743700XSMVPR48XIML56-2025-12-31-1-fi


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 5

2025: Vahvempana kohti elinkaarikumppanuutta


		Ydinliiketoimintojen liikevaihto, MEUR 302,1 (335,5)	Käyttökate, MEUR 25,3 (14,5)

Uusi elinkaarikumppanuusstrategia Strategiamme lähtökohtana on asiakkaidemme menestyksen edistäminen. Tavoittelemme kannattavaa kasvua vahvalla osaamisellamme sähköverkoissa, energiasiirtymän toteuttamisessa ja luotettavissa tietoliikenneyhteyksissä.	Strateginen fokusointi päätökseen Myimme tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan Fortumille, meriteollisuusyksikön Davielle ja ajoimme päästöttömän liikenteen ratkaisut alas. Onnistuneet yrityskaupat vahvistivat tasettamme.


		Ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate, MEUR 18,8 (20,7)	Ydinliiketoimintojen tilauskanta, MEUR 392 (387)

Kannattavuutta ja tehokkuutta Value Uplift -ohjelmalla Toiminnan tehostamiseen tähtäävän ohjelman toimenpiteet toivat 6,7 milj. euroa vuotuista tulosparannusvauhtia (EBIT/EBITDA run-rate). Ohjelman tavoite on 7,5 milj. euron vuotuinen tulosparannusvauhti 2026 puoliväliin mennessä.	Merkittävä parannus työturvallisuudessa Panostukset turvallisuuskulttuuriin pienensivät poissaoloon johtavien tapaturmien taajuutta 35 prosenttia. Strateginen tavoitteemme on edetä kohti nollaa poissaoloon johtavaa tapaturmaa.


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 6

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Enersensen taloudellinen

käänne hyvässä vauhdissa

ja tilauskanta kasvussa 2025

Vuosi 2025 merkitsi Enersenselle vahvistumista ja taloudellista käännettä.

Keskitimme toimintamme kasvaville markkinasegmenteille ja vahvoihin

osaamisalueisiimme sähkö- ja tietoliikenneverkoissa sekä puhtaassa

energiasiirtymässä. Liiketulos parani, ydinliiketoimintojen suhteellinen

kannattavuus nousi loppuvuotta kohden ja tilauskanta kasvoi. Power-

liiketoimintayksikön tilauskanta oli vuoden lopussa ennätyksellisen korkea.

Tähtäämme päivitetyn strategiamme mukaisesti elinkaarikumppanuuteen

asiakkaidemme kanssa ja kasvatamme omistaja-arvoa tavoitteellisesti.

Vuoden 2025 ensimmäinen vuosipuolisko oli strategisen fokusoinnin aikaa: irtauduimme

onnistuneesti ydinliiketoimintoihin kuulumattomista toiminnoistamme ja päivitimme strategiamme.

Toisella vuosipuoliskolla strategian toteuttaminen eteni tuloksellisesti, kasvatimme

tilauskantaamme ja uudistimme toimintamalliamme. Lisäksi panostimme koko vuoden ajan

taloudellisen pohjan vahvistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Solmimme uuden

rahoitussopimuksen ja tehostimme toimintaamme ennakoitua tuloksellisemmin edenneellä Value

Uplift -ohjelmalla, jossa saavutimme 6,7 miljoonan euron vuotuisen tulosparannusvauhdin (EBIT/

EBITDA run-rate).


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 7

Muutoksen keskellä olemme saaneet rohkaisevaa palautetta asiakkailtamme ja henkilöstöltämme.

Asiakkaamme kaipaavat meiltä helppoutta, läpinäkyvyyttä ja yhä laajempia ratkaisuja koko

elinkaaren ajalle. Niistä rakennamme kilpailuetuamme. Asiakkaillamme on myös kasvava tarve

löytää konkreettisia ja vaikuttavia keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen ja hiilikädenjäljen

parantamiseen. Viime vuonna laatimamme ilmastotiekartta ja -tavoitteet parantavat kykyämme

edistää asiakkaidemme vastuullisuutta. Saimme Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän

ilmastotavoitteillemme helmikuussa 2026.

Henkilöstömme sitoutumisindeksi nousi, ja tekemämme pulssikyselyn mukaan strategia koettiin

ymmärrettäväksi ja ajankohtaiseksi. Työturvallisuuden paraneminen on erityisen ilahduttavaa.

Poissaoloihin johtaneiden tapaturmien taajuus pieneni yli kolmanneksella. Tavoitteemme on olla

osaajien valitsema yhteisö, jossa voimme oppia jatkuvasti tulevaa varten.

Taloudellinen käänne hyvässä vauhdissa

Enersensen liiketulos (EBIT) nousi erityisesti onnistuneiden yrityskauppojen tukemana yli 30

miljoonaa euroa ja oli 16,4 miljoonaa euroa vuonna 2025. Rakennemuutos ja yhtiön

tervehdyttäminen näkyivät korkeina vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuina ja alaskirjauksina

läpi vuoden. Joulukuussa saimme valmiiksi uuden rahoituskokonaisuuden. Taseemme on selvästi

aiempaa vahvempi nettovelkaantumisasteen pienenemisen myötä, ja nettovelka on alhainen 3,4

(30,6) miljoonaa euroa.

Ydinliiketoiminnoissamme keskittyminen valittuihin asiakassegmentteihin ja tarjontaan, pienempi

projektiportfolio sekä vertailukaudella valmistuneet suuret Baltian projektit näkyivät liikevaihdon

laskuna erityisesti alkuvuonna, mutta viimeisellä neljänneksellä liikevaihto oli jo lähes

vertailukauden tasolla. Toimintamme on nyt täysin uuden strategian mukaista. Tilauskanta kasvoi

toisesta vuosineljänneksestä lähtien ja nousi 392 (387) miljoonaan euroon. Power-

liiketoimintayksikön tilauskanta oli vuoden päättyessä ennätyskorkealla tasolla.

Liikevaihdon laskusta huolimatta ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 18,8 miljoonaa euroa

ja suhteellinen kannattavuus pysyi vertailukauden tasolla. Suhteellinen kannattavuus nousi

toisesta vuosineljänneksestä lähtien, ja viimeisellä neljänneksellä se oli selvästi parempi kuin

vertailukaudella. Vahva tilauskanta ja toteutetut toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi

ovat hyvä pohja vuodelle 2026.

Hyvä asema kasvavien markkinoiden ytimessä

Olemme valitsemillamme markkinoilla kolmen merkittävimmän toimijan joukossa, ja kehitämme

osaamistamme jatkuvasti. Enersensen markkinoilla on vahvaa luontaista kasvua. Kaikissa

toimintamaissamme investoidaan voimakkaasti sähkö- ja tietoliikenneverkkojen kapasiteettiin

ja toimintavarmuuteen. Puhdas energiasiirtymä etenee vääjäämättä, sillä se on ympäristön,

talouden ja huoltovarmuuden kannalta viisasta ja kannattavaa.

"Strategian tuloksellinen toteuttaminen

näkyi kasvavana tilauskantana."

Datakeskusinvestoinnit kiihtyvät ja lisäävät kaikkien liiketoimintayksiköidemme kysyntää

merkittävästi. Erityisesti sähköverkon kapasiteettiin investoidaan voimakkaasti datakeskusten

luoman kysynnän vuoksi. Olemme jo toteuttaneet tietoliikenneyhteyksiä ja kaukolämmön

talteenottoa datakeskuksille, ja huippuosaamisemme sähköasemissa, akkuvarastoissa,

sähkönsiirtoverkoissa sekä uusiutuvassa energiassa kiinnostaa datakeskustoimijoita. Näemme

tässä asiakassegmentissä paljon potentiaalia, ja suuri osa toiminnastamme linkittyy

datakeskuksiin jo nyt.

Olemme vuoden aikana rakentaneet Enersenselle tukevat kulmakivet kannattavaan kasvuun

ja omistaja-arvon kasvattamiseen. Jatkamme suorituksemme parantamista määrätietoisesti

vuonna 2026. Onnistumisestamme vuonna 2025 haluan kiittää henkilöstöämme, asiakkaitamme,

omistajiamme ja muita kumppaneitamme. Meillä on selkeä suunta eteenpäin – tavoitteemme

on olla luotettu elinkaarikumppani asiakkaillemme.

Kari Sundbäck

toimitusjohtaja


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 8

Enersense on huomisen yhteiskunnan luotettava elinkaarikumppani


POWER	ENERGY TRANSITION	CONNECTIVITY



Suunnittelemme, rakennamme, ylläpidämme ja uudistamme energiajärjestelmää. Olemme koko elinkaaren kumppani voimansiirtoverkoille, sähköasemille, tuulivoima- ja aurinkoenergiapuistoille, akuille ja datakeskuksille.	Meidät tunnetaan puhtaan siirtymän osaajana. Avullamme edistykselliset energiayhtiöt ja teolliset toimijat uudistavat tuotantoaan. Olemme koko elinkaaren kumppani puhtaassa energiasiirtymässä, olipa kyseessä sitten lämpövoimala, vetylaitos, vesilaitos tai datakeskus.	Olemme luotettavien tietoliikenneyhteyksien elinkaarikumppani. Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme kiinteitä sekä langattomia verkkoja niin, että yhteydet toimivat sujuvasti joka päivä. Turvallisuus ja kestävyys ovat kaiken työmme ytimessä.

Lue lisää >	Lue lisää >	Lue lisää >


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 9

Strategiamme tähtää elinkaarikumppanuuteen 2025–2028


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 10

Strategiset tavoitteemme

tähtäävät vastuulliseen ja

kannattavaan kasvuun

Määrittelimme strategiset tavoitteemme kesällä 2025 osana strategiamme

päivitystä. Strategisena tavoitteenamme on olla luotettava elinkaarikumppani

asiakkaillemme, jotka toimivat energiansiirrossa ja -tuotannossa, teollisuuden

energiasiirtymässä, tietoliikenteessä sekä datakeskuksissa. Tavoittelemme

kannattavaa kasvua markkinoillamme Suomessa, Baltiassa sekä valikoidusti

muualla Pohjoismaissa.

Strategiset tavoitteemme kaudelle 2025–2028:


Teema	Tavoite	2024	2025	2026–2028
Kasvu	Keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR) 4–5 %	336 MEUR	-10 %	Tilauskannan kasvu antaa hyvän pohjan
Kannattavuus	Liiketulos (EBIT) yli 5 %	-3,3 %	5,3 %	2025 antaa suuntaa hyvälle kehitykselle
Tase	Nettovelkaantumisaste alle 100 %	136,2 %	6,5 %	Tavoitteessa pysyminen
Turvallisuus	Kohti nollaa tapaturmaa, jatkuvasti laskeva poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus	8,0	5,5	Tavoitteessa pysyminen hyvän 2025 jälkeen, jokainen tapaturma on liikaa
Ilmasto	Science Based Targets initiativen hyväksymät päästövähennys- tavoitteet 2023–2035: • Oman toiminnan päästöt (scope 1–2) -63 % • Arvoketjun päästöt (scope 3) -38 %	89 300 tCO 2 e	73 300 tCO2e	Ilmastotyö tavoitteen mukaisesti


		ENERSENSE \| ENERSENSEN SUUNTA \| 11

Merkittäviä edistysaskeleita

vastuullisuudessa

Vastuullisuustyömme keskeinen tavoite on edistää asiakkaidemme

vastuullisuutta ja olla tulevaisuuden yhteiskunnan innovatiivinen kumppani.

Strategiakaudellamme 2025–2028 keskitymme kahteen pääteemaan:

toimimme ympäristön puolesta ja edistämme kestävää työelämää.

Asetimme ilmastotavoitteet

Vuonna 2025 määrittelimme Science Based Targets initiative -aloitteen mukaiset kunnianhimoiset

päästövähennystavoitteemme, joiden mukaisesti tavoittelemme 40 prosentin kokonaispäästöjen

vähentämistä vuoteen 2035 mennessä vuodesta 2023. Saimme tavoitteillemme SBTi:n hyväksynnän

helmikuussa 2026. Laadimme ilmastotiekartan, joka sisältää keskeiset toimenpiteemme päästöjen

vähentämiseksi. Keskitymme esimerkiksi vähäpäästöisen teräksen kysynnän kasvattamiseen ja

autokannan sähköistämiseen. Lisäksi kannustamme toimittajiemme sitoutumaan tieteeseen

perustuviin päästövähennystavoitteisiin.

Tapaturmataajuus pieneni merkittävästi

Työturvallisuudessa saimme aikaan merkittäviä parannuksia. Poissaoloon johtavien tapaturmien

taajuus laski vuoden aikana 35 prosenttia ja oli 5,5 (8,5). Kaikkien tapaturmien taajuus laski jopa 50

prosenttia ja oli 7,9 (15,5). Strateginen tavoitteemme on edetä kohti nollaa poissaoloon johtavaa

tapaturmaa.

Haluamme olla osaajien valitsema yhteisö

Tavoitteemme on olla monimuotoinen ja osallistava työpaikka, jossa ihmiset viihtyvät ja haluavat

kasvaa. Osaajillemme tarjoutuu uusia kiinnostavia mahdollisuuksia, kun kehitymme asiakkaidemme

elinkaarikumppaniksi. Vuoden 2025 henkilöstötutkimuksessa sitoutumisindeksimme parani 3,9:ään,

kun se vuotta aiemmin oli 3,7.

Pilotoimme kierrätysterästä sähköasemilla

Aloitimme Satakunnassa ensimmäisenä Suomessa pilotin, jossa rakennetaan sähköaseman

teräsrakenteet kierrätetystä teräksestä. Kierrätysteräksen päästöt ovat noin 40 % pienemmät

kuin tavallisen teräksen.

Pienensimme voimajohtorakentamisen päästöjä

vähähiilisellä betonilla

Aloitimme Pohjois-Suomessa voimajohtoprojektin, jossa rakennetaan yli 100 kilometriä

suurjännitteistä voimajohtoa käyttäen perustuksissa vähähiilistä betonia. Vähähiilinen betoni

tuottaa noin 15 % vähemmän päästöjä kuin tavallinen betoni.

Sähköistimme tuotantoautokantaamme

Vaihdoimme vuoden 2025 aikana kolmanneksen Suomen tuotantoautoista sähköisiksi. Enersensen

henkilöstö ajaa Suomessa vuosittain noin 8 miljoonaa kilometriä, joten vaikutus ajoliikenteen

päästöjen vähentämiselle on merkittävä. Tavoitteemme on vaihtaa kaikki tuotantoautomme

sähköisiksi.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 12


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 13

Hallituksen toimintakertomus


Toimintaympäristö vuonna 2025 .......................................................................................................................	14
Taloudellinen tulos ..................................................................................................................................................	14
Taloudellinen asema ja rahoitus .......................................................................................................................	16
Segmenttikatsaukset .............................................................................................................................................	18
Power .....................................................................................................................................................................	18
Energy Transition ...............................................................................................................................................	20
Connectivity ........................................................................................................................................................	21
Strategia ja Value Uplift -ohjelma ....................................................................................................................	22
Strategiset arvioinnit .............................................................................................................................................	23
Konsernin henkilöstö ..............................................................................................................................................	23
Hallinnointi .................................................................................................................................................................	23
Varsinainen yhtiökokous .................................................................................................................................	23
Ylimääräinen yhtiökokous ..............................................................................................................................	24
Hallitus ...................................................................................................................................................................	24
Johtoryhmä .........................................................................................................................................................	24
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät .....................................................................................................	25
Osakkeet ja kaupankäynti ...................................................................................................................................	26
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät .................................................................................................	27
Ohjeistus vuodelle 2026 ........................................................................................................................................	29
Keskeiset tilikauden jälkeiset tapahtumat .....................................................................................................	29
Ehdotus varojen jakamisesta osakkeenomistajille .....................................................................................	30
Taloudellinen raportointi 2026 ...........................................................................................................................	30
Tunnusluvut ...............................................................................................................................................................	30
Kestävyysraportti ....................................................................................................................................................	32


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 14

Toimintaympäristö vuonna 2025

Geopoliittisista jännitteistä ja maailmantalouteen liittyvistä epävarmuuksista huolimatta

markkinatilanne oli Enersensen liiketoiminta-alueilla hyvä vuonna 2025. Eurooppa lisää

energiaratkaisujen omavaraisuutta ja parantaa tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuutta.

Suomessa ja Ruotsissa kantaverkkoyhtiöt ovat arvioineet, että 10–15 vuoden kuluessa

sähkönkulutus tulee jopa kaksinkertaistumaan, mistä seuraa merkittäviä investointeja

sähköverkkoihin. Heinäkuussa Suomessa astui voimaan uusi sähkömarkkinalaki, joka mahdollistaa

jakeluverkkoyhtiöille yli 110 kilovoltin verkkojen rakentamisen ja omistamisen. Muutos tukee

sähköverkon kehittymistä, ja sitä pidetään merkittävänä kannustimena jakeluverkkojen

investoinneille. Sekä kantaverkkoyhtiö että jakeluverkkoyhtiöt ovatkin ilmoittaneet kasvattavansa

investointejaan tulevina vuosina sähkönkulutuksen kasvaessa. Ruotsin ja Suomen

kantaverkkoyhtiöt jatkoivat investointejaan Pohjoismaiden sähköverkon vahvistamiseen, kuten

Aurora Line -hankkeeseen, joka lisää siirtokapasiteettia ja yhtenäistää hintoja. Alkuvuodesta 2025

Baltian maat irtautuivat Venäjän sähköverkosta ja kytkeytyivät manner-Euroopan kantaverkkoon,

mikä vahvisti alueellista energiaturvallisuutta.

Suomessa siirtymä puhtaampaan energiaan eteni, kun kivihiilen käyttö energiantuotannossa

päättyi keväällä 2025, ja tuulivoima jatkoi Suomen suurimpana uusiutuvan sähkön

tuotantomuotona. Tietoliikenneverkkoihin liittyvä markkinaympäristö pysyi edelleen vakaana

Suomessa operaattoreiden investoidessa valokuiturakentamiseen ja nopeutuvassa tahdissa

datakeskusten tietoliikenneyhteyksiin.

Datakeskusinvestoinnit kiihtyivät, ja niiden myötä datankäyttö ja sähkönkulutus tulevat

kasvamaan merkittävästi. Datakeskusten kehittäminen lisää ennennäkemättömällä tavalla

tietoliikenneyhteyksien, sähköverkkojen, sähköasemien, uusiutuvan energian ja

kaukolämpöyhteyksien kysyntää. Tämä konkretisoitui toisella vuosipuoliskolla.

Teollisuudessa investoidaan vetylaitoksiin ja muihin e-polttoaineisiin sekä vihreään

energiasiirtymään. Myös EU:n vaatimukset ja Suomen ilmastotavoitteet ohjaavat investointien

suuntaa Enersensen osaamisalueille. Lyhyemmällä aikajänteellä kansainvälisen politiikan käänteet,

poliittinen päätöksenteko ja muutokset regulaatioympäristöön luovat kuitenkin epävarmuutta

markkinoille.

Taloudellinen tulos

Ydinliiketoimintojen tilauskanta

Enersensen ydinliiketoimintojen tilauskanta 2025 kasvoi 1 % vertailukaudesta ja oli tilikauden

lopussa 392 (387 ) miljoonaa euroa erityisesti Power-liiketoimintayksikön uusien merkittävien

tilausten ansiosta. Ydinliiketoimintojen tilauskanta oli kasvussa vuoden toisesta

vuosineljänneksestä lähtien koko loppuvuoden ajan.

Ydinliiketoimintojen tilauskanta liiketoimintayksiköittäin


MEUR	31.12.2025	31.12.2024	Muutos, %
Power	245	158	55
Energy Transition	36	71	-49
Connectivity	112	158	-29
Konserni	392	387	1

Liikevaihto ja kannattavuus

Enersensen toimintamallia uudistettiin päivitetyn strategian mukaiseksi 1.10.2025 alkaen, ja joitain

toimintoja järjestettiin uudella tavalla liiketoimintayksiköiden välillä. Liiketoimintayksiköiden

raportointi on muutettu uuden toimintamallin mukaiseksi, ja tämän seurauksena myös

vertailukauden lukuja on päivitetty. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitason lukuihin.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 15

Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos, %
Power	138,9	182,5	-23,9
Energy Transition	83,7	159,6	-47,6
Connectivity	84,3	82,6	2,0
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	0,1	—	205,0
Yhteensä	306,9	424,7	-27,7

Ydinliiketoimintojen liikevaihto liiketoimintayksiköittäin


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos-%
Power	141,0	163,4	-13,7
Energy Transition	76,7	89,5	-14,3
Connectivity	84,3	82,6	2,0
Yhteensä	302,1	335,5	-10,0

Käyttökate (EBITDA) liiketoimintayksiköittäin


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos, %
Power	28,2	16,5	71,0
Energy Transition	5,9	1,1	421,1
Connectivity	4,5	4,1	9,8
Eliminoinnit ja liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	-13,3	-7,2	-86,2
Yhteensä	25,3	14,5	74,2

Ydinliiketoimintojen käyttökate (EBITDA) liiketoimintayksiköittäin


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos-%
Power	11,8	7,6	55,3
Energy Transition	2,1	5,9	-64,4
Connectivity	4,5	4,1	9,8
Eliminoinnit ja liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	-13,4	-7,2	-90,3
Yhteensä	5,0	10,4	-54,8

Ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate (EBITDA) liiketoimintayksiköittäin


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos-%
Power	12,1	13,7	-11,7
Energy Transition	5,2	6,7	-22,4
Connectivity	4,7	4,2	11,9
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	-3,2	-3,9	17,9
Yhteensä	18,8	20,7	-9,2

Liikevaihto kohdealueittain


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos-%
Suomi	188,1	254,3	-26,0
Muut maat	118,8	170,4	-30,3
Yhteensä	306,9	424,7	-27,7

Oikaistu ydinliiketoiminnan käyttökate ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Enersense käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vertailukelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan

ydinliiketoimintansa taloudellista kehitystä ja lisäämään vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Ydinliiketoiminnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsitellään tavanomaiseen

liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen hankintakulut

sekä myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, liiketoimintojen rakennejärjestelykulut, uuteen

toiminnanohjausjärjestelmään liittyvät kulut sekä vahingonkorvaukset ja oikeudenkäynneistä

aiheutuneet kulut. Puolivuosikatsauksen 2025 yhteydessä Enersense lisäsi vertailukelpoisuuteen

vaikuttaviin eriin osakkuusyhtiöiden voitot ja tappio.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 16


MEUR	1–12/2025	1–12/2024
Käyttökate	25,3	14,5
Käyttökate, ei-ydinliiketoiminnat	20,3	4,1
Käyttökate, ydinliiketoiminnat	5,0	10,4
Kertaluonteiset henkilöstökulut	—	0,6
Liettuan saatavan alaskirjaus	—	6,1
Lopetettujen yksiköiden sulkemiskulut	2,9	0,1
Lopetetut sopimustyypit	2,4	—
Osakkuusyhtiöiden voitot/tappiot	1,1	0,8
Strategian uudistaminen ja Value Uplift	7,2	1,0
Uusi toiminnanohjausjärjestelmä	2,1	0,8
Vuoteen 2019 kohdistuva vahingonkorvaus	—	0,7
Yritysjärjestelyiden oikaisut	-1,9	0,1
Oikaistu käyttökate, ydinliiketoiminnat	18,8	20,7

Tammi–joulukuu 2025

Liikevaihto laski -27,7 % ja oli 306,9 (424,7) miljoonaa euroa. Laskusta suurin osa eli 84,4 miljoonaa

euroa tulee ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojen myynnistä ja alasajosta.

Ydinliiketoimintojen liikevaihto oli 302,1 (335,5) miljoonaa euroa. Ydinliiketoimintojen liikevaihdon

lasku taittui selvästi loppuvuotta kohden. Liikevaihto laski strategisen keskittymisen, pienemmän

projektiportfolion ja vertailukaudella valmistuneiden suurten Baltian projektien vuoksi.

Connectivity-liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoi vertailukaudesta, ja Power- ja Energy Transition

-liiketoimintayksiköiden liikevaihto pieneni.

Käyttökate (EBITDA) oli 25,3 (14,5) miljoonaa euroa pääosin tuuli- ja aurinkovoiman

hankekehitysliiketoiminnan myynnistä kirjatun 22,3 miljoonan euron voiton sekä

meriteollisuusyksikön 1,9 miljoonan myyntivoiton ansiosta. Käyttökatemarginaali oli 8,2 (3,4) %.

Käyttökate kasvoi kaikissa liiketoimintayksiköissä. Vertailuvuoden käyttökatetta heikensivät

merkittävästi meriteollisuusyksikön tappiollinen alkuvuosi sekä alaskirjaukset, joista suurimmat

liittyivät Liettuan tytäryhtiön saatavaan, päästöttömän liikenteen ratkaisuihin ja vuotta 2019

koskevaan vahingonkorvaukseen.

Ydinliiketoimintojen käyttökate oli 5,0 (10,4) miljoonaa euroa ja oli 1,7 (3,1) % ydinliiketoimintojen

liikevaihdosta. Kannattavuutta heikensivät 14,9 miljoonan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät,

jotka liittyivät pääosin Enersensen strategiseen uudistamiseen sekä kannattavuuden ja

tehokkuuden parantamiseen tähtäävään Value Uplift -ohjelmaan. Ydinliiketoimintojen käyttökate

parani Power- ja Connectivity-liiketoimintayksiköissä.

Ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 18,8 (20,7 ) miljoonaa euroa eli 6,2 (6,2 ) % liikevaihdosta.

Liiketulos oli 16,4 (-14,1) miljoonaa euroa. Liiketulosmarginaali oli 5,3 (-3,3) %.

Segmenttikohtaiset luvut on esitelty osiossa Segmenttikatsaukset.

Taloudellinen asema ja rahoitus

Tammi–joulukuu 2025

Nettorahoituskulut olivat -14,0 ( -14,3 ) miljoonaa euroa sisältäen muun muassa

vaihtovelkakirjalainan ja muiden lainojen ja rahoituksen korot, rahoitusjärjestelyiden kulut sekä

käyvän arvon korjaukset. Tilikauden rahoituskuluihin kohdistui Enersensen tervehdyttämiseen

liittyviä kuluja, joita olivat rahoituksen uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut. Lisäksi rahoituskulut

sisältävät 7,6 miljoonan euron käyvän arvon korjaukset, joista merkittävimmät liittyivät P2X

Solutions Oy:n osakkeisiin ja Fortumille myydyn tuulivoimahankeportfolion

liiketoimintakauppasaamiseen. Tilikauden aikana Enersense Windin vähemmistöosakkaille jaettiin

varoja 0,3 miljoonaa euroa. Vertailukaudella rahoituskuluja nosti osakassopimuksen perusteella

Enersense Windin vähemmistöosakkaille kuuluva 4,4 miljoonan euron varojenjako.

Tulos ennen veroja oli 2,4 ( -28,4) ja tilikauden tulos 1,2 (-28,9) miljoonaa euroa. Laimentamaton

osakekohtainen tulos oli 0,07 (-1,83) euroa.

Liiketoiminnan rahavirta laski -5,6 (16,3) miljoonaan euroon. Käyttöpääomaa vapautui edellisvuotta

vähemmän ostovelkojen pienenemisen ja vaihto-omaisuuden kasvun seurauksena. Investointien

rahavirta oli 14,0 (-1,3) miljoonaa euroa, mihin sisältyvät Enersensen tuuli- ja aurinkovoiman

hankekehitysliiketoiminnan sekä meriteollisuusyksikön myyntien yhteydessä maksetut rahana


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 17

saadut kauppahinnat. Rahoituksen nettorahavirta oli -4,8 (-6,4) miljoonaa euroa, mikä sisältää

lainojen ja vuokrasopimusvelkojen maksut sekä hybridilainan 4 miljoonan euron lisäerän.

Konsernin rahavarat olivat tilikauden lopussa 23,4 (19,8) miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat

vertailukaudesta 3,6 miljoonaa euroa ja 11,6 miljoonaa euroa vuoden 2025 kolmannen

vuosineljänneksen lopusta.

Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 182,3 (194,5) miljoonaa euroa.

Oma pääoma oli tilikauden lopussa 52,4 (22,5) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat yhteensä

26,8 (50,4) miljoonaa euroa ja korollinen nettovelka oli yhteensä 3,4 (30,6) miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 32,1 (12,7) % ja nettovelkaantumisaste 6,5 (136,2) %.

Omavaraisuusasteen nousu ja nettovelkaantumisasteen lasku johtuivat suurimmilta osin

vaihtovelkakirjalainan ehtojen muutoksesta sekä uudesta rahoitusjärjestelystä. Oman pääoman

tuotto tilikaudella oli 3,1 (-77,6) %.

Rahoituskokonaisuus ja kovenantit

Enersense sai joulukuussa 2025 valmiiksi neuvottelut uudesta vakuudellisesta pitkän aikavälin

rahoituskokonaisuudesta, joka koostuu kesäkuussa 2028 erääntyvistä 16 miljoonan euron senior-

lainasta, 8 miljoonan euron luottolimiitistä ja 40 miljoonan euron pankkitakauslimiitistä. Uusien

rahoitusjärjestelyjen varat käytettiin yhtiön vanhojen lainojen uudelleenrahoitukseen ja

Verohallinnon kanssa tehdyn olemassa olevan maksujärjestelyn takaisinmaksuun.

Rahoituskokonaisuuteen liittyvät vuosineljänneksittäin tarkasteltavat rahoituskovenantit, jotka

mittaavat omavaraisuusastetta, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen,

nettovelkaantumisastetta sekä minimikassavaadetta. Vaihtovelkakirjalaina, jonka ehtoja

muutettiin 4.12.2025, on omaa pääomaa. Alla olevassa taulukossa esitetään joulukuussa 2025

voimaan tulleet kovenantit. Yhtiö täytti kovenantit 31.12.2025, ja johdon ennusteen mukaisesti ne

tulevat täyttymään 12 kuukautta tilinpäätöksestä.

Kovenantteja käsitellään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 20 kohdassa Pääoman hallinta.


Rahoituskokonaisuuden kovenantit	Toteutunut arvo	Kovenanttiarvo
Rahoituskokonaisuuden kovenantit	31.12.2025	31.12.2025	31.3.2026	30.6.2026	30.9.2026	31.12.2026
Omavaraisuusaste	32,1 %	≥25,0 %	≥25,0 %	≥25,0 %	≥25,0 %	≥25,0 %
Korollinen nettovelka/käyttökate	0,13x	≤2,50x	≤2,50x	≤2,50x	≤2,50x	≤2,50x
Nettovelkaantumisaste	6,5 %	≤85,0 %	≤85,0 %	≤85,0 %	≤85,0 %	≤85,0 %
Minimilikviditeetti	23,4 MEUR	≥10 MEUR	≥10 MEUR	≥10 MEUR	≥5 MEUR	≥10 MEUR

Vaihtovelkakirjalaina

Enersense julkisti 4.12.2025 velkakirjanhaltijoiden kokouksen positiivisen tuloksen liittyen

suostumusten hakumenettelyyn, joka koski sen ulkona olevia 26.000.000 euron senioriehtoisia

vakuudettomia 7,00 prosentin kiinteäkorkoisia vuonna 2027 erääntyviä vaihtovelkakirjoja (ISIN

FI4000541826). Kokouksessa velkakirjanhaltijat päättivät hyväksyä yhtiön ehdotuksen velkakirjojen

ehtojen muuttamiseksi liittyen velkakirjojen muuttamiseen alisteiseksi vaihdettavaksi

hybridilainaksi.

Velkakirjojen muutettujen ehtojen mukaisesti kuponkikorko on 7,0 prosenttia vuodessa 15.1.2026

asti ja sen jälkeen 8,0 prosenttia vuodessa 15.1.2029 asti. Velkakirjojen korko määräytyy 15.1.2029

alkaen kolmen kuukauden Euribor-koron perusteella lisättynä 10,708 prosentin marginaalilla

vuodessa. Korko voidaan maksaa johdon päättämänä neljännesvuosittain kuitenkin siten, että

yhtiöllä on oikeus lykätä koron maksua. Velkakirjoilla ei ole eräpäivää.

Muutoksiin kuuluu lisäksi alkuperäisen vaihtohinnan muuttaminen nykyisestä 8,00 eurosta 7,00

euroon, mikä edustaa noin 57,9 prosentin preemiota suhteessa Enersensen Nasdaq Helsinki Oy:n

pörssilistalla listattujen osakkeiden kaupankäyntimäärillä painotetun keskihinnan aritmeettiseen

keskiarvoon laskettuna suostumusten hakumenettelyn aloittamista edeltävän jokaisen 10

kaupankäyntipäivän ajalta, eli 4,4329 euroon.

Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen Enersense päätti laskea liikkeeseen 11.12.2025 uusia vaihdettavia

hybridivelkakirjoja, joiden nimellisarvo on yhteensä 4.000.000 euroa, valikoiduille ammattimaisille

sijoittajille lisäeränä (tap issuance) velkakirjojen muutettujen ehtojen nojalla. Lisäerän

liikkeeseenlaskun toteutuksen jälkeen velkakirjojen muutettujen ehtojen nojalla liikkeeseen

laskettujen velkakirjojen yhteenlaskettu nimellisarvo on 30.000.000 euroa.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 18

Joulukuussa 2025 tehdyillä rahoitusjärjestelyillä on merkittävä positiivinen vaikutus Enersensen

taloudelliseen asemaan ja kykyyn toteuttaa kesällä 2025 julkaistua elinkaarikumppanuuteen

tähtäävää strategiaa.

Omien osakkeiden hankinta

Enersensen hallitus päätti aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan 16.4.2025 pidetyn

varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella. Takaisinosto-ohjelma aloitettiin

19.8.2025, ja sen oli määrä päättyä viimeistään 31.10.2025. Ohjelma toteutettiin EU:n markkinoiden

väärinkäyttöasetuksen (EU N:o 596/2014) 5 artiklan sekä komission delegoidun asetuksen EU

2016/1052 mukaisen turvasatamamenettelyn mukaisesti. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana

Enersensen osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, minkä perusteella yhtiöllä on painava

taloudellinen syy osakkeiden hankkimiselle muuten kuin osakkeenomistajien omistamien

osakkeiden suhteessa.

Hankittavien omien osakkeiden määrä oli enintään 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 1,2 % yhtiön

osakkeiden kokonaismäärästä. Takaisinosto-ohjelmaan voitiin käyttää enintään 700 000 euroa.

Osakkeet hankittiin markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä

käyttämällä yhtiön vapaata omaa pääomaa ja noudattaen turvasatamasäädösten nojalla

sovellettavia hinta- ja volyymirajoja. Enersensen hallitus saattoi keskeyttää tai lopettaa ohjelman

ennen sen suunniteltua päättymispäivää EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusten mukaisesti.

Takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen lokakuussa 2025. Enersense osti 19.8.–23.10.2025

yhteensä 187 713 omaa osakettaan 3,727 euron keskihintaan. Takaisinosto-ohjelmassa tehdyt

takaisinostot vähensivät yhtiön vapaata omaa pääomaa 699 548 eurolla. Ohjelman päätyttyä

Enersensellä oli hallussaan 187 713 omaa osaketta, mikä on noin 1,1 % kaikista osakkeista.

Takaisinosto-ohjelman alkaessa Enersensellä ei ollut hallussa omia osakkeitaan. Yhtiön

kokonaisosakemäärä oli tilikauden päättyessä 16 492 527.

Segmenttikatsaukset

Enersensen raportoitavat segmentit ovat Power-, Energy Transition- ja Connectivity-

liiketoimintayksiköt. Enersensen toimintamallia uudistettiin päivitetyn strategian mukaiseksi

1.10.2025 alkaen, ja joitain toimintoja järjestettiin uudella tavalla liiketoimintayksiköiden välillä.

Liiketoimintayksiköiden raportointi on muutettu uuden toimintamallin mukaiseksi, ja tämän

seurauksena myös vertailukauden lukuja on päivitetty. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitason

lukuihin.

Power

Power-liiketoimintayksikkö tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan sähköistymiseen ja uusiutuvaan

energiaan asiakkailleen, joita ovat energiantuotannossa tai -siirrossa toimivat yritykset sekä

datakeskukset. Liiketoimintayksikön projekteja ja palveluita ovat voimansiirtoverkkojen,

sähköasemien, sähkövarastojen sekä tuulivoima- ja aurinkopuistojen suunnittelu, rakentaminen

ja kunnossapito. Liiketoimintayksikön luvuissa raportoidaan ei-ydinliiketoimintoina tuuli- ja

aurinkovoiman hankekehitys, joka myytiin Fortumille 26.2.2025 sekä päästöttömän liikenteen

ratkaisuihin keskittynyt liiketoiminta, jonka alasajosta päätettiin 28.2.2025.


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos, %
Liikevaihto	138,9	182,5	-23,9
Ydinliiketoiminnan liikevaihto	141,0	163,4	-13,7
Käyttökate	28,2	16,5	71,0
Käyttökate-%	20,3	9,0
Ydinliiketoimintojen käyttökate	11,8	7,6	55,3
Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate	12,1	13,7	-11,7
Ydinliiketoiminnan tilauskanta	245	158	55,1
Henkilöstö (FTE)	735	812


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 19

Tammi–joulukuu 2025

Markkinatilanne erityisesti sähkönsiirtoverkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä

palveluissa oli hyvä, mikä oli seurausta erityisesti datakeskusten aiheuttamasta ennakoidusta

sähkönkulutuksen kasvusta. Tilikauden loppua kohden sähköasemien kysyntä kasvoi

datakeskusinvestointien vauhdittamana, ja Enersense lisäsi panostuksia vastatakseen kysyntään.

Pientä piristymistä nähtiin myös uusiutuvan energian rakentamisen markkinassa.

Power-liiketoimintayksikön liikevaihto laski 23,9 % ja oli 138,9 (182,5) miljoonaa euroa. Tilikaudella

ei-ydinliiketoimintojen liikevaihtoon tehtiin oikaisu vuonna 2024 liikevaihdoksi kirjatusta

tuulivoimahankkeen tuloutuksesta. Vertailukauden ei-ydinliiketoiminnan liikevaihdosta 10,1

miljoonaa euroa liittyi tuulivoiman hankekehityksen yhteistyösopimuksen päättämiseen, jolla ei ole

nettotulos- tai kassavirtavaikutusta. Sopimuksen päättämisen seurauksena yhtiö kirjasi 10,1

miljoonaa euroa liikevaihtoon ja teki vastaavasti 10,1 miljoonan euron poistot vaihdolla myytyihin

hyödykkeisiin. Ydinliiketoimintojen liikevaihto oli 141,0 (163,4) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana

käynnissä olevien projektien määrä pieneni vertailukaudesta voimalinjojen ja uusiutuvan energian

rakentamisessa. Voimajohtohankkeet kääntyivät kasvuun loppuvuotta kohden. Power-

liiketoimintayksikön tilauskanta kasvoi koko vuoden ajan vahvistaen liikevaihtoa loppuvuotta

kohden.

Power-liiketoimintayksikön käyttökate nousi 71,0 % ja oli 28,2 (16,5) miljoonaa euroa. Tilikauden

käyttökate sisältää 22,3 miljoonaa euroa tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan

myynnistä kirjattua voittoa sekä päästöttömän liikenteen ratkaisujen liiketoiminnan alasajoon

liittyviä kuluja 2,9 miljoonaa euroa. Vertailukauden käyttökatetta heikensi 6 miljoonan euron

alaskirjaus saatavasta Liettuassa. Sähköasema- ja akkuvarastoliiketoiminnan kannattava kasvu

jatkui Suomessa edelleen.

Ydinliiketoimintojen käyttökate kasvoi 11,8 (7,6) miljoonaan euroon ja suhteellinen kannattavuus

parani merkittävästi. Ydinliiketoimintojen käyttökatetta vahvisti erityisesti sähköasema- ja

akkuvarastoliiketoiminnan kannattavan kasvun jatkuminen. Vertailukauden käyttökatetta heikensi

6 miljoonan euron alaskirjaus saatavasta Liettuassa.

Power-liiketoimintayksikön ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 12,1 (13,7) miljoonaa euroa.

Suhteellinen kannattavuus vahvistui 8,6 (8,4) prosenttiin ydinliiketoimintojen liikevaihdosta.

Ydinliiketoiminnan tilauskanta

Power-liiketoimintayksikön tilauskanta oli tilikauden lopussa 245 (158) miljoonaa euroa, mikä on

liiketoimintayksikön historian korkein tilauskanta. Tilauskanta nousi 87 miljoonaa euroa eli 55 %

vertailuvuoteen verrattuna. Tilauskanta vahvistui merkittävästi koko vuoden ajan, ja vuoden 2025

kolmannen vuosineljänneksen loppuun verrattuna tilauskanta kasvoi 32 miljoonaa euroa. Power-

liiketoimintayksikön tilauskanta tili- ja vertailukaudelta sisältää vain ydinliiketoimintoihin kuuluvien

liiketoimintojen tilauksia.

Tilikauden aikana saatuja merkittäviä tilauksia olivat mm.

• Helmikuussa kantaverkkoyhtiö Fingrid valitsi Enersensen laajentamaan Liedon sähköasemaa.

Urakan arvo on noin 8 miljoonaa euroa ja se kirjattiin liiketoimintayksikön vuoden 2025

ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Maaliskuussa Enersense sopi Fingridin kanssa

voimajohtojen kunnossapitoprojektista, joka toteutetaan vuoden 2025 aikana.

• Toukokuussa Enersense valittiin pääurakoitsijaksi Fingridin sähköasemahankkeeseen Iihin

Pohjois-Pohjanmaalle. Enersense rakentaa myös Herva-Nuojuankangas-voimajohtoa, joka

liitetään sähköasemalle.

• Kesäkuussa Litgrid valitsi Enersensen suunnittelemaan ja jälleenrakentamaan voimansiirtolinjoja

Keski-Liettuassa. Enersense toteuttaa projektin kokonaisuudessaan aina suunnittelusta

käyttöönottoon. Linjojen kunnostaminen parantaa sähkönsiirron luotettavuutta.

• Elokuussa Enersense sopi Elering AS:n kanssa Paiden ja Sindin välisten suurjännitteisten

ilmajohtojen saneerauksesta Virossa. Kokonaisurakan arvo on noin 27 miljoonaa euroa ja työt

ajoittuvat vuosille 2025–2027.

• Syyskuussa Fingrid valitsi Enersensen rakentamaan 400 kilovoltin voimajohtoprojektin

Pohjanmaalle. Voimajohtohankkeen arvo on 9 miljoonaa euroa ja se saadaan valmiiksi vuoden

2027 aikana.

• Lokakuussa Fingrid valitsi Enersensen rakentamaan Keski-Suomeen 100 kilometriä 400 kilovoltin

voimajohtoa. Projektiin kuuluu vanhan voimajohdon purkaminen ja uuden rakentaminen sekä

liittäminen neljälle eri sähköasemalle. Hankkeen arvo on noin 27 miljoonaa euroa ja se valmistuu

vuonna 2028.

• Lokakuussa Enersense voitti Fingridin kilpailutuksen uuden sähköaseman toimittamisesta

Nokialle. Sopimus kattaa koko projektin suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöönottoon.

Projektin arvo on noin 27 miljoonaa, ja se on suurin yksittäinen sähköasemaprojekti niin

Enersensen kuin Fingridin historiassa.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 20

• Joulukuussa Enersense ja Viron jakeluverkkoyhtiö Elektrilevi allekirjoittivat kolme puitesopimusta

Länsi-Viron sähkönjakeluverkon töistä. Puitesopimusten piiriin kuuluva verkko sisältää yli 6 000

kilometriä keski- ja pienjännitteisiä ilmajohtoja ja yli 3 400 kilometriä maakaapeliverkkoa.

Sopimusten arvo on yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.

Energy Transition

Enersense muutti Industry-liiketoimintayksikön nimen Energy Transition -liiketoimintayksiköksi

26.5.2025. Energy Transition -liiketoimintayksikön osaaminen mahdollistaa energiasiirtymän, ja

liiketoimintayksikkö on koko elinkaaren kumppani energiantuottajille ja suurille energiankuluttajille,

kuten teollisuudelle ja datakeskuksille. Liiketoimintayksikkö palvelee asiakkaitaan

tuotantolaitosten rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja modernisoinnissa.

Liiketoimintayksikön luvuissa raportoidaan ei-ydinliiketoimintona meriteollisuusyksikkö, joka myytiin

Inocea Groupiin kuuluvalle Davielle 11.7.2025.


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos, %
Liikevaihto	83,7	159,6	-47,6
Ydinliiketoiminnan liikevaihto	76,7	89,5	-14,3
Käyttökate	5,9	1,1	421,1
Käyttökate-%	7,1	0,7
Ydinliiketoimintojen käyttökate	2,1	5,9	-64,4
Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate	5,2	6,7	-22,4
Ydinliiketoiminnan tilauskanta	36	71	-49,3
Henkilöstö (FTE)	494	700

Tammi–joulukuu 2025

Energy Transition -liiketoimintayksikön markkinaympäristö palvelu- ja projektiliiketoiminnoissa säilyi

tilikaudella vakaana. Markkinakehitystä tukivat Pohjoismaissa käynnissä olevat suuret

teollisuusinvestoinnit, kasvavat vihreän siirtymän hankkeet sekä myönteinen kehitys

lämpömarkkinoilla.

Energy Transition -liiketoimintayksikön liikevaihto laski 47,6 % ja oli 83,7 (159,6) miljoonaa euroa.

Liikevaihto laski erityisesti meriteollisuusyksikön myynnin myötä, sillä vertailukaudella

meriteollisuusyksikön liikevaihto oli 63,1 miljoonaa euroa. Ydinliiketoimintojen liikevaihto oli

76,7 (89,5) miljoonaa euroa. Ydinliiketoimintojen liikevaihto laski myytyjen ja lopetettujen

huoltokeskusten sekä sopimusmuutosten myötä.

Energy Transition -liiketoimintayksikön käyttökate parantui merkittävästi ja oli 5,9 (1,1) miljoonaa

euroa. Meriteollisuusyksikön tappiot heikensivät vertailukauden käyttökatetta, ja yksikön 1,9

miljoonan euron myyntivoitto paransi tilikauden kannattavuutta.

Ydinliiketoimintojen käyttökate oli 2,1 (5,9) miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku, huoltokeskusten

lopettamiseen liittyneet kulut ja lopetetun sopimustyypin tappiot heikensivät käyttökatetta.

Meriteollisuusyksikön 1,9 miljoonan euron myyntivoitto paransi käyttökatetta.

Energy Transition -liiketoimintayksikön ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 5,2 (6,7)

miljoonaa euroa eli 6,8 (7,5) % ydinliiketoimintojen liikevaihdosta. Oikaistu käyttökatemarginaali

parani loppuvuotta kohden merkittävästi.

Ydinliiketoimintojen tilauskanta

Energy Transition -liiketoimintayksikön ydinliiketoimintojen tilauskanta oli tilikauden lopussa 36 (71)

miljoonaa euroa. Ydinliiketoimintojen tilauskanta laski 22 miljoonaa euroa vuoden 2025 kolmannen

neljänneksen lopusta projektiportfolion tilapäisen pienentymisen vuoksi.

Tammikuussa Enersense teki sopimuksen Valmetin kanssa putkistourakasta, joka sisältää vaativan

prosessiputkiston esivalmistus- ja asennustyöt. Urakka liittyy projektiin, jossa Valmet toimittaa

Göteborg Energi AB:lle Göteborgiin biomassavoimalan, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä

uusiutuvista ja kierrätetyistä polttoaineista. Putkistoasennukset valmistuivat loppuvuoden 2025

aikana.

Toukokuussa Enersense ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo solmivat sopimuksen Tampereelle

Sulkavuoreen valmistuvan uuden jätevedenpuhdistamon kunnossapidosta. Kyseessä on Tampereen

ja sen ympäryskuntien suurhanke, joka korvaa Tampereen kaksi käyttöikänsä päässä olevaa

puhdistamoa sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamon. Enersense vastaa laitoksen ja kahden

jätevesipumppaamon kunnossapidosta ja laitteistojen käytettävyydestä. Myös kallioluolaan

liittyvät huoltotoimenpiteet ja kiinteistöt kuuluvat sopimukseen.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 21

Kesäkuussa Maillefer valitsi Enersensen asentamaan Ruotsin Karlskronassa lähes kolme kilometriä

jäähdytysputkistoa torniin, jossa valmistetaan suurjännitteistä merikaapelia. Tornissa

valmistettava suurjännitteinen merikaapeli mahdollistaa osaltaan Ruotsin sähköistymistä ja

energiasiirtymää. 200 metrin korkuiseen torniin asennettava jäähdytysputkisto on olennainen

osa merikaapelin valmistusprosessia.

Connectivity

Connectivity-liiketoimintayksikkö on tietoliikenneyhteyksien elinkaarikumppani. Liiketoimintayksikkö

suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää kiinteitä ja langattomia tietoliikenneverkkoja sekä niihin liittyvää

infrastruktuuria tietoliikenneoperaattoreille, tietoliikenneinfrastruktuurin omistajille ja

datakeskuksille. Connectivity kuuluu kokonaisuudessaan Enersensen ydinliiketoimintoihin.


MEUR	1–12/2025	1–12/2024	Muutos, %
Liikevaihto	84,3	82,6	2,0
Ydinliiketoiminnan liikevaihto	84,3	82,6	2,0
Käyttökate	4,5	4,1	9,8
Käyttökate-%	5,3	4,9
Ydinliiketoiminnan käyttökate	4,5	4,1	9,8
Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate	4,7	4,2	11,9
Tilauskanta	112	158	-29,4
Henkilöstö (FTE)	391	360

Tammi–joulukuu 2025

Kysyntä Connectivity-liiketoimintayksikössä oli tilikaudella hyvä, erityisesti kiinteän valokuidun

rakentamishankkeissa. Datakeskusinvestoinnit vauhdittivat erityisesti kiinteiden

tietoliikenneverkkojen kysyntää erityisesti loppuvuotta kohden. Enersense onnistui laajentamaan

asiakaskuntaansa tilikaudella.

Connectivity-liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoi vahvan tilauskannan tukemana 2,0 % ja oli 84,3

(82,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisesti lisääntynyt valokuituverkkojen

suunnittelu ja rakentaminen. Datakeskusinvestoinnit nousivat uutena kasvavana palvelualueena.

Connectivity-liiketoimintayksikön käyttökate kasvoi merkittävästi vahvan toisen vuosipuoliskon

ansiosta ja oli 4,5 ( 4,1) miljoonaa euroa. Kasvanut valokuituverkkojen suunnittelu ja rakentaminen

sekä panostukset toiminnan tehokkuuteen paransivat kannattavuutta. Ydinliiketoiminnan oikaistu

käyttökate parani ja oli 4,7 (4,2) miljoonaa euroa.

