VUOSI-

KERTOMUS

2023

We are made for demanding conditions.

TÄMÄ YHTIÖ ON KUTEN SEN TUOTTEET: NE ILMENTÄVÄT

HENKILÖSTÖMME INTOHIMOA JA SITKEYTTÄ.

ME OLEMME NOKIAN RENKAAT JA TEEMME

MAAILMASTA TURVALLISEMMAN KEKSIMÄLLÄ

RENKAAN JA SEN VALMISTAMISEN AINA UUDELLEEN.

Strategiakatsaus 4

Hallituksen toimintakertomus 16

Tilinpäätös 36

Konsernitilinpäätös 37

Emoyhtiön tilinpäätös 87

Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 98

Tilintarkastuskertomus 99

ESEF-varmennusraportti 103

Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta 104

Nokian Renkaiden konsernirakenne 105

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 106

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 122

Palkitsemisraportti 140

Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet 149

Nokian Renkaat julkaisee vuodelta 2023 tämän Vuosikertomuksen

lisäksi Vastuullisuusraportin maaliskuun 2024 lopussa.

STRATEGIA-

KATSAUS

MADE FOR DEMANDING CONDITIONS

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

• Nokian Renkaat palvelee asiakkaitaan ydinmarkkinoillaan

Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.

• Vuonna 2023 yhtiön tuotteita myytiin 55 maassa.

• Nokian Renkaat valmistaa renkaita kahdessa tehtaassa, joista

toinen on Suomessa ja toinen Yhdysvalloissa, sekä rakentaa

uutta tehdasta Romaniaan. Sopimusvalmistus täydentää

omaa tuotantoa.

• Nokian Renkaiden testikeskukset sijaitsevat Nokialla ja

Ivalossa sekä Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa.

• Yhtiön pääkonttori on Suomessa Nokialla ja sen

osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin.

Tämä on

Nokian Renkaat

Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita ihmisille,

jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja luotettavuutta.

Pohjoisen perinnön innoittamana yhtiö valmistaa henkilöautoihin,

kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin innovatiivisia tuotteita,

jotka tarjoavat mielenrauhaa kaikissa olosuhteissa. Vianor-ketju

on erikoistunut autonhuoltoon ja rengaspalveluihin.

NOKIAN RENKAIDEN

LIIKEVAIHTO 2023

1,2

MRD EUROA

Liikevaihto

Segmentit yhteensä liikevoitto

Segmentit yhteensä liikevoitto, %

Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto

Milj. euroa %

2 000

1 500

1 000

500

2019 2020 2021 2022 2023

1 585,4

1 313,8

1 714,1

1 350,5

337,2

190,2

324,8

17,8

65,1

1 173,6

Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole

oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.

Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan, %

Pohjoismaat 57 % (54)

Muu Eurooppa 19 % (22)

Amerikka 23 % (23)

Muut maat 1 % (1)

Liiketoimintayksikköjen liikevaihto konsernin ulkopuolisille asiakkaille, %

Henkilöautonrenkaat 52 % (67)

Raskaat Renkaat 19 % (13)

Vianor 29 % (20)

Henkilöstön jakauma maantieteellisten alueiden mukaan, %

Pohjoismaat 78 % (80)

Muu Eurooppa 6 % (6)

Pohjois-Amerikka 16 % (14)

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Uudet taloudelliset tavoitteet

Nokian Renkaat julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoit-

teensa ja vahvisti ei-taloudelliset tavoitteensa. Yhtiön tavoitteena on

saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto ja vahva kannattavuus.

Maailman ensimmäinen hiilidioksidi-

päästötön rengastehdas

Nokian Renkaat vietti henkilöauton renkaita valmistavan tehtaansa

peruskiven muurausta Oradeassa, Romaniassa. Tehdas on rengasalan

ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas.

Nokian Raskaille Renkaille

Avainlippu-merkki

Nokian Raskaat Renkaat sai raskaiden työkoneiden renkaille,

vanteille ja pinnoitteille Avainlippu-merkin osoituksena Suomessa

valmistetuista tuotteista sekä Design from Finland -merkin, joka

kertoo tuotteiden suomalaisesta muotoilusta.

Vuoden 2023

kohokohdat

Yhteistyöhön Suomen Hiihtoliiton kanssa

Nokian Renkaat aloitti yhteistyön Suomen Hiihtoliiton kanssa ja on

maastohiihdon Suomen A-maajoukkueen ja nuorten maajoukkueen

pääyhteistyökumppani kausilla 2023–24 ja 2024–25.

Dow Jones Sustainability -indeksiin

Nokian Renkaat pääsi jälleen kestävän kehityksen Dow Jones

Sustainability Europe -indeksiin. Valinta perustuu S&P Globalin

vuoden 2023 yritysvastuuarviointiin, jossa Nokian Renkaat sai

tulokseksi 70/100 pistettä.

Venäjän toimintojen myynti

Nokian Renkaat sai päätökseen Venäjän toimintojensa myynnin, minkä

myötä Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi kokonaan.

Päästövähennystavoite saavutettu

Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat saavutti keskeisen tieteeseen

perustuvan päästövähennystavoitteensa seitsemän vuotta etuajassa.

52 %

Tavoite oli laskea

rengastehtaiden CO

päästöintensiteettiä

800

600

400

200

158

710

341

Rengastehtaiden suorat CO

päästöt

(Scope 1 ja 2), kg / tuotantotonni

2015 2023

Tavoite

2030

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Vuosi 2023 merkitsi Nokian Renkaille uutta alkua. Saimme Venäjältä

vetäytymisen päätökseen, julkistimme pitkän aikavälin taloudelliset

tavoitteet ja juhlistimme maailman ensimmäisen hiilidioksidipääs

töttömän rengastehtaan rakennustöiden alkua Romaniassa. Olen

ylpeä jo saavutetusta ja samalla innostunut tulevasta.

Nokian Renkaiden toimintaympäristössä on tapahtunut isoja

muutoksia parin viime vuoden aikana. Tämä on vaatinut ketteryyttä

sopeutua ja haastanut meitä löytämään uusia tapoja kehittää liike

toimintaamme. Vuoden 2022 poikkeuksellisten tapahtumien jälkeen

keskityimme vuonna 2023 rakentamaan yhtiötä uudelta pohjalta.

Paransimme suoritusta ja kasvatimme myyntivolyymiä tasaisesti

loppuvuotta kohti, minkä ansiosta pääsemme aloittamaan vuoden

2024 hyvistä lähtökohdista. Haluan kiittää henkilöstöämme erinomai

sesta työstä rakentaessamme yhdessä uutta Nokian Renkaita sekä

asiakkaitamme luottamuksesta.

Toimintaympäristön muutosten lisäksi ilmastonmuutos, uudet

teknologiat ja autoalan murros pitävät meidät liikkeessä. Tahto luoda

uutta turvallisemman ajamisen puolesta on ollut Nokian Renkaiden

menestyksen keskeisimpiä tekijöitä aina siitä lähtien, kun yhtiö keksi

maailman ensimmäisen talvirenkaan 90 vuotta sitten. Ja sama ajatus

on yhä toimintamme ytimessä: me teemme maailmasta turvallisem

man keksimällä renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen. Tämän

periksiantamattoman asenteen ja jatkuvan parantamisen kautta

uutena visionamme on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa ajamista.

Uskomme vahvasti, että osaamistamme ja kykyämme suunnitella ja

valmistaa huippuluokan renkaita arvostetaan jatkossa yhä enemmän

ja että vastuullisena rengasyhtiönä roolimme on tulevaisuudessa

entistä merkittävämpi.

Muutoksen vuosi

TARKOITUKSEMME

ME TEEMME

MAAILMASTA

TURVALLISEMMAN

KEKSIMÄLLÄ

RENKAAN JA

SEN VALMISTAMISEN

AINA UUDELLEEN.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Kiihdytämme kasvua

Nokian Renkaiden suunta on selkeä: palaamme takaisin kasvu-uralle.

Uusien pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti

tähtäämme 2 miljardin euron liikevaihtoon ja vahvaan kannattavuu-

teen. Uuden Nokian Renkaiden rakentaminen perustuu orgaaniseen

kasvuun Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.

Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri markki-

noiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä kaupallisen

toiminnan jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja keskimyyntihin-

nan kasvu parantavat kannattavuutta.

Luomme tasapainoista tuotantoverkostoa

Yksi tärkeimmistä prioriteeteistämme on Romaniaan rakennettava

alan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Rakentaminen

etenee suunnitellusti ja ensimmäiset renkaat valmistuvat tehtaassa

jo vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla. Olemme lisänneet tuotan-

toa myös Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillamme. Omaa tuotantoa

täydennämme huolellisesti valittujen sopimusvalmistuskumppanien

kanssa. Nokian Renkaiden tuotantoverkosto on tulevaisuudessa

aiempaa hajautetumpi ja tasapainoisempi.

Kohti nettonollapäästöjä

Vastuullisuus on Nokian Renkaiden toiminnan keskiössä. Rengastuo-

tannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä olemme alamme

edelläkävijä. Saavutimme esimerkiksi vuonna 2023 yhden keskeisen

päästövähennystavoitteen seitsemän vuotta etuajassa. Muita

meille tärkeitä vastuullisuuden osa-alueita ovat työturvallisuuden ja

työhyvinvoinnin kehittäminen, ihmisoikeuksien parantaminen koko

toimitusketjussa sekä uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien

osuuden lisääminen renkaissa.

Tehty vaativiin olosuhteisiin

Vuonna 2024 jatkamme kasvustrategiamme toteuttamista ja

toimintamme parantamista. Talouden hidastumisesta huolimatta

odotamme sisäänmyynnin henkilöauton renkaiden jälkimarkkinoilla

kasvavan vuonna 2024. Olemme valmiita tarttumaan tähän tilaisuu-

teen kasvavan kapasiteetin ja kilpailukykyisen tuotevalikoiman avulla.

Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat kapasiteetin

kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen. Laajentuva tuotevali-

koima ja digitalisaatio vahvistavat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor

tukee Nokian Renkaiden vahvaa asemaa Pohjoismaissa ensiluokkai-

sen jakelukyvykkyyden kautta.

Vuonna 2024 yhtiöllämme on edessä tärkeitä ja mielenkiintoisia

merkkipaaluja, esimerkiksi Nokian Renkaiden luoma innovaatio,

talvirengas, juhlii 90-vuotista taivaltaan. Uusi tehdas Romaniassa

aloittaa tuotannon, Yhdysvaltain-tehtaan investointivaihe päättyy

ja tuomme markkinoille uusia innovatiivisia tuotteita. Vahvan taseen

ansiosta voimme jatkaa kasvusuunnitelmamme toteuttamista ja

palkita omistajiamme.

Haluan lämpimästi kiittää asiakkaitamme ja omistajiamme saamas-

tamme tuesta ja ennen kaikkea henkilöstöämme sitoutumisesta.

Nokian Renkaat – samoin kuin tuotteemme – on tehty vaativiin

olosuhteisiin, mikä antaa uskoa siihen, että olemme vuonna 2024

entistä vahvempia.

JUKKA MOISIO

Toimitusjohtaja

VISIOMME

JOHDAMME

MAAILMAA KOHTI

FIKSUMPAA

AJAMISTA.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Nokian Renkaiden henkilöauton renkaita myydään pääsääntöisesti

jälkimarkkinoilla eli renkaat ovat kuluttajien saatavilla jälleenmyy-

jien kautta. Henkilöautojen, katumaastureiden ja lava-autojen

renkaiden jälkimarkkinoiden koko oli Global Datan arvion mukaan

Nokian Renkaiden päämarkkinoilla Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa

ja Pohjois-Amerikassa noin 600 miljoonaa rengasta vuodessa. U.S.

Tire Manufacturers Association (USTMA) arvioi, että Pohjois-Ameri-

kan markkina vastaa tästä vajaata puolta.

Global Datan mukaan renkaiden kysyntä kasvaa maltillisesti Nokian

Renkaiden keskeisillä markkinoilla 2024–2027. Kasvuvauhdin

arvioidaan olevan Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa noin kaksi

prosenttia vuodessa ja Keski-Euroopassa noin yhden prosentin.

Sähköautojen ja katumaastureiden määrä markkinoilla kasvaa

jatkuvasti, mikä lisää edelleen isomman vannekoon renkaiden

kysyntää kaikilla markkinoilla.

Nokian Renkaiden raskaita renkaita myydään sekä ensiasennukseen

että jälkimarkkinoille. Raskaiden renkaiden maailmanmarkkina

oli Nokian Renkaiden arvion mukaan 2022 suuruudeltaan hieman

yli 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Smithersin arvion mukaan

markkinan odotetaan kasvavan 5,5 prosentin vuosivauhtia vuoteen

2027 asti. Nopeinta kasvu on kaivos- ja rakennusteollisuudessa

sekä satamien ajoneuvoissa käytettyjen renkaiden markkinoilla,

joissa kasvu ylittää kuusi prosenttia vuodessa. Raskaan teollisuu-

den ajoneuvoissa käytettyjen renkaiden markkina kasvaa noin viisi

prosenttia vuodessa ja maatalous- ja metsäkoneiden erikoisrenkai-

den noin 4,5 prosenttia.

600 miljoonan

renkaan markkina

Toimialamme

on murroksessa,

tarve uudistua on

tullut jäädäkseen

Nokian Renkaiden tuotteet on tehty vaativiin olosuhteisiin.

Viime vuosina olosuhteet ovat olleet vaativia myös yritykselle

ja sen henkilöstölle. Nokian Renkaiden Chief Transformation

Officer Johanna Horsman mukaan uudenlaisessa toiminta-

ympäristössä kasvu ja menestys syntyvät yhä niistä asioista,

joissa olemme vahvoja tai jopa parhaita.

Johanna näkee, että Nokian Renkaat on nyt hyvässä

asemassa: "Meillä oli nopeasti selkeät suunnitelmat, kun

toimintaedellytykset Venäjällä muuttuivat kestämättömiksi.

Toiminnan lopettaminen Venäjällä oli iso muutos ja vaati

paljon. Valmista toimintamallia vetäytymiseen ei ollut, vaan

keinot piti kehittää matkan varrella. Koko tiimi teki siinä

valtavan työn."

”Tarve uusiutua on pysyvää kaikille rengas- ja autoalan yhti-

öille. Teollisuuden alalla toimivat yhtiöt miettivät globaalien

riskien takia tehtaidensa uudelleensijoittelua, kyvykkyyksiä ja

prosesseja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.”

MADE FOR DEMANDING CONDITIONS:

JOHANNA HORSMA

Läpileikkaava muutos on aina

haastavaa. Etunamme on, että

olemme toimialallamme melko pieni,

kansainvälinen, niche-segmentteihin

keskittyvä, premium-tuotteita

tarjoava yritys, jonka on mahdollista

toimia nopeasti ja ketterästi

vahvan osaamisen, hyvän tiimin ja

yhteistyön avulla.

Nokian Renkaiden valtteja ovat Johannan mukaan myös yrityksen

koko ja matala hierarkia. ”Läpileikkaava muutos on aina haastavaa.

Etunamme on, että olemme toimialallamme melko pieni, kansainvä-

linen, niche-segmentteihin keskittyvä, premium-tuotteita tarjoava

yritys, jonka on mahdollista toimia nopeasti ja ketterästi vahvan

osaamisen, hyvän tiimin ja yhteistyön avulla.”

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Pitkän aikavälin megatrendit muokkaavat auto- ja rengasalaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen, muuttuvat sää/ajo-olosuhteet

sekä uudistuvat teknologiat ohjaavat renkaiden suunnittelua ja

lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten renkaiden

kysyntää.

Yksi keskeisistä alaa muokkaavista trendeistä on uusien automallien

määrän kasvu sekä katumaastureiden ja crossover-mallien yleisty-

minen. Autoilun sähköistyessä renkailta vaaditaan entistä parempaa

kestävyyttä ja kantavuutta, mutta myös hiljaisuutta ja entistä

pienempää vierintävastusta.

Jokainen rengastyyppi - kesärengas, kitkarengas, nastarengas, all

season -rengas ja all weather -rengas, on suunniteltu turvaamaan

ajaminen erilaisissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien

vaihtelevien sääolosuhteiden takia ympärivuotiseen käyttöön suunni-

teltujen all season- ja all weather -renkaiden kysyntä kasvaa.

Nokian Renkaat vastaa megatrendien luomaan muutokseen rengas-

alalla investoimalla ja panostamalla tuotekehitykseen.

Mega trendit

muovaavat

rengasalaa

1. Digitalisaatio ja verkottuminen

Yhteiskunnan digitaalinen murros kiihtyy, ja digitaaliset

innovaatiot lisääntyvät myös rengasalalla. Automaatio ja

robotiikka muuttavat suunnittelua ja valmistusta. Datan

hyödyntäminen ja verkottuminen luovat uusia liiketoiminta-

malleja ja arvoverkoston uudelleenmäärittelyä.

2. Sähköistyminen

Suurin osa uusista autoista on pian sähköautoja. Perinteiset

automerkit panostavat sähköautoihin, ja pelkkiä sähköautoja

valmistavien merkkien määrä kasvaa. Ajamisen sähköistymi-

nen vaikuttaa myös renkaiden suunnitteluun.

3. Itseohjautuvat autot

Monet merkittävät autoalan toimijat kehittävät älykkäitä

itseajavia kulkuneuvoja eri käyttötarkoituksiin. Itseohjautuvat

autot olisivat entistä tietoisempia niiden lähiympäristöstä,

ja ne voisivat optimoida ajamista ja ajoreitin valintoja

turvallisuus edellä.

4. Ympäristö

Ilmastonmuutos, vihreä siirtymä, sääntely ja standardit edis-

tävät ympäristö- ja ilmastoystävällisten tuotantoprosessien ja

rengasteknologioiden kehittymistä. Lue lisää näistä aiheista

maaliskuun 2024 lopussa julkaistavasta Nokian Renkaiden

Vastuullisuusraportista.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Taloudelliset tavoitteet

Tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto,

noin 15 prosentin segmentit yhteensä liikevoittomarginaali

sekä nettovelan ja segmentit yhteensä käyttökatteen suhde

1–2. Osinkopolitiikkana on jakaa nettovoitosta vähintään

50 prosenttia osinkoina.

Ei-taloudelliset tavoitteet

Tärkeimmät vastuullisuustavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen yhtiön tieteeseen perustuvien tavoitteiden

mukaisesti, uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuuden

lisäämiseen renkaissa, työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin sekä

toimitusketjun vastuullisuuden kehittämiseen.

• Kapasiteetin nosto Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtailla

• Uusi tehdas Romaniassa

• Sopimusvalmistuksen hyödyntäminen

Markkina-aseman vahvistamista tukevat:

• Uudet tuotteet

• Kasvanut tuotantokapasiteetti

• Operatiivisen toiminnan tehostaminen

Nokian Renkaat asetti huhtikuussa 2023 uudet pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteensa ja vahvisti samalla ei-taloudelliset

tavoitteensa. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa kahden

miljardin euron liikevaihto strategian kahden vaiheen kautta.

Takaisin kasvuun

VIANOR

INVESTOINTIVAIHE

HENKILÖAUTON RENKAAT

Tavoitteena on tukea markkinaosuutta Poh-

joismaissa maksimoimalla Nokian Renkaiden

tuotteiden myyntiä vahvan jakelun ja ensiluokkai-

sen palvelun kautta sekä saavuttamalla positiivinen

tulos itsenäisenä yksikkönä.

• Pohjoismaissa tavoitteena

on vahvistaa johtavaa asemaa

korkealaatuisten tuotteiden

ja hyvän tuotesaatavuuden

sekä vahvan jakelun ja

asiakasuskollisuuden avulla.

• Pohjois-Amerikassa tavoitteena

on kasvattaa myyntiä noin 100

prosenttia. Kasvun ajureina

ovat aseman säilyttäminen

Kanadassa ja Pohjois-Amerikan

lumivyöhykkeellä, kasvu

all season -segmentissä

ja Yhdysvaltain-tehtaan

kyvykkyyden lisääminen

Pohjois-Amerikan tuotteiden

valmistamiseksi.

• Keski-Euroopassa tavoitteena

on turvata markkina-asema, jotta

mahdollistetaan tulevaisuuden

kasvu, kun rakenteilla oleva

kapasiteetti on käytössä.

Tavoitteena on 400 miljoonan euron myynti.

Tämä saavutetaan vahvistamalla jakelua Keski-

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kasvattamalla

kapasiteettia, laajentamalla tuotevalikoimaa

erityisesti metsäkone-, maatalouskone- ja kuorma-

autorenkaissa sekä digitaalisella kehityksellä.

2023–2025

2026–2027

Tavoitteena

liikevaihto

KASVUVAIHE

2 MRD

EURON

RASKAAT RENKAAT

VIANOR

HENKILÖAUTONRENKAAT

RASKAAT RENKAAT

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointi

• Pohjois-Amerikan markkinoille

suunnatut henkilöauto- ja lava-

autorenkaat.

• Noin 25 prosenttia omasta

henkilöauton renkaiden tuotannosta*.

• Kapasiteetin kasvattamiseen tähtäävät

investoinnit valmistuvat vuoden 2024

ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

• 600 000 renkaan rengasvarasto

rakenteilla tehtaan läheisyyteen.

• Pohjoismaisille markkinoille valmistetut

kesärenkaat, talvirenkaat ja raskaat

renkaat kaikille Nokian Renkaiden

markkinoille. Tutkimus- ja kehitystyön

keskus.

• Noin 35 prosenttia omasta

henkilöauton renkaiden tuotannosta.*

• Henkilöauton renkaiden kapasiteetin

laajentamiseen tarkoitetut investoinnit

saatiin päätökseen vuonna 2023.

• 2022 tehtyihin maa- ja tonttihankin -

toihin liittyvien laajenemismahdolli-

suuksien kartoitus on käynnissä.

• Tehdas rakenteilla, kaupallinen tuotanto

alkaa 2025.

• Kokonaisinvestoinnin arvo 650

miljoonaa euroa.

• Keski-Euroopan markkinoille suunnatut

renkaat markkinan tarpeisiin perustuen.

• Noin 40 prosenttia omasta

tuotannosta.*

• Tehtaan yhteyteen rakennetaan

jakelukeskus renkaiden varastointia ja

jakelua varten.

Joustava tuotantoverkosto

rakentuu investoimalla

Henkilöautonrenkaiden liiketoiminnassa yhtiön kasvustra-

tegia jakautuu kahteen vaiheeseen: ensimmäinen vaihe

keskittyy uuden kapasiteetin ja operatiivisen kyvykkyyden

lisäämiseen. Toisen vaiheen käynnistyessä vuonna 2026

kasvun odotetaan kiihtyvän.

Strategian investointivaiheen keskeiset toimenpiteet

ovat kapasiteetin nosto Suomen- ja Yhdysvaltain-

tehtailla, uuden tehtaan rakentaminen Romaniaan ja

sopimusvalmistuksen hyödyntäminen. Yhdessä nämä

luovat Nokian Renkaille entistä tasapainoisemman

tuotantoverkoston lähempänä markkinoita. Vuonna 2027

oma tuotantokapasiteetti saavuttaa yli 15 miljoonan

renkaan määrän. Tuotantomäärä vaihtelee sen mukaan,

minkä kokoisia renkaita kulloinkin valmistetaan. Sopimus-

valmistus täydentää yhtiön omaa tuotantoa ja auttaa

vastaamaan Nokian Renkaiden tuotteiden kysyntään.

Nokian Renkaat rakentaa Romanian Oradeaan maailman

ensimmäistä hiilidioksidipäästötöntä rengastehdasta.

Tämä tarkoittaa, että tehtaalla käytetään hiilidioksidi-

päästöttömistä lähteistä tuotettua energiaa ja renkaiden

valmistusprosessissa käytettävä höyry tuotetaan ilman

fossiilisia polttoaineita. Tehtaan sijainti Romaniassa tukee

tätä tavoitetta, sillä tehdas hyödyntää sen läheisyydessä

olevaa hiilidioksidipäästöttömän energian tuotantoa.

* Vuonna 2027, kun Romanian-tehdas on saavuttanut enimmäiskapasiteetin.

DAYTON, YHDYSVALLAT NOKIA, SUOMI ORADEA, ROMANIA

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Nokian Renkaat lähti vuoteen 2023 poikkeuksellisesta tilanteesta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti yhtiön hallittuun vetäyty-

miseen Venäjältä ja Venäjän toimintojen myymiseen maaliskuussa

2023, jonka jälkeen yhtiön kaikki toiminta Venäjällä päättyi.

Vuoden 2023 aikana yhtiö keskittyi uuden Nokian Renkaiden

rakentamiseen. Koska Venäjän tuotantolaitos vastasi aiemmin jopa

80 prosenttia yhtiön henkilöautorenkaiden tuotantokapasitee-

tista, uuden rakentamisessa keskeisessä roolissa on kapasiteetin

lisääminen olemassa olevilla tehtailla Suomessa ja Yhdysvalloissa,

uuden henkilöautorengastehtaan rakentaminen Romaniaan sekä

sopimusvalmistuksen hyödyntäminen. Lue lisää sivulta 12.

Huhtikuussa 2023 Nokian Renkaat julkaisi uudet pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteensa kasvulle, kannattavuudelle ja pääomara-

kenteelle sekä vahvisti aiemmin julkaistut ei-taloudelliset tavoit-

teensa. Lue lisää tavoitteista sivulta 11.

Yhtiön yksi tieteeseen perustuva kasvihuonekaasujen päästövä-

hennystavoite oli vähentää rengastehtaiden suoria CO

-päästöjä 52

prosenttia tuotettua rengastonnia kohden vuoteen 2030 mennessä

vuoden 2015 tasoon verrattuna. Tavoite saavutettiin jo vuonna

2023, seitsemän vuotta etuajassa. Nokian Renkaiden tehdaspäästöt

tuotantotonnia kohti ovat jo rengasalan alhaisimmat, mutta yhtiö

jatkaa työtään päästöjen vähentämiseksi tavoitteenaan saavuttaa

nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Kohti tavoitteita

askel askeleelta

Strategian kulmakivet

Turvallisimmat renkaat kaikkiin

olosuhteisiin

Intohimomme on kehittää renkaita, jotka mahdollistavat

turvallisen ajamisen vaativissa olosuhteissa.

Joustava ja tehokas toimitusketju

Rakennamme tasapainoisen tuotantoverkoston ja kehitämme

asiakaslähtöisiä toimintatapoja.

Luotettava ja korkealaatuinen brändi

Johdamme maailmaa kohti fiksumpaa ajamista.

Huolimatta siitä, mihin matka vie, olemme kanssasi.

Johtajuus vastuullisuudessa

Olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisuuden edellä-

kävijänä alallamme. Haastamme itseämme tekemään

jatkuvasti enemmän.

Nokian Renkaiden tiimi

Olemme innovatiivisia, välitämme ihmisistä ja

ympäristöstä sekä työskentelemme saumattomasti

menestyäksemme yhdessä. Me haluamme vaikuttaa.

MENESTYKSEMME

RAKENTUU VIIDELLE

STRATEGISELLE

KULMAKIVELLE.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Nokian Renkaat osallistuu Polestar 0 -hankkeeseen, jossa kehitetään

täysin ilmastoneutraali auto vuoteen 2030 mennessä. Sähköauto-

valmistaja Polestarin hankkeen tavoitteena on poistaa kaikki

-päästöjen lähteet, jotka aiheutuvat auton tuotannosta ja sen

käytöstäpoistamisvaiheesta, turvautumatta päästöjen kompen-

sointijärjestelmiin. Nokian Renkaat osallistuu projektiin kehittämällä

ilmastoneutraalit premium-renkaat.

Lue lisää Nokian Renkaiden ei-taloudellisista tavoitteista sivulta 11 ja

vastuullisuustyöstä maaliskuun 2024 lopussa julkaistavasta

Vastuullisuusraportista.

Nokian Renkaat kehitti maailman ensimmäisen talvirenkaan vuonna

1934, ja siitä lähtien yhtiö on luonut innovaatioita turvalliseen ja

vastuulliseen ajamiseen. Nokian Renkailla on erinomainen tuote-

valikoima ja vahva innovaatioputki, ja yhtiön turvalliset, vastuullisesti

tuotetut ja suorituskykyiset renkaat vastaavat kuluttajien muuttuviin

tarpeisiin. Nokian Renkaat keskittyy jatkossakin niche-segmentteihin,

joissa on hyvät katteet. Talvirenkaat ovat yhtiön ydinliiketoimintaa,

vaikka all season -renkaiden osuus tulee kasvamaan nykyisestä.

Rengastehtaan rakentaminen Romaniassa ja sen noin

550 tarkasti valikoitavan työntekijän rekrytointi etenee.

Tuotanto, joka yhteensovittaa ihmisen ja automatisoidut

prosessit, käynnistyy Oradeassa vuoden 2024 aikana.

Romanian toimintojen onnistumisen kannalta Romanian

henkilöstöpäällikkö Gabriela Pontos työskentelee keskei-

sessä roolissa, kun rekrytointiprosessia paraikaa kiihdyte-

tään Oradeassa ja ympäröivässä Bihorin piirikunnassa.

Gabrielan mukaan uusi tehdas erottuu kilpailusta kunnianhi-

moisten vastuullisuustavoitteiden ansiosta. Tehtaasta tulee

maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas.

Myös toinen tärkeä syy on selkeä.

"Kun puhun niille, jotka haluavat työskennellä tällä tehtaalla,

vastaus on suomalainen kulttuuri", Gabriela toteaa. “Sillä ei

ole väliä, onko kyseessä päällikkö, asiantuntija vai insinööri.

He, jotka kuulivat Nokian Renkaiden saapumisesta Oradeaan,

alkoivat heti hankkia tietoa Suomesta ja suomalaisista.”

MADE FOR DEMANDING CONDITIONS:

GABRIELA PONTOS

Rekrytointia

Romaniassa

"Nollapäästöt ovat prioriteettimme. Sen jälkeen tulee proses-

sien automatisointi. Tämä tarkoittaa, että investoimme paljon

laitteisiin, joilla huolehdimme henkilöstöstämme ja ympä-

ristöstä.” Pitkälti automatisoidut prosessit vaativat tulevilta

työntekijöiltä taitoja käyttää muun muassa useaa tietokoneen

ohjauspaneelia monien muiden tehtävien ohella.

”Tämänlaisessa niin sanotussa

Industry 4.0

-työpaikassa auto-

matisoidaan mahdollisimman monta prosessia, jotta vältetään

liiallinen manuaalinen työ ja ylläpidetään mahdollisimman siisti

työskentelyalue. Tätä myös tulevat työntekijämme varmasti

odottavat.”

NOKIAN RENKAAT

KEHITTI MAAILMAN

ENSIMMÄISEN

TALVIRENKAAN

VUONNA 1934.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Nokian Renkaiden koko Nokian Tyres® -tuotevalikoima soveltuu sekä

polttomoottori- että sähköautoihin ja toimii molemmissa turvallisesti

ja laadukkaasti. Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut renkai-

taan sähköautoja varten jo yli 10 vuoden ajan. Jotta sähköautojen

kuljettajien olisi helpompi löytää autoonsa sopivat renkaat, Nokian

Renkaat otti kesällä 2023 käyttöön uuden ELECTRIC FIT® -symbolin

sekä nykyisiin että tuleviin tuotteisiinsa.

Vahvistaakseen raskaiden renkaiden valikoimaansa Nokian Renkaat

lanseerasi ensimmäisen uutta Flexforce VF -teknologiaa hyödyntävän

maatalouskoneisiin tarkoitetun renkaan. Nokian Tyres Flexforce® on

täysin uudenlainen rengasteknologia, jossa vahva rakenne ja korkea

joustavuus luovat yhdessä markkinoiden tehokkaimman XXL-kokoi-

sen kuviokontaktin maahan.

Lue lisää taloudellisesta kehityksestämme Hallituksen toiminta-

kertomuksesta sivuilta 16–35.

MADE FOR DEMANDING CONDITIONS:

MATTI MORRI

Premium-

brändi rakentuu

luottamukselle

Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita

ihmisille, jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja

luotettavuutta. Premium viittaa Nokian Tyres -brändin

asemointiin markkinalla, jolle yhtiö kehittää, markkinoi ja

myy korkealaatuisia tuotteitaan ja niihin liittyvää käyttäjä-

kokemusta.

Brändin rakentaminen on määrätietoista työtä, jolla pyritään

arvon luomiseen ja luottamuksen rakentamiseen asiakkaiden

ja kuluttajien mielissä. Nokian Renkaiden brändi on lupaus

asiakkaalle tuotteen erinomaisesta laadusta, poikkeuksellisen

hyvästä asiakaspalvelusta ja muista erottuvista asiakas-

kokemuksista.

Työyhteisön ammattimaisuus ja kilpailuilla rengasmarkkinoilla

menestyminen tiimityöllä motivoivat Technical Customer

Service Manager Matti Morria rakentamaan luottamusta

Nokian Renkaisiin premium-brändinä.

NOKIAN RENKAIDEN

KOKO NOKIAN TYRES®

- TUOTEVALIKOIMA SOVELTUU

SEKÄ POLTTOMOOTTORI-

ETTÄ SÄHKÖAUTOIHIN.

Nokian Renkailla on arvokas historia, ja sen tuotteet on suunniteltu

toimimaan kukin oman kategoriansa ja markkina-alueensa olosuh-

teiden mukaan. Resepti tulevaisuuden menestykseen on hyväksi

testattu.

"Olemme rengasmaailmassa haastaja isommille firmoille. Luottamus

työssä rakentuu jokaisen Nokian Renkaiden tiimiläisen tinkimättö-

män panoksen pohjalle", Morri summaa.

HALLITUKSEN

TOIMINTA-

KERTOMUS

MADE FOR DEMANDING CONDITIONS

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

vuonna 2023. Pääsy kestävän kehityksen Dow Jones Sustainability

Europe -indeksiin on tunnustus Nokian Renkaiden sitoutumisesta

vastuulliseen liiketoimintaan ja kestävän kehityksen mukaisen

toiminnan jatkuvasta kehittämisestä.

Liikevaihto ja liikevoitto

Vuoden 2023 liikevaihto oli 1 173,6 milj. euroa (2022: 1 350,5; 2021:

1 714,1) ja laski 13,1 %.

Segmentit yhteensä liikevaihto oli 1 173,6 milj. euroa (2022:

1 350,5; 2021: 1 714,1) ja laski 13,1 %. Vertailukelpoisilla valuutoilla

segmentit yhteensä liikevaihto laski 9,2 % johtuen toimituskyvyn

heikkenemisestä henkilöautorenkaissa erityisesti Keski-Euroopassa,

haastavasta auto- ja rengasmarkkinasta sekä jälleenmyyjien korkeista

varastoista. Valuuttakurssimuutokset heikensivät segmentit

yhteensä liikevaihtoa 51,9 milj. euroa.

Yhtiön vetäytyminen Venäjältä saatiin päätökseen maaliskuussa

2023 eikä Venäjä siten enää ole sisältynyt raportoituihin IFRS- ja

segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuihin 1.1.2023 lähtien. Nokian Renkaat

on oikaissut vuoden 2022 vastaavat vertailuluvut. Vuoden 2021

lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Yhtiön tasetta tai

rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu.

Nokian Renkaat jatkoi vuoden 2023 aikana uuden Nokian Renkaiden

rakentamista ja toipumista vuoden 2022 poikkeuksellisista

tapahtumista. Vuonna 2023 yhtiö sai Venäjältä vetäytymisen

päätökseen, julkisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja

edisti strategisia investointeja kapasiteetin lisäämiseksi. Yksi

keskeisimmistä toimista on Romaniaan valmistuva maailman

ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, joka etenee

suunnitelmien mukaisesti ja jossa tuotannon arvioidaan käynnistyvän

vuoden 2024 toisella puoliskolla.

Vuonna 2023 auto- ja rengasmarkkina oli haastava

talouden epävarmuuksien, korkean inflaation ja alhaisen

kuluttajaluottamuksen vuoksi. Jälleenmyyjät keskittyivät

purkamaan rengasvarastojaan, mikä johti renkaiden sisäänmyynnin

pienenemiseen. Talouden hidastumisesta huolimatta Nokian Renkaat

on parantanut suoritusta ja kasvattanut myyntivolyymiä tasaisesti.

Pitkällä aikavälillä yhtiö tähtää 2 miljardin euron liikevaihtoon ja

vahvaan kannattavuuteen.

Vastuullisuusasioissa Nokian Renkaat otti merkittäviä askelia

eteenpäin. Yhtiön yhtenä tavoitteena oli vähentää tehtaiden

suoria hiilidioksidipäästöjä 52 prosentilla tuotettua rengastonnia

kohti vuosien 2015–2030 aikana. Tämä tavoite saavutettiin jo

Hallituksen

toimintakertomus

Segmentit yhteensä liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan

Muutos

VV*

Muutos

% 2023

liikevaihdosta

% 2022

liikevaihdostaMilj. euroa 2023 2022

Pohjoismaat 671,7 722,3 -7,0 % -0,3 % 57,2 % 53,5 %

Muu Eurooppa 226,0 302,8 -25,4 % -26,1 % 19,3 % 22,4 %

Amerikka 268,7 314,6 -14,6 % -12,8 % 22,9 % 23,3 %

Muut maat 7,2 10,6 -32,3 % -32,3 % 0,6 % 0,8 %

Yhteensä 1 173,6 1 350,5 -13,1 % -9,2 % 100,0 % 100,0 %

Segmentit yhteensä liikevaihto liiketoimintayksiköittäin

Milj. euroa 2023 2022 Muutos

VV*

Muutos

% 2023

liikevaihdosta**

% 2022

liikevaihdosta**

Henkilöautonrenkaat 653,4 810,7 -19,4 % -15,8 % 55,7 % 60,0 %

Raskaat Renkaat 257,1 271,0 -5,1 % -3,4 % 21,9 % 20,1 %

Vianor 344,0 362,0 -5,0 % 1,8 % 29,3 % 26,8 %

Muut toiminnot ja eliminoinnit -80,9 -93,2 13,2 %

Yhteensä 1 173,6 1 350,5 -13,1 % -9,2 %

* Vertailukelpoisilla valuutoilla

** Sisältää sisäisen myynnin

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Rahoituserät ja verot

Nettorahoituskulut olivat 17,8 milj. euroa (45,5) sisältäen nettokorko-

kulut 14,1 milj. euroa (11,2). Nettorahoituskulut sisältävät valuutta-

kurssikuluja 3,8 milj. euroa (34,3). Tulos ennen veroja oli 14,2 milj.

euroa (11,2) ja verot olivat -1,7 milj. euroa (4,1). Segmentit yhteensä

tulos ennen veroja oli 47,4 milj. euroa (-27,7). Tilikauden tulos oli -325,5

milj. euroa (-175,5). Segmentit yhteensä tilikauden tulos oli -298,1 milj.

euroa (-118,4). Osakekohtainen tulos oli -2,36 euroa (-1,27).

Oman pääoman tuotto oli -23,4 % (2022: -11,5 %; 2021: 13,1 %).

Vuonna 2023 annetut ohjeistukset

Nokian Renkaiden 7.2. julkistamassa vuoden 2022 tilinpäätös-

tiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2023:

Vuonna 2023 Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevaihdon

odotetaan olevan 1 300–1 500 milj. euroa ja segmentit yhteensä

liikevoittoprosentin 6–8 %. Segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan

syntyvän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla johtuen liiketoiminnan

kausiluonteisuudesta. Vuodesta 2023 alkaen segmentit yhteensä

liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto eivät sisällä Venäjän

liiketoimintoja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden

liiketoiminnan operatiivista kehitystä.

24.10. ohjeistusta päivitettiin seuraavasti: Vuonna 2023 Nokian

Renkaiden segmentit yhteensä liikevaihdon odotetaan olevan noin

1 150–1 200 milj. euroa ja segmentit yhteensä liikevoittomarginaalin

noin 5,5–6 %. Vuodesta 2023 alkaen segmentit yhteensä liikevaihto

ja segmentit yhteensä liikevoitto eivät sisällä Venäjän liiketoimintoja

tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan

operatiivista kehitystä.

Nettorahavarat

Vuonna 2023 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 82,4

milj. euroa (-4,3). Käyttöpääoma nousi 43,5 milj. euroa (nousi 257,1).

Varastot kasvoivat 40,5 milj. euroa (kasvoivat 93,4) ja saatavat

kasvoivat 4,0 milj. euroa (kasvoivat 93,9). Lyhytaikaiset korottomat

velat nousivat 1,0 milj. euroa (laskivat 69,8).

Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg),

mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden

2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen

vaikutuksen.

Liikevoitto oli 32,1 milj. euroa (2022: 56,7; 2021: 268,2). Ei-IFRS-

rajaukset olivat -33,0 milj. euroa (38,9), joista -30,2 milj. euroa (-27,4)

oli Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon ja -3,2 milj. euroa (0,0) Romanian-

tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä eriä. Lopetettujen

toimintojen (Venäjän liiketoiminnot) tulos oli -338,0 milj. euroa:

myyntivoitto oli 30,5 milj. euroa, myytyjen yhtiöiden operatiivinen

tulos oli -2,2 milj. euroa ja aikaisempien vuosien puretut muuntoerot

-366,3 milj. euroa. Liikevoittoprosentti oli 2,7 % (2022: 4,2 %; 2021:

15,6 %).

Segmentit yhteensä liikevoitto oli 65,1 milj. euroa (2022: 17,8; 2021:

324,8). Valuuttakurssimuutokset heikensivät segmentit yhteensä

liikevoittoa 4,4 milj. euroa. Segmentit yhteensä liikevoittoprosentti

oli 5,5 % (2022: 1,3 %; 2021: 18,9 %). Segmentit yhteensä sijoitetun

pääoman tuotto oli 4,0 % (0,9 %).

Liikevaihto

Segmentit yhteensä liikevoitto

Segmentit yhteensä liikevoitto, %

Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto

Milj. euroa %

2 000

1 500

1 000

500

2019 2020 2021 2022 2023

1 585,4

1 313,8

1 714,1

1 350,5

337,2

190,2

324,8

17,8

65,1

1 173,6

Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto, %

18,6

9,3

15,8

0,9

2019 2020 2021 2022 2023

4,0

Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin

Milj. euroa 2023 2022

Henkilöautonrenkaat 36,7 -24,7

Raskaat Renkaat 32,8 44,1

Vianor 3,4 3,1

Muut toiminnot ja eliminoinnit -7,8 -4,6

Segmentit yhteensä liikevoitto 65,1 17,8

Ei-IFRS-rajaukset -33,0 38,9

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Taloudellinen asema

Milj. euroa 31.12.2023 31.12.2022

Rahavarat 414,9 259,0

Korolliset velat 638,5 399,9

josta lyhytaikaisten korollisten

velkojen osuus 142,9 198,8

Korollinen nettovelka 223,6 140,9

Käyttämättömät luottolimiitit 831,1 799,3

josta komittoituja 330,3 305,4

Velkaantumisaste, % 16,6 % 9,8 %

Omavaraisuusaste, % 58,0 % 64,9 %

Investoinnit

Vuonna 2023 investoinnit olivat 252,1 milj. euroa (129,7). Poistot olivat

114,9 milj. euroa (113,5).

Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleen-

rakentamiseksi yhtiö jatkoi kapasiteetin kasvattamista Suomen- ja

Yhdysvaltain-tehtaillaan ja aloitti uuden henkilöautorenkaita

valmistavan tehtaan rakentamisen Romaniassa. Maailman

ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakennustyöt

etenevät suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäiset renkaat arvioidaan

valmistettavan vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja

kaupallisen rengastuotannon odotetaan alkavan alkuvuodesta

2025. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on 6 miljoonaa rengasta, ja

sitä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Tehtaan yhteyteen

rakennetaan jakelukeskus renkaiden varastointia ja jakelua varten.

Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 650 miljoonaa euroa.

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa

300

250

200

150

100

290,1

149,9

119,6

2019 2020 2021 2022 2023

252,1

129,7

Nettovelkaantumisaste 31.12., %

2019 2020 2021 2022 2023

2,3

-1,1

-6,1

9,8

16,6

-10

Omavaraisuusaste 31.12., %

75,9

65,3

68,4

64,9

2019 2020 2021 2022 2023

58,0

Komittoiduilla luottolimiiteillä ja 500 milj. euron yritystodistus-

ohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina

toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen

käyttöpääomarahavirran kausivaihtelu.

Toukokuussa pitkäaikaisia kahdenvälisiä lainoja nostettiin 300

milj. euroa toukokuussa erääntyneiden 150 milj. euron lainojen

jälleenrahoittamiseksi sekä investointien rahoittamiseksi. Kesäkuussa

laskettiin liikkeeseen 100 milj. euron vastuullisuustavoitteisiin sidottu

viiden vuoden joukkovelkakirjalaina.

Joulukuussa allekirjoitettiin 200 milj. euron vastuullisuus-

tavoitteisiin sidottu valmiusluotto, joka korvaa nykyisistä

valmiusluotoista yhteensä 175 milj. euron valmiusluotot ja jota

käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.

Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,5 %.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Tutkimus ja tuotekehitys

Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti

uusia, innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita. Vuonna 2023 Nokian

Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia tuotteita.

Tuotekehitysinvestoinneista noin 50 % käytetään tuotteiden

testaamiseen. Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat

vuonna 2023 noin 24,3 milj. euroa (2022: 29,6; 2021: 31,9), mikä vastaa

11,6 % (2022: 12,0 %; 2021: 11,0 %) konsernin liiketoiminnan kuluista.

Myynti ja jakelu

Vuonna 2023 Nokian Renkaat jatkoi verkostonsa kehittämistä

varmistaakseen tehokkaan jakelun muuttuneessa

toimintaympäristössä. Keski-Euroopassa yhtiö sopeutti toimintaansa

vastaamaan tämänhetkistä henkilöauton renkaiden saatavuutta.

Nokian Renkaiden jakeluverkosto sisältää Nokian Renkaiden omat

Vianorin palvelupisteet, jotka sijaitsevat Pohjoismaissa, partnereiden

vetämät Vianorin palvelupisteet, Nokian Tyres Authorized (NAD)

-partnerit, muut rengas- ja ajoneuvojälleenmyyjät, tukkuliikkeet,

jakelijat sekä verkkokaupat.

Raskaat Renkaat toimii sekä renkaiden jälki- että ensiasennus-

markkinoilla keskittyen Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille.

Vuonna 2023 Raskaat Renkaat jatkoi myynnin ja jakelun kehittämistä.

Henkilöstö

2023 2022 2021

Konsernin henkilöstö

keskimäärin 3 754 3 517 4 941*

katsauskauden lopussa 3 433 3 313 4 915*

Suomessa, katsauskauden lopussa 1 767 1 728 1 782

Pohjois-Amerikassa, katsauskauden

lopussa 558 458 391

Vianorin (oma) henkilöstö, katsauskauden

lopussa** 1 387 1 400 1 395

* Sisältää Venäjän. Venäjän toimintojen myynti saatiin päätökseen

maaliskuussa 2023, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki

toiminta Venäjällä päättyi.

** Sisältyvät konsernin henkilöstölukuihin

Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2023 yhteensä

232,2 milj. euroa (2022: 237,5; 2021: 270,7).

Henkilöstö keskimäärin

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

500

4 995

4 859

4 941

2019 2020 2021 2022 2023

3 754

3 517

T&K-kulut, milj. euroa

22,7 22,7

31,9

29,6

2019 2020 2021 2022 2023

24,3

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleen-

rakentamiseksi yhtiö aloitti uuden henkilöautorenkaita valmistavan

tehtaan rakentamisen Romaniassa ja jatkoi samalla kapasiteetin

kasvattamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillaan. Maailman

ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakennustyöt

Romaniassa etenevät suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2023

sopimusvalmistuksen kautta tuleva volyymi oli noin 1,5 miljoonaa

rengasta.

Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat toi useita uusia

henkilöautojen ja katumaastureiden renkaita Keski-Euroopan

markkinoille. Uusia tuotteita lanseerattiin Nokian Tyres Snowproof

-talvirengasvalikoimaan, Nokian Tyres Seasonproof 1 -all season

-valikoimaan sekä Nokian Tyres Powerproof 1 and Nokian Tyres

Wetproof 1 -kesärengasvalikoimiin.

Raskaat Renkaat

Milj. euroa 2023 2022

Liikevaihto 257,1 271,0

Liikevaihdon muutos, % -5,1 %

Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla

valuutoilla, % -3,4 %

Liikevoitto 32,8 39,5

Liikevoitto-% 12,8 % 14,6 %

Segmentin liikevoitto 32,8 44,1

Segmentin liikevoitto-% 12,8 % 16,3 %

Vuonna 2023 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 257,1 milj. euroa (271,0).

Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 3,4 %.

Liikevoitto oli 32,8 milj. euroa (39,5). Segmentin liikevoitto oli 32,8

milj. euroa (44,1). Lasku johtui alhaisemmista myyntivolyymeistä ja

sen vaikutuksesta toimitusketjun kustannuksiin sekä valuuttojen

negatiivisesta vaikutuksesta.

Tuotantoa sopeutettiin väliaikaisesti kesä- ja jouluseisokkien

yhteydessä vastaamaan markkinakysyntää.

Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg),

mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden 2022

vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen vaikutuksen.

Vuoden 2023 aikana Raskaat Renkaat lanseerasi uusia

tuotteita satama- ja terminaalirenkaiden, kaivosrenkaiden sekä

kaivinkonerenkaiden tuotevalikoimiin ja laajensi Nokian Tyres Intuitu

-älyrenkaiden saatavuutta Suomen ja Ranskan ohella Espanjaan.

Liiketoimintayksikköjen katsaukset

Henkilöautonrenkaat

Milj. euroa 2023 2022

Liikevaihto 653,4 810,7

Liikevaihdon muutos, % -19,4 %

Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla

valuutoilla, % -15,8 %

Liikevoitto 4,1 23,3

Liikevoitto-% 0,6 % 2,9 %

Segmentin liikevoitto 36,7 -24,7

Segmentin liikevoitto-% 5,6 % -3,1 %

Vuonna 2023 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 653,4 milj. euroa

(810,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 15,8 %. Lasku

johtui toimituskyvyn heikkenemisestä erityisesti Keski-Euroopassa,

haastavasta auto- ja rengasmarkkinasta sekä jälleenmyyjien

korkeista varastoista. Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla valuutoilla

nousi voimakkaasti.

Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 63 % (47 %),

kesärenkaiden 12 % (25 %) ja all season -renkaiden 25 % (28 %).

Liikevoitto oli 4,1 milj. euroa (23,3). Segmentin liikevoitto oli

36,7 milj. euroa (-24,7). Vuonna 2022 myyntilogistiikkakustannukset

kasvoivat merkittävästi johtuen poikkeavista toimista rengas-

saatavuuden varmistamiseksi sekä kustannusinflaatiosta.

Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg),

mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden

2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen

vaikutuksen.

Liikevaihto

Segmentin liikevoitto

Segmentin liikevoitto, %

Henkilöautonrenkaat, liikevaihto ja segmentin liikevoitto

Milj. euroa

1 200

1 000

800

600

400

200

-5

1 123,8

871,3

1 199,2

810,7

2019 2020 2021 2022 2023

308,5

177,8

298,7

653,4

-24,7

36,7

-200

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Vianor, omat palvelupisteet

Milj. euroa 2023 2022

Liikevaihto 344,0 362,0

Liikevaihdon muutos, % -5,0 %

Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla

valuutoilla, % 1,8 %

Liikevoitto 3,4 2,8

Liikevoitto-% 1,0 % 0,8 %

Segmentin liikevoitto 3,4 3,1

Segmentin liikevoitto-% 1,0 % 0,9 %

Omat palvelupisteet, kpl, ajanjakson lopussa 174 173

Vianor, liikevaihto ja segmentin liikevoitto

Milj. euroa %

400

300

200

100

2019 2020 2021 2022 2023

336,5

318,1

342,9

362,0

7,7

4,0

4,1

3,1

Liikevaihto

Segmentin liikevoitto

Segmentin liikevoitto, %

344,0

3,4

Vuonna 2023 Vianorin liikevaihto oli 344,0 milj. euroa (362,0).

Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 1,8 %.

Liikevoitto oli 3,4 milj. euroa (2,8). Segmentin liikevoitto oli 3,4 milj.

euroa (3,1).

Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 174 (173) omaa

palvelupistettä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Raskaat Renkaat, liikevaihto ja segmentin liikevoitto

Milj. euroa %

300

250

200

150

100

2019 2020 2021 2022 2023

202,7

194,6

254,0

271,0

35,7

23,7

40,3

44,1

Liikevaihto

Segmentin liikevoitto

Segmentin liikevoitto, %

257,1

32,8

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on valmisteltu

Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodin 2020 ja

Osayhtiölain (Kappale 7, Osa 7) mukaisesti ja se on julkistettu

hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina. Hallitus

on katselmoinut Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja

tilintarkastaja Ernst & Young Oy on varmistanut, että selvitys on

tehty ja että kuvaus taloudelliseen raportointiin liittyvistä sisäisen

tarkastuksen ja riskienhallinnan pääkohdista on yhdenmukainen

tilinpäätöksen kanssa. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

julkaistaan 26.2.2024 alkavalla viikolla.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Joulukuun 2023 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.

Osakkeiden lukumäärä, milj. kpl* 31.12.2023* 31.12.2022*

kauden lopussa 137,87 138,25

keskimäärin 137,98 138,25

keskimäärin, laimennettuna 137,98 138,25

* Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat

osakkeet

Valtuutukset

Huhtikuussa 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön

vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu

osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen

yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Huhtikuussa 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai

antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin

oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina)

yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia

osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen

osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön

kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen

yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus

kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman

valtuutuksen.

Huhtikuussa 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille

ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin

tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2023 ja 2024 aikana.



Nokian Renkaat julkaisee IFRS-lukujen ohella vaihtoehtoisia segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuja, jotka eivät sisällä Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoa,

Romanian-tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä kuluja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista

kehitystä.

Milj. euroa

Liike-

vaihto

Myytyjä

suoritteita

vastaavat

kulut

Myynnin,

markkinoinnin ja

hallinnon kulut

Liike-

toiminnan



tuotot

Liike-

voitto

Rahoitus-



kulut Verot

Jatkuvien

toimintojen

tulos

Lope-

tettujen

toiminto-

jen tulos

Tilikauden

voitto

Segmentit yhteensä 1 173,6 -904,6 -208,7 4,8 65,1 -17,8 -9,7 37,7 0,0 37,7

Myyntivoitto 30,5 30,5

Muuntoerot -366,3 -366,3

Yhdysvaltain-tehtaan ylösajo -27,9 -2,3 -30,2 7,2 -23,0 -23,0

Romanian-tehtaan aloitus -3,2 -3,2 0,6 -2,6 -2,6

Ei-operatiiviset ja muut 0,4 0,4 0,4 -2,2 -1,8

Ei-IFRS-rajaukset 0,0 -27,9 -5,5 0,4 -33,0 0,0 7,8 -25,2 -2,2 -27,4

Nokian Renkaat yhteensä 1 173,6 -932,5 -214,2 5,1 32,1 -17,8 -1,7 12,5 -338,0 -325,5

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Nokian Renkaat noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan

Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä

koskevia lakeja ja säännöksiä, yhtiöjärjestystään, hallituksensa

ja valiokuntiensa työjärjestyksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä

ja ohjeita sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja

Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Nokian Renkaat noudattaa

kaikilta osin Hallinnointikoodin 2020 suosituksia. Hallinnointikoodi on

kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus

voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä

muista ehdoista.

Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen

omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä oli noin 9,9

prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli voimassa vuoden

2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla

osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia

erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai

useammassa erässä. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastasi

noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli voimassa

vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille

ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin

tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Vuonna 2023, perustuen yhtiökokouksen hallitukselle antamaan

valtuutukseen, tehtiin kolmelle vuodelle jakautuva 60 000 euron

lahjoitus Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämeren suojelemiseksi.

Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella eikä

omistanut 31.12.2023 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa

avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian

Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta,

kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen

osallistujille. 31.12.2023 näiden konsernitaseessa omina osakkeina

raportoitavien osakkeiden määrä oli 1 054 507 kappaletta (31.12.2022:

670 426). Tämä osakemäärä vastasi 0,76 % (0,48 %) yhtiön koko

osake- ja äänimäärästä.

Kaupankäynti osakkeella

Vuonna 2023 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 223 641 182 yhtiön

osaketta (276 602 916), mikä on 161 % (199 %) yhtiön koko

osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi vuonna 2023 oli 891

001 osaketta (1 093 292). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään

kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla.

Nokian Renkaiden osakekurssi oli joulukuun 2023 lopussa 8,26

euroa (9,58). Vuonna 2023 volyymipainotettu keskikurssi oli 8,40

euroa (14,42), ylin noteeraus 11,63 euroa (34,90) ja alin 6,18 euroa

(9,27). Yhtiön markkina-arvo vuoden 2023 lopussa oli 1,1 miljardia

euroa (1,3).

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 94 092 (76 763)

vuoden 2023 lopussa. Osakkeenomistajista 61,5 % (46,7 %) oli

suomalaisia ja 38,5 % (53,3 %) ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia

ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 17,5 % (16,8 %),

rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5,4 % (3,7 %), kotitaloudet 30,7 %

(20,3 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,2 % (2,0 %) ja yhtiöt

5,8 % (3,8 %).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023

(Ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa

omina osakkeina raportoitavia osakkeita)

Osakkeita Osuus, %

1. Solidium Oy 14 031 000 10,10

2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 238 192 3,05

3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 626 395 1,89

4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 028 000 1,46

5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 084 160 0,78

6. Nordea Finland 1 079 413 0,78

7. Valtion Eläkerahasto 900 000 0,65

8. OP-Suomi 610 000 0,44

9. Barry Staines Linoleum Oy 480 000 0,35

10. OP-Henkivakuutus Oy 479 864 0,35

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Muutoksia osakkeenomistuksessa

Tapahtuma-

päivä Osakkeenomistaja Kynnys

%-osuus

osakkeista ja

äänistä

%-osuus

osakkeista ja

äänistä rahoitus-

välineiden kautta % yhteensä

3.1.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

4.1.2023 Norges Bank Yli 5 % 4,99 % 0,06 % 5,05 %

5.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,93 % 0,21 % 5,15 %

9.1.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,99 % 0,00 % 4,99 %

10.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 5,04 % 0,20 % 5,24 %

10.1.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,38 % 5,40 % 5,78 %

11.1.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % 4,78 % 0,24 % 5,02 %

12.1.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

12.1.2023 Norges Bank Yli 5 % 5,05 % 0,00 % 5,05 %

16.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,67 % 0,61 % 5,29 %

17.1.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,90 % 0,00 % 4,90 %

18.1.2023 Norges Bank Yli 5 % 5,20 % 0,00 % 5,20 %

18.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 5,11 % 0,60 % 5,71 %

18.1.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,16 % 4,78 % 4,94 %

24.1.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,56 % 4,54 % 5,10 %

1.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % 4,61 % 0,42 % 5,04 %

2.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

3.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,80 % 0,49 % 5,29 %

7.2.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,10 % 3,78 % 3,88 %

8.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 5,90 % 0,29 % 6,19 %

9.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % 3,76 % 1,57 % 5,33 %

13.2.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,88 % 0,13 % 5,01 %

14.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

14.2.2023 JPMorgan Chase & Co. Yli 5 % 3,47 % 1,61 % 5,08 %

14.2.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,28 % 0,13 % 4,42 %

Tapahtuma-

päivä Osakkeenomistaja Kynnys

%-osuus

osakkeista ja

äänistä

%-osuus

osakkeista ja

äänistä rahoitus-

välineiden kautta % yhteensä

15.2.2023 JPMorgan Chase & Co. Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

16.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,42 % 0,66 % 5,09 %

17.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

21.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,66 % 0,44 % 5,11 %

3.3.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,25 % 5,18 % 5,43 %

9.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Yli 5 % 3,77 % 1,30 % 5,07 %

10.3.2023 Bank of America Corporation Yli 5 % 1,1013224 % 4,325991 % 5,427315 %

10.3.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,05 % 4,78 % 4,83 %

13.3.2023 Bank of America Corporation Alle 5 % 0,694290 % 3,665487 % 4,359777 %

13.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

13.3.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,04 % 6,36 % 6,40 %

14.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Yli 5 % 3,50 % 2,07 % 5,57 %

15.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

17.3.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 %

17.3.2023 The Goldman Sachs Group Yli 5 % 2,59 % 3,27 % 5,86 %

20.3.2023 Bank of America Corporation Yli 5 % 2,576416 % 2,734651 % 5,311067 %

20.3.2023 The Goldman Sachs Group Alle 5 % 2,26 % 0,96 % 3,22 %

21.3.2023 Bank of America Corporation Alle 5 % 2,517747 % 1,657154 % 4,174901 %

6.7.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,08 % 4,41 % 4,49 %

11.7.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,08 % 5,24 % 5,32 %

12.7.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,04 % 4,64 % 4,68 %

Yksityiskohtaisempaa tietoa omistuksessa tapahtuneista muutoksista on saatavilla osoitteesta

.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä

osakeomistukset 31.12.2023

Hallitus Osakkeita

Jukka Hienonen, puheenjohtaja 25 808*

Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja 9 096

Susanne Hahn, jäsen 4 028

Markus Korsten, jäsen 2 386

Veronica Lindholm, jäsen 10 004

Christopher Ostrander, jäsen 4 660

Jouko Pölönen, jäsen 23 690

George Rietbergen, jäsen 7 614

Reima Rytsölä, jäsen 2 386**

Yhteensä 89 672

* Lisäksi 20 592 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta

** Lisäksi 5 000 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta

Toimitusjohtajan ja hänen määräysvaltayhteisöjensä

osakeomistukset 31.12.2023

Toimitusjohtaja Osakkeita

Jukka Moisio 22 921

Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat

31.12.2023 yhteensä 112 593 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet

edustavat 0,08 % yhtiön kokonaisäänimäärästä.

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä

osakeomistukset 31.12.2023

Johtoryhmä Osakkeita

Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi 5 799

Niko Haavisto, talous ja rahoitus 11 250

Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor 22 010

Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja

hankinnat 3 420

Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot 40 367

Päivi Leskinen, HR 0

Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas 30 457

Yhteensä 113 303

Johtohenkilöiden liiketoimet

Nokian Renkaat tiedotti johtohenkilöiden liiketoimista 8.3., 27.4.,

28.4., 5.5., 6.11. ja 1.12.2023. Lisätietoja: 

.

Varsinainen yhtiökokous 2023

Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous 26.4.2023 vahvisti

tilinpäätöksen vuodelta 2022, myönsi vastuuvapauden hallituksen

jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2022 sekä vahvisti

yhtiön toimielinten palkitsemisraportin. Lisätietoa osoitteesta



.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2022 osinkoa maksetaan 0,35

euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 11.5.2023 osakkeenomistajille,

jotka olivat osingon täsmäytyspäivänä 28.4.2023 merkittynä

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Lokakuussa 2023 hallitus päätti osingon toisen erän, suuruudeltaan

0,20 euroa osakkeelta, maksamisesta perustuen yhtiökokouksen

2023 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osingon toinen erä

maksettiin 5.12.2023 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun

täsmäytyspäivänä 2.11.2023 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n

pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Segmentit yhteensä tulos/osake

Osinko/osake

* Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien vero-

kiistojen päätösten 1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen

osingon enimmäismäärästä

Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0,0

3,06*

1,04

1,84

2019 2020 2021 2022 2023

-2,16

-0,86

0,55**

-0,5

-1,0

-1,5

-2,0

-2,5

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat

palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 110 000 euroa vuodessa,

hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokunnan puheenjohtajille

kullekin 75 000 euroa vuodessa sekä kullekin hallituksen jäsenelle

52 500 euroa vuodessa. 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan

rahana ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina.

Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron kokouspalkkiosta

jokaisesta hallituksen ja hallituksen valiokunnan kokouksesta.

Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan

kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen

kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka

pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville

hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena

kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen

osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä

maksetaan 700 euron kokouspalkkio. Matkakulut korvataan yhtiön

matkustuspolitiikan mukaisesti.

Hallituksen kokoonpano

Yhtiökokous päätti vahvistaa hallituksen jäsenten lukumääräksi

yhdeksän. Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Veronica Lindholm,

Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, George Rietbergen ja Pekka

Vauramo valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi sekä Markus Korsten

ja Reima Rytsölä valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle,

joka päättyy vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Jukka Hienonen valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja

Pekka Vauramo hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy valittiin uudelleen

yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2024

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000

yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan

kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan

varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti.

Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle

antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800

000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain

10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia

(mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä.

Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa

olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä

vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus

on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti,

kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen

yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä

enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän

asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin

tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus

voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä

muista ehdoista.

Hallituksen työjärjestys

Järjestäytymiskokouksessaan 26.4.2023 hallitus päätti muuttaa

henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan nimen henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnaksi. Lisäksi hallitus valitsi henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnan sekä tarkastusvaliokunnan jäsenet. Hallitus

valitsi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi

Veronica Lindholmin ja jäseniksi Pekka Vauramon, Jukka Hienosen

ja Susanne Hahnin. Lisäksi hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajaksi Jouko Pölösen ja jäseniksi Christopher Ostranderin

ja Reima Rytsölän.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Kesäkuussa 2023 Nokian Renkaiden osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaan nimettiin seuraavat henkilöt:

• Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium Oy:n

nimeämänä

• Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen

työeläkevakuutusyhtiö Varma) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Varman nimeämänä

• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarisen nimeämänä

• Carl Pettersson (toimitusjohtaja, Työeläkeyhtiö Elo) Työeläkeyhtiö

Elon nimeämänä

• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 2024 varsinaiselle

yhtiökokoukselle, että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä

puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien ja että

nykyiset hallitusjäsenet Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Markus

Korsten, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, Reima Rytsölä

ja Pekka Vauramo valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi ja

uusiksi jäseniksi valitaan Elina Björklund ja Elisa Markula tulevaksi

toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Veronica Lindholm ja

George Rietbergen ovat ilmoittaneet, etteivät ole käytettävissä

uudelleenvalintaan.

Jukka Hienosen ehdotetaan jatkavan hallituksen puheenjohtajana

ja Pekka Vauramon hallituksen varapuheenjohtajana. Kaikki

ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Ehdokkaat ovat

riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista,

pois lukien Reima Rytsölä, joka ei ole riippumaton merkittävistä

osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n

toimitusjohtajana.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien

nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat

yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Tämä suositus perustuu siihen, että Nokian Renkailla on hyvän

pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen

osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan

tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten

jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla

hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen

osaaminen ja kokemus, ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös

muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille ehdotetaan

maksettavaksi vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen

päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen

puheenjohtajalle 115 000 (aikaisempi: 110 000) euroa,

varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 76 000 (75 000)

euroa ja muille jäsenille 53 500 (52 500) euroa.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa myös,

että vuosipalkkio maksetaan 60-prosenttisesti rahana ja

40-prosenttisesti yhtiön osakkeina.

Kokouspalkkioiden ehdotetaan säilyvän ennallaan ja olevan

700 euroa/hallituksen tai valiokunnan kokous. Euroopassa asuville

hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena

kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen kotimaan

ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään

Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen

jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena kokouksista,

jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen osallistuessa

kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä ehdotetaan

700 euron kokouspalkkion maksamista. Matkakulut ehdotetaan

korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.

Muutoksia johdossa

Syyskuussa 2023 Niko Haavisto nimitettiin Nokian Renkaiden

talous- ja rahoitusjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi 1.10.2023

alkaen. Niko Haavisto seuraa tehtävässään Teemu Kangas-Kärkeä,

joka työskenteli yhtiön talous- ja rahoitusjohtajana ja johtoryhmän

jäsenenä vuosina 2018–2023.

Yritysvastuu

Maaliskuussa Nokian Renkaat ilmoitti sitoutuneensa vähentämään

kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteenaan nollapäästöt vuoteen 2050

mennessä. Tärkeä askel nettonollatavoitteen saavuttamisessa on

uusi tehdas, jonka Nokian Renkaat rakentaa Oradeaan, Romaniaan.

Tehtaasta tulee rengasalan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön

tehdas.

Toukokuussa Nokian Renkaat allekirjoitti tutkimussopimuksen

kansainvälisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa

käytetyistä renkaista peräisin olevan kierrätysnoen laatua ja

saatavuutta. Tämä mahdollistaa kierrätysnoen nykyistä laajemman

käytön kumisekoituksissa, mikä auttaa renkaiden ja kumituotteiden

valmistajia vastuullisempien tuotteiden kehittämisessä.

Nokian Renkaat alkoi käyttää kierrätysnokea kaupallisissa

tuotteissa vuonna 2022. Se oli askel eteenpäin kohti yhtä yhtiön

vastuullisuustavoitteista, jonka mukaan yhtiö pyrkii nostamaan

kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden renkaissa 50

prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Toukokuussa Nokian Renkaat sai EcoVadis-vastuullisuus-

arvioinnista Platinum-mitalin. EcoVadiksen arvioimista yli 85 000

yrityksestä vain yksi prosentti yltää Platinum-tasolle.

Kesäkuussa Nokian Renkaat laski liikkeeseen

vastuullisuustavoitteisiin sidotun 100 miljoonan euron

joukkovelkakirjalainan. Velkakirjojen liikkeeseenlasku korostaa

yhtiön tavoitetta yhdistää vastuullisuus sen liiketoimintaan ja

investointeihin.

Syyskuussa Nokian Renkaat teki Itämeri-sitoumuksen vuosille

2023–2026 edistääkseen Itämeren suojelua. Nokian Renkaiden

sitoumus painottuu yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action

-aloitteessa, jonka tavoitteena on pienentää merikuljetusten

ympäristökuormaa.

Marraskuussa Nokian Renkaat ilmoitti saavuttaneensa

yhden tieteeseen perustuvan kasvihuonekaasujen

päästövähennystavoitteensa seitsemän vuotta etuajassa.

Tavoitteena oli vähentää rengastehtaiden suoria CO

-päästöjä 52

prosentilla tuotettua rengastonnia kohden vuoteen 2030 mennessä

vuoden 2015 tasoon verrattuna. Tavoite saavutettiin jo vuonna

2023. Nokian Renkaiden tehdaspäästöt tuotantotonnia kohti ovat

rengasalan alhaisimmat.

Marraskuussa Nokian Renkaat liittyi mukaan Polestar 0

-hankkeeseen, jossa kehitetään täysin ilmastoneutraali auto

vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tavoitteena on poistaa kaikki

-päästöjen lähteet, jotka aiheutuvat auton tuotannosta ja sen

käytöstäpoistamisvaiheesta. Nokian Renkaat osallistuu projektiin

kehittämällä ilmastoneutraalit premium-renkaat.

Joulukuussa Nokian Renkaat valittiin jälleen kestävän kehityksen

Dow Jones Sustainability Europe -indeksiin, mikä tarkoittaa, että

yritys kuuluu Euroopan vastuullisimpiin pörssiyhtiöihin.

Nokian Renkaat julkaisee vuoden 2023 yritysvastuuraportin

keväällä 2024.

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi

Nokian Renkaat julkaisee vuosittain Selvityksen muista kuin

taloudellisista tiedoista Suomen kirjanpitolaissa olevan muiden

kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen mukaisesti.

Selvitys julkistetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä

dokumenttina. Hallitus on katselmoinut ja allekirjoittanut Selvityksen

muista kuin taloudellisista tiedoista. Selvitys julkaistaan 26.2.2024

alkavalla viikolla.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Uusi osakepohjainen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä johdolle ja

valituille avainhenkilöille

Helmikuussa 2023 hallitus päätti uuden konsernin avainhenkilöiden

osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän

tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden

tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä

sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen

yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva

kannustinjärjestelmä.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on

kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024–

2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen

alkamisesta ja niiden yksityiskohdista.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Nokian

Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden

saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot

maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja

2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina

ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa

palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion

maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen

käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin

kasvuun ja suorien CO

-päästöjen vähenemiseen.

Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on

omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista,

kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen

bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava

niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema

toimitusjohtajana jatkuu.

Ansaintajaksolta 2023–2024 maksettavat bruttopalkkiot

vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 400 000 Nokian Renkaat

Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus.

Ansaintajakson kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan

lukien toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2023

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti jatkaa ehdollista

osakepalkkiojärjestelmää samalla rakenteella kuin aikaisempina

vuosina. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on

toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä,

jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden

avainhenkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista ehdollisista

osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden

pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa

luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n

osakkeina ja osittain käteisenä.

Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen

erillistä päätöstä.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion

maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian

Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän

edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten

palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo,

joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta

osakepalkkiojärjestelmästä 2023–2025. Taloudellisena mittarina

toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti

(ROCE).

Seuraava ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP

2023–2025) alkoi vuoden 2023 alusta ja sen nojalla mahdollisesti

suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2026 ensimmäisellä

puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.

Ehdollisten osakepalkkiojärjestelmien 2020–2022,

2021–2023 ja 2022–2024 taloudellisten kriteerien

muuttaminen

Ehdollisissa osakeohjelmissa 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024

sovelletaan työsuhde-ehdon lisäksi taloudellista suorituskriteeriä

osakepalkkion maksamisen perusteena yhtiön toimitusjohtajalle

ja konsernin johtoryhmän jäsenelle. Kriteerinä on taloudellinen

kynnysarvo, joka on ylitettävä ehdolliseen osakeohjelmaan

perustuvan osakepalkkion saamiseksi.

Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisia

suorituskriteereitä. Muutos oli välttämätön Ukrainan sodan

aiheuttamien radikaalien liiketoimintavaikutusten johdosta. Hallitus

päätti, että kynnyskriteereitä muutetaan ja mitataan segmentit

yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentin (ROCE) keskiarvolla

(kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana). Aikaisempi

taloudellinen kynnyskriteeri oli asetettu ROCE:n (IFRS:n mukaan)

keskiarvolle, kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana.

Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa

sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2020–2022,

2021–2023, 2022–2024 sekä vuonna 2023 alkaneeseen ehdolliseen

osakepalkkiojärjestelmään, jonka rajoitusjakso on 2023–2025.

Maksut 2022 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista

Helmikuussa 2023 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus hyväksyi

osakepalkkiot suoritusperusteisesta sekä ehdollisesta

osakepalkkiojärjestelmästä 2020–2022.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

2020–2022

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 mittarit

olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit

yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat

yhtä suurella painoarvolla 50 %. Segmentit yhteensä osakekohtainen

tulos (EPS) -tavoite saavutettiin 50,0 % ja segmentit yhteensä

sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) -tavoitteen tulos oli

145,0 %. Asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus oli siten

97,5 %. Maksetut palkkiot vastaavat yhteensä noin 158 500 Nokian

Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuussa

2023. Suoritusperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään 2020–2022

osallistui noin 125 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2022

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 kolmen

vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2022 loputtua.

Osakepalkkiojärjestelmään osallistui 67 avainhenkilöä mukaan

lukien toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäseniä. Nokian Renkaiden

toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen

kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille

(ROCE) saavutettiin. Maksetut palkkiot vastaavat yhteensä

71 550 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin

maaliskuussa 2023. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä

osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan

työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan

saakka.

Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä ei muuttunut vuonna 2022

päättyneiden osakepalkkiojärjestelmien osakepalkkioiden vuoksi.

Hallitus arvioi, että osakepalkkiojärjestelmien yhteydessä ei

lasketa liikkeelle uusia osakkeita ja että järjestelmillä ei siten ole

laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään.

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät

sekä käynnissä olevat riita-asiat

Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden

liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa

on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee

strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan

jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä

liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien, että konsernin

tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa

toimintaympäristössä. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään

tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja

toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian

Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan riskeistä sekä riskienhallinnasta

löytyvät vuosittain julkaistavasta Selvityksestä hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian

Renkaiden liiketoimintaan:

• Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien

luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin

olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa

merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa

yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä

tukkuasiakkaiden maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi

joutua kirjaamaan myyntisaatavien arvonalentumisia.

• Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät

vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat

kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla.

Epäonnistuminen myyntikanavan muutoksiin sopeutumisessa

voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden

taloudelliseen suoritukseen.

• Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida

ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat

asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti,

tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata

suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat

vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja niillä voi tämän myötä

olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen.

• Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset Nokian

Renkaiden omissa tai sen sopimusvalmistuskumppanien

tuotantolaitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön

liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa

merkittävästi tuotantoon ja huippusesongin myyntiin.

• Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat on päättänyt

investoida uuteen tuotantokapasiteettiin Romaniassa ja

kasvattaa ulkoistetun tuotannon osuutta. Viivästymiset näissä

toimissa voisivat aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian

Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.

• Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa

katteisiin. Nokian Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta

mm. Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat

on määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct

-sopimuksen, sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten,

se ei voi täysin valvoa toimittajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa

toimittajaverkostonsa laajentamista pienentääkseen yksittäisiin

toimittajiin liittyvää riippuvuusriskiä ja vastuullisten raaka-aineiden

saatavuuteen liittyvää riskiä. Raaka-aineiden tuottajien toimiminen

lakien, säännösten tai standardien vastaisesti tai poikkeaminen

käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä

yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän

kielteisesti Nokian Renkaiden maineeseen.

• Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen aiheuttamia

riskejä, kuten muutoksia kuluttajien rengasmieltymyksissä,

lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä tapahtuvien ääri-

ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin. Nokian Renkaat on

sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä

torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa

synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä

systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi selostus Nokian Renkaiden

ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on

saatavilla yhtiön internetsivuilla 



.

• Valuuttakurssiriski koostuu transaktio- ja valuuttamuunnosriskistä.

Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu

sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 65 % konsernin myynnistä

syntyy euroalueen ulkopuolella.

• Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen

toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat

katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa

voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta.

Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten

kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen,

tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen,

tuotantokatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan

ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat

jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

• Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille

tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta.

Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen

epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta

yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön

hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan.

Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi

neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta

henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin

käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset

kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä

lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä.

• Uusi, aiempaa vaarallisempi muunnos COVID-19-viruksesta tai jokin

muu vastaava pandemia voi aiheuttaa taloudellisen toiminnan

hidastumista ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti Nokian

Renkaiden toimintoihin ja toimitusketjuun sekä yhtiön tuotteiden

kysyntään ja hinnoitteluun.

• Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen ja vahvojen

asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään

myyntiriskiä, joka liittyy muutamasta isosta asiakkaasta johtuvaan

riippuvuusriskiin, ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä

aikavälillä.

• Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että

yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen

pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa

sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa

negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja

taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.

• Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun,

turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä

korostuneempia, ja lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön,

sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-

asioiden ympärillä lisääntyy. Näiden noudattamatta jättämisestä

tai erheellisestä tulkinnasta koskien niiden vaikutuksia yhtiön

liiketoimintaan ja tiedonantovelvollisuuksiin voi seurata sakkoja tai

vahinkoa yhtiön maineelle.

• Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta

ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n

pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että

sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat

yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden

tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia

toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta,

eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian

Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Veroriidat

Huhtikuussa 2021 Nokian Renkaat vastaanotti verohallinnolta

ulkomaista osinkojen lähdeveroa koskevan verotarkastuksen

jälkeen päätöksen, jonka mukaan yhtiö velvoitettiin maksamaan

yhteensä 1,9 milj. euroa jälkiveroja, veronkorotuksia ja viivästyskorkoja

verovuosilta 2015–2016. Yhtiö kirjasi maksetut verot saamisiin. Nokian

Renkaat piti veroviranomaisen näkemystä perusteettomana ja valitti

päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen.

Nokian Renkaat vastaanotti joulukuussa 2022 verotuksen

oikaisulautakunnalta positiivisen päätöksen, jonka mukaisesti yhtiölle

määrätyt jälkiverot veronkorotuksineen ja viivästysseuraamuksineen

poistettiin. Verottaja palautti nämä yhtiölle täysimääräisesti

joulukuussa 2022 ja yhtiö raportoi ne kassavirrassaan samalla

vuosineljänneksellä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut

muutosta oikaisulautakunnan päätökseen.

Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden

konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen

uudelleenarviointiin.

Venäjältä poistuminen

Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen

Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena

Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Myynnin

toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta

vastaanotettiin. Myyntihinta oli 285 milj. euroa.

Lopetettujen toimintojen tulos (Venäjän toiminnot) oli -338,9

milj. euroa: myyntivoitto oli 29,6 milj. euroa, myytyjen yhtiöiden

operatiivinen tulos -2,2 milj. euroa ja aikaisempien vuosien puretut

muuntoerot -366,3 milj. euroa.

Strategia ja päivitetyt taloudelliset

tavoitteet

Saatuaan Venäjältä vetäytymisen päätökseen maaliskuussa 2023,

Nokian Renkaat julkisti uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

ja vahvisti aiemmin julkistetut ei-taloudelliset tavoitteet. Nokian

Renkaat tähtää 2 miljardin euron liikevaihtoon ja noin 15 prosentin

segmentit yhteensä liikevoittomarginaaliin. Uutena elementtinä

on pääomarakenteeseen liittyvä tavoite: nettovelan ja segmentit

yhteensä käyttökatteen suhde 1–2.

Nokian Renkaiden osinkopolitiikka on ennallaan. Yhtiön

tavoitteena on jakaa nettovoitostaan vähintään 50 prosenttia

osinkoina.

Pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteet Toteuma 2023

Kasvu Liikevaihto 2 miljardia euroa 1,17 miljardia euroa

Kannattavuus

Segmentit yhteensä

liikevoittomarginaali ~15 % 5,5 %

Pääomarakenne

Nettovelan ja segmentit

yhteensä käyttökatteen

suhde 1–2 1,3

Nokian Renkaiden strategia perustuu orgaaniseen kasvuun yhtiön

avainmarkkinoilla Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-

Euroopassa. Yhtiö keskittyy jatkossakin houkutteleviin niche-

segmentteihin, kuten premium-talvirenkaisiin, joissa on hyvät

katteet. Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri

markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä

kaupallisen toiminnan jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja

keskimyyntihinnan kasvu parantavat kannattavuutta. Vahvan taseen

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

ja rahavirran ansiosta yhtiö voi investoida kasvuun ja samalla jatkaa

omistajiensa palkitsemista.

Henkilöauton renkaiden osalta Nokian Renkaiden

kasvustrategia jakautuu kahteen vaiheeseen, vuosien 2023–2025

investointivaiheeseen ja vuosien 2026–2027 kasvuvaiheeseen.

Henkilöauton renkaiden myyntivolyymit laskivat vuonna 2023

merkittävästi yhtiön myytyä Venäjän liiketoimintonsa. Tämän vuoksi

kapasiteetin uudelleenrakentaminen investointivaiheen aikana

on tärkeässä osassa kahden miljardin euron liikevaihtotavoitteen

saavuttamisessa. Lisääntynyt kapasiteetti yhdessä uusien

huippuluokan tuotteiden ja paremman operatiivisen kyvykkyyden

kanssa kiihdyttävät kasvuvaiheessa yhtiön matkaa kohti taloudellisia

tavoitteita. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat

kapasiteetin kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen Keski-

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Laajentuva tuotevalikoima

ja digitalisaatio tukevat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor tukee

Nokian Renkaiden vahvaa asemaa Pohjoismaissa ensiluokkaisen

jakelukyvykkyyden kautta.

Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat jatkoi strategisia

investointejaan kapasiteetin kasvattamiseksi Suomen- ja

Yhdysvaltain-tehtaillaan ja aloitti uuden henkilöauton renkaita

valmistavan tehtaan rakentamisen Romaniassa. Maailman

ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakennustyöt

etenevät suunnitelmien mukaisesti ja tehdas alkaa tukea myyntiä

vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset sopimusvalmistusrenkaat tuotiin

Keski-Euroopan markkinoille vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla

oman valmistuksen tueksi. Sopimusvalmistus tuo joustavuutta

vastata kysyntään.

Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää

jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita. Vuonna

2023 Nokian Renkaat käytti liikevaihdostaan noin 2 prosenttia

tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja toi markkinoille useita uusia

renkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja raskaisiin työkoneisiin.

Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat sekä vahva

innovaatioputki auttavat yhtiötä vastamaan kuluttajien muuttuviin

odotuksiin. Makrotrendit, kuten kasvava uusien automallien määrä,

SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä ilmastonmuutoksen

torjunta, lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten

renkaiden kysyntää.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024 Euroopan komission samana

päivänä aloittamasta ennalta ilmoittamattomasta tarkastuksesta

Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on

ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat

rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n

kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja

ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole

tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida

käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä

viranomaisten kanssa.

Oletukset vuodelle 2024

Sisäänmyynnin jälkirengasmarkkinoilla odotetaan kasvavan vuonna

2024. Heikko taloudellinen kehitys Nokian Renkaiden ydinmarkkinoilla

yhdessä alhaisen kuluttajaluottamuksen kanssa voivat kuitenkin

vaikuttaa rengaskysyntään negatiivisesti. Raskaiden renkaiden

ensiasennuskysyntä voi laskea johtuen korkeasta korkotasosta, joka

vaikuttaa negatiivisesti OEM-asiakkaiden laiteinvestointeihin.

Raaka-ainekustannusten odotetaan laskevan vuonna 2024

oltuaan korkeimmillaan alkuvuodesta 2023.

Ohjeistus vuodelle 2024

Vuonna 2024 Nokian Renkaiden liikevaihdon vertailukelpoisilla

valuutoilla sekä segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan kasvavan

merkittävästi edeltävään vuoteen verrattuna.

Hallituksen esitys yhtiön voittoa

koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 859,4 milj. euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat

käytetään seuraavasti, mikäli osinkoa maksetaan enimmäismäärä:

Osinkoa jaetaan 0,55 euroa/osake

eli yhteensä 75,8 milj. euroa

jätetään omaan pääomaan 783,6 milj. euroa

Yhteensä 859,4 milj. euroa

Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,35 euroa osakkeelta

osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä

2.5.2024 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 15.5.2024.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa

hallituksen päättämään enintään 0,20 euron osakekohtaisen

osingon jakamisesta joulukuussa. Hallitus päättää asiasta 29.10.2024

pidettäväksi suunnitellussa kokouksessaan. Yhtiö julkistaa hallituksen

päätöksen mahdollisesta toisesta osinkoerästä erikseen ja vahvistaa

samassa yhteydessä asiaankuuluvat täsmäytys- ja maksupäivät.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen

ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä,

eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan

yhtiön maksukykyä.

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan 1.4.2024 alkavalla

viikolla.

Helsinki 6.2.2024

Nokian Renkaat Oyj

Hallitus

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu

2023

2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014

Liikevaihto 1 173,6 1 350,5* 1 714,1 1 313,8 1 595,8 1 595,6 1 572,5 1 391,2 1 360,1 1 389,1

muutos, % -13,1 % -21,2 %* 30,5 % -17,1 % 0,0 % 1,5 % 13,0 % 2,3 % -2,1 % -8,7 %

Käyttökate (EBITDA) arvonalennusoikaisulla

147,0 170,2* 425,6 275,9 441,7 465,8 463,7 395,2 378,6 398,5

Poistot 114,9 110,1* 140,5 131,0 125,2 93,4 98,3 84,7 82,6 89,8

Arvonalentumiset

0,0 3,4* 17,0 24,9

Liikevoitto (EBIT) 32,1 56,7* 268,2 120,0 316,5 372,4 365,4 310,5 296,0 308,7

% liikevaihdosta 2,7 % 4,2 %* 15,6 % 9,1 % 19,8 % 23,3 % 23,2 % 22,3 % 21,8 % 22,2 %

Tulos ennen veroja 14,2 11,2* 258,2 106,0 336,7 361,7 332,4 298,7 274,2 261,2

% liikevaihdosta 1,2 % 0,0* 15,1 % 8,1 % 21,1 % 22,7 % 21,1 % 21,5 % 20,2 % 18,8 %

Oman pääoma tuotto (ROE), % -23,4 % -11,5 %* 13,1 % 5,2 % 24,6 % 20,0 % 15,1 % 18,7 % 19,6 % 16,0 %

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 % 17,6 % 23,3 % 22,4 % 19,9 % 20,3 % 19,2 %

Taseen loppusumma 2 325,2 2 209,7 2 383,5 2 336,7 2 332,6 2 092,9 1 877,4 1 975,7 1 754,8 1 797,0

Korollinen nettovelka 223,6 140,9 -98,7 -17,2 41,1 -315,2 -208,3 -287,4 -209,7 -164,6

Omavaraisuusaste, % 58,0 % 64,9 % 68,4 % 65,3 % 75,9 % 71,0 % 78,2 % 73,8 % 70,8 % 67,5 %

Velkaantumisaste, % 16,6 % 9,8 % -6,1 % -1,1 % 2,3 % -21,2 % -14,2 % -19,7 % -16,9 % -13,6 %

Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 82,4 -4,3 396,5 422,4 219,8 536,9 234,6 364,4 283,4 323,4

Bruttoinvestoinnit 252,1 129,7 119,6 149,9 290,1 226,5 134,9 105,6 101,7 80,6

% liikevaihdosta 21,5 % 9,6 % 7,0 % 11,4 % 18,3 % 14,2 % 8,6 % 7,6 % 7,5 % 5,8 %

Tutkimus- ja kehittämismenot 24,3 29,6 31,9 22,7 22,7 20,8 21,8 20,3 18,7 16,6

% liikevaihdosta 2,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,4 % 1,2 %

Osingonjako 75,8

76,0 76,0 165,9 158,4 218,1 214,2 208,0 202,0 193,5

Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 3 754 3 517* 4 941 4 859 4 995 4 790 4 630 4 433 4 421 4 272

* Vertailukausi ei sisällä lopetettuja toimintoja.

DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin

Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Konsernin tunnusluvut

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

2023

2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014

Tulos/osake (EPS), euroa -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,15 1,63 1,87 1,80 1,56

muutos, % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 78,1 % 32,4 % -13,0 % 3,6 % 15,1 % 12,9 %

Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,14 1,61 1,86 1,80 1,56

muutos, % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 35,2 % 32,5 % -13,2 % 3,2 % 15,0 % 12,9 %

Tulos/osake jatkuvat toiminnot (EPS), euroa 0,09 0,11

muutos, % -17,9 % 0,0 %

Tulos/osake lopetetut toiminnot (EPS), euroa -2,45 -1,38

muutos, % 77,5 % 0,00

Kassavirta/osake (CFPS), euroa 0,60 -0,03 2,87 3,05 3,89 3,91 1,72 2,70 2,12 2,43

muutos, % -2 020,0 % -101,1 % -6,0 % -21,5 % -0,7 % 127,2 % -36,3 % 27,4 % -12,7 % 1,4 %

Osinko/osake, euroa 0,55

0,55 0,55 1,20 1,14 1,58 1,56 1,53 1,50 1,45

Osinko/tulos, % -23,3 %

-43,3 % 88,5 % 192,9 % 39,5 % 73,9 % 96,7 % 82,6 % 83,9 % 92,9 %

Oma pääoma/osake, euroa 9,77 10,37 11,78 11,01 12,76 10,79 10,74 10,75 9,24 9,07

P/E-luku -3,5 -7,5 22,3 46,4 8,9 12,5 23,3 19,0 18,4 13,0

Osinkotuotto, % 6,7 %

5,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 5,9 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % 7,1 %

Osakekannan markkina-arvo 31.12. 1 147,5 1 330,9 4 626,1 4 003,7 3 560,6 3 702,9 5 188,7 4 814,0 4 458,3 2 708,1

Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl 137,98 138,25 138,22 138,46 138,17 137,26 136,25 134,86 133,63 133,16

laimennettuna, milj. kpl 137,98 138,25 138,22 138,46 138,38 138,14 137,28 135,56 133,74 135,10

Osakemäärä 31.12. milj. kpl 137,87 138,25 138,22 138,22 138,72 137,79 136,75 135,68 134,39 133,17

Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl 137,87 138,25 138,22 138,22 138,92 138,07 137,28 135,93 134,69 133,47

Osakekohtaiset tunnusluvut

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernin laskentakaavat

Laskentakaavat

Oman pääoman tuotto, % =

(ROE)

Tilikauden tulos x 100

Oma pääoma (ka)

Sijoitetun pääoman tuotto, % =

(ROCE)

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100

Taseen loppusumma (ka) - korottomat velat

Omavaraisuusaste, % =

Oma pääoma x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantumisaste, % =

Korollinen nettovelka x 100

Oma pääoma

Tulos / osake, euro =

(EPS)

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

keskimäärin tilikauden aikana

Tulos / osake (laimennettu

), euro =

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu

lukumäärä

keskimäärin tilikauden aikana

Kassavirta / osake, euro =

(CFPS)

Liiketoiminnan kassavirta

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

keskimäärin tilikauden aikana

Osinko / osake, euro =

Tilikaudelta jaettu osinko

Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä

Osinko / tulos, % =

Tilikaudelta jaettu osinko x 100

Tilikauden tulos

Oma pääoma / osake, euro = Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

31.12.

P/E-luku = Pörssikurssi 31.12.

Tulos/osake

Osinkotuotto, % = Nimellisosinko / osake

Pörssikurssi 31.12.

Ilman omia osakkeita

Optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan

TILINPÄÄTÖS

MADE FOR DEMANDING CONDITIONS

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernin tuloslaskelma, IFRS

Milj. euroa	Liite	2023	2022*
Liikevaihto	1	1 173,6	1 350,5
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	3, 7, 8	-932,5	-1 048,1
Bruttokate		2 41 ,1	302,4
Liiketoiminnan muut tuotot	4	3,7	0,9
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut	7, 8	-143, 1	-165,6
Hallinnon kulut	6, 7, 8	-71, 1	-79 ,7
Liiketoiminnan muut kulut	5, 7, 8	1,4	-1,3
Liikevoitto		3 2 ,1	56 ,7
Rahoitustuotot	9	68,5	24 1 ,1
Rahoituskulut	10	-86,3	-286,6
Tulos ennen veroja		14,2	11,2
Verokulut	11	-1, 7	4,1
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot		12,5	15,2
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot	2	-338, 0	-190,8
Tilikauden tulos		-325,5	-175,5
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		-325,5	-175,5
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos (EPS):	12
Laimentamaton (euroa)		-2,36	-1,27
Laimennettu (euroa)		-2,36	-1,27
Jatkuvat toiminnot, euroa		0,09	0,1 1
Lopetetut toiminnot, euroa		-2,45	-1,38

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tilikauden tulos		-325,5	-175,5
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen
Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista	11	-	6,8
Rahavirran suojaukset	11	-8,9	9,0
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot		-33,5	36,7
Lopetettuihin toimintoihin liittyvien erien
uudelleenluokittelu tuloslaskelmalle		366,3	-
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		323, 8	52,4
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-1,7	-123, 1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-1,7	-123, 1

* Lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erät on oikaistu vertailukaudelta 2022.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernin tase, IFRS

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	885,2	775, 0
Käyttöoikeusomaisuuserät	15	12 4,7	123,8
Liikearvo	14	62,3	63,2
Muut aineettomat hyödykkeet	14	13,8	15,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	0,1	0,1
Pitkäaikaiset sijoitukset	17	2,9	3 ,0
Muut saamiset	16, 18	1 4 ,1	14,4
Laskennalliset verosaamiset	19	5 5,0	23,5
		1 158,1	1 018,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	471, 7	5 2 9,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21, 29	27 3,0	387 ,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		7, 6	1 5,0
Rahavarat	22	414, 9	2 59,0
		1 167,1	1 191,2
Varat yhteensä	1	2 325,2	2 209,7

Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan

euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.

Korolliset velat sisältävät 91,6 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 38,7 miljoonaa euroa lyhytaikaista

vuokrasopimusvelkaa.

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Oma pääoma ja velat
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	23, 24
Osakepääoma		25,4	25,4
Ylikurssirahasto		181,4	181,4
Omat osakkeet		-16, 7	-16,6
Muuntoerot		-16, 7	-3 49, 5
Arvonmuutosrahasto		1,6	10,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		238,2	238,2
Kertyneet voittovarat		934, 3	1 343,6
		1 3 47, 6	1 433,1
Oma pääoma yhteensä		1 3 47, 6	1 433,1
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	26,7	1 7, 4
Korolliset velat	27, 29	49 5,6	201, 1
Muut velat		0,5	0, 8
		522, 7	219 ,4
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	28	306,5	344,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		3,8	4 ,1
Varaukset	26	1,8	9, 9
Korolliset velat	27, 29	142,9	198,8
		454, 9	557 ,2
Velat yhteensä	1	97 7, 6	776,6
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 325,2	2 209,7

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Tilikauden tulos		12,5	15,2
Lopetettujen toimintojen tulos		-338, 0	-190,8
Oikaisut
Lopetettujen toimintojen myyntitappio		335,6	-
Poistot ja arvonalentumiset	7	114,9	310,6
Rahoitustuotot ja -kulut	9, 10	1 7, 9	30,2
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut		0,8	136 ,3
Tuloverot	11	1 ,7	2 9, 2
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		145,4	330,8
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /
vähennys (+)		-4,0	-93,9
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-40,5	-93,4
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		1,0	-69,8
Käyttöpääoman muutos		-43,5	-2 5 7,1
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät		10,8	3,5
Maksetut korot ja muut rahoituserät		-21, 0	-15,2
Maksetut tuloverot		-9 ,3	-66,2
Rahoituserät ja verot		-19 ,5	-78 , 0
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)		82,4	-4 ,3

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Investointien rahavirta
Rahavirta lopetettujen toimintojen myynnistä		199,2	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	13, 14	-25 2,2	-125,2
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,3	2,0
Ostetut konserniyhtiöt	2	-	-4,5
Muu investointien rahavirta		0,0	0, 7
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)		-52, 7	-126,9
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden hankkiminen	23	4,4	0,0
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		1,2	-0,4
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		0,0	1,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)		-161,3	161,4
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)		398,8	-26,9
Vuokrasopimusvelkojen maksut		-41,2	-40 ,4
Saadut osingot		0,0	0,0
Maksetut osingot ja muu voitonjako		-7 2 ,1	-89, 7
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)		129 ,8	5 ,1
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C)		159 ,5	-126,2
Rahavarat tilikauden alussa		25 9, 0	385,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-3,6	-0,7
Rahavarat tilikauden lopussa	22	414,9	2 59, 0

Vuonna 2023 lainoja maksettiin 16 1,3 miljoonaa euroa ja uusia lainoja nostettiin 398,8 miljoonaa euroa.

Vertailukaudella 2022 lopetettujen toimintojen tulos oli -190 ,8 miljoonaa euroa ja liiketoiminnasta kertyneet

nettorahavarat sisälsivät rahavirtaa -19 ,4 miljoonaa euroa.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

							Sijoitetun
							vapaan
						Arvon-	oman	Kertyneet	Oma
		Osake-	Yli-kurssi-	Omat	Muunto-erot	muutos-	pääoman	voitto-	pääoma
Milj. euroa	Liite	pääoma	rahasto	osakkeet	-rahasto	rahasto	rahasto	varat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022		25,4	181,4	-17 ,6	-393,0	1 ,6	238,2	1 591,5	1 627,6
Tilikauden tulos								-175,5	-175 ,5
Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna:
Rahavirran suojaukset						9,0			9,0
Nettosijoituksen suojaus					6,8				6,8
Muuntoerot					36,7				36,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä					43,5	9,0		-175,5	-123, 1
Osingonjako	23							-76 ,0	-7 6, 0
Omien osakkeiden hankinta				-					-
Osakeperusteiset maksut	24			1,0				-5,9	-4,9
Muut muutokset	19							9, 5	9,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				1,0				-7 2 , 4	-71,4
Oma pääoma 31.12.2022		25,4	181,4	-16,6	-3 4 9, 5	10,5	238,2	1 343,5	1 433,1
Oma pääoma 1.1.2023		25,4	181,4	-16,6	-3 4 9, 5	10,5	238,2	1 343,5	1 433,1
Tilikauden tulos								-325,5	-325 ,5
Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna:
Rahavirran suojaukset						-8,9			-8,9
Nettosijoituksen suojaus					-				-
Muuntoerot					332,8				332,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä					332,8	-8,9		-325,5	-1,7
Osingonjako	23							-76 , 0	-76 , 0
Omien osakkeiden hankinta				-4,4					-4,4
Osakeperusteiset maksut	24			4,3				-5 ,1	-0,8
Muut muutokset								-2,6	-2,6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-0 ,1				-8 3,7	-83,8
Oma pääoma 31.12.2023		25,4	181,4	-16,7	-16,7	1 ,6	238,2	934,6	1 3 4 7,6

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernitilinpäätöksen

laadintaperiaatteet

Perustiedot

Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan

perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian

Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta

1995 lähtien.

Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö-

ja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita

sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa

myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi

konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden

vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet ovat

Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on kokouksessaan 6.2.2024

hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen

osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus

hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen

muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä

yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla

yhtiön pääkonttorista Pirkkalaistie 7, 37100 Nokia ja internet-

osoitteesta www.nokianrenkaat.fi.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä

laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja

IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä

tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten

tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn

menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä

standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön

mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat

alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa

ole toisin mainittu.

Uudet ja uudistetut standardit ja

tulkinnat (IAS 8.28)

Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä standardeja ja

muutoksia, jotka ovat voimassa vuosittain 1.1.2023 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla (ellei toisin mainita). Konserni ei ole ottanut

ennenaikaisesti käyttöön muita standardeja tai tulkintoja, jotka on

julkaistu mutta eivät vielä ole voimassa. IAS 1 ja IFRS-käytännön

2 muutosten myötä konserni on käynyt läpi laatimisperiaatteita

koskevat tiedot ja tässä tilinpäätöksessä on esitetty vain olennaiset

laatimisperiaatteet.

• IFRS 17 vakuutussopimukset

• Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä – Muutokset IAS 8:aan

• Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot – Muutokset

IAS 1:een ja IFRS-käytäntöön 2

• Muutokset IAS 1:een: Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi

• Yhdestä liiketoimesta syntyviin varoihin ja velkoihin liittyvät

laskennalliset verot – Muutokset IAS 12

• Kansainvälinen verouudistus – Pillar 2 mallisäännöt – Muutokset

IAS 12

Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta eivät tulleet

vielä voimaan

Konsernin kannalta merkitykselliset uudet ja uudistetut standardit

ja tulkinnat, jotka ovat julkaistu, mutta eivät vielä voimassa

tilinpäätöksen julkaisuhetkellä on eritelty alla. Konserni aikoo ottaa

nämä uudet ja päivitetyt standardit ja tulkinnat käyttöön, kun ne

tulevat voimaan ja jos niillä on vaikutusta laskentaperiaatteisiin.

• Muutokset IFRS 16:sta: Vuokravelan arvostaminen myynti- ja

takaisinvuokraussopimuksessa (1.1.2024)

• Toimittajarahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään ja IFRS 7

(1.1.2024)

Konserni arvioi parhaillaan muutosten vaikutusta selvittääkseen, mitä

vaikutuksia niillä on konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardit ovat

jatkuvan kehityksen alla. Konserni ottaa uudet standardit käyttöön

kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan

tilikauden alusta lähtien.

