9 Osakkeet ja osakkeenomistajat

11 Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

12 Tietoa sijoittajille

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

1 VUOSIKERTOMUS 2025 • Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2025

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2026

Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuus-

tekijöitä. Suomen talouden kasvu on ollut heikkoa. Kilpailu

Suomen televiestintämarkkinoilla on ollut kiivasta.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla

tai hieman korkeampi kuin vuonna 2025. Koko vuoden

vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan 815–845

miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan

olevan 12 prosenttia liikevaihdosta.

Näkymät ja ohjeistus perustuvat oletukseen, että talou-

dellinen tilanne ja toimintaympäristö paranevat vähitellen

vuoden aikana. Lisäksi oletetaan, että telecom-palveluliike-

vaihto kasvaa 1–3 prosenttia ja kansainvälisten ohjelmisto-

palvelujen orgaaninen liikevaihto kasvaa yli 10 prosenttia.

Mobiilin palveluliikevaihto on telecom-palveluliikevaihdon

kasvun pääasiallinen ajuri.

Voitonjako

Elisan voitonjakopolitiikan mukaisesti varsinainen voitonjako

on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta.

Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa mahdollinen

ylimääräinen pääoma. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa

huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustar-

peet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat

osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2025

voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa

maksetaan enintään 2,40 euroa osakkeelta yhtiökokouksen

31.12.2025 hyväksymän taseen perusteella. Ehdotuksen

mukaan osinko maksetaan neljässä erässä seuraavasti:

Osingon ensimmäinen erä 0,60 euroa osakkeelta ehdote-

taan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon

ensimmäisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä

7.4.2026. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä

maksetaan 15.4.2026.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous

valtuuttaa hallituksen päättämään myöhemmin harkintansa

mukaan yhteensä enintään 1,80 euron osingon jakamisesta

osaketta kohti. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen alkuun saakka.

Ellei hallitus perustellusta syystä toisin päätä, valtuutusta

käytetään osingonjakoon kolmessa samansuuruisessa erässä

valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus tekee erilliset pää-

tökset jokaisesta osingonjaosta siten, että kunkin osingonjaon

alustavat täsmäytys- ja maksupäivät ovat jäljempänä esitetyt.

Yhtiö ilmoittaa kustakin tällaisesta päätöksestä erikseen.

Alustavat

täsmäytyspäivät

Alustavat

maksupäivät Alustavat määrät

20.7.2026 29.7.2026 0,60 euroa/osake

26.10.2026 4.11.2026 0,60 euroa/osake

10.2.2027 17.2.2027 0,60 euroa/osake

Kukin valtuutukseen perustuva osinkoerä maksetaan niille

osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä Euroclear

Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon kyseisen

osinkoerän täsmäytyspäivänä.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että halli-

tukselle annetaan valtuutus enintään viiden miljoonan oman

osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta.

Markkinatilanne

Kilpailuympäristö on ollut aktiivinen etenkin mobiililiittymien

osalta. Mobiilipalvelujen käyttö on kehittynyt edelleen

suotuisasti. Myös 5G-palvelujen kysyntä on jatkunut

hyvänä entistä laajemman 5G-laitevalikoiman ja verkon

paremman kattavuuden myötä. Geopoliittinen epävarmuus

ja makrotalouden vaisu kehitys ovat jatkuneet. Tämä tilanne

on lisännyt kyberturvallisuuspalvelujen kysyntää. Kilpailu

kiinteän laajakaistan markkinoista on ollut edelleen tiukkaa,

ja perinteisten kiinteän verkon liittymien lukumäärä ja käyttö

ovat vähentyneet.

Suotuisa kehitys IT-palvelujen markkinoilla on jatkunut.

Talouden yleinen epävarmuus on viivästyttänyt joidenkin

yritysten investointipäätöksiä ja projektien toteutusta.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20252 • Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

milj.euroa 2025 2024 2023

Liikevaihto 2 257 2 191 2 180

Käyttökate 764 767 756

Käyttökate-% 33,9 % 35,0 % 34,7 %

Vertailukelpoinen käyttökate

808 783 756

Vertailukelpoinen käyttökate-% 35,8 % 35,7 % 34,7 %

Liikevoitto 466 488 482

Liikevoitto-% 20,6 % 22,3 % 22,1 %

Vertailukelpoinen liikevoitto

(1 (2

512 504 487

Vertailukelpoinen liikevoitto-% 22,7 % 23,0 % 22,4 %

Oman pääoman tuotto, % 26,8 % 27,6 % 29,4 %

Vuosi 2025 ilman 32 miljoonan euron rakennejärjestelykuluja ja 12 miljoonan euron verkon purku- ja korjauskuluja. Vuosi 2024 ilman 17

miljoonan euron rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2025 ilman 2 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentumisia. Vuosi 2023 ilman 6 miljoonan euron käyttöomaisuuden

arvonalentumisia.

Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta, mikä johtui pääasiassa mobiilipalvelujen ja kansainvälisten ohjelmistopal-

velujen, digitaalisten yrityspalvelujen sekä yhdysliikenteen ja verkkovierailujen kasvusta. Yritysostot vaikuttivat myönteisesti

liikevaihtoon, kun taas laitemyynnin, kiinteän verkon palveluiden ja kuluttajien digitaalisten palvelujen lasku ja Epic TV:n myynti

heikensivät liikevaihtoa.

Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 3 prosenttia ja vertailukelpoinen liikevoitto 1 prosenttia, mikä johtui pääasiassa palvelulii-

kevaihdon kasvusta ja tehostamistoimista.

Nettorahoitustuotot ja -kulut olivat –40 miljoonaa euroa (–39). Tuloslaskelman tuloverot olivat 83 miljoonaa euroa (91).

Nettotulos oli 342 miljoonaa euroa (356), ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,36 euroa (2,35).

Rahoitusasema

milj.euroa 2025 2024 2023

Nettovelka 1 508 1 473 1 304

Nettovelka / käyttökate

1,9 1,9 1,7

Velkaantumisaste, % 119,8 % 113,9 % 100,8 %

Omavaraisuusaste, % 35,9 % 38,7 % 41,6 %

Kassavirta

400 256 347

Vertailukelpoinen kassavirta

411 357 361

(Korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen käyttökate).

Kassavirta ennen rahoitusta.

Vuosi 2025 ilman 12 miljoonan euron osakehankintoja ja -myyntejä. Vuosi 2024 ilman 101 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja

myönnettyjä lainoja. Vuosi 2023 ilman 14 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja -myyntejä.

Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen kasvoi 15 prosenttia 411 miljoonaan euroon. Nettokäyttöpääoman muutos,

alhaisemmat verot ja alhaisemmat käyttöomaisuusinvestoinnit vahvistivat kassavirtaa, kun taas käyttökate ja rahoituskulut

heikensivät sitä.

Rahoitusasema ja maksuvalmius pysyivät vahvalla tasolla. Käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien

määrä vuoden lopussa oli 590 miljoonaa euroa.

Konsernirakenteen muutokset

Heinäkuussa Elisa myi Banana Fingers Limitedin ja Epic TV SAS:n italialaiselle LDR S.p.A:lle.

Elisa siirsi 23.10.2025 Elisa Eesti AS:n omistuksen emoyhtiöltä Karelsat Oy:lle. Tämä liiketoimi kasvatti emoyhtiön tulosta

ja omaa pääomaa, mutta sillä ei ollut verovaikutuksia. Elisan kokonaan omistama tytäryhtiö Karelsat Oy sulautui Elisa Oyj:hin

31.10.2025. Näillä liiketoimilla ei ole vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20253 • Hallituksen toimintakertomus

Yritysasiakkaat

milj.euroa 2025 2024

Liikevaihto 750 754

Käyttökate 239 242

Käyttökate-% 31,9 % 32,1 %

Vertailukelpoinen käyttökate

256 251

Vertailukelpoinen käyttökate-% 34,2 % 33,2 %

Liikevoitto 146 155

Liikevoitto-% 19,5 % 20,5 %

Vertailukelpoinen liikevoitto

(1 (2

164 163

Vertailukelpoinen liikevoitto-% 21,9 % 21,6 %

Käyttöomaisuusinvestoinnit 112 106

Vuosi 2025 ilman 13 miljoonan euron rakennejärjestelykuluja ja 4 miljoonan euron verkon purku- ja korjauskuluja. Vuosi 2024 ilman 8 miljoonan

euron rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2025 ilman 1 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentumisia.

Liikevaihto laski 1 prosenttia. Sitä heikensivät kiinteän verkon palvelut ja laitemyynti. Liikevaihtoa vahvisti kasvu mobiilipalve-

luissa ja digitaalisissa palveluissa sekä yhdysliikenteessä ja verkkovierailuissa. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 2 prosenttia.

Henkilöasiakkaat

milj.euroa 2025 2024

Liikevaihto 1 352 1 329

Käyttökate 526 539

Käyttökate-% 38,9 % 40,6 %

Vertailukelpoinen käyttökate

550 545

Vertailukelpoinen käyttökate-% 40,7 % 41,0 %

Liikevoitto 333 356

Liikevoitto-% 24,6 % 26,8 %

Vertailukelpoinen liikevoitto

(1 (2

358 361

Vertailukelpoinen liikevoitto-% 26,5 % 27,2 %

Käyttöomaisuusinvestoinnit 232 229

Vuosi 2025 ilman 16 miljoonan euron rakennejärjestelykuluja ja 8 miljoonan euron verkon purku- ja korjauskuluja. Vuosi 2024 ilman 5 miljoonan

euron rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2025 ilman 1 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentumisia.

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Liikevaihtoa vahvisti kasvu mobiilipalveluissa, kiinteän verkon palveluissa ja energiaohjelmisto-

palveluissa sekä yhdysliikenteen ja verkkovierailujen liikevaihdossa. Digitaalisten palvelujen ja laitemyynnin vähenemisellä sekä

Epic TV:n myynnillä oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 1 prosenttia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20254 • Hallituksen toimintakertomus

Kansainväliset ohjelmistopalvelut

Milj. euroa 2025 2024

Liikevaihto 155 109

Käyttökate –1 –15

Käyttökate-% –0,6 % –13,6 %

Vertailukelpoinen käyttökate

2 –12

Vertailukelpoinen käyttökate-% 1,3 % –10,9 %

Liikevoitto –13 –23

Liikevoitto-% –8,6 % –20,9 %

Vertailukelpoinen liikevoitto

–10 –20

Vertailukelpoinen liikevoitto-% –6,7 % –18,2 %

Käyttöomaisuusinvestoinnit 11 2

Vuosi 2025 ilman 3 miljoonan euron rakennejärjestelykuluja. Vuosi 2024 ilman 3 miljoonan euron rakennejärjestelykuluja.

Liikevaihto kasvoi 43 prosenttia yritysostojen, palveluiden kasvun ja jatkuvien tuottojen ansiosta. Vertailukelpoinen käyttökate

kasvoi 14 miljoonaa euroa ja oli 2 miljoonaa euroa.

Investoinnit

milj.euroa 2025 2024

Käyttöomaisuusinvestoinnit, josta 355 338

Henkilöasiakkaat 232 229

Yritysasiakkaat 112 106

Kansainväliset ohjelmistopalvelut 11 2

Sijoitukset osakkeisiin

114

Investoinnit yhteensä 371 452

Osake- ja liiketoimintahankinnat 15 124

Vaihto-omaisuuden uudelleenluokittelu 13

Käyttöoikeusomaisuus

Investoinnit ilman käyttöoikeusomaisuutta, vaihto-omaisuuden

uudelleenluokittelua sekä sijoituksia osakkeisiin ja liiketoimintoihin 280 295

Investoinnit % liikevaihdosta 12 13

Pääinvestoinnit liittyivät 5G-verkkojen kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen, kuitu- ja muihin verkkoihin sekä IT-investoin-

teihin. Käyttöoikeusomaisuuden kasvuun sisältyy kuituverkon rakentaminen MPY Telecom -yhteisyrityksen kanssa.

Henkilöstö

Vuonna 2025 Elisalla oli henkilöstöä keskimäärin 6 233 (5 781). Henkilöstökulut olivat 478 miljoonaa euroa (433).

Henkilöstöä segmenteittäin tilikauden lopussa oli seuraavasti:

31.12.2025 31.12.2024

Henkilöasiakkaat 2 920 2 951

Yritysasiakkaat 1 928 1 876

Kansainväliset ohjelmistopalvelut

1 329

1 322

Yhteensä 6 177 6 149

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20255 • Hallituksen toimintakertomus

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

milj.euroa Enimmäismäärä Käytössä 31.12.2025

Komittoidut luottolimitit 300 0

Lainajärjestely (ei komittoitu) 125 0

Yritystodistusohjelma (ei komittoitu) 350 90

Pankkilainat 300 200

EMTN-ohjelma (ei komittoitu)

2 000 1 285

Pitkien lainojen luokitukset Luokitus Näkymä

Luokittaja

Moody's Ratings Baa2 Vakaa

S&P Global Ratings

BBB+ Vakaa

Elisa laski 7.5.2025 liikkeelle 300 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan yhtiön eurooppalaisen joukkovelka-

kirjalainaohjelman (EMTN) puitteissa. Laina erääntyy 14.5.2030. Kuponkikorko on 2,875 %, ja emissiokurssi oli 99,455.

Elisa osti 15.5.2025 helmikuussa 2026 erääntyviä joukkovelkakirjalainojaan 115,0 miljoonalla eurolla. Ostohinta oli

99,301 %. Helmikuun 2026 joukkovelkakirjalainoista on oston jälkeen jäljellä 184,8 miljoonaa euroa.

Toukokuussa Elisa sopi kuuden pankin kanssa vastuullisuustavoitteisiin sidotun 170 miljoonan euron luottolimiittisopimuk-

sensa jatkamisesta kahdeksi vuodeksi 145,7 miljoonalla eurolla toukokuusta 2028 toukokuuhun 2030.

Toukokuussa Elisa sopi myös Landesbank Baden-Württembergin kanssa ei-sitovan luottolimiittinsä nostamisesta 125 miljoo-

naan euroon.

Elisa teki heinäkuussa vuosittaisen päivityksen eurooppalaiseen joukkovelkakirjalainaohjelmaansa (European Medium Term

Note, EMTN) ja nosti ohjelman kokonaismäärän 1,5 miljardista eurosta 2,0 miljardiin euroon.

Elisa laski 19.11.2025 liikkeeseen 200 miljoonan euron suuruisen korotuksen toukokuussa 2025 liikkeeseen laskettuun,

vuonna 2030 erääntyvään 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaan. Liikkeeseenlasku toteutettiin eurooppalaisen

joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN) puitteissa. Korotuksen kuponkikorko on 2,875 % ja emissiokurssi oli 99,228. Korotuksen

jälkeen joukkovelkakirjalainan pääoma on kokonaisuudessaan 500 miljoonaa euroa, mikä nostaa joukkovelkakirjalainan

benchmark-kokoluokkaan.

Elisa allekirjoitti 10.12.2025 kahdeksanvuotisen vastuullisuustavoitteisiin sidotun 200 miljoonan euron lainasopimuksen

Pohjoismaiden investointipankin kanssa. Lainasta oli nostamatta 100 miljoonaa euroa joulukuun 2025 lopussa.

Osake

Osakkeiden vaihto perustuu Nasdaq Helsingissä ja vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla tehtyihin kauppoihin. Päätöskurssit

perustuvat Nasdaq Helsingin tietoihin.

Osakevaihto, miljoonaa osaketta 2025 2024 2023

Nasdaq Helsinki 74,9 69,7 64,4

Cboe 186,8 121,3 148,8

Lontoon pörssi 27,1 27,7 29,8

Muut kauppapaikat

16,7

10,9 10,3

Kokonaisvaihto

305,6 229,6 253,3

Vaihto, miljoonaa euroa 13 175 9 923 12 376

% osakkeista

182,6 %

137,2 % 151,4 %

Osakkeet ja markkina-arvot 2025 2024 2023

Osakkeet, kpl 167 335 073 167 335 073 167 335 073

Omat osakkeet, kpl 6 821 539 6 925 607 6 946 654

Ulkona olevat osakkeet, kpl 160 513 534 160 409 466 160 388 419

Päätöskurssi, euroa 37,74 41,80 41,87

Markkina-arvo, miljoonaa euroa 6 315 6 995 7 006

Omat osakkeet, %

4,08 %

4,14 % 4,15 %

Osakkeiden lukumäärä Yhteensä Omat Ulkona olevat

Osakkeet 31.12.2024 167 335 073 6 925 607 160 409 466

Osakepalkkiojärjestelmä 5.2.2025

–101 797 101 797

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 5.2.2025

–2 271 2 271

Osakkeet 31.12.2025

167 335 073

6 821 539 160 513 534

Markkinapaikkatiedot perustuvat Modular Financen tietoihin.

) Pörssitiedote 5.2.2025.

Elisa siirsi 104 068 omaa osakettaan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2022–2024 piiriin

kuuluville henkilöille ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2023 sitouttamisjakson 2024 piiriin kuuluville

henkilöille 5.2.2025.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20256 • Hallituksen toimintakertomus

Tutkimus ja kehitys

Suurin osa palvelujen kehittämisestä tapahtuu tavanomai-

sessa liiketoiminnassa, ja se kirjataan tavanomaisiin toimin-

takuluihin. Elisa käytti tutkimus- ja kehittämistoimintaan 38

miljoonaa euroa (27), josta 13 miljoonaa euroa (8) aktivoitiin

vuonna 2025, mikä on 1,7 prosenttia (1,2) liikevaihdosta.

Varsinainen yhtiökokous 2025

Yhtiökokous päätti 2.4.2025 hallituksen ehdotuksen mukai-

sesti, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2024

perusteella jaetaan osinkoa 2,35 euroa osakkeelta.

Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä 1,18 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän

täsmäytyspäivänä 4.4.2025 on merkittynä Euroclear Finland

Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen

osinkoerän maksupäivä on 11.4.2025. Osingon toinen erä

1,17 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka

osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 17.10.2025 on

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakaslu-

etteloon. Toisen osinkoerän maksupäivä on 24.10.2025.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2024.

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin

vastuuvapaus vuodelta 2024.

Yhtiökokous hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemisrapor-

tin vuodelta 2024 sekä palkitsemispolitiikan. Päätökset ovat

osakeyhtiölain mukaan neuvoa-antavia.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan

(8). Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiö-

kokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen Maher

Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta

Sjöstedt ja Christoph Vitzthum. Uusiksi jäseniksi hallitukseen

valittiin Tuomas Hyyryläinen ja Urs Schaeppi. Hallituksen

puheenjohtajaksi valittiin Christoph Vitzthum ja varapuheen-

johtajaksi Katariina Kravi.

yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön

kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen

luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Valtuutuksen enimmäis-

määrä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18

kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien

osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien

osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölaissa tarkoitettu-

jen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen toteuttamaan annin suunnat-

tuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden

yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi,

investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen paran-

tamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista

tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen

enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Valtuutus on

voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Elisan osakkeenomistajien

nimitystoimikunta

Elisan osakasluettelon per 31.8.2025 mukaisesti määriteltiin

suurimmat osakkeenomistajat, jotka nimesivät toimikunnan

jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2025

alkaen:

• Timo Mäkinen, sijoituspäällikkö, nimeäjä Solidium Oy

• Mikko Mursula, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Markus Aho, varatoimitusjohtaja, sijoitukset, nimeäjä

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

• Jonna Ryhänen, sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja,

nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

• Christoph Vitzthum, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valitsi puheenjohta-

jaksi toimitusjohtaja Mikko Mursulan.

Yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkioiden muuttami-

sesta. Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 160 000

euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille

89 000 euroa ja hallituksen jäsenille 73 000 euroa. Lisäksi

maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen

valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona

maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai

valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen

asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.

Yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmenta-

jaksi valittiin tilintarkastusyhteisö ja kestävyystarkastusyhteisö

Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana ja

kestävyysraportointitarkastajana toimii KHT, kestävyysra-

portointitarkastaja (KRT) Terhi Mäkinen. Tilintarkastajalle ja

kestävyysraportoinnin varmentajalle maksetaan palkkio ja

korvataan matkakulut yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen 11 §:n (”Yhtiökokous”)

muuttamisesta siten, että siihen lisätään määräykset

kestävyysraportoinnin varmentajan palkkiosta ja matkakulujen

korvausperusteista päättämisestä (kohta 8) sekä kestävyysra-

portoinnin varmentajan valitsemisesta (kohta 11).

Elisan hallituksen valiokuntien kokoonpano

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan

henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan Katariina Kravin (pj),

Maher Chebbon, Eva-Lotta Sjöstedtin ja Christoph Vitzthu-

min, sekä tarkastusvaliokuntaan Kim Ignatiuksen (pj), Tuomas

Hyyryläisen, Pia Kållin ja Urs Schaeppin.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien

osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön

vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa

suunnattuna. Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi

yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien

järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi,

Elisan yhtiökokous päätti vuonna 2012 Osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan asettamisesta. Sen tehtävänä on valmistella

hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset

seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudelliset ja

sääntelyyn liittyvät asiat

EU antoi huhtikuussa 2024 asetuksen toimenpiteistä, joilla

vähennetään gigabittisten sähköisten viestintäverkkojen

käyttöönottokustannuksia (gigabitti-infrasäädös). Tavoitteena

on vähentää verkon rakentamisen kustannuksia ja esteitä sekä

käyttää uudelleen olemassa olevaa fyysistä infrastruktuuria.

Säädöksessä todetaan myös, että 1.1.2029 alkaen palvelun-

tarjoajat eivät saa periä eri vähittäishintoja kotimaan ja EU:n

sisäisestä viestinnästä, kunnes Euroopan komissio tarkastelee

tilannetta ja velvoitteita kesäkuun 2027 loppuun mennessä.

Säädös tuli voimaan marraskuussa 2025.

Heinäkuussa 2020 Tucana Telecom NV käynnisti Polystar

OSIX Ab:hen kohdistuvan oikeusprosessin tuomioistuimessa

Brysselissä ja väitti, että Polystar OSIX Ab on rikkonut jakelus-

opimukseen sisältyvää yksinoikeutta sekä irtisanonut jake-

lusopimuksen oikeudettomasti. Asia on ratkaistu 10.6.2022

annetun tuomion mukaisesti. Tuomioistuin hylkäsi Polystar

OSIX Ab:tä vastaan nostetun kanteen kokonaisuudessaan, eikä

kantajalle näin ollen myönnetty hyvitystä tai vahingonkorvausta.

Päätöksestä on valitettu.

Elisa valitti joulukuussa 2022 Viron hallinto-oikeuteen Viron

kuluttajansuoja- ja teknisen sääntelyviranomaisen päätöksestä,

joka koski tietyissä aikarajoissa asetettuja rajoituksia käyttää

Huawein laitteita Elisa Estonian verkoissa. Elisa joutui vaihta-

maan verkoissaan käytetyt Huawein laitteistot ja ohjelmistot,

mutta korvausjärjestelmää ei ole käytössä. Elisa jätti marras-

kuussa 2024 Viron hallinto-oikeudelle korvausvaatimuksen,

jossa se vaati korvausta 4G-laitteistoista ja -ohjelmistoista,

jotka on vaihdettava ennenaikaisesti sen mobiiliverkossa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20257 • Hallituksen toimintakertomus

Hallinto-oikeus on keskeyttänyt menettelyn, kunnes rajoitusten

laillisuus on selvitetty rinnakkaisessa menettelyssä.

Joulukuussa 2025 annettiin lopullinen ratkaisu Elisaa

vastaan vuonna 2024 aloitetussa välitysmenettelyssä, joka

liittyi Elisa Viihteen viihdepalvelujen televisioratkaisussa

käytettyihin laitteisiin. Kaikki Elisaa vastaan esitetyt vaatimuk-

set hylättiin.

Suomen verkkojen kansallista turvallisuutta koskevat sään-

nökset tulivat voimaan vuonna 2021. Säännöissä kielletään

sellaisten viestintäverkkolaitteiden käyttö verkon kriittisissä

osissa, jotka voivat vaarantaa kansallisen turvallisuuden tai

maanpuolustuksen. Laissa määritellään verkon kriittiset osat

yleisellä tasolla. Liikenne- ja viestintävirasto on antanut mää-

räyksen, jossa verkon kriittiset osat määritellään tarkemmin.

Tarkistettu määräys annettiin vuoden 2025 lopussa. Elisan

arvion mukaan määräys ei tuo merkittäviä uusia taloudellisia

tai operatiivisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.

Suomen hallitus myönsi Elisalle kesäkuussa 2025

toimiluvan 450 MHz:n taajuusalueelle Manner-Suomen

alueella. Toimilupa on voimassa 31.12.2033 saakka.

Elisan toimintaan liittyvät oleelliset

riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää.

Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan

vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä

seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä

strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja

rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit:

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alu-

eilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on

voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja

sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin

Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia

pitkäkestoisia investointeja.

Vahinkoriskit:

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutu-

vien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat

myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit:

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on

hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Kor-

koriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavir-

roista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on

vähäinen. Valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää

valuuttajohdannaisia.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa

konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisva-

roja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka

riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen

limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin,

kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten

luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden

ansiosta.

Venäjän sota Ukrainassa ja muut geopoliittiset epävarmuu-

det ovat lisänneet volatiliteettia rahoitusmarkkinoilla. Tämä

saattaa vaikuttaa Elisan varainhankintamahdollisuuksiin ja

kasvattaa sen rahoituskustannuksia.

Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätök-

sen liitetiedossa 7.1.

Selvitys hallinnointi- ja

ohjausjärjestelmästä sekä

palkitsemisraportti

Erillinen selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

sekä palkitsemisraportti julkaistaan viikolla 10 (2.3.2026

alkava viikko) yhtiön verkkosivuilla osoitteessa elisa.fi/

vuosikertomus.

Konsernikestävyysraportti 2025

Toimintakertomukseen sisältyvä konsernikestävyysraportti

vuodelta 2025 sisältää tietoja yritysten kestävyysraportointi-

direktiivin (CSRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti.

Se on yhdenmukaistettu Euroopan tilinpäätösraportoinnin

neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting

Advisory Group) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysra-

portointistandardien (ESRS) kanssa. Ympäristö-, Yhteiskunta-

ja Hallintotapa-osioissa esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat

ja tietopisteet, arvoketjun alku- ja loppupää mukaan lukien,

perustuvat Elisan tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointiin.

Konsernikestävyysraportti on kokonaisuudessaan

luettavissa kohdassa konsernikestävyysraportti 2025.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

HALLITUS

Elisa käsittelee erilaisia tietoja, kuten henkilötietoja ja

liikennetietoja. Tämän takia sovellettavalla tietosuojalain-

säädännöllä, erityisesti EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella,

sekä muulla dataa koskevalla sääntelyllä, voi olla merkittävä

vaikutus Elisaan ja sen liiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa

merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Valtiollisten suhteiden muutokset, myös turvallisuusym-

päristössä, voivat lisätä riskiä siitä, että Elisan verkossa

käytettäviin verkkopalvelujen tarjoajien laitteisiin kohdistuu

rajoituksia. Tällä voi olla taloudellisia tai toiminnallisia

vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapu-

helinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia

ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi kiinteän

verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime

vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Kansainvälisen liiketoiminnan laajeneminen ja siihen liittyvät

mahdolliset tulevat ulkomaiset yritysostot voivat lisätä riskejä.

Elisa maksaa toimintamaissaan välittömiä ja välillisiä

veroja sekä lähdeveroja. Paikalliset veroviranomaiset saattavat

olla eri mieltä verojen maksusta, millä voi olla negatiivinen

taloudellinen vaikutus Elisaan. Muutos veroviranomaisten

verolakien tulkinnassa voi johtaa yhtiöiden verotaakan

kasvuun.

Maailmanlaajuisiin alueellisiin konflikteihin, erityisesti

Venäjän Ukrainassa käymään sotaan, liittyvä epävarmuus

jatkuu. Tämän odotetaan vaikuttavan yleiseen talousympäris-

töön, esimerkiksi inflaatioon ja energian hintoihin. Maail-

manlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat myös aiheuttaa

epävarmuutta määriin ja hintoihin. Myös käynnissä olevaan

infrastruktuuriin liittyviä häiriöitä voi esiintyä, esimerkiksi

kyberhyökkäysten vuoksi. Lisäksi voi esiintyä infrastruktuurin

toimintaan liittyviä häiriöitä esimerkiksi kyberhyökkäysten

seurauksena. Elisan liiketoiminta Venäjällä ei ollut merkittä-

vää, ja Elisa vetäytyi Venäjän markkinoilta vuonna 2022.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20258 • Hallituksen toimintakertomus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma

oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa.

Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli

167 335 073. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia.

2. Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 2.4.2025 päätti valtuuttaa hallituksen päättä-

mään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien

omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain

10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: valtuutuksen

nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa

osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä

erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät

edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on

noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä.

Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä

myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan

annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankinto-

jen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden

toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön

rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustin-

järjestelmän toteuttamista tai muihin hallituksen päättämiin

tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista

osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on

voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se

päätti 12.4.2024 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle

antaman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous 2.4.2025 valtuutti hallituksen lisäksi päättä-

mään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:

hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen

hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla

omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai

useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään

hankintahetkellä osakkeesta säännellyllä markkinalla

tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta.

Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä

pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus-

tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus

oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin

osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suun-

nattu hankkiminen). Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi

yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien

järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen

parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteutta-

mista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden

hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18

kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 12.4.2024

varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen

omien osakkeiden hankkimiseen.

3. Omat osakkeet, osakeannit

ja osakkeiden mitätöinti

Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 6 925 607 omaa osaketta.

Varsinainen yhtiökokous 2.4.2025 valtuutti hallituksen

omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat

korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankki-

nut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.

Elisa luovutti tilikauden aikana 104 068 omaa osaketta.

Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 6 821 539 omaa

osaketta.

Elisan hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole merkittävää

vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,08

prosenttia.

4. Hallituksen ja toimitusjohtajan

osakkeenomistus

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan

omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2025 oli

98 506 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista

yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,06 prosenttia.

5. Kurssikehitys

Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2025 oli 37,74

euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 48,16 euroa, alin 36,46

euroa ja keskikurssi 43,11 euroa. Tiedot perustuvat kaupan-

käyntiin Nasdaq Helsingissä.

Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n kokonaisosakekannan

markkina-arvo oli 6 315,2 miljoonaa euroa.

6. Noteeraus ja vaihto

Elisa Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingin päälistalla

kaupankäyntitunnuksella ELISA. Osaketta vaihdettiin Nasdaq

Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2025 kaikkiaan 74 911 458

kappaletta 3 229,7 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto

oli 44,8 prosenttia tilikauden lopun kokonaisosakemäärästä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 20259 • Hallituksen toimintakertomus

7. Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2025

Osakkeita

Osuus kaikista

osakkeista, %

1 Yksityiset yritykset 4 085 540 2,44

2 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5 008 305 2,99

3 Julkisyhteisöt 30 900 810 18,47

4 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4 756 135 2,84

5 Kotitaloudet 37 581 834 22,46

6 Ulkomaat 202 193 0,12

7 Hallintarekisteröidyt 77 978 717 46,60

Elisa Oyj omat osakkeet

6 821 539 4,08

167 335 073 100,00

8. Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2025

Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %

1–100 60 294 32,68 2 574 096 1,50

101–1 000 119 410 64,71 27 263 708 16,29

1 001–10 000 4 581 2,49 10 721 256 6,41

10 001–100 000 215 0,12 5 545 277 3,31

100 001–1 000 000 25 0,01 6 962 722 4,16

1 000 001– 7 0,00 36 290 018 21,69

Hallintarekisteröidyt 77 978 717 46,60

184 532 100,00

Elisa Oyj omat osakkeet 6 821 539 4,08

Liikkeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,00

9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

Nimi Osakkeita %

1 Solidium Oy 16 802 800 10,04

2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 637 013 2,87

3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 096 976 1,85

4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 457 000 1,54

5 Valtion Eläkerahasto 1 350 000 0,69

6 Helsingin kaupunki 1 124 690 0,67

7 OP-Suomi -indeksirahasto 725 829 0,38

8 KEVA 597 577 0,35

9 Seligson OMX Helsinki 25 ETF sijoitusrahasto 511 270 0,29

10 Sr Nordea Pro 500 311 0,27

11 Sr Evli Suomi Select 435 000 0,27

12 Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland Rf 368 982 0,25

13 OP-Henkivakuutus Oy 348 788 0,23

14 Nordea Suomi Passiivirahasto 317 740 0,22

15 OP-Suomi Sijoitusrahasto 316 822 0,21

16 Svenska Litteratursällskapet i Finland 311 020 0,21

17 Sigrid Juséliuksen Säätiö 281 100 0,21

18 Vantaan Kaupunki 258 738 0,20

19 Amos Andersonin rahasto 250 000 0,18

20 Suomen Kulttuurirahasto 201 643 0,16

34 893 299 20,85

Hallintarekisteröidyt

77 978 717 46,60

Elisa Oyj omat osakkeet 6 821 539 4,08

Muut 47 641 518 28,47

167 335 073 100,00

BlackRock Inc.:n hallinnoimien rahastojen omistus Elisa Oyj:ssä oli 1.7.2025 yhteensä 10 857 012 osaketta, mikä vastaa 6,49 % yhtiön osakkeista.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 202510 • Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen esitys

voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2025 mukaan on

891 596 568,86 euroa, josta jakokelpoiset varat ovat

779 289 390,40 euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on

760 851 377,71 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat

käytetään seuraavasti:

• osinkoa jaetaan varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä

0,60 euroa/osake

• hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan

yhteensä enintään 1,80 euron osingon jakamisesta

osakkeelta kolmessa erässä

• emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa

• osinkona jaetaan enintään 2,40 euroa/osake eli yhteensä

enintään 385 232 481,60 euroa

• omaan pääomaan jätetään vähintään 394 056 908,80

euroa.

Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin.

Elisan osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

11. Osakevaihto

Milj. kpl/kuukausi

10. Kurssikehitys päivittäin

Päätöskurssi, euroa

Suhteutettuna Elisan kurssiin.

Elisa

OMX Helsinki 25 -indeksi

Kurssikehitys päivittäin

Päätöskurssi, euroa

1/2025

2/2025

3/2025

4/2025

5/2025

6/2025

7/2025

8/2025

9/2025

10/2025

11/2025

12/2025

Osakevaihto

milj. kpl/kk

5,6

4,8

5,9

8,1

5,7

5,1

4,9

3,9

5,9

8,7

7,6

1/2025

2/2025

3/2025

4/2025

5/2025

6/2025

7/2025

8/2025

9/2025

10/2025

11/2025

12/2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 202511 • Hallituksen toimintakertomus

Tietoa sijoittajille

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2026

Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuus-

tekijöitä. Suomen talouden kasvu on ollut heikkoa. Kilpailu

Suomen televiestintämarkkinoilla on ollut kiivasta.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla

tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2025. Koko

vuoden vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan

815–845 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointien

odotetaan olevan 12 prosenttia liikevaihdosta.

Näkymät ja ohjeistus perustuvat oletukseen, että talou-

dellinen tilanne ja toimintaympäristö paranevat vähitellen

vuoden aikana. Lisäksi oletetaan, että telecom-palveluliike-

vaihto kasvaa 1–3 prosenttia ja kansainvälisten ohjelmisto-

palvelujen orgaaninen liikevaihto kasvaa yli 10 prosenttia.

Mobiilin palveluliikevaihto on telecom-palveluliikevaihdon

kasvun pääasiallinen ajuri.

Voitonjakopolitiikka

Varsinainen voitonjako on 80−100 prosenttia edellisen

tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille

voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Elisan voitonjakoon kuuluvat

osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Ohjeistus vuodelle 2026

Liikevaihto 2025 tasolla tai hieman

korkeampi

Käyttökate 815–845 miljoonaa euroa

Investoinnit liikevaihdosta 12 %

Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

vuoden 2025 loppuun mennessä

Liikevaihto 2024–2027 Keskimääräinen vuosikasvu

>4 %

Käyttökate 2024–2027 Keskimääräinen vuosikasvu

>4 %

Käyttöomaisuus-

investoinnit/liikevaihto

Korkeintaan 12 %

Nettovelka/käyttökate 1,5–2x

Omavaraisuusaste Yli 35 %

Yhtiökokous

Elisan varsinainen yhtiökokous pidetään 1.4.2026. Lisätietoja

yhtiökokouskutsussa sekä elisa.fi/yhtiokokous

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2025 voitto

lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa maksetaan

enintään 2,40 euroa osakkeelta yhtiökokouksen 31.12.2025

hyväksymän taseen perusteella. Ehdotuksen mukaan osinko

maksetaan neljässä erässä seuraavasti:

Osingon ensimmäinen erä 0,60 euroa osakkeelta ehdote-

taan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon

ensimmäisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä

7.4.2026. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä

maksetaan 15.4.2026.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous

valtuuttaa hallituksen päättämään myöhemmin harkintansa

mukaan yhteensä enintään 1,80 euron osingon jakamisesta

osaketta kohti. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen alkuun saakka.

Ellei hallitus perustellusta syystä toisin päätä, valtuutusta

käytetään osingonjakoon kolmessa samansuuruisessa erässä

valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus tekee erilliset pää-

tökset jokaisesta osingonjaosta siten, että kunkin osingonjaon

alustavat täsmäytys- ja maksupäivät ovat jäljempänä esitetyt.

Yhtiö ilmoittaa kustakin tällaisesta päätöksestä erikseen.

Alustavat

täsmäytyspäivät

Alustavat

maksupäivät Alustavat määrät

7.4.2026* 15.4.2026* 0,60 euroa/osake*

20.7.2026 29.7.2026 0,60 euroa/osake

26.10.2026 4.11.2026 0,60 euroa/osake

10.2.2027 17.2.2027 0,60 euroa/osake

* Yhtiökokoukselle ehdotetut päivät ja osinko.

Kukin valtuutukseen perustuva osinkoerä maksetaan niille

osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä Euroclear

Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon kyseisen

osinkoerän täsmäytyspäivänä.

Elisan osakkeen pörssilistaus

Elisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity

Euroclear Finland Oy:hyn.

Julkaisupäivät 2026

• 21.4.2026: Osavuosikatsaus Q1 2026

• 15.7.2026: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2026

• 21.10.2026: Osavuosikatsaus Q3 2026

Taloudellinen informaatio

Elisa julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi

ja englanniksi. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus, osavuosi-

katsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu

sijoittajille tarkoitettu informaatio sekä tiedonantopolitiikka

ovat saatavilla osoitteessa elisa.fi/sijoittajille

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilöt

Vesa Sahivirta

IR-johtaja

vesa.sahivirta@elisa.fi

puh. 050 520 5555

Kati Norppa

IR-viestintäpäällikkö

kati.norppa@elisa.fi

puh. 050 308 9773

elisa.fi/sijoittajille

investor.relations@elisa.fi

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajilleHallituksen toimintakertomus

VUOSIKERTOMUS 202512 • Hallituksen toimintakertomus

15 Yleiset tiedot

30 E – Ympäristö

48 S – Yhteiskunta

64 G – Hallinto

67 Varmennus

69 Liitteet

KESTÄVYYSRAPORTTI 2025

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti13

Sisällysluettelo

Yleiset tiedotKESTÄVYYSRAPORTTI

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

KESTÄVYYSRAPORTTI 14

ESRS 2 – Yleiset tiedot 15

Laatimisperusta 15

Kestävyysselvityksen laatimisen yleinen perusta 15

Erityisolosuhteisiin liittyvät tiedot 15

Kestävän kehityksen hallinto 15

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 18

Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta 18

Vastuullisuusstrategia 18

Sidosryhmien edut ja näkemykset 21

Due diligence -lausunto 24

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi 24

E – Ympäristö 30

EU-taksonomia 30

Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi 30

E1 Ilmastonmuutos 37

Lähestymistapa 37

Toiminta-periaatteet 37

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 38

Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä 40

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025 40

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 42

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt 43

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 45

Lähestymistapa 45

Toimintaperiaatteet 45

Tavoitteet, suoriutuminen ja toimenpiteet vuonna 2025 45

Resurssien sisäänvirtaukset 46

Resurssien ulosvirtaukset 47

S – Yhteiskunta 48

S1 Oma työvoima 48

Lähestymistapa 48

Toimintaperiaatteet 48

Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa 49

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden

esiin tuomiseksi 50

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen 2025 50

Työntekijöiden ominaisuudet 51

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 53

Monimuotoisuuden mittarit 54

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma 54

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 54

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 54

S2 Arvoketjun työntekijät 55

Lähestymistapa 55

Toimintaperiaatteet 55

Yhteydenpidon prosessit 55

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden

esiin tuomiseksi 56

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025 57

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 58

Lähestymistapa 58

Toimintaperiaatteet 58

Yhteydenpidon prosessit 60

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden

esiin tuomiseksi 60

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025 61

Yhteisökohtainen – Kriittinen infrastruktuuri 62

Lähestymistapa 62

Toimintaperiaatteet 62

Yhteydenpidon prosessit 62

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden

esiin tuomiseksi 63

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025 63

G – Liiketoiminnan harjoittaminen 64

G1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli 64

Toimintaperiaatteet 64

Yleiset toimintaperiaatteet 64

Lahjonnan ja korruption torjunta 64

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025 65

Ilmiantoperiaatteet 66

Suhteet toimittajiin 66

Kestävyysraportin varmennuskertomus 67

Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle 67

Lausunto 67

Lausunnon perustelut 67

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta 67

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet 67

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa 67

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet 67

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä 68

ESRS-indeksi 69

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten

standardien tietopisteistä 72

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti14

ESRS 2 – Yleiset tiedot

hallintotapaa koskevien tietojen konsolidoinnissa noudatetaan

edellä mainittua laajuutta, jollei ESG-osiossa kunkin rapor-

toidun tiedon osalta esitetyissä laadintaperiaatteissa toisin

mainita.

Kestävyysselvityksen taloudelliset tiedot on johdettu Elisan

konsernitilinpäätöksestä, joka on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu

31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS tilinpäätösstandar-

deja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Ympäristöindikaattoreiden osalta Elisa-konsernin merkit-

tävimmät ympäristövaikutukset on laskettu ESRS-ohjeiden

mukaisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu

Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and

Reporting -standardiin. Omaa työvoimaa koskevat tiedot

kattavat Elisa-konsernin, ja niiden luokat ja määritelmät

vastaavat Elisan HR-toiminnon käyttämiä työntekijäluokituksia

ja määritelmiä.Omaa työvoimaa koskevat tiedot saadaan

Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä, ja niitä

täydennetään ulkoisilla lähteillä ja raporteilla. Omaa

työvoimaa koskevissa tietopisteissä henkilömäärä sisältää

myös työntekijät, jotka ovat pitkäaikaisella sairauslomalla,

poissa töistä tai vanhempainvapaalla, sekä uudet työntekijät,

joiden työsuhde on kestänyt enintään 14 päivää.

Elisa-konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty

tarkemmin Elisan tilinpäätöksen kohdassa ”Konserniyhtiöt”.

Tiedonantoperiaatteet, laskentamenetelmät ja tietolähteet on

kuvattu kunkin tiedon kohdalla tilinpäätöksen laadintaperiaat-

teiden yhteydessä.

Elisan kestävyysselvitys 2025 julkaistaan suomeksi ja

englanniksi osoitteessa elisa.fi/vuosikertomus. Ernst & Young

on varmentanut vuoden 2025 kestävyysselvityksen, sisältäen

prosessit ja mittarit. Mikään muu ulkopuolinen taho ei ole

suorittanut lisävarmennusta.

Erityisolosuhteisiin liittyvät tiedot

Elisa käyttää seuraavia aikahorisontin määritelmiä kaksin-

kertaisen olennaisuuden arvioinnissa: lyhyt aikaväli (0–2

vuotta), keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (yli 5

vuotta). Käytetyt aikahorisontit ovat linjassa yhtiön strategisten

aikahorisonttien kanssa.

Elisa on tietoinen siitä, että olennaiset epävarmuustekijät

sen kestävyysraportoinnissa liittyvät pääasiassa arvoketjun

alkupään kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 1, 2 ja 3)

laskentaan sekä kokonaispäästöjen laskentaan. Nämä

epävarmuustekijät johtuvat siitä, että tuotteiden, palvelujen ja

tuotantohyödykkeiden elinkaariarviointia koskevien tarkkojen

tietojen saatavuudessa on puutteita. Tämän vuoksi Elisa

turvautuu tarvittaessa epäsuoriin tietolähteisiin.

Parantaakseen tietojen tarkkuutta ja saatavuutta Elisa

tekee yhteistyötä arvoketjun alkupään kumppaneiden kanssa

erityisten ohjelmien kautta. Yhtiö tarkistaa ja päivittää

tietolähteitään säännöllisesti ja pyrkii parantamaan rapor-

toinnin laatua ajan myötä. Laskentaperiaatteet – mukaan

lukien oletukset, arviot ja päätökset – on kuvattu kunkin

tietopisteen yhteydessä esitetyissä laadintaperiaatteissa.

Kun arvoketjun tiedoissa käytetään epäsuoria arvioita, Elisa

esittää laatimisperusteet sekä arvioi tarkkuuden kyseisen

tiedonannon yhteydessä.

Vuonna 2025 raportoiduissa tiedoissa on tapahtunut

muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Elisa käynnisti

muutosohjelman toimintojensa yksinkertaistamiseksi nopean

ja kannattavan kasvun strategiansa mukaisesti. Tämän

ohjelman vaikutus näkyy vastaavasti omaa työvoimaa koske-

vissa tiedoissa. Lisäksi EpicTV:n ja Banana Fingersin tiedot

sisältyvät vain heinäkuun puoliväliin asti, jolloin molemmat

liiketoiminnat myytiin. Lisäksi Elisa on korjannut takautuvasti

vuoden 2021 lähtötason Scope 1- ja Scope 3 -päästölukujaan

tarkistettuaan menetelmiä, jotka liittyvät toimintatietoihin.

Myös vuoden 2024 henkilömäärää ja siihen liittyviä

S1-indikaattoreita on päivitetty sedApta-yhtiöden integraation

tuloksena. Lisäksi muita kuin työsuhteisia työntekijöitä

koskevien lukujen raportointi lopetettiin vuonna 2025, koska

niiden luokittelua päivitettiin vuoden aikana.

Kestävyysselvitys sisältää tulevaisuuteen suuntautuvaa

tietoa, joka perustuu Elisan tämänhetkisiin oletuksiin ja

odotuksiin. Todelliset tulokset voivat poiketa oletuksista

ja odotuksista niihin liittyvien epävarmuustekijöiden

seurauksena, ja monet näistä tekijöistä ovat yhtiön vaikutus-

mahdollisuuksien ulkopuolella. Nämä lausunnot heijastavat

johdon näkemyksiä raportointihetkellä, eivätkä ne ole takeita

tulevasta kehityksestä.

Raportointikaudella 2025 Elisa on soveltanut ESRS:n

mukaisesti vaiheittain käyttöön otettavia säännöksiä tiettyihin

tietopisteisiin: SBM-3, E1-9, E5-6, S1-7, S1-14-08, S1-14-09 ja

S1-14-12.

Kestävän kehityksen hallinto

Elisan ylimpään johtoon (eli Elisan kestävään kehitykseen

liittyviin hallinto-, johto- ja valvontaelimiin) kuuluvat hallitus

ja sen valiokunnat sekä johtoryhmä ja yritysvastuun

johtoryhmä. Elisalla on eurooppalainen yritysneuvosto,

jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden tiedonsaantia

Laatimisperusta

Kestävyysselvityksen laatimisen yleinen perusta

Vuoden 2025 kestävyysselvitykseen sovellettava rapor-

tointijakso on sama kuin tilinpäätöksen raportointijakso

1.1.2025–31.12.2025. Edellisten vuosien vertailuluvut

on julkistettu. Tämä kestävyysselvitys on laadittu yritysten

kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ja EU:n

taksonomia-asetuksen mukaisesti. Se on yhdenmukaistettu

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän

(European Financial Reporting Advisory Group) julkaisemien

eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS)

kanssa.

Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintotapa-osioissa esitetyt

kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot, mukaan lukien arvo-

ketjun alku- ja loppupää, perustuvat Elisan kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tuloksiin. Yksityiskohtaiset tiedot

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessista, mene-

telmistä ja laajuudesta on esitetty kohdassa ”Kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointi”.

Kestävyysselvitys on laadittu Elisa-konsernille (Elisa),

joka käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n (Suomi) sekä tytäryhtiöt,

osakkuusyhtiöt ja yhteisjärjestelyt, jotka on määritelty Elisan

vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Elisan suoriin ja epäsuoriin

arvoketjun alkupään ja loppupään toimijoihin liittyvät

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on sisällytetty

vastaavasti. Erilaisia kestävyysaiheita on tarkasteltu sen

mukaan, missä määrin ne ovat olennaisia kullekin arvoketjun

toimijalle. Elisa ei ole jättänyt pois tietoja, jotka liittyvät

immateriaalioikeuksiin, osaamiseen tai innovaatiotuloksiin.

Kaikkien kvantitatiivisten ympäristöä, yhteiskuntaa ja

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti15

ja edistää johdon ja henkilöstön välistä vuoropuhelua.

Työntekijöillä ei ole edustusta Elisan hallituksessa tai

johtoryhmässä. Lisätietoja vuorovaikutuksesta työntekijöiden

edustajien kanssa on kohdassa ”Oma työvoima”.

Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Se muun muassa

hyväksyy tuloslaskelman ja taseen ja päättää voitonjaosta

hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Yhtiökokous nimittää tilin-

tarkastajan, kestävyysselvityksen varmentajan sekä hallituksen

jäsenet (mukaan lukien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja)

ja hyväksyy hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapauden.

Hallitus huolehtii yhtiön toiminnan hallinnosta ja asianmu-

kaisesta järjestämisestä

osakeyhtiölain ja muiden säännösten

mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka lain mukaan

kuuluvat sen päätettäviksi. Hallitus on hyväksynyt itselleen

• yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen

ehdotuksista yhtiökokoukselle

• Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista

• merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista

• tilinpäätöksestä sekä puoli- ja osavuosikatsauksista, ja

kestävyysraportista

• toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä

johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä

heidän toimisuhteidensa ehdoista

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita

kuten vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön

organisaation periaatteet sekä liiketoimintojen päälinjaukset.

Elisan yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on oltava

vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen

jäsenet nimitetään yhtiökokouksessa yhden vuoden toimi-

kaudeksi, joka alkaa kyseisen yhtiökokouksen päättyessä ja

loppuu seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous

valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjoh-

tajan. Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan

valiokunnista, niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna

2025 toimivia valiokuntia olivat henkilöstö- ja palkitse-

misvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa

valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset. Varsinaisessa

yhtiökokouksessa 12.4.2025 hallitukseen valittiin kahdeksan

jäsentä seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Hallitus on arvioinut, että hallituksen jäsenet ovat

riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomista-

jista, lukuun ottamatta Tuomas Hyyryläistä, jonka on arvioitu

olevan riippumaton Elisasta, mutta ei sen merkittävästä

osakkeenomistajasta Solidiumista johtuen hänen asemastaan

Solidiumin hallituksen jäsenenä. Nimitys- ja monimuotoi-

suusperiaatteiden mukaisesti jokaisella hallituksen jäsenellä

on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja riittävästi aikaa

vaadittuihin tehtäviin. Kestävyysaiheiden osalta hallitus on

arvioinut asiantuntemustaan olennaisissa aiheissa. Hallituk-

sella on asiantuntemusta ainakin seuraavissa Elisan kannalta

merkityksellisissä kestävyysaiheissa: vaatimustenmukaisuus

(ml. lahjonnan ja korruption torjunta); ilmastonmuutos;

kiertotalous; kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät seikat,

kuten yksityisyys, terveys ja turvallisuus; kyberturvallisuus

ja kriittinen infrastruktuuri; ihmisoikeudet, mukaan lukien

arvoketjun työntekijät (esim. pakkotyö/lapsityövoima, terveys

ja turvallisuus), henkilöstö (esim. monimuotoisuus, työehtoso-

pimusneuvottelut, terveys ja turvallisuus); toimittajien hallinta;

ja kestävyysraportointi.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön

kestävyysraportoinnin, hallinnon ja tarkastusten, sisäisen

tarkastuksen sekä riskienhallinnan asianmukaista järjestä-

mistä, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet. Kestävyysraportoinnin ja tilintarkastuksen

osalta tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi erityisesti yhtiön

kestävyysraportointijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkas-

tuksen tehokkuutta sekä kestävyysraportoinnin varmentajan

riippumattomuutta. Kestävyysraportointiin liittyviä näkökohtia

seurattiin ja arvioitiin ja niistä keskusteltiin kahdessa (2)

kokouksessa vuoden 2025 aikana. Tarkastusvaliokunnan

tehtävänä on valvoa Elisan compliance-viitekehyksen

täytäntöönpanoa, mukaan lukien vaatimustenmukaisuusriskit

ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvät asiat. Tarkastusvalio-

kunta tarkasteli vaatimustenmukaisuusaiheita viidessä (5)

kokouksessa.

Elisan johtoryhmä koostuu johtajista, joilla on kokemusta

asiaankuuluvista toimialoista ja liiketoiminnoista sekä

kansainvälisillä että kotimaisilla markkinoilla. Tehtäviensä

ja kokemuksensa perusteella johtoryhmän jäsenillä on

tarvittava tietämys, jotta he voivat säännöllisesti tarkastella ja

arvioida strategisten kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden

edistymistä ja tehokkuutta sekä erityisten kestävyysaloitteiden

hallinnointia. Osana säännöllistä suorituskyvyn arviointia

johtoryhmä tarkastelee myös sitä, onko Elisa-konsernissa

työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen tehtävänä on

päättää yhtiön strategisista linjauksista ja Elisan johdon

tavoitteista sekä seurata niiden toteutumista. Hallitus nimittää

myös toimitusjohtajan ja päättää Elisan johtoryhmän kokoon-

panosta. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta

ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä. Se myös valvoo

säännösten noudattamista sekä operatiivisten ja muiden

riskien hallintaa. Hallitus käsittelee liiketoimintoihin ja

omaisuuteen liittyvät merkittävä investoinnit ja myynnit sekä

asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja

rahoitusjärjestelyissä. Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää

erityisesti seuraavista asioista:

• Elisan strategisista valinnoista

• voitonjakopolitiikasta

Kestävän kehityksen hallinto

Hallitus

Elisan johtoryhmä

Yritysvastuun johtoryhmä

Ihmisoikeus

ohjausryhmä

Ympäristö- ja

energiatyö-

ryhmä

Vastuullisen

hankinnan

työryhmä

Tarkastus-

valiokunta

Henkilöstö ja

palkitsemis-

valiokunta

Turvallisuuden johtoryhmä

Compliance ohjausryhmä

Työympäristötoimikunta

Konsernin

Kestäväkehitys

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti16

riittävästi kestävyyden resursseja, taitoja ja asiantuntemusta

ja kehitetäänkö niitä suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025

Elisa lisäsi johtoryhmän tarkastelun perusteella valmiuksiaan

kestävyysanalyyseihin ja tiedonhallintaan.

Elisa sisällytti strategiaprosessiinsa kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tulokset, mukaan lukien keskeiset

kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit, mahdollisuudet ja

niihin liittyvät kompromissit. Luettelo olennaisista aiheista

on esitetty taulukossa ”Olennaiset kestävyysaiheet ja

kuvaus”. Vuonna 2025 johtoryhmä tarkasteli kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tuloksia osana kestävän kehityksen

strategiaa.

Elisan yritysvastuun johtoryhmä (Corporate Responsibility

Management Board, CRMB) koostuu johdon ja johtotason

edustajista Elisan liiketoiminnoista, tukitoiminnoista ja

johtoryhmästä sekä Elisa Eesti AS:stä. Sen tehtävänä on

seurata ja ohjata kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin

ja kestävyysstrategian valmistelua. Lisäksi CRMB seuraa

kestävyyden toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä

sekä vastuullisuusstrategian täytäntöönpanoa Elisan kaikissa

toiminnoissa. CRMB vastaa myös kestävän kehityksen työn

edistymisen seurannasta aihekohtaisissa ohjaus- ja työryh-

missä. CRMB valvoo omalla vaikutusalueellaan, että kestä-

vyysaloitteisiin on käytettävissä riittävästi resursseja, taitoja ja

asiantuntemusta. CRMB vastaa myös Elisa Oyj:n ISO 14001

-sertifioidun ympäristöjärjestelmän ja ISO 50001 -sertifioidun

energianhallintajärjestelmän arvioinnista Suomessa. Näiden

vastuiden ohella CRMB tarkistaa ja hyväksyy ympäristö-,

energia- ja ihmisoikeuspolitiikat. CRMB kokoontui kahdeksan

(8) kertaa vuonna 2025.

Aihekohtaiset ohjaus- ja työryhmät koostuvat kyseisen

aihealueen parissa työskentelevistä Elisan asiantuntijoista.

Aihekohtaisten ryhmien tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja

jakaa kestävyyden parhaita käytäntöjä koko Elisassa.

Vuonna 2025 ylimmän johdon käsittelemät keskeiset

seikat ja olennaiset aiheet olivat seuraavat:

• Kriittinen infrastruktuuri ja turvallisuus

• Ilmastosiirtymäsuunnitelma ja päästövähennystavoite

• Digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus

Elisan johdon kokoonpano sukupuolen

ja ikäryhmän mukaan

2025 2024

Hallitus

Miehet (henkilömäärä) 5 5

Naiset (henkilömäärä) 3 3

Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0 0

30–39 vuotta (henkilömäärä) 0 0

40–49 vuotta (henkilömäärä) 1 1

Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 7 7

8 8

Johtoryhmä

Miehet (henkilömäärä) 7 8

Naiset (henkilömäärä) 2 2

Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0 0

30–39 vuotta (henkilömäärä) 0 0

40–49 vuotta (henkilömäärä) 2 2

Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 7 8

9 10

Yritysvastuun johtoryhmä

Miehet (henkilömäärä) 4 5

Naiset (henkilömäärä) 5 5

Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0 0

30–39 vuotta (henkilömäärä) 0 1

40–49 vuotta (henkilömäärä) 3 4

Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 6 5

9 10

Elisan johdon prosenttiosuus sukupuolen

mukaan

2025 2024

Hallitus

Miehet (%) 63 63

Naiset (%) 38* 38*

Johtoryhmä

Miehet (%) 78 80

Naiset (%) 22 20

Yritysvastuun johtoryhmä

Miehet (%) 44 50

Naiset (%) 56 50

*40 prosenttia laskettuna osakeyhtiölain (6:9a) mukaisesti.

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti17

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Elisan palkitsemispolitiikassa määritellään hallituksen,

toimitusjohtajan ja mahdollisen varatoimitusjohtajan palkitse-

misen periaatteet. Elisan henkilöstön (toimitusjohtaja mukaan

lukien) palkitseminen perustuu kokonaispalkkaukseen, joka

voi muun muassa sisältää sekä muuttuvia että kiinteitä osia ja

henkilöstöetuja. Henkilöstö kuuluu pääasiassa tulosperustei-

siin palkitsemisjärjestelmiin. Lisäksi Elisan henkilöstö kuuluu

pääsääntöisesti pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmään,

kuten henkilöstörahastoon tai osakepohjaiseen palkitse-

misjärjestelmään. Palkitsemispolitiikalla varmistetaan, että

palkitseminen edistää Elisan liiketoimintastrategiaa, pitkän

aikavälin taloudellista menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa

kehitystä sekä vahvistaa sitoutumista ja tukee Elisan taloudel-

lisia tavoitteita.

Elisalla on toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille ja

tietyille avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannus-

tinjärjestelmä, joka sisältää kestävän kehityksen tavoitteita.

Esimerkiksi ansaintajaksolla 2025–2027 työntekijöiden

sitoutumisen painotus on 5 prosenttia ja ESG-kehitysta-

voitteen (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) painotus

on 5 prosenttia. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannus-

tinohjelmaan vuodelle 2025 sisältyi 5 prosentin painotus

ESG-kehitystavoitteelle (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen)

ja 5 prosentin painotus työntekijöiden sitoutumistavoitteelle.

Lisäksi vuoden 2025 henkilöstörahaston ehtoihin sisältyi

hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita. Hallitus

tarkastelee vuosittain kestävyyteen liittyvien tavoitteiden

saavuttamista.

Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja

sisäinen valvonta

Elisalla on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmä

kestävyysselvityksen laatimista ja raportointia varten.

Järjestelmässä keskitytään varmistamaan ESG-tietojen

ja raportointiprosessin yhdenmukaisuus, tarkkuus ja

laatu. Kestävyysraportointiin liittyvät sisäisen valvonnan

ja riskienhallinnan järjestelmät on suunniteltu siten, että

raportointiprosessi on luotettava. Tämä tukee myös kestävyys-

selvitysten laatimista ulkoisia tarkoituksia varten hyväksyttyjen

laadintaperiaatteiden, sovellettavan lainsäädännön, CSRD:n

ja muiden pörssiyhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Vuoden 2025 kestävyysselvitys on Elisan 13. peräkkäinen

varmennettu selvitys. Kestävyysraportoinnissa noudatetaan

lakisääteisen raportoinnin osalta Elisan konsernitason

kestävyysraportoinnin periaatteita. Elisa-konsernin vastuulli-

suustoiminnolla on kokonaisvastuu kestävyysraportoinnista.

Se ohjaa ja valvoo kestävyystietojen keskitetyn hallinnan

ja hallintatyökalujen kehitystä sekä konsolidoi ESG-tiedot

konsernitasolla ja varmistaa, että ne ovat CSRD:n ja muiden

asiaankuuluvien säännösten mukaisia. Vastuullisuustoiminto

vastaa myös selvityksen pakollisesta kolmannen osapuolen

varmennuksen hallinnasta.

Elisa lieventää inhimillisten virheiden riskiä raportoinnissa

kehittämällä osaamista konserninlaajuisesti, mukaan lukien

viestintä ja koulutus nimetyille kestävyysraportoinnin

osapuolille. Lisäksi vastuullisuustoiminto ylläpitää ajantasaisia

suosituksia, käsikirjoja ja ohjeita, jotka ovat kestävyysrapor-

toinnin prosessiin osallistuvien asiantuntijoiden käytettävissä.

Sekä inhimillisten virheiden että järjestelmävirheiden

mahdollista riskiä lieventää myös neljän silmän periaate:

tietojen tallentajan ja hyväksyjän roolit on erotettu toisistaan.

Lisäksi vastuullisuustoiminto tarkistaa tiedot osana konsoli-

dointia. Lopulliset tiedot jaetaan myös tietojen hyväksyjien ja

yhtiön johdon tarkasteltavaksi ennen lopullista varmennusta

ja julkaisua.

Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta ja yritysvastuun

johtoryhmä seuraavat vuosittain kestävyysriskien raportoinnin

arviointeja ja sisäisen valvonnan arviointeja.

Elisan sisäinen tarkastus tarkasti kestävyysraportoinnin

prosessit ja järjestelmät vuonna 2024. Tarkastuksen keskeiset

suositukset on pantu täytäntöön vuoden 2025 aikana

raportointiprosessin kehittämiseksi.

Vastuullisuusstrategia

Elisa on televiestinnän ja digitaalisten palvelujen edelläkä-

vijä. Yhtiö palvelee noin 2,8 miljoonaa kuluttaja-, yritys- ja

julkishallinnon asiakasta Elisan päämarkkinoilla Suomessa ja

Virossa sekä kansainvälisesti. Yritysasiakkaille Elisa tarjoaa

muun muassa nykyaikaisia tieto- ja viestintätekniikan (ICT)

laitteita, mobiili- ja kiinteän verkon liittymiä sekä IoT-palveluja,

jotka tukevat liiketoimintaa ja parantavat tehokkuutta ja

turvallisuutta. Kuluttaja-asiakkaille Elisa tarjoaa mobiili- ja

kiinteitä laajakaistaliittymiä, puhelinliittymiä, laitteita,

tietoturvapalveluja ja viihdepalveluja.

Elisan kasvavat kansainväliset digitaaliset liiketoiminnot

tarjoavat monipuolisen valikoiman ohjelmistopalveluja

valmistavalle teollisuudelle ja televiestintäasiakkaille maail-

manlaajuisesti. Vuonna 2025 Elisalla 6 744 työntekijää 21

maassa, ja vuoden kokonaisliikevaihto oli 2 257 miljoonaa

euroa. Henkilöstömäärän jakautuminen maantieteellisten

alueiden mukaan esitetään kohdassa ”Oma työvoima”.

Kattavia, turvallisia ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä

pidetään välttämättöminä kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen

tietoyhteiskunnan kannalta. Elisan liiketoiminnan tavoitteena

on tuottaa arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle kestävien

yhteyksien ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Elisan missio on

edistää kestävää tulevaisuutta digitalisaation avulla.

Strategiaprosessin tuloksena, jota tukivat kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tulokset, Elisan vastuullisuuden

painopistealueet ja tavoitteet strategiakaudelle 2025–2027

olivat:

• Ilmastosiirtymä

• Vastuullinen digitaalinen muutos

Tavoitteille on asetettu strategiset tavoitteet ja keskeiset

indikaattorit, joilla varmistetaan vastuullinen liiketoiminta

ja vahvistetaan Elisan myönteistä vaikutusta yhteiskuntaan.

Painopistealueisiin liittyvät toimenpiteet ovat liiketoimintastra-

tegioissa ja toimintasuunnitelmissa. Elisan johtoryhmä valvoo

säännöllisesti toimenpiteissä suoriutumista.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, tavoitteiden ja suori-

tuskyvyn lisäksi Elisa arvioi kestävän kehityksen viestinnän

tehokkuutta sidosryhmille suunnatun mielipidekyselyn avulla.

Riippumaton kolmas osapuoli toteuttaa Suomessa ja Virossa

kyselyn kuukausittain. Siihen osallistuu 8 000 vastaajaa, jotka

arvioivat Elisan roolia vastuullisena toimijana yhteiskunnassa.

Tuloksia käytetään viestinnän ja vastuullisten käytäntöjen

kehittämisen ohjaamiseen sidosryhmäyhteistyössä.

Lisäksi Elisalla on Science Based Targets -aloitteen

hyväksymä keskipitkän aikavälin hiilidioksidipäästöjen vähen-

nystavoite vuodelle 2030. Tavoite on tärkeä virstanpylväs

yhtiön matkalla kohti nettonollapäästöjä vuonna 2040. Se on

myös yksi yhtiön keskeisistä strategisista menestystekijöistä.

Tavoite kuvataan tarkemmin ”Ympäristö”-osiossa.

Elisan toimintamalli määrittää yhtiön arvoketjun kehi-

tyksestä toimitukseen ja käyttöiän loppuun. Toimintamalli

sisältää toiminnot, resurssit ja suhteet, joihin yhtiö tukeutuu

tuotteiden ja palvelujen toimittamisessa. Arvoketjun

alkupäähän kuuluvat toimittajat, alihankkijat ja palvelun-

tuottajat, jotka toimittavat Elisan asiakkaita ja yhteiskuntaa

palvelevassa toiminnassa käytettäviä tuotantohyödykkeitä,

tuotteita ja palveluja. Elisan suorat ja epäsuorat liikesuhteet

ja olennaiset aiheet on esitetty sivulla 44. Olennaisimmat

tuotantoketjun alkupään vaikutukset ja riskit liittyvät ilmaston-

muutoksen hillitsemiseen ja resurssien sisäänvirtauksiin sekä

työntekijöiden oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Olennaisten

tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen hankinnasta

vastaavat pääosin keskitetysti hankintapalvelut ja logistiikka-

tiimit. Keskitetyt prosessit ja yhteiset hankintaohjeet varmis-

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti18

tavat, että Elisan kestävyyttä koskevat tavoitteet, vaatimukset

ja odotukset on sisällytetty toimittajasuhteiden toimintaan.

Toimittajasuhteiden hallintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa

”Liiketoiminnan harjoittaminen”. Elisan käyttämät resurssit ja

toiminnan tulokset on esitetty kohdissa ”Ilmastonmuutos” ja

”Resurssien käyttö ja kiertotalous”. Arvoketjun työntekijöihin

liittyvät vaikutukset on esitetty kohdassa ”Arvoketjun

työntekijät”.

Omassa toiminnassaan Elisa hallinnoi tietoliikenneinfra-

struktuuria ja kehittää ICT-palveluja, joita se tarjoaa asiakkaille

ja yhteiskunnalle. Tässä arvoketjun osassa olennaisimpia

osatekijöitä ovat oma työvoima, työtilat ja infrastruktuuri,

kuten verkot ja datakeskukset. Elisan omaan toimintaan

liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty

kohdissa ”Ilmastonmuutos”, ”Resurssien käyttö ja kiertota-

lous”, ”Oma työvoima” ja ”Liiketoiminnan harjoittaminen”.

Arvoketjun loppupään toimintoihin kuuluu tuotteiden ja

palvelujen myynti kuluttaja- ja yritysasiakkaille sekä kotimaisilla

että kansainvälisillä markkinoilla. Arvoketjun loppupäässä

Elisalla on suoria liikesuhteita muun muassa asiakkaiden,

logistiikkapalvelujen tarjoajien, jätehuoltoyritysten, yhteis-

kuntien ja loppukäyttäjien sekä julkisten organisaatioiden

ja viranomaisten kanssa. Nämä toimijat ottavat vastaan

ja käyttävät Elisan myymiä tuotteita ja palveluja, kun taas

logistiikkakumppanit toimittavat laitteita ja jätekumppanit

varmistavat tuotteiden asianmukaisen kierrätyksen käytön

jälkeen. Tärkeimmät käytöstä poistettujen tuotteiden hallintaan

liittyvät vaikutukset ja riskit on esitetty kohdassa ”Resurssien

käyttö ja kiertotalous” ja tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan

liittyvät vaikutukset ja riskit kohdassa ”Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät”.

Olennaisiin aiheisiin ja ESRS-tiedonantovaatimuksiin

sisältyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lisäksi

Elisa on tunnistanut kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä

yhteisökohtaisia vaikutuksia ja riskejä. Näitä vaikutuksia ja

riskejä aiheutuu Elisan tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä

ja käytöstä yhtiön omassa toiminnassa sekä arvoketjun

loppupäässä. Lisätietoja on kohdassa ”Yhteisökohtainen –

Kriittinen infrastruktuuri”.

Vuoden 2025 raportoinnissa tunnistetut ja julkistetut

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät eroa

merkittävästi edellisestä raportointijaksosta. Elisa allekirjoitti

uuden vastuullisuustavoitteisiin sidotunt lainajärjestelyn

jatkona yhtiön aiemmalle vastuullisuustavoitteisiin sidotulle

lainajärjestelylle. Nämä lainajärjestelyt tukevat yhtiön

kannattavan kasvun strategiaa.

Laadintaperiaatteet

Osana Elisan vastuullisuustavoitteisiin sidottua lainajärjestelyä vuonna 2023 yhtiö on sitoutunut kolmeen tavoitteeseen.

Ensimmäinen tavoite keskittyy sukupuolten monimuotoisuuteen Elisa-konsernin esihenkilötehtävissä. Elisan määritelmän

mukaan esihenkilö on henkilö, jolla on suoria alaisia. Naisten osuus esihenkilötehtävissä lasketaan jakamalla esihenkilötehtä-

vissä toimivien naisten määrä kaikkien sukupuolten esihenkilöiden kokonaismäärällä ja ilmoittamalla tulos prosenttiosuutena.

Toinen tavoite koskee digitaalista osallisuutta, ja sillä pyritään vähentämään Suomessa ja Virossa niiden ihmisten osuutta,

joilla ei ole mahdollisuutta käyttää nopeaa laajakaistaa. ”Nopea yhteys” on laajakaistayhteys, jonka nopeus on vähintään

100 Mbit/s. Nopeiden yhteyksien kattavuusluku lasketaan jakamalla nopeiden yhteyksien verkon piiriin kuuluvien raken-

nusten asukkaiden määrä molempien maiden kokonaisväestöllä. Nopeiden yhteyksien ulkopuolella olevaa väestöä koskeva

luku lasketaan vähentämällä 100 prosentista se osuus väestöstä, joka kuuluu nopean verkon piiriin.

Kolmas tavoite liittyy Elisan sitoumukseen hankkia hiilivapaata sähköä Elisa Oyj:n ja Elisa Eesti AS:n toimintoihin.

Hiilivapaa sähkö tarkoittaa sähköenergiaa, joka on tuotettu lähteistä, jotka eivät aiheuta hiilipäästöjä.

Kestävyyteen sidotut luottolimiitit – indikaattorit

2025 2024

Lisätä naisten osuutta esihenkilötehtävissä (%) 29,0 29,1

Ilman nopeita yhteyksiä olevan väestön osuuden pienentäminen (%) 2,7 7,9

Varmistaa 100 % hiilivapaa sähkönhankinta (%) 100 100

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti19

Yleiskatsaus Elisan olennaisiin aiheisiin ja niiden vaikutuksiin liiketoimintamalliin ja arvoketjuun

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN OSTO

VERKKOJEN JA DATAKESKUSTEN KÄYTTÖ

PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN MYYNTI

Teknologian ja laitteiden

jälleenmyyjät

• Ilmastonmuutos

• Arvoketjun työntekijät

Teknologia- ja laitevalmistus

• Ilmastonmuutos

• Arvoketjun työntekijät

Kaivostoiminta ja materiaalien

louhinta

• Resurssien sisäänvirtaukset

• Arvoketjun työntekijät

Kunnossapito- ja

rakennuspalvelujen

tarjoajat

• Oma työvoima

• Arvoketjun työntekijät

Ohjelmistokonsultit ja

vuokratyöntekijät

• Oma työvoima

• Arvoketjun työntekijät

Palveluntarjoajat

(esim. tietotekniikka- ja

ohjelmistotoimittajat,

rahoitus, henkilöstöhallinto,

vakuutukset, markkinointi,

logistiikka, toimitilojen

hallinta jne.)

• Arvoketjun työntekijät

Elisan työpaikka ja työntekijät

• Liiketoiminnan harjoittaminen

• Oma työvoima

Elisan verkot, infrastruktuuri ja datakeskukset

• Ilmastonmuutos, mukaan lukien energia

• Resurssien käyttö ja kiertotalous

• Kriittinen infrastruktuuri

Omistetut ja vuokratut rakennukset

• Ilmastonmuutos, mukaan lukien energia

• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte

• Yksityisyys

• Terveys ja turvallisuus

Yhteiskunnat, julkiset organisaatiot ja viranomaiset

• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte

• Yksityisyys

• Terveys ja turvallisuus

• Sananvapaus

Palveluntarjoajat (esim. logistiikka ja jätehuolto)

• Arvoketjun työntekijät

• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti20

toiminnassa merkittävä rooli. Elisan liiketoimintavaatimukset,

hankintaperiaatteet ja kestävyystavoitteet muodostavat näiden

suhteiden perustan.

Osakkeenomistajat odottavat lyhyen ja pitkän aikavälin

kannattavuutta ja kasvavien kestävyyden sääntelyvaatimusten

noudattamista toiminnassa sekä avointa ja oikea-aikaista

ESG-raportointia ja -tiedottamista. Elisan osakkeenomistajilla

on taloudellinen intressi yhtiössä, ja he odottavat osinkoja,

osakekurssin kehitystä, johdonmukaista ja kestävää strategiaa

sekä ennakoitavaa ja luotettavaa viestintää. Elisa pitää

yhteyttä osakkeenomistajiin varmistaakseen ymmärryksen

heidän näkemyksistään ja odotuksistaan.

Yhteiskunta odottaa Elisan osallistuvan yhteiskunnan

toimintaan investoinneilla ja veroilla sekä työllistämällä

suoraan ja välillisesti yhtiön arvoketjun kautta. Elisalla

on keskeinen rooli turvallisen ja luotettavan digitaalisen

yhteiskunnan kehittämisessä. Missionsa mukaisesti Elisa

kantaa vastuuta kestävän yhteiskunnan rakentamisesta.

Yhteiskunta myös säätää lakeja ja säännöksiä ja odottaa, että

yksityishenkilöille ja yrityksille tarkoitetut digitaaliset palvelut

ovat teknisesti luotettavia ja turvallisia.

Vuonna 2025 vuorovaikutuksessa teemoina korostuivat

EU:n kestävyyssäännöksiin liittyvä epävarmuus ja ympäris-

töhuolet erityisesti energian ja päästöjen osalta sekä tarve

entistä läpinäkyvämmälle ESG-raportoinnille.

Lisäksi yhtiö käy jatkuvaa vuoropuhelua haavoittuvassa

asemassa olevien ryhmien tarpeista (esim. lapset, nuoret

ja vanhukset). Nämä sidosryhmät voidaan jakaa kahteen

ryhmään:

• Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät – mukaan lukien

toimittajat, työntekijät, asiakkaat (ml. lapset, nuoret ja

vanhukset), paikallisyhteisöt, yhteiskunta yleisesti ja luonto

• Kestävyysselvitysten käyttäjät – tyypillisesti asiakkaita,

sijoittajia, omistajia ja sosiaalisia toimijoita

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmät voivat vaikuttaa suuresti Elisan toimintaan.

Säännöllinen yhteydenpito kunkin sidosryhmän kanssa auttaa

yhtiötä ymmärtämään paremmin sen vaikutuksia ja sidosryh-

mien odotuksia. Yhtiö on jatkuvasti ja toistuvasti yhteydessä

sidosryhmiinsä kokousten, tapahtumien ja kyselyjen kautta.

Näistä toimista saatua palautetta tarkastellaan ja käytetään

toimien ohjaamiseen, mikä auttaa Elisaa ymmärtämään

sidosryhmien tarpeita ja odotuksia sekä niiden vaikutusta

liiketoimintaan. Elisa sitouttaa työntekijöitä sisäisillä kyselyillä

ja käy jäsenneltyjä keskusteluja kansalaisjärjestöjen, virano-

maisten, asiakkaiden ja toimittajien kanssa selvittääkseen

nykyisiä ja tulevia kestävään kehitykseen liittyviä odotuksia.

Vuorovaikutus tukee Elisan vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien arviointia ja validointia.

Vuorovaikutuksen tulokset käydään läpi, ja niistä keskus-

tellaan asianomaisissa liiketoimintojen johtoryhmissä ja niitä

hyödynnetään kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.

Elisa on tunnistanut tärkeimmät sidosryhmät ja niiden

odotukset seuraavasti:

Työntekijät odottavat työnantajansa huolehtivan heidän

fyysisestä, henkisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta

hyvinvoinnistaan. Työntekijät odottavat myös, että Elisa ryhtyy

merkityksellisiin toimiin ja osoittaa vastuullisuutta monimuo-

toisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä.

Asiakkaat odottavat läpinäkyvyyttä ympäristö- ja

sosiaalisten vaikutusten sekä yrityksen suorituskyvyn osalta

näillä alueilla. Asiakkaat odottavat Elisan ottavan vastuuta

aiheista, joilla on heihin suora vaikutus, kuten kriittisestä

infrastruktuurista, yksityisyydestä, kyberturvallisuudesta ja

laitteiden kierrosta.

Keskeiset kumppanit ja toimittajat odottavat läpinäkyvää

ja eettistä liiketoimintaa sekä yhteistyötä yhteisten ja merkityk-

sellisten kestävyystavoitteiden ja kestävyyteen liittyvien riskien

ja vaikutusten lieventämisessä. Näillä kumppaneilla on Elisan

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti21

Sidosryhmävuoropuhelu ja olennaiset aiheet vuonna 2025

Sidosryhmä ja sen luonne Yhteydenpidon tavat Merkitykselliset olennaiset aiheet Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet

Oma työvoima

(vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät)

• Työntekijöiden sitoutumiskysely

• Yhteistyö työntekijöiden edustajien

kanssa

• Vuoropuhelu esihenkilön kanssa

• Oppimis- ja tavoitekeskustelut,

arvodialogi

• Terveys ja turvallisuus (työolot)

• Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yritysneuvostojen

olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja

osallistumisoikeudet (Työolot)

• Moniarvoisuus (Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille)

• Yrityskulttuuri (Liiketoiminnan harjoittaminen)

• Väärinkäytösten paljastajien suojelu (Liiketoiminnan

harjoittaminen)

Tärkeimmät aiheet: datan eettinen käyttö ja tekoäly; energiatehokkuus; työn joustavuus ja etätyö;

työhyvinvointi ja henkinen stressi; ilmasto; monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Toimet: vertaisyhteistyö tasa-arvon edistämiseksi (esim. Pride-yhteistyö ja tasa-arvoisempi

työpaikka), koulutus pääaiheista tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi, viestintä olennaisista

aiheista, työtavoista ja prosessien kehittämisestä, erilaisten yhteisöjen tukeminen (esim.

sateenkaariyhteisö, data ja tekoäly, Digimuijat-yhteisö naisille teknologia-alalla)

Yritysasiakkaat

(Vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät ja kestävyysselvitysten

käyttäjät)

• Asiakaskokemustutkimukset

• Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet

• Strategiset kokoukset

• Tapahtumat

• Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla

• Yksityisyys (kuluttajat ja loppukäyttäjät)

• Kyberturvallisuus

• Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

• Ilmastonmuutos

• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte

Tärkeimmät aiheet: eettiset myyntimenettelyt (esim. myynti vanhuksille), kyberturvallisuus, Elisan

ilmastotoimet, kiertotalous, tekoäly, digitaalinen hyvinvointi

Toimet: automatisoitujen kestävyystietojen kehittäminen asiakkaille, kyberturvallisuusharjoitukset,

sisäinen koulutus eettisestä myynnistä

Kuluttaja-asiakkaat

(vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät)

• Asiakaskokemustutkimukset

• Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet

• Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla

• Markkinointi ja viestintä

• Yksityisyys (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)

• Kyberturvallisuus

• Kiertotalous

• Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

• Terveys ja turvallisuus (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)

• Sananvapaus (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)

Tärkeimmät aiheet: eettiset myyntimenettelyt (esim. myynti vanhuksille), kyberturvallisuus, Elisan

ilmastotoimet, kiertotalous, tekoäly, digitaalinen osallisus ja haavoittuvien ryhmien hyvinvointi

Toimet: sisäinen koulutus eettisestä myynnistä, kiertotalousviestintä (Kierrätyssankari-video),

OmaElisa-itsepalvelukanavan kehitys, saavutettavuuden kehittäminen, yhteistyö Mannerheimin

Lastensuojeluliiton kanssa, yhteistyö Valli ry:n kanssa senioreiden digitaalisen osallisuuden

edistämiseksi

Toimittajat

(vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät)

• Strategiset ja operatiiviset kokoukset

• Palautekyselyt

• Tarkastukset

• Koulutus

• Sitouttamisohjelma

• Tapahtumat

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen (Ilmastonmuutos)

• Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

(Resurssien käyttö ja kiertotalous)

• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (Resurssien

käyttö ja kiertotalous)

• Terveys ja turvallisuus (Työolot)

• Työaika (Työolot)

• Pakkotyö (Muut työntekijöihin liittyvät)

• Lapsityövoiman käyttö (Muut työntekijöihin liittyvät)

Tärkeimmät aiheet: energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen, Scope 3

-päästövähennykset, ihmisoikeusriskit, luonnon monimuotoisuus, kiertotalous

Toimet: toimittajatapahtumat parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja kestävyyteen liittyvien

odotusten viestimiseen, vuorovaikutusalustan kehittäminen, auditointitulosten perusteella tehtävistä

korjaavista toimista sopiminen, toimialan yhteisen foorumin hyödyntäminen kestävyyskäytäntöjen

kehittämisessä, toimittajien sisäisen riskienhallintajärjestelmän, ohjausnäkymän kehittäminen,

yhteistyö asiakasratkaisujen kehittämisessä

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti22

Sidosryhmä ja sen luonne Yhteydenpidon tavat Merkitykselliset olennaiset aiheet Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet

Omistajat ja sijoittajat

(kestävyysselvitysten käyttäjät)

• Sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat

• Varsinainen yhtiökokous

• Pääomamarkkinapäivät

• Sijoittajien tietopyynnöt

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen (Ilmastonmuutos)

• Yksityisyys (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)

• Kyberturvallisuus

• Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

Tärkeimmät aiheet: kestävyys rahoituksessa, energiatehokkuus, ilmastotyö ja -tavoitteet, datan

eettinen käyttö, kyberturvallisuus, tekoäly ja monimuotoisuus, CSRD

ja muu kestävyyteen liittyvä sääntely

Toimet: edistetään olennaista, läpinäkyvää ja laadukasta ESG-raportointia

Hallitukset, poliittiset päättäjät ja

sääntelyviranomaiset

(kestävyysselvitysten käyttäjät)

• Kyselyt

• Kokoukset, työpajat ja tapahtumat

• Säännölliset tietopyynnöt

• Lobbaustoiminta

• CSRD ja muu kestävään kehitykseen liittyvä sääntely

• Yksityisyys (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)

• Kyberturvallisuus

• Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

Tärkeimmät aiheet: CSRD, kyberturvallisuus, saavutettavuus, toimivan yhteiskunnan turvaaminen,

eettinen data ja tekoäly

Toimet: osallistuminen kuulemiskierroksiin, osallistuminen tapahtumiin, vaatimustenmukaisuuden

arviointi johtamisjärjestelmässä, sisäisen sääntelyn seuranta, palaute valmisteilla olevasta

sääntelystä, vuoropuhelu sidosryhmien kanssa

Kansalaisjärjestöt ja voittoa

tavoittelemattomat järjestöt

(vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät)

• Kyselyt

• Kokoukset ja tapahtumat

• Hankeyhteistyö

• Terveys ja turvallisuus (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)

• Ilmastonmuutos

• Luonnon monimuotoisuus

• Kiertotalous

Tärkeimmät aiheet: digitaalisten alustojen liiallisesta käytöstä johtuva sosiaalinen syrjäytyminen,

lasten turvallisuus digitaalisissa ympäristöissä, yksityisyys verkossa, luonto

Toimet: sponsorointi, hankeyhteistyö, hyväntekeväisyys

Toimialajärjestöt

(vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät)

• Yhteiset aloitteet ja ohjelmat

• Säännölliset kokoukset ja tapahtumat

• Panos strategisiin suuntaviivoihin

• Työpajat ja tietämyksen jakaminen

• Ilmastonmuutos

• Energia

• Resurssien sisään- ja ulosvirtaukset

• Arvoketjun työntekijät

Tärkeimmät aiheet ja toimet: ihmisoikeusriskien arviointi, ilmastonmuutos, toimittajien due

diligence, energiatehokkuus

Toimet: osallistuminen tapahtumiin, yhteisten aloitteiden edistäminen

Yhteiskunta ja paikallisyhteisöt

(vaikutusten kohteena olevat

sidosryhmät)

• Säännölliset tutkimukset

• Kansalaisten tietopyynnöt

• Yhteistyö sidosryhmien kanssa

• Kyberturvallisuus

• Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

• Yksityisyys

• Terveys ja turvallisuus

Tärkeimmät aiheet: kyberturvallisuus, verkkojen kestävyys ja verkkojen rakentamiseen liittyvät

aiheet

Toimet: viestintä Elisan toimista eri aihealueilla, yhteinen kehittäminen, tietopyyntöihin vastaaminen

Tutkijat, oppilaitokset ja

opiskelijat

(kestävyysselvitysten käyttäjät)

• Yhteistyöhankkeet ja tapahtumat

• Vierailujen järjestäminen

• Opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot

• Työpajat

• Ilmastonmuutos Tärkeimmät aiheet: ilmastonmuutos, päästöt, vihreä koodaus, eettinen data ja tekoäly,

kestävyyssäännösten kehittyminen (esim. CSRD, CSDDD)

Toimet: opinnäytetöiden aiheet ja ohjaaminen, yhteistyö olennaisissa aiheissa tutkijana, kommentit

ja palaute, sidosryhmävuoropuhelu

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti23

Due diligence -lausunto

Elisa pyrkii välttämään ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan

kohdistuvien haitallisten vaikutusten aiheuttamista tai niihin

myötävaikuttamista. Elisa pyrkii ehkäisemään haitallisia

vaikutuksia, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan, tuotteisiin

osalta. Vuoteen 2024 verrattuna ilmastonmuutokseen

sopeutumisen, resurssien ulosvirtausten (jäte) sekä terveyden

ja turvallisuuden osa-aiheet on poistettu taloudellisesta

olennaisuudesta, sillä niiden pistemäärät alittivat vahvistetun

taloudellisen olennaisuuden kynnysarvon. Uusia taloudellisia

mahdollisuuksia on tunnistettu energian, yksityisyyden ja

kyberturvallisuuden osalta, ja samalla on tunnistettu mahdol-

linen riski, joka liittyy pakkotyöhön toimitusketjussa. Lisäksi

kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta sananvapautta sekä

terveyttä ja turvallisuutta koskevilla osa-aiheilla on arvioitu

olevan myönteinen vaikutus, samoin kuin yritystoimintaa

koskevilla osa-aiheilla, kuten yrityskulttuurilla ja väärin-

käytösten paljastajien suojelulla.

Vesistöihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyviä näkökohtia arvioitiin tarkastelemalla

Elisan 46:n eri maantieteellisen toimipaikan vaikutuksia

maailmanlaajuisesti kaupallisten tai julkisesti saatavilla

olevien työkalujen avulla. Paikallisyhteisöjä ei kuultu, koska

arviointiin perustuvat vaikutukset olivat vähäisiä yhtiön

käyttämien toimistotilojen ja verkkotoimintojen osalta. Aihe

on kuitenkin yhä useammin esillä toimittajakeskusteluissa

osana ilmastosiirtymää koskevaa vuoropuhelua.

Elisalla ei ole omaa valmistustoimintaa, jolla voisi olla

merkittäviä ympäristövaikutuksia vesistöihin, biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin tai joka voisi

aiheuttaa epäpuhtauksia. Elisan verkkotoiminnot sijaitsevat

pääosin Pohjoismaissa ja Baltian maissa, joissa on tiukka

sääntely saastumisen vähentämiseksi ja joissa ei ole

Elisan liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä vesipulaan

liittyviä ongelmia. Elisan kotimarkkinoiden verkoilla ei ole

juurikaan suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen

maaympäristön tilan heikkenemisen kautta, koska verkkojen

toimipaikat kattavat pieniä maa-alueita ja sijaitsevat usein

kaupunkialueilla. Uusia verkkotoimipaikkoja rakennetaan

paikallisen ympäristölainsäädännön mukaisesti ja viran-

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

Vuonna 2025 Elisa tarkisti kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointinsa, johon sisältyivät vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet. Vuoden 2024 tuloksia tarkennettiin käyttämällä

kolmansien osapuolten arviointituloksia ja palautetta, jota

kerättiin kuulemalla sisäisiä asiantuntijoita eri liiketoiminta-

linjoilta ja konsernin toiminnoista sekä ulkoisia sidosryhmiä,

kuten toimittajia, kumppaneita, asiakkaita ja toimialajär-

jestöjä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi kattoi

koko Elisa-konsernin, ja siinä otettiin huomioon kaikkien

Elisa-yhtiöiden arvoketjut.

Päivitettyjä havaintoja tarkasteltiin osana kestävää

strategiaa yritysvastuun johtoryhmässä huhtikuussa 2025,

johtoryhmässä toukokuussa 2025, tarkastusvaliokunnassa

heinäkuussa 2025 ja hallituksessa marraskuussa 2025. Kaikki

tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu, ja

ne otetaan huomioon osana Elisa-konsernin strategiatyötä ja

kokonaisriskien hallintaa.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulosten

perusteella Elisa on tunnistanut seuraavat olennaiset

kestävyysaiheet: ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja

kiertotalous, oma työvoima, arvoketjun työntekijät, asiakkaat

ja loppukäyttäjät, liiketoiminnan harjoittaminen sekä

yhteisökohtaisena aiheena kriittinen infrastruktuuri. Elisa

raportoi vastaavasti merkitykselliset tiedot sovellettavien

tiedonantovaatimusten mukaisesti, ellei tiettyjä tietoja ole

arvioitu epäolennaisiksi tai merkityksettömiksi. Jos tällaisia

poissulkemisia on, ne mainitaan kunkin tiedon kohdalla

tiedonantovaatimusten mukaisesti.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella

pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen

monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt eivät olleet Elisan kannalta olennaisia, koska

niiden pistemäärät alittivat vahvistetut kynnysarvot sekä

vaikutusten olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden

tai palveluihin liikesuhteiden kautta koko Elisa-konsernissa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty Elisan kestävyysselvityk-

sessä esitettyjen due diligence -prosessia koskevien tietojen

sijainti. Lisäksi Elisa julkistaa aihekohtaiset due diligence

-prosessikuvaukset kunkin aiheen yhteydessä.

Elisan kestävyysraportissa annettujen due diligence -prosessia koskevien tietojen kartoitus

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Osio

a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

Kestävän kehityksen hallinto; strategia ja liiketoimintamalli

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien

kanssa due diligence -prosessin kaikissa keskeisissä vaiheissa

Sidosryhmien edut ja näkemykset

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

d) Toiminta haitallisten vaikutusten korjaamiseksi Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko:

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2025

e) Näiden toimien vaikuttavuuden seuranta ja niistä

tiedottaminen

Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko:

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2025

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti24

omaisten myöntämien rakennuslupien perusteella. Tässä

yhteydessä viranomaiset edustavat paikallisia yhteisöjä.

Vaikutusten olennaisuus

Tapauksissa, joissa aiheet edellyttivät uudelleenarviointia,

Elisa käytti vuonna 2025 samaa menetelmää aiheiden olen-

naisuusvaikutusten arviointiin kuin vuonna 2024. Aiheita,

joiden olennaisuus säilyi ennallaan, ei arvioitu uudelleen.

ESRS-ohjeiden mukaisesti vaikutusten vakavuuden

arvioinnissa on käytetty kolmea parametria: mittakaava,

laaja-alaisuus ja vaikutuksen korjaamaton luonne tai

toteutuminen. Kielteisten vaikutusten osalta on käytetty

korjaamatonta luonnetta, ja vaikutuksen toteutumista on

käytetty toteutuneen myönteisen vaikutuksen ymmärtämiseen.

Lisäksi luotiin todennäköisyysmatriisi seuraavanlaisten

parametrien: keskiarvona esiintymistiheys, hillintämenettelyt

ja liiketoiminnan jatkuvuus. Kunkin vaikutuksen lopullinen

pistemäärä laskettiin kertomalla vaikutuksen vakavuus

vaikutuksen todennäköisyydellä.

Määritetyn olennaisuusrajan tuloksena saatiin lopullinen

luettelo 22 olennaisesta aiheesta, osa-aiheesta ja osaosa-

aiheesta, joiden arvioitiin saavan pistemääräksi vähintään

kahdeksan.

Taloudellinen olennaisuus

Elisa arvioi vaikutusten ohella kestävyysriskien ja -mahdolli-

suuksien taloudellista olennaisuutta. Taloudellisen olennai-

suuden laajuus on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna,

mutta pisteytysmenetelmiä ja olennaisuustasoa on tarkistettu

ja tarkennettu. Riskit tunnistettiin vaikutusten olennaisuuden

arvioinnin tuloksen ja ulkoisten tekijöiden (esim. ilmaston-

muutos, liiketoimintaympäristön haasteet ja geopoliittinen

kehitys) perusteella. Riskien merkittävyyden määrittämisen

tukena käytettiin kolmannen osapuolen arviointituloksia.

Elisan strategiatyön tulokset ja Elisan uuden liiketoiminnan,

tuotteiden ja palvelujen kehittäminen muodostivat perustan

mahdollisuuksien tunnistamiselle.

Vuonna 2025 Elisa virtaviivaisti taloudellisten riskien

pisteytysmenetelmäänsä selkeyden ja johdonmukaisuuden

lisäämiseksi. Uudistetussa lähestymistavassa Elisan riskipis-

teytys perustuu kahteen keskeiseen tekijään: riskin mahdolli-

seen taloudelliseen vaikutukseen vuotuiseen tulokseen

nähden ja Elisan riskien lieventämistoimenpiteiden tehokkuu-

teen. Riskin mahdollinen taloudellinen vaikutus on johdettu

kolmansien osapuolten tekemistä kattavista tieteeseen

perustuvista arvioinneista, jotka heijastavat keskimääräistä

vuotuista vaikutusta tulokseen kymmenen vuoden aikavälillä.

Arvioinnit perustuivat sisäisten asiantuntijoiden arvioihin

niiden aiheiden osalta, joista kolmas osapuoli ei toimittanut

päivitettyjä tietoja. Pisteytykseen perustuva riskien olennai-

suusluokitus oli suuri, keskisuuri, keskisuuri–pieni tai pieni.

Taloudellisten mahdollisuuksien pisteytyksessä keskitytään

ainoastaan mahdollisiin myönteisiin taloudellisiin vaikutuksiin

Elisan liiketoiminnan tai liikevaihdon kasvun osalta. Näiden

vaikutusten suuruus perustuu Elisan liiketoimintamah-

dollisuuksiin, sisäisten asiantuntijoiden arvioihin ja Elisan

portfolioanalyysin tulokseen. Olennaisiksi katsotaan vain ne

mahdollisuudet, joilla on suuret taloudelliset vaikutukset.

Kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista

esiteltiin konsolidoidut yleiskatsaukset sisäisille sidosryhmille

ja johdolle, joiden kanssa niistä keskusteltiin. Pisteytyksen ja

vastaavien olennaisuusrajojen perusteella saatiin lopullinen

luettelo yhdeksästä (9) olennaisesta riskistä ja kolmesta (3)

olennaisesta mahdollisuudesta, jotka liittyvät suuriksi tai

erittäin suuriksi arvioituihin kestävyysseikkoihin. Lopullisia

tuloksia hyödynnettiin yhtiön riskienhallinnassa.

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti25

ESRS-aihe

Olennainen vaikutus, riski tai

mahdollisuus ja aikahorisontti Esiintyminen Kuvaus

E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä

Todellinen kielteinen vaikutus (keskipitkä aikaväli) Arvoketju Vaikutukset johtuvat pääasiassa toimitusketjusta, erityisesti verkkolaitteiden, elektroniikkatuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen hankinnasta.

Mahdollinen riski (keskipitkä tai pitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Tiukemmat ilmastosäädökset ja Elisan SBTi-sitoumukset voivat johtaa toimintakustannusten kasvuun. Jos odotuksia ei pystytä täyttämään,

seurauksena voi olla mainehaitta, sidosryhmien tyytymättömyys tai viranomaisrangaistukset.

Energia

Todellinen kielteinen vaikutus (keskipitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Sähkönkäytön odotetaan lisääntyvän toiminnassa kasvavien tietomäärien ja uusien teknologioiden myötä.

Mahdollinen riski (keskipitkä tai pitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Energiaintensiivisiin toimintoihin voi kohdistua kasvavia riskejä, jotka johtuvat sääntelyn muutoksista, uusiutuvan energian markkinoiden

epävakaudesta ja energiatehokkuuteen kohdistuvista kasvavista odotuksista, jotka vaikuttavat kustannuksiin ja toiminnan suunnitteluun.

Mahdollisuus (keskipitkä tai pitkä aikaväli) Oma toiminta Innovaatiot (esim. Gridle ja Elisa Kotiakku) tarjoavat kasvumahdollisuuksia parantamalla toiminnan tehokkuutta, tukemalla siirtymää kohti puhdasta

energiaa ja edistämällä liiketoiminta-arvoa pitkällä aikavälillä.

E5 Resurssien käyttö ja

kiertotalous

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien

käyttö

Todellinen kielteinen vaikutus (keskipitkä aikaväli) Arvoketju Elektroniikkalaitteet ja teknologiat ovat riippuvaisia kriittisistä metalleista ja mineraaleista, joista monille on vain vähän tai ei lainkaan korvaavia

vaihtoehtoja ja jotka usein hankitaan vain muutamista maista, joihin liittyy geopoliittista epävarmuutta.

Mahdollinen riski (keskipitkä tai pitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Yhtiön teknologioiden riippuvuus kriittisistä metalleista ja mineraaleista altistaa sen mahdollisille toimitusketjun häiriöille, sääntelyvalvonnalle ja

maineriskeille, jotka johtuvat ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä maailmanlaajuisissa hankinnoissa.

Resurssien ulosvirtaukset – jäte

Todellinen kielteinen vaikutus (keskipitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Elektroniikkalaitteiden ja teknologioiden myynnistä ja käytöstä syntyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER), ja myös akkujätteet ovat merkittävä

huolenaihe, koska akkuja käytetään laajalti verkkoinfrastruktuurissa ja elektroniikkatuotteissa.

Olennaiset kestävyysaiheet ja kuvaus

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti26

ESRS-aihe

Olennainen vaikutus, riski tai

mahdollisuus ja aikahorisontti Esiintyminen Kuvaus

S1 Oma työvoima Terveys ja turvallisuus

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Oma toiminta Työntekijöiden hyvinvointia tuetaan vahvoilla työterveys- ja työturvallisuuskäytännöillä, mukaan lukien mielenterveyspalvelujen saatavuus. Kolmen

viime vuoden aikana ei ole raportoitu vakavia työhön liittyviä vammoja eikä kuolemantapauksia.

Mahdollinen riski (lyhyt ja keskipitkä aikaväli) Oma toiminta Yhtiö voi kohdata taloudellisia ja toiminnallisia paineita, jos kasvavat stressitasot, riittämättömät turvallisuustoimet tai haasteet osaajien

sitouttamisessa johtavat lisääntyneisiin poissaoloihin, työpaikkatapauksiin tai henkilöstön sitoutumisen pitkäaikaiseen heikentymiseen.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu,

yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvottelut

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Oma toiminta Oikeudenmukaiset ja lailliset työolot varmistetaan noudattamalla paikallista työlainsäädäntöä, tukemalla yhdistymisvapautta ja noudattamalla

asianmukaisia työehtosopimuksia tai vastaavia säännöksiä. Työntekijöiden tietoja hallinnoidaan keskitetysti HR-järjestelmän avulla, ja 88 prosenttia

työntekijöistä on edustettuna eurooppalaisessa yritysneuvostossa.

Monimuotoisuus

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Oma toiminta Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistetään oikeudenmukaisella rekrytoinnilla ja osallistavalla johtamisella sekä pyrkimällä

varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet koko henkilöstölle. Tavoitteita ja prosesseja on myös asetettu tukemaan jatkuvaa kehitystä näillä aloilla.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Oma toiminta Jatkuvaa oppimista tuetaan 70–20–10-mallilla, joka kannustaa kehittymään päivittäisen työn, vertaisoppimisen ja muodollisen koulutuksen avulla

strategisten tavoitteiden mukaisesti.

S2 Arvoketjun

työntekijät

Pakkotyö ja lapsityövoima

Mahdollinen kielteinen vaikutus (lyhyt tai keskipitkä

aikaväli)

Arvoketju Maailmanlaajuisissa ICT-toimitusketjuissa on esiintynyt vakavia ihmisoikeusloukkauksia (kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä ja turvattomia

työoloja). Ne johtuvat järjestelmäriskeistä, jotka liittyvät mineraalien hankintaan, valmistukseen ja logistiikkaan korkean riskin alueilla ja

toimialoilla.

Mahdollinen riski (lyhyt ja keskipitkä aikaväli) Arvoketju Rajallinen näkyvyys globaaleissa toimitusketjuissa, erityisesti konfliktialueiden mineraaleja ja ulkoistettuja palveluja koskevissa ketjuissa, voi johtaa

ihmisoikeus-, oikeudellisiin ja maineriskeihin. Haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät voivat olla vaarassa joutua hyväksikäytön kohteeksi.

Työaika

Todellinen kielteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju Liian pitkät työajat toimitusketjussa voivat loukata työntekijöiden oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan sekä vahingoittaa heidän fyysistä terveyttään ja

mielenterveyttään.

Terveys ja turvallisuus

Todellinen kielteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju Vaativa työ, liian pitkät työajat ja heikot terveys- ja turvallisuusstandardit toimitusketjun osissa voivat vahingoittaa työntekijöiden fyysistä ja henkistä

hyvinvointia.

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti27

ESRS-aihe

Olennainen vaikutus, riski tai

mahdollisuus ja aikahorisontti Esiintyminen Kuvaus

S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Yksityisyys

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju Digitaalista osallisuutta ja yksityisyyden suojaa tuetaan tarjoamalla turvallisia, läpinäkyviä ja saavutettavia digitaalisia palveluja.

Mahdollinen riski (lyhyt ja keskipitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Henkilökohtaisten, luottamuksellisten ja liikennetietojen käsittely edellyttää tietosuojalakien ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR)

tiukkaa noudattamista. Mikä tahansa rikkomus voi johtaa vakaviin oikeudellisiin, taloudellisiin ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin.

Mahdollisuus (keskipitkä tai pitkä aikaväli) Oma toiminta Vahvan suorituskyvyn edistäminen yksityisyyden ja tietosuojan osalta auttaa rakentamaan asiakkaiden luottamusta, vahvistamaan brändin arvoa ja

tukemaan kasvua markkinoilla, joilla yksityisyydellä on eniten merkitystä.

Sananvapaus

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt tai keskipitkä

aikaväli)

Arvoketju Sananvapauden turvaamista tuetaan tarjoamalla turvallista ja yksityistä viestintää, soveltamalla eettisiä käytäntöjä ja varmistamalla, että teknologiat

auttavat ihmisiä kommunikoimaan avoimesti ja turvallisesti.

Terveys ja turvallisuus

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt tai keskipitkä

aikaväli)

Arvoketju Lasten digitaalista hyvinvointia edistetään turvallisella infrastruktuurilla, estämällä alaikäisten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaava sisältö ja

osallistumalla aktiivisesti kansallisiin ja asiantuntijoiden johtamiin aloitteisiin, joilla edistetään turvallisia ja osallistavia digitaalisia kokemuksia.

Yhteisökohtainen

– Kriittinen

infrastruktuuri

Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Vahvistetaan kestävää ja luotettavaa infrastruktuuria nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä kaikkia digitaalisia yhteyksiä varten, sillä yhteiskunta

ja sidosryhmät ovat riippuvaisia luotettavista ja helposti saatavilla olevista verkkoyhteyksistä eri tarpeisiin niin digitaalisissa kuin fyysisissä

ympäristöissä.

Kyberturvallisuus

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Vahvistetaan kyberturvallisuutta ja verkon häiriönsietokykyä toimintojen, asiakkaiden ja yhteiskunnan suojaamiseksi vastauksena kasvavaan

geopoliittiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen.

Mahdollinen riski (keskipitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Toiminnan laajentuminen ja geopoliittinen epävarmuus voivat lisätä altistumista kyberturvallisuusriskeille. Poikkeamat tai säännösten noudattamatta

jättäminen voivat johtaa mainehaittoihin, taloudellisiin seuraamuksiin ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Mahdollisuus (keskipitkä tai pitkä aikaväli) Oma toiminta Vahvistetaan kyberturvallisuuden johtajuutta luottamuksen lisäämiseksi ja uusien tulovirtojen avaamiseksi tekoälypohjaisten ratkaisujen ja

luotettavan infrastruktuurin avulla.

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti28

ESRS-aihe

Olennainen vaikutus, riski tai

mahdollisuus ja aikahorisontti Esiintyminen Kuvaus

G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen

Lahjonnan ja korruption torjunta

Mahdollinen riski (lyhyt ja keskipitkä aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Kansainvälinen kasvu ja monimutkaiset toimitusketjut voivat lisätä altistumista korruptioriskeille, mikä voi johtaa mainehaittoihin, oikeudellisiin

seuraamuksiin ja sidosryhmien luottamuksen heikkenemiseen vahvoista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta.

Yrityskulttuuri

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt tai keskipitkä

aikaväli)

Oma toiminta Yrityskulttuurin edistäminen voi houkutella lahjakkuuksia, vahvistaa työntekijöiden sitoutumista ja parantaa

työhyvinvointia.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju Turvallinen ja anonyymi ilmoituskanava tukee eettistä käyttäytymistä, sillä sen avulla sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan turvallisesti ja

ilman pelkoa kostotoimista.

Suhteet toimittajiin

Todellinen myönteinen vaikutus (lyhyt aikaväli) Arvoketju

Oma toiminta

Eettisiä liiketoimintakäytäntöjä edistetään toimittajaverkostossa aktiivisella vuorovaikutuksella, jotta ilmastoa, ihmisoikeuksia ja vastuullista toimintaa

koskevat arvot ovat yhdenmukaisia.

Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti29

E – Ympäristö

EU-taksonomia

Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettu EU-taksonomia

on järjestelmä ympäristön kannalta kestävän toiminnan

tunnistamiseksi. Suurten yritysten on raportoitava, kuinka

suuri osa niiden liiketoiminnasta on taksonomiakelpoista

ja taksonomian mukaista sekä niihin liittyvät investoinnit ja

toimintamenot. Taksonomiakelpoisuus tarkoittaa, että toiminta

sisältyy taksonomialuetteloon, ja taksonomian mukaisuus

tarkoittaa, että se täyttää tekniset kriteerit ja noudattaa

vähimmäistason suojatoimia eikä aiheuta merkittävää haittaa.

Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi

Televiestintäala ei vielä kuulu EU:n taksonomia-asetuksen

soveltamisalaan, mikä rajoittaa siihen liittyvien keskeisten

taloudellisten tulosindikaattoreiden soveltuvuutta Elisan

osalta. Lisäksi Euroopan komissio esitteli vuonna 2025

Omnibus I -yksinkertaistamispaketin, jolla pyritään vähentä-

mään EU-taksonomian raportoinnista aiheutuvaa hallinnollista

taakkaa mutta säilyttämään sen keskeiset tavoitteet. Keskeisiä

muutoksia ovat yksinkertaistetut mallit, tietopisteiden

vähentäminen ja olennaisuuden kynnysarvojen käyttöönotto.

Vuonna 2025 Elisan keskeiset suorituskykymittarit jäivät alle

kynnysarvon, mutta Elisa on päättänyt raportoida vuoden

2025 osalta nykyisen kehyksen mukaisesti, jotta johdonmu-

kaisuus ja läpinäkyvyys säilyvät.

Kaikkiaan 10,6 prosenttia Elisan liikevaihdosta arvioitiin

EU-taksonomiakelpoiseksi, kun sen taloudelliset toiminnot

kartoitettiin NACE-toimialakoodien mukaisesti. Toimialakoo-

deihin viitataan EU-taksonomian delegoiduissa säädöksissä.

Taksonomiassa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta:

a) ilmastonmuutoksen hillitseminen, b) ilmastonmuutokseen

sopeutuminen, c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen

kestävä käyttö ja suojelu d) siirtyminen kiertotalouteen, e)

ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

sekä f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen. Elisan taksonomiakelpoiset toimet

edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmastonmuutok-

seen sopeutumista ja siirtymistä kiertotalouteen.

Taksonomiakelpoisten toimien laajuus pysyi ennallaan

edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana Elisa teki

yhteistyötä asianomaisten liiketoimintayksiköiden kanssa

tarkastellakseen taksonomiakelpoisia toimintoja suhteessa

asetuksessa säädettyihin yhdenmukaistamiskriteereihin.

Seuraavassa esitetään taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian

mukaisuutta koskevat selitykset. Elisa jatkaa sääntelykehi-

tyksen seuraamista ja päivittää arviointejaan ohjeistuksen

kehittyessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä

CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla

Elisa on asentanut toimipaikkoihinsa aurinkopaneeleita, joilla

se kattaa osittain verkkojensa sähköntarpeen. Energiatietoja

seurataan ja raportoidaan Elisan kestävyysselvityksessä. Tämä

toiminta täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden että taksono-

mian mukaisuuden kriteerit.

CCM 4.10. Sähkön varastointi

Elisan Gridle-liiketoimintaan kuuluvat Gridle Telco (aiemmin

Elisa Distributed Energy Storage) ja Gridle Home sekä Elisa

Kotiakku. Näillä ratkaisuilla optimoidaan energian varastointi

ja mahdollistetaan uusiutuvan energian tehokas käyttö. Tämä

toiminta on täysin taksonomiakelpoinen ja taksonomian

mukainen.

CCM 4.16. Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö

Elisa käyttää sähkölämpöpumppuja tietoliikennetilojen lämmi-

tykseen. Vaikka toiminta täyttää energiatehokkuusvaatimukset,

tällä hetkellä käytössä olevat kylmäaineet ylittävät GWP-kyn-

nysarvon 675 teknisten rajoitusten vuoksi. Siten toiminta on

taksonomiakelpoista mutta ei taksonomian mukaista.

CCM 4.22. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermi-

sellä energialla

Elisa on siirtymässä öljylämmitysjärjestelmistä maalämpö-

ratkaisuihin. Toiminta on taksonomiakelpoista mutta sitä ei

ole vielä yhdenmukaistettu taksonomian vaatimusten kanssa,

koska vaadittu elinkaariarviointi on vielä tekemättä.

CCM 4.25. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto

hukkalämmöllä

Elisa ottaa talteen palvelinten ylimääräisen hukkalämmön

datakeskuksissa. Tämä toiminta täyttää sekä taksonomia-

kelpoisuuden että taksonomian mukaisuuden kriteerit, ja

energiatiedot raportoidaan kestävyysselvityksessä.

CCM 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

Elisan työntekijöiden autoleasingetu on taksonomiakelpoista

tämän toiminnan osalta. Taksonomian mukaisuus edellyttää,

että ajoneuvojen on täytettävä tiukat CO₂-kynnysarvot (alle

50 g/km vuoteen 2025 asti ja nollapäästöt vuodesta 2026

alkaen). Tällä hetkellä kaikki leasingajoneuvot eivät täytä

vaatimuksia, joten toiminta on taksonomiakelpoista mutta ei

täysin taksonomian mukaista. Elisa on muuttamassa kalus-

toaan vastaamaan näitä standardeja vuosien 2030 ja 2040

ilmastotavoitteidensa mukaisesti.

CCM 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin

liittyvä toiminta

Elisa arvioi viiden datakeskuksen yhdenmukaisuutta EU-takso-

nomian kriteerien kanssa. EU:n energiatehokkuutta koskevien

käytännesääntöjen sekä ISO-auditointien noudattaminen

vahvistettiin. Kahdessa keskuksessa käytetään kuitenkin

GWP-rajat ylittäviä kylmäaineita. Vuoden 2025 loppuun

mennessä Elisa oli saavuttanut 89 prosentin yhdenmukai-

suuden tässä toiminnassa ja jatkaa energiatehokkuuden sekä

jäähdytysjärjestelmien parantamista.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta

Elisan Viihde- ja Elamus-palvelut ovat taksonomiakelpoisia

tämän toiminnan osalta. Taksonomian mukaisuutta tuetaan

muun muassa ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien arvioin-

neilla, sopeutumistoimenpiteillä ja elinkaariarvioinneilla.

Nämä toimenpiteet noudattavat parhaita käytäntöjä, ja niiden

tehokkuutta seurataan säännöllisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti30

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Kiertotalous

CE 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

Elisan Fonum liiketoiminta korjaa ja kunnostaa käytettyjä

tuotteita niiden käyttöiän pidentämiseksi. Vuonna 2025

toiminta on täysin taksonomian mukainen DNSH-vaatimusten

vahvistamisen jälkeen. Elisa on sisällyttänyt sopimuksiin

laatulausekkeita ja kehittänyt sähkö- ja elektroniikkalaiteromun

jätehuoltosuunnitelman vaatimustenmukaisuuden parantami-

seksi.

CE 5.5. Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja

tulossuuntautuneet palvelumallit

Elisan EPP-laitetoiminta (laite palveluna) on taksonomiakel-

poista tämän toiminnan osalta. Taksonomian mukaisuutta

ei ole vielä saavutettu, koska asiakkaat voivat ostaa laitteita

sopimuskauden lopussa, mikä vaikuttaa vaatimustenmukai-

suuteen. Pakkaukset on suunniteltu uudelleenkäytettäviksi

kiertotalouden tukemiseksi.

Ei aiheuta merkittävää haittaa

Ilmastomuutokseen sopeutumisen osalta Elisa teki ilmasto-

riskien arvioinnin teknisten arviointikriteerien mukaisesti

ja sisällytti tulokset CSRD:n mukaiseen kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiin. Kiertotalousvaatimuksiin vastataan

noudattamalla EU:n direktiivien mukaisia laite- ja tuotestan-

dardeja sekä rajoitusten kohteena olevia aineita koskevia

vaatimuksia ja laajaa jätehuoltosuunnitelmaa. Elektroniikkalait-

teet ja -tuotteet ja akut kierrätetään niiden käyttöiän lopussa

yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa.

Elisan yleiset ehdot ja toimittajasopimukset edellyttävät

EU:n tuotesäännösten, kuten REACH-asetuksen, RoHS-di-

rektiivin ja CE-merkintöjen, noudattamista ja varmistavat

pilaantumisen ehkäisemistä koskevien vaatimusten noudat-

tamisen. Biologisen monimuotoisuuden osalta Elisa toimii

voimassa olevien ympäristölupien mukaisesti ja noudattaa

paikallisia säännöksiä.

Useimmissa taksonomiakelpoisissa toiminnoissa veteen

liittyvät vaikutukset ovat yleensä epäolennaisia. Jos vettä

käytetään (kuten datakeskuksissa), jäähdytysjärjestelmät

toimivat suljetuissa kierroissa kulutuksen ja jätteen

minimoimiseksi. Tietokonehuoneiden anturit mahdollistavat

välittömän reagoinnin vuotoihin ja kosteusongelmiin.

Näillä toimenpiteillä Elisa osoittaa noudattavansa ”ei

merkittävää haittaa” -kriteerejä ja tukee samalla kestävyysta-

voitteita ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia.

