743700TDB62DGAFROB24-2025-12-31-1-fi.xhtml

Hallituksen toimintakertomus

Liiketoimintamalli

Wetteri (jäljempänä ”Wetteri”, ”yhtiö”, ”Wetteri-konserni” tai ”konserni”)

on täyden palvelun autotalo, jolla on yli 60 vuoden historia suoma

laisessa autokaupassa. Konsernin liiketoiminta koostuu uusien ja

käytettyjen henkilö- ja hyötyajoneuvojen kaupasta, ajoneuvojen huolto-,

korjaamo- ja varaosapalveluista sekä raskaan kaluston myynti- ja

huoltotoiminnoista. Wetteri on kasvanut paikallisesta oululaisesta

autoliikkeestä valtakunnalliseksi toimijaksi ja toimii valtakunnallisesti

yhteensä 19 paikkakunnalla Suomessa.

Wetterin liiketoimintamalli kattaa koko ajoneuvokaupan arvoketjun:

laaja-alaisen liiketoiminnan ytimen muodostavat uusien henkilö- ja

hyötyajoneuvojen monimerkkiedustus, valtakunnallinen varaosa-,

huolto- ja korjaustoiminta sekä vaihtoautoliiketoiminta, minkä lisäksi

yhtiöllä on raskaan kaluston myynti- ja huoltotoimintaa. Wetterillä on

Suomen suurin valikoima henkilöautojen merkkiedustuksia, mikä on

keskeinen kilpailukykytekijä ja tärkeä orgaanisen kasvun ajuri. Yhtiö

kykenee tarjoamaan sopivan ajoneuvon laajalle asiakasjoukolle, eri

hintaluokissa ja erilaisissa käyttötarpeissa. Laaja merkkihuoltoedustus,

asiantunteva henkilökunta ja laadukas palvelu sitouttaa asiakkaan

Wetteriin auton koko elinkaaren ajaksi, mikä vähentää autoliiketoi

minnan riskejä myös suhdannevaihteluissa.

Toimintaympäristö

Vuosi 2025 oli Suomen autokaupalle edelleen haasteellinen, mutta

markkinassa näkyi myös merkkejä elpymisestä. Uusien henkilöautojen

ensirekisteröinnit jäivät historiallisen matalalle tasolle kuluttajien

heikon luottamuksen, talouskasvun hidastumisen ja kansainvälisen

epävarmuuden painaessa kysyntää. Samalla sähköistyminen jatkui

nopeasti: ladattavien autojen osuus nousi jo lähes 60 prosenttiin.

Käytettyjen autojen markkina pysyi vakaana, mikä osaltaan tasapainotti

kokonaiskysyntää. Raskaassa kalustossa ensirekisteröinnit supistuivat

merkittävästi. Pakettiautokauppa vahvistui antaen viitteitä rakennus- ja

palvelualojen piristymisestä.

Autoalan Keskusliiton mukaan vuonna 2025 uusia henkilöautoja ensi

rekisteröitiin 71 888 kappaletta. Ensirekisteröintien määrä väheni 3,0

prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Joulukuussa 2025 henkilöautojen

ensirekisteröintejä oli 5 545 kappaletta, eli 11,7 prosenttia vähemmän

kuin edellisen vuoden joulukuussa.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin vuoden 2025 aikana 10 435 kappaletta,

mikä on 7,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Joulukuussa 2025

uusia pakettiautoja ensirekisteröitiin 900 kappaletta, eli 15,4 prosenttia

enemmän kuin joulukuussa 2024.

Kuorma-autoja ensirekisteröintiin 2 929 kappaletta vuonna 2025, eli

15,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Linja-autojen ensirekis

teröintejä oli vuonna 2025 yhteensä 420, eli 24,9 prosenttia vähemmän

kuin vuonna 2024.

Käytettyjen autojen kaupassa liikkui yhteensä noin 643 000 henki

löautoa. Käytettynä myytyjen henkilöautojen lukumäärä kasvoi 4,1

prosenttia vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024. Kasvu oli vauhdikasta

etenkin yksityishenkilöiden käymässä kaupassa. Autoliikkeiden kautta

kulki noin 325 500 käytettyä henkilöautoa, mikä on noin prosentti

enemmän kuin vuonna 2024.

Suomessa henkilöautojen sähköistyminen jatkui vahvana vuonna 2025.

Ladattavien autojen osuus ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli lähes

60 prosenttia. Täyssähköisten osuus oli 37,2 prosenttia ja lataushybridien

20,2 prosenttia. Käyttövoimasiirtymä on edennyt vauhdikkaimmin

työsuhdeautoissa, joista jo lähes neljä viidestä, 79 prosenttia, on ladat

tavia. Yritysten hankkimien autojen merkitys on autokaupalle erityisen

suuri kuluttajakysynnän ollessa vielä heikkoa.

Kuluttajien luottamus talouteen pysyi matalalla, mikä vaikutti uusien

henkilöautojen rekisteröinteihin. Vuoden 2025 ensirekisteröinnit jäivät

vuonna 2025 kauas viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoisista vuosi

myynneistä. Globaalin turvallisuus- ja talouspolitiikan epävarmuudet

sekä kotimaan heikko kuluttajaluottamus ovat jarruttaneet kysyntää.

Lisäksi Suomen heikko talouskasvu ja työllisyyden heikentyminen

heijastuvat henkilöautojen kysyntään.

Henkilöautojen asiakastilauksissa oli havaittavissa kasvua vuoden 2025

loppua kohden, mikä ennustaisi vuoden 2026 ensirekisteröinteihin

myönteistä kehitystä. Autoala odottaa vuodelle 2026 noin kuuden

prosentin kasvua uusien henkilöautojen ensirekisteröinteihin. Ansiotulo

verojen kevennykset sekä romutuspalkkio tukevat maltillista kasvua.

Vuodenvaihteessa alkanut romutuspalkkiokampanja tuo liikenteeseen

arviolta noin 9 000 uutta henkilöautoa. Henkilöautojen keskimääräinen

romutusikä on tällä hetkellä historiallisen korkea, lähes 23 vuotta.

Romutuspalkkio poistaisi liikenteestä vanhimpia henkilöautoja tuoden

tilalle turvallisempia ja vähäpäästöisempiä ajoneuvoja.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

EU:n markkinassa oli ACEA:n (European Automobile Manufacturers’

Association) mukaan pientä, 1,8 prosentin kasvua, vaikka kokonaisvo

lyymi jäi edelleen selvästi alle pandemiaa edeltäneiden vuosien tason.

Markkina piristyi maltillisesti loppuvuotta kohden ja sitä vauhdittivat

erityisesti vähäpäästöiset ratkaisut. Täyssähköautojen rekisteröinnit

kasvoivat marraskuussa poikkeuksellisen voimakkaasti, 44,1 prosenttia

vuodentakaiseen verrattuna, ja niiden kuukausimarkkinaosuus nousi

21,3 prosenttiin.

Strategia

Autoala käy läpi suurta murrosta. Konsolidaatio jatkuu, agenttimallit

herättävät keskustelua ja kasvava ympäristötietoisuus kiihdyttää

autojen sähköistymistä. Talouden epävarmuus ja heikko kuluttajaluot

tamus ovat heijastuneet erityisesti uusien autojen kauppaan, mikä

on vaikuttanut Suomen autokannan vanhenemiseen: henkilöautojen

keski-ikä on Suomessa Euroopan keskiarvoa korkeampi, lähes 14 vuotta.

Kuluttajien kiinnostus on siirtynyt yhä vahvemmin vaihtoautoihin. Myös

vähäpäästöiset vaihtoehdot kasvattavat suosiotaan, kun markkinoille

tulee jatkuvasti edullisempia sähkö- ja hybridiautoja. Muutokset mark

kinassa ja kuluttajakäyttäytymisessä vaikuttavat autoalan liiketoiminta-

malleihin ja edellyttävät jälleenmyyjiltä uudenlaista lähestymistapaa.

Wetterin marraskuussa 2025 päivitetyn strategian keskiössä ovat liike

toiminnan painotusten uudelleenmäärittely sekä alueellisten palvelu- ja

tuoteportfolioiden tarkastelu. Wetteri kohdentaa strategiakaudella

2026–2028 resursseja niihin liiketoiminta-alueisiin ja merkkiedustuksiin,

jotka tehokkaimmin parantavat kannattavuutta haastavassa mark

kinatilanteessa. Strategian neljä painopistettä ovat kannattava kasvu

merkkiliiketoiminnasta, vaihtoautojen myynnin kaksinkertaistaminen,

erinomainen asiakaskokemus ja alan huippuosaajat.

STRATEGIA TOTEUTETAAN KAHDESSA VAIHEESSA

Strategian ensimmäisessä vaiheessa Wetteri uudelleenrakentaa

kannattavaa pohjaa liiketoiminnalle uudistamalla organisaatiota sekä

yhtenäistämällä ja kehittämällä toimintamalleja. Wetteri keskittyy ydin

liiketoimintaansa tarkastelemalla merkkiportfoliota uusissa autoissa,

parantamalla huolto- ja vauriokorjaamojen tehokkuutta sekä vahvista

malla vaihtoautoliiketoimintaa. Tavoitteena on liikevaihdon ja myyntikat-

teen kasvattaminen, kulurakenteen keventäminen, velkaantuneisuuden

vähentäminen ja pysyvän tuloskäänteen saavuttaminen.

Lopputuloksena syntyy organisaatio, jonka standardoitu johtamismalli

ja yhtenäiset prosessit mahdollistavat liiketoiminnan skaalaamisen ja

kannattavan kasvun. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet on käynnis

tetty vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla ja ne arvioidaan saatavan

päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä.

Strategian toisessa vaiheessa Wetteri tavoittelee kannattavaa kasvua

orgaanisesti sekä huolella valittujen epäorgaanisten kasvun lähteiden

avulla. Liikevaihdon kasvua haetaan erityisesti vaihtoautokaupasta ja

lisäpalvelumyynnistä sekä laajentamalla toimipisteverkostoa. Wetteri

arvioi autoalan konsolidaation jatkuvan strategiakauden aikana ja pyrkii

kasvattamaan valtakunnallista peittoa valittujen merkkiedustusten

jälleenmyyjänä.

SEGMENTTIKOHTAISET TAVOITTEET

Wetterin liiketoimintamalli kattaa uusien henkilö- ja hyötyajoneuvojen,

vaihtoautojen, ja käytettyjen kuorma-autojen myynnin, varaosa-, huolto-

ja vauriokorjaamoliiketoiminnan. Yhtiö toimii myös raskaan kaluston

päällirakentamisen liiketoiminnassa. Wetterin kolmelle segmentille on

päivitetyssä strategiassa määritelty omat tavoitteensa.

Henkilöautot-segmentissä uusien autojen liiketoiminnassa tavoitel

laan kannattavaa kasvua, vahvaa alueellista markkina-asemaa sekä

aluekohtaista tunnettuutta valittujen merkkiedustusten jälleenmyy

jänä. Wetterin tahtotila on edustaa sellaisia merkkejä, jotka tukevat

yhtiön tavoitteita volyymiltaan ja kannattavuudeltaan. Tavoitteena on

saavuttaa näiden merkkien osalta vähintään 15 prosentin osuus valta

kunnallisesta markkinapotentiaalista.

Vaihtoautoliiketoiminnassa tavoitellaan orgaanista kasvua kehittämällä

liiketoiminnan prosesseja, parantamalla varastonkiertoa ja investoimalla

ostotoimintaan. Epäorgaanista kasvua haetaan tutkimalla laajentumis

mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle sekä Turun ja Tampereen alueille.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa vaihtoautoliiketoiminnan myynti

vuoden 2025 tasosta strategiakauden aikana.

Huoltopalvelut-segmentissä painopiste on kannattavan kasvun varmis

tamisessa kehittämällä palvelukonsepteja, prosesseja ja toimintamalleja.

Investointeja kohdistetaan sähköautomarkkinaan muun muassa koulut

tamalla henkilöstöä ja panostamalla sähköisten ajoneuvojen huolto-

palvelukokonaisuuteen. Wetterin tahtotila on palvella merkkihuollon

asiakkaita koko auton elinkaaren ajan sekä kasvattaa edustettujen

merkkien valtakunnallista peittoa ja markkinaosuutta. Lisäksi Wetterin

tavoitteena on olla houkutteleva vaihtoehto vanhemman autokannan

huoltopalveluissa.

Wetterin raskaan kaluston segmentti muodostuu tytäryhtiöistä Suvanto

Trucks Oy:stä ja Lahden Rekkapaja Oy:stä, joissa tavoitteena on kannat

tava liiketoiminta käytettyjen kuorma-autojen kaupassa sekä huolto- ja

korjaamopalveluissa.

Kaikissa segmenteissä tekemistä ohjaa asiakaskokemuksen kehittä

minen sekä henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja työturvallisuu-

desta huolehtiminen. Wetteri panostaa digitaalisiin ratkaisuihin tehos-

taakseen kannattavaa kasvua ja tutkii tekoälyn tuomia mahdollisuuksia.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

STRATEGISET TAVOITTEET 2026–2028

Painopisteiden edistymistä seurataan taloudellisten ja ei-taloudellisten

tavoitteiden avulla.

Taloudelliset tavoitteet:

• Liikevaihdon vuosittainen orgaaninen kasvu yli 10 %

• Oikaistu liikevoitto 3 % liikevaihdosta

• Omavaraisuusaste vähintään 25 %

• Vaihtoautojen myynnin kaksinkertaistaminen vuoden 2025 tasosta.

Ei-taloudelliset tavoitteet:

• Asiakastyytyväisyys, NPS yli 50

• Henkilöstötyytyväisyys, eNPS yli 50

• Työturvallisuus, tapaturmataajuus TRIF alle 20.

Tavoitteet on määrä saavuttaa vuoden 2028 loppuun mennessä.

Arvio tulevasta kehityksestä

Vuodelle 2026 autoala ennustaa lievää, 6 prosentin kasvua uusien henki-

löautojen rekisteröinteihin, mikä tarkoittaisi noin 80 000 henkilöautoa.

Pakettiautoihin ennustetaan noin 3 prosentin kasvua, mikä tarkoittaisi

noin 11 000 pakettiauton ensirekisteröintiä.

Uusien henkilöautojen ensirekisteröintejä kiihdyttävät muun muassa

käynnissä oleva romutuspalkkio ja ansiotuloverojen kevennykset.

Romutuspalkkiokampanja on taloustilanteeseen nähden lähtenyt hyvin

liikkeelle. Romutuspalkkion lisäksi toinen merkittävä automarkkinoita

piristävä tekijä on täyssähköisten työsuhdeautojen verokannustimen

jatkuminen vuoden 2029 loppuun.

Wetteri julkaisi päivitetyn strategiansa marraskuussa 2025. Strategian

keskiössä ovat liiketoiminnan painotusten uudelleenmäärittely sekä

alueellisten palvelu- ja tuoteportfolioiden tarkastelu. Wetteri kohdentaa

strategiakaudella 2026–2028 resursseja niihin liiketoiminta-alueisiin ja

merkkiedustuksiin, jotka tehokkaimmin parantavat kannattavuutta

haastavassa markkinatilanteessa. Strategian neljä painopistettä

ovat kannattava kasvu merkkiliiketoiminnassa, vaihtoautojen

myynnin kaksinkertaistaminen, erinomainen asiakaskokemus ja

alan huippuosaajat.

Tällä hetkellä yhtiö keskittyy kannattavuuden vahvistamiseen luoden

pohjaa tulevalle kasvulle. Wetteri ei perusta tavoiteasetantaansa alan

markkinaennusteisiin, mutta toteutuessaan markkinan kasvu tukee

yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Edellisellä strategiakaudella avatut

uudet toimipisteet, merkkiedustusten laajentaminen uusille paikkakun

nille sekä Wetterin edustamien merkkien houkuttelevat mallistouudis-

tukset vauhdittavat osaltaan Wetterin uusien autojen myyntiä.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS

Wetterin taloudellinen ohjeistus vuodelle 2026 on seuraava: Liike-

vaihdon arvioidaan kasvavan edellisvuoteen verrattuna ja oikaistun

liikevoiton arvioidaan kasvavan ja kääntyvän voitolliseksi.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Liiketoiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus sekä taloudellinen tilanne

Taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Muutos 1.1.–31.12.2023

Liikevaihto 434 057 514 519 -16 % 443 287

Käyttökate (EBITDA) 12 787 17 638 -28 % 21 009

Käyttökate liikevaihdosta, % 3 % 3 % 5 %

Oikaistu käyttökate

8 874 20 663 -57 % 24 918

Oikaistu käyttökate liikevaihdosta, % 2 % 4 % 6 %

Liikevoitto (-tappio) (EBIT) -4 538 -188 - 5 351

Liikevoitto (-tappio) liikevaihdosta, % -1 % 0 % 1 %

Oikaistu liikevoitto

-6 393 5 088 -226 % 12 030

Oikaistu liikevoitto liikevaihdosta, % -1 % 1 % 3 %

Voitto (tappio) ennen veroja -13 764 -12 063 - -3 824

Voitto (tappio) ennen veroja liikevaihdosta, % -3 % -2 % -1 %

Tilikauden voitto (tappio) 4 267 -7 139 - -4 049

Tilikauden voitto (tappio) liikevaihdosta, % 1 % -1 % -1 %

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos, laimentamaton (EUR) -0,07 -0,10 -0,06

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu (EUR) -0,07 -0,10 -0,06

Osakekohtainen tulos, laimentamaton (EUR) 0,02 -0,05 -0,03

Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu (EUR) 0,02 -0,05 -0,03

Oman pääoman tuotto (ROE), % -30 % -30 % -13 %

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -16 % -15 % -9 %

Omavaraisuusaste, % 21 % 15 % 16 %

Maksuvalmius, % 85 % 74 % 83 %

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella 803 1 016 926

Uusien henkilöautojen laskutus (kpl) 3 837 3 472 3 322

Käytettyjen henkilöautojen laskutus (kpl) 8 950 9 082 5 764

Käytettyjen kuorma-autojen laskutus (kpl) 423 406 114

Uusien henkilöautojen tilaukset (kpl) 4 138 3 647 2 862

Henkilöautojen tilauskanta tilikauden lopussa 44 318 36 606 57 343

Henkilöautokorjaamon myydyt tunnit 354 568 349 404 319 562

Tilikausien 2025, 2024 ja 2023 taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut sisältävät sekä

konsernin jatkuvat, että lopetetut toiminnot ellei tunnusluvun nimestä muuta käy ilmi.

Vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla myyty koulutusliiketoiminta ja vuoden 2025

alussa myyty tytäryhtiö Wetteri Power Oy on esitetty konsernitilinpäätöksellä lopetet-

tuina toimintoina. Lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erät on esitetty konsernin

tilikauden laajalla tuloslaskelmalla osana konsernin lopetettujen toimintojen voittoa

(tappiota) erillään konsernin jatkuvien toimintojen tuloslaskelman eristä.

Oikaistussa käyttökatteessa ja liikevoitossa ei huomioida konsernin käyttökatteen ja

liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, kuten uudelleenjärjestelystä johtuvia

kuluja ja muita merkittäviä kertaluonteisia eriä sekä hankintalaskelmilla tehdyistä

omaisuuserien käyvän arvon taseeseen merkitsemisistä kirjattuja poistoja. Oikaistun

käyttökatteen ja liikevoiton tarkoitus on parantaa konsernin käyttökatteen ja liikevoiton

vertailukelpoisuutta kausien välillä. Oikaistun käyttökatteen ja liikevoiton täsmäytyslas-

kelmat ovat toimintakertomuksen lopussa.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin jatkuvien ja lopetettujen toimintojen liikevaihto tilikaudella

2025 oli 434,1 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen (514,5

miljoonaa euroa) oli -16 prosenttia. Tilikauden 2025 käyttökate oli 12,8

(17,6) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 8,9 (20,7) miljoonaa euroa,

liikevoitto -4,5 (-0,2) miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto -6,4 (-5,1)

miljoonaa euroa.

Liikevaihdon laskuun vaikuttivat erityisesti konsernin rakenteessa

tilikauden aikana tapahtuneet muutokset ja vuonna 2025 edelleen

haastavana jatkunut automarkkinan tilanne Suomessa. Tilikauden

aikana konserni toteutti kaksi divestointia: tytäryhtiö Wetteri Power Oy:n

myynnin 1.1.2025 sekä Kajaanin ja Joensuun raskaan kaluston huolto- ja

varaosaliiketoiminnan myynnin 1.10.2025. Nämä järjestelyt pienensivät

konsernin jatkuvien ja lopetettujen toimintojen yhteenlaskettua

liikevaihtoa edellisvuoteen verrattuna, vaikka jatkuvien toimintojen

liikevaihto kehittyi kokonaisuutta vakaammin.

Konsernin tulosta vuonna 2025 rasittivat erityisesti henkilöautoliiketoi

minnan kireä kilpailutilanne ja operatiivisen toiminnan tehostamiseksi

tehdyt merkittävät toimenpiteet. Tilikauden aikana toteutettiin laajoja

autovarastojen tervehdyttämistoimia, minkä johdosta tilikauden tulosta

rasittamaan kirjattiin vuoden toisella puolikkaalla autovarastojen

uudelleenhinnoitteluun liittyvä kertaluonteinen yhteensä 2,0 miljoonan

euron varaus. Lisäksi konserni toteutti organisaation ja johdon uudel

leenjärjestelyjä sekä kustannusrakenteen sopeuttamistoimia, jotka

heikensivät tilikauden 2025 operatiivista kannattavuutta, mutta tukevat

kannattavuuden kehitystä tulevilla tilikausilla. Organisaation uudel

leenjärjestelyyn ja johdon vaihtumiseen liittyvät konsernin tulokseen

kirjatut kertaluonteiset varaukset olivat tilikaudella yhteensä 2,8

miljoonaa euroa.

Tilikauden 2025 tulokseen vaikuttivat merkittävästi myös edellä maini

tuista divestoinneista syntyneet myyntivoitot, yhteensä 24,0 miljoonaa

euroa. Tytäryhtiö Wetteri Power Oy:n myyntiin liittyvä myyntivoitto 14,8

miljoonaa euroa on esitetty osana konsernin lopetettujen toimintojen

tulosta. Kajaanin ja Joensuun raskaan kaluston huolto- ja varaosaliiketoi

minnan myynnistä muodostunut voitto 9,2 miljoonaa euroa on puoles-

taan esitetty osana jatkuvien toimintojen liiketoiminnan muita tuottoja.

Myyntivoittojen tulouttamisen seurauksena tilikauden tulos muodostui

konsernitasolla voitolliseksi, vaikka konsernin jatkuvien toimintojen

operatiivinen tulos oli tappiollinen.

KONSERNIN TASE, RAHOITUSASEMA JA INVESTOINNIT

Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 173,4 (223,1)

miljoonaa euroa, josta omaa pääomaa oli 36,8 (32,5) miljoonaa euroa.

