743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31eli:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31eli:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31eli:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
Hallituksen toimintakertomus .................2
Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............8
Hallituksen esitys voittovarojen
käyttämisestä ................................... 10
Tietoa sijoittajille ................................11
2VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024
Markkinatilanne
Kilpailuympäristö on ollut aktiivinen etenkin 4G-liittymien
osalta. Mobiilipalvelujen käyttö on kehittynyt edelleen
suotuisasti. Myös 5G-palvelujen kysyntä on jatkunut
vilkkaana entistä laajemman 5G-laitevalikoiman ja verkon
paremman kattavuuden myötä. Geopoliittinen epävarmuus
ja makrotalouden vaisu kehitys ovat jatkuneet. Tämä tilanne
on lisännyt kyberturvallisuuspalvelujen kysyntää. Kilpailu
kiinteän laajakaistan markkinoista on ollut edelleen tiukkaa,
ja perinteisten kiinteän verkon liittymien lukumäärä ja käyttö
ovat vähentyneet.
Suotuisa kehitys IT-palvelujen markkinoilla on jatkunut.
Talouden yleinen epävarmuus on viivästyttänyt joidenkin
yritysten investointipäätöksiä ja projektien toteutusta.
Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema
Liikevaihto kasvoi 1 prosenttia edellisvuodesta.
Mobiilipalvelujen ja kansainvälisten digitaalisten palvelujen
kasvu lisäsi liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät laitemyynnin
lasku, yritysten palvelunumerojen sääntelymuutos,
perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja
liittymämäärän lasku, kotimaisten digitaalisten palvelujen
lasku sekä yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen.
Yritysostojen ja liiketoimintojen myyntien nettovaikutuksella
oli myös negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 4 prosenttia ja
vertailukelpoinen liikevoitto 3 prosenttia, mikä johtui
pääasiassa mobiilin palveluliikevaihdon kasvusta,
kansainvälisistä digitaalisista palveluista, liiketoimintojen
myynneistä ja tehostamistoimista.
Nettorahoitustuotot ja -kulut kasvoivat –39 miljoonaan
euroon (–23) pääasiassa korkojen nousun, nettovelan
kasvun ja 5 miljoonan euron lainasaamisten alaskirjauksen
seurauksena. Tuloslaskelman tuloverot olivat –91 miljoonaa
euroa (–84). Nettotulos oli 356 miljoonaa euroa
(374), ja osakekohtainen tulos oli 2,23 euroa (2,34).
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,35 euroa
(2,37).
Rahoitusasema
Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen laski 1
prosenttia 357 miljoonaan euroon. Suurempi käyttökate ja
pienemmät lisenssimaksut vahvistivat kassavirtaa, kun taas
suuremmat käyttöomaisuusinvestoinnit, verot ja rahoituskulut
heikensivät sitä.
Rahoitusasema ja maksuvalmius pysyivät vahvalla tasolla.
Käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien
määrä oli vuoden lopussa 390 miljoonaa euroa.
Konsernirakenteen muutokset
Helmikuussa Elisan tytäryhtiö camLine osti Romaric
Automation Inc -yrityksen vahvistaakseen tuotannon
huippuosaamistaan.
Maaliskuussa Elisa hankki enemmistöosuuden Moontalk
Oy:stä.
Leanware Oy:n osto saatiin päätökseen toukokuussa.
Heinäkuussa Elisa osti valokuituverkkoyhtiö Koillisnet Oy:n.
Elisa osti syyskuussa allekirjoitetulla sopimuksella loput
(81 %) sedApta Groupin osakekannasta. Yritysosto saatiin
päätökseen 30.10.2024.
Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema
Milj.euroa 2024 2023 2022
Liikevaihto 2 191 2 180 2 130
Käyttökate 767 756 733
Käyttökate-% 35,0 % 34,7 % 34,4 %
Vertailukelpoinen käyttökate
(1
783 756 735
Vertailukelpoinen käyttökate-% 35,7 % 34,7 % 34,5 %
Liikevoitto 488 482 470
Liikevoitto-% 22,3 % 22,1 % 22,1 %
Vertailukelpoinen liikevoitto
(1 (2
504 487 472
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 23,0 % 22,4 % 22,2 %
Oman pääoman tuotto, % 27,6 % 29,4 % 30,4 %
1)
Vuosi 2024 ilman 17 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja.
2)
Vuosi 2023 ilman 6 miljoonan euron arvonalentumisia.
Rahoitusasema
Milj.euroa 2024 2023 2022
Nettovelka 1 473 1 304 1 276
Nettovelka / käyttökate
(1
1,9 1,7 1,7
Velkaantumisaste, % 113,9 % 100,8 % 101,9 %
Omavaraisuusaste, % 38,7 % 41,6 % 40,6 %
Kassavirta
(2
256 347 300
Vertailukelpoinen kassavirta
(3
357 361 321
1)
(Korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen käyttökate).
2)
Kassavirta rahoituksen jälkeen.
3)
Vuosi 2024 ilman 101 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja myönnettyjä lainoja. Vuosi 2023 ilman 14 miljoonan euron osake- ja
liiketoimintahankintoja ja -myyntejä. Vuosi 2022 ilman 21 miljoonan euron osakehankintoja.
3VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Henkilöasiakkaat
Milj.euroa 2024 2023 2022
Liikevaihto 1 329 1 335 1 301
Käyttökate 539 521 496
Käyttökate-% 40,6 % 39,0 % 38,1 %
Vertailukelpoinen käyttökate
(1
545 521 497
Vertailukelpoinen käyttökate-% 41,0 % 39,0 % 38,2 %
Liikevoitto 356 342 322
Liikevoitto-% 26,8 % 25,6 % 24,7 %
Vertailukelpoinen liikevoitto
(1 (2
361 344 323
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 27,2 % 25,8 % 24,9 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit 229 213 191
1)
Vuosi 2024 ilman 5 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 1,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja.
2)
Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia.
Liikevaihto väheni 0,5 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui Viaplay-yhteistyön päättymisestä. Liikevaihtoa heikensivät myös
laitemyynnin lasku, yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja
liittymämäärän lasku. Liikevaihtoa vahvisti mobiilipalvelujen ja kiinteän verkon palvelujen kasvu. Vertailukelpoinen käyttökate
kasvoi 5 prosenttia.
Yritysasiakkaat
Milj.euroa 2024 2023 2022
Liikevaihto 863 846 829
Käyttökate 228 235 238
Käyttökate-% 26,4 % 27,8 % 28,7 %
Vertailukelpoinen käyttökate
(1
239 235 238
Vertailukelpoinen käyttökate-% 27,7 % 27,8 % 28,7 %
Liikevoitto 132 140 148
Liikevoitto-% 15,3 % 16,6 % 17,9 %
Vertailukelpoinen liikevoitto
(1 (2
143 143 148
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 16,6 % 16,9 % 17,9 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit 108 108 99
1)
Vuosi 2024 ilman 11 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja.
.
2)
Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia.
Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Liikevaihtoa vahvisti kasvu mobiilipalveluissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä digitaalisissa
palveluissa. Videran myynti heikensi liikevaihtoa. Myös laitemyynnin lasku, yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen,
yritysten palvelunumerojen sääntelymuutos sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku
heikensivät liikevaihtoa. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 2 prosenttia.
4VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Investoinnit
Milj.euroa 2024 2023 2022
Käyttöomaisuusinvestoinnit
(1
, josta 338 321 290
Henkilöasiakkaat 229 213 191
Yritysasiakkaat 108 108 99
Sijoitukset osakkeisiin
114
12 25
Investoinnit yhteensä 452 333 314
Osake- ja liiketoimintahankinnat 124 25 25
Lisenssit 2 9
Käyttöoikeusomaisuus
33
23 26
Investoinnit ilman käyttöoikeusomaisuutta,
lisenssejä sekä sijoituksia osakkeisiin ja liiketoimintoihin 295 284 255
Investoinnit % liikevaihdosta 13 13 12
1)
2023 sisältää Viron 26 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin, 2 miljoonaa euroa. 2022 sisältää Viron 3,5 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin,
7 miljoonaa euroa ja 2x10 MHz:n taajuuslisenssin, 2 miljoonaa euroa.
Pääinvestoinnit liittyivät 5G:n kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen, kuitu- ja muihin verkkoihin sekä IT-investointeihin.
Henkilöstö
Vuonna 2024 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 5 781 (5 721) ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat yhteensä 433
(417) miljoonaa euroa. Henkilömäärä segmenteittäin vuoden lopussa:
31.12.2024 31.12.2023 31.12.2022
Henkilöasiakkaat 2 951 2 976 2 939
Yritysasiakkaat
3 198
2 690 2 684
Yhteensä 6 149 5 666 5 623
Kestävä kehitys
Keskeiset vastuullisuusmittarit 10–12 2024 10–12 2023 10–12 2022
Mobiiliverkon energiatehokkuus Suomessa
(1
Energian käytön muutos per gigatavu 10–12 2021 tasosta
–21,6 % –26,1 % –5,7 %
Yli 100 Mbps yhteyksien väestöpeitto 95,5 % 92,5 % 86,2 %
Naisten osuus esihenkilöistä 29,0 % 28,7 % 29,6 %
Patenttiportfolion kehitys
(1
Aktiivisen patenttiportfolion koko, kpl
(2
495 396 337
Uusien ensihakemusten määrä, kpl 8 11 12
1)
Mittaria ei ole varmennettu
2)
Aktiivisten patenttihakemusten ja patenttien määrä.
Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset
milj.euroa Enimmäismäärä Käytössä 31.12.2024
Komittoidut luottolimiitit 300 0
Lainajärjestely (ei komittoitu) 100 50
Yritystodistusohjelma (ei komittoitu) 350 307
EMTN-ohjelma (ei komittoitu)
1 500 900
Pitkien lainojen luokitukset Luokitus Näkymä
Luokittaja
Moody's Ratings Baa2 Vakaa
S&P Global Ratings
BBB+ Vakaa
Elisa maksoi 18.3.2024 takaisin maaliskuussa 2024 erääntyneistä joukkovelkakirjalainoista jäljellä olleet 248 miljoonaa euroa.
Elisa allekirjoitti 10.4.2024 Pohjoismaiden investointipankin kanssa seitsemän vuoden sopimuksen 100 miljoonan euron
lainasta. Lainan korkomarginaali on kytketty Elisan kestävyystavoitteisiin.
5VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Osake
Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingissä ja muilla markkinapaikoilla tehtyihin kauppoihin.
Päätöskurssit perustuvat Nasdaq Helsingin tietoihin.
Osakevaihto, miljoonaa osaketta 2024 2023 2022
Nasdaq Helsinki
69,7 64,4 71,2
Cboe
121,3 148,8 154,6
Lontoon pörssi
27,7 29,8 40,3
Muut kauppapaikat
10,9
10,3 11,5
Kokonaisvaihto
(1
229,6 253,3 277,6
Vaihto, miljoonaa euroa 9 923 12 376 14 431
% osakkeista
137,2 %
151,4 % 165,9 %
Osakkeet ja markkina-arvot 2024 2023 2022
Osakkeet, kpl
167 335 073 167 335 073 167 335 073
Omat osakkeet, kpl
6 925 607 6 946 654 7 075 378
Ulkona olevat osakkeet, kpl
160 409 466 160 388 419 160 259 695
Päätöskurssi, euroa
41,80 41,87 49,46
Markkina-arvo, miljoonaa euroa
6 995 7 006 8 276
Omat osakkeet, %
4,14% 4,15 % 4,23 %
Osakkeiden lukumäärä Yhteensä Omat Ulkona olevat
Osakkeet 31.12.2023
167 335 073 6 946 654 160 388 419
Osakepalkkiojärjestelmät 31.1.2024
(2
–129 271 129 271
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 31.1.2024
(2
–4 907 4 907
Siirto omiin osakkeisiin 23.12.2024
(3
113 131 –113 131
Osakkeet 31.12.2024
167 335 073 6 925 607 160 409 466
1)
Markkinapaikkatiedot perustuvat Modular Financen tietoihin.
2)
Pörssitiedote 31.1.2024.
3)
Pörssitiedote 23.12.2024.
Elisa siirsi 134 178 omaa osakettaan osakepalkkiojärjestelmän
ansaintajakson 2021–2023 piiriin kuuluville henkilöille ja
sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2019 sitouttamisjakson
2022–2023 piiriin kuuluville henkilöille 31.1.2024.
Tammikuussa Elisan hallitus päätti toimitusjohtajan vuoden
2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksoista.
Ensimmäinen ansaintajakso (yhteensä 4 782 osaketta) päättyi
31.12.2024, ja toinen ansaintajakso (7 172 osaketta) päättyy
31.12.2025.
Toukokuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan
osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso
(yhteensä 13 630 osaketta) päättyy 31.5.2026. Järjestelmän
tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan
liiketoimintaan.
Marraskuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan
osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso
(yhteensä 14 750 osaketta) päättyy 31.1.2027. Järjestelmän
tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan
liiketoimintaan.
Yhteistililtä siirrettiin 23.12.2024 yhteensä 113 131 Elisan
osaketta Elisan hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi. Tämä
perustui Elisan varsinaisen yhtiökokouksen päätökseen,
jonka mukaan Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n
osakkeenomistajien oikeus saada Elisa Oyj:n osakkeita
sulautumisvastikkeena ja osakkeisiin perustuvat oikeudet
päättyivät 12.4.2024.
Tutkimus ja kehitys
Suurin osa palvelujen kehittämisestä tapahtuu
tavanomaisessa liiketoiminnassa, ja se kirjataan tavanomaisiin
toimintakuluihin. Elisa investoi tutkimus- ja kehitystoimintaan
27 (24) miljoonaa euroa, josta 8 (9) miljoonaa euroa
aktivoitiin vuonna 2024, mikä on 1,2 prosenttia (1,1)
liikevaihdosta.
Varsinainen yhtiökokous 2024
Elisan varsinainen yhtiökokous päätti 12.4.2024 hallituksen
ehdotuksen mukaisesti, että yhtiökokouksen vahvistaman
taseen 31.12.2023 perusteella jaetaan osinkoa 2,25 euroa
osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin
kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 1,13 euroa
osakkeelta maksettiin 23.4.2024 ja toinen maksuerä 1,12
euroa osakkeelta maksettiin 30.10.2024.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023.
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin
vastuuvapaus vuodelta 2023. Yhtiökokous hyväksyi
yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023.
Yhtiökokous ei hyväksynyt hallituksen ehdotusta toimielinten
palkitsemispolitiikaksi. Päätökset ovat osakeyhtiölain mukaan
neuvoa-antavia.
Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan
(8). Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen
Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll,
Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Uudeksi
jäseneksi hallitukseen valittiin Christoph Vitzthum.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Vanjoki ja
varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi.
Yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkioiden
muuttamisesta. Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona
150 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien
puheenjohtajille 87 000 euroa ja hallituksen jäsenille
72 000 euroa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800
euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen
jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa
silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu
fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella
järjestettävään kokoukseen.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst &
Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Terhi
Mäkinen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja korvataan
matkakulut yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
6VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Yhtiökokous päätti, että sellaisten Kymen Puhelin
Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeiden osalta, joiden
sulautumisvastiketta ei ole vaadittu ja osakekirjaa tai muuta
vastaavaa asiakirjaa sekä mahdollista omistusoikeuden
osoittavaa saantoselvitystä, sekä edellä mainittuihin
perustuvaa kirjaamisvaatimusta, ei ole esitetty viimeistään
12.4.2024, oikeus sulautumisvastikkeena annettuihin
Elisa Oyj:n osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin
on menetetty. Mikäli osakekirja tai muu vastaava asiakirja
on kadonnut, sulautumisvastiketta on vaadittava ja
kirjaamisvaatimus esitettävä viimeistään edellä mainittuna
määräaikana ja osakekirjan tai muun vastaavan asiakirjan
kuolettamista koskeva päätös on esitettävä Elisa Oyj:lle
viimeistään 29.11.2024. Menetetyn vastikkeen saa
sulautumisen vastaanottava yhtiö Elisa Oyj, ja tällaisiin
osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
koskevia säännöksiä.
Elisan hallituksen valiokuntien kokoonpano
Järjestäytymiskokouksessaan Elisan hallitus valitsi
keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan
Katariina Kravin (pj), Maher Chebbon ja Eva-Lotta Sjöstedtin,
sekä tarkastusvaliokuntaan Kim Ignatiuksen (pj), Pia Kållin,
Antti Vasaran ja Christoph Vitzthumin.
Hallituksen valtuutukset
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien
osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön
vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa
suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 5 miljoonaa
osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien
osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölaissa
tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen toteuttamaan
annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on
15 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä.
Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Elisan suurimmat osakeomistajat osakasluettelon
31.8.2024 mukaan nimittivät nimitystoimikunnan jäsenet.
Nimitystoimikunnan kokoonpano on ollut syyskuusta 2024
alkaen seuraava:
• Pauli Anttila, sijoitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy
• Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Markus Aho, sijoituksista vastaava johtaja, nimeäjä
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Jonna Ryhänen, sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja,
nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
• Anssi Vanjoki, Elisan hallituksen puheenjohtaja
Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi
Pauli Anttilan.
Varsinainen yhtiökokous perusti Elisan osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan vuonna 2012. Sen tehtävänä on
valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen
liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Merkittävät oikeudelliset ja
sääntelyyn liittyvät asiat
Ulkomaisten osinkojen lähdeveroon liittyneen
verotarkastuksen seurauksena Elisa on saanut huhtikuussa
2021 päätöksen, jonka mukaan sen on maksettava
yhteensä 1,7 miljoonaa euroa väitetysti väärinmääritetyistä
lähdeveroista vuosilta 2015 ja 2016. Hallinto-oikeus teki
asiassa päätöksen Elisan hyväksi helmikuussa 2024. Päätös
on lopullinen ja sitova.
EU antoi huhtikuussa asetuksen toimenpiteistä gigabittitason
sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten
vähentämiseksi tavoitteena verkonrakentamisen kustannusten
ja esteiden vähentäminen sekä olemassa olevan fyysisen
infrastruktuurin parempi hyödyntäminen. Asetuksen mukaan
1.1.2029 lähtien palveluntarjoajat eivät saa soveltaa erilaisia
vähittäishintoja kuluttajille kotimaisesta ja EU:n sisäisestä
viestinnästä. EU:n komissio arvioi tilannetta ja velvoitteita
viimeistään 30.6.2027 mennessä. Asetus tulee voimaan
12.11.2025.
Direktiivin 2022/2523 (direktiivi monikansallisten
konsernien ja suurten kotimaisten konsernien
maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta
unionissa) saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä saatiin
päätökseen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, ja
lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2024. Tällä muutoksella
arvioidaan olevan vaikutusta Elisan Viron liiketoiminnan
tuloslaskelman veroihin vuodesta 2024 alkaen.
Heinäkuussa 2020 Tucana Telecom NV käynnisti Polystar
OSIX Ab:hen kohdistuvan oikeusprosessin Brysselin
yritystuomioistuimessa väittäen, että Polystar OSIX Ab on
rikkonut jakelusopimukseen sisältyvää yksinoikeutta sekä
irtisanonut jakelusopimuksen oikeudettomasti. Tuomioistuin
antoi asiasta päätöksen 10.6.2022. Tuomioistuin
hylkäsi Polystar OSIX Ab:tä vastaan nostetun kanteen
kokonaisuudessaan, eikä kantajalle näin ollen myönnetty
hyvitystä tai vahingonkorvausta. Päätöksestä on valitettu.
Elisa valitti joulukuussa 2022 Viron hallinto-oikeuteen
Viron kuluttajansuoja- ja teknisen sääntelyviranomaisen
päätöksestä, joka koski tietyissä aikarajoissa asetettuja
rajoituksia käyttää Huawein laitteita Elisa Estonian verkoissa.
Elisa joutui korvaamaan verkoissaan käytetyt Huawein
laitteistot ja ohjelmistot, mutta korvausjärjestelmää ei ole.
Elisa jätti marraskuussa 2024 Viron hallinto-oikeudelle
korvausvaatimuksen, jossa se vaati korvausta 4G-laitteistoista
ja -ohjelmistoista, jotka on vaihdettava mobiiliverkossa
ennenaikaisesti. Hallinto-oikeus on keskeyttänyt menettelyn,
kunnes rajoitusten laillisuus on selvitetty rinnakkaisessa
menettelyssä.
Elisa Oyj:tä vastaan käynnistettiin joulukuussa 2024
välitysmenettely. Riita koskee Elisa Viihde -televisiopalveluun
liittyviä maksuja.
Elisan toimintaan liittyvät oleelliset
riskit ja epävarmuustekijät
Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää.
Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan
vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä
seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä
strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja
rahoitusriskeihin.
Strategiset ja operatiiviset riskit:
Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-
alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi
ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa
valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa
joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi
myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.
Elisa käsittelee erilaisia tietoja, kuten henkilötietoja
ja liikennetietoja. Tämän takia sovellettavalla tieto-
suojalainsäädännöllä, erityisesti EU:n yleisellä tietosuoja-
asetuksella, sekä muulla dataa koskevalla sääntelyllä, voi olla
merkittävä vaikutus Elisaan ja sen liiketoimintaan.
Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa
merkittävästi Elisan liiketoimintaan.
Valtiollisten suhteiden muutokset, myös
turvallisuusympäristössä, voivat lisätä riskiä siitä, että
Elisan verkossa käytettäviin verkkopalvelujen tarjoajien
laitteisiin kohdistuu rajoituksia. Tällä voi olla taloudellisia tai
toiminnallisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.
Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten
määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja
liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi kiinteän verkon
puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina.
Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.
7VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Kansainvälisen liiketoiminnan laajeneminen ja siihen liittyvät
mahdolliset tulevat ulkomaiset yritysostot voivat lisätä riskejä.
Elisa maksaa toimintamaissaan välittömiä ja välillisiä veroja
sekä lähdeveroja. Paikalliset veroviranomaiset saattavat
olla eri mieltä verojen maksusta, millä voi olla negatiivinen
taloudellinen vaikutus Elisaan. Muutos veroviranomaisten
verolakien tulkinnassa voi johtaa yhtiöiden verotaakan
kasvuun.
Venäjän sotaan Ukrainassa liittyy yhä enemmän
epävarmuutta. Tämän odotetaan vaikuttavan yleiseen
taloudelliseen ympäristöön, kuten inflaatioon ja energian
hintoihin. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet
voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen.
Lisäksi voi esiintyä infrastruktuurin toimintaan liittyviä
häiriöitä esimerkiksi verkkotapahtumien seurauksena. Elisan
liiketoiminta Venäjällä oli vähäistä ja Elisa on vetäytynyt
Venäjältä vuonna 2022.
Vahinkoriskit:
Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista
aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta.
Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.
Rahoitusriskit:
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja
sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin
instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää
korkojohdannaisia.
Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista
valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on
vähäinen. Valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää
valuuttajohdannaisia.
Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa
konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on
käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva
kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat
rahoitustarpeet.
Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen
limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin,
kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten
luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden
ansiosta.
Venäjän sota Ukrainassa ja korkeampi inflaatio on lisännyt
volatiliteettia rahoitusmarkkinoilla. Tämä saattaa vaikuttaa
Elisan varainhankintamahdollisuuksiin ja kasvattaa sen
rahoituskustannuksia.
Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 7.1.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
sekä palkka- ja palkkioselvitys
Erillinen selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä sekä
palkka- ja palkkioselvitys julkaistaan viikolla 9 (24.2.2025
alkava viikko) yhtiön verkkosivustolla osoitteessa elisa.fi/
vuosikertomus.
Konsernikestävyysraportti 2024
Toimintakertomukseen sisältyvä konsernikestävyysraportti
vuodelta 2024 sisältää tietoja yritysten
kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ja EU:n
taksonomia-asetuksen mukaisesti ja se on laadittu Euroopan
tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European
Financial Reporting Advisory Group) julkaisemien
eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS)
mukaisesti. Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintotapaosioissa
esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot, arvoketjun
alku- ja loppupää mukaan lukien, perustuvat Elisan
tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin.
Konsernikestävyysraportti on kokonaisuudessaan luettavissa
kohdassa konsernikestävyysraportti 2024.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Elisan tytäryhtiö camLine osti iCADA GmbH:n laajentaakseen
prosessien huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa.
iCADA on saksalainen puolijohdeteollisuuden kestävien
elinkaariratkaisujen ohjelmistotoimittaja, ja se integroidaan
camLineen, joka on osa Elisan teollisen tuotannon IndustrIQ-
ohjelmistoliiketoimintaa. Yritysosto saatiin päätökseen
3.1.2025.
Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2025
Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia
epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odotetaan
pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin
konflikteihin liittyy edelleen epävarmuutta esimerkiksi
inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten
toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta
määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen
televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä.
Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla
tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiilidatan ja
digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa.
Koko vuoden vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan
olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna
2024. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan olevan
korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta.
Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi
lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa,
kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa.
Lisäksi Elisan jatkuvat laadun parantamistoimenpiteet
lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät
kustannuksia.
Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä
palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu.
Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden
paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun
sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin.
Voitonjako
Elisan voitonjakopolitiikan mukaisesti varsinainen
voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden
tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa
mahdollinen ylimääräinen pääoma. Päätöstä tehdessään
hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman,
tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.
Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien
osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona
maksetaan 2,35 euroa osakkeelta. Osingonjako on 100
prosenttia tilikauden vertailukelpoisesta nettotuloksesta.
Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa
erässä.
Osingon ensimmäinen erä, 1,18 euroa, ehdotetaan
maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear
Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 4.4.2025.
Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 11.4.2025. Lisäksi
ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,17 euroa, maksetaan
yhtiön osakasluetteloon merkityille osakkeenomistajille
17.10.2025, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 24.10.2025.
Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.
Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että
hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman
osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta.
HALLITUS
8VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Osakkeet ja osakkeenomistajat
1. Osakepääoma ja osakkeet
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma
oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa.
Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli
167 335 073. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia.
2. Hallituksen valtuutukset
Yhtiökokous 12.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen
päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön
hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai
osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla
päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta.
Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat
osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään.
Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista tällä hetkellä. Osakeanti voi olla maksullinen tai
maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus
oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta
voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön
liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi,
investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen
parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden
antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18
kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 5.4.2023
varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan
valtuutuksen.
Yhtiökokous 12.4.2024 valtuutti hallituksen lisäksi
päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin
ehdoin: hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman
osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön
vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua
yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta
on enintään hankintahetkellä osakkeesta säännellyllä
markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettava
korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa
voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-,
osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten
puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään
hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien
osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeet
voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden
yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi,
yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön
kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen
luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hallituksella on oikeus
päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä
seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä, ja se päätti 5.4.2023 varsinaisen
yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien
osakkeiden hankkimiseen.
3. Omat osakkeet, osakeannit
ja osakkeiden mitätöinti
Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 6 946 654 omaa osaketta.
Varsinainen yhtiökokous 12.4.2024 valtuutti hallituksen
omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat
korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei
hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.
Elisa luovutti tilikauden aikana 134 178 omaa osaketta ja
yhteistililtä siirrettiin 113 131 osaketta.
Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 6 925 607 omaa
osaketta.
Elisan hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole merkittävää
vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,14
prosenttia.
4. Hallituksen ja toimitusjohtajan
osakkeenomistus
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli
194 895 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus
kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia.
5. Kurssikehitys
Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2024 oli 41,80
euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 49,08 euroa, alin 40,18
euroa ja keskikurssi 43,23 euroa. Tiedot perustuvat
kaupankäyntiin Nasdaq Helsingissä.
Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n kokonaisosakekannan
markkina-arvo oli 6 994,6 miljoonaa euroa.
6. Noteeraus ja vaihto
Elisa Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingin päälistalla
kaupankäyntitunnuksella ELISA. Osaketta vaihdettiin Nasdaq
Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2024 kaikkiaan 69 715 725
kappaletta 3 013,6 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto
oli 41,7 prosenttia tilikauden lopun kokonaisosakemäärästä.
9VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
7. Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2024
Osakkeita
Osuus kaikista
osakkeista, %
1 Yksityiset yritykset 4 155 445 2,48
2 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5 199 568 3,11
3 Julkisyhteisöt 30 687 071 18,34
4 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 157 925 3,08
5 Kotitaloudet 36 196 303 21,63
6 Ulkomaat 177 932 0,11
7 Hallintarekisteröidyt 78 835 222 47,11
Elisa Oyj omat osakkeet
6 925 607 4,14
167 335 073 100,00
8. Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024
Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %
1–100 54 549 30,59 2 338 180 1,40
101–1 000 119 396 66,96 26 792 279 16,01
1 001–10 000 4 124 2,31 9 661 568 5,77
10 001–100 000 203 0,11 5 014 252 3,00
100 001–1 000 000 31 0,02 8 519 539 5,09
1 000 001– 11 0,01 36 174 033 21,62
Hallintarekisteröidyt 78 835 222 47,11
179 614 100,00
Elisa Oyj omat osakkeet
(1
6 925 607 4,14
Liikkeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,00
1)
Elisan 12.4.2024 yhtiökokouksen päätöksen mukaan Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeenomistajien oikeus saada Elisa Oyj:n
osakkeita sulautumisvastikkeena ja osakkeisiin perustuvat oikeudet päättyivät 12.4.2024 ja tämän perusteella Elisan yhteistililtä on siirretty 113 131
osaketta Elisan hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi.
9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024
Nimi Osakkeita %
1 Solidium Oy 16 802 800 10,04
2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 801 592 2,87
3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 096 976 1,85
4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 584 000 1,54
5 Valtion Eläkerahasto 1 150 000 0,69
6 Helsingin kaupunki 1 124 690 0,67
7 OP-Suomi -sijoitusrahasto 640 280 0,38
8 SR Nordea Pro Suomi 586 886 0,35
9 Sr Säästöpankki Kotimaa 490 100 0,29
10 Föreningen Konstsamfundet R.f. 450 000 0,27
11 Seligson OMX Helsinki 25 ETF sijoitusrahasto 443 754 0,27
12 OP-Henkivakuutus Oy 417 067 0,25
13 Sr Evli Suomi Select 380 000 0,23
14 Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland Rf 368 982 0,22
15 OP-Suomi Indeksi Sr 353 644 0,21
16 KEVA 350 979 0,21
17 Danske Invest Suomi Osake 348 709 0,21
18 Sigrid Juséliuksen Säätiö 330 700 0,20
19 Svenska Litteratursällskapet i Finland 300 000 0,18
20 S-Pankki Fenno Sijoitusrahasto 261 060 0,16
35 282 219 21,08
Hallintarekisteröidyt
(1
78 835 222 47,11
Elisa Oyj omat osakkeet 6 925 607 4,14
Muut
46 292 025 27,66
167 335 073 100,00
1)
BlackRock Inc. ilmoitti 1.10.2024, että sen hallinnoimien rahastojen omistus Elisa Oyj:ssä oli osakkeilla 10 702 416 ja rahoitusvälineillä 181 630
osaketta, yhteensä 10 884 046 osaketta, mikä vastaa 6,50 % yhtiön osakkeista.
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
Elisa
OMX Helsinki 25 -indeksi
(1
Kurssikehitys päivittäin
Päätöskurssi, euroa
1/2024
2/2024
3/2024
4/2024
5/2024
6/2024
7/2024
8/2024
9/2024
10/2024
11/2024
12/2024
1)
Suhteutettuna Elisan osakekurssiin
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Osakevaihto
milj. kpl/kk
6,8
7,1
5,8
8,1
5,8
6,1
5,6
4,0
5,5
5,8
4,8
4,4
1/2024
2/2024
3/2024
4/2024
5/2024
6/2024
7/2024
8/2024
9/2024
10/2024
11/2024
12/2024
10VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Hallituksen esitys
voittovarojen käyttämisestä
Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2024 mukaan on
507 972 248,33 euroa, josta jakokelpoiset varat ovat
394 968 020,56 euroa.
Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on
347 442 990,73 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat
käytetään seuraavasti:
• osinkona jaetaan 2,35 euroa/osake eli yhteensä
376 962 245,10 euroa
• osinko jaetaan kahdessa erässä
• emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa
• jätetään omaan pääomaan 18 005 775,46 euroa.
Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin.
Elisan osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.
11. Osakevaihto
Milj. kpl/kuukausi
10. Kurssikehitys päivittäin
Päätöskurssi, euroa
1)
Suhteutettuna Elisan kurssiin.
11VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille
Tietoa sijoittajille
Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2025
Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia
epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odote-taan
pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin
konflikteihin liittyy edelleen epävarmuut-ta esimerkiksi
inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten
toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta
määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen
televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä.
Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla
tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiilidatan ja
digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa.
Koko vuoden vertailukelpoi-sen käyttökatteen arvioidaan
olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna
2024. Käyttö-omaisuusinvestointien odotetaan olevan
korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta.
Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi
lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa,
kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa.
Lisäksi Elisan jatkuvat laadun parantamistoimenpiteet
lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät
kustannuksia.
Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä
palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu.
Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden
paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun
sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin.
Voitonjakopolitiikka
Varsinainen voitonjako on 80−100 prosenttia edellisen
tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille
voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Elisan voitonjakoon kuuluvat
osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Yhtiökokous
Elisan varsinainen yhtiökokous pidetään 2.4.2025.
Lisätietoja yhtiökokouskutsussa sekä elisa.fi/yhtiokokous
Osingonmaksu
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2024 voitto
lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen
vahvistaman taseen 31.12.2024 perusteella jaetaan osinkoa
2,35 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko
maksetaan kahdessa erässä.
Osingon ensimmäinen erä, 1,18 euroa, ehdotetaan
maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon
4.4.2025. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 11.4.2025.
Lisäksi ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,17 euroa,
maksetaan yhtiön osakasluetteloon 17.10.2025 merkityille
osakkeenomistajille, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi
24.10.2025.
Elisan osakkeen pörssilistaus
Elisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity
Euroclear Finland Oy:hyn.
Julkaisupäivät 2025
• 17.4.2025: Osavuosikatsaus Q1 2025
• 15.7.2025: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2025
• 23.10.2025: Osavuosikatsaus Q3 2025
Ohjeistus vuodelle 2025
Liikevaihto 2024 tasolla tai hieman
korkeampi
Vertailukelpoinen käyttökate 2024 tasolla tai hieman
korkeampi
Investoinnit liikevaihdosta Korkeintaan 12 %
Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet vuoden
2025 loppuun mennessä
Liikevaihto 2022–2025 Keskimääräinen vuosikasvu
>2 %
Käyttökate 2022–2025 Keskimääräinen vuosikasvu
>3 %
Käyttöomaisuus-
investoinnit/liikevaihto
Korkeintaan 12 %
Nettovelka/käyttökate 1,5–2x
Omavaraisuusaste Yli 35 %
Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilöt
Vesa Sahivirta
IR-johtaja
vesa.sahivirta@elisa.fi
puh. 050 520 5555
Kati Norppa
IR-viestintäpäällikkö
kati.norppa@elisa.fi
puh. 050 308 9773
elisa.fi/sijoittajille
investor.relations@elisa.fi
Taloudellinen informaatio
Elisa julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi
ja englanniksi. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus,
osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet
ja muu sijoittajille tarkoitettu informaatio sekä
tiedonantopolitiikka ovat saatavilla osoitteessa
elisa.fi/sijoittajille
KESTÄVYYS-
RAPORTTI 2024
Yleiset tiedot ...........................................14
E – Ympäristö ........................................ 28
S – Yhteiskunta ...................................... 53
G – Liiketoiminnan harjoittaminen ........... 67
Kestävyysraportin varmennuskertomus ........73
Liitteet .................................................. 75
13VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Sisällysluettelo
KONSERNIKESTÄVYYSRAPORTTI 14
Yleiset tiedot 14
Yleiset vaatimukset 14
Yleiset laatimisperusteet 14
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta 14
Kestävän kehityksen hallinto 15
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 17
Vastuullisuusstrategia 17
Sidosryhmien intressit ja näkemykset 19
Due diligence -selvitys 22
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi 22
E – Ympäristö 28
EU-taksonomia 28
Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi 28
Ei aiheuta merkittävää haittaa 29
Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet 30
Laskentaperiaatteet - EU-taksonomian tunnusluvut 30
EU:n taksonomiaindikaattorit 31
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot 34
Ilmastonmuutos 35
Toimintaperiaatteet 35
Lähestymistapamme 35
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 38
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 40
Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä 40
Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet 44
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 46
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt Scope 1, 2 ja 3 48
Laskentaperiaatteet - Kasvihuonekaasupäästöt 49
Resurssien käyttö ja kiertotalous 50
Toimintaperiaatteet 50
Lähestymistapamme 50
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 50
Resurssien sisäänvirtaukset 51
Resurssien ulosvirtaukset - Jäte 52
Laskentaperiaatteet – Resurssien ulosvirtaus - jäte 52
S – Yhteiskunta 53
Oma työvoima 53
Toimintaperiaatteet 53
Lähestymistapamme 54
Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa 55
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi 56
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 57
Työntekijöiden ominaisuudet 58
Yrityksen työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 59
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 59
Monimuotoisuuden mittarit 60
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat indikaattorit 60
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 60
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 60
Laskentaperiaatteet - Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 60
Arvoketjun työntekijät 61
Toimintaperiaatteet 61
Lähestymistapamme 61
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vuorovaikutusprosessit 62
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöiden
huolenaiheiden esiin tuomiseksi 62
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 63
Asiakkaat ja loppukäyttäjät 64
Toimintaperiaatteet 64
Lähestymistapamme 64
Prosessit vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 65
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi 66
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 66
G – Liiketoiminnan harjoittaminen 67
Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli 67
Toimintaperiaatteet
67
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 68
Laskentaperiaatteet 68
Ilmoitusmenettelyperiaatteet 69
Suhteet toimittajiin 69
Yhteisökohtainen 70
Kriittinen infrastruktuuri 70
Kyberturvallisuus 70
Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri 70
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 70
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 71
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 71
Kestävyysraportin varmennuskertomus 73
Liitteet 75
ESRS-indeksi 75
ESRS 2
Yleiset vaatimukset
Yleiset laatimisperusteet
Tämän kestävyysraportin raportointijakso on kalenterivuosi
2024 ja sille ei ilmoiteta vertailulukuja, lukuun ottamatta
bruttokasvihuonekaasupäästöjen mittareita. Kestävyysraportti
sisältää tietoja yritysten kestävyysraportointia koskevan
direktiivin (CSRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti
ja se on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-an-
tavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group)
julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien
(ESRS) mukaisesti. Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintota-
pa-osioissa esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot,
arvoketjun alku- ja loppupää mukaan lukien, perustuvat Elisan
vuosina 2023–2024 tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiin. Yksityiskohtaiset tiedot kaksinkertaisen olennai-
suuden arvioinnin prosessista, menetelmistä ja laajuudesta on
esitetty kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.
Konsernin kestävyysraportti on laadittu Elisa-konsernille (Elisa).
Se sisältää emoyhtiön, Elisa Oyj (Suomi), sekä tytäryhtiöt,
osakkuusyhtiöt ja yhteisjärjestelyt, jotka on kuvattu yksityiskoh-
taisesti Elisan tilinpäätöksessä 2024. Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät Elisan suoriin ja
epäsuoriin ylä- ja alapään arvoketjun toimijoihin, on sisällytetty
asianmukaisesti. Eri kestävän kehityksen aiheet on huomioitu
kunkin arvoketjun toimijan olennaisuuden laajuudessa. Elisa
ei ole jättänyt pois mitään tietoja, jotka koskevat immateriaa-
lioikeuksia, osaamista tai innovaation tuloksia. Hankittujen
materiaalien arvoketjun alku- ja loppupää on otettu huomioon
vastaavasti.
Yleiset tiedot
Kaikkien määrällisten ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa
(ESG) koskevien tietojen konsolidointi noudattaa edellä
mainittua laajuutta, ellei toisin ole mainittu laskentaperiaat-
teissa, jotka on esitetty kunkin raportoidun tiedon vieressä
olevien ESG-osioiden taulukoissa.
Kestävyysraportin taloudelliset tiedot on johdettu Elisan
tilinpäätöksestä, joka on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpää-
tösstandardien mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä
SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Ympäristöindikaattoreiden osalta Elisa-konsernin merkit-
tävimmät ympäristövaikutukset on laskettu ESRS-ohjeiden
mukaisesti. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu kasvihuo-
nekaasupäästöjen mittaus- ja raportointiprotokollan mukaiseen
(Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and
Reporting) standardiin. Oman työvoiman osalta tiedot kattavat
Elisa-konsernin, ja selvityksessä esitetyt luokat ja määritelmät
vastaavat Elisan henkilöstöhallinnon työntekijäluokitusta ja
määritelmiä. Elisa-konsernin rakenteelliset muutokset on
esitetty tarkemmin Elisan tilinpäätöksessä kohdassa Konsernin
yhtiöt. Tiedonantoperiaatteet ja laskentamenetelmät sekä
tietolähteet on kuvattu kunkin tiedon Laskentaperiaatteet
-osiossa sekä ESG-raportoinnin ohjeasiakirjassa. Asiakirja on
saatavilla Elisan vastuullisuussivustolla osoitteessa elisa.fi/
vastuullisuus.
Elisa käyttää seuraavia määritelmiä aikahorisonteille kaksin-
kertaisen olennaisuuden arvioinneissa: lyhyt aikaväli (0–2
vuotta), keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (yli 5
vuotta). Käytetyt aikahorisontit ovat linjassa Elisan strategisten
aikahorisonttien kanssa.
Elisan vastuullisuusraportin tietojen tarkkuuteen liittyvät
olennaiset epävarmuustekijät koskevat yläpään hiilidioksi-
dipäästöjen laskelmia: Scope 1, 2 ja 3 bruttotason päästöt
sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöt. Epäsuoria tietolähteitä
on käytetty tuotteiden, palveluiden ja pääomahyödykkeille,
koska näiden tietojen saatavuudessa oli puutteita. Elisalla on
käynnissä ohjelmia tietojen tarkkuuden ja saatavuuden paranta-
miseksi yhteistyössä arvoketjun alkupään kumppaneidemme
kanssa. Tietolähteitä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti
parantaen raportointia vastaavasti. Laskentaperiaatteet,
mukaan lukien tietoja koskevat oletukset ja arviot, selitetään
yksityiskohtaisemmin kunkin datapisteen kirjanpitoperiaat-
teissa. Vastaavasti käytettäessä arvoketjutietojen arvioituja
epäsuoria lähteitä. Laatimisperusteet kuvaillaan ja tarkkuuden
taso arvioidaan kyseisten tietojen yhteydessä.
Elisan kestävyysraportti 2024 julkaistaan suomeksi ja
englanniksi osoitteessa elisa.fi/vuosikertomus. Vuoden 2024
kestävyysraportin on varmentanut Ernst & Young.
Olemme käyttäneet tässä selvityksessä ESRS-standardien
mukaisia vaiheittain käyttöön otettavia säännöksiä datapisteissä
SBM-3_09, E1-9, E5-6 sekä S1-14_08, S1-14_09 ja S1-14_10.
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen
valvonta
Elisalla on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmä
kestävyysraportin laatimista ja raportointia varten.
Järjestelmässä keskitytään varmistamaan ESG-tietojen ja
raportointiprosessin yhdenmukaisuus, tarkkuus ja laatu. Elisan
kestävän kehityksen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan järjestelmät on suunniteltu siten, että ne
tukevat raportointiprosessin luotettavuutta. Tämän ohella ne
myös tukevat kestävyysraportin laadintaa ulkoisiin tarkoituksiin
hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden, sovellettavan lainsää-
dännön, CSRD-direktiivin ja muiden pörssiyhtiöitä koskevien
vaatimusten mukaisesti.
Vuoden 2024 kestävyysraportti on Elisan 12. varmennettu
selvitys (aikaisemmin nimellä vastuullisuusraportti). Elisan
kestävyysraportoinnissa noudatetaan lakisääteisen raportoinnin
osalta Elisan konsernitason kestävyysraportoinnin periaatteita.
Kokonaisvastuu kestävyysraportoinnista on Elisa-konsernin
vastuullisuustoiminnolla (kestävyystoiminto), joka ohjaa ja
valvoo kestävyystietojen keskitetyn hallintaa ja hallintatyöka-
lujen kehitystä. Se konsolidoi ESG-tiedot konsernitasolla ja
varmistaa, että ne ovat CSRD:n ja muiden asiaankuuluvien
säännösten mukaisia. Kestävyystoiminto vastaa myös tämän
selvityksen pakollisesta kolmannen osapuolen varmennuksesta.
Elisa pyrkii vähentämään inhimillisten virheiden riskiä
kehittämällä jatkuvasti konserninlaajuisesti osaamista,
mukaan lukien viestintä ja koulutus nimetyille kestävyysra-
portointiin osallistuville henkilöille. Lisäksi Elisa-konsernin
kestävyystoiminto ylläpitää ajantasaisia suosituksia, ohjeita,
jotka ovat kestävyysraportoinnin prosessiin osallistuvien
Yleiset tiedot
14VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Konsernin kestävyysraportti
asiantuntijoiden käytettävissä. Sekä inhimillisten virheiden, että
järjestelmävirheiden mahdollista riskiä myös vähentää neljän
silmän periaate: tietojen tallentajan ja hyväksyjän roolit on
erotettu toisistaan. Lisäksi Elisa-konsernin kestävyystoiminto
tarkistaa tiedot osana konsolidointia. Lopulliset tiedot jaetaan
myös tietojen hyväksyjien ja Elisan johdon tarkasteltavaksi
ennen lopullista varmennusta ja julkaisua. Elisan hallituksen
tarkastusvaliokunta ja Elisan yritysvastuun johtoryhmä seuraavat
vuosittain kestävyysraportoinnin riskinarviointeja ja sisäisen
valvonnan arviointeja.
Elisan sisäinen tarkastus tarkasti Elisan kestävyysraportoinnin
prosessit ja järjestelmät vuonna 2024. Keskeiset suositukset on
toteutettu kestävän kehityksen raportointiprosessissa vuoden
aikana.
Kestävän kehityksen hallinto
Elisan kestävän kehityksen ylimpään johtoon CSRD:n
mukaisesti kuuluvat Elisan hallitus, Elisan johtoryhmä ja yritys-
vastuun johtoryhmä. Elisalla on vakiintunut eurooppalainen
yritysneuvosto (European Works Council), jonka tarkoituksena
on parantaa työntekijöiden tiedonsaantia sekä edistää johdon
ja henkilöstön välistä vuoropuhelua. Työntekijöillä ei ole
edustusta Elisan ja yritysvastuun johtoryhmissä tai hallituk-
sessa. Lisätietoja vuorovaikutuksesta työntekijöiden edustajien
kanssa kohdassa Oma työvoima.
Varsinainen yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin.
Yhtiökokous vahvistaa muun muassa tuloslaskelman ja taseen
sekä päättää voitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta.
Yhtiökokous valitsee myös tilintarkastajan, vastuullisuusraportin
varmentajan ja hallituksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää vastuu-
vapaudesta. Hallitus huolehtii yhtiön toiminnan hallinnosta
ja asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun
säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka
• Elisan strategisista valinnoista
• Voitonjakopolitiikasta
• Yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen ehdotuk-
sista yhtiökokoukselle
• Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista
• Merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista
• Tilinpäätöksestä sekä puoli- ja osavuosikatsauksista, ja
kestävyysraportista
• Toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä
johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä
heidän toimisuhteidensa ehdoista.
Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita.
Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman,
yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen
linjaukset. Elisan yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on
oltava vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä.
Hallituksen jäsenet nimitetään varsinaisessa yhtiökokouksessa
yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa kyseisen yhtiöko-
kouksen päättyessä ja loppuu seuraavan varsinaisen yhtiöko-
kouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous valitsee myös
hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus
päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista,
niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2024 toimivia
valiokuntia olivat henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä
tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät
ja työjärjestykset. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2024
hallitukseen valittiin kahdeksan (8) jäsentä seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Hallitus on hyväksynyt
itselleen työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen tehtävänä
on päättää yhtiön strategisista linjauksista ja Elisan johdon
tavoitteista sekä seurata niiden toteutumista. Hallituksen
on myös nimitettävä toimitusjohtaja ja päätettävä Elisan
johtoryhmän kokoonpanosta. Hallitus seuraa säännöllisesti
liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä.
Se myös valvoo säännösten noudattamista sekä operatiivisten
ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat
investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä
asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja
rahoitusjärjestelyissä. Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää
erityisesti seuraavista asioista:
Kestävän kehityksen hallinto
Hallitus
Elisan johtoryhmä
Yritysvastuun johtoryhmä
Ihmisoikeus-
ohjausryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Vastuullisen
hankinnan
työryhmä
Tarkastus-
valiokunta
Henkilöstö ja
palkitsemis-
valiokunta
Turvallisuuden johtoryhmä
Compliance ohjausryhmä
Työympäristötoimikunta
Kestävän
kehityksen tiimi
15VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Hallitus on arvioinut, että jokainen hallituksen jäsen on
riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Nimitys- ja monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti jokaisella
hallituksen jäsenellä on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja
riittävästi aikaa vaadittuihin tehtäviin. Kestävyysaiheiden osalta
hallitus on arvioinut asiantuntemustaan olennaisissa aiheissa.
Hallituksella on asiantuntemusta ainakin seuraavissa Elisan
kannalta merkityksellisissä kestävyysaiheissa: vaatimustenmu-
kaisuus (ml. lahjonnan ja korruption torjunta); ilmastonmuutos;
kiertotalous; kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät seikat,
kuten yksityisyys, terveys ja turvallisuus; kyberturvallisuus
ja kriittinen infrastruktuuri; ihmisoikeudet, mukaan lukien
arvoketjun työntekijät (esim. pakkotyö/lapsityövoima, terveys
ja turvallisuus), henkilöstö (ml. monimuotoisuus, työehtosopi-
musneuvottelut, terveys ja turvallisuus); toimittajien hallinta; ja
kestävyysraportointi. Lisäksi Elisan hallinto-, johto- ja valvon-
taelimet saavat käyttöönsä kestävän kehityksen asiantuntemusta
varmistamalla riittävät resurssit ja säännölliset katsaukset.
Vuonna 2024 hallitus tarkasteli kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin tuloksia eli kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä,
mahdollisuuksia sekä mahdollisia tarvittavia kompromisseja ja
keskusteli niistä kahdessa kokouksessa. Taulukossa Olennaiset
kestävyysaiheet ja kuvaus on luettelo käsitellyistä kaksin-
kertaisen olennaisuuden arviointituloksista. Lisäksi hallitus
hyväksyi vastuullisuusstrategian, joka on linjassa vuoden 2024
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksien kanssa.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön kestävyysra-
portoinnin, hallinnon ja tarkastusten, sisäisen tarkastuksen sekä
riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, mukaan lukien
kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Kestävyysraportoinnin ja tilintarkastuksen osalta tarkastusva-
liokunta seuraa ja arvioi erityisesti yhtiön kestävyysraportoin-
tijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tehokkuutta
sekä kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta.
Kestävyysraportointiin liittyviä näkökohtia seurattiin ja arvioitiin
ja niistä keskusteltiin kolmessa (3) kokouksessa vuoden 2024
aikana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Elisan
compliance-viitekehyksen täytäntöönpanoa, mukaan lukien
compliance-riskit ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvät asiat.
Tarkastusvaliokunta käsitteli compliance-aiheita viidessä (5)
kokouksessa.
Elisan johtoryhmään kuuluvilla johtajilla on osaamista ja
kokemusta olennaisilta toimialoilta ja liiketoiminnoista
sekä kansainvälisillä että kotimaisilla markkinoilla. Heidän
tehtävänään on tarkastella ja arvioida säännöllisesti strate-
gisten kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymistä ja
tehokkuutta sekä erityisten kestävyysaloitteiden hallinnointia.
Vuonna 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
tuloksia tarkasteltiin ja niistä keskusteltiin kahdessa (2)
johtoryhmän kokouksessa vastuullisuusstrategian yhteydessä.
Osana säännöllistä suorituksen arviointia johtoryhmä
tarkastelee myös, onko Elisa-konsernissa riittävästi kestävyyden
resursseja, taitoja ja asiantuntemusta. Vuonna 2024 Elisa lisäsi
johtoryhmän tarkastelun perusteella valmiuksiaan kestävyysa-
nalyyseihin ja tiedonhallintaan.
Elisan yritysvastuun johtoryhmässä (Corporate Responsibility
Management Board, CRMB) on johdon ja johtotason edustajia
liiketoiminnoista, Elisan Eesti AS toiminnoista, tukitoiminnoista
ja Elisan johtoryhmästä. Sen tehtävänä on seurata ja ohjata
kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin ja kestävyysstrategian
valmistelua. Lisäksi CRMB seuraa kestävyyden toimenpiteiden
ja tavoitteiden edistymistä sekä vastuullisuusstrategian
täytäntöönpanoa Elisan kaikissa toiminnoissa.
Johtoryhmä valvoo myös sitä, että aihekohtaiset ohjaus- ja
työryhmät tekevät niille kuuluvia toimenpiteitä kestävyystyön
edistämiseksi sekä seuraa osaltaan resurssien ja asiantunte-
muksen riittävyyttä liittyen kestävyysaloitteisiin. Johtoryhmä
vastaa Elisan Suomen toimintojen ISO 14001 -sertifioidun
ympäristöjärjestelmän ja ISO 50001 -sertifioidun energian-
hallintajärjestelmän katselmuksista. Lisäksi CRMB tarkistaa ja
hyväksyy Elisan ympäristö-, energia- ja ihmisoikeuspolitiikat.
CRMB kokoontui kahdeksan (8) kertaa vuonna 2024. Aihe-
kohtaiset ohjaus- ja työryhmät koostuvat kyseisen aihealueen
parissa työskentelevistä Elisan asiantuntijoista. Aihekohtaisten
ryhmien tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja jakaa kestävyyden
parhaita käytäntöjä koko Elisassa.
Hallintoelinten käsittelemät keskeiset asiat ja olennaiset aiheet
vuonna 2024 olivat:
• Kaksinkertainen olennaisuus, mukaan lukien riskit,
mahdollisuudet ja mahdolliset kompromissit
• Kestävyysraportointidirektiivi
• Ilmastosiirtymän edistyminen ja ilmastotavoitteet
Elisan johdon kokoonpano sukupuolen ja ikäryhmän
mukaan vuonna 2024
Hallitus
8
Miehet (henkilömäärä) 5
Naiset (henkilömäärä) 3
Miehet (%) 63
Naiset (%) 38*
Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0
30–39 vuotta (henkilömäärä) 0
40–49 vuotta (henkilömäärä) 1
Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 7
Johtoryhmä
10
Miehet (henkilömäärä) 8
Naiset (henkilömäärä) 2
Miehet (%) 80
Naiset (%) 20
Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0
30–39 vuotta (henkilömäärä) 0
40–49 vuotta (henkilömäärä) 2
Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 8
Yritysvastuun johtoryhmä
10
Miehet (henkilömäärä) 5
Naiset (henkilömäärä) 5
Miehet (%) 50
Naiset (%) 50
Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0
30–39 vuotta (henkilömäärä) 1
40–49 vuotta (henkilömäärä 4
Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 5
*40 prosenttia laskettuna osakeyhtiölain (6:9a) mukaisesti.
16VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Elisan palkitsemispolitiikassa määritetään hallituksen,
toimitusjohtajan ja mahdollisen varatoimitusjohtajan palkitse-
misen periaatteet. Elisan henkilöstön (toimitusjohtaja mukaan
lukien) palkitseminen perustuu kokonaispalkkaukseen, joka voi
sisältää sekä muuttuvia että kiinteitä osia ja henkilöstöetuja.
Henkilöstöön sovelletaan pääasiassa tulospohjaista palkitsemis-
järjestelmää. Lisäksi Elisan henkilöstö kuuluu pääsääntöisesti
pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmään, kuten henkilös-
törahastoon tai osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään.
Palkitsemispolitiikalla varmistetaan, että palkitseminen edistää
Elisan liiketoimintastrategiaa, pitkän aikavälin taloudellista
menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä sekä vahvistaa
sitoutumista ja tukee Elisan taloudellisia tavoitteita.
Elisalla on toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille ja tietyille
avainhenkilöille tarkoitettu osakepohjainen kannustinohjelma,
joka sisältää kestävyystavoitteita. Esimerkiksi ansaintajaksoon
2024–2026 sisältyy työntekijöiden sitoutumista ja ilmastoa
koskevia tavoitteita. Ilmastotavoite on linjassa Elisan tieteeseen
perustuvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden
(Science Based Targets -aloite, SBTi) kanssa. Lisäksi toimi-
tusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään vuodelle
2024 sisältyi ESG-kehitystavoite, joka keskittyi hiilidioksidi-
päästöjen vähentämiseen. Elisan henkilöstörahaston vuoden
2024 tavoitteissa oli myös hiilidioksidipäästöjen vähennysta-
voitteita. Hallitus tarkastelee vuosittain kestävyyteen liittyvien
tavoitteiden saavuttamista.
Vastuullisuusstrategia
Elisa on televiestinnän ja digitaalisten palvelujen edelläkävijä.
Elisalla on noin 2,8 miljoonaa kuluttaja-, yritys- ja julkishal-
linnon asiakasta päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa
sekä kansainvälisesti. Yritysasiakkaille Elisa tarjoaa muun
muassa nykyaikaisia tieto- ja viestintätekniikan (ICT) laitteita,
mobiili- ja kiinteän verkon liittymiä sekä esineiden internet
(IoT) -palveluja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa ja
parantavat tehokkuutta ja turvallisuutta. Kuluttaja-asiakkaille
tarjoamme mobiili- ja kiinteitä laajakaistaliittymiä, puhelinliit-
tymiä, laitteita, tietoturvapalveluja ja viihdepalveluja. Kasvava
kansainvälinen digitaalinen liiketoimintamme tarjoaa laajan
valikoiman ohjelmistopalveluja valmistavalle teollisuudelle ja
eri toimialoille sekä televiestinnän asiakkaille maailmanlaajui-
sesti.
Elisalla on 6 731 työntekijää 22 maassa, ja yhtiön kokonaislii-
kevaihto vuonna 2024 oli 2 191 miljoonaa euroa. Lisätietoja
henkilöstömäärän jakautumisesta maantieteellisten alueiden
mukaan kohdassa Oma työvoima.
Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat
kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytys.
Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa, kestäviä yhteyksiä
ja digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle.
Tehtävämme yhteiskunnassa on edistää kestävää tulevaisuutta
digitalisaatiolla.
Vuoden 2024 strategiaprosessin (kaudelle 2025–2027)
sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena
kestävyyden painopistealueet ja tavoitteet on määritetty
uudelleen seuraavasti:
• Ilmastosiirtymä
• Vastuullinen digitaalinen muutos
Olemme asettaneet strategiset tavoitteet ja niille keskeiset
indikaattorit vastuullisen liiketoimintamme varmistamiseksi,
että etenkin myönteisen yhteiskunnallisen vaikutuksemme
vahvistamiseksi. Painopistealueiden toimenpiteet sisältyvät
liiketoimintastrategioihimme ja toimintasuunnitelmiimme.
Elisan johtoryhmä valvoo suoriutumista säännöllisesti.
Kestävyyden vaikutusten, tavoitteiden ja suoriutumisen lisäksi
mittaamme kestävyysviestinnän onnistumista kartoittamalla
sidosryhmien käsityksiä Elisan vastuullisuudesta. Kuukausittain
tehtävän tutkimuksen toteuttaa riippumaton kolmas osapuoli
Suomessa ja Virossa. Siinä 8 000 vastaajaa arvioi kuinka
vastuullinen toimija Elisa on yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat
vastuullisten toimintatapojen ja sidosryhmädialogin kehittä-
mistä. Tulos on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimitta-
reista. Lisäksi olemme asettaneet vuodelle 2030 kunnianhi-
moisen ilmastotavoitteen, jonka SBTi -aloite on hyväksynyt. Se
on tärkeä virstanpylväs matkallamme kohti nettonollaa vuonna
2040. Tätä indikaattoria kuvataan tarkemmin ympäristöä
koskevassa osiossa.
Elisan liiketoimintamalli, sisältäen toiminnot, resurssit ja
liikesuhteet, mahdollistavat laadukkaita tuotteita ja palveluja
asiakkaillemme. Toimintamalli määrittää Elisan arvoketjun-
tuotteiden ja palveluiden alkupään kehityksestä toimitukseen
ja elinkaaren päähän. Arvoketjun alkupäähän kuuluvat
toimittajamme, alihankkijamme ja palveluntarjoajamme,
jotka toimittavat tuotantohyödykkeitä, tuotteita ja palveluja,
joita käytämme toimintamme kehittämisessä palvelemaan
asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa. Kuvassa alla esitetään
yksityiskohtaisesti suorat ja epäsuorat liikesuhteemme ja niihin
liittyvät olennaiset aiheet. Arvoketjun alkupään olennaisimmat
vaikutukset ja riskit liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
ja resurssien sisään virtauksiin sekä työntekijöihin liittyviin
työ- ja ihmisoikeuksiin. Elisan tuotteiden, teknologioiden ja
palvelujen hankinnasta vastaavat pääosin keskitetysti Elisan
hankintapalvelut ja logistiikka. Hankintaprosessin keskitetyt
prosessit ja yhteiset ohjeet varmistavat, että Elisan kestävyyttä
koskevat tavoitteet, vaatimukset ja odotukset on sisällytetty
vastaavasti toimittajasuhteiden toimintaan. Lisätietoja toimit-
tajasuhteiden hallinnasta on esitetty kohdassa Liiketoiminnan
harjoittaminen. Elisan käyttämät resurssit ja yhtiön panokset
on esitetty kohdissa Ilmastonmuutos ja Resurssien käyttö ja
kiertotalous. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset on
esitetty kohdassa Arvoketjun työntekijät.