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet

Elisa varmistaa vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien

noudattamisen konsernin laajuisilla ihmisoikeuksia, lahjonnan

ja korruption torjuntaa, verotusta ja reilua kilpailua koskevilla

toimintaperiaatteilla, jotka kaikki ovat kansainvälisten

standardien mukaisia. Vaatimustenmukaisuutta tuetaan

due diligence -menettelyillä ja valitusmekanismeilla, jotka

on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa ”Liiketoiminnan

harjoittaminen”.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Elisa pyrkii edelleen parantamaan mukautumistaan

nykyisiin EU-taksonomiavaatimuksiin ja on aloittanut

valmistautumisen tuleviin ympäristötavoitteisiin.

Taloudelliset tiedot ovat Elisan konsernitilinpäätöksestä,

ja niiden osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen

laadintaperiaatteita. EU-taksonomiaa koskevat keskeiset

suorituskykymittarit määritettiin delegoitujen asetusten

(EU) 2021/4987 ja 2021/2800 liitteissä 1–5 annettujen

ohjeiden mukaisesti. Liikevaihtoa, pääomamenoja ja

toimintamenoja koskevat tiedot perustuvat Elisan vuoden

2024 konsernitilinpäätökseen.

Liikevaihto

Liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa Elisa

soveltaa samoja IFRS-standardien mukaisia laskentape-

riaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun

laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konserni-

tilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa, joka vastaa Elisan

konsernitilinpäätöksen laajaan tuloslaskelmaan sisältyvää

ulkoista liikevaihtoa eli asiakassopimuksista saatua liike-

vaihtoa. Liikevaihtoon sovellettavia laskentaperiaatteita

käsitellään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Liikevaihto vuonna 2025 oli 2 257 miljoonaa euroa

(nimittäjä). Taksonomian mukainen liikevaihto oli 208,7

miljoonaa euroa (osoittaja) eli 9,2 prosenttia Elisan

liikevaihdosta. Vuonna 2024 taksonomian mukainen

liikevaihto oli 175,3 miljoonaa euroa (8,0 prosenttia

kokonaisliikevaihdosta).

Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen

liikevaihtoon ei ole tullut olennaisia muutoksia edelliseen

kauteen verrattuna.Taksonomiakelpoisen liikevaihdon

muutos liittyy tavanomaiseen liiketoimintaan, ja taksonomian

mukaisen liikevaihdon muutos johtui entistä suuremmasta

yhdenmukaisuudesta toiminnassa 8.1. Tietojenkäsittely,

palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta, sekä kohdan

5.1 Korjaus-, kunnostus- ja uudelleenvalmistustoiminnan

yhdenmukaistaminen.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Elisan taksonomiakelpoiset investoinnit määritellään aineel-

listen käyttöomaisuushyödykkeiden, aineettomien hyödyk-

keiden ja käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiksi tilikauden

aikana. Liikearvon lisäykset eivät sisälly pääomamenoihin.

Lisäykset määritellään tilikauden aikana tehdyiksi investoin-

neiksi, ja niihin sisältyvät myös liiketoimintojen yhdistämisistä

johtuvat lisäykset. Elisan konsernitilinpäätöksessä käytetty

pääomamenojen mittari ei sisällä liiketoimintojen yhdistämi-

sistä johtuvia lisäyksiä.

Vuonna 2025 aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin

sekä leasingsopimuksiin liittyvät pääomamenot olivat 358,6

miljoonaa euroa (nimittäjä). Aineellisten käyttöomaisuushyö-

dykkeiden lisäykset esitetään konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 5.2, aineettomien hyödykkeiden lisäykset liitetiedossa

5.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien

lisäykset liitetiedossa 5.4. Taksonomian mukaiset pääoma-

menot vuonna 2025 olivat 21,0 miljoonaa euroa (osoittaja),

mikä on 5,9 prosenttia konsernin kokonaispääomamenoista.

Vuonna 2024 taksonomian mukaiset pääomamenot olivat

12,1 miljoonaa euroa (3,3 prosenttia kokonaispääomame-

noista).

Taksonomian mukaisiin pääomamenoihin ei ole tullut

olennaisia muutoksia.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti31

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Toimintamenot

Määritelmän mukaan toimintamenoja ovat suorat

pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät

tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perus-

parantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin,

kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut

suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan

tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat

tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja

tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Tutkimukseen

ja kehittämiseen liittyvät suorat pääomittamattomat

kustannukset vastaavat konsernin laajaan tuloslaskel-

maan sisältyvien tutkimus- ja kehityskulujen määrää.

Vuonna 2025 tuotteista tai palveluista aiheutuvien

toimintamenojen osuus oli yhteensä 127,5 miljoonaa

euroa (nimittäjä). Taksonomian mukaiset toimintamenot

olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa

vuonna 2024).

Toimintamenoihin ei ole tullut olennaisia muutoksia

edelliseen kauteen verrattuna.

Elisa on varmistanut tarkkuuden välttämällä

huolellisesti kaksinkertaista laskentaa. Tämä tapahtuu

luokittelemalla ulkoiset tulovirrat (pääomamenot ja

toimintamenot) taksonomiatoimintoihin vain kerran.

Osana EU-taksonomian mukaisia tietojaan Elisa

raportoi myös ydinvoimaan tai fossiilisiin kaasuihin

liittyvistä toiminnoistaan käyttämällä delegoidun

asetuksen (EU) 2022/1214 liitteessä XII esitettyä ja

asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7 kohdassa

tarkoitettua lomaketta 1.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti32

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

EU Taksonomian tunnusluvut

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2025 koskevat tiedot

Tilikausi 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitus-järjestelmä-

kelpoisten (A.2) osuus

liikevaihdosta 2024

Luokka (mahdollistava

toiminta)

Luokka

(siirtymätoiminta)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

(MEUR)

Osuus liikevaih-

dosta (%), 2025

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Ympäristön

pilaantumisen

ehkäiseminen ja

vähentäminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmasto-

nmuutoksen

hillintä

Ilmasto-

nmuutoksen

sopeutuminen

Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Ympäristön

pilaantumisen

ehkäiseminen ja

vähentäminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähkön varastointi CCM 4.10 10,2 0,5 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,1 % M

Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,2 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 %

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä

toiminta

CCM 8.1 28,0 1,2 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,6 % T

Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 157,7 7,0 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 7,3 % M

Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 12,6 0,6 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K N/A N/A K 0,6 %

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

208,7 9,2 % 1,7 % 7,0% 0,0 % 0,0 % 0,6 % 0,0 %

K K K K K K 8,6 %

Josta mahdollistavat toiminnat 167,9 7,4 % 0,5 % 7,0% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

K K K K K K 7,4 % M

Josta siirtymätoiminnat 28,0 1,2 % 1,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

K K K K K K 0,6 % T

A,2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/

KEL

KEL; E/KEL KEL; E/

KEL

KEL; E/KEL

Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset

palvelumallit

CE 5.5 26,0 1,2 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,1 %

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä

toiminta

CCM 8.1 5,4 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,9 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta

kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

31,3 1,4 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,2 % 0,0 % 2,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

(A.1+A.2)

240,1 10,6 % 1.9 % 7.0 % 0,0 % 0,0 % 1.7 % 0,0 % 10,6 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 2 017,1 89,4 %

Yhteensä 2 257,1 100,0 %

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti33

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2025 tiedot

Tilikausi

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitus-järjestelmä-

kelpoisten (A.2) osuus

liikevaihdosta 2024

Luokka (mahdollistava

toiminta)

Luokka

(siirtymätoiminta)

Taloudelliset toiminnat

Koodi(t)

Pääoma-menot

(MEUR)

Osuus pääoma-

menoista (%),

2025

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmasto-

nmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Ympäristön

pilaantumisen

ehkäiseminen ja

vähentäminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Ympäristön

pilaantumisen

ehkäiseminen ja

vähentäminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K 0,0 %

Sähkön varastointi CCM 4.10 4,6 1,3 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,8 % M

Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 2,0 0,6 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 %

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä

toiminta

CCM 8.1 9,6 2,7 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 1,2 % T

Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 4,8 1,3 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 1,3 % M

Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 %

E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K N/A N/A K

0,0 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

21,0 5,9 % 4,5 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 3,3 %

Josta mahdollistavat toiminnat 9,5 2,6 % 1,3 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 2,1 % M

Josta siirtymätoiminnat 9,6 2,7 % 2,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 1,2 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/

KEL

KEL; E/KEL KEL; E/

KEL

KEL; E/KEL

Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,1 %

Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset

palvelumallit

CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 %

Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla

CCM 6.5 3,3 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,0 %

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä

toiminta

CCM 8.1 1,2 0,3 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,7 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2)

4,4 1,2 % 1,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,8 %

A. Luokitusjärjestelmä kelposten toimintojen pääomamenot

(A.1+A.2)

25,5 7,1 % 5,7 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 6,1 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

pääomamenot

333,2 92,9 %

Yhteensä 358,6 100,0 %

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti34

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2025 tiedot

Tilikausi

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2) osuus

toimintamenoista, 2024

Luokka (mahdollistava

toiminta)

Luokka (siirtymätoiminta)

Taloudelliset toiminnat

Koodi (a)

Toimintamenot

(MEUR)

Osuus toiminta-

menoista(%), 2025

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Ympäristön

pilaantumisen

ehkäiseminen ja

vähentäminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Ympäristön

pilaantumisen

ehkäiseminen ja

vähentäminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K 0,0 %

Sähkön varastointi CCM 4.10 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,0 % M

Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 %

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä

toiminta

CCM 8.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,0 % T

Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 0,3 0,2 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 0,4 % M

Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 %

E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K N/A N/A K

0,0 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

0,3 0,2 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,4 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0,3 0,2 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,4 % M

Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K K 0,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/

KEL

KEL; E/KEL KEL; E/

KEL

KEL; E/KEL

Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset

palvelumallit

CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 %

Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla

CCM 6.5 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2)

0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % E/KEL 0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

(A.1+A.2)

0,3 0,2 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,4 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toimintojen toimintamenot 127,2 99,8 %

Yhteensä 127,5 100,0 %

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti35

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Taksonomiakelpoinen ja mukainen liikevaihto ympäristötavoitteittain vuonna 2025

Liikevaihto Osuus liikevaihdosta / kokonaisliikevaihto

Tavoitekohtainen

taksonomian mukaisuus (%)

Tavoitekohtainen

taksonomiakelpoisuus (%)

Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 1,7 % 0,2 %

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 7,0 % 0,0 %

Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 % 0,0 %

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 % 0,0 %

Kiertotalous (CE) 0,6 % 1,2 %

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) 0,0 % 0,0 %

Taksonomiakelpoinen ja mukainen pääomameno ympäristötavoitteittain vuonna 2025

Pääomamenot Pääomamenojen osuus / Pääomamenot yhteensä

Tavoitekohtainen

taksonomian mukaisuus (%)

Tavoitekohtainen

taksonomiakelpoisuus (%)

Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 4,5 % 1,2 %

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 1,3 % 0,0 %

Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 % 0,0 %

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 % 0,0 %

Kiertotalous (CE) 0,0 % 0,0 %

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) 0,0 % 0,0 %

Taksonomiakelpoinen ja mukainen toimintameno ympäristötavoitteittain vuonna 2025

Toimintamenot Toimintamenojen osuus / Toimintamenot yhteensä

Tavoitekohtainen

taksonomian mukaisuus (%)

Tavoitekohtainen

taksonomiakelpoisuus (%)

Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 0,0 % 0,0 %

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 0,2 % 0,0 %

Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 % 0,0 %

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 % 0,0 %

Kiertotalous (CE) 0,0 % 0,0 %

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) 0,0 % 0,0 %

Liite VII

Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää

tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa

ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän

jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen

uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai

teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden

parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien

ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten

vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan

liittyviä vastuita.

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä

tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä

on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti36

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

E1 Ilmastonmuutos

Lähestymistapa

Elisa on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointiprosessin avulla. Tämän prosessin kautta yhtiö on

tunnistanut toimintaympäristössään tekijöitä, jotka voivat

vaikuttaa merkittävästi sen toimintaan. Elisa tekee myös

jäsenneltyjä analyyseja teknologiaan liittyvistä tiekartoista,

kilpailijoiden toiminnasta ja erilaisista markkinadynamiikoista.

Analyyseissä hyödynnetään yrityksen markkinatiedon

asiantuntijoiden näkemyksiä.

Merkittävimmät kielteiset vaikutukset liittyvät Elisan toimi-

tusketjuun ja omiin toimintoihin, joihin vaikuttavat ulkoiset

ympäristö- ja sääntelytekijät. Elisa pitää aktiivisesti yhteyttä eri

sidosryhmiin, kuten asiakkaisiin, työntekijöihin, sijoittajiin,

sääntelyviranomaisiin, toimittajiin, paikallisyhteisöihin ja

kansalaisjärjestöihin. Näin varmistetaan strategian tietopohja.

Ilmastoriskejä on tutkittu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä. Niihin kuuluvat sekä fyysiset riskit – kuten

äärimmäiset sääilmiöt ja veden niukkuus – että siirtymäriskit,

jotka liittyvät politiikan muutoksiin ja markkinoiden odotuk-

siin. Elisan skenaarioanalyysi perustuu useisiin tietolähteisiin

(esim. EU, Cicero ja IPPC). Siinä arvioidaan, miten erilaiset

ilmastotulevaisuudet (esim. 1,5–3 asteen lämpeneminen)

voivat vaikuttaa Elisan liiketoimintaan.

Elisa jatkaa hiilijalanjälkensä pienentämistä 1,5 asteen

tavoitteen mukaisesti ja valmistautuu samalla vakavampiin

ilmastoskenaarioihin. Ilmastoon liittyvät riskit otetaan

huomioon myös rahoitussuunnittelussa. Sääntelyn kehitys on

avainasemassa yhtiön ilmastostrategian muotoutumisessa,

ja strategia on linjassa laajempien planetaaristen rajojen

kanssa. Pysyäkseen ketteränä muuttuvassa ympäristössä Elisa

sisällyttää kestävän kehityksen digitaaliseen liiketoimintaans ja

edistää innovointia jatkuvan oppimisen ja kokeilujen kautta.

Ilmastoriskit, riskien kuvaus ja hallinta

Elisa ei arvioi fyysisten ilmastoriskien olevan lyhyellä aika-

välillä merkittäviä sen toiminnalle. Yhtiö ennakoi kuitenkin

fyysisten ilmastoriskien mahdollisia vaikutuksia omaan

toimintaansa pidemmällä aikavälillä. Elisan skenaarioanalyysi

sisältää sekä fyysisiä että siirtymävaiheen ilmastoriskejä, ja

siinä hyödynnetään monenlaisia tietolähteitä. Maantieteel-

listen toiminta-alueidensa ilmastoskenaarioiden arvioinnin

lisäksi Elisa analysoi ilmaston ääri-ilmiöitä ja ennakoituja

muutoksia seuraavan 30 vuoden aikana. Yhtiö käyttää

työkaluja ja tietolähteitä, jotka koskevat sen toiminnan

kannalta olennaisimpia ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä,

kuten tulvia, voimakkaita myrskyjä ja maastopalovaaroja.

Lisäksi se ottaa huomioon yhteiskunnan haavoittuvuuden

ilmastonmuutokselle. Tämän analyysin mukaan Elisan

päämarkkinoiden Suomen ja Viron altistuminen ja haavoittu-

vuus ilmastonmuutokselle on suhteellisen vähäistä. Joihinkin

Elisan kansainvälisiin toimipisteisiin kohdistuu kuitenkin

suurempia riskejä tietyillä alueilla.

Samalla Elisa tekee säännöllisiä ilmastokestävyyden analyy-

sejä kaikessa toiminnassaan toiminnassaan ja keskeisten

toimittajiensa osalta tunnistaakseen haavoittuvat sijainnit. Elisa

kehittää näille toimipaikoille lieventämis- ja sopeutumisstrate-

gioita. Yhtiö perustaa analyysinsä hiilijalanjälkeen, alueellisiin

ilmastoennusteisiin, toimitusketjujen riippuvuuksiin ja

sääntely-ympäristöön. Siinä voidaan ottaa huomioon myös

ulkoiset tekijät, kuten geopoliittiset muutokset, energiamark-

kinoiden epävakaus ja uuden teknologian kehitys. Analyysia

voidaan soveltaa yrityksen infrastruktuuriin, työvoimaan ja

palvelujen toimittamiseen, jotta voidaan tunnistaa kriittiset

haavoittuvuudet ja priorisoida lieventämistoimet.

Skenaario- ja resilienssianalyysien havainnot sisällytetään

yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin

ja ilmastosiirtymäsuunnitteluun ohjaamaan strategista ja

operatiivista päätöksentekoa.

Toiminta-periaatteet

Elisa noudattaa kaikkia asiaankuuluvia ympäristö- ja ilmas-

tosäännöksiä ja odottaa samaa kaikilta sidosryhmiltä, kuten

työntekijöiltä, toimittajilta, alihankkijoilta ja kumppaneilta.

Elisa on laatinut koko konsernin kattavat toimintaperiaat-

teet, joilla tuetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmaston-

muutokseen sopeutumista ja ympäristön kannalta kestävää

toimintaa. Näihin kuuluvat yleiset toimintaperiaatteet, jotka

ohjaavat eettisiä liiketoimintakäytäntöjä, sekä ympäristö- ja

energiapolitiikat, joissa esitetään sitoumukset ympäristövaiku-

tusten vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen

koko toiminnassa ja arvoketjussa. Eettisen ostamisen

säännöstö ja hankintapolitiikka määrittelevät toimittajien

vastuut ja varmistavat, että ne ovat linjassa Elisan arvojen

ja lakisääteisten velvoitteiden kanssa. Vuonna 2025 Elisa

vahvisti ympäristö- ja energiapolitiikkojensa päivityksissä

sitoumuksensa käyttää 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä.

Tähän sisältyi 87 600 MWh:n tuulivoimasähkön käyttö, joka

hankittiin PPA-sopimuksella Puutikankankaan tuulivoima-

puistosta. Lisäksi laajennettiin kestävien hankintakriteerien

kuvauksia sekä toimittajien raportointiodotuksia.

Elisan ympäristö- ja energiapolitiikat ovat linjassa

kansainvälisten viitekehysten kanssa (esim. CSRD, YK:n

Global Compact -aloite ja Science Based Targets -aloite),

ja ne tukevat Pariisin sopimuksen tavoitteita. Yritysvastuun

johtoryhmä on hyväksynyt nämä toimintaperiaatteet, ja ne

ovat julkisesti kaikkien työntekijöiden ja Elisan puolesta

toimivien kolmansien osapuolten saatavilla. Yhdessä nämä

politiikat tarjoavat selkeät ohjeet vastuullisista käytännöistä.

Niissä keskitytään ilmastotoimiin, energia- ja resurssitehok-

kuuteen sekä kiertotalouteen.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti37

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Riskityyppi ja aikahorisontti Kuvaus Hallinta

Akuutti fyysinen riski

(lyhyt aikaväli)

Äärimmäiset sääilmiöt, kuten

myrskyt tai tulvat, voivat keskeyttää

sähkönjakelun ja vahingoittaa Elisan

verkkoja ja datakeskuksia. Tämä voi

johtaa palvelukatkoksiin ja lisätä

korjauskustannuksia.

Elisa käyttää reaaliaikaista seurantaa, tekee

yhteistyötä sähköntoimittajien kanssa ja

hallitsee riskejä varajärjestelmien, yhteisen

suunnittelun, koulutuksen ja vakuutusten

avulla.

Krooninen fyysinen riski

(keskipitkä aikaväli)

Lämpötilojen nousu voi lisätä

jäähdytyskustannuksia ja vaikuttaa

laitteisiin ja työntekijöiden terveyteen

erityisesti Pohjois-Euroopan ulkopuolella.

Elisa parantaa energiatehokkuutta ja tilojen

suunnittelua sekä tekee yhteistyötä toimittajien

kanssa jäähdytystarpeiden hallitsemiseksi.

Siirtymäriski 1

(keskipitkä ja pitkä aikavälillä)

EU:n ilmastopolitiikat ja hiilen

hinnoittelu voivat nostaa energia- ja

toimittajakustannuksia, mikä vaikuttaa

Elisan toimintaan.

Elisa parantaa energiatehokkuutta, käyttää

uusiutuvaa sähköä ja tekee pitkäaikaisia

sopimuksia energiasta.

Siirtymäriski 2

(jatkuva)

Asiakkaiden, työntekijöiden ja sijoittajien

kasvava ympäristötietoisuus lisää painetta

kestävän kehityksen suorituskyvyn

parantamiseen.

Elisa ylläpitää avointa ilmastoviestintää ja

edistää resurssitehokkuutta verkoissa ja

laitteissa.

Siirtymäriski 3

(jatkuva)

Suurin osa Elisan päästöistä on peräisin

sen toimitusketjusta. Toimittajien

rajallinen valmius ilmastoraportointiin ja

tuotekehitykseen voi nostaa kustannuksia.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Elisa

tekee yhteistyötä toimittajiensa kanssa

ilmastotoimissa ja ottaa koko arvoketjun

sidosryhmät mukaan.

Ilmastonmuutos ja energiaan liittyvät mahdollisuudet

Elisa edistää energiaan liittyviä innovaatioita, jotka tukevat

maailmanlaajuista puhtaaseen energiaan siirtymistä ja

edistävät liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyyttä. Elisan

Gridle-liiketoimintaan kuuluvat Gridle C&I, Gridle Telco

(aiemmin Elisa Distributed Energy Storage) ja Gridle

Home sekä Elisa Kotiakku. Gridle-liiketoiminnan kautta Elisa

hyödyntää tekoälyä ja älykästä energianhallintaa verkon

vakauden ja toiminnan tehokkuuden parantamiseksi. Kehitys

on linjassa Elisan kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja

antaa strategisen mahdollisuuden vahvistaa yhtiön asemaa

energiamarkkinoilla. Samalla se tukee sen ilmastotavoitteita.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Vuodelle 2040 asetetun pitkän aikavälin nettonollatavoitteen

osalta Elisa keskittyy tällä hetkellä vuodelle 2030 asetettuun

lyhyen aikavälin välitavoitteeseen. Tavoitteena on 42

prosentin absoluuttinen vähennys kasvihuonekaasupäästöissä

(Scope 1, 2 ja 3) vuoden 2021 lähtötasoon verrattuna. Elisan

ilmastotavoitteet tarkastaa hallitus ja hyväksyy johtoryhmä.

Elisa on luonut näiden tavoitteiden ympärille ilmastosiirtymän

suunnittelurakenteen, joka ohjaa sekä strategisia että opera-

tiivisia ilmastotoimia. Elisa julkistaa ylätason yleiskatsauksen,

joka muodostaa sen ilmastosiirtymäsuunnitelman.

Ilmastosiirtymäsuunnitelman tukena on strategiakaudelle

laadittu ilmastomuutoksen toimintasuunnitelma, jossa

esitetään Elisan vähähiilistä toimintaa ja arvoketjuun sitoutu-

mista koskeva tiekartta. Lisäksi siinä selvitetään, miten yhtiön

ilmastotavoite tukee maailmanlaajuista ilmastoneutraaliuden

tavoitetta ja tunnistetaan keskeiset hiilidioksidipäästöjen

vähentämiskeinot. Suunnitelmat on integroitu Elisan ympäris-

töjärjestelmään ja energianhallintajärjestelmään, jotka luovat

perustan ilmastotoimille strategiakaudella 2025–2027.

Yritysvastuun johtoryhmä valvoo ympäristöjärjestelmää ja

ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelmaa, ja ympäristö- ja

energiatyöryhmä seuraa edistymistä ja tukee jatkuvaa paran-

tamista. Elisan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin

tulokset tarkistetaan vuosittain, ja ne ohjaavat strategista

suunnittelua ja ympäristöasioiden priorisointia.

Elisa on tunnistanut useita hiilidioksidipäästöjen vähentä-

miseen liittyviä tekijöitä ja keskeisiä toimia, jotka tukevat sen

siirtymäsuunnitelmaa. Näistä kolme tärkeintä kokonaisuutta

liittyy energiaan, toimitusketjuun ja kiertotalouteen. Nämä

ovat linjassa Elisan sisäisten politiikkojen ja ohjeiden kanssa

ja tukevat niitä erityisesti ympäristöasioiden hallinnan,

energiatehokkuuden ja hankintojen osalta. Lisäksi osa

tekijöistä on linjassa EU-taksonomiakelpoisten toimintojen

kanssa. Nämä taksonomiatoiminnot liittyvät datakeskuksiin

(CCM 4.16 Sähkökäyttöisten lämpöpumppujen asennus

ja käyttö), hajautettuun energian varastointiin (CCM 4.10

Energian varastointi) ja laitteiden kiertoon (CE 5.1 Korjaus,

kunnostus ja uudelleenvalmistus).

Suurin osa toimista on useita vuosia jatkuvia parannus-

toimia, mutta kaikkien odotetaan edistävän Elisan vuoden

2030 lähiajan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Raportointi-

vuoden aikana toteutettiin kuitenkin tiettyjä toimia eri puolilla

Elisan toimintoja ja arvoketjua sekä yhteistyössä sidosryh-

mien kanssa. Näitä olivat esimerkiksi mobiiliverkkojen

energiatehokkuuden parantaminen ja energiantuotantoon

liittyviä ominaisuuksia koskevien todistusten käyttöönotto

sekä datakeskusten hukkalämmön uudelleenkäyttö. Nämä

toimet voivat vaikuttaa Elisan päästvähennyksiin vähäisesti,

kohtalaisesti tai merkittävästi ,Ilmastosiirtymän toimintasuunni-

telmadiagrammissa kuvatun mukaisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti38

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma (CTAP), hillintäkeinot ja niiden arvioitu ilmasto- ja talousvaikutus.

Raportointivuoden

2025 päästöt

2021 perusvuosi ja

päästömuutokset siitä

Scope 3

Toimittajien

SBTi-tavoitteet

Scope 3

Tarvittavat toimittajien

lisähillintätoimet

Scope 3

Myytyjen tuotteiden

käyttö

Scope 3

Myytyjen tuotteiden

loppusijoitus

Scope 3

Energiantuotannon

elinkaarivaikutukset

Scope 3

Elisan omat toiminnot

(liikkuminen, jätteet)

Scope 2

Elisan energiankäyttö

(epäsuorat päästöt)

Scope 1

Elisan energiankäyttö

(suorat päästöt)

Hillintä-

keinot

Elisa tavoittelee vuoteen

2030 mennessä 42

prosentin vähennystä

Scope 1-, 2- ja 3

-päästöissä vuoden 2021

tasosta, mikä myös luo

perustan nettonollatavoit-

teelle vuoteen 2040.

Merkkejä päästöjen

laskevasta trendistä:

Elisan päästöt olivat toista

vuotta peräkkäin hieman

alemmat kuin edellis-

vuonna, vaikka yhtiö teki

yritysostoja ja lanseerasi

uusia palveluja.

Toimittajien ilmasto-tavoit-

teiden seuranta,

julkisista lähteistä ja vuoro -

puhelulla tavoite- mukai-

suudesta ja toteutumisesta.

Toimittajien

sitouttaminen,

yhteisiin tavoitteisiin

hankintavaatimusten

ja kiertotalousmallien

avulla.

Tuki asiakkaille omissa

valinnoissaan,

tiedoilla laitteiden

sähkönkulutuksesta ja

niiden optimaalisesta

käytöstä.

Tarkemmat päästö-arviot

edellyttävät sidosryhmiltä

lisätietoja.

Kiertotalousmallien

edistäminen,

arvoketjun yhteistyön

avulla ja asiakkaiden

tietoisuuden lisäämisen

kautta.

Kiertotalous voi avata

mahdollisuuksia uusiin

tulovirtoihin.

Välilliset vaikutukset

energiatoimenpiteistä,

energiatehokkuuden

edistämisen, vihreän

koodauksen, sekä

uusiutuvien kautta.

Energian säästö tuo myös

merkittäviä lisäkustan-

nussäästöjä.

Politiikkaperusteiset

sisäiset kannustimet,

vähähiilisiin työ- ja

liikematkoihin, samoin

Zero Waste -tavoitteen

edistäminen.

Hiilibudjetoinnin

ja varjohinnoittelun

kehittäminen.

Siirtyminen uusiutuvaan

energiaan,

jatkamalla nykyisten

energiasertifikaattien

käyttöä tai solmimalla

pitkäaikaisia sopimuksia.

Kulutustaso vaikuttaa

kustannuksiin EAC-tarpeen

kautta.

Fossiilisten poltto-

aineiden lopettaminen,

lämmöntuotannon

modernisoinnilla,

biopolttoaineilla ja

sähköajoneuvoilla.

Pääasiallisesti

varavoimalat aiheuttavat

lukkiutuneita päästöjä.

Toimittajat ovat keskeisiä Scope 3 -päästöjen vähentämi-

sessä, sillä ne muodostavat 99 prosenttia Elisan

kokonaispäästöistä.

Ilmasto-

vaikutus

DMA-määritelmien

mukaiset päästö-

vähennys arviot:

Elisa on vuoteen 2025

mennessä vähentänyt

lähtötasopäästöjä

0,9 prosenttia.

Keskisuuri vaikutus

Elisan päästöihin

Matala vaikutus

Elisan päästöihin

Matala vaikutus

Elisan päästöihin

Matala vaikutus

Elisan päästöihin

Matala vaikutus

Elisan päästöihin

Korkea vaikutus

Elisan päästöihin

Matala vaikutus

Elisan päästöihin

tCO

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

vuoteen 2030

mennessä

-42 %

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti39

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Elisa investoi mobiiliverkkojensa ja kiinteiden

verkkojensa pitkän aikavälin parannuksiin, kuten 4G- ja

5G-infrastruktuurin modernisointiin ja vanhojen järjestelmien

korvaamiseen uudemmilla teknologioilla. Lisäresursseja

kohdennetaan toimitilojen ja datakeskusten energiatehok-

kuuden parantamiseen jäähdytysjärjestelmien, automaation,

pilveen siirtämisen ja kiinteistöjen jatkuvan kehittämisen

avulla. Innovaatiotoimia ovat esimerkiksi tekoälyn ja koneop-

pimisen käyttö, hajautettu energian varastointi, älykkäät

mittarit sekä vihreän koodauksen käytännöt. Nämä aloitteet

kohdistuvat ensisijaisesti Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin,

joiden vähennyksistä osa näkyi jo raportointivuoden aikana.

Laajempien vaikutusten odotetaan toteutuvan useiden

vuosien kuluessa erityisesti Elisan televiestintätoiminnassa

Suomessa ja Virossa.

Elisa tukee ilmastosiirtymää myös muilla ilmastotoimilla,

esimerkiksi tuottamalla energiaa omassa toiminnassaan,

parantamalla materiaalitehokkuutta yhteistyössä toimittajien

kanssa ja tutkimalla arvoketjun ulkopuolisia lieventämis-

toimia. Nämä toimet kattavat eri maantieteellisiä alueita ja

Elisan toiminnan osa-alueita, ja ne edistävät ensisijaisesti

Scope 3 -päästövähennyksiä Elisan vuoden 2030 lähiajan

ilmastotavoitteiden mukaisesti. Scope 1- ja Scope 2 -hyödyt

ovat tyypillisesti välittömämpiä. Elisa on arvioinut näiden

toimien vuotuisen taloudellisen vaikutuksen, ja suurimman

osan on arvioitu jäävän Elisan taloudellisen olennaisuuden

kynnysarvon alapuolelle. Tämä vastaa Elisan vuoden 2025

tilinpäätöksen liitetietoa 1.2.2.

Elisa ei ole havainnut ilmastosiirtymäsuunnittelun

aiheuttavan merkittävää haittaa ulkopuolisille sidosryhmille

mutta on sitoutunut toteuttamaan tarvittaessa korjaavia toimia.

Kestävyyteen liittyvä suorituskyky

kannustinjärjestelmissä

Elisa on määritellyt, miten ilmastoon liittyvät näkökohdat

otetaan huomioon hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten

kannustimissa ja palkkioissa. Kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämistavoitteiden sisällyttäminen palkitsemiseen

osoittaa sekä johdon että työntekijöiden merkityksen yhtiön

kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden jaja muiden ympäristö-

sitoumusten noudattamisessa.

Valvontaelimissä toimivilla johtajilla sekä johto- ja

hallintoelimissä toimivilla työntekijöillä on tärkeä rooli

Elisan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja muiden

ympäristösitoumusten saavuttamisessa. Elisan ilmasto-

tavoitteet ovat linjassa SBTi:n tieteeseen perustuvien

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden kanssa.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet sisältyivät

Elisan henkilöstörahaston vuoden 2025 ehtoihin. Toimitus-

johtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä vuodelle

2025 oli ESG-tavoite, joka liittyi kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen. Lisäksi Elisa on asettanut ilmastotavoitteen

pitkän aikavälin kannustinohjelmassa, joka on suunnattu

toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille ja valituille

avainhenkilöille. Vuonna 2025 tämä tarkoittaa käytännössä

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämistä 9,8 prosenttia

vuodessa kohti Elisan tieteeseen perustuvia lyhyen aikavälin

ilmastotavoitteita. Tavoitteena on 42 prosentin vähennys

vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 lähtötasosta.

Elisa on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoit-

teeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Yhtiö on asettanut tieteeseen perustuvat konsernitason

ilmastotavoitteet, jotka SBTi on hyväksynyt. Nämä tavoitteet

ovat linjassa Elisan ympäristöpolitiikan kanssa. Politiikka

velvoittaa Elisan hallitsemaan olennaisia ympäristövaikutuksia

ja -riskejä. Sisäiset sidosryhmät osallistuivat aktiivisesti näiden

tavoitteiden asettamiseen.

Elisa on tehostanut ESG-tietojen keräämistä ja analysointia

koko arvoketjussaan parantaakseen Scope 3 -päästöjen

seurantaa ja raportointia. Vuorovaikutusta toimittajien

kanssa on jatkettu keskittymällä ilmastonmuutoksen hillinnän

kehityssuuntiin, Elisalle kohdennettuihin päästöihin ja

tuotekohtaisiin tietoihin. Kiertotalous on sisällytetty tuotan-

tohyödykkeiden elinkaariin yhteistyössä kumppaneiden

kanssa. Hiilibudjettia ja yksikkötason alatavoitteita on testattu

sisäisesti. Vihreällä koodauksella on saatu aikaan konk-

reettisia tuloksia. Varjohinnoittelu on myös konseptoitu, ja

ilmastonäkökulmia on integroitu entistä laajemmin taloudelli-

seen raportointiin. Elisan päivitetyssä energiapolitiikassa on

vahvistettu sitoutuminen uusiutuvaan sähköön. Sitä tuotetaan

yhä enemmän paikallisesti hankituilla energiantuotantoon

liittyviä ominaisuuksia koskevilla todistuksilla, mikä vähentää

Scope 2 -päästöjä. Verkkotoiminnan energiatehokkuusaloit-

teisiin on kuulunut muun muassa ylijäämälämmön käytön

laajentaminen datakeskuksissa ja lämmönvaihtimissa, ja

biopolttoaineita koskevien politiikkojen asteittainen käyttöön-

otto on vähentänyt Scope 1 -päästöjä.

Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelmaan osoitetut

taloudelliset resurssit vuonna 2025

Välineet

Pääomamenot

(mEUR)

Toimintamenot

(mEUR)

Energiatehokkuus 109,5 0,3

Muut ilmastotoimet 0,0 3,1

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025

Tavoite Kuvaus Suoriutuminen

Lyhyen aikavälin

ilmastotavoite

vuodelle 2030

Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut vähentämään

absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 42

prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021. Saavutamme tämän

ilman arvoketjun ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai lieventämistoimia.

0,9 prosentin vähennys

Scope

1,2 ja 3 päästöissä

verrattuna

vuoden 2021

päästöihin

Nettonollatavoite

vuodelle 2040

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut vähentämään

absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90

prosenttia vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2021. Asetamme etusijalle

hiilestä irtautumisen suorien päästöjen vähennyksillä, ja kaikki jäännöspäästöt

neutraloidaan SBTi-kriteerien mukaisesti ennen

nettonollapäästöjen saavuttamista vuonna 2040.

Lisätietoja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyt-

tämisestä kannustinjärjestelmiin on kohdassa ”Kestävän

kehityksen hallinto”.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti40

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet

Elisa priorisoi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä arvoketjus-

saan ja tekee aktiivista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa

päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistamiseksi ja

toteuttamiseksi. Elisa ei ole kehittänyt omassa toiminnassaan

tai arvoketjussaan hankkeita kasvihuonekaasujen poistami-

seksi tai varastoimiseksi, mutta yhtiö tutkii tällaisia mahdolli-

suuksia osana ilmastosiirtymäsuunnitelmaansa.

Elisa on ajan mittaan rakentanut päästökompensaatio-

portfolion useista erityyppisistä, eri mantereilla toteutettavista

laadukkaista hankkeista. Portfoliota ohjaavat seuraavat

strategiset motiivit:

• Riskien lieventäminen tasapainoisella portfoliolla

• Korkealaatuisten päästöhyvitysten saatavuuden ennustetta-

vuuden varmistaminen

• Taloudellisten hyötyjen toteuttaminen strategisten

hankintojen avulla

• Maantieteellisten vaikutusten käsittely Elisan arvoketjussa

• Käytössä olevien mahdollisuuksien testaaminen ja niistä

oppiminen siirtymän tukemiseksi

Tarkastellessaan, valitessaan ja hankkiessaan päästöhyvityksiä

Elisa tekee perusteellisen due diligence -selvityksen

seuraavien kriteerien perusteella:

• Lisäisyys: varmistetaan, että hanke saavuttaa päästövähen-

nyksiä, joita ei syntyisi muiden aloitteiden kautta

• Vuotojen estäminen: varmistetaan, etteivät päästövähen-

nykset siirry muihin paikkoihin tai toimintoihin

• Pysyvyys: todennetaan, että hanke estää pysyvästi

kasvihuonekaasupäästöjen pääsyn ilmakehään

• Todennettavuus: vaaditaan kolmannen osapuolen

vahvistus uskottavista päästövähennyksistä

• Muut riskinarvioinnit: hankkeiden välttäminen erittäin

korkean riskin maissa tai alueilla

Elisa hankkii päästöhyvityksiä hankkeista, jotka tunnustetut

standardointielimet, kuten Gold Standard ja Verified

Carbon Standard (VCS), ovat varmentaneet. Tämä varmistaa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden noudattamisen.

Nämä standardit tarjoavat vankat menetelmät erilaisten

lieventämistekniikoiden ja -prosessien tarkkaa kvantifiointia ja

todentamista varten.

Vähentääkseen päästöhyvitysten laatuun liittyviä riskejä

entisestään Elisa tekee lisätarkastuksia yhteistyössä valittujen

kumppaneiden kanssa. Yhtiö seuraa myös aktiivisesti

menetelmien kehitystä ja käy vuoropuhelua palveluntarjo-

ajien, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa parantaakseen

jatkuvasti päästöhyvitysportfoliotaan.

Elisan nykyinen portfolio arvoketjun ulkopuolisten

haittojen lieventämiseksi sisältää sekä vähentämis- että

poistohankkeita. Raportointivuonna aktiivinen päästöhyvi-

tysportfolio (käytetään mitätöinteihin) sisälsi poistotyyppisiä

hankkeita Oxfordin kategorioista 4 (metsien ennallistaminen/

metsitys) ja 5 (biohiili) sekä vähennystyyppisiä hankkeita

Oxfordin kategoriasta 2 (metsien suojelu).

Päästöhyvitysten portfolio vuonna 2025

Hankkeen nimi Hankkeen tyyppi Hankkeen lyhyt kuvaus

Laatustandardi ja

hankkeen tunnus

Borneon turvesuot

(Indonesia)

Vähennys

(Oxford-kategoria 2)

Suojellaan ja ennallistetaan turvesoiden

ekosysteemejä, metsitetään

huonontuneita alueita ja tuetaan

biologista monimuotoisuutta ja paikallisia

elinkeinoja

Verified Carbon

Standard VCS 1477

Keio Seima

(Kambodža)

Vähennys

(Oxford-kategoria 2)

Ehkäistään metsäkatoa suojelluilla

metsäalueilla, vahvistetaan biologista

monimuotoisuutta ja tuetaan

paikallisyhteisöjen kestävää kehitystä

Verified Carbon

Standard VCS 1650

Quinte Forestry Project

(Kanada)

Poistaminen

(Oxford-kategoria 4)

Biogeeninen hiilinielu

Poistetaan ilmakehän hiiltä parantamalla

metsänhoitoa lehtipuuvaltaisissa

sekametsissä, lisätään biologista

monimuotoisuutta ja tuetaan

valuma-alueen suojelua ja yhteisön

virkistyskäyttöä

American Carbon

Registry ACR680

Interholcon biohiili

(Kongon tasavalta)

Poistaminen

(Oxford-kategoria 5)

Tekninen hiilinielu

Muunnetaan kestävästi hankittua

lehtipuujäämiä biohiileksi, tämä

muodostaa pysyvän hiilinielun ja tukee

samalla metsien suojelua, biologista

monimuotoisuutta ja paikallisia

elinkeinoja

Global Carbon

Registry GCSP1006

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti41

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Mitätöidyt päästöhyvitykset

2025 2024

Poistohankkeiden osuus (%) 17 16

Vähennyshankkeiden osuus (%) 83 84

Verified Carbon Standard (%) 83 84

American Carbon Registry (%) 14 0

Global Carbon Registry (%) 2 0

Puro.earth (%) 0 1

Climate Action Reserve (%) 0 15

Osuus hankkeista EU:n alueella (%) 0 0

Vastaaviksi oikaisuiksi kelpaavien päästöhyvitysten osuus (%) 0 0

Yhteensä (t CO

-ekv.) 8 420 6 800

Tulevaisuudessa peruutettavaksi

suunnitellut päästöhyvitykset Määrä 2040 asti

Yhteensä (t CO

-ekv.) Olemme toistaiseksi ostaneet päästöhyvityksia vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta,

eikä meillä ole usean vuoden mittaisia sopimuksia. Odotamme jatkavamme

hiilidioksidipäästöjen mitätöintiä hiilikrediiteillä omassa suorassa toiminnassamme

jäljellä olevien päästöjen verran ja valmistaudumme yhä enemmän kohti

neutralointivaihetta vuoden 2040 jälkeenkin.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energian kokonaiskulutus

2025 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 5 599 4 018

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 26 33

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai

jäähdytyksen kulutus (MWh)

3 409 11 959

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 9 034 16 010

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 2 4

Ydinvoimalla tuotettu energia (MWh) 36 239 847

Ydinvoimalla tuotetun energian kulutuksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta (%)

0 66

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva

teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety, jne.), peräisin olevan polttoaineen

kulutus (MWh)

8 17

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus (MWh)

367 943 109 382

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)

59 50

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 368 011 109 449

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 98 30

Energian kokonaiskulutus (MWh) 377 082 365 306

Energian kokonaistuotanto

2025 2024

Energian kokonaistuotanto (MWh) 9 867 6 565

Uusiutuvan energian kokonaistuotanto (MWh) 9 867 6 565

Energiankulutus suhteessa liikevaihtoon

2025 2024

Toimintojen kokonaisenergiankulutus korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla suhteessa

toimintojen nettotuloihin korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla (MWh/EUR)

0,0002 0,0002

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti42

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuode

Perusvuosi (2021) 2025 2024 % 2025/2024 2030 2040

Vuotuinen % tavoite (2030)/

perusvuosi (2021)

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO

-ekv.) 1 035 1 458 925 158 600 104 5

Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen osuus säännellystä päästökauppajärjestelmästä (%) 0 0 0 0 0 0 0

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Sijaintiperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO

-ekv.) 53 510 35 158 44 026 80 31 036 5 351 5

Markkinaperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO

-ekv.) 2 328 485 1 432 34 1 350 233 5

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (t CO

-ekv.) 238 690 237 759 240 458 99 138 440 23 869 5

(1) Ostetut tavarat ja palvelut 140 944 115 770 124 520 93 81 777 14 099 5

(2) Tuotantohyödykkeet 40 699 39 993 30 085 133 23 588 4 067 5

((3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2

-päästöihin)

24 211 11 207 29 819 38 14 042 2 421 5

(4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 257 223 280 80 149 26 5

(5) Toiminnassa muodostuva jäte 425 850 517 164 247 43 5

(6) Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 406 2 277 1 358 168 235 41 5

(7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 736 1 986 1 896 105 1 007 174 5

(8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A

(9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A

(10) Myytyjen tuotteiden jalostus N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A

(11) Myytyjen tuotteiden käyttö 28 959 62 318 49 289 126 16 796 2 896 5

(12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 1 032 3 136 2 694 116 599 103 5

(13) Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A

(14) Franchising N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A

(15) Investoinnit N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO

-ekv.) 293 235 274 375 285 409 96 170 076 29 323 5

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (t CO

-ekv.) 242 053 239 702 242 815 99 140 390 24 205 5

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti43

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Laadintaperiaatteet – energia ja päästöt

Elisa raportoi energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöt

kaikkien konserniyhtiöiden osalta taloudellisen raportoinnin

rajojensa mukaisesti. Päästöt on laskettu GHG Protocol

Corporate Accounting and Reporting -standardin ja Scope

3 Value Chain -standardin mukaisesti. Organisaatiorajat on

määritetty selkeästi Elisan toimintarakenteen mukaisesti, ja

kaikki merkitykselliset päästölähteet on sisällytetty Scope

1- ja Scope 2 -kategorioihin ja olennaisiin Scope 3 -katego-

rioihin.

Scope 1 -päästöt perustuvat Elisan suoraan energiankäyt-

töön, mukaan lukien ajoneuvojen ja lämmitysjärjestelmien

polttoaineet ja öljyt. Päästökertoimet on saatu Tilasto-

keskuksen uusimmasta tietokannasta. Scope 1 -luokkaan

kuuluvia biogeenisiä päästöjä ei ole raportoitu, koska

niiden määrä jää alle kynnysarvon ja ne katsotaan näin ollen

epäolennaisiksi. Scope 2 -päästöt sisältävät Elisan omista-

mien tai vuokraamien tilojen ostetun sähkön, lämmityksen ja

jäähdytyksen. Kun todellisia kulutustietoja ei ole saatavilla,

kulutus arvioidaan käyttämällä pinta-alaa ja vakiokulutu-

sintensiteettejä. Elisa raportoi sekä sijaintiperusteiset että

markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt käyttämällä European

Residual Mix -tietoja tai maakohtaisia kertoimia, jos niitä

on saatavilla. Paikallisten tietojen puuttuessa sovelletaan

maailmanlaajuisia keskiarvoja. Lämmitys- ja jäähdytyspäästöt

lasketaan maakohtaisten kertoimien perusteella. Jos niitä

ei ole saatavilla, käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan

Defra-ohjeita.

Scope 3 -päästöt raportoidaan kaikkien olennaisten

kategorioiden osalta taloudellisten kynnysarvojen perus-

teella. Tiedot saadaan sisäisistä järjestelmistä ja kolmansien

osapuolten raporteista. Mahdollisuuksien mukaan Elisa-

käyttää tuote- ja toimittajakohtaisia päästökertoimia esimer-

kiksi elektroniikkalaitteiden ja kuljetusten osalta. Jos tarkkoja

tietoja ei ole saatavilla, Elisa käyttää toimialan keskiarvoja

tai tunnustettuja tietokantoja, kuten Defra ja LIPASTO. Noin

0,09 prosenttia Scope 3 -päästöistä perustuu toimittajilta

saatuihin ensisijaisiin tietoihin. Scope 2:n ja Scope 3:n

osalta ei tunnistettu raportoitavia biogeensiä päästöjä.

Kuusi Scope 3 -kategoriaa on jätetty pois, koska ne ovat

epäolennaisia: tuotantoketjun alkupään vuokratut omai-

suuserät, kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, myytyjen

tuotteiden jalostus, tuotantoketjun loppupään vuokratut

omaisuuserät, franchising ja investoinnit. Elisan liiketoimin-

tamalli ja toimintarakenne selittävät nämä poissulkemiset.

Päästöintensiteetti lasketaan jakamalla kasvihuone-

kaasujen kokonaispäästöt konsernin kokonaisliikevaihdolla.

Elisa varmistaa ilmastotavoitteidensa ja kasvi-

huonekaasupäästöraportoinnin yhdenmukaisuuden

soveltamalla standardoituja menetelmiä ja automatisoimalla

tiedonkeruun kuukausittain, neljännesvuosittain ja

vuosittain. ESG-tietojen hallintajärjestelmä tukee tarkkaa

kasvihuonekaasupäästöjen raportointia ja mahdollistaa

myös ilmastoskenaarioanalyysin. Elisa kehittää jatkuvasti

menetelmiään. Yhtiö painottaa ensisijaisten tietojen käyttöä

aina kun se on mahdollista ja päivittää säännöllisesti

kaikkien Scope-luokkien päästökertoimet ajantasaisimmista

ja luotettavimmista lähteistä. Vuonna 2025 Elisa teki

aktiivisesti yhteistyötä toimittajiensa kanssa parantaakseen

tietojen yksityiskohtaisuutta erityisesti Scope 3 -päästöjen

osalta, sillä toimittajakohtaisilla tiedoilla on ratkaiseva

merkitys laskelmien tarkentamisessa.

Elisan ICT-laitteiden vähittäismyynti kuuluu vaikutuksiltaan

merkittävään sektoriin G47.4, vaikka sitä ei olekaan erikseen

ilmoitettu tilinpäätöksessä. Energiaintensiteetti lasketaan

jakamalla kokonaisenergiankulutus konsernin kokonaisliike-

vaihdolla, kuten konsernitilinpäätöksessä on esitetty.

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon

2025 2024

% 2025/

2024

Kasvihuonekaasuintensiteetti (sijaintiperusteiset) (t CO

-ekv./EUR) 0,00012 0,00013 93

Kasvihuonekaasuintensiteetti (markkinaperusteiset) (t CO

-ekv./EUR) 0,00011 0,00011 96

Käytetyt sopimukselliset välineet

2025 2024

Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja

ostoon yhdessä energian tuotannon ominaisuustietojen

kanssa suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%)

25 31

Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka

sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin

Sähkönostosopimukset (PPA)

ja uusiutuvan

energian sertifikaatit (REC)

Sähkönostosopimukset

(PPA) ja uusiutuvan

energian sertifikaatit

(REC)

Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin

ja ostoon ilman energian tuotannon ominaisuustietoja

suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%)

75 69

Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka

sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät

Scope 2-kasvihuonekaasupäästöihin

Alkuperätodistukset (GoO)

ja REC

Alkuperätodistukset

(GoO) ja REC

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti44

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Lähestymistapa

Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Elisa

on arvioinut vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Ne

on esitetty tämän selvityksen osiossa ”Kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointi”. Elisa ei valmista tuotteita mutta on

riippuvainen luonnonvaroista käyttämiensä ja myymiensä

laitteiden osalta. Se pitää kiertotalouden käytäntöjä – kuten

kunnostamista ja korjaamista sekä laitteiden tarjoamista

palveluna – mahdollisuutena vähentää ympäristövaikutuksia

ja parantaa resurssitehokkuutta.

Elisan ilmastotavoitteet riippuvat sen toimittajien ilmastosi-

toumuksista. Tekemällä yhteistyötä arvoketjun kumppaneiden

kanssa Elisa pyrkii parantamaan resurssitehokkuutta sekä

omassa toiminnassaan että laajemmin. Kiertotaloustoimet

ovat myös tärkeitä keinoja vaikuttaa myönteisesti yhtiön

ilmasto- ja muihin ympäristövaikutuksiin.

Elisa käy säännöllistä vuoropuhelua asiakkaiden,

toimittajien ja jätehuoltokumppaneiden kanssa. Kielteisiä

yhteisövaikutuksia ei ole tunnistettu, mutta yhtiö seuraa

toimintaansa ja on valmis ryhtymään tarvittaessa korjaaviin

toimenpiteisiin.

Toimintaperiaatteet

Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä

toimintamaissaan sekä konsernitason ympäristöpolitiikkaa

ja -käytäntöjä, jotka tukevat yhtiön tavoitteita resurssitehok-

kuuden, kiertotalouden ja vastuullisen jätehuollon osalta.

Elisa edistää kiertotaloussuunnittelua ja suosii vaihto-

ehtoja, jotka vähentävät riippuvuutta ensiöraaka-aineista.

Yritys pyrkii toiminnassaan pidentämään tuotteiden käyt-

töikää, minimoimaan kaatopaikkojen käytön ja vähentämään

jätteenpolttoa, joka ei tuota energiaa. Elisa tukee asiakkaita

myös kiertotalouskäytäntöjen käyttöönotossa tarjoamalla

palveluja, kuten laitteiden korjausta, kunnostusta ja uudel-

leenkäyttöä.

Yhtiö noudattaa jätehierarkiaa, jossa etusijalla

ovat ehkäisy, uudelleenkäyttö, kunnostus, kierrätys ja

hyödyntäminen ennen loppusijoitusta. Elisa on sitoutunut

vähentämään jätteen syntymistä vastuullisilla liiketoimin-

takäytännöillä ja ottaa sidosryhmät aktiivisesti mukaan

kiertotalousaloitteisiin. Kiertotalouteen siirtymistä ohjaavat

oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden periaatteet.

Tarkempia tietoja tämän politiikan toteuttamisesta on

esitetty raportin kohdassa ”Ilmastonmuutos”.

Ei jätettä tuotanto hyödykkeiden

toimituksissa (tuotantoketjun

alkupäässä)

Elisa-

konserni

Suorituskykymittareiden arviointi

aloitettiin kyseisellä ajanjaksolla,

ja se saatetaan päätökseen

vuonna 2026.

• Jatkuvaa toimittajayhteistyötä

ilmastosiirtymän suunnittelussa,

aluksi keskittyen logistiikkaan

Suomessa

Ei jätettä kaatopaikoille

tai muuhun kuin energiaa

tuottavaan polttoon (suora)

Elisa-

konserni

• Aktiivinen prosessi

verkkolaitteiden uudelleenkäytölle

Suomessa ja Virossa

• Elisa-konsernin toimistoissa

laajennetaan jätevirtojen

prosessien arviointia

Ei jätettä ennen luovutusta

asiakkaalle (tuotantoketjun

loppupää)

Elisa-

konserni

• Laitteiden kiertotalouden

kehittäminen ja parantaminen

EU-taksonomian vaatimusten

mukaisesti Suomessa

Tavoite rakentuu edelleen kolmesta osatavoitteesta:

• Nollahukka tuotantohyödykkeiden toimituksissa, jolloin

keskitytään jätteen minimointiin ja kierrätettävien

pakkausmateriaalien käyttöön verkkolaitteiden pakkaus-

materiaaleina

• Ei jätettä kaatopaikalle tai muuhun kuin energiapolttoon,

jolloin pyritään vähentämään toimistoista ja myymälöistä

peräisin olevaa jätettä sekä varmistamaan, että verkko-

laitteet käytetään uudelleen, kunnostetaan tai kierrätetään

vastuullisesti

• Ei jätettä asiakkaalle luovutukseen asti, mikä edistää

laitteiden uudelleenkäyttöä, kunnostusta ja vastuullista

kierrätystä

Vuonna 2025 Elisa vahvisti kiertotalouden edistämistä

hyödyntämällä vuonna 2024 luotua perustaa. Koska kiertota-

lous, mukaan lukien resurssien sisään- ja ulosvirtaukset (jäte),

on arvioitu Elisan kannalta olennaiseksi, yhtiö on vahvistanut

konsernitason Nollahukka 2030 -tavoitteensa osana ilmasto-

siirtymää. Elisalle nollahukka tarkoittaa resurssien säästämistä

kaikissa toiminnoissa, jotta vältytään haitallisilta päästöiltä.

Tämä vapaaehtoinen tavoite, jota lainsäädäntö ei edellytä,

keskittyy kaatopaikkajätteen minimoimiseen ja asteittaiseen

poistamiseen. Jätehuoltoa hoidetaan kohdennetuilla toimilla

sekä suorassa toiminnassa tuotantoketjun alkupäässä että

loppupään toiminnoissa, mukaan lukien asianmukainen

käsittely kiertoprosesseissa, kuten materiaalien talteenotossa

ja uudelleenkäytössä.

Tavoitteet, suoriutuminen ja toimenpiteet vuonna 2025

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti45

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Elisa jatkoi näiden tavoitteiden saavuttamisen seurantaa

kestävän kehityksen raportointijärjestelmiensä avulla jatkuvan

parantamisen prosessin kautta.

Elisan päivitetty ympäristöpolitiikka vahvistaa kiertotalouden

käytäntöjä korostamalla materiaalitehokkuutta, elinkaari-

kustannusten huomioon ottamista ja resurssien vastuullista

käyttöä, jotka ovat keskeisiä periaatteita ympäristövaikutusten

vähentämisessä ja elinkaariajattelun tukemisessa.

Elisa on tehostanut laitevaihto-ohjelmaansa ja jatkanut

kunnostuksen ja kierrätyksen integrointia tuotteen elinkaaren

pidentämiseksi ja arvokkaiden materiaalien talteen ottami-

seksi.

Elisa on yksi Suomen suurimmista mobiililaitteiden

jälleenmyyjistä, joten laitteiden valmistuksessa käytettävät

resurssit ovat yhtiölle edelleen olennaisia. Palveluntarjoajana

Elisa vaikuttaa myönteisesti elektroniikkaromun ja ympäris-

tövaikutusten vähentämiseen tarjoamalla ratkaisuja, jotka

pidentävät laitteiden käyttöikää ja mahdollistavat tietoturval-

lisen kierrätyksen. Elisa noudattaa lakisääteisiä määräyksiä

ja ohjeita, mukaan lukien verkon rakentamista ja ylläpitoa

koskevat määräykset ja ohjeet. Verkkoa rakennettaessa ja

ylläpidettäessä Elisa käyttää laitteita uudelleen silloin, kun

se on mahdollista. Jos uudelleenkäyttö ei ole teknisesti tai

taloudellisesti kannattavaa (esim. huonon energiatehok-

kuuden vuoksi), laitteiden materiaalit kierrätetään. Paikalliset

yhteistyökumppanit vastaavat kierrätyksen ja jätehuollon

järjestämisestä toimistotiloissa.

Jätteisiin liittyvät tiedot kerätään Elisan kestävyys-

raportointi- ja seurantajärjestelmän kautta, ja ne perustuvat

yhteistyökumppaneilta saatuihin tietoihin tai arvioihin.

Tavoitteen saavuttamista seurataan yritysvastuun johto-

ryhmässä ja asianomaisissa Elisan toiminnoissa.

Elisa on sitoutunut tukemaan kiertotaloutta ekosuunnittelun

ja tuotteiden käyttöiän pidentämisen avulla. Tähän sisältyy

tuotteiden uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kunnostaminen

niiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden

parantamiseksi. Nämä ovat keskeisiä osatekijöitä siirtymi-

sessä kohti kiertotaloutta. Elisa vähentää riippuvuuttaan

uusista raaka-aineista ja priorisoi edelleen kiertoon perustu-

vien vaihtoehtojen hankkimista ja materiaalien talteenoton

lisäämistä omassa toiminnassaan. Yhtiön sitoutumiseen

kuuluvat myös materiaalien kestävä hankinta, kiertovaihto-

ehtojen edistäminen toimitusketjussa sekä työntekijöiden

terveyden ja turvallisuuden takaaminen. Toimet noudattavat

uusiutuvien resurssien käytön kaskadiperiaatetta, joka

korostaa resurssien vastuullista ja tehokasta käyttöä.

Elisa sitouttaa kuluttajat kiertotalousajatteluun lisäämällä

tietoisuutta ja edistämällä laitteiden kierrätystä asiakas-

kannustimien avulla. Yhtiö laajentaa edelleen kestävän ja

kiertotalouteen perustuvan tarjontansa liiketoimintamalleja

(esim. laite palveluna).

Resurssien sisäänvirtaukset

Valtaosa Elisalle tulevista materiaaleista koostuu valmistetuista

elektroniikkalaitteista, verkkoteknologioista ja akuista. Yhtiö

käyttää näitä teknologioita verkkojensa ylläpitämiseen

sekä palvelujen ja tuotteiden tarjoamiseen asiakkailleen

ja loppukäyttäjilleen. Laitteissa ja teknologioissa käytetään

metalleja ja mineraaleja, myös joitakin kriittisiä ja harvinaisia

materiaaleja. Monille näistä materiaaleista on vain vähän

tai ei lainkaan vaihtoehtoja, eikä niitä voida korvata. Lisäksi

sisäänvirtauksiin kuuluu paristoja, jotka voivat sisältää

jalometalleja.

Laadintaperiaatteet – resurssien sisäänvirtaukset

Elisa kehittää ja tarkentaa edelleen lähestymistapaansa

resurssien sisäänvirtausten seurantaan. Tiedot sisältävät Elisa

Oyj:n, Elisa Eesti AS:n ja Elisa Polystar, koska resurssien

sisäänvirtaukset ovat merkityksellisimpiä näille liiketoiminnan

osille.

Tuotteiden kokonaispainoon sisältyvät kaikki vuoden 2025

aikana hankitut valmistetut materiaalit, elektroniikkalaitteet

ja verkkoteknologiat. Tiedot on saatu Elisan hankintajärjes-

telmästä. Toimittajien antamia tietoja on käytetty, jos niitä on

ollut saatavilla. Jos toimittajatietoja ei ole ollut saatavilla, Elisa

on käyttänyt tutkittuja arvioita kattavuuden varmistamiseksi.

Vuoden 2024 tietoja on korjattu tuotteiden painojen

tarkistamisen jälkeen.

Toissijaisesti uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen

materiaalien painon ja osuuden arvioidaan olevan

vähäisiä, ja ne ilmoitetaan nollana, koska luotettavien

laskelmien tueksi ei ole riittäviä ja tarkkoja tietoja.

Tarkkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi

Elisa on pyrkinyt välttämään päällekkäistä laskentaa

käyttämällä hankintajärjestelmän tietoja vain kerran.

Resurssien sisäänvirtaukset

2025 2024

Resurssien sisään virtauksen tuotteiden kokonaispaino mukaan lukien

pakkaukset (kg)

6 723 845 5 180 302

Biologisten materiaalien osuus mukaan lukien pakkausmateriaalit (%) 5 6

Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten

välituotteiden ja toissijaisten materiaalien mukaan lukien pakkaaminen (kg)

0 0

Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten

välituotteiden ja toissijaisten materiaalien prosenttiosuus (%)

0 0

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti46

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

Resurssien ulosvirtaukset

Elisa jatkaa resurssien ulosvirtausten ymmärtämisen ja

hallinnan vahvistamista. Koska Elisa ei valmista tai tuota

tarjoamiaan tuotteita, se toimii ensisijaisesti vähittäismyyjänä,

joka toimittaa tuotteita asiakkaille. Tässä roolissa resurssien

sisään- ja ulosvirtausten määrät (tuotteet ja pakkaukset

mukaan lukien) ovat lähes samansuuruiset.

Elisan verkkotoiminnassa, toimitiloissa, toimistotiloissa

ja liiketoiminnassa resurssien ulosvirtaukset koostuvat

pääasiassa elektroniikkaromusta, mukaan lukien verkko-

laitteet, muu elektroniikka ja paristot (sekä ladattavat että

ei-ladattavat) sekä pakkausmateriaaleista. Toimistojätettä

syntyy vain vähän, ja sitä käsitellään ”vähennä, käytä

uudelleen ja kierrätä” -periaatteen mukaisesti yhteistyössä

paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa.

Elisa toimii laajennetun tuottajavastuun mukaisesti,

mikä takaa elektroniikkalaitteiden, paristojen, akkujen ja

pakkausmateriaalien kierrätyksen. Vaihdetut verkkolaitteet

käytetään joko uudelleen sisäisesti, myydään käytettyjen

laitteiden markkinoilla tai kierrätetään kolmannen osapuolen

kumppanien kautta. Kunnostettavaksi ja jälleenmyytäväksi

luovutetut laitteet kerätään ensin talteen, ja Elisa arvioi niiden

kaupallisen kannattavuuden ennen niiden pakkaamista

kuljetusta varten.

Elisan myymälöissä Suomessa ja Virossa on sähkö- ja

elektroniikkalaiteromun keräysastiat, joiden avulla laitteet

voidaan jalostaa uusien elektroniikkatuotteiden materiaa-

leiksi.

Elisa tarjoaa myös rahallista korvausta uudelleenkäyttöön

kelpaavista puhelimista ja kannustaa asiakkaita palauttamaan

laitteet uuden laitteen oston yhteydessä. Kerätyt laitteet

korjataan, kunnostetaan ja tuodaan uudelleen markkinoille,

mikä tukee kiertotaloutta.

Lisäksi Elisa noudattaa tuottajavastuuseen liittyvää

paikallista lainsäädäntöä, kuten Suomessa pakkausjätteen

kierrätystä koskevia säännöksiä.

Laadintaperiaatteet – resurssien

ulosvirtaukset

Elisa raportoi jätetiedot kaikista konserniyhtiöistä,

kuten konsernitilinpäätöksestä käy ilmi. Jätemäärät ovat

peräisin suoraan Elisan toiminnasta toimistoissa, vähit-

täismyymälöissä ja verkkoinfrastruktuurin toimipaikoissa,

ja ne ovat tiiviisti sidoksissa yhtiön liiketoimintaan.

Suurin osa jätteestä on paristojätettä, sähkö- ja

elektroniikkalaiteromua, metallia ja pakkausjätettä.

Toimistojäte, kuten paperi, pahvi ja biojäte, muodostaa

vain pienen osan kokonaismäärästä. Nämä jätevirrat

sisältävät erilaisia aineita, kuten mineraaleja, metalleja

ja kriittisiä aineita teknologialaitteista ja akuista, muovia

pakkauksista sekä biomassaa toimistojen biojätteestä.

Elisa kerää jätetietoja järjestelmällisesti jätehuol-

tokumppanien tai kiinteistönhoidon raporttien avulla

oikeellisuuden varmistamiseksi. Jos todellisia tietoja ei

ole saatavilla, erityisesti tietyissä toimistoissa käytetään

toimistojen henkilömäärään perustuvia arvioita, koska

henkilömäärä korreloi suoraan jätteen syntymiseen.

Näiden arvioiden osuus on alle 5 prosenttia ilmoitetusta

kokonaisjätemäärästä.

2025 2024

Kierrättämätön jäte (kg) 234 260 219 803

Kierrättämätön jäte (%) 21 26

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (kg) 589 944 356,435

Jätteen kokonaismäärä (kg) 1 125 013 838 763

2025 2024

Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen

Vaarallinen jäte (kg) 586 528 356 415

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg) N/A N/A

Kierrätys (kg) 586 528 356 415

Muut hyödyntämistoimet (kg) N/A N/A

Tavanomaiset jätteet (kg) 326 553 319 284

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg) N/A N/A

Kierrätys (kg) 304 224 262 545

Muut hyödyntämistoimet (kg) 22 329 56 739

Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä (kg) 913 082 675 699

Loppukäsittelyyn ohjattu jäte

Vaarallinen jäte (kg) 3 416 20

Poltto (kg) N/A N/A

Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A N/A

Muu loppukäsittely (kg) 3 416 20

Tavanomaiset jätteet (kg) 208 516 163 045

Poltto (kg) 208 516 163 045

Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A N/A

Muu loppukäsittely (kg) N/A N/A

Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä (kg) 211 932 163 065

Jätemäärät

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti47

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYmpäristö

S1 Oma työvoima

Lähestymistapa

Elisa on merkittävä työllistäjä ydinmarkkinoillaan Suomessa ja

Virossa, joissa työskentelee yli 80 prosenttia yhtiön työnteki-

jöistä. Elisan digitaaliset palvelut laajenevat maailmanlaajui-

sesti, joten yhtiö työllistää yhä enemmän ammattilaisia myös

muissa maissa.

Omien työntekijöiden lisäksi Elisa käyttää merkittävää

määrää ei-työsuhteisia työntekijöitä ulkoisten henkilöstöpal-

veluyritysten kautta. Kaikki henkilöt, joihin Elisan toiminta

saattaa vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat tämän selvityksen

piiriin.

Työvoima koostuu pääasiassa teknologian kehittämisen,

myynnin ja asiakastuen tehtävistä, jotka edellyttävät ICT-eri-

koisosaamista ja joita tyypillisesti suoritetaan toimisto- tai

myymäläympäristöissä. Terveysvaikutukset näissä tehtävissä

liittyvät yleensä henkiseen ja fyysiseen rasitukseen, ja

myymälöiden työntekijöihin voi kohdistua myös asiakaskoh-

taamisiin liittyviä turvallisuusriskejä. Osa ei-työsuhteisista

työntekijöistä osallistuu verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen

ja kunnossapitoon. Näihin kuuluu fyysisesti vaativia tehtäviä,

kuten mastoihin ja torneihin kiipeämistä, mikä voi aiheuttaa

huomattavia terveys- ja turvallisuusriskejä. Nämä työntekijät

(esim. alihankkijat, vuokratyöntekijät ja konsultit) toimivat

Elisan valvonnassa, mutta ulkopuoliset yritykset palkkaavat

heidät ja maksavat heille korvauksen. Elisa tiedostaa

vastuunsa tähän ryhmään kohdistuvista suorista ja epäsuo-

rista vaikutuksista.

Elisalla on järjestelmällinen lähestymistapa omaan

henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin sekä

palautteen ja näkemysten keräämiseen. Keskeisiä prosesseja

ovat säännölliset oppimis- ja tavoitekeskustelut, työntekijöiden

sitoutumiskyselyt sekä säännölliset kahdenkeskiset keskus-

telut esihenkilöiden ja heidän alaistensa välillä. Näissä

arvioinneissa kiinnitetään huomiota myös haavoittuvassa tai

heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten vammaisiin,

eri ikäryhmiin, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin sekä

riskialttiissa tehtävissä toimiviin henkilöihin. Tämä auttaa

Elisaa tunnistamaan mahdollisia riskejä ja mukauttamaan

riskienhallintastrategioita.

Yhtiö on sitoutunut tukemaan kaikkien työntekijöiden

hyvinvointia aloitteilla, jotka keskittyvät mielenterveyteen,

turvallisiin työoloihin ja jatkuvaan ammatilliseen kehitykseen.

Elisa edistää myönteistä työkulttuuria, jossa arvostetaan

monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta. Tämä edistää

henkilöstön sitoutumista, työtyytyväisyyttä ja urakehitystä.

Suomessa erillinen työympäristötoimikunta koordinoi

työterveys- ja työturvallisuustoimia yritystasolla. Toimikunta

valvoo palvelujen toteuttamista, ehdottaa parannuksia

ja valvoo työsuojelun toimintaohjelmaa, mukaan lukien

työturvallisuustoimenpiteet sekä tapaturmien, poissaolojen ja

terveydenhuoltokustannusten seuranta. Paikalliset työympäris-

tötiimit seuraavat sairauspoissaoloja toimipaikan ja toiminnan

mukaan. Suuri osa Elisan työntekijöistä kuuluu työsuojelupal-

velujen piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole sattunut

yhtään kuolemantapausta. Elisa seuraa myös alihankkijoiden

työtapaturmia Suomessa ja Virossa tiiviissä yhteistyössä

kumppaneiden kanssa turvallisten työolojen varmistamiseksi.

Elisa Oyj on Finnish Business & Society (FIBS) -moni-

muotoisuusverkoston ja Inklusiiv-yhteisön jäsen Suomessa.

Elisa Eesti AS on Viron ihmisoikeuskeskuksen monimuotoi-

suusverkoston jäsen ja Viron monimuotoisuussitoumuksen

allekirjoittaja.

S – Yhteiskunta

Toimintaperiaatteet

Elisa noudattaa toimintamaissaan kaikkia sovellettavia

työlakeja ja työehtosopimuksia. Konsernilla on työterveyttä,

työturvallisuutta, monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta

koskevia sääntöjä sekä yritystason käytäntöjä, jotka tukevat

oikeudenmukaisia ja turvallisia työoloja.

Elisa tunnustaa perusihmisoikeuksien yleismaailmallisen

luonteen ja on sitoutunut noudattamaan niitä koko toiminnas-

saan ja arvoketjussaan. Sitoumusta ohjaavat Yhdistyneiden

kansakuntien yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat

ohjaavat periaatteet ja OECD:n monikansallisia yrityksiä

koskevat ohjeet. Elisa kunnioittaa kaikkien yhtiön palve-

luksessa olevien henkilöiden ihmisoikeuksia ja työelämän

oikeuksia riippumatta siitä, ovatko he suoraan työsuhteessa

vai muun järjestelyn kautta yhtiön palveluksessa. Tämä on

virallistettu Elisan yleisillä toimintaperiaatteilla ja ihmisoike-

uspolitiikalla. Elisan konserniasioista vastaava johtaja vastaa

näiden politiikkojen täytäntöönpanosta.

Yleisissä toimintaperiaatteissa esitetään eettiset standardit

työntekijöille, yrityksille ja kumppaneille, ja ne toimivat

vastuullisen liiketoiminnan perustana. Yhtiön ihmisoikeuspoli-

tiikka luo puitteet sen ihmisoikeuksia koskevalle due diligence

-prosessille. Politiikka koskee Elisaa, sen enemmistöomis-

tuksessa olevia yhtiöitä sekä sen hallinnoimia toimintoja.

Politiikat ovat julkisesti saatavilla Elisan verkkosivuilla kaikille

sidosryhmille sekä yhtiön intranetissä työntekijöille.

Elisa odottaa, että kaikki työntekijät, yhteistyökumppanit

ja muut asianomaiset osapuolet kunnioittavat ihmisoikeuksia

ja välttävät haitan aiheuttamista. Yhtiö on sitoutunut pitämään

työpaikan vapaana häirinnästä, kiusaamisesta ja syrjinnästä

sekä varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun rekrytoinnissa,

urakehityksessä, palkkauksessa ja irtisanomisessa.

Elisan ihmisoikeuspolitiikassa todetaan, että yhtiö ei

hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa, pakkotyötä tai orjatyö-

voiman käyttöä eikä nykyaikaista orjuutta toiminnassaan tai

arvoketjussaan. Lisäksi politiikassa todetaan, että minkään-

laista syrjintää, hyväksikäyttöä, kiusaamista ja häirintää ei

suvaita henkilökohtaisista tai sosiaalisista ominaisuuksista

riippumatta. Elisa turvaa työntekijöiden työolot myös

asianmukaisilla sosiaalisen suojelun toimenpiteillä.

Terveys ja turvallisuus

Elisa hallinnoi työturvallisuutta ja työterveyttä päivittäiseen

toimintaan integroitujen suunnitelmallisten ohjelmien avulla.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus ja vastuu osallistua turvallisen

työympäristön kehittämiseen, ja heitä kannustetaan osallistu-

maan aktiivisesti työsuojeluasioihin.

Työterveyshuollossa noudatetaan tunnustettuja parhaita

käytäntöjä, ja sen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja

terveellinen työympäristö, ehkäistä työhön liittyviä sairauksia

ja tukea työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Elisan

henkilöstöhallinto valvoo työterveyshuollon palvelujen

hankintaa ja kehittämistä.

Tietoa terveydenhuoltopalveluista

on saatavilla Elisan intranetissä, ja se sisältyy työntekijöiden

perehdytysaineistoihin.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Elisa edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta kaikessa

toiminnassaan ja odottaa samaa sitoutumista kumppaneiltaan.

Yhdenvertaisuutta tuetaan koko työsuhteen elinkaaren ajan

yhtiön arvojen ja käytännesääntöjen sekä asiaankuuluvien

politiikkojen mukaisesti (esim. työterveys ja -turvallisuus,

ihmisoikeudet ja hybridityö). Kaikkien työntekijöiden on

suoritettava pakollinen yleisiä toimintaperiaatteita koskeva

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti48

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

koulutus, joka sisältää Elisan syrjimättömyysperiaatteet.

Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden

(DEI) valvonnasta ja resurssien jakamisesta vastaa Elisan

henkilöstöjohtaja.

Elisa kehittää jatkuvasti työpaikkojaan varmistaakseen

turvalliset ja osallistavat työolot ja tekee tarvittaessa

kohtuullisia mukautuksia. Tasavertaista pääsyä perhevapaille

tuetaan, ja pitkiltä poissaoloilta palaavat työntekijät saavat

uudelleenperehdytystä ja päivityksiä, jotka helpottavat heidän

siirtymistään takaisin työhön.

Yhtiö on sitoutunut luomaan ympäristön, jossa jokainen

voi oppia, kasvaa ja antaa panoksensa. Elisa ei hyväksy

syrjintää, kiusaamista tai häirintää, mukaan lukien rasismia ja

seksuaalista häirintää, ja pyrkii kohtelemaan kaikkia tasaver-

taisesti henkilökohtaisista ominaisuuksista tai tuen tarpeista

riippumatta. Tasa-arvon edistäminen edellyttää, että otetaan

huomioon useita muita ulottuvuuksia kuin vain sukupuoli.

Sisäisellä viestinnällä on keskeinen rooli yhdenver-

taisuuden edistämisessä. Elisa jakaa tietoa ja kannustaa

vuoropuheluun uutiskirjeiden ja kohdennettujen tapahtumien

avulla. Toimien vaikuttavuutta seurataan henkilöstön sitoutu-

miskyselyillä, ja niitä tarkastelevat tasa-arvo ja yhdenvertai-

suustyöryhmä sekä kestävän kehityksen viestintätiimi.

Koulutus ja urakehitys

Elisa pitää jatkuvaa oppimista keskeisenä liiketoiminnan

menestyksen mahdollistajana, ja sitä ohjaa yhtiön arvo:

”Elisalaisina kasvamme ja kehitymme rohkeasti”. Osaamisen

kehittämistä lähestytään 70–20–10-oppimismallin kautta,

jossa korostetaan työn, yhteistyön ja muodollisen koulu-

tuksen kautta tapahtuvaa oppimista. Työntekijät asettavat

kehitystavoitteet yhdessä esihenkilöidensä kanssa oppimis- ja

tavoitekeskusteluissa. Näin varmistetaan, että ne ovat linjassa

Elisan strategisen suunnan kanssa. Yhtiö tukee erilaisia

oppimismenetelmiä, kuten työkiertoa ja työkokeiluja, jotka

myös lisäävät toiminnan joustavuutta. Työntekijät osallistuvat

aktiivisesti työnsä ja tiiminsä käytäntöjen muokkaamiseen

ja edistävät näin dynaamista ja kehittyvää työympäristöä.

Elisa parantaa jatkuvasti oppimiskulttuuriaan ja työyhteisön

kehittämistä säännöllisten henkilöstötutkimusten tulosten

perusteella.

Työolot

Sitoutumista oikeudenmukaisiin työehtoihin vahvistetaan

yhtiön ihmisoikeuspolitiikalla. Suomessa Elisa noudattaa

alakohtaisia työehtosopimuksia, ja yli 95 prosenttia sen

henkilöstöstä työskentelee Euroopan maissa, joissa on vahva

lakisääteinen suoja työaikaa, lomaoikeuksia ja joustavia

työjärjestelyjä koskeviin asioihin. Työntekijät voivat vapaasti

liittyä ammattiliittoihin kansallisen lainsäädännön sallimissa

rajoissa, ja työnantaja tukee hybridityöpolitiikkaa.

Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden

edustajien kanssa

Elisa edistää avoimen vuoropuhelun ja psykologisen

turvallisuuden kulttuuria ja varmistaa, että kaikki työntekijät,

myös haavoittuvassa asemassa olevat, voivat ilmaista

näkemyksensä. Säännöllinen sitoutuminen tapahtuu useiden

kanavien kautta, kuten toimitusjohtajan henkilöstökokouk-

sissa, viikoittaisissa osasto- ja yksikkökokouksissa sekä

työntekijöiden ja esihenkilöiden välisissä kahdenkeskisissä

keskusteluissa. Vuorovaikutus tukee jatkuvaa palautetta ja

osallistavaa päätöksentekoa.

Vaikka Elisalla ei ole maailmanlaajuista henkilöstöä

koskevaa puitesopimusta, yhtiön arvot, missio ja visio heijas-

tavat vahvaa sitoutumista ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden

hyvinvointiin. Yhtiö arvioi jatkuvasti vuorovaikutusprosessien

vaikuttavuutta osallistumisasteen, palautteen laadun ja

toteutettujen toimenpiteiden perusteella. Näin varmistetaan,

että kaikki tulevat kuulluksi ja huomioiduksi päätöksenteossa.

Vuonna 2025 Elisa aloitti muutosohjelman strategiansa

vauhdittamiseksi. Ohjelma on toteutettu yhtiön muutospe-

riaatteiden ja sovellettavien paikallisten lakien mukaisesti.

Työntekijöiden edustajia kuultiin koko prosessin ajan, ja

heidät pidettiin ajan tasalla.

Työntekijöiden sitoutumiskysely

Henkilöstön sitoutumisen tuloksellisuus on yksi Elisan neljästä

strategisesta tavoitteesta. Sitä tukee keskeinen strateginen

aloite ”Rakenna erinomainen työpaikka yhteistyössä elisa-

laisten kanssa”. Aloite on tärkeä osa Elisan henkilöstöstrate-

giaa, jossa yhdistetään konsernin ja liiketoimintayksiköiden

tasolla vaikuttavia toimia, joilla pyritään vahvistamaan

sitoutumista. Elisan henkilöstöjohtaja vastaa konsernitasolla

kehityksen valvonnasta, ja liiketoimintojen henkilöstöjohtajat

varmistavat toteutuksen yhteistyössä operatiivisen johdon

kanssa. Työntekijät osallistuvat tähän työhön sekä suoraan että

edustajiensa välityksellä.

Elisa tekee kaksi kertaa vuodessa konserninlaajuisen

työntekijöiden sitoutumista mittaavan kyselyn, jolla kerätään

tietoa työoloista, johtamisesta, kehitysmahdollisuuksista

ja yrityskulttuurista. Kyselyn piiriin kuuluvat myös vuokra-

työntekijät, jotka eivät ole työsuhteisia työntekijöitä. Nämä

ulkoisen kumppanin hallinnoimat luottamukselliset kyselyt on

suunniteltu osallistaviksi, ja niissä otetaan huomioon muun

muassa maantieteellinen sijainti, sukupuoli, ikä, asema

ja työsuhteen kesto. Tuloksia tarkastellaan kaikilla tasoilla

yksittäisistä tiimeistä Elisa-konsernin tasolle, ja niitä käytetään

toimintasuunnitelmien laatimiseen. Osallistumisaste on

jatkuvasti yli 80 prosenttia, mikä on osoitus Elisan sitouttamis-

käytäntöjen vaikuttavuudesta.

Elisa seuraa esihenkilöiden ja heidän alaistensa välisten

kahdenkeskisten tapaamisten tehokkuutta ja tiheyttä. Tulokset

osoittavat johdonmukaisesti, että esihenkilöiden ja työnteki-

jöiden väliset säännölliset keskustelut vahvistavat sitoutumista.

Oppimis- ja tavoitekeskustelut

Vähintään kerran vuodessa järjestettävät oppimis- ja

tavoitekeskustelut (OTA) ovat toinen keskeinen väline

sitoutumisen edistämiseksi. Näissä esihenkilön ja alaisen

välisissä strukturoiduissa keskusteluissa käydään läpi

työntekijän itsearviointia, oppimissuunnitelmia, hyvinvointia

ja tiimin dynamiikkaa sekä sovitaan vuosittaisista tai tulevista

tavoitteista ja päämääristä. Keskustelut auttavat sovittamaan

henkilökohtaista kehitystä organisaation tavoitteisiin ja

parantavat yleistä työntekijäkokemusta ja motivaatiota.

Vuorovaikutus työntekijöiden

edustajien kanssa

Elisa pitää yllä myös vahvaa vuorovaikutusta työntekijöiden

edustajien kanssa. Suomessa työehtoja säätelevät eri

alojen työehtosopimukset, jotka kattavat merkittävän

osan työvoimasta. Eurooppalainen yritysneuvosto, johon

kuuluu edustajia Suomesta, Virosta, Saksasta, Ruotsista

ja Romaniasta, helpottaa rajat ylittävää vuoropuhelua ja

tietojen jakamista. Eurooppalainen yritysneuvosto helpottaa

näkemysten vaihtoa ja vahvistaa keskinäistä ymmärrystä.

Näin varmistetaan, että sekä yrityksen että työntekijän tarpeet

viestitään selkeästi ja otetaan huomioon.

Työntekijöiden edustajien kanssa järjestetään säännöllisiä

kokouksia kansallisten yhteistoimintalakien mukaisesti.

Elisa-konsernin vuosittaisessa toimitusjohtajakokouksessa

käsitellään keskeisiä aiheita, kuten taloudellista tulosta,

työllisyysnäkymiä ja merkittäviä strategisia päätöksiä.

Elisa Oyj:ssä toimitusjohtajakokouksia pidetään kolme tai

neljä kertaa vuodessa, ja niihin osallistuvat työntekijöiden

edustajat, kuten pääluottamushenkilöt ja neuvottelevat

luottamushenkilöt kustakin yksiköstä. Säännöllistä yhteistyötä

ylläpidetään pääluottamushenkilöiden ryhmän kuukausittai-

sissa kokouksissa ja yksikkötason viikoittaisissa kokouksissa.

Paikallisilla luottamushenkilöillä ja henkilöstöpäälliköillä on

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti49

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

aktiivinen rooli päivittäisessä toiminnassa, mikä edistää

jatkuvaa sitoutumista koko organisaatiossa.

Työsuojelutoimikunta

Työsuojelutoimikunnalla on keskeinen rooli terveys- ja

turvallisuusohjelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa

Suomessa, jossa suurin osa Elisan työntekijöistä työskentelee.

Alueellisten tiimien tukemana toimikunta käsittelee työoloja,

vaaratilanteiden raportointia, onnettomuustutkintoja ja

korjaavia toimia. Terveydenhuoltoalan asiantuntijat voivat

tarvittaessa osallistua toimintaan turvallisuusstandardien

varmistamiseksi.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Elisa on sitoutunut eettisiin liiketoimintatapoihin, lainsää-

dännön noudattamiseen ja kaikkien työvoimaan kuuluvien

henkilöiden oikeudenmukaiseen kohteluun. Yhtiö on ottanut

käyttöön prosessit, joiden avulla tunnistetaan, käsitellään ja

korjataan mahdolliset työsuhteisiin ja ei-työsuhteisiin työnteki-

jöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Prosessit varmistavat

turvallisten, luottamuksellisten ja tehokkaiden kanavien

saatavuuden huolenaiheiden esille tuomiseen ja ratkaisujen

hakemiseen.

Kun Elisa tunnistaa aiheuttaneensa olennaisen kielteisen

vaikutuksen tai myötävaikuttaneensa olennaiseen kielteiseen

vaikutukseen, käynnistetään tutkinta yhteistyössä asiaankuu-

luvan liiketoimintayksikön tai toiminnon kanssa. Tavoitteena

on ymmärtää perimmäisiä syitä, estää ongelmien toistuminen

ja toteuttaa korjaavia toimia. Vaikuttavuutta seurataan

ratkaisuaikataulujen, toistuvuusseurannan ja asianosaisilta

saadun palautteen avulla.

Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan epäillyistä

väärinkäytöksistä, sisältäen lakien, toimintaohjeiden tai

sisäisten ohjeiden rikkomukset, eri kanavien kautta. Näitä

ovat esimerkiksi suora raportointi esihenkilölle tai nimetyille

yksiköille, kuten lakiasioiden, henkilöstöhallinnon, yritystur-

vallisuuden, kestävän kehityksen tai sisäisen tarkastuksen

yksiköille.

Kun ilmoitus vastaanotetaan, asianomainen yksikkö

tai henkilöstöhallinto suorittaa puolueettoman tutkinnan,

dokumentoi havainnot ja varmistaa kaikkien lakisääteisten

ja organisatoristen vaatimusten noudattamisen. Jos

epäasiallinen toiminta vahvistetaan, toteutetaan korjaavat

toimenpiteet turvallisen ja kunnioittavan työympäristön

varmistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua virallinen

työpaikkasovittelu, organisatoriset muutokset, kurinpitotoimet

sekä psykologinen tuki asianomaisille henkilöille.

Elisa tarjoaa myös kolmannen osapuolen hallinnoiman

turvallisen, nimettömän ja riippumattoman ilmoituskanavan

(whistleblowing), jota voivat käyttää sekä työsuhteiset

työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Tietoisuutta

näistä kanavista edistetään perehdyttämisellä, sisäisellä

viestinnällä ja yleisiä toimintaperiaatteita koskevalla pakolli-

sella koulutuksella. Lisätietoja on kohdassa ”Liiketoiminnan

harjoittaminen”.

Saavutettavuuden varmistamiseksi kanavat on integroitu

toiminta- ja henkilöstöprosesseihin kaikissa toimintamaissa.

Aineistot mukautetaan paikallisiin kieliin ja olosuhteisiin,

ja paikalliset HR-tiimit ja esihenkilöt koulutetaan tukemaan

huolenaiheiden asianmukaista eteenpäin viemistä.

Elisa ei ole tällä hetkellä havainnut merkittäviä puutteita

ilmoitusmekanismeissaan, mutta arvioi jatkuvasti niiden

tehokkuutta ja osallistavuutta. Yhtiö tutkii tapoja vahvistaa

sidosryhmien palautemekanismeja ja aikoo sisällyttää

luottamusta ja tietoisuutta koskevat mittarit sitoutumiskyse-

lyihin ja raportointivälineisiin. Oikeudenmukaisuuden ja

vastuullisuuden kulttuuria tuetaan johdonmukaisilla kurinpito-

toimenpiteillä ja myönteisillä kannustimilla.

Epäeettiseen tai sääntöjen vastaiseen toimintaan

puututaan sovellettavien lakien mukaisesti asemasta

riippumatta. Positiivinen vahvistaminen sisältää Elisa Values

Awards -palkinnot ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät

mittarit tulospalkkioissa.

Elisan johtoryhmä ja HR-johtoryhmä tarkastelevat

vuosittain tasa-arvoa, terveyttä ja turvallisuutta sekä työoloja.

Tarkastelut perustuvat työntekijöiden sitoutumiskyselyn

tuloksiin. Kysely sisältää kysymyksiä tasavertaisesta kohtelusta

ja työhyvinvoinnista. Elisa Oyj:n ja Elisa Santa Monican

tasa-arvosuunnitelmia Suomessa käsitellään lainsäädännön

vaatimusten mukaisesti, ja niitä valvotaan yhteistoiminta-

elinten ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöryhmän kautta.

Toimilla edistetään työpaikkakulttuuria, jossa työntekijät

tuntevat olonsa turvalliseksi ja kunnioitetuksi ja voivat tuoda

esiin huolenaiheita ja osallistua jatkuvaan parantamiseen.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen 2025

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

Työntekijöiden

sitoutumisen tavoite:

olla maailman parhaan

10 prosentin joukossa

Elisa-

konserni

Alle tavoitteen.

Henkilöstökyselyn

tulos 72

• Hybridimallia on kehitetty edelleen tukemaan

sitoutumista, yhteistyötä ja joustavuutta

• Muutosjohtamiskoulutusta on tarjottu esihenkilöille

hybridimallin käyttöönoton tukemiseksi ja tiimien

sitoutumisen edistämiseksi

• Johto on ollut aktiivisesti yhteydessä henkilöstöön

vierailuilla toimipisteissä ja verkkotapahtumien kautta

Kaikilla OTA-

prosessiin osallistuvilla

työntekijöillämme

on henkilökohtaiset

oppimissuunnitelmat

Elisa-

konserni

86 prosentilla

työntekijöistä, jotka

kuuluvat oppimis-ja

tavoitekeskustelun

piiriin on yksilöllinen

oppimissuunnitelma

• Jatkuvan parantamisen menetelmiä on sovellettu

OTA-keskustelujen ja henkilökohtaisten

oppimissuunnitelmien lisäämiseksi

• Esihenkilöiden tukea ja viestintää on vahvistettu

yhtenäisten vuoropuhelukäytäntöjen rakentamiseksi

Naisten osuus

esihenkilötehtävissä

33,5 prosenttia vuoteen

2029 mennessä

Elisa-

konserni

29 prosenttia

esihenkilöistä naisia

• Osaamisperusteista rekrytointia on pilotoitu

asiakaspalvelutehtävissä ennakkoluulojen

vähentämiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi.

• Elisa Women -yhteisöä on aktivoitu avoimilla

tapahtumilla, jotka tukevat naisten urakehitystä ja

ammatillista kasvua

*Elisa määrittelee esihenkilön henkilöksi, jolla on suoria alaisia.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti50

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Vuonna 2025 Elisa edisti sitoutumistaan olennaisten

työvoimavaikutusten hallintaan kolmen tavoitteen avulla:

työntekijöiden sitoutuminen, naisten osuus esihenkilötehtä-

vissä ja yksilölliset oppimissuunnitelmat. Tavoitteita tarkiste-

taan säännöllisesti, ja ne ovat keskeisessä asemassa Elisan

laajemmissa kestävän kehityksen tavoitteissa, mukaan lukien

yhtiön panos YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Henkilöstön sitoutumista ja sukupuolten monimuotoisuutta

johtotehtävissä koskevat tavoitteet on sisällytetty Elisan

strategiseen suunnitteluun, ja johtoryhmä on hyväksynyt ne.

Yksilöllisten oppimissuunnitelmien tavoitetta valvoo prosessin

omistaja, joka vastaa osaamisen kehittämisestä. Vaikka

työntekijät ja heidän edustajansa eivät suoraan osallistu

näiden tavoitteiden asettamiseen, he osallistuvat ja myötä-

vaikuttavat suorituskykyyn sekä antavat palautetta erityisesti

työntekijöiden sitoutumista koskevan kyselyn avulla.

Vuonna 2025 tarkasteltiin työturvallisuuteen ja -terveyteen

(OHS) liittyviä mittareita ja tavoitteita, ja arviointi on

edelleen käynnissä. Hyvinvointia edistäviä aloitteita jatkettiin

eri liiketoimintayksiköissä esihenkilöiden tukemiseksi ja

työntekijöiden voimaannuttamiseksi. Lisäksi toimistotiloja ja

työvälineitä päivitettiin henkilöstön palautteen perusteella

tukemaan paremmin lähityötä. Virossa toteutettiin OHS

-riskien arviointeja, jotka huomioivat työpaikan olosuhteet

laajasti.

Työntekijöiden ominaisuudet

Työsuhteisten työntekijöiden määrää sukupuolen

mukaan

2025 2024

Miehet 4 627 4 609

Naiset 1 961 2 021

Muut 156 93

Yhteensä 6 744 6 723

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain

2025 2024

Suomi 4 674 4 622

Viro 946 948

Italia 393 380

Ruotsi 142 145

Saksa 142 134

Indonesia 71 70

Romania 55 50

Belgia 50 54

Ranska 48 61

Muut 223 259

Yhteensä 6 744 6 723

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti51

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen ja työaikasuhteen mukaan henkilömäärinä

2025 2024

Työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Vakinaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Määräaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Kokoaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Osa-aikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Vakinaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Määräaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Kokoaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Osa-aikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Suomi 4 674 4 621 53 3 635 1 039 4 622 4 587 35 3 708 914

Viro 946 934 12 896 50 948 926 22 884 64

Italia 393 392 1 369 24 380 380 0 358 22

Ruotsi 142 141 1 137 5 145 144 1 139 6

Saksa 142 136 6 107 35 134 127 7 102 32

Indonesia 71 67 4 71 0 70 64 6 70 0

Romania 55 55 0 51 4 50 50 0 45 5

Belgia 50 50 0 50 0 54 54 0 54 0

Ranska 48 47 1 45 3 61 57 4 55 6

Muut 223 217 6 216 7 259 252 7 252 7

Yhteensä 6 744 6 660 84 5 577 1 167 6 723 6 641 82 5 667 1 056

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä työehtosopimusten ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

2025 2024

Työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Vakinaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Määräaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Kokoaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Osa-aikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Vakinaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Määräaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Kokoaikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Osa-aikaisten

työsuhteisten

työntekijöiden

määrä

Miehet 4 627 4 587 40 3 803 824 4 609 4 569 40 3 881 728

Naiset 1 961 1 927 34 1 687 274 2 021 1 980 41 1 717 304

Muut 156

146 10 87 69 93 92 1 69 24

Yhteensä 6 744 6 660 84 5 577 1 167 6 723 6 641 82 5 667 1 056

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus

2025 2024

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä, jotka ovat lähteneet yhtiöstä (henkilömäärä) 1 196 1 188

Työsuhteisten työntekijöidensä vaihtuvuuden 0,18 0,18

Laskentaperiaatteet – Työntekijöiden ominaisuudet

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportoin-tikauden

lopussa eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen. Elisalla

henkilömäärä tarkoittaa voimassa olevan työsopimuksen omaavien

työntekijöiden bruttomäärää. Tilinpäätöksessä raportoidaan HTV, joka

on verrannollinen henkilömäärään. Henkilömäärää raportoitaessa

ilmoitetaan vain sellaiset suorat työntekijät, joilla oli raportointikauden

päättyessä jatkuva työsuhde Elisaan. Työntekijä on henkilö, joka

on työsuhteessa ja jolla on suora sopimus Elisa-yrityksen kanssa,

tytäryhtiöt (oikeushenkilö) mukaan lukien, ja jonka palkan Elisa-yritys

maksaa kansallisen lainsäädännön tai sen soveltamisen mukaisesti.

Pääasiallinen tietolähde työntekijätiedoille Elisan henkilöstöhallinnon

oma tietojärjestelmä.

Muut sukupuolet tarkoittavat muut kuin miehet tai naiset työnteki-

jöiden oman ilmoituksen perusteella.

Vakituinen työntekijä on työntekijä, jonka on kanssa tehty sopimus

kokoaikaisesta tai osa-aikaisesta työstä määrää-mättömäksi ajaksi.

Samoin määräaikainen työntekijä on työntekijä, jonka työsopimus

päättyy, kun tietty työsuhteen kesto päättyy tai kun on suoritettu tietty

työtehtävä, johon on liitetty aika-arvio, mukaan lukien hankkeen tai

työvaiheen päättyminen tai korvattujen työntekijöiden paluu.

Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka työaika

viikossa, kuukaudessa tai vuodessa on määritetty työaikaa koskevan

kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti (esimerkiksi

kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että kokoaikaisella tarkoite-

taan vähintään yhdeksää kuukautta vuodessa ja vähintään 30:tä tuntia

viikossa).

Osa-aikainen työntekijä on työntekijä, jonka työaika viikossa,

kuukaudessa tai vuodessa on vähemmän kuin edellä määritetyn

kokoaikaisen työntekijän työaika.

Vaihtelut työntekijöiden määrissä johtuvat pääosin yritysostoista,

joita on tehty raportointikauden aikana. Työntekijöiden vaihtuvuus on

laskettu lähteneiden työntekijöiden määrä jaettuna raportointikauden

lopun kokonaistyöntekijöiden määrällä.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti52

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työntekijöistä vuonna 2025

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät, ETA-alue Työsuhteiset työntekijät, muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)

(Maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää,

joiden osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärästä)

(Arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää,

joiden osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärästä)

(Maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden

osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten työntekijöiden

kokonaismäärästä)

0–19 % Viro, Ruotsi, Saksa Indonesia Belgia, Ranska, Italia

20–39 %

40–59 %

60–79 %

80–100 % Suomi, Romania, Italia, Ranska, Belgia Suomi, Viro, Saksa, Romania, Ruotsi

Työntekijöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat työehtosopimusten piiriin

2025 2024

Työsuhteiset työntekijät, ETA-alue (%) 78 77

Työsuhteiset työntekijät, muu kuin ETA-alue (%) 0 3

Yhteensä (%) 75 74

Laskentaperiaatteet – Työehtosopimus-

neuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosa-

puolten vuoropuhelu

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän

raportointikauden lopussa toisin sanoen ne sisältävät

kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätök-seen.

Työehtosopimukset ovat organisaatiotasolla,

toimialatasolla (maissa, joissa tämä on käytäntönä) tai

molemmilla tasoilla. Ne voivat koskea tiettyjä työnteki-

järyhmiä, esimerkiksi tiettyä toimintaa harjoittavia tai

tietyssä paikassa työskenteleviä työntekijöitä. Työehtoso-

pimusneuvotteluissa määritetään työolot ja työsuhteen

ehdot ja/tai säännellään työnantajien ja työntekijöiden

välisiä suhteita ja/tai säännellään työnantajien tai

työantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestön tai työnteki-

jäjärjestöjen välisiä suhteita. Työehdot työntekijöille,

jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä, määräytyvät

paikallisen lainsäädännön mukaan. Työehtosopimukset

kattavat kaikentyyppiset neuvottelut, kuulemiset tai

pelkän tietojenvaihdon hallitusten, työnantajien,

työnantajajärjestöjen ja työntekijöiden edustajien välillä

talous- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä yhteistä etua

koskevista kysymyksistä. Ne voivat olla kolmikantaisia

(jolloin hallitus on vuoropuhelun virallinen osapuoli),

tai ne voivat koostua vain työntekijöiden edustajien ja

yritysjohdon (tai ammattiliittojen ja työnantajajärjes-

töjen) kahdenvälisistä suhteista.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on mukana

työntekijät, joilla on maa kohtainen edustaja Eurooppa-

laisessa yritysneuvostossa.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti53

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Laskentaperiaatteet – Koulutus ja taitojen

kehittäminen

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todellisen henki-

löstömäärän, eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan

tilinpäätök-seen raportointikauden lopussa.

Säännölliset tulos- ja urakehitysarvioinnit perustuvat

työntekijän ja hänen esimiehensä asettamiin kritee-

reihin. Elisassa tämä on oppimis- ja tavoitekeskustelu.

Arviointi suoritetaan työntekijän kanssa vähintään

kerran vuodessa ja se voi sisältää esihenkilön arvion

työntekijän suoriutumisesta, sekä palautteen kollegoilta

tai laajemmalta työntekijäjoukolta. Elisan henkilöstö-

hallinto valvoo tätä prosessia. Suoriutumisen tiedot

perustuvat todellisiin tietoihin ja niiden ensisijainen

lähde on Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä.

Elisan koulutustunnit määritellään koulutukseen

käytettyinä tunteina, sisältäen: ammatillinen koulutus

ja opetus, organisaation työntekijöilleen tarjoama

palkallinen opintovapaa, ulkopuolinen koulutus tai

opetus, jonka organisaatio maksaa kokonaan tai

osittain, tai organisaation koulutus tietyistä aiheista.

Kaikkien tällaisten koulutusten tulee kestää vähintään

yhden tunnin. Tiedot sisältävät kaikkien työntekijöiden

vähimmäiskoulutustunnit, koska on monia koulutus-

tietoja, joita ei kerätä keskitetysti. Esimerkiksi emme

ole sisällyttäneet koulutustunteihin esimiesten tai

kollegoiden paikan päällä antamaa ohjausta, kuten

perehdytystä.

Koulutustuntitiedot saadaan suoraan kolmannen

osapuolen koulutuskumppaneilta, alustalta tai Elisan

omasta koulutusjärjestelmästä. Jos tiedot eivät ole

saatavilla, arvioimme ne parhaan saatavilla olevan

vertailutiedon perusteella.

Monimuotoisuuden mittarit

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

2025 2024

Alle 30 vuotta 1 535 1 550

30–49 vuotta 3 689 3 714

Yli 49 vuotta 1 520 1 459

Yhteensä 6 744 6 723

Monimuotoisuustiedot koskien johtoa on raportoitu Kestävän

kehityksen hallinnointi kohdassa.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat

mittarit

Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin

osallistuvat työntekijät

2025 2024

Miehet (henkilömäärä) 3 631 3 511

Naiset (henkilömäärä) 1 564 1 573

Muut (henkilömäärä) 129 75

Työsuhteiset työntekijöiden

osallistuminen (%)

79 77

Koulutustuntien (t) keskimääräinen lukumäärä

työsuhteista työntekijää kohti

2025 2024

Miehet (t) 9 12

Naiset (t) 10 11

Muut (t) 9 12

Työsuhteiset työntekijät (t) 9 12

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työsuhteiset työntekijöiden terveys ja turvallisuus tiedot

2025 2024

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien prosenttiosuus (%) 99 96

Kuolemantapausten lukumäärä, omat työntekijät 0 0

Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä, omat työntekijät 71 76

Kirjattavien työtapaturmien osuus, omat työntekijät 7 8

Kirjattavien työperäistä terveysongelmaa koskevien tapausten lukumäärä, omat työntekijät 0 0

Työperäisistä tapaturmista ja kuolemantapauksista menetetyt päivät, omat työntekijät 165 79

Laskentaperiaatteet – Terveys ja Turvallisuus

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todelliset luvut eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen raportointikauden

lopussa. Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja ei raportoida tässä mittarissa. Menetetyt työpäivät johtuvat työhön

liittyvistä tapaturmista. Kuolemantapauksia tai työhön liittyviä sairastapauksia ei ole ollut vuonna 2025. Menetettyjen

työpäivien laskentamenetelmää on päivitetty, ja tämän mukaisesti myös vuoden 2024 lukua on korjattu.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

2025 2024

Työhön liittyvien syrjintätapausten lukumäärä häirintä mukaan lukien 9 7

Ilmoituskanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä 9 7

Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja

vahingonkorvausten lukumäärä

0 0

Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä (esim. pakkotyö,

ihmiskauppa tai lapsityövoima)

0 0

Omaan työvoimaan liittyvät vakavat ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, joissa

ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita ja OECD:n

toimintaohjeita monikansallisille yrityksille

0 0

Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusongelmien ja ihmisoikeuksien loukkauksien

perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten tai korvausten lukumäärä

0 0

Laskentaperiaatteet – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tiedot sisältävät vahvistetut tapaukset Elisan ilmoitus menettelyjen ja whistleblowing kanavan kautta tehdyistä työpaikka-

syrjintäilmoituksista.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti54

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

S2 Arvoketjun työntekijät

Lähestymistapa

Elisan arvoketjuun kuuluu laaja joukko työntekijöitä, joihin

yhtiön toiminta voi vaikuttaa olennaisesti. Tähän kuuluvat

verkkolaitteiden, palvelimien, elektroniikkakomponenttien,

kulutuselektroniikan ja ohjelmistopalvelujen tuotantoon

ja jakeluun osallistuvat työntekijät. Työntekijät voivat olla

toimittajien, alihankkijoiden tai logistiikkapalvelujen tarjo-

ajien palveluksessa, ja heillä voi olla vakituisia, tilapäisiä,

epävirallisia tai alihankintatehtäviä, erityisesti alemman tason

toimittajien palveluksessa. Kaikki tällaiset työntekijät kuuluvat

Elisan raportoinnin piiriin.

Elisa on tietoinen siitä, että sen toimitusketjun tiettyihin

maantieteellisiin alueisiin ja tiettyihin hyödykkeisiin liittyy

kohonneita lapsityövoiman ja pakkotyön riskejä. Erityisesti

elektroniikkalaitteille välttämättömien tinan, tantaalin,

volframin ja kullan (3TG-mineraalit) hankintaan liittyy nykyai-

kaisen orjuuden ja lapsityövoiman käytön riski. Nämä riskit

ovat yleisimpiä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Vaikka Elisan

suora vaikutusvalta on rajallinen näiden riskien laajuuden ja

sijainnin vuoksi, yhtiö tiedostaa vastuunsa ja pyrkii aktiivisesti

lieventämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Yleisiä toimitusketjussa havaittuja riskejä ovat esimerkiksi

liian pitkät työajat, riittämättömät palkat ja vaaralliset työolo-

suhteet erityisesti ympäristöissä, joissa työntekijöiden suojelu

on riittämätöntä. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät

(esim. siirtotyöläiset, naiset ja nuoret työntekijät) ovat suurem-

massa vaarassa joutua hyväksikäytön kohteeksi erityisesti

alueilla, joilla sääntelyn valvonta on heikkoa. Riskiryhmien

tunnistamiseksi ja suojelemiseksi Elisa käyttää toimittajien

sitouttamista ja kolmansien osapuolten arviointeja, jotka ovat

kansainvälisten puitteiden mukaisia (esim. YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet).

Yhtiö toimii aktiivisesti yhteistyössä toimittajien kanssa

arvioidakseen ja lieventääkseen riskejä, lisätäkseen tietoi-

suutta ja vahvistaakseen huolellisuusvelvoiteprosessiaan.

Kaikki väärinkäytösepäilyt johtavat välittömään tutkintaan ja

toimenpiteisiin. Jos ongelmat vahvistuvat ja niitä ei ratkaista

ajoissa, Elisa pidättää oikeuden irtisanoa toimittajasuhteet.

Elisa edistää arvoketjun työntekijöiden hyvinvointia myös

jäsenenä Joint Alliance for CSR:ssa (JAC), joka edistää eettisiä

käytäntöjä ICT-toimitusketjussa. Elisan tavoitteena on auditoida

kohteena olevat toimittajat JAC:n auditointiohjelman mukai-

sesti. JAC:n auditoinneilla ja koulutusohjelmilla parannetaan

työoloja ja lisätään tietoisuutta ihmisoikeuksista ja työnteki-

jöiden oikeuksista sekä terveys- ja turvallisuuskysymyksistä.

Riskien seuraamiseksi ja käsittelemiseksi Elisa tekee

toimitusketjun vaikutus- ja riskinarviointeja sekä auditointeja.

Arvioinneissa asetetaan etusijalle työturvallisuus, kirjallisen

toimintaperiaatteiden olemassaolo ja nimettömien raportoin-

tikanavien saatavuus työntekijöille. Infrastruktuurin kunnossa-

pitoon ja rakentamiseen osallistuvien alihankkijoiden osalta

Elisa soveltaa tarjouskilpailuprosessin aikana lisätarkastuksia,

kuten turvatarkastuksia, korkeiden turvallisuusstandardien

ylläpitämiseksi. Prosessit auttavat tunnistamaan ongelmat ja

varmistamaan, että korjaavat toimet toteutetaan tehokkaasti.

Toimittajat asetetaan tärkeysjärjestykseen riskialttiuden ja

työntekijöiden haavoittuvuuden perusteella, ja vastuuvel-

vollisuuden varmistamiseksi käytetään sekä sisäisiä että

kolmannen osapuolen suorittamia verifiointeja.

Elisa on ottanut käyttöön vaatimustenmukaisuuden ja

sopimusvalvonnan toimenpiteitä toimittajien valinnassa. Yhtiö

tiedostaa, että ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien

loukkaukset toimitusketjussa voivat johtaa mainehaittoihin,

taloudelliseen vastuuseen tai sääntelyseuraamuksiin. Mahdol-

lisia pitkän aikavälin riskejä ovat muun muassa kielteinen

mediajulkisuus, sidosryhmien luottamuksen menettäminen,

asiakkaiden boikotit ja tarve luopua tietyistä toimittajista tai

markkinoista. Elisan ennakoivalla lähestymistavalla pyritään

ehkäisemään tällaisia seurauksia ja edistämään vastuullisia

liiketoimintatapoja koko arvoketjussa.

Raportointikauden loppuun mennessä Elisa ei ole

tunnistanut vahvistettuja tapauksia, joissa ei olisi noudatettu

YK:n ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta tai OECD:n ohjeita

ja joissa arvoketjun työntekijät olisivat olleet osallisina.

Toimintaperiaatteet

Elisa noudattaa kaikkia toimitusketjuunsa liittyviä säännöksiä

sekä konsernitason käytäntöjä, jotka tukevat arvoketjun

työntekijöiden oikeudenmukaisia ja turvallisia työoloja.

Elisan lähestymistapaa arvoketjun työntekijöihin liittyvien

kestävyysriskien ja vaikutusten hallintaan ohjaavat toimittajien

toimintaperiaatteet, joissa esitetään toimittajien eettiset ja

oikeudelliset velvollisuudet. Toimittajien toimintaperiaatteet

perustuvat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuk-

sissa, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleis-

maailmallisessa julistuksessa, Yhdistyneiden kansakuntien

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa

ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vahvistet-

tuihin kansainvälisiin työnormeihin.

Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia arvoketjun työn-

tekijöitä, ja ne edistävät turvallisia ja oikeudenmukaisia

työoloja sekä vastuullisia ympäristö- ja sosiaalisia käytäntöjä.

Toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoa valvoo Elisan

hankintapalveluorganisaatio, jonka hankintapäällikkö raportoi

Elisa-konsernin talousjohtajalle. Toimittajien on noudatettava

Elisan toimittajien toimintaperiaatteita tai vastaavia standar-

deja, jotka kattavat seuraavat:

• Työolot: oikeudenmukaiset työkäytännöt, työajat, palkat,

yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvottelut, syrjimättö-

myys ja paikallisen työlainsäädännön noudattaminen

• Terveys ja turvallisuus: turvallinen työympäristö, puhtaiden

tilojen käyttömahdollisuus, turvallinen majoitus, jos

majoitusta on tarjolla, sekä asianmukainen terveys- ja

turvallisuuskoulutus

• Muut työnormit: lapsityövoiman, pakkotyön ja orjatyön

sekä ihmiskaupan kielto

Alle 18-vuotiaat lapset eivät saa tehdä vaarallista työtä, ja

havaittuun lapsityövoiman käyttöön on puututtava lapsen

edun mukaisesti.

Elisan ihmisoikeuspolitiikassa vahvistetaan työntekijöiden

oikeuksia koskevia odotuksia toimittajille, ja siihen

viitataan toimittajien toimintaperiaatteissa. Elisa odottaa

toimittajiltaan näiden standardien käyttöönottoa kaikessa

toiminnassa ja alihankintaketjuissa. Vuonna 2025 Elisa otti

käyttöön hankintapolitiikan, jonka tarkoituksena on luoda

yhtenäinen toimintamalli, selventää toimintaperiaatteita ja

määritellä hankinnan vastuualueet. Politiikkaa ylläpitävät

hankintapalvelut, ja talousjohtaja hyväksyy politiikan.

Elisan hankintapäätöksiä ohjaavat yhtiön missio ja arvot

sekä yleiset toimintaperiaatteet. Toimittajien taustat ja

turvallisuus tarkistetaan johdonmukaisesti, ja tarjouskilpailu

käydään oikeudenmukaisesti ennalta määriteltyjen kriteerien

mukaisesti. Kaikissa hankintatoiminnoissa on noudatettava

asiaankuuluvia menettelytapoja, kuten lahjonnan vastaista

politiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa.

Elisa ei hyväksy minkäänlaista pakkotyötä, velkaorjuutta,

nykyaikaista orjuutta tai laitonta lapsityövoiman käyttöä

toiminnassaan tai toimitusketjussaan.

Yhteydenpidon prosessit

Elisa on vuorovaikutuksessa arvoketjun työntekijöiden

kanssa suoraan toimittajakäyntien ja auditointien kautta sekä

epäsuorasti toimitusketjun suhteidenhallinnan käytäntöjen,

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti55

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

yhteistyötapaamisten, Supplier Day -tapahtumien ja muiden

toimitusketjuun liittyvien vuorovaikutusten kautta.

Yhtiön hankintaorganisaatio ja vendor managerit

vastaavat vastuullisen hankinnan edistämisestä ja jatkuvan

vuoropuhelun ylläpitämisestä keskeisten toimittajien kanssa.

Elisan merkittävimmille toimittajille on nimetty yhteyshenkilöt,

jotka tukevat jatkuvaa yhteistyötä ja parannuksia. Toimittajien

kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa Elisa pyrkii

käsittelemään tärkeitä kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten

työhön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Kaikki

toimittajien sitouttaminen perustuu hankintasopimuksiin,

jotka sisältävät Elisan toimittajien toimintaperiaatteet ja

muut asiaankuuluvat Elisan ohjeet. Kaikki Elisan toimittajat

luokitellaan ja toimittajia hallinnoidaan ja valvotaan luokan

erityispiirteiden mukaisesti. Elisan toimittajahallintamallissa

kuvataan toimittajahallinnan toimet ja vastuut.

JAC:n jäsenenä Elisa osallistuu koordinoituun auditointi- ja

toimittajakehittämisohjelmaan. JAC-kehys tarjoaa vakiome-

netelmän korjaavien toimintasuunnitelmien verifiointiin,

arviointiin ja seurantaan. Kolmannen osapuolen tekemät

auditoinnit, mahdollistavat useita kertoja vuodessa Elisalle

vuorovaikutuksen työntekijöiden kanssa korkean riskin

toimintaympäristöissä ja edsitävät työolojen ja ihmisoikeusris-

kien arvioimista. Lisäksi JAC tekee henkilöstökyselyjä, joihin

arvoketjun työntekijät osallistuvat suoraan. Lähestymistapa

vahvistaa läpinäkyvyyttä, vastuuvelvollisuutta ja alan

parhaiden käytäntöjen saatavuutta. Lisäksi yhteistyö muiden

teleoperaattoreiden kanssa vahvistaa Elisan auditointikapasi-

teettia.

Operatiivinen vastuu toimittajien sitouttamisesta on

Elisan hankintajohtajalla, joka varmistaa, että työntekijävuo-

rovaikutuksesta saadut tiedot ovat osa hankintapäätöksiä

ja toimittajien kehittämisstrategioita. Sidosryhmäyhteistyön

vaikuttavuutta mitataan toimittajien arvioinneilla, tarkastusker-

tomuksilla ja korjaavien toimintasuunnitelmien seurannalla.