Pitkäaikaista velkaa oli 40,2 (47,0) miljoonaa euroa, josta vuokrasopimus

velkaa oli 26,4 (38,0) miljoonaa euroa. Lyhytaikaista velkaa oli tilikauden

lopussa 96,5 (143,6) miljoonaa euroa, josta ostovelkojen ja muiden

velkojen osuus oli 38,5 (53,5) miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelkojen

osuus 9,8 (10,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma tilikauden lopussa

oli 41,6 (51,0) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 55,8 (86,7)

miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste vahvistui tilikauden aikana ja oli 21

(15) prosenttia.

Konsernin korolliset velat pienenivät tilikaudella 43,5 miljoonalla eurolla.

Korollista velkaa oli tilikauden päättyessä seuraavasti: vuokrasopi

musvelkoja 36,3 (48,5) miljoonaa euroa, rahoituslaitoslainoja 4,1 (13,6)

miljoonaa euroa, konsernin yhteensä 7,3 (18,5) miljoonan tililimiiteistä

käytössä olevaa saldoa 5,9 (13,3) miljoonaa euroa, pääomalainoja 5,5

(5,5) miljoonaa euroa, vaihtovelkakirjalainoja 2,0 (2,0) miljoonaa euroa,

muita lainoja 0,2 (0,2) miljoonaa euroa, johdannaisinstrumentteja 0,1 (0,1)

miljoonaa euroa, käytettyjen autojen kaupintavarastolimiiteistä käytössä

20,2 (26,3) miljoonaa euroa, esittelyautojen myynti- ja takaisinvuokraus

järjestelylimiiteistä käytössä 10,1 (17,5) miljoonaa euroa ja muita rahoi-

tusvelkoja 0,3 (1,3) miljoonaa euroa. Korollista velkaa oli yhteensä 84,8

(128,3) miljoonaa euroa. Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja,

käytössä olevaa kaupintavarastolimiittiä ja käytössä olevaa myynti- ja

takaisinvuokrauslimiittiä olivat yhteensä 18,2 (36,0) miljoonaa euroa.

Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 14,9 (20,7) miljoonaa euroa ja koko

rahavirta -0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Investoinnit olivat tilikaudella noin

1,9 (2,5) miljoonaa euroa.

Pääomalainat

Konsernilla on 5,5 miljoonaa euroa osakeyhtiölain 12. luvun 1 §:n

mukaista pääomalainaa Simula Invest Oy:ltä ja PM Ruukki Oy:ltä.

Pääomalainat on nostettu osana 2022 täytäntöön pannun Wetteri Yhtiöt

Oy:n osakekaupan rahoitusjärjestelyä. Pääomalainojen tilinpäätös

hetken kirjanpitoarvo on 5,5 (5,5) miljoonaa euroa ja se sisältää 0,1 (0,0)

miljoonaa euroa lainoille kertynyttä maksamatonta korkokulua.

Lainoille on alun perin sovittu kiinteä yhden prosentin korko, mutta

korko on nostettu 5.4.2023 vastaamaan kahdeksan prosentin markki

naehtoista korkoa takautuvasti 1.1.2023 lukien. Lainat on maksettava

takaisin vaadittaessa, mutta lainojen pääoma ja korko saadaan maksaa

velallisen selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja

huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja

korkoa maksaa vain siltä osin kuin velallisen vapaan oman pääoman

ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää sen viimeksi

päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpää

tökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai

koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Tämän lisäksi konsernin,

Nordea Bank Oyj:n ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon väliseen

rahoitussopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan lainojen pääoman

palauttaminen ja koron maksaminen edellyttää pankin suostumuksen.

Konsernilla on myös E. Hartikainen Oy:n 2023 antama 2,0 miljoonan

euron suuruinen vaihtovelkakirjalaina, joka on ehdoiltaan osakeyhtiö-

lain 12. luvun 1 §:n tarkoittaman pääomalainan mukainen. Laina on

koroton ja lainan pääoma saadaan maksaa velallisen selvitystilassa ja

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.

Pääoma saadaan muutoin palauttaa vain siltä osin kuin velallisen

vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhet-

kellä ylittää velallisen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan

tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen

tappion määrän. Pääoman maksamisesta ei anneta vakuutta. Laina on

voimassa toistaiseksi.

Vaihtovelkakirjalainaan sisältyy osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettu

velkojalle vastikkeetta annettu erityinen oikeus, jonka mukaisesti

velkojalla on oikeus vaihtaa velkakirja Wetteri Oyj:n uusiin osakkeisiin

ilmoittamalla tästä kirjallisesti yhtiön hallitukselle ja esittämällä laina-

sopimus tarpeellisten merkintöjen tekemistä varten. Vaihtoaika alkoi

lainan nostamisesta ja on voimassa lainan voimassaoloajan niin kauan

kuin lainan pääomaa on maksamatta. Kunkin velkakirjan vaihdossa

merkittävän osakkeen merkintähinta on yhtiön osakkeen keskikurssi

konversiovaatimuspäivänä vähennettynä viiden prosentin alennuksella.

Keskikurssilla tarkoitetaan kaupankäyntipainotettua 30 edellisen

kaupankäyntipäivän keskikurssia laskettuna kaupankäynnin päätyttyä

vaatimuksen esittämispäivänä Helsingin Pörssissä. Lainan vaihto osak-

keisiin suoritetaan siten, että vaihdettavaa pääomaa vastaan annetaan

kyseistä summaa vastaava määrä Wetteri Oyj:n uusia osakkeita edellä

mainittua merkintähintaa käyttäen. Merkintähinta kirjataan sijoitetun

vapaan oman pääoman rahastoon. Velkoja on merkinnyt osakkeet

ennakollisesti lainasopimuksen allekirjoituksin eikä siten erillistä merkin-

tälistaa ole. Sopimuksen perusteella merkittävien osakkeiden merkintä-

hinta maksetaan osakkeisiin vaihtamisen yhteydessä kuittaamalla laina

kokonaan takaisinmaksetuksi.

Lähipiirilainat

Konsernilla on 5,5 miljoonaa euroa lainaa konsernin lähipiiriin kuuluvilta

Aarne Simulan määräysvaltayhteisöltä Simula Invest Oy:ltä ja Markku

Kankaalan (hallituksen puheenjohtaja 31.1.2025 asti) määräysvalta-

yhteisöltä PM Ruukki Oy:ltä. Lainat ovat osakeyhtiölain 12. luvun 1 §:n

mukaisia pääomalainoja. Lainoista on kerrottu tarkemmin edellä

pääomalainoista kertovassa kappaleessa.

Konsernilla on lisäksi 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2023 nostettua lainaa

Markku Kankaalan lähipiiriin kuuluvalta taholta. Lainalle maksetaan

korkoa, joka muodostuu 12 kuukauden Euribor-korosta lisättynä 4,5

prosentin marginaalilla. Laina erääntyy maksettavaksi vaadittaessa.

Laina on kuitenkin alisteinen konsernin Nordea Bank Oyj:n myöntämälle

rahoitukselle ja lainan eräännyttäminen edellyttää Nordea Bank Oyj:n

suostumuksen. Lainan tilinpäätöshetken kirjanpitoarvo on 0,2 (0,2)

miljoonaa euroa.

Konsernin emoyhtiö Wetteri Oyj:llä on 2,0 miljoonan euron lainasaa-

minen konserniyhtiö Themis Holding Oy:ltä ja 0,4 miljoonan euron

lainasaaminen konserniyhtiö Wetteri Sweden AB:lta. Lainat ovat korot-

tomia, niillä ei ole vakuutta ja niiden maksamatta oleva pääoma voidaan

maksaa takaisin milloin tahansa kokonaan tai osissa. Themis Holding

Oy:n lainasaaminen on kuitenkin alisteinen konsernin Nordea Bank

Oyj:n myöntämälle pankkirahoitukselle.

TOIMINTASEGMENTIT

Henkilöautot-toimintasegmentti

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 Muutos

Henkilöautot

Liikevaihto 311 283 327 796 -5 %

Käyttökate (EBITDA) -7 611 -2 056 -

Oikaistu käyttökate -5 072 -1 292 -

Liikevoitto (EBIT) -14 613 -8 821 -

Oikaistu liikevoitto -10 4 82 -6 438 -

Henkilöautot-segmentin liikevaihto oli tilikaudella 2025 311,3 (327,8)

miljoonaa euroa ja laski 5 prosenttia vertailukauden liikevaihtoon verrat-

tuna. Segmentin oikaistu käyttökate oli tappiollinen -5,1 (-1,3) miljoonaa

euroa ja oikaistu liikevoitto tappiollinen -10,5 (-6,4) miljoonaa euroa.

Liikevaihdon laskuun ja kannattavuuden heikkenemiseen vaikuttivat

etenkin haasteellisena vuonna 2025 jatkunut autokaupan markkinati-

lanne sekä varastoihin tilikaudella tehdyt sopeuttamistoimet.

Uusien autojen myynti kehittyi haastavasta markkinasta huolimatta

suotuisasti ja uusien autojen tilaus- ja laskutusmäärät kasvoivat verrat-

tuna edelliseen vuoteen. Uusien henkilöautojen kappalemääräinen

laskutus oli tilikaudella 3 837 (3 472) autoa ja kasvoi 11 prosenttia edelli-

seen vuoteen verrattuna. Myös uusien autojen tilaussopimusten määrä

kasvoi 13 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Tilaussopimuksia tehtiin

tilikaudella 4 138 (3 647) kappaletta. Uusien autojen tilauskannan arvo

oli tilikauden lopussa 44,3 (36,6) miljoonaa euroa, mikä on 7,7 miljoonaa

euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Uudet toimipisteet, henkilö-

autojen merkkiedustusten laajeneminen uusille paikkakunnille sekä

houkuttelevat mallistouudistukset vauhdittivat uusien autojen myyntiä.

Käytettyjen autojen kappalemääräinen laskutus oli tilikaudella 8 950

(9 082) autoa ja pysyi lähestulkoon edellisvuoden tasolla. Vaihtoauto-

liiketoiminnan kannattavuutta heikensivät koko tilikauden kireänä

pysynyt kilpailutilanne, jolla oli merkittävä vaikutus käytettyjen autojen

kysyntään ja hinnoitteluun. Wetteri toteutti vuonna 2025 laajoja

autovaraston tervehdyttämistoimia ja kehitti liiketoimintamallejaan

vastaamaan paremmin markkinassa tapahtuneisiin muutoksiin. Myös

nämä toimenpiteet heikensivät tilikaudella Henkilöautot-segmentin

kannattavuutta. Varastoja sopeutettiin läpi koko vuoden hinnoittele-

malla heikosti kiertäviä autoja uudelleen. Merkittävimmät toimenpiteet

autovarastoihin tehtiin vuoden toisella puolikkaalla. Loppuvuodesta

oli jo nähtävissä merkkejä toimenpiteiden vaikuttavuudesta: varaston-

kierto tehostui vuoden viimeisellä kvartaalilla noin 24 prosenttia vertai-

lukauteen verrattuna ja varaston keski-ikä lähti laskuun.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Huoltopalvelut-toimintasegmentti

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1. –31.12.2024 Muutos

Huoltopalvelut

Liikevaihto 91 919 97 581 -6 %

Käyttökate (EBITDA) 11 062 11 861 -7 %

Oikaistu käyttökate 12 329 13 191 -7 %

Liikevoitto (EBIT) 1 705 3 564 -52 %

Oikaistu liikevoitto 3 381 5 302 -36 %

Huoltopalvelut-segmentin liikevaihto oli tilikaudella 2025 91,9 (97,6)

miljoonaa euroa ja laski 6 prosenttia verrattuna edelliseen

vuoteen. Kannattavuus oikaistulla käyttökatteella mitattuna pysyi

vakaana: oikaistu käyttökate oli 12,3 (13,2) miljoonaa euroa ja laski

7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, mikä on linjassa liikevaihdon

kehityksen kanssa. Oikaistu liikevoitto oli 3,4 (5,3) miljoonaa euroa.

Huolto- ja korjaamo työtunteja myytiin tilikaudella 2025 yhteensä

354 568 (349 404) tuntia, mikä on prosentin verran enemmän kuin

edellisenä vuonna.

Vuoden 2025 viimeisellä kvartaalilla Wetterin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy

myi Kajaanissa ja Joensuussa harjoittamansa raskaan kaluston huolto-

ja varaosaliiketoiminnan Raskone Oy:lle. Kauppa täytäntöönpantiin

1.10.2025. Koska myyty liiketoiminta oli osa konserniyhtiö Wetteri Auto

Oy:n huoltoliiketoimintaa, se on esitetty osana Huoltopalvelut-toimin

tasegmenttiä. Liiketoimintaa ei ole esitetty osana konsernin lopetettuja

toimintoja, koska se ei ollut konsernin erillinen, merkittävä liiketoi

minta-alue tai strateginen kokonaisuus, josta konserni on päättänyt

luopua. Myydyn liiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 2024 noin 10,3

miljoonaa euroa.

Raskas kalusto -toimintasegmentti

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 Muutos

Raskas kalusto

Liikevaihto 27 712 18 448 50 %

Käyttökate (EBITDA) 1 490 -243 -

Oikaistu käyttökate 1 617 355 356 %

Liikevoitto (EBIT) 613 -1 040 -

Oikaistu liikevoitto 790 -416 -

Raskas kalusto -segmentin liikevaihto kehittyi tilikaudella 2025 suotui-

sasti ja oli 27,7 (18,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 50 prosenttia

vertailukauteen nähden. Segmentin oikaistu käyttökate oli 1,6 (0,4)

miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto 0,8 (-0,4) miljoonaa euroa. Käytet

tyjä kuorma-autoja laskutettiin tilikaudella 2025 yhteensä 423 kappa-

letta, kun vertailukaudella laskutus oli 406 kappaletta. Liikevaihdon

ja käytettyjen kuorma-autojen laskutusmäärien kasvun taustalla on

pääasiassa tytäryhtiö Suvanto Trucks Oy, joka hankittiin 29.2.2024 ja

jonka tulos on yhdistelty konsernin tulokseen tästä alkaen.

Edellisen tilikauden 2024 viimeisellä kvartaalilla Wetteri tiedotti

myyvänsä tytäryhtiönsä Wetteri Power Oy:n ruotsalaiselle Persson

Invest Ab:lle. Kauppa täytäntöön pantiin 1.1.2025. Kaupan myötä konser

nista poistui Volvo- ja Renault-kuorma-autojen myynti sekä huolto.

Konsernitilinpäätöksellä Wetteri Power Oy:n tuloslaskelman erät ja

kaupasta tuloutettu myyntivoitto on esitetty osana konsernin lopetet

tujen toimintojen tilikauden tulosta (3. Lopetetut toiminnot), eikä enää

osana Raskas kalusto -toimintasegmenttiä. Konserni jatkaa käytettyjen

kuorma-autojen kauppaa, huoltoa ja kuorma-autojen päällirakenteiden

valmistusta Raskas kalusto -segmentissään tytäryhtiöidensä Suvanto

Trucks Oy:n ja Lahden Rekkapaja Oy:n alla.

Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 Muutos

Toimintasegmenteille

kohdistamattomat erät

Liikevaihto 3 143 3 469 -9 %

Käyttökate (EBITDA) 7 847 513 -

Oikaistu käyttökate -1 831 -100 %

Liikevoitto (EBIT) 7 757 439 -

Oikaistu liikevoitto -83 764 -111 %

Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät sisältävät konsernin

Kuusamon huoltoasemaliiketoiminnan ja muita toimintasegmenteille

kohdistamattomia eriä, kuten konsernin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy:n

tilikaudella 2025 toteuttamasta Kajaanin ja Joensuun raskaan kaluston

huolto- ja varaosaliiketoiminnan divestoinnista aiheutunut myyntivoitto

9,2 miljoonaa euroa ja johdon vaihtumiseen liittyvät kertaluonteiset

kulut 1,4 miljoonaa euroa. Nämä erät on oikaistu pois oikaistua käyttöka

tetta ja liikevoittoa laskettaessa merkittävinä kertaluonteisina erinä.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Yhtiökokouksen ja hallituksen

järjestäytymiskokouksen päätökset

Wetteri Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.5.2025 Oulussa.

Wetteri Oyj:n yhtiökokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi

vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti

hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikau

delta ei jaeta osinkoa.

HALLITUKSEN, TILINTARKASTAJAN JA

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENTAJAN VALINTA

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi viisi. Hallituksessa

jatkavat Martti Haapala, Mikael Malmsten, Satu Mehtälä, Hannu

Pärssinen ja Aarne Simula. Yhtiön tilintarkastajana jatkaa Pricewater

houseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Sami

Posti. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana jatkaa Pricewater

houseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, KRT

Tiina Puukkoniemi.

HALLITUKSEN, TILINTARKASTAJAN JA

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENTAJAN PALKKIOT

Yhtiökokous päätti, että kullekin yhtiön hallituksen varsinaiselle jäsenelle

maksetaan palkkiota 3 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheen

johtajalle 5 500 euroa kuukaudessa. Erillistä kokouspalkkiota ei makseta.

Yhtiökokouksen päätöksellä valiokuntien kokousten puheenjohtajille

maksetaan 500 euron ja valiokuntien jäsenille 300 euron kokouskoh

tainen palkkio. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän

kohtuullisen laskun mukaan. Kestävyysraportoinnin varmentajalle

maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutuksen päättää osakeannista,

sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia

osakkeita, sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla osakkeita

voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä yhteensä

enintään 70 000 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta, joka

vastaa noin 44,5 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus

korvaa aikaisemmat valtuutukset ja on voimassa yhden vuoden ajan

yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla hallitus on oikeutettu

päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja niiden ehdoista.

Hallitus voi käyttää valtuutusta esimerkiksi yritys- ja liiketoiminta

kauppojen, tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien

rahoittamiseen ja mahdollistamiseen, tai henkilöstön kannustamiseen

tai sitouttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä

maksullisesta että maksuttomasta annista ja merkintähinnan maksuna

voidaan käyttää myös muuta vastiketta kuin rahaa. Valtuutus sisältää

oikeuden päättää osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkea

misesta osakeyhtiölaissa määrättyjen edellytysten täyttyessä.

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

Wetteri Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 20.5.2025.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus valitsi järjestäytymisko

kouksessa keskuudestaan puheenjohtajaksi Hannu Pärssisen ja vara-

puheenjohtajaksi Satu Mehtälän. Hallituksen muut jäsenet ovat Martti

Haapala, Mikael Malmsten ja Aarne Simula.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan puheen

johtajaksi valittiin Satu Mehtälä ja jäseneksi Hannu Pärssinen. Tarkas-

tusvaliokunnan sihteeriksi valittiin hallituksen sihteeri Samuli Koskela.

Palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Mikael Malmsten, Martti

Haapala sekä Aarne Simula ja valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin

Hannu Pärssinen.

Organisaatio, johto ja tilintarkastajat

HALLITUS

Wetteri Oyj:n hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Hannu Pärssinen,

varapuheenjohtaja Satu Mehtälä sekä jäsenet Martti Haapala, Mikael

Malmsten ja Aarne Simula. Entinen hallituksen puheenjohtaja Markku

Kankaala jätti 31.1.2025 tehtävänsä.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Satu Mehtälä ja valio-

kuntaan jäsenenä kuuluu Hannu Pärssinen. Palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtajana toimii Hannu Pärssinen ja valiokuntaan jäseninä

kuuluvat Mikael Malmsten, Martti Haapala ja Aarne Simula.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA

Wetteri Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan muodostavat

yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa Simula Invest Oy,

PM Ruukki Oy ja Oy Haapalandia Invest Ltd. Simula Invest Oy on

nimennyt edustajakseen Aarne Simulan, PM Ruukki Oy Markku

Kankaalan ja Oy Haapalandia Invest Ltd Martti Haapalan. Toimikunnan

puheenjohtajana toimii Aarne Simula.

JOHTORYHMÄ

Wetteri Oyj tiedotti 1.7.2025 toimitusjohtajan vaihdoksesta ja 11.8.2025

muutoksista johtoryhmässä. Pietu Parikka aloitti toimitusjohtajana

1.8.2025. Johtoryhmään kuuluivat 11.8.2025 alkaen:

• Pietu Parikka, toimitusjohtaja

• Maria Halttunen, talousjohtaja 1.8.2025 alkaen

• Juha Kontio, liiketoimintajohtaja

• Joakim Nyman, tietohallintojohtaja 15.9.2025 alkaen

• Mika Pokka, liiketoimintajohtaja 11.8.2025 alkaen

• Ari Roivainen, liiketoimintajohtaja

• Heidi Väkevä, viestintä- ja markkinointijohtaja.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Liikevoittoon sisältyvien vertailukelpoisuuteen

vaikuttavien erien muodostuminen

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Liikevoittoon sisältyvät

vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät

Divestoidun liiketoiminnan

myyntivoitto -9 175 0 0

Liiketoimintakaupan

negatiivinen liikearvo -71 -262 -254

Yritys- ja

liiketoimintakauppojen

transaktio- ja integraatiokulut 119 1 810 1 594

Lopetettujen toimintojen

myynnin transaktiokulut 0 157 0

Osakeantien suunnitteluun ja

muihin rahoitusjärjestelyihin

liittyvät kulut 258 233 77

Wetteri Oyj:n käänteiseen

hankintaan liittyvät

pörssilistalle listautumisesta

aiheutuneet kulut 0 0 1

Organisaation ja johdon

uudelleenjärjestelyyn liittyvä

kuluvaraus 2 773 0 240

Autovarastojen

uudelleenhinnoitteluun liittyvä

varaus 2 019 0 0

Vaihto-omaisuuden käyvän

arvon poistot 164 1 086 2 251

Brändiarvon käyvän arvon

poistot 1 099 1 162 1 214

Edustussopimuksien käyvän

arvon poistot 914 998 981

Asiakassuhteiden käyvän

arvon poistot 0 15 120

Tilauskannan käyvän arvon

poistot 0 53 455

Rakennusten käyvän arvon

poistot 45 23 0

Yhteensä -1 855 5 276 6 678

Nettovelan muodostuminen

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023

Nettovelka

Korolliset velat 84 804 128 345 132 515

Rahavarat -1 205 -1 529 -856

Yhteensä 83 600 126 816 131 659

Oman pääoman tuotto (ROE), % muodostuminen

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Oman pääoman tuotto (ROE),

Jatkuvien ja lopetettujen

toimintojen tilikauden voitto

(tappio) -10 511 -9 861 -4 049

Oma pääoma keskimäärin

tilikauden aikana 34 620 33 204 32 080

Yhteensä -30 % -30 % -13 %

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % muodostuminen

EUR tuhatta 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Sijoitetun pääoman tuotto

(ROI), %

Jatkuvien ja lopetettujen

toimintojen voitto (tappio)

ennen veroja -13 764 -12 063 -3 824

Jatkuvien ja lopetettujen

toimintojen rahoituskulut -9 486 -12 113 -9 254

Oma pääoma keskimäärin

tilikauden aikana 34 620 33 204 32 080

Korolliset velat keskimäärin

tilikauden aikana 106 575 130 430 114 033

Yhteensä -16 % -15 % -9 %

Omavaraisuusaste, % muodostuminen

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma 36 750 32 489 33 918

Taseen loppusumma 173 442 223 086 214 302

Saadut ennakot 1 482 2 108 1 709

Yhteensä 21 % 15 % 16 %

Maksuvalmius, % muodostuminen

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023

Maksuvalmius, %

Lyhytaikaiset varat 82 103 99 596 107 729

Lyhytaikaiset velat 96 459 134 213 129 626

Yhteensä 85 % 74 % 83 %

Nettovelkaantumisasteen, % muodostuminen

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023

Nettovelkaantumisaste, %

Nettovelka 83 600 126 816 131 659

Oma pääoma 36 750 32 489 33 918

Yhteensä 227 % 390 % 388 %

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot 51

Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet 51

Kestävyyden hallinnointi 52

Liiketoiminnan kestävyys 54

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 57

Ympäristötiedot 71

Raportointi EU-taksonomia-asetuksen mukaisesti 71

E1 Ilmastonmuutos 76

E5 Kiertotalous 80

Sosiaaliset tiedot 82

S1 Oma työvoima 82

Hallintotapaan liittyvät tiedot 89

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 89

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VUOSIKERTOMUS 2025

KESTÄVYYSRAPORTIN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Wetteri Oyj (jäljempänä ”Wetteri Oyj”, ”emoyhtiö” tai ”yhtiö”) tytäryhtiöi-

neen muodostaa Wetteri-konsernin (jäljempänä ”Wetteri”, ”Wetteri-kon-

serni” tai ”konserni”), jonka liiketoiminta koostuu uusien henkilö- ja

hyötyajoneuvojen ja raskaan kaluston myynnistä, varaosa-, huolto- ja

vauriokorjaamoliiketoiminnasta sekä vaihtoautokaupasta.

Kestävyysraportti on laadittu Suomen kirjanpitolain 7. luvun ja euroop-

palaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti, ja on

konsernikestävyysraportti. Se kattaa koko konsernin ja toiminnasta

raportoidaan Wetteri-konsernin tasolla. Raportointijakso on sama kuin

taloudellisessa raportoinnissa, eli tilikausi 1.1.2025–31.12.2025 ja siinä

on käytetty samoja konsolidointirajoja kuin tilinpäätöksessä. Yksikään

konsolidointiin sisältyvä tytäryhtiö ei ole vapautettu yksittäisestä tai

konsolidoidusta vastuullisuusraportoinnista direktiivin 2013/34/EU

artiklojen 19a(9) tai 29a(8) mukaisesti. Wetteri soveltaa raportoinnissa

komission delegoitua asetusta (EU) 2026/73 EU:n luokitusjärjestelmä-

asetuksen mukaisesti.

Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat

kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka on päivitetty vuonna 2025. Arviointi

kattaa Wetterin koko arvoketjun, sisältäen arvoketjun alku- ja loppupään

sekä Wetterin omat toiminnot. Arvoketju on kuvattu tarkemmin osiossa

Liiketoimintamalli ja arvoketju. Olennaisuusanalyysin perusteella

on määritetty Wetterin toiminnan ja arvoketjun sekä sidosryhmien

kannalta olennaiset ESRS-raportointivaatimukset. Olennaisuusanalyy-

siin perustuvat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet hyväk-

syttiin johtoryhmässä 16.10.2025 ja hallituksessa 24.10.2025.

Wetteri ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät

henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovaatiotuloksiin, eikä

mahdollisuutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai neuvotelta-

vana olevia asioita koskevia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3

kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole vali-

doinut mittareiden mittauksia.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Raportoinnissa noudatetaan ESRS 1 -standardissa määriteltyjä aika-

välejä, missä lyhyt aikaväli tarkoittaa tilikautta, keskipitkä aikaväli 1–5

vuotta sekä pitkä aikaväli yli viisi vuotta.

Vuoden 2025 osalta kestävyysraportissa ei ole esitetty mittareita, jotka

sisältävät arvoketjun alku- tai loppupään tietoja, lukuun ottamatta

kasvihuonekaasujen scope 3 -päästöjä. Kyseinen mittari sisältää

myös mittausepävarmuutta, koska useiden kategorioiden laskelmat

perustuvat ainakin osittain niihin liittyviin kustannuksiin eikä niistä ole

saatavilla tarkkoja tietoja. Tarkemmat menetelmät on kuvattu osiossa E1

Ilmastonmuutos mittarin E1-6 yhteydessä.

Kestävyysraportti julkaistaan nyt toista kertaa. Ensimmäiseen raporttiin

verrattuna raportoitavien standardien määrää on vähennetty kaksinker-

taisen olennaisuusanalyysin päivityksen tuloksena. Raportoitavia aiheita

on tarkennettu ja priorisoitu, jolloin raportointi keskittyy vain kriittisim-

piin vastuullisuusteemoihin. Vuoden 2025 kestävyysraportista jäävät

pois E2 Pilaantuminen, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1-standardin

osa-aihe Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksu-

käytännöt. Lisäksi raportissa hyödynnetään täysimääräisesti Euroopan

Unionin niin sanottuja Quick fix -helpotuksia raportointiin. Vuonna

2025 energiankulutusta ja energialähteiden yhdistelmää koskevaa

jaottelua (E1-5) on oikaistu, ja terveys ja turvallisuusosion tapaturmataa-

juuden (S1-14) laskentaperustetta on tarkennettu. Muutoksiin liittyvät

vaikutukset on kuvattu tarkemmin kyseisten E1-5 ja S1-14 mittarien

yhteydessä. Muutosten tavoitteena on parantaa esitystavan johdon-

mukaisuutta sekä varmistaa, että raportointi vastaa ESRS-standardien

raportointikäytäntöjä.

Vuoden 2025 kestävyysselvityksen laatimisessa Wetteri soveltaa

seuraavia siirtymäsäännöksiä:

• SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju: 40 kohdan

b ja c alakohdat

• SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa: 48

kohdan e alakohta

• E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon

liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

• E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

• S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuh-

teisten työntekijöiden ominaisuudet

• S1-11 Sosiaalinen suojelu

• S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen

• S1-14 Terveys ja turvallisuus, Työperäisiä terveyshaittoja sekä

vammojen, onnettomuuksien, kuolonuhrien ja työperäisten sairauk-

sien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat tietopisteet ja

Muut kuin työsuhteiset työntekijät.

ESRS 2 Yleiset tiedot

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYDEN HALLINNOINTI

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

Raportointikauden alussa hallituksessa oli 6 jäsentä. 1.2.2025 alkaen

hallituksessa on ollut 5 jäsentä. Hallituksen jäsenistä yksi oli työsuh

teessa yhtiöön (31.7.2025 saakka). Hallituksessa ei ole muita henkilöstön

edustajia. Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta autoalan

vähittäiskaupasta, yritysjärjestelyistä ja toimialan jälkimarkkinasta.

Jäsenistä miehiä on 4 henkilöä eli 80 prosenttia ja naisia yksi henkilö eli

20 prosenttia ja he ovat iältään 59–71-vuotiaita. Hallituksen sukupuolija

kauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 31.1.2025 asti 1:5 ja 1.2.2025

alkaen 1:4. Hallitus on katsonut, että hallituksen jäsenten enemmistö

(80 %) on riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet yhtä jäsentä

lukuun ottamatta on arvioitu riippumattomiksi yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista.

Wetterin hallituksen jäsenet vuonna 2025 olivat Hannu Pärssinen, Satu

Mehtälä, Martti Haapala, Mikael Malmsten, Aarne Simula sekä Markku

Kankaala (31.1.2025 saakka).

Hallituksen jäsenten sukupuolijakauma

ja monimuotoisuus* 2025 2024

Jäsenten lukumäärä 5 6

Naiset lkm. 1 1

Miehet lkm. 4 5

Nais- ja miesjäsenten suhdeluku* 1:4 1:5

Jäsenten ikähaarukka 59–71 59–71

* Tilikauden päättyessä.

Wetterin hallitus on konsernin korkein kestävyydestä vastaava taho

ja se vastaa erityisesti valvonnasta ja tavoiteasetannasta. Hallituksen

tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi hallitus on nimittänyt

keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan, jotka

valmistelevat hallituksessa tehtäviä päätöksiä ja tukevat hallitusta

valvontatehtävän suorittamisessa.

Tarkastusvaliokunnan päätarkoituksena on avustaa hallitusta yhtiön

taloudellisten ja kestävyysseikkoja koskevien raportointiprosessien

valvontaan liittyvien velvollisuuksien täyttämisessä ja yhtiön tilintarkas

tuksen ja kestävyysraportin varmennuksen seurannassa ja arvioinnissa

sekä avustaa hallitusta taloudelliseen ja kestävyysseikkoja koskevaan

raportointiin, sisäiseen valvontaan, sisäiseen tarkastukseen ja riskienhal

lintaan liittyvien asioiden valvonnassa. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat

raportointikaudella Satu Mehtälä, Hannu Pärssinen ja Markku Kankaala

(31.1.2025 saakka) (2024: 3 jäsentä). Kestävyysseikkoja koskevia asioita

käsitellään tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa vuosikellon mukai

sesti kvartaaleittain sekä tarpeen mukaan.

Hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa

Wetterin hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa varmiste-

taan vuosikellon mukaisilla kestävyyskatsauksilla, joiden avulla halli-

tuksen jäsenet saavat tietoa yhtiön toiminnan kestävyyteen liittyvistä

olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä jatkossa

myös asetettavien kestävyystavoitteiden edistymisestä. Katsaukset

antavat yhtiön eri alojen asiantuntijat. Hallitus ja sen valiokunnat voivat

tarvittaessa hankkia ulkopuolista asiantuntija-apua kestävyysasioissa.

Kaikilla Wetterin hallituksen jäsenillä on vahva osaaminen ja kokemusta

hyvästä hallintotavasta aikaisempien operatiivisten ja/tai hallituksen

jäsenen ja/tai hallituksen puheenjohtajan tehtävien kautta. Useilla

hallituksen jäsenillä on laajaa vuosikymmenien kokemusta autoalan

johto- ja myyntitehtävistä Pohjoismaissa ja sitä kautta myös vahva

ymmärrys toimialaan liittyvistä kestävyyskysymyksistä. Hallituksen

jäsenten kokemus liittyy erityisesti yrityskulttuuriin liittyviin vaikutuk

siin ja riskeihin.

Hallituksen jäsenet osallistuvat säännöllisesti seminaareihin ja koulu

tuksiin, joissa käsitellään kestävyysasioita. Hallitus arvioi säännöllisesti

kestävyysosaamisen riittävyyttä osana vuosittaista itsearviointia ja

hallituksen kokoonpanon kehittämistä.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Wetterin johdolla on laajaa kokemusta autoalan johto- ja myyntitehtä-

vistä Suomessa. Johtoryhmän jäsenistä miehiä oli 5 eli 71 prosenttia ja

naisia 2 eli 29 prosenttia.

Konsernin johtoryhmässä oli tilikauden päättyessä 7 jäsentä: toimitus

johtaja Pietu Parikka, talousjohtaja Maria Halttunen, liiketoimintajohtaja

Juha Kontio, tietohallintojohtaja Joakim Nyman, liiketoimintajohtaja

Mika Pokka, liiketoimintajohtaja Ari Roivainen ja viestintä- ja markki

nointijohtaja Heidi Väkevä.

Konsernin johtoryhmässä toimivat katsauskaudella myös toimi

tusjohtaja Aarne Simula (31.7.2025 saakka), sijoittajasuhteista ja

yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Samuli Koskela (9.6.2025 saakka)

sekä Wetterin raskaan kaluston liiketoiminnan johtaja Mika Rissanen

(10.8.2025 saakka).

Johtoryhmän jäsenten sukupuolijakauma ja

monimuotoisuus* 2025 2024

Jäsenten määrä 7 6

Naiset lkm. 2 0

Miehet lkm. 5 6

Johtoryhmän jäsen, ei työsuhdetta 0 1

Naiset % 29 0

Miehet % 71 100

* Tilikauden päättyessä.

Toimitusjohtaja ja Wetterin johtoryhmä toimitusjohtajan apuna vastaavat

konsernin operatiivisesta toiminnasta ja liiketoiminnan kehittämisestä,

valvovat hallituksen hyväksymän strategian jalkauttamista liiketoiminta

segmenteissä ja huolehtivat riskienhallinnasta.

Wetterin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden toteuttami

sesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa,

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

että tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle raportoidaan säännöllisesti

kestävyyteen liittyvistä olennaisista teemoista ja niiden kehittymisestä.

Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle viipymättä kaikista yhtiöön merkit-

tävästi vaikuttavista kestävyyteen liittyvistä riskeistä.

Johtoryhmän jäsenistä viestintä- ja markkinointijohtajan tehtäviin

kuuluivat kestävyyteen liittyvät, yhtiöön vaikuttavat asiat. Liiketoimin-

tajohtajat vastaavat omien organisaatioidensa osalta siitä, että yhtiön

määrittelemät kestävyyden periaatteet ja tavoitteet viedään osaksi

päivittäistä työtä ja toimintamalleja. Yhtiön johtoryhmä valmistelee

kestävyyteen liittyvät asiat, ennen kuin ne esitellään tarkastusvalio-

kunnalle ja hallitukselle. Yleisestä riskienhallinnasta ja kestävyysriskien

tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa yhtiön talousjohtaja, tukenaan

konsernilaskennan työryhmä.

Kestävyysteemojen käsittely on sisällytetty vuonna 2025 johtoryhmän

vuosikelloon ja kestävyysaiheita käsitellään johtoryhmän kokouk-

sissa säännöllisesti. Wetterin johdolla on laajaa kokemusta autoalan

johto- ja myyntitehtävistä Suomessa ja siten myös vahva ymmärrys

toimialaan liittyvistä kestävyyskysymyksistä. Johtoryhmän kokemus

liittyy erityisesti yrityskulttuuriin liittyviin vaikutuksiin ja riskeihin.

Johtoryhmän tietoutta kestävyysasioista kasvatetaan säännöllisillä

vastuullisuuskatsauksilla johtoryhmän kokouksissa. Vuonna 2026 tavoit-

teena on, että koko johtoryhmä suorittaa Autoalan Keskusliiton (AKL)

vastuullisuuskoulutuksen.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Kestävyysseikat huomioidaan yrityksen strategiassa, suurten liiketoimin-

tapäätösten yhteydessä ja riskienhallintaprosesseissa siltä osin, kun ne

ovat kokonaisuuden osalta olennaisia. Tämä sisältää myös olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin.

Lisäksi hallitus seuraa osana riskienhallintaprosessia, että Wetterillä

on riittävät valmiudet tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä tehokkaasti.

Hallitus hyväksyy vuosittain Wetterin kaksoisolennaisuusanalyysin

tulokset, joissa käsitellään Wetterin olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Lista näistä on nähtävillä tämän raportin osiossa

”Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”.

Raportointikauden aikana hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa

käsiteltiin muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:

• Kestävyysraportin sisältö ja vastuut sekä kestävyysraportointiin

valmistautuminen

• Politiikkojen päivityksien katselmointi ja hyväksyntä

• Kaksoisolennaisuusanalyysiarvion tulosten hyväksyntä

• Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta.

Raportointikauden aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin

muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:

• Eettiset toimintaperiaatteet henkilöstölle, ympäristöpolitiikka,

viestintäpolitiikka ja kriisiviestintäohjeet

• Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje

• Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset

• Kestävyyttä koskeva regulaatio.

Kestävyyden sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Wetterin palkitsemisjärjestelmä ei vielä sisällä kestävyysperusteisia

kannustimia. Palkitsemisen ja kannustejärjestelmän periaatteista vastaa

Wetterin palkitsemisvaliokunta.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Wetteri huomioi asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) toimin-

nassaan osana hallintotapaansa, joka noudattaa Arvopaperimarkki-

nayhdistyksen ja Nasdaq Helsinki Oy:n hyväksymää pörssiyhtiöiden

Hallinnointikoodia. Wetterillä ei ole toistaiseksi kestävyyttä koskevia

systemaattisia due diligence -prosesseja, mutta niitä pyritään

jatkossa kehittämään.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportointiin liittyen

Wetteri-konsernin kestävyysraportoinnissa noudatetaan Wetterin

yhteisiä lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan

periaatteita ja prosesseja.

Wetterin riskienhallinnan yleisistä periaatteista päättää yhtiön hallitus.

Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yrityksen riskienhallinnan

prosessin toiminnot ovat riittäviä. Yhtiön toimitusjohtaja johtoryhmän

tuella vastaa riskienhallinnan käytännön toteutuksesta hallituksen

ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle riskeistä ja

toimenpiteistä säännöllisesti. Talousjohtaja vastaa riskienhallinnan koor-

dinoinnista. Tarkastusvaliokunta arvioi yhtiön riskienhallintajärjestelmien

tehokkuutta. Kestävyyteen liittyviä riskejä on arvioitu toistaiseksi vain

kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yhteydessä, mutta ei vielä osana

konsernin riskienhallintaprosessia. Riskienhallintaprosessia pyritään

jatkossa kehittämään myös kestävyysriskien arviointiin liittyen.

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistami-

seen ja analysointiin sekä valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin

tunnistettuihin riskeihin. Myös olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien nykyisiä ja ennakoituja taloudellisia vaikutuksia sen

liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon tullaan

jatkossa arvioimaan osana prosessia, mutta raportointikaudella 2025

kestävyyttä ei vielä ollut linkitettynä näihin.

Wetterin sisäisen valvonnan toiminto on osa yhtiön ISO 9001 -sertifioitua

johtamisjärjestelmää ja sisäistä valvontaa toteuttavat hallitus, toimitus-

johtaja, toimiva johto ja koko henkilöstö.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Yhtiön hallitukselle raportoidaan riskienhallinnasta ja sisäisestä tarkas-

tuksesta sekä taloudellisista asioista. Näiden raporttien sekä vuosittain

hyväksyttävien sisäisen valvonnan periaatteiden avulla hallitus kykenee

varmistumaan sisäisen valvonnan riittävyydestä ja tehokkuudesta.

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen valvonnan järjestelmien

tehokkuuden seurannassa.

Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaavat Wetterin viestintä- ja

markkinointijohtaja ja talousjohtaja vastuullisuusraportoinnin työryhmän

tukemana. Kestävyysraportointiin osallistuu myös liiketoimintajohto.

Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon

oikeellisuus sekä tietojen saatavuus ja raportoinnin oikea-aikaisuus.

Vuoden 2025 raportointiin liittyvät tiedot on koottu konsernilaskennan

koordinoimassa sisäisessä tietojenkeruuprosessissa, jossa konserni-

laskenta tuottaa ja kokoaa merkittävän osan raportoitavista tiedoista.

Lisäksi toimitettavia tietoja kerätään vuosittaisen tiedonkeruupyynnön

mukaisesti. Prosessin yhteydessä tietojen oikeellisuuden varmistami-

seksi suoritetaan manuaalisia kontrollitoimia, jotka muodostavat osan

sisäistä valvontaa.

Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistami-

seksi pyritään jatkossa ottamaan käyttöön systemaattisia sisäisiä kont-

rolleja, joiden seuranta on osa sisäistä valvontaa ja raportointia. Johto-

ryhmä raportoi kestävyysraportointiin liittyvistä havainnoista yhtiön

tarkastusvaliokunnalle. Yhtiössä pidetään tärkeänä avointa tiedonkulkua.

Hallitus on vahvistanut organisaatiolle selkeät raportointi- ja tiedotusvas-

tuut, jotka ilmenevät hallinnon järjestämistä koskevasta ohjeistuksesta.

Selkeillä ja kattavilla raportointivastuilla varmistetaan hallituksen,

toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon päätöksenteon pohjaksi

tarvitseman riittävän ja kattavan tiedon saaminen yhtiön taloudesta,

toiminnasta, riskienhallinnasta, ulkoisten säännösten ja sisäisten

menettelytapojen noudattamisesta sekä ulkoisesta tiedosta liittyen

toimintaympäristöön ja markkinoiden kehitykseen. Raportoitavan

tiedon tulee olla luotettavaa, olennaista, ajan tasalla olevaa ja sovitussa

muodossa esitettyä.

LIIKETOIMINNAN KESTÄVYYS

Strategia

Wetteri Oyj on suomalainen autoalan pörssiyhtiö. Wetteri myy uusia

sekä käytettyjä autoja ja uusiin autoihin liittyviä lisäpalveluita ja erilaisia

autojen vakuutus- ja rahoituspalveluita. Lisäksi se tarjoaa huolto-,

korjaus- ja jälkimarkkinointipalveluita sekä katsastus- ja rengaspalveluita.

Asiakkaita ovat kuluttajat, yritysautoja hankkivat yritysasiakkaat ja auto-

vuokraamot. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Oulussa ja sillä on toimintaa 19

paikkakunnalla ympäri Suomen. Raportointikauden lopussa työntekijöitä

oli 764 henkilöä (2024: 940) ja raportointikauden aikana Wetterissä työs-

kenteli noin 803 henkilöä (2024: 1 016). Vuonna 2025 Wetterin liikevaihto

oli 434,1 miljoonaa euroa (2024: 514,5).

Vuonna 2025 Wetterin strategia perustui vahvaan kasvuun, jota haettiin

erityisesti epäorgaanisesti yritysostojen kautta. Strategisen valinnan

taustalla oli autoalalla käynnissä oleva historiallinen murros. Autokaupan

keskittyminen suuriin ja kannattaviin yksiköihin on alalla vallitseva

megatrendi, jonka taustalla on lukuisia pienempiä muutoksia niin tekno-

logiassa, alan toimintamalleissa ja kuluttajakäyttäytymisessä. Vuoden

2025 alussa Wetteri myi Power-liiketoiminnan, joka mahdollisti vahvan

keskittymisen henkilöautoihin ja käytettyihin kuorma-autoihin.

EU-tasoiset sähköistymis- ja päästövaatimukset vaikuttavat koko

autoalaan. Autoalan sähköistyminen tulee jatkumaan ja vaikuttamaan

tuotevalikoimaan ja markkinaan laajemmin. Sähköautoissa huoltovälit

ovat polttomoottoriautoja pidempiä, mutta autojen korjaukset teknisesti

vaativampia. Tämä puoltaa merkkihuollon käyttöä. Wetterin monimerk-

kistrategia ja liiketoimintamalli ovat vahvoja orgaanisen kasvun tekijöitä.

Wetteri toteutti vuonna 2025 yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa

hiilijalanjäljen laskennan raportointivuodelle 2024 GHG-protokollan

periaatteiden mukaisesti. Laskenta käsittää scope 1 & 2 -päästöt sekä

scope 3 -päästölähteet olennaisilta osin. Päästölaskenta toi Wetterille

näkyvyyden lähtötasoon, joka toimii pohjana tulevaisuuden tavoitease-

tantaan. Päästölaskentaa jatkettiin vuoden 2025 osalta.

Wetteri on sitoutunut autoalan Green Deal -sopimukseen, jonka

tavoitteena on edistää liikenteelle asetettujen CO

-päästö-

vähennystavoitteiden toteutumista, ajoneuvojen energia tehokkuuden

parantumista sekä biopolttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten käyttö-

voimien yleistymistä.

Suomalainen autokanta on Euroopan ikääntyneintä: autokannan

keski-ikä on yli 13 vuotta. Vanha autokanta hidastaa liikenteen päästö-

vähennystavoitteiden saavuttamista ja on samalla riski liikenneturval-

lisuudelle. Autokannan päivittämisellä voidaan edistää sekä vähäpääs-

töistä että nykyistä turvallisempaa autoilua.

Kestävyystavoitteisiin liittyvää työtä jatkettiin Wetterillä vuonna 2025,

mutta tarkempi tavoiteasetanta päätettiin tehdä päivitetyn strategian

julkaisun jälkeen. Wetteri julkaisi päivitetyn strategiansa kaudelle

2026–2028 marraskuussa 2025.

Päivitetyssä strategiassa Wetterin tärkein lyhyen aikavälin tavoite on

tuloskäänteen saavuttamisessa, mikä mahdollistaa tulevaisuuden

kannattavan kasvun. Strategiakaudella yhtiö keskittyy uusissa autoissa

kannattavan kasvun hakemiseen, mikä tarkoittaa merkkiedustusten

keskittämistä niihin brändeihin, jotka tukevat Wetterin tavoitteita

kannattavuudeltaan ja volyymiltaan. Lisäksi yhtiö aikoo tulevalla strate-

giakaudella panostaa vaihtoautoliiketoiminnan kasvattamiseen.

Wetteri huomioi kestävyysseikat marraskuussa 2025 päivitetyssä

strategiassaan nostamalla henkilöstökokemuksen yhdeksi strategiseksi

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Asiakas

• Yksityisasiakkaat:

kuluttajat

• Yritysasiakkaat:

yritysautot, leasingpalvelut

ja autovuokraamot

• Julkinen sektori:

mm. pelastuslaitokset,

viranomaiset, kaupungit

Auton myynti

tai vaihto

Jälleenmyynti

(Wetteri)

•

Uusien autojen ja lisäpalveluiden

myynti eri asiakasryhmille

• Käytettyjen autojen vaihto ja

jälleenmyynti

• Huolto-, korjaus- ja

jälkimarkkinointipalvelut

• Katsastus- ja rengaspalvelut,

rahoitusvaihtoehdot,

vakuutukset ja lisävarusteet

Elinkaaren loppu

Auton valmistus

• Ajoneuvojen suunnittelu, kehitys ja tuotanto

• Komponenttien ja osien hankinta

alihankkijoilta

• Tuotantoprosessi ja laadunvalvonta

• Logistiikka ja jakelu maahantuojille tai

alueellisille varastoille

Varaosien ja materiaalien

uudelleenkäyttö

Romutus ja kierrätys

ympäristömääräysten mukaisesti

Maahantuonti ja jakelu

• Autojen ja varaosien vastaanotto ja varastointi

• Kansallisten markkinoiden vaatimusten

mukaiset muutokset ja hyväksynnät

• Markkinointi- ja brändistrategian toteutus

alueellisesti

• Jälleenmyyjien tukeminen hinnoittelussa,

kampanjoissa ja koulutuksessa

painopistealueeksi. Oma työvoima on Wetterille tärkeä kasvun mahdol-

listaja. Wetterillä työskennellään päivittäin teknisesti vaativien töiden

parissa auton huolto- ja korjauspalveluissa, minkä vuoksi henkilöstön

työtyytyväisyys ja työturvallisuus tunnistettiin olennaiseksi osaksi

Wetterin kestävyystyötä.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Wetteri toimii ajoneuvokaupan arvoketjussa. Yhtiön liiketoimintamalli

perustuu laajaan merkkiedustukseen ja kattaviin palveluihin, jotka

ulottuvat uusien henkilö- ja hyötyajoneuvojen sekä raskaan kaluston

myynnistä huolto-, varaosa- ja vauriokorjaamopalveluihin sekä

vaihtoautokauppaan.

Keskeiset tuotantopanokset ovat ajoneuvot ja varaosat, jotka hankitaan

pitkäaikaisilta valmistajilta ja maahantuojilta, sekä osaava henkilöstö,

jonka asiantuntemus varmistaa palveluiden laadun. Lisäksi digitaaliset

järjestelmät ja data-analytiikka ovat olennainen osa toimintaa, tukien

myyntiä, huoltoa ja asiakaskokemusta.

Yhtiön toiminta tuottaa merkittäviä hyötyjä sidosryhmille. Asiakkaille

Wetteri tarjoaa laajan merkkivalikoiman, kattavat huoltopalvelut ja

helpon asioinnin digitaalisissa kanavissa, mikä parantaa auton elin-

kaaren hallintaa ja kustannustehokkuutta. Sijoittajille liiketoimintamalli

tuo kasvumahdollisuuksia, sillä Wetteri yhdistää orgaanisen kasvun

ja yritysostot. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta Wetteri edistää

päästöttömän autoilun siirtymää ja on sitoutunut Autoalan Green Deal

-ilmastosopimukseen.

Arvoketjun alkuvaiheessa ovat ajoneuvojen valmistajat ja maahantuojat,

joiden kanssa Wetteri tekee pitkäaikaisia sopimuksia. Loppupäässä ovat

asiakkaat ja loppukäyttäjät, joille yhtiö tarjoaa myynti-, huolto- ja korja-

uspalveluita. Jakelukanavat koostuvat fyysisistä toimipisteistä ja digi-

taalisista myyntialustoista, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Keskeiset

liikesuhteet liittyvät valmistajiin ja maahantuojiin, huoltosopimuksiin

yritysasiakkaille sekä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin jälkimarkkinapal-

veluiden kautta.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Wetterin merkittävimmät sidosryhmät ovat oma työvoima, asiakkaat,

kuluttajat ja loppukäyttäjät, sijoittajat, analyytikot, autojen maahan-

tuojat, toimittajat ja toimitusketjun työntekijät, edunvalvonta- ja toimi-

alajärjestöt, tutkijat, oppilaitokset ja opiskelijat sekä tiedotusvälineet.

Syksyllä 2025 näitä sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä kuultiin laajasti

sidosryhmäkyselyn sekä sidosryhmähaastatteluiden muodossa.

Wetteri käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa liiketoimin-

tansa kehittämiseksi. Asiakaspalautetta kerätään uusien ja käytettyjen

autojen myynnistä ja huolto- ja korjaustoiminnan osalta. Palautteenke-

ruuprosessi ja seurattavat mittarit vaihtelevat automerkeittäin ja lisäksi

Wetterillä on oma järjestelmä vaihtoautokaupan asiakastyytyväisyyden

mittaukseen. Automerkkien edustajat toimittavat asiakkailta kerätyn

palautteen Wetterille. Raportit käydään Wetterillä läpi merkkikohtaisissa

viikkopalavereissa ja raportoidaan johdolle kuukausittain sekä kvartaa-

leittain. Lisäksi osallistaminen tuo sidosryhmät mukaan yhtiön vastuul-

lisuustyöhön ja raportointiin sekä rikastuttaa Wetterin näkemyksiä sen

olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Syksyn 2025 sidosryhmäkuulemisen tulokset ja sidosryhmiltä saatu

palaute sekä näkemykset olennaisimmista vastuullisuusteemoista on

huomioitu Wetterin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä.

Sidosryhmien pääviestit ja keskeinen palaute raportoidaan säännölli-

sesti konsernin johdolle, joka vastaa palautteen huomioon ottamisesta

yhtiön toiminnassa. Sidosryhmäkyselyn ja -haastatteluiden tulokset on

raportoitu myös hallitukselle osana kaksinkertaisen olennaisuusana-

lyysin tulosten raportointia.

Sidosryhmä Vuorovaikutuskanava Tarkoitus Arviointimenetelmä Huomioidaan

Oma työvoima • Päivittäinen vuorovaikutus

• Yhteistoiminta henkilöstön

edustajien kanssa

• Työsuojelutoiminta ja

turvallisuushavainnot

• Sisäiset kanavat ja foorumit

vuorovaikutukselle

• Työtyytyväisyys

• Työturvallisuus

• Hyvinvointi

• Yhdenvertaisuus

• Syrjimättömyys

• Taitojen kehittäminen

• Henkilöstökyselyt

• Tavoite- ja

kehityskeskustelut

• Turvallisuushavainnot

• Tapaturmat

• Esihenkilötyön ja johtamisen

kehittäminen

• Epäkohtiin puuttuminen

• Koulutuksien järjestäminen

• Työturvallisuuden parantaminen

Asiakkaat, kuluttajat ja

loppukäyttäjät

• Asiakaspalvelutilanteet

• Digitaaliset asiakaspalvelukanavat

• Asiakaspalautteen keruu (omat

kyselyt, maahantuojien ja

vakuutusyhtiöiden lähettämät

kyselyt)

• Asiakastyytyväisyys ja

sitoutuminen

• Valikoiman kehittäminen

• Asiakkaan

opastaminen (mm.

liikenneturvallisuuteen

liittyen

• Asiakaspalaute ja

asiakastyytyväisyyden

mittaaminen

• Asiakas- ja palvelukokemuksen

parantaminen

• Myynti- ja huoltotoimintoihin

liittyvien prosessien kehittäminen

• Tarvike- ja tuotevalikoiman

kehittäminen

Sijoittajat, analyytikot • Sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat

• Toimipaikkavierailut

• Yhtiökokous

• Talous- ja muut yritysraportit,

pörssitiedotteet, yhtiön

internetsivut

• Hyvä hallinnointitapa

• Läpinäkyvyys

• Kestävä kasvu

• Sijoittajapalaute

• Sijoitusanalyysit

• Läpinäkyvän, oikean ja oikea-

aikaisen viestinnän tuottaminen

• Tapahtumien ja tapaamisten

kehittäminen

Autojen maahantuojat • Säännölliset tapaamiset ja

yhteydenpito

• Sujuva yhteistyö

• Läpinäkyvyys

• Ei erityistä

arviointimenetelmää

• Yhteistyön kehittäminen

Toimittajat ja

toimitusketjun

työntekijät

• Yhteistyökyselyt

• Auditoinnit

• Eettinen ilmoituskanava

• Tapaamiset

• Turvallisuus

• Työolot

• Toiminnan laatu

• Palautekeskustelut • Yhteistyön kehittäminen

Edunvalvonta- ja

toimialajärjestöt

• Tapaamiset

• Tapahtumat

• Esteiden ja haasteiden

tunnistaminen ja

vähentäminen

• Osaamisen jakaminen

• Ei erityistä

arviointimenetelmää

• Toimialaan liittyvän tiedon

hyödyntäminen

• Lainsäädäntöön liittyvien

esteiden ja mahdollisuuksien

tunnistaminen

Tutkijat, oppilaitokset,

opiskelijat

• Yhteistyöprojektit

• Opinnäytetyöt

• Harjoittelupaikat

• Tutkimusmahdollisuudet

• Osaamisen jakaminen

• Palautekeskustelut • Työnantaja- ja toimialamielikuvan

kehittäminen

• Urapolut ja työmahdollisuudet

• Opinnäytetyöaiheet

Tiedotusvälineet • Lehdistötiedotteet ja haastattelut,

• Julkaisut sekä yrityksen verkkosivut

ja sosiaalisen median kanavat

• Ajankohtainen ja

ajantasainen uutisointi

• Läpinäkyvyys

• Näkyvyys

• Artikkelien sävy ja

oikeellisuus

• Mediaseuranta

• Yhteistyön kehittäminen

• Tiedotusvälineitä palvelevan

sisällön tuottaminen (kuvat,

faktat, tiedotteet, sisällöt)

• Haastatteluiden ja tapaamisten

järjestäminen

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Tunnistaminen ja arviointi

Wetteri on päivittänyt kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (Double

Materiality Analysis, DMA) syksyllä 2025 aikaisemman olennaisuusa-

nalyysinsa pohjalta. Prosessin tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida

yrityksen toimintaan ja arvoketjuun liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet (Impact, Risks and Opportunities, IRO)

ESRS-standardien mukaisesti. Arviointi kattaa Wetterin omat toiminnot

sekä arvoketjun alku- ja loppupään olennaiset vaikutukset. Wetterin

kaikki toimipisteet sijaitsevat samantyyppisissä sijainneissa Suomessa,

joten eri toimipisteiden välillä ei ollut eroja tunnistettuihin vaikutuksiin,

riskeihin tai mahdollisuuksiin liittyen. Arviointi on tehty niillä tiedoilla,

mitä on ollut käytettävissä. Arvoketjun kestävyysvaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia on arvioitu ensisijaisesti yleisellä ja koko arvoketjun

tasolla, ei maantieteellisesti tai erillisten, maakohtaisten riskin-

arviointien kautta.

Olennaisuusanalyysi toteutettiin viiden vaiheen kautta:

1) Kontekstin ymmärtäminen: Nykytila-analyysi, arvoketjun kartoitus

ja sidosryhmien osallistaminen.

2) IROjen tunnistaminen: Wetteri tunnisti 110 kestävyyteen liittyvää

vaikutusta, riskiä ja mahdollisuutta.

3) Arviointi kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteella: Jokainen

IRO arvioitiin sekä vaikutuksen olennaisuuden (Impact Materiality)

että taloudellisen olennaisuuden (Financial Materiality) näkökul-

masta lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

4) Priorisointi: IROt pisteytettiin ja sijoitettiin olennaisuusmatriisiin.

Raja-arvoksi määritettiin 12 pistettä; tämän ylittävät seikat luokitel-

tiin olennaisiksi.

5) Validointi: Tulokset vahvistettiin Wetterin hallituksen toimesta.

Arvioinnissa käytetyt aikajänteet:

• Lyhyt aikaväli: kuluva tilikausi

• Keskipitkä aikaväli: 5 vuotta

• Pitkä aikaväli: yli 5 vuotta.

Olennaisuusarvioinnin yhteydessä Wetteri toteutti laajan sidosryhmä-

kuulemisen syksyllä 2025. Prosessi sisälsi sekä kyselyn että haastattelut.

Sidosryhmäkuuleminen kattoi sekä sisäiset sekä ulkoiset sidosryhmät,

joiden tulokset vaikuttivat olennaisuusarviointiin. Sidosryhmien näke-

mykset integroitiin olennaisuusarviointiin pisteytyksen ja priorisoinnin

tueksi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä, energiatehokkuus,

jätteiden hallinta, työolot ja yhdenvertaisuus nousivat sidosryhmien

palautteessa keskeisiksi teemoiksi, mikä vahvisti niiden asemaa olen-

naisuusmatriisissa. Vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä ei

toistaiseksi ole ollut mahdollisuutta kuulla.

Vaikutusten arviointi

ESRS 1 määrittelee vaikutuksen olennaisuuden arvioinnin kriteerit, joita

Wetteri soveltaa kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissään. Arvioin-

nissa on otettu huomioon Wetterin toimintaympäristö Suomessa ja

liiketoimintamalli. Olennaisuus arvioitiin mittakaavan, laaja-alaisuuden,

korjaamattoman luonteen sekä todennäköisyyden avulla. Jokainen

tekijä pisteytettiin asteikolla 0–5.

Kielteiset vaikutukset:

• Tosiasiallisten kielteisten vaikutusten olennaisuus perustuu

vaikutuksen vakavuuteen

• Mahdollisten kielteisten vaikutusten osalta arviointi perustuu

vakavuuteen ja todennäköisyyteen, joka sai arvosanan 0–4 väliltä.

Mahdollisissa ihmisoikeusvaikutuksissa vakavuus on ensisijainen

todennäköisyyteen nähden.

Vakavuus määritetään kolmen tekijän perusteella:

• Mittakaava (vaikutuksen merkittävyys)

• Laaja-alaisuus (vaikutusten levinneisyys)

• Korjaamaton luonne (kuinka vaikea vaikutusta on korjata).

Myönteiset vaikutukset:

• Tosiasiallisten myönteisten vaikutusten olennaisuus perustuu vaiku-

tuksen mittakaavaan ja laaja-alaisuuteen

• Mahdollisten myönteisten vaikutusten osalta arviointi perustuu

laaja-alaisuuden ja mittakaavan lisäksi todennäköisyyteen, joka sai

arvosanan 0–4 väliltä.

Riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Riskien ja mahdollisuuksien pisteytys perustui taloudellisen vaiku-

tuksen suuruuteen ja todennäköisyyteen. Kumpikin tekijä pisteytettiin

asteikolla 0–5. Taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia arvioitaessa

tunnistettiin riippuvuuksilla esimerkiksi ekosysteemipalveluihin, mutta

LEAP-analyysiä ei tehty.

Vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden tulokset normalisoitiin

asteikolle 0–15.

• < 5 = minimaalinen

• 5–8 = informatiivinen

• 8–10 = tärkeä

• 10–12 = merkittävä

• ≥ 12 = kriittinen

Raportoinnin olennaisuuden raja-arvoksi määriteltiin kriittiset vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet, eli ne, jotka saivat olennaisuusarvo-

sanan 12 tai yli.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset on käsitelty johtoryh-

mässä ja hallituksessa. Vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja

hallintaprosessia ei ole sisällytetty yrityksen yleiseen riskinhallintapro-

sessiin. Kestävyysaiheisia riskejä ei ole priorisoitu suhteessa muihin

riskityyppeihin.

Olennaisuusanalyysin arviointiprosessi on muuttunut edellisestä rapor-

toinnista, sillä se toteutettiin toisen palveluntarjoajan työkalun avulla.

Arvioinnissa hyödynnettiin myös akateemisia tutkimuksia ja muita tieto-

lähteitä kuten ENCORE-tietokantaa. Vuonna 2025 toteutettiin sidosryh-

mäkysely, joka laajennettiin koskemaan myös henkilöstöä ja asiakkaita.

Vuoden 2025 olennaisuusanalyysi sisälsi olennaisuusrajan määrittelyn

ja tarkemman arviointiasteikon edelliseen analyysiin verrattuna. Kaksin-

kertaisen olennaisuusanalyysin perusteella nousseita aihealueita tullaan

tarkastelemaan säännöllisesti, ja vuorovaikutusta strategian ja liiketoi-

mintamallin kanssa arvioidaan tarkastelun perusteella.

Ensimmäiseen raporttiin verrattuna raportoitavien standardien määrää

on vähennetty kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin päivityksen

tuloksena. Raportoitavia aiheita on tarkennettu ja priorisoitu, jolloin

raportointi keskittyy vain kriittisimpiin vastuullisuusteemoihin. Vuoden

2025 kestävyysraportista jäävät pois E2 Pilaantuminen, S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät ja G1-standardin osa-aihe Suhteet tavaran- ja palveluntoi-

mittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.

Ei-olennaiset ESRS-aiheet

Pilaantumista (E2), vesi- ja meriluonnonvaroja (E3) sekä biologista

monimuotoisuutta ja ekosysteemejä (E4) koskevia teemastandardeja ei

arvioitu olennaisiksi aiheiksi Wetterin kaksinkertaisessa olennaisuusana-

lyysissä. Wetteri on arvioinut näihin teemoihin liittyen oman toiminnan

ja arvoketjun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaikkien standardien

mukaisten osa-aiheiden ja osa-osa-aiheiden osalta niillä tiedoilla,

mitä on ollut käytettävissä, sidosryhmien näkemykset huomioiden.

Arvoketjun kestävyysvaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu

ensisijaisesti yleisellä ja koko arvoketjun tasolla, ei maantieteellisesti

tai erillisten, maakohtaisten riskinarviointien kautta. Sidosryhmien

näkemyksiä kartoitettiin osana kaksinkertaista olennaisuusarviointia,

ja kartoitus sisälsi kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet. Lisäksi

luontoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

misessa ja arvioinnissa käytettiin soveltuvin osin ENCORE (Exploring

Natural Capital, Opportunities, Risks, and Exposure) -tietokantaa.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä,

siirtymä- tai järjestelmäriskejä ei arvioitu erikseen.

Wetterin tunnistetut pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja riskit

liittyvät sekä omaan toimintaan että loppukäyttäjiin ja yhteiskuntaan.

Ne liittyvät pääasiassa ajoneuvojen käytön aiheuttamiin päästöihin

(pakokaasut, katupöly, mikromuovit renkaista) huolto-, korjaamo-,

maalaamo- sekä tukku- ja jakelutoiminnan maaperä- ja vesipäästö-

riskeihin ja näistä mahdollisesti seuraaviin puhdistuskustannuksiin ja

mainehaittoihin.

Ilmansaasteet ja mikromuovit ovat olennaisia autoalalla. Wetterillä ei

kuitenkaan ole vaikutusmahdollisuuksia ajoneuvon suunnitteluun,

painoon tai kuluttajien ajotottumuksiin tai rengasvalintoihin. Wetteri ei

voi myöskään jättää huollon jälkeisiä testiajoja tekemättä välttääkseen

renkaista aiheutuvia mikromuoveja. Sidosryhmäkuulemisessa mikro-

muovit ja ilmansaasteet eivät nousseet olennaisiksi aiheiksi. Näiden

tietojen ja vertailuanalyysin perusteella saastumiseen liittyviä vaiku-

tuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei arvioitu yhtiön kannalta olennaisiksi.

Mahdollinen tuleva ilmanlaatua ja terveyttä koskeva sääntely saattaa

vähentää sellaisten ajoneuvojen myyntiä, jotka aiheuttavat ilman

epäpuhtauksia. Vaikutusta kuitenkin pidetään Wetterin vastuullisuusra-

portoinnin kannalta ei-olennaisena. Riski on pitkän aikavälin ja välillinen,

ja sitä lieventää esimerkiksi yhtiön kyky mukauttaa tuotevalikoimaansa

sääntelyn vaatimukset täyttäviin ajoneuvoihin. Lisäksi sidosryhmä-

kysely ei tunnistanut tätä aihetta yhtiön keskeisimpien olennaisten

teemojen joukkoon.

Wetteri käyttää vettä kiinteistössään ja erityisesti autokorjaamo- ja

maalaamotoiminnoissaan sekä myymiensä autojen pesussa. Runsas

vedenkulutus voi aiheuttaa esimerkiksi makean veden lähteiden

ehtymistä ja elinympäristöjen tuhoutumista. Suomen olosuhteissa

riskiä voidaan kuitenkin pitää rajallisena, sillä Suomessa makean veden

saatavuus on yleisesti hyvä. Yhtiön toiminta on volyymiltaan vähäistä

verrattuna alueelliseen vedenkäyttöön kokonaisuutena, eikä se kohdistu

vesipulasta kärsiviin alueisiin. Autopesusta tai huoltotoiminnasta tulevan

jäteveden puutteellinen käsittely voi johtaa siihen, että epäpuhtaudet

(esim. öljyt, pesuaineet, raskasmetallit) päätyvät hulevesijärjestelmiin tai

paikallisiin vesistöihin. Öljynerotuskaivot tyhjennetään säännöllisesti ja

niiden kuntoa tarkkaillaan, jotta päästöjen riski pintavesiin ja maaperään

minimoidaan, ympäristölainsäädännön vaatimukset täyttyvät ja jäte-

vesien käsittely pysyy jatkuvasti vaaditulla tasolla. Vedenkulutuksen

vähentämiskeinojen löytäminen voisi tuoda yritykselle kustannus-

säästöjä. Yhtiön toiminnassa veden kokonaiskulutus on kuitenkin

suhteellisen vähäistä, ja Suomen nykyinen veden hinnoittelu on

kohtuullisella tasolla. Näin ollen mahdolliset taloudelliset säästöt veden-

käyttöä tehostamalla arvioidaan yhtiön mittakaavassa rajallisiksi, eikä

vedenkulutus muodosta olennaista kustannus- tai liiketoimintariskiä

nykyisissä olosuhteissa. Mahdolliset vesipäästöt meriin liittyvät ensisijai-

sesti siihen, että jätevedet tai hulevedet voivat kulkeutua vesistöketjun

kautta lopulta myös Itämereen. Vaikutusketju on kuitenkin Suomen

oloissa Wetterin toiminnan osalta hyvin epäsuora ja riskiä voidaan pitää

vähäisenä, sillä jätevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta kunnal-

liseen viemäriverkkoon, jossa ne käsitellään jätevedenpuhdistamoilla

ennen vesistöihin johtamista.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

E4-standardin ala-aiheiden ja ala-ala-aiheiden tarkastelun mukaan

ajoneuvojen osien ja lisävarusteiden myynti voi aiheuttaa CO₂- ja

muiden välillisten kasvihuonekaasupäästöjen vapautumista jakelussa

käytetyistä polttoaineista ja kemikaaleista. Liiketoiminnan harjoitta

minen kiinteistöissä (toimistot, varastot, säilytystilat ja liikkeet) edel-

lyttää maa-alan käyttöä. Niiden vaikutukset ympäristöön on huomioitu

kaavoitus-, rakentamis- ja mahdollisissa lupaprosesseissa. Lisäksi

ajoneuvojen huolto on riippuvaista ekosysteemien tarjoamista veden

hankintapalveluista. Ympäristönsuojelulaki säätelee autokorjaamoiden

ja -huoltamoiden toimintaa, ja se säätelee muun muassa vedenkäyttöä.

Nämä ala-aiheet tunnistettiin olennaisuudeltaan mataliksi, ja muut

standardin ala-aiheista ja ala-ala-aiheista arvioitiin vaikutuksiltaan mini

maalisiksi. Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit eivät nousseet

olennaiseksi, koska Wetterin toimipisteet eivät sijaitse luonnon moni

muotoisuuden näkökulmasta herkillä alueilla tai sellaisten läheisyydessä.

Arvoketjun työntekijöihin liittyviä aihealueita ei tunnistettu olennaiseksi,

koska liittyviä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei ole noussut esiin

heille tehdyissä yhteistyökyselyissä, sidosryhmähaastatteluissa eikä

olennaisuusanalyysin ensimmäisessä vaiheessa tehdyssä arvioinnissa.

Yhteistyöstä saadun palautteen tai olennaisuusanalyysin ensim

mäisessä vaiheessa tehdyn arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu

sellaisia näkökohtia, joiden vuoksi vaikutusten kohteena oleva yhteisö

nousisi olennaiseksi.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta usea aihe nousi tärkeäksi, mutta

ei yli kriittisen raportointirajan. Lisäksi sidosryhmäkuulemisen suurin

vastaajaryhmä oli kuluttajat, eivätkä he nostaneet heihin liittyviä

vaikutuksia tärkeimmiksi vastuullisuusteemoiksi. Vuonna 2024 Wetteri

raportoi yhtä S4-standardin osa-aluetta liittyen kuluttajien sosiaali

seen inkluusioon ja sitä perusteltiin haitallisiin markkinakäytäntöihin

liittyvillä riskeillä. Vuoden 2025 uudelleenarvioinnissa tätä osa-aluetta ei

tunnistettu olennaiseksi. Wetterin johdon näkemyksen mukaan yhtiön

markkinointikäytännöt noudattavat hyvän markkinatavan käytäntöjä.

Lisäksi pääpaino Wetterin markkinoinnista on viime vuosien aikana

kohdistunut pääasiassa uusien autojen markkinointiin, jossa sisällön,

ulkoasun ja usein mediavalinnatkin sanelevat autojen valmistajat ja

maahantuojat. Riski hyvästä markkinointitavasta poikkeaville tapah

tumille on siksi vähäinen. Edellisvuoden tapaan mitkään muut S4:n

osa-alueet eivät nousseet pisteytyksessä olennaisiksi.

Muita olennaisia yhteisökohtaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia

ei tunnistettu.

Olennaiset ESRS-aiheet

Wetterin olennaisuuden arvioinnin perusteella yrityksen toimintaan

liittyy useita vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka kytkeytyvät

sen liiketoimintamalliin ja strategiaan. Yrityksen liiketoiminta perustuu

autojen myyntiin ja huoltoon, mikä luo sekä ympäristöön että ihmisiin

kohdistuvia vaikutuksia koko arvoketjussa. Arvoketjun vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on arvioitu kaikkien standardien mukaisten

osa-aiheiden ja osa-osa-aiheiden osalta niillä tiedoilla, mitä on ollut

käytettävissä, sidosryhmien näkemykset huomioiden. Arvoketjun

kestävyysvaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu ensisijaisesti

yleisellä ja koko arvoketjun tasolla, ei maantieteellisesti tai erillisten,

maakohtaisten riskinarviointien kautta.

Ilmastonmuutos (E1): llmastonmuutoksen hillinnän osalta Wetterin

toiminnassa on todettu sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia.

Vaikutuksista merkittävin negatiivinen on fossiilisilla polttoaineilla

toimivien autojen myynti, joka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä koko

arvoketjussa. Positiivinen vaikutus syntyy vähäpäästöisten ajoneuvojen

myynnistä, mikä edistää liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Mahdollisuutena nähdään vähäpäästöisten autojen kysynnän kasvu,

joka voi lisätä Wetterin myyntivolyymiä. Energiankäytön osalta negatii

vinen vaikutus liittyy kiinteistöjen energiankulutukseen, joka aiheuttaa

päästöjä. Samalla on tunnistettu mahdollisuus parantaa energiaoma

varaisuutta esimerkiksi aurinkopaneelien avulla, mikä voi tuoda kustan-

nussäästöjä. Vähäpäästöisten ajoneuvojen kysynnän kasvu on koko

toimialaa koskeva mahdollisuus, jota Wetteri hyödyntää jo aktiivisesti

liiketoiminnassaan. Energiaomavaraisuuden lisääminen esimerkiksi

aurinkopaneelien avulla on yleinen mahdollisuus kiinteistöjä omistaville

toimijoille. Wetteri ei tehnyt uusia aurinkopaneeli-investointeja vuonna

2025, vaan sen käytössä olevat paneelit on otettu käyttöön aikaisem

pina vuosina. Koska kyseessä ovat yleisluonteiset mahdollisuudet ja

niitä koskevat analyysit ovat epävarmoja, ei taloudellisten vaikutusten

esittäminen määrällisinä mittareina ole tarkoituksenmukaista.

Wetteri ei ole tehnyt ESRS E1-standardissa tarkoitettua

ilmastoskenaarioanalyysiä.

Resurssien käyttö ja kiertotalous (E5): Resurssien käytön ja kierto

talouden näkökulmasta negatiivisena vaikutuksena on merkittävä

jätteiden synty autokorjaamo- ja maalaamotoiminnassa. Tämä edistää

luonnonvarojen ehtymistä, elinympäristöjen tuhoutumista, saastumista

ja ilmastonmuutosta, sekä ulottuu koko yhtiön arvoketjuun.

Oma työvoima (S1): Työllisyysturvan osalta vaikutus on positiivinen:

suurimmalla osalla Wetterin työntekijöistä on vakituinen työsuhde, mikä

tukee sitoutumista ja hyvinvointia.

Työterveys ja -turvallisuus sisältää useita vaikutuksia, riskejä ja mahdol

lisuuksia. Vaikutuksista negatiivinen liittyy kemikaalien ja öljyjen

käyttöön autokorjaamoissa ja maalaamoissa, mikä voi aiheuttaa

terveysriskejä erityisesti onnettomuustilanteissa. Positiivinen vaikutus

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

syntyy siitä, että Wetteri panostaa perehdytykseen ja turvallisuus-

suunnitelmiin, mikä parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Lisäksi on tunnistettu negatiivinen vaikutus, jos työntekijät kokevat

työhyvinvoinnin jäävän vähälle huomiolle, mikä voi heikentää jaksa

mista. Riskeinä nähdään työtapaturmien mahdollisuus, joka voi

aiheuttaa taloudellisia menetyksiä sairaanhoitokulujen ja menetettyjen

työpäivien kautta. Mahdollisuutena terveet työntekijät lisäävät tuotta

vuutta ja vähentävät kustannuksia.

Yhdenvertaisuuden osalta negatiivinen vaikutus liittyy autoalan mies

valtaisuuteen, mikä vaikeuttaa sukupuolten tasa-arvon toteutumista.

Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen osalta negatiivinen vaikutus

syntyy koulutuksen puutteesta, mikä voi heikentää työtyytyväisyyttä ja

hyvinvointia. Riski on, että riittämätön osaaminen johtaa työntekijöiden

ja asiakkaiden menetykseen.

Lisäksi on tunnistettu erillinen riski houkuttelevan työnantajakuvan

osalta: epäonnistuminen pätevien työntekijöiden rekrytoinnissa ja

säilyttämisessä voi aiheuttaa välittömiä taloudellisia menetyksiä

erityisesti mekaanikkojen ammattiryhmässä, mikäli nämä päättävät

vaihtaa työpaikkaa.

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1): Liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvä yrityskulttuuri tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi Wetterin

kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä. Olennaisiksi taloudellisiksi

riskeiksi tunnistettiin tilanteet, joissa Wetteri ei mahdollisesti onnistu

luomaan yhtenäistä yrityskulttuuria tai vahvistamaan kestävyyttä

tukevaa kulttuuria. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät riskit

vaikuttavat toteutuessaan kielteisesti työntekijöiden sitoutumiseen ja

suorituskykyyn sekä lopulta taloudelliseen tulokseen kuin myös yhtiön

kestävän kehityksen suorituskykyyn, mikä puolestaan voi karkottaa

sijoittajia. Negatiiviseksi vaikutukseksi tunnistettiin toimipisteiden

erilaiset toimintatavat, jolla voi olla negatiivinen vaikutus henkilöstön

työhyvinvointiin.

Resilienssianalyysi ja muutokset edelliseen raportointikauteen

Wetteri ei ole tehnyt ESRS E1-standardissa tarkoitettua resilienssiana-

lyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä.

Myöskään ilmastoskenaarioanalyysiä ei vielä ole tehty. Wetteri on

vähentänyt raportoitavia aiheita erityisesti ympäristö- ja sosiaalitee

moissa, ja raportoinnista on jääneet pois E2 Pilaantuminen sekä S4

Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Wetteri keskittyy raportoinnissaan yhtiön

toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin.

Raportointikaudella ei ole ollut merkittäviä vaikutuksista, riskeistä tai

mahdollisuuksista johtuvia taloudellisia vaikutuksia Wetterin taloudel

liseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin ja näiden

arvioidaan jäävän vähäisiksi niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Wetterillä ei ole suunnitteilla sellaisia muutoksia liiketoimintaansa, joista

olisi odotettavissa edellä mainittuja taloudellisia vaikutuksia liittyen

vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin.

Wetterin kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin perustuvat olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Aihe Osa-aihe Vaikutus, riski tai mahdollisuus Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti

E - Ympäristö

ESRS E1 - Ilmaston muutos Ilmastonmuutoksen hillintä Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Wetteri myy autoja, jotka toimivat fossiilisilla polttoaineilla,

mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Koko arvoketju Lyhyt

ESRS E1 - Ilmaston muutos Ilmastonmuutoksen hillintä Tosiasiallinen positiivinen

vaikutus

Wetteri myy vähäpäästöisiä ajoneuvoja, mikä edistää

liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Oma toiminta ja

arvoketjun alavirta

Lyhyt

ESRS E1 - Ilmaston muutos Ilmastonmuutoksen hillintä Mahdollisuus Vähäpäästöisten ajoneuvojen kysynnän kasvu voi kasvattaa

Wetterin myyntivolyymia.

Oma toiminta ja

arvoketjun alavirta

Lyhyt

ESRS E1 - Ilmaston muutos Ilmastonmuutoksen hillintä Riski EU-asetus kieltää CO

-päästöjä aiheuttavien uusien henkilö-

ja pakettiautojen myynnin vuodesta 2035 alkaen.

Koko arvoketju Pitkä

ESRS E1 - Ilmaston muutos Energia Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Wetteri toimii kymmenissä kiinteistöissä, joiden

energiankulutus aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS E1 - Ilmaston muutos Energia Mahdollisuus Energiaomavaraisuuden tavoittelu esimerkiksi

aurinkopaneelien asentamisen kautta voi tuoda Wetterille

kustannussäästöjä.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS E5 - Resurssien käyttö ja

kiertotalous

Jäte Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Wetteri tuottaa merkittäviä määriä jätettä erityisesti

autokorjaamo- ja maalaamotoiminnassaan, edistää

luonnonvarojen ehtymistä, elinympäristöjen tuhoutumista,

saastumista ja ilmastonmuutosta.

Koko arvoketju Lyhyt

S - Sosiaalinen vastuu

ESRS S1 - Oma työvoima Työllisyysturva Tosiasiallinen positiivinen

vaikutus

Selvällä enemmistöllä Wetterin työntekijöistä on vakituinen

työsuhde, mikä voi parantaa työntekijöiden sitoutumista ja

hyvinvointia.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Riski Jos yritys epäonnistuu pätevien työntekijöiden hankinnassa

ja työntekijöiden säilyttämisessä, sillä olisi välitön

negatiivinen taloudellinen vaikutus, varsinkin jos mekaanikot

päättävät lähteä. Työntekijöiden pysyvyys on avainasemassa

autoteollisuudessa, jossa brändikohtaiset koulutukset jne.

ovat yleisiä.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Mahdollinen negatiivinen

vaikutus

Autokorjaamo- ja maalaamotoiminnassa käytetään

kemikaaleja ja öljyjä, jotka voivat aiheuttaa kielteisiä

terveysvaikutuksia Wetterin työntekijöille erityisesti

onnettomuustilanteissa.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Tosiasiallinen positiivinen

vaikutus

Wetteri pyrkii varmistamaan työntekijöidensä terveyden

ja turvallisuuden räätälöidyllä perehdytyksellä ja toimialan

mukaisilla turvallisuussuunnitelmilla.

Oma toiminta Lyhyt

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Aihe Osa-aihe Vaikutus, riski tai mahdollisuus Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Sijainti arvoketjussa Aikahorisontti

ESRS S1 - Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Riski Työtapaturmat voivat aiheuttaa monenlaisia taloudellisia

vaikutuksia, kuten sairaanhoitokuluja ja työpäivien

menetyksiä.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Mahdollisuus Terveet työntekijät ovat tuottavampia, heillä on pienemmät

terveydenhuoltokustannukset ja harvemmin sairauslomia.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Työterveys ja -turvallisuus Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Työntekijöiden kokemus, että ei kiinnitetä riittävästi

huomiota työhyvinvointiin voi vaikuttaa negatiivisesti

työntekijöiden työssä jaksamiseen.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja

yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille

Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Autoala on miesvaltainen ala, jossa sukupuolten tasa-arvoa

on vaikea saavuttaa.

Oma toiminta Keskipitkä

ESRS S1 - Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja

yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille

Mahdollisuus Naisten lisääminen myyntiin voisi vaikuttaa myönteisesti

Wetterin liiketoimintaan myynnillisesti että maineen kautta.

Oma toiminta Keskipitkä

ESRS S1 - Oma työvoima Koulutus ja taitojen

kehittäminen

Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Koulutusta ja osaamisen kehittämistä tulisi lisätä.

Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen puute voi

vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja

hyvinvointiin.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS S1 - Oma työvoima Koulutus ja taitojen

kehittäminen

Riski Riittämätön koulutus ja osaamisen kehittäminen voivat

johtaa työntekijöiden ja asiakkaiden menettämiseen

osaamisen puutteen vuoksi.

Oma toiminta Lyhyt

G - Hallintotapa

ESRS G1 - Liiketoiminnan

harjoittaminen

Yrityskulttuuri Tosiasiallinen negatiivinen

vaikutus

Erilaiset toimintatavat toimipisteissä voivat aiheuttaa

hämmennystä työntekijöissä ja vaikuttaa negatiivisesti

heidän työhyvinvointiinsa.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS G1 - Liiketoiminnan

harjoittaminen

Yrityskulttuuri Riski Jos yhtenäisen kestävän yrityskulttuurin luomisessa

epäonnistutaan, niin sillä voi olla vaikutuksia työntekijöiden

sitoutumiseen tai tuottavuuteen ja siten myös taloudelliseen

tulokseen.

Oma toiminta Lyhyt

ESRS G1 - Liiketoiminnan

harjoittaminen

Yrityskulttuuri Riski Epäonnistuminen vahvan kestävän kehityksen kulttuurin

luomisessa voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen kestävän

kehityksen suorituskykyyn, mikä puolestaan voi karkottaa

sijoittajia.

Oma toiminta Lyhyt

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Muusta EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet (Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä)

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21

kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 13

Komission delegoitu asetus (EU)

2020/1816 (5), liite II

Kestävyyden hallinnointi – Hyvä

hallinto

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen

jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Kestävyyden hallinnointi – Hyvä

hallinto

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 10

Kestävyyden hallinnointi – Hyvä

hallinto

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin

polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan

d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)

2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön

liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot

ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää

riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien

tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin

aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

(7) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn

ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan

d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Ei olennainen

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma

ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2

artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja

tavoitteet

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset

16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Vastuiden luottoluokka toimialan,

päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin

mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohdan d–g alakohdat ja 12

artiklan 2 kohta

E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja

tavoitteet

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

6 artikla

E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja

tavoitteet

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan

(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5 ja taulukon 2

indikaattori 5

E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5

E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka

liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan

merkittävillä aloilla 40–43 kohdat

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 6

E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope

2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Vastuiden luottoluokka toimialan,

päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin

mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan

1 kohta

E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen

bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohdat

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8

artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2

artiklan 1 kohta

Ei olennainen

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Siirtymäsäännöstä hyödynnetään

vaadittujen tietojen osalta

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin

ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan

a alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU)

2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen

riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen

riski

Siirtymäsäännöstä hyödynnetään

vaadittujen tietojen osalta

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien

omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu

olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU)

2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen

riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen

riski

Siirtymäsäännöstä hyödynnetään

vaadittujen tietojen osalta

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c

alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoasetus

(EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden

energiatehokkuus

Siirtymäsäännöstä hyödynnetään

vaadittujen tietojen osalta

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69

kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Siirtymäsäännöstä hyödynnetään

vaadittujen tietojen osalta

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen

ja maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 8, taulukon 2

indikaattorit 1, 2 ja 3

Ei olennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9

kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 7

Ei olennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13

kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 8

Ei olennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14

kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

Ei olennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn

veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.2

Ei olennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuu-

tiometreinä oman toiminnan liikevaihtoa kohti

laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.1

Ei olennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i

alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 7

Ei olennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b ala-kohta Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 10

Ei olennainen

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 14

Ei olennainen

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta

koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24

kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 11

Ei olennainen

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt

tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

Ei olennainen

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 15

Ei olennainen

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 13

E5 Kiertotalous – Mittarit

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen

jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 9

E5 Kiertotalous – Mittarit

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14

kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 13

S1 Oma työvoima – Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten

riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 12

S1 Oma työvoima – Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

20 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

S1 Oma työvoima – Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21

kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Kestävyyden hallinnointi –

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportointiin liittyen

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 11

S1 Oma työvoima –

Toimintaperiaatteet ja prosessit

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä

koskevat toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 1

S1 Oma työvoima –

Toimintaperiaatteet ja prosessit

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 5

S1 Oma työvoima –

Toimintaperiaatteet ja prosessit

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä

ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88

kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II S1 Oma työvoima – S1-14 Terveys ja

turvallisuus

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio

ESRS S1-14 Loukkaantumisten,

onnettomuuksien, kuolemantapausten tai

sairauksien vuoksi menetettyjen päivien

määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 3

Siirtymäsäännöstä hyödynnetään

vaadittujen tietojen osalta

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II S1 Oma työvoima – S1-16 Palkkaus

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman

suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 8

S1 Oma työvoima – S1-16 Palkkaus

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 7

S1 Oma työvoima – S1-17 Syrjintä ja

häirintä

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 10 ja taulukon 3

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S1 Oma työvoima – S1-17

Ihmisoikeusrikkomukset

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava

lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski

arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattorit 12 ja 13

Ei olennainen

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Ei olennainen

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattorit 11 ja 4

Ei olennainen

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Ei olennainen

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19

kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Ei olennainen

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Ei olennainen

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Osio

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Ei olennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Ei olennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Ei olennainen

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Ei olennainen

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Ei olennainen

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 15

Ei olennainen

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu

10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 6

Ei olennainen

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot

24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 16

Ei olennainen

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Viite Tiedonantovaatimus Osio

ESRS2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyyden hallinnointi

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyyden hallinnointi

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyden hallinnointi

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Kestävyyden hallinnointi

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyyden hallinnointi

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Liiketoiminnan kestävyys

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Liiketoiminnan kestävyys

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

IRO-2 Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Olennaiset ESRS-aiheet

ESRS E1 Ilmastonmuutos

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja tavoitteet

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet E1 Ilmastonmuutos – Toimintaperiaatteet

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja tavoitteet

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja tavoitteet

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden jakauma E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt E1 Ilmastonmuutos – Mittarit

ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyden sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

ESRS 2 SBM-3 Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien ja siirtymäriskien merkitys sekä ilmastonmuutoksen liiketoimintavaikutuksiin

liittyvä resilienssi- ja skenaarioanalyysi

E1 Ilmastonmuutos – Toimenpiteet ja tavoitteet

ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Viite Tiedonantovaatimus Osio

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet E5 Kiertotalous – Toimintaperiaatteet

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit E5 Kiertotalous – Toimenpiteet ja tavoitteet

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet E5 Kiertotalous – Toimenpiteet ja tavoitteet

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset E5 Kiertotalous – Mittarit

ESRS 2 IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS S1 Oma työvoima

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet S1 Oma työvoima – Toimintaperiaatteet ja prosessit

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa S1 Oma työvoima – Toimintaperiaatteet ja prosessit

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi S1 Oma työvoima – Toimintaperiaatteet ja prosessit

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

S1 Oma työvoima – Toimenpiteet ja tavoitteet

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

S1 Oma työvoima – Toimenpiteet ja tavoitteet

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet S1 Oma työvoima – Mittarit

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit S1 Oma työvoima – Mittarit

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) S1 Oma työvoima – Mittarit

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset S1 Oma työvoima – Mittarit

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet G1 Liiketoiminnan harjoittaminen – Toimintaperiaatteet

ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli GOV-1 Kestävyyden hallinnointi

ESRS 2 IRO-1 Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

IRO-1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

E Ympäristötiedot

RAPORTOINTI EU-TAKSONOMIA-ASETUKSEN MUKAISESTI

Wetterin EU-taksonomiaa koskeva raportointi noudattaa Euroopan

Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (annettu 18.6.2020)

määräyksiä ja niihin tehtyjä täydennyksiä. Wetteri soveltaa raportoin-

nissa komission delegoitua asetusta (EU) 2026/73 EU:n luokitusjär-

jestelmäasetuksen mukaisesti. EU-taksonomian luokitusjärjestelmä

määrittelee, mitkä taloudelliset toimet ovat ympäristön kannalta

kestäviä. Taksonomia määrittelee tieteeseen perustuvat kriteerit, joiden

avulla yritykset, sijoittajat ja poliittiset päättäjät tunnistavat ja vertaavat

kestäviä taloudellisia toimia, jotka edistävät merkittäviä ilmasto- ja

ympäristötavoitteita varmistaen samalla, ettei näillä toiminnoilla ole

merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. EU-taksonomian

tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä, ohjata investointeja kestäviin

hankkeisiin ja estää viherpesua tarjoamalla yhteinen määritelmä kestä-

välle toiminnalle rahoitus- ja yrityssektoreilla.