Omassa toiminnassamme käytämme ja hallinnoimme
tietoliikenneinfrastruktuuria ja kehitämme ICT-palveluja,
joita tarjoamme asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tässä
arvoketjun osassa olennaisimpia kohteita ovat Elisan oma
työvoima, työtilat ja infrastruktuuri, mukaan lukien verkot
ja datakeskukset. Yksityiskohtaiset tiedot omaan toimintaan
liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on esitetty
kohdissa Ilmastonmuutos, Resurssien käyttö ja kiertotalous,
Oma työvoima ja Liiketoiminnan harjoittaminen.
Arvoketjun loppupäässä toimintamme koostuu pääasiassa
tuotteiden ja palvelujen myynnistä kuluttaja- ja yritysasiakkail-
lemme kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Arvoketjun
loppupäässä meillä on suoria liikesuhteita muun muassa asiak-
kaidemme, logistiikkapalvelujen tarjoajien, jätehuoltoyritysten,
yhteiskuntien ja loppukäyttäjien sekä julkisten organisaatioiden
ja viranomaisten kanssa. Asiakkaat, julkiset organisaatiot,
viranomaiset, yhteiskunnat ja loppukäyttäjät vastaanottavat ja
käyttävät myymiämme tuotteita ja palvelujamme, logistiikka-
kumppanimme toimittavat laitteet ja jätehuoltokumppanimme
huolehtivat tuotteiden asianmukaisesta kierrätyksestä käytön
jälkeen. Tärkeimmät käytöstä poistettujen tuotteiden hallintaan
liittyvät vaikutukset ja riskit on esitetty kohdassa Resurssien
käyttö ja kiertotalous ja tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan
liittyvät vaikutukset ja riskit kohdassa Kuluttajat ja loppukäyt-
täjät.
Olennaisiin aiheisiin ja niihin liittyviin ESRS-tiedonantovaati-
muksiin sisältyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
lisäksi Elisa on tunnistanut kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä
yhteisökohtaisia vaikutuksia ja riskejä. Näitä vaikutuksia ja
riskejä aiheutuu Elisan myymien tuotteiden ja palvelujen kehit-
tämisestä ja käytöstä omassa toiminnassamme sekä arvoketjun
loppupäässä. Lisätietoja tästä on kohdassa Yhteisökohtainen
– Kriittinen infrastruktuuri.
Vuoden 2024 raportoinnissa tunnistetut ja julkistetut
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät poikkea
merkittävästi edellisestä raportointijaksosta.
17VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Yleiskuva Elisan olennaisista aiheista, vaikutuksista liiketoimintamalliin ja olennaiset aiheet
18VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Sustainability Statements
18ANNUAL REPORT 2024
Arvoketjun alkupää Omat toiminnot Arvoketjun loppupäää
TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN OSTO
VERKONTOIMINNOT, KONESALIT JA
PALVELUIDEN KEHITYS
TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN MYYNTI
Teknologian ja
laitteiden myyjät
(Ilmaston muutoksen hillintä,
arvoketjun työntekijät)
Huolto ja rakentamis-
palvelujen toimittajat
(Omat työntekijät,
Arvoketjun työntekijät)
IT ja ohjelmistopalvelumyyjät
(konsultit)
(Omat työntekijät,
Arvoketjun työntekijät)
Teknologian ja laitteiden
valmistajat
(Ilmaston muutoksen hillintä,
arvoketjun työntekijät)
Alihankkijat
(Omat työntekijät,
Arvoketjun työntekijät)
Sisällön tuottajat
(Arvoketjun työntekijät)
Komponenttien valmistajat
(Ilmaston muutoksen hillintä,
arvoketjun työntekijät)
Alihankkijat
(Arvoketjun työntekijät)
Logistiikkapalvelujen tuottajat
(Arvoketjun työntekijät)
Muuta palvelut (Media,
markkinointi, HR, valuutukset,
talous ja konsultointi)
(Arvoketjun työntekijät)
Kaivostoiminta ja
materiaalien louhinta
(Resurssien sisäänvirtaus,
Arvoketjun työntekijät)
Palvelun tarjoajat
(kiinteistön hallinta, ruokalat
ja muut palvelut)
(Arvoketjun työntekijät)
Elisan työpaikka
(Liiketoiminnan harjoittaminen)
Omat työntekijät
(Omat työntekijät)
Elisan verkot, infrastruktuuri ja konesalit
(Ilmaston muutoksen hillitseminen,
ilmaston muutokseen sopeutunminen, Energia, Jäte)
Omat ja vuokratut rakennukset
(Energia, Jäte)
Kuluttaja-asiakkaat
(Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte,
Yksityisyyden suoja)
Yritysasiakkaat
(Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte,
Yksityisyyden suoja)
Julkiset organisaatiot ja
hallitukset
(Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte,
Yksityisyyden suoja)
Yhteiskunnat ja loppukäyttäjät
(Yksityisyyden suoja)
Logistiikka palvelujen tarjoajat
(Arvoketjun työntekijät)
Jäätteiden käsittelyn partnerit
(Resurssien ulosvirtaus
mukaanlukien jäte)
Suorat suhteet
Epäsuorat suhteet
Sidosryhmien intressit ja näkemykset
Sidosryhmät voivat vaikuttaa merkittävästi Elisan toimintaan.
Säännöllisellä vuorovaikutuksella saamme paremman
käsityksen vaikutuksistamme sidosryhmiin ja tietoa heidän
odotuksistaan. Saatuja tuloksia arvioidaan ja käsitellään Elisan
liiketoimintajohtoryhmissä säännöllisesti. Olemme määrittäneet
tärkeimmät sidosryhmämme ja niiden Elisaan liittyvät
odotukset seuraavasti:
Työntekijät: Odottavat työnantajansa huolehtivan heidän
fyysisestä, henkisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoin-
nistaan.
Asiakkaat: Odottavat läpinäkyvyyttä ympäristö- ja sosiaalisten
vaikutusten sekä yrityksen suorituskyvyn osalta näillä alueilla.
Erityisesti Elisan odotetaan ottavan vastuuta aiheista, joilla
on suoria vaikutuksia asiakkaisiin, kuten kriittisestä infrastruk-
tuurista, yksityisyydestä, kyberturvallisuudesta ja laitteiden
kierrosta.
Tärkeimmät kumppanit ja toimittajat: Odottavat läpinäkyvää ja
eettistä liiketoimintaa, yhteistyötä yhteisissä ja merkityksellisissä
kestävyystavoitteissa sekä kestävyyden riskien ja vaikutusten
vähentämisessä. Keskeisillä yhteistyökumppaneilla ja toimitta-
jilla on tärkeä rooli Elisan toiminnassa. Liiketoimintavaatimuk-
semme, hankintaperiaatteemme ja kestävyystavoitteemme ovat
yhteistyösuhteen kulmakiviä.
Osakkeenomistajat: Odottavat lyhyen ja pitkän aikavälin tulok-
sellisuutta, kasvavien kestävyyttä koskevien sääntelyvaatimusten
noudattamista toiminnassa sekä avointa ja oikea-aikaista
ESG-raportointia ja -viestintää. Osakkeenomistajillamme on
taloudellinen intressi Elisassa, ja siksi he odottavat osinkoja,
osakekurssin kehitystä, johdonmukaista ja kestävää strategiaa
sekä ennakoitavaa ja luotettavaa viestintää. Olemme vuorovai-
kutuksessa osakkeenomistajien kanssa varmistaaksemme, että
ymmärrämme heidän näkemyksensä ja odotuksensa.
Yhteiskunta: Odottaa meidän osallistuvan yhteiskunnan
toimintaan investoinneilla ja veroilla sekä työllistämällä suoraan
ja välillisesti arvoketjumme kautta. Elisalla on keskeinen
rooli turvallisen ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan
kehittämisessä. Elisan mission mukaisesti meillä on vastuu
kestävän yhteiskunnan rakentamisesta. Yhteiskunta säätää
lakeja ja odottaa, että yksityishenkilöille ja yrityksille tarkoitetut
digitaaliset palvelut ovat teknisesti luotettavia ja turvallisia.
Lisäksi käymme jatkuvaa vuoropuhelua haavoittuvassa
asemassa olevien ryhmien tarpeista (esim. lapset, nuoret
ja vanhukset). Nämä sidosryhmät voidaan jakaa kahteen
ryhmään: vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät ja kestä-
vyysraportin käyttäjät. Ensimmäinen ryhmä koostuu pääasiassa
toimittajista, työntekijöistämme, asiakkaista (mukaan lukien
lapset, nuoret ja vanhukset), paikallisyhteisöistä ja yhteiskun-
nasta sekä luonnosta. Kestävyysraportin käyttäjät ovat yleensä
asiakkaita, sijoittajia, omistajia ja sosiaalisia toimijoita.
19VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet vuonna 2024
Sidosryhmä Vuorovaikutuksen mittarit Olennaiset aiheet
Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet, jotka liittyvät Elisan
strategiaan ja liiketoimintamalliin Sidosryhmän luonne
Oma työvoima • Henkilöstötutkimus ja Pulse-kysely
• Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa
• Vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa
• Vuoropuhelu oppimisesta ja kehityksestä,
arvovuoropuhelu
• Terveys ja turvallisuus
• Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu; yritysneuvostojen
olemassaolo ja työntekijöiden tiedonsaanti-,
kuulemis- ja osallistumisoikeudet; yhdistymisvapaus;
työehtosopimusneuvottelut
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
• Monimuotoisuus, mukaan lukien toimenpiteet häirintää
vastaan
Pääaiheet: datan eettinen käyttö ja tekoäly; energiatehokkuus; työn joustavuus
ja etätyö; työhyvinvointi ja henkinen stressi; ilmasto; monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus
Toimenpiteet: tärkeimpiä aiheita koskeva koulutus tietoisuuden ja osaamisen
lisäämiseksi, työmatkatutkimus sekä olennaisia aiheita, työskentelytapoja
ja prosessien kehittämistä koskeva viestintä, erilaisten intressiyhteisöjen
tukeminen (Sateenkaari, data ja tekoäly, Digimuijat, jne.)
Vaikutusten kohteena olevat
sidosryhmät
Yritysasiakkaat • Asiakaskokemustutkimukset
• Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet
• Strategiset kokoukset
• Tapahtumat
• Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla
• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri
(kriittinen infrastruktuuri)
• Ilmastonmuutos
• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien
käyttö ja kiertotalous)
Tärkeimmät aiheet: kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertokulku, tekoäly,
kestävyysdata, kiertotalous.
Toimenpiteet: automatisoitujen kestävyystietojen kehittäminen asiakkaille,
kyberturvallisuusharjoitukset, sisäinen koulutus eettisestä myynnistä
Vaikutusten kohteena
olevat sidosryhmät ja
kestävyysraportin käyttäjät
Kuluttaja-asiakkaat • Asiakaskokemustutkimukset
• Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet
• Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla
• Markkinointi ja viestintä
• Yksityisyys, terveys ja turvallisuus (kuluttajat ja
loppukäyttäjät)
• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri
(kriittinen infrastruktuuri)
• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien
käyttö ja kiertotalous)
• Nuorten digitaalinen hyvinvointi
Tärkeimmät aiheet: eettiset myyntimenettelyt (esim. myynti vanhuksille),
kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertotalous, tekoäly
Toimenpiteet: sisäinen koulutus eettisestä myynnistä, kiertotalousviestintä
(Circularity Hero -video), OmaElisan kehitys, saavutettavuuden kehittäminen,
yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa
Vaikutusten kohteena olevat
sidosryhmät
Toimittajat • Strategiset ja operatiiviset kokoukset
• Palautekyselyt
• Tarkastukset
• Koulutus
• Sitouttamisohjelmat
• Tapahtumat
• Ilmastonmuutoksen hillitseminen (ilmastonmuutos)
• Resurssien sisään virtaukset, mukaan lukien resurssien
käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte
(resurssien käyttö ja kiertotalous)
• Terveys ja turvallisuus
• Työaika
• Väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet työpaikalla
• Pakkotyö
• Lapsityövoima
Tärkeimmät aiheet: energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen,
Scope 3 -päästövähennykset, ihmisoikeusriskit, luonnon monimuotoisuus,
kiertotalous
Toimenpiteet: CDP:n toimitusketjutulosten arviointikokoukset (sisäiset ja
ulkoiset), toimittajien vuorovaikutusalustan kehittäminen, auditointitulosten
perusteella tehtävistä korjaavista toimista sopiminen, toimialan yhteisen
foorumin hyödyntäminen kestävyyskäytäntöjen kehittämisessä, toimittajien
sisäisen riskienhallintajärjestelmän ohjausnäkymän kehittäminen, yhteistyö
asiakasratkaisujen kehittämisessä
Vaikutusten kohteena olevat
sidosryhmät
20VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Sidosryhmä Vuorovaikutuksen mittarit Olennaiset aiheet
Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet, jotka liittyvät Elisan
strategiaan ja liiketoimintamalliin Sidosryhmän luonne
Omistajat ja sijoittajat • Sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat
• Yhtiökokous
• Pääomamarkkinapäivät
• Sijoittajien tietopyynnöt
• Ilmastonmuutoksen hillitseminen (ilmastonmuutos)
• Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien
käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte
(resurssien käyttö ja kiertotalous)
• Yksityisyys, terveys ja turvallisuus (kuluttajat ja
loppukäyttäjät)
• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri
(kriittinen infrastruktuuri)
• Monimuotoisuus
Tärkeimmät aiheet: kestävyys rahoituksessa, energiatehokkuus, ilmastotyö
ja -tavoitteet, luonnon monimuotoisuus, datan eettinen käyttö ja tekoäly,
monimuotoisuus
Toimenpiteet: läpinäkyvän ja laadukkaan ESG-tiedottamisen kehittäminen,
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
Kestävyysraportin käyttäjät
Hallitukset,
poliittiset päättäjät ja
sääntelyviranomaiset
• Kyselyt
• Kokoukset, työpajat ja tapahtumat
• Säännöllinen tietopyyntö
• Lobbaustoiminta
• Yksityisyys (kuluttajat ja loppukäyttäjät)
• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri
(kriittinen infrastruktuuri)
Tärkeimmät aiheet: energiankulutus, ilmasto, kyberturvallisuus, saavutettavuus,
toimivan yhteiskunnan turvaaminen, eettinen data ja tekoäly
Toimenpiteet: vaatimustenmukaisuuden tarkastelu johtamisjärjestelmässä,
sisäinen säännösten seuranta, palaute uusista säädöksistä, energiatietojen
toimittaminen
Kestävyysraportin käyttäjät
Kansalaisjärjestöt
ja voittoa
tavoittelemattomat
järjestöt
• Kyselyt
• Kokoukset ja tapahtumat
• Hankeyhteistyö
• Digitaalinen hyvinvointi
• Lasten suojelu (kuluttajat ja loppukäyttäjät)
• Ilmastonmuutos
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
• Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien
käyttö ja kiertotalous)
Tärkeimmät aiheet: digitaalisten alustojen liiallisesta käytöstä johtuva
sosiaalinen syrjäytyminen, lasten turvallisuus, yksityisyys verkossa ja
tietoisuuden lisääminen, luonto
Toimenpiteet: yhteinen hanke nuorten digitaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi,
sponsorointi, hankeyhteistyö, hyväntekeväisyys
Vaikutusten kohteena olevat
sidosryhmät
Toimialajärjestöt • Yhteiset aloitteet ja ohjelmat
• Säännölliset kokoukset ja tapahtumat
• Panos strategisiin suuntaviivoihin
• Työpajat ja tietämyksen jakaminen
• Ilmastonmuutos
• Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien
käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte
(resurssien käyttö ja kiertotalous)
Tärkeimmät aiheet: ihmisoikeusriskien arviointi, ilmastonmuutos, toimittajien
due diligence -prosessin kehittäminen
Toimenpiteet: yhteinen työ due diligence -prosessin kehittämiseksi,
parhaiden käytäntöjen jakaminen ihmisoikeuksia koskevan due diligence
-prosessin ja toimittajien kestävyysriskien arvioinnin osalta, osallistuminen
asiantuntijapaneeleihin
Vaikutusten kohteena olevat
sidosryhmät
Yhteiskunta ja
paikallisyhteisöt
• Säännölliset tutkimukset
• Kansalaisten tietopyynnöt
• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri
(kriittinen infrastruktuuri)
Tärkeimmät aiheet: verkkojen rakentamiseen liittyvät aiheet
Toimenpiteet: viestintä Elisan toiminnasta ja kestävyydestä, tietopyyntöihin
vastaaminen
Vaikutusten kohteena olevat
sidosryhmät
Tutkijat, oppilaitokset
ja opiskelijat
• Yhteistyöhankkeet ja tapahtumat
• Vierailujen järjestäminen
• Opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot
• Työpajat
• Ilmastonmuutos
• Kestävyysraportointi
Tärkeimmät aiheet: ilmastonmuutos, päästöt, vihreä koodaus, eettinen data ja
tekoäly, säännökset
Toimenpiteet: opinnäytetöiden aiheiden tarjoaminen ja ohjaus, yhteistyö
olennaisten aiheiden parissa tutkijana
Kestävyysraportin käyttäjät
21VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Due diligence -selvitys
Pyrimme välttämään ja minimoimaan toimintamme,
myymiemme tuotteiden tai palveluiden suoria tai välillisiä
haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Alla olevassa taulukossa on esitetty Elisan kestävyysraportissa
esitettyjen due diligence -prosessia koskevien tietojen sijainti.
Lisäksi Elisa raportoi aihekohtaiset due diligence -prosessiku-
vaukset kunkin aiheen yhteydessä.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
Elisa luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, vakuutettaviin
ja taloudellisiin riskeihin. Vakuutuskelpoiset riskit tunnistetaan
ja niiden varalta otetaan vakuutus ulkopuolisen vakuutus-
meklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaa yhtiötä vakuutettavien
riskien määrän ja todennäköisyyden arvioinnissa. ESG-riskit ja
-mahdollisuudet on päivitetty kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin tuloksena ja sisällytetty yleiseen riskienhallintaan.
Tämä on Elisan ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointi. Se on tehty hyödyntäen aineistoanalyysiä, johon
sisältyy toimialaraportteja, tieteellistä tutkimusta ja vertailuana-
Olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella Elisa on tunnistanut
seuraavat olennaiset kestävyysaiheet: ilmastonmuutos,
resurssien käyttö ja kiertotalous, oma työvoima, arvoketjun
työntekijät, asiakkaat ja loppukäyttäjät, liiketoiminnan harjoitta-
minen sekä yhteisökohtaisena aiheena kriittinen infrastruktuuri.
Elisa raportoi vastaavasti merkitykselliset tiedot sovellettavien
tiedonantovaatimusten mukaisesti, ellei tiettyjä tietoja ole
arvioitu epäolennaisiksi tai merkityksettömiksi. Jos tällaisia
poissulkemisia on, ne mainitaan kunkin datapisteen kohdalla
tiedonantovaatimusten mukaisesti.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella
pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt eivät olleet olennaisia Elisalle, koska niiden
tulokset jäivät arvioinnissa alle kynnysten molemmissa sekä
vaikutus ja taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa.
Arviointi sekä vesistöihin että biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyvien näkökohtien osalta tehtiin
tutkimalla maailmanlaajuisesti 46:den eri maantieteellisen
Elisan liiketoimintapaikan vaikutuksia hyödyntäen kaupallisesti
tai julkisesti saatavilla olevia työkaluja.
Elisalla ei ole omia valmistustoimintoja, joilla voisi olla
merkittäviä ympäristövaikutuksia vesistöihin, vaikutuksia
biologiseen monimuotoisuuteen tai ekosysteemeihin erilaisten
saasteiden kautta.
Elisan verkko-operaatiot sijaitsevat pääasiassa Pohjoismaissa ja
Baltian maissa, joissa on tiukat saasteiden torjuntaa koskevat
säädökset. Kotimarkkinoidemme verkko-operaatioilla on vain
vähän suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen
maaperän heikkenemisen kautta, sillä kohteet käyttävät
pieniä maa-alueita ja sijaitsevat usein kaupunkialueilla.
Uusien kohteiden rakentaminen tapahtuu paikallisten lakien
ja viranomaisten myöntämien rakennus- ja ympäristölupien
Elisan kestävyysraportissa annettujen due diligence -prosessia koskevien tietojen kartoitus
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
kestävyysraportissa Osio
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan,
strategiaan ja liiketoimintamalliin
Kestävän kehityksen hallinto; strategia ja liiketoimintamalli
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien
kanssa due diligence -prosessin kaikissa keskeisissä
vaiheissa
Sidosryhmien edut ja näkemykset
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
d) Toiminta haitallisten vaikutusten korjaamiseksi Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko:
Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2024.
e) Näiden toimien vaikuttavuuden seuranta ja niistä
tiedottaminen
Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko:
Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2024.
tarkastelut perustuivat sisäiseen tietoon, toimialatietoihin,
tutkimusasiakirjoihin ja -artikkeleihin. Arvioimme koko
Elisaa mukaan lukien kaikki Elisan tytäryhtiöiden arvoketjut.
Huomioimme sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset,
sekä kestävyysseikkoihin liittyvät todelliset ja mahdolliset
vaikutukset. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissamme
tarkastelimme todellisia ja mahdollisia kestävyyteen liittyviä
riskejä sekä potentiaalisia mahdollisuuksia, joilla voi olla
taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastelimme lyhyen aikavälin
(0–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän
aikavälin (yli 5 vuotta) aikahorisontteja.
Sidosryhmiemme kanssa käymme jatkuvaa vuoropuhelua
ja keräämme säännöllisesti palautetta kestävyysseikoista
tapaamisissa ja tapahtumissa sekä tekemällä kyselyjä.
Olennaisten näkökohtien järjestelmällinen tarkastelu
sekä toimintamme yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen
vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeä väline Elisan kestävyyden
kehittämisessä. Keräämme palautetta Elisan työntekijöiltä muun
muassa henkilöstö- ja mielipidekyselyillä. Tapaamme myös
säännöllisesti kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, asiakkaiden
ja toimittajien edustajia saadaksemme ajankohtaista näkemystä
vaikutuksistamme ja sidosryhmiä askarruttavista aiheista.
Viimeaikaisissa keskusteluissa esille ovat nousseet odotukset
ympäristöön, erityisesti energiaan ja päästöihin, sekä digi-
taaliseen turvallisuuteen liittyvät huolet ja ESG-tiedonantojen
vaatimukset.
Olemme ottaneet nämä näkemykset huomioon kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin viimeistelyssä. Näin olemme
varmistaneet, että kestävyystavoitteemme ja toimenpiteemme
vastaavat sidosryhmien odotuksia kunkin olennaisen aiheen
osalta. Lisäksi vuorovaikutuksen tulokset näkyvät politiikois-
samme ja periaatteissamme, joita tarkistetaan vuosittain
kestävyyden säännösten ja standardien sekä kansainvälisten
sitoumusten ja viitekehysten mukaisesti.
lyysejä vertaisryhmien kanssa, asiakaskyselyjen ja muiden kuin
asiakkaiden kyselyjen tuloksia, sekä toimittajien työpajoja,
kohdennettuja haastatteluja sidosryhmien edustajien kanssa
sekä aihekohtaisia keskusteluja sisäisten ja ulkoisten sidosryh-
mien kanssa. Kävimme vuoropuhelua liiketoiminta-alueiden
ja konsernitoimintojen johdon ja aiheasiantuntijoiden kanssa.
Ulkoisten sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa
otimme huomioon toimittajat, kumppanit, asiakkaat, viran-
omaiset ja toimialajärjestöt ymmärtääksemme myös heidän
näkemyksiään vaikutuksistamme, riskeistämme ja mahdolli-
suuksistamme. Näiden ohella jatkuva vuorovaikutuksemme
paikallisyhteisöjemme kanssa luo vankan perustan Elisalle
olennaisimpien vaikutusten ja riskien arvioinnille. Kasin-
kertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia verrattiin myös
kolmannen osapuolen suorittamaan ulkopuoliseen tieteelliseen
arviointiin.
Omien toimintojemme osalta tunnistimme ja arvioimme
ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä liiketoi-
mintamme mahdolliset riskit. Arvioimme myös arvoketjun
vaikutukset ja riskit useimpien aiheiden osalta. Arvoketjujen
22VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
mukaisesti, mikä tässä yhteydessä edustaa paikallisia yhteisöjä.
Olemme biologisen monimuotoisuuden riskianalyysissä
vastaavasti arvioineet riippuvuuksia asiaankuuluvien teolli-
suudenalojen näkökulmasta, erityisesti televiestintäpalvelujen
(mukaan lukien langattomat) sekä elektroniikka- ja puolijohde-
valmistuksen osalta.
Emme tehneet konsultaatioita paikallisten yhteisöjen kanssa,
koska vaikutukset tehdyn arvion perusteella olivat vähäisiä
käyttämiemme toimistotilojen ja verkkotoimintojen osalta.
Pidämme kuitenkin yhä enemmän aihetta esillä toimittajakes-
kusteluissa osana ilmastosiirtymäkeskustelua.
Vaikutusten olennaisuus
Vaikutusten kartoituksessa olemme hyödyntäneet aikaisempia
olennaisuusanalyysin tuloksia, viimeaikaisia tutkimuksia,
toimialan vertailuanalyysituloksia sekä tietoja, jotka on saatu
Elisan omista hankkeista. Aineistoa on käytetty olennaisuusar-
vioinnin työpajojen valmistelussa ja työpajoissa varmistamaan
riittävät tiedot, joilla pystyimme määrittämään vaikutukset
kunkin ESRS-osa-aiheen ja -osaosa-aiheen osalta.
ESRS-ohjeiden mukaisesti vaikutusten vakavuuden arvioinnissa
on käytetty kolmea parametria: mittakaava, laaja-alaisuus ja
vaikutuksen korjaamaton luonne tai toteutuminen. Kielteisten
vaikutusten osalta on käytetty korjaamatonta luonnetta, ja
vaikutuksen toteutumista on käytetty toteutuneen myönteisen
vaikutuksen ymmärtämiseen. Lisäksi on luotu todennäköisyys-
matriisi kolmen parametrin keskiarvona (esim. esiintymistiheys,
hillintämenettelyt ja liiketoiminnan jatkuvuus). Vaikutusten
lopullinen pistemäärä laskettiin kertomalla vaikutusten
vakavuus vaikutusten todennäköisyydellä.
Arvioimme kaikki ESRS-aiheet ja suoritimme alustavan
vaikutusten olennaisuusarvioinnin käyttäen apuna aiempien
olennaisuustutkimusten tuloksia, toimialaraportteja ja tieteel-
lisiä tutkimusjulkaisuja. Seuraavassa vaiheessa täydensimme
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessi
tuloksia liiketoimintojen ja konsernitoimintojen aiheasiantunti-
joiden haastatteluista varmistaaksemme arvioinnin linjauksen
Elisan operatiiviseen kontekstiin ja päivittäiseen työhön. Lisäksi
olennaisille sidosryhmille järjestettiin perehdytystilaisuuksia
CSRD:n vaatimuksista ja kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin tavoitteista.
Alustavan aiheiden tunnistamisen tarkastelun jälkeen tulokset
kerrattiin sisäisten asiantuntijoiden kanssa työpajoissa. Näiden
tuloksena arvioimme ja mukautimme joitakin vaikutuksia.
Lopuksi kaikki aiheet käytiin läpi kestävyystiimissä, jonka
tehtävänä oli säätää aiheiden lopulliset olennaisuuspistemäärät
toisiinsa nähden sekä varmistaa pisteytyksen perustelujen
23VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
• Elisan vaikutus
ympäristöön ja
ihmisiin
• Kestävyysaiheiden
vaikutus Elisan
arvonluontiin
Kaksinkertaisen
olennaisuuden
arviointi
Kaksinkertaisen
olennaisuuden
analyysissa tarkastellut
kestävyysseikat
Arvioitujen
vaikutusten tyyppi
Vaikutusten
olennaisuuden
pisteytys
Taloudellisen
olennaisuuden
pisteytys
Tulokset
• Aihekohtaiset ESRS-stan-
dardit – Aiheet
• ESRS E1 lImastonmuutos
• ESRS E2 Pilaantuminen
• ESRS E3 Vesivarat ja
merten luonnonvarat
• ESRS E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
• ESRS E5 Resurssien
käyttö ja kiertotalous
• ESRS S1 Oma työvoima
• ESRS S2 Arvoketjun
työntekijät
• ESRS S3 Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
• ESRS S4 Kuluttajat ja
loppu käyttäjät
• ESRS G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
• Yhteisökohtainen
• Arvoketju
• Alkupää
• Oma toiminta
• Loppupää
• Kielteinen/myönteinen
• Taloudellinen riski/
mahdollisuus
• Todellinen/
mahdollinen
• Aikahorisontti
• Lyhyt aikaväli 0-2
vuotta
• Keskipitka aikaväli
3-5 vuotta
• Pitka aikavali > 5
vuotta
• Kielteinen vaikutus
• Mittakaava: Kuinka
vakava (0-5)
• Laaja-alaisuus: Kuinka
laajalle levinnyt (0-5)
• Korjattavuus (0-5)
• Myönteinen vaikutus
• Mittakaava: Kuinka
hyödyllinen (0-5)
• Laaja-alaisuus: kuinka
laajalle levinnyt (0-5)
• Vaikutuksen toteutu-
minen (0-5)
• Todennakoisyys
• Asteikko 0-1
• Arviointipisteytys
• Vakavuus (1-15) x
todennäkoisyys (0-1)
• Olennaisuusraja
• Aiheet, joiden
pistemäärä on 8 tai
enemmän, katsotaan
olennaisiksi
• Riski, mahdollisuus
• Asteikko: vaikutus
kassavirtaan (0-4)
• Todennäköisyys
• Asteikko 0-1
• Arviointipisteytys
• Vaikutus kassavirtaan
(tai mahdollisuuteen)
(0-4) x todennäköisyys
(0-1)
• Olennaisuusraja
• Kynnysarvo pistey-
tyksiin ”keskitaso” ja
”korkea”
• Kunkin aiheen osalta:
• Keskiarvo kaikista
arvioinneista, joiden
pistemäärä ylittää
kynnysarvon
• Yleisarviointi
• Tulosten valvonta/
kalibrointi
• Yhteenveto
• Tulosten visualisointi
riittävä dokumentointi ja asiaankuuluvien viitteiden saatavuus
varmennusta varten.
Lopulliset konsolidoidut olennaiset vaikutukset esiteltiin
ja niistä keskusteltiin yritysvastuun johtoryhmässä, Elisan
johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa.
Näiden keskustelujen ja määritetyn olennaisuusrajan tuloksena
saatiin lopullinen luettelo 17 olennaisesta aiheesta, joiden
arvioitiin saavan pistemääräksi vähintään kahdeksan (8).
Taloudellinen olennaisuus
Osana CSRD-valmistelua arvioimme taloudellisen olen-
naisuuden sekä riskien, että mahdollisuuksien kannalta.
Vaikutusten olennaisuusarvioinnin tulokset muodostivat
perustan kestävyysriskien kartoittamiselle taloudellisen olennai-
suuden osalta. Lisäksi jotkut riskit johtuvat ulkoisista tekijöistä,
kuten ilmastonmuutoksesta, liiketoiminnan ympäristöriskeistä,
geopoliittisista muutoksista, jne. Elisan strategiatyön tulokset
sekä Elisan uuden liiketoiminnan, tuotteiden ja palvelujen
kehittäminen muodostivat perustan mahdollisuuksien
tunnistamiselle.
Riskien pisteytyksessä arvioimme riskin mahdollisia vaikutuksia
Elisan vuotuiseen kassavirtaan (puolet pisteytyksestä) ja riskin
toteutumisen todennäköisyyttä (puolet pisteytyksestä). Arviointi
sisältää riskinhallintatoimet osana todennäköisyysmatriisia.
Arvioimme vaikutusten luonnetta eri skenaarioissa, joissa
oletukset perustuivat aiheasiantuntijoilta saatuihin paramet-
reihin. Pisteytykseen perustuva riskien olennaisuusluokitus
oli suuri, keskisuuri, keskisuuri–pieni tai pieni. Riskien
olennaisuuspisteytys perustui yhdistelmään riskin mahdollisista
vaikutuksista kassavirtaan sekä todennäköisyyteen. Pisteytyk-
sissä riskin mahdolliset vaikutukset olivat todennäköisyyttä
tärkeämpiä. Mahdollisuuksia pisteyttäessämme arvioimme
kuitenkin vain niiden potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia
Elisan vuotuiseen kassavirtaan.
Kassavirta valittiin mittariksi arvioitaessa riskien ja mahdol-
lisuuksien potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia Elisan
liiketoimintaan ja toimintoihin. Ennen vaikutusten arviointia
kullekin osa-aiheelle ja osaosa-aiheelle määritettiin potentiaa-
lisen taloudellisen vaikutuksen suuruus (miljoonina euroina).
Ohjeellinen riskin suuruus perustui pääasiassa erilaisista
säännöksistä aiheutuviin mahdollisiin sakkoihin tai rangaistuk-
siin, tai toimialan vertaisyrityksille tiettyihin aiheisiin liittyvistä
väärinkäytöksistä tai rikkomuksista aiheutuneisiin tosiasiallisiin
sakkoihin tai kustannuksiin, jotka laskettiin suhteessa Elisan
liikevaihtoon. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi yleinen
tietosuoja-asetus, tekoälysäädös, NIS2-direktiivi ja direktiivi
yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvel-
voitteesta. Vastaavasti mahdollisuuksien ohjeelliset koot
määritettiin osana Elisan strategiaa ja siihen liittyvää työtä
vuonna 2024. Kun taloudellisten vaikutusten suuruudet oli
määritetty ja kohdennettu, ne pisteytettiin nollasta (0) neljään
(4) asetetun kynnysprosentin mukaan.
Otimme asianosaiset sidosryhmät mukaan varmistaaksemme,
että kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan
asianmukaisesti huomioon ja että ne ovat linjassa Elisan
muun taloudellisen riskiarvioinnin kanssa. Mukana oli
liiketoimintojen sisäisiä aiheasiantuntijoita sekä ohjausryhmä,
johon kuului edustajia seuraavista toiminnoista: riskinarviointi,
lakiasiat, konsernin rahoitus, liiketoiminta ja kestävä kehitys.
Alun perin määritetty taloudellinen olennaisuus vahvistettiin
ja sitä täydennettiin muilla mahdollisilla kestävyysriskeillä
ja -mahdollisuuksilla ohjausryhmän kanssa pidetyissä
kokouksissa. Koko prosessin ajan arvioitiin ja dokumentoitiin
kunkin mahdollisen riskin alkuperäiset suuruudet ja todennä-
köisyydet. Näiden kokousten perusteella laadimme skenaa-
rioita tunnistettujen kestävyysriskien taloudellisten vaikutusten
kuvaamiseksi, laadimme riskipisteytyksen ja arvioimme, miksi
riskeillä on tietty kynnysarvo. Riskipisteytyksen määrittämisen
jälkeen käytettiin samanlaista menetelmää mahdollisuuksien
määrittelyyn.
Kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista esiteltiin
konsolidoidut yleiskatsaukset sisäisille sidosryhmille ja
johdolle, joiden kanssa niistä keskusteltiin. Pisteytyksen ja
vastaavien olennaisuusrajojen perusteella saatiin lopullinen
luettelo seitsemästä (7) olennaisesta riskistä ja neljästä (4)
olennaisesta mahdollisuudesta, jotka liittyvät suuriksi tai
keskisuuriksi arvioituihin kestävyysseikkoihin.
Tunnistetut riskit tai mahdollisuudet, eivät merkittävästi
vaikututa Elisan taloudelliseen asemaan, suorituskykyyn tai
rahavirtoihin, mikä voisi johtaa merkittävään riskiin aiheuttaen
muutoksia seuraavan tilikauden aikana raportoitujen varojen ja
velkojen kirjanpitoarvoihin.
24VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Olennaiset kestävyysaiheet ja kuvaus
ESRS-aihe
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus
(IRO) ja aikahorisontti IRO-esiintyminen Kuvaus
E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Elisalla on vaikutuksia lähinnä toimitusketjunsa kautta verkkolaitteiden ja elektronisten tuotteiden ja palvelujen hankinnan sekä energiankäytön
seurauksena toiminnassaan.
Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Ilmastosäädösten tiukentuminen ja sitoutuminen Elisan SBTi-ilmastotavoitteisiin saattavat edellyttää toimintakulujen kasvua. Lisäksi rahoitusala
ja muut sidosryhmät odottavat, että ilmastotavoitteet saavutetaan vakaasti. Maineelle voi aiheutua vahinkoa, jos emme täytä sitoumuksiamme ja
ilmastotoimiimme kohdistuvia odotuksia. Lisäksi säännösten noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Mahdollisuudet (Keskipitkän aikavälin) Elisan huippuluokan esineiden internetin (IoT) alusta ja valmiudet koneoppimiseen ja ennakoivaan analyysiin tuovat käyttöön esimerkiksi kattavan
näkymän rakennuksista ja ulkoisesta datasta Elisan älykkäissä rakennusratkaisuissa. Lisäksi Elisan tekoälypohjaisten ohjelmistojen arvioidaan
kasvattavan tuotantoa nopeasti, kustannustehokkaasti ja kestävästi tunnistamalla ongelmat tarkasti ja optimoimalla energiankäyttöä.
Energia
Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Elisa käyttää energiaa verkkonsa ja datakeskustensa toimintaan sekä palvelujen kehittämiseen asiakkaille ja loppukäyttäjille.
Mahdollisuudet (Keskipitkän aikavälin) Elisan hajautettu energian varastointiratkaisu (Distributed Energy Solution, DES) muuttaa mobiiliverkot hajautetuiksi virtuaalivoimaloiksi, jotka
tekoälyn avulla optimoivat energianhallinnan akkujen tehokkaalla lataamisella ja purkamisella. Tämä auttaa esimerkiksi ratkaisemaan haasteita, joita
uusiutuvien energialähteiden vaihteleva energiantuotto aiheuttaa sähköverkoille.
E5 Resurssien käyttö
ja kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien käyttö
Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Elektroniikkalaitteissa ja teknologioissa käytetään lukuisia kriittisiä metalleja ja materiaaleja valmiiden tuotteiden tärkeinä panoksina. Monilla näistä
tuotantopanoksista on vain vähän tai ei lainkaan korvaavia tuotteita, ja ne hankitaan usein vain muutamasta maasta, joista moniin voi kohdistua
geopoliittista epävarmuutta.
Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Aiheen taloudellinen olennaisuus syntyy olennaisuuden vaikutuksesta. Epäonnistuminen hankintojen tehokkaassa hallinnassa voi rajoittaa tarvittavien
materiaalien saatavuutta, pienentää katteita, heikentää liikevaihdon kasvua tai lisätä pääomakustannuksia. Lisäksi riippuvuus jalometalleista ja
mineraaleista altistaa yhtiön toimitusketjun haavoittuvuudelle, joka voi aiheuttaa häiriöitä kriittisten resurssien saatavuudessa ja hinnoittelussa.
Resurssien ulosvirtaus - jäte
Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Sähkötekniikan ja elektroniikkalaitteiden myynnin ja käytön vuoksi toimintamme ulosvirtauksiin sisältyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER)
Samalla myös akkujätteestä tulee merkittävää, koska akkuja käytetään monissa verkkoteknologian ja elektroniikan tuotteissa.
Myönteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Laitteiden käyttöiän pidentäminen ja verkkolaitteiden, -moduulien ja -komponenttien uudelleenkäyttö sekä elektroniikkalaitteiden takuukorjaukset tai
uudelleenkäyttö vaikuttavat suoraan resurssien sisäänvirtauksiin ja raaka-aineiden ja kriittisten materiaalien käyttöön sekä vähentävät syntyvää jätettä.
Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Jätehuolto on sääntelyn ja kestävyyden kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä puutteellinen jätehuolto (erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromun
ja akkujen hävittämisen osalta) voi johtaa ympäristöhaittoihin ja aiheuttaa riskin siitä, että sääntelyä ei noudateta, mikä johtaa oikeudellisiin
seuraamuksiin ja maksuihin. Lisäksi laajennetun tuottajavastuun noudattamatta jättäminen voi johtaa huomattaviin sakkoihin.
Mahdollisuudet (Pitkän aikavälin) Kiertoon ja resurssien ulosvirtauksiin liittyvät mahdollisuudet ovat jo toteutuneet Elisassa. Kierto edistää myös oman toimintamme tehokkuutta, ja
sillä on suora vaikutus pääomamenoihin.
25VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS-aihe
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus
(IRO) ja aikahorisontti IRO-esiintyminen Kuvaus
S1 Oma työvoima
Terveys ja turvallisuus
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Elisan omat työntekijät kuuluvat Elisan työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole sattunut
kuolemantapauksia eikä erittäin vakavia työhön liittyviä loukkaantumisia tai tapaturmia. Lisäksi mielenterveystukea on maakohtaisesti saatavilla
työntekijöille osana työterveyshuollon palveluja.
Riski (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Jos riskiä ei hallita, työntekijöiden loppuun palaminen ja sairauspoissaolot saattavat lisääntyä ja vaikuttaa toiminnan tuottavuuteen. Tämä saattaa
johtaa eläkekustannusten kasvuun. Lisäksi taloudellinen riski Elisalle voi olla suuri, jos työturvallisuuden ohjeet ja koulutus eivät ole riittäviä ja
tapaturmia sattuu.
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu, yhdistymisvapaus,
työehtosopimusneuvottelut
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Elisa noudattaa työoloja ja työlainsäädäntöä koskevaa paikallista lainsäädäntöä kaikissa toimintamaissaan. Kaikki työntekijät voivat vapaasti valita,
haluavatko he kuulua ammattiliittoon, ja Elisa noudattaa toimialakohtaisia työehtosopimuksia tai vastaavia lakeja. Kaikki työntekijätiedot tallennetaan
keskitettyyn henkilöstöhallintojärjestelmään.
Monimuotoisuus (mukaan lukien
toimenpiteet häirintää ja syrjintää vastaan)
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Elisalla on nollatoleranssi väkivaltaan, häirintään ja syrjintään. Ilmoitettujen tapausten osalta Elisa ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin ja
prosesseihin toimintaperiaatteidensa mukaisesti. Lisäksi olemme asettaneet tavoitteita ja luoneet prosesseja monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden
ja osallisuuden kehittämiseksi.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Pidämme jatkuvaa oppimista yhtenä liiketoimintamme tärkeimmistä menestystekijöistä, ja yhteinen arvomme, uudistuminen, ohjaa meitä
innostumaan oppimisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Sovellamme osaamisen kehittämiseen oppimisen ja kehittämisen 70-20-10 -mallia. (70
prosenttia työssä oppimista, 20 prosenttia oppimista muilta, 10 prosenttia muodollista koulutusta)
S2 Arvoketjun
työntekijät
Pakkotyö ja lapsityövoima
Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Tieto- ja viestintätekniikka- ja elektroniikka-alan toimitusketjussa on ollut joitakin tapauksia, joissa on esiintynyt modernia orjuutta ja pakkotyötä.
Lisäksi mineraalien ja metallien louhinta on yhdistetty pakkotyöhön ja lapsityövoiman käyttöön. Elisa vaikuttaa tähän aiheeseen epäsuorien suhteiden
kautta, joita sillä on toimitusketjuun ja sen työntekijöihin.
Työaika
Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Ohjelmistoyritysten sekä tieto- ja viestintätekniikka- ja elektroniikkatuotteita valmistavien yritysten toimitusketjun työntekijöiden liian pitkät työajat
voivat vaikuttaa työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen.
Terveys ja turvallisuus
Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Työn luonteen, liian pitkien työaikojen tai terveys- ja turvallisuusnormien puuttumisen vuoksi toimitusketjun työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen
terveyteen voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia.
26VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS-aihe
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus
(IRO) ja aikahorisontti IRO-esiintyminen Kuvaus
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Yksityisyys
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Johtavana viestintäverkkojen ja digitaalisten palvelujen tarjoajana Elisalla on keskeinen rooli ihmisten yksityisyyden suojaamisessa, digitaalisen
osallisuuden edistämisessä ja käyttäjäystävällisten palvelujen tarjoamisessa. Asettamalla yksityisyyden ja tietoturvan etusijalle Elisa edistää kuluttajien
ja loppukäyttäjien luottamusta ja vahvistaa asemaansa luotettavana ja vastuullisena digitaalisten palvelujen tarjoajana.
Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Tietosuojalainsäädännön ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen on ratkaisevan tärkeää, koska Elisa käsittelee erityyppisiä tietoja,
kuten henkilötietoja, luottamuksellisia tietoja ja välitystietoja. Näiden säännösten rikkomisella voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia Elisalle ja
sen liiketoiminnoille, mukaan lukien oikeudelliset rangaistusseuraamukset, sakot ja/tai sääntelyelinten rankaisutoimenpiteet.
Terveys ja turvallisuus
Mahdollisuudet (Lyhyen aikavälin) Elisa on tutkinut liiketoimintamahdollisuuksia terveysalalla. Hyödyntämällä terveysalan yrityksiä B2B-sektorilla (esim. Digihoiva, eKonsultaatio) sekä
data- ja tekoälyvalmiuksiaan Elisa voisi kehittää terveys- ja turvallisuusratkaisuja kuluttajille, koska sillä on laaja B2C-asiakaskunta ja koska asiakkaat
luottavat yritykseen.
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Lahjonnan ja korruption torjunta
Riski (Keskipitkän aikavälin) Oma toiminta Korruption riski saattaa kasvaa, koska Elisan liiketoiminta ja toiminnot laajenevat kansainvälisesti ja toimitusketjuverkostot kasvavat. Jos tämä riski
toteutuu missä tahansa Elisan arvoketjun osassa, siitä voi aiheutua mainehaittaa, luottamuksen menetys sidosryhmien keskuudessa ja liikesuhteiden
heikkeneminen sekä oikeudellisia menettelyjä, jotka voivat johtaa tutkintakustannuksiin ja mahdollisiin rangaistuksiin/sakkoihin.
Suhteet toimittajiin
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Hyvä toimittajahallinta, jolla varmistetaan yleisten toimintaperiaatteidemme ja muiden kestävyyteen liittyvien käytäntöjemme noudattaminen.
Yhteisökohtainen
– Kriittinen
infrastruktuuri
Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Tietoliikennetoiminta on merkittävä osa Elisan liiketoimintaa. Nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä tarvitaan kestävää ja luotettavaa
infrastruktuuria kaikkia digitaalisia yhteyksiä varten, sillä yhteiskunta ja sidosryhmät ovat riippuvaisia luotettavista ja helposti saatavilla olevista
verkkoyhteyksistä eri tarpeisiin niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä.
Kyberturvallisuus
Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju
Oma toiminta
Maailmanlaajuinen geopoliittinen epävakaus ja taloudellinen epävarmuus ovat viime aikoina lisääntyneet uusien jännitteiden, sotilaallisten
konfliktien ja humanitaaristen kriisien vuoksi. Tämä on edellyttänyt Elisalta kyberturvallisuuden varmistamista ja verkon häiriönsietokyvyn
parantamista entisestään. Elisa työskentelee jatkuvasti parantaakseen kyberturvallisuutta sekä omassa toiminnassaan että asiakkaidensa ja
yhteiskunnan kannalta.
Riski (Keskipitkän aikavälin) Oma toiminta Tietoturvauhkien riittämätön ennaltaehkäisy, havaitseminen ja korjaaminen voivat vaikuttaa asiakashankintaan ja -pitoon sekä johtaa
markkinaosuuden pienenemiseen ja Elisan tuotteiden kysynnän vähenemiseen. Lisäksi uudet ja kehitteillä olevat tietoturvastandardit ja -säännökset
voivat vaikuttaa yhteisöjen toimintakuluihin, koska niiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset kasvavat.
27VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
E – Ympäristö
EU-taksonomia
Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttami-
seksi vuoteen 2030 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen
tavoitteiden saavuttamiseksi otettiin vuonna 2020 käyttöön
EU-taksonomia taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmänä.
Taksonomia-asetus (EU) 2020/852 määrittää yhdenmukaiset
ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta
kestäville taloudellisille toiminnoille. Sen mukaan suurten
yritysten on ilmoitettava, kuinka suuri osa niiden toiminnoista
on taksonomiakelpoisia ja taksonomian mukaisia. Lisäksi
yritysten on ilmoitettava, kuinka paljon ne investoivat ja kuinka
paljon toimintamenoja näihin toimintoihin liittyy.
Taksonomiakelpoisuus osoittaa, kuuluuko taloudellinen
toiminta EU:n taksonomia-asetuksessa tunnistettujen
toimintojen piiriin. Taksonomian mukaisuus viittaa niiden
taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen osuuteen,
jotka täyttävät määritetyt tekniset kriteerit, ovat vähimmäistason
suojatoimien mukaisia ja täyttävät ei merkittävää haittaa
-vaatimukset.
Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi
Televiestintäala ei vielä kuulu EU:n taksonomia-asetuksen
soveltamisalaan, mikä rajoittaa siihen liittyvien keskeisten
taloudellisten tulosindikaattoreiden soveltuvuutta Elisan osalta.
Kaikkiaan 10,6 prosenttia Elisan taloudellisista toiminnoista
tulkittiin taksonomiakelpoisiksi liikevaihdolla mitattuna.
Tunnistetut taloudelliset toiminnot on määritetty vertaamalla
delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja NACE-koodeja
Elisan taloudellisiin toimintoihin. Lisäksi EU-taksonomiassa
määritetään kuusi pääasiallista ympäristötavoitetta, joita
vasten yrityksen taloudellisia toimintoja on arvioitava. Nämä
ympäristötavoitteet ovat: a) ilmastonmuutoksen hillintä, b)
ilmastonmuutokseen sopeutuminen, c) vesivarojen ja merten
luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, d) siirtyminen
kiertotalouteen, e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
ja vähentäminen sekä f) biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Elisan taloudellisten
toimintojen katsottiin edistävän ilmastonmuutoksen hillintää,
ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kiertotalouteen siirtymistä
koskevia tavoitteita.
Elisan taksonomiakelpoisten toimintojen arvioitiin olevan
samat kuin edellisenä vuotena lukuun ottamatta toimintaa 7.7
(rakennusten hankinta ja omistaminen), joka jätettiin pois
Elisan taksonomiakelpoisista toiminnoista. Elisan rakennukset
ovat vuokrattuja eivätkä omistuksessa, joten tarkistimme tämän
toiminnan taksonomiakelpoisuutta. Elisa seuraa edelleen
EU-taksonomian kehittyvää ohjeistusta ja arvioi taloudellisten
toimintojensa taksonomiakelpoisuutta sitä mukaa, kun asiaa
koskevaa sääntelyä päivitetään ja markkinakäytäntöjä syntyy.
Olemme muuttaneet raportointia koskien projektin tuottoja,
jotka koostuvat datakeskusten hukkalämmön myynnistä.
Vuonna 2023 tämä tuotto raportoitiin kohdassa 4.16
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö. Vuonna 2024
raportoimme tämän kohdassa 4.25 Lämmön/jäähdytyksen
tuotanto hukkalämmöllä.
Tunnistettujen taksonomiakelpoisten toimintojen osalta
jatkoimme Elisan liiketoimintojen taksonomian mukaisuuden
arviointia merkittävän edistämisen kriteerin perusteella.
Vuonna 2024 tarkastelimme yhdessä asianomaisten liiketoi-
mintayksiköiden kanssa kutakin taksonomiakelpoista toimintoa
suhteessa asetuksessa esitettyihin taksonomian mukaisuuden
kriteereihin.
Seuraavassa esitetään selitykset Elisan toimintojen taksonomia-
kelpoisuudesta ja taksonomian mukaisuudesta:
Ilmastonmuutoksen hillintä
CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla
Elisa on asentanut tiloihinsa aurinkopaneeleita, jotka tuottavat
osan Elisa verkon käyttämästä sähköstä. Energiatiedot ovat
käytössä ja ne raportoidaan osana Elisan vuosikertomusta.
Näin ollen tämä toiminta täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden
että taksonomian mukaisuuden kriteerit.
CCM 4.10. Sähkön varastointi
Elisan hajautettu energian varastointijärjestelmä (DES) tukee
kestävää toimintaa optimoimalla energian varastointia koko
mobiiliverkossa, mikä tehostaa uusiutuvan energian käyttöä.
Tämä toiminto täyttää täysin taksonomiakelpoisuuden ja
taksonomian mukaisuuden vaatimukset.
CCM 4.16. Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö
Elisa käyttää televiestintätilojensa lämmitykseen sähkölämpö-
pumppuja, myös ilma-vesilämmitysjärjestelmiä. Vaikka toiminta
täyttää energiatehokkuusvaatimukset ja vastaa Elisan hankinta-
käytäntöjä, nykyisissä lämpöpumpuissa käytettävien kylmäai-
neiden ominaislämmitysvaikutus (GWP) ovat kynnysarvoa 675
korkeammat. Tämä johtuu siitä, että Elisan tarpeisiin tarvittavat
järjestelmät perustuvat tällä hetkellä teknologioihin, joissa
käytetään korkean GWP:n kylmäaineita, eikä vaihtoehtoja ole
vielä laajalti saatavilla. Näin ollen toiminta on taksonomiakel-
poista mutta ei taksonomian mukaista.
CCM 4.22. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
geotermisellä energialla
Elisa on siirtynyt öljylämmitysjärjestelmistä maalämpöratkai-
suihin. Tämä toiminta täyttää taksonomiakelpoisuuden kriteerit,
mutta taksonomian mukaisuus edellyttää elinkaariarviointia,
jota ei ole vielä saatu päätökseen. Siten toiminta on taksono-
miakelpoista mutta ei taksonomian mukaista.
CCM 4.25. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
hukkalämmöllä
Elisa hyödyntää palvelimien hukkalämpöä rakennustensa
lämmittämisessä, mikä on EU:n taksonomiavaatimusta mukaista
toimintaa, jossa lämpöä/jäähdytystä tuotetaan hukkalämmöllä.
Energiatiedot dokumentoidaan ja raportoidaan Elisan
kestävyysraportissa, mikä täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden
että taksonomian mukaisuuden kriteerit.
CCM 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
Elisan työntekijöille tarjoama täysi leasingautoetu on tunnistettu
taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta.
Tähän palveluun kuuluu M1-, N1- ja L-luokkien ajoneuvojen
leasing, rahoitus tai käyttö asiaankuuluvien EU-asetusten
mukaisesti.
E – Ympäristö
28VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
EU-taksonomian vaatimusten noudattamiseksi ajoneuvojen
CO
2
-ominaispäästöjen on oltava alle 50 g kilometriltä vuoteen
2025 asti, ja ajoneuvojen on oltava päästöttömiä vuodesta
2026 alkaen. Tällä hetkellä toiminta täyttää taksonomiakelpoi-
suuden kriteerit, mutta täydellistä taksonomian mukaisuutta
ei ole saavutettu, koska kaikki leasingajoneuvot eivät täytä
vaadittuja päästökynnyksiä.
Elisa pyrkii aktiivisesti parantamaan taksonomian mukaisuutta
arvioimalla ja muuttamalla leasingajoneuvokantaansa
vaadittujen päästönormien mukaiseksi. Tämä vastaa myös
Elisan ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2040.
CCM 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
Elisan informaatioteknologian liiketoimintayksikön toiminta
on määritetty taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen
toiminnan osalta. Elisa arvioi niiden viiden datakeskuksensa
taksonomian mukaisuuden, jotka tuottavat asiakkaille palveluja
tämän liiketoiminnan osalta. Raportoinnin laajuus sisältää
datakeskukset, joissa on informaatioteknologian liiketoiminta-
yksikön kuormituksen tyyppinen kuormitus.
Taksonomian mukaisuutta arvioitiin asetuksessa esitettyjen
kolmen keskeisen kriteerin perusteella. Ensinnäkin Elisa
tarkisti ja varmisti yhdessä sisäisten datakeskusasiantuntijoiden
kanssa datakeskusten energiatehokkuutta koskevien EU:n
käytännesääntöjen mukaisten käytäntöjen toteutuksen.
Vuonna 2024, näiden käytäntöjen toteutuksen kolmantena
vuotena, Elisa suoritti näiden käytäntöjen auditoinnit osana
ISO-sertifiointiaan. Lopuksi Elisa arvioi viiden datakeskuksensa
jäähdytysjärjestelmissä käytettävien kylmäaineiden GWP-arvot.
Kolme keskusta täytti GWP-kynnysarvot, mutta kahden osalta
rajan todettiin ylittyvän, mikä edellyttää lisäparannuksia.
Vuoden 2024 loppuun mennessä Elisa oli saavuttanut 41
prosentin taksonomian mukaisuuden tässä liiketoiminnassa,
mikä heijastaa energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista ja
jäähdytysjärjestelmien päivityksiä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta
Elisan Viihde ja Elisa Elamus -liiketoiminnot on määritetty
taksonomiakelpoisiksi tämän taloudellisen toiminnan osalta.
Nämä palvelut tarjoavat kuluttajille viihderatkaisuja, jotka
sisältävät laitteita ja joko Elisan tuottamia tai ulkopuolisilta
media- ja sisällöntuottajilta hankittuja sisältöjä. Taksonomian
mukaisuuden arvioinnissa keskityttiin sääntelyvaatimusten
noudattamisen varmistamiseen sekä ohjelma- ja lähetystoi-
mintaan liittyvien ilmastoriskien käsittelyyn. Arviointi perustuu
toiminnan ja palvelun tuottamisen näkökulmiin.
Tämän liiketoiminnan taksonomian mukaisuuden saavutta-
miseksi Elisa on tehnyt vankan ilmastoriski- ja haavoittuvuus-
arvioinnin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.
Näissä arvioinneissa on tunnistettu fyysisiä ja siirtymävaiheen
ilmastoriskejä, ja Elisa on toteuttanut asianmukaisia
sopeutumistoimia lieventääkseen olennaisia riskejä viihde-
palveluissaan. Sopeutumisratkaisut on toteutettu parhaiden
käytäntöjen, tieteellisten suositusten sekä paikallisten ja
alueellisten ilmastosopeutumisstrategioiden mukaisesti. Näitä
toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti tehokkuuden
ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi sekä Elisa
Viihde- että Elisa Elamus -palveluista on tehty elinkaariarvi-
oinnit, jotka antavat tietoa niiden ympäristöjalanjäljestä.
Kiertotalous
CE 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
Elisan Fonum korjaus- ja kunnostusliiketoiminnot on luokiteltu
taksonomiakelpoisiksi tämän taloudellisen toiminnan osalta.
Näihin palveluihin kuuluu sellaisten tuotteiden korjaaminen
ja kunnostaminen, joita asiakkaat (joko yksityishenkilöt tai
organisaatiot) ovat aiemmin käyttäneet aiottuihin tarkoi-
tuksiinsa. Korjaustoiminnoissa keskitytään palauttamaan
vialliset tuotteet toimintakuntoon, jotta niitä voidaan käyttää
uudelleen. Kunnostamiseen kuuluu käytettyjen tuotteiden
testaaminen, korjaaminen, puhdistaminen tai muokkaaminen
niiden toimivuuden ja suorituskyvyn parantamiseksi tai
palauttamiseksi tai sovellettavien teknisten standardien ja
sääntelyvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Ensisijai-
sena tavoitteena on toimittaa täysin toimiva tuote, joka soveltuu
alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa tai sitä laajempaan
käyttöön.
Taksonomian mukaisuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi
tarkistettiin myyntisopimuslausekkeita sen varmistamiseksi, että
ne sisältävät riittävät vaatimukset tuotteiden laadusta, myyjän
vastuista, takuista ja riitojen ratkaisumenettelyistä. Lisäksi
sähkö- ja elektroniikkalaiteromua varten laadittiin ja julkaistiin
jätehuoltosuunnitelma. Siinä esitetään, miten materiaalit,
erityisesti kriittiset komponentit, käytetään uudelleen, kierrä-
tetään tai hävitetään asianmukaisesti paikallisten säännösten
mukaisesti.
Toiminta ei ole vielä täysin taksonomian mukaista, koska ei
merkittävää haittaa -vaatimuksia ei ole kokonaan vielä täytetty.
Elisa jatkaa työtä näiden kriteerien täyttämiseksi ja täyden
EU-taksonomia-asetusten mukaisuuden saavuttamiseksi.