Vuonna 2025 Elisa järjesti ensimmäisen kerran Supplier

Day -tapahtuman, johon kokoontui lähes 70 keskeisten

toimittajien edustajaa. Tapahtuma toimi foorumina yhteistyön

vahvistamiselle ja toimitusketjun kestävyyttä koskevien

odotusten yhdenmukaistamiselle. Keskusteluissa käsiteltiin

useita keskeisiä aiheita, kuten kestäviä hankintakäytäntöjä,

asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja tietoturvaa. Toimittajapäivä

oli tärkä askel Elisan jatkuvassa toimittajien sitouttamisessa ja

vahvistaa yhteisiä sitoumuksia vastuulliseen liiketoimintaan ja

jatkuvaan parantamiseen.

Vaikka Elisa on luonut mekanismeja toimitusketjun

työntekijöiden kanssa käytävää vuoropuhelua varten, yhtiö

tiedostaa, että sen on kehitettävä edelleen lähestymista-

paansa, jotta se voi kerätä tietoa haavoittuvassa asemassa

olevilta tai syrjäytyneiltä ryhmiltä. Parhaillaan tutkitaan

riskiperusteista strategiaa näiden työntekijöiden sitouttamisen

tehostamiseksi. Elisalla ei tällä hetkellä ole virallista maail-

manlaajuista puitesopimusta työntekijöiden oikeuksista, mutta

yhtiö arvioi edelleen mahdollisuuksia vahvistaa sitoumuk-

siaan tällä alueella osana jatkuvia parannuspyrkimyksiään.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Elisa kannustaa toimittajia ja niiden työntekijöitään ilmoit-

tamaan kaikista epäillyistä rikkomuksista, väärinkäytöksistä

tai sääntöjen noudattamatta jättämisestä eri kanavien

kautta. Näitä kanavia ovat esimerkiksi yhteydenotto asiasta

vastaavaan vendor manageriin, Elisan julkisesti saatavilla

oleva ilmoituskanava ja JAC:n auditointiprosessit. Ilmoituksen

voi tehdä nimettömänä, ja kaikki ilmoitukset käsitellään

huolellisesti ja luottamuksellisesti Elisan ilmoitusperiaatteiden

mukaisesti. Ohjeet ilmoituskanavan käyttämisestä on

esitetty Elisan toimittajien toimintaperiaatteissa, ja lisätietoja

prosessista ja väärinkäytösten paljastajien suojelusta on

kohdassa ”Liiketoiminnan harjoittaminen”.

Osana toimittajien perehdytysprosessia Elisa tarkistaa,

onko toimittajilla omat valitusmekanismit tai ilmoituskanavat.

Elisan oma kanava sisältyy hankinta-asiakirjoihin ja on

saatavilla yhtiön verkkosivujen kautta. Elisa ei ole arvioinut,

onko ilmoituskanava kaikkien arvoketjun työntekijöiden saavu-

tettavissa tai pidetäänkö sitä luotettavana, eikä myöskään

seuraa järjestelmällisesti toimittajien valitusmekanismien

vaikuttavuutta tai käyttöä. Tämä on edelleen kehityskohde.

JAC-auditoinnit ovat lisämekanismeja, joiden avulla

voidaan tunnistaa ja käsitellä mahdollisia tai todellisia

kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Kun

ongelmia havaitaan, Elisa tekee yhteistyötä toimittajien

kanssa, jotta ongelmat voidaan tutkia ja toteuttaa korjaavat

toimintasuunnitelmat, joita seurataan säännöllisesti ratkaisun

varmistamiseksi.

Elisa on sitoutunut ehkäisemään kielteisiä vaikutuksia

ja arvioi jatkuvasti toimintaansa riskien tunnistamiseksi. Jos

yhtiön todetaan vaikuttaneen haitan syntymiseen, korjaavat

toimet käsitellään tapauskohtaisesti. Toistaiseksi ei ole

havaittu korjaamista edellyttäviä olennaisia kielteisiävai-

kutuksia, joten korjaavien toimien tehokkuutta ei ole vielä

arvioitu.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti56

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Elisa jatkoi eettisten hankintakäytäntöjen ja toimittajahallinnan

kehittämistä vuonna 2025 ja vahvisti sitoutumistaan

vastuulliseen hankintaan koko arvoketjussa. Keskeistä näissä

pyrkimyksissä on kolme strategista tavoitetta vuodelle 2030.

Tavoitteet keskittyvät merkittäviin toimittajiin, jotka edustavat

merkittävää osaa Elisan kokonaishankintakuluista ja ovat

avainasemassa yhtiön kestävän kehityksen tavoitteiden

saavuttamisessa. Tavoitteet ovat linjassa YK:n Global Compact

-periaatteiden ja Elisan toimittajien toimintaperiaatteiden

kanssa, ja niillä pyritään edistämään työntekijöiden oikeuksia

ja ihmisoikeuksia, varmistamaan turvalliset työolot ja edistä-

mään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta

3 (Terveyttä ja hyvinvointia) ja tavoitetta 8 (Ihmisarvoista

työtä ja talouskasvua). Näiden tavoitteiden tueksi Elisa vaatii,

että kaikki merkittävät toimittajat tekevät kestävän kehityksen

itsearvioinnin Elisan toimittajahallintatyökalussa. Vendor

managereiden on myös suoritettava vuosittainen verkko-

koulutus eettisistä hankintaperiaatteista, joiden noudattamista

valvotaan ja vahvistetaan muistutusten avulla.

Edistymistä seurataan yritysvastuun johtoryhmän ja

hankinnan johtoryhmän tekemien säännöllisten katselmusten

kautta. Tavoitteet otettiin alun perin käyttöön Elisa Oyj:n

tasolla vuonna 2024, mutta sittemmin niitä on laajennettu

kattamaan koko Elisa-konserni, mukaan lukien Elisa Eesti AS.

Yhtiö jatkaa eettisen liiketoiminnan edistämistä

sisällyttämällä periaatteet päivittäiseen toimintaan, koulut-

tamalla työntekijöitä ja käymällä jatkuvaa vuoropuhelua

toimittajien kanssa auditointien ja korjaavien toimenpiteiden

seurannan avulla. Arvoketjun työntekijät ja heidän edus-

tajansa eivät ole vielä olleet suoraan mukana tavoitteiden

asettamisessa, mutta Elisa pitää tätä tärkeänä tulevaisuuden

kehityskohteena.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

100 prosenttia toimittajista*

on allekirjoittanut Elisan

toimittajien eettiset ohjeet tai

vastaavat ehdot vuoteen 2030

mennessä

Elisa Oyj (Suomi)

Elisa Eesti AS

46 prosenttia

kohdetoimittajista

hyväksyi Elisan

toimittajien eettiset

ohjeet tai vastaavat

ehdot

• Asiakirjan päivitys toimittajien

eettisiin ohjeisiin

• Tietokannan datan laadun

parantaminen

100 prosenttia toimittajista* on

arvioitu toimittajatietokannassa

kestävän kehityksen tekijöiden

perusteella vuoteen 2030

mennessä

Elisa Oyj (Suomi)

Elisa Eesti AS

75 prosenttia

kohdetoimittajista on

arvioitu

• Kohdetoimittajien arviointiasteen

parantaminen keskittymällä

ympäristösuorituskykyyn, kyber-

turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin

liittyviin kysymyksiin

100 prosenttia vendor

managereista on suorittanut

Elisan toimittajien eettisten

ohjeiden koulutuksen vuoteen

2030 mennessä

Elisa Oyj (Suomi)

Elisa Eesti AS

43 prosenttia

toimittajapäälliköistä

suoritti koulutuksen

• Elisa Eesti AS:ssä julkaistiin

vuoden 2025 toisella puoliskolla

koulutuksen päivitetty versio, joka

sisältää uusia tapaustutkimuksia

ja parannettuja ohjeita

*Toimittajat, jotka määritellään niiden strategisen merkittävyyden, riskialttiuden ja vaikutuksen perusteella.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti57

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Lähestymistapa

Elisan toiminta vaikuttaa miljooniin kuluttajiin ja loppukäyttä-

jiin verkkojen ja digitaalisten palvelujen kautta. Teleoperaat-

torina Elisalla on keskeinen rooli turvallisen, osallistavan ja

luotettavan digitaalisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhtiö

on sitoutunut suojelemaan henkilötietoja, varmistamaan

verkkoturvallisuuden ja edistämään digitaalista osallisuutta

erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta

(esim. lapset, nuoret ja vanhukset).

Elisan toiminta voi vaikuttaa kaikkiin henkilöihin, jotka

käyttävät yhtiön tuotteita ja palveluita – joko suoraan tai

yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kautta – ja siksi he

kuuluvat raportoinnin piiriin. Elisa tunnistaa ja huomioi nämä

ryhmät sisäisten riskinarviointien, sidosryhmien sitouttamisen

ja palvelujen käyttötapojen analysoinnin avulla. Tämä auttaa

yhtiötä ymmärtämään, mitkä käyttäjät voivat olla alttiimpia

riskeille ominaisuuksiensa tai olosuhteidensa vuoksi, ja

varmistaa, että heidän tarpeisiinsa vastataan vastuullisesti.

Yksityisyys ja tietosuoja

Korkeatasoinen yksityisyyden suoja on Elisalle strateginen

prioriteetti, etenkin kun otetaan huomioon yhtiön rooli

teleoperaattorina, joka vastaa digitaalisen infrastruktuurin

rakentamisesta ja ylläpidosta. Elisa kerää ja käsittelee

erityyppisiä henkilötietoja (kuten yhteystietoja, tunnistetietoja,

palveluun liittyviä tietoja, käyttötietoja ja asiakasvuorovaiku-

tustietoja) palvelujen tarjoamiseksi, viestintään kuluttaja- ja

yritysasiakkaiden kanssa, tarjonnan parantamiseksi ja

palvelun laadun varmistamiseksi.

Näihin toimintoihin liittyy mahdollisia riskejä, kuten tieto-

murtoja, luvatonta pääsyä ja henkilötietojen väärinkäyttöä.

Elisa on sitoutunut vähentämään riskejä vahvojen teknisten ja

organisatoristen turvallisuusprotokollien avulla, joita tuetaan

taloudellisilla, inhimillisillä ja teknologisilla resursseilla. Yhtiö

on ottanut käyttöön tehokkaita prosesseja ja järjestelmiä, ja

rajoittaa käyttöoikeuksia vähimmän oikeuden periaatteen

mukaisesti sekä toteuttaa lisäturvatoimenpiteitä yhteistyössä

asiaankuuluvan henkilöstön, erityisesti tietoja ja järjestelmiä

hallinnoivien työntekijöiden, kanssa. Näillä toimenpiteillä on

myönteisiä vaikutuksia, kuten tietojen minimointi, pseudony-

misointi ja salaus sekä yksityisyydensuojan suunnitteluperiaat-

teiden sisällyttäminen tuotekehitykseen.

Elisa edistää myös koulutusaloitteita, joilla lisätään

kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta tietosuojasta. Näistä

hyötyvät kaikki käyttäjäryhmät, ja erityistä huomiota kiinnite-

tään haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten

lapsiin ja vanhuksiin, jotka voivat olla alttiimpia digitaalisille

uhille. Lisäksi yhtiö sisällyttää tietoturva- ja yksityisyyden-

suojatoimenpiteet palvelujensa kehitysvaiheisiin. Keskeisiä

palveluja valvotaan jatkuvasti häiriöiden havaitsemiseksi ja

ehkäisemiseksi. Yhtiö varmistaa, että kaikki henkilötietoja tai

tietoturvaloukkauksia koskevat väitteet käsitellään nopeasti

ja asianmukaisesti. Raportointikaudella ei havaittu asiak-

kaisiin tai loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia kielteisiä

vaikutuksia, ja Elisa jatkaa mahdollisten riskien arviointia ja

ennalta ehkäisyä.

Vaikka vuonna 2025 ei havaittu yhtään vahvistettua

vakavaa ihmisoikeusloukkausta, Elisa tiedostaa, että yksi-

tyisyyteen liittyvät riskit ovat edelleen olennaisia ja vaativat

jatkuvaa seurantaa. Vuoden aikana tietosuojaviranomaiset

tai muut toimivaltaiset elimet tekivät 4 kyselyä tietoturva-

loukkauksista. Näihin puututtiin vakiintuneilla tapahtumavas-

teprotokollien mukaisesti, ja saadut opit sisällytettiin Elisan

riskienhallintaprosesseihin.

Vastuu tietosuojavaatimusten määrittelystä, työnteki-

jöiden ja johdon opastamisesta sekä sovellettavien lakien

noudattamisesta on Elisan tietosuojatiimillä. Kutakin liiketoi-

mintayksikköä tukevat nimetty tietosuojakoordinaattori ja/tai

tietosuojalähettiläät, jotka valvovat sääntöjen noudattamista ja

edistävät ennakoivaa riskienhallintaa. Strategisesta valvon-

nasta huolehtii tietosuojaryhmä, johon kuuluu edustajia

kaikista liiketoimintayksiköistä ja joka yhdenmukaistaa

tietosuojan painopisteet koko organisaatiossa. Lisäksi

kansainvälinen tietosuojaryhmä tuo yhteen Elisan tärkeimpien

kansainvälisten liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden edustajat.

Tietosuojaryhmä valmistelee keskeisiä periaatteita ja

liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä asioita turvallisuusjoh-

toryhmälle. Yritysturvallisuusyksikkö valvoo valmistelutoimia,

tukee täytäntöönpanoa ja johtaa kokonaisturvallisuuden

kehittämistä.

Tietosuojatiimi toimittaa turvallisuusjohtoryhmälle

vuosittain kattavan raportin, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti

tietosuojan noudattamisen tilanne ja tuodaan esiin kaikki

siihen liittyvät riskit. Jäsennelty lähestymistapa kuvastaa Elisan

sitoutumista henkilötietojen suojaamiseen ja yksityisyyteen

liittyvien riskien hallintaan olennaisena osana yleistä liiketoi-

mintastrategiaa. Elisa arvioi edelleen, miten sen riippuvuus

digitaalisesta infrastruktuurista ja kuluttajien luottamuksesta

tuo mukanaan sekä riskejä että mahdollisuuksia, ja sisällyttää

nämä näkemykset strategiseen suunnitteluun ja palvelujen

kehittämiseen.

Elisa tekee vuosittain sisäisiä itsearviointeja kaikissa

yksiköissä arvioidakseen vaatimustenmukaisuutta ja määrit-

tääkseen tärkeimmät painopistealueet. Kaikkien työnteki-

jöiden on suoritettava vuosittain pakollinen turvallisuus- ja

tietosuojakoulutus, mikä vahvistaa vaatimustenmukaisuuden

kulttuuria.

Terveys ja turvallisuus

Elisan toiminta vaikuttaa lapsiin suoraan palvelujen kautta

ja välillisesti laajemman digitaalisen ekosysteemin kautta.

Riskeihin kuuluvat digitaalinen syrjäytyminen, verkkotur-

vallisuuden uhat ja henkinen hyvinvointi. Elisa puuttuu

näihin riskeihin kohdennetuilla aloitteilla, joissa lapset

saavat turvallisempia verkkokokemuksia ja digitaalisia taitoja

tulevaisuutta varten.

Olennaisia riskejä ovat muun muassa mainehaitat ja

sääntelyn noudattamatta jättäminen, jos haavoittuvassa

asemassa olevia käyttäjiä, kuten lapsia, ei suojella riittävästi.

Mahdollisuuksia syntyy kehittämällä luotettavia palveluja,

jotka vastaavat näiden ryhmien erityistarpeisiin ja lisäävät

laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta. Elisa on kehittänyt

ymmärrystään lapsiin kohdistuvista riskeistä yhteistyössä

asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä käyttäjien

palautteen perusteella. Tähän kuuluu myös sen tiedosta-

minen, että lapset ovat alttiimpia verkossa tapahtuvalle

manipuloinnille.

Elisan strategiassa yhdistetään nämä näkemykset

vastuullisen palvelumuotoilun ja -tarjonnan varmistamiseksi.

Teknisten toimenpiteiden lisäksi Elisa edistää digitaalista

turvallisuutta pitkäaikaisilla aloitteilla, kuten SuperDigikou-

lu-tapahtumilla ja lapsille suunnatuilla Digiturvakouluilla.

Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa Elisa

opettaa lapsia käyttämään internetiä turvallisesti ja tukee

vanhempia ikään perustuvilla suosituksilla digitaalisten

laitteiden käyttöön. Suomessa ja Virossa Elisa on julkaissut

ikäsuosituksen, jonka mukaan alle yhdeksänvuotiaille ei

pitäisi antaa älypuhelimia itsenäiseen käyttöön. Elisa on

laatinut sisäiset ohjeet sen varmistamiseksi, että nämä

ikäsuositukset näkyvät kaikissa asiakaskohtaamisissa ja

materiaaleissa, esimerkiksi kuvien ja sanamuotojen käytössä

markkinointimateriaaleissa.

Toimintaperiaatteet

Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja säännöksiä

sekä konsernitason käytäntöjä, jotka liittyvät muun muassa

yksityisyyteen, tietosuojaan ja digitaaliseen turvallisuuteen.

Elisa on luonut joukon toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti58

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

hallitaan sen tuotteiden ja palvelujen olennaisia vaikutuksia

haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajaryhmiin, erityisesti

lapsiin ja vanhuksiin. Toimintatapoja ohjaavat Elisan yleiset

toimintaperiaatteet, ihmisoikeuspolitiikka sekä dataa ja

tekoälyä koskevat eettiset periaatteet, jotka yhdessä edistävät

vastuullista liiketoimintaa, digitaalista turvallisuutta ja

osallisuutta. Elisa tiedostaa ihmisten vapautta, ihmisarvoa

ja tasa-arvoa suojaavien perusoikeuksien universaalin ja

absoluuttisen luonteen.

Toimintaperiaatteiden soveltamisala kattaa Elisan suorat

toiminnot ja ulottuu sen arvoketjuun eettisten hankintojen

ja toimittajien sitoutumisen kautta. Haavoittuvassa asemassa

olevia kuluttajaryhmiä koskevia nimenomaisia poissulkemisia

ei ole. Elisa sovittaa toimintatapansa yhteen kolmansien

osapuolten standardien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet,

OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat ohjeet ja YK:n

Global Compact -aloite, jonka Elisa allekirjoitti vuonna 2015.

Nämä puitteet ohjaavat Elisan ihmisoikeuksia koskevaa due

diligence -prosessia ja eettistä liiketoimintaa.

Politiikkoja laatiessaan Elisa ottaa huomioon keskeisten

sidosryhmien edut käymällä jatkuvaa vuoropuhelua lasten,

vanhempien, iäkkäiden käyttäjien, kansalaisjärjestöjen ja

viranomaisten kanssa. Osallistaminen auttaa tunnistamaan

riskejä, kuten digitaalisen syrjäytymisen, verkossa tapahtuvan

hyväksikäytön ja saavutettavuuden esteet, ja antaa tietoa osal-

lisuutta edistävien ja suojaavien palveluiden kehittämiseen.

Politiikat ovat asianomaisten sidosryhmien saatavilla Elisan

verkkosivujen kautta, ja niistä tiedotetaan koulutusohjelmien,

asiakaspalvelukanavien ja yhteiskuntakumppanuuksien

kautta. Työntekijöitä ja toimittajia koulutetaan näihin

toimintatapoihin, jotta varmistetaan niiden yhdenmukainen

täytäntöönpano Elisan kaikissa toiminnoissa.

Yksityisyys

Elisa tiedostaa ainutlaatuisen roolinsa yksityisyyden,

tietosuojan, tietoturvan ja viestinnän luottamuksellisuuden

turvaamisessa. Yhtiö tukee asiakkaidensa oikeutta luotta-

mukselliseen viestintään, ja sen varmistaminen on kaiken

toimintamme perusperiaate. Elisa noudattaa kaikkia sovellet-

tavia yksityisyys- ja tietosuojasäännöksiä, kuten EU:n yleistä

tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalakia ja lakia sähköisen

viestinnän palveluista sekä sovellettavaa kansallista tietosuo-

jalainsäädäntöä, kun toimimme maailmanlaajuisesti. Samalla

se kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, kuten

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistusta ja yrityksiä

ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, sekä muita

kansainvälisiä standardeja, kuten OECD:n monikansallisia

yrityksiä koskevia toimintaohjeita, joilla pyritään edistämään

ja suojelemaan ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Näissä

säännöksissä ja lainsäädännössä kuvataan meitä koskevia

vaatimuksia, ja sääntelyviranomaiset valvovat näiden lakien

noudattamista ja voivat tarvittaessa vaatia meitä ryhtymään

korjaaviin toimenpiteisiin.

Elisan asiakkaiden ja loppukäyttäjien yksityisyyttä ja tieto-

suojaa säätelevät yhtiön yksityisyyteen liittyvät periaatteet,

politiikat ja ohjeet. Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan

tietosuojapolitiikkaan, jossa määritellään, miten tietosuoja-

vaatimukset toteutetaan Elisan toiminnassa. Politiikka sitoo

Elisaa, sen tytäryhtiöitä ja toimittajia sopimusten kautta. Se

koskee kaikkia Elisan toimintoja ja kolmannen osapuolen

toimeksiantoja lukuun ottamatta poikkeuksia vain silloin,

kun paikallinen lainsäädäntö tai sopimusrajoitukset sitä

edellyttävät.

Tietosuojapolitiikkaa täydentävät periaatteet ja suunta-

viivat, joita tarkistetaan säännöllisesti. Ne kattavat tietosuo-

jaan liittyviä eri näkökohtia, kuten henkilötietojen käsittelyä,

tietosuojaperiaatteita, jotka toimivat tietosuojailmoituksina,

mainonnan ja asiakkaiden tietosuojapolitiikkoja ja -ohjeita,

sähköisen suoramarkkinoinnin käytäntöjä, vaatimuksia

liikenne- ja sijaintitietojen käsittelylle markkinointitarkoi-

tuksiin, työntekijöiden tietosuojaperiaatteita, rekrytointiin

liittyvää tietojenkäsittelyä ja organisaatiokäytäntöjä, kuten

tietosuoja-arviointeja ja kuukausittaisia analyysejä EU:n

tietosuojarikkomuksista.

Politiikan tarkoituksena on suojella Elisan asiakkaiden,

työntekijöiden ja muiden sidosryhmien viestinnän ja

henkilötietojen luottamuksellisuutta. Se varmistaa, että

työntekijät ja toimintaprosessit noudattavat lakisääteisiä

ja sääntelyn vaatimuksia. Korkeat tietosuojan standardit

saavutetaan luotettavilla ja hyvin integroiduilla toiminnoilla,

joissa tietosuoja on sisällytetty järjestelmiin ja prosesseihin

alusta alkaen.

Tietosuojaan liittyvästä strategisesta valvonnasta ja päätök-

senteosta vastaa Elisan turvallisuusjohtoryhmä, joka myös

varmistaa tietosuojapolitiikan täytäntöönpanon. Tietosuojaa

pidetään koko organisaation yhteisenä vastuuna. Tietosuoja-

vaatimusten noudattaminen on osa Elisan liiketoimintavelvoit-

teita, ja linjaorganisaatio on vastuussa sen toteuttamisesta.

Tietosuoja on otettava huomioon palveluja, prosesseja ja

järjestelmiä kehitettäessä. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa

sääntöjen noudattamisen varmistamisesta, myös silloin, kun

ne käyttävät ulkoisia palveluntarjoajia tietojenkäsittelyyn.

Elisa on nimittänyt tietosuojavastaavat Suomen ja Viron

toimintoihinsa. Tietosuojavastaavat antavat ohjeita, valvovat

täytäntöönpanoa ja tukevat sääntöjen noudattamista.

Tytäryhtiöt voivat nimetä tietosuojavastaavan tai hankkia

tämän tehtävän palveluna toimintansa luonteen mukaan.

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ydintoimintoihin liittyy

arkaluonteisten tietojen laajamittaista käsittelyä tai yksilöiden

järjestelmällistä seurantaa.

Tietosuojapolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon

varmistamiseksi siitä tiedotetaan asianomaisille sidosryhmille

pakollisen koulutuksen ja tietosuojalähettiläiden verkoston

avulla. Työntekijöiden tietosuojakäytännöt ovat saatavilla

intranetissä, ja ne sisältävät yksityiskohtaisia ilmoituksia ja

henkilötietojen käsittelyä koskevia erityisvaatimuksia. Nämä

otetaan käyttöön perehdytyksen aikana, ja niitä vahvistetaan

säännöllisellä koulutuksella ja vakiintuneilla menettelytavoilla.

Asettamalla tietosuojakäytännöt sekä asiakkaiden että työnte-

kijöiden saataville Elisa osoittaa sitoutumisensa avoimuuteen

ja vastuullisuuteen tietojen käsittelyssä.

Konsernitason politiikan lisäksi yksittäiset Elisa-yritykset

noudattavat omia erityisiä periaatteita ja käytäntöjä. Esimer-

kiksi Elisa Polystar on kehittänyt sisäisiä tietojenkäsittelykäy-

täntöjä ja henkilökunnan ohjeita sekä ulkoisesti määrättyjä

käytäntöjä ja asiakkaiden sopimusvelvoitteita. Näihin kuuluvat

muun muassa tarkoitukseen, pääsyyn, maantieteeseen ja

teknisiin seikkoihin liittyvät rajoitukset. Politiikat kattavat sekä

yleisiä alueita, kuten tietoturvakehyksen ja ISO 27001-serti-

fioinnin, että erityisiä asiakassitoumuksia. Ne on sisällytetty

perehdytysprosesseihin, koko konsernin kattaviin suosituksiin

ja osastokohtaisiin koulutuksiin. Vastuu tietoturvan ylläpitä-

misestä rekisteröityjen ja asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen

kuuluu hallitukselle, toimitusjohtajalle ja henkilöille. Elisa

Eesti AS on laatinut rekisteröityjen eri ryhmille räätälöityjä

tietosuojakäytäntöjä, jotka ovat kaikki julkisesti saatavilla.

Näihin kuuluvat yksityisasiakkaiden, oikeushenkilöiden ja

rekrytoinnin tietosuojakäytännöt.

Terveys ja turvallisuus

Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia lapsiin liittyviä kansain-

välisiä standardeja ja kansallisia säädöksiä ja osallistuu

aktiivisesti lasten oikeuksien kehittämiseen digitaalisessa

ympäristössä.

Elisa tukee alalla yleisesti käytettyjä lasten verkkotur-

vallisuutta koskevia käytäntöjä. Lisäksi yhtiö tiedostaa,

että yhteiskunnallisen asemansa takia lapset tarvitsevat

erityistä suojelua. Yhtiö ymmärtää erityisroolinsa lasten

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti59

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

suojelemisessa ja käyttää teleoperaattorina oikeuttaan estää

pääsy verkkosivustoille, joiden on vahvistettu sisältävän

lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaa materiaalia,

lapsipornografian estämistä koskevan Suomen lainsäädännön

mukaisesti. Tähän tarkoitukseen käytetään Interpolin ja

Suomen keskusrikospoliisin ylläpitämää luetteloa, joka on

integroitu Elisan verkkoinfrastruktuuriin.

Sananvapaus

Elisa tunnustaa myös sanan- ja ilmaisunvapauden ja on

sitoutunut kunnioittamaan sitä. Tietoliikenne- ja teknologia-

toimittajana Elisa uskoo, että monipuolinen ja osallistava

ympäristö, jossa ihmiset voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä

ja ideansa, on olennaisen tärkeää innovaatioiden ja kasvun

edistämiseksi. Samalla Elisa tunnustaa vastuunsa torjua

kaikenlaista ilmaisua, joka lietsoo väkivaltaa, syrjintää tai

vihamielisyyttä yksilöitä tai ryhmiä kohtaan rotuun, etniseen

alkuperään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen,

uskontoon tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen

perustuen. Elisa noudattaa nollatoleranssia kiusaamista ja

muuta laitonta puhetta kohtaan yhtiön sisällä sekä vuoro-

vaikutuksessa ulkoisten kumppaneiden ja yleisön kanssa.

Tätä varten Elisa kannustaa työntekijöitä ja sidosryhmiä sekä

yhteisöjä, joita se palvelee, avoimeen ja kunnioittavaan

vuoropuheluun.

Yhteydenpidon prosessit

Elisa on yhteydessä monenlaisiin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

ymmärtääkseen paremmin palveluidensa vaikutuksia ja

tunnistaakseen mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Vuorovaikutus on jatkuvaa ja osallistavaa, ja se kattaa suorat

asiakkaat, kumppanien ja alihankkijoiden kautta tavoitetut

käyttäjät sekä haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten

lapset, nuoret ja vanhukset.

Yhteydenpito kuluttajiin

Elisa parantaa toimintaansa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua

asiakkaiden kanssa ja keräämällä säännöllisesti palautetta

suorituskyvystään, jotta yhtiö ymmärtää paremmin palve-

lujensa vaikutuksia ja niihin mahdollisesti liittyviä riskejä.

Suomessa ja Virossa käytettävän Net Promoter Score (NPS)

-mittarin lisäksi tärkeimpiä palautetyökaluja ovat asiakastyyty-

väisyyskyselyt, erilaiset aihekohtaiset asiakaskyselyt ja muut

kuin asiakaskyselyt sekä fokusryhmähaastattelut.

Elisan yhteydenpidon prosesseja ohjaavat liiketoiminta-

kohtaiset hallintomallit, jotka tukevat palvelujen kehittämistä

ja parantamista. Vuorovaikutus tapahtuu yleensä palvelujen

suunnittelu- ja kehitysvaiheissa, ja siihen sisältyy jäsenneltyjä

kyselyjä ja haastatteluja sekä neuvoa-antavien ryhmien

kuulemisia. Vuorovaikutusta järjestetään kuukausittain tai

useammin asian luonteen mukaan, ja Henkilöasiakkaat

-yksikön johto tekee niistä katselmoinnin. Näin varmistetaan,

että kaikkien käyttäjäryhmien palaute otetaan huomioon

päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa.

Tietosuojaan liittyviä kyselyjä varten Elisa on laatinut

menettelyt, joilla varmistetaan, että asiakkaiden huolenaiheet

ohjataan viipymättä tietosuojatiimille. Yhteystiedot ja ohjeistus

on esitetty selkeästi Elisan tietosuojaselosteessa ja verkko-

sivuilla. Tietosuojatiimi vastaa vuorovaikutuksen hallinnasta

ja käyttäjien kanssa tapahtuvan tehokkaan viestinnän

ylläpitämisestä.

Yhteydenpito haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin

Suomessa Elisa tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa

(esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Elisa on suorassa

vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa Digiturvakoulut

-tapahtumien ja kouluvierailujen kautta. Yhtiö on myös

järjestänyt hackathoneja lukiolaisille, jotta he osallistuisivat

digitaalisen hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseen. Pienten

lasten vanhemmille tehdään vuosittain kyselytutkimuksia,

joissa selvitetään heidän huolenaiheitaan ja odotuksiaan

digitaalisten laitteiden käytön suhteen.

Pitkäaikaisen strategisen kumppanuuden kautta Manner-

heimin Lastensuojeluliiton kanssa Elisa saa syvällisempiä

näkemyksiä perheiden kohtaamista haasteista digitaalisessa

ympäristössä. Elisa tukee Digitutkijat-ohjelmaa, joka tavoittaa

yli 75 prosenttia neljännen luokan oppilaista Suomessa ja

edistää digitaalista hyvinvointia ja medialukutaitoa. Kulutta-

jaliiketoiminnan viestintävastuullinen vastaa siitä, että Elisa

täyttää sitoumuksensa.

Elisa osallistuu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

ja opetushallituksen johtamiin valtakunnallisiin toimiin lasten

digitaalista elämää ja laitteiden käyttöä koskevien suositusten

kehittämiseksi. Työ alkoi vuoden 2024 lopulla ja jatkuu

vuosina 2025–2026, mikä vahvistaa Elisan roolia turvallisten

ja osallistavien digitaalisten kokemusten luomisessa kaikille.

Jatkaakseen perheiden tukemista Elisa tekee yhteistyötä

asiantuntijoiden, psykologien ja tutkijoiden kanssa

edistääkseen julkista vuoropuhelua lasten digitaalisesta

hyvinvoinnista. Yhtiö kannustaa vanhempia tietoon perustu-

vaan päätöksentekoon auttamalla heitä ymmärtämään, miten

varmistaa, että vanhemmat ja heidän lapsensa ovat valmiita

käyttämään digitaalisia laitteita turvallisesti. Elisa uskoo, että

turvallisen ja avoimen digitaalisen ympäristön rakentaminen

edellyttää yhteiskunnallista tietoisuutta ja yhteistä vastuuta.

Arvioidakseen yhteydenpidon tehokkuutta Elisa seuraa

osallistumisastetta, tyytyväisyyttä ja sitä, missä määrin palaute

johtaa muutoksiin palveluissa, toimintaperiaatteissa tai

viestinnässä. Säännölliset tarkistukset auttavat kehittämään

sitouttamismenetelmiä ja varmistamaan, että ne pysyvät

merkityksellisinä ja reagoivina.

Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisten käyttäjien

tavoittamiseen, jotka saattavat olla alttiimpia digitaalisille

riskeille, kohdennetun tiedotuksen, räätälöityjen kyselyjen ja

edunvalvontaryhmien kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Elisa tarjoaa kuluttajille ja loppukäyttäjille useita helppokäyt-

töisiä ja luottamuksellisia kanavia, joiden kautta he voivat

tuoda esiin huolenaiheita, ilmoittaa väärinkäytöksistä tai

tuoda esiin yhtiön palveluihin liittyviä mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia. Kanavat on suunniteltu tukemaan myös haavoit-

tuvassa asemassa olevia käyttäjiä, ja ne on sisällytetty Elisan

digitaalisiin alustoihin ja asiakaspalveluprosesseihin.

Lainsäädännön noudattamatta jättämiseen tai väärin-

käytöksiin liittyvistä huolenaiheista voi ilmoittaa Elisan

ilmoituskanavan kautta. Kanavaa koskevat selkeät periaatteet

ja menettelyt. Lisätietoja prosessista on kohdassa "Liike-

toiminnan harjoittaminen". Ilmoituksen tekemisen lisäksi

käyttäjät voivat tuoda esiin yksityisyyteen, tietosuojaan tai

palvelun vaikutuksiin liittyviä seikkoja asiakaspalveluportaa-

lien, verkkosivuston yhteydenottolomakkeiden ja tietosuojaa

koskevien kyselylomakkeiden kautta. Kanavien avulla

varmistetaan oikea-aikaiset ja täsmälliset vastaukset, ja niitä

tukee koulutettu henkilökunta, joka osaa ottaa huolenaiheet

asianmukaisesti esille.

Elisa pitää myös säännöllisiä kokouksia ja järjestää

pyynnöstä yhteistyökumppaneille tilaisuuksia, jotta varmiste-

taan asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen ja vaikutusten

lieventäminen.

Elisan yleinen lähestymistapa korjaaviin toimiin on

ongelman tutkiminen, syyn arvioiminen – onko yhtiö aiheut-

tanut vaikutuksen, myötävaikuttanut siihen tai onko sillä suora

yhteys vaikutukseen – ja korjaavien tai ehkäisevien toimien

toteuttaminen. Jos Elisa havaitsee, että se on aiheuttanut

olennaisen kielteisen vaikutuksen tai myötävaikuttanut siihen,

se huolehtii korjaavista toimenpiteistä tai osallistuu niihin.

Tähän voi sisältyä palvelujen mukauttamista, toimintatapojen

päivittämistä tai yhteydenpitoa suoraan asianomaisiin

henkilöihin.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti60

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Tietoisena siitä, että inhimillinen tekijä on olennainen

osa turvallisuuden takaamista, yhtiö on asettanut selkeän

tavoitteen turvallisuussertifiointikoulutukselle ja alaikäisten

digitaaliselle hyvinvoinnille. Konsernitasolla tavoitteena on,

että 100 prosenttia työntekijöistä suorittaa turvallisuuskou-

lutuksen vuoteen 2030 mennessä. Turvallisuusjohtoryhmä

seuraa säännöllisesti edistymistä ja suorituskykyä tämän

tavoitteen saavuttamisessa ja arvioi myös koulutuksen

loppuun saattamista tukevien toimenpiteiden tehokkuutta.

Vaikka asiakkaat ja loppukäyttäjät eivät osallistuneet

suoraan tavoitteen asettamiseen, tuloksista ja tärkeimmistä

toteutetuista toimista tiedotetaan vuosittain Elisan kestävyys-

selvityksessä.

Elisa on sitoutunut hallitsemaan kuluttajiin ja loppu-

käyttäjiin liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä kattavien

toimintasuunnitelmien ja kohdennettujen resurssien avulla.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

Elisan työntekijöistä 100

prosenttia on suorittanut

turvallisuussertifiointikoulutuksen

vuoteen 2030 mennessä

Elisa -

konserni

82 prosenttia

työntekijöistä

on suorittanut

koulutuksen

• Kohdennettu ohjaus ja tuki työntekijöille uuteen

oppimisympäristöön siirtymisen aikana

• Valmiusharjoitus työntekijöiden ja keskeisten

sidosryhmien kanssa valmiuden ja

selviytymiskyvyn parantamiseksi

• Turvallisuuskoulutus ja -testit tiloissa ja sisäisissä

työpaikoissa

• Tietojen säilytyskäytännöt yhdenmukaistettiin

ja rekisteröityjen oikeuksiin sekä

tietosuojakäytäntöihin liittyviä prosesseja

tehostettiin

Toimittaja- ja tuotedatansuojaa vahvistettiin

kohdennetuilla auditoinneilla ja liiketoiminnan

tuella

Elisan digitaalisen hyvinvoinnin

ja digitaalisen turvallisuuden

tapahtumiin verkossa tai fyysisesti

osallistuvien alaikäisten* määrän

kasvattaminen 100 000:een

vuoteen 2026 mennessä

Elisa Oyj

(Suomi)

Tapahtumiin

osallistui 95 000

alaikäistä

• Koordinoitu verkkokiusaamiskysely yhdessä

MLL:n kanssa

• Digitaalisen tietoturvan koulujen järjestäminen

5. ja 6. luokkalaisille sekä SuperDigikoulu 7.–9.

luokkalaisille

• Valtakunnallisen kampanjan toteuttaminen,

jossa vanhempia kannustettiin lykkäämään

lasten ensimmäisen matkapuhelimen ostamista

yhdeksän ikävuoteen asti

*Alaikäisiin lasketaan kaikki Suomen 7.–9. luokkalaiset.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti61

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

Yhteisökohtainen – Kriittinen

infrastruktuuri

Lähestymistapa

Kyberturvallisuus

Elisan kyberturvallisuuskäytännöt perustuvat lakisääteisiin

vaatimuksiin, alan standardeihin, sopimusvelvoitteisiin ja

sisäisiin tavoitteisiin. Keskeistä näissä toimissa on luottamuk-

sellisten tietojen suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuus.

Tietoturva on integroitu kaikkiin Elisan toimintoihin sekä

hallinnollisten että teknisten valvontatoimien avulla.

Elisan kyberturvallisuusstrategia perustuu periaatteeseen,

jonka mukaan kyberriskit ovat liiketoimintariskejä. Liiketoi-

mintayksiköille annetaan valtuudet tehdä tietoon perustuvia

päätöksiä antamalla ohjeita, opastusta ja valmennusta.

Elisalla on käytössään viitekehyksiä ja työkaluja kyberturval-

lisuusriskien hallintaan ja vähentämiseen. Yhtiö esimerkiksi

soveltaa Yhdysvaltain kansallisen standardi- ja teknologiains-

tituutin (NIST) kehittämää kyberturvallisuuskehystä, joka

on laajalti tunnustettu koko alalla. Kehykseen kuuluu viisi

jatkuvaa toimintoa: tunnistaminen, suojaaminen, havaitse-

minen, reagointi ja toipuminen. Nämä toiminnot ohjaavat

Elisan strategista lähestymistapaa kyberriskien hallintaan ja

toiminnan kehittämiseen.

Yhtiö edistää vahvaa kyberturvallisuuskulttuuria avoi-

muuden, selkeän viestinnän, monitasoisen suojauksen ja

jatkuvan parantamisen avulla. Valvonnasta huolehtii Elisan

turvallisuuden ohjausryhmä, ja tietoturvan, kyberturvalli-

suuden ja operatiivisen turvallisuuden asiantuntijaryhmät,

joita johtaa Elisan turvallisuusorganisaatio, kehittävät ja

toteuttavat jatkuvasti turvatoimia.

Suomessa Elisa käyttää myös MITRE ATT&CK -tietokantaa,

joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu kokoelma todellisia

hyökkäystaktiikoita ja -tekniikoita, uhkien mallintamiseen ja

vastastrategioihin. Kyberturvallisuuden kypsyyttä arvioidaan

Liikenne- ja viestintäviraston kansallisen kyberturvallisuuskes-

kuksen kehittämän Kybermittari-työkalun avulla. Elisa tekee

säännöllisiä arviointeja kaikissa liiketoimintayksiköissään

ja laatii tulosten perusteella räätälöityjä lyhyen ja pitkän

aikavälin parannussuunnitelmia. Arvioinnit antavat arvokkaita

vertailukohtia kansallisiin ja kansainvälisiin verrokkeihin.

Kyberturvallisuuden kypsyyden arviointityökalua käytetään

vuosittain kaikissa tulosyksiköissä kyberturvallisuusvalmiuk-

sien vertailemiseen ja kehittämiseen. Tuloksia hyödynnetään

lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmissa. Nämä

kehykset ja arvioinnit on sisällytetty Elisan liiketoimintamalliin

ja strategiaan.

Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

Elisa on tunnistanut kriittisimmät järjestelmänsä, prosessinsa

ja palvelunsa ja kehittänyt kattavat jatkuvuudenhallintasuun-

nitelmat mahdollisten häiriöiden ja poikkeusolojen varalta.

Suunnitelmia testataan säännöllisesti simulaatioharjoituksissa,

ja niistä saatuja kokemuksia sovelletaan valmiuden parantami-

seksi. Elisa on mobiiliverkkojen markkinajohtaja Suomessa ja

toiseksi suurin operaattori Virossa. Suomessa Elisa käsittelee

valtaosan maan verkkoliikenteestä, mikä korostaa sen

merkitystä kansalliselle infrastruktuurille.

Toimintaperiaatteet

Elisa noudattaa kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä

yleispalveluvelvoitteita ja ylläpitää valmius- ja jatkuvuussuun-

nitelmia sääntelyvaatimusten mukaisesti. Kriittisen kansallisen

infrastruktuurin tarjoajana Elisa suunnittelee, kehittää ja

toimittaa palveluitaan siten, että turvallisuus on korkein

prioriteetti. Yhtiö noudattaa sisäänrakennetun turvallisuuden

periaatetta, jolla varmistetaan, että tietoturva, palvelun

luotettavuus ja turvallinen käyttö otetaan huomioon kaikissa

kehitysvaiheissa. Kyberturvallisuus on integroitu syvälle sekä

strategisiin että operatiivisiin tasoihin. Se on tärkeämpää kuin

tekniset suojatoimet: se varmistaa jatkuvuuden, vahvistaa

luottamusta ja edistää innovointia. Kehittäjät ja palveluiden

omistajat ovat vastuussa tietoturvaominaisuuksien sisällyt-

tämisestä ja tietojen eheyden ylläpitämisestä. Elisa turvaa

yhteiskunnan keskeiset toiminnot, kuten tietoliikenne- ja

datayhteydet, ja varmistaa niiden jatkuvan toiminnan. Yhtiö

myös torjuu ennakoivasti rikollista toimintaa ja huijausyri-

tyksiä sekä innovoi jatkuvasti vastauksena kehittyviin uhkiin.

Ketterä reagointi odottamattomiin tilanteisiin on keskeinen

kyky kaikissa toiminnoissa.

Kyberturvallisuus

Elisan tietoturvapolitiikkaa sovelletaan kattavasti kaikkiin

toimintoihin, tytäryhtiöihin ja alihankkijoihin ilman

poikkeuksia, elleivät lakisääteiset tai sopimusperusteiset

rajoitukset edellytä sitä. Poikkeuksista tässä politiikassa

esitettyihin menettelyihin päättää Elisan turvallisuusjohto-

ryhmä, joka toimii organisaation korkeimmalla tasolla. Tämä

elin vastaa tietoturvapolitiikan hyväksymisestä sekä keskeisten

turvallisuusriskien hallinnan valvonnasta.

Politiikassa määritetään tietoturvaan liittyvät periaatteet,

roolit ja vastuut, jotka ohjaavat tietoturvan kehittämistä,

ylläpitoa ja seurantaa koko Elisa Oyj:ssä. Sitä tukevat

yksityiskohtaisemmat periaatteet ja ohjeet, joilla varmistetaan

johdonmukainen täytäntöönpano koko organisaatiossa.

Sidosryhmien panos sisällytetään aktiivisesti politiikkaan

jäsenneltyjen palautemekanismien, sääntelyyn liittyvän

yhteistyön, toimialan yhteistyön, uhkatiedustelun ja

tilanne tietoisuuden avulla. Keskeisiä sidosryhmiä ovat

Elisan työntekijät, asiakkaat ja kumppanit, viranomaiset

ja kansalaisyhteiskunta. Toimintaperiaatteista tiedotetaan

sisäisesti Elisan intranetissä, koulutusohjelmissa ja toiminta-

ohjeissa sekä ulkoisesti sopimuksissa ja julkisissa tiedotteissa

tarvittaessa.

Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

Elisan liiketoiminnan jatkuvuudenhallintapolitiikalla varmiste-

taan priorisoitujen tuotteiden ja palveluiden toimintavarmuus

normaali-, häiriö- ja poikkeusoloissa Suomen hätätilalain

ja Viron hätätilalain mukaisesti. Politiikka perustuu ISO

22301 -standardiin, ja sitä sovelletaan Elisa Oyj:ssä, sen

tytäryhtiöissä ja sopimustoimittajissa riskinarviointien ja

sopimusvelvoitteiden mukaisesti.

Toiminnan jatkuvuudenhallintapolitiikka on hyväksytty

Elisan turvallisuusjohtoryhmässä. Yhtiön turvallisuustoiminto

valvoo jatkuvuuskäytäntöjen kehittämistä, täytäntöönpanoa

ja todentamista koko organisaatiossa. Jokaisen Elisan

työntekijän odotetaan ymmärtävän oman roolinsa palvelujen

jatkuvuuden ylläpitämisessä ja ilmoittavan kaikista tapahtu-

mista, jotka voivat vaikuttaa toimintaan.

Yhteydenpidon prosessit

Elisa toimii aktiivisesti yhteistyössä keskeisten sidosryhmien

kanssa jakaakseen ajantasaista ja merkityksellistä tietoa

kyberturvallisuusriskeistä ja kyberturvallisuuden kehityksestä.

Tähän sisältyy säännöllisiä päivityksiä tilannekuvasta

Cybersecurity Outlook- ja Cyber Threat Intelligence

-raporttien avulla. Nämä näkemykset saadaan sekä sisäisistä

että ulkoisista lähteistä, ja niissä keskitytään organisaation

kannalta kriittisimpiin kysymyksiin. Elisa sisällyttää tämän

tiedon toimintaansa eri tasoilla ja jakaa tietoa tukeakseen

asiakkaiden omaa varautumista.

Yritysasiakkaille Elisa tarjoaa 24/7 Security Operations

Center (SOC) -palveluja jotka sisältävät laajan valikoiman

kyberturvallisuusasiantuntemusta. Nämä palvelut mahdollis-

tavat kattavan valvonnan eri toimintaympäristöissä ja tukevat

turvallisten järjestelmien pitkäaikaista kehittämistä. Asiakkaat

hyötyvät Elisan IT- ja verkonhallintavalmiuksista sekä asian-

tuntevista konsultointi- ja koulutuspalveluista. Kaikki SOC:n

työntekijät ovat Suomen kansalaisia, jotka ovat läpäisseet

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti62

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

kansallisten viranomaisten tekemän turvallisuusselvityksen,

mikä takaa korkean luottamuksen ja luotettavuuden tason.

Elisa on kyberturvallisuuden edelläkävijä Suomessa,

sillä yhtiö perusti sisäisen tietoteknisen ensivastetiimin

vuonna 2004. Tämä tiimi on sittemmin kehittynyt Cyber

Security and Service Operations Center -keskukseksi. Elisa

käynnisti vuonna 2015 yritysasiakkaille suunnatun itsenäisen

Security Operations Centerin, joka ei ole sidoksissa tiettyihin

toimittajiin tai operaattoreihin. Elisa edistää yhteistyötä ja

jatkuvaa parantamista sisäisillä kyberharjoituksilla ja kump-

panuuksilla asiakkaiden, viranomaisten ja muiden organi-

saatioiden kanssa. Nämä suhteet ovat olennaisen tärkeitä,

jotta voidaan vahvistaa tietoverkkojen häiriönsietokykyä ja

valmiutta koko ekosysteemissä.

Palvelujen lisäksi Elisa tukee asiakkaita ja loppukäyttäjiä

kyberriskien hallinnassa ja poikkeustilanteisiin varautumisessa

ja vahvistaa näin sitoutumistaan turvalliseen ja kestävään

digitaaliseen infrastruktuuriin.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Elisan verkko on rakennettu häiriönsietokykyiseksi, ja sen

toiminta perustuu Information Technology Infrastructure

Libraryn häiriönhallintamalliin. Yhtiö asettaa etusijalle

automaation ja ennakoivan palvelujen valvonnan häiriöiden

ehkäisemiseksi. Elisan verkkoarkkitehtuuri on suunniteltu

optimaalisella vikasietoisuudella, ja se sisältää vaihtoehtoisia

fyysisiä sijainteja, reitityspolkuja sekä varajärjestelmiä, kuten

generaattoreita ja akkuja, jotka takaavat jatkuvuuden myös

poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Suomessa Elisa noudattaa vikasietoisuutta koskevia

viranomaisvaatimuksia (TRAFICOM/54045/03.04.05.00/2

020) ja soveltaa lisäksi sisäisiä suunnitteluperiaatteita suurten

tai liiketoimintakriittisten häiriöiden estämiseksi. Kaikki

verkkokomponentit ja -palvelut hankitaan valituilta toimittajilta,

ja uudet järjestelmät testataan tarkasti yhteensopivuuden

ja luotettavuuden varmistamiseksi ennen käyttöönottoa.

Elisan ennakoivalla ja automatisoidulla toiminnalla pyritään

ratkaisemaan häiriötilanteet ennen kuin ne vaikuttavat

asiakaspalveluun. Kun häiriöitä ilmenee, automaattiset

palautusmekanismit varmistavat yleensä nopean ratkaisun.

Koska Elisan palvelut ovat kriittisiä, jokaisen työntekijän

odotetaan ymmärtävän vastuunsa ja reagoivan asianmu-

kaisesti häiriötilanteissa. Elisa on panostanut tietoisuuden

lisäämiseen, toimintamalleihin ja kohdennettuihin koulu-

tusohjelmiin organisaation valmiuksien vahvistamiseksi.

Koulutus on keskeinen tekijä tietoturvan parantamisessa koko

konsernissa, ja siihen kuuluu sekä pakollisia peruskursseja

että erikoiskursseja.

Palvelujen saatavuuden ja asiakaskokemuksen valvomi-

seksi Elisalla on Cyber Security and Service Operations

Center -keskus (cSOC), joka toimii 24/7. Keskus valvoo

sisäistä ja ulkoista häiriöviestintää ja koordinoi suurista

ja liiketoimintakriittisistä häiriöistä toipumista. Se toimii

eskaloinnin ja ratkaisujen keskitettynä hallintokeskuksena.

Kaikkia häiriötilanteita seurataan vikailmoitusjärjestelmällä,

johon kirjataan keskeiset tiedot, kuten ajoitus, ongelman

luonne, lieventämistoimet ja lopullinen ratkaisu. Tietoja

analysoidaan luokittelumenetelmien ja koneoppimisalgorit-

mien avulla, jotta prosesseja ja palvelujen laatua voidaan

parantaa jatkuvasti.

Elisa on luonut prosessin, jonka avulla voidaan oppia

sekä onnistumisista että epäonnistumisista. Säännöllisissä

katselmointikokouksissa tarkastellaan ennalta määriteltyjä

kriteerejä, ja havainnot muunnetaan toteuttamiskelpoisiksi

parannustehtäviksi. Tehtäviä valvoo ratkaisunhallinnan

toiminto, jolla varmistetaan vastuuvelvollisuus ja seuranta

asiaankuuluvissa tiimeissä.

Elisa arvioi vuosittain liiketoimintayksikköjensä kyberkyp-

syyden, jotta se voi seurata ja kehittää kyberturvallisuutta

koko organisaatiossa määritetyn tavoitteen avulla. Vuonna

2025 asetettu tavoite saavutettiin. Elisan turvallisuusjohto-

ryhmä tarkastelee säännöllisesti tavoitteen toteutumisen tilaa

ja edistymistä suhteessa tavoitteeseen. Tavoitteen asteikko

on 0–100 prosenttia, ja kypsyyttä arvioidaan vuosittain

kaikissa Yhdysvaltain kansallisen standardointi- ja teknolo-

giainstituutin kyberturvallisuuskehyksen (NIST CSF) luokissa:

tunnistaminen, suojaaminen, havaitseminen, reagointi ja

toipuminen. Arvioinnit tehdään Kybermittari-työkalun avulla,

ja tulosten yhteenveto esitetään ylimmälle johdolle. Vuoteen

2024 asti tavoitteen saavuttamista mitattiin itsearvioinnilla,

ja vuodesta 2025 alkaen Elisa on parantanut prosessia

entisestään ja tekee kyberkypsyyden arvioinnin ulkopuolisen

tahon suorittamien haastattelujen avulla.

Lisäksi yhtiön strateginen tavoite kyberturvallisuustietoi-

suuden ja -kulttuurin kehittämiseksi on varmistaa, että koko

Elisan henkilöstöllä on tarvittavat tiedot ja taidot digitaalisen

omaisuuden suojaamiseen ja turvallisen työympäristön

ylläpitämiseen. Elisa keskittyy parantamaan työntekijöi-

demme osaamista turvatoimissa, lisäämään sitoutumista

turvallisuuskulttuuriimme ja parantamaan todellisten uhkien

havaitsemisvalmiuksia. Kattavien koulutusohjelmien, kuten

verkkokurssien, mikrokoulutusratkaisujen ja tekoälypohjaisten

tietojenkalastelusimulaatioiden avulla yhtiö rakentaa entistä

joustavampaa organisaatiota, joka pystyy sopeutumaan

jatkuvasti muuttuvaan kyberuhkakenttään.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

Kyberturvallisuuden

kypsyys 69

prosenttia

vuoteen 2027

mennessä

Elisa Oyj (Suomi)

Elisa Eesti AS

Elisa Santa Monica Oy

Kyberturvallisuuden

kypsyys 78 prosenttia

• Jatkuvaa tietoisuuden lisäämistä ja osaamisen

kehittämistä työntekijöille säännöllisten

koulutustilaisuuksien, tapahtumien ja sisäisen

viestinnän avulla

• Keskeisten sidosryhmien kanssa järjestettyjä

kyberharjoituksia valmiuden ja selviytymiskyvyn

parantamiseksi

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti63

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetYhteiskunta

G1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten

rooli

Elisan eettiset periaatteet on määritelty Elisan yleisissä

toimintaperiaatteissa (Code of Conduct), jotka heijastavat

yhtiön missiota ja arvoja. Ne linjaavat keskeiset periaatteet,

jotka ohjaavat työntekijöiden välistä vuorovaikutusta, vastuul-

lista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä yhtiön omaisuuden

turvaamista. Elisan hallitus on virallisesti hyväksynyt yleiset

toimintaperiaatteet, ja ne ovat konsernitason compliance-ke-

hyksen peruselementti.

Toimintaperiaatteet muodostavat yhdessä johtoryhmän

hyväksymän compliance-kehyksen kanssa Elisan Complian-

ce-ohjelman perustan. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa,

että Elisan toiminta on lakisääteisten vaatimusten ja sisäisten

eettisten standardien mukaista. Ohjelmaa valvoo Complian-

ce-ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä lakiasiain-, kestävän

kehityksen, henkilöstö-, turvallisuus-, talous-, sijoittajasuhde-

ja viestintäosastoista. Ryhmä tarkastelee vuosittain yleisiä

toimintaperiaatteita ja määrittelee Elisan vaatimustenmukai-

suuden prioriteetit, tavoitteet ja painopistealueet. Hallituksen

tarkastusvaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti päivityksistä

ja edistymisestä.

Elisan sisäinen tarkastus toimii riippumattomasti. Se arvioi

ja tutkii vaatimustenmukaisuuden kehyksen, riskienhallinta-

käytäntöjen ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuutta ja

vahvistaa, että hallintoprosessit pysyvät vahvoina ja linjassa

Elisan eettisten sitoumusten kanssa.

G – Liiketoiminnan harjoittaminen

Toimintaperiaatteet

Yleiset toimintaperiaatteet

Elisan hallintoa, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat Elisan

missio ja arvot sekä Elisan yleiset toimintaperiaatteet (Code

of Conduct). Yleiset toimintaperiaatteet luovat yhtenäiset

puitteet eettiselle toiminnalle kaikissa Elisan yksiköissä

(mukaan lukien tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt) ja koskevat

kaikkia työntekijöitä, toimihenkilöitä ja johtajia. Ne tukevat

henkilöä perusteltujen päätösten tekemisessä päivittäisessä

työssä, ja vahvistavat Elisan sitoutumista vastuulliseen ja

läpinäkyvään liiketoimintaan.

Elisan kansainvälisen liiketoiminnan kasvaessa yleiset

toimintaperiaatteet ovat avainasemassa yhtenäisten toimintas-

tandardien ylläpitämisessä eri markkinoilla. Niissä esitetään

yleiset periaatteet kunnioittavalle vuorovaikutukselle, eettiselle

liiketoiminnalle ja vastuulliselle omaisuuden hallinnalle,

jotka ovat olennaisia tekijöitä omistaja-arvon rakentamisessa

ja riskien hallinnassa. Yleisiä toimintaperiaatteita tuetaan

täydentävillä politiikoilla ja sisäisillä ohjeilla.

Elisan avoimen yrityskulttuurin mukaisesti kaikkia työnte-

kijöitä kannustetaan ja heidän odotetaan ilmoittavan kaikista

tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden

rikkomuksista. Tämä auttaa yhtiötä tunnistamaan ongelmat ja

puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa sekä parantamaan

käytäntöjään jatkuvasti. Yleisten toimintaperiaatteiden

koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille ja osa uusien

työntekijöiden perehdytystä. Raportointikauden loppuun

mennessä 98 prosenttia Elisan työntekijöistä oli suorittanut

tämän koulutuksen.

Vuonna 2025 Elisa aloitti yleisten toimintaperiaatteidensa

päivitysprosessin.

Lahjonnan ja korruption torjunta

Elisa on sitoutunut noudattamaan korkeimpia eettisiä

standardeja ja noudattaa nollatoleranssipolitiikkaa lahjontaa

ja korruptiota kohtaan. Lahjonnan ja korruption vastaisessa

politiikassa esitetään yhtiön odotukset, ja se koskee kaikkia

työntekijöitä, johtajia, toimihenkilöitä ja yhtiön puolesta

toimivia kolmansia osapuolia. Lahjontapolitiikan on

tarkastanut ja hyvöksynyt Elisan hallitus. Lahjontapolitiikan

asianmukaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan säännöllisesti

vähintään kerran vuodessa Elisan Compliance ohjaus-

ryhmässä. Merkittävät muutokset hyväksytetään Elisan

hallituksessa. Elisan konserniasioista vastaava johtaja vastaa

tämän politiikan täytäntöönpanosta. Politiikka on julkisesti

saatavilla Elisan verkkosivuilla kaikille sidosryhmille sekä

yhtiön intranetissä työntekijöille.

Elisa odottaa toimittajiensa, alihankkijoidensa ja ulkoisten

kumppaneidensa noudattavan samanlaisia periaatteita sekä

noudattavan nollatoleranssia korruptiota kohtaan. Lahjonnan

ja korruption vastaisessa politiikassa kielletään lahjusten ja

epäasianmukaisten maksujen tarjoaminen, hyväksyminen tai

salliminen, myös välittäjien kautta. Työntekijät eivät saa ottaa

vastaan vieraanvaraisuutta tai lahjoja, jotka voivat vaikuttaa

liiketoimintapäätöksiin, ja kaikkien liiketoimien on oltava

läpinäkyviä, kohtuullisia ja asianmukaisesti dokumentoituja.

Lahjoitukset ja sponsorointi ovat sallittuja vain silloin, kun

ne ovat sopusoinnussa yhtiön arvojen kanssa, eikä niitä saa

käyttää epäasianmukaisten liiketoimintaetujen hankkimiseen.

Erityistä huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen

viranomaisten kanssa, sillä heihin sovelletaan tiukempia

korruptionvastaisia säädöksiä. Elisa varmistaa, että kaikki

vuorovaikutus on lakien mukaista ja asianmukaisesti

dokumentoitua. Niillä lainkäyttöalueilla, joissa korruption

vastainen lainsäädäntö on tiukempaa, paikalliset määräykset

ovat ensisijaisia Elisan sisäisiin toimintaperiaatteisiin nähden.

Kaikkien työntekijöiden on tutustuttava lahjonnan ja

korruption vastaiseen politiikkaan ja suoritettava määrätty

koulutus. Räätälöityä lisäkoulutusta annetaan työntekijöille,

jotka toimivat tehtävissä, joissa lahjontariskit ovat suuremmat,

kuten kansainvälisessä myynnissä ja hankinnoissa.

Elisa arvioi lahjontariskit toiminnoittain ja maantieteel-

lisesti, ja lieventämistoimenpiteet on sisällytetty toimittajien

perehdytykseen, kansainväliseen myyntiin sekä yrityskaup-

pojen ja -järjestelyjen due diligence -prosesseihin.

Työntekijöiden vastuulla on ilmoittaa kaikista lahjonnan

ja korruption vastaisen politiikan epäillyistä tai todellisista

rikkomuksista. Ilmoitus voidaan tehdä esihenkilölle, sisäiseen

tarkastukseen, lakiosastolle tai Elisan konsernin lakiasiain-

ja kestävän kehityksen tiimeille. Lisäksi ilmoituksia voi tehdä

nimettömästi Elisan ilmoituskanavan kautta.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti64

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetHallinto

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2025

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

100 prosenttia elisalaisista

on suorittanut lahjonnan

vastaisen koulutuksen

Elisa-konserni 96 prosenttia

työntekijöistä on

suorittanut koulutuksen

• Riskinarvioinnit Elisa Industriqilla

• Räätälöity koulutus kuluttaja-

asiakasliiketoimintayksikön tietyille tiimeille

riskikartoituksen perusteella

• Lahjonnanvastaisten käytäntöjen

vahvistaminen eettisessä myyntiprosessissa

• ABC-käytäntö ja pakollinen ABC-koulutus

otettu käyttöön SedAptassa

Korruption ja lahjonnan vastaisuutta koskevat tiedonannot vuonna 2025

Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen perusteella

annettujen tuomioiden lukumäärä

Ei vahvistettuja korruption tai lahjonnan

vastaisten lakien rikkomuksia

Korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisen perusteella

annettujen sakkojen määrä

Ei korruption tai lahjonnan vastaisen

lainsäädännön rikkomisen perusteella annettuja

sakkoja

Vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten lukumäärä Ei vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia

Tiedot vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten luonteesta Ei sovellettavissa

Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä

on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia

korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi

Ei sovellettavissa

Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät

liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on irtisanottu

tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvien rikkomusten

vuoksi

Ei sovellettavissa

Tiedot korruptiota tai lahjontaa koskevista julkisista oikeustapauksista,

jotka on pantu vireille yritystä ja sen omia työntekijöitä vastaan sekä

tällaisten tapausten lopputulokset

Ei sovellettavissa

Korruption ja lahjonnan vastainen koulutuksen suoritus prosentti

2025 2024

Koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus (%) 96 86

Koulutusohjelmien piiriin kuuluvien riskitoimintojen prosenttiosuus (%) 100 64

Koulutuksen suorittaneiden riskitoimintojen prosenttiosuus (%) 93 58

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti65

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetHallinto

Ilmiantoperiaatteet

Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisen

Elisassa työskentelevän velvollisuus on ilmoittaa Elisalle

välittömästi kaikista tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten

toimintaperiaatteiden tai sovellettavien lakien rikkomuksista.

Periaatetta tukevat useat sisäiset ja ulkoiset ilmoituskanavat,

joiden kautta sekä työntekijät että ulkoiset sidosryhmät,

mukaan lukien toimittajat, alihankkijat ja asiakkaat, voivat

tuoda esiin huolenaiheita luottamuksellisesti ja ilman pelkoa

seurauksista.

Lisäksi Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen

kolmannen osapuolen ilmoituskanava, jonka kautta tiedossa

olevista tai epäillyistä väärinkäytöksistä voi ilmoittaa

nimettömänä. Kanavaan pääsee Elisan verkkosivujen kautta,

ja se on kaikkien työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien

käytettävissä. Se kattaa monenlaisia asioita, kuten epäillyt

lainrikkomukset ja yleisten toimintaperiaatteiden rikkomukset.

Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• Lahjonta ja korruptio

• Eturistiriidat

• Petokset ja taloudelliset sääntöjenvastaisuudet

• Verolainsäädännön rikkomukset

• Sisäpiirilainsäädännön rikkomukset

• Kilpailu- ja/tai kuluttajansuojalainsäädännön rikkomukset

• Tietosuojalainsäädännön rikkomukset

• Ihmisoikeusloukkaukset

• Ympäristörikkomukset

• Liikesalaisuuksien suojan rikkomukset

• Elisan sopimusperiaatteiden rikkomukset.

Ilmoituskanava on käytettävissä useilla kielillä. Ilmoituska-

navaa ylläpitämällä Elisa varmistaa, että se noudattaa EU:n

whistleblowing-direktiiviä sekä kussakin maassa kulloinkin

voimassa olevaa pakollista ja sovellettavaa kansallista lainsää-

däntöä, joka koskee väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua.

Elisalla on keskitetty sisäinen menettely ilmoituskanavan

kautta tehtyjen ilmoitusten käsittelyyn. Elisa Oyj:n complian-

ce-päällikkö, lakiasiainjohtaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja

vastaavat jokaisen ilmoituksen tarkastamisesta sen paikkan-

sapitävyyden varmistamiseksi sekä luottamuksellisuuden

turvaamisesta, ilmoittajan anonymiteetin suojelemisesta ja

eturistiriitojen välttämisestä. Ilmoitukset voidaan joko tutkia

tarkemmin tai tapaukset voidaan sulkea, jos ne esimerkiksi

eivät ole riittävän yksityiskohtaisia tai niissä toistetaan

aiemmin ratkaistuja asioita ilman uusia todisteita. Lisäksi

ilmoituksen luonteesta riippuen tutkintaan voidaan ottaa

mukaan asiantuntijoita asiaankuuluvista toiminnoista (esim.

lakiasiat, compliance, HR, kestävä kehitys, yritysturvallisuus,

sisäinen tarkastus tai asiaankuuluva liiketoimintayksikkö).

Tarvittaessa voidaan nimittää myös ulkopuolisia asiantun-

tijoita. Jos huolenaihe osoittautuu perustelluksi, tutkinnan

tulosten perusteella toteutetaan asianmukaiset ja tapauskoh-

taiset korjaavat toimenpiteet. Ilmoitukset ja niistä johtuvat

toimet raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja

tarvittaessa konsernin johtoryhmälle osana Elisan Complian-

ce-ohjelmaa.

Elisa sitoutuu suojelemaan kaikkia, jotka ovat ilmoittaneet

yhtiölle vilpittömässä mielessä epäillyistä väärinkäytöksistä,

ja varmistamaan, ettei ilmoittajiin kohdistu kostotoimia.

Ilmoittajalle, joka toimii vilpittömässä mielessä ja Elisan

ilmoitusperiaatteiden mukaisesti, ei aiheudu negatiivisia

seuraamuksia ilmoituksen tekemisestä.

Suhteet toimittajiin

Elisa tiedostaa toimittajien tärkeän roolin kestävän tulevai-

suuden rakentamisessa digitalisaation avulla. Toimittajat

ovat keskeisessä asemassa Elisan ilmastotavoitteiden

saavuttamisessa sekä ihmisoikeusriskien tunnistamisessa,

lieventämisessä ja ehkäisemisessä koko arvoketjussa. Elisa

edistää vastuullista hankintaa asettamalla selkeät yhteiskuntaa

ja ympäristöä koskevat odotukset, lisäämällä tietoisuutta

ja sisällyttämällä vastuuvelvollisuuden toimittajasuhteisiin

yhteistyön ja sopimusvaatimusten kautta.

Hankintaorganisaatio edistää yhdessä liiketoimintojen

vendor managereiden kanssa vastuullisten hankintakäytän-

töjen jatkuvaa kehittämistä. Elisa on nimittänyt omat yhte-

yshenkilöt 364 toimittajalle varmistaakseen jatkuvan vuoro-

puhelun ja kehityksen erityisesti merkittävien toimittajien

kanssa, joiden osuus kokonaiskuluista on yli 81 prosenttia ja

jotka ovat strategisesti merkittäviä liiketoimintavaikutusten,

riskien ja yritystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Elisan hankintatoiminta liittyy pääasiassa kulutuselekt-

roniikkaan, verkonrakennuslaitteisiin ja erilaisiin palveluihin

sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ostopäätöksiä ohjaavat

Elisan eettisen ostamisen periaatteet ja Suomen tilaajavastuu-

laki sekä sisäiset käytännöt. Kaikkien toimittajien ja alihank-

kijoiden on noudatettava sovellettavia lakeja ja lahjonnan

vastaisia normeja sekä välitettävä nämä vaatimukset työnteki-

jöilleen koulutuksen ja sisäisten menettelyjen kautta.

Eettisen ostamisen periaatteissa esitetään odotukset

turvallisista ja oikeudenmukaisista työoloista sekä

vastuullisista ympäristö- ja sosiaalisista käytännöistä koko

toimitusketjussa. Elisa kannustaa toimittajia ja alihankkijoita

ilmoittamaan epäillyistä rikkomuksista Elisan verkkosivustolta

löytyvän ilmoituskanavan kautta. Elisa kohtelee kaikkia

toimittajia tasavertaisesti ja tekee yhteistyötä toimittajien

kanssa edistääkseen kestävää kehitystä.

Vuonna 2025 Elisa otti käyttöön päivitetyn hankintapoli-

tiikan, jolla vahvistetaan kestävän kehityksen integrointia ja

riskienhallintaa. Toimittajariskien arviointi on sisällytetty Elisan

kaksinkertaisen olennaisuuden prosessiin, jossa käsitellään

ilmastoriskejä, ihmisoikeuksia, korruptiota ja materiaalien

hankintaan liittyviä riskejä. Lieventämistoimenpiteisiin

kuuluvat toimittajien tarkastukset, korjaavat toimintasuunni-

telmat ja yhteistyö, jota tehdään lähinnä Joint Alliance for

CSR:n (JAC) kaltaisten aloitteiden kautta.

Tämän tukemiseksi Elisa on ottanut käyttöön ennakoivan

riskienhallintakehyksen, jossa yhdistyvät toimittajien merkitys

ja vaatimustenmukaisuuden tila sekä operatiivinen ja

taloudellinen suorituskyky.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti66

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetHallinto

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan

toimeksiannon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n (y-tunnus

0116510-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7

luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta

1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin

perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyys-

raportointistandardeja (ESRS), sekä

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Elisa Oyj on

yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1

momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin

merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,

koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun

Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitse-

mistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmen-

tamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona

noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa

ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE

3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin

mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan

tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvolli-

suudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan

riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyys-

tarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja

pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan

lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai

menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan

velvollisuudet

Elisa Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja

esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,

mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa

määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysrapor-

tointistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet

kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä

olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen

tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa

ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin

liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointi-

epävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista

epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen

päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämi-

sessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-stan-

dardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia

tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava

yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin

liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden

oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennä-

köisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein

toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan

velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto

saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konserni-

kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden

antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,

ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,

joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE

3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skepti-

syyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti67

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheelli-

syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon

kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi

kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritet-

tavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpi-

teistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoi-

menpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat amma-

tilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä.

Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksian-

nossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi

kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen

varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernin johtoa sekä konserni-

kestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja

raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin

kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiproses-

siin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvi-

oinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien

vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista

annetut tiedot ovat olennaisilta osin ESRS-standardien

mukaisia.

• Arvioimme , täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia

kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset

olennaisilta osin:

– Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa

esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla

informaatiota otosperusteisesti yhtiön laatimaan doku-

mentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne

konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

– Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä

tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudel-

leenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet

tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyys-

raportin oikeellisuutta.

• Suoritimme toimipaikkavierailun valitulla toimipaikalla.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen

prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset

ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä

arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukai-

suutta.

Helsingissä 29.1.2026

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen

KRT

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti68

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Liite 1

ESRS-indeksi

Standardi Tiedonantovaatimus Paikka Kommentti

ESRS 2 – Yleiset

tiedot

BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 39

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 39

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 39

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 39

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 42

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 48

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 42

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 44

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 45

SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 50

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 48

IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 93

E1 – Ilmastonmuutos

ESRS GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 62

ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 61

ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 61

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät politiikat 61

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 63

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 64

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 66

E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 67

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 64

E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Vaiheittain

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti69

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetLiitteet

Standardi Tiedonantovaatimus Paikka Kommentti

E5 – Resurssien

käyttö ja kiertotalous

ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 69

E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 69

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 69

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 69

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 70

E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset, jäte 71

E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Vaiheittain

S1 – Oma työvoima ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 45

ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 72

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 72

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 73

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 74

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 75

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Vaiheittain

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 77

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 78

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 78

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 78

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 78

S2 – Arvoketjun

työntekijät

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 45

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 79

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 79

S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 79

S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 80

S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 81

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti70

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetLiitteet

Standardi Tiedonantovaatimus Paikka Kommentti

S4 – Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 45

ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 82

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 82

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 84

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 84

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 85

Yhteisökohtainen Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 86

Yhteisökohtaiseen aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet 86

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa 86

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat 87

Yhteisökohtaiseen aiheeseen liittyvät toimet ja resurssit 87

Yhteisökohtaiseen aiheeseen liittyvät tavoitteet 87

G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 88

ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 48

G1-1– Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 88

G1–2 – Suhteet toimittajiin 90

G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 88

G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset 89

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti71

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetLiitteet

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten

standardien tietopisteistä

Tiedonanto-vaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Paikka

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma

21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 1 Komission delegoitu asetus (EU)

2020/1816 (27), liite II

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen

jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e

alakohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 40

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä

koskevasta due diligence -prosessista 30

kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 48

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin

polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40

kohdan d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453

(28) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat

laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää

riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II N/A

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien

tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II N/A

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin

aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

(29) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

N/A

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan

viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

N(A

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma

ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2

artiklan 1 kohta

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset

16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453

lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden

luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12

artiklan 2 kohta

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti72

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Tiedonanto-vaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Paikka

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453

lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset

erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

6 artikla

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan

(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja

taulukon 2 indikaattori 5

N/A

ESRS E1-5 Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 66

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy

toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä

aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 N/A

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope

1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt 44 kohta

Liitteen 2 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453

lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden

luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan

1 kohta

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen

bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453

lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset

erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

8 artiklan 1 kohta

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2

artiklan 1 kohta

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius

ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66

kohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Vaiheittain

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely

akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan

66 kohdan a alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453,

46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä

fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski

Vaiheittain

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti73

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Tiedonanto-vaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Paikka

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien

omaisuuserien sijaintipaikka, joihin

kohdistuu olennainen fyysinen riski 66

kohdan c alakohta.

Vaiheittain

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c

alakohta.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453,

34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat –

Vakuuden energiatehokkuus

Vaiheittain

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69

kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Vaiheittain

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen

ja maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja

koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II

luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon

2 indikaattorit 1, 2 ja 3

Ei olennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat

9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Ei olennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet

13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Ei olennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys

14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn

veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 Ei olennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus

kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa

kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 Ei olennainen

ESRS 2- SBM 3 – E4 16 kohdan a alakohdan

i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Ei olennainen

ESRS 2 – SBM 3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Ei olennainen

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti74

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Tiedonanto-vaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Paikka

ESRS 2 – SBM 3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Ei olennainen

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta

koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24

kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Ei olennainen

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt

tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Ei olennainen

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 71

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen

jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 71

ESRS 2- SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski

14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 72

ESRS 2- SBM3 - S1 Lapsityövoimatapausten

riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 72

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat due diligence

-käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 72

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä

koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 72

ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä

koskevat toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 72

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 74

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä

ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88

kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 78

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti75

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Tiedonanto-vaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Paikka

ESRS S1-14 Loukkaantumisten,

onnettomuuksien, kuolemantapausten tai

sairauksien vuoksi menetettyjen päivien

määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 78

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen

tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a

alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman

suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Ei olennainen

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a

alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 78

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja

taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS 2 – SBM3 – S2 Huomattava

lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski

arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 79

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9

ja taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 79

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat due diligence

-käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 79

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 79

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti76

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Tiedonanto-vaatimus ja

siihen liittyvä tietopiste Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Paikka

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset

kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

Ei olennainen

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,

ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Ei olennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS S4-4 I Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 82

ESRS G1-1 Korruption vastainen

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10

kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 88

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien

suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 90

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot

24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 89

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 89

VUOSIKERTOMUS 2025 • Kestävyysraportti77

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus LiitteetVarmennus

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

80 Konsernitilinpäätös

84 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

139 Emoyhtiön tilinpäätös

141 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

151 Toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen allekirjoitukset

152 Tilintarkastuskertomus

TILINPÄÄTÖS

VUOSIKERTOMUS 202578 • Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmatKonsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

KONSERNITILINPÄÄTÖS 80

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat 80

Konsernin tuloslaskelma 80

Konsernin laaja tuloslaskelma 80

Konsernin tase 81

Konsernin rahavirtalaskelma 82

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 83

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 84

1 Yleiset laadintaperiaatteet 84

1.1 Konsernin perustiedot 84

1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta 84

1.3 Uudet ja tulevat standardit 85

2. Toiminnan tulos 86

2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot 86

2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 87

2.3 Myyntituotot asiakassopimuksista 88

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot 90

2.5 Liiketoiminnan kulut 91

2.6 Osakekohtainen tulos 92

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 93

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2025 93

4. Henkilöstö 100

4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 100

4.2 Osakeperusteiset maksut 102

4.3 Eläkevelvoitteet 105

5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

sekä liikearvo 108

5.1 Poistot ja arvonalentumiset 108

5.2 Aineelliset hyödykkeet 108

5.3 Käyttöoikeusomaisuus 110

5.4 Aineettomat hyödykkeet 111

5.5 Liikearvo 112

6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset

sekä ostovelat ja muut velat 114

6.1 Vaihto-omaisuus 114

6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 114

6.3 Ostovelat ja muut velat 116

7. Pääomarakenne 117

7.1 Rahoitusriskien hallinta 117

7.2 Pääoman hallinta 119

7.3 Oma pääoma 120

7.4 Rahoitusvarat ja -velat 121

8. Muut liitetiedot 128

8.1 Verot 128

8.2 Varaukset 130

8.3 Lähipiiritiedot 131

8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut

vastuusitoumukset 134

8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 135

9. Tunnusluvut 136

9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 136

9.2 Vertailukelpoiset tunnusluvut 137

9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut 138

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 139

Emoyhtiön tilinpäätöksen päälaskelmat 139

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 139

Emoyhtiön tase, FAS 139

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 140

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 141

Tuloslaskelman liitetiedot 142

1. Liikevaihto 142

2. Liiketoiminnan muut tuotot 142

3. Materiaalit ja palvelut 142

4. Henkilöstökulut 142

5. Poistot ja arvonalentumiset 143

6. Tilintarkastajan palkkiot 143

7. Rahoitustuotot ja -kulut 143

8. Tilinpäätössiirrot 143

9. Tuloverot 143

Taseen liitetiedot 144

10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 144

11. Sijoitukset 146

12. Vaihto-omaisuus 147

13. Pitkäaikaiset saamiset 147

14. Lyhytaikaiset saamiset 147

15. Oma pääoma 148

16. Pakolliset varaukset 148

17. Pitkäaikainen vieras pääoma 148

18. Lyhytaikainen vieras pääoma 149

19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset 149

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN

ALLEKIRJOITUKSET 151

TILINTARKASTUSKERTOMUS 152

Sisällysluettelo

VUOSIKERTOMUS 202579 • Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Konsernin tuloslaskelma
milj.euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	2.1, 2.3	2 257,1	2 191,5
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	9, 6	6,1
Materiaalit ja palvelut	2.5	–785,9	–783 ,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.1	–477 ,8	–433,3
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	–238,6	–213,5
Käyttökate	2.1	764,4	766,8
Poistot ja arvonalentumiset	2.1, 5.1	–298,4	–279 ,2
Liikevoitto	2.1	465,9	487 ,6
Rahoitustuotot	7.4.1	9, 9	9, 4
Rahoituskulut	7.4.1	–49 ,9	–47 ,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		–1,1	–1,2
Tulos ennen veroja		424,8	447 ,9
Tuloverot	8.1.1	–83,0	–91,5
Tilikauden tulos		341,8	356,4
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		342,0	358,4
Määräysvallattomille omistajille		–0,2	–2,0
		341,8	356,4
Tulos/osake (euroa)
Laimentamaton	2.6	2,13	2,23
Laimennettu	2.6	2,13	2,23
Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)
Laimentamaton	2.6	160 503	160 509
Laimennettu	2.6	160 652	160 668

Konsernin laaja tuloslaskelma
milj.euroa	Liite	2025	2024
Tilikauden tulos		341,8	356,4
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		–0,4	–0,5
Muuntoerot		–2,8	–1,5
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	4.3	–0,3	–0,2
Muut laajan tuloksen erät		–3,5	–2,3
Tilikauden laaja tulos		338,4	354,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		338,5	356,0
Määräysvallattomille omistajille		–0,2	–1,9

VUOSIKERTOMUS 202580 • Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Konsernin tase
milj.euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024	milj.euroa Liite 31.12.2025 31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	5.2	891,2	874,5
Käyttöoikeusomaisuus	5.3	124,6	94,1
Liikearvo	5.5	1 262,2	1 262,9
Aineettomat hyödykkeet	5.4	244,9	234,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	8.3.2	19 ,5	11,7
Muut rahoitusvarat	7.4.3	15,6	15,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6.2.2, 7.4.4	116,9	105,1
Laskennalliset verosaamiset	8.1.2	14,2	11,1
		2 689,0	2 609,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	6.1	47 ,5	75,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6.2.1	577 ,8	573,0
Tuloverosaamiset		11,9	8,3
Rahavarat		189 ,5	89 ,9
		826,7	746,8
VARAT YHTEENSÄ	2.1	3 515,7	3 356,4


	OMA PÄÄOMA JA VELAT
	OMA PÄÄOMA
	Osakepääoma		83,0	83,0
	Omat osakkeet		–116,5	–118,8
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		90,9	90,9
	Muut rahastot		373, 6	374,3
	Kertyneet voittovarat		821,4	856,1
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	4.2, 7.3	1 252,5	1 285,5
	Määräysvallattomien omistajien osuus		6,5	7, 3
	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		1 259,0	1 292,8
	VELAT
	Pitkäaikaiset velat
	Laskennalliset verovelat	8.1.2	48,9	38,1
	Korolliset velat	7.4.2, 7.4.3	1 301,7	1 007,6
	Korolliset vuokrasopimusvelat	7.4.2, 7.4.3	93,0	75,5
	Ostovelat ja muut velat	6.3, 7.4.3, 7.4.4	22,6	19 ,4
	Eläkevelvoitteet	4.3	6,0	6,2
	Varaukset	8.2	17 ,6	3,3
			1 489,8	1 150,1
	Lyhytaikaiset velat
	Korolliset velat	7.4.2, 7.4.3	275,4	458,5
	Korolliset vuokrasopimusvelat	7.4.2, 7.4.3	27 ,9	21,0
	Ostovelat ja muut velat	6.3, 7.4.3	440,3	424,2
	Tuloverovelat		0,7	3,3
	Varaukset	8.2	22,7	6,5
			766,9	913 ,6
	VELAT YHTEENSÄ		2 256,7	2 063,7
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		3 515,7	3 356,4
VUOSIKERTOMUS 202581 • Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Konsernin rahavirtalaskelma
milj.euroa	Liite	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja		424,8	447 ,9
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	5.1	298,4	279 ,2
Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+)	7.4.1	40,0	38,5
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+)		–3,3	–2,7
Varausten lisäys (+) / vähennys (–) tuloslaskelmassa	8.2	24,1	5,3
Muut oikaisut		–28,2	–19 ,7
		330,9	300,7
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+)		6,9	29 ,9
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)		13,2	5,5
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–)		24,8	–19 ,8
		44,9	15,5
Saadut osingot	7.4.1	0,5	1,2
Saadut korot	7.4.1	5,1	5,1
Maksetut korot	7.4.1	–35,5	–33,0
Maksetut verot	8.1.1	–82,2	–86,5
Liiketoiminnan nettorahavirta		688,6	650,9

milj.euroa	Liite	2025	2024
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinnat	3	–3,9	–86,8
Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet	3, 7.4.3	–1,7	–0,6
Osakkuusyritysten hankinnat	8.3.2	–8,9
Muiden sijoitusten hankinnat		–0,1	0,0
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin	5.2, 5.4	–279 ,0	–306,7
Myönnetyt lainat	6.2.1	–0,1	–3,8
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit	3	2,8	0,1
Muiden sijoitusten myynnit		0,2
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	5.2, 5.4	1,6	3,0
Investointien nettorahavirta		–289 ,1	–394,9
Rahavirta ennen rahoitusta		399 ,5	256,1
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot	7.1.2, 7.4.2	598,8	99 ,8
Pitkäaikaisten lainojen maksut	7.1.2, 7.4.2	–219 ,0	–266,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)	7.4.2	–267 ,0	323,0
Vuokrasopimusvelkojen maksut	7.4.2	–29 ,4	–25,4
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta	3	–0,8
Maksetut osingot	7.3.2	–381,4	–359 ,8
Rahoituksen nettorahavirta		–298,8	–228,8
Rahavarojen muutos		100,7	27 ,3
Kurssierot		–1,1	–0,8
Rahavarat tilikauden alussa		89 ,9	63,4
Rahavarat tilikauden lopussa		189 ,5	89 ,9

VUOSIKERTOMUS 202582 • Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

						Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
				Sijoitetun
				vapaan				Määräys-
				oman		Kertyneet		vallattomien	Oma
		Osake-	Omat	pääoman	Muut	voitto-		omistajien	pääoma
	milj. euroa	pääoma	osakkeet	rahasto	rahastot	varat	Yhteensä	osuus	yhteensä
	Oma pääoma 1.1.2024	83,0	–121,7	90,9	375,1	863,1	1 290,4	3,3	1 293,7
	Tilikauden tulos					358,4	358,4	–2,0	356,4
	Muut laajan tuloksen erät
	Muuntoerot					–1,6	–1,6	0,0	–1,5
	Rahavirran suojaukset				–0,5		–0,5		–0,5
	Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät				–0,2		–0,2		–0,2
	Muut laajan tuloksen erät yhteensä				–0,8	–1,6	–2,3	0,0	–2,3
	Tilikauden laaja tulos				–0,8	356,8	356,0	–1,9	354,1
	Osingonjako					–361,2	–361,2	–0,1	–361,3
	Osakepalkitseminen		2,9				2,9		2,9
	Määräysvallan hankinta tytäryrityksessä							0,2	0,2
	Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta					–6,0	–6,0	6,0	0,0
	Muut muutokset					3,3	3,3	–0,1	3,2
	Oma pääoma 31.12.2024	83,0	–118,8	90,9	374,3	856,1	1 285,5	7, 3	1 292,8
	Tilikauden tulos					342,0	342,0	–0,2	341,8
	Muut laajan tuloksen erät
	Muuntoerot					–2,8	–2,8	0,0	–2,8
	Rahavirran suojaukset				–0,4		–0,4		–0,4
	Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät				–0,3		–0,3		–0,3
	Muut laajan tuloksen erät yhteensä				–0,7	–2,8	–3,4	0,0	–3,5
	Tilikauden laaja tulos				–0,7	339 ,2	338,5	–0,2	338,4
	Osingonjako					–377 ,2	–377 ,2	–0,1	–377 ,3
	Osakepalkitseminen		2,3				2,3		2,3
	Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta					–0,5	–0,5	–0,5	–1,0
	Muut muutokset					3,8	3,8	0,1	3,9
	Oma pääoma 31.12.2025	83,0	–116,5	90,9	373, 6	821,4	1 252,5	6,5	1 259,0
83	VUOSIKERTOMUS 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Yleiset laadintaperiaatteet

1.1 Konsernin perustiedot

Konsernin emoyhtiön tiedot:

Elisa Oyj

Kotipaikka: Helsinki, Suomi

Rekisteröity osoite: Ratavartijankatu 5, 00520 Helsinki

Y-tunnus: 0116510-6

Elisa-konserni (”Elisa” tai ”konserni”) harjoittaa teletoimintaa

tarjoten tietoliikenne- ja digitaalisia palveluja kuluttaja-, yritys-

ja julkishallinnon asiakkaille päämarkkina-alueilla Suomessa

ja Virossa sekä digitaalisia ohjelmistopalveluja valituilla

kansainvälisillä markkina-alueilla.

Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä

vuodesta 1997 lähtien.

Elisa Oyj:n hallitus on hyväksynyt 29.1.2026 tämän

tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain

mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai

hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen

jälkeen. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n

pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai

internet-osoitteesta www.elisa.fi.

1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta

Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on

noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-

tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomen

kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä

kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:n

asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja

niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien

kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin

lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai

muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja

ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja, eläkevelvoitteita sekä

johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut

on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.

1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet,

rakenne ja esittämistapa

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä kuvaukset johdon

harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä

löytyvät pääosin liitetietojen yhteydestä, ks. seuraava

taulukko. Vain muutamat konsernitilinpäätöksen yleiset

laadintaperiaatteet on kuvattu tässä osuudessa.

Alla yhteenveto Elisan konsernitilinpäätöksen olennaisista

laadintaperiaatteista liitetietonumeroineen.

Laadintaperiaate	Liite
Toimintasegmentit	2.1
Myyntituotot asiakassopimuksista	2.3
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4
Tutkimus- ja kehittämismenot	2.5
Osakekohtainen tulos	2.6
Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	3
Osakeperusteiset maksut	4.2
Eläkevelvoitteet	4.3
Aineelliset hyödykkeet	5.2
Käyttöoikeusomaisuus	5.3
Aineettomat hyödykkeet	5.4
Liikearvo	5.5
Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja
muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat	6
Rahoitustuotot ja -kulut	7.4.1
Rahoitusvarat ja -velat	7.4
Johdannaissopimukset	7.4.4
Tuloverot	8.1.1
Laskennalliset verosaamiset ja -velat	8.1.2
Varaukset	8.2
Konserniyritysten yhdistelyperiaatteet	8.3.1
Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet	8.3.2
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset	8.4

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetietojen luvut

täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan

I/S

= Tuloslaskelma

B/S = Tase

C/F = Rahavirta

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö, tytäryritykset,

osakkuusyritykset ja yhteisjärjestely liitetiedoissa 8.3.1 ja

8.3.2 tarkemmin kuvatulla tavalla.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Toimintavaluutta

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin

emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu

toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä

vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu

toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia

käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin

pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on

muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja.

Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu

tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot

sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.

Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät

rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja

sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta

ulkomaiseen yksikköön. Nämä kurssierot kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa

omassa pääomassa.

Ulkomaisten konserniyritysten

tilinpäätösten muuntaminen

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa

käyttävien ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat

on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet

tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen

muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös84

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron,

jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista

ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä

syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet

muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai

-tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa

ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen

kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien

arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten

yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi

tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Rahavirtalaskelma

Liiketoiminnan rahavirta raportoidaan epäsuoralla

menetelmällä ja rahavirrasta oikaistaan erät, joihin ei liity

maksutapahtumaa, kuten poistot ja varaukset, sekä erät,

joihin liittyvät maksutapahtumat kuuluvat investointien tai

rahoituksen rahavirtoihin. Saadut osingot, maksetut ja

saadut korot sekä maksetut verot sisältyvät liiketoiminnan

rahavirtaan. Liiketoiminnan saamisten ja velkojen sekä

vaihto-omaisuuden muutokset raportoidaan käyttöpääomassa.

Investointien rahavirrassa raportoidaan

käyttöomaisuushyödykkeiden investoinnit ja myynnit, tytär- ja

osakkuusyritysten hankinnat ja myynnit, muiden sijoitusten

hankinnat ja myynnit sekä myönnetyt lainat. Tytäryritysten

hankinnat ja myynnit esitetään nettomääräisesti eli maksettua

tai saatua vastiketta oikaistaan hankitun tai myydyn

yrityksen rahavaroilla. Rahavirrat, jotka johtuvat sellaisista

omistusosuuden muutoksista tytäryrityksissä, jotka eivät

aiheuta määräysvallan menetystä, luokitellaan rahoituksen

rahavirroiksi.

Rahoituksen rahavirrassa raportoidaan korollisten lainojen

nostot ja maksut, vuokrasopimusvelkojen maksut sekä

maksetut osingot. Elisan yritystodistusten juoksuaika on

pääasiassa 1–3 kuukautta ja niiden nostot ja takaisinmaksut

esitetään nettomääräisinä.

1.2.2 Johdon harkintaa edellyttävät

laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät

keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää konsernin johdolta

tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia

ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tämä

koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevissa

IFRS-säännöksissä on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai

esittämistapoja.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat

johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden

toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset,

joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja,

vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan

säännöllisesti arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä

näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia. Mahdolliset

arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon

sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta

korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioista, joilla

on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin,

löytyy alla olevista liitetiedoista.

Johdon harkintaa edellyttävä

laadintaperiaate Liite

Myyntituotot asiakassopimuksista 2.3

Hankitut liiketoiminnot 3

Osakeperusteiset maksut 4.2

Eläkevelvoitteet 4.3

Liikearvo, arvonalentumistestaus 5.5

Laskennalliset verosaamiset 8.1.2

Osuudet osakkuusyrityksissä 8.3.2

Mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet, joille konserni on alttiina, on kuvattu

Kestävyysraportissa 2025 sivuilla 26 ja 37. Johdon harkinnan

mukaan ilmastoon liittyvillä riskeillä ja mahdollisuuksilla ei

ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia, jotka tulisi huomioida

konsernitilinpäätöksessä. Koska ilmastonmuutoksen tulevat

vaikutukset riippuvat ympäristöstä, sääntelystä ja muista

konsernin hallinnan ulkopuolella olevista tekijöistä, jotka

eivät ole tällä hetkellä tiedossa, arvioita tullaan seuraamaan

johdon toimesta.

1.3 Uudet ja tulevat standardit

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja

laadintaperiaatteita kuin vuonna 2024 lukuun ottamatta

seuraavia standardimuutoksia, joita konserni on soveltanut

1.1.2025 alkaen. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätöksen tietoihin.

• Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset

-standardiin. Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen

lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta

voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole

vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan

käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

Elisa ottaa käyttöön seuraavat standardimuutokset

1.1.2026 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne ovat

suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi

EU:ssa. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätöksen tietoihin.

• Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7

Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

-standardeihin. Muutokset selventävät muun muassa

ESG-liitännäisten rahoitusvarojen luokittelua ja tuovat uusia

liitetietovaatimuksia.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin 1.1.2027

alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla

käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot -standardi. Standardi korvaa IAS 1

-standardin. Standardi tuo muutoksia ennen kaikkea

tuloslaskelman esittämiseen, sen rakenteeseen ja pakollisiin

välisummiin. Standardi edellyttää myös liitetietojen

esittämistä tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista ja

sisältää uusia vaatimuksia tilinpäätöstietojen yhdistämis- ja

erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että

tilinpäätöksen liitetietoihin. Elisa on aloittanut analysoinnin

standardin käyttöönottoon vaikutuksista tilinpäätöksen

laatimisperiaatteisiin.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös85

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

2. Toiminnan tulos

2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot

1.1.2025 alkaen Elisan raportoitavat toimintasegmentit

ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat ja Kansainväliset

ohjelmistopalvelut. Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat

toimivat yhden Elisa brändin alla tarjoten palveluita

kotimarkkinoille Suomeen ja Viroon. Kansainväliset

ohjelmistoliiketoiminnat toimivat Elisa IndustriQ brändin alla

tarjoten palveluita globaalisti.

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu

asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin, mistä johtuen

Kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot on siirretty

1.1.2025 alkaen Yritysasiakkaat toimintasegmentistä

omaksi toimintasegmentikseen. Raportoitavat

segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen

raportointiin. Vertailuvuoden 2024 luvut on päivitetty

uuden segmenttirakenteen mukaisiksi, mistä johtuen

Yritysasiakkaiden vertailuvuoden luvut ovat päivittyneet.

Henkilöasiakkaat-toimintasegmenttiin kuuluvat mobiilin

ja kiinteän verkon palvelut sekä kodin palvelut, kuten

viihtymisen ja tietoturvan palvelut kuluttajille.

Yritysasiakkaat-toimintasegmenttiin kuuluvat mobiilin, kiinteän

ja yritysverkkojen palvelut sekä IT- ja kyberpalvelut yrityksille

ja julkishallinnon organisaatioille.

Kansainväliset ohjelmistopalvelut -toimintasegmenttiin

kuuluvat ohjelmistopalvelut globaalisti valmistavan

teollisuuden, telekommunikaation ja energiasektorin

asiakkaille, sekä hajautetut energiavarastointiratkaisut.

Toimintasegmentit

2025	Henkilö-	Yritys-	Kansainväliset	Kohdista -	Konserni
milj.euroa	asiakkaat	asiakkaat	ohjelmisto palvelut	mattomat	yhteensä
Liikevaihto	1 352,2	749,6	155,4		2 257,1
Liiketoiminnan muut tuotot	3,6	2,9	3,1		9,6
Materiaalit ja palvelut	–481,9	–287,0	–17,0		–785,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	–204,7	–166,0	–107,1		–477,8
Liiketoiminnan muut kulut	–143,1	–60,3	–35,2		–238,6
Käyttökate	526,1	239,2	–0,9		764,4
Poistot ja arvonalentumiset	–192,8	–93,2	–12,4		–298,4
Liikevoitto	333,2	146,0	–13,3		465,9
Rahoitustuotot				9,9	9,9
Rahoituskulut				–49,9	–49,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				–1,1	–1,1
Tulos ennen veroja					424,8
Investoinnit	232,2	112,5	10,8		355,4
Varat	1 952,2	970,1	342,8	250,7	3 515,7

2024	Henkilö-	Yritys-	Kansainväliset	Kohdista -	Konserni
milj.euroa	asiakkaat	asiakkaat	ohjelmisto palvelut	mattomat	yhteensä
Liikevaihto	1 328,5	754,0	108,9		2 191,5
Liiketoiminnan muut tuotot	4,6	0,9	0,6		6,1
Materiaalit ja palvelut	–477,4	–289,9	–16,7		–783,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	–190,2	–164,4	–78,7		–433,3
Liiketoiminnan muut kulut	–126,3	–58,4	–28,9		–213,5
Käyttökate	539,3	242,3	–14,8		766,8
Poistot ja arvonalentumiset	–183,7	–87,4	–8,0		–279,2
Liikevoitto	355,6	154,8	–22,8		487,6
Rahoitustuotot				9,4	9,4
Rahoituskulut				–47,9	–47,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				–1,2	–1,2
Tulos ennen veroja					447,9
Investoinnit	229,5	105,8	2,3		337,6
Varat	1 929,0	953,9	336,8	136,7	3 356,4

Vertailuvuonna 2024 Yritysasiakkaiden osalta esitetty liikevaihto oli 862,9, liiketoiminnan muut tuotot 1,5, materiaalit ja palvelut

–306,5, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut –243,1, liiketoiminnan muut kulut –87,3, käyttökate 227,5, poistot ja arvonalentumiset

–95,5, liikevoitto 132,0, investoinnit 108,2 ja varat 1 290,8 miljoonaa euroa.

Kansainväliset

ohjelmistopalvelut

YritysasiakkaatHenkilöasiakkaat

Liikevaihto, milj. euroa

1 352

750

155

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

Kansainväliset

ohjelmistopalvelut

YritysasiakkaatHenkilöasiakkaat

Käyttökate, milj. euroa

526

239

–1

600

500

400

300

200

100

–100

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös86

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Maantieteelliset tiedot

2025		Muu		Konserni
milj.euroa	Suomi	Eurooppa	Muut maat	yhteensä
Liikevaihto	1 863,7	338,1	55,4	2 257,1
Varat	2 880,3	595,5	39,8	3 515,7

2024		Muu		Konserni
milj.euroa	Suomi	Eurooppa	Muut maat	yhteensä
Liikevaihto	1 833,0	311,4	47,0	2 191,5
Varat	2 707,2	606,6	42,6	3 356,4

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Toimintasegmentit:

Toimintasegmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen,

liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä

tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta

on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin.

Toimintasegmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuudesta, vaihto-

omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Toimintasegmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset

verosaamiset, osuudet osakkuusyrityksistä, muut sijoitukset, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset.

Toimintasegmenteille ei kohdisteta velkoja.

Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.

Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan

mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan .

2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Elisa käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vertailukelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä

ja lisäämään vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsitellään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat,

kuten omaisuuden ja liiketoimintojen hankintakulut sekä myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, liiketoimintojen

rakennejärjestelykulut sekä lainsäädäntömuutoksista, vahingonkorvauksista tai oikeudenkäynneistä aiheutuneet kulut.

Tuloslaskelma

milj. euroa		2025	2024
Rakennejärjestelyt		–31,8	–16,6
Verkon purku- ja korjauskustannukset		–12,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa		–43,8	–16,6
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset		–2,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa		–45,8	–16,6
Saamisten arvonalentumiset			–5,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja		–45,8	–21,6
Tuloverot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä		9,2	3,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa		–36,6	–18,3
milj.euroa		2025	2024
Vertailukelpoinen käyttökate
I/S	Käyttökate	764,4	766,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa		43,8	16,6
		808,2	783,4
Vertailukelpoinen liikevoitto
I/S	Liikevoitto	465,9	487,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa		45,8	16,6
		511,7	504,2
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
I/S	Tulos ennen veroja	424,8	447,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja		45,8	21,6
		470,6	469,5

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös87

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

milj.euroa		2025	2024
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
I/S	Tilikauden tulos	341,8	356,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa		36,6	18,3
		378,5	374,7
Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Vertailukelpoinen tilikauden tulos		378,5	374,7
Määräysvallattomien omistajien osuus		–0,2	–2,0
		378,6	376,6
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos		378,6	376,6
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1000 kpl)		160 503	160 509
		2,36	2,35

Rahavirta

milj. euroa	2025	2024
Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat sekä myynnit	11,7	101,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta	11,7	101,3

Suurimmat vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat iCADA GmbH:n hankinta ja osakkuusyritys Misteli Fiber

Oy:n perustaminen.

Suurimmat vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat sedApta Groupin, Moontalk Oy:n, Leanware Oy:n, ja

Koillisnet Oy:n osakkeiden sekä Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan hankinta.

Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen

C/F Rahavirta ennen rahoitusta	399,5	256,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta	11,7	101,3
	411,2	357,3

2.3 Myyntituotot asiakassopimuksista

Konsernin liikevaihto jakautuu seuraavasti

milj.euroa	2025	2024
Palveluliikevaihto	1 879,0	1 800,9
Laiteliikevaihto	377,4	390,1
Korkoliikevaihto	0,7	0,5
I/S	2 257,1	2 191,5

milj.euroa	2025	2024
Matkaviestintä	1 332,0	1 301,9
Kiinteä verkko ja muut	925,1	889,6
I/S	2 257,1	2 191,5

20252024202320222021

1 998

Liikevaihdon kehitys, milj. euroa

2 130

2 180

2 191

2 257

500

1 000

1 500

2 000

2 500

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös88

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Myyntituotot asiakassopimuksista:

Elisa-konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista

palveluista, mobiili- ja datapäätelaitteista, viihtymisen palveluista, digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuista

sekä mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista, teollisuuden IoT-ratkaisuista ja

hajautetuista energiavarastointiratkaisuista.

Myyntituottoja kertyy sekä erikseen myydyistä tuotteista ja palveluista että niiden yhdistelmistä. Myyntituotot kohdistetaan

suoritevelvoitteille (laitteet ja palvelut) suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.

Henkilöasiakkaiden kanssa solmitaan tyypillisesti vakiomuotoisia sopimuksia ja myyntituotot kohdistetaan suoritevelvoitteille

perustuen sopimuksella olevien tuotteiden myyntihetken erillismyyntihintaan. Yritysasiakkaiden sekä kansainvälisten

ohjelmistopalvelujen asiakkaiden kanssa solmitut sopimukset täyttävät tyypillisesti yhtenä kokonaisuutena neuvotellun

sopimuskokonaisuuden kriteerit, jolloin myyntituotot kohdistetaan suoritevelvoitteille perustuen asiakaskohtaisesti

neuvoteltuihin hintoihin.

Asiakkaille annettavat alennukset kohdistetaan suhteellisesti sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille lukuun ottamatta

tilanteita, joissa on havainnoitavissa olevaa näyttöä siitä, että koko alennus liittyy yhteen tai useampaan sopimuksen

sisältämään suoritevelvoitteeseen, mutta ei niihin kaikkiin.

Myyntituotot kirjataan, kun tai sitä mukaa kuin suoritevelvoite on täytetty eli asiakkaalle luvattu tavara tai palvelu on luovutettu

asiakkaalle. Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (palvelut) tai tiettynä ajankohtana (laitteet).

Palveluliikevaihto

Palvelusopimukset ovat ajan kuluessa täytettäviä suoritevelvoitteita, joissa palvelua tuotetaan jatkuvasti sopimuskauden

aikana. Palvelusopimusten liikevaihto tuloutuu tasaisesti sopimuskauden aikana, kun asiakas käyttää palveluita.

Asiakkailta voidaan veloittaa erillisiä avaus- ja kytkentämaksuja mm. kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä

digitaalisista palveluista. Koska avaus- ja kytkentämaksuja vastaan ei luovuteta erillistä palvelua, ne luetaan osaksi

transaktiohintaa, joka kohdistetaan kyseessä olevalle avatulle palvelulle ja tuloutetaan tasaisesti sopimuskauden aikana.

Sopimuskauden pituus vastaa määräaikaisten sopimusten osalta sopimuksen määräaikaa. Toistaiseksi voimassa olevien

sopimusten osalta sopimukset muodostavat sarjan automaattisesti uudistuvia sopimuksia ja sopimuskauden pituus määräytyy

sopimuksen irtisanomisajan perusteella.

Asiakassopimusten saamisesta aiheutuvat lisämenot, kuten myyntiprovisiot ja edustajapalkkiot kirjataan taseeseen ja

jaksotetaan kuluksi sopimuskaudelle siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi tiettyyn yksilöitävissä olevaan asiakassopimukseen.

Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien toteutuneen käytön mukaisesti.

Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.

Laiteliikevaihto

Laiteliikevaihto tuloutuu tiettynä ajankohtana, kun asiakas saa määräysvallan laitteeseen. Tyypillisesti tämä tapahtuu

sopimuksen tekohetkellä ja kaikki suoritevelvoitteeseen kohdistuvat myyntituotot tuloutetaan, kun laite luovutetaan

asiakkaalle.

Asiakkaalla on pääsääntöisesti neljä viikkoa aikaa peruuttaa etämyynnissä tehty sopimus ja palauttaa hankittu laite.

Myymälästä ostetulla tuotteella ei lähtökohtaisesti ole peruutusoikeutta. Aikaisempaan kokemukseen perustuen palautusten

määrän arvioidaan olevan vähäinen, mistä johtuen konserni ei ole kirjannut palautusoikeuteen liittyvää takaisinmaksuvelkaa

eikä myyntituottoja ole oikaistu palautusten arvioidulla määrällä.

Elisa tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joissa asiakas voi maksaa ostamansa laitteen joko myyntihetkellä

tai osamaksulla 12-36 kuukauden maksuajalla. Laitteiden myyntituotot kirjataan myyntihetkellä riippumatta siitä, onko

asiakas maksanut laitteen myyntihetkellä vai osamaksulla. Mikäli osamaksusopimuksella kertyvät myyntituotot ovat

laitteen käteismyyntihintaa suuremmat, huomioidaan erotus rahoituskomponenttina. Tällöin transaktiohintaa oikaistaan

rahoituskomponentin huomioon ottamiseksi ja korkotuotto tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan sopimuskauden aikana.

Korkotuotto esitetään osana liikevaihtoa.

Palvelupaketit

Asiakassopimukseen voi sisältyä useita suoritevelvoitteita ja saman asiakkaan kanssa voidaan sopia useamman tuotteen,

palvelun tai käyttöoikeuden toimittamisesta (palvelupaketti). Palvelupakettiin kuuluvien suoritevelvoitteiden sopimusten

mukaiset hinnat muodostavat tällöin transaktiohinnan, joka kohdistetaan suoritevelvoitteille suhteellisten erillismyyntihintojen

perusteella. Erillismyyntihinta perustuu sopimuksella olevien tuotteiden myyntihetken erillismyyntihintaan.

Laitteet, joita voidaan käyttää vain Elisan myymien palvelujen yhteydessä ja joiden käyttötarkoitus on ainoastaan

palvelun tuottaminen asiakkaalle, eivät ole erillisiä suoritevelvoitteita. Tällöin laite muodostaa yhden erotettavissa olevan

suoritevelvoitteen vasta yhdessä palvelun kanssa ja liikevaihto kirjataan, kun palvelua tuotetaan asiakkaalle.

Mikäli asiakassopimus sisältää lisenssin, joka on erotettavissa muista sopimuksessa luvatuista tavaroista tai palveluista,

lisenssi luokitellaan joko ”oikeudeksi päästä” tai ”oikeudeksi käyttää” Elisan henkistä omaisuutta, kuten ohjelmistoja.

Lisenssi luokitellaan ”oikeudeksi päästä” ja myyntituotot kirjataan ajan kuluessa sopimuskauden aikana, mikäli Elisa

suorittaa toimenpiteitä, jotka merkittävästi vaikuttavat kyseessä olevaan henkiseen omaisuuteen ja asiakas altistuu suoraan

näiden toimien positiivisille ja negatiivisille vaikutuksille, eivätkä nämä toimenpiteet muodosta erillistä suoritevelvoitetta.

Mikäli lupaus on luonteeltaan ”oikeus käyttää” Elisan henkistä omaisuutta sellaisena kuin se on ajankohtana, jona lisenssi

myönnetään, myyntituotot kirjataan yhtenä ajankohtana.

Mikäli asiakas ostaa lisenssin yhteydessä käyttöönottoprojektin, käsitellään lisenssi ja käyttöönottoprojekti yhtenä

suoritevelvoitteena, jos lisenssiä ei voida käyttää ilman erillistä käyttöönottoa. Myytyihin lisensseihin liittyvät ylläpitopalvelut

ovat tyypillisesti erillisiä suoritevelvoitteita, jotka tuloutuvat palveluliikevaihtona, kun asiakas käyttää palvelua.

Elisa Etuohjelma

Tilikaudella 2024 Elisa lanseerasi henkilöasiakkaille suunnatun Etuohjelman, johon kuuluvat henkilöt saavat tasokohtaisia

etuja, kuten tarjouksia ja alennuksia. Etuohjelman mukaiset edut eivät pääsääntöisesti muodosta IFRS 15 mukaista

erillistä suoritevelvoitetta, vaan ne tulkitaan tarjouksiksi, jotka Elisa käsittelee kirjanpidossaan vasta, kun asiakas toteuttaa

lisätavaroiden tai -palvelujen ostamista koskevan option .

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös89

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Myyntituotot asiakassopimuksista:

Päämies vs. agentti

Kun toinen osapuoli osallistuu tavaroiden tai palveluiden toimittamiseen asiakkaalle, Elisa arvio, onko sen antama lupaus

luonteeltaan suoritevelvoite, joka koskee määriteltyjen tavaroiden tai palvelujen toimittamista itse (ts. Elisan on päämiehenä),

vai suoritevelvoite, joka koskee sen järjestämistä, että toinen osapuoli toimittaa kyseiset tavarat tai palvelut (ts. Elisa on

agenttina).

Elisan toimiessa päämiehenä, myyntituotot ja aiheutuneet lisäkulut kirjataan bruttovastikemäärään, johon konserni odottaa

olevansa oikeutettu luovutettuja suoritevelvoitteita vastaan. Elisan toimiessa agenttina, myyntituotoksi kirjataan palkkio tai

provisio. Saatu palkkio on nettovastikemäärä, joka vastaa ansaittua katetta tai laskutuspalkkiota ja josta on vähennetty toiselle

osapuolelle maksettu palkkio sen toimittamia tavaroita tai palveluita vastaan.

Se, katsotaanko konsernin toimivan päämiehenä vai agenttina, perustuu johdon tekemiin analyyseihin, jotka koskevat Elisan

ja sen liikekumppaneiden välisten sopimusten oikeudellista muotoa ja tosiasiallista sisältöä. Tällaisilla harkintaan perustuvilla

ratkaisuilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettävään liikevaihtoon ja liiketoiminnan kuluihin, mutta ne eivät vaikuta

tulokseen tai rahavirtoihin .

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot

milj.euroa	2025	2024
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	2,4	1,7
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot	1,0	0,5
Julkiset avustukset	0,3	0,2
Muut (1	5,9	3,7
I/S	9,6	6,1

Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liiketoiminnan muut tuotot:

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat tuotot, kuten aineettomien ja

aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot sekä huoneistovuokratuotot.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun

tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus

vähentää aktivoitavaa hankintamenoa

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös90

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

2.5 Liiketoiminnan kulut

Materiaalit ja palvelut

milj.euroa	2025	2024
Ostot tilikauden aikana	502,0	502,1
Varastojen muutos	6,7	5,6
Ulkopuoliset palvelut	277,7	275,9
Valuuttakurssivoitot- ja tappiot	–0,4	0,4
I/S	785,9	783,9

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko materiaaleihin ja palveluihin tai rahoitustuottoihin ja

-kuluihin.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty liitetiedossa 4.

Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastus	0,6	0,4
Kestävyysraportoinnin varmennus	0,1	0,1
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,1	0,1
	0,8	0,5

Ernst & Young Oy:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehittämismenot

milj.euroa	2025	2024
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	25,1	18,3
Aktivoidut kehittämismenot	13,0	8,4
	38,2	26,8

Vuoden 2025 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat valmistavan teollisuuden ja toimitusketjujen hallinnan

ohjelmistokehitys, yritysasiakkaiden palvelu- ja alustakehitys sekä teleoperaattoreille tarjottavien verkon ohjelmistoratkaisujen

kehitys.

T ilinpäätöksen laatimisperiaate – Tutkimus- ja kehittämismenot:

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti

toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla

on sekä aikomus että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta tai myydä se. Aktivoidut kehittämismenot

sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi

hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muussa tapauksessa kehittämismenot kirjataan

vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös91

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

2.6 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos		2025	2024
I/S	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (milj.euroa)	342,0	358,4
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)		160 503	160 509
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)		2,13	2,23

Laimennettu osakekohtainen tulos		2025	2024
I/S	Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi (milj.euroa)		342,0	358,4
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)		160 503	160 509
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus		149	159
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)		160 652	160 668
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)		2,13	2,23

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakekohtainen tulos:

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden

aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla tavalla kuin laimentamaton huomioiden lisäksi

kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös92

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2025

iCADA:n hankinta

Elisan tytäryhtiö camLine osti saksalaisen ohjelmistotoimittajan iCADA GmbH:n 3.1.2025 laajentaakseen prosessien

huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa. iCADA on puolijohdeteollisuuden kestävien elinkaariratkaisujen

ohjelmistotoimittaja. Yritysosto vahvistaa camLinen johtavaa asemaa puolijohdeteollisuudessa.

Kauppasumma oli 5,5 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 0,8 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 0,5 miljoonaa

euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 5 vuodessa. Hankinnasta syntyi 3,5 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy

Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja ohjelmistoliiketoiminnan kehityksen vahvistamiseen. Liikearvo

ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.1.2025 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2025 oli

1,4 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen 0,4 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Kirjatut arvot
Käteinen raha	5,5
Kokonaishankintameno	5,5
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineettomat hyödykkeet	1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,4
Rahavarat	1,6
Laskennalliset verovelat	–0,4
Ostovelat ja muut velat	–0,8
Tuloverovelat	–0,2
	2,0

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta	–5,5
Hankittujen kohteiden rahavarat	1,6
	–3,9

Liikearvon syntyminen hankinnassa

milj. euroa	Kirjatut arvot
Luovutettu vastike	5,5
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	2,0
Liikearvo	3,5

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,3 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita. Näistä tilikaudelle

2025 on kirjattu 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Muutokset tytäryritysomistuksissa

sedApta hankki alkuvuoden aikana 0,8 miljoonalla eurolla lisäosuudet tytäryrityksistään Nextchain S.r.l., Aimesys S.r.l. ja

Novigo Technology S.R.L. Konserni omistaa hankinnan jälkeen yritysten osakekannat kokonaisuudessaan. Määräysvallattomien

omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 0,4 miljoonaa euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös93

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2025

Banana Fingers Limitedin ja EPIC TV SAS:n myynti

Elisa myi täysin omistamansa tytäryhtiöt Banana Fingers Limited ja EPIC TV SAS italialaiselle LDR S.p.A:lle 31.7.2025.

