TALOUDELLINEN KATSAUS 2021
SISÄLTÖ
Sisältö
Nokian Renkaat lyhyesti ..........................
Avainluvut 2021 ....................................
Vuoden kohokohdat ................................
Strategia ..........................................
Toimitusjohtajan katsaus ............................
Hallituksen toimintakertomus ....................
Tunnusluvut .......................................
Tilinpäätös .......................................
Konsernin tuloslaskelma ............................
Konsernin tase ....................................
Konsernin rahavirtalaskelma ........................
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ....
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ...........
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...................
Emoyrityksen tuloslaskelma .........................
Emoyrityksen tase .................................
Emoyrityksen rahavirtalaskelma ....................
Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet .....
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot ..............
Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä ................
Tilintarkastuskertomus .............................
ESEF-varmennusraportti ...........................
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta ................
Konsernirakenne ...................................
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ..........
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista ......
Allekirjoitukset .....................................
Palkitsemisraportti ...............................
Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet .................
NOKIAN RENKAAT LYHYESTI
Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa
premium-renkaita ihmisille, jotka arvostavat
turvallisuutta, vastuullisuutta ja luotetta-
vuutta. Tarjoamme mielenrauhaa kaikissa
olosuhteissa ja valamme jokaiseen valmis-
tamaamme renkaaseen palan pohjoista
perintöämme. Toimintamme tarkoituksena
on auttaa maailmaa ajamaan ksummin.
Yhtiömme on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön, jotka ovat
Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat sekä autonhuoltoon ja
rengaspalveluihin erikoistunut Vianor-ketju. Tuotantolaitoksemme
sijaitsevat Suomessa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Renkaiden intensiivinen testaaminen on merkittävä osa tuote-
kehitystämme ja varmistaa tuotteidemme korkean laadun. Meillä
on kaksi omaa testikeskusta Suomessa ja yksi Espanjassa, mikä
mahdollistaa renkaiden ympärivuotisen testaamisen.
Nokian Renkaat on talvirenkaan kehittäjä. Kattavaa talvirengasvali-
koimaa täydentävät kesä-, all-season- ja all-weather-renkaat. Tuot-
teitamme on saatavilla yli 60 maassa. Kotimarkkinoilla Pohjoismaissa
ja Venäjällä olemme premium-renkaiden markkinajohtaja, Keski-Eu-
rooppa ja Pohjois-Amerikka ovat kasvualueitamme.
Vastuullisuus on yksi liiketoimintamme kulmakivistä. Haluamme
olla paras rengasvaihtoehto niin ihmisten kuin ympäristön kannalta
sekä edistää turvallista ja vastuullista ajokulttuuria.
Vuonna 2021 yhtiömme liikevaihto oli noin 1,7 miljardia euroa ja
henkilöstömäärä noin 4 900 vuoden lopussa. Nokian Renkaat on
listattu Nasdaq Helsinkiin.
4 900
(4 600)
TYÖNTEKIJÄÄ
TUOTTEITA MYYDÄÄN
63
(69)
MAASSA
LIIKEVAIHTO
1 714
(1 314)
MILJ. EUROA
SEGMENTIT YHTEENSÄ
LIIKEVOITTO
325
(190)
MILJ. EUROA
NOKIAN RENKAAT LYHYESTI
20212020201920182017
Liikevaihto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto %
Milj. euroa
Segmentit yhteensä liikevoitto %
0
400
800
1 200
1 600
2 000
0
10
20
30
40
50
20212020201920182017
EUR
Segmentit
yhteensä
tulos/osake
Osinko/osake
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
%
0
5
10
15
20
25
20212020201920182017
AVAINLUVUT 2021
Milj. euroa 2021 2020
Liikevaihto
, ,
Liikevoitto , ,
Liikevoitto-% , % , %
Voitto ennen veroja , ,
Tilikauden voitto
, ,
Tulos/osake, euroa
, ,
Segmentit yhteensä liikevoitto , ,
Segmentit yhteensä liikevoitto-% , % , %
Segmentit yhteensä tulos/osake, euroa , ,
Segmentit yhteensä ROCE, % , % , %
Omavaraisuusaste, % , % , %
Liiketoiminnasta kertyneet
nettorahavarat , ,
Gearing, % –, % –, %
Korollinen nettovelka –, –,
Bruttoinvestoinnit , ,
Henkilöstö (vuoden lopussa)
Tapaturmataajuus, LTIF
1)
, ,
1)
LTIF, Lost Time Injury Frequency: sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien
määrä miljoonaa työtuntia kohden.
LIIKEVAIHTO JA SEGMENTIT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO* SEGMENTIT YHTEENSÄ TULOS/OSAKE* JA OSINKO/OSAKE
LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, %
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN*, %
* Sisältää sisäisen myynnin
SEGMENTIT YHTEENSÄ SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO*, %
* Vertailukelpoiset segmentit yhteensä -luvut vuosille 2019–2021, aiemmat vuodet raportoitu IFRS:n mukaisesti
1)
Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien verokiistojen päätösten
1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa
2)
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Avainluvut 2021
2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto, MEUR
,
, , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto, MEUR
,
, , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto %
,
, , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
Segmentit yhteensä
ROCE, % , , , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
Segmentit yhteensä
tulos/osake, EUR , , ,
1)
, ,
Osinko/osake, EUR ,
2)
, , , ,
2021 2020
Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Venäjä ja Aasia
Amerikka
2021 2020
Henkilöautonrenkaat
Raskaat Renkaat
Vianor
Vuoden kohokohdat
Vuonna 2021 jatkoimme
asemamme vahvistamista ja
toimme markkinoille laajan
valikoiman innovatiivisia,
seuraavan sukupolven tuotteita.
Saimme jälleen tunnustusta
vastuullisuustyöstämme.
VUODEN
KOHOKOHDAT
Saimme KORKEIMMAN
AAA-LUOKITUKSEN
MSCI:n ESG-arvioinnissa
Raskaissa Renkaissa
EI YHTÄÄN
poissaoloon johtanutta
tapaturmaa 2 vuoteen
Markkinaosuutemme
PARANI KAIKILLA
AVAINALUEILLA
NOSTIMME
TUOTANTOKAPASITEETTIA
tukeaksemme kasvua ja
vastataksemme kovaan kysyntään
Rengastestaus alkoi
UUDESSA HAKKA RING
-TESTIKESKUKSESSA
ESPANJASSA
Lanseerasimme
ENNÄTYSMÄÄRÄN
UUSIA TUOTTEITA
2020–2021
LIIKEVAIHTO OLI
ENNÄTYKSELLISEN KORKEA
1 714 MILJ. EUROA
NOKIAN RENKAIDEN
STRATEGIA
Strategia
Pyrimme kasvamaan orgaanisesti markkinoita
nopeammin ja kasvattamaan markkinaosuutta kaikilla
keskeisillä markkina-alueilla. Keskipitkällä aikavälillä
tavoitteenamme on kahden miljardin euron liikevaihto
ja hyvä kannattavuus.
ISO ASKEL ETEENPÄIN
Nokian Renkaiden kasvustrategia sekä päivitetyt taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet esiteltiin yksityiskohtaisemmin 9.9.2021 järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä.
Tilaisuuden esitykset on katsottavissa osoitteessa www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/sijoittajapalvelut/sijoittajakalenteri-ja-tapahtumat/paaomamarkkinapaivat/
TARKOITUS
AUTAMME MAAILMAA AJAMAAN FIKSUMMIN
KESKIPITKÄN
AIKAVÄLIN
TAVOITTEET
VIISI KULMAKIVEÄ
MENESTYKSEEN
TURVALLISIMMAT
RENKAAT KAIKKIIN
OLOSUHTEISIIN
JOUSTAVA
JA TEHOKAS
TOIMITUSKETJU
LUOTETTAVA
KORKEALAATUINEN
BRÄNDI
JOHTAJUUS
VASTUULLISUUDESSA
NOKIAN
RENKAIDEN TIIMI
ARVOT
ME Välitämme Innovoimme Menestymme YHDESSÄ
2 MRD
EUROA
LIIKEVAIHTO
KASVUA VAUHDITTAVAT UUDET TUOTTEET
JA VAHVEMPI KAUPALLINEN TOIMINTA
LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN JA -YKSIKÖIDEN ROOLIT
• POHJOISMAAT JA VIANOR: Vahvistaa
#1 asemaa markkinoilla
• VENÄJÄ: Vahvistaa #1 asemaa markkinoilla
• KESKI-EUROOPPA: Kasvattaa myyntiä ~50 %
• POHJOIS-AMERIKKA: Kasvattaa myyntiä ~100 %
• RASKAAT RENKAAT: Kasvattaa myyntiä ~50 %
TALOUDELLISET TAVOITTEET
• Markkinoita nopeampi kasvu:
Liikevaihto 2 mrd euroa
• Hyvä tuotto ja kannattavuus:
Segmentit yhteensä liikevoitto-
marginaali ja sijoitetun pääoman
tuotto (ROCE) 20 %:n tasolla
• Kasvava vuosittainen osinko:
> 50 % nettovoitosta
Vuosi 2021 oli Nokian Renkaille monin tavoin onnistunut. Hyödynsimme
hyvän markkinatilanteen ja vastasimme nopeasti kasvaneeseen kysyntään.
Uudet tuotteet, kapasiteetin nosto ja entistä vahvempi kaupallinen
toiminta siivittivät liikevaihtomme ennätyskorkealle. Tästä on hyvä jatkaa
päivitetyn strategiamme mukaista kasvumatkaa ja edistää entistä turvalli-
sempaa, ksumpaa ja vastuullisempaa ajamista.
Kysyntä jälkirengasmarkkinoilla alkoi elpyä
nopeasti vuoden 2020 lopulla ja jatkui
vahvana läpi vuoden 2021. Suotuisan mark-
kinatilanteen tukemana kaikki liiketoimin-
tayksiköt ja -alueet menestyivät erinomai-
sesti vuonna 2021. Henkilöautonrenkaiden
volyymit kasvoivat kaikilla päämarkkinoilla
vahvemman tuotevalikoiman, jakelun ja
kaupallisen toiminnan ansiosta. Raskaiden
Renkaiden myyntiä vetivät ennen kaikkea
maatalous-, kaivos- ja kuorma-autojen
renkaat. Vianor jatkoi hyvää suoriutumis-
taan kaikissa toimintamaissaan. Rikoimme
liikevaihtoennätyksiä sekä kolmannella
että neljännellä vuosineljänneksellä, mikä
nosti koko vuoden liikevaihdon Nokian
Renkaiden historian korkeimmaksi. Samalla
segmentit yhteensä liikevoitto parani
merkittävästi vuoteen 2020 verrattuna.
Olemme tyytyväisiä suoritukseemme,
mutta tavoitteemme ovat korkeammalla.
Raaka-aine- ja logistiikkakustannukset
nousivat vuoden 2021 aikana rajusti,
ja kontti- ja kuljetuskapasiteetista oli
pulaa. Haasteista huolimatta teimme
aktiivisesti toimenpiteitä vastataksemme
kasvavaan kysyntään ja lisäksi nostimme
myyntihintoja pienentääksemme kustan-
nusinaation negatiivisia vaikutuksia.
Inaatiopaineiden odotetaan jatkuvan
vuonna 2022, mikä vaatii systemaattisia
hinnankorotuksia ja tarkkaa kustannusten
hallintaa myös jatkossa samalla kun
teemme harkittuja investointeja kasvavan
liiketoiminnan tarpeisiin.
Varmistaaksemme premium-tuot-
teidemme hyvän saatavuuden ajoimme
Venäjän tehdasta täydellä kapasiteetilla
vuonna 2021. Yhdysvalloissa jatkoimme
tuotannon ylösajoa ja Suomessa rekry-
toimme lisähenkilökuntaa henkilöauton-
renkaiden tuotantoon. Kaikkiaan tavoitte-
lemme 26 miljoonan henkilöauton renkaan
MATKALLA KOHTI 2 MILJARDIN
EURON LIIKEVAIHTOA
Kaikki liiketoiminta- alueet
ja -yksiköt menestyivät
erinomaisesti vuonna 2021.
Toimitusjohtajan katsaus
Vuoden 2021 vahvan tuloksen takana
on taitava Nokian Renkaiden tiimi.
kapasiteettia vuoteen 2024 mennessä ja
32 miljoonan kilon kapasiteettia Raskaissa
Renkaissa vuoteen 2023 mennessä.
Tämä merkitsee noin kolmasosan nousua
vuoden 2021 tasosta.
Tähtäimessä iso
kasvuaskel eteenpäin
Julkistimme syyskuussa Nokian Renkaiden
kasvustrategian sekä uudet taloudelliset
ja ei-taloudelliset tavoitteet. Tähtäämme
keskipitkällä aikavälillä kahden miljardin
euron liikevaihtoon ja korkeaan kannatta-
vuuteen tavoittelemalla noin 20 prosentin
segmentit yhteensä liikevoittomarginaalia
ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuottoa.
Meillä on kaikki eväät kahden miljardin
euron liikevaihtoon: laadukkaat tuotteet
ja premium-brändi, tehokas toimitusketju,
johtava asema vastuullisuudessa sekä
vahva Nokian Renkaiden tiimi. Uskon
myös, että makrotrendit, kuten kasvava
uusien automallien määrä, isompien
SUV- ja crossover-mallien yleistyminen
sekä ilmastonmuutoksen torjunta, lisäävät
vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten
renkaidemme kysyntää.
Laajennamme tuotevalikoimaa
ja kehitämme kaupallista
toimintaa
Kasvumme moottorina toimivat uudet
tuotteet, joita olemme tuoneet markki-
noille ennätysmäärän vuosien 2020–2021
aikana. Sama trendi jatkuu tulevina
kuukausina. Olemme erityisen ylpeitä
uudesta Hakkapeliitta 10 -talvirengas-
valikoimasta, joka kattaa malleja niin
henkilö- ja SUV-autoihin kuin ensimmäistä
kertaa myös sähköautoihin ja hybrideihin.
Raskaissa Renkaissa yksi viime aikojen
merkittävimmistä uutuuksista on Nokian
Ground King, joka edustaa täysin uuden-
laista rengasta maatalousurakointiin.
Aiomme kiihdyttää innovaatiotoimin-
taamme edelleen kilpailukyvyn vahvis-
tamiseksi. Talvirenkaat ovat jatkossakin
ydinbisnestämme mutta all season
-renkaiden määrä kasvaa nykyisestä, kun
vahvistamme jalansijaa Keski- Euroopan
ja Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Keskitymme edelleen kannattavimpiin
premium-segmentteihin sekä isompiin
kokoluokkiin.
Tuotevalikoiman laajentamisen ohella
jatkamme kaupallisen toiminnan kehit-
tämistä ja Nokian Renkaiden brändin
vahvistamista. Toimintamme tarkoituksen
mukaisesti haluamme auttaa maailmaa
ajamaan ksummin ja olla entistä houkut-
televampi valinta asiakkaiden, kuluttajien
ja työntekijöiden silmissä.
Uudet ei-taloudelliset
tavoitteet nostavat riman
entistä korkeammalle
Rengasalan vastuullisuuden edelläkävi-
jänä julkistimme uudet, kunnianhimoiset
vastuullisuustavoitteet vuonna 2021.
Niiden mukaisesti aiomme kehittää uusia
ympäristö- ja turvallisuusinnovaatioita
tuotteisiimme, vähentää CO
2
-päästöjä
Science Based Targets -ohjelman
mukaisesti, luoda entistä turvallisemman
työympäristön sekä valvoa toimittajien
vastuullisuutta. Käytännössä tavoit-
teenamme on esimerkiksi kasvattaa
kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien
osuutta renkaissa 50 prosenttiin sekä
vähentää renkaiden käytöstä aiheutuvia
hiilidioksidipäästöjä 25 prosentilla vuoteen
2030 mennessä.
Tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta
saavutettavissa. Tämä vaatii tiivistä
yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa,
kykyä löytää aivan uudenlaisia ratkaisuja
ja ennen kaikkea määrätietoista päivit-
täistä työtä. Nokian Renkailla on vahvaa
näyttöä vastuullisuusasioiden edistä-
misestä viime vuosilta: Tehtaidemme
päästöt ovat alentuneet, renkaiden
vierintävastus pienentynyt ja poissaoloon
johtaneiden työtapaturmien määrä
vähentynyt merkittävästi viiden viime
vuoden aikana. Olemme rengasalan edel-
läkävijä myös monissa biomateriaaleihin
liittyvissä asioissa. Uudet ei-taloudelliset
tavoitteet ohjaavat yhtiömme toimintaa
kohti entistä kestävämpää liiketoimintaa
ja vahvempaa pitkän aikavälin kilpailu-
kykyä.
Jatkuva parantaminen
avain menestykseen
Mittava investointivaiheemme on takana,
mikä antaa hyvät lähtökohdat kasvaa
orgaanisesti ja tehdä vahvaa taloudellista
tulosta. Tulevaisuuden suoriutumista
vauhdittavat uudet tuotteet sekä jatkuva
operatiivisen ja kaupallisen toiminnan
kehittäminen, ja ne ovat painopistealuei-
tamme myös vuonna 2022. Optimoimme
investointeja ja arvioimme huolellisesti
sidottua pääomaa ja sen tehokkuutta,
minkä ansiosta pystymme tuottamaan
vahvaa rahavirtaa ja tarjoamaan omistajil-
lemme hyvää tuottoa.
Menestys perustuu aina huippuosaajiin.
Vuoden 2021 vahvan tuloksemme takana
on taitava Nokian Renkaiden tiimi, joka
on toteuttanut yhtiömme strategiaa
menestyksekkäästi. He ovat osoittaneet
kykynsä sopeutua nopeasti muuttu-
vaan toimintaympäristöön ja saavuttaa
hienoja tuloksia toimimalla yhtiömme
arvojemme mukaisesti: me välitämme, me
innovoimme uutta ja me menestymme
yhdessä. Olemme ylpeitä tästä välittä-
västä, yhdessä tekemisen kulttuurista
ja vastuullisesta tavastamme toimia ja
epäilemättä se on myös yksi menestyste-
kijöistämme.
Lämpimät kiitokset Nokian Renkaiden
henkilöstölle, asiakkaille, yhteistyökump-
paneille ja muille sidosryhmille yhteis-
työstä ja luottamuksesta. Vuonna 2022
jatkamme työtä entistä turvallisemman,
ksumman ja vastuullisemman ajamisen
puolesta.
Helsinki 8.2.2022
Jukka Moisio
Toimitusjohtaja
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös
Kysyntä jälkirengasmarkkinoilla alkoi elpyä nopeasti vuoden 2020 lopulla
ja jatkui vahvana läpi vuoden 2021. Samalla raaka-aine- ja logistiikka-
kustannukset nousivat rajusti, ja kontti- ja kuljetuskapasiteetista oli pulaa.
Nokian Renkaat eteni strategiansa mukaisesti kohti 2 miljardin
euron liikevaihtoa. Yhtiö teki aktiivisesti toimenpiteitä vastatakseen
kasvaneeseen kysyntään ja torjuakseen kustannusinaation negatiivisia
vaikutuksia.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat julkisti uudet ei-taloudelliset tavoitteet.
Ne ohjaavat yhtiön toimintaa kohti entistä kestävämpää liiketoimintaa ja
vahvempaa pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa 2021 2020 Muutos
VV
1)
Muutos
% 2021
liike-
vaihdosta
2)
% 2020
liike-
vaihdosta
2)
Henkilöautonrenkaat , , , % , % % %
Raskaat Renkaat , , , % , % % %
Vianor , , , % , % % %
Muut toiminnot ja
eliminoinnit –, –, –, %
Yhteensä , , , % , %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
2)
Sisältää sisäisen myynnin
Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto
Vuoden 2021 liikevaihto kasvoi 30,5 % ja oli 1 714,1 milj. euroa (2020: 1 313,8; 2019: 1 585,4).
Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi 29,7 %. Valuuttakurssimuutokset paran-
sivat liikevaihtoa noin 10 milj. euroa. Nokian Renkaiden keskipitkän aikavälin taloudelli-
sena tavoitteena on saavuttaa 2 miljardin euron liikevaihto.
Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan
Milj. euroa 2021 2020 Muutos
VV
1)
Muutos
% 2021
liike-
vaihdosta
% 2020
liike-
vaihdosta
Pohjoismaat , , , % , % % %
Muu Eurooppa , , , % , % % %
Venäjä ja Aasia , , , % , % % %
Amerikka , , , % , % % %
Yhteensä , , , % , % % %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
Valmistustoiminnan raaka-aineiden
yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan
lukien ostologistiikkakustannukset,
kasvoivat 15 % vuoteen 2020 verrattuna,
sisältäen valuuttojen negatiivisen vaiku-
tuksen.
Liikevoitto oli 268,2 milj. euroa (2020:
120,0; 2019: 316,5). Ei-IFRS-rajaukset olivat
–56,7 milj. euroa (–70,2), jotka sisältävät
–21,0 milj. euroa liittyen liikearvon ja
muiden omaisuuserien arvonalentumisiin
sekä –4,6 milj. euroa liittyen ei-opera-
tiivisiin eriin, jotka eivät kuvasta Nokian
Renkaiden liiketoiminnan kehittymistä.
Lisäksi ei-IFRS-rajaukset sisältävät –31,0
milj. euroa (–26,7) liittyen Yhdysvaltain-
tehtaan ylösajoon. Liikevoittoprosentti oli
15,6 % (2020: 9,1 %; 2019: 19,8 %).
Segmentit yhteensä liikevoitto oli
324,8 milj. euroa (2020: 190,2; 2019: 337,2),
johon valuutat vaikuttivat negatiivisesti
noin 9 milj. euroa. Segmentit yhteensä
liikevoittoprosentti oli 19,0 % (14,5 %).
Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuotto oli 15,8 % (9,3 %). Nokian Renkaiden
keskipitkän aikavälin taloudellisina tavoit-
teina ovat 20 % tasolla olevat segmentit
yhteensä liikevoitto ja segmentit yhteensä
sijoitetun pääoman tuotto.
Rahoituserät ja verot
Nettorahoituskulut olivat 10,0 milj. euroa
(14,0) sisältäen nettokorkokulut 7,2 milj.
euroa (8,6). Nettorahoituskulut sisältävät
valuuttakurssikuluja 2,7 milj. euroa (5,4).
Segmentit yhteensä voitto ennen veroja
oli 314,8 milj. euroa (176,2). Voitto ennen
veroja oli 258,2 milj. euroa (106,0) ja verot
olivat 52,0 milj. euroa (20,0). Segmentit
yhteensä tilikauden voitto oli 254,0 milj.
euroa (144,4). Tilikauden voitto oli 206,2
milj. euroa (86,0). Segmentit yhteensä
osakekohtainen tulos oli 1,84 euroa (1,04)
ja osakekohtainen tulos oli 1,49 euroa
(0,62).
Oman pääoman tuotto oli 13,1 % (2020:
5,2 %; 2019: 24,6 %, johon verokiistat
vaikuttivat positiivisesti).
Vuonna 2021 annetut
ohjeistukset
Nokian Renkaiden helmikuussa 2021
julkistamassa vuoden 2020 tilinpäätös-
tiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan
ohjeistuksen vuodelle:
Vuonna 2021 Nokian Renkaiden
liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla ja
segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan
kasvavan merkittävästi. Globaalin auto- ja
rengaskysynnän odotetaan elpyvän,
mutta COVID-19-pandemia aiheuttaa
edelleen epävarmuutta.
Nettorahavarat
Liiketoiminnasta kertyneet nettoraha-
varat vuonna 2021 olivat 396,5 milj. euroa
(422,4). Käyttöpääoma kasvoi 5,5 milj.
euroa (laski 169,9). Varastot kasvoivat
70,8 milj. euroa (laskivat 25,2) ja saatavat
kasvoivat 22,0 milj. euroa (laskivat 121,9).
Lyhytaikaiset korottomat velat kasvoivat
98,3 milj. euroa (kasvoivat 22,8).
Investoinnit
Vuonna 2021 investoinnit olivat 119,6 milj.
euroa (149,9). Poistot olivat yhteensä 140,5
milj. euroa (131,1) ja arvonalentumiset 17,0
milj. euroa (24,9).
Taloudellinen asema 31.12.2021
Milj. euroa .. ..
Rahavarat , ,
Korolliset velat , ,
josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus , ,
Korollinen nettovelka –, –,
Käyttämättömät luottolimiitit
1)
, ,
josta komittoituja , ,
Velkaantumisaste, % –, % –, %
Omavaraisuusaste, % , % , %
1)
Lyhytaikaisilla luottolimiiteillä, jotka sisältävät 500 miljoonan euron yritystodistusohjelman, rahoitetaan
varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen
käyttöpääomakassavirran kausivaihtelu. Luottolimiittien määrää nostettiin kahdella yhteensä 100 miljoonan
euron kahdenvälisellä lainalla kesäkuussa 2021.
Segmenttien liikevoitto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa 2021 2020
Henkilöautonrenkaat , ,
Raskaat Renkaat , ,
Vianor , ,
Muut toiminnot ja eliminoinnit –, –,
Segmentit yhteensä liikevoitto , ,
Ei-IFRS-rajaukset –, –,
Henkilöstö
2021 2020 2019
1)
Konsernin henkilöstö
keskimäärin
katsauskauden lopussa
Suomessa, katsauskauden lopussa
Venäjällä, katsauskauden lopussa
Pohjois-Amerikassa, katsauskauden lopussa
Vianorin (oma) henkilöstö, katsauskauden lopussa
2)
1)
Luvut korjattu sisältämään joulukuun 2019 passiiviset työsuhteet (pitkillä lomilla olevat työntekijät)
2)
Sisältyvät konsernin henkilöstölukuihin
omnichannel-markkinointiin, ulosmyynnin
vahva tukeminen sekä kehittyneet digi-
taaliset ratkaisut auttoivat vahvistamaan
kuluttajien sitoutumista ja luottamusta
Nokian Renkaiden brändiin.
Hyvä saatavuus sekä tarkat ja nopeat
toimitukset erityisesti sesongin aikana
ovat yhä tärkeämpiä osa-alueita menes-
tyksekkäässä renkaiden jälleenmyynti-
kokemuksessa. Vuonna 2021 Nokian
Renkaat jatkoi jälleenmyyntiverkostonsa
kehittämistä varmistaakseen tehokkaan
jakelun.
Nokian Renkaiden jakeluverkosto
sisältää Nokian Renkaiden Vianorin omat
palvelupisteet ja partnereiden vetämät
palvelupisteet, Nokian Tyres Authorized
(NAD) partnerit, N-Tyre jälleenmyyjät, sekä
muut rengas- ja ajoneuvojälleenmyyjät
kuten myös verkkokaupat. Vuoden 2021
lopussa myymälöiden määrä oli seuraava:
• Vianor: yhteensä 1 047 (1 117) palvelu-
pistettä, joista 872 (943) partnereita
• NAD: 2 346 (2 282) myymälää
• N-Tyre: 110 (124) myymälää
LIIKETOIMINTAYKSIKKÖJEN
KATSAUKSET
Henkilöautonrenkaat
Milj. euroa 2021 2020 Muutos
VV
1)
Muutos
Liikevaihto , , , % , %
Segmentin liikevoitto , ,
Segmentin liikevoitto % , % , %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Suomen-tehtaisiin lisättiin työvuoroja
tuotannon kasvattamiseksi.
Tammikuussa 2021 Nokian Renkaat
toi markkinoille uudet nastarengas-
valikoimansa lippulaivatuotteet, Nokian
Hakkapeliitta 10 -talvirenkaat sekä uudet
Nokian Nordman 8 ja Nokian Nordman
8 SUV -talvirenkaat. Myös ensimmäinen
Pohjois-Amerikkaan suunniteltu henkilö-
ja SUV-autojen all season -rengas, Nokian
Tyres One, tuotiin markkinoille tammi-
kuussa. Keski-Euroopan markkinoille yhtiö
lanseerasi toukokuussa Nokian Snowproof
C ja Nokian Seasonproof C -renkaat
raskaampaan ja ammattilaiskäyttöön.
Lokakuussa lanseerattiin uusi pohjoisiin
kesäkeleihin suunniteltu Nokian Hakka
Blue 3 -mallisto sekä Nordman SX3 -kesä-
rengas Pohjoismaiden ja Venäjän mark-
kinoille. Nokian Tyres Outpost AT, uusi
all season -rengas SUV- ja lava-autoihin,
esiteltiin marraskuussa. Joulukuussa
Nokian Renkaat ilmoitti laajentavansa
talvirengasvalikoimaansa uusilla nastat-
tomilla Nokian Tyres Hakkapeliitta R5
-renkailla sekä nastallisilla Nokian Tyres
Hakkapeliitta C4 ja Hakkapeliitta CR4
-paketti- ja jakeluautorenkailla.
Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut
olivat vuonna 2021 yhteensä 270,7 milj.
euroa (2020: 224,7; 2019: 235,3).
Tutkimus ja tuotekehitys
Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu
kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innova-
tiivisia ja vastuullisia tuotteita. Vuonna
2021 Nokian Renkaat toi markkinoille
ennätysmäärän uusia tuotteita. Tuote-
kehitysinvestoinneista noin 50 % käyte-
tään tuotteiden testaamiseen. Nokian
Renkaiden tuotekehityskustannukset
olivat vuonna 2021 noin 31,9 milj. euroa
(2020: 22,7; 2019: 22,7), mikä vastaa 11,0 %
(2020: 8,0 %; 2019: 8,8 %) konsernin liike-
toiminnan kuluista. Tuotekehityskustan-
nusten kasvuun vaikuttivat uusi Espanjan
testikeskus sekä uusien tuotteiden
määrän kasvu. Espanjan testikeskus
valmistui vuoden 2021 ensimmäisellä
puoliskolla.
Myynti ja jakelu
Vuonna 2021 Nokian Renkaat
jatkoi go-to-market-toimenpitei-
densä kehittämistä. Panostukset
Henkilöautonrenkaiden liikevaihto vuonna
2021 oli 1 199,2 milj. euroa (871,3). Vertailu-
kelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi
37,8 %. Liikevaihto kasvoi kaikilla päämark-
kinoilla. Keskimyyntihinta vertailukelpoi-
silla valuutoilla parani.
Talvirenkaiden osuus kokonaismyynti-
määrästä oli 62 % (68 %), kesärenkaiden
23 % (20 %) ja all season -renkaiden 15 %
(12 %).
Segmentin liikevoitto oli 298,7 milj.
euroa (177,8) korkeampien myyntivolyy-
mien vauhdittamana. Segmentin liikevoit-
toprosentti oli 24,9 % (20,4 %).
Valmistustoiminnan raaka-aineiden
yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan
lukien ostologistiikkakustannukset,
kasvoivat 15 % vuoteen 2020 verrattuna,
sisältäen valuuttojen negatiivisen vaiku-
tuksen.
Kokonaistuotantomäärä (kpl)
kasvoi 36 % viime vuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattuna. Vuonna 2021
henkilöautonrenkaista (kpl) 82 % (87 %)
valmistettiin Venäjällä. Yhdysvaltain- ja
Raskaat Renkaat
Milj. euroa 2021 2020 Muutos
VV
1)
Muutos
Liikevaihto , , , % , %
Segmentin liikevoitto , ,
Segmentin liikevoitto % , % , %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Raskaiden Renkaiden liikevaihto vuonna
2021 oli 254,0 milj. euroa (194,6). Vertailu-
kelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi
28,9 % johtuen uusista tuotteista ja
vahvasta kysynnästä kaikissa tuoteseg-
menteissä.
Segmentin liikevoitto oli 40,3 milj.
euroa (23,7). Kasvu johtui korkeammista
myyntivolyymeistä ja tuotantotehok-
kuuden parantumisesta, jota tukivat
tuotantoon tehdyt kapasiteetti- ja
automatisointi-investoinnit.
Vuonna 2021 Nokian Raskaat Renkaat
lanseerasi useita uusia kokoja Nokian
Hakkapeliitta TRI ja Nokian Ground King
-tuotevalikoimiin. Myös kuorma-autojen
rengastarjonta laajeni, kun Nokian E-truck
ja Nokian R-Truck -tuotevalikoimiin
lisättiin uusia rengaskokoja. Kesäkuussa
Nokian Renkaat lanseerasi Nokian Ground
Kare Semi-Slick -erikoisrenkaan, joka
on räätälöity rautatiekäytössä oleviin
traktori kaivinkoneisiin. Syyskuussa mark-
kinoille tuotiin kevyille ja keskiraskaille
metsä traktoreille suunniteltu Nokian TR
Forest 2 -rengas metsätöihin, maisemoin-
tiin ja kevyeen jyrsintään.
Vianor, omat pisteet
Milj. euroa 2021 2020 Muutos
VV
1)
Muutos
Liikevaihto , , , % , %
Segmentin liikevoitto , ,
Segmentin liikevoitto % , % , %
Omat palvelupisteet, kpl,
ajanjakson lopussa
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Segmentit yhteensä ja Nokian Renkaat yhteensä -lukujen täsmäytyslaskelma
1–12/2021
Liike-
vaihto
Myytyjä
suoritteita
vastaavat
kulut
Myynnin,
markkinoinnin
ja hallinnon
kulut
Liike-
toiminnan
muut kulut/
tuotot Liikevoitto
Rahoitus-
tuotot/-kulut Verot
Tilikauden
voitto
Segmentit yhteensä , – , –, , , –, –, ,
Yhdysvaltain-tehtaan ylösajo –, –, –, , –,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset ja
alaskirjaukset, ja tietyt muut erät –, –, –, , –,
Ei-operatiiviset ja muut –, –, –, –, , –,
Ei-IFRS-rajaukset –, –, –, –, , –,
Nokian Renkaat yhteensä , – , –, , , –, –, ,
Nokian Renkaat raportoi IFRS-lukujen lisäksi myös ei-IFRS-luvut. Segmentit yhteensä -luvut eivät sisällä USA:n tehtaan käynnistykseen liittyviä kuluja, liikearvon alentumiskuluja, uudelleenjärjestelykuluja sekä muita eriä, jotka eivät
ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä.
Vianorin liikevaihto vuonna 2021 oli 342,9
milj. euroa (318,1). Vertailukelpoisilla valuu-
toilla liikevaihto kasvoi 4,2 % kysynnän
elpyessä kaikissa toimintamaissa. Liike-
vaihto vertailukelpoisilla valuutoilla kasvoi
6,1 %, kun pois luetaan Vianor US, joka
myytiin elokuussa 2020.
Segmentin liikevoitto oli 4,1 milj. euroa
(4,0).
Katsauskauden lopussa Vianorilla oli
175 (174) omaa palvelupistettä Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa.
HALLINTO- JA
OHJAUSJÄRJESTELMÄ
Nokian Renkaat noudattaa päätöksen-
teossaan ja hallinnossaan Suomen
osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja
yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä,
Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita,
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestystä, sekä
suomalaista Hallinnointikoodia 2020
pörssi yhtiöille. Nokian Renkailla ei ole
poikkeamia Hallinnointikoodin suosituk-
sista. Hallinnointikoodi on kokonaisuudes-
saan saatavilla osoitteesta
www.cgnland..
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestel-
mästä on valmisteltu Arvopaperimark-
kinayhdistyksen Hallinnointikoodin
2020 ja Osayhtiölain (Kappale 7, Osa
7) mukaisesti ja se on julkistettu halli-
tuksen toimintakertomuksesta erillisenä
dokumenttina. Hallitus on katselmoinut
Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestel-
mästä ja tilintarkastaja Ernst & Young Oy
on varmistanut, että selvitys on tehty ja
että kuvaus taloudelliseen raportointiin
liittyvistä sisäisen tarkastuksen ja riskien-
hallinnan pääkohdista on yhdenmukainen
tilinpäätöksen kanssa. Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä julkaistaan 28.2.2022
alkavalla viikolla.
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Joulukuun 2021 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.
Osakkeiden lukumäärä (milj. kpl)
1)
31.12.2021 31.12.2020
kauden lopussa , ,
keskimäärin , ,
keskimäärin, laimennettuna , ,
1)
Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat osakkeet
olevia omia osakkeita. Valtuutuksen
osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin
9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsi-
naiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin
enintään 30.6.2022 asti. Valtuutus kumosi
varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2020
hallitukselle antaman valtuutuksen.
Huhtikuussa 2020 yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimi-
sesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan
kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä
oli noin 9,9 prosenttia kaikista yhtiön
osakkeista ehdotuksen tekohetkellä.
Valtuutus oli voimassa vuoden 2021
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Huhtikuussa 2020 yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 osakkeen antamisesta
osakeannilla tai antamalla osakeyhtiö-
lain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin
oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan
lukien vaihtovelkakirjalainan ottaminen)
yhdessä tai useammassa erässä. Valtuu-
tuksen enimmäismäärä vastasi noin 9,9
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus oli voimassa vuoden 2021
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Hallitus ei käyttänyt valtuutuksia
vuonna 2021.
Omat osakkeet
Nokian Renkaat ei ostanut omia osak-
keitaan katsauskaudella eikä omistanut
31.12.2021 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palve-
luntuottajan kanssa avainhenkilöiden
osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista.
Nokian Renkaiden kannustinosakkeet
ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes
osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa
luovutetaan sen osallistujille. 31.12.2021
näiden konsernitaseessa omina osakkeina
raportoitavien osakkeiden määrä oli
697 400 kappaletta (31.12.2020: 697 400).
Tämä osakemäärä vastasi 0,50 % (0,50 %)
yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.
Kaupankäynti osakkeella
Vuonna 2021 vaihdettiin 104 975 922
osaketta (279 145 453) Nasdaq Helsin-
gissä, mikä on 76 % (201 %) yhtiön koko
osakekannasta. Keskimääräinen päivä-
volyymi vuonna 2021 oli 416 571 osaketta
(1 107 720). Nokian Renkaiden osakkeilla
käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla
kaupankäyntipaikoilla.
Nokian Renkaiden osakekurssi oli
vuoden 2021 lopussa 33,30 euroa (28,82).
Vuoden 2021 volyymipainotettu keski-
kurssi oli 31,98 euroa (22,15), ylin notee-
raus 36,70 euroa (31,14) ja alin 27,98 euroa
(16,38). Yhtiön markkina-arvo katsaus-
kauden lopussa oli 4,6 (4,0) miljardia euroa.
Rekisteröityjen osakkeenomistajien
määrä oli 55 898 (58 563) vuoden 2021
lopussa. Osakkeenomistajista 43,2 %
(42,5 %) oli suomalaisia ja 56,8 % (57,5 %)
ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia
ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkis-
yhteisöt omistivat 15,2 % (13,7 %),
rahoitus- ja vakuutuslaitokset 7,3 %
(7,2 %), kotitaloudet 13,7 % (14,4 %), voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt 3,4 % (3,5 %)
ja yhtiöt 3,6 % (3,7 %).
Valtuutukset
Maaliskuussa 2021 yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään enintään
13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimi-
sesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan
kuuluvilla varoilla. Osakemäärä on noin
9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsi-
naiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin
enintään 30.6.2022 asti. Valtuutus kumosi
varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2020
hallitukselle antaman valtuutuksen.
Maaliskuussa 2021 yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 osakkeen antamisesta
osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain
10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeut-
tavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien
vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useam-
massa erässä. Hallitus voi päättää antaa
joko uusia osakkeita tai Yhtiön hallussa
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2021
(ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa omina osakkeina
raportoitavia osakkeita)
Osakkeita Osuus %
1. Solidium Oy ,
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,
3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ,
5. OP-Suomi ,
6. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ,
7. OP-Suomi Small Cap ,
8. Valtion Eläkerahasto ,
9. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap ,
10. Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat ,
Muutoksia osakkeenomistuksessa
Tapahtumapäivä
Osakkeen-
omistaja Kynnys
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
%-osuus osak-
keista ja äänistä
rahoitusvälineiden
kautta
%
yhteensä
13.1.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
14.1.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
2.2.2021
Société
Générale SA Alle % , % , % , %
10.2.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
12.2.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
16.2.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
17.2.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
25.2.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
5.3.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
15.3.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
19.3.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
23.4.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
27.4.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
2.6.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
3.6.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
7.6.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
8.6.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
9.6.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
16.6.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
18.6.2021 BlackRock, Inc Tasan % , % , % , %
21.6.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
26.7.2021 BlackRock, Inc Tasan % , % , % , %
27.7.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
6.8.2021 BlackRock, Inc Tasan % , % , % , %
9.8.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
17.8.2021 BlackRock, Inc Tasan % , % , % , %
18.8.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
30.8.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
31.8.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
3.9.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
6.9.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
7.9.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
8.9.2021 BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
9.9.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
13.9.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
14.9.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
22.9.2021 BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
23.9.2021 BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
Yksityiskohtaisempaa tietoa omistuksessa tapahtuneista muutoksista on saatavilla
osoitteesta www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/osake/liputusilmoitukset/.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2021
Hallitus Osakkeita
Jukka Hienonen, puheenjohtaja
Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja
Heikki Allonen, jäsen
Raimo Lind, jäsen
Veronica Lindholm, jäsen
Inka Mero, jäsen
Christopher Ostrander, jäsen
Jouko Pölönen, jäsen
George Rietbergen, jäsen
Yhteensä
Toimitusjohtaja Osakkeita
Jukka Moisio
Johtoryhmä Osakkeita
Päivi Antola, Konserniviestintä & sijoittajasuhteet
Anna Hyvönen, Pohjois-Amerikka, Pohjoismaat & Vianor
Adrian Kaczmarczyk, Tuotanto, toimitusketju & hankinnat
Teemu Kangas-Kärki, Talous & rahoitus
Jukka Kasi, Tuotteet & innovaatiot
Bahri Kurter, Keski-Eurooppa
Päivi Leskinen, HR
Andrey Pantyukhov, Venäjä & Aasia, globaali markkinointi
Manu Salmi, Raskaat Renkaat & Nokian-tehdas
Yhteensä
Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet
ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2021
yhteensä 65 677 Nokian Renkaiden
osaketta. Osakkeet edustavat 0,04 %
yhtiön kokonaisäänimäärästä.
Johtohenkilöiden liiketoimet
Nokian Renkaat tiedotti johtohenkilöiden
liiketoimista 11.2. ja 6.5. Lue lisää: www.
nokianrenkaat./yritys/julkaisut/tiedot-
teet/2021/managementTransactions/.
YHTIÖKOKOUSPÄÄTÖKSET
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiö-
kokous 30.3.2021 vahvisti tilinpäätöksen
vuodelta 2020, myönsi vastuuvapauden
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
tilikaudelta 2020 sekä vahvisti yhtiön
toimielinten palkitsemisraportin.
Osinko
Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 1.1.–
31.12.2020 maksetaan osinkoa 1,20 euroa
osakkeelta kahdessa erässä. Ensimmäinen
erä 0,60 euroa osakkeelta maksettiin
15.4.2021 osakkeenomistajille, jotka
olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä
1.4.2021 merkittynä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Toinen erä 0,60 euroa osakkeelta makset-
tiin 9.12.2021 osakkeenomistajille, jotka
olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä
4.11.2021 rekisteröitynä Euroclear Finland
Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluette-
loon.
Hallituksen jäsenten palkkiot
Yhtiökokous päätti, että hallituksen
jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot:
hallituksen puheenjohtajalle 102 500
euroa vuodessa, hallituksen varapuheen-
johtajalle ja tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajalle kummallekin 72 500
euroa vuodessa sekä kullekin hallituksen
jäsenelle 50 000 euroa vuodessa. 60
prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan
rahana ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina.
Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron
kokouspalkkiosta jokaisesta hallituksen
ja hallituksen valiokunnan kokouksesta.
Euroopassa asuville hallituksen jäsenille
kokouspalkkio maksetaan kaksinker-
taisena kokouksista, jotka pidetään
Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuo-
lella, ja kolminkertaisena kokouksista,
jotka pidetään Euroopan ulkopuolella.
Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen
jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolmin-
kertaisena kokouksista, jotka pidetään
jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen
osallistuessa kokoukseen puhelin- tai
videoyhteyden välityksellä maksetaan
700 euron kokouspalkkio. Matkakulut
korvataan yhtiön matkustuspolitiikan
mukaisesti.
Hallitus ja tilintarkastaja
Kokouksessa päätettiin hallituksen
jäsenmääräksi yhdeksän. Jukka Hienonen,
Heikki Allonen, Raimo Lind, Inka Mero,
George Rietbergen, Pekka Vauramo ja
Veronica Lindholm valittiin uudelleen
hallituksen jäseniksi ja Christopher
Ostrander ja Jouko Pölönen valittiin
uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle,
joka päättyy vuoden 2022 varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen
puheenjohtajaksi valittiin Jukka Hienonen
ja varapuheenjohtajaksi Pekka Vauramo.