CE 5.5. Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja
tulossuuntautuneet palvelumallit
Elisan päätelaitepalveluliiketoiminta on tunnistettu taksono-
miakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Tässä
palvelumallissa asiakkaat saavat tuotteet käyttöönsä käyttö-
suuntautuneen palvelujärjestelyn kautta, jossa tuote pysyy
keskeisenä ja sen omistusoikeus säilyy palveluntarjoajalla,
kun se on vuokrattu. Taksonomian mukaisuuden kriteerien
täyttämiseksi Elisa tarkisti sopimuslausekkeita varmistaakseen,
että ne vastaavat EU-taksonomian vaatimuksia, mukaan lukien
määräykset tuotteiden omistusoikeuden säilyttämisestä sekä
selkeät vuokrausta ja tulossuuntautunutta palveluntarjontaa
koskevat ehdot. Tässä toiminnassa toimitettujen tuotteiden
pakkaussisällön osalta voidaan todeta, että pakkaukset on
suunniteltu uudelleenkäytettäviksi kiertoa tukevassa uudelleen-
käyttöjärjestelmässä.
Tämä toiminta ei kuitenkaan ole vielä täysin taksonomian
mukaista, koska asiakkaat voivat lunastaa tuotteen sen käyttöiän
lopussa, mikä vaikuttaa kriteerien noudattamiseen.
Ei aiheuta merkittävää haittaa
Ilmastoon sopeutumisen osalta Elisa suoritti ilmastoriskien
arvioinnin teknisen arviointikehyksen mukaisesti. Riskit
huomioitiin osana CSRD:n kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointia. Kiertotalousvaatimukset täytetään noudattamalla
EU:n direktiivien mukaisia laite- ja tuotestandardeja ja
rajoitusten kohteena olevia aineita koskevia vaatimuksia sekä
laajaa jätehuoltosuunnitelmaa. Elinkaarensa lopussa olevien
elektronisten laitteiden, tuotteiden ja akkujen kierrätyksestä
tai uudelleen käytöstä tehdään yhteistyössä paikallisten
jätehuoltokumppaneiden kanssa. Elisan yleiset ehdot ja
toimittajasopimukset velvoittavat noudattamaan sovellettavia
EU:n tuoteasetuksia (ml. mutta ei rajoittuen REACH, ROHS,
CE-merkinnät), mikä varmistaa pilaantumista koskevien
vaatimusten noudattamisen.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaatimusten osalta Elisa
toimii lainmukaisesti voimassa olevien ympäristölupien ja
sovellettavien paikallisten säännösten mukaisesti.
Useimpien taksonomiakelpoisten toimintojen osalta vaikutukset
veden tilaan eivät ole olennaisia, koska vettä ei käytetä
näissä liiketoiminnoissa tai toiminnoissa. Kun vettä käytetään
(esimerkiksi datakeskuksissa), yksityiskohtaisessa analyysissä
tunnistettiin, että datakeskusten jäähdytysjärjestelmät toimivat
suljetussa silmukassa, mikä minimoi merkittävästi vedenkäyttöä
ja jätteen syntymistä. Lisäksi tietokonehuoneisiin asennetut
anturit varmistavat välittömän reagoinnin vuotojen tai
kosteusongelmien varalta.
29VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Näillä toimilla Elisa osoittaa noudattavansa ei merkittävää
haittaa -kriteerejä ja samalla kestävän kehityksen tavoitteita,
sääntelyvaatimuksia ja vankkoja toimintapuitteita.
Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet
Elisa varmistaa vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet
vahvoilla yhtiötason politiikoilla ja ohjeilla, jotka koskevat
esimerkiksi ihmisoikeuksia, lahjonnan ja korruption torjuntaa,
verotusta ja reilua kilpailua. Nämä toimintaperiaatteet ovat
linjassa asiaankuuluvien kansainvälisten standardien ja
viitekehysten kanssa. Elisan lähestymistapa vaatimusten-
mukaisuuden arviointiin sisältää jatkuvan due diligence
-prosessin ja seurantamekanismeja, kuten valitusmenettelyjä.
Yksityiskohtaisempia tietoja valitusmenettelyistä kohdassa
Ilmoitusmenettelyperiaatteet.
Laskentaperiaatteet - EU-taksonomian tunnusluvut
Elisa pyrkii edelleen parantamaan mukautumistaan nykyisiin
EU-taksonomiavaatimuksiin ja on aloittanut valmistautumisen
tuleviin ympäristötavoitteisiin. Taloudelliset tiedot ovat Elisan
konsernitilinpäätöksestä, joka on laadittu IFRS-standardien
mukaisesti. EU-taksonomiaa koskevat keskeiset suorituskyky-
mittarit määritettiin delegoitujen asetusten (EU) 2021/4987
ja 2021/2800 liitteissä 1–5 annettujen ohjeiden mukaisesti.
Liikevaihtoa, pääomamenoja ja toimintamenoja koskevat tiedot
perustuvat Elisan vuoden 2024 konsernitilinpäätökseen.
Liikevaihto
Liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa Elisa soveltaa
samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita kuin
konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty
kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksen laajaan
tuloslaskelmaan sisältyvää ulkoista liikevaihtoa eli asiakasso-
pimuksista saatuja myyntituottoja. Liikevaihtoon sovellettavia
laatimisperiaatteita käsitellään konsernitilinpäätöksen liitetie-
dossa 2.3.
Liikevaihto oli vuonna 2024 2 191 miljoonaa euroa (nimittäjä).
Taksonomian mukainen liikevaihto oli 175,3 miljoonaa euroa
(osoittaja), tai 8,0 prosenttia Elisan liikevaihdosta. Vuonna
2023 taksonomian mukainen liikevaihto oli 183,4 miljoonaa
euroa (8,4 prosenttia koko liikevaihdosta).
Taksonomiakelpoisiin ja taksonomian mukaisiin taloudellisiin
aktiviteettien liikevaihdossa ei ollut olennaisia muutoksia
verrattuna edelliseen kauteen. Taksonomiakelpoisten taloudel-
listen aktiviteettien muutokset liittyvät normaaliin liiketoimin-
taan, ja taksonomian mukaisten taloudellisten aktiviteettien
liikevaihdon muutos johtui 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan
vuokraus ja niihin liittyvä toiminta mukaisuuden kasvusta.
Pääomamenot
Elisan taksonomiakelpoiset investoinnit määritellään aineel-
listen hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja käyttöoi-
keusomaisuuserien lisäyksiksi tilikauden aikana. Liikearvon
lisäykset eivät sisälly pääomamenoihin. Lisäykset määritellään
tilikauden aikana tehdyiksi investoinneiksi, ja niihin sisältyvät
myös liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvat lisäykset. Elisan
konsernitilinpäätöksessä esitetyt investoinnit eivät sisällä
liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvia lisäyksiä.
Vuonna 2024 aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä
vuokrasopimuksiin liittyvät pääomamenot olivat yhteensä
369,3 miljoonaa euroa (nimittäjä). Lisäykset kiinteistöihin,
koneisiin ja laitteisiin esitetään liitetiedossa 5.2, lisäykset
aineettomiin hyödykkeisiin liitetiedossa 5.3 ja vuokrasopimuk-
siin liittyvät käyttöoikeusomaisuuden lisäykset liitetiedossa 5.4
konsernitilinpäätöksessä. Taksonomiaan liittyvät pääomamenot
vuonna 2024 olivat 12,1 miljoonaa euroa (osoittaja), mikä
vastaa 3,3 prosenttia konsernin kokonaispääomamenoista.
Vuonna 2023 taksonomiaan liittyvät pääomamenot olivat 13,1
miljoonaa euroa (4,1 prosenttia kokonaispääomamenoista).
Taksonomiakelpoisissa pääomamenoissa olennainen muutos
verrattuna edelliseen kauteen, johtui taloudellisen aktiviteetin
7.7 Rakennusten hankinta ja omistus pois poisjättämisestä.
Toimintamenot
Määritelmän mukaan toimintamenoja ovat suorat pääomit-
tamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja
kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki
muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai
kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomai-
suushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden
omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan
varmistamiseksi. Tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät suorat
pääomittamattomat kustannukset vastaavat Elisa-konsernin
laajaan tuloslaskelmaan sisältyvien tutkimus- ja kehittämisme-
nojen määrää.
Vuonna 2024 toimintamenot tuotteista ja palveluista liittyen
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin aktiviteetteihin oli 118,3
miljoonaa euroa (110,5 miljoonaa euroa vuonna 2023)
(nimittäjä). Taksonomian mukaiset toimintamenot olivat 0,5
miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2023).
Toimintamenoissa ei ollut olennaisia muutoksia verrattuna
edelliseen kauteen.
Olemme varmistaneet tarkkuuden välttämällä huolellisesti
kaksinkertaista laskentaa. Tämä tapahtuu luokittelemalla
ulkoiset tulovirrat (pääomamenot ja toimintamenot)
taksonomiatoimintoihin vain kerran, ja kolmas osapuoli on
varmentanut kaikki laskelmat ja tulokset. Osana EU-takso-
nomian mukaisia tietoja Elisa raportoi myös ydinvoimaan
tai fossiilisiin kaasuihin liittyvistä toiminnoistaan käyttämällä
delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 liitteessä XII esitettyä
ja asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7 kohdassa
tarkoitettua lomaketta 1.
30VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
EU Taksonomian tunnusluvut
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitus-järjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
liikevaihdosta 2023
Luokka (mahdollistava
toiminta)
Luokka
(siirtymätoiminta)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
(MEUR)
Osuus liikevaih-
dosta (%), 2024
Ilmaston-
muutoksen hillintä
Ilmaston-
muutok-seen
sopeutu-minen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmasto-
nmuutoksen
hillintä
Ilmasto-
nmuutoksen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähkön varastointi CCM 4.10 2,2 0,1 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,0 % M
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,2 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä
toiminta CCM 8.1 12,4 0,6 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,3 % T
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 160,5 7,3 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 8,1 % M
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1) 175,3 8,0 % 0,7 % 7,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 8,4 %
Josta mahdollistavat toiminnat 162,7 7,4 % 0,1 % 7,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 8,1 % M
Josta siirtymätoiminnat 12,4 0,6 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,3 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL KEL; E/KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL KEL; E/KEL
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 14,0 0,6 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,7 %
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset
palvelumallit CE 5.5 23,8 1,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,1 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä
toiminta CCM 8.1 19,8 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 57,6 2,6 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,7 % 0,0 % 3,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1+A.2) 232,9 10,6 % 1,6 % 7,3 % 0,0 % 0,0 % 1,7 % 0,0 % 11,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto 1 958,6 89,4 %
Yhteensä 2 191,5 100,0 %
EU:n taksonomiaindikaattorit
31VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitus-järjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
liikevaihdosta 2023
Luokka (mahdollistava
toiminta)
Luokka
(siirtymätoiminta)
Taloudelliset toiminnat
Koodi(t)
Pääoma-menot
(MEUR)
Osuus pääoma-
menoista (%),
2024
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmasto-
nmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K 0,0 %
Sähkön varastointi CCM 4.10 3,0 0,8 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 1,8 % M
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä
toiminta CCM 8.1 4,3 1,2 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,5 % T
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 4,8 1,3 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 1,8 % M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 12,1 3,3 % 2,0 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 4,1 %
Josta mahdollistavat toiminnat 7,8 2,1 % 0,8 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 3,6 % M
Josta siirtymätoiminnat 4,3 1,2 % 1,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,5 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL KEL; E/KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL KEL; E/KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,5 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 %
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,1 %
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 %
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset
palvelumallit CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla CCM 6.5 3,6 1,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,1 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä
toiminta CCM 8.1 6,2 1,7 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 2,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
10,3 2,8 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3,6 %
A. Luokitusjärjestelmä kelposten toimintojen pääomamenot
(A.1+A.2) 22,4 6,1 % 4,8 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot 346,9 93,9 %
Yhteensä 369,3 100,0 %
32VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
toimintamenoista, 2023
Luokka (mahdollistava
toiminta)
Luokka (siirtymätoiminta)
Taloudelliset toiminnat
Koodi (a)
Toimintamenot
(MEUR)
Osuus toiminta-
menoista(%), 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K 0,0 %
Sähkön varastointi CCM 4.10 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,0 % M
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä
toiminta CCM 8.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,0 % T
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 0,5 % 0,4 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 0,4 % M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1) 0,5 % 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,5 % 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,4 % M
Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL KEL; E/KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL KEL; E/KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 %
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset
palvelumallit CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla CCM 6.5 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % E/KEL 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
(A.1+A.2) 0,5 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toimintojen toimintamenot 117,8 99,6 %
Yhteensä 118,3 100,0 %
33VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Taksonomiakelpoinen ja mukainen liikevaihto ympäristötavoitteittain vuonna 2024
Liikevaihto Osuus liikevaihdosta / kokonaisliikevaihto
Tavoitekohtainen
taksonomian mukaisuus (%)
Tavoitekohtainen
taksonomiakelpoisuus (%)
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 0,7 0,9
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 7,3 0,0
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 0,0
Kiertotalous (CE) 0,0 1,7
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 0,0
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)
0,0 0,0
Taksonomiakelpoinen ja mukainen pääomameno ympäristötavoitteittain vuonna 2024
Pääomamenot Pääomamenojen osuus / Pääomamenot yhteensä
Tavoitekohtainen
taksonomian mukaisuus (%)
Tavoitekohtainen
taksonomiakelpoisuus (%)
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 2,0 2,8
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 1,3 0,0
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 0,0
Kiertotalous (CE) 0,0 0,0
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 0,0
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)
0,0 0,0
Taksonomiakelpoinen ja mukainen toimintameno ympäristötavoitteittain vuonna 2024
Toimintamenot Toimintamenojen osuus / Toimintamenot yhteensä
Tavoitekohtainen
taksonomian mukaisuus (%)
Tavoitekohtainen
taksonomiakelpoisuus (%)
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 0,0 0,0
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 0,4 0,0
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 0,0
Kiertotalous (CE) 0,0 0,0
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 0,0
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)
0,0 0,0
Liite VII
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää
tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän
jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä
tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
34VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Toimintaperiaatteet
Elisa on asettanut konsernitasoiset politiikat ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyen. Elisan toimintaohjeet
muodostavat perustan eettiselle liiketoiminnallemme. Elisan
ympäristöpolitiikka kuvaa sitoutumisemme vähentää liiketoi-
mintamme ympäristövaikutuksia omassa toiminnassamme ja
toimintaketjussamme. Samoin Elisan energiapolitiikka kuvaa
tavoitteemme parantaa kestävällä tavalla energiatehokkuutta.
Lisäksi Elisan eettisen ostamisen periaatteet kuvaavat toimittaji-
emme eettisiä ja oikeudellisia velvollisuuksia ja vastuita.
Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia ympäristö- ja ilmas-
tolainsäädäntöjä ja -määräyksiä ja edellyttää, että kaikki
sen toimintaan ja toimintaketjuun osallistuvat sidosryhmät
noudattavat niitä samoin.
Elisan ympäristö- ja energiapolitiikka noudattaa CSRD:n, YK:n
Global Compact:in ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
periaatteita ja raportointiohjeita, jotka ovat linjassa Pariisin
sopimuksen tavoitteiden kanssa. Nämä politiikat on hyväksynyt
Elisan yritysvastuun johtoryhmä. Politiikat ovat julkisesti
saatavilla ja koskevat jokaista Elisan työntekijää. Nämä
politiikat koskevat kaikkia Elisan puolesta toimivia kolmansia
osapuolia. Edellytämme, että toimittajamme, alihankkijamme
ja ulkoiset kumppanimme noudattavat näitä tai vastaavia
periaatteita.
Politiikoissa annetaan selkeät ohjeet vastuullisista käytännöistä
ja esitetään sitoumukset, joilla edistetään ympäristökestävyyttä,
kuten hillitsemään ilmastonmuutosta, sopeutumaan siihen, ja
pyrkimään energia- ja resurssitehokkuuteen sekä kiertotalou-
teen.
Elisa pyrkii pienentämään merkittävästi sekä omaa että
asiakkaidensa hiilijalanjälkeä kestävyystoimilla ja kehittämällä
innovatiivisia ratkaisuja.
Lähestymistapamme
Elisa hyödynsi aiempia ilmastoskenaariotyön tuloksia osana
kaksinkertaista olennaisuuden arviointia. Elisa tarkasteli
analyysissä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Olennaiset negatiiviset vaikutukset ovat sekä
yläpään toimitusketjussamme että omassa toiminnassamme.
Tarkastelun tuloksena Elisa on tunnistanut fyysiset ja siirtymä-
vaiheen ilmastoriskit, joilla on vaikutusta Elisan toiminnalle eri
aikahorisonteissa. Ilmastonmuutoksen resilienssitarkastelu on
tehty koskien koko Elisa-konsernia ja keskeisiä hankintaketjun
osa-alueita.
Olemme arvioineet fyysiseen ilmastonmuutokseen
liittyviä haavoittuvuuksia sekä vaikutuksia toimintoihimme
ja kehittäneet edelleen niiden perusteella hillintä- ja
sopeutumisstrategioita. Resilienssikykyarviota tehdessämme
tunnistimme ne tekijät, jotka koskevat Elisan toimintaa
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen
resilienssikykyä koskeva arviomme tarkistettiin vuonna 2024.
Sen perusteella Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa
sijaitseviin toimipaikkoihin ei kohdistu merkittäviä ilmas-
tonmuutoksen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Olemme
tunnistaneet, että Elisalla on toimintaa myös alueilla, joilla
on esimerkiksi vesipulaa. Kuivuus ei suoraan vaikuta Elisan
toimintaan lyhyellä tähtäimellä.
Käytämme resilienssiarvion tuloksia Elisan ilmastomuutoksen
siirtymäsuunnitelmassa, varmistaaksemme yhdenmukaisuuden
olennaisten strategisten ja taktisten toimien osalta organisaa-
tiossa. Sillä on myös vaikutusta rahoitussuunnitteluun.
Elisan riippuvuus arvoketjusta, erityisesti toimitusketjusta ja
sen suoriutumisesta ilmastosiirtymässä, vaikuttaa riskeihin
sekä jossain määrin mahdollisuuksiin ja kasvihuonekaasu-
päästöihimme. Organisaationa jatkamme työtämme ilmaston
lämpenemisen hillitsemiseksi vähentämällä hiilijalanjäl-
keämme, ja varmistamalla toimenpiteet 1,5 celsiusasteen
keskimääräistä lämpötilan nousua koskevan tavoitteen
mukaisesti, ja sopeutumalla toimintaamme samalla jopa 3
celsiusasteen skenaarioon. Näemme jo nyt, että sääntely on
keskeinen tekijä eurooppalaisten yritysten kunnianhimoisten
ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, ei ainoastaan ilmaston
osalta vaan myös yleisesti planeettamme kestokyvyn kannalta.
Tavoitteenamme ovat vakaat, pidemmän aikavälin strategiat,
joissa kestävä kehitys integroidaan Elisan digitaaliseen
liiketoimintaan. Tämä antaa meille myös mahdollisuuden
reagoida uusiin ongelmiin yhä monimutkaisemmassa ja
arvaamattomammassa maailmassa. Samoista syistä jatkamme
kokeiluja nopean oppimisen ja innovoinnin edistämiseksi.
Mahdolliset ilmastoon liittyvät vaaratekijät Elisan
toiminnassa
Olemme tunnistaneet seuraavat ilmastoon liittyvät vaaratekijät
Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa lyhyellä, keskipit-
källä ja pitkällä aikavälillä:
Lyhyt aikaväli (0–2 vuotta)
• Äärimmäiset sääilmiöt, kuten ankarat talvimyrskyt
• Haavoittuvien paikkojen tulviminen rankkasateiden aikana
• Maastopalojen voimistuminen ja yleistyminen
Keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta)
• Pidemmät helleaallot ja äärimmäiset lämpötilat
• Lisääntyneet sademäärät ja kausittaiset rankkasateet
Pitkä aikaväli (yli 5 vuotta)
• Kuivuuden yleistyminen ja pitkittyminen
• Merenpinnan nousu, joka johtaa rannikoiden eroosioon ja
tulviin
35VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Elisan toiminnan fyysiset ilmastoriskit
Ilmastovaarojen mukaisesti emme arvioi fyysisten ilmastoriskien olevan merkittäviä Elisan toiminnalle lyhyellä aikavälillä. Ennakoimme kuitenkin fyysisten ilmastoriskien mahdollisia vaikutuksia omaan
toimintaamme pidemmällä aikavälillä.
Fyysisen ilmastoriskin tyyppi, kuvaus ja riskien hallinta
Fyysisen ilmastoriskin tyyppi Kuvaus Hallinta
Akuutti
Akuutteja riskejä aiheuttaisivat todennäköisesti
myrskyt (mukaan lukien lumimyrskyt ja
hiekkamyrskyt), jotka vaikuttaisivat erityisesti
Elisan datakeskuksiin ja verkkotoimintoihin
Suomessa ja Virossa.
Luotettava sähköntoimitus on äärimmäisen tärkeää Elisan datakeskus- ja
verkkotoiminnoille, joita on tuhansissa toimipisteissä eri puolilla Suomea
ja Viroa. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten metsäpalot, myrskyt ja tulvat, voivat
aiheuttaa sähkökatkoksia tai fyysisiä vahinkoja. Elisalla on yhteiskunnallinen
velvollisuus tarjota luotettavia yhteyspalveluja, ja katkokset voivat johtaa sekä
tulonmenetyksiin että mainehaittoihin, joten olemme ryhtyneet toimenpiteisiin
esimerkiksi tukiasematorneja koskevien tilanteiden varalta. Äärimmäisten
sääilmiöiden lisääntyminen voi johtaa henkilöstöön ja rikkoutuneisiin laitteisiin
liittyvien kustannusten kasvuun.
Elisa käyttää kattavaa reaaliaikaista järjestelmää verkon
häiriöiden seurantaan ja nopeaan tunnistamiseen.
Lisäksi pyrimme jo suunnitteluvaiheessa lieventämään
fyysiseen infrastruktuuriin liittyviä riskejä. Elisa toimii
tiiviissä yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien (esim.
sähkönjakeluyhtiöiden) kanssa sähkökatkojen sattuessa.
Yhteinen kehittäminen, varmistetut sähköjärjestelmät,
harjoitukset sidosryhmien kanssa sekä vakuutus- tai
muut sopimukset ovat esimerkkejä ennalta ehkäisevästä
riskienhallinnasta.
Krooninen
Kroonisia riskejä aiheuttaisivat todennäköisesti
keskilämpötilan nousun vaikutukset erityisesti
pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa Elisalla on
verkko- ja datakeskusliiketoimintaa.
Laitteiden oikeat käyttölämpötilat ovat tärkeitä teknisten vikojen ja niihin
liittyvien palveluhäiriöiden välttämiseksi, joten nousevat keskilämpötilat
saattavat lisätä jäähdytyksen käyttökustannuksia. Vaikutukset Elisan
kansainvälisiin toimintoihin Pohjois-Euroopan ulkopuolisissa digitaalisissa
palveluissa koskevat pääasiassa toimistotiloja, joihin saattaa vaikuttaa
lähinnä ilmastointikustannusten nousu. Riittävän jäähdytyksen varmistaminen
erityisesti mobiiliverkon tukiasemissa ja datakeskuksissa edellyttää ajan
mittaan suurempia investointeja laitteiden jäähdytysratkaisuihin ja lisää
käyttökustannuksia. Myös nousevien keskilämpötilojen ja niihin liittyvien
helleaaltojen vaikutukset työntekijöiden terveyteen on otettava huomioon.
Usein toistuvat helleaallot saattavat lisätä suoria käyttökustannuksia
korkeampien energiakustannusten ja kunnossapitovaatimusten vuoksi, mutta
vaikutuksen suuruusluokan arvioidaan olevan vähäinen.
Näiden vaikutusten lieventämiseksi pyrimme jatkuvasti
parantamaan energiatehokkuutta ja toimitilojen suunnittelua
sekä tekemään yhteistyötä hankintatoiminnon ja toimittajien
kanssa.
36VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Elisan toimintojen siirtymävaiheen ilmastoriskit
Olemme tunnistaneet seuraavat siirtymäriskit Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä:
Siirtymävaiheen ilmastoriskit, kuvaus ja riskien hallinta
Riskin tyyppi Kuvaus Hallinta
Kustannusten nousu markkinoiden, sääntelyn
ja energiaverojen vuoksi
Elisa on käsitellyt energiariskejä osana strategiaansa vuodesta
2009 lähtien, ja lieventää näitä riskejä parantamalla jatkuvasti
energiatehokkuutta ja käyttämällä hiilivapaata sähköä. EU:n lainsäädäntö
voi myös olla keskeinen tekijä energiatehokkuuden parantamisessa
hiiliveromekanismien avulla. Elisan päämarkkinat ovat EU:ssa (Suomessa
ja Virossa), jossa saattaa tulla lisää vaatimuksia päästöjen vähentämisestä
ja kompensoinnista uusien verojen tai hiilen kattavamman ja korkeamman
hinnoittelun avulla. Jos nämä kehityskulut toteutuvat, ne vaikuttavat Elisan
toimintakuluihin energian hinnan nousun, hiiliverojen ja vapaaehtoisen
(tai jopa pakollisen) kompensoinnin kautta. Hiilivero saattaa vaikuttaa
myös ostettujen tavaroiden ja palvelujen kustannuksiin, kun toimittajat
yrittävät kattaa omat kehityskulunsa.
Elisa on parantanut ennakoivasti energiatehokkuutta
mobiiliverkoissaan, datakeskuksissaan,
tietoliikennetiloissaan ja muissa tiloissaan yli kymmenen
vuoden ajan. Verkkojen energiankulutus on yli 90
prosenttia Elisan kokonaisenergiankulutuksesta. Samaan
aikaan Elisan energiankulutuksen odotetaan kasvavan
energiatehokkuustoimista huolimatta lisääntyneen
datakäytön vuoksi. Elisa on käyttänyt hiilivapaata sähköä
vuodesta 2014 lähtien. Keskitetty energianhankinta
parantaa tehokkuutta ja arvoa esimerkiksi kymmenvuotisen
tuulivoiman hankintasopimusten kautta.
Sidosryhmät odottavat tieto- ja
viestintätekniikkateollisuudelta konkreettisia
toimia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt lisäävät ympäristötietoisuutta
Elisan sidosryhmien keskuudessa. Sekä työntekijät että asiakkaat odottavat
Elisalta korkeaa suorituskykyä kestävyyden ja ympäristövastuun osalta.
Asiakkaat, sijoittajat ja viranomaiset ovat yhä kiinnostuneempia yritysten
ympäristösuorituskyvystä, ja pyrimme korkeaan tasoon sitoutumisessa ja
läpinäkyvyydessä.
Elisa pitää yllä avointa ilmastovuoropuhelua keskeisten
sidosryhmien kanssa, sillä kuluttajien epätietoisuus
kestävyyskysymyksistä voi johtaa nykyisten tuotteiden
kysynnän vähenemiseen. Digitalisaatio edellyttää hyvin
toimivaa verkkoinfrastruktuuria, joka toimii sähköllä, sekä
laitteita, jotka valmistetaan raaka-aineista, ja Elisa edistää
aktiivisesti resurssitehokkuutta näillä aloilla.
Riippuvuus arvoketjun sitoutumisesta
ilmastotavoitteisiin
Elisa on riippuvainen monimutkaisesta arvoketjusta, myös
ilmastosiirtymässä. Valtaosa Elisan ympäristövaikutuksista syntyy
toimitusketjun epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen kautta, kun
palvelujemme käyttämiseen ja tarjoamiseen tarvittavat laitteet ja välineet
valmistetaan. Laitteisiin liittyvät päästöt syntyvät Elisan toimitusketjun
alkupäässä erityisesti Scope 3 -kategorioissa Ostetut tavarat ja palvelut ja
Tuotantohyödykkeet. Elisan sidosryhmät odottavat korkeaa suorituskykyä
ympäristövastuullisuudessa ja vaativat yhä useammin läpinäkyvää
ilmastoraportointia. Monilla toimittajilla ei kuitenkaan ole vielä valmiuksia
tukea tätä tarjoamiensa tuotteiden ja palvelujen elinkaariarvioinneilla.
Lisäksi lisääntyneet tuotekehitystarpeet voivat aiheuttaa toimittajille
paineita nostaa hintoja investointiensa kattamiseksi.
Elisan kunnianhimoisten lyhyen ja pitkän aikavälin
ilmastosiirtymätavoitteiden saavuttamiseksi olemme
lisänneet tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä
ja tehneet yhteistyötä tärkeimpien toimittajien kanssa.
Luonnollisesti myös suoran toiminnan ja arvoketjun
loppupään sidosryhmät on otettava tiiviisti mukaan näihin
toimiin.
37VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja energiaan
liittyvät mahdollisuudet
Ilmaston muutos on ollut Elisan strategiassa vuodesta 2009.
Kokemuksemme ansiosta voimme nyt auttaa asiakkaitamme
luomaan kestävämpää tulevaisuutta digitalisaation avulla.
Näemme mahdollisuuksia ilmastohaasteiden ratkaisemisessa
kehittämällä kestävyyteen liittyviä uusia liiketoimintainnovaa-
tioita. Esimerkiksi kansainvälisten digitaalisten palvelujemme
liiketoiminta perustuu automaation ja digitalisoinnin asiantun-
temukseemme.
Elisa tarjoaa myös IoT-alustan, jossa on kehittyneet koneop-
pimisen ja ennakoivan analyysin valmiudet. Tämä teknologia
tarjoaa ratkaisun myös rakennusten energiatehokkuuden ja
muiden asiaankuuluvien parametrien hallintaan. Lisäksi Elisan
tekoälyohjattu ohjelmisto tukee tuotantoprosessin kestävyyttä
tunnistamalla ongelmat ja optimoimalla energiankäyttöä.
Hajautettu energian varastointiratkaisumme (DES) muuttaa
mobiiliverkot virtuaalisiksi voimalaitoksiksi ja käyttää tekoälyä
energian tehokkaaseen hallintaan ohjaamalla akkujen
lataamista ja purkamista. Hajautetulla energian varastointirat-
kaisulla voidaan myös tarjota sähköverkon tasapainottamisen
palveluja siirtoverkonhaltijoille. Tämä auttaa vastaamaan
uusiutuvien energialähteiden tuomiin haasteisiin. Suomessa
Elisa osallistuu hajautetulla energian varastointiratkaisulla
automaattiseen taajuuden palautusreserviin ja tarjoaa verkon
tasapainottamisen palveluja kansalliselle siirtoverkonhaltijalle
Fingridille.
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Elisa on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen tavoitteeseen
ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen.
Vuonna 2023 saimme SBTi -aloitteen hyväksynnän Elisan
päivitetylle tieteeseen perustuvalle lyhyen aikavälin tavoitteelle,
ja meistä tuli myös ensimmäinen suomalainen pörssiyhtiö, joka
asetti pitkän aikavälin nettonollatavoitteen. Kunnianhimoisella
matkallamme kohti nettonollaa vuonna 2040 keskitymme tällä
hetkellä Elisan lyhyen aikavälin ilmastotavoitteeseen, joka
on kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttinen 42 prosentin
vähennys kaikissa Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3- pääs-
töissämme vuoteen 2030 mennessä perusvuoteen 2021
verrattuna. Verkkosivuillamme on julkaistu yleiskatsaus Elisan
ilmastosiirtymäsuunnittelusta.
Elisan ilmastotavoitteet on keskusteltu Elisa hallituksessa
ja hyväksytty Elisan johtoryhmässä. Tavoitteista on viestitty
sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille.
Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelma (Climate Transition Plan,
CTP) on suunnitelma kohti vähähiilistä liiketoimintaa kattaen
Elisan omat toiminnot ja toimintaketjun. Ilmastosiirtymäsuun-
nitelma ja tarkempi ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma
(Climate Transition Action Plan, CTAP) edistää kunnian-
himoisia ilmastotavoitteitamme sekä lyhyellä että pitkällä
aikavälillä. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii pitkän aikavälin
sitoutumista jatkuvaan hiilipäästöjen vähentämiseen ja se
luo pohjan strategiakausikohtaisille suunnitelmille ohjaten
esimerkiksi ilmastotoimia kolmivuotisen strategiakauden
2025–2027 aikana. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on sisällytetty
Elisan energianhallinta- ja ympärsistöjärjestelmiin.
Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osuus Elisan kokonaishiili-
päästöistä on noin 1 prosentti, jonka seurauksena Scope 3
-päästöjen osuus on 99 prosenttia. Scope 3 päästöistä, oman
toimintamme päästöt mukaan lukien, toiminnassa muodostuva
jäte, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja työsuhteisten
työntekijöiden työmatkaliikenne, on vain 2 prosenttia ja
jäljelle jäävä osuus syntyy arvoketjun päästöistä. Tämän
vuoksi vuorovaikutus ja yhteistyö toimitusketjun kanssa ovat
ratkaisevan tärkeitä sekä ilmastotavoitteidemme että planeet-
tamme kestokyvyn kannalta. Vuonna 2024 Elisa otti käyttöön
vastuullisen toimittajarahoituksen ja tarjoaa käyttöpääomarahoi-
tusratkaisua rahoituskumppaninsa kanssa.
Materiaalitehokkuuteen päästään pääasiassa kiertotalousrat-
kaisuilla. Vähentääksemme toimintamme jätteiden määrää
korjaamme, kunnostamme ja käytämme uudelleen laitteita
mahdollisuuksien mukaan ja kierrätämme ne vastuullisesti
elinkaaren lopussa. Tarjoamme asiakkaillemme myös laitteiden
korjaus- ja kunnostuspalveluja sekä erityisiä kiertotalouden
liiketoimintamalleja, kuten laitteita palveluna.
Energiatehokkuus on ollut osa toimintamme kehittämistä ja
seurannassamme strategisella tasolla vuodesta 2009 lähtien.
Vuoden 2024 loppuun mennessä olimme parantaneet
siirretyn mobiilidatan energiatehokkuutta 71 prosenttia
vuodesta 2016. Vastaavasti Elisan hiilijalanjälki Scope 1- ja
Scope 2 -päästöistä oli pienentynyt yli 80 prosenttia vuoteen
2016 verrattuna. Joissakin tapauksissa olemme pystyneet
tuotteistamaan oman toimintamme energiatehokkuuden
parantamiseksi kehittämiämme innovaatioita osaksi kestävää
ratkaisua, jota tarjoamme asiakkaillemme.
Energiatehokkuusaloitteisiin panostetaan jatkuvasti ja
merkittävästi koko Elisan toiminnassa, mm. modernisoimalla
mobiiliverkkoa. Merkittäviä investointeja on tehty myös Elisan
ensimmäisiin kiertotalousaloitteisiin, jotka liittyvät korjaus- ja
kunnostuskapasiteetin kehittämiseen. Jälkimmäinen raportoi-
daan myös EU:n taksonomia-asetusten mukaisesti.
Elisan infrastruktuuri ei aiheuta suuria päästöjä, sillä
käytämme televiestintäverkoissamme ja datakeskuksissamme
vain hiilivapaata sähköä. Elisalla on näin ollen hyvin vähän
omaisuutta, jossa on lukittuja kasvihuonekaasupäästöjä.
Poikkeuksen muodostavat fossiilisia polttoaineita käyttävät
varavoimageneraattorit, joita on vaikea poistaa käytöstä
sääntelyn resilienssivaatimusten vuoksi.
Elisan vuosittaisessa strategiaprosessissa kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin tuloksia hyödyntäen liiketoiminta
tunnistaa sen kannalta tärkeät ympäristökysymykset.
Strategiset kestävyystavoitteet ovat osana Elisan strategisia
ylätason pääkeinoja (Key Means), joiden kunkin omistajuus
on määritellyllä Elisan johtoryhmän jäsenellä. Heidän sekä
nimettyjen strategiavastaavien vastuulla on varmistaa tarvittavat
toimenpiteet, tavoitteet ja resurssit, joilla tavoitteet voidaan
saavuttaa sovituissa aikatauluissa. Näin varmistetaan päätason
tavoitteita edistävien alatason toimenpiteiden omistajuus,
delegointi, riittävät resurssit toteutukseen sekä säännöllinen
seuranta strategisen suunnitelman toteutuksesta. Strategiasta
vastaavat henkilöt raportoivat suoriutumisesta asianosaisille
Elisan sidosryhmille. Elisan vuosittaisessa strategiaprosessissa
käydään läpi liiketoiminnan kannalta tärkeät ympäristökysy-
mykset.
Yritysvastuun johtoryhmä hyväksyy ympäristöjärjestelmän
sekä seuraa ja ohjaa ilmastosiirtymätoimintasuunnitelmaa.
Olennaisten liiketoimintojen vastuulla on asettaa tämän
suunnitelman mukaisia riittäviä toimia.
Ympäristö- ja energiatyöryhmässä alueiden asiantuntijat
seuraavat ilmastosiirtymän toimintasuunnitelman edistymistä
osana ympäristöjärjestelmän ja energianhallintajärjestelmän
säännöllistä hallinnointia. Yritysvastuun johtoryhmä katselmoi
tuloksia säännöllisesti.
38VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
39VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Ilmastosiirtymäsuunnitelma (CTP)
2010 2020 2030 2040
Elisan omat
päästöt
Kaavion asteikko on vain suuntaa-antava
300 000 t CO
2
-ekv.
Arvoketjun päästöjen
vähennys Elisan
tavoitteiden mukaisesti
Elisa on sitoutunut vähentämään
absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3
-kasvihuonekaasupäästöjä
42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä perusvuodesta 2021
Elisa on sitoutunut vähentämään
absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3
-kasvihuonekaasupäästöjä
90 prosenttia vuoteen 2040
mennessä perusvuodesta 2021
Zero Waste 2030
Toimitusketjun päästöjä
koskeva skenaario vanhoilla
toimintatavoilla
40VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma
Raportointivuoden
2024 päästöt
2021 perusvuosi ja
päästömuutokset siitä
Scope 3
Toimittajien lisätoimet
Scope 3
Toimittajien SBTi-
tavoitteet
Scope 3
Myytyjen tuotteiden
käyttö
Scope 3
Myytyjen tuotteiden
loppusijoitus
Scope 3
Energiantuotannon
elinkaarivaikutukset
Scope 3
Elisan omat toiminnot
Scope 2
Elisan energiankäyttö
Scope 1
Elisan energiankäyttö
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
-42 %
Huolimatta yritysos-
toista, teknologia-
investoinneista ja
kasvavista tuotteiden
ja palveluiden
ostoista, päästöt ovat
tasaantuneet vuoden
2021 tasolle
Elisa on sitoutunut
vähentämään
absoluuttisia Scope
1-, 2- ja 3 -kasvihuo-
nekaasupäästöjä -42
prosenttia vuoteen
2030 mennessä
perusvuodesta 2021
Toimittajien omat ilmastotavoitteet ja niiden
toteutumiset ovat ratkaisevia
Toimittajien sitoutuminen ja yhteiset tavoitteet
Vihreän hankinnan politiikkojen asettaminen
Kiertotalousprosessien ja liiketoimintamallien
omaksuminen
Käyttövaiheen
päästöjen parempi
arviointi kotimarkki-
noiden sähköpäästö-
kertoimilla, globaalien
keskiarvojen sijaan
Kierrätystavoitteet
Asiakkaiden tietoi-
suuden lisääminen
Huomioi uusiutuvan
energian tuotannon
päästömuodot
Zero Waste 2030
-tavoite
Vihreän työmat-
kaliikenteen sekä
liikematkustamisen
edistäminen
Sisäiset hiilibudjetit
Jatketaan energiatehok-
kuustyötä
Omaksutaan vihreän
koodauksen periaatteet
laajasti
Fossiilisten poltto-
aineiden käytön
lopettaminen kaikissa
toiminnoissa
tCO
2
ekv.
vuoteen 2030
mennessä
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024
Tavoite Kuvaus Suoriutuminen
Lyhyen aikavälin
ilmastotavoite vuodelle
2030
Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut
vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope
3 -kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä perusvuodesta 2021. Saavutamme tämän ilman
arvoketjun ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai lieventämistoimia.
1,8 prosentin vähennys Scope
1,2 ja 3 päästöissä verrattuna
vuoden 2021 päästöihin.
Nettonollatavoite
vuodelle 2040
Pitkän aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut
vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope
3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040
mennessä perusvuodesta 2021. Asetamme etusijalle hiilestä
irtautumisen suorien päästöjen vähennyksillä, ja kaikki
jäännöspäästöt neutraloidaan SBTi-kriteerien mukaisesti ennen
nettonollapäästöjen saavuttamista vuonna 2040.
Kestävyyteen liittyvä suorituskyky
kannustinjärjestelmissä
Olemme määritelleet, miten otamme huomioon ilmastoon
liittyvät näkökohdat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten
kannustimissa ja palkitsemisessa, Ilmastonäkökohtien sisällyt-
täminen kannustinjärjestelmiin osoittaa, että niin johdon kuin
työntekijöiden roolit ovat tärkeitä Elisan kunnianhimoisten
ilmastotavoitteiden ja muiden ympäristösitoumusten saavutta-
misessa.
Elisan ilmastotavoite on linjassa tieteeseen perustuvien
hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden (SBTi) kanssa.
Elisan henkilöstörahaston vuoden 2024 ehdoissa oli myös
hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita. Toimitusjohtajan
lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään vuodelle 2024
sisältyi ESG-tavoite, joka keskittyi hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen. Asetimme myös ilmastotavoitteen pitkän
aikavälin kannustinohjelmaan, jonka kohderyhmään kuuluvat
toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valitut avainhenkilöt.
Tämä tarkoittaa käytännössä Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen
vähentämistä 7 prosenttia vuodessa kohti Elisan tieteeseen
perustuvia lyhyen aikavälin ilmastotavoitteita eli päästöjen
vähentämistä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perus-
vuodesta 2021.
Lisätietoja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämisestä
kannustinjärjestelmiin kohdassa Kestävän kehityksen hallinto.
Elisa on sitoutunut Pariisin sopimukseen, jonka tavoitteena
on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.
Olemme asettaneet konsernitasolla tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet, jotka SBTi on hyväksynyt. Matkallamme kohti
nettonollaa vuoteen 2040 mennessä, välietappi on vuoden
2030 lähiajan ilmastotavoitteemme, joka on 42 prosentin
absoluuttinen vähennys kaikissa Scope 1-, 2- ja 3 -päästöissä.
Asettamiemme tavoitteiden vertailuvuosi on 2021. Nämä kaksi
konsernitasoista tavoitetta ovat linjassa ympäristöpolitiikkamme
kanssa, jossa olemme sitoutuneet hallitsemaan toimintamme
olennaisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Olemme
sitouttaneet sisäiset sidosryhmät tavoitteiden asettamiseen.
Kokonaispäästöt Scope 3 olivat hieman korkeammat vuoden
2024 lopussa verrattuna perusvuoteen. Suurimmat päästöjen
aiheuttajat olivat ostetut tavarat ja palvelut sekä pääomahyö-
dykkeet. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on keskittyä arvoketjun
alkupäähän. Siksi tulevina vuosina jatkamme toimien tehosta-
mista arvoketjussa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
41VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Scope 3 (45,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvä-
hennyksistä)
Toimittajien tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet:
• Toimittajien ilmastotavoitteet (58 prosenttia Scope 3
-vähennyksistä, 26,8 prosenttia kasvihuonekaasujen
kokonaisvähennyksistä)
• Pääomainfrastruktuurin uudelleenkäyttö (0,4 prosenttia
Scope 3 -vähennyksistä, 0,2 prosenttia kasvihuone-
kaasujen kokonaisvähennyksistä)
Myytyjen tuotteiden käyttö:
• Energiapolitiikkaan sitoutuminen ja uusiutuvien
energialähteiden infrastruktuuri (20 prosenttia Scope
3 -vähennyksistä, 9,1 prosenttia kasvihuonekaasujen
kokonaisvähennyksistä)
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa:
• Laitteiden korjaus ja kunnostus (10 prosenttia Scope
3 -vähennyksistä, 4,8 prosenttia kasvihuonekaasujen
kokonaisvähennyksistä)
Energiantuotanto:
• Ylimääräiset alkuperätakuut ja siirtyminen tuuli- tai
aurinkoenergian alkuperätakuisiin (7 prosenttia Scope
3 -vähennyksistä, 3,3 prosenttia kasvihuonekaasujen
kokonaisvähennyksistä)
Oma toiminta:
• Politiikkaan perustuva (4 prosenttia Scope 3 -vähennyk-
sistä, 1,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen-
nyksistä)
Olemme arvioineet energiaan liittyvien keinojen olevan
vähemmän tai keskimääräisesti monimutkaisia ja niihin
tarvittavien jatkuvien investointien odotetaan olevan
keskisuuria. Arvoketjun alkupään yhteistyöhön liittyvät keinot
ovat arviomme mukaan puolestaan monimutkaisuudeltaan
keskisuuria tai suuria ja odotamme niiden edellyttävän
keskisuuria tai suuria kumulatiivisia investointeja vuoteen
2030 asti.
Ilmastosiirtymän toimenpiteet sekä niiden arvioidut taloudelliset ja ilmastovaikutukset
Olemme luokitelleet hiilestä irtautumisen keinomme ja
arvioineet niiden odotetut kasvihuonekaasupäästövähennykset
vuonna 2030 (prosentteina kaikkien keinojen kasvihuone-
kaasupäästöjen kokonaisvähennysvaikutuksesta):
Scope 1 (1,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen-
nyksistä)
Elisan oma toiminta:
• Lämpöpumppujen modernisointi (42 prosenttia Scope
1 -vähennyksistä, 0,7 prosenttia kasvihuonekaasujen
kokonaisvähennyksistä)
• Uusiutuva lämmitys (38 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä,
0,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
• Kaukolämmitys (20 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,3
prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Scope 2 (52,5 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen-
nyksistä)
Elisan oma toiminta:
• Alkuperätakuu (85 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 44,8
prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
• Sähkönhankintasopimukset (12 prosenttia Scope 2
-vähennyksistä, 6,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonais-
vähennyksistä)
• Modernisointi ja optimointi (2 prosenttia Scope 2 -vähen-
nyksistä, 0,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen-
nyksistä)
• Datakeskusten lämmön talteenotto (1 prosenttia Scope 2
-vähennyksistä, 0,5 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonais-
vähennyksistä)
42VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Matala vaikeustaso Keskitason vaikeus Korkea vaikeustaso
INVESTOINNIT
“NOPEAT VOITOT”
YHTEISTYÖ
SISÄISET INNOVAATIOT
Energian alkuperä-
todistukset (GoO)
Aurinko- ja tuulivoimaan
liittyvät lisätoimet
Korjaus ja
kunnostus
Pitkäaikaiset sähkönosto-
sopimukset (PPA)
Lämpöpumppumodernisointi
Uusiutuva lämmitysenergia
Kaukolämpötoimet
Politiikkaperusteinen
Hukkalämmön talteenotto
Matala taso Keskitaso Korkea taso
Infrastruktuurin uudelleenkäyttö
Toimintasuunnitelmien vaikutuksia
Modernisointi ja optimointi
Toimittajien ilmastotavoitteet
Kumulatiiviset kustannukset tai säästöt, 2024-2030:
Kustannukset
Säästöt
Tulot
Päästövähennykset (t CO
2
-ekv.)
>100 000
~30 000
~5 000
Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelmaan osoitetut taloudelliset resurssit vuonna 2024
Välineet Toimenpiteet, niiden laajuudet ja aikahorisontit
Pääomamenot
(mEUR)
Toimintamenot
(mEUR)
Energia-
tehokkuus
Parannuksia kiinteisiin ja mobiiliverkkoihin esimerkiksi modernisoimalla
4G ja 5G:tä sekä muuntamalla vanhoja kiinteitä verkkoja uudempaan
teknologiaan.
Parannuksia toimitiloihin ja konesaleihin, esimerkiksi jäähdytyksen
modernisoinnilla, optimoinnilla, pilvisiirtymällä, automaatiolla sekä
kiinteistöjen käytön jatkuvalla kehittämisellä.
Uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittäminen, esimerkiksi hyödyntäen
koneoppimista ja tekoälyä, hajautettua energian varastointia, älymittareita
sekä toteuttamalla ja kehittämällä vihreää koodausta.
Edellä mainitut avaintoimenpiteet tarkoittavat usean vuoden mittaista
kehitystyötä pääasiassa Elisan televerkkotoiminnassa Suomen ja Viron
kotimarkkinoilla. Näiden toimien Scope 1 ja 2 päästövähennykset alkavat
usein näkyä jo raportointivuoden aikana, mutta ovat yleensä pitkäaikaisia.
136 1
Muut
ilmastotoimet
Energiantuotanto omassa suorassa toiminnassa, energian
alkuperätodistukset ja sopimukset, toimittajien sitoutuminen
materiaalitehokkuuteen, sekä tutkimus ja arvoketjun ulkopuoliset
ilmastotoimet.
Edellä mainitut avaintoimenpiteet ovat useamman vuoden kehitystyötä,
jotka kattavat toiminnan Elisa-konsernin tai sen arvoketjun eri osissa ja
maantieteellisillä alueilla. Näiden toimien Scope 3 -päästövähennykset
osoittavat yhä enemmän kohti Elisan vuoden 2030 lähiajan
ilmastotavoitteita, kun taas Scope 1 ja 2 - päästövähennykset ovat
useimmiten välittömiä.
0 3
Osa edellä kuvatuista ilmastosiirtymäkeinoista on
EU-taksonomiakelpoisia toimintoja (sellaisena kuin niitä on
täydennetty komission delegoiduilla asetuksilla 2021/2139
ja 2021/2178), jotka liittyvät datakeskuksiin (merkintänä
lämpöpumppujen modernisointi ja raportoitu taksonomian
aktiviteetin Sähköpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16
alla), hajautettuun energian varastointiin (sijoittuisi kuvan
sisäisen innovoinnin kvadranttiin ja on raportoitu taksonomian
aktiviteetin Sähkönvarastointi CCM 4.10 alla) ja laitteiden
kiertoon (merkintänä korjaaminen ja kunnostaminen ja
raportoitu taksonomian aktiviteetin Korjaus, kunnostaminen
ja uudelleenvalmistus CE 5.1 alla). Pääomamenotiedot
raportoidaan kestävyysraportin EU-taksonomiaa käsittelevässä
osiossa, ja ne on vielä laajemmin sisällytetty vieressä olevaan
taulukkoon Elisan ilmastosiirtymän toimintasuunnitelman
toteuttamisen edellyttämistä merkittävistä pääoma- ja toiminta-
menoista.
Elisalle asiaankuuluvat pääomamenot ovat tyypillisesti
investointeja televiestintäinfrastruktuurin energiatehokkuuteen,
ja käyttökustannukset ovat esimerkiksi hiilivapaan energian
hankintaa alkuperätakuilla tai sähkönostosopimuksilla. Nämä
menojen esimerkit ovat jo osa Elisan toimintojen jatkuvan
parantamisen vakiintuneita prosesseja. Muut alueet ovat
vähemmän kehittyneitä, esimerkiksi riskien lieventäminen,
jotka johtuvat riippuvuuksista toimittajien suorituskyvystä
heidän omien ilmastotavoitteidensa suhteen. Tämä voi vaatia
lisäresursseja, kuten toimittajien sitouttamista kannustimilla,
sellaisten politiikkojen asettamista, jotka voivat johtaa hinnan-
korotuksiin, ja kiertotalouden mahdollisuuksien laajentamista.
Olemme edelleen muodostamassa ymmärrystämme ja
lähestymistapaamme tällä alueella, joten emme vielä anna
taloudellisia arvioita pääoma- tai käyttökustannuksista tällaisille
suunnitelluille toimille.
Elisan ilmastonmuutoksen suunnittelussa tunnistamme kolme
toimintaklusteria: energia, toimitusketju ja kiertotalous.
Nämä ovat sopusoinnussa Elisan ympäristöön, energiaan
ja hankintoihin liittyvien politiikkojen ja suuntaviivojen
tavoitteiden kanssa. Erityiset toiminnot, kuten mobiiliverk-
kojen energiatehokkuuden parantaminen tai energian
alkuperätodistukset, koostuvat erilaisista toimenpiteistä,
joita tehdään kertomusvuoden aikana Elisa-konsernin tai sen
arvoketjun eri osissa ja maantieteellisillä alueilla tai muiden
sidosryhmien kanssa. Toimitusketjujen ja kiertotalouden osalta
kehitämme edelleen lähestymistapojamme, joten emme vielä
esitä taloudellisia arvioita tällaisten suunniteltujen toimien
pääoma- tai toimintamenoista. Yllä olevaan taulukkoon
tiivistetyt avaintoimenpiteet ovat pääosin jatkuvaa parantamista
useiden vuosien ajan, mutta niillä kaikilla odotetaan olevan
lopputulos, joka edesauttaa Elisan lähiajan ilmastotavoitteiden
saavuttamista vuonna 2030.
Emme ole toistaiseksi tunnistaneet yllä olevan listan mukaisesti
merkittäviä haittoja, joita ilmastonmuutossuunnitelmaamme
perustuvista toimista aiheutuisi ulkoisille sidosryhmille,
mutta arvioimme tarvittavia toimenpiteitä, jos tämäntyyppisiä
tapauksia ilmenee.
Varmistamme johdonmukaisuuden ilmastosiirtymätavoitteiden
ja kasvihuonekaasujen inventaariorajausten välillä, eli rapor-
toinnissamme otetaan huomioon asiaankuuluvat päästölähteet.
Tämä saavutetaan määrittämällä selkeästi organisaatiorajaukset
Elisan kasvihuonekaasuinventaariolle, mukaan lukien
asiaankuuluvat alueet, toimitilat, omaisuuserät ja toiminnot.
Käytämme johdonmukaisia menetelmiä ja myös automaatiota
laskiessamme kasvihuonekaasupäästöjä kuukausittain,
neljännesvuosittain tai vuosittain. Lisäksi varmistamme, että
menetelmien jatkuva kehittäminen dokumentoidaan läpinä-
kyvästi ja että tietoja korjataan tarvittaessa takautuvasti, jotta
voidaan tehdä mielekkäitä vertailuja. Olemme rakentaneet
vankan ESG-tiedonhallintajärjestelmän kasvihuonekaasupääs-
töjen hallintaa ja raportointia varten, ja kehittäneet valmiuksia
skenaarioanalyyseihin eri päästövähennyskeinojen vaikutuk-
sista. Erityisesti toimittajien kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä
läpinäkyvyyden luomiseksi, jota tarvitaan Elisan kasvihuone-
kaasuinventaarion yhä yksityiskohtaisempaan analyysiin.
SBTi hyväksyi Elisan ensimmäisen lyhyen aikavälin tavoitteen
vuonna 2018, ja sitä päivitettiin vuonna 2023, jolloin uudeksi
perusvuodeksi asetettiin 2021. Aikaisempi edistyminen
ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on esitetty Elisan
vuosikertomuksissa. Asetetut perustason arvot perustuvat
Elisan varmennettuun ja julkisesti saatavilla olevaan ESG-rapor-
tointiin. Elisan kansainvälinen laajentuminen aiheuttaa jonkin
verran haasteita perustason suhteen, sillä uudet yritysostot
kasvattavat jossain määrin kasvihuonekaasuinventaariomme
rajauksia. Perustason arvoja tarkistetaan vähintään viiden
vuoden välein SBTi-ohjeiden mukaisesti päivitetyn tavoitteen-
asettelun yhteydessä. Tähän liittyvällä laskentamenetelmällä
varmistetaan, että tavoitteet ovat yhteensopivia, kun tavoitteena
43VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin avulla tunnistamme
esimerkiksi Elisan toimintaympäristöstä parametrit, jotka
voivat vaikuttaa merkittävästi toimintaan. Markkinatutkimus-
asiantuntijamme toimittavat esimerkiksi teknologiaan liittyvistä
tiekartoista, Elisan kilpailijoista ja muista markkinatekijöistä
strukturoituja analyysejä. Olemme jatkuvasti yhteydessä
sidosryhmiin, joihin toimintamme vaikuttaa tai jotka vaikuttavat
liiketoimintastrategiaan tai toimintaan, kuten asiakkaisiin,
työntekijöihin, sijoittajiin, sääntelyviranomaisiin ja toimittajiin.
Tunnustamme myös esimerkiksi paikallisyhteisöjen ja kansa-
laisjärjestöjen esittämät tärkeät näkökulmat. Skenaarioanalyy-
sissämme otetaan huomioon sekä fyysiset että siirtymäriskit eri
tietolähteiden perusteella.
Olemme arvioineet nykyisiä ja tulevia fyysisiä ilmastovai-
kutuksia toiminnallemme hyödyntäen ilmastoskenaarioita,
huomioiden äärimmäiset sääolot ja ilmaston tulevia muutoksia
pitkällä tähtäimellä, yli kolmen vuosikymmenen. Olemme
hyödyntäneet tietolähteitä ja työkaluja, joissa on huomioitu
toimintamme kannalta merkityksellisimpiä ilmastonmuutok-
seen liittyviä tekijöitä, kuten tulvat, voimakkaat myrskyt ja
maastopalovaarat. Käsittelimme myös yhteiskunnan alttiutta
ilmastonmuutokselle. Analyysin mukaan ilmastonmuutokseen
liittyvä altistuminen ja haavoittuvuus ovat suhteellisen vähäisiä
sekä Suomessa että Virossa, mutta joillakin kansainvälisillä
toimipisteillämme on suuremmat riskit joillakin alueilla.
Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet
Elisan Nettonolla 2040 -tavoitteen hiilipäästöjen neutraloitiin
voimme hyödyntää SBTi-aloitteen suositusten mukaisesti
poistotyyppisiä päästöhyvityshankkeita, pitkän aikavälintavoit-
teen saavuttamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että enintään
10 prosenttia nettonollatavoitteen päästöistä voidaan kattaa
poistamalla hiiltä päästöhyvityksillä.
Ensisijaisesti teemme työtä päästöjen vähentämiseen omassa
arvoketjussamme yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Juuri
nyt keskitymme vuodelle 2030 asetettuun lyhyen aikavälin
tavoitteeseemme vähentää päästöjämme 42 prosenttia
koskien kaikkien päästöluokkien päästöjämme. Emme käytä
päästöhyvityksiä lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteen saavutta-
miseen, mutta näemme että ne jo nyt ovat hyödyllisiä panoksia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseen myös oman arvoketjumme
ulkopuolella
Elisa ei ole kehittänyt omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan
kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen tai varastointiin
liittyviä hankkeita. Yhtiö otti vuonna 2020 käyttöön arvoketjun
ulkopuolisen päästövähennyksen käyttämällä vuosittain
päästöhyvityksiä oman toimintansa jäljellä olevia päästöjä
vastaavan määrän. Tämä kattaa päästöjä polttoaineista (Scope
1), pieni osuus muusta energian käytöstä (Scope 2) sekä
jätteistä, liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta ja työnte-
kijöiden työmatkaliikenteestä, etätyö mukaan lukien (Scope
3). Arvoketjun ulkopuolinen ilmastonmuutoksen hillintätoimet
ovat arvokas osa Elisan vastuullisten palveluiden tarjontaa
asiakkaille. Monilla valitsemillamme päästöhyvityshankkeil-
lamme on hyötyjä myös ihmisille ja luonnolle.
Elisa on ajan mittaan rakentanut päästöhyvitysportfolion useista
erityyppisistä, eri mantereilla toteutettavista laadukkaista
hankkeista seuraavien motivaatiotekijöiden mukaisesti:
• Riskien pienentäminen tasapainoisella portfoliolla
• Korkealaatuisten päästöhyvitysten saatavuuden ennustetta-
vuus
• Strategisista hankinnoista saatava taloudellinen hyöty
• Elisan maantieteellisten arvoketjuvaikutusten huomioiminen
• Käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin tutustuminen ja
niiden testaaminen tukemaan ilmastosiirtymää
Kun hankimme hiilikrediittejä, teemme huolellisuustarkas-
tuksen seuraavasti:
• Lisäisyys: Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä, joita ei
vähennetä muiden aloitteiden kautta
• Vuodon estäminen: Hankkeen päästövähennykset eivät
vuoda muihin paikkoihin tai toimintoihin
• Pysyvyys: Hanke estää pysyvästi hiilidioksidipäästöjen
pääsyn ilmakehään
• Todennettavuus: Objektiivinen kolmas osapuoli vahvistaa,
että hankkeen päästövähennykset ovat uskottavia
• Muu riskinarviointi: Hanke esimerkiksi välttää erittäin
korkean riskin maita
Elisa ostaa hiilikrediittejä korkealaatuisista hankkeista, jotka
on varmennettu standardointielinten, kuten Gold Standard:in
ja Verified Carbon Standard:in, toimesta ja jotka ovat
linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Näiden
standardien menetelmät varmistavat erilaisten hillintäteknolo-
gioiden ja -prosessien tarkan kvantifioinnin ja todennuksen.
Vähentääksemme hiilikrediittien laadun riskejä teemme
lisätarkastuksia mahdollisuuksien mukaan yhdessä valittujen
kumppaneiden kanssa. Seuraamme menetelmien kehitystä ja
osallistumme aktiivisesti vuoropuheluun tarjoajien ja muiden
asiantuntijoiden tai sidosryhmien kanssa kehittääksemme
jatkuvasti Elisan hiilikrediittiportfoliota.
44VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Hiilikredittien portfolio vuonna 2024
Hankkeen nimi Hankkeen tyyppi Hankkeen lyhyt kuvaus
Laatustandardi
ja hankkeen
tunnus
American BioCarbon -biohiili
(USA)
Poistaminen (Oxford-luokka 5)
Teknologinen hiilinielu
American BioCarbon tuottaa biohiiltä Louisianassa Yhdysvalloissa hyödyntämällä
sokeriruokoteollisuuden maatalousjätettä (bagassia eli sokeriruokojätettä). Puhtaan
hiilenpoistohyödyn lisäksi hankkeessa tuotetaan puhdasta energiaa sekä biohiiltä, jota voidaan
käyttää maanparannusaineena. Kun runsas biogeeninen jätemateriaali muunnetaan biohiileksi,
hiilidioksidi saadaan pois ilmakehästä.