EU-taksonomia pohjautuu EU:n sääntelyyn, jossa on tunnistettu kuusi

ympäristötavoitetta. Taloudellista toimintaa, joka edistää yhtä kuudesta

ympäristötavoitteesta aiheuttamatta merkittävää haittaa muihin

ympäristötavoitteisiin, voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.

Ympäristötavoitteet ovat:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

4. Siirtyminen kiertotalouteen

5. Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen.

Wetteri aloitti EU-taksonomiatyön vuonna 2022 ja julkaisi ensimmäisen

EU-taksonomiaraportin vuonna 2023 osana vuosikertomusta.

Taksonomiakelpoisuus Wetterin liiketoiminnassa

Wetterin liiketoiminta jakautuu uusien henkilöautojen ja vaihtoautojen

kauppaan, hyötyajoneuvojen ja raskaan kaluston kauppaan sekä

kattaviin jälkimarkkinapalveluihin, varaosista huoltoon ja vauriokor-

jaamoon. Wetteri on arvioinut liiketoimintojensa luokitusjärjestelmä-

kelpoisuutta (”Eligibility”) tarkastelemalla toimintojansa suhteessa

luokitusjärjestelmässä lueteltuihin taloudellisiin toimintoihin. Wetteri on

tunnistanut taloudellisista toiminnoista kaksi taksonomiakelpoista akti-

viteettia: CE.5.4. Käytettyjen tavaroiden myynti sekä CCM.3.3. Liikenteen

vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Wetteri on autoyhtiö, joka toimii koko ajoneuvokaupan arvoketjussa.

Sen ydintoimintoihin kuuluvat useiden automerkkien edustus, uusien

henkilö- ja hyötyajoneuvojen myynti sekä käytettyjen autojen kauppa.

Wetteri on tunnistanut, että sen käytettyjen autojen ja muiden

ajoneuvojen kauppa kuuluu luokitusjärjestelmän CE.5.4. Käytettyjen

tavaroiden myynti -toimintaan. Taksonomiakelpoisen liiketoiminnan

määritelmää on päivitetty vuoden 2024 raportista. Vuoden 2025 takso-

nomialaskenta kattaa kaikki Wetterin käytettyjen autojen ja muiden

ajoneuvojen myynnin, ja nämä voidaan luokitella kokonaisuudessaan

luokitusjärjestelmään CE.5.4. Käytettyjen tavaroiden myyntiin. Vuonna

2024 Wetterin käytettyjen tavaroiden myynti kattoi pääosin käytetyt

kevyen ja raskaan kaluston autot ja peräkärryt. Päivitetyn määritelmän

mukaan käytettyjen tavaroiden myyntiä laajennettiin, ja siihen sisältyy

lisäksi myös muu käytettynä myyty kalusto, kuten työkoneet. Muutos ei

ole aiheuttanut olennaisia muutoksia laskentatapaan tai taksonomiakel-

poisten KPI-lukujen osuuksiin verrattuna edelliseen raportointivuoteen.

Wetteri tukee ajoneuvokauppaansa kattavilla jälkimarkkinapalveluilla,

kuten huollolla, korjauksilla ja varaosilla, edistäen pitkäaikaisia asiakas-

suhteita ja varmistaen ajoneuvojen elinkaaren pidentämisen. Näin ollen

Wetteri on tunnistanut, että sen vähähiiliseen liikenteeseen liittyvät

korjaus- ja huoltopalvelut kuuluvat luokitusjärjestelmän CCM.3.3.

Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistuksen piiriin.

Taksonomianmukaisuus ja vähimmäistason suojatoimet

Toiminta voidaan luokitella olevan taksonomianmukaista (”Alignment”),

mikäli se tukee olennaisesti ainakin yhden ympäristötavoitteen saavut-

tamista, sillä ei ole merkittävää haittaa muihin ympäristötavoitteisiin

ja toiminta noudattaa taksonomiassa määriteltyjä vähimmäistason

suojatoimia. Vuonna 2025 toteutetun taksonomiaselvityksen perusteella

luokitusjärjestelmässä tunnistettuja taksonomiakelpoisia toimintoja

ei voida pitää taksonomian mukaisina, sillä Wetterin toiminta ei tällä

hetkellä täytä kaikkia vaadittavia ei merkittävää haittaa- ja vähimmäis-

tason suojatoimien vaatimuksia.

Ei merkittävää haittaa (”Do No Significant Harm”) -kriteerin tavoitteena

on varmistaa, ettei taloudellinen toiminta heikennä muiden ympäris-

tötavoitteiden toteutumista. Jotta Wetterin toiminta olisi linjassa ei

merkittävää haittaa -kriteereiden kanssa, Wetterin tulee laatia ilmasto-

riskiarvio täyttääkseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan

ympäristötavoitteen.

EU-taksonomian vähimmäistason suojatoimet viittaavat standardeihin

ja periaatteisiin, jotka varmistavat, että taloudellista toimintaa harjoite-

taan vastuullisesti sekä ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia kunni-

oittaen. Taksonomia-asetuksen 18 artiklan mukaan nämä turvatoimet

perustuvat kansainvälisiin periaatteisiin, kuten OECD:n monikansallisille

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

yrityksille tarkoitettuihin ohjeisiin sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGPs).

Vähimmäistason suojatoimien noudattaminen edellyttää, että yritykset

toteuttavat huolellisuusmenettelyjä, jotka kattavat ihmisoikeudet

(mukaan lukien työ- ja kuluttajaoikeudet), verotuksen, reilun kilpailun ja

korruption vastaiset toimet. Tämä tarkoittaa riskien arviointia yrityksen

toiminnassa ja arvoketjuissa, haitallisten vaikutusten ehkäisyä tai

lieventämistä, toimenpiteiden tehokkuuden seurantaa sekä sosiaa-

lisen suorituskyvyn läpinäkyvää raportointia. Lisäksi organisaatioiden

odotetaan noudattavan parhaita käytäntöjä, kuten ylläpitävän läpinä-

kyvää raportointia sekä tekevän jatkuvaa seurantaa ja korjaavia toimen-

piteitä rikkomusten sattuessa.

Vuoden 2025 tilanteen mukaan Wetteri ei ole täysin linjassa EU-tak-

sonomian vähimmäistason suojatoimien vaatimusten kanssa. Yritys

tunnistaa meneillään olevat toimet huolellisuusmenettelyjen kehittämi-

seksi ja vähimmäistason suojatoimiin liittyvien vaatimusten huomioimi-

seksi, ja yrityksellä on suunnitelmia parantaa vaatimustenmukaisuutta

tulevissa raportointijaksoissa.

Taksonomiaselvityksen laskentaperusteet

Wetterin taksonomiakelpoinen liikevaihto vuodelta 2025 oli 173,7

miljoonaa euroa (2024: 189,1), joka vastaa 40 prosenttia (2024: 37 %)

koko liikevaihdosta. Lisätietoja konsernin liikevaihdosta on konser-

nitilinpäätöksen kappaleessa 4. Liikevaihto. Taksonomiakelpoisesta

liiketoiminnasta 163,7 miljoona euroa (2024: 182,7) kuului CE.5.4. käytet-

tyjen tavaroiden myynti -toimintaan ja 9,9 miljoonaa euroa (2024: 6,3)

CCM. 3.3. Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistuksen piiriin.

Nykyisellään taksonomiakelpoinen osuus Wetterin liiketoiminnoista

ei vielä ole merkittävää, mutta sen osuutta on tarkoitus kasvattaa

tulevaisuudessa.

Luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon osuus on laskettu jakamalla

sähköautojen huollosta ja korjauksesta syntynyt liikevaihto (CCM.3.3.)

sekä käytettyjen moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperä-

vaunujen myynnistä syntynyt liikevaihto (CE.5.4.) konsernin koko

liikevaihdolla. Osuus pääomamenoista on laskettu jakamalla sähkö-

autojen huoltoon ja korjaukseen vuoden aikana tehdyt investoinnit,

käsittäen investoinnit sähköautojen latausasemiin ja erikoistyökaluihin

(CCM.3.3.) konsernin kokonaisinvestoinneilla aineettomiin ja aineellisiin

hyödykkeisiin ilman liiketoimintojen yhdistämisiä. Wetterillä ei ole

taksonomialuokituksen alaisia olennaisia toimintamenoja vuonna 2025.

Tuplalaskenta on vältetty allokoimalla liikevaihto ja pääomamenot vain

kerran ja yhdelle taloudelliselle toiminnolle. Wetterin liikevaihdosta

ja pääomamenoista 0 prosenttia (2024: 0 %) on luokitusjärjestelmän

mukaista (aligned). Lisätietoja pääomamenoista on konsernin

rahavirtalaskelman yhteydessä kohdassa investoinnit aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Vuosien 2025 ja 2024 liikevaihtoa, pääomamenoja ja toimintamenoja

koskevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia konsernirakenteessa

tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vuoden 2025 alussa Wetteri Power

Oy myytiin Persson Invest Ab:lle, minkä seurauksena yhtiö poistui

konsernista 1.1.2025. Lisäksi 1.10.2025 toteutui liiketoimintakauppa, jossa

raskaan kaluston huolto- ja varaosatoiminnot Kajaanissa ja Joensuussa

myytiin Raskone Oy:lle. Vuoden 2024 vertailutietoihin sisältyvät Suvanto

Trucks Oy:n ja Lahden Rekkapaja Oy:n hankinnat sekä useat liiketoimin-

takaupat, mukaan lukien Sports Car Centerin Lempäälän toimipisteen

sekä Rinta Joupin Autoliike Oy:n Kia- ja Mitsubishi-liiketoimintojen

siirtyminen Wetterille Oulussa, Porissa ja Rovaniemellä. Lisäksi Wetteri

avasi heinäkuussa 2024 Vantaan vaihtoautomyymälän. Vuonna 2025

Wetteri Auto Oy osti Hedin Automotiven Lahdessa harjoittaman

Kia- ja Mitsubishi-merkkisten uusien autojen myynti- ja huoltolii-

ketoiminnan ja Rinta-Joupin Autoliikkeen Mikkelissä harjoittaman

BMW-merkkihuolto- ja korjaamoliiketoiminnan. Liiketoimintakaupat

toteutettiin 14.3.2025 ja 15.10.2025. Konsernin liiketoiminnan laajentu-

mista tukivat lisäksi uudet jälleenmyyntisopimukset sekä huolto- ja

myyntiedustusten laajentumiset vuosien 2024 ja 2025 aikana. Vastaa-

vasti Wetteri luopui vuoden 2025 aikana SANY maansiirtokoneiden

maahantuonnista ja jälleenmyynnistä.

Edellä kuvatuilla konsernirakenteen muutoksilla on ollut vaikutusta

liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen yhteenlaskettuihin

määriin sekä taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon käytettyjen tavaroiden

myyntiin liittyvässä toiminnassa. Wetteri Power Oy:n poistuminen

konsernista pienensi käytettyjen tavaroiden myynnin liikevaihtoa

raportointivuonna 2025, kun taas Suvanto Trucks Oy:n ja Lahden

Rekkapaja Oy:n vaikutus samaan toimintaan heijastuu täysimääräisesti

vasta vuonna 2025.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista syntyvän

liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osuus – keskeisten tulosindikaattorien yhteenveto

Tilikausi 2025

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

erittely ympäristötavoitteiden mukaan

Keskeinen tulosindikaattori Yhteensä

Luokitus-

järjestelmä-

kelpoisten

toimintojen

osuus

Luokitus-

järjestelmän

mukaiset

toiminnot

Luokitus-

järjestelmän

mukaisten

toimintojen

osuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Mahdollistavien

toimintojen

osuus

Siirtymä-

toimintojen

osuus

Arvioimatta

jäävät toiminnot,

joita pidetään

ei-olennaisina

Luokitus-

järjestelmän

mukaiset

toiminnot

tilikaudella 2024

Luokitus-

järjestelmän

mukaisten

toimintojen

osuus edeltävällä

tilikaudella 2024

EUR tuhatta % EUR tuhatta % % % % % % % % % EUR tuhatta %

Liikevaihto 434 057 40 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 %

Pääomamenot 1 886 3 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 %

Toimintamenot 3 721 0 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 %

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Raportoitu keskeinen tulosindikaattori: Liikevaihto

Tilikausi 2025

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

erittely ympäristötavoitteiden mukaan

Taloudelliset toiminnot Koodi

Luokitus-

järjestelmä-

kelpoinen

keskeinen

tulos-

indikaattori

(luokitus-

järjestelmä-

kelpoisen

liikevaihdon

osuus)

Luokitus-

järjestelmän

mukainen

keskeinen

tulos-

indikaattori

(liikevaihdon

rahallinen arvo)

Luokitus-

järjestelmän

mukainen

keskeinen

tulos-

indikaattori

(luokitus-

järjestelmän

mukainen

liikevaihdon

osuus)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Mahdollistava

toiminto Siirtymätoiminto

Luokitus-

järjestelmän

mukainen

osuus luokitus-

järjestelmä-

kelpoisesta

toiminnasta

% EUR tuhatta % % % % % % %

(tapauksen

mukaan E)

(tapauksen

mukaan T) %

Liikenteen vähähiilisten teknologioiden

valmistus CCM.3.3. 2 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % - - 0 %

Käytettyjen tavaroiden myynti CE.5.4. 38 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % - - 0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa

tavoitteen mukaan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Yhteenlaskettu keskeinen tulosindikaattori

(liikevaihto) 40 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus pääomamenoista

Raportoitu keskeinen tulosindikaattori: Pääomamenot

Tilikausi 2025

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

erittely ympäristötavoitteiden mukaan

Taloudelliset toiminnot Koodi

Luokitus-

järjestelmä-

kelpoinen

keskeinen

tulos-

indikaattori

(luokitus-

järjestelmä-

kelpoisten

pääoma -

menojen osuus)

Luokitus-

järjestelmän

mukainen

keskeinen

tulos-

indikaattori

(pääoma-

menojen

rahallinen arvo)

Luokitus-

järjestelmän

mukainen

keskeinen

tulos-

indikaattori

(luokitus-

järjestelmän

mukainen

pääoma-

menojen osuus)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Mahdollistava

toiminto Siirtymätoiminto

Luokitus-

järjestelmän

mukainen

osuus luokitus-

järjestelmä-

kelpoisesta

toiminnasta

% EUR tuhatta % % % % % % %

(tapauksen

mukaan E)

(tapauksen

mukaan T) %

Liikenteen vähähiilisten teknologioiden

valmistus CCM.3.3. 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % - - 0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa

tavoitteen mukaan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Yhteenlaskettu keskeinen tulosindikaattori

(pääomamenot) 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

E1 ILMASTONMUUTOS

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Wetteri on tunnistanut olennaisia negatiivisia ilmastomuutokseen

liittyviä vaikutuksia ja taloudellisia riskejä sekä mahdollisuuksia.

Yhtiön liiketoiminta perustuu autojen myyntiin, joista osa kulkee

fossiilisilla polttoaineilla ja aiheuttaa siten kasvihuonekaasupäästöjä.

Wetteri myy myös sähköautoja, ja niiden myynnin lisääminen tukee

siirtymistä vähähiiliseen tieliikenteeseen. Autoista aiheutuvat päästöt

tunnistettiin liittyvän arvoketjun alavirtaan. Wetterillä on useita kiin-

teistöjä eri puolilla Suomea ja niiden käyttämä energia tuottaa myös

kasvihuonekaasupäästöjä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessi on kuvattu

tarkemmin kestävyysselvityksen osiossa Kestävyyteen liittyvät vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet alaotsikon Tunnistaminen ja arviointi alla.

Siirtymäsuunnitelma

Wetterillä ei toistaiseksi ole siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan suun-

nitelman mukaan siirtymäsuunnitelma pyritään aloittamaan tili-

kauden 2026 aikana.

Yhtiö ei ole laatinut virallista ilmastoriskiarviointia. Kaksinkertaisen

olennaisuusarviotyön yhteydessä tunnistettiin yksi ilmastoon liittyvä

riski, joka tunnistettiin siirtymäriskiksi. Ilmastonmuutoksen hillintää

koskevan siirtymäsuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2026

aikana. Wetteri ei ole tehnyt ESRS E1 -standardissa tarkoitettua resiliens-

sianalyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä.

Toimintaperiaatteet

Wetteri laati ympäristöpolitiikkansa vuonna 2025. Politiikka on Wetterin

johtoryhmän vahvistama ja se kattaa Wetterin koko toiminnan. Ympä-

ristöpolitiikka julkistettiin henkilöstölle joulukuussa. Politiikka tulee

ohjaamaan yhtiön ilmastotyötä ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja

energiatehokkuuden parantamisessa vuonna 2026. Lisäksi yhtiö on

sitoutunut autoalan ja valtion väliseen Green Deal -ilmastosopimuk-

seen, jonka myötä Wetteri on sitoutunut lisäämään henkilöstönsä,

asiakkaidensa ja eri sidosryhmiensä tietoisuutta ympäristöä vähemmän

kuormittavasta autoilusta sekä auttamaan asiakkaitaan tekemään

oikeita valintoja näiden omien käyttötarpeiden perusteella.

Toimet ja resurssit

Wetteri pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kiinnittämällä

huomiota kiinteistöjensä energiatehokkuuteen. Osassa Wetterin

omistamia kiinteistöjä on siirrytty käyttämään uusiutuvaa energiaa.

Tilikauden 2025 aikana Wetteri ei ole tehnyt muita ESR-standardien

mukaisia toimia. Muita toimenpiteitä ilmastomuutoksen hillitsemi-

seksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi tullaan kartoittamaan

vuoden 2026 aikana.

Tavoitteet ja mittarit

Wetterillä ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita. Tavoitteita ei

ole asetettu, koska ilmastoa koskevat toimintaperiaatteet on julkistettu

vuoden 2025 lopussa ja ne ohjaavat toimintaa vasta vuonna 2026.

Näin ollen yhtiö ei vielä seuraa toimintaperiaatteidensa ja toimiensa

vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin. Toimintaperiaatteet tulevat ohjaamaan

yhtiön ilmastotavoitteiden asetantaa tulevaisuudessa. Wetteri määrittää

kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöissä

ja kokonaispäästöissä tarkasteltavan perusvuoden tavoitease-

tannan yhteydessä.

Päästöraportointi kattaa oman toiminnan osalta (scope 1 ja scope 2)

konsernin kaiken toiminnan sekä kiinteistöt. Scope 3:n tarkastelu kattaa

myytyjen tuotteiden käytöstä syntyvät päästöt, jätehuollon, vesihuollon,

logistiikan ja materiaalien hankinnan päästöt. Päästölaskenta on toteu-

tettu ESRS-standardien ja GHG-protokollan mukaisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2025

Oikaistu Raportoitu Muutos

2024

2024 2024

1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh 0 0 9 -9

2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh 4 949 6 324 279 6 045

3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh 0 0 86 -86

4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, MWh 0 0 8 405 -8 405

5) Ostetun tai hankitun fossiilista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai

jäähdytyksen kulutus, MWh 4 997 13 041 7 787 5 254

6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus, MWh 9 946 19 365 16 567 2 798

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 38 % 58 % 49 % 9 %

7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 1 602 1 840 1 906 -66

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 6 % 5 % 6 % -1 %

8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja

yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 204 367 13 006 -12 639

9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus (MWh) 14 751 11 935 2 028 9 907

10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 18 19 19 0

11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 14 973 12 320 15 052 -2 732

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 56 % 37 % 45 % -8 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 26 521 33 525 33 525 0

Energiaintensiteetti (energian kokonaiskulutus/ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen

liikevaihto), MWh/MEUR 61 65 65 0

Vuonna 2025 on tehty raportointia koskeva luokittelumuutos ostetun kaukolämmön osalta. Fossiilisesta tuotannosta ja muista energialähteistä peräisin oleva osuus esitetään jatkossa

kategoriassa 5, uusiutuva osuus kategoriassa 9. Lisäksi ostettujen polttoaineiden osuus on siirretty kategoriaan 2. Muutosten tavoitteena on parantaa esitystavan johdonmukaisuutta

sekä vastata paremmin ESRS-standardien raportointikäytäntöihin.

Kaikki Wetterin toiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittävälle

alalle, joita ovat moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat),

henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen tukkukauppa sekä

kuorma-autojen ja muiden raskaiden moottoriajoneuvojen tukku

kauppa. Liikevaihto vuonna 2025 oli 434,1 miljoonaa euroa (2024: 514,5)

ja tämä on raportoitu myös Konsernin laajan tuloslaskelman yhteydessä.

Vuoden 2025 ja 2024 energiankulutusluvut eivät ole täysin vertailukel

poisia konsernirakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Wetteri

Power Oy myytiin Persson Invest Ab:lle, ja yhtiö poistui konsernista

1.1.2025, mikä pienentää merkittävästi vuoden 2025 energiankulutusta

verrattuna vertailuvuoteen. Lisäksi 1.10.2025 toteutui liiketoiminta

kauppa, jossa raskaan kaluston huolto- ja varaosatoiminnot Kajaanissa

ja Joensuussa myytiin Raskone Oy:lle. Vuoden 2024 vertailutietoihin

sisältyvät Suvanto Trucks Oy:n ja Lahden Rekkapaja Oy:n hankinnat

sekä Vantaan vaihtoautokaupan avaus. Nämä toimipisteet eivät olleet

mukana koko tilikauden 2024 ajan, joten toimipisteiden vaikutus

energiakulutuksen määrään on vuoden 2025 aikana suurempi. Vuonna

2025 Wetteri Auto Oy osti Hedin Automotiven Lahden Kia- ja Mitsubishi-

liiketoiminnan, ja Lahden automyymälä avattiin huhtikuussa 2025.

Näiden yritysjärjestelyjen seurauksena konsernin toimipaikkamäärä ja

energiankulutuksen lähteet muuttuivat.

Vuoden 2025 aikana konsernin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy siirtyi hankki

maan sähköntoimittajalta alkuperätakuilla varmennettua CO₂-vapaata

sähköä, joka kattaa merkittävän osan yhtiön käyttämästä sähköener

giasta. Lisäksi Wetteri tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä itse

aurinkopaneeleilla.

Arviointimenetelmät

Energiankulutuksen laskenta sisältää kaiken Wetterin ostaman ja

tuottaman energian megawattitunneissa (MWh). Energian loppukäy

tössä lasketaan yhteen Wetterin raportointivuonna ostaman sähkön ja

lämmön määrä, sekä ajoneuvojen kuluttamien polttoaineiden määrä.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tieto saadaan Wetterin omista järjestelmistä ja energiatoimittajien

raportointijärjestelmistä.