Yhtiökokous valitsi tilintarkastusyhteisö
Ernst & Young Oy:n tilintarkastajaksi
toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2022
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Valtuutukset
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään enintään 13 800 000
yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla
varoilla. Ehdotettu osakemäärä on noin
9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsi-
naiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin
enintään 30.6.2022 asti. Valtuutus kumosi
varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2020
hallitukselle antaman valtuutuksen.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päät-
tämään enintään 13 800 000 osakkeen
antamisesta osakeannilla tai antamalla
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia
osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia
(mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina)
yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus
voi päättää antaa joko uusia osakkeita
tai Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä
vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista. Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen
asti, kuitenkin enintään 30.6.2022 asti.
Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiöko-
kouksen 2.4.2020 hallitukselle antaman
valtuutuksen.
HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
Järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2021
hallitus valitsi henkilöstö- ja palkitsemis-
valiokunnan puheenjohtajaksi Veronica
Lindholmin ja jäseniksi Jukka Hienosen
ja Pekka Vauramon. Lisäksi hallitus valitsi
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi
Raimo Lindin ja jäseniksi Heikki Allosen,
Inka Meron ja Jouko Pölösen.
OSAKKEENOMISTAJIEN
NIMITYSTOIMIKUNTA 2021
Kesäkuussa 2021 Nokian Renkaiden
osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan
nimettiin
• Antti Mäkinen (toimitusjohtaja, Solidium
Oy) Solidium Oy:n nimeämänä
• Heikki Westerlund (hallitusammattilainen)
Bridgestone Corporationin nimeämänä
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja,
sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuu-
tusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen Eläke-
vakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Kalle Karppinen (osaketutkimuksen
johtaja, pohjoismaiset osakkeet,
Nordea Investment Management)
Nordea Rahastojen nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat
Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
ehdottaa 2022 yhtiökokoukselle, että
hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
mukaan lukien, ja että nykyiset hallitus-
jäsenet Heikki Allonen, Jukka Hienonen,
Veronica Lindholm, Inka Mero, Christopher
Ostrander, Jouko Pölönen, George
Rietbergen ja Pekka Vauramo valitaan
uudelleen hallituksen jäseniksi ja uudeksi
jäseneksi ehdotetaan Susanne Hahnia
tulevaksi toimikaudeksi, joka päättyy
vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Hallituksen nykyisistä jäse-
nistä Raimo Lind on ilmoittanut, ettei hän
ole käytettävissä uudelleenvalintaan.
Jukka Hienosen ehdotetaan jatkavan
hallituksen puheenjohtajana ja Pekka
Vauramon hallituksen varapuheenjoh-
tajana. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet
suostumuksensa tehtäviin ja ovat riippu-
mattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn
osalta osakkeenomistajien nimitystoimi-
kunta suosittaa, että osakkeenomistajat
ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdo-
tukseen yhtenä kokonaisuutena. Tämä
suositus perustuu siihen, että Nokian
Renkailla on hyvän pohjoismaisen hallinto-
mallin mukainen hallituksen ulkopuolinen
osakkeenomistajien nimitystoimikunta.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on
varmistaa, että hallituksen yksittäisten
jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi
myös ehdotettavalla hallituksella kokonai-
suutena on yhtiön kannalta paras mahdol-
linen osaaminen ja kokemus, ja että
hallituksen kokoonpano täyttää myös
muut hallinnointikoodin pörssi yhtiölle
asettamat vaatimukset.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
ehdottaa yhtiökokouksessa valittaville
hallituksen jäsenille maksettavaksi
vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokouk-
seen päättyvältä toimikaudelta seuraavat
vuosipalkkiot:
• hallituksen puheenjohtajalle
110 000 euroa
• varapuheenjohtajalle ja valiokuntien
puheenjohtajille 75 000 euroa
• muille jäsenille 52 500 euroa.
Vuonna 2021 alkaneella toimikaudella
vuosipalkkiot ovat olleet seuraavat:
hallituksen puheenjohtaja 102 500 euroa,
varapuheenjohtaja ja tarkastusvalio-
kunnan puheenjohtaja 72 500 euroa ja
muut jäsenet 50 000 euroa.
Osakkeenomistajien nimitystoimi-
kunta ehdottaa myös, että vuosipalkkio
maksetaan 60-prosenttisesti rahana ja
40-prosenttisesti yhtiön osakkeina.
Kokouspalkkioiden ehdotetaan säilyvän
ennallaan ja olevan 700 euroa/hallituksen
tai valiokunnan kokous. Euroopassa
asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio
maksetaan kaksinkertaisena kokouksista,
jotka pidetään Euroopassa jäsenen
kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena
kokouksista, jotka pidetään Euroopan
ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella
asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio
maksetaan kolminkertaisena kokouksista,
jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuo-
lella. Jäsenen osallistuessa kokoukseen
puhelin- tai videoyhteyden välityksellä
ehdotetaan 700 euron kokouspalkkion
maksamista. Matkakulut ehdotetaan
korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan
mukaisesti.
YRITYSVASTUU
Nokian Renkaiden ei-taloudellisten tavoit-
teiden keskiössä ovat uusien ympäristö-
ja turvallisuusinnovaatioiden kehittäminen
tuotteisiin, CO
2
-päästöjen vähentäminen
Science Based Targets -ohjelman
mukaisesti, entistäkin turvallisempi
työympäristö sekä toimittajien vastuul-
lisuuden valvonta. Uudet ei-taloudelliset
tavoitteet julkaistiin syyskuussa 2021 ja ne
löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta
www.nokianrenkaat./yritys/vastuullisuus/
perusperiaatteet/tavoitteemme-ja-saavu-
tuksemme/.
Tammikuussa 2021 Nokian Renkaat
ilmoitti, että Suomen-tehtaalle oli myön-
netty työterveyden ja -turvallisuuden
ISO 45001 -sertikaatti. Standardin
mukainen sertiointi on myönnetty myös
raskaiden työkoneiden vanteita valmista-
valle Levypyörälle, jonka Nokian Renkaat
osti vuonna 2019. ISO 45001 -standardi
on luotu vähentämään työtapaturmia ja
työperäisiä sairauksia.
Maaliskuussa Nokian Renkaat
ilmoitti saaneensa Yhdysvaltain-
tehtaan aurinkoenergialla toimivalle
hallinto rakennukselleen LEED v4 Gold
-ympäristö sertikaatin. Gold-tason serti-
ointi yhdistettynä samalla tehdasalueella
sijaitsevan tuotantolaitoksen silver-serti-
kaattiin tekee yhtiön Yhdysvaltain-teh-
taan kokonaisuudesta rengasalan edellä-
kävijän ympäristöystävällisyydessä.
Toukokuussa Yhdysvaltain-tehtaalle
myönnettiin ISO 14001 -sertikaatti.
Yhtiön tuotantolaitokset Suomessa ja
Venäjällä ovat saaneet ympäristöserti-
kaatin jo aiemmin.
Kesäkuussa Nokian Renkaat ilmoitti,
että sen logistiikkakeskukseen Suomeen
on rakennettu 3 160 paneelista koostuva
aurinkovoimala, jonka teho on yli 1 100
kilowattia (kW). Kaikki voimalan tuottama
sähkö käytetään logistiikkakeskuksessa,
jossa sähköä tarvitaan mm. valaistukseen
ja ilmanvaihtoon. Uusiutuvan aurinkoe-
nergian käyttö on osa yrityksen omasta
toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipääs-
töjen vähentämistä.
Syyskuussa Nokian Renkaat allekirjoitti
10 vuoden sopimuksen pohjoismaisen
energiayhtiön kanssa uusiutuvan tuuli-
energian toimittamisesta. Tuulisähköä
käytetään Suomen-tehtaalla ja Vianorin
Suomen toiminnoissa. Nokian Renkaat on
käyttänyt täysin uusiutuvista lähteistä
peräisin olevaa sähköä Suomen-tehtaalla
vuodesta 2019 lähtien. Uusi sopimus
varmistaa vihreän sähkön saatavuuden
myös tulevaisuudessa.
Joulukuussa Nokian Renkaat valittiin
ilmastotyön edelläkävijäyritysten luokkaan
kansainvälisen CDP-järjestön listauksessa.
Nokian Renkaat sai toiseksi parhaan arvo-
sanan A- strategiastaan, tavoitteistaan ja
työstään ilmastonmuutoksen vaikutusten
hillitsemiseksi.
Joulukuussa Nokian Renkaiden
Espanjan testikeskuksen Visitor Center
-päärakennus sai LEED v4 Platinum
-sertikaatin onnistuneesta ympäristö-
ystävällisestä rakentamisesta ja suunnit-
telusta. Kyseessä on korkein mahdollinen
LEED-sertikaattitaso. Sertiointitarkas-
tajat korostivat päärakennuksen innovaa-
tioita ja korkeatasoista toteutusta niin
suunnittelussa, energiatehokkuudessa
kuin sisätilojen laadussa korkean serti-
ointitason avaintekijöinä.
GPSNR:n (Global Platform for
Sustainable Natural Rubber) jäsenenä
Nokian Renkaat on sitoutunut lakien
noudattamiseen, yhteisöjen toimeentu-
loon, terveisiin, toimiviin ekosysteemeihin
(myös metsäkadon ehkäisemiseen) ja
kaikkien ihmisoikeuksien kunnioitta-
miseen luonnonkumin hankinnassa ja
tuotannossa. Tämä näkyy yhtiön vastuul-
lisen luonnonkumin politiikassa, joka on
yhdenmukainen GPSNR:n toimintake-
hyksen kanssa. Syyskuussa julkaistu poli-
tiikka on luettavissa kokonaisuudessaan
englanniksi www.nokiantyres.com/
company/sustainability/sustainable-
natural-rubber-policy/.
Nokian Renkaat julkaisee vuoden 2021
yritysvastuuraportin keväällä 2022.
EU:n taksonomia
EU:n uusi taksonomia-asetus on suunni-
teltu tukemaan EU:n talouden muutosta
kohti Euroopan vihreän kehityksen (Green
Deal) tavoitteita, joihin lukeutuu myös
tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen
2050 mennessä. Taksonomia-asetuksen
ytimessä on kestävän taloudellisen
toiminnan määritelmä.
Uusi taksonomia-asetus luokittelee
taloudelliset toimet, jotka on mahdollista
linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristö-
tavoitteiden kanssa. EU:n taksonomiassa
on kuusi ympäristötavoitetta, joista
säännellään nyt kahta: ilmastonmuu-
toksen hillintä ja ilmastonmuutokseen
sopeutuminen.
Rengasala kuuluu taloudellisen
toiminnan ryhmään Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus EU-taksonomian
teknisissä luokittelukategorioissa. EU- tak-
sonomian teknisten luokittelukategori-
oiden tarkastelun ja konsultoinnin jälkeen
Nokian Renkaiden taloudellisesta toimin-
nasta on tehty seuraavat johtopäätökset:
• Nokian Renkaiden valmistamien,
vierintävastukseltaan alhaisten henkilö-
ja pakettiautonrenkaiden hiilijalanjälki
elinkaaren aikana on huomattavasti
pienempi kuin vastaavien keski-
määräisten renkaiden. Tämä johtuu
matalien käyttövaiheen päästöjen
sekä alansa alhaisimpien valmistus-
vaiheen päästöjen yhdistelmästä.
• Tässä vaiheessa kaikki raskaat ammatti-
käyttöön tarkoitetut renkaat rajataan
pois, sillä raskaiden ammattirenkaiden
käyttövaiheen CO
2
-päästöistä ei ole
saatavana luotettavaa vertailutietoa.
Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten
henkilö- ja pakettiautonrenkaiden
valmistus muodosti 35 % Nokian
Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna
2021. Yhtiön tekemän arvioinnin perus-
teella nämä taloudelliset toimet täyttävät
EU:n taksonomian kriteerit. Käyttökus-
tannuksista (Opex) EU-taksonomian piiriin
kuului 31 % ja investoinneista (Capex) 26 %.
Tunnusluku
Yhteensä
(MEUR)
Taksonomiaan sopivan
liiketoiminnan osuus (%)
Taksonomiaan sopimat-
toman liiketoiminnan
osuus
(%)
Liikevaihto % %
Investoinnit % %
Käyttökustannukset % %
Taksonomian raportointilaajuus
ja kriteerit voivat muuttua tulevina
vuosina, sillä kyseessä on ensimmäinen
raportointi kerta, joten luvut eivät välttä-
mättä ole vertailukelpoisia raportointi-
jaksojen välillä.
Nokian Renkaiden lähestymistapa
EU-taksonomiakelpoisuuden laskemiseen
on saatavilla osoitteessa www.nokianren-
kaat./yritys/sijoittajat/nokian-renkaat-si-
joituskohteena/nokian-renkaat-vastuulli-
sena-sijoituskohteena/.
Muun kuin taloudellisen
tiedon raportointi
Nokian Renkaat julkaisee vuosittain Selvi-
tyksen muista kuin taloudellisista tiedoista
Suomen kirjanpitolaissa olevan muiden kuin
taloudellisten tietojen raportointivelvoit-
teen mukaisesti. Selvitys julkistetaan halli-
tuksen toimintakertomuksesta erillisenä
dokumenttina. Hallitus on katselmoinut
ja allekirjoittanut Selvityksen muista kuin
taloudellisista tiedoista. Selvitys muista
kuin taloudellisista tiedoista julkaistaan
28.2.2022 alkavalla viikolla.
MUUT ASIAT
OSAKEPOHJAINEN
PITKÄN AIKAVÄLIN
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ
2021–2023 NOKIAN RENKAAT
OYJ:N JOHDOLLE JA VALITUILLE
AVAINHENKILÖILLE
Helmikuussa 2021 Nokian Renkaat Oyj:n
hallitus päätti osakepohjaisen pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmän perusta-
misesta yhtiön johdolle ja valituille avain-
henkilöille vuosille 2021–2023, jatkona
aiemmille vuonna 2019 ja 2020 päätetyille
ohjelmille. Järjestelmä koostuu suoritus-
perusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä
2021 (”PSP 2021”) päärakenteena sekä
ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä
2021 (”RSP 2021”) täydentävänä palkkiojär-
jestelmänä.
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
tarkoituksena on kohdistaa omistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä sekä
avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja
sen strategisiin tavoitteisiin.
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä 2021
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjes-
telmä koostuu vuosittain alkavista yksit-
täisistä kolmevuotisista ansaintajaksoista,
jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio
maksetaan. Kunkin yksittäisen ansainta-
jakson alkaminen edellyttää hallituksen
erillistä päätöstä.
Ansaintajakso (PSP 2021–2023) alkoi
vuoden 2021 alusta ja sen perusteella
mahdollisesti suoritettava osakepalkkio
maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä
puoliskolla edellyttäen, että hallituksen
ohjelmalle asettamat suoritustavoit-
teet saavutetaan. Mahdollinen palkkio
maksetaan osittain Nokian Renkaat
Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä.
Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta
aiheutuvien verojen kattamiseen. PSP
2021–2023 ansaintajaksoon on oikeutettu
osallistumaan noin 220 henkilöä mukaan
lukien myös Nokian Renkaiden johto-
ryhmän jäsenet.
Ansaintajaksoon 2021–2023 sovel-
lettavat ansaintatavoitteet ovat osake-
kohtainen tulos (EPS) sekä sijoitetun
pääoman tuottoprosentti (ROCE). PSP
2021–2023 -ohjelman perusteella makset-
tavien osakepalkkioiden kokonaismäärä
on yhteensä enintään 534 898 brutto-
osaketta.
Jos henkilön työsuhde Nokian Renkailla
päättyy ennen osakepalkkion maksamis-
päivää, hän ei pääsääntöisesti ole
oikeutettu mihinkään palkkioon tämän
ohjelman perusteella.
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä 2021
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän
tarkoituksena on toimia täydentävänä
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestel-
mänä, jota käytetään kohdennetusti
sitouttamamaan Nokian Renkaiden avain-
henkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista
ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista.
Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden
pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen
ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille Nokian Renkaat
Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä.
Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen
edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestel-
mässä edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle yksittäiselle osallistu-
jalle on, että osallistujan työsuhde
Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden
maksamisajankohtaan saakka. Tämä edel-
lytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johto-
ryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on
asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on
ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi
ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä
2021. Taloudellisena mittarina toimii sijoi-
tetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).
Seuraava ohjelma ehdollisessa osake-
palkkiojärjestelmässä (RSP 2021–2023)
alkoi vuoden 2021 alusta ja sen nojalla
mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä
puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla
maksettavien osakepalkkioiden koko-
naismäärä on yhteensä enintään 120 000
brutto-osaketta.
Muita ehtoja
Nokian Renkaat soveltaa osakeomistus-
sääntöä yhtiön johtoryhmän jäseniin. Sen
mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen
odotetaan säilyttävän omistuksessaan
vähintään 25 % yhtiön osakepalkkiojärjes-
telmistä saamistaan osakkeista, kunnes
hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä
vastaa vähintään hänen kiinteän brutto-
määräisen vuosipalkkansa määrää.
Hallitus arvioi, ettei osakepalkkiojärjes-
telmän yhteydessä lasketa liikkeelle uusia
osakkeita ja ettei järjestelmällä siten ole
laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröi-
tyyn osakemäärään.
MERKITTÄVÄT RISKIT JA
EPÄVARMUUSTEKIJÄT SEKÄ
KÄYNNISSÄ OLEVAT RIITA-ASIAT
Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa
Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja
taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa
on hallituksen hyväksymä riskienhal-
lintapolitiikka, joka tukee strategisten
tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin
riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä
liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien
riskien, että konsernin tavoitteiden
saavuttamista uhkaavien riskien hallin-
taan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään
tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen
suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä
toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian
Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan
riskeistä sekä riskienhallinnasta löytyvät
vuosittain julkaistavasta Selvityksestä
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Esimerkiksi seuraavat riskit voivat
mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden
kehitykseen:
• Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä
liittyen kuluttajien luottamukseen sekä
makroekonomisiin ja geopoliittisiin
olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuuste-
kijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiri-
öitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä
vaikuttaa yhtiön myynti- ja luottoriskiin.
Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukku-
asiakkaiden maksuongelmia, jolloin
Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan
myyntisaatavien arvonalentumisia.
• Renkaiden tukkukauppa ja vähit-
täiskauppa kehittyvät vastatakseen
muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet
teknologiat kiihdyttävät tätä yhä
lisääntyvällä digitalisaatiolla. Epäon-
nistuminen myyntikanavan muutoksiin
sopeutumisessa voisi aiheuttaa kiel-
teisen vaikutuksen Nokian Renkaiden
taloudelliseen suoritukseen.
• Nokian Renkaiden menestys riippuu
sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia
tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat
asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka
tuotteita testataan kattavasti, tuot-
teiden laatuun liittyvät ongelmat sekä
kyvyttömyys vastata suorituskykyyn
ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin
voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden
mainetta ja niillä voi tämän myötä
olla kielteinen vaikutus taloudelliseen
suoritukseen.
• Nokian Renkaiden tuotantolaitokset
sijaitsevat Suomessa, Venäjällä ja
USA:ssa. Odottamattomat tuotanto- tai
toimituskatkokset näissä laitoksissa
voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön
liiketoimintaan. Keskeytykset logistii-
kassa voivat vaikuttaa merkittävästi
tuotantoon ja huippusesongin myyntiin.
• Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden
hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin.
Nokian Renkaat hankkii luonnon-
kumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja
Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on
määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier
Code of Conduct -sopimuksen, sekä
prosesseja työolosuhteiden valvomista
varten, se ei voi täysin valvoa toimit-
tajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa
toimittajaverkostonsa laajentamista
pienentääkseen yksittäisiin toimittajiin
liittyvää riippuvuusriskiä. Raaka-
aineiden tuottajien toimiminen lakien,
säännösten tai standardien vastaisesti
tai poikkeaminen käytännöistä, joita
Euroopan unionissa tai kansainvälisessä
yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä,
voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti
Nokian Renkaiden maineeseen.
• Rengasteollisuuteen voi kohdistua
ilmastonmuutoksen aiheuttamia
riskejä, kuten muutoksia kuluttajien
rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä
muutoksia tai säässä tapahtuvien
ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin
tuottajiin. Nokian Renkaat on sitoutunut
vähentämään toimintansa kasvihuo-
nekaasupäästöjä torjuakseen ilmas-
tonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa
synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt
vuosittain ja vähentää niitä systemaat-
tisesti. Yksityiskohtaisempi selostus
Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen
liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista
on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.
nokianrenkaat./yritys/vastuullisuus/
ymparisto/ilmastonmuutokseen-liitty-
vat-riskit-ja-mahdollisuudet/.
• Valuuttakurssiriski koostuu transaktio-
ja valuuttamuunnosriskistä. Merkit-
tävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat
Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunu
sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari.
Noin 65 % konsernin myynnistä syntyy
euroalueen ulkopuolella.
• Liiketoimintaa tukevien tietojärjestel-
mien ja verkkopalvelujen toimivuus on
elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnit-
telemattomat katkokset kriittisissä
tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa
voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja
haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset
järjestelmät ja palvelut voivat olla myös
kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi
johtaa salassa pidettävien tietojen
vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai
immateriaalioikeuksien loukkaamiseen,
tuotantokatkoksiin tai mainehaittoihin.
• Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017
Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön
mahdollisesta arvopaperimarkkina-
rikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä
ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen
epäillystä arvopaperimarkkinoita
koskevasta tiedottamisrikoksesta
yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana
2015–2016 yhtiön hallituksessa ja
toimitusjohtajana toiminutta henkilöä
vastaan. Syyttäjä vaatii myös enim-
millään 850 000 euron yhteisösakon
määräämistä Nokian Renkaille. Syyttäjä
on lisäksi päättänyt nostaa syytteet
neljää Nokian Renkaiden työntekijänä
vuonna 2015 toiminutta henkilöä
vastaan epäillystä sisäpiirintiedon
väärinkäytöstä. Kaikki syytteen saaneet
henkilöt kiistävät syyllistyneensä rikok-
seen. Tapahtumiin liittyvä oikeuden-
käynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa
tammikuussa 2022.
• COVID-19-pandemia muodostaa
lyhytaikaisen riskin Nokian Renkaiden
liiketoiminnalle ja toimintaympäris-
tölle. Yhtiö on tehnyt proaktiivisia
toimenpiteitä pandemian vaikutusten
hillitsemiseksi ja liiketoiminnan jatku-
vuuden varmistamiseksi. Näistä toimista
huolimatta epävarmuus pandemian
kestosta, sen hillitsemiseksi tehdyt
rajoitustoimet sekä näistä johtuva
taloudellisen toiminnan hidastuminen
voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian
Renkaiden toimintoihin ja toimitusket-
juun sekä yhtiön tuotteiden kysyntään
ja hinnoitteluun.
Nokian Renkaiden riskianalyysi
kiinnittää erityisesti huomiota myös
yhteiskuntavastuuriskeihin, joista merkit-
tävimmät ovat tuotteen laatuun, turval-
lisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin
liittyvät riskit. Tietoturvaan, tietosuojaan
ja asiakkaiden tietoihin liittyvät selvitykset
ja hankkeet ovat jatkuvasti erityisenä
painopistealueena.
Veroriidat
Nokian Renkaat Oyj:n 100-prosenttisesti
omistama entinen tytäryhtiö, Nokian
Tyres U.S. Finance Oy, vastaanotti
toukokuussa 2019 kielteisen päätöksen
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta koskien
yhtiön valitusta oikaisupäätöksistä,
joiden perusteella yhtiö oli velvollinen
maksamaan verovuosilta 2007–2013
kokonaisuudessaan 18,5 milj. euroa
lisäveroja sekä veronkorotuksia ja korkoja.
Yhtiö on maksanut ja kirjannut verot
kokonaisuudessaan vuosien 2013, 2014
ja 2017 tilinpäätöksiin ja tuloksiin. Korkein
hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön anomuksen
valitusluvasta helmikuussa 2021.
Huhtikuussa 2021 Nokian Renkaat
vastaanotti verohallinnolta verovuosien
2015–2016 verotarkastusta koskevan
päätöksen, jonka mukaan yhtiö velvoitet-
tiin maksamaan yhteensä 1,9 miljoonaa
euroa lisäveroja ja sakkoja. Nokian
Renkaat pitää veroviranomaisen näke-
mystä perusteettomana ja on valittanut
päätöksestä.
Rutiininomaiset verotarkastukset
Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat
mahdollisesti johtaa verojen uudelleen-
arviointiin.
PÄIVITETTY STRATEGIA JA
TALOUDELLISET TAVOITTEET
Syyskuussa 2021 Nokian Renkaat julkisti
päivitetyn keskipitkän aikavälin strategian
sekä päivitetyt taloudelliset tavoitteet.
Nokian Renkaat pyrkii kasvamaan
orgaanisesti markkinoita nopeammin ja
kasvattamaan markkinaosuuttaan kaikilla
keskeisillä markkina-alueilla. Keskipitkän
aikavälin tavoite on saavuttaa kahden
miljardin euron liikevaihto.
Keskipitkän aikavälin kasvustrategia
perustuu Nokian Renkaiden vahvuuksiin.
Näihin kuuluvat laadukkaat tuotteet ja
huipputason brändi, tehokas toimitus-
ketju, johtava asema vastuullisuudessa
sekä vahva Nokian Renkaiden tiimi. Yhtiö
julkisti vuosina 2020–2021 ennätys-
määrän uusia tuotteita ja kiihdyttää
edelleen innovaatiotoimintaa vahvistaak-
seen kilpailukykyään ja ainutlaatuista
asemaansa premium-rengassegmentissä.
Laajeneva tuotevalikoima sekä kaupallisen
toiminnan vahvistaminen vauhdittavat
liikevaihdon kasvua. Keskeistä on Nokian
Renkaiden brändin vahvistaminen tiiviissä
yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kannat-
tavuuden paranemista tukevat volyymien
kasvu ja operatiivisen toiminnan tehosta-
minen.
Nokian Renkaiden päivitetyt keski-
pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
ovat:
• Markkinoita nopeampi kasvu:
Liikevaihto 2 miljardia euroa
• Hyvä tuotto ja kannattavuus: Segmentit
yhteensä liikevoittomarginaali ja
segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuotto (ROCE) 20 %:n* tasolla
• Kasvava vuosittainen osinko:
Osinko yli 50 % nettovoitosta
*Segmentit yhteensä -luvut eivät sisällä
USA:n tehtaan käynnistykseen liittyviä
kuluja, liikearvon alentumiskuluja, uudel-
leenjärjestelykuluja sekä muita eriä, jotka
eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoi-
minnan operatiivista kehitystä.
OLETUKSET VUODELLE 2022
Markkinatilanne Pohjoismaat Venäjä
Eurooppa
(pl.
Pohjoismaat)
Pohjois-
Amerikka
Uusien autojen myynti 2021 vrt. 2020 % % – % %
Henkilöautonrenkaiden markkina
(sisäänmyynti) 2021 vrt. 2020 % % % %
Henkilöautonrenkaiden kysyntä E2022
(johdon arvio) nousee nousee nousee nousee
Raskaiden renkaiden segmentit* E2022
(johdon arvio) nousee nousee nousee nousee
* Nokian Renkaiden ydintuotealueet
Globaalin auto- ja rengaskysynnän
arvioidaan kasvavan. COVID-19-pandemia
aiheuttaa edelleen epävarmuutta, kustan-
nusinaatiota ja saatavuushaasteita koko
autoteollisuuden arvoketjussa. Lisäksi
meneillään oleva geopoliittinen tilanne
aiheuttaa epävarmuutta vuonna 2022.
Nokian Renkaiden liikevaihdon kasvua
vauhdittavat vuonna 2022 lukuisat uudet
tuotteet sekä jatkuvat parannukset
go-to-market-toimenpiteisiin. Investoinnit
ovat noin 150 milj. euroa (rullaava 12 kk).
Venäjällä uusien autojen myynnin
arvioidaan kasvavan enintään 5 % verrat-
tuna vuoteen 2021. Kasvua odotetaan
ainoastaan vuoden 2022 jälkimmäisellä
vuosipuoliskolla. Patoutunut kysyntä
vauhdittaa kasvua mutta toisaalta
toimitusketjun haasteet jarruttavat sitä.
Kokonaisuudessaan renkaiden jälkimark-
kinan Venäjällä vuonna 2022 arvioidaan
kasvavan 5–10 % verrattuna vuoteen 2021
vahvan kysynnän ja matalien varasto-
tasojen vuoksi.
Venäjän ruplan valuuttakurssin kehit-
tymiseen liittyvä ennustettavuus on
heikko, mikä aiheuttaa epävarmuutta
vuonna 2022. Rupla on heikentynyt viime
vuosina. Keskimääräinen EUR/RUB kurssi
oli 72,5 vuonna 2019, 82,7 vuonna 2020,
87,2 vuonna 2021 ja 85,3 tammikuun 2022
alussa.
Raaka-aine- ja logistiikkakustannusten
arvioidaan kasvavan merkittävästi
erityisesti vuoden 2022 ensimmäisellä
vuosipuoliskolla vuoteen 2021 verrattuna.
Nokian Raskaiden Renkaiden ydintuo-
teryhmien kysynnän arvioidaan jatkuvan
vahvana vuonna 2022. Jälkimarkkina-
kysynnän odotetaan jatkuvan terveenä
ja ensiasennuskysynnän odotetaan
kasvavan vuoden 2021 tasosta.
OHJEISTUS VUODELLE 2022
Vuonna 2022 Nokian Renkaiden liike-
vaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla
odotetaan kasvavan merkittävästi ja
segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan
kasvavan.
Globaalin auto- ja rengaskysynnän
arvioidaan kasvavan. COVID-19-pandemia
aiheuttaa edelleen epävarmuutta, kustan-
nusinaatiota ja saatavuushaasteita koko
autoteollisuuden arvoketjussa. Lisäksi
meneillään oleva geopoliittinen tilanne
aiheuttaa epävarmuutta vuonna 2022.
HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖN
VOITTOA KOSKEVIKSI
TOIMENPITEIKSI
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 742,7
milj. euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,
että jakokelpoiset varat käytetään seuraa-
vasti:
Osinkoa jaetaan , euroa/osake
eli yhteensä , milj. euroa
jätetään omaan
pääomaan , milj. euroa
Yhteensä , milj. euroa
Hallitus ehdottaa, että osinko makse-
taan kahdessa erässä, toukokuussa ja
joulukuussa 2022.
Ensimmäinen erä 0,66 euroa osak-
keelta maksetaan osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäi-
vänä 2.5.2022 merkitty Euroclear Finland
Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Hallitus esittää, että ensimmäisen erän
osinko maksetaan 11.5.2022.
Osingon toinen erä 0,66 euroa osak-
keelta maksetaan joulukuussa. Osingon
toinen erä maksetaan osakkeenomista-
jalle, joka on osingonmaksun täsmäytys-
päivänä merkitty Euroclear Finland
Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Hallitus päättää 1.11.2022 pidettäväksi
suunnitellussa kokouksessaan toisen
erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja
maksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä
olisi 3.11.2022 ja osingon maksupäivä
viimeistään 9.12.2022.
Yhtiön taloudellisessa asemassa
ei tilikauden päättymisen jälkeen ole
tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu
voitonjako vaaranna hallituksen näke-
myksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Hallitus ehdottaa lisäksi, että yhtiöko-
kous valtuuttaa hallituksen päättämään
yhteensä enintään 250 000 euron
määräisten lahjoitusten antamisesta
yliopistoille, korkeakouluille tai muihin
yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin
tarkoituksiin vuosien 2022 ja 2023 aikana.
Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista,
käyttötarkoituksista, määristä ja muista
lahjoitusten ehdoista.
Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen
julkaistaan maaliskuun 2022 loppuun
mennessä.
Helsinki 8.2.2022
Nokian Renkaat Oyj
Hallitus
20212020201920182017
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
20212020201920182017
Liikevaihto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto %
Milj. euroa
Segmentit yhteensä liikevoitto %
0
400
800
1 200
1 600
2 000
0
10
20
30
40
50
20212020201920182017
EUR
Segmentit
yhteensä
tulos/osake
Osinko/osake
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
%
0
5
10
15
20
25
20212020201920182017
0
5
10
15
20
25
30
35
20212020201920182017
Milj. euroa
0
50
100
150
200
250
300
20212020201920182017
Milj. euroa
LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, % LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN
1)
, %
2021 2020
Henkilöautonrenkaat
Raskaat Renkaat
Vianor
1)
Sisältää sisäisen myynnin
2021 2020
Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Venäjä ja Aasia
Amerikka
LIIKEVAIHTO JA SEGMENTIT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
BRUTTOINVESTOINNIT
2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto, MEUR , , , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto, MEUR , , , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto % , , , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
Henkilöstö
2021 2020 2019 2018 2017
Bruttoinvestoinnit , , , , ,
SEGMENTIT YHTEENSÄ TULOS/OSAKE* JA
OSINKO/OSAKE
2021 2020 2019 2018 2017
Segmentit yhteensä
tulos/osake, EUR , , ,
)
, ,
Osinko/osake, EUR ,
)
, , , ,
1)
Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien verokiistojen päätösten
1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa.
2)
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
2021 2020 2019 2018 2017
Segmentit yhteensä
ROCE, % , , , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
T&K-kulut , , , , ,
SEGMENTIT YHTEENSÄ ROCE*, %
T&K-KULUT
* Vertailukelpoiset segmentit yhteensä -luvut vuosille 2019–2021, aiemmat vuodet raportoitu IFRS:n mukaisesti
0
20
40
60
80
20212020201920182017
%
-30
-20
-10
0
10
20212020201920182017
%
20212020201920182017
Liikevaihto
Segmentin
liikevoitto
Segmentin
liikevoitto %
Milj. euroa
Segmentin liikevoitto %
0
400
800
1 200
1 600
0
10
20
30
40
0
50
100
150
200
250
300
20212020201920182017
Liikevaihto
Segmentin
liikevoitto
Segmentin
liikevoitto %
Milj. euroa
Segmentin liikevoitto %
0
10
20
30
40
50
60
-100
0
100
200
300
400
20212020201920182017
Liikevaihto
Segmentin
liikevoitto
Segmentin
liikevoitto %
Milj. euroa
Segmentin liikevoitto %
-3
0
3
6
9
12
2021 2020 2019 2018 2017
Omavaraisuusaste , , , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
Netto velkaantumis-
aste –, –, , –, –,
OMAVARAISUUSASTENETTOVELKAANTUMISASTE
HENKILÖAUTONRENKAAT
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto*
VIANOR
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto*
RASKAAT RENKAAT
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto*
2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto, MEUR , , , , ,
Segmentin
liikevoitto, MEUR , , , , ,
Segmentin
liikevoitto % , , , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto, MEUR , , , , ,
Segmentin
liikevoitto, MEUR , , , , ,
Segmentin
liikevoitto % , , , , ,
2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto, MEUR , , , , ,
Segmentin
liikevoitto, MEUR , , , , –,
Segmentin
liikevoitto % , , , , –,
* Vertailukelpoiset segmenttiluvut vuosille 2019–2021, aiemmat vuodet raportoitu IFRS:n mukaisesti
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu
2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Liikevaihto
, , , , , , , , , , ,
muutos, %
, % –, % , % , % , % , % –, % –, % –, % , % , %
Käyttökate (EBITDA)
, , , , , , , , , , ,
Poistot
, , , , , , , , , , ,
Liikevoitto (EBIT)
, , , , , , , , , , ,
% liikevaihdosta
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Tulos ennen veroja
, , , , , , , , , , ,
% liikevaihdosta
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Oman pääoma tuotto (ROE), %
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Taseen loppusumma
, , , , , , , , , , ,
Korollinen nettovelka
–, –, , –, –, –, –, –, –, –, –,
Omavaraisuusaste, %
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Velkaantumisaste, %
–, % –, % , % –, % –, % –, % –, % –, % –, % –, % –, %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
, , , , , , , , , , ,
Bruttoinvestoinnit
, , , , , , , , , , ,
% liikevaihdosta
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Tutkimus- ja kehittämismenot
, , , , , , , , , , ,
% liikevaihdosta
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Osingonjako
, , , , , , , , , , ,
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tunnusluvut
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu
2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Tulos/osake (EPS), euroa
, , , , , , , , , , ,
muutos, %
, % –, % , % , % –, % , % , % , % –, % , % , %
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa
, , , , , , , , , , ,
muutos, %
, % –, % , % , % –, % , % , % , % –, % , % , %
Kassavirta/osake (CFPS), euroa
, , , , , , , , , , ,
muutos, %
–, % , % –, % , % –, % , % –, % , % –, % , % –, %
Osinko/osake, euroa
,
)
, , , , , , , , , ,
Osinko/tulos, %
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Oma pääoma/osake, euroa
, , , , , , , , , , ,
P/E-luku
, , , , , , , , , , ,
Osinkotuotto, %
, % , % , % , % , % , % , % , % , % , % , %
Osakekannan markkina-arvo 31.12.
, , , , , , , , , , ,
Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl
, , , , , , , , , , ,
laimennettuna, milj. kpl
, , , , , , , , , , ,
Osakemäärä 31.12. milj. kpl
, , , , , , , , , , ,
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl
, , , , , , , , , , ,
1)
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Laskentakaavat
Oman pääoman tuotto, % =
(ROE)
Tilikauden tulos
× 100
Oma pääoma (ka)
Sijoitetun pääoman tuotto, % =
(ROCE)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut
× 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (ka)
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma
× 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste, % =
Korollinen nettovelka
× 100
Oma pääoma
Tulos / osake, euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1)
keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu
2)
), euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu
2)
lukumäärä
1)
keskimäärin tilikauden
aikana
Kassavirta / osake, euro =
(CFPS)
Liiketoiminnan kassavirta
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos, % =
Tilikaudelta jaettu osinko
× 100
Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro =
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1)
31.12.
P/E-luku =
Pörssikurssi 31.12.
Tulos/osake
Osinkotuotto, % =
Nimellisosinko / osake
Pörssikurssi 31.12.
1)
ilman omia osakkeita
2)
optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
TILINPÄÄTÖS 2021
KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS
Milj. euroa 1.1.–31.12. Viite 2021 2020
Liikevaihto () 1 714,1 1 313,8
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut ()()() –1 162,1 –913,4
Bruttokate 552,0 400,4
Liiketoiminnan muut tuotot () 2,9 4,8
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut ()() –197,3 –177,6
Hallinnon kulut ()()() –89,1 –84,8
Liiketoiminnan muut kulut (5)(7)(8) –0,3 –22,8
Liikevoitto 268,2 120,0
Rahoitustuotot () 76,4 114,4
Rahoituskulut () –86,3 –128,4
Voitto ennen veroja 258,2 106,0
Verokulut () –52,0 –20,0
Tilikauden voitto 206,2 86,0
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille 206,2 86,0
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos (EPS): ()
Laimentamaton (euroa) 1,49 0,62
Laimennettu (euroa) 1,49 0,62
Milj. euroa 1.1.–31.12. Viite 2021 2020
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilikauden tulos 206,2 86,0
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset () 4,4 –1,1
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot 54,5 –168,7
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 58,9 –169,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä 265,1 –83,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 265,1 –83,8
Konsernin tuloslaskelma
TILINPÄÄTÖS
KONSERNIN TASE, IFRS
Milj. euroa 31.12. Viite 2021 2020
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet () 870,9 824,9
Käyttöoikeusomaisuuserät () 153,5 152,0
Liikearvo () 65,3 79,2
Muut aineettomat hyödykkeet () 21,7 23,6
Osuudet osakkuusyrityksissä () 0,1 0,1
Pitkäaikaiset sijoitukset () 2,9 2,7
Muut saamiset ()() 6,2 5,7
Laskennalliset verosaamiset () 21,6 21,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus () 415,1 329,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset ()() 431,6 382,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 8,9 10,3
Rahavarat () 385,9 504,2
Varat yhteensä () 2 383,5 2 336,7
Milj. euroa 31.12. Viite 2021 2020
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma ()()
Osakepääoma 25,4 25,4
Ylikurssirahasto 181,4 181,4
Omat osakkeet –17,6 –18,2
Muuntoerot –393,0 –447,5
Arvonmuutosrahasto 1,6 –2,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238,2 238,2
Kertyneet voittovarat 1 591,5 1 544,9
Oma pääoma yhteensä 1 627,6 1 521,3
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat () 37,8 32,6
Korolliset velat ()() 246,9 257,3
Muut velat 0,9 0,9
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat () 410,6 281,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 13,5 6,4
Varaukset () 5,8 7,1
Korolliset velat ()() 40,3 229,7
Velat yhteensä () 755,9 815,3
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 383,5 2 336,7
Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan euron määräisellä
kotimaisella yritystodistusohjelmalla.
Korolliset velat sisältävät 118,5 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 39,4 miljoonaa euroa lyhytaikaista
vuokrasopimusvelkaa.
Konsernin tase
Milj. euroa 1.1.–31.12. Viite 2021 2020
Tilikauden voitto 206,2 86,0
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset () 157,5 156,0
Rahoitustuotot ja -kulut ()() 10,0 14,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut 12,9 4,9
Tuloverot () 52,0 20
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 438,6 280,8
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
lisäys (–) / vähennys (+) –22,0 121,9
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) –70,8 25,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) 98,3 22,8
Käyttöpääoman muutos 5,5 169,9
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät 1,7 1,5
Maksetut korot ja muut rahoituserät –9,1 –7,8
Maksetut tuloverot –40,2 –22,0
Rahoituserät ja verot –47,6 –28,3
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) 396,5 422,4
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ()() –119,6 –149,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1,7 8,7
Muu investointien rahavirta –0,8 0,6
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) –118,7 –140,6
Milj. euroa 1.1.–31.12. Viite 2021 2020
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen () – –10,2
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) 1,4 0,5
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) 0,4 –2,2
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) –203,4 203,4
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) –0,9 –0,9
Vuokrasopimusvelkojen maksut –38,5 –28,4
Saadut osingot 0,0 0,0
Maksetut osingot ja muu voitonjako –158,7 –151,6
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) –399,8 10,7
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C) –122,0 292,5
Rahavarat tilikauden alussa 504,2 218,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 3,7 –7,2
Rahavarat tilikauden lopussa () 385,9 504,2
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS
Konsernin rahavirtalaskelma
LASKELMA KONSERNIN OMAN
PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa Viite
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Muuntoerot
-rahasto
Arvon-
muutos-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yht.
Oma pääoma 1.1.2020 25,4 181,4 –8,0 –278,8 –1,8 238,2 1 613,3 1 769,7
Tilikauden tulos 86,0 86,0
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella
oikaistuna):
Rahavirran suojaukset –1,1 –1,1
Nettosijoituksen suojaus –
Muuntoerot –168,7 –168,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä –168,7 –1,1 86,0 –83,8
Osingonjako () –158,1 –158,1
Omien osakkeiden hankinta –10,2 –10,2
Osakeperusteiset maksut () 3,7 3,7
Muut muutokset –
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä –10,2 –154,4 –164,6
Oma pääoma 31.12.2020 25,4 181,4 –18,2 –447,5 –2,8 238,2 1 544,9 1 521,3
Oma pääoma 1.1.2021 25,4 181,4 –18,2 –447,5 –2,8 238,2 1 544,9 1 521,3
Tilikauden tulos 206,2 206,2
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella
oikaistuna):
Rahavirran suojaukset 4,4 4,4
Nettosijoituksen suojaus –
Muuntoerot 54,5 54,5
Tilikauden laaja tulos yhteensä 54,5 4,4 206,2 265,1
Osingonjako () –165,9 –165,9
Omien osakkeiden hankinta –
Osakeperusteiset maksut () 6,8 6,8
Muut muutokset 0,7 –0,5 0,2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0,7 –159,5 –158,9
Oma pääoma 31.12.2021 25,4 181,4 –17,6 –393,0 1,6 238,2 1 591,5 1 627,6
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Perustiedot
Suomen lakien mukaan perustettu
listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta
1995 lähtien.
uksessaan 8.2.2022 hyväksynyt tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomis-
tajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä
tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen
pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavilla
yhtiön pääkonttorista Pirkkalaistie 7, 37101
www.nokianrenkaat..
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Stan-
dards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2021 voimassa olevia
IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja
IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpää-
tösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä kansainvälisten tilinpäätös-
standardien soveltamisesta annetussa
Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti yhteisössä
sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja
niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin-
päätöksen liitetiedot ovat myös suoma-
laisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina
euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin, ellei seuraavissa
laadinta periaatteissa ole toisin mainittu.