Puro.earth
Puro-543800
San Jerónimo Coatlán
(Meksiko)
Poistaminen (Oxford-luokka 4)
Biogeeninen hiilinielu
San Jerónimo Coatlán on maaseutuyhteisö ja osittain alkuperäiskansojen yhteisö Oaxacan
eteläosassa Meksikossa. Maa on yhteisomistuksessa, ja viimeisten 20 vuoden ajan yhteisö on
tuottanut yhteisistä metsistä mänty- ja tammipuuta. Hankkeen ansiosta yhteisö voi investoida
metsien ennallistamiseen ja metsitykseen, ylläpitää metsänvartijapalvelua metsäpalojen ja
kulkutautien torjumiseksi sekä investoida sosiaalisiin hankkeisiin, joilla parannetaan väestön
terveydenhoitoa ja vedensaantia.
Climate Action
Reserve
CAR1829
Borneon turvesuot
(Indonesia)
Vähennys (Oxford-luokka 2) Indonesian Borneolla (Kalimantan) on noin 5,7 miljoonaa hehtaaria turvesoita. Hankkeessa
suojellaan ja ennallistetaan 149 800 hehtaaria turvemaiden ekosysteemejä, jotka kattavat
yhden Indonesian suurimmista jäljellä olevista koskemattomista suometsistä, ja metsitetään
4 433 hehtaaria metsättömiä alueita hankealueella. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia
eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa.
Verified Carbon
Standard
VCS 1477
Keio Seima
(Kambodža)
Vähennys (Oxford-luokka 2) Seiman suojelumetsää on 292 690 hehtaaria. Se sijaitsee Kambodžan itäosassa, pääasiassa
Mondulkirin maakunnassa, ja pieni alue ulottuu Kratien maakuntaan. REDD-hankealueella
on 166 983 hehtaaria metsää. Hanke on maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä
(AFOLU) koskeva hanke, joka kuuluu metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä
aiheutuvien päästöjen vähentämistä (REDD) koskevaan hankeluokkaan. Hanke suojelee myös
luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa.
Verified Carbon
Standard
VCS 1650
Rimba Raya
(Indonesia)
Vähennys (Oxford-luokka 2) Hankkeessa suojellaan Indonesiassa Borneon saaren kaakkoisosassa olevaa Rimba
Rayan aluetta metsäkadolta. Metsäkato on ollut jo vuosikymmenten ajan vakava ongelma
Borneolla. Jäljellä olevat sademetsät ovat vaarassa hävitä puunkorjuun, laittomien hakkuiden,
mineraalikaivosten ja palmuöljyn tuotannon vuoksi. Suojelualueen koko on 64 000 hehtaaria.
Se on satojen eri lajien elinympäristö, myös uhanalaisen borneonorangin.
Verified Carbon
Standard
VCS 674
Elisan arvoketjun ulkopuolinen hillintäportfolio koostuu
tällä hetkellä sekä vähennys- että poistohankkeista. Kuten
alla on kuvattu, Elisan aktiivinen hiilikrediittiportfolio, josta
mitätöintejä on tehty raportointivuonna, sisälsi poistotyyppisiä
hankkeita Oxfordin kategoriasta 4 (metsien ennallistaminen/
uudelleenmetsitys) ja kategoriasta 5 (biohiili) sekä vähennys-
tyyppisiä hankkeita.
Näemme lisäarvon innovaatiossa ja vuoropuhelussa myös
suoraan hankkeiden kehittäjien kanssa ja tuemme esimerkiksi
aloitteita kuten aurinkoliesijärjestelmiä Sambian kyläyhteisöille
ja mangroveviljelmiä Indonesiassa ja Filippiineillä. Kuvaamme
Elisan vastuullisuussivuilla läpinäkyvästi kaikki portfoliomme
hankkeet ja niihin liittyvät mitätöinnit sekä niiden ilmasto- ja
muut edut.
45VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Mitätöidyt hiilikreditit
Raportointivuonna mitätöidyt päästöhyvitykset Vertaileva (2023) N (2024)
Yhteensä (t CO
2
-ekv.) 11 101 6 800
Poistohankkeiden osuus (%) 4 16
Vähennyshankkeiden osuus (%) 96 84
Verified Carbon Standard (%) 96 84
Puro.earth (%) 1 1
Gold Standard (%) 3 0
Climate Action Reserve (%) 0 15
Osuus hankkeista EU:n alueella (%) 1 0
Vastaaviksi oikaisuiksi kelpaavien päästöhyvitysten osuus (%) 0 0
Tulevaisuudessa peruutettavaksi
suunnitellut päästöhyvitykset Määrä 2040 asti
Yhteensä (t CO
2
-ekv.) Olemme toistaiseksi ostaneet krediittejä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta, eikä meillä
ole usean vuoden mittaisia sopimuksia. Odotamme jatkavamme hiilidioksidipäästöjen
mitätöintiä hiilikrediiteillä omassa suorassa toiminnassamme jäljellä olevien päästöjen
verran ja valmistaudumme yhä enemmän kohti neutralointivaihetta vuoden 2040
jälkeenkin.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energian kokonaiskulutus vuonna 2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
4 018
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
33
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen
kulutus (MWh)
11 959
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
16 010
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
4
Ydinvoimalla tuotettu energia (MWh)
239 847
Ydinvoimalla tuotetun energian kulutuksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta (%)
66
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja
yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety, jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
17
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen
kulutus (MWh)
109 382
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
50
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
109 449
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
30
Energian kokonaiskulutus (MWh)
365 306
Energian kokonaistuotanto vuonna 2024
Energian kokonaistuotanto (MWh) 6 565
Uusiutuvan energian kokonaistuotanto (MWh) 6 565
46VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Käytetyt sopimukselliset välineet vuonna 2024
Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja ostoon
yhdessä energian tuotannon ominaisuustietojen kanssa suhteessa
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%)
30,9
Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka
sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöihin
Sähkönostosopimukset (PPA) ja uusiutuvan
energian sertifikaatit (REC)
Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja ostoon
ilman energian tuotannon ominaisuustietoja suhteessa Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöihin (%)
69,1
Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka
sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöihin
Alkuperätodistukset (GoO) ja REC
Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa’s
Sustainability Linked Loan) Elisa on sitoutunut varmistamaan
hiilivapaan sähkön hankinnan Elisa Oyj (Suomi) ja Elisa Eesti
As:ssa. Hiilivapaa sähkö on sähköenergiaa, joka tuotetaan
resursseista, jotka eivät tuota hiilidioksidipäästöjä. Vuonna
2024 Elisa-konsernissa, mukaan lukien Elisa Corporation
(Suomi) ja Elisa Eesti As, käytetään 100 prosenttia hiilivapaata
sähköä, joka katetaan alkuperätakuilla, omalla tuotannolla,
omilla asennuksilla ja tuulivoiman PPA-sopimuksilla.
Energiankulutus suhteessa liikevaihtoon vuonna 2024
Toimintojen kokonaisenergiankulutus korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla
suhteessa toimintojen nettotuloihin korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla
(MWh/EUR) 0,0002
47VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt Scope 1, 2 ja 3
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuode
Perusvuosi (2021)
Vertailukelpoinen
(2023)
Vuosi N
(2024)
Prosentti-
muutos
N/N-1 2025 2030 2050
Vuotuinen % tavoite
(2030) / perusvuosi
(2021)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO
2
-ekv.) 5 927 4 084 925 22,7 860 3 438 593 5
Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen osuus säännellystä päästökauppajärjestelmästä (%) 0 0 0 0 0 0 0 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO
2
-ekv.) 53 510 63 047 44 025 69,8 40 943 31 036 5 351 5
Markkinaperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO
2
-ekv.) 2 328 1 595 1 432 89,8 1 332 1 350 233 5
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (t CO
2
-ekv.) 238 961 268 877 240 458 89,4 223 626 138 597 23 896 5
(1) Ostetut tavarat ja palvelut 140 994 146 646 124 520 84,9 115 803 81 777 14 099 5
(2) Tuotantohyödykkeet 40 669 36 219 30 085 83,1 27 979 23 588 4 067 5
(3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2
-päästöihin) 24 483 28 201 29 819 105,7 27 731 14 200 2 448 5
(4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 257 451 280 62,0 260 149 26 5
(5) Toiminnassa muodostuva jäte 425 673 517 76,9 481 247 43 5
(6) Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 406 2 233 1 358 60,8 1 263 235 41 5
(7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 736 1 987 1 896 95,4 1 764 1 007 174 5
(8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(10) Myytyjen tuotteiden jalostus N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(11) Myytyjen tuotteiden käyttö 28 959 49 512 49 289 99,5 45 839 16 796 2 896 5
(12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 1 032 2 955 2 694 91,2 2 506 599 103 5
(13) Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(14) Franchising N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
(15) Investoinnit N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO
2
-ekv.) 298 398 336 009 285 408 265 429 173 071 29 840 5
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (t CO
2
-ekv.) 247 216 274 556 242 815 225 818 143 385 24 722 5
48VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon N (2024) N-1 (2023) % N / N-1
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO
2
-ekv./EUR) 0,00013 0,00015 84
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO
2
-ekv./EUR) 0,00011 0,00013 88
Elisa raportoi sekä sijaintiperusteiset että markkinaperusteiset
luvut. Sähkönkulutuksen paikkaperusteiset päästöt lasketaan
käyttämällä viimeisimmän eurooppalaisen jäännösjakauma-
raportin kolmen vuoden keskiarvoa koko toimittajajakauman
osalta. EU:n ulkopuolisten yritysten osalta käytetään maakoh-
taisia tietoja, jos niitä on saatavilla. Jos maakohtaisia tietoja
ei ole saatavilla, käytetään maailmanlaajuisia keskiarvoja.
Markkinaperusteiset sähkölaskennat tehdään käyttämällä
jäännösjakauman kolmen vuoden keskiarvoa viimeisimmistä
eurooppalaisista jäännösjakaumaraporteista. EU:n ulko-
puolisten yritysten osalta käytetään maakohtaisia tietoja, jos
niitä on saatavilla. Jos maakohtaisia tietoja ei ole saatavilla,
käytetään maailmanlaajuisia keskiarvoja. Lämmityksen ja
jäähdytyksen osalta käytetään maakohtaisia kertoimia, jos ne
ovat saatavilla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytetään Yhdistyneen
kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministe-
riön (Defra) viimeisimmän raportin lämmitys- ja jäähdytysläm-
pökertoimia.
Elisan kotimarkkinoiden tietotekniikka- ja viestintälaitteiden
vähittäiskauppa on luokiteltu ilmastovaikutuksiltaan merkittä-
vään toimintaan G47.4. Emme erottele tätä toimintaa Elisan
tilinpäätöksessä. Elisan yhtiöiden energian kokonaiskulutus
liikevaihtoon suhteutettuna (energiaintensiteetti) johdetaan
Elisan kokonaisenergiakulutuksesta, joka on raportoitu
taulukossa Energian kokonaiskulutus vuonna 2024 jaettuna
Elisan konsernin tuloslaskelman kokonaisliikevaihdolla
(Konsernin tilinpäätöksen liite 2.3).
Elisa raportoi kaikki olennaiset Scope 3 -päästöjen kategoriat
hiilidioksidiekvivalenttitonneina, kuten on esitetty taulukossa
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt: Merkittävät Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöt. Tiettyjen kategorioiden ja yritysten
olennaisuus perustuu europerusteiseen kynnysarvoon. Kun
euromääräinen tieto ylittävät kynnysarvon, ne raportoidaan
asiaankuuluvissa kategorioissa. Käytetyt Scope 3 -tiedot
on saatu joko suoraan Elisan sisäisistä järjestelmistä tai
kolmannen osapuolen kumppaneiden raporteista. Tuote- ja
toimittajakohtaisia CO
2
-kertoimia käytetään mahdollisuuksien
mukaan. Esimerkiksi elektroniikkatuotteiden päästöt lasketaan
käyttämällä toimittaja- ja tuotekohtaisia kertoimia (esim.
Apple-tuotteet, kannettavat tietokoneet), ja tuotantoketjun
alkupään kuljetukset lasketaan toimittajakohtaisten päästöker-
toimien avulla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytämme yleistä
keskiarvoa tai toimialakohtaisia kertoimia (esim. Defran
päästökertoimet, LIPASTO:n liikennepäästötietokannan
päästökertoimet tai eri elinkaariarviointitutkimusten keskiarvo).
0,12 prosenttia päästöistä on laskettu pohjaten toimittajan
raportoimaan päästötietoon.
Kuusi kasvihuonekaasupäästöjen kategoriaa on jätetty
laskennan ulkopuolelle (tuotantoketjun alkupään vuokratut
omaisuuserät, kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä,
myytyjen tuotteiden jalostus, tuotantoketjun loppupään
vuokratut omaisuuserät, franchising ja investoinnit) koska
niiden arvioitiin olevan epäolennaisia. Elisalla ei ole
merkittäviä Scope 3 -kategoriaan vuokrattuja omaisuuseriä,
jotka eivät kuuluisi jo Scope 1- ja Scope 2 -kategorioihin.
Energiankulutus vuokratuissa toimipaikoissa sekä muiden
vuokrasopimusten alaisten toimijoiden energiankulutus
lasketaan ja raportoidaan Scope 2 -kategoriassa. Elisa ei
harjoita franchising-toimintaa, eikä investoinneista ja myytyjen
tuotteiden jalostuksesta aiheutuvilla päästöillä ole merkitystä.
Päästöt kuljetuksista tuotantoketjun loppupäässä sisältyvät
alkupään kuljetusluokkiin.
Elisan kasvavan kansainvälisen jalanjäljen vuoksi raportoin-
timme ja tietojemme rajauksissa ovat mukana vuonna 2024
tehdyt uudet yritysostot. Elisa kehittää mittauksiaan jatkuvasti,
mikä voi aiheuttaa muutoksia tietoihin liiketoiminnan tai
toiminnan muutosten lisäksi. Vuonna 2024 kehitimme
perusteellisesti tiedonkeruu- ja tiedonhallintaprosessejamme
ja priorisoimme ensisijaisia tietoja toissijaisten arvioitujen tai
oletettujen tietojen sijasta, minkä ansiosta tietojen laatu parani
yleisesti. Nämä parannukset ovat havaittavissa esimerkiksi,
epäsuorissa ja Scope 3 ostetut palvelut tiedoissa. Lisäksi
olemme pitäneet Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupääs-
tökertoimet ajan tasalla kolmansien osapuolten toimittamien
lähteiden mukaan. Olemme myös päivittäneet kasvihuone-
kaasupäästökertoimemme uusimman saatavilla olevan tiedon
perusteella Scope 3 -päästöjen osalta.
Elisan päästöjen vaikutukset suhteessa liikevaihtoon (päästöin-
tensiteetti) on laskettu Elisan yhtiöiden kokonaispäästöistä,
jotka on raportoitu taulukossa Kokonaiskasvihuonepäästöt
(osoittaja) jaettuna Elisan tilinpäätöksessä raportoidulla
liikevaihdolla (nimittäjä) (Konsernin tilinpäätöksen liite 2.3).
Laskentaperiaatteet – Kasvihuonekaasupäästöt
Elisan energiakulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät
kaikkien Elisa-konsernin yritysten tiedot, jotka raportoidaan
Elisan tilinpäätöksessä. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan
seuraavien standardien mukaisesti: GHG Protocol Corporate
Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain
(Scope 3) Accounting and Reporting Standard. Elisa ottaa
laskelmissaan huomioon yleiset laskentaperiaatteet. Laskennan
rajaukset on määritetty toiminnoille siten, että ne vastaavat
parhaiten Elisan toimintaa. Raportointi sisältää suorat kasvihuo-
nekaasupäästöt (Scope 1), epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
(Scope 2) sekä arvoketjun alkupään ja loppupään päästöt
merkityksellisistä Scope 3 -kategorioista.
Suora energia sisältää polttoaineet, öljyt ja kaasun, joita Elisa
ostaa käytettäväksi liikkuvissa (kuten työsuhdeautoissa) tai
kiinteissä lähteissä (kuten lämmitysjärjestelmissä tai generaat-
toreissa). Scope 1 -päästölaskelmat perustuvat Elisan suoraan
energiankulutukseen ja kunkin polttoainetyypin asiaankuuluviin
päästökertoimiin. Päästökertoimet on johdettu Tilastokeskuksen
uusimmasta tietokannasta.
Epäsuora energia sisältää hankitun lämmityksen, jäähdytyksen
ja sähkön kulutuksen eri tiloissa (kuten toimistotiloissa,
myymälöissä, verkoissa, jne.), joita Elisa vuokraa tai omistaa.
Yleensä kulutusluvut saadaan vuokranantajalta (kiinteistön-
hoitoyhtiöltä), vuokralaskuista tai muista vastaavista laskuista.
Jos tietoja todellisesta kulutuksesta ei ole saatavilla, energia
lasketaan neliömetrien perusteella ja käyttämällä toimitila-
kohtaista kulutusintensiteettiä (kWh/m2). Scope 2 -päästölas-
kelmat perustuvat Elisan epäsuoraan energiankulutukseen.
49VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Toimintaperiaatteet
Elisa päivitti konsernitason ympäristöpolitiikkansa vuonna
2024 edistääkseen resurssitehokkuutta, kiertotaloutta ja
jätehuoltoa koskevia tavoitteitaan. Politiikassa painotetaan
keskeisiä alueita, kuten jätteiden vähentämistä, resurssitehok-
kuuden parantamista ja siirtymistä kohti kiertotaloutta. Elisa
edistää primääriresurssien käytön vähentämistä ja kestävää
hankintaa tukemalla kiertotalousratkaisuja ja asettamalla kier-
totalousvaihtoehdot etusijalle mahdollisuuksien mukaan. Elisa
keskittyy toiminnassaan pidentämään tuotteiden elinkaarta ja
kehittämään kiertotalouden liiketoimintamalleja, joilla pyritään
luopumaan asteittain kaatopaikkojen käytöstä ja minimoimaan
muun kuin energiajätteen poltto. Yhtiö tukee asiakkaita ja
sidosryhmiä kiertotalouden tarjoamalla. Kehitämme Elisassa
toimintaamme niin, että ennaltaehkäisy, uudelleenkäyttö,
kunnostaminen ja kierrätys sekä muut hyödyntämismenetelmät
ovat ensisijaisia hävittämiseen verrattuna. Yhtiö on sitoutunut
minimoimaan jätteen syntymisen vastuullisilla liiketoimintakäy-
tännöillä, ottamaan sidosryhmät mukaan kiertotalousaloitteisiin
ja varmistamaan, että siirtyminen kiertotalouteen on oikeuden-
mukaista ja tasapuolista kaikille.
Lisätietoja politiikan soveltamisalasta ja täytäntöönpanosta
kohdassa Ilmastonmuutos.
Lähestymistapamme
Elisa on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuk-
siaan osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, joka on
selitetty tämän selvityksen DMA-osiossa. Meillä ei ole omaa
valmistustoimintaa, mutta tiedostamme, että liiketoimintamme
ja toimintomme ovat riippuvaisia luonnonvaroista, joita
tarvitaan käyttämiemme ja myymiemme laitteiden valmistuk-
Tavoitteet, suoriutuminen ja toimenpiteet vuonna 2024
Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet
Ei jätettä
tuotantohyödykkeiden
toimituksissa
(tuotantoketjun
alkupäässä)
Elisa-
konserni
Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin,
ja Elisan ympäristöpolitiikka
päivitettiin vastaavasti vuonna 2024,
mikä luo perustan tulevalle työlle
Toimittajien sitouttaminen ilmastosiirtymän
suunnitteluun, keskittyen aluksi logistiikkaan
Suomessa
Ei jätettä kaatopaikoille
tai muuhun kuin
energiaa tuottavaan
polttoon (suora)
Elisa-
konserni
Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin,
ja Elisan ympäristöpolitiikka
päivitettiin vastaavasti vuonna 2024,
mikä luo perustan tulevalle työlle
Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen
verkkolaitteiden uudelleenkäytölle Suomessa ja
Virossa.
Toimistojen jätevirtojen arvion päivitys, keskittyen
Suomeen
Ei jätettä ennen
luovutusta asiakkaalle
(tuotantoketjun
loppupää)
Elisa-
konserni
Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin,
ja Elisan ympäristöpolitiikka
päivitettiin vastaavasti vuonna 2024,
mikä luo perustan tulevalle työlle
Hiilivaikutuksen laskennan kehittäminen
kunnostetuille ja korjatuille laitteille Suomessa.
Laitteiden kiertotalouden parantaminen ja
kehittäminen EU:n taksonomiavaatimusten mukaisesti
Suomen toiminnoissa.
Kuluttajien tietoisuuden lisääminen laitteiden
kierrätyksestä ja uudelleen käytöstä sosiaalisen
median kampanjan avulla.
seen. Lisäksi näemme kiertotalouden resurssien ulosvirtaukset
suurelta osin mahdollisuutena esimerkiksi kuluttaja-asiakkaille
suunnatun laitteiden kunnostus- ja korjausliiketoimintamme
kautta tai yritysasiakkaillemme suunnattuina kiertotalouden
liiketoimintamalleina, joissa laitteet tarjotaan palveluna.
Elisa on riippuvainen arvoketjun alkupään ilmastositoumuksista
ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Parannamme jatkuvasti
resurssitehokkuutta omassa toiminnassamme mutta myös
laajemmin arvoketjussamme kiertotaloustoimilla yhteistyössä
toimittajiemme kanssa. Kiertotaloustoimet ovat myös tärkeitä
keinoja vaikuttaa myönteisesti ilmasto- ja muihin ympäristö-
vaikutuksiimme. Olemme luoneet arvoketjumme loppupäässä
liiketoimintamalleja, joiden avulla asiakkaamme voivat sitoutua
kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Samoin etsimme
jatkuvasti keinoja parantaa oman toimintamme resurssitehok-
kuutta uudelleenkäytön, korjaamisen ja kunnostamisen avulla
sekä osallistumalla käytettyjen tavaroiden markkinapaikkoihin.
Elisa ei ole suoraan kysynyt paikallisyhteisöiltä palautetta
kiertotalouteen ja jätteisiin liittyen. Käymme kuitenkin
säännöllistä keskustelua ja keräämme palautetta olennaisista
aiheista kiertotalouteen ja jätteisiin liittyen asiakkailta ja
toimittajiltamme, mukaan lukien jätehuoltopartnerit. Elisa ei ole
tunnistanut sellaisia yhteisöjä, joita Elisan resurssien käyttö ja
kiertotalouden toimenpiteet, olisivat suoraan olennaisilta osin
koskettaneet tai vahingoittaneet. Yhtiö tarkastelee vaikutuksia
varmistaakseen, että toiminta ei aiheuta negatiivista vaikutusta
sidosryhmiin, ja se arvioi tarvittavia toimenpiteitä, jos tällaisia
tapauksia ilmenee.
Kiertotalouden ja siihen kuuluvien resurssien sisään
virtausten ja ulosvirtausten (tässä jätteen) merkitys on
arvioitu Elisalle olennaiseksi, joten olemme asettaneet osana
ilmastosiirtymäämme Nollahukka 2030 -tavoitteen, jolla on
myös kolme yllä esitettyä alatavoitetta. Elisalla nollahukka
tarkoittaa resurssien säästämistä kaikessa toiminnassa,
jotta vältetään haitalliset päästöt. Tavoite on vapaaehtoinen
eikä sitä ole velvoitettu lainsäädännöllä. Siinä pyritään
minimoimaan ja vähitellen luopumaan kaatopaikalle
vietävästä jätteestä. Jätehuoltoa hoidetaan kohdennetuilla
toimilla tuotantoketjun alkupäässä, suorassa toiminnassa ja
tuotantoketjun loppupäässä, mukaan lukien asianmukainen
käsittely kiertoprosesseissa, kuten materiaalien talteenotossa ja
uudelleenkäytössä.
Nollahukka 2030 -tavoite on jaettu kolmeen alatavoitteeseen.
Ensimmäinen alatavoite on nollahukka pääomahyödyk-
keiden toimituksissa, mikä tarkoittaa pakkausmateriaalien
minimointia ja kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöä
verkkolaitteissa. Toinen alatavoite on nollahukka kaatopaikalle
tai muuhun kuin energiaa tuottavaan polttoon, mikä tarkoittaa
esimerkiksi toimisto- ja myymäläjätteiden minimoimista,
sekä verkkolaitteiden uudelleenkäyttöä, kunnostamista ja
vastuullista kierrätystä. Kolmas alatavoite on nollahukka
asiakastoimitukseen asti, mikä tarkoittaa laitteiden uudelleen-
käyttöä, kunnostamista ja vastuullista kierrätystä. Suorituskyvyn
edistymistä tarkastellaan asetettuun tavoitteeseen nähden.
Tavoite on linjassa ympäristöpolitiikkamme kanssa, jossa
olemme sitoutuneet hallitsemaan toimintamme olennaisia
negatiivisia vaikutuksia ja riskejä. Olemme sitouttaneet sisäiset
sidosryhmät tavoitteiden asettamiseen.
50VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Elisa on yksi Suomen suurimmista mobiililaitteiden jälleenmyy-
jistä, minkä vuoksi laitteiden valmistuksessa käytetyt resurssit
ovat meille olennaisia. Palveluntarjoajan roolissamme voimme
vaikuttaa myönteisesti elektroniikka jätteisiin ja ympäristöön
tarjoamalla ratkaisuja, jotka pidentävät laitteiden elinkaarta
ja tietoturvallista kierrätystä. Yhtiö noudattaa lakisääteisiä
määräyksiä ja ohjeita myös verkkojemme rakentamisessa.
Verkkojen rakentamisessa ja kunnossapidossa yhtiöllä on
prosessi laitteiden uudelleenkäyttöä varten. Jos uudelleen-
käyttö ei ole käytännössä mahdollista teknisistä syistä tai
taloudellisesti kannattavaa esimerkiksi huonon energiatehok-
kuuden vuoksi, laitteiden materiaalit kierrätetään. Paikalliset
yhteistyökumppanit vastaavat kierrätyksen ja jätehuollon
järjestämisestä toimistotiloissamme. Jätteisiin liittyvät tiedot
kerätään Elisan kestävyysraportointi- ja seurantajärjestelmän
kautta, ja ne perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin
tietoihin tai arvioihin. Suoriutumista suhteessa asetettuihin
tavoitteisiin seurataan yritysvastuujohtoryhmässä ja olennai-
sissa toiminnoissa.
Yhtiö on sitoutunut tukemaan ratkaisuja, jotka on suunniteltu
kiertotaloutta varten ekologisen suunnittelun ja tuotteiden
käyttöiän pidentämisen avulla. Tähän sisältyy tuotteiden uudel-
leenkäyttö, korjaaminen ja kunnostaminen niiden kestävyyden,
korjattavuuden ja kierrätettävyyden parantamiseksi, jotka
ovat keskeisiä osatekijöitä siirtymisessä kohti kiertotaloutta.
Vähennämme riippuvuuttamme uusista raaka-aineista,
ja tavoitteenamme on priorisoida kiertoon perustuvien
vaihtoehtojen hankkimista ja lisätä materiaalien talteenottoa
omassa toiminnassamme. Sitoumuksemme ulottuu materiaa-
lien kestävään hankintaan, kiertovaihtoehtojen suosimiseen
toimitusketjussamme sekä työntekijöiden terveyden ja
turvallisuuden turvaamiseen. Nämä toimet ovat uusiutuvien
luonnonvarojen kaskadikäyttöperiaatteen mukaisia, jossa
korostetaan luonnonvarojen vastuullista ja tehokasta käyttöä.
Resurssien sisäänvirtaukset vuonna 2024
Resurssien sisään virtauksen tuotteiden kokonaispaino mukaan lukien pakkaukset (kg) 79 199 692
Biologisten materiaalien osuus mukaan lukien pakkausmateriaalit (%) 0,4
Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten välituotteiden ja
toissijaisten materiaalien mukaan lukien pakkaaminen (kg) 0
Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten välituotteiden ja
toissijaisten materiaalien prosenttiosuus (%) 0
Laskentaperiaatteet – Resurssien sisäänvirtaukset
Mittari sisältää Elisa Oyj:n (Suomi), Elisa Eesti As:n toiminnot, koska tuotteiden sisään virtaus on olennaisin näille liiketoimi-
noille. Tuotteiden kokonaispaino sisältää kaikki vuoden 2024 aikana hankitut valmistetut materiaalit, elektroniset laitteet ja
verkkoteknologiat. Painotiedot kerätään Elisan hankintajärjestelmästä, jossa toimittajan antamia tietoja käytetään, kun ne ovat
olleet saatavilla. Jos tällaisia tietoja ei ole ollut saatavilla, olemme käyttäneet tutkittuja arvioita. Käytetty tai hankittu biologinen
materiaali on määrältään merkityksetön, joten arvioimme sen määrän olevan lähes nolla. Arvioimme toissijaisten uudelleen-
käytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien painon ja osuuden myös vähäisiksi, ja on siksi nolla, koska meillä ei ole riittäviä ja
tarkkoja tietoja oikeutettujen laskelmien tekemiseksi.
Varmistaaksemme raportoitujen tietojen tarkkuuden olemme huolellisesti välttäneet kaksoislaskennan käyttämällä Elisan
hankintajärjestelmästä saatuja tietoja vain kerran ja olemme käyttäneet kolmannen osapuolen varmennusta tiedoille ja
laskelmille.
Elisa sitouttaa kuluttajia kiertoajatteluun esimerkiksi lisäämällä
tietoisuutta ja edistämällä laitteiden kierrätystä asiakkaille
suunnattujen kannustimien avulla. Jatkamme myös kestävien ja
kiertotaloustuotteiden tarjoamamme laajentamista esimerkiksi
laite palveluna -liiketoimintamallien avulla.
Resurssien sisäänvirtaukset
Valmistetut elektronisten laitteet, verkkoteknologiat ja akut
muodostavat suurimman osan sisäänvirtaavista materiaaleista.
Käytämme näitä laitteita ja teknologioita verkostojemme
toimintaan sekä palvelujen ja tuotteiden tarjoamiseen
asiakkaillemme ja loppukäyttäjillemme. Näissä laitteissa
ja teknologioissa käytetään metalleja ja mineraaleja, myös
joitakin kriittisiä ja harvinaisia materiaaleja. Monille näistä
materiaaleista on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan korvaavia
vaihtoehtoja.
51VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Resurssien ulosvirtaukset - Jäte
Elisa ei itse valmista tai tuota mitään markkinoilla tarjoamistaan
tuotteista. Elisa toimii jälleenmyyjänä, joka toimittaa tuotteita
asiakkaille. Tässä ominaisuudessa resurssien sisään- ja
ulosvirtausmäärät, tuotteet ja niiden pakkaukset mukaan
lukien, ovat lähes samanarvoisia.
Elisan verkkotoiminnoissa, toimitiloissa, toimistotiloissa
ja liiketoiminnoissa resurssien ulosvirtaukset ovat pääosin
elektroniikkajätettä, johon kuuluu tyypillisesti verkkolaitteita,
muuta elektroniikkaa, paristoja (ladattavia ja ei-ladattavia) ja
lisäksi pakkauksia. Toimistojätteen määrä on Elisan jätemää-
rässä minimaalinen, ja noudatamme yhteistyössä paikallisten
jätehuoltokumppaneiden kanssa jätehuoltoperiaatteita, joita
ovat vähentäminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys.
Elisa toimii laajennetun tuottajavastuun periaatteiden
mukaisesti kierrättämällä elektroniikkalaitteita, paristoja ja
akkuja sekä pakkausmateriaalia. Vaihdetut verkkolaitteet joko
käytetään uudelleen omissa toiminnoissamme, myydään
käytettyjen laitteiden markkinoille tai kierrätetään kolmannen
osapuolen kumppanimme kautta. Laitteet, jotka luovutetaan
kolmannelle osapuolelle jatkokunnostusta ja myyntiä varten,
kerätään ja tutkitaan ensin Elisassa, jotta voidaan arvioida,
ovatko ne kaupallisesti kannattavia, ennen kuin ne pakataan
kuljetusta varten. Suomessa ja Virossa sijaitsevissa myymä-
löissämme on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyspisteitä,
joiden kautta esimerkiksi laitteet viedään uudelleenkäsittelyyn
uusien elektroniikkatuotteiden materiaaleiksi. Suomen myymä-
löissämme on erityisiä keräyslaatikoita mobiililaitteiden ja
muiden kannettavien laitteiden kierrätystä varten. Tarjoamme
rahallisen korvauksen uudelleenkäyttöön kelpaavista
puhelimista esimerkiksi uuden laitteen oston yhteydessä.
Kerätyt laitteet korjataan, kunnostetaan ja tuodaan uudelleen
markkinoille kuluttajille, mikä edistää kiertotaloutta.
Lisäksi Elisa noudattaa paikallisia lakeja osana tuottajavastuuta,
esimerkiksi Suomessa pakkausjätteen kierrätyksen osalta.
Jätemäärät vuonna 2024
Jätteen kokonaismäärä (kg) 838 763
Kierrättämätön jäte (kg) 219 803
Kierrättämätön jäte (%) 26
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (kg) 356 435
Loppukäsittelystä muualle ohjatun
jätteen kokonaismäärä (kg) 675 699
Vaarallinen jäte (kg) 356 415
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg) N/A
Kierrätys (kg) 356 415
Muut hyödyntämistoimet (kg) N/A
Tavanomaiset jätteet (kg) 319 284
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg) N/A
Kierrätys (kg) 262 545
Muut hyödyntämistoimet (kg) 56 739
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä
(kg) 163 065
Vaarallinen jäte (kg) 20
Poltto (kg) N/A
Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A
Muu loppukäsittely (kg) 20
Tavanomaiset jätteet (kg) 163 045
Poltto (kg) 163 045
Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A
Muu loppukäsittely (kg) N/A
Laskentaperiaatteet – Resurssien ulosvirtaus - Jäte
Mittari sisältää Elisa-konsernin tiedot eli kaikki yhtiöt, jotka
sisältyvät Elisan tilinpäätökseen. Elisan jätemäärät koostuvat
suoraan eri toimipaikoissa (kuten toimistoissa, myymälöissä
ja verkkoinfrastruktuurin toimipaikoissa) syntyvistä
materiaaleista, jotka liittyvät pääasiassa liiketoimintaamme.
Suurin osa jätteestä koostuu paristojätteestä ja sähkö- ja
elektroniikkalaiteromusta (johon kuuluvat teknologialaitteet
ja kulutuselektroniikkatuotteet) sekä metalli- ja pakkaus-
jätteestä. Lisäksi toimistojätettä on pieni osa kokonais-
jätemäärästä, ja se sisältää tyypillisesti paperin, pahvin
ja biojätteen kaltaisia materiaaleja. Näiden jätevirtojen
koostumukseen kuuluu monenlaisia materiaaleja, erityisesti
mineraaleja, metalleja ja kriittisiä materiaaleja teknolo-
gialaitteista ja paristoista, pakkausmateriaaleista peräisin
olevia muoveja sekä toimistojen biojätteestä peräisin olevaa
biomassaa. Jätetiedot kerätään järjestelmällisesti jätehuol-
tokumppaneidemme tai rakennuksen johdon raporteista,
mikä takaa tarkkuuden. Tapauksissa, joissa tosiasiallisia
tietoja ei ole saatavilla, erityisesti tietyissä toimistoissa,
käytetään toimistojen henkilömäärään perustuvia arvioita,
koska se korreloi suoraan jätteen syntymiseen. Arvioidun
tiedon osuus on kuitenkin alle 3 prosenttia Elisan kokonais-
jätemäärästä.
52VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS S1
Oma työvoima
Toimintaperiaatteet
Elisa tunnustaa ihmisten vapautta, ihmisarvoa ja tasa-arvoa
suojaavien perusoikeuksien yleismaallisen ja absoluuttisen
luonteen. Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien
toimintaohjeiden mukaisesti koko arvoketjussamme.
Elisa on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien Elisan palve-
luksessa työskentelevien ihmisoikeuksia ja työntekijöiden
oikeuksia joko suoraan työntekijöinä tai välillisesti muina kuin
työsuhteisina työntekijöinä. Yhtiön sitoumus ja julkilausuma
on vahvistettu ihmisoikeuspolitiikassa ja yleisissä toimintape-
riaatteissa. Elisa noudattaa aina paikallista työlainsäädäntöä ja
työehtosopimuksia toimintamaissaan.
Yleiset toimintaperiaatteet luovat puitteet liiketoiminnallemme
ja määrittävät eettiset standardit Elisa-konsernin työntekijöille,
yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Lisätietoja yleisistä
toimintaperiaatteista kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen.
Elisan vuonna 2024 päivitetty ihmisoikeuspolitiikka luo
perustan ja ohjaa ihmisoikeuksia koskevan due diligence
-prosessimme kehittämistä kaikissa toiminnoissamme ja
toimintaketjuissamme. Se luo myös puitteet Elisan ihmisoi-
keussitoumukselle. Päivityksessä otettiin huomioon Elisan
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tulokset. Arviointi tehtiin
YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja se huomioi Elisan
toiminnan kansainvälistymisen ja ihmisoikeuksia koskevan due
diligence -prosessin kehittymisen. Politiikka koskee Elisaa,
sen omistamia yrityksiä tai yrityksiä, joissa sillä on enemmistö-
osuus, sekä sen hallinnoimia toimintoja.
Elisa edellyttää, että työntekijät, liikekumppanit ja muut
kumppanit, joiden toiminnalla voi olla suora vaikutus
Elisan toimintaan, tuotteisiin ja palveluihin, kunnioittavat
ihmisoikeuksia ja sitoutuvat olemaan loukkaamatta niitä. Yhtiö
korostaa ihmisoikeuspolitiikassa sitoutumista siihen, että
työpaikalla ei esiinny häirintää, kiusaamista eikä syrjintää ja
että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti rekrytoinnissa, työ- ja
oppimismahdollisuuksissa, palkkauksessa ja työsuhteen-
päättymisissä. Elisa ei hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa,
pakkotyötä, orjatyötä tai orjuutta eikä mitään modernin
orjuuden muotoa Elisan sisällä tai sen toimintaketjussa.
Tapauksissa, joissa yhtiö havaitsee mahdollisia haitallisia
ihmisoikeusvaikutuksia, se on sitoutunut ryhtymään korjaaviin
toimenpiteisiin nopeasti ja tehokkaasti. Valitusten käsittelyn
ja korjaavien toimenpiteiden toimintatapaan kuuluu, että
käsittelemme kaikki kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, jotka
olemme aiheuttaneet tai joihin olemme myötävaikuttaneet ja
jotka vaikuttavat yksilöihin, työntekijöihin tai yhteisöihin.
Terveys ja turvallisuus
Elisan työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjä johdetaan
hyvällä esihenkilötyöllä ja toimintaohjelmilla, jotka ovat osana
päivittäistä toimintaamme. Työympäristön kehittäminen on
jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Työntekijät voivat
osallistua ja vaikuttaa työterveys- ja työturvallisuusasioiden
käsittelyyn työpaikalla. Elisa noudattaa kunkin toimintamaan
työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä.
Elisan henkilöstöhallinto vastaa työterveyshuollon kehittämi-
sestä ja palvelujen hankinnasta sekä varmistaa toiminnan
S – Yhteiskunta
hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Sen tavoitteena
on varmistaa terveellinen ja turvallinen työympäristö ja toimiva
työyhteisö, ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä ylläpitää ja
edistää Elisan työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työterve-
yshuoltoa varten laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma,
joka koskee kaikkia yksiköitä ja paikkakuntia ja jossa esitetään
työterveyshuollon keskeiset tavoitteet. Työterveyshuollon
toimivuutta ja tehokkuutta seurataan Elisan henkilöstöhallin-
nossa esimerkiksi sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon
kustannuksia koskevien raporttien sekä käyttäjäpalautteen
avulla.
Elisan työympäristötoimikunta käsittelee työsuojeluasioita Elisa
Oyj:n tasolla Suomessa ja koordinoi työsuojeluorganisaation
ja -ohjelmien toimintaa. Työympäristötoimikunta seuraa
työterveyshuoltopalvelujen toteutumista ja tekee kehitysehdo-
tuksia. Lisäksi toimikunta vastaa työsuojelun toimintaohjelman
laatimisesta, työpaikkojen terveellisyyden ja turvallisuuden
valvontatoimenpiteiden määrittämisestä sekä tapaturmien ja
sairauspoissaolojen seurannasta yritystasolla. Työympäris-
tötiimit seuraavat sairauspoissaoloja paikkakunta-, alue- ja
toimintokohtaisesti.
Elisa kerää, kirjaa ja mittaa alihankkijoidensa työtapaturmien
määrää sekä Suomessa että Virossa. Noudatamme myös
paikallisia lakeja ja ohjeita ja teemme tiivistä yhteistyötä
alihankkijoiden kanssa varmistaaksemme työn suorittamisen
turvallisuuden. 95 prosenttia Elisan työntekijöistä kuuluu
työsuojelun piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole
sattunut yhtään kuolemantapausta.
Elisa tarjoaa tietoa terveydenhuoltopalveluista henkilöstölle
intranetsivuilla, ja sisällyttää tätä tietoa myös työntekijöiden
perehdytykseen.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Työnantajana Elisa noudattaa syrjimättömyyden ja tasa-arvon
periaatteita kaikessa toiminnassa, ja edellyttää näiden
periaatteiden noudattamista myös kaikilta yhteistyökump-
paneilta. Edistämme tasa-arvoa koko työsuhteen elinkaaren
ajan. Moninainen työvoima rikastuttaa yhtiön näkökulmia,
edistää innovatiivisuutta ja tukee yhdessä oppimista. Elisassa
tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ohjaavat useat ohjeet ja
periaatteet, joista tärkeimmät ovat Elisan arvot ja Elisan yleiset
toimintaperiaatteet. Jokainen työntekijä käy Elisan yleisiä
toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen, jossa käydään läpi
Elisan syrjimättömyysperiaatteet. Työterveys- ja työturvallisuus-,
ihmisoikeus- ja etätyöpolitiikat vahvistavat osaltaan tasa-arvoa
ja yhdenvertaisuutta, ja niitä edistetään myös päivittäisillä
johtamiskäytännöillämme. Vastuu käytäntöjen toteuttamisesta
ja resurssien riittävyydestä on Elisan henkilöstöjohtajalla, joka
valvoo arvojen sisällyttämistä toimintaamme.
Elisa kehittää työympäristöjä ja työtapoja niin, että ne takaavat
asianmukaiset ja turvalliset työolosuhteet kaikille, ja tekee
tarvittaessa niihin kohtuullisia mukautuksia. Myös perhevapaita
on yhdenvertaisesti saatavilla. Helpottaakseen paluuta töihin
perhevapaan tai muiden pidempien poissaolojen jälkeen
yhtiö yleensä sopii työntekijöiden kanssa ajankohtaisia asioita
koskevien tietojen jakamisesta. Perhevapaalta palaaville
järjestetään asianmukaista uudelleenkoulutusta.
Elisa on sitoutunut tarjoamaan työympäristön, joka kannustaa
kaikkia oppimaan, kasvamaan, jakamaan ideoita ja
kehittämään työtään. Yhtiölle on tärkeää, että jokainen voi
olla oma itsensä ja tuntea tulevansa kuulluksi sellaisena kuin
on. Elisassa ei suvaita syrjintää, kiusaamista ja häirintää,
mukaan lukien rasismi ja seksuaalinen häirintä. Elisa kohtelee
S – Yhteiskunta
53VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti erityistuen tarpeesta, etnisestä
alkuperästä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuo-
lesta, uskonnollisesta vakaumuksesta ja muista henkilökohtaista
ominaisuuksista riippumatta. On tärkeää tunnustaa, että
tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun toteuttaminen edellyttää,
että teemme arviointeja muidenkin ulottuvuuksien kuin
esimerkiksi sukupuolen perusteella.
Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta viestiminen ja vuoropu-
helun edistäminen on tärkeä osa niiden edistämistä. Jaamme
tietoa työntekijöille muun muassa henkilöstön uutiskirjeillä ja
kohdennetuilla tasa-arvotapahtumilla. Elisa seuraa sisäisen
viestinnän tehokkuutta osana henkilöstötyytyväisyystutkimusta.
Käsittelemme tasa-arvoon liittyviä viestintätoimenpiteitä
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän sekä säännöllisissä
kestävän kehityksen viestintäryhmän kokouksissa
Jokaisella Elisan yrityksellä on asianmukaiset, vaatimustenmu-
kaiset ja päivitetyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat,
-ohjeet ja -politiikat, jotka ovat saatavilla niiden intraneteissä.
Elisa Oyj on FIBS (Finnish Business & Society) monimuo-
toisuusverkoston ja Inklusiiv-yhteisön jäsen Suomessa. Elisa
Eesti AS on jäsen Viron ihmisoikeuskeskuksen monimuotoi-
suusverkostoa ja on allekirjoittanut Viron monimuotoisuussi-
toumuksen.
Koulutus ja urakehitys
Elisa pitää jatkuvaa oppimista yhtenä liiketoiminnan
tärkeimmistä menestystekijöistä. Oppimisen mahdollistaminen
-prosessissa kuvataan, miten Elisalla mahdollistetaan jokaiselle
työntekijälle päivittäinen oppiminen. Siinä käsitellään rooleja
ja tärkeimpiä oppimiskäytäntöjä. Yksi Elisan arvoista on,
että kasvamme ja kehitymme rohkeasti. Se ohjaa elisalaisia
innostumaan oppimisesta ja jatkuvasta parantamisesta.
Elisa hyödyntää ja kehittää järjestelmällisesti osaamista
70-20-10-oppimismallilla (70 prosenttia työssä oppimista,
20 prosenttia oppimista muilta, 10 prosenttia muodollista
koulutusta). Työntekijät sopivat linjaesihenkilönsä kanssa
oppimis- ja tavoitekeskusteluissa siitä, miten he kehittävät
osaamistaan. Näin varmistetaan, että osaamisen kehittämisen
suunta on linjassa strategiamme kanssa. Yleisesti 70–20–10-
mallin tarkoituksena on laajentaa ajatteluamme osaamisen
kehittämismenetelmistä sekä auttaa meitä tunnistamaan parhaat
tavat tehdä päivittäistä työtämme.
Yhtiö haluaa edistää kaikkien jatkuvaa oppimista. Yhtiö
hyödyntää erilaisia Elisan tukemia oppimismenetelmiä (kuten
työnkiertoa ja työkokeiluja), jotka tuovat myös joustavuutta
toimintaan. Yhtiö haluaa ottaa henkilöstön mukaan kehittämään
omaa sekä työtään että tiimityötä. Elisa kehittää työyhteisöä
jatkuvasti esimerkiksi säännöllisten henkilöstökyselyjen tulosten
perusteella.
Työolot
Elisa noudattaa työoloja koskevaa lainsäädäntöä ja lakeja
sekä työlainsäädäntöä kaikissa toimintamaissaan Elisan tasolla
sovellettavien käytäntöjen lisäksi. Ihmisoikeuspolitiikkamme
vahvistaa sitoutumisemme oikeudenmukaisiin työehtoihin.
Suomessa Elisa noudattaa toimialakohtaisia työehtosopi-
muksia. Yli 95 prosenttia Elisan työntekijöistä työskentelee
Euroopassa (esimerkiksi Suomessa, Virossa, italiassa,
Ruotsissa ja Saksassa), jossa on tiukat työoloja koskevat
lakisääteiset vaatimukset, kuten kohtuulliset työajat, vuosiloma,
vanhempainvapaa ja osa-aikatyö. Kansallisen lainsäädännön
salliessa kaikki työntekijät voivat vapaasti valita, haluavatko
he kuulua ammattiliittoon. Työn luonteen salliessa työntekijät
voivat soveltaa joustavia työaikoja ja valita joustavasti, milloin
he tekevät etätyötä.
Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto.
Eurooppalaisen yritysneuvoston tavoitteena on parantaa työnte-
kijöiden tiedonsaantia eli näkemysten vaihtoa ja vuoropuhelua
johdon ja työntekijöiden välillä. Vuoropuhelua käydään
suoraan ja avoimesti. Vahva vuorovaikutus on olennainen osa
tiedottamista ja kuulemista. Sen tarkoituksena on selventää ja
viestiä sekä Elisan että sen työntekijöiden tarpeita.
Lähestymistapamme
Elisa on merkittävä työnantaja kotimarkkinoillamme Suomessa
ja Virossa, joissa työskentelee enemmän kuin 80 prosenttia
henkilöstöstämme. Jatkuvasti kansainvälistyvänä yrityksenä
työllistämme kuitenkin yhä enemmän ammattilaisia digitaalisen
palvelun liiketoiminnoissamme eri puolilla maailmaa.
Työntekijöidemme lisäksi työllistämme yli 6 000 muuta kuin
työsuhteista työntekijää ulkopuolisten työnvälitystoimistojen
kautta.
Elisa tarkastelee vaikutuksiaan työvoimaan säännöllisten
arviointien ja työntekijöiden saadun palautteen kautta. Tässä
prosessissa se ottaa erityisesti huomioon haavoittuvat tai
syrjäytyneet ryhmät. Näihin ryhmiin voi kuulua työntekijöitä
eri toimintarajoitteisuudella, sukupuolella, iällä, seksuaalisella
suuntautumisella tai työntekijöitä, jotka työskentelevät
erikoislaatuisissa olosuhteissa ja suorittavat erityisiä tehtäviä.
Elisan henkilöstö koostuu pääasiassa työntekijöistä, jotka
työskentelevät asiantuntijoina teknologian kehittämisen,
asiakastuen tai myyntitehtävissä. Ne edellyttävät tieto- ja
viestintätekniikka-alan erityistietoja ja -taitoja. Tehtävät
sijoittuvat pääosin toimisto- tai myymäläympäristöön ja
työskentely tapahtuu päätelaitteiden ja tai vastaavien
avustuksella. Työn terveysvaikutukset liittyvät tyypillisimmin
henkiseen ja ruumiilliseen kuormitutukseen. Myynnissä,
erityisesti myymälätyössä ja kauppakeskusten myyntipisteissä,
työskentelevät työntekijät voivat joutua kohtaamaan asiakkaiden
käyttäytymisestä aiheutuvia turvallisuusuhkia. Lisäksi, osa
muista kuin työsuhteisista työntekijöistä osallistuu Elisan
verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon,
mikä edellyttää esimerkiksi korkeisiin mastoihin/torneihin
kiipeämistä, johon liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä. Muut
kuin työsuhteiset työntekijät, kuten alihankkijat, vuokra-
työntekijät ja konsultit, työskentelevät Elisan alaisuudessa,
vaikka heidän työnantajansa on Elisalle palvelua tarjoava
ulkopuolinen yritys. Elisa on kuitenkin tietoinen siitä, että sillä
on suoria ja epäsuoria vaikutuksia näihin työntekijöihin, jotka
eivät ole suorassa työsuhteessa. Kaikki työntekijät, joihin Elisan
toiminnot ja liiketoiminta voivat vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat
julkistettavien tietojen piiriin.
Elisa on sitoutunut parantamaan henkilöstönsä hyvinvointia
mielenterveyden tukemiseen ja turvallisiin työoloihin
keskittyvillä toimenpiteillä. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan
myönteisesti työntekijöihiinsä ja muihin kuin työsuhteisiin
työntekijöihin tarjoamalla jatkuvaa koulutusta, kehitysohjelmia
ja kannustavan työympäristön. Nämä aloitteet hyödyttävät
kaikkia työntekijöitä, myös toimisto- ja asiakaskohtaamisteh-
tävissä työskenteleviä, sillä ne parantavat työtyytyväisyyttä ja
suorituskykyä. Elisa etsii mahdollisuuksia edistää myönteistä
työkulttuuria, jossa korostetaan monimuotoisuutta, yhden-
vertaisuutta ja osallisuutta, mikä voi parantaa työntekijöiden
sitoutumista ja tuottavuutta.
Syksyllä 2024 Elisa päätti ottaa vuoden 2025 alusta lähtien
käyttöön uudet hybridityöperiaatteet, jotka edellyttävät
työntekijöiden työskentelevän vähintään kolme päivää viikossa
Elisan toimistolla. Uusi hybridityömalli otettiin käyttöön
ennakoivasti lieventämään liian laajan etätyön mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia ja korostamaan kasvokkain tapahtuvan
vuorovaikutuksen merkitystä yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja
kehittämisessä sekä yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden
vahvistamisessa työntekijöiden keskuudessa. Yhtiö tiedostaa
kuitenkin, että tämä muutos vaikuttaa Elisan Scope 3
-päästöihin, jotka liittyvät työntekijöiden työmatkoihin, sillä
toimistopäivien lisääntyminen voi lisätä työmatkapäästöjä
54VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
verrattuna etätyöhön. Lisäksi useammat toimistopäivät voivat
hieman lisätä toimistojätteen päästöjä, vaikka toimistojäte
muodostaa vain pienen osan Elisan kokonaisjätemäärästä.
Elisan ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi
ja vaikutusten arviointi osoitti, että niissä maissa, joissa
toimimme ei ole merkittävää pakkotyön tai sidotun työn riskiä.
Toiminnassamme ei myöskään ole merkittävää lapsityövoiman
käytön riskiä. Yhtiö on kohdentanut erilaisia taloudellisia ja
henkilöresursseja, mukaan lukien tehokkaiden prosessien ja
järjestelmien luominen materiaalivaikutusten hallintaan.
Elisa tunnustaa työehtosopimusten merkityksen ja puolustaa
työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja käydä työehtosopi-
musneuvotteluja. Varmistamme, että kaikki työntekijät, myös
kolmansien osapuolten kautta palkatut työntekijät, ovat
tietoisia oikeuksistaan ja että heillä on mahdollisuus käyttää
mekanismeja, joilla näitä oikeuksia suojellaan. Elisa ei ole
tunnistanut olennaisia negatiivisia vaikutuksia, joilla olisi
negatiivisia seurauksia tai ne vahingoittaisivat työvoimaa. Yhtiö
arvioi jatkuvasti toimintaansa ja pyrkii estämään mahdolliset
negatiiviset vaikutukset. Elisa on varannut erilaisia taloudellisia
sekä henkilöresursseja, mukaan lukien perustanut tehokkaita
prosesseja ja järjestelmiä olennaisten vaikutusten hallinnoimi-
seksi.
Elisa tunnistaa, että hyvien työllistämiskäytäntöjen noudatta-
matta jättämisellä tai heikoilla työolosuhteilla on meille negatii-
visia seurauksia, kuten menetettyjen työpäivien lisääntyminen,
lahjakkuuksien menettäminen, mahdolliset tulonmenetykset
asiakasboikottien vuoksi, negatiivinen medianäkyvyys sekä
sijoittajien ja sidosryhmien luottamuksen menetys, jotka kaikki
voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Noudattamalla hyviä
käytäntöjä, ohjeita ja asiaankuuluvaa paikallista lainsäädäntöä
syntyy mahdollisuuksia, kuten lahjakkuuksien saaminen,
työntekijöiden parempi sitoutuminen ja hyvinvointi, osaamisen
kehittyminen ja työntekijöiden pysyvyys, joilla kaikilla on
mahdollinen positiivinen vaikutus Elisan taloudelliseen
suorituskykyyn.
Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien
kanssa
Elisa ylläpitää säännöllistä vuorovaikutusta työntekijöiden ja
ylimmän johdon välillä erilaisissa virallisissa tapaamisissa, jotta
varmistetaan, että kaikkien ryhmien, myös erityisen haavoittu-
vien tai syrjäytyneiden ryhmien, näkökulmat tulevat kuulluiksi.
Toimitusjohtaja pitää kuukausittaisia henkilöstötilaisuuksia
suomeksi ja englanniksi. Ne tarjoavat tilaisuuden vuoropuhe-
lulle toimitusjohtajan ja työntekijöiden välillä. Näiden ohella
pidetään viikoittaisia osasto- ja yksikkötason kokouksia, mikä
varmistetaan jatkuvaa vuoropuhelua ja sitoutumista Elisan
tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin kaikilla tasoilla. Työnte-
kijöillä on myös kahdenkeskisiä tapaamisia esihenkilöidensä
kanssa viikoittain, kahden viikon välein tai tarpeen mukaan,
jolloin kaikilla työntekijöillä, myös haavoittuviin tai syrjäytynei-
siin ryhmiin kuuluvilla, on mahdollisuus antaa palautetta ja
ilmaista näkemyksensä.
Työntekijöiden henkilöstökysely
Elisalla ei ole henkilöstölle globaalia puitesopimusta.
Yhteiset arvot, visio, missio ja Elisan yleiset toimintaohjeet
luovat perustan Elisan yrityskulttuurille, jossa jokainen voi
ilmaista mielipiteensä ja huolensa. Käytäntöjen ohella, joilla
varmistamme jatkuvan vuoropuhelun työntekijöidemme
kanssa, toteutamme kahdesti vuodessa anonyymin henki-
löstökyselyn (Elisa Engagement Survey). Kyselyllä kerätään
palautetta ja näkemyksiä työntekijöiltä onnistumisesta työnan-
tajana ja parannustarpeista. Työntekijät voivat antaa kyselyssä
palautetta eri aihealueista ja toimintatavoista mukaan lukien
työympäristö, yhteistyö, työntekijöiden hyvinvointi, työmäärä ja
välineet, tasa-arvo ja syrjintä, johtaminen, viestintä, kehitys-
mahdollisuudet, yrityskulttuuri, missio ja asiakaskeskeisyys.
Kysely arvioi koko organisaation, mukaan lukien johtaminen,
yhteistyö, viestintä, sisäinen organisaatiokuva ja asiakaslähtöi-
syys.
Henkilöstökyselyt ovat luottamuksellisia verkkokyselyjä, jotka
toteutetaan yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa. Henkilös-
töhallinto koordinoi kyselyprosessia sekä viestii henkilöstölle
tuloksista sisäisten kanavien kautta. Näin varmistetaan, että
tulokset käydään läpi Elisan organisaation kaikilla tasoilla
lähtien yksittäisistä tiimeistä ja kattaen koko Elisa-konsernin.
Tavoitteena on läpinäkyvä ja osallistava prosessi, jolla mahdol-
listetaan jokaisen elisalaisen osallistuminen sekä kyselyyn että
kehityssuunnitelmien tekoon.
Tulosten pohjalta kaikilla organisaatiotasoilla (tiimit, yksiköt,
tulosyksikkö, osasto ja yritys) laaditaan organisaatiokohtaiset
kehityssuunnitelmat seuraavalle yhdessä sovitulle aikajaksolle.
Palautteiden pohjalta Elisalla on muun muassa käynnissä useita
hankkeita, joilla pyritään parantamaan eri työntekijäryhmien
osaamisen kehittämismahdollisuuksia.
Elisa seuraa sitoutumisprosessin tehokkuutta ja erityisiä paran-
nustoimia tiimi- ja osastotasolla. Konsernitasolla seurataan
työntekijöiden vastausastetta suhteessa vertailuarvoon.
Vastausaste on pysynyt jatkuvasti yli 75 prosentissa. Korkea
vastausaste on osoitus sitouttamisstrategioiden tehokkuudesta
ja rohkaisee työntekijöitä jakamaan näkemyksiään.
Henkilöstökyselyn laadinnassa ja tulosten perusteella tehtävien
suunnitelmissa otetaan huomioon mahdolliset esteet,
jotka liittyvät kulttuurieroihin, maantieteelliseen sijaintiin,
sukupuoleen, ikään, rooliin ja työntekijän toimikauteen, sekä
itse kyselyssä että kehitystoimia koskevissa keskusteluissa.
Lisäksi arvioimme tarkasti työntekijöidemme käsityksiä
tasa-arvosta.
Oppimis- ja tavoitekeskustelut
Elisan oppimis- ja tavoitekeskustelut ovat työntekijöiden ja
heidän esihenkilöidensä välinen vuoropuhelu, joka toteutetaan
vähintään kerran vuodessa. Se tarjoaa työntekijöille ja
esihenkilöille ennalta suunnitellun tilaisuuden, jossa he voivat
asettaa tavoitteita, suunnitella oppimista ja keskustella muista
merkityksellisistä aiheista, kuten hyvinvoinnista, palautteesta ja
työyhteisön dynamiikasta. Prosessi alkaa työntekijän itsearvioin-
nilla, jossa hän arvioi suoritustaan, oppimistaan ja suunnitel-
miaan. Tämän jälkeen keskustelu käydään yhdessä esihenkilön
kanssa etukäteen sovittuna ajankohtana molemmille sopivassa
paikassa. Keskustelut ovat olennainen osa henkilökohtaisen
kehityksen ja organisaation tavoitteiden yhteensovittamista ja
työntekijöiden työkokemuksen parantamista.
Vuorovaikutus työntekijöiden edustajien kanssa
Suomessa Elisa-konsernin työntekijöiden työehdot määräytyvät
ICT- ja IT-palvelualojen työehtosopimusten sekä kaupan
alan työehtosopimuksen ja teknologiateollisuuden ylempien
toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan. Näistä
sopimuksista neuvotellaan jatkuvasti, ja edellisen sopimuksen
ehdot ovat voimassa, kunnes uusi tehdään. Noin 75 prosenttia
työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin, mikä takaa
jatkuvan edustuksen ja neuvottelut heidän puolestaan.
Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto, joka
parantaa työntekijöiden tiedonsaantia ja helpottaa johdon
ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Eurooppalaisessa
yritysneuvostossa on edustajia Suomesta, Virosta, Saksasta ja
Romaniasta, ja se kattaa 85 prosenttia työntekijöistä vuodesta
2024 alkaen.
Elisa käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien
kanssa sovituin kokousmenettelyin ja muulla jatkuvilla
yhteistyöllä. Suomessa Elisa Oyj:n toimitusjohtajakokoukseen
osallistuvat vuosittain valitut henkilöstön edustajat ja pääluot-
55VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
tamushenkilöt. Kokouksessa keskustellaan tilinpäätöksestä,
tuotanto- ja työllisyysnäkymistä, kannattavuudesta ja merkittä-
vistä johdon päätöksistä. Se toimii yhtenä yhteistoimintalain
mukaisena tiedotus- ja vaikuttamiskanavana. Suomessa
yritysasiakkaiden ja henkilöasiakkaiden johtoryhmissä on
työntekijöiden edustus.
Elisa Oyj:ssä järjestetään myös säännöllisiä kuukausittaisia
pääluottamushenkilöryhmän kokouksia, joissa käydään
yhteistoimintalaissa tarkoitettua vuoropuhelua, valvotaan
yhteistoimintalainsäädännön noudattamista ja käsitellään
työntekijöihin vaikuttavia toimenpiteitä. Lisäksi yksiköt ja
tulosyksiköt kokoontuvat viikoittain tekemään yhteistyötä, ja
osasto-, työntekijä- ja tiimikokouksia pidetään tarpeen mukaan.
Jatkuva yhteistyö tapahtuu paikallistasolla, ja paikalliset
luottamushenkilöt ja henkilöstöpäälliköt osallistuvat siihen
osana päivittäistä toimintaa.
Työsuojelutoimikunnat
Elisan työsuojelutoimikunnalla on keskeinen rooli yhtiön
terveys- ja turvallisuustoimintaohjelmien kehittämisessä ja
toteuttamisessa. Toimikunnan päätavoitteet ovat työntekijöiden
työterveyden ja työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja
tapaturmien ehkäiseminen. Toimikuntaa tukevat alueelliset
tiimit, joihin kuuluu työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuu-
tettuja, aluepäälliköitä, henkilöstöhallinnon edustajia sekä
kiinteistönhallintapalvelujen edustajia. Terveysalan edustaja voi
tarvittaessa osallistua kokouksiin asiantuntijana. Työsuojelutiimi
vastaa työoloihin liittyvien kysymysten käsittelystä, tapahtuma-
raporttien käsittelystä, työtapaturmien tutkinnasta, korjaavien
toimenpiteiden täytäntöönpanon valvonnasta ja yleisten
turvallisuusstandardien varmistamisesta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Sovellettavien lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden
noudattaminen on jokaisen Elisan työntekijän vastuulla ja
väärinkäytöksistä ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja velvol-
lisuus. Elisan työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät
voivat ilmoittaa kaikista epäillyistä väärinkäytöksistä, joita voivat
olla esimerkiksi Elisan toiminnassa tapahtuvat lainrikkomukset
sekä Elisan yleisten toimintaperiaatteiden ja Elisan ohjeiden
rikkomukset, jotka koskevat työntekijän omaa esihenkilöä tai
linjaesihenkilöä. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi aina tehdä
suoraan seuraaviin toimintoihin: lakiasiat, henkilöstöhallinto,
yritysturvallisuus, vastuullisuus tai sisäinen tarkastus. Lisäksi
Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen ilmoitusmenettelyka-
nava, jonka kautta tiedossa olevista tai epäillyistä rikkomuksista
voi ilmoittaa nimettömänä. Lisätietoja ilmoitusmenettelyka-
navasta ja siitä, miten suojaamme ilmiantajia kostotoimilta,
kohdassa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
Kurinpitotoimenpiteiden oikeudenmukainen ja johdonmu-
kainen soveltaminen rikkomusten tai laiminlyöntien yhteydessä
on tärkeää työntekijöiden oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen
kohtelun varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Elisa viestii
kaikille työntekijöille, että epäeettistä, lainvastaista tai sääntöjen
vastaista käytöstä ei suvaita ja että siitä seuraa sovellettavien
lakien mukaisia seuraamuksia riippumatta siitä, missä
asemassa työntekijä toimii. Rangaistusten ja rikkomuksista
aiheutuvien kielteisten seuraamusten lisäksi Elisa tarjoaa
myös myönteisiä kannustimia, kuten Elisa Arvot -palkinnot.
Lisäksi Elisan tulospalkkiomittareihin sisältyy sääntöjen
noudattamiseen liittyviä mittareita, jotka toimivat positiivisina
kannustimina.
Elisan henkilöstöhallinnon johtoryhmä ja Elisan johtoryhmä
arvioi vuosittain tasa-arvotilannetta. Tämä tehdään sisällyttä-
mällä työntekijöiden henkilöstökyselyn (sitoutumiskyselyyn)
kysymyksiä, joissa arvioidaan, miten hyvin yhdenvertainen
kohtelu toteutuu Elisassa. Yrityksen sisällä voimme käyttää
näitä periaatteita perustana laatiessamme yksityiskohtaisempia
ohjeita tasa-arvon toteuttamiseksi. Elisa Oyj:n ja Elisa Santa
Monican tasa-arvosuunnitelmat Suomessa on käsitelty lain ja
säännösten edellyttämällä tavalla. Suunnitelmien toteutumista
seurataan ensisijaisesti yritystasolla yhteistyöelimissä ja
Suomessa tasa-arvotyöryhmässä.
56VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024
Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet
Olemme globaalisti 10
prosentin parhaimman
joukossa työntekijöiden
sitoutumisessa
henkilöstö kyselyllä
mitattuna (Employee
engagement)
Elisa-
konserni
Alle tavoitteen.
Henkilöstökyselyn tulos 69.
Vahvistettu vuoropuhelua työntekijöiden
kanssa parantamalla viestintätoimenpiteitä
(aloitteita tiimin vuoropuhelun parantamiseksi
esihenkilöiden koulutuksen kautta).
Johtajuuden kehittäminen laajentamalla Elisa
Way -johtamistaitoja ja -käytäntöjä laajemmalle
yleisölle, mikä vaikuttaa positiivisesti elisialaisten
sitoutumiseen.
Useita projekteja käynnissä eri
liiketoimintayksiköissä, kaikki tähtäävät
työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen
tarjoamalla työntekijöille tukea ja työkaluja oman
hyvinvoinnin hallintaan
100 prosenttia oppimis-
ja tavoitekeskusteluun
osallistuvista
on yksilölliset
oppimissuunnitelma
Elisa-
konserni
85 prosentilla työntekijöistä,
jotka kuuluvat oppimis-
ja tavoitekeskustelun
piiriin on yksilöllinen
oppimissuunnitelma.
AI- ja datakompetenssien vahvistaminen
järjestämällä koulutuksia, työpajoja
ja tapahtumia, laajemmilla
e-oppimismahdollisuuksilla ja rakentamalla
yhteisöjä aiheiden ympärille.
Oppimispolkujen sekä kurssien ja
oppimateriaalien kokoelmien päivittäminen
useilla osaamisalueilla.
Naisten osuuden
kasvattaminen
esihenkilötehtävissä
33,5 prosentin vuoteen
2029 mennessä
Elisa-
konserni
29 prosenttia esihenkilöistä
naisia
Puolueettoman rekrytointikoulutuksen
perustaminen kaikille esimiehille.
ElisaWomen-yhteisön perustaminen
Naisten osuus esihenkilötehtävissä ja Osuus työntekijöistä,
jotka osallistuvat LOD-prosessiin ja joilla on yksilölliset
oppimissuunnitelmat, työntekijät osallistuvat vain suorituskyvyn
seurantaan. Investoimme jatkuvasti työntekijöiden kehittämi-
seen, monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin ja varmistamme, että
toimintatapamme eivät aiheuta työntekijöihimme kohdistuvia
olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Nämä toimet ovat tiiviisti
linjassa Elisan laajempien kestävyystavoitteiden kanssa,
mukaan lukien useiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
saavuttaminen, sillä pyrimme luomaan pysyviä työntekijöi-
himme kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia.
Elisa on sitoutunut vaikuttamaan myönteisesti työntekijöihinsä
erilaisilla toimintasuunnitelmilla, aloitteilla ja jatkuvilla paran-
nuksilla, joilla pyritään vähentämään riskejä ja parantamaan
työntekijöiden hyvinvointia. Yhtiö mittaa suoritustaan työnan-
tajana tekemällä kahdesti vuodessa työntekijöiden sitoutumis-
kyselyjä. Kunnianhimoisena tavoitteena on olla työnantajien
parhaan 10 prosentin joukossa kansainvälisesti vuoteen
2030 mennessä. Tutkimuksista kerättyjen tietojen avulla Elisa
voi tunnistaa ja käsitellä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja
seurata samalla edistymistä työntekijöiden tyytyväisyyden ja
osallisuuden parantamisessa. Lisäksi yhtiö varmistaa, että
vuoteen 2030 mennessä kaikilla (100 prosenttia) oppimis- ja
tavoitekeskusteluprosessiin osallistuvilla työntekijöillä on yksi-
löllinen oppimissuunnitelma, joka tukee strategisen osaamisen
kehittämistä. Kompetenssien kehittämisen ja lahjakkuuksien
kasvattamisen kautta yhtiö varmistaa tulevaisuudessakin vahvan
osaamisen. Tämä on Elisan strategian toteuttamisen keskeinen
tekijä. Vuonna 2024 keskityimme vahvasti tekoäly- ja data-
osaamiseen, jota täydennettiin työpajoilla, verkko-oppimisen
mahdollisuuksilla ja yhteisöllisyyttä rakentavilla tapahtumilla.
Monimuotoisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat Elisan keskeisiä
painopistealueita, ja olemme asettaneet pitkän aikavälin
konsernitason tavoitteeksi, että vuoteen 2029 mennessä
nitelmiin liittyvä tavoitteen on asettanut Elisan oppimisen
prosessin omistaja. Työntekijät ja työntekijöiden edustajat
eivät osallistu suoraan tavoitteiden asettamiseen. Kuitenkin
henkilöstötyytyväisyyskyselyn tavoitteiden osalta he osallistuvat
suoriutumisen seurantaan ja parannuskohteiden sekä
tarvittavien keinojen tunnistamiseen, kuten on kuvattu osiossa
Työntekijöiden henkilöstökysely. Mitä tulee tavoitteisiin,
33,5 prosenttia esihenkilöistä on naisia. Elisan kestävään
kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa’s Sustainability Linked
Loan) Elisa on sitoutunut edistämään naisten osuutta esihenki-
lötehtävissä Elisa - konsernissa. Vuonna 2024 suoriutuminen
oli 29 prosenttia. Elisalle esihenkilö tarkoittaa henkilöä, jolla
on alaisia. Tavoitteessa lasketaan naisten osuutta esihenkilöteh-
tävissä suhteessa koko esihenkilötehtävissä olevien määrään.
Vuoden 2024 mittari ei sisällä SedApta yhtiön tietoja,
koska ostetun yhtiön integraatio on käynnissä ja se saadaan
päätökseen vuonna 2025. Elisa seuraa ja arvioi säännöllisesti
naisten urakehitystä organisaatiossaan. Johtajuuden kehittä-
mistä tuetaan Elisa Way Leadership -ohjelmamme kautta, joka
sisältää monimuotoisuus- ja urakehityskoulutusta, mentorointia
ja urakehitysmahdollisuuksia.
Työntekijöiden hyvinvointi on henkilöstöä koskevien toimen-
piteidemme kulmakiviä. Vuonna 2024 kehitimme mielenter-
veyden työkalupakkiamme ja käynnistimme kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin pilottitilaisuudet uusille työntekijöille. Elisa lisäsi
myös työterveys- ja työturvallisuusasioiden näkyvyyttä sisäisillä
kampanjoilla, joissa käsiteltiin muun muassa mielenterveyttä,
turvallista työmatkaliikennettä ja työperäisten vaarojen
arviointia. Osana jatkuvaa sitoutumista yhtiö työntekijöiden
terveyteen parantaa riskiryhmien terveystarkastusprosessia
ja varmistamme, että esihenkilöiden on helpompi hallita ja
seurata terveyteen liittyviä keskeisiä tietoja. Elisa kehittää
parhaillaan sovellettavia työterveyden ja työturvallisuuden
konsernitason mittareita ja tavoitteita.
Elisa on asettanut kolme konsernitason tavoitetta, joilla
pyritään hallitsemaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä
sekä edistämään myönteisiä vaikutuksia ja mahdollisuuksia.
Tavoitteissa onnistumista seurataan suhteessa asetettuun
tavoitteeseen. Tavoitteet henkilöstön sitoutumiselle ja naisten
osuudelle esihenkilötehtävissä asetetaan osana strategiatyötä,
ja ne hyväksyy Elisan johtoryhmä. Yksilöllisiin oppimissuun-
57VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Työntekijöiden ominaisuudet
Työsuhteisten työntekijöiden määrää sukupuolen
mukaan vuonna 2024
Sukupuoli
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Miehet 4 617
Naiset 2 021
Muut 93
Yhteensä 6 731
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain
vuonna 2024
Maa
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Suomi 4 622
Viro 948
Italia 388
Ruotsi 145
Saksa 134
Indonesia 70
Ranska 61
Belgia 54
Romania 50
Muut 259
Yhteensä 6 731
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen ja työaikasuhteen mukaan henkilömäärinä vuonna 2024
Suomi Viro Italia Ruotsi Saksa Indonesia Ranska Belgia Romania Muut Kaikki
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 622 948 388 145 134 70 61 54 50 259 6 731
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 587 926 388 144 129 64 57 54 50 252 6 651
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 35 22 0 1 5 6 4 0 0 7 80
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 3 708 884 363 139 102 70 59 54 45 252 5 676
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 914 64 25 6 32 0 2 0 5 7 1 055
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä työehtosopimusten ja sukupuolen mukaan jaoteltuna vuonna 2024
Miehet Naiset Muut Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 617 2 021 93 6 731
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 577 1 982 92 6 651
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 40 39 1 80
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 3 887 1 720 69 5 676
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 730 301 24 1 055
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus vuonna 2024
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä,
jotka ovat lähteneet yhtiöstä (henkilömäärä) 1 190
Työsuhteisten työntekijöidensä vaihtuvuuden 0,18
Laskentaperiaatteet – Työntekijöiden ominaisuudet
Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportoin-
tikauden lopussa eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan
tilinpäätökseen. Elisalla henkilömäärä tarkoittaa voimassa
olevan työsopimuksen omaavien työntekijöiden bruttomäärää.
Tilinpäätöksessä raportoidaan HTV, joka on verrannollinen
henkilömäärään. Henkilömäärää raportoitaessa ilmoitetaan
vain sellaiset suorat työntekijät, joilla oli raportointikauden
päättyessä jatkuva työsuhde Elisaan. Työntekijä on henkilö,
joka on työsuhteessa ja jolla on suora sopimus Elisa-yrityksen
kanssa, tytäryhtiöt (oikeushenkilö) mukaan lukien, ja jonka
palkan Elisa-yritys maksaa kansallisen lainsäädännön tai sen
soveltamisen mukaisesti. Pääasiallinen tietolähde työnteki-
jätiedoille Elisan henkilöstöhallinnon oma tietojärjestelmä.
Muut sukupuolet tarkoittavat muut kuin miehet tai naiset
työntekijöiden oman ilmoituksen perusteella.
Vakituinen työntekijä on työntekijä, jonka on kanssa tehty
sopimus kokoaikaisesta tai osa-aikaisesta työstä määrää-
mättömäksi ajaksi. Samoin määräaikainen työntekijä on
työntekijä, jonka työsopimus päättyy, kun tietty työsuhteen
kesto päättyy tai kun on suoritettu tietty työtehtävä, johon
on liitetty aika-arvio, mukaan lukien hankkeen tai työvaiheen
päättyminen tai korvattujen työntekijöiden paluu.
Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka
työaika viikossa, kuukaudessa tai vuodessa on määritetty
työaikaa koskevan kansallisen lainsäädännön ja käytännön
mukaisesti (esimerkiksi kansallisessa lainsäädännössä
säädetään, että kokoaikaisella tarkoitetaan vähintään yhdeksää
kuukautta vuodessa ja vähintään 30:tä tuntia viikossa).
Osa-aikainen työntekijä on työntekijä, jonka työaika viikossa,
kuukaudessa tai vuodessa on vähemmän kuin edellä määritetyn
kokoaikaisen työntekijän työaika.
Vaihtelut työntekijöiden määrissä johtuvat pääosin yritysostoista,
joita on tehty raportointikauden aikana. Työntekijöiden
vaihtuvuus on laskettu lähteneiden työntekijöiden määrä jaettuna
raportointikauden lopun kokonaistyöntekijöiden määrällä.
58VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Yrityksen työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä vuonna 2024
Muut kuin työsuhteiset
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Vuokratyöntekijät 381
Konsultit 436
Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevät työntekijät 184
Alihankkijat/palveluntarjoajat 5 346
Muut 6
Muut kuin työsuhteiset työntekijät 6 353
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työntekijöistä vuonna
2024
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät, ETA-alue Työsuhteiset työntekijät, muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
(Maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10
prosenttia työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
(Arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 prosenttia
työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
(Maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10
rosenttia työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
0–19 % Viro, Ruotsi, Saksa, Belgia Indonesia Belgia, Ruotsi, Ranska, Italia
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 % Suomi, Romania, Italia, Ranska Suomi, Viro, Saksa, Romania
Laskentaperiaatteet – Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Ensisijainen tietolähde muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tiedoille on Elisan henki-
löstöhallinnon tietojärjestelmä. Raportoitu muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä
on raportointijakson lopun henkilöstömäärä. Elisa on määritellyt muut kuin työsuhteiset
työntekijänsä seuraavasti:
• Vuokratyöntekijä: Vuokratyöntekijät ovat heidän palkkansa maksavan toimiston palveluksessa.
Käyttäjäyritys (Elisa-yritys) ohjaa ja valvoo tehtävää työtä. Vuokratyöntekijä työskentelee
kokopäiväisesti käyttäjäyritykselle. Vuokratyöntekijät työskentelevät useimmiten asiakaspalve-
lussa tai teknisinä asiantuntijoina.
• Konsultti: Konsultti on sopimussuhteen osalta kuin vuokratyöntekijä. Konsultteja käytetään
kuitenkin yleensä ammattimaisemmissa tehtävissä sekä ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen
liittyvässä työssä.
• Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevä työntekijä: Toimitilojen hallinnan työntekijä
työskentelee kiinteistöhuollon ja hallinnan parissa, kuten työtilojen kunnossapitäjänä,
ravintolatyöntekijänä, jne.
• Alihankkija/palveluntarjoaja: Tämäntyyppistä tilapäistätyöntekijää ohjaa ja valvoo toinen yritys.
Työ on tyypillisesti hankepohjaista tai yksittäisiä tehtäviä, kuten tietoliikennemastolaitteiden
asennusta ja huoltoa, verkkolaitteistojen asennusta ja huoltoa ja toimitilojen lämpö-, vesi-,
ilmastointi- ja sähkölaitteiden tai muiden laitteiden asennusta.
Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportointikauden lopussa
toisin sanoen ne sisältävät kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätök-
seen.
Työehtosopimukset ovat organisaatiotasolla, toimialatasolla (maissa, joissa
tämä on käytäntönä) tai molemmilla tasoilla. Ne voivat koskea tiettyjä työnte-
kijäryhmiä, esimerkiksi tiettyä toimintaa harjoittavia tai tietyssä paikassa
työskenteleviä työntekijöitä. Työehtosopimusneuvotteluissa määritetään
työolot ja työsuhteen ehdot ja/tai säännellään työnantajien ja työntekijöiden
välisiä suhteita ja/tai säännellään työnantajien tai työantajajärjestöjen
ja työntekijäjärjestön tai työntekijäjärjestöjen välisiä suhteita. Työehdot
työntekijöille, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä, määräytyvät
paikallisen lainsäädännön mukaan.
Työehtosopimukset kattavat kaikentyyppiset neuvottelut, kuulemiset tai
pelkän tietojenvaihdon hallitusten, työnantajien, työnantajajärjestöjen ja
työntekijöiden edustajien välillä talous- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä
yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Ne voivat olla kolmikantaisia (jolloin
hallitus on vuoropuhelun virallinen osapuoli), tai ne voivat koostua vain
työntekijöiden edustajien ja yritysjohdon (tai ammattiliittojen ja työnantaja-
järjestöjen) kahdenvälisistä suhteista.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on mukana työntekijät, joilla on
maa kohtainen edustaja Eurooppalaisessa yritysneuvostossa.
Laskentaperiaatteet – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
59VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Monimuotoisuuden mittarit
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma vuonna 2024
Henkilömäärä
Alle 30 vuotta 1 552
30–50 vuotta 3 713
Yli 50 vuotta 1 466
Yhteensä 6 731
Monimuotoisuustiedot koskien johtoa on raportoitu Kestävän
kehityksen hallinnointi kohdassa.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat indikaattorit
Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvat
työntekijät vuonna 2024
Työsuhteiset työntekijöiden
osallistuminen (%) 73
Miehet (henkilömäärä) 3 357
Naiset (henkilömäärä) 1 506
Muut (henkilömäärä) 75
Koulutustuntien (t) keskimääräinen lukumäärä
työsuhteista työntekijää kohti vuonna 2024
Työsuhteiset työntekijät (t) 12
Miehet (t) 12
Naiset (t) 11
Muut (t) 0,2
Laskentaperiaatteet – Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todellisen henkilöstö-
määrän, eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätök-
seen raportointikauden lopussa.
Säännölliset tulos- ja urakehitysarvioinnit perustuvat
työntekijän ja hänen esimiehensä asettamiin kriteereihin.
Elisassa tämä on oppimis- ja tavoitekeskustelu. Arviointi
suoritetaan työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa
ja se voi sisältää esihenkilön arvion työntekijän suoriutumi-
sesta, sekä palautteen kollegoilta tai laajemmalta työnteki-
jäjoukolta. Elisan henkilöstöhallinto valvoo tätä prosessia.
Suoriutumisen tiedot perustuvat todellisiin tietoihin ja
niiden ensisijainen lähde on Elisan henkilöstöhallinnon
tietojärjestelmä.
Elisan koulutustunnit määritellään koulutukseen käytettyinä
tunteina, sisältäen: ammatillinen koulutus ja opetus, orga-
nisaation työntekijöilleen tarjoama palkallinen opintovapaa,
ulkopuolinen koulutus tai opetus, jonka organisaatio
maksaa kokonaan tai osittain, tai organisaation koulutus
tietyistä aiheista. Kaikkien tällaisten koulutusten tulee
kestää vähintään yhden tunnin. Tiedot sisältävät kaikkien
työntekijöiden vähimmäiskoulutustunnit, koska on monia
koulutustietoja, joita ei kerätä keskitetysti. Esimerkiksi
emme ole sisällyttäneet esimiesten tai kollegoiden paikan
päällä antamaa ohjausta (kuten perehdytys).
Koulutustuntitiedot saadaan suoraan kolmannen osapuolen
koulutuskumppaneilta, alustalta tai Elisan omasta koulutus-
järjestelmästä. Jos tiedot eivät ole saatavilla, arvioimme ne
parhaan saatavilla olevan vertailutiedon perusteella.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Työsuhteiset työntekijöiden terveys ja turvallisuus tiedot vuonna 2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien prosenttiosuus (%) 95
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä 0
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 76
Kirjattavien työtapaturmien osuus 8
Kirjattavien työperäistä terveysongelmaa koskevien tapausten lukumäärä 0
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja
niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä 85
Laskentaperiaatteet – Terveys ja Turvallisuus
Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todelliset luvut eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen raportointikauden lopussa.
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja ei raportoida tässä mittarissa. Menetetyt työpäivät johtuvat työhön liittyvistä
tapaturmista. Kuolemantapauksia tai työhön liittyviä sairastapauksia ei ole ollut vuonna 2024.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusrikkomukset vuonna 2024
Työhön liittyvien syrjintätapausten lukumäärä häirintä mukaan lukien 7
Ilmoituskanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä 7
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten
lukumäärä 0
Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä (esim. pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoima) 0
Omaan työvoimaan liittyvät vakavat ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, joissa ei ole noudatettu
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille 0
Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusongelmien ja ihmisoikeuksien loukkauksien perusteella maksettujen
sakkojen, seuraamusten tai korvausten lukumäärä 0
Laskentaperiaatteet – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Tiedot sisältävät vahvistetut tapaukset Elisan whistleblowing kanavan kautta tehdyistä työpaikkasyrjintäilmoituksista.
60VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS S2
Arvoketjun työntekijät
Toimintaperiaatteet
Arvoketjun työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat
Elisan eettisten ostamisen periaatteet, joissa kuvataan Elisalle
laitteita, ohjelmistoja, järjestelmiä, materiaaleja ja palveluja
toimittaviin organisaatioihin liittyvät eettiset ja oikeudelliset
tehtävät, vastuut ja velvoitteet. Eettisen ostamisen periaatteet
perustuvat ILO:n (International Labour Organisation) yleis-
sopimuksissa, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien
yleismaailmallisessa julistuksessa, Yhdistyneiden kansakuntien
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa
ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vahvistet-
tuihin kansainvälisiin työnormeihin. Ne ovat linjassa myös
YK:n Global Compact periaatteiden kanssa, joihin Elisa on
sitoutunut.
Elisa odottaa kaikkien toimittajiensa noudattavan periaatteita
kaikissa liiketoiminnoissaan ja toimitusketjuissaan. Elisan
periaatteiden politiikkojen lisäksi, toimittajien odotetaan
noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja, direktiivejä ja
standardeja kaikissa toimintamaissaan. Toimittajien odotetaan
tiedottavan työntekijöilleen asianmukaisesti eettisen ostamisen
periaatteista ja varmistavan, että käytössä on asianmukainen
koulutus sekä menettelyt, jotka mahdollistavat periaatteiden
noudattamisen. Periaatteita sovelletaan turvallisten ja
oikeudenmukaisten työolojen sekä ympäristö- ja sosiaalisten
kysymysten vastuullisen hallinnan edistämiseksi Elisan
toimitusketjussa. Toimittajien odotetaan noudattavan toimin-
nassaan Elisan eettisen ostamisen periaatteita tai vastaavia
periaatteita. Ne koskettavat kaikkia arvoketjun työntekijöitä ja
niillä edistämme turvallisia ja oikeudenmukaisia työolosuhteita
sekä vastuullisuutta liittyen ympäristöön ja eettiseen toimintaan
Elisan arvoketjussa.
Elisan eettisen ostamisen periaatteiden täytäntöönpanosta
vastaa Elisan hankintaorganisaatio. Elisan hankintayksikön
johtaja raportoi Elisa-konsernin talousjohtajalle. Elisa odottaa
toimittajien noudattavan Elisa eettisen ostamisen periaatteita
tai vastaavia vaatimuksia mukaan lukien:
Työolot
• Oikeudenmukaiset työkäytännöt, mukaan lukien työajat ja
palkkaus
• Yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin
• Syrjimättömyys
• Paikallisen työlainsäädännön noudattaminen
Terveys ja turvallisuus
• Työntekijöille on tarjottava terveellinen ja turvallinen
työympäristö kansainvälisten standardien ja kansallisten
lakien mukaisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi puhtaiden
käymälätilojen, juomakelpoisen veden ja tarvittaessa
elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitettujen tilojen saatavuus.
• Jos työnantaja tarjoaa majoitustiloja, niiden on oltava
puhtaita ja turvallisia ja täytettävä työntekijöiden perustar-
peet.
• Työntekijöille on annettava asianmukaista terveys- ja
turvallisuustietoa ja -koulutusta.
Muut työskentelyyn liittyvät olosuhteet
• Työhön ei saa ottaa henkilöä, joka ei ole täyttänyt laillista
vähimmäisikää.
• Lapsia (alle 18-vuotiaita henkilöitä) ei saa palkata vaaralli-
siin töihin tai työhön, joka ei vastaa heidän henkilökohtaista
kehitystään.
• Kun lapsi on työsuhteessa, on ensisijaisesti otettava
huomioon lapsen etu.
• On edistettävä, tuettava tai kehitettävä toimintaperiaatteita
ja ohjelmia, joilla autetaan kaikkia työtä tekeviä lapsia.
• Pakkotyö, orjatyö tai pakollinen työ, orjuus ja ihmiskauppa
ovat ehdottomasti kiellettyjä.
• Työntekijöiden on voitava irtisanoutua työstään kohtuullisen
irtisanomisajan jälkeen. Työntekijöitä ei saa vaatia talletta-
maan rahaa tai henkilöllisyystodistuksia työnantajalleen.
Elisan eettisen ostamisen periaatteissa ja ihmisoikeuspolitii-
kassa määritetään toimittajiin kohdistuvat odotukset, kuten
ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät eettiset
standardit. Elisan ihmisoikeuspolitiikkaan (päivitettiin vuonna
2024) viitataan myös Elisan eettisen ostamisen periaatteissa
toimittajille. Päivitetty politiikka sisältää odotukset, joita Elisa
asettaa toimittajilleen pakkotyön ja pakollisen työn osalta.
Odotamme, että toimittajamme noudattavat kaikessa toimin-
nassaan näitä odotuksia, jotka koskevat esimerkiksi terveyttä ja
turvallisuutta, yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja,
palkkoja ja työaikaa.
Elisa ei missään olosuhteissa hyväksy minkäänlaista
pakkotyötä, orjatyötä tai modernia orjuutta omassa toiminnas-
saan tai toimitusketjussaan. Yhtiö on sitoutunut minimoimaan
pakkotyön ja pakollisen työn riskit toimitusketjussa. Elisa
etsii ennakoivasti mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta ja olla
vuorovaikutuksessa toimitusketjun kanssa, voidakseen kehittää
ja soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa pakkotyöhön tai
pakolliseen työhön liittyvien riskien hallinnan arvioimiseksi ja
parantamiseksi. Yhtiö ei myöskään missään tilanteessa hyväksy
laitonta lapsityövoiman käyttöä. Elisa tekee toimia lapsityövoi-
maan liittyvien vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi
ja korjaamiseksi. Elisa tekee aktiivista yhteistyötä toimittajien
kanssa, jotta se voi arvioida ja seurata lapsityövoimaan liittyviä
riskejä toimitusketjussaan. Lakisääteistä työikää nuorempien
lasten rekrytointi ja palkkaus on kiellettyä. Alle 18-vuotias ei
myöskään saa tehdä vaarallisia töitä. Jos lapsityövoiman käyttöä
havaitaan, toimimme lapsen parhaan edun mukaisesti.
Elisa ei suvaitse eikä hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa
toiminnassaan tai toimintaketjussaan. Jos Elisan toimittajan
epäillään käyttävän pakkotyövoimaa tai syyllistyneen väärin-
käytöksiin, ryhdytään välittömästi toimiin, jotta mahdollinen
huolenaihe voidaan tutkia ja toimia sen mukaisesti. Jos
rikkomuksia havaitaan eikä toimittaja ryhdy välittömästi
korjaaviin toimenpiteisiin, pidätämme oikeuden irtisanoa
sopimus kyseisen toimittajan kanssa. Elisa ei ole tunnistanut
yhtään vahvistettua tapausta, jossa arvoketjun työntekijät
olisivat jättäneet noudattamatta YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön
ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista
tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita.
Teemme kuitenkin tarkastuksia Joint Alliance for CSR (JAC)
-viitekehyksen mukaisesti. Se sisältää ihmisoikeuksiin ja
työntekijöiden oikeuksiin liittyviä aiheita. Kaikkia tunnistettuja
ongelmia seurataan korjaavien toimintasuunnitelmien avulla.
Lähestymistapamme
Elisan arvoketjuun kuuluu laaja joukko työntekijöitä, joihin
toimintamme voi olennaisesti vaikuttaa. Tähän kuuluvat
verkkolaitteiden, palvelimien, elektroniikkakomponenttien,
kulutuselektroniikan ja ohjelmistopalvelujen tuotantoon ja
jakeluun osallistuvat työntekijät. Nämä työntekijät voivat olla
toimittajiemme, alihankkijoidemme tai logistiikkatoimittaji-
emme palveluksessa, ja heidän kohtelunsa ja työolonsa ovat
merkittävä painopistealue vaikutustenarvioinneissa. Kaikki
arvoketjun työntekijät, joihin Elisan toiminnot ja liiketoiminta
voivat vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat annettujen tietojen
piiriin.
Yhtiön arvoketjun tietyillä sekä maantieteellisillä alueilla että
hyödykkeillä on merkittäviä lapsi- ja pakkotyöhön liittyviä
riskejä. Erityisesti kaikissa elektroniikkalaitteissa yleisesti
käytettävien metallien ja mineraalien, erityisesti tinan,
tantaalin, volframin ja kullan (3TG-mineraalit), louhintaan ja
hankintaan liittyy modernia orjuutta ja lapsityövoiman käyttöä.
61VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Nämä mineraalit ovat keskeisiä tieto- ja viestintälaitteissa,
joten ne muodostavat merkittävän riskialueen toimitusketjus-
samme. Elisan arvioinnissa on myös tunnistettu, että lapsi- ja
pakkotyöhön liittyvien mahdollisten ongelmien riski voi olla
suuri tietyillä maantieteellisillä alueilla, kuten Kiinassa, Intiassa
ja Yhdysvalloissa. Vaikka Elisan suora vaikutusmahdollisuus
näihin kysymyksiin on rajoitettu hankintojemme laajuuden
ja riskien sijainnin vuoksi (niitä esiintyy useimmiten toimi-
tusketjumme alimmilla tasoilla), tiedostamme merkittävien
kielteisten vaikutusten mahdollisuuden ja pyrimme aktiivisesti
lieventämään riskejä. Muita yleisimpiä tunnistettuja olennaisia
kielteisiä vaikutuksia ovat liiallinen työaika, riittämätön palkka
ja työoloihin liittyvät ongelmat. Vaikutukset liittyvät usein
vaarallisiin ympäristöihin ja riittämättömään työntekijöiden
suojeluun erityisesti matalan tason toimittajilla ja alihankkijoilla.
Elisa pyrkii parantamaan näkemystään siitä, mitkä työnteki-
järyhmät ovat haavoittuvimmassa asemassa ja näin voivat
olla suuremmassa vaarassa joutua vahingon kohteeksi. Yhtiö
tunnistaa, että esimerkiksi siirtotyöläiset, naiset ja nuoret
työntekijät, ovat suuremmassa vaarassa joutua hyväksikäytön
ja väärinkäytön kohteeksi erityisesti alueilla, joilla sääntelyn
valvonta on heikompaa. Voimme toimenpiteillämme vaikuttaa
myönteisesti arvoketjun työntekijöihin. Tunnistamalla
riskiryhmät ja toteuttamalla kohdennettuja toimenpiteitä heidän
oikeuksiensa suojelemiseksi ja työolojensa parantamiseksi.
Sekä esimerkiksi JAC:n jäsenyytemme kautta edistämällä
eettisiä käytäntöjä ja kestävyyttä koko tieto- ja viestintätekniikan
toimitusketjussa. JAC:n toimitusketjun auditoinneilla ja koulu-
tusohjelmilla pyrimme parantamaan työntekijöiden työoloja
ja edistämään muun muassa terveyteen ja turvallisuuteen
liittyviä kysymyksiä, mikä voi johtaa työntekijöihin kohdistuviin
myönteisiin vaikutuksiin koko arvoketjussamme.
Seuratakseen ja valvoakseen arvoketjun työntekijöihin liittyviä
kysymyksiä Elisa tekee ja hyödyntää tarkastuksia sekä riski- ja
vaikutusarviointeja. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan
tunnistaa ja korjata ongelmia tai riskejä ja varmistaa, että
tarvittavat korjaavat toimet toteutetaan tehokkaasti toimitus-
ketjussa. Elisa on yhteydessä sidosryhmiin ja toimittajiin
varmistaakseen, että seurantaprosessit ovat kattavia ja
läpinäkyviä.
Elisa on tehnyt toimitusketjun vaikutusten arvioinnin ja
ottanut käyttöön vaatimustenmukaisuutta ja sopimuksia
koskevia valvontatoimia toimittajien valinnassa. Tietyillä
toimitusketjun osa-alueilla on suurempi riski ihmisoikeuksien
ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin. Elisan kannalta
tällaiset tapahtumat voivat johtaa vakavaan mainehaittaan,
taloudelliseen vastuuseen tai oikeudenkäynteihin, etenkin kun
yritysten due diligence -prosesseja koskevat vaatimukset ja
määräykset lisääntyvät. Kielteinen mediajulkisuus, sijoittajien
ja sidosryhmien luottamuksen menettäminen, asiakkaiden
boikottien aiheuttamat mahdolliset tulonmenetykset tai tarve
irtautua tietyistä toimittajista tai markkinoista ovat lisäriskejä,
joita ennakoimme pidemmällä aikavälillä, jos kielteisiä
vaikutuksia ilmenee.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
vuorovaikutusprosessit
Elisassa hankintaorganisaatiolla ja liiketoiminnan vendor
managereilla on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan
jatkuvassa kehittämisessä. Yhtiöllä on nimetty vastuuhenkilö
tärkeimmille yli 180 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun ja
parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi yhtiö on tekemisissä
arvoketjun työntekijöiden kanssa muun muassa yhteistyö-
kokousten ja auditointiprosessien ja muiden toimitusketjun
hallintaan liittyvien kanssakäymisten kautta. Elisan toimittajien
kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa pyrimme käsittele-
mään tärkeitä kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien
työhön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia.
JAC:n jäsenenä Elisa osallistuu koordinoituun auditointi- ja
toimittajien kehittämisohjelmaan, jossa noudatetaan yhteistä
menetelmää korjaavien toimintasuunnitelmien todentamisessa,
arvioinnissa ja seurannassa. Korjaavia toimia seurataan
säännöllisesti JAC:n yhteistyöelimissä ja olemalla suoraan
toimittajien kanssa. Muun muassa auditointien kautta saamme
tietoa työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista
myös korkean riskin ympäristössä työskenteleviltä työntekijöiltä
ja voimme arvioida työoloja ja ihmisoikeuksiin liittyviä
huolenaiheita. Tämä lähestymistapa vahvistaa yhtiön kykyä
hallita mahdollisia riskejä ja parantaa läpinäkyvyyttä ja vastuu-
velvollisuutta koko tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjussa.
Elisan osallistuminen JAC:hen tuo myös käyttöön alan parhaita
käytäntöjä, edistää yhteistyötä muiden teleoperaattoreiden
kanssa ja parantaa merkittävästi tarkastuskapasiteettiamme.
Sitoumusten tehokkuutta mitataan toimittajien säännöllisillä
arvioinneilla, tarkastuskertomuksilla ja korjaavien toimintasuun-
nitelmien seurannalla. Näin varmistetaan jatkuva parantaminen
ja yhdenmukaisuus JAC:n yritysvastuun standardien kanssa.
Vaikka yhtiöllä on käytössä vahvat mekanismit, joihin kuuluu
suora ja epäsuora yhteydenpito toimitusketjun työntekijöihin,
se tiedostaa, että sen on kehitettävä riskiperusteisesti
prosesseja, joilla kerätään tietoa erityisen haavoittuvassa
asemassa olevilta tai syrjäytyneiltä työntekijöiltä. Tällä hetkellä
meillä ei ole virallista kansainvälistä puitesopimusta työnteki-
jöiden oikeuksista, mutta arvioimme jatkuvasti mahdollisuuksia
vahvistaa sitoumuksiamme tällä alueella. Tämä on yksi tulevien
parannusten painopistealueista yhtiössä.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöiden huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Elisa kannustaa toimittajiaan ja toimitusketjun työntekijöitä
ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan epäillyistä rikkomuksista
tai vaatimustenvastaisuuksista, jotka liittyvät yhteistyöhön
Elisan kanssa. Ilmoituksen voi tehdä joko vastuulliselle vendor
managerille tai Elisan ilmoituskanavaan tai JAC-auditointien
aikana. Kaikki ilmoitukset käsitellään täsmällisesti ja huolelli-
sesti, ja niiden lähettäjän yksityisyyden suoja turvataan ja sitä
kunnioitetaan. Nimettömiä ilmoituksia voi tehdä Elisan ilmoi-
tuskanavan kautta, ja ne käsitellään Elisan ilmoitusmenettelype-
riaatteiden mukaisesti. Yhtiö kertoo ilmoituskanavista mukaan
lukien anonyymistä Elisan ilmoituskanavasta myös Eettisen
ostamisen periaatteissa. Lisätietoja ilmoituskanavastamme ja
-prosessistamme kohdassa Ilmoitusmenettelyperiaatteet
JAC-tarkastusten kautta raportoidut ilmoitukset, tutkitaan ja
tarvittaessa asetetaan asianmukaiset korjaavat toimenpiteet
(CAP). Elisa seuraa näitä toimia säännöllisesti toimittajien
kanssa. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa ja pyrkii estämään
mahdolliset negatiiviset vaikutukset.
62VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024
Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet
Niiden toimittajien
prosenttiosuus, jotka ovat
allekirjoittaneet Elisan eettisen
ostamisen periaatteet tai
vastaavat ehdot
Elisa Oyj (Suomi) 36 prosenttia
kohdennetuista
toimittajista on
hyväksynyt Elisan
eettisen ostamisen
periaatteet
Toimittajaluokituksen parantaminen Elisa Eesti
AS (Viro) vastaamaan emoyhtiön A, B, C ja D
luokitusta (vastaamaan Elisa Oyj:n luokitusta)
Niiden toimittajien
prosenttiosuus, jotka on
arvioitu toimittajatietokannassa
kestävyystekijöiden perusteella
Elisa Oyj (Suomi) 43 prosenttia
toimittajista on arvioitu
Toimittajatietojen kattavuuden ja
läpinäkyvyyden parantaminen
toimittajatietokannassa, Elisa Oyj (Suomi.
Kestävyyskysymysten parantaminen liittyen
ilmasto- ja ihmisoikeus due diligence
-prosessiin, Elisa Oyj (Suomi).
100 prosenttia vendor
managereista on suorittanut
Eettistä ostamista koskevan
koulutuksen
Elisa Oyj (Suomi) 22 prosenttia vendor
manager:eista
on suorittanut
koulutuksen
Ostamisen prosessin koulutuksen loppuun
saattaminen Elisa Eesti AS (Viro)
tätä tavoitetta vähintään vuosittain ja muistuttaa toimittajapäälli-
köitä koulutusvaatimuksesta.
Toimenpiteiden riittävyyttä asetettujen tavoitteiden saavuttami-
seksi arvioidaan säännöllisesti yritysvastuujohtoryhmässä ja
hankinnan johtoryhmässä.
Vuonna 2024 tavoitteet on asetettu Elisa Oyj:n (Suomi) tasolla,
mutta tarkastelemme näitä tavoitteita uudelleen voidaksemme
asettaa Elisa-konsernin tasoiset tavoitteet vuoden 2025 aikana.
Konsernitason tavoitteen asettamiseksi ja toimittajahallinnan
sekä yhteistyön parantamiseksi Elisa Estonian toiminnot
ovat myös alkaneet luokitella toimittajia A-, B- ja C-luokkiin
emoyhtiön mallin mukaisesti.
Edellä mainituilla tavoilla edistämme myös YK:n Global
Compact -periaatteiden toteutumista toimitusketjussa, muun
muassa viemällä käytäntöön Elisan eettisten periaatteet,
kouluttamalla työntekijöitä eettisistä toimintamalleista sekä
käymällä säännöllistä vuoropuhelua arvoketjun sidosryhmien
kanssa myös auditointien kautta ja varmistamalla, että korjaavat
toimenpiteet dokumentoidaan ja korjaavien toimenpiteiden
toteutumista seurataan tehokkaasti.
Lisäksi yhtiö tekee taustatarkistuksia kaikille toimittajille
tunnistaakseen mahdolliset tunnetut ihmisoikeusloukkaukset
tai pakotteet. Toimittaja-arvioinneissa korostetaan tarvetta, että
yritykset toteuttavat ennakoivia toimenpiteitä työturvallisuuden
parantamiseksi, ylläpitävät kirjallista toimintaohjetta ja tarjoavat
työntekijöille anonyymin ilmoituskanavan. Alihankkijoiden
osalta, jotka osallistuvat infrastruktuurimme ylläpitoon ja
rakentamiseen, varmistetaan ennakoivasti alihankintaketjun
vaatimustenmukaisuuden tekemällä perusteellisia tausta-
tarkistuksia tarjousprosessin aikana. Alihankkijat ovat myös
turvallisuustarkastusten kohteena korkeiden turvallisuusstandar-
diemme ylläpitämiseksi.
Elisa on asettanut kolme vuoden 2030 tavoitetta parantaak-
seen hankintapalvelujaan ja toimintojaan A-, B- ja C-kategorian
toimittajien osalta sekä hallitakseen olennaisia negatiivisia
vaikutuksia ja riskejä sekä edistääkseen positiivisia vaikutuksia
arvoketjun työntekijöille. Nämä toimittajat muodostavat yli
60 prosenttia Elisan menoista ja ne on luokiteltu Elisan
strategian, riskien ja vaikutusten näkökulmasta. Elisan tavoitteet
ovat linjassa YK:n Global Compact -sitoumuksen sekä
Elisan eettisen hankinnan periaatteiden kanssa. Yhtiö pyrkii
parantamaan työolosuhteita ja puolustamaan työ- ja ihmisoi-
keuksia arvoketjun työntekijöille, kun se samalla varmistaa
turvallisen työympäristön. Näillä toimilla se edistää myös
positiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti
tavoitetta 3: Hyvä terveys ja hyvinvointi sekä tavoitetta
8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Elisa tarkastelee
suorituskyvyn edistymistä asetettuun tavoitteeseen nähden.
Emme ole vielä sitouttaneet arvoketjun työntekijöitä tai heidän
edustajiaan tavoiteasetantaprosessiin. Tämä sitouttaminen on
tunnistettu tulevaisuuden kehitysalueeksi voidaksemme kehittää
vaikutuksemme toimitusketjussa edelleen.
Ensimmäinen yhtiön tavoite on saada 100 prosenttia A-, B- ja
C-toimittajistamme sitoutumaan Elisan eettisen hankinnan tai
vastaaviin periaatteisiin. Näillä vaatimuksilla se asettaa toimit-
tajille selkeät odotukset eettisistä käytännöistä ja menettelyistä.
Toinen tavoite on, että 100 prosenttia A-, B- ja C-toimittajista
suorittaa itsearvioinnin Elisan kestävyyteen liittyvien
kysymysten mukaisesti Elisan toimittajahallintatyökalussa.
Kolmas tavoite on, että 100 prosenttia toimittajapäälliköistä
suorittaa verkkokoulutuksen Elisan eettisistä hankintape-
riaatteista. Saavutettavan ja pakollisen koulutuksen avulla
vahvistamme eettisten hankintastandardien toteuttamista
toiminnassamme. Elisa seuraa säännöllisesti edistymistä kohti
63VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS S4
Asiakkaat ja loppukäyttäjät
Toimintaperiaatteet
Asiakkaiden ja loppukäyttäjien yksityisyyttä ja tietosuojaa
ohjaavat Elisan yksityisyyteen liittyvät periaatteet, politiikat
ja ohjeet. Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan tieto-
suojapolitiikkaan, jossa määritetään tietosuojavaatimusten
toteuttaminen Elisan toiminnoissa. Politiikka on pakollinen
Elisalle ja sen tytäryhtiöille sekä toimittajille niiden kanssa
tehtyjen sopimusten perusteella. Tietosuojapolitiikkaa ja sitä
täydentäviä periaatteita ja ohjeita tarkistetaan säännöllisesti, ja
niihin kuuluvat esimerkiksi:
• Henkilötietojen käsittely
• Tietosuojaperiaatteet (toimii tietosuojailmoituksena)
• Mainontaa ja asiakkaiden yksityisyyden suojaa koskevat
periaatteet ja käytännön ohjeet
• Sähköistä suoramarkkinointia koskevat ohjeet
• Vaatimukset, jotka koskevat liikenne- ja sijaintitietojen
käsittelyä markkinointia varten
• Työntekijöitä koskevat tietosuojaperiaatteet (toimii tietosuo-
jailmoituksena)
• Henkilötietojen käsittelyn periaatteet henkilöstön rekrytointi-
prosessissa (toimii tietosuojailmoituksena)
• Tietosuojan järjestämiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt
sekä kuukausittainen katsaus EU:n tietosuojarikkomuksiin
analyyseineen
Politiikan tavoitteena on suojella Elisan asiakkaiden, työnteki-
jöiden ja muiden sidosryhmien oikeuksia viestinnän ja henkilö-
tietojen luottamuksellisuuteen sekä varmistaa, että työntekijät ja
prosessit noudattavat vaatimuksia. Tietosuojan toteuttamisessa
on otettava huomioon lainsäädännön ja viranomaisten
vaatimukset sekä muut vaatimukset tietojen asianmukaisessa
käsittelyssä. Korkeatasoinen tietosuoja edellyttää laadukasta ja
luotettavaa toimintaa, joka hyödyttää asiakkaita, sekä sitä, että
tietosuojan suunnittelu ja toteuttaminen ovat osa toimintaa ja
järjestelmiä.
Elisan turvallisuusjohtoryhmä vastaa Elisan tietosuojaan
liittyvästä strategisesta ohjauksesta ja päätöksenteosta.
Asianmukainen tietosuoja on kaikkien vastuulla. Tietosuoja-
vaatimusten täyttäminen on osa normaalia liiketoimintavastuu-
tamme, ja linjaorganisaatio on vastuussa sen toteuttamisesta.
Tietosuojavaatimukset on aina otettava huomioon palveluja,
prosesseja ja järjestelmiä kehitettäessä. Liiketoimintayksiköt
ovat vastuussa tietosuojasta myös silloin, kun ne hankkivat
tietojenkäsittelypalveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.
Elisalla on Suomessa ja Virossa erilliset tietosuojavastaavat,
jotka ohjaavat ja opastavat tietosuojaan liittyvissä asioissa
ja valvovat tietosuojanäkökohtien toteutumista. Elisan
tytäryhtiö voi, jos toiminnan luonne ja toimintaympäristö sitä
edellyttävät, nimetä tietosuojavastaavan tai hankkia sellaisen
palveluna. Tietosuojavastaava on nimettävä erikseen, jos
tytäryhtiön ydintoimintoihin kuuluu esimerkiksi arkaluonteisten
tietojen laajamittainen käsittely tai rekisteröityjen säännöllinen
ja järjestelmällinen seuranta. Elisan tietosuojaryhmä koordinoi
ja kehittää tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ja ottaa käyttöön
vaatimuksia yksiköissä ja tytäryhtiöissä. Se myös valmistelee
tietosuojaperiaatteet ja muut liiketoiminnan kannalta
merkittävät asiat Elisan turvallisuusjohtoryhmälle. Elisan tieto-
suoja-asiantuntijaryhmä ja tietosuojalähettiläiden organisaatio
varmistavat tietoisuuden tietosuojasta ja tietosuojaosaamisen.
Yritysturvallisuusyksikkö ohjaa valmistelutoimia ja vastaa
kokonaisturvallisuuden kehittämisestä sekä tukee yksiköiden
tietosuojaa.
Tietosuojapolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmis-
tamiseksi tietosuojapolitiikasta tiedotetaan käytännössä
asianomaisille sidosryhmille ja sen soveltamiseen osallistuville
henkilöille pakollisessa koulutuksessa ja tietosuojalähettiläiden
organisaation kautta.
Konsernitason politiikan lisäksi kullakin Elisa-yrityksellä
on omat periaatteensa ja politiikkansa. Esimerkiksi Elisa
Polystarilla on sisäiset tietojenkäsittelyn käytännöt ja ohjeet
henkilöstölle sekä ulkoisesti asetetut politiikat, periaatteet ja
sopimusvelvoitteet asiakkailta, joiden puolesta henkilötietoja
käsitellään. Tähän sisältyvät käyttötarkoitusta ja pääsyä koskevat
rajoitukset, maantieteelliset rajoitukset ja muut tekniset
rajoitukset. Toimintaperiaatteet ovat sekä yleisiä (kattavat
esimerkiksi tietoturvakehyksen ja ISO 27001 -sertifioinnin)
että asiakassopimuksiin liittyviä erityissitoumuksia. Käytännöt
ja ohjeet sisällytetään perehdytykseen, koko yhtiön laajuisiin
ohjeisiin ja osastokohtaiseen henkilöstökoulutukseen. Vastuu
tietoturvan ylläpitämisestä rekisteröityjen ja asiakkaiden edut
huomioon ottaen kuuluu hallitukselle, toimitusjohtajalle ja
linjaesihenkilöille.
Olemme Elisa Eestissä laatineet julkisesti saatavilla olevat omat
räätälöidyt tietosuojaperiaatteet rekisteröidyille ryhmille:
• Yksityisasiakkaiden tietosuojakäytäntö
• Oikeushenkilöiden tietosuojakäytäntö
• Rekrytoinnin tietosuojakäytäntö
Työntekijöiden tietosuojakäytännöt ovat saatavilla intranetis-
sämme. Ne sisältävät yksityiskohtaisia tietosuojailmoituksia
ja erityisvaatimuksia, jotka koskevat henkilöstön jäsenten
suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Elisan tietosuojapoli-
tiikka ja henkilötietojen käsittelyä koskevat ohjeet ilmoitetaan
työntekijöille heidän aloittaessaan työsuhteensa. Näin
varmistetaan, että he ovat täysin tietoisia tietosuojaan liittyvistä
velvollisuuksistaan. Politiikkojen täytäntöönpanoa tuetaan sään-
nöllisillä koulutustilaisuuksilla ja vakiintuneiden käytäntöjen
noudattamisella. Näin varmistetaan, että kaikki työntekijät
ymmärtävät tietosuojavaatimukset ja noudattavat niitä. Tuomalla
politiikat helposti sekä asiakkaidemme että työntekijöidemme
saataville vahvistamme sitoutumistamme vastuullisuuteen ja
läpinäkyvyyteen tietojenkäsittelykäytännöissämme.
Lähestymistapamme
Yksityisyys ja tietosuoja
Turvallinen infrastruktuuri, nopeisiin yhteyksiin perustuvat
hyvin toimivat verkot ja luotettavat digitaaliset palvelut luovat
perustan nykyaikaiselle digitaaliselle yhteiskunnalle, joka
vaikuttaa meihin kaikkiin. Verkkomme yhdistävät miljoonia
ihmisiä, koteja, organisaatioita ja sovelluksia. Asiakkaiden,
verkkojen ja järjestelmien turvallisuus on tärkeää ja keskeinen
osa toimintaamme. Ymmärrämme erityisen roolimme yksityi-
syyden, tietosuojan, tietoturvan ja luottamuksellisten viestien
suojelun suhteen. Elisa edistää luottamuksellisen viestinnän
periaatetta kaikille asiakkailleen toimintansa perustavana ja
sisäistettynä periaatteena.
Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia yksityisyys- ja tietosuoja-
säännöksiä, kuten EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, Suomen
tietosuojalakia ja lakia sähköisen viestinnän palveluista
sekä sovellettavaa kansallista tietosuojalainsäädäntöä, kun
toimimme maailmanlaajuisesti. Samalla yhtiö kunnioittaa
kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, kuten Yhdistyneiden
kansakuntien ihmisoikeusjulistusta ja yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevia ohjaavia periaatteita, sekä muita kansainvälisiä
standardeja, kuten OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia
toimintaohjeita, joilla pyritään edistämään ja suojelemaan
ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Näissä säännöksissä ja
lainsäädännössä kuvataan meitä koskevia vaatimuksia, ja sään-
telyviranomaiset valvovat näiden lakien noudattamista ja voivat
tarvittaessa vaatia meitä ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin.
Kaikki asiakkaat ja loppukäyttäjät, jotka käyttävät Elisan
myymiä tuotteita tai palveluita, voivat olla merkittävästi Elisan
toiminnan ja liiketoiminnan vaikutuksen alaisia ja kuuluvat siten
raportoinnin piiriin. Tämä koskee myös haavoittuvia ryhmiä,
kuten vanhuksia ja nuoria sekä lapsia. Yhtiö kerää ja käsittelee
erilaisia henkilötietoja palveluiden tarjoamiseksi ja paranta-
64VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
miseksi. Tiedot sisältävät yhteys-, tunnistetietoja, palveluihin
liittyviä tietoja sekä käyttö- ja asiakasvuorovaikutustietoja.
Tietoja kerätään palvelujen tarjoamiseksi, yhteydenpitoa
varten kuluttaja- ja yritysasiakkaidemme kanssa, tarjontamme
parantamiseksi, lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi ja
palvelun laadun varmistamiseksi. Näiden toimintojen luonteen
vuoksi tietojenkäsittelyyn voi liittyä kielteisiä vaikutuksia, kuten
esimerkiksi tietomurtoja, luvattomia pääsyjä ja henkilötietojen
väärinkäyttöä.
Elisa on sitoutunut ehkäisemään näitä negatiivisia vaikutuksia
ja riskejä vahvojen teknisten ja organisatoristen turvallisuus-
protokollien avulla sekä erilaisten taloudellisten, henkilö ja
teknologisten resurssien avulla, mukaan lukien tehokkaiden
prosessien ja järjestelmät. Lisäksi keskitymme jatkuvasti
käyttöoikeuksien rajaamiseen, noudatamme suppeampien
oikeuden periaatetta ja toteutamme muita lisäturvatoimenpi-
teitä yhteistyössä asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, erityisesti
niiden, jotka ovat suoraan mukana tietojen ja järjestelmien
hallinnassa.
Näiden protokollien ja toimenpiteiden toteuttaminen johtaa
positiivisiin tuloksiin ja vaikutuksiin, kuten tietomäärien
minimointiin, pseudonymisointiin, salaukseen, parannettuihin
tietoturvatoimenpiteisiin, suojaavat kuluttajatietoja ja
varmistavat yksityisyyden suojan periaatteiden toteuttamiseen
tuotekehityksessämme. ja koulutushankkeisiin, jotka lisäävät
tietoisuutta tietosuojasta kuluttajiemme ja loppukäyttäjiemme
keskuudessa.
Korkea yksityisyyden taso on Elisan keskeinen strateginen
tavoite, erityisesti koska teleoperaattorina meillä on merkittävä
rooli digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa ja tarjoami-
sessa. Luottamuksellisten tietojen, henkilötietojen ja viestinnän
luottamuksellisuuden suojaaminen toteutetaan osana kehitys-
vaiheita toteutettavien turvallisuus- ja tietosuojatoimenpiteiden
avulla. Keskeisiä palveluita seurataan jatkuvasti, jotta voidaan
estää ja tunnistaa näissä palveluissa esiintyvät tapahtumat.
Elisa varmistaa henkilökohtaisten tietojen ja tietoturvalouk-
kausten väitteiden nopean ja asianmukaisen hallinnan ja
tarkastelun.
Elisa ei ole tunnistanut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia,
jotka olisivat vaikuttaneet tai vahingoittaneet asiakkaita ja
loppukäyttäjiä. Arvioimme jatkuvasti ja pyrimme estämään
toimintamme mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Vuonna
2024 ei ollut vahvistettuja vakavia ihmisoikeusongelmia
yksityisyyden suhteen. Tietosuojaviranomaisilta tai muilta
toimivaltaisilta viranomaisilta tuli kahdeksan (8) tiedustelua
tietomurtoihin liittyen.
Tietosuojatiimi on ensisijaisesti vastuussa tietosuojavaatimusten
määrittämisestä, ohjeiden antamisesta työntekijöille ja johdolle
sekä sovellettavien tietosuojalakien ja -asetusten noudattamisen
varmistamisesta. Kutakin yksikköä tukee/tukevat nimetty
tietosuojakoordinaattori ja/tai liiketoimintayksiköihin sijoitetut
tietosuojalähettiläät, jotka valvovat sääntöjen noudattamista
omalla alueellaan ja varmistavat ennakoivan riskienhallinnan.
Valvonnan tehostamiseksi ja tietoon perustuvan päätöksenteon
edistämiseksi Elisalla on tietosuojaryhmä, joka koostuu
kaikkien liiketoimintayksiköiden edustajista. Ryhmä käsittelee
tietosuojariskejä ja sovittaa strategiset painopisteet yhteen
koko organisaatiossa. Kansainvälinen tietosuojaryhmä koostuu
Elisan tärkeimpien kansainvälisten liiketoimintojen ja tytäryhti-
öiden edustajista.
Lisäksi kaikissa yksiköissä tehdään vuosittain sisäisiä
itsearviointeja, joissa tarkastellaan vaatimustenmukaisuuden
tasoa ja keskustellaan keskeisistä painopistealueista. Olemme
sitoutuneet edistämään vaatimustenmukaisuuden kulttuuria,
joten olemme asettaneet tavoitteen ja edellytämme, että kaikki
työntekijät osallistuvat vuosittain pakolliseen turvallisuus- ja
tietosuojakoulutukseen.