Määräysvallan menettäminen on käsitelty konsernissa tytäryhtiön myyntinä ja myynnistä syntynyt myyntitappio 0,5 miljoonaa

euroa sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin.

Yhtiöt on yhdistelty tytäryrityksinä 31.7.2025 saakka.

Myytyjen yritysten nettovarallisuus
milj. euroa	Kirjatut arvot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	0,5
Vaihto-omaisuus	3,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,5
Rahavarat	1,9
Vuokrasopimusvelat	–0,5
Ostovelat ja muut velat	–1,2
	4,2
Myytyjen yritysten vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Rahana saatu kauppahinta	3,6
Myytyjen yritysten rahavarat	–1,9
	1,7
Myynnin vaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen
milj. euroa
Myyntihinta	3,6
Myytyjen yritysten nettovarallisuus	–4,2
Myyntitappio	–0,5

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2024

Romaric Automation Design Inc.:n hankinta

camLine osti yhdysvaltalaisen Romaric Automation Design Inc.:n 15.2.2024. Romaric on materiaalinhallintajärjestelmien

ohjelmistotoimittaja, joka vahvistaa camLinen ohjelmistovalikoimaa ja jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla.

Kauppasumma oli 14,5 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 2,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin

0,4 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 1,7 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 4 vuodessa.

Hankinnasta syntyi 11,3 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja

ohjelmistoliiketoiminnan kehityksen vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.2.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli

2,7 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,2 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden

2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen

–0,4 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike
milj. euroa	Kirjatut arvot
Käteinen raha	11,7
Ehdollinen kauppahinta	2,8
Kokonaishankintameno	14,5
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Käyttöoikeusomaisuus	0,2
Aineettomat hyödykkeet	2,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,6
Tuloverosaamiset	0,2
Rahavarat	2,4
Laskennalliset verovelat	–0,5
Vuokrasopimusvelat	–0,2
Ostovelat ja muut velat	–1,6
	3,2

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös94

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Kirjatut arvot
Rahana maksettu kauppahinta	–11,7
Hankitun kohteen rahavarat	2,4
	–9,3
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike	14,5
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	3,2
Liikearvo	11,3

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,3 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita.

Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Moontalk Oy:n hankinta

Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. Moontalk toimii mobiilien

kommunikaatio palveluiden ohjelmistomarkkinassa.

Kauppahinta oli 16,6 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 1,0 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin

1,5 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 16,0 miljoonan euron liikearvo, joka

liittyy Elisan sovelluskehitysosaamisen vahvistamiseen etenkin SaaS-pohjaisten sovellusten kehittämisessä. Liikearvo ei ole

verotuksessa vähennyskelpoinen.

1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle

laskemia uusia osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7

prosenttiin.

Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.3.2024 alkaen. Moontalkin hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella

2024 oli 3,9 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,4 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut

vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 4,6 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024

tulokseen –0,5 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Kirjatut arvot
Käteinen raha	15,6
Ehdollinen kauppahinta	1,0
Kokonaishankintameno	16,6
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet	0,2
Käyttöoikeusomaisuus	0,1
Aineettomat hyödykkeet	3,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,9
Rahavarat	0,5
Laskennalliset verovelat	–0,3
Korolliset velat	–1,6
Vuokrasopimusvelat	–0,1
Ostovelat ja muut velat	–3,1
	0,3

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös95

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Kirjatut arvot
Rahana maksettu kauppahinta	–15,6
Hankitun kohteen rahavarat	0,5
	–15,1
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike	16,6
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	0,3
Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta	0,3
Liikearvo	16,0

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.

Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,4 (0,2) miljoonaa euroa.

Leanware Oy:n hankinta

Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Lean Group Oy:n tytäryhtiö Leanware Oy tarjoaa yrityksille

tuotannon, toimitusketjun ja logistiikan ohjelmistoja. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland

Oy:ksi.

Osakkeiden kauppahinta oli 16,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan,

joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 26,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisa IndustrIQin teollisen

ohjelmistoliiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen ja jalansijan vahvistamiseen teollisuusasiakkaissa Suomessa. Liikearvo ei ole

verotuksessa vähennyskelpoinen.

Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.5.2024 alkaen. Elisa IndustrIQ Finland Oy:n hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen

liikevaihto tilikaudella 2024 oli 6,7 miljoonaa euroa ja yhtiöiden vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa.

Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 10,5 miljoonaa

euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,5 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike
milj. euroa	Kirjatut arvot
Käteinen raha	16,1
Kokonaishankintameno	16,1
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet	0,1
Käyttöoikeusomaisuus	0,4
Aineettomat hyödykkeet	3,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1,2
Rahavarat	1,4
Laskennalliset verovelat	–0,3
Korolliset velat	–12,8
Vuokrasopimusvelat	–0,4
Ostovelat ja muut velat	–3,1
	–9,9

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös96

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Kirjatut arvot
Rahana maksettu kauppahinta	–16,1
Hankittujen kohteiden rahavarat	1,4
	–14,7
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike	16,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	–9,9
Liikearvo	26,0

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.

Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan ja Koillisnet Oy:n hankinta

Elisa osti Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan Pohjois-Karjalassa ja Kuusamon alueella toimivan valokuituverkkoyhtiö Koillisnet

Oy:n osakekannan ja valokuituverkon kokonaisuudessaan 3.7.2024.

Liiketoiminnan ja osakekannan kauppasumma oli 14,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,0 miljoonaa

euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 5 vuodessa. Hankinnasta syntyi 4,2 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan

valokuituverkkoliiketoiminnan vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Hankittu valokuituliiketoiminta on yhdistelty konserniin 1.7.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen

liikevaihto tilikaudella 2024 oli 1,0 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa. Mikäli

hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 1,9 miljoonaa euroa

ja tilikauden 2024 tulokseen –0,2 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Kirjatut arvot
Käteinen raha	14,8
Kokonaishankintameno	14,8
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet	14,3
Käyttöoikeusomaisuus	1,1
Aineettomat hyödykkeet	1,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,1
Rahavarat	0,2
Laskennalliset verovelat	–0,2
Korolliset velat	–4,7
Vuokrasopimusvelat	–1,1
Ostovelat ja muut velat	–0,2
	10,6

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös97

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Kirjatut arvot
Rahana maksettu kauppahinta	–14,8
Hankittujen kohteiden rahavarat	0,2
	–14,5
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike	14,8
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	10,6
Liikearvo	4,2

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,2 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.

sedApta Groupin hankinta

Elisa osti 30.10.2024 loput sedApta Groupin osakepääomasta (81 prosenttia). Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia)

sedAptasta vuonna 2021.

Italialainen sedApta on kansainvälinen ohjelmistotoimittaja, joka on erikoistunut valmistavan teollisuuden ja toimitusketjujen

hallinnan IT-ratkaisuihin.

Kauppasumma oli 61,8 miljoonaa euroa. Elisan aiemmin omistamien sedAptan osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli

7,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 7,0 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 0,6 miljoonaa euroa ohjelmistoihin,

jotka molemmat poistetaan 5 vuodessa. Aiempi omistus mukaan lukien hankinnasta syntyi 47,2 miljoonan euron liikearvo, joka

liittyy Elisa IndustrIQ -liiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen vahvistamalla teollisuusautomaation ohjelmistotarjontaa sekä Elisan

jalansijaa globaalissa valmistavan teollisuuden asiakaskannassa. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.11.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli

7,5 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –1,0 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden

2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 44,1 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen

–3,6 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Kirjatut arvot
Käteinen raha	61,8
Aiempi omistus	7,8
Aiemman liiketoimen selvitys	0,5
Kokonaishankintameno	70,1

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös98

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa	Kirjatut arvot
Aineelliset hyödykkeet	4,0
Käyttöoikeusomaisuus	0,3
Aineettomat hyödykkeet	13,4
Laskennalliset verosaamiset	0,2
Muut rahoitusvarat	0,4
Vaihto-omaisuus	4,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17,1
Tuloverosaamiset	1,5
Rahavarat	18,3
Laskennalliset verovelat	–1,8
Korolliset velat	–9,1
Vuokrasopimusvelat	–0,3
Ostovelat ja muut velat	–23,5
Tuloverovelat	–1,8
	23,3
Hankinnan vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta	–61,8
Hankittujen kohteiden rahavarat	18,3
	–43,5
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike	70,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	23,3
Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta	–0,5
Liikearvo	47,2

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,4 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita.

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2024

Tilikaudella 2024 ei tapahtunut olennaisia liiketoimintojen myyntejä.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Hankitut ja myydyt liiketoiminnot:

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja

luovutetut tytäryritykset siihen hetkeen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat

arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena

hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Myöhemmät

määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Kauppahinta muodostuu luovutettujen käteisvarojen ja ehdollisen vastikkeen käyvistä arvoista. Kauppahinnan

määrä, joka ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Liikearvon arvostamisesta ja

arvonalentumistestauksesta ks. tarkemmin liitetieto 5.5.

Ehdollisen vastikkeen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kuten asiantuntijakulut ja

varainsiirtoverot kirjataan kuluksi syntyessään ja esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa.

Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän

käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan

menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Hankitut liiketoiminnot:

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan

käypiin arvoihin. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määrittämisessä joudutaan käyttämään harkintaa ja tekemään

arvioita. Arviot ja harkinta perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen hankintahetken tilanteesta.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös99

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

4. Henkilöstö

4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj.euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	390,1	353,7
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät	4,6	9,7
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	49,7	44,2
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	0,2	0,3
Muut henkilösivukulut	33,2	25,4
I/S	477,8	433,3

Henkilöstö tilikauden lopussa	2025	2024
Henkilöasiakkaat	2 920	2 951
Yritysasiakkaat	1 928	1 876
Kansainväliset ohjelmistopalvelut	1 329	1 322
	6 177	6 149

2025 2024

1 876

1 928

1 322

1 329

2 951

2 920

Henkilöasiakkaat

Yritysasiakkaat

Kansainväliset ohjelmistopalvelut

Henkilöstö tilikauden lopussa

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi konsernilla on

henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen

parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.

Tulospalkkiojärjestelmä

Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät

mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä on lisäksi

osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä

vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja määritettyjen

strategisten tavoitteiden täyttyminen. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion

määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän

piiriin. Vuonna 2025 henkilöstörahastoon kirjattiin 0,3 (0,9) miljoonaa euroa.

Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot

milj. euroa	2025	2024
Toimitusjohtajat	6,1	7,6
Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet	0,8	0,8

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös100

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä. Konsernin toimitusjohtaja Topi

Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024. Elisan edellinen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila työskenteli konsernin toimitusjohtajana

29.2.2024 saakka.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4.

Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudet

milj.euroa	2025	2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	4,0	4,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,0	0,1
Osakeperusteiset etuudet (2	1,9	4,3
	5,9	9,2

Perustuu Topi Mannerin palkitsemiseen 1.3.2024 alkaen ja Veli-Matti Mattilan palkitsemiseen 29.2.2024 saakka.

Osakepalkkiojärjestelmistä vuodelle 2025 kirjattu kulu on 4,6 (9,7) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,7 (0,9)

miljoonaa euroa, edelliselle toimitusjohtajalle allokoitu osuus on (0,3) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle allokoitu osuus on 1,9 (3,1) miljoonaa

euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 4.2.

Tilikaudella maksetut etuudet

milj.euroa	2025	2024
Hallitus	0,8	0,8
Toimitusjohtaja (2	1,1	0,9
Edellinen toimitusjohtaja		0,3
Johtoryhmä	2,9	2,7
Osakeperusteiset etuudet (3	2,6	4,6
	7,5	9,4

Perustuu Topi Mannerin palkitsemiseen 1.3.2024 alkaen ja Veli-Matti Mattilan palkitsemiseen 29.2.2024 saakka.

Vertailuvuosi 2024 sisältää korvauksen edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä 0,2 miljoonaa euroa

Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle maksettu osuus 0,3 miljoonaa euroa, edelliselle toimitusjohtajalle maksettu osuus (1,2)

miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 2,3 (3,4) miljoonaa euroa

Elisan toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on molemmin

puolin kuusi kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 18 kuukauden

kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, vähennettynä irtisanomisajan palkalla.

Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta

syystä johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisalta 15 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä

sopimuksen irtisanomisajan palkalla.

Johdon eläkesitoumukset

Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Elisan johtoryhmän ennen

vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät pääsääntöisesti heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä on

johtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdon

ryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus.

Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-etuuteen sisältyi

vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen eläkevelvoitteisiin

ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi eikä yhtiölle odoteta

aiheutuvan muita vastuita. Tämän lisäksi johdon ryhmäeläkevakuutukseen maksettavaa eläkettä kerrytettiin tilikauden 2024

aikana TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen suhteellisen työssäoloajan mukaisesti.

Johdolle myönnetyt osakepalkkiot

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2022–2024 puitteissa maksettiin tilikaudella 2025 toimitusjohtajalle

1 271 osaketta vastaava palkkiomäärä, edelliselle toimitusjohtajalle 8 195 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin

johtoryhmälle 31 203 osaketta vastaava palkkiomäärä.

Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 sitouttamisjakson 2024 puitteissa maksettiin tilikaudella 2025 toimitusjohtajalle

4 782 osaketta vastaava palkkiomäärä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2021–2023 puitteissa maksettiin tilikaudella 2024 edelliselle

toimitusjohtajalle 13 171 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 38 069 osaketta vastaava

palkkiomäärä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2023–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586

osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 38 430 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa

hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 81 086 osaketta. Palkkio

maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2024 ansaintajakson 2024–2026 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 44 000

osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 2 444 osaketta. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio

vastaa 96 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2026 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2024 ansaintajakson 2025–2027 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 44 000

osaketta. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 130 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2027

tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa

7 172 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2025–2026 puitteissa muun konsernin johtoryhmän

maksimipalkkio vastaa 12 000 osaketta. Palkkiosta 4 000 osaketta vastaava määrä maksetaan osavuosikatsauksen Q3/2026

valmistumisen jälkeen ja 8 000 osaketta vastaava määrä vuoden 2026 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös101

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Johdon omistamat Elisan osakkeet

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamien

osakkeiden kokonaismäärä oli 98 506 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,06 prosenttia.

4.2 Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joiden tavoitteena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden

tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen

yhtiön osakkeiden saamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden

saavuttamiseen.

4.2.1 Osakepalkkiojärjestelmä 2024

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia

2024–2028.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028. Elisan

hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson

päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään

kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy

ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten

liiketoimintojen kasvuun, henkilöstötyytyväisyyteen ja vuosittaiseen edistymiseen valituissa keskeisissä liiketoiminnan kasvu- ja

ESG (ilmasto) -tavoitteissa. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 460 000 Elisa Oyj:n

osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Ansaintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), liikevaihdon kasvuun strategisilla

painopistealueilla, henkilöstötyytyväisyyteen ja hiilidioksidipäästövähennyksiin. Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat

palkkiot vastaavat yhteensä enintään 460 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista

nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja

vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös102

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

	Ansaintajakso	Ansaintajakso
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa	2025–2027	2024–2026
Myöntämispäivä	1.2.2025	1.2.2024
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	42,44	42,97
Ansaintajakso alkaa	1.1.2025	1.1.2024
Ansaintajakso päättyy	31.12.2027	31.12.2026
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, %	50	68
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	32	20
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä ansaintajakson alussa	448 660	453 364
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä	443 118	409 597
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	199	181

4.2.2 Osakepalkkiojärjestelmä 2021

Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia

2021–2025.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Elisan hallitus

päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä

palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan

palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen

palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2023–2025 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten

liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin.

Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 395 800 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden.

Ansaintajakson 2022–2024 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten

liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin.

Ansaintajaksolta 2022–2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 360 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden.

Ansaintajakson 2021–2023 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten

liiketoimintojen kehittymiseen ja liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot

vastaavat yhteensä enintään 410 700 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista

nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja

vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso
käyvän arvon laskennassa	2023–2025	2022–2024	2021–2023
Myöntämispäivä	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	49,46	54,12	49,70
Ansaintajakso alkaa	1.1.2023	1.1.2022	1.1.2021
Ansaintajakso päättyy	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, %	41	44	46
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	31
Ansaintakriteerien toteutuma, %		65	76
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä ansaintajakson alussa	390 580
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä	316 981
Suoritettu määrä (1		101 797	129 271
Siirtopäivän keskikurssi, euroa		42,30	42,26
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %		28	31
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä		163	154
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	165

Osakkeiden bruttomäärästä vähennetään ennakonpidätys, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina .

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös103

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

4.2.3 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023

Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2023–2027.

Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu

avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000

Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

	Sitouttamis-	Sitouttamis-	Sitouttamis-
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset	jakso	jakso	jakso
käyvän arvon laskennassa	2024–2025	2024	2023–2024
Myöntämispäivä	1.3.2024	1.3.2024	1.11.2023
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	42,04	42,04	40,78
Sitouttamisjakso alkaa	1.3.2024	1.3.2024	1.11.2023
Sitouttamisjakso päättyy	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2024
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %	100	100	100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	100	100
Ansaintakriteerien toteutuma, %			100
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä ansaintajakson alussa	7 172
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä	7 172
Suoritettu määrä (1		2 271	0 (2
Siirtopäivän keskikurssi, euroa		42,30
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %		0
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä		1	1
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä

	Sitouttamis-	Sitouttamis-	Sitouttamis-	Sitouttamis-
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä	jakso	jakso	jakso	jakso
oletukset käyvän arvon laskennassa	2025–2026	2025–2026	2024–2027	2024–2026
Myöntämispäivä	1.10.2025	1.10.2025	1.11.2024	1.6.2024
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	45,34	45,34	43,22	41,90
Sitouttamisjakso alkaa	1.10.2025	1.10.2025	1.11.2024	1.6.2024
Sitouttamisjakso päättyy	31.12.2026	30.9.2026	31.1.2027	31.5.2026
Ansaintakriteerien toteumaoletus
sitouttamisjakson alussa, %	100	100	100	100
Ansaintakriteerien toteumaoletus
tilinpäätöshetkellä, %	100	100	100	100
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä
ansaintajakson alussa	8 000	4 000	14 750	13 630
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä
tilinpäätöshetkellä	8 000	4 000	14 250	7 605
Järjestelmän piirissä henkilöitä
tilinpäätöshetkellä	1	1	12	10

Osakkeiden bruttomäärästä vähennetään ennakonpidätys, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Suoritettu kokonaisuudessaan rahana tilikauden 2024 aikana.

Osakepalkkiojärjestelmien kulut

Tilikaudella 2025 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 4,6 (9,7) miljoonaa euroa.

Konserni ennakoi maksavansa osakepalkkiojärjestelmistä aiheutuvia työntekijöiden veroja ja veronluonteisia maksuja 3,1 (6,2)

miljoonaa euroa vuonna 2026 .

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös104

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut:

Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä osakeperusteinen liiketoimi maksetaan työntekijälle nettona verojen jälkeen ja

Elisalla on velvollisuus toimittaa osakepalkkiojärjestelmästä saadun edun arvosta ennakonpidätys. Osakepalkkiojärjestelmiä

käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja työsuhdekulu kirjataan perustuen

myönnettyjen brutto-osakkeiden määrään huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta vain netto-osakkeet ja Elisa suorittaa

ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden rahana verottajalle. Konsernin verottajalle maksama

ennakonpidätys kirjataan suoraan omaan pääomaan.

Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu,

tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja. Järjestelmään liittyviä

mahdollisia luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Osakeperusteiset maksut:

Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen

kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista .

4.3 Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni

maksaa ennalta määrättyjä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta

lisämaksujen suorittamiseen, mikäli eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan

osalta pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely.

Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt.

Järjestelyt rahoitetaan pääosin vakuutusyhtiöön suoritettavilla vuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla

maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa

Oyj:ssä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet on kuvattu liitetiedossa 4.1.

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka

milj.euroa	2025	2024
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	–1,3	–1,0
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	–32,8	–38,7
Varojen käypä arvo	28,2	33,6
B/S Nettomääräinen eläkevelka (-) /-saaminen (+) taseessa	–6,0	–6,2
Laajan tuloslaskelman eläkekulu
milj.euroa	2025	2024
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno	0,0	0,0
Nettokorkokulu	0,2	0,3
Velvoitteen täyttämiset	0,0	–1,8
	0,2	–1,4
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	0,4	0,3
Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin liittyvä vero	–0,1	–0,1
I/S	0,3	0,2

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös105

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma

milj.euroa	2025	2024
Nettovelka tilikauden alussa	6,2	9,3
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu	0,2	–1,4
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	0,4	0,3
Työnantajan suorittamat maksut	–0,8	–2,0
Nettovelka tilikauden lopussa	6,0	6,2

Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset

milj.euroa	2025	2024
Velvoite tilikauden alussa	–39,7	–44,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,0
Korkomenot	–1,2	–1,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten ja demografisten oletusten muutoksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	1,0	–0,6
Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (-)	1,2	0,0
Maksetut etuudet	4,6	4,6
Velvoitteen täyttäminen		1,8
Velvoite tilikauden lopussa	–34,1	–39,7

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

milj.euroa	2025	2024
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	33,6	34,7
Korkotuotot	1,0	1,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (-)	–2,7	0,2
Maksetut etuudet	–4,6	–4,6
Työantajan suorittamat maksut	0,8	2,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	28,2	33,6

Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset	2025	2024
Diskonttauskorko, %	3,5	3,3
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, %	2,3	2,4
Inflaatio, %	2,0	2,1

Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyysanalyysi

Vaikutus etuuspohjaiseen

nettoeläkevelkaan, meur

Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos	2025	2024
Diskonttauskorko +0,5 %	–0,4	–0,5
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 %	1,6	0,6
Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi	0,4	0,5

Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden

olettamusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin olettamuksissa tapahtuvat

muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on

käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi

inflaatio ja korkeampi odotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta, koska varojen

käypä arvo lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti

eliniän odotteen nousu kasvattaa velkoja ja vaikutus kohdistuu nettovelkaan.

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,0 (12,2) vuotta.

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,7 (0,7) miljoonaa euroa vuonna 2026.

Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100-prosenttisesti hyväksyttäviä vakuutuksia.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös106

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Eläkevelvoitteet:

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun

etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden

palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa

laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen

markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten

maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn

kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen

eläkejärjestelyn nettovelka.

Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti

ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät,

mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin

sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Eläkevelvoitteet:

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään olettamuksia

ja arvioita muun muassa eläkevelvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen arvostamiseen käytetystä diskonttauskorosta sekä

inflaation ja palkkatason kehityksestä.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös107

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä liikearvo

5.1 Poistot ja arvonalentumiset

milj.euroa	2025	2024
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Käyttöoikeusomaisuus	1,5	1,3
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut rakennukset ja rakennelmat	13,3	12,5
Käyttöoikeusomaisuus	25,4	21,9
Telelaitteet, koneet ja kalusto
Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto	176,9	174,7
Käyttöoikeusomaisuus	3,5	3,1
Muut aineelliset hyödykkeet	0,1	0,1
	220,7	213,6
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	17,5	12,1
Asiakaskanta	4,4	2,6
Muut aineettomat hyödykkeet	55,8	50,8
	77,7	65,6
I/S	298,4	279,2

Omaisuuseristä on kirjattu 2,0 (0,1) miljoonaa euroa arvonalennuksia.

5.2 Aineelliset hyödykkeet

					Kesken-
	Maa- ja	Rakennukset	Telelaitteet,	Muut	eräiset
2025	vesi-	ja	koneet ja	aineelliset	aineelliset
milj.euroa	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12,0	380,2	4 034,8	36,7	40,6	4 504,3
Hankitut liiketoiminnot			0,1		0,0	0,1
Lisäykset	0,4	15,9	150,4	0,3	40,6	207,6
Myydyt liiketoiminnot		–0,1	–0,1			–0,1
Vähennykset	0,0	–0,6	–1 609,7	0,0		–1 610,4
Siirrot erien välillä	0,2	5,0	62,1		–31,5	35,8
Muuntoerot	0,0	0,0	–0,1	–0,1	0,0	–0,2
Hankintameno 31.12.	12,6	400,4	2 637,5	36,9	49,7	3 137,1
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	–0,1	236,7	3 357,3	36,0		3 629,8
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	13,3	176,9	0,1		190,3
Hankittujen liiketoimintojen
kertyneet poistot			0,1			0,1
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,0	–0,6	–1 573,5			–1 574,1
Myytyjen liiiketoimintojen
kertyneet poistot		–0,1	0,0			–0,1
Muuntoerot		0,0	0,0	–0,1		–0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.	–0,1	249,3	1 960,7	36,0		2 245,9
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	12,1	143,5	677,5	0,7	40,6	874,5
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	12,7	151,1	676,7	0,9	49,7	891,2

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös108

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

					Kesken-
	Maa- ja	Rakennukset	Telelaitteet,	Muut	eräiset
2024	vesi-	ja	koneet ja	aineelliset	aineelliset
milj.euroa	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	11,7	351,3	3 875,3	36,6	38,3	4 313,3
Hankitut liiketoiminnot	0,0	3,8	5,2		0,3	9,2
Lisäykset	0,3	13,9	193,3	0,0	29,6	237,1
Vähennykset	0,0	–0,2	–2,9			–3,1
Siirrot erien välillä		11,4	–36,1		–27,6	–52,2
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	12,0	380,2	4 034,8	36,7	40,6	4 504,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	–0,1	217,4	3 244,5	35,9		3 497,7
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	12,5	174,7	0,1		187,3
Hankittujen liiketoimintojen
kertyneet poistot			0,3			0,3
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,0	6,7	–62,2			–55,5
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0		0,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	–0,1	236,7	3 357,3	36,0		3 629,8
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	11,9	133,9	630,8	0,8	38,3	815,6
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	12,1	143,5	677,5	0,7	40,6	874,5

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2025 90,9 (81,9) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet:

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla.

Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden

jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on

todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja

kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu

käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa

hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta

Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta

Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) 8–15 vuotta

Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta

Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuotta

Telepäätelaitteet 2–4 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja .

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös109

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

5.3 Käyttöoikeusomaisuus

2025

milj.euroa

Maa- ja

		Rakennukset	Telelaitteet,
	vesialueet	ja rakennelmat	koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	20,1	157,5	15,4	193,0
Lisäykset	7,5	46,0	9,5	63,0
Myydyt liiketoiminnot		–1,1		–1,1
Vähennykset		–2,0		–2,0
Siirrot erien välillä	–0,4	–9,3	–2,5	–12,1
Muuntoerot		–0,1	0,0	–0,1
Hankintameno 31.12.	27,3	191,1	22,4	240,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	6,0	84,7	8,3	98,9
Poistot ja arvonalentumiset	1,5	25,4	3,5	30,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,4	–9,6	–2,5	–12,4
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot		–0,6	0,0	–0,6
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	7,1	99,8	9,2	116,2
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	14,2	72,8	7,2	94,1
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	20,2	91,2	13,2	124,6

2024	Maa- ja	Rakennukset	Telelaitteet,
milj.euroa	vesialueet	ja rakennelmat	koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	18,7	135,7	14,7	169,1
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,6	0,1	0,7
Lisäykset	1,7	27,3	3,6	32,6
Siirrot erien välillä	–0,3	–6,2	–2,9	–9,3
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	20,1	157,5	15,4	193,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	4,9	68,9	8,0	81,8
Poistot ja arvonalentumiset	1,3	21,9	3,1	26,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,2	–6,1	–2,8	–9,2
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	6,0	84,7	8,3	98,9
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	13,8	66,8	6,7	87,3
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	14,2	72,8	7,2	94,1

Tulevaisuudessa alkavien vuokrasopimusten IFRS 16 -standardin mukaiset velkasitoumukset 31.12.2025 olivat

0,1 (2,5) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Käyttöoikeusomaisuus:

Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää

tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Elisa arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä

vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen.

Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimitilojen, tele- ja laitetilojen sekä liikepaikkojen ja autojen

vuokrasopimuksista. Tilaajayhteysvuokrat toisilta operaattoreilta ja sopimukset kaapeleiden sijoitusoikeuksista eivät

pääsääntöisesti täytä vuokrasopimuksen kriteereitä.

Taseeseen kirjattava käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien

vuokramaksujen nykyarvoon. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa,

vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuden poistot ja

vuokrasopimusvelkojen korot. Käyttöoikeusomaisuus poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä

joko käyttöoikeusomaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokrakauden aikana, sen mukaan kumpi näistä on

lyhyempi.

Käyttöoikeusomaisuutta oikaistaan tietyissä tapauksissa vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisen yhteydessä.

Vuokrasopimusvelat uudelleenmääritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai

korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka

uudelleenmääritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuden kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.

Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään taseen

ulkopuolisina vastuusitoumuksina. Lyhytaikaisia ovat vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän.

Arvoltaan vähäisiä ovat vuokrasopimukset, joiden kohdeomaisuus on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten

ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 8.4 Taseen ulkopuoliset

vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset.

Elisa erottaa vuokrasopimuksiin sisältyvät palvelukomponentit toimitilojen, liikepaikkojen ja autojen osalta ja kirjaa

näiden osuuden tuloslaskelmaan kuluna.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös110

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

5.4 Aineettomat hyödykkeet

			Muut	Keskeneräiset
2025	Kehittämis-	Asiakas-	aineettomat	aineettomat
milj.euroa	menot	kanta	hyödykkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	108,3	37,3	944,2	16,4	1 106,2
Hankitut liiketoiminnot	0,4	4,3	–1,2		3,5
Lisäykset	12,5		47,5	24,8	84,8
Vähennykset	–4,7		–8,9		–13,6
Siirrot erien välillä	14,5		–5,2	–11,6	–2,2
Muuntoerot	0,0	0,0	–0,4		–0,4
Hankintameno 31.12.	131,0	41,6	976,0	29,7	1 178,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	82,5	28,6	760,6		871,7
Poistot ja arvonalentumiset	17,5	4,4	55,8		77,7
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot	0,3		0,0		0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,6		–15,4		–16,0
Muuntoerot	0,0	0,0	–0,2		–0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	99,7	32,9	800,8		933,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	25,8	8,8	183,6	16,4	234,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	31,3 (1	8,6	175,3 (1	29,7	244,9

				Muut	Keskeneräiset
2024	Kehittämis-		Asiakas-	aineettomat	aineettomat
milj.euroa	menot		kanta	hyödykkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	91,9		44,3	869,9	14,8	1 020,9
Hankitut liiketoiminnot	4,2		8,0	21,1	1,0	34,3
Lisäykset	11,3			48,4	8,2	67,9
Vähennykset	–0,9			–0,8		–1,8
Siirrot erien välillä	1,8		–14,7	5,5	–7,6	–15,1
Muuntoerot	0,0		–0,2	0,2		–0,1
Hankintameno 31.12.	108,3		37,3	944,2	16,4	1 106,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	71,4		40,9	698,4		810,6
Poistot ja arvonalentumiset	12,1		2,6	50,8		65,6
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot				12,2		12,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,9		–14,7	–0,9		–16,6
Muuntoerot	0,0		–0,3	0,1		–0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	82,5		28,6	760,6		871,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	20,5		3,4	171,5	14,8	210,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	25,8	(1	8,8	183,6 (1	16,4	234,6

Sisältää IT-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 119,9 (116,9) miljoonaa euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös111

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva

taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti.

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden

vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa

tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet, kuten asiakaskanta ja tuotemerkki arvostetaan käypään

arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna

taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta 3–5 vuotta

Tuotemerkki 10 vuotta

Kehittämismenot 3 vuotta

IT-ohjelmat 5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti

toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa

tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun

tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus

vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Pilvipalveluiden käyttöönottomenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli aineettoman

omaisuuserän aktivointiedellytykset täyttyvät.

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä

ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden

osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.

Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä

korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka

diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin

siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio

perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on

muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä

omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

5.5 Liikearvo

milj.euroa		2025	2024
Hankintameno 1.1.		1 281,7	1 178,4
Hankitut liiketoiminnot		2,2	106,1
Myydyt liiketoiminnot		0,2
Siirrot erien välillä		–18,7	–2,5
Muuntoerot		–3,3	–0,3
Hankintameno 31.12.		1 262,2	1 281,7
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.		18,8	21,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet arvonalentumiset		–18,7	–2,5
Muuntoerot		–0,1	0,1
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.		0,0	18,8
Kirjanpitoarvo 1.1.		1 262,9	1 157,2
Kirjanpitoarvo	31.12.	1 262,2	1 262,9

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

milj.euroa	2025	2024
Henkilöasiakkaat	643,7	643,7
Yritysasiakkaat	391,1	391,1
Kansainväliset ohjelmistopalvelut	227,4	228,1
B/S	1 262,2	1 262,9

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat ja

Kansainväliset ohjelmistopalvelut.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös112

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Arvonalentumistestaus:

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen.

Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat

johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten

informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 6,6 prosenttia

Henkilöasiakkaiden ja Yritysasiakkaiden osalta ja 11,7 prosenttia Kansainvälisten ohjelmistopalveluiden osalta (vertailuvuonna 5,9

prosenttia Henkilöasiakkaiden ja Yritysasiakkaiden osalta). Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla

tulevaisuuden rahavirtojen muutokseksi 2 prosentin kasvu.

DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen,

investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon,

horisonttikasvuun ja diskonttauskorkoon.

Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta.

Herkkyysanalyysi

	Henkilö-	Yritys-	Kansainväliset
	asiakkaat	asiakkaat	ohjelmistopalvelut
Käytetyt ennusteparametrit	2025	2025	2025
Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa	6 560	2 567	190
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1	40,3	34,1	13,1
Horisonttikasvu, %	2,0	2,0	2,0
Diskonttauskorko ennen veroja, %	6,6	6,6	11,7
		Henkilö-	Yritys-
		asiakkaat	asiakkaat
Käytetyt ennusteparametrit		2024	2024
Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa		7 548	3 146
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1		39,3	29,0
Horisonttikasvu, %		2,0	2,0
Diskonttauskorko ennen veroja, %		5,9	5,9

Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin

	Henkilö-	Yritys-	Kansainväliset
Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä	asiakkaat	asiakkaat	ohjelmistopalvelut
arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo	2025	2025	2025
Käyttökatemarginaali keskimäärin, %	–20,7	–14,5	–7,0
Horisonttikasvu, %	–42,6	–25,6	–7,7
Diskonttauskorko ennen veroja, %	19,6	15,6	6,0
		Henkilö-	Yritys-
Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä		asiakkaat	asiakkaat
arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo		2024	2024
Käyttökatemarginaali keskimäärin, %		–20,0	–13,0
Horisonttikasvu, %		–39,0	–19,0
Diskonttauskorko ennen veroja, %		19,2	13,1

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liikearvo:

Ennen vuotta 2010 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. 1.1.2010 jälkeen

tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien

omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun

nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta

arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat

Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat ja Kansainväliset ohjelmistopalvelut. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä arvonalentumisilla.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio

kohdistetaan ensin vähentämään yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

J ohdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Arvonalentumistestaus:

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden

laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja

kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös113

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

6.1 Vaihto-omaisuus

milj.euroa	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	18,4	21,1
Valmiit tuotteet/tavarat	29,1	54,5
B/S	47,5	75,6

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,4 (0,7) miljoonaa euroa.

6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

6.2.1 Lyhytaikaiset saamiset

milj.euroa	2025	2024
Myyntisaamiset	451,3	446,7
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset	–7,5	–6,2
Saamiset asiakassopimustuotoista	1,2	3,8
Saamiset asiakassopimuskuluista	7,8	5,8
Siirtosaamiset	78,8	87,0
Rahoitusleasingsaamiset	18,2	17,4
Lainasaamiset	0,0	0,0
Saamiset osakkuusyrityksiltä	16,0	3,7
Muut saamiset	12,0	14,8
B/S	577,8	573,0

Siirtosaamiset koostuvat korkosaamisista sekä liiketuottojen ja -kulujen jaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma

2025 2024

milj.euroa	Nimellisarvo	Luotto tappiot	Tasearvo	Nimellisarvo	Luotto tappiot	Tasearvo
Erääntymättömät	395,1	0,0	395,0	396,2	0,0	396,2
Erääntyneet
Alle 30 päivää	29,7	–0,2	29,5	28,4	–0,2	28,2
31–60 päivää	8,9	–0,6	8,4	8,8	–0,6	8,2
61–90 päivää	4,7	–0,7	4,0	3,3	–0,6	2,6
91–180 päivää	6,5	–3,0	3,5	3,6	–2,0	1,6
Yli 181 päivää	6,3	–3,0	3,4	6,3	–2,7	3,6
	451,3	–7,5	443,8	446,7	–6,2	440,4

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu

liitetiedossa 7.1. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 443,8 miljoonaa euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös114

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

6.2.2 Pitkäaikaiset saamiset

milj.euroa	2025	2024
Lainasaamiset	0,0	0,0
Myyntisaamiset	100,2	91,3
Saamiset osakkuusyrityksiltä	6,4	6,3
Rahoitusleasingsaamiset	6,4	5,5
Siirtosaamiset	2,0	0,2
Pitkäaikaiset johdannaiset	0,0	0,4
Muut pitkäaikaiset saamiset	1,9	1,3
B/S	116,9	105,1

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia.

Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärä – vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain

milj.euroa	2025	2024
Yhden vuoden kuluessa	18,7	17,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	6,5	5,6
	25,1	23,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	–0,5	–0,5
Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo	24,6	22,9

Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti

milj.euroa	2025	2024
Yhden vuoden kuluessa	18,2	17,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	6,4	5,5
	24,6	22,9

Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestä viiteen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös115

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

6.3 Ostovelat ja muut velat

milj.euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot	4,9	4,6
Johdannaissopimukset	1,2	0,0
Muut velat (1	16,5	14,7
B/S	22,6	19,4
Lyhytaikaiset
Ostovelat (2	188,9	177,7
Saadut ennakot	8,0	14,0
Velat asiakassopimustuotoista	43,9	34,8
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	68,4	69,1
Muut siirtovelat	26,8	20,6
Velat osakkuusyrityksille	0,0	0,0
Muut velat (1	104,3	108,0
B/S	440,3	424,2
	462,9	443,6

Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 0,0 (7,6) miljoonaa euroa ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 1,5 (4,1) miljoonaa euroa liiketoimintojen

hankintoihin liittyviä ehdollisia vastikkeita ja ehdollisia määräysvallattomien omistajien lunastusvelvoitteita.

Ostovelkoihin sisältyy toimittajarahoituksellisia ostovelkoja 2,4 (5,2) miljoonaa euroa. Järjestelyissä pankki tarjoaa Elisan toimittajille

käyttöpääomarahoitusratkaisun, jossa toimittaja maksaa Elisan ostovelkojen nopeammasta suorituksesta. Toimittajarahoituksellisten ostovelkojen

erääntymisajat ovat 60–75 päivää laskun päiväyksestä, kun normaalien ostovelkojen erääntymisajat ovat pääosin 30–40 päivää laskun

päiväyksestä.

Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten tuottojen ja kulujen jaksotuksista.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset

ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat:

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan

tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat

välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset:

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni

kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappiovarauksen odotettuihin luottotappioihin perustuen ja arvonalentumistappion,

kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin kuin myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio

pienenee.

Myyntisaamiset ja muut saamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Muutoin ne

luokitellaan lyhytaikaisiksi saamisiksi.

Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joilla asiakas voi maksaa ostamansa laitteen 12–36 kuukauden

maksuajalla. Konserni kirjaa laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja myyntisaamiseksi ja luokittelee myyntisaamisen

pitkäaikaiseksi, mikäli se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusleasingsaamiset:

Konserni toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien päätelaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet

myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot konserni kirjaa vuokra-

ajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella

saman suuruisen tuottoasteen.

Ostovelat:

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen

maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös116

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

7. Pääomarakenne

7.1 Rahoitusriskien hallinta

Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä.

Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen

tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.

7.1.1 Markkinariskit

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja

sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös

johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta.

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2025, nimellisarvoon

Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Yritystodistukset	90,0			90,0
Joukkovelkakirjalainat		200,0		200,0
Pankkilainat			100,0	100,0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalainat	185,0	900,0		1 085,0
Pankkilainat			100,0	100,0
Vuokrasopimusvelat	27,9	44,4	48,6	120,9
	302,9	1 144,4	248,6	1 695,9

Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 100,0 miljoonaa euroa sekä

kassavaroja 89,5 miljoonaa euroa 31.12.2025.

Vuokrasopimuksissa on indeksisidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen, käyttöoikeusomaisuuden sekä

poistojen määrään.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja

muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä

koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

milj. euroa		2025		2024
Korkotason muutos +/- 1 %	–3,9 / 3	,9	–4,6 /	4,6

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja

transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Elisa Polystar Sweden AB:sta ja sen

tytäryhtiöistä, kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin muista hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat

Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Kanadan dollari (CAD), Englannin punta (GBP) ja Sveitsin frangi (CHF).

Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen.

Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia on käytetty Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin arvon muutosta vastaan.

Konserni on suojannut Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä kuluja valuuttatermiinein. Konsernin

rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio koostuu pääosin Elisa Polystar

-alakonsernista. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.

Valuuttapositio

2025 2024

milj.euroa	Myyntisaamiset	Ostovelat	Myyntisaamiset	Ostovelat
USD	9,2	7,3	9,6	5,5
SEK	3,9	0,7	3,4	0,3
GBP	0,4	0,5	0,1	0,3
CAD	2,8	0,0	1,4	0,0
CHF	0,1	0,0	0,8	0,0

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai

heikkenevän 20 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan olisi:

milj.euroa	2025	2024
USD	+/–0,4	+/–0,8
SEK	+/–0,6	+/–0,6
GBP	–/+0,0	–/+0,0
CAD	+/–0,6	+/–0,3
CHF	+/–0,0	+/–0,2

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös117

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hyödykeriskit

Elisa panostaa voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöön ja on solminut tuulivoiman hankintasopimuksen Puutikankangas

Wind -tuulivoimapuistosta. Sopimus on voimassa maaliskuuhun 2033 saakka ja kattaa noin puolet Elisan Suomen

mobiiliverkon sähköenergian kulutuksesta.

Elisa suojaa sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden

aikajänteellä. Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan

kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus

tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos

esitetään laajan tuloslaskelman erässä rahavirran suojaukset.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %	2025	2024
0–1 vuotta	97,4	92,0
1–2 vuotta	75,7	71,6
2–3 vuotta	43,8	42,1
3–4 vuotta	42,6	41,1
4–5 vuotta	42,6	34,5

Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2025 tasosta +/– 10 %, olisi vaikutus vuoden 2026

omaan pääomaan +0,3/–0,3 (+0,3/–0,3) miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.

7.1.2 Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin

rahoitusjärjestely on 2 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 1 285 miljoonan euron

määrästä joukkovelkakirjalainoja. Elisa nosti ohjelman kokonaismäärän 1 500 miljoonasta eurosta 2 000 miljoonaan euroon

heinäkuussa 2025 ohjelman vuosittaisen päivityksen yhteydessä. Elisa laski ohjelman puitteissa liikkeeseen kiinteäkorkoisen

300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan 14.5.2025. Laina erääntyy 14.5.2030. Lisäksi Elisa osti 15.5.2025 helmikuussa

2026 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja nimellisarvoltaan 115,0 miljoonan euron määrästä. 26.11.2025 Elisa laski liikkeeseen

200 miljoonan euron suuruisen korotuksen 14.5.2025 liikkeeseen laskettuun 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaan.

Yhtiöllä on lisäksi 350 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron sitovat luottolimiitit, jotka olivat

kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2025. 130 miljoonan euron limiitti erääntyy 22.9.2028, 24 miljoonan euron limiitti

erääntyy 16.5.2028 ja 146 miljoonan euron limiitti erääntyy 16.5.2030. Komittoitujen lainalimiittien marginaali määräytyy

yhtiön luottoluokituksen sekä vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen pohjalta.

Elisa on solminut Landesbank Baden-Württembergin kanssa käyttöpääomarahoituslimiitin suuruudeltaan 125 miljoonaa euroa.

Limiitti on ei-sitova ja se on voimassa toistaiseksi. Limiitti on kokonaisuudessaan käyttämättä 31.12.2025.

Elisalla on kaksi lainasopimusta Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa, jotka ovat suuruudeltaan 100 miljoonaa

euroa ja 200 miljoonaa euroa. 100 miljoonan euron laina erääntyy vuonna 2031 ja sen korkomarginaali on sidottu

vastuullisuustavoitteisiin. Järjestely on kiinteäkorkoinen. 200 miljoonan euron laina erääntyy vuonna 2033 ja myös sen

korkomarginaali on sidottu vastuullisuutavoitteisiin. Järjestely on vaihtuvakorkoinen. Tilinpäätöshetkellä 200 miljoonan euron

lainasta on nostettu 100 miljoonaa euroa.

Elisalla on rahoituskovenantti kahdessa yhteensä 300 miljoonan euron sitovassa luottolimiittijärjestelyssä sekä

kahdessa yhteensä 300 miljoonan euron lainasopimuksessa, jotka on solmittu Pohjoismaiden Investointipankin kanssa.

Rahoituskovenanttiehdon mukaan omavaraisuusaste ei saa mennä alle 30 prosentin. Kovenantin tulee täyttyä jatkuvasti ja

se testataan ja raportoidaan lainanantajille vuosineljänneksittäin. Elisan talousennusteet eivät anna viitteitä kovenanttien

rikkoutumisesta.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody’s Investor Services on luokittanut

Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). S&P Global on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset

luokkaan BBB+ (näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A–2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut limiitit

milj.euroa	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset	189,5	89,9
Luottolimiitit ja nostamattomat pankkilainat	400,0	300,0
	589,5	389,9

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla

yritystodistuksilla olivat 499,5 (82,9) miljoonaa euroa 31.12.2025.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 7.4.2.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös118

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

7.1.3 Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset

tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt

limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden

omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat,

jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina,

kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus

tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta

edustaa noin 6 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 7,5 (6,2) miljoonaa

euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy

määritettyjen asiakasryhmien erääntyneet myyntisaamiset säännöllisesti. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei

konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä.

31.12.2025 konsernilla oli 443,8 (440,4) miljoonaa euroa lyhytaikaisia myyntisaamisia ja 100,2 (91,3) miljoonaa euroa

pitkäaikaisia myyntisaamisia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 6.2.1.

7.2 Pääoman hallinta

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja

yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Elisan omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1,5–2.

Elisan voitonjako omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden

hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan

suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon taloudellisen aseman, tulevat

rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.

7.2.1 Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

milj. euroa	2025	2024
Korollinen nettovelka	1 508,5	1 472,8
B/S Oma pääoma yhteensä	1 259,0	1 292,8
Pääoma yhteensä	2 767,5	2 765,5
Velkaantumisaste, %	119,8	113,9
Nettovelka/käyttökate	1,9	1,9
Omavaraisuusaste, %	35,9	38,7

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös119

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

7.2.2 Käytettävissä olevat rahoituslähteet

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisan tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden

liikkeeseenlaskuun. Varsinainen yhtiökokous 2025 valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön

hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15

miljoonaa osaketta.

Oma pääoma	2025	2024
Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl	6 822	6 926
Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl	15 000	15 000

Tilinpäätöspäivän osakekurssilla osakeantivaltuutuksen maksimimäärä 31.12.2025 oli 566,1 (627,0) miljoonaa euroa.

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisa pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan

tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri

juoksuajoille.

Velkapääoma	2025	2024
Yritystodistusohjelma (ei sitova) (1	260,0	43,0
Lyhytaikainen lainajärjestely (ei sitova)	125,0	50,0
Pitkäaikaiset pankkilainat	100,0
Sitovat luottolimiitit (2	300,0	300,0
EMTN-ohjelma (ei sitova) (3	715,0	600,0
Yhteensä, milj. euroa	1 500,0	993,0

Osakeantivaltuutuksen ja sitovien sekä ei sitovien velkajärjestelyiden yhteismäärä tilinpäätöspäivänä oli 2 066,1 (1 620,0)

miljoonaa euroa.

Yritystodistusohjelman koko on 350 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2025 käytössä 90 miljoonaa euroa.

Elisalla on kaksi sitovaa luottolimiittiä, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2025.

Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 2 000 miljoonaa euroa.

Siitä oli 31.12.2025 käytössä 1 285 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 18.7.2025, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.

7.3 Oma pääoma

7.3.1 Osakepääoma ja omat osakkeet

	Osakkeiden
	lukumäärä	Osake-	Omat
milj.euroa	(tuhansia)	pääoma	osakkeet
1.1.2024	167 335	83,0	–121,7
Omien osakkeiden luovutus			2,9
B/S 31.12.2024	167 335	83,0	–118,8
Omien osakkeiden luovutus			2,3
B/S 31.12.2025	167 335	83,0	–116,5

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.

Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on kullakin yksi ääni.

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omat osakkeet esitetään oman

pääoman vähennyksenä.

		Kirjan pidollinen	%-osuus
	Osakkeiden	vasta-arvo	osakkeista
Omat osakkeet	lukumäärä	euroa	ja äänistä
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2024	6 946 654	3 446 986	4,15
Omien osakkeiden luovutus	–134 178
Siirto yhteistililtä	113 131
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2024	6 925 607	3 436 542	4,14
Omien osakkeiden luovutus	–104 068
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2025	6 821 539	3 384 902	4,08

7.3.2 Osingot

Hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2025 jaetaan varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä osinkoa 0,60 euroa/osake.

Lisäksi hallitus on ehdottanut, että se valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 1,80 euron osingon

jakamisesta osakkeelta. Osinkona jaetaan enintään 2,40 euroa/osake. Vuoden 2024 tuloksesta jaettiin osinkoa 2,35 euroa/

osake.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös120

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

7.3.3 Muut rahastot

	Sijoitetun
	vapaan
	oman		Käyvän
	pääoman	Vara-	arvon	Muut
milj.euroa	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	Yhteensä
1.1.2024	90,9	3,4	–9,4	381,0	465,9
Rahavirran suojaukset			–0,5		–0,5
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät			–0,2		–0,2
B/S 31.12.2024	90,9	3,4	–10,1	381,0	465,2
Rahavirran suojaukset			–0,4		–0,4
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät			–0,3		–0,3
B/S 31.12.2025	90,9	3,4	–10,8	381,0	464,5

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten

mukaan merkitty osakepääomaan.

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.

Käyvän arvon rahasto sisältää etuuspohjaisen nettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran

suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.

Muihin rahastoihin on kirjattu yrityshankintojen yhteydessä toteutettujen osakeantien nimellishintaa korkeammat hinnat.

7.4 Rahoitusvarat ja -velat

7.4.1 Rahoitustuotot ja -kulut

milj.euroa	2025	2024
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	0,5	0,6
Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista	5,1	5,0
Luovutusvoitot rahoitusvaroista	0,1	0,8
Valuuttakurssivoitot	3,0	2,8
Muut rahoitustuotot	1,3	0,2
I/S	9,9	9,4

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	–37,9	–34,5
Korkokulut vuokrasopimusveloista	–4,3	–3,9
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	–2,4	–2,2
Muut korkokulut	–0,1	–0,2
Arvonalentumiset	0,0	–5,0
Luovutustappiot rahoitusvaroista	0,0	0,0
Valuuttakurssitappiot	–4,8	–2,0
Muut rahoituskulut	–0,3	–0,1
I/S	–49,9	–47,9

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitustuotot ja -kulut:

Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko liikevaihtoon, materiaaleihin ja palveluihin, liiketoiminnan muihin

kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös121

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

7.4.2 Rahoitusvelat

2025 2024

milj.euroa	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	1 093,2	1 092,8	895,8	885,1
Pankkilainat	208,5	208,5	111,8	111,8
Vuokrasopimusvelat	93,0	93,0	75,5	75,5
B/S	1 394,8	1 394,3	1 083,1	1 072,4
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	184,9	184,7
Pankkilainat	0,4	0,4	151,5	151,5
Vuokrasopimusvelat	27,9	27,9	21,0	21,0
Yritystodistukset	90,0	90,0	307,0	307,0
B/S	303,2	303,0	479,6	479,6
	1 698,0	1 697,3	1 562,7	1 552,0

Lainat sisältävät yhteensä 120,9 (96,6) miljoonaa euroa vakuudellisia vuokrasopimusvelkoja. Vuokrasopimusvelat ovat

tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin

vuokranantajalle.

Rahoitusvelat ovat merkittäviltä osin euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon.

Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti ilman vuokrasopimusvelkoja oli 3,2 (2,2) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,5 (2,4)

prosenttia.

Rahoitusvelkojen muutokset

2025

				Lyhyt-
	Pitkä-	Pitkä -	Lyhyt-	aikaiset
	aikaiset	aikaiset	aikaiset	vuokra-
	korolliset	vuokra-	korolliset	sopimus-	Johdan-
milj.euroa	velat	sopmusvelat	velat	velat	naiset	Yhteensä
Velat 1.1.	1 007,6	75,5	458,5	21,0	–0,4	1 562,3
Nostot	600,0		175,0			775,0
Takaisinmaksut	–3,3		–658,1	–29,4		–690,8
Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	0,0	–0,1		–0,1		–0,2
Uudet sopimukset ja muut
vuokrasopimusten muutokset		17,7		36,3		54,0
Käypien arvojen muutokset	–2,6		–0,1		0,5	–2,2
Siirto pitkä- ja lyhytaikaisen velan
välillä	–300,0		300,0			0,0
Muuntoerot		–0,1				–0,1
Velat 31.12.	1 301,7	93,0	275,3	27,9	0,1	1 698,1

				Lyhyt-
	Pitkä-	Pitkä-	Lyhyt-	aikaiset
	aikaiset	aikaiset	aikaiset	vuokra-
2024	korolliset	vuokra-	korolliset	sopimus-	Johdan-
milj.euroa	velat	sopmusvelat	velat	velat	naiset	Yhteensä
Velat 1.1.	996,7	67,8	282,2	20,8	–1,0	1 366,5
Nostot	100,0		428,0			528,0
Takaisinmaksut	–13,1		–358,3	–25,4		–396,8
Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	21,9	1,3	6,3	0,4		29,9
Uudet sopimukset ja muut
vuokrasopimusten muutokset		6,4		25,2		31,6
Käypien arvojen muutokset	2,1		0,4		0,7	3,1
Siirto pitkä- ja lyhytaikaisen velan
välillä	–100,0		100,0			0,0
Muuntoerot		0,0				0,0
Velat 31.12.	1 007,6	75,5	458,5	21,0	–0,4	1 562,3

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös122

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuva maturiteettijakauma

2025
milj. euroa	2026	2027	2028	2029	2030	2031–	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	214,2	327,1	26,4	326,4	514,4	0,0	1 408,5
Rahoituskulut	29,2	27,1	26,4	26,4	14,4	0,0	123,5
Lyhennykset	185,0	300,0	0,0	300,0	500,0	0,0	1 285,0
Pankkilainat	7,0	10,9	7,5	6,9	6,9	208,9	248,1
Rahoituskulut	6,6	6,5	6,5	6,5	6,5	6,6	39,2
Lyhennykset	0,4	4,4	1,0	0,4	0,4	202,3	208,9
Yritystodistukset	90,0						90,0
Rahoituskulut	1,2						1,2
Lyhennykset	88,8						88,8
Vuokrasopimusvelat	32,5	25,0	16,5	11,4	9,1	72,7	167,2
Rahoituskulut	4,7	6,7	4,5	3,4	2,9	24,0	46,3
Lyhennykset	27,9	18,3	12,0	7,9	6,2	48,6	120,9
Johdannaiset	0,1	0,0					0,1
Sähköjohdannaiset	0,1	0,0					0,1
Valuuttajohdannaiset	0,0						0,0
Korkojohdannaiset					1,1		1,1
Ehdolliset vastikkeet	1,5						1,5
Ostovelat	188,9						188,9
Yhteensä	534,2	363,0	50,4	344,7	530,4	281,5	2 104,3
Rahoituskulut	41,8	40,4	37,4	36,3	23,8	30,6	210,3
Lyhennykset	492,5	322,6	13,0	308,4	506,6	250,9	1 894,0

2024

milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030–	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	17,0	317,0	313,2	12,0	312,0	0,0	971,2
Rahoituskulut	17,0	17,0	13,2	12,0	12,0	0,0	71,2
Lyhennykset	0,0	300,0	300,0	0,0	300,0	0,0	900,0
Pankkilainat	158,7	8,3	6,0	5,7	4,1	108,3	291,0
Rahoituskulut	7,2	3,8	3,7	3,7	3,7	5,6	27,6
Lyhennykset	151,5	4,5	2,3	2,0	0,4	102,7	263,4
Yritystodistukset	307,0						307,0
Rahoituskulut	3,7						3,7
Lyhennykset	303,3						303,3
Vuokrasopimusvelat	25,4	19,3	15,2	8,5	6,9	70,3	145,6
Rahoituskulut	4,4	6,6	5,5	3,0	2,5	27,0	49,0
Lyhennykset	21,0	12,7	9,7	5,5	4,4	43,3	96,6
Johdannaiset	–0,4	0,0					–0,4
Sähköjohdannaiset	–0,4	0,0					–0,4
Valuuttajohdannaiset	0,0						0,0
Ehdolliset vastikkeet	5,4						5,4
Ostovelat	177,7						177,7
Yhteensä	690,9	344,6	334,4	26,2	323,0	178,6	1 897,6
Rahoituskulut	32,0	27,4	22,4	18,7	18,2	32,6	151,2
Lyhennykset	658,9	317,2	312,0	7,5	304,8	146,0	1 746,4

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.

Yhtiöllä on 300 miljoonaa euroa sitovia luottolimiittejä, jotka olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2025. 130 miljoonan euron

limiitti erääntyy 22.9.2028, 24 miljoonan euron limiitti erääntyy 16.5.2028 ja 146 miljoonan euron limiitti erääntyy 16.5.2030.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös123

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Joukkovelkakirjalainat

Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

			31.12.2025
	Käypä arvo	Tasearvo	Nimellisarvo	Nimellis-	Efektiivinen
	milj. euroa	milj. euroa	milj. euroa	korko-%	korko-%	Eräpäivä
EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroa
I/2019	184,7	184,9	185,0	1,125	1,236	26.2.2026
I/2020	288,6	299,5	300,0	0,250	0,322	15.9.2027
I/2023	308,8	298,6	300,0	4,000	4,092	27.1.2029
I/2025	297,6	297,4	300,0	2,875	2,994	14.5.2030
II/2025	197,8	197,7	200,0	2,875	3,060	14.5.2030
	1 277,5	1 278,2	1 285,0

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.

Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat erääntymisajoittain

milj.euroa	2025	2024
Yhden vuoden kuluessa	27,9	21,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	44,4	32,3
Yli viiden vuoden kuluttua	48,6	43,3
	120,9	96,6

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös124

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

7.4.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2025

milj.euroa

	Käypään arvoon	Käypään arvoon muiden	Jaksotettuun
	tulosvaikutteisesti	laajan tuloksen	hankintamenoon
	kirjattavat	erien kautta kirjattavat	kirjattavat	Kirjanpito-	Käyvät
	rahoitusvarat/-velat	rahoitusvarat/-velat	rahoitusvarat/-velat	arvot	arvot	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat (1	0,6		15,1	15,6	15,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,0	116,9	116,9	116,9	6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			577,8	577,8	577,8	6.2.1
	0,6	0,0	709,7	710,3	710,3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			1 394,8	1 394,8	1 394,3	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	1,1	0,1	16,5	17,7	17,7	6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			303,2	303,2	303,0	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	1,5		430,9	432,3	432,3	6.3
	2,6	0,1	2 145,3	2 148,1	2 147,4

2024

	Käypään arvoon	Käypään arvoon muiden	Jaksotettuun
	tulosvaikutteisesti	laajan tuloksen	hankintamenoon
	kirjattavat	erien kautta kirjattavat	kirjattavat	Kirjanpito-	Käyvät
milj.euroa	rahoitusvarat/-velat	rahoitusvarat/-velat	rahoitusvarat/-velat	arvot	arvot	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat (1	0,6		15,0	15,6	15,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,4	104,7	105,1	105,1	6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			573,0	573,0	573,0	6.2.1
	0,6	0,4	692,6	693,6	693,6
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			1 083,1	1 083,1	1 072,4	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	1,3		13,4	14,7	14,7	6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			479,6	479,6	479,6	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	4,1		406,2	410,3	410,3	6.3
	5,4		1 982,3	1 987,7	1 977,0

Muut rahoitusvarat sisältävät konsernin noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

Poislukien saadut ennakot

Kunkin rahoitusvara- ja velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös125

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Käypään arvoon arvostetut varat ja velat

milj.euroa	2025	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset	–0,1		–0,1
Valuuttajohdannaiset	0,0		0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Korkojohdannaiset	–1,1		–1,1
Noteeratut osakesijoitukset	0,6	0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet	–1,5			–1,5
	–2,1	0,6	–1,2	–1,5

milj.euroa	2024	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset	0,4		0,4
Valuuttajohdannaiset	0,0		0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Noteeratut osakesijoitukset	0,6	0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet	–5,4			–5,4
	–4,5	0,6	0,4	–5,4

Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan

rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat, kuten Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet.

Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon, kuten konsernin

sähkö-, valuutta- ja korkojohdannaiset. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan

markkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon, kuten konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset

vastikkeet.

Tason 3 täsmäytyslaskelma

Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet

milj.euroa	2025	2024
Tilikauden alussa	5,4	1,1
Ehdollisen vastikkeen lisäys		4,9
Ehdollisen vastikkeen maksu	–1,7	–0,6
Ehdollisen vastikkeen purku	–1,9
Muuntoerot	–0,3	0,1
Tilikauden lopussa	1,5	5,4

Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen

käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi erien käypää arvoa

merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.

7.4.4 Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

		2025			2024
	Voimassaoloaika			Voimassaoloaika
milj.euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Sähköjohdannaiset	2,9			2,4
Valuuttajohdannaiset	3,9			4,0
Korkojohdannaiset	200,0
	206,8			6,4

Johdannaissopimusten käyvät arvot

		2025			2024
	Positiivinen	Negatiivinen		Positiivinen	Negatiivinen
milj.euroa	käypä arvo	käypä arvo	Yhteensä	käypä arvo	käypä arvo	Yhteensä
Sähköjohdannaiset		–0,1	–0,1	0,4		0,4
Valuuttajohdannaiset	0,0		0,0	0,0		0,0
Korkojohdannaiset		–1,1	–1,1
	0,0	–1,2	–1,2	0,4		0,4

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös126

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu

Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja

markkinahintoja.

Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. Liitetieto 7.4.3.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Johdannaissopimukset:

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan käypään

arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa

johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinna olevat johdannaiset, joihin

ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden

tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona

käytetään noteerattuja markkinahintoja, tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi

yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä.

Sähkön hintariskiltä ja Ruotsin kruunun valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen sovelletaan rahavirran

suojauslaskentaa. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan

osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman

suojausrahastossa (sisältyy erään ”Muut rahastot”). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet

voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon.

Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin

tai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai

myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää

omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Korollisten velkojen kiinteään korkoon liittyvältä korkoriskiltä suojautumiseen sovelletaan käyvän arvon

suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan

osuuden käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin yhdessä suojatusta riskistä

aiheutuvien suojatun velan käyvän arvon muutosten kanssa. Käyvän arvon suojauksiksi määritetyt

ehdot täyttävät johdannaiset erääntyvät samanaikaisesti kuin suojauskohteet. Jos suojaus ei enää

täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä, efektiivisen koron menetelmällä arvostettavan

suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti eräpäivään jäljellä

olevalle ajanjaksolle. Sovellettaessa käyvän arvon suojausta kiinteäkorkoisen velan korkoriskiin,

suojauslaskenta lopetetaan, mikäli sellainen velka, johon suojauslaskentaa sovelletaan, maksetaan

ennenaikaisesti takaisin.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat:

Rahoitusvarat:

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen

oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on

korkeintaan kolme kuukautta.

Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyrityksiin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan muiksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan

lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakesijoitukset sisältyvät

pitkäaikaisiin varoihin. 31.12.2025 konsernin osakesijoitukset koostuivat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista.

Rahoitusvelat:

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen

koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja

sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Tilanteissa, joissa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvelan ehtoja muutetaan siten, että muutos ei johda velan kirjaamiseen

taseesta, konsernin on kuitenkin kirjattava tulosvaikutteinen voitto tai tappio, joka lasketaan alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja

alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen muutettujen sopimusehtojen mukaisten rahavirtojen välisenä erotuksena.

Vuokrasopimusvelat:

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen

ei-purettavissa oleva kausi sekä mahdollisten päättämisoptioiden ja jatko-optioiden kattamat ajanjaksot riippuen siitä, onko kyseisten optioiden

käyttäminen kohtuullisen varmaa. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista

diskonttauskorkoa. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset

huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy kassavirrassa. Mikäli konsernin arvio mahdollisen option käytöstä muuttuu, vuokrasopimusvelka

määritetään uudelleen.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu:

Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka on tarkoitus pitää sopimuksen loppuun

asti ja joiden rahavirta muodostuu pelkästään pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, joita pidetään hallussa tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia

rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja/-velkoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat

ja -velat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä.

Konsernin suojauslaskennan alaiset sähkö- ja valuuttajohdannaiset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi

rahoitusvaroiksi/-veloiksi. Suojauslaskennan alaiset korkojohdannaiset, liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet sekä noteeratut

osakesijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Konsernin muut rahoitusvarat ja -velat on

luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös127

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

8. Muut liitetiedot

8.1 Verot

8.1.1 Tuloverot

milj.euroa	2025	2024
Tilikauden verot	–76,1	–80,1
Edellisten tilikausien verot	0,1	0,0
Laskennalliset verot	–7,1	–11,4
I/S	–83,0	–91,5

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

		2025			2024
	Ennen	Vero-	Verojen	Ennen	Vero-	Verojen
milj.euroa	veroja	vaikutus	jälkeen	veroja	vaikutus	jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät	–0,4	0,1	–0,3	–0,3	0,1	–0,2
Rahavirran suojaukset	–0,5	0,1	–0,4	–0,7	0,1	–0,5
	–0,8	0,2	–0,7	–1,0	0,2	–0,8

Muuntoeroihin ei kohdistu verovaikutusta.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj.euroa		2025	2024
I/S	Tulos ennen veroja	424,8	447,9
Kotimaan verokannan mukainen vero		–85,0	–89,6
Verovaikutukset seuraavista:
Verovapaat tuotot		0,1	0,0
Vähennyskelvottomat kulut		–1,0	–2,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus		3,1	2,7
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö		0,5	0,2
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista		–0,8	–2,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta		0,1	0,0
Muut erät		–0,2	–0,8
I/S	Verot tuloslaskelmassa	–83,0	–91,5
Efektiivinen verokanta, %		19,5	20,4

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot:

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden

vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin

liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Ks. tarkemmin liitetieto

8.1.2.

Globaali minimiverosääntely (OECD:n pilari II) tuli voimaan vuonna 2024. Koska Elisa toimii pääsääntöisesti maissa, joiden

paikallinen verokanta on 15 prosentin minimiveroa suurempi, ei merkittäviä täydennysveroja odoteta tulevan maksuun.

Viron tytäryhtiöiden osalta sovelletaan voitonjaon verotukseen perustuvaa verojärjestelmää, jossa yhteisövero kannetaan

vasta voitonjaon yhteydessä verokannalla, joka ei alita vähimmäisverokantaa. Tilikaudella 2025 Viron tytäryhtiöiden

verotettavasta tuloksesta on kirjattu laskennallinen voitonjakovero 8,9 (8,5) miljoonaa euroa, joka vastaa globaalia 15

prosentin minimiveroa. Sääntelyn mukaan voitonjakoveron tulee realisoitua maksuun seuraavan neljän tilikauden aikana.

Tilikauteen ja aikaisempiin tilikausiin voi kohdistua verotarkastus, joka voi jälkikäteen johtaa veropäätösten muutokseen ja

lisäveroihin tai palautuksiin.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös128

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

8.1.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2025

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu	Kirjattu	Hankitut
		tulos-	laajaan tulos-	liike-	Muunto-
milj. euroa	1.1.2025	laskelmaan	laskelmaan	toiminnot	erot	31.12.2025
Vuokrasopimusvelat	17,6	3,6				21,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	–15,6	–4,5				–20,1
Vuokrasopimukset yhteensä	2,0	–0,8				1,2
Sisäiset katteet	1,9	–0,3				1,5
Osakepalkkiojärjestelmät	2,8	–1,2				1,6
Eläkevelvoitteet	1,9	0,0	0,1			2,0
Varaukset	1,8	4,9				6,8
Muut väliaikaiset erot	0,8	0,4	0,1	–0,1	0,0	1,2
B/S	11,1	2,9	0,2	–0,1	0,0	14,2

Laskennalliset verovelat

		Kirjattu	Hankitut
		tulos-	liike-	Muunto-
milj. euroa	1.1.2025	laskelmaan	toiminnot	erot	31.12.2025
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä	3,7	–1,5	0,8	0,0	2,9
Kertyneet poistoerot	21,4	2,5			23,9
Rahoitusleasingsopimukset	0,9	0,2			1,1
Asiakassopimukset	1,7	0,1			1,8
Joukkovelkakirjalainat	0,3	–0,2			0,2
Laskennallinen voitonjakovero	8,5	8,9			17,4
Muut väliaikaiset erot	1,6	0,0			1,6
B/S	38,1	10,0	0,8	0,0	48,9

Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa

syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2025 konsernilla ei ollut laskennallisia verosaamisia

vahvistetuista tappioista. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 26,3 (24,1) miljoonaa euroa käyttämättömiä verotuksellisia

tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2024

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu	Kirjattu	Hankitut
		tulos-	laajaan tulos-	liike-	Muunto-
milj. euroa	1.1.2024	laskelmaan	laskelmaan	toiminnot	erot	31.12.2024
Vuokrasopimusvelat	16,4	1,2				17,6
Käyttöoikeusomaisuuserät	–14,6	–1,0				–15,6
Vuokrasopimukset yhteensä	1,8	0,2				2,0
Sisäiset katteet	2,4	–0,5				1,9
Osakepalkkiojärjestelmät	3,6	–0,8				2,8
Eläkevelvoitteet	2,1	–0,3	0,1			1,9
Varaukset	1,0	0,8				1,8
Muut väliaikaiset erot	0,6	–0,2	0,1	0,2	0,0	0,8
B/S	11,5	–0,8	0,2	0,2	0,0	11,1

Laskennalliset verovelat

		Kirjattu	Hankitut
		tulos-	liike-	Muunto-
milj. euroa	1.1.2024	laskelmaan	toiminnot	erot	31.12.2024
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä	2,0	–1,1	2,7	0,0	3,7
Kertyneet poistoerot	18,0	3,2	0,1		21,4
Rahoitusleasingsopimukset	0,9	0,0			0,9
Asiakassopimukset	1,7	0,0			1,7
Joukkovelkakirjalainat	0,5	–0,2			0,3
Laskennallinen voitonjakovero		8,5			8,5
Muut väliaikaiset erot	1,6	0,1			1,6
B/S	24,7	10,6	2,8	0,0	38,1

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös129

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Laskennalliset verosaamiset ja -velat:

Laskennalliset verot kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä, lukuun ottamatta

tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen tai verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai omaisuuserän

tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, silloin kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, eikä liiketapahtuma

toteutuessaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä keskenään samansuuruisia veronalaisia ja

verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallista veroa ei myöskään kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta,

joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti liiketoimia, joissa omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyy

keskenään samansuuruiset veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen ero. Elisa kirjaa tästä erosta syntyvän verokulun

tai -tuoton tulosvaikutteisesti ja esittää taseessa laskennallisissa verosaamisissa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa

tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan

lukuun ottamatta Viron tytäryhtiöiden ennen tilikautta 2024 kertyneitä verottamattomia voittovaroja, joiden osalta ei ole

olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voittovarojen jakamisesta. Tilikaudesta 2024 alkaen Viron tytäryhtiöiden

verotettavasta tuloksesta on kirjattu globaalin minimiverosääntelyn mukainen laskennallinen voitonjakoverovelka.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Laskennalliset verosaamiset:

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan

käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet

arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.

8.2 Varaukset

	Uudelleen-
milj.euroa	järjestelyvaraus	Muut	Yhteensä
1.1.2024	2,8	1,7	4,5
Varausten lisäykset	15,5		15,5
Käytetyt varaukset	–8,5		–8,5
Käyttämättömien varausten peruutukset	–1,7		–1,7
31.12.2024	8,1	1,7	9,8
Varausten lisäykset	25,3	17,4	42,7
Käytetyt varaukset	–11,0		–11,0
Käyttämättömien varausten peruutukset	–1,2		–1,2
31.12.2025	21,2	19,0	40,2

milj.euroa		2025	2024
B/S	Pitkäaikaiset varaukset	17,6	3,3
B/S	Lyhytaikaiset varaukset	22,7	6,5
		40,2	9,8

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2025 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoiminta-

neuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista

aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuosina 2026–2027 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä

varaus vuosina 2026–2027.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä ja ilmakaapeliverkosta tehdyn ympäristövarauksen sekä vuokrasopimuksista tehdyn

ennallistamisvarauksen. Varaukset koostuvat puhelinpylväiden, ilmakaapeliverkon ja vuokratulla maa-alueella olevien laitetilojen

ja mastojen arvoiduista purkukustannuksista sekä maa-alueiden arvioiduista ennallistamiskustannuksista. Ympäristövarausten

odotetaan realisoituvan vuosien 2026–2028 aikana ja ennallistamisvarausten vuosien 2026–2061 aikana.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset ja ehdolliset velat:

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aiempien tapahtumien seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka

toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu

konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan

myös olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruus ei ole

määritettävissä luotettavasti. Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen. Ehdolliset velat esitetään liitetiedossa 8.4.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös130

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

8.3 Lähipiiritiedot

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n

hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän määräysvaltayhteisönsä ja läheiset perheenjäsenensä.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:

2025

milj.euroa	Myynnit	Ostot	Investoinnit	Saamiset	Velat
Osakkuusyritykset	1,3	1,5	17,0	22,4	0,0

2024

milj.euroa
Osakkuusyritykset	1,6	0,9	10,0	0,0

Elisa myy palveluita ja tuotteita osakkuusyhtiöilleen ja ostaa niitä niiltä. Liiketoimet perustuvat kaupallisiin ehtoihin.

Olennaisimmat liiketoimet ovat tapahtuneet Misteli Fiber Oy:n kanssa. Misteli Fiber Oy rakentaa kuituverkkoa Suomessa ja voi

käyttää rakentamisessa Elisan alihankintaverkkoa, jolloin alihankkijoiden laskutus kulkee Elisan kautta. Edelleenlaskutukseen

liittyvät avoimet saamiset Misteli Fiberilta olivat 11,4 miljoonaa euroa. Elisa on vuokrannut Misteli Fiberin rakentamaa

kuituverkkoa ja vuokrasopimuksista on kirjattu taseeseen käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelka. Tilikauden 2025 aikana

vuokrasopimuksiin liittyvät investoinnit Misteli Fiberin kanssa olivat yhteensä 17,0 miljoonaa euroa.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 4.1.

8.3.1 Konserniyhtiöt

Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.

		Konsernin
Tytäryritykset	Kotipaikka	omistusosuus - %
Digiset Oy	Helsinki, Suomi	100
Elisa Eesti AS	Tallinna, Viro	100
Elisa Finance Oü	Tallinna, Viro	100
Elisa France SAS	Les Sorinieres, Ranska	100
Elisa IndustrIQ Oy	Helsinki, Suomi	100
Elisa camLine Holding GmbH	Petershausen, Saksa	100
camLine GmbH	Petershausen, Saksa	100
camLine Solutions S.r.l.	Iași, Romania	100
Romaric Automation Design Inc.	Utah, Yhdysvallat	100

		Konsernin
Tytäryritykset	Kotipaikka	omistusosuus - %
camLine Hungary Kft.	Szombathely, Unkari	60
camLine Pte. Ltd.	Singapore, Singapore	100
camLine Taiwan	New Taipei City, Taiwan	100
camLine sdn. Bhd.	Bayan Lepas, Malesia	100
PT Elisa camLine Indonesia	Surabaya, Indonesia	100
Suzhou camLine Technology Co. Ltd	Suzhou, Kiina	100
iCADA AG	Weinfelden, Sveitsi	100
iCADA GmbH	Ludwigshafen, Saksa	100
Elisa IndustrIQ Finland Oy	Tampere, Suomi	100
sedApta s.r.l.	Genova, Italia	100
Elisa Industriq Italy	Genova, Italia	100
Elisa Industriq Germany GmbH	Chemnitz, Saksa	100
Elisa Industriq UK Ltd	Lontoo, Englanti	100
Elisa Industriq France	Changé, Ranska	100
TenForce NV	Leuven, Belgia	50
Process Data Control Corporation	Arlington, TX, Yhdysvallat	50
Corporate Car Solutions Italia S.r.l.	Rooma, Italia	50
Elisa IndustrIQ USA Inc.	Murphy, TX, Yhdysvallat	100
Elisa Santa Monica Oy	Helsinki, Suomi	100
Elistar AB	Tukholma, Ruotsi	100
Elisa Polystar Finland Oy	Helsinki, Suomi	100
Elisa Polystar UK Ltd.	Guildford, Englanti	100
Elisa Polystar Poland SP. z.o.o.	Lublin, Puola	100
Elisa Polystar Slovakia s.r.o.	Bratislava, Slovakia	100
Polystar Egypt LLC	Kairo, Egypti	100
Elisa Polystar Canada Inc.	Toronto, Kanada	100
Elisa Polystar USA Inc.	Frisco,TX, Yhdysvallat	100
Elisa Polystar Sweden AB	Tukholma, Ruotsi	100
Polystar Asia Private Ltd.	Singapore, Singapore	100
Elisa Polystar Australia Pty	Sydney, Australia	100
Elisa Polystar Spain S.L.	Bilbao, Espanja	100
Enia Oy	Helsinki, Suomi	100
Fenix Solutions Oy	Turku, Suomi	100

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös131

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

		Konsernin
Tytäryritykset	Kotipaikka	omistusosuus - %
Fonum Oy	Helsinki, Suomi	100
Kepit Systems Oy	Vaasa, Suomi	70
Kiinteistö Oy Raision Luolasto	Espoo, Suomi	100
Kiinteistö Oy Rinnetorppa	Kuusamo, Suomi	100
Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto	Espoo, Suomi	100
LNS Kommunikation AB	Tukholma, Ruotsi	100
Moontalk Oy	Oulu, Suomi	93
Preminet Oy	Helsinki, Suomi	100

Yhteisjärjestelyt
Kiinteistö Oy Brahenkartano	Turku, Suomi	60

Seuraavat konsernin saksalaiset tytäryhtiöt täyttävät paikallisen lainsäädännön mukaiset kriteerit (section 264 (3) HGB) ja ovat

vapautettu tilintarkastuksesta ja tilinpäätöksen julkaisuvelvoitteesta: Elisa camLine Holding GmbH, camLine GmbH ja iCADA

GmbH. Elisan konsernitilinpäätös toimii vapauttamisen mahdollistavana konsernitilinpäätöksenä.

Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedossa 3. Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu

seuraavassa.

camLine USA Inc sulautui Romaric Automation Design Inc:iin tammikuussa 2025, Lean Group Oy sulautui Elisa IndustrIQ

Oy:hyn kesäkuussa 2025 ja Koillisnet Oy sulautui Elisa Oyj:hin marraskuussa 2025. Lisäksi sedApta s.r.l. -alakonsernissa

tapahtuivat seuraavat järjestelyt. Nextchain S.r.l. ja Best Solutions and Processes Consultant S.r.l. sulautuivat Elisa Industriq

Italy:iin huhtikuussa 2025. Aimesys S.r.l. ja Novigo Technology S.R.L. sulautuivat sedApta s.r.l.:ään heinäkuussa 2025. Atomos

Hyla Informatica SA myytiin elokuussa 2025.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryritysten yhdistelyperiaatteet:

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta

toteutuu, kun konserni altistuu tai on oikeutettu yhteisön muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon

käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut

tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa

käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet,

sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman

yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa.

Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteisjärjestelyiden yhdistelyperiaatteet:

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konserni käyttää yhden tai useamman osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn

nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja

koskevia velvoitteita.

Konsernin ainoa yhteisjärjestely, Kiinteistö Oy Brahenkartano, on yhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdään suhteellista

menetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista,

tuotoista ja kuluista. Yhtiö omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat

pääasiassa toimisto- ja teletilojen hallintaan.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös132

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

8.3.2 Osuudet osakkuusyrityksissä

Taloudellisen informaation yhteenveto osakkuusyrityksistä

milj.euroa		2025	2024
I/S	Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista	–1,1	–1,2
B/S Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa		19,5	11,7

milj.euroa	2025	2024
Tilikauden alussa	11,7	20,8
Lisäykset (1	8,9	0,0
Siirrot erien välillä (2		–7,8
Osuus tilikauden tuloksista	–1,1	–1,2
Saadut osingot	0,0	0,0
B/S Tilikauden lopussa	19,5	11,7

Elisa ja MPY Telecom Oy perustivat tilikaudella 2025 Misteli Fiber Oy:n. Elisan omistus Misteli Fiber Oy:stä on 45 prosenttia ja yhtiö yhdistellään

Elisa-konserniin osakkuusyrityksenä.

Vertailuvuonna 2024 Elisa osti loput (81 prosenttia) sedApta Groupin osakepääomasta. Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia) sedAptasta

vuonna 2021.

		Konsernin
Osakkuusyritykset	Kotipaikka	omistusosuus - %
FNE-Finland Oy	Kontiolahti, Suomi	48,8
KE-Masto Oy	Kajaani, Suomi	49,5
Kiinteistö Oy Helsingin Lauttasaarentie 19	Helsinki, Suomi	41,7
Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6	Helsinki, Suomi	50,0
Kiinteistö Oy Helsingin Stenbäckinkatu 5	Helsinki, Suomi	40,0
Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto	Tampere, Suomi	50,0
Kiinteistö Oy Pohjanplassi	Lapua, Suomi	39,3
Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9	Riihimäki, Suomi	35,0
Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43	Helsinki, Suomi	29,6
Misteli Fiber Oy	Helsinki, Suomi	45,0
MVC Mobile Video Communication GmbH	Kronberg im Taunus, Saksa	37,5
Suomen Numerot NUMPAC Oy	Helsinki, Suomi	33,3

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet:

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy

pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava

vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos

konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon

eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyritykseen liittyen. Osakkuusyritykset

yhdistellään siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut huomattavan vaikutusvallan ja luovutetut osakkuusyritykset siihen

saakka, jolloin huomattava vaikutusvalta lakkaa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet:

Elisan omistus Misteli Fiber Oy:stä on 45 prosenttia ja yhtiö on luokiteltu osakkuusyritykseksi perustuen johdon arvioon

muun muassa omistuksesta, äänivallasta ja siitä, kenellä on oikeus ohjata merkityksellisiä toimintoja. Misteli Fiberin

luokittelua osakkuusyritykseksi tarkastellaan säännöllisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös133

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrakulut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista:

milj.euroa	2025	2024
Vuokrakulut alle 12 kk pituisista vuokrasopimuksista	37,0	39,9
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	12,5	14,7
	49,5	54,6

Ei purettavissa olevien taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

milj.euroa	2025	2024
Yhden vuoden kuluessa	13,5	14,9
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	2,6	3,8
Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	0,6
	16,7	19,3

Vuokravastuut esitetään arvonlisäverottomina.

Konserni vuokralle antajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:

milj.euroa	2025	2024
Yhden vuoden kuluessa	3,0	2,9
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,1	0,2
	3,1	3,1

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset:

Konserni vuokralle ottajana

Elisa kirjaa lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut tuloslaskelmaan ja esittää ne taseen

ulkopuolisina vastuusitoumuksina.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana:

teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset,

joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia

sopimuksia.

Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös134

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

milj.euroa	2025	2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset	3,8	3,8
Takaukset	4,4	2,8
Talletukset	0,5	0,6
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	0,2	0,5
	8,8	7,6
Muut sopimusvelvoitteet
Venture Capital -sijoitussitoumus	0,1	0,2
Takaisinostovastuut	0,0
	0,1	0,2

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu ilmoittaa määrän, jolla jo tehtyä arvonlisäverovähennystä on muutettava kiinteistön

käyttötarkoituksen muuttuessa kokonaan vähennyskelvottomaksi.

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2025 oli 64,1 (59,5) miljoonaa euroa.

8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös135

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

9. Tunnusluvut

9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2025	2024	2023	2022	2021
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	2 257	2 191	2 180	2 130	1 998
Liikevaihdon muutosprosentti	3,0	0,5	2,4	6,6	5,5
Käyttökate, milj. euroa	764	767	756	733	697
Käyttökate, % liikevaihdosta	33,9	35,0	34,7	34,4	34,9
Liikevoitto, milj. euroa	466	488	482	470	431
Liikevoitto, % liikevaihdosta	20,6	22,3	22,1	22,1	21,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa	425	448	458	456	418
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	18,8	20,4	21,0	21,4	20,9
Oman pääoman tuotto (ROE), %	26,8	27,6	29,4	30,4	28,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	16,2	17,7	18,5	18,3	16,9
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa	38	27	24	21	16
Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta	1,7	1,2	1,1	1,0	0,8
TASE
Velkaantumisaste (gearing), %	119,8	113,9	100,8	101,9	101,2
Maksuvalmius (current ratio)	1,1	0,8	1,0	1,0	1,4
Omavaraisuusaste, %	35,9	38,7	41,6	40,6	39,9
Korottomat velat, milj. euroa	559	501	463	488	491
Korollinen nettovelka	1 508	1 473	1 304	1 276	1 219
Taseen loppusumma, milj. euroa	3 516	3 356	3 125	3 101	3 028
SIJOITUKSET
Osakkeiden hankinnat, milj. euroa	15	114	12	25	28
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	355	338	321	290	265
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta	15,7	15,4	14,7	13,6	13,3
HENKILÖSTÖ
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	6 233	5 781	5 721	5 523	5 391
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa	362	379	381	386	371

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole olennainen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Tunnuslukujen laskentakaavat
Käyttökate	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto	Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
	osuus osakkuusyritysten tuloksesta
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden tulos	× 100
	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista	× 100
	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
	Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velkaantumisaste (gearing), %	kirjattavat rahoitusvarat	× 100
	Oma pääoma yhteensä
Maksuvalmius (current ratio)	Lyhytaikaiset varat
	Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä	× 100
	Taseen loppusumma – saadut ennako t

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös136

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

9.2 Vertailukelpoiset tunnusluvut

	2025	2024	2023	2022	2021
TULOSLASKELMA
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	808	783	756	735	706
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta	35,8	35,7	34,7	34,5	35,3
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	512	504	487	472	439
Vertailukelpoinen liikevoitto, % liikevaihdosta	22,7	23,0	22,4	22,2	22,0
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, milj. euroa	471	469	464	458	427
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	20,9	21,4	21,3	21,5	21,4
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), %	29,7	29,0	29,7	30,5	29,3
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	17,7	18,5	18,7	18,4	17,2
Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS)	2,36	2,35	2,37	2,34	2,19

muu kuin IFRS-normistossa määritelty taloudellinen tunnusluku

Vertailukelpoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoinen käyttökate	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto	Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
	osuus osakkuusyritysten tuloksesta +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen kauden tulos	Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Vertailukelpoinen tulos / osake	+/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
(Vertailukelpoinen EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vertailukelpoinen oman pääoman	Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	× 100
tuotto (ROE), %	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
	Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista
Vertailukelpoinen sijoitetun	+/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
pääoman tuotto (ROI), %		× 100
	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Vertailukelpoinen kassavirta	Liiketoiminnan nettorahavirta – investointien nettorahavirta
investointien jälkeen	+/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös137

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut

	2025	2024	2023	2022	2021
Osakepääoma, euroa	83 033 008	83 033 008	83 033 008	83 033 008	83 033 008
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa	160 513 534	160 409 466	160 388 419	160 259 695	160 187 301
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin	160 503 270	160 508 759	160 376 432	160 253 348	160 174 453
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu	160 662 578	160 568 849	160 542 095	160 416 729	160 187 301
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu	160 652 314	160 668 143	160 530 108	160 410 382	160 174 453
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2	6 315	6 995	7 006	8 276	9 056
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	2,13	2,23	2,34	2,33	2,15
Osakekohtainen osinko, euroa	2,40 (6	2,35	2,25	2,15	2,05
Osinko tuloksesta, %	112,6	105,3	96,2	92,1	95,6
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	7,80	8,01	8,05	7,78	7,48
Hinta/voitto -suhde (P/E)	17,7	18,7	17,9	21,2	25,2
Efektiivinen osinkotuotto, % (3	6,4	5,6	5,4	4,3	3,8
Osakkeen kurssikehitys Nasdaq Helsingissä
Keskikurssi, euroa	43,11	43,23	48,86	51,99	51,00
Kurssi vuoden lopussa, euroa	37,74	41,80	41,87	49,46	54,12
Alin kurssi, euroa	36,46	40,18	39,41	45,57	45,10
Ylin kurssi, euroa	48,16	49,08	56,52	56,90	56,18
Osakkeiden pörssivaihdon kehitys Nasdaq Helsingissä (4
Kokonaisvaihto 1 000 kpl	74 911	69 716	64 380	71 229	81 557
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (5	45	42	38	43	49

Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin ja tilikauden lopun kokonaisosakemäärän (167 335 073) perusteella.

Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.

Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Bloombergin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2025

noin 208 (229) prosenttia Nasdaq Helsingin volyymista.

Laskettu suhteessa tilikauden lopun kokonaisosakemäärään.

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2025 jaetaan varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä osinkoa 0,60 euroa/osake.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 1,80 euron osingon jakamisesta osakkeelta.

Osinkona jaetaan enintään 2,40 euroa/osake.

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Osakekohtainen osinko (1	Osakeantioikaistu osinko
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
	Osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto, % (1	× 100
	Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
	Osakekohtainen osinko
Osinko tuloksesta, % (1	× 100
	Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
	Osakekohtainen tulos

Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös138

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liikevaihto

1 802,0 1 776,4

Liiketoiminnan muut tuotot

9,0 11,2

Materiaalit ja palvelut

–690,5 –654,4

Henkilöstökulut

–275,0 –265,8

Poistot ja arvonalentumiset

–277,9 –268,8

Liiketoiminnan muut kulut

–205,9

–182,4

Liikevoitto 361,7 416,2

Rahoitustuotot ja -kulut

477,5

23,5

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 839,2 439,8

Tilinpäätössiirrot

–5,6 –14,7

Tuloverot

–72,7

–77,6

Tilikauden voitto 760,9 347,4

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

milj. euroa Liite 31.12.2025 31.12.2024

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 10

211,4 223,2

Aineelliset hyödykkeet 10

806,3 788,9

Sijoitukset

11 1 497,3

972,1

2 514,9

1 984,2

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 12 30,8

49,8

Pitkäaikaiset saamiset 13 176,5

167,7

Lyhytaikaiset saamiset 14 491,1

487,0

Rahat ja pankkisaamiset

163,1

47,3

861,5

751,7

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 376,4

2 735,9

VASTATTAVA A

Oma pääoma 15

Osakepääoma

83,0

Omat osakkeet

–116,3

–118,6

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

77,8

Vararahasto

3,4

Edellisten tilikausien voitto

82,8

114,9

Tilikauden voitto

760,9

347,4

891,6

508,0

Tilinpäätössiirtojen kertymä 117,4

104,3

Pakolliset varaukset 16 32,0

8,5

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma 17 1 309,8

1 007,1

Lyhytaikainen vieras pääoma 18 1 025,6

1 108,1

2 335,4

2 115,2

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 376,4

2 735,9

Emoyhtiön tase, FAS

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös139

Emoyhtiön tilinpäätös

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön tilinpäätöksen päälaskelmat

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

milj. euroa 2025 2024

Liiketoiminnan rahavirrat

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 839,2 439,8

Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 277,9 268,8

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 4,2 5,5

Muut rahoitustuotot (–) ja -kulut (+) 52,0 –11,2

Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) –4,0 –1,5

Sijoitusten myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) –521,4 0,3

Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa

23,6

3,1

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 671,4 704,6

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys(+) –12,2 –15,2

Vaihto-omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+) 7,6 2,5

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–)

28,2

–11,3

Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 695,0 680,6

Saadut osingot 1,7 1,4

Saadut korot 6,2 4,7

Maksetut korot –44,7 –38,0

Maksetut tuloverot

–77,8

–83,0

Liiketoiminnan nettorahavirta 580,4 565,7

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

milj. euroa 2025 2024

Investointien rahavirrat

Investoinnit käyttöomaisuuteen –262,2 –293,6

Käyttöomaisuuden myynnit 0,8 3,6

Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin –8,9 –42,7

Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 0,2

Myönnetyt lainat –2,1 –109,5

Lainasaamisten takaisinmaksut

–3,2

4,7

Investointien nettorahavirta –275,6 –437,2

Rahavirta investointien jälkeen 304,8 128,5

Rahoituksen rahavirrat

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 600,0 100,0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys (–) –215,0 –248,0

Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) –195,8 383,9

Saadut (+) / annetut (–) konserniavustukset 2,5 4,6

Maksetut osingot

–381,3

–359,6

Rahoituksen nettorahavirta –189,5 –119,2

Rahavarojen muutos 115,3 9,3

Rahavarat tilikauden alussa 47,3 37,9

Fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat

0,6

Rahavarat tilikauden lopussa 163,1 47,3

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös140

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen

kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita

noudattaen.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan

tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden

päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät

arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan

tilinpäätöspäivän kurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona

esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä

suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla.

Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan

muuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen

erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman

tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien

tilinpäätössiirtojen kertymässä. Suunnitelman mukaiset

poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella

tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta

Liikearvo 5–20 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta

Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta

Keskukset ja keskittimet

(kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta

Kaapeliverkko 8–15 vuotta

Telepäätelaitteet 2–4 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin,

hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus-

tai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa

käytetään painotettua keskihintaa.

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankinta-

hintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritys todistuksiin kirjataan

hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankinta-

menon erotus ei ole merkittävä.

Johdannaiset

Johdannaiset esitetään tilinpäätöksessä varovaisuuden

periaatteen mukaisesti. Mikäli johdannaisen käypä arvo on

negatiivinen, se kirjataan kuluksi ja velaksi. Positiiviset käyvät

arvot esitetään taseen ulkopuolisina erinä.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot

palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan

tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen

vähennyseränä (KILA 1995/1325).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan

sekä aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden

myyntivoitot, saadut avustukset ja huoneistojen vuokratuotot.

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään aineettoman

ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntitappiot. Käyttö-

omaisuuteen kuuluvien sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot

esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun

tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää

kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista

taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot

kirjataan vuosikuluksi.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset

ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun

tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen

avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu

avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat

päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden

toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita

vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan

kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden

täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä,

ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa

tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan

tulos laskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia

verovelkoja eikä -saamisia.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös141

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

1. Liikevaihto

milj. euroa 2025 2024

Myyntituotot 1 856,3 1 834,3

Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät

–54,3

–57,8

1 802,0 1 776,4

Maantieteellinen jakauma

Suomi 1 778,5 1 756,8

Muu Eurooppa 21,8 18,5

Muut maat

1,7

1,2

1 802,0 1 776,4

2. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa 2025 2024

Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 0,3 1,5

Fuusiovoitto 2,6

Muut

8,7

7,1

9,0 11,2

Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia

liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. Materiaalit ja palvelut

milj. euroa 2025 2024

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 338,9 339,2

Varastojen muutos

6,3

3,0

345,1 342,2

Ulkopuoliset palvelut

345,3

312,2

690,5 654,4

4. Henkilöstökulut

milj. euroa 2025 2024

Palkat ja palkkiot 231,2 226,2

Eläkekulut 37,3 34,2

Muut henkilösivukulut

6,5

5,4

275,0 265,8

Henkilöstö keskimäärin 3 217 3 240

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Manner 2025 2024

Kuukausipalkat 730 560,00 586 014,00

Aiemman työnantajan palkkioiden menettämisestä maksettava korvaus 200 000,00

Tulospalkkiot 372 204,00 113 256,00

Luontoisedut 27 238,26 17 315,53

Osakeperusteiset maksut

317 755,55

1 447 757,81 916 585,53

Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 98 758 osaketta.

Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Mattila 2025 2024

Kuukausipalkat 183 940,00

Tulospalkkiot 161 924,40

Luontoisedut 3 589,64

Osakeperusteiset maksut

735 011,15

1 180 154,26

735 011,15 1 529 608,30

Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 17 398 osaketta.

Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.

Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti.

Vertailuvuonna 2024 edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-

etuuteen sisältyi vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen

eläkevelvoitteisiin ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös142

Tuloslaskelman

liitetiedot

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2025 2024

Maher Chebbo 91 400,00 92 000,00

Tuomas Hyyryläinen 84 200,00

Kim Ignatius 102 600,00 99 000,00

Katariina Kravi 101 800,00 99 000,00

Pia Kåll 86 600,00 83 200,00

Urs Schaeppi 90 600,00

Eva-Lotta Sjöstedt 91 400,00 92 000,00

Anssi Vanjoki 1 600,00 157 200,00

Antti Vasara 2 400,00 84 000,00

Christoph Vitzthum

172 000,00

80 800,00

824 600,00 787 200,00

Vuonna 2025 yhtiökokous päätti seuraavat hallituksen vuosipalkkiot: puheenjohtajalle 160 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja

valiokuntien puheenjohtajille 89 000 euroa ja jäsenille 73 000 euroa, minkä lisäksi kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja

sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai

valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Vuosipalkkio on

maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä on hankittu

hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita 24.4.2025 ja loput on maksettu rahana vuosipalkkiosta menevän

veronpidätyksen toimittamista varten.

5. Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa 2025 2024

Aineettomista hyödykkeistä 91,5 84,4

Aineellisista hyödykkeistä

186,4

184,3

277,9 268,8

Omaisuuseristä on kirjattu 2,0 (0,1) miljoonaa euroa arvonalennuksia.

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 10.

6. Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa 2025 2024

Tilintarkastus 0,3 0,2

Kestävyysraportoinnin varmentaminen 0,1 0,1

Muut palvelut

0,0

0,1

0,4 0,3

7. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa 2025 2024

Korkotuotot ja muut rahoitustuotot

Osinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1,3 0,3

Osakkuusyrityksiltä 0,0

Muilta

0,4

1,7 0,8

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 2,0 1,4

Luovutusvoitot sijoituksista

524,8 74,6

Muilta

5,2

532,0

81,2

533,7 82,0

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille –11,6 –9,3

Arvonalentumiset konserniyrityksistä 0,0

Muille

–44,6

–49,2

–56,2

–58,5

477,5 23,5

Rahoituseriin sisältyy luovutusvoitto Karelsat Oy:n kanssa tehdystä osakevaihdosta 521,4 miljoonaa euroa.

Korkokulut ja muut rahoituskulut sisältävät konsernin sisäisten lainasaamisten luottotappion 4,7 (12,8) miljoonaa euroa.

8. Tilinpäätössiirrot

milj. euroa 2025 2024

Poistoeron muutos –13,1 –17,3

Saadut konserniavustukset 15,5 11,7

Annetut konserniavustukset

–8,0

–9,1

–5,6 –14,7

9. Tuloverot

milj. euroa 2025 2024

Varsinaisesta toiminnasta –72,8 –77,7

Aikaisemmilta tilikausilta

0,0

0,1

–72,7 –77,6

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös143

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

2025

milj. euroa

Kehittämis-

menot

Aineettomat

oikeudet Liikearvo

Muut pitkä-

vaikutteiset menot

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 97,5 168,7 886,3 687,5 15,2 1 855,2

Lisäykset 10,5 3,8 1,0 38,7 24,8 78,9

Vähennykset –4,7 –4,6 0,0 –19,9 –29,2

Siirrot erien välillä 5,5 0,1 5,5 –10,3

0,8

Hankintameno 31.12. 108,8 168,1 887,3 711,8 29,7 1 905,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 77,2 113,2 857,8 583,8 1 631,9

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –4,7 –4,6 0,0 –18,0 –27,2

Poistot ja arvonalentumiset 14,1 9,2 28,4 37,9

89,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 86,6 117,8 886,2 603,7 1 694,2

Kirjanpitoarvo 31.12. 22,2 50,3 1,1 108,1 29,7

211,4

Aineelliset hyödykkeet

2025

milj. euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 9,6 272,8 4 171,0 35,1 37,4 4 526,0

Lisäykset 0,1 13,7 152,7 38,1 204,6

Vähennykset 0,0 –0,5 –1 588,4 0,0 –1 588,9

Siirrot erien välillä 0,0 4,9 25,3 –31,0

–0,8

Hankintameno 31.12. 9,7 290,9 2 760,5 35,1 44,5 3 140,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0,0 166,8 3 535,7 34,6 3 737,1

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,5 –1 588,4

–1 588,9

Poistot ja arvonalentumiset 9,1 177,2 0,0

186,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 175,4 2 124,5 34,7 2 334,6

Kirjanpitoarvo 31.12. 9,7 115,5 636,0 0,5 44,5

806,3

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös144

Taseen liitetiedot

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Aineettomat hyödykkeet

2024

milj. euroa

Kehittämis-

menot

Aineettomat

oikeudet Liikearvo

Muut

pitkävaikutteiset

menot

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 86,7 166,0 886,3 646,6 14,8 1 800,5

Lisäykset 9,9 2,7 40,2 8,0 60,8

Vähennykset –0,9 –0,1 –6,0 –7,0

Siirrot erien välillä 1,8 0,0 6,7 –7,6

0,8

Hankintameno 31.12. 97,5 168,7 886,3 687,5 15,2 1 855,2

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 67,4 104,1 829,0 552,4 1 552,8

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,9 –0,1 –4,2 –5,2

Poistot ja arvonalentumiset 10,8 9,1 28,8 35,7

84,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 77,2 113,2 857,8 583,8 1 631,9

Kirjanpitoarvo 31.12. 20,3 55,5 28,5 103,7 15,2

223,2

Aineelliset hyödykkeet

2024

milj. euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 9,5 258,1 3 958,9 35,1 35,8 4 297,5

Lisäykset 0,2 11,4 192,1 0,0 29,1 232,7

Vähennykset 0,0 –0,2 –3,2 –3,4

Siirrot erien välillä 3,4 23,2 –27,5

–0,8

Hankintameno 31.12. 9,6 272,8 4 171,0 35,1 37,4 4 526,0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0,0 158,5 3 363,4 34,6 3 556,5

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,2 –3,6

–3,7

Poistot ja arvonalentumiset 0,0 8,5 175,8 0,0

184,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 166,8 3 535,7 34,6 3 737,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 9,6 106,0 635,3 0,5 37,4

788,9

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös145

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

11. Sijoitukset

Osakkeet Saamiset

2025

milj. euroa

Konserni-

yritykset

Osakkuus-

yritykset

Muut

yritykset

Konserni-

yritykset

Muut

yritykset Yhteensä

Hankintameno 1.1. 966,8 17,8 23,1 1,5 1 009,2

Lisäykset

1 547,4 8,9 0,1 1 556,4

Vähennykset

–1 030,9 –0,3

–1 031,2

Hankintameno 31.12. 1 483,3 26,7 23,2 1,2 1 534,4

Arvonalentumiset 1.1. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1

Vähennykset

0,0

Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,4 –37,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 450,7 26,5 18,8 1,2

1 497,3

Tilikaudella 2025 Elisa Oyj myi kaikki omistamansa Elisa Eesti AS:n osakkeet Karelsat Oy :lle. Osakkeiden myynti toteutettiin osakevaihtona, jossa Karelsat Oy toteutti osakeannin ja sai vastineeksi apporttiomaisuutena

Elisa Eesti AS:n osakkeet. Hankittujen osakkeiden arvo perustuu osakkeiden käypään arvoon.

Karelsat Oy fuusioitiin Elisaan 31.10.2025. Osakkeiden hankintahinta oli 1 026,0 miljoonaa euroa.

Koillisnet Oy fuusioitiin Elisaan 30.11.2025. Osakkeiden hankintahinta oli 4,9 miljoonaa euroa.

Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3.

Osakkeet Saamiset

2024

milj. euroa

Konserni-

yritykset

Osakkuus-

yritykset

Muut

yritykset

Konserni-

yritykset

Muut

yritykset

Yhteensä

Hankintameno 1.1. 846,2 17,8 23,1 1,5 888,6

Lisäykset 128,2 0,0 128,2

Vähennykset –7,6 0,0

–7,6

Hankintameno 31.12. 966,8 17,8 23,1 1,5 1 009,2

Arvonalentumiset 1.1.

–32,6 –0,2 –4,3

–37,1

Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 934,2 17,6 18,8 1,5

972,1

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös146

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

13. Pitkäaikaiset saamiset

milj. euroa

2025 2024

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 71,4 77,1

Saamiset osakkuusyrityksiltä

Lainasaamiset 6,4 6,3

Saamiset muilta

Myyntisaamiset 82,3 73,1

Siirtosaamiset

16,5

11,1

98,7

84,3

176,5 167,7

Erittely siirtosaamisista

Vuokraennakot 10,5 8,3

Lainojen emissiotappiot ja kulut

6,0

2,9

16,5 11,1

12. Vaihto-omaisuus

milj. euroa 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet 12,3 6,7

Valmiit tuotteet/tavarat

18,5

43,0

30,8 49,8

14. Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa 2025 2024

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 61,3 61,5

Myyntisaamiset 6,8 8,2

Siirtosaamiset 2,5 2,0

Muut saamiset

15,9

12,6

86,5 84,2

Saamiset osakkuusyrityksiltä

Myyntisaamiset 8,7 3,6

Siirtosaamiset

7,3

16,0 3,6

Saamiset muilta

Myyntisaamiset 328,3 326,7

Siirtosaamiset

56,8 64,0

Muut saamiset

3,5

8,4

388,6

399,1

491,1 487,0

Erittely siirtosaamisista

Korot 0,5 2,1

Vuokraennakot 1,5 1,4

Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,3 2,0

Välittömät verot 8,1 3,1

Muut liikekulujen menoennakot

44,4

55,4

56,8

64,0

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös147

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

15. Oma pääoma

milj. euroa 2025 2024

Osakepääoma 1.1.

83,0

Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0

Omien osakkeiden rahasto 1.1. –118,6 –121,5

Omien osakkeiden luovutus

2,3

2,9

Omien osakkeiden rahasto 31.12. –116,3 –118,6

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.

77,8

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 77,8

Vararahasto 1.1.

3,4

Vararahasto 31.12. 3,4 3,4

Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 462,3 478,4

Osingonjako –377,2 –361,2

Vanhojen osinkovelkojen palautus omaan pääomaan 0,0 0,5

Omien osakkeiden luovutus

–2,3

–2,9

Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 82,8 114,9

Tilikauden voitto

760,9

347,4

Oma pääoma yhteensä 891,6 508,0

Laskelma jakokelpoisista varoista

Edellisten tilikausien voittovarat 82,8 114,9

Omien osakkeiden rahasto –116,3 –118,6

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8

Kehittämismenot –25,9 –26,6

Tilikauden voitto

760,9

347,4

779,3 395,0

16. Pakolliset varaukset

milj. euroa 2025 2024

Eläkevaraukset 3,5 2,5

Uudelleenjärjestelyvaraukset

17,6 6,0

Pitkäaikaiset muut pakolliset varaukset

7,3

Lyhytaikaiset muut pakolliset varaukset

3,7

32,0 8,5

Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja varautumisesta muihin

liiketoiminnan kuluihin.

Vuonna 2025 varauksia käytettiin 9,4 (8,1) miljoonaa euroa ja peruutettiin 2,3 (3,9) miljoonaa euroa.

Muut pakolliset varaukset koostuvat ilmakaapeliverkon arvioiduista purkukustannuksista.

17. Pitkäaikainen vieras pääoma

milj. euroa 2025 2024

Korollinen

Velat muille

Joukkovelkakirjalainat 1 100,0 900,0

Lainat rahoituslaitoksilta

200,0

100,0

1 300,0

1 000,0

Koroton

Velat muille

Muut velat 1,2

Siirtovelat

8,5

7,1

9,8

7,1

1 309,8 1 007,1

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Lainat rahoituslaitoksilta

200,0

100,0

200,0 100,0

Erittely siirtoveloista

Vuokraennakot 8,5 7,1

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös148

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

18. Lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa 2025 2024

Korollinen

Velat saman konsernin yrityksille

Konsernitilivelka 406,7 335,5

406,7 335,5

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 150,0

Joukkovelkakirjalainat 185,0

Yritystodistukset 90,0 307,0

275,0 457,0

681,7 792,5

Koroton

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 18,5 9,9

Muut velat 8,0 9,1

26,6 19,1

Velat osakkuusyrityksille

Ostovelat 0,0 0,0

0,0 0,0

Velat muille

Saadut ennakot 4,0 4,4

Ostovelat 160,4 147,1

Siirtovelat

78,9 67,4

Muut velat 74,1 77,7

317,4 296,6

343,9 315,6

1 025,6 1 108,1

Erittely siirtoveloista

Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen 45,8 45,6

Korot 23,1 15,2

Välittömät verot 0,0

Vuokraennakot 1,4 1,2

Tuloennakot 8,0 4,7

Muut 0,6 0,7

78,9 67,4

19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset

Vakuudet

milj. euroa 2025 2024

Omasta puolesta annetut

Talletukset 0,3 0,3

Takaukset

1,9

0,5

2,2 0,8

Vuokrasopimusvastuut

milj. euroa 2025 2024

Vuokravastuut kiinteistöistä

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 28,3 29,8

Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 28,5 35,1

Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät

57,1

65,6

113,9 130,5

Muut vuokravastuut

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 5,8 5,4

Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 8,6 6,1

Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät

1,9

16,2

11,5

Vuokravastuut yhteensä

130,1

142,0

Muut sopimusvelvoitteet

milj. euroa 2025 2024

Venture Capital -sijoitussitoumus

0,1

0,2

Takaisinostovastuut 0,0

Muut vastuusitoumukset

5,8

1,7

6,0 1,8

Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista.

Koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista.

Muut vastuusitoumukset koostuvat puhelinpylväiden ja vuokratulla maa-alueella olevien laitetilojen ja mastojen arvioiduista purkukustannuksista

sekä maa-alueiden arvioiduista ennallistamiskustannuksista.

Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.

Vuokravastuut ovat arvonlisäverottomia lukuun ottamatta autoleasingvastuita.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös149

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Johdannaissopimukset

milj. euroa 2025 2024

Valuuttajohdannaiset

Nimellisarvo 3,9 4,0

Käypä arvo 0,0 0,0

Sähköjohdannaiset

Nimellisarvo 2,9 2,4

Käypä arvo –0,1 0,4

Tasearvo –0,1

Korkojohdannaiset

Nimellisarvo 200,0

Käypä arvo –1,1

Tasearvo –1,1

Elisa suojaa korollisten velkojen kiinteään korkoon liittyvää korkoriskiä korkojohdannaisilla, valuuttakurssiriskiä

valuuttajohdannaisilla ja sähköostoja fyysisillä ostosopimuksilla ja johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan 5 vuoden

aikajänteellä. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan varovaisuuden periaatteen mukaisesti kuluksi ja velaksi.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %

2025 2024

0–1 vuotta 97,4 92,0

1–2 vuotta 75,7 71,6

2–3 vuotta 43,8 42,1

3–4 vuotta 42,6 41,1

4–5 vuotta 42,6 34,5

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2025 on 64,1 (59,5) miljoonaa euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös150

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Elisa Oyj:n että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai

tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Elisa Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen

sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä tammikuun 29. päivänä 2026

Christoph Vitzthum

hallituksen puheenjohtaja

Maher Chebbo Tuomas Hyyryläinen

Kim Ignatius Katariina Kravi Pia Kåll

Urs Schaeppi Eva-Lotta Sjöstedt Topi Manner

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä tammikuun 29. päivänä 2026

Ernst &Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen

KHT

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös151

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös

sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä

emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja

liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun

lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa

noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän

tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan

tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme

muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja

käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,

näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole

suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa

tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 2.5 ja emoyhtiön liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä

seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin

seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti

suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet,

jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka

voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen.

Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat

myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana

oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon

riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on

sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös152

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN

TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen

laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 5.5

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 liikearvon määrä oli 1 262

miljoonaa euroa, joka on 36 % kokonaisvaroista ja 100 %

omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta

keskeinen seikka, koska

• vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy

merkittävää johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä

oletuksia; ja

• liikearvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen

käyttöarvolaskelmiin, joiden tulos voi vaihdella merkittävästi

laskelmaan sisältyvien oletusten muuttuessa. Käyttöarvon

määritykseen vaikuttavat useat oletukset, kuten esimerkiksi

liikevaihdon kasvu, käyttökatteen kehittyminen ja

rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon

alentumiseen.

Tilintarkastustoimenpiteemme koostuivat muun muassa

seuraavista toimenpiteistä:

• Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme

arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa

käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin

sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.

• Arvioimme johdon oletuksia vertaamalla niitä hyväksyttyihin

budjetteihin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin

tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin

esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman

keskimääräisen kustannuksen osalta.

• Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien

täsmällisyyttä ja vertasimme diskontattujen kassavirtojen

summaa Elisan markkina-arvoon.

• Vertasimme konsernin arvonalentumistestin liitetietoa

5.5 sovellettavan standardin vaatimuksiin tilinpäätöksessä

esitettävistä tiedoista ja kävimme läpi herkkyysanalyysista

annettuja tietoja.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN

TILINTARKASTUKSESSA

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen

laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.3

Elisa-konsernin tulovirrat koostuvat useasta tulovirrasta

kuten kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä, erilaisista

digitaalisista palveluista, mobiilioperaattoreiden

verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista sekä

teollisuuden IoT-ratkaisuista. Tuotteita ja palveluita myydään

erikseen tai yhdessä. Myyntituotot kirjataan joko ajan

kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on

määräysvallan siirtyminen.

Myynnin oikeellisuuteen ja oikea-aikaiseen

kirjaamiseen liittyy kohonnut riski johtuen IT-

järjestelmien monimutkaisuudesta, suuresta määrästä

erilaisia sopimuksia ja transaktioita sekä uusista

liiketoiminta- ja hinnoittelumalleista (tariffirakenne,

kannustinjärjestelyt, alennukset jne.). Myynnin tuloutuksen

laskentaperiaatteiden soveltaminen on monimutkaista

ja myynnin kirjaaminen oikea-aikaisesti ja oikeaan

määrään vaatii johdolta merkittävää harkintaa ja arvioiden

soveltamista.

Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen

seikka sekä EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2c

-kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden

riski johtuen tuottojen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski

olennaisesta virheellisyydestä myynnin tuloutuksessa, sisälsivät

muun muassa:

• arvioimme konsernin laskentaperiaatteiden

asianmukaisuuden myynnin tuloutuksen osalta ja vertailimme

sovellettaviin laskentastandardeihin;

• testasimme keskeisten laskutusjärjestelmien yleiset IT-kontrollit

ja järjestelmäkontrollit;

• testasimme myynnin tuloutuksen otantaan perustuen,

sisältäen sisäisten kontrollien testauksen soveltuvin osin;

• testasimme laskutus- ja kirjanpitojärjestelmien täsmäytykset;

• testasimme myynnin jaksotukset otantaan perustuen;

• arvioimme myyntituottoja analyyttisillä

aineistotarkastustoimenpiteillä; ja

• arvioimme liitetietoja myyntituottojen osalta.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös153

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta

siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja

täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa

ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa

toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös

on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös

laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos

emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa

tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,

onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei

ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan

hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa

tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella

odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on

suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon

tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien

tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai

olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi

antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin

kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,

että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy

kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään

mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,

ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja

sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja

riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen

hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä

konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä

koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme

konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan

tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.

Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa

tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta

sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,

jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä,

että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia

relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi

kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja

soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan

tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat

tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys

estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen

harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta

viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa

olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen

etu.

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös154

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana

tilintarkastajana 12.4.2024 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.

Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja

vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen

tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme

saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän

jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta

informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu

informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä

tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti

ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa

hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin

olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen

osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko

toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että

toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen

antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun

informaatioon kohdistamamme työn perusteella

johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa

on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä

seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen

perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän

tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen

rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut

velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b

luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta

välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Helsingissä 29.1.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen

KHT

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös155

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Elisa Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Elisa Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan

toimeksiannon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n

(y-tunnus: 0116510-6) komission teknisen sääntely-

standardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

743700TU2S3DXWGU7H32-2025-12-31-1-fi.zip

tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)

laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen

sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission

teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin

artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun

tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä

valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet

muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja

pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan

lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai

menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 §

mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin

mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös

merkitty olennaisilta osin komission teknisen

sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,

missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme

suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000

mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi

siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen

päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein

komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan

vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen

liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin

4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös

keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus

riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa

olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena

lausuntona esitämme, että Elisa Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

743700TU2S3DXWGU7H32-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta

osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Elisa Oyj:n konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu

29.1.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme.

Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 3.3.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen

KHT

VUOSIKERTOMUS 2025 • Tilinpäätös156