Uudet ja uudistetut standardit
ja tulkinnat (IAS 8.28)
Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa
tiettyjä standardeja ja muutoksia, jotka
ovat voimassa vuosittain 1.1.2021 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla (ellei toisin
mainita). Konserni ei ole ottanut ennen-
aikaisesti käyttöön muita standardeja tai
tulkintoja, jotka on julkaistu mutta eivät
vielä ole voimassa.
• Koron vertailuindeksin uudistus – Vaihe
2: Muutokset IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS
4 ja IFRS 16
• COVID-19:ään liittyvät vuokramyönnöt
30.6.2021 jälkeen Muutokset IFRS 16:een
Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta
konsernin konsernitilinpäätökseen.
Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta
eivät vielä tulleet vielä voimaan
Konsernin kannalta merkitykselliset uudet
ja uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka
ovat julkaistu, mutta eivät vielä voimassa.
Konserni aikoo ottaa nämä uudet ja
päivitetyt standardit ja tulkinnat käyttöön,
kun ne tulevat voimaan ja jos niillä on
vaikutusta laskentaperiaatteisiin.
• Muutokset IAS 1:een: Velkojen luokittelu
lyhyt- ja pitkäaikaisiksi (1.1.2023)
• Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:
Muutokset IAS 16:een (1.1.2022)
• Tappiolliset sopimukset – Sopimuksen
täyttämisestä aiheutuvat kustannukset
– Muutokset IAS 37:ään (1.1.2022)
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – ”10
prosentin testi” rahoitusvelkojen
taseesta pois kirjaamisessa (1.1.2022)
• Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä –
Muutokset IAS 8:aan (1.1.2023)
• Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskevat tiedot – Muutokset IAS 1:een ja
IFRS-käytäntöön 2 (1.1.2023)
Konserni arvioi parhaillaan muutosten
vaikutusta selvittääkseen, mitä vaiku-
tuksia niillä on konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardit ovat jatkuvan
kehityksen alla. Konserni ottaa uudet
standardit käyttöön kunkin standardin
ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai
seuraavan tilikauden alusta lähtien.
Arvioiden käyttö
Konsernitilinpäätöksen laadinta
IFRS-standardien mukaisesti edellyttää
konsernin johdolta arvioiden ja oletusten
käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen
laadintahetken varojen ja velkojen
määriin, ehdollisten varojen ja velkojen
määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin
raportointikaudella. Arvioita on käytetty
mm. määritettäessä tilinpäätöksessä
raportoitujen erien suuruutta, omai-
suuden arvostuksessa (liitetieto 13, 14, 15),
liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon
alentumisten testauksessa (liitetieto
14) sekä laskennallisten verosaamisten
(liitetieto 19) hyödyntämiseen tulevaisuu-
dessa. Tilinpäätöksen laadinnan yhtey-
dessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen raportointi-
kauden päättymispäivänä ja arviot voivat
hyvinkin poiketa näistä tehdyistä arvioista
ja oletuksista. Arvioiden ja oletusten
toteutumista seurataan säännöllisesti.
Vuonna 2021 COVID-19 -pandemiasta
johtuvat epävarmuudet ovat pienen-
tyneet ja rengastoimialan kysyntä on
selkeästi parantunut vuoden 2020
tilanteesta.
Omaisuuserien arvon alentumiseen
liittyy johdon harkintaa edellyttäviä
arvioita. Yhtiö arvioi myös COVID-19
-pandemian vaikutuksen arvon alentu-
misten kannalta. COVID-19 -pandemialla
ei ole ollut vaikutusta tällä tai viime
tilikaudella tehtyihin alaskirjauksiin
tai omaisuuserien kirjanpitoarvoihin.
Tehdyistä alakirjauksista ja johdon arviosta
on kerrottu tarkemmin konsernitilinpää-
töksen liitetiedossa 14.
Yhtiö päivitti myyntisaatavista odotet-
tavissa olevia luottotappioita koskevan
mallinsa vuoden 2020 lopussa. Mallin
päivitys ei aiheuttanut merkittävää
kasvua myyntisaatavien odotettavissa
oleviin luottotappioihin tilikaudella
2020 eikä 2021. Luottotappioita ja
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
myyntisaamisten erääntymistä ja arvon
alentumista on käsitelty liitetiedossa 29.
Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin
mukaista ohjeistusta vuokrakauden
määrittämiseen. Sellaisten vuokraso-
pimusten kohdalla, joissa vuokrasopi-
muksen voimassaoloaika on määritelty
toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan
johdon harkintaan perustuvaa odotetta-
vissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa
olevan vuokra-ajan määrittämisessä
on huomioitu myös vuokrasopimuksiin
sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen
ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien
sanktioiden taloudelliset vaikutukset
yhtiölle. Vuokra-ajan jatkamis- ja päät-
tämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan
pituuden määrittelyssä standardin
ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio
lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on
kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio
käytetään ja vastaavasti, mikäli on
kohtuullisen varmaa, että päättämisop-
tiota ei käytetä, option kattama ajanjakso
lasketaan mukaan vuokra-aikaan. Silloin
kun sopimus sisältää vuokrasopimus-
komponentin ja sen lisäksi muun kuin
vuokrasopimuskomponentin, konserni
erottaa muut kuin vuokrasopimuskompo-
nentit, kuten huollot, palvelut, jne. vuokra-
sopimuksissa mainituin erillishinnoin tai
arvioon perustuen. Mikäli vuokra-aika on
toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa
odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon
harkintaa ja tämän mukaan toistaiseksi
voimassa olevat sopimukset kirjataan
kolmeksi vuodeksi.
Yhtiön riskeihin sisältyvät strate-
giset, operatiiviset ja taloudelliset riskit.
Arvioihin sisältyvät keskeiset riskit
käsittävät maariskin sekä riskit, jotka
liittyvät renkaiden haastavaan hinnoit-
teluympäristöön liittyen raaka-aineiden
hintakehitykseen. Riskejä seurataan ja
arvioidaan säännöllisesti osana riskienhal-
lintaohjelmaa. Merkittävimmät riskit ovat
esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 33.
Yhtiön tietoon ei ole tullut tilinpää-
töksen hyväksymishetkeen mennessä
informaatiota sellaisista tilikauden
päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä
merkittävistä epävarmuustekijöistä tai
muutoksista keskeisiin tulevaisuutta
koskeviin oletuksiin, joiden perusteella
olisi olemassa merkittävä riski varojen ja
velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista
muutoksista seuraavan tilikauden aikana.
Johdon harkintaan
perustuvat ratkaisut
Pilvipalvelujen käyttöönottokustannusten
aktivointien osalta johto on käyttänyt
erillistä harkintaa, kun se arvioi IFRICin
keväällä 2021 antaman päätöksen
mukaisten aktivointikriteerien täyttymistä.
Yhtiön johto arvioi valmiit ja käynnissä
olevat pilvipalvelusopimukset ja totesi,
että aktivoitujen käyttöönottokustan-
nusten määrä on vähäinen suhteessa
koko konsernin aineettomien hyödyk-
keiden kirjanpitoarvoon. Pilvipalvelujen
käyttöönottokustannukset aktivoidaan,
kun yhtiö pystyy yksilöimään aktivoidun
hyödykkeen ja hyödyke on yhtiön
määräysvallassa.
Yhtiön myynnin olennainen osa on
tavanomaista yritysten välistä tava-
rakauppaa, jossa laskutus tapahtuu
normaalein ehdoin tavaran toimituksen
yhteydessä eikä siihen liity merkittävää
harkintaa. Yhtiön johto on käyttänyt
kuitenkin harkintaa, kun arvioi tuotteen
kontrollin siirtymisajankohtaa yhtiöltä
jälleenmyyntisopimusten kohdalla.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen,
Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryri-
tykset, joissa emoyrityksellä on suoraan
tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden
äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä
on muutoin määräysvalta. Määräysvalta
syntyy, kun konserni olemalla osallisena
yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle
tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan
tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän
tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa
valtaansa.
Osakkuusyritykset, joissa konsernin
osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa
konsernilla on huomattava vaikutusvalta,
mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu
pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen
tappioista ylittää osuuden osakkuusyri-
tyksessä, sijoitus merkitään taseeseen
nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita
huomioida, ellei konsernilla ole muita
velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen.
Osuus osakkuusyrityksissä sisältää
osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen
pääomaosuusmenetelmän mukaisen
kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut
osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset
sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat
osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen.
Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 2020
eikä 2021 tilinpäätöshetkillä.
Yhteisjärjestelyssä konserni on
sopimukseen perustuvalla järjestelyllä
sitoutunut pitämään yhteisen määräys-
vallan merkityksellisistä taloudellisista ja
liiketoiminnallisista periaatteista yhden
tai useamman osapuolen kanssa. Yhteis-
järjestely on joko yhteinen toiminto tai
yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely,
jossa konsernilla on oikeuksia järjes-
telyn nettovarallisuuteen; yhteisessä
toiminnossa puolestaan konsernilla
on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia
oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Nokianvirran Energia Oy käsitellään
yhteisenä toimintona, sillä osapuolet
käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa
noudattaen ns. Mankala-periaatetta,
missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa
ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet
käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran
Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä
suhteellisella konsolidointimenetelmällä
rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukai-
sesti.
Hankitut tytäryritykset sisällytetään
tilinpäätökseen käyttäen hankintamene-
telmää, jonka mukaan hankitun yrityksen
varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin
hankintahetkellä. Liikearvon hankinta-
meno on määrä, jolla tytäryrityksen
hankintameno ylittää hankitun yksilöitä-
vissä olevien varojen, velkojen ja ehdol-
listen velkojen käyvän nettoarvon. Hankin-
taan liittyvät menot, lukuun ottamatta
vieraan tai oman pääoman ehtoisten
arvopapereiden liikkeeseen laskusta
aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi.
Mahdollinen ehdollinen lisäkauppa hinta
arvostetaan käypään arvoon hankinta-
hetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi
luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan
käypään arvoon jokaisen raportointi-
kauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan.
IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä
poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen
arvonalentuminen testataan vuosittain.
Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset
sisältyvät konsernitilinpäätökseen
hankinta hetkestä lähtien ja myydyt
myyntihetkeen saakka.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset, velat ja realisoitumattomat
katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoi-
daan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat
kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilin-
päätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat
valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan
Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan
Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa,
käytetään kyseisen maan keskuspankin
ilmoittamia kursseja. Varsinaiseen
liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen
kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoi-
tuksen tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaiset konserniyritykset
Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on
muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan
Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätös-
päivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukau-
sittain käyttäen kuukauden keskikursseja.
Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden
muuntamisesta syntyneet muuntoerot
on kirjattu omana eränään muihin
laajan tuloksen eriin ja oman pääoman
muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten
yritysten hankintamenon eliminoinnista
ja hankinnan jälkeisten voittojen ja
tappioiden muuntamisesta syntyvät
kurssierot esitetään laajassa tuloslaskel-
massa ja oman pääoman muuntoerot
-rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle
myönnetyn lainan takaisinmaksua ei
ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole
todennäköistä ennakoitavissa olevassa
tulevaisuudessa, se käsitellään osana
ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoi-
tusta ja siitä syntyvät kurssierot esite-
tään laajassa tuloslaskelmassa ja oman
pääoman muuntoerot -rahastossa.
Kun tytäryritys myydään osittain tai
kokonaan, tähän liittyneet kertyneet
muuntoerot kirjataan omasta pääomasta
tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai
-tappiota.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja
muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten
esimerkiksi yritystodistuksista ja pankki-
talletuksista.
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusinstrumenttien luokittelu
Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan
erän taseeseensa konserni luokittelee
erän yhteen seuraavista arvostusryhmistä:
• jaksotettuun hankintamenoon
• käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta
• käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään
arvostamiseen ja tulosvaikutteiseen
kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän
hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimin-
tamalliin ja erästä saatavien rahavirtojen
luonteeseen.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luoki-
tellaan jaksotettuun hankintamenoon
myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoit-
teena on rahoitusvarojen hallussapito
sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä
olevan pääomamäärän koron maksuihin
liittyvien rahavirtojen keräämiseksi.
Konsernissa lähtökohtaisesti tähän
arvostusryhmään kuuluvat myyntisaa-
miset, lainasaamiset ja rahavarat sisältäen
likvidit lyhytaikaiset sijoitukset rahamark-
kinainstrumentteihin.
Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstru-
menttierä luokitellaan käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta
myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoit-
teena on sekä rahoitusvarojen hallus-
sapito sopimusperusteisiin pääoman
ja jäljellä olevan pääomamäärän koron
maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämi-
seksi, että myydä näitä rahoitusvaroja.
Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän
hallussapidolle on muita liiketoiminnallisia
tavoitteita kuin edellä mainitut, luokitel-
laan se käypään arvoon tulosvaikutteisesti
myöhemmin arvostettavaksi. Konsernin
johdannaisvarat sisältyvät tähän ryhmään.
Merkitessään taseeseensa sijoituksen
oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin
konserni voi kuitenkin tehdä peruut-
tamattoman valinnan käypien arvojen
myöhempien muutosten esittämisestä
muissa laajan tuloksen erissä. Valinta
tehdään aina sijoituskohtaisesti. Konserni
määrittelee tyypillisesti sijoitukset notee-
rattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin,
jotka eivät ole kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettäviä käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta arvostetta-
vien rahoitusvarojen ryhmään.
Rahoitusvelat luokitellaan joko jakso-
tettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin
arvostettavien ryhmään. Rahoitusvelka
kuuluu käypään arvoon tulosvaikuttei-
sesti arvostettavien ryhmään, jos se on
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä,
johdannainen tai se on nimenomai-
sesti tähän ryhmään luokiteltu. Muut
rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavien ryhmään.
Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu
jaksotettuun hankintamenoon lukuun
ottamatta käypään arvoon tulosvaikuttei-
sesti arvostettavia johdannaisvelkoja.
Rahoitusinstrumenttien
arvostaminen
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
käypään arvoon mahdollisilla transak-
tiomenoilla huomioituna ja ne sisältyvät
taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin
tai velkoihin erääntymisensä perusteella.
Myöhempi arvostaminen tapahtuu rahoi-
tusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitus-
velan arvostusryhmän mukaisesti jakso-
tettuun hankintamenoon, käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni kirjaa jokaisena raportointipäi-
vänä odotettavissa olevia luottotappioita
varten tappiota koskevan vähennyserän
rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuse-
rästä, ellei sitä ole arvostettu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Määrittäessään
odotettavissa olevien luottotappioiden
määrää konserni tarkastelee toteutuneita
luottotappioita, vallitsevia olosuhteita
ja ennusteita tulevista talouden olosuh-
teista.
Myyntisaamisten osalta konserni
käyttää yksinkertaistettua lähestymis-
tapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava
arvonalentuminen vastaa odotettavissa
olevia luottotappioita myyntisaamisten
koko voimassaoloajalta.
Johdannaissopimukset
ja suojauslaskenta
Konserni käyttää johdannaissopimuksia
valuutta- ja korkoriskin sekä hyödykehin-
tariskin suojaamistarkoituksessa. Johdan-
naissopimukset kirjataan taseeseen alun
perin käypään arvoon ja arvostetaan
myöhemmin tilinpäätöksissä käypään
arvoon. Johdannaisten käypien arvojen
määrittämisessä käytetään julkisesti
noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja
sekä yleisesti käytössä olevia arvostus-
malleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot
ja oletukset perustuvat todennettavissa
oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin.
Johdannaissopimusten käyvän arvon
muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti
rahoituseriin, paitsi jos ne on määritetty
suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin
sovelletaan suojauslaskennan mukaista
suojaussuhteen kirjanpitokäsittelyä.
Konsernin valuuttamääräisen liiketoi-
minnan rahavirtojen suojaukseen käytet-
tyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti
sovelleta suojauslaskentaa.
Suojauslaskentaa voidaan käyttää
käypään arvoon arvostamisesta johtuvan
volatiliteetin vähentämiseksi tuloslas-
kelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja
suojauskohteen välinen kirjanpidollinen
epäsymmetria poistuu molempien
vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti.
Konserni voi määrittää johdannaissopi-
muksia suojausinstrumenteiksi suojau-
tuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka
johtuu muutoksista valuuttakursseissa,
koroissa tai hyödykkeiden hinnoissa.
Lisäksi konserni voi tarvittaessa määrittää
johdannaissopimuksia tai muita rahoitu-
sinstrumentteja suojausinstrumenteiksi
suojautuessaan ulkomaiseen yksikköön
tehdyn nettosijoituksen valuuttakurssi-
riskiltä.
Suojauslaskennan alaista suojaus-
suhdetta aloitettaessa konserni laatii
määrityksen ja dokumentaation suojaus-
suhteesta, riskienhallinnan tavoitteesta
ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta.
Dokumentaatio sisältää arvion suojauksen
tehokkuutta koskevien vaatimusten
täyttymisestä suojaussuhteessa. Konserni
pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit
siten, että ne eivät aiheuta tehotonta
osuutta.
Rahavirran suojaukset
Rahavirran suojauksissa suojausinstru-
mentin käyvän arvon muutoksen tehokas
osuus kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin ja se kertyy oman pääoman raha-
virran suojausrahastoon. Mahdollinen
käyvän arvon muutoksen tehoton osuus
kirjataan välittömästi tulosvaikuttei-
sesti. Suojausrahastoon kertynyt määrä
siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojaus-
kohde vaikuttaa tulokseen.
Konserni voi soveltaa suojauslas-
kentaa koronvaihtosopimuksiin, joilla
vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu
kiinteäkorkoisiksi, ja koron- ja valuutan-
vaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä
vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on
muutettu toimintavaluuttamääräisiksi
vaihtuvakorkoisiksi lainasaamisiksi. Sekä
suojauksen tehokkaaseen että tehotto-
maan osuuteen liittyvät voitot tai tappiot
esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä.
Konsernin ennustettuun sähkönhan-
kintaan liittyvää hintariskiä Suomessa
suojataan sähköjohdannaisilla, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni
voi suojata erikseen sähkön hintariskin
kahta komponenttia, systeemihintaa ja
aluehintaeroa, tai näiden komponenttien
muodostamaa kokonaisuutta. Suojauksen
tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai
tappio esitetään tuloslaskelmassa myytyjä
suoritteita vastaavissa kuluissa ja tehoton
osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoi-
minnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaukset
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen netto-
sijoitusten suojauksia käsitellään kuten
rahavirran suojauksia. Suojausinstru-
mentin käyvän arvon muutoksen tehokas
osuus kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin ja se kertyy oman pääoman muun-
toerot-rahastoon. Mahdollinen käyvän
arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan
välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan
pääomaan kertynyt määrä siirretään
tulosvaikutteiseksi, kun ulkomaisesta
yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan.
Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomai-
seen yksikköön tehdyn nettosijoituksen
suojauksia.
Tuloutusperiaate
Nokian Renkaat -konserni kehittää ja
valmistaa henkilö- ja jakeluautoihin kesä-
ja talvirenkaita sekä raskaiden koneiden
erikoisrenkaita. Konserniin kuuluu myös
renkaiden vähittäismyyntiketju Vianor.
Konserni valmistaa myös pinnoitusmateri-
aaleja sekä pinnoittaa renkaita. Konsernin
liiketoimintayksiköt ovat Henkilöautonren-
kaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Valittu
liiketoimintarakenne kuvaa mm. liiketoi-
mintayksiköiden myyntituottojen erilaista
luonnetta ja syklisyyttä. Maantieteelliset
alueet antavat lisätietoa liiketoimintojen
alueellisista kokoluokista ja markkinoihin
sisältyvistä erilaisista epävarmuuksista.
Yhtiötä johdetaan näiden yllä mainittujen
liiketoimintayksiköiden ja maantieteel-
listen alueiden kautta.
Yhtiön suoritusvelvoite täyttyy ja
tuloutus tehdään, kun tuote tai palvelu
toimitetaan. Palvelujen ja tuotteiden
myynti muodostavat erilliset suori-
tusvelvoitteet. Yhtiön liikevaihdosta
olennainen osa koostuu tavanomaisesta
yritysten välisestä tavarakaupasta, jossa
laskutus tapahtuu normaalein ehdoin
tavaran toimituksen yhteydessä. Tuotot
tuotteiden myynnistä kirjataan, kun
tavaroiden omistamiseen liittyvät merkit-
tävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus
ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet
ostajalle sopimusehtojen mukaisesti
sekä maksusuoritus on todennäköinen.
Liikevaihtoon sisältyy myös vähäisessä
määrin palvelujen myyntiä. Tuotot palve-
luista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Yhtiön liiketoiminnalle ei ole tyypillistä yli
ajan tulouttaminen vaan yksi suoritevel-
voite, jota vastaa yksi tuloutusajankohta.
Laskutus tapahtuu normaalein ehdoin
tavaran toimituksen yhteydessä.
Myyntituotot sekä tuotteista että
palveluista raportoidaan liikevaihtori-
villä. Maksuehdot ovat pisimmilläänkin
enintään 12 kk. Näin ollen rahoituskom-
ponenttia ei ole erotettu. Palautusten
vaikutus tilinpäätökseen on vähäistä.
Yhtiö toimii pääosin renkaiden jälkia-
sennusmarkkinalla, jossa tuotteiden
palautuskäytännöt saattavat poiketa
renkaiden ensiasennusmarkkinasta.
Konsernin laajalti käyttämät sopimusmallit
eivät lähtökohtaisesti salli jo myytyjen
tuotteiden palauttamista asiakkaan aloit-
teesta, ellei toimituksessa ole virhettä tai
sopimuskohtaisesti ole toisin kirjallisesti
sovittu.
Hyvityksiä ja muita myyntihintaan
vaikuttavia tekijöitä seurataan määritet-
täessä kauppahintaa. Liikevaihtoa lasket-
taessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä
veroilla ja alennuksilla. Yhtiö myy renkaita
pääasiallisesti omille suorille asiakkailleen
ja myöntää näille volyymisidonnaisia alen-
nuksia. Tavaraa tuloutettaessa yhtiö ottaa
huomioon asiakkaille annettavat alen-
nukset. Tilikauden aikana arvio perustuu
asiakkaiden antamiin arvioihin tulevista
volyymeistä sekä toisaalta jo toteutu-
neisiin volyymeihin. Tilinpäätöshetkellä
alennus perustuu tilinpäätöshetkellä
toteutuneeseen volyymiin.
Myyntisaamiset on merkitty taseeseen
alkuperäisen laskutetun määrän mukai-
sesti ja valuuttamääräiset erät Euroopan
Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätös-
päivän kurssiin arvostettuina. Myyntisaa-
miset muuttuvat, jos saamisia kirjataan
luottotappiokirjauksella. Luottotappiova-
rauksia on olemassa kolmenlaisia: konser-
nitason IFRS 9, paikallinen ja lakisääteinen
luottotappiovaraus. Myyntituotot asiakas-
sopimuksista raportoidaan liikevaihtorivillä
ja luottotappiot raportoidaan erikseen
liikevaihdosta liiketoiminnan muissa
kuluissa.
Ennakot asiakkailta eivät ole tilinpää-
töksen kannalta tai myyntiin verrattuna
olennainen erä. Laskutetut myynnin
alennukset kirjataan myyntisaamisten
hyvityksenä. Asiakkailta saatuja ennakko-
maksuja ei kirjata myyntisaamisiin vaan
velaksi.
Yhtiön myymillä tuotteilla on tavan-
omainen takuuaika. Lisäksi rajallisilla
markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille
käytössä ns. Hakka-turva -takuu, joka
korvaa tavanomaisen takuun ulkopuolelle
jääviä renkaan rikkoutumisia.
Vuokrasopimukset
IIFRS 16 standardin mukaan taseeseen
kirjataan sopimuksen alkaessa kaikki
vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät
(käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia
vuokranmaksuja koskeva rahoitusvelka
(vuokrasopimusvelka).
Konserni toimii pääsääntöisesti
vuokralle ottajana. Suurin osa IFRS 16
perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi
tunnistetuista vuokrasopimuksista koskee
Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä varastoja.
Konserni vuokralle ottajana
Nokian Renkaat kirjaa vuokratun hyödyk-
keen ja siihen liittyvän vuokravastuun
vuokrasopimuksen alkamispäivänä lukuun
ottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia
ja vähäarvoisia vuokrasopimuksia.
• Vuokrasopimus katsotaan lyhytaikai-
seksi, jos vuokra-aika on enintään 12
kuukautta eikä sisällä jatko-optiota.
• Vuokrasopimus katsotaan arvoltaan
vähäiseksi, jos olennaisuusrajat eivät
täyty.
Konserni soveltaa tätä ohjetta kaikkiin
omaisuusluokkiin, lukuun ottamatta
ajoneuvoleasingsopimuksia, jotka myös
kirjataan IFRS 16:n mukaan, vaikka niiden
sopimuskausi olisi alle 12 kuukautta
tai siihen liittyvä omaisuus katsotaan
vähäarvoiseksi.
Vuokra-aika määritellään vuokrasopi-
muksen ei-purettavissa olevaksi ajanjak-
soksi ottaen huomioon jatko- ja irtisano-
mismahdollisuudet, mikäli on kohtuullisen
varmaa, että konserni käyttää kyseiset
optiot. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi
voimassa oleva, arvioitaessa odotettua
vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa
ja tämän perusteella toistaiseksi voimassa
olevat sopimukset kirjataan suunnitte-
lujakson perusteella yleensä kolmeksi
vuodeksi.
IFRS 16:n mukainen vuokravastuu kirja-
taan vuokrasopimuksen alkamispäivänä ja
arvostetaan vuokra-ajan vuokramaksujen
nykyarvoon. Vuokrasopimuskohtaisen
diskonttauskoron määrittämisessä
käytetyt kriteerit ovat omaisuuserän
luokka, maantieteellinen sijainti, valuutta,
riskittömän koron maturiteetti ja
vuokralaisen luottoriskipreemio. Kun
sopimus sisältää leasingkomponentin ja
ei-vuokraosan, Nokian Renkaat erottaa
ei-vuokrakomponentit, kuten ylläpito tai
palvelut, joko vuokrasopimuksessa annet-
tujen erillisten hintojen perusteella tai
arvioiden perusteella. Vuokravelka arvos-
tetaan uudelleen vastaavalla vaikutuksella
siihen liittyvään vuokrattavaan hyödyk-
keeseen, kun tulevissa leasingmaksuissa
tapahtuu muutos sopimuksen uudelleen-
neuvottelun, indeksien muutoksen tai
optioiden uudelleenarvioinnin vuoksi.
Vuokrattu hyödyke koostuu alkupe-
räisestä vuokravastuusta, mahdollisista
alkuperäisistä välittömistä kuluista
vähennettynä vuokralle antajan myön-
tämillä kannustimilla. Se arvostetaan
hankintamenoon vähennettynä kerty-
neillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Kaikki uudelleenarvioinnit ovat linjassa
vuokravastuun uudelleenarvioinnin
kanssa. Käyttöoikeusomaisuuserä poiste-
taan tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa.
Aiheesta on liitetieto 15.
Konserni vuokralle antajana
Vuokralle antaja luokittelee kunkin
vuokrasopimuksen joko rahoitus- tai
operatiiviseksi vuokrasopimukseksi IFRS
16 -standardin mukaisesti. Jos vuokrasopi-
muksella siirretään olennaisilta osin kaikki
omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit
ja edut, se katsotaan rahoitusleasingsopi-
mukseksi, muutoin vuokrasopimus katso-
taan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimuksella pidettävät
varat kirjataan taseeseen saamisiksi
määränä, joka vastaa vuokrasopimuksen
nettoinvestointia.
Operatiivisilla vuokrasopimuksilla
vuokralle annetut omaisuuserät sisältyvät
taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Nämä omaisuuserät poistetaan niiden
taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten
omaan käyttöön tarkoitetut omaisuu-
serät. Operatiivisista vuokrasopimuksista
saadut tuotot kirjataan tuloslaskelmaan
tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin kannalta vuokralle antajana
toimiminen on hyvin vähäistä.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot raportoidaan osana
myynnin, markkinoinnin ja tuotekehi-
tyksen kulua sinä tilikautena, jolloin ne
syntyvät. Tuotekehitysprojektien menot
aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja
tekniseen toteutettavuuteen liittyvien
kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittä-
mismenot sisältävät pääasiassa aineita,
tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustan-
nuksia sekä niihin liittyviä yleiskustan-
nuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti
vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5
vuotta.
Saadut avustukset
Valtioilta tai muilta tahoilta saadut
avustukset kirjataan tilikauden tuloslas-
kelmaan kulunoikaisuina. Käyttöomaisuus-
hyödykkeiden hankintaan liittyvät avus-
tukset vähentävät niiden hankintamenoa.
Liiketulos
Konserni on määrittänyt liiketuloksen
seuraavasti: liiketulos on nettosumma,
jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan
muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä
suoritteita vastaavat kulut, myynnin,
markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut,
hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut
kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Jos
liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää
myös termiä liikevoitto.
Vieraan pääoman menot
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien,
pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien
erien vieraan pääoman menot aktivoidaan
hyödykkeiden hankintamenoon ajalta,
joka tarvitaan investointikohteen valmis-
tamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan
pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella,
jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni
ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja
2020 tai 2021.
Tuloverot
Konsernin veroihin kirjataan konser-
niyritysten tilikauden tulokseen tai
osingonjakoon perustuvat verot ja
laskennallisten verojen muutos sekä
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Näiden viivästyskorot kirjataan rahoi-
tuskuluihin. Suoraan omaan pääomaan
tai muihin laajan tuloslaskelman eriin
kirjattavien erien verovaikutus kirjataan
vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai
muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus
osakkuusyritysten tuloksista esitetään
tuloslaskelmassa laskettuna nettotulok-
sesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
Laskennallinen verovelka tai -saaminen
lasketaan omaisuus- ja velkaerien
kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen
väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään
mennessä hyväksytyillä verokannoilla.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
poistoeroista, hankittujen yritysten netto-
varallisuuden arvostamisesta käypään
arvoon, rahoitusvarojen ja suojausinstru-
menttien arvostamisesta käypään arvoon,
sisäisistä varastokatteista ja muista
varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyt-
tämättömistä verotuksellisista tappioista.
Myös tytäryritysten jakamattomien
voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan
laskennallinen verovelka, jos voitonjako on
todennäköinen ja se aiheuttaa veroseu-
raamuksia.
Laskennallinen verosaaminen väliaikai-
sista eroista kirjataan siihen määrään asti,
kuin on todennäköistä, että se voidaan
hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevai-
suudessa syntyvää verotettavaa tuloa
vastaan.
Johdon harkinta on kirjaamisen edel-
lytys määrittäessä verosaamisten määrää
suhteessa tappioiden käyttöaikaan ja
ennustettavissa olevien tulevien tuottojen
tasoon. Laskennallista veroa ei kirjata
liikearvosta, joka ei ole verotuksessa
vähennyskelpoista.
Nokian Renkaat on kirjannut tilinpää-
tökseensä laskennallisia verosaamisia
ja -velkoja, joiden johdon arviointiin
perustuen oletetaan realisoituvan
tuloslaskelmaan kirjattaviksi tulevaisuu-
dessa. Johdon arvioissa, joiden taustalla
on epävarmoja verotuksellisia tilanteita,
tukeudutaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin.
Nokian Renkaat pyrkii liiketoimintojen
verotuksen ennakoitavuuteen ja läpinä-
kyvyyteen eri maissa. Nokian Renkaiden
tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa,
Yhdysvalloissa ja Venäjällä, näihin kohdis-
tuvat myös suurimmat tunnistetut
epävarmuustekijät verojen kannalta.
OECD, Euroopan Unioni ja eri maiden
muuttuva verolainsäädäntö ja rapor-
tointivaatimukset asettavat haasteita
verotuksen ja veroraportoinnin kannalta.
Raportointivaatimusten täyttäminen
vaatii jatkuvaa järjestelmä- ja prosessi-
kehitystä. Venäjällä olemme investoineet
uuteen veroraportoinnin ratkaisuun, jonka
tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä
yhtiön ja veroviranomaisen välillä. Järjes-
telmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna
2024. Teollisen tuotannon aloittaminen
Yhdysvalloissa vuoden 2020 aikana on
lisännyt haasteita myös verolaskennan ja
maksamisen vaatimustenmukaisuuden
osalta.
Kansainvälisen liiketoimintaympäristön
luonne altistaa tavanomaisille verotar-
kastuksille ja -riidoille eri maissa. Nokian
Renkaat on luonut veropolitiikan ja yhden-
mukaistanut toimintatapoja konsernin
toimintamaissa selkeyttääkseen vastuita
ja pienentääkseen verotuksellisia riskejä.
Nokian Renkailla ei ole käynnissä merkit-
täviä veroriitoja eikä erityistä ajankoh-
taista riskiä pystytä yksilöimään. Nokian
Renkaat on käynnistänyt ennakollisia
keskusteluita eri maiden viranomaisten
kanssa sopiakseen toimintamalliensa tai
yhtiörakenteen muutoksien verotuksesta
veroriskien minimoimiseksi.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos
lasketaan jakamalla emoyrityksen omis-
tajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden
aikana ulkona olleiden osakkeiden
keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.
Takaisin ostettujen omien osakkeiden
keskimääräinen määrä on vähennetty
ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä.
Laimennusvaikutuksella oikaistua
osakekohtaista tulosta laskettaessa on
otettu huomioon kaikkien laimentavien
potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi
muuntamisen laimentava vaikutus.
Laimentavina instrumentteina konsernilla
on aiemmin ollut osakeoptioita sekä vaih-
tovelkakirjoja. Tällä hetkellä konsernilla ei
ole kumpiakaan. Optioiden laimennus on
laskettu takaisin ostettujen osakkeiden
menetelmällä (treasury stock method).
Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen
jakajaan sisällytetään myös optioiden
oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet
ja niistä saaduilla varoilla oletetaan
ostetun omia osakkeita tilikauden keski-
määräisellä markkinahinnalla. Optioiden
käyttöä ei oteta huomioon osakekoh-
taista tulosta laskettaessa, jos optioiden
voimassa oleva osakkeen merkintähinta
ylittää osakkeiden tilikauden keskimää-
räisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat
on oletettu muutetun osakkeiksi liikkee-
seen laskun jälkeen.
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Konserniyritysten hankkimien aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvot
perustuvat alkuperäisiin hankintame-
noihin. Hankittujen tytäryritysten aineel-
linen käyttöomaisuus arvostetaan hankin-
tahetken käypään arvoon. Kuluvasta
käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot,
jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen
käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä
mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Aineellinen käyttöomaisuus esitetään
taseessa hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-
tappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen
kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edel-
lyttävien erien vieraan pääoman menot
aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon
ajalta, joka tarvitaan investointikohteen
valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut
vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi
kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet
Poistot perustuvat seuraaviin odotet-
tuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
Rakennukset 20–40 vuotta
Koneet ja kalusto 4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkiste-
taan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos
ne eroavat merkittävästi aikaisemmista
arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaa-
vasti.
Tavanomaiset kunnossapito- ja korja-
usmenot kirjataan tilikauden kuluksi.
Kooltaan merkittävien uudistus- ja
parannushankkeiden menot kirjataan
taseeseen, jos yritykselle koituu talou-
dellista hyötyä yli olemassa olevan
hyödykkeen alun perin arvioidun suori-
tustason. Uudistus- ja parannushankkeet
poistetaan tasapoistoin niiden odotetun
taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineel-
listen käyttöomaisuushyödykkeiden
luovutuksista ja käytöstä poistamisesta
johtuvat voitot ja tappiot lasketaan
saatujen nettotuottojen ja tasearvon
erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot
sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.
Liikearvo ja muut
aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä
liikearvo kirjataan määrään, jolla luovu-
tettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa
ja aiemmin omistettu osuus yhteen
laskettuina ylittävät hankitun nettova-
rallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista
ei kirjata poistoja, vaan ne testataan
mahdollisen arvonalentumisen varalta
vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite
siitä, että arvo saattaa olla alentunut.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat
asiakassuhteet, aktivoidut kehittämis-
menot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit
sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdis-
tämisissä hankitut aineettomat oikeudet
arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan
tasapoistoin arvioituna taloudellisena
vaikutusaikanaan. Muut aineettomat
hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon ja poistetaan tasapois-
toin arvioituna taloudellisena vaikutus-
aikanaan. Aineeton hyödyke merkitään
taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva
odotettavissa oleva taloudellinen hyöty
todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi
ja hyödykkeen hankintameno on määri-
tettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin
liittyvät myöhemmin toteutettavat menot
merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne
lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin
arvioidun suoritustason. Muussa tapauk-
sessa menot kirjataan kuluksi niiden
syntymishetkellä.
Aineettomat hyödykkeet esitetään
taseessa hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-
tappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin
kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edel-
lyttävien erien vieraan pääoman menot
aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon
ajalta, joka tarvitaan investointikohteen
valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut
vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi
kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat
ovat 3–10 vuotta.
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäi-
vänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän
arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee,
arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikear-
vojen ja keskeneräisten aineettomien
hyödykkeiden arvonalentuminen testa-
taan kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Arvonalentumisen arviointia varten
konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa
tuottaviin yksiköihin sille alimmalle
tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin
riippumaton ja jonka rahavirrat ovat
erotettavissa.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
omaisuuserän käypä arvo vähennettynä
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai
sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo
perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden
diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka
vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön avulla on saatavissa.
Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskel-
maan määrä, jolla omaisuuden tasearvo
ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettä-
vissä olevan rahamäärän ja se kohdiste-
taan taseessa ensin vähentämään yksikön
liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti
muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu
arvonalennus peruutetaan, mikäli kerry-
tettävissä olevan tulon määrittämisessä
käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentu-
minen peruutetaan kuitenkin korkeintaan
siihen omaisuuserän poistoilla vähennet-
tyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa
olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvon-
alentumista. Liikearvosta tehtyä arvon-
alentumiskirjausta ei peruuteta missään
tilanteessa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankin-
tamenoon tai sitä alempaan nettoreali-
sointiarvoon. Hankintameno määritetään
noudattaen pääosin standardikustannus-
laskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden hankintamenoon sisällytetään
raaka-aineiden ostomenot, välittömät
valmistuspalkat, muut välittömät valmis-
tusmenot sekä osuus valmistuksen yleis-
kustannuksista ilman vieraan pääoman
menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava
myyntihinta vähennettynä tuotteen
valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä
johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden
arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta
johtuva arvon alentuminen.
Osinko
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdotta-
masta osingosta ei tilinpäätöksessä ole
tehty kirjausta, vaan osingot otetaan
huomioon vasta yhtiökokouksen
päätöksen perusteella.
Oma pääoma
Konsernin hankkimien omien osakkeiden
hankintameno vähennetään omasta
pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään,
osakkeista saatu vastike, josta on vähen-
netty suorat transaktiokustannukset sekä
tuloverojen vaikutus, merkitään omaan
pääomaan.
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun
konsernilla on aikaisemman tapahtuman
seurauksena olemassa oleva oikeudellinen
tai tosiasiallinen velvoite ja on toden-
näköistä, että velvoitteen täyttäminen
edellyttää taloudellista suoritusta tai
aiheuttaa taloudellisen menetyksen
ja velvoitteen määrä on luotettavasti
arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä
toimintojen uudelleenjärjestelyihin,
tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoit-
teisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden
korvaamisesta aiheutuvat kustannukset
takuuaikana. Varaukset ovat tilinpäätös-
hetken parhaita arvioita ja perustuvat
kokemukseen takuukulujen tasosta.
Ehdolliset velat ja
ehdolliset varat
Ehdollinen velka on aikaisempien
tapahtumien seurauksena syntynyt
mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo
varmistuu vasta konsernin määräysvallan
ulkopuolella olevan epävarman tapah-
tuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi
katsotaan myös sellainen olemassa oleva
velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä
maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka
suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.
Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Ehdollinen omaisuuserä on vastaavasti
aikaisempien tapahtumien seurauksena
syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin
määräysvallan ulkopuolella olevan
epävarman tapahtuman realisoituessa.
Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen
on todennäköistä, ehdollinen omaisuus erä
esitetään liitetiedoissa.
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konserniyrityksillä on eri maissa useita
eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat
paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin.
Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko
maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä
suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi
sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne
kohdistuvat. Konsernin kaikki olennaiset
eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Osakeperusteiset maksut
Osakepalkkiot arvostetaan käypään
arvoon niiden myöntämishetkellä ja
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasae-
rinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.
Osakkeina maksettava määrä kirjataan
suoraan oman pääoman lisäykseksi.
Myöntämishetkellä määritetty kulu
pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden
määrästä, johon oletetaan syntyvän
oikeus oikeuden syntymisajanjakson
lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen
vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen
käypään arvoon, vaan ne huomioidaan
lopullisessa osakkeiden määrässä, johon
oletetaan syntyvän oikeus oikeuden
syntymisajanjakson lopussa. Konserni
päivittää oletuksen lopullisesta määrästä
jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteis-
varoina maksettavan määrän käypä
arvo päivitetään samoin jokaisena
tilinpäätöspäivänä ja kirjataan omaan
pääomaan. Sekä osakkeina että käteis-
varoina maksettavien määrien arvioiden
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutetta-
vien erien ryhmä luokitellaan myytävänä
olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava
määrä tulee kertymään pääasiallisesti
omaisuuserän myynnistä sen sijaan että
se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta
käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät sekä lopetettuun toimin-
toon liittyvät omaisuuserät arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyn-
nistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn
käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpito-
arvoa vastaava määrä tulee kertymään
pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja
myynnin toteutumisen katsotaan olevan
erittäin todennäköistä.
Lopetettu toiminto on yhteisön osa,
josta on luovuttu tai joka on luokiteltu
myytävänä olevaksi ja joka edustaa
erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai
maantieteellistä toiminta-aluetta.
Konsernin vuosien 2021 ja 2020
tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia
pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetet-
tuja toimintoja.
1. TOIMINTASEGMENTIT
Konsernin ylimpänä operatiivisena
päätöksentekijänä toimii konsernin
johtoryhmä. Segmentti-informaatio
esitetään konsernin liiketoiminnallisen
segmenttijaon mukaisesti. Toiminta seg-
mentit perustuvat konsernin sisäiseen
organisaatiorakenteeseen ja taloudelli-
seen raportointiin. Toimintasegmenttien
suoriutumista arvioidaan liiketuloksen
kautta, joka on suoraan verrannollinen
konsernitilinpäätöksen liikevoiton tai
-tappion kanssa.
Toimintasegmentit koostuvat liike-
toiminnoista, jotka tuottavat erilaisia
tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan
erillisinä yksiköinä.
Segmenttien välinen hinnoittelu
tapahtuu käypään markkinahintaan ja
niiden tuloksellisuuden arviointi sekä
segmenteille kohdennettavia resursseja
koskevat päätökset perustuvat segment-
tien tulokseen ennen korkoja ja veroja.
Segmenttien varat ja velat ovat liike-
toiminnan eriä, joita segmentti käyttää
liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä
perusteella kohdistettavissa segmenteille.
Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja
rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä
eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineet-
tomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita
käytetään yhtä useammalla tilikaudella.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin raportoitavat segmentit ovat
Henkilöautonrenkaat
- liiketoimintayksikkö kehittää,
valmistaa ja myy kesä- ja
talvirenkaita henkilö- ja
jakeluautoihin.
Raskaat Renkaat
-liiketoiminta yksikköön
kuuluvat metsäkonerenkaat,
maatalouden erikoisrenkaat
ja työkoneiden renkaat
ja vanteet sekä pinnoi-
tustoiminnot ja kuorma-
autonrenkaat-liiketoiminta.
Vianor-rengasketju myy
henkilö- ja jakeluautonrenkaita
sekä kuorma-autonrenkaita.
Sen tuotevalikoimaan kuuluu
Nokian Renkaat -merkkisten
renkaiden lisäksi myös muita
johtavia rengasmerkkejä sekä
erilaisia autoiluun liittyviä
tuotteita ja palveluita.
Muut toiminnot ja
eliminoinnit sisältävät
liiketoiminnan kehittämisen
ja konsernijohdon, joita ei
kohdisteta liiketoiminnoille
sekä segmenttien väliset
eliminoinnit.
2021
milj. euroa
Hen kilö-
autonrenkaat Raskaat Renkaat Vianor
Muut toiminnot ja
eliminoinnit Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin
ulkopuolelle , , , , ,
Palvelut , ,
Tavaroiden myynti , , , , ,
Konsernin sisäinen liikevaihto , , , –,
Liikevaihto , , , –, ,
Liiketulos , , –, –, ,
% liikevaihdosta , % , % –, % , % , %
Rahoitustuotot ja -kulut –,
Voitto ennen veroja ,
Verokulut –,
Tilikauden voitto ,
Varat , , , , ,
Kohdistamattomat varat ,
Varat yhteensä ,
Velat , , , , ,
Kohdistamattomat velat ,
Velat yhteensä ,
Investoinnit , , , , ,
Poistot , , , , ,
Arvonalentumiset , , , , ,
Toimintasegmentit
2020
milj. euroa
Hen kilö-
autonrenkaat Raskaat Renkaat Vianor
Muut toiminnot ja
eliminoinnit Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin
ulkopuolelle , , , , ,
Palvelut , ,
Tavaroiden myynti , , , ,
Konsernin sisäinen liikevaihto , , , –,
Liikevaihto , , , –, ,
Liiketulos , , –, –, ,
% liikevaihdosta , % , % –, % , % , %
Rahoitustuotot ja -kulut –,
Voitto ennen veroja ,
Verokulut –,
Tilikauden voitto ,
Varat , , , , ,
Kohdistamattomat varat ,
Varat yhteensä ,
Velat , , , –, ,
Kohdistamattomat velat ,
Velat yhteensä ,
Investoinnit , , , , ,
Poistot , , , ,
Arvonalentumiset , , , , ,
Maantieteellisiä alueita
koskevat liitetiedot
Konsernin segmentit toimivat neljällä
tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella,
jotka ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Aasia,
Muu Eurooppa ja Amerikka. Kohdassa
Muut on maantieteellisille alueille kohdis-
tamattomat erät.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto
esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat
niiden sijainnin mukaan.
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
2021
milj. euroa Pohjoismaat
Venäjä ja
Aasia
Muu
Eurooppa Amerikka Muut Konserni
Liikevaihto , , , , – ,
Palvelut , , , , – ,
Tavaroiden myynti , , , , – ,
Varat , , , , –, ,
Kohdistamattomat varat ,
Varat yhteensä ,
Investoinnit , , , , – ,
2020
milj. euroa Pohjoismaat
Venäjä ja
Aasia
Muu
Eurooppa Amerikka Muut Konserni
Liikevaihto , , , , – ,
Palvelut , , , , – ,
Tavaroiden myynti , , , , – ,
Varat , , , , – ,
Kohdistamattomat varat ,
Varat yhteensä ,
Investoinnit , , , , – ,
Liikevaihdon maantieteellinen jakauma on uudelleenryhmitelty vastaamaan tapaa, jolla johto seuraa liiketoimintaa. Kansainvälinen Car Dealer -liiketoiminta raportoidaan nyt
maantieteellisten alueiden sisällä (aiemmin kohdassa Muut maat). Vuoden 2020 luvut on uudelleenryhmitelty tämän mukaisesti.
2. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
Yrityshankinnat ja muut muutokset vuonna 2021
Tilikaudella 2021 (2020) ei ollut merkittäviä yrityshankintoja tai muita muutoksia.
3. MYYTYJÄ SUORITTEITA VASTAAVAT KULUT
milj. euroa 2021 2020
Raaka-aineet , ,
Kauppatavarat , ,
Hankinnan ja valmistuksen palkat sosiaalikuluineen , ,
Muut kulut , ,
Tuotannon poistot , ,
Myyntirahdit , ,
Varastointikustannukset , ,
Varastojen muutos –, ,
Yhteensä , ,
4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
milj. euroa 2021 2020
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot , ,
Muut tuottoerät , ,
Yhteensä , ,
5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
milj. euroa 2021 2020
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset , ,
Kulukirjaukset luottotappioista ja varauksista , ,
Muut kuluerät , ,
Yhteensä , ,
6. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
milj. euroa 2021 2020
Tilintarkastuspalkkio , ,
Veropalvelut , ,
Muut palvelut , ,
Yhteensä , ,
Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastusyhteisönä 30.3.2021 lähtien.
7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
milj. euroa 2021 2020
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet , ,
Muut aineettomat hyödykkeet , ,
Rakennukset , ,
Koneet ja kalusto , ,
Käyttöoikeusomaisuuserät , ,
Muut aineelliset hyödykkeet , ,
Yhteensä , ,
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet – ,
Muut aineettomat hyödykkeet – ,
Rakennukset , ,
Liikearvo , ,
Koneet ja kalusto , ,
Osuudet muissa yrityksissä – ,
Yhteensä , ,
Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto , ,
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys , ,
Hallinto , ,
Muu liiketoiminta , ,
Yhteensä , ,
Toimintokohtaiset arvonalentumiset
Tuotanto , ,
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys , ,
Hallinto , ,
Muu liiketoiminta , ,
Yhteensä , ,
8. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
milj. euroa 2021 2020
Palkat ja palkkiot , ,
Eläkekulut – maksupohjaiset , ,
Osakeperusteiset maksut , ,
Muut henkilösivukulut , ,
Yhteensä , ,
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 34
Lähipiiritapahtumat. Muut kuin tuotannon ja valmistuksen palkat olivat 206,3 miljoonaa euroa
vuonna 2021 (2020: 179,3).
9. RAHOITUSTUOTOT
milj. euroa 2021 2020
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat , ,
Osinkotuotot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
pitkäaikaiset sijoitukset , ,
Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon , ,
Valuuttajohdannaiset , ,
Muut rahoitustuotot , ,
Yhteensä , ,
10. RAHOITUSKULUT
milj. euroa 2021 2020
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat –, –,
Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset –, –,
Vuokrasopimusvelat –, –,
Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon –, –,
Valuuttajohdannaiset –, –,
Muut rahoituskulut –, –,
Yhteensä –, –,
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot:
2021
milj. euroa
Ennen
veroja Verot
Verojen
jälkeen
Rahavirran suojaukset , –, ,
Muuntoerot , ,
, –, ,
2020
milj. euroa
Ennen
veroja Verot
Verojen
jälkeen
Rahavirran suojaukset –, , –,
Muuntoerot –, –,
–, , –,
12. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos tilikauden
aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Laimen-
nusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon
kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava
vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla on aiemmin ollut osakeoptioita
sekä vaihtovelkakirjoja. Tällä hetkellä konsernilla ei ole kumpiakaan.
milj. euroa 2021 2020
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos , ,
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi , ,
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu lukumäärä
Osakeoptioiden vaikutus
Laimennettu keskimääräinen painotettu lukumäärä
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton , ,
Laimennettu , ,
11. VEROKULUT
milj. euroa 2021 2020
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero –, –,
Edellisten tilikausien verot , ,
Laskennalliset verot –, ,
Yhteensä –, –,
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2021: 20,0 %, 2020: 20,0 %)
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
milj. euroa 2021 2020
Tulos ennen veroja , ,
Suomen verokannan 20 % mukaan laskettu vero –, –,
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat , ,
Lähdeverot –, ,
Verovapaat tuotot , ,
Vähennyskelvottomat kulut –, –,
Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot , –,
Edellisten tilikausien verot , ,
Muutos laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyydessä , –,
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö , –
Muut erät , ,
Verokulut tuloslaskelmassa –, –,
13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
milj. euroa
Maa-
alueet Rakennukset
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 , , , , , ,
Lisäykset , , , , , ,
Vähennykset –, –, –, –, , –,
Siirrot erien välillä , , , –, –,
Muut muutokset , , –, , , ,
Kurssierot –, –, –, –, –, –,
Hankintameno 31.12.2020 , , , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2020 , –, –, –, –,
Poistot –, –, –, –,
Arvonalentumiset –, –, –,
Vähennykset , , , ,
Muut muutokset , , , ,
Kurssiero , , , ,
Kertyneet poistot 31.12.2020 , –, –, –, –,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , , , ,
Hankintameno 1.1.2021 , , , , , ,
Lisäykset , , , , , ,
Vähennykset , –, –, –, –, –,
Siirrot erien välillä , , , , –, –,
Muut muutokset , , , , , ,
Kurssierot , , , , , ,
Hankintameno 31.12.2021 , , , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2021 –, –, –, –,
Poistot –, –, –, –,
Arvonalentumiset –, –, –,
Vähennykset , , , ,
Muut muutokset , –, , ,
Kurssiero –, –, –, –,
Kertyneet poistot 31.12.2021 –, –, –, – ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , , , ,
Tilikauden 2021 aikana yhtiö kirjasi johdon arvion perusteella arvonalennuksia aineellisista hyödykkeistä 2,5 (8,2) miljoonaa euroa. Arvonalentumiset esitetään oheisessa taulukossa
omalla rivillään.
14. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
milj. euroa Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 , , , ,
Lisäykset , , ,
Vähennykset , –, , –,
Siirrot erien välillä , , ,
Muut muutokset , , –, –,
Kurssiero –, , –, –,
Hankintameno 31.12.2020 , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2020 , –, –, –,
Poistot –, –, –,
Arvonalentumiset –, –, –, –,
Vähennykset , , , ,
Muut muutokset , –, , ,
Kurssiero , , , ,
Kertyneet poistot 31.12.2020 –, –, –, –,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , ,
milj. euroa Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 , , , ,
Lisäykset , , ,
Vähennykset –, –, –,
Siirrot erien välillä , , ,
Muut muutokset –, –, , –,
Kurssiero , , , ,
Hankintameno 31.12.2021 , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2021 –, –, –, –,
Poistot –, –, –,
Arvonalentumiset –, –,
Vähennykset , , ,
Muut muutokset , , –, ,
Kurssiero , , –, –,
Kertyneet poistot 31.12.2021 –, –, –, –,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , ,
Arvonalentumiset
Vuonna 2021 aineettomista hyödyk-
keistä on kirjattu arvonalentumisia 14,4
miljoonaa euroa liikearvon arvonalentu-
mistestauksen perusteella. Aineettomista
hyödykkeistä on kirjattu arvonalentumisia
16,3 miljoonaa euroa johdon arvion
perusteella oheisen taulukon mukaisesti
vuonna 2020. Arvonalentumiset liike-
arvosta vuonna 2020 on kirjattu ennen
arvonalentumistestauksen tekemistä.
Liikearvojen
arvonalentumistestaukset
Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa
tuottaville yksiköille, jotka on määritetty
liiketoimintaorganisaation mukaan. Arvon-
alentumistestauksessa yhtiön liikearvoa
sisältävien rahavirtaa tuottavien yksi-
köiden kirjanpitoarvoa verrataan niiden
tulevaisuudessa kerrytettävissä olevaan
rahamäärään. Arvonalentumistappio
kirjataan, mikäli liikearvoa sisältävien raha-
virtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvo
on korkeampi kuin niiden kerrytettävissä
oleva rahamäärä.
Liikearvon jakautuminen ennen
arvonalentumistestausta
milj. euroa
Henkilöautonrenkaat ,
Raskaat renkaat ,
Vianor ,
Liikearvo yhteensä ,
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettä-
vissä oleva rahamäärä perustuu käyttö-
arvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt
rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon
hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin,
jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson.
Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät
perustuvat olemassa olevan omaisuuden
kuntoon ja laajuuteen. Suunnitelmien
keskeiset olettamukset ovat tuoteva-
likoima, maakohtainen myyntijakauma
ja tuotteista saatava kate sekä niiden
aiemmat toteumat. Suunnitteluolet-
tamukset perustuvat lisäksi yleisesti
käytettyihin markkinatutkimuslaitosten
kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin.
Diskonttokorkona on käytetty
konsernille määritettyä pääoman tuot-
tovaatimusta (WACC) verojen jälkeen.
Tuottovaatimuksen laskentakomponentit
ovat riskitön tuottoprosentti, markkinaris-
kipreemio, toimialakohtainen betakerroin,
vieraan pääoman kustannus ja testaus-
hetken pääomarakenne markkina-arvoin.
Käytetty diskonttokorko on henkilöauton-
renkaissa 7,4 % (v. 2020 6,3 %) raskaissa
renkaissa 6,4 % (v. 2020 ei testattu) ja
Vianorin osalta 6,2 % (v. 2020 6,3–7,4 %)
sijaintimaittain vaihdellen. Johdon hyväk-
symän ennustejakson jälkeiset rahavirrat
on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä
tasaista 2 %:n kasvutekijää ja diskontattu
edellä mainitulla diskonttokorolla. Liike-
vaihdon kasvun on oletettu olevan 2 %.
Arvonalentumistestausten perusteella
ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskir-
jauksiin henkilöautonrenkailla ja raskailla
renkailla. Laskelmien perusteella Vianorin
kerrytettävissä oleva rahamäärä alitti
kirjanpitoarvon 14 miljoonalla eurolla
(ylitti 4 miljoonalla eurolla v. 2020).
Tämä aiheutti koko Vianorille allo-
koidun liikearvon alaskirjauksen. Mikä
15. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUS
milj. euroa
Maa-alueet Rakennukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020
, , , ,
Lisäykset
, , , ,
Vähennykset
–, –, –, –,
Muut muutokset
, –, , –,
Kurssierot
–, –, , –,
Hankintameno 31.12.2020
, , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2020
–, –, –, –,
Poistot
–, –, –, –,
Vähennykset
, , , ,
Muut muutokset
, , –, ,
Kurssiero
, , , ,
Kertyneet poistot 31.12.2020 –, –, –, –,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
, , , ,
milj. euroa
Maa-alueet Rakennukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
, , , ,
Lisäykset
, , , ,
Vähennykset
–, –, –, –,
Muut muutokset
– – – –
Kurssierot
, , , ,
Hankintameno 31.12.2021
, , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2021
–, –, –, –,
Poistot
–, –, –, –,
Vähennykset
, , , ,
Muut muutokset
– – – –
Kurssiero
–, –, –, –,
Kertyneet poistot 31.12.2021 –, –, –, –,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
, , , ,
Kulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat 0,7 (1,3) miljoonaa euroa ja lyhyt-
aikaisista vuokrasopimuksista 1,9 (8,6) miljoonaa euroa vuonna 2021. Nämä sopimukset
eivät sisälly käyttöoikeusomaisuuteen. Korkokulut käyttöoikeusomaisuudesta olivat 4,0
(3,0) miljoonaa euroa.
tahansa epäedullinen muutos Vianorin
oletuksissa olisi johtanut lisäykseen
arvonalentumisessa. Henkilöautonren-
kaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä
ylittää merkittävästi (huomattavasti
yli 100 %) rahavirtaa tuottavan yksikön
kirjanpitoarvon eikä pienillä kate- tai
myyntivolyymin muutoksilla ole vaikutusta
arvonalentumistestauksen tuloksiin.
Mahdolliseen arvonalentumiseen vaadi-
taan esimerkiksi liikevaihdon vuosittain
toistuva 12,1 % vähennys tai bruttokatteen
pysyvä 41,2 % heikkeneminen nykyisestä
tasosta muiden keskeisten oletusten
pysyessä samoina. Samoin raskaiden
renkaiden kerrytettävissä oleva raha-
määrä ylittää merkittävästi (huomat-
tavasti yli 100 %) rahavirtaa tuottavan
yksikön kirjanpitoarvon eikä pienillä
kate- tai myyntivolyymin muutoksilla ole
vaikutusta arvonalentumistestauksen
tuloksiin. Mahdolliseen arvonalentumiseen
vaaditaan esimerkiksi liikevaihdon vuosit-
tain toistuva 13,3 % vähennys tai brutto-
katteen pysyvä 40,1 % heikkeneminen
nykyisestä tasosta.
Liikearvon jakautuminen
arvonalentumistestauksen jälkeen
milj. euroa
Arvonalentu-
minen
Liikearvo
31.12.2021
Henkilöautonrenkaat , ,
Raskaat renkaat , ,
Vianor , –, ,
Liikearvo yhteensä , ,
16. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT
Kirjanpito-
arvo
Käypä arvo
Kirjanpito-
arvo
Käypä arvo
milj. euroa Liite Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaiset () , – , – , – , –
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset () , – , – , – , –
Noteeraamattomat sijoitukset () , – – , , – – ,
Jaksotettuun hankintamenoon –
Muut pitkäaikaiset saamiset () , – , – , – , –
Myyntisaamiset ja muut saamiset ()
, – , –
, – , –
Rahamarkkinainstrumentit () , – , – – – – –
Käteinen raha ja pankkitilit ()
, – , –
, – , –
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta
Noteeraamattomat osakesijoitukset () , – – , , – – ,
Rahoitusvarat yhteensä , , , , – , ,
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaiset ()
, – , –
, – , –
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset () , – , – , – , –
Jaksotettuun hankintamenoon
Korolliset rahoitusvelat () , – , – , – , –
Ostovelat ja muut velat () , – , – , – , –
Rahoitusvelat yhteensä
, – , –
, – , –
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia.
Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen
käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa
käypiä arvoja määritettäessä käytettävien
syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän
arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot:
Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai
velkojen noteeratut hinnat toimivilla
markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon
1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka
kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on
todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai
epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat
syöttötiedot, jotka eivät perustu todetta-
vissa olevaan markkinatietoon (ei-todet-
tavissa olevat syöttötiedot).
Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle
tietty käyvän arvon erä on kokonaisuu-
dessaan luokiteltu, on määritetty koko
erän kannalta merkittävän alimmalla
tasolla olevan syöttötiedon perusteella.
Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat erät lukuun ottamatta
noteeraamattomia sijoituksia on luoki-
teltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja
eriin kuuluvat konsernin johdannaissopi-
mukset. Näiden instrumenttien käyvän
arvon määrittämisessä käytetään yleisesti
hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden
syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin
todennettaviin markkinatietoihin.
Tasolla 3 ovat käypään arvoon tulos-
vaikutteisesti arvostettavat noteeraa-
mattomat sijoitukset, ja käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat noteeraamattomat osake-
sijoitukset, sillä hankintamenon arvioidaan
kuvastavan niiden käypää arvoa.
Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvos-
teta käypään arvoon taseessa, mutta joille
käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat
käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tällä
tasolla ovat jaksotettuun hankintame-
noon arvostetut rahoitusvarat ja -velat.
Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpää-
töshetken markkinakorolla diskontattuihin
tuleviin rahavirtoihin.
Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja
käypien arvojen hierarkian eri tasojen
välillä.
17. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ JA PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
milj. euroa
Osuudet
osakkuusyrityksissä
Noteeraamattomat
sijoitukset
Noteeraamattomat
osakesijoitukset
Hankintameno 1.1.2021 , , ,
Vähennykset/Lisäykset – – –,
Kurssiero – , –
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 , , ,
18. MUUT PITKÄAIKAISET SAAMISET
milj. euroa 2021 2020
Lainasaamiset , ,
Muut pitkäaikaiset saamiset , ,
Yhteensä , ,
19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
milj. euroa 31.12.2019
Oikaisut erien
välillä
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin Kurssierot
Ostetut/myydyt
tytäryritykset 31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus , –, ,
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet , , ,
Varaukset ja jaksotukset , , –, ,
Vahvistetut tappiot , , –, ,
Rahavirran suojaukset , , , –, ,
Muut erät , –, , , ,
Yhteensä , –, –, , – ,
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan –, , –,
Laskennalliset verosaamiset taseessa , , –, , – ,
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet , , , –, ,
Verottomat varaukset , –, –, ,
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat , –, ,
Rahavirran suojaukset – – –
Muut erät , , –, ,
Yhteensä , –, – –, – ,
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan –, , –,
Laskennalliset verovelat taseessa , –, – –, – ,
milj. euroa 31.12.2020
Oikaisut erien
välillä
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin Kurssierot
Ostetut/myydyt
tytäryritykset 31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus , –, ,
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet , , ,
Varaukset ja jaksotukset , , , ,
Vahvistetut tappiot , –, ,
Rahavirran suojaukset , – –, ,
Muut erät , , –, ,
Yhteensä , , –, –, , – ,
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan –, , –,
Laskennalliset verosaamiset taseessa , –, –, , – ,
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet , , , ,
Verottomat varaukset , –, ,
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat , –, ,
Rahavirran suojaukset – – , ,
Muut erät , –, ,
Yhteensä , , , , – ,
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan –, , –,
Laskennalliset verovelat taseessa , , , , – ,
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja
on netotettu, kun on olemassa laillinen
oikeus netottaa tuloverosaamisia
ja -velkoja ja kun laskennallinen vero
kohdistuu samaan veronsaajaan.
Konsernilla oli 31.12.2021 kertyneitä
tappioita 8,3 miljoonaa euroa (27,8
miljoonaa euroa vuonna 2020), joista
on kirjattu laskennallinen verosaaminen.
Näistä tappioista viiden vuoden kuluessa
erääntyy 1,9 miljoonaa euroa, vuosina
2027–2031 erääntyy 6,0 miljoonaa
euroa ja 0,3 miljoonaa euroa ei eräänny.
Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu
laskennallista verosaamista oli 5,1
miljoonaa euroa (9,7 miljoonaa euroa
vuonna 2020). Näistä tappiosta viiden
vuoden kuluessa erääntyy 2,5 miljoonaa
euroa ja 2,6 miljoonaa euroa ei eräänny.
Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen
liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin,
joiden käyttäminen tulevaisuudessa on
epävarmaa.
Konsernissa on hyödynnetty aikaisem-
pina vuosina kirjaamattomia verotappioita
1,9 miljoonaa euroa (1,3 miljoonaa euroa
vuonna 2020).
Konserni ei kirjaa laskennallista vero-
velkaa muiden kuin sellaisten ulkomaisten
tytäryritysten osalta, joiden osingon-
jaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos
osingonjakoa pidetään todennäköisenä
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu
suomalaisten tytäryhtiöiden ja osakkuus-
yhtiöiden jakamatta olevista voitto-
varoista, koska nämä voidaan jakaa ilman
veroseuraamuksia.
20. VAIHTO-OMAISUUS
milj. euroa 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet , ,
Keskeneräinen tuotanto , ,
Valmiit tuotteet , ,
Yhteensä , ,
Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta
vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettoreali-
sointiarvoja. Vuonna 2021 kirjattiin kuluksi 5,4 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden
kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (4,5 miljoonaa euroa
vuonna 2020).
21. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
milj. euroa 2021 2020
Myyntisaamiset , ,
Lainasaamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt , ,
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat , ,
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset , ,
Arvonlisäverosaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Yhteensä , ,
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin
enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden
käyvästä arvosta.
Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset.
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
milj. euroa 2021 2020
Vuosialennukset, ostot , ,
Rahoituserät , ,
Sosiaalimaksut , ,
Vakuutusmaksut , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
22. RAHAVARAT
milj. euroa 2021 2020
Käteinen raha ja pankkitilit , ,
Rahamarkkinainstrumentit , –
Yhteensä , ,
23. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma
milj. euroa
Osakkeiden
lukumäärä
(1 000 kpl)
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Omat
osakkeet Yhteensä
1.1.2020 , , , –, ,
Omien osakkeiden hankinta/luovutus – – – – –, –,
Muut muutokset – – – – – –
31.12.2020 , , , –, ,
1.1.2021 , , , –, ,
Omien osakkeiden hankinta/luovutus – – – – – –
Muut muutokset – – – – , ,
31.12.2021 , , , –, ,
Osakkeiden nimellisarvo poistettiin
vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole
enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liik-
keeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti.
Seuraavassa on esitetty oman
pääoman rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto
Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa
ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa
ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän
yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon
ylittävä määrä.
Muuntoerot-rahasto
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten
yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta
syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin
yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista
ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja
tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun
suojauslaskennan edellytykset ovat
täyttyneet.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alara-
hastoa: käyvän arvon rahaston käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettaville rahoitusvaroille ja
suojausrahaston rahavirran suojauksena
käytettävien johdannaisinstrumenttien
käypien arvon muutoksille.
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen
osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät
kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon.
Omat osakkeet
Nokian Renkaat ei ostanut omia osak-
keitaan katsauskaudella, eikä omistanut
31.12.2021 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017
ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa
avainhenkilöiden osakepalkkiojärjes-
telmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden
kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen
omaisuutta kunnes osakkeet kannustin-
järjestelmän puitteissa luovutetaan sen
osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä
480 000 vuonna 2017 ja 500 000 vuonna
2020 uudelleenostettua osaketta
raportoidaan konsernitaseessa omina
osakkeina. 31.12.2021 näiden osakkeiden
määrä oli 697 400 kappaletta. Tämä
osakemäärä vastasi 0,50 % yhtiön koko
osake- ja äänimäärästä.
Osingot
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on
ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,32 euroa
osakkeelta (1,20 euroa vuonna 2020).
Jakokelpoiset varat
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2021
on 742,7 miljoonaa euroa (723,1 miljoonaa
euroa 31.12.2020). Laskenta perustuu
emon taseeseen ja suomalaiseen lainsää-
däntöön.
24. OSAKEPERUSTEISET
MAKSUT
OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄT
Osakepalkkiojärjestelmä
Nokian Renkaat Oyj:n tiedotti 5.2.2019
uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän perustamisesta
yhtiön johdolle ja valituille avainhenkilöille.
Järjestelmä koostuu suoritusperustei-
sesta osakepalkkiojärjestelmästä (PSP
2019) päärakenteena sekä ehdollisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (RSP 2019)
täydentävänä palkkiojärjestelmänä erityis-
tilanteita varten.
Nokian Renkaat Oyj:n tiedotti 4.2.2020
osakepohjaisen pitkän aikavälin kannus-
tinjärjestelmän perustamisesta yhtiön
johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosille
2020–2022 jatkona aiemmille vuonna
2019 päätetyille ohjelmille. Järjestelmä
koostuu suoritusperusteisesta osake-
palkkiojärjestelmästä (PSP 2020) päära-
kenteena sekä ehdollisesta osakepalkki-
ojärjestelmästä (RSP 2020) täydentävänä
palkkiojärjestelmänä.
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
tarkoituksena on kohdistaa omistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sekä
avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja
sen strategisiin tavoitteisiin.
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä 2019
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjes-
telmä koostuu vuosittain alkavista yksit-
täisistä kolmevuotisista ansaintajaksoista,
jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio
maksetaan osallistujille. Kunkin yksittäisen
ansaintajakson alkaminen edellyttää
hallituksen erillistä päätöstä.
Ensimmäinen ansaintajakso (PSP
2019–2021) alkoi vuoden 2019 alusta ja
sen perusteella mahdollisesti suoritet-
tavat osakepalkkiot maksetaan vuoden
2022 ensimmäisellä puoliskolla edellyt-
täen, että hallituksen ohjelmalle aset-
tamat suoritustavoitteet saavutetaan.
Mahdollinen osakepalkkio maksetaan
osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina
ja osittain käteisenä, joka on tarkoitettu
kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot.
PSP 2019–2021 ansaintajaksoon on oikeu-
tettu osallistumaan noin 200 henkilöä,
mukaan lukien Nokian Renkaiden johto-
ryhmän jäsenet. Jos PSP 2019–2021
-ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet
saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän
ohjelman perusteella maksettavien osake-
palkkioiden kokonaismäärä on yhteensä
enintään noin 535 000 brutto-osaketta.
Kolmevuotisen PSP 2019–2021 -ansain-
tajakson lisäksi vuoden 2019 alusta alkoi
lisäksi myös kertaluonteinen kaksivuo-
tinen ansaintajakso PSP 2019–2020, jonka
tarkoitus on muodostaa silta aiemman
kaksivuotisen (PSP 2018) ja uuden
kolmevuotisen kannustinjärjestelmän (PSP
2019–2021) välille. Mahdollisesti suoritet-
tavat osakepalkkiot maksetaan vuoden
2021 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen,
että hallituksen ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan. PSP
2019–2020-ansaintajaksoon on oikeu-
tettu osallistumaan noin 210 henkilöä,
mukaan lukien Nokian Renkaiden johto-
ryhmän jäsenet. Jos PSP 2019–2020
-ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet
saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän
ohjelman perusteella maksettavien osake-
palkkioiden kokonaismäärä on yhteensä
enintään noin 580 000 brutto-osaketta.
Sekä ansaintajaksolle PSP 2019–2020
että ansaintajaksolle PSP 2019–2021
sovellettavat suoritusmittarit ovat
sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE)
ja osakekohtaisen tuloksen (EPS) kasvu.
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä 2019
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän
(RSP 2019–2021) tarkoituksena on toimia
täydentävänä pitkän aikavälin osakepalk-
kiojärjestelmänä erikseen valituille Nokian
Renkaiden avainhenkilöille erityistilan-
teissa. Se koostuu vuosittain alkavista
ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista.
Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden
pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen
ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille.
Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen
edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestel-
mässä edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle yksittäiselle osallistujalle
on, että osallistujan työsuhde Nokian
Renkaissa jatkuu palkkioiden maksa-
misajankohtaan saakka.Lisäksi yhtiön
johtoryhmän jäsenille ollaan asetettu
taloudellinen tavoite (ROCE), joka on
ylitettävä mahdollisen osakepalkkion
saamiseksi. Mahdollinen osakepalkkio
maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n
osakkeina ja osittain käteisenä, joka on
tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheu-
tuvat verot.
Ensimmäinen ohjelma ehdollisessa
osakepalkkiojärjestelmässä (RSP 2019–
2021) alkoi vuoden 2019 alusta ja sen
nojalla mahdollisesti suoritettavat osake-
palkkiot maksetaan vuoden 2022 ensim-
mäisellä puoliskolla. Tämän ohjelman
nojalla maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään
noin 70 000 brutto-osaketta.
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä 2020
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjes-
telmä koostuu vuosittain alkavista yksit-
täisistä kolmevuotisista ansaintajaksoista,
jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio
maksetaan. Kunkin yksittäisen ansainta-
jakson alkaminen edellyttää hallituksen
erillistä päätöstä.
Ansaintajakso (PSP 2020–2022) alkoi
vuoden 2020 alusta ja sen perusteella
mahdollisesti suoritettava osakepalkkio
maksetaan vuoden 2023 ensimmäisellä
puoliskolla edellyttäen, että hallituksen
ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet
saavutetaan. Mahdollinen palkkio makse-
taan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osak-
keina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on
tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen
kattamiseen. PSP 2020–2022 ansainta-
jaksoon on oikeutettu osallistumaan
noin 200 henkilöä, mukaan lukien Nokian
Renkaiden johtoryhmän jäsenet.
Ansaintajaksoon 2020–2022 sovel-
lettavat ansaintatavoitteet ovat osake-
kohtainen tulos (EPS) sekä sijoitetun
pääoman tuottoprosentti (ROCE). PSP
2020–2022 -ohjelman perusteella
maksettavien osakepalkkioiden koko-
naismäärä on yhteensä enintään 569 260
brutto-osaketta.
Jos henkilön työsuhde Nokian Renkailla
päättyy ennen osakepalkkion maksa-
mispäivää, hän ei pääsääntöisesti ole
oikeutettu mihinkään palkkioon tämän
ohjelman perusteella.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
2020
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän
tarkoituksena on toimia täydentävänä
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä
erikseen valituille Nokian Renkaiden avain-
henkilöille ja esimerkiksi rekrytointien
yhteydessä tai sitouttamistarpeessa. Se
koostuu vuosittain alkavista ehdollisista
osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma
koostuu kolmen vuoden pituisesta
rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman
puitteissa luvatut osakepalkkiot makse-
taan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n
osakkeina ja osittain käteisenä. Kunkin
yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää
hallituksen erillistä päätöstä.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestel-
mässä edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle yksittäiselle osallistujalle
on, että osallistujan työsuhde Nokian
Renkaissa jatkuu palkkioiden maksa-
misajankohtaan saakka. Lisäksi yhtiön
johtoryhmän jäsenille ollaan asetettu
taloudellinen tavoite (ROCE), joka on
ylitettävä mahdollisen osakepalkkion
saamiseksi.
Uusin ohjelma ehdollisessa osake-
palkkiojärjestelmässä (RSP 2020–2022)
alkoi vuoden 2020 alusta ja sen nojalla
mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan vuoden 2023 ensimmäisellä
puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla
maksettavien osakepalkkioiden kokonais-
määrä on yhteensä enintään 120 000
brutto-osaketta.
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä 2021
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjes-
telmä koostuu vuosittain alkavista yksit-
täisistä kolmevuotisista ansaintajaksoista,
jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio
maksetaan. Kunkin yksittäisen ansainta-
jakson alkaminen edellyttää hallituksen
erillistä päätöstä.
Ansaintajakso (PSP 2021–2023) alkoi
vuoden 2021 alusta ja sen perusteella
mahdollisesti suoritettava osakepalkkio
maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä
puoliskolla edellyttäen, että hallituksen
ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet
saavutetaan. Mahdollinen palkkio makse-
taan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osak-
keina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on
tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen
kattamiseen. PSP 2021–2023 ansainta-
jaksoon on oikeutettu osallistumaan noin
220 henkilöä mukaan lukien myös Nokian
Renkaiden johtoryhmän jäsenet.
Ansaintajaksoon 2021–2023 sovel-
lettavat ansaintatavoitteet ovat osake-
kohtainen tulos (EPS) sekä sijoitetun
pääoman tuottoprosentti (ROCE). PSP
2021–2023 -ohjelman perusteella makset-
tavien osakepalkkioiden kokonaismäärä
on yhteensä enintään 534 898 brutto-
osaketta.
Jos henkilön työsuhde Nokian Renkailla
päättyy ennen osakepalkkion maksa-
mispäivää, hän ei pääsääntöisesti ole
oikeutettu mihinkään palkkioon tämän
ohjelman perusteella.
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä 2021
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän
tarkoituksena on toimia täydentävänä
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestel-
mänä, jota käytetään kohdennetusti
sitouttamamaan Nokian Renkaiden avain-
henkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista
ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista.
Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden
pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen
ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille Nokian Renkaat
Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä.
Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen
edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestel-
mässä edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle yksittäiselle osallistujalle
on, että osallistujan työsuhde Nokian
Renkaissa jatkuu palkkioiden maksa-
misajankohtaan saakka. Tämä edelly-
tyksen lisäksi Nokian Renkaiden johto-
ryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on
asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on
ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi
ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä
2021. Taloudellisena mittarina toimii sijoi-
tetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).
Seuraava ohjelma ehdollisessa osake-
palkkiojärjestelmässä (RSP 2021–2023)
alkoi vuoden 2021 alusta ja sen nojalla
mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä
puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla
maksettavien osakepalkkioiden koko-
naismäärä on yhteensä enintään 120 000
brutto-osaketta.
Muita ehtoja
Nokian Renkaat soveltaa osake-
omistussääntöä yhtiön johtoryhmän
jäseniin. Sen mukaan johtoryhmän kunkin
jäsenen odotetaan säilyttävän omistuk-
sessaan vähintään 25 % yhtiön osakepalk-
kiojärjestelmistä saamistaan osakkeista,
kunnes hänen osakeomistuksensa arvo
yhtiössä vastaa vähintään hänen kiinteän
bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.
Hallitus arvioi, ettei osakepalkkiojärjes-
telmän yhteydessä lasketa liikkeelle uusia
osakkeita ja ettei järjestelmällä siten ole
laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröi-
tyyn osakemäärään.
Tarkemmat tiedot osakepalkkioista on
esitetty seuraavassa taulukossa.
Perustiedot
PSP 2019–2020 PSPS 2019–2021 PSP 2020–2022 PSP 2021–2023 RSP 2019–2021 RSP 2020–2022 RSP 2021–2023
Yhteensä
Liikkeellelaskupäivä .. .. .. .. .. .. ..
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl
Osinko-oikaisu Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä .. .. .. .. .. .. ..
Ansaintajakso alkaa .. .. .. .. .. .. ..
Ansaintajakso päättyy .. .. .. .. .. .. ..
Osakkeiden vapautuminen .. .. .. .. .. .. ..
Osakkeiden syntymisehto
Tulos / Osake
(EPS) kasvu %
ja Sijoitetun
pääoman tuotto
(ROCE)
Tulos / Osake
(EPS) kasvu %
ja Sijoitetun
pääoman tuotto
(ROCE)
Tulos / Osake
(EPS) kasvu %
ja Sijoitetun
pääoman tuotto
(ROCE)
Tulos / Osake
(EPS) kasvu %
ja Sijoitetun
pääoman tuotto
(ROCE)
Voimassa oleva
työsuhde/
Sijoitetun
pääoman tuotto
(ROCE)
Voimassa oleva
työsuhde/ Sijoi-
tetun pääoman
tuotto (ROCE)
johtoryhmälle
Voimassa oleva
työsuhde/
Sijoitetun
pääoman
tuotto (ROCE)
johtoryhmälle
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia , , , , , , , ,
Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuosia , , , , , , ,
Henkilöitä tilikauden päättyessä
Maksutapa
Osakkeina &
Käteisenä
Osakkeina &
Käteisenä
Osakkeina &
Käteisenä
Osakkeina &
Käteisenä
Osakkeina &
Käteisenä
Osakkeina &
Käteisenä
Osakkeina &
käteisenä
Tilikauden tapahtumat
PSP 2019–2020 PSPS 2019–2021 PSP 2020–2022 PSP 2021–2023 RSP 2019–2021 RSP 2020–2022 RSP 2021–2023
Yhteensä
1.1.2021
Kauden alussa ulkona olevat
Kauden alussa varastossa olevat
Tilikauden muutokset
Myönnetyt
Menetetyt
Ansaitut (brutto)
Maksetut (netto)
Erääntyneet
31.12.2021
Kauden lopussa ulkona olevat
Kauden lopussa varastossa olevat
KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
Myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän
arvon keskeiset parametrit on esitetty
painotettuina keskiarvoina viereisessä
taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu
yhtiön 31.12.2021 tekemään arviointiin
vapautuvien kannustimien määrästä.
25. ELÄKEVELVOITTEET
Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Käyvän arvon määrittäminen Osakepalkkiot
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa ,
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa ,
Odotetut osingot, euroa ,
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa ,
Arvostusmalli
Osinkoalennus ja
Monte Carlo -simulaatio
Käypä arvo yhteensä 31.12.2021, miljoonaa euroa ,
Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan
Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut, miljoonaa euroa ,
Osakepalkkioista johtuva velka 31.12.2021, miljoonaa euroa ,
Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus, miljoonaa euroa ,
26. VARAUKSET
milj. euroa Takuuvaraus
Uudelleen-
järjestely-
varaus
Ympäristö-
varaus Yhteensä
1.1.2021 , , , ,
Varausten lisäykset , , , ,
Käytetyt varaukset –, –, –, –,
Edellisen vuoden varauksen purku –, , – –,
31.12.2021 , , , ,
milj. euroa 2021 2020
Pitkäaikaiset varaukset – –
Lyhytaikaiset varaukset , ,
Takuuvaraus
Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on
tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva-takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä
vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle
jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korja-
taan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Varaukset
perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin
korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden vuoden aikana.
28. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
milj. euroa 2021 2020
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Ennakkomaksut , ,
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt , ,
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat , ,
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat , ,
Arvonlisäverovelat , ,
Muut velat , ,
Yhteensä , ,
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden
käyvästä arvosta.
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät
milj. euroa 2021 2020
Palkat ja sosiaalimaksut , ,
Vuosialennukset, myynti , ,
Komissiot , ,
Laskuttamattomat toimitukset , ,
Markkinointikulut , ,
Kuljetus- ja rahtikulut , ,
Rahoituserät , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
27. KOROLLISET RAHOITUSVELAT
milj. euroa 2021 2020
Pitkäaikaiset
Rahalaitos- ja eläkelainat , ,
, ,
Lyhytaikaiset
Yritystodistuslainat – ,
Pitkäaikaisten rahalaitos- ja
eläkelainojen lyhennykset , ,
, ,
Korolliset rahoitusvelat valuutoittain
milj. euroa 2021 2020
Valuutta
EUR , ,
RUB , ,
Yhteensä , ,
Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat
Ilman
suojauksia
Suojausten
kanssa
Ilman
suojauksia
Suojausten
kanssa
Rahalaitos- ja eläkelainat , % , % , % , %
Yritystodistuslainat – – , % , %
Yhteensä , % , % , % , %
Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 16.
Transaktioriski
milj. euroa 31.12.2021 31.12.2020
Toimintavaluutta EUR EUR EUR EUR EUR EUR CZK RUB EUR EUR PLN EUR EUR EUR CZK RUB
Vieras valuutta CAD NOK PLN RUB SEK USD EUR EUR CAD NOK EUR RUB SEK USD EUR EUR
Myyntisaamiset , , , , , , , , , , , , , , , ,
Lainat ja muut saamiset , , , , , , , , , , , , , , , ,
Valuuttatulot yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,
Ostovelat –, , , –, , –, –, –, –, , , –, , –, –, –,
Lainat –, –, , –, –, –, –, –, –, –, , –, –, –, –, –,
Valuuttamenot yhteensä –, –, , –, –, –, –, –, –, –, , –, –, –, –, –,
Valuuttajohdannaiset –, –, –, , –, , –, , –, –, , , –, –, –, ,
Sitovat myyntisopimukset , , , , , , , , , , , , , , , ,
Sitovat ostosopimukset , , , –, , –, –, , , , , –, , –, –, ,
Tulevat korkoerät , , , –, , , –, , , , , –, , , –, ,
Nettoriski , , –, –, , –, –, –, , , , –, –, –, , –,
29. RAHOITUSRISKIEN
HALLINTA
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on
konsernin suunnitellun tuloskehityksen
turvaaminen rahoitusmarkkinoiden
epäsuotuisilta liikkeiltä. Konsernin rahoi-
tusriskien hallinnan periaatteet ja tavoit-
teet määritellään rahoituspolitiikassa,
joka on hallituksen hyväksymä. Rahoitus
ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty
emoyrityksen treasury-toimintoon, joka
tekee varainhankinnan ja riskien hallinnan
vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoi-
mintayksiköitä rahoituksessa, valuutta-
kaupassa ja kassanhallinnassa. Konsernin
luottokomitea tekee luottopäätökset,
joilla on merkittävä vaikutus konsernin
luottoriskin määrään.
Valuuttariski
Nokian Renkaat –konserni muodostuu
Suomessa toimivasta emoyrityksestä,
myyntiyhtiöistä Venäjällä, Ruotsissa,
Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa,
Tsekin tasavallassa, Sveitsissä, Puolassa,
Ukrainassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä
ja Kiinassa sekä rengasketjusta Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa. Rengastehtaat
sijaitsevat Suomessa Nokialla, Venäjällä
Vsevolozhskissa ja Yhdysvalloissa Dayto-
nissa Tennesseessä.
Transaktioriski
Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti
emoyrityksen ja tytäryritysten väliset
transaktiot toteutetaan ensisijaisesti
tytäryrityksen kotivaluutassa, jolloin
transaktioriski kohdistuu emoyritykseen
ja merkittävää transaktioriskiä ei synny
ulkomaisiin tytäryrityksiin. Poikkeuksen
pääsääntöön tekevät tytäryritykset,
joihin liiketoiminnan luonteesta johtuen
syntyy ei-kotivaluuttamääräisiä eriä.
Tällöin emoyrityksen ja tytäryrityksen
väliset transaktiot toteutetaan konsernin
valuutta-aseman kannalta tarkoituk-
senmukaisessa valuutassa. Emoyritys
hallinnoi näiden tytäryritysten transakti-
oriskiä ja tekee tytäryrityksille tarvittavat
suojaukset, jotta tytäryritysten valuut-
ta-asemat on suojattu konsernin suojaus-
periaatteiden mukaisesti.
Emoyrityksen ja ei-kotivaluuttaeriä
omaavien tytäryritysten transaktiopositio
koostuu valuuttamääräisistä saamisista ja
veloista sekä sitovista osto- ja myyntiso-
pimuksista. Suojauspolitiikan mukaisesti
jokaisen valuuttaparin merkittävä tran-
saktiopositio suojataan siten, että 20 %:n
yli- ja alisuojaukset ovat sallittuja, jos
+/- 10 %:n valuuttakurssimuutoksella ei
ole yli yhden miljoonan euron vaikutusta
tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernin posi-
tiovaluuttojen samanaikainen +/- 10 %:n
valuuttakurssimuutos euroa vastaan
saa aiheuttaa tuloslaskelmaan enintään
viiden miljoonan euron suuruisen vaiku-
tuksen. Poikkeuksena pääsääntöön ovat
ei-vapaasti vaihdettavat valuutat, joilla ei
ole toimivia suojausmarkkinoita. Budjetti-
position laskemiseksi transaktiopositioon
lisätään arvioidut valuuttamääräiset
kassavirrat siten, että tarkasteluperiodi
kattaa tulevat 12 kuukautta. Budjetti-
positiota voidaan suojata markkinatilan-
teen mukaan. Suojausaste voi nousta
Valuuttariskin herkkyysanalyysi
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttu-
jien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen
muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen
hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain
lineaarinen.
31.12.2021 31.12.2020
Perusvaluutta Perusvaluutta
% vahvempi 10 % heikompi 10 % vahvempi 10 % heikompi
milj. euroa
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Perusvaluutta / Hintavaluutta
EUR/CAD –, – , – –, – , –
EUR/CZK –, – , – –, – , –
EUR/PLN , – –, – –, – , –
EUR/NOK , – –, – –, – –, –
EUR/RUB , – –, – , – , –
EUR/SEK , – –, – , – –, –
EUR/USD –, – , – , – –, –
Translaatioriski
Nettosijoitukset valuutoittain
milj. euroa 31.12.2021 31.12.2020
Nettosijoituksen valuutta
CZK , ,
NOK , ,
RUB , ,
SEK , ,
USD , ,
maksimissaan 70 %:iin budjettipositiosta.
Suojausinstrumentteina käytetään
valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita sekä
koron- ja valuutanvaihtosopimuksia.
Translaatioriski
Tilinpäätöksessä ulkomaalaisten tytär-
yritysten taseet on muunnettu euroiksi
käyttäen Euroopan Keskuspankin
ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja
tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen
kuukauden keskikursseja. Tytäryritysten
tuloslaskelmien ja taseiden muuntami-
sesta syntyneet valuuttakurssimuutokset
näkyvät muuntoeroina muissa laajan
tuloksen erissä sekä oman pääoman
muuntoerot-rahastossa. Sijoituksia
ulkomaisiin tytäryrityksiin ei ole suojattu
hallituksen vuonna 2013 tekemän
päätöksen mukaisesti.
Konsernin laajaa tulosta paransi 54,5
miljoonaa euroa (heikensi 168,7 miljoonaa
euroa 2020) ulkomaisiin yksiköihin liittyvät
muuntoerot.
Korkoriskin herkkyysanalyysi
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa
konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten
käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena.
Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku.
.. ..
Korko Korko
%-yksikön korkeampi %-yksikön matalampi %-yksikön korkeampi %-yksikön matalampi
milj. euroa
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Korkomuutoksen vaikutus –, , , –, –, , –, –,
Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona,
vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuul-
lisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaiku-
tuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
.. ..
Sähkön hinta Sähkön hinta
EUR/MWh korkeampi EUR/MWh matalampi EUR/MWh korkeampi EUR/MWh matalampi
milj. euroa
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Sähkön hintamuutoksen vaikutus – , – –, – , – –,
Korkoriski
Konsernin korkoriski muodostuu
pääosin lainanotosta, joka on hajautettu
vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrument-
teihin. Vuoden vaihteessa korollisista
rahoitus veloista vaihtuvakorkoisia oli 24,2
miljoonaa euroa (326,6 miljoonaa euroa
2020) ja kiinteäkorkoisia 105,1 miljoonaa
euroa (5,7 miljoonaa euroa 2020) korko-
johdannaiset huomioiden. Konsernin
riskienhallintapolitiikan mukaisesti
pitkäaikaisista korollisista rahoitusveloista
vähintään puolet pyritään pitämään
kiinteäkorkoisina. Korkoriskin hallinnassa
käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia.
Tilikauden päättyessä pitkäaikaisten
kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen osuus
oli 81 % (82 % vuonna 2020) ja konsernin
korollisten rahoitusvelkojen keskimää-
räinen korkosidonnaisuusaika oli 31
kuukautta (15 kuukautta 2020) korkojoh-
dannaiset mukaan lukien. Pääsääntöisesti
konserni soveltaa avoimiin korkojohdan-
naisiin rahavirran suojauslaskentaa.
Sähkön hintariski
Konserni ostaa Suomessa sähköä
markkinahintaan pohjoismaisesta sähkö-
pörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen
sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkön-
hankinta on suuruudeltaan noin 100 GWh.
Hankinta politiikan mukaisesti sähkön-
hankintaa suojataan sähköjohdannaisilla
ennalta määritettyjen suojausasteiden
asettamissa rajoissa tulevien viiden
vuoden periodilla. Raportointipäivänä
sähköjohdannaisiin sisältyvä energia-
määrä oli 170 GWh (170 GWh 2020).
Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat
milj. euroa
2021
Tase-
arvo
Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
2022 2023 2024 2025 2026 2027– Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset , –, –, –, –, –, –, –,
Vaihtuvakorkoiset , –, –, –, –, –, –, –,
Yritystodistuslainat , , , , , , , ,
Osto- ja muut velat , –, , , , , , –,
Vuokrasopimusvelat , –, –, –, –, –, –, –,
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt , –, –, –, , , , –,
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta , –, –, , , , , –,
Saatava rahavirta –, , , , , , , ,
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt –, , , , , , , ,
Yhteensä , –, –, –, –, –, –, –,
* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Rahoituspolitiikan mukaisesti treasu-
ry-toiminto vastaa konsernin maksu-
valmiudesta, rahoituksen riittävyydestä
ja tehokkaasta kassanhallinnasta.
Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki
tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten
liikkeessä olevat yritystodistukset, muut
lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liike-
toiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman
vaihtelut sekä investoinnit.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajaut-
tamalla lainojen ja luottolimiittien matu-
riteettia. Konsernilla on 150 miljoonan
euron määräinen kansainvälisen pankki-
syndikaatin valmiusluotto, joka erääntyy
2023, ja 500 miljoonan euron määräinen
kotimainen yritystodistusohjelma. Lyhy-
taikaisilla limiiteillä ja yritystodistusoh-
jelmalla rahoitetaan varastoja, saatavia
ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä
sekä hallitaan Nokian Renkaille tyypillinen
säännöllinen kassavirtojen kausivaihtelu.
Tärkeimmät rahoituskovenantit
raportoidaan velkojille neljännesvuosittain.
Jos konserni rikkoo rahoituskovenantteja,
velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua
takaisinmaksua. Tilikauden aikana
konserni on täyttänyt kaikki lainoihin
liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät
lähinnä omavaraisuusasteeseen. Johto
tarkkailee kovenanttiehtojen täyttymistä
säännöllisesti. Yhtiön rahoitussopimukset
sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopi-
muksen voimassaolo voi päättyä, jos
määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen
ostotarjouksen seurauksena.
Vuoden vaihteessa konsernin likvidien
varojen määrä oli 385,9 miljoonaa euroa
(504,2 miljoonaa euroa 2020). Vuoden
2021 lopussa konsernilla oli käyttämät-
tömiä luottolimiittejä 811,7 miljoonaa
euroa (507,1 miljoonaa euroa 2020), joista
milj. euroa
2020
Tase-
arvo
Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
2021 2022 2023 2024 2025 2026– Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset , –, –, –, –, –, –, –,
Vaihtuvakorkoiset , –, –, –, –, –, –, –,
Yritystodistuslainat , –, , , , , , –,
Osto- ja muut velat , –, , , , , , –,
Vuokrasopimusvelat , –, –, –, –, –, –, –,
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt , –, –, –, –, , , –,
Valuuttajohdannaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta , –, –, –, , , , –,
Saatava rahavirta –, , , , , , , ,
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
, –, , , , , , ,
Yhteensä , –, –, –, –, –, –, –,
* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen
31.12.2021 31.12.2020
milj. euroa
Myyntisaamiset
bruttomäärä
Arvonalentumista
koskeva vähennyserä
Myyntisaamiset
bruttomäärä
Arvonalentumista
koskeva vähennyserä
Erääntymättömät
, –,
, –,
Alle 30 päivää sitten erääntyneet , –, , –,
30–90 päivää sitten erääntyneet , –, , –,
91–180 päivää sitten erääntyneet , –, , –,
Yli 180 päivää sitten erääntyneet , –, , –,
Yhteensä , –, , –,
komittoitujen limiittien osuus oli 305,5
miljoonaa euroa (205,5 miljoonaa euroa
2020). Käyttämättömien pitkäaikaisten
komittoitujen limiittien määrä oli 300,0
miljoonaa euroa (200 miljoonaa euroa
2020).
Konsernin korollisten rahoitusvelkojen
määrä vuoden vaihteessa oli 129,3
miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin
oli 332,3 miljoonaa euroa. Korollisista
rahoitusveloista 85 % oli euromääräisiä.
Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli
2,8 %. Lyhytaikaisten korollisten rahoitus-
velkojen osuus, joka sisältää vuoden
sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset,
oli 0,9 miljoonaa euroa (204,3 miljoonaa
euroa 2020).
Luottoriski
Luottoriski on riski, että vastapuoli ei
täytä rahoitusvälineen tai asiakassopi-
muksen mukaisia velvoitteitaan, mikä
johtaa taloudelliseen tappioon. Konserni
on alttiina luottoriskille liiketoiminnassaan
(pääasiassa myyntisaamiset) ja rahoitus-
toiminnassaan tekemällä pankkitalletuksia,
valuuttakauppoja ja muita rahoitusmark-
kinatransaktioita rahoituslaitosten ja
-instituutioiden kanssa.
Rahoitustransaktioiden luottoriskiä
hallitaan toimimalla vain sellaisten
rahoituslaitosten ja -instituutioiden
kanssa, joilla on korkeat luottoluokitukset.
Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja
varoja voidaan sijoittaa vain vakavaraisiin
kotimaisiin pörssiyrityksiin, julkisyhtei-
söihin tai sijoituspolitiikassa määritellyt
kriteerit täyttäviin kotimaisiin ei-pörssino-
teerattuihin yrityksiin. Hallitus hyväksyy
sijoituspolitiikan vuosittain.
Asiakkaiden luottoriskien hallinnan
periaatteet on dokumentoitu hallituksen
hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan.
Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset
milj. euroa 2021 2020
Vähennyserä 1.1. , ,
Lopulliset luottotappiot –, –,
Muut muutokset , –,
Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos , ,
Vähennyserä 31.12. , ,
Konsernin luottokomitea tekee kaikki
merkittävät luottopäätökset. Asiakas-
luottoriskiä hallitaan kullakin liiketoiminta-
alueella konsernin luottopolitiikan,
menettelytapojen ja asiakasluottoriskin
hallintaan liittyvien valvontatoimien
mukaisesti. Asiakkaan luottokelpoisuutta
arvioidaan asiakkaan taloudellisen
tilanteen, maksuhistorian ja maariskin
perusteella. Yksittäiset luottolimiitit
määritellään tämän arvion mukaisesti
ja/tai joissakin tapauksissa käytetään
kaupan rahoitusinstrumentteja, pankkita-
kuita ja erityisiä maksuehtoja luottoriskin
pienentämiseksi. Luototusta rajoitetaan
maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen
ympäristö on epävakaa. Avoimia asiakas-
saatavia, asiakkaiden luottokelpoisuutta
ja maariskiä seurataan säännöllisesti.
Erääntyneisiin myyntisaamisiin sovitaan
aina maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu
noudattamaan. Myyntisaamisiin ei sisälly
muita yli 15 %:n asiakas- tai maariskikes-
kittymiä, kuin venäläisten asiakkaiden
34 %:n osuus vuodenvaihteen myyntisaa-
misista (35 % 2020).
Myyntisaamisten erääntyminen
ja arvonalentuminen
Myyntisaamisiin kirjattu arvonalen-
tuminen vastaa odotettavissa olevia
luottotappioita myyntisaamisten koko
voimassaoloajalta. Odotettavissa olevien
luottotappioiden arvioinnissa käytetään
yksinkertaistettua lähestymistapaa
ja asiakaskohtaisia arvioita niiden
asiakkaiden osalta, joiden luottoriski
on kasvanut. Arvonalentumisanalyysi
tehdään jokaisena raportointipäivänä.
Raportointipäivän luottoriskin enimmäis-
määrä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.
Määrittäessään odotettavissa olevien
luottotappioiden määrää konserni
tarkastelee myyntiä viideltä vuodelta,
asiakkaiden maksukäyttäytymistä, toteu-
tuneita luottotappioita, vallitsevia olosuh-
teita ja ennusteita tulevista taloudellisista
olosuhteista.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnassa pääoma
sisältää osakepääoman, ylikurssirahaston,
omat osakkeet sekä muut emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluvat oman
pääoman erät. Pääoman hallinnassa
konsernin tavoitteena on maksimoida
osakkeenomistajan arvoa ja varmistaa
konsernin toimintaedellytykset pääoma-
markkinoilla kaikissa olosuhteissa yhtiön
liiketoiminnan kausiluontoisuudesta
riippumatta. Pääomarakenteen ylläpi-
tämiseksi tai sopeuttamiseksi konserni
voi säätää osakkeenomistajien osingon-
maksua tai palauttaa pääomaa osakkeen-
omistajille tai laskea liikkeeseen uusia
osakkeita. Konserni seuraa pääomaraken-
teen kehitystä tunnusluvulla nettovelka/
käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuus-
asteella. Omavaraisuusasteen on oltava
rahoituskovenanttien mukaan vähintään
30 %. Omavaraisuusastetta laskettaessa
oma pääoma on jaettu taseen loppusum-
malla ennakkomaksuja lukuun ottamatta.
Nettovelka / käyttökate EBITDA
milj. euroa 2021 2020
Keskimääräinen korollinen velka , ,
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat , ,
Keskimääräinen nettovelka , ,
Liikevoitto , ,
Lisätään: Poistot , ,
Käyttökate (EBITDA) , ,
Keskimääräinen nettovelka / käyttökate (EBITDA) , ,
Omavaraisuusaste
milj. euroa 2021 2020
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma , ,
Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus , ,
Oma pääoma yhteensä , ,
Taseen loppusumma , ,
Vähennetään: Ennakkomaksut , ,
Oikaistu taseen loppusumma , ,
Omavaraisuusaste , % , %
30. JOHDANNAISSOPIMUSTEN KÄYVÄT ARVOT
milj. euroa
Nimellis-
arvo
Käypä arvo
Varat
Käypä arvo
Velat
Nimellis-
arvo
Käypä arvo
Varat
Käypä arvo
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit , , , , , ,
Valuuttaoptiot, ostetut , , – , , –
Valuuttaoptiot, asetetut , – , , – ,
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset , , , , , ,
Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset , – , , – ,
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit , , – , , ,
Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.
31. SUOJAUSINSTRUMENTEIKSI MÄÄRITETYT RAHOITUSINSTRUMENTIT
RAHAVIRRAN SUOJAUKSET
Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit
Erääntyminen
2022 2023 2024 2025 2026 2027– Yhteensä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset*
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoisen RUB-lainasaatavan pääoma
Nimellisarvo, milj. euroa
Keskimääräinen EUR/RUB-kurssi
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa
, ,
Keskimääräinen kiinteä korko
, % , %
Sähkötermiinit
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa
, , , , ,
Nimellisarvo, GWh
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh , , , , ,
Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero
Nimellisarvo, milj. euroa
, , , , ,
Nimellisarvo, GWh
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
, , , , ,
* Suojauslaskenta lopettu
Erääntyminen
2021 2022 2023 2024 2025 2026– Yhteensä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset*
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoisen RUB-lainasaatavan pääoma
Nimellisarvo, milj. euroa
Keskimääräinen EUR/RUB-kurssi
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa
, ,
Keskimääräinen kiinteä korko
, % , %
Sähkötermiinit
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa
, , , , ,
Nimellisarvo, GWh
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh , , , , ,
Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero
Nimellisarvo, milj. euroa
, , , ,
Nimellisarvo, GWh
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh
, , , ,
Valuutta-
johdannaiset
Korko-
johdannaiset
Sähkö-
johdannaiset
milj. euroa
Koron- ja
valuutanvaih-
tosopimukset*
Koronvaihto-
sopimukset
Sähkö-
termiinit
Nimellisarvo – , ,
Nimellisarvo, GWh – –
Varat
Kirjanpitoarvo – – ,
Tase-erä Myyntisaamiset
ja
muut saamiset
Myyntisaamiset
ja
muut saamiset
Myyntisaamiset
ja
muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo – , –
Tase-erä Ostovelat ja
muut velat
Ostovelat ja
muut velat
Ostovelat ja
muut velat
Arvon muutos tehottomuuden
määrittämiseksi
Suojauskohde – –, –,
Suojausinstrumentti – , ,
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu
osuus – , ,
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä – , –,
Tuloslaskelman erä Rahoituserät Rahoituserät
Myytyjä
suoritteita
vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä – – –
Tuloslaskelman erä Rahoituserät Rahoituserät Liiketoiminnan
muut tuotot tai
kulut
* Suojauslaskenta lopettu
Valuutta-
johdannaiset
Korko-
johdannaiset
Sähkö-
johdannaiset
milj. euroa
Koron- ja
valuutanvaih-
tosopimukset*
Koronvaihto-
sopimukset
Sähkö-
termiinit
Nimellisarvo – , ,
Nimellisarvo, GWh – –
Varat
Kirjanpitoarvo – – ,
Tase-erä Myyntisaamiset
ja
muut saamiset
Myyntisaamiset
ja
muut saamiset
Myyntisaamiset
ja
muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo – , ,
Tase-erä Ostovelat ja
muut velat
Ostovelat ja
muut velat
Ostovelat ja
muut velat
Arvon muutos tehottomuuden
määrittämiseksi
Suojauskohde – , ,
Suojausinstrumentti – –, –,
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu
osuus – –, –,
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi
siirretty määrä –, , ,
Tuloslaskelman erä Rahoituserät Rahoituserät
Myytyjä
suoritteita
vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä – – –
Tuloslaskelman erä Rahoituserät Rahoituserät Liiketoiminnan
muut tuotot tai
kulut
Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen
Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan
milj. euroa 2021 2020
Rahavirran suojausrahasto 1.1. –, –,
Rahavirran suojaukset
Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän arvon muutos
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset , ,
Koronvaihtosopimukset , –,
Sähkötermiinit , –,
Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset , –,
Koronvaihtosopimukset , ,
Sähkötermiinit –, ,
Verovaikutus –, ,
Rahavirran suojausrahasto 31.12. , –,
32. EHDOLLISET VELAT JA VARAT
milj. euroa 2021 2020
Omasta velasta
Pantit , ,
Muut omat vastuut
Takaukset , ,
33. MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SEKÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RIITA-ASIAT
Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa
Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja
taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa
on hallituksen hyväksymä riskienhal-
lintapolitiikka, joka tukee strategisten
tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin
riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä
liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien
riskien, että konsernin tavoitteiden
saavuttamista uhkaavien riskien hallin-
taan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään
tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen
suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä
toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian
Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan
riskeistä sekä riskienhallinnasta löytyvät
vuosittain julkaistavasta Selvityksestä
Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Esimerkiksi seuraavat riskit voivat
mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden
kehitykseen:
• Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä
liittyen kuluttajien luottamukseen sekä
makroekonomisiin ja geopoliittisiin
olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuuste-
kijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiri-
öitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä
vaikuttaa yhtiön myynti- ja luottoriskiin.
Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukku-
asiakkaiden maksuongelmia, jolloin
Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan
myyntisaatavien arvonalentumisia.
• Renkaiden tukkukauppa ja vähittäis-
kauppa kehittyvät vastatakseen muut-
tuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknolo-
giat kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä
digitalisaatiolla. Epäonnistuminen
myyntikanavan muutoksiin sopeu-
tumisessa voisi aiheuttaa kielteisen
vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudel-
liseen suoritukseen.
• Nokian Renkaiden menestys riippuu
sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia
tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat
asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka
tuotteita testataan kattavasti, tuot-
teiden laatuun liittyvät ongelmat sekä
kyvyttömyys vastata suorituskykyyn
ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin
voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden
mainetta ja niillä voi tämän myötä
olla kielteinen vaikutus taloudelliseen
suoritukseen.
• Nokian Renkaiden tuotantolaitokset
sijaitsevat Suomessa, Venäjällä ja
USA:ssa. Odottamattomat tuotanto- tai
toimituskatkokset näissä laitoksissa
voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön
liiketoimintaan. Keskeytykset logistii-
kassa voivat vaikuttaa merkittävästi
tuotantoon ja huippusesongin myyntiin.
• Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden
hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin.
Nokian Renkaat hankkii luonnon-
kumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja
Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on
määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier
Code of Conduct -sopimuksen, sekä
prosesseja työolosuhteiden valvomista
varten, se ei voi täysin valvoa toimit-
tajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa
toimittajaverkostonsa laajentamista
pienentääkseen yksittäisiin toimittajiin
liittyvää riippuvuusriskiä. Raaka-ai-
neiden tuottajien toimiminen lakien,
säännösten tai standardien vastaisesti
tai poikkeaminen käytännöistä, joita
Euroopan unionissa tai kansainvälisessä
yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä,
voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti
Nokian Renkaiden maineeseen.
• Rengasteollisuuteen voi kohdistua
ilmastonmuutoksen aiheuttamia
riskejä, kuten muutoksia kuluttajien
rengasmieltymyksissä, lainsäädännöl-
lisiä muutoksia tai säässä tapahtuvien
ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin
tuottajiin. Nokian Renkaat on sitoutunut
vähentämään toimintansa kasvihuo-
nekaasupäästöjä torjuakseen ilmas-
tonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa
synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt
vuosittain ja vähentää niitä systemaat-
tisesti. Yksityiskohtaisempi selostus
Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen
liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista
on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.
nokianrenkaat./yritys/vastuullisuus/
ymparisto/ilmastonmuutokseen-liitty-
vat-riskit-ja-mahdollisuudet/.
• Valuuttakurssiriski koostuu transaktio-
ja valuuttamuunnosriskistä. Merkit-
tävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat
Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunu
sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari.
Noin 65 % konsernin myynnistä syntyy
euroalueen ulkopuolella.
• Liiketoimintaa tukevien tietojärjestel-
mien ja verkkopalvelujen toimivuus on
elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnit-
telemattomat katkokset kriittisissä
tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa
voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja
haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset
järjestelmät ja palvelut voivat olla myös
kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi
johtaa salassa pidettävien tietojen
vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai
immateriaalioikeuksien loukkaamiseen,
tuotantokatkoksiin tai mainehaittoihin.
• Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017
Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön
mahdollisesta arvopaperimarkkinarikok-
sesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti
päätöksestään nostaa syytteen epäil-
lystä arvopaperimarkkinoita koskevasta
tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta
väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön
hallituksessa ja toimitusjohtajana toimi-
nutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii
myös enimmillään 850 000 euron yhtei-
sösakon määräämistä Nokian Renkaille.
Syyttäjä on lisäksi päättänyt nostaa
syytteet neljää Nokian Renkaiden
työntekijänä vuonna 2015 toiminutta
henkilöä vastaan epäillystä sisäpiirin-
tiedon väärinkäytöstä. Kaikki syytteen
saaneet henkilöt kiistävät syyllisty-
neensä rikokseen. Näihin tapahtumiin
liittyvä oikeudenkäynti alkoi Helsingin
käräjäoikeudessa tammikuussa 2022.
• COVID–19-pandemia muodostaa
lyhytaikaisen riskin Nokian Renkaiden
liiketoiminnalle ja toimintaympäris-
tölle. Yhtiö on ryhtynyt proaktiivisesti
toimenpiteisiin pandemian vaikutusten
hillitsemiseksi ja liiketoiminnan jatku-
vuuden varmistamiseksi. Näistä toimista
huolimatta epävarmuus pandemian
kestosta, sen hillitsemiseksi tehdyt
rajoitustoimet sekä näistä johtuva
taloudellisen toiminnan hidastuminen
voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian
Renkaiden toimintoihin ja toimitusket-
juun sekä yhtiön tuotteiden kysyntään
ja hinnoitteluun.
Nokian Renkaiden riskianalyysi kiin-
nittää erityisesti huomiota myös
yhteiskuntavastuuriskeihin, joista merkit-
tävimmät ovat tuotteen laatuun, turval-
lisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin
liittyvät riskit. Tietoturvaan, tietosuojaan
ja asiakkaiden tietoihin liittyvät selvitykset
ja hankkeet ovat jatkuvasti erityisenä
painopistealueena.
Veroriidat
Nokian Renkaat Oyj:n 100-prosenttisesti
omistama entinen tytäryhtiö, Nokian
Tyres U.S. Finance Oy, vastaanotti
toukokuussa 2019 kielteisen päätöksen
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta koskien
yhtiön valitusta oikaisupäätöksistä,
joiden perusteella yhtiö oli velvollinen
maksamaan verovuosilta 2007–2013
kokonaisuudessaan 18,5 milj. euroa
lisäveroja sekä veronkorotuksia ja korkoja.
Yhtiö on maksanut ja kirjannut verot
kokonaisuudessaan vuosien 2013, 2014
ja 2017 tilinpäätöksiin ja tuloksiin. Korkein
hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön anomuksen
valitusluvasta helmikuussa 2021.
Huhtikuussa 2021 Nokian Renkaat
vastaanotti verohallinnolta verovuosien
2015–2016 verotarkastusta koskevan
päätöksen, jonka mukaan yhtiö velvoitet-
tiin maksamaan yhteensä 1,9 miljoonaa
euroa lisäveroja ja sakkoja. Nokian
Renkaat pitää veroviranomaisen näke-
mystä perusteettomana ja on valittanut
päätöksestä.
Rutiininomaiset verotarkastukset
Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat
mahdollisesti johtaa verojen uudelleenar-
viointiin.
34. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:
Kotipaikka Kotimaa
Konsernin
omistusosuus
%
Osuus
äänivallasta
%
Emoyrityksen
omistusosuus
%
Emoyritys
Konserniyritykset
Nokian Raskaat Renkaat Oy
Nokia Suomi
Levypyörä Oy
Nastola Suomi
Nokian Däck AB
Ruotsi
Nokian Dekk AS
Norja
Nokian Tyres GmbH
Saksa
Nokian Tyres AG
Sveitsi
Nokian Tyres SP Z.O.O
Puola
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc.
USA
Nokian Tyres Inc
USA
Nokian Tyres U.S. Operations LLC
USA
Nokian Tyres Canada Inc.
Kanada
Nokian Tyres s.r.o.
Tsekin tasavalta
TOV Nokian Shina
Ukraina
TOO Nokian Tyres
Kazakstan
OOO Nokian Shina
Vsevolozhsk Venäjä
TAA Nokian Shina Belarus
Valko-Venäjä
Nokian Tyres Holding Oy
Nokia Suomi
OOO Nokian Tyres
Vsevolozhsk Venäjä
OOO Hakkapeliitta Village
Vsevolozhsk Venäjä
Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd
Kiina
NT Tyre Machinery Oy
Nokia Suomi
OOO Hakka Invest
Vsevolozhsk Venäjä
Koy Nokian Nosturikatu 18
Nokia Suomi
Koy Nokian Rengaskatu 4
Nokia Suomi
Nokian Tyres Spain S.L.U.
Espanja
Nokianvirran Energia Oy
Nokia Suomi , , ,
Vianor Holding Oy
Nokia Suomi
Vianor Oy
Lappeenranta Suomi
Vianor AB
Ruotsi
Nordic Wheels AB
Ruotsi
Vianor AS
Norja
Vianor Inc.
USA
EAM NRE1V Holding Oy
Suomi
Osakkuusyritykset
Sammaliston Sauna Oy
Nokia Suomi
Nokianvirran Energia Oy on kolmen
osapuolen yhteinen toiminto, mikä
toimittaa Nokian rengastehtaalle
tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön
osapuolet käyttävät yhteistä määräys-
valtaa noudattaen ns. Mankala-periaa-
tetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä
voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat
sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen.
Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä
suhteellisella konsolidointimenetelmällä
rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukai-
sesti.
Hallitus teki kokouksessaan 7. elokuuta
2017 päätöksen järjestelystä Nokian
Renkaat Oyj:n (Nokian Renkaat) osak-
keiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta
Evli Awards Management Oy:n (EAM)
kanssa kannustimiin liittyvän omien osak-
keiden hankinnan rahoitusta koskevan
osakeyhtiölain kohdan säännösten
mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjeste-
lyssä EAM perusti EAM NRE1V Holding
Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Nokian
Renkaiden rahoittamana sopimuksen
ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi
henkilöstölle Nokian Renkaiden osake-
palkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti.
Holding-yhtiön juridinen omistus on
EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella
Nokian Renkaat tosiasiallisesti käyttää
määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii
päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin
roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopi-
muksellisista piirteistä syntyvä määräys-
valta johtaa siihen, että Holding-yhtiö
yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen
ns. strukturoituna yhteisönä.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine
perheenjäsenineen.
Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan omaavien tahojen kanssa
1 000 euroa 2021 2020
Johto
Työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet , ,
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet , ,
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet , ,
Osakeperusteiset maksut , ,
Yhteensä , ,
Palkat ja palkkiot
Jukka Moisio, toimitusjohtaja ..– , ,
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta ,
Hille Korhonen, toimitusjohtaja ..–.. , ,
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta , ,
Hallituksen jäsenet
Jukka Hienonen , ,
Heikki Allonen , ,
Raimo Lind , ,
Veronica Lindholm , ,
Inka Mero , ,
George Rietbergen , ,
Pekka Vauramo , ,
Christopher Ostrander ,
Jouko Pölönen ,
Hallituksen aiemmat jäsenet
Kari Jordan , ,
Petteri Walldén – ,
Yhteensä , ,
Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita.
Muu johto , ,
joista lisäpalkkioina raportointivuodelta , ,
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän
palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole lisäelä-
kejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyy lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla
johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 %:a vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63
vuotta. Andrey Pantyukhovin lisäeläkkeen maksu on 15 % vuosipalkasta.
Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia.
Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnetyt osakkeet ja optiot.
Johdon optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa.
2021 2020
Myönnetty (kpl)
Osakkeita
Osakeoptioita – –
Hallussa (kpl)
Osakkeita
Osakeoptioita – –
joista toteutettavissa – –
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty osake- tai optiopalkkioita.
35. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.
milj. euroa 1.1.–31.12. Viite 2021 2020
Liikevaihto () , ,
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut ()() –, –,
Bruttokate , ,
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut ()() –, –,
Hallinnon kulut ()()() –, –,
Liiketoiminnan muut kulut ()() –, –,
Liiketoiminnan muut tuotot , ,
Liiketulos , –,
Rahoitustuotot ja -kulut () , ,
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,
Tilinpäätössiirrot () –, ,
Tuloverot () –, –,
Tilikauden voitto , ,
Emoyrityksen tuloslaskelmalla on uudelleenryhmitelty varastoinnin kulut myynnin, markkinoinnin ja
tuotekehityksen kuluista myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin. Tämä on harmonisoitu konsernin käytännön
mukaiseksi.
EMOYRITYKSEN
TULOSLASKELMA, FAS
Emoyrityksen tuloslaskelma
Emoyrityksen tilinpäätös
Emoyrityksen tase
EMOYRITYKSEN TASE, FAS
milj. euroa 31.12. Viite 2021 2020
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet () , ,
Aineelliset hyödykkeet () , ,
Osuudet saman konsernin yrityksissä () , ,
Osuudet osakkuusyrityksissä () , ,
Muut sijoitukset () , ,
Noteeraamattomat sijoitukset () , ,
Pysyvät vastaavat yhteensä , ,
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus () , ,
Pitkäaikaiset saamiset () , ,
Lyhytaikaiset saamiset () , ,
Rahat ja pankkisaamiset , ,
Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,
, ,
milj. euroa 31.12. Viite 2021 2020
VASTATTAVAA
Oma pääoma ()
Osakepääoma , ,
Ylikurssirahasto , ,
Omat osakkeet –, –,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Kertyneet voittovarat , ,
Tilikauden voitto , ,
Oma pääoma yhteensä , ,
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero () , ,
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma () , ,
Lyhytaikainen vieras pääoma () , ,
Vieras pääoma yhteensä , ,
, ,
milj. euroa 1.1.–31.12. 2021 2020
Tilikauden voitto , ,
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset , ,
Rahoitustuotot ja -kulut –, –,
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut , ,
Tuloverot , ,
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+) –, –,
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) –, ,
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) , –,
Käyttöpääoman muutos –, –,
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät , ,
Maksetut korot ja muut rahoituserät –, –,
Saadut osingot , ,
Maksetut tuloverot –, –,
Rahoituserät ja verot , ,
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) , ,
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –, –,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , –,
Investoinnit muihin sijoituksiin –, –,
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) –, –,
milj. euroa 1.1.–31.12. 2021 2020
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen – –,
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) –, ,
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) , –,
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) –, ,
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) , –,
Maksetut osingot ja muu voitonjako –, –,
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) –, ,
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C) –, ,
Rahavarat tilikauden alussa , ,
Rahavarat tilikauden lopussa , ,
EMOYRITYKSEN RAHAVIRTALASKELMA, FAS
Emoyrityksen rahavirtalaskelma
Yleistä
Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia,
tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpito-
lainsäädäntöön perustuvia laskentaperi-
aatteita noudattaen.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankin-
tamenoon tai sitä alempaan nettoreali-
sointiarvoon. Hankintameno määritetään
noudattaen pääosin standardikustannus-
laskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden hankintamenoon sisällytetään
raaka-aineiden ostomenot, välittömät
valmistuspalkat, muut välittömät valmis-
tusmenot sekä osuus valmistuksen yleis-
kustannuksista ilman vieraan pääoman
menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava
myyntihinta vähennettynä tuotteen
valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä
johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden
arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta
johtuva arvon alentuminen.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunni-
telman mukaisilla poistoilla. Kokonaispois-
tojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt
erotus on esitetty erillisenä eränä
kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä.
Suunnitelmapoistot on laskettu taloudel-
lista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina
alkuperäisestä hankintamenosta.
Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet 3–10 v.
Rakennukset 20–40 v.
Koneet ja kalusto 4–20 v.
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 v.
Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien
arvosta ei tehdä säännönmukaista
poistoa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liike-
toiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena,
jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman
vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät
kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikuttei-
sina menoina ja poistetaan vaikutusaika-
naan. Poistoaika on 3–5 vuotta.
Eläkkeet ja eläkevastuiden
kattaminen
Eläkemenot perustuvat suomalaisten
viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti
tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan
tilikauden kuluksi.
Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan
suorituksina eläkevakuutusyhtiölle.
Oma pääoma
Yhtiön hankkimien omien osakkeiden
hankintameno vähennetään omasta
pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään,
osakkeista saatu vastike, josta on vähen-
netty suorat transaktiokustannukset sekä
tuloverojen vaikutus, merkitään omaan
pääomaan.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat
kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilin-
päätöshetkellä avoimena olevat valuutta-
määräiset tase-erät ja termiinisopimukset
arvostetaan Euroopan Keskuspankin
ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja
–tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin
ja kuluihin.
Välittömät verot
Tuloslaskelman verot sisältävät vero-
tettavan tuloksen perusteella lasketut
välittömät verot sekä aikaisempien tili-
kausien verojen oikaisut. Tilinpäätöksessä
tilinpäätössiirtojen kertymät esitetään
täysimääräisinä taseessa, eikä niihin sisäl-
tyvää laskennallisen verovelan osuutta ole
käsitelty velkana.
EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEET
Emoyrityksen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
1. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN JA MARKKINA-ALUEITTAIN
milj. euroa 2021 2020
Henkilöautonrenkaat , ,
Raskaat Renkaat , ,
Yhteensä , ,
Suomi , ,
Muut Pohjoismaat , ,
Muu Eurooppa , ,
Venäjä ja Aasia , ,
Amerikka , ,
Muut maat , ,
Yhteensä , ,
2. HENKILÖSTÖKULUT
milj. euroa 2021 2020
Palkat ja palkkiot , ,
Eläkekulut , ,
Muut henkilösivukulut , ,
Yhteensä , ,
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien
suoriteperusteiset palkat , ,
joista lisäpalkkioina , ,
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry
lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyy
lakisääteisen eläkkeen mukaan. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstö keskimäärin 2021 2020
Yhteensä
EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot
3. POISTOT
milj. euroa 2021 2020
Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet , ,
Rakennukset , ,
Koneet ja kalusto , ,
Muut aineelliset hyödykkeet , ,
Yhteensä , ,
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet – ,
Rakennukset , ,
Koneet ja kalusto , ,
Osuudet muissa yrityksissä – ,
Yhteensä , ,
Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto , ,
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys , ,
Hallinto , ,
Yhteensä , ,
Toimintokohtaiset arvonalentumiset
Tuotanto , ,
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys – ,
Hallinto , ,
Muu liiketoiminta , ,
Yhteensä , ,
4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
milj. euroa 2021 2020
Tilintarkastuspalkkio , ,
Veropalvelut , ,
Muut palvelut , ,
Yhteensä , ,
Tilintarkastusyhteisö on vaihtunut 30.3.2021 ja nykyinen tilintarkastaja on Ernst & Young Oy. Tilintarkastuspalkkiot
tilikaudella 2021 olivat Ernst & Young Oy:lle 0,3 miljoonaa euroa ja KPMG Oy Ab:lle 0,2 miljoonaa euroa.
5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
milj. euroa 2021 2020
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Yhteensä , ,
Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Yhteensä , ,
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Muilta , ,
Yhteensä , ,
Kurssierot (netto) –, –,
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista –, –,
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille –, –,
Muille –, –,
Muut rahoituskulut –, –,
Yhteensä –, –,
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,
6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
milj. euroa 2021 2020
Poistoeron muutos
Aineettomat hyödykkeet , ,
Rakennukset , ,
Koneet ja kalusto –, ,
Muut aineelliset hyödykkeet –, ,
Yhteensä , ,
Muut tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset –, –
Yhteensä –, –
Tilinpäätössiirrot yhteensä –, ,
7. TULOVEROT
milj. euroa 2021 2020
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta –, –,
Edellisten tilikausien verot , ,
Yhteensä –, –,
8. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
milj. euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Maa-
alueet Rakennukset
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.2021 , , , , , , ,
Lisäykset , , , , , , ,
Vähennykset –, , , –, –, –, ,
Siirrot erien välillä , , , , , , –,
Hankintameno 31.12.2021 , , , , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2021 –, –, , –, –, –, ,
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , , , , , , ,
Tilikauden poisto –, , , –, –, –, ,
Arvonalentumiset , , , –, –, , ,
Kertyneet poistot 31.12.2021 –, –, , –, –, –, ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , , , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , , , , ,
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2021 , , – , , ,
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2020 , , – , , ,
9. SIJOITUKSET
milj. euroa
Osuudet saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yrityksissä
Muut
sijoitukset
Noteeraamattomat
sijoitukset
Hankintameno 1.1.2021 , , , ,
Vähennykset –, – – –
Lisäykset , – – –
Kurssiero – – – ,
Hankintameno 31.12.2021 , , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , ,
10. VAIHTO-OMAISUUS
milj. euroa 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet , ,
Keskeneräinen tuotanto , ,
Valmiit tuotteet , ,
Kirjanpitoarvo yhteensä , ,
11. PITKÄAIKAISET SAAMISET
milj. euroa 2021 2020
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,
Lainasaamiset muilta , ,
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.
12. LYHYTAIKAISET SAAMISET
Milj. euroa 2021 2020
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset , ,
Lainasaamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Yhteensä , ,
Myyntisaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Rahoituserät , ,
Verot , ,
Sosiaalimaksut , ,
Tehdasinvestoinnit , ,
Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
13. OMA PÄÄOMA
milj. euroa 2021 2020
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. , ,
Uusmerkinnät – –
Osakepääoma 31.12. , ,
Ylikurssirahasto 1.1. , ,
Emissiovoitot – –
Ylikurssirahasto 31.12. , ,
Sidottu oma pääoma yhteensä , ,
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. , ,
Emissiovoitot , ,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. , ,
Kertyneet voittovarat 1.1. , ,
Osingonjako –, –,
Kertyneet voittovarat 31.12. , ,
Omat osakkeet –, –,
Tilikauden tulos , ,
Vapaa oma pääoma yhteensä , ,
Oma pääoma yhteensä , ,
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta , ,
Omat osakkeet –, –,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Tilikauden tulos , ,
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. , ,
14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
milj. euroa 2021 2020
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta , ,
Yhteensä , ,
Korottomat
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,
15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
milj. euroa 2021 2020
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat , ,
Yritystodistuslainat – ,
Korolliset yhteensä , ,
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Ostovelat , ,
Muut velat , ,
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Korottomat yhteensä , ,
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkat ja sosiaalimaksut , ,
Vuosialennukset, myynti , ,
Verot , –
Rahoituserät , ,
Komissiot , ,
Laskuttamattomat toimitukset – ,
Ennakoidut takuukorvaukset , ,
Konserniavustukset , –
Muut , ,
Yhteensä , ,
Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.
Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhen-
kilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet
ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa
luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä 480 000 vuonna 2017 ja 500 000
vuonna 2020 uudelleenostettua osaketta raportoidaan konsernitaseessa omina osak-
keina. 31.12.2021 näiden osakkeiden määrä oli 697 400 kappaletta. Tämä osakemäärä
vastasi 0,50 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.
17. JOHDANNAISSOPIMUKSET
milj. euroa 2021 2020
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo –, –,
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo –, –,
Valuuttaoptiot, ostetut
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , ,
Valuuttaoptiot, asetetut
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo –, –,
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , ,
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , ,
Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia arvonmuutoksia ei kirjata
tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimus suojaa rahalaitoslainaan liittyviä tulevia korko-
maksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa Suomessa. Näiden
johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa. Koronvaihto-
sopimuksen ja sähkötermiinien rahavirrat toteutuvat seuraavien neljän vuoden aikana.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiini-
kursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden
arvonmääritysmallia.
Korkojohdannaisten käypä arvo määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona
tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin
markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.
16. VASTUUSITOUMUKSET
milj. euroa 2021 2020
Omasta velasta
Pantit , ,
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset , ,
Pantit , ,
Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 44,8 miljoonaa
euroa (2020: 64,8 miljoonaa euroa).
Muut omat vastuut
Takaukset , ,
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta , ,
Maksut seuraavilta vuosilta , ,
18. YMPÄRISTÖVASTUUT JA -MENOT
Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympä-
ristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä
vastuita. Vuosikertomuksen ympäristöasioiden lisäksi Nokian Renkaat julkaisi erillisen
yritysvastuuraportin keväällä 2021.
Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2022
Jukka Hienonen Pekka Vauramo
Heikki Allonen Raimo Lind
Veronica Lindholm Inka Mero
Christopher Ostrander Jouko Pölönen
George Rietbergen Jukka Moisio
Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖKSEN
JA HALLITUKSEN
TOIMINTA-
KERTOMUKSEN
ALLEKIRJOITUKSET
Allekirjoitukset
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2022
Ernst & Young Oy
Mikko Järventausta, KHT
TILINPÄÄTÖS-
MERKINTÄ
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokian
Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006-8)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen,
tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien yhteenveto merkittävimmistä
tilinpäätöksen laatimisperiaatteista,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tulok-
sesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää-
tösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laati-
mista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus-
valiokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuk-
siamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpää-
töksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä
ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suoritta-
maamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille
suorittamamme muut kuin tilintarkas-
tuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa
noudatettavien, näitä palveluja koske-
vien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5.
artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilin-
tarkastuspalvelut on esitetty konserni-
tilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hank-
kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset
seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkit-
tävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä
seikat on otettu huomioon tilinpäätök-
seen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laaties-
samme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä
lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa
Tilin-
tarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
kuvatut velvollisuu-
temme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät
velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintar-
kastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat
arviomme mukaisesti riskeihin, jotka
voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen
virheellisyyteen. Suorittamamme tilintar-
kastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat
myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat
olleet perustana oheista tilinpäätöstä
koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastukses-
samme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta
johdon tarkoitushakuisesta suhtautumi-
sesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Myyntituottojen kirjaaminen
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1.
Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy
asiakkaalle. Myyntituotot ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä
seikka saattaa kannustaa kirjaamaan myyntituottoja ennenaikaisesti. Myyntituottojen
kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen konsernin eri markkina-alueilla käytettä-
vien sopimusehtojen monimuotoisuudesta.
Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä
myyntituottoja. Alennusten ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa
sekä myyntituottojen kirjaamishetkellä että kunkin raportointikauden päättyessä.
Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu
merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon
ottamiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimen-
piteet:
• Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin.
• Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä
alennusten ja hyvitysten laskentaan.
• Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myynti-
tuottojen kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi.
• Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus
analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja
jälkeen tilinpäätöspäivän. Myynnin alennusten ja hyvitysten testaus pistokokein.
• Edellisen tilinpäätöspäivän jälkeen annettujen hyvitysten analysointi.
• Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi.
Valuuttakurssien vaikutukset
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoihin 23 ja 29.
Muuntoerot voivat vaikuttaa merkittävästi konsernin omaan pääomaan, mikäli Venäjän
ruplan, Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Kanadan dollarin tai Yhdysvaltojen dollarin
kurssi muuttuu suhteessa euroon. Vuonna 2021 ulkomaantoiminnoista syntyvien
muuntoerojen muutoksen vaikutus konsernin omaan pääomaan oli 54,5 M€ (2020:
-168,7 M€)
Valuuttakurssien vaikutukset oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
muuntoeroilla on merkittävä vaikutus konsernin omaan pääomaan.