Tietosuojatiimi toimittaa turvallisuusjohtoryhmälle vuosittain
kattavan raportin, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti tietosuojan
noudattamisen tilanne ja tuodaan esiin kaikki siihen liittyvät
riskit. Tämä jäsennelty lähestymistapa kuvastaa Elisan
sitoutumista henkilötietojen suojaamiseen ja yksityisyyteen
liittyvien riskien hallintaan olennaisena osana yleistä liiketoi-
mintastrategiaamme.
Terveys ja turvallisuus
Keväällä 2024 Elisa toteutti hankkeen, jossa kartoitettiin
kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksia. Yksi
mielenkiintoinen liiketoimintamahdollisuus oli digitalisaatio
terveys- ja hyvinvointialalla. Projektin tulokset esiteltiin hallituk-
selle ja päätettiin, että jatkamme liiketoimintamahdollisuuden
selvittämistä osana vuoden 2024 strategiatyötä. Löytämisvai-
heen tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia B2B-terveys-
ratkaisuja, kuten Digihoivaa ja eKonsultaatiota, sekä yhtiön
vahvoja data- ja tekoälyvalmiuksia innovatiivisten terveys- ja
turvallisuusratkaisujen kehittämiseksi kuluttajille. Aloite on
osa meneillään olevaa digitaalista terveyttä ja hyvinvointia
koskevaa tutkimushanketta. Se on linjassa yhtiön laajempien
kestävyystavoitteiden kanssa. Hanke jatkui vuoden loppuun.
Siinä keskityttiin muun muassa vanhusten kotihoitoon, nuorten
henkiseen hyvinvointiin ja naisten terveyttä edistävään
teknologiaan (femtech). Hankkeen kohteena ovat suomalaiset
kuluttajat.
Prosessit vuorovaikutukseen kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
Elisa parantaa toimintaansa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua
asiakkaiden kanssa ja keräämällä säännöllisesti palautetta
suorituskyvystä, jotta se ymmärtää paremmin palvelujen
vaikutuksia ja niihin mahdollisesti liittyviä riskejä. Suomessa ja
Virossa käytettävän Net Promoter Score (NPS) -mittarin lisäksi
tärkeimpiä palautetyökaluja ovat asiakastyytyväisyyskyselyt,
erilaiset aihekohtaiset asiakaskyselyt ja muut kuin asiakasky-
selyt sekä fokusryhmähaastattelut. Suomessa Elisalla on myös
alueellisia raateja, joilta saamme arvokasta palautetta kunkin
alueen sidosryhmiltä, ja teemme yhteistyötä kansalaisjärjes-
töjen kanssa, jotka edustavat haavoittuvassa asemassa olevia
ryhmiä, kuten vanhuksia (esim. Valli ja Enter ry) ja lapsia
(esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto).
Elisalla on liiketoimintakohtaiset hallinta- ja toimintamallit,
jotka ohjaavat palautteiden käsittelyä ja edelleen kehittämistä
toimitus- ja myyntiprosessikokeilujen ja lopullisen käyttöönoton
kautta. Kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on kuukausittain
yhteydenpitoa, jonka tuloksia tarkastellaan ja niistä keskustel-
laan kuluttaja-asiakkaiden johtoryhmässä.
Jos asiakkaat ottavat yhteyttä muiden tietosuojaan liittyvien
palvelukanavien kautta, olemme ottaneet käyttöön menettelyt,
joilla varmistetaan, että tiedustelut välitetään viipymättä
tietosuojatiimille. Näin varmistetaan, että asiakkaat saavat
tarkat vastaukset nopeasti.
Tietoja siitä, miten Elisaan voi ottaa yhteyttä tietosuojaan
liittyvissä kysymyksissä, on helposti saatavilla Elisan verkko-
sivustolla ja yksityiskohtaisesti tietosuojakäytännössämme.
Säännöllistä yhteydenpitoa on tarpeen mukaan, ja tietosuoja-
tiimin vastuulla on helpottaa tätä vuorovaikutusta ja ylläpitää
tehokasta viestintää asiakkaidemme kanssa.
65VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa Elisan ilmoitus-
kanavan kautta kaikista havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai
lainsäädännön noudattamatta jättämisistä, jotka liittyvät yhteis-
työhön Elisan kanssa. Ilmoituskanavan kautta esiin tuodut asiat
käsitellään Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti.
Lisätietoja ilmoituskanavastamme ja -prosessistamme kohdassa
Liiketoiminnan harjoittaminen.
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024
Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet
Elisan työntekijöistä 100
prosenttia on suorittanut
turvallisuussertifiointikoulutuksen
vuoteen 2030 mennessä
Elisa -
konserni
83 prosenttia
työntekijöistä on
suorittanut koulutuksen
Kehitimme edelleen
tietosuojalähettiläsohjelmaamme taitojen ja
kattavuuden parantamiseksi sekä vahvistamaan
tietosuojatukea kansainvälisille yrityksillemme.
Turvallisuussertifiointikoulutuksen tavoite asetettiin osana Elisan
strategiaprosessia ja hyödyntäen kaksinkertaisen olennai-
suuden arvioinnin löydöksiä (DMA). Elisan turvallisuuden
johtoryhmä tarkastelee säännöllisesti mittaria ja tehtyjen
toimenpiteiden riittävyyttä, suhteessa asetettuun tavoitteeseen.
Suoriutumista tavoitteeseen nähden sekä keskeisiä keinoja
raportoidaan vuosittain kestävyysraportoinnissa. Asiakkaat ja
loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen.
Olemme sitoutuneet hallitsemaan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä kattavien toimintasuun-
nitelmien ja riittävien resurssien avulla. Olemme asettaneet
konsernitasolla tavoitteeksi, että 100 prosenttia Elisan työnteki-
jöistä on suorittanut turvallisuussertifiointikoulutuksen vuoteen
2030 mennessä. Tämä koulutus sisältää kolme moduulia, jotka
keskittyvät turvallisuuteen, tietoturvaan ja tietosuojaan. Kurssin
sisältö tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan, ja
jokaisen työntekijän on suoritettava koulutuskokonaisuus kerran
vuodessa. Tiedot sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yhtiöt,
kuten Elisan tilinpäätöksessä on raportoitu. Mittari lasketaan
jakamalla koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä
raportointikauden lopun kokonaismäärällä. Tiedot sisältävät
työntekijät, jotka ovat pidemmillä sairauslomilla, poissaoloilla
ja vanhempainvapailla sekä uudet työntekijät, joiden työsuhde
on kestänyt 14 päivää tai vähemmän. Mittarin laskennassa
käytetyt ensisijaiset tiedot ovat Elisan henkilöstöhallinnon
tietojärjestelmästä ja koulutusalustalta. Uusi ostettu yhtiö
SedApta on mukana kokonaishenkilömäärässä, mutta, koska
integraatio on vielä menossa, pakollinen koulutusohjelma
lanseerataan yhtiöön vuoden 2025 aikana.
Lisäksi työntekijöiden on suoritettava GDPR-koulutus. Elisa
tunnistaa, että sen työntekijöiden tulee olla hyvin tietoisia yksi-
tyisyyden suojaan liittyvistä asioista, sillä Elisan työntekijät ovat
keskeisessä roolissa käsitellessään yhteiskuntaan, asiakkaisiin
ja henkilöstöön liittyviä arkaluonteisia tietoja. Laadukkaiden ja
luotettavien toimien tarjoaminen asiakkaillemme ja loppukäyt-
täjille edellyttää korkean turvallisuustason ylläpitämistä, mikä
on myös viranomaisten vaatimus.
Yhtiö seuraa myös toimia ja suoriutumista yksityisyyden
suojan edistämiseksi jokaisessa Elisa-yhtiössä. Keskeiset
toimet toteuttaa Elisan turvallisuusorganisaatio, joka vastaa
ohjelmien luomisesta ja kehittäminen yksityisyyteen ja
tietosuojaan liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi. He vastaavat
myös koulutusohjelman johtamisesta. Elisan seuratessa
toimien tehokkuutta, se varmistaa, ettei se aiheuta tai edistä
merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
Elisa Polystarissa aloitteet keskittyvät tietojen säilyttämiseen,
jonka tavoitteena on toteuttaa teknisiä toimenpiteitä tietojen
minimoinnin varmistamiseksi. Työ yhtiössä jatkuu vuoteen
2025 ja sen jälkeen, jotta varmistetaan osastojen noudattavan
asiakkaiden asettamia tietoturvavaatimuksia. Elisa suorittaa
myös arviointeja ja tietosuojaan liittyviä vaikutustenmääritelyjä
uusille hankituille yrityksille sekä uusille kehityshankkeille ja
palveluille, samoin kuin asiakkaiden asettamia tarkastuksia,
mukaan lukien paikan päällä tehtävät arvioinnit.
66VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
ESRS G1
Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli
Elisan liiketoiminnan harjoittamisen standardi on määritetty
Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa, jotka heijastavat Elisan
missiota ja arvoja ja kuvaavat lisäksi yleisiä periaatteita
siitä, miten työntekijöiden tulisi kohdella toisiaan, harjoittaa
kannattavaa ja eettisesti kestävää liiketoimintaa ja huolehtia
yhtiön omaisuudesta. Hallitus on hyväksynyt Elisan yleiset
toimintaperiaatteet. Ne ovat olennainen osa Elisan liiketoimin-
tajärjestelmää ja muodostavat perustan Elisan konsernitason
compliance-kehykselle.
Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja johtoryhmän hyväksymä
compliance-kehys luovat perustan Elisan compliance-oh-
jelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Elisa
toimii lakien ja yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Compliance-ohjelmaa ohjaa Compliance-ohjausryhmä, johon
kuuluu jäseniä lakiasiain-, kestävän kehityksen, henkilöstö-,
turvallisuus-, talous-, sijoittajasuhde- ja viestintäosastoista.
Compliance-ohjausryhmä tarkastelee vuosittain Elisan yleisiä
toimintaperiaatteita ja määrittää Elisan koko konsernin laajuiset
compliance-painopisteet ja -tavoitteet. Compliance-ohjelmasta
raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Sisäinen tarkastus arvioi ja tutkii riippumattomasti Elisan
toimintaa, sekä myös compliance-kehyksen ja -ohjelman sekä
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta.
G – Liiketoiminnan harjoittaminen
Toimintaperiaatteet
Yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct)
Elisan hallintoa, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat Elisan
missio ja arvot sekä Elisan yleiset toimintaperiaatteet.
Toimintaperiaatteet luovat puitteet Elisan liiketoiminnalle ja
perustan Elisassa työskentelylle. Niiden tarkoituksena on
auttaa henkilöstöä tekemään oikeita päätöksiä jokapäiväisessä
työssään. Elisa on sitoutunut toimimaan yleisten toimintaperi-
aatteiden mukaisesti. Ne koskevat koko Elisa-konsernia, kaikkia
toimintoja, liiketoimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä sekä jokaista
Elisan työntekijää, toimihenkilöä ja johtajaa.
Elisan yleiset toimintaperiaatteet ovat osa jatkuvasti kansainvä-
listyvää yrityskulttuuriamme. Jotta voimme toimia asianmukai-
sesti ja johdonmukaisesti, olemme laatineet yleiset periaatteet
sille, miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme kannattavaa
ja eettisesti kestävää liiketoimintaa sekä huolehdimme yhtiön
omaisuudesta. Tämä on elintärkeää myös omistaja-arvon
luomisessa ja riskienhallinnassa. Yleisiä toimintaperiaatteita
täydennetään politiikoilla ja sisäisillä ohjeilla.
Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisella on
oikeus ja velvollisuus ilmoittaa tiedossa olevista tai epäillyistä
yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista Elisalle, jotta
voimme korjata mahdolliset puutteet ja tehdä jatkossa
parempia valintoja. Tämä on osa Elisan avointa yrityskulttuuria.
Kaikilla elisalaisilla on rooli Elisan arvojen ylläpitämisessä
toimimalla niiden mukaisesti ja varmistamalla lakien ja yleisten
toimintaperiaatteiden noudattaminen. Yleisiä toimintaperiaat-
teita koskeva verkkokoulutus on pakollinen kaikille työnteki-
jöille, ja se on osa Elisan uusien työntekijöiden perehdytysoh-
jelmaa. Vuoden 2024 lopussa 90 prosenttia työntekijöistä oli
suorittanut yleisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen.
Lahjonnan ja korruption torjunta
Elisa on sitoutunut noudattamaan eettisen liiketoiminnan
normeja. Elisan lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa
esitetään Elisan nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon.
Sitä sovelletaan kaikkiin Elisa-konsernin ja sen tytäryhtiöiden
työntekijöihin, johtajiin ja toimihenkilöihin sekä hallituksen
jäseniin ja Elisan puolesta toimiviin kolmansiin osapuoliin.
Hallitus on viimeksi tarkistanut ja hyväksynyt toimintaperiaat-
teet vuonna 2022.
Elisa edellyttää toimittajiltaan, alihankkijoiltaan ja ulkoisilta
yhteistyökumppaneiltaan samankaltaisten periaatteiden
noudattamista ja nollatoleranssia korruptioon ja lahjontaan.
Nollatoleranssipolitiikan tavoitteena on ehkäistä ja havaita
korruptio Elisan maailmanlaajuisessa liiketoimintaympäristössä
ja vahvistaa Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa esitettyjä
periaatteita.
Lahjusten tai epäasianmukaisten maksujen tarjoaminen,
hyväksyminen tai vastaanottaminen on ehdottomasti kielletty.
Tähän kuuluu myös välittäjien käyttäminen tällaisten toimien
helpottamiseksi. Työntekijät eivät saa ottaa vastaan tai tarjota
vieraanvaraisuutta tai lahjoja, jotka voivat vaikuttaa liiketoi-
mintapäätöksiin. Kaikkien liiketoimien on oltava läpinäkyviä,
kohtuullisia ja dokumentoituja. Elisa tekee lahjoituksia voittoa
tavoittelemattomille järjestöille osana yhteiskuntavastuutaan,
mutta lahjoituksia ei saa käyttää epäasianmukaisten
liiketoimintaetujen hankkimiseen. Sponsoroinnin on oltava
läpinäkyvää ja Elisan arvojen mukaista. Kaikki lahjonta ja
korruptio riippumatta siitä liittyykö siihen julkisen sektorin
virkamiehiä vai yksityissektorin työntekijöitä, ovat Elisalla
yhtä lailla kiellettyä, on tärkeää tunnistaa, että virkamiehiin
ja viranomaisiin kohdistuu usein yksityissektorin toimijoita
tiukempia sääntöjä ja rajoitteita. Kiinnitämme erityistä
huomiota toimiessamme virkamiesten kanssa. Kaikessa
vuorovaikutuksessa on noudatettava sovellettavia lakeja, ja se
on dokumentoitava täydellisesti. Tiedostamme, että saatamme
toimia maissa, joissa on tiukempia korruption ja lahjonnan
vastaisia lakeja tai määräyksiä. Tällaisissa tapauksissa paikal-
lisesti sovellettavien lakien määräykset ovat ensisijaisia Elisan
lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa esitettyihin
periaatteisiin nähden.
Kaikkien työntekijöiden on perehdyttävä lahjonnan ja
korruption vastaisen politiikan vaatimuksiin ja suoritettava
heille määrätty koulutus. Lisäksi työntekijöille, joiden katsotaan
olevan suurimmassa vaarassa joutua työssään tekemisiin
korruption ja lahjonnan kanssa, järjestetään säännöllisesti
räätälöityä koulutusta.
Kaikkien Elisan työntekijöiden vastuulla ja velvollisuutena
on ilmoittaa lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan tai
sovellettavien lakien epäillystä tai tosiasiallisesta noudattamatta
jättämisestä omalle esihenkilölleen, sisäiselle tarkastukselle,
paikalliselle lakiosastolle tai Elisa-konsernin lakiasian- tai
kestävyystoiminnolle. Tosiasiallisista tai epäillyistä rikkomuk-
sista voi myös ilmoittaa nimettömänä Elisan ilmoituskanavan
kautta Elisan verkkosivustolla.
G – Liiketoiminnan harjoittaminen
67VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Arvioimme lahjontariskejä toiminnoittain ja maantieteellisesti.
Elisan liiketoiminnassa riskitoiminnot lahjonnan osalta ovat
kansainvälinen kauppa ja hankinta, erityisesti silloin, kun
toiminta on korkean lahjontariskin maissa. Lahjontaan liittyviä
riskejä arvioidaan ja tarvittavia torjuntakeinoa toimeenpannaan
osana toimittajien käyttöönottoa, kansainvälisen myynnin ja
yritysostojen due diligence -prosesseja.
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024
Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet
100 prosenttia
elisalaisista
on suorittanut
lahjonnan vastaisen
koulutuksen.
Elisa -
konserni
86 prosenttia
työntekijöistä on
suorittanut koulutuksen
Räätälöity koulutus myynnille kansainvälisessädigitaalisten
palvelujen liiketoiminnoissa
Räätälöity koulutus teknologia yksikölle ja yritysmyynnille
Elisa Eesti AS yhtiössä
Riskinarvioinnin haastattelutyökalun päivitys
Kansainvälisen digitaalisten palvelujen liiketoiminnan
riskinarviointihaastattelut tehty CamLine liiketoiminnoissa
Lahjonnan ja korruption vastaista politiikkaa koskeva
sisäinen viestintä Suomessa
Kohdennetun eettisen ohjeiden e-koulutuksen lanseeraus,
joka sisältää räätälöityä ABC-koulutussisältöä kuluttaja-
asiakasrajapinnassa työskentelevälle henkilöstölle
Suomessa.
Korruption ja lahjonnan vastaisuutta koskevat tiedonannot vuonna 2024
Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen perusteella
annettujen tuomioiden lukumäärä
Ei vahvistettuja korruption tai lahjonnan vastaisten lakien
rikkomuksia
Korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisen
perusteella annettujen sakkojen määrä
Ei korruption tai lahjonnan vastaisen lainsäädännön
rikkomisen perusteella annettuja sakkoja
Vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten lukumäärä Ei vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia
Tiedot vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten
luonteesta
Ei käytössä
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia
työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu
kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien
tapausten vuoksi
Ei käytössä
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät
liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on
irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan
liittyvien rikkomusten vuoksi
Ei käytössä
Tiedot korruptiota tai lahjontaa koskevista julkisista
oikeustapauksista, jotka on pantu vireille yritystä ja sen omia
työntekijöitä vastaan sekä tällaisten tapausten lopputulokset
Ei käytössä
Korruption ja lahjonnan vastainen koulutuksen suoritus
prosentti vuonna 2024
Koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus (%) 86
Koulutusohjelmien piiriin kuuluvien riskitoimintojen
prosenttiosuus (%) 64
Koulutuksen suorittaneiden riskitoimintojen
prosenttiosuus (%) 58
Laskentaperiaatteet – Lahjonnan ja korruption
vastaisuus
Tiedot sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yhtiöt, kuten Elisan
tilinpäätöksessä on raportoitu. Mittari lasketaan jakamalla
koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä raportointi-
kauden lopun kokonaismäärällä. Tiedot sisältävät työntekijät,
jotka ovat pidemmillä sairauslomilla, poissaoloilla ja
vanhempainvapailla sekä uudet työntekijät, joiden työsuhde
on kestänyt 14 päivää tai vähemmän. Uusi ostettu yhtiö
SedApta on mukana kokonaishenkilömäärässä, mutta, koska
integraatio on vielä menossa, pakollinen koulutusohjelma
lanseerataan yhtiöön vuoden 2025 aikana. Mittarin ensisi-
jaiset tiedot ovat Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä
ja koulutusalustalta. Lisäksi muut ABC:hen liittyvät tiedot
kerätään keskitetysti ja saadaan Elisan lakiosastolta.
68VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Ilmoitusmenettelyperiaatteet
Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisen Elisassa
työskentelevän velvollisuus on ilmoittaa Elisalle välittömästi
kaikista tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintape-
riaatteiden rikkomuksista. Periaatetta tuetaan tarjoamalla
työntekijöille useita tapoja ja kanavia ilmoittaa tiedossa olevista
tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden tai sovellettavien
lakien rikkomuksista ilman, että heidän tarvitsee pelätä
kostotoimia tai muita kielteisiä seurauksia. Kaikkien työnteki-
jöiden tulee voida ilmoittaa huolenaiheensa helposti.
Epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista
ja muista huolenaiheista voi ilmoittaa esihenkilölle tai
linjaesihenkilölle. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi aina tehdä
suoraan seuraaviin toimintoihin: lakiasiat, henkilöstöhallinto,
yritysturvallisuus, vastuullisuus tai sisäisen tarkastus.
Lisäksi Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen ilmoitus-
menettelykanava, jonka kautta tiedossa olevista tai epäillyistä
väärinkäytöksistä voi ilmoittaa nimettömänä. Kanava on
Elisan verkkosivustolla, ja se on avoin kaikille työntekijöille
sekä toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille. Elisan
työntekijöitä muistutetaan säännöllisesti myös ilmoituskanavasta
ja sen käytöstä. Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja
ne käsitellään luottamuksellisesti Elisan ilmoitusmenettelype-
riaatteiden mukaisesti, jotka koskevat kaikkia Elisa-konsernin
yrityksiä.
Ilmoituskanavaa ylläpitämällä varmistamme, että noudatamme
EU:n whistleblowing-direktiiviä sekä kussakin maassa kulloinkin
voimassa olevaa pakollista ja sovellettavaa kansallista lainsää-
däntöä, joka koskee väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua.
Elisan ilmoituskanava on tarkoitettu ilmoituksille, jota kuuluvat
väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua koskevan pakollisen
lainsäädännön soveltamisalaan. Lisäksi Elisa haluaa ottaa
vastaan ilmoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä laajemmin
kuin lainsäädännössä edellytetään. Tästä syystä ihmiset voivat
ilmoittaa kanavan kautta myös väärinkäytöksistä, jotka eivät
kuulu ilmoittajan suojelua koskevan lainsäädännön piiriin.
Väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa kaikissa epäillyissä
lainrikkomuksissa Elisan konserniyritysten toiminnassa sekä
Elisan yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista esimerkiksi
seuraavissa asioissa:
• Lahjonta ja korruptio
• Eturistiriidat
• Taloudelliset väärinkäytökset
• Verolainsäädännön vastainen toiminta
• Sisäpiirilainsäädännön vastainen toiminta
• Kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädännön vastainen toiminta
• Tietosuojalainsäädännön vastainen toiminta
• Ihmisoikeusloukkaukset
• Ympäristörikkomukset
• Liikesalaisuussuojan rikkominen
• Elisan sopimusperiaatteiden vastainen toiminta
Epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten käsittelyn
pääperiaatteisiin kuuluvat nimettömyys, luottamuksellisuus,
ilmoittajien suojelu, eturistiriitojen välttäminen ja tapaus-
kohtaiset korjaavat toimet. Elisa Oyj:n compliance-päällikkö,
lakiasiainjohtaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja vastaavat
ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten käsittelystä,
ja heille ilmoitetaan jokaisesta kanavan kautta saadusta
ilmoituksesta. Ilmoituksen käsittelyyn voivat tapauksen mukaan
osallistua nimetyt asiantuntijat, esimerkiksi Elisa Oyj:n tai sen
konserniyritysten laki-, compliance-, henkilöstö-, kestävyys- ja
yritysturvallisuuden toimintojen, sisäisen tarkastuksen tai
kyseisen liiketoimintayksikön asiantuntijat. Ilmoituksen
käsittelyyn voidaan nimittää myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kaikki nimetyt asiantuntijat käsittelevät ilmoitukset luottamuksel-
lisesti Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti.
Ilmoituskanavan kautta tehdyistä ilmoituksista ja niiden
perusteella toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan säännölli-
sesti tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa johtoryhmän jäsenille
osana Elisan compliance-ohjelman täytäntöönpanoa.
Suhteet toimittajiin
Elisan toimittajilla on tärkeä rooli, kun tuemme digitalisaatiolla
kestävä tulevaisuus -missiomme –toteuttamista, ilmastotavoit-
teiden saavuttamista sekä kielteisten ihmisoikeusvaikutusten
vähentämistä ja ehkäisemistä. Tämä tapahtuu asettamalla
sosiaaliset ja ympäristövaatimukset sekä vastuuvelvollisuus
toimittajillemme ja lisäämällä tietoisuutta sekä yhteistyön
kautta ja sopimusneuvotteluissa. Vuonna 2024 Elisa maksoi
toimittajillemme ja alihankkijoillemme yhteensä 1 234
miljoonaa euroa. Elisassa hankintaorganisaatiolla ja liiketoi-
minnan vendor managereilla on keskeinen rooli vastuullisen
hankinnan jatkuvassa kehittämisessä. Tällä hetkellä yhtiöllä on
nimetty vastuuhenkilöt 254 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun
ja parantamisen varmistamiseksi etenkin A-, B- ja C-luokan
toimittajien osalta. Näiden toimittajien osuus Elisan menoista
on yli 60 prosenttia, ja ne ovat tärkeitä Elisan strategian,
riskien ja vaikutusten kannalta.
Hankinta koostuu pääasiassa kuluttajaelektroniikan ja
-laitteiden, verkkojen rakentamiseen tarvittavien laitteiden
sekä erilaisten palvelujen ostoista Suomessa ja kansainvä-
lisesti. Hankintavastuuta ohjaavat Elisan eettisen ostamisen
periaatteet ja tilaajavastuulain noudattaminen sekä muut
sovellettavat Elisan politiikat, ohjeet ja periaatteet. Yhtiö
vaatii kaikilta yhteistyökumppaneilta ja alihankkijoilta lakien
ja säädösten noudattamista ja lahjonnan estämistä. Eettisen
ostamisen periaatteiden lisäksi yhtiö odottaa, että toimittajat
noudattavat kaikkia sovellettavia lakeja, direktiivejä ja
standardeja kaikissa toimintamaissaan. Elisa odottaa myös, että
toimittajat tiedottavat asiasta asianmukaisesti työntekijöilleen
ja varmistavat, että käytössä on asianmukainen koulutus ja
menettelyt, joiden avulla Elisan eettisen ostamisen periaat-
teiden vaatimuksia voidaan noudattaa. Vaatimuksia sovelletaan
turvallisten ja oikeudenmukaisten työolojen edistämiseen
sekä ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten vastuulliseen
hallintaan toimitusketjussa. Kannustamme toimittajiamme ja
niiden alihankkijoita ilmoittamaan epäillyistä eettisen ostamisen
periaatteiden rikkomuksista tai noudattamatta jättämisestä Elisan
ilmoituskanavan kautta verkkosivuillamme.
Elisa hallinnoi ja kohtelee kaikkia toimittajia tasapuolisesti, ja
teemme yhteistyötä kaikkien toimittajiemme kanssa sosiaalisen
ja ympäristöllisen kestävyyden edistämiseksi molemminpuolisen
edun mukaisesti. Näin ollen meillä ei ole erityisiä menettelyjä
tai käytäntöjä haavoittuvassa asemassa olevien toimittajien
tukemiseksi. Kannustamme toimittajiamme ryhtymään
ilmastotoimiin vuonna 2024 käynnistämällämme vastuullisella
toimittajarahoituksella.
69VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Yhteisökohtainen
Kriittinen infrastruktuuri
Kriittisen kansallisen infrastruktuurin tarjoajana suunnit-
telemme, tuotamme ja kehitämme palvelujamme aina
turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Elisa noudattaa
sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta, jossa tietoturva,
palvelujen turvallisuus ja turvallinen käyttö otetaan huomioon
kehittämisen kaikissa vaiheissa. Kehittäjät ja palvelujen
omistajat varmistavat sisäänrakennetun turvallisuuden,
tietojen eheyden ja tietoturvan. Yhtiö suojaa yhteiskunnan
keskeisimpiä toimintoja, tietoliikenneyhteyksiä ja dataa ja
varmistamme, että ne pysyvät toiminnassa. Elisa haluaa myös
aktiivisesti estää rikollista toimintaa ja huijausyrityksiä ja
kehittää uusia tapoja torjua yhä moninaisempia uhkia. Kyky
sopeutua nopeasti odottamattomiin tilanteisiin on tärkeää
kaikissa olosuhteissa.
Kyberturvallisuus
Elisassa kyberturvallisuus perustuu lainsäädännön, toimialan
säännösten ja asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa tehtyjen
sopimusten vaatimuksiin sekä Elisan itselleen asettamiin tavoit-
teisiin. Tärkeimpiä näistä tavoitteista ovat tietojen luottamuksel-
lisuus ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoturva
on elintärkeä osa kaikkea toimintaamme. Toteutamme
tietoturvaa sekä hallinnollisin että teknisin toimenpitein.
Yhtiö hyödyntää Yhdysvaltain kansallisen standardointi- ja
teknologiainstituutin (National Institute of Standards and
Technology) kyberturvallisuuden viitekehystä, joka on laajalti
tunnustettu ja käytössä alalla. Viitekehyksen ytimessä on viisi
jatkuvaa toimintoa: tunnistaminen, suojaaminen, havaitse-
minen, reagointi ja palauttaminen. Yhdessä nämä toiminnot
antavat strategisen kuvan kyberturvallisuusriskien hallinnasta ja
auttavat toiminnan kehittämisessä.
Suomessa käytämme uhkamallien ja menetelmien kehittämisen
perustana myös MITRE ATT&CKiä, joka on maailmanlaajuinen
tietämyskanta todellisista hyökkäystekniikoista ja -taktiikoista.
Oman kyberturvallisuustoimintamme arvioinnissa ja kehittämi-
sessä käytämme liikenne- ja viestintäviraston kansallisen kyber-
turvallisuuskeskuksen kehittämää Kybermittaria. Mittaamme
säännöllisesti kaikkien tulosyksiköidemme kyberkypsyyttä, ja
tulosten perusteella laadimme yksikkökohtaisia kehittämissuun-
nitelmia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kyberkypsyyden
arviointi antaa meille arvokkaan vertailukohdan muihin alan
toimijoihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kyberturvalli-
suus on keskeinen osa toimintaamme ja palvelujemme laatua.
Ohjaavia periaatteitamme ovat kyberturvallisuuskulttuurin
kehittäminen, läpinäkyvyys, selkeä viestintä, vahva sidosryhmä-
yhteistyö, monitasoinen kyberturvallisuus ja jatkuva kehitys.
Elisan kyberturvallisuutta koskevista linjauksista päättää Elisan
turvallisuuden ohjausryhmä, joka myös valvoo keskeisten
tietoturvariskien hallintaa. Tietosuojan, kyberturvallisuuden ja
operatiivisen turvallisuuden asiantuntijaryhmiä johtaa turval-
lisuusorganisaatio, ja niiden tehtävänä on kehittää jatkuvasti
turvallisuustoimintaamme ja toteuttaa sitä käytännössä.
Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri
Elisan tehtävä on suomalaisessa ja virolaisessa yhteiskunnassa
varmistaa kattavat ja luotettavat matkaviestintä- ja datayhteydet
sekä turvallisesti toimiva yhteiskunta. Elisa noudattaa Suomen
ja Viron lainsäädännössä määritettyjä yleispalveluvelvoitteita.
Elisan on laadittava varautumis- ja jatkuvuussuunnitelmat,
jotka perustuvat lainsäädäntöön, alaa koskeviin määräyksiin
ja viranomaisten asettamiin velvoitteisiin. Yhtiö on tunnistanut
liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisimmät järjestelmät,
prosessit ja palvelut, ja mahdollisia poikkeustilanteita varten
on laadittu kattavat jatkuvuuden hallintasuunnitelmat, joissa
otetaan huomioon palvelujen palautus eri olosuhteissa.
Järjestämme harjoituksia, joissa simuloidaan poikkeuksellisia
olosuhteita, sovellamme niistä saamiamme kokemuksia
käytäntöön ja päivitämme suunnitelmiamme tarpeen mukaan.
Olemme mobiiliverkkojen markkinajohtaja Suomessa ja
toisella sijalle Virossa. Suomessa hoidamme suurimman
osan maan verkkoliikenteestä, ja olemme tärkeä toimija myös
Virossa.
Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa’s Sustai-
nability Linked Loan) Elisa on sitoutunut vähentämään ilman
nopeita yhteyksiä olevan väestön osuutta Elisa Oyj (Suomi)
ja Elisa Eesti AS:ssa. Nopea yhteys määritellään vähintään
100 Mbps:n laajakaistayhteydeksi. Se lasketaan sen väestön
osuutena Suomessa ja Virossa, jolla ei ole nopeaa yhteyttä.
Nopeiden yhteyksien peittoalue prosentteina lasketaan
jakamalla nopean yhteyden verkon peittoalueella olevissa
rakennuksissa asuvien asukkaiden määrä kokonaisväestöllä.
Peitto ilman nopeita yhteyksiä on 100 prosenttia vähennettynä
peittoprosentti. Vuonna 2024, 8 prosenttia väestöstä oli ilman
nopeaa yhteyttä.
Elisan liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikalla varmis-
tetaan liiketoiminnan jatkuvuus priorisoitujen tuotteiden
ja palvelujen osalta eriasteisissa häiriötilanteissa Elisan
strategian sekä lakien, säännösten ja asiakasvaatimusten
mukaisesti normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa
ja poikkeusoloissa, jotka on määritetty Suomen valmiuslain
ja Viron hätätilalain mukaisesti. Liiketoiminnan jatkuvuuden
hallintamallin kehittäminen perustuu ISO 22301 -standardiin.
Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikassa asetetaan
velvoitteita Elisa Oyj:lle, sen tytäryhtiöille sekä Elisan toimitta-
jille ja alihankkijoille voimassa olevien sopimusten ja tehtyjen
riskianalyysien mukaisesti.
Elisan turvallisuusjohtoryhmä hyväksyy liiketoiminnan
jatkuvuuden hallintapolitiikan ja siihen liittyvät periaatteet.
Yritysturvallisuus tukee ja kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden
hallintamenetelmiä sekä valvoo ja tarkistaa politiikkojen ja
periaatteiden toteutumista Elisa-konsernin tasolla (Elisa Oyj).
Jokaisen Elisan henkilöstöön kuuluvan on ymmärrettävä oma
roolinsa liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ja ilmoitettava
kaikista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa Elisan palvelujen
jatkuvuuteen.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Elisa jakaa säännöllisesti ajantasaista ja ajankohtaista tietoa
tilannekuvasta tärkeille sidosryhmillemme. Nämä tiedot
kerätään sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä, ja niissä
käsitellään organisaation kannalta kriittisimpiä kysymyksiä.
Yhtiö hyödyntää näitä tietoja toiminnassaan eri tasoilla ja
organisaation eri osissa ja jaamme niistä asianmukaisia osia
myös asiakkaillemme.
Elisa tarjoaa yritysasiakkailleen kyberturvakeskuspalveluja
24/7. Näiden palvelujen avulla asiakkaamme saavat
käyttöönsä laajan valikoiman asiantuntijapalveluja kybertur-
vallisuuden eri osa-alueilta. Elisan palvelut mahdollistavat
kattavan seurannan eri toimintaympäristöissä sekä jatkuvasti
kehittyvät turvalliset palvelut tietoturvan pitkäjänteiseen
kehittämiseen ja vahvistamiseen. Asiakasorganisaatiot voivat
hyödyntää monipuolisia IT- ja verkonhallintapalvelujamme
sekä täydentäviä asiantuntija- ja koulutuspalvelujamme. Kaikki
sertifioidut asiantuntijamme ovat Suomen kansalaisia, joille
Suomen viranomaiset ovat tehneet turvallisuusselvityksen.
Kyberturvallisuuden edelläkävijänä Suomessa yhtiö perusti
jo vuonna 2004 sisäisen tietoteknisen ensivastetiimin, joka
on laajentunut kyberturvakeskukseksi. Vuonna 2015 lansee-
rasimme yritysasiakkaille suunnatun kyberturvakeskuksen,
joka on operaattoreista ja laitevalmistajista riippumaton
palvelu. Elisa edistää yhteistyötä ja jatkuvaa parantamista sekä
sisäisillä kyberharjoituksilla että yhteistyössä asiakkaidemme ja
viranomaisten kanssa. Yhteistyö yhtiön asiakkaiden, yhteisöjen,
viranomaisten ja muiden yritysten ja elinkeinoelämän
organisaatioiden kanssa on tärkeää varautumisen ja kybertur-
vallisuuden kannalta.
70VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Yhteisökohtainen
Elisa tarjoaa asiakkaille ja loppukäyttäjille palveluja kyberris-
kien hallintaan ja poikkeustilanteisiin varautumiseen.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Elisan verkko on suunniteltu joustavaksi, ja toimintamme
perustuu tietotekniikan infrastruktuurikirjastomalliin
(Information Technology Infrastructure Library (ITIL)) ja
häiriönhallintaprosessiin. Keskitymme toiminnassamme
automatisointiin ja palvelujen ennakoivaan seurantaan.
Elisan verkon suunnitteluperiaatteet perustuvat optimaaliseen
vikasietoisuuteen. Tämä kattaa vaihtoehtoisten fyysisten sijainti-
paikkojen ja reittien käytön sekä laitteistojen vikasietoisuuden.
Vikasietoisuutta käytetään myös yleishyödyllisissä palveluissa
esimerkiksi generaattoreiden ja akkujen avulla.
Suomessa viranomaiset ovat asettaneet vaatimukset vika-
sietoisuudelle (TRAFICOM/54045/03.04.05.00/2020),
ja näiden vaatimusten lisäksi suunnitteluperiaatteissamme
edellytetään vikasietoisuuden hyödyntämistä suurten tai
liiketoimintakriittisten häiriöiden välttämiseksi. Elisan
verkko ja palvelut rakennetaan käyttämällä vain valittujen
toimittajien laitteita, ja kaikki uudet järjestelmät ja ohjelmistot
testataan ennen käyttöönottoa. Testauksen tarkoituksena on
varmistaa nykyisen verkkoinfrastruktuurin yhteensopivuus
sekä testattavien laitteiden toimivuus. Elisan toiminta on sekä
ennakoivaa että automatisoitua. Tavoitteena on käsitellä kaikki
häiriötilanteet ennen kuin ne vaikuttavat asiakaspalveluihin.
Jos häiriötilannetta ei voida välttää, palautumisaika on yleensä
lyhyt automaattisten palautustoimien ansiosta.
Liiketoiminnan kriittisyyden vuoksi jokaisen työntekijän on
tunnettava ja pystyttävä tunnistamaan omat vastuualueensa ja
tiedettävä, miten toimia tilanteen vaatiessa. Olemme jo pitkään
työskennelleet tietoisuuden lisäämiseksi, toimintamallien toteut-
tamiseksi ja erilaisten koulutusten tarjoamiseksi, ja jatkamme
kaikkien näiden toimenpiteiden käyttöä myös tulevina
vuosina. Tieto ja osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa koko
Elisa-konsernin tietoturvan kehittämisessä ja parantamisessa.
Työntekijöiden kouluttaminen on yksi tehokkaimmista ja
tärkeimmistä keinoista torjua verkkouhkia. Pakollisen peruskou-
lutuksen lisäksi järjestämme räätälöityä syventävää koulutusta
eri kohderyhmille.
Asiakaskokemuksen ymmärtämiseksi Elisalla on kyber-
turvallisuuskeskus, joka valvoo palvelujen saatavuutta ja
asiakaskokemusta 24/7. Tilannetietoisuuteen perustuva
kyberturvallisuuskeskus vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta
häiriötilanneviestinnästä ja toimii keskitettynä hallintatoi-
mintona suurista ja liiketoimintakriittisistä häiriötilanteista ja
eskalointitapauksista palautumisessa.
Jokaista Elisan verkossa tapahtuvaa häiriötä hallitaan
vikailmoitusjärjestelmän avulla. Tapahtumakohtaiset
vikailmoitukset täytetään asiaankuuluvilla tiedoilla, joita ovat
esimerkiksi tapahtuman ajankohta ja luonne, mahdolliset
lieventämistoimenpiteet ja tiedot lopullisesta ratkaisusta. Näitä
tietoja käytetään prosessin ja muiden laatuun vaikuttavien
näkökohtien parantamiseen analyysin, luokittelun ja koneoppi-
misen algoritmien avulla.
Meillä on määritetty prosessi, jonka avulla opimme onnis-
tumisista ja virheistä. Käymme tapahtumia läpi määritellyn
kriteerien pohjalta ja tehdyt havainnot muunnetaan paran-
nustoimenpiteiksi. Näiden tehtävien suorittamista valvoo
ratkaisunhallinnan toiminto.
Elisa arvioi vuosittain liiketoimintayksiköidensä kyberkypsyyttä
seuratakseen ja kehittääkseen kyberturvallisuutta koko
organisaatiossa. Tätä varten olemme asettaneet kyberturvalli-
suuden kypsyysmittarin ja sille tavoitteen. Elisan turvallisuuden
hallintoneuvosto ja tuotannon johtoryhmä tarkastelevat
ennalta ehkäisevän valvonnan perusteella. Yhteistyö viran-
omaisten ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut ratkaisevan
tärkeää haitallisen liikenteen estämisessä. Vuoden 2024
aikana huijausten torjuntatoimillamme estettiin 1,4 miljoonaa
huijausviestiä. Ennaltaehkäisy- ja torjuntaprosessi jatkuu, sillä
uusia huijauskampanjoita käynnistetään suomalaisia asiakkaita
vastaan.
Hajautettujen palvelunestohyökkäysten torjunta ja
lieventäminen
Hajautettujen palvelunestohyökkäysten (DDoS) estäminen ja
torjunta jatkui vuonna 2024. Jos niitä ei torjuta tehokkaasti,
ne voivat aiheuttaa vakavia vaikutuksia verkkopalveluihin ja
-sivustoihin. Elisalla on jatkuva ennaltaehkäisy- ja torjuntapro-
sessi, joka suojaa palvelunestohyökkäyksiltä sovelluskerrok-
sessa ja järjestelmätasolla palomuureilla ja kuormantasaajilla.
Verkkoliikenteen puhdistus suojaa haitalliselta datalta, jolloin
liikennekuormaa voidaan vähentää sopivalle tasolle, jotta
palvelut pysyvät toiminnassa. Elisa osallistuu aktiivisesti
tietojen jakamiseen asiaankuuluvien sidosryhmien ja
viranomaisten kanssa. Torjuntatoimilla pyritään estämään
hyökkäykset laajemmassa mittakaavassa ja pitämään kaikki
palvelut toiminnassa. Vuonna 2024 Elisa esti ja torjui 309
700 palvelunestohyökkäystä.
säännöllisesti mittaria ja suoriutumista asetettuun tavoitteeseen
nähden. Tavoitteen asteikko on 0-100 prosenttia, ja kypsyys
arvioidaan vuosittain kaikissa Yhdysvaltain kansallisen
standardi- ja teknologiainstituutin (NIST CSF) kyberturvalli-
suusviitekehyksen kategorioissa: tunnistaminen, suojaaminen,
havaitseminen, reagointi ja palautuminen. Arvioinnit tehdään
käyttämällä Kybermittari-työkalua, ja tulosten yhdistetty näkymä
esitetään Elisan johtoryhmälle. Vuoteen 2024 asti tavoitteen
suorituskykyä mitattiin itsearvioinnilla, ja vuodesta 2025
alkaen Elisa aikoo kehittää prosessia edelleen suorittamalla
kyberkypsyysarvioinnin (CMA) ulkopuolisen tahon fasilitoi-
mien haastattelujen avulla. Lisäksi strateginen tavoitteemme
kyberturvallisuustietoisuuden ja -kulttuurin kehittämiseksi on
varmistaa, että koko Elisan henkilöstö on varustettu tiedoilla ja
taidoilla, jotka ovat välttämättömiä digitaalisten omaisuutemme
suojaamiseksi ja turvallisen työympäristön ylläpitämiseksi.
Huijauspuhelujen ja -tekstiviestien estäminen
Elisa on estänyt yli 23 miljoonaa huijauspuhelua sen jälkeen,
kun otimme käyttöön uudet tekniset valvontatoimet ulkomailta
tulevien väärennettyjen puhelujen estämiseksi. Jatkuvat
huijaussoittohyökkäykset Suomen kansalaisia vastaan alkoivat
vuonna 2021, ja huijaustekstiviestikampanjoiden määrä kasvoi
vuoden 2023 aikana. Molemmat hyökkäystyypit pysyvät
aktiivisina, sillä hyökkääjät muuttavat taktiikkaansa käytetyn
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024
Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet 2024
Kyberturvallisuuden
kypsyys 69 prosenttia
vuoteen 2027 mennessä
Elisa Oyj (Suomi)
Elisa Eesti AS
Elisa Santa Monica Oy
Kyberturvallisuuden
kypsyys 60 prosenttia
Kyberturvallisuus mittarin uudelleen arviointi
Tietoisuuden lisääminen ja osaamisen
kehittäminen koulutusten, tapahtumien ja
viestinnän avulla.
Kyberturvaharjoitukset
71VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Uhkien jatkuva hallinta
Koska kyberuhat kehittyvät ja yleinen hyökkäyspinta laajenee,
tarvitaan jatkuvaa ja nykyaikaista uhkille altistumisen hallintaa.
Tämä edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten alttiita
organisaation toiminnot ovat erilaisille kyberuhkille ja miten
uhat kehittyvät ajan myötä. Jo käytössä olevien menetelmien
lisäksi käynnissä on kehityshankkeita, joilla parannetaan
toimintamme turvallisuutta. Vuoden 2024 aikana toteutettuihin
jatkuvaan uhkien hallintaan liittyviin toimenpiteisiin kuuluivat
esimerkiksi purple team -harjoitukset, automatisoitu ulkoisen
hyökkäyspinnan hallinta, ulkoisten haavoittuvuuksien hallintaan
liittyvä bug bounty -ohjelma ja tavanomaista haavoittuvuuksien
hallintaa laajempi jatkuvan uhkien hallinnan kehittämishanke.
Vuonna 2024 Elisan bug bounty -ohjelmaan ilmoittautui 667
henkilöä. Elisa sai 234 ilmoitusta haavoittuvuuksista ja maksoi
rahapalkkioina 21 750 Yhdysvaltain dollaria.
72VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksi-
annon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6)
toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille
syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyys-
raportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa
8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Elisa Oyj on
yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi),
sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2
kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysra-
portointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmen-
tamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksianto-standardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvolli-
suudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Elisa Oyj:n
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti
on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta
1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyys-
raportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole
mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun-
hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkas-
tusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudatta-
mista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Elisa Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty
prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportoin-
tistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen
merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla
tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852
artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel-
liseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin
laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa
ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin
liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepä-
varmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävar-
muutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä
käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia
koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista
toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos
saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina
toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konserni-
kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,
ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kestävyysraportin varmennuskertomus
73VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatil-
lista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat [konserni]kestävyysraportin olennaisen virheelli-
syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheel-
lisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat
toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden
taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien
tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhen-
kilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolli-
ympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien
vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista
annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia
kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset
olennaisilta osin:
• Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa
esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla
informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen
dokumentaatioon.
• Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudel-
leenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet
tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyys-
raportin oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on
määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen
tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 30.1.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KRT
74VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Liite 1
ESRS-indeksi
Standardi Raportointivaatimukset Paikka Kommentti
ESRS 2 – Yleiset laatimisperiaatteet BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 14
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 14
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 15
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 15
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 16
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 22
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 14
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 18
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 25
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 22
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 75
E1 - Ilmastonmuutos ESRS GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 41
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 38
ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 37
ESRS IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 37
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 35
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 35
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 42
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 46
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 48
E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 44
E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Sovelletaan siirtymäsäännöstä
ensimmäiseen vuoteen.
Liitteet Liitteet
ESRS-indeksi
75VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Standardi Raportointivaatimukset Paikka Kommentti
E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 22
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 50
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 50
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 50
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 51
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset - jäte 52
E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Sovelletaan siirtymäsäännöstä
ensimmäiseen vuoteen.
S1 - Oma työvoima ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 54
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 55
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 56
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 56
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
57
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
57
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 58
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 59
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 59
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 60
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 60
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 60
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 60
S2 - Arvoketjun työntekijät ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19
ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 61
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 61
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 62
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 62
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
63
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
63
76VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
Standardi Raportointivaatimukset Paikka Kommentti
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät ESRS SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19
ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 64
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 64
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 65
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 66
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
66
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
66
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 67
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 22
G1-1– Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 67
G1-2 – Suhteet toimittajiin 69
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 67
G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 68
Yhteisökohtainen Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 70
Yhteisökohtaiset toimintaperiaatteet 70
Yhteisökohtaiset kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit 71
Yhteisökohtaiset kestävyysseikkoihin liittyvät tavoitteet 71
77VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti
Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös ............................80
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .........84
Emoyhtiön tilinpäätös ....................... 134
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .... 136
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset ............. 146
Tilintarkastuskertomus ...................... 147
79VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
KONSERNITILINPÄÄTÖS 80
Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat 80
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma 80
Konsernin tase 81
Konsernin rahavirtalaskelma 82
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 83
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 84
1. Yleiset laadintaperiaatteet 84
1.1 Konsernin perustiedot 84
1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta 84
1.3 Uudet ja tulevat standardit 85
2. Toiminnan tulos 86
2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot 86
2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 88
2.3 Liikevaihto 89
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot 90
2.5 Liiketoiminnan kulut 90
2.6 Osakekohtainen tulos 90
3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 92
4. Henkilöstö 98
4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 98
4.2 Osakeperusteiset maksut 100
4.3 Eläkevelvoitteet 103
5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 105
5.1 Poistot ja arvonalentumiset 105
5.2 Aineelliset hyödykkeet 105
5.3 Käyttöoikeusomaisuus 107
5.4 Aineettomat hyödykkeet 108
6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja
muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat 111
6.1 Vaihto-omaisuus 111
6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 111
6.3 Ostovelat ja muut velat 113
7. Pääomarakenne 114
7.1 Rahoitusriskien hallinta 114
7.2 Pääoman hallinta 116
7.3 Oma pääoma 117
7.4 Rahoitusvarat ja -velat 118
8. Muut liitetiedot 124
8.1 Verot 124
8.2 Varaukset 126
8.3 Lähipiiritiedot 127
8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset
ja muut vastuusitoumukset 129
8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 130
9. Tunnusluvut 131
9.1 Konsernin taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut 131
9.2 Vaihtoehtoiset tunnusluvut 132
9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut 133
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 134
Emoyhtiön tilinpäätöksen päälaskelmat 134
Tuloslaskelma 134
Tase 134
Rahoituslaskelma 135
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 136
Laatimisperiaatteet 136
Tuloslaskelman liitetiedot 137
1. Liikevaihto 137
2. Liiketoiminnan muut tuotot 137
3. Materiaalit ja palvelut 137
4. Henkilöstökulut 137
5. Poistot ja arvonalentumiset 138
6. Tilintarkastajan palkkiot 138
7. Rahoitustuotot ja -kulut 138
8. Tilinpäätössiirrot 138
9. Tuloverot 138
Taseen liitetiedot 139
10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 139
11. Sijoitukset 141
12. Vaihto-omaisuus 142
13. Pitkäaikaiset saamiset 142
14. Lyhytaikaiset saamiset 142
15. Oma pääoma 143
16. Pakolliset varaukset 143
17. Pitkäaikainen vieras pääoma 143
18. Lyhytaikainen vieras pääoma 144
19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset 144
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN
ALLEKIRJOITUKSET 146
TILINTARKASTUSKERTOMUS 147
Sisällysluettelo
80VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
milj.euroaLiite
2024
2023
Liikevaihto
2.1, 2.3
2 191,5
2 180,5
Liiketoiminnan muut tuotot
2.4
6,1
Materiaalit ja palvelut
2.5
–783,9
–817 ,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
4.1
–433,3
–417 ,1
Liiketoiminnan muut kulut
2.5
–213,5
–199 ,3
Käyttökate
2.1
766,8
755,9
Poistot ja arvonalentumiset2.1, 5.1–279 ,2–274,1
Liikevoitto
2.1
487 ,6
481,8
Rahoitustuotot
7.4.1
9, 4
8,7
Rahoituskulut
7.4.1
–47 ,9
–32,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
–1,2
–0,4
Tulos ennen veroja
447 ,9
458,1
Tuloverot
8.1.1
–91,5
–84,1
Tilikauden tulos
356,4
374,0
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
358,4
375,2
Määräysvallattomille omistajille
–2,0
–1,2
356,4
374,0
Tulos/osake (euroa)
Laimentamaton
2.6
2,23
2,34
Laimennettu
2.6
2,23
2,34
Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)
Laimentamaton
2.6
160 509
160 376
Laimennettu2.6
160 668
160 530
Konsernin laaja tuloslaskelma
milj.euroa
Liite
2024
2023
Tilikauden tulos
356,4
374,0
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
–0,5
–0,1
Muuntoerot
–1,5
–0,4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
4.3
–0,2
1,2
Muut laajan tuloksen erät
–2,3
0,8
Tilikauden laaja tulos
354,1
374,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
356,0
376,0
Määräysvallattomille omistajille
–1,9
–1,2
81VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tase
milj.euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet
5.2
874,5
815,6
Käyttöoikeusomaisuus
5.3
94,1
8 7, 3
Liikearvo
5.4.1
1 262,9
1 157,2
Aineettomat hyödykkeet
5.4
234,6
210,3
Osuudet osakkuusyrityksissä
8.3.2
11,7
20,8
Muut rahoitusvarat
7.4.3
15,6
16,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset
6.2.2, 7.4.4
105,1
107 ,9
Laskennalliset verosaamiset
8.1.2
11,1
11,5
2 609,6
2 426,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
6.1
75,6
77 ,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
6.2.1
573,0
555,8
Tuloverosaamiset
8,3
1,7
Rahavarat
89 ,9
63,4
746,8
698,0
VARAT YHTEENSÄ
2.1
3 356,4
3 124,6
milj.euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
83,0
83,0
Omat osakkeet
–118,8
–121,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
90,9
90,9
Muut rahastot
374,3
375,1
Kertyneet voittovarat
856,1
863,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
4.2, 7.3
1 285,5
1 290,4
Määräysvallattomien omistajien osuus
7, 3
3,3
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
1 292,8
1 293,7
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
8.1.2
38,1
24,7
Korolliset velat
7.4.2, 7.4.3
1 007,6
996,7
Korolliset vuokrasopimusvelat
7.4.2, 7.4.3
75,5
67 ,8
Ostovelat ja muut velat
6.3, 7.4.3, 7.4.4
19 ,4
19 ,4
Eläkevelvoitteet
4.3
6,2
Varaukset
8.2
3,3
3,4
1 150,1
1 121,3
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
7.4.2, 7.4.3
458,5
282,2
Korolliset vuokrasopimusvelat
7.4.2, 7.4.3
21,0
20,8
Ostovelat ja muut velat
6.3, 7.4.3
424,2
402,5
Tuloverovelat
3,3
3,1
Varaukset
8.2
6,5
1,0
913,6
709 ,6
VELAT YHTEENSÄ
2 063,7
1 830,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
3 356,4
3 124,6
82VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin rahavirtalaskelma
milj.euroa
Liite
2024
2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja
447 ,9
458,1
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
5.1
279 ,2
274,1
Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+)
7.4.1
38,5
23,3
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+)
–2,7
–4,2
Varausten lisäys (+) / vähennys (–) tuloslaskelmassa
5,3
0,7
Muut oikaisut–19 ,7–19 ,6
300,7
274,4
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+)
29 ,9
–2,4
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)
5,5
15,0
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–) –19 ,82,4
15,5
15,1
Saadut osingot
1,2
0,5
Saadut korot
5,1
5,4
Maksetut korot
–33,0
–24,0
Maksetut verot–86,5–81,6
Liiketoiminnan nettorahavirta
650,9
647 ,8
milj.euroa
Liite
2024
2023
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinnat
3
–86,8
Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet
–0,6
–4,1
Osakkuusyritysten hankinnat
–0,3
Muiden sijoitusten hankinnat
0,0
–0,3
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin
–306,7
–304,7
Myönnetyt lainat
–3,8
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit
0,1
3,7
Muiden sijoitusten myynnit
0,3
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit3,04,6
Investointien nettorahavirta
–394,9
–300,8
Rahavirta ennen rahoitusta
256,1
347 ,0
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot
99 ,8
298,2
Pitkäaikaisten lainojen maksut
–266,3
–201,7
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)
323,0
–90,5
Vuokrasopimusvelkojen maksut
–25,4
–25,4
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
–7 ,3
Maksetut osingot–359 ,8–343,5
Rahoituksen nettorahavirta
–228,8
–370,1
Rahavarojen muutos
27 ,3
–23,1
Kurssierot
–0,8
1,1
Rahavarat tilikauden alussa63,485,4
Rahavarat tilikauden lopussa89 ,963,4
83VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
vapaan Määräys-
oman Kertyneet vallattomien Oma
Osake- Omat pääoman Muut voitto- omistajien pääoma
milj. euroapääomaosakkeetrahastorahastot
varat
Yhteensä
osuusyhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
83,0
–124,5
90,9
37 3,9
823 ,2
1 246,55,41 251,9
Tilikauden tulos
375,2
375,2–1,2374,0
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
–0,4
–0,40,0–0,4
Rahavirran suojaukset
–0,1
–0,1
–0,1
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät1,2
1,2
1,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
1,2
–0,4
0,80,00,8
Tilikauden laaja tulos
1,2
3 74,8
376,0–1,2374,8
Osingonjako
–344,8
–344,8–0,2–345,1
Osakepalkitseminen
2,8
2,8
2,8
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
–0,6
–0,6
Muut muutokset
9, 9
9, 9–0,19, 8
Oma pääoma 31.12.2023
83,0
–121,7
90,9
375,1
863,1
1 290,4
3,3
1 293,7
Tilikauden tulos
358,4
358,4
–2,0
356,4
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
–1,6
–1,6
0,0
–1,5
Rahavirran suojaukset
–0,5
–0,5
–0,5
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
–0,2
–0,2
–0,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
–0,8
–1,6
–2,3
0,0
–2,3
Tilikauden laaja tulos
–0,8
356,8
356,0
–1,9
354,1
Osingonjako
–361,2
–361,2
–0,1
–361,3
Osakepalkitseminen
2,9
2,9
2,9
Määräysvallan hankinta tytäryrityksessä
0,2
0,2
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
–6,0
–6,0
6,0
0,0
Muut muutokset
3,3
3,3
–0,1
3, 2
Oma pääoma 31.12.2024
83,0
–118,8
90,9
374,3
856,1
1 285,5
7, 3
1 292,8
84VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Yleiset laadintaperiaatteet
1.1 Konsernin perustiedot
Konsernin emoyhtiön tiedot:
Elisa Oyj
Kotipaikka: Helsinki, Suomi
Rekisteröity osoite: Ratavartijankatu 5, 00520 Helsinki
Y-tunnus: 0116510-6
Elisa-konserni (”Elisa” tai ”konserni”) harjoittaa teletoimintaa
tarjoten tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluja Suomessa ja
valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla.
Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä
vuodesta 1997 lähtien.
Elisa Oyj:n hallitus on hyväksynyt 30.1.2025 tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain
mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai
hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen
jälkeen. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n
pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai
internet-osoitteesta www.elisa.fi.
1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta
Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-
tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä
kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:n
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn
mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja
niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien
kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin
lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai
muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja
ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja, eläkevelvoitteita sekä
johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut
on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.
1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet,
rakenne ja esittämistapa
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä kuvaukset johdon
harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä
löytyvät pääosin liitetietojen yhteydestä, ks. seuraava
taulukko. Vain muutamat konsernitilinpäätöksen yleiset
laadintaperiaatteet on kuvattu tässä osuudessa.
Alla yhteenveto Elisan konsernitilinpäätöksen olennaisista
laadintaperiaatteista liitetietonumeroineen.
Laadintaperiaate Liite
Toimintasegmentit 2.1
Myyntituotot asiakassopimuksista 2.3
Liiketoiminnan muut tuotot 2.4
Tutkimus- ja kehittämismenot 2.5
Osakekohtainen tulos 2.6
Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 3
Osakeperusteiset maksut 4.2
Eläkevelvoitteet 4.3
Aineelliset hyödykkeet 5.2
Käyttöoikeusomaisuus 5.3
Aineettomat hyödykkeet 5.4
Liikearvo 5.4.1
Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset
sekä ostovelat ja muut velat 6
Rahoitusvarat ja -velat 7.4
Johdannaissopimukset 7.4.4
Tuloverot 8.1.1
Laskennalliset verosaamiset ja -velat 8.1.2
Varaukset 8.2
Konserniyritysten yhdistelyperiaatteet 8.3.1
Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet 8.3.2
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset 8.4
Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetietojen luvut
täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan
I/S
= Tuloslaskelma
B/S = Tase
C/F = Rahavirta
Yhdistelyperiaatteet
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö, tytäryritykset,
osakkuusyritykset ja yhteisjärjestely liitetiedoissa 8.3.1 ja
8.3.2 tarkemmin kuvatulla tavalla.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Toimintavaluutta
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin
emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu
toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä
vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu
toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia
käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin
pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on
muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja.
Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu
tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot
sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.
Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja
sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta
ulkomaiseen yksikköön. Nämä kurssierot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa
omassa pääomassa.
Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen
Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa
käyttävien ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat
on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet
tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen
muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa
aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron,
jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista
ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä
syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet
muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai
-tappiota.
85VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa
ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen
kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien
arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten
yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi
tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
1.2.2 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää konsernin johdolta
tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia
ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tämä
koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevissa
IFRS-säännöksissä on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai
esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat
johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden
toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.
Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset,
joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja,
vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan
säännöllisesti arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä
näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia. Mahdolliset
arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon
sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta
korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista ja
arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä
esitettäviin lukuihin, liittyy hankintamenetelmän
käyttöön (3), arvonalentumistestaukseen (5.4.1),
osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjauksiin (4.2),
etuuspohjaisen eläkevelvoitteen kirjaamiseen (4.3) sekä
laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen (8.1.2).
Mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja
mahdollisuudet, joille konserni on alttiina, on kuvattu
Kestävyysraportin 2024 kohdissa Elisan toiminnan
fyysiset ilmastoriskit ja Elisan toimintojen siirtymävaiheen
ilmastoriskit. Johdon harkinnan mukaan ilmastoon liittyvillä
riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ole olennaisia taloudellisia
vaikutuksia, jotka tulisi huomioida konsernitilinpäätöksessä.
Koska ilmastonmuutoksen tulevat vaikutukset riippuvat
ympäristöstä, sääntelystä ja muista konsernin hallinnan
ulkopuolella olevista tekijöistä, jotka eivät ole tällä hetkellä
tiedossa, arvioita tullaan seuraamaan johdon toimesta.
1.3 Uudet ja tulevat standardit
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja
laadintaperiaatteita kuin vuonna 2023 lukuun ottamatta
seuraavia standardimuutoksia, joita konserni on soveltanut
1.1.2024 alkaen. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätöksen tietoihin.
• Muutokset IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardiin.
Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan
kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralleottajan
arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti-
ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen.
• Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin.
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa sekä selventää
velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Muutokset
täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä
raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun
lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset
edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan
tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään
myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten
instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos
velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan
luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä
vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan
pääomaan.
• Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7
Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
-standardeihin. Muutosten tavoitteena on parantaa
toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää
näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin
sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset
edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä
toimittajarahoitusjärjestelyistä.
Elisa ottaa käyttöön seuraavan standardimuutoksen
1.1.2025 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on
suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi
EU:ssa. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätöksen tietoihin.
• Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
-standardiin. Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen
lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta
voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole
vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan
käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.
Elisa ottaa käyttöön seuraavat standardimuutokset
1.1.2026 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne ovat
suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi
EU:ssa. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätöksen tietoihin.
• Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7
Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
-standardeihin. Muutokset selventävät muun muassa
ESG-liitännäisten rahoitusvarojen luokittelua ja tuovat uusia
liitetietovaatimuksia.
Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin 1.1.2027
alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla
käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot -standardi. Standardi korvaa IAS 1
-standardin. Standardi tuo muutoksia ennen kaikkea
tuloslaskelman esittämiseen, sen rakenteeseen ja pakollisiin
välisummiin. Standardi edellyttää myös liitetietojen
esittämistä tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista ja
sisältää uusia vaatimuksia tilinpäätöstietojen yhdistämis- ja
erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että
tilinpäätöksen liitetietoihin. Elisa on aloittanut analysoinnin
standardin käyttöönottoon vaikutuksista tilinpäätöksen
laatimisperiaatteisiin.
Liikevaihto 2023
Käyttökate 2024
86VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
2. Toiminnan tulos
2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot
Elisan raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat
ja Yritysasiakkaat. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne
perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin.
Raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan
sisäiseen raportointiin.
Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille
tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, joihin kuuluu mm. kiinteän
ja mobiiliverkon liittymiä ja niitä täydentäviä digitaalisia
palveluita, kaapeli-tv-liittymiä sekä viihtymisen palveluita
kuten Elisa Viihde.
Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yrityksille
ja julkishallinnon organisaatioille mm. digitaalisen
toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuita sekä kiinteän
ja mobiiliverkon liittymiä. Kansainvälisesti tarjotaan
mm. mobiilioperaattoreille ratkaisuja verkonhallinnan ja
-operoinnin automaatioon, sekä teollisuudelle IoT-ratkaisuita.
Toimintasegmentit
2024 Henkilö- Yritys- Kohdista- Konserni
milj.euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä
Liikevaihto
1 328,5
862,9
2 191,5
Liiketoiminnan muut tuotot
1,5
6,1
Materiaalit ja palvelut
–477,4
–306,5
–783,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
–190,2
–243,1
–433,3
Liiketoiminnan muut kulut
–126,3
–87,3
–213,5
Käyttökate
539,3
227,5
766,8
Poistot ja arvonalentumiset
–183,7
–95,5
–279,2
Liikevoitto
355,6
132,0
487,6
Rahoitustuotot
9,4
9,4
Rahoituskulut
–47,9
–47,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
–1,2
–1,2
Tulos ennen veroja
447,9
Investoinnit
229,5
108,2
337,6
Varat
1 929,0
1 290,8
136,7
3 356,4
2023 Henkilö- Yritys- Kohdista- Konserni
milj.euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä
Liikevaihto
1 334,7
845,8
2 180,5
Liiketoiminnan muut tuotot
5,5
4,3
9,8
Materiaalit ja palvelut
–516,2
–301,7
–817,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
–187,4
–229,7
–417,1
Liiketoiminnan muut kulut
–115,8
–83,5
–199,3
Käyttökate
520,8
235,1
755,9
Poistot ja arvonalentumiset
–179,3
–94,9
–274,1
Liikevoitto
341,6
140,3
481,8
Rahoitustuotot
8,7
8,7
Rahoituskulut
–32,0
–32,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
–0,4
–0,4
Tulos ennen veroja
458,1
Investoinnit
213,0
108,4
321,4
Varat
1 900,5
1 110,7
113,4
3 124,6
Liikevaihto 2024
Milj. euroa
Käyttökate 2024
Milj. euroa
Henkilöasiakkaat 1 328,5
Yritysasiakkaat 862,9
Henkilöasiakkaat 539,3
Yritysasiakkaat 227,5
87VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Maantieteelliset tiedot
2024 Muu Konserni
milj.euroa
Suomi
Eurooppa
Muut maat
yhteensä
Liikevaihto
1 833,0
311,4
47,0
2 191,5
Varat
2 707,2
606,6
42,6
3 356,4
2023 Muu Konserni
milj.euroa
Suomi
Eurooppa
Muut maat
yhteensä
Liikevaihto
1 821,6
312,8
46,0
2 180,5
Varat
2 597,3
497,3
30,0
3 124,6
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Toimintasegmentit:
Toimintasegmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen,
liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä
tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta
on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin.
Toimintasegmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuudesta, vaihto-
omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Toimintasegmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset
verosaamiset, osuudet osakkuusyrityksistä, muut sijoitukset, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset.
Toimintasegmenteille ei kohdisteta velkoja.
Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.
Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan
mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan.
88VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Elisa käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vertailukelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä
ja lisäämään vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsitellään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat, kuten omaisuuden
ja liiketoimintojen hankintakulut sekä myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, liiketoimintojen rakennejärjestelykulut sekä
lainsäädäntömuutoksista, vahingonkorvauksista tai oikeudenkäynneistä aiheutuneet kulut.
Tuloslaskelma
milj. euroa 2024 2023
Rakennejärjestelyt –16,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa
–16,6
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset –5,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa –16,6 –5,6
Saamisten arvonalentumiset –5,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja –21,6 –5,6
Tuloverot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä 3,3 1,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa
–18,3
–4,5
milj.euroa
2024
2023
Vertailukelpoinen käyttökate
I/S
Käyttökate
766,8
755,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa 16,6
783,4
755,9
Vertailukelpoinen liikevoitto
I/S
Liikevoitto
487,6
481,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 16,6 5,6
504,2
487,4
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
I/S
Tulos ennen veroja
447,9
458,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja 21,6 5,6
469,5
463,7
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
I/S
Tilikauden tulos
356,4
374,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa 18,3 4,5
374,7
378,5
Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
374,7
378,5
Määräysvallattomien omistajien osuus –2,0 –1,2
376,6
379,7
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
376,6
379,7
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000 kpl) 160 509 160 376
2,35
2,37
Rahavirta
milj. euroa
2024
2023
Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat sekä myynnit 101,3 13,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta
101,3
13,8
Suurimmat vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat sedApta Groupin, Moontalk Oy:n, Leanware Oy:n, ja
Koillisnet Oy:n osakkeiden sekä Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan hankinta.
Suurimmat vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Elenian valokuituverkon liiketoimintakauppa, camLine
lisäkauppahintavelan ja Sulakkeen kauppahintasaamisen maksut.
Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen
C/F Rahavirta ennen rahoitusta
256,1
347,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta 101,3 13,8
357,3
360,8
20242023202220212020
1 895
1 998
Liikevaihdon kehitys, milj. euroa
2 130
2 180
2 191
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
89VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
2.3 Myyntituotot asiakassopimuksista
Konsernin liikevaihto jakautuu seuraavasti
milj.euroa
2024
2023
Palveluliikevaihto
1 800,9
1 781,4
Laiteliikevaihto
390,1
398,7
Korkoliikevaihto 0,5 0,4
I/S
2 191,5
2 180,5
milj.euroa
2024
2023
Matkaviestintä
1 301,9
1 290,2
Kiinteä verkko ja muut 889,6 890,2
I/S
2 191,5
2 180,5
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Myyntituotot asiakassopimuksista:
Henkilöasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä
digitaalisista palveluista, kaapeli-tv-liittymistä sekä Elisa Viihde -palvelusta. Henkilöasiakkaiden kanssa solmitaan tyypillisesti
vakiomuotoisia sopimuksia, jotka käsitellään erillisinä yksittäisinä suoritevelvoitteina. Asiakassopimukseen voi sisältyä useita
suoritevelvoitteita ja asiakkaan kanssa voidaan sopia useamman tuotteen, palvelun tai käyttöoikeuden toimittamisesta tai
suorittamisesta (palvelupaketti). Palvelupakettiin kuuluvien suoritevelvoitteiden sopimusten mukaiset hinnat muodostavat
tällöin transaktiohinnan, joka kohdistetaan suoritevelvoitteille suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.
Yritysasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista
palveluista, digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuista, mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin
automaatioratkaisuista sekä teollisuuden IoT-ratkaisuista. Yritysasiakkaiden kanssa solmitut sopimukset täyttävät tyypillisesti
yhtenä kokonaisuutena neuvotellun sopimuskokonaisuuden kriteerit, jolloin myyntituotot kohdistetaan tavaroille ja palveluille
perustuen asiakaskohtaisesti neuvoteltuihin hintoihin.
Suoritevelvoite voidaan täyttää ja myyntituotot kirjata joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on
määräysvallan siirtyminen. Tiettynä ajankohtana täytettävissä suoritevelvoitteissa, kuten laitteissa, asiakas saa määräysvallan
sopimuksen tekohetkellä ja myyntituotot tuloutetaan, kun laite luovutetaan asiakkaalle. Palvelusopimukset ovat tyypillisesti
ajan kuluessa täytettäviä suoritevelvoitteita, joissa myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa sitä mukaa kuin palvelua tuotetaan
asiakkaalle.
Konsernin määräaikaiset palvelusopimukset tuloutuvat sopimuskauden aikana ja sopimusten avausmaksut sekä näihin
liittyvät kulut ja annetut alennukset jaksottuvat koko sopimuskaudelle. Määräaikaisten asiakassopimusten saamisesta
aiheutuvat lisämenot, kuten myyntiprovisiot ja edustajapalkkiot kirjataan taseeseen ja jaksotetaan kuluksi sopimuskaudelle
siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi tiettyyn yksilöitävissä olevaan asiakassopimukseen. Konsernin toistaiseksi voimassa
olevat palvelusopimukset tuloutuvat ajan kuluessa. Avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut tuloutuvat kytkentähetkellä.
Tilikaudella 2024 Elisa lanseerasi henkilöasiakkaille suunnatun Etuohjelman, johon kuuluvat henkilöt saavat tasokohtaisia
etuja, kuten tarjouksia ja alennuksia. Etuohjelman mukaiset edut eivät pääsääntöisesti muodosta IFRS 15 mukaista
erillistä suoritevelvoitetta, vaan ne tulkitaan tarjouksiksi, jotka Elisa käsittelee kirjanpidossaan vasta, kun asiakas toteuttaa
lisätavaroiden tai -palvelujen ostamista koskevan option.
Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joissa asiakas voi maksaa ostamansa laitteen joko myyntihetkellä
tai osamaksulla 12–36 kuukauden maksuajalla. Laitteiden myyntituotot kirjataan myyntihetkellä riippumatta siitä, onko
asiakas maksanut laitteen myyntihetkellä vai osamaksulla. Mikäli osamaksusopimuksella kertyvät myyntituotot ovat
laitteen käteismyyntihintaa suuremmat, huomioidaan erotus rahoituskomponenttina. Tällöin transaktiohintaa oikaistaan
rahoituskomponentin huomioon ottamiseksi ja korkotuotto tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan sopimuskauden aikana.
Korkotuotto esitetään osana liikevaihtoa.
Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien toteutuneen käytön mukaisesti.
Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.
Asiakkaalla on pääsääntöisesti neljä viikkoa aikaa peruuttaa etämyynnissä tehty sopimus ja palauttaa hankittu laite.
Myymälästä ostetulla tuotteella ei lähtökohtaisesti ole peruutusoikeutta. Aikaisempaan kokemukseen perustuen palautusten
määrän arvioidaan olevan vähäinen, mistä johtuen konserni ei ole kirjannut palautusoikeuteen liittyvää takaisinmaksuvelkaa
eikä myyntituottoja ole oikaistu palautusten arvioidulla määrällä.
90VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot
milj.euroa
2024
2023
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
1,7
4,2
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot
0,5
0,5
Julkiset avustukset
0,2
0,0
Muut
(1
3,7 5,1
I/S
6,1
9,8
1)
Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liiketoiminnan muut tuotot:
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat tuotot, kuten aineettomien ja
aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot sekä huoneistovuokratuotot.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun
tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus
vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
2.5 Liiketoiminnan kulut
Materiaalit ja palvelut
milj.euroa
2024
2023
Ostot tilikauden aikana
502,1
529,0
Varastojen muutos
5,6
11,2
Ulkopuoliset palvelut
275,9
277,7
Valuuttakurssivoitot- ja tappiot
0,4
0,0
I/S 783,9 817,9
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko materiaaleihin ja palveluihin tai rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty liitetiedossa 4.
Tilintarkastajan palkkiot
milj. euroa
2024
2023
Tilintarkastus
0,4
0,4
Veroneuvonta
0,0
0,0
Muut palvelut
0,1
0,1
0,5
0,5
Yhtiökokous valitsi 12.4.2024 Ernst & Young Oy:n Elisa Oyj:n tilintarkastajaksi. Vuonna 2023 tilintarkastajana toimi KPMG
Oy Ab. Ernst & Young:n palkkiot olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja KPMG:n palkkiot 0,5 miljoonaa euroa
vuonna 2023. Ernst & Young Oy:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023
KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 miljoonaa euroa.
91VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tutkimus- ja kehittämismenot
milj.euroa
2024
2023
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot
18,3
15,5
Aktivoidut kehittämismenot
8,4
8,9
26,8
24,4
Vuoden 2024 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat yritysasiakkaiden palvelu- ja alustakehitys, valmistavan
teollisuuden tuotanto- ja laadunhallintaohjelmistojen kehitys sekä teleoperaattoreille tarjottavien verkon ohjelmistoratkaisujen
kehitys.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tutkimus- ja kehittämismenot:
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti
toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla
on sekä aikomus että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta tai myydä se. Aktivoidut kehittämismenot
sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi
hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muussa tapauksessa kehittämismenot kirjataan
vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
2.6 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos
2024
2023
I/S
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (milj.euroa)
358,4
375,2
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)
160 509
160 376
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)
2,23
2,34
Laimennettu osakekohtainen tulos 2024 2023
I/S Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi (milj.euroa)
358,4
375,2
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)
160 509
160 376
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus
159
154
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)
160 668
160 530
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)
2,23
2,34
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden
aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla tavalla kuin laimentamaton huomioiden lisäksi
kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.
92VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Hankitut liiketoiminnot vuonna 2024
Romaric Automation Design Inc.:n hankinta
camLine osti yhdysvaltalaisen Romaric Automation Design Inc.:n 15.2.2024. Romaric on materiaalinhallintajärjestelmien
ohjelmistotoimittaja, joka vahvistaa camLinen ohjelmistovalikoimaa ja jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla.
Kauppasumma oli 14,5 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 2,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin
0,4 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 1,7 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 4 vuodessa.
Hankinnasta syntyi 11,3 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja
ohjelmistoliiketoiminnan kehityksen vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan
kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.
Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.2.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli
2,7 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,2 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden
2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,4
miljoonaa euroa.
Luovutettu vastike
milj. euroa
Alustava
Käteinen raha
11,7
Ehdollinen kauppahinta 2,8
Kokonaishankintameno
14,5
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Käyttöoikeusomaisuus 0,2
Aineettomat hyödykkeet
2,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,6
Tuloverosaamiset
0,2
Rahavarat
2,4
Laskennalliset verovelat
–0,5
Vuokrasopimusvelat
–0,2
Ostovelat ja muut velat –1,6
3,2
Hankinnan vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Alustava
Rahana maksettu kauppahinta
–11,7
Hankitun kohteen rahavarat
2,4
–9,3
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike
14,5
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
3,2
Liikearvo
11,3
Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,3 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita. Näistä tilikaudelle 2024
on kirjattu 0,1 (0,2) miljoonaa euroa .
93VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Moontalk Oy:n hankinta
Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. Moontalk toimii mobiilien
kommunikaatiopalveluiden ohjelmistomarkkinassa.
Kauppahinta oli 16,6 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 1,0 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,5
miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 16,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy
Elisan sovelluskehitysosaamisen vahvistamiseen etenkin SaaS-pohjaisten sovellusten kehittämisessä. Liikearvo ei ole verotuksessa
vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei
ole saatu kaikilta osin päätökseen.
1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle laskemia
uusia osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7 prosenttiin.
Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.3.2024 alkaen. Moontalkin hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella
2024 oli 3,9 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,4 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut
vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 4,6 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024
tulokseen –0,5 miljoonaa euroa.
Luovutettu vastike
milj. euroa
Alustava
Käteinen raha
15,6
Ehdollinen kauppahinta 1,0
Kokonaishankintameno
16,6
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet 0,2
Käyttöoikeusomaisuus
0,1
Aineettomat hyödykkeet
3,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,9
Rahavarat
0,5
Laskennalliset verovelat
–0,3
Korolliset velat
–1,6
Vuokrasopimusvelat
–0,1
Ostovelat ja muut velat –3,1
0,3
Hankinnan vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Alustava
Rahana maksettu kauppahinta
–15,6
Hankitun kohteen rahavarat
0,5
–15,1
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike
16,6
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
0,3
Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta
0,3
Liikearvo
16,0
Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.
Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,4 (0,2) miljoonaa euroa.
94VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Leanware Oy:n hankinta
Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Lean Group Oy:n tytäryhtiö Leanware Oy tarjoaa yrityksille
tuotannon, toimitusketjun ja logistiikan ohjelmistoja. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland
Oy:ksi.
Osakkeiden kauppahinta oli 16,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan,
joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 26,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisa IndustrIQin teollisen
ohjelmistoliiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen ja jalansijan vahvistamiseen teollisuusasiakkaissa Suomessa. Liikearvo ei ole
verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien
arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.
Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.5.2024 alkaen. Elisa IndustrIQ Finland Oy:n hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen
liikevaihto tilikaudella 2024 oli 6,7 miljoonaa euroa ja yhtiöiden vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa.
Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 10,5 miljoonaa
euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,5 miljoonaa euroa.
Luovutettu vastike
milj. euroa
Alustava
Käteinen raha
16,1
Kokonaishankintameno
16,1
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet 0,1
Käyttöoikeusomaisuus
0,4
Aineettomat hyödykkeet
3,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
1,2
Rahavarat
1,4
Laskennalliset verovelat
–0,3
Korolliset velat
–12,8
Vuokrasopimusvelat
–0,4
Ostovelat ja muut velat –3,1
–9,9
Hankinnan vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Alustava
Rahana maksettu kauppahinta
–16,1
Hankittujen kohteiden rahavarat
1,4
–14,7
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike
16,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
–9,9
Liikearvo
26,0
Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.
95VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan ja Koillisnet Oy:n hankinta
Elisa osti Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan Pohjois-Karjalassa ja Kuusamon alueella toimivan valokuituverkkoyhtiö Koillisnet
Oy:n osakekannan ja valokuituverkon kokonaisuudessaan 3.7.2024.
Liiketoiminnan ja osakekannan kauppasumma oli 14,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,0 miljoonaa
euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 5 vuodessa. Hankinnasta syntyi 4,2 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan
valokuituverkkoliiketoiminnan vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan
kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.
Hankittu valokuituliiketoiminta on yhdistelty konserniin 1.7.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto
tilikaudella 2024 oli 1,0 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi
tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 1,9 miljoonaa euroa ja tilikauden
2024 tulokseen –0,2 miljoonaa euroa.
Luovutettu vastike
milj. euroa
Alustava
Käteinen raha 14,8
Kokonaishankintameno
14,8
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet 14,3
Käyttöoikeusomaisuus
1,1
Aineettomat hyödykkeet
1,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,1
Rahavarat
0,2
Laskennalliset verovelat
–0,2
Korolliset velat
–4,7
Vuokrasopimusvelat
–1,1
Ostovelat ja muut velat –0,2
10,6
Hankinnan vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Alustava
Rahana maksettu kauppahinta
–14,8
Hankittujen kohteiden rahavarat
0,2
–14,5
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike
14,8
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
10,6
Liikearvo
4,2
Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,2 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.
96VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
sedApta Groupin hankinta
Elisa osti 30.10.2024 loput sedApta Groupin osakepääomasta (81 prosenttia). Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia)
sedAptasta vuonna 2021.
Italialainen sedApta on kansainvälinen ohjelmistotoimittaja, joka on erikoistunut valmistavan teollisuuden ja toimitusketjujen
hallinnan IT-ratkaisuihin.
Kauppasumma oli 61,8 miljoonaa euroa. Elisan aiemmin omistamien sedAptan osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli
7,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 3,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 2,2 miljoonaa euroa ohjelmistoihin,
jotka molemmat poistetaan 5 vuodessa. Aiempi omistus mukaan lukien hankinnasta syntyi 48,6 miljoonan euron liikearvo, joka
liittyy Elisa IndustrIQ -liiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen vahvistamalla teollisuusautomaation ohjelmistotarjontaa sekä Elisan
jalansijaa globaalissa valmistavan teollisuuden asiakaskannassa. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma
kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin
päätökseen.
Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.11.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli
7,5 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –1,0 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden
2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 44,1 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen
–3,6 miljoonaa euroa.
Luovutettu vastike
milj. euroa
Alustava
Käteinen raha
61,8
Aiempi omistus
7,8
Aiemman liiketoimen selvitys
0,5
Kokonaishankintameno
70,1
Hankittu nettovarallisuus
milj. euroa
Alustava
Aineelliset hyödykkeet 4,4
Aineettomat hyödykkeet
11,5
Laskennalliset verosaamiset
0,2
Vaihto-omaisuus
4,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
17,2
Tuloverosaamiset
1,5
Rahavarat
18,3
Laskennalliset verovelat
–1,4
Korolliset velat
–9,1
Ostovelat ja muut velat
–23,5
Tuloverovelat –1,8
21,9
Hankinnan vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta
–61,8
Hankittujen kohteiden rahavarat
18,3
–43,5
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike
70,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
21,9
Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta
–0,5
Liikearvo
48,6
Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,4 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita.
Myydyt liiketoiminnot vuonna 2024
Tilikaudella 2024 ei tapahtunut olennaisia liiketoimintojen myyntejä.
97VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Hankitut liiketoiminnot vuonna 2023
Muutokset tytäryritysomistuksissa
Elisa hankki 30.10.2023 43,5 prosentin lisäosuuden Sutaria Services Inc.:sta 7,3 miljoonalla eurolla. Konserni omistaa
hankinnan jälkeen yrityksen osakekannan kokonaisuudessaan. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta
0,6 miljoonaa euroa ja lunastusvelvoitteesta kirjattu 7,3 (6,6) miljoonan euron velka maksettiin määräysvallattomille omistajille.
Lunastusvelvoitteen alkuperäinen kirjaus sekä sen muutokset on käsitelty oman pääoman transaktioina.
Myydyt liiketoiminnot vuonna 2023
Elisa Videra -liiketoiminnan myynti
Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile
VideoCommunication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen 20.12.2023. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC
Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jää yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin
osakevaihdolla.
Osakevaihdon myötä Elisa menetti määräysvaltansa Elisa Videra Oy:stä ja sen tytäryhtiöistä. Määräysvallan menettäminen on
käsitelty konsernissa tytäryhtiön myyntinä ja myynnistä syntynyt myyntivoitto 0,5 miljoonaa euroa sisältyy liiketoiminnan muihin
tuottoihin.
Yhtiöt on yhdistelty tytäryrityksinä 30.11.2023 saakka ja 1.12.2023 lähtien osakkuusyrityksinä.
Myydyn yrityksen nettovarallisuus Kirjatut
milj. euroa arvot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
1,0
Vaihto-omaisuus
2,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset
23,6
Rahavarat
2,2
Laskennalliset verovelat
–1,1
Rahoitusleasingvelat
–0,3
Ostovelat ja muut velat –6,9
20,9
Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Myydyn yrityksen rahavarat –2,2
–2,2
Myynnin vaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen
milj. euroa
Myyntihinta
11,0
Myydyn yrityksen nettovarallisuus
–20,9
Aiemmat liiketoimet
(1
10,4
Myyntivoitto
0,5
1)
Määräysvallan menetyksestä johtuen Elisa-konsernin nettovarallisuus kasvoi, kun aikaisemmin sisäisinä erinä eliminoidut nettosaamiset,
10,4 miljoonaa euroa, siirryttiin käsittelemään ulkoisina saamisina vertailuvuonna.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Hankitut ja myydyt liiketoiminnot:
Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Yrityshankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan
hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.
Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena
hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Myöhemmät
määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Kauppahinta muodostuu luovutettujen käteisvarojen ja ehdollisen vastikkeen käyvistä arvoista. Kauppahinnan
määrä, joka ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Liikearvon arvostamisesta ja
arvonalentumistestauksesta ks. tarkemmin liitetieto 5.4.1.
Ehdollisen vastikkeen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kuten asiantuntijakulut ja
varainsiirtoverot kirjataan kuluksi syntyessään ja esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa.
Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän
käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan
menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Hankitut liiketoiminnot:
Yrityshankintojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan
käypiin arvoihin. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määrittämisessä joudutaan käyttämään harkintaa ja tekemään
arvioita. Arviot ja harkinta perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen hankintahetken tilanteesta.
20242023202220212020
2 2572 914
2 526
2 845
2 684
2 939
2 690
3 198
2 976
2 951
Yritysasiakkaat
Henkilöasiakkaat
Henkilöstö tilikauden lopussa
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
98VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
4. Henkilöstö
4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
milj.euroa
2024
2023
Palkat ja palkkiot
353,7
331,0
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
9,7
15,4
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
44,2
45,8
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt
0,3
0,5
Muut henkilösivukulut 25,4 24,3
I/S
433,3
417,1
Henkilöstö tilikauden lopussa
2024
2023
Henkilöasiakkaat
2 951
2 976
Yritysasiakkaat 3 198 2 690
6 149
5 666
Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi konsernilla on
henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen
parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.
Tulospalkkiojärjestelmä
Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät
mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä on lisäksi
osakepalkkiojärjestelmän piirissä.
Henkilöstörahasto
Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä
vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.
Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja määritettyjen strategisten tavoitteiden
täyttyminen. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.
Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän
piiriin. Vuonna 2024 henkilöstörahastoon kirjattiin 0,9 (1,5) miljoonaa euroa.
Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot
milj. euroa
2024
2023
Toimitusjohtajat
7,6
7,9
Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet
0,8
0,8
99VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet
Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä. Elisan edellinen
toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila työskenteli konsernin toimitusjohtajana 29.2.2024 saakka ja konsernin uusi toimitusjohtaja
Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4.
Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudet
(1
milj.euroa
2024
2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
4,8
4,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
0,1
0,3
Osakeperusteiset etuudet
(2
4,3 5,7
9,2
10,8
1)
Perustuu Veli-Matti Mattilan palkitsemiseen 29.2.2024 saakka ja Topi Mannerin palkitsemiseen 1.3.2024 alkaen
2)
Osakepalkkiojärjestelmistä vuodelle 2024 kirjattu kulu on 9,7 (15,4) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,9 miljoonaa
euroa, edelliselle toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,3 (1,5) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle allokoitu osuus on 3,1 (4,2) miljoonaa euroa.
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 4.2.
Tilikaudella maksetut etuudet
milj.euroa
2024
2023
Hallitus
0,8
0,8
Toimitusjohtaja
(1
0,9
Edellinen toimitusjohtaja
0,3
1,0
Johtoryhmä
2,7
3,1
Osakeperusteiset etuudet
(2
4,6 5,3
9,4
10,1
1)
Sisältää korvauksen edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä 0,2 miljoonaa euroa
2)
Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa edelliselle toimitusjohtajalle maksettu osuus 1,2 (1,4) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 3,4
(3,9) miljoonaa euroa.
Elisan uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on
molemmin puolin kuusi kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 18
kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, vähennettynä irtisanomisajan palkalla.
Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta
syystä johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisalta 15 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä
sopimuksen irtisanomisajan palkalla.
Johdon eläkesitoumukset
Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Elisan johtoryhmän ennen
vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät pääsääntöisesti heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä on
johtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdon
ryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus.
Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-etuuteen sisältyi
vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen eläkevelvoitteisiin
ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi eikä yhtiölle odoteta
aiheutuvan muita vastuita. Tämän lisäksi johdon ryhmäeläkevakuutukseen maksettavaa eläkettä kerrytettiin tilikauden 2024
aikana TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen suhteellisen työssäoloajan mukaisesti.
Johdolle myönnetyt osakepalkkiot
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2021–2023 puitteissa maksettiin tilikaudella 2024 edelliselle
toimitusjohtajalle 13 171 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 38 069 osaketta vastaava määrä.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2017 ansaintajakson 2020–2022 puitteissa maksettiin tilikaudella 2023 edelliselle
toimitusjohtajalle 12 057 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 34 848 osaketta vastaava määrä.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2022–2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586
osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 32 000 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen
työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 88 000 osaketta. Palkkio
maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2023–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586
osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 38 430 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen
työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 111 000 osaketta. Palkkio
maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2024 ansaintajakson 2024–2026 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa
44 000 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 2 444 osaketta. Muun konsernin johtoryhmän osalta
maksimipalkkio vastaa 133 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2026 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa
4 782 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa
7 172 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Johdon omistamat Elisan osakkeet
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamien
osakkeiden kokonaismäärä oli 194 895 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia.
100VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
4.2 Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joiden tavoitteena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden
tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön
osakkeiden saamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
4.2.1 Osakepalkkiojärjestelmä 2024
Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia
2024–2028.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028. Elisan hallitus
päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä
palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen
palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen kasvuun, henkilöstötyytyväisyyteen ja vuosittaiseen edistymiseen valituissa keskeisissä liiketoiminnan kasvu- ja
ESG (ilmasto) -tavoitteissa. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 460 000 Elisa Oyj:n
osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista
nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja
vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset Ansaintajakso
käyvän arvon laskennassa 2024–2026
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä
460 000
Myöntämispäivä
1.2.2024
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa
42,97
Ansaintajakso alkaa
1.1.2024
Ansaintajakso päättyy
31.12.2026
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, %
68
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %
64
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 189
4.2.2 Osakepalkkiojärjestelmä 2021
Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia
2021–2025.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Elisan hallitus
päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä
palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen
palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Ansaintajakson 2023–2025 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin.
Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 395 800 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen
myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson 2022–2024 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin.
Ansaintajaksolta 2022–2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 360 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen
myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson 2021–2023 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen kehittymiseen ja liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot
vastaavat yhteensä enintään 410 700 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista
nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja
vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.
101VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso
käyvän arvon laskennassa 2023–2025 2022–2024 2021–2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä
395 800
360 500
410 700
Myöntämispäivä
31.12.2022
31.12.2021
31.12.2020
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa
49,46
54,12
49,70
Ansaintajakso alkaa
1.1.2023
1.1.2022
1.1.2021
Ansaintajakso päättyy
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, %
41
44
46
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %
49
65
Ansaintakriteerien toteutuma, %
76
Suoritettu määrä
129 271
Siirtopäivän keskikurssi, euroa
42,26
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %
31
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä
154
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä
174
163
4.2.3 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2019
Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2019 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2019–2025.
Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu
avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään
500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.
Sitouttamis- Sitouttamis- Sitouttamis-
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset jakso jakso jakso
käyvän arvon laskennassa 2023 2022–2023 2022–2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä
2 500
8 000
2 500
Myöntämispäivä
1.1.2023
1.8.2022
1.8.2022
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa
49,78
54,16
54,16
Sitouttamisjakso alkaa
1.1.2023
1.8.2022
1.8.2022
Sitouttamisjakso päättyy
31.12.2023
31.12.2023
31.8.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %
100
100
100
Ansaintakriteerien toteutuma, %
100
100
100
Suoritettu määrä
1 175
3 732
1 185
Siirtopäivän keskikurssi, euroa
42,26
42,26
44,98
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %
47
47
47
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä
6
4
5
102VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
4.2.4 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023
Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2023–2027.
Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu
avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään
500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.
Sitouttamis- Sitouttamis- Sitouttamis-
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä jakso jakso jakso
oletukset käyvän arvon laskennassa 2024–2025 2024 2023–2024
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä
7 172
4 782
334
Myöntämispäivä
1.3.2024
1.3.2024
1.11.2023
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa
42,04
42,04
40,78
Sitouttamisjakso alkaa
1.3.2024
1.3.2024
1.11.2023
Sitouttamisjakso päättyy
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2024
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %
100
100
100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %
100
100
Ansaintakriteerien toteutuma, %
100
Suoritettu määrä
0
(1
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä 1
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä
1
1
1)
Suoritettu kokonaisuudessaan rahana tilikauden 2024 aikana.
Sitouttamis- Sitouttamis-
jakso jakso
Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa 2024–2027 2024–2026
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä
14 750
13 630
Myöntämispäivä
1.11.2024
1.6.2024
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa
43,22
41,90
Sitouttamisjakso alkaa
1.11.2024
1.6.2024
Sitouttamisjakso päättyy
31.1.2027
31.5.2026
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %
100
100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %
100
100
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä
13
13
Osakepalkkiojärjestelmien kulut
Tilikaudella 2024 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 9,7 (15,4) miljoonaa euroa.
Konserni ennakoi maksavansa osakepalkkiojärjestelmistä aiheutuvia työntekijöiden veroja ja veronluonteisia maksuja 6,2
miljoonaa euroa vuonna 2025.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut:
Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä osakeperusteinen liiketoimi maksetaan työntekijälle nettona verojen jälkeen ja
Elisalla on velvollisuus toimittaa osakepalkkiojärjestelmästä saadun edun arvosta ennakonpidätys. Osakepalkkiojärjestelmiä
käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja työsuhdekulu kirjataan perustuen
myönnettyjen brutto-osakkeiden määrään huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta vain netto-osakkeet ja Elisa suorittaa
ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden rahana verottajalle. Konsernin verottajalle maksama
ennakonpidätys kirjataan suoraan omaan pääomaan.
Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu,
tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja. Järjestelmään liittyviä
mahdollisia luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Osakeperusteiset maksut:
Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen
kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista.
103VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
4.3 Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni
maksaa ennalta määrättyjä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta
lisämaksujen suorittamiseen, mikäli eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.
Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan
osalta pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely.
Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt.
Järjestelyt rahoitetaan pääosin vakuutusyhtiöön suoritettavilla vuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla
maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa
Oyj:ssä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet on kuvattu liitetiedossa 4.1.
Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka
milj.euroa
2024
2023
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
–1,0
–2,8
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
–38,7
–41,2
Varojen käypä arvo 33,6 34,7
B/S Nettomääräinen eläkevelka (–) /-saaminen (+) taseessa
–6,2
–9,3
Laajan tuloslaskelman eläkekulu
milj.euroa
2024
2023
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno
0,0
0,2
Nettokorkokulu
0,3
0,4
Velvoitteen täyttämiset –1,8
–1,4
0,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
0,3
–1,5
Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin liittyvä vero –0,1 0,3
I/S
0,2
–1,2
Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma
milj.euroa
2024
2023
Nettovelka tilikauden alussa
9,3
12,9
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
–1,4
0,5
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
0,3
–1,5
Työnantajan suorittamat maksut –2,0 –2,6
Nettovelka tilikauden lopussa
6,2
9,3
104VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset
milj.euroa
2024
2023
Velvoite tilikauden alussa
–44,0
–50,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot
0,0
–0,2
Korkomenot
–1,5
–1,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja
tappiot (–)
–0,6
2,4
Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (–)
0,0
1,5
Maksetut etuudet 4,6 4,5
Velvoitteen täyttäminen 1,8
Velvoite tilikauden lopussa
–39,7
–44,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset
milj.euroa
2024
2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa
34,7
37,7
Korkotuotot
1,2
1,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (–)
0,2
–2,3
Maksetut etuudet
–4,6
–4,5
Työantajan suorittamat maksut 2,0 2,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa
33,6
34,7
Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset
2024
2023
Diskonttauskorko, %
3,3
3,8
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, %
2,4
2,7
Inflaatio, %
2,1
2,4
Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyysanalyysi
Vaikutus etuuspohjaiseen
nettoeläkevelkaan, meur
Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos
2024
2023
Diskonttauskorko +0,5 %
–0,5
–0,6
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 %
0,6
0,7
Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi
0,5
0,6
Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden
olettamusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin olettamuksissa tapahtuvat
muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on
käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi
inflaatio ja korkeampi odotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta, koska varojen
käypä arvo lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti
eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja ja vaikutus kohdistuu nettovelkaan.
Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,2 (12,7) vuotta.
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,7 (1,4) miljoonaa euroa vuonna 2025.
Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100-prosenttisesti hyväksyttäviä vakuutuksia.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Eläkevelvoitteet:
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden
palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa
laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen
markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten
maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn
kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen
eläkejärjestelyn nettovelka.
Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti
ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät,
mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin
sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Eläkevelvoitteet:
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään olettamuksia
ja arvioita muun muassa eläkevelvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen arvostamiseen käytetystä diskonttauskorosta sekä
inflaation ja palkkatason kehityksestä.
105VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
5.1 Poistot ja arvonalentumiset
milj.euroa
2024
2023
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Käyttöoikeusomaisuus
1,3
1,2
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut rakennukset ja rakennelmat
12,5
Käyttöoikeusomaisuus
21,9
21,5
Telelaitteet, koneet ja kalusto
Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto
174,7
176,0
Käyttöoikeusomaisuus
3,1
2,9
Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1
213,6
213,9
Aineettomat hyödykkeet
Asiakaskanta
2,6
2,6
Muut aineettomat hyödykkeet 62,9 57,6
65,6
60,2
I/S
279,2
274,1
Omaisuuseristä on kirjattu 0,1 (5,6) miljoonaa euroa arvonalennuksia. Vertailuvuoden arvonalennukset liittyivät 3G-verkon
alasajoon .
5.2 Aineelliset hyödykkeet
Kesken-
Maa- ja Rakennukset Telelaitteet, Muut eräiset
2024 vesi- ja koneet ja aineelliset aineelliset
milj.euroa alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.
11,7
351,3
3 875,3
36,6
38,3
4 313,3
Hankitut liiketoiminnot
0,0
3,8
5,2
0,3
9,2
Lisäykset
0,3
13,9
193,3
0,0
29,6
237,1
Vähennykset
0,0
–0,2
–2,9
–3,1
Siirrot erien välillä
11,4
–36,1
–27,6
–52,2
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.
12,0
380,2
4 034,8
36,7
40,6
4 504,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
–0,1
217,4
3 244,5
35,9
3 497,7
Poistot ja arvonalentumiset
0,0
12,5
174,7
0,1
187,3
Hankittujen liiketoimintojen
kertyneet poistot
0,3
0,3
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
0,0
6,7
–62,2
–55,5
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
0,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
–0,1
236,7
3 357,3
36,0
3 629,8
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.
11,9
133,9
630,8
0,8
38,3
815,6
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.
12,1
143,5
677,5
0,7
40,6
874,5
106VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Kesken-
Maa- ja Rakennukset Telelaitteet, Muut eräiset
2023 vesi- ja koneet ja aineelliset aineelliset
milj.euroa alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.
11,7
334,8
4 045,9
36,6
32,7
4 461,7
Lisäykset
0,3
14,8
190,8
0,1
30,6
236,6
Myydyt liiketoiminnot
–0,5
–9,5
–10,0
Vähennykset
–0,2
–1,2
–374,6
–0,1
0,0
–376,2
Siirrot erien välillä
0,0
3,4
22,7
–24,9
1,3
Muuntoerot
0,0
0,0
–0,1
0,0
0,0
–0,1
Hankintameno 31.12.
11,7
351,3
3 875,3
36,6
38,3
4 313,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
–0,1
206,7
3 452,6
35,9
3 695,0
Poistot ja arvonalentumiset
0,0
12,3
176,0
0,1
188,4
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
0,0
–1,1
–374,6
–0,1
–375,8
Myytyjen liiketoimintojen
kertyneet poistot
–0,4
–9,5
–9,9
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
0,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
–0,1
217,4
3 244,5
35,9
3 497,7
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.
11,8
128,1
593,3
0,8
32,7
766,7
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.
11,9
133,9
630,8
0,8
38,3
815,6
Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2024 81,9 (73,5) miljoonaa euroa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla.
Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden
jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.
Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on
todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja
kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
J ulkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu
käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa
hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:
Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) 8–15 vuotta
Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta
Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuotta
Telepäätelaitteet 2–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
107VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
5.3 Käyttöoikeusomaisuus
2024 Maa- ja Rakennukset Telelaitteet,
milj.euroa vesialueet ja rakennelmat
koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
18,7
135,7
14,7
169,1
Hankitut liiketoiminnot
0,0
0,6
0,1
0,7
Lisäykset
1,7
27,3
3,6
32,6
Siirrot erien välillä
–0,3
–6,2
–2,9
–9,3
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.
20,1
157,5
15,4
193,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
4,9
68,9
8,0
81,8
Poistot ja arvonalentumiset
1,3
21,9
3,1
26,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–0,2
–6,1
–2,8
–9,2
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
6,0
84,7
8,3
98,9
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.
13,8
66,8
6,7
87,3
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.
14,2
72,8
7,2
94,1
2023 Maa- ja Rakennukset Telelaitteet,
milj.euroa vesialueet ja rakennelmat
koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
17,2
143,6
20,9
181,7
Lisäykset
1,8
17,7
3,8
23,3
Myydyt liiketoiminnot
–0,9
–0,1
–1,0
Vähennykset
–0,5
–0,5
Siirrot erien välillä
–0,2
–24,2
–9,9
–34,3
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.
18,7
135,7
14,7
169,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
4,0
72,2
15,1
91,3
Poistot ja arvonalentumiset
1,2
21,5
2,9
25,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–0,2
–24,2
–9,9
–34,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot
–0,7
–0,1
–0,7
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
4,9
68,9
8,0
81,8
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.
13,2
71,4
5,9
90,4
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.
13,8
66,8
6,7
87,3
Tulevaisuudessa alkavien vuokrasopimusten IFRS 16 -standardin mukaiset velkasitoumukset 31.12.2024 olivat
2,5 (2,8) miljoonaa euroa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Käyttöoikeusomaisuus:
Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää
tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Elisa arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä
vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen.
Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimitilojen, tele- ja laitetilojen sekä liikepaikkojen ja autojen
vuokrasopimuksista. Tilaajayhteysvuokrat toisilta operaattoreilta ja sopimukset kaapeleiden sijoitusoikeuksista eivät
pääsääntöisesti täytä vuokrasopimuksen kriteereitä.
Taseeseen kirjattava käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien
vuokramaksujen nykyarvoon. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa,
vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuden poistot ja
vuokrasopimusvelkojen korot. Käyttöoikeusomaisuus poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä
joko käyttöoikeusomaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokrakauden aikana, sen mukaan kumpi näistä on
lyhyempi.
Käyttöoikeusomaisuutta oikaistaan tietyissä tapauksissa vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisen yhteydessä.
Vuokrasopimusvelat uudelleenmääritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai
korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka
uudelleenmääritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuden kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään taseen
ulkopuolisina vastuusitoumuksina. Lyhytaikaisia ovat vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän.
Arvoltaan vähäisiä ovat vuokrasopimukset, joiden kohdeomaisuus on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten ja arvoltaan
vähäisten vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 8.4 Taseen ulkopuoliset
vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset.
Elisa erottaa vuokrasopimuksiin sisältyvät palvelukomponentit toimitilojen, liikepaikkojen ja autojen osalta ja kirjaa
näiden osuuden tuloslaskelmaan kuluna.
108VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
5.4 Aineettomat hyödykkeet
Muut Keskeneräiset
2024 aineettomat aineettomat
milj.euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1 178,4
44,3
961,8
14,8
2 199,3
Hankitut liiketoiminnot
106,1
8,0
25,3
1,0
140,4
Lisäykset
59,7
8,2
67,9
Vähennykset
–1,8
–1,8
Siirrot erien välillä
–2,5
–14,7
7,3
–7,6
–17,5
Muuntoerot
–0,3
–0,2
0,2
–0,4
Hankintameno 31.12.
1 281,7
37,3
1 052,5
16,4
2 387,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
21,2
40,9
769,7
831,8
Poistot ja arvonalentumiset
0,0
2,6
62,9
65,6
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot
12,2
12,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–2,5
–14,7
–1,9
–19,1
Muuntoerot
0,1
–0,3
0,1
–0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
18,8
28,6
843,1
890,5
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 157,2
3,4
192,0
14,8
1 367,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 262,9
8,8
209,4
(1
16,4
1 497,5
Muut Keskeneräiset
2023 aineettomat aineettomat
milj.euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1 178,4
44,3
906,4
19,0
2 148,1
Lisäykset
51,5
(2
10,0
61,6
Vähennykset
–1,4
–1,4
Myydyt liiketoiminnot
–7,9
–0,1
–8,0
Siirrot erien välillä
13,1
–14,1
–1,0
Muuntoerot
–0,1
0,0
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.
1 178,4
44,3
961,8
14,8
2 199,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
21,1
38,3
720,8
780,2
Poistot ja arvonalentumiset
2,6
57,6
60,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–1,3
–1,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot
–7,4
–7,4
Muuntoerot
0,1
0,0
0,0
0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
21,2
40,9
769,7
831,8
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 157,3
6,0
185,5
19,0
1 367,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 157,2
3,4
192,1
(1
14,8
1 367,5
1)
Sisältää IT-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 116,9 (96,8) miljoonaa euroa.
2)
Sisältää Viron 26 GHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 1,63 miljoonaa euroa.
109VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet:
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin
hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille
koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi
niiden syntymishetkellä.
Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet, kuten asiakaskanta ja tuotemerkki arvostetaan käypään
arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna
taloudellisena vaikutusaikanaan.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
Asiakaskanta 3–5 vuotta
Tuotemerkki 10 vuotta
Kehittämismenot 3 vuotta
IT-ohjelmat 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on
teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.
Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää
myöhemmin.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun
tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus
vähentää aktivoitavaa hankintamenoa .
Pilvipalveluiden käyttöönottomenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli
aineettoman omaisuuserän aktivointiedellytykset täyttyvät.
Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee,
arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden osalta
kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Konsernilla
ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä
korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja,
jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin
siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio
perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on
muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä
omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
5.4.1 Liikearvo
Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
milj.euroa
2024
2023
Henkilöasiakkaat
643,7
641,0
Yritysasiakkaat 619,2 516,2
B/S
1 262,9
1 157,2
Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja
Yritysasiakkaat.
Arvonalentumistestaus:
Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen.
Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat
johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten
informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 5,9
prosenttia (vertailuvuonna 6,9 prosenttia Henkilöasiakkaiden ja 6,8 prosenttia Yritysasiakkaiden osalta). Viiden vuoden
jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutokseksi 2 prosentin kasvu.
DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen,
investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon,
horisonttikasvuun ja diskonttauskorkoon.
Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta.
110VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Herkkyysanalyysi
Henkilö- Yritys- Henkilö- Yritys-
asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat
Käytetyt ennusteparametrit 2024 2024 2023 2023
Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa
7 548
3 146
5 478
2 847
Käyttökatemarginaali keskimäärin, %
(1
39,3
29,0
39,1
28,9
Horisonttikasvu, %
2,0
2,0
2,0
2,0
Diskonttauskorko ennen veroja, %
5,9
5,9
6,9
6,8
1)
Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin
Henkilö- Yritys- Henkilö- Yritys-
Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat
arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo 2024 2024 2023 2023
Käyttökatemarginaali keskimäärin, %
–20,0
–13,0
–18,1
–13,8
Horisonttikasvu, %
–39,0
–19,0
–30,6
–29,4
Diskonttauskorko ennen veroja, %
19,2
13,1
17,1
16,4
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liikearvo:
Ennen vuotta 2010 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. 1.1.2010 jälkeen
tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun
nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta
arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat
Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva
arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön
omaisuuseriä tasasuhteisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Arvonalentumistestaus:
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden
laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja
kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
111VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat
6.1 Vaihto-omaisuus
milj.euroa
2024
2023
Aineet ja tarvikkeet
21,1
25,2
Valmiit tuotteet/tavarat 54,5 51,9
B/S
75,6
77,1
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,7 (1,1) miljoonaa euroa.
6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset
6.2.1 Lyhytaikaiset saamiset
milj.euroa
2024
2023
Myyntisaamiset
446,7
441,5
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset
–6,2
–6,1
Saamiset asiakassopimustuotoista
3,8
3,8
Saamiset asiakassopimuskuluista
5,8
5,8
Siirtosaamiset
87,0
75,2
Rahoitusleasingsaamiset
17,4
17,2
Lainasaamiset
0,0
0,1
Saamiset osakkuusyrityksiltä
3,7
7,0
Muut saamiset 14,8 11,4
B/S
573,0
555,8
Siirtosaamiset koostuvat korkosaamisista sekä liiketuottojen ja -kulujen jaksotuksista.
Myyntisaamisten ikäjakauma
2024 2023
milj.euroa
Nimellisarvo
Luotto tappiot
Tasearvo
Nimellisarvo
Luotto tappiot
Tasearvo
Erääntymättömät
396,2
0,0
396,2
394,9
0,0
394,9
Erääntyneet
Alle 30 päivää
28,4
–0,2
28,2
28,2
–0,2
28,1
31–60 päivää
8,8
–0,6
8,2
5,9
–0,7
5,2
61–90 päivää
3,3
–0,6
2,6
3,0
–0,7
2,4
91–180 päivää
3,6
–2,0
1,6
3,1
–1,8
1,3
Yli 181 päivää
6,3
–2,7
3,6
6,4
–2,8
3,6
446,7
–6,2
440,4
441,5
–6,1
435,5
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu
liitetiedossa 7.1. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 440,4 miljoonaa euroa.
112VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
6.2.2 Pitkäaikaiset saamiset
milj.euroa
2024
2023
Lainasaamiset
0,0
0,0
Myyntisaamiset
91,3
94,7
Saamiset osakkuusyrityksiltä
6,3
4,2
Rahoitusleasingsaamiset
5,5
5,7
Siirtosaamiset
0,2
1,3
Pitkäaikaiset johdannaiset
0,4
1,0
Muut pitkäaikaiset saamiset 1,3 1,1
B/S
105,1
107,9
Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia.
Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärä - vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain
milj.euroa
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
17,8
17,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,6 5,7
23,4
23,1
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot
–0,5
–0,2
Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo
22,9
22,9
Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti
milj.euroa
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
17,4
17,2
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,5 5,7
22,9
22,9
Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestä viiteen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta .
113VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
6.3 Ostovelat ja muut velat
milj.euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot
4,6
4,8
Johdannaissopimukset
0,0
Muut velat
(1
14,7 14,6
B/S
19,4
19,4
Lyhytaikaiset
Ostovelat
(2
(3
177,7
191,2
Saadut ennakot
14,0
11,0
Velat asiakassopimustuotoista
34,8
34,7
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset
69,1
62,0
Muut siirtovelat
20,6
11,1
Velat osakkuusyrityksille
0,0
0,5
Muut velat
(1
108,0 92,2
B/S 424,2 402,5
443,6
421,9
1)
Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 7,6 (8,7) miljoonaa euroa ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 4,1 (1,1) miljoonaa euroa liiketoimintojen
hankintoihin liittyviä ehdollisia vastikkeita ja ehdollisia määräysvallattomien omistajien lunastusvelvoitteita.
2)
Lisensseihin liittyvät lyhytaikaiset velat koostuvat 26 GHz -taajuuslisenssiin liittyvästä 0,0 (1,4) miljoonan euron velasta.
3)
Ostovelkoihin sisältyy toimittajarahoituksellisia ostovelkoja 5,2 (1,4) miljoonaa euroa. Järjestelyissä pankki tarjoaa Elisan toimittajille
käyttöpääomarahoitusratkaisun, jossa toimittaja maksaa Elisan ostovelkojen nopeammasta suorituksesta. Toimittajarahoituksellisten ostovelkojen
erääntymisajat ovat 60–75 päivää laskun päiväyksestä, kun normaalien ostovelkojen erääntymisajat ovat pääosin 30–40 päivää laskun
päiväyksestä.
Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten tuottojen ja kulujen jaksotuksista.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset
ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat:
Vaihto-omaisuus:
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat
välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.
Myyntisaamiset ja muut saamiset:
Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni
kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappiovarauksen odotettuihin luottotappioihin perustuen ja arvonalentumistappion,
kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin kuin myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio
pienenee.
Myyntisaamiset ja muut saamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Muutoin ne
luokitellaan lyhytaikaisiksi saamisiksi.
Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joilla asiakas voi maksaa ostamansa laitteen 12–36 kuukauden
maksuajalla. Konserni kirjaa laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja myyntisaamiseksi ja luokittelee myyntisaamisen
pitkäaikaiseksi, mikäli se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua.
Rahoitusleasingsaamiset:
Konserni toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien päätelaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet
myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot konserni kirjaa vuokra-
ajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella
saman suuruisen tuottoasteen.
Ostovelat:
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen
maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.
114VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
7. Pääomarakenne
7.1 Rahoitusriskien hallinta
Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä.
Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen
tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.
7.1.1 Markkinariskit
Korkoriski
Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja
sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös
johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta.
Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2024, nimellisarvoon
Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu
alle 1 vuosi
1–5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Yritystodistukset
307,0
307,0
Pankkilainat
150,0
150,0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalainat
900,0
900,0
Pankkilainat
100,0
100,0
Vuokrasopimusvelat
21,0
32,3
43,3
96,6
478,0
932,3
143,3
1 553,6
Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 0,0 miljoonaa euroa sekä
kassavaroja 89,9 miljoonaa euroa 31.12.2024.
Vuokrasopimuksissa on indeksisidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen, käyttöoikeusomaisuuden sekä
poistojen määrään.
Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja
muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä
koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.
milj. euroa
2024
2023
Korkotason muutos +/- 1 %
–4,6 /
4,6
–1,3 /
1,3
Valuuttakurssiriski
Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja
transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Elisa Polystar Sweden AB:sta ja sen
tytäryhtiöistä, kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin muista hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat
Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Kanadan dollari (CAD), Englannin punta (GBP) ja Sveitsin frangi (CHF).
Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen.
Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia on käytetty Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin arvon muutosta vastaan.
Konserni on suojannut Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä kuluja valuuttatermiinein. Konsernin
rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.
Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio koostuu pääosin Elisa Polystar
-alakonsernista. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.
Valuuttapositio
2024
2023
milj.euroa
Myyntisaamiset
Ostovelat
Myyntisaamiset
Ostovelat
USD
9,6
5,5
10,1
5,8
SEK
3,4
0,3
4,0
0,2
GBP
0,1
0,3
0,4
0,7
CAD
1,4
0,0
2,5
0,0
CHF
0,8
0,0
0,1
0,0
Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai
heikkenevän 20 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan olisi:
milj.euroa
2024
2023
USD
+/– 0,8
+/– 0,9
SEK
+/– 0,6
+/– 0,8
GBP
–/+ 0,0
–/+ 0,0
CAD
+/– 0,3
+/– 0,5
CHF +/– 0,2 –/+ 0,0
115VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Hyödykeriskit
Elisa panostaa voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöön ja on solminut tuulivoiman hankintasopimuksen Puutikankangas
Wind -tuulivoimapuistosta. Sopimus on voimassa maaliskuuhun 2033 saakka ja kattaa noin puolet Elisan Suomen
mobiiliverkon sähköenergian kulutuksesta.
Elisa suojaa sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden
aikajänteellä. Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan
kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus
tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos
esitetään laajan tuloslaskelman erässä rahavirran suojaukset.
Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %
2024
2023
0–1 vuotta
92,0
93,1
1–2 vuotta
71,6
77,4
2–3 vuotta
42,1
38,8
3–4 vuotta
41,1
42,3
4–5 vuotta
34,5
41,1
Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2024 tasosta +/– 10 %, olisi vaikutus vuoden 2025
omaan pääomaan +0,3/–0,3 (+0,4/–0,4) miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.
7.1.2 Likviditeettiriski
Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin
rahoitusjärjestely on 1 500 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 900 miljoonan euron
määrästä joukkovelkakirjalainoja. Elisa maksoi 18.3.2024 takaisin maaliskuussa 2024 erääntyneistä joukkovelkakirjalainoista
jäljellä olleet 248 miljoonaa euroa.
Yhtiöllä on lisäksi 350 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron komittoidut luottolimiitit,
joista 22.9.2028 erääntyvä 130 miljoonan euron limiitti ja 17.5.2028 erääntyvä 170 miljoonan euron limiitti olivat
kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024. Komittoitujen lainalimiittien marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen sekä
vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen pohjalta.
Elisa on solminut Landesbank Baden-Württembergin kanssa käyttöpääomarahoituslimiitin suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa.
Limiitti on ei-komittoitu ja se on voimassa toistaiseksi. Limiitistä on käytössä 50 miljoonaa euroa 31.12.2024.
Elisa allekirjoitti 10.4.2024 uuden, 100 miljoonan euron lainasopimuksen Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa.
Seitsemänvuotisen lainajärjestelyn korkomarginaali on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Järjestely on kiinteäkorkoinen.
Elisalla on rahoituskovenantti kahdessa yhteensä 300 miljoonan euron komittoidussa luottolimiittijärjestelyssä sekä
kahdessa yhteensä 200 miljoonan euron lainasopimuksessa, jotka on solmittu Pohjoismaiden Investointipankin kanssa.
Rahoituskovenanttiehdon mukaan omavaraisuusaste ei saa mennä alle 30 prosentin. Kovenantin tulee täyttyä jatkuvasti ja
se testataan ja raportoidaan lainanantajille vuosineljänneksittäin. Elisan talousennusteet eivät anna viitteitä kovenanttien
rikkoutumisesta.
Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody’s Investor Services on luokittanut
Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). S&P Global on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset
luokkaan BBB+ (näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut limiitit
milj.euroa
2024
2023
Rahat ja pankkisaamiset
89,9
63,4
Luottolimiitit 300,0 300,0
389,9
363,4
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla
yritystodistuksilla olivat 82,9 (328,9) miljoonaa euroa 31.12.2024.
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 7.4.2.
116VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
7.1.3 Luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset
tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt
limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden
omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat,
jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina,
kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus
tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta
edustaa noin 7 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 6,2 (6,1) miljoonaa
euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy
määritettyjen asiakasryhmien erääntyneet myyntisaamiset säännöllisesti. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei
konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä.
31.12.2024 konsernilla oli 440,4 (435,5) miljoonaa euroa lyhytaikaisia myyntisaamisia ja 91,3 (94,7) miljoonaa euroa
pitkäaikaisia myyntisaamisia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 6.2.1.
7.2 Pääoman hallinta
Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja
yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.
Elisan omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1,5–2.
Elisan voitonjako omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden
hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan
suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon taloudellisen aseman, tulevat
rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.
7.2.1 Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut
milj. euroa
2024
2023
Korollinen nettovelka
1 472,8
1 304,1
B/S Oma pääoma yhteensä 1 292,8 1 293,7
Pääoma yhteensä
2 765,5
2 597,7
Velkaantumisaste, %
113,9
100,8
Nettovelka/käyttökate
1,9
1,7
Omavaraisuusaste, %
38,7
41,6
117VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
7.2.2 Käytettävissä olevat rahoituslähteet
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisan tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden
liikkeeseenlaskuun. Varsinainen yhtiökokous 2024 valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön
hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15
miljoonaa osaketta.