Ydinliiketoimintojen tilauskanta

Connectivity-liiketoimintayksikön ydinliiketoimintojen tilauskanta oli tilikauden lopussa 112 (158 )

miljoonaa euroa. Tilauskanta laski 46 miljoonaa euroa eli 29 prosenttia vertailukauteen verrattuna.

Tilauskanta kasvoi 4 miljoonaa euroa vuoden 2025 kolmannen neljänneksen lopusta. Liiketoiminnan

luonteesta johtuen tilauskanta ei kasva tasaisesti, koska suurin osa myynnistä tulee pitkistä

runkosopimuksista, jotka ovat voimassa useamman vuoden.

Joulukuussa Enersense allekirjoitti sopimuksen Liettuan valtion omistaman VŠĮ Plačiajuostis

Internetasin kanssa telemastojen suunnittelusta ja rakentamisesta Liettuassa. Mastot ovat osa

ohjelmaa, jonka tavoitteena on laajentaa maan laajakaistainfrastruktuuria. Työ kattaa useita

mastopaikkoja eri kunnissa ja edellyttää vaativaa teknistä suunnittelua, monitieteistä

insinöörityötä ja määräysten noudattamista. Sopimuksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 22

Strategia ja Value Uplift -ohjelma

Enersense tiedotti ydinliiketoimintojensa päivitetystä strategiasta ja strategisista tavoitteista

4.6.2025. Enersense on luotettava elinkaarikumppani asiakkailleen, jotka toimivat energiansiirrossa

ja -tuotannossa, teollisuuden energiasiirtymässä ja tietoliikenteessä sekä datakeskuksissa. Yhtiö

tavoittelee kannattavaa kasvua markkinoillaan Suomessa, Baltiassa sekä valikoidusti muualla

Pohjoismaissa.

Enersensen liiketoiminnan perustan muodostavat tehokkaasti ja läpinäkyvästi toteutetut projektit

ja palvelut, joiden lisäksi Enersense optimoi asiakkaidensa verkkojen, järjestelmien ja

tuotantolaitosten elinkaaren suorituskykyä. Enersensen elinkaaritarjonta kattaa suunnittelun,

rakentamisen, käytön ja kunnossapidon sekä päivitykset ja modernisoinnit.

Enersense kehittää ja digitalisoi projektien ja palvelujen toimitusmalleja, luo asiakaskeskeisiä

ratkaisuja monitahoisiin haasteisiin sekä edistää tarjontansa vastuullisuuskädenjälkeä.

Kehitystyössä yhtiö hyödyntää tekoälyä ja sen mahdollisuuksia osana erilaisia asiakasratkaisuja.

Enersensen strategiset tavoitteet kaudelle 2025–2028:

• Kasvu: keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR) 4–5 %

• Kannattavuus: liiketulos (EBIT) yli 5 %

• Tase: nettovelkaantumisaste alle 100 %

• Turvallisuus: kohti nollaa tapaturmaa, jatkuvasti laskeva poissaoloon johtaneiden tapaturmien

taajuus

• Ilmasto: SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet 2023–2035:

– Oman toiminnan päästöt (scope 1–2) -63 %

– Arvoketjun päästöt (scope 3) -38 %

Enersense sai Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän ilmastotavoitteilleen tilikauden

jälkeen helmikuussa 2026. Yhtiön tavoitteena on vähentää kokonaispäästöjä 40 % vuodesta 2023

vuoteen 2035.

Enersense jatkaa loppuvuonna 2024 alkanutta Value Uplift -ohjelmaansa tehokkuuden

parantamiseksi ja kannattavan kasvun tukemiseksi. Vuoden 2025 loppuun mennessä toteutetut

hankinnan suorituskyvyn ja toimintamallin uudistamiseen sekä kiinteiden kustannusten arviointiin

liittyvät toimenpiteet toivat 6,7 miljoonaa euroa vuotuista tulosparannusta (EBIT/EBITDA run-rate).

Yhtiö nostaa Value Uplift -ohjelman kokonaistavoitetta vuotuiselle tulosparannukselle (EBIT/EBITDA

run-rate) 7,5 miljoonaan euroon aiemmasta 6,5 miljoonasta eurosta vuoden 2026 puoliväliin

mennessä.

Value Uplift: Liiketuloksen vuositason parannusvauhti (EBIT/EBITDA run-rate)

Value Uplift -ohjelmaan liittyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut vuonna 2025: 5,7 miljoonaa euroa


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 23

Strategiset arvioinnit

Enersense tiedotti 19.6.2024 keskittyvänsä ydinliiketoimintoihinsa eli vihreän energiasiirtymän

projekti- ja palveluliiketoimintoihin. Muuttuneen strategisen linjauksen myötä Enersense käynnisti

strategisen arvioinnin kolmesta liiketoiminnasta: tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksestä,

päästöttömän liikenteen ratkaisuista ja meriteollisuusyksiköstä. Yhtiö sai kaikki strategiset

arvioinnit päätökseen tilikauden aikana.

Enersense kertoi 19.12.2024 myyvänsä tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan

Fortumille, ja kauppa toteutui 26.2.2025. Kaupan toteutumisen yhteydessä Fortum maksoi

Enersenselle kiinteän velattoman käteishinnan 9,25 miljoonaa euroa. Samalla Enersense kirjasi 22,3

miljoonan euron voiton. Kauppahintaan kuuluu myös enintään 74 miljoonan euron lisäkauppahinta,

joka on sidottu kaupan kohteena olevien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kehitykseen, ja kukin

siihen liittyvä maksu edellyttää, että yksittäiset hankkeet saavuttavat Fortumin tekemän lopullisen

investointipäätöksen. Saamisen vuoden vaihteen käyvän arvon arviointi tehtiin ulkopuolisen

asiantuntijayrityksen avulla ja arvoksi kirjattiin 29,2 miljoonaa euroa aiemman 33 miljoonan euron

sijaan. Enersense arvioi, että saamisen mahdollinen kassavirta syntyisi aikaisintaan vuodesta 2027

alkaen.

Enersense tiedotti 28.2.2025 saaneensa päätökseen strategisen arvioinnin, jota se on tehnyt

päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvästä liiketoiminnasta. Yhtiö ajoi arvioinnin kohteena

olleen liiketoiminnan alas ja teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä alasajoon liittyen 2,9 miljoonan

euron alaskirjauksen, joka sisälsi kaikki liiketoiminnan alasajoon liittyvät kustannukset.

Enersense kertoi 8.7.2025 myyvänsä meriteollisuusyksikkönsä eli tytäryhtiönsä Enersense Offshore

Oy:n Davielle. Davie on osa Inocea Group -laivanrakennuskonsernia, jolla on toimintoja Suomessa

ja Kanadassa, ja joka omistaa muun muassa Helsingin telakan. Kauppa toteutui 11.7.2025.

Kauppahinta oli noin 7,5 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa maksettiin kaupan toteutuessa

ja 2,5 miljoonaa euroa maksettiin tammikuussa 2026. Kaupan toteutuessa Enersense kirjasi noin 1,9

miljoonan euron voiton.

Konsernin henkilöstö

Enersense toimii pääasiassa Suomessa, Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa. Konsernin palveluksessa

oli tilikaudella keskimäärin 1 709 (1 946 ) henkilöä. Henkilöstömäärä pieneni strategisen fokusoinnin

myötä, kun yksiköitä myytiin ja lopetettiin.

Keskimääräinen henkilöstömäärä (kokopäiväisiksi muutettuna) liiketoimintayksiköittäin


	1–12/2025	1–12/2024
Power	735	812
Energy Transition	494	700
Connectivity	391	360
Muut	90	75
Konserni yhteensä	1 709	1 946

Hallinnointi

Varsinainen yhtiökokous

Enersense International Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.4.2025 Helsingissä. Varsinainen

yhtiökokous vahvisti tilikauden 1.1.2024–31.12.2024 tilinpäätöksen, joka sisältää

konsernitilinpäätöksen, ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana

toimineille henkilöille. Yhtiökokous päätti, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2024. Yhtiökokous

kannatti kaikkia yhtiökokoukselle tehtyjä ehdotuksia ja hyväksyi palkitsemisraportin.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten lukumäärä on viisi ja että hallitukseen valitaan

uudelleen Anders Dahlblom, Sari Helander, Anna Miettinen, Carl Haglund ja Ville Vuori.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 24

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10

luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta tai kaikkien tai joidenkin edellä mainittujen yhdistelmistä yhdessä tai useammassa

erässä yhtiökokoukselle esitettyjen ehtojen mukaisesti. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen

päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiökokoukselle

esitettyjen ehtojen mukaisesti. Molemmat valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.

Lisätietoja varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä

16.4.2025 julkaistussa pörssitiedotteessa sekä yhtiön verkkosivuilla.

Ylimääräinen yhtiökokous

Enersense International Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous järjestettiin perjantaina 22.8.2025.

Yhtiökokous pidettiin ilman kokouspaikkaa reaaliaikaisen etäyhteyden välityksellä. Ylimääräisessä

yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen täydentämisestä, koska Ville Vuori luopui

hallitusjäsenyydestään 19.5.2025 ja Carl Haglund aiemmin ilmoittamansa mukaisesti luopui

hallituksen jäsenyydestä ylimääräisen yhtiökokouksen yhteydessä.

Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ylimääräiselle yhtiökokoukselle

tekemän ehdotuksen ja valitsi Jan-Elof Cavanderin sekä Jari Ålgarsin uusiksi hallituksen jäseniksi.

Uudet hallituksen jäsenet valittiin toimikaudeksi, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättymiseen saakka. Ylimääräinen yhtiökokous ei päättänyt muista muutoksista hallituksen

kokoonpanoon, vaan muut varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.4.2025 valitut hallituksen jäsenet

jatkavat tehtävässään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen kokoonpano 22.8.2025 alkaen on Anders Dahlblom, Jan-Elof Cavander, Sari Helander,

Anna Miettinen ja Jari Ålgars. Anders Dahlblom jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

Lisätietoja ylimääräisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä on

22.8.2025 julkaistussa pörssitiedotteessa sekä yhtiön verkkosivuilla.

Hallitus

Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset Enersensen hallituksessa on kuvattu yllä varsinaisen ja

ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksissä.

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi

keskuudestaan hallituksen tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Sari Helander ja muiksi jäseniksi Jan-Elof Cavander

ja Jari Ålgars. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Anders Dahlblom ja muiksi jäseniksi

Anna Miettinen ja Jari Ålgars.

Enersensen hallitus 31.12.2025:

• Anders Dahlblom, puheenjohtaja

• Jan-Elof Cavander, jäsen

• Sari Helander, jäsen

• Anna Miettinen, jäsen

• Jari Ålgars, jäsen

Johtoryhmä

Enersense täydensi johtoryhmäänsä 1.7.2025 varmistaakseen uuden strategiansa toteuttamisen.

Heinäkuun alussa johtoryhmässä aloitti kolme uutta henkilöä: Miika Erola (insinööri, ylempi AMK)

Connectivity-liiketoimintayksikön johtajana, Sami Lahtinen (diplomi-insinööri) Business

Development, Enersense Way & IT -yksikön johtajana ja Jyri Juusela (OTM) lakiasiainjohtajana.

Aiempi lakiasiainjohtaja Sami Takila jätti tehtävänsä 26.6.2025.

Toimitusjohtaja Kari Sundbäck nimitettiin oman toimensa ohella Energy Transition -

liiketoimintayksikön väliaikaiseksi johtajaksi 1.9.2025 alkaen, kun tehtävää aiemmin väliaikaisesti

hoitanut Sami Lahtinen keskittyi päätoimeensa eli heinäkuussa aloittaneen Business Development,

Enersense Way & IT -yksikön johtamiseen.

Henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen siirtyi toisen yhtiön palvelukseen 30.9.2025.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 25

Enersensen johtoryhmä 31.12.2025:

• Kari Sundbäck, toimitusjohtaja

• Miika Erola, liiketoimintajohtaja, Connectivity

• Jyri Juusela, lakiasiainjohtaja

• Sami Lahtinen, johtaja, liiketoiminnan kehitys, Enersense Way & IT

• Jyrki Paappa, talousjohtaja

• Juha Silvola, liiketoimintajohtaja, Power

Tilikauden jälkeen 1.1.2026 Mikael Vainionpää (KTT) aloitti Energy Transition -liiketoimintayksikön

johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Vainionpää siirtyi Enersenselle Valmetilta, jossa hän vastasi

strategiasta ja yritysjärjestelyistä Pohjois-Amerikassa. Samalla Kari Sundbäckin rooli Energy

Transition -liiketoimintayksikön väliaikaisena johtajana päättyi.

Anu Henttonen (kasvatustieteiden maisteri, tekniikan lisensiaatti) aloitti 5.1.2026 Enersensen

henkilöstöstä, HSEQ:sta, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaavana johtajana sekä johtoryhmän

jäsenenä. Henttonen siirtyi Enersenselle Fazer Makeisten henkilöstöjohtajan tehtävästä.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Enersense International Oyj:n hallitus päätti 28.2.2025 kahdesta uudesta konsernin

avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Lisäksi Enersensellä on muita

aiempina vuosina alkaneita kannustinjärjestelmiä.

Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027

Osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2027 on yksi ansaintajakso, tilikaudet 2025–2027.

Avainhenkilöillä on mahdollista ansaita Enersense International Oyj:n osakkeita suoriutumisen

perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen

keväällä 2028.

Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon tilikausilta

2025–2027 ja konsernin euromääräiseen käyttökatteeseen tilikausilta 2026 ja 2027. Lisäksi

järjestelmän kriteerinä on vastuullisuustyön edistäminen, joka sisältää koko arvoketjun

kasvihuonepäästöjen vähentämisen sekä tarjonnan hiilikädenjäljen ja henkilöstön diversiteetin

edistämisen. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

620 538 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan

osuuden.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut

Enersense International Oyj:n johtoryhmän jäsenet.

Enersense International Oyj:n toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään

puolet järjestelmän perusteella nettopalkkiona saamistaan osakkeista, kunnes toimitusjohtajan

osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä hänen edellisen vuoden vuosipalkkaansa ja muun

johtoryhmän jäsenen osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä puolta jäsenen edellisen

vuoden vuosipalkasta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys johtoryhmässä

jatkuu.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2025–2027 palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai

johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan

24–36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain

erikseen nimetyille avainhenkilöille.

Vuosina 2025–2027 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella allokoitavat palkkiot

vastaavat yhteensä enintään 20 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien

myös rahana maksettavan osuuden.

Lisätietoa osakepalkkiojärjestelmistä ja muista kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen

liitetiedossa 27.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 26

Osakkeet ja kaupankäynti

Enersense International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä

pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ESENSE (ISIN-tunnus FI4000301585).

Enersensen osakkeiden markkina-arvo 31.12.2025 oli 65 (44) miljoonaa euroa. Osakkeiden

päätöskurssi 31.12.2025 oli 4,00 (2,65) euroa. Osakkeiden kaupankäynnillä painotettu keskiarvo

(VWAP) tilikauden aikana oli 2,98 (3,30) euroa. Ylin noteeraus oli 4,65 ( 4,59) euroa ja alin 1,82 (2,27 )

euroa. Osakkeen hinta nousi 51 prosenttia vuoden 2024 lopusta. Tilikauden aikana Nasdaq Helsingin

pörssissä käytiin kauppaa noin 6,8 miljoonalla Enersensen osakkeella, mikä vastaa noin 20,0

miljoonan euron vaihtoa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 27 018 osaketta.

Tilikauden lopussa Enersensen rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 6 893 (6 503).

Kymmenen suurimman osakkeenomistajan osuus osakkeista 31.12.2025 oli 62,0 prosenttia.

Enersense omistaa omia osakkeita 31.12.2025 187 713 kappaletta (1,1%). Hallintarekisteröityjen

osuus oli 1,5 prosenttia.

10 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2025^*)


Osakkeenomistaja	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Nidoco AB	3 875 000	23,5
Ensto Invest Oy	1 471 125	8,9
Verman Group Oy^**)	1 343 461	8,2
Nordea Bank ABP	800 000	4,9
Suotuuli Oy	680 022	4,1
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	569 053	3,5
Taloustieto Incrementum Oy	519 177	3,2
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	395 292	2,4
Osuuskunta KPY	297 297	1,8
Siementila Suokas Oy	270 860	1,6
Yhteensä	10 221 287	62,0

*) Lähde Euroclear Finland Oy.

**) Verman Group Oy:ssä määräysvaltaa käyttävä Janne Vertanen omistaa lisäksi 31 876 osaketta suoraan.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2025^*)


Osakemäärä	Omistajien määrä	% osakkeen- omistajista	Osakemäärä	% osakkeista
1–100	3 028	43,9	123 259	0,8
101–500	2 609	37,8	629 815	3,9
501–1 000	603	8,7	471 337	2,9
1001–5000	524	7,6	1 110 151	6,8
5 001–10 000	58	0,8	430 256	2,6
10 001–50 000	40	0,6	834 451	5,1
50 001–100 000	8	0,1	562 340	3,4
100 001–500 000	16	0,2	2 885 367	17,7
500 001–	7	0,1	9 257 838	56,8
Yhteensä	6 893	100,0	16 304 814	100,0
Joista hallintarekisteröityjä	8	—	246 188	1,5

*) Lähde Euroclear Finland Oy.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 27

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2025^*)


Sektori	Osakkeiden määrä	% osakkeista
Yritykset	6 143 223	37,7
Ulkomaat	3 891 482	23,9
Kotitaloudet	3 805 704	23,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 126 750	6,9
Julkisyhteisöt	1 075 211	6,6
Hallintarekisteröidyt	246 188	1,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	16 256	0,1
Yhteensä	16 304 814	100,0

*) Lähde Euroclear Finland Oy.

Johdon omistukset

Enersense International Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, mukaan

lukien heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, omistivat tilikauden lopussa yhteensä 52 206

osaketta, mikä on 0,3 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.

Merkittävimmät riskit ja

epävarmuustekijät

Enersense altistuu erilaisille strategisille, operatiivisille, taloudellisille ja muille riskeille, jotka voivat

vaikuttaa negatiivisesti Enersensen toimintaan. Enersense pyrkii suojautumaan riskejä vastaan

muun muassa jatkuvalla ja systemaattisella riskienarviointiprosessilla sekä ottamalla riskitekijät

kattavasti huomioon konsernin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista tai investoinneista

päätettäessä.

Strategiset riskit

Voimistuneet geopoliittiset jännitteet ylläpitävät epävarmuutta maailmantalouden kehittymisestä.

Kansainvälisen politiikan käänteet voivat muuttaa markkinaympäristöä, ja esimerkiksi puhtaan

energiasiirtymän hankkeet saattavat hidastua.

Enersensen strategian toteuttaminen edellyttää muutoksia yhtiön toimintatapoihin ja uusien

kyvykkyyksien kehittämistä. Yhtiö voi epäonnistua muutoksen hallinnassa tai keskeisten

strategisten kehityshankkeidensa toteuttamisessa riittämättömien resurssien tai puutteellisen

johtamisen tai seurannan vuoksi. Strategian epäonnistuminen voi myös johtaa heikentyneeseen

rahavirtaan ja rahoituksen riittämättömyyteen.

Digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen sekä toiminnan tehostaminen on olennainen

osa yhtiön strategiaa. Näiden kehittämisessä epäonnistuminen tai väärät valinnat uusien

toimintatapojen ja työkalujen käyttöönotossa saattavat hidastaa liiketoimintaa ja sen

kehittämistä tai alentaa toiminnan suhteellista tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Markkinoiden kysyntätason lisäksi Enersensen tarjonnan kilpailukyky on avaintekijä kasvulle ja

kannattavuudelle. Kilpailutilanne Enersensen liiketoiminta-alueilla ja mahdollisten uusien

kilpailijoiden tuoma tarjonta voivat aiheuttaa paineita myyntihintoihin sekä kannattavuuteen.

Operatiiviset riskit

Enersensen asiakkaat ovat tyypillisesti energiantuotannossa tai -siirrossa toimivia yhtiöitä,

teollisuusprojektien omistajia, rakennuttajia, pääurakoitsijoita tai toimittajia, joiden kanssa

Enersense yleensä toteuttaa hankkeen, palvelun tai puitesopimuksen. Yhtiö solmii usein

hankekohtaisia projektisopimuksia, joiden kilpailutuksissa menestyminen on epävarmaa. Tämä

vaikeuttaa luotettavien arvioiden luomista yhtiön liiketoiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta

asemasta tilauskantaa pidemmän aikavälin osalta. Vastaavasti puitesopimukset eivät takaa

yhtiön menestystä puitesopimukseen kuuluvien yksittäisten toimitusten tarjouskilpailuissa.

Suurten kiinteähintaisten projektien kannattavuus edellyttää tarkkaa hinnoitteluarviota sekä

projektinhallintaa. Lisäksi viranomaissääntelyn ja -rajoitteiden muutoksilla ja niihin liittyvällä

epävarmuudella voi olla vaikutusta kannattavuuteen.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 28

Enersense palvelee asiakkaitaan koko niiden käyttöomaisuuden elinkaaren ajan esimerkiksi

suunnittelu-, rakennus-, käyttö-, kunnossapito- ja modernisointipalveluilla. Pitkäaikaisissa

palvelusopimuksissa keskeistä on toiminnan tehokkuus, joka vaikuttaa olennaisesti sopimusten

kannattavuuteen.

Yleinen taloudellinen epävarmuus voi heikentää asiakkaiden investointihalukkuutta ja vaikuttaa

Enersensen tilauskannassa jo oleviin projekteihin, joiden osalta voi aiheutua viiveitä tai

keskeytyksiä. Se voi myös johtaa Enersensen asiakkaiden tai toimittajien taloudellisen aseman

heikentymiseen, joka voi toteutuessaan aiheuttaa tappioita ja muita negatiivisia seuraamuksia

yhtiölle.

Enersensellä on muutamia suuria avainasiakkaita, joiden ostokäyttäytymisellä on huomattava

merkitys liiketoiminnan tulokseen. Mikäli jokin suurimmista asiakkaista siirtäisi ostonsa Enersensen

kilpailijoille tai muuttaisi voimakkaasti toimintamalliaan, tai jos yhtiölle merkittävä projekti

päättyisi, keskeytyisi tai supistuisi ennakoimattomasti, olisi yhtiöllä rajoitettu mahdollisuus löytää

korvaava asiakasvolyymi lyhyellä ajanjaksolla.

Haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa voivat toteutuessaan vaikuttaa Enersensen

toimintoihin. Ellei Enersense kykene rekrytoimaan, kouluttamaan ja sitouttamaan pätevää

henkilöstöä, se ei välttämättä pysty kilpailemaan tehokkaasti, eikä toteuttamaan

täysimääräisesti strategiaansa.

Taloudelliset ja muut riskit

Takaukset

Enersensen asiakkaat tarvitsevat yleensä takaukset esimerkiksi työlle, toimituksille ja takuuajoille.

Tällaisten takauksien myöntäminen asiakkaalle on usein edellytys sille, että Enersense voi tehdä

tarjouksen uudesta projektista. Takausjärjestelyt eivät kuitenkaan velvoita niiden myöntäjää, vaan

myöntäjä päättää jokaisesta takauksesta erikseen. Esimerkiksi Enersensen tilauskannan nopea

rakenteellinen muuttuminen tai taloudellisen aseman heikentyminen voivat johtaa ajoittaisiin

hidasteisiin takauksien saatavuudessa.

Rahoitus

Epävarmuus talouskehityksestä voi vaikuttaa investointiympäristöön negatiivisesti, ja se voi johtaa

asiakkaiden taloudellisen aseman heikentymiseen ja Enersensen palveluiden kysynnän

heikentymiseen. Investointiympäristön muutoksella saattaa olla negatiivinen vaikutus myös

Enersensen taloudelliseen tilanteeseen ja tiettyihin taseen arvostettaviin eriin.

Enersense-konsernin rahoituskokonaisuudessa on kovenanttiehtoja, jotka koskevat konsernin

omavaraisuusastetta, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, vähimmäislikviditeettiä

sekä nettovelkaantumisastetta. Kovenanttiehtojen rikkominen voi antaa rahoittajalle oikeuden

vaatia lainojen nopeutettua tai välitöntä takaisinmaksua ja samanaikaisesti peruuttaa kaikki

rahoittajaa sitovat, mutta nostamattomat määrät sekä kaikki takausjärjestelyjen mukaiset

määrät. Rahoituksen riittävyys on keskeinen tekijä Enersensen toiminnan jatkuvuudelle.

Yhteistyökumppanit

Enersense tekee yhteistyötä alihankkijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa projektiensa ja

palvelujensa eri vaiheissa. Ulkoistaminen sisältää tyypillisesti materiaalitoimituksia ja alihankintaa

(esimerkiksi yhdyskuntatekniikkaa) sekä sellaisia resursseja ja laitteita, joita Enersense ei tarjoa tai

pysty tarjoamaan. Enersense voi epäonnistua alihankkijoiden arvioinnissa ja valinnassa tai joutua

hyväksymään osittain epäedullisia sopimusehtoja saadakseen hankittua tällaisia palveluja.

Alihankkijat eivät välttämättä pysty tekemään toimituksia ajoissa tai Enersensen odottaman tason,

kustannusrakenteen tai laadun mukaisesti, tai niiden toiminta voi olla muuten puutteellista tai

lainsäädännön tai määräysten vastaista. Alihankkijat saattavat myös lakata toimittamasta

palveluja Enersenselle, tai ne voivat nostaa hintoja merkittävästi. Enersenseen vaikuttavat häiriöt –

kuten sopimusten viivästykset tai irtisanomiset tai alihankkijoiden kyvyttömyys toimittaa palveluja

määrätyssä ajassa tai hyväksyttävin kustannuksin – voivat myös johtaa riitoihin asiakkaiden

korvausvaatimuksista Enersensen mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen osalta.

Enersense pyrkii asioimaan vain hyvämaineisten ja luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden taustat selvitetään ennen yhteistyön

aloittamista. Epäonnistuminen alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien laillisuus- ja

vastuullisuusvaatimusten toimeenpanossa ja seurannassa sekä epäkohtiin puuttumisessa saattaa

tuoda yhtiölle lisävastuita sopimuksellisesti tai jopa johtaa sakkoihin.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 29

Vahinkoriskit

Enersensen vahinko- ja jatkuvuusriskit liittyvät pääsääntöisesti henkilöihin, omaisuuteen sekä IT-

järjestelmiin. Vaikka yhtiö on suojannut toimintaansa ja omaisuuttaan normaalein vakuutuksin, voi

vahinkoriskien toteutuminen johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin tai liiketoiminnan

keskeytymiseen. Lisäksi IT-järjestelmien luotettavuus ja toimintakyky ovat olennaisia Enersensen

toimintojen jatkuvuudelle. Pitkittynyt keskeytys merkittävimmissä järjestelmissä voi rajoittaa

Enersensen mahdollisuutta toimia kannattavasti ja tehokkaasti. Myös kyberuhkat voivat aiheuttaa

riskin Enersensen tietovaroille.

Riita-asiat

Enersense voi joutua osapuoleksi tai kohteeksi oikeudenkäynteihin tai välitys-, hallinto-, viranomais-

tai muihin vastaaviin menettelyihin. Riita-asiat liittyvät tyypillisesti Enersenseen kohdistettuihin

vaatimuksiin koskien väitettyjä virheellisiä suorituksia, viivästyksiä tai asiakkaille aiheutuneita

vahinkoja erityisesti projektitoiminnassa tai vastaavasti Enersensen toimittajiinsa tai asiakkaisiinsa

kohdistamiin vaatimuksiin. Konserniyhtiöillä ei tällä hetkellä ole vireillä merkittäviä

oikeudenkäyntejä. Konserniyhtiöitä vastaan on esitetty joitakin eri perusteisiin nojaavia yhtiön

liiketoimintaan liittyviä oikeudellisia vaateita. Yhtiön tämänhetkisen arvion mukaan ei ole

todennäköistä, että näiden riita-asioiden lopputuloksilla olisi olennaista vaikutusta Enersensen

taloudelliseen asemaan.

Markkinanäkymät vuodelle 2026

Markkinatilanteen arvioidaan pysyvän hyvänä Enersensen strategian keskeisillä

markkinasegmenteillä vuonna 2026. Kaikissa yhtiön toimintamaissa investoidaan sähkö- ja

tietoliikenneverkkojen kapasiteettiin ja toimintavarmuuteen. Erityisesti datakeskusinvestoinnit

lisäävät kapasiteettitarvetta. Varovaisen positiivisen kehityksen uskotaan jatkuvan puhtaan

energiasiirtymän investoinneissa. Yksittäisillä suurilla investointihankkeilla voi olla vaikutusta

markkinakehitykseen.

Ohjeistus vuodelle 2026

Enersense arvioi oikaistun käyttökatteensa olevan 19–23 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Vuoden 2025 ydinliiketoimintojen oikaistu käyttökate oli 18,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2026

Enersense ei jatka erillistä ydinliiketoimintojen lukujen raportointia strategisen fokusoinnin

valmistumisen myötä.

Keskeiset tilikauden jälkeiset

tapahtumat

Enersensen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle

2026 julkaistiin 28.1.2026. Ehdotukset koskivat hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita.

Enersense tiedotti 10.2.2026 sopineensa energiayhtiö Helenin kanssa käyttö- ja

kunnossapitosopimuksen jatkosta vuosille 2027–2028. Enersense on vastannut Helenin

voimalaitosten ja kaukolämpöverkon käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2022 lähtien.

Nyt solmittu kahden vuoden sopimus on jatkoa tälle yhteistyölle ja sisältyi optiona alkuperäiseen

sopimukseen. Sopimuksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa ja se kirjataan Energy Transition -

liiketoimintayksikön ensimmäisen vuosineljänneksen 2026 tilauskantaan.

Enersense kertoi 11.2.2026 saaneensa Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksynnän

ilmastotavoitteilleen. Yhtiön tavoitteena on vähentää oman toimintansa päästöjä (scope 1–2)

63 % ja arvoketjun päästöjä (scope 3) 38 % vuoteen 2035 mennessä vuoden 2023 tasosta.

Yhteenlaskettuna nämä tavoitteet vähentävät Enersensen kokonaispäästöjä 40 %.

Enersense tiedotti 12.2.2026 yhtiön hallituksen päättäneen kahdesta uudesta konsernin

avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2026–2028.


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 30

Enersense kertoi 12.2.2026 yhtiön hallituksen päättäneen Enersensen omien osakkeidensa

hankinnan 16.4.2025 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella.

Ehdotus varojen jakamisesta

osakkeenomistajille

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.1.–31.12.2025 tulos siirretään edellisten

tilikausien voitto- ja tappiotilille, eikä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaeta varoja

osakkeenomistajille.

Taloudellinen raportointi 2026

Enersense julkaisee vuonna 2026 kaksi liiketoimintakatsausta ja puolivuosikatsauksen seuraavasti:

• Tammi–maaliskuun liiketoimintakatsaus torstaina 7.5.2026 noin klo 8.30

• Tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus torstaina 13.8.2026 noin klo 8.30

• Tammi–syyskuun liiketoimintakatsaus torstaina 5.11.2026 noin klo 8.30

Pori, 10.3.2026

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ

Hallitus

Tunnusluvut


	1–12/2025	1–12/2024	Muutos-%
Liikevaihto, MEUR	306,9	424,7	-27,7
Ydinliiketoiminta	302,1	335,5	-10,0
Ei-ydinliiketoiminta	4,8	89,2	-94,7
Käyttökate, MEUR	25,3	14,5	74,2
Käyttökate, %	8,2	3,4
Ydinliiketoiminnan käyttökate	5,0	10,4	-54,8
Ei-ydinliiketoiminnan käyttökate	20,3	4,1	395,6
Ydinliiketoiminnan oikaistu käyttökate	18,8	20,7	-9,2
Liiketulos, MEUR	16,4	-14,1	216,3
Liiketulos, %	5,3	-3,3
Kauden tulos, MEUR	1,2	-28,9	104,0
Omavaraisuusaste, %	32,1	12,7
Nettovelkaantumisaste, %	6,5	136,2
Oman pääoman tuotto, %	3,1	-77,6
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR	0,07	-1,83	103,9
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR	0,06	-1,83	103,4


		ENERSENSE \| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS \| 31

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet


Käyttökate (EBITDA)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Käyttökate liikevaihdosta (%)	=	Käyttökate / liikevaihto x 100

Oikaistu käyttökate	=	Käyttökate + vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Oikaistu käyttökate (%)	=	Oikaistu käyttökate / liikevaihto x 100

Liikevoitto (EBIT)	=	Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut – henkilöstökulut – liiketoiminnan muut kulut + osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta – poistot ja arvonalentumiset

Liikevoitto liikevaihdosta (%)	=	Liikevoitto / liikevaihto x 100

Tilikauden voitto (tappio) liikevaihdosta (%)	=	Tilikauden voitto (tappio) / liikevaihto x 100

Omavaraisuusaste	=	Oma pääoma / taseen loppusumma – saadut ennakot x 100

Nettovelkaantumisaste	=	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset / oma pääoma x 100

Oman pääoman tuotto (%)	=	Tilikauden voitto / oma pääoma keskimäärin tilikauden aikana x 100

Osakekohtainen tulos (EUR)	=	Tilikauden tulos / osakkeiden määrä keskimäärin
Keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

Osakekannan markkina-arvo	=	(Osakkeiden lukumäärä - omat osakkeet) x tilinpäätöspäivän pörssikurssi

Osakevaihto	=	Tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Vaihtuvuus (%)	=	Osakevaihto (kpl) x 100 / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kaudella keskimäärin

Osakekohtainen oma pääoma	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa

Osakekohtainen varojenjako	=	Varojenjako per osake / tulos per osake

Varojenjako tuloksesta prosentteina	=	(Varojenjako per osake / tulos per osake) x 100

Hinta / voittosuhde, P/E	=	Osakekurssi tilikauden päättyessä / tulos per osake

Efektiivinen varojenjakotuotto	=	(Varojenjako per osake / osakekurssi tilikauden päättyessä) x 100


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 32

Kestävyysraportti


Vastuullisuussuunnitelma .....................................................................................................................................	33
Yleiset tiedot .............................................................................................................................................................	34
Ympäristötiedot .......................................................................................................................................................	58
EU-taksonomia ...................................................................................................................................................	58
E1 – Ilmastonmuutos ........................................................................................................................................	71
E3 – Vesivarat .....................................................................................................................................................	79
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous .......................................................................................................	81
Sosiaaliset tiedot ....................................................................................................................................................	83
S1 – Oma työvoima ...........................................................................................................................................	83
Hallintotapatiedot ..................................................................................................................................................	94
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ............................................................................................................	94

Kestävyysraportti on osa hallituksen toimintakertomusta.

Enersensen kestävyysraportti kertoo, miten Enersense hallitsee ympäristöön, sosiaalisiin ja

hallinnollisiin asioihin liittyviä vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan. Raportti noudattaa

eurooppalaisissa kestävyysraportointistandardeissa (European Sustainability Reporting Standards,

ESRS) määrättyä järjestystä ja sisältöä.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 33

Vastuullisuussuunnitelma 2025–2028


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 34

Yleiset tiedot

ESRS2

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Tämä kestävyysraportti on laadittu Suomen kirjanpitolain ja eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä EU:n

taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Raportin konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön

tilinpäätöksessä, ja se kattaa kaikki konsernin tytäryhtiöt. Päästöraportoinnissa on noudatettu

GHG-protokollaa, joten myydyt yhtiöt eivät ole mukana raportoinnissa. Raportti kattaa tilikauden

1.1.–31.12.2025.

Kestävyysraportti kattaa Enersensen oman toiminnan sekä soveltuvin osin arvoketjun alku- ja

loppupään. Kestävyysraportin sisällön pohjana on kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi, jossa

on huomioitu arvoketju sen tiedon pohjalta, jota yhtiöllä arvioinnin aikana oli. Kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin prosessi on kuvattu kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista. Aihekohtaisissa standardeissa on

kuvattu tarkemmin, koskevatko annetut tiedot arvoketjun alku- tai loppupäätä.

Enersense ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää kestävyysraportista pois tietoja, jotka liittyvät

henkiseen omaisuuteen, tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin.

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyysraportin sisältöön on tehty muutoksia edelliseen raporttiin verrattuna tilikauden aikana

toteutetun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin päivityksen myötä. Standardi E2 Pilaantuminen

on todettu epäolennaiseksi ja uusina standardeina raportoidaan E3 Vesi- ja merivarat ja E5

Resurssien käyttö ja kiertotalous.

Estimaatteja on käytetty arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 3) laskennassa samoin

kuin edellisen vuoden raportoinnissa. Mittarit, laatimisperusteet ja niihin liittyvät tiedot oletuksista

on kuvattu osiossa E1-6. Estimaatteja on käytetty myös osion E-5 resurssien sisäänvirtaukset

-mittarin laskennassa teräksen ja betonin osalta.

Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia

koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen

Tähän kestävyysraporttiin on sisällytetty EU:n taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset tiedot

Ympäristötiedot-luvun osiossa EU-taksonomia .

Olennaiset kestävyysaiheet, joiden kohdalla on sovellettu siirtymäsääntöä

Enersense tunnisti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin päivityksen yhteydessä olennaisia

biologiseen monimuotoisuuteen ja arvoketjun työntekijöihin liittyviä kestävyysaiheita, mutta on

päättänyt hyödyntää siirtymäsääntöä ja jättää pois E4- ja S2-standardeissa vaaditut tiedot.

Biologisen monimuotoisuuden osalta olennaiseksi arvioitiin biologisen monimuotoisuuden

vähenemisen suorat vaikutustekijät (ilmastonmuutos) sekä vaikutukset ekosysteemien laajuuteen

ja tilaan. Olennaiset vaikutukset tunnistettiin arvoketjun alkupäässä raaka-ainetuotannossa.

Enersense hyödyntää toiminnassaan energiaintensiivisiä materiaaleja, kuten terästä, jonka

tuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Lisäksi malmien louhinta voi aiheuttaa muutoksia

elinympäristöissä. Enersense pyrkii huomioimaan vaikutukset materiaalivalinnoissaan

vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siten pienentämään materiaalien

hiilijalanjälkeä. Toimintaperiaatteita, toimia, tavoitteita ja mittareita ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi on kuvattu tämän raportin luvussa E1 ja materiaalien osalta luvussa E5.

Arvoketjun työntekijöiden osalta olennaisiksi tunnistettiin työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet.

Vaikutuksia tunnistettiin kaivosteollisuudessa ja raaka-aineiden jalostuksessa ja tuotannossa.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 35

Työntekijöiden työoloihin voi liittyä erilaisia riskejä, eikä Enersensellä ole täyttä näkyvyyttä

tuotantoon. Lisäksi vaikutuksia tunnistettiin alihankinnassa. Enersense hyödyntää toiminnassaan

alihankkijoita, jotka altistuvat samoille työn vaaratekijöille, kuten korkeissa paikoissa ja

haastavissa sääolosuhteissa työskentelylle, kuin Enersensen omatkin työntekijät. Alihankkijoiden

työntekijöiden työtapaturmia ja työaikoja tilastoidaan ja seurataan säännöllisesti.

Toimittajasuhteisiin liittyviä toimintaperiaatteita, toimia ja tavoitteita on kuvattu tämän raportin

osiossa G1-2. Ihmisoikeusriskien hallintaa osana huolellisuusvelvoitetta on kuvattu tämän luvun

osiossa GOV-4.

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallituksen ja johtoryhmän kokoonpano

Vuoden 2025 lopussa Enersensen hallituksessa oli viisi jäsentä ja konsernin johtoryhmässä kuusi

jäsentä.

Hallituksessa ei ole työsuhteisia työntekijöitä tai työntekijöiden edustusta. Johtoryhmän jäsenet

ovat yhtiön henkilöstöä.

Yhtiön hallituksen jäsenillä on kokemusta yhtiöiden johtotehtävistä useilta toimialoilta. Heillä

kaikilla on teknillinen tai kaupallinen korkeakoulutus.

Enersensen johtoryhmällä on laajalti kokemusta Enersensen toimialoilta, tuotteista ja toiminta-

alueilta. Suurimmalla osalla on teknillinen tai kaupallinen koulutus, ja he ovat toimineet alan

yhtiöissä merkittävän osan työurastaan.

Yhtiön hallituksen kokoonpano on monimuotoinen, ja edustettuina ovat eri ikäiset, eri ammatti- ja

koulutustaustaiset tehtävään pätevät henkilöt. Hallituksen monimuotoisuuden avulla

mahdollistetaan yhteistyökykyinen ja toimiva hallitus, joka pystyy vastaamaan yhtiön

liiketoimintojen ja strategisten tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin sekä tukemaan ja haastamaan

yhtiön toimivaa johtoa ennakoivasti ja rakentavasti.

Vuoden 2025 aikana hallituksen jäsenistä 40 prosenttia oli naisia ja 60 prosenttia miehiä eli naisten

ja miesten suhdeluku oli 2:3 eli 0,67. Vuoden 2025 lopussa johtoryhmästä 0 prosenttia oli naisia ja

100 prosenttia miehiä eli naisten ja miesten suhdeluku oli 0:6 eli 0.

Kaikki hallituksen jäsenet (100 prosenttia) ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaksi hallituksen jäsentä

(40 prosenttia) ovat riippumattomia yhtiöstä, mutta riippuvaisia merkittävästä

osakkeenomistajasta.

Hallituksen ja johtoryhmän tehtävät ja vastuut vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin liittyen

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaavia hallinto-, johto- ja valvontaelimiä

ovat yhtiön hallitus ja yhtiön johtoryhmä. Hallituksen alaisuudessa toimi vuonna 2025 kaksi (2)

valiokuntaa; tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Hallituksen asettamat valiokunnat

raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Hallitus on hyväksynyt valiokunnille kirjalliset

työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Tarkastusvaliokunnan erityisenä tehtävänä on avustaa hallitusta kestävyysseikkoja koskevan

kestävyysraportoinnin ja sen varmentamisen toteuttamisen seurannassa, seurata ja arvioida

yhtiön raportointijärjestelmää ja menettelyjä kestävyysraportoinnissa ja valvoa lakien ja

määräysten sekä Enersensen vahvistettujen toimintaohjeiden noudattamista.

Enersensen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaa hallituksen

tarkastusvaliokunta, jonka jäseninä toimivat 1.1.–16.4.2025 Sari Helander (puheenjohtaja), Anders

Dahlblom, Carl Haglund ja Petri Suokas. Tarkastusvaliokunnan jäseninä 16.4.–22.8.2025 toimivat

Sari Helander (puheenjohtaja), Anders Dahlblom ja Carl Haglund. Tarkastusvaliokunnan jäseninä

22.8.–31.12.2025 toimivat Sari Helander (puheenjohtaja), Jan-Elof Cavander ja Jari Ålgars.

Tarkastusvaliokunta valvoo Enersensen riskienhallinnan prosessia ja kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin toteuttamista. Hallitus hyväksyy arvioinnin tulokset.

Enersensen johtoryhmä vastaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin toteutuksesta.

Johtoryhmä raportoi hallitukselle.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 36

Enersensen vastuullisuuden johtamismalli

Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtiön hallitus. Hallituksen tarkastusvaliokunnan

tehtävänä on sisäisen valvonnan tehokkuuden, riittävyyden ja asianmukaisuuden seuranta. Vastuu

sisäisen valvonnan suorittamisesta kuuluu johdon lisäksi kaikille työntekijöille. Yhtiö jatkoi

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnan kehittämistä osana kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin työstämistä vuonna 2025.

Hallitus asettaa Enersensen vastuullisuustyön tavoitetason, ja johtoryhmä vastaa mitattavien

tavoitteiden asettamisesta. Hallitukselle raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta vuosittain.

Tavoitteet on kuvattu osiossa SBM-1.

Kestävyysseikkoihin liittyvä osaaminen ja asiantuntemus

Useimmilla Enersensen johtoryhmän ja hallituksen jäsenillä on useiden vuosien kokemus yhtiön

toimialasta sekä pörssiyhtiöiden vastuullisuustyön johtamisesta. Lisäksi he hyödyntävät yhtiön

sisäisten vastuullisuusasiantuntijoiden, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien

vastuullisuusosaamista.

Hallituksella ja johdolla on vastuullisuusosaamista liittyen Enersensen olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin, kuten ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen, henkilöstön työterveyteen

ja -turvallisuuteen sekä vastuullisiin toimintatapoihin. Enersensen johdolla on lisäksi vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvää toimialaosaamista.

G1-GOV-1 – Hallituksen ja johdon rooli ja asiantuntemus liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyen

Hallitus hyväksyy Enersensen vastuullisen toimintatavan ohjeen (Code of Conduct) ja vastaa

siihen liittyvistä asioista, kuten yrityskulttuuriin, korruptioon ja lahjontaan liittyvien periaatteiden

määrittelystä. Toimitusketjun vastuullisuuteen liittyen hallitus käsittelee siihen liittyviä riskejä.

Liiketoiminnan harjoittamisen osalta hallituksen valiokuntien roolit ovat seuraavat:

Tarkastusvaliokunnan toiminnan tarkoituksena on avustaa hallitusta muun muassa konsernin

taloudelliseen raportointiin, sisäiseen valvontajärjestelmään, riskienhallintaan sekä sisäiseen

tarkastukseen liittyvissä valvontatehtävissä. Lisäksi se seuraa tilintarkastuksen ja

kestävyysraportoinnin varmentamisen toteuttamista. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat

myös Suomen arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin suositusten mukaiset tehtävät.

Hallituksen palkitsemisvaliokunnan päätarkoitus on avustaa hallitusta muun muassa yhtiön

palkitsemisperiaatteiden, palkitsemiskäytäntöjen sekä niihin sisältyvien palkitsemisjärjestelmien

ja -ohjelmien valmisteluun liittyvissä asioissa. Lisäksi palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta

toimitusjohtajan ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien ylimmän johdon jäsenten

suoriutumiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa sekä käsittelee ylimmälle johdolle soveltuvia

seuraajasuunnittelun menetelmiä. Palkitsemisvaliokunta arvioi ja seuraa yrityskulttuurin sekä

strategisesti merkittävien palkitsemisasioiden tilannetta ja kehittymistä.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 37

Yhtiön johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja

operatiivisessa johtamisessa sekä valmistella hallituksessa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä

vastaa yhtiön vastuullisuustyön ja yrityskulttuurin edistämisestä. Lisäksi johtoryhmän vastuulla on

edistää toimitusketjun vastuullisuutta sekä varmistaa väärinkäytösten ilmoittajien suojelu.

Hallituksella on tehtävien edellyttämää asiantuntemusta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä

asioista myös aiemman työkokemuksensa kautta. Kaikilla hallituksen jäsenillä on

korkeakoulututkinto. Hallituksen jäsenillä on työkokemusta erilaisista johtotehtävistä

kansainvälisesti ja kotimaan markkinoilla toimivista yhtiöistä Enersensen kannalta merkittäviltä

toimialoilta ja keskeisiltä markkina-alueilta.

Kaikilla hallituksen asettamilla valiokunnan jäsenillä on valiokunnan tehtävien edellyttämä

asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokuntaan kuului vuoden 2025 aikana kolme jäsentä (ennen

varsinaista yhtiökokousta neljä jäsentä), joista useammalla jäsenellä on asiantuntemusta

laskentatoimen, kirjanpidon tai tilintarkastuksen alalta. Palkitsemisvaliokunnan jäsenillä on

Enersense-konsernin liiketoiminnan ja sen toimialojen sekä palkitsemisen kehittämiseen ja

palkitsemisasioihin liittyvä hyvä tuntemus.

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Enersensen hallitus, tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä käsittelevät säännöllisesti olennaisia

vastuullisuusaiheita. Hallitus saa vähintään kerran vuodessa katsauksen Enersensen

vastuullisuustyön etenemisestä ja keskeisistä riskeistä. Lisäksi hallitus hyväksyy kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tulokset ja kestävyysraportin sekä käsittelee kestävyysraportoinnin

varmennuksen suunnitelman. Hallitus hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, jotka liittyvät

taloudelliseen menestykseen, työturvallisuuteen ja ilmastopäästöihin. Tarkastusvaliokunta

käsittelee kerran vuodessa kestävyysraportoinnin järjestelmät ja prosessit sekä varmennuksen

suunnitelman. Lisäksi tarkastusvaliokunta käsittelee kestävyysaiheita tarpeen mukaan ja valvoo

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin laatimista sekä käsittelee kestävyysraportin.

Enersensen johtoryhmä käsittelee olennaisia vastuullisuusaiheita usean kerran vuodessa.

Johtoryhmä hyväksyy yhtiön vastuullisuussuunnitelman, joka sisältää yhtiön olennaisiin

vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät keskeiset vastuullisuustavoitteet. Vuonna

2025 johtoryhmä käsitteli työturvallisuusasioita jokaisessa kokouksessaan.

Strategian valmistelussa pyritään huomioimaan vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet. Valmistelutyö tehdään vuorovaikutuksessa yhtiön hallituksen, oman henkilöstön

ja asiakkaiden kanssa. Strategian toteuttamiselle luodaan tavoitteet ja mittaristo, jota seurataan

johtoryhmässä ja hallituksessa. Työturvallisuuteen ja ilmastopäästöihin liittyvät strategiset

tavoitteet liittyvät kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuihin olennaisiin

vaikutuksiin. Liiketoiminnan kehityshankkeissa riskit ja mahdollisuudet on huomioitu

tapauskohtaisesti, ja ne käydään tarvittaessa läpi johtoryhmässä ja hallituksessa.