Valuuttakurssien vaikutuksiin liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm.
seuraavat toimenpiteet:
• Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamiseen liittyvien konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin.
• Konsernitilinpäätöksen laatimisprosessin arviointi liittyen ulkomaanrahan määräisten
erien muuntamisen menettelytapoihin ja täsmäytyslaskelmiin.
• Konsernitilinpäätöksen ulkomaanrahan määräisten erien muuntamiseen liittyvien
konsolidointivientien testaus pistokokein.
• Valuuttakurssien vaikutuksiin liittyvien konsernitilinpäätöksen liitetietojen arviointi.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen
ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-
päätöksen laatimisesta siten, että konser-
nitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-
sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytök-
sestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpää-
töstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauk-
sissa esittämään seikat, jotka liittyvät
toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatku-
vuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan
toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa
tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen
varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheelli-
syyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,
joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta
se ei ole tae siitä, että olennainen virheel-
lisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastus-
tavan mukaisesti suoritettavassa tilintar-
kastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden
katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätök-
siin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen
tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintar-
kastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäy-
töksestä tai virheestä johtuvat tilinpää-
töksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin
riskeihin vastaavia tilintarkastustoi-
menpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi-
tukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-
denssiä. Riski siitä, että väärinkäytök-
sestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitse-
matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintar-
kastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpi-
teet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko
hallituksen ja toimitusjohtajan ollut
asianmukaista laatia tilinpäätös perus-
tuen oletukseen toiminnan jatku-
vuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin
liittyvää olennaista epävarmuutta, joka
voi antaa merkittävää aihetta epäillä
emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta
esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilin-
tarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin
tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausun-
tomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäi-
vään mennessä hankittuun tilintarkas-
tusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat
tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty
jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia liike-
toimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoi-
tukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-
denssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintoja koskevasta taloudel-
lisesta informaatiosta pystyäksemme
antamaan lausunnon konsernitilin-
päätöksestä. Vastaamme konsernin
tilintarkastuksen ohjauksesta, valvon-
nasta ja suorittamisesta. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten
kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavain-
noista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen
aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvis-
tuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista
seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten
kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkas-
tuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai
määräys estää kyseisen seikan julkista-
misen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä
seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk-
sessa, koska siitä aiheutuvien epäedul-
listen vaikutusten voitaisiin kohtuudella
odottaa olevan suuremmat kuin tällai-
sesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa
koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valit-
semana tilintarkastajana 30.3.2021 alkaen
yhtäjaksoisesti yhden vuoden.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat
muusta informaatiosta. Muu informaatio
käsittää toimintakertomuksen ja vuosi-
kertomukseen sisältyvän informaation,
mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Olemme saaneet toimintakertomuksen
käyttöömme ennen tämän tilintar-
kastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen
käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei
kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä
yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu infor-
maatio olennaisesti ristiriidassa tilinpää-
töksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai
vaikuttaako se muutoin olevan olennai-
sesti virheellistä. Toimintakertomuksen
osalta velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu
sen laatimiseen sovellettavien säännösten
mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toiminta-
kertomuksen laatimiseen sovellettavien
säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastusker-
tomuksen antamispäivää käyttöömme
saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että kyseisessä muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen rapor-
toitavaa.
Tarkastusvaliokunnan
toimeksiannosta
annettavat lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista.
Hallituksen esitys tilinpäätöksen osoit-
tamien jakokelpoisten varojen käyttä-
misestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä
emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta.
Helsingissä 8.2.2022
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
Riippumattoman
tilintarkastajan raportti
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN
RAPORTTI NOKIAN RENKAAT OYJ:N
ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Nokian Renkaat Oyj:n
hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon, joka
koskee sitä, onko Nokian Renkaat Oyj:n
sähköiseen tilinpäätökseen tyres-2021-12-
31-.zip tilikaudella 1.1.–31.12.2021 sisältyvä
konserni tilinpäätös merkitty iXBRL-mer-
kinnöin EU-komission delegoidun
asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja
toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat
yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpää-
töksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös
XHTML- muodossa ESEF RTS
artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös iXBRL-merkein
ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen
ja tilintarkastetun tilinpäätöksen
keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus
ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaati-
musten mukaisesti, jotka koskevat suorit-
tamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin
ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajär-
jestelmää, johon sisältyy dokumentoituja
toimintaperiaatteita ja menettelytapoja
eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädök-
siin ja määräyksiin perustuvien vaati-
musten noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti
annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilin-
päätös merkitty olennaisilta osin ESEF
RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Olemme suorittaneet kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantos-
tandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä
evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälas-
kelmat olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilin-
tarkastettu tilinpäätös keske-
nään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne,
ajoitus ja laajuus riippuu tilin tarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäy-
töksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hank-
kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Nokian
Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta
1.1.–31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty
ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 on annettu
8.2.2022 päivätyllä tilintarkastus-
kertomuksellamme. Tällä raportilla emme
anna konsernitilinpäätöksen tilintarkas-
tuksesta lausuntoa tai muuta varmennus-
johtopäätöstä.
Helsingissä 2.3.2022
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
20212020201920182017
0
2
4
6
8
10
12
milj. kpl
10
20
30
40
50
20212020201920182017
EUR
TIETOA NOKIAN RENKAIDEN OSAKKEESTA
Osaketiedot
Markkina Nasdaq Helsinki
Listautumispäivä 1.6.1995
Valuutta euro
ISIN FI0009005318
Kaupankäyntitunnus TYRES
Reuters-tunnus TYRES.HE
Bloomberg-tunnus TYRES:FH
Markkina-arvoluokka OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala Kulutustavarat
Toimialaluokka Autoteollisuus ja
-tarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä
31.12.2021 138 921 750
Osakepääoma ja osakkeet
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella
osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen
oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien
osakkeiden lukumäärä 31.12.2021 oli
138 921 750 kappaletta.
Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/
sijoittajat/osake/tietoa-osakkeesta/
OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAUMA OSAKEMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2021
Osakkeiden
määrä
Omistajien
määrä
%-osuus
omistajista
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
1–100 , ,
101–500 , ,
501–1 000 , ,
1 001–5 000 , ,
5 001–10 000 , ,
10 001–50 000 , ,
50 001–100 000 , ,
100 001–500 000 , ,
500 001– , ,
Yhteensä
OSAKKEEN OMISTUS OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2021
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat ,
Kotitaloudet yhteensä ,
Julkisyhteisöt ,
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä ,
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ,
Yhtiöt ,
Yhteensä
Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/osake/suurimmat-omistajat/
Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/
sijoittajat/osake/osakekurssi/
OSAKKEEN VAIHTO NASDAQ
HELSINGISSÄ 1.1.2017–31.12.2021
OSAKEKURSSIN KEHITYS NASDAQ
HELSINGISSÄ 1.1.2017–31.12.2021
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta
NOKIAN RENKAAT
KONSERNI-
RAKENNE
32,3 %
99 %
NOKIAN RENKAAT OYJ
NOKIAN DÄCK AB VIANOR HOLDING OY
NOKIAN DEKK AS VIANOR AB
NOKIAN TYRES AG VIANOR AS
NOKIAN TYRES GMBH VIANOR OY
NOKIAN TYRES CANADA INC. VIANOR INC.
NOKIAN TYRES U.S. HOLDINGS INC NORDIC WHEELS AB
NOKIAN TYRES INC.
NOKIAN TYRES U.S. OPERATIONS LLC
NT TYRE MACHINERY OY
1 %
NOKIAN RENKAAT HOLDING OY
TAA NOKIAN SHINA BELARUS
OOO NOKIAN SHINA, Vsevolozhsk
OOO NOKIAN TYRES, Vsevolozhsk
OOO HAKKAPELIITTA VILLAGE
NOKIAN TYRES TRADING (SHANGHAI) CO LTD
NOKIAN TYRES S.R.O.
NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY
LEVYPYÖRÄ OY
TOV NOKIAN SHINA
TOO NOKIAN TYRES
OOO HAKKA INVEST
NOKIAN TYRES SPAIN S.L.U
NOKIAN TYRES SP Z O.O.
KIINTEISTÖ OY NOKIAN NOSTURIKATU 18
KIINTEISTÖ OY NOKIAN RENGASKATU 4
NOKIANVIRRAN ENERGIA OY
Konsernirakenne
HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-
JÄRJESTELMÄSTÄ 2021
I Johdanto
Vuonna 2021 Nokian Renkaat Oyj
(jäljempänä ”Nokian Renkaat” tai ”Yhtiö”)
noudatti kaikilta osin Arvopaperimark-
kinayhdistys ry:n julkaisemaa hallin-
nointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2020
(”Hallinnointikoodi 2020”) ja tämän koodin
sisältämiä suosituksia. Tämä selvitys
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on
laadittu Hallinnointikoodin 2020 mukai-
sesti. Hallinnointikoodi 2020 on kokonai-
suudessaan saatavilla osoitteesta www.
cgnland.. Yhtiö noudattaa Suomen
osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja
yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä,
Yhtiön yhtiöjärjestystä, hallituksen ja valio-
kuntien työjärjestyksiä, Nasdaq Helsinki
Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomaisen ja
Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.
Yhtiö julkaisee selvityksen hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä erillisenä dokument-
tina sekä osana taloudellista katsausta.
Yhtiö on laatinut erillisen palkitsemisra-
portin Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti.
Selvitys ja mainittu raportti ovat saatavilla
Yhtiön verkkosivuilla www.nokianrenkaat.
kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi.
Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän
perustana on yhtiökokouksen, yhtiöjär-
jestyksen, hallituksen sekä toimitusjoh-
tajan ja konsernin johtoryhmän, edellä
mainitun lainsäädännön ja sääntelyn
sekä konsernin toimintapolitiikkojen,
ohjeistusten ja toimintatapojen muodos-
tama kokonaisuus. Yhtiön hallitus on
hyväksynyt selvityksen hallinto- ja
SELVITYS HALLINTO- JA
OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2021
Osakkeenomistajat
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Tilintarkastajat
Sisäinen valvonta
Yhtiökokous
Hallitus
Tarkastusvaliokunta
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
ohjausjärjestelmästä. Yhtiön tilintarkas-
tajan mukaan selvitys ja siihen liittyvät
kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäi-
sistä kontrolleista ja riskien hallinnasta
vastaavat taloudellista raportointipro-
sessia. Selvitystä ei päivitetä tilikauden
aikana, mutta ajantasaisia tietoja päivite-
tään Yhtiön verkkosivuille www.nokianren-
kaat./yritys/sijoittajat/.
II Hallinnointia koskevat
kuvaukset
Nokian Renkaat on suomalainen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia.
Emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj ja sen
tytäryhtiöt muodostavat Nokian Renkaat
-konsernin. Vastuu Nokian Renkaat
-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on
emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj:n hallinto-
elimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus
ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitsee
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä hallituksen
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotuksesta ja hallitus nimittää Yhtiön
toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen
toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa
avustaa konsernin johtoryhmä.
Yhtiökokous
Yhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttää
yhtiökokous, jonka tehtävät ja menette-
lytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja
yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiö-
kokouksessa päätetään muun muassa
Yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta,
voitonjaosta sekä vastuuvapauden
myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle. Varsinaisessa yhtiöko-
kouksessa päätetään lisäksi hallituksen
jäsenten lukumäärästä, hallituksen
jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta
sekä heidän palkkioistaan. Yhtiökokouk-
sessa voidaan myös päättää esimerkiksi
yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista,
osakeanneista, optio-oikeuksien antami-
sesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.
Varsinainen yhtiökokous pidetään
vuosittain toukokuun loppuun mennessä
Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä
joko Yhtiön kotipaikassa tai Tampereen
tai Helsingin kaupungissa. Ylimääräinen
yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus
katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintar-
kastaja tai osakkeenomistajat, joilla on
yhteensä vähintään yksi kymmenesosa
kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjalli-
sesti tietyn asian käsittelyä varten.
Osakkeenomistajalla on lain mukaan
oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva
asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos
hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin
hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee
toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaati-
mansa asia varsinaisen yhtiökokouksen
käsiteltäväksi Yhtiön verkkosivuilla
ilmoitettuun päivään mennessä.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu
yhtiökokoukseen tulee julkaista Yhtiön
verkkosivuilla. Tämän lisäksi Yhtiö julkaisee
yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena.
Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsitel-
tävät asiat.
Yhtiön yhtiöjärjestys on nähtävillä
Yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.
nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/.
Osakkeenomistajilla on oikeus
osallistua yhtiökokoukseen, jos heidät
on merkitty osakkeenomistajaksi
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään
Nokian Renkaiden hallintorakenne
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Yhtiön osakasluetteloon Yhtiön erikseen
ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallinta-
rekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan
merkitä tilapäisesti osakasluetteloon
yhtiökokoukseen osallistumista varten.
Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti
hallituksen puheenjohtajan, hallituksen
jäsenten sekä toimitusjohtajan on oltava
läsnä yhtiökokouksessa ja tilintarkastajan
on oltava läsnä varsinaisessa yhtiöko-
kouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla
olevien on oltava läsnä valinnasta päättä-
vässä yhtiökokouksessa.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Yhtiön osakkeenomistajien
nimitystoimikunta (jäljempänä
”Nimitystoimikunta”) perustettiin 2020.
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen
mukaan Nimitystoimikunnan tehtäviin
kuuluu valmistella yhtiökokoukselle
ehdotukset koskien hallituksen
jäsenten lukumäärää, hallituksen
kokoonpanoa, puheenjohtajaa ja
mahdollista varapuheenjohtajaa sekä
hallituksen ja valiokuntien jäsenten
palkitsemista. Lisäksi Nimitystoimikunta
kartoittaa hallituksen jäsenten
mahdollisia seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu viidestä
jäsenestä, joista neljä jäsentä edustaa
Yhtiön neljää suurinta osakkeenomis-
tajaa, jotka jokaisen vuoden kesäkuun
ensimmäisenä pankkipäivänä ovat
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän Yhtiön
osakasluettelon perusteella suurimmat
osakkeenomistajat, ja jotka haluavat
nimittää jäsenen Nimitystoimikun-
taan. Nimitystoimikunnan viides jäsen
on Yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Nimitystoimikunnan ehdotuksiksi tulevat
ehdotukset, joita on kannattanut ainakin
kolme Nimitystoimikunnan jäsentä.
Nimitystoimikunta on perustettu
toimimaan siihen asti, kunnes yhtiökokous
päättää lakkauttaa sen. Nimitystoimi-
kunnan jäsenten toimikausi päättyy
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen
mukaisesti tapahtuvaan seuraavan Nimi-
tystoimikunnan valitsemiseen. Nimitystoi-
mikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja
palkkioon Yhtiöltä jäsenyytensä perus-
teella, ellei yhtiökokous toisin päätä.
Vuonna 2021 Nimitystoimikuntaan
nimitettiin seuraavat jäsenet:
• Antti Mäkinen (toimitusjohtaja, Solidium
Oy), Solidium Oy:n nimeämänä
• Heikki Westerlund (hallitus-
ammattilainen), Bridgestone
Corporationin nimeämänä
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja,
sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuu-
tusyhtiö Ilmarinen), Keskinäisen Eläke-
vakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Kalle Karppinen (osaketutkimuksen
johtaja, pohjoismaiset osakkeet,
Nordea Investment Management)
Nordea Rahastojen nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat
Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Nimitystoimikunta kokoontui toimikaudel-
laan viisi kertaa ja kaikki jäsenet osallis-
tuivat kaikkiin kokouksiin.
Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiö-
kokoukselle 2022 julkaistiin 21.1.2022.
Nimitystoimikunnan työjärjestys on
saatavilla osoitteessa www.nokianrenkaat.
/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjes-
telma/osakkeenomistajien-nimitystoimi-
kunta/.
Hallitus
Hallituksen toiminta
Hallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja
toiminnan asianmukaisesta järjestämi-
sestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön
mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta
niissä Yhtiötä koskevissa asioissa, jotka
eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen
mukaan kuulu Yhtiön muille toimieli-
mille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja
keskeiset tehtävät on määritelty osakeyh-
tiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen
työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä
ovat:
• konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja
osavuosikatsausten hyväksyminen
• asioiden esittäminen yhtiökokoukselle
• toimitusjohtajan nimittäminen
ja erottaminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen.
Lisäksi työjärjestyksen mukaan hallitus
käsittelee ja päättää konsernin kannalta
taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai
periaatteellisesti merkittävistä asioista,
joihin kuuluvat muun muassa:
• konsernin strategia ja taloudelliset
tavoitteet
• konsernin toiminta-, budjetti- ja
investointisuunnitelmat
• konsernin riskienhallinta- ja
raportointimenettelyt
• konsernirakennetta ja -organisaa-
tiota koskevat päätökset
• merkittävät yksittäiset investoinnit,
yritysostot, -myynnit ja -järjestelyt
Vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous
pidettiin poikkeuksellisin menette-
lyin 30.3.2021 Helsingissä Covid-19
-pandemian leviämisen rajoittamiseksi
säädetyn väliaikaisen lain (677/2020)
nojalla, joka tuli voimaan 3.10.2020.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja
myönsi vastuuvapauden hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikau-
delta 2020. Yhtiökokous päätti myös
osingonmaksusta, hallituksen kokoon-
panosta ja palkkioista, tilintarkastajan
valinnasta ja palkkiosta sekä halli-
tuksen valtuutuksista päättää Yhtiön
omien osakkeiden hankkimisesta,
osakeanneista ja osakkeisiin oikeutta-
vien erityisten oikeuksien antamisesta.
Lisäksi yhtiökokous vahvisti Yhtiön
toimielinten palkitsemisraportin.
Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät
asiakirjat löytyvät Yhtiön internetsi-
vuilta www.nokianrenkaat./sijoittajat/.
Vuoden 2022 varsinainen yhtiöko-
kous pidetään 28.4.2022 klo 10.00.
• konsernin rahoitukseen liittyvät
politiikat
• konsernin johdon palkitsemis-
ja kannustinjärjestelmät
• sovellettavien lakien ja säännösten sekä
hallituksen hyväksymien Yhtiön ohjeis-
tusten, kuten Yhtiön liiketoimintaperi-
aatteiden, noudattamisen valvominen
• hallituksen valiokuntien
nimittäminen sekä
• toimitusjohtajan toiminnan seuraa-
minen ja arvioiminen.
Yhtiöllä on erillinen tarkastusvaliokunta
sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta.
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja
huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä
on tarpeelliset ja riittävät tiedot Yhtiön
toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaansa
ja työskentelytapojaan tekemällä vuosit-
tain itsearvioinnin. Hallituksen jäsenet ja
toimitusjohtaja eivät osallistu sellaisen
päätöksen tekemiseen, jonka osalta
heidän on lain mukaan jäävättävä itsensä.
Hallituksen kokoonpano
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen
mukaan hallitukseen kuuluu vähintään
neljä ja enintään yhdeksän jäsentä.
Nimitystoimikunta valmistelee yhtiö-
kokoukselle hallituksen kokoonpanoa
ja palkitsemista koskevan ehdotuksen.
Hallituksen jäsenten lukumäärän ja halli-
tuksen kokoonpanon on mahdollistettava
hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen
ottaen huomioon Yhtiön toiminnan
asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehi-
tysvaihe. Hallituksen jäseniksi valituilla
on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys
ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
tehtävän hoitamiseen.
Hallituksen jäsenet valitsee varsi-
nainen yhtiökokous yhden vuoden
mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa
valinnan suorittaneen varsinaisen
yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Vuonna 2021 varsinainen
yhtiökokous valitsi puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan hallituksen jäsenten
joukosta Nimitystoimikunnan ehdotuksen
mukaisesti. Myös hallituksen jäsenten
palkitsemisesta päätetään varsinaisessa
yhtiökokouksessa Nimitystoimikunnan
ehdotuksen perusteella.
Hallituksen jäsenten tiedot
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 30.3.2021
hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä.
Hallituksen jäsenet Heikki Allonen, Jukka
Hienonen, Raimo Lind, Veronica Lindholm,
Inka Mero, George Rietbergen ja Pekka
Vauramo valittiin uudelleen. Kari Jordan
ei ollut käytettävissä uudelleenvalintaan.
Uusiksi hallituksen jäseniksi päätettiin
valita Christopher Ostrander ja Jouko
Pölönen. Varsinainen yhtiökokous valitsi
hallituksen puheenjohtajaksi Jukka
Hienosen ja varapuheenjohtajaksi Pekka
Vauramon.
Jukka Hienonen,
hallituksen puheenjohtaja (s. 1961)
Hallituksen jäsen vuodesta 2020.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen. Osakkeenomistajien nimitystoimi-
kunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus:
2010–2014 SRV Yhtiöt Oyj, toimitusjohtaja
2005–2010 Finnair Oyj, toimitusjohtaja
1995–2005 Stockmann Oyj, varatoimitus-
johtaja 2000–2005, johtaja 1995–2000
1991–1995 Timberjack Oy, markkinointijoh-
taja
1985–1991 Kaukomarkkinat Oy, johtaja
1988–1991, edustaja, Moskova 1986–1988
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Juuri Partners
Oy
Pekka Vauramo,
hallituksen varapuheenjohtaja
(s. 1957)
Hallituksen jäsen vuodesta 2018.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen.
Koulutus: Diplomi-insinööri
Päätoimi: Metso Outotec Oyj, toimitusjoh-
taja
Keskeinen työkokemus:
2020– Metso Outotec Oyj, toimitusjohtaja
2018–2020 Metso Oyj, toimitusjohtaja
2013–2018 Finnair Oyj, toimitusjohtaja
2007–2013 Useita johtotehtäviä
Cargotecissa
1995–2007 Useita johtotehtäviä
Sandvikissa
1985–1995 Useita johtotehtäviä
Tamrockissa
Heikki Allonen (s. 1954)
Hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Diplomi-insinööri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus:
2008–2016 Patria Oyj, toimitusjohtaja
2004–2008 Fiskars Oyj, toimitusjohtaja
2001–2004 SRV Oyj, toimitusjohtaja
1992–2001 Wärtsilä Oyj, yrityssuunnittelu-
johtaja, johtokunnan jäsen
1986–1992 Oy Lohja Ab/Metra Oy Ab,
johtotehtäviä
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen varapuheenjohtaja: VR Group
Oy ja Savox Oy Ab
Hallituksen jäsen: NRC Group ASA ja
Helsingin Satama Oy
Raimo Lind (s. 1953)
Hallituksen jäsen vuodesta 2014.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus:
2005–2013 Wärtsilä Oyj Abp, varatoimi-
tusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
1998–2004 Wärtsilä Oyj Abp, talousjohtaja
1992–1997 Tamrock Oy, Coal-liiketoi-
minnan johtaja, huoltoliiketoiminnan
johtaja, talousjohtaja
1990–1991 Scantrailer Ajoneuvoteollisuus
Oy, toimitusjohtaja
1976–1989 Wärtsilä Oyj Abp, huollon
apulaisjohtaja; Wärtsilä
Singapore Ltd, toimitusjohtaja; Wärtsilä
Diesel -divisioona, talousjohtaja
Veronica Lindholm (s. 1970)
Hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Indoor Group Oy, toimitusjoh-
taja
Keskeinen työkokemus:
2020– Indoor Group Oy, toimitusjohtaja
2015–2019 Finnkino Oy, toimitusjohtaja
2013–2015 Mondelez Finland, toimitusjoh-
taja
2009–2013 Walt Disney Company Nordic,
VP, markkinointijohtaja
2008–2009 Walt Disney Studios, Digitaa-
lisen palvelun päällikkö EMEA
2000–2008 Walt Disney International
Nordic, markkinointijohtaja
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Suomen Keskuskauppa-
kamari
Inka Mero (s. 1976)
Hallituksen jäsen vuodesta 2014.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Voima Ventures pääomasijoitus-
rahasto, toimitusjohtaja ja perustajajäsen
Keskeinen työkokemus:
2019– Voima Ventures I & II VC Fund,
toimitusjohtaja ja perustajajäsen
2008– KoppiCatch Oy, perustajajäsen ja
hallituksen puheenjohtaja
2016–2019 Pivot5 Oy (Industryhack Oy),
perustajajäsen ja hallituksen puheenjoh-
taja
2006–2008 Playforia Oy, toimitusjohtaja
2005–2006 Nokia Oyj, johtaja
2001–2005 Digia Oyj, johtaja, myynti ja
markkinointi
1996–2001 Sonera Oyj, liiketoiminnan
kehitys- ja investointipäällikkö
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: KoppiCatch
Oy, Voima Ventures Oy, KuvaSpace Oy ja
Adamant Health Oy
Hallituksen jäsen: Fiskars Corporation
Plc, Betolar Oy, Dispelix Oy, Elfys Oy ja
Tactotek Oy
Neuvonantaja/työryhmän jäsen: Musti
Group plc, Suomen tekoälykeskus ja työ-
ja elinkeinoministeriön asettama Suomen
kestävän kasvun asiantuntijaryhmä
Christopher Ostrander (s. 1968)
Hallituksen jäsen vuodesta 2021.
Koulutus: B.Sc. (Mechanical Engineering);
M.Sc. (Engineering Management); MBA
Päätoimet: Toimitusjohtaja, Premier
Staing Solution, LLC; Osakas/Puheenjoh-
taja, Kensington Hill Capital, LLC; Osakas/
Puheenjohtaja, Cornerstone Consulting
Organization, LLC
Keskeinen työkokemus:
2020– Toimitusjohtaja, Premier Staing
Solution, LLC
2017– Osakas/Puheenjohtaja, Kensington
Hill Capital, LLC; Cornerstone Consulting
Organization, LLC
2016–2018 Toimitusjohtaja ja hallintoneu-
voston (Advisory Board) puheenjohtaja,
Family Oice of Gardner & Sons
2015–2016 Toimitusjohtaja, AP Exhaust
Technologies
2011–2015 Johtaja, Amerikat, Cooper Tire
& Rubber Company
2004–2010 Vice President/General
Manager, myynti- ja markkinointijohtaja,
Eaton Corporation
1998–2004 Myynti- ja markkinointijohtaja
(jakelijaverkosto), The BOC Group
1991–1997 Kapteeni, Yhdysvaltain armeija
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Kensington Hill
Partners II, LLC ja Kensington Hill Capital,
LLC; Cornerstone Consulting Organiza-
tion, LLC; Tamarind Hill Management, LLC,
neuvonantaja (Limited Partner Advisor),
Hallintoneuvoston puheenjohtaja:
Findlayn yliopisto
Jouko Pölönen (s. 1970)
Hallituksen jäsen vuodesta 2021. Tarkas-
tusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
KHT-tilintarkastaja, eMBA
Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Keskeinen työkokemus:
2018– Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläke-
vakuutusyhtiö Ilmarinen
2013–2018 Toimitusjohtaja, OP Yritys-
pankki Oyj (entinen Pohjola Pankki Oyj)
2014–2018 Toimitusjohtaja, Helsingin
Seudun Osuuspankki (entinen Helsingin
OP Pankki Oyj)
2011–2014 Toimitusjohtaja, Pohjola
Vakuutus Oy, A-Vakuutus Oy ja Vakuutus-
osakeyhtiö Eurooppalainen, Helsinki
2009–2010 Talous- ja rahoitusjohtaja,
Pohjola Pankki Oyj, Helsinki
2001–2008 Riskienhallintajohtaja, Pohjola
Pankki Oyj, Helsinki
1993–2001 Tilintarkastaja, KHT-tilintar-
kastaja vuodesta 1999, Pricewaterhouse-
Coopers Oy, Helsinki
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Työeläkeva-
kuuttaja TELA ry ja Suomen Pörssisäätiö
Hallituksen jäsen: Suomen Laatuyhdistys
ry ja Finanssiala ry (työeläkevakuutuksen
johtokunnan jäsen)
George Rietbergen (s. 1964)
Hallituksen jäsen vuodesta 2017.
Koulutus: Master of Business Administra-
tion
Päätoimi: Koninklijke Oosterberg, CEO
Keskeinen työkokemus:
2021– Koninklijke Oosterberg, CEO
2017–2020 5Square Committed Capital,
osakas
2016–2017 Nokian Renkaat Oyj, hallituksen
neuvonantaja
2015–2016 Arriva Netherlands, COO
2013–2015 Goodyear Dunlop Tyres, toimi-
tusjohtaja, DACH
2012–2013 Goodyear Dunlop Tyres EMEA,
johtaja, Commercial Tyres
2010–2012 Goodyear Dunlop Tyres, toimi-
tusjohtaja, UK & Ireland
2001–2010 Goodyear Dunlop Tyres EMEA,
vähittäiskauppa- ja verkkokauppajohtaja
1998–2001 KLM Royal Dutch Airlines,
verkkokauppajohtaja
Hallituksen jäsenten riippumatto-
muus
Hallitus arvioi jäsentensä riippumatto-
muutta vuosittain Hallinnointikoodin
2020 suosituksen mukaisesti. Hallituksen
arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet
ovat riippumattomia Yhtiöstä sekä Yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten ja heidän
määräysvaltayhteisöjensä
osakeomistus 31.12.2021
Yhtiön nykyisen hallituksen
jäsenten Nokian Renkaat
-omistukset
Osakkeita,
kpl
Jukka Hienonen, puheenjohtaja
Pekka Vauramo,
varapuheenjohtaja 30.3.2021
alkaen
Heikki Allonen, jäsen
Raimo Lind, jäsen
Veronica Lindholm, jäsen
Inka Mero, jäsen
Christopher Ostrander, jäsen
Jouko Pölönen, jäsen
George Rietbergen, jäsen
Yhteensä
Hallituksen jäsenten
osallistuminen kokouksiin ja
päätöksentekoon ilman kokousta
Hallitus kokoontui vuonna 2021 yhteensä
10 kertaa ja teki kerran päätöksiä kokoon-
tumatta.
Hallituksen jäsenten
osallistuminen vuonna
2021 kokouksiin/
päätöksentekoon
kokoontumatta
Osallistu-
minen/
kokoukset
tai päätök-
senteko
kokoontu-
matta
Jukka Hienonen,
puheenjohtaja /
Kari Jordan, jäsen ja
varapuheenjohtaja 30.3.2021
asti /
Pekka Vauramo,
varapuheenjohtaja 30.3.2021
alkaen /
Heikki Allonen, jäsen /
Raimo Lind, jäsen /
Veronica Lindholm, jäsen /
Inka Mero, jäsen /
Christopher Ostrander, jäsen
30.3.2021 alkaen /
Jouko Pölönen, jäsen
30.3.2021 alkaen /
George Rietbergen, jäsen /
Hallituksen monimuotoisuus
Yhtiö näkee monimuotoisuuden menes-
tystekijänä, joka mahdollistaa Nokian
Renkaiden strategisten tavoitteiden
saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun.
Käytännössä monimuotoisuus tarkoittaa,
että huomioidaan erilaiset tekijät, kuten
sukupuoli, ikä ja kansallisuus sekä
jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen,
koulutus ja kokemus eri ammattialoilta
ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni
pääasiassa toimii. Myös johtamiskokemus
ja henkilökohtaiset osaamisalueet huomi-
oidaan.
Hallituksessa tulee olla vähintään
kaksi edustajaa kummastakin suku-
puolesta. Jos kaksi jäsenehdokasta on
yhtä päteviä, vähemmistössä olevan
sukupuolen edustaja asetetaan etusijalle.
Nykyinen hallitus täyttää tämän tavoit-
teen. Hallituksen jäsenillä on merkittävää
kokemusta muun muassa teollisuudesta,
kuluttajaliiketoiminnasta ja talousjohtami-
sesta. Nimitystoimikunta seuraa moni-
muotoisuuden tilaa ja edistymistä.
Hallituksen valintaa ja monimuotoi-
suutta koskevat periaatteet ovat nähtä-
villä Yhtiön internetsivuilla osoitteessa
www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus päättää vuosittain järjestäyty-
miskokouksessaan valiokunnista ja niiden
puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna
2021 hallituksella oli kaksi valiokuntaa:
henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä
tarkastusvaliokunta. Valiokunnissa on
oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on
oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä
asiantuntemus ja kokemus. Ainakin
yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä
on oltava kokemusta laskentatoimesta
tai tilintarkastuksesta. Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enem-
mistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia.
Tarkastusvaliokunnan jäsenten enem-
mistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä
ja vähintään yhden jäsenen on oltava
riippumaton merkittävistä osakkeen-
omistajista. Toimitusjohtaja ja konsernin
johtoryhmän muut jäsenet eivät saa olla
henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäseniä.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
valmistelee hallitukselle ehdotuksen
Yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle
maksettavasta palkasta ja kannustin-
palkkioista. Henkilöstö- ja palkitsemisva-
liokunta tekee hallitukselle ehdotuksen
myös konsernin johtoryhmän nimityksistä,
palkoista ja kannustinpalkkioista. Valio-
kunta valmistelee myös ehdotuksen
hallitukselle Yhtiön osakepalkkiojärjes-
telmien allokaatioista ja perusteista sekä
muista kannustinpalkkiojärjestelmistä.
Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvalio-
kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat palkit-
semispolitiikan ja palkitsemisraportin
laatiminen hallitukselle ja toimitusjohta-
jalle sovellettavien lakien ja säännösten
mukaisesti. Valiokunnalla ei ole itsenäistä
päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätök-
sensä kollektiivisesti ja on vastuussa
valiokunnalle osoittamiensa tehtävien
hoitamisesta.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokun-
taan kuuluivat vuonna 2021 Kari Jordan
(puheenjohtaja), Jukka Hienonen ja
Veronica Lindholm 30.3.2021 asti ja siitä
eteenpäin Veronica Lindholm (puheenjoh-
taja), Jukka Hienonen ja Pekka Vauramo.
Valiokunta kokoontui neljä kertaa
vuonna 2021.
Kaikki jäsenet ovat riippumattomia
sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta
sille kuuluvien säänneltyjen tehtävien
hoitamisessa ja raportoi toiminnas-
taan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole
itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus
tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on
vastuussa valiokunnalle osoittamiensa
tehtävien hoitamisesta.
Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti
valiokunnan tehtävänä on valvoa, että
Yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus,
sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilin-
tarkastus, riskienhallinta sekä compliance-
toiminto on asianmukaisesti järjestetty.
Valiokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin
prosessia ja merkittäviä muutoksia
kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvos-
tetuissa erissä. Tämän lisäksi valiokunta
käsittelee Yhtiön hallinto- ja ohjausjär-
jestelmästä annettavaan selvitykseen
sisältyvää kuvausta taloudelliseen
raportointiprosessiin liittyvien sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
pääpiirteistä.
Valiokunta seuraa tilinpäätöksen ja
konsernitilinpäätöksen lakisääteistä
tilintarkastusta sekä arvioi lakisääteisen
tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta
ja tilintarkastajan tarjoamia muita kuin
tilintarkastuspalveluita. Lisäksi valiokunta
käsittelee tilintarkastuskertomuksen ja
mahdollisen tilintarkastuspöytäkirjan sekä
tilintarkastajan valiokunnalle esittämän
täydentävän raportin. Valiokunta valmis-
telee tilintarkastajan valintaa koskevan
päätösehdotuksen. Lisäksi tarkastus-
valiokunta tarkkailee ja arvioi, miten
sopimukset ja muut oikeustoimet Yhtiön
ja Yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin
liiketoiminnan ja toisistaan riippumatto-
mien osapuolten välillä noudatettavien
ehtojen mukaisia sovellettavien lakien
ja säännösten mukaisesti. Tarkastusva-
liokunnalla on oltava valiokunnan tehtä-
väalueen edellyttämä asiantuntemus ja
kokemus.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat
vuonna 2021 Raimo Lind (puheenjoh-
taja), Heikki Allonen, Inka Mero ja Pekka
Vauramo (30.3.2021 asti) ja Jouko Pölönen
(30.3.2021 alkaen). Yhtiön päävastuullinen
tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti
valiokunnan kokouksiin.
Valiokunta kokoontui viisi kertaa
vuonna 2021.
Kaikki jäsenet ovat riippumattomia
sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2021
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta
Tarkastus-
valiokunta
Jukka Hienonen /
Kari Jordan (30.3.2021 asti) /
Pekka Vauramo (Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnan jäsen 30.3.2021
alkaen ja tarkastusvaliokunnan jäsen
30.3.2021 saakka) / /
Heikki Allonen /
Raimo Lind /
Veronica Lindholm /
Inka Mero /
Christopher Ostrander (30.3.2021 alkaen)
Jouko Pölönen (30.3.2021 alkaen) /
George Rietbergen
Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä
Toimitusjohtaja johtaa konsernin liike-
toimintaa sekä hoitaa Yhtiön juoksevaa
hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukai-
sesti. Toimitusjohtajan tehtävänä on
informoida hallitusta Yhtiön liiketoiminnan
ja taloudellisen tilanteen kehityksestä.
Toimitusjohtaja valmistelee Yhtiön
strategian ja tavoitteet hallitukselle.
Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn
strategian ja suunnitelmien toteutta-
misesta. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön
kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varain-
hoidon luotettavasta järjestämisestä.
Toimitusjohtajan valitsee Yhtiön hallitus.
Jukka Moisio on toiminut Yhtiön toimitus-
johtajana 27.5.2020 lähtien.
Jukka Moisio (s. 1961)
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA
Asema: Toimitusjohtaja 27.5.2020−
Keskeinen työkokemus:
2008–2019 Huhtamäki Oyj, toimitusjoh-
taja
2004–2008 Ahlstrom Oyj, toimitusjohtaja
1991–2004 Ahlstrom Oyj, useita johtoteh-
täviä
1989–1991 McKinsey & Company, konsultti
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Paulig Oy ja
Sulapac Oy
Hallituksen jäsen: Atria Oyj ja Metsä Board
Oyj
Toimitusjohtajan ja hänen
määräysvaltayhteisöjensä
Nokian Renkaat -omistukset
31.12.2021
Osakkeita
Jukka Moisio, toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmän tehtävänä on
avustaa toimitusjohtajaa Yhtiön stra-
tegian valmistelussa ja operatiivisessa
johtamisessa sekä käsitellä asioita, joihin
liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita
vaikutuksia, kuten esimerkiksi yritys-
järjestelyitä ja organisaatiomuutoksia.
Johtoryhmän jäsenet kantavat päävas-
tuun omista liiketoiminta-alueistaan ja
toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin
tai yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä.
Konsernin kokouskäytännön mukaisesti
johtoryhmä kokoontuu noin 11 kertaa
vuodessa. Kokouksiin osallistuu toimitus-
johtajan lisäksi liiketoimintayksiköiden,
liiketoiminta-alueiden ja funktioiden johto.
Jukka Moisio (s. 1961)
• Toimitusjohtaja
• Kauppatieteiden maisteri,
Master of Business
Administration
• Osakkeita 18 000
Johtoryhmä 31.12.2021
Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä on yhtiön verkkosivuilla
www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/.
Andrey Pantyukhov (s. 1972)
• Varatoimitusjohtaja
• Venäjä, Aasia ja globaali
markkinointi
• Master of Business
Administration
• Osakkeita 34 359
Päivi Antola (s. 1971)
• Konserniviestintä ja
sijoittajasuhteet
• Filosoan maisteri, CEFA
• Osakkeita 1 264
Anna Hyvönen (s. 1968)
• Pohjois-Amerikka,
Pohjoismaat ja Vianor
• Tekniikan lisensiaatti
• Osakkeita 14 715
Adrian Kaczmarczyk (s. 1971)
• Tuotanto, toimitus-
ketju ja hankinnat
• Dipl. Ing. Engineering, Master
of Business Administration
• Osakkeita 0
Teemu Kangas-Kärki (s. 1966)
• Talous ja rahoitus
• Kauppatieteiden maisteri
• Osakkeita 7 014
Jukka Kasi (s. 1966)
• Tuotteet ja innovaatiot
• Diplomi-insinööri
• Osakkeita 4 420
Bahri Kurter (s. 1966)
• Keski-Eurooppa
• Master of Arts (Economics)
• Osakkeita 0
Päivi Leskinen (s. 1965)
• Henkilöstö
• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Osakkeita 0
Manu Salmi (s. 1975)
• Raskaat Renkaat ja
Nokian-tehdas
• Upseerin tutkinto, kauppa-
tieteiden maisteri, Master of
Business Administration
• Osakkeita 16 601
III Kuvaukset sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan
mekanismeista
Sisäinen valvonta
Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien
tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön
toiminta on voimassa olevien lakien ja
määräysten sekä Yhtiön liiketoiminta-
periaatteiden mukaista. Taloudelliseen
raportointiprosessiin liittyvän sisäisen
valvonnan tavoitteena on varmistaa, että
Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on
laadittu Yhtiön soveltamien laskentape-
riaatteiden mukaisesti ja että ne antavat
olennaisesti oikeat tiedot konsernin
taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että
taloudellinen raportointi on täsmällistä
ja luotettavaa. Konsernissa on määritelty
alla mainituille toiminnan keskeisille
yksiköille konsernin laajuisesti noudatet-
tavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden
tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön
toiminta on tehokasta ja tuloksellista.
Konsernin liiketoiminnot koostuvat
Henkilöautonrenkaat-, Raskaat Renkaat- ja
Vianor -liiketoimintayksiköistä. Henkilöau-
tonrenkaat-liiketoimintayksikkö on jaettu
edelleen seuraaviin liiketoiminta-alueisiin:
Pohjoismaat, muu Eurooppa, Pohjois-Ame-
rikka sekä Venäjä ja Aasia. Raskaat
Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat -liike-
toimintayksiköt vastaavat omasta toimin-
nastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta,
taseesta ja investoinneista eri funktioiden
tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyh-
tiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana
paikallisilla markkina-alueilla.
Tytäryhtiöt ovat vastuussa omasta
päivittäisestä toiminnastaan ja hallin-
nostaan. Ne raportoivat kyseisen
liiketoiminta-alueen johtajalle ja Vianor-
ketju raportoi Vianor-liiketoimintayksikön
johtajalle.
Hallitus vastaa sisäisen valvonnan
toimivuudesta. Valvontamekanismeja
ohjaa johto ja niitä toteuttaa koko
organisaatio. Sisäinen valvonta on
kiinteä osa konsernin toimintaa kaikilla
tasoilla. Päävastuu valvonnasta on Yhtiön
operatiivisella johdolla. Jokainen esimies
on velvollinen järjestämään vastuullaan
olevassa toiminnassa riittävän valvonnan
ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti.
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa talous-
hallinnon ja raportoinnin prosessien sekä
niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan
vastuut on keskitetty emoyhtiön talous-
funktioon, joka vastaa muun muassa eri
alueiden talousinformaation tuottami-
sesta ja sen oikeellisuudesta.
Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laati-
misprosessi siihen liittyvine valvontatoi-
menpiteineen sekä raportointiprosessiin
liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet
on määritelty. Yhtiön talousfunktio
tuottaa konsernitason ja eri alueiden
konsolidoinnit ja informaation. Konsernin
kukin juridinen yhtiö tuottaa Yhtiön
talousosaston valvonnassa oman infor-
maationsa laadittuja ohjeita ja paikallista
lainsäädäntöä noudattaen. Tilinpää-
tösstandardien tulkinta ja soveltaminen
on keskitetty konsernin emoyhtiön
talousfunktioon, joka myös valvoo näiden
standardien noudattamista.
Tehokas sisäisen valvonnan järjes-
telmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja
luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy
seuraamaan tavoitteiden saavuttamista
ja valvontamekanismien tehokkuutta.
Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun
informaation, joka saadaan tietojärjestel-
mien sekä muiden sisäisten ja ulkoisten
kanavien kautta. Taloushallinnon ohjeistus
ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä,
ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa
koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommu-
nikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on
jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäi-
sesti kuukausiraportoinnilla, jota täyden-
netään päivitetyillä ennusteilla. Tuloksesta
tiedotetaan henkilöstölle välittömästi
pörssitiedotteiden julkistamisen jälkeen.
Sijoittajaviestintä
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden
tavoitteena on välittää osakemarkki-
noille säännöllisesti ja johdonmukaisesti
olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista
tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvon-
määrityksen perustaksi. Periaatteina ovat
tasapuolisuus, avoimuus ja täsmällisyys.
Riskienhallinta
Konsernissa on käytössä hallituksen
hyväksymä riskienhallintapolitiikka,
joka tukee strategisten tavoitteiden
saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan
jatkuvuuden. Konsernin riskienhallinta-
politiikka keskittyy sekä liiketoiminnan
mahdollisuuksiin liittyvien riskien että
konsernin tavoitteiden saavuttamista
uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa
toimintaympäristössä.