Arvioiden käyttö

Konsernitilinpäätöksen laadinta IFRS-standardien mukaisesti

edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä,

jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

määriin, ehdollisten varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen

ja kulujen määriin raportointikaudella. Arvioita on käytetty mm.

määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta,

omaisuuden arvostuksessa (liitetieto 13,14,15), liikearvon ja muiden

omaisuuserien arvon alentumisten testauksessa (liitetieto 14)

sekä laskennallisten verosaamisten (liitetieto 19) hyödyntämiseen

tulevaisuudessa. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot

pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden

päättymispäivänä ja arviot voivat hyvinkin poiketa näistä tehdyistä

arvioista ja oletuksista. Arvioiden ja oletusten toteutumista

seurataan säännöllisesti. Tehdyistä alakirjauksista ja johdon arviosta

on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14.

Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta

vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten

kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty

toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan

perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan

vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin

sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen

liittyvien sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle. Vuokra-

ajan jatkamis- ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan

pituuden määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan.

Jatkamisoptio lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen

varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli on

kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä, option

kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan. Silloin

kun sopimus sisältää vuokrasopimuskomponentin ja sen lisäksi

muun kuin vuokrasopimuskomponentin, konserni erottaa muut

kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten huollot, palvelut, jne.

vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen.

Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa

odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän

mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan kolmeksi

vuodeksi.

Yhtiön riskeihin sisältyvät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset

riskit. Arvioihin sisältyvät keskeiset riskit käsittävät maariskin sekä

riskit, jotka liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön

liittyen raaka-aineiden hintakehitykseen. Riskejä seurataan

ja arvioidaan säännöllisesti osana riskienhallintaohjelmaa.

Olennaisimmat riskit ovat esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 33.

Yhtiön tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen hyväksymishetkeen

mennessä informaatiota sellaisista tilikauden päättymisajankohdan

arvioihin liittyvistä olennaisista epävarmuustekijöistä tai muutoksista

keskeisiin tulevaisuutta koskeviin oletuksiin, joiden perusteella

olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen

olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana paitsi, mitä on

esitetty liitetiedossa 14.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Pilvipalvelujen käyttöönottokustannusten aktivointien osalta johto

on käyttänyt erillistä harkintaa, kun se arvioi IFRICin keväällä 2021

antaman päätöksen mukaisten aktivointikriteerien täyttymistä.

Yhtiön johto arvioi valmiit ja käynnissä oleva pilvipalvelusopimukset.

Pilvipalvelujen käyttöönottokustannukset aktivoidaan, kun yhtiö

pystyy yksilöimään aktivoidun hyödykkeen ja hyödyke on yhtiön

määräysvallassa.

Yhtiön myynnin olennainen osa on tavanomaista yritysten välistä

tavarakauppaa, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran

toimituksen yhteydessä eikä siihen liity merkittävää harkintaa. Yhtiön

johto on käyttänyt kuitenkin harkintaa, kun arvioi tuotteen kontrollin

siirtymisajankohtaa yhtiöltä jälleenmyyntisopimusten kohdalla.

Yrityksen johto on asettanut yhtiölle ilmastotavoitteet, jotka

huomioidaan konsernitilinpäätöksen laadinnassa esimerkiksi

arvon alentumiseen liittyvässä testauksessa sekä aineettomien

ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa

käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Yhtiön johto seuraa

ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoiminnan riskeihin

ja mahdollisuuksiin keskittyen mm. tuoteportfolioon, raaka-aineiden

hankintaan, energiaan, logistiikkaan sekä tuotekehitykseen.

Arvonalentumiseen liittyvässä testauksessa on otettu huomioon

mm. tulevien vuosien kassavirtoja arvioitaessa mahdolliset

tuoteportfolion muutokset. Tällä hetkellä näillä ei ole olennaista

vaikutusta tilinpäätöksen laadintaan.

Tilikauden 2022 aikana yhtiö ilmoitti investoivansa uuteen

tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Uusi Romaniaan vuosina 2023–

2025 rakentuva tehdas on alan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön

tehdas. Konsernin ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa

konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn

edistymistä.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä

kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti

yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä

on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla

osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on

oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on

20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta

ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää

käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista

ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään

taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida,

ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen.

Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn

sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon

sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset

sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta

osakkuusyritykseen. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 2023 eikä

2022 tilinpäätöshetkillä.

Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla

järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan

merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista

yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa

konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä

toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja

koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran

Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet

käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns.

Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja

järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen.

Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella

konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden

mukaisesti.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen

hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja

velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon

hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää

hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen

käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta

vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen

laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen

lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se

on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan

käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja

tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n

mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen

arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut

tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä

lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja

realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan

konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Vuonna 2023 myydyt Venäjän yhtiöt on raportoitu lopetetuissa

toiminnoissa. Lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erät

on oikaistu vertailukaudelta 2022. Tasetta ei ole oikaistu

vertailukaudelta 2022.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän

kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat

valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin

ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki

ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin

ilmoittamia kursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan

kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää

WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Varsinaiseen

liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot

kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaiset konserniyritykset

Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen

Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja

tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja.

Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen

maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX

benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Tytäryritysten tuloslaskelmien

ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana

eränään muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muuntoerot

-rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja

hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät

kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman

muuntoerot -rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn

lainan takaisinmaksua ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei

ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se

käsitellään osana ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja

siitä syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman

pääoman muuntoerot -rahastossa.

Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyvät

kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan

osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Liiketulos

Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on

nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut

tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut,

myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut, hallinnon kulut

ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Kun

liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Liikevaihto ja toimintasegmentit

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaate

Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja

jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä

raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserniin kuuluu myös

renkaiden vähittäismyyntiketju Vianor. Konserni valmistaa

myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Konsernin

liiketoimintayksiköt ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat

Renkaat ja Vianor. Valittu liiketoimintarakenne kuvaa mm.

liiketoimintayksiköiden myyntituottojen erilaista luonnetta

ja syklisyyttä. Maantieteelliset alueet antavat lisätietoa

liiketoimintojen alueellisista kokoluokista ja markkinoihin

sisältyvistä erilaisista epävarmuuksista. Yhtiötä johdetaan näiden

yllä mainittujen liiketoimintayksiköiden ja maantieteellisten

alueiden kautta.

Yhtiön suoritusvelvoite täyttyy ja tuloutus tehdään, kun

tuote tai palvelu toimitetaan. Palvelujen ja tuotteiden myynti

muodostavat erilliset suoritusvelvoitteet. Yhtiön liikevaihdosta

olennainen osa koostuu tavanomaisesta yritysten välisestä

tavarakaupasta, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin

tavaran toimituksen yhteydessä. Tuotot tuotteiden myynnistä

kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät olennaiset riskit

ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat

siirtyneet ostajalle sopimusehtojen mukaisesti sekä maksusuoritus

on todennäköinen. Liikevaihtoon sisältyy myös vähäisessä

määrin palvelujen myyntiä. Tuotot palveluista kirjataan, kun

palvelut on suoritettu. Yhtiön liiketoiminnalle ei ole tyypillistä

yli ajan tulouttaminen vaan yksi suoritevelvoite, jota vastaa yksi

tuloutusajankohta. Laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran

toimituksen yhteydessä.

Myyntituotot sekä tuotteista että palveluista raportoidaan

liikevaihtorivillä. Maksuehdot ovat pisimmilläänkin enintään

12 kk. Näin ollen rahoituskomponenttia ei ole erotettu.

Palautusten vaikutus tilinpäätökseen on vähäistä. Yhtiö

toimii pääosin renkaiden jälkiasennusmarkkinalla, jossa

tuotteiden palautuskäytännöt saattavat poiketa renkaiden

ensiasennusmarkkinasta. Konsernin laajalti käyttämät

sopimusmallit eivät lähtökohtaisesti salli jo myytyjen tuotteiden

palauttamista asiakkaan aloitteesta, ellei toimituksessa ole

virhettä tai sopimuskohtaisesti ole toisin kirjallisesti sovittu.

Hyvityksiä ja muita myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä

seurataan määritettäessä kauppahintaa. Liikevaihtoa laskettaessa

myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Yhtiö

myy renkaita pääasiallisesti omille suorille asiakkailleen ja myöntää

näille volyymisidonnaisia alennuksia. Tavaraa tuloutettaessa yhtiö

ottaa huomioon asiakkaille annettavat alennukset. Tilikauden

aikana arvio perustuu asiakkaiden antamiin arvioihin tulevista

volyymeistä sekä toisaalta jo toteutuneisiin volyymeihin.

Tilinpäätöshetkellä alennus perustuu tilinpäätöshetkellä

toteutuneeseen volyymiin.

Ennakot asiakkailta eivät ole tilinpäätöksen kannalta tai

myyntiin verrattuna olennainen erä. Laskutetut myynnin

alennukset kirjataan myyntisaamisten hyvityksenä. Asiakkailta

saatuja ennakkomaksuja ei kirjata myyntisaamisiin vaan velaksi.

Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika. Lisäksi

rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille käytössä ns.

Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen takuun ulkopuolelle

jääviä renkaan rikkoutumisia.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii

konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin

liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit

perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja

taloudelliseen raportointiin. Toimintasegmenttien suoriutumista

arvioidaan liiketuloksen kautta, joka on suoraan verrannollinen

konsernitilinpäätöksen liikevoiton tai -tappion kanssa.

Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat

erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään

markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille

kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat

segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja.

Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita

segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä

perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät

sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä

useammalla tilikaudella.

Konsernin raportoitavat segmentit

Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa

ja myy kesä- ja talvirenkaita sekä all season -renkaita henkilö- ja

jakeluautoihin.

Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikköön kuuluvat

metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden

renkaat ja vanteet sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-autonrenkaat-

liiketoiminta

Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluautonrenkaita sekä

kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian Renkaat

-merkkisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä

sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita.

Muut toiminnot ja eliminoinnit sisältävät liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille sekä segmenttien väliset

eliminoinnit.

Toimintasegmentit

2023	Henkilöauton-	Raskaat		Muut toiminnot
Milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	ja eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle	602,7	223,0	343,2	4,8	1 173,6
Palvelut			83,6		83,6
Tavaroiden myynti	602,7	223,0	259,6	4,8	1 090,1
Konsernin sisäinen liikevaihto	50,7	34,2	0,8	-85,7
Liikevaihto	653,4	257,1	344,0	-80,9	1 173,6
Liiketulos	4,1	32,8	3,4	-8,2	32,1
% liikevaihdosta	0,6 %	12,8 %	1,0 %	10,2 %	2,7 %
Rahoitustuotot ja -kulut					-17,8
Voitto ennen veroja					14,2
Verokulut					-1,7
Tilikauden voitto					12,5
Varat	1 364,4	206,3	217,4	34,2	1 822,8
Kohdistamattomat varat					502,4
Varat yhteensä					2 325,2
Velat	200,0	49,6	44,2	7,0	300,9
Kohdistamattomat velat					676,8
Velat yhteensä					977,6
Investoinnit	226,8	8,8	7,7	8,8	252,1
Poistot	73,5	11,3	25,6	4,5	114,9
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	-1,0	2,5	0,7	-0,3	1,9

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

2022*	Henkilöauton-	Raskaat		Muut toiminnot
Milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	ja eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle	746,7	233,2	361,1	9,5	1 350,5
Palvelut			93,3		93,3
Tavaroiden myynti	746,7	233,2	267,8	9,5	1 257,2
Konsernin sisäinen liikevaihto	64,0	37,8	0,9	-102,7
Liikevaihto	810,7	271,0	362,0	-93,2	1 350,5
Liiketulos	23,3	39,5	2,8	-9,0	56,7
% liikevaihdosta	2,9 %	14,6 %	0,8 %	9,7 %	4,2 %
Rahoitustuotot ja -kulut					-45,5
Voitto ennen veroja					11,2
Verokulut					4,1
Tilikauden voitto					15,2
Varat	1 439,4	194,2	215,5	34,3	1 883,4
Kohdistamattomat varat					326,3
Varat yhteensä					2 209,7
Velat	245,9	54,3	48,2	4,0	352,4
Kohdistamattomat velat					424,2
Velat yhteensä					776,6
Investoinnit	105,6	7,0	7,5	9,9	129,9
Poistot	65,2	13,3	27, 5	4,2	110,1
Arvonalentumiset	0,6	0,2	0,0	2,5	3,4
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	7,6	1,3	0,8	2,3	12,0

* Lopetettujen toimintojen tulos on oikaistu vertailukaudelta 2022. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta 2022.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot

Konsernin segmentit toimivat neljällä tarkasteltavalla

maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjoismaat, Muu Eurooppa,

Amerikka ja Muut maat. Kohdassa Muut on maantieteellisille alueille

kohdistamattomat erät. Maantieteellisten alueiden liikevaihto

esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2023
Milj. euroa	Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Amerikka	Muut maat	Muut	Konserni
Liikevaihto	671,7	226,0	268,7	7,2	-	1 173,6
Palvelut	83,6	-	-	-	-	83,6
Tavaroiden myynti	588,2	226,0	268,7	7,2	-	1 090,1
Varat	993,3	277,5	561,2	0,3	-9,4	1 822,8
Kohdistamattomat varat						502,4
Varat yhteensä						2 325,2
Investoinnit	79,9	104,9	67, 2	-	-	252,1

2022*
Milj. euroa	Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Amerikka	Muut maat	Muut	Konserni
Liikevaihto	722,3	302,8	314,6	10,6	-	1 350,5
Palvelut	93,3	-	-	-	-	93,3
Tavaroiden myynti	629,0	302,8	314,6	10,6	-	1 257,2
Varat	962,8	161,5	507,2	268,5	-16,6	1 883,4
Kohdistamattomat varat						326,3
Varat yhteensä						2 209,7
Investoinnit	70,0	39,0	16,4	4,5	-	129,9

* Lopetettujen toimintojen tulos on oikaistu vertailukaudelta 2022. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta 2022.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Laadintaperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot

Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä

luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa

vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän

myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta

käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä

lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan

kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla

menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden

kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa

omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan

olevan erittäin todennäköistä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai

joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä

keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-

aluetta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana

eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden tiedot

tuloslaskelmassa oikaistaan vastaavasti.

Konsernin vuosien 2023 ja 2022 tilinpäätöksissä ei ole

myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Yrityshankinnat ja lopetetut toiminnot vuonna 2023

Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen

Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka

seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi

ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Myynnin

toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta

vastaanotettiin. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi

katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Myös

Kazakstanin toimintojen myynnistä allekirjoitettiin sopimus

maaliskuun 2023 aikana. Kauppa ei sisällä ehdollisia kaupan

jälkeisiä ehtoja. Myydyt toiminnot olivat osa Henkilöautonrenkaat

-liiketoimintasegmenttiä.

Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden tuloslaskelma luokiteltiin

lopetetuksi toiminnoksi 1.3.2023 alkaen. Venäjän ja Kazakstanin

tytäryhtiöiden vuoden 2023 tulos ja oikaistut vuoden 2022 luvut on

esitetty alla:

Tiedot lopetetuista toiminnoista

	1–3	4–6	7–9	10–12	1–12	1–3	4–6	7–9	10–12	1–12
Milj. euroa	2023	2023	2023	2023	2023	2022	2022	2022	2022	2022
Liikevaihto	13,5	-	-	-	13,5	93,5	149,8	132,7	49,6	425,6
Liiketoiminnan kulut	-16,4	-	-	-	-16,4	-56,4	-400,0	-83,4	-59,9	-599,7
Liiketulos	-2,9	-	-	-	-2,9	37,1	-250,2	49,3	-10,3	-174,1
Rahoitustuotot -ja kulut	-0,5	-	-	-	-0,5	0,9	19,4	-3,6	-1,6	15,2
Tulos ennen veroja -lopetetut toiminnot	-3,4	-	-	-	-3,4	38,1	-230,8	45,7	-11,8	-158,8
Tilikauden verot	1,2	-	-	-	1,2	-6,1	-29,7	-10,6	13,9	-32,5
Voitto/tappio verojen jälkeen -lopetetut
toiminnot	-2,2	-	-	-	-2,2	31,9	-260,5	35,1	2,1	-191,3
Myyntivoitto	29,6	1,0	0,0	-0,1	30,5	-	-	-	-	-
Myyntitappio - muuntoerot	-366,3	-	-	-	-366,3	-	-	-	-	-
Lopetetun toiminnon tulos	-338,9	1,0	0,0	-0,1	-338,0	31,9	-260,5	35,1	2,1	-191,3

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta	1–3	4–6	7–9	10–12	1–12	1–3	4–6	7–9	10–12	1–12
laskettu osakekohtainen tulos:	2023	2023	2023	2023	2023	2022	2022	2022	2022	2022
Laimentamaton, euroa	-2,59	0,01	0,03	0,19	-2,36	0,34	1,67	0,18	-0,11	-1,27
Laimennettu, euroa	-2,59	0,01	0,03	0,19	-2,36	0,34	1,67	0,18	-0,11	-1,27
Jatkuvat toiminnot, euroa	-0,14	0,01	0,03	0,19	0,09	0,11	0,21	-0,08	-0,13	0,11
Lopetetut toiminnot, euroa	-2,45	0,01	0,00	0,00	-2,45	0,23	-1,88	0,25	0,01	-1,38

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Lopetetut toiminnot -myyntivoitto

Milj. euroa	2023
Kauppahinta	288,0
Myyntivoitto – Emoyhtiö ja Nokian Tyres
Holding Oy	124,2
Pitkäaikaiset varat	42,3
Lyhytaikaiset varat	284,1
Varat yhteensä	326,4
Pitkäaikaiset velat	4,7
Lyhytaikaiset velat	52,1
Velat yhteensä	56,8
Siirtyvä nettovarallisuus	269,6
Konsernioikaisut ja myyntikulut	12,1
Konserniin jäävien sisäisten varojen nettoarvo	0,0
Lopetettujen toimintojen myyntivoitto	30,5

Myyntivoittoa on oikaistu konsernin muilla erillä mm. luottotappio-

varauksen +2,9 miljoonaa euroa ja laskennallisten verojen +9,4

miljoonaa euroa purku.

Tilikaudella 2023 ei ollut merkittäviä yrityshankintoja.

Tilikaudella 2022 konserni hankki kiinteistöliiketoimintaa

harjoittavan Nokian Portti Oy:n koko osakekannan 13.10.2022 tehdyllä

liiketoimintakaupalla. Hankinnan merkitys konsernin tilinpäätökseen

on vähäinen.

Milj. euroa	2022
Luovutettu vastike, milj. euroa
Käteinen raha	4,6
Ehdollinen vastike	-
Kokonaishankintameno	4,6

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot

hankintahetkellä olivat seuraavat:

Milj. euroa	Liite	2022
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	4,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,1
Rahavarat		0,1
Varat yhteensä		4,8
Muut velat		0,2
Velat yhteensä		0,2
Nettovarallisuus		4,6
Luovutettu vastike		4,6
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva
nettovarallisuus		4,6
Rahana maksettu kauppahinta		4,6
Hankittujen tytäryritysten rahavarat		0,1
Rahavirtavaikutus		4,5

Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä

liiketoimia. Luovutetut vastikkeet on maksettu rahana, eikä niihin

sisälly merkittäviä ehdollisia vastikkeita. Hankintoihin ei jäänyt

määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja

vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon.

3. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut

Milj. euroa	2023	2022
Raaka-aineet	294,5	400,9
Kauppatavarat	274,2	247,9
Hankinnan ja valmistuksen palkat
sosiaalikuluineen	71,6	63,2
Muut kulut	179,0	198,0
Tuotannon poistot	71,4	69,0
Myyntirahdit	68,4	115,0
Varastointikustannukset	60,8	50,0
Varastojen muutos	-87,3	-95,9
Yhteensä	932,5	1 048,1

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2023	2022
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntivoitot	0,2	1,3
Muut tuottoerät	3,5	-0,4
Yhteensä	3,7	0,9

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

5. Liiketoiminnan muut kulut

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot raportoidaan osana myynnin, markkinoinnin ja

tuotekehityksen kulua sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät .

Saadut avustukset

Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan

tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina.

Milj. euroa	2023	2022
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntitappiot ja romutukset	0,0	0,0
Kulukirjaukset luottotappioista ja
varauksista	-1,8	3,1
Muut kuluerät	0,3	-1,8
Yhteensä	-1,4	1,3

6. Tilintarkastajan palkkiot

Milj. euroa	2023	2022
Tilintarkastuspalkkio	1,1	1,0
Veropalvelut	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,1
Yhteensä	1,1	1,1

Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastusyhteisönä 30.3.2021

lähtien.

7. Poistot ja arvonalentumiset

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin

pitoaikoihin:

Rakennukset 20–40 vuotta

Koneet ja kalusto 4–20 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena

tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat olennaisesti aikaisemmista

arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen

ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä.

Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita,

tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin

liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti

vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta .

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä

jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee,

arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva

rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien

hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään

kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin

omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle

tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka

rahavirrat ovat erotettavissa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä

arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä

korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti

tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka

vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla

on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan

määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden

kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan

taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen

tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu

arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon

määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen

peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla

vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut

ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä

arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa .

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Poistot hyödykeryhmittäin

Milj. euroa	2023	2022
Aineettomat oikeudet	3,7	4,6
Muut aineettomat hyödykkeet	1,0	1,1
Rakennukset	7,5	7,7
Koneet ja kalusto	59,3	52,7
Käyttöoikeusomaisuuserät	41,4	41,3
Muut aineelliset hyödykkeet	2,2	2,8
Yhteensä	114,9	110,1

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Milj. euroa	2023	2022
Muut aineettomat hyödykkeet	-	0,0
Maa-alueet	-	0,0
Rakennukset	-	2,3
Liikearvo	-	0,0
Koneet ja kalusto	-	1,1
Muut aineelliset hyödykkeet	-	0,0
Yhteensä	-	3,4

Toimintokohtaiset poistot

Milj. euroa	2023	2022
Tuotanto	71,4	69,0
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys	32,8	30,3
Hallinto	10,7	10,8
Yhteensä	114,9	110,1

Toimintokohtaiset arvonalentumiset

Milj. euroa	2023	2022
Tuotanto	-	0,2
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys	-	-
Hallinto	-	3,2
Yhteensä	-	3,4

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2023	2022
Palkat ja palkkiot	193,2	198,7
Eläkekulut - maksupohjaiset	22,5	21,9
Osakeperusteiset maksut	-4,7	-4,6
Muut henkilösivukulut	21,1	21,5
Yhteensä	232,2	237,5

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista

esitetään liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat.

Muut kuin tuotannon ja valmistuksen palkat olivat 160,6 (174,2)

miljoonaa euroa vuonna 2023.

9. Rahoitustuotot

Milj. euroa	2023	2022
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat	10,4	0,2
Osinkotuotot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset
sijoitukset	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon
muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun
hankintamenoon	31,0	133,8
Valuuttajohdannaiset	26,7	106,7
Muut rahoitustuotot	0,3	0,4
Yhteensä	68,5	241,1

10. Rahoituskulut

Milj. euroa	2023	2022
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat	-21,1	-2,7
Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset	2,7	-0,5
Vuokrasopimusvelat	-4,0	-4,0
Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon
muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun
hankintamenoon	-38,6	-142,2
Valuuttajohdannaiset	-22,8	-132,6
Muut rahoituskulut	-2,6	-4,7
Yhteensä	-86,3	-286,6

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

11. Verokulut

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden

tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten

verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan

pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien

verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan

tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten

tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta,

ja se sisältää siten verovaikutuksen.

Nokian Renkaat pyrkii liiketoimintojen verotuksen

ennakoitavuuteen ja läpinäkyvyyteen eri maissa. OECD,

Euroopan unioni ja eri maiden muuttuva verolainsäädäntö

ja raportointivaatimukset asettavat haasteita verotuksen ja

veroraportoinnin kannalta. Raportointivaatimusten täyttäminen

vaatii jatkuvaa järjestelmä- ja prosessikehitystä.

Kansainvälisen liiketoimintaympäristön luonne altistaa

tavanomaisille verotarkastuksille ja -riidoille eri maissa.

Nokian Renkaat on luonut veropolitiikan ja yhdenmukaistanut

toimintatapoja konsernin toimintamaissa selkeyttääkseen

vastuita ja pienentääkseen verotuksellisia riskejä. Nokian Renkailla

ei ole käynnissä merkittäviä veroriitoja eikä erityistä ajankohtaista

riskiä pystytä yksilöimään. Nokian Renkaat on käynnistänyt

ennakollisia keskusteluita eri maiden viranomaisten kanssa

sopiakseen toimintamalliensa tai yhtiörakenteen muutoksien

verotuksesta veroriskien minimoimiseksi.

Nokian Renkaat kuuluu Pillar II sääntelyn piiriin. Konserni

soveltaa IAS 12:n laskennallisiin veroihin kohdistuvaa pakollista

väliaikaista poikkeusta eikä raportoi Pillar II:sta aiheutuvia

laskennallisia veroja.

Nokian Renkaat on arvioinut GloBE sääntelyn vaikutuksia

sen liiketoimintaan mukaan lukien mahdolliset vaikutukset

verovelkoihin. Tehdyn vaikutusarvion perusteella konsernille ei

aiheudu Pillar II:n mukaista lisäveroa.

Milj. euroa	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero	-11,0	-9,1
Edellisten tilikausien verot	-0,8	-0,9
Laskennalliset verot	10,0	14,0
Yhteensä	-1,7	4,1

Milj. euroa	2023	2022
Lähdeverot	-0,2	-6,2
Verovapaat tuotot	17,4	0,7
Vähennyskelvottomat kulut	-13,9	0,6
Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot	0,0	-1,1
Edellisten tilikausien verot	-0,8	-0,9
Muutos laskennallisten verosaamisten
hyödynnettävyydessä	-	-0,8
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten
tappioiden käyttö	0,0	0,3
Muut erät	-0,3	1,5
Verokulut tuloslaskelmassa	-1,7	4,1

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot:

2023	Ennen		Verojen
Milj. euroa	veroja	Verot	jälkeen
Nettosijoituksen suojaus	-	-	-
Rahavirran suojaukset	-11,2	2,2	-8,9
Muuntoerot	332,8		332,8
	321,6	2,2	323,9

2022	Ennen		Verojen
Milj. euroa	veroja	Verot	jälkeen
Nettosijoituksen suojaus	8,5	-1,7	6,8
Rahavirran suojaukset	11,2	-2,2	9,0
Muuntoerot	36,7		36,7
	56,4	-3,9	52,4

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan

verokannalla (2023: 20,0 %, 2022: 20,0 %) laskettujen

verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa	2023	2022
Tulos ennen veroja	14,2	11,2
Suomen verokannan 20 % mukaan
laskettu vero	-2,8	-2,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat
verokannat	-1,1	12,1

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

12. Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden

aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä

painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien

osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona

olevien osakkeiden lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien

potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen

laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla

on aiemmin ollut osakeoptioita sekä vaihtovelkakirjoja. Tällä

hetkellä konsernilla ei ole kumpiakaan. Optioiden laimennus

on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä

(treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen

tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta

käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla

oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä

markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon

osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa

oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden

keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu

muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen.

Milj. euroa	2023	2022
Emoyrityksen omistajille kuuluva
tilikauden tulos	-325,5	-175,5
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella
oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi	-325,5	-175,5
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot	12,5	15,2
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot	-338,0	-190,8
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu lukumäärä	137 982	138 247
Osakeoptioiden vaikutus	-	-
Laimennettu keskimääräinen painotettu
lukumäärä	137 982	138 247
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	-2,36	-1,27
Laimennettu	-2,36	-1,27
Jatkuvat toiminnot	0,09	0,11
Lopetetut toiminnot	-2,45	-1,38

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuus-

hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankinta-

menoihin. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttö-

omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka

perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot

esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen

kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien

erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen

hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen

valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman

menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat

syntyneet.

Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan

tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja

parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos

yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan

hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus-

ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden

odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä

poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen

nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja

-tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Saadut avustukset

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset

vähentävät niiden hankintamenoa.

Vieraan pääoman menot

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin

hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa

edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan

hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan

investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut

vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka

aikana ne ovat syntyneet. Konserni ei ole aktivoinut vieraan

pääoman menoja 2023 tai 2022 .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

				Muut	Ennakko-
2023	Maa-	Raken-	Koneet ja	aineelliset	maksut ja
Milj. euroa	alueet	nukset	kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	20,9	395,8	1 416,9	123,1	113,4	2 070,2
Lisäykset	14,0	0,1	12,7	-4,4	231,8	254,3
Tytäryritysten hankinta
Vähennykset	-2,2	-122,9	-429,4	-65,6	-5,7	-625,8
Siirrot erien välillä	-5,0	9,3	83,0	0,7	-91,8	-3,8
Muut muutokset		0,0	-10,7	-0,1	0,0	-10,7
Kurssierot	-0,1	-8,3	-22,7	-2,3	-3,3	-36,7
Hankintameno 31.12.2023	27,6	274,1	1 049,9	51,4	244,5	1 647,5
Kertyneet poistot 1.1.2023	-1,7	-190,6	-1 028,6	-74,3		-1 295,2
Poistot		-7,5	-59,1	-2,2		-68,8
Arvonalentumiset	1,6	0,0	0,0	0,0		1,6
Vähennykset		103,1	406,7	62,4		572,2
Muut muutokset		0,0	10,5	0,1		10,6
Kurssiero		1,8	13,7	1,8		17,2
Kertyneet poistot
31.12.2023	0,0	-93,2	-656,9	-12,2		-762,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	27,6	180,9	392,9	39,2	244,5	885,2

Tilikauden 2023 aikana yhtiö kirjasi johdon arvion perusteella arvonalennuksia aineellisista hyödykkeistä 0,0

miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa ilman lopetettujen toimintojen vaikutusta). Arvonalentumiset esitetään

oheisessa taulukossa omalla rivillään. Tilikauden 2022 poistot ilman lopetettuja toimintoja olivat 63,2

miljoonaa euroa.

				Muut	Ennakko-
2022	Maa-	Raken-	Koneet ja	aineelliset	maksut ja
Milj. euroa	alueet	nukset	kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	13,9	376,2	1 308,3	126,3	99,3	1 924,0
Lisäykset	6,0	0,2	40,5	1,0	75,8	123,5
Tytäryritysten hankinta	0,9	3,7	0,0	-	0,0	4,6
Vähennykset	0,0	-0,4	-24,6	-0,1	-0,2	-25,4
Siirrot erien välillä	0,0	0,7	71,5	-11,1	-64,6	-3,5
Muut muutokset	0,0	-1,3	-24,0	0,0	1,0	-24,4
Kurssierot	0,1	16,8	45,2	7,0	2,2	71,3
Hankintameno 31.12.2022	20,9	395,8	1 416,9	123,1	113,4	2 070,2
Kertyneet poistot 1.1.2022	0,0	-109,7	-890,6	-52,8		-1 053,1
Poistot		-11,6	-88,1	-6,9		-106,5
Arvonalentumiset	-1,6	-67,0	-72,2	-10,7		-151,5
Vähennykset		0,3	21,6	0,1		22,1
Muut muutokset		-0,2	22,9	0,0		22,7
Kurssiero		-2,5	-22,4	-4,0		-28,8
Kertyneet poistot
31.12.2022	-1,7	-190,6	-1 028,6	-74,3		-1 295,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	19,3	205,2	388,3	48,8	113,4	775,0

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

14. Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan

määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien

omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu

osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden

käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan

mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun

esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet,

aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit

sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut

aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan

tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna

taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään

taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva

taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja

hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti.

Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot

merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista

hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa

tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien,

pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman

menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka

tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön.

Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka

aikana ne ovat syntyneet .

				Muut
2022		Aineettomat		aineettomat
Milj. euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno
1.1.2022	79,7	90,4	210,1	39,9
Lisäykset		1,0	2,8	1,8
Vähennykset		-4,1	-4,3	-0,3
Siirrot erien välillä		3,1	3,5	0,4
Muut muutokset	0,3	0,0	1,6	1,3
Kurssiero	-2,0	-0,1	-1,0	1,1
Hankintameno
31.12.2022	78,0	90,4	212,7	44,3
Kertyneet
poistot 1.1.2022	-14,4	-79,2	-123,1	-29,5
Poistot		-4,6	-7,1	-2,5
Arvonalentumiset	-0,2		-4,2	-4,0
Vähennykset		2,4	2,5	0,1
Muut muutokset			-1,2	-1,2
Kurssiero	0,0	0,1	-0,6	-0,8
Kertyneet poistot
31.12.2022	-14,5	-81,4	-133,7	-37,8
Kirjanpitoarvo
31.12.2022	63,2	9,0	78,7	6,5

Tilikauden 2022 poistot ilman lopetettuja toimintoja olivat 5,7

miljoonaa euroa.

				Muut
2023		Aineettomat		aineettomat
Milj. euroa	Liikearvo	oikeudet		hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno
1.1.2023	78,0	90,4	44,3	212,7
Lisäykset		0,5	0,3	0,9
Vähennykset		-0,1	-17,3	-17,4
Siirrot erien välillä		3,7	0,1	3,8
Muut muutokset	-0,5	-10,1	0,0	-10,6
Kurssiero	-0,9	0,0	-0,2	-1,1
Hankintameno
31.12.2023	76,6	84,5	27,1	188,2
Kertyneet poistot
1.1.2023	-14,5	-81,4	-37,8	-133,7
Poistot		-3,7	3,0	-0,7
Arvonalentumiset			0,0	0,0
Vähennykset		0,1	11,6	11,7
Muut muutokset	0,3	10,1	0,1	10,4
Kurssiero	0,0	0,0	0,2	0,2
Kertyneet poistot
31.12.2023	-14,3	-74,9	-22,9	-112,1
Kirjanpitoarvo
31.12.2023	62,3	9,6	4,2	76,1

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Arvonalentumiset

Yhtiö ottaa huomioon 31.12.2023 markkina-arvon 1,1 miljoonaa euroa

ja kirjanpitoarvon 1,3 miljoonaa euroa välisen suhteen arvioidessaan

merkkejä arvonalentumisesta. 31.12.2023 yhtiön markkina-arvo

oli alle oman pääoman kirjanpitoarvon, mikä viittaa mahdolliseen

liikearvon arvonalentumiseen.

Vuonna 2023 aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu

arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestauksen perusteella.

Liikearvojen arvonalentumistestaukset

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille,

jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation mukaan.

Arvonalentumistestauksessa yhtiön liikearvoa sisältävien

rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoa verrataan

niiden tulevaisuudessa kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli liikearvoa sisältävien

rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvo on korkeampi

kuin niiden kerrytettävissä oleva rahamäärä. Laskelmiin on

sisällytetty hallituksen päätöksen mukainen investointi uuteen

tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Yhtiö on sitoutunut investointiin,

jonka käytännön toteutus on aloitettu.

Liikearvon jakautuminen ennen

arvonalentumistestausta

Milj. euroa	31.12.2023
Henkilöautonrenkaat	61,4
Raskaat Renkaat	0,9
Vianor	-
Liikearvo yhteensä	62,3

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä

perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt

rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin

suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut

myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan

omaisuuden kuntoon ja laajuuteen sisältäen investoinnin uuteen

tehdaskapasiteettiin Euroopassa. Suunnitelmien keskeiset

olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma

ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat.

Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin

markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin.

Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman

tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen

laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti,

markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan

pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkina-

arvoin. Käytetty diskonttokorko on Henkilöautonrenkaissa 8,4 (8,3)

prosenttia ja Raskaissa Renkaissa 8,0 (8,0) prosenttia. Vianoria ei

ole testattu vuonna 2023, koska koko Vianoriin kohdistuva liikearvo

on alaskirjattu vuonna 2021. Johdon hyväksymän ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä

tasaista kahden prosentin kasvutekijää ja diskontattu edellä

mainitulla diskonttokorolla. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan

kaksi prosenttia. Herkkyysanalyysit on suoritettu liikevaihdolla

ja bruttokatteella. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan

keskeisten oletusten huomattava heikkeneminen johdon

hyväksymistä taloudellisista suunnitelmista.

Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta

arvonalentumiskirjauksiin Henkilöautonrenkailla ja Raskailla

Renkailla. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä

ylittää huomattavasti rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon.

Uusi tehdasinvestointi Euroopassa kasvattaa suunnittelukauden

investointien määrää 450,0 miljoonalla eurolla. Uuden

tehdasinvestoinnin luonteesta johtuen merkittävä osa kassavirran

kerrytettävissä olevasta rahamäärästä syntyy päätearvoon.

Raskaiden renkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää

merkittävästi rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon.

Liikearvon jakautuminen arvonalentumis-

testauksen jälkeen

		Arvon-	Liikearvo
Milj. euroa		alentuminen	31.12.2023
Henkilöautonrenkaat	61,4	-	61,4
Raskaat Renkaat	0,9	-	0,9

		Arvon-	Liikearvo
Milj. euroa		alentuminen	31.12.2023
Vianor	-	-	-
Liikearvo yhteensä	62,3	-	62,3

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

15. Käyttöoikeusomaisuus

Laadintaperiaatteet

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin mukaan taseeseen kirjataan sopimuksen

alkaessa kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät

(käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja koskeva

rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka).

Konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Suurin osa

IFRS 16 perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi tunnistetuista

vuokrasopimuksista koskee Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä

varastoja.

Konserni vuokralle ottajana

Nokian Renkaat kirjaa vuokratun hyödykkeen ja siihen liittyvän

vuokravastuun vuokrasopimuksen alkamispäivänä lukuun

ottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia

vuokrasopimuksia.

• Vuokrasopimus katsotaan lyhytaikaiseksi, jos vuokra-aika on

enintään 12 kuukautta eikä sisällä jatko-optiota.

• Vuokrasopimus katsotaan arvoltaan vähäiseksi, jos

olennaisuusrajat eivät täyty.

Konserni soveltaa tätä ohjetta kaikkiin omaisuusluokkiin, lukuun

ottamatta ajoneuvoleasingsopimuksia, jotka myös kirjataan IFRS

16:n mukaan, vaikka niiden sopimuskausi olisi alle 12 kuukautta tai

siihen liittyvä omaisuus katsotaan vähäarvoiseksi.

Vuokra-aika määritellään vuokrasopimuksen

ei-purettavissa olevaksi ajanjaksoksi ottaen huomioon jatko- ja

irtisanomismahdollisuudet, mikäli on kohtuullisen varmaa, että

konserni käyttää kyseiset optiot. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi

voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään

johdon harkintaa ja tämän perusteella toistaiseksi voimassa

olevat sopimukset kirjataan suunnittelujakson perusteella yleensä

kolmeksi vuodeksi.

IFRS 16:n mukainen vuokravastuu kirjataan vuokrasopimuksen

alkamispäivänä ja arvostetaan vuokra-ajan vuokramaksujen

nykyarvoon. Vuokrasopimuskohtaisen diskonttauskoron

määrittämisessä käytetyt kriteerit ovat omaisuuserän

luokka, maantieteellinen sijainti, valuutta, riskittömän koron

maturiteetti ja vuokralaisen luottoriskipreemio. Kun sopimus

sisältää leasingkomponentin ja ei-vuokraosan, Nokian Renkaat

erottaa ei-vuokrakomponentit, kuten ylläpito tai palvelut, joko

vuokrasopimuksessa annettujen erillisten hintojen perusteella

tai arvioiden perusteella. Vuokravelka arvostetaan uudelleen

vastaavalla vaikutuksella siihen liittyvään vuokrattavaan

hyödykkeeseen, kun tulevissa leasingmaksuissa tapahtuu muutos

sopimuksen uudelleenneuvottelun, indeksien muutoksen tai

optioiden uudelleenarvioinnin vuoksi.

Vuokrattu hyödyke koostuu alkuperäisestä vuokravastuusta,

mahdollisista alkuperäisistä välittömistä kuluista vähennettynä

vuokralle antajan myöntämillä kannustimilla. Se arvostetaan

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla

ja arvonalentumistappioilla. Kaikki uudelleenarvioinnit

ovat linjassa vuokravastuun uudelleenarvioinnin kanssa.

Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan

kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Vuokralle antaja luokittelee kunkin vuokrasopimuksen joko

rahoitus- tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi IFRS 16

-standardin mukaisesti. Jos vuokrasopimuksella siirretään

olennaisilta osin kaikki omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit

ja edut, se katsotaan rahoitusleasingsopimukseksi, muutoin

vuokrasopimus katsotaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksella pidettävät varat kirjataan

taseeseen saamisiksi määränä, joka vastaa vuokrasopimuksen

nettoinvestointia.

Operatiivisilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut

omaisuuserät sisältyvät taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin

ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät

poistetaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten

omaan käyttöön tarkoitetut omaisuuserät. Operatiivisista

vuokrasopimuksista saadut tuotot kirjataan tuloslaskelmaan

tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konsernin kannalta vuokralle antajana toimiminen on vähäistä.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

2023
Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno, 1.1.2023	1,2	230,9	4,8	236,9
Lisäykset	0,2	45,0	2,2	47, 5
Vähennykset	-0,1	-28,9	-2,2	-31,2
Muut muutokset	-	0,8	-	0,8
Kurssierot	-	-6,2	0,0	-6,2
Hankintameno, 31.12.2023	1,4	241,6	4,8	247,8
Kertyneet poistot, 1.1.2023	-0,2	-110,5	-2,4	-113,1
Poistot	-0,1	-39,7	-1,6	-41,4
Vähennykset	0,0	26,7	2,1	28,8
Muut muutokset	-	0,0	-	0,0
Kurssierot	-	2,6	0,0	2,6
Kertyneet poistot, 31.12.2023	-0,3	-120,9	-1,9	-123,1
Kirjanpitoarvo, 31.12.2023	1,1	120,7	3,0	124,7

Kulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat 0,2 (0,3) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisista

vuokrasopimuksista 2,7 (4,7) miljoonaa euroa vuonna 2023. Nämä sopimukset eivät sisälly

käyttöoikeusomaisuuteen. Korkokulut käyttöoikeusomaisuudesta olivat 4,0 (4,0) miljoonaa euroa.

2022			Koneet ja
Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Hankintameno, 1.1.2022	1,5	234,3	3,9	239,7
Lisäykset	-	18,3	1,6	19,9
Vähennykset	-0,4	-16,2	-0,6	-17,2
Muut muutokset	-	-	-	-
Kurssierot	-	-5,5	-	-5,5
Hankintameno, 31.12.2022	1,2	230,9	4,8	236,9
Kertyneet poistot, 1.1.2022	-0,2	-84,7	-1,3	-86,2
Poistot	-0,1	-39,6	-1,6	-41,3
Vähennykset	0,0	10,8	0,6	11,5
Muut muutokset	-	-	-	-
Kurssierot	0,0	3,0	0,0	3,0
Kertyneet poistot, 31.12.2022	-0,2	-110,5	-2,4	-113,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	0,9	120,4	2,5	123,8

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

16. Rahoitusvarojen ja -velkojan kirjanpitoarvot ja käyvät arvot

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusinstrumenttien luokittelu

Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan erän taseeseensa konserni

luokittelee erän yhteen seuraavista arvostusryhmistä:

• jaksotettuun hankintamenoon

• käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

• käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään arvostamiseen

ja tulosvaikutteiseen kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän

hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimintamalliin ja erästä saatavien

rahavirtojen luonteeseen.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun

hankintamenoon myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on

rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä

olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen

keräämiseksi. Konsernissa lähtökohtaisesti tähän arvostusryhmään

kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahavarat sisältäen

likvidit lyhytaikaiset sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstrumenttierä luokitellaan

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta myöhemmin

arvostettavaksi, kun tavoitteena on sekä rahoitusvarojen

hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan

pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen

keräämiseksi, että myydä näitä rahoitusvaroja.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapidolle on muita

liiketoiminnallisia tavoitteita kuin edellä mainitut, luokitellaan se

käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavaksi.

Konsernin johdannaisvarat sisältyvät tähän ryhmään.

Merkitessään taseeseensa sijoituksen oman pääoman ehtoiseen

instrumenttiin konserni voi kuitenkin tehdä peruuttamattoman

valinnan käypien arvojen myöhempien muutosten esittämisestä

muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään aina

sijoituskohtaisesti. Konserni määrittelee tyypillisesti sijoitukset

noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin, jotka eivät ole

kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen

ryhmään.

Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon

tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavien

ryhmään. Rahoitusvelka kuuluu käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavien ryhmään, jos se on kaupankäyntitarkoituksessa

pidettävä, johdannainen tai se on nimenomaisesti tähän

ryhmään luokiteltu. Muut rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun

hankintamenoon arvostettavien ryhmään. Konsernin

rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon lukuun

ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia

johdannaisvelkoja .

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä käypään arvoon mahdollisilla transaktiomenoilla

huomioituna ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin

varoihin tai velkoihin erääntymisensä perusteella. Myöhempi

arvostaminen tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai

rahoitusvelan arvostusryhmän mukaisesti jaksotettuun

hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni kirjaa jokaisena raportointipäivänä odotettavissa

olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän

rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, ellei sitä ole

arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Määrittäessään

odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni

tarkastelee toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja

ennusteita tulevista talouden olosuhteista.

Myyntisaamisten osalta konserni käyttää yksinkertaistettua

lähestymistapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava

arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita

myyntisaamisten koko voimassaoloajalta .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

			2023				2022
			Käypä arvo					Käypä arvo
		Kirjanpito-				Kirjanpito-
Milj. euroa	Liite	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	30	2,6	-	2,6	-	3,4	-	2,8	0,6
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset	30	3,3	-	3,3	-	13,5	-	13,5	-
Noteeraamattomat sijoitukset	17	2,7	-	-	2,7	2,8	-	-	2,8
Jaksotettuun hankintamenoon
Muut pitkäaikaiset saamiset	18	-	-	-	-	4,3	-	3,2	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	226,6	-	226,6	-	329,9	-	330,2	-
Rahamarkkinainstrumentit	22	50,7	-	50,7	-	-	-	-	-
Käteinen raha ja pankkitilit	22	364,2	-	364,2	-	259,0	-	259,0	-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Noteeraamattomat osakesijoitukset	17	0,2	-	-	0,2	0,2	-	-	0,2
Rahoitusvarat yhteensä		650,4	-	647,4	2,9	613,2	-	608,7	3,7
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	30	1,7	-	1,7	-	1,0	-	0,8	0,2
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset	30	1,0	-	1,0	-	0,2	-	0,2	-
Jaksotettuun hankintamenoon
Korolliset rahoitusvelat	27	508,2	-	518,6	-	270,8	-	271,0	-
Ostovelat ja muut velat	28	155,9	-	155,9	-	121,3	-	121,3	-
Rahoitusvelat yhteensä		666,8	-	677,2	-	393,4	-	393,3	0,2

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin

enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet

arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin

rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia.

Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon

hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien

syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää

seuraavat tasot:

Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat

toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut

hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on

todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts.

hinnoista johdettuina).

Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka

eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei-

todettavissa olevat syöttötiedot).

Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on

kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta

merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.

Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat erät

lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia on luokiteltu

käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja eriin kuuluvat konsernin

johdannaissopimukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon

määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja,

joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin

markkinatietoihin.

Tasolla 3 ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

noteeraamattomat sijoitukset, ja käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta arvostettavat noteeraamattomat

osakesijoitukset, sillä hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden

käypää arvoa .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa,

mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon

hierarkian tasoon 2. Tällä tasolla ovat jaksotettuun hankintamenoon

arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat

tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin

rahavirtoihin.

Maaliskuun 2022 lopussa ruplajohdannaissopimukset siirrettiin

käyvän arvon hierarkian tasolle 3 ruplamarkkinoiden merkittävän

toiminnan volyymin vähenemisen takia. Näiden johdannaissopimusten

arvostuksessa käytetyt syöttötiedot perustuivat osin todennettaviin

markkinatietoihin (valuuttakurssikomponentti) ja osin muihin

kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin (korkokomponentti).

Korkokomponentin käypä arvo oli arvioitu nollaksi varovaisuuden

periaatteen mukaisesti, koska havainnoitavan markkinatiedon

relevanssi nähtiin alhaiseksi johtuen tavanmukaisten liiketoimien

toteuttamisen vaikeudesta.

Ruplajohdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjattiin

tulosvaikutteisesti lopetettuihin toimintoihin (rahoituksen tuottoihin

ja kuluihin 16.3.2023 saakka). Näihin johdannaisiin liittyvä voittojen tai

tappioiden kokonaismäärä oli 2023 +2,7 milj. euroa.

Konsernilla ei ole enää avoimia ruplajohdannaisia.

17. Osuudet osakkuusyrityksissä ja

pitkäaikaiset sijoitukset

			Noteeraa-
	Osuudet	Noteeraa-	mattomat
	osakkuus-	mattomat	osake-
Milj. euroa	yrityksissä	sijoitukset	sijoitukset
Hankintameno 1.1.2023	0,1	2,6	0,2
Vähennykset/Lisäykset	-	0,0	0,0
Kurssiero	-	0,1	-
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	0,1	2,7	0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	0,1	2,8	0,2

18. Muut pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa	2023	2022
Lainasaamiset	-	4,3
Muut pitkäaikaiset saamiset	14,1	10,0
Yhteensä	14,1	14,4

Käyvän arvon hierarkian tason 3 käypien arvojen

täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2023	2022
Käypä arvo 1.1.	0,4	-
Ruplajohdannaiset
Siirrot tasolle 3	-	14,8
Tulosvaikutteisesti kirjatut nettovoitot/- tappiot
Rahoituksen tuotot ja kulut	0,7	-14,3
Lopetetut toiminnot	2,0	-
Käypä arvo 31.12.	-	0,4

Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian

eri tasojen välillä.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

				Kirjattu
			Kirjattu	muihin laajan		Ostetut/
	31.12.	Oikaisut	tulos-	tuloksen	Kurssi-	myydyt	31.12.
Milj. euroa	2022	erien välillä	laskelmaan	eriin	erot	tytäryritykset	2023
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus	9,9		-0,6				9,3
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1,1		0,7				1,8
Vuokrasopimusvelat	25,8		2,7				28,5
Varaukset ja jaksotukset	3,1	-2,0	-2,0		0,3		-0,7
Vahvistetut tappiot	20,2		13,3				33,5
Rahavirran suojaukset	0,0			0,0			0,0
Muut erät	0,7		-0,7				0,1
Yhteensä	60,9	-2,0	13,5	0,0	0,3		72,6
Netotettu laskennallisia verovelkoja
vastaan	-37,4		19,7				-17,6
Laskennalliset verosaamiset taseessa	23,5	-2,0	33,2	0,0	0,3		55,0
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	17,7	0,3	-3,1				14,9
Käyttöoikeusomaisuus	24,8		2,6				27,4
Verottomat varaukset	0,6		-0,6				0,0
Tytäryritysten jakamattomat
voittovarat	9,2	-1,4	-7,7				0,0
Rahavirran suojaukset	2,6			-2,2			0,4
Muut erät	0,0	1,4	0,2				1,7
Yhteensä	54,8	0,3	-8,6	-2,2	0,0	0,0	44,3
Netotettu laskennallisia verosaamisia
vastaan	-37,4		19,7				-17,6
Laskennalliset verovelat taseessa	17,5	0,3	11,1	-2,2	0,0	0,0	26,7

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan

omaisuus- ja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten

arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä

hyväksytyillä verokannoilla. Olennaisimmat väliaikaiset

erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden

poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden

arvostamisesta käypään arvoon, rahoitusvarojen ja

suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon,

sisäisistä varastokatteista ja muista varauksista,

tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista

tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen

verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka,

jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa

veroseuraamuksia.

Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan

siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan

hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää

verotettavaa tuloa vastaan. Johdon harkinta on kirjaamisen

edellytys määrittäessä verosaamisten määrää suhteessa

tappioiden käyttöaikaan ja ennustettavissa olevien tulevien

tuottojen tasoon. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta,

joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Nokian Renkaat on kirjannut tilinpäätökseensä

laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden johdon

arviointiin perustuen oletetaan realisoituvan tuloslaskelmaan

kirjattaviksi tulevaisuudessa. Johdon arvioissa, joiden taustalla

on epävarmoja verotuksellisia tilanteita, tukeudutaan

ulkopuolisiin asiantuntijoihin.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on

olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun

laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan.

Konsernilla oli 31.12.2023 kertyneitä tappioita 136,2 (73,6)

miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen.

Näistä tappioista viiden vuoden kuluessa erääntyy 5,4 miljoonaa

euroa, 2029–2033 erääntyy 124,1 miljoonaa euroa ja 6,7 miljoonaa

euroa ei eräänny. Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu

laskennallista verosaamista oli 3,4 (10,1) miljoonaa euroa. Kirjaamaton

laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin,

joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Näistä tappiosta

viiden vuoden kuluessa erääntyy 3,4 miljoonaa euroa.

Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia

verotappioita 0,1 (1,6) miljoonaa euroa.

Oikaisut sisältävät 2,3 miljoonaa euroa edellisten tilikausien

voittovarojen kautta tehtyjä oikaisuja laskennallisiin veroihin. Oikaisua

ei ole kohdistettu aikaisemmille vuosille, koska aikaisempien vuosien

arvioiden jälkikäteinen oikaisu ei ole mahdollista.

				Kirjattu
			Kirjattu	muihin laajan		Ostetut/
	31.12.	Oikaisut	tulos-	tuloksen	Kurssi-	myydyt	31.12.
Milj. euroa	2021	erien välillä	laskelmaan	eriin	erot	tytäryritykset	2022
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus	9,6	0,7	-0,4				9,9
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	0,3	0,6	0,1				1,1
Vuokrasopimusvelat	31,6		-5,8				25,8
Varaukset ja jaksotukset	10,3	1,1	-9,2		0,9		3,1
Vahvistetut tappiot	1,6	5,1	13,5				20,2
Rahavirran suojaukset	0,4			-0,4			0,0
Muut erät	0,6		0,2				0,7
Yhteensä	54,3	7,5	-1,5	-0,4	0,9		60,9
Netotettu laskennallisia verovelkoja
vastaan	-32,8		-4,6				-37,4
Laskennalliset verosaamiset taseessa	21,6	7,5	-6,1	-0,4	0,9		23,5
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	17,5	-2,4	2,6		0,0		17,7
Käyttöoikeusomaisuus	30,7		-5,9				24,8
Verottomat varaukset	0,5	0,1	0,0				0,6
Tytäryritysten jakamattomat
voittovarat	21,0		-11,9				9,2
Rahavirran suojaukset	0,8			1,9			2,6
Muut erät	0,1	-0,4	0,2				0,0
Yhteensä	70,6	-2,7	-15,0	1,9	0,0		54,8
Netotettu laskennallisia verosaamisia
vastaan	-32,8		-4,6				-37,4
Laskennalliset verovelat taseessa	37,9	-2,7	-19,6	1,9	0,0		17,5

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

20. Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä

alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään

noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon

sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät

valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus

valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman

menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen

valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta

johtuva arvon alentuminen.

Milj. euroa	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	108,1	214,5
Keskeneräinen tuotanto	11,3	13,6
Valmiit tuotteet	352,3	301,8
Yhteensä	471,7	529,9

Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan

kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan

niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2023 kirjattiin

kuluksi 6,1 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa

alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (19,7 miljoonaa

euroa vuonna 2022 ilman Venäjän yhtiöiden vaikutusta). Vuonna 2022

vaihto-omaisuus ilman Venäjän yhtiöitä oli yhteensä 442,5 miljoonaa

euroa.

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaate

Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen

laskutetun määrän mukaisesti ja valuuttamääräiset erät

Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän

kurssiin arvostettuina. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti

ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni

alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan

kohdalla. Myyntisaamiset muuttuvat, jos saamisia kirjataan

luottotappiokirjauksella. Luottotappiovarauksia on olemassa

kolmenlaisia: konsernitason IFRS 9, paikallinen ja lakisääteinen

luottotappiovaraus. Myyntituotot asiakassopimuksista

raportoidaan liikevaihtorivillä ja luottotappiot raportoidaan

erikseen liikevaihdosta liiketoiminnan muissa kuluissa .

Milj. euroa	2023	2022
Myyntisaamiset	224,2	326,2
Lainasaamiset	-	0,4
Siirtosaamiset	14,9	16,3
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	3,0	12,4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat	2,6	3,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset	7,6	15,0
Arvonlisäverosaamiset	23,6	15,9
Muut saamiset	4,7	12,6
Yhteensä	280,5	402,3

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin

liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on

kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Liitetiedossa 29 on

esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset.

Vuonna 2022 myyntisaamiset ilman Venäjän yhtiöitä olivat yhteensä

208,4 miljoonaa euroa ja myyntisaamiset sekä muut saamiset

yhteensä ilman Venäjän yhtiöitä olivat 271,1 miljoonaa euroa.

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

Milj. euroa	2023	2022
Vuosialennukset, ostot	2,7	3,2
Rahoituserät	1,1	0,6
Sosiaalimaksut	0,3	0,1
Vakuutusmaksut	1,6	1,4
Muut erät	9,3	11,1
Yhteensä	14,9	16,3

22. Rahavarat

Laadintaperiaatteet

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista

sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja

pankkitalletuksista.

Milj. euroa	2023	2022
Käteinen raha ja pankkitilit	364,2	259,0
Rahamarkkinainstrumentit	50,7	-
Yhteensä	414,9	259,0

Konsernin rahavaroista 25,6 miljoonaa euroa ei ole vapaasti

hyödynnettävissä vallitsevista rajoituksista johtuen.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laadintaperiaatteet

Omat osakkeet

Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno

vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet

myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat

transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään

omaan pääomaan.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei

tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan

huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma

				Sijoitetun
	Osakkeiden			vapaan oman
	lukumäärä,	Osake-	Ylikurssi-	pääoman	Omat
Milj. euroa	1 000 kpl	pääoma	rahasto	rahasto	osakkeet	Yhteensä
1.1.2022	138 224	25,4	181,4	238,2	-17,6	427,5
Omien osakkeiden hankinta/luovutus	27	-	-	-	1,0	1,0
Muut muutokset	-	-	-	-	-	-
31.12.2022	138 251	25,4	181,4	238,2	-16,6	428,5
1.1.2023	138 251	25,4	181,4	238,2	-16,6	428,5
Omien osakkeiden hankinta/luovutus	-384	0,0	0,0	0,0	-0,1	-0,1
Muut muutokset	-	-	-	-	-	-
31.12.2023	137 867	25,4	181,4	238,2	-16,7	428,4

Osakkeiden nimellisarvo poistettiin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa.

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman

rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin

osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä

yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.

Muuntoerot-rahasto

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten

muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin

tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja

tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset

ovat täyttyneet.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon

rahaston käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettaville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran

suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon

muutoksille.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt

osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon.

Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä

omistanut 31.12.2023 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan

kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista.

Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta,

kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen

osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet

raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2023

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

näiden osakkeiden määrä oli 1 054 507 (670 426) kappaletta. Tämä

osakemäärä vastasi 0,76 (0,48) prosenttia yhtiön koko osake- ja

äänimäärästä.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa

vuodelta 2023 0,55 (0 ,55) euroa osakkeelta.

Jakokelpoiset varat

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2023 on 859,4 (716,1) miljoonaa

euroa. Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen

lainsäädäntöön.

24. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

konsernin johtoryhmälle ja avainhenkilöille

Laadintaperiaatteet

Osakeperustaiset maksut

Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden

myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan

tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina

maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman

lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu

konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan

syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.

Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä

osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa

osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus

oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää

oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään

samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan omaan

pääomaan. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien

määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2019

osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä

käyttöön ottamisesta konsernin johdolle ja tietyille avainhenkilöille.

Päätös sisältää suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän

(PSP) pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen

osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten.

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on

yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon

nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä avainhenkilöiden sitouttaminen

yhtiöön. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän piirissä on

toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä, sekä muita avainhenkilöitä.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain

alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on tyypillisesti

kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. Yhtiön hallitus päättää

erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asettaa

ansaintakriteerit ansaintajakson alussa.

Johtoryhmän jäsenten pitkän aikavälin suoritusperusteisen

kannustinjärjestelmän palkkion tavoitemäärä on 75–100 %

vuosittaisesta peruspalkasta. Palkkion maksimimäärä on kaksi

kertaa tavoitetaso, eli 150–200 %: vuosittaisesta peruspalkasta.

Korvauksen suuruus voi enimmillään olla 150–200 % siitä

vuotuisesta peruspalkasta, jota käytettiin osakkeiden myöntämisen

pohjana. Osakkeiden lukumäärää voidaan korjata alaspäin, mikäli

tavoitteet saavutetaan maksimitason mukaisesti ja osakekurssi on

samanaikaisesti noussut osakkeiden myöntämishetkestä.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko

järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden

määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen

bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin

kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä

osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että

osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden

maksamisajankohtaan saakka. Tämä edellytyksen lisäksi Nokian

Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu

taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion

saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena

mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman

tuottoprosentti (ROCE).

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

PSP 2020–2022

PSP 2020– 2022 alkoi vuoden 2020 alussa ja sen perusteella

suoritettavat osakepalkkiot maksettiin vuoden 2023 ensimmäisen

puoliskon aikana, kun hallituksen asettamat suoritustavoitteet

saavutettiin. Palkkio maksettiin osittain yhtiön osakkeina ja osittain

käteisenä.

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022

mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä

segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE),

molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Segmentit yhteensä

osakekohtainen tulos (EPS) -tavoite saavutettiin 50,0 % ja segmentit

yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) -tavoitteen

tulos oli 145,0 %. Asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus

oli siten 97,5 %. Maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä noin 158

500 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin

maaliskuussa 2023. Suoritusperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään

2020–2022 osallistui noin 125 avainhenkilöä, mukaan lukien

johtoryhmän jäsenet.

PSP 2021–2023

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2021 jatkaa

suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen

ansaintakauden, vuodet 2021–2023. Ansaintajakso (PSP 2021–2023)

alkoi vuoden 2021 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettava

osakepalkkio maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla

edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet

saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian

Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on

tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. PSP

2021–2023-ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 220

henkilöä mukaan lukien Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet.

Ansaintajaksoon 2021–2023 sovellettavat ansaintatavoitteet

ovat segmentit yhteensä osakekohtaisen tulos (EPS) sekä segmentit

yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Ansaintajakson

2021–2023 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä on enintään 534 898 brutto-osaketta.

PSP 2022–2024

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 jatkaa

suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen

ansaintakauden, vuodet 2022–2024. Ansaintajakso (PSP 2022–2024)

alkoi vuoden 2022 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettava

osakepalkkio maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla

edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet

saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian

Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on

tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. PSP

2022–2024-ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 235

henkilöä mukaan lukien Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet.

Ansaintajaksoon 2022–2024 sovellettavat ansaintatavoitteet

ovat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit

yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). PSP

2022–2024-ohjelman perusteella suoritettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä on enintään 513 742 brutto-osaketta.

Uusi suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) 2023–2027:

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2023

perustaa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää

osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon

nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön

ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja

kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä (PSP)

2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet

2023–2024, 2024–2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain

ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Nokian

Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden

saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot

maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja

2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina

ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa

palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion

maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

PSP 2023–2024

Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen

käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin

kasvuun ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen.

Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on

omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista,

kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen

bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava

niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema

toimitusjohtajana jatkuu.

PSP 2023–2024 ohjelmalla on poikkeuksellisesti kahden vuoden

ansaintajakso ja vuoden sitouttamisjakso.

Ansaintajaksolta 2023–2024 maksettavat bruttopalkkiot

vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 400 000 Nokian Renkaat

Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus.

Ansaintajakson kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan

lukien toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (RSP)

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (RSP) koostuu vuosittain

alkavista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen

vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa

luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n

osakkeina ja osittain käteisenä. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän

tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin

osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti

sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä.

Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen

erillistä päätöstä.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä

osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että

osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian

Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu

taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion

saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena

mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman

tuottoprosentti (ROCE).

Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisia

suorituskriteereitä. Muutos oli välttämätön Ukrainan sodan

aiheuttamien radikaalien liiketoimintavaikutusten johdosta. Hallitus

päätti, että kynnyskriteereitä muutetaan ja mitataan segmentit

yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentin (ROCE) keskiarvolla

(kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana). Aikaisempi

taloudellinen kynnyskriteeri oli asetettu ROCE:n (IFRS:n mukaan)

keskiarvolle, kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana.

Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa

sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2020–2022,

2021–2023, 2022–2024 sekä vuonna 2023 alkaneessa ehdollisessa

osakepalkkiojärjestelmässä, jonka rajoitusjakso on 2023–2025.

RSP 2020–2022

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2020 jatkaa

ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2020–2022 alkoi vuoden

2020 alussa. Siitä ansaitut palkkiot maksettiin vuoden 2023

ensimmäisen puoliskon aikana. Nokian Renkaiden johtoryhmän

jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo,

joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta

osakepalkkiojärjestelmästä 2020–2022. Taloudellinen kynnysarvo on

asetettu segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille

(ROCE).

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 kolmen

vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2022 loputtua.

Osakepalkkiojärjestelmään osallistui 67 avainhenkilöä mukaan

lukien toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäseniä. Nokian

Renkaiden toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu

taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman

tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastaavat

yhteensä 71 550 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot

maksettiin maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Ehdollisessa

osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä

oli, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkui palkkioiden

maksamisajankohtaan saakka.

RSP 2021–2023

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2021 jatkaa

ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2021–2023 alkoi

vuoden 2021 alussa. RSP 2021–2023 osakepalkkiojärjestelmästä

mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden

2024 ensimmäisellä puoliskolla. Nokian Renkaiden johtoryhmän

jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo,

joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta

osakepalkkiojärjestelmästä 2021–2023. Taloudellisena mittarina

toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti

(ROCE).

Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.

RSP 2022–2024

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 jatkaa

ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2022–2024 alkoi vuoden

2022 alusta. RSP 2022–2024 osakepalkkiojärjestelmän nojalla

mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden

2025 ensimmäisellä puoliskolla. Nokian Renkaiden johtoryhmän

jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo,

joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta

osakepalkkiojärjestelmästä 2022–2024. Taloudellisena mittarina

toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti

(ROCE).

Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.

RSP 2023–2025

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2023 jatkaa

ehdollista osakepalkkiojärjestelmää samalla rakenteella kuin

aikaisempina vuosina. RSP 2023-2025 alkoi vuoden 2023 alusta ja sen

nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden

2026 ensimmäisellä puoliskolla. Nokian Renkaiden johtoryhmän

jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo,

joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta

osakepalkkiojärjestelmästä 2023–2025. Taloudellisena mittarina

toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti

(ROCE).

Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Perustiedot	PSP 2020–2022	PSP	2021–2023	PSP 2022–2024	PSP 2023–2025	RSP 2020–2022	RSP 2021–2023	RSP 2022–2024	RSP 2023–2025	Yhteensä
Liikkeellelaskupäivä	4.2.2020		9.2.2021	8.2.2022	7.2.2023	4.2.2020	9.2.2021	8.2.2022	7.2.2023
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl	569 260		534 898	513 742	1 400 000	120 000	120 000	120 000	120 000	3 497 900
Osinko-oikaisu	Ei		Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	26.3.2020		4.3.2021	8.2.2022	17.2.2023	17.6.2020	18.3.2021	19.12.2022	12.12.2023
Ansaintajakso alkaa	1.1.2020		1.1.2021	1.1.2022	1.1.2023	1.1.2020	1.1.2021	1.1.2022	1.1.2023
Ansaintajakso päättyy	31.12.2022		31.12.2023	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2022	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2025
Osakkeiden vapautuminen	31.3.2023		31.3.2024	31.3.2025	31.3.2026	31.3.2023	31.3.2024	31.3.2025	31.3.2026
					Kumulatiiviseen
					käyttökate	Voimassa oleva
					(EBITDA),	työsuhde/
					henkilöautoren-	Segmentit	Voimassa oleva	Voimassa oleva	Voimassa oleva
	Tulos / Osake		Tulos / Osake	Tulos / Osake	kaiden tuotanto-	yhteensä	työsuhde/	työsuhde/	työsuhde/
	(EPS) kasvu %		(EPS) kasvu %	(EPS) kasvu %	volyymin kasvu	Sijoitetun	Segmentit yhteensä	Segmentit yhteensä	Segmentit yhteensä
	ja Sijoitetun		ja Sijoitetun	ja Sijoitetun	ja suorien	pääoman	Sijoitetun pääoman	Sijoitetun pääoman	Sijoitetun pääoman
	pääoman tuotto		pääoman tuotto	pääoman tuotto	CO 2 -päästöjen	tuotto (ROCE)	tuotto (ROCE)	tuotto (ROCE)	tuotto (ROCE)
Osakkeiden syntymisehto	(ROCE)		(ROCE)	(ROCE)	väheneminen	johtoryhmälle	johtoryhmälle	johtoryhmälle	johtoryhmälle
Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia	3,0		3,1	3,1	3,2	3,2	3,1	3,1	3,2	3,1
Jäljellä oleva voimassaolo aika, vuosia	0,0		0,3	1,3	2,3	0,0	0,3	1,3	2,3	1,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0		142	164	152	67	4	7	1
	Osakkeina ja		Osakkeina ja	Osakkeina ja	Osakkeina ja	Osakkeina ja	Osakkeina ja	Osakkeina ja	Osakkeina ja
Maksutapa	käteisenä		käteisenä	käteisenä	käteisenä	käteisenä	käteisenä	käteisenä	käteisenä
Tilikauden tapahtumat	PSP 2020–2022	PSP	2021–2023	PSP 2022–2024	PSP 2023–2025	RSP 2020–2022	RSP 2021–2023	RSP 2022–2024	RSP 2023–2025	Yhteensä
1.1.2023
Kauden alussa ulkona olevat	373 420		454 702	445 854	0	80 550	6 135	12 300	0	1 372 961
Kauden alussa varastossa olevat	195 840		80 196	67 888	0	39 450	113 865	107 700	0	604 939
Tilikauden muutokset
Myönnetyt	0		0	0	1 373 474	0	0	0	15 000	1 388 474
Menetetyt	57 140		92 652	86 858	87 708	9 600	0	0	0	333 958
Ansaitut (brutto)	154 187		0	0	0	70 950	0	0	0	225 137
Maksetut (netto)	79 179		0	0	0	36 740	0	0	0	115 919
Erääntyneet	162 094		0	0	0	49 050	0	0	0	211 144
31.12.2023
Kauden lopussa ulkona olevat	0		374 506	358 996	1 285 766	0	6 135	12 300	15 000	2 052 703
Kauden lopussa varastossa olevat	0		172 848	154 746	114 234	0	113 865	107 700	105 000	768 393

Tarkemmat tiedot osakepalkkioista esitetty alla olevassa taulukossa.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Käyvän arvon määrittäminen

Myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit

on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa taulukossa.

Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2023 tekemään arviointiin

vapautuvien kannustimien määrästä.

	Osakepalkkiot
	2023
Käyvän arvon määrittäminen
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	10,19
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	8,258
Odotetut osingot, euroa	1,06
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	9,12
Arvostusmalli	Osinkoalennus
Käypä arvo yhteensä 31.12.2023, milj. euroa	1,17
Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen
asemaan
Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut, milj. euroa	0,30
Osakepalkkioista johtuva velka 31.12.2023, milj.
euroa	0,00
Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus, milj. euroa	1,20

25. Eläkevelvoitteet

Laadintaperiaatteet

Eläkevelvoitteet

Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka

perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä

eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi

järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat

maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon

ne kohdistuvat.

Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

26. Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman

tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen

täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai

aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä

on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä

toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin,

ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta

aiheutuvat kustannukset takuuaikana.

Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika.

Lisäksi rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille

käytössä ns. Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen

takuun ulkopuolelle jääviä renkaan rikkoutumisia. Hakka-

turva on voimassa renkaan ostohetkestä vuoden ajan,

kuitenkin enintään määriteltyyn kulutusmäärään saakka.

Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää loppuasiakkaan

rekisteröitymistä. Varaukset ovat tilinpäätöshetken parhaita

arvioita ja perustuvat kokemukseen takuukulujen tasosta .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

		Uudelleen-
	Takuu-	järjestely-
Milj. euroa	varaus	varaus	Yhteensä
1.1.2023	5,8	4,0	9,8
Varausten lisäykset	0,2	0,0	0,2
Käytetyt varaukset	0,0	-2,1	-2,1
Edellisen vuoden varauksen
purku	-4,3	-2,0	-6,2
31.12.2023	1,8	0,0	1,8
Milj. euroa		2023	2022
Pitkäaikaiset varaukset		-	-
Lyhytaikaiset varaukset		1,8	9,8

Takuuvaraus

Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi

tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva

-takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn

kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä

renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut

viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan

vastaava uusi tuote. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää

loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset perustuvat näiden

takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin

korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden

vuoden aikana.

27. Korolliset rahoitusvelat 28. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2023	2022
Ostovelat	155,9	121,3
Siirtovelat	106,3	170,9
Ennakkomaksut	0,0	0,7
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	0,5	0,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat	1,7	1,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat	3,8	4,1
Arvonlisäverovelat	24,0	31,9
Muut velat	18,1	18,3
Yhteensä	310,2	348,6

Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden

käyvästä arvosta .

Milj. euroa	2023	2022
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät
Palkat ja sosiaalimaksut	26,0	43,2
Vuosialennukset, myynti	62,2	97,8
Komissiot	0,0	0,0
Markkinointikulut	0,8	1,3
Kuljetus- ja rahtikulut	0,2	0,4
Rahoituserät	5,2	0,8
Muut	11,9	27,4
Yhteensä	106,3	170,9

Milj. euroa	2023	2022
Pitkäaikaiset
Rahalaitos- ja eläkelainat	304,7	108,6
Joukkovelkakirjalainat	99,2	-
	404,0	108,6
Lyhytaikaiset
Rahalaitoslainat	-	150,0
Yritystodistuslainat	-	10,9
Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen
lyhennykset	104,2	1,3
	104,2	162,2
Yhteensä	508,2	270,8

Kaikki korolliset rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat

	2023			2022
	Ilman	Suojausten	Ilman	Suojausten
	suojauksia	kanssa	suojauksia	kanssa
Rahalaitos- ja
eläkelainat	5,2 %	4,3 %	3,1 %	2,5 %
Joukkovelkakirja- lainat	5,3 %	5,3 %	-	-
Yritystodistuslainat	-	-	2,9 %	2,9 %
Yhteensä	5,2 %	4,5 %	3,1 %	2,5 %

Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 16.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

29. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on konsernin suunnitellun

tuloskehityksen turvaaminen rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta

liikkeiltä. Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet

määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä.

Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen

treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien

hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä

rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa. Konsernin

luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä vaikutus

konsernin luottoriskin määrään.

Valuuttariski

Nokian Renkaat –konserni muodostuu Suomessa toimivasta

emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa,

Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa,

Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä rengasketjusta

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Rengastehtaat sijaitsevat

Suomessa Nokialla ja Yhdysvalloissa Dayton Tennesseessä. Uuden

henkilöautorengastehtaan rakentaminen Romanian Oradeassa alkoi

keväällä 2023.

Transaktioriski

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti emoyrityksen ja

tytäryritysten väliset transaktiot toteutetaan ensisijaisesti

tytäryrityksen kotivaluutassa, jolloin transaktioriski kohdistuu

emoyritykseen ja merkittävää transaktioriskiä ei synny

ulkomaisiin tytäryrityksiin. Poikkeuksen pääsääntöön tekevät

tytäryritykset, joihin liiketoiminnan luonteesta johtuen syntyy

ei-kotivaluuttamääräisiä eriä. Tällöin emoyrityksen ja tytäryrityksen

väliset transaktiot toteutetaan konsernin valuutta-aseman kannalta

tarkoituksenmukaisessa valuutassa. Emoyritys hallinnoi näiden

tytäryritysten transaktioriskiä ja tekee tytäryrityksille tarvittavat

suojaukset, jotta tytäryritysten valuutta-asemat on suojattu

konsernin suojausperiaatteiden mukaisesti.

Emoyrityksen ja ei-kotivaluuttaeriä omaavien tytäryritysten

transaktiopositio koostuu valuuttamääräisistä saamisista ja veloista

sekä sitovista osto- ja myyntisopimuksista. Suojauspolitiikan

mukaisesti jokaisen valuuttaparin merkittävä transaktiopositio

suojataan siten, että 20 %:n yli- ja alisuojaukset ovat sallittuja, jos

+/- 10 %:n valuuttakurssimuutoksella ei ole yli yhden miljoonan euron

vaikutusta tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen

samanaikainen +/- 10 %:n valuuttakurssimuutos euroa vastaan

saa aiheuttaa tuloslaskelmaan enintään viiden miljoonan euron

suuruisen vaikutuksen. Poikkeuksena pääsääntöön ovat ei-vapaasti

vaihdettavat valuutat, joilla ei ole toimivia suojausmarkkinoita.

Budjettiposition laskemiseksi transaktiopositioon lisätään arvioidut

valuuttamääräiset kassavirrat siten, että tarkasteluperiodi

kattaa tulevat 12 kuukautta. Budjettipositiota voidaan

suojata markkinatilanteen mukaan. Suojausaste voi nousta

maksimissaan 70 %:iin budjettipositiosta. Suojausinstrumentteina

käytetään valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita sekä koron- ja

valuutanvaihtosopimuksia.

Transaktioriski

Milj. euroa				31.12.2023								31.12.2022
Toimintavaluutta	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	RON	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	RON
Vieras valuutta	CAD	NOK	PLN	RON	SEK	USD	EUR	EUR	CAD	NOK	PLN	RON	SEK	USD	EUR	EUR
Myyntisaamiset	15,0	21,9	5,1	0,0	24,3	11,9	20,2	0,0	5,7	38,8	2,8	0,0	26,7	6,3	35,3	0,0
Lainat ja muut saamiset	1,6	44,8	7,3	0,0	28,0	8,6	5,8	0,0	2,8	106,8	6,9	0,0	25,7	23,1	23,6	0,0
Valuuttatulot yhteensä	16,6	66,6	12,4	0,0	52,3	20,5	26,1	0,0	8,6	145,6	9,7	0,0	52,3	29,5	58,9	0,0
Ostovelat	-0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	-16,7	-21,2	-3,8	-0,4	0,0	0,0	0,0	0,0	-6,6	-34,3	-16,8
Lainat	-9,8	-31,1	-5,8	0,0	-13,1	-3,2	0,0	0,0	-7,3	-97,8	-7, 3	0,0	-20,4	-18,8	0,0	0,0
Valuuttamenot yhteensä	-9,9	-31,1	-5,8	0,0	-13,1	-20,0	-21,2	-3,8	-7,7	-97,8	-7,3	0,0	-20,4	-25,4	-34,3	-16,8
Valuuttajohdannaiset	-4,1	-38,7	-5,8	0,0	-41,9	-5,9	-5,3	0,0	3,5	-44,7	-1,1	0,0	-26,5	-8,0	-28,0	0,0
Sitovat myyntisopimukset	0,8	6,9	0,0	0,0	5,3	1,0	6,0	0,0	7,5	10,0	0,0	0,0	2,4	1,5	12,0	0,0
Sitovat ostosopimukset	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-76,9	-2,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-16,4	-5,3	0,0
Tulevat korkoerät	0,0	2,1	0,0	0,0	0,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,9	0,0	0,0	0,2	-0,2	0,0	0,0
Nettoriski	3,4	5,7	0,8	0,0	3,3	-81,2	3,5	-3,7	11,8	13,9	1,3	0,0	8,0	-19,0	3,2	-16,7

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Translaatioriski

Tilinpäätöksessä ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on

muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia

tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen

kuukauden keskikursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden

muuntamisesta syntyneet valuuttakurssimuutokset näkyvät

muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä sekä oman pääoman

muuntoerot-rahastossa. Sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin ei ole

suojattu hallituksen vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti.

Konsernin laajaa tulosta heikensi 33,5 miljoonaa euroa (paransi 36,7

miljoonaa euroa 2022) ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot.

Translaatioriski

Nettosijoitukset valuutoittain
Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Nettosijoituksen valuutta
CAD	21,7	13,7
CZK	13,8	24,8
NOK	52,8	41,3
RON	123,0	20,4
RUB	-	514,3
SEK	43,6	47,0
USD	470,2	428,4

Valuuttariskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien

pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen

muutoksen seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden.

Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2023				31.12.2022
	Perusvaluutta				Perusvaluutta
	10 % vahvempi		10 % heikompi		10 % vahvempi		10 % heikompi
	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma
Milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Perusvaluutta / Hintavaluutta
EUR/CAD	-0,3	-	0,3	-	-0,8	-	0,4	-
EUR/CZK	0,0	-	0,0	-	-0,4	-	0,4	-
EUR/PLN	-0,1	-	0,1	-	-0,1	-	0,1	-
EUR/NOK	-0,2	-	-0,2	-	-0,3	-	0,3	-
EUR/RON	-0,4	-	0,4	-	-1,7	-	1,7	-
EUR/SEK	0,2	-	-0,2	-	-0,6	-	0,6	-
EUR/USD	0,5	-	-0,5	-	0,4	-	-0,4	-

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, joka

on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin.

Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia

oli 255,6 (166,3) miljoonaa euroa ja kiinteäkorkoisia 252,7

(104,5) miljoonaa euroa korkojohdannaiset huomioiden.

Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista

korollisista rahoitusveloista vähintään puolet pyritään pitämään

kiinteäkorkoisina. Korkoriskin hallinnassa käytetään tarvittaessa

korkojohdannaisia. Tilikauden päättyessä kiinteäkorkoisten

pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää

vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset oli 50 (95)

prosenttia ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen

korkosidonnaisuusaika oli 17 (11) kuukautta korkojohdannaiset

mukaan lukien. Pääsääntöisesti konserni soveltaa avoimiin

korkojohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa.

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin

tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten

seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku.

		31.12.2023				31.12.2022
		Korko				Korko
		1 %-yksikön korkeampi	1 %-yksikön matalampi			1 %-yksikön korkeampi	1 %-yksikön matalampi
	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma
Milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Korkomuutoksen vaikutus	-3,4	0,5	3,4	-0,5	-1,6	1,2	1,6	-1,2

Sähkön hintariski

Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta

sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille.

Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 110 GWh.

Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan

sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden

asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointi-

päivänä sähköjohdannaisiin sisältyvä energiamäärä oli 190 (150) GWh.

Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin

tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi

oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku.

Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2023				31.12.2022
	Sähkön hinta				Sähkön hinta
	5 EUR/MWh korkeampi	5 EUR/MWh matalampi			5 EUR/MWh korkeampi	5 EUR/MWh matalampi
	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma	Tulos-	Oma
Milj. euroa	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma	laskelma	pääoma
Sähkön hintamuutoksen vaikutus	-	0,9	-	-0,9	-	0,8	-	-0,8

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoituspolitiikan mukaisesti treasury-toiminto vastaa konsernin

maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta

kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa

olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset,

muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta

aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen

ja luottolimiittien maturiteettia. Konserni laski liikkeeseen

kesäkuussa 100 miljoonan euron vastuullisuustavoitteisiin sidotun

joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 2028. Joulukuussa konserni

uudelleen järjesteli 200 miljoonan euron määräisen 5 pankin

pankkisyndikaatin valmiusluoton, joka erääntyy 2027. Uudella

valmiusluotolla korvattiin toukokuussa 2024 erääntyvä 150 miljoonan

euron määräinen pankkisyndikaatin valmiusluotto ja 25 miljoonan

euron määräinen kahdenvälinen valmiusluotto. Uusi valmiusluotto

on sidottu vastuullisuustavoitteisiin ja siinä on kaksi yhden vuoden

jatko-optiota. Lisäksi konsernilla on 500 miljoonan euron määräinen

kotimainen yritystodistusohjelma ja yhteensä 125 miljoonan euron

määräiset kahdenväliset valmiusluotot. Lyhytaikaisilla limiiteillä

ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, saatavia ja

jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernin

tyypillistä säännöllistä kassavirtojen kausivaihtelua.

Vuoden vaihteessa konsernin likvidien varojen määrä oli 414,9

(259,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa konsernilla oli

käyttämättömiä luottolimiittejä 831,1 (799,3) miljoonaa euroa, joista

komittoitujen limiittien osuus oli 330,3 (305,4) miljoonaa euroa.

Käyttämättömien pitkäaikaisten komittoitujen limiittien määrä oli

300,0 (300,0) miljoonaa euroa.

Konsernin korollisten rahoitusvelkojen määrä vuoden vaihteessa

oli 508,2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 270,8 miljoonaa

euroa. Kaikki korolliset rahoitusvelat olivat euromääräisiä. Korollisten

rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,5 %. Lyhytaikaisten korollisten

rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat

pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, oli 104,2 (162,2) miljoonaa euroa.

Tärkeimmät rahoituskovenantit raportoidaan velkojille

neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo rahoituskovenantteja,

velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.

Tilikauden aikana konserni on täyttänyt kaikki lainoihin liittyvät

kovenanttiehdot, jotka liittyvät lähinnä omavaraisuusasteeseen.

Johto tarkkailee kovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Yhtiön

rahoitussopimukset sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen

voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen

ostotarjouksen seurauksena.

Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat

				2023
			Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
Milj. euroa	Tasearvo	2024	2025	2026	2027	2028	2029–	Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	3,4	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6	-0,8	-3,7
Vaihtuvakorkoiset	405,6	-122,7	-308,7	-0,5	-0,5	-0,2	-0,3	-433,0
Joukkovelkakirjalainat	99,2	-5,1	-5,1	-5,1	-5,1	-105,1	0,0	-125,6
Yritystodistuslainat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Osto- ja muut velat	155,9	-155,9	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-155,9
Vuokrasopimusvelat	130,3	-27, 5	-23,5	-17,1	-10,6	-7,2	-20,2	-106,0
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	-1,6	1,6	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	1,6
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta	1,7	-235,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-235,2
Saatava rahavirta	-2,6	236,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	236,1
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	-0,7	0,7	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	0,7
Yhteensä	791,2	-308,6	-337, 8	-23,3	-16,8	-113,1	-21,3	-821,0

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat

				2022
			Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
Milj. euroa	Tasearvo	2023	2024	2025	2026	2027	2028–	Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	4,5	-1,2	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6	-1,4	-4,9
Vaihtuvakorkoiset	255,4	-155,4	-105,0	-0,3	-0,3	-0,4	-0,5	-262,1
Joukkovelkakirjalainat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Yritystodistuslainat	10,9	-11,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-11,0
Osto- ja muut velat	121,3	-121,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-121,3
Vuokrasopimusvelat	129,1	-26,0	-22,0	-18,2	-12,6	-7,3	-20,9	-106,9
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	-3,9	2,5	1,5	0,0	0,0	0,0	0,0	4,0
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta	1,0	-179,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-179,5
Saatava rahavirta	-3,4	180,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	180,8
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	-9,4	7,0	1,9	0,8	0,0	0,0	0,0	9,7
Yhteensä	505,5	-304,2	-124,3	-18,3	-13,5	-8,3	-22,8	-491,3

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Luottoriski

Luottoriski on riski, että vastapuoli ei täytä rahoitusvälineen

tai asiakassopimuksen mukaisia velvoitteitaan, mikä johtaa

taloudelliseen tappioon. Konserni on alttiina luottoriskille

liiketoiminnassaan (pääasiassa myyntisaamiset) ja

rahoitustoiminnassaan tekemällä pankkitalletuksia, valuuttakauppoja

ja muita rahoitusmarkkinatransaktioita rahoituslaitosten ja

-instituutioiden kanssa.

Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan toimimalla vain

sellaisten rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa, joilla on

korkeat luottoluokitukset. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja

varoja voidaan sijoittaa vain vakavaraisiin kotimaisiin pörssiyrityksiin,

julkisyhteisöihin tai sijoituspolitiikassa määritellyt kriteerit täyttäviin

kotimaisiin ei-pörssinoteerattuihin yrityksiin. Hallitus hyväksyy

sijoituspolitiikan vuosittain.

Asiakkaiden luottoriskien hallinnan periaatteet on dokumentoitu

hallituksen hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan. Konsernin

luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset.

Asiakasluottoriskiä hallitaan kullakin liiketoiminta-alueella konsernin

luottopolitiikan, menettelytapojen ja asiakasluottoriskin hallintaan

liittyvien valvontatoimien mukaisesti. Asiakkaan luottokelpoisuutta

arvioidaan asiakkaan taloudellisen tilanteen, maksuhistorian ja

maariskin perusteella. Yksittäiset luottolimiitit määritellään tämän

arvion mukaisesti ja/tai joissakin tapauksissa käytetään kaupan

rahoitusinstrumentteja, pankkitakuita ja erityisiä maksuehtoja

luottoriskin pienentämiseksi. Luototusta rajoitetaan maissa,

joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Avoimia

asiakassaatavia, asiakkaiden luottokelpoisuutta ja maariskiä

seurataan säännöllisesti. Erääntyneisiin myyntisaamisiin sovitaan

aina maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan.

Myyntisaamisiin ei sisälly muita yli 15 %:n asiakas- tai

maariskikeskittymiä, kuin ruotsalaisten asiakkaiden 20 %:n osuus

vuodenvaihteen myyntisaamisista (norjalaisten asiakkaiden 23 %

osuus 2022 myyntisaamisista ilman Venäjää).

Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen

Myyntisaamisiin kirjattu arvonalentuminen vastaa odotettavissa

olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta.

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa käytetään

yksinkertaistettua lähestymistapaa ja asiakaskohtaisia arvioita

niiden asiakkaiden osalta, joiden luottoriski on kasvanut.

Arvonalentumisanalyysi tehdään jokaisena raportointipäivänä.

Raportointipäivän luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten

kirjanpitoarvo. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden

määrää konserni tarkastelee myyntiä viideltä vuodelta, asiakkaiden

maksukäyttäytymistä, toteutuneita luottotappioita, vallitsevia

olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen

	31.12.2023		31.12.2022
		Arvonalentumista		Arvonalentumista
	Myyntisaamiset	koskeva	Myyntisaamiset	koskeva
Milj. euroa	bruttomäärä	vähennyserä	bruttomäärä	vähennyserä
Erääntymättömät	193,3	-1,0	423,7	-129,3
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	22,4	-0,6	24,8	-1,1
30–90 päivää sitten erääntyneet	5,7	-0,3	5,7	-0,5
91–180 päivää sitten erääntyneet	1,8	-0,2	1,9	-0,5
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	44,3	-41,2	67,4	-65,8
Yhteensä	267, 5	-43,3	523,5	-197,3

Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset

Milj. euroa	2023	2022
Vähennyserä 1.1.	197,3	70,0
Lopulliset luottotappiot	-3,3	-3,4
Muut muutokset*	-148,9	127,9
Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos	-1,8	2,8
Vähennyserä 31.12.	43,3	197,3

* Vuoden 2023 muut muutokset sisältää -148,0 miljoonaa euroa, joka on uudelleen luokiteltu lopetettuihin

toimintoihin. Vuoden 2022 muut muutokset sisältää 125,0 miljoonaa euroa lopetettuihin toimintoihin liittyviä

alaskirjauksia.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnassa pääoma sisältää osakepääoman,

ylikurssirahaston, omat osakkeet sekä muut emoyhtiön osakkeen-

omistajille kuuluvat oman pääoman erät. Pääoman hallinnassa

konsernin tavoitteena on maksimoida osakkeenomistajan arvoa

ja varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla

kaikissa olosuhteissa yhtiön liiketoiminnan kausiluontoisuudesta

riippumatta. Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai sopeuttamiseksi

konserni voi säätää osakkeenomistajien osingonmaksua tai

palauttaa pääomaa osakkeenomistajille tai laskea liikkeeseen uusia

osakkeita. Konserni seuraa pääomarakenteen kehitystä tunnusluvulla

nettovelka/käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella.

Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan

vähintään 30 %. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on

jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta.

Nettovelka / käyttökate (EBITDA)

Milj. euroa	2023	2022
Keskimääräinen korollinen velka	579,1	415,4
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat	360,1	212,9
Keskimääräinen nettovelka	219,0	202,5
Liikevoitto	32,1	56,7
Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset	114,9	113,5
Käyttökate (EBITDA)	147,0	170,2
Nettovelka / käyttökate (EBITDA)	1,49	1,19

Omavaraisuusaste

Milj. euroa	2023	2022
Emoyrityksen omistajille
kuuluva oma pääoma	1 3 47,6	1 433,1
Lisätään: Määräysvallattomien
omistajien osuus	0,0	0,0
Oma pääoma yhteensä	1 347,6	1 433,1
Taseen loppusumma	2 325,2	2 209,7
Vähennetään: Ennakkomaksut	0,0	0,7
Oikaistu taseen loppusumma	2 325,2	2 208,9
Omavaraisuusaste	58,0 %	64,9 %

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

30. Johdannaissopimusten käyvät arvot

Laadintaperiaatteet

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta- ja

korkoriskin sekä hyödykehintariskin suojaamistarkoituksessa.

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään

arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään

arvoon. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään

julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti

käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot

ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin

ja -arvoihin.

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan

tulosvaikutteisesti rahoituseriin, paitsi jos ne on määritetty

suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin sovelletaan suojauslaskennan

mukaista suojaussuhteen kirjanpitokäsittelyä.

Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen

suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti sovelleta

suojauslaskentaa.

Suojauslaskentaa voidaan käyttää käypään arvoon

arvostamisesta johtuvan volatiliteetin vähentämiseksi

tuloslaskelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja suojauskohteen

välinen kirjanpidollinen epäsymmetria poistuu molempien

vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti. Konserni voi

määrittää johdannaissopimuksia suojausinstrumenteiksi

suojautuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu muutoksista

valuuttakursseissa, koroissa tai hyödykkeiden hinnoissa. Lisäksi

konserni voi tarvittaessa määrittää johdannaissopimuksia

tai muita rahoitusinstrumentteja suojausinstrumenteiksi

suojautuessaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen

valuuttakurssiriskiltä.

Suojauslaskennan alaista suojaussuhdetta aloitettaessa

konserni laatii määrityksen ja dokumentaation suojaussuhteesta,

riskienhallinnan tavoitteesta ja suojaukseen ryhtymisen

strategiasta. Dokumentaatio sisältää arvion suojauksen

tehokkuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä

suojaussuhteessa. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit

siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksissa suojausinstrumentin käyvän arvon

muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin ja se kertyy oman pääoman rahavirran suojausrahastoon.

Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan

välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausrahastoon kertynyt

määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojauskohde vaikuttaa

tulokseen.

Konserni voi soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin,

joilla vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi,

ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä

vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on muutettu

toimintavaluuttamääräisiksi vaihtuvakorkoisiksi lainasaamisiksi.

Sekä suojauksen tehokkaaseen että tehottomaan osuuteen

liittyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa

rahoituserissä.

Konsernin ennustettuun sähkönhankintaan liittyvää hintariskiä

Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan

suojauslaskentaa. Konserni voi suojata erikseen sähkön hintariskin

kahta komponenttia, systeemihintaa ja aluehintaeroa, tai näiden

komponenttien muodostamaa kokonaisuutta. Suojauksen

tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai tappio esitetään

tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaavissa kuluissa ja

tehoton osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin

tuottoihin tai kuluihin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia

käsitellään kuten rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin

käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman muuntoerot-rahastoon.

Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan

välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertynyt

määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun ulkomaisesta yksiköstä

luovutaan osittain tai kokonaan.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomaiseen yksikköön tehdyn

nettosijoituksen suojauksia.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

		2023			2022
	Nimellis-	Käypä arvo	Käypä arvo	Nimellis-	Käypä arvo	Käypä arvo
Milj. euroa	arvo	Varat	Velat	arvo	Varat	Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit	227,6	2,6	1,5	159,9	2,7	0,8
Valuuttaoptiot, ostetut	6,7	0,0	-	4,8	0,0	-
Valuuttaoptiot, asetetut	15,6	-	0,3	11,8	-	0,1
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	-	-	-	18,4	0,6	0,2
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	150,0	2,0	0,4	100,0	3,9	0,0
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit	9,1	1,4	0,6	6,9	9,6	0,2

Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja

sähkötermiineitä.

Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu

käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.

Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken

markkinakorkoihin perustuen.

Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä .

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

31. Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit

Rahavirran suojaukset

Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit

				2023
			Erääntyminen
	2024	2025	2026	2027	2028	2029–	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen
EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa	150,0						150,0
Keskimääräinen kiinteä korko	1,6 %						1,6 %
Sähkötermiinit
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa	4,5	2,8	1,6	0,4			9,2
Nimellisarvo, GWh	83	61	35	9			189
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	53,8	45,1	44,9	44,2			48,8
Suojauskohde: Sähkön Suomen
aluehintaero
Nimellisarvo, milj, euroa	-0,1	0,0					-0,1
Nimellisarvo, GWh	44	18					61
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	-2,1	-1,3					-1,9

				2022
			Erääntyminen
	2023	2024	2025	2026	2027	2028–	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen
EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa		100,0					100,0
Keskimääräinen kiinteä korko		0,5 %					0,5 %
Sähkötermiinit
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa	3,5	2,2	1,0				6,6
Nimellisarvo, GWh	79	48	26				153
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	44,7	44,7	36,6				43,3
Suojauskohde: Sähkön Suomen
aluehintaero
Nimellisarvo, milj, euroa	0,2	0,1	0,0				0,3
Nimellisarvo, GWh	35	18	9				61
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	4,7	4,1	3,9				4,4

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen

	2023
	Korkojohdannaiset	Sähköjohdannaiset
	Koronvaihto-	Sähkö-
Milj. euroa	sopimukset	termiinit
Nimellisarvo	150,0	9,1
Nimellisarvo, GWh	-	250
Varat
Kirjanpitoarvo	2,0	1,4
	Myyntisaamiset ja	Myyntisaamiset ja
Tase-erä	muut saamiset	muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo	0,4	0,6
	Ostovelat ja	Ostovelat ja
Tase-erä	muut velat	muut velat
Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi
Suojauskohde	-0,3	7,9
Suojausinstrumentti	0,3	-7,9
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	0,3	-7,9
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä	-2,7	-0,8
		Myytyjä suoritteita
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä	-	-
		Liiketoiminnan muut
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	tuotot tai kulut

	2022
	Korkojohdannaiset	Sähköjohdannaiset
	Koronvaihto-	Sähkö-
Milj. euroa	sopimukset	termiinit
Nimellisarvo	100,0	6,9
Nimellisarvo, GWh	-	215
Varat
Kirjanpitoarvo	3,9	9,6
	Myyntisaamiset ja	Myyntisaamiset ja
Tase-erä	muut saamiset	muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo	0,0	0,2
	Ostovelat ja	Ostovelat ja
Tase-erä	muut velat	muut velat
Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi
Suojauskohde	-5,1	-7,1
Suojausinstrumentti	5,1	7,1
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	5,1	7,1
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä	0,5	-1,5
		Myytyjä suoritteita
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä	-	-
		Liiketoiminnan muut
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	tuotot tai kulut

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan

Milj. euroa	2023	2022
Rahavirran suojausrahasto 1.1.	10,5	1,6
Rahavirran suojaukset
Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän
arvon muutos
Koronvaihtosopimukset	0,3	5,1
Sähkötermiinit	-7,9	7,1
Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä
Koronvaihtosopimukset	-2,7	0,5
Sähkötermiinit	-0,8	-1,5
Verovaikutus	2,2	-2,2
Rahavirran suojausrahasto 31.12.	1,6	10,5

32. Ehdolliset velat ja varat

Laadintaperiaatteet

Ehdolliset velat ja varat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena

syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu

vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan

epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi

katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei

todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai

jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen

velka esitetään liitetietona.

Ehdollinen omaisuuserä on vastaavasti aikaisempien

tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä,

jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan

ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa.

Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä,

ehdollinen omaisuuserä esitetään liitetiedoissa.

Milj. euroa	2023	2022
Omasta velasta
Pantit	5,9	6,7
Muut omat vastuut
Takaukset	0,3	2,3

33. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät

sekä käynnissä olevat riita-asiat

Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden

liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa

on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee

strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan

jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä

liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien, että konsernin

tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa

toimintaympäristössä. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään

tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan

käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden

kuvaukset liiketoiminnan riskeistä sekä riskienhallinnasta löytyvät

vuosittain julkaistavasta Selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian

Renkaiden liiketoimintaan:

• Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien

luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin

olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa

merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa

yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä

tukkuasiakkaiden maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi joutua

kirjaamaan myyntisaatavien arvonalentumisia.

• Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät vastatakseen

muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat kiihdyttävät tätä

yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla. Epäonnistuminen myyntikanavan

muutoksiin sopeutumisessa voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen

Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.

• Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida

ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat

asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti,

tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata

suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat

vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja niillä voi tämän myötä

olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen.

Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus

Tilinpäätös 2023

• Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset Nokian

Renkaiden omissa tai sen sopimusvalmistuskumppanien

tuotantolaitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön

liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa

merkittävästi tuotantoon ja huippusesongin myyntiin.

• Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat on päättänyt

investoida uuteen tuotantokapasiteettiin Romaniassa ja kasvattaa

ulkoistetun tuotannon osuutta. Viivästymiset näissä toimissa

voisivat aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden

taloudelliseen suoritukseen.

• Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa

katteisiin. Nokian Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta mm.

Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on määritellyt

käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct -sopimuksen,

sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten, se ei voi

täysin valvoa toimittajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa

toimittajaverkostonsa laajentamista pienentääkseen yksittäisiin

toimittajiin liittyvää riippuvuusriskiä ja vastuullisten raaka-aineiden

saatavuuteen liittyvää riskiä. Raaka-aineiden tuottajien toimiminen

lakien, säännösten tai standardien vastaisesti tai poikkeaminen

käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä

yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän

kielteisesti Nokian Renkaiden maineeseen.

• Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen

aiheuttamia riskejä, kuten muutoksia kuluttajien

rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä

tapahtuvien ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin.

Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa

kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö

laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt

vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi

selostus Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä

riskeistä ja mahdollisuuksista on saatavilla yhtiön internetsivuilla

www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus/ymparisto/

ilmastonmuutokseen-liittyvat-riskit-ja-mahdollisuudet/.

• Valuuttakurssiriski koostuu transaktio- ja valuuttamuunnosriskistä.

Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan

kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 65 % konsernin

myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.