Vuonna 2025 käsiteltiin seuraavia vastuullisuuteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia:

Hallitus:

• Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

• Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite

• Työturvallisuuteen ja ilmastopäästöihin liittyvät strategiset tavoitteet

• Science Based Targets initiative -aloitteen mukaisen

päästövähennystavoitteen asettaminen ja siirtymäsuunnitelma

• Vastuullisuussuunnitelma

• Riskienhallinta (toimittajasuhteet)

• EU-taksonomia (ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen)

Tarkastusvaliokunta:

• Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

• Riskienhallinta (toimittajasuhteet)

Johtoryhmä:

• Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

• Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite

• Työturvallisuuteen ja ilmastopäästöihin liittyvät strategiset tavoitteet

• Science Based Targets initiative -aloitteen mukaisen

päästövähennystavoitteen asettaminen ja siirtymäsuunnitelma

• Vastuullisuussuunnitelma


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 38

• HSEQ-katsaukset (työturvallisuus)

• Henkilöstökyselyiden tulokset (yrityskulttuuri, työhyvinvointi)

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyysseikkoihin liittyvät hallituksen ja johdon kannustin-

ja palkitsemisjärjestelmät

Enersensen palkitsemisperiaatteiden tavoitteena on houkutella, sitouttaa ja motivoida

työntekijöitä sekä tarjota osakkeenomistajien etujen mukaisia palkka- ja palkkioelementtejä yhtiön

pitkän aikavälin taloudellisen menestyksen ja arvonluonnin edistämiseksi. Enersensen

palkitsemisen tarkoituksena on edistää sen kilpailukykyä sekä tavoitteiden ja strategian

saavuttamista. Kannustinjärjestelmien tavoitteena on myös palkita hyvästä suorituksesta ja tukea

sitoutumista kestävään kehitykseen.

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset ovat mukana Enersensen johdon ja avainhenkilöiden lyhyen ja

pitkän aikavälin kannustinohjelmissa seuraavan taulukon mukaisesti. Vastuullisuussuunnitelman

toteutusta mitataan ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä henkilöstön

monimuotoisuuteen liittyvillä tavoitteilla.


Kannustinohjelma	Mittari	Painoarvo
Lyhyen aikavälin kannustin 2025	Konsernin työturvallisuus	10 %
Osakepalkkio-ohjelma 2023–2025	Vastuullisuussuunnitelman toteutus	15 %
Osakepalkkio-ohjelma 2024–2026	Vastuullisuussuunnitelman toteutus	20 %
Osakepalkkio-ohjelma 2025–2027	Vastuullisuussuunnitelman toteutus	20 %

Ilmastoon liittyvät näkökohdat ja päästöjen vähentäminen on huomioitu Enersensen johtoryhmän

osakepalkkio-ohjelmissa. Vuosina 2023–2025 yhtenä vastuullisuussuunnitelman toteutumista

osoittavana mittarina on omien autojen päästöjen vähentäminen Suomessa (neljäsosa 15

prosentin painoarvosta) ja osakepalkkio-ohjelmassa 2024–2026 uusiutuvaan energiaan liittyvän

liiketoiminnan osuus (kolmasosa 20 prosentin painoarvosta). Osakepalkkio-ohjelmassa 2025–2027

on kaksi ilmastoon liittyvää mittaria: osuus tarjouksista, joissa on huomioitu hiilikädenjäljen

kasvattaminen sekä Enersensen kokonaispäästöjen (Scope 1–3) vähentäminen. Näiden kummankin

mittarin painoarvo on kolmasosa eli yhteensä kaksi kolmasosaa 20 prosentin painoarvosta.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemisesta ja sen perusteista päättää

hallitus.

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -

prosessista

Enersense on sisällyttänyt ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen

(due diligence) osaksi hallintotapaansa ja toimintojaan. Keskeisiä osa-alueita kuvataan tämän

raportin osioissa seuraavan sivun taulukossa esitetyllä tavalla.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 39


Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osat	Kestävyysraportin osio
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 Yleiset tiedot: • GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli • GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat • GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin • SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Aihekohtaiset osiot: • Ympäristö: E1-2, E3-1, E5-1 • Oma henkilöstö: S1-1 • Toimittajasuhteet: G1-1
Vuoropuhelu vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa	ESRS 2 Yleiset tiedot: • SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset • IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Aihekohtaiset osiot: • Oma henkilöstö: S1-2 • Toimittajasuhteet: G1-2
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 Yleiset tiedot: • IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista • SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Toimet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja korjaamiseksi	Aihekohtaiset osiot: • Ympäristö: E1-1, E1-3, E3-2, E5-2 • Oma henkilöstö: S1-3, S1-4 • Toimittajasuhteet: G1-2 • Ilmoituskanava (whistleblowing): G1-1
Toimien tuloksellisuuden seuranta (tavoitteet ja mittarit)	ESRS 2 Yleiset tiedot: • GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Aihekohtaiset osiot: • Ympäristö: E1-4, E1-5, E1-6, E3-3, E5-3, E5-4 • Oma henkilöstö: S1-4, S1-5, S1-6, S1-9, S1-13, S1-14, S1-17 • Toimittajasuhteet: G1-2

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

Enersense toteuttaa kestävyysraportoinnin keskitetysti konsernitasoisesti.

Enersense on määritellyt konsernin kestävyysraportoinnin roolit ja vastuut siten, että raportin

sisällöntuotannon ja datankeruun vastuuhenkilöt ovat eri henkilöitä kuin sisällön tarkastamisesta

vastaavat henkilöt. Kestävyyteen liittyvää dataa kerätään organisaatiosta useista järjestelmistä,

ja vastuuhenkilöt koostavat tiedot konsernitasolle.

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtävänä on

sisäisen valvonnan tehokkuuden, riittävyyden ja asianmukaisuuden seuranta. Sisäinen valvonta

kohdistuu vuosittain eri toimintoihin.

Kestävyysraportin on varmentanut (rajoitettu varmuus) riippumaton kolmas osapuoli, KPMG Oy Ab.

Enersensellä kestävyysraportoinnin riskejä arvioitiin vuonna 2024 osana sisäisen valvonnan

tarkastusta. Vuonna 2025 kestävyysraportoinnin prosessia arvioitiin palautekeskustelussa, johon

osallistuivat kaikki raportointiprosessissa mukana olleet.

Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ovat datan oikeellisuuden varmistaminen, estimointitulosten

tarkkuus päästölaskennassa ja tietojen saatavuus.

Riskien lieventämiseksi yhtiö on kehittänyt sisäisiä kestävyysdatan keräämisen ja varmentamisen

prosessejaan muun muassa projektinhallintaa selkeyttämällä, määrittelemällä raportointiin

liittyvät vastuut ja dokumentoimalla raportoinnin prosessejaan. Datan oikeellisuuteen liittyen

kaikille kestävyysraportin osioille on määritelty erilliset sisällöntuottajat ja tarkistajat.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa Enersensen kestävyysraportointiprosessia ja käsittelee

kestävyysraportoinnin etenemistä sekä mahdollisia riskiarvioinnin havaintoja vähintään kerran

vuodessa. Myös hallitus ja johto käsittelevät kestävyysraportointia kokouksissaan.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 40

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Enersense toimii asiakkaidensa elinkaarikumppanina energiansiirrossa ja -tuotannossa,

teollisuuden energiasiirtymässä, tietoliikenteessä ja datakeskuksissa. Yhtiö suunnittelee, rakentaa,

kunnossapitää ja modernisoi kriittistä infrastruktuuria Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiöllä on kolme

liiketoimintayksikköä: Power, Energy Transition ja Connectivity.

Power-liiketoimintayksikkö tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan sähköistymiseen ja uusiutuvaan

energiaan asiakkailleen, jotka toimivat energiantuotannossa tai -siirrossa sekä datakeskuksissa.

Liiketoimintayksikön projekteja ja palveluita ovat voimansiirtoverkkojen, sähköasemien,

sähkövarastojen sekä tuulivoima- ja aurinkopuistojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito.

Liiketoimintayksikköön kuulunut tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitys myytiin Fortumille 26.2.2025.

Lisäksi liiketoimintayksikön osana olleen päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyneen

liiketoiminnan alasajosta päätettiin 28.2.2025.

Energy Transition -liiketoimintayksikön osaaminen mahdollistaa energiamurroksen, ja yksikkö on

koko elinkaaren kumppani energiantuottajille ja teollisuudelle. Liiketoimintayksikkö palvelee

asiakkaitaan tuotantolaitosten rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja modernisoinnissa.

Energy Transition -yksikköön kuulunut meriteollisuusyksikkö myytiin Inocea Groupiin kuuluvalle

Davielle 11.7.2025.

Connectivity-liiketoimintayksikkö on tietoliikenneyhteyksien elinkaarikumppani. Liiketoimintayksikkö

suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää sekä kiinteitä että langattomia tietoliikenneverkkoja sekä niihin

liittyvää infrastruktuuria.

Enersensen asiakkaat toimivat energiansiirrossa ja -tuotannossa, teollisuuden energiasiirtymässä

sekä tietoliikenteessä. Enersensen asiakkaat eivät ole suoraan kuluttaja-asiakkaita, ja kuluttajat

eivät myöskään suoraan käytä sen tuotteita tai palveluita tai ole yhteydessä niihin. Yhtiö toimii

Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Tiedot Enersensen työsuhteisten työntekijöiden määrästä maantieteellisten alueiden mukaan

jaoteltuna on annettu kestävyysraportin osiossa S1-6.

Enersensellä on kaksi strategista hallituksen määrittelemää vastuullisuustavoitetta:

• Turvallisuus: kohti nollaa tapaturmaa, jatkuvasti laskeva poissaoloon johtaneiden tapaturmien

taajuus

• Ilmasto: SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet 2023–2035:

– Oman toiminnan päästöt (Scope 1–2) -63 %

– Arvoketjun päästöt (Scope 3) -38 %

Enersensen johtoryhmä on hyväksynyt yhtiön vastuullisuussuunnitelman, joka sisältää tavoitteet

strategiakaudelle 2025–2028:

Edistämme asiakkaidemme vastuullisuutta ja olemme innovatiivinen kumppani

huomisen yhteiskunnalle

Toimimme ympäristön puolesta

Minimoimme ilmastovaikutukset

• SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet 2023–2035:

– Oman toiminnan päästöt (Scope 1–2): -63 %

– Arvoketjun päästöt (Scope 3): -38 %

Maksimoimme hiilikädenjäljen

• Kehitämme suuremman kädenjäljen tarjontaamme

• Kasvatamme vähäpäästöisen teräksen ja muiden rakennusmateriaalien kysyntää

– Vähäpäästöisiä materiaaleja sisältävien tarjousten osuus yli 50 %

Edistämme kestävää työelämää

Huolehdimme henkilöstömme turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

• Kohti nollaa tapaturmaa, jatkuvasti laskeva poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus

• Sitoutumisindeksi yli 4,2


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 41

Edistämme monimuotoista ja osallistavaa työpaikkaa

• Kasvatamme naisten osuutta työntekijöistä 5 prosenttiin ja toimihenkilöistä sekä johdosta

28 prosenttiin

Turvaamme vastuulliset hankintakäytännöt ja ihmisoikeudet

• Sitoutuminen toimittajien eettisiin ohjeisiin (Supplier Code of Conduct) kohti 100 prosenttia

hankintakuluista

Vastuullisuussuunnitelman perustan luovat arvot ja eettinen yrityskulttuuri, vastuullisuusdatan

läpinäkyvyys sekä vastuullisuuden vaatimustenmukaisuus.

Enersensen toiminnassa ei ollut vuoden 2025 aikana sellaisia haasteita, uusia käyttöön otettavia

ratkaisuja tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat kestävyysraportointiin. Myöskään tuleville vuosille ei

ole näköpiirissä kestävyysraportointiin liittyviä haasteita. Vuonna 2025 Enersense sai

ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojen strategiset arvioinnit valmiiksi. Helmikuussa

Enersense myi tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan Fortumille ja päätti lopettaa

päästöttömän liikenteen ratkaisujen liiketoiminnan. Heinäkuussa Enersense myi

meriteollisuusyksikkönsä Davielle. Ydinliiketoimintojen strategia päivitettiin.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Enersensen keskeisiä tuotantopanoksia ovat teräs, sähkö- ja tietoliikennelaitteet ja

alihankintapalvelut. Keskeiset tuotantopanokset on määritelty hankinnan datan perusteella.

Yhtiön hankintapolitiikka ohjaa hankinnan prosesseja. Hankinta nähdään tärkeänä osana konsernin

strategista liiketoimintaa, riskienhallintaa, kilpailukykyä, kokonaiskustannusten huomioimista,

toimitusvarmuutta, materiaalituntemusta, laadun ja tuoteturvallisuuden varmistusta,

tuotekehitystä sekä kumppanuuksia, ja se vaatii liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä. Yhtiö

uudisti hankinnan organisaatiota ja tehosti prosesseja vuonna 2026. Enersensen hankintapolitiikan

mukaan hankinnoissa tulee noudattaa reilua kilpailua ja hankintapäätökset tulee suunnitella niin,

että ne edistävät markkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta. Toimittajaverkoston hallinnalla,

kilpailuttamisella ja jatkuvalla kehittämisellä pyritään varmistamaan kustannustehokas ja

laadukas palvelutaso, uusien tuotteiden ja teknologioiden hyödyntäminen sekä vastuullisten

hankintaperiaatteiden noudattaminen. Keskitetty hankintaorganisaatio vastaa hankintatoimen

strategisesta suunnittelusta ja hankintaprosessin kehittämisestä. Hankintapolitiikkaa on kuvattu

tarkemmin osiossa G1-1 ja hankintoihin liittyvistä vastuullisuuskriteereistä on annettu tietoja

osiossa G1-2.

Enersensen toiminta tuottaa asiakkaille vihreään energiasiirtymään, tietoliikenneyhteyksiin ja

yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyviä tuotteita ja palveluita. Sijoittajille Enersense pyrkii

tarjoamaan kiinnostavan sijoituskohteen. Enersensen toiminnalla on merkittävä työllistävä

vaikutus.

Enersensen arvoketju

Tason 3 toimittajat

Tason 2 toimittajat

Suorat toimittajat

Oma toiminta

Suorat asiakkaat

Tason 2 asiakkaat

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Raaka-aineet

Raaka-aineet ja puolivalmisteet

Raaka-aineet ja alihankkijat

Toiminnot

Asiakkaat

Asiakkaiden asiakkaat

• Raaka-aineiden

kaivostoiminta

• Öljynporaus ja jalostus

Keskeisimmät raaka-aineet:

• Teräs

• Betoni

• Kupari

• Alumiini

• Muovi

• Fossiiliset polttoaineet

• Tukkumyyjät

• Metallinkäsittelijät

• Rakentajat

• Asentajat

• Palveluntarjoajat

• Terästuotteet

• Betonituotteet

• Sähkölaitteet

• Sähkön toimittajat

• Lämmön toimittajat

• Suunnittelu-, rakentamis-,

käyttö-, kunnossapito- ja

modernisointipalvelut

energiansiirrossa ja -

tuotannossa, teollisuuden

energiasiirtymässä,

tietoliikenteessä ja

datakeskuksissa toimiville

asiakkaille

• Sähköverkkoyhtiöt

• Energiantuottajat

• Uusiutuvan energian yhtiöt

• Teolliset asiakkaat (mm.

metalli- ja

ydinvoimayhtiöt)

• Teleoperaattorit

• Valokuituyhtiöt

• Datakeskukset

• Voimalaitokset

• Projektikehittäjät

• Teolliset asiakkaat

• Datakeskukset

• Kuluttajat

• Purkupalvelut


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 42

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset


Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen keinot ja tarkoitus	Sidosryhmän näkemykset	Vaikutus toimintaan ja strategiaan
Asiakkaat	• Palautteen kerääminen säännöllisten kokousten, kyselyjen ja palveluhallinnan avulla • Vuorovaikutuksen avulla pyritään ymmärtämään asiakkaiden lyhyen ja pitkän aikavälin odotukset	• Asiakkaiden menestyksen tukeminen sekä verkkojen, järjestelmien ja tuotantolaitosten elinkaaren suorituskyvyn optimointi. Laadukkaat palvelut ja ratkaisut, nopea reagointi odottamattomiin tilanteisiin, innovaatiot, digitalisaatio. Vastuullisuuden edistäminen. Säännölliset tilapäivitykset töiden etenemisestä	• Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa, asiakkaiden odotusten huomioiminen liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä
Työntekijät	• Avoin viestintä konsernin strategiasta, tuloksista ja tulevasta suunnasta. Johtamisjärjestelmän mukaiset säännölliset infotilaisuudet ja kokouskäytännöt. Mahdollisuudet palautteen antamiseen työtyytyväisyyskyselyjen ja henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla • Vuorovaikutuksen tarkoituksena on viestintä yrityksen toiminnasta sekä työntekijöiden näkemysten ymmärtäminen	• Henkilöstön näkemykset asiakastarpeista ja liiketoiminnan kehittämisestä. Ammatillinen kehittyminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus, vastuullisuus, strategian ymmärtäminen, yrityksen tilanteesta ja edistymisestä ajan tasalla pysyminen	• Jatkuvat toimet turvallisuuden, työhyvinvoinnin ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Henkilöstön näkemysten huomiointi liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä
Omistajat	• Yhtiökokous sekä avoin viestintä konsernin strategiasta, taloudesta ja tulevaisuuden näkymistä • Vuorovaikutuksen tarkoituksena on viestiä osakkeenomistajille yhtiön toiminnasta	• Omistaja-arvon kasvattaminen pitkäjänteisesti, kestävä kasvu eli taloudellisen suorituskyvyn ja vastuullisuuden edistäminen. Konsernin strategian ja tulosten avoimuus. Kestävien työkäytäntöjen (esim. työturvallisuus) edistäminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen	• Mahdolliset muutostarpeet tuodaan osaksi toimintaa
Tavarantoimittajat	• Sähköposti, puhelut, tapaamiset, auditoinnit, sopimukset • Vuorovaikutuksen tavoitteena on viestiä yhtiön tarpeista, toiveista ja vaatimuksista sekä kuulla tavarantoimittajien tarjonnan kehityksestä	• Avoimuus tulevista odotuksista, markkinatilanteesta, kilpailukyvystä ja kestävyysteemoista. Tarve kasvaa ja menestyä Enersensen kumppanina	• Tiiviit suhteet tavarantoimittajiin ja urakoitsijoihin, pitkän aikavälin suunnitelmien esittäminen sekä hankinnan vastuullisuutta edistävän politiikan käyttöönotto
Ammattiliitot	• Säännölliset tapaamiset ammattiliittojen kanssa, viestintä muutoshankkeissa	• Liiketoiminnan harjoittaminen lakien ja asetusten mukaisesti, Enersensen kasvu hyvänä työnantajana, työllistäminen, vastuullisuus	• Enersense vastuullisena työnantajana
Analyytikot, rahoittajat, Nasdaq Helsinki	• Tiedonantovelvollisuuden mukainen viestintä, tapaamiset, webcastit, pääomamarkkinapäivä • Vuoropuhelun tarkoituksena on viestiä Enersensestä sijoituskohteena	• Avoin ja sääntelyn mukainen viestintä yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta	• Ymmärryksen lisääminen Enersensen toiminnasta ja yhtiön kiinnostavuuden lisääminen sijoituskohteena viestimällä konsernin strategiasta, taloudesta ja tulevaisuuden näkymistä
Media	• Haastattelut, mediatapaamiset, lehdistötiedotteet. Yhteydenpidon tarkoituksena on avoimuuden ja ymmärryksen edistäminen ulkoisten sidosryhmien keskuudessa	• Viestintä ulkoisille sidosryhmille liiketoiminnasta ja strategiasta. Uudet innovaatiot, osaava henkilöstö ja kestävä kasvu	• Enersensen maineen kehittäminen, ymmärryksen lisääminen yhtiön toiminnasta, vuoropuhelun lisääminen sidosryhmien kanssa
Viranomaiset	• Sääntelyvaatimusten täytäntöönpano ja raportointi. Vuoropuhelu ja yhteistyö viranomaisten kanssa	• Sääntelyvaatimusten täyttäminen ja tarvittavien tietojen raportointi. Viranomaisten näkemykset eri toimialojen kehityksestä ja tulevaisuuden tarpeista	• Uusien säännösten säännöllinen seuranta ja viestintä yhtiön toiminnasta. Enersensen roolin vahvistaminen mm. infrastruktuurin kehittämisessä
Yhdistykset	• Vuoropuhelu ja yhteistyö alan yhdistysten, yritysten ja järjestöjen kanssa	• Yritysten välisen tiedonvaihdon edistäminen, toimialan kehittäminen ja liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen yhteistyöllä ja tehokkaiden mekanismien ja prosessien luomisella. Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa	• Tulevaisuuden ratkaisujen edistäminen yhteisiä haasteita varten


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 43

Enersense käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Vuorovaikutuksen tavat,

sidosryhmien näkemykset sekä niiden vaikutukset Enersensen toimintaan ja strategiaan on kuvattu

yllä olevassa taulukossa.

Asiakkaiden, osakkeenomistajien ja henkilöstön näkemykset vaikuttavat Enersensen toiminnan,

tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Sidosryhmien näkemyksiä kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta käsitellään hallituksen ja

johdon toimesta päätöksenteon yhteydessä.

S1-SMB-2 – Oman henkilöstön intressit ja näkemykset

Henkilöstön näkemyksiä kuullaan ja heidän oikeutensa huomioidaan strategian ja

liiketoimintamallin kehittämisessä. Kuulemisen tapoja on avattu luvussa S1-2.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 44

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksina tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Lisäksi tunnistettiin olennaisia aiheita liittyen

biodiversiteettiin ja toimitusketjun työntekijöihin. Näiden aiheiden kohdalla hyödynnetään

siirtymäsääntöä ja niitä on kuvattu osiossa BP-2.


	Kestävyysaihe	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Vaikutuksen luonne/ riski/mahdollisuus	Arvoketjun kohta	Aikahorisontti

Ympäristötiedot
E1	Ilmastonmuutoksen hillintä	Suuri osa koko arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä syntyy Enersensen asiakashankkeissa ja omassa tuotannossa käyttämän teräksen ja betonin valmistuksessa.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt–pitkä
		Suurin osa Enersensen omista suorista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu omien ja alihankkijoiden ajoneuvojen ja koneiden polttoaineen kulutuksesta.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä
		Kasvihuonekaasuja syntyy Enersensen asiakkaiden ja muiden arvoketjun loppupäässä sijaitsevien toimijoiden toiminnoissa.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Keskipitkä
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kysynnän kasvu, tulojen kasvu lisääntyneestä myynnistä. Ympäristöystävällisten energiaratkaisujen avulla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja siten lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.	Mahdollisuus	Oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä
	Energia	Teräksen tuotannon energiaintensiteetin vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Keskipitkä–pitkä
	Energia	Enersensellä on energiaintensiivisiä toimia ja polttoaineen käyttö on yksi suurimmista suorien kasvihuonekaasujen lähteistä. Energiatehokkuuden lisääminen on tärkeää ilmastovaikutusten ja toiminnan tehostamisen kannalta.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä
E3	Veden otto	Raaka-aineiden tuotanto kuluttaa paljon vettä ja vaikuttaa alueen veden saatavuuteen erityisesti, jos raaka-aineet tuotetaan vesipulasta kärsivällä alueella, mikä vaikuttaa ympäröivään ympäristöön ja ihmisiin.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Keskipitkä–pitkä
	Veden käyttö	Raaka-aineiden louhinta ja tuotanto kuluttavat paljon vettä, erityisesti teräksen tuotanto.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt–keskipitkä
E5	Resurssien sisäänvirtaukset ja resurssien käyttö	Enersensen toiminnassa käytetään paljon terästä, jolla on merkittäviä ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Infrastruktuurihankkeet ovat luonnonvaraintensiivisimpiä, sisältäen materiaaleja kuten rauta- ja terästuotteet, sementti ja betoni.	Todellinen, negatiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää, oma toiminta	Lyhyt–pitkä


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 45


	Kestävyysaihe	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus	Vaikutuksen luonne/ riski/mahdollisuus	Arvoketjun kohta	Aikahorisontti

Sosiaaliset tiedot
S1	Työllisyysturva	Pitkäaikaiset työsuhteet lisäävät henkilökohtaista hyvinvointia taloudellisen vakauden ja tulevaisuutta koskevan stressin vähenemisen kautta.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä
	Terveys ja turvallisuus	Vaaralliset työolosuhteet voivat johtaa esimerkiksi työtapaturmiin ja vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Haastavat työolosuhteet korostavat työturvallisuuden merkitystä. Tällaisia olosuhteita ovat esimerkiksi korkeat paikat, haastavat sääolosuhteet, ahtaat tilat ja vieraassa ympäristössä työskentely asiakkaan tiloissa.	Potentiaalinen, negatiivinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä
	Terveys ja turvallisuus	Työhön liittyvä fyysinen rasitus aiheuttaa suoria ja epäsuoria kustannuksia. Suorat kustannukset liittyvät sairaanhoitoon ja sairauslomakustannuksiin. Epäsuorat kustannukset liittyvät tuottavuuden alenemiseen, sijaiskustannuksiin ja hallinnollisiin kustannuksiin.	Riski	Oma toiminta	Lyhyt
	Koulutus ja kehittyminen, monimuotoisuus	Epäonnistuminen lahjakkaiden ja monipuolisten työntekijöiden houkuttelemisessa ja sitouttamisessa voi heikentää päätöksenteon laatua, haitata innovointia ja kykyä luoda uusia tulonlähteitä tai johtaa osaamisvajeisiin ja resurssipulaan. Tämä voi hidastaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, heikentää toiminnan tehokkuutta ja heikentää kilpailukykyä. Ajan mittaan se voi vahingoittaa yrityksen mainetta.	Riski	Oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä
Hallintotapatiedot
G1	Yrityskulttuuri	Enersense edistää eettistä liiketoimintakulttuuria koko arvoketjussa. Yrityksen yrityskulttuurin tärkeimpiä teemoja ovat arvojen lisäksi kestävän työelämän edistäminen ja ympäristökestävyys. Nämä toimet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin, liikekumppaneiden työntekijöihin ja ympäristöön.	Todellinen, positiivinen vaikutus	Arvoketjun alkupää, oma toiminta, arvoketjun loppupää	Lyhyt–keskipitkä
	Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Epäonnistuminen alihankkijoiden ja materiaalintoimittajien vastuullisuusvaatimusten toimeenpanossa ja seurannassa sekä epäkohtiin puuttumisessa saattaisi tuoda yhtiölle lisävastuita sopimuksellisesti, johtaa avainasiakkaiden menettämiseen tai kilpailuedun menettämiseen, tai johtaa sakkoihin.	Riski	Arvoketjun alkupää, oma toiminta, arvoketjun loppupää	Keskipitkä–pitkä
	Korruptio ja lahjonta	Enersensen Baltian toiminnot ovat alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle: haavoittuvuus voi lisääntyä alueellisen markkinan pienen koon, paikallisten säännösten ja käytäntöjen epäselvyyden sekä mahdollisten liiketoimintakäytäntöjen, kuten epävirallisten verkostojen ja erilaisten neuvottelumuotojen käytön vuoksi. Jos korruptiota ja lahjontaa havaitaan, se voi aiheuttaa taloudellisia vahinkoja sakkojen, maineen vahingoittumisen ja mahdollisten asiakkaiden menettämisen muodossa.	Riski	Arvoketjun alkupää, oma toiminta	Lyhyt–keskipitkä

Tulosten vaikutukset liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan

ja päätöksentekoon

Yhtiö kehittää prosesseja, joilla analysoidaan tunnistettujen vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien vaikutuksia liiketoimintamalliin ja arvoketjuun.

Kestävän energiamurroksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeä osa Enersensen

strategiaa ja liiketoimintaa. Näitä liiketoimintamahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan

säännöllisesti osana Enersensen strategia- ja suunnitteluprosesseja. Kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen on yksi energiamurroksen pääajureista, mikä luo pohjaa Enersensen strategialle.

Lisätietoja vihreään siirtymään liittyvistä toimista löytyy luvusta E1.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 46

Enersensen hankintaketjuun liittyvä riski on jo aiemmin tunnistettu yhtenä merkittävänä

vastuullisuusriskinä osana yhtiön riskienhallintaprosessia. Palveluiden ja materiaalien hankinta on

olennainen osa Enersensen liiketoimintaa, ja yhtiö pyrkii asioimaan vain hyvämaineisten ja

luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden

taustat ja heidän liiketoimintansa selvitetään ennen yhteistyön aloittamista. Lisätietoja

toimittajasuhteista voi lukea luvusta G1-2.

Henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset on sidottu Enersensen strategiaan ja

yhtiön tavoitteena on kehittyä jatkuvasti entistä turvallisemmaksi ja monimuotoisemmaksi

työyhteisöksi. Työterveys ja -turvallisuus ovat osa Enersensen strategiaa. Lisätietoja henkilöstöön

liittyvistä vaikutuksista ja riskeistä voi lukea luvusta S1.

Ilmastoon ja työturvallisuuteen liittyvät strategiset tavoitteet on kuvattu osiossa SBM-1. Samassa

osiossa on kuvattu myös strategiakauden 2025–2028 vastuullisuussuunnitelma, jossa on huomioitu

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Olennaisten vaikutusten yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin

Tunnistetut olennaiset vaikutukset johtuvat Enersensen liiketoiminnasta.

Enersensen liiketoiminnan luonteen vuoksi suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy alkupään

arvoketjussa teräksen ja betonin tuotannossa. Enersensen suorista kasvihuonekaasupäästöistä

merkittävin osa aiheutuu ajoneuvojen ja koneiden polttoainekulutuksesta. Arvoketjun loppupään

päästöt syntyvät Enersensen asiakkaiden toiminnasta. Veteen ja resurssien käyttöön liittyvät

vaikutukset syntyvät arvoketjun alkupäässä, erityisesti Enersensen rakennusprojekteissaan

käyttämän teräksen ja muiden rakennusmateriaalien tuotannossa.

Merkittävä osa Enersensen työntekijöistä työskentelee rakennus-, huolto- ja asennustehtävissä,

joihin liittyy kohonnut työturvallisuusriski. Tästä johtuen työturvallisuuden huomioiminen on

olennaista yhtiön toiminnassa. Henkilöstön sitouttaminen on keskeistä yhtiön tarjonnan laadun

turvaamiseksi.

Vastuullisen toimintatavan ohjeen (Code of Conduct) noudattaminen on Enersensen

liiketoiminnalle keskeistä, ja yhtiö edistää eettistä liiketoimintakulttuuria koko arvoketjussa.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset

raportointikaudella

Enersense toimii asiakkaidensa elinkaarikumppanina energiansiirrossa ja -tuotannossa,

teollisuuden energiasiirtymässä, tietoliikenteessä ja datakeskuksissa. Olennaiseksi

mahdollisuudeksi tunnistettiin ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kysynnän kasvu, joka voi

vaikuttaa positiivisesti yhtiön liikevaihtoon. Enersense on laajalti mukana erilaisissa vihreän

energiantuotannon hankkeissa suunnittelemassa, rakentamassa, käyttämässä ja

kunnossapitämässä. Näitä ovat muun muassa sähköverkot, sähköasemat, vihreän vedyn laitokset

sekä vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalaitokset.

Enersense myi tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoimintansa Fortumille 26.2.2025. Yhtiö

kuitenkin jatkaa tuuli- ja aurinkovoimapuistojen suunnittelijana, rakentajana ja kunnossapitäjänä.

Enersense ei ole vielä toteuttanut strategian ja liiketoimintamallin resilienssianalyysia ja arvioinut

kykyään käsitellä olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan. Yhtiön

liiketoimintaportfolio on laaja, joten se pystyy tasapainottamaan riskejä ja hyödyntämään

mahdollisuuksia eri liiketoiminta-alueilla ja erilaisissa liiketoimintamalleissa.

Muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna ja tulosten raportointi

Raportointikaudella 2025 tarkennettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia ja arvioitiin

uudelleen vaikutukset, riskit sekä mahdollisuudet. Uusina olennaisina aiheina esiin nousivat

vedenkulutus arvoketjussa (E3), ilmastonmuutos luontokadon ajurina (E4), resurssien käyttö (E5),

työterveyden ja -tapaturmien taloudelliset riskit, osaava ja monimuotoinen henkilöstö,

työllisyysturva (S1), arvoketjun työntekijöiden työolot ja oikeudet (S2) sekä korruptio ja lahjonta

(G1).

Osa aiheista todettiin uudelleenarvioinnissa epäolennaisiksi: pilaantumisen (E2) osalta ilman

pilaantuminen todettiin epäolennaiseksi hiukkaspäästöjen pienen määrän vuoksi. Oman työvoiman

(S1) osalta yksityisyys todettiin uudelleenarvioinnissa epäolennaiseksi riskiksi. Liiketoiminnan

harjoittamisen (G1) osalta väärinkäytösten ilmoittajien suojelu oli tunnistettu positiiviseksi

vaikutukseksi, vaikka kyseessä on lakisääteinen toimi, joten uudelleenarvioinnissa vaikutus jäi

epäolennaiseksi.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 47

Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-

tiedonantovaatimusten piiriin. Maantieteelliset alueet, toimitilat ja omaisuuserät, panokset,

tuotokset ja jakelukanavat on huomioitu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa

sekä vaikutuskuvauksissa.

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Enersense toteutti raportointikauden 2025 aikana ESRS:n mukaisen kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin, jonka avulla arvioitiin konsernin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia eri

kestävyysaiheisiin liittyen. Arviointi kattoi kaikki kohdassa ESRS 1 Yleiset tiedot, AR 16 luetellut

kestävyysseikkojen osa-aiheet ja osaosa-aiheet, ja sen perustana hyödynnettiin vuosina 2023–

2024 toteutetun ensimmäisen arvioinnin tuloksia. Päätavoitteena oli täydentää ja tarkentaa

arviointia.

Ensimmäisessä vaiheessa vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettiin Enersensen laatimien

ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arviointien sekä sisäisten asiakirjojen pohjalta. Lisäksi

hyödynnettiin ulkoisia lähteitä, kuten järjestöjen raportteja sekä ulkoisten

vastuullisuusasiantuntijoiden tietämystä. Toisessa vaiheessa arvioinnit käytiin läpi ja niitä

täydennettiin Enersensen avainhenkilöiden kanssa aihekohtaisissa työpajoissa. Viimeisessä

vaiheessa asetettiin raja-arvot ja validoitiin tulokset. Arviointi toteutettiin konsolidoidusti

konsernitasolla, kuten ensimmäinenkin arviointi. Siihen sisällytettiin kaikki Enersensen toiminnot,

tytäryhtiöt ja toimintamaat, huomioiden erot toimipaikkojen käytännöissä.

Vaikutusten tunnistaminen, arviointi ja priorisointi

Prosessissa tunnistettiin ja arvioitiin vaikutuksia, jotka ovat lähtöisin Enersensen omasta

toiminnasta sekä niitä, joihin Enersense on osallisena arvoketjunsa kautta. Erityistä huomiota

kiinnitettiin arvoketjun varrella tapahtuviin vaikutuksiin, joita täydennettiin Enersensen tekemien

selvitysten perusteella. Vaikutuksia arvioitiin ensin asiantuntijatyönä selvitysten ja ulkoisten

lähteiden pohjalta, minkä jälkeen arviointeja täydennettiin työpajoissa.

Enersense toteutti keväällä 2025 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jonka avulla tarkennettiin ja

täydennettiin erityisesti arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten arviointia. Arviointi kattoi

oman henkilöstön sekä suorat toimittajat (Tier 1). Pidemmällä arvoketjussa (raaka-ainetuotanto)

työskenteleviin henkilöihin tai yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole vielä systemaattisesti

arvioitu, mutta kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa hyödynnettiin alakohtaisia raportteja

mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi.

Ympäristövaikutuksia tunnistetaan säännöllisesti osana ISO 14001 -sertifiointiprosessia. Kevään

2025 aikana Enersense tarkensi vaikutusarviointia oman toimintansa ja raaka-aineiden tuotannon

luontovaikutuksista. Tuloksia hyödynnettiin vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa.

Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin lisäksi yhtiön avainhenkilöiden asiantuntemusta,

päästölaskennan tuloksia sekä muita järjestelmistä saatuja mittaustietoja. Ympäristövaikutusten

tunnistamisen prosesseja on kuvattu tarkemmin luvussa Aihekohtaiset IRO-1 -tiedot.

Prosessissa kuultiin vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä välillisesti. Oman työvoiman

näkemyksiä kuultiin työntekijäedustajien kautta ja arvoketjun varrella tapahtuvia vaikutuksia

pyrittiin ymmärtämään kansalaisjärjestöjen kanssa käydyn dialogin kautta. Mukana prosessissa oli

Enersensen eri liiketoimintojen edustajia, jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä keskeisiin

sidosryhmiin. Heitä kuultiin aihekohtaisissa työpajoissa. Arvioinnit toteutettiin yhdessä

vastuullisuuteen keskittyvän konsulttiyhtiön asiantuntijoiden kanssa.

Tunnistetut tosiasialliset ja potentiaaliset vaikutukset arvioitiin samalla tavalla kuin ensimmäisessä

arvioinnissa: vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Negatiivisten vaikutusten kohdalla

vakavuus määritettiin vaikutusten mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjattavuuden perusteella ja

positiivisten vaikutusten kohdalla vaikutusten mittakaavan sekä laaja-alaisuuden perusteella.

Todennäköisyys arvioitiin vain potentiaalisten vaikutusten kohdalla.

Vakavuuden ulottuvuudet pisteytettiin seuraavasti:

• mittakaava asteikolla 1 (hyvin vähäinen vaikutus ihmisille ja ympäristölle) – 5

(hyvin vakava vaikutus ihmisille ja ympäristölle),

• laajuus asteikolla 1 (paikallinen vaikutus) – 5 (äärimmäisen laaja vaikutus) ja

• korjaamattomuus asteikolla 1 (helposti korjattavissa lyhyellä aikavälillä) – 5

(korjaamattomat, pysyvät vaikutukset).


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 48

Todennäköisyys arvioitiin asteikolla:

1. Tapahtuma voi toteutua poikkeuksellisissa olosuhteissa (0–9 %)

2. Tapahtuma voi toteutua jossain vaiheessa (10–30 %)

3. Tapahtuma toteutuu todennäköisesti tietyissä olosuhteissa (31–50 %)

4. Tapahtuma toteutuu todennäköisesti useimmissa olosuhteissa (51–80 %)

5. Tapahtuman odotetaan tapahtuvan useimmissa olosuhteissa (81–100 %)

Ihmisoikeusvaikutusten kohdalla huomioitiin ensisijaisesti vaikutuksen vakavuus.

Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määritettiin asettamalla pisteytyksille raja-arvo

(yli 3,5), jonka ylittäneet aiheet nousivat olennaisiksi. Lisäksi huomioitiin, että korkeat pisteet

yksittäisellä vakavuuden ulottuvuudella voisivat nostaa vaikutuksen olennaiseksi. Yhtäkään

vaikutusta ei kuitenkaan nostettu olennaiseksi tämän vuoksi.

Tunnistettujen potentiaalisten ja todellisten vaikutusten seurannan prosesseja on kuvattu

aihekohtaisten standardien yhteydessä.

Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja priorisointi

Prosessissa täydennettiin myös liiketoimintaan kohdistuvia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Aihekohtaisissa työpajoissa arvioitiin Enersensen eri liiketoimintojen edustajien kanssa, voivatko

tunnistetut vaikutukset potentiaalisesti johtaa muutoksiin yhtiön taloudellisessa suorituskyvyssä ja

liittyykö niihin taloudellisia riippuvuuksia. Lisäksi työpajoissa arvioitiin taloudellisia vaikutuksia, joita

tunnistettiin ennen työpajoja Enersensen tekemän PESTEL-analyysin, yleisen riskiarvioinnin ja

ulkoisten lähteiden avulla.

Riskien ja mahdollisuuksien kohdalla arvioitiin taloudellisten vaikutusten suuruutta ja

todennäköisyyttä samalla tavalla kuin aiemmassa arvioinnissa.

Jokainen riski ja mahdollisuus pisteytettiin asteikolla 1 (hyvin vähäinen, yksittäisiin tuotteisiin tai

liiketoimiin kohdistuva vaikutus <0,5 MEUR) – 5 (hyvin suuri, perustavanlaatuinen vaikutus yrityksen

kokonaistoimintoihin >2 MEUR).

Todennäköisyys arvioitiin samalla asteikolla kuin vaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määriteltiin asettamalla pisteytyksille raja-arvo

(yli 3,0), jonka ylittäneet aiheet nousivat taloudellisesti olennaisiksi.

Enersensen yleisessä riskienhallintaprosessissa kestävyyteen liittyviä riskejä tunnistetaan,

tarkastellaan ja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella samanlaisten

välineiden ja menetelmien kautta kuin muitakin riskejä. Vuoden 2025 riskiarvioinnissa tunnistetut

kestävyyteen liittyvät riskit huomioitiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.

Tulosten validointi ja sisäisen valvonnan menettelyt

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin sisäinen valvonta varmistettiin kutsumalla työpajoihin

laaja edustus asiantuntijoita Enersensen eri liiketoiminnoista ja funktioista. Johtoryhmä validoi

lopputulokset syyskuussa 2025, ja hallitus hyväksyi lopulliset tulokset lokakuussa 2025.

Kestävyysriskejä tunnistettiin jo ennen kaksinkertaista olennaisuuden arviointia osana Enersensen

riskienhallintaprosessia. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä mahdollisuus ja

toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvä riski tunnistettiin osana riskienhallintaprosessia. Yhtiö tulee

kehittämään toimintatapojaan, joilla vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja

hallintaprosessi sisällytetään yhtiön riskienhallintaprosessiin ja mahdollisuuksien osalta yleiseen

johtamisprosessiin.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia tarkennettiin vuoden 2025 aikana yllä kuvatulla tavalla.

Päivitysprosessi tullaan toistamaan, mikäli esiin nousee uutta tietoa, esimerkiksi lisäselvitysten tai

huolellisuusvelvoitteen prosessien kautta, sekä mahdollisten toimintaympäristöä tai liiketoimintaa

koskevien muutosten yhteydessä.

Aihekohtaiset tiedot vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosessista

E1-IRO – 1 Ilmasto

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen yhteydessä tarkasteltiin tulevaa regulaatiota ja

ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia toimintaympäristössä.

Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin vuoden 2024 päästölaskennan tuloksia, luontokartoitusta ja

tunnistettiin kasvihuonekaasupäästöjä omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 49

Kasvihuonekaasupäästöjä ja päästölaskentaa kuvataan osiossa E1-6 ja luontokartoitusta tämän

luvun kohdassa Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Enersense ei ole vielä tunnistanut systemaattisesti ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä. Enersense ei

ole myöskään vielä arvioinut, miten sen varat ja liiketoiminta voivat altistua ja miten herkkiä ne

ovat ilmastoon liittyville vaaroille. Siirtymätapahtumia on tunnistettu osana riskienhallinnan

prosesseja sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä lyhyellä ja keskipitkällä

aikavälillä. Regulaation tiukentumisen, hiilitullien ja päästövähennystavoitteiden on tunnistettu

aiheuttavan potentiaalisia siirtymäriskejä lisäämällä investointikuluja, muita kuluja tai

vähentämällä myyntiä. Vihreään energiaan siirtymisen on puolestaan tunnistettu tuovan

potentiaalisia liiketoiminnan mahdollisuuksia myynnin lisääntymisen kautta. Skenaarioanalyysia ei

ole vielä toteutettu, ja sen oletetaan toteutuessaan tarkentavan tuloksia sekä fyysisiin että

siirtymäriskeihin liittyen.

E2-IRO – 1 Pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi

tarkasteltiin Enersensen liiketoiminnan luonnetta, toimipaikkojen sijainteja sekä yksikkökohtaisia

ympäristöriskien arviointeja, VOC-päästöjen (volatile organic compounds) laskentaa ja

kemikaalilistauksia.

Arvioinnissa todettiin, että maalien ja ohenteiden käytöstä vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia

yhdisteitä (VOC) erityisesti yhtiön meriteollisuusyksikössä. Päästöt jäävät E-PRTR-asetuksessa

määriteltyjen raja-arvojen alapuolelle, ja meriteollisuusyksikkö myytiin vuonna 2025, joten

edellisenä vuonna olennaiseksi noussut ilman pilaantumiseen liittyvä vaikutus todettiin arvioinnin

päivityksen myötä epäolennaiseksi.

Lisäksi arvioinnissa huomioitiin prosesseissa käytetyt aineet. Enersense käyttää erityyppisiä öljyjä,

liuottimia, voiteluaineita ja maaleja, mutta varastoitavat määrät ovat pieniä ja materiaalivuodon

riski on hyvin vähäinen. Prosesseissa käytetään pakkausmuoveja, mutta ne eivät ole merkittävä

materiaali Enersenselle.

Arvoketjun osalta arvioinnissa huomioitiin erityisesti raaka-aineiden tuotannosta johtuva ilman,

veden ja maan pilaantuminen, joka nousi esiin arvioinnin yhteydessä läpikäydyissä kolmannen

osapuolen raporteissa.

Arvoketjun loppupään osalta tarkasteltiin Enersensen asiakkuuksia ja huomioitiin, että Helen-

asiakkuudessa Enersense varastoi ja käyttää suuria määriä erityistä huolta aiheuttavia aineita.

Arvioinnissa huomioitiin, että toiminnot tapahtuvat asianomaisten viranomaisten (kuten

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes) valvonnassa. Enersense tiedostaa huolta aiheuttavien

aineiden käyttöön liittyvän vaarariskin, mutta sen todennäköisyyttä pidetään hyvin pienenä.

Pilaantumisen vaikutukset paikallisyhteisöihin tunnistettiin ja arvioitiin kolmannen osapuolen

raporttien perusteella, mutta kuulemisia ei arvioinnin yhteydessä järjestetty.

E3-IRO – 1 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin

osana tarkempaa luontovaikutusten arviointia, joka on kuvattu biologisen monimuotoisuuden

yhteydessä alla. Suurimmat vaikutukset tunnistettiin liittyen raaka-aineiden, erityisesti teräksen,

tuotantoon. Vedenkulutusta omassa toiminnassa arvioitiin vedenkulutusraportin avulla, ja

kulutuksen todettiin olevan vähäistä.

Enersense ei ole kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä vaikutusarviointien puitteissa.

Raaka-aineiden tuotannosta johtuvan vedenkäytön vaikutukset paikallisyhteisöihin tunnistettiin

kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ja vaikutuksia arvioitiin kolmannen osapuolen

tuottamien raporttien avulla.

E4-IRO – 1 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Tunnistaakseen ja arvioidakseen todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa ja arvoketjunsa

eri vaiheissa Enersense analysoi luontovaikutuksiaan hyödyntäen The Biodiversity Consultancyn

kehittämää työkalua, joka perustuu Science Based Targets for Nature (SBTN) -viitekehykseen.

Työkalu on laadittu Sitran biodiversiteettikoulutusta varten, ja sen avulla voidaan arvioida yrityksen

toiminnan ja hankintaketjun vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

Työkalun avulla analysoitiin, millaisia biodiversiteettivaikutuksia kuhunkin Enersensen tarjoamaan

palveluun liittyy. Näin saatiin kokonaiskuva Enersensen palveluiden aiheuttamista

luontovaikutuksista.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 50

Arvoketjun alkupään vaikutusten arviointia varten valittiin 25 suurinta hankintakategoriaa, jotka

kattavat 93 % Enersensen kokonaishankinnoista. Huomiota kiinnitettiin erityisesti korkean

vaikutuksen raaka-aineisiin. Enersensen osalta tällaiseksi tunnistettiin teräs, jonka tuotantoon

liittyy merkittäviä vaikutuksia muun muassa kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja veden

kulutukseen.

Riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä arvioitiin osana kaksinkertaista

olennaisuuden arviointia. Arvioinnissa tunnistettiin liiketoiminnan riippuvuus luonnosta louhittavien

raaka-aineiden saatavuudesta ja uusiutuvista energianlähteistä, kuten tuulesta, vedestä ja

auringonvalosta.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä siirtymä- ja fyysisiä riskejä tai mahdollisuuksia ei ole vielä

systemaattisesti arvioitu, kuten ei myöskään järjestelmäriskejä.

Enersense ei ole kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä vaikutusarviointien puitteissa.

Raaka-aineiden tuotantoon (erityisesti kaivannaisteollisuus ja teräksen tuotanto) liittyvät

vaikutukset yhteisöihin tunnistettiin kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ja vaikutuksia

arvioitiin kolmannen osapuolen tuottamien raporttien avulla. Enersense pyrkii minimoimaan

vaikutuksia lisäämällä kierrätetyn teräksen käyttöä.

Enersensen toimipaikat eivät sijaitse biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, kuten

luonnonsuojelualueilla tai niiden läheisyydessä. Enersense ei ole tehnyt toimipaikkakohtaista

arviointia sijaintialueiden biologisesta monimuotoisuudesta, ekologisesta tilasta tai toimintansa

vaikutuksista uhanalaisiin lajeihin.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien lieventävien toimenpiteiden osalta seurataan kansallista

lainsäädäntöä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, joka perustuu EU-direktiiviin tiettyjen

suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY).

E5-IRO – 1 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin

tarkastelemalla Enersensen keskeisiä tuotantopanoksia, tuotteita ja palveluita sekä jätteiden

määrää ja laatua. Enersensen infrastruktuuriprojekteissa käytetään paljon terästä ja betonia,

joiden tuotannolla tunnistetaan olevan merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Tämä

arvoketjun alkupäähän ja omaan toimintaan liittyvä vaikutus nousi arvioinnissa olennaiseksi.

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa tarkasteltiin materiaalitehokkuutta ja kierrätettyjen

materiaalien käyttömahdollisuuksia, mutta niiden arvioitiin jäävän olennaisuuden raja-arvon

alapuolelle. Jätteiden osalta tarkasteltiin jätemääriä, jotka syntyvät Enersensen omassa

toiminnassa ja asiakasprojekteissa. Määrien todettiin olevan vähäisiä, joten vaikutusten todettiin

olevan epäolennaisia.

Olennaisten vaikutusten tunnistamiseksi käytiin vuoropuhelua kansalaisjärjestön kanssa.

G1-IRO – 1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa

huomioitiin koko konsernin toiminta, sijaintimaat, yhtiön toimiala ja liiketoiminnan rakenne. Näitä on

kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 SBM-1.