Oma pääoma
2024
2023
Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl
6 926
6 947
Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl
15 000
14 999
Tilinpäätöspäivän osakekurssilla osakeantivaltuutuksen maksimimäärä 31.12.2024 oli 627,0 (628,0) miljoonaa euroa.
Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisa pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan
tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri
juoksuajoille.
Velkapääoma
2024
2023
Yritystodistusohjelma (ei sitova)
(1
43,0
315,5
Lainajärjestely (ei sitova)
50,0
100,0
Komittoidut luottolimiitit
(2
300,0
300,0
EMTN-ohjelma (ei sitova)
(3
600,0 352,0
Yhteensä, milj. euroa
993,0
1 067,5
Osakeantivaltuutuksen ja sitovien sekä ei sitovien velkajärjestelyiden yhteismäärä tilinpäätöspäivänä oli 1 620,0 (1 695,5)
miljoonaa euroa.
1)
Yritystodistusohjelman koko on 350 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2024 käytössä 307 miljoonaa euroa.
2
) Elisalla on kaksi komittoitua luottolimiittiä, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024.
3)
Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 500 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2024 käytössä
900 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 19.7.2024, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.
7.3 Oma pääoma
7.3.1 Osakepääoma ja omat osakkeet
Osakkeiden
lukumäärä Osake- Omat
milj.euroa (tuhansia) pääoma osakkeet
1.1.2023
167 335
83,0
–124,5
Omien osakkeiden luovutus 2,8
B/S 31.12.2023
167 335
83,0
–121,7
Omien osakkeiden luovutus 2,9
B/S 31.12.2024
167 335
83,0
–118,8
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.
Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on kullakin yksi ääni. Kaikki
liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omat osakkeet esitetään oman
pääoman vähennyksenä.
Kirjan pidollinen %-osuus
Osakkeiden vasta-arvo osakkeista
Omat osakkeet lukumäärä euroa ja äänistä
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2023
7 075 378
3 510 859
4,23
Omien osakkeiden luovutus –128 724
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2023
6 946 654
3 446 986
4,15
Omien osakkeiden luovutus
–134 178
Siirto yhteistililtä 113 131
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2024
6 925 607
3 436 542
4,14
7.3.2 Osingot
Hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 2,35 euroa/osake. Vuoden 2023 tuloksesta jaettiin osinkoa 2,25
euroa/osake.
118VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
7.3.3 Muut rahastot
Sijoitetun
vapaan
oman Käyvän
pääoman Vara- arvon Muut
milj.euroa rahasto rahasto rahasto
rahastot
Yhteensä
1.1.2023
90,9
3,4
–10,5
381,0
464,8
Rahavirran suojaukset
–0,1
–0,1
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
1,2
1,2
B/S 31.12.2023
90,9
3,4
–9,4
381,0
465,9
Rahavirran suojaukset
–0,5
–0,5
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
–0,2
–0,2
B/S 31.12.2024
90,9
3,4
–10,1
381,0
465,2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten
mukaan merkitty osakepääomaan.
Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.
Käyvän arvon rahasto sisältää etuuspohjaisen nettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran
suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
Muihin rahastoihin on kirjattu yrityshankintojen yhteydessä toteutettujen osakeantien nimellishintaa korkeammat hinnat.
7.4 Rahoitusvarat ja -velat
7.4.1 Rahoitustuotot ja -kulut
milj.euroa
2024
2023
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista
0,6
0,5
Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista
5,0
4,7
Luovutusvoitot rahoitusvaroista
0,8
0,2
Valuuttakurssivoitot
2,8
2,1
Muut rahoitustuotot 0,2 1,2
I/S
9,4
8,7
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista
–34,5
–24,3
Korkokulut vuokrasopimusveloista
–3,9
–3,3
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista
–2,2
–2,1
Muut korkokulut
–0,2
–0,1
Arvonalentumiset
–5,0
–0,1
Luovutustappiot rahoitusvaroista
0,0
–0,3
Valuuttakurssitappiot
–2,0
–1,9
Muut rahoituskulut –0,1 0,0
I/S
–47,9
–32,0
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitustuotot ja -kulut:
Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko liikevaihtoon, materiaaleihin ja palveluihin, liiketoiminnan muihin
kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
119VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
7.4.2 Rahoitusvelat
2024 2023
milj.euroa
Tasearvot
Käyvät arvot
Tasearvot
Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat
895,8
885,1
893,7
870,5
Pankkilainat
111,8
111,8
103,0
103,0
Vuokrasopimusvelat
75,5
75,5
67,8
67,8
B/S
1 083,1
1 072,4
1 064,5
1 041,4
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat
247,7
246,5
Pankkilainat
151,5
151,5
0,0
0,0
Vuokrasopimusvelat
21,0
21,0
20,8
20,8
Yritystodistukset
307,0
307,0
34,5
34,5
B/S
479,6
479,6
303,0
301,8
1 562,7
1 552,0
1 367,5
1 343,2
Lainat sisältävät yhteensä 96,6 (88,6) miljoonaa euroa vakuudellisia vuokrasopimusvelkoja. Vuokrasopimusvelat ovat
tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin
vuokranantajalle.
Rahoitusvelat ovat merkittäviltä osin euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin.
Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti ilman vuokrasopimusvelkoja oli 2,2 (2,8) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,4 (2,0)
prosenttia.
Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat
2024
milj. euroa
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
17,0
317,0
313,2
12,0
312,0
0,0
971,2
Rahoituskulut
17,0
17,0
13,2
12,0
12,0
0,0
71,2
Lyhennykset
0,0
300,0
300,0
0,0
300,0
0,0
900,0
Pankkilainat
158,7
8,3
6,0
5,7
4,1
108,3
291,0
Rahoituskulut
7,2
3,8
3,7
3,7
3,7
5,6
27,6
Lyhennykset
151,5
4,5
2,3
2,0
0,4
102,7
263,4
Yritystodistukset
307,0
307,0
Rahoituskulut
3,7
3,7
Lyhennykset
303,3
303,3
Vuokrasopimusvelat
25,4
19,3
15,2
8,5
6,9
70,3
145,6
Rahoituskulut
4,4
6,6
5,5
3,0
2,5
27,0
49,0
Lyhennykset
21,0
12,7
9,7
5,5
4,4
43,3
96,6
Johdannaiset
–0,4
0,0
–0,4
Sähköjohdannaiset
–0,4
0,0
–0,4
Valuuttajohdannaiset
0,0
0,0
Ehdolliset vastikkeet
5,4
5,4
Ostovelat
177,7
177,7
Yhteensä
690,9
344,6
334,4
26,2
323,0
178,6
1 897,6
Rahoituskulut
32,0
27,4
22,4
18,7
18,2
32,6
151,2
Lyhennykset
658,9
317,2
312,0
7,5
304,8
146,0
1 746,4
120VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
2023
milj. euroa
2024
2025
2026
2027
2028
2029–
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
258,3
16,1
316,1
312,8
12,0
312,0
1 227,3
Rahoituskulut
10,3
16,1
16,1
12,0
12,0
79,3
Lyhennykset
248,0
0,0
300,0
300,0
0,0
300,0
1 148,0
Pankkilainat
4,7
104,7
0,2
0,2
0,2
2,1
112,1
Rahoituskulut
4,5
4,4
0,0
0,0
0,0
0,1
9,1
Lyhennykset
0,3
100,3
0,2
0,2
0,2
1,9
103,0
Yritystodistukset
34,5
34,5
Rahoituskulut
0,6
0,6
Lyhennykset
33,9
33,9
Vuokrasopimusvelat
24,4
19,7
12,9
6,6
4,5
68,5
136,6
Rahoituskulut
3,6
7,0
5,0
2,5
1,7
47,9
Lyhennykset
20,8
12,7
7,8
4,1
2,8
40,4
88,6
Johdannaiset
–0,9
–0,2
–1,1
Sähköjohdannaiset
–0,8
–0,2
–1,0
Valuuttajohdannaiset
–0,1
–0,1
Ehdolliset vastikkeet
1,1
1,1
Ostovelat
191,2
191,2
Yhteensä
513,3
140,4
329,2
319,5
16,7
382,5
1 701,7
Rahoituskulut
18,0
27,4
21,2
15,3
13,7
40,2
135,8
Lyhennykset
495,3
113,0
308,0
304,2
3,0
342,3
1 565,9
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.
Yhtiöllä on sitovia luottolimiittejä 300 miljoonaa euroa. Sekä 130 miljoonan euron että 170 miljoonan euron limiitit erääntyvät
vuonna 2028 ja olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024.
Joukkovelkakirjalainat
Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:
31.12.2024
Käypä arvo Tasearvo Nimellisarvo Nimellis- Efektiivinen
milj. euroa milj. euroa milj. euroa korko-%
korko-%
Eräpäivä
EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroa
I/2019
295,0
298,7
300,0
1,125
1,236
26.2.2026
I/2020
280,1
299,0
300,0
0,250
0,322
15.9.2027
I/2023
310,0
298,2
300,0
4,000
4,092
27.1.2029
885,1
895,8
900,0
Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.
Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat erääntymisajoittain
milj.euroa
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
21,0
20,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua
32,3
27,4
Yli viiden vuoden kuluttua 43,3 40,4
96,6
88,6
121VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
7.4.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin
Käypään arvoon Käypään arvoon muiden Jaksotettuun
tulosvaikutteisesti laajan tuloksen hankintamenoon
2024 kirjattavat erien kautta kirjattavat kirjattavat Kirjanpito- Käyvät
milj.euroa rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat arvot
arvot
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat
(1
0,6
15,0
15,6
15,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,4
104,7
105,1
105,1
6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
573,0
573,0
573,0
6.2.1
0,6
0,4
692,6
693,6
693,6
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
1 083,1
1 083,1
1 072,4
7.4.2
Ostovelat ja muut velat
(2
1,3
13,4
14,7
14,7
6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
479,6
479,6
479,6
7.4.2
Ostovelat ja muut velat
(2
4,1
406,2
410,3
410,3
6.3
5,4
1 982,3
1 987,7
1 977,0
Käypään arvoon Käypään arvoon muiden Jaksotettuun
tulosvaikutteisesti laajan tuloksen hankintamenoon
2023 kirjattavat erien kautta kirjattavat kirjattavat Kirjanpito- Käyvät
milj.euroa rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat arvot
arvot
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat
(1
0,6
15,4
16,0
16,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset
1,0
106,9
107,9
107,9
6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
555,8
555,8
555,8
6.2.1
0,6
1,0
678,1
679,7
679,7
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
1 064,5
1 064,5
1 041,4
7.4.2
Ostovelat ja muut velat
(2
14,6
14,6
14,6
6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
303,0
303,0
301,8
7.4.2
Ostovelat ja muut velat
(2
1,1
390,4
391,5
391,5
6.3
1,1
1 772,5
1 773,6
1 749,3
1)
Muut rahoitusvarat sisältävät konsernin noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset.
2)
Poislukien saadut ennakot
Kunkin rahoitusvara- ja velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.
122VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Käypään arvoon arvostetut varat ja velat
milj.euroa
2024
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset
0,4
0,4
Valuuttajohdannaiset
0,0
0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Noteeratut osakesijoitukset
0,6
0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet –5,4 –5,4
–4,5
0,6
0,4
–5,4
milj.euroa
2023
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset
1,0
1,0
Valuuttajohdannaiset
0,1
0,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Noteeratut osakesijoitukset
0,6
0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet
–1,1
–1,1
0,5
0,6
1,0
–1,1
Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan
rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat, kuten Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet.
Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon, kuten konsernin sähkö- ja
valuuttajohdannaiset. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan
esimerkiksi yrityksen omaan tietoon, kuten konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet.
Tason 3 täsmäytyslaskelma
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet
milj.euroa
2024
2023
Tilikauden alussa
1,1
4,9
Ehdollisen vastikkeen lisäys
4,9
0,6
Ehdollisen vastikkeen maksu
–0,6
–4,2
Ehdollisen vastikkeen purku
–0,1
Muuntoerot 0,1 0,0
Tilikauden lopussa
5,4
1,1
Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen
käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi erien käypää arvoa
merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.
7.4.4 Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten nimellisarvot
2024 2023
Voimassaoloaika Voimassaoloaika
milj.euroa
Alle 1 vuosi
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Alle 1 vuosi
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Sähköjohdannaiset
2,4
3,5
Valuuttajohdannaiset
4,0
3,3
6,4
6,8
Johdannaissopimusten käyvät arvot
2024 2023
Positiivinen Negatiivinen Positiivinen Negatiivinen
milj.euroa käypä arvo
käypä arvo
Yhteensä
käypä arvo
käypä arvo
Yhteensä
Sähköjohdannaiset
0,4
0,4
1,0
1,0
Valuuttajohdannaiset
0,0
0,0
0,1
0,1
0,4
0,4
1,0
1,0
123VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu
Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja.
Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. Liitetieto 7.4.3.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Johdannaissopimukset:
Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan käypään
arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinna olevat johdannaiset, joihin
ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden
tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään
noteerattuja markkinahintoja, tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti
käytössä olevia arvostusmenetelmiä.
Konserni soveltaa suojauslaskentaa sähkön hintariskin ja Ruotsin kruunun osalta ja käsittelee
johdannaissopimuksia rahavirran suojauksina. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien
johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin
ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään ”Muut rahastot”). Suojausinstrumentista
omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa
voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan
muihin tuottoihin tai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti
erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto tai
tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat:
Rahoitusvarat:
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti
on korkeintaan kolme kuukautta.
Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyrityksiin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan muiksi rahoitusvaroiksi ja
arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla
vähennettynä. Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu osakkeilla tehtyihin transaktioihin.
Osakesijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. 31.12.2024 konsernin osakesijoitukset koostuivat pääosin noteeraamattomista
osakesijoituksista.
Rahoitusvelat:
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan
efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Tilanteissa, joissa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvelan ehtoja muutetaan siten, että muutos ei johda velan kirjaamiseen
taseesta, konsernin on kuitenkin kirjattava tulosvaikutteinen voitto tai tappio, joka lasketaan alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen
ja alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen muutettujen sopimusehtojen mukaisten rahavirtojen välisenä erotuksena.
Vuokrasopimusvelat:
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen
ei-purettavissa oleva kausi sekä mahdollisten päättämisoptioiden ja jatko-optioiden kattamat ajanjaksot riippuen siitä, onko kyseisten optioiden
käyttäminen kohtuullisen varmaa. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista
diskonttauskorkoa. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset
huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy kassavirrassa. Mikäli konsernin arvio mahdollisen option käytöstä muuttuu, vuokrasopimusvelka
määritetään uudelleen.
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu:
Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja
-velkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka on tarkoitus pitää
sopimuksen loppuun asti ja joiden rahavirta muodostuu pelkästään pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, joita pidetään hallussa tavoitteena sekä kerätä
sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja/-velkoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja
-velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä.
Konsernin suojauslaskennan alaiset sähkö- ja valuuttajohdannaiset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattaviksi rahoitusvaroiksi/-veloiksi. Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet sekä noteeratut osakesijoitukset on luokiteltu
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Konsernin muut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun
hankintamenoon kirjattaviksi.
124VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
8. Muut liitetiedot
8.1 Verot
8.1.1 Tuloverot
milj.euroa
2024
2023
Tilikauden verot
–80,1
–82,7
Edellisten tilikausien verot
0,0
0,0
Laskennalliset verot –11,4 –1,4
I/S
–91,5
–84,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:
2024 2023
Ennen Vero- Verojen Ennen Vero- Verojen
milj.euroa veroja vaikutus jälkeen veroja vaikutus jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
–0,3
0,1
–0,2
1,5
–0,3
1,2
Rahavirran suojaukset
–0,7
0,1
–0,5
–0,1
0,0
–0,1
–1,0
0,2
–0,8
1,5
–0,3
1,2
Muuntoeroihin ei kohdistu verovaikutusta.
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma:
milj.euroa
2024
2023
I/S
Tulos ennen veroja
447,9
458,1
Kotimaan verokannan mukainen vero
–89,6
–91,6
Verovaikutukset seuraavista:
Verovapaat tuotot
0,0
0,1
Vähennyskelvottomat kulut
–2,1
–1,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus
2,7
11,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
0,2
0,7
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista
–2,0
–2,4
Verot aikaisemmilta tilikausilta
0,0
0,0
Muut erät –0,8 0,0
I/S
Verot tuloslaskelmassa
–91,5
–84,1
Efektiivinen verokanta, %
20,4
18,4
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot:
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden
vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin
liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Ks. tarkemmin liitetieto
8.1.2.
Globaali minimiverosääntely (OECD:n pilari II) tuli voimaan vuonna 2024. Koska Elisa toimii pääsääntöisesti maissa, joiden
paikallinen verokanta on 15 prosentin minimiveroa suurempi, ei merkittäviä täydennysveroja odoteta tulevan maksuun.
Viron tytäryhtiöiden osalta sovelletaan voitonjaon verotukseen perustuvaa verojärjestelmää, jossa yhteisövero kannetaan
vasta voitonjaon yhteydessä verokannalla, joka ei alita vähimmäisverokantaa. Tilikaudella 2024 Viron tytäryhtiöiden
verotettavasta tuloksesta on kirjattu laskennallinen voitonjakovero 8,5 miljoonaa euroa, joka vastaa globaalia 15 prosentin
minimiveroa. Sääntelyn mukaan voitonjakoveron tulee realisoitua maksuun seuraavan neljän tilikauden aikana. Viron
tytäryhtiöiden vertailukauden 2023 tuloksista, 54,9 miljoonaa euroa, ei ole kirjattu laskennallista veroa.
Tilikauteen ja aikaisempiin tilikausiin voi kohdistua verotarkastus, joka voi jälkikäteen johtaa veropäätösten muutokseen ja
lisäveroihin tai palautuksiin.
125VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
8.1.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2024
Laskennalliset verosaamiset
Kirjattu Kirjattu Hankitut
tulos- laajaan tulos- liike- Muunto-
milj. euroa
1.1.2024
laskelmaan laskelmaan toiminnot
erot
31.12.2024
Vuokrasopimusvelat
16,4
1,2
17,6
Käyttöoikeusomaisuuserät
–14,6
–1,0
–15,6
Vuokrasopimukset yhteensä
1,8
0,2
2,0
Sisäiset katteet
2,4
–0,5
1,9
Osakepalkkiojärjestelmät
3,6
–0,8
2,8
Eläkevelvoitteet
2,1
–0,3
0,1
1,9
Varaukset
1,0
0,8
1,8
Muut väliaikaiset erot
0,6
–0,2
0,1
0,2
0,0
0,8
B/S
11,5
–0,8
0,2
0,2
0,0
11,1
Laskennalliset verovelat
Kirjattu Hankitut
tulos- liike- Muunto-
milj. euroa
1.1.2024
laskelmaan toiminnot
erot
31.12.2024
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä
2,0
–1,1
2,7
0,0
3,7
Kertyneet poistoerot
18,0
3,2
0,1
21,4
Rahoitusleasingsopimukset
0,9
0,0
0,9
Asiakassopimukset
1,7
0,0
1,7
Joukkovelkakirjalainat
0,5
–0,2
0,3
Laskennallinen voitonjakovero
8,5
8,5
Muut väliaikaiset erot
1,6
0,1
1,6
B/S
24,7
10,6
2,8
0,0
38,1
Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa
syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2024 konsernilla ei ollut laskennallisia verosaamisia
vahvistetuista tappioista. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 24,1 (20,1) miljoonaa euroa käyttämättömiä verotuksellisia
tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2023
Laskennalliset verosaamiset
Kirjattu Kirjattu
tulos- laajaan tulos-
milj. euroa
1.1.2023
laskelmaan
laskelmaan
Muuntoerot
31.12.2023
Vuokrasopimusvelat
17,3
–0,9
16,4
Käyttöoikeusomaisuuserät
–15,6
1,0
–14,6
Vuokrasopimukset yhteensä
1,7
0,1
1,8
Sisäiset katteet
2,8
–0,4
2,4
Osakepalkkiojärjestelmät
3,9
–0,3
3,6
Eläkevelvoitteet
2,8
–0,4
–0,3
2,1
Varaukset
0,8
0,2
1,0
Vahvistetut tappiot
0,3
–0,3
0,0
Muut väliaikaiset erot
0,8
–0,2
0,0
0,0
0,6
B/S
13,1
–1,3
–0,3
0,0
11,5
Laskennalliset verovelat
Kirjattu
tulos- Myydyt
milj. euroa
1.1.2023
laskelmaan
liiketoiminnot
Muuntoerot
31.12.2023
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä
3,0
–1,0
0,0
2,0
Kertyneet poistoerot
17,4
0,6
18,0
Rahoitusleasingsopimukset
1,3
0,7
–1,1
0,9
Asiakassopimukset
1,8
–0,1
1,7
Joukkovelkakirjalainat
0,7
–0,2
0,5
Muut väliaikaiset erot
1,6
0,0
1,6
B/S
25,7
0,1
–1,1
0,0
24,7
126VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Laskennalliset verosaamiset ja -velat:
Laskennalliset verot kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä, lukuun ottamatta
tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen tai verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai omaisuuserän
tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, silloin kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, eikä liiketapahtuma
toteutuessaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä keskenään samansuuruisia veronalaisia ja
verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallista veroa ei myöskään kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta,
joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.
Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti liiketoimia, joissa omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyy
keskenään samansuuruiset veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen ero. Elisa kirjaa tästä erosta syntyvän verokulun
tai -tuoton tulosvaikutteisesti ja esittää taseessa laskennallisissa verosaamisissa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan
lukuun ottamatta Viron tytäryhtiöiden ennen tilikautta 2024 kertyneitä verottamattomia voittovaroja 251,8 miljoonaa
euroa, joiden osalta ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voittovarojen jakamisesta. Tilikaudesta 2024
alkaen Viron tytäryhtiöiden verotettavasta tuloksesta on kirjattu globaalin minimiverosääntelyn mukainen laskennallinen
voitonjakoverovelka.
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Laskennalliset verosaamiset:
Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet
arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.
8.2 Varaukset
Työsuhteen
päättämiseen
milj.euroa
liittyvät etuudet
Muut
Yhteensä
1.1.2023
2,0
1,7
3,7
Varausten lisäykset
4,4
4,4
Käytetyt varaukset
–3,3
–3,3
Käyttämättömien varausten peruutukset
–0,3
–0,3
31.12.2023
2,8
1,7
4,5
Varausten lisäykset
15,5
15,5
Käytetyt varaukset
–8,5
–8,5
Käyttämättömien varausten peruutukset
–1,7
–1,7
31.12.2024
8,1
1,7
9,8
milj.euroa
2024
2023
B/S
Pitkäaikaiset varaukset
3,3
3,4
B/S
Lyhytaikaiset varaukset
6,5 1,0
9,8
4,5
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2024 henkilöstön vähentämiseen johtaneita
yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin
että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuosina 2025–2026 ja
työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2025–2026.
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset ja ehdolliset velat:
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aiempien tapahtumien seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka
toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu
konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan
myös olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruus ei ole
määritettävissä luotettavasti. Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen. Ehdolliset velat esitetään liitetiedossa 8.4.
127VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
8.3 Lähipiiritiedot
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n
hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän määräysvaltayhteisönsä ja läheiset perheenjäsenensä.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:
2024
milj.euroa
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyritykset
1,6
0,9
10,0
0,0
2023
milj.euroa
Osakkuusyritykset
0,7
0,9
11,6
0,5
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 4.1.
8.3.1 Konserniyhtiöt
Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.
Tytäryritykset Kotipaikka
Konsernin
omistusosuus - %
Banana Fingers Limited
Bristol, Englanti 100
Digiset Oy
Helsinki, Suomi 100
Elisa Eesti AS
Tallinna, Viro 100
Elisa Finance Oü
Tallinna, Viro 100
Elisa France SAS
Les Sorinieres, Ranska 100
Elisa IndustrIQ Oy
Helsinki, Suomi 100
Elisa camLine Holding GmbH
Petershausen, Saksa 100
camLine GmbH
Petershausen, Saksa 100
camLine Solutions S.r.l.
Iași, Romania 100
camLine USA Inc.
Atlanta, GA, Yhdysvallat 100
Romaric Automation Design Inc.
Utah, Yhdysvallat 100
camLine Hungary Kft.
Szombathely, Unkari 60
camLine Pte. Ltd.
Singapore, Singapore 100
camLine Taiwan
New Taipei City, Taiwan 100
camLine sdn. Bhd.
Bayan Lepas, Malesia 100
PT Elisa camLine Indonesia
Surabaya, Indonesia 100
Suzhou camLine Technology Co. Ltd
Suzhou, Kiina 100
Tytäryritykset Kotipaikka
Konsernin
omistusosuus - %
sedApta s.r.l.
Genova, Italia 100
Aimesys S.r.l.
Genova, Italia 51
Atomos Hyla S.p.A.
Genova, Italia 100
Nextchain S.r.l.
Milano, Italia 78
Best Solutions and Processes Consultant S.r.l.
Torino, Italia 100
Atomos Hyla Informatica SA
Belo Horizonte, Brasilia 69
Novigo Technology S.R.L.
Genova, Italia 60
sedApta GmbH
Chemnitz, Saksa 100
SedApta Ltd.
Lontoo, Englanti 100
sedApta Osys S.A.
Changé, Ranska 100
TenForce NV
Leuven, Belgia 50
Process Data Control Corporation
Arlington, TX, Yhdysvallat 50
Corporate Car Solutions Italia S.r.l.
Rooma, Italia 50
Elisa IndustrIQ USA Inc.
Murphy, TX, Yhdysvallat 100
Elisa Santa Monica Oy
Helsinki, Suomi 100
Elistar AB
Tukholma, Ruotsi 100
Elisa Polystar Finland Oy
Helsinki, Suomi 100
Elisa Polystar UK Ltd.
Guildford, Englanti 100
Elisa Polystar Poland SP. z.o.o.
Lublin, Puola 100
Elisa Polystar Slovakia s.r.o.
Bratislava, Slovakia 100
Polystar Egypt LLC
Kairo, Egypti 100
Elisa Polystar Canada Inc.
Toronto, Kanada 100
Elisa Polystar USA Inc.
Frisco,TX, Yhdysvallat 100
Elisa Polystar Sweden AB
Tukholma, Ruotsi 100
Polystar Asia Private Ltd.
Singapore, Singapore 100
Elisa Polystar Australia Pty
Sydney, Australia 100
Elisa Polystar Spain S.L.
Bilbao, Espanja 100
Enia Oy
Helsinki, Suomi 100
Epic TV SAS
Sallanches, Ranska 100
Fenix Solutions Oy
Turku, Suomi 100
Fonum Oy
Helsinki, Suomi 100
Karelsat Oy
Joensuu, Suomi 100
Kepit Systems Oy
Vaasa, Suomi 70
Kiinteistö Oy Raision Luolasto
Espoo, Suomi 100
Kiinteistö Oy Rinnetorppa
Kuusamo, Suomi 100
Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto
Espoo, Suomi 100
128VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin
Tytäryritykset
Kotipaikka
omistusosuus - %
Koillisnet Oy
Kuusamo, Suomi
100
Lean Group Oy
Tampere, Suomi
100
Elisa IndustrIQ Finland Oy
Tampere, Suomi
100
LNS Kommunikation AB
Tukholma, Ruotsi
100
Moontalk Oy
Oulu, Suomi
93
Preminet Oy
Helsinki, Suomi
100
Yhteisjärjestelyt
Kiinteistö Oy Brahenkartano
Turku, Suomi
60
Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedossa 3. Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu
seuraavassa.
Watson Nordic Oy sulautui Elisa Oyj:hin 30.4.2024, Tenforce USA LLC Process Data Control Corporation:iin 1.7.2024 ja Elisa
Deutschland GmbH camLine GmbH:iin 22.8.2024.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryritysten yhdistelyperiaatteet:
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta
toteutuu, kun konserni altistuu tai on oikeutettu yhteisön muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon
käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa
käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet,
sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.
Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman
yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa.
Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteisjärjestelyiden yhdistelyperiaatteet:
Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konserni käyttää yhden tai useamman osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn
nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja
koskevia velvoitteita.
Konsernin ainoa yhteisjärjestely, Kiinteistö Oy Brahenkartano, on yhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdään suhteellista
menetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista,
tuotoista ja kuluista. Yhtiö omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat
pääasiassa toimisto- ja teletilojen hallintaan.
8.3.2 Osuudet osakkuusyrityksissä
Taloudellisen informaation yhteenveto osakkuusyrityksistä
milj.euroa
2024
2023
I/S
Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista
–1,2
–0,4
B/S Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa
11,7
20,8
milj.euroa
2024
2023
Tilikauden alussa
20,8
9,9
Lisäykset
(1
0,0
11,5
Siirrot erien välillä
(2
–7,8
–0,2
Osuus tilikauden tuloksista
–1,2
–0,4
Saadut osingot
0,0
0,0
Arvonalentumiset 0,0 –0,1
B/S Tilikauden lopussa
11,7
20,8
1)
Vertailuvuonna Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile Video
Communication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication
GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jäi yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla ja osakkeiden hankintahinta oli
11,4 miljoonaa euroa.
2)
Elisa osti loput (81 prosenttia) sedApta Groupin osakepääomasta 30.10.2024. Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia) sedAptasta vuonna
2021.
129VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin
Osakkuusyritykset
Kotipaikka
omistusosuus - %
FNE-Finland Oy
Kontiolahti, Suomi
45,9
KE-Masto Oy
Kajaani, Suomi
49,5
Kiinteistö Oy Helsingin Lauttasaarentie 19
Helsinki, Suomi
41,7
Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6
Helsinki, Suomi
50,0
Kiinteistö Oy Helsingin Stenbäckinkatu 5
Helsinki, Suomi
40,0
Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto
Tampere, Suomi
50,0
Kiinteistö Oy Pohjanplassi
Lapua, Suomi
39,3
Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9
Riihimäki, Suomi
35,0
Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43
Helsinki, Suomi
29,6
MVC Mobile Video Communication GmbH
Kronberg im Taunus, Saksa
37,5
Suomen Numerot NUMPAC Oy
Helsinki, Suomi
33,3
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet:
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy
pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava
vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos
konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon
eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyritykseen liittyen. Osakkuusyritykset
yhdistellään siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut huomattavan vaikutusvallan ja luovutetut osakkuusyritykset siihen
saakka, jolloin huomattava vaikutusvalta lakkaa.
8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Vuokrakulut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista:
milj.euroa
2024
2023
Vuokrakulut alle 12 kk pituisista vuokrasopimuksista
39,9
34,9
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä
14,7
14,2
54,6
49,1
Ei purettavissa olevien taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
milj.euroa
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
14,9
14,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua
3,8
5,1
Yli viiden vuoden kuluttua 0,6 1,4
19,3
20,9
Vuokravastuut esitetään arvonlisäverottomina.
Konserni vuokralle antajana
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:
milj.euroa
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
2,9
3,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,2 0,4
3,1
3,5
130VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset:
Konserni vuokralle ottajana
Elisa kirjaa lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut tuloslaskelmaan ja esittää ne taseen
ulkopuolisina vastuusitoumuksina.
Konserni vuokralle antajana
Konsernilla on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana:
teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset,
joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia
sopimuksia.
Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
milj.euroa
2024
2023
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset
3,8
3,8
Takaukset
2,8
0,8
Talletukset 0,6 0,5
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset 0,5 0,5
7,6
5,6
Muut sopimusvelvoitteet
Venture Capital -sijoitussitoumus 0,2 0,2
0,2 0,2
Kiinteistöinvestoinnit
Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu ilmoittaa määrän, jolla jo tehtyä arvonlisäverovähennystä on muutettava kiinteistön
käyttötarkoituksen muuttuessa kokonaan vähennyskelvottomaksi.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2024 oli 59,5 (39,7) miljoonaa euroa.
8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Elisan tytäryhtiö camLine osti iCADA GmbH:n laajentaakseen prosessien huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa. iCADA
on saksalainen puolijohdeteollisuuden kestävien elinkaariratkaisujen ohjelmistotoimittaja, ja se integroidaan camLineen, joka on
osa Elisan teollisen tuotannon IndustrIQ-ohjelmistoliiketoimintaa. Yritysosto saatiin päätökseen 3.1.2025.
131VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
9. Tunnusluvut
9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
2024
2023
2022
2021
2020
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa
2 191
2 180
2 130
1 998
1 895
Liikevaihdon muutosprosentti
0,5
2,4
6,6
5,5
2,8
Käyttökate, milj. euroa
767
756
733
697
685
Käyttökate, % liikevaihdosta
35,0
34,7
34,4
34,9
36,2
Liikevoitto, milj. euroa
488
482
470
431
409
Liikevoitto, % liikevaihdosta
22,3
22,1
22,1
21,6
21,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa
448
458
456
418
398
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta
20,4
21,0
21,4
20,9
21,0
Oman pääoman tuotto (ROE), %
27,6
29,4
30,4
28,8
28,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
17,7
18,5
18,3
16,9
16,7
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa
27
24
21
16
10
Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta
1,2
1,1
1,0
0,8
0,5
TASE
Velkaantumisaste (gearing), %
113,9
100,8
101,9
101,2
101,9
Maksuvalmius (current ratio)
0,8
1,0
1,0
1,4
1,3
Omavaraisuusaste, %
38,7
41,6
40,6
39,9
39,1
Korottomat velat, milj. euroa
501
463
488
491
430
Korollinen nettovelka
1 473
1 304
1 276
1 219
1 207
Taseen loppusumma, milj. euroa
3 356
3 125
3 101
3 028
3 041
SIJOITUKSET
Osakkeiden hankinnat, milj. euroa
114
12
25
28
70
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa
338
321
290
265
266
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta
15,4
14,7
13,6
13,3
14,1
HENKILÖSTÖ
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella
5 781
5 721
5 523
5 391
5 097
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa
379
381
386
371
372
Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole olennainen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.
Tunnuslukujen laskentakaavat
Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto
Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
osuus osakkuusyritysten tuloksesta
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Tilikauden tulos
× 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista
× 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Velkaantumisaste (gearing), %
Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
× 100
Oma pääoma yhteensä
Maksuvalmius (current ratio)
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma yhteensä
× 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
132VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
9.2 Vertailukelpoiset tunnusluvut
(1
2024
2023
2022
2021
2020
TULOSLASKELMA
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa
783
756
735
706
685
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta
35,7
34,7
34,5
35,3
36,2
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
504
487
472
439
415
Vertailukelpoinen liikevoitto, % liikevaihdosta
23,0
22,4
22,2
22,0
21,9
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, milj. euroa
469
464
458
427
399
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, % liikevaihdosta
21,4
21,3
21,5
21,4
21,0
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), %
29,0
29,7
30,5
29,3
28,1
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
18,5
18,7
18,4
17,2
16,7
Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS)
2,35
2,37
2,34
2,19
2,05
1)
muu kuin IFRS-normistossa määritelty taloudellinen tunnusluku
Vertailukelpoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoinen käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto
Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
osuus osakkuusyritysten tuloksesta +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen kauden tulos Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
+/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen tulos / osake
(Vertailukelpoinen EPS)
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vertailukelpoinen oman pääoman
tuotto (ROE), %
Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
× 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
Vertailukelpoinen sijoitetun
pääoman tuotto (ROI), %
Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista
+/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
× 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Vertailukelpoinen kassavirta
investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta – investointien nettorahavirta
+/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
133VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut
(1
2024
2023
2022
2021
2020
Osakepääoma, euroa
83 033 008
83 033 008
83 033 008
83 033 008
83 033 008
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa
160 409 466
160 388 419
160 259 695
160 187 301
160 082 908
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
160 508 759
160 376 432
160 253 348
160 174 453
160 065 712
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu
160 568 849
160 542 095
160 416 729
160 187 301
160 082 908
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu
160 668 143
160 530 108
160 410 382
160 174 453
160 065 712
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa
(2
6 995
7 006
8 276
9 056
7 508
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
2,23
2,34
2,33
2,15
2,05
Osakekohtainen osinko, euroa
2,35
(6
2,25
2,15
2,05
1,95
Osinko tuloksesta, %
105,3
96,2
92,1
95,6
95,1
Osakekohtainen oma pääoma, euroa
8,01
8,05
7,78
7,48
7,39
Hinta/voitto -suhde (P/E)
18,7
17,9
21,2
25,2
21,9
Efektiivinen osinkotuotto, %
(3
5,6
5,4
4,3
3,8
4,3
Osakkeen kurssikehitys Nasdaq Helsingissä
Keskikurssi, euroa
43,23
48,86
51,99
51,00
51,08
Kurssi vuoden lopussa, euroa
41,80
41,87
49,46
54,12
44,87
Alin kurssi, euroa
40,18
39,41
45,57
45,10
40,79
Ylin kurssi, euroa
49,08
56,52
56,90
56,18
58,88
Osakkeiden pörssivaihdon kehitys Nasdaq Helsingissä
(4
Kokonaisvaihto 1 000 kpl
69 716
64 380
71 229
81 557
122 497
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, %
(5
42
38
43
49
73
1)
Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
2)
Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin ja tilikauden lopun kokonaisosakemäärän (167 335 073) perusteella.
3)
Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.
4)
Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Bloombergin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2024
noin 229 (289) prosenttia Nasdaq Helsingin volyymista.
5)
Laskettu suhteessa tilikauden lopun kokonaisosakemäärään.
6)
Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 2,35 euroa osakkeelta.
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos (EPS)
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Osakekohtainen osinko
(1
Osakeantioikaistu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Efektiivinen osinkotuotto, %
(1
Osakekohtainen osinko
× 100
Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %
(1
Osakekohtainen osinko
× 100
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)
Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen tulos
1)
Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.
134VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
milj. euroa Liite 2024 2023
Liikevaihto
1
1 776,4
1 771,6
Liiketoiminnan muut tuotot
2
11,2
10,3
Materiaalit ja palvelut
3
–654,4
–666,3
Henkilöstökulut
4
–265,8
–271,9
Poistot ja arvonalentumiset
5
–268,8
–267,9
Liiketoiminnan muut kulut
–182,4
–174,0
Liikevoitto 416,2 401,7
Rahoitustuotot ja -kulut
7
23,5
–37,3
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 439,8 364,4
Tilinpäätössiirrot
8
–14,7
0,8
Tuloverot
9
–77,6
–80,8
Tilikauden voitto 347,4 284,3
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
milj. euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
10
223,2
247,7
Aineelliset hyödykkeet 10
788,9
741,0
Sijoitukset
11 972,1
851,5
1 984,2
1 840,2
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
12 49,8
52,8
Pitkäaikaiset saamiset 13 167,7
109,3
Lyhytaikaiset saamiset 14 487,0
465,0
Rahat ja pankkisaamiset
47,3
37,9
751,7
665,1
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 735,9
2 505,3
VASTATTAVAA
Oma pääoma
15
Osakepääoma
83,0
83,0
Omat osakkeet
–118,6
–121,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
77,8
77,8
Vararahasto
3,4
3,4
Edellisten tilikausien voitto
114,9
194,1
Tilikauden voitto
347,4
284,3
508,0
521,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä 104,3
87,3
Pakolliset varaukset 16 8,5
5,4
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
17 1 007,1
1 005,8
Lyhytaikainen vieras pääoma 18 1 108,1
885,6
2 115,2
1 891,4
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 735,9
2 505,3
Emoyhtiön tase, FAS
135VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
milj. euroa 2024 2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 439,8 364,4
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 268,8 267,9
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 5,5 1,1
Muut rahoitustuotot (–) ja -kulut (+) –11,2 18,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) –1,5 –3,9
Sijoitusten myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) 0,3 16,6
Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa
3,1
0,4
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 704,6 664,5
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys(+) –15,2 0,9
Vaihto-omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+) 2,5 10,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–)
–11,3
–4,0
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 680,6 672,2
Saadut osingot 1,4 5,0
Saadut korot 4,7 5,3
Maksetut korot –38,0 –28,5
Maksetut tuloverot
–83,0
–77,8
Liiketoiminnan nettorahavirta 565,7 576,1
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
milj. euroa 2024 2023
Investointien rahavirrat
Investoinnit käyttöomaisuuteen –293,6 –292,5
Käyttöomaisuuden myynnit 3,6 4,0
Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin –42,7 –4,7
Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 0,2 0,3
Myönnetyt lainat –109,5 –13,4
Lainasaamisten takaisinmaksut
4,7
5,2
Investointien nettorahavirta –437,2 –301,2
Rahavirta investointien jälkeen 128,5 275,0
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 100,0 300,0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (–) –248,0 –202,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) 383,9 –39,5
Saadut (+) / annetut (–) konserniavustukset 4,6 –5,3
Maksetut osingot
–359,6
–343,2
Rahoituksen nettorahavirta –119,2 –290,0
Rahavarojen muutos 9,3 –15,0
Rahavarat tilikauden alussa 37,9 53,0
Fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat 0,0
Rahavarat tilikauden lopussa 47,3 37,9
136VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen
kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita
noudattaen.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden
päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät
arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan
tilinpäätöspäivän kurssiin.
Pysyvät vastaavat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona
esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä
suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla.
Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan
muuttuviin menoihin.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen
erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman
tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien
tilinpäätössiirtojen kertymässä. Suunnitelman mukaiset
poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella
tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta
Liikearvo 5–20 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Keskukset ja keskittimet
(kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta
Kaapeliverkko 8–15 vuotta
Telepäätelaitteet 2–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin,
hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus-
tai jälleenhankintahintaan. Vaihtoomaisuuden hinnoittelussa
käytetään painotettua keskihintaa.
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan
jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin
kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja
hankintamenon erotus ei ole merkittävä.
Tuloutusperiaatteet
Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot
palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan
tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen
vähennyseränä (KILA 1995/1325).
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan sekä
aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot,
saadut avustukset ja huoneistojen vuokratuotot.
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään aineettoman
ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntitappiot.
Käyttöomaisuuteen kuuluvien sijoitusten myyntivoitot ja
-tappiot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.
Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun
tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää
kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista
taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot
kirjataan vuosikuluksi.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset
ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun
tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen
avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu
avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Vastaiset menot ja menetykset
Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat
päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden
toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita
vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan
kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden
täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä,
ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa
tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.
Tuloverot
Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan
tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia
verovelkoja eikä -saamisia.
137VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
1. Liikevaihto
milj. euroa 2024 2023
Myyntituotot 1 834,3 1 838,4
Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät
–57,8
–66,8
1 776,4 1 771,6
Maantieteellinen jakauma
Suomi 1 756,8 1 747,1
Muu Eurooppa 18,5 23,2
Muut maat
1,2
1,4
1 776,4 1 771,6
2. Liiketoiminnan muut tuotot
milj. euroa 2024 2023
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 1,5 3,9
Fuusiovoitto 2,6
Muut
(1
7,1
6,5
11,2 10,3
1)
Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia
liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.
3. Materiaalit ja palvelut
milj. euroa 2024 2023
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 339,2 346,5
Varastojen muutos
3,0
11,8
342,2 358,4
Ulkopuoliset palvelut
312,2
308,0
654,4 666,3
4. Henkilöstökulut
milj. euroa 2024 2023
Palkat ja palkkiot 226,2 226,7
Eläkekulut 34,2 38,7
Muut henkilösivukulut
5,4
6,5
265,8 271,9
Henkilöstö keskimäärin 3 240 3 361
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Manner 2024 2023
Kuukausipalkat 586 014,00
Aiemman työnantajan palkkioiden menettämisestä maksettava korvaus 200 000,00
Tulospalkkiot 113 256,00
Luontoisedut 17 315,53
Osakeperusteiset maksut
(1
0,00
916 585,53
1)
Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 63 126 osaketta.
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Mattila 2024 2023
Kuukausipalkat 183 940,00 668 040,00
Tulospalkkiot 161 924,40 294 218,10
Luontoisedut 3 589,64 20 903,10
Osakeperusteiset maksut
(1
1 180 154,26
1 351 749,69
1 529 608,30
2 334 910,89
1)
Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 40 500 osaketta.
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.
Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti.
Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-etuuteen sisältyi
vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen eläkevelvoitteisiin
ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi eikä yhtiölle odoteta
aiheutuvan muita vastuita.
138VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2024 2023
Clarisse Berggårdh 2 400,00
Maher Chebbo 92 000,00 93 400,00
Kim Ignatius 99 000,00 98 000,00
Katariina Kravi 99 000,00 97 200,00
Pia Kåll 83 200,00 83 000,00
Topi Manner 78 200,00
Eva-Lotta Sjöstedt 92 000,00 93 400,00
Anssi Vanjoki 157 200,00 148 000,00
Antti Vasara 84 000,00 82 200,00
Christoph Vitzthum
80 800,00
787 200,00 775 800,00
Vuonna 2024 yhtiökokous päätti seuraavat hallituksen vuosipalkkiot: puheenjohtajalle 150 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja
valiokuntien puheenjohtajille 87 000 euroa ja jäsenille 72 000 euroa, minkä lisäksi kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja
sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai
valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Vuosipalkkio on
maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä on hankittu
hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita 24.4.2024 ja loput on maksettu rahana vuosipalkkiosta menevän
veronpidätyksen toimittamista varten.
5. Poistot ja arvonalentumiset
milj. euroa 2024 2023
Aineettomista hyödykkeistä 84,4 83,7
Aineellisista hyödykkeistä
184,3
184,3
268,8 267,9
Omaisuuseristä on kirjattu 0,1 (5,6) miljoonaa euroa arvonalennuksia.
Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 10.
6. Tilintarkastajan palkkiot
milj. euroa 2024 2023
Tilintarkastus 0,2 0,2
Veroneuvonta 0,0
Muut palvelut
0,1
0,1
0,3 0,3
7. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. euroa 2024 2023
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,3 4,5
Osakkuusyrityksiltä 0,0 0,0
Muilta
0,4
0,4
0,8 4,9
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1,4 1,0
Luovutusvoitot sijoituksista 74,6 0,1
Muilta
5,2
4,9
81,2
5,9
82,0 10,8
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille –9,3 –8,6
Arvonalentumiset konserniyrityksistä –0,1
Muille
1)
–49,2
–39,4
–58,5 –48,2
23,5 –37,3
1)
Korkokulut ja muut rahoituskulut sisältävät konsernin sisäisten lainasaamisten luottotappion 12,8 miljoonaa euroa.
8. Tilinpäätössiirrot
milj. euroa 2024 2023
Poistoeron muutos –17,3 –3,9
Saadut konserniavustukset 11,7 10,4
Annetut konserniavustukset
–9,1
–5,7
–14,7 0,8
9. Tuloverot
milj. euroa 2024 2023
Varsinaisesta toiminnasta –77,7 –80,8
Aikaisemmilta tilikausilta
0,1
0,0
–77,6 –80,8
139VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
2024
milj. euroa
Kehittämis-
menot
Aineettomat
oikeudet Liikearvo
Muut
pitkävaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 86,7 166,0 886,3 646,6 14,8 1 800,5
Lisäykset 9,9 2,7 40,2 8,0 60,8
Vähennykset –0,9 –0,1 –6,0 –7,0
Siirrot erien välillä 1,8 0,0 6,7 –7,6
0,8
Hankintameno 31.12. 97,5 168,7 886,3 687,5 15,2 1 855,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 67,4 104,1 829,0 552,4 1 552,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,9 –0,1 –4,2 –5,2
Poistot ja arvonalentumiset 10,8 9,1 28,8 35,7
84,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 77,2 113,2 857,8 583,8 1 631,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 20,3 55,5 28,5 103,7 15,2
223,2
Aineelliset hyödykkeet
2024
milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 9,5 258,1 3 958,9 35,1 35,8 4 297,5
Lisäykset 0,2 11,4 192,1 0,0 29,1 232,7
Vähennykset 0,0 –0,2 –3,2 –3,4
Siirrot erien välillä 3,4 23,2 –27,5
–0,8
Hankintameno 31.12. 9,6 272,8 4 171,0 35,1 37,4 4 526,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0,0 158,5 3 363,4 34,6 3 556,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,2 –3,6
–3,7
Poistot ja arvonalentumiset 8,5 175,8 0,0
184,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 166,8 3 535,7 34,6 3 737,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 9,6 106,0 635,3 0,5 37,4
788,9
140VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Aineettomat hyödykkeet
2023
milj. euroa
Kehittämis-
menot
Aineettomat
oikeudet Liikearvo
Muut
pitkävaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 74,0 163,2 886,3 603,3 18,8 1 745,6
Lisäykset 8,3 1,8 35,3 9,9 55,4
Vähennykset –0,1 –0,1
Siirrot erien välillä 4,4 1,1 8,0 –13,9 –0,4
Hankintameno 31.12. 86,7 166,0 886,3 646,6 14,8 1 800,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 58,2 95,1 797,5 518,4 1 469,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,1 –0,1
Poistot ja arvonalentumiset 9,2 9,1 31,4 34,0 83,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 67,4 104,1 829,0 552,4 1 552,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 19,4 61,9 57,3 94,2 14,8 247,7
Aineelliset hyödykkeet
2023
milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 9,4 243,8 4 114,8 35,1 31,3 4 434,3
Lisäykset 0,2 12,7 188,1 29,4 230,4
Vähennykset 0,0 –1,0 –372,2 –373,3
Siirrot erien välillä 0,0 2,6 28,3 –24,9 6,1
Hankintameno 31.12. 9,5 258,1 3 958,9 35,1 35,8 4 297,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 151,2 3 554,3 34,6 3 740,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –1,0 –366,8 –367,8
Poistot ja arvonalentumiset 0,0 8,3 176,0 0,0 184,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 158,5 3 363,4 34,6 3 556,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 9,5 99,7 595,5 0,5 35,8 741,0
141VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
11. Sijoitukset
Osakkeet Saamiset
2024
milj. euroa
Konserni-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Muut
yritykset
Konserni-
yritykset
Muut
yritykset Yhteensä
Hankintameno 1.1. 846,2 17,8 23,1 1,5 888,6
Lisäykset
(1
128,2 0,0 128,2
Vähennykset
(2
–7,6 0,0
–7,6
Hankintameno 31.12. 966,8 17,8 23,1 1,5 1 009,2
Arvonalentumiset 1.1. –32,6 –0,2 –4,3
–37,1
Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 934,2 17,6 18,8 1,5
972,1
1)
Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. 1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle laskemia uusia
osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7 prosenttiin. Osakkeiden hankintahinta oli tämän jälkeen yhteensä 94,8 miljoonaa euroa.
Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland Oy:ksi. Osakkeiden hankintahinta oli 28,5 miljoonaa euroa.
Elisa osti 3.7.2024 Koillisnet Oy:n osakekannan hankintahintaan 4,9 miljoonaa euroa.
2)
Watson Nordic Oy fuusioitiin Elisaan 30.4.2024. Osakkeiden hankintahinta oli 7,6 miljoonaa euroa.
Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3.
Osakkeet Saamiset
2023
milj. euroa
Konserni-
yritykset
Osakkuus-
yritykset
Muut
yritykset
Konserni-
yritykset
Muut
yritykset Yhteensä
Hankintameno 1.1. 842,2 6,3 23,3 1,5 873,3
Lisäykset 4,1 11,5 0,3 0,0 16,0
Vähennykset –0,2 –0,5 –0,6
Hankintameno 31.12. 846,2 17,8 23,1 1,5 888,6
Arvonalentumiset 1.1. –5,1 –0,1 –4,3 –9,6
Vähennykset –27,4 –0,1 0,0 –27,5
Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 813,6 17,6 18,7 1,5 851,5
142VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
13. Pitkäaikaiset saamiset
milj. euroa
2024 2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 77,1 17,2
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 6,3 4,2
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 73,1 74,5
Siirtosaamiset
(1
11,1
13,5
84,3
87,9
167,7 109,3
1)
Erittely siirtosaamisista
Vuokraennakot 8,3 8,8
Lainojen emissiotappiot ja kulut
2,9
4,6
11,1 13,5
12. Vaihto-omaisuus
milj. euroa 2024 2023
Aineet ja tarvikkeet 6,7 13,1
Valmiit tuotteet/tavarat
43,0
39,7
49,8 52,8
14. Lyhytaikaiset saamiset
milj. euroa 2024 2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 61,5 41,8
Myyntisaamiset 8,2 3,7
Siirtosaamiset 2,0 1,2
Muut saamiset
12,6
10,8
84,2 57,6
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 6,8
Myyntisaamiset
3,6
0,2
3,6 6,9
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 326,7 340,7
Siirtosaamiset
(1
64,0 52,9
Muut saamiset
8,4
7,0
399,1
400,5
487,0 465,0
1)
Erittely siirtosaamisista
Korot 2,1 0,2
Vuokraennakot 1,4 1,4
Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,0 2,2
Välittömät verot 3,1
Muut liikekulujen menoennakot
55,4
49,0
64,0
52,9
143VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
15. Oma pääoma
milj. euroa 2024 2023
Osakepääoma 1.1.
83,0
83,0
Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0
Omien osakkeiden rahasto 1.1. –121,5 –124,4
Omien osakkeiden luovutus
2,9
2,8
Omien osakkeiden rahasto 31.12. –118,6 –121,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
77,8
77,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 77,8
Vararahasto 1.1.
3,4
3,4
Vararahasto 31.12. 3,4 3,4
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 478,4 541,6
Osingonjako –361,2 –344,8
Vanhojen osinkovelkojen palautus omaan pääomaan 0,5 0,2
Omien osakkeiden luovutus
–2,9
–2,8
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 114,9 194,1
Tilikauden voitto
347,4
284,3
Oma pääoma yhteensä 508,0 521,2
Laskelma jakokelpoisista varoista
Edellisten tilikausien voittovarat 114,9 194,1
Omien osakkeiden rahasto –118,6 –121,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8
Kehittämismenot –26,6 –23,9
Tilikauden voitto
347,4
284,3
395,0 410,8
16. Pakolliset varaukset
milj. euroa 2024 2023
Eläkevaraukset 2,5 4,3
Muut pakolliset varaukset
(1
6,0
1,0
8,5 5,4
1)
Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja varautumisesta muihin
liiketoiminnan kuluihin.
Vuonna 2024 varauksia käytettiin 8,1 (1,3) miljoonaa euroa ja peruutettiin 3,9 (2,9) miljoonaa euroa.
17. Pitkäaikainen vieras pääoma
milj. euroa 2024 2023
Korollinen
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 900,0 900,0
Lainat rahoituslaitoksilta
100,0
100,0
1 000,0
1 000,0
Koroton
Velat muille
Siirtovelat
(1
7,1
5,8
7,1
5,8
1 007,1 1 005,8
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat 300,0
Lainat rahoituslaitoksilta
100,0
100,0 300,0
1)
Erittely siirtoveloista
Vuokraennakot 7,1 5,8
144VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
18. Lyhytaikainen vieras pääoma
milj. euroa 2024 2023
Korollinen
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka 335,5 283,8
335,5 283,8
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 150,0
Joukkovelkakirjalainat 248,0
Yritystodistukset 307,0 34,5
457,0 282,5
792,5 566,4
Koroton
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 9,9 7,1
Muut velat 9,1 5,8
19,1 12,9
Velat osakkuusyrityksille
Ostovelat 0,0 0,4
0,0 0,4
Velat muille
Saadut ennakot 4,4 4,7
Ostovelat 147,1 163,4
Siirtovelat
(1
67,4 65,5
Muut velat 77,7 72,3
296,6 305,9
315,6 319,2
1 108,1 885,6
1)
Erittely siirtoveloista
Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen 45,6 48,8
Korot 15,2 8,2
Välittömät verot 0,0 2,2
Vuokraennakot 1,2 1,0
Tuloennakot 4,7 4,8
Muut 0,7 0,6
67,4 65,5
19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset
Vakuudet
milj. euroa 2024 2023
Omasta puolesta annetut
Talletukset 0,3 0,3
Takaukset
0,5
0,5
0,8 0,8
Vuokrasopimusvastuut
milj. euroa 2024 2023
Vuokravastuut kiinteistöistä
(1
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 29,8 29,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 35,1 34,7
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät
65,6
63,7
130,5 128,2
Muut vuokravastuut
(2
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 5,4 4,9
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät
6,1
6,4
11,5
11,3
Vuokravastuut yhteensä
142,0
139,5
Muut sopimusvelvoitteet
milj. euroa 2024 2023
Venture Capital -sijoitussitoumus 0,2 0,2
1)
Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista.
2)
Koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista.
Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.
Vuokravastuut ovat arvonlisäverottomia lukuun ottamatta autoleasingvastuita.
145VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Johdannaissopimukset
milj. euroa 2024 2023
Valuuttajohdannaiset
Nimellisarvo 4,0 3,3
Käypä arvo 0,0 0,1
Sähköjohdannaiset
Nimellisarvo 2,4 3,5
Käypä arvo 0,4 1,0
Elisa suojaa sähköostoja fyysisillä ostosopimuksilla ja johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan 5 vuoden aikajänteellä.
Sähköjohdannaisissa noudatetaan suojauslaskentaa.
Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %
2024 2023
0–1 vuotta 92,0 93,1
1–2 vuotta 71,6 77,4
2–3 vuotta 42,1 38,8
3–4 vuotta 41,1 42,3
4–5 vuotta 34,5 41,1
Kiinteistöinvestoinnit
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2024 on 59,5 (39,7) miljoonaa euroa.
146VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Elisa Oyj:n että sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai
tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Elisa Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2025
Anssi Vanjoki
hallituksen puheenjohtaja
Maher Chebbo Kim Ignatius
Katariina Kravi Pia Kåll Eva-Lotta Sjöstedt
Antti Vasara Christoph Vitzthum Topi Manner
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2025
Ernst &Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
147VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös
sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä
emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS -tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 2.5 ja emoyhtiön liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin
seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet,
jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka
voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen.
Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat
myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana
oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
148VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEINEN SEIKKA
MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 5.4.1
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 1 263
miljoonaa euroa, joka on 38 % kokonaisvaroista ja 98 %
omasta pääomasta.
Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka, koska
• vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy
merkittävää johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä
oletuksia; ja
• liikearvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta.
Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen
käyttöarvolaskelmiin, joiden tulos voi vaihdella merkittävästi
laskelmaan sisältyvien oletusten muuttuessa. Käyttöarvon
määritykseen vaikuttavat useat oletukset, kuten esimerkiksi
liikevaihdon kasvu, käyttökatteen kehittyminen ja rahavirtojen
diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Muutokset näissä
oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.
Tilintarkastustoimenpiteemme koostuivat muun muassa
seuraavista toimenpiteistä:
• Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme
arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa
käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin
sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
• Arvioimme johdon oletuksia vertaamalla niitä hyväksyttyihin
budjetteihin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin
tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin
esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman
keskimääräisen kustannuksen osalta.
• Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien
täsmällisyyttä ja vertasimme diskontattujen kassavirtojen
summaa Elisan markkina-arvoon.
• Vertasimme konsernin arvonalentumistestin liitetietoa
5.4.1 sovellettavan standardin vaatimuksiin tilinpäätöksessä
esitettävistä tiedoista ja kävimme läpi herkkyysanalyysista
annettuja tietoja.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEINEN SEIKKA
MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Myynnin tuloutus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.3
Elisa-konsernin tulovirrat koostuvat useasta
tulovirrasta kuten kiinteän ja mobiiliverkon
liittymistä, erilaisista digitaalisista palveluista,
mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja
-operoinnin automaatioratkaisuista sekä teollisuuden
loT-ratkaisuista. Tuotteita ja palveluita myydään
erikseen tai yhdessä. Myyntituotot kirjataan joko
ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä
kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.
Myynnin oikeellisuuteen ja oikea-aikaiseen
kirjaamiseen liittyy kohonnut riski johtuen
IT- järjestelmien monimutkaisuudesta, suuresta
määrästä erilaisia sopimuksia ja transaktioita
sekä uusista liiketoiminta- ja hinnoittelumalleista
(tariffirakenne, kannustinjärjestelyt, alennukset jne.).
Myynnin tuloutuksen laskentaperiaatteiden
soveltaminen on monimutkaista ja myynnin
kirjaaminen oikea-aikaisesti ja oikeaan määrään
vaatii johdolta merkittävää harkintaa ja arvioiden
soveltamista.
Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014
10 artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen
kirjaamiseen liittyvästä riskistä.
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski
olennaisesta virheellisyydestä myynnin tuloutuksessa, sisälsivät
muun muassa:
• arvioimme konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden
myynnin tuloutuksen osalta ja vertailimme sovellettaviin
laskentastandardeihin;
• testasimme keskeisten laskutusjärjestelmien yleiset IT-kontrollit ja
järjestelmäkontrollit;
• testasimme myynnin tuloutuksen otantaan perustuen, sisältäen
sisäisten kontrollien testauksen soveltuvin osin;
• testasimme laskutus- ja kirjanpitojärjestelmien täsmäytykset;
• testasimme myynnin jaksotukset otantaan perustuen;
• arvioimme myyntituottoja analyyttisillä
aineistotarkastustoimenpiteillä; ja
• arvioimme liitetietoja myyntituottojen osalta.
149VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa
tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien
tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei
ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä,
että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat
tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen
etu.
150VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 12.4.2024 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen
tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme
saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu
informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin
olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen
osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei
ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 30.1.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
151VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Elisa Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Elisa Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n (y-tunnus:
0116510-6) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 743700TU2S3DXWGU7H32-2024-12-31-
0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu,
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin
artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 §
mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,
missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Elisa Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
743700TU2S3DXWGU7H32-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Elisa Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu
30.1.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 25.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT