743700Y8QWC1FT6R0F342025-01-012025-12-31743700Y8QWC1FT6R0F342024-01-012024-12-31743700Y8QWC1FT6R0F342025-12-31743700Y8QWC1FT6R0F342024-12-31743700Y8QWC1FT6R0F342023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Y8QWC1FT6R0F342023-12-31grki:InvestedUnrestrictedEquityFundMember743700Y8QWC1FT6R0F342023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Y8QWC1FT6R0F342023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Y8QWC1FT6R0F342023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700Y8QWC1FT6R0F342023-12-31743700Y8QWC1FT6R0F342024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-01-012024-12-31grki:InvestedUnrestrictedEquityFundMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-12-31grki:InvestedUnrestrictedEquityFundMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Y8QWC1FT6R0F342024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-01-012025-12-31grki:InvestedUnrestrictedEquityFundMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-12-31grki:InvestedUnrestrictedEquityFundMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Y8QWC1FT6R0F342025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember
Hallituksen
toimintakertomus
ja tilinpäätös 2025
  3 Hallituksen toimintakertomus
24 Kestävyysraportti
112 Konsernitilinpäätös
151 Emoyhtiöntilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus 3
Keskeiset tunnusluvut ja laskentakaavat 18
Kestävyysraportti 24
Yleiset tiedot 25
Ympäristötiedot 62
Yhteiskunnalliset tiedot 88
Hallintotapatiedot 104
Konsernitilinpäätös 112
Konsernin laaja tuloslaskelma 113
Konsernitase 114
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 115
Konsernin rahavirtalaskelma 116
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 117
1. Liikevaihto 118
2. Liiketoimintasegmentit ja markkina-alueet 121
3. Liiketoiminnan muut tuotot 122
4. Materiaalit ja palvelut 123
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 123
6. Poistot ja arvonalentumiset 125
7. Liiketoiminnan muut kulut 125
8. Rahoitustuotot ja -kulut 126
9. Tuloverot 126
10. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 128
11. Vuokrasopimukset 130
12. Aineettomat hyödykkeet 132
13. Liiketoimintojen yhdistämiset 135
14. Vaihto-omaisuus 135
15. Myyntisaamiset ja muut saamiset 136
16. Sijoitukset 136
17. Rahavarat 137
18. Oma pääoma ja osakkeet 137
19. Lainat 139
20. Varaukset 139
21. Ostovelat ja muut velat 141
22. Rahoitusvarat ja -velat 142
23. Rahoitusriskien hallinta 145
24. Ehdolliset velat sekä vastuusitoumukset 147
25. Tytäryritykset 148
26. Lähipiiritapahtumat 149
27. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 150
Emoyhtiön tilinpäätös 151
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 151
Emoyhtiön tase (FAS) 152
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) 153
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 154
Hallituksen esitys tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi 161
Tilinpäätöksen ja toiminta kertomuksen allekirjoitukset 162
Tilinpäätösmerkintä 162
Tilintarkastuskertomus 163
Kestävyysraportin varmennuskertomus 167
Riippumattoman tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä 169
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
2
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Liiketoimintamallinkuvaus
GRK suunnittelee, korjaa ja rakentaa teitä, väyliä, raiteita ja siltoja, jotta arki sujuu,
ihmiset kohtaavat ja syntyy kestävämpi tulevaisuus. Toimimme Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa. GRK:n ydinosaamiseen kuuluvat monipuolisten infrara-
kennushankkeiden toteutus, suurten ja pienten hankkeiden projektinjohto sekä
laaja-alainen rataosaaminen. GRK tarjoaa palvelut suunnittelusta rakentamiseen
ja kunnossapitoon. Asiakkaitamme ovat valtionhallinto, kunnat ja kaupungit sekä
yksityinen sektori. GRK toimii useissa projekteissa yhteistyössä infra-alan muiden
yritysten kanssa.
GRK:n liiketoiminta koostuu taito- ja väylärakentamisesta sekä päällystyksestä,
sähköverkkorakentamisesta (Power), rataliiketoiminnasta ja ympäristöteknolo-
giasta.
GRK-konserniin kuuluvat emoyhtiö GRK Infra Oyj:n lisäksi maayhtiöt jokaisessa
toimintamaassa: Suomessa GRK Suomi Oy, Virossa GRK Eesti AS, A-Kaabel OÜ
ja Novus Initium Investments OÜ sekä Ruotsissa GRK Sverige AB. GRK Suomi
Oy:llä on sivuliike Virossa. Emoyhtiö GRK Infra Oyj vastaa konsernin hallinnosta ja
rahoituksesta. Maayhtiöt harjoittavat konsernin operatiivista toimintaa. GRK Infra
Oyj:n toiminta, toiminnan kehittyminen ja toimintaan liittyvät riskit ovat riippuvaisia
tytäryhtiöiden liiketoiminnan kehittymisestä.
Keskeisetaineettomatvoimavarat
GRK:n liiketoiminta perustuu vahvasti aineettomiin voimavaroihin, joista keskeisim-
piä ovat osaava ja sitoutunut henkilöstö, pitkälle kehitetty projektiosaaminen sekä
vuosien aikana rakennetut asiakas- ja kumppanuussuhteet. Näiden tukena ovat
GRK:n yrittäjähenkinen toimintakulttuuri, hyvä työnantajamielikuva sekä tunnettu ja
luotettava brändi infra- ja ympäristöteknologiamarkkinoilla.
Aineettomat voimavarat luovat perustan GRK:n kilpailukyvylle, mahdollistavat
vaativien hankkeiden toteuttamisen tehokkaasti ja turvallisesti sekä tukevat kan-
nattavaa kasvua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Henkilöstön osaamisen jatkuva
kehittäminen, työhyvinvointiin panostaminen sekä strategiset kumppanuudet ovat
keskeisiä tekijöitä, joiden ympärille yhtiön liiketoimintamalli ja pitkän aikavälin
arvonluonti rakentuvat.
Taito-javäylärakentaminensekäpäällystys
GRK rakentaa teitä, katuja ja yhdyskuntatekniikkaa sekä parantaa nykyisiä
väyliä. Erikoisosaamistamme ovat muun muassa vaativat sillanrakennustyöt
kuten esimerkiksi vesistö- ja ratasillat. Palvelumme kattavat väyliin liittyvän
aluerakentamisen sekä betoni-, teräs- ja yhdistelmärakenteet, pohjarakentamisen,
teollisuusrakentamisen, taitorakenne- ja korjaus kohteet sekä perustus-, kaivanto-,
tuenta- ja louhintatyöt. Taito- ja väylä rakentamisen liiketoimintaan kuuluu myös
päällystys.
Rataliiketoiminta
GRK:n rataliiketoiminta kattaa koko rataliiketoiminnan elinkaaren Suomessa, jonka
lisäksi GRK tarjoaa raideliikenteen rakentamispalveluita Ruotsissa ja Virossa.
Raiderakentamisen osaamisalueita ovat rauta teiden, metrolinjojen ja raitioteiden
järjestelmät ja rakenteet. Palvelumme kattavat ratatekniikan, ratasähköistyksen,
turvalaitteet ja vaativat rakennetekniset kohteet perustuksista telemastoraken-
teisiin. GRK vastaa ratojen kunnossapidosta usealla alueella, muun muassa
Etelä-Suomessa.
Ympäristöteknologia
Ympäristöteknologian liiketoiminta kattaa useiden jätemateriaalien ja teollisuuden
sekä voimalaitosten sivutuotteiden vastaanoton, käsittelyn sekä hyödyntämisen.
GRK:lla on Suomessa omia ympäristöluvitettuja vastaanottopaikkoja. Ympäristö-
teknologia-liiketoiminta tarjoaa materiaalien vastaanoton lisäksi kokonaispalveluja
esimerkiksi liikuntapaikkarakentamiseen. Tämän lisäksi ympäristöteknologia-lii-
ketoimintaan kuuluu biotuoteliiketoiminta, kuten biohiilen ja pelletin valmistus ja
myynti.
Hallituksen toimintakertomus
Sähköverkkorakentaminen
Power-niminen liiketoiminta keskittyy pääosin 110–400 kV sähkön siirtoverkkojen
ja sähköasemien rakentamiseen.
Sähköverkkorakentamisessa on merkittäviä synergioita muihin GRK:n liike-
toimintoihin. Järeät sähkönsiirtolinjat tarvitsevat mittavat perustus- ja tieinfraraken-
teet, joita GRK on pitkään rakentanut. GRK pystyy tarjoamaan kokonaistoimitukset
110–400kV voimajohdoille ja sähköasemille, EPC-toimitukset sekä tuuli-, aurinko-
sekä sähkövarastot (BESS) .
Markkinatilannejatoimintaympäristö
Vaikka taloustilanne on kohenemassa, lähivuosilta ei silti odoteta voimakasta
kasvua. Kansainvälisen politiikan jännitteet ja maailmankaupan epävarmuudet var-
jostavat edelleen näkymiä. Suomen Pankin joulukuussa 2025 julkaistun ennusteen
mukaan Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna
2026 (Lähde: Suomen Pankin ennuste 12/2025).
Ruotsin keskuspankki on puolestaan nostanut talousennustettaan ja arvioi
maan talouden kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2026 (Lähde: Sveriges Riksbank,
rahapoliittinen päivitys 12/2025). Virossa talousnäkymät ovat näistä kolmesta
vahvimmat: Eesti Pank ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan 3,6 prosenttia
vuonna 2026 (Lähde: Eesti Pank, talousennuste 12/2025).
Suomi
Suomessa rakentaminen on edelleen historiallisen matalalla tasolla ja rakenta-
misen suhdannekuva edelleen hyvin heikko, mutta infrarakentamisen odotetaan
jatkavan kasvuaan vuonna 2026. Ennusteen mukaan väylärahoituksen painopiste
siirtyy aavistuksen isojen väyläinvestointien suuntaan.
Puhtaan siirtymän investoinnit alkavat vähitellen näkyä sekä talon- että infra-
rakentajien työkannassa. Energiasiirtymään liittyvä sähköverkon rakentaminen
pysyy vilkkaana. Maa- ja vesirakentamisen odotetaan kasvavan vuonna 2026 kaksi
prosenttia. (Lähde: Rakennusteollisuus RT:n syksyn 2025 suhdannekatsaus).
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
3 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Ruotsi
Prognoscentretin raportin mukaan vuosi 2026 on Ruotsin infrasektorilla vahvan
kasvun ja kiihtyvien investointien aikaa. Kehitystä vauhdittavat erityisesti energiasiir-
tymä, turvallisuuspoliittiset tarpeet sekä historiallisen suuri liikenneinfrastruktuurin
rahoituskehys. Energiasektori on markkinan suurin osa-alue, ja sen investointitaso
nousee edelleen vuonna 2026. Myös tieverkon rahoitusta kasvatetaan merkittävästi.
Rautatiehankkeissa investointitasot pysyvät korkeina, ja panostukset kohdistuvat
erityisesti Pohjois-Ruotsiin. Keskeisiä kohteita ovat Malmbananin peruskorjaukset,
Norrbotniabanan rakentaminen sekä Luulajan ja Bodenin väliset kaksoisraidehank-
keet. Satamiin investoidaan voimakkaasti, samoin puolustus- ja muuhun kriittiseen
infrastruktuuriin. (Prognoscentret AB:n Anläggningsmarknaden, kesä 2025.)
Infra-alan investointien odotetaan kasvavan noin 8 prosenttia vuonna 2026. (Lähde:
Byggföretagen, Konjunkturrapport 10/2025.)
Viro
Baltic Construction 6/2025 -raportin mukaan Viron infrarakentamisen näkymiin
vaikuttaa erityisesti Rail Baltica -megahanke, joka kasvattaa rakentamisen volyymeja
ja lisää ulkomaisten toimijoiden osuutta markkinoilla.
Hankkeen etenemisen odotetaan lisäävän merkittävästi maarakennus- ja silta-
rakentamisen työmäärää sekä kone- ja työvoimatarvetta. Samalla kuitenkin julkisen
talouden paineet ja työvoimakustannusten nousu hillitsevät muiden infrainvestoin-
tien kasvua. Viron rakennusalan arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttia vuonna
2026. Kasvua tukevat erityisesti panostukset uusiutuvaan energiaan, vihreän vedyn
tuotantoon sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. (Lähde: Forecon, Baltic
Construction 6/2025.)
Taloudellinen katsaus
Kausiluonteisuus
Infrarakentamisessa on tyypillisesti merkittävää kausiluonteista vaihtelua. Tähän vai-
kuttavat esimerkiksi tilaajien kilpailutusaikataulut, vuodenajat ja sääolosuhteet. Esi-
merkiksi päällystyksessä valtioiden urakat kilpailutetaan tyypillisesti alkuvuodesta,
ja urakat on puolestaan paras toteuttaa lämpiminä vuodenaikoina tai lumettomaan
aikaan.
Emoyhtiö GRK Infra Oyj 2025 2024 2023
Liikevaihto, milj. euroa 3,9 3,5 2,7
Liikevoitto, milj. euroa –3,3 –1,7 –1,3
Liikevoittomarginaali, % –83,1 –46,7 –48,9
Tilikauden voitto, milj. euroa 29,2 24,6 7,9
Oman pääoman tuotto, % 13,1 % 17,3 % 0,1 %
Omavaraisuusaste, % 42,6 % 51,8 % 50,3 %
Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) 18 15 13
* Negatiivisen sitoutuneen pääoman takia sitoutuneen pääoman tuottoa (ROCE-%) ei voi laskea tilikaudelle 2025.
GRK-konserninavainluvut
GRK-konserni 2025 2024 2023 2022 2021
Liikevaihto, milj. euroa 872,3 728,6 546,2 450,5 430,6
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 72,4 60,9 37,7 24,4 32,6
Käyttökate (EBITDA-%) -marginaali, % 8,3 % 8,4 % 6,9 % 5,4 % 7,6 %
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa 74,9 61,3 38,0 26,3 34,0
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 53,5 45,2 24,2 11,4 20,7
Liikevoittomarginaali-% (EBIT-%) 6,1 % 6,2 % 4,4 % 2,5 % 4,8 %
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT), milj. euroa 58,2 45,6 24,9 13,7 22,6
Oikaistu liikevoittomarginaali, % (oikaistu EBIT-%) 6,7 % 6,3% 4,6 % 3,0% 5,3 %
Tilikauden voitto, milj. euroa 43,0 36,9 20,1 7,0 15,7
Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 723,0 845,6 568,3 381,0 381,6
Operatiivinen vapaa kassavirta, milj. euroa 138,0 41,3 61,5 –1,5 –3,7
Sitoutuneen pääoman tuotto-% (ROCE-%) * - 150,1 % 47,8 % 16,6 % 39,1 %
Nettokäyttöpääoma, milj. euroa –151,6 –53,0 –51,1 –3,7 –1,1
Nettovelka, milj. euroa –246,1 –88,0 –59,9 –4,9 –13,8
Omavaraisuusaste- % 55,1 % 42,9 % 39,9 % 41,9 % 43,6 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 1,07 0,93 0,50 0,18 0,39
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 1,07 0,93 0,50 0,18 0,39
Henkilöstön määrä keskimäärin 1 197 1 098 1 012 946 888
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
4 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Merkittävät monivuotiset projektit tasaavat kausivaihtelua, ja niitä tehdään usein
myös talvikaudella, kuten ratojen kunnossapitoa. GRK:lle on olennaista saada myös
isompia projekteja, jotta volyymit voidaan pitää mahdollisimman korkealla ympäri
vuoden.
Päällystyksen lisäksi myös ratarakentamisessa työjakso ajoittuu normaalisti
alkukeväästä loppuvuoteen. Vastaavaa kausivaihtelua on myös taito- ja väyläraken-
tamisen projekteissa. Tästä syystä projekteista kertyy eniten tuottoja alkukesän ja
loppuvuoden välisenä ajanjaksona. Alkuvuodesta projektikustannukset ja niiden poh-
jalta myös projektien liikevaihto on alhaisempi kuin loppuvuonna, kun taas toiminnan
yleiskustannukset jakautuvat projektikustannuksia tasaisemmin koko vuodelle.
Normaalisti GRK:n liiketoiminnalle on ominaista merkittävä kausivaihtelu etenkin
ensimmäisen ja toisen puolivuotisjakson välillä. Kausivaihtelusta johtuen konsernin
liikevaihdon ja etenkin kannattavuuden kertyminen ajoittuu selvästi enemmän
toiselle puolivuotisjaksolle. Vuonna 2025 erot eri vuosineljännesten välillä eivät
kuitenkaan olleet yhtä suuria kuin tavallisina vuosina ja alallemme tyypillinen tulok-
sen kausiluonteinen vaihtelu jäi normaalia vähäisemmäksi. Tämä johtui siitä, että
leudon viime talven vuoksi moni otollisessa vaiheessa ollut merkittävä rakennus-
projektimme pääsi jatkumaan ennakoitua nopeammin.
Toiminnan kausiluonteisuudella on vaikutusta konsernin käyttöpääomaeriin,
jotka ovat normaalisti korkeimmillaan kesäkaudella ja alhaisimmillaan vuoden vaih-
teessa, kun hankkeita valmistuu ja viimeisiä maksueriä laskutetaan tilaajilta.
Liikevaihto
Konsernin liikevaihto kasvoi tammi–joulukuussa 19,7 prosenttia 872,3 (728,6)
miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti isojen projektien
onnistumiset. GRK onnistui jatkamaan projektien toteutusta suunnitelmallisesti ja
ilman merkittäviä ongelmia.
Suomessa liikevaihto kasvoi noin 12 prosenttia 443,5 (394,5) miljoonaan euroon.
Suomessa liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti suuret hankkeet sekä rata-
liiketoiminnan että taito- ja väylärakentamisen puolella. Näistä merkittävimmät
ovat Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen ja Espoon kaupunkirataa koskeva
urakka. GRK vastaa rakennustöistä välillä Leppävaara-Kera. GRK toteuttaa Espoon
kaupunkiradalla myös sähkörata- ja vahvavirtatyöt.
Rautateiden kunnossapito on GRK:n jatkuvaa liiketoimintaa, joka tasaa infra-
rakentamiselle tyypillistä kausivaihtelua. GRK vastaa radan päällysrakenteen ja
turvalaitteiden kunnossapidosta Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa, jotka kerryt-
tivät liikevaihtoa noin 40 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kertyi myös muista kriittisen
infran ja puolustushallinnon hankkeista.
Suurimpien projektien joukkoon kuului useampi projekti pääkaupunkiseudulla.
Liikevaihtoa toi erityisesti Aleksis Kiven kadun peruskorjaus, jonka tehokkaan
projektinhallinnan vuoksi työt valmistuivat vuoden 2025 puolella, noin vuoden
aikatauluaan edellä.
Näiden suurempien hankkeiden lisäksi GRK:n Suomen maayhtiöllä on käynnissä
kymmeniä pienempiä projekteja.
Liikevaihto kasvoi Ruotsissa noin 26 prosenttia 346,1 (274,2) miljoonaan
euroon. Ruotsissa liiketoiminnan volyymiin vaikutti Stegra AB:n tehdasalueen
rakennustyöt, Vasalopssvägenin projekti ja Linde Engineeringin laitosalueen maa-
rakennus- ja putkitustyöt sekä useat vuonna 2025 voitetut uudet projektit, kuten
siltahankkeet Tornionjoella, Vojmåssa, Långselessä ja yksityisasiakkaiden projektit,
kuten Sollefteån logistiikka-alue.
Liikevaihdon kehitys on ollut strategian mukaista,
sillä GRK on hakenut kasvua erityisesti Ruotsista ja lisäksi tavoitteena on myynnin
lisääminen yksityisellä sektorilla.
Virossa liikevaihto kasvoi noin 40 prosenttia 101,1 (72,1) miljoonaan euroon.
Virossa liikevaihtoa tuovat erityisesti rataliiketoimintaan liittyvät hankkeet.
Virossa on tavoitteena sähköistää suurin osa maan rataverkosta. GRK Suomi Oy
ja GRK Eesti AS toteuttavat kahta merkittävää hanketta, joissa sähköistetään Viron
pääraiteita. Liikevaihtoa kertyi myös Tallinnasta Pärnuun kulkevalla moottoritiellä
sijaitsevan Kanama-sillan uudelleenrakentamisesta, joka liittyy osaltaan kriittiseen
infraan.
Vaikka Rail Baltican varsinainen pääratahanke on edelleen kehitysvaiheessa,
hanketta edistetään aktiivisesti useilla siihen liittyvillä liitännäisprojekteilla. GRK
osallistuu useiden näiden osaprojektien toteutukseen, ja ne kerryttävät yhtiölle liike-
vaihtoa. Liikevaihtoa muodostuu muun muassa Ülemisten asema-alueen rakennus-
0
100
200
300
Q4Q3Q2Q1
2025
2024
2023
2022
2021
Liikevaihto vuosineljänneksittäin, miljoona euroa Oikaistu liikevoitto-% vuosineljänneksittäin
–10
–5
0
5
10
15
Q4Q3Q2Q1
2025
2024
2023
2022
2021
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
5 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
töistä sekä ratainfran rakentamisesta Sakun ja Harjumaan rajan sekä Raplamaan
välillä. GRK toteuttaa yhteistyökumppaninsa kanssa noin 10,5 kilometrin matkalle
ratapenkkaa, siltoja, tunnelin sekä kulku- ja kunnossapitoteitä.
Liikevaihtotoimintamaittain
Miljoonaa euroa 2025 2024
Suomi 443,5 394,5
Ruotsi 346,1 274,2
Viro 101,1 72,1
Muut toiminnot ja eliminoinnit –18,4 –12,4
Konserni yhteensä 872,3 728,6
Kannattavuus
Konsernin kannattavuus parani tammi–joulukuussa 2025 merkittävästi. GRK:n
oikaistu liikevoitto kasvoi 58,2 (45,6) miljoonaan euroon ja liikevoitto kasvoi 53,5
(45,2) miljoonaan euroon.
GRK:n kannattavuus kehittyi myönteisesti ja ylitti huomattavasti yhtiön stra-
tegisen tavoitetason. Oikaistu liikevoittomarginaali nousi 6,7 prosenttiin. Se on
tuntuvasti vahvempi kuin yhtiön pitkän aikavälin tavoite, yli 6 prosentin oikaistu
liikevoittomarginaali.
Kannattavuudessa näkyy liikevaihdon voimakas kasvu yleiskulujen pysyessä
lähes ennallaan, mikä vaikuttaa kannattavuuteen positiivisesti. Projekteihin on
tehty kateparannuksia ja purettu riskivarauksia.
Liikevoiton ja oikaistun liikevoiton välinen ero johtuu vertailukelpoisuuteen
vaikuttavista eristä, jotka koostuvat pörssilistautumiseen ja yrityshankintoihin liitty-
vistä kuluista, eräistä käyttöomaisuuserien alaskirjauksista sekä uudelleenjärjeste-
lyistä johtuvista kuluista.
Tilauskanta
Konsernin tilauskanta oli joulukuun 2025 lopussa 723,0 (845,6) miljoonaa euroa.
Kaikki viimeaikaiset uudet projektit eivät vielä näy tilauskannassa, sillä useat GRK:n
voittamat hankkeet ovat tällä hetkellä kehitysvaiheessa.
Suomen maayhtiön tilauskanta on laskenut merkittävien projektien edettyä
aikatauluaan nopeammin. Tilauskantaan vaikuttavat myös ratojen kunnossapito-
hankkeet. Uudenmaan ja Lounais-Suomen ratojen kunnossapitoprojektit ovat koko-
naisarvoltaan merkittäviä, ja niiden osuus tilauskannasta laskee kunnossapitoajan
kuluessa.
Ruotsin tilauskantaan vaikuttavat Stegran töiden eteneminen sekä uudet
voitetut projektit. Stegra-projektin odotetaan jatkuvan vielä vuonna 2026. GRK:n
voittamat uudet projektit ovat monipuolisia, sillä tilauskantaan on saatu satama-
hankkeita, ratoihin liittyviä projekteja sekä silta- ja tieprojekteja. Virossa tilauskan-
nan laskua selittää osaltaan se, että GRK valmistautuu Virossa merkittävän Rail
Baltican päähankeen aloitukseen, joka toteutuessaan on GRK:n historian suurin
allianssihanke.
Tilauskanta
Miljoonaa euroa 2025 2024
Suomi 356,7 411,9
Ruotsi 284,0 266,1
Viro 95,9 174,2
Eliminoinnit –13,6 –6,6
Konserni yhteensä 723,0 845,6
Kehitysvaiheenprojektit
GRK:lla on voitettuja tai kehityssopimuksin sidottuja, vielä tilauskantaan kirjaamat-
tomia allianssihankkeita. Näistä merkittävimpiä ovat Virossa Rail Baltican päärata-
hanke, Suomessa Turun raitiotiehanke ja Ruotsissa Luulajan satamahanke, joiden
yhteisarvo on noin 400 miljoonaa euroa.
Nämä projektit ovat kehitysvaiheessa, joka tarkoittaa projektin kannalta tärkeää
suunnitteluvaihetta. Kehitysvaiheen aikana täsmennetään hankkeen kokonaiskus-
tannusarvio, jolloin myös GRK:n osuus hankkeen arvosta täsmentyy. Kehitysvai-
heen jälkeen tilaaja tekee toteutusvaiheesta, eli rakentamisen aloittamisesta, erilli-
sen päätöksen. Toteutuspäätöksen jälkeen hanke kirjataan GRK:n tilauskantaan.
GRK on yksi Turun raitiotiehankkeen rakentamisen palveluntuottajista. Kehitys-
vaiheen aikana raitiotien kustannusarvio on tarkentunut. Turun kaupunki ja Turun
Raitiotieallianssi julkaisivat päivitetyt suunnitelmat ja kustannusarvion tammi-
kuussa 2026, josta GRK:n osuus on noin 190 miljoonaa euroa. Toteuttamispäätös
joukkoliikenneratkaisusta tehdään Turun kaupunginvaltuustossa viimeistään kesä-
kuussa 2026. Päätös on lisäksi ehdollinen valtion lopulliselle tukipäätökselle.
Rail Baltic Estonia valitsi maaliskuussa 2025 GRK Eesti AS:n, GRK Suomi Oy:n,
NGE Contractingin, AS Merko Ehitus Eestin, Sweco Finland Oy:n ja Sweco Sverige
AB:n muodostaman ryhmittymän suunnittelemaan ja rakentamaan Rail Baltican
päärataa Viroon. Kehitysvaiheen sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2025.
Allianssihankkeen arvo GRK:lle on alustavasti noin 158–216 miljoonaa euroa.
Lopullinen arvo riippuu kehitysvaiheen perusteella määritetyistä allianssin kus-
tannuksista ja urakan täsmentyneestä laajuudesta. Allianssin toteutusvaiheeseen
voidaan siirtyä arviolta kesällä 2026.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
6 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Liikevaihtoonvuonna2025merkittävästivaikuttaneitahankkeita*
Projekti Sijainti Projektin kokonaisarvo noin (MEUR) Valmistumisaika (arvio)
Stegra (useita erillisprojekteja) Ruotsi yli 600 2026
Hailuodon kiinteä yhteys Suomi 105 2026, loppuvuosi
Espoon kaupunkirata Suomi 100 2028, alkuvuosi
Uudenmaan ratojen kunnossapito + optiokausi Suomi 150 + 56 3/2027
Vasaloppsvägen Ruotsi 32 2026
Postipuiston asuinalueen maanrakennus Suomi 42 2028
Ratojen sähköistäminen, Tapa-Narva Viro 84 2028
Ratojen sähköistäminen, ATT Viro 79 2026
Fingrid, kaapeliyhteys Suomi 22 2026
Kanama, maantiesilta ja liittymät Viro 14 2025
Aleksis Kiven katu Suomi 12 2025
* Lisäksi merkittävien hankkeiden joukossa on puolustukseen ja kriittiseen infraan liittyviä hankkeita, joista GRK ei saa julkaista lisätietoa.
naa euroa. Konsernin korollinen vieras pääoma mukaan lukien vuokrasopimusvelat
oli 37,6 (31.12.2024: 38,7) miljoonaa euroa. Nettovelka oli –246,1 (31.12.2024:
–88,0) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 55,1 (31.12.2024: 42,9) prosenttia,
joten konsernin vakavaraisuus parani edelleen.
Strategia
Strategian tahtotilana on, että vuosina 2026–2028 GRK kasvaa kannattavasti,
ja yhtiö on vuonna 2028 kestävän rakentamisen edelläkävijä, jossa työskentelee
kilpailukykyisin joukkue. GRK Infra Oyj:n hallitus on 11.2.2026 hyväksynyt yhtiön
päivitetyn strategian sekä vuosille 2026–2028 asetetut pitkän aikavälin taloudelli-
set tavoitteet.
Tavoitemuutos heijastaa yhtiön hyvää toteutunutta kehitystä, odotuksia
nopeammin kasvavaa teollisuuden investointien, vihreän siirtymän ja kriittisen
infrastruktuurin markkinaa sekä yhtiön suunnitelmaa hyödyntää vahvaa kassaansa
kasvun vauhdittamiseen. Strategiset linjaukset pysyvät pääosin ennallaan, mutta
pitkän aikavälin liikevaihtotavoitetta on nostettu. Uusi tavoitteellinen liikevaihto
vuodelle 2028 on yli 950 miljoonaa euroa (aiempi: 750 miljoonaa euroa).
GRK:n orgaanisen kasvun odotetaan normalisoituvan poikkeuksellisten kas-
vuvuosien jälkeen, ja yhtiö palaa 2026–2027 aikana pitkän aikavälin normaalille
kasvukäyrälleen.
Strategian keskeiset linjaukset säilyvät ennallaan keväällä 2025 yhtiön listautu-
misen yhteydessä julkistetun strategian mukaisesti. Kannattavuuden säilyttäminen
(oikaistu liikevoittomarginaali yli 6 % yli ajan) on edelleen ensisijainen tavoite
kaikissa maayhtiöissä ja liiketoiminnoissa. Yhtiön strategiaan voi tutustua yhtiön
internet-sivuilla.
Yritysostot
Päivitetyn liikevaihtotavoitteen saavuttaminen edellyttää vahvaa orgaanista kasvua,
liiketoiminnan laajentamista uusille maantieteellisille alueille erityisesti Ruotsissa
sekä palveluvalikoiman laajentamista valituilla infrarakentamisen osa-alueilla
nykyisissä toimintamaissa. Kasvutavoitteen saavuttaminen ja edellä kuvattujen
kasvulähteiden luominen edellyttää myös harkittuja yritysostoja.
GRK on historiansa aikana hyödyntänyt yritysostoja kasvattaakseen uutta
infrarakentamisen erityisosaamista. Esimerkiksi rataliiketoiminnassa yhtiö on
hankkinut osaamista yritysostojen kautta ja kehittänyt liiketoimintaa tämän jälkeen
johdonmukaisesti orgaanisen kasvun avulla. Tätä toimintamallia jatketaan strate-
gian mukaisena kasvun ja osaamisen kehittämisen keinona.
Vastuullisuustavoitteet
Strategiapäivityksen yhteydessä on tarkennettu myös vastuullisuustavoitteita. Tur-
vallisuustavoitteita täsmennetään, ja uusiomateriaalin käyttöä halutaan edelleen
lisätä. Kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa uusiomateriaalin vuosittainen
käyttö yli miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.
Rakennusalalla osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuus on haaste, ja
GRK:n vahvuutena korostuu arvoihin pohjautuva yrittäjähenkinen kulttuuri.
Tavoitteena on, että GRK vetää puoleensa, kehittää ja pitää palveluksessaan
alan parhaat moniosaajat. Tätä tavoitetta edistetään vahvistamalla henkilöstötyyty-
Rahavirta,rahoitusasemajamerkittävätinvestoinnit
Tammi–joulukuussa konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 157,7 (61,5) miljoonaa
euroa, investointien rahavirta –56,7 (–15,4) miljoonaa euroa ja rahoituksen
rahavirta 17,3 (–15,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran parantumiseen
vertailukauteen verrattuna vaikuttivat taseen nettokäyttöpääomaerien myönteinen
kehittyminen ja merkittävän volyymin kasvun myötä kasvaneet asiakkailta saadut
maksut, ennakkomaksut ja projektien etupainotteiset maksuaikataulut.
Investointien rahavirran heikentymisessä näkyy uusien yhtiöiden hankinta sekä
investoinnit sijoituksiin. Rahoituksen rahavirran parantumiseen vertailukauteen
verrattuna vaikutti merkittävimmin huhtikuussa toteutettu osakeanti, jonka tuotot
olivat nettona 33,4 miljoonaa euroa.
Rahavarat olivat joulukuun lopussa 248,6 (31.12.2024: 126,7) miljoonaa euroa
ja käyttämättömät sitovat luottolimiitit 11,5 (31.12.2024: 11,5) miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi konsernilla on lyhytaikaisia sijoituksia 35,2 (31.12.2024 0,0) miljoo-
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
7 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
väisyyttä sekä panostamalla harjoittelijoiden laadukkaaseen ja positiiviseen työko-
kemukseen, jota seurataan systemaattisesti jokaisen harjoittelujakson jälkeen.
Kaiken toiminnan ydinajatuksena on terve ja kestävä kannattavuus.
Strategisettavoitteet2026–2028:
Kannattavakasvu
GRK tähtää vuoteen 2028 mennessä seuraaviin taloudellisiin tavoitteisin:
• Liikevaihto yli 950 MEUR (aiempi tavoite: 750 MEUR)
• Oikaistu liikevoittomarginaali yli 6 % yli ajan
• Nettovelka / oikaistu käyttökate < 1,5 (viimeiset 12 kk)
• Sitoutuneen pääoman tuotto yli 20 % yli ajan
• Kasvava osinko, vähintään 40 % nettotuloksesta yli ajan
Kilpailukykyisinjoukkue
• Henkilöstötyytyväisyys (eNPS > 40)
• Harjoittelijoiden eNPS > 40
• Sairauspoissaolot < 2,5 %
• Sitoudumme rehdin toiminnan periaatteisiin 100 %
Kestävänrakentamisenedelläkävijä
• Turvallisuus (tapaturmataajuus) < 5 (vuosi 2026 < 6)
• Asiakastyytyväisyys > 4,5/5
• Nettonolla oman toiminnan hiilijalanjäljen osalta 2035
• Ei ympäristövahinkoja
• Uusiomateriaalien käyttö yli 1 Mt (2030)
Strategiatavoitteidentoteutuminenvuonna2025
Keinot ja valinnat Toimenpiteet vuonna 2025
Varmistamme
terveen
kannattavuuden
läpi linjan
• GRK toteutti vuonna 2025 listautumisannin. Yksi sen tavoitteista on GRK:n kannattavan kasvun jatkaminen muun muassa yritysostojen
avulla.
• GRK onnistui kasvattamaan liiketoimintaansa kannattavasti: liikevaihto kasvoi tavoitteiden mukaisesti, ja oikaistu liikevoittomarginaali oli
6,7 %.
• GRK käynnisti syyskuussa Suomen rataliiketoimintaa koskevan tehostamisohjelman varmistaakseen kannattavan kasvun ja tulevan
kilpailukyvyn. Osana sitä GRK Suomi Oy kävi vuonna 2025 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut.
Vahvistamme
osuuttamme
vihreän siirtymän
hankkeissa
• GRK on ollut mukana kahdessa Viron ratojen sähköistämiseen liittyvässä projektissa.
• Vihreän siirtymän teollisuushanke (Stegra) on tuonut merkittävän osan Ruotsin maayhtiön liikevaihdosta.
• GRK on ollut mukana rakentamassa Espooseen Fortumin päästötöntä, sähköpohjaista kaukolämmöntuotantolaitosta.
• GRK voitti Virossa Rail Baltican päärataosuuden tarjouskilpailun. Toukokuussa allekirjoitettiin sitä koskeva kehitysvaiheen sopimus.
Laajennumme
uusille
infrarakentamisen
alueille ja
maantieteellisesti
erityisesti
Ruotsissa
• Listautumisannin tavoitteena oli mahdollistaa laajentumista uusille infrarakentamisen alueille ja maantieteellisesti erityisesti Ruotsissa.
• GRK suunnittelee kasvustrategiansa mukaisesti käyttävänsä osakeannista kerättäviä varoja myös kasvaakseen epäorgaanisesti.
• GRK on rekrytoinut osaamista sähköverkkorakentamiseen ja perusti GRK Suomi Oy:hyn sähköverkkoihin keskittyvän Power-nimisen liiketoi-
minta-alueen, jossa keskitytään pääosin sähkön siirtoverkkojen ja sähköasemien rakentamiseen.
• GRK on vahvistanut osaamistaan infra-alan sähköpalveluissa Virossa ostamalla A-Kaabel OÜ:n. Yritysoston myötä GRK saa lisäresursseja
sähköasennustöihin. Kauppa tehtiin heinäkuussa 2025, ja se on saanut Viron kilpailuviranomaisten hyväksynnän.
• GRK on vahvistanut asemaansa kiertotalouspalveluissa ostamalla heinäkuussa ASM Kiviainespalvelu Oy:n. Yrityskaupan myötä GRK sai
itselleen merkittävän määrän uusia kiertotalouspisteitä Uudeltamaalta. Lisäksi GRK osti uuden kiertotalouspisteen Tarasteen kiertotalous-
alueelta Pirkanmaalta heinäkuussa 2025, ja katsauskauden jälkeen laajennusalueen Sipoosta.
• GRK on nimittänyt uuden Etelä-Ruotsin alueorganisaationsa johtohenkilöt ja avannut toimipisteen Tukholmaan tukemaan alueorganisaation
rakentamista ja kasvua.
Menestymme
kriittisen infran ja
puolustushallinnon
hankkeissa
• GRK on mukana useissa hankkeissa, jotka kerryttivät liikevaihtoa vuonna 2025. Yksi projekteista on Suomen itärajan esteaidan
rakentaminen.
Vedämme
puoleemme,
pidämme ja
kasvatamme
parhaat osaajat
• Listautumisannin aikana järjestettiin myös henkilöstöanti, jonka seurauksena GRK sai uusia henkilöstöomistajia.
• Listautumisen myötä osakkeita voi käyttää tehokkaammin henkilöstön palkitsemisessa. Tämä lisää veto- ja pitovoimaa sekä
houkuttelevuutta työantajana.
• GRK on Suomessa maineeltaan paras rakennusalan yritys. GRK:n tavoitteena on kasvattaa parhaat moniosaajat. GRK pystyi palkkaamaan
kesätöihin yli 100 työntekijää. Tarkoitus on se, että mahdollisimman moni parhaista harjoittelijoista jatkaa GRK:lle töihin heidän valmis-
tuttuaan. Kesäharjoittelijat olivat tyytyväisiä harjoitteluunsa. eNPS on työntekijäkokemuksen mittari, joka kertoo, kuinka todennäköisesti
työntekijät suosittelisivat GRK:ta työpaikkana. Harjoittelijoiden eNPS oli erinomainen, eli 61. Kesälle 2026 on tarkoitus palkata jälleen yli 100
kesätyöntekijää.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
8 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Henkilöstö
Vuonna 2025 GRK konsernissa työskenteli keskimäärin 1 197 henkilöä
(1–12/2024: 1 098). Henkilöstön määrä kasvoi kaikissa toimintamaissa. Tammi–
joulukuussa konsernin henkilöstökulut olivat 123,3 (105,6) miljoonaa euroa eli ne
nousivat noin 17 prosenttia vertailuvuodesta.
Tapaturmataajuus laski vuoden aikana sekä GRK-konsernin henkilöstön että
aliurakoitsijoiden keskuudessa. Tapaturmien määrää on onnistuttu vähentämään,
mutta strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Vuoden 2025 tavoitteena oli
laskea sairauspoissaoloon johtavien tapaturmien taajuus alle seitsemään sekä
omien työntekijöiden että aliurakoitsijoiden osalta. Raportointikauden lopussa
tapaturmataajuus oli 7,3 (7,9), jolloin kehitys oli positiivista, mutta konsernin tavoit-
teesta jäätiin vielä hieman. Lisäksi heinäkuussa GRK:n työmaalla tapahtui kuole-
maan johtanut onnettomuus. Tapaturmataajuuden vähentämiseksi on toteutettu
useita toimenpiteitä.
Turvallisuuden lisäksi GRK:n henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen laa-
jemmin on osa jokapäiväistä työtämme. GRK työnantajana haluaa olla infra-alan
edelläkävijä ja henkilöstön tyytyväisyys on ensiarvoisen tärkeää. Strategisena mit-
tarina henkilöstön tyytyväisyydestä GRK:lla käytetään eNPS-mittaria (Employee Net
Promoter Score), joka kertoo henkilöstön kokonaistyytyväisyydestä. Vuonna 2025
tulos oli hyvällä tasolla, mutta jatkamme aktiivista työtä edelleen tavoitteidemme
saavuttamiseksi. GRK:ssa tavoitellaan erinomaista henkilöstötyytyväisyyttä, jonka
yleisesti tunnistettu raja-arvo on eNPS > 40.
Keskimääräinen
henkilöstömäärä maittain 1–12/2025 1–12/2024 1–12/2023
Suomi 952 903 854
Ruotsi 126 98 83
Viro 119 97 76
Konserni yhteensä 1 197 1 098 1 012
Tutkimus-jakehitystoiminta
GRK:n strategia edellyttää yritykseltä panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Tutkimustoimintamme suunnattiin vuonna 2025 erityisesti ympäristöteknologian
kehittämiseen, koska strategian mukaisesti haemme vahvaa kasvua vihreän siir-
tymän hankkeista ja kiertotaloutta edistävien rakennushankkeiden toteutuksesta.
Ympäristöteknologian kehityshankkeet tukevat kaikkea liiketoimintaamme. Näiden
avulla vastaamme kestävän rakentamisen kiristyviin vaatimuksiin.
Biomateriaalihanke
GRK, Rosk’n Roll, Kiertoravinne ja Redono aloittivat vuonna 2024 yhdessä hank-
keen, jonka päätavoitteena oli luoda Lohjan Munkkaan jätekeskukseen erilaisten
biomateriaalien kiertotalouden ekosysteemi. Yritykset testasivat muun muassa,
miten biohiili soveltuu eri käyttötarkoituksiin. Hanke loppui vuoden 2025 loppupuo-
lella, ja se osoitti, että biohiilellä on useita lupaavia käyttökohteita aina jätevesien
puhdistuksesta sieniviljelyyn. Hankkeessa rakennettiin pohjaa biomateriaalien
kiertotalouden ekosysteemille.
Biohiilijapelletti
GRK:ssa on aloitettu biohiilen tuotanto vuoden 2023 aikana, mutta vuoden 2024
alkupuolella sattunut tuotantolaitoksen tulipalo keskeytti tuotannon. Tuotanto
saatiin uudelleen käyntiin loppuvuodesta 2025. Biohiililaitoksen kehitys on ollut
edelleen vahvassa roolissa uuden liiketoiminnan käynnistämiseksi ja kasvattami-
seksi. GRK on täydentänyt vähähiilisten palveluiden ja tuotteiden valikoimaa inves-
toimalla pellettilaitokseen, joka aloitti tuotantonsa vuoden 2025 aikana. Biohiilen ja
pelletin myynti on vuonna 2025 ollut vielä vähäistä.
GreenGrowth
GRK osallistuu vuosina 2025–2027 Hanken School of Economicsin koordinoimaan
Green Growth -tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää, miten suo-
malaiset yritykset voivat tehdä kestävyydestä taloudellisesti kannattavaa liiketoi-
mintaa. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa tutkitaan mm. asiakasvaa-
timuksia, esteitä kestävien ratkaisujen valinnalle sekä keinoja tehostaa kestävien
tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista. GRK toimii yhtenä yrityskumppanina
tuottaen tutkimusaineistoa ja osallistuen kehittämistyöhön. Hanke tukee GRK:n
strategista tavoitetta olla kestävän rakentamisen edelläkävijä ja vahvistaa ymmär-
rystä siitä, miten kestävyys voidaan muuttaa kilpailukyvyksi ja kannattavaksi kas-
vuksi kriittisen infran, vihreän siirtymän hankkeiden ja kiertotalouden hankkeissa.
Merkittävimmätriskitjaepävarmuudet
Riskienhallintaa toteutetaan koko GRK-konsernissa kaikilla toiminnan tasoilla
osana toimintajärjestelmää hyvän hallintotavan mukaisesti. Riskien torjunta ja
niiden tunnistaminen kuuluvat jokapäiväisen liiketoiminnan johtamiseen. Järjes-
telmälliseen riskienhallintaprosessiin kuuluu aktiivisia, ennakoivia ja suojaavia
toimenpiteitä, joilla sekä suojaudutaan uhilta että tunnistetaan mahdollisuuksia.
Riskit luokitellaan GRK-konsernissa viiteen riskialueeseen. Strategiset riskit
liittyvät usein ulkoisiin tapahtumiin ja muutoksiin, yhteiskunnallisiin tai toimintaym-
päristön muutoksiin, lainsäädäntöön ja markkinatilanteeseen, jotka vaikuttavat
pitkän aikavälin suunnitelmiin ja strategisiin tavoitteisiin.
Operatiiviset riskit liittyvät organisaation päivittäiseen toimintaan erityisesti työ-
mailla ja projekteilla. Projektien riskienhallinnan keskeinen lähtökohta toiminnas-
samme on projekteihin liittyvien riskien tunnistaminen ja hyvä hallinta hankkeiden
tarjouslaskennasta niiden valmistumiseen.
Taloudelliset riskit liittyvät taloudellisiin ja rahoituksellisiin tekijöihin. Vahinko-
riskit aiheutuvat odottamattomista ja äkillisistä tapahtumista ja voivat olla työ-
tapaturmia, onnettomuuksia, poikkeamia sekä vahinkoja kolmansille osapuolille.
Määräystenmukaisuusriskit liittyvät lainsäädännön, viranomaismääräysten, GRK:n
arvojen ja Rehdin toiminnan periaatteiden noudattamiseen.
Kilpailu-jakuluttajavirastontarkastusjaselvitystoimenpiteet
GRK tiedotti 21.5., että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) oli aloittanut ennalta
ilmoittamattoman tarkastuksen GRK Infra Oyj:n tytäryhtiön GRK Suomi Oy:n
tiloissa. KKV:lta saatujen tietojen mukaan KKV pyrkii selvittämään kilpailulainsää-
dännössä kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä asfalttipäällystemarkkinoilla
Suomessa. GRK:lla ei ole tässä vaiheessa tietoa tarkastuksen lopputuloksesta.
GRK tukee KKV:ta sen tutkinnassa, eikä voi kommentoida käynnissä olevaa tutkin-
taa.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
9 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeisimmätriskit:
Riski Riskienhallinnan toimenpiteet
Stegran rahoitustilanne Riskin tunnistaminen ja siihen varautuminen, kuten sopimukset, maksujen ja kassavirran seuranta, ennakkomaksut
ja suunnitelma projektin alihankinnoista ja resursseista. Samaan aikaan strategian toteuttaminen Ruotsissa, johon
sisältyvät mm. maantieteellinen laajentuminen ja monipuolisen projektikannan kasvattaminen.
Projekteihin tai muuhun toimintaan liittyvät
väärinkäytökset
Projektin- ja laadunhallintaprosessien kehittäminen ja valvonta, laadukas perehdytys, Rehdin toiminnan
periaatteiden koulutus, muut toimenpiteet vastaavan toiminnan ehkäisemiseksi.
Toiminnan nopea laajeneminen Yrityskauppaprosessin kehittäminen ja liiketoiminnan kehitysresurssien vahvistaminen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tarkastukset
ja selvitystoimenpiteet
GRK tukee KKV:ta sen tutkinnassa, eikä voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Lisäksi jatketaan Rehdin
toiminnan periaatteiden koulutusta koko organisaatiossa.
Yksittäiset projektit saattavat vaikuttaa
merkittävästi liiketoiminnan kannattavuuteen ja
volyymiin
Tilannekuva ja projektikohtainen seuranta. Projektien riskien tunnistaminen ja hinnoittelu, ammattitaitoinen
projektihenkilöstö, yhteistyö, keskustelu kumppanien kanssa, neuvottelut tilaajan kanssa, ajantasainen seuranta
(aikataulu, talous, hankinnat ja muut resurssit) ja nopea reagointi.
Geopoliittinen tilanne, mahdollinen kauppasota
ja tullit voivat aiheuttaa materiaalien hintojen
vaihtelua sekä vaikuttaa asiakkaidemme
investointihalukkuuteen negatiivisesti
Tarjoustoiminnan ja suunnitelmien laatu, tarjouslaskenta, riskien tunnistaminen ja hinnoittelu, materiaalien
hankkiminen keskitetysti ja ennakkoon, indeksiehdot, sopimukset.
Riippuvuus julkisista hankinnoista Tarjoaman kehittäminen, tarjoustoiminnan kehittäminen, markkinan aktiivinen seuraaminen ja reagointi
mahdollisiin muutoksiin.
Oikeudenkäynnit
Katsauskauden aikana ei ollut meneillään riita-asioiden oikeudenkäyntejä.
Muutosneuvottelut
Inframarkkinan kysyntä on ollut vakaata, ja markkinassa on kasvun mahdollisuuk-
sia. Markkina- ja kilpailutilanne vaihtelee merkittävästi eri toimintamaissa ja eri
liiketoiminnoissa. Esimerkiksi Suomen ratamarkkinassa kilpailu on kiristynyt. GRK
aloitti Suomen rataliiketoiminnan tehostamisohjelman, jonka osana GRK Suomi Oy
aloitti 12.9.2025 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut taloudellisista ja
tuotannollisista syistä sekä toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuen. Neuvottelu-
jen piiriin kuului koko rataliiketoiminnan Suomen henkilöstö.
Muutosneuvottelut päättyivät 30.9.2025. Niiden seurauksena 29 henkilön
työsuhde päätettiin, ja kahden henkilön osalta työsuhteiden olennaiset ehdot
muuttuivat. Muutosjärjestelyjen ja muiden säästötoimien arvioitu vaikutus yhtiön
kustannuksiin on noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Kustannussäästöjen ole-
tetaan toteutuvan vaiheittain, vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä alkaen.
Yrityskaupat
GRK tiedotti 1.7. vahvistavansa asemaansa kiertotalouspalveluissa ostamalla
ASM Kiviainespalvelu Oy:n, joka on fuusioitu GRK Suomi Oy:öön 31.12.2025.
Yrityskaupan myötä GRK sai itselleen merkittävän määrän uusia kiertotalous-
pisteitä Uudeltamaalta. Lisäksi GRK osti uuden kiertotalouspisteen Tarasteen
kiertotalousalueelta Pirkanmaalta 7.7.2025 sekä katsauskauden jälkeen, 23.1.2026
laajennusalueen Sipoosta.
GRK vahvisti osaamistaan infra-alan sähköpalveluissa Virossa ostamalla
A-Kaabel OÜ:n. Yritysoston myötä GRK sai lisäresursseja sähköasennustöihin.
Kauppa tehtiin 7.7.2025, ja se edellytti Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää.
Viron kilpailuviranomainen hyväksyi yritysoston 6.8.2025 ilman ehtoja. Tämän
päätöksen myötä GRK:n yritysosto toteutettiin 1.9.2025.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
10 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Johtojatilintarkastajat
Hallitus
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.3.2025 päätettiin, että hallituksen jäsenten
lukumäärä on kuusi siihen asti, kunnes yhtiön osakkeet otetaan kaupankäynnin
kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Tämän jälkeen hallituksen lukumäärä
on seitsemän.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Keijo Haavikko, Esa Lager, Tarja
Pääkkönen, Jukka Nikkanen ja Kari Kauniskangas toimikaudeksi, joka päättyy
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Johanna Korhonen valittiin
toimikaudeksi, joka päättyy aiempana seuraavista päivämääristä: sinä päivänä, kun
yhtiön osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilis-
talle tai seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiön hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Antonia Eneh ja Minna Heinonen
toimikaudeksi, joka alkaa, kun yhtiön osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi
Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiö-
kokouksen päättyessä. Uusien jäsenten valinta oli ehdollinen yhtiön osakkeiden
kaupankäynnin kohteeksi ottamiselle Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle.
Johanna Korhosen toimikausi hallituksen jäsenenä päättyi 2.4.2025. Samana
päivänä Antonia Enehin ja Minna Heinosen toimikausi alkoi.
Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan 5.3.2025 valita hallituksen puheen-
johtajaksi Kari Kauniskankaan ja varapuheenjohtajaksi Keijo Haavikon.
Lisäksi hallitus päätti jo aiemmin toiminnassa olleen tarkastusvaliokunnan lisäksi
perustaa kaksi uutta valiokuntaa, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan sekä
tarjous- ja hankevaliokunnan. Hallitus valitsi valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet
seuraavasti:
Tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja Jukka Nikkanen, jäsenet Esa Lager ja Kari
Kauniskangas.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta: puheenjohtaja Tarja Pääkkönen, jäsenet
Keijo Haavikko ja Kari Kauniskangas (2.4.2025 saakka) sekä Antonia Eneh
(2.4.2025 alkaen).
Tarjous- ja hankevaliokunta: puheenjohtaja Keijo Haavikko ja jäsenet Kari Kau-
niskangas ja Esa Lager (2.4.2025 saakka) sekä Minna Heinonen (2.4.2025 alkaen).
Hallituksenkokoonpano31.12.2025
• Kari Kauniskangas, hallituksen puheenjohtaja
• Keijo Haavikko, hallituksen varapuheenjohtaja ja tarjous- ja hankevaliokunnan
puheenjohtaja
• Antonia Eneh
• Minna Heinonen
• Jukka Nikkanen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
• Tarja Pääkkönen, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
• Esa Lager
Tilintarkastaja
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Pricewater-
houseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan Markku Launis, KHT.
Johtoryhmänkokoonpano31.12.2025
• Mika Mäenpää
Toimitusjohtaja, GRK Infra Oyj, GRK Suomi Oy
• Carl Andersson
Toimitusjohtaja, GRK Sverige AB
• Johanna Korhonen
Henkilöstöjohtaja
• Anneliina Kupiainen
Liiketoimintajohtaja, ympäristöteknologia
• Johanna Metsä-Tokila
Lakiasiainjohtaja
• Jaakko Mäkelä
Liiketoimintajohtaja, taito- ja väylärakentaminen sekä päällystys
• Mikko Nyhä
Liiketoimintajohtaja, rataliiketoiminta, varatoimitusjohtaja, GRK Suomi Oy
• Timo Pinomäki
Riskienhallintajohtaja
• Markku Puolanne
Talous- ja rahoitusjohtaja
• Riina Rantsi
Liiketoiminnan kehitysjohtaja
• Tiit Roben
Toimitusjohtaja, GRK Eesti AS
Johtoryhmässä tapahtui seuraavat muutokset raportointi kaudella:
• Mika Mäenpää aloitti GRK Infra Oyj:n ja GRK Suomi Oy:n toimitusjohtajana
1.10.2025. Samaan aikaan Ruotsin maayhtiön toimitusjohtajana ja GRK-kon-
sernin johtoryhmän jäsenenäaloitti Carl Andersson.
• Entinen toimitusjohtaja Juha Toimela tuki Mika Mäenpäätä tehtävien siirrossa
vuoden 2025 loppuun asti.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja heidän määräysvaltayhtiöidensä omistus-
osuus yhtiön liikkeellelaskemista osakkeista on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 26. Lähipiiritapahtumat.
Yhtiökokouksenpäätökset
GRK Infra Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 22.1.2025 Vantaalla. Kokouk-
sessa päätettiin listautumisvalmisteluista, ja valtuutettiin hallitus edistämään
asiaa. Mahdolliset pörssilistautumista koskevat päätösehdotukset sovittiin esitet-
tävän sekä päätettävän varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.3.2025. GRK Infra Oyj:n
varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.3.2025 Vantaalla.
Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Yhtiö-
kokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen ja päätti hallituksen ehdotuksen
mukaisesti jakaa osinkoa 0,204 euroa/osake eli yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa.
Lisäksi kokouksessa vahvistettiin yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikka ja päätet-
tiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta.
Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen hakemaan yhtiön osak-
keet kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle sekä päättämään
osakeanneista listautumisannin toteuttamiseksi. Listautumisantia varten annettu-
jen valtuuksien lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että annettavien
osakkeiden enimmäismäärä on 2 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättä-
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
11 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
mään kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antami-
sen ehdoista.
Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimi-
sesta ja/tai pantiksi ottamisesta siten, että hankittavien tai pantiksi otettavien
omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 3 900 000 osaketta. Hallitus
valtuutettiin päättämään, miten omia osakkeita hankitaan tai otetaan pantiksi.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myös yhtiön yhtiöjärjestyksen muut-
tamisesta. Valtaosa muutoksista päätettiin ehdollisena sille, että hallitus päättää
panna muutosta koskevat päätökset täytäntöön.
Hallitus päätti 19.3.2025 panna yhtiöjärjestyksen muutokset täytäntöön listau-
tumisen toteutuessa. Yhtiöjärjestyksen muutokset astuivat voimaan 1.4.2025.
Selvityshallinto-jaohjausjärjestelmästä
GRK Infra Oyj laatii selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä noudattaen Arvo-
paperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodin raportointivaatimuksia. GRK esittää
selvityksen hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
Tietoa listautumisannista ja listautumisesta
GRK Infra Oyj tiedotti 11.3.2025 suunnittelevansa listautumisantia ja osakkeidensa
listaamista Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Listautumisannin tavoitteena oli mah-
dollistaa ja kiihdyttää GRK strategian toteuttamista, mukaan lukien kannattavan
kasvun jatkamista, laajentumista uusille infrarakentamisen alueille ja maantie-
teellisesti erityisesti Ruotsissa, sekä yhtiön strategisten toimenpideohjelmien
systemaattista toteuttamista. Lisäksi listautumisen syiksi mainittiin myös mah-
dollisuus päästä pääomamarkkinoille sekä omistuspohjan laajentaminen, mikä
lisää osakkeiden likviditeettiä. Listautumisen seurauksena lisääntyvän näkyvyyden
odotetaan myös edesauttavan GRK:n tunnettuutta sekä yleisesti että asiakkaiden
ja työntekijöiden keskuudessa, minkä odotettiin parantavan yhtiön kilpailukykyä.
Lisäksi listautumisen nähtiin mahdollistavan osakkeiden tehokkaamman käytön
henkilöstön palkitsemisessa ja sitouttamisessa sekä vastikkeena mahdollisissa
yritysostoissa.
GRK julkaisi 20.3.2025 tiedotteen, jossa se kertoi listautumisannin koostuvan
yhtiön noin 30 miljoonan euron suuruisesta osakeannista ja GRK:n nykyisten osak-
keenomistajien osakemyynnistä. GRK tarjosi merkittäväksi enintään 2974408
yhtiön uutta osaketta. Lisäksi suurimmat osakkeenomistajat ja tietyt muut
osakkeenomistajat tarjosivat ostettavaksi yhteensä enintään 6 755 911 yhtiön ole-
massa olevaa osaketta, eli listautumisannissa oli alustavasti ostettavana enintään
9 730 319 tarjottavaa osaketta.
Listautumisanti koostui yleisöannista yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa,
instituutioannista institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja soveltuvien lakien
mukaisesti kansainvälisesti Yhdysvaltojen ulkopuolella sekä henkilöstöannista
GRK:n ja sen tytäryhtiöiden koko- ja osa-aikaisille vakituisessa työsuhteessa
oleville työntekijöille Suomessa, Ruotsissa ja Virossa sekä yhtiön hallituksen ja
johtoryhmän jäsenille.
Yleisö- ja instituutioannissa tarjottiin osakkeita 10,12 euron merkintähintaan
tarjottavalta osakkeelta, ja henkilöstöannissa osakekohtainen merkintähinta oli 10
prosenttia alempi eli 9,11 euroa uudelta osakkeelta.
Finanssivalvonta hyväksyi 20.3.2025 GRK:n suomenkielisen esitteen liittyen
yhtiön suunniteltuun listautumiseen Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle ja tähän
liittyvään osakeantiin sekä GRK:n nykyisten osakkeenomistajien osakemyyntiin.
GRK:n listautumisanti alkoi 21.3.2025 kello 10.00. Yleisö- ja henkilöstöannin
merkintäaika päättyi 28.3.2025 kello 16.00. GRK:n hallitus päätti keskeyttää insti-
tuutioannin merkintäajan 31.3.2025 kello 16.00 ylimerkinnän vuoksi.
GRK julkisti 1.4.2025 listautumisannin lopputuloksen. Listautumisannissa
kysyntä oli vahvaa sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä sijoittajilta ja listautu-
misanti ylimerkittiin moninkertaisesti. GRK tiedotti listautumisannin arvon olevan
noin 113 miljoonaa euroa ja GRK:n keräävän listautumisannista noin 45 miljoonan
euron bruttovarat olettaen, että lisäosakeoptio käytetään täysimääräisesti.
GRK tiedotti 1.4.2025, että listautumisannin jälkeen GRK:n ulkona olevien osak-
keiden kokonaismäärä nousi 42 000 329 osakkeeseen ja kaikkien osakkeiden koko-
naismäärä (sisältäen yhtiön hallussa olevat osakkeet) 44 312 421 osakkeeseen,
olettaen että lisäosakeoptio käytetään täysimääräisesti. Listautumisannin jälkeen
GRK:lla oli yli 2 400 osakkeenomistajaa.
Yhtiö on sitoutunut 180 päivän pituiseen luovutusrajoitukseen, ja listautumi-
sannissa osakkeita myyneet myyjät (mukaan lukien johtoryhmän ja hallituksen
jäsenet) sekä henkilöstöannissa osakkeita merkinneet henkilöstön jäsenet ovat
sitoutuneet 360 päivän pituisiin luovutusrajoituksiin.
Kaupankäynti osakkeilla alkoi kaupankäyntitunnuksella ”GRK” Nasdaq Helsingin
prelistalla 2.4.2025 ja pörssilistalla 4.4.2025.
Listautumisannin yhteydessä GRK myönsi vakauttamisjärjestäjänä toimivalle
Nordea Bank Oyj:lle lisäosakeoption, joka oikeutti vakauttamisjärjestäjän merkitse-
mään enintään 1 460 255 ylimääräistä yhtiön osaketta (valinnaiset osakkeet) yksin-
omaan mahdollisten ylikysyntätilanteiden kattamiseksi listautumisannin yhtey-
dessä (lisäosakeoptio). Tämän järjestelyn nojalla vakauttamisjärjestäjä saattoi
merkitä edellä mainittua osakkeiden enimmäismäärää vastaavan määrän uusia
osakkeita (lisäosakkeet) kattaakseen mahdolliset ylikysyntätilanteet listautumisan-
nin yhteydessä. Lisäosakeoptio oli käytettävissä 30 päivän ajan GRK:n osakkeiden
kaupankäynnin alkamisesta Nasdaq Helsingin prelistalla (vakauttamisaika).
Vakauttamisjärjestäjällä oli oikeus, muttei velvollisuutta toteuttaa vakautta-
misaikana toimenpiteitä, jotka vakauttavat, ylläpitävät tai muuten vaikuttavat GRK:n
osakkeiden hintaan. Vakauttamisaika päättyi 1.5.2025.
Nordea ja GRK olivat myös sopineet vakauttamiseen liittyvästä osakeanti- ja
osakkeiden palautusjärjestelystä listautumisannin yhteydessä. Nordea merkitsi
lisäosakeoption mukaisesti suunnatussa annissa 429 312 GRK:n uutta osaketta.
Nordean merkittyä osakkeet ja niiden rekisteröimisen jälkeen Nordea palautti
1460255 GRK:n osaketta GRK:lle vastikkeetta, ja GRK mitätöi nämä osakkeet.
Lisäosakeoption osittaisen käyttämisen ja osakkeiden mitätöimisen jälkeen GRK:n
kaikkien osakkeiden yhteismäärä on 43 281 323 osaketta.
GRK keräsi listautumisannissa yhteensä 34,4 miljoonan euron bruttovarat,
jotka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Listautumiskulut olivat
yhteensä 2,9 miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa euroa vähennettynä 0,2 miljoo-
nan euron verovaikutuksella kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon
annin tuottoja vastaan vuonna 2025. Tulokseen kirjatut listautumiskulut olivat
tilikaudella 1,3 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2024 listautumiskuluja kirjattiin kuluksi
0,4 miljoonaa euroa.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
12 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osake ja osakemarkkinat
Alkuvuonna 2025, ennen listautumista, yhtiön osakemäärä oli yhteensä 39873038
osaketta. Yhtiön hallitus päätti 1.4.2025 listautumisantiin liittyen suunnatusta
maksullisesta osakeannista, jossa laskettiin liikkeelle yhteensä enintään 2 979 128
uutta yhtiön osaketta. Näistä osakkeista listautumisannin ehtojen mukaisessa
yleisö- ja instituutioannissa merkittiin yhteensä 2 831 833 osaketta 10,12 euron
osakekohtaisella merkintähinnalla. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin
1.4.2025. Samassa yhteydessä kaupparekisteriin rekisteröitiin yhtiöjärjestyksen
muutos, jolla aiemmin voimassa olleet yhtiöjärjestyksen lunastus- ja suostumus-
lausekkeet poistettiin yhtiön yhtiöjärjestyksestä.
Henkilöstöannissa merkittiin 147 140 uutta osaketta 9,11 euron osakekohtai-
sella merkintähinnalla. Henkilöstöannissa annetut osakkeet rekisteröitiin kauppa-
rekisteriin 7.4.2025.
Yhtiön hallitus päätti lisäksi 1.4.2025 lisäosakeoptiota koskevasta vastikkeet-
tomasta osakeannista, lisäosakeoption sulkemista koskevasta osakeannista sekä
lisäosakeoptiojärjestelyyn liittyvästä osakkeiden palautus- ja mitätöintijärjestelystä.
Lisäosakeoption koko oli enintään 1 460 255 osaketta. Vakauttamisjakso päättyi
1.5.2025 ja lisäosakeoption osittaisen käyttämisen ja osakkeiden mitätöimisen
jälkeen GRK:n kaikkien osakkeiden yhteismäärä oli 43 281 323 osaketta.
GRK:n hallitus päätti 27.11.2025 mitätöidä kaikki yhtiön hallussa olevat omat
osakkeet, yhteensä 2 312 092 osaketta. Osakkeiden mitätöinti merkittiin kauppa-
rekisteriin 2.12.2025. Mitätöinnin jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on
yhteensä 40 969 231 osaketta edustaen yhtä monta ääntä. Mitätöinti ei vaikuttanut
yhtiön osakepääomaan, eikä GRK:n hallussa ole mitätöinnin jälkeen yhtään omaa
osaketta.
GRK:lla oli joulukuun lopussa 4 284 rekisteröityä osakkeenomistajaa
(31.12.2024: 149).
GRK Infra Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssin päälistalle.
Osakkeiden kaupankäynti alkoi Nasdaq Helsingin prelistalla 2.4.2025 ja pörssi-
listalla 4.4.2025. GRK:n ISIN-koodi on FI4000517966.
Osakeindikaattorit ¹
31.12.2025 31.12.2024
Ylin kurssi, eur 15,37 -
Alin kurssi, eur 9,05 -
Volyymipainotettu keskikurssi, eur 10,73 -
Kauden päätöskurssi, eur 14,34 -
Kokonaisvaihto, eur 119 348 049 -
Kokonaisvaihto, kpl 11 117 683
-
Keskimääräinen päivävaihto, kpl 59 453 -
Markkina-arvo katsauskauden lopussa,
miljoonaa euroa 587,5 -
Rekisteröityjen osakkeiden määrä,
kauden lopussa 40 969 231 39 873 038
Omien osakkeiden määrä, kauden lopussa - 2 312 092
Ulkona olevien osakkeiden määrä,
kauden lopussa 40 969 231 37 560 946
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen
määrä tilikaudella 40 222 446 39 635 207
Osakepääoma, eur 80 000,00 80 000,00
Osakekohtainen tulos, eur 1,07 0,93
Osakekohtainen oma pääoma, eur 4,64 2,99
Osakekohtainen osinko, eur
2
0,53 0,20
Osinko tuloksesta, %
2
50,4 % 20,8 %
Efektiivinen osinkotuotto, %
2
3,7 % -
Hinta/voittosuhde 13,4 -
1)
Osakkeen kurssikehitykseen ja vaihtoon liittyvät tunnusluvut on esitetty
listautumishetkestä 2.4.2025 alkaen.
2)
2025 hallituksen esitys
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
13 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osakkeenomistajienjakautuminen31.12.2025
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus osakkeiden
omistajista, %
Osakkeet
yhteensä
Osuus
osakkeista, %
1–100 2 328 54,3 % 104 403 0,3 %
101–500 1 296 30,3 % 311 472 0,8 %
501–1 000 273 6,4 % 201 492 0,5 %
1 001–5 000 198 4,6 % 432 635 1,1 %
5 001–10 000 47 1,1 % 360 517 0,9 %
10 001–50 000 60 1,4 % 1 654 158 4,0 %
50 001–100 000 25 0,6 % 1 798 872 4,4 %
100 001–500 000 37 0,9 % 9 296 786 22,7 %
500 001– 20 0,5 % 26 808 896 65,4 %
Yhteensä 4 284 100 % 40 969 231 100%
Omistusrakenne31.12.2025
Omistusjakauma sektoreittain
Osakkaiden
lukumäärä
Osuus osakkeiden
omistajista, % Osakkeet yhteensä
Osuus
osakkeista, %
Yritykset 195 4,6 % 1 589 574 3,9 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 35 0,8 % 2 595 350 6,3 %
Julkisyhteisöt 9 0,2 % 8 734 873 21,3 %
Kotitaloudet 4 006 93,5 % 26 456 480 64,6 %
Voittoa tavoittelemattomat yhtiöt 23 0,5 % 148 503 0,4 %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat 16 0,4 % 1 444 451 3,5 %
Yhteensä 4 284 100 % 40 969 231 100 %
Suurimmatosakkeenomistajat31.12.2025
Osakkeenomistaja Osakkeet (kpl) Osuus (%)
1 Keijo Haavikko
4 171 951 10,2 %
2 Suomen Teollisuussijoitus Oy
2 831 050 6,9 %
3 Ilmarinen
2 831 050 6,9 %
4 Risto Laakkonen
1 646 350 4,0 %
5 Antti Partanen
1 640 000 4,0 %
6 Heikki Haavikko
1 313 225 3,2 %
7 Varma
1 259 881 3,1 %
8 Mikko Parkkinen
1 025 000 2,5 %
9 Elo
988 142 2,4 %
10 Jouni Karvonen
987 393 2,4 %
11 Eero Salokangas
985 064 2,4 %
12 Teemu Palosaari
984 916 2,4 %
13 Antti Saikkonen
943 137 2,3 %
14 Markku Hokkanen 820 000 2,0 %
15 Juha Junttila 787 200 1,9 %
16 Pertti Heininen 787 200 1,9 %
17 Jukka Nikkanen 612 569 1,5 %
18 Seppo Komscha 590 400 1,4 %
19 Aktia Capital 576 980 1,4 %
20 Kimmo Vuori 492 000 1,2 %
20 suurinta yhteensä 26 273 508 64,2 %
Kaikki osakkeet yhteensä 40 969 231 100 %
Hallintarekisteröidyt yhteensä 1 437 922 3,5 %
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
14 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Lähipiirilainat
Yhtiö on aikaisemmin antanut konsernissa työ- tai toimisuhteessa oleville johdon
avainhenkilöille lainoja, jolla henkilö on voinut osittain rahoittaa yhtiön osakkeiden
merkintähintaa. Lainojen ehdot ovat olleet markkinaehtoiset ja vakuutena ovat
olleet kyseisten henkilöiden suunnatussa osakeannissa merkitsemät osakkeet.
Lähipiirilainat maksettiin kokonaisuudessaan pois listautumisannin yhteydessä
vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen alussa. Lähipiirilainasaamisten määrä
31.12.2024 oli 450 tuhatta.
Emoyhtiö on lisäksi antanut tytäryhtiöilleen lainoja yhteensä 11 157 tuhatta
euroa (31.12.2024: 10 054 tuhatta euroa). Myönnetyt lainat ovat markkinaehtoisia.
Tilinpäätöshetkellä lainoista 8 241 tuhatta euroa on vaihtuvakorkoisia ja 2 915
tuhatta euroa kiinteäkorkoisia. Lainoista 9 022 tuhatta euroa erääntyy seuraavan
12 kk:n kuluessa ja loput 2134 tuhatta euroa myöhemmin. Lainat ovat vakuudet-
tomia.
Lisäksi yhtiö on antanut GRK Suomi Oy:lle osakeyhtiölain 12 luvun mukaisen
9195tuhannen euron suuruisen oman pääoman ehtoisen pääomalainan. Pääoma-
lainalla ei ole eräpäivää ja se on vakuudeton. Pääomalaina on takaisinmaksultaan
viimesijainen suhteessa GRK Suomi Oy:n muihin velkoihin ja lainan pääomaa ja
korkoa voidaan maksaa takaisin vain, jos yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa eikä
takaisinmaksu vaaranna maksukykyä. Lainalle maksettava korko on osingonmak-
suun sidottu: korkoa voidaan maksaa vain siltä osin kuin jakokelpoisia varoja olisi
käytettävissä osinkoon. Tilinpäätäätöshetkeen menessä pääomalainalle ei ole
kertynyt kuluksi kirjaamatonta korkoa.
Emoyhtiö on antanut konserniyhtiöiden puolesta takauksia leasing- ja osamak-
suvelkojen vakuudeksi 11 729 tuhannella eurolla (31.12.2024: 9 826 tuhannella
eurolla) sekä tytäryhtiöiden urakka sopimusten vastatakauksia 173 843 tuhannella
eurolla (31.12.2024: 166 362 tuhatta euroa).
Näkymätvuodelle2026
Infrarakentamisen markkinan odotetaan kasvavan vuonna 2026 kaikissa toiminta-
maissa. Kilpailu säilyy kireänä johtuen yleisen talonrakentamisen suhdannekuvan
heikkoudesta.
Markkinanäkymissä on kuitenkin merkittäviä eroja eri liiketoiminta-alueiden
välillä. Liiketoimintamahdollisuuksia nähdään erityisesti sähköverkkorakentami-
sessa ja kiertotaloudessa, joiden kysynnän arvioidaan kasvavan tasaisesti kaikilla
markkinoilla. Suomessa ja Ruotsissa kasvupotentiaalia on lisäksi taito- ja väylära-
kentamisessa, joihin vaikuttavat tiehankkeet, datakeskuksiin liittyvä infrastruktuuri,
teollisuusinvestoinnit sekä vihreän siirtymän edellyttämät hankkeet. Myös puo-
lustushallinnon ja rajaturvallisuuden investointien odotetaan tukevan markkinaa.
Virossa investoinnit painottuvat edelleen Rail Baltica -hankkeen etenemiseen.
Suomessa rataliiketoiminnan markkinan odotetaan supistuvan.
Tulosohjeistusvuodelle2026
GRK arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2026 on 720–870 miljoonaa euroa (vuonna
2025: 872,3 miljoonaa euroa) ja oikaistu liikevoitto on 45–60 miljoonaa euroa
vuonna 2026 (vuonna 2025: 58,2 miljoonaa euroa).
Taustaatulosohjeistukselle
Tulosohjeistus perustuu arvioon olemassa olevan tilauskannan tuloutumisesta,
kehitysvaiheessa olevien hankkeiden etenemisestä sekä uusien sopimusten kerty-
misestä vuoden 2026 aikana. Vuoden ensimmäisenneljänneksen odotetaan olevan
heikko, johtuen toiminnan normaalista kausiluonteisuudesta sekä käynnissä
olevien suurten hankkeiden vaiheesta, jossa etenemä talvikaudella jää selvästi
edellisvuotta alhaisemmaksi.
Tammi–joulukuun2025keskeisettapahtumat
• GRK Infra Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 22.1.2025 ja varsinainen
yhtiökokous 5.3.2025.
• GRK Infra Oyj tiedotti 11.3.2025 suunnittelevansa listautumisantia ja osakkei-
densa listaamista Nasdaq Helsingin pörssilistalle.
• 1.4.2025 GRK julkisti listautumisannin lopputuloksen. Listautumisannissa
kysyntä oli vahvaa sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä sijoittajilta ja listau-
tumisanti ylimerkittiin moninkertaisesti.
• Kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkoi kaupankäyntitunnuksella ”GRK” Nasdaq
Helsingin prelistalla 2.4.2025 ja pörssilistalla 4.4.2025. Listautumisesta on lisä-
tietoa katsauksen osioissa osakkeet ja omistus sekä tietoa listautumisannista
ja listautumisesta.
• GRK ja Rail Baltic Estonia OÜ allekirjoittivat 16.5.2025 kehitysvaiheen sopimuk-
sen Rail Baltica -hankkeesta. Kyseessä on allianssihanke, jonka arvo GRK:lle
on alustavasti noin 158–216 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheen jälkeen toteu-
tusvaiheesta, eli rakentamisen aloittamisesta, tehdään erillinen päätös arviolta
kesällä 2026. Toteutusvaiheeseen voidaan siirtyä kerralla tai vaiheittain.
• GRK tiedotti 1.9.2025 laajentavansa strategiansa mukaisesti toimintaansa
Etelä-Ruotsiin. GRK on nimittänyt uuden alueorganisaationsa johtohenkilöt ja
avannut toimiston Tukholmaan.