Lisäksi huomioitiin yhtiön riskienhallintaprosessissa esiin nousseet liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvät riskit.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 51

IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Sisältöindeksi


Standardi	Tiedonanto- vaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivu

ESRS 2	BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	34
ESRS 2	BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	34
ESRS 2	GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	35
ESRS 2	GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	37
ESRS 2	GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	38
ESRS 2	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	38
ESRS 2	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	39
ESRS 2	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	40
ESRS 2	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	42
ESRS 2	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	44
ESRS 2	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	47
ESRS 2	IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	51
ESRS 2		Lisäyksessä B luetellut muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet	52
E1		Taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset ilmoitukset	58
E1	E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	71
E1	E1-SBM-3	Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	72
E1	E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	72
E1	E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	73
E1	E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	75
E1	E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	76
E1	E1-6	Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	77
E1	E1-8	Sisäinen hiilenhinnoittelu	79


Standardi	Tiedonanto- vaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivu

E3	E3-1	Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	79
E3	E3-2	Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit	80
E3	E3-3	Vesivaroihin liittyvät tavoitteet	80
E5	E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	81
E5	E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	81
E5	E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	81
E5	E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	82
S1	S1-SBM-3	Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	83
S1	S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	83
S1	S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	85
S1	S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	86
S1	S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	87
S1	S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	89
S1	S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	90
S1	S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	92
S1	S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	92
S1	S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	93
S1	S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	93
G1	G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet	94
G1	G1-2	Suhteet toimittajiin	97


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 52

ESRS 2 – standardin lisäyksessä B luetellut muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 (5), liite 2		35
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		35
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				38
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 (6) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		40
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		40
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 (7) 12 artiklan 1 kohta, delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		40
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		40
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	71

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		71


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 53


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 6 artikla		75
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				76
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				76
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				76
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		77
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		77
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite 2; delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		Hyödynnetty siirtymäsääntöä


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 54


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite 2		Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				79
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen
ESRS 2–SBM-3–E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Hyödynnetty siirtymäsääntöä


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 55


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero

ESRS 2–SBM-3–E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS 2–SBM-3–E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 13				83
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 12				83
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				84
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		84
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 11				84
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 1				84
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 5				86


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 56


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		93
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 3				93
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		Epäolennainen
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 8				Epäolennainen
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 7				93
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2; delegoitu asetus (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		93
ESRS 2–SBM-3–S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2; delegoitu asetus (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		Hyödynnetty siirtymäsääntöä


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 57


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sivunumero

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Hyödynnetty siirtymäsääntöä
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2; delegoitu asetus (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2; delegoitu asetus (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				94
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				95
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite 2		97
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				97

Tässä konsernikestävyysraportissa annettavat olennaiset tiedot on määritelty kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tulosten ja tiedon merkityksellisyyden perusteella, kuten on määritelty

ESRS 1 jaksossa 3.2 Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus. Kaikkien olennaisuuden arvioinnin

raja-arvon ylittäneiden kestävyysseikkojen kohdalla on annettu aihekohtaisen standardin mukaiset

tiedot mittareista ja tavoitteista olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

näkökulmasta.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 58

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

ASETUKSEN (EU) 2020/852 (LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS)

8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, EU-taksonomia

EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on

ohjata rahoitusta EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista edistäville toiminnoille.

Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien

taloudellisten toimintojensa osalta.

Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillintään

(CCM) ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (CCA) liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla

ilmastoasetuksella 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun liittyvä täydentävä delegoitu

ilmastoasetus julkaistiin 9.3.2022. Delegoitu ympäristöasetus neljän muun tavoitteen osalta

julkaistiin 27.6.2023. Nämä tavoitteet ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö

ja suojelu (WTR), siirtyminen kiertotalouteen (CE), ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja

vähentäminen (PPC) sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen (BIO).

Delegoidun ympäristöasetuksen vaatima taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus

arvioitiin Enersensellä ensimmäisen kerran vuonna 2023. Arviointi luokitusjärjestelmän

mukaisuudesta suoritettiin vuonna 2024, jolloin Enersense totesi, että sen

ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteeseen liittyvät toimet eivät täytä vähimmäistason suojatoimien

vaatimuksia. Vuonna 2025 Enersense kehitti ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen mukaisia

toimintatapojaan tekemällä ihmisoikeusriskikartoituksen sekä julkaisemalla ihmisoikeuspolitiikan.

Koska hallitus hyväksyi riskitarkastelun pohjalta laaditun ihmisoikeuspolitiikan kesäkuussa 2025,

taksonomian mukaisuutta raportoidaan vain vuoden jälkimmäisen vuosipuoliskon osalta.

Enersensen raportointi on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen asetusten mukaisesti

31.12.2025 päättyvältä tilikaudelta ja se sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen,

luokitusjärjestelmäkelpoisen ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen osuuden Enersensen toiminnoista

kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja pääomamenot). Komission delegoitu

asetus (EU) 2026/73 antaa mahdollisuuden soveltaa tilikauden 2025 kestävyysraportoinnissa

aiempaa myös vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa sovellettua EU-taksonomiasääntelyä

(kattaen komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178), delegoitu ilmastoasetus (komission delegoitu

asetus (EU) 2021/2139), delegoitu ympäristöasetus (komission delegoitu asetus (EU) 2023/2486)).

Tilikauden 2025 taksonomiaraportoinnissa on käytetty tätä mahdollisuutta.

Taloudellinen toiminto luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle

määritellyt merkittävän edistämisen tekniset arviointikriteerit vähintään yhden

ympäristötavoitteen osalta, eikä se aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille

(do no significant harm, DNSH). Lisäksi yrityksen tulee noudattaa vähimmäistason suojatoimia

(minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin, työelämän perusoikeuksiin, verotukseen,

korruption ja lahjonnan vastaisuuteen sekä reiluun kilpailuun.

Enersense on tunnistanut toiminnastaan luokitusjärjestelmän mukaiset ja

luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot ilmastonmuutoksen hillinnän (CCM) osalta. Yhtiö on

arvioinut, että sillä ei ole ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kiertotalouteen siirtymisen

merkittävään edistämiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön, ympäristön

pilaantumisen ehkäisemiseen tai biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä

luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja. Vuonna 2025 Enersense teki tarkemman analyysin, jonka

perusteella luokitusjärjestelmäkelpoiset ja luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot on päivitetty

ja ne poikkeavat edellisvuoden tiedoista.

Enersensen liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet EU-taksonomiakelpoisuuden kriteerien

toteutumista seuraavasti:


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 59

Ilmastonmuutoksen hillintä

3.10. Vedyn valmistus

Yhtiön asiakkaalleen toteuttama kunnossapitotyö vetytehtaassa on arvioitu

luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Enersense tuottaa vetytehtaassa palvelua, jolla varmistetaan

tehtaan turvallinen toiminta ja häiriötön tuotanto.

4.15. Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

Yhtiön kaukolämpö- ja jäähdytysverkon käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät toiminnot on arvioitu

luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Enersensen käyttö- ja kunnossapitotoiminnot kattavat yli 1 400 km

kaukolämpöverkkoa ja yli 90 km kaukojäähdytysverkkoa sekä noin 60 km energiatunneleissa

kulkevia kaukolämmitys- ja jäähdytysjohtoja.

4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

Yhtiö on arvioinut luokitusjärjestelmän mukaiseksi käyttö- ja kunnossapitotoimintansa, joita se

toteuttaa asiakkaansa vuonna 2023 käyttöön ottamalla biolämpölaitoksella.

4.30. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista,

kaasumaisista polttoaineista

Yhtiön sähkö- ja kaukolämpöenergiaa pääasiallisesti maakaasusta tuottavien kombivoimalaitosten

paikalliskäyttöön liittyvät toiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Lisäksi laitoksissa on

maakaasulla tai kevyellä polttoöljyllä toimivat apukattilat, joita käytetään lähinnä kaasuturbiinien

ylösajojen yhteydessä sekä huoltoseisokkien aikana. Vuonna 2025 kyseisillä laitoksilla käytettiin

maakaasun lisäksi kevyttä polttoöljyä. Tästä syystä yhtiö on arvioinut, että taksonomian

mukaisuus ei täyty.

4.5. Sähköntuotanto vesivoimalla

Kaikki yhtiön vesivoiman käyttöön liittyvistä toiminnoista on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi.

Osa yhtiön vesivoiman käyttöön ja kunnossapitoon liittyvistä toiminnoista on arvioitu myös

luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Enersense ei omalla toiminnallaan tuota sähköä vesivoimalla,

mutta yhtiö tuottaa jokivoimalaitoksille paikalliskäyttöpalveluita, joilla varmistetaan laitosten

käyttö.

4.9. Sähkön siirto ja jakelu

Yhtiön voimajohtojen, sähköasemien ja jakeluverkkojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito

sekä sähkömittareiden asennustoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva

liikenne

Yhtiö on hankkinut tilikauden aikana täyssähköisiä ajoneuvoja, joiden tekniset ominaisuudet

täyttävät aktiviteetin 6.5 taksonomian mukaisuuden edellytykset. Hankinnat sisältyvät konsernin

pääomamenoihin ja ne raportoidaan EU‑taksonomian mukaisina pääomamenoina taksonomian

vaihtoehdon c) ”hankinnat taksonomian mukaisista toimista” perusteella.

7.6. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

Yhtiön asiakkaan kiinteistöjen yhteyteen asennettujen aurinkovoimaloiden kunnossapitotoiminnot

on arvioitu luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Enersense vastaa asiakkaiden aurinkovoimaloiden

huolto- ja ylläpitopalveluista, joilla varmistetaan aurinkovoimaloiden turvallinen toiminta ja

häiriötön tuotanto. Yhtiön maatuulivoiman rakentaminen ja kunnossapito ovat luokitusjärjestelmän

mukaisia. Enersense ei itse tuota sähköä tuulivoimalla, vaan tarjoaa palveluita

tuulivoimahankkeiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä seurantaan. Yhtiön

aurinkoenergiapuistojen kunnossapitotoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

Enersensen toiminnalla tuetaan aurinkovoimaloiden käyttövarmuutta. Yhtiön sähkövarastojen

kunnossapitotoiminnot on arvioitu luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Enersense toimii suurten,

megawattiluokan sähkövarastojen laitetoimittajien kumppanina sähkövarastojen ennakoivassa ja

korjaavassa kunnossapidossa. Yhtiön toiminnalla varmistetaan sähkövarastojen käytettävyys.

Siirtyminen kiertotalouteen

5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

Yhtiön asiakkailleen toteuttama moottoreiden korjaus- ja kunnostamisliiketoiminta on arvioitu

luokitusjärjestelmän mukaiseksi. Enersense huoltaa ja korjaa asiakkailla käytössä olleita

moottoreita takaisin käyttöön ja jatkaa näin laitteiden käyttöikää merkittävästi.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 60

Ydinvoima ja fossiiliset kaasut

Enersense tuottaa asiakkaalleen paikalliskäyttöpalveluita sähkö- ja kaukolämpöenergiaa

pääasiallisesti maakaasusta tuottavissa kombivoimalaitoksissa. Toiminta on arvioitu

luokitusjärjestelmän kelpoiseksi. Laitoksissa on myös kevyellä polttoöljyllä toimivat apukattilat,

jotka ovat olleet käytössä vuonna 2025. Toiminta raportoidaan aktiviteetin 4.30 alla, joka on

kuvattu tämän Taksonomiaraportin osiossa Ilmastonmuutoksen hillintä.

4.27. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön ja lämmön

tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien

tekniikoiden avulla

Yhtiön asiakkaalleen toteuttama asiantuntijatyö ydinvoimalassa on arvioitu luokitusjärjestelmän

mukaiseksi. Enersense tuottaa ydinvoimalassa palvelua, jolla varmistetaan voimalan turvallinen

toiminta ja häiriötön tuotanto.

Taksonomiaraportoinnin laatimisperiaatteet

Enersense on määrittänyt asetuksessa (EU) 2021/2178 esitetyt keskeiset tulosindikaattorit

liikevaihto, pääomamenot (CAPEX) ja toimintamenot (OPEX) asetuksen liitteen 1 kohdan 1

mukaisesti. Keskeiset tulosindikaattorit on laskettu käyttäen Enersensen IFRS-konsernitilin-

päätöksen tietoja.

Liikevaihto

Kokonaisliikevaihto vastaa Enersensen konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa. Luokitusjärjestelmän

mukainen liikevaihto (A.1) sisältää vain sellaisen liikevaihdon, joka kertyy luokitusjärjestelmän

mukaisista toiminnoista (luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto). Luokitusjärjestelmäkelpoinen

liikevaihto (A.2) sisältää vain sellaisen liikevaihdon, joka kertyy luokitusjärjestelmän piirissä

olevista toiminnoista.

Enersensen liiketoimintojen vuoden 2025 liikevaihdosta yhteensä 70 (0) miljoonaa euroa, eli 23 (0)

prosenttia, oli luokitusjärjestelmän mukaista. Merkittävin luokitusjärjestelmän mukainen toiminto

oli sähkön siirto ja jakelu.

Enersensen luokitusjärjestelmäkelpoinen (muu kuin luokitusjärjestelmän mukainen) liikevaihto

vuonna 2025 oli 82 (223) miljoonaa euroa, eli 27 (52) prosenttia. Konsernin kokonaisliikevaihto

vuonna 2025 oli 307 (425) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty sulkeissa.

Luokitusjärjestelmän mukainen ja luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto on laskettu Enersensen

projektiseurannan kautta. Siinä projektit ovat selkeästi yksilöityjä, eikä samaa liikevaihtoerää ole

käytetty kuin kerran.

Pääomamenot (CAPEX)

Kokonaispääomamenot vastaavat Enersensen konsernitilinpäätöksessä esitettyjä

bruttoinvestointeja, joihin sisältyvät investoinnit käyttöomaisuuteen ja strategiaa tukevat

sijoitukset.

Enersensen liiketoimintamalli vaatii vain vähän käyttöomaisuusinvestointeja. Yhtiö on arvioinut,

että sen sähkön siirtoon ja jakeluun liittyvistä investoinneista kertyy ilmastonmuutoksen hillintään

liittyviä luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia pääomamenoja. Lisäksi tilikauden aikana hankitut

täyssähköiset ajoneuvot sisältyvät konsernin pääomamenoihin ja raportoidaan taksonomian

aktiviteettiin 6.5 kuuluvina capex‑menoina. Luokitusjärjestelmäraportissa esitetään näitä

investointeja koskevat IFRS‑tilinpäätöksen mukaiset tiedot.

Enersensen pääomamenoista yhteensä 2 (0) miljoonaa euroa, eli 27 (0) prosenttia konsernin

bruttoinvestoinneista, oli luokitusjärjestelmän mukaista. Enersensen pääomamenoista yhteensä

1 (3) miljoonaa euroa, eli 37 (76) prosenttia konsernin bruttoinvestoinneista, oli

luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin bruttoinvestoinneista 4 (1) miljoonaa euroa, eli 63 (24)

prosenttia, ei ollut luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2025 olivat

yhteensä 7 (4) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty sulkeissa.

Toimintamenot (OPEX)

Kokonaistoimintamenot kattavat suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät

tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin,

kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan

tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja

jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan

varmistamiseksi.

Yhtiön näkemyksen mukaan sen sähkön siirtoon ja jakeluun liittyvistä toiminnoista kertyy sille

ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia toimintamenoja. Muilta


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 61

osin yhtiö on arvioinut, että sille ei kerry luokitusjärjestelmän mukaisia tai

luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.

Luokitusjärjestelmän mukaiset ja luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot on laskettu

Enersensen projektiseurannan kautta. Siinä projektit ovat selkeästi yksilöityjä, eikä samaa

toimintamenoerää ole käytetty kuin kerran. Toimintameno-osuudet on laskettu jakamalla

luokitusjärjestelmän mukainen ja -kelpoinen toimintameno Enersense-konsernin raportoiduilla

kokonaistoimintamenoilla.

Enersensen toimintamenoista yhteensä 1 (0) miljoonaa euroa, eli 22 (0) prosenttia konsernin

kokonaistoimintamenoista, oli luokitusjärjestelmän mukaista. Enersensen toimintamenoista

yhteensä 1 (3) miljoonaa euroa, eli 22 (50) prosenttia konsernin kokonaistoimintamenoista, oli

luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin kokonaistoimintamenoista 55 (50) prosenttia, eli 2 (3)

miljoonaa euroa, ei ollut luokitusjärjestelmäkelpoista. Konsernin kokonaistoimintamenot vuonna

2025 olivat yhteensä 4 (6) miljoonaa euroa. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty sulkeissa.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 62

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot

Tilikausi 1.1.–31.12.2025

2025

Merkittävän

edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta, 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-kelpoisten (A.2.) osuus

liikevaihdosta, v 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

Kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen käyttö ja kunnossapito

CCM 4.15

0,4

KEL

E/KEL

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9

67,5

KEL

E/KEL

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

CCM 4.24

0,5

KEL

E/KEL

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM 4.25

0,0

KEL

E/KEL

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön ja lämmön

tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien

tekniikoiden avulla

CCM 4.27

0,7

KEL

E/KEL

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5

0,7

KEL

E/KEL

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.6

0,3

KEL

E/KEL

A.1 Yhteensä

Josta mahdollistavat toiminnot

0,3

0,09

Josta siirtymätoiminnat

1,2

0,40


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 63

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoisista, mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnoista saatu liikevaihto (A2)

Vedyn valmistus

CCM 3.10

1,7

KEL

E/KEL

Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus,

asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen

hillinnän merkittävän edistämisen

CCM 3.20

0,0

KEL

E/KEL

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3

0,4

KEL

E/KEL

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5

1,6

KEL

E/KEL

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9

65,8

KEL

E/KEL

Lämpöenergian varastointi

CCM 4.11

0,0

KEL

E/KEL

Kaukolämpö- ja jäähdytysverkkojen käyttö ja kunnossapito

CCM 4.15

1,9

KEL

E/KEL

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

CCM 4.24

2,1

KEL

E/KEL

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM 4.25

0,0

KEL

E/KEL

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön ja lämmön

tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien

tekniikoiden avulla

CCM 4.27

3,1

KEL

E/KEL

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista

kaasumaisista polttoaineista

CCM 4.30

3,7

KEL

E/KEL

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.6

0,2

KEL

E/KEL

Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

CE 5.1

1,7

E/KEL

KEL

E/KEL

A.2 Yhteensä

82,4

80,6

1,7

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

152,5

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

152,5

YHTEENSÄ

306,9

100


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 64

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 1.1.–31.12.2025

2025

Merkittävän

edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista,

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoist

en (A.2.) osuus

pääomamenoista, v 2024

Luokka mahdollistava

toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9

E/S

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

CCM 6.5

E/S

A.1 Yhteensä

Josta mahdollistavat toiminnot

Josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3

KEL

E/KEL

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9

KEL

E/KEL

A.2 Yhteensä

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

YHTEENSÄ

100


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 65

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 1.1.–31.12.2025

2025

Merkittävän

edistämisen kriteerit

Ei merkittävää

haittaa -kriteerit

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista,

2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

toimintamenoista, v 2024

Luokka mahdollistava

toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot

(A.1)

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9

KEL

E/KEL

A.1 Yhteensä

Josta mahdollistavat toiminnat

Josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3

KEL

E/KEL

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9

KEL

E/KEL

A.2 Yhteensä

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

YHTEENSÄ

100


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 66

Enersensellä ei ole luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja liittyen

sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla. Näin ollen lomake 5: Luokitusjärjestelmään

kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on

jätetty esittämättä.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot


Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 67

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1)


Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)	Liikevaihto
	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0	1	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	69	23	69	23	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	70	23	70	23	0	0	0	0	0	0	0	0


Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)	Liikevaihto
	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa	1	1	1	1	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa	69	99	69	99	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	70	100	70	100	0	0	0	0	0	0	0	0


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 68


	Pääomamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	2	27	2	27	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	2	27	2	27	0	0	0	0	0	0	0	0


	Pääomamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa	2	100	2	100	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	2	100	2	100	0	0	0	0	0	0	0	0


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 69


	Toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	1	22	1	22	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	1	22	1	22	0	0	0	0	0	0	0	0


	Toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa	1	100	1	100	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	1	100	1	100	0	0	0	0	0	0	0	0


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 70

Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2)


Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot	Liikevaihto
	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	3	1	3	1	0	0	7	2	7	2	0	0
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	4	1	4	1			5	1	5	1
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	76	25	76	25	0	0	211	59	211	50	0	0
Yhteensä	83	27	83	27	0	0	223	54	223	54	0	0


Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot	Pääomamenot
	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Muiden kuin luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	1	10	1	10	0	0	1	37	1	37	0	0
Yhteensä	1	10	1	10	0	0	1	37	1	37	0	0


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 71


Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot	Toimintameno
	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmaston- muutoksen hillintä		Ilmaston- muutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%	Me	%
Muiden kuin luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	1	22	1	22	0	0	3	50	3	50	0	0
Yhteensä	1	22	1	22	0	0	3	50	3	50	0	0

E1 – Ilmastonmuutos

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Vuonna 2025 Enersense asetti tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseksi ja lähetti ne hyväksyttäväksi Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteelle.

Yhtiö sai SBTi:n hyväksynnän tavoitteille tilikauden jälkeen helmikuussa 2026. Osana tavoitteiden

asettamista Enersense laati ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman.

Asetetut tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Ilmastosopimuksen

tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Enersensen ilmastotavoite

perustuu absoluuttisiin päästövähennyksiin, ja se edellyttää vähintään 63 % vähennystä omien

suorien päästöjen (Scope 1 ja Scope 2) osalta ja 38 % vähennystä arvoketjun epäsuorien

päästöjen (Scope 3) osalta vuodesta 2023 vuoteen 2035 mennessä.

Enersensen siirtymäsuunnitelmassa määritetyt hiilestä irtautumisen keinot sisältävät useita

konkreettisia toimenpiteitä. Keskeisimmät toimet ovat siirtyminen sähköisiin ajoneuvoihin ja

työkoneisiin, uusiutuvien ja biopolttoaineiden käyttö fossiilisten polttoaineiden sijaan sekä

kierrätetyn ja päästöttömän teräksen ja betonin hankinta. Lisäksi palveluntarjoajia tullaan

kannustamaan SBTi- tai vastaavien tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamiseen,

mikä tukee Scope 3 -päästöjen vähentämistä.

Siirtymäsuunnitelman toteuttaminen edellyttää Enersenseltä sekä investointeja että

toimintamenoja, joiden kustannusvaikutuksia on arvioitu eri päästövähennystoimien osalta.

Arvioinnissa on huomioitu sekä lisäkustannuksia että mahdollisia säästöjä. Investointien osalta

keskeinen toimenpide on siirtyminen sähköajoneuvoihin ja -työkoneisiin. Toimintamenoja

muodostuu kierrätettyjen materiaalien hankinnasta (esim. teräs ja betoni) sekä palveluntarjoajien

sitouttamisesta ilmastotavoitteisiin. Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutukset riippuvat muun

muassa materiaalien saatavuudesta, toimittajakohtaisista eroista ja markkinakehityksestä.

Toimintamenoja syntyy myös esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden käytöstä fossiilisten sijaan.

Lisäksi sähköisten ajoneuvojen ja koneiden käyttöön liittyy ylläpitokustannuksia, jotka voivat

poiketa nykyisestä kalustosta. Siirtymäsuunnitelman kustannusvaikutukset ovat kokonaisuutena

arvioiden maltilliset ja osa toimenpiteistä voi tuottaa myös säästöjä. Suunniteltujen toimien

toteuttaminen ei vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, eikä niiden toimeenpano ole

riippuvainen lisäresurssien saatavuudesta tai kohdentamisesta. Enersensen suunnitelmissa ei ole

toistaiseksi hakea vihreää rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Siirtymäsuunnitelmassa tunnistettiin useita epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa päästöjen

lukkiutumista ja siirtymäriskejä. Näitä ovat muun muassa vähäpäästöisen ja päästöttömän

teräksen saatavuuden rajallisuus ja sen päästöintensiteetin vaihtelu toimittajan mukaan,

kierrätetyn teräksen saatavuuden epävarmuus sekä palveluntarjoajien sitouttamisen vaikeus


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 72

kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin. Nämä tekijät voivat vaarantaa

päästövähennystavoitteiden saavuttamisen, mikäli markkinat eivät kehity ennakoidusti tai

toimittajat eivät sitoudu tarvittaviin toimenpiteisiin.

Enersensellä on taksonomia-asetuksen mukaisia investointisuunnitelmia, joiden perusteella

Enersensen ajoneuvoista tai työkoneista tulisi EU-taksonomiaan sisältyvän luokitusjärjestelmän

mukaisia. Enersensen tavoitteena on muuttaa ajoneuvokantansa ja työkoneensa sähköiseksi

vuoteen 2035 mennessä. Niiden ajoneuvojen ja työkoneiden osalta, joita ei pystytä muuttamaan

sähköisiksi, siirrytään biopolttoaineiden käyttöön. Ajoneuvojen tulisi olla nollapäästöisiä, jotta

muutokset olisivat taksonomian mukaisia.

Enersensen siirtymäsuunnitelma on kiinteä osa yhtiön strategiaa, ja se on sovitettu yhteen sekä

liiketoimintastrategian että investointisuunnitelmien kanssa. Suunnitelma ohjaa yhtiön siirtymää

kohti ilmastokestävämpää liiketoimintaa ja tukee päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Toimenpiteet kattavat liiketoiminnan, tuotteet ja palvelut, politiikat sekä olosuhteet.

Siirtymäsuunnitelman taloudelliset vaikutukset on arvioitu ja suunnitelma on resursoitu lyhyellä,

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Enersensellä ei ole merkittäviä pääomamenoja hiileen, öljyyn

tai kaasuun liittyvään taloudelliseen toimintaan. Enersenseä ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen

mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle

Siirtymäsuunnitelma on Enersensen johtoryhmän ja hallituksen hyväksymä. Siirtymäsuunnitelman

täytäntöönpanon edistymistä tullaan jatkossa seuraamaan kohdassa: E1-3 – Ilmastonmuutosta

koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.

E1-SBM-3 – Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin olennaisia ilmastonmuutoksen hillintään

ja energiankäyttöön liittyviä todellisia negatiivisia vaikutuksia Enersensen omassa toiminnassa

sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Arvioinnissa tunnistettiin myös ilmastoon liittyviä riskejä,

mutta niistä yksikään ei noussut olennaiseksi. Siirtymätapahtumiin liittyen tunnistettiin

energiasiirtymään liittyvä mahdollisuus. Näitä on kuvattu tarkemmin Kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin tulokset -taulukossa osiossa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyyttä ei ole vielä arvioitu resilienssianalyysin avulla

eikä ilmastoskenaarioanalyysia ole toteutettu. Resilienssianalyysi ja ilmastoskenaarioanalyysi

pyritään tekemään lähivuosien aikana.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

Enersense on määrittänyt alla kuvatut toimintaperiaatteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja

siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja

arvioimiseksi. Toimintaperiaatteet kattavat seuraavat seikat: ilmastonmuutoksen hillintä,

ilmastonmuutokseen sopeutuminen, uusiutuvan energian hankinta ja energiatehokkuus.

Seuraavat toimintaperiaatteet kattavat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät vaikutukset omissa

toiminnoissa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä, energiankulutukseen liittyvät vaikutukset

omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän

mahdollisuuden. Toimintaperiaatteita sovelletaan kaikkiin Enersensen työntekijöihin, tytäryhtiöihin

ja liiketoimintaan koko arvoketjussa ja niitä on noudatettava kaikissa maissa, joissa Enersense

toimii.

Vastuullisen toimintatavan ohjeet (Code of Conduct)

• Keskeiset sisällöt ja päämäärä: vastuullisen toimintatavan ohjeet määrittävät yhtiön

lähestymistavan ilmastonmuutoksen hillintään sekä ympäristöarvoihin. Energiamurroksessa ja

vihreässä siirtymässä keskeisen roolinsa vuoksi Enersenselle on erityisen tärkeää

ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa, ympäristövaikutusten huomiointi kaikessa

toiminnassa, ympäristö- ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen, kiertotalouden ja

jätehuollon edistäminen, luonnon monimuotoisuuden huomiointi sekä koko toimitusketjun

vastuullisuuden edistäminen. Enersensen työntekijöiden ja sidosryhmien tulee noudattaa

ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä, ympäristölupia ja muita sovellettavaksi tulevia määräyksiä

sekä Enersensen ympäristöön liittyviä ohjeita.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Enersensen hallitus hyväksyy vastuullisen toimintatavan

ohjeiden sisällön ja sillä on valvontavastuu siitä, että ohjetta noudatetaan Enersensen

toiminnassa. Johtoryhmä vastaa vastuullisen toimintatavan ohjeen toteuttamisesta.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 73

Ympäristöpolitiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Enersense noudattaa ympäristölainsäädäntöä ja muita

vaatimuksia sekä velvoitteita. Ympäristötoimia ohjaa ISO 14001:2015 -standardin mukainen

ympäristöjärjestelmä. Toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja haitallisia

ympäristövaikutuksia vähennetään jatkuvasti. Enersense on sitoutunut seuraaviin yleisiin

päämääriin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen koko arvoketjussa, uusiutuvan energian

hankinta, energiankulutuksen vähentäminen ja ympäristötehokkuuden parantaminen,

vähähiilisten materiaalien, kuten kierrätysteräksen ja -betonin, käytön lisääminen, jätteen

vähentäminen ja materiaalien kierrätyksen parantaminen sekä biodiversiteettinäkökulmien

huomiointi arvoketjussa. Lisäksi Enersense on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen

(SBTi) ja asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Konsernin johtoryhmä

Koska suurin osa Enersensen suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ajoneuvojen ja koneiden

polttoaineenkulutuksesta, Enersense on ottanut käyttöön sisäisen toimintaperiaatteen hillitäkseen

tätä vaikutusta. Toimintaperiaatetta sovelletaan kaikkiin Enersensen työntekijöihin, tytäryhtiöihin ja

omaan liiketoimintaan kaikissa maissa, joissa Enersense toimii.

Autopolitiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Enersense panostaa tuotantoajoneuvojen hankinnoissa

päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Tuotantoajoneuvojen

valinnassa suositaan ensisijaisesti täyssähköautoja aina, kun se soveltuu käyttöön liiketoiminnan

olosuhteet huomioiden. Mikäli perustelluista syistä kuitenkin päädytään dieselmoottorisiin

autoihin, niiden osalta pyritään edelleen autoluokissaan mahdollisimman vähäpäästöisiin

vaihtoehtoihin. Tuotantoajoneuvoissa siirrytään lisääntyvissä määrin käyttämään uusiutuvia

polttoaineita. Ajoneuvoissa panostetaan myös energiatehokkuustoimenpiteisiin, kuten tehtävään

oikein mitoitettujen autojen valintaan, ajoneuvokannan optimointiin sekä logistiikan

suunnitteluun ja taloudelliseen ajotapaan.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Konsernin johtoryhmä

Hillitäkseen kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjun alkupäässä Enersense on laatinut seuraavan

toimintaperiaatteen, jota sovelletaan koko Enersensen konsernin hankintoihin:

Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje (Supplier Code of Conduct)

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Enersense vaatii toimittajiaan vähentämään toimintansa

ympäristövaikutuksia ja toimimaan ennakoivasti ympäristöasioissa. Toimittajien on

noudatettava ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä, ympäristölupia ja muita sovellettavia

määräyksiä sekä Enersensen ohjeita. Lisäksi toimittajien tulee jatkuvasti etsiä keinoja

ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä varmistaa, että käytössä on selkeät toimintatavat

rajallisten resurssien – kuten energian, veden ja raaka-aineiden – tehokkaaseen käyttöön,

kierrätyksen ja uudelleenkäytön edistämiseen sekä asianmukaiseen jätehuoltoon. Toimittajien on

myös huolehdittava siitä, että niiden henkilöstö on tietoinen ja koulutettu ympäristövaatimuksiin

liittyen. Lisäksi toimittajien odotetaan huomioivan ilmastonmuutoksen hillinnän toiminnassaan ja

päätöksenteossaan. Enersense kannustaa toimittajia asettamaan tieteeseen perustuvia ja

aikataulutettuja päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen

kanssa.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Konsernin johtoryhmä

Kaikkien yllä kuvattujen toimintaperiaatteiden toteuttamista seurataan johdon katselmuksilla,

hiilijalanjälkilaskennoilla ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän auditoinneilla. Toimittajien

vastuullisen toimintatavan ohjeen toteuttamista seurataan myös toimittajien tarkastuksilla ja

auditoinneilla, joita on kuvattu tarkemmin osiossa G1-2. Jatkuvan sidosryhmäyhteistyön kautta

saadut näkemykset on huomioitu toimintaperiaatteita laadittaessa.

Vastuullisen toimintatavan ohjeet, ympäristöpolitiikka ja toimittajien vastuullisen toimintatavan

ohjeet ovat saatavilla henkilöstölle yhtiön intranetissä sekä muille sidosryhmille yhtiön ulkoisilta

verkkosivuilta. Vastuullisen toimintatavan ohjeet sisältyvät myös henkilöstön perehdytysohjelmaan

ja ne liitetään mukaan kaikkiin hankintasopimuksiin. Autopolitiikka on saatavilla vain yhtiön

henkilöstölle.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja

resurssit

Enersense toteuttaa jatkuvasti toimia edistääkseen kohdassa E1-2 kuvattujen

toimintaperiaatteiden päämääriä ja saavuttaakseen kohdassa E1-4 kuvatut tavoitteet. Tässä

osiossa kuvataan vuonna 2025 toteutetut keskeisimmät toimet sekä suunnitelmat vuodelle 2026.

Pitkäaikaisemmat toimintasuunnitelmat on määritetty Enersensen siirtymäsuunnitelmassa, josta

kerrotaan osiossa E1-1.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 74

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen arvoketjun alku- ja loppupäässä:

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen arvoketjussa

• Toimet 2025: Vuonna 2025 Enersense jatkoi pilottihankkeita, joissa hyödynnettiin

kierrätyspohjaisia ja sitä kautta vähäpäästöisiä materiaaleja osana sähköasemien ja

voimajohtoprojektien rakentamista. Käytetyt ratkaisut sisälsivät muun muassa vähäpäästöisiä

teräsrakenteita, sinkityksiä, mastoja ja betonielementtejä. Hankkeiden alustavien arvioiden

mukaan saavutettiin noin 15–40 prosentin tuotekohtaisia päästövähennyksiä teräksen ja betonin

osalta, riippuen materiaalista. Pilottien koordinointi kuului yhden hankinta-asiantuntijan

vastuulle, ja toimitukset ajoittuivat syksylle 2025. Toimenpiteet tukevat Enersensen

vastuullisuussuunnitelman tavoitteita hiilikädenjäljen kasvattamisesta ja ilmastopäästöjen

vähentämisestä.

• Suunnitellut toimet: Vuonna 2026 yhtiö tulee toteuttamaan ilmastosiirtymäsuunnitelmassa

tunnistettuja toimenpiteitä ja pyrkii lisäämään kierrätysteräksen ja -betonin käyttöä

asiakasprojekteissa. Päästöttömän teräksen osalta pyritään vaikuttamaan etenkin

tulevaisuuden saatavuuteen, mutta myös kysyntään. Toimien toteuttaminen vaatii

henkilöresursseja sekä operatiivisia investointeja. Toiminnan toteuttaminen kuuluu hankinnan ja

liiketoiminnan vastuulle. Suunniteltu toimi koskee kaikkia Enersensen toimintamaita sekä

arvoketjua.

Toimitusketjun hiilestä irtautumisen vauhdittaminen

• Toimet 2025: Vuoden 2025 aikana Enersense on jatkanut työtä toimitusketjun hiilestä

irtautumisen vauhdittamiseksi. Yhtiö on käynyt keskusteluja ympäristöjärjestöjen ja asiakkaiden

kanssa päästöttömän teräksen ja kierrätysteräksen sekä kierrätysbetonin käytön edistämisestä.

Lisäksi Enersense on jatkanut kierrätysteräksen ja -betonin saatavuuden varmistamista sekä

kehittänyt prosesseja toimitusketjun päästötietojen keräämiseksi ja läpinäkyvyyden

parantamiseksi.

• Suunnitellut toimet: Vuoden 2026 aikana Enersense aikoo jatkaa keskustelua vähäpäästöisen

teräksen saatavuuden parantamiseksi ja kysynnän lisäämiseksi sekä arvioi mahdollisuuksia

laajentaa vähäpäästöisempien materiaalien käyttöä hankinnoissa. Lisäksi Enersense tekee

WWF Suomen kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on vähäpäästöisen teräksen kysynnän

kasvattaminen. Toiminnan toteuttaminen vaatii asiantuntijaresursseja, joiden

kustannusvaikutusta ei ole arvioitu. Toiminnan toteuttaminen kuuluu vastuullisuustiimin,

hankinnan ja liiketoimintojen vastuulle. Toiminta koskee kaikkia Enersensen toimintamaita

sekä arvoketjua eikä vaadi merkittäviä resursseja.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen omassa toiminnassa:

Uusiutuvan energian käytön lisääminen

• Toimet 2025: Enersense linjasi vuonna 2024, että kaikki uudet sähkö- ja lämmityssopimukset ovat

päästötöntä tai uusiutuvaa energiaa. Vuonna 2025 71 (92) % Enersensen ostosähköstä sekä 60

(86) % lämmöstä oli joko uusiutuvaa tai päästötöntä. Suomeen hankittiin 120 uutta sähköistä

tuotantoautoa, mikä vastaa noin 30 % Suomen ajoneuvokannasta. Sähköiset autot korvasivat

diesel-käyttöisiä autoja. Uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä lisättiin niiden tuotantoautojen

osalta, jotka eivät vielä ole sähköisiä. Biopolttoaineiden osuus kokonaispolttoaineiden

kulutuksesta oli 9 %.

• Suunnitellut toimet: Vuonna 2026 yhtiö tulee toteuttamaan ilmastosiirtymäsuunnitelmassa

tunnistettuja toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. Ajoneuvokantaa tullaan

sähköistämään edelleen sekä Suomessa että Baltiassa, ja biopolttoaineiden käyttöä tullaan

lisäämään. Toiminnan toteuttaminen vaatii operatiivisia investointeja ja kuuluu hankinnan ja

liiketoimintojen vastuulle. Toimet koskevat Enersensen toimintoja koko konsernissa.

Toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen:

Ilmastonmuutosta hillitsevien teknisten ja teknologisten ratkaisujen edistäminen

• Toimet 2025: Vuonna 2025 Enersense jatkoi sellaisten ilmastonmuutosta hillitsevien teknisten

ja teknologisten ratkaisujen edistämistä, jotka tukevat myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Yhtiö toteutti yhdessä asiakkaan kanssa kolme pilottihanketta, joissa hyödynnettiin

kierrätysterästä sekä -betonia sähköasemien ja voimajohtoprojektien rakenteissa. Etenkin

kierrätysbetoni on ominaisuuksiltaan erilaista kuin tavallinen betoni, joten on tärkeää pilotoida

materiaalien käyttökelpoisuutta eri rakenteissa ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa.

• Suunnitellut toimet: Vuonna 2026 Enersense aikoo jatkaa vähähiilisiä materiaaleja sisältävien

ratkaisujen tarjoamista asiakkaille. Toiminnan toteuttaminen vaatii henkilöresursseja sekä muita

vähähiilisten materiaalien hankintaan liittyviä toimintamenoja, ja se kuuluu liiketoimintojen ja

vastuullisuustiimin tehtäviin vuonna 2026. Toimet koskevat Enersensen toimintoja koko

konsernissa.

Siirtymäsuunnitelman toteuttaminen edellyttää Enersenseltä sekä investointeja että

toimintamenoja, joiden kustannusvaikutuksia on arvioitu karkealla tasolla osana eri

päästövähennystoimia. Toimien toteutus ei vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja,


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 75

eikä Enersensen kyky toteuttaa suunniteltuja toimia ole riippuvainen resurssien saatavuudesta ja

kohdentamisesta. Enersensen suunnitelmissa ei ole hakea vihreää rahoitusta toimenpiteiden

toteuttamiseksi.

Siirtymäsuunnitelman edellyttämiä investointeja ja toimintamenoja on kuvattu tarkemmin osiossa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Vuonna 2025 Enersense asetti kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät, tieteeseen

perustuvat tavoitteet kohdassa E1-2 kuvattujen toimintaperiaatteiden päämäärien edistämiseksi.

Enersensen asettamat päästövähennystavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n

tavoitteen mukaisia, ja ne toimitettiin Science Based Targets -aloitteelle (SBTi) validoitaviksi

vuonna 2025. SBTi hyväksyi Enersensen ilmastotavoitteet helmikuussa 2026.

Science Based Targets (SBTi) -aloitteen mukaiset ilmastotavoitteet


	Scope	Vähennys- tavoite, %	Lähtötaso tCO2e , 2023	Toteuma 2025, %
Tavoite 1: Absoluuttisten oman toiminnan suorien (Scope 1 ja 2) päästöjen vähentäminen 63 prosentilla vuoteen 2035 vuoden 2023 lähtötasosta	1 ja 2	-63	7 664	-17
Tavoite 2: Absoluuttisten arvoketjun epäsuorien päästöjen (Scope 3) vähentäminen 38 prosentilla vuoteen 2035 vuoden 2023 lähtötasosta	3	-38	88 590	-25
Tavoite 3: Absoluuttisten kokonaispäästöjen (Scope 1–3) vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2035 vuoden 2023 lähtötasosta	1, 2 ja 3	-40	96 255	-24

Tavoitteiden edistymistä mitataan päästölaskennasta saatavien lukujen perusteella. Tavoitteiden 1

ja 2 laskenta ja seuranta kattavat vain ydinliiketoiminnan; myydyt tuuli- ja aurinkovoiman

hankekehitysliiketoiminta ja meriteollisuusyksikkö sekä alas ajettu päästöttömän liikenteen

liiketoiminta on rajattu pois myös lähtötasosta. Laskenta poikkeaa E1–6-osiossa raportoiduista

CO₂-päästöistä, jotka sisältävät omistuksen aikaiset päästöt. Päästölaskentaan liittyvät

menetelmät ja oletukset on kuvattu osiossa E1–6.

Enersense on tunnistanut keskeiset toimet päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi

vuoteen 2035 mennessä:

• Scope 1, 2, 3: Markkinamuutokset ja dekarbonisaatio eri sektoreilla (-15 %)

• Scope 1: Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistäminen (-12 %)

• Scope 1: Bio-/uusiutuvat polttoaineet (-5 %)

• Scope 3: Palveluntarjoajien sitouttaminen SBTi-tavoitteisiin (-10 %)

• Scope 3: Kierrätetyn teräksen hankinta (-14 %) ja vähäpäästöinen teräs (-2 %)

• Scope 3: Kierrätetty ja vähäpäästöinen betoni (-0,5 %)

• Scope 3: Uusiutuvien ja biopolttoaineiden käytön lisääminen huoltopalveluissa (-1 %)

• Lisätoimet ja innovaatiot (-40 %)

Prosentit kuvaavat kunkin toimenpiteen osuutta vuoden 2035

kokonaispäästövähennystavoitteesta.

Uusiin teknologioihin perustuvia toimia ovat autokannan sähköistys, vetyperusteinen teräs,

kierrätetyt materiaalit sekä bio- ja uusiutuvat polttoaineet. Vähäpäästöisen, vetyperusteisen

teräksen saatavuus on kriittistä tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tulos: Oman toiminnan päästöt vähenivät 17 prosenttia ja arvoketjun päästöt vähenivät 25

prosenttia vuodesta 2023. Merkittäviä vaikutuksia päästöihin syntyi myös hankinnan

tehostamistoimenpiteistä sekä projektiliiketoiminnan muutoksista. Päästöjen vähentämiseksi

tehtiin useita toimenpiteitä vuoden aikana. Oman toiminnan päästöjä pienennettiin lisäämällä

biopolttoaineiden käyttöä, korvaamalla diesel-käyttöisiä tuotantoautoja sähköisillä sekä

jatkamalla uusiutuvan ja päästöttömän sähkön ja kaukolämmön käyttöä Suomen

energianhankinnan osalta. Arvoketjun päästöjen vähentämiseksi hyödynnettiin vähäpäästöisiä

materiaaleja. Vähäpäästöistä betonia ja terästä hankittiin sähköasemien ja voimajohtojen

rakentamisen pilotteihin.

Lisäksi Enersense asetti vuonna 2025 hiilikädenjälkitavoitteen:

Tavoite 3: Hiilikädenjäljen kasvattaminen kehittämällä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja lisäämällä

niiden osuutta tarjouksissa. Tavoitteena on, että yli 50 % tarjouksista sisältää ehdotuksen

vähäpäästöisistä materiaaleista tai ratkaisuista vuonna 2028. Mittarin seuranta alkaa vuodesta

2026.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 76

Tavoite ei perustu tieteelliseen näyttöön. Tavoitteen edistymistä seurataan myynnin järjestelmistä

saatavan datan perusteella. Jokaiselle liiketoimintayksikölle on määritelty tarjousten minimiarvo,

jota suuremmista tarjouksista osuus lasketaan.

Kaikki tavoitteet (tavoitteet 1–3) koskevat koko konsernia, ja niiden asettamisessa on kuultu

sidosryhmiä jatkuvan sidosryhmäyhteistyön kautta. Ilmastoskenaarioita ei ole huomioitu, sillä

skenaarioanalyysia ei ole vielä tehty.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Tässä osiossa kuvataan Enersensen omiin toimintoihin liittyvä kokonaisenergiankulutus.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä


	2024	2025	Muutos (2024–2025), %
Polttoaineen kulutus (MWh)
Hiili ja hiilituotteet	0	0	0
Raakaöljy ja öljytuotteet	29 760	20 465	-31
Maakaasu	11	449	3 853
Muut fossiiliset lähteet	0	0	0
Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys fossiilisista lähteistä	1 657	1 813	9
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	31 428	22 726	-28
Fossiilisten energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%)	55	63	16
Ydinvoimaan perustuva energiankulutus yhteensä (MWh)	12 732	3 841	-70
Ydinvoiman osuus kokonaiskulutuksesta (%)	22	11	-52
Uusiutuvat lähteet, mukaan lukien biomassa	1 686	3 091	83
Uusiutuvista energialähteistä ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.	13 342	6 414	-52
Itse tuotettu muu kuin polttoaineesta peräisin oleva uusiutuva energia	0	0	0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	15 029	9 505	-37
Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta (%)	26	26	1
Energian kokonaiskulutus – fossiiliset ja uusiutuvat energialähteet yhteensä (MWh)	57 503	36 072	-37

Energiaintensiteetti


	2024	2025	Muutos (2024–2025), %
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toimintojen kokonaisenergiankulutus liikevaihtoa kohti (MWh/MEUR)	135	118	-13
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto	425	307	-28
Liikevaihto (muut)	0	0	0
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös)	425	307	-28


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 77

E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt


	2023 perus- vuosi	2024	2024 vertailu- kelpoinen	2025	Muutos vertailu- kelpoiset (2024–2025), %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)	6 786	7 207	6 407	5 581	-13
% säännellyistä päästökauppajärjestelmistä peräisin olevista kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 1)	0	0	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteiset (tCO2ekv.)	947	3 585	730	1 320	81
Markkinaperusteiset (tCO2ekv.)	879	835	835	845	1
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasupäästöjen Scope 3 -bruttopäästöjen kokonaismäärä (tCO 2 -ekv.)	88 590	90 757	82 065	66 769	-19
1. Ostetut tavarat ja palvelut	79 588	81 854	73 565	57 055	-22
2. Tuotantohyödykkeet	328	475	475	2 613	450
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1 tai Scope 2 -päästöihin)	1 722	1 648	1 712	1 781	4
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	2 029	1 239	1 345	536	-60
5. Toiminnassa muodostuva jäte	369	1 115	486	6	-99
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	886	978	1 040	1 466	41
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	3 095	2 883^*)	2 883	3 182	10
8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	573	559	559	131	-77
11. Myytyjen tuotteiden käyttö	0	3	0	0	0
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	0	3	0	0	0
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.)	96 323	101 550	89 202	73 670	-17
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.)	96 255	98 800	89 307	73 196	-18

*) Laskentaa on korjattu takautuvasti. Katso lisätietoja mittarin laskentaperiaatteista

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti


	2023 perusvuosi	2024	2024 vertailu- kelpoinen	2025	Muutos vertailukelpoiset (2024–2025), %
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./ MEUR)	290	232	266	244	-8
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./ MEUR)	290	226	266	243	-9
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto	332	425	336	302	-10
Liikevaihto (muut)	0	0	0	0	0
Liikevaihto tilinpäätöksessä, yhteensä	332	425	425	307	-28

Biogeeniset päästöt


	2024	2025
Biogeeniset Scope 1 päästöt (tCO2 -ekv)	357	824

Huom: Scope 2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi päästötietoja biogeenisesta CO2:sta.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 78



	MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET Enersensen energia- ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja laskenta perustuvat GHG Protocol Corporate Standard (versio 2004) ja GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (versio 2011) -standardeihin. Mittareiden tietojen laadinnan konsolidointitapa on operatiivinen kontrolli. Tiedot kerättiin eri järjestelmistä, konsolidoitiin tytäryhtiöissä sekä liiketoiminnoissa ja kerättiin yhteen konsernitasolla. Tiedot validoitiin ja koostettiin yhteen tiedostoon. Ulkoinen konsultti laski päästöt Carbon+Alt+Delete-päästölaskentatyökalulla yhdistämällä lähtötiedot päästökertoimiin. Tietoja ei ole validoitu ulkoisen toimijan toimesta. Enersensen kasvihuonekaasupäästölaskennan perusvuosi on 2023, joka on ensimmäinen edustava vuosi, jolle tehtiin GHG-inventaarioraportti. Raportointikauden aikana tehtiin seuraavia muutoksia laskentaan: • Päästökertoimia päivitettiin ajantasaisiin kertoimiin. Suurimmat muutokset tehtiin Scope 3 - laskennassa, jossa Defran (Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön) kustannusperusteiset kertoimet muutettiin Exiobase-tietokannan kustannusperusteisiin kertoimiin. Lisäksi jätekategorian osalta siirryttiin käyttämään Defran (2025) päästökertoimia jätteille Suomen ympäristökeskuksen (2011) Julia 2030 -hankkeen päästökertoimien sijaan. • Raportointikaudella Enersense myi tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitystoiminnot ja meriteollisuusyksikön sekä ajoi alas päästöttömän liikenteen liiketoiminnan. Perusvuoden 2023, oikaistun vuoden 2024 sekä vuoden 2025 osalta on raportoitu ydinliiketoimintojen päästöt. Vuodelta 2024 on raportoitu myös viime vuonna ilmoitetut luvut, jotka sisältävät myydyt toiminnot. Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu päästöjen rajausta vastaavalla liikevaihdolla. • Ostetut tuotteet ja palvelut -kategoriassa raportoitiin osa teräksestä ja kaikki betoni massaperusteisesti. Kuljetukset-kategoriassa hyödynnettiin osittain kuljetusyritysten omia kilometri- ja päästöraportteja. • Tiedot kerättiin pääosin aikaväliltä 1–11/2025 raportointiaikataulujen aikaistuessa. 12/2025 päästöt arvioitiin muiden kuukausien keskiarvoon perustuen. • Scope 3:n kategorioissa 4, 6 ja 7 liikkumisen päästöjen laskentaa tarkennettiin huomioimalla laskennassa koko elinkaaren aikaiset päästöt (WTW), poissulkien kuluihin pohjautuvan laskennan osuus. • Scope 3:n kategorian 7 laskentaa korjattiin takautuvasti koskemaan koko vuotta 2024. Vuonna 2024 raportoitiin virheellisesti vain osa vuotta.



	Scope 1 & 2 Scope 1 -energiankulutuksessa on huomioitu Enersensen konsernin uusiutuvat ja uusiutumattomat polttoaineet (diesel, bensiini, polttoöljy), tuotannon kaasut (nestekaasu, maakaasu) sekä maakaasu lämmitystä varten. Tiedot on saatu toimittajien raporteilta. Tuotannon kaasuista asetyleeni ja propaani on laskettu hiilijalanjälkeen mukaan, mutta ne on jätetty energiankulutuksen ulkopuolelle, koska niitä ei käytetä energiatarkoituksiin. Scope 1 -päästöjen laskennassa on käytetty Defran (2024) energiankulutustietoja ja kansallisia päästökertoimia. Biopolttoaineiden keskimääräiset energiasisällöt arvioitiin bensiinille, dieselille ja polttoöljylle Defran metodologiapaperin (2023) perusteella. Asetyleenin päästökerroin saatiin British Columbia Ministry of Environment (2011) selvityksestä. Scope 2 -energiankulutuksessa on huomioitu Enersensen toimipisteiden sähkön ja lämmön kulutus. Niiden toimipisteiden osalta, joissa Enersensellä on omat energiasopimukset, kulutusdata kerättiin energiayhtiöiden raportoinneista. Niiden toimistojen osalta, joissa energiankulutus kuuluu vuokraan, kulutus arvioitiin keskimääräisen kulutuksen perusteella lattiapinta-alan (m²) mukaan käyttämällä Motivan keskimääräisiä kulutuskertoimia palvelualan toimistoissa ja olettamalla, että toimitilan korkeus on 3,5 metriä. Liettuan toimiston sähkön kulutus on arvioitu sähkölaskujen perusteella. Lämmityksen määrä ei ollut saatavilla. Markkinaperusteinen päästö Kaikelle Suomen toimipisteisiin ostetulle lämmölle käytettiin sopimuskohtaisia, energiamenetelmään perustuvia päästökertoimia (Paikallisvoima ry). Sopimuskohtaisia päästökertoimia ei löytynyt Viron ja Latvian toimipisteille, jolloin päästökertoimena käytettiin Defran (2025) keskimääräistä kaukolämmön päästökerrointa. Sähköntuotannon jäännösjakauman mukaista kerrointa käytettiin kaikissa niissä tapauksissa, joissa ei ollut joko alkuperätodistuksella tai muulla tavalla todistettua erillistä sopimusta päästöttömästä energiasta. Päästökerrointen lähteenä oli Association of Issuing Bodies (AIB) European Residual Mix Report (2025). Päästöttömälle sähkölle Enersense on ostanut sekä uusiutuvan energian alkuperätakuut että sähköyhtiöltä päästötöntä sähköä. Kummallakin tavalla hankitusta sähköstä on olemassa todistukset tai sertifikaatit. Enersense on myös ostanut päästötöntä kaukolämpöä, josta on olemassa todistus kaukolämpöyhtiöltä. Sijaintiperusteinen päästö Kaikelle ostetulle lämmölle ja sähkölle käytettiin maan keskimääräisiä päästökertoimia. Päästökerrointen lähteenä oli Association of Issuing Bodies (AIB) European Residual Mix Report (2025) sähkön osalta. Suomen kaukolämmön osalta käytettiin Tilastokeskuksen (2023) energiajakauman mukaista kerrointa ja Baltian osalta Defran (2025) keskimääräistä kaukolämmön päästökerrointa.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 79



	Scope 3 Scope 3 -laskennassa ovat mukana kaikki olennaiset Scope 3 -päästöt. Laskennan ulkopuolelle on jätetty seuraavat kategoriat: alavirran kuljetukset (kategoria 9), myytyjen tuotteiden prosessointi (kategoria 10), alavirran vuokratut hyödykkeet (kategoria 13), franchising (kategoria 14) ja investoinnit (kategoria 15). Enersensellä ei ole näiden kategorioiden alla raportoitavaa toimintaa. Eri kategorioiden olennaisuutta arvioidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Ostetuista tuotteista ja palveluista aiheutuvat päästöt (kategoria 1) on laskettu Enersensen ostolaskujen perusteella. Yli 50 000 euron ostolaskujen osalta ostetut tuotteet ja palvelut määriteltiin toimittajaan tai ostolaskun riviin perustuen. Alle 50 000 euron laskujen osalta päästöt laskettiin hankintojen päästöjen keskiarvon perusteella. Arvion merkitys on alle 1 % ostettujen tuotteiden ja palveluiden kokonaispäästöistä. Laskennassa on käytetty pääosin kuluihin perustuvia päästökertoimia, joissa on korkea epävarmuus. Teräksen ja betonin osalta pystyttiin käyttämään myös massaperusteista lähtödataa. Kuluihin perustuvassa laskennassa siirryttiin Defran kertoimista Exiobase-tietokannan (2021) päästökertoimiin. Päästökertoimien päivitysten vaikutus laskennan lopputulokseen on todettu olevan alle 5 %. Massaan perustuvassa laskennassa käytettiin Ecoinventin 3.11 -tietokannan päästökertoimia tai toimittajakohtaista päästökerrointa. Pääomahyödykkeisiin (kategoria 2) on laskettu kaikkien vuoden 2025 aikana käyttöönotettujen autojen valmistuksen päästöt. Päästölaskennassa on käytetty keskimääräisiä valmistuksen päästökertoimia polttomoottoriautolle, sähköautolle sekä hybridiautolle. Kertoimet on saatu Autokalkulaattorista (2024). Polttoaineiden tuotannon ja energiansiirron päästölaskennassa (kategoria 3) lähtötietoina ovat Scope 1:n ja Scope 2:n polttoaine- ja energiatiedot. Ostetun polttoaineen ja maakaasun ylävirran päästöt laskettiin Defran (2024) kertoimilla. Sähkön ylävirran päästöt laskettiin Association of Issuing Bodies (AIB) European Residual Mix Report (2025) kertoimilla. Suomessa ostetun lämmön polttoaineiden ylävirran päästöjen osalta laskettiin painotettu keskimääräinen päästökerroin polttoaineseosten ja tuotantoketjun päästökertoimien perusteella. Laskennassa käytettiin Defran (2024) kertoimia sekä Eurostatin (2022) tietoja sähkön ja johdetun lämmön tuotannosta polttoainetyypin mukaan. Sähkön siirtohäviöistä syntyneet päästöt laskettiin Carbon Footprint Ltd (2023) -kertoimilla. Kaukolämmön siirtohäviöihin käytettiin Tilastokeskuksen (2023) energiamenetelmän mukaista päästökerrointa Suomen osalta. Muualla ostetun kaukolämmön päästökertoimet ovat Defran (2025) lähteestä. Ylävirran kuljetusten ja jakelun päästöjen laskenta (kategoria 4) perustui logistiikkayrityksiltä saatuihin päästöraportteihin ja logistiikkayrityksille maksettuihin euroihin. Kustannukset sisältävät sekä ylävirran että alavirran kuljetuksia, mutta kuljetukset ovat pääosin tavaroiden kuljetusta Enersenselle. Laskennassa on käytetty kuluihin perustuvia päästökertoimia, joissa on korkea epävarmuus. Päästökertoimet ovat Exiobase (2025) -tietokannasta.



	Toiminnassa syntyvien jätteiden (kategoria 5) päästölaskenta perustuu jätehuoltoyrityksiltä saatuun jätteen kokonaismäärään jätetyypeittäin. Viron jätemäärät on arvioitu laskuihin perustuen. Päästökertoimina on käytetty Defran (2025) päästökertoimia jätteille. Näitä samoja päästökertoimia on käytetty laskettaessa jätteiden päästöjä kaikissa maissa. Liikematkustuksen päästöjen laskennassa (kategoria 6) on käytetty matkustuksen kustannuksia kuljetustyypeittäin euroina, kilometrikorvauksia euroina, hotelliöihin käytettyjä euroja ja kappalemääriä sekä matkayhtiön CO2-päästöraportteja. Viron lentojen osalta kilometrimäärät arvioitiin lentokenttätietojen perusteella. Europerusteisen lähtötiedon päästökertoimina käytettiin Exiobasen (2025) kertoimia. Kilometriperusteisessa laskennassa lähtödatalle haettiin vastaavat kertoimet Defran (2025) tietokannasta. Työmatkaliikkumisen päästölaskennan (kategoria 7) pohjalla on työmatkakysely, joka huomioi tyypilliset kulkumuodot, etäisyydet ja etä- ja toimistopäivät. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 597/1883 henkilöä Suomesta ja Baltiasta. Tulokset laajennettiin koskemaan kaikkia työntekijöitä. Työpäivien ja lomapäivien määrä oletettiin Suomen tyypillisen määrän mukaan. Päästökertoimina käytettiin Defran (2025) kertoimia muiden kulkuvälineiden osalta paitsi junan osalta, jossa käytettiin VR:n (2023) tietoja junien päästöistä sekä sähköpyörän osalta, jonka päästökerroin on MODMO (2024) sähköpyöräkaupan sivuilta. Samoja kertoimia käytettiin sekä Suomen että Baltian maiden työmatkojen päästöjen laskennassa. Arvoketjun ylävirran vuokratun omaisuuden (kategoria 8) päästöjen laskennassa käytettiin vuokrattujen omaisuuserien määriä ja tyyppejä, jotka aiheuttavat päästöjä sekä vuokrakulujen määrää euroina. Vuokrattujen IT-laitteiden osalta käytettiin vuokrattujen laitteiden määriä ja tyyppejä. Vuokrattujen työkoneiden ja -laitteiden osalta käytettiin vuokrakulujen euromääriä. IT-laitteiden päästöjen laskennassa käytettiin Ecoinvent 3.11 päästötietokantaa.

E1-8 – Sisäinen hiilenhinnoittelu

Enersense ei sovella sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä.

E3 – Vesivarat

E3-1 – Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet

Enersense soveltaa toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeita (Supplier Code of Conduct)

hallitakseen veden kulutukseen ja ottoon liittyviä vaikutuksia raaka-aineiden, kuten teräksen,

valmistusketjussa. Ohjeet määrittävät lähestymistavan eettisiin liiketoimintatapoihin, ihmis- ja


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 80

työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin. Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeissa ei käsitellä

vesivarojen hallintaa, vedenhankintaa tai merten luonnonvarojen käyttöä, eikä niissä ole suoria

viittauksia vedenkäsittelyyn tai veden pilaantumisen ehkäisemiseen. Enersense edellyttää

toimittajiltaan yleisesti ympäristövaikutusten vähentämistä ja proaktiivista toimintaa

ympäristöasioissa, ja toimittajien on noudatettava soveltuvaa ympäristölainsäädäntöä, lupia ja

Enersensen ohjeistuksia. Lisäksi edellytetään resurssitehokkuutta rajallisten resurssien, kuten

veden, osalta. Veteen liittyviä kysymyksiä ja merten luonnonvarojen säilyttämisen huomioimista

tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa ei ole erikseen käsitelty. Toimittajia kannustetaan kuitenkin

tarjoamaan kierrätysmateriaaleja sisältäviä tuotteita etenkin teräksen ja betonin osalta.

Kierrätysmateriaalien käyttö kuluttaa vähemmän vettä.

Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2.

E3-2 – Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit

Enersense toteutti vuonna 2025 toimia hallitakseen ja lieventääkseen veteen liittyvää vaikutusta

toimitusketjussaan. Toimilla pyrittiin edistämään vedenkäytön vähentämiseen ja

kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseen liittyviä tavoitteita, joita on kuvattu osiossa E3-3.

Toimet 2025:

• Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet päivitettiin ja niihin lisättiin vaatimus

resurssitehokkuudesta veden osalta.

• Enersense toteutti pilottihankkeita, joissa hyödynnettiin kierrätyspohjaisia ja vähäpäästöisiä

materiaaleja osana sähköasemien ja voimajohtojen rakentamista. Vaikka hankkeiden

ensisijainen tavoite oli hiilijalanjäljen pienentäminen, kierrätysmateriaalien käyttö edisti myös

vesivastuullisuutta. Esimerkiksi kierrätysteräksen ja vähähiilisen betonin tuotantoprosessit

kuluttavat vähemmän vettä kuin neitseellisten materiaalien valmistus. Toimet tukivat

vesitehokkuuden parantamista toimitusketjussa. Pilottien koordinointi kuului yhden hankinta-

asiantuntijan vastuulle ja toimitukset ajoittuivat syksylle 2025.

Suunnitellut toimet:

• Vuonna 2026 Enersense aikoo jatkaa kierrätys- ja vähäpäästöisten materiaalien tarjoamista

asiakkaille. Toiminnan toteuttaminen vaatii henkilöresursseja ja operatiivisia investointeja.

Toiminnan toteutus kuuluu hankinnan ja liiketoiminnan vastuulle. Toimet koskevat koko

Enersensen konsernia.

Toimien toiminta- ja pääomamenoja on arvioitu karkealla tasolla osana ilmastosiirtymä-

suunnitelmaa. Toimien toteutus ei vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, eikä Enersensen

kyky toteuttaa suunniteltuja toimia ole riippuvaista resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta.

Enersensen suunnitelmissa ei ole hakea vihreää rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Enersense ei ole toteuttanut kohdennettuja toimia vesiriskialueisiin liittyen.

Siirtymäsuunnitelman edellyttämiä investointeja ja toimintamenoja on kuvattu tarkemmin osiossa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

E3-3 – Vesivaroihin liittyvät tavoitteet

Tässä osiossa esitetyillä tavoitteilla pyritään edistämään kohdassa E3-1 kuvattujen

toimintaperiaatteiden päämääriä. Tavoitteet liittyvät erityisesti vedenkäytön vähentämiseen

arvoketjun alkupäässä sekä kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseen.

Enersensen vastuullisuussuunnitelman 2025–2028 mukaisesti tavoitteina on:

• Tavoite 1: Sitoutuminen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeisiin kohti 100 prosenttia

hankintakuluista.

Kun kaikilta uusilta toimittajilta edellytetään vastuullisten toimintatavan ohjeiden noudattamista,

varmistetaan samalla, että kaikissa toimittajasopimuksissa edellytetään veden

resurssitehokkuuden huomioimista. Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeiden kattavuutta

seurataan uusien toimittajasopimusten kautta: niiden sopimusten hankintakulut, joihin ohje

sisältyy, suhteutetaan kokonaishankintakuluihin. Ensimmäinen seurantavuosi tavoitteen

saavuttamiseksi on 2026.

• Tavoite 2: Hiilikädenjäljen kasvattaminen kehittämällä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja lisäämällä

niiden osuutta tarjouksissa. Tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä yli 50 % asiakkaille

tehdyistä tarjouksista sisältää ehdotuksen vähäpäästöisistä materiaaleista tai ratkaisuista.

Kun kierrätyspohjaisia ja vähäpäästöisiä materiaaleja tarjotaan systemaattisesti

asiakasprojekteihin, edistetään samalla vesitehokkuutta ja resurssien vastuullista käyttöä, sillä

niiden tuotantoprosessit kuluttavat vähemmän vettä ja neitseellisiä raaka-aineita verrattuna

perinteisiin vaihtoehtoihin. Tavoitteen edistymistä seurataan myynnin järjestelmien kautta sekä


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 81

projektikohtaisilla materiaalivalinnoilla. Niiden tarjousten määrä, jossa on ehdotus

vähäpäästöisestä ratkaisusta, suhteutetaan tarjousten kokonaismäärään. Jokaiselle

liiketoimintayksikölle on määritelty tarjousten minimiarvo, jota suuremmista tarjouksista osuus

lasketaan. Mittarin seuranta alkaa vuodesta 2026.

Tavoitteet ovat Enersensen itse asettamat, ja niiden asettamisessa on kuultu sidosryhmiä jatkuvan

sidosryhmäyhteistyön kautta. Tavoitteet eivät ole tieteeseen perustuvia eivätkä ne liity

olennaisesti vesiriskialueisiin.

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Enersense soveltaa toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeita (Supplier Code of Conduct)

hallitakseen rakennusmateriaalien käyttöön, kuten teräkseen, liittyvää vaikutusta. Toimittajien

vastuullisen toimintatavan ohjeiden mukaan toimittajilta edellytetään rajallisten resurssien, kuten

energian, veden ja raaka-aineiden tehokasta käyttöä sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön

edistämistä. Yritys arvostaa toimittajia, jotka tarjoavat innovatiivisia ja hiilijalanjälkeä pienentäviä

ratkaisuja toimitusketjussa. Enersense painottaa erityisesti vähäpäästöisiä sekä

kierrätysmateriaaleja sisältäviä teräs- ja betonivaihtoehtoja.

Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet on kuvattu tarkemmin osiossa E1-2.

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Enersense toteutti vuonna 2025 toimia hallitakseen ja lieventääkseen materiaalien käyttöön

liittyvää vaikutusta toimitusketjussaan. Toimilla pyrittiin edistämään materiaalitehokkuuteen ja

hiilikädenjälkeen liittyviä tavoitteita, joita on kuvattu osiossa E5-3.

Toimet 2025:

• Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeet päivitettiin ja niihin lisättiin vaatimus

resurssitehokkuuden ja kiertotalouden huomioimisesta, mukaan lukien kierrätysmateriaalien

suosimisen. Tavoitteena on ohjata toimittajavalintoja ympäristöystävällisempään suuntaan ja

varmistaa, että kaikki uudet toimittajasopimukset tukevat kestävää materiaalien käyttöä ja

kiertotaloutta. Myös tarjouspyyntöpohjiin lisättiin kehotus tarjota innovatiivisia ja vähähiilisiä

ratkaisuja etenkin teräksen ja betonin osalta.

• Enersense toteutti pilottihankkeita, joissa hyödynnettiin kierrätyspohjaisia ja vähäpäästöisiä

rakennusmateriaaleja sähköasemien ja voimajohtojen rakentamisessa. Vaikka hankkeiden

ensisijainen tavoite oli hiilijalanjäljen pienentäminen, ne edistivät myös kierrätysmateriaalien

käyttöä ja kiertotaloutta. Käytetyt ratkaisut sisälsivät muun muassa vähäpäästöisiä

teräsrakenteita, sinkityksiä, mastoja ja betonielementtejä. Materiaalivalinnoilla pyrittiin

vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja pienentämään materiaalien

hiilijalanjälkeä. Pilottien koordinointi kuului hankinta-asiantuntijalle, ja toimitukset toteutettiin

syksyllä 2025. Toimenpide edistää resurssitehokkuutta ja tukee Enersensen

vastuullisuusstrategiaa hiilikädenjäljen kasvattamisessa.

Suunnitellut toimet:

• Vuonna 2026 Enersense aikoo jatkaa vastuullisempien materiaalien tarjoamista asiakkaille.

Tulevaisuuden toimien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Toiminnan toteuttaminen vaatii

henkilöresursseja ja operatiivisia investointeja. Toimet koskevat koko Enersensen konsernia.

Toimien toiminta- ja pääomamenoja on arvioitu karkealla tasolla osana

ilmastosiirtymäsuunnitelmaa. Toimien toteutus ei vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja,

eikä Enersensen kyky toteuttaa suunniteltuja toimia ole riippuvainen resurssien saatavuudesta ja

kohdentamisesta. Enersensen suunnitelmissa ei ole hakea vihreää rahoitusta toimenpiteiden

toteuttamiseksi.

Siirtymäsuunnitelman edellyttämiä investointeja ja toimintamenoja on kuvattu tarkemmin osiossa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Tässä osiossa esitetyillä tavoitteilla pyritään edistämään kohdassa E5-1 kuvattujen

toimintaperiaatteiden päämääriä. Tavoitteet koskevat toimitusketjun vastuullisuutta,

materiaalitehokkuutta ja hiilikädenjäljen kasvattamista.

Enersensen vastuullisuussuunnitelman 2025–2028 mukaisesti tavoitteina on:

• Tavoite 1: Sitoutuminen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeisiin kohti 100 prosenttia

hankintakuluista.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 82

Tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä kaikki uudet toimittajasopimukset sisältävät

toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeen, jossa edellytetään resurssitehokkuuden ja

kiertotalouden huomioimista. Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeiden kattavuutta

seurataan uusien toimittajasopimusten kautta: niiden sopimusten hankintakulut, joihin ohje

sisältyy, suhteutetaan kokonaishankintakuluihin. Mittarin seuranta alkaa vuodesta 2026.

• Tavoite 2: Hiilikädenjäljen kasvattaminen kehittämällä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja lisäämällä

niiden osuutta tarjouksissa. Tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä yli 50 % asiakkaille

tehdyistä tarjouksista sisältää ehdotuksen vähäpäästöisistä materiaaleista tai ratkaisuista.

Kierrätysmateriaalien käyttö rakennusprojekteissa edistää resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta,

sillä niiden tuotantoprosessit kuluttavat vähemmän neitseellisiä raaka-aineita ja vettä. Toimet

kohdistuvat erityisesti arvoketjun alkupäähän, jossa materiaalivalinnoilla on merkittävä vaikutus

ympäristökuormitukseen. Mittarin seuranta alkaa vuodesta 2026, ja edistymistä seurataan myynnin

järjestelmien kautta sekä projektikohtaisilla materiaalivalinnoilla. Jokaiselle liiketoimintayksikölle

on määritelty tarjousten minimiarvo, jota suuremmista tarjouksista osuus lasketaan.

Tavoitteet ovat Enersensen itse asettamia ja niiden asettamisessa on kuultu sidosryhmiä jatkuvan

sidosryhmäyhteistyön kautta. Tavoitteet eivät ole tieteeseen perustuvia.

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset


Teräs ja betoni	2025, tonnia
Käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino	18 321
Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien paino (prosenttiosuus)	0 %
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino (absoluuttinen arvo)	1 360
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino (prosenttiosuus)	7 %



	Lukuihin sisältyy vuonna 2025 käytetyn teräksen ja betonin painot koko konsernissa. • Teräs ja betoni tunnistettiin kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa olennaisiksi materiaaleiksi. Teräksen painoista noin puolet perustuu suoraan laskuilta saatuihin tietoihin, joista pieni osa on arvioitu teknisten mittojen ja materiaalimääritysten perusteella silloin, kun painotietoa ei ole ollut saatavilla. Noin puolet on arvioitu euro/tonni‑kertoimien avulla silloin, kun suoria paino-/tai materiaalitietoja ei ole ollut saatavilla. • Betonielementtien painot on määritetty laskemalla elementin tilavuus toimittajien antamien mittojen perusteella ja kertomalla se betonin tyypillisellä tiheydellä sekä hyödyntämällä yhden toimittajan antamia julkisia painotietoja silloin, kun eri toimittajien tuotteiden mitat vastaavat toisiaan. Harusköysien painot on määritetty Swedwiren Steel Strand Calculator ‑työkalulla käyttäen tuotteen halkaisijaa, materiaalia ja pituutta. Mittareita ei ole validoitu ulkopuolisen toimijan toimesta. • Teräs ja betoni tunnistettiin olennaisiksi materiaalivirroiksi vasta vuoden 2025 kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa. Tämän vuoksi aiemmilta vuosilta ei ole systemaattisesti kerättyä tai laskettua painotietoa, eikä vuodelle 2024 ole esitettävissä vertailulukua. Vuoden 2025 raportointi muodostaa siten ensimmäisen lähtötason (baseline), jota vasten tulevien vuosien kehitystä voidaan tarkastella.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 83

Sosiaaliset tiedot

S1 – Oma työvoima

S1-SBM-3 – Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin kaikki oman työvoiman työntekijät, joihin

todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia. Vaikutuksia voi kohdistua kaikkiin

työntekijätyyppeihin: työsuhteessa oleviin vakituisiin ja määräaikaisiin työntekijöihin sekä

vuokrahenkilöstöön. Enersensen työntekijät työskentelevät suunnittelu-, rakennus-, kunnossapito-

ja asennustehtävissä tuotantolaitoksissa, työmailla, maastossa ja asiakkaiden tiloissa. Lisäksi osa

henkilöstöstä työskentelee toimistoissa.

Olennaiset negatiiviset työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät vaikutukset johtuvat haastavista

työolosuhteista ja liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Työn aiheuttamaan fyysiseen kuormitukseen

liittyen tunnistettiin myös taloudellinen riski, joka liittyy sairaanhoitokustannuksiin,

sairauspoissaolokustannuksiin sekä välillisiin poissaoloista aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin

(pienempi tuottavuus, sijaisjärjestelyt ja hallinnolliset kustannukset). Työturvallisuusriskit ja haitan

todennäköisyydet ovat kohonneet tietyissä työoloissa työskentelevillä työntekijöillä. Tällaisia oloja

ovat esimerkiksi korkeat paikat, haastavat sääolosuhteet, ahtaat paikat ja hitsaustyöt. Näitä

riskejä arvioidaan esimerkiksi työpaikkaselvitysten avulla. Lisätietoja on annettu luvussa S1-2.

Koska merkittävä osa Enersensen työntekijöistä työskentelee haastavissa olosuhteissa, joihin

liittyy kohonnut työturvallisuusriski, työturvallisuuden huomioiminen ja sen hallintajärjestelmien

kehittäminen on olennaista yhtiön toiminnassa. Henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät

vaikutukset on sidottu Enersensen strategiaan, ja yhtiön tavoitteena on kehittyä jatkuvasti entistä

turvallisemmaksi työyhteisöksi.

Toisena olennaisena riskinä tunnistettiin epäonnistuminen osaavan ja monimuotoisen työvoiman

rekrytoimisessa ja sitouttamisessa, mikä voisi heikentää päätöksenteon laatua, johtaa

osaamisvajeisiin ja hidastaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä (toiminnan tehokkuuden

ja kilpailukyvyn lasku).

Enersensen elinkaarikumppanistrategian olennaisia osia ovat asiakkaille tarjottavien palveluiden

laajentaminen ja korkean laadun ylläpitäminen projekteissa ja palveluissa sekä vahvojen

kumppanuuksien rakentaminen. Näin ollen osaava ja monimuotoinen henkilöstö on avainasemassa

strategian toteutumisessa. Riski osaavan henkilöstön puuttumisesta kohdistuu suoraan Enersensen

strategiaan ja liiketoimintamalliin. Strategian toteuttaminen vaatii Enersensen henkilöstöltä

jatkuvaa oppimista ja kehittymistä sekä työyhteisöltä monimuotoisuutta ja sitä kautta resilienssiä

sekä kykyä uudistua.

Olennaisena positiivisena vaikutuksena tunnistettiin Enersensen omalle työvoimalleen tarjoama

työsuhdeturva. Enersense palkkaa työntekijöitä pääosin toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.

Vakaa ja turvallinen työsuhde tukee henkilöstön hyvinvointia, vähentää epävarmuudesta johtuvaa

stressiä ja edesauttaa työntekijöiden sitoutumista sekä pitkäjänteistä kehittymistä työssään.

Pitkäkestoinen työsuhde antaa työntekijöille mahdollisuuden suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja

elämäänsä. Enersensen näkökulmasta pitkäkestoiset työsuhteet vahvistavat osaamista sekä

sitoutumista, mikä heijastuu positiivisesti muun muassa asiakassuhteissa onnistumiseen.

Enersense on laatinut ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän siirtymäsuunnitelman.

Suunnitelman toteuttamisella ei ole tunnistettu olevan omaan työvoimaan kohdistuvia vaikutuksia.

Enersensen toiminnot ja toimintamaat on analysoitu osana ihmisoikeusriskien arviointia, eikä niihin

liity merkittävää pakkotyön tai lapsityön riskiä.

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Enersensellä on käytössään useita toimintaperiaatteita työntekijöihinsä kohdistuvien vaikutusten

hallitsemiseksi ja liiketoiminnallisten riskien lieventämiseksi. Tässä luvussa on kuvattu keskeisimmät

toimintaperiaatteet, joissa Enersense sitoutuu edistämään henkilöstönsä työkykyä, työhyvinvointia

ja työturvallisuutta, tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuksia kehittyä työssään ja työuralla sekä

pyrkii edistämään pitkiä työsuhteita. Keskeisimmät henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet ovat:

Henkilöstöpolitiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Politiikan tarkoituksena on määrittää henkilöstöjohtamiseen

liittyvät yleiset periaatteet, joiden avulla tuetaan yhteistä onnistumista sekä vastuullista ja

arvojen mukaista toimintaa. Se sisältää periaatteiden lisäksi menettelytavat sekä sitoumukset

paikalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön ja sopimuksiin. Työturvallisuuteen ja -terveyteen

liittyen politiikan merkittävimpiä aihealueita ovat kestävä työ, joka sisältää Enersensen


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 84

sitoumuksen tarjota turvallinen työympäristö kaikille, johtaminen ja esihenkilötyö sekä

työturvallisuus- ja työhyvinvointi, jossa päämääränä on tapaturmaton ja turvallinen

työympäristö. Henkilöstöpolitiikassa otetaan kantaa myös henkilöstön kehittymisen ja oppimisen

mahdollistamiseen ja monimuotoisuuden edistämiseen.

• Soveltamisala: Henkilöstöpolitiikka kattaa koko konsernin sekä kaikki sen toiminnot ja

toimintamaat.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikan toteuttamisesta vastaa konsernin henkilöstöjohtaja.

• Seuranta: Politiikan soveltamisen valvonnasta ja tulkinnasta vastaa HR-toiminto yhdessä

työterveys- ja turvallisuustoiminnon kanssa.

Vastuullisen toimintatavan ohje (Code of Conduct)

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Vastuullisen toimintatavan ohje täydentää henkilöstöpolitiikkaa

ja sisältää muun muassa seuraavat omaa henkilöstöä koskevat aihealueet: kestävä työ, ihmis- ja

työoikeuksien kunnioittaminen, tasapuoliset mahdollisuudet, syrjimättömyys ja epäasiallisen

kohtelun torjunta, rikkomukset ja raportointi.

• Toimintaperiaatetta on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.

Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Työterveys- ja turvallisuuspolitiikan tarkoituksena on luoda

perusta ja periaatteet turvalliselle ja terveelliselle työympäristölle sekä edistää terveyttä ja

turvallisuutta osana Enersensen jokapäiväistä työtä. Politiikassa määritetään tarkemmin

keskeiset toimintaa ohjaavat periaatteet ja siinä sovelletaan ISO 45001 -standardia.

• Soveltamisala: Politiikka kattaa koko konsernin sekä kaikki sen toiminnot ja toimintamaat, ja sitä

sovelletaan kaikkiin Enersensen työnjohto-oikeuden alaisuudessa toimiviin henkilöihin,

tytäryhtiöihin ja liiketoimintaan.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikan hyväksyy konsernin toimitusjohtaja, ja sen

toimeenpanosta vastaa konsernin johtoryhmä.

• Seuranta: Politiikan soveltamisen valvonnasta ja tulkinnasta vastaa työterveys- ja

turvallisuustoiminto.

Enersensen työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä on sertifioitu, ja se auditoidaan

akkreditoidun sertifiointilaitoksen toimesta vuosittain.

Ihmisoikeuspolitiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan Enersensen sitoutuminen

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, keskeiset ihmisoikeusvaikutukset sekä Enersensen

toimintatapa ihmisoikeusriskien hillitsemiseksi yhtiön omassa toiminnassa ja toimitusketjussa.

Politiikka sisältää myös mekanismit, joiden avulla sitoumusten noudattamista valvotaan, sekä

Enersensen vaatimukset omille toimittajille ja alihankkijoille.

• Soveltamisala: Politiikka kattaa koko konsernin sekä kaikki sen toiminnot ja toimintamaat sekä

toimitusketjut ja muut kumppanit.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikan hyväksyy konsernin hallitus, ja sen toimeenpanosta

vastaa konsernin johtoryhmä.

• Seuranta: Politiikan soveltamisen valvonnasta ja tulkinnasta vastaa konsernin johtoryhmä.

Jatkuvan sidosryhmäyhteistyön kautta saadut näkemykset on huomioitu toimintaperiaatteita

laadittaessa. Henkilöstöpolitiikkaa ja työterveys- ja turvallisuuspolitiikan sisältöjä on käsitelty

henkilöstön kanssa osana työsuojelun yhteistoimintaa.

Yllä kuvatut toimintaperiaatteet sisältävät sitoumuksen kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita ja noudattaa muun muassa

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä periaatteita sekä EU:n ja kansallista lainsäädäntöä,

kansallisia ja kansainvälisiä työntekijöiden oikeuksia koskevia sopimuksia ja

yhteistoimintasopimuksia.

Enersensen toimintaperiaatteisiin (henkilöstöpolitiikka, vastuullisen toimintatavan ohje,

ihmisoikeuspolitiikka ja Suomessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma) sisältyy

nollatoleranssi kaikenlaiselle häirinnälle sekä syrjinnälle. Toimintaperiaatteissa otetaan huomioon

seuraavat syrjinnän perusteet: rotu ja etninen alkuperä, ihonväri, sukupuoli, sukupuolinen

suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, vammaisuus, ikä, uskonto, poliittiset mielipiteet, kansallinen

tai yhteiskunnallinen alkuperä sekä muut unionin sääntelyn ja kansallisen lainsäädännön

soveltamisalaan kuuluvat syrjinnän muodot. Tapausten ehkäisemisessä hyödynnetään aiemmin

mainittuja yhteydenottokanavia sekä ohjeistuksia, jotka koskevat ilmoituksia vastaanottavia

tahoja. Suomessa on olemassa ohjeistus häirintätapausten käsittelyprosessiin ja ratkaisuun.

Lisäksi kansallisten käytäntöjen mukaan hyödynnetään yhteistyötä ja vuoropuhelua henkilöstön

edustajien ja/tai ammattiliitojen kanssa.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 85

Enersensellä ei ole erityisiä esiteltyihin toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka koskisivat

erityisesti haavoittumiselle alttiisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden inkluusiota tai heidän hyväkseen

tehtyä positiivista toimintaa.

Politiikat ovat koko henkilöstön saatavilla sisäisessä intranetissä. Vastuullisen toimintatavan

ohjetta koskeva koulutus on pakollinen koko henkilöstölle WeLearn-oppimisalustalla.

Oppimisalustaan on pääsy kaikilla konsernin työntekijöillä ja määritellyillä alihankkijoilla.

Enersensen ihmisoikeuspolitiikka laadittiin vuonna 2025. Muihin toimintaperiaatteisiin ei ole tehty

raportointivuoden aikana merkittäviä muutoksia.

Ihmisoikeussitoumukset

Enersense on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. Enersense ei hyväksy minkäänlaista ihmis- tai työoikeuksien

rikkomista. Henkilöstöpolitiikassa ja ihmisoikeuspolitiikassa huomioidaan ihmiskauppaan,

pakkotyöhön ja lapsityövoiman käyttöön liittyvät seikat.

Kansainvälisiin ihmis- ja työelämäoikeuksiin liittyvien periaatteiden toteutumista seurataan

esimerkiksi koulutusten, ohjeiden ja henkilöstöprosessien kautta. Lisäksi Enersensellä on

käytössään yhteydenottokanavat ja selvitysprosessit, joiden kautta mahdolliset rikkomukset

selvitetään ja korjataan.

Yleisten ihmisoikeussitoumusten lisäksi Enersense edistää henkilöstönsä työelämäoikeuksia

kunnioittamalla ja noudattamalla kansallisesti sitovia työelämää koskevia säännöksiä ja yrityksen

toimintaan soveltuvia työehtosopimuksia sekä neuvottelemalla ja sopimalla henkilöstön kanssa

asioista paikallisesti. Kestävän työn periaatteiden mukaisesti Enersense tarjoaa turvallisen

työympäristön, joka tukee henkilöstön hyvinvointia sekä pitkäaikaisia työsuhteita.

Ihmisoikeussitoumuksiinsa liittyen Enersense viestii henkilöstölleen sisäisten kanavien kautta sekä

kohdistetusti eri liiketoiminnoissa erilaisin toimintatavoin ja syklein (mm. kuukausipalaverit,

infotilaisuudet, ilmoitustaulut, infonäytöt). Viestinnästä vastaavat kunkin liiketoiminnan johto ja

esihenkilöt Enersensen viestintätiimin avustuksella. Lisäksi henkilöstöä osallistetaan erilaisten

asiakohtaisten kyselyiden kautta esimerkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen. Kaksi kertaa

kalenterivuodessa toteutetaan laajempi henkilöstökysely, joka sisältää myös kysymyksiä

työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen liittyen. Henkilöstön kanssa pidetään kaksi kertaa vuodessa

kehitys- ja hyvinvointikeskustelut. Suomessa on käytössä myös vuoropuheluprosessi henkilöstön

edustajien kanssa sekä yhteinen työturvallisuusfoorumi, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa

vuodessa osana työsuojelun yhteistoimintaa. Virossa ja Liettuassa toimii työturvallisuusfoorumi,

jossa on myös henkilöstön edustus.

Enersensellä on omalle henkilöstölleen useita yhteydenottokanavia ilmoitusten tekemiseen

(whistleblowing-kanava, ethics-sähköposti, henkilöstöpalveluiden sähköposti sekä HSEQ-

järjestelmä) sekä ohjeistus siitä, kehen voi olla yhteydessä (esihenkilö, HR, luottamushenkilö,

työsuojelu). Mahdolliseen kielteiseen vaikutukseen johtaneet tapaukset tutkitaan, juurisyyt

selvitetään ja korjaavat toimenpiteet syiden poistamiseksi toteutetaan.

S1-2 – Yhteydenpito työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa

Enersense huomioi oman työvoiman näkökannat päätöksissä ja toimissa, joilla pyritään

hallitsemaan työvoimaan kohdistuvia todellisia ja mahdollisia vaikutuksia. Näkökulmat

huomioidaan työsuojelun yhteistoiminnassa, jossa keskustellaan toimintasuunnitelmista. Tarpeen

mukaan esityksiä viedään johdolle päätettäviksi ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä. Henkilöstön

edustajat ovat mukana myös käytännön toimissa, kuten työterveys- ja turvallisuusriskien

arvioinneissa ja työpaikkaselvityksissä. Henkilöstökyselyiden perusteella tunnistetaan

työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä kehittämiskohteita, jotka otetaan huomioon

toimintasuunnitelmia laadittaessa konsernitasolla ja yksittäisissä tiimeissä. Yhteydenpito

tapahtuu suoraan oman työvoiman sekä sen laillisten edustajien kanssa.

Enersense käy jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa konserni-, liiketoimintayksikkö- ja

tiimitasolla. Henkilöstö on edustettuna eri tilanteissa, muun muassa konsernin vuoropuhelussa,

liiketoimintayksiköissä ja työturvallisuuden yhteistoiminnan foorumeissa säännöllisesti vähintään

neljä kertaa vuodessa. Lisäksi henkilöstöä kuullaan ja osallistetaan kyselyjen (WeSense) muodossa

vähintään kerran vuodessa. Suomessa laillisten edustajien kanssa käydään vuoropuhelua

vähintään neljä kertaa vuodessa ja Baltiassa käydään työsuojelu- ja ympäristövuoropuhelua sekä

toteutetaan henkilöstökyselyjä. Enersensen johto järjestää eri tasoilla info- ja

keskustelutilaisuuksia, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä on myös henkilöstön edustus (hallintoedustajat).

Vastuu yhteydenpidosta ja sen tulosten huomioimisesta liiketoimintayksikkötasolla on

liiketoimintayksikön johtajilla. Suomessa konsernitason työsuojelun yhteistoiminnasta ja


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 86

henkilöstökyselyistä vastaa konsernin henkilöstöjohtaja ja Baltiassa työsuojelun yhteistoiminnasta

vastaa Baltian henkilöstöpäällikkö.

Suomessa Enersensellä sovelletaan kolmen toimialan päätyöehtosopimuksia, joita ovat

teknologiateollisuuden työehtosopimukset, energia-alan työehtosopimukset sekä sähkö- ja ICT-

alan työehtosopimukset. Kaikki sopimukset sisältävät määräyksiä vuoropuhelun toteuttamisesta ja

edustuksesta esimerkiksi koskien työsuojelun yhteistoimintaa. Työehtosopimukset sisältävät myös

määräykset mahdollisten erimielisyystapausten käsittelystä yrityksissä. Kansalliseen

lainsäädäntöön perustuen Suomessa neuvotellaan muun muassa erilaisissa muutostilanteissa.

Myös työturvallisuuden osalta velvollisuus neuvotella henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa

sisältyy lainsäädäntöön. Virossa ja Liettuassa toimivat säännölliset työsuojelun

yhteistoimintafoorumit yhdessä henkilöstön kanssa. Latviassa henkilöstölle on myös annettu

mahdollisuus perustaa työsuojelun yhteistoimintafoorumi, mutta työntekijät eivät ole halunneet

tätä oikeutta käyttää.

Työsuojeluun liittyvän yhteydenpidon tuloksena on vuonna 2025 sovittu muun muassa seuraavista

kehityshankkeista: HSEQ-johtamista tukevan tietojärjestelmän jatkokehittämisestä ja

riskiarviointien viemisestä järjestelmään, työturvallisuusraportoinnin kehittämisestä ja

läpinäkyvyydestä henkilöstölle sekä sairauspoissaolojen käsittelyprosessin parannuksista.

Erityisiä työterveyden ja -turvallisuuden riskejä on tunnistettu kohdistuvan seuraaviin

työntekijäryhmiin: alaikäiset, raskaana olevat, eläkeiän ohittaneet ja vammaiset työntekijät.

Näiden ryhmien näkökannat huomioidaan työn suunnittelussa, tarvittavissa ohjeistuksissa ja

riskienarvioinneissa. Tämän lisäksi työturvallisuusriskit ovat kohonneet tietyissä työoloissa

työskentelevillä työntekijöillä. Tällaisia oloja ovat esimerkiksi korkeat paikat, haastavat

sääolosuhteet, ahtaat paikat ja hitsaustyöt. Henkilöstön edustajien näkökulmia kuullaan myös

näiden työntekijäryhmien osalta osana maakohtaisia työsuojelun yhteistoiminnan foorumeita.

Lisäksi esimerkiksi Suomessa toteutetaan työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työterveyden kanssa.

Niissä työntekijäryhmien näkökantoja käydään läpi ja hyödynnetään työterveydestä saatavaa

asiantuntijatietoa riskienarviointeja laadittaessa.

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

Enersense on ottanut käyttöön erilaisia prosesseja, joilla se pyrkii korjaamaan työvoimaansa

kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Näitä ovat HSEQ-riskienarviointiohjeet (sisältäen

korjaavat toimenpiteet ja niiden hierarkian), HSEQ-tapahtumien (ml. vahinkojen) raportointi- ja

käsittelyohjeet sekä järjestelmä (WeCare), toimintamallit työterveyden ja -turvallisuuden

kehittämiseksi koko konsernissa (HSEQ Network), työsuojelun yhteistoiminta, olosuhde- ja

työtehtäväkohtaiset turvallisen työskentelyn ohjeistukset ja koulutukset, työpaikkaselvitykset

sekä toimenpidesuunnitelma vuosille 2025–2028.

Mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin johtaneet tapaukset tutkitaan, juurisyyt selvitetään ja korjaavat

toimenpiteet syiden poistamiseksi toteutetaan. Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen korjaavien

toimenpiteiden jälkeen tehdään riskiarviointi uudelleen (jäännösriski) ja arvioidaan, onko

toimenpiteiden vaikuttavuus riittävä. Jos toimenpiteiden vaikuttavuuden todetaan jääneen

riittämättömäksi, tehdään lisää korjaavia toimenpiteitä halutun tason saavuttamiseksi. Enersense

seuraa määritetyin mittarein työterveyden ja -turvallisuuden kehitystä, minkä avulla

kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida yleisellä tasolla. Oma työvoima on

vakuutettu työtapaturmien varalle ja henkilöstölle maksetaan palkkaa työkyvyttömyysajalta

kansallisten käytäntöjen mukaan. Enersense noudattaa korvaustasossa aina vähintään kansallista

minimitasoa.

Enersensellä on käytössään valitusmekanismi ja useita eri ilmoituskanavia, joilla henkilöstö voi

tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan suoraan yritykselle. Enersensen perustamia kanavia ovat

whistleblowing-kanava, eettiseen liiketoimintaan liittyville huolille ethics-sähköposti, häirintää tai

muuta epäasiallista käytöstä koskeville asioille sekä yleisille henkilöstöasioille

henkilöstöpalveluiden sähköposti ja HSEQ-asioille johtamis- ja raportointijärjestelmä WeCare

(mm. turvallisuushavainnot, tapaturmat ja niiden käsittely).

Työntekijät saavat tietoja kanavista, niiden tarkoituksesta ja käyttämisestä sisäisestä intranetistä

sekä yhteiseltä koulutusalustalta. Lisäksi kuvaukset prosesseista ja kanavista sisältyvät

Enersensen toimintaperiaatteisiin.

Enersense seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä työterveys- ja turvallisuusasioiden

johtamis- ja raportointijärjestelmän avulla. Järjestelmään on luotu raportoitujen asioiden


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 87

luokittelu- ja käsittelyprosessit, jotka sisältävät korjaavien toimenpiteiden aikataulutuksen ja

etenemisen seurannan. Työntekijöillä on mahdollisuus antaa suoraan järjestelmän kautta

kehitysideoita toimintaan yleisesti tai itse kanavan kehittämiseen. Osiossa G1-1 on kuvattu

tarkemmin seurantaa ja mahdollisia ilmoituksista seuraavia toimenpiteitä.

Enersense pyrkii varmistamaan, että omaan henkilöstöön kuuluvat henkilöt ovat tietoisia edellä

mainituista prosesseista ja kokevat ne luotettavina keinoina tuoda esiin huolenaiheita.

Oppimisalustalla olevat pakolliset koulutukset sisältävät toimintaohjeet kanavien hyödyntämiseen.

Lisäksi esimerkiksi intranetin tiedotteiden, erillisten uutiskirjeiden ja koulutusten, tiimipalavereiden

ja turvavarttikäytäntöjen kautta jalkautetaan kanavien käyttöön liittyviä asioita henkilöstölle.

Käytössä ovat myös säännölliset vuoropuhelut henkilöstön edustajien kanssa (esim.

luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut), joissa epäkohtia voi tuoda esiin. Whistleblowing-

kanavaan on pääsy kaikista toimintamaista. Kanavan kautta voi tehdä myös ilmoituksen

anonyymisti.

Konsernilaajuisen HSEQ-johtamista tukevan tietojärjestelmän osalta seurataan aktiivisesti

esimerkiksi raportoitujen tapausten ja tarkastusten määrää. Havaintoja ja niiden määrää käydään

läpi eri organisaatiotasoilla osana operatiivista johtamista ja palaverikäytäntöjä.

Eettisen kanavan kautta ilmoituksia tehneitä henkilöitä suojellaan vastatoimilta noudattaen

kansalliseen lainsäädäntöön tuotua vastaavaa EU-direktiiviä (EU 2019/1937), kuten Enersensen

vastuullisen toimintatavan ohjeissa kuvataan.

S1-4 – Toimenpiteet olennaisten vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi

Enersense on riippuvainen hyvinvoivista työntekijöistä ja toteuttaa seuraavia toimia ehkäistäkseen

ja lieventääkseen kielteisiä vaikutuksia ja riskejä työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen

liittyen eli välttääkseen tapaturmia ja liiallista fyysistä kuormitusta sekä mahdollistaakseen

sujuvan työskentelyn:

Turvallisuuskulttuurin kehittämisohjelma ja turvallisuusviestinnän vahvistaminen

• Soveltamisala: oma henkilöstö kaikissa liiketoiminnoissa ja toimintamaissa

• Aikahorisontti: 2025–2028

• Tulokset: kehittämiskohteiden tunnistaminen mm. hyvää turvallisuustyötä tekevien yritysten

kanssa pidettyjen benchmarking-keskusteluiden pohjalta, turvallisuuskulttuurin

kehittämisohjelman suunnitelma, sisäisen ja ulkoisen turvallisuusviestinnän vahvistaminen

Turvallisuus- ja työkykyjohtamisen vahvistaminen tehokkaalla tiedolla johtamisella

• Soveltamisala: oma henkilöstö kaikissa liiketoiminnoissa ja toimintamaissa

• Aikahorisontti: 2025–2028

• Tulokset: keskeisten työterveys- ja turvallisuusmittareiden läpinäkyvyyden parantaminen

raporttinäkymiä rakentamalla (esim. turvallisuusmittarit näkyvillä koko henkilöstölle

reaaliajassa)

HSE-riskiarvioinnit

• Soveltamisala: oma henkilöstö kaikissa liiketoiminnoissa ja toimintamaissa

• Aikahorisontti: jatkuva

• Tulokset: riskiarvioinnit huomioidaan osana toimintasuunnitelmaa, työohjeita ja

kehittämiskohteiden suunnitteluprosessia

HSEQ-asioiden johtamisen ja raportoinnin toimintamallien kehittäminen ja järjestelmän

ylläpito ja jatkokehitys

• Soveltamisala: oma henkilöstö ja alihankkijat kaikissa liiketoiminnoissa ja toimintamaissa

• Aikahorisontti: 2025

• Tulokset: uusi toimintamalli ja sitä tukeva järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2024.

Järjestelmä tukee entistä terveellisemmän ja turvallisemman työympäristön kehittämistä.

Järjestelmään on tuotu uusia lomakkeita ja työkaluja tarpeiden mukaan sekä toimipaikka-,

projekti- ja työtehtäväkohtaiset riskienarvioinnit

Työpaikkaselvitysten toteuttaminen

• Soveltamisala: kaikki Suomen toimipaikat ja henkilöstö

• Aikahorisontti: jatkuvaa suunnitelmallista toimintaa

• Tulokset: riskit ja vaaratekijät työpaikoilla/työtehtävissä tunnistetaan yhteistyössä työterveyden

kanssa, toimenpide-ehdotusten toteuttaminen parantaa työympäristön terveyttä ja

turvallisuutta

Korvaavan työn mallien kehittäminen

• Soveltamisala: koko henkilöstö

• Aikahorisontti: 2024–2025

• Tulokset: korvaavan työn tehokkaampi hyödyntäminen vähentää sairauspoissaoloja ja

nopeuttaa varsinaiseen työhön paluuta sekä edesauttaa pitkäkestoisia työsuhteita


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 88

Työvaatteiden uudistaminen

• Soveltamisala: koko henkilöstö

• Aikahorisontti: 2025–2026

• Tulokset: kartoitettu eri työtehtävien vaatimukset sujuvaa työntekoa tukeville ja turvallisille

työvaatteille. Kumppanivalinta ja työvaatteiden asteittaisen päivittämisen aloittaminen

Lisäksi toteutetaan seuraavia toimia, joilla pyritään työterveys- ja turvallisuusvaikutusten ja riskien

lisäksi lieventämään myös osaavan ja monimuotoisen työvoiman puutteeseen tai menettämiseen

liittyvää riskiä:

Oppimisalustan tehokas hyödyntäminen

• Soveltamisala: koko henkilöstö

• Aikahorisontti: jatkuva

• Tulokset: moderni oppimistyökalu muun muassa sisäisille koulutuksille, minkä ansiosta

osaamisen varmistaminen ja todentaminen helpottuvat

Esihenkilöille suunnatut koulutukset

• Soveltamisala: kaikki esihenkilöt

• Aikahorisontti: jatkuva

• Tulokset: esihenkilöiden parempi osaaminen ja tietoisuus koulutuksien eri osa-alueista johtavat

paremmin johdettuun työympäristöön

Työyhteisön kehittämissuunnitelma

• Soveltamisala: koko Suomen henkilöstö

• Aikahorisontti: 2024–2025

• Tulokset: kehittämissuunnitelma toimii apuvälineenä muun muassa henkilöstön osaamisen

kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä

Koko henkilöstölle avoimen monimuotoisuuskoulutuksen lanseeraus

• Soveltamisala: koko henkilöstö

• Aikahorisontti: 2025–

• Tulokset: koulutuksen avulla pyritään kasvattamaan henkilöstön tietoisuutta

monimuotoisuudesta

Monimuotoisuuden edistäminen henkilöstössä osana rekrytointia

• Soveltamisala: koko henkilöstö

• Aikahorisontti: 2025–

• Tulokset: Enersensellä ei vielä ole sovittua toimintamallia esimerkiksi rekrytointiprosessissa

jaottelusta naisten ja miesten osuudessa, mutta tavoitteellista monimuotoisuutta pyritään

edistämään osana rekrytointia

Pitkäaikaisten työsuhteiden osalta keskeisiä toimia ovat Enersensen henkilöstöpolitiikkaan ja

henkilöstön osaamisen kehittämiseen, mukaan lukien esihenkilötyön kehittämiseen, liittyvät

suunnitelmat ja toimet, joita on kuvattu edellä. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää

Enersenseltä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa myös henkilöstöön ja sen määrään. Enersense on

vuoden 2025 aikana käynyt muutosneuvotteluita Suomessa ja tehnyt myös Baltian toimintamaissa

muutoksia, joiden tuloksena työsuhteita on päättynyt. Näissä tilanteissa Enersense noudattaa

kansallisia lakisääteisiä velvoitteitaan muun muassa henkilöiden uudelleen työllistymisen

tukemiseksi.

Edellä kuvattujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta mitataan muun muassa seuraavin keinoin:

• Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan erilaisten kyselyiden avulla.

• Työkyvyn ja -turvallisuuden kehittymistä seurataan säännöllisesti erilaisten mittareiden avulla.

Mittareita ovat tapaturmataajuudet, tapaturmien vakavuusaste ja sairauspoissaoloprosentti, ja

niitä seurataan yhteistyössä vakuutusyhtiön ja työterveyden kanssa.

• Lisäksi seurataan erilaisia ennakoivia mittareita, kuten työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien

havaintojen määrää ja laatua, tarkastuksia, läheltä piti -tilanteita ja turvavartteja.

• Monimuotoisuuden osalta raportoidaan liiketoimintajohdolle kvartaaleittain rekrytoinnin

perusluvut ja rekrytoitujen naisten osuus sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden osalta.

• Pitkäaikaisten työsuhteiden osalta seurataan vuosittain toistaiseksi voimassa olevien ja

määräaikaisten työsuhteiden määrää sekä henkilöstön vaihtuvuutta kuvaavia mittareita.

Toimien tehokkuuden mittaamiseksi on asetettu myös tavoitteita, joita kuvataan osiossa S1-5.

Työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden määrittelemiseksi laaditaan

vuosittain konsernitason työterveyden ja -turvallisuuden toimintasuunnitelma, joka on linjassa

yhtiön strategian ja pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa. Sillä pyritään varmistamaan, että

yrityksen omat käytännöt eivät aiheuta olennaisia kielteisiä vaikutuksia omaan työvoimaan.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 89

Suunnitelmaa laadittaessa kaikki liiketoiminnot ovat edustettuina. Lisäksi konsernin Suomen

yhtiöillä on johdon hyväksymä työsuojelun toimintaohjelma ja liiketoiminnoittain tarkempia

työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatusuunnitelmia. Toimenpiteitä tunnistetaan ja

asetetaan myös mm. riskien arviointien, työpaikkaselvitysten, organisaation tekemien havaintojen,

tarkastusten ja tapaturmien käsittelyiden pohjalta.

Lisäksi toteutetaan muun muassa sisäisiä ja sertifiointilaitoksen toteuttamia ulkoisia Enersensen

johtamisjärjestelmän auditointeja, turvallisuuskävelyitä, työterveyden ja -turvallisuuden riskien

arviointeja sekä asiakkaiden toteuttamia auditointeja. Mittareiden, tarkastusten tulosten ja

organisaatiosta nousevien havaintojen pohjalta toteutetaan tarvittavia kehittämistoimenpiteitä.

Toimenpiteistä ja niiden tilasta viestitään avoimesti, ja henkilöstöä kannustetaan tuomaan

viipymättä esille työturvallisuushavainnot ja -puutteet.

Suomessa työsuojelun yhteistoimintaneuvosto vahvistaa vuosittain myös työyhteisön

kehityssuunnitelman, jossa kuvataan koko henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet koulutuksen

ja kehityksen osalta sekä kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua konsernin järjestämiin

koulutuksiin sekä lakisääteisiä pätevyyksiä ja ammatillisia sertifikaatteja ylläpitäviin koulutuksiin.

Enersensellä on toimintaohjeet työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien vahinkojen käsittelyyn,

kuten on kuvattu osiossa S1-3. Näiden ohjeiden mukaisesti on toteutettu toimia juurisyiden

poistamiseksi sekä työterveyden ja -turvallisuuden kehittämiseksi.

Esihenkilöillä on merkittävä rooli hyvin johdetun ja turvallisen työympäristön ylläpitämisessä sekä

kehittämisessä. Lisäksi yrityksellä on nimetyt vastaavat asiantuntijat erikseen konserni- ja

liiketoimintayksikkötasolla, jotka vastaavat työturvallisuus- ja -terveysasioiden kehittämisestä,

suunnittelusta, seurannasta, valvonnasta, korjaavien toimenpiteiden edistämisestä ja

raportoinnista.

Henkilöstön koulutuksen ja oppimisen osalta henkilöstöosasto huolehtii yhdessä liiketoimintojen

kanssa ajan tasalla olevista koulutuksista ja henkilöstön kehittymisestä. Monimuotoisuuteen

kuuluvat toimenpiteet ja niiden mittaaminen kuuluvat henkilöstöosaston vastuisiin.

Yhtiö kannustaa henkilöstöä valitsemaan keskuudestaan edustajia työsuojelun yhteistoimintaan

(Suomessa työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet sekä muissa toimintamaissa vastaavissa rooleissa

kunkin maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivat henkilöt). Nämä edustajat tai muut

henkilöstön edustajat ovat mukana työsuojelun yhteistoiminnassa ja osallistuvat käytännön

toimenpiteisiin, kuten työpaikkaselvityksiin ja riskien arviointeihin. Suomessa ja muissa

Pohjoismaissa lainsäädännön mukaisen työterveyshuollon järjestäminen mahdollistaa myös

toimivan ja tehokkaan yhteistyön työterveyshuoltopalvelutoimittajan kanssa. Baltian maissa

vastaavaa lainsäädäntöä ei ole, mutta yhteistyötä terveyspalveluiden toimittajien kanssa tehdään

tarvittaessa terveellisten ja turvallisten työolojen varmistamiseksi. Tässä osiossa kuvattujen

toimien ja toimintasuunnitelmien toteutus ei vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.

S1-5 – Tavoitteet

Tässä osiossa esitetyillä tavoitteilla pyritään edistämään kohdassa S1-1 kuvattujen

toimintaperiaatteiden päämääriä, ja ne koskevat koko konsernia.

Työterveys ja -turvallisuus:

Tavoitteet vuodelle 2025:

• Vakavien tapaturmien määrä 0. Tulos: 0

• Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus LTIF < 6,5. Tulos: 5,5

• Kaikkien raportoitujen tapaturmien taajuus TRIF < 8,0. Tulos: 7,9

Strateginen turvallisuustavoite 2025–2028:

Kohti nollaa tapaturmaa, jatkuvasti laskeva poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus.

Enersensen yleinen periaate on, ettei yhtään vakavaa tapaturmaa tapahtuisi. Työtapaturma on

vakava, jos siitä aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. LTIF-taajuuteen lasketaan mukaan

vain vähintään yhden kokonaisen työpäivän poissaoloon johtaneet tapaturmat, kun taas TRIF-

taajuuteen sisältyvät myös lievemmät ammattihenkilön hoitotoimenpiteitä vaatineet tapaturmat.

Tapaturmataajuuden osalta vuoden 2025 alusta laskentaa muutettiin siten, että terveydenhuollon

palveluiden käyttöön ilman varsinaista lääkinnällistä hoitoa johtaneet tapaturmat luokitellaan

ensiaputapaturmiksi. Näitä ei enää huomioida tapaturmataajuutta laskettaessa. Mittareihin

liittyvät menetelmät ja oletukset on kuvattu osiossa S1-14. Uudet tavoitteet asetetaan vuosittain

edellisvuoden tietoihin pohjautuen. Vuoden 2025 tavoitetaso on määritetty vuoden 2024 lukuihin

verraten.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 90

Hallitus hyväksyi vuoden 2025 tavoitteet alkuvuodesta 2025. Tavoitetason määrittäminen

pohjautuu jatkuvan parantamisen strategiseen tavoitteeseen. Tavoitteiden asettamisessa tai

seurannassa ei kuultu sidosryhmiä. Toiminnan tuloksena saatujen kokemusten tai parannusten

tunnistamiseksi kuullaan työntekijöitä kohdassa S1-2 kuvatulla tavalla. Hallitus hyväksyi Enersensen

strategisen turvallisuustavoitteen osana muita strategisia tavoitteita kesäkuussa 2025.

Enersense pääsi määritettyihin keskeisiin työturvallisuuden tavoitteisiin ja saavutti merkittävää

parannusta sekä vuoteen 2024 että sitä aiempiin vuosiin verrattuna. Yhtiö on suunnitelmallisesti

parantanut ennakoivaa ja aktiivista turvallisuustyötä. Toimenpiteet jatkuvat, ja tavoitteena on

edelleen parantaa työturvallisuutta.

Vuodelle 2026 on asetettu tavoitteet poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuuden (alle 5,5),

tapaturmataajuuden (alle 8) ja vakavien tapaturmien (0) osalta.

Osaava ja monimuotoinen työvoima:

• Tavoite: vuonna 2028 naisten osuus toimihenkilöistä on vähintään 28 % ja työntekijöistä 5 %

• Tulos 2025: naisten osuus toimihenkilöistä 24 % ja työntekijöistä 2 %

Enersensen johtoryhmä hyväksyi tavoitteet syksyllä 2025. Niiden asettamisessa tai seurannassa ei

ole kuultu sidosryhmiä. Tavoitteen jako toimihenkilöihin ja työntekijöihin auttoi johtamaan

tavoitetta selkeämmin. Tavoite pohjautuu Enersensen sisäisen datan simulointiin eikä pohjaudu

kansallisten tai kansainvälisten toimintapolitiikkojen tavoitteisiin. Tavoite sisältää sekä vakituiset

että määräaikaiset työntekijät.

Henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen näkökulmasta Enersense ei ole asettanut tavoitetta,

eikä seurantaan ole asetettu mittaria. WeLearn-oppimisalustan kautta seurataan, kuinka moni on

suorittanut pakolliset koulutukset. Aihe nousi olennaiseksi vasta raportointivuonna, ja tavoitteen

asettamista käsitellään myöhemmin.

Pitkäaikaiset työsuhteet:

Enersense ei ole asettanut tavoitetta pitkäaikaisiin työsuhteisiin liittyen, mutta aihetta seurataan

esimerkiksi keräämällä vuosittain tiedot määräaikaisista ja toistaiseksi voimassa olevista

työsuhteista sekä henkilöstön vaihtuvuutta koskevien tunnuslukujen kautta. Nämä lukutiedot on

raportoitu osiossa S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet. Vuonna 2025

Enersense uudisti toimintamalliaan päivitetyn strategian toteuttamiseksi. Toimintamallin

uudistuksen tavoitteena oli varmistaa uuden strategian vaatima osaaminen, selkeyttää vastuita

ja parantaa suorituskykyä. Uudistuksen myötä syntyi uusia rooleja strategian edellyttämiin

osaamistarpeisiin, ja toisaalta joitain tehtäviä päättyi.

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

1. Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan


Sukupuoli	Henkilömäärä 2025	Henkilömäärä 2024
Miehet	1 341	1 653
Naiset	191	230
Muut
Ei ilmoitettu	2
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	1 534	1 883



	• Taulukossa 1 on ilmaistu sukupuolen mukaan jaoteltuna työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä 31.12.2025. • Sukupuolikategoriaa ”Muut” ei ole käytössä virallisena sukupuolena Suomessa, Virossa, Liettuassa tai Latviassa. • Tilinpäätöksessä ilmoitettu keskimääräinen henkilötyövuosien määrä tilikaudella oli 1 709.

2. Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain


Maa	Henkilömäärä 2025	Henkilömäärä 2024
Suomi	956	1 251
Viro	294	315
Latvia	226	254


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 91



	• Taulukossa 2 on ilmaistu työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä 31.12.2025 maittain. • Enersensellä on työntekijöitä myös Liettuassa, mutta heidän osuutensa työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä on alle 10 %.

3. Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan


Maa	Henkilömäärä 2025	Henkilömäärä 2024
Suomi	956	1 251
Baltia	578	632



	• Taulukossa 3 on ilmaistu työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä 31.12.2025. • Baltian luku sisältää työntekijöiden lukumäärät Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

4. Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin sukupuolen mukaan jaoteltuna

(henkilömäärä)


Työsuhteen tyyppi	Naiset 2025 (2024)	Miehet 2025 (2024)	Muut 2025 (2024)	Ei ilmoitettu 2025 (2024)	Yhteensä 2025 (2024)
Työntekijöiden määrä yhteensä (henkilömäärä)	191 (230)	1 341 (1 653)		2	1 534 (1 883)
Vakinaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	178 (212)	1 294 (1 577)		2	1 474 (1 789)
Määräaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	13 (0)	47 (0)			60 (0)
Vaihtelevalla työajalla olevien työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	6 (4)	23 (29)			29 (33)
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	176 (211)	1 296 (1 589)		2	1 474 (1 809)
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	9 (19)	22 (55)			31 (74)



	• Taulukossa 4 on ilmaistu työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä 31.12.2025. • Vuoden 2024 osalta osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä sisältää myös vaihtelevaa työaikaa tekevät työntekijät, mutta vuoden 2025 osalta ne ovat erikseen. • Määräaikaisia työntekijöitä voidaan palkata tilapäiseen tai kausiluontoiseen tarpeeseen, kuten projektiluontoiseen työhön, sijaisuuksiin ja harjoitteluihin. • Sukupuolikategoriaa ”Muut” ei ole määritelty viralliseksi sukupuoleksi Suomessa, Virossa, Liettuassa tai Latviassa.

5. Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana


	Yhteensä 2025	Yhteensä 2024
Lähteneet	270	265
Keskimääräinen henkilömäärä	1 743,9	1 990,7
Työntekijöiden vaihtuvuus	15,5 %	13,3 %



	• Lähteneiden lukumäärä sisältää irtisanoutuneet, irtisanotut ja eläköityneet työntekijät. Tilikaudella ei ollut yhtään työssä menehtynyttä työntekijää. • Vaihtuvuus on laskettu jakamalla lähteneiden työntekijöiden määrä raportointikauden henkilömäärän keskiarvolla. Keskiarvo on muodostettu laskemalla yhteen kuukauden viimeisen päivän työntekijämäärät ja jakamalla se kahdellatoista. • 12.7.2025 alkaen 97 työntekijää Suomessa siirtyi liikkeenluovutuksen kautta toisen yrityksen palvelukseen. Heitä ei ole laskettu lähteneisiin. Lisäksi vuoden 2025 aikana Suomen henkilöstömäärä vähentyi suurten asiakasprojektien vaiheittaisen päättymisen, strategiaan liittyvän uudelleenorganisoitumisen sekä toimintaympäristön muutosten vaikutuksista.

Yllä olevien taulukoiden 1–5 tiedot on otettu Oracle Fusion HCM -järjestelmästä, joka on

konsernitason henkilötiedon ensisijainen lähdejärjestelmä. Baltian maiden osalta paikallinen HR-

henkilö on tarkastanut maakohtaiset luvut paikallisiin lähdejärjestelmiin verraten. Mittareita ei ole

validoitu ulkoisen toimijan toimesta.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 92

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

Ylimmän johdon sukupuolijakauma (henkilömäärä)


	Miehet	%	Naiset	%	Muut	%	Yhteensä
Yhteensä	7	100	0	0	0	0	7



	• Ylimmän johdon sukupuolijakauma on otettu Fusion People HR -järjestelmästä 31.12.2025 tilanteen mukaisesti. • Tieto kattaa Enersensen koko konsernin johtoryhmän. • Tiedon kerääminen ja esittäminen on toteutettu ohjeistuksen mukaisesti. Mittareita ei ole validoitu ulkoisen tahon toimesta.

Työntekijöiden ikäjakauma


	<30	%	30–50	%	>50	%	Yhteensä
Suomi	124	13,0	487	50,9	345	36,1	956
Viro	41	13,9	156	53,1	97	33,0	294
Latvia	32	14,2	132	58,4	62	27,4	226
Liettua	9	15,5	35	60,3	14	24,1	58
Yhteensä	206	13,4	810	52,8	518	33,8	1 534



	• Työntekijöiden ikäjakauma on otettu Fusion People HR -järjestelmästä 31.12.2025 tilanteen mukaisesti • Tieto kattaa Enersensen koko konsernin henkilöstön sekä Suomessa että Baltiassa • Tiedon kerääminen ja esittäminen on toteutettu ohjeistuksen mukaisesti. Mittareita ei ole validoitu ulkoisen tahon toimesta.

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Keskimääräinen koulutustuntien määrä työntekijää kohden (kaikki)


	2025
Kaikki	8,5 h
Miehet	7 h
Naiset	19 h
Muu tai ei tietoa	0



	• Tiedot keskimääräisistä koulutustunneista työntekijää kohden on otettu Enersensen oppimisalustan raportointityökalusta. Luvut perustuvat 31.12.2025 mennessä työsuhteessa olleiden henkilöiden oppimisalustalla koulutuksiin käyttämään aikaan, ja ne on esitetty sukupuolittain. • Työsuhteisille työntekijöille tarjottujen ja heidän suorittamiensa koulutustuntien kokonaismäärä sukupuoliluokittain jaoteltuna ja jaettuna työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärällä sukupuoliluokittain, lähimpään puoleen tuntiin pyöristettynä. • Tiedot kattavat sekä Suomen että Baltian työntekijät. • Laskelmassa eivät ole mukana Enersensen ulkopuoliset koulutukset, joita ei ole erikseen raportoitu järjestelmään. • Koulutukseen käytettyjen tuntien määrä jaoteltuna sukupuolen mukaan on toteutettu ohjeistuksen mukaisesti. Mittareita ei ole validoitu ulkoisen tahon toimesta.

Enersensellä on käytäntönä käydä kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa. Tähän

liittyvää dataa ei kuitenkaan toistaiseksi kerätä systemaattisesti.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 93

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työturvallisuus ja -terveystilastot


	2025	2024
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus	100 %	100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0	0
Työhön liittyvien työtapaturmien lukumäärä	23	54
Työtapaturmien osuus (tapaturma-aste)	7,9	15,5
Työhön liittyvien terveysongelmien lukumäärä	0	0
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä	1 132	1 590



	• Taulukossa työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus on arvioitu sillä perusteella, kuinka suuri osuus henkilöistä noudattaa työterveyden ja -turvallisuuden ohjeistuksia, politiikkoja sekä kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Työterveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus on arvioitu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. • Työtapaturmien lukumäärä on kerätty HSE-raportointijärjestelmästä. Poikkeuksena ovat Baltian maat ennen lokakuuta 2024, jolloin tiedot perustuvat paikallisten HS-vastaavien ja esihenkilöiden ilmoituksiin sekä niiden pohjalta Excel-taulukkoon koostettuun tietoon. • Työtapaturmiksi on laskettu vuonna 2025 seuraavat: vähintään yhden kokonaisen poissaolopäivän aiheuttaneet tapaturmat, lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaturmat ja korvaavaan työhön johtaneet tapaturmat. Aiempina vuosina työtapaturmiksi on laskettu edellisten lisäksi myös terveydenhuollon palveluiden käyttöön ilman varsinaista lääkinnällistä hoitoa johtaneet tapaturmat. Vuoden 2024 raportilla tapaturma-asteena raportoitiin vuodelle 2024 luku 15. Luku on kuitenkin tuon jälkeen tarkentunut työtuntien laskennan tarkentumisen johdosta. • Tapaturma-aste on laskettu ohjeen mukaisesti (1 000 000 x tapaturmien määrä jaettuna työtunneilla). Tapaturma-asteella tarkoitetaan tapaturmataajuutta miljoonaa työtuntia kohden (TRIF). Työtuntien määrä on kerätty konserniyritysten palkkaohjelmistoista. • Työhön liittyvinä terveysongelmina laskennassa on huomioitu ILO:n ammattitautiluettelossa mainitut tapaukset. Työhön liittyvien terveysongelmien lukumäärä on kerätty kansallisilta korvaustoimistoilta.



	• Työperäisten vammojen vuoksi menetettyjen päivien määrä perustuu: 1) Suomessa poissaoloon johtaneiksi LTI-tapaturmiksi tilastoiduista tapauksista aiheutuneet poissaolopäivät on laskettu vähintään kolmen päivän poissaolojen osalta vakuutusyhtiön raportilta sekä 1–2 päivän poissaolojen osalta HSEQ-hallintajärjestelmään kirjattuun tietoon perustuen. 2) Baltiassa paikallisen henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden ilmoittamiin tietoihin. • Työperäisten vammojen sekä työperäisten terveysongelmien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä on kohdistettu raportointivuodelle poissaolon päivämäärän perusteella eikä esimerkiksi työtapaturman tapahtumapäivän mukaisesti. • Menetettyjen päivien lukumäärän laskenta: laskettu menetettyjen päivien määrä, sisällyttäen ensimmäinen täysi ja viimeinen poissaolopäivä. Laskennassa on otettu huomioon kalenteripäivät (esimerkiksi viikonloput ja yleiset vapaapäivät). • Mittareita ei ole validoitu erikseen ulkoisen toimijan toimesta.

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Enersensen toiminnassa ei ole esiintynyt syrjintätapauksia, häirintätapauksia eikä vakavia

ihmisoikeusrikkomuksia. Näihin liittyen ei ole myöskään maksettu sakkoja, seuraamuksia tai

vahingonkorvauksia. Syrjintään tai häirintään liittyviä ilmoituksia ei ole tullut vuonna 2025 (2024:

kolme ilmoitusta).

Tiedot ilmoituksista on koottu ilmoituskanavasta sekä HR-yhteyshenkilöiltä (Suomi ja Baltian

maat). Mittareita ei ole validoitu erikseen ulkoisen toimijan toimesta.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 94

Hallintotapatiedot

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet

Enersense on määrittänyt toimintaperiaatteita liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten

vaikutusten ja riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja korjaamiseksi.

Toimintaperiaatteet sitovat konsernia ja kaikkia sen tytäryhtiöitä. Jatkuvan sidosryhmäyhteistyön

kautta saadut näkemykset on huomioitu toimintaperiaatteita laadittaessa.

Yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet:

Vastuullisen toimintatavan ohje

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Yhtiön vastuullisen toimintatavan ohjeessa (Code of Conduct)

määritellään yhteiset periaatteet, joita Enersensen työntekijöiden ja johdon tulee noudattaa

jokapäiväisessä toiminnassaan. Vastuullisen toimintatavan ohje koskee koko konsernia. Ohje

määrittelee yhtiön lähestymistapaa eettisiin liiketoimintatapoihin, ilmastonmuutoksen hillintään,

ihmis- ja työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin. Yhtiön vastuullisen toimintatavan ohje sisältää

ohjeita lakien noudattamisesta, reilusta kilpailusta, lahjonnan ja korruption kiellosta,

eturistiriidoista, hankinnasta, kestävästä työstä, ihmisoikeuksista ja ympäristöstä. Lisäksi

toimintatavassa sitoudutaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin ja

kerrotaan mahdollisten väärinkäytösten ilmoituskanavasta sekä väärinkäytösten ilmoittajien

suojelusta. Vastuullisen toimintatavan ohje on viestitty henkilöstölle intranet-sivuilla, ja siihen

liittyvä koulutus on osa pakollista perehdytysohjelmaa.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Enersensen hallitus vahvistaa vastuullisen toimintatavan

ohjeiden sisällön, ja sillä on valvontavastuu siitä, että ohjetta noudatetaan Enersensen

toiminnassa. Johtoryhmä vastaa toimintaperiaatteen toteutuksesta.

Hallitakseen toimittajasuhteisiin liittyvää riskiä Enersensellä on käytössään seuraavat

toimintaperiaatteet, joita sovelletaan konsernin ja sen kaikkien yhtiöiden suorittamiin hankintoihin

kaikissa maissa, joissa Enersense toimii.

Hankintapolitiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Hankintapolitiikassa kuvataan hankintatoiminnassa

noudatettavat yleiset periaatteet ja toimintatavat. Sen tavoitteena on luoda yhtenäiset

toimintamallit ja periaatteet, joiden avulla Enersensessä toteutetaan laadukasta

hankintaprosessia ja kehitetään tehokasta toimittajaverkostoa ja toimitusketjua.

Hankintapolitiikassa määritetään myös uusien toimittajien hyväksynnän peruskriteerit, joihin

kuuluu Enersensen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeen hyväksyminen. Lisäksi

politiikassa kuvataan toimittajien arviointia auditointien kautta. Politiikka on sisäinen ja

Enersensen henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissä.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Enersensen hankintajohtaja vastaa politiikan toteuttamisesta,

ajantasaisuudesta, tulkinnasta ja valvonnasta.

Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje (Supplier Code of Conduct)

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje määrittää

lähestymistavan eettisiin liiketoimintatapoihin, ihmis- ja työoikeuksiin sekä ympäristöarvoihin,

joita toimittajien tulee noudattaa toiminnassaan. Ohje velvoittaa toimittajia sitoutumaan

Enersensen määrittämiin ympäristö- ja sosiaalisiin vaatimuksiin, joita kuvataan tarkemmin

osiossa G1-2. Samassa osiossa on kuvattu myös, kuinka toimintaperiaatteiden toteuttamista

seurataan toimittajien tarkistuksilla ja auditoinneilla. Toimintaperiaate liitetään mukaan kaikkiin

hankintasopimuksiin, ja se on saatavilla kaikille sidosryhmille yhtiön verkkosivuilla.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Toteutuksesta vastaa konsernin johtoryhmä.

Lisäksi Enersensellä on korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukainen toimintaperiaate,

jonka avulla hallitaan korruptioon ja lahjontaan liittyvää riskiä. Politiikka on suunnattu yhtiön

sisäisille sidosryhmille, ja sidosryhmien näkemykset on huomioitu sisäisellä

kommentointikierroksella. Politiikka on saatavilla myös ulkoisille sidosryhmille yhtiön verkkosivuilla.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 95

Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka

• Keskeiset sisällöt ja päämäärät: Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka sisältää yhtiön

linjaukset siitä, mitä korruptiolla ja lahjonnalla tarkoitetaan, miten siihen tulee suhtautua ja

miten tunnistaa tilanteet, joissa esiintyy tai voi esiintyä korruptiota tai lahjontaa, sekä miten

väärinkäytöstilanteista raportoidaan. Politiikalla pyritään lisäämään osaamista ja ymmärrystä

korruption ja lahjonnan riskeistä liiketoiminnassa. Politiikka on suunnattu Enersensen

henkilöstölle. Korruption ja lahjonnan vastaisen politiikka on viestitty henkilöstölle intranetissä,

ja politiikan sisällöt ovat mukana myös vastuullisen toimintatavan ohjeen koulutuksessa.

Väärinkäytöksiä seurataan ja niihin puututaan whistleblowing-kanavan kautta.

• Ylin toteutuksesta vastaava taho: Politiikkaa ylläpitää ja tarvittaessa päivittää yhtiön

lakiosasto, ja toteutuksesta vastaa johtoryhmä.

• Toimitusketjun osalta lahjonnan ja korruption kielto sisältyy toimittajien vastuullisen

toimintatavan ohjeeseen.

Seuraavissa osioissa on kuvattu keskeisiä toimia, joita Enersense toteuttaa edistääkseen näiden

toimintaperiaatteiden päämääriä ja hallitakseen liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä olennaisia

vaikutuksia ja riskejä. Kuvatut toimet ovat luonteeltaan jatkuvia ja kattavat konsernin ja kaikki

konserniyhtiöt. Toimien toteuttaminen ei edellytä merkittäviä toiminta- eikä pääomamenoja.

Yrityskulttuuri

Yhtiön yrityskulttuuri pohjautuu yhtiön vastuullisen toimintatavan ohjeeseen (Code of Conduct) ja

yhtiön kolmeen perusarvoon, jotka ovat ole rohkea, kasva vastuullisesti ja yhdessä. Lisäksi

yrityskulttuuria luovat yhtiön politiikat ja ohjeet, joissa eettisiä toimintaperiaatteita tarkennetaan

käytännön tasolle. Keskeiset yrityskulttuurin edistämät ja viestimät vastuullisuusteemat ovat

kestävän työelämän edistäminen ja ympäristövastuu. Yhtiön hallinto-, johto-, ja valvontaelimet

ottavat erityisesti huomioon työturvallisuuteen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen,

hiilikädenjäljen kasvattamiseen ja kestävämmän energiajärjestelmän mahdollistamiseen liittyvät

näkökulmat. Yrityskulttuurin teemoihin liittyviä tavoitteita on kuvattu tämän raportin muissa

luvuissa: kestävään työelämään liittyen luvussa S1 Oma työvoima (S1-5) ja ympäristövastuuseen

liittyen luvuissa E1 Ilmastonmuutos (E1-4), E3 Vesi- ja merivarat (E3-3) ja E5 Resurssien käyttö ja

kiertotalous (E5-3). Yrityskulttuuria edistetään myös toimittajasuhteissa, kuten kuvattu tämän

luvun osiossa G1-2.

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet keskustelevat yrityskulttuurin teemoista säännöllisesti

kokouksissaan ja arvioivat käytännön toimenpiteiden etenemistä, kehittämistä ja vaatimusten

täyttymistä. Koko yhtiön henkilöstölle tarjotaan tietoa yrityskulttuurista ja eettisistä

toimintaperiaatteista perehdytyksen yhteydessä sekä myöhemmin työsuhteen aikana

verkkokoulutuksilla. Tehokkaalla viestinnällä pyritään varmistamaan, että tieto saavuttaa

konsernin kaikki työntekijät. Esihenkilöiden valmiuksia puuttua epäkohtiin kehitetään erityisillä

koulutuksilla.

Yhtiöllä on käytössä sähköinen oppimisalusta, jossa henkilöstölle osoitetaan erilaisia koulutuksia.

Osa koulutuksista on pakollisia koko henkilöstölle, ja ne suoritetaan osana työtehtävään

perehtymistä. Edistääkseen vastuullisen toimintatavan ohjeen päämääriä jokaisen Enersensen

työntekijän tulee suorittaa perehdytyksen yhteydessä hyväksytysti yhtiön vastuullisen

toimintatavan ohjetta koskeva koulutus, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi vastuullisen

liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä käytäntöjä, ohjeita ja sääntöjä. Koulutus sisältää myös

tiedot, miten toimia väärinkäytöstapauksia havaittaessa. Yhtiön henkilöstön tulee suorittaa

koulutus kertaluontoisesti. Vuoden 2025 loppuun mennessä 76 prosenttia henkilöstöstä oli

suorittanut koulutuksen.

Huolenaiheiden tunnistaminen, ilmoittaminen ja tutkiminen

Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on velvollisuus ilmaista huolenaiheitaan lainvastaisesta tai

yrityksen eettisten toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta. Henkilöstö voi raportoida niihin

liittyvistä huolenaiheistaan luottamuksellisesti esihenkilölleen. Yhtiöllä on myös käytössään

sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille avoin ja anonyymi ilmoituskanava (whistleblowing), johon

epäkohdista voi raportoida. Kanava löytyy yhtiön julkisilta nettisivuilta, ja siihen liittyvät

Enersensen whistleblowing-ohjeet ovat saatavilla yhtiön intranetissä.

Lisäksi yhtiöllä on oma eettinen lautakunta, jonka sähköpostiosoitteeseen henkilöstö voi ilmoittaa

väärinkäytöksistä. Henkilöstölle kerrotaan raportointikanavista osana perehdytysohjelmaa. Tieto

raportointikanavista, ohjeet niiden käyttöön ja tieto anonymiteetista ovat henkilöstön saatavilla

yhtiön intranetissä. Jos henkilö ilmoittaa huolenaiheestaan suoraan esihenkilölle tai eettiselle

lautakunnalle omissa nimissään, ilmoitusta käsitellään whistleblowing-ohjeiden mukaisesti.

Kun yhteydenotto saapuu whistleblowing-ilmoituskanavaan, järjestelmä ilmoittaa siitä

sähköpostilla Enersensen eettiselle lautakunnalle. Lautakunta koostuu lakiasiainjohtajasta,

henkilöstöjohtajasta ja talousjohtajasta. Enersense ei ole järjestänyt erillistä koulutusta

ilmoituksia vastaanottaville henkilöille, mutta heidän on katsottu olevan päteviä tehtävään.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 96

Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja whistleblowing-ohjeiden mukaisesti. Eettinen

lautakunta määrittelee, tutkitaanko ilmoitus ja miten. Kukaan eettisen lautakunnan jäsen tai muu

tutkimusprosessiin osallistuva henkilö ei saa pyrkiä tunnistamaan raportoijaa millään tavalla.

Eettinen lautakunta esittää tarvittaessa jatkokysymyksiä anonyymin ilmoituskanavan kautta.

Ilmoituksen tutkimukseen ei osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla on yhteyksiä siihen.

Riippuen asian luonteesta ja asialiitännästä, joku lautakunnan jäsenistä ottaa vastuun asian

tutkimisesta ja siihen vastaamisesta muiden tarvittaessa avustaessa ja tukiessa. Kaikki ilmoitukset

tutkitaan viipymättä. Ilmoittajalle toimitetaan vastaanottoilmoitus ilmoituksen

vastaanottamisesta. Vakavaa väärinkäytöstä koskevan ilmoituksen osalta ilmoittajalle annetaan

kolmen kuukauden kuluessa tieto siitä, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen perusteella on ryhdytty.

Anonyymin ilmoituskanavan kautta ilmoituksia tehneitä henkilöitä suojellaan vastatoimilta

noudattaen kansalliseen lainsäädäntöön tuotua vastaavaa EU-direktiiviä (EU 2019/1937), kuten

Enersensen vastuullisen toimintatavan ohjeissa kuvataan. Vain nimetyillä Enersensen eettisen

lautakunnan jäsenillä on pääsy ilmoituksiin raportointikanavan kautta. Heidän toimintansa

tallennetaan lokiin, ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Tutkimusprosessin aikana eettinen

lautakunta voi pyytää tietoja ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä luottamuksellisesti.

Jos väärinkäytöksen epäilyn raportoija ilmaisee aidon epäilyn, hän ei ole vaarassa menettää

työtään eikä kärsi minkäänlaisia seuraamuksia tai henkilökohtaisia haittoja ilmoituksen

seurauksena. Jos raportoija toimii vilpittömin mielin, ei ole merkitystä, erehtyykö hän

ilmoituksessaan. Ei-anonyymille raportoijalle tiedotetaan tutkimuksen väitteitä koskevista

tuloksista, jos se on tarkoituksenmukaista, samalla kuitenkin huomioiden niiden henkilöiden

yksityisyys, joita vastaan väitteet on esitetty, sekä muut luottamuksellisuuteen liittyvät seikat.

G1-2 – Suhteet toimittajiin

Toimittajat ovat oleellinen osa Enersensen arvoketjua, ja ne vaikuttavat yhtiön toiminnan

kokonaislaatuun. Toimittajasuhteita hoidetaan pääsääntöisesti Enersensen ja toimittajien yhteisillä

tapaamisilla, toimittajavalinnan prosesseilla ja auditoinneilla. Näiden toimien avulla Enersense

pyrkii havaitsemaan toimitusketjuun liittyvät riskit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja

puuttumaan niihin. Auditointien tarkoituksena on todentaa toimittajan toiminnan tai järjestelmän

vaatimustenmukaisuus, tuoda esille kehityskohteet sekä syventää kumppanuutta. Toimia

toteutetaan konsernin kaikkien toimittajien kohdalla, mutta niitä pyritään suuntaamaan erityisesti

korkeamman riskin alueisiin, joita on tunnistettu esimerkiksi alihankintaketjuihin ja EU:n ulkopuolisiin

toimittajiin liittyen.

Uusia toimittajia valittaessa toteutetaan taustaselvitys ja tarkistetaan, täyttääkö toimittaja

lakisääteiset velvoitteet sekä Enersensen määrittämät toimittajakriteerit, jotka on määritetty

toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeessa (Supplier Code of Conduct). Lisäksi

toimittajasopimuksiin kuuluu liitteenä toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje, jota toimittaja

sitoutuu noudattamaan. Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeessa on määritetty

yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä kriteereitä, jotka Enersensen toimittajien tulee täyttää ja

jotka siten ohjaavat toimittajavalintaa:

• Ympäristökriteerien osalta: Enersense vaatii toimittajiaan vähentämään toimintansa

ympäristövaikutuksia ja toimimaan ennakoivasti ympäristöasioissa. Toimittajien on

noudatettava ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä, ympäristölupia ja muita sovellettavia

määräyksiä sekä Enersensen ohjeita. Toimittajan tulee lisäksi tunnistaa toimintansa kannalta

olennaiset riskit ja vaikutukset sekä jatkuvasti etsiä keinoja, joilla ympäristövaikutuksia voidaan

vähentää. Toimittajia kannustetaan asettamaan tieteeseen perustuvat aikasidonnaiset

päästötavoitteet (SBTi tai vastaavat). Toimittajavalintojen kautta Enersense kehittää tuote- ja

palveluvalikoimaansa ympäristöystävällisempään suuntaan, esimerkiksi hankkimalla

vähäpäästöisempää terästä ja betonia. Ympäristö- ja ilmastokriteerit ohjaavat yhtiötä etsimään

myös vaihtoehtoisia toimittajia.

• Yhteiskunnallisten (sosiaalisten) kriteerien osalta: Toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje

sisältää velvoitteita työterveyteen ja -turvallisuuteen, työehtoihin, ihmis- ja työoikeuksien

kunnioittamiseen sekä syrjimättömyyteen liittyen. Jokaisella toimittajalla on velvollisuus

huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta sekä edistää ennakoivaa työturvallisuuskulttuuria.

Toimittajien tulee myös kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työoikeuksia kaikessa

toiminnassaan ja edistää niiden toteutumista. Lisäksi toimittajat sitoutuvat takaamaan

työntekijöilleen oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työehdot sekä häirinnästä ja väkivallasta

vapaan ilmapiirin.

Kriteerien toteutumista seurataan liiketoimintayksiköissä toteutettavien auditointien avulla.

Hankintapäälliköt suunnittelevat auditoinnit toimittajaluokitteluun perustuen. Toimittajaluokitus

toteutetaan kriittisyyden ja riskien perusteella. Strategisesti merkittävät toimittajat auditoidaan

kerran kolmessa vuodessa, sisältäen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeen noudattamisen

arvioinnin sekä HSEQ-arvioinnit. Muut toimittajat käyvät läpi lakisääteiset tarkistukset, ja ne

auditoidaan tarvittaessa. Jos auditoinneissa todetaan poikkeamia, Enersense sopii toimenpiteistä

yhdessä toimittajan kanssa ja seuraa toimenpiteiden toteuttamista.


		ENERSENSE \| KESTÄVYYSRAPORTTI \| 97

Toimia toteutetaan osana toimittajasuhteiden prosesseja, eikä niiden toteuttaminen edellytä

merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja. Odotuksena on, että toimittajat läpäisevät auditoinnit,

ja vastuullisuus ja sen kehittäminen tulee olemaan yhä vahvemmin osana toimittaja-auditointia.

Enersensen vastuullisuussuunnitelman 2025–2028 mukaisesti Enersensellä on toimittajariskeihin

liittyen seuraava tavoite:

• Sitoutuminen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeisiin (Supplier Code of Conduct) kohti

100 prosenttia hankintakuluista. Ensimmäinen seurantavuosi tavoitteen saavuttamiseksi on 2026.

Tavoitteen määrittelyssä hyödynnettiin hankintatoimen ja konsernin vastuullisuuden linjauksia.

Sidosryhmien odotuksia on huomioitu epäsuorasti jatkuvan sidosryhmätyön kautta.

G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Korruptio- ja lahjontariskit liittyvät Enersensen toiminnassa erityisesti liiketoimintoihin, joissa

Enersense on tiiviissä asiakassuhteisissa paikallisten toimittajien kanssa sekä tilanteisiin, joissa

Enersense tekee hyvin alihankkijapainotteista työtä. Toimintoja, joissa käytetään paljon

alihankkijoita, löytyy kaikista Enersensen liiketoimintayksiköistä. Power-liiketoimintayksikön osalta

Baltian toiminnot ovat alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Alttiutta nostavat alueen markkinoiden

suppeus, paikallisten säädösten ja käytäntöjen tulkinnanvaraisuus sekä liiketoimintaan

potentiaalisesti sisältyvät käytännöt, kuten epävirallisten verkostojen hyödyntäminen ja erilaiset

neuvottelutavat.

Enersense noudattaa ehdotonta nollatoleranssia lahjonnan ja korruption suhteen. Enersensen

vastuullisen toimintatavan ohje, toimittajien vastuullisen toimintatavan ohje, korruption ja

lahjonnan vastainen politiikka sekä whistleblowing-ohjeet muodostavat kokonaisuuden, jonka

tarkoituksena on ehkäistä korruptiota ja lahjontaa. Enersensen korruption ja lahjonnan vastainen

politiikka sisältää käytännön ohjeita ja menettelyitä, joiden avulla korruptiota ja lahjontaa

pyritään ehkäisemään ja havaitsemaan. Politiikka sisältää esimerkiksi ohjeita eturistiriidoista,

lahjoista ja kestityksestä sekä voitelurahoista.

Mikäli työntekijä havaitsee, että politiikkaa rikotaan tai epäilee sellaista, työntekijän on

ilmoitettava asiasta Enersensen lakiosastolle, eettisen lautakunnan sähköpostiosoitteeseen tai

whistleblowing-kanavaan. Enersensen eettinen lautakunta tutkii korruptio- ja lahjontatapaukset

osiossa G1-1 kuvatun whistleblowing-menettelyn mukaisesti. Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti

ilmoituksen tutkimiseen ei osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla on yhteyksiä siihen. Mikäli

ilmoitus koskee jotain eettisen lautakunnan jäsentä, hänet jäävätään kyseisen ilmoituksen

selvityksestä.

Lisäksi korruptio- ja lahjontariskiä pyritään hallitsemaan sponsoroinnin ja lahjoitusten sisäisellä

hyväksymisprosessilla, ja Enersensen toimittajien vastuullisen toimintatavan ohjeessa

edellytetään, että toimittajat eivät hyväksy tai harjoita minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota.

Korruptiota ja lahjontaa koskevista tutkintatapauksista ja niiden tuloksista raportoidaan

hallitukselle tarkastusvaliokunnan välityksellä.

Korruption ja lahjonnan kiellosta viestitään toimittajille Enersensen toimittajien vastuullisen

toimintatavan ohjeessa ja Enersensen henkilöstölle osana vastuullisen toimintatavan koulutusta.

Koulutus kattaa 100 % riskitoiminnoista, sillä se on kaikille työntekijöille ja kaikille uusille aloittaville

työntekijöille pakollinen. Koulutuksessa käsitellään Enersensen nollatoleranssia lahjonnan ja

korruption suhteen sekä annetaan toimintaohjeita, miten toimia riskialttiissa lahjontaan ja

korruptioon liittyvissä tilanteissa. Koulutus sisältää myös tilanneharjoituksia sekä tiedot, miten

toimia väärinkäytöstapauksia havaittaessa. Koulutusta on kuvattu osiossa G1-1.

Toimintaperiaatteen osalta hallitukselle tai johtoryhmälle ei ole annettu vuonna 2025 erillistä

koulutusta.

Enersense valmisteli raportointikauden aikana myös erillisen korruption ja lahjonnan vastaisen

koulutuksen, ja tavoite on ottaa se käyttöön vuoden 2026 aikana. Koulutus perustuu yhtiön vuonna

2024 hyväksyttyyn korruption ja lahjonnan vastaiseen politiikkaan.

Nollatoleranssilinjauksen mukaisesti Enersensen jatkuva tavoite on, ettei yhtiön toimintaan liity

lainkaan korruptio- tai lahjontatapauksia.

G1-4 – Korruptio- ja lahjontatapaukset

Yhtiöllä ei ollut korruptio- ja lahjontatapauksia raportointikauden aikana. Koska vuonna 2025 ei

todettu tapauksia, ei myöskään tarvittu toimenpiteitä korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien

menettelyiden ja normien rikkomiseen puuttumiseksi. Korruptio- ja lahjontatapausten lukumäärä ja

tiedot kerätään eettiselle lautakunnalle ilmoitetuista tai muuten sen tietoon tulleista tapauksista.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 98

Tilinpäätös


Konsernitilinpäätös ................................................................................................................................................	99
Konsernin laaja tuloslaskelma ...........................................................................................................................	99
Konsernin tase ..........................................................................................................................................................	100
Konsernin rahavirtalaskelma ..............................................................................................................................	101
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ......................................................................................	102
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .....................................................................................................................	103

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS ..................................................................................................................................	146
Emoyhtiön tuloslaskelma .....................................................................................................................................	146
Emoyhtiön tase ........................................................................................................................................................	147
Emoyhtiön rahoituslaskelma ...............................................................................................................................	148
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ................................................................................................................	149

Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä .............................................................................................................	159
Tilintarkastuskertomus ..........................................................................................................................................	161
Kestävyysraportin varmennuskertomus .........................................................................................................	166
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Enersense International Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä	169

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Kaikki luvut ja summat on pyöristetty tarkoista luvuista, minkä vuoksi yhteen- tai vähennyslaskussa voi ilmetä pieniä

epätarkkuuksia. Tämä pdf-raportti on vapaaehtoinen julkistus Enersensen vuoden 2025 Toimintakertomuksesta ja

tilinpäätöksestä. Asiakirja ei täytä arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n vaatimuksia. Enersensen virallinen ESEF-

asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja on julkistettu pörssitiedotteella 10.3.2026.

