0, 2 5 (0, 25) euroa osakkeelta.
Jakokelpoiset varat
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2025 on 742,6 (768,8)
miljoonaa euroa. Laskenta perustuu emon taseeseen ja
suomalaiseen lainsäädäntöön.
24. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
konsernin johtoryhmälle ja avainhenkilöille
Laatimisperiaatteet
Osakeperustaiset maksut
Osakepalkkiojärjestelmien perusteella myönnettävät
osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja kirjataan työsuhde-etuuksista
aiheutuviksi kuluiksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja
sitouttamisjakson aikana. Osakkeina maksettava
määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi.
Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin
arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan
syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.
Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä
osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan
lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan
syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.
Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä
jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan
määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena
tilinpäätöspäivänä ja kirjataan omaan pääomaan. Sekä
osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien
arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuonna 2025 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti jatkaa
osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ansaintajaksoja
konsernin avainhenkilöiden osalta. Päätös sisältää
suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän (PSP)
pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten.
Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä
aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen
perustuva kannustinjärjestelmä.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät otettiin käyttöön
ensimmäisen kerran helmikuussa 2019, hallituksen päätöksen
mukaisesti. Hallitus päättää vuosittain uusien ohjelmien sekä
ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista.
Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027
on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024,
2024–2025 ja 2025–2026 sekä yhden vuoden sitouttamisjakso.
Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä palkkion
enimmäismäärä on toimitusjohtajalle 250 prosenttia ja
konsernin johtoryhmän jäsenelle 200 prosenttia vuosittaisesta
peruspalkasta.
Tyypillinen palkkionmaksun edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että
osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden
maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi
ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä Nokian Renkaiden
johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu
taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen
palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä.
Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun
pääoman tuottoprosentti (ROCE).
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko
järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden
määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa
hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on
omistettava niin kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä
jatkuu .
184
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän aktiiviset
ohjelmat
Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti toukokuussa 2025
uuden ohjelmajakson alkamisesta yhtiön pitkän aikavälin
suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä (”PSP”). PSP
on pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä, jota käytetään
kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä.
Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–
2027 on kolme ohjelmajaksoa. Hallitus päättää vuosittain
ohjelmajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista. Nokian
Renkaat tiedotti 2023–2027 PSP -osakepalkkiojärjestelmän
alkamisesta ensimmäisen kerran 7.2.2023.
Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2026
sisältää kahden vuoden ansaintajakson sekä vuoden (2027)
pituisen sitouttamisjakson. Ohjelman suoritustavoitteet ovat
keskimääräinen osakekohtainen tulos (EPS), keskimääräinen
sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE %) sekä Scope
1 & 2 CO
2
-päästöintensiteetin vähentäminen. Mahdollinen
osakepalkkio maksetaan keväällä 2028 edellyttäen, että
suoritustavoitteet on saavutettu.
PSP 2025–2026 -ohjelmasta maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään 1 657 000 osaketta.
Osakepalkkio maksetaan Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina.
Osakepalkkioista vähennetään maakohtaiset verot ja ohjelman
osallistujille luovutetaan nettomäärä osakkeita. Jos osallistujan
työ- tai toimitusjohtajasopimus päättyy ennen palkkion
maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän aktiiviset ohjelmat
Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2025
uuden ohjelmajakson alkamisesta yhtiön pitkän aikavälin
ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (”RSP”). RSP-
osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään
kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä.
Nokian Renkaat tiedotti RSP-osakepalkkiojärjestelmän
alkamisesta ensimmäisen kerran 5.2.2019.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2025–2027 sisältää kolmen
vuoden pituisen rajoitusjakson, jonka päätyttyä mahdolliset
osakepalkkiot maksetaan vuonna 2028 Nokian Renkaat Oyj:n
osakkeina.
RSP 2025–2027 -ohjelmasta maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 osaketta.
Osakepalkkioista vähennetään maakohtaiset verot ja ohjelman
osallistujille luovutetaan nettomäärä osakkeita.
Osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan
työsuhde yhtiössä jatkuu osakepalkkion maksamisajankohtaan
saakka. Lisäksi Nokian Renkaiden konsernin johtoryhmän
jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen
kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi
RSP 2025–2027 -ohjelmasta. Taloudellisena mittarina toimii
segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).
Maksut 2024 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista
Helmikuussa 2025 hallitus hyväksyi suoritus- ja ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 tulokset.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 (PSP
2022–2024)
PSP 2022–2024 osakepalkkiojärjestelmästä ei makseta
osakepalkkioita, sillä tavoitteita ei saavutettu.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 (RSP 2022–2024)
RSP 2022–2024 osakepalkkiojärjestelmän perusteella
maksetaan yhteensä 5 500 yhtiön osaketta vastikkeetta viidelle
avainhenkilölle RSP 2022–2024 ehtojen mukaisesti. Osakkeet on
hankittu markkinoilta saajien lukuun ja niiden luovutus tapahtui
6.3.2025.
Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2022–2024 perusteella
maksetaan yhteensä 6 000 yhtiön osaketta vastikkeetta
ohjelman ehtojen mukaisesti. Osakkeet on hankittu markkinoilta
ja niiden luovutus tapahtui 6.8.2025 .
185
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Tarkemmat tiedot osakepalkkioista esitetty alla olevassa taulukossa.
Perustiedot
PSP 2022–2024
PSP 2023–2025
PSP 2024–2026
PSP 2025–2027
RSP 2022–2024
RSP 2023–2025
RSP 2024–2026
RSP 2025–2027
Yhteensä
Liikkeellelaskupäivä
8.2.2022
7.2.2023
6.2.2024
6.5.2025
8.2.2022
7.2.2023
6.2.2024
4.2.2025
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl
513 742
1 400 000
1 760 000
1 657 000
120 000
120 000
120 000
120 000
5 810 742
Osinko-oikaisu
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä
8.2.2022
17.2.2023
1.3.2024
6.5.2025
19.12.2022
12.12.2023
19.2.2024
Ansaintajakso alkaa
1.1.2022
1.1.2023
1.1.2024
1.1.2025
1.1.2022
1.1.2023
1.1.2024
1.1.2025
Ansaintajakso päättyy
31.12.2024
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2026
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2026
31.12.2027
Osakkeiden vapautuminen
31.3.2025
30.4.2026
30.4.2027
30.4.2028
31.3.2025
31.3.2026
31.3.2027
31.3.2028
Keskimääräinen Voimassa oleva
Kumulatiivinen Kumulatiivinen osakekohtainen työsuhde/
käyttökate käyttökate tulos (EPS), Voimassa oleva Voimassa oleva Segmentit Voimassa oleva
Segmentit (EBITDA), hen- (EBITDA), hen- keskimääräinen työsuhde/ työsuhde/ yhteensä sijoitetun työsuhde/
yhteensä tulos/ kilöautorenkaiden kilöautorenkaiden sijoitetun Segmentit Segmentit pääoman Segmentit
Osake (EPS) kasvu tuotantovolyymin tuotantovolyymin pääoman tuotto yhteensä sijoitetun yhteensä sijoitetun tuotto (ROCE) yhteensä sijoitetun
% ja sijoitetun kasvu ja suorien kasvu ja suorien (ROCE%) ja Scope pääoman pääoman johtoryhmälle pääoman
pääoman tuotto
CO
2
-päästöjen
CO
2
-päästöjen
1 & 2 päästöjen tuotto (ROCE) tuotto (ROCE) (pois lukien uusi tuotto (ROCE)
Osakkeiden syntymisehto (ROCE) väheneminen väheneminen pienentäminen johtoryhmälle johtoryhmälle toimitusjohtaja) johtoryhmälle
Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia
3,1
3,2
3,2
3,0
3,1
3,3
3,3
3,2
3,1
Jäljellä oleva voimassaolo aika, vuosia
0
0,3
1,3
2,3
0,0
0,3
1,3
2,3
1,2
Henkilöitä tilikauden päättyessä
0
132
143
84
0
2
3
0
Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina & Osakkeina &
Maksutapa käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä
Tilikauden tapahtumat
PSP 2022–2024
PSP 2023–2025
PSP 2024–2026
PSP 2025–2027
RSP 2022–2024
RSP 2023–2025
RSP 2024–2026
RSP 2025–2027
Yhteensä
1.1.2025
Kauden alussa ulkona olevat
333 066
1 189 218
1 724 744
0
12 300
15 000
110 000
0
3 384 328
Kauden alussa varastossa olevat
180 676
210 782
35 256
0
107 700
105 000
10 000
0
649 414
Tilikauden muutokset
Myönnetyt
0
0
0
1 748 968
0
0
0
0
1 748 968
Menetetyt
11 714
140 146
270 284
198 788
800
7 500
0
0
629 232
Ansaitut (brutto)
0
90 923
0
0
11 500
0
0
0
102 423
Maksetut (netto)
0
0
0
0
5 735
0
0
0
5 735
Erääntyneet
513 742
1 098 295
0
0
108 500
0
0
0
1 720 537
31.12.2025
Kauden lopussa ulkona olevat
0
90 923
1 454 460
1 550 180
0
7 500
110 000
0
3 213 063
Kauden lopussa varastossa olevat
0
0
305 540
106 820
0
112 500
10 000
0
534 860
186
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Käyvän arvon määrittäminen
Myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset
parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa
taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2025
tekemään arviointiin vapautuvien kannustimien määrästä.
2025
Käyvän arvon määrittäminen
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa
6,4
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa
9,5
Odotettu osinkotuottoprosentti
4,0 %
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa
5,7
Arvostusmalli
Osinkoalennus
Käypä arvo yhteensä 31.12.25, milj. euroa
2,4
Vaikutus tilikauden tulokseen ja
taloudelliseen asemaan
Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut,
milj. euroa
1,9
Osakepalkkioista johtuva velka
31.12.25, milj. euroa
0,0
Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus,
milj. euroa
6,4
25. Eläkevelvoitteet
Laatimisperiaatteet
Eläkevelvoitteet
Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä,
jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin.
Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai
etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista
eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi
sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat
maksupohjaisia.
26. Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on
aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa
oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää
taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen
menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti
arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen
uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin,
ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja
veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden
korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana .
Uudelleen-
Takuu- järjestely-
Milj. euroa varaus
varaus
Yhteensä
1.1.2025
1,6
0,0
1,6
Varausten lisäykset
1,6
0,0
1,6
Käytetyt varaukset
0,0
0,0
0,0
Edellisen vuoden
varauksen purku
-1,6
0,0
-1,6
31.12.2025
1,6
0,0
1,6
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset varaukset
1,6
1,6
Takuuvaraus
Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen
lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä
ns. Hakka-turva-takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä
vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin
takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia.
Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan
yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava
uusi tuote. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää
loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset perustuvat näiden
takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin
korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden
vuoden aikana.
187
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
27. Korolliset rahoitusvelat
Milj. euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset
Rahalaitos- ja eläkelainat
544,9
557,3
Joukkovelkakirjalainat
99,6
99,4
644,5
656,7
Lyhytaikaiset
Yritystodistuslainat
39,9
2,0
Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen
lyhennykset
12,5
0,9
52,4
2,9
Yhteensä
696,9
659,6
Kaikki korolliset rahoitusvelat ovat euromääräisiä.
Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat
2025 2024
Ilman Suo- Ilman Suo-
suojauk- jausten suojauk- jausten
sia kanssa sia kanssa
Rahalaitos- ja
eläkelainat
3,6 %
3,9 %
4,3 %
4,3 %
Joukkovelkakirjalainat
5,3 %
5,3 %
5,3 %
5,3 %
Yritystodistuslainat
2,3 %
2,3 %
4,5 %
4,5 %
Yhteensä
3,7 %
4,0 %
4,5 %
4,4 %
Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty
liitetiedossa 16.
Korolliset nettovelat
Milj. euroa
2025
2024
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset
644,5
656,7
Rahoitusvelat, lyhytaikaiset
52,4
2,9
Vuokrasopimusvelat
114,1
129,6
Likvidit varat
-146,9
-176,1
Yhteensä
664,0
613,1
Korollisten nettovelkojen muutokset
2025
Milj. euroa
Tasearvo 1.1.
Rahavirrat
Muuntoerot
Muut muutokset
Tasearvo 31.12.
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset
656,7
0,3
-
-12,5
644,5
Rahoitusvelat, lyhytaikaiset
2,9
36,8
-
12,6
52,4
Vuokrasopimusvelat
129,6
-50,1
-0,8
35,4
114,1
Likvidit varat
-176,1
28,2
1,0
-
-146,9
Yhteensä
613,1
15,3
0,1
35,5
664,0
2024
Milj. euroa
Tasearvo 1.1.
Rahavirrat
Muuntoerot
Muut muutokset
Tasearvo 31.12.
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset
404,0
253,5
-
-0,8
656,7
Rahoitusvelat, lyhytaikaiset
104,2
-102,1
-
0,8
2,9
Vuokrasopimusvelat
130,3
-46,0
-1,8
47,1
129,6
Likvidit varat
-414,9
238,5
-0,3
-
-176,1
Yhteensä
223,6
343,9
-1,6
47,1
613,1
188
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
28. Ostovelat ja muut velat
Milj. euroa
2025
2024
Ostovelat
143,6
160,6
Siirtovelat
135,2
131,5
Ennakkomaksut
0,0
0,0
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt
3,6
6,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
2,2
1,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat
5,0
7,8
Arvonlisäverovelat
25,7
30,3
Muut velat
14,0
18,0
Yhteensä
329,4
355,5
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio
niiden käyvästä arvosta.
Milj. euroa
2025
2024
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät
Palkat ja sosiaalimaksut
37,0
31,5
Vuosialennukset, myynti
78,4
79,4
Komissiot
0,2
0,2
Markkinointikulut
0,9
1,0
Kuljetus- ja rahtikulut
1,2
0,0
Rahoituserät
6,2
7,2
Muut
11,3
12,1
Yhteensä
135,2
131,5
29. Rahoitusriskien hallinta
Konsernin treasury-toiminto tunnistaa, mittaa, hallitsee ja seuraa
taloudellisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen
tulokseen. Näihin riskeihin kuuluvat likviditeettiriski, luottoriski ja
markkinariskit: valuuttakurssiriski, korkoriski, hyödykeriski ja muut
markkinariskit. Tavoitteena on käyttää riskienhallintastrategioita
ja -kontrolleja, jotka ovat linjassa konsernin riskinottohalukkuuden
kanssa ja suojaavat mahdollisilta haitallisilta taloudellisilta
seurauksilta.
Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet
määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä.
Luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä
vaikutus konsernin luottoriskin määrään.
Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen
treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien
hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä
rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa.
Valuuttariski
Valuuttariski syntyy mahdollisista muutoksista yhden valuutan
arvossa suhteessa toiseen. Koska Nokian Renkaat -konserni
toimii useissa maissa käyttäen useita valuuttoja, tämä riski voi
merkittävästi vaikuttaa taloudelliseen tulokseen.
Nokian Renkaat -konserni muodostuu Suomessa toimivasta
emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa,
Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa,
Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa, Espanjassa ja Ukrainassa, sekä
rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Rengastehtaat
sijaitsevat Nokialla Suomessa, Daytonissa Yhdysvalloissa ja
Oradeassa Romaniassa.
Transaktioriski
Transaktioriski syntyy, kun emoyhtiöllä tai konserniyhtiöllä
on ulkomaan valuutassa oleva monetaarinen omaisuuserä tai
velka, sitova sopimus tai ennustettu liiketoimi, joka muunnetaan
myöhemmin yhtiön toiminta-/kotivaluuttaan.
Konserniyhtiöt toimivat pääasiassa omassa
toimintavaluutassaan, ja liiketoimet emoyhtiön ja
konserniyhtiöiden välillä tehdään yleensä kyseisen
konserniyhtiön toimintavaluutassa, mikä tarkoittaa, että
transaktioriski siirtyy pääasiassa emoyhtiölle. Kuitenkin
perustelluista syistä, esimerkiksi liiketoimintansa perusteella,
konserniyhtiöllä voi olla ulkomaan valuutan määräisiä eriä.
Treasury-toiminto tunnistaa, hallitsee ja seuraa merkittäviä
transaktioriskejä kaikissa konserniyhtiöissä. Valuuttatermiinejä,
valuuttaoptioita ja valuutanvaihtosopimuksia käytetään
suojausinstrumentteina.
Kunkin ei-kotivaluutan ensisijainen transaktioriski suhteessa
kotivaluuttaan emoyhtiössä ja kussakin konserniyhtiössä
koostuu tase-eristä ja valuuttajohdannaisista. Kunkin
ulkomaan valuutan ensisijaista nettoriskiä hallitaan
aktiivisesti ja suojataan sopivilla johdannaisinstrumenteilla tai
ei-johdannaisvaihtoehdoilla hyväksyttyjen vastapuolten kanssa.
Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti ensisijainen
nettovaluuttariski yhdessä valuutassa on suojattava, jos se ylittää
10 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen yhdistetty
nettovaluuttariski emoyhtiössä ei saa ylittää 50 miljoonaa euroa,
jotta kaikkien ulkomaisten valuuttojen samanaikainen +/- 10
prosentin muutos euroa vastaan ei aiheuta yli 5 miljoonan euron
vaikutusta tuloslaskelmaan. Ei-vaihdettavat valuutat ovat poikkeus,
eikä niitä suojata, jos niille ei ole toimivia suojausmarkkinoita.
Toissijainen transaktionettoriski syntyy tulevista taseen
ulkopuolisista liiketoimista. Tämä riski voidaan suojata
markkinatilanteen mukaan, ja suojausaste voi olla maksimissaan
70 prosenttia erittäin todennäköisestä ennustetusta riskistä
seuraavan vuoden loppuun asti.
189
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Transaktioriski
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Toimintavaluutta
EUR
EUR
EUR
EUR
EUR
EUR
CZK
RON
EUR
EUR
EUR
EUR
EUR
EUR
CZK
RON
Vieras valuutta
CAD
NOK
PLN
RON
SEK
USD
EUR
EUR
CAD
NOK
PLN
RON
SEK
USD
EUR
EUR
Myyntisaamiset
24,2
41,2
16,9
0,4
25,1
22,5
13,4
0,0
20,5
29,5
15,0
2,0
23,6
11,7
27,0
0,0
Lainat ja muut
saamiset
2,4
27,6
0,2
117,3
16,9
29,9
8,8
10,2
1,8
35,2
0,0
178,9
18,7
16,6
0,0
0,1
Valuuttatulot
yhteensä
26,6
68,9
17, 2
117,7
42,0
52,4
22,2
10,2
22,3
64,6
15,0
181,0
42,3
28,2
27,0
0,1
Ostovelat
-0,4
0,0
-0,3
-12,2
0,0
-21,2
-22,4
-15,1
-0,1
0,0
-0,4
0,0
0,0
-34,1
-31,6
-10,9
Lainat
-27,8
-41,7
-7,1
0,0
-18,5
-27,4
0,0
0,0
-21,6
-40,1
-8,2
0,0
-13,8
0,0
-1,6
0,0
Valuuttamenot
yhteensä
-28,2
-41,7
-7,4
-12,2
-18,5
-48,6
-22,4
-15,1
-21,7
-40,1
-8,6
0,0
-13,8
-34,1
-33,2
-10,9
Valuuttajohdannaiset
1,9
-25,8
-7,1
-97,2
-25,9
-12,3
7,0
0,0
-0,7
-23,7
-7,0
-173,3
-28,8
-4,8
9,5
0,0
Ensisijainen
nettoriski
0,3
1,4
2,7
8,4
-2,4
-8,5
6,8
-4,9
-0,1
0,8
-0,7
7,7
-0,3
-10,7
3,2
-10,9
Translaatioriski
Translaatioriski viittaa ulkomaiseen yksikköön tehtyyn
nettosijoitukseen, joka on muunnettava konsernin
raportointivaluutaksi kunkin raportointijakson lopussa.
Ulkomaisen yksikön tuloksen ja taseiden muuntamisesta
syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin (OCI). Translaatioriski ei synnytä kassavirtaa ennen kuin
omaisuus myydään.
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ei suojata, ja
valuuttakurssimuutosten aiheuttama volatiliteetti OCI:ssa
hyväksytään. Lisäksi näin vältetään kassavirran epäsuhta
nettosijoitusten ja suojausten välillä. Kun ulkomaisen
tytäryhtiön odotetaan tuottavan nettovoittoa ja siten
osinkovirtoja, näitä odotettuja kassavirtoja voidaan suojata
osittain tai kokonaan.
Konsernin laajaa tulosta heikensi 64,7 (paransi 27,0) miljoonaa
euroa ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot.
Translaatioriski
Nettosijoitukset valuutoittain
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Nettosijoituksen valuutta
CAD
22,5
22,8
CZK
10,6
14,5
NOK
52,2
53,2
RON
397,7
198,6
SEK
44,6
43,3
USD
469,1
527,7
190
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Valuuttariskin herkkyysanalyysi
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien
pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen
muutoksen seurauksena.
Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden.
Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
31.12.2025
31.12.2024
Perusvaluutta
Perusvaluutta
10 % vahvempi
10 % heikompi
10 % vahvempi
10 % heikompi
Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma
Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma
Perusvaluutta / Hintavaluutta
EUR/CAD
0,0
-
0,0
-
-0,5
-
-0,1
-
EUR/CZK
0,7
-
-0,7
-
0,4
-
-0,4
-
EUR/PLN
-0,3
-
0,3
-
0,1
-
-0,1
-
EUR/NOK
-0,4
-
0,2
-
-0,4
-
-0,1
-
EUR/RON
-1,3
-
1,3
-
-1,9
-
1,9
-
EUR/SEK
0,1
-
-
0,0
-
0,0
-
EUR/USD
0,8
-
-0,8
-
1,0
-
-1,0
-
Korkoriski
Treasury hallitsee konsernin lainoihin liittyvää korkoriskiä.
Korkoriskien hallinnan tavoitteena on vähentää korkokuluihin
liittyvää epävarmuutta ja lieventää korkotason epäsuotuisten
vaihteluiden vaikutusta.
Tavoitteena on, että korkoriskipositiosta 25–75 prosenttia
on käytännössä kiinteäkorkoista velkaa mahdolliset
korkojohdannaiset mukaan lukien. Suunniteltu jälleenrahoitus
ja korkoriskipositioon sisältyvät uudet pitkäaikaiset korolliset
rahoitusvelat voidaan suojasta korkojohdannaisilla aikaisintaan
12 kuukautta ennen nostoa. Konserni käyttää kassavirran
suojauksina korkojohdannaisia ja niihin sovelletaan pääosin
suojauslaskentaa.
Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista
vaihtuvakorkoisia oli 294,9 (257,3) miljoonaa euroa
ja kiinteäkorkoisia 401,9 (402,3) miljoonaa euroa
korkojohdannaiset huomioiden. Tilikauden päättyessä
kiinteäkorkoisten pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen
osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen
lyhennykset, oli 61 (61) prosenttia ja konsernin korollisten
rahoitusvelkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 20
(11) kuukautta korkojohdannaiset mukaan lukien.
191
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Hyödykkeiden hintariski
Johdannaisia ei käytetä hyödykkeiden hintariskin suojaamiseen
lukuun ottamatta sähkön hintariskiä Suomessa ja Romaniassa.
Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan
pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen
sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on
suuruudeltaan noin 110 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti
sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta
määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien
viiden vuoden periodilla. Raportointipäivänä sähköjohdannaisiin
sisältyvä energiamäärä oli 210 (210) GWh.
Romaniassa konserni tulee hankkimaan vuosittain noin
200 GWh sähköä markkinahintaan. Konserni on solminut
virtuaalisen sähkönostosopimuksen (VPPA) varmistaakseen
CO
2
-päästöttömän energian saannin ja suojatakseen paikallista
ennustetun sähkönhankinnan hintariskiä. VPPA on voimassa
vuoden 2035 loppuun ja sen ennustettu vuosittainen volyymi on
noin 60 GWh.
Tehoton osuus sähköjohdannaisten rahavirtasuojauksessa
Romanian osalta oli 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2025, ja se
kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Korkoriskin herkkyysanalyysi
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa
konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten
käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena.
Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi
myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
31.12.2025
31.12.2024
Korko
Korko
1 %-yksikön 1 %-yksikön 1 %-yksikön 1 %-yksikön
korkeampi matalampi korkeampi matalampi
Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma
Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma
Korkomuutoksen vaikutus
-5,5
5,9
5,5
-5,9
-5,5
8,8
5,5
-8,8
Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona,
vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena.
Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen
vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
31.12.2025
31.12.2024
Sähkön hinta
Sähkön hinta
5 EUR/MWh korkeampi
5 EUR/MWh matalampi
5 EUR/MWh korkeampi
5 EUR/MWh matalampi
Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma
Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma
Sähkön hintamuutoksen vaikutus
Sähkötermiinit, Suomi
-
1,4
-
-1,4
-
1,0
-
-1,0
VPPA*, Romania
-
2,3
-
-2,3
-
2,2
-
-2,2
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement )
192
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Rahoituspolitiikan mukaisesti treasury-toiminto vastaa konsernin
maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta
kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki
tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat
yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta
liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä
investoinnit.
Konserni on järjestänyt 55 prosenttia korollisista rahoitusveloista
luottolimiitit mukaan lukien järjestelyinä, jotka ovat sidottu
vastuullisuustavoitteisiin, kuten esim. kasvihuonekaasujen (GHG)
Scope 1 & 2 -päästöintensiteettiin ja Scope 3 -päästöintensiteettiin
myytyjen tuotteen käytöstä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan
hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia.
Yhteensä 100 miljoonan euron 2026 erääntyvät kahdenväliset
luottolimiitit korvattiin samansuuruisilla kahdenvälisillä
2027 erääntyvillä luottolimiiteillä, joita voidaan pidentää
enintään kahdella vuodella. Vuonna 2028 erääntyvää
vastuullisuustavoitteisiin sidottua 200 miljoonan euron
luottolimiittiä jatkettiin vuoteen 2029 käyttämällä viimeinen
kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta. Lisäksi konsernilla on
500 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Nykyisillä
luottolimiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja,
myyntisaamisia ja tytäryhtiöitä jakeluketjuissa, ja siten hallitaan
konsernin kassavirtojen tyypillistä kausivaihtelua.
Vuoden vaihteessa konsernin likvidit varat olivat 146,9
(176,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lopussa konsernilla oli
käytettävissä olevia luottolimiittejä 764,7 (803,3) miljoonaa
euroa, joista komittoituja limiittejä oli 304,5 (304,4) miljoonaa
euroa. Käytettävissä olevia pitkäaikaisia komittoituja limiittejä oli
300,0 (300,0) miljoonaa euroa.
Konsernin korolliset rahoitusvelat olivat 696,9 (659,6) miljoonaa
euroa. Kaikki korolliset rahoitusvelat olivat euromääräisiä.
Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,0 prosenttia.
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat, mukaan lukien seuraavan
12 kuukauden sisällä erääntyvät pitkäaikaiset rahoitusvelat,
olivat 52,4 (2,9) miljoonaa euroa.
Konserni raportoi tärkeimmät taloudelliset kovenantit
velkojille neljännesvuosittain. Mikäli konserni ei täytä
rahoituskovenanttien vaatimuksia, luotonantaja voi vaatia
luottojen nopeutettua takaisinmaksua. Vuonna 2025
konserni on täyttänyt rahoituskovenantissa asetetun
vaatimuksen, joka on sidottu omavaraisuusasteeseen,
jonka on oltava vähintään 30 prosenttia. Muut kovenantit
liittyvät mm. konsernin merkittävien omaisuuserien
luovuttamisen rajoittamiseen ja määräysvallan vaihtamiseen
Nokian Renkaat Oyj:ssä. Johto seuraa säännöllisesti, että
kovenanttivaatimukset täyttyvät.
Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat
2025
Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
Milj. euroa
Tasearvo
2026
2027
2028
2029
2030
2031–
Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset
2,4
-0,6
-0,6
-0,6
-0,5
-0,3
-
-2,5
Vaihtuvakorkoiset
555,1
-32,0
-336,4
-128,7
-29,4
-25,0
-48,1
-599,6
Joukkovelkakirjalainat
99,6
-5,1
-5,1
-105,1
-
-
-
-115,4
Yritystodistuslainat
39,9
-40,0
-
-
-
-
-
-40,0
Osto- ja muut velat
143,6
-143,6
-
-
-
-
-
-143,6
Pankkilimiitit
-
-
-
-
-
-
-
-
Vuokrasopimusvelat
114,1
-44,2
-27,1
-19,3
-11,0
-6,7
-17,9
-126,2
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
1,7
-1,3
-0,7
0,1
0,2
0,3
0,4
-1,0
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Suoritettava rahavirta
2,2
-208,3
-
-
-
-
-
-208,3
Saatava rahavirta
-2,8
208,6
-
-
-
-
-
208,6
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt, Suomi
0,3
-0,3
-0,1
0,0
0,0
-
-
-0,3
Suojauksiksi määritetyt, Romania
-8,4
1,5
1,5
1,3
1,1
1,0
4,5
10,9
Yhteensä
947, 5
-265,1
-368,5
-252,4
-39,6
-30,8
-61,1
-1 017,5
* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
193
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat
2024
Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
Milj. euroa
Tasearvo
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset
2,9
-0,6
-0,6
-0,6
-0,6
-0,5
-0,3
-3,1
Vaihtuvakorkoiset
555,2
-24,8
-328,9
-131,7
-28,1
-30,5
-74,5
-618,6
Joukkovelkakirjalainat
99,4
-5,1
-5,1
-5,1
-105,1
0,0
0,0
-120,5
Yritystodistuslainat
2,0
-2,0
-
-
-
-
-
-2,0
Osto- ja muut velat
160,6
-160,6
-
-
-
-
-
-160,6
Pankkilimiitit
0,2
-0,2
-
-
-
-
-
-0,2
Vuokrasopimusvelat
129,6
-48,5
-35,6
-19,0
-11,5
-6,6
-21,3
-142,5
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
4,0
-0,8
-1,8
-1,0
-0,2
-0,1
-0,1
-4,0
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Suoritettava rahavirta
1,1
-318,5
-
-
-
-
-
-318,5
Saatava rahavirta
-1,9
318,1
-
-
-
-
-
318,1
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt, Suomi
1,2
-0,6
-0,5
-0,2
0,0
-
-
-1,3
Suojauksiksi määritetyt, Romania
-6,1
0,5
1,6
1,4
1,0
0,6
2,8
7,9
Yhteensä
948,2
-243,2
-370,9
-156,2
-144,5
-3 7, 2
-93,3
-1 045,3
* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
194
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Luottoriski
Luottoriski on riski, että vastapuoli ei täytä
rahoitusinstrumentin tai asiakassopimuksen mukaisia
velvoitteitaan, mikä johtaa taloudelliseen tappioon. Konserni
on alttiina luottoriskille liiketoiminnassaan, ensisijaisesti
myyntisaamisissa, sekä rahoitustoiminnassaan tekemällä
talletuksia, valuuttakauppoja ja muita rahoitustapahtumia
pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.
Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan tekemällä
liiketoimintaa vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien
pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sijoitukset ovat
lyhytaikaisia ja varoja sijoitetaan vain vakavaraisiin kotimaisiin
suuriin tai keskisuuriin pörssiyhtiöihin tai julkisiin instituutioihin,
jotka täyttävät rahoituspolitiikan asettamat kriteerit.
Asiakasluottoriskin hallinnan periaatteet on dokumentoitu
hallituksen hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan.
Luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset.
Asiakasluottoriskiä hallitaan kullakin liiketoiminta-alueella
konsernin luottopolitiikan, menettelyjen ja asiakasluottoriskin
hallintaan liittyvien valvonnan mukaisesti. Asiakkaan
luottokelpoisuutta arvioidaan sen taloudellisen tilanteen,
maksuhistorian ja maariskin perusteella. Yksittäiset
luottolimiitit määritellään tämän arvion mukaisesti ja/tai joissain
tapauksissa voidaan käyttää kaupanrahoitusinstrumentteja,
pankkitakuita ja erityisiä maksuehtoja luottoriskin
pienentämiseksi. Luototusta rajoitetaan maissa, joissa
poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Avoimia
asiakassaatavia, asiakkaiden luottokelpoisuutta ja maariskiä
seurataan säännöllisesti. Erääntyneille saataville sovitaan
maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan.
Myyntisaamisissa ei ole raportointipäivänä muita yli 15 prosentin
asiakas- tai maariskikeskittymiä kuin norjalaisten asiakkaiden 18
prosentin ja yhdysvaltalaisten asiakkaiden 17 prosentin osuudet
(ei yhtään 2024).
Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen
Myyntisaamisiin kirjattu arvonalentuminen vastaa
odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko
voimassaoloajalta. Odotettavissa olevien luottotappioiden
arvioinnissa käytetään yksinkertaistettua lähestymistapaa
ja asiakaskohtaisia arvioita niiden asiakkaiden osalta, joiden
luottoriski on kasvanut. Arvonalentumisanalyysi tehdään
jokaisena raportointipäivänä. Raportointipäivän luottoriskin
enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.
Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää
konserni tarkastelee myyntiä viideltä vuodelta, asiakkaiden
maksukäyttäytymistä, toteutuneita luottotappioita,
vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista
olosuhteista. Myyntisaamiset kirjataan pysyvästi pois, kun
saamisesta odotettu tuotto menetetään pysyvästi, esimerkiksi
konkurssimenettelyn päättyessä.
Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen
31.12.2025
31.12.2024
Myyntisaamiset Arvonalentumista Myyntisaamiset Arvonalentumista
Milj. euroa bruttomäärä koskeva vähennyserä bruttomäärä koskeva vähennyserä
Erääntymättömät
231,6
-1,0
248,9
-1,1
Alle 30 päivää sitten erääntyneet
14,3
-0,3
19,6
-0,4
30–90 päivää sitten erääntyneet
5,6
-0,3
2,6
-0,1
91–180 päivää sitten erääntyneet
1,5
-0,2
1,2
-0,2
Yli 180 päivää sitten erääntyneet
32,1
-30,2
41,2
-37,6
Yhteensä
285,0
-32,0
313,4
-39,5
Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset
Milj. euroa
2025
2024
Vähennyserä 1.1.
39,5
43,3
Lopulliset luottotappiot
-8,1
-3,3
Muut muutokset
0,9
-0,6
Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos
-0,3
-
Vähennyserä 31.12.
32,0
39,5
195
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Pääoman hallinta
Konsernin pääomanhallinnan tavoitteina on maksimoida
omistaja-arvo ja turvata konsernin pääsy pääomamarkkinoille
kaikkina aikoina liiketoiminnan kausiluonteisuudesta huolimatta.
Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai sopeuttamiseksi
konserni voi säätää osingonmaksua osakkeenomistajille tai
palauttaa pääomaa osakkeenomistajille tai laskea liikkeeseen
uusia osakkeita. Pääomarakennetta seurataan tunnusluvulla
nettovelka/käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella.
Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan
vähintään 30 prosenttia. Omavaraisuusastetta laskettaessa
oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja
lukuun ottamatta.
Nettovelka / käyttökate (EBITDA)
Milj. euroa
2025
2024
Keskimääräinen korollinen velka
940,7
801,3
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat
111,3
198,8
Keskimääräinen nettovelka
829,4
602,5
Liikevoitto
35,8
1,8
Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset
142,2
124,2
Käyttökate (EBITDA)
178,1
126,0
Nettovelka / käyttökate (EBITDA)
4,66
4,78
Omavaraisuusaste
Milj. euroa
2025
2024
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma
pääoma
1 164,2
1 272,4
Lisätään: Määräysvallattomien
omistajien osuus
-
-
Oma pääoma yhteensä
1 164,2
1 272,4
Taseen loppusumma
2 313,8
2 423,7
Vähennetään: Ennakkomaksut
0,0
0,0
Oikaistu taseen loppusumma
2 313,7
2 423,7
Omavaraisuusaste
50,3 %
52,5 %
196
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
30. Johdannaissopimusten käyvät arvot
Laatimisperiaatteet
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta- ja
korkoriskin sekä hyödykehintariskin suojaamistarkoituksessa.
Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun
perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin
tilinpäätöksissä käypään arvoon. Johdannaisten käypien
arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja
markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä
olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt
tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin
markkinahintoihin ja -arvoihin.
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset
kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, paitsi jos
ne on määritetty suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin
sovelletaan suojauslaskennan mukaista suojaussuhteen
kirjanpitokäsittelyä.
Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen
suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti
sovelleta suojauslaskentaa.
Suojauslaskentaa voidaan käyttää käypään arvoon
arvostamisesta johtuvan volatiliteetin vähentämiseksi
tuloslaskelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja
suojauskohteen välinen kirjanpidollinen epäsymmetria poistuu
molempien vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti. Konserni
voi määrittää johdannaissopimuksia suojausinstrumenteiksi
suojautuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu
muutoksista valuuttakursseissa, koroissa tai hyödykkeiden
hinnoissa. Lisäksi konserni voi tarvittaessa määrittää
johdannaissopimuksia tai muita rahoitusinstrumentteja
suojausinstrumenteiksi suojautuessaan ulkomaiseen
yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttakurssiriskiltä.
Suojauslaskennan alaista suojaussuhdetta aloitettaessa
konserni laatii määrityksen ja dokumentaation
suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteesta ja
suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Dokumentaatio sisältää
arvion suojauksen tehokkuutta koskevien vaatimusten
täyttymisestä suojaussuhteessa. Konserni pyrkii valitsemaan
suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta
osuutta.
Rahavirran suojaukset
Rahavirran suojauksissa suojausinstrumentin käyvän arvon
muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin ja se kertyy oman pääoman rahavirran suojausrahastoon.
Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan
välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausrahastoon kertynyt
määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojauskohde
vaikuttaa tulokseen.
Konserni voi soveltaa suojauslaskentaa
koronvaihtosopimuksiin, joilla vaihtuvakorkoisia
lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, ja koron- ja
valuutanvaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä
vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on muutettu
toimintavaluuttamääräisiksi vaihtuvakorkoisiksi
lainasaamisiksi. Sekä suojauksen tehokkaaseen että
tehottomaan osuuteen liittyvät voitot tai tappiot esitetään
tuloslaskelmassa rahoituserissä.
Konsernin ennustettuun sähkönhankintaan liittyvää
hintariskiä Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni voi suojata erikseen
sähkön hintariskin kahta komponenttia, systeemihintaa ja
aluehintaeroa, tai näiden komponenttien muodostamaa
kokonaisuutta. Romaniassa konserni on solminut virtuaalisen
sähkönostosopimuksen (VPPA) varmistaakseen CO
2
-
päästöttömän energian saannin ja suojatakseen paikallista
ennustetun sähkönhankinnan hintariskiä. Nämä sopimukset
tulkitaan johdannaisiksi, koska fyysistä sähkön toimitusta
ei ole, ja ne ovat myös suojauslaskennan alaisia. Suojausten
tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai tappio esitetään
tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaavissa kuluissa ja
tehoton osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin
tuottoihin tai kuluihin.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia
käsitellään kuten rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin
käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman muuntoerot-
rahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton
osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan
pääomaan kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun
ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan.
Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojauksia .
197
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
2025
2024
Nimellis- Käypä arvo Käypä arvo Nimellis- Käypä arvo Käypä arvo
Milj. euroa arvo Varat Velat arvo Varat Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
208,3
2,8
2,1
318,6
1,8
1,0
Valuuttaoptiot, ostetut
10,7
0,0
-
10,9
0,1
-
Valuuttaoptiot, asetetut
15,6
-
0,1
29,4
-
0,1
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
300,0
1,4
3,1
300,0
7, 8
11,8
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit
9,1
0,1
0,4
9,0
0,1
1,3
VPPA*, Romania
35,6
8,4
-
36,4
6,1
-
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)
Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koronvaihtosopimuksia ja sähköjohdannaisia.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan
laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.
Korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä .
198
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
31. Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit
Rahavirran suojaukset
Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit
2025
Erääntyminen
2026
2027
2028
2029
2030
2031–
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen
EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa
50,0
100,0
150,0
300,0
Keskimääräinen kiinteä korko
2,8 %
3,1 %
2,4 %
2,7 %
Sähkötermiinit, Suomi
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa
3,7
2,9
1,4
0,7
8,6
Nimellisarvo, GWh
88
70
35
18
210
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
41,8
40,9
39,9
40,3
41,1
Suojauskohde: Sähkön Suomen
aluehintaero
Nimellisarvo, milj, euroa
0,2
0,1
0,1
0,1
0,4
Ennustettu nimellisarvo, GWh
59
53
26
18
155
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
2,8
2,1
2,9
3,5
2,7
VPPA*, Romania
Suojauskohde: Sähkön spot-hinta
Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa
3,1
3,6
3,6
3,6
3,6
18,1
35,6
Ennustettu nimellisarvo, GWh
52
62
62
62
62
309
609
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
58,5
58,5
58,5
58,5
58,5
58,5
58,5
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)
2024
Erääntyminen
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-
velka
Nimellisarvo, milj. euroa
50,0
100,0
150,0
300,0
Keskimääräinen kiinteä korko
2,8 %
3,1 %
2,4 %
2,7 %
Sähkötermiinit, Suomi
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa
3,5
3,0
1,8
0,7
9,1
Nimellisarvo, GWh
79
70
44
18
210
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
44,1
42,8
42,2
41,2
43,0
Suojauskohde: Sähkön Suomen
aluehintaero
Nimellisarvo, milj, euroa
0,0
0,0
Ennustettu nimellisarvo, GWh
18
18
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
-1,3
-1,3
VPPA*, Romania
Suojauskohde: Sähkön spot-hinta
Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa
0,7
3,1
3,6
3,6
3,6
21,7
36,4
Ennustettu nimellisarvo, GWh
13
52
62
62
62
371
621
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
58,5
58,5
58,5
58,5
58,5
58,5
58,5
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement )
199
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen
2025
Korkojohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Koronvaihto- Sähkötermiinit, VPPA*,
Milj. euroa sopimukset Suomi Romania
Nimellisarvo
300,0
9,1
35,6
Nimellisarvo, GWh
-
366
609
Varat
Kirjanpitoarvo
1,4
0,1
8,4
Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja
Tase-erä muut saamiset muut saamiset muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo
3,1
0,4
-
Ostovelat ja Ostovelat ja Ostovelat ja
Tase-erä muut velat muut velat muut velat
Arvon muutos tehottomuuden
määrittämiseksi
Suojauskohde
-1,9
-0,6
-2,4
Suojausinstrumentti
1,9
0,6
2,4
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu
osuus
1,9
0,6
1,8
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä
1,0
0,3
-
Myytyjä Myytyjä
suoritteita suoritteita
Tuloslaskelman erä
Rahoituserät
vastaavat kulut vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä
-
-
0,6
Liiketoiminnan Liiketoiminnan
muut tuotot muut tuotot
Tuloslaskelman erä
Rahoituserät
tai kulut tai kulut
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)
2024
Korkojohdannaiset
Sähköjohdannaiset
Koronvaihto- Sähkötermiinit, VPPA*,
Milj. euroa sopimukset Suomi Romania
Nimellisarvo
300,0
9,0
36,4
Nimellisarvo, GWh
-
228
621
Varat
Kirjanpitoarvo
7,8
0,1
6,1
Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja
Tase-erä muut saamiset muut saamiset muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo
11,8
1,3
-
Ostovelat ja Ostovelat ja Ostovelat ja
Tase-erä muut velat muut velat muut velat
Arvon muutos tehottomuuden
määrittämiseksi
Suojauskohde
3,5
3,0
-6,1
Suojausinstrumentti
-3,5
-3,0
6,1
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu
osuus
-3,5
-3,0
6,1
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä
-2,0
1,0
-
Myytyjä Myytyjä
suoritteita suoritteita
Tuloslaskelman erä
Rahoituserät
vastaavat kulut vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä
-
-
0,0
Liiketoiminnan Liiketoiminnan
muut tuotot tai muut tuotot tai
Tuloslaskelman erä
Rahoituserät
kulut kulut
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement )
200
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan
Milj. euroa
2025
2024
Rahavirran suojausrahasto 1.1.
0,8
1,6
Rahavirran suojaukset
Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän
arvon muutos
Koronvaihtosopimukset
1,9
-3,5
Sähkötermiinit, Suomi
0,6
-3,0
VPPA*, Romania
1,8
6,1
Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä
Koronvaihtosopimukset
1,0
-2,0
Sähkötermiinit, Suomi
0,3
1,0
VPPA*, Romania
-
-
Verovaikutus
-1,0
0,5
Rahavirran suojausrahasto 31.12.
5,3
0,8
* Virtuaalinen sähkönostosopimus (Virtual Power Purchase Agreement)
32. Ehdolliset velat ja varat
Laatimisperiaatteet
Ehdolliset velat ja varat
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien
seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan
ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman
realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti
edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka
suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen
velka esitetään liitetietona .
Ehdollinen omaisuuserä on vastaavasti aikaisempien
tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen
omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta
konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman
tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn
toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen omaisuuserä
esitetään liitetiedoissa .
Milj. euroa
2025
2024
Omasta velasta
Pantit
3,8
5,9
Muut omat vastuut
Takaukset
1,2
1,2
33. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä
käynnissä olevat riita-asiat
Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden
liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa
on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka
tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan prosessissa uhkat
ja mahdollisuudet pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka
jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin
riskin osalta. Nokian Renkaiden riskienhallinnan yleiskuvaus on
esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa
Nokian Renkaiden liiketoimintaan:
Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus
Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä
makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä.
Kansainväliset jännitteet ja kasvava globaali epävarmuus
voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä
kuten tulleja sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä,
jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai
aiheuttaa laajoja häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun.
Nämä tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden
taloudelliseen tulokseen ja myyntisaatavien kotiutukseen.
Riskiä vähentävät toimet: jatkuva toimintaympäristön
ja markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän
nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön.
Tasapainoisen tuotantoverkoston rakentaminen.
Valmiussuunnitelman mukainen toiminta.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset
Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen on siirtänyt kysyntää
edullisempiin tuotteisiin ja viivästyttänyt ostopäätöksiä.
Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation
201
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian
Renkaat pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä
innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita,
jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita
testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat
sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai renkaiden
suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin
voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä
ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen
kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin.
Riskiä vähentävät toimet: korkealuokkaisen tutkimus- ja
tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja
kuluttajien tarpeiden jatkuva seuranta kuluttajien mieltymysten
ennakoimiseksi. Riittävät resurssit tuotteiden testaamiseen.
Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen.
Tuotanto ja kaupallinen toiminta Euroopassa
Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat
investoi uuteen hiilidioksidipäästöttömään (Scope 1 & 2)
tuotantokapasiteettiin Romaniassa. Vaikka kaupallinen
tuotanto on käynnistynyt suunnitellusti, tilapäiset viivästykset
tuotantoprosessien ylösajossa tai kaupalliseen toimintaan
liittyvät haasteet kilpailluilla markkinoilla voivat vaikuttaa
negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja
kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa.
Riskiä vähentävät toimet: ylösajon, markkinoiden ja
kuluttajatarpeiden tiivis seuranta. Riskienhallintasuunnitelman
laatiminen ja jatkuva seuranta. Kyky reagoida nopeasti
merkittäviin muutoksiin. Ammattitaitoisen henkilöstön
säilyttäminen ja rekrytointi.
Valuuttamarkkinat
Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista
ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä
valuuttariskejä, joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden
tulokseen ja kannattavuuteen. Merkittävimmät valuuttariskit
aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu, Yhdysvaltain ja Kanadan
dollari sekä Romanian leu. Konsernin liikevaihdosta noin 60
prosenttia syntyy euroalueen ulkopuolelta. Merkittävimmät
nettoinvestoinnit ulkomaisiin toimintoihin ovat Yhdysvalloissa
ja Romaniassa. Nokian Renkaat on netto-ostaja Yhdysvaltain
dollarimääräisissä transaktioissa, joten Yhdysvaltain dollarin
heikkeneminen hyödyntää Nokian Renkaita, mutta sen
heikkenemisellä on negatiivinen vaikutus translaatiopositioon.
Vaihtelut Romanian leun arvossa vaikuttavat pääasiassa
tilinpäätöksen muunnon kautta. Ruotsin, Norjan ja Kanadan
tytäryhtiöiden kulut syntyvät pääosin paikallisissa valuutoissa,
mikä lieventää valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta näissä
valuutoissa määräytyviin myynteihin.
Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen
valuuttakurssimuutosten vaikutuksilta suojausstrategian
mukaisesti.
Tietoteknologia ja kyberturvallisuus
Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja
verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille.
Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä
ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata
toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat
olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa
pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten
tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja
toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Kyberturvallisuuteen,
tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja
hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena.
Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja
resurssit IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä
kyberturvallisuuteen. Asianmukaiset suunnitelmat
tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa tapahtuviin häiriöihin
vastaamiseksi, mukaan lukien varmistusjärjestelmät sekä
palautumissuunnitelmat. Jatkuva kyberturvallisuuden ja
tietosuojan seuranta ja haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön
koulutus.
Asiakaskunnan monimuotoisuus
Monimuotoisen asiakaspohjan varmistaminen sekä vahvojen
asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään
myyntiriskiä ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä
aikavälillä. Asiakaskunnan liiallinen keskittyminen voi tehdä
yhtiöstä riippuvaisen muutamasta suuresta asiakkaasta, mikä
altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa yhtiön myynnin ja
kannattavuuden heikkenemiseen.
Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja
ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
Yhteistyön syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa
esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan
laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä
nykyisillä markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden
kehittäminen erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla.
Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa
Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun,
turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä
korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti
ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan
liittyvien ESG-asioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin
arvoketjun toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien,
asiakkaiden ja yhteistyökumppanien toimiminen lakien,
säännösten tai standardien vastaisesti, uusien ja tiukentuvien
vaatimusten laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta voivat
aiheuttaa Nokian Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin
ja vahingoittaa yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus
yksittäisistä toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden
saatavuuteen liittyvää riskiä .
202
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Riskiä vähentävät toimet: vahva sitoutuminen ESG-
tavoitteiden saavuttamiseen, sisäisten ohjeistusten, prosessien
ja koulutusten kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden
varmistamiseksi. Tulevien lakien ja säädösten aktiivinen
seuranta. Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset
vastuullisuus-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja
kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat
vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen
vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi
vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut
vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain
torjuakseen ilmastonmuutosta.
Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien
raaka-aineiden käytön lisääminen kasvihuonekaasupäästöjen
ja muiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa tunnistamaan
uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja
liiketoimintamahdollisuuksia.
Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen
Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen,
että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä.
Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten
houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa
voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian
toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Riskiä vähentävät toimet: houkuttelevan ja turvallisen
työpaikan luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä
kilpailukykyinen palkka ja muut etuudet. Mahdollisuuksien
tarjoaminen urakehitykseen. Työnantajamielikuvan
kehittäminen parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen
osaamisen varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi .
Oikeudelliset menettelyt
Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta
ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat
Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut
huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat
rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n
kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja
ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei
ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se kommentoi
käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee yhteistyötä
viranomaisten kanssa.
Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat
Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian
Renkaat nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä
yhdessä muiden rengasvalmistajien kanssa.
Oikeudenkäynneissä vastaajien väitetään loukanneen
kilpailulainsäädäntöä koskien uusien henkilö-, paketti-, kuorma-
ja linja-autojen vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa.
Yhdysvaltojen oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain
Ohion pohjoisen piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää
kanteita perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi
ennakoida.
Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 tutkintapyynnön
mahdollisista arvopaperimarkkinarikoksista, jotka liittyivät
Nokian Renkaiden väitettyyn vilpilliseen menettelyyn
lehtitesteissä. Lokakuussa 2020 nostettiin syytteet Nokian
Renkaita, sen toimitusjohtajaa ja kuutta vuosina 2015–2016
toiminutta hallituksen jäsentä vastaan arvopaperimarkkinoita
koskevasta tiedottamisrikoksesta. Lisäksi neljää yhtiön
työntekijää syytettiin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Helsingin
käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet vuonna 2022. Valituksen
jälkeen hovioikeus hylkäsi syytteet yhtiön entisiä hallituksen
jäseniä vastaan. Entinen toimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin
tiedottamisrikoksesta ja työntekijät sakkoihin tai ehdolliseen
vankeuteen sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Yhtiö tuomittiin
maksamaan 50 000 euron yhteisösakko, mutta sen ei todettu
syyllistyneen vilppiin lehtitesteissä syytteessä mainitulla tavalla.
Yhtiö ei hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Veroriidat
Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia veroriitoja.
Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden
konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen
uudelleenarviointiin.
203
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
34. Lähipiiritapahtumat
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:
Konsernin Emoyrityksen
omistus- Osuus ääni- omistus-
Kotipaikka
Kotimaa
osuus, % vallasta, % osuus, %
Emoyritys
Nokian Renkaat Oyj
Nokia
Suomi
Konserniyritykset
Nokian Raskaat Renkaat Oy
Nokia
Suomi
100
100
100
Levypyörä Oy
Nastola
Suomi
100
100
Nokian Däck AB
Ruotsi
100
100
100
Nokian Dekk AS
Norja
100
100
100
Nokian Tyres GmbH
Saksa
100
100
100
Nokian Tyres AG
Sveitsi
100
100
100
Nokian Tyres SP Z.O.O
Puola
100
100
100
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc.
USA
100
100
100
Nokian Tyres Inc
USA
100
100
Nokian Tyres U.S. Operations LLC
USA
100
100
Nokian Tyres Canada Inc.
Kanada
100
100
100
Tsekin
Nokian Tyres s.r.o.
tasavalta
100
100
100
TOV Nokian Shina
Ukraina
100
100
100
Nokian Tyres Holding Oy
Nokia
Suomi
100
100
100
Nokian Tyres Trading (Shanghai)
Co Ltd
Kiina
100
100
NT Tyre Machinery Oy
Nokia
Suomi
100
100
Koy Nokian Nosturikatu 18
Nokia
Suomi
100
100
100
Koy Nokian Rengaskatu 4
Nokia
Suomi
100
100
100
Nokian Portti Oy
Turku
Suomi
100
100
100
Nokian Tyres Spain S.L.U.
Espanja
100
100
100
Nokian Tyres Spain Operations S.L.U
Espanja
100
100
100
Nokian Tyres Europe Operations
S.R.L.
Romania
100
100
100
Konsernin Emoyrityksen
omistus- Osuus ääni- omistus-
Kotipaikka
Kotimaa
osuus, % vallasta, % osuus, %
Nokian Tyres SAS
Ranska
100
100
100
Nokianvirran Energia Oy
Nokia
Suomi
32,3
32,3
32,3
Vianor Holding Oy
Nokia
Suomi
100
100
100
Lappeen-
Vianor Oy
ranta
Suomi
100
100
Vianor AB
Ruotsi
100
100
Nordic Wheels AB
Ruotsi
100
100
Vianor AS
Norja
100
100
EAM NRE1V Holding Oy
Suomi
0
100
Osakkuusyritykset
Sammaliston Sauna Oy
Nokia
Suomi
33
33
33
Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian
rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä
määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa
ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään
konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 prosentin
omistusosuuden mukaisest i.
Hallitus teki kokouksessaan 7. elokuuta 2017 päätöksen järjestelystä Nokian Renkaat Oyj:n (Nokian
Renkaat) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta Evli Awards Management Oy:n (EAM)
kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain
kohdan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM NRE1V Holding
Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Nokian Renkaiden rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti
osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Nokian Renkaiden osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti.
Holding yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Nokian Renkaat
tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin
roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen,
että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä .
204
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja
ja muu johto läheisine perheenjäsenineen.
Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan
omaavien tahojen kanssa
1 000 euroa
2025
2024
Johto
Työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
4 221,4
4 006,4
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
225,7
-
Osakeperusteiset maksut
6,3
19,9
Yhteensä
4 453,4
4 026,3
Palkat ja palkkiot
Paolo Pompei, toimitusjohtaja
(1.1.2025–)
820,2
-
Jukka Moisio, toimitusjohtaja
(27.5.2020–31.12.2024)
-
817,8
Hallituksen jäsenet
Jukka Hienonen
129,0
127,6
Elina Björklund
90,0
85,8
Susanne Hahn
72,4
70,3
Markus Korsten
68,9
69,6
Elisa Markula
65,4
62,6
Jouko Pölönen
87, 9
88,6
Antti Mäkinen
61,2
-
1 000 euroa
2025
2024
Hallituksen aiemmat jäsenet
Pekka Vauramo
2,8
88,6
Christopher Ostrander
87,9
95,6
Reima Rytsölä
4,2
66,1
Veronica Lindholm
-
3,5
George Rietbergen
-
3,5
Yhteensä
669,7
761,8
Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita. Yllä olevien
palkkojen lisäksi, yhtiö maksoi kiinteän vuosipalkan lisäksi
osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot.
1 000 euroa
2025
2024
Muu johto
2 731,5
2 426,7
joista lisäpalkkioina raportointivuodelta
174,0
19,9
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan
erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry
lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Paolo Pompeilla
ei ole lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyy
lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla johdolla Suomessa
on lisäeläke, jonka maksu on 10 prosenttia vuosipalkasta
ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Suomen ulkopuolella
johtoryhmän jäsenellä on eläkekertymä ja eläkeikä paikallisen
käytännön mukaan.
Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia.
Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnetyt
osakkeet ja optiot
2025
2024
Myönnetty, kpl
Osakkeita
509 220
403 224
Osakeoptioita
-
-
Hallussa, kpl
Osakkeita
116 058
146 855
Osakeoptioita
-
-
joista toteutettavissa
-
-
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty suoritusperusteisia osake-
tai optiopalkkioita.
35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Katsauskauden jälkeen 10.2.2026 Nokian Renkaat julkaisi
päivitetyn strategian ja vuoden 2029 loppuun asti ulottuvat
taloudelliset tavoitteet. Lisätietoja löytyy pörssitiedotteesta,
joka on saatavilla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/.
Keski-pitkän aikavälin tavoitteet ovat:
• Liikevaihto 1,8–2 miljardia euroa
• Segmentit yhteensä EBITDA >24 %
• Segmentit yhteensä liikevoitto >15 %
• Nettovelka/Segmentit yhteensä EBITDA <2
14.1.2026 Timo Koponen on nimitetty Nokian Renkaiden uudeksi
talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän
aloittaa tehtävässään viimeistään 15.4.2026.
205
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Emoyrityksen tuloslaskelma, FAS
Euroa Liite 2025 2024
Liikevaihto 1 814 869 138,58 799 066 104,95
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 2, 3 -657 623 154,82 -669 940 616,41
Bruttokate 157 245 983,76 129 125 488,54
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut 2, 3 -37 897 680,54 -35 932 822,90
Hallinnon kulut 2, 3, 4 -49 911 384,35 -46 781 946,57
Liiketoiminnan muut kulut 2, 3 -75 286 725,06 -118 316 404,38
Liiketoiminnan muut tuotot 92 889,36 230 848,27
Liiketulos -5 756 916,83 -71 674 837,04
Rahoitustuotot ja -kulut 5 -14 498 420,33 825 754,23
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -20 255 337,16 -70 849 082,81
Tilinpäätössiirrot 6 21 021 757,81 53 003 817,68
Tuloverot 7 4 248 851,29 7 384 164,17
Tilikauden tulos 5 015 271,94 -10 461 100,96
206
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Emoyrityksen tase, FAS
Euroa Liite 2025 2024
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 8 20 261 073,81 12 128 560,86
Aineelliset hyödykkeet 8 198 052 304,84 213 742 480,33
Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 654 534 599,40 654 534 599,40
Osuudet osakkuusyrityksissä 9 4 261 050,20 4 261 050,20
Muut sijoitukset 9 153 111,50 153 111,50
Noteeraamattomat sijoitukset 9 2 544 680,85 2 878 044,09
Pysyvät vastaavat yhteensä 879 806 820,60 887 697 846,38
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 10 167 245 666,66 206 373 798,10
Pitkäaikaiset saamiset 11, 12 550 927 198,49 397 290 584,36
Lyhytaikaiset saamiset 13 289 582 085,72 279 042 697,57
Rahat ja pankkisaamiset 86 423 770,55 152 313 165,23
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 094 178 721,42 1 035 020 245,26
1 973 985 542,02 1 922 718 091,64
Euroa Liite 2025 2024
Vastattavaa
Oma pääoma 14
Osakepääoma 25 437 906,00 25 437 906,00
Ylikurssirahasto 182 505 622,52 182 505 622,52
Omat osakkeet -16 378 836,41 -16 593 451,01
Arvonmuutosrahasto -1 357 350,69 -4 376 391,26
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238 231 226,51 238 231 226,51
Kertyneet voittovarat 517 106 840,57 562 036 013,28
Tilikauden tulos 5 015 271,94 -10 461 100,96
Oma pääoma yhteensä 950 560 680,44 976 779 825,08
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero 8 0,00 2 171 757,81
Pakolliset varaukset
Takuuvaraus 868 000,00 868 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 12, 15 641 805 100,47 653 792 010,51
Lyhytaikainen vieras pääoma 16 380 751 761,11 289 106 498,24
Vieras pääoma yhteensä 1 022 556 861,58 942 898 508,75
1 973 985 542,02 1 922 718 091,64
207
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Emoyrityksen rahavirtalaskelma, FAS
Milj. euroa 2025 2024
Tilikauden tulos 5,0 -10,5
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 33,3 30,6
Rahoitustuotot ja -kulut 14,5 -0,8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut -20,9 -53,0
Tuloverot -4,2 -7,4
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 27,7 -41,1
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -30,9 -27,1
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 39,1 25,1
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 0,9 -77,6
Käyttöpääoman muutos 9,1 -79,6
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät 13,5 19,8
Maksetut korot ja muut rahoituserät -50,5 -34,6
Saadut osingot 21,4 17, 2
Maksetut tuloverot -0,1 0,0
Rahoituserät ja verot -15,8 2,4
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) 21,0 -118,3
Milj. euroa 2025 2024
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -27,8 -51,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2,1 0,2
Investoinnit muihin sijoituksiin - -85,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) -25,7 -136,2
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 20,9 -3,6
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -149,8 -182,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 95,6 14,1
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -12,0 254,0
Konserniavustukset 22,4 6,3
Maksetut osingot ja muu voitonjako -38,3 -72,0
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) -61,2 16,6
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) -65,9 -2 37, 9
Rahavarat tilikauden alussa 152,3 390,2
Rahavarat tilikauden lopussa 86,4 152,3
208
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Yleistä
Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on
laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia
laskentaperiaatteita noudattaen.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä
alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään
noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon
sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät
valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus
valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman
menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen
valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla.
Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta
johtuva arvon alentuminen.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on
esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä.
Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa
vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Rakennukset 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta
Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä
säännönmukaista poistoa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi
kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai
useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät
kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja
poistetaan vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.
Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen
Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin
ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan
tilikauden kuluksi.
Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina
eläkevakuutusyhtiölle.
Oma pääoma
Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno
vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet
myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat
transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään
omaan pääomaan.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän
kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset
tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan
Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin, jos
Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään
kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja.
Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen
tuottoihin ja kuluihin.
Verot
Tuloslaskelman verot sisältävät tilikauden tuloksesta
suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset
verot. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan
kaikista väliaikaisista kirjanpidon ja verotuksen välisistä eroista
käyttämällä tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien
verokantaa. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen
kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaatavat arvioidun
todennäköisen verohyödyn suuruisena.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin
käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä
käypään arvoon (KPL 5:2a). Johdannaisten arvostamisesta ja
suojauslaskennan periaatteet on kerrottu tarkemmin konsernin
liitetiedossa nro 30.
209
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot
1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain
Milj. euroa 2025 2024
Henkilöautonrenkaat 611,8 596,7
Raskaat Renkaat 203,0 202,4
Yhteensä 814,9 799,1
Suomi 147,7 146,3
Pohjoismaat 226,5 216,3
Muu Eurooppa 307,9 290,3
Amerikka 127,6 142,2
Muut maat 5,2 4,0
Yhteensä 814,9 799,1
2. Henkilöstökulut
Milj. euroa 2025 2024
Palkat ja palkkiot 62,7 58,5
Eläkekulut 10,2 9,6
Muut henkilösivukulut 1,9 1,4
Yhteensä 74,8 69,5
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien
suoriteperusteiset palkat 1,5 1,6
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä
eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä
eläkekulua. Toimitusjohtaja Paolo Pompeilla ei ole lisäeläkejärjestelyä
ja hänen eläkeikänsä määräytyy lakisääteisen eläkkeen mukaan.
Muulla johdolla Suomessa on lisäeläke, jonka maksu on 10
prosenttia vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Ks. myös
Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstö keskimäärin 2025 2024
Yhteensä 880 886
3. Poistot
Milj. euroa 2025 2024
Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset
poistot
Aineettomat hyödykkeet 3,4 3,4
Rakennukset 2,4 2,2
Koneet ja kalusto 26,9 24,5
Muut aineelliset hyödykkeet 0,6 0,5
Yhteensä 33,3 30,6
Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto 23,7 22,0
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 4,1 3,2
Hallinto 5,5 5,4
Yhteensä 33,3 30,6
210
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
4. Tilintarkastajan palkkiot
Milj. euroa 2025 2024
Tilintarkastuspalkkio 0,8 0,8
Muut palvelut 0,0 0,1
Yhteensä 0,9 0,9
5. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa 2025 2024
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 21,4 17,2
Yhteensä 21,4 17, 2
Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä 9,1 9,4
Yhteensä 9,1 9,4
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 2,4 3,8
Muilta 2,1 7,2
Yhteensä 4,5 10,9
Kurssierot (netto) -11,8 -2,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -2,1 -2,0
Muille -33,4 -30,7
Muut rahoituskulut -2,4 -2,0
Yhteensä -37, 8 -34,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -14,5 0,8
6. Tilinpäätössiirrot
Milj. euroa 2025 2024
Poistoeron muutos
Aineettomat hyödykkeet -2,4 3,4
Rakennukset 6,2 2,2
Koneet ja kalusto -1,4 24,4
Muut aineelliset hyödykkeet -0,3 0,6
Yhteensä 2,2 30,6
Muut tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset 18,9 22,4
Yhteensä 18,9 22,4
Tilinpäätössiirrot yhteensä 21,0 53,0
211
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
7. Tuloverot
Milj. euroa 2025 2024
Tilikauden verot 0,0 -
Edellisten tilikausien verot 0,0 0,2
Laskennalliset verot 4,2 7, 2
Yhteensä 4,2 7,4
8. Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa
Aineet-
tomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Maa-
alueet
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.2025 78,4 9,6 4,6 92,7 611,7 10,0 33,9
Lisäykset 0,7 0,2 2,4 0,0 24,3
Vähennykset -0,8 -1,3 -0,1
Siirrot erien välillä 10,8 6,8 21,9 0,1 -39,7
Hankintameno 31.12.2025 90,0 9,6 4,6 98,9 634,6 10,1 18,4
Kertyneet poistot 1.1.2025 -66,3 -9,6 -58,1 -475,2 -5,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,4
Tilikauden poisto -3,4 0,0 -2,4 -26,9 -0,6
Kertyneet poistot 31.12.2025 -69,7 -9,6 -60,4 -501,7 -6,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2025 20,3 0,0 4,6 38,5 133,0 3,6 18,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 12,1 0,0 4,6 34,6 136,5 4,1 33,9
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt
erotus 31.12.2025 - - - - - -
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt
erotus 31.12.2024 -2,4 0,0 - 6,2 -1,4 -0,3
212
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
9. Sijoitukset
Milj. euroa
Osuudet saman kon-
sernin yrityksissä
Osuudet osakkuus-
yrityksissä
Muut
sijoitukset
Noteeraamattomat
sijoitukset
Hankintameno 1.1.2025 654,5 4,3 0,2 2,9
Kurssiero -0,3
Hankintameno 31.12.2025 654,5 4,3 0,2 2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2025 654,5 4,3 0,2 2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 654,5 4,3 0,2 2,9
10. Vaihto-omaisuus
Milj. euroa 2025 2024
Aineet ja tarvikkeet 70,9 78,5
Keskeneräinen tuotanto 3,3 4,0
Valmiit tuotteet 93,0 123,9
Yhteensä 167,2 206,4
11. Pitkäaikaiset saamiset
Milj. euroa 2025 2024
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 513,8 363,6
Lainasaamiset muilta 0,3 0,4
Laskennalliset verosaamiset 36,8 33,3
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 550,9 3 97, 3
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty
lainoja. Konsernin sisäiset lainat on myönnetty tavanomaisin
kaupallisin ehdoin pois lukien Romanian-tehtaan rahoittamiseen
myönnetyt erikoislainat, joista osa on IAS 21 -standardin
mukaisesti luokiteltu nettosijoituksiksi ulkomaisiin yksikköihin.
12. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Milj. euroa
31.12.
2024
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Arvon-
muutos-
rahasto
31.12.
2025
Laskennalliset
verosaamiset
Aineelliset ja
aineettomat hyödykkeet 3,6 9,5 13,1
Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2
Vahvistetut tappiot 26,4 -6,9 19,5
Rahavirran suojaukset 1,1 -0,7 0,4
Muut erät 2,0 1,6 3,6
Laskennalliset
verosaamiset taseessa 33,3 4,2 -0,7 36,8
Laskennalliset
verovelat
Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,0
Laskennalliset
verovelat taseessa 0,0 0,0 0,0
Milj. euroa
31.12.
2023
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Arvon-
muutos-
rahasto
31.12.
2024
Laskennalliset
verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet 3,6 3,6
Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2
Vahvistetut tappiot 24,8 1,6 26,4
Rahavirran suojaukset 0,0 1,1 1,1
Muut erät 2,0 2,0
Laskennalliset
verosaamiset taseessa 25,0 7, 2 1,1 33,3
Laskennalliset
verovelat
Rahavirran suojaukset 0,4 -0,4 0,0
Laskennalliset
verovelat taseessa 0,4 -0,4 0,0
Emoyrityksellä oli 31.12.2025 kertyneitä tappioita 97,7 miljoonaa
euroa (132,1), joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen.
Tappiot 97,7 miljoonaa euroa erääntyvät vuosina 2032–2034.
213
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
13. Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa 2025 2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 181,4 153,7
Lainasaamiset 10,6 31,6
Siirtosaamiset 34,6 38,9
Yhteensä 226,6 224,2
Myyntisaamiset 45,1 37,7
Muut saamiset 4,6 7,4
Siirtosaamiset 13,3 9,8
Yhteensä 63,0 54,9
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 289,6 279,0
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Rahoituserät 12,5 11,1
Verot 0,5 0,4
Sosiaalimaksut 0,4 0,4
Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut,
tytäryritys 8,9 9,9
Konserniavustus 18,9 22,4
Muut erät 6,7 4,5
Yhteensä 47,9 48,6
14. Oma pääoma
Milj. euroa
2025 2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 25,4 25,4
Uusmerkinnät - -
Osakepääoma 31.12. 25,4 25,4
Ylikurssirahasto 1.1. 182,5 182,5
Emissiovoitot - -
Ylikurssirahasto 31.12. 182,5 182,5
Arvonmuutosrahasto 1.1. -4,4 1,6
Arvon muutokset 3,0 -6,0
Arvonmuutosrahasto 31.12. -1,4 -4,4
Sidottu oma pääoma yhteensä 206,6 203,6
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 238,2 238,2
Emissiovoitot - -
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12. 238,2 238,2
Kertyneet voittovarat 1.1. 551,6 637,9
Osingonjako -34,5 -75,8
Kertyneet voittovarat 31.12. 517,1 562,0
Milj. euroa
2025 2024
Omat osakkeet -16,4 -16,6
Tilikauden tulos 5,0 -10,5
Vapaa oma pääoma yhteensä 744,0 773,2
Oma pääoma yhteensä 950,6 976,8
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta 517,1 562,0
Omat osakkeet -16,4 -16,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238,2 238,2
Negatiivinen arvonmuutosrahasto -1,4 -4,4
Tilikauden tulos 5,0 -10,5
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 742,6 768,8
Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella,
eikä omistanut 31.12.2025 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen
palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden
osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden
kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes
osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen
osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet
raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2025
näiden osakkeiden määrä oli 1 046 507 (1 052 242) kappaletta.
Tämä osakemäärä vastasi 0,75 (0,76) prosenttia yhtiön koko
osake- ja äänimäärästä.
214
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2025 2024
Korolliset
Joukkovelkakirjalainat 99,6 99,4
Lainat rahoituslaitoksilta 541,8 553,3
Laskennalliset verovelat 0,0 0,0
Yhteensä 641,4 652,7
Korottomat
Siirtovelat 0,4 1,1
Yhteensä 0,4 1,1
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 641,8 653,8
Maaliskuussa 2025 Nokian Renkaat käytti jäljellä olevan
yhden vuoden jatko-option pitkäaikaisille kahdenvälisille
ja vastuullisuustavoitteisiin sidotuille yhteensä 300 milj.
euron lainoille. Näin ollen lainat erääntyvät huhtikuun
2026 sijaan huhtikuussa 2027. Lisäksi käytettiin 100 milj.
euron kahdenvälisen vastuullisuustavoitteisiin sidotun
lainan ensimmäinen jatko-optio, joka siirtää erääntymisen
toukokuusta 2027 toukokuuhun 2028. Kesäkuussa
allekirjoitettiin uudet kaksivuotiset kahdenväliset luottolimiitit,
yhteensä 100 milj. euroa, korvaamaan olemassa olevat
samansuuruiset vuonna 2026 erääntyvät luottolimiitit. Näitä
uusia luottolimiittejä voidaan pidentää enintään kahdella
vuodella, ja ne toimivat varajärjestelynä yhtiön yleisiin
rahoitustarpeisiin. Marraskuussa yhtiö käytti viimeisen
yhden vuoden jatko-option vastuullisuustavoitteisiin
sidotussa 200 milj. euron valmiusluottolimiitissä ja näin
ollen valmiusluottolimiitti erääntyy tammikuun 2028 sijaan
tammikuussa 2029.
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2025 2024
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat 164,6 118,4
Yritystodistuslainat 39,9 2,0
Korolliset yhteensä 204,4 120,4
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 22,2 20,8
Siirtovelat 26,6 19,1
Yhteensä 48,8 39,9
Ostovelat 68,8 81,3
Muut velat 19,6 11,1
Siirtovelat 39,1 36,5
Yhteensä 127, 5 128,8
Korottomat yhteensä 176,3 168,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 380,8 289,1
Milj. euroa 2025 2024
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkat ja sosiaalimaksut 11,5 10,3
Vuosialennukset, myynti 15,2 11,2
Rahoituserät 11,8 13,8
Komissiot 0,1 0,1
Muut 27, 2 20,2
Yhteensä 65,7 55,6
215
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
17. Vastuusitoumukset
Milj. euroa 2025 2024
Omasta velasta
Pantit 3,7 5,8
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset 136,2 130,4
Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia
yhteensä 122,4 miljoonaa euroa (115,6).
Muut omat vastuut
Takaukset 2,4 1,0
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta 2026 13,9 12,0
Maksut seuraavilta vuosilta 4,6 5,9
18. Johdannaissopimukset
Milj. euroa 2025 2024
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo 300,0 300,0
Käypä arvo -1,7 -4,0
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Nimellisarvo 215,3 328,1
Käypä arvo 0,7 0,7
Valuuttaoptiot, ostetut
Nimellisarvo 10,7 10,9
Käypä arvo 0,0 0,1
Valuuttaoptiot, asetetut
Nimellisarvo 15,6 29,4
Käypä arvo -0,1 -0,1
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit, Suomi
Nimellisarvo 9,1 9,0
Käypä arvo -0,3 -1,2
Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia
arvonmuutoksia ei kirjata tulosvaikutteisesti.
Koronvaihtosopimukset suojaavat rahalaitoslainoihin liittyviä
tulevia korkomaksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa
sähkönhankintahintaa Suomessa. Näiden johdannaissopimusten
ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa.
Koronvaihtosopimusten ja sähkötermiinien rahavirrat
toteutuvat seuraavien seitsemän vuoden aikana.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu
tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden
käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden
arvonmääritysmallia.
Korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien
rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin
perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla
markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin
tilinpäätöspäivänä.
19. Ympäristövastuut ja -menot
Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin.
Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti
eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä
vastuita. Kaikki olennaiset ympäristöasiat raportoidaan
osana Kestävyysraporttia, joka sisältyy Hallituksen
toimintakertomukseen. CSRD:n mukainen Kestävyysraportti on
laadittu konsolidoidusti koko Nokian Renkaat -konsernille.
216
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Tilinpäätöksen ja hallituksen
toimintakertomuksen allekirjoitukset
Esitämme kirjanpitolain edellyttäminä lausumina seuraavaa
• sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;
• toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja
toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
ja muusta yrityksen tilasta; ja
• toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa
tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä helmikuun 10. päivänä 2026
Jukka Hienonen Jouko Pölönen
Elina Björklund Susanne Hahn
Markus Korsten Elisa Markula
Antti Mäkinen Paolo Pompei
Toimitusjohtaja
Tilinpäätös-
merkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä helmikuun 10. päivänä 2026
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
217
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus
0680006-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
kuvatut velvollisuutemme
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin
seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet,
jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka
voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen.
Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat
myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista
tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi
siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
218
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Myyntituottojen kirjaaminen
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1.
Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
Myyntituotot ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä seikka saattaa kannustaa
kirjaamaan myyntituottoja ennenaikaisesti. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen
konsernin eri markkina-alueilla käytettävien sopimusehtojen monimuotoisuudesta.
Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä myyntituottoja.
Alennusten ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa sekä myyntituottojen
kirjaamishetkellä että kunkin raportointikauden päättyessä. Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen
kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen
virheellisyyden riski.
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin.
• Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä alennusten ja
hyvitysten laskentaan.
• Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myyntituottojen
kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi.
• Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus analyyttisin
toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän.
Myynnin alennusten ja hyvitysten testaus pistokokein.
• Annettujen hyvitysten analysointi.
• Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi.
Liikearvon arvostaminen
Viittaamme konsernitilipäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 14.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 liikearvon määrä oli 62,0 miljoonaa euroa, joka on 2,7 % kokonaisvaroista ja
5,3 % omasta pääomasta.
Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien
yksiköiden käyttöarvoista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen määritykseen vaikuttavia
oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty
diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten
muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon
alentumiseen.
Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen
arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia ja koska
liikearvon määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta.
Liikearvon arvostamiseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Rahavirtaa tuottavien yksikköjen määrittämisen ja niille kohdistetun liikearvon arvioiminen.
• Arvonmääritysasiantuntijoidemme hyödyntäminen. He avustivat meitä johdon tekemien keskeisten
oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät myös johdon tekemien oletusten
vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin liittyen erityisesti
• ennustettuun liikevaihdon kasvuun,
• ennustettuun kateprosenttiin, ja
• rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen.
• Johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyden testaaminen sekä diskontattujen
kassavirtojen summan vertaaminen Nokian Renkaiden markkina-arvoon.
• Arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyden arvioiminen.
219
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai
ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei
ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta
ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana
olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa
kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella
ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat
tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
220
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 30.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen
tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme
saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin
olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen
osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että
kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian
suhteen raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän
tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen
rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen
rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa
tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta
välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta
annettavat lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen
esitys tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen
käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme
vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille
sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 10.2.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
221
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokian Renkaat
Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Nokian Renkaat Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n
(y-tunnus: 0680006-8) komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös tyres-2025-12-31-1-fi.zip
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin
artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön
ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
222
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
tyres-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty
komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
10.2.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 27.2.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
223
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n
(y-tunnus 0680006-8) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille
syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa
8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokian Renkaat Oyj
on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1
momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa
kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien
vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa
ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus
ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Nokian Renkaat Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa
8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin
laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon
harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on
myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen
raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista
epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä
käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
224
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien
mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden
tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava
tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella.
Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska
ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE
3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden
koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat
toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden
taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Olemme haastatelleet konsernin johtoa sekä
konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä
ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin
kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin
liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien
vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista
annetut tiedot ovat olennaisilta osin ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia
kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset
olennaisilta osin:
• Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa
esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla
informaatiota otosperusteisesti yhtiön laatimaan
dokumentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko
ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä,
uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä
testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme
konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• Suoritimme toimipaikkavierailun valitulla toimipaikalla.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen
prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja
taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme
näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 10.2.2026
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KRT
225
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-
osakkeenomistajat/osaketyokalut/osakekurssi.
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta
Osaketiedot
Markkina Nasdaq Helsinki
Listautumispäivä 1.6.1995
Valuutta euro
ISIN FI0009005318
Kaupankäyntitunnus TYRES
Reuters-tunnus TYRES.HE
Bloomberg-tunnus TYRES:FH
Markkina-arvoluokka OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala Kulutustavarat
Toimialaluokka Autoteollisuus ja -tarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 138 921 750
Osakepääoma ja osakkeet
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja
yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden
lukumäärä 31.12.2025 oli 138 921 750 kappaletta.
Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-
osakkeenomistajat.
Osakkeenomistajien jakauma osakemäärän mukaan 31.12.2025
Osakkeiden
määrä
Omistajien
määrä
%-osuus
omistajista
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
1–100 39 729 40,18 1 769 005 1,27
101–500 34 678 35,07 9 000 925 6,48
501–1 000 11 477 11,61 8 790 758 6,33
1 001–5 000 10 924 11,05 23 349 272 16,81
5 001–10 000 1 264 1.,8 9 070 406 6,53
10 001–50 000 703 0,71 13 094 645 9,43
50 001–100 000 51 0,05 3 487 267 2,51
100 001–500 000 30 0,03 6 838 030 4,92
500 001– 19 0,02 63 521 442 45,73
Yhteensä 98 875 100,00 138 921 750 100,00
Osakkeen omistus omistajaryhmittäin 31.12.2025
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset
omistajat 30 622 428 22,04
Kotitaloudet yhteensä 58 621 579 42,20
Julkisyhteisöt 28 289 729 20,36
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 8 513 752 6,13
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 037 194 2,19
Yhtiöt 9 837 068 7,08
Yhteensä 138 921 750 100,00
Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-
osakkeenomistajat/suurimmat-omistajat.
226
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
Nokian Renkaat
konsernirakenne
Nokian Renkaat Oyj
Nokian Däck AB Vianor Holding Oy
Nokian Dekk AS Vianor Oy
Nokian Tyres AG Vianor AB
Nokian Tyres GmbH Nordic Wheels AB
Nokian Tyres Canada Inc. Vianor AS
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc
Nokian Tyres Inc.
Nokian Tyres U.S. Operations LLC
Nokian Renkaat Holding Oy
NT Tyre Machinery Oy
Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd
Nokian Tyres Europe Operations S.R.L
Nokian Tyres SAS
Nokian Tyres s.r.o.
Nokian Raskaat Renkaat Oy
Levypyörä Oy
TOV Nokian Shina
Nokian Tyres Spain S.L.U
Nokian Tyres Spain Operations S.L.U
Nokian Tyres SP Z O.O.
Nokian Portti Oy
Kiinteistö Oy Nokian Nosturikatu 18
Kiinteistö Oy Nokian Rengaskatu 4
Nokianvirran Energia Oy
32,3 %
227
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 PalkitsemisraporttiTilinpäätös
PALKITSEMIS-
RAPORTTI
Puheenjohtajan tervehdys 229
Johdanto 230
Hallituksen palkitseminen 231
Toimitusjohtajan palkitseminen 232
POHJOIS-AMERIKAN
KORKEIMMAN
TIEN, MOUNT
BLUE SKY SCENIC
BYWAY, KORKEUS
COLORADOSSA
4 310 M
Palkitsemisraportti 2025
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta –
Puheenjohtajan tervehdys
Hyvä osakkeenomistaja,
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puolesta minulla
on ilo esitellä Nokian Renkaiden palkitsemisraportti
(”palkitsemisraportti”) tilikaudelta 2025. Tässä raportissa
esitellään hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut
tai maksettavat palkkiot palkitsemispolitiikkaa noudattaen.
Nokian Renkaiden hallitus on tarkastanut ja hyväksynyt
raportin. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on huomioinut
sijoittajilta saadun palautteen tavoitteiden asetannan
avaamisesta tarkemmalla tasolla, ja varmistanut, että
palkitsemisraportti esitetään nyt tiiviisti, sisältäen olennaiset
palkitsemistiedot yhdessä yhtiön keskeisten taloudellisten
tietojen kanssa.
Palkitsemispolitiikan keskeiset periaatteet
Yhtiön johdon palkitseminen on suunniteltu edistämään
yhtiön strategian toteutusta, liiketoiminnan tavoitteita,
kestävää kehitystä ja yhtiön pitkän aikavälin kannattavuutta.
Nokian Renkaat pyrkii luomaan pitkän aikavälin arvoa
osakkeenomistajilleen keskittymällä kannattavaan
kasvuun. Nämä politiikan periaatteet on huomioitu johdon
palkitsemiseen liittyvissä päätöksissä. Palkitsemista
ohjaavat periaatteet, joissa korostuvat suoriteperusteinen
palkkaus, kestävä kehitys ja osakkeenomistajille arvon tuotto.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu tasapainoisesta
yhdistelmästä kiinteää palkkaa ja muuttuvia kannustimia,
joihin sisältyy sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustimia,
jotka ovat suoraan sidoksissa yhtiön suoriutumiseen ja
liikevoittoon. Tämä rakenne varmistaa, että palkitseminen
tukee yhtiön strategisia painopisteitä, taloudellista menestystä
ja vastuullista liiketoimintaa.
Nokian Renkaiden taloudellinen suoriutuminen ja
palkitseminen vuonna 2025
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerejä
laatiessaan vuonna 2025 hallitus otti huomioon vallitsevat
markkinaolosuhteet ja yhtiön strategisen keskittymisen
investointivaiheen loppuun saattamiseen ja sen myötä
kannattavaan kasvuun. Tavoitteet määriteltiin tukemaan
organisaation tehokkuutta, kestävää kehitystä ja kannattavuutta.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän konsernitason tavoitteet
olivat segmentit yhteensä liikevoitto ja nettokassavirta. Lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmään ei tehty muutoksia.
Vuonna 2025 toimitusjohtaja Paolo Pompein lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmän tavoitteet olivat Nokian Renkaiden
segmentit yhteensä liikevoitto 60 prosentin ja nettokassavirta
40 prosentin painoarvoilla, yhteensä 100 prosenttia. Nokian
Renkaiden liikevaihto tilikaudella 2025 kasvoi 6,5 prosenttia
ja oli 1 373,6 miljoonaa euroa (2024: 1 289,8 miljoonaa euroa) ja
segmentit yhteensä liikevoitto oli 91,3 miljoonaa euroa (2024: 71,4
miljoonaa euroa). Vaikka kuluttajakysyntä keskeisillä markkinoilla
oli varovaista yhtiö edistyi operatiivisen tehokkuuden
ja strategian toteutuksen osalta. Tämän seurauksena
toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustimen (STI) tulos oli 478
880 euroa taloudellisten tavoitteiden toteuman mukaisesti.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyen, kahden
vuoden pituinen ansaintajakso päättyi suoritusperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän 2024–2025 osalta tilikauden 2025
päätyttyä. Ansaintajakson 2024–2025 palkkiot perustuvat
PALKITSEMINEN TUKEE
YHTIÖN STRATEGISIA
PAINOPISTEITÄ,
TALOUDELLISTA
MENESTYSTÄ JA
VASTUULLISTA
LIIKETOIMINTAA.
229
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
käyttökatteeseen (EBITDA) (50 prosentin painoarvolla),
henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun
(40 prosentin painoarvolla) ja suorien CO
2
-päästöjen
vähenemiseen (10 prosentin painoarvolla). Suorien CO
2
-
päästöjen vähenemisen 10 prosentin painoarvon osalta
tavoite saavutettiin maksimitasolla ja muissa tavoitteissa
jäätiin saavuttamatta. Näin ollen asetettujen tavoitteiden
yhteenlaskettu saavutus oli siten 20 prosenttia. Palkkion
laskenta ja osakkeiden toimitus ohjelmaan kuuluville
suoritetaan keväällä 2027.
Hallitus hyväksyi suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän
(PSP) 2023–2027 viimeisen ansaintajakson toukokuussa 2025.
PSP 2025–2026 sisältää kahden vuoden ansaintajakson ja yhden
vuoden sitouttamisjakson (2027). Ohjelman suoritustavoitteet
ovat keskimääräinen osakekohtainen tulos (EPS) (45
prosentin painoarvolla), keskimääräinen sijoitetun pääoman
tuottoprosentti (ROCE %) (45 prosentin painoarvolla) sekä Scope
1 ja 2 CO
2
-päästöintensiteetin vähentäminen (10 prosentin
painoarvolla). Mikäli tavoitteet saavutetaan, osakepalkkio
toimitetaan keväällä 2028. Kahden vuoden ansaintajakso
valittiin Romanian-tehtaan ylösajon ja geopoliittisen tilanteen
aiheuttaman rajallisen näkyvyyden vuoksi.
Näkymät tulevaan
Jatkossa Nokian Renkaat keskittyy kannattavaan ja kestävään
kasvuun, noin 800 miljoonan euron investointivaiheen
jälkeen. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta jatkaa
palkitsemiskäytäntöjen kehittämistä varmistaakseen, että
ne tukevat muutosta ja kannattavan kasvun saavuttamista.
Uskomme, että johtajuuden edistäminen, henkilöstön
sitoutumisen lisääminen ja kannustimien yhteensovittaminen
yrityksen suorituskykyyn vahvistavat edistymistämme.
ELINA BJÖRKLUND
Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Johdanto
Tämä palkitsemisraportti kuvaa, miten hallituksen ja
toimitusjohtajan toteutunut palkitseminen vastaa Nokian
Renkaiden nykyistä palkitsemispolitiikkaa ja miten se edistää
yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä.
Palkitsemisraportti on laadittu arvopaperimarkkinayhdistyksen
vuoden 2025 hallinnointikoodin ja soveltuvan lainsäädännön
mukaisesti. Hallitus on hyväksynyt raportin, ja se esitetään
vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle neuvoa-antavaa
päätöstä varten. Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa
noin 84 prosenttia äänistä (2024: 76 prosenttia) kannatti
neuvoa-antavaa päätöstä hyväksyä yhtiön vuoden 2024
palkitsemisraportti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen toteutettiin
vuonna 2025 hyväksytyn palkitsemispolitiikan mukaisesti. Yksi
tilapäinen poikkeama palkitsemispolitiikan sallimissa rajoissa
tehtiin uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin yhteydessä,
jolloin hänelle myönnettiin 100 000 Nokian Renkaiden
osaketta ehdollisen kannustinjärjestelmän mukaisesti
erillisellä hallituksen hyväksynnällä. Päätettiin myös, että
ehdollinen kannustinjärjestelmä toimitusjohtajan osalta
sisältää sitouttamisjakson ilman erillistä ansaintakriteeriä.
Muita poikkeamia palkitsemispolitiikasta ei tehty, eikä
takaisinperintälausekkeita käytetty vuonna 2025.
Palkitsemispolitiikka löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa
Palkitsemispolitiikka / Nokian Renkaat
Nokian Renkaiden taloudellinen suoriutuminen
ja palkitseminen
Seuraava taulukko vertaa palkitsemisen kehitystä hallituksen,
toimitusjohtajan ja henkilöstön keskimääräisen palkitsemisen
sekä yhtiön suoriutumisen osalta viimeisen viiden vuoden
aikana.
Toimitusjohtajan palkitseminen on tiiviisti sidoksissa Nokian
Renkaiden taloudelliseen ja strategiseen suoriutumiseen.
Vuodesta 2022 yhtiö on kohdannut merkittäviä ulkoisia
haasteita. Vuonna 2025 palkitseminen noudatti asetettuja
taloudellisia tavoitteita ja oli siten yhteydessä taloudelliseen
suoriutumiseen.
Palkitseminen vuosina 2021–2025
Keskimääräinen
hallituksen
palkkio, euroa
1
Toimitusjohtajan
palkkio, euroa
2
Keskimääräinen
palkkio työntekijää
kohden, euroa
3
EPS, euroa
Segmentit yhteensä
liikevoitto, euroa ROCE %
2025 82 114 820 240 65 920 -0,11 91,3 1,9 %
2024 83 867 817 854 66 570 -0,17 71,4 0,5 %
2023 78 911 1 421 075 61 830 -2,36 65,1 2,2 %
2022 81 167 1 502 304 67 530 -1,27 17,8 3,1 %
2021 70 489 1 157 960 54 790 1,49 324,8 13,7 %
1
Hallituksen palkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin vuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen kokoonpanolla
(jäsenten määrällä) (2021–2024: 9 ja vuonna 2025: 7 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot.
2
Toimitusjohtajan palkkio toteutuneet
palkat ja palkkiot yhteenlaskettuna tilivuonna.
3
Keskimääräinen palkkio työntekijää kohden lasketaan jakamalla palkkojen, kannustimien ja muiden palkkakustannusten kokonaismäärä
henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä kyseisenä tilivuonna.
230
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Hallituksen palkitseminen 2025
Nokian Renkaiden vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa
päätettiin hallituksen jäsenille tilikaudella 2025–2026
maksettavista vuosipalkkioista ja kokouspalkkioista. Päätöksen
mukaisesti noin 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksettiin
rahana ja noin 40 prosenttia yhtiön osakkeina.
Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallituksen jäsenet eivät voi
osallistua samoihin osakepohjaisiin palkitsemisjärjestelmiin kuin
Nokian Renkaiden johto.
Vuosipalkkiot:
Hallituksen puheenjohtaja: 115 000 euroa.
Hallituksen varapuheenjohtaja sekä valiokunnan
puheenjohtajat: 76 000 euroa.
Muut hallituksen jäsenet: 53 500 euroa.
Kokouspalkkiot: Kustakin hallituksen sekä valiokunnan
kokouksesta palkkio on 700 euroa.
Euroopassa asuville hallituksen jäsenille palkkio
on kaksinkertainen Euroopassa jäsenen kotimaan
ulkopuolella järjestettävästä kokouksesta, ja
kolminkertainen kokouksista Euroopan ulkopuolella.
Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille
palkkio on kolminkertainen kokouksista jäsenen
kotimaan ulkopuolella. Jos jäsen osallistuu kokoukseen
puhelimen tai videoyhteyden välityksellä, palkkio on 700
euroa.
Hallituksen kokonaispalkkiot tilikaudella 2025:
Hallituksen jäsen Asema hallituksessa
Kiinteä vuosi-
palkkio (€)
1
Hallituksen
kokous-
palkkiot (€)
Valiokuntien
kokous-
palkkiot (€)
Palkkiot
yhteensä (€)
Kiinteällä
vuosipalkkiolla
hankitut osakkeet
(osakemäärä)
Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja/
Henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunnan jäsen/Investointi-
valiokunnan jäsen/Osakkeen-
omistajien nimitystoimikunnan jäsen
115 000 8 400 6 600 129 000 7 525
Elina Björklund Hallituksen varapuheenjohtaja (alkaen
7.5.2025)/Henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunnan puheenjohtaja/Investointi-
valiokunnan jäsen (alkaen 29.8.2025)
76 000 8 400 5 600 90 000 4 973
Susanne Hahn Hallituksen jäsen/Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan jäsen
53 500 11 900 7 000 72 400 3 501
Markus Korsten Hallituksen jäsen/
Investointivaliokunnan
puheenjohtaja (alkaen 29.8.2025)
53 500 12 600 2 800 68 900 3 501
Elisa Markula Hallituksen jäsen/
Tarkastusvaliokunnan jäsen
53 500 8 400 3 500 65 400 3 501
Antti Mäkinen Hallituksen jäsen/
Tarkastusvaliokunnan jäsen
(alkaen 7.5.2025)
53 500 5 600 2 100 61 200 3 501
Jouko Pölönen Hallituksen jäsen/
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
76 000 8 400 3 500 87 900 4 973
Christopher
Ostrander
Hallituksen jäsen/
Investointivaliokunnan
puheenjohtaja (29.8.2025 asti)
76 000 10 500 1 400 87 900 4 973
Reima Rytsölä Hallituksen jäsen/
Tarkastusvaliokunnan jäsen
(7.5.2025 asti)
- 2 800 1 400 4 200 -
Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja/
Investointivaliokunnan jäsen
(7.5.2025 asti)
- 2 100 700 2 800 -
1
Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista julkaistiin 9.5.2025. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot.
Christopher Ostranderin kaudelle 2025–2026 myönnetyt osakkeet ovat rajoitettuja vuoteen 2027 saakka. Tämä rajoitus korvaa osakkeiden takaisinperinnän,
joka olisi muutoin toteutettu suhteellisesti Ostranderin erottua hallituksesta. Koska takaisinperintää pidettiin epäkäytännöllisenä ja kustannuksiltaan merkittävänä,
hallitus katsoi, että rajoitusaika on oikeudenmukainen ratkaisu, erityisesti huomioiden Ostranderin siirtymisen yhtiön palvelukseen.
231
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2025
Toimitusjohtaja Paolo Pompeille maksettiin seuraavat palkkiot
tilivuoden 2025 aikana.
Vuotuinen palkka, euroa
Palkkioiden
jakautuminen
Kiinteä vuosipalkka 820 000 63 %
Lyhyen aikavälin
kannustimet 478 880 37 %
Pitkän aikavälin
kannustimet 0 0 %
Luontoisedut 240*
(TyEL eläke 70 951)
Yhteensä 1 299 120
* Puhelinetu. Asuntoetu osana kiinteää vuosipalkkaa.
Peruspalkka 22 %
Lyhyen aikavälinen
kannustimet 22 %
Pitkän aikavälin
kannustimet 56 %
Toimitusjohtajan palkitsemisen suhteelliset osuudet
enimmäispalkkiotasolla, poislukien eläke ja luontaisedut
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään liittyvän palkkion (LTI) tavoitetaso on 125 prosenttia vuosipalkasta ja
enimmäistaso 250 prosenttia. Paolo Pompei kutsuttiin mukaan suoriteperusteiseen osakepalkkiohjelman ansaintajaksoon 2025–2026 ja
hänelle myönnettiin 144 427 osaketta tavoitetasolla. Lisäksi Paolo Pompeille myönnettiin 100 000 Nokian Renkaiden osaketta 2024–2026
ehdollisen kannustinjärjestelmän mukaisesti erillisellä hallituksen hyväksynnällä toimitusjohtajasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä.
Päätettiin, että ehdollinen kannustinjärjestelmä toimitusjohtajan osalta sisältää sitouttamisjakson ilman erillistä ansaintakriteeriä.
Ansaintajakso 2025–2026 (sitouttamisjakso 2027) 2024–2026
Pitkän aikavälin kannustin-
järjestelmät ja kriiterit.
Painoarvo suluissa.
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä
Tavoitetasojen skaala:
10 %-100 %-200 %
EPS keskimääräinen osakekohtainen tulos (45 %) Työsuhteen jatkuminen konsernissa
osakepalkkion maksuun asti ja sijoitetun
pääoman tuottoprosentti (ROCE) poislukien
toimitusjohtaja.
ROCE keskimääräinen sijoitetun pääoman tuottoprosentti (45 %)
Scope 1 ja 2 CO
2
-päästöintensiteetin vähentäminen (10 %)
Osakkeiden vapautuminen 2028 2027
Tul os - -
Vuoden 2025 aikana toimitusjohtajalle Paolo Pompeille ei maksettu lainkaan pitkän aikavälin kannustimiin liittyviä maksuja.
2025 Lyhyen aikavälin kannustimet (maksu maaliskuussa 2026)
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustimen (STI) tavoitetaso on 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta ja enimmäistaso 100
prosenttia. Hallitus asettaa tavoitteet vuosittain ja päättää kannustimen maksamisesta sen jälkeen, kun konsernitilinpäätös on laadittu.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulos perustuen tavoiteasetantaan asteikolla 0 (min)–100 (tavoite)–200 (maksimi) prosenttia
vuonna 2025 oli seuraava:
Kriteerit (Ansaintajakso 1.1.2025–31.12.2025) Painoarvo Tavoitetaso 2025 tulos 2025 STI tulos %
Segmentit yhteensä liikevoitto 60 % 90 milj. euroa 91 milj. euroa 104 %
Nettokassavirta, sisäinen mittari
* 40 % N/A N/A 136 %
Kokonaissaavutus: 478 880 € 100 % 116,8 %
Vuoden 2025 lyhyen aikavälin kannustimen tulos oli toimitusjohtaja Paolo Pompeille 478 880 euroa ja se maksetaan maaliskuussa 2026.
* Ei julkistettu liiketoimintatieto.
232
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Edellisen toimitusjohtaja Jukka Moision
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
osakepalkkiomaksu
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän
2023–2024 maksu keväällä 2026: Suoritusperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 kahden vuoden pituinen
ansaintajakso päättyi. Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot
perustuvat kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA) (50
prosentin painoarvolla), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin
kasvuun (40 prosentin painoarvolla) ja suorien CO
2
-päästöjen
vähenemiseen (10 prosentin painoarvolla). Suorien CO
2
-
päästöjen vähenemisen 10 prosentin painoarvon osalta tavoite
saavutettiin maksimitasolla ja muissa tavoitteista jäätiin
tavoitteesta. Näin ollen asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu
saavutus oli siten 20 prosenttia. Palkkion laskenta ja
osakkeiden toimitus Jukka Moisiolle suoritetaan keväällä 2026
suhteutettuna hänen viimeiseen työpäiväänsä 31.12.2024.
Toimitettavien osakkeiden määrä on 11 609.
Toimitusjohtajan työsuhteen muut ehdot:
Palkka: Toimitusjohtajan palkkaa ei korotettu vuonna 2025.
Eläke: Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän
mukainen.
Osakeomistusedellytys: Toimitusjohtajan on pidettävä
hallussaan vähintään 25 prosenttia pitkän aikavälin
kannustinohjelmista palkkioina saamiaan osakkeita
ja kerättävä osakkeita kannustinohjelmista, kunnes
osakeohjelmista saatujen osakkeiden arvo on yhtä suuri
kuin toimitusjohtajan vuosittainen bruttomääräinen
peruspalkka.
Irtisanominen: Kumpikin osapuoli voi irtisanoa kuuden
kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja on
oikeutettu erorahaan, jos yhtiö irtisanoo toimisuhteen
tai jos hän irtisanoo sopimuksen määräysvallan
vaihtuessa yhtiössä. Erorahan suuruus vastaa
toimitusjohtajan bruttomääräistä vuoden peruspalkkaa.
Malus ja takaisinperintä: Jos toimitusjohtajalle
maksetaan palkitsemisjärjestelmän perusteella palkkio,
joka myöhemmin osoittautuu virheellisesti maksetuksi
toimitusjohtajan tahallisuuden tai huolimattomuuden
perusteella, yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen
perusteella oikeus oikaista takautuvasti maksettu määrä
ja periä takaisin lyhyt- ja pitkäaikaisista kannustimista
maksettujen palkkioiden ylimääräinen osuus
perusteettoman edun palautusta koskevien sääntöjen
mukaisesti. Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai
takaisinperintäoikeuksiaan tilivuonna 2025.
Ansaintajakso 2023–2024 (sitouttamisjakso 2025)
Pitkän aikavälin
kannustin järjestelmät
ja kriiterit. Painoarvo
suluissa.
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä
Tavoitetasojen skaala:
10 %-100 %-200 %
Kumulatiivinen EBITDA (50 %)
Tavoite: 501 M€
Tulos: 272 M€
Henkilöautorenkaiden
tuotantovolyymin kasvu (40 %)
Tavoite: Ei julkistettu liiketoimintatiedon
kriittisyyden vuoksi.
Tulos: Ei saavutettu
Suorien CO
2
-päästöjen
vähentäminen (10 %)
Tavoite: maksimi 195 kg tuotettu tonni
Tulos: 153 kg tuotettu tonni
Osakkeiden
vapautuminen
2026 keväällä
Tul os 20 %
233
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti
Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet
Yhtiökokous 2026
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu
pidettäväksi keskiviikkona 25.3.2026. Kutsu kokoukseen
julkaistiin 10.2.2026.
Lisätietoa: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/
yhtiokokous/yhtiokokous-2026.
Osingonmaksu
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
tilikaudelta 2025 maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta
osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
27.3.2026 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan
15.4.2026.
Taloudellinen tieto
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden päätehtävänä on tukea
Nokian Renkaiden osakkeen oikeaa arvonmuodostusta
tarjoamalla johdonmukaisesti ja viipymättä kaikki
olennaiset yhtiötä koskevat tiedot tasapuolisesti kaikille
markkinaosapuolille. Palvelemme sijoittajia ja analyytikoita niin
Suomessa kuin ulkomailla.
Sijoittajasivuillamme julkaisemme ajankohtaista taloudellista
tietoa kaikille Nokian Renkaista sijoittajakohteena
kiinnostuneille. Taloudellisten raporttien, esitysten ja
pörssitiedotteiden lisäksi sivuilla on tietoa esimerkiksi Nokian
Renkaiden strategiasta, osakkeesta sekä suurimmista
suomalaisista osakkeenomistajista.
Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa yritys.
nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteiden-tilaus.
Taloudelliset katsaukset 2026
Nokian Renkaat julkistaa taloudelliset katsaukset vuonna 2026
seuraavasti:
• Tammi–maaliskuun osavuosikatsaus 22.4.2026
• Tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus 17.7.2026
• Tammi–syyskuun osavuosikatsaus 27.10.2026
Katsaukset julkaistaan suomeksi englanniksi. Raportit
ovat saatavilla verkkosivuillamme yritys.nokianrenkaat.fi/
sijoittajat/raportit-ja-esitykset.
Hiljainen jakso
Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen
tilinpäätöstiedotteiden, osavuosi- tai puolivuositiedotteiden
julkaisua.
• Hiljainen jakso alkaa 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10.
• Hiljainen jakso päättyy, kun katsauskauden tiedot on
julkaistu
Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet
eivät tapaa pääomamarkkinoiden tai taloustiedotusvälineiden
edustajia eivätkä kommentoi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen
tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson
aikana tapahtuva tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista,
Nokian Renkaat julkaisee tiedot viipymättä julkistamista
koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi myös kommentoida
kyseistä tapahtumaa.
Liputusilmoitukset
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä,
kun omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %,
20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön äänimäärästä tai
osakkeiden lukumäärästä.
Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
Omistajien tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen
flaggings@nokiantyres.com.
Yhteystiedot
Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen
ir@nokiantyres.com.
Annukka Angeria, Senior Manager, Investor Relations and
Strategic Project Communications
puh. 010 401 7581
Osoite:
Nokian Renkaat Oyj
Pirkkalaistie 7
PL 20
37101 Nokia
234
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2025 Palkitsemisraportti