• GRK allekirjoitti marraskuussa sopimuksen Vantaan ratikan itäosan ensim-
mäisestä toteutusvaiheesta, josta kirjattiin noin 45 miljoonaa euroa tilauskan-
taansa.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
15 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Voitonjakoehdotus
Yhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat 151 826 289,00 euroa, josta
tilikauden tulos 29 223 562,98 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että:
• Osinkoa jaetaan 0,43 euroa osaketta kohden ja lisäosinkoa 0,10 euroa osaketta
kohden. Lisäosinkoa ehdotetaan maksettavaksi vuoden 2025 poikkeuksellisen
hyvän tuloksen sekä konsernin hyvän kassatilanteen johdosta.
• Osinko 0,43 euroa osaketta kohden sekä lisäosinko 0,10 euroa osaketta
kohden maksetaan huhtikuussa 2026.
Varsinainenyhtiökokous
GRK Infra Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi
30.3.2026 Vantaalla. Yhtiön hallitus julkaisee virallisen yhtiökokouskutsun pörssi-
tiedotteena myöhemmin. Pörssitiedotteen julkaisun jälkeen ohjeet yhtiökokouk-
seen ilmoittautumiseen ja osallistumiseen ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Katsauskaudenjälkeisettapahtumat
• GRK tiedotti 30.1.2026, että yhtiö jatkaa radan ja turvalaitteiden kunnossapitoa
Lounais-Suomessa. Väyläviraston kanssa solmittuun kunnossapitosopimuk-
seen on sisältynyt mahdollisuus optiokauteen. Tilaaja ja GRK ovat sopineet,
että GRK jatkaa ratojen kunnossapitoa Lounais-Suomessa 31.3.2028 asti.
Jatkosopimuksen arvo on noin 10 miljoonaa euroa.
• GRK:n nimitystoimikunta antoi ehdotuksena yhtiökokoukselle ja esitti
27.1.2026 hallitukseen uudeksi jäseneksi Kai Laitista.
Nykyisen hallituksen jäsenistä Esa Lager ei ole enää käytettävissä.
• GRK Infra Oyj:n hallitus on 11.2.2026 hyväksynyt yhtiön päivitetyt vuosille
2026–2028 asetetut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Päivityksen yhtey-
dessä pitkän aikavälin liikevaihtotavoitetta on nostettu. Uusi liikevaihtotavoite
vuodelle 2028 on yli 950 miljoonaa euroa, kun aiempi tavoite oli 750 miljoonaa
euroa. Muut tavoitteet säilyvät ennallaan.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
16 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeiset tunnusluvut ja laskentakaavat
Avainluvut
27,8
20252024202320222021
Oman pääoman tuotto-%, (ROE-%)
39,1
16,6
47,8
150,1
21,9
9,0
24,3
35,4
1 197
20252024202320222021
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
888
946
1 012
1 098
Henkilöstö maittain
Suomi 952
Ruotsi 126
Viro 119
79,5 %
10,0 %
10,5 %
20252024202320222021
Liikevaihto MEUR
431
450
546
729
872
Liikevaihto, M€
Omavaraisuusaste, %
20252024202320222021
43,6
41,9
39,9
42,9
55,1
Omavaraisuusaste, %
20252024202320222021
Oikaistu liikevoitto/Oikaistu EBIT, MEUR
5,3 %
3,0
%
4,6
%
6,3
%
6,7
%
Oikaistu EBIT-%
2025
23
14
25
46
58
Oikaistu liikevoitto/
Oikaistu EBIT, M€
20252024202320222021
Tilikauden voitto, MEUR
3,6 %
1,6
%
3,7
%
5,1
%
4,9
%
Tilikauden voitto, %
2025
16
7
20
37
43
Tilikauden voitto, M€
20252024202320222021
Tilauskanta kauden lopussa, MEUR
382
381
568
846
723
Tilauskanta kauden lopussa,
M€
Oman pääoman tuotto-%
(ROE-%)
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä
Henkilöstö maittain
1 197
872 M€
Liikevaihto
58 M€
Oikaistu liikevoitto
43 M€
Tilikauden voitto
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
17 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeisettunnusluvut
Tuhatta euroa 2025 2024 2023 2022 2021
Liikevaihto 872 311 728 550 546 187 450 459 430 586
Liikevaihdon muutos, % 19,7 % 33,4 % 21,3 % 4,6 % 11,2 %
Käyttökate (EBITDA) 72 434 60 930 37 693 24 403 32 599
Käyttökate (EBITDA) -marginaali, % 8,3 % 8,4 % 6,9 % 5,4 % 7,6 %
Oikaistu käyttökate (Oikaistu EBITDA) 74 860 61 295 38 048 26 285 33 961
Oikaistu käyttökate (Oikaistu EBITDA) -marginaali, % 8,6 % 8,4 % 7,0 % 5,8 % 7,9 %
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) 53 933 45 527 24 689 11 858 20 904
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA), % 6,2 % 6,2 % 4,5% 2,6 % 4,9 %
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (Oikaistu EBITA) 58 416 45 892 25 044 13 876 22 811
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (Oikaistu EBITA), % 6,7 % 6,3 % 4,6 % 3,1 % 5,3 %
Liikevoitto (-tappio) (EBIT) 53 506 45 200 24 162 11 364 20 724
Liikevoittomarginaali (EBIT-%), % 6,1 % 6,2 % 4,4 % 2,5 % 4,8 %
Oikaistu liikevoitto (Oikaistu EBIT) 58 201 45 566 24 860 13 689 22 630
Oikaistu liikevoitto (Oikaistu EBIT) -marginaali, % 6,7 % 6,3 % 4,6 % 3,0 % 5,3 %
Tilikauden voitto (tappio) 43 046 36 885 20 121 6 983    15 698
Tilikauden voitto (tappio) % liikevaihdosta 4,9 % 5,1 % 3,7 % 1,6 % 3,6 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
1)
1,07 0,93 0,50 0,18 0,39
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)
1)
1,07 0,93 0,50 0,18 0,39
Nettovelka
2)
–246 101 –88 024 –59 866 –4 854 –13 779
Nettovelka / Käyttökate (EBITDA)
2)
–3,4 –1,4 –1,6 –0,2 –0,4
Nettovelka / Oikaistu käyttökate (Oikaistu EBITDA)
2)
–3,3 –1,4 –1,6 –0,2 –0,4
Nettokäyttöpääoma
2)
–151 587 –52 985 –51 115 –3 719 –1 106
Oma pääoma 190 142 119 262 88 852 77 040 78 181
Omavaraisuusaste, % 55,1 % 42,9 % 39,9 % 41,9 % 43,6 %
Sitoutuneen pääoman tuotto-% (ROCE-%)
2) 3)
- 150,1 % 47,8 % 16,6 % 39,1 %
Oman pääoman tuotto-% (ROE-%) 27,8 % 35,4 % 24,3 % 9,0 % 21,9 %
Investoinnit
2)
15 096 16 586 13 765 19 106 17 959
Operatiivinen vapaa kassavirta
2)
137 965 41 257 61 477 –1 477 –3 706
Tilauskanta kauden lopussa 722 951 845 642 568 318 381 017 381 559
Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä vuoden aikana 1 197 1 098 1 012 946 888
1)
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
ja laimennettu, 31.12.2021 päättyneellä
tilikaudella on oikaistu huomioimaan
käytettyihin osakemääriin liittyvä korjaus.
2)
Nettovelan, Nettovelka/Käyttökate
(EBITDA), Nettokäyttöpääoman, Sitoutuneen
pääoman tuotto-%:n (ROCE), Investointien
sekä Operatiivisen vapaan kassavirran
laskentakaavoja on muutettu vuoden 2024
aikana. Vertailukausien luvut on oikaistu.
3)
Negatiivisen sitoutuneen pääoman takia
sitoutuneen pääoman tuottoa (ROCE-%) ei
voi laskea tilikaudelle 2025.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
18 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tunnuslukujenlaskentakaavat
Tunnusluku Laskentakaava Käyttötarkoitus
Liikevaihdon muutos, %
=
Liikevaihto – vertailukauden liikevaihto
× 100
Vertailukauden liikevaihto
Liikevaihdon kasvu kuvaa GRK:n liiketoiminnan kehittymistä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät =
Olennaisia, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia eriä, jotka liittyvät
i) yrityshankintoihin tai liiketoimintakauppoihin (toteutuneet ja ei toteutuneet) liittyviin transaktiokuluihin
ii) aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden myynnistä syntyneisiin
voittoihin ja tappioihin tai arvonalennuksiin iii) uudelleenjärjestelykuluihin mukaan lukien
irtisanomiskorvaukset sekä strategisiin uudelleenjärjestelyihin ja selvityksiin liittyviin kuluihin iv)yhtiön
pörssilistautumisen valmisteluihin ja toteuttamiseen liittyviin kuluihin v)poikkeuksellisiin oikeudenkäynti-
ja välimieskuluihin 
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään Konsernin liiketoiminnan suorituskyvyn
osoittamiseksi ja tilikausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Konsernin
näkemyksen mukaan nämä oikaisuerät tarjoavat merkityksellistä lisätietoa ja parantavat
tilikausien välistä vertailukelpoisuutta, kun tavallisen liiketoiminnan ulkopuolisia eriä ei
huomioida.
Käyttökate (EBITDA)
= Liikevoitto (tappio) + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA) kuvaa Konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ennen poistoja ja
arvonalentumisia.
Käyttökate (EBITDA) -marginaali
=
Käyttökate (EBITDA)
× 100
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA)
= Liikevoitto (tappio) + poistot ja arvonalentumiset + vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate esitetään käyttökatteen lisäksi ja sen tarkoituksena on kuvata taustalla
olevan liiketoiminnan kannattavuutta ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA) -marginaali
=
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA)
× 100
Liikevaihto
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoa (EBITA)
= Liikevoitto (-tappio) + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä arvonalentumisia on Konsernin
tuloksellisuutta osoittava mittari.
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoa (EBITA)-marginaali
=
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoa (EBITA)
× 100
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoa (oikaistu EBITA)
=
Liikevoitto (-tappio) + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset + vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä arvonalentumisia on
Konsernin tuloksellisuutta osoittava mittari.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoa (oikaistu EBITA)-marginaali
=
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoa (oikaistu EBITA)
× 100
Liikevaihto
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
19 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tunnusluku Laskentakaava Käyttötarkoitus
Liikevoitto (-tappio) (EBIT)
=
Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut – työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
– liiketoiminnan muut kulut – poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto (-tappio) osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen.
Liikevoitto (EBIT)-marginaali
=
Liikevoitto (-tappio) (EBIT)
× 100
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT)
= Liikevoitto (-tappio) + vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton lisäksi tarkoituksena kuvata taustalla olevan
liiketoiminnan kannattavuutta ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT) -marginaali, %
=
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT)
× 100
Liikevaihto
Tilikauden voitto (tappio) % liikevaihdosta
=
Tilikauden voitto (tappio)
Liikevaihto
× 100 Tuloksellisuutta osoittava mittari.
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
=
Tilikauden voitto (tappio)
Osakekohtaisen tuloksen tarkoituksena on auttaa kuvaamaan yhtiön tuloksen jakautumista
osakkeenomistajille.
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin ilman omia osakkeita
Osakekohtainen tulos, laimennettu
=
Tilikauden voitto (tappio)
Osakkeiden laimennettu osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin ilman omia osakkeita
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma yhteensä
× 100
Omavaraisuusasteella seurataan yhtiön pääomarakennetta ja se kuvaa oman pääoman
määrän suhdetta Konsernin taseen kokoon.
Taseen loppusumma – asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)
Nettovelka
1)
=
Lainat + vuokrasopimusvelat + muut korolliset velat – rahavarat – lyhytaikaiset
sijoitukset
Nettovelan tarkoituksena on kuvata Konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärää
vähennettynä käteisvaroilla.
Nettovelka / Käyttökate (EBITDA)
=
Lainat + vuokrasopimusvelat + muut korolliset velat- rahavarat– lyhytaikaiset sijoitukset
Auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on mittari, jonka avulla seurataan
yhtiön velkaantuneisuuden tasoa ja se on myös osana rahoituslainojen kovenantteja.
Liikevoitto (-tappio) + poistot ja arvonalentumiset
Nettovelka / Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA)
=
Lainat + vuokrasopimusvelat + muut korolliset velat – rahavarat – lyhytaikaiset
sijoitukset
Auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on mittari, jonka avulla seurataan
yhtiön velkaantuneisuuden tasoa ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Liikevoitto (-tappio) + poistot ja arvonalentumiset+ vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
20 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tunnusluku Laskentakaava Käyttötarkoitus
Nettokäyttöpääoma 
2)
=
Pitkäaikaiset saamiset + vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verosaamiset – pitkäaikaiset muut velat pois lukien muut korolliset velat –
asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot) – ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat – kauden
verotettavaan tuloon perustuvat verovelat – varaukset
Nettokäyttöpääoma on mittari suoraan liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman tason ja
siinä tapahtuvien muutosten seuraamiseen.
Sitoutuneen pääoman tuotto -% (ROCE -%)
=
Liikevoitto (-tappio)
× 100 Osoittaa, kuinka paljon tuottoa GRK-konserni pystyy tuottamaan sitoutuneella pääomalla.
Oma pääoma + Nettovelka (keskimäärin)
Oma pääoman tuotto -% (ROE -%)
=
Tilikauden voitto (-tappio)
× 100 Osoittaa, kuinka paljon tuottoa GRK-konserni pystyy tuottamaan omalla pääomalla.
Oma pääoma (keskimäärin)
Investoinnit
= Rahavirtalaskelman aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta
Investoinnit kertovat, kuinka paljon yhtiö sijoittaa varojaan tulevaisuuden kasvuun ja sitä
käytetään myös operatiivisen vapaan kassavirran laskemiseen.
Operatiivinen vapaa kassavirta
=
Rahavirtalaskelman liiketoiminnan nettorahavirta – Rahavirtalaskelman aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta – Rahavirtalaskelman myyntitulot
aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä – Rahavirtalaskelman vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
Operatiivinen vapaa kassavirta tarjoaa tietoa rahavirrasta, jonka GRK-konserni pystyy
kerryttämään nettoinvestointien jälkeen.
Tilauskanta kauden lopussa
=
Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä
uusien hankkeiden arvioitu transaktiohinta
Osoittaa, kuinka paljon vahvistetuista asiakassopimuksista tullaan tulevaisuudessa
kerryttämään liikevaihtoa.
1)
Pitkäaikaisiin muihin velkoihin vuosina 2021 sisältynyttä muuta rahoitusvelkaa ei ole huomioitu osana nettovelkaa erän luonteesta johtuen. Kyseessä on tytäryhtiön entisen osakkeenomistajan tekemä oman pääoman ehtoinen lisäsijoitus (Aktieägartillskott), joka sitouduttiin palaut-
tamaan sijoituksen alkuperäiselle antajalle siinä tapauksessa, että kyseiseen tytäryhtiöön kertyy sitä vastaava määrä jakokelpoisia varoja. Erä on maksettu takaisin 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella.
2)
Yhtiön johto on luokitellut pitkäaikaisiin muihin velkoihin vuonna 2021 sisältyneen liiketoimintakaupan kauppahintavelan nettokäyttöpääomaan kuuluvaksi eräksi, koska kyseessä on osalle kauppahintaa saatu pidempi koroton maksuaika. Lisäksi pitkäaikaisiin muihin velkoihin
vuonna 2021 sisältynyttä muuta rahoitusvelkaa ei ole huomioitu osana nettokäyttöpääomaa erän luonteesta johtuen. Kyseessä on tytäryhtiön entisen osakkeenomistajan tekemä oman pääoman ehtoinen lisäsijoitus (Aktieägartillskott), joka oli sitouduttu palauttamaan sijoituksen
alkuperäiselle antajalle siinä tapauksessa, että kyseiseen tytäryhtiöön kertyy sitä vastaava määrä jakokelpoisia varoja. Erä on maksettu takaisin 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella.
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
21 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Vaihtoehtoistentunnuslukujentäsmäytyslaskelmat
Vertailukelpoisuuteenvaikuttavaterät
Tuhatta euroa 2025 2024
Yrityshankintoihin tai liiketoimintakauppoihin liittyvät transaktiokulut 182 -
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden
myynnistä syntyneet voitot ja tappiot tai arvonalentumiset 2 896 -
Uudelleenjärjestelykulut 298 -
Yhtiön pörssilistautumisen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät kulut 1 319 366
Poikkeukselliset oikeudenkäynti- ja välimieskulut - -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 696 366
KäyttökatejaOikaistukäyttökate
Tuhatta euroa 2025 2024
Liikevoitto/ -tappio (EBIT) 53 506 45 200
Poistot ja arvonalentumiset 18 929 15 729
Käyttökate (EBITDA) 72 434 60 930
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2 426 366
Oikaistu käyttökate (Oikaistu EBITDA) 74 860 61 295
Liikevoittoennenaineettomienhyödykkeidenpoistoja(EBITA)jaOikaistu
liikevoittoennenaineettomienhyödykkeidenpoistoja(OikaistuEBITA)
EUR tuhatta 2025 2024
Liikevoitto/ -tappio (EBIT) 53 506 45 200
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset 427 326
Liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) 53 933 45 527
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 483 366
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
(Oikaistu EBITA) 58 416 45 892
Oikaistuliikevoitto(OikaistuEBIT)
Tuhatta euroa 2025 2024
Liikevoitto/ -tappio (EBIT) 53 506 45 200
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 696 366
Oikaistu liikevoitto (Oikaistu EBIT) 58 201 45 566
Omavaraisuusaste, % 2025 2024
Oma pääoma yhteensä 190 142 119 262
Varat yhteensä 520 812 346 287
- Asiakassopimuksiin perustuvat velat 175 852 56 172
Omavaraisuusaste, % 55,1 % 42,9 %
Nettovelka
Tuhatta euroa 2025 2024
Lainat, pitkäaikainen 15 607 16 733
Lainat, lyhytaikainen 8 001 9 747
Vuokrasopimusvelat, pitkäaikainen 7 965 7 913
Vuokrasopimusvelat, lyhytaikainen 5 472 4 277
Muut korolliset velat 600 -
- Rahat ja pankkisaamiset 248 552 126 693
- Lyhytaikaiset sijoitukset 35 195 -
Nettovelka –246 101
–88 024
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
22 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Nettokäyttöpääoma
Tuhatta euroa 2025 2024
Pitkäaikaiset saamiset 1 517 4 696
Vaihto-omaisuus 8 668 6 723
Myyntisaamiset ja muut saamiset 126 035 108 661
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 197 547
Pitkäaikaiset muut velat 1 406 571
- poislukien muut korolliset velat 600 -
- Asiakassopimuksiin perustuvat velat 175 852 56 172
- Ostovelat ja muut velat 94 154 106 057
- Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 5 267 2 190
- Pitkäaikaset varaukset 2 417 2 379
- Lyhytaikaiset varaukset 9 509 6 244
Nettokäyttöpääoma –151 587 –52 985
Sitoutuneenpääomantuotto-%(ROCE-%)*
Tuhatta euroa 2025 2024
Liikevoitto (-tappio) (EBIT) 53 506 45 200
Oma pääoma 190 142 119 262
Nettovelka –246 101 –88 024
Sitoutunut pääoma yhteensä tilikauden alussa 31 238 28 987
Sitoutunut pääoma yhteensä tilikauden lopussa –55 959 31 238
Sitoutunut pääoma keskimäärin tilikauden aikana –12 360 30 112
Sitoutuneen pääoman tuotto-% (ROCE-%) -
150,1 %
* Negatiivisen sitoutuneen pääoman takia sitoutuneen pääoman tuottoa (ROCE-%) ei voi laskea tilikaudelle 2025.
Omanpääomantuotto-%(ROE-%)
Tuhatta euroa 2025 2024
Tilikauden voitto (tappio) 43 046 36 885
Oma pääoma tilikauden alussa 119 262 88 852
Oma pääoma tilikauden lopussa 190 142 119 262
Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) 154 702 104 057
Oman pääoman tuotto-% (ROE-%) 27,8 % 35,4 %
Operatiivinenvapaakassavirta
Tuhatta euroa 2025 2024
Liiketoiminnan nettorahavirta 157 706 61 536
- Rahavirtalaskelman aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien
hyödykkeiden hankinta 15 096 16 586
- Rahavirtalaskelman myyntitulot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 778 875
- Rahavirtalaskelman vuokrasopimusvelkojen lyhennykset 5 423 4 568
Operatiivinen vapaa kassavirta 137 965 41 257
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
23 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Kestävyysraportti
2025
25 Yleiset tiedot
62 Ympäristötiedot
88 Yhteiskunnalliset tiedot
104 Hallintotapatiedot
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Perustiedot
GRK on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa toimiva suomalainen infrarakentamisen
konserni, jonka ydinosaamiseen kuuluvat monipuolisten infrarakennushankkei-
den toteutus, laaja-alainen rataosaaminen sekä suurten ja pienten hankkeiden
projektinjohto. GRK tarjoaa kaikki tarvittavat rakentamispalvelut taito-, väylä-,
ympäristö- ja teollisuusrakentamiseen. Rataliiketoiminnassa GRK tarjoaa raken-
tamispalveluiden lisäksi suunnittelu- ja kunnossapitopalveluita. GRK:n taito- ja
väylärakentamisen liiketoimintaan kuuluu myös päällystys. Lisäksi GRK tarjoaa
ympäristöteknologian palveluja.
Laadintaperiaatteet
GRK:n kestävyysraportti on konsernikestävyysraportti ja se on laadittu EU:n kes-
tävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD)
ja Suomen kirjanpitolain 7. luvun mukaisesti käyttäen direktiivin edellyttämiä
eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting
Standards, ESRS). Tämä on GRK:n ensimmäinen raportti, koska yhtiö listautui
Helsingin pörssiin 2.4.2025.
GRK konserniin kuuluvat emoyhtiö GRK Infra Oyj:n lisäksi seuraavat yhtiöt:
Suomessa GRK Suomi Oy, Virossa GRK Eesti AS, A-Kaabel OÜ ja Novus Initium
Investments OÜ sekä Ruotsissa GRK Sverige AB. Emoyhtiö GRK Infra Oyj vastaa
konsernin hallinnosta ja rahoituksesta.
Kestävyysraportti on laadittu konsernitasolla, ja se kattaa kaikki maayhtiöt. Kon-
solidoinnin laajuus on sama kuin konsernitilinpäätöksessä. Vuosittain julkaistavan
kestävyysraportin raportointikausi on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli
kalenterivuosi.
Yritysjärjestelyt
Raportointikauden aikana GRK suoritti kaksi yritysostoa. ASM Kiviainespalvelu
Oy:n kaupan myötä GRK vahvisti asemaansa kiertotalouspalveluissa. Kauppa
tehtiin 1.7.2025 ja kaupan jälkeen ASM Kiviainespalvelun henkilöstö (3 henkilöä)
ja asiakkuudet toimivat osana GRK:n kiertotalouspalveluita. ASM Kiviainespalvelu
on huomioitu kestävyysraportin tiedoissa 1.7.2025 alkaen. Toimintojen integrointi
tapahtui vuoden 2025 aikana ja 31.12.2025 ASM Kiviainespalvelu sulautui osaksi
GRK Suomi Oy:ta.
Lisäksi GRK vahvisti osaamistaan infra-alan sähköpalveluissa Virossa osta-
malla A-Kaabel OÜ:n, joka keskittyy erilaisten keski- ja pienjännitejärjestelmien,
datakeskusten ja tietoliikennejärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja asen-
nukseen. Kauppaan kuului myös sisaryhtiö Novus Initium Investments OÜ, jonka
omistuksessa oli A-Kaabel OÜ:n käyttämää kalustoa. Kauppa tehtiin 7.7.2025, ja
se on hyväksytty Viron kilpailuviranomaisten toimesta. Kauppa astui täytäntöön
1.9.2025. Yritysoston myötä GRK sai lisäresursseja 38 henkilöä.
Toimintojen integrointi tapahtui vuoden 2025 aikana, mutta A-Kaabel OÜ jatkaa
omana yhtiönään GRK:n omistuksessa. Novus Initium Investments OÜ:n omai-
suuserät siirrettiin A-Kaabel OÜ:hun. A-Kaabel sisältyy kestävyysraportin tietoihin
1.9.2025 alkaen.
Kestävyysraportissa tarkastellaan GRK:n arvoketjua materiaalien, raaka-ainei-
den ja palveluiden toimittajista sekä muista yhteistyökumppaneista asiakkaisiin
ja niihin sidosryhmiin, jotka huomioimme työn aikana. GRK:n arvoketju on kuvattu
tarkemmin raportin kohdassa SBM-1.
GRK ei ole jättänyt pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taito-
tietoon, innovoinnin tuloksiin, käynnissä olevaan kehitykseen tai neuvoteltavana
oleviin asioihin.
Yleiset tiedot
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Poikkeamat ja rajoitukset
Osa raportilla esitetyistä toimitusketjun Scope 3 päästöistä sisältää estimointeja.
Estimoinnit on esitetty tarkemmin raportin kohdassa E1-6. Scope 3 laskenta
perustui pääosin sekundäärisiin päästökertoimiin, sillä toimittajakohtaista
primääridataa oli saatavilla rajallisesti. Niissä tapauksissa, joissa määrätietoa ei
ollut saatavissa tai sitä ei voitu johdonmukaisesti johtaa toimitetusta aineistosta,
hyödynnettiin kustannuspohjaista arviointia GHG Protocolin mukaisesti. Päästöker-
toimet on johdettu sekä kansallisesta päästötietokannasta että toimialakohtaisista
kansainvälisistä tietolähteistä, jotka täyttävät vaatimukset ajantasaisuudesta,
edustavuudesta ja vertailtavuudesta. Arvioihin sisältyvät oletukset perustuvat
tyypillisiin materiaalivirtoihin ja tuotantoprosesseihin. Lisäksi raportoidut materiaa-
limäärät on arvioitu osittain hankintadatan perusteella muodostettujen keskimää-
räisten kustannuspohjaisen arvioiden avulla. Estimoinnit on esitetty tarkemmin
raportin kohdassa E5-5.
Raportissa esitettyjä mittareita ei ole validoitu muiden ulkopuolisten tahojen
kuin kestävyysraportin varmentajan toimesta. Seuraavista tiedoista on tehty viit-
taukset konsernitilinpäätökseen:
• Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
• Konsernin liikevaihtoon perustuva hiili-intensiteetti
GRK hyödyntää seuraavia siirtymäsäännöksiä yhtiön kestävyysraportin ensimmäi-
senä laatimisvuonna 2025:
• ESRS 1, 10.3 Vertailutietojen esittämistä käsittelevää 7.1 jaksoa koskeva siirty-
mäsäännös
Yleiset tiedot
25
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
• ESRS 2 SBM-1 40 b) alakohdassa määritetyt tiedot (kokonaistulojen jakau-
tuminen merkittävän ESRS-alan mukaan) ja c) luettelo muista merkittävistä
ESRS-aloista
• ESRS 2 SBM-3 48 e) ennakoidut taloudelliset vaikutukset
• ESRS E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon
liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
• ESRS E2-6 Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
ennakoidut taloudelliset vaikutukset
• ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
• ESRS E5-6 Odotetut taloudelliset vaikutukset, jotka liittyvät resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
• ESRS S1 S1-11 Sosiaalinen suojelu
• ESRS S1 S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen
• ESRS S1 S1-14 Työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien,
kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumää-
rää koskevat tietopisteet
• ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
E4: Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevien tietojen raportoin-
nissa GRK hyödyntää Euroopan komission delegoidulla asetuksella 2025/1416
(Omnibus “Quick fix” -asetus) muutettua ESRS 1 Lisäys C:n mukaista siirtymäsään-
nöstä.
GRK:n luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella
liittyvän erityisesti maankäytön muutoksiin (degradation of soil and deforestation)
sekä ilmastonmuutoksen epäsuorasti aiheuttamaan biodiversiteetin heikkenemi-
seen (significant biodiversity loss related to GHG emissions and climate change).
Rakentamisen aikainen maaperän käsittely, puuston poistuminen sekä arvoketjun
ilmastovaikutukset voivat heikentää ekosysteemien tilaa ja vaikuttaa lajistoon.
Nämä vaikutukset kohdistuvat erityisesti hankekohtaisiin maankäytön ratkaisuihin
sekä materiaalien käyttöön ja ilmastopäästöihin osana rakentamisen elinkaarta.
GRK:n toimintaperiaatteet näiden vaikutusten hallitsemiseksi perustuvat Ympä-
ristöpolitiikkaan, joka ohjaa toimintaa kohti vähäisempää luontokuormitusta, sekä
Yritysvastuuvaatimuksiin, jotka edellyttävät toimittajilta ja aliurakoitsijoilta samoja
vastuullisuusperiaatteita kuin GRK edellyttää omalta toiminnaltaan. Yritysvastuu-
vaatimukset ohjaavat muun muassa ympäristövastuuseen, materiaalikäytäntöihin
ja lakien noudattamiseen liittyviä periaatteita. GRK:n ympäristöpolitiikka on avattu
tarkemmin raportin kohdassa E1-2 ja Yritysvastuuvaatimukset toimittajille koh-
dassa G1-2.
Vaikutusten hallintaa tukevat GRK:n Luonto- ja ilmastotiekartta, toimittajayhteis-
työ ja arvoketjun läpinäkyvyyden kehittäminen. Vuoden 2025 aikana toimia ei ole
erikseen toteutettu eikä niiden tuloksia arvioitu. Ekosysteemivaikutusten varsinai-
nen mittaaminen tai seuranta ei ole vielä mahdollista, sillä E4-standardin mukaisia
mittareita ei ole käytössä. Aikasidonnaisia tavoitteita ei ole asetettu.
S2: Arvoketjun työntekijöitä koskevien tietojen raportoinnissa GRK hyödyntää
Euroopan komission delegoidulla asetuksella 2025/1416 (Omnibus “Quick fix”
-asetus) muutetua ESRS 1 Lisäys C:n mukaista siirtymäsäännöstä. GRK jatkaa
työtä arvoketjun tietojen kehittämisen osalta.
GRK:n arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit sekä mahdollisuudet
tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella liittyvän työoloihin sekä
yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Erityisesti GRK:n
aliurakoitsijoiden työntekijöihin nähdään kohdistuvan terveyteen ja turvallisuuteen
liittyviä rakennusympäristölle tyypillisiä negatiivisia vaikutuksia, joita kohdistuu
myös GRK:n omaan henkilöstöön. Näihin vaikutuksiin kuuluu työtehtävien fyysisen
kuormittavuuden ja vaihtelevien olosuhteiden negatiivinen vaikutus työntekijöiden
terveyteen sekä olosuhteiden aiheuttama riski työtapaturmiin ja kuolemaan
johtaviin onnettomuuksiin. GRK:n toimintaperiaatteet kyseisten vaikutusten hal-
litsemiseksi on kirjattu osaksi yhtiön Yritysvastuuvaatimuksia toimittajille. GRK:n
toimittajilta ja aliurakoitsijoilta vaaditaan sitoutumista samoihin yritysvastuun peri-
aatteisiin, joihin olemme itse sitoutuneet omassa toiminnassamme. Dokumentti
sisältää GRK:n toimintaperiaatteet ja vaatimukset lakien ja eettisten periaatteiden
noudattamiseen, pakotteiden ja lahjomattomuuden huomioimiseen, tietoturvaan,
työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön. Yritysvastuuvaatimuksista on
kerrottu tarkemmin raportin kohdassa G1-2.
Lisäksi vaikutuksia pyritään hallitsemaan muun muassa toimittajien tausta-
tarkistusten, työmaaperehdytyksen, säännöllisen yhteydenpidon sekä auditointien
avulla. GRK:n strategiaan sisältyvien arvojen mukaisesti kannamme vastuun toisis-
tamme, töistämme ja tulevaisuudesta sekä pyrimme säännölliseen yhteistyöhön
yhteistyökumppaniemme kanssa. Toimien tuloksia ei ole erikseen arvioitu.
Toimittaja-auditoinnit suoritetaan GRK:n HSEQ (Health, Safety, Environment,
Quality) tiimin toimesta. Vuoden 2025 tavoitteena oli suorittaa kuusi auditointia
ja tavoite saavutettiin. Mahdollisten väärinkäytösten tunnistamista tukee myös
luottamuksellinen ilmoituskanava, joka on kaikkien sidosryhmien käytettävissä.
Ilmoituskanavan ilmoitusten lukumäärä toimii GRK:lle mittarina yhdenvertaisen
kohtelun toteutumista arvioidessa.
GRK:n tavoitteena on luoda turvallinen työympäristö kaikille, ja tätä seurataan
useiden mittareiden avulla. GRK:n työterveyden ja turvallisuuden tavoitteet tapa-
turmataajuuteen ja menetettyihin työpäiviin liittyen on kerrottu raportin kohdassa
S1-5 ja ne koskevat oman työvoiman lisäksi myös arvoketjun työntekijöitä. Muita
aikasidonnaisia tavoitteita arvoketjun työntekijöihin liittyen ei ole vielä asetettu.
GOV-1 ja GOV-2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Yhtiökokous
GRK:n ylin päättävä elin on osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous. Yhtiökokouksen
tehtävät ja toiminnot on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä.
Hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle vuosittain kuuden (6) kuukauden
kuluessa edellisen tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa
valitaan kestävyysraportoinnin varmentaja, kestävyystarkastusyhteisö. Tämän
nimeämän päävastuullisen kestävyysraportoinnin varmentajan tulee olla kestä-
vyysraportointitarkastaja (KRT).
Hallitus
Hallitus vastaa GRK:n hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestä-
misestä. Hallitus vastaa myös GRK:n kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus käsittelee kaikki asiat, jotka kuuluvat
sen vastuualueeseen Suomen lain, yhtiöjärjestyksen, hallinnointikoodin, Nasdaq
26
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Helsingin sääntöjen sekä muiden suomalaisia listayhtiöitä koskevien sääntöjen
ja asetusten nojalla. Hallitus päättää GRK konsernia koskevista merkittävistä
asioista, kuten GRK:n strategiasta, merkittävistä investoinneista, yritysjärjestelyistä,
johtamisjärjestelmästä sekä voittovaroja koskevasta ehdotuksesta.
Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin ja tuo päätettäväksi asiat,
joilla on merkittävä vaikutus GRK konsernin toimintaan. GRK:n hallitus ja tarkas-
tusvaliokunta saavat säännöllisesti tietoa GRK:n olennaisista kestävyysvaikutuk-
sista, -riskeistä ja -mahdollisuuksista. Kaikki kaksoisolennaisuusanalyysin avulla
tunnistetut olennaiset sekä epäolennaiset aihealueet on käyty hallituksessa läpi
kestävyysraportointiprosessin aikana. Hallituksen kokouksissa on käsitelty GRK:n
toiminnan olennaisia vaikutuksia, riskejä sekä mahdollisuuksia myös suhteessa
strategiaan.
Hallitus hyväksyy konsernin strategiset kestävyystavoitteet ja seuraa myös
niiden toteutumista. Kestävyystavoitteiden esittelystä ja toimeenpanosta vastaa
konsernin johtoryhmä, joka raportoi säännöllisesti hallitukselle. Johtoryhmälle
kestävyystyön edistymisestä raportoi konsernin liiketoiminnan kehitysjohtaja.
Hallitus osallistuu aktiivisesti GRK:n vastuullisuuden strategiseen ohjaukseen,
niin ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen kuin hyvään hallintotapaan (ESG)
liittyvissä kysymyksissä. Hallitus päättää yhtiötä koskevista merkittävistä asioista
mukaan lukien GRK:n strategian sekä sen seuraamiseksi asetetut tavoitteet ja
mittarit. GRK:n vastuullisuustavoitteet on sisällytetty osaksi GRK:n strategista
päätöksentekoa ja jokapäiväistä toimintaa.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi perustaa pysyviä valiokuntia avustamaan hallitusta sen vastuulle kuu-
luvien asioiden valmistelussa. GRK:n hallituksella oli vuonna 2025 kolme pysyvää
valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarjous-
ja hankevaliokunta. Valiokunnat raportoivat työstään hallitukselle säännöllisesti.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta sen valvontavastuun
täyttämisessä koskien GRK:n taloudellista ja kestävyysraportointiprosessia sekä
GRK:n lakisääteistä tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin varmentamista.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvoessa tilinpäätöstä, kestävyysrapor-
toinnin varmentamista, sisäistä valvontaa, sisäistä tarkastusta, riskienhallintajär-
Kestävän kehityksen hallinto
jestelmää sekä lähipiiriliiketoimia koskevia asioita, ja tekee näitä koskevia esityksiä
hallitukselle.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat myös tilintarkastajan ja kestävyys-
raportoinnin varmentajan valinnan valmistelu, tilintarkastajan ja kestävyys-
raportoinnin varmentajan riippumattomuuden ja erityisesti heidän tarjoamien
oheispalvelujen arviointi sekä muut hallituksen valiokunnalle antamat tehtävät.
Muiden tehtäviensä ohella tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan
ja riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta sekä tilintarkastajan ja kestävyysrapor-
toinnin varmentajan työtä. GRK:lle olennaisiksi tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia hallinnoi liiketoiminnan kehitysjohtaja yhdessä kestävyystiimin
kanssa. Liiketoiminnan kehitysjohtaja vie kyseiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet tarkastusvaliokunnan tietoon, joka valvoo näitä osana kestävyysraportoin-
nin prosessia.
Hallitus on vastuussa kaikista GRK:n vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuk-
sista. Tarkastusvaliokunta taas valvoo kestävyysraportointiprosessia eli valio-
kunnalla itsessään ei ole vastuuta GRK:lle tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista. GRK:n johtoryhmän tehtävänmäärityksissä ei ole kirjattu
vaikutus-, riski- tai mahdollisuustasoisia vastuita, mutta vastuut on määritelty
toimintaperiaateperusteisesti. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa vaikutuksiin, riskei-
hin ja mahdollisuuksiin liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien toteuttamisesta
omalla vastuualueellaan.
Hallituksen riippumattomuus ja monimuotoisuus
GRK:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu 5–7 varsinaista jäsentä. Var-
sinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallituksen jäsenten toimikausi
päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Osakkeen-
omistajien nimitystoimikunta valmistelee hallituksen kokoonpanoa koskevan
ehdotuksen varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi.
GRK:n hallituksessa ovat vuonna 2025 toimineet seuraavat seitsemän jäsentä:
Kari Kauniskangas, Keijo Haavikko, Antonia Eneh, Minna Heinonen, Jukka Nikka-
TarkastusvaliokuntaGRK:n hallitus
Kestävyystiimi
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
GRK:n vastuullisuustoiminnosta vastaa liiketoiminnan kehitysjohtaja ja kestävyystiimi koostuu vaihtelevasti eri toimintojen
asiantuntijoista
Liiketoiminnan
kehitys
HSEQ- ja
riskienhallinta
Henkilöstö-
hallinto
Laki-
toiminnot
27
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
nen, Tarja Pääkkönen ja Esa Lager. Hallituksen puheenjohtaja on ollut Kari Kau-
niskangas, ja varapuheenjohtajana on toiminut Keijo Haavikko. Lisäksi Johanna
Korhosen toimintakausi hallituksen jäsenenä päättyi 2.4.2025. Samana päivänä
alkoi GRK:n hallituksen yhtiökokouksessa 5.3.2025 hallituksen uusiksi jäseniksi
valittujen Antonia Enehin ja Minna Heinosen toimikausi.
Hallituksen kokoonpanosta liikkeenjohtoon osallistuvien määrä oli 0 ja muiden
jäsenten lukumäärä 7. Hallituksen jäsenistä 86 % oli riippumattomia yhtiöstä ja
merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenistä yhtiön työntekijöiden
määrä on 0 ja muiden jäsenten lukumäärä 7.
GRK:n tavoitteena on, että hallituskokoonpano kuvastaa monimuotoisuutta.
Tällöin hallituksen jäsenten monipuolinen osaaminen, kokemus ja näkemys
mahdollistavat laaja-alaisen keskustelun päätöksenteon tueksi sekä GRK:n
operatiivisen johdon tuen ja haastamisen. Sukupuolten on oltava hallituksessa
tasapuolisesti edustettuna.
Monimuotoisuustavoitteen saavuttamiseksi GRK on laatinut kirjalliset hallituk-
sen monimuotoisuusperiaatteet, jotka osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa
huomioon hallituksen kokoonpanoa ja jäseniä koskevaa esitystä tehtäessä. Moni-
muotoisuuden toteutumisesta raportoidaan GRK:n hallintoa ja ohjausjärjestelmää
koskevassa vuosittaisessa selvityksessä.
Vuonna 2025 hallituksen kokoonpanosta 3 (43 %) oli naisia ja 4 (57 %) miehiä.
Hallituksen sukupuolijakauma naispuolisten ja miespuolisten jäsenten keskimää-
räisenä suhteena laskettuna oli 0,75.
Hallituksen osaaminen
GRK:n hallituksen jäsenillä on monipuolinen koulutustausta ja laaja kokemus eri
toimialojen johtotehtävistä. Hallituksen osaamismatriisi on esitetty seuraavassa
taulukossa. Lisäksi hallitukselle on järjestetty syksyn 2025 aikana kestävyyskou-
lutus, joka vahvistaa heidän asiantuntemustaan kestävyyteen liittyvissä asioissa.
Kahdella hallituksen jäsenistä on kokemusta myös kaksoisolennaisuusanalyysin
sekä kestävyysraportin valmistelusta muista listayhtiöistä.
Hallituksen osaamismatriisi
Rakennusalan
asiantuntemus
Konsernin
talouden
hallinta
Yritys- ja
vastuullisuus-
riskien hallinta
Konsernin
strategian
kehittäminen
ja strategian
toimeenpano Yritysostot
Ihmisten
johtaminen
Toimitus-
johtaja-
kokemus
Kansain-
välinen
kokemus
Vastuullisuus-
mittarien
tunnistaminen
ja asettaminen
Kari Kauniskangas x x x x x x x x x
Keijo Haavikko x x x x x x x x
Antonia Eneh x x x x x
Minna Heinonen x x x x x x x x x
Jukka Nikkanen x x x x x x x x x
Tarja Pääkkönen x x x x x x x x
Esa Lager x x x x x x x x
Hallituksen osaamismatriisissa on esitetty tietoja GRK:n hallituksen jäsenten
asiantuntemuksesta, mukaan lukien kokemus yhtiön toimialasta, johtamisesta,
kansainvälisyydestä ja vastuullisuudesta. Matriisi perustuu hallituksen jäsenten
omiin arvioihin. Asiantuntemuksen nähtiin täyttyvän, mikäli kokemusta kysei-
sestä teemasta on yli kolmen vuoden ajalta.
28
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK on tunnistanut liiketoiminnalle olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia aihealu-
eisiin ilmastonmuutos (E1), ympäristön pilaantuminen (E2), resurssien käyttö ja
kiertotalous (E5), oma työvoima (S1), arvoketjun työntekijät (S2) sekä hyvä hallin-
totapa (G1) liittyen. GRK:n hallituksen laaja-alainen osaaminen, ja osaamisalueet
tukevat GRK:n kykyä hallita edellä mainittuja riskejä ja hyödyntää niihin liittyviä
mahdollisuuksia.
Rakennusalan, talouden ja vastuullisuusriskien hallinnan asiantuntemus mah-
dollistaa muun muassa ilmastonmuutokseen, ympäristöriskeihin ja taloudellisiin
muutoksiin varautumisen sekä kestävien ratkaisujen kehittämisen. Strateginen ja
kansainvälinen kokemus auttaa hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia
ja vastaamaan GRK:n tunnistamiin geopoliittisiin muutoksiin sekä megatrendeihin.
Lisäksi osaaminen yritysostoista nähdään tärkeäksi GRK:n strategian mukaisen
kannattavan kasvun sekä maantieteellisen laajentumisen toteuttamiseksi. Ihmis-
ten johtaminen ja toimitusjohtajakokemus tukee työoloihin, tasa-arvoon sekä
hyvään hallintotapaan liittyvien vaikutusten hallinnassa.
Konsernin toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja johtaa, ohjaa ja valvoo yhtiön päivittäistä liiketoimintaa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön
juoksevan hallinnon järjestämisestä ja varmistaa, että yhtiön kirjanpito on lain
mukainen ja että yhtiön varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitus-
johtaja valmistelee asioita hallituksen päätettäväksi, kehittää konsernia hallituksen
kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa hallituksen päätösten
asianmukaisen täytäntöönpanon. Toimitusjohtaja tuo sellaisista asioista päättä-
misen, joilla on huomattava merkitys yhtiölle tai koko konsernille ja joiden ei voida
katsoa kuuluvan yhtiöiden juoksevan hallinnon hoitamiseen, hallituksen päätettä-
väksi.
Hallitus valitsee ja vapauttaa toimitusjohtajan sekä päättää hänen toimisuh-
teensa ehdoista ja taloudellisista etuuksista.
Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat
tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtaja tuo esille asioita, joilla
on huomattava merkitys GRK:lle tai koko konsernille ja joiden ei voida katsoa kuulu-
van GRK:n juoksevan hallinnon hoitamiseen.
Toimitusjohtaja valmistelee asioita hallituksen päätettäväksi, kehittää konsernia
hallituksen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa hallituksen pää-
tösten asianmukaisen täytäntöönpanon. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen,
mutta osallistuu hallituksen kokouksiin ja käyttää siellä puhevaltaa.
GRK Infra Oyj:n toimitusjohtajana toimi Juha Toimela 30.9.2025 saakka ja Mika
Mäenpää 1.10.2025 alkaen.
Konsernin johtoryhmä
Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa, ope-
ratiivisessa johtamisessa sekä päätöksenteossa. Konsernin johtoryhmä myös
valmistelee GRK:n hallituksessa käsiteltäviä asioita sekä avustaa toimitusjohtajaa
hallituksen päätösten sekä GRK:n strategian toimeenpanossa. Konsernin johto-
ryhmässä käsitellään liiketoimintaan sekä toiminnan kehittämiseen ja valvontaan
liittyviä asioita. Konsernin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti etukäteen sovitun
aikataulun mukaisesti ja jokaisesta kokouksesta pidetään pöytäkirjaa.
Konsernin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja ja hallituksen siihen
toimitusjohtajan esityksestä nimittämät jäsenet. Kullakin konsernin johtoryhmän
jäsenellä on oma vastuualueensa. Konsernin liiketoiminnan kehitysjohtaja vastaa
konsernin kestävyysraportoinnista.
Johtoryhmä edistää aktiivisesti GRK:n vastuullisuuden strategisten tavoitteiden
saavuttamista ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan
(ESG) liittyen. Johtoryhmän kestävyysosaamista täydennetään koulutuksella
vuoden 2026 aikana. Johtoryhmä seuraa vuosittain asetettuja kestävyysmittareita
ja niiden toteutumista kvartaaleittain. Johtoryhmä laatii tarvittaessa tarkennetun
toimenpidesuunnitelman asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja GRK:n johtoryhmän jäsenten asian-
tuntemuksesta, mukaan lukien kokemus yhtiön toimialasta, strategian toimeenpa-
nosta, johtamisesta, ja vastuullisuudesta. Matriisi perustuu johtoryhmän jäsenten
omiin arvioihin. Asiantuntemuksen nähtiin täyttyvän, mikäli kokemusta kyseisestä
teemasta on yli kolmen vuoden ajalta.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimi konsernin toimitusjohtaja Juha Toimela
30.9.2025 asti ja Mika Mäenpää 1.10.2025 alkaen. Johtoryhmän muina jäseninä
toimivat Johanna Korhonen, henkilöstöjohtaja; Anneliina Kupiainen, liiketoimin-
tajohtaja, ympäristöteknologia; Johanna Metsä-Tokila, lakiasiainjohtaja; Jaakko
Mäkelä, liiketoimintajohtaja, taito- ja väylärakentaminen sekä päällystys; Mikko
Nyhä, liiketoimintajohtaja, rataliiketoiminta, GRK Suomi Oy varatoimitusjohtaja;
Markku Puolanne, talous- ja rahoitusjohtaja; Timo Pinomäki, riskienhallintajohtaja;
Riina Rantsi, liiketoiminnan kehitysjohtaja; Carl Andersson, toimitusjohtaja, GRK
Sverige AB (1.10.2025 alkaen); Tiit Roben, toimitusjohtaja, GRK Eesti AS.
Johtoryhmän jäsenistä vuoden 2025 lopussa 36 % oli naisia ja 64 % miehiä.
Johtoryhmän kokoonpanosta kaikki 11 osallistuivat liikkeenjohtoon.
GRK:n hallitus on vahvistanut seuraavat toimintaperiaatteet:
• Rehdin toiminnan periaatteet
• Henkilöstöpolitiikka
• Ihmisoikeuspolitiikka
• Turvallisuus-, laatu-, ja ympäristöpolitiikka
• Riskienhallintapolitiikka
• Korruption vastaiset periaatteet
Lisäksi GRK:n johtoryhmä on vahvistanut konsernin Yritysvastuuvaatimukset
toimittajille.
29
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Konsernin ylimmän johdon ikäjakauma
(toimitusjohtaja, johtoryhmä, hallitus)
Ikäjakauma 2025
Alle 30-vuotiaat 1
30-50-vuotiaat 6
Yli 50-vuotiaat 11
Yhteensä 18
Mittarin laadintaperiaatteet
Ylimmän johdon ikäjakaumassa on otettu huomioon johtoryhmän ja hallituksen
jäsenet sekä toimitusjohtaja päivämäärällä 31.12.2025.
Johtoryhmän osaamismatriisi
Rakennusalan
asiantuntemus
Yritys- ja
vastuullisuus-
riskien hallinta
Konsernin strategian
kehittäminen
ja strategian
toimeenpano Yritysostot
Ihmisten
johtaminen
Prosessien ja
raportointi-
järjestelmien
kehittäminen sekä
hallinta
Vastuullisuus-
näkökulmien
tunnistaminen
Mika Mäenpää x x x x x
Carl Andersson x x x x x
Tiit Roben x x x x x x
Johanna Korhonen x x x x x x x
Anneliina Kupiainen x x x x x
Johanna Metsä-Tokila x x x x x x
Jaakko Mäkelä x x x x x
Mikko Nyhä x x x x x x
Markku Puolanne x x x x x x
Timo Pinomäki x x x x x x x
Riina Rantsi x x x x x x
30
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GRK Infra Oyj:llä on käytössä yhtiökokouksen vuonna 2025 hyväksymä
palkitsemispolitiikka, jossa kuvataan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
palkitsemisen periaatteet sekä päätöksentekojärjestys. Politiikka on laadittu
osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain, osakkeen liikkeeseenlaskijan
palkitsemispolitiikkaa ja -raportointia koskevan valtiovarainministeriön asetuksen
sekä vuoden 2025 hallinnointikoodin suositusten mukaisesti.
Kestävyyteen liittyvät tavoitteet vaikuttavat palkitsemiseen välillisesti, sillä
GRK:n projekteihin sovelletaan tilaajien ESG kriteerejä (turvallisuus, laatu, ympä-
ristö), joiden täyttäminen on edellytys projektien onnistumiselle ja taloudelliselle
tulokselle. Tämä heijastuu toimitusjohtajan taloudellisiin mittareihin perustuviin
tulospalkkioihin.
Lisäksi GRK:n toimitusjohtajan muuttuva palkitseminen sisältää kestävyyteen
liittyvän elementin työturvallisuuden kautta. Lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestel-
mässä on käytössä työturvallisuusleikkuri, jonka perusteella hallitus voi kohtuullis-
taa tai leikata palkkiota, mikäli työturvallisuudessa tapahtuu vakavia poikkeamia.
Turvallisuusleikkurin suuruus on 10 % jokaista vakavaa työtapaturmaa kohden.
Palkitsemisjärjestelmien rakenteen, mittareiden ja ehtojen hyväksymisestä
vastaa GRK:n hallitus, jota tukee henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunta
varmistaa palkitsemisen läpinäkyvyyden, lainmukaisuuden ja strategisen johdon-
mukaisuuden sekä sen, että palkitseminen tukee vastuullista johtamista ja yhtiön
pitkän aikavälin tavoitteita.
Hallituksen jäsenillä eikä muilla hallinto-, johto tai valvontaelimillä ole muut-
tuvaan palkitsemiseen sisältyviä kannustimia, eikä heidän palkitsemisensa ole
sidottu kestävyyteen.
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence- prosessista
GRK:lla ei ole erillistä due diligence-prosessia. Kestävyyteen liittyviä sisäisiä tarkas-
tuksia suoritetaan tarpeen mukaan GRK:n hallinnointiperiaatteiden mukaisesti.
Due diligence -prosessin
keskeiset osatekijät
Sijainti
konsernikestävyysraportissa
Due Diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
GOV-1, GOV-2, GOV-3, SBM-1,
SBM-3
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa prosessin
keskeisissä vaiheissa
GOV-2, SBM-2, IRO-1, S1-2,
S1-3, G1-2
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja
arviointi
SMB-3, IRO-1, E1-2, E2-1, E5-1,
S1-1, S1-3, G1-1, G1-2
Toimenpiteet haitallisten vaikutusten
ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
E1-3, E2-2, E5-2, S1-3, S1-4, G1-
1, G1-2, G1-3, G1-5
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta
ja viestintäkäytännöt
E1-5, E1-6, E5-4, E5-5, S1-5,
S1-6, S1-8, S1-9, S1-14, S1-16,
S1-17, G1-4, G1-6
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyyteen liittyvien riskien tunnistaminen on osa GRK:n yleistä riskienhallintaa.
GRK:lla ei ole erillistä kestävyyteen liittyvien riskien hallintatoimintoa, vaan kyseiset
riskit käsitellään osana käytössä olevia riskienhallintaprosesseja.
GRK:n hallituksen tehtävänä on yhtiön kestävyysraportoinnin valvonta ja
arviointi. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvontavastuun
täyttämisessä. Hallituksesta muodostettu tarkastusvaliokunta valvoo kestävyysra-
portointiprosessia, kestävyysraportoinnin varmennusta sekä kestävyysraportoinnin
luotettavuuden varmistavien sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta. Johto-
ryhmä vastaa kestävyysraportoinnin esittelystä hallitukselle.
Kestävyysriskien hallinta on osa GRK:n riskienhallintajärjestelmää. Riskienhal-
lintaa toteutetaan projektien, prosessien ja henkilöstön tasolla, ja riskienarviointeja
seurataan sekä päivitetään tarvittaessa. Hallintaa tukevat sisäiset ja ulkoiset
auditoinnit sekä johdon katselmukset. Riskienhallinnan toteutuksesta sekä tietojen
koonnista ja analysoinnista vastaa HSEQ-tiimi. Raportoinnin luotettavuus varmis-
tetaan osana GRK konsernin hallintojärjestelmää ja raportointivaatimuksiin tunnis-
tetut riskit on sisällytetty osaksi konsernin johtoryhmälle vuosittain toteutettavaa
riskikartoitusta.
Tärkeimmät tunnistetut riskit liittyen kestävyysraportointiin ovat tiedon oikeel-
lisuus ja raportoitavan tiedon laajuuden vuoksi riski siitä, että kaikkia olennaisia
tietoja ei saada kattavasti ja luotettavasti raportoitua. Kestävyysraportissa
esitettävän tiedon keräys edellyttää manuaalisia vaiheita, mikä lisää virheiden
mahdollisuutta. Riskiä tiedon oikeellisuudesta hallitaan selkeillä vastuilla tietojen
keräämisessä, tarkastamisessa ja raportoimisessa. Kullekin raportoitavalle tiedolle
on nimetty vastuuhenkilö ja mahdollisuuksien mukaan suoritetaan täsmäytyksiä,
jotta voidaan varmistua tiedon oikeellisuudesta. Raportoitavan tiedon laajuuden
synnyttämää riskiä hallitaan hyödyntämällä vaiheittaisen käyttöönoton mahdol-
lisuutta, jolla voidaan vähentää ensimmäisenä raportointivuotena raportoitavan
tiedon määrää.
31
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Strategia
GRK:n strategian tahtotilana on, että vuosina 2025–2028 GRK kasvaa kannatta-
vasti, ja GRK on vuonna 2028 kestävän rakentamisen edelläkävijä, jossa työskente-
lee kilpailukykyisin joukkue.
Loppuvuodesta 2024 GRK:n hallitus vahvisti yhtiön päivitetyn strategian
vuosille 2025–2028. Strategian päivityksen yhteydessä tarkasteltiin megatrendejä
sekä geopoliittisten ja talousnäkymien muutosten vaikutuksia toimintaamme.
Huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisen tarpeiden odotetaan
ohjaavan infrainvestointeja. Tämän vuoksi yhdeksi strategiseksi keinoksi valittiin
menestyminen kriittisen infran ja puolustushallinnon hankkeissa. Samaan aikaan
teollisuuden vihreän siirtymän hankkeiden ja energiainfran rakentamisen odotetaan
vauhdittavan infrarakentamista. Energiatehokkuus, kiertotalous, vähäpäästöisyys
ja luontokadon pysäyttäminen ovat kestävän infrarakentamisen keskiössä. Siten
tavoitteeksi asetettiin halu vahvistaa GRK:n osuutta vihreän siirtymän hankkeissa
sekä laajentua uusille infrarakentamisen alueille, kuten sähköverkkorakentamiseen.
Maantieteellistä laajentumista tavoitellaan erityisesti Ruotsissa, sillä tähän asti
projektit ovat painottuneet Pohjois-Ruotsiin. Strategiatyötä ohjanneet megatrendit
ja geopoliittiset muutokset sekä GRK:n tahtotila, valinnat ja keinot on esitelty sivun
33. kuvassa.
Osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuus on haaste rakennusalalla.
GRK:n vahvuus on arvoihin pohjautuva yrittäjähenkinen kulttuuri. Tavoitteena on,
että GRK vetää puoleensa, kasvattaa ja pitää parhaat moniosaajat. GRK:n strategi-
sena keinona on myös yhteistyön ja yhtenäisyyden vaaliminen eri toimintamaissa
sekä liiketoiminnoissa. Yritysvastuu kuuluu tärkeänä osana GRK:n strategiaan,
jonka tahtotilana korostuu kestävän rakentamisen edelläkävijyys. Kestävä raken-
taminen tarkoittaa sitä, että suunnittelemme, toteutamme ja kunnossapidämme
infraa huomioiden ympäristön, turvallisuuden ja eettiset periaatteet.
GRK:n strategiset kestävyystavoitteet kattavat kaikki tuote- ja palveluryhmät,
maantieteelliset toiminta-alueet ja GRK:n asiakasluokat. GRK:n strategiaan on
kytketty tavoite olla kestävän infrarakentamisen edelläkävijä. Strategia kattaa kaikki
ESG-ulottuvuudet: ympäristövastuun osalta GRK on ottanut käyttöön luonto- ja
ilmastotiekartan, jonka avulla se tähtää nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä
ja 50 % päästövähennykseen vuoteen 2040 mennessä. Sosiaalisen vastuun kes-
kiössä on osaavan työvoiman saatavuus ja henkilöstön hyvinvointi: GRK panostaa
kilpailukykyisen joukkueen rakentamiseen ja työn turvallisuuteen. Hyvän hallintota-
van osalta kestävyys on integroitu osaksi konsernin johtamista ja riskienhallintaa.
Hallitus seuraa strategisten kestävyystavoitteiden toteutumista ja raportointia ja
vastaa kaksoisolennaisuusanalyysissä esille nousseiden olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista. Näin GRK varmistaa, että vastuullisuus
ei ole irrallinen osa-alue, vaan olennainen osa yhtiön strategiaa ja operatiivista
toimintaa.
GRK on arvioinut nykyisten tuotteiden ja palveluiden sekä merkittävien mark-
kinoiden ja asiakasryhmien suhdetta konsernin kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin
yhdistämällä kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, liiketoimintakohtaisen päästö-
ja materiaalitiedon sekä keskeisten asiakasryhmien vastuullisuusvaatimukset.
Arviointi on toteutettu osana konsernin strategiaprosessia sekä toimintajärjestel-
mään kuuluvaa riskienhallintaa.
Arvioinnin perusteella GRK:n palveluista erityisesti väylä-, rata- ja ympäristö-
rakentaminen tukevat konsernin ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita. Julkisten tilaa-
jien kiristyvät päästö- ja materiaalitehokkuusvaatimukset vahvistavat tätä suuntaa,
ja ne ohjaavat hankkeidemme suunnittelua sekä materiaalivalintoja.
Rakentamisen päästöintensiiviset osa-alueet, kuten asfaltin ja bitumituotteiden
käyttö, ovat arvioinnin perusteella keskeisiä kehityskohteita. Lisäksi konekaluston
polttoaineriippuvuus tunnistetaan tavoitteiden kannalta keskeiseksi muutostar-
peeksi. Kaluston päästövähennystoimenpiteet on sisällytetty GRK:n ilmastotie-
karttaan. GRK:n strateginen suunta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä
ja kiertotaloutta. GRK:n tavoitteena on nettonolla oman toiminnan hiilipäästöjen
osalta vuonna 2035. Tavoite ohjaa valintoja kaluston fossiilisten polttoaineiden
riippuvuuden vähentämiseksi, asfaltin valmistuksen päästöintensiteetin pienentä-
miseksi ja uusiomateriaalien käytön kasvattamiseksi. Uusiomateriaalien käytöllä
on suora vaikutus hankkeiden päästöihin sekä kustannustehokkuuteen.
Henkilöstö on strategian ytimessä. GRK on tunnistanut osaavan työvoiman saa-
tavuuden koko toimialan merkittäväksi riskiksi, joka vaikuttaa suoraan strategian
toteutettavuuteen. Tämän vuoksi GRK panostaa rekrytointikyvykkyyteen, työnanta-
jamielikuvaan ja henkilöstön osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Turvallisuus ja turvallisuuden jatkuva parantaminen kaikilla työmailla on
strateginen kulmakivi. Projektipohjainen ja kausiluonteinen toimintaympäristö luo
haasteita koulutusten ja osaamisen tasalaatuiselle toteuttamiselle, mutta siihen
vastataan kehittämällä koulutusprosesseja ja perehdytysmalleja.
GRK:n liiketoiminta perustuu eettisiin periaatteisiin, jotka on koottu Rehdin
toiminnan periaatteisiin. Niihin kuuluvat mm. tasapuolisuus, syrjimättömyys, reilu
kilpailu, toimittajaketjun läpinäkyvyys, lahjonnan ja korruption estäminen. Nämä
kysymykset ovat strategisesti tärkeitä erityisesti siksi, että GRK toimii kriittisen
infrastruktuurin hankkeissa, joissa luotettavuus ja eettisyys ovat edellytys osallistu-
miselle.
GRK:n strategiaan on sisällytetty tietoturvan ja digitaalisen riskienhallinnan
merkittävä vahvistaminen, joka toteutetaan ISO 27001 -standardin mukaisen tieto-
turvallisuuden hallintajärjestelmän rakentamisella ja implementoinnilla. Projektilla
varmistetaan datan luotettavuus, toimintavarmuus sekä valmius digitalisoituvien
työmaiden ja raportointivelvoitteiden hallintaan. Tämä on kriittinen osa myös
CSRD-raportointiin liittyvien tietojen laadun varmistamista.
32
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tahtotila 2028
A
R
V
O
M
M
E
M
e
k
a
n
n
a
m
m
e
v
a
s
t
u
u
n
.
M
e
o
n
n
i
s
t
u
m
m
e
y
h
d
e
s
s
ä
.
Kilpailukykyisin joukkue
Kannattava kasvu
Kestävän rakentamisen
edelläkävijä
Menestymme
kriittisen infran ja
puolustushallinnon
hankkeissa.
Vahvistamme
osuuttamme
vihreän siirtymän
hankkeissa.
Laajennumme uusille
infrarakentamisen alueille
ja maantieteellisesti
erityisesti Ruotsissa.
Vedämme puoleemme,
kasvatamme ja
pidämme parhaat
moniosaajat.
Toimimme
yrittäjähenkisesti ja
kulttuurimme on
yhtenäinen.
Varmistamme
terveen
kannattavuuden
läpi linjan.
Geopolitiikka, huoltovarmuus
ja kriittisen infrastruktuurin
turvaamisen tarpeet ohjaavat
valtioiden infrainvestointeja.
Teollisuuden kestävän siirtymän
hankkeet ja energiainfran
rakentaminen vauhdittavat
infrarakentamista.
Osaavan ja
motivoituneen
työvoiman saatavuus on
haaste rakennusalalla.
Energiatehokkuus, kiertotalous,
vähäpäästöisyys ja luontokadon
pysäyttäminen ovat kestävän
infrarakentamisen keskiössä.
Digitalisaatio ja tieto- ja hybridiriskit
asettavat vaatimuksia työtapojen
kehittämiselle ja organisaatioiden
toiminnalle.
VALINNAT JA KEINOT
VALINNAT JA KEINOT
MEGATRENDIT JA GEOPOLIITTISET MUUTOKSET
M
e
e
m
m
e
p
e
l
k
ä
ä
.
M
e
e
m
m
e
j
a
h
k
a
i
l
e
.
M
e
e
m
m
e
v
a
i
n
k
ä
y
t
ö
i
s
s
ä
.
GRK:n strategian tahtotila, valinnat ja keinot sekä strategiatyötä ohjanneet megatrendit ja geopoliittiset muutokset
33
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Liiketoimintamalli
GRK:n liiketoiminta koostuu taito- ja väylärakentamisesta sekä päällystyksestä,
rataliiketoiminnasta ja ympäristöteknologiasta. GRK suunnittelee, korjaa ja
rakentaa teitä, väyliä, raiteita ja siltoja. Toimimme Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
GRK:n ydinosaamiseen kuuluvat monipuolisten infrarakennushankkeiden toteutus,
suurten ja pienten hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen rataosaaminen.
GRK tarjoaa rataliiketoiminnan palveluja suunnittelusta rakentamiseen ja kunnos-
sapitoon. Asiakkaitamme ovat valtionhallinto, kunnat ja kaupungit sekä yksityinen
sektori. GRK toimii useissa projekteissa yhteistyössä infra-alan muiden yritysten
kanssa.
Arvoketju
GRK:n arvoketju kattaa ne toimijat ja prosessit, joihin GRK:lla on merkittävä vaiku-
tus tai riippuvuus liiketoiminnan toteuttamisessa. Arvoketju muodostuu kolmesta
osasta: alkupää (materiaalien ja palveluiden toimittajat, alihankkijat, kuljetus), oma
toiminta (Suomessa, Ruotsissa ja Virossa) sekä loppupää (asiakkaat ja ne sidos-
ryhmät, jotka huomioimme työn aikana, kuten työmaiden läheisyydessä toimivat
yritykset ja asukkaat sekä kaavoitus ja muut vastaavat hallinnolliset viranomaiset).
Oma toiminta. GRK:lla on omaa toimintaa kolmessa maassa: Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa. GRK:n ydinosaamiseen kuuluvat monipuolisten infrara-
kennushankkeiden toteutus, suurten ja pienten hankkeiden projektinjohto sekä
laaja-alainen rataosaaminen.
GRK tarjoaa kaikki tarvittavat rakentamispalvelut taito-, väylä-, ympäristö- ja
teollisuusrakentamiseen. Rataliiketoiminnassa GRK tarjoaa rakentamispalveluiden
lisäksi suunnittelu- ja kunnossapitopalveluita. GRK:n taito- ja väylärakentamisen
liiketoimintaan kuuluu myös päällystys. Lisäksi GRK tarjoaa ympäristöteknologian
palveluja. GRK:n strategia sisältää tavoitteen laajentumisesta maantieteellisesti
ja uusille liiketoiminta-alueille. Vuonna 2025 GRK käynnisti Power liiketoiminnan,
joka keskittyy pääosin sähkön siirtoverkkojen (110/400kV) ja sähköasemien
rakentamiseen sekä uusiutuvan energian rakentamiseen. Liiketoiminta liittyy GRK:n
strategisiin tavoitteisiin, vaikka sen merkitys on vielä perustamisvuonna pieni.
Vuoden 2025 lopussa GRK:lla oli 1222 omaa työntekijää. GRK:n työntekijöiden
erittely maittain on esitetty kohdassa S1-6.
Alkupää. GRK:n arvoketjun alkupää koostuu toiminnoista ja toimijoista, jotka
vaikuttavat toimintaamme ennen varsinaista rakentamista. GRK:n keskeisiä alku-
pään toimintoja ja toimijoita ovat raaka-aineiden tuottajat, materiaalien valmistajat,
kuljetuspalvelut ja aliurakoitsijat. Alkupään tarkastelu auttaa meitä tunnistamaan
esimerkiksi raaka-aineiden tuotannon ja kuljetusten ympäristövaikutukset sekä
alihankkijoiden työolosuhteet. Toimimme yhteistyössä alkupään toimijoiden
kanssa tarjouspyyntöprosesseissa, tehdessämme aliurakka- ja toimittajasopimuk-
sia, pyytäessämme todenteita raaka-aineiden, materiaalien ja palveluiden laadusta
sekä toteuttaessamme toimittaja-auditointeja.
Loppupää. GRK:n arvoketjun loppupää kattaa ne, joille toteutamme projekteja
eli asiakkaat sekä ne sidosryhmät, jotka huomioimme työn aikana, kuten työmai-
den läheisyydessä toimivat yritykset ja asukkaat. Keskeisiä loppupään toimintoja
ovat vuoropuhelu asiakkaiden kanssa, osallistuminen heidän järjestämiin tilaisuuk-
siin, tarjouspyyntöaineistojen huolellinen läpikäynti sekä työmaakokoukset tilaajien
kanssa. Näiden avulla ymmärrämme paremmin asiakkaidemme tavoitteet ja
voimme kehittää palveluitamme jatkuvasti.
Raportin kohdissa E1, E2, E5, S1, G1 ja yhteisökohtaiset tiedot on kuvattu tar-
kemmin vuoden 2025 raportoinnissa huomioidut arvoketjujen toimijat.
SBM-2 Sidosryhmien kiinnostuksen
kohteet ja näkemykset
GRK:n sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoituksena on mahdollistaa
molemminpuolinen tiedonkulku kaikkien sidosryhmien kanssa. GRK konsernin
johtoryhmän kokouksissa jokainen jäsen kertoo oman vastuualueensa
keskeisimmät tapahtumat, jolloin tieto sidosryhmien näkemyksistä saadaan
kaikkien johtoryhmän jäsenten tietoon. Tämän keskustelun pohjalta
toimitusjohtaja vie merkittävimmät huomiot eteenpäin hallituksen tietoon.
Sidosryhmävuorovaikutuksen kautta esiin nousseilla näkemyksillä on vaikutus
GRK:n liiketoimintamalliin ja strategiaan.
Vuonna 2025 sidosryhmävuorovaikutuksen pohjalta ei tehty muutoksia
liiketoimintamalliin eikä strategiaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunkin
sidosryhmävuorovaikutuksen kanavat, sidosryhmän odotukset sekä kuinka GRK
vastaa kyseisiin odotuksiin.
34
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Sidosryhmä Vuorovaikutuskanavat Sidosryhmän odotukset Odotuksiin vastaaminen / Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Henkilöstö Esihenkilötyö, perehdytys, koulutukset, sisäinen
viestintä, henkilöstöinfot, henkilöstökysely, pulssikyselyt,
työsuojelutoimikunnan toiminta, ilmoituskanava
Turvallinen työympäristö, kilpailukykyinen palkka,
osaamisen kehittäminen, tasa-arvo, työhyvinvointi
Konserni perehdytys ja perehdytysopas, suunnitelmallinen ja aktiivinen turvallisuuskulttuurin
kehittäminen, turvallisuushavainnointi ja työmaiden turvallisuuskierrokset, 0-tapaturmaa tavoite,
koulutussuunnitelma, DEI-koulutus, Rehdin toiminnan periaatteiden mukainen toiminta, kattavat
työhyvinvointiedut ja työterveyshuolto, varhaisen tuen malli
Arvoketjun työntekijät Perehdytys, turvallisuushavainnointi, työmaapalaverit,
työmaan turvallisuuskierrokset, auditoinnit,
ilmoituskanava
Turvalliset työolot, tasa-arvo työmailla GRK:n omien
työntekijöiden kanssa
Yritysvastuuvaatimukset, ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien tarkastus, turvallisuushavainnointi ja
työmaiden turvallisuuskierrokset, auditoinnit, ilmoituskanava, tapaturmataajuuden seuranta
Harjoittelijat ja opiskelijat Oppilaitosvierailut, oppilaitosyhteistyö, perehdytys,
harjoittelijatyytyväisyys, harjoittelijoiden eNPS mittaus
Harjoittelupaikat, korvaus harjoittelusta, työllistyminen
opintojen jälkeen
Yli 100 harjoittelijan työllistäminen vuosittain, harjoittelijoille kilpailukykyisen palkan maksaminen,
tavoitteena mahdollisimman monen harjoittelijan palaavan seuraavana vuonna ja työllistyvän GRK:lle
opintojen jälkeen
Toimittajat ja alihankkijat Sopimusneuvottelut, auditoinnit, arvioinnit, raportointi Selkeät vaatimukset, reilu yhteistyö, maksujen
täsmällisyys
Yritysvastuuvaatimukset, tilaajavastuutarkastukset, auditoinnit, maksuehtojen noudattaminen
Tilaajat Asiakaspalautekyselyt, projektikohtainen viestintä,
raportointi
Laatu, aikataulun pitävyys, turvallisuus, oikea
kustannustaso, vastuullisuus
Huolellinen tarjouslaskenta, ISO-sertifioitu toimintajärjestelmä, asiakastyytyväisyystavoitteet, projektien
valmistuminen ajallaan
Yhteistyökumppanit Avoin ja aktiivinen vuorovaikutus hankkeen jokaisessa
vaiheessa
Ammattitaitoinen työskentely, onnistunut yhteistyö ja
vuorovaikutus, turvalliset työolot
Teemme tiiviisti töitä yhdessä sekä yhtiön sisällä että kumppaneidemme kanssa
Loppukäyttäjät Yhteydenotot, verkkosivut, asukastilaisuudet,
asiakaspalautteet tilaajien kautta
Turvallinen ja toimiva infra, lähiasukkaat huomioiva
rakentaminen, saavutettavuus
Toimintajärjestelmän mukainen toiminta, töiden suunnittelu elinkaariajattelu huomioiden,
asiakaspalautteen analysointi ja huomiointi
Omistajat ja rahoittajat Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset,
tulosjulkistustilaisuudet, tiedotteet ja sijoittajasivut,
raportointi
Hyvä vuosituotto, hallinnollisten ja sosiaalisten
riskien hallinta, hyvä hallintotapa, lainsäädännön
noudattaminen, turvallinen ja terveellinen työympäristö
Omistuksen arvonnousu, strategiset kestävyystavoitteet, kannattava kasvu, Rehdin toiminnan
periaatteiden mukainen toiminta
Viranomaiset ja päättäjät Lupaprosessit, YVA-menettelyt, raportointi, auditoinnit Turvallisuus, lainsäädännön noudattaminen,
läpinäkyvyys, ympäristövastuu
Alhainen tapaturmataajuus, sertifioinnit ja luvat, ympäristölupien noudattaminen ja
ympäristövahinkojen välttäminen, Rehdin toiminnan periaatteet, CSRD-vaatimusten täyttäminen
Sidosryhmien kiinnostuksen kohteet ja näkemykset
35
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Ympäristötiedot
E1 Ilmastonmuutos
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toiminnastamme syntyy merkittävä määrä GHG-
päästöjä. GRK:n omasta toiminnasta ja arvoketjujen
toiminnasta syntyvät GHG-päästöt aiheuttavat
ympäristön lämpenemistä, joka heikentää ihmisten
ja luonnon elinolosuhteita.
Olemme laatineet Luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa työtämme
kohti vähäpäästöisempiä toimintatapoja. Koulutamme ja kehitämme
toimintaamme jatkuvasti ja olemme asettaneet tavoitteeksemme olla
kestävän rakentamisen edelläkävijä. Edellytämme toimintatapoja myös
toimittajiltamme.
x x x
lyhyt, keskipitkä
ja pitkä aikaväli
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toimintamme vähentää hiilinielujen määrää.
Työmaillamme huolehdimme siitä, että säästämme puustoa aina kun se
on mahdollista.
x x x
lyhyt, keskipitkä
ja pitkä aikaväli
Positiivinen vaikutus
(tosiasiallinen)
Tuotamme vähäpäästöisiä kestävän rakentamisen
ratkaisuja asiakkaillemme. Vähäpäästöiset
kestävän rakentamisen ratkaisut tarkoittavat
neitseellisiä materiaaleja korvaavia vaihtoehtoja tai
vähäpäästöisiä työtapoja.
Jatkamme kestävien ratkaisujen kehitystyötä ja tarjoamme aktiivisesti
asiakkaillemme vähäpäästöisiä rakentamisen ratkaisuja.
x x x
lyhyt, keskipitkä
ja pitkä aikaväli
Riski
Siirtyminen vähähiilisyyteen ja sen vaatimukset
aiheuttavat investointeja ja lisää raportointia.
Huolehdimme kalustomme ja tuotantolaitostemme ajantasaisuudesta
ja arvioimme uusien toimintojen kannattavuutta muuttuvissa
olosuhteissa ennen investointipäätösten tekemistä.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Siirtyminen vähähiilisyyteen tarjoaa uusia
rakentamisen mahdollisuuksia vetyverkostojen,
sähköverkkojen ja esimerkiksi vihreän siirtymän
tuotantolaitosten rakentamisen kautta.