Raportti on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 99

Konsernitilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma


EUR tuhatta	Liite	1–12/2025	1–12/2024

Liikevaihto	3	306 859	424 718
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		2 125	-1 779
Valmistus omaan käyttöön		-1	-3
Liiketoiminnan muut tuotot	4	27 669	825
Materiaalit ja palvelut	5	-166 775	-242 273
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-105 077	-117 823
Poistot ja arvonalentumiset	7	-8 885	-28 611
Liiketoiminnan muut kulut	8	-38 582	-48 440
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien osakkuusyhtiöiden tuloksesta	14	-940	-714
Liikevoitto (-tappio)		16 393	-14 100
Rahoitustuotot	9	3 252	663
Rahoituskulut	9	-17 282	-14 993
Rahoitustuotot ja -kulut		-14 030	-14 330
Voitto (tappio) ennen veroja		2 363	-28 430
Tuloverot	10	-1 193	-491
Tilikauden voitto (tappio)		1 170	-28 921


EUR tuhatta	Liite	1–12/2025	1–12/2024

Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		61	-39
Etuuspohjaisten työsuhteen jälkeisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	6	53	99
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden		114	60
Tilikauden laaja tulos		1 284	-28 861
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		1 170	-30 159
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta		—	1 238
Tilikauden voitto (tappio)		1 170	-28 921
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		1 284	-30 099
Määräysvallattomille omistajille		—	1 238
Tilikauden laaja tulos		1 284	-28 861
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, laimentamaton	19	0,07	-1,83
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, laimennettu	19	0,06	-1,83


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 100

Konsernin tase


EUR tuhatta	Liite	31.12.2025	31.12.2024

Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	26 085	26 085
Aineettomat hyödykkeet	11	6 658	11 100
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12, 13	14 895	20 058
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	14	999	13 110
Pitkäaikaiset sijoitukset ja saamiset	16, 20	39 443	3 725
Laskennalliset verosaamiset	10	2 691	1 251
Pitkäaikaiset varat yhteensä		90 771	75 330
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15	19 804	15 836
Myyntisaamiset	16	21 667	28 427
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	10	4	0
Muut saamiset	16	26 656	34 172
Rahavarat	17	23 417	19 830
Lyhytaikaiset varat yhteensä		91 547	98 266
Myytävänä oleviksi luokitetut varat	11	0	20 942
Varat yhteensä		182 317	194 537
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma	18	80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	18	62 361	62 361
Omat osakkeet	18	-700	0
Hybridilaina	21	29 358	0
Muut rahastot	18	313	313
Muuntoerot	18	92	32
Kertyneet voittovarat	18	-40 286	-10 176
Tilikauden voitto (tappio)	18	1 170	-30 159
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		52 389	22 451
Määräysvallattomat omistajat		0	0
Oma pääoma yhteensä		52 389	22 451


EUR tuhatta	Liite	31.12.2025	31.12.2024

Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat	21	15 050	26 227
Vuokrasopimusvelat	21	5 956	7 462
Laskennalliset verovelat	10	1 255	509
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	6	236	275
Varaukset	22	1 103	3 027
Pitkäaikaiset velat yhteensä		23 601	37 500
Lyhytaikaiset velat
Lainat	21	1 054	7 577
Vuokrasopimusvelat	21	4 752	5 639
Saadut ennakot	23	19 111	17 981
Ostovelat	23	25 727	24 188
Verohallinnon maksujärjestely	20	0	3 510
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	10	1 159	1 780
Muut velat	23	53 406	68 505
Varaukset	22	1 120	523
Lyhytaikaiset velat yhteensä		106 328	129 702
Velat yhteensä		129 928	167 202
Myytävänä oleviksi luokitetut velat	11	0	4 885
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		182 317	194 537


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 101

Konsernin rahavirtalaskelma


EUR tuhatta	Liite	1–12/2025	1–12/2024

Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)		1 170	-28 921
Oikaisut:			—
Poistot ja arvonalentumiset	7	8 885	28 611
Voitot ja tappiot tytäryhtiöiden myynnistä		-24 283	—
Voitot ja tappiot aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä		-2 236	-124
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta (tappiosta)	14	940	714
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot ja -kulut	9	14 030	14 330
Tuloverot	10	1 193	491
Muut oikaisut		-1 759	-2 163
Oikaisut yhteensä		-3 231	41 859
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	16	13 191	5 009
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	23	-5 947	7 736
Vaihto-omaisuuden muutos	15	-4 081	3 390
Saadut korot		84	126
Maksetut korot		-4 576	-5 113
Muut rahoituserät		-2 194	-7 262
Tuloverot	10	-28	-518
Liiketoiminnan nettorahavirta		-5 612	16 305


EUR tuhatta	Liite	1–12/2025	1–12/2024

Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	11	-2 493	-2 787
Käyttöomaisuuden myynnit		3 297	250
Tytäryritysten myynti, vähennettynä myydyillä rahavaroilla		13 161	1 150
Saadut osingot osakkuusyhtiöistä		—	56
Investointien nettorahavirta		13 965	-1 331
Rahoituksen rahavirta
Hybridilaina	18	4 000	—
Lainojen nostot	20	21 000	20 806
Lainojen takaisinmaksut	20	-22 257	-20 494
Vähemmistöosuuksien hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla	16	-796	—
Vuokrasopimusvelkojen maksut	20	-6 713	-6 704
Rahoituksen nettorahavirta		-4 767	-6 392
Rahavarojen nettomuutos		3 587	8 581
Rahavarat tilikauden alussa		19 830	11 249
Rahavarat tilikauden lopussa		23 417	19 830


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 102

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista


	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
EUR tuhatta	Osake- pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Hybridi- laina	Muut rahastot	Muunto- erot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräysvallattomat osakkeen omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025	80	62 361	—	—	313	32	-40 335	22 451	—	22 451
Tilikauden voitto/tappio	—	—	—	—	—	—	1 170	1 170	—	1 170
Muuntoerot	—	—	—	—	—	61	—	61	—	61
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	—	—	—	—	—	—	53	53	—	53
Tilikauden laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	—	61	1 223	1 284	—	1 284
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Omien osakkeiden hankinta	—	—	-700	—	—	—	—	-700	—	-700
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa	—	—	—	—	—	—	-77	-77	—	-77
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	—	—	—	73	73	—	73
Hybridilaina	—	—	—	29 358	—	—	—	29 358	—	29 358
Muut erät	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä	—	—	-700	29 358	—	—	-4	28 654	—	28 654
Oma pääoma 31.12.2025	80	62 361	-700	29 358	313	92	-39 116	52 389	—	52 389


	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
EUR tuhatta	Osake- pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Muunto- erot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräysvallattomat osakkeen omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	80	62 361	313	70	-10 885	51 940	167	52 108
Tilikauden voitto/tappio	—	—	—	—	-30 159	-30 159	1 238	-28 921
Muuntoerot	—	—	—	-39	—	-39	—	-39
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	—	—	—	—	99	99	—	99
Tilikauden laaja tulos yhteensä	—	—	—	-39	-30 060	-30 099	1 238	-28 861
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:						—		—
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa	—	—	—	—	686	686	-1 405	-720
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	—	-82	-82	—	-82
Muut erät	—	—	—	—	7	7	—	7
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä	—	—	—	—	610	610	-1 405	-795
Oma pääoma 31.12.2024	80	62 361	313	32	-40 335	22 451	—	22 451


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 103

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin perustiedot

Enersense International Oyj (emoyhtiö tai yhtiö) yhdessä sen tytäryhtiöiden kanssa (Enersense

tai konserni) toimittaa tulevaisuuden yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Se toimii asiakkaan

elinkaarikumppanina energiansiirrossa ja -tuotannossa, teollisuuden energiasiirtymässä,

tietoliikenteessä ja datakeskuksissa. Yhtiö suunnittelee, rakentaa, kunnossapitää ja modernisoi

kriittistä infrastruktuuria Pohjoismaissa ja Baltiassa. Noin 1700 enersenseläistä työskentelee

esimerkiksi voimajohtojen ja tietoliikenneverkkojen parissa, sähköasemilla ja voimalaitoksissa.

Enersense International Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö , jonka kotipaikka on Pori, Suomi,

Y-tunnus: 0609766-7 ja sen rekisteröity osoite on Konepajanranta 2, 28100 Pori. Enersense

International Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla

kaupankäyntitunnuksella ESENSE.

Enersense International Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla Enersensen verkkosivuilla.

Laatimisperusta

Enersensen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä

laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä niistä

annettuja SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten,

IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksessä on noudatettu muutoin samoja tilinpäätöksen laadintaperiaatteita kuin vuoden

2024 tilinpäätöksessä lukuun ottamatta liiketoimintakauppasaatavia ja liiketoimintakauppavelkoja,

jotka arvostetaan IFRS 9 mukaisesti. Liiketoimintakauppasaatava liittyy Fortumille 2025 myytyyn

tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan kauppaan. Edellisten tilikausien kohdalla

liiketoimintakauppasaataviin ja -velkoihin liittyvät käyvän arvon muutokset on esitetty liikevoiton

yläpuolella osana operatiivista tuloslaskelmaa. Tilikaudella 2025 liiketoimintakauppasaatavaan

tehty käyvän arvon korjaus on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä, koska saaminen ei ole osa

Enersensen operatiivista liiketoimintaa. Liiketoimintakauppasaatava on rahoitussaaminen ja sen

käypään arvoon tehdyn korjauksen esitys tuloslaskelman rahoituserissä antaa parhaan kuvan

saamisen luonteesta.

Tilinpäätöshetkellä tiedossa olevat julkaistut standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2026 alkaen,

sisältävät pääosin muutoksia ja parannuksia nykyisiin standardeihin, joilla ei odoteta olevan

olennaista vaikutusta Enersensen konsernitilinpäätökseen. Näitä myöhemmin kuin 1.1.2026 voimaan

tulevia standardeja ja niiden muutoksia ei ole otettu huomioon tätä konsernitilinpäätöstä

laadittaessa.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan

1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen

esittäminen. Monet IAS 1 standardin vaatimukset säilyvät ennallaan uudessa standardissa. Uudet

vaatimukset liittyvät tuloslaskelman esittämiseen, esitettyjen tietojen erittelyyn ja yhdistelyyn,

sekä johdon määrittelemien tunnuslukujen esittämiseen. Alustavan arvioinnin perusteella

Enersense odottaa IFRS 18 standardin vaikuttavan etenkin tietojen esittämiseen ja erittelyyn

konsernituloslaskelmassa ja liitetiedoissa, sisältäen myös uudet standardin vaatimat

tuloslaskelman välisummat. Myös vertailutiedot tullaan esittämään IFRS 18 mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, jollei

laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu. Konsernitilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu

määrä ei välttämättä vastaa esitettyä kokonaismäärää.

Vertailutieto on esitetty tilikauden luvun jälkeen suluissa.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 104

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön

valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös

esitetään euroissa, joka on Enersense International Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi

tapahtumapäivän kursseihin. Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan

toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanrahanmääräisistä liiketapahtumista ja

monetaaristen saamisten ja velkojen muuttamisesta, kirjataan yleensä tulosvaikutteisesti. Ne

kirjataan omaan pääomaan, jos erät ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta.

Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa

vastaavissa erissä liikevoiton yläpuolella. Rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot

esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.

Konserniyritykset

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat

muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia.

Kaikki tuloksen ja taseen muuntamisesta aiheutuvat valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin.

Ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan

konsernitilinpäätöstä laadittaessa muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen toiminto myydään,

siihen liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Toiminnan jatkuvuus

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen, koska Enersensen johdon harkinnan

mukaan toiminnan jatkuvuuteen ei liity olennaista epävarmuutta. Konsernin toiminnan

tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavat erityisesti mm. konsernin tuloskehitys, pääomaa sitovien

hankkeiden rahoituksen saatavuus sekä likviditeetin riittävyys. Konsernin johto on tehnyt arvioita

yhtiöiden tulevista liikevaihdoista, käyttökatteista, investoinneista, rahoitustilanteesta sekä

käyttöpääomatarpeista.

Yhtiön johto arvioi käyttöpääoman riittävän yhtiön strategian mukaisen toiminnan jatkamiseksi

tilinpäätöspäivästä vähintään seuraavaksi 12 kuukaudeksi, mikäli liiketoiminta kehittyy johdon

laatimien ennusteiden mukaisesti.

Enersense sai joulukuussa 2025 valmiiksi neuvottelut uudesta vakuudellisesta pitkän aikavälin

rahoituskokonaisuudesta. Yhtiö täytti kovenantit 31.12.2025 ja johdon ennusteen mukaisesti ne

tulevat täyttymään 12 kuukautta tilinpäätöksestä.

Sodan vaikutus Enersenseen ja sen liiketoimintaan

Meneillään olevat kansainväliset konfliktit ylläpitävät geopoliittisia jännitteitä ja epävarmuutta

maailmantalouden kehittymisestä, mikä on osittain vaikuttanut investointiympäristöön

negatiivisesti. Investointiympäristön muutoksella saattaa olla negatiivinen vaikutus Enersensen

taloudelliseen tilanteeseen ja tiettyihin taseen arvostettaviin eriin.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen

arvioiden ja olettamusten tekemistä samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Nämä vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin.

Johto perustaa arvionsa ja olettamuksensa aikaisempaan kokemukseensa ja parhaaseen

tietämykseensä. Lopulliset toteumat voivat poiketa näistä arvioista ja olettamuksista.

Lisätietoja harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin

lukuihin, on kuvattu seuraavissa osioissa:


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 105

Harkintaan perustuvat ratkaisut


Liite	Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut
10. Tuloverot	Verotettava tulo ja laskennalliset verosaamiset
11. Liikearvo	Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset
13. Vuokrasopimukset	Vuokra-ajan määrittäminen ja lisäluoton koron määrittäminen
14. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	Osakkuus- ja yhteisyritysten luokittelu pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin

Lisätietoja keskeisistä kirjanpidollisista arvioista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä

esitettäviin lukuihin, on kuvattu seuraavissa osioissa:

Keskeiset kirjanpidolliset arviot


Liite	Keskeiset kirjanpidolliset arviot
3. Liikevaihto ja liiketoiminta-alueet	Liikevaihdon kirjaaminen
16. Saamiset ja sijoitukset	Pitkäaikaisten saamisten ja sijoitusten arvon arviointi
21. Lainat	Hybridilainan koron maksu
22. Varaukset	Varauksen määrän ja ajoituksen arviointi

2. Muutokset konsernirakenteessa

Enersense International Oyj ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2025 ja 2024 , mutta myi kaksi yhtiötä

Enersense Offshore Oy:n ja tuuli- ja aurinkovoimahankeyhtiö Joupinkangas Wind Farm Oy:n.

Enersensen tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan kauppa toteutui 26.2.2025

Joupinkangas Wind Farm Oy (tytäryhtiöineen) osakkeiden myynnillä. Hankekehitysliiketoiminta oli

osa Power-liiketoimintayksikköä. Kaupan toteutumisen yhteydessä Fortum maksoi kiinteän

velattoman käteishinnan 9,4 miljoonaa euroa. Samalla Enersense kirjasi 22,3 miljoonan euron

voiton. Transaktioon liittyvät kulut olivat 2,5 miljoona euroa. Kauppahintaan kuuluu myös enintään

74 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on sidottu kaupan kohteena olevien tuuli- ja

aurinkovoimahankkeiden kehitykseen, ja kukin siihen liittyvä maksu edellyttää, että yksittäiset

hankkeet saavuttavat Fortumin tekemän lopullisen investointipäätöksen. Kukin lisäkauppahintaan

liittyvä maksu maksettaisiin erissä hankekohtaisesti. Mikäli hanke ei saavuta lopullista

investointipäätöstään 15 vuoden kuluessa kaupan toteutuspäivästä, lisäkauppahintaa ei makseta.

Saamisen vuoden vaihteen käyvän arvon arviointi tehtiin IFRS 9 mukaisesti ulkopuolisen

asiantuntijayrityksen avulla ja arvoksi kirjattiin 29,2 miljoonaa euroa aiemman 33 miljoonan euron

sijaan. Tämän seurauksena rahoituskuluihin kirjattiin 3,6 miljoonaa euroa. Enersense arvioi, että

saamisen mahdollinen kassavirta syntyisi aikaisintaan vuodesta 2027 alkaen.

Konserni päätti 28.2.2025 päästöttömän liikenteen ratkaisujen liiketoiminnan alasajosta, joka

vaikutti negatiivisesti 2,9 miljoonaa euroa ensimmäisen kvartaalin käyttökatteeseen. Tämä sisälsi

varaukset kaikkiin tuleviin alasajokustannuksiin.

Enersense tiedotti 8.7.2025, että se myy Enersense Offshore Oy:n eli meriteollisuusyksikkönsä

Davielle. Kauppa toteutui 11.7.2025. Kauppahinta oli 7,5 miljoonaa euroa ja kaupasta kirjattiin 1,9

miljoonan euron myyntivoitto. Transaktioon liittyvät kulut olivat 0,5 miljoonaa euroa. Enersense

Offshore Oy oli osa Energy Transition -liiketoimintayksikköä.

Alla olevassa taulukossa on esitetty Enersense Offshore Oy:n ja Joupinkangas Wind Farm Oy:n

myynneistä syntyneet rahavirran määrät:


EUR tuhatta	Joupinkangas Wind Farm Oy	Enersense Offshore Oy
Saatu kauppahinta	9 415	4 937
Rahavarat	-270	-922
Rahavirta	9 146	4 015

Enersense Offshore Oy:n ja Joupinkangas Wind Farm Oy:stä myydyt nettovarat on esitetty

oheisessa taulukossa:


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 106


EUR tuhatta	Joupinkangas Wind Farm Oy	Enersense Offshore Oy
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	20 932	2 880
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	396	3 168
Laskennalliset verosaamiset	—	715
Pitkäaikaiset varat yhteensä	21 329	6 762
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	—	817
Myyntisaamiset ja muut saamiset	2	2 751
Rahavarat	270	922
Lyhytaikaiset varat yhteensä	272	4 490
Varat yhteensä	21 600	11 252

Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat	—	789
Laskennalliset verovelat	4 186	1 033
Varaukset	—	1 216
Pitkäaikaiset velat yhteensä	4 186	3 037
Lyhytaikaiset velat
Lainat	—	1 028
Ostovelat ja muut velat	196	2 290
Lyhytaikaiset velat yhteensä	196	3 318
Velat yhteensä	4 382	6 355
Nettovarat	17 218	4 897
Määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—
Kauppahinta	42 139	7 528
Loppukauppasaatava	32 724	2 591

3. Liikevaihto ja raportoitavat segmentit

Enersensen toimitusjohtaja (ylin operatiivinen päätöksentekijä, CODM) johtaa konsernin tulosta

kolmen liiketoiminta-alueen pohjalta, jotka ovat Power, Energy Transition (Industry vuonna 2024)

ja Connectivity. Enersensen toimintamallia uudistettiin päivitetyn strategian mukaiseksi 1.10.2025

alkaen, ja joitain toimintoja järjestettiin uudella tavalla liiketoimintayksiköiden välillä.

Liiketoimintayksiköiden raportointi on muutettu uuden toimintamallin mukaiseksi, ja tämän

seurauksena myös vertailukauden lukuja on päivitetty. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitason

lukuihin. Toimitusjohtaja käyttää liiketoiminnan tuloksen arviointiin pääasiasiassa liikevaihtoa,

myyntikatetta, käyttökatetta ja kustannuksia. Liikevaihdosta ajan kuluessa tuloutettua vuonna

2025 oli 148,5 (201,3) miljoonaa euroa.

Power

Power-liiketoimintayksikkö tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan sähköistymiseen ja uusiutuvaan

energiaan asiakkailleen, joita ovat energiantuotannossa tai -siirrossa toimivat yritykset sekä

datakeskukset. Liiketoimintayksikön projekteja ja palveluita ovat voimansiirtoverkkojen,

sähköasemien, sähkövarastojen sekä tuulivoima- ja aurinkopuistojen suunnittelu, rakentaminen

ja kunnossapito.

Energy Transition

Energy Transition -liiketoimintayksikön osaaminen mahdollistaa energiasiirtymän, ja

liiketoimintayksikkö on koko elinkaaren kumppani energiantuottajille ja suurille energiankuluttajille,

kuten teollisuudelle ja datakeskuksille. Liiketoimintayksikkö palvelee asiakkaitaan

tuotantolaitosten rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja modernisoinnissa.

Connectivity

Connectivity-liiketoimintayksikkö on tietoliikenneyhteyksien elinkaarikumppani. Liiketoimintayksikkö

suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää sekä kiinteitä että langattomia tietoliikenneverkkoja

tietoliikenneoperaattoreille, tietoliikenneinfrastruktuurin omistajille ja datakeskuksille.

Liiketoiminta-alueille kohdistamattomissa erissä ja eliminoinneissa esitetään seuraavien

toimintojen kuluja: konsernin talous, ICT, hankinta, henkilöstö, laki, laatu ja viestintä.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 107

Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Power	138 861	182 540
Energy Transition	83 668	159 567
Connectivity	84 269	82 591
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	61	20
Yhteensä	306 859	424 718

Enersensen liikevaihto koostuu koko elinkaaren kattavista palveluista ja projekteista, joita se

tarjoaa asiakkailleen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiön asiakkaat toimivat energiansiirrossa ja

-tuotannossa, teollisuuden energiasiirtymässä, tietoliikenteessä ja datakeskuksissa.

Enersensen palveluissa asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa Enersensen palveluista koituvat

hyödyt sitä mukaa kuin Enersense palvelua tuottaa, Enersense parantaa omaisuuserää, joka on

asiakkaan määräysvallassa tai Enersensen palveluista syntyy omaisuuserä, jolla ei ole Enersenselle

vaihtoehtoista käyttöä ja Enersensellä on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä

tuotetuista palveluista. Pääosa Enersensen liikevaihdosta muodostuu kiinteähintaisista

projekteista, joiden tuotot kirjataan ajan kuluessa. Vuonna 2025 Enersensellä oli yksi asiakas, jonka

osuus liikevaihdosta oli yli 10 % ja jolta kirjattiin liikevaihtoa 54,5 miljoonaa euroa. Enersensellä oli

vuonna 2024 yksi asiakas, jonka osuus konsernin liikevaihdosta oli yli 10 % ja jolta kirjattiin

liikevaihtoa 47,0 miljoonaa euroa.

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen kohdemaan mukaan


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Suomi	188 102	254 350
Muut maat	118 756	170 368
Yhteensä	306 859	424 718

Sovittujen projektien jäljellä oleva tuloutus


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Tulouttamaton sopimushinta	273 784	219 072
Seuraavana vuonna tuloutettava	164 423	142 380
Myöhemmin tuloutettava	109 361	76 692

Tulouttamaton sopimushinta vastaa tilikauden lopussa sovittujen projektien kokonaan tai osittain

täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettua yhteenlaskettua sopimushintaa.

Tulouttamaton sopimushinta tuloutetaan seuraavien 1–3 vuoden kuluessa.

Käyttökate (EBITDA) segmenteittäin


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Power	28 153	16 459
Energy Transition	5 940	1 140
Connectivity	4 501	4 064
Liiketoiminta-alueille kohdistamattomat erät	-13 322	-6 568
Eliminoinnit	6	-584
Yhteensä	25 278	14 511

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	15 909	18 756
Sopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)*)	19 111	17 681

*) Koostuu pääosin saaduista ennakoista.

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät projektitoimituksiin liittyvää myyntiä, jota ei ole

vielä laskutettu.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 108

Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakauma


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Suomi	77 851	63 292
Muut maat	10 228	10 787
Yhteensä*)	88 079	74 079

*) Taseen pitkäaikaiset varat vähennettynä laskennallisilla verosaamisilla ja pitkäaikaisilla rahoitusvaroilla. Lisätietoja

liitetiedoista 10. Tuloverot ja 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Myyntituottojen tulouttaminen • Liikevaihdon kirjaamiseen sovelletaan IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin viisiportaista tuloutusmallia. Myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka odotetaan saatavan asiakkaalta vastikkeena tuotteen tai palvelun luovuttamisesta. Myyntituotto kirjataan, kun palvelua tai tavaraa koskeva määräysvalta siirretään asiakkaalle, joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. • Liikevaihto koostuu palveluista, projekteista ja resurssoinnista. Asiakkaan kanssa tehdään sopimus, josta molempien osapuolien oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi. Suurempien asiakkaiden kanssa voidaan tehdä puitesopimus, joka yhdessä tilauksen ja tilausvahvistuksen kanssa muodostaa IFRS 15 mukaisen sopimuksen. Pienempien asiakkaiden kanssa tilaus ja tilausvahvistus muodostavat sopimuksen. • Palvelusopimuksissa ja resurssointipalveluissa asiakas tyypillisesti samanaikaisesti saa ja kuluttaa Enersensen tuottamaa palvelua sitä mukaa kuin sitä tuotetaan. Enersense soveltaa IFRS 15 standardin käytännön apukeinoa, jonka mukaan yhteisö tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan, mikäli yhteisöllä on oikeus saada asiakkaalta vastike rahamääränä, joka suoraan vastaa yhteisön tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. • Kiinteähintaisissa pitkäaikaisprojekteissa sekä muissa sovituissa kokonaistoimituksissa, joissa Enersense luo tai parantaa asiakkaan määräysvallassa olevaa omaisuuserää tai, joissa Enersensellä ei ole vaihtoehtoista käyttöä tuotetulle omaisuuserälle ja Enersensellä on oikeus saada maksu tuotetusta suoritteesta, mukaan lukien syntyneet menot ja kohtuullinen kate, myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Suoritevelvoitteen täyttämisaste määritetään tyypillisesti toteutuneiden kulujen perusteella kokonaiskustannuksista. Projektiennusteita, arvioitua kokonaistuottoa ja kuluja arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Asiakassopimukset saattavat sisältää muuttuvia vastikkeita, kuten sanktioita, bonuksia tai alennuksia. Muuttuvien vastikkeiden vaikutus arvioidaan sopimuskohtaisesti ja myyntituotto kirjataan siihen määrään, johon Enersense on oikeutettu ja on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei jouduta tekemään.



	• Kun tuulivoimahanke myydään, Enersense tulouttaa myynnin ajankohtana määrän, johon se on oikeutettu omistusoikeuden siirtymisen perusteella. Tuulivoimahakkeiden toteutusvaiheeseen liittyy yleensä myös muuttuva vastike, jonka määrän konserni arvioi todennäköiseen rahamäärän perustuen. Liittyvät palvelut tuloutetaan ajan kuluessa.

	Liiketoimintayksiköt • Liiketoimintayksiköt on määritetty sen informaation perusteella, jota Enersensen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CDOM) seuraa resurssien kohdistamiseksi ja liiketoimintayksiköiden tuloksellisuuden arvioimiseksi. Enersense arvioi liiketoimintayksiköiden tuloksellisuutta liikevaihtoon ja käyttökatteeseen (EBITDA) perustuen. Tämän lisäksi Enersense seuraa asiakastyytyväisyyttä, tilauskantaa ja työturvallisuutta liiketoimintayksiköittäin. Enersense määrittää käyttökatteen liikevoittona ennen poistoja ja arvonalentumisia. Liikevoitto määritetään tilikauden voittona (tappiona) lisättynä tuloveroilla ja rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutuksella. • Enersensen toimitusjohtaja arvioi konsernin ja liiketoimintayksiköiden taloudellista tulosta ja taloudellista asemaa ja tekee strategisia päätöksiä. Toimitusjohtaja on Enersensen ylin operatiivinen päätöksentekijä.

	KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Liikevaihdon kirjaaminen Odotettujen myyntituottojen ja -kulujen sekä valmiusasteen mittaaminen vaatii arvioita. Osana arviointia, johto ottaa huomioon keskeiset sopimusvelvoitteet, kiinteähintaisen pitkäaikaisprojektin aikataulun, tunnistetut riskit ja mahdollisuudet sekä muutokset tuottojen ja kulujen arvioissa. Toteutuneet kulut saattavat erota ennustetuista hinnankorotusten, viivästysten tai tarvittavien lisämateriaalien ja työn johdosta. Tehtyjä arvioita tarkastellaan jokaisena raportointipäivänä ja mahdolliset muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, kun muutos toteutuu. Lähtökohtaisesti toteutuneet tuotot ja kulut eroavat arvioiduista.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muun muassa tuotot tytäryhtiöiden Enersense Offshore

Oy:n (1,9 miljoonaa euroa) ja Joupinkangas Wind Farm Oy:n (22,3 miljoonaa euroa) myynneistä

sekä käyttöomaisuuden myyntivoitot.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 109


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Tytäryhtiön myyntivoitto konsernissa	24 249	—
Vuokratuotot	98	45
Tuotot hallintopalveluista	367	—
Myyntivoitot aineellisista käyttö-omaisuushyödykkeistä	2 236	604
Muut tuotot	718	176
Yhteensä	27 669	825

5. Materiaalit ja palvelut

Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät tilikauden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot,

varastojen muutos ja ulkopuoliset palvelut. Enersensen ostot muodostuvat kunnossapidon ja

tuotantolaitosten huollossa käytettävistä välineistä, esikäsitellyistä teräsvalmisteista,

maarakennusmateriaaleista, mekaanisista laitteista, teräs- ja putkitarvikkeista sekä

voimansiirtoverkkojen, sähkö- ja tuulivoimaloiden varaosista. Ulkopuolisiin palveluihin sisältyy

pääasiassa digi- ja mobiilipalveluiden, sähkö- ja automaatioasennuksen, maankaivuun,

suunnittelun, tarkastuksen ja vuokratyövoiman alihankintakuluja.


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot	-61 799	-88 283
Varastojen muutos	-346	-488
Ulkopuoliset palvelut	-104 630	-153 502
Yhteensä	-166 775	-242 273

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Enersense-konsernissa on noin 1 700 työntekijää. Alla on esitetty työntekijöille ja johdolle

myönnetyt henkilöstöetuudet sekä etuuspohjaiset velvoitteet. Johtoryhmän jäsenille ja

toimitusjohtajille sekä hallituksen jäsenille myönnetyt henkilöstöetuudet esitetään liitetiedossa 26.

Osakepalkitseminen on esitetty liitetiedossa 27.

Työsuhde-etuudet


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Palkat ja palkkiot	-87 230	-99 367
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-11 619	-13 573
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-5	-6
Muut henkilöstökulut	-6 222	-4 877
Yhteensä	-105 076	-117 823

Henkilötyövuosi (keskiarvo ajanjaksolla)


	1–12/2025	1–12/2024
Henkilötyövuosi (keskiarvo ajanjaksolla)	1 709	1 946

Etuuspohjaiset järjestelyt

Konsernilla on Suomessa etuuspohjaisia ryhmäeläkevakuutuksia, jotka on vakuutettu

henkivakuutusyhtiöissä (Mandatum Life ja OP Henkivakuutus). Ryhmäeläkevakuutuksen

etuuspohjaisia osia ovat loppupalkkaan perustuva vanhuuseläke ja hautausavustus sekä eläkkeelle

maksettava vuotuinen indeksikorotus.

Vakuutuksen piirissä on 86 henkilöä, joista 6 on edelleen työsuhteessa konserniin. Työnantaja voi

joutua maksamaan vakuutusmaksuja ryhmäeläkevakuutuksiin, jos vakuutuksen varat eivät riitä

kattamaan edunsaajille luvattuja etuuksia.

Ryhmäeläkevakuutusten varat perustuvat työnantajan maksamiin vakuutusmaksuihin ja niille

saatuihin tuottoihin. Vuotuinen vakuutusmaksu määritetään perustuen vuotuiseen uuteen

eläkekarttumaan ja vuotuisiin eläkkeiden indeksikorotuksiin

Etuuspohjaisiin velvoitteisiin sisältyvät riskit

Muutokset joukkovelkakirjojen tuotoissa

Jos diskonttokoron perustana olevien joukkovelkakirjojen tuotot muuttuvat, konserni voi joutua

muuttamaan diskonttokorkoa. Tämä vaikuttaa sekä etuuspohjaiseen nettovelkaan että muihin

laajan tuloksen eriin kirjattavaan uudelleen määrittämisestä johtuvaan erään.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 110

Inflaatio

Ryhmäeläkevakuutusten eläkkeet ovat sidoksissa inflaation kehitykseen ja inflaation kasvu

kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta.

Odotettavissa oleva elinikä

Konsernin etuuspohjaiset velvoitteet liittyvät sekä työikäisiin että eläkeläisiin. Odotettavissa oleva

eliniän nousu voi täten kasvattaa eläkevelvoitetta.

Etuuspohjaiset järjestelyt taseessa


EUR tuhatta	2025	2024
Velvoitteet etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	916	1 045
Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat	-680	-770
Yhteensä	236	275

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvon muutos


EUR tuhatta	2025	2024
Etuuspohjainen velvoite 1.1.	1 045	1 133
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—
Korkokulu	35	37
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	5	6
Maksetut eläkkeet	-47	-57
Vakuutusmatemaattiset (voitot) tappiot	-122	-74
Etuuspohjainen velvoite 31.12.	916	1 045

Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvien varojen käyvän arvon muutos


EUR tuhatta	2025	2024
Etuuspohjaiset varat 1.1.	770	777
Liiketoimintojen yhdistämiset	—	—
Korkotuotot	26	25
Maksetut eläkkeet	-47	-57
Varojen voitto (tappio)	-87	-27


Työnantajan suorittamat maksut	18	52
Etuuspohjaiset varat 31.12.	680	770

Tuloslaskelmaan kirjatut erät


EUR tuhatta	2025	2024
Työsuoritukseen perustuva meno	-5	-6
Nettokorko	-9	-12
Yhteensä	-14	-18

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut uudelleen määrityksestä johtuvat vaikutukset


EUR tuhatta	2025	2024
Voitto (tappio) eläkejärjestelyn varoista	87	27
Voitto (tappio) eläkejärjestelyn velvoitteista - taloudellisten oletusten muutos	-60	-41
Voitto (tappio) eläkejärjestelyn velvoitteista - kokemusperäiset tarkistukset	-62	-33
Yhteensä	-35	-47

Järjestely on IAS 19.8:n tarkoittama hyväksyttävä vakuutus, eikä järjestelyn varojen tarkempaa

erittelyä ole mahdollista laatia.

Enersense arvioi vakuutusmaksujen etuuspohjaisiin järjestelyihin olevan 14 tuhatta euroa vuonna

2026. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo on 13 vuotta.

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset


Oletus	2025	2024
Diskonttokorko (%)	3,9	3,4
Eläkkeiden korotus (%)	2,2	2,2
Inflaatio (%)	2,0	2,0
65-vuotiaiden eliniän odote (vuosia):
Mies	22,9	21,4
Nainen	27,2	25,4


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 111

Herkkyysanalyysi (yksittäisen oletuksen muutoksen vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen)


EUR tuhatta	2025	2024
Eläkkeiden korotuksen muutos:
0,5 % nousu	53	64
0,5 % lasku	-49	-58
Diskonttokoron muutos:
0,5 % nousu	-33	-31
0,5 % lasku	37	43

Kuvattu herkkyysanalyysi perustuu esitetyn olettaman muutokseen, kun samalla muut olettamat

pysyvät ennallaan. Todellisuudessa näin ei todennäköisesti tapahdu, vaan muutos yhdessä

olettamassa saattaa myös vaikuttaa muiden olettamien muuttumiseen. Laskettaessa

etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyyttä merkittäville aktuaarisille olettamille on käytetty

samaa laskentatapaa kuin taseeseen kirjattua eläkevelvoitetta laskettaessa.



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Maksupohjaiset eläkejärjestelyt Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut suoritetaan vakuutusyhtiölle tai muulle vastaavalle taholle, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaiset järjestelyt Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Mandatum Lifessä ja OP-Henkivakuutuksessa, joihin konserni maksaa vakuutusmaksuja eläketurvan rahoittamiseksi. Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi taseeseen muiden laajan tuloksen erien kautta sinä kautena, kun ne syntyvät. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei siirretä tulosvaikutteisiksi myöhemmillä tilikausilla. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tulosvaikutteisesti käyttäen aiempaa seuraavista päivämääristä: • suunnitelman muuttamisen tai supistamisen päivä • päivä, jona konserni kirjaa asiaan liittyvät IAS 37:n mukaiset uudelleenjärjestelykustannukset tai työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet. Nettokorko lasketaan soveltamalla diskonttokorkoa etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvaan nettovelkaan tai -varaan. Konserni kirjaa seuraavat etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvat nettomääräisen velan muutokset konsernituloslaskelmaan: • työsuoritukseen perustuvat menot, jotka kattavat kauden työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, velvoitteen supistamisesta tai täydentämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviin kuluihin • nettokorkomenot tai -tulot kirjataan rahoituskuluihin. Konsernin etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvät velvoitteet ja niihin liittyvät työsuoritukseen perustuvat menot on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä velvoite on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän arvo, josta vähennetään järjestelyn varojen käypä arvo. Diskonttokorko on määritetty käyttämällä Bloomberg € EU Corporate-tuottokäyrää. Etuuteen liittyvän velvoitteen arvioitu kesto on otettu huomioon. Markkinapohjaiset inflaatio-odotukset on määritetty käyttämällä inflaatioon sidottuja swappeja euroalueella.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 112

7. Poistot ja arvonalentumiset

Vuonna 2024 e i-ydinliiketoimintaan kuuluviin teknologiahyödykkeisiin tehtiin 5,0 miljoonan euron

alaskirjaus arvonalentumistestauksen perusteella. Ei-ydinliiketoimintaan kuuluvan Enersense

Charging Oy:n hankintaan liittyvä liikearvo 1,7 miljoonaa euroa ja kehittämismenot 1,7 miljoonaa

euroa kirjattiin kokonaan alas vuonna 2024. Vuodelta 2025 ei kirjattu poikkeuksellisia alaskirjauksia.

Poistot


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Aineettomat hyödykkeet
Asiakassuhteet	-966	-966
Kehittämismenot	-64	-465
Aineettomat oikeudet	-192	-197
Muut aineettomat hyödykkeet*)	-226	-10 604
Yhteensä	-1 448	-12 232
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet**)	-45	-50
Rakennukset ja rakennelmat	-2 427	-3 134
Koneet ja kalusto	-4 446	-4 580
Muut aineelliset hyödykkeet	-124	-126
Yhteensä	-7 043	-7 890

*) Vertailu vuosi sisältää tuulivoimahankkeiden poistoja 10,2 miljoonaa euroa, jotka on liitetiedossa 11 esitetty vähennyksenä

hankintamenosta.

**) Poistot maa-alueista koskevat vuokrattuja maa-alueita.

Arvonalentumiset


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Liikearvo	—	-1 720
Muut aineettomat hyödykkeet	-201	-6 697
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	-193	-72
Yhteensä	-394	-8 489


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-8 885	-28 611



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Enersense on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa.

Poistoajat


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	10–30 vuotta
Koneet ja kalusto	3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–12 vuotta

Aineettomat hyödykkeet
Asiakassuhteet	10 vuotta
Kehittämismenot	3–10 vuotta
Aineettomat oikeudet	5–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	1–15 vuotta


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 113

Odotettavissa olevia taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisena raportointikauden

päättymispäivänä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja

muutetaan vastaavasti.

8. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muina kuluina esitetään muun muassa kulut ostetuista hallintopalveluista,

toimitilakulut, ICT-ohjelmisto- ja -laitekulut sekä vapaaehtoiset henkilöstökulut. Muut kulut

sisältävät muun muassa tilintarkastus- ja asiantuntijapalkkioita, toimistokuluja sekä

luottotappiokuluja. Vapaaehtoiset henkilösivukulut -erässä esitetään henkilökunnan työkyky-,

virkistys-, koulutus- ja harrastustoimintaan liittyvät kulut. Päättyneeseen sopimuksen liittyvät kulut

vertailukaudella ovat Litgrid-tapaukseen liittyviä, josta tiedotettiin 29.4.2024.


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
ICT-ohjelmisto- ja -laitekulut	-9 129	-9 917
Ostetut hallintopalvelut	-484	-1 523
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut	-4 043	-2 082
Ajoneuvokulut	-9 060	-10 115
Lainopilliset ja muu konsultointi	-7 625	-2 685
Päättyneeseen sopimukseen liittyvät kulut	—	-6 071
Markkinointikulut	-255	-543
Toimitilakulut	-2 774	-4 911
Yritysjärjestelyihin liittyvät muut kulut	-40	-72
Matkakulut	-282	-175
Muut kulut	-4 443	-9 910
Yhteensä	-38 134	-48 006

Enersense International Oyj:n yhtiökokous valitsee vuosittain tilintarkastajan. Kevään 2025

varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab.

Tilintarkastajien palkkiot


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Tilintarkastuspalvelut	-340	-346
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	-80	-53
Tilintarkastajan todistukset ja lausunnot	-17	-16
Muut palvelut	-5	-20
Veroneuvonta	-6	—
Yhteensä	-448	-435

Tilintarkastajien palkkiot sisältävät konsernin kunkin yhtiön tilintarkastajalle maksetut palkkiot.

KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Enersense-konsernin yhtiöille

tilikaudella 2025 olivat yhteensä 11 (20) tuhatta euroa.

9. Rahoitustuotot ja kulut


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot	84	126
Muut rahoitustuotot	3 168	537
Yhteensä	3 252	663

Rahoituskulut
Korkokulut osamaksuveloista	—	-2
Korkokulut muista lainoista	-6 339	-7 018
Vähemmistöosakkaille maksettava varojenjako	—	-4 438
Arvonalentumiset rahoituseristä	-7 797	-1 488
Korkokulut vuokrasopimus-veloista	-371	-396
Valuuttakurssitappiot	-13	-61
Palkkiokulut	-2 763	-1 590
Yhteensä	-17 282	-14 993
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	-14 030	-14 330


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 114

Rahoitustuottoihin sisältyy Värväämön kauppaan liittyvä 1,0 miljoonan euron saatava, joka oli jo

vuonna 2024 alaskirjattu, sekä Enersense Wind Oy:n vähemmistöosakkeille osakassopimuksen

perusteella maksettavan etuoikeusosingon peruuntuminen.

Korkokulut muista lainoista sisältävät pääasiassa lainojen korkokuluja, takausprovisioita, factoring

korkoja ja palkkioita sekä viivästyskorkokuluja. Rahoituskuluja kasvattivat erityisesti Enersensen 7,6

miljoonan euron alaskirjaukset, joista merkittävimmät liittyivät P2X Solutions Oy:n osakkeisiin ja

Fortumille myydyn tuulivoimahankeportfolion saamiseen, jonka vuoden vaihteen käyvän arvon

arviointi tehtiin ulkopuolisen asiantuntijayrityksen avulla. Tuulivoimahankeportfolioon liittyvästä

saamisesta on kirjattu 3,6 miljoonaa euroa rahoituskuluihin ja P2X Solutions Oy:n osakkeisiin liittyen

3,4 miljoonaa euroa.

Enersense Wind Oy:n vähemmistöosakkaille osakassopimuksen perusteella maksettava

varojenjako kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin. Rahoitusjärjestelystä lisätietoa liitetiedossa

21. Lainat.

10. Tuloverot

Tuloverokulut koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verokulusta ja laskennallisesta

verokulusta.


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä	-1 519	-1 753
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	-50	30
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä	-1 569	-1 723
Laskennallisten verosaamisten muutos	-662	-46
Laskennallisten verovelkojen muutos	1 039	1 278
Laskennallinen verokulu/hyöty	377	1 232
Tuloverot	-1 193	-491

Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla)

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma on esitetty alla:

Tuloverokulun täsmäytys alustavaan laskennalliseen määrään nähden


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Tulos ennen veroja	2 363	-28 430
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	-473	5 686
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-32	16
Vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallisia veroja	864	-3 443
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-36	-45
Verovapaiden tulojen vaikutus	—	—
Erillisyhtiön tulokseen perustava vero	-1 567	-2 675
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	50	-30
Muut oikaisut	—	—
Tuloverot	-1 193	-491


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 115

Laskennalliset verosaamiset ja -velat


EUR tuhatta	1.1.	Kirjattu tulos- vaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Siirretty myytävänä oleviksi luokitelluiksi veloiksi	31.12.
2025
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	925	-783	—	—	142
Eläkevelvoitteet	95	3	—	—	98
Vahvistetut tappiot	3 045	5 831	-715	—	8 162
Vuokrasopimukset	2 678	-414	-228	—	2 036
Saamisten arvonalentumiset	100	-79	—	—	21
Muut erät	109	-14	—	—	95
Laskennallisten verojen netottaminen	-2 656	-5 206			-7 862
Yhteensä	4 296	-662	-943	—	2 691

Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-3 098	901	1 033	—	-1 165
Loppukauppasaatavan verovelka	—	-5 831	—	—	-5 831
Vuokrasopimukset	-2 620	271	228	—	-2 122
Muut erät	-492	492	—	—	—
Laskennallisten verojen netottaminen	2 656	5 206			7 862
Yhteensä	-3 555	1 039	1 260	—	-1 255

Merkittävimmät väliaikaiset erot kirjanpidon ja verotuksen välillä liittyvät loppukauppasaatavaan

ja vuokrasopimuksiin. Konsernilla on vahvistettuja tappioita, joista on kirjattu 8,2 miljoonaa euroa

laskennallista verosaamista. Lisäksi on kirjattu laskennallista verovelkaa 5,8 miljoonaa euroa

liittyen loppukauppasaatavaan. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaaminen perustuu

ensisijaisesti siihen, että on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot

voidaan hyödyntää.


EUR tuhatta	1.1.	Kirjattu tulos- vaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Siirretty myytävänä oleviksi luokitelluiksi veloiksi	31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	950	-25	—	—	925
Eläkevelvoitteet	91	4	—	—	95
Vahvistetut tappiot	3 045	—	—	—	3 045
Vuokrasopimukset	3 106	-428	—	—	2 678
Saamisten arvonalentumiset	100	—	—	—	100
Muut erät	135	-25	—	—	109
Laskennallisten verojen netottaminen	-6 129	429			-5 700
Yhteensä	1 297	-46	—	—	1 251

Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-8 497	1 213	—	4 186	-3 098
Vuokrasopimukset	-3 081	461	—	—	-2 620
Muut erät	-498	6	—	—	-492
Laskennallisten verojen netottaminen	6 103	-403			5 700
Yhteensä	-5 973	1 278	—	4 186	-509


	Käyttämättömät vahvistetut tappiot		Kirjatut laskennalliset verosaamiset		Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
EUR tuhatta	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Vanhentuu 1–10 vuodessa	117 438	166 676	8 161	3 405	18 239	33 335
Yhteensä	117 438	166 676	8 161	3 405	18 239	33 335

Vahvistetut tappiot koskevat Suomen yhtiöitä. Tilikaudelta 2025 kertyvät vahvistamattomat

käyttämättömät tappiot ovat 14,6 miljoonaa euroa.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 116



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Tuloverot • Kauden verokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero oikaistuna väliaikaisista eroista johtuvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla. Verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan perustuen vallitseviin verokantoihin maissa, joissa konserni toimii. • Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. • Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja kun suoritus on tarkoitus toteuttaa nettomääräisesti tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.

	Laskennalliset verot • Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai varojen ja velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. • Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. • Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. • Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun kauden verotettavaan tuloon perustuvien verosaamisten ja -velkojen vähentämiseen toisistaan on lakiin perustuva oikeus, ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

	KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Tuloverojen kirjaaminen • Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.



	• Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa, joten lopullisen veron määrään liittyy epävarmuutta.

	Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen verotuksellisista tappioista • Johdon harkintaa tarvitaan määritettäessä sitä missä määrin laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata. Konsernin johto on käyttänyt harkintaa päättäessään kirjataanko laskennallista verosaamista käyttämättömistä verotuksellisista tappioista tai käyttämättömistä verohyvityksistä. • Kirjaaminen tehdään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot sekä käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. • Tulevaisuuden verotettavien voittojen arvioiminen perustuu Enersensen strategiaan, ennusteisiin ja epävarmuuksien arviointiin. Enersensen johto seuraa konsernin taloudellista asemaa ja arvioi tulevaa kehitystä kuukausittain. Verotuksellisista tappioista ja käyttämättömistä hyvityksistä kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 117

11. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet


EUR tuhatta	Liikearvo	Asiakassuhteet	Kehittämismenot	Tuulivoima- hankekanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.	27 805	9 647	4 630	1 459	11 857	33	27 626
Lisäykset	—	—	—	—	44	52	96
Yritysmyynnit	—	—	—	—	-8 853	—	-8 853
Vähennykset	—	—	-656	—	-8	-33	-697
Siirrot erien välillä	—	—	-81	—	131	-27	23
Siiretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	—	—	—	—	—	—
Hankintameno 31.12.	27 805	9 647	3 893	1 459	3 170	26	18 195
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 720	-4 269	-4 228	—	-8 029	—	-16 526
Poistot	—	-966	-64	—	-418	—	-1 448
Yritysmyynnit	—	—	—	—	5 906	—	5 906
Vähennykset	—	—	656	—	75	—	731
Siirrot erien välillä	—	—	1	—	—	—	1
Arvonalentumiset	—	—	-199	—	-1	—	-201
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 720	-5 235	-3 834	—	-2 467	—	-11 537
Kirjanpitoarvo 1.1.	26 085	5 378	403	1 459	3 827	33	11 100
Kirjanpitoarvo 31.12.	26 085	4 412	59	1 459	703	26	6 658

Yritysmyynnit-rivillä esitetyt erät liittyvät tytäryhtiö Enersense Offshore Oy:n myyntiin Davielle,

mistä Enersense tiedotti 8. heinäkuuta 2025. 26. helmikuuta 2025 julkaistuun Joupinkangas Wind

Farm Oy:n myyntiin liittyvät käyttöomaisuuserät luokiteltiin jo vuoden 2024 tilinpäätöksessä

myytävänä oleviksi.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat

Vertailuvuonna Enersense tiedotti 19 joulukuuta 2024, että se myy tuuli- ja aurinkovoiman

hankekehitysliiketoiminnan Fortumille. Kauppa toteutui 26.2.2025. Tuulivoimahankekannasta 20,9

miljoonaa euroa raportoitiin 31.12.2024 taseella myytävissä olevina. Lisäksi myyvissä olevina

raportoidaan lyhytaikaisia saatavia 0,0 miljoonaa euro, laskennallista verovelkaa 4,2 miljoonaa

euroa ja lyhytaikaisia velkoja 0,7 miljoonaa euroa. Kauppa toteutui 26.2.2025.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 118


EUR tuhatta	Liikearvo	Asiakassuhteet	Kehittämismenot	Tuulivoima- hankekanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Muut aineettomat hyödykkeet yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.	27 805	9 647	3 811	22 601	11 796	144	47 999
Lisäykset	—	—	113	10 090	—	3	10 206
Vähennykset	—	—	—	-10 198	-15	—	-10 213
Siirrot erien välillä	—	—	707	—	76	-114	668
Siiretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	—	—	-21 034	—	—	-21 034
Hankintameno 31.12.	27 805	9 647	4 630	1 459	11 857	33	27 626
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	—	-3 303	-2 016	-45	-2 442	—	-7 806
Poistot	—	-966	-465	—	-603	—	-2 034
Vähennykset	—	—	—	—	15	—	15
Arvonalentumiset	-1 720	—	—	-57	-5 000	—	-5 057
Siiretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	—	-1 746	101	—	—	-1 645
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 720	-4 269	-4 228	—	-8 029	—	-16 525
Kirjanpitoarvo 1.1.	27 805	6 344	1 795	22 556	9 354	144	40 193
Kirjanpitoarvo 31.12.	26 085	5 378	403	1 459	3 827	33	11 101

Arvonalentumistestaus

Johto seuraa liikearvoa pääosin liitetiedossa 3. määriteltyjen kolmen liiketoimintayksikön tasolla,

jotka määriteltiin uudelleen vuoden 2024 alussa ja jotka samat kuin rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Konsernissa testataan vuosittain, ovatko liikearvon perusteet edelleen olemassa ja niiden

mukaisesti ennustetut rahavirrat kerrytettävissä. Laskelmissa käytettävät rahavirtaennusteet

perustuvat johdon hyväksymään budjettiin ja sitä seuraavan neljän vuoden ennusteeseen.

Arvonalentumistestauksen ajankohta vuosittaisessa testauksessa viimeisen neljänneksen

lähtökohtana on vuoden kolmannen neljänneksen tilanne.