Riskit on luokiteltu strategisiin, toimin-
nallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategiset liiketoimintariskit liittyvät
asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan,
politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviin
riskeihin, maine- ja maariskeihin, brändiin,
tuotekehitykseen, ilmastonmuutokseen
ja vastuullisuuteen sekä investointeihin.
Toiminnalliset riskit liittyvät joko puut-
teisiin tai virheisiin Yhtiön prosesseissa,
henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä,
sopimusriskeihin, vaatimusten noudatta-
mattomuuteen tai ulkoisiin tapahtumiin,
kuten esimerkiksi ennalta tunnistamat-
tomiin toimintaympäristön muutoksiin,
kyber- ja tietoturvauhkiin, toimitus-
ketjun hallintaan tai raaka-ainehintojen
muutoksiin. Rahoitusriskit liittyvät
korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin,
likviditeettiin ja jälleenrahoitukseen sekä
vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinko-
riskit ovat peräisin omaisuuden mene-
tyksestä, liiketoiminnan keskeytymisestä,
puutteista tai virheistä työntekijöiden
turvallisuudessa tai ympäristöasioiden
hallintajärjestelmissä.
Merkittävimpiä riskejä ovat riskit,
jotka liittyvät kuluttajien luottamukseen
sekä makrotaloudellisiin ja geopoliittisiin
olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuus-
tekijät voivat aiheuttaa merkittäviä
häiriöitä ja ylimääräisiä kaupan esteitä
sekä vaikuttaa Yhtiön myynti- ja luotto-
riskiin. Rengasmarkkinat kehittyvät
vastatakseen muuttuviin kulutustarpeisiin.
Epäonnistuminen uusien tuotteiden ja
palveluiden innovoimisessa ja kehittämi-
sessä tai myyntikanavan muutoksiin tai
uusiin teknologioihin sopeutumisessa
voivat vaikuttaa haitallisesti taloudelliseen
tulokseen. Odottamattomat tuotanto- tai
toimituskatkokset tuotantolaitoksissa tai
keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa
merkittävästi sesonkimyyntiin. Ilmas-
tonmuutos voi aiheuttaa riskejä rengas-
teollisuuteen esimerkiksi kuluttajien
rengasvalintojen, sääntelyssä tapahtuvien
muutosten tai luonnonkumivalmistajia
kohtaavien poikkeuksellisten luonnon-
ilmiöiden muodossa. Nokian Renkaiden
riskianalyysissä kiinnitetään huomiota
erityisesti myös yhteiskuntavastuuris-
keihin. Tietoturvaan ja -suojaan liittyvät
analyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti
painopistealueina.
Riskienhallinnan prosessissa riskit
pyritään tunnistamaan ja arvioimaan,
jonka jälkeen suunnitellaan ja toteu-
tetaan käytännön toimenpiteet ja
jatkuva valvonta kunkin riskin osalta.
Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi
riskin välttäminen, sen pienentäminen eri
keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin
tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla ja
-toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja
varmentavia menettelyjä, joilla pienenne-
tään riskejä ja varmistetaan riskienhallin-
tatoimenpiteiden suorittaminen.
Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioin-
nista ja suurelta osin niiden hallinnasta on
delegoitu liiketoimintayksiköille ja -alueille
sekä funktioille. Rahoitus on vastuussa
riskinhallintaprosessien, -menetelmien ja
-työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta.
Yhtiön hallitus tarkastusvaliokunnan
avustamana seuraa ja arvioi Yhtiön
riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja
valvoo Yhtiön strategiaan ja toimintoihin
liittyvien riskien arviointia ja hallintaa.
Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskien-
hallintatoimenpiteet ovat riskienhallinta-
politiikan mukaisia. Riskianalyysissä esiin
nousevat seikat huomioidaan prosessien,
vaatimustenmukaisuuden ja valvonnan
kehityksessä sekä sisäisten tarkastusten
suunnittelussa. Yhtiön hallitus käsittelee
merkittävimpiä riskejä vuosittain.
IV Muut annettavat tiedot
Sisäinen tarkastus
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja
tarkastaa suunnitelmallisesti ja järjes-
telmällisesti riskienhallinnan, sisäisen
valvonnan ja hallintoprosessien tehok-
kuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja
objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena
on auttaa organisaatiota saavuttamaan
tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen
toimintaperiaatteet on vahvistettu Yhtiön
hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkas-
tuksen työjärjestyksessä.
Konsernin sisäisen tarkastuksen
toimintoa johtaa hallituksen alaisuudessa
toimiva sisäinen tarkastaja (CAE). Sisäisen
tarkastuksen painopistealueet hyväk-
sytään vuosittain hallituksessa. Tarkas-
tustoimeksiannot pohjautuvat Yhtiön
toimintojen keskeisiin strategisiin paino-
pistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin.
Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa
kaikki Nokian Renkaat -konsernin liike-
toiminnot, yksiköt ja prosessit. Sisäinen
tarkastaja raportoi havainnoistaan ja
sovituista kehitystoimenpiteistä tarkas-
tusvaliokunnalle, hallitukselle, toimitus-
johtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle ja
Yhtiön johdolle. Yhtiön hallitus seuraa ja
arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta.
Vuonna 2021 sisäinen tarkastus
keskittyi arvioimaan mm. eri liiketoi-
minta-alueiden ja maaorganisaatioiden
toimintaa ja riskejä, hallinnointijärjestelyjä,
riskienhallintaa, yritysvastuu- ja tietotur-
vallisuusasioita, eräitä väärinkäytösriskejä
ja -tapauksia sekä COVID-19-pandemian
hallintaa konsernissa. Vianorin sisäinen
tarkastus keskittyy myyntipisteiden
ohjaamiseen ja toimintojärjestelmän
mukaisen toiminnan varmistamiseen ja
raportoi konsernin sisäiselle tarkastajalle
sekä maajohtajille.
Lähipiiriliiketoimet
Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla tunnis-
tetaan ja määritellään sen lähipiiri, ja se
arvioi ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmis-
taakseen, että kaikki eturistiriidat sekä
Yhtiön päätöksentekoprosessi otetaan
huomioon asianmukaisella tavalla. Tarkas-
tusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten
sopimukset ja muut oikeustoimet Yhtiön ja
sen lähipiirin välillä noudattavat normaalin
liiketoiminnan vaatimuksia ja toisistaan
riippumattomien osapuolten välillä
noudatettavia ehtoja sovellettavien lakien
ja säännösten mukaisesti. Yhtiön talous-
hallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia
osana Yhtiön normaaleja raportointi- ja
valvontamenettelyjä ja raportoi säännöl-
lisesti tarkastusvaliokunnalle. Yhtiöllä on
vain normaaliin liiketoimintaan kuuluvia
lähipiiriliiketoimia ja niistä annetaan tiedot
taloudellisessa katsauksessa. Päätök-
sentekomenettelyt on lisäksi jäsennelty
siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli
Yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka eivät kuuluisi
sen normaaliin liiketoimintaan tai joissa ei
noudatettaisi toisistaan riippumattomien
osapuolten välillä noudatettavia ehtoja,
tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä tarkas-
tusvaliokunnassa, hyväksyttävä hallituk-
sessa ja niistä kerrottaisiin taloudellisessa
katsauksessa.
Sisäpiirihallinto
Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n
sisäpiiriohjetta. Tämän lisäksi Yhtiö on
laatinut hallituksen hyväksymän erillisen
sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta
sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeita
koskien sisäpiiriläisiä ja sisäpiirihallintoa.
Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat
henkilöt lisätään hankekohtaisiin sisäpii-
riluetteloihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiri-
tietoa, eivät saa käydä kauppaa Yhtiön
rahoitusvälineillä hankkeen raukeamiseen
tai julkistamiseen saakka. Hankekoh-
taiseen sisäpiiriluetteloon merkitylle
henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkit-
semisestä, siitä hänelle aiheutuvista
velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen
päättymisestä.
Yhtiö ylläpitää erillistä luetteloa markki-
noiden väärinkäyttöasetuksen mukaisissa
johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja
heidän lähipiiristään. Vuonna 2021 tällaisia
henkilöitä olivat hallituksen jäsenet, toimi-
tusjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja.
Yhtiön em. johtotehtävissä toimiva
henkilö saa tehdä kauppoja Yhtiön rahoi-
tusvälineillä vain 30 vuorokauden aikana
Yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai
puolivuosikatsauksen julkistamispäivän
jälkeen. Vastaava kaupankäyntioikeuden
rajoitus on myös konsernin johtoryhmän
jäsenillä sekä henkilöillä, jotka osallistuvat
Yhtiön taloudellisten raporttien valmis-
teluun, ylläpitoon ja/tai julkistamiseen
sekä henkilöillä, jotka käsittelevät Nokian
Renkaat -konsernin raportointia ja
ennusteita.
Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja
vastaa kokonaisvaltaisesti Yhtiön sisä-
piiriasioiden hoitamisesta sekä siihen
liittyvästä viestinnästä (kaupankäyntira-
joitukset, johtohenkilöiden liiketoimien
ilmoitus- ja julkistamisvelvollisuudet).
Lakiasiainjohtaja tarkastaa em. johtoteh-
tävissä toimivien sekä heidän lähipiiriläis-
tensä tiedot vähintään kerran vuodessa.
Talous- ja rahoitusjohtaja toimii sisäpiiri-
asioissa lakiasiainjohtajan varahenkilönä.
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Yhtiö on määritellyt prosessit, joiden
avulla eri tahot voivat ilmoittaa epäillyistä
Yhtiön sisäpiiriohjetta tai muuta
ohjeistusta koskevista rikkomuksista
tai muista väärinkäytöksistä. Yhtiön
ulkopuoliset voivat käyttää esimerkiksi
sähköpostiosoitetta whistleblow@
nokiantyres.com. Kaikki ilmoitukset
väärinkäytöksistä tutkitaan
nopeasti ja luottamuksellisesti sekä
mahdollisimman pitkälti ilmoittajan
henkilöllisyyttä suojaten.
Tilintarkastus
Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osak-
keenomistajien nimittämänä valvovana
elimenä. Tilintarkastukset antavat
osakkeenomistajille puolueettoman
näkemyksen tilinpäätöksen ja hallituksen
toimintakertomuksen tekotavasta sekä
Yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta. Vuoden
2021 varsinaisen yhtiökokouksen valitse-
mana tilintarkastajana toimi tilintarkas-
tusyhteisö Ernst & Young Oy ja päävas-
tuullisena tilintarkastajana KHT Mikko
Järventausta. Tilintarkastajan toimikausi
kestää seuraavan varsinaisen yhtiöko-
kouksen loppuun asti. Voimassa olevien
säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi
tilintarkastaja raportoi tarkastushavain-
noistaan konsernin johdolle.
Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat
vuonna 2021 yhteensä 659 804 euroa
(2020: 602 486). Muista palveluista
tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot
olivat yhteensä 94 282 euroa (2020:
222 158).
Vastuullisuus
Syyskuussa 2021 Nokian Renkaat esitteli
uudet kunnianhimoiset ei-taloudelliset
tavoitteensa. Ei-taloudellisten tavoit-
teiden keskiössä ovat uusien ympäristö-
ja turvallisuusinnovaatioiden kehittäminen
tuotteisiin, CO
2
-päästöjen vähentäminen
Science Based Targets -ohjelman mukai-
sesti, entistäkin turvallisempi työympä-
ristö sekä toimittajien vastuullisuuden
valvonta. Nokian Renkaat esimerkiksi
• kasvattaa renkaissa käytettyjen
kierrätettyjen tai uusiutuvien
materiaalien osuutta 50 %:iin
vuoteen 2030 mennessä
• vähentää sekä raaka-aineista että
renkaista aiheutuvia CO
2
-päästöjä
25 %:lla vuosina 2018–2030
• vähentää tapaturmataajuutta
(LTIF) 20 %:lla vuosittain
• on auditoinut 100 % aktiivisista korkean
vastuullisuusriskiluokituksen toimit-
tajista vuoteen 2025 mennessä.
Kaikki ei-taloudelliset tavoitteet on
saatavilla www.nokianrenkaat./yritys/
vastuullisuus/perusperiaatteet/tavoit-
teemme-ja-saavutuksemme/.
Yhtiön vastuullisuustoimia johtaa
konsernin johtoryhmän jäsen. Konsernin
vastuullisuuden ohjausryhmä valvoo ja
seuraa konsernissa tehtävää vastuul-
lisuustyötä. Ohjausryhmään kuuluu
ylempää johtoa toimitusketjun ja
hankintojen, tuotteiden ja innovaati-
oiden, talouden, henkilöstöhallinnon
sekä viestinnän alueilta. Vastuullisuuden
jokapäiväinen johtaminen on osa
kaikkien esimiesten tehtävää. Tavoitteet,
saavutukset, kehityskohteet ja muut
keskeiset asiat käsitellään johtoryhmässä
vähintään kahdesti vuodessa ja hallituk-
sessa vähintään kerran vuodessa.
Vuonna 2021 perustettu uusi ilmas-
totyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa
konsernin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen tähtäävän työn edisty-
mistä. Ohjausryhmässä on konsernin
johtoryhmän jäseniä, toimintojen johtoa
sekä Suomessa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa
sijaitsevien tehtaiden johtajia.
Vastuullisuustyöryhmä koostuu
talouden, hankinnan, viestinnän, ympä-
ristö- ja laatuasioiden, asiakkuuksien ja
asiakaspalvelun sekä henkilöstöhallinnon
asiantuntijoista. Työryhmän päätehtävä
on suunnitella ja edistää vastuullisuutta
edistäviä toimia. Jokaisen yksikön johto-
ryhmä vastaa toimenpiteiden toteuttami-
sesta yksikön strategian mukaisesti.
Safety Management -työryhmä
koostuu työturvallisuuden asiantuntijoista
ja johdon edustajista ja se työskentelee
työturvallisuuteen liittyvien näkökulmien
parissa.
Ympäristötyöryhmä koostuu tehtaiden
paikallisista ympäristöedustajista, jotka
vastaavat ympäristölainsäädännön
noudattamisesta ja kemikaaliturvallisuu-
desta.
Energiatehokkuuden työryhmä edistää
keinoja kehittää energiatehokkuutta ja
keskittyy erityisesti kehitystoimiin kaikissa
rengastehtaissa.
Vastuullisen hankinnan työryhmä
kehittää ja ohjaa vastuullisuutta toimitus-
ketjutoiminnossa.
Tuotekehitys kehittää turvallisempia
ja ympäristöystävällisempiä tuotteita
esimerkiksi vierintävastusta vähentämällä.
Henkilöstöhallinto, viestintä ja riski-
enhallinta tukevat turvallisuuskeskeisen
kulttuurin edistämistä ja muutosten
toteuttamista konsernissa.
Työturvallisuus ja -terveys ovat kiinteä
osa osastojen ja tiimien kokouskäytäntöjä.
Konsernin globaali työturvallisuustoiminto
ja henkilöstöhallinto seuraavat globaalisti
asetettujen työturvallisuuteen ja -tervey-
teen liittyviä suoritusmittareita. Ympä-
ristöasioita hoitavat Yhtiön edustajat ja
muut paikalliset työryhmät keskittyvät
kehittämään jokapäiväistä vastuulli-
suustyötä. Jokaisen Nokian Renkaiden
työntekijän vastuulla on työskennellä ja
toimia eettisesti oikein.
Ympäristöasioiden johtaminen
Ympäristöasioiden johtamista ohjaavat
Yhtiön hallituksen hyväksymät liiketoi-
mintaperiaatteet sekä toimitusjohtajan
hyväksymä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatupolitiikka.
Nokian Renkaat -konsernin toiminnan-
ohjausjärjestelmä perustuu ISO 9001, IATF
16949, ISO 14001, ISO 45001 ja ISO 17025
-standardeihin ja se täyttää soveltuvan
säännöstön ja asiakkaiden vaatimukset.
Yhtiö on myös sitoutunut noudattamaan
YK:n Global Compact -periaatteita.
Nokian Renkaiden tavoitteena on
hallita tuotteidensa ympäristövaiku-
tuksia koko niiden elinkaaren ajan sekä
painottaa Yhtiön toiminnoissa työturval-
lisuus- ja laatunäkökohtia kattavasti ja
järjestelmällisesti. Ympäristöön, työturval-
lisuuteen ja laatuun liittyvät näkökohdat
kattava toiminnanohjausjärjestelmä
on avainasemassa tätä tavoitetta
ajatellen. Yhtiön toimintojen käsikirja on
yhdenmukainen ISO 14001-standardin
kanssa ympäristöasioiden näkökohtien
sekä ISO 9001 -standardin kanssa laatu-
asioiden osalta. Ympäristönsuojelun
toimia ohjaa globaali ympäristönsuoje-
lu-menettelyohje.
Ympäristöön liittyvät tavoitteet on
kuvattu Yhtiön vastuullisuusstrategiassa,
joka on laadittu viiden vuoden ajanjaksoksi
ja joka päivitetään vuosittain. Laatu- ja
vastuullisuusjohtaja sekä ympäristö- ja
vastuullisuuspäällikkö osallistuvat vastuul-
lisuusstrategian laatimiseen. Ympäristö- ja
vastuullisuuspäällikkö raportoi vastuulli-
suudesta laatu- ja vastuullisuusjohtajalle ja
yhteistyössä ympäristöasioiden asiantunti-
joiden kanssa Suomessa, Yhdysvalloissa ja
Venäjällä laatii tehtaille vuosittain ympä-
ristöohjelman. Ohjelma yksilöi tavoitteet,
toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt
strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yksiköillä on lisäksi omia ohjelmiaan toimin-
tojensa ja prosessiensa kehittämiseksi.
Ympäristöasioiden kehittymistä
tarkastellaan konsernin johtoryhmän
kokouksissa.
Vastuullisuuteen liittyviä kehitystoimia
Nokian Renkaat -konsernissa koordinoi
ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö.
Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuteen
sekä vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat
kuuluvat Laatu- ja vastuullisuusyksik-
köön ja niitä koordinoi globaalilla tasolla
laatu- ja vastuullisuusjohtaja yhdessä
toimitusketjusta vastaavan konsernin
johtoryhmän jäsenen kanssa.
Laatu- ja vastuullisuusjohtamisen
tavoitteet ovat onnettomuuksien estä-
minen, keskeytyksetön tuotanto, korkean
laadun varmistaminen ja hyvänä yhteis-
kuntakansalaisena toimiminen kaikessa
toiminnassa.
Ympäristöasioiden asiantuntijat
Suomessa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä
huolehtivat käytännön tasolla ympäristö-
asioiden koordinoinnista ja koulutuksesta
esimerkiksi kemikaalien, päästöjen ja
jätteiden osalta.
Kanava huomautusten
tekemiseen ympäristöasioissa
Nokian Renkaat kirjaa vuosittain rengas-
tehtaidensa ympäristövaikutukset,
raportoi ne paikallisille viranomaisille
kussakin maassa vaadittavin tavoin, kirjaa
ympäristöpalautteet yhtiön omaan rekis-
teriin (KETO) ja tekee tarvittavat korjaavat
toimenpiteet.
Ympäristöasioiden asiantuntijat Nokian
Renkaiden tehtailla Suomessa, Yhdys-
valloissa ja Venäjällä vastaavat näistä
kirjauksista. Käytännön tarkoituksena on
kerätä palautetta ympäristöön liittyvien
näkökohtien tilanteesta Nokian Renkailla
ja harkita sidosryhmien vaatimuksia ja
näkemyksiä.
Nokian Renkailla on kaksiportainen
lähestyminen ympäristöasioita koske-
vien huomautusten käsittelemiseen.
Jos huomautus on vähäinen Nokian
Renkaiden tuotannon näkökulmasta,
ympäristöasioiden asiantuntija käsittelee
sen itsenäisesti ja/tai päällikkö päättää
tarvittavista toimenpiteistä.
Mikäli kyseessä olisi laajempi tapah-
tuma, päätöksen asian kanavoimisesta
organisaatiossa ylöspäin tekee Suomessa
Nokialla laadusta ja vastuullisuudesta
vastaava johtaja, Venäjällä Vsevoloszhs-
kissa tuotantojohtaja ja Yhdysvalloissa
Daytonissa tehtaanjohtaja ja tarvittaessa
linjajohto.
VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN NOKIAN RENKAISSA
STRATEGIA, TAVOITTEET JA SEURANTA
HALLITUS
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
VASTUULLISUUDEN OHJAUSRYHMÄ* ILMASTOTYÖN OHJAUSRYHMÄ
TOIMINTASUUNNITELMAT JA VASTUULLISUUDEN
JOKAPÄIVÄINEN JOHTAMINEN
LAATU- JA VASTUULLISUUSJOHTAJA
Vastuullisuus-
työryhmä
Safety
management
-työryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Energia-
tehokkuus-
työryhmä
Vastuullinen
hankinta
-työryhmä
KAIKKI YKSIKÖT JA ESIMIEHET
HENKILÖSTÖ
*Toiminnassa tammikuusta 2022 alkaen
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2021
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2021
Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa
premium-renkaita kuluttajille ja asiakkaille,
jotka arvostavat turvallisuutta, vastuulli-
suutta ja innovatiivisia tuotteita. Vastuul-
lisuus on Nokian Renkaiden liiketoiminnan
ytimessä ja yksi yhtiön strategian viidestä
kulmakivestä.
Nokian Renkaat on Yhdistyneiden
Kansakuntien Global Compact (UNGC)
-aloitteen jäsen ja sitoutunut YK:n aset-
tamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin
(Sustainable Development Goals).
MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN
SEIKKOJEN JOHTAMINEN
NOKIAN RENKAILLA
Yhtiön vastuullisuustoimia johtaa tuotan-
nosta, toimitusketjusta ja hankinnoista
vastaava johtaja, joka on konsernin
johtoryhmän jäsen. Konsernin vastuul-
lisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa
konsernissa tehtävää vastuullisuustyötä.
Ohjausryhmään kuuluu ylempää johtoa
toimitusketjun ja hankintojen, tuotteiden
ja innovaatioiden, talouden, henkilöstöhal-
linnon sekä viestinnän alueilta. Konsernin
ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa
konsernin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen tähtäävän työn edis-
tymistä. Vastuullisuuden jokapäiväinen
johtaminen on osa kaikkien esimiesten
tehtävää.
Tavoitteet, saavutukset, kehityskohteet
ja muut keskeiset asiat käsitellään johto-
ryhmässä vähintään kahdesti vuodessa ja
hallituksessa vähintään kerran vuodessa.
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja jakaa
hallitukselle vastuullisuustyötä koskevaa
tietoa ja antaa tilannepäivityksiä yhtiön
vaikutuksista.
Nokian Renkaiden liiketoimintaa
ohjaavat eettiset periaatteet on määri-
telty hallituksen hyväksymissä liiketoimin-
taperiaatteissa (Code of Conduct). Tämä
asiakirja määrittää Nokian Renkaiden
liiketoiminnan periaatteet ja sisältää
toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyk-
siin sekä lahjonnan vastaisen ohjeistuksen.
Nokian Renkaat ei hyväksy toiminnassaan
minkäänlaista lahjontaa.
Työntekijä, joka haluaa raportoida
väärinkäyttö- tai rikkomusepäilyksestä,
voi ottaa yhteyttä omaan esimieheensä,
sisäiseen tarkastukseen, Legal & Comp-
liance -osastoon tai henkilöstöosastoon.
Rikkomukset voi raportoida myös
lähettämällä sähköpostia osoitteeseen
whistleblow@nokiantyres.com tai käyt-
tämällä tavallista paperipostia. Sisäinen
tarkastaja raportoi epäillyt väärinkäy-
tökset tai rikkomukset hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Nokian Renkaat edellyttää, että kaikki
vastuullisuuden kannalta kriittiset toimit-
tajat noudattavat Toimittajien liiketoimin-
taperiaatteita (Supplier Code of Conduct).
Kaikilla raaka-ainetoimittajilla on oltava
vähintään ISO 9001 -sertioitu laatujär-
jestelmä. Nokian Renkaat toivoo myös,
että toimittajalla on ISO 14001 -sertioitu
ympäristöjärjestelmä.
Nokian Renkaiden hallituksen hyväk-
symä riskienhallintakäytäntö tukee yhtiön
strategisten tavoitteiden saavuttamista
ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamista.
Lisätietoja yhtiön riskienhallinnasta on
kohdissa Merkittävät riskit ja epävar-
muudet sekä Selvitys hallinto- ja ohjaus-
järjestelmästä.
VUONNA 2021 MÄÄRITETYT
UUDET OLENNAISET AIHEET
Vastuullisuus on Nokian Renkaissa keskei-
sessä roolissa, ja yhtiö on sitoutunut
minimoimaan negatiiviset ja maksimoi-
maan positiiviset vaikutuksensa talouteen,
ympäristöön ja ihmisiin. Tärkeä osa
positiivisen muutoksen läpivientiä on sen
ymmärtäminen, miten Nokian Renkaiden
sidosryhmät näkevät vastuullisuuden
ja mitkä vastuullisuuden aihealueet
ovat keskeisiä yhteiskunnan ja yhtiön
liiketoiminnan kannalta. Tämä tehdään
VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN NOKIAN RENKAISSA
STRATEGIA, TAVOITTEET JA SEURANTA
HALLITUS
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
VASTUULLISUUDEN OHJAUSRYHMÄ* ILMASTOTYÖN OHJAUSRYHMÄ
TOIMINTASUUNNITELMAT JA VASTUULLISUUDEN
JOKAPÄIVÄINEN JOHTAMINEN
LAATU- JA VASTUULLISUUSJOHTAJA
Vastuullisuus-
työryhmä
Safety
management
-työryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Energia-
tehokkuus-
työryhmä
Vastuullinen
hankinta
-työryhmä
KAIKKI YKSIKÖT JA ESIMIEHET
HENKILÖSTÖ
*Toiminnassa tammikuusta 2022 alkaen
suorittamalla olennaisuusarviointi kolmen
vuoden välein. Arvioinnit muodostavat
perustan Nokian Renkaiden vastuullisuu-
delle.
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja esit-
telee olennaisuusarvioinnista kertyneen
aineiston konsernin johtoryhmälle ja
hallitukselle. Hallitus arvioi ja hyväksyy
Selvityksen muista kuin taloudellisista
tiedoista, jonka aiheet perustuvat olen-
naisuusarviointiin.
Yhtiössä suoritettiin uusi olennaisuus-
arviointi vuonna 2021. Sen tuloksena
määriteltiin Nokian Renkaiden toiminnan
kannalta olennaiset vastuullisuuteen
liittyvät aiheet:
1. Vastuulliset raaka-aineet
2. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi
3. Turvallisuus ja hyvinvointi
Nokian Renkailla
4. Ihmisoikeuksien edistäminen
kaikessa toiminnassa
5. Renkaiden liikenneturvallisuus
VUONNA 2021
VIIMEISTELLYT UUDET
VASTUULLISUUSTAVOITTEET
Nokian Renkaat viimeisteli uudet
vastuullisuustavoitteensa vuonna 2021.
Kaikki tavoitteet on esitetty yhtiön
sivustolla Tavoitteemme ja saavutuk-
semme / Nokian Renkaat. Seuraavalla
sivulla olevassa kaaviossa on kuvattu
näistä tavoitteista viisi, näihin tavoittei-
siin liittyvät tunnusluvut sekä toteumat
vuodelta 2021.
VASTUULLISUUDEN OSA-ALUEET
TUOTTEET / T&K IHMISET TALOUS YMPÄRISTÖ HANKINTA
Kehitämme ja
valmistamme
ympäristöystävällisiä,
turvallisia ja
korkealaatuisia
renkaita, jotka vievät
perille vaativissakin
olosuhteissa.
Olemme sitoutuneita
toimimaan tavalla,
jota edellytetään YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevissa periaatteissa
sekä OECD:n työ- ja
ihmisoikeusperiaatteissa,
ja noudatamme
Kansainvälisen
työorganisaation
(ILO) työelämän
perusoikeuksia.
Kunnioitamme
ihmisoikeuksia ja
kohtelemme kaikkia
tasa-arvoisesti.
Kannattavan kasvun
avulla mahdollistamme
toimintamme
jatkuvan kehittämisen
ja takaamme
sidosryhmillemme
taloudellisen vakauden,
työtä ja hyvinvointia.
Pyrimme toimimaan
luontoa ja ihmisiä
vahingoittamatta.
Olemme sitoutuneita
vastuulliseen hankintaan
ja kehittämään
toimitusketjumme
vastuullisuutta.
VASTUULLISUUTEEN LIITTYVÄT TÄRKEIMMÄT STANDARDIT, KONSERNIN POLITIIKAT JA MENETTELYOHJEET
Renkaan/ajoneuvon
turvallisuusmääräykset
kuten YK:n rengassää-
dökset, useat kuluttajille
osoitetut rengasmer-
kintämääräykset kuten
EU:n rengasmerkintäsää-
dökset, EU:n kemikaali-
asetus, Nokian Renkaiden
tuotetestaus, UN Global
Compact.
Politiikat ja
menettelytavat, jotka
liittyvät turvallisuuteen,
hyvinvointiin,
rekrytointiin,
perehdytykseen,
kehityskeskusteluihin
ja henkilöstön
kehittämiseen, sekä
ihmisarvoihin ja tasa-
arvoon. ISO 45001,
matkustuspolitiikka,
UN Global Compact.
Pörssisäännöt,
IFRS, hallinto- ja
ohjausjärjestelmä,
riskienhallinta,
KYC-menetelmä,
veropolitiikka, UN Global
Compact.
ISO 14001,
ympäristönsuojelun
menettelyohjeet,
kemikaalivalvonta,
Responsible Care
-ohjelma, Science Based
Targets,
UN Global Compact.
Hankintapolitiikka,
Supplier Code of
Conduct, Vastuullisen
luonnonkumin
hankintapolitiikka,
ISO 9001, ISO 14001,
UN Global Compact.
PAIKALLISET OHJEISTUKSET JA MENETTELYTAVAT
VASTUULLISUUDEN PERIAATTEET NOKIAN RENKAISSA
Vastuullisuus on osa yhtiömme yrityskulttuuria, strategiaa ja tavoitteita ja sen johtaminen perustuu yhtiömme arvoihin: me väli-
tämme, innovoimme ja menestymme yhdessä. Vastuullisuuden johtamistamme ohjaavat Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja
whistleblowing-käytäntö, sekä menettelytavat asiakkaiden ja muiden sopimuskumppaneiden tuntemiseksi (KYC), sekä politiikat kuten
ympäristö-, turvallisuus- ja laatupolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, veropolitiikka, riskienhallintapolitiikka, hankintapolitiikka,
vastuullisen luonnonkumin hankintapolitiikka, viestintäpolitiikka, tietoturvapolitiikka ja tietosuojapolitiikka.
€
NOKIAN RENKAAT OSANA
YHTEISKUNTAA
VAIKUTUKSET:
Vastuullisen liiketoi-
minnan, taloudellisen menestyksen ja
kannatta vuuden kautta Nokian Renkaat
tarjoaa turvaa, työtä ja hyvinvointia
henkilöstölleen sekä edistää paikallisten
yhteisöjen hyvinvointia.
Nokian Renkaiden tavoitteena on
synnyttää arvoa eri sidosryhmilleen,
kuten kuluttajille, asiakkaille, henkilöstölle
ja osakkeenomistajille. Nokian Renkaat
haluaa olla hyvä yrityskansalainen kaik-
kialla, missä se toimii.
Nokian Renkaiden tekemä hyvänteke-
väisyys kuvastaa yhtiön missiota, yrittä-
jähenkistä ja kekseliästä yrityskulttuuria
sekä vastuullista liiketoimintaa. Yhtiö
ei tue julkishallintoa eikä poliittisia tai
uskonnollisia liikkeitä. Yhtiön osallistu-
minen hyväntekeväisyyteen ja projekteihin
pohjautuu Nokian Renkaiden sponso-
rointi- ja hyväntekeväisyyspolitiikkaan,
joka päivitetään vuonna 2022.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat jatkoi
panostustaan paikallisten koululaisten
liikennekasvatuksen tukemiseen Nokialla
ja lahjoitti kirjoja liikenneturvallisuus-
opetukseen. Vianor tuki kansainvälistä
Pelastakaa lapset -järjestöä, joka edistää
lasten oikeuksia.
Yhdysvalloissa yhtiöllä on lahjoitus-
toimikunnat Daytonissa, Nashvillessa
ja Colchesterissä. Daytonin toimikunta
antoi vuonna 2021 high schoolista
valmistuneille kaksi college-stipendiä
tukeakseen koulutusta. Yhtiö tuki myös
yhdessä Powdr-hiihtokeskusten kanssa
One-Tree-Planted-järjestöä ja istutti
50 000 puuta.
Venäjällä Nokian Renkaat lahjoitti
renkaita ambulansseihin Moskovan ja
Pietarin alueella auttaakseen sairaa-
loita selviämään käynnissä olevasta
pandemiasta. Yhtiö jatkoi Eco Challenge
-kampanjaa, jossa tyhjennetään laittomia
rengaskaatopaikkoja.
Tukeakseen yhteisöjä pandemian leviä-
misen estämisessä yhtiö on järjestänyt
rokotuspisteitä kaikille tehtailleen.
ILMASTO JA YMPÄRISTÖ
VAIKUTUKSET:
Toimenpiteet ilmaston-
muutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen
vähentämiseksi, ympäristö- ja kemikaa-
liturvallisuuden varmistaminen
Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus sekä
vastuullisuuden koordinointi kuuluvat
laatu- ja vastuullisuus osastolle. Yhtiö
edistää ympäristö- ja kemikaaliturval-
lisuutta riskienhallinnan, prosessien
jatkuvan kehittämisen ja uusien investoin-
tien avulla. Toimintaa kehittäessään yhtiö
soveltaa parhaita käytäntöjä ja edistyneitä
ratkaisuja huomioiden samalla inhimilliset
tekijät sekä taloudelliset vaikutukset.
Tehtaat Suomessa, Venäjällä ja Yhdys-
valloissa sekä Ruotsin myyntiyhtiö Nokian
Däck AB on sertioitu kansainvälisen ISO
14001 -ympäristöjärjestelmästandardin
sekä ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin
mukaisesti. Yhtiöllä on ollut autoteolli-
suuden IATF 16949 -hyväksyntä vuodesta
2013.
Yhtiö on kartoittanut ilmastoon
liittyvät riskit ja mahdollisuudet TCFD:n
(Task Force on Climate-Related Financial
Disclosures) suositusten mukaisesti. Riskit
ja mahdollisuudet arvioitiin uudelleen
vuonna 2021.
Alue Tavoite KPI Toteuma 2021
Turvalliset ja ympäristöystävälliset
renkaat: vastuullisten
materiaalien osuuden
kasvattaminen renkaissa
Nostaa renkaissa käytettyjen
kierrätettyjen tai uusiutuvien
materiaalien osuus 50 %:iin
vuoteen 2030 mennessä
Vastuullisten raaka-aineiden
osuuden raportointi vuosittain
tietyissä renkaissa
1)
Tilanne vuonna 2021: 25 %
Ilmasto: CO
2
-päästöjen
vähentäminen neljän
SBT-tavoitteemme mukaisesti
Renkaiden valmistuksen
CO
2
-päästöjen alentaminen
(scope 1+2) yli 50 %:lla vuoteen
2030 mennessä, lähtötaso 2015
Vuosittaisen parannuksen
raportointi
Luvut julkaistaan yhtiön
yritysvastuuraportissa keväällä
2022
Turvallisuus: turvallisemman ja
paremman työn takaaminen
Tapaturmataajuus LTIF:
Alentaminen 8,3:sta (2018) 1,5:een
vuoteen 2025 mennessä
20 %:n vuotuinen parannus
LTIF:ssä edeltävään vuoteen
verrattuna
Negatiivinen kehitys. LTIF nousi
3,7:stä 4,1:een
Ihmisoikeudet: kaikkien
merkittävien korkean
vastuullisuusriskin toimittajien
auditointi
100 % merkittävistä korkean
vastuullisuusriskin toimittajista
auditoitu vuoteen 2025 mennessä
Vuotuinen kasvu auditoitujen
korkean vastuullisuusriskin
toimittajien osuudessa
Tilanne vuonna 2021: 65 %
auditoitu
Henkilöstön hyvinvointi:
ihmisoikeuskäytäntöjen
kehittäminen
Ihmisoikeuskäytäntöjen
kehittäminen
Henkilöstötutkimuksessa
ilmoitetun tasa-arvoisuuden
(equality) kokemuksen vuotuisen
parannuksen raportointi,
lähtötaso 2021
Tilanne vuonna 2021: tasa-
arvoisuuspisteet olivat 66
asteikolla
0–100
2)
1)
Otanta: Renkaat, jotka ovat vierintävastukseltaan EU-rengasmerkinnän luokassa A tai B ja jotka on varustettu jääpitomerkinnällä
2)
Lukuun ei sisälly Vianor, kokonaistulokset vahvistetaan helmikuussa
Ilmastoon liittyvät riskit
RISKIRYHMÄ ALAKATEGORIA
ESIMERKKEJÄ KONKREETTISISTA
RISKEISTÄ
Lainsäädännölliset Uusi sääntely Metsäkatoon liittyvä sääntely,
liittyen lähinnä luonnonkumiin.
Ympäristöön liittyvä lento- ja
meripolttoaineiden sääntely voi
kasvattaa logistiikkakustannuksia
huomattavasti.
Uudet ympäristömerkinnät Fossiilisia raaka-aineita koskevat
lisäverot ja -maksut, kuten EU:n
CBAM, voivat korottaa hintoja.
Tiukemmat odotukset valvonnalta
Fyysiset Äärimmäiset sääilmiöt Logistiikan häiriöt.
Äärimmäiset lämpötilat Raaka-aineiden saastuminen.
Teknologiset Ilmastoon liittyvät vaatimukset
uudelle rengasteknologialle
Sähköautoihin vaaditaan
A+-vierintävastuksen renkaita.
EU:hun 150 km/h:n kattonopeus
– UHP (Ultra High Performance)
-renkaiden kysyntä laskee.
Materiaaliteknologia Uusiutumattomille materiaaleille
vaaditaan korvaajia.
Markkinat ja maine Markkinoiden muutokset Siirtyminen auton omistamisesta
liikkuvuuspalveluun, eli muuttuva
asiakaskunta.
Vihreän energian hinta nousee
voimakkaan kysynnän vuoksi.
Uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-
aineiden saatavuus voi rajoittaa
vastuullisuussuunnitelmia.
Jokasään renkaiden kasvava
kysyntä, talvirenkaiden kysynnän
väheneminen.
Maineriski Metsäkatoskandaalit (luonnonkumi).
Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet
MAHDOLLISUUS-
RYHMÄ ALAKATEGORIA
ESIMERKKEJÄ KONKREETTISISTA
MAHDOLLISUUKSISTA
Innovaatio Raaka-aineet Uusiutuvia materiaaleja käyttävät
innovaatiot.
Kierrätys Renkaiden kierrätysjärjestelmä
puuttuu edelleen useista maista,
Pohjoismaiden järjestelmää voidaan
käyttää esimerkkinä.
Ilmastoystävällinen teknologia Matalampi vierintävastus.
Energiatehokas tuotanto Nokian Renkaiden tehtaissa
käytössä modernit koneet.
Tuotemallisto Kilpailuetu Nokian Renkaat suunnittelee
ja valmistaa renkaita haastaviin
olosuhteisiin. Sähköautoissa
on yleensä suuremmat ja
kalliimmat renkaat. Hyvän
tarjonnan varmistaminen tässä
tuotesegmentissä.
Uudet EU-merkinnät vastuullisille
renkaille
Jo olemassa oleva painotus
vastuulliseen luonnonkumiin ja
kulutuskestävyyden parantamiseen.
Teollisuusrenkaat (raskaat renkaat) Yhtiöllä on osaamista
ilmastoystävällisten ratkaisujen
tarjoamiseksi.
Osallistaminen Kuluttajat
Lainsäätäjät Lisääntynyt valmius uusiin
säännöksiin tai hankkeisiin.
Osakkeenomistajat/sidosryhmät
Lainsäädännölliset Uusiutuvan energian direktiivi EU:ssa tulee saataville lisää
uusiutuvaa energiaa, hinnat voivat
laskea.
Ympäristölainsäädäntö Hiilelle säädetty maailmanlaajuinen
vero tai vastaava parantaisi yhtiön
kilpailuasemaa.
Vuonna 2020 yhtiö sai ensimmäisenä
rengasalan toimijana Science Based
Targets -hankkeen hyväksynnän kasvihuo-
nekaasujen vähennystavoitteilleen. Työtä
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi-
seksi tukee Nokian Renkaiden ilmastotyön
ohjausryhmä, joka aloitti toimintansa
vuoden 2021 alussa. Ilmastotyön ohjaus-
ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa.
Nokian Renkaat on osakkaana Suomen
Rengaskierrätys Oy:ssä, joka hoitaa keski-
tetysti käytettyjen renkaiden keräämisen
ja uudelleenkäytön Suomessa. Suomessa
käytöstä poistettujen renkaiden kierrätys
on lähes 100 %, ja Euroopassa kierrätys-
aste on noin 95 %. Nokian Renkaat on
perustanut Venäjälle rengaskierrätys-
järjestön yhdessä muiden merkittävien
rengasvalmistajien kanssa. Vuonna 2021
Nokian Renkaat jatkoi yhdessä EcoShin-
Soyuz-järjestön kanssa työtään laittomien
rengaskaatopaikkojen tyhjentämiseksi
Venäjällä osana Eco Challenge -projektia.
Projektilla Nokian Renkaat halusi lisätä
julkista tietoisuutta renkaiden oikean-
laisesta hävittämisestä, sillä käytettyjen
renkaiden kierrätysaste Venäjällä on
edelleen alhainen.
Valitettavasti Nokian Renkaiden
Suomen-tehtaan VOC-päästöt (liuotinai-
nepäästöt) ovat edelleen sallitun enim-
mäismäärän yläpuolella. Lisätoimenpi-
teiden arviointi ongelman ratkaisemiseksi
on aloitettu. Suomessa Nokian Renkaat
sai vuonna 2021 yhden ympäristövali-
tuksen Suomen-tehtaan melutasosta.
Myös paikalliset asukkaat Sastamalasta,
jossa uudelleenpinnoitusyksikkö sijaitsee,
ottivat haju- ja melupäästöjen johdosta
yhteyttä yhtiöön. Valitukset tutkittiin ja
toimenpiteisiin ryhdyttiin. Yhdysvalloista
tai Venäjältä ei saatu ympäristövalituksia.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat sai yhden
ympäristösakon lakien ja säädösten
noudattamatta jättämisestä Yhdysval-
tain-tehtaalla. Yhtiö sai 3 000 dollarin
sakon, koska säännöllinen paineen
seuranta puuttui sekoitusosastolta
kolmen kuukauden ajan.
Erityistä huomiota kiinnitettiin energia-
tehokkuuden parantamiseen, kemikaali-
turvallisuuteen sekä vastuullisuustyöhön
eri liiketoiminnan alueilla.
Tuotantolaitoksilla painopiste oli
edelleen jätteen hyötykäytössä. Vuonna
2021 Suomen- ja Venäjän-tehtaan
jätteistä 100 % ja Yhdysvaltain-tehtaan
jätteistä 99,5 % toimitettiin hyödynnettä-
viksi.
Jätteen hyötykäyttöaste
2019 2020 2021
Suomen-tehdas % % %
Venäjän-tehdas % % %
Yhdysvaltain-tehdas –* % , %
* Yhdysvaltain-tehtaan toiminta alkoi 2020.
EU:n taksonomia
EU:n uusi taksonomia-asetus on suunni-
teltu tukemaan EU:n talouden muutosta
kohti Euroopan vihreän kehityksen (Green
Deal) tavoitteita, joihin lukeutuu myös
tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen
2050 mennessä. Taksonomia-asetuksen
ytimessä on kestävän taloudellisen
toiminnan määritelmä, joka perustuu
kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee
• edistää vähintään yhtä taksonomiassa
luetelluista kuudesta ympäristöä koske-
vista tavoitteista, sekä
• olla aiheuttamatta merkittävää
haittaa muille tavoitteille, samalla kun
noudatetaan perustavia ihmisoikeuksia
sekä työvoimaa koskevia standardeja.
Uusi taksonomia-asetus on nyt astunut
osittain voimaan. Se luokittelee taloudel-
liset toimet, jotka on mahdollista linjata
yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoit-
teiden kanssa. EU:n taksonomiassa on
kuusi ympäristötavoitetta, joista säännel-
lään nyt kahta: ilmastonmuutoksen hillintä
ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Rengasala kuuluu taloudellisen
toiminnan ryhmään Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus EU-taksonomian
teknisissä luokittelukategorioissa. EU-tak-
sonomian teknisten luokitteluka- tegori-
oiden tarkastelun ja konsultoinnin jälkeen
Nokian Renkaiden taloudellisesta toimin-
nasta on tehty seuraavat johtopäätökset:
• Nokian Renkaiden valmistamien,
vierintävastukseltaan alhaisten henkilö-
ja pakettiautonrenkaiden hiilijalanjälki
elinkaaren aikana on huomattavasti
pienempi kuin vastaavien keski-
määräisten renkaiden. Tämä johtuu
matalien käyttövaiheen päästöjen
sekä alansa alhaisimpien valmistus-
vaiheen päästöjen yhdistelmästä.
• Tässä vaiheessa kaikki raskaat ammatti-
käyttöön tarkoitetut renkaat rajataan
pois, sillä raskaiden ammattirenkaiden
käyttövaiheen CO
2
-päästöistä ei ole
saatavana luotettavaa vertailutietoa.
Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten
henkilö- ja pakettiautonrenkaiden
valmistus muodosti 35 % Nokian
Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna
2021. Arviointimme perusteella nämä
taloudelliset toimet täyttävät EU:n takso-
nomian kriteerit. Käyttökustannuksista
(Opex) EU-taksonomian piiriin kuului 31 %
ja investoinneista (Capex) 26 %.
On huomioitava, että taksonomian
raportointilaajuus ja kriteerit voivat
muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä
on ensimmäinen raportointikerta, joten
luvut eivät välttämättä ole vertailukel-
poisia raportointijaksojen välillä.
Tunnusluku Yhteensä (MEUR)
Taksonomiaan
sopivan
liiketoiminnan osuus
Taksonomiaan
sopimattoman
liiketoiminnan osuus
Liikevaihto 1 714 35 % 65 %
Investoinnit 120 26 % 74 %
Käyttökustannukset 40 31 % 69 %
Nokian Renkaiden lähestymistapa
EU-taksonomiakelpoisuuden
laskemiseen
Liikevaihto
• A: Mukaan laskettava liikevaihdon
määrä, joka tulee EU-rengasmer-
kinnän vierintävastus-osiossa
luokkaan A, B tai C laskettavista
henkilö- ja pakettiautonrenkaista.
• Raskaat renkaat jätetään pois,
sillä käyttövaiheen CO
2
-pääs-
töistä ei ole luotettavaa tietoa
(tai julkista vertailukohdetta).
• B: Liikevaihdon kokonaismäärä
• C: EU:n taksonomiaan
kuuluva liikevaihdon osa
• C = A/B %
Investoinnit ja käyttökustannukset
• D: Mukaan laskettavat henkilöautonren-
kaiden tuotannon käyttökustannukset:
tutkimus- ja kehityskustannukset
sekä kiinteistökustannukset, joista on
vähennetty poistot
• E: Konsernin käyttökustannukset:
tutkimus- ja kehityskustannukset
sekä kiinteistökustannukset, joista on
vähennetty poistot
• F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttö-
kustannusten osa
• F = C*D/E %
• Perustelu: Edustaa kohtuullisella tark-
kuudella sitä käyttökustannusten osaa,
joka käytetään vierintävastukseltaan
matalien henkilö- ja pakettiautonren-
kaiden tuotantoon.
• G: Mukaan laskettavat henkilöauton-
renkaiden tuotannon aineelliset inves-
toinnit
• H: Konsernin investoinnit, sisältäen
aineelliset ja aineettomat investoinnit
• I: EU:n taksonomiaan kuuluva investoin-
tien osa
• I = C*G/H %
• Perustelu: Edustaa kohtuullisella
tarkkuudella sitä investointien osaa,
joka käytetään vierintävastukseltaan
matalien henkilö- ja pakettiautonren-
kaiden tuotantovalmiuden ylläpitoon.
• Huomautus: Jokaisen yksittäisen
investoinnin erillistarkastelun EU:n
taksonomian suhteen ei katsota
lisäävän tarkkuutta merkittävästi.
IHMISET
VAIKUTUKSET:
Henkilöstön turvallisuus ja
hyvinvointi
Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtana on
oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien
kunnioitus, oli sitten kyse yhteistyöstä
henkilöstön tai muiden sidosryhmien
kanssa. Tämä tasa-arvon ja syrjimättö-
myyden periaate on tärkeä osa yhtiön
toimintaa, ja monimuotoisuuden johta-
minen perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten
työedellytysten periaatteisiin.
Kaikkien työntekijöiden kanssa käytävät
kehityskeskustelut painottavat suoritusten
johtamista ja työntekijän henkilökohtaista
kehitystä. Sisäinen työnkierto, työssä
oppiminen ja muut koulutusratkaisut
ovat keskeisessä roolissa henkilöstön
kehityksen tukemisessa. Vuonna 2021
yhteensä 96,3 % Nokian Renkaiden
henkilöstöstä kävi kehityskeskustelun
(93,0 % vuonna 2020).
Vuonna 2021 Nokian Renkaat toteutti
Drive! -henkilöstötutkimuksen, jossa
mitattiin hyvinvointia, tasa-arvoa, inklu-
siivisuutta ja osallistamista organisaation
sisällä. Koko yhtiön kattavassa kyselyssä
89 % työntekijöistä vastasi positiivisesti
tai neutraalisti kysymykseen tällä hetkellä
vallitsevasta yleisestä tunnelmasta (86 %
vuoden 2020 pulssikyselyssä). Tasa-arvoi-
suutta (equality) koskevasta kysymyksestä
yhtiö sai 66 pistettä asteikolla 0–100
(Vianor ei sisältynyt lukuun, koska sen
kyselyn tulokset saadaan helmikuussa).
Tämä on 6 pistettä vähemmän kuin
globaali vertailukohta. Kyselyn tulosten
analysoinnin jälkeen tasa-arvoisuuden
parantaminen priorisoitiin vastuulli-
suustyössä, ja tavoitteena on parantaa
pistemäärää jatkuvasti. Tasa-arvoisuuden
tunnuslukua seurataan vuosittain.
Nokian Renkaiden sitoutuminen ja
panostus tietosuojatyöhön jatkui läpi
vuoden. Erityisesti Nokian Renkaiden
tietosuojakäytäntö päivitettiin ja tieto-
suojaa koskeva verkkokurssisisältö uudis-
tettiin. Päivitetty verkkokurssi tuodaan
kaikkien Nokian Renkaiden työntekijöiden
saataville vuonna 2022.
Turvallisuustyö jatkuu
Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää
työterveyttä ja minimoida työtapaturmien
määrä. Työsuojelu on keskeinen osa
yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa.
Turvallisuus on Nokian Renkaille
ensiarvoisen tärkeää sekä liikenteessä
että tuotannossa. Yhtiön tavoitteena
vuodelle 2021 oli vähentää työtapatur-
mien lukumäärää 20 % verrattuna vuoden
2020 tasoon. Valitettavasti tavoitetta
ei saavutettu, vaan koko konsernin
tapaturmataajuus (LTIF) nousi 11 % 4,1:een
(3,7 vuonna 2020). Samaan aikaan Nokian
Raskaat Renkaat juhlisti tammikuussa
2022 kahta vuotta ilman poissaoloon
johtavia työtapaturmia. Työ turvallisuuden
parantamiseksi jatkuu inhimillisten
virheiden mahdollisuuksien minimoinnilla.
Tapaturmataajuus (LTIF)
2017 2018 2019 2020 2021
, , , , ,
TUOTTEET
VAIKUTUKSET:
Renkaiden liikennetur-
vallisuuden sekä niiden raaka-aineiden
vastuullisuuden jatkuva parantaminen
Nokian Renkaiden tuotekehitys tutkii
jatkuvasti uusia tapoja korvata fossiilisia
raaka-aineita kierrätetyillä tai uusiutuvilla
materiaaleilla, jotta renkaiden valmis-
tuksesta tulisi entistä vastuullisempaa.
Tammikuussa 2022 yhtiö julkaisi konsepti-
renkaan, josta 93 % oli joko kierrätettyjä
tai uusiutuvia materiaaleja. Nokian
Renkaat pyrkii nostamaan renkaissa
käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien
materiaalien osuutta 50 %:iin vuoteen
2030 mennessä.
Vierintävastus
Hiilidioksidi (CO
2
) on merkittävin liikenteen
aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Mitä
suurempi renkaan vierintävastus on, sitä
enemmän kuluu polttoainetta ja sitä
suuremmat CO
2
-päästöt ovat. Vuoteen
2020 mennessä yhtiö oli alentanut
tuotteidensa vierintävastusta keskimäärin
8,5 % verrattuna vuoteen 2013 ja ylittänyt
näin vuodelle 2020 asetetun tavoitteen.
Tätä vähennystavoitetta ei enää seurata,
koska yhtiö on määrittänyt uudet
vastuullisuus tavoitteet vuodelle 2025.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat asetti
uuden tavoitteen renkaidensa vierintä-
vastuksen kehittämiselle: Vuoteen 2025
mennessä yhtiön tavoite on, että sillä
on vähintään 60 rengasta EU-rengas-
merkinnän vierintävastuksen A-luokassa.
Vuonna 2022 yhtiön tavoite on lisätä 10
uutta rengasta EU-rengasmerkinnän
vierintävastuksen A-luokkaan.
Nokian Renkaiden tuotteet
vierintävastuksen A-luokassa*
Tilanne
vuonna
2021
Tavoite
vuodelle
2022
Tavoite
vuodelle
2025
14 24 60
* EU-rengasmerkintään kuuluvat renkaat.
Märkäpidon ja jääpidon
kehittäminen
Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti
EU-rengasmerkinnän testimenetelmien
standardien, kuten märkä- ja jääpidon
mittaamisen kehitykseen. Märkäpito
on renkaan kannalta kriittinen turvalli-
suusominaisuus, sillä se ilmaisee, kuinka
nopeasti rengas pysähtyy märällä tiellä.
EU-rengasmerkinnässä märkäpito
arvioidaan asteikolla A–E, jossa A on lyhin
jarrutusmatka märällä pinnalla, E pisin.
Märkäpito on yksi Nokian Renkaiden
tuotekehityksen jatkuvista kehityskoh-
teista. Tämä liittyy yhteen yhtiön vastuul-
lisuuden olennaisista aiheista: renkaiden
liikenneturvallisuuteen. Nokian Renkaiden
tavoite vuodelle 2025 on sisällyttää 100 %
yhtiön premium-renkaista EU-rengasmer-
kinnän parhaisiin märkäpitoluokkiin A tai B.
Edistyminen raportoidaan vuosittain.
Valittujen renkaiden prosenttiosuus*
märkäpitoluokissa A tai B
Tilanne
vuonna 2021
Tavoite
vuodelle 2025
89 % 100 %
* Otanta: Hintakategorian A renkaat, jotka kuuluvat
EU-rengasmerkintään ja edustavat viimeisintä
tuotesukupolvea. Ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita.
Pohjoismaisena renkaiden suunnit-
telijana ja valmistajana talvirenkaiden
turvallisuus on yksi pääprioriteettejamme
renkaiden liikenneturvallisuuden suhteen.
Toukokuusta 2021 alkaen EU-rengas-
merkinnässä on jääpidon lisäksi uusi
merkintä lumipidosta. Vaikeisiin lumiolo-
suhteisiin hyväksytyissä renkaissa on
lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen
jääpitotestin läpäisseen renkaan etike-
tissä on jääpitomerkintä. Uusi tavoit-
teemme talvirenkaiden turvallisuustasolle
on, että 100 % pohjoismaisista henkilö-
autojen ja katumaastureiden Hakkapeliit-
ta-renkaista täyttää uudet, vuoden 2021
EU:n jääpitokriteerit. Vuonna 2021 99,5 %
näistä renkaista täytti kriteerit.
TOIMITUSKETJU
VAIKUTUKSET:
Vastuullinen luonnon-
kumin hankinta, ilmastonmuutoksen
hillitseminen toimitusketjussa
Luonnonkumi on yksi renkaiden
tärkeimmistä ainesosista. Yhteistyö
kumiteollisuuden ja muiden sidosryhmien
kanssa on oleellisen tärkeää, kun luon-
nonkumiteollisuuden työntekijöiden olo-
suhteita ja ympäristön tilaa parannetaan.
Rengasala on pyrkinyt yhdessä siirtymään
kohti vastuullista luonnonkumia myös
työoikeuksien näkökulmasta. Nokian
Renkaat on mukana Global Platform
for Sustainable Natural Rubber (GPSNR)
-järjestössä, jonka perustajina ovat WWF,
useat kansalaisjärjestöt, kumikauppiaat ja
prosessointilaitokset sekä suuret rengas-
valmistajat.
Syyskuussa 2021 Nokian Renkaat
julkaisi vastuullisen luonnonkumin hankin-
tapolitiikan, joka on GPSNR:n viiteke-
hyksen mukainen. Yhtiön vastuullisuutta
luonnonkumin suhteen kehitetään nyt
tämän viitekehyksen kautta. Pandemian
alkamisen vuoksi tauolle asetetut luon-
nonkumin prosessointi laitosten vastuulli-
suusauditoinnit jatkuivat vuonna 2021.
Yhtiö päivitti myös Toimittajien
liiketoimintaperiaatteet vuonna 2021.
Päivitettyihin Toimittajien liiketoiminta-
periaatteisiin sisältyy uusia aiheita, kuten
paikallisyhteisöt ja ympäröivä yhteiskunta,
valmius hätätilanteisiin, koniktimineraalit,
reilu kilpailu ja jäljitettävyys.
Osana Nokian Renkaiden SBT-
tavoitteita CO
2
-päästöjen alentamiseksi
kehitettiin uusi KPI-mittari toimitusketjua
varten. Vuoden 2022 aikana vähintään
40:n raaka-ainetoimittajan ja 20:n
kuljetus palveluiden toimittajan odotetaan
toimittavan Nokian Renkaille CO
2
-pääs-
töjen vähentämissuunnitelma. Toimenpide
keskittyy suurimpiin päästölähteisiin.
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA,
ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2022
Jukka Hienonen Pekka Vauramo
Heikki Allonen Raimo Lind
Veronica Lindholm Inka Mero
Christopher Ostrander Jouko Pölönen
George Rietbergen Jukka Moisio
Toimitusjohtaja
PALKITSEMISRAPORTTI 2021
PALKITSEMISRAPORTTI 2021
Palkitsemisraportti 2021
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta –
Puheenjohtajan tervehdys
Nokian Renkaiden suoriutuminen tili-
vuonna 2021 oli vahvaa. Kysyntä jälki-
rengasmarkkinoilla alkoi elpyä nopeasti
vuoden 2020 lopulla ja jatkui vahvana
läpi vuoden 2021. Samaan aikaan raaka-
aine- ja logistiikkakustannukset nousivat
voimakkaasti ja kontti- ja kuljetuskapasi-
teetista oli pulaa. Koronaviruspandemian
aiheuttama epävarmuus oli edelleen läsnä,
vaikka markkinoiden olosuhteet paranivat
nopeasti. Nokian Renkaat kykeni pikaisesti
vastaamaan kasvaneeseen kysyntään
ja saavutti kaikkien aikojen korkeimman
liikevaihtonsa vuonna 2021.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti
Nokian Renkaiden palkitsemisen tulisi
aina edistää Yhtiön strategian toteu-
tumista, liiketoiminnan tavoitteita sekä
pitkän tähtäimen kannattavuutta. Tämän
sitoumuksen ylläpitämiseksi tehtiin
toimenpiteitä vuonna 2021. Nokian
Renkaiden suoritusperusteista osake-
palkkiojärjestelmää, joka on tarkoitettu
toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja muulle
avainhenkilöstölle, jatkettiin ansaintajak-
solle 2021–2023. Suorituskykyä mitataan
segmentit yhteensä osakekohtaisella
tuloksella ja segmentit yhteensä sijoi-
tetun pääoman tuotolla, tavoitteilla jotka
ovat läheisesti yhteydessä päivitettyyn
keskipitkän aikavälin strategiaamme.
Yhtiön ensisijainen lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmä vuodelle 2021
mittasi taloudellista suorituskykyä
liikevaihdon, segmentit yhteensä liike-
voiton sekä operatiivisen kassavirran
avulla, joista kaikki tuottivat hyviä tuloksia
vuonna 2021. Tilivuodelle 2022 Nokian
Renkaat ottaa toimitusjohtajalle ja
johtoryhmälle käyttöön vastuullisuusta-
voitteeseen sidotun suorituskykykriteerin.
Vuonna 2022 kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteiden saavuttaminen
on osa Nokian Renkaiden johtoryhmän
kannustimia.
Nokian Renkaat on sitoutunut valmis-
tamaan ensiluokkaisia tuotteita asiakkail-
leen ja tuottamaan arvoa osakkeenomis-
tajille. Nokian Renkaiden palkitseminen
jatkaa näiden tavoitteiden tukemista.
Odotan tilivuotta 2022, seuraavia aske-
leita strategiassamme kohti 2 miljardin
euron liikevaihtoa ja kannattavuuden
parantamista sekä omaa osallistumis-
tamme ilmastonmuutoksen vastaiseen
taisteluun.
Parhain terveisin
Veronica Lindholm
Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstö-
ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Nokian Renkaiden
palkitsemisen tulisi aina edistää
Yhtiön strategian toteutumista,
liiketoiminnan tavoitteita
sekä pitkän tähtäimen
kannattavuutta.
Johdanto
Tässä palkitsemisraportissa (jäljempänä
”Palkitsemisraportti”) kuvataan palkitse-
mispolitiikan (jäljempänä ”Palkitsemispo-
litiikka”) toteutuminen Nokian Renkaat
Oyj:ssä (jäljempänä ”Yhtiö” tai ”Nokian
Renkaat”) tilivuonna 2021. Palkitse-
mispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin
neuvoa-antavalla päätöksellä vuoden
2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja
sitä sovelletaan vuoden 2024 varsinaiseen
yhtiökokoukseen asti, ellei päivitettyä
politiikkaa esitellä yhtiökokoukselle
ennen tätä. Palkitsemispolitiikassa
kuvataan hallituksen ja toimitusjohtajan
palkitseminen, palkitsemispolitiikan
määrittelyn periaatteet sekä sen
käytännön toimeenpano. Palkitsemis-
raportti antaa sijoittajille tarkempaa
tietoa palkitsemisen kehittymisestä sekä
Nokian Renkaiden tietyistä strategisista
mittareista ja ajantasaisen palkitsemispo-
litiikan toteuttamisesta tilivuonna 2021.
Ensimmäinen Arvopaperimarkkinayhdis-
tyksen hallinnointikoodin 2020 mukai-
sesti laadittu uusi palkitsemisraportti
tilivuodelle 2020 esiteltiin vuoden 2021
varsinaiselle yhtiökokoukselle. Vuoden
2021 varsinainen yhtiökokous päätti
hyväksyä Yhtiön palkitsemisraportin
2020 neuvoa-antavan äänestyksen
jälkeen, jossa sitä tuki noin 88 % vuoden
2021 varsinaisessa yhtiökokouksessa
annetuista äänistä, ilmaisten että Yhtiön
osakkeenomistajat hyväksyvät Palkitse-
misraportin 2020.
Alla olevassa taulukossa esitetään
indeksivertailu, ja tarkempi erittely Yhtiön
hallituksen ja toimitusjohtajan palkitse-
misesta verrattuna Yhtiön työntekijöiden
keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen
sekä Yhtiön taloudelliseen kehitykseen
viiden viime tilikauden aikana on alla
kohdassa ”
Palkitseminen ja taloudellinen
kehitys vuosina 2017–2021
”.
Kehitysindeksi vuosina 2017–2021
Palkitsemisindeksi 2017 2018 2019 2020 2021
Hallituksen kokonaispalkkio – Hallituksen jäsenille maksettu keskimääräinen
vuosipalkkio
2)
% % % % %
Toimitusjohtajan palkat ja edut % % % % %
Keskimääräinen palkkakustannus työntekijää kohti
3)
% % % % %
Taloudellisten mittareiden indeksi
1)
Liikevoitto % % % % %
Osakekohtainen tulos (EPS) % % % % %
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) % % % % %
1)
Indeksiin käytetyt taloudelliset mittarit IFRS-raportoinnin mukaisesti. Segmentit yhteensä -luvut Nokian Renkaiden uusien raportointikäytäntöjen mukaisesti ovat saatavilla
(2019, 2020 ja 2021) osiossa ”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys vuosina 2017–2021”. Pörssitiedote Nokian Renkaiden uusista raportointikäytännöistä 24.4.2020.
2)
Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin vuonna hallituksen jäsenille maksettu
kokonaissumma hallituksen kokoonpanolla (jäsenten määrällä) kunakin vuonna (2017–2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021: 9 hallituksen jäsentä) ja poistaen seuraavan kauden
aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot. Lisätietoja on osiossa ”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2017–2021”.
3)
Keskimääräinen kustannus työntekijää kohti lasketaan perustuen työntekijöiden keskiarvoon kunakin tilivuonna jaettuna palkkojen, kannustimien ja muiden kustannusten
kokonaismäärällä kyseisenä tilivuonna.
Nokian Renkaiden suoriutuminen tili-
vuonna 2021 oli erittäin vahvaa, liikevaihto
vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna
kasvoi 29,7 % ja segmentit yhteensä
liikevoitto parani. Segmentit yhteensä
liikevoittoprosentti tilivuonna 2021 oli
19,0 %. Koronaviruksen vuonna 2020
aiheuttamien haastavien olosuhteiden
sekä pandemian aiheuttaman jatkuvan
epävarmuuden vuoksi kassavirta oli
edelleen keskeinen painopistealue.
Hallitus päätti siksi asettaa kannustimen
Yhtiön kassavirran suojaamiseksi. Nokian
Renkaiden operatiivinen kassavirta
asetettiin suorituskykykriteeriksi kaikille
Nokian Renkaiden globaaliin lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmään osallis-
tuville työntekijöille (n. 1 500 työntekijää).
Toinen konsernitason taloudellinen
tavoite osallistuville työntekijöille oli
Nokian Renkaiden segmentit yhteensä
liikevoitto. Toimitusjohtaja Jukka Moision
lyhyen aikavälin suoriutumista mitattiin
näitä kriteerejä vasten, ja molemmilla oli
yhtäläinen 50 %:n painoarvo. Molemmat
mittarit olivat nykyisen palkitsemispoli-
tiikan mukaisia ja tuottivat erinomaisen
tuloksen. Nokian Renkaat toipui voimak-
kaasti tilivuonna 2021, ja sekä myynti että
segmentit yhteensä liikevoitto kasvoivat
merkittävästi.
Syyskuussa 2021 Nokian Renkaat
julkaisi päivitetyn keskipitkän aikavälin
strategiansa. Keskipitkän aikavälin
kasvustrategia sisältää seuraavat talou-
delliset tavoitteet:
Markkinoita nopeampi kasvu:
Liikevaihto 2 miljardia euroa
Hyvä tuotto ja kannattavuus:
Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali
ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuotto (ROCE) 20 %:n tasolla
Kasvava vuosittainen osinko:
Osinko yli 50 % nettovoitosta
Päivitetty keskipitkän aikavälin stra-
tegia on läheisessä yhteydessä Nokian
Renkaiden Palkitsemispolitiikkaan, jonka
mukaan ”yhtiön johtajien palkitsemisen
tarkoituksena on edistää Yhtiön stra-
tegian toteutumista, liiketoiminnan
tavoitteita sekä pitkän tähtäimen kannat-
tavuutta. Nokian Renkaat pyrkii kasva-
maan viitemarkkinoitaan nopeammin,
pysymään vahvasti kannattavana ja
tarjoamaan osakkeenomistajille hyviä
tuottoja.” Strategian, pitkän aikavälin
kasvun, henkilöstön sitoutumisen ja
motivaation tukemiseksi Nokian Renkailla
on kaksi vuosittain alkavaa pitkän aika-
välin osakepalkkiojärjestelmää, joiden
alkaminen edellyttää hallituksen erillistä
päätöstä. Pitkän aikavälin osakepalkkio-
järjestelmillä on yleensä vähintään kolmen
vuoden ansaintajaksot. Nokian Renkaiden
suoritusperusteista osakepalkkiojärjes-
telmää mitataan seuraavilla konsernitason
taloudellisilla mittareilla: segmentit
yhteensä osakekohtainen tulos (segments
EPS) ja segmentit yhteensä sijoitetun
pääoman tuotto (segments ROCE). Valitut
mittarit on vahvasti kohdistettu strate-
gisiin tavoitteisiin ja arvon tuottamiseen
osakkeenomistajille. Nokian Renkaiden
ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä on
suunniteltu muita pitkän aikavälin kannus-
timia täydentäväksi komponentiksi, ja sitä
voidaan käyttää hallituksen harkinnan
mukaan esimerkiksi uuden henkilöstön
palkkaamisen tai sitouttamisen yhtey-
dessä. Rajoitetuilla osakkeilla on yleensä
kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso.
Nokian Renkaat julkaisi 9. helmikuuta
2021 pörssitiedotteen, jossa kuvattiin
yllä mainitut kaksi vuonna 2021 alkavaa
ohjelmaa. Uuden suoritusperusteisen ja
ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän käyn-
nistämiseen vuonna 2022 liittyvä pörssi-
tiedote julkaistiin 8 helmikuuta 2022.
Jotta toimitusjohtajan ja osakkeen-
omistajien intressit Yhtiön taloudelliseen
kehitykseen saataisiin kohdistettua
entistä paremmin, hallitus päätti, että
vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 käyn-
nistyviin toimitusjohtajan ja Nokian
Renkaiden johtoryhmän ehdollisiin
osakepalkkiojärjestelmiin asetetaan
rajoitusjaksoon liittyvä keskimääräisen
ROCE:n kynnysarvo. Tilivuonna 2021
Nokian Renkaat siis poikkesi tilapäisesti
hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta sovel-
tamalla taloudellista suorituskykykriteeriä
toimitusjohtajalle tarjottuihin, ehdollisiin
osakepalkkiojärjestelmiin. Poikkeaman
tarkempi kuvaus sekä selitys poikkeaman
perustelevista olosuhteista on esitetty
alla osiossa ”
Toimitusjohtajan palkitse-
minen 2021 – pitkän aikavälin kannustin-
järjestelmät
”. Tätä poikkeamaa lukuun
ottamatta hallituksen ja toimitusjohtajan
palkitseminen noudatti Palkitsemispoli-
tiikkaa, eikä muita poikkeamia tehty.
Hallituksen palkitseminen 2021
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiöko-
kous 2021 päätti seuraavista hallituksen
jäsenille maksettavista palkkioista
tilivuonna 2021:
Hallituksen puheenjohtaja:
Vuosipalkkio 102 500 €
Hallituksen varapuheenjohtaja sekä
tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja:
Vuosipalkkio 72 500 €
Hallituksen jäsenet:
Vuosipalkkio 50 000 €
Kustakin hallituksen sekä valiokunnan
kokouksesta palkkio on 700 €. Euroo-
passa asuville hallituksen jäsenille
palkkio on kaksinkertainen Euroopassa
järjestettävästä kokouksesta, joka
tapahtuu jäsenen kotimaan ulkopuolella,
ja kolminkertainen kokouksista Euroopan
ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella
asuville hallituksen jäsenille palkkio on
kolminkertainen kokouksista jäsenen
kotimaan ulkopuolella. Jos jäsen osallistuu
kokoukseen puhelimen tai videoyhteyden
välityksellä, palkkio on 700 euroa. Matka-
kulut korvataan Yhtiön matkapolitiikan
mukaisesti.
Hallituksen jäsen Asema hallituksessa
Kiinteä vuosipalkkio
(EUR)
1)
Hallituksen kokous-
palkkiot (EUR)
1)
Valiokuntien kokous-
palkkiot (EUR)
1)
Palkkiot yhteensä
(EUR)
Kiinteällä
vuosipalkkiolla
hankitut osakkeet
(osakemäärä)
Jukka Hienonen
Hallituksen puheenjohtaja / Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnan jäsen / Osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan jäsen
Raimo Lind Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Pekka Vauramo
Hallituksen varapuheenjohtaja / Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnan jäsen
Heikki Allonen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen
Inka Mero Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen
Veronica Lindholm
Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja
Jouko Pölönen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen
George Rietbergen Hallituksen jäsen –
Christopher Ostrander Hallituksen jäsen –
Kari Jordan
Hallituksen varapuheenjohtaja sekä
henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja (.. asti) – –
1)
60 % vuosipalkkiosta maksetaan käteisenä ja 40 % Yhtiön osakkeina. Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista julkaistiin 6. toukokuuta 2021. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot.
Toimitusjohtajan palkitseminen 2021
Toimitusjohtaja
Kiinteä
vuosipalkka
(sis. lomakor-
vauksen)
Kuukausittainen
peruspalkka
Maksettu palkka
tilivuonna 2021
Maksetut
tulospalkkiot
(vuoden 2020
perusteella)
Maksuun tulevat
tulospalkkiot
(vuoden 2021
perusteella)
1)
Maksettujen
osakepalk-
kioiden
kokonaisarvo
Lisäeläkkeen
maksu Erokorvaus
Palkkiot
yhteensä
tilivuonna 2021
Jukka Moisio – – –
Huomaa: Kaikki summat valuutassa EUR.
1)
Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2021 perusteella) maksetaan tilivuonna 2022.
Lyhyen aikavälin kannustinmahdollisuudet
perusvuosipalkan osuutena
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän
pitkän aikavälin kannustimet
1)
Tavoite Enintään Tavoite Enintään
50 % % % %
1)
Nokian Renkaat voi lisäksi hallituksen harkinnan mukaan tarjota toimitusjohtajalle ehdollisia osakepohjaisia palkkiojärjestelmiä esimerkiksi rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa.
Hallituksen päätöksen mukaisesti
toimitusjohtaja Jukka Moisiolle annet-
tiin 3,0 %:n palkankorotus 1.7.2021
alkaen. Kuukausittainen peruspalkka
tammi–kesäkuussa 2021 oli 60 000 EUR
ja 3,0 %:n korotuksen jälkeen kuukausit-
tainen peruspalkka heinä–joulukuussa
2021 oli 61 800 EUR.
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla on
Yhtiön maksama matkapuhelinetu, jonka
arvo on 20 EUR kuukaudessa tai 240 EUR
vuodessa. Kiinteä vuosipalkka sisältäen
lomakorvauksen lasketaan kertomalla
kuukausittainen peruspalkka 61 800 EUR
12,6:lla.
Lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtaja Jukka Moisio on oikeu-
tettu Nokian Renkaiden Palkitsemis-
politiikassa kuvattuihin lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmiin. Lyhyen aikavälin
kannustimen tavoitemäärä vastaa 50 %
perusvuosipalkasta ja enimmäismäärä on
100 % perusvuosipalkasta. Ansaintajakso
on yleensä yksi vuosi, ellei hallitus muuta
päätä. Mahdollinen palkkio maksetaan
ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensim-
mäisen puoliskon aikana.
Hallituksen päätöksen mukaisesti
toimitusjohtaja Jukka Moision lyhyen aika-
välin kannustinten suorituskykymittarit
vuonna 2021 oli sidottu Nokian Renkaiden
segmentit yhteensä liikevoittoon
sekä Nokian Renkaiden operatiiviseen
kassa virtaan. Molemmat mittarit olivat
nykyisen Palkitsemispolitiikan mukaisia
ja niillä oli yhtä suuri 50 %:n painoarvo.
Ansaintajakso oli tilivuosi 2021. Maksettu
peruspalkka tilivuoden 2021 aikana
toimi kannustimen maksun perusteena.
Yhdistetty saavutustaso tilivuodelta oli
200 % (missä 100 % oli tavoitetaso ja
200 % enimmäismäärä), ja lyhyen aikavälin
kannustinpalkkio toimitusjohtaja Jukka
Moisiolle oli 730 800 EUR. Kiinteän ja
muuttuvan palkkion suhde tilivuoteen
2021 liittyen oli 49,2 % muuttuvaa palk-
kiota ja 50,8 % kiinteää palkkiota. Lyhyen
aikavälin palkkio vuodelta 2021 maksetaan
tilivuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.
Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtajan pitkän aikavälin
kannustimet koostuvat osakepalkkio-
järjestelmistä. Pitkän aikavälin suori-
tusperusteisen kannustinjärjestelmän
korvaus on rajoitettu 250 prosenttiin
perusvuosipalkasta, ja tavoitemäärä on
125 % perusvuosipalkasta. Maksetun
suoritusperusteisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän palkkion määrä
ei voi olla yli 250 % perusvuosipalkasta,
jota käytettiin osakkeiden myöntämisen
perustana. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle
myönnettiin 31 013 suoritusperusteista
osaketta Nokian Renkaiden suoritus-
perusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä
2021–2023 tilivuonna 2021. Mahdollinen
palkkio maksetaan tilivuoden 2024
ensimmäisen puoliskon aikana, jos halli-
tuksen asettamat tavoitteet saavutetaan.
Nokian Renkaiden suoritusperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023
tavoitteet liittyvät segmentit yhteensä
osakekohtaiseen tulokseen (segments
EPS) ja segmentit yhteensä sijoitetun
pääoman tuottoon (segments ROCE).
Molemmilla suorituskykykriteereillä on
yhtäläinen 50 %:n painoarvo. Mahdollinen
osakepalkkio maksetaan osittain Nokian
Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain
käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu
palkkiosta aiheutuvien verojen kattami-
seen. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei
myönnetty ehdollisia osakkeita tilivuonna
2021.
Nokian Renkaat poikkesi tilapäisesti
hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta
tilivuoden 2021 aikana. Poikkeaminen
hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta
tapahtui Pitkän aikavälin kannustimet
(LTI) -osiossa, jossa ehdolliseen osake-
palkkiojärjestelmään liittyen todetaan
seuraavaa: ”
Mahdollisille ehdollisille
osakepalkkio-ohjelmille ei ole taloudellisia
suoritustavoitteita, vaan ehdollisen osake-
palkkio-ohjelman mukaiset osakepalkkiot
maksetaan toimitusjohtajalle edellyttäen,
että hänen sopimuksensa yhtiöön on
voimassa osakepalkkioiden maksupäi-
vänä
.” Yhtiön hallitus päätti soveltaa
vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 alkaviin
kolmivuotisiin ehdollisiin osakepalkkio-
järjestelmiin taloudellista suorituskyky-
kriteeriä, toukokuussa 2020 tapahtuneen
uuden toimitusjohtajan nimityksen
johdosta. Kriteeriä sovelletaan toimitus-
johtajan ja Yhtiön johtoryhmän ehdollisiin
osakepalkkiojärjestelmiin. Poikkeaminen
vahvisti toimitusjohtajan ja Yhtiön
johtoryhmän palkitsemisen sitomista
Yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn,
edisti Yhtiön pitkän tähtäimen intressien
varmistamiseen tähtääviä ponnisteluita
sekä kohdisti entistä paremmin toimitus-
johtajan ja Yhtiön johtoryhmän intressit
Yhtiön osakkeenomistajien intresseihin.
Taloudellisen suorituskyvyn kriteeriä
verrataan sijoitetun pääoman tuoton
(ROCE) ennalta asetettuun raja-arvoon
(minimiarvo, joka tulee saavuttaa, jotta
osakepalkkio maksetaan) ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän kolmivuotisen
rajoitusajan aikana. Toimitusjohtaja Jukka
Moisiolle ei ole myönnetty osakkeita
vuosien 2021–2023 ehdollisesta osake-
palkkiojärjestelmästä. Sijoitetun pääoman
tuoton (ROCE) keskiarvoon sidottua
kynnysarvoa tilivuosille 2021–2023 sovel-
letaan kaikkiin johtoryhmälle tehtyihin
allokointeihin sekä vuonna 2022 alkavaan
ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään,
jonka rajoitusaika on 2022–2024 kuten
kerrotaan Yhtiön 8.2.2022 julkaisemassa
pörssitiedotteessa.
Toimitusjohtajan on pidettävä hallus-
saan vähintään 25 % pitkän aikavälin
kannustinohjelmista palkkioina saamis-
taan osakkeista ja kerättävä osakkeita
kannustinohjelmista, kunnes osakeohjel-
mista saatujen osakkeiden arvo on yhtä
suuri kuin toimitusjohtajan vuosittainen
bruttomääräinen peruspalkka.
Aktiiviset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ja toimitusjohtajalle myönnetyt osakkeet
Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmä ja
ansaintajakso
Myönnettyjen osakkeiden
bruttomäärä
Suurin maksettava osakkeiden
bruttomäärä
1)
Suorituskykykriteerit Mahdollisen palkkion maksu
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä
2020–2022
10 000 10 000 Keskimääräinen ROCE
2020–2022
H1/2023
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä
2021–2023
Asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen
31 013
%
62 026
%
Segmentit yhteensä ROCE
(50 %:n painoarvo)
ja Segmentit yhteensä EPS
(50 %:n painoarvo)
H1/2024
1)
Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Osakkeiden bruttomäärä on ansaittujen osakkeiden lukumäärä
perustuen suoriutumiseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ja sitä käytetään käteisosuuden laskemiseen. Todelliset luovutetut osakkeet = osakkeiden nettomäärä.
Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.
Eläkkeet ja edellisen
toimitusjohtajan toimisuhteen
päättymiseen liittyviä ehtoja
Toimitusjohtajan eläkekertymä ja eläkeikä
määräytyvät toimitusjohtajan kotimaan
sovellettavan lainsäädännön käytäntöjen
ja ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi toteuttaa
paikallisten markkinoiden mukaisen
maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän.
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole
Yhtiön maksamaa lisäeläkejärjestelmää.
Eläkeikä ja eläke määräytyvät työntekijän
eläkelain mukaisesti.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6
kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen
irti toimitusjohtajalla on irtisanomisajan
palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden
palkkaa ja muita etuja vastaavaan korva-
ukseen.
Malus ja takaisinperintä
Jos toimitusjohtajalle maksetaan palkitse-
misjärjestelmän perusteella palkkio, joka
myöhemmin osoittautuu virheellisesti
maksetuksi toimitusjohtajan tahalli-
suuden tai huolimattomuuden perusteella,
Yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen
perusteella oikeus oikaista takautuvasti
maksettu määrä ja periä takaisin lyhyt- ja
pitkäaikaisista kannustimista maksettujen
palkkioiden ylimääräinen osuus perus-
teettoman edun palautusta koskevien
sääntöjen mukaisesti.
Lyhyt- ja pitkäaikaiset palkkiojärjes-
telmät ovat luonteeltaan harkinnanva-
raisia, eivätkä ne ole osa toimitusjohta-
jasopimuksen ehtoja. Hallitus voi milloin
tahansa päättää järjestelmien toteutuk-
sesta ja niiden ehdoista.
Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai
takaisinperintäoikeuksiaan tilivuonna 2021.
Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2017–2021
2017 2018 2019 2020 2021
Hallituksen palkitseminen, palkkiot yhteensä €
Jukka Hienonen
– – –
Raimo Lind
Pekka Vauramo
–
Heikki Allonen
Inka Mero
Veronica Lindholm
Jouko Pölönen
– – – –
George Rietbergen
Christopher Ostrander
– – – –
Kari Jordan
–
Petteri Walldén
–
Tapio Kuula
– – –
–
Hille Korhonen – – – –
Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut palkkiot)
1)
Hallituksen koko, jäsenten lukumäärä
Keskimääräinen palkkio yhteensä jäsentä kohti
1)
Indeksi
% , % , % , %
, %
Toimitusjohtaja, kokonaispalkkio €
Jukka Moisio 27.5.2020–
– – –
Hille Korhonen 1.6.2017–26.5.2020
–
Andrey Pantyukhov 1.1.2017–31.5.2017
– – – –
Yhteensä
Indeksi
% , % , % , %
, %
Andrey Pantyukhov toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 1.1.2017−31.5.2017
Työntekijöiden palkitseminen, keskiarvo €
Palkat, kannustimet ja muut liitännäiskustannukset M€
, , , ,
,
Konsernin työntekijämäärän keskiarvo tilivuoden aikana
)
Keskiarvo vuotta kohti, t€
, , , ,
,
Indeksi
% , % , % , %
, %
Taloudellinen kehitys 2017–2021
Liikevoitto, M€
, , , ,
,
Segmentit yhteensä, liikevoitto, M€
– – , , ,
Indeksi
3)
% , % , % , %
, %
EPS, €
, , ,
)
,
,
Segmentit yhteensä, EPS, €
– – ,
)
, ,
Indeksi
3)
% , % , % , % , %
ROCE, %
, % , % , % , %
, %
Segmentit yhteensä, ROCE, %
– – , % , % , %
Indeksi
3)
% , % , % , %
, %
1)
Keskimääräinen kokonaispalkkio hallituksen jäsentä kohti lasketaan jakamalla hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, pois lukien jäsenet, jotka jättivät hallituksen
kyseisen kauden aikana. Ts. Petteri Walldénille maksetut palkkiot on vähennetty vuoden 2020 keskiarvosta ja Kari Jordanille maksetut palkkiot on vähennetty vuoden 2021
keskiarvosta.
2)
Luvut korjattu huomioimaan passiiviset työsuhteet joulukuussa 2019 (pitkillä vapailla olevat työntekijät).
3)
Indeksiin käytetyt taloudelliset mittarit IFRS-raportoinnin mukaisesti. Segmentit yhteensä -luvut 2019–2021 esitetty (ei laskettu indeksiin) Nokian Renkaiden uusien
raportointikäytäntöjen mukaisesti: Pörssitiedote Nokian Renkaiden uusista raportointikäytännöistä 24.4.2020.
4)
EPS 2019 ilman veroriidan päätösten vaikutusta (1,08 €) oli 1,81 €. Segmentit yhteensä -EPS 2019 ilman tätä vaikutusta oli 1,98 €.
Yhtiökokous 2022
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen
yhtiökokous pidetään torstaina
28.4.2022 klo 10.00 poikkeuksellisin
kokousmenettelyin. Yhtiökokous
järjestetään ilman osakkeenomistajien
ja heidän asiamiestensä läsnäoloa
kokouspaikalla.
Lisätietoa: www.nokianrenkaat./
yhtiokokous2022
Osingonmaksu
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiö-
kokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan
osinkoa 1,32 euroa osakkeelta, joka
on 89 % tuotoista. Osinko maksetaan
kahdessa erässä.
Osakkeenomistajien
osoitteenmuutokset
Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoit-
tamaan yhteystiedoissa tapahtuneet
muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin,
jossa hänellä on arvo-osuustili.
Taloudellinen tieto
Nokian Renkaat julkaisee taloudelliset
tiedot suomeksi ja englanniksi. Taloudel-
liset raportit, esitykset ja pörssitiedotteet
ovat saatavilla verkkosivuillamme
www.nokianrenkaat./sijoittajat.
Kattavat sijoittajasivut sisältävät tietoa
esimerkiksi Nokian Renkaiden osakkeesta,
suurimmista suomalaisista osakkeenomis-
tajista ja tulevista sijoittajatapahtumista.
Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi
tilata osoitteessa
www.nokianrenkaat./yritys/julkaisut/
tiedotteiden-tilaus/
Taloudelliset katsaukset 2022
• Tammi–maaliskuu: 27.4.2022
• Tammi–kesäkuu: 2.8.2022
• Tammi–syyskuu: 1.11.2022
Hiljainen jakso
Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa
ennen tilinpäätöstiedotteiden, osavuosi-
tai puolivuositiedotteiden julkaisua.
• Hiljainen jakso alkaa 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10.
• Hiljainen jakso päättyy, kun katsaus-
kauden tiedot on julkaistu.
Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto
ja sijoittajasuhteet eivät tapaa pääoma-
markkinoiden tai taloustiedotusvälineiden
edustajia eivätkä kommentoi yhtiön
taloudelliseen tilanteeseen tai yleisiin
näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen
jakson aikana tapahtuva tapahtuma vaatii
välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat
julkaisee tiedot viipymättä julkistamista
koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi
myös kommentoida kyseistä tapahtumaa.
Liputusilmoitukset
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti
liputusilmoitus on tehtävä, kun omistus-
osuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %,
10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai
90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden
lukumäärästä.
Liputusilmoitus on tehtävä ilman
aiheetonta viivytystä. Omistajien tulee
lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen
aggings@nokiantyres.com
Yhteystiedot
Tiedustelut ja tapaamispyynnöt
osoitteeseen ir@nokiantyres.com
Päivi Antola, viestintä- ja
sijoittajasuhdejohtaja
puh. 010 401 7327
Annukka Angeria, sijoittajasuhdepäällikkö
puh. 010 401 7581
Osoite:
Nokian Renkaat Oyj
Pirkkalaistie 7
PL 20
37101 Nokia
TIETOA SIJOITTAJILLE JA
SIJOITTAJASUHTEET
TIETOA SIJOITTAJILLE JA
SIJOITTAJASUHTEET
www.nokianrenkaat.