Tarkastelemme markkinoiden kehittymistä jatkuvasti ja kehitämme
ja tarjoamme osaamistamme aktiivisesti uusiin vihreän siirtymän
hankkeisiin.
x
keskipitkä
aikaväli
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin
Kaksoisolennaisuuden prosessi on kuvattu kohdassa IRO-1. Kaksoisolennaisuus analyysin
perusteella nousseet GRK:n olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet on koottu yhteen vaikutus-
ten ja toimenpiteiden kanssa. Kestävyysaiheiden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
on kuvattu tarkemmin aiheittain kohdissa E1, E2, E5, S1, G1 ja yhteisökohtaiset tiedot.
36
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Riski
Ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset vaarat, kuten
lisääntyvät tulvat, myrskyt ja tulipalot, kuivuus
ja kuumuus, voivat häiritä toimittajien toimintaa
ja logistiikkaa, josta aiheutuu keskeytyksiä
projekteillemme. Tämä lisää toimintamme
kustannuksia.
Kehitämme varautumistamme ilmastonmuutoksen fyysisiin vaaroihin
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme.
Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset
on huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Fyysiset ilmastonmuutoksen vaarat
voivat vaikeuttaa turvallista työskentelyä
infrarakentamisen kohteissa ja lisätä työn
tekemiseen kohdistuvia kustannuksia.
Arvioimme jatkuvasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia töidemme
toteutukseen ja päivitämme työohjeita säännöllisesti. Tarvittaessa
otamme käyttöön uusia työmenetelmiä ja -välineitä. Edellytämme
toimintatapoja myös toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Kestävät hankinnan ratkaisut ja hankinnan
hajauttaminen voivat vähentää projektien
aikatauluviivästyksiä ja lisäkustannuksia.
GRK:n kestävä hankinta tarkoittaa prosessia,
jossa huomioidaan hankintojen ympäristö- ja
ilmastovaikutukset, sosiaaliset vaikutukset
ja ihmisoikeudet toimitusketjussa sekä hyvä
hallintotapa ja eettinen toiminta toimittajasuhteissa
ja varmistetaan, että hankinnat tukevat GRK:n
kestävyystavoitteita.
Korvaamme ilmastonmuutosriippuvaiset ja toimituskatkoksille
herkät materiaalitoimitukset kestävillä ratkaisuilla sekä hajauttamalla
hankintaa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Energia Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toimintamme kuluttaa merkittävän määrän
energiaa.
Olemme sitoutuneet vähentämään energiankulutustamme erillisen
toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Edellytämme toimintatapoja myös
toimittajiltamme.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Käytämme rakentamisessa energiaintensiivisiä
materiaaleja.
Etsimme aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia materiaaleja sekä käytämme
projekteissamme uusio- ja kierrätysmateriaaleja aina kun se on
teknistaloudellisesti mahdollista.
x x x
lyhyt, keskipitkä
ja pitkä aikaväli
Riski
Olemme riippuvaisia fossiilisista polttoaineista
ja raaka-aineista. Näiden saatavuusongelmat ja
hinnannousu aiheuttavat riskin toiminnallemme.
Etsimme aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia polttoaineita ja materiaaleja
sekä käytämme projekteissamme uusio- ja kierrätysmateriaaleja aina
kun se on teknistaloudellisesti mahdollista.
x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Onnistuminen energiatehokkuudessa
ja fossiilittomien polttoaine- ja
materiaalivaihtoehtojen käyttöönotossa vähentää
kustannuksiamme pitkällä aikavälillä.
Olemme laatineet Luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa työtämme
kohti vähäpäästöisempiä toimintatapoja lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Tiekartta on vuosittain päivittyvä työkalu, jonka
avulla pyrimme varmistamaan onnistumisemme vaihtoehtoisten
polttoaineiden ja materiaalien käyttöönotossa.
x x pitkä aikaväli
37
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E2 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Osa-aihe Osaosa-aihe Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Ilman pilaantuminen
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Ilman mahdollinen pilaantuminen
toiminnasta syntyvällä pölyllä tai haitta-
aineilla.
Huolehdimme asianmukaisten työvälineiden ja toimintatapojen valinnasta
sekä ennakoimme kartoittamalla mahdolliset pölyävät työvaiheet ja laadimme
suunnitelman vaikutusten hallitsemiseksi. Edellytämme toimintatapoja myös
aliurakoitsijoiltamme ja toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Maaperän ja veden
pilaantuminen
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Veden ja maaperän mahdollinen
pilaantuminen toiminnan seurauksena.
Huolehdimme asianmukaisten työvälineiden ja toimintatapojen valinnasta
sekä ennakoimme työkonerikot säännöllisillä tarkastuksilla ja laadimme
suunnitelman vaikutusten hallitsemiseksi. GRK:n työmaat varustetaan tarvittavilla
torjuntavälineillä. Edellytämme toimintatapoja myös aliurakoitsijoiltamme ja
toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Riski
Siirtyminen saastuttamattomaan
talouteen voi edellyttää merkittäviä
investointeja työmaiden vesienkäsittelyn
toteuttamiseksi tai materiaalien
jalostamiseksi vähäpäästöisemmäksi.
Kehitämme varautumistamme saastuttamattomaan talouteen siirtymiseksi
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme.
Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on
huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Huolta ja erityistä
huolta aiheuttavat
aineet
Negatiivinen vaikutus
(tosiasiallinen)
Huolta aiheuttavien ja erityistä huolta
aiheuttavien aineiden käyttö tuotannossa.
Etsimme haitattomampia, korvaavia vaihtoehtoja aiemmin käytettyjen
aineiden tilalle. Edellytämme toimintatapoja myös aliurakoitsijoiltamme ja
toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen vaikutus
(tosiasiallinen)
Altistuminen huolta aiheuttaville ja
erityistä huolta aiheuttaville aineille
tuotannossa.
Huolehdimme asianmukaisesta kemikaalien ja materiaalien käytöstä ja
varastoinnista sekä niiltä suojautumisesta.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Huolta aiheuttavien ja erityistä huolta
aiheuttavien aineiden käytöstä poisto
voi aiheuttaa kustannuksia, kun aineet
korvataan vähemmän haitallisilla
vaihtoehdoilla.
Kehitämme varautumistamme saastuttamattomaan talouteen siirtymiseksi
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme.
Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on
huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
38
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Osa-aihe Osaosa-aihe Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Biologisen
monimuotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät
Ilmastonmuutos
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Omassa toiminnassa ja arvoketjussa
syntyvät GHG-päästöt kiihdyttävät
ilmastonmuutosta, joka heikentää
luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi
elinympäristöjen muutosten ja lajien
vähenemisen kautta.
Olemme laatineet Luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa meitä siirtymään
vähäpäästöisempiin ratkaisuihin, mukaan lukien kiertotalousmateriaalit
ja energiatehokkaat työmenetelmät. Arvoketjussa vaikutuksia hallitaan
yritysvastuuvaatimuksilla ja kehittämällä toimittajien päästö- ja
materiaaliseurantaa.
x x x pitkä aikaväli
Maankäytön
muutokset,
makean veden
ja merten käytön
muutokset
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Rakentamisen aikaiset maankäytön
muutokset voivat paikallisesti heikentää
maaperän laatua ja vähentää puustoa, mikä
heikentää ekosysteemien toimivuutta.
Olemme laatineet Luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa meitä
huomioimaan luonnon monimuotoisuuden maa-alueiden käytössä.
Edellytämme toimintatapoja myös toimittajiltamme.
x x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
39
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja päätöksentekoon
sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Resurssien
sisäänvirtaukset
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Luonnonvarojen merkittävä käyttö
heikentää niiden riittävyyttä ja
ympäristöntilaa.
Käytämme mahdollisimman vähän energiaa sekä korvaamme raaka-aineita ja
materiaaleja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla ja kierrätysvaihtoehdoilla.
Kiertotalousliiketoimintamme toimipisteverkosto on laajentunut ja tukee
rakentamisessa syntyvien materiaalien kiertotaloutta mahdollistaen näiden
välivarastoinnin ja jalostamisen. Tuomme asiantuntemuksemme tilaajien
tietoisuuteen ja teemme yhteistyötä toimittajiemme kanssa yhteisten
vaatimusten kehittämiseksi.
x x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riski
Riippuvuus fossiilisista raaka-
aineista ja materiaaleista aiheuttaa
kustannusriskin markkinan muuttuessa
vähähiilisemmäksi.
Etsimme ja testaamme mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien ja biopolttoaineiden
käyttömääriä. Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja
kustannukset on huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Kiertotalousvaatimukset lisäävät
tehokkuus- ja raportointivaatimuksia
sekä edellyttävät materiaalien
uudelleenkäyttöä. Vaatimustenmukaisuus
voi lisätä investointikustannuksia.
Kehitämme varautumistamme kiertotalousvaatimuksiin ennakoivilla
toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme. Tuemme
kiertotalousvaatimusten edistämistä kattavalla toimipisteverkostollamme,
joka mahdollistaa materiaalien uudelleenkäytön tehostamisen. Huolehdimme
siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on huomioitu jo
tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Resurssitehokkuuden kehittäminen
ja kiertotalousajattelun
integrointi toimintaan voi laskea
materiaalikustannuksia sekä nostaa työn
tehokkuutta.
Hyödynnämme kiertotalousosaamistamme ja laajennamme onnistuneita
toimintatapoja toiminnan edelleen kehittämisessä. Kehitämme työmaakohtaista
materiaalihankintaa ja -seurantaa. Kehitämme alan toimintatapoja tarjoamalla
kiertotalouspalveluitamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme.
Mahdollisuus parantaa onnistumistamme kilpailutuksissa, joissa on vaatimuksia
kiertotalouden osalta.
x x pitkä aikaväli
Jäte Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toiminnastamme syntyy merkittävä
määrä jätettä.
Kehitämme työmaakohtaista lajittelua ja kierrätysastetta. Pyrimme minimoimaan
materiaalihukan. Asetamme yhteisiä tavoitteita toimittajien kanssa.
x x
lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Riski
Kiertotalousvaatimukset lisäävät
tehokkuus- ja raportointivaatimuksia
sekä edellyttävät materiaalien
uudelleenkäyttöä. Vaatimustenmukaisuus
voi lisätä investointikustannuksia.
Kehitämme varautumistamme kiertotalousvaatimuksiin ennakoivilla
toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme. Tuemme
kiertotalousvaatimusten edistämistä kattavalla toimipisteverkostollamme,
joka mahdollistaa materiaalien uudelleenkäytön tehostamisen. Huolehdimme
siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on huomioitu jo
tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
40
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Sosiaaliset tiedot
S1 Oma työvoima *Tunnistettu ihmisoikeusvaikutuksena
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Työolot Työllisyysturva*
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Vakaa työllisyys ja pitkäaikaiset
työsuhteet tukevat henkilöstön
hyvinvointia. Työpaikkojen tarjoaminen
nykyisessä taloustilanteessa sekä useissa
kaupungeissa on yhteiskunnallisesti
vastuullinen saavutus.
Osaamisen jakamisen ja nykyisen henkilöstön kouluttamisen lisäksi GRK on pystynyt
jatkuvasti rekrytoimaan lisää henkilöstöä. Henkilöstöpolitiikan mukaisesti GRK pyrkii
solmimaan ensisijaisesti toistaiseksi voimassa olevia- ja pitkäaikaisia työsuhteita. Lisäksi
GRK panostaa henkilöstön hyvinvointiin työntekijöiden sitouttamiseksi sekä ylläpitää
vahvaa työnantajabrändiä uusien ammattilaisten rekrytoimiseksi.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Infrarakentamiselle tyypillinen
kausivaihtelu ja markkinatilanteiden
muutos voi aiheuttaa epävarmuutta
työllisyydessä.
Henkilöstösuunnittelu, osaamisen kehittäminen ja sisäinen liikkuvuus tukevat työllisyyttä
kausivaihtelusta huolimatta. GRK panostaa henkilöstön sitouttamiseen ja osaamisen
jatkuvaan kehittämiseen työllisyysturvaa edistääkseen.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Terveys ja
turvallisuus*
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalla työtehtävien fyysinen
kuormittavuus sekä vaihtelevat ja
haastavat työolosuhteet voivat heikentää
työntekijöiden terveyttä. Työhön sisältyy
usein raskaiden koneiden ja laitteiden
käyttöä, mikä lisää melualtistusta, sekä
erilaisten materiaalien käsittelyä, joihin
voi liittyä altistumista haitallisille aineille.
Lisäksi työvaiheiden korkeat lämpötilat ja
epäergonomiset työasennot voivat lisätä
sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta.
GRK:lla toimintaa ohjaa ISO 45001 -standardin mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä,
johon lukeutuu mm. työterveys- ja turvallisuuspolitiikka sekä turvallisuussuunnitelmat.
Työntekijöiden terveys huomioidaan työsuhteen alusta alkaen ja jokainen GRK:n uusi
työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa koeajan aikana. Työntekijöiden tarkastukseen
sisältyy työfysioterapeutin fyysisen työkunnon testaus ja työterveyslääkärin tarkastus.
Lisäksi GRK:n henkilöstölle toteutetaan säännölliset iänmukaiset tarkastukset. Erityisesti
rataliiketoiminnassa terveystarkastus järjestetään 1-3 vuoden välein. Vaarallisten aineiden
kanssa työskentelevistä henkilöistä ylläpidetään altistusrekisteriä ja henkilöiden on käytävä
altistumistarkastuksissa vuosittain. Turvallisuusvaikutusten minimoimiseksi GRK:lla on
käytössä useita toimenpiteitä kuten sisäiset auditoinnit, turvallisuushavainnot, työmaiden
viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Kaikki
läheltä piti tilanteet sekä mahdolliset tapaturmat raportoidaan ja tutkitaan turvallista
työympäristöä edistääksemme.
x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalan vaativat työtehtävät sekä
infra-alan toimintaympäristö lisäävät
riskiä työtapaturmiin ja kuolemaan
johtaviin onnettomuuksiin.
x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Riski
Työpaikan terveys- ja
turvallisuusmääräysten rikkominen
muodostaa lakien ja vaatimusten
täyttämiseen sekä liiketoiminnan kuluihin
liittyvän riskin. Ylimääräisiä liiketoiminnan
kuluja voi tulla mm. auditointien tai
juridisten kulujen muodossa.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
41
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Monimuotoisuus
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalle on tyypillistä naisten
matala osuus yhtiön työntekijöistä sekä
ylimmästä johdosta.
Alalle tyypillinen miesvaltaisuus heijastuu myös GRK:n henkilöstölukuihin.
Monimuotoisuus- ja tasa-arvotyötä sekä tasa-arvoista palkkausta GRK:lla ohjaa
ihmisoikeus- ja henkilöstöpolitiikka. Näitä politiikkoja tukee mm. monimuotoisuus- ja
rekrytoivien esihenkilöiden koulutus, kirjatut rekrytointikäytännöt sekä ilmoituskanava.
Lisäksi konsernin sukupuolijakaumaa seurataan vuosittain niin konserni- kuin
maayhtiötasolla.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Sukupuolten tasa-
arvo, sama palkka
samanarvoisesta
työstä
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalle tyypillinen naisten
matala osuus yhtiön työntekijöistä
sekä ylimmästä johdosta voi heikentää
sukupuolten tasa-arvoa sekä
mahdollisuutta yhtälaiseen palkkaukseen.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riski
Sukupuolten tasa-arvon puutteet tai
palkkasyrjintä voivat aiheuttaa lain sekä
sääntelyn noudattamiseen liittyvän riskin.
Tämä voi lisätä liiketoiminnan kuluja
esimerkiksi tarkastusten, raportoinnin,
palkkavertailujen tai juridisten
kustannusten muodossa.
GRK:lla palkka määräytyy aina voimassa olevan paikallisen työehtosopimuksen, tehtävän
vaativuuden sekä työntekijän kokemuksen mukaan. Muut tekijät kuten sukupuoli eivät
vaikuta rekrytointiin eikä palkkaukseen ja monimuotoisuus sekä tasa-arvo huomioidaan
aina rekrytoinnista alkaen. GRK:n henkilöstöhallinto toteuttaa palkkavertailua sekä
tarkastaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työllisyystilannetta säännöllisesti. Näillä
toimilla pyritään varmistamaan, että palkka on kaikille tasa-arvoinen ja työsopimuksen
muoto vastaa aina todellista työkuormaa.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Koulutus
ja taitojen
kehittäminen
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Toimialalle tyypillinen kausiluonteisuus ja
projektipohjainen työ aiheuttaa haasteen
koulutusten ja kehityskeskustelujen
tasaiselle järjestämiselle koko
henkilöstölle.
GRK:n henkilöstö työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä sekä omaa erilaiset
koulutustaustat. Näillä on suora vaikutus työntekijän koulutuksen säännöllisyyteen. Lisäksi
kehityskeskustelut rakennusalan työntekijöillä eivät valitettavasti ole vielä yhtä yleisiä kuin
toimihenkilöillä tai keskusteluita ei ole raportoitu. GRK:lla oman henkilöstön osaaminen
varmistetaan koulutussuunnitelman, perehdytyksen, verkkokoulutusten ja mentoroinnin
avulla. Lisäksi aktiivinen oppilaitosyhteistyö sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen
varmistaa osaltaan osaamisen jatkuvuuden.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Henkilöstön osaamisen jatkuva ja
suunnitelmallinen kehittäminen varmistaa
strategian toteuttamisen edellyttämän
riittävän osaamisen, tuo kilpailuetua ja
motivoi henkilöstöä urakehitykseen.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan ja
häirinnän
torjumiseksi
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Työpaikalla esiintyvä syrjintä ja häirintä
voi heikentää työntekijöiden hyvinvointia,
turvallisuuden tunnetta ja työilmapiiriä.
Tällaiset tilanteet voivat johtaa työkyvyn
heikkenemiseen, sairauspoissaoloihin ja
henkilöstön vaihtuvuuteen.
GRK:lla on nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle, syrjinnälle ja häirinnälle. Henkilöstöä
koulutetaan eettisiin toimintatapoihin muun muassa Rehdin toiminnan periaatteiden-
ja monimuotoisuuskoulutuksen avulla. Jokaisen työntekijän tulee suorittaa Rehdin
toiminnan periaatteet -koulutus vuosittain. Esihenkilöillä ja johdolla on velvollisuus
puuttua epäasialliseen kohteluun, mikäli näitä ilmenee. Lisäksi työsuojelutoimikunta
ja luottamushenkilöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Vuosittaisessa
työhyvinvointikyselyssä pystyy antamaan anonyymisti palautetta mahdolliseen häirintään
liittyen. Luottamuksellinen ilmoituskanava taas mahdollistaa huolenaiheiden anonyymin
ilmoittamisen kaikille sidosryhmille.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
42
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
S2 Arvoketjun työntekijät *Tunnistettu ihmisoikeusvaikutuksena
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Työolot Työllisyysturva*
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Työllisyyden ja toimeentulon tarjoaminen
suurelle henkilömäärälle arvoketjussa omien
työntekijöidemme lisäksi.
Merkittävä osa GRK:n töistä toteutetaan urakoitsijakumppaneiden toimesta. Nämä
kumppanit jakavat yrittäjähenkisen yrityskulttuurimme ja näemme heidät olennaisena
osana työyhteisöämme. GRK on vuosien varrella tarjonnut työllisyyttä lukuisille
yrittäjille hankkeidemme kautta. Pitkäaikaiset kumppanuudet aliurakoitsijoiden
kanssa ovat olleet keskeinen osa GRK:n menestystä, tuoden projekteihin jatkuvuutta ja
asiantuntemusta sekä aliurakoitsijoille vakaata työllisyyttä.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalle tyypillisen kausivaihtelun
vuoksi työsuhteet voivat osassa tehtävissä olla
määräaikaisia.
GRK käyttää ulkopuolista työvoimaa erityistilanteissa ja kausihuippujen tasaamiseksi.
Huomioimme toiminnassamme aina työehtosopimusten asettamat reunaehdot.
Lyhytkestoisten erityisosaamista vaativien töiden tekemiseen voidaan käyttää
aliurakoitsijoita. Mikäli tietynlaisten erityisosaajien tarve muuttuu jatkuvaksi,
henkilöiden kanssa pyritään mahdollisuuksien mukaan solmimaan toistaiseksi
voimassa oleva kokoaikainen työsuhde.
x x
lyhyt
aikaväli
Työaika*
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalla on olemassa riski, että
työntekijöiden ylitöitä hallinnoidaan tavoilla, jotka
voivat olla epäoikeudenmukaisia tai turvattomia.
Tämä on johtunut rakennustyön luonteesta,
johon usein liittyy tiukkoja aikatauluja ja painetta
saada projektit valmiiksi ajallaan. Työnantajan
vaikuttaminen tähän on rajallista.
Rakennusalan alihankintaketjuun liittyvät riskit, kuten epäreilut työaikakäytännöt,
riittämätön palkkataso tai heikentynyt työ- ja yksityiselämän tasapaino voivat
tapahtuessaan vaikuttaa negatiivisesti GRK:n liiketoimintamalliin, strategiaan ja
arvoketjuun. GRK hallitsee näitä riskejä koko arvoketjussa Yritysvastuuvaatimusten
avulla, joita sovelletaan sekä omassa toiminnassa että toimittajiin ja alihankkijoihin.
GRK:n yritysvastuuvaatimukset edellyttävät, että kaikki toimijamme noudattavat
työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä turvallisuusmääräyksiä. Vaatimusten
toteutumista seurataan auditointien, raportoinnin sekä ilmoituskanavan avulla.
Lisäksi resurssoinnilla ja henkilöstön suunnittelulla pyritään hallitsemaan työaikaan,
sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Työmaalla
työskenteleville kausiluonteisuus tuo mukanaan myös positiivisen vaikutuksen, kun
kiireisen jakson jälkeen työntekijöiden on mahdollista pitää pidemmät vapaat.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riittävä palkka*
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalle tyypillinen kausiluonteisuus,
aliurakointimalli ja arvoketjun monimuotoisuus
voivat lisätä riskiä riittämättömästä
palkkatasosta arvoketjun työntekijöiden osalta.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Työ- ja
yksityiselämän
tasapaino
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Työaikaan liittyvä mahdollinen negatiivinen
vaikutus voi myös heikentää työn ja
yksityiselämän tasapainoa, erityisesti silloin,
jos arvoketjun työntekijät työskentelevät useille
asiakkaille tai työmailla, joissa olosuhteet
muuttuvat nopeasti.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
43
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Terveys ja
turvallisuus*
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalla työtehtävien fyysinen
kuormittavuus sekä vaihtelevat ja haastavat
työolosuhteet voivat heikentää näiden parissa
työskentelevien työntekijöiden terveyttä.
Työhön sisältyy usein raskaiden koneiden ja
laitteiden käyttöä, mikä lisää melualtistusta,
sekä erilaisten materiaalien käsittelyä, joihin
voi liittyä altistumista haitallisille aineille.
Lisäksi työvaiheiden korkeat lämpötilat ja
epäergonomiset työasennot voivat lisätä sekä
tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta.
Arvoketjun työntekijöiden työskentelyyn GRK:n työmailla liittyy samat turvallisuusriskit
kuin GRK:n omaan työvoimaan. GRK:n vuosittain päivitettävällä työturvallisuuden
toimintaohjelmalla sekä toimenpiteillä pyritään minimoidaan negatiivisia vaikutuksia,
mutta kaikkia riskejä ei pystytä poistamaan. Samat turvallisuuden toimintaperiaatteet
kuitenkin koskevat arvoketjun työntekijöitä oman henkilöstön lisäksi. GRK tunnistaa
työmaat ja työvaiheet, joissa on kohonnut riski esimerkiksi haitallisiin aineisiin
tai pölyyn. Täten pystymme kohdistamaan toimenpiteet riskiryhmässä oleviin
työntekijöihin. Työmaan toiminta- ja laatusuunnitelmassa sekä ympäristöoppaassa
on ohjeistettu pölyn sekä haitallisten aiheiden kanssa toimimiseen. GRK on vastuussa
ilmoittamaan aliurakoitsijalle työmaan haitallisista aineista, mutta aliurakoitsijoiden
tulisi lähtökohtaisesti huolehtia omien työntekijöidensä vuosittaisesta testauksesta.
Muihin ennakoiviin toimenpiteisiin lukeutuu mm. turvallisuussuunnitelmat,
perehdyttäminen ja koulutus, turvallisuushavainnot sekä työmaakokoukset.
Kaikki läheltä piti tilanteet sekä mahdolliset tapaturmat raportoidaan ja tutkitaan
asianmukaisesti myös aliurakoitsijoiden työntekijöiden osalta.
x x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalan vaativat työtehtävät sekä
infra-alan toimintaympäristö lisäävät riskiä
työtapaturmiin ja kuolemaan johtaviin
onnettomuuksiin.
x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Riski
Toimitusketjun työntekijöiden työolosuhteet
voivat aiheuttaa lain noudattamiseen liittyvän
riskin. Tämä voi lisätä muita liiketoiminnan
kuluja muun muassa seurannan, korjaavien
toimenpiteiden tai juridisten kustannusten
muodossa.
GRK:n yritysvastuuvaatimukset toimittajille edellyttävät, että toimittajat sitoutuvat
noudattamaan työntekoa koskevaa sääntelyä sekä kaikkien paikallisten lakien
noudattamista, koskien myös työolosuhteita. Vaatimusten toteutumista seurataan
auditointien ja arviointien avulla. Lisäksi kaikki mahdolliset väärinkäytökset ja
ilmoitukset tutkitaan.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
44
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolten
tasa-arvo ja
sama palkka
samanarvoisesta
työstä
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Rakennusalaan liittyy kohonnut riski sukupuolten
väliseen epätasa-arvoon (ILOSTAT), joka voi
lisätä todennäköisyyttä epäreiluun palkkaukseen
sukupuolten välillä.
GRK selvittää aliurakoitsijoiden taustat tilaajavastuuohjeistuksen mukaisesti. Mikäli
GRK:n tietoon tulee ilmoitus tai epäily epätasa-arvoisesta kohtelusta, palkkauksesta tai
häirinnästä on GRK:lla velvollisuus tehdä selvityspyyntö tilaajan selvitysvelvollisuuden
ja -vastuun mukaisesti. GRK tekee selvityksen kaikista arvoketjun työntekijöiltä
saapuneista ilmoituksista. Lisäksi GRK:n Yritysvastuuvaatimusten avulla pyritään
lisäämään toimittajien tietoisuutta tasa-arvosta. GRK:n yhteistyökumppanien on
sitouduttava Yritysvastuuvaatimuksiin toimittajille sisältäen Rehdin toiminnan
periaatteiden mukaisen yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvoisen urakehityksen.
Kaikilla työntekijöillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet työtehtäviin, etenemiseen ja
palkitsemiseen sukupuolesta riippumatta.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Rakennusalaan liittyvät stereotypiat, kulttuuri,
rekrytointikäytännöt ja työympäristöt voivat
osaltaan ylläpitää rakenteita, jotka voivat
johtaa sukupuolten väliseen epätasa-arvoon
työllistymismahdollisuuksissa, etenemisessä ja
työntekijöiden kohtelussa.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Monimuotoisuus
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Rakennusalan toimijoilla on korostunut
riski heikkoon sukupuolten väliseen
monimuotoisuuteen työpaikalla (ILOSTAT).
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Työpaikalla esiintyvä syrjintä ja häirintä
voi heikentää työntekijöiden hyvinvointia,
turvallisuuden tunnetta ja työilmapiiriä. Tällaiset
tilanteet voivat johtaa työkyvyn heikkenemiseen,
sairauspoissaoloihin ja henkilöstön
vaihtuvuuteen.
GRK:lla on nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle, syrjinnälle ja häirinnälle.
Työpaikasta pyritään luomaan terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä GRK:n
omalle henkilöstölle, että arvoketjun työntekijöille. Esihenkilöillä ja johdolla on
velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun, mikäli sitä ilmenee. Käytössä on myös
luottamuksellinen ilmoituskanava, jonka kautta kaikki sidosryhmät voivat ilmoittaa
huolenaiheistaan.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
45
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Väärinkäytösten
paljastajien
suojelu
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Toimimaton ilmoituskanava tai
puutteellinen ilmoittajien suoja voi
vaikuttaa negatiivisesti väärinkäytösten
paljastajiin.
GRK:n anonyymi ilmoituskanava on käytettävissä sekä omalle henkilöstölle että
kaikille sidosryhmille. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti, ja ilmoittajan
suoja varmistetaan aina siten, ettei henkilöllisyys paljastu eikä ilmoittajalle tai hänen
työsuhteelleen aiheudu haittaa. Ilmoituskanavan ilmoitusten käsittelystä vastaa GRK:n
lakiasianjohtaja yhdessä ulkoisen asiantuntijapalvelun edustajan kanssa. Ulkopuolinen
asiantuntija varmistaa osaltaan, että kaikki kanavan ilmoitukset tulevat käsitellyksi
tasapuolisesti.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riski
Ilmoittajansuojelulainsäädännön
noudattamatta jättäminen voi kasvattaa
liiketoiminnan muita kuluja esimerkiksi
sakkojen, politiikkamuutosten tai
viranomaiskäsittelyn kautta.
x x x
lyhyt
aikaväli
Suhteet
toimittajiin
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Säännöllinen ja toimiva yhteistyö
yhteistyökumppaniemme kanssa
ja sujuvat ja reilut maksukäytännöt
parantavat GRK:n kumppaneiden
toimintakykyä. Toimiva yhteistyö
nähdään keskeisenä tekijänä kestävän
menestyksen rakentamisessa.
GRK:n toimintaperiaatteet on kirjattu yhteistyökumppaneille toimitettaviin GRK:n
Yritysvastuuvaatimuksiin. GRK:n maksuehto (yleensä enintään 30 vrk) tukee vastuullista
ja reilua yhteistyötä, jossa myös pienemmillä toimijoilla on paremmat edellytykset toimia
kannattavasti ja pitkäjänteisesti GRK:n kumppanina ja toimittajana.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Korruptio ja
lahjonta
Ehkäiseminen ja
havaitseminen,
mukaan lukien
koulutus Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Julkisten hankkeiden rakentaminen
edellyttää usein merkittäviä julkisia
varoja ja sääntelyvalvontaa, mikä voi
luoda mahdollisuuksia korruptiivisille
käytännöille, kuten lahjonnalle ja
petoksille. Tämä korostuu erityisesti
tilanteissa, joissa myönnetään
urakoita, annetaan lupia tai suoritetaan
tarkastuksia.
GRK:lla on käytössä Rehdin toiminnan periaatteet sekä niihin liittyvä koulutus. Toimintaa
ohjaavat lisäksi korruption vastaiset periaatteet sekä kilpailuoikeudellinen ohjeistus.
Jokaisen GRK:laisen tulee suorittaa Rehdin toiminnan periaatteiden koulutus vuosittain.
GRK:n toimintaperiaatteet on kuvattu myös konsernin Yritysvastuuvaatimuksissa, joihin
yhtiö edellyttää yhteistyökumppaneiden sitoutuvan. Lisäksi kaikille sidosryhmille avoin
ilmoituskanava mahdollistaa huolenaiheista ilmoittamisen täysin anonyymisti. Ilmoitusten
käsittelyssä on mukana myös ulkoinen asiantuntijapalvelun edustaja, joka varmistaa
osaltaan, että kaikki epäillyt epäkohdat ja rikkomukset käsitellään tasapuolisesti.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Rakennusalaan liittyy kohonnut korruption
ja lahjonnan riski, erityisesti toimittaessa
yhteistyössä julkisen sektorin
kanssa. Riski voi syntyä myös, mikäli
ilmoituskanavan prosessi ei ole toimiva.
x x x
keskipitkä
aikaväli
46
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Poliittinen
vuorovaikutus ja
lobbaustoiminta
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Merkittävien infrastruktuurihankkeiden
rakentaminen vaatii usein toimintamaan
hallituksen hyväksynnän, rahoitusta
sekä sääntelyn noudattamista. Koska
hankkeilla on laaja vaikutus, ne voivat
olla poliittisen vaikuttamisen kohteena eri
sidosryhmien, kuten rakennusyritysten,
ympäristöjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen
taholta. Sidosryhmät voivat pyrkiä
vaikuttamaan lainsäädäntöön,
rahoituspäätöksiin tai sääntelyyn,
jotka voivat vaikuttaa hankkeiden
rakentamiseen.
GRK ei harjoita politiikkaa, ei osallistu poliittiseen toimintaan ja pitäytyy kaikesta tuesta
poliittiseen toimintaan.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Läpinäkyvyyden puute tai
epäjohdonmukaisuus poliittisessa
vaikuttamisessa voi aiheuttaa
sääntelyn noudattamiseen liittyvän
riskin, sillä viranomaiset edellyttävät
lobbaustoiminnan, lahjoitusten ja
vaikuttamisen johdonmukaista
raportointia. Tämä voi kasvattaa muita
liiketoiminnan kuluja esimerkiksi
tarkastusten, politiikkojen arvioinnin
tai sääntelyn noudattamiseen liittyvien
uudistusten kautta.
x x x
keskipitkä
aikaväli
47
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Yhteisökohtaiset tiedot
Osa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Yhteiskunnallisen
infrastruktuurin
kehittäminen
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Osallistumme yhteiskunnallisen infrastruktuurin
kehittämiseen rakentamalla yhteiskunnalle
elintärkeää infrastruktuuria. Nämä hankkeet
parantavat turvallisuutta, saavutettavuutta ja
yhteiskunnan toimivuutta. Positiiviset vaikutukset
kohdistuvat erityisesti arvoketjun loppupäässä
GRK:n asiakkaisiin.
GRK:n rakentama infrastruktuuri, kuten tiet, väylät, raiteet ja sillat, tukevat ihmisten liikkumista,
arjen sujuvuutta ja alueellista kehitystä. Useissa hankkeissamme työn tilaaja vastaa
yhteiskunnan vaatimusten huomioimisesta. GRK taas keskittyy laatu-, turvallisuus- ja ympäristö-
kriteerien huomioonottamiseen kaikessa työskentelyssä. GRK:n työskentelyä ohjaa sertifioitu
laatujärjestelmä, joka huomioi työ-, ympäristö- ja käyttöturvallisuuden. GRK-konsernin tavoitteena
on toimittaa asiakkaalle virheetön tuote tai palvelu sovitussa aikataulussa ja ammattitaitoisella
palvelulla. Strategiamme keskeinen pilari on kannattava kasvu, jota tavoitellaan tarjoamalla
kokonaistaloudellisesti edullisia ja laadukkaita palveluita, ratkaisuja ja tuotteita.
x x
keskipitkä
aikaväli
Teollisen
infrastruktuurin
kehittäminen
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
GRK:n rakentama infra edistää teollista
infrastruktuuria mm. vastaamalla erilaisten
teollisuusalueiden sekä yritysten tarpeisiin.
Laadukkaat infraratkaisut mahdollistavat teollisten
investointien toteutumisen ja kestävän kasvun.
GRK:n strategiassa on huomioitu geopoliittiset muutokset, talousnäkymät sekä megatrendit.
Näemme, että teollisuuden kestävän siirtymän hankkeet ja energiainfran rakentaminen vauhdittavat
infrarakentamista. Energiatehokkuus, kiertotalous, vähäpäästöisyys ja luontokadon pysäyttäminen
ovat kestävän infrarakentamisen keskiössä. Strategian mukaisesti GRK haluaa vahvistaa osuuttaan
vihreän siirtymän hankkeissa.
x x
keskipitkä
aikaväli
48
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Yhteenveto kestävyysaiheiden yhteydestä strategiaan ja liiketoimintamalliin
E1: Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinta ja hyödyntäminen
on olennainen osa GRK:n strategian toteutusta. Ilmastoon liittyvät negatiiviset
vaikutukset johtuvat yrityksen liiketoiminnasta, koska käytämme liiketoimin-
nassamme merkittävän määrän materiaaleihin ja energiaan liittyviä resursseja.
Asiakkaillemme kestävien ratkaisuiden tuottamisesta syntyvä positiivinen vaikutus,
on osa strategiaamme. GRK:n strateginen tavoite vahvistaa osuuttamme vihreän
siirtymän hankkeissa ja laajentua uusille infrarakentamisen alueille, kuten sähkö-
verkkorakentamiseen, linkittää olennaiset kestävyysteemat strategiaamme.
Ilmastoon liittyvät vaikutukset ovat pääasiallisesti peräisin GRK:n omasta
toiminnasta, koska positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, kuten syntyvien pääs-
töjen määrä sekä energiankulutuksen määrä ja energiatehokkuustoimenpiteiden
toteutumisen mahdollisuudet ovat riippuvaisia GRK:n toiminnoista, toteutetuista
toimenpiteistä ja kehityssuunnista.
E2: Infrarakentaminen kuormittaa ympäristöä, jolloin ilman, veden ja maaperän
pilaantumiseen liittyvät vaikutukset liittyvät vahvasti GRK:n liiketoimintaan. Käytet-
tyjen polttoaineiden ja kemikaalien vuodot voivat aiheuttaa maaperän ja vesistöjen
pilaantumisriskin sekä olla terveydelle vaarallisia. GRK on osallisena olennaisissa
vaikutuksissa oman toimintansa kautta, koska vaikutukset ovat mahdollisia
seurauksia GRK:n toiminnasta. GRK:n pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja riskit
liittyvät ensisijaisesti yksittäisiin poikkeamatilanteisiin, eivät jatkuvaan päästökuor-
mitukseen.
Olennaisuusarvion perusteella GRK tunnisti mahdollisiksi negatiivisiksi vaiku-
tuksiksi sekä käytettyjen kemikaalien varastointiin ja käyttöön liittyvät riskit että
työntekijöiden altistumisen huolta ja erityistä huolta aiheuttaville aineille. GRK
etsii aktiivisesti korvaavia, turvallisempia vaihtoehtoja ja varmistaa kemikaalien
asianmukaisen käsittelyn ja varastoinnin. Koska kemikaalien käyttömäärät eivät ole
GRK:n toiminnan mittakaavassa olennaisia eivätkä kuvasta vaikutusten suuruutta,
GRK ei raportoi huolta tai erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttömääriä.
GRK:n olennaiset vaikutukset kohdistuvat siten varastointiin, kemikaalien turvalli-
seen käyttöön ja käytönaikaiseen altistumiseen.
E4: Infrarakentaminen aiheuttaa maankäytön muutoksia ja siten voi heikentää
maaperän laatua sekä vähentää puuston määrää. Lisäksi GRK:n toiminta ja
arvoketjumme ilmastovaikutukset voivat epäsuorasti heikentää luonnon moni-
muotoisuutta ilmastonmuutoksen kautta. Koska rakentaminen on GRK:n ydin-
liiketoimintaa, nämä negatiiviset vaikutukset ovat seurausta liiketoiminnastamme.
GRK huomioi nämä vaikutukset ympäristöpolitiikassa, joka ohjaa toimin-
taamme kohti vähäisempää luontokuormitusta. Arvoketjun toimijoita ohjataan
huomioimaan luonnon monimuotoisuus Yritysvastuuvaatimusten kautta.
E5: Infrarakentamisessa käytetään yleisesti merkittäviä määriä luonnonvaroja
ja toiminnasta syntyy merkittäviä määriä jätettä. Infrarakentamisen ollessa osa
GRK:n ydinliiketoimintaa, nämä negatiiviset vaikutukset ovat peräisin GRK:n
liike toiminnasta. GRK painottaa toiminnassaan resurssitehokkuutta sekä kierto-
talouden edistämistä ja GRK on osallisena olennaisissa vaikutuksissa oman
toimintansa kautta. Vaikutukset ovat peräisin strategiastamme sekä liiketoiminta-
mallista, jolloin käytämme uusiomateriaaleja ja kierrätysmateriaaleja aina, kun se
on teknistaloudellisesti mahdollista sekä tilaajan hyväksymää. Tämä tukee GRK:n
taloudellista tulosta sekä vähentää ympäristökuormitusta. Kiertotalousliiketoi-
mintamme, johon kuuluu 19 ympäristöluvitettua aluetta Suomessa, mahdollistaa
maa-ainesten ja purkumateriaalien hyödyntämisen tehokkaasti uudelleen. Kierto-
talous on yksi keskeisimmistä teemoista kestävän infrarakentamisen saavuttami-
seksi.
S1: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on GRK:n strategian kulmakivi. Projektipoh-
jaisessa infrarakentamisessa on tyypillistä kausivaihtelu. Tämä toimintamalli voi
aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia henkilöstön työllisyysturvaan sekä koulutukseen.
Kausivaihtelut voivat johtaa epävarmuuteen työsuhteissa ja haasteisiin säännölli-
sen koulutuksen järjestämisessä koko henkilöstölle. GRK:n strateginen tavoite olla
houkutteleva työnantaja näkyy panostuksina henkilöstön hyvinvointiin, osaamisen
kehittämiseen ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Näillä toimenpiteillä pyritään lieven-
tämään liiketoimintamallin aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ja vahvistamaan
myönteisiä vaikutuksia, kuten henkilöstön sitoutumista ja osaamisen jatkuvuutta.
Koulutus ja taitojen kehittäminen nähdään strategisena mahdollisuutena, joka
tukee henkilöstön urakehitystä ja yhtiön kilpailukykyä.
Terveys ja turvallisuus ovat erityisen merkittäviä vaikutusalueita GRK:n toimin-
nassa. Rakennusalan fyysisesti kuormittavat työtehtävät ja työympäristön riskit
voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden hyvinvointiin. GRK:n sertifioitu toiminta-
järjestelmä (ISO 45001) sekä kattavat turvallisuuskäytännöt ja -koulutukset ovat
keskeisiä keinoja näiden vaikutusten hallinnassa.
Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat myös olennaisia aiheita. GRK
tunnistaa liiketoiminta-alalle tyypillisen sukupuolijakauman haasteen ja pyrkii
aktiivisesti edistämään monimuotoisuutta sekä tasa-arvoa niin koulutuksen kuin
avointen rekrytointikäytäntöjen avulla. GRK on osallisena näissä yllä mainituissa
vaikutuksissa ensisijaisesti oman toimintansa kautta, sillä työntekijät ovat suoraan
konserniyhtiöiden palveluksessa.
S2: GRK:n arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit sekä mahdollisuudet
tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella liittyvän työoloihin sekä
yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Työllisyysturvaan,
työaikaan, riittävään palkkaan sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvien
vaikutusten nähdään olevan peräisin GRK:n liiketoimintamallista, jossa projekti- ja
kausiluontoinen työ voi vaikuttaa negatiivisesti arvoketjun työntekijöihin. Lisäksi
erityisesti GRK:n aliurakoitsijoiden työntekijöihin nähdään kohdistuvan terveyteen
ja turvallisuuteen liittyviä rakennusympäristölle tyypillisiä negatiivisia vaikutuksia,
joita kohdistuu myös GRK:n omaan henkilöstöön. Näihin vaikutuksiin kuuluu
työ tehtävien fyysisen kuormittavuuden ja vaihtelevien olosuhteiden negatiivinen
vaikutus työntekijöiden terveyteen sekä olosuhteiden aiheuttama riski työtapa-
turmiin ja kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin. Myös sukupuolten tasa-arvoon
ja samaan palkkaan samanarvoisesta työstä sekä monimuotoisuuteen liittyvät
negatiiviset vaikutukset nousevat GRK:n liiketoimintamallista ja rakennusalan
kulttuurista.
Tunnistettu positiivinen vaikutus työllisyysturvaan liittyy GRK:n strategiaan. GRK
tarjoaa työllisyyttä sekä toimeentuloa suurelle henkilömäärälle arvoketjussa omien
työntekijöiden lisäksi ja pitkäaikaiset kumppanuudet aliurakoitsijoiden kanssa
ovat olleet keskeinen osa GRK:n menestystä. GRK vaatii arvoketjun työntekijöiltä
sitoutumista Rehdin toiminnan periaatteisiin, joihin olemme sitoutuneet omassa
toiminnassamme. Mikäli GRK ei pystyisi torjumaan työpaikalla esiintyvää väkival-
taa ja häirintää toimittajavaatimusten sekä ilmoituskanavan avulla, asettaisi se
negatiivisen strategiasta nousevan vaikutuksen yhtiön toiminnalle.
GRK:lle olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan muun
muassa toimittajien taustatarkistusten, Yritysvastuuvaatimusten, työmaapereh-
49
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
dytyksen, säännöllisen yhteydenpidon sekä auditointien avulla. GRK:n strategiaan
sisältyvien arvojen mukaisesti kannamme vastuun toisistamme, töistämme ja tule-
vaisuudesta sekä pyrimme säännölliseen yhteistyöhön yhteistyökumppaniemme
kanssa.
G1: GRK on tunnistanut toimimattoman tai epäluotettavan ilmoituskanavan ja
puutteellisen ilmoittajien suojan mahdollisena negatiivisena vaikutuksen, joka voisi
vaarantaa väärinkäytösten paljastajien hyvinvoinnin sekä halukkuuden tuoda esiin
epäkohtia. Lisäksi toimimaton ilmoituskanava ja epäeettiseen toimintaan reagoi-
mattomuus voi muodostaa taloudellisen riskin esimerkiksi sakkojen tai viranomais-
käsittelyn kautta. GRK:n strategia korostaa rehtiä ja yhtenäistä toimintakulttuuria.
Toimiva ilmoituskanava tukee tätä edesauttamalla GRK:n arvoihin kuuluvaa avointa
ja suoraselkäistä toimintaa.
Säännöllisen ja sujuvan yhteistyön toimittajien ja urakoitsijakumppanien kanssa
sekä reilujen maksukäytäntöjen nähdään luovan positiivisen vaikutuksen toimitta-
jasuhteisiin ja maksukäytäntöihin liittyen. GRK:n strategiaan sisältyvissä arvoissa
painotetaan yhteistyötä ja yhtenäisyyttä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.
GRK:n liiketoiminta on sidoksissa julkisiin infrainvestointeihin, joka voi altistaa
korruptiolle ja lahjonnalle. Julkisen sektorin hankkeet muodostavat yli puolet
GRK:n asiakkuuksista. Korruptiivisten käytäntöjen ilmeneminen aiheuttaa taloudel-
lisen riskin, mikäli käytäntöjä esiintyisi. GRK:ssa on nollatoleranssi korruptiolle ja
lahjonnalle ja strateginen tavoite olla kestävän rakentamisen edelläkävijä edellyttää
myös eettistä hallintotapaa.
Infrarakentamisen hankkeilla on usein laaja yhteiskunnallinen vaikutus, ja
niihin liittyy poliittista päätöksentekoa. Tästä syystä poliittinen vaikuttaminen on
tunnistettu mahdollisena negatiivisena liiketoiminta-alaan liittyvänä vaikutuksena.
Lisäksi epäjohdonmukainen vaikuttaminen voi aiheuttaa sääntelyn noudattami-
seen liittyvän riskin yhtiölle. GRK on tehnyt tietoisesti linjauksen olla osallistumatta
poliittiseen toimintaan tai tukematta sitä. Tämä linja toteuttaa GRK:n arvoja toimia
suoraselkäisesti sekä keskittyen olennaiseen hyvän tuloksen aikaansaamiseksi.
Yhteisökohtaiset tiedot
Yhteisökohtaiset tiedot viittaavat GRK:n liiketoimintaan liittyviin vastuullisuustie-
toihin, jotka eivät välttämättä sisälly yleisiin standardeihin, mutta ovat olennaisia
GRK:n toiminnan kannalta.
Vaikutukset yhteiskunnalliseen ja teolliseen infrastruktuuriin
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin GRK:n toiminnan yhteisökohtaisia
positiivisia vaikutuksia liittyen yhteiskunnan sekä teollisuuden toimintaa edistävän
infran rakentamiseen. Nämä positiiviset vaikutukset kohdistuvat arvoketjun loppu-
päässä erityisesti GRK:n asiakkaisiin.
Positiiviset vaikutukset ilmenevät niin yhteiskunnallisen kuin teollisen infrastruk-
tuurin kautta. GRK:n rakentamat tiet, väylät, raiteet sekä sillat parantavat yhteiskun-
nan toimivuutta, turvallisuutta ja saavutettavuutta. Ne tukevat alueellista kehitystä
ja samalla arjen sujuvuutta. Lisäksi GRK:n ratkaisut tukevat teollisuusasiakkai-
demme toimintaedellytyksiä, esimerkiksi kestävää ja tehokasta liikenneinfrastruk-
tuuria, joka palvelee elinkeinoelämää.
Taloudelliset vaikutukset
Tilikauden aikana ei havaittu olennaisia taloudellisia vaikutuksia konsernin
tuloslaskelmaan, taseeseen tai rahavirtoihin, jotka olisivat johtuneet merkittävistä
kestävyysriskeistä. Mahdollisuutena on tunnistettu vähähiilisyyden tarjoamat
uudet rakentamisen mahdollisuudet ja näillä on vaikutusta jo raportointikaudella.
Tilikauden aikana GRK on esimerkiksi toteuttanut merkittävää vihreän siirtymän
teollisuushanketta Ruotsissa Stegralle ja yhtiö on toteuttanut muitakin vihreän
siirtymän hankkeita. GRK ei ole tunnistanut merkittäviä kestävyyteen liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia, joiden perusteella voisi aiheutua olennaisia oikaisuja kirjanpito-
arvoihin seuraavan tilikauden aikana.
GRK ei ole analysoinut yhtiön strategian eikä liiketoimintamallin resilienssiä.
Ei olennaiset kestävyysaiheet
Seuraavia kestävyysaiheita ei ole nähty kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella
GRK:lle olennaisiksi.
E3: GRK on arvioinut kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella, että veteen ja
merivarojen käyttöön ja hallintaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
eivät ole GRK:lle olennaisia. Infrarakentaminen ei sisällä merkittävää vedenottoa,
vedenkäsittelyä tai toimintaa merialueilla. Mahdolliset vesivaikutukset voidaan
hallita lupaprosesseilla ja viranomaisvaatimuksilla. Aihe ei tuo strategista riskiä tai
liiketoimintamahdollisuutta.
S3: GRK on arvioinut kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella, että ympäröiviin
yhteisöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ole GRK:lle olennaisia.
GRK toimii pääasiassa infrastruktuurihankkeissa, joissa yhteisövaikutukset arvioi-
daan ja hallitaan osana viranomaisohjattuja ympäristövaikutusten arviointimenet-
telyjä (YVA) ja muita lupaprosesseja. Lisäksi GRK:lla ei ole pysyviä toimipaikkoja
tai tuotantolaitoksia, joiden vaikutukset ympäröiviin yhteisöihin olisivat pysyviä tai
merkittäviä.
S4: GRK on arvioinut kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella, että kuluttajia
ja loppukäyttäjiä koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ole GRK:lle
olennaisia, sillä GRK:lla ei ole olennaista liiketoimintaa kuluttajarajapinnassa. Hank-
keiden tilaajien vastuulla on huomioida kuluttajat jo suunnitteluvaiheessa. GRK
varmistaa ennakoivilla toimenpiteillä kuten laadunvalvonnalla, että rakentamamme
infra parantaa loppukäyttäjien terveyttä ja turvallisuutta sekä tukee yhteiskunnan
toimivuutta.
IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Menetelmät vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
GRK:n kaksoisolennaisuusanalyysin taustalla on the Upright Projectin malli. Tämän
mallin pohjalta on toteutettu GRK:n oma analyysi, jossa on tunnistettu GRK:n
keskeiset kestävyysaiheet, joilla on merkittävä vaikutus joko taloudelliseen tulok-
seemme ja/tai ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin. Kaikki kaksoisolennaisuusa-
nalyysin tulokset on läpikäyty ja tarvittaessa muokattu sekä hyväksytty GRK:n
toimesta.
Kaksoisolennaisuusanalyysin dataa ja menetelmää on käytetty tukena vaiku-
tusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa sekä sen määrittämisessä,
mitkä näistä ovat olennaisia GRK:lle. Analyysillä on pyritty varmistamaan tulosten
johdonmukaisuus, vertailukelpoisuus sekä tieteellinen luotettavuus. Tulosten
tarkkuus saavutettiin sisällyttämällä analyysiin GRK:n liiketoimintamalli, maantie-
teellinen konteksti ja muut yrityskohtaiset tekijät kuten liiketoimintasuhteet. Lisäksi
sidosryhmien näkemykset huomioitiin kyselyiden kautta.
Kaksoisolennaisuusanalyysin data-alusta yhdistää erilaisia tietolähteitä ja
soveltaa ESRS-ohjeistusta arvioidakseen vaikutusten olennaisuutta mittareilla
todennäköisyys, mittakaava, laaja-alaiuus ja vaikutuksen korjaamaton luonne sekä
50
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
taloudellista olennaisuutta mittareilla suuruusluokka ja todennäköisyys. Analyysin
tulokset kattavat kaikki ESRS:n kestävyyteen liittyvät osa-alueet ja tarjoavat lisätie-
toa ESRS:n ohjeiden mukaisesti.
Kaksoisolennaisuusanalyysin ensisijainen tietolähde on CORE-tietokanta, joka
sisältää lukuisia tieteellisiä artikkeleja sekä kolmansien osapuolten tietoaineistoja
luotettavista lähteistä. Lisäksi analyysissä hyödynnetään GRK:n tuote- ja palvelu-
valikoimaa (ml. liikevaihtojakaumat), valikoituja kestävyysindikaattoreita, maantie-
teellisiä tietoja toimittajista, omista toiminnoista ja asiakkaista sekä sidosryhmien
näkemyksiä kyselyiden kautta.
GRK on läpikäynyt analyysissä esille nousseet vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-
det liiketoimintojen ja sisäisten palveluiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa
GRK on muokannut tai lisännyt vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioituaan
vaikutusten olennaisuutta todennäköisyyden, mittakaavan, laajuuden ja korjaamat-
tomuuden sekä taloudellista olennaisuutta suuruusluokan ja todennäköisyyden
kautta.
GRK:n ilmastoriskien analyysi on tehty irrallisena kaksoisolennaisuusana-
lyysin prosessista, mutta tulokset on huomioitu ja käyty läpi osana GRK:n DMA
prosessia. Prosessi kattaa omat toiminnot sekä arvoketjun alku- ja loppupään.
Raportointivuonna 2025 GRK laskee kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, Scope 2 ja
olennaiset Scope 3 -kategoriat). Päästötiedot muodostavat perustan vaikutusten
tunnistamiselle ja jatkotoimenpiteille.
GRK on tunnistanut ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä, kuten tulvariskit, kui-
vuusjaksot ja sään ääri-ilmiöt, jotka voivat vaikuttaa projektien toteutukseen ja
kustannuksiin. Näiden riskien arviointi kattaa omat toiminnot ja arvoketjun. Ilmas-
toskenaarioanalyysiä ei ole vielä laadittu, mutta sen käyttöönottoa suunnitellaan
osana kestävyysraportoinnin kehittämistä.
GRK on seulonut liiketoimintansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset
pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omissa toiminnois-
saan ja arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Seulonta on toteutettu kaksoisolen-
naisuusanalyysin yhteydessä. Erillistä toimipaikkojen seulontaa ei ole laadittu.
GRK huomioi päivittäisessä toiminnassaan riskianalyysien kautta mahdolliset
vaikutukset ympäristöön.
GRK on tunnistanut, että oman toiminnan ja arvoketjun vaikutukset vesivaroihin
ja merten luonnonvaroihin ovat vähäisiä vähäisen vedenkäytön vuoksi. GRK ei
järjestänyt erillisiä kuulemisia vesivarojen ja merten luonnonvaroihin liittyen.
GRK on tarkastellut oman toimintansa suhdetta biologiseen monimuotoisuu-
teen ja ekosysteemeihin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Lähtökohtaisesti
päätökset liittyen vaikutuksiin biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemei-
hin laaditaan jo kaavavaiheessa. GRK toimii suunnitelmien sekä mahdollisten
ympäristölupien ja tilaajan asettamien ehtojen mukaisesti, jolloin GRK:lla ei ole
kaavoitusvaiheeseen suoraa vaikutusmahdollisuutta. GRK tunnistaa kuitenkin
merkittävän raaka-ainekäytön ja oman toimintansa mahdollisen vaikutuksen ilmas-
tonmuutokseen ja tätä kautta biodiversiteettiin sekä ekosysteemien luonnollisiin
toimintoihin. GRK ei ole tunnistanut toimipaikkoja, joilla olisi vaikutuksia biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, eikä yhtiö ole arvioinnissaan todennut
tarpeelliseksi toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimen-
piteitä. Näin ollen GRK:lla ei ole ollut tarvetta toteuttaa sellaisia lieventämistoimen-
piteitä, joita on yksilöity esimerkiksi luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetussa
direktiivissä 2009/147/EY, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja
kasviston suojelusta annetussa direktiivissä 92/43/ETY, ympäristövaikutusten
arviointia koskevassa direktiivissä 2011/92/EU tai kolmansien maiden osalta
kansallisissa säännöksissä taikka kansainvälisissä standardeissa, kuten IFC:n
ympäristö- ja yhteiskuntavastuun standardissa 6. Jos GRK:n projektit sijaitsevat
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, toteutetaan mahdolliset
toimenpiteet tilaajan ohjeiden tai alueen ympäristöluvan mukaisesti. GRK ei ole
tarkastellut järjestelmäriskejä eikä järjestänyt osana kaksoisolennaisuusanalyysiä
erillisä kuulemisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyen.
GRK on seulonut liiketoimintansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
omissa toiminnoissaan ja arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Infrarakentamisen
toiminnoissa on merkittävä määrä resurssien sisään virtausta sekä mm. jätteen
syntyä. Seulonta on toteutettu kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä. GRK ei
ole järjestänyt osana kaksoisolennaisuusanalyysiä erillisiä kuulemisia resurssien
käyttöön liittyen.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä vaikutuksissa on otettu huomioon kri-
teereistä GRK:n tuotteet ja palvelut, jotka kuvastavat GRK:n liiketoimintaa kokonai-
suudessaan. Lisäksi on huomioitu GRK:n toimiala, sillä liiketoiminta-alalla voi olla
potentiaalisia vaikutuksia liittyen esimerkiksi korruptioon ja lahjontaan. Kolmantena
kriteerinä on sijainti ja viimeisenä on huomioitu GRK:lta kerätyt tiedot, kuten mah-
dolliset korruptiotapaukset, jotka voisivat vaikuttaa liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyviin vaikutuksiin. Kaikki vaikutukset on analysoitu koko arvoketjun läpi, jolloin
koko liiketoiminta sidosryhmineen on analysoitu.
Yrityskauppojen myötä konserniin liitetyt yhtiöt eivät nostaneet uusia olen-
naisia IROja (impacts, risks and opportunities), joita ei olisi jo tunnistettu GRK:lle
olennaisiksi. Täten muutoksia kaksoisolennaisuusanalyysiin eikä raportoitaviin
osa-alueisiin ilmennyt.
Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi,
priorisointi ja seuraaminen
Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset koostettiin tieteellisten artikkelei-
den ja GRK:n tietoaineistojen perusteella.
Tietyn vaikutuksen olennaisuutta arvioidessa huomioitiin:
• GRK:n tuotteet ja palvelut
• GRK:n toimiala
• GRK:n omien toimintojen, toimittajien ja asiakkaiden maantieteellinen sijainti
• Keskeiset henkilöstö- ja turvallisuustiedot
• Sidosryhmäkyselyiden tulokset
GRK:n tuotteet ja palvelut analysoitiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Arvo-
ketjuanalyysin kattavuuden varmistamiseksi GRK hyödynsi kaksoisolennaisuusa-
nalyysissä käytettyä tuotekarttaa. Tämä on osa laajaa mallia, joka kuvaa yksityisen
sektorin tarjoamia tuotteita ja palveluita sekä niiden välisiä arvoketjusuhteita.
Mallia käytetään yrityksen arvoketjujen ymmärtämiseen ja niistä mahdollisesti
aiheutuvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.
51
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tuotekartta mahdollistaa analyysin myös Tier-2, Tier-3 ja Tier-n toimijoihin asti.
Lisäksi maantieteellisissä arvioissa analysoidaan GRK:n arvoketjutietoja.
Ihmisoikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten osalta vaikutuksen todennä-
köisyys on arvioitu todellista korkeammaksi nostamalla vaikutuksen todennä-
köisyyttä. Tällä menetelmällä varmistetaan, että kaikki mahdolliset negatiiviset
ihmisoikeusvaikutukset huomioidaan.
Seuraavat osa-osa-aiheet, joista nousevat vaikutukset voivat olla selkeästi
ihmisen perusoikeuksia loukkaavia, on tunnistettu mahdollisina kielteisinä ihmisoi-
keusvaikutuksina:
• S1&S2: Työllisyysturva, työaika, riittävä palkka, yhdistymisvapaus, terveys ja
turvallisuus, lapsityövoima, pakkotyö, asianmukaiset asuinolot, yksityisyys,
puhdas vesi ja sanitaatio
• S3: Asianmukaiset asuinolot, riittävä ruoka, puhdas vesi ja sanitaatio, turvalli-
suuteen liittyvät vaikutukset, sananvapaus, kokoontumisvapaus, vaikutukset
ihmisoikeuksien puolustajiin, Itsemääräämisoikeus, vapaa ja tietoon perustuva
ennakkosuostumus, sivistykselliset oikeudet
• S4: Yksityisyys, sananvapaus, terveys ja turvallisuus, henkilönsuoja, lasten
suojeleminen
GRK on arvioinut epäolennaiseksi jääneet mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvai-
kutukset yhdessä sisäisten asiantuntijoiden kanssa ja täten varmistunut, ettei
kaksoisolennaisuusanalyysin ulkopuolelle ole jäänyt GRK:lle olennaisia vaikutuksia.
Vaikutuksille altistuvien sidosryhmien kuuleminen ja johdon haastattelut
Vaikutuksille altistuvat sidosryhmät huomioitiin räätälöityjen sidosryhmäkyselyiden
avulla. Sidosryhmäkysely lähetettiin GRK:n työntekijöiden, toimittajien ja sijoittajien
edustajille. Lisäksi GRK:n tukitoiminnoista kysely toteutettiin seuraaville osastoille:
vastuullisuus ja riskienhallinta, hankinnat, lakitoiminnot, talous sekä henkilöstöhal-
linto.
Kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa ei järjestetty osana
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistusprosessia liittyen
pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoi-
suuteen ja ekosysteemeihin eikä resurssien sisäänvirtausten, resurssien ulosvir-
tausten sekä jätteiden osalta.
Tieteelliset artikkelit tarjosivat lisäymmärrystä erityisesti ns. hiljaisten sidos-
ryhmien vaikutuksista. Saatujen vastausten jälkeen GRK:n kaksoisolennaisuus-
analyysiin sisällytettiin mahdolliset erot sidosryhmien näkemysten ja tieteellisen
analyysin välillä. Yleisesti ottaen tieteellinen data oli ensisijainen lähde kaksois-
olennaisuusarvioinneissa, ja sidosryhmien näkemykset toimivat täydentävinä
havaintoina ja laadunvarmistuksena.
GRK:lla kaksoisolennaisuuden arvioinnista vastasi vaihtuvista asiantuntijoista
koottu tiimi, joka käsitteli GRK:n kaksoisolennaisuusanalyysissä esille nousseet
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Työn lopputulos käsiteltiin konsernin johtoryh-
mässä ja hallituksessa.
Vaikutusten arviointi, priorisointi ja raportoinnin
kannalta olennaisten asioiden määritys
GRK:n kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisuuspisteet laskettiin seuraavalla
kaavalla:
Olennaisuuspisteet = mittakaava × laaja-alaisuus × vaikutuksen korjaamaton
luonne* × todennäköisyys
*Vaikutuksen korjaamaton luonne sisältyy laskentaan vain negatiivisten vaikutusten
kohdalla
Vaikutusten osalta jokaisen tuotteen ja palvelun vaikutus on arvioitu erikseen ja
näiden pohjalta saatiin konsernin vaikutuksen olennaisuuspisteet. Tuotteita ja pal-
veluita arvioitaessa niiden liikevaihto-osuutta on käytetty laaja-alaisuuden arvioin-
nissa. Saman vaikutuksen pisteet on summattu kaikkien tuotteiden ja palveluiden
osalta, jotta on saatu kyseisen vaikutuksen kokonaispisteet.
Kaikki tekijät arvioitiin asteikolla 1–4 (Erittäin matala = 1, Matala = 2, Keskitaso
= 3, Korkea = 4). Todellisten vaikutusten osalta todennäköisyys on saanut aina
korkeimman arvon 4. Potentiaalisia vaikutuksia on arvioitu asteikolla 1-4. Jos
yksittäisen vaikutuksen pisteet olivat vähintään 20, se katsottiin olennaiseksi ja
raportoitiin GRK:n kestävyysraportissa. Raja-arvo perustuu GRK:n näkemykseen ja
se on laskettu siten, että kaikki olennaiset vaikutukset huomioidaan.
Riskien ja mahdollisuuksien arviointi, priorisointi ja seuraaminen
Ensimmäisessä vaiheessa kaksoisolennaisuudessa käytetty data-alusta tuotti
laajan listan riskejä ja mahdollisuuksia tieteellisten artikkeleiden ja tietoaineistojen
perusteella. Arviointiprosessin lähtökohtana toimii riskien ja mahdollisuuksien
mallikirjasto, joka sisältää yli 1000 yhdistelmää vaikutuksista, riskitekijöistä ja
taloudellisista vaikutuskohteista.
GRK:n riskit ja mahdollisuudet arvioitiin hyödyntämällä yrityskohtaisia tietoja,
kuten tuote- ja palveluvalikoimaa, liiketoimintatyyppiä, arvoketjuja ja maantieteel-
listä sijaintia. Vaikutuslähtöiset riskit ja mahdollisuudet johtuvat GRK:n aiheutta-
mista olennaisista vaikutuksista. Riippuvuuksiin perustuvat riskit ja mahdollisuudet
liittyvät luonnonvaroihin ja ihmisiin ja sosiaalisiin resursseihin kohdistuviin riippu-
vuuksiin.
Taloudellista olennaisuutta arvioidessa vaikutus katsottiin olennaiseksi, jos
yksittäisen riskin tai mahdollisuuden vaikutus on ≥ 0,5 % konsernin omasta pää-
omasta. Raja-arvo perustuu GRK:n näkemykseen ja se on laskettu siten, että kaikki
olennaiset riskit ja mahdollisuudet huomioidaan. Taloudellinen vaikutus laskettiin
seuraavalla kaavalla:
Taloudellinen vaikutus = todennäköisyys × vaikutuksen suuruus × vaikutuksen
kohteena olevan taloudellisen erän arvo
Todennäköisyydet on arvioitu nelitasoisella asteikolla (Erittäin matala = 2,5 %,
Matala = 10 %, Keskitaso = 25 %, Korkea = 50 %). Vaikutuksen suuruuden tasot
perustuvat tieteellisiin lähteisiin, ulkoisiin luokituksiin sekä arvioon siitä, kuinka
suuri taloudellinen vaikutus olisi suhteessa tavanomaiseen kulurakenteeseen tai
markkinahintoihin. Taloudellisen vaikutuksen laskennassa on myös huomioitu
vaikutuksen aikahorisontti sekä sen toistuvuus.
GRK:lla riskienarviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa riskinarviointityökalun
avulla. Riskienarviointiin osallistuu ylin johto sekä työpäälliköt. Riskienarviointikyse-
lyyn sisältyy myös kestävyyteen liittyviä kysymyksiä. Kaksoisolennaisuusanalyysin,
joka on tehty irrallisena riskienarvioinnin prosessista, kautta olennaiseksi tunnis-
tetut riskit on käsitelty GRK konsernin johtoryhmän toimesta. Kestävyysriskejä
arvioidaan osana yhtiön toimintaa, kuten muita konsernitason riskejä.
52
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Päätöksenteko ja sisäisen valvonnan menettely
GRK:n hallitus ja johtoryhmä ovat käsitelleet ja hyväksyneet kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin prosessin. Ensimmäinen analyysi toteutettiin vuonna
2023. Vuoden 2025 raportointikaudelle analyysi laajennettiin ESRS-standardien
mukaiseksi, ja sidosryhmähaastattelut sekä sisäiset asiantuntija-arvioinnit sisäl-
lytettiin ensimmäistä kertaa osaksi arviointiprosessia. Tiedonkeruusta ja tulosten
raportoinnista johdolle vastaa GRK:n vaihtuvista asiantuntijoista koostuva kestä-
vyystiimi, jota koordinoi liiketoiminnan kehitysjohtaja.
GRK:n taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan viitekehystä täydennetään
kestävyys- ja vastuullisuusraportointiin liittyvillä ohjeistuksilla, järjestelmillä ja kont-
rolleilla noudattaen kestävyysraportointia koskevan lainsäädännön vaatimuksia.
GRK:n konserniyhtiöiden toimitusjohtajat ja taloushallinto ovat vastuussa siitä,
että taloudelliseen raportointiin ja kestävyysraportointiin liittyvät kontrollit on määri-
tetty ja että ne ovat tehokkaat, riittävät ja ajantasaiset kussakin yhtiössä. Taloudelli-
sen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin oikeellisuutta ja luotettavuutta arvioidaan
myös osana johtamisjärjestelmään sisällytettyä sisäistä raportointia.
GRK:n hallituksen tehtävänä on yhtiön taloudellisen raportoinnin ja kestävyysra-
portoinnin valvonta ja arviointi. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta
sen valvontavastuun täyttämisessä. GRK:n hallitus hyväksyy tarkastusvaliokunnan
käsittelyn jälkeen yhtiön osavuosi- ja puolivuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteen,
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä siihen sisältyvän kestävyysselvityk-
sen. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi taloudellisia raportointiprosesseja ja
kestävyysraportoinnin prosessia sekä taloudellisen raportoinnin ja kestävyysrapor-
toinnin luotettavuuden varmistavien sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta.
Tarkastusvaliokunta käy vuosittain keskusteluja myös ulkoisen tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa selvittääkseen, onko tilintarkastajan tai
kestävyysraportoinnin varmentajan työ osoittanut mahdollisia puutteita taloudelli-
sessa raportoinnissa tai kestävyysraportoinnissa tai sisäisessä valvonnassa.
53
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
ESRS-sisältöindeksi
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Yleiset tiedot 25
BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 25
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 25
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 26
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
26
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 31
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence- prosessista 31
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 31
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 32
SBM-2 Sidosryhmien kiinnostuksen kohteet ja näkemykset 34
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden yhteys strategiaan ja
liiketoimintamalliin
36
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
50
IRO-2 Kestävyysselvityksessä huomioon otetut tiedonantovaatimukset 54
Olennaisuuden arvioinnin perusteella tunnistetut tiedonantovaatimukset ja näiden sijainti kestävyysraportissa
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Ympäristötiedot 62
EU-taksonomia 62
Ilmastonmuutos 67
ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 31
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
50
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
69
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 69
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 70
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 71
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 71
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 72
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 74
Pilaantuminen 78
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
50
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
79
E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 79
E2-2 Pilantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 79
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 80
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 25
IRO-2 Kestävyysraportissa huomioon otetut tiedonantovaatimukset
Raportoidut vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tiedot on luokiteltu olennaisiksi GRK:n toteuttaman
kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella. Kyseinen prosessi on kuvattu raportin kohdassa IRO-1 ja olennaiset tiedot sekä
näiden vaikutus GRK:n strategiaan, liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on kuvattu raportin kohdassa SBM-3.
54
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Resurssien käyttö ja kiertotalous 82
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
50
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
83
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 83
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 83
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 84
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset 85
E5-5 Jäte 86
Yhteiskunnalliset tiedot 88
Oma henkilöstö 88
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 34
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa 90
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 91
S1-2 Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 94
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi 95
S1-4 Toimenpiteet omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen 96
S1-5 Tavoitteet olennaisten kielteisten vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
sekä myönteisten vaikutusten edistämiseen 98
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 100
S1-8 Kollektiivisen neuvottelun kattavuus ja sosiaalinen vuoropuhelu 101
S1-9 Monimuotoisuus 102
S1-14 Terveys ja turvallisuus 102
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit 102
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 103
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Arvoketjun työntekijät
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 25
Hallintotapatiedot 104
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 26
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
50
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 106
G1-2 Suhteet toimittajiin 107
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 108
G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 108
G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaus 109
G1-6 Maksukäytännöt 109
Yhteisökohtaiset tiedot 110
ESRS 2 Vaikutukset yhteiskunnalliseen ja teolliseen infrastruktuuriin 111
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Seuraavassa taulukossa on listattu ESRS-tietopisteet, jotka on johdettu muusta EU-lainsäädännöstä, sekä sivunumerot, missä
olennaiseksi katsotut tietopisteet on raportoitu. Tietopisteet, joita ei ole katsottu olennaisiksi, on merkitty ”ei olennainen” ja hyö-
dynnettyjen siirtymäsäännösten turvin pois jätetyt tietopisteet on merkitty ”vaiheittainen käyttöönotto”.
55
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin Sivu
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU)
2020/1816(27), liite II
28
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e
alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 28
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 31
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453(28)taulukko 1: Ympäristöön liittyvää
riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818(29)12artiklan 1kohta,
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12artiklan 1kohta, delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä 14kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119
2artiklan 1kohta
69
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12artiklan 1 kohdan d–g alakohta
ja12artiklan 2kohta
Ei olennainen
56
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin Sivu
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6
artikla
71
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä
lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5ja
taulukon 2 indikaattori 5
73
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37kohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 73
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla 40–43kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 73
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit
1ja2
Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake
1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
5artiklan 1kohta, 6 artikla ja8artiklan
1kohta
75
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
8artiklan 1kohta
76
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119
2artiklan 1kohta
Ei olennainen
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66kohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan
66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453,
46ja 47kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
Vaiheittainen
käyttöönotto
57
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin Sivu
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o575/2013 449a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34kohta;
Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,
taulukon 2 indikaattorit 1, 2ja3
Ei olennainen
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Ei olennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Ei olennainen
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 Ei olennainen
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevaihtoa kohti
laskettuna 29kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Vaiheittainen
käyttöönotto
58
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin Sivu
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 87
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta39
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 87
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 90
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 90
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9ja
taulukon 1 indikaattori 11
91
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 91
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 91
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 91
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 95
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88
kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 102
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien
vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 102
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 102
59
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin Sivu
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 102
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 103
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104
kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10ja
taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12artiklan 1kohta
103
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11
kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit
12ja13
Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9ja
taulukon 1 indikaattori 11
Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18kohta Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit
11ja4
Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
19kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12artiklan 1kohta
Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Vaiheittainen
käyttöönotto
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9ja
taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,
ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12artiklan 1kohta
Ei olennainen
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
kohta16
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9ja
taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
60
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin Sivu
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12artiklan 1kohta
Ei olennainen
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 Ei olennainen
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 107
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt
sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 108
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 108
61
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
YMPÄRISTÖTIEDOT
EU-taksonomia
Taksonomia-asetuksen 8 artiklan 2020/852 mukainen
konserniraportointi
EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, jonka tavoitteena on
ohjata investointeja kohti ympäristön kannalta kestäviä toimintoja ja edistää EU:n
ilmastotavoitteita. EU-taksonomia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen
ohjelmaa (Green Deal) ja se pyrkii edistämään siirtymistä vähähiiliseen, resurssite-
hokkaaseen ja kestävään talouteen.
Taksonomia-asetus määrittelee, mitä kohteita voidaan pitää ympäristön
kannalta kestävinä. Asetuksessa on asetettu kuusi ympäristötavoitetta: 1) Ilmas-
tonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen,
5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, sekä 6) biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Toimintaa, joka
edistää mitä tahansa näistä tavoitteista samalla vahingoittamatta muita, voidaan
pitää ympäristön kannalta kestävinä.
GRK raportoi EU-taksonomian mukaisesti ensimmäistä kertaa 31.12.2025
päättyneeltä tilikaudelta. GRK ei ole laatinut EU-taksonomian mukaista rahoi-
tusstrategiaa.
Taksonomiakelpoisuuden- ja mukaisuuden arviointi
Tietojen raportointia varten GRK on verrannut taloudellisia toimintojaan delegoi-
tuihin asetuksiin sisältyviin toimintoihin. Taito- ja väylärakentamisessa arviointi
on tehty projektikohtaisesti, sillä projekteissa on taksonomiakelpoisia ja ei-takso-
nomiakelpoisia toimintoja. Taito- ja väylärakentamisessa vuonna 2025 tunnistetut
taksonomiatoiminnot ovat CCM 4.9 Sähkön siirto ja jakelu, CCM 4.11 Lämpöener-
gian varastointi, CCM 5.1 Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien
rakentaminen, laajentaminen ja käyttö, CCM 5.3 Jäteveden keräys- ja käsittelyjär-
jestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta, CCM 6.13 Henkilökohtaisen
liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka, CCM 6.14 Rautatieliikenteen
infrastruktuuri, WTR 2.2 Yhdyskuntajätevesien käsittely, CE 3.5 Betonin käyttö maa-
ja vesirakentamisessa sekä PPC 2.4 Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnos-
taminen. Taito- ja väylärakentamiseen kuuluvan päällystyksen hankkeista ne, joilla
on ylläpidetty teiden kuntoa, on luokiteltu luokkaan CE 3.4 Teiden ja moottoriteiden
päällystys. Kaikki rataliiketoiminnan hankkeet ovat kelpoisia luokassa CCM 6.14
Rautatieliikenteen infrastruktuuri. GRK:n rataliiketoiminnan hankkeet liittyvät rai-
deinfran töihin rauta- tai raitioteillä ja Suomessa toimintaan sisältyy myös ratojen
kunnossapitoa.
Vuonna 2025 GRK:n liikevaihdosta 41 % oli EU-taksonomian luokittelujärjes-
telmän piirissä. Luokittelun jälkeen GRK:n taksonomiakelpoisia toimintoja on
verrattu teknisiin arviointikriteereihin. Toiminnoissa CCM 6.13 Henkilökohtaisen
liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka ja CCM 6.14 Rautatieliikenteen
infrastruktuuri (pois lukien ratojen kunnossapito) merkittävän edistämisen kriteerit
usein täyttyvät, mutta kaikki ei merkittävää -haittaa kriteerit eivät täyty.
GRK on myös arvioinut taksonomia-asetuksen vähimmäistason suojatoimien
kriteerejä ihmisoikeuksien, lahjonnan, korruption sekä verotuksen ja reilun kilpailun
osalta yhtiötasolla. GRK:n toimintaperiaatteet kuten Rehdin toiminnan periaatteet
sekä ihmisoikeuspolitiikka, määrittelevät ne periaatteet, joiden mukaan GRK:n
työntekijät, toimittajat ja liikekumppanit toimivat. GRK on sitoutunut kunnioitta-
maan ja tukemaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja ihmisoikeusnormeja
toiminnassaan. Lahjonnan ja korruption estämiseksi GRK:lla on käytössään selkeät
toimintaperiaatteet sekä koulutus on sisällytetty osaksi Rehdin toiminnan periaat-
teiden koulutusta. Koska yhtiöllä ei ole dokumentoitua ihmisoikeuksiin liittyvää
huolellisuusprosessia, se tulkitsee, että vähimmäistason suojatoimet eivät täyty.
Taksonomian laadintaperiaatteet
EU-taksonomian liikevaihtoindikaattori vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä
liikevaihtoa (konsernitilinpäätöksen liitetieto 1. Liikevaihto). Taksonomiakelpoi-
nen liikevaihto on laskettu taksonomiakelpoisia toimintoja sisältävien projektien
projektikohtaisen liikevaihdon perusteella. Taito- ja väylärakentamisen hankkeet
sisältävät usein sekä taksonomiakelpoisia että ei-taksonomiakelpoisia toimintoja
ja näissä tapauksissa projektin taksonomiakelpoinen osuus on jaettu useampaan
taksonomian toimintoon. Yhtiö on varmistanut, että laskenta ei johda liikevaihdon
kaksikertaiseen raportointiin. Laskenta tehdään projektikohtaisesti ja mukaan
otetaan vain ne projektit, joista yhtiö saa ulkoista liikevaihtoa eikä yhtiön sisäisiä
projekteja huomioida laskennassa.
EU-taksonomian määritelmän mukaisesti GRK on sisällyttänyt kokonaispää-
omamenoihin lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä lisäykset
käyttöoikeusomaisuuseriin sisältäen myös liiketoimintojen yhdistämisistä
aiheutuneet lisäykset kyseisiin eriin. Lisäykset on esitetty liitetiedoissa 10. Aineel-
liset käyttöomaisuushyödykkeet, 11. Vuokrasopimukset sekä 12. Aineettomat
hyödykkeet. Taksonomian pääomamenojen määritelmä eroaa GRK:n investointien
määritelmästä, joka on maksuperusteinen ja sisältää rahavirtalaskelman aineellis-
ten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinnan. Kaikki
rataliiketoiminnan investoinnit liittyvät kelpoiseen toimintaan, joten ne on luokiteltu
kelpoiseksi. Muiden liiketoimintojen osalta investointien allokaatio on tehty käyt-
täen liikevaihtoindikaattorin toimintokohtaisia osuuksia, sillä pääomamenoja ei
seurata projektikohtaisesti.
EU-taksonomian mukaisesti GRK:n kokonaistoimintamenot sisältävät kulut,
jotka liittyvät tutkimus- ja kehitystoimintaan, laitteiden huoltoon ja korjaukseen
sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimuksiin.
Kokonaistoimintamenot eivät ole johdettavissa suoraan konsernitilinpäätöksen
liitetiedoista, koska taksonomian määritelmä toimintamenoista ei vastaa kaikilta
osin mitään tiettyä tilinpäätöksen erää. Pääosa kokonaistoimintamenoista liittyy
lyhytaikaisiin kaluston vuokrasopimuksiin. Taksonomiakelpoiset toimintamenot on
jaettu käyttäen liikevaihtoindikaattorin toimintokohtaisia osuuksia, sillä toimintame-
noja ei seurata projektikohtaisesti.
Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen tunnusluvut on kerätty
kirjanpitojärjestelmistä.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
62
Ympäristötiedot
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
a)(2)
Liike-
vaihto (3)
Osuus liike-
vaihdosta,
2025 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutok-
seen sopeu-
tuminen (6)
Vesi (7)
Ympä-
ristön
pilaantu-
minen (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
monimuo-
toisuus
(10)
Ilmas-
tonmuu-
toksen
hillintä
(11)
Ilmas-
tonmuu-
tokseen
sopeu-
tuminen
(12)
Vesi
(13)
Ympä-
ristön
pilaan-
tuminen
(14)
Kierto-
talous
(15)
Biologinen
moni-
muotoi-
suus (16)
Vähim-
mäistason
suojatoi-
met (17)
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmäkel-
poisten (A.2.) osuus
liikevaihdosta, 2024
(18)
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
(19)
Luokka
siirty-
mätoi-
minta
(20)
MEUR %
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E M T
A.LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
0 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0 %
Josta siirtymätoiminnat 0 %
A.2Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
Sähkön siirto ja jakelu CCM 4.9 16,2 2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämpöenergian varastointi CCM 4.11 4,7 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien
rakentaminen, laajentaminen ja käyttö CCM 5.1 5,7 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen,
laajentaminen ja toiminta CCM 5.3 5,8 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörä-
logistiikka CCM 6.13 13,3 2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Rautatieliikenteen infrastruktuuri CCM 6.14 219,1 25 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 6,8 1 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Teiden ja moottoriteiden kunnossapito CE 3.4 42,4 5 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa CE 3.5 31,3 4 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 11,1 1 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 356,5 41 % 30 % 0 % 1 % 1 % 8 % 0 %
A.Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto(A.1+A.2) 356,5 41 % 30 % 0 % 1 % 1 % 8 % 0 %
B.EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 515,8 59 %
YHTEENSÄ 872,3 100 %
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
63
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1) Koodi a)(2)
Pääoma-
menot (3)
Osuus
pääoma-
menoista,
2025 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutok-
seen sopeu-
tuminen (6)
Vesi (7)
Ympä-
ristön
pilaantu-
minen (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
monimuo-
toisuus
(10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutok-
seen sopeu-
tuminen
(12)
Vesi
(13)
Ympä-
ristön
pilaan-
tuminen
(14)
Kierto-
talous
(15)
Biologi-
nen mo-
nimuo-
toisuus
(16)
Vähim-
mäis-
tason
suojatoi-
met (17)
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus pääomame-
noista, 2024 (18)
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
(19)
Luokka
siirty-
mätoi-
minta
(20)
MEUR %
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E M T
A.LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus järjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1) 0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0 %
Josta siirtymätoiminnat 0 %
A.2Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
Sähkön siirto ja jakelu CCM 4.9 0,6 2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämpöenergian varastointi CCM 4.11 0,2 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu-
järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö CCM 5.1 0,2 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Jäteveden keräys- ja käsittely järjestelmien
rakentaminen, laajentaminen ja toiminta CCM 5.3 0,2 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri,
polkupyörälogistiikka CCM 6.13 0,4 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Rautatieliikenteen infrastruktuuri CCM 6.14 6,8 22 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,2 1 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Teiden ja moottoriteiden kunnossapito CE 3.4 2,1 7 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa CE 3.5 0,7 2 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 0,4 1 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2) 11,7 38 % 27 % 0 % 1 % 1 % 9 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
(A.1+A.2) 11,7 38 % 27 % 0 % 1 % 1 % 9 % 0 %
B.EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 19,3 62 %
YHTEENSÄ
31,0 100 %
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
64
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
a)(2)
Toiminta-
menot (3)
Osuus
toiminta-
menoista,
2025 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmas-
tonmuu-
tokseen
sopeutu-
minen (6)
Vesi (7)
Ympä-
ristön
pilaantu-
minen (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
monimuo-
toisuus
(10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
(11)
Ilmaston-
muutok-
seen sopeu-
tuminen
(12)
Vesi
(13)
Ympä-
ristön
pilaan-
tuminen
(14)
Kierto-
talous
(15)
Bio-
loginen
monimuo-
toisuus
(16)
Vähim-
mäis-
tason
suojatoi-
met (17)
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus toiminta-
menoista, 2024 (18)
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
(19)
Luokka
siirtymä-
toiminta
(20)
MEUR %
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c)
K; E; E/S
(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E M T
A.LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1) 0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0 %
Josta siirtymätoiminnat 0 %
A.2Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
KEL; E/
KEL (f)
Sähkön siirto ja jakelu CCM 4.9 0,4 2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämpöenergian varastointi CCM 4.11 0,1 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu-järjestelmien
rakentaminen, laajentaminen ja käyttö CCM 5.1 0,1 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen,
laajentaminen ja toiminta CCM 5.3 0,1 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri,
polkupyörälogistiikka CCM 6.13 0,3 1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Rautatieliikenteen infrastruktuuri CCM 6.14 4,7 21 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2 0,2 1 % E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Teiden ja moottoriteiden kunnossapito CE 3.4 1,3 6 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa CE 3.5 0,7 3 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 0,3 1 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2) 8,1 37 % 26 % 0 % 1 % 1 % 9 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 8,1 37 % 26 % 0 % 1 % 1 % 9 % 0 %
B.EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 13,9 63 %
YHTEENSÄ
22,1 100%
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
65
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osuus liikevaihdosta/Kokonaisliikevaihto Osuus pääomamenoista/ Kokonaispääomamenot Osuus toimintamenoista/Toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaista
tavoitteen mukaan
Luokitusjärjestelmäkelpoista
tavoitteen mukaan
Luokitusjärjestelmän mukaista
tavoitteen mukaan
Luokitusjärjestelmäkelpoista
tavoitteen mukaan
Luokitusjärjestelmän mukaista
tavoitteen mukaan
Luokitusjärjestelmäkelpoista
tavoitteen mukaan
CCM 0 % 30 % CCM 0 % 27 % CCM 0 % 26 %
CCA 0 % 0 % CCA 0 % 0 % CCA 0 % 0 %
WTR 0 % 1 % WTR 0 % 1 % WTR 0 % 1 %
CE 0 % 8 % CE 0 % 9 % CE 0 % 9 %
PPC 0 % 1 % PPC 0 % 1 % PPC 0 % 1 %
BIO 0 % 0 % BIO 0 % 0 % BIO 0 % 0 %
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot.
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja
käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista
käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen
parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
66
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E1 Ilmastonmuutos
E1 Ilmastonmuutos
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toiminnastamme syntyy merkittävä määrä GHG-päästöjä. GRK:n
omasta toiminnasta ja arvoketjujen toiminnasta syntyvät GHG-
päästöt aiheuttavat ympäristön lämpenemistä, joka heikentää
ihmisten ja luonnon elinolosuhteita.
Olemme laatineet Luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa työtämme kohti
vähäpäästöisempiä toimintatapoja. Koulutamme ja kehitämme toimintaamme
jatkuvasti ja olemme asettaneet tavoitteeksemme olla kestävän rakentamisen
edelläkävijä. Edellytämme toimintatapoja myös toimittajiltamme.
x x x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toimintamme vähentää hiilinielujen määrää.
Työmaillamme huolehdimme siitä, että säästämme puustoa aina kun se on
mahdollista.
x x x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Tuotamme vähäpäästöisiä kestävän rakentamisen ratkaisuja
asiakkaillemme. Vähäpäästöiset kestävän rakentamisen
ratkaisut tarkoittavat neitseellisiä materiaaleja korvaavia
vaihtoehtoja tai vähäpäästöisiä työtapoja.
Jatkamme kestävien ratkaisujen kehitystyötä ja tarjoamme aktiivisesti
asiakkaillemme vähäpäästöisiä rakentamisen ratkaisuja.
x x x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Riski
Siirtyminen vähähiilisyyteen ja sen vaatimukset aiheuttavat
investointeja ja lisää raportointia.
Huolehdimme kalustomme ja tuotantolaitostemme ajantasaisuudesta ja
arvioimme uusien toimintojen kannattavuutta muuttuvissa olosuhteissa ennen
investointipäätösten tekemistä.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Siirtyminen vähähiilisyyteen tarjoaa uusia rakentamisen
mahdollisuuksia vetyverkostojen, sähköverkkojen ja esimerkiksi
vihreän siirtymän tuotantolaitosten rakentamisen kautta.
Tarkastelemme markkinoiden kehittymistä jatkuvasti ja kehitämme ja
tarjoamme osaamistamme aktiivisesti uusiin vihreän siirtymän hankkeisiin.
x
keskipitkä
aikaväli
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
67
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Riski
Ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset vaarat, kuten lisääntyvät
tulvat, myrskyt ja tulipalot, kuivuus ja kuumuus, voivat häiritä
toimittajien toimintaa ja logistiikkaa, josta aiheutuu keskeytyksiä
projekteillemme. Tämä lisää toimintamme kustannuksia.
Kehitämme varautumistamme ilmastonmuutoksen fyysisiin vaaroihin
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme.
Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on
huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Fyysiset ilmastonmuutoksen vaarat voivat vaikeuttaa turvallista
työskentelyä infrarakentamisen kohteissa ja lisätä työn
tekemiseen kohdistuvia kustannuksia.
Arvioimme jatkuvasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia töidemme toteutukseen
ja päivitämme työohjeita säännöllisesti. Tarvittaessa otamme käyttöön uusia
työmenetelmiä ja -välineitä. Edellytämme toimintatapoja myös toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Kestävät hankinnan ratkaisut ja hankinnan hajauttaminen voivat
vähentää projektien aikatauluviivästyksiä ja lisäkustannuksia.
GRK:n kestävä hankinta tarkoittaa prosessia, jossa huomioidaan
hankintojen ympäristö- ja ilmastovaikutukset, sosiaaliset
vaikutukset ja ihmisoikeudet toimitusketjussa sekä hyvä
hallintotapa ja eettinen toiminta toimittajasuhteissa ja
varmistetaan, että hankinnat tukevat GRK:n kestävyystavoitteita.
Korvaamme ilmastonmuutosriippuvaiset ja toimituskatkoksille herkät
materiaalitoimitukset kestävillä ratkaisuilla sekä hajauttamalla hankintaa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Energia Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toimintamme kuluttaa merkittävän määrän energiaa.
Olemme sitoutuneet vähentämään energiankulutustamme erillisen
toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Edellytämme toimintatapoja myös
toimittajiltamme.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Käytämme rakentamisessa energiaintensiivisiä materiaaleja.
Etsimme aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia materiaaleja sekä käytämme
projekteissamme uusio- ja kierrätysmateriaaleja aina kun se on
teknistaloudellisesti mahdollista.
x x x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Riski
Olemme riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista.
Näiden saatavuusongelmat ja hinnannousu aiheuttavat riskin
toiminnallemme.
Etsimme aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia polttoaineita ja materiaaleja sekä
käytämme projekteissamme uusio- ja kierrätysmateriaaleja aina kun se on
teknistaloudellisesti mahdollista.
x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Onnistuminen energiatehokkuudessa ja fossiilittomien
polttoaine- ja materiaalivaihtoehtojen käyttöönotossa vähentää
kustannuksiamme pitkällä aikavälillä.
Olemme laatineet Luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa työtämme kohti
vähäpäästöisempiä toimintatapoja lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Tiekartta on vuosittain päivittyvä työkalu, jonka avulla pyrimme varmistamaan
onnistumisemme vaihtoehtoisten polttoaineiden ja materiaalien käyttöönotossa.
x x
pitkä
aikaväli
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja energiaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
68
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
GRK on pyrkinyt tunnistamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuu-
tokseen sopeutumiseen ja energiaan liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet ylätasolla koko arvoketjun osalta. Analyysi kattaa
ilmastonmuutoksen hillinnän, ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä energiaan
liittyvät vaikutukset ja riskit, jotka voivat vaikuttaa GRK:n strategiaan, liiketoiminta-
malliin ja arvoketjuun.
Raaka-aineiden ja materiaalien valmistuksen ja alihankinnan osalta GRK:n
näkymä vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin on tunnistettu vielä rajalliseksi.
Raportointivelvoitteemme kattaa olennaisilta osin koko oman toimintamme sekä
arvoketjumme alku- ja loppupään päästöt.
GRK:n strateginen tavoite on olla kestävän rakentamisen edelläkävijä. Tämä
tavoite ohjaa yhtiön toimintaa kaikilla tasoilla ja on sisällytetty luonto- ja ilmasto-
tiekarttaan, joka määrittää toimenpiteet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ilmastoresilienssianalyysiä ei ole vielä tehty, mutta se tullaan toteuttamaan
siirtymäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Analyysin tulokset integroidaan stra-
tegiaan, riskienhallintaan ja investointisuunnitteluun.
Tilikauden 2025 aikana yksikään tunnistetuista ilmastoon liittyvistä riskeistä ei
ole realisoitunut taloudellisena vaikutuksena. GRK:n strategia painottaa ennakoivia
toimenpiteitä, riskienhallintaa ja mahdollisuuksien hyödyntämistä vihreän siirtymän
hankkeissa. Tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumi-
seen liittyen on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-1–E1-4.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvänä keskeisenä negatiivisena vaikutuksena
on tunnistettu GRK:n toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt (GHG).
Päästöt syntyvät sekä omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2) että arvoketjun toimin-
nasta (Scope 3), ja ne vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen heikentäen ihmisten ja
luonnon elinolosuhteita. Lisäksi toimintamme voi vähentää hiilinieluja esimerkiksi
metsien poistumisen kautta. Näiden vaikutusten hallinta on keskeinen osa GRK:n
strategiaa.
Positiivisena vaikutuksena GRK tuottaa vähäpäästöisiä kestävän rakentamisen
ratkaisuja asiakkailleen. Yhtiö kehittää jatkuvasti uusia teknologioita ja palveluita,
jotka tukevat vihreää siirtymää. Tämä luo kilpailuetua ja vahvistaa GRK:n asemaa
markkinoilla.
Siirtymäriskeinä on tunnistettu investointitarpeet ja lisääntyvät raportointi-
vaatimukset, jotka voivat kasvattaa kustannuksia. GRK hallitsee näitä riskejä
varmistamalla kaluston ja tuotantolaitosten ajantasaisuuden sekä arvioimalla
uusien toimintojen kannattavuutta ennen investointipäätöksiä. Mahdollisuutena
siirtymä vähähiilisyyteen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi
vetyverkostojen, sähköverkkojen ja vihreän siirtymän tuotantolaitosten rakentami-
sessa.
Riskeinä tunnistetut ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit, kuten lisään-
tyvät tulvat, myrskyt, kuivuus ja kuumuus, voivat häiritä toimittajien toimintaa ja
logistiikkaa, mikä aiheuttaa keskeytyksiä projekteille ja lisää kustannuksia. Lisäksi
äärimmäiset sääolosuhteet voivat vaikeuttaa turvallista työskentelyä infrarakenta-
misen kohteissa ja lisätä työn tekemiseen kohdistuvia kustannuksia.
GRK kehittää varautumistaan ilmastonmuutoksen fyysisiin vaaroihin ennakoi-
villa toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassaan. Riskit huomioidaan
tarjous- ja sopimusvaiheessa, ja työohjeita päivitetään säännöllisesti. Tarvittaessa
otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä ja -välineitä, jotka parantavat työturvalli-
suutta ääriolosuhteissa.
Mahdollisuutena tunnistettiin kestävien hankintaratkaisujen ja hankinnan
hajauttamisen hyödyntäminen. Korvaamalla ilmastonmuutosriippuvaiset ja
toimituskatkoksille herkät materiaalit kestävillä vaihtoehdoilla sekä hajauttamalla
hankintaa GRK voi vähentää projektien aikatauluviivästyksiä ja lisäkustannuksia.
Energiaan liittyvänä keskeisenä negatiivisena vaikutuksena on GRK:n toiminnan
merkittävä energiankulutus, joka lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi käy-
tämme rakentamisessa energiaintensiivisiä materiaaleja, kuten terästä ja sement-
tiä. Näiden vaikutusten hallinta on olennainen osa GRK:n strategiaa.
Riskinä on riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista, joiden saa-
tavuusongelmat ja hinnannousu voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. GRK
hallitsee tätä riskiä etsimällä aktiivisesti vaihtoehtoisia polttoaineita ja materiaaleja
sekä hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja aina kun se on teknistaloudellisesti
mahdollista.
Mahdollisuutena energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilittomien ratkai-
sujen käyttöönotto vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä ja tukevat GRK:n
strategista tavoitetta olla kestävän rakentamisen edelläkävijä. Luonto- ja ilmastotie-
kartta toimii keskeisenä työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
GRK:lla ei ole vielä ESRS-standardin mukaista siirtymäsuunnitelmaa. Tavoit-
teemme on laatia ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma suun-
nitelman mukaan vuoteen 2028 mennessä. GRK ei ole suljettu EU:n Paris-aligned
Benchmark -vertailuarvon ulkopuolelle. Arvio perustuu yhtiön liiketoimintaan ja
liikevaihtolähteisiin suhteessa poissulkukriteereihin.
Nykyinen ilmastotavoitteemme on pitkän aikavälin sitoumus: GRK on asettanut
tavoitteekseen saavuttaa vuonna 2050 ilmastoneutraaliuden. Sitoumus on linjassa
EU:n ilmastotavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tarkemmat välita-
voitteet aikatauluineen on esitetty kohdassa E1-4. Tavoitteita ei ole vielä yksityis-
kohtaisesti arvioitu suhteessa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C-tavoitteeseen.
Luonto- ja ilmastotiekartan toimenpiteitä tarkennetaan vuosittain ja ne pohjautuvat
seuraaviin vaiheisiin:
• Vuonna 2025 olemme laskeneet Scope 1 ja 2 päästömme.
• Vuonna 2028 haemme SBTi hyväksyntää päästövähennystavoitteillemme.
Science Based Targets initiative (SBTi) -hyväksyntä kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteille toimii siirtymäsuunnitelman perustana. GRK sitoutuu siihen,
että siirtymäsuunnitelmassa asetettavat tavoitteet ovat tieteeseen perustuvia ja
yhteensopivia Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C-tavoitteen kanssa.
Nykyiset toimet ja tavoitteet tukevat siirtymää, mutta ne eivät vielä sisällä riittä-
västi tietoa siirtymäsuunnitelman laatimiseksi. Tavoitteet ja toimenpiteet ilmaston-
muutoksen hillintään liittyen on kuvattu tarkemmin kohdissa E1-3 ja E1-4.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
69
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
GRK:n ympäristöpolitiikka ja yritysvastuuvaatimukset toimittajille ohjaavat konser-
nin toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristö-
politiikan keskeisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa
energiatehokkuutta, lisätä uusiutuvan energian käyttöä, edistää kiertotaloutta ja
varautua ilmastonmuutoksen fyysisiin riskeihin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Ympäris-
töpolitiikka pohjautuu ISO 14001:2015-sertifioituun ympäristöjärjestelmään.
Yritysvastuuvaatimusten avulla pyritään varmistamaan, että toimittajat
minimoivat ympäristövaikutuksensa, noudattavat ympäristölainsäädäntöä ja
käyttävät teknistaloudellisesti mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Lisäksi Yritysvastuuvaatimusten kautta GRK:n avaintoimittajilta vaaditaan myös
CO
2
-päästöjen raportointia. GRK:n toimittajavaatimukset perustuvat niihin kan-
sainvälisiin standardeihin ja aloitteisiin, joita GRK on sitoutunut noudattamaan
omassa toiminnassaan, kuten esimerkiksi ISO 14001:2015-ympäristöjärjestelmän
mukaiseen toimintaan. Lisäksi vaatimukset perustuvat soveltuvaan kansalliseen ja
kansainväliseen ympäristölainsäädäntöön.
Toimintaperiaatteet liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdolli-
suuksiin, jotka on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kerrottu raportin kohdassa SBM-3 ja kak-
soisolennaisuusanalyysin prosessi on kuvattu kohdassa IRO-1. Ympäristöpolitiikka
sekä yritysvastuuvaatimukset toimittajille kattavat ilmastonmuutoksen hillinnän,
ilmastonmuutokseen sopeutumisen, energiatehokkuuden, uusiutuvan energian
käyttöönoton sekä luonnon monimuotoisuuden ja resurssitehokkuuden edistä-
misen. Ne liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, kuten päästöihin ja luonnonvarojen
käyttöön, riskeihin kuten sään ääri-ilmiöihin ja arvoketjun hiiliriskeihin sekä mahdol-
lisuuksiin, kuten vähähiilisiin ratkaisuihin ja kiertotalouteen.
Toimintaperiaatteidemme keskeiset toimet ja niiden kytkökset aloihin:
a) Ilmastonmuutoksen hillintä
• Päästöjen vähentäminen omassa toiminnassa (työmaat, kalusto,
toimipisteet)
• Avaintoimittajien hiilijalanjäljen raportointivaatimus (teräs, sementti,
kiviaines, bitumi, alumiini, kupari, puu)
• Kiertotalouden Green Deal -sopimus ja materiaalien kierrätyksen
tehostaminen
b) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Varautuminen sään ääri-ilmiöihin ja fyysisiin riskeihin työmailla
• Luonto- ja ilmastotiekartta ohjaa riskienhallintaa ja toimenpiteitä
• HSEQ-tiimin ohjeistus ja koulutus henkilöstölle
c) Energiatehokkuus
• ISO 14001:2015-ympäristöjärjestelmä ohjaa energiatehokkuustoimia
d) Uusiutuvan energian käyttöönotto
• Selvitykset teknologisista ratkaisuista (esim. sähköistetty kalusto,
biopoltto aineet)
e) Muu (luonnon monimuotoisuus ja resurssitehokkuus)
• Luonto- ja ilmastotiekartta sisältää toimenpiteitä monimuotoisuuden
parantamiseksi
• Materiaalitehokkuuden ja jätteiden hallinnan kehittäminen
• Toimittajilta edellytetään resurssitehokkuutta ja ympäristönsuojelua
GRK:n ympäristöpolitiikka kattaa konsernin omat toiminnot sekä arvoketjun
kumppanit alihankkijoiden ja toimittajien yritysvastuuvaatimusten kautta. Yritys-
vastuuvaatimukset kattavat arvoketjun alku- ja loppupään vaiheet, erityisesti avain-
toimittajat, joihin kuuluvat teräs-, sementti-, kiviaines-, bitumi-, alumiini-, kupari- ja
puutoimittajat. Politiikkojen soveltamisala kattaa kaikki konsernin toimintamaat
sekä olennaiset sidosryhmät, kuten asiakkaat, toimittajat ja aliurakoitsijat.
Ympäristöpolitiikan toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaa GRK:n
riskienhallintajohtaja ja käytännön toimeenpanoa ohjaa konsernin HSEQ-tiimi, joka
vastaa ympäristöasioiden hallinnasta, koulutuksesta ja seurantaprosesseista. Seu-
rantaprosessi perustuu konsernin HSEQ-tiimin toteuttamaan jatkuvaan mittariseu-
rantaan ja hallitukselle annettaviin säännöllisiin raportteihin, joiden raportoinnista
hallitukselle vastaa tarkastusvaliokunta.
Mittareina käytetään muun muassa CO
2
-intensiteettiä (tCO
2
-ekv/MEUR), energi-
ankulutusta (MWh) sekä uusiutuvan energian osuutta (%). HSEQ-tiimi seuraa mit-
tareita kuukausittain ja raportoi hallitukselle kvartaaleittain, ja tulokset sisällytetään
vuosittaiseen kestävyysraporttiin.
Yritysvastuuvaatimusten laadinnasta sekä päivittämisestä vastaa GRK:n lakiasi-
anjohtaja yhdessä hankintatoimen kanssa. Toimeenpanosta vastaa GRK konsernin
riskienhallintajohtaja.
Toimintaperiaatteet on laadittu huomioiden keskeisten sidosryhmien odotuk-
set, erityisesti asiakkaiden vaatimukset vähähiilisistä ratkaisuista ja toimittajien
vastuullisuudesta. Ympäristöpolitiikkaa on kehitetty yhteistyössä keskeisten
sidosryhmien kanssa, ja näkemyksiä on kerätty tilaajilta ja toimittajilta sopimus-
neuvotteluissa sekä alan yhteisissä työpajoissa, kuten Green Deal -sitoumuksen
valmistelussa. Lisäksi kehitystyössä hyödynnetään asiakaspalautetta ja toimitta-
ja-arviointeja.
Ympäristöpolitiikka on saatavilla GRK:n sisäisessä viestintäkanavassa ja
Yritysvastuuvaatimukset ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla GRK:n verkko-
sivuilla. Lisäksi toimittajat saavat tiedon vaatimuksista myös osana hankinta-
prosessia.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
70
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
GRK:n ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet perus-
tuvat konsernin ympäristöpolitiikkaan, ISO 14001:2015-sertifioituun ympäristöjär-
jestelmään sekä luonto- ja ilmastotiekarttaan. Toimet tukevat strategista tavoitetta
olla kestävän rakentamisen edelläkävijä ja liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin, jotka on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä ja esitetty
raportin kohdissa SBM-3 ja IRO-1. Toteutetut toimet edistävät toimintaperiaattei-
den päämääriä, kuten päästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista
ja kiertotalouden edistämistä.
Raportointivuonna toteutetut ilmastotoimet perustuvat GRK:n toimintaperiaat-
teisiin, jotka ohjaavat päästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista,
uusiutuvan energian käyttöönottoa ja kiertotalouden edistämistä. Toimintaperi-
aatteet on sisällytetty mm. maakohtaisiin ympäristöasioiden ohjeisiin, jotka mää-
rittävät käytännön ohjeet ja varmistavat, että jokainen hanke toteuttaa konsernin
ilmastotavoitteita. HSEQ-tiimi seuraa näiden periaatteiden toteutumista ja raportoi
edistymisestä hallitukselle kvartaaleittain.
GRK on laatinut luonto- ja ilmastotiekartan, joka ohjaa työtä kohti vähäpäästöi-
sempiä toimintatapoja. Tiekartta sisältää toimenpiteitä, kuten uusiutuvan energian
käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen ja kierrätysmateriaalien
hyödyntäminen.
Raportointivuonna toteutettuja keskeisiä toimia olivat uusiutuvan sähkön käyttö
kaikilla työmailla Suomessa, uusiutuvan polttoaineen käyttö omissa dieselkäyttöi-
sissä tuotanto- ja työsuhdeautoissa sekä energiatehokkuustoimenpiteet, kuten tyh-
jäkäynnin välttäminen, koneohjaus ja tehokkaiden työmenetelmien valinta. Lisäksi
GRK on lisännyt kierrätysmateriaalien käyttöä sekä kehittänyt kiertotaloustoimi-
pisteverkostoa, joka mahdollistaa materiaalien uudelleenkäytön ja jalostamisen
uusiksi tuotteiksi. Maakohtaisissa ympäristöohjeistuksissa ohjataan kuljetusten
suunnittelua ja materiaalitehokkuutta, jonka odotetaan vähentävän päästöjä sekä
kustannuksia.
Prosessimuutoksia ja teknologisia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Arvoketjun
päästöjen vähentämiseksi olemme aloittaneet yhteistyön avaintoimittajien kanssa
ilmasto- ja luonnonmonimuotoisuustyön periaatteiden luomiseksi. Lisäksi olemme
kehittäneet luontopohjaisia ratkaisuja, kuten biohiilen tuotantoa kierrätysmateriaa-
leista, mikä tukee sekä päästöjen vähentämistä että kiertotalouden tavoitteita.
Tulevaisuuteen suunniteltuja keskeisiä toimia ovat muun muassa SBTi-hy-
väksynnän hakeminen vuonna 2028 sekä siirtymäsuunnitelman laatiminen, joka
sisältää hiilestä irtautumisen keinot ja teknologiset ratkaisut.
Nykyiset ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevat toimet
kattavat GRK:n oman toiminnan (työmaat, kalusto, toimipisteet) sekä arvoketjun
alku- ja loppupään vaiheet, erityisesti avaintoimittajat. Aikahorisontit vaihtelevat
lyhyestä (vuosittaiset energiatehokkuustoimet) keskipitkään ja pitkään (ilmasto-
neutraalius vuoteen 2050). Raportointivuonna toteutettujen toimien päästövä-
hennysvaikutusta ei ole vielä kvantifioitu, mutta vaikutus on arvioitu merkittäväksi
erityisesti uusiutuvan sähkön ja polttoaineiden käyttöönoton osalta.
Nykyiset ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevat toimet ja
resurssit ovat osa GRK:n jokapäiväistä liiketoimintaa, eikä näihin ole varattu erillistä
budjettia.
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
GRK on asettanut tavoitteekseen saavuttaa vuonna 2050 ilmastoneutraaliuden.
Nykyiset tavoitteet kattavat oman toiminnan (Scope 1 ja 2) sekä olennaiset
arvoketjun päästöt (Scope 3). Olennaisimmat Scope 3 -päästölähteet liittyvät mate-
riaalien käyttöön ja logistiikkaan (kts. E1-6). Tavoitteet koskevat kaikkia GRK:n toi-
minta-alueita (Suomi, Ruotsi, Viro). Tavoitteita ei ole arvioitu tieteeseen perustuen
(SBTi) eikä tavoitteita ole arvioitu suhteessa Pariisin ilmastosopimukseen. ESRS:n
tiedonantovaatimukset tavoitteisiin liittyen eivät täyty.
GRK:n pitkän aikavälin tavoite on ilmastoneutraalius vuoteen 2050. Lisäksi GRK on
asettanut päästöilleen seuraavat välitavoitteet:
• Vuonna 2035 absoluuttisena tavoitteena on saavuttaa nettonolla Scope 1 ja
Scope 2 päästöjemme osalta.
• Vuonna 2040 suhteellisena tavoitteena on vähentää Scope 1, 2 ja 3 päästöjä 50
% verrattuna vuoden 2030 päästöihin.
GRK ei ole asettanut lyhyen aikavälin tavoitetta vuodelle 2030 ja tästä syystä tavoi-
tetta ei esitetä E1-6 raportoitujen päästötietojen yhteydessä.
Merkittävimmät päästölähteemme tulevat materiaalien käytöstä. Tämän vuoksi
olemme asettaneet tavoitteen uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi tukemaan
päästövähennystavoitteita:
• Vuonna 2035 tavoittelemme uusiomateriaalien käytön kolminkertaistamista
perusvuoden 2023 perusarvosta (487 000 tonnia) 1,5 miljoonaan tonniin.
(Kiertotalouden GD, yhteisökohtainen mittari). Välitavoitteena on saavuttaa 1,0
miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä.
• 2035 tavoittelemme ympäristöteknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminker-
taistamista perusvuoden 2024 perusarvosta (10 M€/vuosi). (Kiertotalouden
GD, yhteisökohtainen mittari)
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
71
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tavoitteet tukevat ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaa. Seuraamme energiaan liittyviä olennaisiksi tunnistettu-
jen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi toteuttamien toimien
vaikuttavuutta muun muassa seuraamalla konsernin energiankulutusta sekä uusiu-
tuvien polttoaineiden käyttömääriä. GRK ei ole asettanut mitattavissa olevia aikasi-
donnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyen. Raportointivuonna GRK ei ole erityisesti seurannut toimintaperiaatteiden
ja toimien vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin,
riskeihin tai mahdollisuuksiin tai asettanut laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita
edistymisen seurantaan.
Hiilestä irtautumisen keinot sisältävät energiatehokkuuden parantamisen, polt-
toaineen vaihtamisen vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, uusiutuvan energian käytön
lisäämisen sekä materiaalitehokkuuden parantamisen.
Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja raportoidaan konsernin
kestävyysraportissa. Tavoitteiden edistymisestä raportoidaan myös hallitukselle ja
ne integroidaan GRK:n strategiseen suunnitteluun ja investointipäätöksiin. GRK:n
konsernin tavoitteet asetetaan vuosittain johtoryhmän toimesta ja sidosryhmät
eivät ole osallistuneet yllä esitettyjen tavoitteiden asettamiseen.
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
GRK:n energiankulutus vaihtelee toteutuksessa olevien hankkeiden tilanteen,
käynnissä olevien työvaiheiden ja vuodenaikojen mukaan. Jokainen hanke on
energiankulutuksen osalta ja työn toteuttamiseen vaaditun energiamäärän suhteen
yksilöllinen. Ulkoisilla tekijöillä, kuten säällä ja ilman lämpötilalla on olennainen
vaikutus energiankulutukseen, koska pääosa töistä tehdään ilman sääsuojia tai
lämpötilaeroja tasaavia suojarakenteita. Suurimmat energiaa vievät työvaiheet
ovat:
• paalulaattojen rakennustyöt, massanvaihtotyöt, stabilointityöt, paalutus,
• siltojen ja muiden taitorakenteiden betonointi,
• kaivantojen työnaikaiset tuennat ja kuivana pito,
• työmaiden ylläpito, kuten lämmitys, jäähdytys, valaistus, liikenne ja työkoneiden
käyttö,
• ratojen päällysrakennetyöt, kuten pölkkyjen vaihto, sepelöinti ja tukeminen,
• päällystystyöt, kuten asfalttimassan valmistus ja kuljetus.
GRK:n strategiset toimet energiankulutuksen vähentämiseksi on kuvattu kohdassa
E1-3. Näihin kuuluvat muun muassa energiatehokkuustoimenpiteet, kuten tyhjä-
käynnin välttäminen, koneohjaus ja tehokkaiden työmenetelmien valinta.
GRK:n energiakulutustiedot sisältävät polttoaineen käytön sekä ostetun sähkön,
lämmön ja höyryn kaikkien työmaiden ja toimipisteiden osalta ja kaikista toiminta-
maistamme. Energiankulutuksen ja energialähteiden yhdistelmän tiedot on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
72
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2025
(1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0
(2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 35 197
(3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0
(4) Muista fossiilista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 29 556
(5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 2 812
(6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (rivit 1–5) 67 565
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 78 %
(7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 674
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,8 %
(8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa, peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 12 158
(9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 6 669
(10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 0
(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (rivit 8–10) 18 828
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 22 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (rivit 6,7,11) 87 067
Energiaintensiteetti (MWh/Liikevaihto MEUR) 100
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
73
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Infrarakentamisessa hiilijalanjäljen laskenta on tärkeää, koska se auttaa tunnis-
tamaan suurimmat päästölähteet ja löytämään keinoja niiden vähentämiseksi.
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan infrarakentamisen elinkaaren kasvihuonekaasupääs-
töjen kokonaismäärää, joka syntyy mm. raaka-aineiden hankinnasta, materiaalien
valmistuksesta, rakennustyömaan toiminnasta, kuljetuksista sekä jätteiden
käsittelystä.
GRK raportoi kasvihuonekaasupäästöt ESRS:n sekä GHG-protokollan mukai-
sesti noudattaen standardeja: GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting
Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard.
Raportointi kattaa konsernin toiminnasta syntyvät suorat päästöt (Scope 1), epä-
suorat energian päästöt (Scope 2) sekä arvoketjun olennaiset Scope 3 -kategoriat.
Laskennan rajauksessa on huomioitu toimintojen vastaavuus GRK:n liiketoimin-
taan. Laskennassa huomioidaan CH
4
- ja N
2
O-päästöt sekä CO
2
. GRK:n toiminnassa
syntyy biogeenisiä CO
2
-päästöjä erityisesti uusiutuvista polttoaineista. Rapor-
tointivuonna 2025 biogeenisten hiilidioksidipäästöjen suuruus Scope 1 osalta oli
3 367 tonnia CO2e. Biogeenisten hiilidioksidipäästöjen osuutta ei ole sisällytetty
raportoituihin Scope 1 päästöihin.
GRK:ssa olemme laskeneet omasta toiminnasta syntyviä suoria päästöjä
(Scope 1) sekä energian käytöstä syntyviä epäsuoria päästöjä (Scope 2) jo
vuodesta 2022. GRK:n raportoimat Scope 1 päästöt syntyvät hankkimamme
polttoaineen käytöstä työkoneissa ja ajoneuvossa. Scope 2 taas koostuu GRK:n
ostoenergian päästöistä. Vuonna 2025 oman toiminnan hiilijalanjälkemme oli 17
860 t CO
2
ekv.
GRK raportoi kasvihuonekaasuintensiteetin suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
e/
EUR), joka perustuu konsernitilinpäätöksen liitetietoon 1. Liikevaihto.
GRK:n päällystysliiketoiminta kuuluu päästökaupan piiriin. Raportoimme
ESRS:n mukaisesti erikseen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien päästöjen
osuuden. Siirtymäsuunnitelmassa arvioimme myös näiden päästöjen vaikutukset
ilmastotavoitteisiimme. Scope 2 markkinaperusteinen laskenta huomioi GRK:n
tekemät alkuperätakuilla todennetut uusiutuvan sähkön hankinnat. Kaikki ostettu
uusiutuva sähkö katetaan alkuperätakuilla (100 % ostetusta uusiutuvasta säh-
köstä), ja ne sisältyvät sähkösopimuksiin. Alkuperätakuilla katetun ostetun sähkön
osuus GRK:n kokonaissähkönkulutuksesta oli 73% (huomioiden itse ostettu sähkö
sekä vuokrattujen tilojen sähkönkulutus). Sijaintiperusteinen laskenta perustuu
soveltuviin kansallisiin tai paikallisiin keskimääräisiin päästökertoimiin, eikä
huomioi GRK:n omia energianhankintavalintoja. GRK:lla ei ole omaa sähköntuotan-
toa.
Scope 3 -päästöt kuvaavat arvoketjun välillisiä päästöjä, jotka aiheutuvat GRK:n
toiminnasta, mutta syntyvät arvoketjussamme. Tunnistimme olennaisuusanalyysin
pohjalta toimintamme kannalta olennaiset kategoriat ja sisällytimme laskentaan
seuraavat:
• Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut;
• Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet;
• Kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly
Scope 1 ja 2 laskentaan);
• Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu,
• Kategoria 5: Toiminnassa muodostuva jäte
• Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
• Kategoria 7: Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
Muut Scope 3 kategoriat (kategoriat 8-15) on arvioitu olevan raportointivuonna
epäolennaisia tai ei soveltuvia toiminnan sekä päästöjen kannalta ja siten kategori-
oita ei ole huomioitu Scope 3 laskennassa.
GRK raportoi hiilijalanjälkilaskennan tulokset ESRS:n mukaisessa esitysmuo-
dossa. Koska siirtymäsuunnitelmaa sisältäen perusvuoden sekä välitavoitteiden
määrityksen ei ole laadittu, ei GRK raportoi näitä tietoja. Lisäksi GRK:lla ei ole
esittää laskennan kehityksen takia vertailukelpoisia lukuja takautuvasti vuodelta
2024, joten GRK ei raportoi vuoden 2024 päästöjä tai vuoden 2025 ja 2024 välistä
prosentuaalista muutosta osana vuoden 2025 raportointia. Raportointia kehitetään
siirtymäsuunnitelman laadinnan yhteydessä.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
74
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi 2024 2025 (%) (2025-2024) 2025 2030 -2050
Vuotuinen %-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 bruttopäästöt (tCO
2
ekv) N/A N/A 16 766 N/A N/A N/A N/A N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien
scope 1-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A N/A 35 % N/A N/A N/A N/A N/A
Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasun sijaintiperusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO
2
ekv) N/A N/A 533 N/A N/A N/A N/A N/A
Kasvihuonekaasun markkinaperusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO
2
ekv) N/A N/A 1 094 N/A N/A N/A N/A N/A
Merkittävät scope 3-kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO
2
ekv) N/A N/A 316 350 N/A N/A N/A N/A N/A
(1) Ostetut tavarat ja palvelut N/A N/A 280 858 N/A N/A N/A N/A N/A
(2) Tuotantohyödykkeet N/A N/A 1 184 N/A N/A N/A N/A N/A
(3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1 ja 2 laskentaan) N/A N/A 3 446 N/A N/A N/A N/A N/A
(4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu N/A N/A 29 362 N/A N/A N/A N/A N/A
(5) Toiminnassa syntyvä jäte N/A N/A 91 N/A N/A N/A N/A N/A
(6) Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen N/A N/A 730 N/A N/A N/A N/A N/A
(7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne N/A N/A 678 N/A N/A N/A N/A N/A
(8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(10) Myytyjen tuotteiden jalostus N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(11) Myytyjen tuotteiden käyttö N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(13) Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(14) Franchising N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(15) Investoinnit N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
ekv) N/A N/A 333 648 N/A N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt markkinaperusteiset (tCO
2
ekv) N/A N/A 334 210 N/A N/A N/A N/A N/A
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
75
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2025
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./MEUR) 382
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./MEUR) 383
Mittarien laadintaperiaatteet
Raportoidut energiankulutustiedot ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät soveltuvin
osin GRK:n konsernin toiminnot ja ostot. Päästöt raportoidaan kaikista konserniyh-
tiöistä, joissa GRK:lla on määräysvalta, ja raportointi kattaa siten koko konsernin.
GRK:n raportoimat energiankulutustiedot sisältävät koko konsernin kulutustie-
dot. Raportointi kattaa GRK:n omiin toimintoihin itse hankitut olennaiset kokonais-
kulutukset sekä tilojen kokonaiskulutukset, joissa GRK on vuokralla. Kulutustiedot
on saatu yhteishankintapalvelun portaaleista, ostolaskuilta tai vuokranantajilta.
Tiloista, joista tietoa todellisesta kulutuksesta ei ole saatavilla, kulutus on arvioitu
neliömetrien perusteella ja hyödyntäen tilatyyppikohtaista keskiarvoista kulutusin-
tensiteettiä (kWh/m2).
Energiankulutus raportoidaan ESRS:n mukaisesti energialähteittäin: fossiiliset
polttoaineet (hiili, öljy, maakaasu ja muut fossiiliset lähteet), ostettu fossiilinen
sähkö ja lämpö, ydinvoimaan perustuvat lähteet sekä uusiutuvat lähteet.
Raportissa esitetään myös fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden osuudet
kokonaiskulutuksesta. Ruotsin, Viron sekä Suomen vuokrattujen tilojen energian-
hankinnoista ei ollut tietoa, jolloin sähkönkulutustiedot on jaettu energialähteisiin
maakohtaisten jäännösjakaumien mukaisesti.
Konsernin kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG protokollan mukaan nou-
dattaen standardeja: GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard
ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard. Lasken-
nan rajauksessa on huomioitu toimintojen vastaavuus GRK:n toimintaan. GRK on
sisällyttänyt laskentaan ja raportointiin GHG protokollan standardien mukaisesti
GRK:n toiminnasta syntyvät suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), epäsuorat
energian kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä arvoketjun ylävirran ja alavirran
kasvihuonekaasupäästöt olennaisista Scope 3 -kategorioista.
Scope 1, suorat kasvihuonekaasupäästöt, sisältävät päästöt, jotka syntyvät
polttoaineiden käytöstä työmailla sekä kalustossa ja ajoneuvoissa. Scope 1 las-
kelmat perustuvat ostolaskuilta tai polttoaineen toimittajan raportointiporaalista
kerättyihin volyymitietoihin. Päästökertoimina on käytetty kunkin polttoainetyypin
kansallisen tason ajantasaista päästökerrointa.
Scope 2, epäsuorat energian kasvihuonekaasupäästöt, sisältävät päästöt, jotka
syntyvät GRK:n hankkiman lämmityksen ja sähkön kulutuksesta eri tiloissa, joissa
GRK on vuokralla, kuten esimerkiksi toimistoissa, työmaakopeissa ja varikoilla.
Sähkön- ja lämmönkulutustiedot saadaan energian yhteishankintapalvelun portaa-
leista, ostolaskuilta tai vuokranantajalta. Tiloista, joista tietoa todellisesta kulutuk-
sesta ei ole saatavilla, kulutus on arvioitu neliömetrien perusteella ja hyödyntäen
tilatyyppikohtaista keskiarvoista kulutusintensiteettiä (kWh/m2). GRK raportoi epä-
suoran energiankulutuksen osalta sekä sijaintiperusteiset että markkinaperusteiset
päästöt. Markkinaperusteisessa energian päästöjen arvioinnissa huomioidaan
GRK:n energianhankintavalinnat huomioiden mm. toimittajakohtaiset valinnat
sekä alkuperätakuilla sertifioitu hankittu uusiutuva sähkö ja näiden toimittaja- sekä
hankintakohtaiset ajantasaiset päästökertoimet. Ruotsin, Viron ja Suomen vuokrat-
tujen tilojen osalta ei ollut saatavilla tarkkaa tietoa sopimus- ja energianhankinta-
tyypeistä, jolloin laskenta on suoritettu GHG Protokollan mukaisesti huomioiden
maakohtaiset energiantuotannon jäännösjakaumat sähkönkulutuksen osalta.
Sijaintiperusteinen energian päästöjen arviointi suoritetaan pohjautuen ajantasai-
siin kansallisen tason päästökertoimiin.
GRK raportoi toimintansa kannalta olennaisten Scope 3 kategorioiden päästöt.
Raportoitavien kategorioiden olennaisuus tunnistettiin keskeisten sisäisten
sidosryhmien kanssa laaditussa olennaisuusanalyysissä tunnistaen toiminnan
sekä liikevaihdon kannalta olennaiset päästökategoriat. Primääridataan perustuvat
päästöt olivat 54 % Scope 3 kokonaispäästöistä.
Scope 3.1 päästöjen laskenta kattaa konsernin Suomen, Ruotsin ja Viron mate-
riaalihankinnat ja -ostot, ja se perustuu ensisijaisesti toimittajakohtaiseen tietoon
sekä toissijaisesti hankintadatan perusteella johdettuihin kustannuspohjaisiin
kertoimiin. Kokonaisuudessaan Scope 3.1 päästöistä 67 % perustuu toimittajakoh-
taiseen ostotietoon ja 33 % kustannuspohjaisiin arvioihin. Suomessa päästöt on
arvioitu olennaisimpien materiaaliryhmien ja hankintojen osalta toimittajakohtai-
seen tietoon pohjautuen, ja arvioinnin perusteella kaikki merkittävät materiaaliryh-
mät sisältyvät laskentaan. Toimittajakohtaisten arvioinnin päästökertoimina on
hyödynnetty joko tuotekohtaisia päästökertoimia (EPD, EN 15804 +A2) tai standar-
dipohjaisesti laadittuja kansallisen tason päästökertoimia.
Alihankinnan päästöt on arvioitu kahdessa vaiheessa. Ensin alihankinnan koko-
naisarvosta on vähennetty ne osuudet, joiden päästöt on arvioitu erikseen (suoraan
tunnistettu konetyö sekä tätä vastaava ihmistyön osuus). Tämän jälkeen jäljelle
jäävästä alihankinnan arvosta on tehty uusi 50/50 jaottelu konetyön ja ihmistyön
välillä. Tästä jaottelusta konetyöksi katsotun osuuden päästöt on arvioitu konetyön
laskennasta johdetulla kustannuspohjaisella kertoimella, joka huomioi sekä poltto-
aineen hankinnan että käytön päästöt. Menettelyllä varmistetaan, että alihankinnan
päästöt on sisällytetty laskentaan kattavasti ja ilman päällekkäisyyksiä.
Ruotsissa noin 90 % materiaalihankinnoista on arvioitu toimittajakohtaiseen
tietoon perustuen ja muut hankinnat on arvioitu konsernin hankintadatasta joh-
detulla kustannuspohjaisella kertoimella. Virossa Scope 3.1 päästöt on arvioitu
kokonaisuudessaan hankintadatan perusteella muodostetulla keskimääräisellä
kustannuspohjaisella päästökertoimella.
Vakuutuksiin liittyvät päästöt on arvioitu keskimääräisellä kustannuspohjaisella
kertoimella. Asiantuntijapalveluiden ostot, toimistotarvikkeet sekä ohjelmisto
ja koulutuskulut on rajattu laskennan ulkopuolelle niiden vähäisen rahallisen ja
päästövaikutuksen vuoksi, eikä niiden arvioida olennaisesti vaikuttavan laskennan
kattavuuteen.
Scope 3.2 -laskenta sisältää kaikki GRK:n tekemät investoinnit pitkäikäisiin
tuotantohyödykkeisiin. Laskennassa huomioidaan myös aiempina vuosina tehdyt
investoinnit, joilla on edelleen taloudellista vaikutusaikaa. Scope 3.2 kategorian las-
kennassa toteumatiedot on saatu konsernin sisäisestä tiedonkoonnista ja päästö-
tietoina on käytetty ajantasaisia geneerisiä päästötietoja kalustotyyppikohtaisesti.
Scope 3.3 päästöjen arviointi on toteutettu raportoitujen energiankulutus-
ja polttoainekulutustietojen pohjalta (ks. E1-5). Päästökertoimina on käytetty
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
76
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
ajantasaisia Tilastokeskuksen julkaisemia kansallisen tason päästökertoimia eri
polttoaine- ja energiajakeille. Scope 3.4 on arvioitu kategoria 1 koottujen materi-
aalimäärien ja CSRD E5 kohdalla raportoitujen määrien pohjalta Väyläviraston ole-
tuskuljetusmatkojen ja -kuljetustapojen avulla. Päästökertoimina on hyödynnetty
kansallisen päästötietokannan CO2data.fi päästökertoimia eri kuljetusmuodoille.
Scope 3.5 on arvioitu CSRS E5 raportoitujen tietojen pohjalta. Arvioinnissa
on mukana kaikki tuotettu jäte, eli työmailta kerätty, toimistot ja toimipisteet.
Toimistojen ja toimipisteiden jätemäärät arvioidaan keskimääräisillä toimistotyöstä
syntyvillä jätemäärillä. Työmailla syntyvät jätemäärät saadaan jätekumppaneilta ja
erikseen työmailta ilmoitettujen määrien pohjalta. Jätteenkäsittelytapojen päästö-
kertoimet ovat kansallisesta päästötietokannasta (CO2data.fi).
Scope 3.6 arvioinnin pohjana käytettävät matkustusmäärät on kerätty toteu-
tuneiden matkojen pohjalta (kilometrikorvaukset, lentoliput, junaliput). Autojen
käyttövoimien ja mallien tyypeistä ei ole tietoa, joten nämä oletetaan tilastopoh-
jaisesti. Päästökertoimina on hyödynnetty DEFRA:n (DEFRA UK Government GHG
Conversion Factors for Company Reporting (2025)) päästökertoimia eri liikkumis-
muodoille.
Scope 3.7 päästöt on arvioitu henkilömäärän sekä keskimääräisten työmatkojen
ja kulkutapojen kautta (Suomen tasolla). Päästökertoimina on käytetty DEFRA:n
päästökertoimia eri liikkumismuodoille.
Konserni kehittää parhaillaan laskentamenetelmiä Scope 3 -biogeenisten pääs-
töjen raportointiin. Kehitystyö keskittyy erityisesti siihen, kuinka päästökertoimista
erotetaan biogeenisten hiilidioksidipäästöjen osuus, sekä datan saatavuuden
parantamiseen ja menetelmien harmonisointiin GHG-protokollan mukaisesti.
Tavoitteena on varmistaa kattava ja vertailukelpoinen raportointi tulevilla raportoin-
tikausilla.
GRK ei raportoi toimintansa kannalta epäolennaisia ja ei soveltuvia Scope 3
kategorioita. (8) Vuokratut ylävirran omaisuuserät: GRK:lla on vuokrattuja tiloja,
mutta GRK:lla on vuokrattuihin tiloihin operatiivinen kontrolli ja näiden tilojen
päästöt on raportoitu GHG protokollan mukaisesti scope 2 alla. Näin ollen katego-
ria 8 on arvioitu epäolennaiseksi. (9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä: GRK
ei myy tuotteitaan, vaan toteuttaa hankkeet, jotka siirtyvät tilaajan omistukseen.
Koska yrityksen liiketoiminta perustuu infrastruktuurin rakentamiseen tilaajan
omistukseen, eikä tuotteita kuljeteta loppuasiakkaille, kategoria on arvioitu
epäolennaiseksi. (10) Myytyjen tuotteiden jalostus: GRK ei myy tuotteita, jotka vaa-
tisivat jatkokäsittelyä ennen käyttöä ja tästä syystä kategoria on arvioitu epäolen-
naiseksi. (11) Myytyjen tuotteiden käyttö: GRK ei myy tuotteitaan, vaan toteuttaa
hankkeet, jotka siirtyvät tilaajan omistukseen. GRK:lla ei ole hallintaa toteutta-
miensa hankkeiden käyttöön eikä täten sillä ole tietoa käytön aikaisista päästöistä.
Kategoria 11:n päästöjen osuus arvoketjun kokonaispäästöistä on arvioitu vähäi-
seksi, eikä kategoriaa tästä syystä raportoida. (12) Myytyjen tuotteiden käsittely
käyttöiän lopussa: GRK ei myy tuotteita, vaan toteuttaa hankkeita, jotka siirtyvät
tilaajan omistukseen. Tästä syystä GRK:lla ei ole tuotteita, joiden elinkaaren
lopusta konserni vastaisi ja näin ollen kategoria on arvioitu epäolennaiseksi. (13)
Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät: GRK:lla ei ole omistuksessa
tai hallinaasa vuokrattuja omaisuuseriä, jotka olisivat asiakkaiden käytössä ja näin
ollen kategoria on epäolennainen. (14) Franchising: GRK:lla ei ole franchising-toi-
mintaa ja tästä syystä kategoria on epäolennainen. (15) Investoinnit: GRK:lla ei ole
merkittäviä sijoituksia ja tästä syystä kategoria on arvioitu epäolennaiseksi.
GRK raportoi kestävyysraportillaan energiaintensiteetin sekä hiili-intensiteetin.
Energiaintensiteetillä tarkoitetaan yhtiön energiankulutusta suhteessa liikevaihtoon
(MWh/M€). Hiili-intensiteetillä tarkoitetaan yhtiön kasvihuonekaasupäästöjä
suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
/M€). Jakajana käytetty koko GRK-konsernin IFRS-lii-
kevaihto on esitetty konsernintilinpäätöksen liitetiedossa 1. Liikevaihto. Intensi-
teettilaskenta kattaa koko konsernin toiminnan, joka kuuluu NACE-koodiin F.45.23
(infrarakentaminen), eikä sisällä muuta toimintaa.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
77
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E2 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
E2 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Osa-aihe Osaosa-aihe Tyyppi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Ilman
pilaantuminen Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Ilman mahdollinen pilaantuminen toiminnasta
syntyvällä pölyllä tai haitta-aineilla.
Huolehdimme asianmukaisten työvälineiden ja toimintatapojen valinnasta
sekä ennakoimme kartoittamalla mahdolliset pölyävät työvaiheet ja laadimme
suunnitelman vaikutusten hallitsemiseksi. Edellytämme toimintatapoja myös
aliurakoitsijoiltamme ja toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Maaperän
ja veden
pilaantuminen
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Veden ja maaperän mahdollinen pilaantuminen
toiminnan seurauksena.
Huolehdimme asianmukaisten työvälineiden ja toimintatapojen valinnasta
sekä ennakoimme työkonerikot säännöllisillä tarkastuksilla ja laadimme
suunnitelman vaikutusten hallitsemiseksi. GRK:n työmaat varustetaan tarvittavilla
torjuntavälineillä. Edellytämme toimintatapoja myös aliurakoitsijoiltamme ja
toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Riski
Siirtyminen saastuttamattomaan talouteen voi
edellyttää merkittäviä investointeja työmaiden
vesienkäsittelyn toteuttamiseksi tai materiaalien
jalostamiseksi vähäpäästöisemmäksi.
Kehitämme varautumistamme saastuttamattomaan talouteen siirtymiseksi
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme.
Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on
huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Huolta- ja
erityistä huolta-
aiheuttavat
aineet
Negatiivinen vaikutus
(tosiasiallinen)
Huolta aiheuttavien ja erityistä huolta aiheuttavien
aineiden käyttö tuotannossa.
Etsimme haitattomampia, korvaavia vaihtoehtoja aiemmin käytettyjen
aineiden tilalle. Edellytämme toimintatapoja myös aliurakoitsijoiltamme ja
toimittajiltamme.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen vaikutus
(tosiasiallinen)
Altistuminen huolta aiheuttaville ja erityistä huolta
aiheuttaville aineille tuotannossa.
Huolehdimme asianmukaisesta kemikaalien ja materiaalien käytöstä ja
varastoinnista sekä niiltä suojautumisesta.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Huolta aiheuttavien ja erityistä huolta aiheuttavien
aineiden käytöstä poisto voi aiheuttaa
kustannuksia, kun aineet korvataan vähemmän
haitallisilla vaihtoehdoilla.
Kehitämme varautumistamme saastuttamattomaan talouteen siirtymiseksi
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassamme.
Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on
huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
78
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
GRK on pyrkinyt tunnistamaan pilaantumiseen liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ylätasolla koko arvoketjun osalta. GRK:n
omassa toiminnassa keskeisiksi tunnistettiin omat työmaat.
GRK:n onnistumisen taustalla ja osana strategiaa on sitoutuminen kestävään
rakentamiseen. GRK:n strateginen tavoite on “Ei merkittäviä ympäristövahinkoja”,
mikä on kuvattu kohdassa E2-3 Mittarit ja tavoitteet. Ympäristöasioiden hallinta
on integroitu konsernin toimintakulttuuriin ja ohjautuu ISO 14001:2015-sertifioidun
ympäristöjärjestelmän sekä konsernin ympäristöpolitiikan kautta. Strategia pai-
nottaa ennakoivaa riskienhallintaa ja varautumista pilaantumisen ehkäisemiseksi,
mikä tukee GRK:n tavoitetta olla kestävän rakentamisen edelläkävijä. GRK ei rapor-
toi koko toiminnastaan ilmaan, veteen ja maaperään päätyvien epäpuhtauksien
kokonaismäärää (kg/tonni). GRK:n pilaantumisen vaikutukset ja riskit liittyvät
yksittäisiin poikkeamatilanteisiin, eikä jatkuvaan päästökuormitukseen.
Tilikauden 2025 aikana yksikään pilaantumiseen liittyvistä olennaisista riskeistä
ei realisoitunut eikä aiheuttanut taloudellista vaikutusta. GRK:n strategia korostaa
ennakoivia toimenpiteitä, kuten työmaakohtaisten ympäristösuunnitelmien laa-
timista, kemikaalien hallintaa ja riskien huomioimista sopimusvaiheessa. Näillä
toimenpiteillä vähennetään riskiä ympäristövahingoista ja niistä aiheutuvista
kustannuksia.
Ilman, veden ja maaperän pilaantumiseen liittyvinä mahdollisina negatiivisina
vaikutuksina on tunnistettu ilman pilaantuminen pölyn ja haitta-aineiden vuoksi.
GRK ennakoi pölyävät työvaiheet osana riskienarviointia, työsuunnittelua ja tur-
vallisuussuunnittelua. Mahdollisina negatiivisina vaikutuksina tunnistettiin myös
maaperän ja veden pilaantuminen kemikaalien ja polttoaineiden mahdollisen
hallinnan puutteiden takia. GRK laatii riskianalyysejä sekä suunnitelmia, toteuttaa
säännöllisiä tarkastuksia, varustaa työmaat torjuntavälineillä ja huomioi riskit
tarjousvaiheessa. GRK ei raportoi tiedonantovaatimusta E2-4 Ilman, veden ja
maaperän pilaantuminen, sillä GRK:n pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja riskit
liittyvät ensisijaisesti yksittäisiin poikkeamatilanteisiin, eivätkä jatkuvaan päästö-
kuormitukseen.
Lisäksi huolta- ja erityistä huolta -aiheuttavien aineiden käyttö tuotannossa sekä
näille aineille altistuminen tunnistettiin mahdollisiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi.
GRK etsii korvaavia vaihtoehtoja ja huolehtii kemikaalien turvallisesta käytöstä
ja varastoinnista. GRK ei tällä hetkellä tuota, jakele tai vie kemikaaleja itse, mutta
hankkii ja käyttää niitä toiminnassaan. GRK ei raportoi tiedonantovaatimukseen
E2-5 liittyviä huolta- ja erityistä huolta-aiheuttavien aineiden käyttömääriä (kg), sillä
GRK:n olennaiset vaikutukset kohdistuvat varastointiin, kemikaalien turvalliseen
käyttöön sekä käytönaikaiseen altistumiseen eikä määriin. GRK on arvioinut, että
määrät eivät ole olennaisia.
Siirtyminen saastuttamattomaan talouteen on tunnistettu olennaiseksi riskiksi,
koska siirtyminen saastuttamattomaan talouteen voi edellyttää merkittäviä inves-
tointeja työmaiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai materiaalien jalosta-
miseksi vähäpäästöisemmäksi. GRK kehittää varautumistaan tähän muutokseen
ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassaan. Huolehdimme
siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on huomioitu tarjousvai-
heessa.
GRK:n liiketoiminta on sidoksissa julkisiin infrainvestointeihin, joissa ympäristö-
lupien noudattaminen on kriittistä. Lupaehtojen rikkominen voisi aiheuttaa merkit-
täviä taloudellisia ja mainehaittoja. Strateginen tavoite olla kestävän rakentamisen
edelläkävijä edellyttää, että GRK toimii avoimesti ja läpinäkyvästi lupavelvoitteiden
osalta. Tilikaudella 2025 GRK:n toiminta oli lupaehtojen mukaista, eikä ympäristölu-
pien rikkomuksia havaittu.
GRK:n hallinto ja johto ovat sitoutuneet ympäristöasioiden huomioimiseen
päätöksenteossa. Tämä tukee strategista tavoitetta integroida kestävyys osaksi
liiketoimintaa ja hallintotapaa.
E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
GRK-konsernin pilaantumisen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet ovat kirjattuna
konsernin ympäristöpolitiikkaan, joka perustuu ISO 14001:2015-sertifioituun
ympäristöjärjestelmään sekä kansalliseen ja kansainväliseen ympäristölainsäädän-
töön ja -asetuksiin. Arvoketjun toimijat sitoutetaan samoihin toimintaperiaatteisiin
toimittajien Yritysvastuuvaatimusten avulla. Ympäristöpolitiikka ja Yritysvas-
tuuvaatimukset yhdessä tukevat konsernin strategista tavoitetta “Ei merkittäviä
ympäristövahinkoja”.
Ympäristöpolitiikan ja Yritysvastuuvaatimusten kattavuus, soveltamisala, toi-
meenpano, vastuut sekä sidosryhmien huomiointi ja saatavuus on kerrottu raportin
kohdassa E1-2.
GRK huomioi ympäristöpolitiikassa ja Yritysvastuuvaatimuksissa konsernin
omat toiminnot ja arvoketjun alku- ja loppupään. Toimintaperiaatteiden avulla
tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja tarvittaessa korjataan pilaantumiseen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet:
• Ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisy ja rajoittaminen
• Huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen ja minimointi sekä erityistä huolta
aiheuttavien aineiden käytön asteittainen poistaminen
• Saastuttamattomaan talouteen siirtymisestä aiheutuvien merkittävien inves-
tointien välttäminen
Epäpuhtauksien hallinta toteutetaan konsernin ympäristölupamääräysten mukai-
sesti, ja seuranta perustuu viranomaisvaatimuksiin sekä lupaehtoihin. Mittaukset ja
raportointi tehdään pistemäisesti lupaehtojen mukaisesti, ja mahdolliset poikkea-
mat käsitellään korjaavin toimenpitein.
E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
GRK toteuttaa pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi käytännön toimen-
piteitä, jotka tukevat konsernin ympäristöpolitiikkaa ja strategista tavoitetta “Ei
merkittäviä ympäristövahinkoja”. Toimenpiteet perustuvat ISO 14001:2015-serti-
fioituun ympäristöjärjestelmään ja maakohtaiseen työmaiden ympäristöasioiden
ohjeistukseen. Toimenpiteet kattavat ilman epäpuhtauksien hallinnan ohjeistamalla
päästöjen vähentämistä työmailla, päästöjen ehkäisyn vesistöihin ja pohjavesiin
erityisesti suojelualueiden läheisyydessä, maaperän pilaantumisen estämisen kemi-
kaalien, öljyjen ja polttoaineiden turvallisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä huolta
aiheuttavien aineiden käytön vähentämisen tarpeenmukaisten hankintojen kautta.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
79
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Maakohtaisiin ympäristöohjeistuksiin on kerätty GRK:n keskeiset ympäristöön
liittyvät ohjeet, jotka käsittelevät esimerkiksi työmaan siisteyttä, järjestystä ja
turvallisuutta, työmaakuljetuksia, materiaali- ja energiatehokkuutta, maaperän ja
veden pilaantumista, melua ja tärinää, jätehuoltoa ja kierrätystä sekä kemikaalien ja
kaasujen käyttöä ja varastointia.
Raportointivuonna keskeinen toimi oli maakohtaisen työmaiden ympäristö-
ohjeistuksen läpikäynti perehdytyksessä kaikilla työmailla. Jokaiselle työmaalle
nimettiin ympäristövastaava, joka edistää vastuunjakoa sekä nopeaa reagointia
poikkeamiin. Raportointivuonna keskeisiä toimia olivat myös työmaakohtaisten
ympäristösuunnitelmien laatiminen ennen töiden aloitusta sekä poikkeamien hal-
linta konsernin poikkeamailmoitusmenettelyn mukaisesti. Tämä edistää kohdekoh-
taisten riskien hallintaa ja pilaantumisen ehkäisyä sekä toisaalta nopeaa korjaavaa
toimintaa ja tarvittaessa viranomaisraportointia. Työmaiden ympäristöohjeistuksen
ajantasaisuudesta ja päivitystarpeesta vastaa HSEQ-tiimi. Kaikki raportoidut toimet
olivat lyhyen aikavälin aikahorisontin toimia.
Ennen töiden aloitusta työmaalle laaditaan työmaakohtainen ympäristösuunni-
telma. Työmaan alkaessa ympäristövastaava kartoittaa työmaan ympäristöriskit
ja suunnittelee työmaatoiminnot huomioiden kartoituksessa esille nousseet
mahdolliset riskikohteet. Ympäristösuunnitelma tehdään asiakkaalta saatujen
urakkakohtaisten ohjeiden sekä GRK:n työmaan ympäristöoppaan ohjeiden mukai-
sesti. Tämä työvaihe on tärkeä, jotta voimme huomioida kohteen erityispiirteet ja
ehkäistä ympäristövahinkojen syntyä.
Ympäristösuunnitelman tarkoituksena on määritellä konkreettiset työmaakoh-
taiset toimenpiteet, jotta ympäristöasiat sekä työntekijöiden turvallisuus ja terveys
tulee huomioitua asianmukaisesti. Työmaan ympäristövastaavan vastuulla on
järjestää työmaalle suunnitelmien mukaiset välineet ja varusteet sekä työn tekemi-
seen tarvittavat luvat.
Mahdollisissa onnettomuus- ja hätätilanteissa toimintaamme ohjeistaa maa-
kohtainen työmaiden ympäristöohjeistus. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus
ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vaaroista työmaan ympäristövastaavalle ja
työnjohtajalle sekä tehdä välittömät korjaavat toimenpiteet GRK:n ympäristöohjeis-
tuksen, aineen käyttöturvallisuustiedotteen tai pelastusviranomaisen ohjeistuksen
mukaisesti. Työmaalla havaituista poikkeamista tulee aina ilmoittaa kyseisen
työmaan työnjohdolle. Työnjohtajan on ilmoitettava ja raportoitava tapahtuneesta
GRK-konsernin poikkeamailmoitusmenettelyn mukaisesti.
Näiden toimenpiteiden odotettuna tuloksena GRK hallitsee toiminnastaan
aiheutuvaa pilaantumisen riskiä ilmaan, veteen ja maaperään. Toimet kattavat
GRK:n omat toiminnot ja arvoketjun alku- ja loppupään kumppanit (aliurakoitsijat ja
toimittajat) sekä maantieteellisesti kaikki toimintamaat. Ilman, veden ja maaperän
pilaantumiseen liittyen GRK:lla ei ole ollut hyväksyttyjä tai suunniteltuja tulevai-
suuden toimia. Edellä mainitut raportointivuoden toimet ovat osa GRK:n tyypillistä
liiketoimintaa ja GRK tulee jatkamaan toimien toteuttamista myös tulevaisuudessa.
Pilaantumiseen liittyvien ennakoivien toimenpiteiden toteuttamiseen vaadittavat
varat tulevat liiketoiminnasta, eikä niihin nähdä tarvetta tehdä erillistä suunnitelmaa
tai varata erillisiä varoja.
Edellytämme raportointia mahdollisesta pilaantumisesta myös toimittajiltamme
ja aliurakoitsijoitamme ja varmistamme raportoinnin perehdyttämällä toimijoita
sekä velvoittamalla raportointia sopimuksissa. Vuonna 2025 emme ole saaneet
pilaantumiseen liittyviä tietoja toimittajiltamme.
Työmaan siisteys, järjestys ja turvallisuus
GRK:n työmailla tehdään viikoittainen MVR/RRK/asfalttimittaus, missä arvioidaan
työmaan siisteys ja järjestys. Lisäksi mittauksessa kirjataan ympäristöön liittyviä
havaintoja seuraavasti:
• Työskentelyn ympäristövaikutukset,
• Kaluston ympäristövaikutukset,
• Varastoinnin ja jätehuollon ympäristövaikutukset,
• Muut työmaakohtaiset havainnot
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Toimintamme ei saa aiheuttaa maaperän, vesistön tai pohjaveden laadun huono-
nemista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Toteutamme ympäristön
laadun mittauksia, kuten vesi- ja maaperänäytteenottoa, jos työn tilaaja tai alueen
ympäristölupa tätä edellyttää. Jos toiminnastamme pääsee ympäristöön haital-
lisia materiaaleja, vieraslajeja tai jätettä, ryhdymme välittömästi toimenpiteisiin
pilaantumisen tai vaaran ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi ja teemme tarvittavat
ilmoitukset viranomaisille. Pohjavesialueilla ja luonnonsuojelualueiden läheisyy-
dessä työskennellessä noudatetaan erityistä varovaisuutta kemikaalien, öljyjen ja
polttoaineiden kanssa.
Suunnitelma huolta- ja erityistä huolta-aiheuttavien
aineiden käytön hallinnasta
GRK:n työmailla kemikaalien ja kaasujen käyttöä ohjataan kattavilla turvallisuus- ja
ympäristöohjeilla. Käytettävistä kemikaaleista pidetään ajantasaista luetteloa jär-
jestelmässä, josta löytyvät myös käyttöturvallisuustiedotteet ja varoitusmerkinnät.
Työmaakohtaiset kemikaaliluettelot täydentävät konsernin yleistä luetteloa.
Käytetty kemikaalihallintajärjestelmä noudattaa lakisääteisiä vaatimuksia. Järjes-
telmästä on saatavilla ajantasaiset käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliluettelot,
turvakortit ja etiketit. Ohjelmiston automatiikka havaitsee rajoitettujen aineiden
esiintymisen ja antaa ohjeita niiden turvallisesta käsittelystä. Kemikaalitiedot
voidaan syöttää eri menetelmillä, kuten QR-koodeilla. Järjestelmän avulla on mah-
dollista tehdä myös kemikaaliriski- ja altistumisskenaarioarviointi.
GRK:n kemikaalihallintajärjestelmä sisältää ajantasaiset säännökset sekä
arkistoi dokumentit 10 vuoden ajaksi. Tarvittaessa on saatavilla myös kemikaaliasi-
antuntijoiden neuvontapalvelu.
Kemikaalien käyttöön liittyvä ohjeistus on koottu maakohtaisiin ympäristöoh-
jeisiin, jotka sisältävät ohjeistuksen koskien kemikaalien varastointia ja käsittelyä,
altistumisen ehkäisyä, vaarallisia aineita ja kemikaalijätteiden käsittelyä.
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
GRK:n strateginen tavoite pilaantumisen osalta on: Ei merkittäviä ympäristövahin-
koja (yhteisökohtainen mittari), mikä tukee konsernin päämäärää olla kestävän
rakentamisen edelläkävijä. Tavoite kattaa myös ympäristölupavelvoitteiden
rikkomukset/ylitykset. Tavoite liittyy konsernin ympäristöpolitiikkaan ja ISO
14001:2015-sertifioituun ympäristöjärjestelmään. Tavoitteen valmistelusta on
vastannut HSEQ-tiimi ja sen on hyväksynyt GRK:n hallitus. Tavoite on absoluuttinen
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
80
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
ja sen mittarina käytetään ympäristövahinkojen lukumäärää, jonka tavoitetaso on
nolla. Tavoite tukee raportin kohdassa E2-1 kerrottuja GRK:n toimintaperiaatteita
pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. GRK:n itselleen asettama tavoite
on vapaaehtoinen, eli lainsäädäntö ei velvoita tavoitetta.
Tavoitteen seuranta kattaa GRK:n omat toiminnot sekä arvoketjun. Tavoite
koskee kaikkia GRK:n toimintamaita. Tavoite on jatkuva ja sen toteutumista arvioi-
daan vuosittain. Henkilöstön koulutuksessa keskitymme työkohteiden ja toimipaik-
kojen ympäristön erityispiirteiden huomioimiseen, erityisesti mm. suojelualueet ja
pohjavesialueet.
Mittaus perustuu konsernin poikkeamailmoitusjärjestelmään ja työmaiden
ympäristöhavaintoihin, ja ISO 14001:2015-sertifiointiin. Tavoitteiden määrittelyssä
on huomioitu asiakkaiden vaatimukset ja viranomaisohjeet.
Ympäristövahinkojen määrän lisäksi GRK raportoi vapaaehtoisena mittarina
ympäristöhavaintojen ja ympäristöpoikkeamien määrän, ja tuloksia verrataan
asetettuun tavoitteeseen. Havainnointi ja poikkeamaraportointi ennaltaehkäise-
vät vakavampien vahinkojen tapahtumista ja käytämme kirjauksia toimintamme
kehittämiseen.
• Ympäristövahinko = merkittävä ympäristöpoikkeama, aiheuttaa pysyvää
vahinkoa
• Ympäristöpoikkeama = korjattavissa oleva, esim. letkurikko, josta valuu
hydrauliöljyä maahan, mutta maaperä saadaan puhdistettua
• Ympäristöhavainto = havainto, ei ole sattunut vielä mitään.
2025
Ympäristöhavainnot 187
Ympäristöpoikkeamat 58
Ympäristövahingot 0
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet kohdistuvat kaikkiin pilaantumisen hallinnan
keskeisiin osa-alueisiin. Tavoitteen toteutumista seurataan numeerisesti ympäris-
tövahinkojen, -poikkeamien ja -havaintojen määrän perusteella. Lisäksi toimimme
ympäristölupien, rekisteröintien ja muiden vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2025
laadittiin lupaehtojen mukaisia mittauksia, joissa ei havaittu lupaehtojen ylityksiä.
Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä ohjaavat ympäristöjärjes-
telmä ISO 14001:2015 sekä maakohtaiset ympäristöasioiden ohjeistukset. Näiden
mukaisesti GRK:n työmailla ja toimipisteissä säilytetään kemikaaleja aina vain
toiminnan harjoittamisen vaatiman määrä.
Tavoitteet on asetettu GRK-konsernin johtoryhmän toimesta, ja sidosryhmät
eivät ole osallistuneet pilaantumiseen liittyvien tavoitteiden asettamiseen.
Mittarien laadintaperiaatteet
GRK-konsernissa ympäristöhavainnot, -poikkeamat ja -vahingot kirjataan sähköi-
seen järjestelmään, jolloin kirjaaminen tehdään työmaalta sovelluksen kautta tai
suoraan järjestelmään. Vaihtoehtoisesti ne raportoidaan suoraan HSEQ-tiimille
sähköpostitse.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
81
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun
ja päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Resurssien
sisäänvirtaukset
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Luonnonvarojen merkittävä käyttö heikentää niiden
riittävyyttä ja ympäristöntilaa.
Käytämme mahdollisimman vähän energiaa sekä korvaamme raaka-aineita ja
materiaaleja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla ja kierrätysvaihtoehdoilla.
Kiertotalousliiketoimintamme toimipisteverkosto on laajentunut ja tukee
rakentamisessa syntyvien materiaalien kiertotaloutta mahdollistaen näiden
välivarastoinnin ja jalostamisen. Tuomme asiantuntemuksemme tilaajien tietoisuuteen
ja teemme yhteistyötä toimittajiemme kanssa yhteisten vaatimusten kehittämiseksi.
x x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riski
Riippuvuus fossiilisista raaka-aineista ja
materiaaleista aiheuttaa kustannusriskin
markkinan muuttuessa vähähiilisemmäksi.
Etsimme ja testaamme mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien ja biopolttoaineiden
käyttömääriä. Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit ja kustannukset on
huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Kiertotalousvaatimukset lisäävät
tehokkuus- ja raportointivaatimuksia sekä
edellyttävät materiaalien uudelleenkäyttöä.
Vaatimustenmukaisuus voi lisätä
investointikustannuksia.
Kehitämme varautumistamme kiertotalousvaatimuksiin ennakoivilla toimenpiteillä
hankinnoissa ja omassa toiminnassamme. Tuemme kiertotalousvaatimusten
edistämistä kattavalla toimipisteverkostollamme, joka mahdollistaa materiaalien
uudelleenkäytön tehostamisen. Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit
ja kustannukset on huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Mahdollisuus
Resurssitehokkuuden kehittäminen ja
kiertotalousajattelun integrointi toimintaan voi
laskea materiaalikustannuksia sekä nostaa työn
tehokkuutta.
Hyödynnämme kiertotalousosaamistamme ja laajennamme onnistuneita
toimintatapoja toiminnan edelleen kehittämisessä. Kehitämme työmaakohtaista
materiaalihankintaa ja -seurantaa. Kehitämme alan toimintatapoja tarjoamalla
kiertotalouspalveluitamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme.
Mahdollisuus parantaa onnistumistamme kilpailutuksissa, joissa on vaatimuksia
kiertotalouden osalta.
x x
pitkä
aikaväli
Jäte
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen &
tosiasiallinen)
Toiminnastamme syntyy merkittävä määrä jätettä.
Kehitämme työmaakohtaista lajittelua ja kierrätysastetta. Pyrimme minimoimaan
materiaalihukan. Asetamme yhteisiä tavoitteita toimittajien kanssa.
x x
lyhyt,
keskipitkä
ja pitkä
aikaväli
Riski
Kiertotalousvaatimukset lisäävät
tehokkuus- ja raportointivaatimuksia sekä
edellyttävät materiaalien uudelleenkäyttöä.
Vaatimustenmukaisuus voi lisätä
investointikustannuksia.
Kehitämme varautumistamme kiertotalousvaatimuksiin ennakoivilla toimenpiteillä
hankinnoissa ja omassa toiminnassamme. Tuemme kiertotalousvaatimusten
edistämistä kattavalla toimipisteverkostollamme, joka mahdollistaa materiaalien
uudelleenkäytön tehostamisen. Huolehdimme siitä, että muutoksista aiheutuvat riskit
ja kustannukset on huomioitu jo tarjousvaiheessa.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
82
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Negatiivisina vaikutuksina tunnistettiin luonnonvarojen merkittävä käyttö,
mikä heikentää niiden riittävyyttä. Infrarakentaminen vaatii merkittäviä
määriä raaka-aineita ja materiaaleja, kuten betonia ja sementtiä, terästä ja
raudoitteita, kiviaineksia ja asfaltin raaka-ainetta bitumia.
GRK:n toiminta on riippuvainen näiden resurssien saatavuudesta ja hin-
noittelusta. Myös raaka-aineiden ja materiaalien logistiikan toimivuus ja kus-
tannukset vaikuttavat olennaisesti työmaiden toimintaan. Rakentamisesta
syntyy myös merkittävä määrä jätettä ja tämä on tunnistettu negatiiviseksi
vaikutukseksi. Strategiamme mukaisesti pyrimme vähentämään energian-
käyttöä ja korvaamaan raaka-aineita uusio- ja kierrätysvaihtoehdoilla.
Riippuvuus fossiilisista raaka-aineista on tunnistettu olennaiseksi riskiksi,
sillä markkinan muuttuessa vähähiilisemmäksi kustannuspaineet kasvavat.
Lisäksi kiertotalousvaatimusten lisääntyminen on tunnistettu riskiksi, koska
se tuo tehokkuus- ja raportointivaatimuksia sekä edellyttää materiaalien
uudelleenkäyttöä, mikä voi lisätä investointikustannuksia. Näihin riskeihin
varaudutaan ennakoivilla toimenpiteillä hankinnoissa ja omassa toiminnassa
sekä hyödyntämällä GRK:n kattavaa kiertotaloustoimipisteverkostoa.
Mahdollisuutena tunnistettiin resurssitehokkuuden kehittäminen ja kierto-
talousajattelun integrointi toimintaan, mikä voi laskea materiaalikustannuk-
sia ja nostaa työn tehokkuutta. Hyödynnämme kiertotalousosaamistamme
ja laajennamme onnistuneita toimintatapoja toiminnan edelleen kehittämi-
sessä. Kehitämme työmaakohtaista materiaalihankintaa ja -seurantaa sekä
tarjoamme kiertotalouspalveluitamme asiakkaille ja kumppaneille, mikä voi
parantaa onnistumistamme kilpailutuksissa, joissa kiertotalousvaatimukset
korostuvat.
Tilikauden 2025 aikana yksikään olennaisista resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen tunnistetuista riskeistä ei realisoitunut eikä aiheuttanut
taloudellista vaikutusta.
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet on kirjattu GRK
konsernin ympäristöpolitiikkaan, joka pohjautuu ISO 14001:2015-sertifioituun
ympäristöjärjestelmään. Ympäristöpolitiikan keskeinen sisältö on energian käytön
vähentäminen ja siirtyminen kohti uusiutuvia energialähteitä. Lisäksi raaka-ainei-
den korvaaminen uusiutuvilla ja kierrätysvaihtoehdoilla aina kun se on teknistalou-
dellisesti mahdollista, kiertotalouden edistäminen materiaalien uudelleenkäytön ja
kierrätyksen kautta sekä kiertotalouspalveluiden tarjoaminen asiakkaille sisältyvät
ympäristöpolitiikkaan. Ympäristöpolitiikka käsittelee myös jätteen minimointia
työmaakohtaisella lajittelulla sekä yhteistyötä arvoketjussa yhteisten vaatimusten
kehittämiseksi tilaajien ja toimittajien kanssa.
Toimittajille asetetaan vaatimuksia konsernin Yritysvastuuvaatimusten avulla, ja
yhteistyötä tehdään arvoketjun kanssa kestävien ratkaisujen edistämiseksi. GRK:n
hankinnan toimintaperiaatteet on käyty läpi toimittajayhteistyötä koskevassa
kohdassa G1-2.
Rakennusteollisuus aiheuttaa merkittävästi päästöjä ja suuri osa näistä syntyy
raaka-aineiden, materiaalien ja energian käytöstä. Strategiassamme tavoittee-
namme on käyttää mahdollisimman vähän energiaa sekä korvata raaka-aineita ja
materiaaleja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla ja kierrätetyillä vaihtoehdoilla.
Ympäristöpolitiikka käsittelee sekä siirtymistä pois primaariresurssien käytöstä
että kierrätettyjen resurssien käytön lisäämistä. Edistämme kiertotalousajattelua ja
resurssitehokkuutta myös Green Deal -sitoumuksen kautta, joka sisältää tavoitteita
luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi.
GRK:n ympäristöpolitiikka tukee konsernin strategiaa, jonka tavoitteena on
edistää kestävää rakentamista, parantaa resurssitehokkuutta ja saavuttaa netto-
nolla scope 1 ja 2 päästöjen osalta vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöpolitiikka
ohjaa hankintoja, materiaalien käyttöä ja jätehuoltoa kaikissa liiketoiminnoissa.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä olemme tunnistaneet olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Negatiivisina vaikutuksina tunnistettiin luonnonvarojen
merkittävä käyttö ja toiminnasta syntyvä jätemäärä, riskeinä riippuvuus fossiilisista
raaka-aineista ja kustannuspaineet markkinan muuttuessa vähähiilisemmäksi sekä
kiertotalousvaatimusten lisääntyminen, ja mahdollisuutena resurssitehokkuuden
kehittäminen ja kiertotalousajattelun integrointi toimintaan. Ympäristöpolitiikan
mukaiset toimintaperiaatteet liittyen resurssien käyttöön ja jätteen syntyyn viedään
käytäntöön työmaasuunnittelussa ja -perehdytyksessä sekä maakohtaisten ympä-
ristöasioiden ohjeistuksien kautta. Toimittajille ja urakoitsijoille toimintaperiaatteet
sisällytetään Yritysvastuuvaatimusten kautta sopimusehtoihin sekä hankintaohjei-
siin.
Ympäristöpolitiikan ja Yritysvastuuvaatimusten kattavuus, soveltamisala, toi-
meenpano, vastuut sekä sidosryhmien huomiointi ja saatavuus on kerrottu raportin
kohdassa E1-2.
Ympäristöpolitiikan toteutumista resurssien käytön ja kiertotalouden osalta seu-
rataan hankintojen sekä työmaiden raportoinnin kautta. Keskeisiä mittareita ovat
muun muassa uusiomateriaalien käyttötonnit ja jätteiden hyötykäyttöaste. Tulok-
set raportoidaan kvartaaleittain johdolle ja vuosittain osana kestävyysraporttia.
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
GRK toteutti raportointivuonna useita toimenpiteitä resurssien käytön vähentämi-
seksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Keskeisiä toimia olivat kierrätysmateriaa-
lien käytön lisääminen infrarakentamisen hankkeissa ja kiertotalouspalveluiden
laajentaminen. Vuonna 2025 käytimme toiminnassamme uusiomateriaaleja, kuten
betonimursketta, tuhkaa ja kuonia sekä hyödynsimme merkittävän määrän kierrä-
tysasfalttia päällystysliiketoiminnassa.
GRK:n tahtotila on olla kestävän rakentamisen edelläkävijä. Tätä tavoitetta tukee
ympäristöteknologian liiketoimintamme, joka jakautuu kiertotalous- ja biotuote-
liiketoimintaan. Kiertotalous koostuu yhteensä 19 toimipaikasta, jotka sijoittuvat
Suomeen. Vuonna 2025 laajensimme kiertotalousliiketoimintamme toimipis-
teverkostoa seitsemällä uudella alueella yritysoston kautta. Nämä toimipisteet
tullaan ottamaan kiertotalousliiketoiminnan käyttöön, kun alueiden ympäristöluvat
on päivitetty. Kiertotaloustoimipisteissä otetaan vastaan ja käsitellään useita eri
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
83
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
jätemateriaaleja, kuten rakennusjätettä, tuhkia, kuonia ja betonia, korkeamman
jalostusasteen materiaaleiksi. Lisäksi osa kiertotaloustoimipisteistä hyödyntää itse
rakentamisessa kierrätysmateriaaleja. Näiden toimenpiteiden odotettu tulos on
kierrätysmateriaalien käytön kasvu ja jätteiden hyötykäyttöasteen parantuminen,
mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja pienentää ympäristövaikutuksia.
GRK:n työmailla resurssien käyttöä ja kiertotaloutta edistettiin raportointivuonna
käytännön toimilla, kuten muun muassa tilaamalla raaka-aineita ja materiaalire-
sursseja vain tarvittava määrä jätteen minimoimiseksi, murskaamalla purettavat
betonirakenteet kohteessa, toimittamalla ne käsittelyasemille tai hyödyntämällä
betonista purettavat betonirakenteet kohteessa. Kiertotaloutta sekä resurssien
tehokasta käyttöä edistettiin myös hyödyntämällä muita uusiomateriaaleja GRK:n
työmailla sekä toimittamalla mm. ylijäämämaita työmailta lähialueiden rakentamis-
kohteisiin. Työmailla jätteet lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin käsittelypaik-
koihin, ja sekajätteen määrä pyritään minimoimaan. Vaaralliset jätteet käsitellään
asianmukaisesti.
Biotuoteliiketoiminta on osa GRK:n ympäristöteknologiayksikköä ja tukee
kiertotalouden tavoitteita jalostamalla jäte- ja sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi. Bio-
tuoteliiketoiminta koostuu kahdesta laitoksesta. Raportointivuonna biohiililaitoksen
raaka-aineena käytetään biomateriaaleja kuten sahojen sivuvirtoja ja rakennusjä-
tepuuta. Biohiiltä käytetään mm. kasvualustojen veden- ja ravinteidenpidätyskyvyn
parantamiseen, suodatinmateriaalina sekä hiilensidontaan. Toisessa laitoksessa
tuotetaan energiantuotannon raaka-ainetta eli pellettiä. Pelletti valmistetaan
metsäteollisuuden puhtaista sivutuotteista, kuten sahapurusta, kutterinlastusta
ja kuivahakkeesta. Pellettiä käytetään lämmitykseen ja se soveltuu sekä isoille
lämpövoimaloille että yksityisasiakkaille. Pelletin tuotanto hyödyntää biohiilen
valmistuksessa syntyvää ylijäämäenergiaa, mikä parantaa energiatehokkuutta.
Näiden toimenpiteiden odotettu tulos on jäte- ja kierrätysraaka-aineiden arvon
kasvattaminen sekä vähähiilisten tuotteiden tarjonnan lisääminen. Vuonna 2025
biotuoteliiketoiminta oli vähäistä laitoksen kehitystyön ollessa vielä käynnissä.
Tulevaisuuden suunnitellut toimet liittyvät GRK:n strategisiin tavoitteisiin
kiertotalouden edistämiseksi ja ympäristöliiketoimintayksikön liikevaihdon kas-
vattamiseksi. Raportointivuonna ei ollut laadittu yksityiskohtaista suunnitelmaa
strategisten tavoitteiden edistämiseksi. GRK on myös sitoutunut laatimaan vähähii-
listen suunnitteluratkaisujen ohjeen vuoteen 2026 mennessä, mikä tukee työmaita
tarjoamaan asiakkaille vaihtoehtoisia kiertotalousratkaisuja. Toteutettavien toimen-
piteiden odotettu tulos on kiertotalousvaatimusten täyttäminen, kustannustehok-
kuuden parantaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarjouskilpailuissa, joissa
kiertotalousratkaisut ovat keskeisiä. Tarkemmat tulevaisuuden tavoitteet kuvattu
raportin kohdassa E5-3.
Toimenpiteiden soveltamisala kattaa GRK:n liiketoiminnot kaikissa toimin-
tamaissa sekä arvoketjun alku- ja loppupään vaiheet, erityisesti hankinnat,
työ maatoiminnot ja jätehuolto. Aikahorisontti vaihtelee lyhyen aikavälin toimista,
kuten ohjeistusten käyttöönotosta ja toimipisteverkoston laajentamisesta, pitkän
aikavälin tavoitteisiin, kuten uusiomateriaalien käytön kolminkertaistamiseen
vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit
katetaan liiketoiminnan kautta, eikä erillisiä varauksia ole nähty tarpeellisiksi.
Edistymistä seurataan vuosittain mittareilla, kuten uusiomateriaalien käyttö-
tonnit ja jätteiden hyötykäyttöaste, ja tulokset raportoidaan johdolle sekä osana
kestävyys raporttia.
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Resurssien käyttö
GRK on asettanut kiertotalouden edistämisen tavoitteita, jotka tukevat konsernin
strategiaa ja toimintaperiaatteita sekä vastaavat olennaisuusanalyysissä tunnis-
tettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteet liittyvät erityisesti
resurssien sisään virtauksiin luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kierrätys-
materiaalien käytön lisäämisen kautta, sekä resurssien ulosvirtauksiin jätteiden
hyötykäyttöasteen parantamisen ja sivuvirtojen jalostamisen uusiksi tuotteiksi
kautta. Lisäksi epäsuoriin sisään virtauksiin liittyy tavoitteemme käyttää vain kier-
rätysmateriaaleista valmistettuja työvaatteita. Kaikki tavoitteet ovat vapaaehtoisia,
mutta ne tukevat kansallisia ja EU:n kiertotalous- ja ilmastotavoitteita. Tavoitteiden
saavuttaminen tukee GRK:n strategisia päämääriä: resurssitehokkuuden paran-
tamista, kiertotalouden edistämistä ja nettonollan saavuttamista vuoteen 2035
mennessä.
GRK:n tavoite toimitusketjun (Scope 3) päästöjen osalta on lisätä uusio-
materiaalien käyttöä sekä kasvattaa ympäristöteknologian liiketoimintaa. Resurs-
si-intensiivisellä infrarakentamisen alalla keskeistä tavoitteen saavuttamisessa
on resurssitehokkuuden parantaminen ja kiertotaloutta edistävien ratkaisujen
sisällyttäminen toimintaan.
GRK on sitoutunut vapaaehtoiseen Kiertotalouden Green Deal-sopimukseen, jossa
absoluuttisia tavoitteitamme ovat seuraavat:
• Käytämme rakennushankkeissa uusiomateriaaleja, kierrätysmateriaaleja ja
uudelleenkäytettyjä rakennustuotteita korvaamassa primäärimateriaalien
käyttöä: Tavoittelemme vuosittaisen uusiomateriaalien käytön kolminkertaista-
mista perusvuoden 2023 perusarvosta (487 000 tonnia) 1,5 miljoonaan tonniin
vuoteen 2035 mennessä. Välitavoitteena on saavuttaa 1,0 miljoonaa tonnia
vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi asetamme tavoitteita uusiomateriaalien
osuuden kasvattamiseksi luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta.
• Kasvatamme jäte- ja kierrätysraaka-aineista saatavaa arvoa jalostamalla niistä
uusia tuotteita, kuten biohiiltä ja kierrätyslannoitteita: Tavoittelemme ympäristö-
teknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminkertaistamista perus vuoden 2024
perusarvosta (10 M€/vuosi) vuoteen 2035 mennessä. Välitavoitteena on liike-
vaihdon kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä. Lähtökohtana on, että
hankituista raaka-aineista yli 95 % on jäte- tai kierrätysmateriaaleja.
Uusiomateriaalien käytön lisäämisen tavoite liittyy resurssien sisään virtauksiin,
sillä se vähentää primääriraaka-aineiden käyttöä ja lisää kierrätysmateriaalien
osuutta rakennustuotteiden ja luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta. Tavoite
liittyy jätehierarkian tasoon uudelleenkäytön valmistelu. Tavoitteiden toteutuminen
tukee kiertotalousvaatimusten täyttymistä ja vähentää ympäristövaikutuksia.
GRK:n uusiomateriaalien käyttöä olemme laskeneet vuodesta 2018 alkaen.
Kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttö on kasvanut vuosittain. Seuranta perustuu
toimipisteiden punnitustietoihin ja työmaiden raportointiin, ja mittareina käytetään
uusiomateriaalien käyttötonneja vuodessa. Vuonna 2025 uusio materiaalien käyttö
oli 882 045 tonnia, mikä on linjassa suhteessa väli tavoitteeseen (1,0 miljoonaa
tonnia vuoteen 2030 mennessä). Toimet ovat tuottaneet tulosta erityisesti mate-
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
84
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
riaalivirtojen hallinnassa ja sivuvirtojen hyödyntämisessä. Merkittäviä muutoksia
ei ole raportoitu, mutta riskit liittyvät uusiomateriaalien tarjontaan. Vuoden 2025
luvussa on mukana kaikki maayhtiöt ja liiketoiminnat. Vuosina 2018–2024
uusiomateriaaleja käytettiin GRK:n kohteissa vain Suomessa. Vuoden 2025 aikana
myös Ruotsissa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja rakentamisessa. Suurimmat
uusiomateriaaliluokat ovat betonimurske, tuhkat, kuonat, hiekoitussepeli ja renkaat.
Lisäksi käytämme päällystysliiketoiminnassa merkittävän määrän kierrätysasfalt-
tia.
Ympäristöteknologiayksikön liikevaihdon tavoite liittyy resurssien ulosvirtauk-
siin, sillä se hyödyntää jäte- ja sivuvirtoja uusien tuotteiden valmistuksessa ja
vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Jäte- ja kierrätysmateriaalien käyttö
tukee kiertotalouden periaatteita ja vähentää ympäristövaikutuksia. Tavoite liittyy
jätehierarkian kierrätys- ja osittain uudelleenkäytön valmistelu -tasoihin. Tavoittei-
den seuranta tapahtuu taloudellisen raportoinnin ja tuotantomäärien perusteella.
Ympäristöteknologiayksikön liikevaihto oli 13 M€, mikä osoittaa positiivista
kehitystä kohti vuoden 2030 välitavoitetta (20 M€). Merkittäviä muutoksia ei ole
raportoitu, mutta mahdolliset riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen ja markki-
noiden kysyntään.
Lisäksi olemme asettaneet absoluuttiseksi tavoitteeksi, että GRK:ssa käytämme
vain kierrätysmateriaaleista valmistettuja työvaatteita (100 % vaatteista sis. kierrä-
tysmateriaaleja) vuodesta 2028 alkaen (pl. työvaatteet, joista ei ole kierrätysmate-
riaaliratkaisuja saatavilla) verrattuna perusvuoden 2025 perustasoon, jolloin kier-
rätysmateriaaleista valmistettuja työvaatteita ei ole ollut käytössä (0 % vaatteista
sis. kierrätysmateriaaleja). Tämä tavoite liittyy epäsuoriin sisään virtauksiin, sillä se
koskee hankintoja, jotka eivät ole suoraan rakentamiseen liittyviä, mutta vaikuttavat
kierrätysmateriaalien kysyntään ja arvoketjun kestävyyteen. Tavoite liittyy jätehie-
rarkian tasoon kierrätys. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimittajayhteistyön
kehittämistä ja markkinoiden seurantaa. Välitavoitetta liittyen kierrätysmateriaa-
leista valmistettujen työvaatteiden käyttöön ei ole asetettu.
Tavoitteet liittyen resurssien käyttöön koskevat koko konsernia kaikissa
toimintamaissamme ja sen lisäksi arvoketjun alkupään sisältäen aliurakoitsijat ja
tavarantoimittajat. Tavoitteet perustuvat alan parhaisiin käytäntöihin ja Green Deal
-sitoumuksen vaatimuksiin. Tavoitteiden asettamisessa on hyödynnetty esimer-
kiksi sidosryhmätyöskentelyä Green Deal -sitoumuksen laadinnassa sekä asiakkai-
den asettamia vaatimuksia. Tavoitteiden asettamisesta on vastannut HSEQ-tiimi
ja ne on hyväksynyt konsernin johtoryhmä. Tavoitteet on asetettu olettaen, että
markkinoilla on riittävästi kierrätysmateriaaleja ja että teknologiset ratkaisut
kehittyvät suunnitellusti. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain, ja tulokset
raportoidaan johdolle sekä osana kestävyysraporttia. Edistymistä arvioidaan suh-
teessa asetettuihin välitavoitteisiin ja analysoidaan merkittävät muutokset.
Jätteen synty
GRK:ssa lajittelemme syntyvän jätteen tehokkaasti ja asianmukaisesti sekä tavoit-
telemme jätteen korkeaa hyötykäyttöastetta. Jätteiden hallinnan osalta suhteelli-
nen tavoitteemme on yli 70 %:n hyötykäyttöaste vuoden 2026 osalta, mikä sisältää
energiantuotannossa hyödynnetyn jätteen osuuden sekä maanrakentamisen
hyötykäytön. Perusarvo on vuoden 2025 hyötykäyttöaste eli 94 %. Kierrätysasteen
osalta GRK seuraa erikseen kierrätetyn jätteen määrää ilman polttoa ja maara-
kentamisen hyötykäyttöä, mutta kierrätysasteelle ei ole asetettu tavoitetta. Nämä
tavoitteet liittyvät resurssien ulosvirtauksiin, sillä ne ohjaavat jätteiden käsittelyä
jätehierarkian mukaisesti kohti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Jätteiden hyötykäyt-
töasteen seuranta perustuu jätehuoltoyritysten sähköisiin raportointijärjestelmiin.
Jätteiden* hyötykäyttöastetavoite (ei sisällä maa- ja kiviaineksia)
2026 2035
(*sisältää energiantuotannossa hyödynnettävän
materiaalin) > 70% > 90%
Tavoitteet liittyen jätteen syntyyn koskevat koko konsernia. Tavoitteiden mää-
rittelyssä on hyödynnetty alan parhaita käytäntöjä ja Green Deal -sitoumuksen
vaatimuksia. Seuranta tapahtuu vuosittain, ja tulokset raportoidaan kvartaaleittain
johdolle sekä vuosittain osana kestävyysraporttia. Tavoitteen asettamisesta on
vastannut HSEQ-tiimi ja ne on hyväksynyt GRK:n hallitus. Tavoitteiden toteutumista
arvioidaan mittareilla, kuten uusiomateriaalien käyttötonnit, kierrätysaste, hyöty-
käyttöaste ja ympäristöteknologiayksikön liikevaihto. Jätteiden hyötykäyttöaste oli
94 %. Kierrätysaste ilman polttoa ja maarakentamisen hyötykäyttöä oli 55 %, mutta
tälle ei ole asetettu numeerista tavoitetta.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen tukee GRK:n strategisia päämääriä: resurs-
sitehokkuuden parantamista, kiertotalouden edistämistä ja nettonollan saavutta-
mista vuoteen 2035 mennessä. Mahdolliset muutokset tavoitteisiin, mittareihin tai
niiden laskentamenetelmiin raportoidaan avoimesti, ja niiden vaikutus vertailukel-
poisuuteen arvioidaan osana vuosittaista raportointia.
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset
Infrarakentaminen on materiaali-intensiivistä ja käytämme toiminnassamme
merkittäviä määriä raaka-aineita ja materiaaleja, kuten betonia, sementtiä, terästä,
puuta, kiviainesta ja bitumia. Hankkeiden toteutukseen sekä kustannuksiin vaikut-
tavat merkittävästi näiden materiaalien saatavuus sekä hinnoittelu. Olemme arvioi-
neet GRK:n vuonna 2025 käyttämät keskeisimmät ja olennaisimmat raaka-aine- ja
materiaalivirrat eli betoni- ja terästuotteet, kiviainekset, bitumit ja puu. Kierrätysraa-
ka-aineiden osuus käytetyistä materiaaleista on 0,0 % ja biologisten materiaalien
osuus käytetyistä materiaaleista oli 0,0 %.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
85
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK:n tuotteiden ja palveluiden valmistukseen käytetyt materiaalit
Materiaali
Materiaalin
määrä (tn)
Teräs 29 905
Sementti ja valmisbetoni 381 652
Betonielementit ja muut betonituotteet 27 191
Bitumi 36 066
Asfaltti 40 913
Kiviaines 6 461 836
Puu 1 378
Kestävän rakentamisen edelläkävijänä haluamme kehittää vähäpäästöisten
materiaalien tuottoa ja käyttöä sekä lisätä toiminnoissamme kierrätysmateriaalien
osuutta. Vuonna 2025 olemme valmistaneet betonimursketta, kierrätyslannoitteita
ja biohiiltä sekä pellettiä. Tuotantomäärät vuonna 2025 olivat pieniä liiketoimintojen
käynnistymisen tai laitosten kehitystoimenpiteiden vuoksi. Uusiutuvien biologisten
materiaalien osalta GRK:lla ei ole käytäntöä käyttää sertifiointijärjestelmiä (esim.
PEFC, FSC) eikä kaskadikäsittelyä, jossa biomateriaaleja hyödynnetään ensisijai-
sesti korkeimman arvon käyttötarkoituksissa ennen energiakäyttöä. Materiaalivir-
tojen hallinta ja kierrätyksen edistäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä nettonollan
oman toiminnan osalta saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä ja GRK tulee
kehittämään hankinta- sekä raportointiperiaatteitaan liittyen biomateriaalien han-
kintaan ja raportointiin sekä materiaalien kierrätyssisältöihin.
Materiaalien lisäksi tarvitsemme työssämme konekalustoa. GRK:lla on hallin-
nassaan yli 650 kalustoyksikköä ja lukuun eivät sisälly perävaunut, pienkoneet tai
mittalaitteet. Kalusto koostuu seuraavista yksiköistä:
• Ajoneuvot (kuorma-autot, pakettiautot, henkilöautot), noin 500
• Koneet, noin 200
– Taito- ja väylärakentaminen: kaivinkoneita, kompressoreja, generaattoreita,
pohjajyriä ja pyöräkuormaajia
– Ratarakentaminen: kaivinkoneita, pyöräkuormaajia, kiskopyörätraktoreita,
tukemiskoneita, vetureita ja vaunuja
– Päällystys: asfaltinlevittimiä, asfalttijyriä, emulsioruiskuja ja jyrsimiä
– Louhinta, lujitus ja porapaalutus kalusto (kaivinkoneet, syöttöyksiköt)
• Asfalttiasemat, 3 kiinteää asemaa ja 3 mobiiliasemaa
E5-5 Jäte
Toiminnassamme syntyy jätettä pääasiassa työmailta ja jätteiden hallinta on
keskeinen osa kiertotalouden edistämistä. Tehokas jätteiden lajittelu työmailla
vähentää kierrättämättömän jätteen määrää ja samalla toiminnan kustannuksia.
Raportointikaudella syntyneen jätteen kokonaismäärän on esitetty tämän osion
taulukossa. GRK:n toiminnassa ei ole syntynyt radioaktiivista jätettä.
Jätteet lajitellaan työmailla ja toimitetaan luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin.
Työmailla pyritään minimoimaan sekajätteen määrä ja ohjaamaan materiaalit
ensisijaisesti uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Purettavat betonirakenteet murs-
kataan kohteessa tai toimitetaan käsittelyasemille, ja betonista erotetut teräkset
hyödynnetään uusioraaka-aineena. Vaaralliset jätteet, kuten asbestijätteet, toimite-
taan luvanvaraisille loppusijoitusalueille.
Jätteiden käsittelytyypit raportoidaan jätehierarkian mukaisesti: valmistelu
uudelleenkäyttöä varten, kierrätys, muut hyödyntämistoimet (esim. poltto ja
maarakentaminen) sekä loppukäsittely (kaatopaikka ja muu loppusijoitus). Hyö-
tykäyttöaste sisältää polttoon ohjautuneen jätteen ja maarakentamisen hyödyn-
tämisen, kun taas kierrätysaste mittaa kierrätetyn jätteen määrää ilman polttoa ja
maarakentamista.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
86
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Määrä (tonnia) 2025
Syntyvän jätteen kokonaismäärä
10 707
Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä 9 533
Vaaralliset jätteet kokonaismäärä 29
1) Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 9
2) Kierrätys 7
3) Muut hyödyntämistoimet 14
Tavanomaiset jätteet kokonaismäärä 9 503
1) Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 225
2) Kierrätys 5 689
3) Muut hyödyntämistoimet 3 589
Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismäärä 1 175
Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrä käsittelytyypeittäin 1 175
1) Poltto 482
2) Kaatopaikalle sijoittaminen 505
3) Muu loppukäsittely 188
Vaaralliset jätteet kokonaismäärä (osuus loppukäsittelyyn ohjatusta kokonaismäärästä) 39
1) Poltto 8
2) Kaatopaikalle sijoittaminen 0
3) Muu loppukäsittely 31
Tavanomaiset jätteet kokonaismäärä (osuus loppukäsittelyyn ohjatusta kokonaismäärästä) 1 136
1) Poltto 474
2) Kaatopaikalle sijoittaminen 504
3) Muu loppukäsittely 157
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä 4 778
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 44,6 %
Mittarien laadintaperiaatteet
GRK:n raportoi resurssien sisään virtausten osalta olennaisimmat raaka-aine- ja materiaali-
luokat. Raportoidut materiaalimäärät on arvioitu sekä toimittajakohtaisen tiedon että hankin-
tadatan perusteella muodostettujen keskimääräisten kustannuspohjaisten arvioiden avulla.
Suomessa materiaalit on arvioitu toimittajakohtaiseen tietoon pohjautuen. Ruotsissa noin 90
% materiaaliryhmistä on arvioitu toimittajakohtaisesti ja loput kustannuspohjaisella menetel-
mällä käyttäen hankintadatan perusteella johdettuja materiaalimääräkertoimia. Virossa kaikki
materiaalivirrat on arvioitu kustannuspohjaisesti hankintadatan ja siitä johdettujen keskimää-
räisten materiaalimääräkertoimien perusteella. Arviomenetelmät on valittu maakohtaisen
datan kattavuuden ja luotettavuuden mukaisesti, ja toimittajakohtaista tietoa käytetään aina
ensisijaisena lähteenä silloin, kun sitä on saatavilla.
Resurssien käyttöön ja jätteen syntyyn liittyvänä laskentamenetelmänä käytetään suoria
mittauksia, ja tiedot kerätään sähköisistä järjestelmistä. Uusiomateriaalien määrätiedot
perustuvat toimipisteiden punnitustietoihin ja työmaiden raportointiin. Keskeiset oletukset
liittyvät materiaalien painoihin ja standardoituihin muuntokertoimiin.
Jätetiedot perustuvat GRK:n käyttämien jätehuoltoyritysten sähköisiin raportointityöka-
luihin sekä työmaiden raportointiin. Laskentamenetelmänä käytetään suoria mittauksia, ja
tiedot kerätään toimittajien järjestelmistä. Jätteen kokonaismäärä sisältää työmailta sekä toi-
mistoista käsittelyyn toimitetut jätteet. Jätteen kokonaismäärä on esitetty erikseen jaoteltuna
vaaralliseen ja tavanomaiseen jätteeseen. Raportointi kattaa GRK:n liiketoiminnot Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa.
Toimistojätteen määrä on arvioitu oletuksiin pohjautuen ja perustuu toimistotyöntekijöiden
määrään. Keskimääräisen toimistojätteen määrän oletusarvona on käytetty lukua 200 kg
jätettä per henkilötyövuosi. Luku perustuu Euroopan komission Best Environmental Manage-
ment Practices (BEMP) -julkaisuun, joka on laadittu osana EU:n EMAS-järjestelmää (Eco-Ma-
nagement and Audit Scheme) ja jossa alle 200 kg jätettä per henkilötyövuosi esitetään toimis-
toympäristöjen erinomaisen suoritustason vertailuarvona (benchmark of excellence).
Resurssien käyttö ja jätteen synty eivät sisällä ympäristöteknologian toimintaa. Kiertota-
louden osalta resurssien käyttötiedot sisältyvät yhteisökohtaiseen mittariin ”uusiomateriaa-
lien käyttö”.
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot
87
Ympäristötiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
S1 Oma työvoima
S1 Oma työvoima
*Tunnistettu ihmisoikeus vaikutuksena
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Työolot Työllisyysturva*
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Vakaa työllisyys ja pitkäaikaiset työsuhteet
tukevat henkilöstön hyvinvointia. Työpaikkojen
tarjoaminen nykyisessä taloustilanteessa sekä
useissa kaupungeissa on yhteiskunnallisesti
vastuullinen saavutus.
Osaamisen jakamisen ja nykyisen henkilöstön kouluttamisen lisäksi GRK on pystynyt
jatkuvasti rekrytoimaan lisää henkilöstöä. Henkilöstöpolitiikan mukaisesti GRK pyrkii
solmimaan ensisijaisesti toistaiseksi voimassa olevia- ja pitkäaikaisia työsuhteita.
Lisäksi GRK panostaa henkilöstön hyvinvointiin työntekijöiden sitouttamiseksi sekä
ylläpitää vahvaa työnantajabrändiä uusien ammattilaisten rekrytoimiseksi.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Infrarakentamiselle tyypillinen kausivaihtelu
ja markkinatilanteiden muutos voi aiheuttaa
epävarmuutta työllisyydessä.
Henkilöstösuunnittelu, osaamisen kehittäminen ja sisäinen liikkuvuus tukevat
työllisyyttä kausivaihtelusta huolimatta. GRK panostaa henkilöstön sitouttamiseen ja
osaamisen jatkuvaan kehittämiseen työllisyysturvaa edistääkseen.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Terveys ja
turvallisuus*
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalla työtehtävien fyysinen
kuormittavuus sekä vaihtelevat ja haastavat
työolosuhteet voivat heikentää työntekijöiden
terveyttä. Työhön sisältyy usein raskaiden
koneiden ja laitteiden käyttöä, mikä lisää
melualtistusta, sekä erilaisten materiaalien
käsittelyä, joihin voi liittyä altistumista haitallisille
aineille. Lisäksi työvaiheiden korkeat lämpötilat
ja epäergonomiset työasennot voivat lisätä sekä
tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta.
GRK:lla toimintaa ohjaa ISO 45001 -standardin mukaisesti sertifioitu
toimintajärjestelmä, johon lukeutuu mm. työterveys- ja turvallisuuspolitiikka
sekä turvallisuussuunnitelmat. Työntekijöiden terveys huomioidaan työsuhteen
alusta alkaen ja jokainen GRK:n uusi työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa
koeajan aikana. Työntekijöiden tarkastukseen sisältyy työfysioterapeutin fyysisen
työkunnon testaus ja työterveyslääkärin tarkastus. Lisäksi GRK:n henkilöstölle
toteutetaan säännölliset iänmukaiset tarkastukset. Erityisesti rataliiketoiminnassa
terveystarkastus järjestetään 1-3 vuoden välein. Vaarallisten aineiden kanssa
työskentelevistä henkilöistä ylläpidetään altistusrekisteriä ja henkilöiden on käytävä
altistumistarkastuksissa vuosittain. Turvallisuusvaikutusten minimoimiseksi GRK:lla
on käytössä useita toimenpiteitä kuten sisäiset auditoinnit, turvallisuushavainnot,
työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja
kouluttaminen. Kaikki läheltä piti tilanteet sekä mahdolliset tapaturmat raportoidaan
ja tutkitaan turvallista työympäristöä edistääksemme.
x
lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalan vaativat työtehtävät sekä infra-alan
toimintaympäristö lisäävät riskiä työtapaturmiin
ja kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin.
x
lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Riski
Työpaikan terveys- ja turvallisuusmääräysten
rikkominen muodostaa lakien ja vaatimusten
täyttämiseen sekä liiketoiminnan kuluihin liittyvän
riskin. Ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja voi tulla
mm. auditointien tai juridisten kulujen muodossa.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Yhteiskunnalliset tiedot
88
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Osa-aihe Osaosa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Monimuotoisuus
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalle on tyypillistä naisten matala osuus
yhtiön työntekijöistä sekä ylimmästä johdosta.
Alalle tyypillinen miesvaltaisuus heijastuu myös GRK:n henkilöstölukuihin.
Monimuotoisuus- ja tasa-arvotyötä sekä tasa-arvoista palkkausta GRK:lla ohjaa
ihmisoikeus- ja henkilöstöpolitiikka. Näitä politiikkoja tukee mm. monimuotoisuus- ja
rekrytoivien esihenkilöiden koulutus, kirjatut rekrytointikäytännöt sekä ilmoituskanava.
Lisäksi konsernin sukupuolijakaumaa seurataan vuosittain niin konserni- kuin
maayhtiötasolla.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Sukupuolten
tasa-arvo,
sama palkka
samanarvoisesta
työstä
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Rakennusalalle tyypillinen naisten matala osuus
yhtiön työntekijöistä sekä ylimmästä johdosta
voi heikentää sukupuolten tasa-arvoa sekä
mahdollisuutta yhtälaiseen palkkaukseen.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riski
Sukupuolten tasa-arvon puutteet tai
palkkasyrjintä voivat aiheuttaa lain sekä sääntelyn
noudattamiseen liittyvän riskin. Tämä voi lisätä
liiketoiminnan kuluja esimerkiksi tarkastusten,
raportoinnin, palkkavertailujen tai juridisten
kustannusten muodossa.
GRK:lla palkka määräytyy aina voimassa olevan paikallisen työehtosopimuksen,
tehtävän vaativuuden sekä työntekijän kokemuksen mukaan. Muut tekijät kuten
sukupuoli eivät vaikuta rekrytointiin eikä palkkaukseen ja monimuotoisuus sekä
tasa-arvo huomioidaan aina rekrytoinnista alkaen. GRK:n henkilöstöhallinto
toteuttaa palkkavertailua sekä tarkastaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien
työllisyystilannetta säännöllisesti. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että palkka
on kaikille tasa-arvoinen ja työsopimuksen muoto vastaa aina todellista työkuormaa.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Koulutus
ja taitojen
kehittäminen
Negatiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Toimialalle tyypillinen kausiluonteisuus ja
projektipohjainen työ aiheuttaa haasteen
koulutusten ja kehityskeskustelujen tasaiselle
järjestämiselle koko henkilöstölle.
GRK:n henkilöstö työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä sekä omaa erilaiset
koulutustaustat. Näillä on suora vaikutus työntekijän koulutuksen säännöllisyyteen.
Lisäksi kehityskeskustelut rakennusalan työntekijöillä eivät valitettavasti ole vielä
yhtä yleisiä kuin toimihenkilöillä tai keskusteluita ei ole raportoitu. GRK:lla oman
henkilöstön osaaminen varmistetaan koulutussuunnitelman, perehdytyksen,
verkkokoulutusten ja mentoroinnin avulla. Lisäksi aktiivinen oppilaitosyhteistyö sekä
harjoittelupaikkojen tarjoaminen varmistaa osaltaan osaamisen jatkuvuuden.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Henkilöstön osaamisen jatkuva ja
suunnitelmallinen kehittäminen varmistaa
strategian toteuttamisen edellyttämän riittävän
osaamisen, tuo kilpailuetua ja motivoi henkilöstöä
urakehitykseen.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan ja
häirinnän
torjumiseksi
Negatiivinen
vaikutus
(mahdollinen)
Työpaikalla esiintyvä syrjintä ja häirintä
voi heikentää työntekijöiden hyvinvointia,
turvallisuuden tunnetta ja työilmapiiriä. Tällaiset
tilanteet voivat johtaa työkyvyn heikkenemiseen,
sairauspoissaoloihin ja henkilöstön vaihtuvuuteen.
GRK:lla on nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle, syrjinnälle ja häirinnälle.
Henkilöstöä koulutetaan eettisiin toimintatapoihin muun muassa Rehdin toiminnan
periaatteiden- ja monimuotoisuuskoulutuksen avulla. Jokaisen työntekijän tulee
suorittaa Rehdin toiminnan periaatteet -koulutus vuosittain. Esihenkilöillä ja johdolla
on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun, mikäli näitä ilmenee. Lisäksi
työsuojelutoimikunta ja luottamushenkilöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea.
Vuosittaisessa työhyvinvointikyselyssä pystyy antamaan anonyymisti palautetta
mahdolliseen häirintään liittyen. Luottamuksellinen ilmoituskanava taas mahdollistaa
huolenaiheiden anonyymin ilmoittamisen kaikille sidosryhmille.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
89
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
GRK:n henkilöstö on keskeinen osa strategiaa, mikä näkyy arvoissa, strategian
tahtotilassa, valinnoissa sekä käytännön toimenpiteissä. GRK:n menestyksen
taustalla on ammattitaitoinen henkilöstö ja yrittäjähenkinen kulttuuri, jota halutaan
vaalia. GRK:lla on liiketoimintaa ja omia työntekijöitä Suomessa, Ruotsissa sekä
Virossa. Yhtiön strategia korostaa yhteistyön ja yhtenäisyyden vahvistamista eri
toimintamaissa ja liiketoiminnoissa.
Infra-alan liiketoimintamallin mukanaan tuoma kausiluonteisuus on tunnistettu
GRK:lle mahdollisena kielteisenä vaikutuksena, joka voi aiheuttaa henkilöstöllemme
epävarmuutta työllisyydessä. Toisaalta strategian mukaisesti GRK haluaa pitää
parhaista ammattilaisista kiinni ja on pystynyt tarjoamaan pitkäaikaisia työsuhteita
yhteiskunnallisesti haastavasta taloustilanteesta huolimatta, mikä luo positiivisen
vaikutuksen ja tukee henkilöstön hyvinvointia.
Työterveys ja -turvallisuus vaikutukset korostuvat GRK:n toimialalla. Infra-alan
fyysinen kuormittavuus ja vaihtelevat työolosuhteet on tunnistettu kielteisenä
vaikutuksena, joka voi heikentää työntekijöiden terveyttä. Vaativissa työtehtävissä
on lisäksi riski työtapaturmiin. Työterveys- ja turvallisuusmääräysten laiminlyönti
voi muodostaa vaatimustenmukaisuusriskin, josta voi aiheutua liiketoiminnalle
ylimääräisiä kuluja esimerkiksi auditointien tai juridisten prosessien muodossa.
GRK:n strategian tahtotila kestävän rakentamisen edelläkävijyydestä tarkoittaa
myös turvallista työympäristöä, josta ei koidu kellekään haittaa.
Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat GRK:lle keskeisiä omaan henkilöstöön liitty-
viä näkökulmia. Infra-alalle tyypillinen miesvaltaisuus näkyy myös GRK:n henkilös-
tön naisten osuudessa, joka voi heikentää sukupuolten tasa-arvoa ja mahdollisuuk-
sia yhtäläiseen palkkaukseen. Sukupuolten tasa-arvon puutteet tai palkkasyrjintä
on tunnistettu lakien ja säännösten noudattamiseen liittyväksi riskiksi, mikä voi
lisätä liiketoiminnan kuluja. Kyseiset vaikutukset on huomioitu GRK:n strategiassa
vahvan yrityskulttuurin sekä henkilöstön kilpailukyvyn kautta sekä myös yhtiön
arvoissa, joissa korostuu yhteinen vastuun kanto.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen on GRK:lle sekä haaste että mahdollisuus.
Liiketoimintamallille tyypillinen kausiluonteisuus ja projektimuotoinen työ aiheutta-
vat haasteen järjestää koulutuksia ja kehityskeskusteluja tasaisesti koko henkilös-
tölle. Toisaalta henkilöstön jatkuva ja suunnitelmallinen kehittäminen on tunnistettu
myönteiseksi vaikutukseksi varmistaen GRK:n strategian toteuttamisen edellyttä-
män osaamistason, tuoden kilpailuetua ja motivoiden henkilöstöä urakehitykseen.
Henkilöstön koulutus ja osaaminen on huomioitu GRK:n strategian tahtotilassa,
valinnoissa ja keinoissa sekä tunnistetuissa alaan vaikuttavissa megatrendeissa.
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan tai häirinnän torjumiseksi on tun-
nistettu mahdolliseksi kielteiseksi vaikutukseksi liittyen GRK:n omaan henkilöstöön.
Vaikutuksen nähdään olevan kytköksissä liiketoimintamallin projektiluontoiseen ja
maantieteellisesti hajaantuneeseen toimintaan, jolloin tapaukset voivat jäädä tote-
amatta. Mahdollinen epäasiallinen kohtelu heikentää työntekijöiden hyvinvointia,
turvallisuuden tunnetta ja työilmapiiriä. Tällaiset tilanteet voivat johtaa työkyvyn
laskuun, sairauspoissaoloihin tai henkilöstön vaihtuvuuteen, mikä vaikuttaisi
suoraan GRK:n liiketoimintaan. Kyseinen vaikutus on otettu huomioon GRK:n
strategisessa tavoitteessa kilpailukykyisimmästä joukkueesta, joka rakentuu työn-
tekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä osaamisen varaan.
Omaan henkilöstöön liittyvät riskit ja -mahdollisuudet johtuvat GRK:n vaikutuk-
sista omaan työvoimaan sekä GRK:n riippuvuudesta osaavasta ja hyvinvoivasta
henkilöstöstä. Työllisyysturvaan, työturvallisuuteen, tasa-arvoon, monimuotoisuu-
teen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät vaikutukset voivat synnyttää sekä riskejä
että mahdollisuuksia. Nämä tekijät ovat keskeisessä roolissa GRK:n strategian
toteuttamisessa, sillä henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja sitoutuminen vaikut-
tavat suoraan projektien onnistumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja kilpailukykyyn.
GRK:n strategiassa on tunnistettu henkilöstöön liittyvät vaikutukset sekä riskit ja
näitä hallitaan aktiivisesti muun muassa turvallisuustoimien, henkilöstön koulutuk-
sen, tasa-arvotyön sekä työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin. Täten henkilöstöön
liittyvät vaikutukset eivät ainoastaan seuraa strategiasta, vaan myös ohjaavat sen
kehittämistä.
Omaan työvoimaan ja raportoinnin piiriin katsotaan kuuluvaksi kaikki työntekijät,
jotka ovat suoraan työsuhteessa GRK:hon. Työsuhteisten työntekijöiden lisäksi
oman työvoiman määritelmä sisältää muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
osalta vuokratyövoiman. Vuokratyövoiman käyttö GRK:ssa on kuitenkin hyvin
vähäistä, joten muita kuin työsuhteisia työtekijöitä ei ole sisällytetty osaksi omaa
henkilöstöä koskevia tietoja.
Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella olemme tunnistaneet, että terveyteen
ja turvallisuuteen sekä koulutuksen säännöllisyyteen liittyvät negatiiviset vaikutuk-
set sekä riskit korostuvat erityisesti henkilöillä, jotka työskentelevät fyysisesti kuor-
mittavissa työmaatehtävissä. Terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset
sekä riskit liittyvät työmaaympäristön vaihteleviin olosuhteisiin. Koulutuksen sekä
osaamisen kehittämisen kielteinen vaikutus taas kumpuaa toimialalle tyypillisestä
kausiluonteisuudesta ja projektipohjaisesta työskentelystä.
Sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaiseen palkkaukseen liittyvät negatiiviset
vaikutukset ja riskit ovat yhteydessä rakennusalalle tyypilliseen naisten matalaan
osuuteen henkilöstöstä. Toimialan miesvaltaisuus heijastuu myös GRK:n henki-
löstölukuihin ja mahdolliset vaikutukset sekä riskit kohdistuvat täten enemmän
vähemmistösukupuoleen.
Haasteista huolimatta GRK:n henkilöstön hyvinvointiin kohdistuvat kielteiset
vaikutukset eivät ole laajamittaisia, vaan liittyvät pääasiassa rakentamisen toimin-
taympäristölle tyypillisiin riskeihin, kuten tapaturmiin.
Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut omaan henkilöstöön liittyvät myön-
teiset vaikutukset työllisyysturvaan sekä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen
liittyen hyödyttävät kaikkia GRK:n omia työntekijöitä työtehtävästä riippumatta.
GRK näkee positiivisten vaikutusten luovat pohjan strategisten tavoitteiden, kuten
kannattavan kasvun ja kilpailukykyisimmän joukkueen saavuttamiseksi, jotka
rakentuvat henkilöstön hyvinvoinnin varaan. Lisäksi ammattitaitoinen henkilöstö
tuo GRK:lle kilpailuetua ja mahdollistaa osaamisen siirtymisen organisaation
sisällä.
GRK:n liiketoiminta ja toimintamaat eivät altista merkittävälle pakkotyön tai
lapsityövoiman käytön riskille.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän siirtymäsuunnitelman vaikutuksia omaan
henkilöstöön ei ole vielä otettu huomioon, sillä siirtymäsuunnitelmaa ei ole vielä
toteutettu. Siirtymäsuunnitelman aikataulu ja sisältö on käyty läpi kohdassa E1-1.
90
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
GRK:n henkilöstöön liittyviä toimintaperiaatteita ohjaavat GRK:n arvot sekä Rehdin
toiminnan periaatteet (eettiset liiketoimintaperiaatteet). Samoja Rehdin toiminnan
periaatteita noudatetaan kaikissa GRK konsernin maayhtiöissä ja periaatteet kos-
kevat yhtäläisesti koko GRK:n henkilöstöä työtehtävästä riippumatta.
GRK:n Rehdin toiminnan periaatteet pohjautuvat kulloinkin noudatettavaan
lainsäädäntöön, viranomaismääräyksiin sekä lisäksi GRK:n arvoihin:
• Me kannamme vastuun.
• Me emme pelkää.
• Me emme jahkaile.
• Me emme vain käy töissä.
• Me onnistumme yhdessä.
GRK:n arvojen ja Rehdin toiminnan periaatteiden lisäksi ihmisoikeuksien
toteutumista tukevat konsernitasonpolitiikat, kuten:
• Henkilöstöpolitiikka
• Ihmisoikeuspolitiikka
• Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöpolitiikka
• Riskienhallintapolitiikka
Kaikki GRK:n toimintaperiaatteet perustuvat lainsäädäntöön, työehtosopimuk-
siin sekä GRK:n omiin käytäntöihin. Tarvittavat politiikat laaditaan ja käsitellään
yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ennen niiden julkistamista. Politiikoista
viestitään esihenkilöille sekä työntekijöille ja kaikki politiikat ovat saatavilla GRK:n
sisäisessä viestintäkanavassa. Keskeisillä sidosryhmillä, kuten johtoryhmän jäse-
nillä, on mahdollisuus lausua mielipiteensä politiikkojen ja käytäntöjen luonnoksista
ennen niiden julkistamista. Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannasta, tar-
kistamisesta sekä päivittämisestä vähintään vuosittain vastaa kustakin politiikasta
vastuussa oleva johtoryhmän jäsen. Avoin keskustelu johdon, työntekijöiden ja
muiden sidosryhmien välillä pyrkii varmistamaan, että kaikki näkökulmat saadaan
huomioitua politiikkojen kehitysprosessissa.
Ihmisoikeuksien toteutumista GRK:n toiminnassa ohjataan konsernin ihmis-
oikeuspolitiikan avulla, joka on laadittu seuraavien kansainvälisesti tunnistettujen
välineiden sekä ihmisoikeus- ja työelämästandardien mukaisesti:
• Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
• YK:n Global Compact -aloite
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja
-oikeuksista
• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
Henkilöstö muodostaa GRK:n strategian perustan ja yhtiön menestyksen uskotaan
rakentuvan yhteistyölle, monimuotoisten näkemysten huomioimiselle sekä yhtei-
selle tekemiselle. GRK:n ihmisoikeuspolitiikassa kerrotaan sitoutumisesta ihmisoi-
keuksien kunnioittamiseen, kaikkien tasa-arvoiseen kohteluun sekä tunnustetaan
myös jokaisen oikeus työhön. Ihmisoikeuspolitiikka linjaa, ettei konsernin toimin-
nassa hyväksytä pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä, ihmiskauppaa, syrjintää,
väkivaltaa eikä häirintää missään sen ilmenemismuodossa. Politiikan mukaisesti
GRK noudattaa aina paikallista työlainsäädäntöä sekä toimialakohtaisia työehtoso-
pimuksia ja työajat, palkat, lomat sekä muut työsuhteen ehdot määräytyvät näiden
mukaisesti.
GRK:n henkilöstöpolitiikka määrittää toimintaperiaatteet työhönotolle, työhön
sijoittamiselle, koulutukselle ja uralla etenemiselle. Henkilöstöpolitiikassa on ker-
rottu työsopimuksien sopimiseen sekä muotoon liittyvät toimintaperiaatteet ja sen
avulla hallitaan työllisyysturvaan liittyviä vaikutuksia. GRK:n rekrytointiprosessi on
avoin sekä läpinäkyvä ja henkilövalinnoissa painotetaan erityisesti työtä pelkäämä-
töntä asennetta, yhteistyötaitoja sekä intoa kehittyä ammattilaisena. Ensisijaisena
pyrkimyksenä on solmia toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Henkilöstön
palkkausmuoto määräytyy tehtäväkohtaisesti ja yhdenmukaisesti. Määräaikaisia
työsuhteita solmitaan yksittäisten työmaiden tarpeisiin, tietyn työn tekemistä tai
tiettyä projektia varten, sijaisuuden, harjoittelun tai kausiluontoisen työn vuoksi.
Osa-aikaisia työsopimuksia solmitaan vain, mikäli ennalta tiedetään henkilön tehtä-
vän työmäärän jäävän alle kokoaikaisen henkilön työmäärän. Kokoaikaisia työsopi-
muksia osa-aikaistetaan vain henkilön omasta pyynnöstä esimerkiksi opiskeluiden,
osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Suurten
elämänmuutosten kohdalla työhyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteen
sovittamista tuetaan toimihenkilöiden osalta esimerkiksi joustavalla työajalla sekä
mahdollisuudella liikkua tapauskohtaisesti yhtiöiden välillä. Henkilöstöpolitiikan
mukaisesti työsuhde päättyy vain lainsäädännön, sopimusten ja työehtosopimus-
ten perusteilla. Työsuhteen päättyessä tuotannollisin ja taloudellisin syin GRK
työnantajana pyrkii edistämään henkilön työllistymistä.
Henkilöstöpolitiikka vastaa myös tunnistettuihin koulutukseen ja osaamisen
kehittämiseen liittyviin vaikutuksiin. Kaikilla henkilöstön jäsenillä on tasa-arvoinen,
yhdenvertainen oikeus ja velvollisuus osallistua tehtävänkuvansa mukaisiin
lakisääteisiin koulutuksiin GRK:n toimintaedellytysten varmistamiseksi. Taitojen
kehittämiseen liittyvät laadulliset tavoitteet sekä ohjelmat määritellään vuosittain ja
kirjataan GRK:n koulutussuunnitelmaan.
GRK:n turvallisuuspolitiikassa on määritelty GRK:n toimintaperiaatteet tervey-
teen ja turvallisuuteen liittyen ja sen avulla hallitaan näihin liittyviä vaikutuksia sekä
riskejä. GRK:n turvallisuustoiminnan perustana on kansainvälisen standardin ISO
45001:2018 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä, jonka perusteella toteu-
tetaan, hallitaan ja kehitetään työntekijöiden turvallisuutta edistävää toimintaa.
Jokainen GRK:n henkilöstön jäsen kuuluu tämän toimintajärjestelmän piiriin.
Työpaikan turvallisuus ja terveys tarkoittavat GRK:lla myös kaikkien työnteki-
jöiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Työntekijöiden kohteluun ei
saa millään tavalla vaikuttaa henkilön sukupuoli, transsukupuolinen identiteetti
tai ilmaisu, etninen tausta, poliittinen mielipide, kansallinen alkuperä, sosiaalinen
alkuperä, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai mikä tahansa vakaumus
tai vamma. Näitä toimintaperiaatteita ohjataan erityisesti GRK:n ihmisoikeus-,
henkilöstö-, ja turvallisuuspolitiikan sekä Rehdin toiminnan periaatteiden avulla. Toi-
mintaperiaatteet on sisällytetty myös osaksi GRK:n Rehdin toiminnan periaatteiden
ja monimuotoisuus- (DEI) koulutusta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjintää sekä
edistämään ymmärrystä monimuotoisuudesta ja inkluusiosta.
Riskienhallinta on olennainen osa toimintajärjestelmää ja toteutuu GRK:ssa pro-
jektien, prosessien ja henkilöstön tasolla. Riskienarvioinnit päivitetään vuosittain,
ja ne kattavat tunnistetut henkilöstöriskit. Toimintaperiaatteet riskienhallintaan on
kirjattu konsernin riskienhallintapolitiikassa.
91
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeinen sisältö Liittyvät IROt Sidosryhmien edut ja saatavuus
Kolmannen osapuolen standardit tai
aloitteet joihin sitouduttu
Vastuu politiikan
toteuttamisesta Hyväksynyt
Rehdin toiminnan
periaatteet
GRK:n eettiset liiketoimintaperiaatteet on koottu
Rehdin toiminnan periaatteisiin, jotka sisältävät
konsernin yhteiset toiminnan pelisäännöt.
Rehdin toiminnan periaatteet pohjautuvat
lainsäädäntöön, viranomaismääräyksiin ja
GRK:n arvoihin, joiden päälle on rakennettu
GRK:n johdolle ja työntekijöille konkreettisia
toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin. Rehdin
toiminnan periaatteet tiivistävät yhtiön tavan
toimia suhteessa ihmisiin, asiakkaisiin,
yhteistyökumppaneihin, ympäristöön,
omaisuuteen ja yhteiskuntaan.
Työllisyysturva,
terveys ja turvallisuus,
monimuotoisuus,
sukupuolten tasa-
arvo, sama palkka
samanarvoisesta
työstä, koulutus ja
taitojen kehittäminen,
häirinnän ja väkivallan
estäminen
Periaatteet huomioivat henkilöstön edun, korostaen
työntekijöiden turvallisuutta, oikeudenmukaista kohtelua
ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi ne sisältävät
viranomaisten ja yhteiskunnan vaatimukset, kuten
harmaan talouden torjunnan, ympäristönsuojelun ja
pakotteiden noudattamisen, suojaten samalla toimialan
rehtiä toimintaa. Rehdin toiminnan periaatteet on
saatavilla GRK:n verkkosivuilla sekä yhtiön sisäisessä
viestintäkanavassa.
Lakiasianjohtaja Hallitus
Henkilöstöpolitiikka GRK:n henkilöstöpolitiikka ohjaa konsernin
toimintaa henkilöstön hyvinvoinnin, osaamisen
ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Politiikka
kattaa rekrytoinnin, työhyvinvoinnin, osaamisen
kehittämisen, palkitsemisen, tasa-arvon
ja yhteistoiminnan. Tavoitteena on tarjota
turvallinen, oikeudenmukainen ja motivoiva
työympäristö, jossa jokainen voi kehittyä ja
menestyä. Politiikka perustuu konsernin arvoihin
ja tukee strategista henkilöstöjohtamista
kaikissa toimintamaissa.
Työllisyysturva,
terveys ja turvallisuus,
monimuotoisuus,
sukupuolten tasa-
arvo, sama palkka
samanarvoisesta
työstä, koulutus ja
taitojen kehittäminen,
häirinnän ja väkivallan
estäminen
Henkilöstöpolitiikassa on huomioitu oman henkilöstön
etu painottamalla erityisesti tasa-arvoista kohtelua,
palkkausta, palkitsemista rekrytointia sekä
resurssointia. Lisäksi politiikkaa luodessa on huomioitu
työhyvinvointi, työturvallisuus ja perehdytys sekä
osaamisen kehittäminen. Henkilöstöpolitiikka on
saatavilla yhtiön sisäisessä viestintäkanavassa.
Euroopan unionin palkka-avoimuus
direktiiivi
Henkilöstöjohtaja Hallitus
Ihmisoikeuspolitiikka GRK:n ihmisoikeuspolitiikka linjaa konsernin
sitoutumisen kansainvälisesti tunnustettujen
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja
edistämiseen. Politiikka kattaa työntekijöiden
oikeudet, turvallisen ja terveellisen
työympäristön, monimuotoisuuden ja
syrjimättömyyden, ympäristövastuun sekä
vastuullisen toimitusketjun hallinnan.
Työllisyysturva,
terveys ja turvallisuus,
monimuotoisuus,
sukupuolten tasa-
arvo, sama palkka
samanarvoisesta
työstä, häirinnän ja
väkivallan estäminen
GRK:n ihmisoikeuspolitiikka turvaa henkilöstön
perusoikeudet ja edut painottamalla työntekijöiden
oikeutta turvalliseen, terveelliseen ja syrjimättömään
työympäristöön sekä yhdistymisvapauden ja muiden
työelämän perusperiaatteiden kunnioittamista.
Politiika edellyttää myös GRK:n kumppaneiden
sitoutumista samoihin ihmisoikeusperiaatteisiin koko
toimitusketjussa sekä kunnioittaa paikallisten yhteisöjen
oikeuksia ja perinteitä. Ihmisoikeuspolitiikka on
saatavilla GRK:n verkkosivuilla sekä yhtiön sisäisessä
viestintäkanavassa.
Ihmisoikeuspolitiikka linjaa GRK:n
sitoumuksen kunnioittaa ja edistää
ihmisoikeuksia sellaisina kuin ne
määritellään kansallisessa sekä
kansainvälisessä lainsäädännössä,
standardeissa, julistuksissa
ja sopimuksissa, kuten YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
julistus, YK:n Global Compact,
Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
Julistus työelämän perusperiaatteista
ja -oikeuksista ja OECD:n toimintaohjeet
monikansallisille yrityksille.
Henkilöstöjohtaja Hallitus
92
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeinen sisältö Liittyvät IROt Sidosryhmien edut ja saatavuus
Kolmannen osapuolen standardit tai
aloitteet joihin sitouduttu
Vastuu politiikan
toteuttamisesta Hyväksynyt
Turvallisuus-, laatu- ja
ympäristöpolitiikka
GRK-konsernin turvallisuus-, laatu- ja
ympäristöpolitiikka ohjaa konsernin vastuullista
toimintaa. Tavoitteena on varmistaa
turvallinen ja terveellinen työympäristö, tuottaa
laadukkaita ja virheettömiä palveluita sekä
toimia ympäristöä kunnioittaen ja kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimintaa
ohjaavat yhteiset menettelytavat, lainsäädännön
noudattaminen ja tavoitteellinen kehittäminen
kaikilla osa-alueilla. Avainasemassa tavoitteiden
saavuttamiseksi on johdon esimerkki,
henkilöstön sitouttaminen, jatkuva kehitys sekä
yhteistyö sidosryhmien kanssa.
Terveys ja turvallisuus,
sukupuolten tasa-arvo,
häirinnän ja väkivallan
estäminen
Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöpolitiikassa on
huomioitu henkilöstön, alihankkijoiden ja työmailla
työskentelevien etu turvallisuuden, työterveyden ja
yhdenvertaisen kohtelun kautta. Lisäksi politiikka ottaa
huomioon asiakkaiden, viranomaisten ja yhteiskunnan
odotukset ohjaamalla GRK:n toimintaa tarjoamaan
laadukkaita ja ympäristöä kunnioittavia ratkaisuja sekä
tekemällä yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten
kanssa.Turvallisuus-, laatu ja ympäristöpolitiikka
on saatavilla yhtiön sisäisessä viestintäkanavassa
ja toimintaperiaatteista on kerrottu myös GRK:n
verkkosivuilla
Laatu ISO 9001:2015, Työterveys
ja työturvallisuus ISO 45001:2018 ,
Ympäristö ISO 14001:2015
Riskienhallintajohtaja Hallitus
Riskienhallintapolitiikka GRK-konsernin riskienhallintapolitiikka ohjaa
konsernin toimintaa riskien tunnistamisessa,
arvioinnissa ja hallinnassa. Tavoitteena
on varmistaa strategisten ja taloudellisten
tavoitteiden saavuttaminen sekä toiminnan
jatkuvuus. Riskienhallinta on osa päivittäistä
johtamista ja päätöksentekoa, ja se kattaa
strategiset, operatiiviset, taloudelliset, vahinko- ja
määräystenmukaisuusriskit.
Työllisyysturva,
terveys ja turvallisuus,
monimuotoisuus,
sukupuolten tasa-
arvo, sama palkka
samanarvoisesta
työstä, koulutus ja
taitojen kehittäminen,
häirinnän ja väkivallan
estäminen
Riskienhallintapolitiikassa on huomioitu henkilöstön
edut hallitsemalla työntekijöihin liittyviä operatiivisia-
sekä vahinkoriskejä, kuten henkilöstö ja turvallisuusriskit
sekä tarjoamalla ohjeistusta riskien hallintaan koko
organisaatiossa. Lisäksi politiikka ottaa huomioon
ulkoiset sidosryhmät, kuten alihankkijat, asiakkaat,
viranomaiset ja rakennetun infran käyttäjät esimerkiksi
vahinko-, operatiivisten- ja määräystenmukaisuusriskien
hallinnassa. Riskienhallintapolitiikka on saatavilla yhtiön
sisäisessä viestintäkanavassa ja toimintatavoista on
kerrottu GRK:n verkkosivuilla
Noudatetaan soveltuvin osin COSO
ja ERM –viitekehystä. Lisäksi
ISO 31000 -standardia sekä
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
suosituksia listayhtiöille.
Riskienhallintajohtaja Hallitus
Omaan henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet
93
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK:lla ei ole erillistä konsernitason politiikkaa koskien inkluusiota tai
positiivista toimintaa haavoittumiselle alttiille ryhmille. Yhdenvertaisuudesta ja
inkluusiosta on kerrottu kuitenkin GRK Suomi Oy:n työyhteisön kehittämissuunni-
telman osana olevissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa sekä työhön
ottamisen periaatteissa, jotka on tehty mukaillen työehtosopimuksissa esitettyjä
vaatimuksia työnantajille.
GRK:n toimintaperiaatteet pannaan täytäntöön muun muassa monimuotoisuus
ja Rehdin toiminnan periaatteiden koulutuksen avulla syrjinnän ennaltaehkäise-
miseksi ja lieventämiseksi. Mahdollisiin syrjintäepäilyihin puututaan GRK:ssa
viipymättä ja järjestelmällisesti. Henkilöstöjohtaja vastaa kaikkien esille tulevien
tapausten selvittämisestä ilman viivettä ja osallistamalla tarvittavat osapuolet
käsittelyyn. Tarvittaessa selvitystyöhön otetaan mukaan myös työterveyden ulko-
puolinen edustaja. Prosessin aikana kaikille osapuolille viestitään säännöllisesti ja
heidät pidetään ajan tasalla asian etenemisestä.
GRK:n toimintaperiaatteet on sisällytetty osaksi rekrytointia, perehdytystä
ja koulutusta, jotta ne jalkautuvat tehokkaasti koko organisaatioon. Lisäksi
toimintaperiaatteista viestitään yhtiön sisäisissä viestintäkanavissa henkilöstölle.
Samalla varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet
turvalliseen ja hyvinvoivaan työympäristöön sekä osaamisen kehittämiseen. GRK:n
yleiset toimintatavat yhteydenpitoon oman henkilöstön kanssa on kerrottu raportin
kohdassa S1-2. GRK:n toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi on
kerrottu raportin kohdassa S1-3.
S1-2 Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa
GRK:n henkilöstöpolitiikan määrittämiin toimintaperiaateisiin kuuluu hyvän työ-
yhteisön, yhteistoiminnan sekä työilmapiirin edistäminen avoimella keskustelulla
työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välillä. Politiikan mukaisesti toimintaperi-
aatteisiin kuuluvat säännölliset tapaamiset ja jatkuva yhteydenpito henkilöstön
edustajien kanssa. Liiketoimintajohto, operatiivinen johto ja henkilöstöhallinto
vastaavat kukin omalla vastuualueellaan suorasta yhteydenpidosta henkilöstöön
sekä henkilöstön edustajiin. Avoimen keskustelun toimintatapaa edellytetään koko
GRK:n henkilöstöltä. GRK:n henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstön edustajien kanssa
yhteydenpidon toteutumisesta ja jalkauttamisesta osaksi GRK:n toimintatapoja
yhdessä muun henkilöstöhallinnon kanssa.
GRK-konserni on järjestäytynyt työnantaja ja Suomen yhtiö on Infra ry:n
jäsen. Kaikissa GRK:n maayhtiöissä noudatetaan voimassa olevaa paikallista
työlainsäädäntöä ja sovellettavia työehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia.
Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin maan lainsäädännön mukaisesti ja kaikki
paikalliset sopimukset laaditaan noudattaen GRK konsernin eettisiä toimintaperi-
aatteita. Paikallisia työehtosopimuksia uudistetaan säännöllisillä työnantajaliiton ja
työntekijäliiton välisillä työehtosopimusneuvotteluilla. Yhteistoiminnan tavoitteena
on kehittää yhtiön toimintaa ja GRK:n henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi
toiminta tarjoaa GRK:lle mahdollisuuden saada käsitys oman henkilöstön näke-
myksistä.
Työsuojelu otetaan GRK:ssa huomioon osana jokapäiväistä työtä. GRK:ssa
toimii maakohtainen työsuojelutoimikunta tai työsuojelu- ja työturvallisuus-
henkilöistä koostuva ryhmä, jonka keskeinen tehtävä on edistää ennakoivaa
työsuojelua ja tehdä turvallisuutta sekä työterveyttä koskevia kehittämisehdotuksia
työnantajalle. Lisäksi työsuojelutoimikunta seuraa työsuojelun toimintaohjel-
man ja työterveyshuollon toteutumista sekä esittää näistä kehitysehdotuksia.
Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljä kertaa
vuodessa. Kaikki GRK:n työntekijät voivat halutessaan olla suoraan yhteydessä työ-
suojelutoimikunnan jäseniin. Tämän lisäksi yhteistoimintaa harjoitetaan Suomen
maayhtiössä ammattikohtaisten luottamushenkilöiden kanssa.
Henkilöstötutkimus toteutetaan konsernissa vuosittain yhteistyössä eläkeva-
kuuttajan kanssa. Kyselyn tulokset voidaan eritellä vastaajamäärän ollessa riittävä
liiketoimintayksiköiden, liiketoiminta-alueiden tai toimipisteiden tasolle. Henkilöstö-
tutkimuksessa kartoitetaan muun muassa tyytyväisyyttä esihenkilötyöhön ja johta-
miseen, työn mielekkyyttä, selkeyttä ja tasapainoa, psykologista turvallisuutta sekä
monimuotoisuutta. Edellisten teemojen lisäksi henkilöstötutkimus tarjoaa mahdol-
lisuuden työntekijöille kertoa heidän kokemuksensa yhteydenpidosta työnantajan
kanssa. GRK arvioi yhteydenpidon onnistumista sekä tarvittavia muutoksia kyselyn
pohjalta. Vastausmahdollisuus henkilöstökyselyyn taataan kaikille ja kyselyn
kielivaihtoehdot määritetään yhtiökohtaisesti. Vastaamiseen tarjotaan tarvittaessa
myös teknistä tukea. Henkilöstötutkimuksen toteutuksesta vastaa henkilöstöhal-
linto ja ylimmän johdon vastuulla on henkilöstöhallinnon tuella huolehtia tulosten
käsittelystä sekä huomioimisesta päätöksenteossa. Tulokset käydään läpi eri
organisaatiotasoilla sekä luottamushenkilöiden kanssa. Esihenkilöitä koulutetaan
tulosten käsittelyyn ja tiimeille tarjotaan tukea kehitystoimenpiteiden muodosta-
miseen. Tulosten perusteella työyhteisöissä sovitaan kehitystoimenpiteet, joiden
toteutumista seurataan GRK:n johtamisjärjestelmän mukaisissa palavereissa.
Henkilöstöinfoja järjestetään GRK:n henkilöstölle vuosineljänneksittäin ja muuten
tarpeen niin vaatiessa. Tilaisuudet järjestetään suomeksi sekä englanniksi ja
henkilöstöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä keskustella suoraan johdon
kanssa ajankohtaisista asioista.
Yhtenä henkilöstön kuulemisen keinona GRK Suomi Oy:ssa on käytössä läh-
tökeskustelut. Lähtökeskustelujen avulla kerätään palautetta työntekijöiltä, jotka
ovat päättämässä työsuhteensa GRK:ssa. Tarkoituksena on ymmärtää syitä, miksi
työntekijä on päättänyt lähteä, sekä saada tietoa kokemuksista ja näkemyksistä
GRK:lla työskentelyyn liittyen. Saatu palaute auttaa havaitsemaan mahdollisia koh-
teita, joita käytetään GRK:n toiminnan kehittämiseen. Lähtökeskusteluista vastaa
joko GRK:n työsuhdeasiantuntija tai esihenkilö. Keskustelu järjestetään täysin
luottamuksellisesti.
Näiden prosessien lisäksi esihenkilöitä kannustetaan jatkuvaan vuoropuheluun
omien tiimiläisten kanssa. Lisäksi GRK viestii säännöllisesti henkilöstölle ajan-
kohtaisista asioista päivittäisten yhteydenpidon kanavien kuten GRK:n sisäisen
viestintäkanavan ja sähköpostin avulla.
GRK on tunnistanut, että sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaiseen palkkauk-
seen liittyville negatiivisille vaikutuksille ja riskeille alttiimpia ovat vähemmistösu-
kupuoleen kuuluvat henkilöt, jotka rakennusalalle tyypillisesti ovat naisia. Yhtey-
denpidon toimintatavat GRK:lla koskettavat koko omaa henkilöstöä ja kaikkien
henkilöstöryhmien näkemyksiä kartoitetaan yhtä lailla. Tilanteisiin puututaan
välittömästi, mikäli syrjintää ilmenisi.
94
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
GRK:lla on käytössä koko konsernin laajuiset prosessit oman henkilöstöön koh-
distuvien olennaisten vaikutusten käsittelyyn sekä korjaavien toimenpiteiden teke-
miseksi. Tunnistettaessa kielteisiä vaikutuksia omaan henkilöstöön liittyen GRK:n
yleinen toimintatapa on käsitellä kaikki tilanteet ja tapaukset tasapuolisesti sekä
nopeasti. Korjaavien toimien tehokkuutta arvioidaan muun muassa seuraamalla
negatiivisten vaikutusten toistumista sekä käsittelyistä saatua palautetta. Terveys
ja turvallisuustapausten mittarina arvioidaan tapaturmien lukumäärää, menetettyjä
työpäiviä, tapaturmataajuutta sekä sairauspoissaolojen prosenttia vuotuisesta
työajasta. Muiden korjaavien toimien tehokkuutta seurataan esimerkiksi henki-
löstökyselyn sekä ilmoituskanavan ilmoitusten lukumäärän avulla. Lisäksi, mikäli
ilmoitusten käsittelyprosessista ilmenisi valituksia, indikoisi se korjaavien toimien
tehottomuutta.
Tärkeä toimenpide vaikutusten korjaamiseksi on GRK:n henkilöstön koulutus.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevien koulutusten lisäksi henkilöstöä koulutetaan
GRK:n eettisiin toimintaperiaatteisiin Rehdin toiminnan periaatteiden koulutuksen
avulla. Jokaisen GRK:laisen tulee suorittaa ja uusia Rehdin toiminnan periaatteiden
koulutus vuosittain. Lisäksi kaikki GRK:n työntekijöille oleelliset toimintaperiaatteet
ja politiikat on dokumentoitu ja käytettävissä GRK:n sisäisessä viestintäkanavassa.
Sisäisestä viestintäkanavasta löytyy myös tietoa sekä ohjeita ilmoituskanavan
käyttöön.
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tapausten, läheltä piti-tilanteiden sekä
turvallisuushavaintojen seurannasta vastaa GRK:n HSEQ-tiimi. Seurannan apuna
käytetään raportointityökalua ja tapauksista sekä syistä niiden taustalla tehdään
kooste kuukausittain. Kooste lähetetään kaikille konsernin työntekijöille sekä
tulostetaan työmaille, jotta tapahtumista voitaisiin oppia. Terveyteen liittyvien
kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi GRK tarjoaa työntekijöilleen
työterveyspalvelut ja kattavan terveysturvan.
Kaikki GRK:n työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Lisäksi GRK-konser-
nissa korjaavana toimenpiteenä on käytössä korvaava työn malli. Korvaava työ on
tilapäisluontoinen muu kuin henkilön tavanomainen työ (tai koulutukseen osallis-
tuminen), johon henkilö kuitenkin kykenee terveyttään vaarantamatta estyttyään
tapaturman tai sairauden vuoksi tekemään varsinaista työtään. Korvaavan työn
tavoitteena on vähentää häiriöitä työmailla, sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia
kustannuksia sekä tarjota koulutuksen kautta mahdollisuuksia henkilöstölle
omaksua uusia työtapoja ja taitoja. Mallin avulla pyritään myös minimoimaan työn-
tekijälle työstä aiheutuneen kielteisen vaikutuksen seurausta työskentelyyn.
GRK:lla on useita kanavia, joiden kautta henkilöstö voi tuoda esiin huolenaihei-
taan. Ensisijaisesti työntekijöitä ohjeistetaan ottamaan yhteyttä omaan esihenki-
löön tai paikalliseen henkilöstöhallintoon erityisesti silloin, kun kyse on työllisyyteen
tai työyhteisöön liittyvistä asioista. GRK:n johdolla, henkilöstöhallinnolla sekä
esihenkilöillä on velvollisuus puuttua tilanteeseen, mikäli heidän tietoonsa tulee
välitöntä tai välillistä epäasiallista kohtelua, syrjintää tai häirintää. Syrjinnästä tai
sen epäilystä kannustetaan ilmoittamaan välittömästi esihenkilölle ja henkilöstö-
johtajalle. Yhteydenpitokanavien saatavuutta omalle henkilöstölle tuetaan viesti-
mällä näistä yhtiön sisäisissä viestintäkanavissa sekä kertomalla perehdytyksen
yhteydessä. Epäasiallisen käytöksen tutkinta- ja menettelytavat ovat samat kaikille
työntekijöille.
Huolenaiheista voi ilmoittaa nimellisesti tai nimettömänä myös GRK:n ilmoitus-
kanavan kautta. Käytössä oleva ilmoituskanava on kolmannen osapuolen meka-
nismi. Kaikki saapuneet ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ja GRK takaa,
ettei ilmoittajalle aiheudu työsuhteeseen liittyviä seuraamuksia. Ohjeistus ilmoitus-
kanavan ja ilmoittamisen prosessiin liittyen on koko GRK:n henkilöstön saatavilla
yhtiön sisäisessä viestintäkanavassa. Lisäksi ilmoituskanavasta on kerrottu GRK:n
Rehdin toiminnan periaatteissa ja koulutuksessa sekä korruption vastaisissa peri-
aatteissa. Ilmoituskanavan seurannasta sekä ilmoitusten käsittelystä vastaa GRK
konsernin lakiasianjohtaja. GRK ei arvioi henkilöstön tietoisuutta ilmoituskanavasta
erikseen, mutta ilmoitusten lukumäärä toimii osaltaan indikaattorina henkilöstön
luottamuksesta sekä ilmoituskanavan tehokkuudesta. GRK:n ilmoituskanavaa ja
ilmoitusten käsittelyprosessia sekä ilmoittajien suojelua on kuvattu tarkemmin
osiossa G1-1.
Lisäksi GRK Suomi Oy:ssa toimii luottamushenkilötoiminta, joka tarjoaa
matalan kynnyksen mahdollisuuden keskustella työsuojeluun ja työoloihin liitty-
vistä asioista. Kaikilla Suomen maayhtön työntekijöillä on oikeus olla yhteydessä
luottamushenkilöihin, mikäli he kokevat epäkohtia tai turvallisuuteen liittyviä huolia
työssään.
Vuosittainen henkilöstökysely on GRK:lle keskeinen väline mahdollisten kielteis-
ten vaikutusten seuraamiseen sekä kanava, jonka kautta henkilöstö voi tuoda esiin
huolenaiheitaan. Kyselyssä on mukana avoin kysymys, jossa tiedustellaan, onko
työntekijä kohdannut häirintää viimeisen vuoden aikana. Kysymyksen yhteydessä
vastaajalla on myös mahdollisuus kuvata tilannetta tarkemmin. Lisäksi kyselyssä
esitetään seuraavia väittämiä, joiden myönteisten vastausten määrää seuraamalla
GRK arvioi henkilöstön luottamusta käytettävissä oleviin kanaviin huolenaiheiden ja
tarpeiden esiintuomiseksi:
• ”Kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ikään, etniseen taustaan,
sukupuoleen, fyysisiin ominaisuuksiin tms. katsomatta”
• ”Työpaikalla ongelmista voi puhua pelkäämättä jälkiseuraamuksia”
• ”Esihenkilöt toimivat organisaation arvojen ja kulttuurin mukaisesti”
• ”Luotan lähiesihenkilööni”
• ”Työpaikallani on välittävä ilmapiiri”
Henkilöstön saatavuutta yhteydenpidon kanaviin tuetaan kertomalla toimista aktii-
visesti yhtiön sisäisissä viestintäkanavissa sekä perehdytyksen yhteydessä. Lisäksi
saatavuutta tuetaan myös tarjoamalla tekninen tuki yhteyden ottamiseen niille hen-
kilöille, joiden työtehtävät eivät vaadi muutoin tietokonetta. Näillä keinoin pyritään
varmistamaan koko henkilöstön tietoisuus kanavista työtehtävästä riippumatta.
95
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
S1-4 Toimenpiteet omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen
Työllisyysturva
GRK työnantajana pyrkii ensisijaisesti solmimaan toistaiseksi voimassa olevia ja
kokoaikaisia työsopimuksia. Vaikutusten hallitsemiseksi GRK:n henkilöstö hallinto
yhdessä liiketoimintajohtajien kanssa arvioi vaihtelevan työajan sopimusten
työaikaehtojen toteutumista. Lisäksi henkilöstöhallinto toteuttaa GRK:n omalle
henkilöstölle palkkavertailua sekä tarkastaa vaihtelevalla työajalla työskentele-
vien työllisyystilannetta säännöllisesti. Näitä toimia toteutettiin myös kuluneen
raportointikauden aikana, jolla pyrittiin varmistumaan palkkauksen olevan
tasa- arvoisempaa ja työsopimuksen muodon vastaavan aina todellista työ-
kuormaa.
GRK pyrkii ensisijaisesti, ettei omaa henkilöstöä ei jouduta lomauttamaan tai
irtisanomaan tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Mikäli lomautuksia joudu-
taan toteuttamaan, seuraa henkilöstöhallinto lomautusilmoituksen saaneiden
ja lomautettujen määrää erikseen ylläpidettävällä resurssiseurannalla. Vuonna
2025 GRK Suomi Oy:n rataliiketoiminnan henkilöstöä koskevat muutosneuvotte-
lut aloitettiin 12.9.2025 ja ne päättyivät henkilöstön edustajien kanssa sovitusti
30.9.2025. Yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tehdyn päätöksen mukaisesti
kaikille henkilöille, joita muutosneuvottelut koskettivat, tarjottiin muutosturvapal-
veluita toimenpiteenä kielteisen vaikutuksen lieventämiseksi. Muutosturvapalvelut
mahdollistettiin kaikille taloudellisin ja tuotannollisin syin irtisanotuille työsuhteen
kestosta riippumatta.
GRK:n tarjoamien toimenpiteiden lisäksi GRK:n työntekijöiden työllisyysturvaa
vahvistaa koko henkilöstön kuuluminen sosiaaliturvan piiriin elämänmuutosten
varalta, joko julkisten järjestelmien tai GRK:n tarjoamien etujen kautta. Näihin elä-
mänmuutoksiin lukeutuu mm. sairaudet, työttömyys, vanhempainvapaa, eläkkeelle
siirtyminen sekä työssä saatu vamma.
Terveys ja turvallisuus
GRK:n työntekijät työskentelevät hyvin erilaisissa tehtävissä, joten työn aiheuttamat
terveys- ja turvallisuusriskit vaihtelevat. Terveys ja turvallisuustoimien perustana
toimii kansainvälisen standardin ISO 45001:2018 mukaisesti sertifioitu toimin-
tajärjestelmä, GRK:n turvallisuuspolitiikka sekä työterveyshuollon ja työsuojelun
toimintasuunnitelmat. Henkilöstö sitoutetaan toimintaperiaatteiden mukaiseen toi-
mintaan kaikilla organisaatiotasoilla viestimällä selkeästi heidän vastuistaan sekä
velvollisuuksistaan työterveyden ja turvallisuuden osalta. Esihenkilöt vastaavat
ohjeiden ja toimintamallien mukaisesta perehdyttämisestä, niiden jalkauttamisesta
osaksi toimintaa sekä toteutumisen seurannasta ja valvonnasta.
GRK-konsernin ja maayhtiöiden johto luo edellytykset myönteiselle ja avoimelle
turvallisuuskulttuurille sekä turvallisuuden huomioimiselle kaikessa toiminnassa.
Johto viestii omalla esimerkillään ja käytöksellään turvallisuuden merkityksestä
sekä inhimillisten tekijöiden huomioimisesta kaikissa turvallisuutta koskevissa pro-
sesseissa. Lisäksi johto käsittelee toiminnassa havaitut kehitystarpeet ja kehittää
toimintaa yhdessä GRK:n henkilöstön kanssa.
Päivittäisessä työssä varmistamme, että turvallisuus on osa jokaisen GRK:-
laisen ammattitaitoa koulutuksen sekä aktiivisen turvallisuuskeskustelun avulla.
Jokainen työntekijä perehdytetään ennen töiden aloittamista turvallisuuskäytän-
töihin huomioiden niin GRK:n turvallisuusperiaatteet kuin työmaakohtaiset tekijät.
Kaikki työntekijät saavat myös tarvittavan työnopastuksen koneiden ja laitteiden
käyttöön. Turvallisuudesta ja terveydestä kannustetaan keskustelemaan aktiivi-
sesti osana päivittäistä vuorovaikutusta esimerkiksi viikoittaisen turvallisuusvartin
muodossa.
GRK-konserni toteuttaa toiminnassa 0 tapaturmaa ajattelua, joka tarkoittaa,
että kaikki sattuneet tapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja poikkeamat tutkitaan sekä
raportoidaan huomioiden myös tapahtumien taustalla olevia inhimillisiä tekijöitä.
Tapahtumista viestitään läpi organisaation ja niistä saatavaa tietoa käytetään hyö-
dyksi toiminnan kehittämisessä. Turvallisuushavaintojen kirjaamiseen ohjeistetaan
kaikilla GRK:n työmailla ja toimipisteillä. Havaintoja voi kirjata mobiilisti tai ilmoit-
tamalla havainnon työmaan johdolle. Turvallisuushavaintojen tekeminen edistää
asioiden ennakointia, ja näin ollen parantaa työn tuottavuutta, laatua ja turvallisuus-
tasoa. Turvallisuushavaintoja voi tehdä myös positiivisista huomioista, jolloin hyviä
käytäntöjä saadaan jaettua koko GRK konsernissa eteenpäin.
Turvallisuushavaintojen läpikäymisestä sekä raportoinnista kuukausitasolla
vastaa GRK:n HSEQ-tiimi. Kuukausittaisessa turvallisuuskatsauksessa on koottu
turvallisuushavaintojen lisäksi ajankohtaisia turvallisuusasioita esimerkiksi
vuodenaikojen tuomiin olosuhteisiin tai muihin turvallisuusseikkoihin liittyen.
Katsauksessa on lisäksi kerrottu kuluneen kuukauden turvallisuustapahtumista
ja -tilanteesta. Katsaus lähetetään koko konsernille sähköpostitse ja lisäksi se
tulostetaan työmailla kaikkien nähtäväksi. Näiden toimien lisäksi turvallisuustyötä
GRK:lla tuetaan säännöllisillä sisäisillä auditoinneilla kaikissa maayhtiöissä. Audi-
toinnit sisältävät prosessi- ja tukitoimintojen auditointeja ja projektiauditointeja.
Tapaturmataajuuden laskemiseksi ja siihen liittyvän strategisen tavoitteen
saavuttamiseksi otettiin GRK konsernissa kuluneen vuoden aikana käyttöön
malli, jossa sairaspoissaoloon johtaneen tapaturmatilanteen jälkeen pysähdytään
tapaturman äärelle ja keskustellaan yhdessä toimitusjohtajan kanssa tapaturmaan
johtaneista syistä.
GRK tarjoaa työntekijöilleen laajan terveysturvavakuutuksen. Vuonna 2025 GRK
Suomi Oy:ssa otettiin käyttöön ryhmätapaturmavakuutus, joka on voimassa myös
vapaa aikana. Lisäksi työterveyshuolto on järjestetty koko GRK:n henkilöstölle
työskentelymaasta tai -paikkakunnasta riippumatta. Tällä tavoin varmistetaan, että
jokaisella työntekijällä on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa tuki
ja hoito kaikissa toimintaympäristöissä.
Viimeisimpänä toimenpiteenä kielteisten vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi
GRK:ssa aloitettiin vuonna 2025 konsernin laajuinen turvallisuuskampanja ”Kaverin
puolesta”. Turvallisuuskampanjan tarkoituksena on herättää jokaisessa GRK:lai-
sessa ajatuksia turvallisuuden merkityksestä työssämme sekä löytää pieniä ja
suuria keinoja turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjan kantavana ajatuksena
on kiinnittää huomiota ei vain omaan, vaan koko työporukan turvallisuuteen.
Kampanjassa on tiivistetty viimevuosien keskeisimpiä turvallisuushavaintoja GRK:n
työmailta seitsemäksi turvallisuusteesiksi. Kampanjan aikana GRK:n sisäisessä
viestintäkanavassa on julkaistu materiaalia, jonka avulla työmailla ja toimipaikoilla
voidaan käsitellä ajankohtaista turvallisuusaihetta. Tärkeintä on kuitenkin, että
turvallisuus ja terveys otetaan tavalla tai toisella puheeksi.
Raportointikauden aikana valitettavasti GRK:n yhteistyökumppanin työntekijälle
tapahtui kuolemantapaus. Kyseessä oli muu kuin työsuhteinen työntekijä, joka
työskenteli GRK:n työmaalla. GRK auttoi viranomaisia onnettomuuden tutkinnassa
ja suoritti myös oman tutkintansa onnettomuuteen johtaneista syistä. Työntekijä
96
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
oli perehdytetty tehtäviinsä sekä käynyt tarvittavat koulutukset. Tapauksen jälkeen
käynnistettiin välittömät toimenpiteet vastaavien tapausten ehkäisemiseksi. GRK
käynnisti selvityksen peruutuskameroiden sekä automaattisen pysähdyksen
sensoreiden asentamisen mahdollisuudesta vastaavanlaisiin työkoneisiin. Lisäksi
koneiden käyttöohjeiden läpikäyntiä tarkennettiin osana työntekijöiden perehdy-
tystä ja koulutusta. Kriisiapua tapauksen jälkeen tarjottiin työryhmälle ja kriisiavun
saaminen mahdollistettiin myös koko muulle GRK:n henkilöstölle.
GRK-konserni on päihteetön työpaikka ja toimimme päihdeohjelman mukaisin
periaattein. Alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena työskentely
rakennustyömaalla tai toimistolla on ehdottomasti kielletty (nollatoleranssi 0,00‰).
Toimintaa ohjaa GRK-konsernin on päihdeohjelma, joka on laadittu yhteistyössä
työterveyshuollon kanssa. Valvovana toimenpiteenä GRK suorittaa säännöllisesti
vapaaehtoisia puhallutuksia ja vuodesta 2025 alkaen kaikille uusille työntekijöille
tehtiin huumetestaus. Huumetestauksesta on kerrottu etukäteen rekrytointi-ilmoi-
tuksissa, GRK:n verkkosivujen työnhakijoille suunnatussa osiossa, hakuprosessin
kuluessa sekä ennen työntekijän työhöntulotarkastusta.
Työterveys
Työntekijöiden terveys huomioidaan työsuhteen alusta alkaen ja jokainen GRK:n
uusi työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa koeajan aikana. Työmaatehtäviin
menevillä työntekijöillä työhöntulotarkastukseen sisältyy lisäksi työfysioterapeutin
fyysisen työkunnon testaus ja työterveyslääkärin tarkastus.
Lisäksi GRK:n henkilöstölle toteutetaan säännölliset iänmukaiset tarkastukset.
Erityisesti rataliiketoiminnassa työskentelevien säännöllinen terveystarkastus
on tärkeä ja se järjestetään GRK:n työntekijöille 1–3 vuoden välein. Vaarallisten
aineiden kanssa työskentelevistä henkilöistä ylläpidetään altistusrekisteriä ja henki-
löiden on käytävä altistumistarkastuksissa vuosittain.
GRK työnantajana pyrkii vähentämään sairauspoissaoloja ja ehkäisemään
poissaolojen pitkittymistä räätälöidyn työn ja varhaisen tuen mallin avulla. Lisäksi
henkilöstön käytössä on laaja työterveyshuolto. Räätälöidyn työn mallia sovel-
letaan erityisesti tapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen sekä työn erilaisten
kuormitustekijöiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Varhaisen tuen mallin mukaisesti
GRK työnantajana seuraa henkilöstön työkykyä ja sairaspoissaolojen ylittäessä
sovitun raja-arvon HR-järjestelmä lähettää esihenkilölle automaattisen ilmoituksen.
Havaittuihin poikkeamiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
ottamalla asia puheeksi yhdessä henkilöstöhallinnon edustajan, esihenkilön ja
tapauskohtaisesti työterveyshuollon kanssa työhyvinvointikeskustelussa sekä
työkykyneuvottelussa.
Yllä mainittujen toimenpiteiden sekä kattavan työterveyshuollon lisäksi GRK
tukee työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista muun muassa hyvinvointitarjotti-
men, liikunta- ja kulttuuriedun, sekä joustavan työajan keinoin.
Turvallisuuden palkitseminen
Yhtenä toimenpiteenä onnistuneen ja ennakoivan turvallisuustyön toteuttamiseksi
GRK Suomi Oy:ssa on käytössä turvallisuuden palkitsemisen malli. Palkitseminen
koskee koko GRK Suomi Oy:n tuotannon työmaahenkilöstöä, toimihenkilöitä ja
työntekijöitä, jotka ovat GRK-konsernin palveluksessa vakituisessa työsuhteessa.
Rata- ja päällystysliiketoiminnan sekä viheryksikön osalta palkitsemista sovelletaan
myös vakituisiin määräaikaisiin tuotannon toimihenkilöihin ja työntekijöihin, joiden
työsuhde jatkuu koko kalenterivuoden tai työkauden.
Palkitsemisessa huomioon otettavien tietojen raportoinnista vastaa kukin pro-
jekti ja työmaa. Tapaturmat, läheltä piti-tilanteet ja -poikkeamat kirjataan GRK-kon-
sernin käyttämiin järjestelmiin ja palkitsemisessa otetaan huomioon myös tehdyt
turvallisuushavainnot. Palkitsemiseen liittyvästä seurannasta vastaa HSEQ-tiimi.
Turvallisuuden palkitsemiseen liittyvää ohjeistusta tarkastellaan ja tarvittaessa päi-
vitetään vuosittain. Vastaavaa käytäntöä ei toistaiseksi ole otettu käyttöön GRK:n
Ruotsin tai Viron maayhtiöissä.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
GRK:lla oman henkilöstön osaaminen pyritään varmistamaan perehdytyksen,
verkkokoulutusten sekä mentoroinnin avulla. Lisäksi aktiivinen oppilaitosyhteistyö
sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen varmistaa osaltaan osaamisen jatkuvuuden
konsernissa.
Osa GRK:n tunnistetuista koulutustarpeista aiheutuu ulkoisista tekijöistä, kuten
työmailla tarvittavista lakisääteisistä tai tilaajan vaatimista korttikoulutuksista, eri-
laisiin työtehtäviin liittyvistä osaamis-, tutkinto-, sertifikaatti- ja pätevyysvaatimuk-
sista, sekä laatu- ja toimintajärjestelmien asettamista osaamisvaatimuksista. Edel-
listen lisäksi koulutustarpeita syntyy GRK:n sisäisistä tekijöistä, kuten strategiasta,
visiosta ja arvoista, sekä toimintakulttuurista ja niin sanotun hiljaisen tiedon siir-
tämisestä. Työtehtävissä työskentelyn edellyttämät koulutukset mahdollistetaan
lähtökohtaisesti kaikille koulutuksia tarvitseville. Lisäksi GRK:ssa panostetaan koko
henkilöstön ammattitaitoa sekä työkykyä laajentaviin, ylläpitäviin ja kehittäviin kou-
lutuksiin. Oikein ajoitettu, mitoitettu ja suunnattu henkilöstön koulutus luo osaltaan
pohjaa tulokselliselle liiketoiminnalle.
GRK:n koulutuksen painopisteenä viime vuosina on erityisesti ollut ratarakenta-
misen kuljettajakoulutukset, ratakunnossapidon henkilöstön osaamisen lisääminen
sekä koko työmaaorganisaation läpileikkaava esihenkilövalmennus. Näiden lisäksi
vuonna 2025 GRK:ssa panostettiin koko konsernin kattavaan tietoturvakoulu-
tukseen sekä käynnistettiin tekoälykoulutus. Tekoälykoulutuksen tavoitteena on
vastata nykyisiin työelämän standardeihin sekä varmistaa turvallinen ja vastuulli-
nen tekoälyn hyödyntäminen konsernissa. Koulutus sisältää yleisen koulutuksen
kaikille työntekijöille sekä kohdennettua koulutusta aktiivisesti tekoälyä työssään
hyödyntävälle henkilöstölle. Koulutusta tullaan laajentamaan vaiheittain tulevai-
suudessa kattamaan yhä suurempi osuus GRK:n henkilöstöstä. Vuonna 2026
GRK:n Suomi Oy:ssa sekä GRK Eesti AS:ssa on tarkoitus aloittaa tulosohjatun
projektijohtamisen koulutus. GRK Sverige AB:ssa kyseistä koulutusta on järjestetty
jo vuodesta 2022 alkaen.
Koulutusten lisäksi yhtiön sisällä tiedon siirtämistä tukee GRK:ssa pitkän histo-
rian omaava, sekä hyväksi havaittu, mestari – kisälli -tyyppinen ajattelu. Tähän ajat-
teluun pohjautuva mentorointi on tutkitusti tehokas menetelmä, joka mm. tukee
työtehtävien ja roolien muutosta, lisää tuottavuutta ja parantaa hiljaisen tiedon siir-
tymistä. Ohjelma ja koulutus skaalautuu soveltaen kaikille yhtiön toiminnan tasoille
ja mestari – kisälli pareja palkitaan onnistuneesta koulutuksesta GRK:lla vuosittain.
Koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevan negatiivisen vaikutuksen
hallitsemiseksi esihenkilöt pyrkivät käymään kaikkien työntekijöiden kanssa
säännöllisesti tilannekatsauskeskusteluja, joissa työntekijä ja esihenkilö pääsevät
molemmat antamaan arvion menneestä kaudesta. Työntekijällä on tilaisuus kertoa
keskustelussa hyvinvoinnista, jaksamisesta sekä mahdollisista turvallisuuden
huomioista. Näin varmistetaan, että GRK työnantajana pystyy tukemaan eri elä-
mänvaiheissa olevia työntekijöitään parhaalla mahdollisella tavalla.
97
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
laadullisten mittarien avulla. Toimintaperiaatteista sekä toimenpiteistä on kerrottu
tarkemmin raportin kohdassa S1-1 sekä S1-4. Edistymistä näillä osa-alueilla seu-
rataan vuosittain verrattuna edellisvuoteen. Tavoitteiden asettamista käsitellään
uudestaan vuonna 2026.
GRK konsernin strategiset tavoitteet ja mittarit asetetaan vuosittain GRK:n joh-
toryhmän toimesta ja hyväksytään hallituksessa. Yhteydenpito tavoitteista oman
henkilöstön kanssa tapahtuu pääasiassa suoraan sisäisen viestintäkanavan sekä
henkilöstöinfojen välityksellä. Tavoitteille asetettuja mittareja seurataan säännölli-
sesti ja niiden pohjalta ryhdytään mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Tavoitteet
ovat voimassa koko konsernissa, kaikissa kolmessa GRK:n toimintamaassa. GRK:n
sidosryhmät eivät ole osallistuneet suoraan seuraavaksi esitettyjen tavoitteiden
asettamiseen.
Terveys ja turvallisuus
GRK:n tavoitteisiin sisältyy turvallisuuskulttuurin ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen
sekä vahvistaminen. Turvallisuushavaintojen tekemistä pyritään laajentamaan niin,
että havaintoja laaditaan jokaisella työmaalla, ja niiden kokonaismäärä vuonna
2025 olisi ylittänyt 2500 kappaleen määrän. Tavoite turvallisuushavaintojen
määrälle asetetaan vuosittain ja edistymistä seurataan edellisvuoden tuloksesta.
Vuonna 2025 turvallisuushavaintoja tehtiin 2388 kappaletta, jolloin tavoitetta ei
saavutettu.
Menetettyjen työpäivien määrään tavoiteltiin vuonna 2025 50 prosentin laskua
edellisvuoden tasosta omassa henkilöstössä, jolloin vastaava luku oli 113 päivää.
Vuonna 2025 menetettyjä työpäiviä oli 103, jolloin tavoite määrä on laskenut edel-
lisvuodesta, mutta tavoitetta 50 prosentin laskusta ei vielä saavutettu.
Lisäksi vuoden 2025 tavoitteena oli laskea sairauspoissaoloon johtavien tapa-
turmien taajuus alle seitsemään sekä omien työntekijöiden että aliurakoitsijoiden
osalta. Lähtötasona toimi vuoden 2024 tapaturmataajuus 7,9. Raportointikauden
lopussa tapaturmataajuus oli 7,3. Tapaturmataajuus konsernissa on laskenut,
jolloin kehitys on ollut positiivista, mutta tavoitteesta jäätiin vielä hieman. Tapatur-
mataajuuteen on asetettu myös pitkän aikavälin tavoite saada taajuus laskettua
alle viiden vuoteen 2028 mennessä.
Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus
GRK:lla on nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle, syrjinnälle ja häirinnälle.
Yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta ohjataan ihmisoikeus- ja syrjinnän
vastaisen politiikan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman avulla ja
näiden toteutumista seurataan vuosittain. Koko GRK:n henkilöstöllä on yhtäläiset
mahdollisuudet koulutukseen, urakehitykseen ja työhyvinvointietuihin. Toimen-
piteenä eettisen toiminnan ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi
GRK:lla on Rehdin toiminnan periaatteiden koulutus sekä vuonna 2025 aloitettu
monimuotoisuus koulutus (DEI). Koulutukset tarjotaan koko konsernin henkilös-
tölle ja suoritusprosenttia seurataan henkilöstöhallinnon järjestelmän kautta.
Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus varmistetaan aina rekrytointitilanteesta
lähtien ja rekrytoivia esihenkilöitä koulutetaan monimuotoisuuden huomioimiseen
rekrytoivan esihenkilön koulutuksen avulla GRK Suomi Oy:ssa. GRK Sverige AB:ssa
sekä GRK Eesti AS:ssa rekrytoinnista vastaa pääosin maayhtiöiden henkilöstöhal-
linto, jolloin vastaavanlaista koulutusta ei ole vielä järjestetty.
Ennakoivien ja ylläpitävien toimien lisäksi GRK:lla on käytössä luottamuksellinen
ilmoituskanava, jonka kautta henkilöstö voi ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta
tai ihmisoikeusloukkauksista. Ilmoituskanavasta on kerrottu tarkemmin kohdassa
G1-1.
Toimien vaikuttavuus
Terveyttä ja turvallisuutta, monimuotoisuutta sekä osaamisen edistämistä
koskevien toimien vaikuttavuutta seurataan niille määriteltyjen mittareiden avulla.
Turvallisuus- ja terveystilanteen seurantaan GRK:ssa on käytössä useita mittareita
mahdollisimman laajan kuvan saamiseksi. Koko GRK konsernissa seurataan tapa-
turmataajuutta, sairauspoissaoloja sekä henkilöstön tyytyväisyyttä säännöllisesti.
Lisäksi muun muassa kuukausittaiset HSEQ-katsaukset tukevat GRK:n toimenpi-
teiden vaikuttavuuden arviointia. Sisäisiä ja ulkoisia auditointeja sekä poikkeamien
analyysiä käytetään niin välittömien korjausten tekemiseen kuin myös johdon
päätöksenteon ja kehitystyön tukena.
Toimien tehokkuutta työllisyysturvaan, sukupuolen tasa-arvoon, samaan palk-
kaan samanarvoisesta työstä sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän väkivallan
ja häirinnän torjumiseksi kartoitetaan vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä,
jonka tulokset analysoidaan kehitystoimenpiteiden suunnittelua varten. Lisäksi
mahdolliset ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti.
Lisäksi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä monimuotoisuuteen
liittyvien toimien kattavuutta seurataan koulutusrekisterien avulla. Tuloksista rapor-
toidaan vuosittain ja kehitystoimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä henkilöstön
kanssa.
GRK pyrkii varmistamaan, että sen omat käytännöt eivät aiheuta henkilöstölle
olennaisia kielteisiä vaikutuksia eikä myötävaikuta niihin. Tätä varten GRK:lla
on käytössä Rehdin toiminnan periaatteet, yhtenäiset turvallisuus-, ympäristö-,
syrjimättömyys ja yhdenvertaisuuskäytännöt sekä selkeät henkilöstöprosessit ja
työterveys- ja työhyvinvointimallit. Kaikki työmaat laativat työmaakohtaisen riski-
enarvioinnin ja ympäristö- ja turvallisuussuunnitelman ennen töiden aloittamista,
ja näitä tarkastellaan säännöllisesti. Lisäksi GRK seuraa henkilöstön työkuormaa,
työaikoja, poissaoloja ja henkilöstökyselyn tuloksia mahdollisten riskien havaitse-
miseksi. Mikäli henkilöstön hyvinvoinnin tai turvallisuuden varmistamisen ja liike-
toimintapaineiden välillä syntyy jännitteitä kuten tiukka aikataulu tai resurssivaje,
GRK:n toimintatapa on priorisoida turvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi. Työ
keskeytetään tarvittaessa ja hankkeisiin lisätään resursseja, tai työmenetelmiä
muutetaan riskien pienentämiseksi.
S1-5 Tavoitteet olennaisten kielteisten vaikutusten sekä
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan sekä myönteisten
vaikutusten edistämiseen
GRK ei ole vielä asettanut mitattavissa olevia tulossuuntautuneita tavoitteita
liittyen osaan raportointikauden aikana tunnistettuihin vaikutuksiin kuten työllisyys-
turvaan, sukupuolen tasa-arvoon, samaan palkkaan samanarvoisesta työstä, kou-
lutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta
suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuk-
siin seurataan silti keinojen kuten henkilöstökyselyn, henkilöstön tyytyväisyy-
den, ilmoituskanavan ilmoitusten sekä koulutussuunnitelmassa määriteltyjen
98
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Sairaspoissaoloihin liittyvä jatkuva tavoite on, ettei näiden osuus vuosittaisesta
työajasta ylittäisi yli 2,5 %. Edistymistä mitataan edellisvuoden luvusta, jolloin sai-
rauspoissaoloprosentti oli 2,3. Vuonna 2025 sairauspoissaoloprosentti konsernissa
oli 2,3 pysyen samana, jolloin tavoite saavutettiin.
Monimuotoisuus
GRK edellyttää tasa-arvoista ja syrjimätöntä kohtelua tehtävästä, sukupuolesta,
ihonväristä tai muista henkilökohtaisista vakaumuksista riippumatta. Konsernin
jatkuvana tavoitteena on säilyttää vakavien syrjintätapausten sekä ihmisoikeus-
rikkomusten luku nollassa. Tapausten lukumäärää on seurattu vuodesta 2022
alkaen. Vuonna 2025 GRK konsernissa ei todettu vakavia syrjintätapauksia tai
ihmisoikeusrikkomuksia. Mahdollisissa tapauksissa on huomioitu kaikki kanavat,
joita pitkin mahdolliset tapaukset olisivat voineet tulla GRK:n tietoisuuteen. Nämä
sisältävät ilmoituskanavan, henkilöstötutkimuksen sekä muut väylät kuten säh-
köpostin. Toimintaperiaatteet tavoitteen saavuttamiseksi on kirjattu osaksi GRK:n
tasa-arvosuunnitelmaa sekä työyhteisön kehittämissuunnitelmaa. Lisäksi periaat-
teista viestitään henkilöstölle muun muassa Rehdin toiminnan periaatteiden- sekä
monimuotoisuuskoulutuksen kautta.
Rehdin toiminnan koulutukselle asetettiin vuonna 2025 ensimmäisen kerran
henkilöstön suoritusprosenttiin liittyvä tavoite. Koulutukselle on tavoitteena saa-
vuttaa 100 % kattavuus koko konsernissa. Vuoden 2025 lopussa koulutuksen oli
suorittanut 64 % prosenttia GRK:n henkilöstöstä. Monimuotoisuuskoulutus (DEI)
julkaistiin GRK:ssa vuonna 2025 ja sen kattavuuteen ei ole asetettu vielä konkreetti-
sia tavoitteita. GRK:n henkilöstöhallinto seuraa koulutuksen suoritusprosenttia ja
tavoitteita pyritään tarkentamaan tulevaisuudessa.
Henkilöstön tyytyväisyys
Henkilöstöön liittyvänä strategisena mittarina GRK:ssa käytetään eNPS-mittaria
(Employee Net Promoter Score), joka kertoo kokonaistyytyväisyydestä. Henkilös-
tötutkimusten avulla seurataan työntekijöiden näkemyksiä omaan henkilöstöön
kohdistuviin vaikutuksiin kuten sukupuolen tasa-arvoon, samaan palkkaan saman-
arvoisesta työstä sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän
torjumiseen liittyen. Henkilöstön kokonaistyytyväisyyttä selvitetään vuosittain
osana henkilöstötutkimusta. Tavoite asetetaan vuosittain ja edistymistä mitataan
edellisvuodesta. Vuonna 2025 GRK-konsernin kokonaistyytyväisyys oli 35, kun
GRK:n strategisena eNPS-tavoitteena on eNPS > 40. Tutkimuksen vastaukset on
käsitelty henkilöstöhallinnon toimesta ja toimia jatketaan henkilöstötyytyväisyyden
parantamiseksi entisestään.
Harjoittelijat
GRK:n henkilöstön koulutuksen ja osaamisen kehittämisen lisäksi myös harjoitteli-
joiden rooli osaamisen jatkuvuuden varmistamisessa on keskeinen. Vuodelle 2025
GRK konsernin strategiseksi tavoitteeksi asetettiin yli 100 harjoittelijaa. Tavoite ase-
tetaan vuosittain ja edistymistä mitataan edellisvuodesta. Tavoite saavutettiin, sillä
vuonna 2025 GRK:lla työskenteli yhteensä 108 harjoittelijaa. Lisäksi tavoitteena
on, että mahdollisimman moni harjoittelija palaa GRK:lle ja saamme sitoutettua
harjoittelijat osaksi henkilöstöämme. Täten GRK:ssa vuosittain mitattava harjoitte-
lijatyytyväisyys (eNPS) on yksi tärkeimmistä mittareista onnistumisen arvioinnissa.
Vuonna 2025 harjoittelijoiden eNPS oli 61, kun konsernin strategisena tavoitteena
on eNPS > 40, joten tavoite saavutettiin.
Mittarien laadintaperiaatteet
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä konsernitason HSEQ-tapahtumista kootaan
GRK-konsernissa kuukausittain tiedot, sisältäen työtapaturmat ja niistä aiheutu-
neista poissaolopäivät, läheltä piti -tapahtumat, turvallisuushavainnot ja työmaan
turvallisuusmittaukset. Turvallisuushavainnoinnin ja työmaan turvallisuusmittaus-
ten osalta Suomen ja Ruotsin maayhtiöissä on käytössä sähköinen järjestelmä,
joista tiedot kerätään. Viron yhtiön osalta yhtiön laatupäällikkö kokoaa tiedot
työmailta. Tapahtuneista työtapaturmista työmaat ilmoittavat mahdollisimman
pian HSEQ-tiimille. Ilmoitukset tehdään GRK:n oman henkilöstön ja aliurakoitsijoi-
den henkilöstön osalta koskien poissaoloa aiheuttaneita työtapaturmia ja pelkän
lääkärikäynnin aiheuttaneita ns. 0-päiväisiä työtapaturmia. Läheltä piti-tapahtu-
mista ilmoitetaan joko sähköisen järjestelmän kautta tai suoraan HSEQ-tiimille
puhelimella tai sähköpostilla. HSEQ-tiedot kootaan yhteen ja raportoidaan konser-
nitasolla kuukausittain.
Sairaspoissaolot on laskettu seuraavalla kaavalla: (Työkyvyttömyyspäivät x 0,8)
/ (Työntekijämäärä x 365 päivää x 0,7) x100. Keskimääräinen työpäivien lukumäärä
vuodessa saadaan kertomalla kalenteripäivät kertoimella 0,7 ja työkyvyttömyyska-
lenteripäivät muutetaan työpäiviksi kertoimella 0,8. Tiedot työkyvyttömyyspäivistä
on saatu palkkajärjestelmistä.
Tapaturmataajuus on laskettu jakamalla sairaspoissaoloa aiheuttaneiden tapa-
turmien määrä tehdyillä työtunneilla kerrottuna miljoonalla (1 000 000). Mittarissa
on huomoitu sekä oma työvoima että aliurakoitsijoiden työntekijät. Tapaturma-
luvuissa on huomioitu myös yrityskauppojen myötä GRK:lle tulleen henkilöstön
mahdolliset tapaturmat.
GRK-konsernin eNPS- luku oman henkilöstön sekä harjoittelijoiden osalta
kerätään vuosittain työeläkevakuusyhtiön kanssa yhteistyössä toteutettavan Työvi-
re-kyselyn avulla.
Vakavat syrjintätapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset voivat toteutuessaan tulla
ilmi useaa kanavaa pitkin. Raportin tietoja laadittaessa on otettu huomioon kaikki
kanavat sisältäen kolmannen osapuolen ilmoituskanavan ilmoitukset sekä muut
väylät kuten henkilöstötutkimus ja sähköposti.
99
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Raportointikauden aikana GRK konsernin toimintamaissa Suomessa, Ruotsissa
ja Virossa työskenteli 1222 työntekijää, joista 138 oli naisia ja 1084 miehiä. GRK:n
henkilöstö raportoidaan henkilömääränä kauden lopussa.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
Sukupuoli
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Naiset 138
Miehet 1 084
Muut 0
Ei ilmoitettu 0
Yhteensä 1 222
Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä maissa,
joissa on vähintään 10% työntekijöistä
Maa
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Suomi 936
Ruotsi 140
Viro 146
Työntekijöiden lukumäärä työsopimustyypin ja sukupuolen mukaan
Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 138 1 084 0 0 1 222
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 122 1 004 0 0 1 126
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 16 80 0 0 96
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna) 11 46 0 0 57
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 122 1 034 0 0 1 156
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 5 4 0 0 9
Työntekijöiden lukumäärä työsopimustyypin ja maan mukaan
Suomi Ruotsi Viro Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 936 140 146 1 222
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 899 89 138 1 126
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 37 51 8 96
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna) 57 0 0 57
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 874 139 143 1 156
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna) 5 1 3 9
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus
2025
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä, jotka ovat lähteneet yhtiöstä (henkilömäärä) 279
Työsuhteisten työntekijöiden lähtövaihtuvuus* 22,8 %
Työsuhteisten työntekijöiden irtisanoutumisvaihtuvuus 5,0 %
*Työsuhteisten työntekijöiden lähtövaihtuvuus sisältää myös määräaikaiset työsopimukset kuten harjoittelijat (108), joiden työsopimus päättyi raportointikauden aikana
100
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Mittarien laadintaperiaatteet
Omaan henkilöstöön liittyvät tunnusluvut kattavat GRK konsernissa henkilöstön
kaikissa kolmessa toimintamaassa. Laskelmiin on käytetty raportointikauden
lopussa 31.12.2025 henkilöstöjärjestelmistä kerättyä raportointikauden lopun
henkilöstölukua. Tilinpäätöksessä käytetään keskimääräistä henkilöstölukua rapor-
tointikaudelta, joka esitetään liitetiedossa 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.
Työsuhteisten työntekijöiden, vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden sekä
vaihtelevalla työajalla työskentelevien, sekä kokoaikaisten ja osa-aikaisten työ-
suhteiden määrä on raportoitu henkilöstöhallinnon järjestelmästä saatavan datan
avulla. Myös oman henkilöstön ikäjakauma on kerätty sekä laskettu henkilöstöhal-
linnon järjestelmän datan avulla.
Kokoaikaisen työsuhteen ehtona on toimihenkilöillä 37,5 ja työmaahenkilöstöllä
40 työtuntia viikossa.
Henkilöstön vaihtuvuuteen lasketaan mukaan vuoden aikana konsernista
lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, jotka ovat lähteneet vapaaeh-
toisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai jotka ovat kuolleet työ-
suhteessa olleessaan. Lisäksi luku sisältää määräaikaiset työntekijät. Lähteneiden
henkilöiden määrä on jaettu henkilöstön määrällä raportointikauden lopussa. Irtisa-
noutumisvaihtuvuuteen lasketaan mukaan vuoden aikana konsernista lähteneiden
työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti
jaettuna vuoden lopun henkilöstömäärällä.
Työntekijöiden sukupuolijakauma on jaoteltu henkilömäärän mukaan henki-
lötunnuksesta saatavan tiedon perusteella. GRK toimii Suomessa, Ruotsissa ja
Virossa, jossa lainsäädännön mukaan henkilön ei ole mahdollista rekisteröidä
sukupuolta neutraaliksi. Täten ”Muu” ryhmää ei ole sovellettu kestävyysraporttia
laadittaessa.
S1-8 Kollektiivisen neuvottelun kattavuus
ja sosiaalinen vuoropuhelu
GRK-konserni on järjestäytynyt työnantaja ja Suomen yhtiö on Infra ry:n jäsen.
Kaikissa GRK:n toimintamaissa noudatetaan voimassa olevaa paikallista
työlainsäädäntöä ja sovellettavia työehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia.
Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin maan lainsäädännön mukaisesti ja
kaikki paikalliset sopimukset laaditaan noudattaen GRK konsernin eettisiä
toimintaperiaatteita. Paikallisia työehtosopimuksia uudistetaan säännöllisillä
työnantajaliiton ja työntekijäliiton välisillä työehtosopimusneuvotteluilla.
GRK:lla ei ole sopimuksia yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kanssa
edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE)
yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto. Yhteistoiminnan
tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja GRK:n henkilöstön vaikutusmahdolli-
suuksia.
GRK:lla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa sekä Virossa. GRK Suomi Oy:n sekä
GRK Sverige AB:n maayhtiöiden työntekijöistä 100 % kuuluu työehtosopimusten
piiriin.
GRK:lla oli raportointikauden lopussa Virossa oli 146 työntekijää, mutta työehto-
sopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus on 0 %. Viron työmarkkina-
lainsäädäntö poikkeaa Suomesta sekä Ruotsista, ja työehtosopimusjärjestelmä
on erilainen eikä alalla ole työehtosopimusta. Täten työehtosopimusten piiristä
puuttuvat henkilöt edustavat GRK Eesti AS:n sekä A-Kaabel OÜ:n työntekijöitä, joilla
ei ole työehtosopimuksia paikallisen lainsäädännön takia.
Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus (%) kaikista työsuhteisista työntekijöistä 2025
Konserni 88
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuus Työsuhteiset työntekijät – ETA- alue (maat,
joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää,
joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-
alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50
työsuhteista työntekijää, joiden osuus
on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli
10 % työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
0–19 % Viro Ruotsi, Viro
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 % Suomi, Ruotsi Suomi
101
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Mittarien laadintaperiaatteet
Luvut työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuudesta
sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on haettu raportointikauden lopussa
GRK:n maayhtiöiden henkilöstöhallintojen järjestelmistä.
S1-9 Monimuotoisuus
GRK on määritellyt ylimpään johtoon kuuluvaksi toimitusjohtajan, hallituksen sekä
johtoryhmän.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
Sukupuoli Henkilömäärä Prosentti (%)
Naiset 7 39
Miehet 11 61
Muut 0 0
Ei ilmoitettu 0 0
Yhteensä 18 100
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Henkilömäärä
Alle 30-vuotiaat 209
30-50-vuotiaat 752
Yli 50-vuotiaat 261
Yhteensä 1 222
Mittarin laadintaperiaatteet
Ylimmän johdon sukupuolijakauma on jaoteltu henkilömäärän mukaan henkilötun-
nuksesta saatavan tiedon perusteella.
Oman henkilöstön ikäjakauman tiedot on kerätty henkilöstöhallinnon järjestel-
mistä raportointikauden lopussa.
S1-14 Terveys ja turvallisuus
GRK edistää turvallista ja terveellistä työympäristöä noudattamalla yhtenäisiä
työterveys- ja turvallisuusperiaatteita, jotka perustuvat ennakoivaan
riskienhallintaan, avoimeen turvallisuuskulttuuriin ja jatkuvaan kehittämiseen.
GRK:n toimintajärjestelmä on maayhtiöittäin sertifioitu ISO 9001:2015 (laatu),
ISO 14001:2015 (ympäristö), ISO 45001:2018 (työterveys ja työturvallisuus)
mukaisesti ulkopuolisen tahon toimesta ja sertifioitu toimintajärjestelmä kattaa
kaiken toiminnan. Suomessa liikennöintiin junakalustolla on Traficomin myöntämä
turvallisuustodistus, ja lisäksi Suomen yhtiön osalta kiskohitsaus, asfalttituotanto
sekä kiviainestoiminta on sertifioitu ulkopuolisen tahon toimesta. GRK:n sertifioitu
turvallisuuden toimintajärjestelmä kattaa 100 % henkilöstöstä.
Työsuhteisten työntekijöiden terveys ja turvallisuus tiedot 2025
Työturvallisuuden ja työterveyden toimintajärjestelmän piiriin
kuuluvien prosenttiosuus (%) 100
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista
johtuvien kuoleman tapausten lukumäärä (kpl) oma
henkilöstö 0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista
johtuvien kuolemantapausten lukumäärä (kpl) muut GRK:n
työmailla työskentelevät työntekijät 1
Oman henkilöstön kirjattavien työtapaturmien määrä 48
Kirjattavien tapaturmien osuus 26,0
Mittarien laadintaperiaatteet
Kirjattavien tapaturmien osuus on laskettu jakamalla oman henkilöstön kirjattavien
tapaturmien määrä koko GRK-konsernissa tehtyjen työtuntien määrällä kerrottuna
miljoonalla (1000000).
Työtapaturmien lukumäärä sisältää kaikki tapaturmat myös ne, josta ei aiheutu-
nut poissaoloa.
GRK raportoi myös poissaoloa aiheuttaneiden työtapaturmien perusteella laske-
tun taajuuden (yhteisökohtainen mittari) raportin kohdassa S1-5.
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit
Bruttopalkan perusteella laskettu sukupuolten palkkaero oli 14,5 % ja
kokonaispalkkasuhde oli 18,1.
Mittarien laadintaperiaatteet
Ansiotuloa koskevat mittarit sisältävät raportointikauden kaikki työsuhteiset työnte-
kijät.
Sukupuolten välisen palkkaeron sekä kokonaispalkkasuhteen raportointiin on
käytetty henkilöstöhallinnon järjestelmien tietoja raportointikauden aikana työsuh-
teisille työntekijöille maksetuista palkoista.
Sukupuolten välinen palkkaero on laskettu työsuhteisten työntekijöiden brutto-
palkan perusteella sisältäen kaikki lisät. Laskennassa käytetään raportointikauden
aikana maksettuja palkkoja ja palkka on jaettu palkanmaksuun perustuvien tuntien
määrällä.
Kokonaispalkkasuhde on laskettu yrityksessä korkeinta ansiota saavan henkilön
vuotuisen kokonaisansion ja työsuhteisten työntekijöiden vuotuisen mediaanian-
sion suhteena. Laskelmassa on käytetty bruttopalkkaa.
102
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
GRK:n sisäinen ilmoituskanava on avoin sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille.
S1-17 liittyviä ilmoituksia ei ole vastaanotettu ilmoituskanavan kautta vuonna
2025. Muiden kanavien kautta vastaanotettiin 10 ilmoitusta. Ilmoitukset eivät
liittyneet vakaviin ihmisoikeusvaikutuksiin.
Vuoden 2025 aikana GRK:ssa ei todettu syrjintätapauksia. Tapauksissa on
otettu huomioon myös sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuu-
teen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suun-
tautumiseen tai muihin asiaankuuluviin syrjinnän muotoihin perustuvat tapaukset.
Myöskään häirintätapauksia ei vuoden aikana todettu.
Raportointikauden aikana GRK:ssa ei havaittu vakavia ihmisoikeusloukkauksia,
kuten pakkotyötä, ihmiskauppaa tai lapsityövoiman käyttöä. GRK:ssä ei ole ilmen-
nyt rikkomuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden,
ILO:n perusoikeuksia koskevan julistuksen tai OECD:n monikansallisille yrityksille
tarkoitettujen ohjeiden osalta. Yhtiöille ei myöskään määrätty sakkoja, seuraamuk-
sia tai vahingonkorvauksia vakavien ihmisoikeustapausten osalta.
2025
Ilmoitettujen syrjintätapausten (mukaan lukien häirintä)
kokonaismäärä 10
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan
työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien
kautta 0
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty OECD:n monikansallisille
yrityksille tarkoitetuille kansallisille tietopisteille 0
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella
maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten
kokonaismäärä, euroa 0
Mittarien laadintaperiaatteet
Tietojen raportoinnissa on otettu huomioon kaikki raportointikauden aikaiset ilmoi-
tuskanavan ilmoitukset sekä muuta kautta kuten henkilöstökyselyn tai sähköpostin
kautta GRK:n tietoon tulleet tapaukset. Ilmoitukset mahdollisesta häirinnästä ovat
tulleet esille GRK:n henkilöstökyselyn kautta eivätkä virallisen prosessin kautta.
Täten yksittäisiä tapauksia ei ole voitu selvittää.
103
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Yhteiskunnalliset tiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
HALLINTOTAPATIEDOT
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Osa-aihe Osa-osa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Väärinkäytösten
paljastajien suojelu
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Toimimaton ilmoituskanava tai puutteellinen
ilmoittajien suoja voi vaikuttaa negatiivisesti
väärinkäytösten paljastajiin.
GRK:n anonyymi ilmoituskanava on käytettävissä sekä omalle henkilöstölle
että kaikille sidosryhmille. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti,
ja ilmoittajan suoja varmistetaan aina siten, ettei henkilöllisyys paljastu
eikä ilmoittajalle tai hänen työsuhteelleen aiheudu haittaa. Ilmoituskanavan
ilmoitusten käsittelystä vastaa GRK:n lakiasianjohtaja yhdessä ulkoisen
asiantuntijapalvelun edustajan kanssa. Ulkopuolinen asiantuntija varmistaa
osaltaan, että kaikki kanavan ilmoitukset tulevat käsitellyksi tasapuolisesti.
x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Riski
Ilmoittajansuojelulainsäädännön noudattamatta
jättäminen voi kasvattaa liiketoiminnan muita
kuluja esimerkiksi sakkojen, politiikkamuutosten
tai viranomaiskäsittelyn kautta.
x x x lyhyt aikaväli
Suhteet toimittajiin
Positiivinen vaikutus
(tosiasiallinen)
Säännöllinen ja toimiva yhteistyö
yhteistyökumppaniemme kanssa ja sujuvat
ja reilut maksukäytännöt parantavat GRK:n
kumppaneiden toimintakykyä. Toimiva yhteistyö
nähdään keskeisenä tekijänä kestävän
menestyksen rakentamisessa.
GRK:n toimintaperiaatteet on kirjattu yhteistyökumppaneille toimitettaviin
GRK:n Yritysvastuuvaatimuksiin. GRK:n maksuehto (yleensä enintään 30 vrk)
tukee vastuullista ja reilua yhteistyötä, jossa myös pienemmillä toimijoilla
on paremmat edellytykset toimia kannattavasti ja pitkäjänteisesti GRK:n
kumppanina ja toimittajana.
x x
lyhyt ja
keskipitkä
aikaväli
Korruptio ja
lahjonta
Ehkäiseminen ja
havaitseminen,
mukaan lukien
koulutus Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Julkisten hankkeiden rakentaminen
edellyttää usein merkittäviä julkisia varoja
ja sääntelyvalvontaa, mikä voi luoda
mahdollisuuksia korruptiivisille käytännöille,
kuten lahjonnalle ja petoksille. Tämä korostuu
erityisesti tilanteissa, joissa myönnetään
urakoita, annetaan lupia tai suoritetaan
tarkastuksia.
GRK:lla on käytössä Rehdin toiminnan periaatteet sekä niihin liittyvä
koulutus. Toimintaa ohjaavat lisäksi korruption vastaiset periaatteet sekä
kilpailuoikeudellinen ohjeistus. Jokaisen GRK:laisen tulee suorittaa Rehdin
toiminnan periaatteiden koulutus vuosittain. GRK:n toimintaperiaatteet on
kuvattu myös konsernin Yritysvastuuvaatimuksissa, joihin yhtiö edellyttää
yhteistyökumppaneiden sitoutuvan. Lisäksi kaikille sidosryhmille avoin
ilmoituskanava mahdollistaa huolenaiheista ilmoittamisen täysin anonyymisti.
Ilmoitusten käsittelyssä on mukana myös ulkoinen asiantuntijapalvelun
edustaja, joka varmistaa osaltaan, että kaikki epäillyt epäkohdat ja rikkomukset
käsitellään tasapuolisesti.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Rakennusalaan liittyy kohonnut korruption
ja lahjonnan riski, erityisesti toimittaessa
yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Riski voi
syntyä myös, mikäli ilmoituskanavan prosessi
ei ole toimiva.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025104
Hallintotapatiedot
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
Osa-aihe Osa-osa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Poliittinen
vuorovaikutus ja
lobbaustoiminta
Negatiivinen vaikutus
(mahdollinen)
Merkittävien infrastruktuurihankkeiden
rakentaminen vaatii usein toimintamaan
hallituksen hyväksynnän, rahoitusta sekä
sääntelyn noudattamista. Koska hankkeilla
on laaja vaikutus, ne voivat olla poliittisen
vaikuttamisen kohteena eri sidosryhmien,
kuten rakennusyritysten, ympäristöjärjestöjen
ja paikallisyhteisöjen taholta. Sidosryhmät
voivat pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön,
rahoituspäätöksiin tai sääntelyyn, jotka voivat
vaikuttaa hankkeiden rakentamiseen.
GRK ei harjoita politiikkaa, ei osallistu poliittiseen toimintaan ja pitäytyy kaikesta
tuesta poliittiseen toimintaan.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Riski
Läpinäkyvyyden puute tai epäjohdonmukaisuus
poliittisessa vaikuttamisessa voi aiheuttaa
sääntelyn noudattamiseen liittyvän riskin, sillä
viranomaiset edellyttävät lobbaustoiminnan,
lahjoitusten ja vaikuttamisen johdonmukaista
raportointia. Tämä voi kasvattaa muita
liiketoiminnan kuluja esimerkiksi tarkastusten,
politiikkojen arvioinnin tai sääntelyn
noudattamiseen liittyvien uudistusten kautta.
x x x
keskipitkä
aikaväli
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025105
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
Tärkeä osa GRK:n strategiaa on yrittäjähenkinen kulttuuri, jota halutaan vaalia sekä
kehittää. Yrityskulttuurin vahvistamisessa on GRK:n hallinnolla ja johdolla tärkeä
rooli. GRK:n strategia on siis tiukasti kytköksissä eettiseen liiketoiminnan harjoitta-
miseen ja yrityskulttuuriin.
Toimimaton tai epäluotettava ilmoituskanava ja puutteellinen ilmoittajien suoja
on tunnistettu mahdollisena negatiivisena vaikutuksena, joka voisi vaarantaa
väärinkäytösten paljastajien hyvinvoinnin sekä halukkuuden tuoda esiin epäkoh-
tia. Toteutuessaan vaikutus olisi sidonnainen GRK:n strategiaan. Toimimaton
ilmoituskanava voi muodostaa myös taloudellisen riskin esimerkiksi sakkojen tai
viranomaiskäsittelyn kautta. GRK:n strategia korostaa rehtiä ja yhtenäistä toimin-
takulttuuria ja toimiva ilmoituskanava tukee tätä edesauttamalla GRK:n arvoihin
kuuluvaa avointa sekä suoraselkäistä toimintaa.
GRK on tunnistanut positiivisen vaikutuksen toimittajasuhteisiin sekä mak-
sukäytäntöihin liittyen. Säännöllisen ja sujuvan yhteistyön toimittajien ja urakoit-
sijakumppanien kanssa sekä reilujen maksukäytäntöjen nähdään parantavan
kumppaniverkoston toimintakykyä ja taloudellista kestävyyttä. Vaikutus on vuoro-
vaikutuksessa GRK:n strategian kanssa, sillä hyvät toimittajasuhteet ovat luoneet
yhtiölle konkreettisia hyötyjä ja pitkäaikaiset alihankintakumppanuudet ovat olleet
yksi GRK:n menestyksen avaintekijöistä tuoden jatkuvuutta sekä osaamista projek-
teihin. GRK:n arvoissa painotetaan yhteistyötä ja yhtenäisyyttä niin kumppaneiden
kun asiakkaidenkin kanssa. Kumppaneille tämä yhteistyö näkyy erityisesti vahvana
ryhmähenkenä ja tiiviinä työskentelynä kohti yhteisiä tavoitteita.
GRK:n liiketoiminta on sidoksissa julkisiin infrainvestointeihin. Julkisen sektorin
kanssa yhteistyössä toimiminen voi altistaa korruptiolle ja lahjonnalle. Tämä on
tunnistettu GRK:lle mahdollisena negatiivisena vaikutuksena, joka voi ilmetä epäre-
hellisenä toimintana esimerkiksi tarjouskilpailujen, lupaprosessien tai tarkastusten
yhteydessä. Korruptiivisten käytäntöjen ilmeneminen aiheuttaa myös taloudellisen
riskin ja mikäli käytäntöjä esiintyisi, ne voisivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin,
sakkoihin, projektien menettämiseen tai mainevahinkoihin. GRK:n strategia pai-
nottaa menestymistä kriittisen infrastruktuurin ja puolustushallinnon hankkeissa.
Lisäksi julkisen sektorin hankkeet muodostavat yli puolet GRK:n asiakkuuksista.
Näillä sektoreilla luottamus ja hyvä hallintotapa korostuvat entisestään.
GRK:ssa on nollatoleranssi korruptiolle ja lahjonnalle ja strateginen tavoite olla
kestävän rakentamisen edelläkävijä edellyttää myös eettistä hallintotapaa.
Infrarakentamisen hankkeilla on usein laaja yhteiskunnallinen vaikutus, ja
niihin liittyy poliittista päätöksentekoa. Tästä syystä poliittinen vaikuttaminen on
tunnistettu mahdollisena negatiivisena vaikutuksena. Lisäksi epäjohdonmukainen
vaikuttaminen voi aiheuttaa sääntelyn noudattamiseen liittyvän riskin yhtiölle.
GRK on tehnyt tietoisesti linjauksen olla osallistumatta poliittiseen toimintaan tai
tukematta sitä.
GRK:n keskeisimmät vuonna 2025 toteutetut toimet hyvään hallintotapaan
liittyen olivat Rehdin toiminnan kiertueen laajentaminen yhä useammalle toimi-
pisteelle kaikissa maayhtiöissä sekä Yritysvastuuvaatimusten julkaisu. Rehdin
toiminnan periaatteiden kiertueen avulla lisätään GRK:n henkilöstön tietoisuutta
toimintaperiaatteista sekä niiden sisällöstä. Tällä pyritään edistämään toimintape-
riaatteiden toteutumista arjessa sekä koulutuksen kattavuuteen liittyvän tavoitteen
saavuttamista. Rehdin toiminnan kiertue kattoi niin omaa henkilöstöä kuin aliu-
rakoitsijoiden työntekijöitä. Yritysvastuuvaatimusten avulla taas pyritään varmis-
tamaan vastuullisen liiketoiminnan toteutuminen myös GRK:n toimitusketjussa
sekä edistämään hyvää toimittajayhteistyötä. Yritysvastuuvaatimusten sisältö ja
kattavuus on avattu tarkemmin raportin kohdassa G1-2.
GRK ei ole vielä asettanut mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita tai aikasidon-
naisia tavoitteita, jotka liittyisivät väärinkäytösten paljastajien suojeluun, toimitta-
jasuhteisiin tai poliittiseen vuorovaikutukseen ja lobbaustoimintaan. Tavoitteiden
asettamista käsitellään uudestaan vuonna 2026. Toimintaperiaatteiden ja toimien
vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin seurataan silti keinojen, kuten henkilöstökyselyn, ilmoituskanavan
ilmoitusten sekä toimittaja-auditointien avulla. Edistymistä näillä osa-alueilla seura-
taan vuosittain verrattuna edellisvuoteen.
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
GRK:n eettiset liiketoimintaperiaatteet on koottu Rehdin toiminnan periaatteisiin,
jotka sisältävät konsernin yhteiset toiminnan pelisäännöt. Rehdin toiminnan
periaatteet pohjautuvat lainsäädäntöön, viranomaismääräyksiin ja GRK:n arvoihin,
joiden päälle on rakennettu GRK:n johdolle ja työntekijöille konkreettisia toimin-
taohjeita erilaisiin tilanteisiin. GRK:n tavoitteena on sitouttaa myös GRK:n yhteis-
työkumppanit Rehdin toiminnan periaatteisiin ja varmistaa, että he noudattavat
samanlaisia käytäntöjä työskennellessään yhdessä GRK:n kanssa.
Rehdin toiminnan periaatteiden avulla hallitaan erityisesti korruption ja lahjon-
nan ehkäisyä ja havainnointia sekä poliittiseen vaikuttamiseen liittyviä negatiivisia
vaikutuksia ja rikejä. Periaatteissa kerrotaan GRK:n nollatoleranssista lahjonnan ja
korruption osalta sekä pitäytymisestä kaikenlaisesta tuesta poliittiseen toimintaan.
Rehdin toiminnan periaatteet on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa ja
vahvistettu GRK:n hallituksen toimesta. Periaatteet kattavat kaikki GRK:n maayhtiöt
ja koskevat jokaista työntekijää tehtävästä riippumatta. Jokaisen GRK:n omaan
henkilöstöön kuuluvan tulee tutustua Rehdin toiminnan periaatteisiin ja suorittaa
verkkokoulutus periaatteista vuosittain. GRK seuraa verkkokoulutuksen suori-
tusprosenttia henkilöstöhallinnon järjestelmästä saatavan datan avulla.
Periaatteet ovat saatavilla kaikille sidosryhmille myös GRK:n verkkosivuilla ja
niiden keskeisin sisältö on kirjattu kaikille yhteistyökumppaneille toimitettaviin
GRK:n Yritysvastuuvaatimuksiin.
Arvojen ja toimintatapojen jalkauttamiseksi koko organisaatioon GRK:n kaikissa
kolmessa toimintamaassa toteutettiin vuosina 2024 ja 2025 Rehdin toiminnan
periaatteiden työmaakiertue. Työmaakiertue vieraili GRK:n työmailla sekä toimipis-
teillä ja on tavoittanut tähän mennessä yli 900 GRK:n sekä alihankkijoiden työnte-
kijää. Rehdin toiminnan lisäksi työmaakiertue tarjosi GRK:n sekä aliurakoitsijoiden
työntekijöille mahdollisuuden nostaa esille myös muita asioita työhön, sen sujuvuu-
teen tai tärkeiksi koettuihin asioihin liittyen.
Rehdin toiminnan periaatteiden seurannasta ja päivittämisestä vastaa GRK
konsernin lakiasianjohtaja.
GRK arvioi yrityskulttuurin toteutumista muun muassa vuosittaisen henkilöstö-
kyselyn vastausten avulla. Kyselyssä on esitetty seuraavat väittämät:
• "Työpaikkani arvot eivät ole ristiriidassa omien arvojeni kanssa"
• "Esihenkilöt toimivat organisaation arvojen ja kulttuurin mukaisesti"
• "Johto viestii ja toimii yhdenmukaisesti"
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025106
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
GRK:n sisäisiä toimintoja ei ole tunnistettu erityisen riskialttiiksi korruptiolle tai
lahjonnalle.
Ilmoituskanava
Lain tai GRK:n toimintaperiaatteiden vastaisen toiminnan havaitsemiseksi GRK:lla
on käytössä ilmoituskanava. Ilmoituskanavan kautta voi nimettömästi ja luotta-
muksellisesti ilmoittaa kaikista GRK:n toimintaan tai Rehdin toiminnan periaattei-
den noudattamiseen liittyvistä huolenaiheista, väärinkäytösepäilyistä tai epäeetti-
sestä toiminnasta. Ilmoitukset voivat liittyä esimerkiksi häirintään, eturistiriitoihin,
omaisuuden väärinkäyttöön tai GRK:ta velvoittavien sääntöjen rikkomiseen liittyviin
mahdollisiin tapauksiin. GRK:n Rehdin toiminnan periaatteiden koulutuksessa on
kerrottu ilmoituskanavan käytöstä ja ohjeistus on kaikkien työntekijöiden saatavilla
myös GRK:n sisäisessä viestintäkanavassa.
Kaikki ilmoituskanavaan saapuneet ilmoitukset tutkitaan asianmukaisesti ja
luottamuksellisesti. Ilmoituskanava on ensisijaisesti suunnattu GRK:n työntekijöille,
mutta ilmoituksia voivat tehdä myös muut sidosryhmät kuten GRK:n yhteistyö-
kumppanit, alihankkijat, aliurakoitsijat, osakkeenomistajat ja GRK:n johto.
EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät oikeudelliset vaa-
timukset on huomioitu GRK:n ilmoituskanavaan tulleiden ilmoitusten tutkinnassa
sekä ilmoittajien suojelussa. Käsittelyprosessissa varmistetaan, että väärinkäy-
tökset tutkitaan asianmukaisesti ja luottamuksellisesti ja että ilmoituksen tehnyt
henkilö saa asianmukaista suojaa ja hänen oikeuksiaan kunnioitetaan. Ilmoittajan
henkilöllisyyttä ei paljasteta, ellei se ole lain mukaan välttämätöntä. GRK:n ilmoitus-
kanavan keskusteluominaisuus tukee tätä anonymiteettiä.
Ilmoituskanavaan vastaanotetut ilmoitukset käsitellään myös ulkoisen asiantun-
tijapalvelun edustajan toimesta, jolloin voidaan varmistua, että kaikki ilmoitukset
tulevat käsiteltyä tasapuolisesti eivätkä ole riippuvaisia yhden henkilön arviosta.
Käsittelijätiimiin kuuluu asiantuntijapalvelun edustaja sekä GRK:n lakiasianjohtaja.
Käsittelijätiimi lähettää ilmoittajalle seitsemän vuorokauden kuluessa kuittauksen
ilmoituksen vastaanottamisesta. Asijantuntijapalvelun edustaja antaa asiasta
suosituksen GRK:n sisäiselle käsittelijätiimille. Ilmoittajalle lähetetään tieto, mihin
toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty kolmen kuukauden sisällä ilmoi-
tuksen vastaanottamisesta.
Ilmoituskanavan toimeenpanosta vastaa GRK:n lakiasianjohtaja, joka raportoi
mahdollisista ilmoituksista toimitusjohtajalle sekä tarvittaville toimihenkilöille tilan-
teen korjaamiseksi. Lakiasianjohtaja raportoi lisäksi ilmoituksista kvartaaleittain
tarkastusvaliokunnalle, josta tieto viedään hallitukseen.
Rehdin toiminnan verkkokoulutuksen suoritustiedot
2025
Koulutuksen suorittaneiden osuus hallituksesta ja ylimmästä
johdosta, % 94 %
Koulutuksen suorittaneiden osuus kokonaishenkilöstöstä, % 64 %
Mittarin laadintaperiaatteet
Rehdin toiminnan periaatteiden koulutuksen suoritustiedot on haettu GRK:n
koulutusalustalta 31.12.2025 ja jaettu kauden keskimääräisellä henkilömäärällä.
Yrityskulttuurin kehittämiseen liittyvä tavoite
Eettisen toiminnan ja konsernin arvojen mukaisen yrityskulttuurin vahvistamiseksi
GRK on asettanut tavoitteeksi lisätä Rehdin toiminnanperiaatteiden tunnettavuutta
ja verkkokoulutuksen kattavuutta. Kattavuutta aloitettiin kartoittamaan ensimmäi-
sen kerran vuonna 2025 ja jatkuva tavoite on saavuttaa koulutukselle vuosittain
100 % kattavuus GRK:n henkilöstöstä. Raportointikauden lopussa Rehdin toimin-
nan periaatteiden koulutuksen kattavuus konsernissa oli 64 % ja työtä tavoitteen
saavuttamiseksi jatketaan vuonna 2026. Tieto koulutuksen kattavuudesta kerätään
GRK:n henkilöstöhallinnon koulutusjärjestelmästä.
Tavoite on asetettu GRK:n johtoryhmän toimesta. Sidosryhmät eivät ole osallis-
tuneet yllä mainitun tavoitteen asettamiseen.
G1-2 Suhteet toimittajiin
GRK pyrkii edellyttämään kumppaneilta samoja toimintaperiaatteita, joita
toteutamme omassa toiminnassamme. GRK:n yhteistyökumppaneina pidetään
kaikkia aliurakoitsijoita, konsultteja sekä välittäjiä, jotka tuottavat GRK:lle palveluita
mukaan lukien materiaalien ja työntekoon tarvittavan kaluston toimittajat. GRK
haluaa olla toimittajilleen luotettava kumppani ja toimia reilusti sekä läpinäkyvästi
toimittajia kohtaan, muun muassa kilpailutuksen tai sopimusprosessin osalta.
Pidämme kiinni sovituista asioista ja pyrimme molemminpuoliseen menestykseen.
Mahdolliset ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla.
GRK on laatinut Yritysvastuuvaatimukset toimittajille varmistaakseen, että
kaikki yhtiön hankinnat täyttävät lakisääteiset velvoitteet ja GRK:n omat vastuulli-
suusvaatimukset. Toimintaperiaatteiden avulla hallitaan toimittajasuhteisiin liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Vaatimusten yleinen tavoite on varmistaa
vastuullinen toiminta koko arvoketjussa. Toimittajien on noudatettava GRK:n
arvoja, Rehdin toiminnan periaatteita sekä kaikkia soveltuvia lakeja ja määräyksiä.
Keskeisiä sisältöalueita on lakien ja eettisten periaatteiden noudattamisen lisäksi
myös pakotteiden ja lahjomattomuuden huomioiminen, tietoturva, työterveys ja
–turvallisuus sekä ympäristö. Lisäksi vaatimuksissa on eritelty GRK:n tunnistamat
korkean riskin hankinnat sekä näihin sovellettavat toimintaperiaatteet.
GRK:n kriteerien toteutumista seurataan sopimussuhteen aikana toimittaja-ar-
vioinnin ja auditointien avulla. Arvioinnissa GRK:n työmaan johto antaa arvion
käytetystä toimittajasta ja arvio kirjautuu nähtäville sisäiseen Greta järjestelmään.
Auditoinnissa GRK:n HSEQ tiimi suorittaa toimittaja-auditoinnin sertifioidun johta-
misjärjestelmän asettamien vaatimusten mukaisesti. Auditoinneissa tunnistetut
mahdolliset poikkeamat kirjataan ja korjataan välittömästi kuitenkin viimeistään
kahden kuukauden kuluessa huomion tekemisestä.
Yritysvastuuvaatimukset ovat yhtenäiset kaikissa GRK:n maayhtiöissä.
Vaatimukset on kohdistettu palveluntarjoajille ja tavarantoimittajille sekä heidän
mahdollisille alihankkijoilleen, jotka toimittavat tuotteita tai palveluita GRK:lle.
Soveltamisalan ensisijainen sidosryhmä ovat GRK:n toimittajat.
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025107
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
GRK:n toimittajavaatimukset perustuvat niihin kansainvälisiin standardeihin ja
aloitteisiin, joita GRK on sitoutunut noudattamaan omassa toiminnassaan. GRK
toimii ISO 45001:2018-työterveys ja -turvallisuusjärjestelmän mukaisesti sekä ISO
14001:2015-ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Vaatimukset perustuvat kaikkeen
soveltuvaan kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön kuten ihmisoikeus- ja
työoikeusnormeihin. Lisäksi toimittajien on sitouduttava GRK:n ihmisoikeuspo-
litiikan mukaiseen toimintaan. Ihmisoikeuspolitiikka on laadittu kansainvälisten
periaatteiden kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, YK:n
Global Compactin, kansainvälisen työjärjestön (ILO), julistuksen työelämän perus-
periaatteista ja -oikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
pohjalta.
Vaatimusten sisältö heijastaa myös keskeisten sidosryhmien odotuksia ja etuja.
Vaatimukset korostavat työntekijöiden turvallisuutta ja oikeudenmukaista kohtelua
toimitusketjussa. Näin työntekijöiden ja heitä edustavien tahojen intressit kuten tur-
valliset työolot, työehdot ja ihmisoikeuksien kunnioitus on huomioitu periaatteissa.
Myös viranomaisten ja yhteiskunnan odotukset kuten harmaan talouden torjunta,
ympäristönsuojelu ja pakotteiden noudattaminen on sisällytetty vaatimuksiin.
Samalla rehtiin toimintaan perustuvat vaatimukset suojaavat myös toimialan
muiden toimijoiden etuja.
Yritysvastuuvaatimusten laadinnasta sekä päivittämisestä vastaa GRK:n
lakiasianjohtaja. Toimeenpanosta vastaa GRK konsernin riskienhallintajohtaja.
Yritysvastuuvaatimukset ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla GRK:n verkkosi-
vuilla ja toimittajat saavat tiedon vaatimuksista myös osana hankintaprosessia.
Yritysvastuuvaatimukset kattavat hyvän hallinnointitavan lisäksi yhteiskunnallisia
sekä ympäristöön liittyviä vaikutuksia, jotka huomioidaan jo kumppanin valin-
tavaiheessa. GRK vaatii dokumentissa toimittajia sitoutumaan toimintaan, joka
kunnioittaa ihmisoikeuksia, työntekoa, tilaajavastuuta, tietoturvaa sekä ympäristöä
koskevaa sääntelyä. Toimittajilta edellytetään sitoutumista GRK:n eettisiin periaat-
teisiin, ihmisoikeuspolitiikkaan ja työelämää koskevaan lainsäädäntöön. Kevytyrit-
täjyys GRK:n hankintaketjussa on kielletty, ja toimittajien on tarjottava turvalliset
työolosuhteet niin työntekijöilleen kuin alihankkijoilleen. Ympäristökriteereihin
kuuluu ympäristövaikutusten minimointi, ympäristölainsäädännön noudattaminen
ja ympäristöystävällisten ratkaisujen suosiminen. Lisäksi avaintoimittajilta edellyte-
tään CO2-päästöraportointia.
GRK ei toimi yhteistyössä toimittajien kanssa, jotka eivät täytä yritysvastuuvaa-
timusten osoittamia kriteerejä. Asetettavien vaatimusten lisäksi toimittajien taustat
ja niihin liittyvät riskit selvitetään riskiperusteisesti ennen hankinnan tekemistä.
GRK:n maksukäytännöt toimittajille mukaan lukien pienet ja keskisuuret yrityk-
set on esitetty raportin kohdassa G1-6.
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
ja havaitseminen
GRK tunnistaa korruption, lahjonnan ja väärinkäytökset yhdeksi keskeiseksi
riskialueeksi, koska GRK toimii rakennusalalla sekä yhteistyössä julkisen sektorin
kanssa. Lain vastainen toiminta on ristiriidassa GRK:n arvojen sekä Rehdin toimin-
nan periaatteiden kanssa. Lisäksi kaikki väärinkäytökset heikentävät GRK:n mah-
dollisuuksia menestyä tulevissa tarjouskilpailuissa ja täten lisäävät taloudellisen
riskin mahdollisuutta. Korruptiota, lahjontaa tai muita väärinkäytöksiä ei hyväksytä
missään muodossa eikä millään tasolla GRK:n liiketoiminnassa.
Korruption ja lahjonnan estämiseen liittyvät toimintaperiaatteet sekä toimenpi-
teet on kirjattuna GRK:n Korruption vastaisiin periaatteisiin. Nämä tiivistävät GRK:n
sitoumuksen korruption sekä lahjonnan vastaiseen toimintaan ja täydentävät
Rehdin toiminnan periaatteita. Korruption vastaiset periaatteet perustuvat nolla-
toleranssiin korruptiota ja lahjontaa kohtaan. Tavoitteena on varmistaa rehellinen
liiketoiminta, ehkäistä korruptioriskejä sekä suojata GRK:n mainetta. Periaatteet
kattavat mm. lahjat ja vieraanvaraisuuden, eturistiriidat, toiminnan virkamiesten
ja kolmansien osapuolten kanssa sekä sponsoroinnin ja lahjoitukset. Seurantaa
toteutetaan sisäisellä valvonnalla, ilmoituskanavalla ja epäiltyjen väärinkäytösten
tutkinnalla. Periaatteet perustuvat GRK:n arvoihin, Rehdin toiminnan periaatteisiin
sekä sovellettavaan lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin. Periaatteet on
laadittu huomioiden GRK:n asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden
odotukset läpinäkyvästä ja eettisestä toiminnasta.
Periaatteet koskevat kaikkia GRK-konsernin maayhtiöitä, hallitusta, johtoa ja
työntekijöitä asemasta riippumatta. Lisäksi yhteistyökumppanit pyritään sitoutta-
maan samoihin käytäntöihin Yritysvastuuvaatimusten avulla. Soveltamisala kattaa
oman toiminnan, yhteistyökumppanit sekä maantieteelliset alueet, joilla GRK
toimii. Toimintaperiaatteiden laadinnasta sekä seurannasta vastaa GRK konsernin
lakiasianjohtaja. ja periaatteet ovat saatavilla GRK:n henkilöstölle yhtiön sisäisessä
viestintäkanavassa.
GRK:n lahjonnan ja korruption vastaiseen toimintaan liittyvät politiikat (Rehdin
toiminnan periaatteet ja korruption vastaiset periaatteet) noudattavat kansainvä-
lisiä normeja, kuten korruption vastaista YK:n yleissopimusta. Kuten kaikki GRK:n
politiikat, myös lahjonnan ja korruption vastaiset toimintaperiaatteet käydään läpi
säännöllisesti johtoryhmässä ja hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Mahdolliset
muutokset politiikkoihin hyväksyy GRK:n hallitus.
GRK:n Rehdin toiminnan periaatteiden koulutuksessa korruptio ja lahjonta
käsitellään yhtenä osa-alueena. Koulutus avaa selkeästi, mitä korruptio, lahjonta,
harmaa talous ja eturistiriidat tarkoittavat, sekä tarjoaa kutakin aihetta havainnol-
listavia esimerkkitilanteita. Lisäksi henkilöstölle annetaan konkreettiset toimintaoh-
jeet siitä, miten näissä tilanteissa tulee menetellä.
Tärkeinpänä väylänä korruptio- ja lahjontaväitteiden tai -tapausten havaitsemi-
seksi sekä käsittelemiseksi toimii kaikille sidosryhmille avoin ilmoituskanava. Ilmoi-
tuskanavasta sekä ilmoitusten käsittelyprosessista on kerrottu raportin kohdassa
G1-1. Lisäksi myös GRK:n taloushallinnon järjestelmät toimivat yhtenä sisäisen
valvonnan keinoista.
GRK:n lakiasianjohtaja raportoi kaikki ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset
toimitusjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle kvartaaleittain. Vuoden 2025
aikana ilmoituskanavan kautta vastaanotettiin kymmenen ilmoitusta. Ilmoituksista
kaksi liittyi korruptioon tai lahjontaan. Toinen ilmoituksista on todettu jo aiheetto-
maksi ja toisen tutkinta on vielä kesken.
G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
Vuonna 2025 GRK:ssa ei todettu korruptioon tai lahjontaan liittyvää rikkomusta,
eikä GRK:lle ole määrätty sakkoja eikä tuomioita kyseisiin rikkomuksiin
liittyen. Myöskään kurinpidollisia toimenpiteitä, sopimusten purkamisia tai
oikeudenkäyntejä ei ollut.
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025108
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
GRK:n ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset on vastaanotettu ja käsitelty
tai prosessi on kesken. Käsiteltyjen ilmoitusten perusteella GRK:ssa ei todettu
toimenpiteitä aiheuttaneita väärinkäytöksiä korruptioon tai lahjontaan liittyen.
Raportointivuoden aikana ei tullut ilmi myöskään korruptio tai lahjontatapauksia,
joissa yrityksen arvoketjun toimijoita on osallisena. GRK:n Yritysvastuuvaatimusten
mukaisesti toimittajien tulee raportoida sovitusti toiminnastaan ja mahdollisista
eettisistä rikkomuksista. Tämänkaltaiset tapaukset voisivat tulla GRK:n tietoon
myös esimerkiksi julkisista tiedostusvälineistä.
Toukokuussa 2025 GRK tiedotti, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on
aloittanut ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen GRK Infra Oyj:n tytäryhtiön GRK
Suomi Oy:n tiloissa. KKV:lta saatujen tietojen mukaan KKV pyrkii selvittämään
kilpailulainsäädännössä kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä asfalttipäällys-
temarkkinoilla Suomessa. GRK:lla ei ole tässä vaiheessa tietoa tarkastuksen lop-
putuloksesta. GRK tukee KKV:ta sen tutkinnassa, eikä voi kommentoida käynnissä
olevaa tutkintaa.
Korruptio- ja lahjontatapauksiin liittyvä tavoite
Hyvään hallinnointitapaan liittyen GRK:n strategia sisältää jatkuvan tavoitteen
säilyttää yhtiön korruptio- ja lahjontatapausten lukumäärän nollassa. Tapausten
lukumäärää on raportoitu vuodesta 2022 alkaen. Vuonna 2025 ei todettu korruptio-
tai lahjontatapauksia, joten tavoite saavutettiin. Mahdollisissa tapauksissa on huo-
mioitu kaikki kanavat, joita pitkin mahdolliset tapaukset olisivat voineet tulla GRK:n
tietoisuuteen. Nämä kanavat sisältävät ilmoituskanavan, henkilöstötutkimuksen
sekä muut väylät kuten sähköpostin.
Tavoitteet on asetettu GRK:n johtoryhmän toimesta. Sidosryhmät eivät ole
osallistuneet yllä mainittujen tavoitteiden asettamiseen.
G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaus
Poliittisen vaikuttamisen ja lobbauksen nähdään luovan GRK:lle olennaisen mah-
dollisen negatiivisen vaikutuksen sekä sääntelyn noudattamiseen liittyvän riskin,
sillä merkittävillä infrastruktuurihankkeilla on laaja vaikutus yhteiskuntaan ja ne
voivat olla poliittisen vaikuttamisen kohteena eri sidosryhmien, kuten rakennusyri-
tysten, ympäristöjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen taholta.
GRK ei harjoita politiikkaa, ei osallistu poliittiseen toimintaan ja pitäytyy kaikesta
tuesta poliittiseen toimintaan. Yhtiö ei myöskään antanut raportointikauden aikana
rahallisia tai muunlaisia poliittisia lahjoituksia.
GRK:n pitäytyessä kaikesta tuesta poliittiseen toimintaan ei yhtiöllä ole myös-
kään lobbaustoiminnan pääaiheita tai näkemyksiä, jotka olisivat vuorovaikutuk-
sessa kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettujen vaikutusten kanssa.
Poliittisesta vaikuttamisesta ja lobbauksesta pidättäytyvän toiminnan valvon-
nasta vastaa GRK:n lakiasianjohtaja. GRK:n lakitoiminnot pitävät kirjaa tapahtu-
mista, joihin henkilöstön edustajat osallistuvat myös asiantuntijaroolissa. Näin
yhtiö pystyy varmistamaan, ettei poliittista vaikuttamista ilmene.
Vuoden 2025 aikana GRK osallistui tapahtumaan, joka liittyi asetusehdotukseen
VN/25965/2023 Jätelain muutoksen III osa – kiertotalouslaki 2024–2026. Tapah-
tumassa GRK on ollut mukana asiantuntijaroolissa kertomassa kiertotalouden
nykytilasta, eikä vaikuttamassa mahdolliseen asetuksen toimeenpanoon. Asetus
liittyy GRK:lle olennaiseksi tunnistettuun riskiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
liittyen. GRK:n hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenissä ei ole henkilöitä, jotka
olisivat toimineet julkishallinnon vastaavissa tehtävissä kahden vuoden sisällä
ennen nykyiseen tehtävään nimeämistä. GRK Suomi Oy on rekisteröity Suomen
avoimuusrekisteriin diaarinumerolla GRK-25-1582-R.
G1-6Maksukäytännöt
Noudatamme maksuehtoja täsmällisesti ja pyrimme varmistamaan, että toimit-
tajat saavat maksunsa ajallaan, GRK:n maksuehtojen mukaisesti. GRK:lla ei ole
erillisiä toimintaperiaatteita maksuviivästymisten ehkäisemiseksi pienille ja keski-
suurille yrityksille, mutta yleisenä käytäntönä on maksaa kaikki laskut ajallaan.
GRK:n konserniyhtiöissä maksuehto yritysasiakkaille on yleensä 30 päivää,
mutta voi vaihdella sopimuksen ja maan mukaan. Esimerkiksi Suomessa toi-
mittajat voivat valita maksuehdon 14 päivää netto 2 %:n alennuksella. Ruotsissa
maksuehto on 30 päivää, mutta pienemmille toimittajille sovitaan tapauskohtai-
sesti lyhyemmistä maksuehdoista. Virossa maksuehdot vaihtelevat 7–30 päivän
välillä, ja pienemmille toimittajille sovitaan yleensä isompia toimittajia lyhyemmät
maksuajat.
GRK konsernissa huolehditaan, että maksut maksetaan ajoissa ja GRK:lla ei ole
vireillä olevia oikeudenkäyntejä maksuviivästysten vuoksi.
2025
Keskimääräinen aika, jossa lasku maksetaan, alkaen päivästä,
josta sopimusperusteista tai lakisääteistä maksuaikaa aletaan
laskea, päivien lukumääränä 23,3
Yrityksen vakiomaksuehtoja noudattavien suoritettujen maksujen
prosenttiosuus 95 %
Maksuviivästysten vuoksi vireillä olevien oikeudenkäyntien määrä 0
Suomen osalta 36 % laskuista on maksettu 14 päivän sisällä ja 59 % 30 päivän
sisällä (pl.14 pv maksetut).
Mittarien laadintaperiaatteet
Laskelmat on tehty laskun päivämäärästä maksupäivään. Tieto on saatu laskujen-
tarkastus- sekä kirjanpidonjärjestelmistä. Laskelmissa on hyödynnetty edustavaa
otantaa ja näin ollen huomioitu GRK Suomi Oy:n, GRK Sverige AB:n sekä GRK Eesti
AS:n vuoden 2025 tammi-marraskuun laskut. Vuonna 2025 hankittuja yhtiöitä sekä
konsernin emoyhtiö GRK Infra Oyj:tä ei ole huomioitu mittarin laskennassa, sillä
niiden vaikutus on epäolennainen. Otoksen ulkopuoliset laskut arvioidaan mak-
settavan samassa ajassa. Yrityksen vakiomaksuehtoja noudattavien maksujen
prosenttiosuus sisältää sen osan laskuista, joka on maksettu 30 päivän sisällä.
Erikseen ilmoitetaan tieto Suomen osalta, sillä Suomessa maksujen määrä on
suurin muihin toimintamaihin verrattuna.
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025109
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
Yhteisökohtaiset tiedot
Osa-aihe Vaikutus Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä näihin liittyvät toimenpiteet Alkupää
Oma
toiminta Loppupää Aikaväli
Yhteiskunnallisen
infrastruktuurin
kehittäminen
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
Osallistumme yhteiskunnallisen infrastruktuurin
kehittämiseen rakentamalla yhteiskunnalle
elintärkeää infrastruktuuria. Nämä hankkeet
parantavat turvallisuutta, saavutettavuutta ja
yhteiskunnan toimivuutta. Positiiviset vaikutukset
kohdistuvat erityisesti arvoketjun loppupäässä
GRK:n asiakkaisiin.
GRK:n rakentama infrastruktuuri, kuten tiet, väylät, raiteet ja sillat, tukevat ihmisten liikkumista,
arjen sujuvuutta ja alueellista kehitystä. Useissa hankkeissamme työn tilaaja vastaa
yhteiskunnan vaatimusten huomioimisesta. GRK taas keskittyy laatu-, turvallisuus- ja ympäristö-
kriteerien huomioonottamiseen kaikessa työskentelyssä. GRK:n työskentelyä ohjaa sertifioitu
laatujärjestelmä, joka huomioi työ-, ympäristö- ja käyttöturvallisuuden. GRK-konsernin tavoitteena
on toimittaa asiakkaalle virheetön tuote tai palvelu sovitussa aikataulussa ja ammattitaitoisella
palvelulla. Strategiamme keskeinen pilari on kannattava kasvu, jota tavoitellaan tarjoamalla
kokonaistaloudellisesti edullisia ja laadukkaita palveluita, ratkaisuja ja tuotteita.
x x
keskipitkä
aikaväli
Teollisen
infrastruktuurin
kehittäminen
Positiivinen
vaikutus
(tosiasiallinen)
GRK:n rakentama infra edistää teollista
infrastruktuuria mm. vastaamalla erilaisten
teollisuusalueiden sekä yritysten tarpeisiin.
Laadukkaat infraratkaisut mahdollistavat teollisten
investointien toteutumisen ja kestävän kasvun.
GRK:n strategiassa on huomioitu geopoliittiset muutokset, talousnäkymät sekä megatrendit.
Näemme, että teollisuuden kestävän siirtymän hankkeet ja energiainfran rakentaminen vauhdittavat
infrarakentamista. Energiatehokkuus, kiertotalous, vähäpäästöisyys ja luontokadon pysäyttäminen
ovat kestävän infrarakentamisen keskiössä. Strategian mukaisesti GRK haluaa vahvistaa osuuttaan
vihreän siirtymän hankkeissa.
x x
keskipitkä
aikaväli
Yhteisökohtaisiin tietoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025110
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
Yhteisökohtaiset tiedot viittaavat GRK:n liiketoimintaan liittyviin vastuullisuustie-
toihin, jotka eivät välttämättä sisälly yleisiin standardeihin, mutta ovat olennaisia
GRK:n toiminnan kannalta.
Vaikutukset yhteiskunnalliseen ja teolliseen infrastruktuuriin
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin GRK:n toiminnan yhteisökohtaisia
positiivisia vaikutuksia liittyen yhteiskunnan sekä teollisuuden toimintaa edistävän
infran rakentamiseen. Nämä positiiviset vaikutukset kohdistuvat arvoketjun loppu-
päässä erityisesti GRK:n asiakkaisiin.
Positiiviset vaikutukset ilmenevät niin yhteiskunnallisen kuin teollisen infrastruk-
tuurin kautta. GRK:n rakentamat tiet, väylät, raiteet sekä sillat parantavat yhteiskun-
nan toimivuutta, turvallisuutta ja saavutettavuutta. Ne tukevat alueellista kehitystä
ja samalla arjen sujuvuutta. Lisäksi GRK:n ratkaisut tukevat teollisuusasiakkai-
demme toimintaedellytyksiä, esimerkiksi kestävää ja tehokasta liikenneinfrastruk-
tuuria, joka palvelee elinkeinoelämää.
Toimintaperiaatteet, toimet ja resurssit
Yhteisökohtaisen vaikutuksen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat
GRK:n henkilöstöpolitiikkaan ja laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikkaan. Lisäksi
toimintaa ohjaavat Rehdin toiminnan periaatteet. Toimintaperiaatteemme edellyt-
tävät, että noudatamme lakisääteisiä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun velvoitteita,
huolehdimme työturvallisuudesta ja viestimme avoimesti hankkeen kulusta.
GRK:n henkilöstöpolitiikka, laatu , turvallisuus ja ympäristöpolitiikka sekä
Rehdin toiminnan periaatteet ohjaavat kaikkia konsernin hankkeita. Turvallisuus-,
laatu- ja ympäristöpolitiikka varmistaa, että GRK:n infrastruktuurihankkeet toteu-
tetaan turvallisesti ja laadukkaasti sekä tavalla, joka minimoi paikalliset haitat ja
tuottaa yhteisöille positiivisia vaikutuksia, kuten parempaa liikkumista, turvalli-
suutta ja palvelujen saavutettavuutta. Henkilöstöpolitiikka ja Rehdin toiminnan peri-
aatteet taas vastaavat tunnistettuihin vaikutuksiin määrittämällä toimintatapamme
suhteessa ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun, turvalliseen työympäristöön, eetti-
seen toimintaan sekä haitallisten sosiaalisten ja ympäristövaikutusten ehkäisyyn.
Politiikat koskevat kaikkia GRK:n työntekijöitä, työmaita ja toimintamaita sekä
hankkeisiin osallistuvia keskeisiä toimittajia ja aliurakoitsijoita. Politiikat tukevat
myös sidosryhmiemme odotuksia ja GRK:n strategista tavoitetta olla kestävän
rakentamisen edelläkävijä. Politiikkojen toteuttamisesta vastaa konsernin ylin
johto kukin omalla vastuualueellaan, ja käytännön toimeenpanosta ja valvonnasta
huolehtivat HSEQ toiminnot sekä projektien johto. Toimintaperiaatteiden keskeinen
sisältö on kerrottu kohdassa S1-1.
Yhteiskunnan sekä teollisuuden toimintaa edistävän infran rakentamiseen
liittyvät toimet perustuvat GRK:n toimintajärjestelmään, joka on maayhtiöittäin
sertifioitu ISO 9001:2015 (laatu), ISO 14001:2015 (ympäristö) ja ISO 45001:2018
(työterveys ja turvallisuus) mukaisesti ulkopuolisen tahon toimesta. Käytämme
projekteissamme osaavaa henkilöstöä, soveltuvaa kalustoa ja projektinhallinnan
osaamista varmistaaksemme, että laatu, aikataulu ja kustannustehokkuus koh-
taavat tilaajan odotukset. Tilaajan vaatimusten ymmärtäminen on meille tärkeää
koko projektin elinkaaren ajan: tarjousvaiheessa tutustumme tilaajan vaatimuksiin
tarjouspyynnöissä ja rakentamisen aikana raportoimme projektien edistymi-
sestä säännöllisesti tilaajalle. Reagoimme myös mahdollisiin muutostarpeisiin.
Tunnistettuihin vaikutuksiin liittyvät toimet ovat jatkuvia ja osa GRK:n päivittäistä
toimintaa. Vuonna 2025 ei toteutettu erityisiä toimia tunnistettujen vaikutusten
edistämiseksi.
Tavoitteet ja mittarit
GRK on asettanut tälle aihealueelle konkreettisen tavoitteen ja seuraa sen toteu-
tumista asiakastyytyväisyyttä kuvaavalla strategisella mittarilla. Tämä kertoo
suoraan, kuinka hyvin onnistumme täyttämään tilaajien odotukset.
Asiakastyytyväisyyttä mitataan järjestelmällisesti projektikohtaisilla palaute-
kyselyillä, joissa tilaajien edustajat arvioivat projektin eri osa-alueita (kommuni-
kointi, turvallisuus, aikataulu, laatu). GRK on asettanut tavoitteeksi pitää tämän
palautteen erinomaisella tasolla, tuloksena vähintään 4,5 (asteikko 1–5). Kysely
toteutetaan kerran projektin aikana ja mukana ovat kaikki vuonna 2025 päättyneet
projektit.
Vuoden 2025 asiakastyytyväisyys oli 4,5 ja konsernin tavoite saavutettiin. Kyse-
lyyn osallistui 40 % vastaajista. Tilaajilta saatu palaute toimii GRK:lle sekä onnis-
tumisen osoituksena että kehitystyön pohjana: jos jokin osa-alue saa heikompaa
palautetta, puutumme siihen sisäisillä toimenpiteillä.
Vuoden 2025 asiakastyytyväisyys toimii perusarvona ja sitä verrataan jatkossa
edellisvuoteen. Tavoite on vuosittainen. Mittari ei ole linjassa kolmannen osapuolen
standardien kanssa. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen,
vaan se on asetettu johtoryhmän toimesta.
Mittarin laadintaperiaatteet
GRK mittaa asiakastyytyväisyyttä vuosittain maayhtiökohtaisella kyselyllä, joka
on pyritty lähettämään vuoden 2025 aikana valmistuneiden urakoiden tilaajille.
Kysely ei kata ympäristöliiketoimintaa. Ruotsissa ja Suomessa kysymyssarjat ovat
yhtenäiset, mutta Virossa palaute kysytään maayhtiön omalla kyselylomakkeella.
Kaikissa toimintamaissa arvioasteikko on sama 1–5. Virossa palaute kerätään
heti projektin päätyttyä ja Suomessa ja Ruotsissa tulokset kootaan yhteen kerran
vuodessa.
Mittarin rajoitteena on se, että vastausprosentti vaihtelee vuosittain sekä mait-
tain, eikä kaikista valmistuneista projekteista saada vastauksia. Tämä tarkoittaa,
että keskiarvo heijastaa niiden tilaajien kokemusta, jotka ovat vastanneet kyselyyn,
eikä kaikkien projektien näkemyksiä. Lisäksi maiden välisten kysymysrakenne-ero-
jen vuoksi tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia keskenään.
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025111
Yleiset tiedot Yhteiskunnalliset tiedot HallintotapatiedotYmpäristötiedot Hallintotapatiedot
Tilinpäätös
113 Konsernitilinpäätös
151 Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Konsernitilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Liikevaihto
872 311
728 550
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
43 046
36 885
Liiketoiminnan muut tuotot
2 645
1 849
Tilikauden voitto (tappio)
43 046
36 885
Materiaalit ja palvelut
−645 142
−530 090
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
5
−123 346
−105 593
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Poistot ja arvonalentumiset
6
−18 929
−15 729
Emoyhtiön omistajille
44 990
36 369
Liiketoiminnan muut kulut
7
−34 033
−33 787
Tilikauden laaja tulos
44 990
36 369
Liikevoitto (-tappio)
53 506
45 200
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen
Rahoitustuotot
4 011
3 387
tulos:
Rahoituskulut
−4 770
−2 762
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
18
1,07
0,93
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)
18
1,07
0,93
Rahoitustuotot ja -kulut
−759
625
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Voitto (tappio) ennen veroja
52 747
45 826
Tuloverot
−9 701
−8 941
Tilikauden voitto (tappio)
43 046
36 885
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
1 943
−516
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioiden
1 943
−516
Tilikauden laaja tulos
44 990
36 369
113
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Konsernitase
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
VARATVelat
Pitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
10
82 295
72 320
Lainat
19, 22, 23
15 607
16 733
Käyttöoikeusomaisuuserät
11
13 172
12 139
Vuokrasopimusvelat
11, 22, 23
7 965
7 913
Aineettomat hyödykkeet
12
2 464
1 289
Muut velat
21
1 406
571
Saamiset
15
1 517
4 696
Laskennalliset verovelat
5 020
2 951
Laskennalliset verosaamiset
9
2 717
1 426
Varaukset
20
2 417
2 379
Pitkäaikaiset varat yhteensä
102 165
91 870
Pitkäaikaiset velat yhteensä
32 416
30 547
Lyhytaikaiset varatLyhytaikaiset velat
Vaihto-omaisuus
14
8 668
6 723
Lainat
19, 22, 23
8 001
9 747
Myyntisaamiset ja muut saamiset
1, 15, 22, 23
126 035
108 661
Vuokrasopimusvelat
11, 22, 23
5 472
4 277
Kauden verotettavaan tuloon perustuva saaminen
197
547
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
175 852
56 172
Sijoitukset
16
35 195
−
Ostovelat ja muut velat
21, 22, 23
94 154
106 057
Rahavarat
17
248 552
126 693
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
5 267
2 190
Lyhytaikaiset varat yhteensä
418 647
242 625
Varaukset
20
9 509
6 244
VARAT YHTEENSÄ
520 812
334 495
Lyhytaikaiset velat yhteensä
298 254
184 686
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Velat yhteensä
330 670
215 233
Oma pääoma
Osakepääoma
80
80
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
520 812
334 495
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
72 145
38 591
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Muuntoerot
1 581
−362
Kertyneet voittovarat
116 337
80 953
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
18
190 142
119 262
Oma pääoma yhteensä
190 142
119 262
114
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Emoyhtiön omistajille
Sijoitetun vapaan oman Muunto-Kertyneet kuuluva oma pääoma Oma pääoma
Tuhatta euroa
Liitetieto
Osakepääoma
pääoman rahastoerotvoittovaratyhteensä yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
80
38 516
154
50 102
88 852
88 852
Tilikauden voitto (tappio)
-
-
-
36 885
36 885
36 885
Muuntoerot
-
-
–516
-
–516
–516
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-
–516
36 885
36 369
36 369
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Osakeanti
18
-
75
-
-
75
75
Maksetut osingot
18, 26
-
-
-
–6 197
–6 197
–6 197
Omien osakkeiden lunastus
5, 18
-
-
-
163
163
163
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä
-
75
-
–6 034
–5 959
–5 959
Oma pääoma 31.12.2024
80
38 591
–362
80 953
119 262
119 262
Oma pääoma 1.1.2025
80
38 591
–362
80 953
119 262
119 262
Tilikauden voitto (tappio)
-
-
-
43 046
43 046
43 046
Muuntoerot
-
-
1 943
-
1 943
1 943
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-
1 943
43 046
44 990
44 990
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Listautumisanti
18
-
34 411
-
-
34 411
34 411
Listautumisannin kulut
18
-
–1 006
-
-
–1 006
–1 006
Henkilöstöannin alennus
18
-
149
-
-
149
149
Maksetut osingot
18, 26
-
-
-
–7 662
–7 662
–7 662
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä
-
33 553
-
–7 662
25 891
25 891
Oma pääoma 31.12.2025
80
72 145
1 581
116 337
190 142
190 142
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
115
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Konsernin rahavirtalaskelma
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirratRahoituksen rahavirrat
Asiakkailta saadut maksut
1
977 010
702 840
Osakkeiden liikkeeseenlaskut
18
34 411
75
Tavarantoimittajille ja työntekijöille suoritetut maksut
4, 5, 6
−816 459
−635 349
Transaktiokulut osakkeiden liikkeelle laskemisesta
18
−1 006
-
Muut tuotot
2 122
1 381
Omien osakkeiden hankinta
18
-
−5 027
Saadut korot
8
3 745
3 178
Lainojen nostot
19, 22, 23
8 220
9 275
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan muista
Lainojen takaisinmaksut
19, 22, 23
−11 231
−8 730
rahoituskuluista
8
−1 714
−2 572
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
11
−5 423
−4 568
Maksetut tuloverot
9
−6 998
−7 942
Maksetut osingot
18
−7 662
−6 197
Liiketoiminnan nettorahavirta
157 706
61 536
Rahoituksen nettorahavirta
17 308
−15 172
Investointien rahavirrat
Rahavarojen nettolisäys (+) /vähennys (-)
118 355
31 009
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
10
−15 096
−16 586
Rahavarat tilikauden alussa
126 693
97 636
Tytäryhtiöiden hankinnat vähennettynä hankinta-
ajankohdan rahavaroilla
13
−11 013
-
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin
3 503
−1 952
Myyntitulot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
10
778
875
Rahavarat tilikauden lopussa
248 552
126 693
Investoinnit sijoituksiin
16
−35 000
-
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Luovutustulot sijoituksista
16
731
-
Myönnetyt lainat
15, 22
-
−300
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut
15, 22
2 767
469
Saadut korot lainasaamisista
8
174
188
Investointien nettorahavirta
−56 659
−15 354
116
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Yleiset laatimisperiaatteet
Konsernin perustiedot
GRK on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa toimiva suomalainen rakennusalan konserni. GRK:n ydinosaamiseen kuuluvat
monipuolisten infrarakennushankkeiden toteutus, suurten ja pienten hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen
rataosaaminen. GRK tarjoaa palvelut suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon. Asiakkaitamme ovat valtionhallinto,
kunnat ja kaupungit sekä yksityinen sektori. GRK:n liiketoiminta koostuu taito- ja väylärakentamisesta sekä päällystyksestä,
sähköverkkorakentamisesta (Power), rataliiketoiminnasta ja ympäristöteknologiasta.
Konsernin emoyhtiö GRK Infra Oyj (0533768-1) (jäljempänä emoyhtiö tai yhtiö) on suomalainen julkinen osakeyhtiö,
jonka kotipaikka on Vantaa. Sen rekisteröity osoite on Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa, Suomi. GRK Infra Oyj ja sen tytäryhtiöt
muodostavat GRK-konsernin (jäljempänä GRK tai GRK-konserni). GRK Infra Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä
kaupankäyntitunnuksella GRK.
GRK Infra Oyj:n hallitus on kokouksessaan 25.2.2026 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen
pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on
saatavilla internet-osoitteesta www.grk.fi.
Laatimisperusta
GRK-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (Interna-
tional Financial Reporting Standards) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS-tilin-
päätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot täyttävät myös Suomen kirjanpito- ja yhtiölainsää-
dännön mukaiset IFRS-tilinpäätösstandardeja täydentävät vaatimukset.
Tilikaudella ei ole käyttöönotettu uusia standardeja, joilla olisi olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen, eikä tiedossa
olevilla tulevilla standardimuutoksilla tai tulkinnoilla arvioida myöskään olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen
lukuunottamatta uutta tilinpäätösstandardia IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS
18 -tilinpäätösstandardi tulee voimaan 1.1.2027 eikä sitä ole vielä hyväksytty EU:ssa. IFRS 18 -tilinpäätösstandardi käsittelee
tilinpäätöksen esittämistä ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja ja se tulee korvaamaan olemassa olevan IAS 1-standardin.
Standardin käyttöönotolla voi olla merkittävä vaikutus tulevaisuudessa konsernin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin.
Tulevien vaikutusten analysointi on vielä kesken, mutta standardin käyttöönotto tulee muuttamaan erityisesti tuloslaskelman ja
rahavirtalaskelman esittämistapaa sekä voi muuttaa tietoja, joita tullaan tulevilla tilikausilla esittämään liitetiedoissa. GRK alkaa
raportoida IFRS 18 -tilinpäätösstandardin mukaisesti tilikaudesta 2027 alkaen.
Konsernitilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatetta noudattaen ja se perustuu alkuperäisen hankintamenon
käyttämiseen, ellei asianomaisessa tilin päätöksen laatimisperiaatteessa muuta mainita.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot
esitetään tuhansina euroina, ellei muuta mainita. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen
yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä yhteissummasta.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kursseihin. Valuutta-
kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen
ja velkojen muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan tulosvaikutteisesti.
Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääräisenä liike toiminnan muissa tuotoissa ja
muissa kuluissa.
Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen
kauden keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Kaikki muuntamisesta syntyvät valuuttakurssi erot kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan konsernitilinpäätöstä laadittaessa
muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen toiminto myydään kokonaan tai osittain, siihen liittyvät valuuttakurssi erot
siirretään tulosvaikutteisiksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin
arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän
kurssiin.
117
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia. Arviot ja oletukset lähtökohtaisesti
vain harvoin täysin vastaavat tosiasiallisia tuloksia ja ne vaikuttavat tilinpäätökseen merkittävien varojen, velkojen, tuottojen ja
kulujen määriin. Lisäksi johto joutuu käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.
Tietoja alueista, joihin on liittynyt runsaasti harkintaa tai jotka ovat monimutkaisia, sekä eristä, joihin saattaa toden näköi-
semmin tulla olennaisia oikaisuja, jos arviot ja oletukset osoittautuvat vääriksi, annetaan asianomaisen liitetiedon yhteydessä.
Seuraavissa liitetiedoissa esitetään johdon keskeisiä harkintaan perustuvia ratkaisuja ja arvioita:
Liitetieto
Aihe
1. Liikevaihto
Suoritevelvoitteiden tunnistaminen
1. Liikevaihto
Transaktiohinta
1. Liikevaihto
Suoritevelvoitteiden täyttämisasteen määrittäminen
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Osakeperusteiset maksut
Laskennalliset verosaamiset edellisten tilikausien tappioista
11. Vuokrasopimukset
Vuokra-ajan määrittäminen
11. Vuokrasopimukset
Lisäluoton koron määrittäminen
11. Vuokrasopimukset
Maisemointikustannuksen määrän arvioiminen
12. Aineettomat hyödykkeet
Liikearvon arvonalentumistestaus
13. Liiketoimintojen yhdistämiset
Hankittujen omaisuuserien arvostaminen
13. Liiketoimintojen yhdistämiset
Ehdollisten kauppahintojen arvostaminen
20. Varaukset
Tappiolliset projektit
20. Varaukset
Maisemointivaraus
20. Varaukset
Takuuvaraukset
24. Ehdolliset velat sekä vastuusitoumukset
Ehdollisen velan kirjaamisedellytysten täyttyminen
1. LIIKEVAIHTO
Liikevaihto toimintamaittain
Tuhatta euroa
2025
2024
Suomi
443 495
394 548
Ruotsi
346 066
274 241
Viro
101 109
72 147
Muut toiminnot ja eliminoinnit
−18 361
−12 385
Yhteensä
872 311
728 550
Liikevaihdon jakautuminen tuloutusajankohdan mukaan
Tuhatta euroa
2025
2024
Kirjattu yhdellä ajanhetkellä
8 374
4 434
Kirjattu ajan kuluessa
863 936
724 116
Yhteensä
872 311
728 550
Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisille alueille
Tuhatta euroa
2025
2024
Suomi
422 846
376 272
Ruotsi
345 973
274 100
Viro
103 492
78 091
Muut
-
87
Yhteensä
872 311
728 550
118
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Tuhatta euroa
2025
2024
Asiakasopimuksiin perustuvat omaisuuserät
58 771
40 689
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)
175 852
56 172
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältyvät taseen erään Myyntisaamiset ja muut saamiset (Liitetieto 15.
Myyntisaamiset ja muut saamiset). Raportointikaudella on tuloutettu sopimukseen perustuvista veloista (saadut ennakot)
48 105 tuhatta euroa (2024: 42 213 tuhatta euroa).
Sopimuskannan jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta
Tuhatta euroa
2025
2024
Tulouttamaton transaktiohinta
722 951
845 642
Seuraavana vuonna tuloutettava
564 917
510 083
Myöhemmin tuloutettava
158 034
335 558
Sopimuskannan jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettua transaktiohintaa kuvataan toimintakertomuksessa termillä
tilauskanta.
Laadintaperiaate
IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta. Vaiheet ovat 1) sopimuksen yksilöiminen
2) suoritevelvoitteiden erottaminen, 3) transaktiohinnan määrittäminen, 4) transaktiohinnan kohdistaminen, ja 5)
myyntituottojen kirjaaminen. Standardin päätavoitteena on tarjota tilinpäätöksen käyttäjille informaatiota asiakas-
sopimuksista johtuvien myyntituottojen ja rahavirtojen luonteesta, ajoittumisesta ja niihin liittyvästä epävarmuudesta.
Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan kun, tai sitä mukaa kuin, suoritevelvoite täytetään luovuttamalla
luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle. Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas saa siihen määräysvallan.
Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään, johon yhtiön odotetaan olevan oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja
vastaan.
Merkittävimmät tulovirrat ja suoritevelvoitteet
GRK-konsernin liikevaihto muodostuu pääsääntöisesti taito- ja väylärakentamisen sekä päällystyksen ja rataliike-
toiminnan urakkasopimustuotoista (yli 90 % esitettyinä tilikausina), ympäristöteknologian tuotoista sekä muista
palveluista. GRK-konsernin yleisimmät sopimustyypit ovat kokonaisurakkasopimus, ST-sopimus (suunnittele ja
toteuta), STk -sopimus (suunnittele ja toteuta sisältäen kehitysvaiheen) ja projektinjohtourakka. Ympäristötekno-
logian liiketoiminnassa GRK-konserni vastaanottaa teollisuuden sivutuotteita ja muita hyödynnettäviä jätejakeita
hyötykäyttöön useilta toimijoilta. Tämän lisäksi ympäristöteknologiaan kuuluu biotuoteliiketoiminta, kuten biohiilen
valmistus ja myynti.
Taito- ja väylärakentamisen sekä raiderakentamisen urakoiden sopimuksissa asiakkaalle tyypillisesti toimitetaan
yksi integroitu kokonaisuus, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen. Mahdolliset lisä- ja muutostyöt ovat
muutoksia suoritevelvoitteeseen, ja ne käsitellään osana olemassa olevaa sopimusta. Sopimukset voivat sisältää
erillisen kehitysvaiheen, joka käsitellään erillisenä suoritevelvoitteena.
Taito- ja väylärakentamisen sekä raiderakentamisen urakkasopimukset voidaan toteuttaa myös työyhteen-
liittymä- tai allianssimallilla. Työyhteenliittymissä GRK-konserni ja sen yhteistyökumppani tai -kumppanit muodostavat
työyhteenliittymän, jolla on yhdessä sopimus asiakkaan kanssa. Työyhteenliittymissä GRK-konserni kirjaa työyhteen-
liittymäsopimuksen mukaisen osuuden tuotoista ja kuluista konsernitilinpäätökseen. Allianssimallilla toteutettavissa
projekteissa projektit toteutetaan yhteisvastuullisesti allianssin osapuolten kesken. Allianssimallilla toteutettavista
urakoista kirjataan tuotoksi allianssisopimuksen mukainen GRK-konsernin osuus. Myyntituotot työyhteenliittymä- ja
allianssimallilla toteutetuista urakkasopimuksista tuloutetaan alla kuvattujen urakkasopimustuottojen tulouttamis-
periaatteiden mukaisesti.
Päällystysurakoissa sopimus koostuu tyypillisesti useammista työkohteista, jotka muodostavat kukin erillisen
erotettavissa olevan suoritevelvoitteen. Muutos- ja lisätyöt käsitellään joko osana olemassa olevia suoritevelvoitteita
tai, mikäli kyseessä on kokonaan uusi työkohde, uusina suoritevelvoitteina.
Ympäristöteknologian liiketoiminnassa GRK-konserni myy asiakkaille jätteidenkäsittelypalveluja ja kierrätysraa-
ka-aineita. Jätteidenkäsittelypalvelut sisältävät jätteiden käsittely- ja hyötykäyttö- sekä loppusijoituspalvelut. Kierrätys-
raaka-aineiden myynnissä jokainen painoyksikkö myytyä kierrätysraaka-ainetta muodostaa erillisen suoritevelvoitteen.
Jätteenkäsittelypalvelut ovat sarja erotettavissa olevia palveluja .
119
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Lisäksi GRK-konserni tarjoaa kunnossapito-, suunnittelu- ja konsultointipalveluja, jotka ovat sarja erotettavissa olevia
palveluja.
Suoritevelvoitteen täyttäminen
Suoritevelvoitteen täyttäminen perustuu tavaran tai palvelun määräysvallan siirtymiseen asiakkaalle. Suorite velvoitteet
raide-, taito- ja väylärakentamisen sekä päällystystöiden urakkasopimuksista täyttyvät pääsääntöisesti ajan kuluessa,
sillä asiakkaalla katsotaan olevan määräysvalta omaisuus erään, johon palvelu suoritetaan. Asiakassopimuksesta
syntyvällä omaisuuserällä ei myöskään katsota olevan konsernille vaihtoehtoista käyttöä ja konsernilla on tosi asial linen
oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta sisältäen kohtuullisen katteen.
Ympäristöliiketoiminnan jätteidenkäsittelypalveluissa suoritevelvoitteet täyttyvät ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja
kuluttaa palvelua sitä mukaa kun GRK-konserni suorittaa palvelua. Kierrätysraaka- aineiden myynnissä suoritevelvoite
on täytetty, kun raaka-aine on luovutettu asiakkaalle ja asiakas saa siihen määräysvallan.
Kunnossapito-, suunnittelu- ja konsultointipalveluissa asiakas saa ja kuluttaa palvelua sitä mukaa kuin
GRK-konserni palvelua suorittaa ja suoritevelvoitteet täyttyvät ajan kuluessa.
Transaktiohinnan määrittäminen
Myyntituottojen määrittämiseksi johto arvioi transaktiohinnan, joka on asiakkaalta saatavaksi odotettu vastikemäärä,
joka sisältää muuttuvat osuudet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. Lisä- ja muutostyöt sisällytetään
myyntituottoihin, kun niiden toteuttamisella on molempien osapuolten hyväksyntä. Muuttuvat vastikkeet sisällytetään
transaktiohintaan, kun on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta tekemään merkittäviä
peruutuksia, silloin kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus ratkeaa. Jos sopimus sisältää useamman kuin
yhden suorite velvoitteen, transaktiohinta allokoidaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella.
Tuottojen ja maksujen ajoittuminen
Suurin osa GRK-konsernin liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua usealle eri vuodelle.
GRK-konsernin projektit kestävät muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Infra-alalle tyypillisesti toiminta
on kausiluonteista, minkä vuoksi projekteista kertyy eniten tuottoja alkukesän ja loppuvuoden välisenä ajanjaksona.
Asiakkaan suorittaman maksun ja GRK-konsernin työsuoritteen luovuttamisen välissä ei pääsääntöisesti ole ajallisesti
merkittävää eroa. Pitkäaikais hankkeissa asiakkaan suorittamat maksut perustuvat sopimuksessa sovittuihin maksu erä-
taulukoihin tai tietyn työvaiheen valmistumiseen. GRK-konsernin hankesopimuksiin ei sisälly merkittäviä rahoituskompo-
nentteja maksuehtojen ollen pääsääntöisesti kahdesta viikosta korkeintaan kahteen kuukauteen .
Myyntituottojen kirjaaminen: Urakkasopimukset, jätteidenkäsittelypalvelut, kunnossapitosopimukset ja
suunnittelu- ja konsultointipalvelut
Ajan kuluessa tuloutettavien urakkatuottojen osalta täyttämisaste määritetään panokseen perustuvaa menetelmää
käyttäen. Johdon harkinnan mukainen suoritevelvoitteen täyttämisaste määritellään laskemalla tarkasteluhetkellä
kertyneiden kustannusten eli raaka-aineiden, työpanoksen ja muiden hanketta edistävien kustannusten osuus arvioi-
duista kokonaiskustannuksista. Vastaavasti toteutumattomat kustannukset kuvaavat täyttämättä olevan suoritteen
määrää.
Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot,
esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä taseen myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä.
Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella kirjatut myynti-
tuotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana (saadut ennakot) taseen lyhyt aikaisissa veloissa.
Tilanteissa, joissa pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voitaisi luotettavasti arvioida, hankkeesta saatavia tuottoja
kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennä-
köistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakas sopimuksesta saatavat
kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Ympäristöliiketoiminnan jätteidenkäsittelypalvelutuottojen ja kunnossapito-, suunnittelu- ja konsultointipalve-
lutuottojen kirjaamiseen GRK-konserni käyttää IFRS 15 -tilinpäätösstandardin apukeinoa, jonka mukaan yhteisö
voi tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan, jos yhteisöllä on oikeus saada asiakkaalta vastike
rahamääränä, joka suoraan vastaa yhteisön tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle.
Myyntituottojen kirjaaminen: Muut tuotot
GRK-konserni kirjaa tuotot ympäristöliiketoiminnan kierrätysraaka-aineiden ja biotuoteliiketoiminnan myynnistä
sekä muusta vähäisestä materiaalin myynnistä yhtenä ajankohtana. Liikevaihto kirjataan, kun raaka-aine tai tuote on
luovutettu asiakkaalle, jolloin asiakas saa siihen määräysvallan.
Takuut ja muut velvoitteet
GRK-konsernilla ei ole tavanomaisen takuun ylittäviä takuuehtoja. Takuiden pituus on yleensä kahdesta viiteen vuotta.
Johdon arvio takuuvarauksesta perustuu kokemusperäiseen tietoon tulevien ja nykyisten reklamaatio kustannusten
hoitamiseen tarvittavan varauksen tasosta. Ympäristöliiketoimintaan liittyvistä maisemointi varauksista on kerrottu
liitetiedossa 20. Varaukset .
120
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Myyntituottojen arvostamisessa ja kirjaamisessa johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut liittyvät suorite-
velvoitteiden tunnistamiseen, transaktiohinnan arvoon sekä täyttämisasteen määrittämiseen ja ajoittumiseen.
Suoritevelvoitteiden tunnistaminen
Suoritevelvoitteita tunnistaessaan GRK-konsernin johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja palveluiden välistä yhteyttä
ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Suoritevelvoitteiden tunnistamisessa johdon harkintaa liittyy esimerkiksi
optioiden käsittelyyn. Optiot lisätavaroihin ja -palveluihin käsitellään tapauskohtaisen harkinnan mukaan joko erillisinä
tai osana asiakkaalle luvattua integroitua kokonaisuutta. Johto arvioi transaktiohinnan uudelleen option toteutumisen
varmistuttua, mikäli optio katsotaan osaksi alkuperäisen sopimuksen integroitua kokonaisuutta. Tuoton kirjaamisen
ajankohta ja määrä voivat vaihdella riippuen siitä, käsitelläänkö optiota erikseen vai osana integroitua kokonaisuutta.
Transaktiohinta
Myyntituottojen määrittämiseksi GRK-konsernin johto arvioi asiakkaalta saatavaksi odotetun transaktiohinnan, joka voi
urakkasopimuksissa sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten sanktioita ja työsuoritteisiin perustuvia lisäpalkkioita.
GRK-konserni huomioi mahdolliset muuttuvat vastikkeet myyntituotoissa siinä vaiheessa, kun on erittäin todennä-
köistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta tekemään merkittäviä peruutuksia. Alkuperäinen transaktiohinta
arvioidaan sopimuskohtaisesti ja muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä.
Suoritevelvoitteiden täyttämisaste
Johdon harkintaa tarvitaan panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion
tekemiseksi sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Arvioidessaan
näiden vaikutusta kustannusennusteeseen GRK-konsernin johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen parhaaseen
tietoon perustuen, mutta johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta.
Sopimusten tulouttamiseen liittyvien arvioiden päivitys ja aiempien arvioiden toteuman seuranta tehdään säännöllisesti
ja luotettavasti johdon kokemusperäiseen tietoon pohjautuen .
2. LIIKETOIMINTASEGMENTIT JA MARKKINA-ALUEET
Toimintasegmentit
GRK-konsernissa ylin operatiivinen päätöksentekijä on emoyhtiön toimitusjohtaja. Ylin operatiivinen päätöksentekijä vastaa
resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille sekä niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Konsernin johtoryhmä toimii
toimitusjohtajan apuna operatiivisen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Toimitusjohtaja tarkastelee säännöllisesti
konsernin liiketoimintoja ensisijaisesti koko konsernin tasolla ja toissijaisesti toimintamaiden tasolla. Emoyhtiö GRK Infra Oyj
vastaa konsernin hallinnosta sekä rahoituksesta ja konsernin tytäryhtiöt harjoittavat konsernin operatiivista toimintaa. GRK-kon-
sernin johto on määritellyt tytäryhtiöiden toimintamaat GRK-konsernin toimintasegmenteiksi ennen segmenttien yhdistämistä.
Emoyhtiö ei muodosta toimintasegmenttiä, sillä sen tuotot ja kulut syntyvät ainoastaan tytäryhtiöissä harjoitetun pääliiketoi-
minnan tukemisesta.
GRK-konsernin johto on päättänyt yhdistää toimintasegmentit yhdeksi suuremmaksi raportoitavaksi toimintasegmentiksi.
Käytännössä tämä yksi toimintasegmentti sisältää konsernin koko liiketoiminnan. Toimintasegmentti vastaa GRK-konsernin
ainoaa raportoitavaa segmenttiä, ja siksi segmenttitietoja ei esitetä muutoin kuin koko yritystä koskevien tietojen osalta.
GRK-konsernilla on yksi raportoitava segmentti: Rakentamispalvelut. Tämä perustuu siihen, että konsernin liiketoiminta
muodostuu rakentamispalvelujen projekteista sekä rakentamispalveluja tukevista muista liiketoiminnoista, kuten kunnossa-
pidosta, päällystyksestä sekä ympäristö- ja rataliiketoiminnasta, joita ei seurata erillään rakentamispalveluista. Yhdistetyillä
toimintasegmenteillä on saman tyyppiset tuote- ja asiakasprofiilit. Eri erillis yhtiöiden käyttökate- ja liiketulostasot ovat
samankaltaiset. Lisäksi yhdistetyt toimintasegmentit ovat saman kaltaisia keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisten kehitys-
suuntien ja ominaispiirteiden suhteen.
GRK-konsernin laskutuksesta noin 60 % (tilikaudella 2024 noin 62 %) oli julkishallinnon piiriin kuuluvia asiakkailta ja noin
40 % (tilikaudella 2024 noin 38 %) yksityisiä asiakkaita. Merkittäviä julkishallinnon asiakkaita ovat muun muassa GRK-konsernin
toimintamaiden liikennevirastot, kaupungit, kunnat tai kuntayhtymät sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt. GRK:lla on
tilikaudella 2025 ollut kaksi yksittäistä asiakasta (vuonna 2024 kaksi), joiden osuus kokonaisliikevaihdosta on ylittänyt 10 %.
GRK-konsernin yhden raportoitavan segmentin luvut eivät ole täysin yhtenevät GRK-konsernin IFRS-lukujen kanssa. Päätök-
senteon perusteena tuloksellisuuden arvioinnissa sekä resurssien kohdistamisessa on toimintamaiden FAS-tilinpäätösten
mukainen liikevoitto. Täsmäytys raportoitavan segmentin liikevoitosta IFRS-tilinpäätös standardien mukaiseen tulokseen ennen
veroja sekä raportoitavan segmentin pitkäaikaisista varoista IFRS-tilin päätösstandardien mukaisiin pitkäaikaisiin varoihin on
esitetty alla.
121
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Täsmäytyslaskelma
Tuhatta euroa
2025
2024
Raportoitavan segmentin liikevoitto (FAS)
59 558
47 554
Muut toiminnot
−3 253
−1 657
Rahoitustuotot ja -kulut
−759
625
GAAP-erot ja eliminoinnit
−2 799
−697
Tulos ennen veroja (IFRS)
52 747
45 826
Muissa toiminnoissa esitetään yhdistettyjen toimintasegmenttien ulkopuolle jäävät tukitoiminnot ja konsernihallinto. GAAP-ero
raportoitavan segmentin liikevoitossa muodostuu merkittäviltä osin liikevaihdon tuloutuksen ajoituserosta, vuokrasopimusten
erilaisesta käsittelystä (Liitetieto 11. Vuokrasopimukset), aktivoitujen kehittämismenojen poistoista (Liitetieto 12. Aineettomat
hyödykkeet) sekä aktivoitujen transaktiokulujen poistojen peruutuksista.
Raportoitavan segmentin pitkäaikaiset varat maittain
Tuhatta euroa
2025
2024
Suomi
76 702
68 976
Ruotsi
507
915
Viro
4 266
3 469
Pitkäaikaiset varat yhteensä
81 476
73 360
Täsmäytyslaskelma
Tuhatta euroa
2025
2024
Raportoitavan segmentin pitkäaikaiset varat (FAS)
81 476
73 360
GAAP-erot ja muut toiminnot
16 455
12 388
Pitkäaikaiset varat yhteensä
97 931
85 748
Pitkäaikaiset varat eivät sisällä laskennallisia verosaamisia eivätkä pitkäaikaisia rahoitusvaroja. GAAP-ero raportoitavan
segmentin pitkäaikaisissa varoissa muodostuu pääsääntöisesti vuokrasopimusten erilaisesta käsittelystä (Liitetieto 11.
Vuokrasopimukset) ja kehittämismenojen aktivoinnista IFRS-tilinpäätös standardien mukaisessa raportoinnissa (Liitetieto 12.
Aineettomat hyödykkeet).
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Tuhatta euroa
2025
2024
Saadut vakuutus- ja vahingonkorvaukset
863
322
Polttoaineveron palautukset
413
596
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
586
426
Saadut avustukset
41
28
Vuokratuotot
288
126
Muut
453
351
Yhteensä
2 645
1 849
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten käyttö omaisuuden
myyntivoitot, vakuutus- ja muut korvaukset, vuokratuotot ja julkiset avustukset. Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi
syntyneistä menoista, tuloutetaan samalla kaudella kuin menot kirjataan kuluksi. Aineellisiin omaisuuseriin kohdistuvat julkiset
avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennykseksi ja nämä on kuvattu liitetiedossa 10. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet.
122
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Tuhatta euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
−96 565
−84 800
Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut
-
−527
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
−15 491
−13 041
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
−11 290
−7 225
Yhteensä
−123 346
−105 593
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
2025
2024
Toimihenkilöt
608
535
Työntekijät
590
563
Yhteensä
1 197
1 098
Kannustinjärjestelmät
Synteettiset optiot
GRK-konsernin henkilöstölle on aikaisemmilla tilikausilla myönnetty synteettisiä optioita osana emoyhtiö GRK Infra Oyj:n
osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. GRK-konserni on toteuttanut yhden synteettisen optio-ohjelman, jonka piirissä on vuonna
2019 ollut rajallinen määrä yhtiön palveluksessa työskenteleviä henkilöitä. Kaikki merkityt optiot, yhteensä 422 180 kappaletta
(84 436 kappaletta tilikaudella 2022 toteutettua osakesplittiä edeltävillä määrillä laskettuna), on myönnetty samaan aikaan
vuonna 2019. Synteettinen optio-ohjelma oli määräaikainen ja päättyi vuonna 2024 ja antoi siihen osallistuville henkilöille
mahdollisuuden käteisenä maksettavaan palkkioon. Ohjelma sisälsi markkinaperusteisen ehdon ja tämän lisäksi palveluksen
suorittamiseen liittyvän ehdon. Palkkiota ei maksettu eikä kulukirjausta tehty siltä osin kuin ehdot eivät täyttyneet. Optiot eivät
oikeuttaneet merkitsemään osakkeita. Ohjelma päättyi tilikaudella 2024, ja sen perusteella osallistujille maksettiin yhteensä
538 tuhatta euroa.
Yhteissijoitusjärjestelyt
GRK-konserni on toteuttanut tietyille konsernin johtoon kuuluville ja muille avainhenkilöille tai sellaiseksi tuleville sekä ulkopuo-
lisille sijoittajille useampia suunnattuja yhteissijoitusjärjestelyjä. Yhteissijoitusjärjestelyjä on toteutettu vuosina 2010–2021 sekä
2023 yhtiön palveluksessa olleiden ja palvelukseen tulleiden avainhenkilöiden kanssa. Vuoden 2018 yhteissijoitusjärjestelyssä
olivat mukana myös ulkopuoliset sijoittajat. Lisäksi vuoden 2022 aikana yhtiö toteutti osakevaihdon tytäryhtiöiden henkilöomis-
tajille, jolloin tytäryhtiöiden henkilöomistajista tuli emoyhtiön osakkeenomistajia ja tytäryhtiöistä emoyhtiön 100-prosenttisesti
omistamia tytäryhtiöitä.
4. MATERIAALIT JA PALVELUT
Tuhatta euroa
2025
2024
Aineiden ja tarvikkeiden ostot
−221 988
−213 938
Aine- ja tarvikevaraston muutos
415
1 768
Keskeneräisen työn muutos
−360
−137
Valmistus omaan käyttöön
256
99
Ulkopuoliset palvelut
−423 465
−317 882
Yhteensä
−645 142
−530 090
Materiaalit ja palvelut koostuvat tilikauden aikaisista ostoista, varastojen muutoksesta sekä ulkopuolisista palveluista.
Aine- ja tarvikekulut sekä ulkopuoliset palvelukulut liittyvät suoraan konsernin varsinaiseen rakentamispalvelutoimintaan.
123
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK-konsernissa on ollut yhtenäinen arvonmääritysperiaate vuodesta 2010 alkaen. Tämä arvonmääritysperiaate on
päivitetty vuonna 2018, jolloin ulkopuoliset sijoittajat tulivat mukaan. Kyseistä päivitettyä arvonmääritysperiaatetta on käytetty
sen jälkeen kaikissa yhteissijoitusjärjestelyissä. Kaikki osakkeiden merkinnät on siten toteutettu pääosin samalla arvonmääri-
tysperiaatteella ja ehdoin. Täten suunnatuissa anneissa mikään ryhmä ei ole saanut lisäetuutta osakkeiden merkintään liittyen
suhteessa toisiinsa. Yhteissijoitusjärjestely sisältää osakeperusteisen maksun, mutta koska henkilö maksaa osakkeesta
myöntämispäivän mukaisen käyvän arvon, ei tehtyihin sijoituksiin liity lisäetuutta eikä näin ollen kirjattavaksi tule IFRS 2
mukaista kulua.
Joillekin yhtiön työntekijöille ja toimisuhteessa oleville on myönnetty lainaa, jolla henkilö on voinut rahoittaa osin yhtiön
osakkeiden merkintähintaansa. GRK käsittelee nämä myöntämänsä lainat lainasaatavina perustuen siihen, että lainan ehdot
ovat markkinaperusteiset ja työ- tai toimisuhteessa olevalla lainanottajalla on ehdoton velvollisuus maksaa laina takaisin GRK
Infra Oyj:lle.
Yhteissijoitusjärjestelyissä oli työ- ja toimisuhteessa olevien avainhenkilöiden osalta lisäksi sovittu suhteen päättymiseen
liittyvistä niin sanotuista good tai bad leaver -ehdoista. Nämä ehdot raukesivat yhtiön listautumisen yhteydessä tilikaudella
2025. Eläköitymisen takia tapahtuvan sopimusperusteisen lunastuksen osalta osakelunastukselle oli määritelty takaraja, jonka
puitteissa lunastukset tehtiin vuosittain tasaerissä listautumiseen asti. Lunastettavat osakkeet käsiteltiin rahavaroina makset-
tavana osakeperusteisena järjestelynä siltä osin, kun GRK-konsernilla oli sopimukseen perustuva velvoite lunastaa osakkeet.
Vuoden 2024 tilinpäätökseen osakelunastusvelkaa ei kirjattu eikä osakelunastuksia tehty vuonna 2025. Vuonna 2024 emoyhtiö
lunasti osakkeita 7 tuhannella eurolla toimisuhteensa GRK-konsernin kanssa päättäneiltä henkilöiltä sekä 5 020 tuhannella
eurolla eläköityneiltä henkilöiltä.
Laadintaperiaate
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kuten palkat, palkkiot, luontaisedut ja vuosilomat kirjataan suorite perusteisesti kuluksi
sinä tilikautena, jona ne syntyvät. Tulospalkkiot kirjataan kuluksi, kun GRK-konsernille syntyy velvollisuus erien maksuun
ja niiden määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Eläkevelvoitteet
GRK-konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä maksut suoritetaan
vakuutusyhtiölle, jonka jälkeen GRK-konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Suoritukset maksupohjaisiin järjes-
telyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee .
Osakeperusteiset maksut
GRK-konsernin synteettiset optiot ovat käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia kannustinjärjestelyjä. Synteettiset
optiot on toteutettu myöntämispäivän arvonmäärityslaskelmien mukaiseen käypään arvoon, jolloin niistä ei ole
tullut kirjattavaksi kulua tai velkaa myöntämishetkellä. Järjestely arvostetaan uudelleen käypään arvoon jokaisena
tilinpäätöspäivänä ja velan käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Vastaava oikaisu tehdään taseen velkoihin.
Synteettisten optioiden tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuneissa kuluissa.
GRK-konserni käsitteli lunastusvelvoitteen alaiset osakkeet rahavaroina maksettavana osakeperusteisena järjes-
telynä. Lunastusvelvoitteen alaiset osakkeet kirjattiin taseeseen velaksi sopimusperusteisen velvoitteen mukaisesti.
Mikäli lunastusvelvoitteen alaisille osakkeille maksettiin osinkoa ennen niiden lunastamista, syntyi GRK-konsernille
velvoite käteismaksuun, joka kirjattiin tuloslaskelmaan rahoituskuluksi ja taseeseen velaksi.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Osakeperusteiset maksut
GRK-konserni tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja siitä, sisältääkö jokin järjestely tai transaktio osake perusteisen
maksun. Johdon näkemyksen mukaan rahavaroina maksettavina osakeperusteisina järjestelyinä käsitellään sellaisia
lunastusvelvoitteen alaisia osakkeita, joiden osalta GRK-konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite lunastaa
osakkeet. Sopimusperusteinen velvoite lunastaa osakkeita raukesi yhtiön listautumisen yhteydessä vuonna 2025.
Toteutuneet osakkeiden lunastukset eivät muodosta vakiintunutta käytäntöä, jossa osakkeita olisi lunastettu henkilö-
omistajilta, pois lukien osakassopimuksen mukaiset eläköityvät henkilöt.
Järjestelyn käyvän arvon määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa. Alkuperäisen kirjauksen ajankohtana yhteis-
sijoitusjärjestelyissä, joissa työntekijät ovat saaneet mahdollisuuden merkitä yhtiön osakkeita, ei työntekijän katsota
saaneen etuutta, sillä merkintähinnan on katsottu vastaavan käypää arvoa. Käteisvaroina maksettavien synteettisten
optioiden myöntämishetken velan arvon katsotaan olevan nolla. Näin ollen myöntämishetkellä ei ole tullut kirjattavaksi
osakeperusteiseen maksuun liittyvää IFRS 2:n mukaista kulua. GRK-konserni on laatinut synteettisten optioiden
myöhempää arvostamista varten vastaavan analyysin tilinpäätöspäivänä, jonka osoittama myöntämispäivän ja
kyseisen tilinpäätöspäivän arvojen välinen erotus on kirjattu suoriteperusteisesti tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen
velaksi.
124
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tuhatta euroa
2025
2024
Ajoneuvokulut
−3 938
−7 720
Matkakulut
−9 256
−8 955
IT-kulut
−4 427
−3 500
Konsultointi- ja hallintopalvelut
−3 167
−1 499
Toimitilakulut
−2 362
−2 679
Toimisto- ja hallintokulut
−5 110
−4 794
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
−3 494
−3 067
Muut kulut
−2 279
−1 573
Yhteensä
−34 033
−33 787
Liiketoiminnan muille kuluille on ominaista, että ne liittyvät tai ovat sidoksissa ennemminkin konserniyhtiöiden liiketoimintaan
kokonaisuutena kuin konserniyhtiöiden myymiin rakentamispalveluihin ja niiden volyymiin.
Tilintarkastajien palkkiot
Tuhatta euroa
2025
2024
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers
Lakisääteinen tilintarkastus
−211
−177
Veroneuvonta
−10
−2
Muut tilintarkastajan palvelut
−413
−168
Yhteensä
−634
−347
Tilintarkastajien palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajalle maksetut palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta
ja muista palveluista. Muut tilintarkastajan palvelut sisältävät myös PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittaman
kestävyysvarmennuksen kulun. Vuoden 2025 tilintarkastajan palkkioista 598 tuhatta euroa sisältyy toimisto- ja hallintokuluihin
ja 36 tuhatta on on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osana listautumisannin kuluja.
6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Tuhatta euroa
2025
2024
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
−215
−264
Aineelliset hyödykkeet
−10 869
−9 211
Käyttöoikeusomaisuuserät
−5 575
−4 672
Yhteensä
−16 659
−14 147
Arvonalentumiset
Aineettomat hyödykkeet
−213
−62
Aineelliset hyödykkeet
−2 058
−1 521
Yhteensä
−2 270
−1 583
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
−18 929
−15 729
Tilikaudella 2025 kirjattu aineettoman hyödykkeen 213 tuhannen euron arvonalentuminen liittyi aineettoman oikeuden alaskir-
jaukseen ja aineellisten hyödykkeiden 2 058 tuhannen euron arvonalentuminen johtui biohiililaitoksen rakentamiseen liittyvien
aktivoitujen kulujen alaskirjauksesta. Molempien omaisuuserien osalta tulonodotusten katsottiin alentuneen kirjanpitoarvoa
alhaisemmiksi.
Tilikaudella 2024 kirjattu aineettoman hyödykkeen 62 tuhannen euron arvonalentuminen aiheutui käytöstä poistettuun
tietojärjestelmään liittyvien aktivoitujen kehitysmenojen alaskirjauksesta. Aineellisten hyödykkeiden 1 521 tuhannen euron
arvonalentuminen aiheutui Utajärvelle suunnitellun ja osittain toteutetun toisen biohiililaitoksen keskeneräiseen käyttöomai-
suuteen aktivoitujen suunnittelu- ja laitekustannusten alas kirjauk sesta. Biohiililaitoksen toimittaja ajautui suorituskyvyttömyys-
tilaan eikä pysty toimittamaan suunniteltua toista laitoista.
125
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
9. TULOVEROT
Tuloslaskelman tuloverokulut koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verokulusta, aikaisempia tilikausia
koskevien verojen oikaisuista sekä laskennallisisten verojen muutoksista.
Tuhatta euroa
2025
2024
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä
−10 172
−7 695
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
−83
−97
Laskennallisten verosaamisten muutos
1 265
−402
Laskennallisten verovelkojen muutos
−711
−747
Tuloverokulu
−9 701
−8 941
Tuloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma on
seuraavanlainen:
Tuhatta euroa
2025
2024
Tulos ennen veroja
52 747
45 826
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %
−10 549
−9 165
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus
1 083
298
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
−166
−169
Verovapaiden tulojen vaikutus
4
2
Aiempia tilikausia koskevat laskennallisten verojen oikaisut
−98
97
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
−83
−97
Muut erät
107
94
Tuloverokulu
−9 701
−8 941
8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Tuhatta euroa
2025
2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainasaamisista
99
188
Muut korkotuotot
3 672
3 200
Käypään arvoon arvostettavat sijoitukset, käyvän arvon muutos
223
-
Muut rahoitustuotot
17
-
Yhteensä
4 011
3 387
Rahoituskulut
Korkokulut lainoista
−958
−1 121
Korkokulut vuokrasopimusveloista
−469
−426
Valuuttakurssitappiot
−3 070
−111
Muut rahoituskulut
−272
−1 104
Yhteensä
−4 770
−2 762
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
−759
625
Muut rahoituskulut sisältävät pääosin projektien takaus kuluja ja lainanhoitokuluja.
126
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Kirjattu Hankitut Valuuttakurssien
Tuhatta euroa
1.1.
tulosvaikutteisesti liiketoiminnat
vaikutus
31.12.
2025
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
1 064
927
-
16
2 007
Hyllypoistot
98
–98
-
-
-
Muut erät
443
436
-
1
879
Yhteensä
1 604
1 265
-
16
2 886
Netotus
–178
–169
Yhteensä
1 426
1 265
-
16
2 717
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
2 951
762
-
-
3 714
Aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen
-
–67
1 335
-
1 268
Muut erät
178
16
14
0
208
Yhteensä
3 129
711
1 348
0
5 189
Netotus
–178
–169
Yhteensä
2 951
711
1 348
0
5 020
Kirjattu tulos- Valuuttakurssien
Tuhatta euroa
1.1.
vaikutteisesti
vaikutus
31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
1 347
–283
–1
1 064
Hyllypoistot
380
–283
-
98
Muut erät
279
164
0
443
Yhteensä
2 006
–402
–1
1 604
Netotus
–197
–178
Yhteensä
1 809
–402
–1
1 426
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
2 143
808
-
2 951
Muut erät
241
–62
–1
178
Yhteensä
2 384
747
–1
3 129
Netotus
–197
–178
Yhteensä
2 186
747
–1
2 951
Konsernilla ei ole ollut kertyneitä vahvistettuja tappioita tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 eikä 31.12.2024.
127
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Laadintaperiaate
Tuloverot
Kauden verokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella
maksettava vero oikaistuna väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista johtuvien laskennal-
listen verosaamisten ja -velkojen muutoksilla.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos
ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan
vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välisistä väli -
aikaisista eroista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä
hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen
verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään
toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata ne keskenään ja kun ne liittyvät
saman veronsaajan perimiin tuloveroihin samalta verovelvolliselta.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota
vastaan väliaikaiset erot ja tappiot pystytään hyödyntämään.
Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai
velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisai-
kanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
GRK-konsernin johto käyttää harkintaa ja arviota päättäessään kirjataanko laskennallista verosaamista käyttämät-
tömistä verotuksellisista tappioista. Arvioihin vaikuttavat oletukset konserniyhtiöiden tulevien vuosien operatiivisen
toiminnan tuloksesta ja verotettavasta tulosta sekä mahdollisuuksista hyödyntää verotappiot. Kirjaaminen tehdään
siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttä-
mättömät verotukselliset tappiot sekä käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää .
10. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Ennakkomaksut
Maa-alueet ja Koneet ja Muut aineelliset ja keskeneräiset
Tuhatta euroa
liittymismaksut
Rakennukset
kalusto hyödykkeet
työt
Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.
3 422
6 044
93 115
-
5 800
108 381
Liiketoimintojen
yhdistämiset
1 096
4
675
7 124
-
8 899
Lisäykset
927
416
8 687
194
4 872
15 096
Vähennykset
-
-
–2 978
-
–2 058
–5 036
Siirrot erien välillä
-
1 418
3 734
813
–5 966
-
Valuuttakurssierot
-
-
40
-
-
40
Hankintameno 31.12.
5 445
7 881
103 272
8 132
2 649
127 380
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-
–1 274
–34 787
-
-
–36 061
Liiketoimintojen
yhdistämiset
-
-
–371
-
-
–371
Poistot
-
–808
-9 695
–365
-
–10 869
Vähennysten kertyneet
poistot
-
-
2 240
-
-
2 240
Valuuttakurssierot
-
-
–25
-
-
–25
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-
–2 082
–42 638
–365
-
–45 085
Kirjanpitoarvo 1.1.
3 422
4 770
58 328
-
5 800
72 320
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 445
5 799
60 635
7 766
2 649
82 295
Ennakkomaksujen ja keskeneräisten töiden vähennyksestä 2 058 tuhatta euroa johtui biohiililaitoksen arvon alentumisesta, josta
kerrotaan liitetiedossa 6. Poistot ja arvonalentumiset .
128
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Ennakkomaksut
Maa-alueet ja Koneet ja ja keskeneräiset
Tuhatta euroa
liittymismaksut
Rakennukset
 kalusto
työt
Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.
1 740
6 462
82 482
12 308
102 993
Lisäykset
1 653
652
11 404
3 107
16 816
Vähennykset
-
–1 066
–8 793
–1 550
–11 409
Siirrot erien välillä
28
–4
8 041
–8 065
-
Valuuttakurssierot
-
-
–19
-
–19
Hankintameno 31.12.
3 422
6 044
93 115
5 800
108 381
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-
–1 758
–34 285
-
–36 043
Poistot
-
–623
–8 587
-
–9 211
Vähennysten kertyneet
poistot
-
1 107
8 074
-
9 181
Valuuttakurssierot
-
-
11
-
11
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-
–1 274
–34 787
-
–36 061
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 740
4 705
48 197
12 308
66 950
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 422
4 770
58 328
5 800
72 320
Ennakkomaksujen ja keskeneräisten töiden vähennyksestä 1 521 tuhatta euroa johtui keskeneräisen biohiililaitoksen arvon -
alentumisesta, josta kerrotaan liitetiedossa 6. Poistot ja arvonalentumiset.
Laadintaperiaate
Maa-alueet ja liittymismaksut kirjataan hankintamenoon. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankintameno
sisältää ostohinnan ja sekä kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta sellaiseen sijainti-
paikkaan ja kuntoon, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Arvioitu taloudellinen vaikutusaika
Rakennukset
5–25 vuotta
Koneet ja kalusto
Työkalut ja mittalaitteet
3–5 vuotta
Henkilöautot
4–5 vuotta
Kuorma- ja pakettiautot
3–7 vuotta
Konttorikoneet ja -kalusto
5 vuotta
Asfalttiasemat ja raskas asfalttikalusto
10–20 vuotta
Ratatyökoneet ja -kalusto
10–20 vuotta
Muut tuotannon koneet ja laitteet
5–12 vuotta
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
3–10 vuotta
Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä,
ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu
rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi.
Aineellisiin omaisuuseriin kohdistuvat julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen
vähennyksiksi. Avustukset pienentävät pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana kuluksi kirjattavaa
summaa. Muut julkiset avustukset on kuvattu liitetiedossa 3. Liiketoiminnan muut tuotot. Aineellisten hyödykkeiden
hankintaan ei liity olennaisia vieraan pääoman menoja, jotka tulisi aktivoida hankintamenoon. Merkittävistä parannus-
töistä syntyvät menot aktivoidaan ja kirjataan poistoina kuluiksi kohdeomaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa kirjan-
pitoarvoon, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
129
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
11. VUOKRASOPIMUKSET
IFRS 16 Vuokrasopimukset -tilinpäätösstandardi edellyttää vuokralle ottajilta lähtökohtaisesti kaikkien vuokrasopimusten
merkitsemistä taseeseen. Sopimuksen alkamisajankohtana taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopi-
musvelka, joiden arvo on määritetty perustuen tulevaisuudessa maksettavien vuokrien nykyarvoon. Vuokrakulujen sijaan
tuloslaskelmaan kirjataan vuokra-ajalle käyttöoikeusomaisuus erien poistot ja vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut.
GRK-konserni vuokraa maa-alueita, toimitiloja, asuntoja, tuotannon koneita ja kalustoa, henkilöautoja, paketti- ja kuorma-
autoja sekä työkaluja ja muuta työmaiden irtaimistoa. Toimitilojen ja maa-alueiden sopimukset voivat olla joko määrä aikaisia
tai toistaiseksi voimassa olevia. Asuntojen sopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Tuotannon
koneiden ja kaluston, autojen ja muiden ajo neuvojen sopimukset ovat määräaikaisia. Työmaairtaimiston sopimukset ovat
tyypillisesti vuosisopimuksia, joissa on määritelty hinnasto ja pääasialliset ehdot. Sopimukset voivat sisältää jatkamis- ja
päättämisoptioita. Osaan vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin.
Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteutuvat. Tuotannon koneiden, kaluston sekä ajoneuvojen
sopimuksissa voi olla lunastusoptioita. GRK-konsernin vuokrasopimukset eivät sisällä olennaisia muuttuvia vuokria tai jäännös-
arvotakuita. GRK-konsernilla ei ole merkittävää toimintaa vuokralle antajana.
Koneet ja
Tuhatta euroa
Rakennukset
kalusto
Ajoneuvot
Maa-alueet
Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.
18 409
574
12 307
1 579
32 869
Liiketoimintojen yhdistämiset
193
-
-
-
193
Lisäykset
2 916
-
3 571
312
6 799
Uudelleenarvostamisesta johtuva lisäys/
vähennys
–174
-
–262
–24
–460
Valuuttakurssierot
61
-
113
2
176
Hankintameno 31.12.
21 405
574
15 729
1 869
39 577
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
–11 423
–498
–7 873
–937
–20 730
Poistot
–2 934
–17
–2 380
–243
–5 575
Valuuttakurssierot
–36
-
–63
–1
–100
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
–14 393
–515
–10 316
–1 181
–26 405
Kirjanpitoarvo 1.1.
6 987
76
4 434
642
12 139
Kirjanpitoarvo 31.12.
7 012
58
5 414
688
13 172
Koneet ja
Tuhatta euroa
Rakennukset
kalusto
Ajoneuvot
Maa-alueet
Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.
16 534
574
9 432
1 440
27 980
Lisäykset
1 999
27
3 142
149
5 317
Uudelleenarvostamisesta johtuva lisäys/
vähennys
–95
–28
–229
–8
–361
Valuuttakurssierot
–28
-
–38
–1
–67
Hankintameno 31.12.
18 409
574
12 307
1 579
32 869
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
–8 831
–484
–5 973
–803
–16 092
Poistot
–2 604
–14
–1 919
–134
–4 672
Valuuttakurssierot
13
-
20
0
33
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
–11 423
–498
–7 873
–937
–20 730
Kirjanpitoarvo 1.1.
7 702
90
3 459
637
11 888
Kirjanpitoarvo 31.12.
6 987
76
4 434
642
12 139
Tuhatta euroa
2025
2024
Vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset
5 472
4 277
Pitkäaikaiset
7 965
7 913
Yhteensä
13 437
12 190
Vuokrasopimuksista johtuva rahavirta on esitetty liitetiedossa 22. Rahoitusvarat ja -velat ja vuokrasopimusvelkojen maturiteetti
liitetiedossa 23. Rahoitusriskien hallinta .
130
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa
2025
2024
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
1)
Rakennukset
−2 934
−2 604
Koneet ja kalusto
−17
−14
Ajoneuvot
−2 380
−1 919
Maa-alueet
−243
−134
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot yhteensä
−5 575
−4 672
Korkokulut
2)
−469
−426
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
3)
−17 164
−12 626
Tuloslaskelmaan sisältyvät vuokrasopimuksiin liittyvät määrät
yhteensä
−23 208
−17 724
1)
Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Poistot ja arvonalentumiset.
2)
Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Rahoituskulut.
3)
Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Liiketoiminnan muut kulut siltä osin, kuin ne liittyvät yhtiöiden toimintaan kokonaisuutena, kuten
esimerkiksi tilapäiset vuokra-asunnot, autot tai toimitilat, ja erään Materiaalit ja palvelut siltä osin, kuin ne liittyvät suoraan konsernin
varsinaiseen rakentamis palvelutoimintaan, kuten esimerkiksi tuotannon koneet ja kalusto sekä työmaairtaimisto.
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset liittyvät pääasiassa vuokrattuun työmaairtai-
mistoon.
Laadintaperiaate
GRK-konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos se antaa oikeuden yksilöidyn
omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. GRK-konserni kirjaa
vuokrasopimuksesta, jossa se on vuokralle ottajana, käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan
vuokra sopimuksen alkamisajankohtana. Alkamisajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin vuokrasopimuksen kohde -
omaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana niiden vuokrien nykyarvoon, joita ei kyseisenä
päivänä ole maksettu. Vuokrasopimusvelan arvostukseen sisällytettäviin maksuihin huomioidaan kiinteät maksut,
indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, sekä osto-option toteutusmäärä, jos sen käyttö on kohtuullisen
varmaa. Rangaistusmaksut vuokrasopimuksen päättämisestä sisällytetään vuokrasopimusvelan arvostukseen vain,
jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että GRK-konserni käyttää päättämisoption.
IFRS 16 -tilinpäätösstandardin mukaan vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä
korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, eli korkoa,
jonka GRK-konserni joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka
tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa
ympäristössä.
Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä
jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä vuokranmaksujen pääoman osuudella. Vuokrasopimusvelan määrä
määritetään uudelleen, kun vuokramaksuissa tapahtuu muutos esimerkiksi indeksimuutosten seurauksena,
sopimuksessa olevien optioiden käyttöä arvioidaan uudelleen tai muiden vuokrasopimusmuutosten huomioon
ottamiseksi.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän,
ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat, alkuvaiheen välittömät menot ja ennallistamismenot.
Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot yleensä tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai
sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos GRK-konserni on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä ja osto-option
toteutusmäärä on huomioitu vuokrasopimusvelan arvostuksessa, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana käytetään
omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa.
GRK-konserni soveltaa IFRS 16 -tilinpäätösstandardin mahdollistamaa helpotusta jättää kirjaamatta taseelle
lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimukset. Lyhytaikainen vuokrasopimus on sopimus, jonka
vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Lyhytkestoisia tai arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ovat muun muassa IT-laitteet ja
työmaa irtaimisto. Maksut näistä sopimuksista kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi tasaerinä.
131
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Vuokra-ajan määrittäminen
Vuokra-ajan määrittämisellä on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien
arvostukseen. Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa mukaan lukien jatkamis option
kattamat ajanjaksot, jos GRK-konserni on kohtuullisen varma option käyttämisestä, sekä päättämis option kattamat
ajanjaksot, jos GRK-konserni on kohtuullisen varma, että se ei käytä päättämisoptiota. GRK-konserni ottaa huomioon
kaikki tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin jatkamisoption käyttämiseen tai päättämisoption
käyttämättä jättämiseen. Johto arvio vuokra-ajan uudelleen, kun toteutuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden
muutos.
GRK-konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia sekä jatko-option sisältäviä määräaikaisia sopimuksia etenkin
toimitiloihin ja maa-alueisiin liittyen. Näiden sopimusten vuokra-ajan pituuden määrittämisessä otetaan huomioon
esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen
päättämiseen ja uuden sopimuksen solmimiseen liittyvät kulut sekä kohdeomaisuuserän tärkeys GRK-konsernin
toimintojen kannalta ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan ja sopivien vaihtoehtojen
saatavuuden. Projektikohtaiset käyttöoikeusomaisuuserät GRK-konserni käsittelee pääsääntöisesti lyhytaikaisina
sopimuksina. Poikkeuksena tähän ovat sellaiset sopimukset, joihin liittyy olennaisesti yli 12 kuukauden mittainen
määräaikainen sopimus tai jos projektin arvioitu kesto on useita vuosia ja kyseinen käyttöoikeusomaisuuserä on
projektin kannalta johdon arvion mukaan tärkeä.
Lisäluoton koron määrittäminen
GRK-konsernin vuokrasopimuksissa vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä ja GRK-konserni
käyttää lisäluoton korkoa vuokramaksujen diskonttaamiseen. Lisäluoton korolla on vaikutus vuokrasopimus-
velkojen arvostukseen. GRK-konserni määrittää lisäluoton koron huomioimalla konsernin riskitekijät sekä vuokratun
omaisuuserän maantieteellisen toimintaympäristön, valuutan ja sopimuksen keston.
Maisemointivarauksen arvioiminen
GRK-konserni on arvioinut maisemointikustannusten määrän niissä vuokrasopimuksissa, joihin sisältyy maisemointia
koskeva ehto. Maisemointikustannukset liittyvät ympäristöliiketoiminnan sopimuksen päättymisen velvoitteisiin kuten
jätteen loppusijoitusalueen tai hyödyntämiskohteen sulkemiseen, peittämiseen ja jälkitarkkailuun, sekä huoltamiseen.
Käyttöoikeusomaisuuserään kirjattavat maisemointimenot, joiden määrää ei voida tarkasti tietää etukäteen, perustuvat
arvioihin. Arviot perustuvat johdon kokemusperäiseen tietoon maisemoinnin kustannuksista. Maisemointivaraus
luetaan mukaan käyttö oikeusomaisuuserän hankintamenoon ja IAS 37 mukaisesti varauksiin, joista on kerrottu
liitetiedossa 20. Varaukset.
12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut
Aineettomat Aktivoidut aineettomat
Tuhatta euroa
Liikearvo
oikeudet kehittämismenot
hyödykkeet
Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.
1 048
1 071
653
177
2 948
Liiketoimintojen yhdistämiset
1 592
1
-
-
1 593
Valuuttakurssierot
-
40
-
-
40
Hankintameno 31.12.
2 640
1 113
653
177
4 583
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
–307
–671
–539
–143
–1 659
Poistot
-
–93
–108
–14
–215
Arvonalentumistappio
-
–213
-
-
–213
Valuuttakurssierot
-
–32
-
-
–32
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
–307
–1 008
–647
–157
–2 119
Kirjanpitoarvo 1.1.
741
400
114
35
1 289
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 333
105
6
20
2 464
132
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Aktivoidut Muut
Aineettomat kehittämis- aineettomat
Tuhatta euroa
Liikearvo
oikeudet menot
hyödykkeet
Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.
1 048
379
653
192
2 271
Vähennykset
-
-
-
–14
–14
Siirrot erien välillä
-
7
-
-
7
Siirrot myytävänä olevista pitkäaikaisista
omaisuuseristä
-
687
-
-
687
Valuuttakurssierot
-
–2
-
-
–2
Hankintameno 31.12.
1 048
1 071
653
177
2 948
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
–307
–213
–347
–118
–984
Poistot
–109
–130
–25
–264
Arvonalentumistappio
-
-
–62
-
–62
Siirrot erien välillä
-
–7
-
-
–7
Siirrot myytävänä olevista pitkäaikaisista
omaisuuseristä
-
–343
-
-
–343
Valuuttakurssierot
-
1
-
-
1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
–307
–671
–539
–143
–1 659
Kirjanpitoarvo 1.1.
741
167
306
73
1 286
Kirjanpitoarvo 31.12.
741
400
114
35
1 289
GRK-konsernin aineettomat oikeudet ja aktivoidut kehittämismenot liittyvät pääasiassa IT-järjestelmiin.
Laadintaperiaate
Liikearvo
Liiketoimien hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä
liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei
tehdä poistoja, mutta se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuh-
teiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
Muut aineettomat hyödykkeet
GRK kirjaa aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, taseeseen alku peräiseen hankinta-
menoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudellista vaikutusaikaa ja poisto-
menetelmää tarkastellaan säännöllisesti ja vähintään jokaisen tilikauden lopussa tai tätä useammin, jos tapahtumat tai
olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, että aineettomat hyödykkeet saattavat olla arvoltaan alentuneita.
Tutkimus- ja kehittämismenot, jotka eivät täytä taseeseen kirjaamisen kriteerejä kirjataan kuluksi toteutuessaan.
Kehittämismenoista, joiden GRK katsoo täyttävän aktivointikriteerit, aktivoidaan kehittämiseen liittyvät ulkopuoliset
palvelut, välittömät henkilöstömenot sekä olennaiset kohdennettavissa olevat muut kulut. Aktivoidut kehittämismenot
kirjataan taseelle aineettomien hyödykkeiden ryhmään ja niitä aletaan poistamaan, kun kehitystyö on saatu valmiiksi ja
alkaa tuottamaan taloudellisia hyötyjä.
Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat seuraaville aineettomien hyödykkeiden erille:
Arvioitu taloudellinen vaikutusaika
Aineettomat oikeudet
5–10 vuotta
Aktivoidut kehitysmenot
5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet
5–10 vuotta
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta, jos niiden arvon
alentumisesta on viitteitä.
133
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Liikearvo
Seuraavassa taulukossa esitetään liikearvon kohdistuminen GRK-konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Tuhatta euroa
2025
2024
Suomen liiketoiminta
741
741
Viron liiketoiminta
1 592
-
Yhteensä
2 333
741
Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Sitä kohdistetaan niille rahavirtaa
tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvoa aiheuttaneesta liiketoimintojen yhdistämisestä. Yksiköt tai yksikköjen
ryhmät määritellään alimmilla tasoilla, joilla liikearvoa seurataan johdon tarkoituksia varten, joka vastaa GRK-konsernin yhtiö -
rakennetta.
Arvonalentumistestaus
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa
käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan
pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja GRK-konsernin liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit.
Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Ennuste jakson pituus on viisi vuotta. Rahavirrat, jotka ulottuvat ennustejakson
jälkeiselle ajalle on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen.
2025
2024
Diskonttauskorko
Suomen liiketoiminta
9,9 %
10,1 %
Viron liiketoiminta
10,3 %
-
Käyttöarvolaskelmien lopputuloksena saatuja yksikön kerrytettävissä olevia rahavirtoja verrataan yksikölle kohdistetun
liikearvon ja muiden varojen kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappiota kirjataan, mikäli yksikön yhteenlaskettujen varojen
kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen kerrytettävissä olevat rahavirrat .
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Liikearvon arvonalentumistestauksissa käytetyt arviot ja olettamukset
Rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo, jota
verrataan rahavirtaa kerryttävän yksikön yhteenlaskettuihin varoihin. Nämä laskelmat edellyttävät merkittävissä määrin
arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen rahavirtojen perustana ovat yhtiön johdon vahvistamat tietyn
aikajakson kattavat pitkän aikavälin tavoitteet sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa tuottavan
yksikön tulevaisuudennäkymistä.
Keskeiset epävarmuustekijät käyttöarvolaskelmissa ovat diskonttauskorkokanta sekä pitkän aikavälin kasvu -
olettama. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä osakemarkkina-
riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Loppuarvon laskennassa on käytetty 2 %:n kasvuo-
lettamaa, joka vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta.
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit
Laadittujen arvonalennustestauslaskelmien perusteella liikearvossa ei ole tarvetta arvonalentumis kirjauksiin esitettävillä
tilikausilla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden varojen kirjanpitoarvot. Johdon
arvion ja johdon laatimien herkkyysanalyysien perusteella mikään jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa ei
saisi aikaan tilannetta, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvo ylittäisi niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän.
134
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
14. VAIHTO-OMAISUUS
Tuhatta euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
8 343
6 723
Keskeneräinen työ
50
-
Valmiit tuotteet
123
-
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta
151
-
Yhteensä
8 668
6 723
Tilikaudella GRK on kirjannut kulukirjauksen oikaisuna vaihto-omaisuuden hankintamenon 55 tuhatta euroa
(2024: –1 631 tuhatta euroa). Kulu sisältää sekä aine- ja tarvikevaraston että keskeneräisen työn muutokset ja se esitetään
tuloslaskelman erässä Materiaalit ja palvelut.
Laadintaperiaate
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno sisältää
kaikki osto-, valmistus- ja muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sen sijaintipaikkaan
ja tilaan. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty
arvioidut tuotteen valmiiksi saattamisesta johtuvat menot ja myynnin välittömät menot.
13. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMISET
Liiketoimintojen yhdistämiset 2025
Tilikaudella 2025 GRK toteutti kaksi yrityskauppaa: heinäkuussa konserni osti 100 % suomalaisen ASM Kiviainespalvelu Oy:n
osakekannasta ja syyskuussa 100 % virolaisista A-Kaabel OÜ:stä ja Novus Initium Investments OÜ:stä. Hankinnat ovat
konsernin kannalta epäolennaisia, minkä vuoksi IFRS 3 -tilinpäätösstandardin mukaisia yksityiskohtaisia liitetietoja ei esitetä.
Liiketoimintojen yhdistämiset 2024
Tilikaudella 2024 ei ole toteutettu liiketoimintojen yhdistämisiä.
Laadintaperiaate
Hankitut liiketoiminnat yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja
hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohtana
käypiin arvoihin. Mahdollinen ehdollinen kauppahintavastike luokitellaan joko omaksi pääomaksi tai velaksi. Ehdollinen
kauppahintavelka luokitellaan rahoitusvelaksi ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät menot,
kuten asiantuntijapalkkiot, kirjataan kuluksi ja sisällytetään liiketoiminnan muihin kuluihin.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Hankittujen omaisuuserien arvostaminen
Hankittujen liiketoimintojen aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markki-
nahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon
vähentyminen. Hankitut aineelliset hyödykkeet ovat koostuneet tuotannon koneista ja laitteista sekä ajoneuvoista sekä
kiviainesvarannoista.
Ehdolliset kauppahinnat
Hankittujen liiketoimintojen kauppahintaan voi liittyä ehdollisia kauppahintoja. Osuus kauppahinnasta voi olla sidottu
esimerkiksi hankitun liiketoiminnan tuottoon tulevilla tilikausilla. Tällainen ehdollinen kauppahintavelka kirjataan hankin-
tahetkellä käypään arvoon, jota määrittäessä käytetään sekä myyjiltä että markkinoilta saatavilla olevaa tietoa ostetun
liiketoiminnan kehittymiseen liittyen. Ehdollisen kauppahinnan luonteen vuoksi voi näin ollen olla mahdollista, että alun
perin kirjattu arvioitu ehdollinen kauppahinta myöhemmillä tilikausilla muuttuu. Muutokset ehdolliseen kauppahintaan
kirjataan tulosvaikutteisesti ja sisällytetään rahoituseriin.
135
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
15. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Tuhatta euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset
Urakkapidätyssaamiset
−
1 058
Lainasaamiset
767
3 272
Muut pitkäaikaiset saamiset
750
Yhteensä
1 517
4 696
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
58 251
61 992
Lainasaamiset
1
61
Urakkapidätyssaamiset
1 670
1 212
Muut saamiset
1 435
369
Asiakassopimuksiin liittyvät saamiset
58 771
40 689
Polttoaineverosaamiset
232
296
Muut siirtosaamiset
5 675
4 043
Yhteensä
126 035
108 661
Saamisiin liittyvistä riskeistä sekä kirjaamiseen ja arvonalentumisiin liittyvistä laadintaperiaatteista on kerrottu liitetiedoissa 22.
Rahoitusvarat ja -velat ja 23. Rahoitusriskien hallinta.
16. SIJOITUKSET
Tuhatta euroa
2025
2024
Rahastosijoitukset
35 195
−
Yhteensä
35 195
−
Laadintaperiaate
GRK-konsernin sijoitukset sisältävät korkorahastosijoituksia, joita on tarkoitus pitää enintään vuoden verran. Sijoitukset
kirjataan käypään arvoon. Tarkemmat sijoituksiin liittyvät laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 22. Rahoitusvarat ja
-velat.
136
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
18. OMA PÄÄOMA JA OSAKKEET
Tuhatta euroa
2025
2024
Osakepääoma
80
80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
72 145
38 591
Muuntoerot
1 581
−362
Kertyneet voittovarat
116 337
80 953
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
190 142
119 262
Oma pääoma yhteensä
190 142
119 262
Osakkeet ja osakepääoma
Sijoitetun vapaan
Osakkeiden oman pääoman
Tuhatta euroa
lukumäärä (kpl)
Osakepääoma
rahasto
31.12.2023
40 741 248
80
38 516
Omien osakkeiden mitätöinti
−887 080
Suunnattu henkilöstöanti
18 870
75
31.12.2024
39 873 038
80
38 591
Listautumisanti 2025
3 408 285
33 553
Omien osakkeiden mitätöinti
−2 312 092
31.12.2025
40 969 231
80
72 145
GRK:lla on yksi osakesarja. Kaikilla osakkeilla on yksi ääni yhtiökokouksessa ja samanlainen oikeus osinkoon, yhtiön varoihin ja
äänestämiseen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Yhtiökokouksen antaman valtuuden nojalla yhtiön hallitus päätti 15.5.2024 suunnatusta maksullisesta osakeannista yhtiön
yhdelle avainhenkilölle. Osakeannissa merkittiin yhteensä 18 870 uutta osaketta. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin
26.7.2024.
17. RAHAVARAT
Tuhatta euroa
2025
2024
Rahat ja pankkisaamiset
208 868
126 693
Lyhytaikaiset pankkitalletukset
39 684
−
Yhteensä
248 552
126 693
Laadintaperiaate
Rahavarat muodostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista ja vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin
tehdyistä pankkitalletuksista sekä alle kolmen kuukauden pituisista lyhytaikaisista talletuksista. Luotolliset tilit
sisältyvät lyhytaikaisin velkoihin.
137
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Yhtiön hallitus päätti 1.4.2025 listautumisantiin liittyen suunnatusta maksullisesta osakeannista, jossa laskettiin liikkeelle
yhteensä enintään 2 979 128 uutta yhtiön osaketta. Näistä osakkeista listautumisannin ehtojen mukaisessa yleisö- ja instituu-
tioannissa merkittiin yhteensä 2 831 833 osaketta 10,12 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Osakkeet rekisteröitiin
kaupparekisteriin 1.4.2025. Samassa yhteydessä kaupparekisteriin rekisteröitiin yhtiöjärjestyksen muutos, jolla aiemmin
voimassa olleet yhtiöjärjestyksen lunastus- ja suostumuslausekkeet poistettiin yhtiön yhtiöjärjestyksestä.
Henkilöstöannissa merkittiin 147 140 uutta osaketta 9,11 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Henkilöstöannissa
annetut osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 7.4.2025. Yhtiön hallitus päätti lisäksi 1.4.2025 lisäosakeoptiota koskevasta
vastikkeettomasta osakeannista, lisäosakeoption sulkemista koskevasta osakeannista sekä lisäosakeoptiojärjestelyyn
liittyvästä osakkeiden palautus- ja mitätöintijärjestelystä. Lisäosakeoption koko oli enintään 1 460 255 osaketta. Vakaut-
tamisjakso päättyi 1.5.2025 ja lisäosakeoption osittaisen käyttämisen ja osakkeiden mitätöimisen jälkeen GRK:n kaikkien
osakkeiden yhteismäärä oli 43 281 323 osaketta. Yhtiön hallussa olleet 2 312 092 kappaletta omia osakkeita mitätöitiin
tilikauden aikana ja osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä 31.12.2025 oli 40 969 231 kappaletta.
Yhtiön hallussa 31.12.2024 oli omia osakkeita yhteensä 2 312 092 kappaletta. Omien osakkeiden osuus kaikista yhtiön
osakkeista oli 5,8 %. Tilikauden 2025 alussa yhtiön hallussa olleet omat osakkeet 2 312 092 kpl mitätöitiin tilikauden aikana eikä
tilikauden päättyessä yhtiön hallussa ollut omia osakkeita.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan
siltä osin, kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Vuonna 2025 sijoitetun oman pääoman rahastoon kirjattiin listautumisannissa kerätyt 34 411 tuhannen euron bruttovarat
vähennettynä annin kuluilla, jotka olivat yhteensä 1 006 tuhatta euroa verovaikutuksen jälkeen, sekä henkilöstöantiin liittyvällä
149 tuhannen euron kuluoikaisulla.
Muuntoerot
Muuntoerot aiheutuvat GRK-konsernin ulkomaisten tytäryritysten varojen ja velkojen muuntamisesta konsernitilinpäätöksen
esittämisvaluutan määräisiksi. Ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan konser-
nitilinpäätöstä laadittaessa muihin laajan tuloksen eriin.
Osingot
Vuonna 2025 GRK Infra Oyj on jakanut osinkoa 7 662 tuhatta euroa tilikaudelta 2024. Vuonna 2024 osingonjako oli 6 576
tuhatta euroa, josta 378 tuhatta euroa maksettiin lunastusvelvoitteen alaisille osakkeille ja kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitus-
kuluksi IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja 6 197 tuhatta euroa esitettiin osingonjakona.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille maksetaan osinkoa tilikaudelta 2025 yhteensä 21 714 tuhatta
euroa. Osingonjakoehdotus koostuu varsinaisesta osingosta 0,43 euroa osaketta kohden sekä lisäosingosta 0,10 euroa
osaketta kohden. Osinko ehdotetaan maksettavaksi huhtikuussa 2026. GRK Infra Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat
151 826 tuhatta euroa (95 854 tuhatta euroa 31.12.2024).
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana
ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tulos tilikauden
aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla lisättynä osakkeiden määrällä, jotka laskettaisiin
liikkeeseen, jos kaikki laimentavat potentiaaliset osakkeet vaihdettaisiin osakkeisiin. Tilikausilla 2025 ja 2024 ei ole ollut sellaisia
instrumentteja, joista olisi aiheutunut laimennusvaikutusta.
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
2025
2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (tuhatta euroa)
43 046
36 885
Keskimääräinen painotettu osakemäärä tilikauden aikana (tuhatta) *
40 222
39 635
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
1,07
0,93
* Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, ilman GRK Infra Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita.
138
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
19. LAINAT
Tuhatta euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset lainat
Pankkilainat
600
675
Osamaksuvelat
15 007
16 058
Pitkäaikaiset lainat yhteensä
15 607
16 733
Lyhytaikaiset lainat
Pankkilainat
84
3 082
Osamaksuvelat
7 917
6 664
Lyhytaikaiset lainat yhteensä
8 001
9 747
Yhteensä
23 608
26 480
Lainojen kirjaamisen laadintaperiaatteista kerrotaan liitetiedossa 22. Rahoitusvarat ja -velat.
20. VARAUKSET
Tappiolliset
Tuhatta euroa
projektit
Maisemointivaraukset
Takuuvaraukset
Yhteensä
2025
1.1.
5 567
356
2 700
8 623
Varausten lisäykset
2 929
−
3 712
6 641
Käyttämättömien varausten peruutukset
−411
−
−90
−501
Käytetyt varaukset
−2 850
−
−212
−3 062
Valuuttakurssierot
−
79
225
31.12.
5 380
356
6 189
11 926
Lyhytaikaiset
3 683
93
5 732
9 509
Pitkäaikaiset
1 697
457
2 417
Yhteensä
5 380
356
6 189
11 926
Tappiolliset
Tuhatta euroa
projektit
Maisemointivaraukset
Takuuvaraukset
Yhteensä
2024
1.1.
5 311
409
2 679
8 399
Varausten lisäykset
3 388
−
1 670
5 059
Käyttämättömien varausten peruutukset
–6
−
–25
–31
Käytetyt varaukset –3 092 –53 –1 606 –4 752
Valuuttakurssierot
–35
−
–18
–53
31.12.
5 567
356
2 700
8 623
Lyhytaikaiset
3 877
93
2 274
6 244
Pitkäaikaiset
1 690
426
2 379
Yhteensä
5 567
356
2 700
8 623
139
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Laadintaperiaate
Oikeudellisia vaateita, palveluihin liittyviä takuita ja toimipisteiden maisemointia varten kirjataan varauksia, kun
konsernilla on toteutuneiden tapahtumien seurauksena voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
voimavarojen siirtyminen velvoitteen täyttämiseksi on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia.
Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan raportoin-
tikauden lopussa edellyttävän johdon parhaan arvion mukaan. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja
määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkastelu hetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velvoitetta
koskevista erityisriskeistä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi.
Varaukset tappiollisista projekteista
Tappiollisista sopimuksista kirjataan täysimääräinen varaus, kun asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat
arvioidut kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta tulevaisuudessa saatavat kokonaistulot.
Maisemointivaraus
Maisemointivaraukset liittyvät ympäristörakentamisen maisemointivelvoitteisiin muodostuen jätteen loppusijoi-
tusalueen tai hyödyntämiskohteen sulkemisesta, peittämisestä ja jälkitarkkailusta sekä huoltamisesta aiheutuvista
tulevista menoista. Maisemointivaraus kirjataan toteutuneen käytön ja ympäristöluvan mukaisen kokonaiskapasiteetin
suhteessa niistä kohteista, joiden sopimuksiin sisältyy kyseinen velvoite. Niiden odotettu käyttöaika riippuu jätteen
loppusijoitusalueen tai hyödyntämis kohteen käytöstä, koska maisemointi aloitetaan pääsääntöisesti sen hyödyn-
tämisen loputtua tai sopimuksen päätyttyä.
Takuuvaraus
Takuuvaraus käsittää urakan valmistumisen jälkeisen tavanomaisen takuuvelvoitteen alaiset korjauskulut.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Johdon harkintaa liittyy arvioon siitä, onko syntynyt oikeudellinen tai muu tosiasiallinen velvoite, jonka johdosta
voimavarojen siirtyminen velvoitteen täyttämiseksi on todennäköistä. Mikäli GRK-konsernille arvioidaan syntyneen
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, johto muodostaa arvion velvoitteen määrästä ja toteutumisajankohdasta.
Tappiolliset projektit
Tappiollisten sopimusten osalta johto soveltaa harkintaa sopimukseen liittyvästä odotettavasta taloudellisesta
hyödystä ja tekee arvioita kirjattavasta tappion määrästä. Arvio tehdään kirjaushetkellä saatavilla olevan parhaan tiedon
perusteella, hyödyntäen johdon kokemusta vertailukelpoisista aikaisemmista tilanteista, mutta arviota voidaan joutua
päivittämään uusien tietojen perusteella.
Maisemointivaraus
Johdon arvio maisemointikustannuksista perustuu kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta.
Takuuvaraus
Takuuvaraus perustuu johdon arvioon, joka on tehty aikaisempina tilikausina toteutuneiden takuukulujen tason
perusteella.
140
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
21. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Tuhatta euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset
Siirtovelat
727
Muut korolliset velat
600
-
Muut velat
79
100
Yhteensä
1 406
571
Lyhytaikaiset
Ostovelat
37 553
42 277
Arvonlisäverovelka
11 164
24 995
Muut velat
3 695
3 914
Jaksotetut korot
28
27
Jaksotukset lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista
33 840
29 190
Muut siirtovelat
7 876
5 654
Yhteensä
94 154
106 057
Ostoveloista ja muihin velkoihin sisältyvistä rahoitusveloista sekä niiden laadintaperiaatteista on kerrottu liitetiedossa 22.
Rahoitusvarat ja -velat.
141
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
22. RAHOITUSVARAT JA -VELAT
Käypään arvoon Jaksotettuun
Tuhatta euroa tulosvaikutteisesti
hankintamenoon
Kirjanpitoarvo yhteensä
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
2025
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
−
767
767
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
−
1
1
1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
−
59 922
59 922
59 922
Sijoitukset
35 195
−
35 195
35 195
−
35 195
Rahavarat
−
248 552
248 552
248 552
Rahoitusvarat yhteensä
35 195
309 241
344 436
344 436
−
35 195
−
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat
−
15 607
15 607
15 607
Vuokrasopimusvelat
−
7 965
7 965
7 965
Muut korolliset velat
600
−
−
−
600
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat
−
8 001
8 001
8 001
Vuokrasopimusvelat
−
5 472
5 472
5 472
Ostovelat
−
37 553
37 553
37 553
Rahoitusvelat yhteensä
600
74 598
75 198
75 198
−
−
600
142
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Käypään arvoon Jaksotettuun Kirjanpitoarvo
Tuhatta euroa tulosvaikutteisesti hankintamenoon
yhteensä
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
2024
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
−
3 272
3 272
3 272
Muut saamiset
−
1 058
1 058
1 058
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
−
61
61
61
Myyntisaamiset ja muut saamiset
−
63 203
63 203
63 203
Rahavarat
−
126 693
126 693
126 693
Rahoitusvarat yhteensä
−
194 288
194 288
194 288
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat
−
16 733
16 733
16 733
Vuokrasopimusvelat
−
7 913
7 913
7 913
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat
−
9 747
9 747
9 747
Vuokrasopimusvelat
−
4 277
4 277
4 277
Ostovelat
−
42 277
42 277
42 277
Rahoitusvelat yhteensä
−
80 947
80 947
80 947
143
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset
Tuhatta euroa
Lainat
Vuokrasopimusvelat
Yhteensä
Rahoitusvelat 1.1.2025
26 480
12 190
38 670
Liiketoimintojen yhdistämiset
139
193
333
Uudet vuokrasopimusvelat
−
6 799
6 799
Rahoituksen rahavirrat
−3 011
−5 423
−8 434
Valuuttakurssimuutokset ja muut muutokset
−
−321
−321
Rahoitusvelat 31.12.2025
23 608
13 438
37 046
Tuhatta euroa
Lainat
Vuokrasopimusvelat
Yhteensä
Rahoitusvelat 1.1.2024
25 934
11 836
37 770
Uudet vuokrasopimusvelat
−
5 317
5 317
Rahoituksen rahavirrat
545
–4 568
–4 023
Valuuttakurssimuutokset ja muut muutokset−
–395
–395
Rahoitusvelat 31.12.2024
26 480
12 190
38 670
Laadintaperiaate
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat ovat käteisvaroja sekä sopimuksiin perustuvia oikeuksia saada toiselta yhteisöltä käteisvaroja tai muita
rahoitusvaroja. Konsernin rahoitusvarat koostuvat rahavaroista (ks. liitetieto 17. Rahavarat), myyntisaamisista (liitetieto
15. Myyntisaamiset ja muut saamiset) ja sijoituksista (liitetieto 16. Sijoitukset).
Myyntisaamiset kirjataan alun perin transaktiohintaan. Rahavarat, sijoitukset, lainasaamiset ja muut saamiset
kirjataan alun perin käypään arvoon.
Myöhempää arvostamista varten konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat. Rahoitusvarojen luokittelu riippuu
liiketoimintamallin tavoitteista ja sopimuksiin perustuvista rahavirroista. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat ovat omaisuuseriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat
ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Nämä rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen koron menetelmää
käyttäen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan ne rahoitusvarat, jotka eivät täytä jaksotettuun hankintamenoon
arvostamisen kriteereitä. Näiden rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasoille perustuen arvosta-
misessa käytettyjen tietojen lähteeseen. Käyvän arvon hierarkian tasolle 1 luokitellaan instrumentit, joille on noteeratut
hinnat toimivilla markkinoilla. Tasolle 2 luokiteltavien instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin
syöttötietoihin. Tasolle 3 luokiteltavien instrumenttien käyvät arvot eivät perustu markkinatietoihin.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ennakoivasti. Myyntisaamisten ja asiakassopi-
muksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen sovelletaan yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappio
kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa
olevien luottotappioiden perusteella. GRK-konserni on määrittänyt laiminlyöntiprosentit eri ikäisille myyntisaamisille
ikäjakauman mukaisesti huomioiden saamisten erityispiirteet ja riskit. Odotettavissa olevan luottotappion määrä
perustuu johdon parhaaseen arvioon ennakoitavista laiminlyönneistä. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden
aikaisemman maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet. GRK-konsernin tekemän
arvioinnin mukaan myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotetut luottotappiot ovat
epäolennaisia.
Lainasaamisten arvonalentuminen lasketaan 12 kuukauden odotetun luottotappion perusteella. Mikäli luottoriski
on merkittävästi kasvanut lainan myöntämishetkestä, lasketaan luottotappio lainasaamisen koko voimassaoloajan
aikana odotettavissa olevan luottotappion perusteella. Velallisen taloudelliset vaikeudet, maksujen laiminlyönti
tai maksusuorituksen viivästyminen yli 30 päivää on näyttöä siitä, että rahoitusvaran luottoriski olisi merkittävästi
lisääntynyt. Kirjattavan odotetun luottotappion määrässä huomioidaan vakuuden vaikutus. GRK-konsernin johto on
arvioinut, että lainasaamisten luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt, ja että odotetut luottotappiot ovat epäolen-
naisia.
Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina silloin, kun niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan
maksua. Viitteitä siitä, ettei maksua voida kohtuudella odottaa, ovat muun muassa velallisen kyvyttömyys tehdä
konsernin kanssa maksusuunnitelmaa ja velallisen konkurssi.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat ovat velkoja, jotka perustuvat sopimukseen ja velvoittavat yhteisön joko maksamaan rahaa tai muita
rahoitusvaroja toiselle osapuolelle, tai vaihtamaan rahoitusinstrumentteja tavalla, joka voi olla yhteisölle epäedullinen.
Konsernin rahoitusvelat koostuvat lainoista (liitetieto 19. Lainat), vuokrasopimusveloista (liitetieto 11. Vuokrasopi-
mukset) sekä ostoveloista ja muista veloista (liitetieto 21. Ostovelat ja muut velat). Rahoitusvelat luokitellaan joko
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitus-
velkoihin.
Lainat
Nostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan
määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainalimiiteistä
144
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
23. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Konsernin rahoitusriskit muodostuvat markkinariskistä (valuuttariski ja korkoriski), luottoriskistä sekä maksuvalmiusriskistä.
Rahoitusriskien hallintaa hoitaa pääasiassa konsernin taloushallinto hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan ja konsernin
riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Konsernin taloushallinto tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä läheisessä yhteis-
työssä konsernin liiketoimintayksikköjen kanssa. Hallitus määrää kirjallisesti yleisen riskienhallinnan periaatteet sekä tiettyjä
osa-alueita kuten valuuttariskiä, korkoriskiä, luottoriskiä, muiden rahoitusinstrumenttien käyttöä sekä ylimääräisten likvidien
varojen sijoittamista koskevat periaatteet.
Valuuttariski
Konserni ei altistu merkittävälle valuuttariskille, koska liiketoimet toteutetaan pääosin kunkin yhtiön omassa toimintavaluutassa.
Translaatioriskit kohdistuvat suurelta osin Ruotsin-liiketoimintaan. Transaktioriskit suojataan konsernin hallituksen hyväksymän
treasury-politiikan mukaisesti. Translaatioriskejä ei ole suojattu. Konsernin talous- ja rahoitusjohtaja vastaa valuutta kurssi riskien
ja niihin liittyvän suojauksen valvonnasta.
Operatiiviset tulosvaikutteiset valuuttakurssierot ovat olleet raportoiduilla kausilla epäolennaiset. Konsernin ruotsalaisella
tytäryhtiöllä on kuitenkin merkittäviä euromääräisiä rahavaroja, ja Ruotsin kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon aiheuttavat
konsernille realisoitumattomia kurssivoittoja tai -tappioita, jotka kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Korkoriski
Konsernin merkittävin korkoriski aiheutuu vaihtuvakorkoisista pitkäaikaisista lainoista, jotka altistavat sen rahavirran
korkoriskille. Konsernin lainakannasta noin kolmannes on kiinteäkorkoista.
Rahavaroista saatava korkotuotto sekä lainoista maksettava korkokulu kasvaa tai pienentyy korkojen muutoksen
seurauksena, ja tämä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Konsernin vahvan kassatilanteen ja erittäin maltillisen lainatilanteen
johdosta konsernin johto arvioi, että konserni ei altistu merkittävälle korkoriskille.
Luottoriski
Luottoriski on riski taloudellisesta menetyksestä, joka aiheutuu siitä, että asiakas ei pysty suoriutumaan sopimusvelvoitteistaan.
Luottoriskiä liittyy vastapuoliin, joilta konsernilla on avoimia saatavia, eli konserni altistuu luottoriskille pääasiassa lainasaa-
misten, myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien saamisten sekä sijoitusten ja rahavarojen kautta.
Konsernin lainasaamiset koostuvat lainoista henkilöosakkaille sekä erään aineellisen hyödykkeen myynnin yhteydessä
koneen ostajalle myönnetystä lainasta. Yhteissijoitusjärjestelyjen yhteydessä osalle konsernin palveluksessa oleville henkilöille
on myönnetty lainaa, jolla henkilö on voinut rahoittaa osin yhtiön osakkeiden merkintähintaansa. Lainojen ehdot ovat markkina-
perusteiset ja vakuutena on kyseisten henkilöiden yhteissijoitusjärjestelyssä merkitsemät osakkeet. Yhteis sijoitusjärjestelyjä
ja niihin liittyviä lainasaamisia on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Koneen ostajan
luottokelpoisuus on tarkistettu ennen lainan myöntämistä. Lainat ovat vakuudellisia, ja lainojen takaisinmaksu on tapahtunut
maksuaikataulun mukaisesti, eikä niiden luottoriski ole konsernin arvion mukaan merkittävä. Vakuuksien käypä arvo kattaa
pääosan lainasaamisten nimellisarvosta.
Tilikaudella 2024 GRK-konserni myönsi 300 tuhannen euron lainan SFtec Oy:lle Utajärven biohiililaitoksen saattamiseksi
valmiiksi. Lainasta kirjattiin tilikaudella täysimääräinen arvonalentuminen, sillä konsernin johto arvioi, että lainasaamista ei
maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai
kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että
limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspal-
veluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksen mukainen velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaoloaika
on päättynyt. Kuoletetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksetun vastikkeen – joka
sisältää siirretyt muut kuin käteiset varat tai vastattaviksi otetut velat – välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti ja
esitetään rahoituserissä.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta suorittaa niitä vähintään 12 kuukautta
raportointikauden päättymisen jälkeen.
Ostovelat ja muut velat
Erään ostovelat ja muut velat sisältyvät rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin ne
arvostetaan pääsääntöisesti jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Muihin velkoihin sisältyvät
ehdolliset kauppahintavelat arvostetaan käypään arvoon. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos
ne erääntyvät maksettaviksi 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.
145
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
tulla saamaan takaisin yhtiön heikon taloustilanteen takia SFtecin tytäryhtiön Carbon Balance Oy:n hakeuduttua yrityssanee-
raukseen. Arvonalentuminen on kirjattu muihin rahoituskuluihin tilikaudella 2024.
Konsernin asiakaskunta koostuu pääasiassa julkishallinnon asiakkaista, kuten kunnista, valtioista sekä kuntaomisteisista
yhtiöistä. Tämän takia luottotappioiden määrä on ollut historiassa erittäin pieni. Asiakkaiden luottoluokitukset tarkistetaan
konsernin treasury-politiikan mukaisesti ja lisäksi yksityisen sektorin asiakkaiden osalta konsernilla on käytössä luottovakuutus.
Konsernin johto arvioi säännöllisesti asiakkaiden luottoriskiä perustuen luotto luokituksiin sekä historiallisiin luottotappioihin.
Konsernin johdon näkemyksen ja niitä tukevien laskelmien mukaan toiminnassa ei esiinny olennaisia odotettavissa olevia
luottotappioita, joita tarvitsisi arvioida ennakoivasti vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Esitettävillä kausilla konsernissa ei ole
kirjattu merkittäviä luottotappioita.
Rahavarat ja sijoitukset on sijoitettu vakavaraisiin pohjoismaisiin pankkeihin, eikä niiden luottoriskiä ole katsottu merkit-
täväksi.
Rahoitusvarojen arvonalentumisen kirjaamisen periaatteet on kuvattu liitetiedossa 22. Rahoitusvarat ja velat.
Myyntisaamisten ikäjakauma
2025
2024
Erääntymättömien ja alle 30 päivää erääntyneiden myyntisaamisten
osuus kaikista myyntisaamisista (%)
99,2 %
99,5 %
Maksuvalmiusriski
Konsernin maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien rahavarojen hallussa pitäminen ja riittävän rahoituksen
saatavuuden ylläpitäminen sen varmistamiseksi, että konserni pystyy täyttämään velvoitteensa niiden tullessa ajankohtaiseksi
ja että rahoituksen kulut pysyvät alhaisina. Yhtiön pääasiallinen rahoituksen lähde on sen liiketoiminnan rahavirta. Konsernin
liiketoimintojen kausiluontoisuuden vuoksi rahoituksen joustavuutta ylläpidetään käyttämällä konsernitiliä, minkä lisäksi
konsernilla on käytössään luotollisia tilejä. Johto seuraa konsernin maksuvalmiusreserviä vuosi- ja kuukausitason rahavirtaen-
nusteiden perusteella. Konsernin maksuvalmius on hyvä.
GRK-konsernin rahalaitoslainoissa ja takauslimiiteissä on taloudellisia konsernin nettovelkaisuuteen, käyttökatteeseen
ja omavaraisuusasteeseen liittyviä kovenanttiehtoja. GRK-konserni raportoi lainakovenantit lainanantajilleen vuosittain tai
puolivuosittain. Kovenanttiehdot on täytetty esitettävinä kausina.
Rahoitusjärjestelyt
Konsernilla oli raportointikauden lopussa seuraavat vaihtuvakorkoiset ja käyttämättömät rahoituksen lähteet:
Tuhatta euroa
2025
2024
Rahavarat
248 552
126 693
Myönnetyn shekkilimiitin enimmäismäärä
11 500
11 500
josta käytössä
- -
Shekkilimitti on voimassa toistaiseksi, ja pankki voi lopettaa sen ilman irtisanomisaikaa.
Rahoitusvelkojen maturiteetit
Seuraavissa taulukoissa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimukseen perustuvien juoksuaikojen
mukaisiin ryhmiin tilinpäätöshetken arvion mukaisesti. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaa-
mattomia rahavirtoja ja ne sisältävät korkomaksut arvoituna tilinpäätöshetken korkotasolla.
Sopimuksiin
perustuvat
rahavirrat Kirjanpito-
Tuhatta euroa
2026
2027
2028
2029
2030
2031−
yhteensä arvo
2025
Lainat
8 593
7 175
4 907
3 184
25
24 883
23 608
Vuokrasopimusvelat
5 885
3 740
2 192
1 334
689
14 389
13 437
Muut rahoitusvelat
−
−
652
−
−
−
652
600
Ostovelat
37 553
−
−
−
−
−
37 553
37 553
Yhteensä
52 031
10 915
7 750
4 518
1 688
574
77 476
75 198
Sopimuksiin
perustuvat
rahavirrat Kirjanpito-
Tuhatta euroa
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
yhteensä arvo
2024
Lainat
10 440
6 599
5 631
3 519
1 817
42
28 049
26 480
Vuokrasopimusvelat
4 635
3 698
2 191
1 197
807
13 015
12 190
Ostovelat
42 277
−
−
−
−
−
42 277
42 277
Yhteensä
57 352
10 297
7 823
4 716
2 624
529
83 341
80 947
146
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan tavoitteena on:
• varmistaa kyky jatkuvaan toimintaan, jotta pystytään antamaan tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille,
ja
• säilyttää optimaalinen pääomarakenne pääomakustannusten alentamiseksi.
Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää,
palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan vähentääkseen velkojaan.
Konserni hallinnoi pääomana taseen osoittamaa omaa pääomaa ja lainoja. Konsernin johto seuraa pääomarakennetta
omavaraisuusasteen ja nettovelan perusteella. Omavaraisuusaste 31.12.2025 tilanteessa on 55,1 % (31.12.2024: 42,9 % ) ja
nettovelka –246 101 tuhatta euroa (–88 024 tuhatta euroa).
24. EHDOLLISET VELAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET
Tuhatta euroa
2025
2024
Takausvastuut
Urakkatakaukset
173 843
166 362
Muut sitoumukset
Investointisitoumukset
3 075
4 433
Kehitystyöhön saadut avustukset, joihin liittyy palautusehto
2 771
2 397
ALV-palautusvastuu
284
Urakkatakaukset ovat tyypillisiä projektiliiketoimintaan liittyviä vastuusitumuksia ja ne sisältävät esimerkiksi rakennus aikaisia ja
takuuaikaisia takauksia sekä ennakkomaksutakauksia. Konsernilla on 31.12.2025 tilanteessa 335 miljoonan euron (31.12.2024
295 miljoonaa euroa) takauslimiitti, josta 60 miljoonaan (60 miljoonaa) liittyy myös kovenanttiehto.
Investointisitoumukset liittyvät merkittäviin investointeihin, joista on tehty sopimukset ennen raportointikauden päättymistä,
mutta jotka eivät ole vielä toteutuneet. Sopimuksista ei ole merkitty velkoja taseeseen.
Vertailukautta on oikaistu ALV-palautusvastuun osalta.
Oikeudenkäynnit ja riita-asiat
Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät ole olleet esitettyinä tilikausina osallisena sellaisessa hallintomenettelyssä, oikeudenkäynnissä tai
välimiesmenettelyssä, jolla voi olla tai jolla on ollut merkittävä vaikutus Yhtiön ja/tai sen tytäryhtiöiden taloudelliseen asemaan tai
kannattavuuteen, eikä Yhtiö ole tietoinen tällaisen menettelyn alkamisen uhasta.
147
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Laadintaperiaate
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo
varmistuu vasta kun yksi tai useampi tulevaisuuden epävarma, ei kokonaan GRK-konsernin määräysvallassa oleva
tapahtuma, toteutuu. Ehdollinen velka voi myös olla velvoite, jonka suorittaminen ei ole todennäköistä tai sen suuruus
ei ole luotettavasti määritettävissä. Ehdollista velkaa ei merkitä taseeseen velaksi, vaan se raportoidaan taseen
ulkopuolisena sitoumuksena liitetiedoissa.
Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena
ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi tulevaisuuden epävarma, ei kokonaan GRK-konsernin
määräysvallassa oleva tapahtuma, toteutuu tai jää toteutumatta. Ehdollista omaisuuserää ei merkitä taseeseen, vaan
se raportoidaan liitetiedoissa.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot
Johdon harkintaa liittyy arvioon siitä täyttyvätkö ehdollisen velan kirjaamisedellytykset. Arvio tehdään kirjaushetkellä
saatavilla olevan parhaan tiedon perusteella. Mikäli ehdollisen velan kirjaamisedellytykset täyttyvät, johto muodostaa
arvion velvoitteen määrästä.
25. TYTÄRYRITYKSET
Konsernin Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Tytäryritys
Rekisteröintimaa
31.12.2025 (%) 31.12.2024 (%)
GRK Sverige AB
Ruotsi
100,00
100,00
GRK Eesti AS
Viro
100,00
100,00
A-Kaabel OÜ
Viro
100,00
-
Novus Initium Investments OÜ
Viro
100,00
-
GRK Suomi Oy
Suomi
100,00
100,00
Laadintaperiaate
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö GRK Infra Oyj:n lisäksi sen tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta syntyy, kun yhtiö olemalla osallisena yrityksessä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen
muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytär yritykset
yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä alkaen, jona konserni saa niihin määräysvallan,
ja yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmän
mukaisesti.
Kaikki konserniyritysten väliset sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, sisäisistä liiketoimista johtuvat
realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomat tappiot
eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpää-
tökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryritysten tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään omana eränään
konsernin tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa, oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa ja
taseessa.
148
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
26. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
GRK-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, osakkeenomistajat tai yhteisöt, joilla on huomattava
vaikutusvalta yhtiössä ja johdon avainhenkilöt, joihin luetaan emoyhtiön hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmän jäsenet.
Lähipiiriin kuuluvat myös edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet, ja yhteisöt, joissa edellä mainituilla henkilöillä
ja heidän läheisillä perheenjäsenillään on joko määräysvalta tai yhteinen määräysvalta. Konserni rakenne on kuvattu liitetiedossa
25. Tytäryritykset.
GRK-konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 2.4.2025 tapahtuneeseen listautumiseen asti käyttävät Keijo Haavikko,
Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
Alla olevassa taulukossa on esitetty johtoon kuuluvien avainhenkilöiden suora ja epäsuora omistusosuus yhtiön ulkona
olevista osakkeista kunkin raportointikauden päättyessä.
Lisäksi yhdellä johtoon kuuluvalla avainhenkilöllä on ollut synteettisiä optioita. Ohjelma päättyi tilikaudella 2024. Synteet-
tisistä optioista on kerrottu liitetiedossa 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.
Omistusosuus
2025
2024
Hallituksen jäsenet
11,9 %
14,6 %
Toimitusjohtaja
0,3 %
0,4 %
Johtoryhmä ja yhtiöön työsuhteessa olevat hallituksen jäsenet
1,4 %
1,9 %
Yhteensä
13,6 %
16,9 %
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdon avainhenkilöiden maksuperusteiset palkat ja palkkiot. Yhtiökokouksen päätöksen
mukaisesti GRK-konsernissa työsuhteessa olleille hallituksen jäsenille, jotka kuuluivat tulospalkkausjärjestelmän piiriin, ei
maksettu erillistä palkkiota hallitusjäsenyydestä. Johtoryhmään on toimitusjohtajan lisäksi kuulunut keskimäärin 11 henkilöä
tilikaudella 2025 (11 henkilöä 2024).
Tuhatta euroa
2025
2024
Hallituksen jäsenet
Palkkiot
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet*
7
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
1
23
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
554
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
105
85
Johtoryhmä
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
3 464
2 680
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
707
Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut
−
71
Yhteensä
5 135
4 216
* Palkka koostuu pääosin hallituksen jäsenelle hänen aiemmasta työsuhteestaan kertyneistä palkkioista ja palkoista.
Yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkkioista. Hallitus puolestaan päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten
palkasta ja palkkioista sekä muista toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten työsopimusten irtisa-
nomisaika on yhdestä neljään kuukautta. Toimitusjohtaja ja eräät yksittäiset johtoryhmän jäsenet ovat tietyissä tilanteissa
oikeutettuja 3–6 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen. Toimitusjohtaja ja GRK-konsernin palveluksessa
olevat johtoryhmän jäsenet kuuluvat kunkin maan lakisääteisen eläkejärjestelmän piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja
työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla .
149
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Seuraavissa taulukossa on esitetty GRK-konsernin lähipiiritapahtumat ja avoimet saldot.
Lähipiiritapahtumat
Tuhatta euroa
2025
2024
Johdon avainhenkilöt
Tavaroiden ja palveluiden myynnit sekä muut tuotot
1
50
Korkotuotot
15
29
Maksetut osingot
−1 294
−1 046
Osakelunastukset
-
−2 634
Suunnatussa annissa merkityt uudet osakkeet
-
75
Yhteisöt, joilla on huomattava vaikutusvalta
Maksetut osingot
−1 409
−1 139
Muut lähipiiriyhtiöt
Tavaroiden ja palveluiden ostot
−47
−29
Tuhatta euroa
2025
2024
Johdon avainhenkilöt
Lainasaamiset
-
Yllä olevissa taulukoissa esitettyjen transaktioiden lisäksi GRK-konsernin suomalaisten yhtiöiden lakisääteiset eläke vakuutukset
(ks. liitetieto 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut) ovat Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Hallitus hyväksyy
lähipiiriyhtiöiltä hankittujen konsultointipalveluiden kokonaisuudet, joita suorittaa lähipiiriin kuuluva henkilö. Kaikki lähipiiriliike-
toimet on tehty markkinaehtoisesti.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnetyt lainat liittyvät yhteissijoitusjärjestelyihin, joista on kerrottu liitetiedossa
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Myönnettyjen lainojen ehdoista on kerrottu liitetiedossa 23. Rahoitusriskien hallinta.
Osinkoihin, yhteissijoitusjärjestelyn yhteydessä myönnettyihin lainasaamisiin sekä uusien osakkeiden merkintään ja osakelunas-
tukseen liittyvät tapahtumat on toteutettu samoilla ehdoilla kuin muiden osakkeenomistajien kanssa toteutuneet tapahtumat.
Tilikaudella 2025 johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä ei lunastettu osakkeita. Tilikaudella 2024 osakkeita lunastettiin johtoon
kuuluvilta avainhenkilöiltä yhteensä 1 210 177 kpl. Vuoden 2025 listautumisannissa johdon avainhenkilöt ja heidän määräys-
valtayhtiönsä merkitsivät yhteensä 4 300 osaketta henkilöstöannin ehdoilla sekä 418 008 osaketta yleisö- ja instituutioannin
ehdoilla.
27. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
• GRK tiedotti 30.1.2026, että yhtiö jatkaa radan ja turvalaitteiden kunnossapitoa Lounais-Suomessa. Väyläviraston kanssa
solmittuun kunnossapitosopimukseen on sisältynyt mahdollisuus optiokauteen. Tilaaja ja GRK ovat sopineet, että GRK
jatkaa ratojen kunnossapitoa Lounais-Suomessa 31.3.2028 asti. Jatkosopimuksen arvo on noin 10 miljoonaa euroa.
• GRK:n nimitystoimikunta antoi ehdotuksena yhtiökokoukselle ja esitti 27.1.2026 hallitukseen uudeksi jäseneksi Kai Laitista.
Nykyisen hallituksen jäsenistä Esa Lager ei ole enää käytettävissä.
• GRK Infra Oyj:n hallitus on 11.2.2026 hyväksynyt yhtiön päivitetyt vuosille 2026–2028 asetetut pitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet. Päivityksen yhteydessä pitkän aikavälin liikevaihtotavoitetta on nostettu. Uusi liikevaihtotavoite vuodelle 2028 on
yli 950 miljoonaa euroa, kun aiempi tavoite oli 750 miljoonaa euroa. Muut tavoitteet säilyvät ennallaan.
150
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Emoyhtiön tilinpäätös
EUR Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
LIIKEVAIHTO 2.1 3 914 130,48 3 549 156,91
Liiketoiminnan muut tuotot 2.2 56 704,95 12 952,52
Henkilöstökulut 2.3 3 825 062,19 3 079 117,47
Liiketoiminnan muut kulut 2.4 3 399 172,60 2 139 780,70
LIIKEVOITTO (+) / -TAPPIO (-) –3 253 399,36 –1 656 788,74
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2.6 21 239 093,44 18 530 042,89
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 17 985 694,08 16 873 254,15
Tilinpäätössiirrot 2.7 12 960 000,00 9 195 000,00
Tuloverot 2.8 –1 722 131,10 –1 434 447,02
TILIKAUDEN VOITTO 29 223 562,98 24 633 807,13
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
151
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Liite 31.12.2025 31.12.2024
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 3.1.1 136 639,32 0,00
Sijoitukset 3.1.2 63 298 485,07 56 227 120,39
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 63 435 124,39 56 227 120,39
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset 3.2.1 2 901 274,28 6 427 153,58
Lyhytaikaiset saamiset 3.2.2 22 930 385,21 25 674 294,23
Rahoitusarvopaperit 3.2.3 35 000 000,00 0,00
Rahat ja pankkisaamiset 232 437 729,05 96 900 299,42
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 293 269 388,54 129 001 747,23
VASTAAVAA YHTEENSÄ 356 704 512,93 185 228 867,62
Liite 31.12.2025 31.12.2024
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 3.3.1 80 000,00 80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3.3.2 73 002 279,09 38 591 304,69
Edellisten tilikausien voitto 3.3.2 49 600 446,93
32 629 072,78
Tilikauden voitto 3.3.2 29 223 562,98
24 633 807,13
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 151 906 289,00 95 934 184,60
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma 3.4.1 20 329 898,81 0,00
Lyhytaikainen vieras pääoma 3.4.2 184 468 325,12 89 294 683,02
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 204 798 223,93 89 294 683,02
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 356 704 512,93 185 228 867,62
Emoyhtiön tase (FAS)
152
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut 4 241 986,82 3 679 642,54
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 56 704,95 12 952,52
Maksut liiketoiminnan kuluista –7 429 713,15 –4 943 908,38
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja –3 131 021,38 –1 251 313,32
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista –16 204,32 –521 361,45
Saadut korot liiketoiminnasta 3 257 117,48 2 703 899,80
Muut rahoituserät liiketoiminnasta 26 067 029,60 7 998 128,46
Maksetut välittömät verot –1 501 376,92 –2 684 993,05
Liiketoiminnan rahavirta 24 675 544,46 6 244 360,44
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –136 639,32 0,00
Investoinnit muihin sijoituksiin –35 000 000,00 0,00
Myönnetyt lainat –8 000 000,00 –5 300 000,00
Lainasaamisten takaisinmaksut 11 525 014,62 2 723 700,04
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys / vähennys –157,20 0,00
Saadut korot lainasaamisista ja muista sijoituksista 293 479,72 418 967,99
Investointien rahavirta –31 318 302,18 –2 157 331,97
1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 34 410 974,40 74 913,90
Omien osakkeiden hankinta 0,00 –5 027 435,52
Pitkäaikaisten lainojen nostot 20 285 846,01 0,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot 95 752 942,78 9 179 888,32
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut –607 142,86 –1 214 285,68
Saadut ja maksetut konserniavustukset 0,00 7 840 000,00
Maksetut osingot ja muu voitonjako –7 662 432,98 –6 575 937,80
Rahoituksen rahavirta 142 180 187,35 4 277 143,22
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) 135 537 429,63 8 364 171,69
Rahavarat tilikauden alussa 96 900 299,42 88 536 127,73
Rahavarat tilikauden lopussa 232 437 729,05 96 900 299,42
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)
153
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. EMOYHTIÖN LAADINTAPERIAATTEET
GRK Infra Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu
12kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
GRK Infra Oyj on konsernin emoyhtiö. GRK Infra Oyj:n konsernitilinpäätös on saatavissa osoitteesta GRK Infra Oyj,
Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa.
Lähipiiri on määritelty IAS 24 -tilinpäätösstandardin perusteella.
2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2.1 Liikevaihdon erittely 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Liikevaihto markkina-alueittain
Maantieteellinen jakauma
Kotimaa 2 629 192,60 2 352 694,35
Viro 344 528,02 342 279,22
Ruotsi 940 409,86 854 183,34
Liikevaihto yhteensä 3 914 130,48 3 549 156,91
2.2 Liiketoiminnan muut tuotot 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Muut liiketoiminnan muut tuotot 56 704,95 12 952,52
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 56 704,95 12 952,52
 
154
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
2.3 Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä 18 15
Yhteensä 18 15
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 3 196 939,99 2 613 024,22
Eläkekulut 536 242,67 402 208,12
Muut henkilöstösivukulut 91 879,53 63 885,13
Henkilöstökulut yhteensä 3 825 062,19 3 079 117,47
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 858 007,59 850 162,00
Lähipiiritapahtumat
Rahalainat lähipiirille 1.1. 450 036,00 566 176,00
Vähennykset –450 036,00 –116 140,00
Rahalainat lähipiirille 31.12. 0,00 450 036,00
Muut lähipiiritapahtumat
Korkotuotot 15 342,23 29 466,72
Maksetut osingot 2 702 918,00 2 185 736,36
Suunnattu osakeanti 0,00 74 913,90
Ostetut palvelut 46 612,50 29 356,25
Lähipiirille annetuissa rahalainoissa ja muissa lähipiiritapahtumissa ei ole mukana konserniyhtiöiden välisiä tapahtumia.
2.4 Liiketoiminnan muut kulut 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Ajoneuvokulut 92 508,49 87 902,19
IT-laite- ja ohjelmistokulut 1 226 052,83 718 780,88
Konsultointi- ja hallintopalvelut 1 045 076,31 835 534,08
Matkakulut 67 724,26 38 435,37
Muut liiketoiminnan kulut 967 810,71 459 128,18
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 3 399 172,60 2 139 780,70
2.5 Tilintarkastajan palkkiot 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers
Lakisääteinen tilintarkastus 92 068,44 90 263,40
Pörssilistaumiseen liittyvät rahoituskulut 286 210,31 116 850,00
Muut palvelut 117 627,63 43 155,00
Yhteensä 495 906,38 250 268,40
 
155
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
2.7 Tilinpäätössiirrot 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Saadut konserniavustukset 12 960 000,00 9 195 000,00
Tilinpäätössiirrot yhteensä 12 960 000,00 9 195 000,00
2.8 Tuloverot 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Tilikauden verot –1 652 201,26 –1 431 447,02
Aikaisempien tilikausien verot –69 929,84 –3 000,00
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta –1 722 131,10 –1 434 447,02
2.6 Rahoitustuotot ja -kulut 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 22 524 325,74 19 151 133,05
Muilta 3 379 845,64 2 888 349,86
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 25 904 171,38 22 039 482,91
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 2 811 394,71 2 765 195,39
Muille 1 853 683,23 444 244,63
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 4 665 077,94 3 209 440,02
Arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 300 000,00
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 21 239 093,44 18 530 042,89
156
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
3. TASEEN LIITETIEDOT
3.1 Pysyvät vastaavat
3.1.2 Sijoitukset
Osakkeet Saamiset
2025 Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut Konserniyhtiöt Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025 53 906 949,99 197 785,08 2 123 635,32 56 228 370,39
Lisäykset 0,00 0,00 9 195 000,00 9 195 000,00
Vähennykset 0,00 0,00 –2 123 635,32 –2 123 635,32
Hankintameno 31.12.2025 53 906 949,99 197 785,08 9 195 000,00 63 299 735,07
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2025 –1 250,00 0,00 0,00 –1 250,00
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2025 –1 250,00 0,00 0,00 –1 250,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2025 53 905 699,99 197 785,08 9 195 000,00 63 299 735,07
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 53 905 699,99 197 785,08 2 123 635,32 56 227 120,39
Osakkeet Saamiset
2024 Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut Konserniyhtiöt Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 53 905 699,99 197 785,08 2 123 635,32 56 228 370,39
Hankintameno 31.12.2024 53 905 699,99 197 785,08 2 312 523,98 56 228 370,39
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2024 –1 250,00 0,00 0,00 –1 250,00
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2024 –1 250,00 0,00 0,00 –1 250,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 53 905 699,99 197 785,08 2 312 523,98 56 227 120,39
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 53 905 699,99 197 785,08 2 312 523,98 56 227 120,39
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Nimi Kotipaikka Omistusosuus
GRK Eesti AS Viro 100 %
GRK Suomi Oy Suomi 100 %
GRK Sverige AB Ruotsi 100 %
3.1.1 Aineettomat hyödykkeet 31.12.2025 31.12.2024
Ennakkomaksut
Hankintameno 1.1. 0,00 0,00
Lisäykset 136 639,32 0,00
Hankintameno 31.12. 136 639,32 0,00
157
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
3.2 Vaihtuvat vastaavat
3.2.1 Pitkäaikaiset saamiset 31.12.2025 31.12.2024
Lainasaamiset konserniyrityksiltä 2 134 242,05 3 156 572,39
Lainasaamiset osakkailta 767 032,23 3 270 581,19
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2 901 274,28 6 427 153,58
3.2.2. Lyhytaikaiset saamiset 31.12.2025 31.12.2024
Saamiset konserniyrityksiltä
Konserniavustussaamiset 12 960 000,00 9 195 000,00
Osinkosaamiset 0,00 8 199 951,90
Muut siirtosaamiset konserniyrityksiltä 790,58 6 800,54
Lainasaamiset konserniyrityksiltä 9 022 487,54 6 897 830,34
Myyntisaamiset konserniyhtiöltä 403 064,68 762 931,88
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä yhteensä 22 386 342,80 25 062 514,66
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 1 928,67 0,00
Muut saamiset 55 828,22 16 470,18
Siirtosaamiset 486 285,52 595 309,39
Saamiset muilta yhteensä 544 042,41 611 779,57
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 22 930 385,21 25 674 294,23
Siirtosaamisten erittely:
Jaksotetut pakolliset vakuutusmaksut 0,00 280,07
Tuloverot 184 998,74 405 752,92
Korot 33 692,08 92 062,62
Muut siirtosaamiset 267 594,70 97 213,78
Siirtosaamiset yhteensä 486 285,52 595 309,39
3.2.3 Rahoitusarvopaperit
31.12.2025 31.12.2024
Hankintameno Käypä arvo Hankintameno Käypä arvo
Rahasto-osuudet 35 000 000,00 35 209 840,08 0,00 0,00
Rahoitusarvopaperit yhteensä 35 000 000,00 35 209 840,08 0,00 0,00
Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon.
Käypä arvo perustuu markkinahintaan tilinpäätöspäivänä. Mahdolliset arvonalentumiset on kirjattu kuluksi.
158
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
3.4 Vieras pääoma
3.4.1 Pitkäaikainen vieras pääoma 31.12.2025 31.12.2024
Lainat konserniyhtiöiltä 20 329 898,81 0,00
Velat saman konsernin yrityksille yhteensä 20 329 898,81 0,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 20 329 898,81 0,00
3.4.2 Lyhytaikainen vieras pääoma 31.12.2025 31.12.2024
Ostovelat saman konsernin yrityksille 0,00 10 231,52
Konsernitilivelka saman konsernin yrityksille 182 539 176,64 86 786 233,86
Korkovelat saman konsernin yrityksille 36 967,28 0,00
Velat saman konsernin yrityksille yhteensä 182 576 143,92 86 796 465,38
Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 607 142,86
Ostovelat muille 339 342,58 196 382,65
Muut velat 104 047,62 367 220,67
Siirtovelat 1 448 791,00 1 327 471,76
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 184 468 325,12 89 294 683,32
Siirtovelkojen erittely:
Jaksotetut henkilöstökulut 1 448 791,00 1 314 366,13
Korkovelat 0,00 13 105,63
Siirtovelat yhteensä 1 448 791,00 1 327 471,76
3.3 Oma pääoma
3.3.1 Sidottu oma pääoma 31.12.2025 31.12.2024
Osakepääoma 1.1. 80 000,00 80 000,00
Osakepääoma 31.12. 80 000,00 80 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä 80 000,00 80 000,00
3.3.2 Vapaa oma pääoma 31.12.2025 31.12.2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 38 591 304,69 38 516 390,79
Tilikauden lisäys maksullisista osakeanneista 34 410 974,40 74 913,90
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 73 002 279,09 38 591 304,69
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 57 262 879,91 44 232 446,10
Osingonjako –7 662 432,98 –6 575 937,80
Omien osakkeiden lunastus 0,00 –5 027 435,52
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 49 600 446,93 32 629 072,78
Tilikauden voitto 29 223 562,98 24 633 807,13
Vapaa oma pääoma yhteensä 151 826 289,00 95 854 184,60
Oma pääoma yhteensä 151 906 289,00 95 934 184,60
3.3.3 Jakokelpoiset varat 31.12.2025 31.12.2024
Voitto edellisiltä tilikausilta 49 600 446,93 32 629 072,78
Tilikauden voitto 29 223 562,98 24 633 807,13
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 73 002 279,09 38 591 304,69
Jakokelpoiset varat yhteensä 151 826 289,00 95 854 184,60
159
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
4. MUUT LIITETIEDOT
4.1 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
4.1.1 Vakuudet konserniyhtiöiden puolesta 31.12.2025 31.12.2024
Tytäryhtiöiden leasing- ja osamaksusopimusten vakuudeksi
annetut takaukset 11 729 374,30 9 826 050,42
Tytäryhtiöiden urakkasopimuksiin perustuvat takaukset,
joiden vakuudeksi annettu vastatakaus 173 843 355,90 166 361 866,96
Yhteensä 185 572 730,20 176 187 917,38
Myönnetyn shekkitililimiitin kokonaismäärä, 11 500 000,00 10 000 000,00
josta käytössä 0,00 0,00
Synteettiset optiot
GRK-konsernin henkilöstölle on myönnetty synteettisiä optioita osana emoyhtiö GRK Infra Oyj:n osake pohjaisia kannustin-
järjestelmiä. GRK-konserni on toteuttanut yhden synteettisen optio-ohjelman, jonka piirissä on vuonna 2019 ollut rajallinen
määrä yhtiön palveluksessa työskenteleviä henkilöitä. Kaikki merkityt optiot, yhteensä 422 180 kappaletta (84 436 kappaletta
tilikaudella 2022 toteutettua osakesplittiä edeltävillä määrillä laskettuna), on myönnetty samaan aikaan vuonna 2019.
Synteettinen optio-ohjelma oli määräaikainen ja päättyi vuonna 2024 ja antoi siihen osallistuville henkilöille mahdollisuuden
käteisenä maksettavaan palkkioon. Ohjelma sisälsi markkinaperusteisen ehdon ja tämän lisäksi palveluksen suorittamiseen
liittyvän ehdon. Palkkiota ei maksettu siltä osin kuin ehdot eivät täyttyneet. Optiot eivät oikeuttaneet merkitsemään osakkeita.
Ulkona olevien synteettisten optioiden lukumäärä oli 268 660 kappaletta tilikauden 2023 lopussa (268660 kappaletta 2022).
Yhtiön tilinpäätöksessä (FAS) synteettinen optio-ohjelma on käsitelty taseen ulkopuolisena järjestelynä. Tilinpäätös-
hetken 2023 arvolla laskettuna taseen ulkopuolinen vastuu synteettisestä optio-ohjelmasta oli 12 640 euroa. Ohjelma päättyi
tilikaudella 2024, ja sen perusteella osallistujille maksettiin yhteensä 538 tuhatta euroa josta GRK Infra Oyj:n osuus oli
71tuhatta euroa.
160
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Hallituksen esitys tilikauden tulosta
koskeviksi toimenpiteiksi
Yhtiön jakokelpoiset varat ovat 151 826 289,00 euroa, josta tilikauden voitto on 29 223 562,98 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
• Osinkona jaetaan varsinaista osinkoa 0,43 euroa per osake ja lisäosinkoa 0,10 euroa per osake osingonjakohetkellä ulkona
oleville osakkeille 40 969 231 kpl eli yhteensä 21 713 692,43 euroa.
• Omaan pääomaan jätetään 130 112 596,57 euroa.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.
161
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tilinpäätöksen ja toiminta-
kertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätösmerkintä
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,
taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus sekä
emoyhtiön että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta
sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä
kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Vantaalla, 25.2.2026
GRK Infra Oyj
Kari Kauniskangas Keijo Haavikko Esa Lager
hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Tarja Pääkkönen Jukka Nikkanen Minna Heinonen
hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Antonia Eneh Mika Mäenpää
hallituksen jäsen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus
Helsingissä, 2.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
162
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Tilintarkastuskertomus
GRK Infra Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet GRK Infra Oyj:n (y-tunnus 0533768-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka
sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-
tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkas-
tuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintar-
kastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,
jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvolli-
suutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-ase-
tuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 8 miljoonaa euroa, joka on noin
1 % konsernin liikevaihdosta
• Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävät
maat ja yksiköt. Tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä
Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
• Pitkäaikaisten urakkasopimusten tuloutus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on
olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat
esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tilintarkastuksen
laajuus
Keskeiset
seikat
163
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena
on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla
olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten
tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden
luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle määritetty
olennaisuus
8 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Noin 1 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi konsernin
liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät
yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme
sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 1 %, joka on tilintarkastusstandardeissa
yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon GRK-konsernin rakenteen, toimialan sekä
taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävimmät yksiköt. Konsernin tarkastuksen
painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, joissa suoritimme kattavan tilintarkastuksen
yksikön koosta ja riskien luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmis-
taaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä
lausuntoa.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Pitkäaikaisten urakkasopimusten tuloutus
Asiaa koskevia tietoja on käsitelty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 1.
Konsernin liikevaihto muodostuu pääsääntöisesti
taito- ja väylärakentamisen sekä päällystyksen ja
rataliiketoiminnan urakkasopimustuotoista.
Konserni käyttää ajan kuluessa tuloutettavien
urakkatuottojen tulouttamiseen panokseen perustuvaa
menetelmää täyttämisasteen mittaamiseen. Johdon
harkinnan mukainen täyttämisaste määritellään
tarkasteluhetkellä kertyneiden kustannusten osuudesta
arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Vastaavasti
toteuttamattomat kustannukset kuvaavat täyttämättä
olevan suoritteen määrää.
Johdon harkinta liittyy pääasiassa projektien valmiiksi
saattamisesta aiheutuvien kustannusten arvioimiseen,
mikä toimii tulouttamisessa sovellettavan täyttämisasteen
sekä projekteihin liittyvien varausten ja mahdollisten
tappiollisten sopimusten arvioimisen perustana.
Urakkasopimusten tuloutus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka, koska niiden tulouttamissa tarvitaan
runsaasti johdon harkintaa.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan
2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen
virheellisyyden riski.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät muiden joukossa
seuraavia toimenpiteitä.
Päivitimme käsityksemme urakkasopimusten
tuloutukseen ja kokonaismenojen ennusteisiin liittyvistä
prosesseista ja testasimme valittujen keskeisten
kontrollien toimivuutta.
Toteutimme valittujen hankkeiden osalta
aineistotarkastustoimenpiteitä, joista keskeisimmät on
kuvattu alla:
Luimme hankkeiden urakkasopimuksia ja arvioimme
niiden tuloutuksessa sovellettujen laskentaperiaatteiden
asianmukaisuutta
Vertasimme hankkeiden ennustettua liikevaihtoa
urakkasopimuksiin ja lisätyötilauksiin.
Seurasimme hankkeiden etenemistä ja muutoksia niiden
kokonaismenojen ennusteissa keskustelemalla niistä
johdon ja vastuuhenkilöiden kanssa.
Arvioimme johdon laatimien ennusteiden tarkkuutta
vertaamalla edellisen tilikauden tilinpäätökseen
sisältyneiden keskeneräisten hankkeiden
kokonaismenojen ennusteita niiden toteumiin tilikaudella.
Testasimme niiden raporttien matemaattista
oikeellisuutta, joilla on määritelty hankkeiden
täyttämisasteet sekä täyttämisasteen perusteella
tilikaudella tuloutettavan liikevaihdon ja kulujen määrä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä
kertomuksessamme.
164
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä,
onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimin-
taansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni
aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on
korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti
suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havait-
sematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä
emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat
tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastus-
lausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskerto-
muksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa
toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi
kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
165
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2009 alkaen yhtäjaksoisesti 17 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikerto-
mukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,
onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus
on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 2.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
166
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK Infra Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on GRK Infra Oyj:n (y-tunnus 0533768-1)
toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille
syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla GRK Infra Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen
Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvolli-
suudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,
jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvolli-
suutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkas-
tusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
GRK Infra Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnis-
tamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että
tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
167
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen
suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä
mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut
tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysra-
portissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmen-
nuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konserni-
kestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden
riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnitte-
lemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havait-
sematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso
on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä konsernitasolla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrol-
leista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konserni-
kestävyysraportin sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Vantaalla ja toimipaikoilla Helsingissä ja Hämeenlinnassa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin
sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja
taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 2.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Markku Launis
KRT
168
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK Infra Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on GRK Infra Oyj:n (Y-tunnus 0533768-1)
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700Y8QWC1FT6R0F34-2025-12-31-1-fi.zip
tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
mukaisesti.
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
GRK Infra Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkas-
tusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että GRK Infra Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
743700Y8QWC1FT6R0F34-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnis-
tetiedot tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme GRK Infra Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 2.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 2.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
169
Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös TilintarkastuskertomusKestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
GRK Infra Oyj
Jaakonkatu 2, 01620 VANTAA
+358 10 321 4110
Y: 0533768-1
www.grk.fi