Ennustejakson jälkeinen ajanjakso on määritelty ekstrapoloimalla rahavirrat käyttämällä

testaushetkellä arvioitua todennäköistä vuotuista kasvua.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testauksen tulosten herkkyyttä

keskeisten oletusten muutoksille. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-

ennusteissa (EBITDA-ennuste) ja diskonttokoroissa. Johdon arvion mukaan mikään jokseenkin

mahdollinen muutos diskonttokorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien

liikearvojen kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät testatuista Power ja

Connectivity -liiketoimintayksiköissä. Herkkyystarkastelussa todettiin Energy Transition -

liiketoimintayksikön käyttökatteen olevan herkkä mahdolliselle muutokselle. Jos käyttökate Energy

Transition -liiketoimintayksikössä vuosittain alenee 2,3 prosenttiyksikköä, kerrytetyt rahavirrat

vastaavat liiketoimintayksikölle kohdistettujen omaisuuserien kirjanpitoarvoa. Testausarvo ylittää

19 miljoonalla eurolla (83%) kirjanpitoarvon. Vertailuvuonna liikearvoon tehty 1,7 miljoonan euron

alaskirjaus liittyi Enersense Charging Oy:n, joka ei kuulu ydinliiketoimintaan, hankintaan liittyvään

liikearvoon.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 119

Jäljelle jäävä tuulivoimahankekannan testaus suoritetaan hankekantatasolla

käyttöarvomenetelmää käyttäen siten, että jäljelle jäävä hanke arvostetaan sen edistymisen

mukaan. Se on rakentamisvaiheessa oleva, jolloin vastaisten kassavirtojen nykyarvoon on käytetty

diskonttokorko ennen veroja oli 11,2 % (10,2 %). Johdon arvion mukaan mahdollinen muutos

diskonttokorossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien hankkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät

kerrytettävissä olevat rahamäärät.

Liikearvon jakautuminen liiketoimintayksiköittäin:


EUR tuhatta	2025
Energy Transition	11 181
Power	10 318
Connectivity	4 586
Yhteensä	26 085

Käyttöarvon laskennassa käytetyt oletukset testausajankohdittain:


2025	Liikevaihdon kasvu-%, ennustejakso	Terminaali- kasvuoletus, %	Liikevoitto-%, ennustejakso	Ennustettu liikevoitto-%, terminaali-arvo	Diskonttaus- korko ennen veroja, %
Energy Transition	-0,3–2,0	1,0	4,6–4,7	4,6	11,2
Power	2,0–25,7	1,0	5,2–5,7	5,2	11,2
Connectivity	2,0– 16,5	1,0	4,7–4,8	4,7	11,2

2024
Energy Transition	-36,2–5,2	1,0	-0,4–7,8	7,7	10,2
Power	2,0–4,5	1,0	1,5–8,9	8,3	10,2
Connectivity	2,0– 4,7	1,0	3,4–8,2	8,1	10,2



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Liikearvo Liikearvo syntyy tytäryritysten hankinnan yhteydessä, kun luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kirjataan taseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Asiakassuhteet Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut asiakassopimukset kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappiolla. Kehittämismenot Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, konsernin määräysvallassa olevien omaisuuserien suunnittelusta, testauksesta ja toteutuksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä: • Aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön tai myydä • Konsernilla on aikomus saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se • Konserni pystyy käyttämään tai myymään aineettoman hyödykkeen • Konserni pystyy osoittamaan, miten aineeton hyödyke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä • Konsernilla on käytettävissä riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen, ja • Konserni pystyy määrittämään luotettavasti aineettoman hyödykkeen kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot. • Kehittämismenoihin aktivoidaan välittömät menot sisältävät kehittämisestä aiheutuvat suorat henkilöstömenot, asianmukaisen osuuden niihin liittyvistä yleismenoista ja suorat hankinnat. • Aktivoidut kehittämismenot kirjataan taseen aineettomiin hyödykkeisiin hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Hankekantaan perustuvat aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain arvonalentumisen osalta, tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 120



	Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: • Asiakassuhteet: 10 vuotta • Kehittämismenot: 3–10 vuotta • Aineettomat oikeudet: 5–10 vuotta • Muut aineettomat hyödykkeet: 1–15 vuotta Myytäessä hankeen arvo kirjataan poistoksi myyntituottoa vähentämään. Jos hanke peruuntuu, kirjataan sen arvonalentumisena kuluksi. Hankkeiden arvonalentuminen testataan hankekohtaisesti vuosittain minkä lisäksi niiden kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt arviot tulevista rahavirroista perustuvat hankekohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin ja ajanjaksot, joilta rahavirrat huomioidaan ennusteissa vaihtelevat hankekohtaisesti. Yrityshankinnoista kirjattujen asiakassuhteiden taloudellista vaikutusaikaa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Arvonalentuminen • Liikearvosta, sekä aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja. Niille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Muut aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. • Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla kertyy pitkälti muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien rahavirroista riippumattomia yksilöitävissä olevia rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt). • Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko omaisuuserän, lukuun ottamatta liikearvoa, arvonalentuminen syytä peruuttaa. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmillä kausilla. KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Arvonalentumistestaus Aineettomien hyödykkeiden mahdollinen arvonalentuminen testataan, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut (arvioidaan vähintään jokaisen raportointikauden lopussa). Arvonalentumistesti perustuu laskelmiin, joissa määritellään rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on sen käyttöarvo. Käyttöarvolaskelmat perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin, joita omaisuuserän arvioidaan kerryttävän.



	Alla on kuvattu keskeiset käyttöarvolaskelmiin liittyvät arviot ja hankinta: • Vastaisten rahavirtojen ennustaminen – nämä perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin, viiden vuoden ajanjakson kattaviin ennusteisiin ja kuvastavat odotuksia, jotka koskevat myyntituottojen kasvua, liiketoiminnan kuluja, käyttökateprosenttia (EBITDA-%), investointeja ja rahavirtoja ja perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon odotuksiin markkinoilla tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista • Kyseisiin rahavirtoihin sovellettavat diskonttauskorot – käytetyt ennen veroja määritetyt diskonttauskorot ovat pääomakustannusten painotettu keskiarvo, joka on määritetty tarkasteluhetkellä markkinoilta saatujen syöttötietojen perusteella ja oikaistu rahavirtaa tuottavan yksikön erityisten riskien huomioon ottamiseksi. Oikaistu verojen jälkeen määritetty diskonttauskorko muutetaan ennen veroja määritetyksi koroksi kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle perustuen verokantaan, jota sovelletaan siellä, missä rahavirtaa tuottava yksikkö toimiin. • Odotettavissa olevat pitkän aikavälin kasvuvauhti – viiden vuoden ajanjakson jälkeiset rahavirrat extrapoloidaan arvioituja kasvuvauhtia käyttäen. Kasvuvauhti perustuu kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön odotettavissa olevalle pitkän aikavälin tuloksellisuudelle markkinoilla, joilla se toimii ja se vastaa energiaratkaisujen markkinoiden keskimääräisiä pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut saattavat muuttua taloudellisten ja toiminnallisten olosuhteiden muuttuessa. Toteutuvat rahavirrat voivat näin ollen poiketa ennusteista ja tästä voi aiheutua muutoksia arvonalentumistappioiden kirjaamiseen tulevilla kausilla. Liikearvon kirjanpitoarvoa pienennetään, jos sen kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä kaudella. Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvioimalla kunkin yksittäisen omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä tai jos tämä ei ole mahdollista, sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat alin taso, jolle omaisuuserät on ryhmitelty ja joka kerryttää erikseen yksilöitävissä olevia rahavirtoja.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 121

12. Aineelliset hyödykkeet


EUR tuhatta	Maa-alueet	Raken- nukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken- eräiset työt	Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.	494	20 507	27 796	1 687	355	50 840
Lisäykset	31	2 091	5 613	55	32	7 822
Yritysmyynnit	—	-4 140	-549	—	—	-4 689
Vähennykset	-376	-3 044	-5 430	-1 447	-285	-10 582
Siirrot erien välillä	108	—	-131	28	-102	-98
Hankintameno 31.12.	256	15 414	27 299	323	—	43 294
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-117	-13 888	-16 584	-192	—	-30 782
Poistot	-45	-2 427	-4 446	-124	—	-7 043
Yritysmyyntien kertyneet poistot	—	3 076	203	—	—	3 279
Vähennykset	—	2 001	4 175	164	—	6 340
Arvonalentumiset	—	-28	-145	-20	—	-193
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-163	-11 265	-16 798	-173	—	-28 399
Kirjanpitoarvo 1.1.	377	6 619	11 212	1 495	355	20 058
Kirjanpitoarvo 31.12.	94	4 149	10 501	150	—	14 895


EUR tuhatta	Maa-alueet	Raken- nukset ja rannelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken- eräiset työt	Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.	494	19 727	23 820	308	960	45 309
Lisäykset	—	1 764	5 049	194	1 819	8 827
Vähennykset	—	-1 072	-1 347	-61	—	-2 479
Yritysmyynnit	—	—	—	—	—	—
Siirrot erien välillä	—	88	274	1 246	-2 424	-816
Hankintameno 31.12.	494	20 507	27 796	1 687	355	50 840
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-67	-11 010	-12 876	-126	—	-24 079
Poistot	-50	-3 134	-4 580	-126	—	-7 890
Vähennykset	—	291	909	60	—	1 259
Yritysmyynnit	—	—	—	—	—	—
Arvonalentumiset	—	-35	-37	—	—	-72
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-117	-13 888	-16 584	-192	—	-30 782
Kirjanpitoarvo 1.1.	427	8 717	10 944	182	960	21 231
Kirjanpitoarvo 31.12.	377	6 619	11 212	1 495	355	20 058

Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Lisätietoja

käyttöoikeusomaisuuseristä on liitetiedossa 13. Vuokrasopimukset.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 122



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Maa-alueet kirjataan taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Poistot lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: • Rakennukset 10–30 vuotta • Koneet ja laitteet 3–15 vuotta • Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3–12 vuotta Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos on viitteitä, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, se testataan ja kirjanpitoarvo tämän jälkeen alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Myyntivoitot ja - tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on esitetty liitetiedossa 11. Aineettomat hyödykkeet.

13. Vuokrasopimukset

Enersense vuokraa pääasiassa toimitiloja, asuntoja, henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja sekä

työvälineitä. Toimitilojen ja asuntojen sopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia

sopimuksia, jotka on määritelty kolmen vuoden mittaisiksi. Ajoneuvojen sopimukset ovat

tyypillisesti määräaikaisia. Sopimukset voivat sisältää jatkamis- ja päättämis-optioita. Pääosaan

toimitilojen vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu

kuluttajahintaindeksiin tai kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näitä ei oteta huomioon

vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteutuvat.

Taseessa esitetään seuraavat käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät määrät:


EUR tuhatta	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Ajoneuvot	Yhteensä
2025
Kirjanpitoarvo 1.1.	165	6 505	6 718	13 388
Lisäykset	31	2 035	3 395	5 461
Vähennykset	-61	-2 018	-224	-2 304
Poistot	-45	-2 413	-2 801	-5 260
Arvonalentumiset	—	-28	-1	-29
Kirjanpitoarvo 31.12.	88	4 081	7 086	11 256

EUR tuhatta	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Ajoneuvot	Yhteensä
2024
1.1.	215	8 686	6 630	15 531
Lisäykset	—	1 694	3 246	4 940
Vähennykset	—	-792	-367	-1 159
Poistot	-50	-3 079	-2 790	-5 920
Arvonalentumiset	—	-4	-1	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.	165	6 505	6 718	13 388


EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset	4 752	5 639
Pitkäaikaiset	5 956	7 462
Yhteensä	10 708	13 101

Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 123

Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot^*)
Maa-alueet	-45	-50
Rakennukset ja rakennelmat	-2 413	-3 079
Ajoneuvot	-2 801	-2 790
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot yhteensä	-5 260	-5 920
Korkokulut^**)	-371	-396
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut^***)	-943	-1 078
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut^***)	-1 068	-1 271
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta yhteensä	-9 096	-9 449

* Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Poistot.

**) Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Rahoituskulut.

***) Sisältyvät tuloslaskelmassa erään Muut kulut.



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE • Enersense arvioi sopimuksen syntymisajankohtana sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Enersense kirjaa vuokrasopimuksesta, jossa se toimii vuokralle ottajana, käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Alkamisajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. • Enersense arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla odotettavissa olevat tulevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokrasopimusvelan arvostukseen sisällytettäviin maksuihin huomioidaan kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, joiden odotetaan tulevan Enersensen maksettavaksi sekä osto-option toteutusmäärä, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa. Rangaistusmaksut vuokrasopimuksen päättämisestä sisällytetään vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että Enersense käyttää päättämisoption. • Enersense diskonttaa vuokramaksut käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, eli korkoa, jonka Enersense joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokrasopimusvelan korkokulu esitetään liiketoiminannan rahavirrassa.



	• Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen, vuokrasopimusvelka arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Vuokrasopimusvelan määrä määritetään uudelleen,kun vuokramaksuissa tapahtuu muutos esimerkiksi indeksimuutosten seurauksena, sopimuksessa olevien optioiden käyttöä arvioidaan uudelleen tai muiden vuokrasopimusmuutosten huomioon ottamiseksi. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän, ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat, alkuvaiheen välittömät menot ja ennallistamismenot. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot yleensä tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Enersense on kohtuullisen varma, osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa. Lisätietoja poistoista on liitetiedoissa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

	KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Vuokra-ajan määrittäminen • Enersensen vuokrasopimukset voivat olla toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia tai ne voivat sisältää jatkamis- tai päättämisoptioita. Enersense ottaa huomioon vuokra-ajan määrittämisessä kaikki ne tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin vuokrasopimuksen jatkamiseen. Näitä ovat esimerkiksi, omaisuuserän tarpeellisuus Enersensen liiketoiminnalle, vuokrakohteeseen tehdyt perusparannukset ja mahdolliset korvaavan omaisuuserän vuokraamiseen liittyvät kulut. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, kun tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden muutos. Lisäluoton koron määrittäminen • Konserni määrittää vuokrasopimusten lisäluoton koron käyttäen lähtökohtana rahalaitosten kanssa solmittujen lainojen korkoja ja lisäksi huomioiden IFRS 16 -vaatimusten mukaisesti, että käytettävä korko huomioi vuokrasopimusten alkamisajankohdan, vuokra-ajan, kohteiden ja toimintaympäristön vaikutukset.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 124

14. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset

Alla on esitetty tiedot Enersensen osakkuus- ja yhteisyrityksistä.


	Omistusosuus, %

Yrityksen nimi	Rekisteröintimaa	31.12.2025	31.12.2024
Empower 4Wind OÜ	Viro	60,0 %	60,0 %
Yrittäjien Voima Oy	Suomi	40,0 %	40,0 %
Harku Sindi JV OÜ	Viro	50,0 %	50,0 %
P2X Solution Oy	Suomi	— %	8,9 %

Empower 4Wind OÜ on virolainen tuuliturbiinien huolto- ja korjauspalveluja tuottava yhtiö.

Huolimatta enemmistöomistuksesta, Empower 4Wind OÜ:n on käsitelty yhteisyrityksenä

osakkeenomistajien yksimielisyyteen perustuvan päätöksentekomenettelyn vuoksi.

Päätöksenteosta on sovittu Empower 4Wind OÜ:n osakassopimuksessa. Yrittäjien Voima Oy on

suomalainen osakeyhtiö, jonka toimialana on sähkön ja muun energian hankkiminen

osakkeenomistajille. Yrittäjien Voima Oy omistaa osuuden Voimaosakeyhtiö SF:stä, joka

puolestaan omistaa osuuden Fennovoima Oy:stä, jonka takia Yrittäjien Voima Oy:n kirjanpitoarvo

kirjattiin alas vuonna 2022. Lisäksi Enersensellä on muu taseen ulkopuolinen vastuu 1,2 miljoonaa

euroa Yrittäjien Voima Oy:lle.

Harku Sindi JV OÜ on virolainen yhteisyritys, joka on rakentanut voimajohtoa Viroon. Tällä hetkellä

yhtiö ei ole aktiivinen.

P2X Solutions Oy, jonka toimialana on vihreän vedyn tuottaminen, sai uuden pääomistajan

sveitsiläisen Alpiq AG:n huhtikuussa 2024, jolloin Enersensen omistusosuus väheni 8,9 prosenttiin.

Lisäksi Apig AG:n sijoitus sisältää osakeoption. P2X Solutions Oy on käsitelty osakkuusyhtiönä

johtuen erityisesti osakassopimukseen perustuvasta oikeudesta kahteen hallituspaikkaan viidestä

yhtiössä. Tilikaudella 2025 Enersense vähensi vaikutusvaltaansa P2X Solutions Oy:ssä, eikä ollut

oikeutettu kahteen hallituspaikkaan, minkä myötä sitä ei enää käsitellä osakkuusyhtiönä 1.10.2025

lähtien, vaan sijoituksena osakkeisiin.

Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen osakkuusyhtiöiden ja yhteisyrityksen tuloksesta on

kirjattu liikevoiton yläpuolelle, koska niiden katsotaan olevan strategisia omistuksia ja olennainen

osa Enersensen liiketoimintaa.

Alla on esitetty yhteenveto osakkuus- ja yhteisyritysten taloudellisesta informaatiota. Esitetyt luvut

vastaavat kyseisten osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätöksissä esitettyjä lukuja, eivät Enersensen

osuutta.


2025	Varat	Velat	Liikevaihto	Tilikauden tulos
Empower 4Wind OÜ	2 039	384	3 970	293
Yrittäjien Voima Oy	18	18	46	—
Harku Sindi JV OÜ	8 274	8 268	5	—

2024
Empower 4Wind OÜ	1 751	389	3 309	95
Yrittäjien Voima Oy	7	6	23	—
Harku Sindi JV OÜ	14 745	14 740	—	—
P2X Solutions Oy	74 228	17 363	—	-7 998

Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin


EUR tuhatta	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	13 110	13 881
Luokittelumuutos	-7 499	—
Arvonalennukset	-3 672	—
Osuus tilikauden tuloksesta	-940	-770
Kirjanpitoarvo 31.12.	999	13 110

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa


EUR tuhatta	2025	2024
Tavaroiden ja palvelujen myynti	2 037	3 401
Tavaroiden ja palvelujen ostot	38	2


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 125

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa


EUR tuhatta	2025	2024
Lainasaamiset	—	—
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4 338	4 710

Tilikauden 2025 päätteeksi pääoma- tai muita lainoja ei ollut osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa.



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Osakkuusyritys Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 % äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenoon, ja sen jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita kirjata, paitsi jos konsernilla on oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen tai se on suorittanut maksuja osakkuusyritysten puolesta. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja on esitetty konsernin tuloslaskelmassa osana liikevoittoa. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Yhteisyritys Yhteisyrityksiä ovat yritykset, joissa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Osuudet yhteisyrityksissä kirjataan konsernitaseeseen alun perin hankintamenoon, ja sen jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

	Pääomalainasaamiset Pääomalainasaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, koska pääomalainasaamisten rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja korkojen maksusta ja Enersensen niihin liittyvä liiketoimintamalli on rahavirtojen kerääminen. Pääomalainasaamisten arvonalentuminen lasketaan käyttäen kolmivaiheista mallia. Mikäli lainasaamisen luottoriski on todettu alhaiseksi tai sen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt, lainasaaminen on vaiheessa 1, jolloin arvonalentuminen kirjataan 12 kuukauden odotetun luottotappion perusteella. Mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, siirretään saaminen vaiheeseen 2.

	KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Osakkuus- ja yhteisyritysten luokittelu pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin Johto voi käyttää harkintaa vaikutusvallan merkittävyydestä, jos omistusosuus poikkeaa normaalista 20–50 % äänivallasta.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 126

15. Vaihto-omaisuus


EUR tuhatta	1–12/2025	1–12/2024
Aineet ja tarvikkeet	12 816	12 199
Keskeneräinen työ	2 938	2 320
Valmiit tuotteet	—	514
Ennakkomaksut	4 050	803
Yhteensä	19 804	15 836

Tilikaudella Enersense on kirjannut kuluksi vaihto-omaisuuden hankintamenona -61,8 ( -88,3)

miljoonaa euroa. Kulu esitetään tuloslaskelman erässä Materiaalit ja palvelut. Vertailukaudella

vaihto-omaisuuteen tehtiin ei-ydinliiketoimintaan liittyvä 1,1 miljoonaa euron arvonalennus.

Arvonalentumiskirjauksia ei ole peruutettu tilikauden aikana (2024: ei peruutuksia).



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään joko FIFO (first-in, first-out) tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Aineiden ja tarvikkeiden hankintameno sisältää ostohinnan sekä kuljetuskustannukset. Keskeneräinen työ sisältää välittömät palkat ja muut sosiaalikulut sekä osuus keskeneräiseen työhän liittyvistä yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

16. Saamiset ja sijoitukset


EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset
Sijoitukset osakkeisiin	8 302	1 228
Liiiketoimintakauppasaatava	29 169	—
Pantattu tili	1 325	1 325
Myyntisaamiset	210	1 135
Muut saamiset	437	37
Yhteensä	39 443	3 725
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	21 667	28 427
Muut rahoitusvarat^*)	5 191	3 166
Siirtosaamiset	21 465	31 006
Yhteensä	48 323	62 599
Siirtosaamisten olennaiset erät
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät^**)	15 909	25 690
Ennakkomaksut	5 542	5 240
Muut	13	76
Yhteensä	21 465	31 006

*) Muut rahoitusvarat sisältävät muun muassa vakuus ja takuumaksuja.

**) Sisältää tuulivoimahankkeisiin liittyviä eriä 4,1 (6,9) miljoonaa euroa.

Liiketoimintakauppasaatava liittyy Fortum Oyj:n kanssa helmikuussa 2025 tehtyyn yrityskauppaan,

jonka yhteydessä Enersense myi tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoimintansa. Alunperin

saatava oli 32,8 miljoona euroa ja siihen tehtiin 3,6 miljoonan euron käypään arvoon korjaus

tulosvaikutteisesti perustuen johdon yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan uudelleen tehtyyn

kokonaisarvioon saatavasta.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 127



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista, rahavaroista (ks. liitetieto 17. Rahavarat). Nämä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, koska näitä rahoitusvaroja pidetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Konsernin rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Lisäkauppahintasaatava tarkistetaan yhdessä vastapuolen kanssa kolmen kuukauden välein. Myyntisaamiset kirjataan alun perin transaktiohintaan. Korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sen rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle ja olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja eduista on siirretty toiselle osapuolelle. Voitto tai tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään rahoituskuluissa. Factoring • Enersense käyttää factoring-järjestelyä, jossa myyntisaamisten olennaiset riskit ja edut on siirretty factoring-yhtiölle. Tällaiset myyntisaamiset esitetään taseessa, kunnes niistä on saatu suoritus factoring-yhtiöltä ja ne arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Pääosin Enersense saa suorituksen heti, kun saamiset on siirretty factoring-yhtiölle. Konsernin näkemyksen mukaan liiketoimintamalli, jonka mukaan saamisia pidetään rahavirtojen keräämistä varten, soveltuu yhä näihin saamisiin, ja näin ollen ne edelleen arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. • Näiden käypä arvo ei perustu havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jolloin niiden käypä arvo on käyvän arvon hierarkian tasolla 3. Käypä arvo ei olennaisesti eroa alkuperäisestä hankintamenosta. Käyvän arvon hierarkia on kuvattu liitteessä 21. Lainat. Käyvän arvon muutos esitetään muissa tuotoissa tai kuluissa, ja factoringin rahoituskulut esitetään rahoituskuluissa. Rahoitusvarojen arvonalentuminen • Rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ennakoivasti. • Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen sovelletaan yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappio kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Enersense on määrittänyt odotettavissa olevat luottotappioasteet eri ikäisille myyntisaamisille ikäjakauman mukaisesti huomioiden saamisten erityispiirteet ja riskit. Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon ennakoitavista laiminlyönneistä. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet ja niiden mahdollinen vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen, sekä mahdolliset vakuudet ja luottovakuutukset. • Rahoitusvarojen luottoriskiä sekä luottoriskin hallintaa sekä myyntisaamisten varausmatriisia kuvataan liitetiedossa 20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.



	KESKEISET HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Liiketoimintakauppasaatava Tytäryhtiön myyntiin liittyvä saatava liittyy sopimuksen mukaiseen ehdolliseen kauppahintaan, jossa rajoitettu maksimi (74 miljoonaa euroa) on IFRS 9 mukainen rahoitusvara, ja se arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Johto tarkastelee saatavan käypää arvoa kvartaaleittain. Johto käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa arvon määrittämiseen.

17. Rahavarat


EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Rahat ja pankkisaamiset	23 417	19 830



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 128

18. Oma pääoma


EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Osakepääoma	80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	62 361	62 361
Omat osakkeet	-700	—
Hybridilaina	29 358	—
Vararahasto	313	313
Muuntoerot	92	32
Kertyneet voittovarat	-40 286	-10 176
Tilikauden voitto (tappio)	1 170	-30 159
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	52 389	22 451
Määräysvallattomien omistajien osuudet	—	—
Oma pääoma yhteensä	52 389	22 451

Osakemäärä


	kpl
Osakemäärä 1.1.2024	16 492 527
	—
Osakemäärä 31.12.2024	16 492 527
Omat osakkeet	-187 713
Osakemäärä 31.12.2025	16 304 814

Osakepääoma

Enersense International Oyj:llä on yksi osakesarja. Yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen

yhtiökokouksessa. Enersense International Oyj:n osakepääoma 31.12.2025 on 80 000 euroa

(31.12.2024 80 000 euroa) ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli 16 304 814

kappaletta (31.12.2024: 16 492 527). Enersense International Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq

Helsinki Oy:n pörssilistalla ja osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-

osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on hallussa omia osakkeita 187 713 kappaletta. Sijoitetun vapaan

oman pääoman rahasto sisältää osakeyhtiölain mukaisesti osakkeiden merkintähinnan, ellei yhtiö

nimenomaisesti ole päättänyt toisin.

Enersense tiedotti 24.10.2025, että se oli saanut omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman

päätökseen. Enersense osti 19.8.–23.10.2025 yhteensä 187 713 omaa osakettaan 3,727 euron

keskihintaan. Takaisinostoohjelmassa tehdyt takaisinostot vähensivät yhtiön vapaata omaa

pääomaa 699 548 eurolla. Ohjelman päätyttyä Enersensellä oli hallussaan 187 713 omaa osaketta,

mikä on noin 1,1 % kaikista osakkeista.

Hybridilaina

Enersense julkisti 4.12.2025 velkakirjanhaltijoiden kokouksen positiivisen tuloksen liittyen

suostumusten hakumenettelyyn, joka koski sen ulkona olevia 26.000.000 euron senioriehtoisia

vakuudettomia 7,00 prosentin kiinteäkorkoisia vuonna 2027 erääntyviä vaihtovelkakirjoja (ISIN

FI4000541826). Kokouksessa velkakirjanhaltijat päättivät hyväksyä yhtiön ehdotuksen velkakirjojen

ehtojen muuttamiseksi liittyen velkakirjojen muuttamiseen alisteiseksi vaihdettavaksi

hybridilainaksi.

Enersense laski liikkeeseen 11.12.2025 uusia vaihdettavia hybridivelkakirjoja, joiden nimellisarvo on

yhteensä 4.000.000 euroa, valikoiduille ammattimaisille sijoittajille lisäeränä (tap issuance)

velkakirjojen muutettujen ehtojen nojalla. Lisäerän liikkeeseenlaskun toteutuksen jälkeen

velkakirjojen muutettujen ehtojen nojalla liikkeeseen laskettujen velkakirjojen yhteenlaskettu

nimellisarvo on 30.000.000 euroa. Liikkeellelaskukulut olivat yhteensä 642 tuhatta euroa.

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta

pääomasta siirretyn osuuden.

Muuntoerot

Ulkomaisen tytäryrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Kertynyt määrä siirretään

tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Uusien osakkeiden ja hybridilainan liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat menot esitetään omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 129

19. Osakekohtainen tulos


	1–12/2025	1–12/2024
Osakekohtainen tulos
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio)	1 170	-30 159
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, laimentamaton	16 436	16 493
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, laimennettu	20 130	19 971
Osakekohtainen painotettu keskiarvo tulos, laimentamaton (euroa)	0,07	-1,83
Osakekohtainen tulos, laimennettu (euroa)	0,06	-1,83

Syksyn 2025 aikana Enersense hankki omia osakkeita yhteensä 187 713 kappaletta (1,1 % kaikista

osakkeista), jotka vähentävät ulkona olevien osakkeiden määrää. Enersensellä on tilikaudella 2025

kaksi instrumenttia (hybridilaina ja osakepalkkio-ohjelma), joilla on laimentava vaikutus

osakekohtaiseen tulokseen. Niiden yhteismäärä on 3 943 233 kappaletta. Tilikaudella 2024 oli

samat instrumentit.



	TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE Osakekohtainen tulos (EPS) lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla perusteella kuin laimentamaton, paitsi että siinä otetaan huomioon konsernin mahdolliset sitoumukset uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen tulevaisuudessa.

20. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta

Enersense altistuu liiketoiminnassaan maksuvalmius-, luotto-, valuutta- ja korkoriskille. Enersensen

rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää rahoitusmarkkinoiden muutoksista johtuvien

tekijöiden vaikutusta yhtiön tulokseen, toimintaan ja taserakenteeseen.

Enersensen rahoitushallinto raportoi säännöllisesti konsernin johdolle tunnistetuista

rahoitusriskeistä sekä toimenpiteistä, joilla konserni aikoo suojautua mahdollisilta riskeiltä.

Konsernin rahoitushallinto tukee myös liiketoiminta-alueita niiden rahoitusriskien hallinnassa.

Liiketoiminta-alueet toimittavat konsernin rahoitushallinnolle ajantasaista informaatiota

rahoitusasemastaan ja kassanhallinnasta, jotta rahoitushallinto voi varmistaa tehokkaan

rahoituksen-, likviditeetin- ja riskienhallinnan.

Luottoriski

Enersensen luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta konsernilla on avoimia saatavia tai joiden kanssa

on solmittu pitkäaikaissopimuksia. Luottoriski voi toteutua siinä tapauksessa, että asiakas ei pysty

suoriutumaan sopimusvelvoitteistaan. Enersense tarkistaa merkittävien uusien asiakkaidensa

luottotiedot ja maksukyvykkyyden ennen sopimuksiin ryhtymistä sekä seuraa aktiivisesti

asiakaskuntansa luottokelpoisuutta ja maksukyvykkyyttä.

Konserni suojautuu luottoriskiltä myös myymällä myyntisaatavia kolmannelle osapuolelle, joka

kantaa luottoriskin ostamiensa myyntisaatavien osalta. Enersenselle ei jää olennaisia intressejä

näihin saamisiin. Enersense hallitsee luottoriskiä myös käyttäen ennakkomaksuja ja projektien

etupainotteisia maksuohjelmia.

Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon vähennettynä mahdollisilla

arvonalentumisilla. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten

myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät on ryhmitelty yhteisten

luottoriskiominaisuuksien ja maksun viivästymisen perusteella. Odotettujen tappioiden malli

perustuu varausmatriisiin, jossa odotetut luottotappiot lasketaan soveltamalla historiallisesti

toteutuneita luottotappioita sekä liiketoimintajohdon arvioita tulevasta kehityksestä avoimien

myyntisaamisten eri maturiteettijakaumiin. Odotettu luottotappiovaraus kirjataan välittömästi

tulosvaikutteisesti. Enersense kirjaa myyntisaamiset pois taseesta lopullisina luottotappioina,

kun perintä on osoittautunut tuloksettomaksi. Lopullinen luottotappiokirjaus tehdään

esimerkiksi silloin kun perintäkumppani antaa luottotappiosuosituksen tai velallinen hakeutuu

konkurssiin tai maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kanssa ei päästä sopuun

maksusuunnitelmasta.

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät laskuttamattomiin keskeneräisiin töihin ja ovat

riskiominaisuuksiltaan samanlaisia kuin samantyyppisistä sopimuksista johtuvat myyntisaamiset.

Tämän vuoksi Enersensen johto on olettanut, että ei-erääntyneiden myyntisaamisten


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 130

odotettavissa oleva tappioaste on kohtuullisen lähellä sopimukseen perustuvien omaisuuserien

tappioastetta.

Luottotappiovaraus


	Ei viivästynyt	Alle 30 päivää viivästynyt	30–60 päivää viivästynyt	61–90 päivää viivästynyt	Yli 90 päivää viivästynyt	Yhteensä
31.12.2025
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0 %	1 %	4 %	26 %	100 %
Bruttomääräinen kirjanpito	18 487	3 120	55	65	155	21 882
Luottotappiovarauksen määrä	-3	-37	-2	-17	-155	-215
Nettomääräinen kirjanpitoarvo	18 483	3 083	52	48	—	21 667


	Ei viivästynyt	Alle 30 päivää viivästynyt	30–60 päivää viivästynyt	61–90 päivää viivästynyt	Yli 90 päivää viivästynyt	Yhteensä
31.12.2024
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0 %	0 %	2 %	7 %	100 %
Bruttomääräinen kirjanpito	27 616	632	139	51	1 079	29 516
Luottotappiovarauksen määrä	-4	-1	-2	-3	-1 079	-1 089
Nettomääräinen kirjanpitoarvo	27 612	631	137	48	—	28 427

Luottotappiovarauksen täsmäytys


	1–12/2025	1–12/2024
Luottotappiovaraus 1.1.	1 089	656
Kaudella tulosvaikutteiseksi kirjattu luottotappiovarauksen muutos	-67	581
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset	-808	-148
Luottotappiovaraus 31.12.	215	1 089

Lainasaamisista kirjattu luottotappiovaraus

Enersensellä oli lyhytaikaisia lainasaamisia 31.12.2025 92 (31.12.2024 184) tuhatta euroa.

Enersensen johto seuraa lainasaatavien takaisinmaksun todennäköisyyttä ja niistä tehdään

luottotappiovaraus, mikäli varaukselle on aihetta. Liiketoimintakauppahintasaava 29,2 miljoonaa

euroa liittyy Fortum Oyj:n kanssa helmikuussa 2025 tehtyyn yrityskauppaan, jonka yhteydessä

Enersense myi tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoimintansa.

Rahavarat ja muut talletukset on sijoitettu vakavaraisiin pankkeihin, eikä yhtiö katso niihin

sisältyvän olennaista luottoriskiä. Nämä ovat erittäin likvidejä sijoituksia eikä niistä ole kirjattu

odotettuja luottotappioita.

Maksuvalmiusriski

Enersensen maksuvalmiusriski jakautuu jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskeihin. Jälleenrahoitusriski

liittyy siihen, että Enersensellä ei olisi käytettävissään riittävästi likvidejä varoja erääntyvien

lainojensa maksamiseksi tai ettei jälleenrahoitusta olisi järjesteltävissä suotuisilla ehdoilla.

Enersense pyrkii suojautumaan jällenrahoitusriskiltä hajauttamalla lainaportfolionsa

maturiteettijakaumaa sekä arvioimalla lyhytaikaisen rahoituksen osuutta ja konsernin pitkäaikaista

rahoitustarvetta.

Likviditeettiriski liittyy siihen, että Enersensellä ei olisi käytössään riittävästi likvidejä varoja

suoriutuakseen velvoitteistaan. Riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi Enersense laatii lyhyen- ja

pitkän aikavälin kassaennustetta ja järjestää tarvittaessa lisärahoitusta. Enersense pyrkii

jatkuvasti ennakoimaan ja seuraamaan liiketoiminnan rahoituksen tarvetta, jotta Enersensellä olisi

riittävästi likvidejä varoja toimintansa rahoittamiseksi sekä velvoitteistaan suoriutumiseksi.

Rahoituksen lähteet

Enersensen taseen rahavarat olivat vuoden 2025 lopussa 23,4 (19,8) miljoonaa euroa.

Myyntisaatavat olivat vuoden 2025 lopussa 21,7 (28,4) miljoonaa euroa. Enersensellä oli 31.12.2025

nostamatonta rahoituslimiittiä 8 miljoonaa euroa. Enersensellä oli pitkäaikaisia rahalaitoslainoja

yhteensä 15,0 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia rahalaitoslainoja 1,0 miljoonaa euroa. Lisäksi

Enersensellä oli IFRS 16:n mukaisia leasing- ja toimitilavelkoja, joista pitkäaikaisia velkoja oli 6,0

miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia velkoja 4,8 miljoonaa euroa.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 131

Enersense on myös sopinut osamaksurahoituksesta liittyen ajoneuvojen hankintaan ja

toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin rahoitukseen.

Enersensen rahoitus koostuu valtiokonttorin myöntämistä tuotekehityslainoista, hybridilainasta,

senior-lainasta, tarvittaessa nostettavissa olevasta rahoituslimiitistä sekä useasta takaus-,

leasing- ja laskurahoituslimiitistä. Rahoitusta käytetään toiminnan kehittämiseen sekä

käyttöpääoman hallintaan.

Yhtiöllä on käytössään valtiokonttorin myöntämiä tuotekehityslainoja 0,1 miljoonalla eurolla.

Lainat erääntyvät kokonaisuudessaan vuonna 2027. Enersensellä on myös joulukuussa 2025

valmiiksi neuvoteltu pitkän aikavälin rahoituskokonaisuus, josta sillä on käytössään 16 miljoonan

euron senior-laina, joka nostettiin kokonaisuudessaan 22.12.2025. Laina erääntyy kesäkuussa 2028.

Enersense vaihtoi 4.12.2025 26,0 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan hybridilainaksi ja laski

liikkeelle 11.12.2025 4,0 miljoonan euron uusia hybridivelkakirjoja, jolloin hybridilainan

kokonaismäärä on 30,0 miljoonaa euroa. Hybridilaina käsitellään oman pääoman eränä, eikä sillä

ole eräpäivää. Yhtiöllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta maksaa lainan korkoa. Maksamatta

jätetty korko ei aiheuta maksukyvyttömyyttä, ja maksamattomat korot kertyvät lainaehtojen

mukaisesti.

Yhtiöllä on käytössään myös yhteissummaltaan 48,9 miljoonan euron laskurahoituslimiitit, josta

vuoden lopussa käytössä oli 18,9 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on käytettävissään takauslimiittejä yhteensä 60 miljoonaa euroa.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 132

Rahoitusvelkojen maturiteetit


EUR tuhatta	2026	2027	2028	2029	2030	2031	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat yhteensä	Kirjanpitoarvo
31.12.2025
Lainat lukuun ottamatta osamaksuvelkoja	1 545	2 848	13 643	—	—	—	18 035	16 100
Osamaksuvelat	—	—	—	—	—	—	—	—
Verohallinnon maksujärjestelyt	—	—	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	3 546	2 546	1 312	—	—	—	7 404	10 708
Ostovelat ja muut velat^*)	42 775	—	—	—	—	—	42 775	42 775
Yhteensä	47 866	5 394	14 954	—	—	—	68 214	69 583

*) Ei sisällä seuraavia muita kuin rahoitusvelkoja, kuten työsuhde-etuuksiin liittyviä velkoja tai jaksotuksia. Näiden määrä ilmenee liitteestä 23. Ostovelat ja muut velat.


EUR tuhatta	2025	2026	2027	2028	2029	2030	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat yhteensä	Kirjanpitoarvo
31.12.2024
Vaihtovelkakirjalaina	1 820	1 820	26 910	—	—	—	30 550	24 350
Lainat lukuun ottamatta osamaksuvelkoja	7 804	1 403	167	116	115	114	9 720	9 465
Osamaksuvelat	4	7	—	—	—	—	12	12
Verohallinnon maksujärjestelyt	3 394	—	—	—	—	—	3 394	3 394
Vuokrasopimusvelat	3 955	3 172	1 891	—	—	—	9 017	13 101
Ostovelat ja muut velat^*)	45 584	—	—	—	—	—	45 584	45 584
Yhteensä	62 561	6 403	28 968	116	115	114	98 277	95 906

*) Ei sisällä seuraavia muita kuin rahoitusvelkoja, kuten työsuhde-etuuksiin liittyviä velkoja tai jaksotuksia. Näiden määrä ilmenee liitteestä 23. Ostovelat ja muut velat.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 133

Yllä olevassa taulukossa olevat luvut ovat diskonttaamattomia sisältäen korkomaksut ja muut

sopimusperusteiset maksut velkojalle.

Markkinariski

Valuuttariski

Enersense altistuu valuuttariskeille, joista Ruotsin ja Norjan kruunut ovat merkittävimmät, joissa on

valuuttamääräisiä myyntisaamisia ja ostovelkoja. Enersensellä ei ole valuuttamääräisiä lainoja.

Enersense seuraa aktiivisesti keskeisten valuuttojen kehitystä ja voi suojata ennakoituja

valuuttamääräisiä kassavirtoja tarpeen mukaan. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää

esimerkiksi valuuttatermiinejä. Tilikauden lopussa Enersensellä ei ollut käytössä

valuuttajohdannaisia.

Korkoriski

Enersense altistuu toiminnassaan korkoriskille voimassa olevien rahoitussopimuksien muuttuvien

korkojen sekä rahoituksen saatavuuden kautta. Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai

rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti rahoituksen

saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin. Korkotason nousulla voisi olla olennainen suora vaikutus

saatavilla olevan rahoituksen kustannuksiin ja yhtiön olemassa oleviin rahoitussopimuksien

kustannuksiin. Enersense on suojannut noin 60 % vaihtuvakorkoisien lainojensa pääomasta

koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimusten nimellisarvo on 10,0 miljoonaa euroa ja käyvän

arvon muutos 0,03 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimukset kuuluvat

hierarkian tasolle kaksi.

Enersensellä oli vaihtuvakorkoisia rahalaitoslainoja vuoden 2025 lopussa 16,0 (8,6) miljoonaa

euroa. Korkoherkkyys tilikauden 2025 tulokseen verojen jälkeen olisi ollut 127 (132) tuhatta euroa

huomioiden koronvaihtosopimuksen vaikutukset, olettaen että korkotaso nousee 0,5 % muiden

tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat arvostusryhmittäin


		31.12.2025		31.12.2024

	Liite- tieto	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset varat
Sijoitukset		—	8 302	—	1 228
Liiketoimintakauppasaatava		—	29 169	—	—
Pantattu tili	16	1 325	—	1 325	—
Muut saamiset	16	—		37
Myyntisaamiset	16	210	—	1 135	—
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 535	37 471	2 497	1 228

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	16	21 667	—	28 427	—
Muut rahoitusvarat	16	5 191	—	10 100	—
Rahavarat	17	23 417	—	19 830	—
Lyhytaikaiset varat yhteensä		50 275	—	58 357	—
Varat yhteensä		51 810	37 471	60 854	1 228

Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset velat
Lainat	21	15 050	—	26 243	—
Vuokrasopimusvelat	13	5 956		7 462
Ostovelat	23	—	141	—	141
Pitkäaikaiset velat yhteensä		21 006	141	33 705	141

Lyhytaikaiset velat
Lainat	21	1 054	—	7 577	—
Vuokrasopimusvelat	13	4 752		5 639
Ostovelat ja muut velat	23	48 705	—	63 135	—
Lyhytaikaiset velat yhteensä		54 511	—	76 350	—
Velat yhteensä		75 517	141	110 055	141


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 134

Sijoitukset pitää sisällään 10 % tai alle olevia omistuksia osakeyhtiöistä. Sijoituksiin sisältyy myös

P2X Solutions Oy (8,9%), joka aikaisemmin raportoitiin osakkuusyhtiönä. Enersense vähensi

vaikutusvaltaansa, minkä myötä 1.10.2025 alkaen P2X Solutions Oy:tä ei enää käsitellä

osakkuusyhtiönä. Lisäksi Enersense omistaa 10 %:n osuuden PE Group Oy:stä. Sijoituksissa on myös

Enersense Wind Oy:n hankkeisiin liittyvä omistus yhteen tuulivoimapuistoon (10 %). Sijoitukset

arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitukseen liittyvien velkojen täsmäytyslaskelma


EUR tuhatta	Lainat	Vuokrasopimusvelat	Yhteensä
Velat 1.1.2024	32 437	15 407	50 603
Liiketoimintojen myynnit	—	—	—
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	20 806		20 806
Lainojen takaisinmaksut	-19 440	-7 515	-26 954
Muut muutokset:
Hankinnat - vuokrasopimukset		5 209	5 230
Velat 31.12.2024	33 803	13 101	46 905
Liiketoimintojen myynnit	-676	—	-676
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	21 000		21 000
Lainojen takaisinmaksut	-12 023	-7 855	-19 878
Muut muutokset:
Hybridilaina	-26 000		-26 000
Hankinnat - vuokrasopimukset		5 461	5 461
Velat 31.12.2025	16 104	10 708	26 812

Pääoman hallinta

Enersensen pääoman hallinnan tarkoituksena on varmistaa osakkeen omistajien sijoittamalle

pääomalle korkea tuotto sekä tukea yhtiön liiketoimintaa optimaalisen pääomarakenteen avulla.

Enersensen johto ja hallitus seuraavat konsernin vakavaraisuutta ja velanhoitokykyä kuukausittain.

Enersense vaikuttaa pääomarakenteeseensa keräämällä oman ja vieraan pääoman ehtoista

rahoitusta sekä ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvaa käyttöpääomaa.

Enersense sai valmiiksi neuvottelut usean vuoden mittaisesta jatkorahoituksesta joulukuussa 2025.

Enersensen lainoihin liittyy vuosineljänneksittäin tarkasteltavat omavaraisuusastetta, korollisen

nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, nettovelkaantumisastetta sekä minimilikviditeettiä

mittaavat rahoituskovenantit. Lisäksi rahoitussopimukseen liittyy ehtoja varjojen jakoon,

investointeihin, yritysjärjestelyihin ja velkaantumiseen. Kovenantit lasketaan IFRS-

tilinpäätöskäytännön mukaisista luvuista soveltamalla rahoitussopimuksessa eriteltyjä

laskukaavoja ja ne raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain.

Enersense täytti kaikki kovenanttiehdot 31.12.2025 ja on vahvistanut kovenanttien arvot

rahoittajille.

Mikäli kovenanttien ehdot rikkoutuvat, pitää osapuolten neuvotella toimenpiteistä tilanteen

korjaamiseksi. Kovenantit koskevat 16 miljoonan euron senior-lainaa, 8 miljoonan euron

rahoituslimiittiä sekä 40 miljoonan euron pankkitakauslimiitiä. Senior-laina nostettiin

kokonaisuudessaan joulukuussa 2025 ja rahoituslimiittiä ei ollut vuoden 2025 lopussa käytössä.

Alla olevassa taulukossa esitetään joulukuussa 2025 voimaan tulleet kovenantit. Johdon ennusteen

mukaisesti ne tulevat täyttymään 12 kuukautta tilinpäätöksestä.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 135

Kovenantit


Rahoituskokonaisuuden kovenantit	Toteutunut arvo	Kovenantti- arvo
Rahoituskokonaisuuden kovenantit	31.12.2025	31.12.2025	31.3.2026	30.6.2026	30.9.2026	31.12.2026
Omavaraisuusaste	32,1 %	≥25,0 %	≥25,0 %	≥25,0 %	≥25,0 %	≥25,0 %
Korollinen nettovelka/käyttökate	0,13x	≤2,50x	≤2,50x	≤2,50x	≤2,50x	≤2,50x
Nettovelkaantumisaste	6,5 %	≤85,0 %	≤85,0 %	≤85,0 %	≤85,0 %	≤85,0 %
Minimilikviditeetti	23,4 MEUR	≥10 MEUR	≥10 MEUR	≥10 MEUR	≥5 MEUR	≥10 MEUR

Kovenanttien täsmäytyslaskenta


EUR tuhatta	2025	2024
Korolliset velat / käyttökate
Korolliset nettovelat	26 812	50 414
Kassa	23 417	19 830
Käyttökate	25 278	14 511
Oikaisut		1 000
Korolliset velat / käyttökate	0,13	1,97
Omavaraisuusaste
Oma pääoma	52 389	21 241
Taseen loppusumma	182 317	194 537
Saadut ennakkomaksut	19 111	17 981
Omavaraisuusaste	32,1 %	12,0 %
Nettovelkaantumisaste
Omapääoma	52 389
Nettovelka	3 395
Nettovelkaantumisaste	6,5 %

Hierarkian tasot

Enersense on arvioinut, että myös muiden rahoitusvelkojen käypä arvo vastaa olennaisesti niiden

kirjanpitoarvoa, koska velat ovat markkinaehtoisia ja diskonttauksen vaikutus on epäolennainen.

Lainojen korkoprosentit ovat välillä 1,00–7,00 %. Pankkilainojen käyvän arvon hierarkiataso on 3,

koska niiden käyvät arvot eivät perustu havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin.

Hierarkian tasot ovat seuraavat:

• Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien (kuten

julkisesti noteerattujen johdannaisten ja osakkeiden) käyvät arvot perustuvat raportointikauden

lopun noteerattuihin markkinahintoihin ja luokitellaan tasolle 1.

• Taso 2: Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat merkittävät syöttötiedot

ovat havainnoitavissa, mutta hinta ei kuitenkaan tule suoraan toimivilta markkinoilta,

instrumentti luokitellaan tasolle 2.

Enersense arvostaa korkojohdannaiset tason 2 välittävältä instituutiolta käypään arvoon

perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin.

• Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävä syöttötieto ei perustu havainnoitavissa olevaan

markkinatietoon, instrumentti luokitellaan tasolle 3.

Tason 3 erien erittely sekä täsmäytyslaskelma:


EUR tuhatta	1.1.	Lisäykset	Kauden aikana tulokseen kirjatut voitot/tappiot	31.12.
Liiketoimintakauppasaatava	—	32 724	-3 555	29 169
Osakkeet	1 228	7 499	-425	8 302
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	1 228	40 223	-3 980	37 471

Tason 3 erien osakkeiden arvostustekniikka perustuu lisätuottomalliin, jossa arvo muodostuu

sijoitetusta pääomasta sekä odotettujen lisätuottojen nykyarvosta. Odotetut tulevat lisätuotot

ovat merkittäviä ei-havaittavissa olevia syöttötietoja. Liiketoimintakauppasaatavan

arvostustekniikka perustuu odotettuun tulevaan rahavirtaan sopimusehtojen mukaisesti.

Tähän vaikuttavat erityisesti hankkeiden toteutumistodennäköisyys (viranomaishyväksyntä,

maanvuokrauksen onnistuminen ja tuulivoiman kilpailukyky sähköntuotantomuotona),

hankekannan potentiaalinen kokonaisteho (2 400 MW) ja diskonttokorko. Diskonttokorkona

on käytetty 2,9 %.


		ENERSENSE \| TILINPÄÄTÖS \| 136

21. Lainat


	31.12.2025	31.12.2024
EUR tuhatta	Kirjanpitoarvo	Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset lainat
Lainat	15 050	26 243
Osamaksuvelat	—	7
Vuokrasopimusvelat	5 957	7 462
Pitkäaikaiset lainat yhteensä	21 007	33 713
Lyhytaikaiset lainat
Pankkilainat	1 050	7 564
Osamaksuvelat	—	4
Vuokrasopimusvelat	4 752	5 639
Factoringvelat	4	8
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	5 805	13 215
Yhteensä	26 812	46 928