Alkuperävarmennetun, CO₂-vapaan sähkön osuus sisältyy uusiutuvien

energialähteiden kategoriaan, ja tätä koskevat tiedot on kerätty toteu-

tuneista kulutustiedoista. Muun sähkön kulutusjakauman arvioinnissa

hyödynnetään energiantoimittajien ilmoittamia sähkön alkuperäja-

kaumia sekä viimeisintä julkaistua Suomen sähköntuotannon jäännös-

jakaumaa. Kaukolämmön kulutusjakauman raportoinnissa käytetään

Energiateollisuus ry:n ylläpitämän päästölaskurin tuotantojakaumaa

fossiilisiin, uusiutuviin sekä muihin energialähteisiin. Arvioinnissa

muiden energialähteiden osuus on luokiteltu fossiilisiin energialähteisiin

standardin varovaisen lähestymistavan mukaisesti. Ostetun kauko-

lämmön raportointitapaa on muutettu siten, että Energiateollisuus

ry:n päästölaskurin mukainen fossiilinen osuus sekä muiden energia-

lähteiden osuus raportoidaan kategoriassa 5, ja uusiutuvista lähteistä

peräisin oleva osuus kategoriassa 9. Lisäksi ostettujen polttoaineiden

osuus on siirretty raportoinnissa kategoriaan 2. Muutos koskee ainoas-

taan raportoinnin luokittelua eikä vaikuta laskettuihin päästömääriin,

sillä käytetyt energiamäärät ja päästökertoimet ovat säilyneet ennallaan.

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitteet
						vuotuinen
				Muutos-%		%-tavoite /
	Perusvuosi	2024	2025	(2025/2024)	2030	perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1
-bruttopäästöt (tCO2e)	N/A	1 538	1 205	-22 %	N/A	N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1
-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	N/A	0	0	0 %	N/A	N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2e)	N/A	2 260	1 037	-54 %	N/A	N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2e)	N/A	7 544	2 362	-69 %	N/A	N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat scope 3
-kokonaisbruttopäästöt (tCO2e)	N/A	912 353	936 971	3 %	N/A	N/A
S3 - C1 Tuotteet ja palvelut	N/A	86 981	64 130	-26 %	N/A	N/A
S3 - C2 Käyttöomaisuus	N/A	478	435	-9 %	N/A	N/A
S3 - C3 Energian ylävirta	N/A	1 552	1 083	-30 %	N/A	N/A
S3 - C4 Ylävirran kuljetukset	N/A	378	223	-41 %	N/A	N/A
S3 - C5 Jätteet	N/A	362	422	17 %	N/A	N/A
S3 - C6 Liikematkustus	N/A	201	N/A	N/A	N/A	N/A
S3 - C7 Töihin matkustaminen	N/A	1 407	1 124	-20 %	N/A	N/A
S3 - C11 Myytyjen tuotteiden käyttö	N/A	811 305	860 356	6 %	N/A	N/A
S3 - C12 Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto	N/A	9 689	9 197	-5 %	N/A	N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2e)	N/A	916 151	939 213	3 %	N/A	N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2e)	N/A	921 435	940 538	2 %	N/A	N/A
Kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt liikevaihtoon
suhteutettuna (tCO2-ekv./milj. euroa)	N/A	1 781	2 164	21 %	N/A	N/A
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt liikevaihtoon
suhteutettuna (tCO2-ekv./milj. euroa)	N/A	1 791	2 167	21 %	N/A	N/A

Liikevaihto vuonna 2025 oli 434,1 miljoonaa euroa (2024: 514,5) ja tämä on raportoitu myös konsernin laajan tuloslaskelman yhteydessä.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Yleiset tiedot Ympäristötiedot Sosiaaliset tiedot Hallintotapaan liittyvät tiedot

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Wetteri Oyj (jäljempänä ”Wetteri Oyj”, ”emoyhtiö” tai ”yhtiö”) on

suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka on emoyhtiö Wetteri-konser

nissa (jäljempänä ”Wetteri”, ”Wetteri-konserni” tai ”konserni”). Yhtiön

kotipaikka on Oulu ja rekisteröity osoite Äimäkuja 2–3, 90400 Oulu.

Yhtiön osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä

pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella WETTERI.

Wetteri toimii autokaupan toimialalla Suomessa ja

sen liiketoiminta

kattaa uusien henkilö- ja hyötyajoneuvojen monimerkkiedustuksen,

valtakunnallisen varaosa-, huolto- ja korjaustoiminnan sekä vaihtoauto

liiketoiminnan, minkä lisäksi konsernilla on raskaan kaluston myynti- ja

huoltotoimintaa.

Wetteri kuuluu Suomen suurimpien autoliikkeiden

joukkoon. Wetterin asiakaskunta koostuu sekä yritysasiakkaista, että

henkilöasiakkaista.

Konserniin kuuluivat tilikauden päättymishetkellä emoyhtiön lisäksi

Themis Holding Oy, Wetteri Yhtiöt Oy, Wetteri Auto Oy, Suvanto

Trucks Oy, Lahden Rekkapaja Oy, Autotalo Mobila Oy, Pohjois-Suomen

Autotalot Oy, Kiinteistö Oy Lahden Konekatu 3 ja Wetteri Sweden AB

(ent. Informator Utbildning Svenska AB). Konserni myi raskaan kaluston

liiketoimintaa harjoittavan Wetteri Power Oy:n 1.1.2025. Konsernin

nykyinen konsernirakenne on muodostunut 9.12.2022 täytäntöön

pannussa osakevaihdossa (käänteinen hankinta), jossa Themis Holding

Oy:n osakkeenomistajat luovuttivat osakkeensa Wetteri Oyj:lle vastik

keena tämän liikkeelle laskemista uusista osakkeista, ja ennen tätä

11.5.2022 täytäntöön pannussa osakekaupassa, jossa Themis Holding

Oy hankki Wetteri Yhtiöt Oy:n koko osakekannan.

Wetteri Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.4.2026 tämän

konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.

Jäljennös konsernitilinpäätök

sestä on saatavilla Wetterin verkkosivuilta osoitteesta www.sijoittajat.

wetteri.fi. Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus

hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä seuraavassa varsinai

sessa yhtiökokouksessa.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial

Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on nouda

tettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä

niistä annettuja SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Tilinpäätöksen laatimisperi

aatteet ovat samoja, kuin konsernin 31.12.2024 päättyneen tilikauden

tilinpäätöksessä niitä laatimisperiaatteissa noudatettuja IAS- ja IFRS-ti

linpäätösstandardeihin tehtyjä muutoksia lukuun ottamatta, jotka ovat

tulleet voimaan 1.1.2025. IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeihin tehtyjen

1.1.2025 voimaan tulleiden muutosten soveltamisella ei ole olennaista

vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin. Konsernitilinpää

töksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentä-

vien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Useat uudet tilinpäätösstandardit, standardien muutokset ja tulkinnat

tulevat sitovina voimaan vasta 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikau

silla, eikä konserni ole ottanut niitä käyttöön ennenaikaisesti. Uudet

standardit ja tulkinnat sekä niiden arvioidut vaikutukset tilikauteen ja

myöhempiin tilikausiin sekä ennakoitavissa oleviin tulevaisuudessa

toteutuviin liiketoimiin on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 33. Tulevilla

tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit.

Konsernitilinpäätöksen tilinpäätöseräkohtaiset laatimisperiaatteet on

esitetty kunkin tilinpäätöserän yhteydessä erikseen. Konsernitilinpäätös

on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei jäljempänä

esitetyistä tilinpäätöseräkohtaisista laatimisperiaatteista muuta ilmene.

Konsernitilinpäätös esitetään tuhansina euroina, joka on yhtiön

toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on

pyöristetty. Tämän takia yksittäisten lukujen yhteenlaskettu määrä ei

välttämättä vastaa esitettyä kokonaismäärää.

Konsernitilinpäätöksen taloudelliset tiedot eivät ole vertailukelpoisia

vertailukauden taloudellisten tietojen kanssa, koska konserni on toteut

tanut vuosien 2024 ja 2025 aikana yhteensä seitsemän liiketoiminta- ja

yrityshankintaa, joissa hankittujen liiketoimintojen tulos on yhdistelty

konsernin jatkuvien toimintojen tulokseen vasta kauppojen täytän

töönpanosta eteenpäin. Vuoden 2025 aikana täytäntöön pannuista

liiketoiminta- ja yrityshankinnoista on annettu tarkemmat tiedot

liitetiedossa 2. Liiketoimintojen yhdistäminen, ja vuonna 2024 toteutet

tuja kauppoja on kuvattu tarkemmin konsernin 31.12.2024 päättyneen

tilikauden tilinpäätöksessä. Vuonna 2025 konserni on myös toteuttanut

divestoinnin, jossa se on myynyt osan jatkuvissa toiminnoissa esite

tyistä liiketoiminnoistaan. Myydyn liiketoiminnan tulos on yhdistelty

konsernin jatkuvien toimintojen tulokseen ainoastaan divestoinnin

täytäntöönpanoon saakka. Divestoinnin tulosvaikutuksista on kerrottu

liitetiedossa 4. Olennaiset tulokseen vaikuttavat erät.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

JA PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄ

Wetteri Oyj:n käänteinen hankinta

Konsernin emoyhtiö Wetteri Oyj (aiemmin Soprano Oyj) hankki

24.2.2022 perustetun Themis Holding Oy:n koko osakekannan 9.12.2022

täytäntöön pannussa osakevaihdossa. Järjestelyssä Themis Holding

Oy:n osakkeenomistajat luovuttivat osakkeensa Wetteri Oyj:lle

vastikkeena tämän liikkeelle laskemista uusista osakkeista. Juridisesti

katsottuna Wetteri Oyj toimi järjestelyssä hankkijaosapuolena, joka

laski liikkeeseen uusia osakkeita Themis Holding Oy:n osakkeen

omistajille, mutta taloudellisessa raportoinnissa osakevaihto on

käsitelty käänteisenä hankintana, jossa Themis Holding Oy katsotaan

kirjanpidolliseksi hankkijaosapuoleksi ja Wetteri Oyj kirjanpidolliseksi

hankinnan kohteeksi. Näin ollen myös konsernitilinpäätös on laadittu

osakevaihdon täytäntöönpanopäivän jälkeen kirjanpidollisen hankkijan

Themis Holding Oy:n konsernitilinpäätöksen jatkumona lukuun

ottamatta konsernin omaa pääomaa, joka on oikaistu kuvastamaan

juridisen emoyhtiön Wetteri Oyj:n juridista pääomarakennetta.

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön ja sen tytäryritykset. Tytär-

yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta.

Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yrityksessä

altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen

muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon

käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritysten yhdistely

alkaa hankinta-ajankohdasta, jolla tarkoitetaan päivää, jona konserni

saa määräysvallan tai jos tytäryritykset ovat alun perin konsernin

emoyhtiön perustamia, päivää, jona tytäryritys on perustettu. Mikäli

yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan elementistä

tapahtuu muutoksia, konserni arvioi uudelleen onko sillä määräys

valta yrityksessä. Tytäryrityksen yhdistely päättyy päivänä, jona

määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintame

netelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä

olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan käypään arvoon

hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan

tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta

aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkaup

pahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se luokitellaan

joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta

arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymis

päivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan

kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa

määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta

hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus tytäryritysten

tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään omana eränään konsernin

laajassa tuloslaskelmassa, oman pääoman muutokset osoittavassa

laskelmassa ja taseessa.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä

sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan.

Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma

anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Tytäryri

tysten tilinpäätökset muutetaan tarvittaessa vastaamaan konsernin

noudattamia laatimisperiaatteita.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti

silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta

tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei

määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Osakkuusyrityksiin tehdyt

sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenoon, minkä jälkeen ne

käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

Pääomaosuusmenetelmä

Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitukset kirjataan alun

perin hankintamenon määräisenä ja sen jälkeen niitä oikaistaan

kirjaamalla konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan

jälkeisistä voitoista tai tappioista tulosvaikutteisesti ja konsernin osuus

sijoituskohteen muiden laajan tuloksen erien muutoksista muihin

laajan tuloksen eriin. Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä saadut tai saatavat

osingot vähentävät sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Silloin kun konsernin osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävän

sijoituskohteen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus

kyseisestä yrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat pitkäaikaiset

saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei

konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.

Realisoitumattomista voitoista, jotka johtuvat konsernin ja sen osak

kuusyritysten välisistä liiketoimista, eliminoidaan konsernin omistus-

osuutta vastaava osuus. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan,

ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon

alentumisesta. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoituskoh

teiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet muutetaan

tarvittaessa vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Omistusosuuden muutokset

Mahdollisia määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita

liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitel

lään liiketoimina omistajien kanssa. Omistusosuuden muutos johtaa

konsernin ja määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoar

vojen väliseen oikaisuun.

Kun sijoituksen yhdisteleminen konsernitilinpäätökseen tai käsittely

pääomaosuusmenetelmällä lakkaa määräysvallan, yhteisen määräys

vallan tai huomattavan vaikutusvallan menettämisen seurauksena,

jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja kirjan

pitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Käypä arvo toimii

alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina.

Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen

eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan

luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että

aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään

tulosvaikutteisiksi.

Jos yhteis- tai osakkuusyrityksestä omistettu osuus pienenee, mutta

yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta säilyy, vain

suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista

määristä siirretään tulosvaikutteiseksi.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen talo-

udellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti

toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on

Wetteri Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunne-

taan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia.

Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan

toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liitty

vistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen

ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan tulosvai

kutteisesti. Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan pääomaan, jos erät

ovat osa ulkomaiseen konserniyritykseen tehtyä nettosijoitusta.

Mahdolliset rahoitusvelkoihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot

esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa. Kaikki muut valuuttakurs

sivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääräisenä niitä

vastaavissa erissä osana liikevoittoa.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa

käyttävä konserniyritys

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävän

konserniyrityksen, joka ei toimi hyperinflaatiomaassa, laaja tuloslas

kelma ja tase muunnetaan esittämisvaluutan määräiseksi siten, että

taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin, laajan

tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät muunnetaan kauden keskikurssiin

(tai liiketoimien toteutumispäivien kursseihin, jos keskikurssia käyt

tämällä ei päästä kohtuullisen lähelle samaa tulosta), ja kaikki tästä

syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaiseen konserniyritykseen tehdystä nettosijoituksesta johtuvat

valuuttakurssierot kirjataan konsernitilinpäätöstä laadittaessa muihin

laajan tuloksen eriin. Jos ulkomainen konserniyritys myydään, siihen

liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi osaksi myynti

voittoa tai -tappiota.

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN

Osa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteista edellyttää omaisuu-

serien ja velkojen käyvän arvon määrittämistä. Käyvällä arvolla tarkoite-

taan hintaa, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin

velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä

toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Käypä arvo on markkina

perusteinen arvo eikä yhtiökohtainen arvo. Näin ollen omaisuuserän

tai velan käypä arvo määritetään käyttäen niitä oletuksia, joita markki

naosapuolet käyttäisivät omaisuuserän tai velan hinnoittelussa.

Omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot voidaan luokitella kolmelle

käyvän arvon hierarkian tasolle, jotka edustavat käyvän arvon määrittä

misessä käytettyjen syöttötietojen luonnetta. Käyvän arvon hierarkian

tasot ovat seuraavat:

Taso 1. Jos omaisuuserä tai velka on kaupankäynnin kohteena

toimivilla markkinoilla, käypä arvo luokitellaan hierarkian tasolle 1.

Tällöin omaisuuserän tai velan käypä arvo perustuu sen noteerattuun

markkinahintaan. Tälle tasolle käyvän arvon hierarkiassa luokitellaan

esimerkiksi julkisesti noteeratut rahoitusinstrumentit, kuten johdan

naiset ja osakkeet, joiden markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti

saatavilla pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta,

markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta.

Taso 2. Jos kaikki omaisuuserän tai velan käyvän arvon määrittämiseen

tarvittavat merkittävät syöttötiedot ovat havainnoitavissa joko suoraan

tai epäsuorasti, mutta täysin samanlaisella omaisuuserällä tai velalla

ei kuitenkaan käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, eikä sille näin

ollen ole saatavilla myöskään noteerattua markkinahintaa, käypä arvo

luokitellaan tasolle 2. Tällöin omaisuuserän tai velan käypä arvo määri

tetään jotakin yleisesti hyväksyttyä arvostusmenetelmää käyttäen.

Arvostusmenetelmää käytettäessä hyödynnetään mahdollisimman

paljon markkinoilta saatavaa tietoa ja turvaudutaan mahdollisimman

vähän muihin oletuksiin.

Taso 3. Jos yhdestä tai useammasta omaisuuserää tai velkaa koske

vasta merkittävästä syöttötiedosta ei ole saatavilla markkinatietoa,

käypä arvo luokitellaan tasolle 3. Tällöin omaisuuserän tai velan

käyvän arvon määrittämiseen käytettävät syöttötiedot muodostetaan

käyttäen parasta saatavilla olevaa tietoa oletuksista, joita markkinaosa

puolet käyttäisivät niiden hinnoittelussa.

Kirjanpidolliset arviot ja johdon tekemät

harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisesti vaatii johtoa käyttämään kirjanpidollisia arvioita, jotka

vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen, sekä

tilikaudelta esitettävien tuottojen ja kulujen määrään. Tämän lisäksi

johto joutuu käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

soveltaessaan. Kirjanpidolliset arviot perustuvat johdon aikaisempaan

kokemukseen, odotuksiin tulevasta ja senhetkiseen parhaaseen

tietämykseen konsernia ympäröivistä olosuhteista. Arvioiden taustalla

olevat oletukset voivat kuitenkin erota niiden toteumista. Tämän

vuoksi käytettyjä kirjanpidollisia arvioita ja tehtyjä harkintaan perus

tuvia ratkaisuja tarkastellaan johdon toimesta jatkuvasti, ja arvioita

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

oikaistaan tarvittaessa vastaamaan johdon senhetkistä parasta

tietämystä. Tilinpäätöseräkohtainen kuvaus johdon merkittävistä

kirjanpidollisista arvioista ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellet

taessa tehdyistä harkintaan perustuvista ratkaisuista on esitetty kunkin

tilinpäätöserän yhteydessä erikseen. Seuraaviin tilinpäätöseriin liittyy

merkittäviä arvioita tai tehtyjä harkintaan perustuvia ratkaisuja.

	Kirjanpidolliset arviot ja johdon tekemät
Liitetieto	harkintaan perustuvat ratkaisut
1.	Toiminnan jatkuvuuteen liittyvien tekijöiden arviointi
2.	Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien
	hyödykkeiden arvostaminen
13.	Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen verotuksellisista
	tappioista
15.	Aineettomien hyödykkeiden vastainen taloudellinen hyöty ja
	taloudellinen vaikutusaika
15.	Divestoidulle liiketoiminnalle kohdistetun liikearvon
	määrittämisessä käytettävät arviot
16.	Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan
	rahamäärän määrittämisessä käytettävät arviot
17.	Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vastainen
	taloudellinen hyöty ja taloudellinen vaikutusaika
18.	Vuokrasopimuksen vuokra-ajan ja vuokrasopimusvelan
	diskonttauskoron määrittäminen
21.	Vaihto-omaisuuden arvostus

TOIMINNAN JATKUVUUS

Autokaupan poikkeuksellisen heikko markkinatilanne vuosina 2024

ja 2025 heikensi konsernin jatkuvien toimintojen tuloksentekokykyä

tilikaudella 2025. Erityisesti uusien autojen historiallisen matala

markkinavolyymi ja kireä kilpailutilanne rasittivat konsernin kannat

tavuutta. Näihin haasteisiin vastatakseen konserni toteutti tilikauden

2025 aikana laajoja rakenteellisia ja operatiivisia toimenpiteitä, joihin

lukeutuivat muun muassa organisaation ja johdon uudelleenjärjestely,

päivitetyn strategian lanseeraaminen strategiakaudelle 2026–2028 ja

vaihtoautovarastoihin tehdyt mittavat tervehdyttämistoimet. Toimen

piteillä luotiin perusta paremmalle tulevaisuuden tulontuottokyvylle

ja kannattavuudelle. Tilikauden 2025 aikana konserni myös vahvisti

taloudellista asemaansa käyttöpääoman hallintaa ja varastojen

kiertonopeutta tehostamalla, kustannusrakennetta keventämällä,

velkaantuneisuutta merkittävästi vähentämällä ja tiettyjä liiketoimin

toja divestoimalla. Konsernin korolliset velat pienenivät vuonna 2025

yhteensä 43 541 tuhannella eurolla ja konsernin omavaraisuusaste

parani 21 prosenttiin (27. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta). Vaikka

autokaupan toimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuustekijöitä,

konsernin johto arvioi, että toteutettujen rakenteellisten muutosten ja

toimenpiteiden ansiosta konsernilla on paremmat edellytykset kannat

tavaan liiketoimintaan tulevilla tilikausilla.

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatteeseen

perustuen. Johto ei ole tunnistanut sellaisia olennaisia epävarmuus

tekijöitä, jotka saattaisivat antaa merkittävää aihetta epäillä konsernin

tai emoyhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Toiminnan jatkuvuuden

periaatteen soveltumista arvioidessaan Wetteri Oyj:n johto on ottanut

huomioon konsernin liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit ja epävar

muustekijät sekä konsernin käytettävissä olevat rahoituslähteet. Johto

on laatinut ennusteita konsernin liiketoiminnan tulevasta kehityksestä

ja tehnyt arvioita konsernin liikevaihdosta, käyttökatteesta, käyttöpää

omatarpeista, rahoitustilanteesta ja rahoitussopimuksiin sisältyvien

taloudellisia tunnuslukuja mittaavien kovenanttiehtojen täyttymisestä

etenkin tarkasteluhetkillä 30.6.2026, 30.9.2026, 31.12.2026 ja 31.3.2027.

Rahoituksen kovenanttiehdot on kuvattu tarkemmin liitetiedoissa

26. Rahoitusvelat ja 34. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat.

Erilaisiin skenaarioihin perustuvat ennusteet on laadittu tämän tilin

päätöksen hyväksymisestä ja allekirjoittamisesta vähintään 12 kuukau-

deksi eteenpäin.

Johto arvioi konsernin rahoituksen riittävän lyhyen aikavälin maksuvel

voitteista suoriutumiseen kaikissa kassavirtaennusteiden skenaarioissa.

Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan muun

muassa rahoitusyhtiöiden tarjoamilla konsernin varastossa olevien

käytettyjen autojen ja esittelyautojen rahoittamiseen käytettävillä limii

teillä sekä rahoituslaitosten luottoinstrumenttien avulla. Konserni voi

kerätä oman pääoman ehtoista rahoitusta myös järjestämällä osakean-

teja hallituksen osakeantivaltuutuksien puitteissa. Tilinpäätöshetkellä

konsernilla on merkittävimpinä rahoituksen lähteinään käytössä

rahoitusyhtiöiden tarjoamat konsernin varastossa olevien käytettyjen

autojen ja esittelyautojen rahoittamiseen käytettävät limiitit. Konsernin

käytettävissä olevat käytettyjen autojen kaupintavarastolimiitit olivat

tilinpäätöshetkellä yhteensä 28 071 (47 880) tuhatta euroa, josta oli tilin

päätöspäivänä käytössä 20 231 (26 312) tuhatta euroa, ja esittelyautojen

myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit olivat tilinpäätöshetkellä yhteensä

18 996 (25 637) tuhatta euroa, josta oli käytössä 10 143 (17 484) tuhatta

euroa. Autojen rahoitusta koskevat limiittisopimukset ovat toistaiseksi

voimassa olevia sopimuksia 1–6 kuukauden irtisanomisajoilla. Limiitit

ovat luonteeltaan jatkuvia ja tyypillisesti sopimusten tilanne ja päivitys

tarpeet käydään rahoitusyhtiöiden kanssa läpi yrityskauppojen yhtey-

dessä tai vähintään vuosittain. Osana riskienhallintaansa konserni on

selvittänyt myös vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja, joita se arvioi olevan

käytettävissään, mikäli autojen rahoitusta koskevat limiittisopimukset

päättyisivät. Konsernin rahoituksen lähteistä on kerrottu lisää liitetie

doissa 26. Rahoitusvelat ja 27. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON

HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Toiminnan jatkuvuuteen liittyvien tekijöiden arviointi

Johto arvioi tilinpäätöstä laatiessaan konsernin kykyä jatkaa toimin

taansa. Arviota suorittaessaan johto käyttää harkintaa ja huomioi

kaiken käytettävissään olevan tiedon konsernin tulevaisuuden

näkymistä. Harkinnan aste riippuu kussakin tapauksessa vallitse

vista olosuhteista. Silloin kun johto on arviota tehdessään tietoinen

sellaisista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvistä olennaisista

epävarmuustekijöistä, jotka saattavat antaa merkittävää aihetta

epäillä yhteisön kykyä jatkaa toimintaansa, nämä epävarmuuste

kijät ilmoitetaan tilinpäätöksessä.

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

2. Liiketoimintojen yhdistäminen

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Liiketoimintojen yhdistämisellä viitataan liiketoimeen tai muuhun

tapahtumaan, jossa hankkijaosapuoli saa määräysvallan hankinnan

kohteena olevasta liiketoiminnasta. Esimerkiksi osakekauppa voi

täyttää liiketoimintojen yhdistämisen määritelmän.

Liiketoimintojen yhdistäminen käsitellään hankintamenetelmällä.

Liiketoimintojen yhdistämisen määritelmän täyttävässä osakekau

passa hankittavan tytäryhtiön hankinnasta luovutettava vastike

muodostuu luovutettujen varojen ja ehdollisista vastikkeista

aiheutuvien velkojen käyvästä arvosta, liikkeeseen lasketuista

oman pääoman ehtoisista osuuksista, syntyneistä veloista hankitun

liiketoiminnan aiemmille omistajille sekä mahdollisesta aiemman

omistuksen käyvästä arvosta. Liiketoimintojen yhdistämisessä

hankittavat yksilöitävissä olevat varat ja velat sekä ehdolliset

velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankittujen

vuokrasopimusten käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimus

velat arvostetaan määrään, joka vastaa jäljellä olevien vuokrien

nykyarvoa ikään kuin hankitut vuokrasopimukset olisivat hankin

ta-ajankohtana uusia vuokrasopimuksia. Mahdollinen määräysval-

lattomien omistajien osuus hankitussa liiketoiminnassa kirjataan

joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien

omistajien osuutta hankitun liiketoiminnan yksilöitävissä olevasta

nettovarallisuudesta.

Liikearvoksi kirjataan määrä, jolla luovutettu vastike, määräysval

lattomien omistajien osuuden käypä arvo tai suhteellinen osuus

hankinnan kohteen nettovarallisuudesta ja hankinnan kohteesta

aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät

yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo

kuvastaa muun muassa yrityshankinnoista odotettuja vastaisia

tulevia synergiaetuja.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutushetkellä ja

esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa, lukuun

ottamatta suoraan oman pääoman ehtoisten instrumenttien

liikkeeseen laskemiseen liittyviä kuluja, jotka vähennetään omasta

pääomasta. Mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta)

arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja luokitellaan

joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen

vastike arvostetaan uudelleen käypään arvoon jokaisen raportointi

kauden lopussa ja siitä johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan

tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista

vastiketta ei myöhemmin arvosteta uudelleen.

LIIKETOIMINTAKAUPAT

Konsernin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy osti tilikaudella Hedin Automo-

tiven Lahdessa harjoittaman Kia- ja Mitsubishi-merkkisten uusien

autojen myynti- ja huoltoliiketoiminnan ja Rinta-Joupin Autoliikkeen

Mikkelissä harjoittaman BMW-merkkihuolto- ja korjaamoliiketoi

minnan. Liiketoimintakaupat toteutettiin 14.3.2025 ja 15.10.2025. Liike-

toimintakauppojen kauppahinnat olivat yhteensä 140 tuhatta euroa.

Liiketoimintakaupat on käsitelty konsernin taloudellisessa raportoin

nissa liiketoimintojen yhdistämisenä hankintamenetelmää käyttäen

ja hankittujen liiketoimintojen tulos ja nettovarallisuus on yhdistelty

konserniin kauppojen täytäntöönpanosta eteenpäin. Liiketoimintakau

poissa konsernille siirtyneet varat sisältävät Kia- ja Mitsubishi-merk-

kisten uusien autojen jälleenmyyntiedustussopimukset, Lahden

toimitilojen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän, kalustoa

ja vaihto-omaisuutta, ja vastattavaksi otetut velat Lahden toimitilojen

vuokrasopimusvelan ja Wetteri Auto Oy:n palvelukseen siirtyneiden

työntekijöiden lomapalkkavelkaa. Hankintahetken yksilöitävissä olevat

varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu niiden käypiin arvoihin.

Lahden Kia- ja Mitsubishi-liiketoiminnan kaupasta syntyi negatiivista

liikearvoa -71 tuhatta euroa. Syntyneeksi negatiiviseksi liikearvoksi

on kirjattu määrä, jolla yksilöitävissä olevien varojen ja vastattavaksi

otettujen velkojen käypä arvo ylitti kaupassa luovutetun vastikkeen.

Negatiivinen liikearvo on kirjattu tulosvaikutteisesti konsernin laajan

tuloksen liiketoiminnan muihin tuottoihin kaupasta syntyneenä

voittona. Hankinnassa syntynyt negatiivinen liikearvo ei ole konsernille

veronalaista tuloa.

Liiketoimintakaupoissa luovutettu vastike

EUR tuhatta	KIA ja MitsubishiLahti 14.3.2025	BMWMikkeli 15.10.2025	Yhteensä
Maksettu käteisvastike	48	92	140
Luovutettu vastike	48	92	140

VUOSIKERTOMUS 2025

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Liiketoimintakaupoissa hankittu nettovarallisuus ja syntynyt liikearvo

EUR tuhatta	KIA ja MitsubishiLahti 14.3.2025	BMWMikkeli 15.10.2025	Yhteensä
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	40	0	40
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2 883	24	2 907
Pitkäaikaiset varat yhteensä	2 923	24	2 947

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	162	68	230
Lyhytaikaiset varat yhteensä	162	68	230
VARAT YHTEENSÄ	3 086	92	3 178

VELAT
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	2 565	0	2 565
Laskennalliset verovelat	18	0	18
Pitkäaikaset velat yhteensä	2 583	0	2 583

Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	244	0	244
Ostovelat ja muut velat	140	0	140
Lyhytaikaiset velat yhteensä	384	0	384
VELAT YHTEENSÄ	2 967	0	2 967

Hankittu yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	119	92	211
Negatiivinen liikearvo	-71	0	-71
Hankittu nettovarallisuus	48	92	140

Liiketoimintakauppojen rahavirta

EUR tuhatta	KIA ja MitsubishiLahti 14.3.2025	BMWMikkeli 15.10.2025	Yhteensä
Maksettu käteisvastike	-48	-92	-140
Rahavirta	-48	-92	-140

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON

HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen

aineettomien hyödykkeiden arvostaminen

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittavat yksilöitävissä olevat

varat ja velat tulee arvostaa hankintahetken käypään arvoon.

Hankittavia varoja ja velkoja yksilöidessään johto käyttää harkintaa

päättäessään, ovatko liiketoimintojen yhdistämisessä hankittavat

aineettomat hyödykkeet erotettavissa liikearvosta. Tämän lisäksi

johto käyttää arvioita määrittäessään liikearvosta erotettavissa

olevien aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon.

Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo määritetään tuottoihin

perustuvaa arvostusmenetelmää käyttäen, jolloin hyödykkeen

käypä arvo perustuu sen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyar

voon. Vastaisten rahavirtojen nykyarvon määrittäminen edellyttää

johdolta aineettomasta hyödykkeestä aiheutuvien tulevaisuuden

kassavirtojen ja hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan arviointia.

Myös rahavirtojen nykyarvon määrittämiseen käytettävään

diskonttauskorkoon liittyy arvionvaraisuutta. Tuottoihin perustu

vana arvostusmenetelmänä käytetään relief-from-royalty-mene-

telmää tai moniperiodista ylituottomenetelmää.

VUOSIKERTOMUS 2025

100

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

3. Lopetetut toiminnot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Lopetettu toiminto on konsernin osa, joka on luovutettu tai joka

on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa konsernin erillistä

keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta,

on osa suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä

liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai

on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä

se edelleen. Laajalla tuloslaskelmalla lopetettujen toimintojen tulos

esitetään erillään konsernin jatkuvien toimintojen tuloksesta.

Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitel

laan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä

että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä, ja myyntiä on

pidettävä erittäin todennäköisenä. Myytävänä olevaksi luokiteltu

pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä arvos

tetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähen-

nettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Kun

erä luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen ja hankintamenon

jaksotuksen tekeminen lopetetaan. Korkokulut ja muut kulut, jotka

johtuvat myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien

ryhmään sisältyvistä veloista, kuitenkin edelleen kirjataan.

Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä ja

myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään

kuuluvat omaisuuserät esitetään konsernin taseessa erillään

muista omaisuuseristä. Myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutet

tavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään vastaavasti erillään

muista veloista.

WETTERI POWER OY:N MYYNTI

Wetteri tiedotti loppuvuodesta 2024 myyvänsä konserniyhtiönsä

Wetteri Power Oy:n ruotsalaiselle Persson Invest Ab:lle. Kaupan täytän

töönpano tapahtui 1.1.2025. Kaupan myötä Wetteri-konsernista poistui

uusien Volvo- ja Renault-kuorma-autojen myynti ja huolto.

Wetteri Power Oy:n kauppahinta koostui alustavasta kauppahinnasta

26 563 tuhatta euroa, jota oikaistaan Wetteri Power Oy:n vuoden 2024

oman pääoman muutoksella, ja lisäkauppahinnasta (earn-out), joka

määräytyy Wetteri Power Oy:n vuoden 2025 EBIT-tason perusteella

ja on maksimissaan 5 500 tuhatta euroa. Alustavasta kauppa hinnasta

10 000 tuhatta euroa maksettiin 30.12.2024. Loput alustavasta

kauppa hinnasta, 16 563 tuhatta euroa, maksettiin 2.1.2025. Lisäkauppa-

hinta maksetaan vuoden 2026 ensimmäisen puolikkaan aikana.

Konsernitilinpäätöksellä lisäkauppahinnan käypä arvo, 5 413 tuhatta

euroa, on huomioitu osana kaupasta saatua vastiketta kaupasta

syntynyttä 14 778 tuhannen euron myyntivoittoa määritettäessä, ja se

sisältyy konsernitilinpäätöksen taseen lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin

(23. Rahoitusvarat). Lisäkauppahinnan käypä arvo on määritetty

perustuen sen todennäköisyyspainotettuun diskontattuun kassa-

virtaan ja käyvän arvon muutokset kirjataan myöhempinä raportointi-

hetkinä tulosvaikutteisesti.

Wetteri Power Oy:n tuloslaskelman erät ja kaupasta tuloutettu

myyntivoitto on esitetty konsernin tuloslaskelmalla osana konsernin

lopetettujen toimintojen voittoa (tappiota) erillään konsernin jatkuvien

toimintojen tuloslaskelman eristä. Myös vertailukauden tuloslaskelman

esittämistapa vastaa tätä esittämistapaa. Ennen lopetetuiksi toimin

noiksi luokittelemista tytäryhtiön tulos esitettiin osana konsernin

Raskas kalusto -toimintasegmenttiä.

Wetteri Power Oy:n voittoa (tappiota) koskevat tiedot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	0	64 783
Liiketoiminnan muut tuotot	0	86
Materiaalit ja palvelut	0	-45 030
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0	-8 814
Poistot ja arvonalentumiset	0	-1 855
Liiketoiminnan muut kulut	0	-3 452
Lopetettujen toimintojen liikevoitto (-tappio)	0	5 718

Rahoitustuotot	0	20
Rahoituskulut	0	-556
Rahoitustuotot ja -kulut	0	-536
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0	0
Lopetettujen toimintojen voitto (tappio) ennen veroja	0	5 182

Tuloverot	0	4
Lopetettujen toimintojen tilikauden voitto (tappio)	0	5 186

Myyntivoitto (tappio) lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen	14 778	0
Voitto (tappio) lopetetuista toiminnoista	14 778	5 186


Emoyhtiön omistajille kuuluvasta lopetettujen toimintojen tilikauden voitosta (tappiosta) laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)	0,09	0,03

VUOSIKERTOMUS 2025

101

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Wetteri Power Oy:n rahavirtoja koskevat tiedot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Lopetettujen toimintojen rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta	0	1 354
Investointien nettorahavirta
(kausi 1.1.–31.12.2024 sisältää lopetettujen
toimintojen myynnistä saadun ennakon 10 000
tuhatta euroa ja kausi 1.1.–31.12.2025 alustavan
kauppahinnan loppuosan 16 563 tuhatta euroa)	16 563	9 911
Rahoituksen nettorahavirta	0	-936
Rahavirta yhteensä	16 563	10 329

Tiedot Wetteri Power Oy:n myynnistä

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Myynnistä saatu vastike
Käteisvaroina saatu maksu	26 563	0
Earn-out kauppahinta	5 413	0
Vastike yhteensä	31 977	0
Myydyn nettovarallisuuden kirjanpitoarvo	-17 198	0
Myyntivoitto (tappio) lopetetuista
toiminnoista ennen veroja	14 778	0
Vero myyntivoitosta	0	0
Myyntivoitto (tappio) lopetetuista
toiminnoista verojen jälkeen	14 778	0

Wetteri Power Oy:n nettovarallisuus myyntihetkellä

EUR tuhatta
Varat
Liikearvo	6 863
Aineettomat hyödykkeet	505
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	7 213
Laskennalliset verosaamiset	66
Vaihto-omaisuus	8 709
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3 625
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	314
Rahavarat	4 710
Varat yhteensä	32 005
Velat
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	4 600
Muut pitkäaikaiset velat	189
Laskennalliset verovelat	146
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	1 203
Ostovelat ja muut velat	6 799
Muut rahoitusvelat	1 870
Velat yhteensä	14 807
Myyty nettovarallisuus	17 198

KOULUTUSLIIKETOIMINNAN MYYNTI

Wetteri myi vuonna 2024 Suomessa ja Ruotsissa harjoittamansa

koulutusliiketoiminnan kahdessa toisistaan erillisessä kaupassa.

Kaupoista aiheutui konsernille yhteensä 2 721 tuhannen euron

myyntivoitto. Kauppojen toteutumisen jälkeen konsernilla ei ole enää

koulutusliiketoimintaa. Koulutusliiketoiminta on esitetty konserniti

linpäätöksen laajalla tuloslaskelmalla lopetettuina toimintoina. Sekä

koulutusliiketoiminnan tulos että kaupoista aiheutunut myyntivoitto

sisältyvät vertailukauden tuloslaskelman erään voitto (tappio) lopete

tuista toiminnoista.

Wetteri tiedotti alkuvuodesta 2024 myyvänsä Suomen koulutusliike

toimintayhtiönsä Management Institute of Finland MIF Oy:n ja Tieturi

Oy:n. Yrityskaupan täytäntöönpano tapahtui 2.4.2024. Ostajana oli

työelämäkoulutuksiin keskittyvä Professio Finland Oy. Yrityskaupan

lopullinen kauppahinta, 4 045 tuhatta euroa, koostui peruskauppa

hinnasta sekä täytäntöönpanohetken nettokäyttöpääomalaskelman

mukaisesta kauppahinnasta ja siihen täytäntöönpanohetkellä

tehdyistä oikaisuista sekä ennen täytäntöönpanoa tehdystä pääoman

palautuksesta. Täytäntöönpanon yhteydessä ostaja maksoi käteis-

vastikkeena noin 40 prosenttia kauppahinnasta ja 30.6.2024 noin 10

prosenttia kauppahinnasta. Kauppahinnan lopulle noin 50 prosentin

osalle Wetteri myönsi korollisen lainan, jonka laina-aika on 5 vuotta ja

kaksi ensimmäistä vuotta lyhennysvapaita. Lainasaaminen on esitetty

taseella pitkä- ja lyhytaikaisena rahoitusvarana (23. Rahoitusvarat).

Wetteri myi 29.4.2024 myös Ruotsissa koulutusliiketoimintaa

harjoittavan konserniyhtiönsä Informator Utbildning Svenska AB:n

(nyk. Wetteri Sweden AB) koko liiketoiminnan liiketoimintakaupalla

Ruotsissa toimivalle paikalliselle toimijalle. Koska Informator Utbild

ning Svenska AB:n liiketoiminta oli viime vuosina pienimuotoista ja

tappiollista, liiketoimintakaupan kauppahintana käytettiin nimellistä 0,1

euron kauppahintaa.

Management Institute of Finland MIF Oy:n, Tieturi Oy:n ja Informator

Utbildning Svenska AB:n tuloslaskelman erät ja tuloutettu myyntivoitto

VUOSIKERTOMUS 2025

102

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

on esitetty konsernin tuloslaskelmalla osana konsernin vertailukauden

lopetettujen toimintojen voittoa (tappiota) erillään konsernin jatkuvien

toimintojen tuloslaskelman eristä. Ennen lopetetuiksi toiminnoiksi

luokittelemista yhtiöiden tulos esitettiin osana konsernin toimintaseg

menteille kohdistamattomia eriä.

Koulutusliiketoiminnan voittoa (tappiota) koskevat tiedot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	0	2 442
Liiketoiminnan muut tuotot	0	6
Materiaalit ja palvelut	0	-829
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0	-1 079
Poistot ja arvonalentumiset	0	-37
Liiketoiminnan muut kulut	0	-551
Lopetettujen toimintojen liikevoitto
(-tappio)	0	-48
Rahoitustuotot	0	0
Rahoituskulut	0	-28
Rahoitustuotot ja -kulut	0	-28
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0	0
Lopetettujen toimintojen voitto (tappio)
ennen veroja	0	-76
Tuloverot	0	-1
Lopetettujen toimintojen tilikauden voitto
(tappio)	0	-77
Myyntivoitto (tappio) lopetetuista
toiminnoista verojen jälkeen	0	2 721
Voitto (tappio) lopetetuista toiminnoista	0	2 645
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
lopetettujen toimintojen tilikauden
voitosta (tappiosta) laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)	0,00	0,02

Koulutusliiketoiminnan rahavirtoja koskevat tiedot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Lopetettujen toimintojen rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta	0	816
Investointien nettorahavirta
(kausi 1.1.–31.12.2024 sisältää lopetettujen
toimintojen myynnistä käteisvaroina saadun
maksun 1 971 tuhatta euroa)	0	1 966
Rahoituksen nettorahavirta	0	-235
Rahavirta yhteensä	0	2 547

Tiedot koulutusliiketoiminnan myynnistä

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Myynnistä saatu vastike
Käteisvaroina saatu maksu	0	1 971
Lainasaaminen	0	2 074
Vastike yhteensä	0	4 045
Myydyn nettovarallisuuden kirjanpitoarvo	0	-1 324
Myyntivoitto (tappio) lopetetuista toiminnoista ennen veroja	0	2 721
Vero myyntivoitosta	0	0
Myyntivoitto (tappio) lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen	0	2 721

Koulutusliiketoiminnan nettovarallisuus myyntihetkellä

EUR tuhatta

Varat
Liikearvo	2 034
Aineettomat hyödykkeet	328
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	69
Muut osakkeet ja osuudet	0
Pitkäaikaiset saamiset	230
Laskennalliset verosaamiset	306
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1 372
Rahavarat	584
Varat yhteensä	4 923
Velat
Pitkäaikaiset lainat	499
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	19
Lyhytaikaiset lainat	860
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	31
Ostovelat ja muut velat	2 189
Velat yhteensä	3 599
Myyty nettovarallisuus	1 324

VUOSIKERTOMUS 2025

103

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

4. Olennaiset tulokseen vaikuttavat erät

KAJAANIN JA JOENSUUN RASKAAN KALUSTON HUOLTO-

JA VARAOSALIIKETOIMINNAN DIVESTOINTI

Wetteri myi 1.10.2025 Kajaanissa ja Joensuussa tytäryhtiönsä Wetteri

Auto Oy:n harjoittaman raskaan kaluston huolto- ja varaosaliiketoi

minnan Raskone Oy:lle. Kajaanin ja Joensuun raskaan kaluston korjaa-

moiden huoltoedustuksiin kuuluvat Scania, Mercedes-Benz, MAN, Sisu

ja Mitsubishi Fuso. Myyty liiketoiminta työllisti noin 33 henkilöä, jotka

siirtyivät Raskone Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöitä. Kaupan

kohteena olevan liiketoiminnan liikevaihto oli 31.12.2024 päättyneellä

tilikaudella noin 10 300 tuhatta euroa.

Liiketoimintakaupan kauppahinta oli 13 793 tuhatta euroa. Kaup

pahinnasta suurin osa maksettiin kaupan täytäntöönpanohetkellä.

Kauppahinnasta 2 000 tuhannen euron osuus maksettiin erilliselle

Escrow-tilille, josta se vapautetaan myyjälle tai palautetaan ostajalle

kauppakirjassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Konsernitilinpäätök

sellä Escrow-tilille maksettu 2 000 tuhannen euron kauppahinnan osa

on huomioitu osana kaupasta saatua vastiketta syntynyttä 9 175 (0)

tuhannen euron myyntivoittoa määritettäessä ja se on esitetty taseen

lyhytaikaisissa muissa saamisissa. Myyntivoitto muodostui myydylle

liiketoiminnalle kohdistetun liikearvon, 3 796 tuhatta euroa, ja kaupassa

ostajalle siirtyneen nettovarallisuuden sekä kauppahinnan välisestä

erotuksesta ja se sisältyy konsernin jatkuvien toimintojen tuloslas

kelmalla erään liiketoiminnan muut tuotot. Myydylle liiketoiminnalle

kohdistetusta liikearvosta ja kohdistamismenetelmästä on kerrottu

tarkemmin liitetiedossa 15. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet.

Ostajalle siirtynyt nettovarallisuus, yhteensä 822 tuhatta euroa, sisälsi

296 tuhatta euroa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, 763 tuhatta

euroa vaihto-omaisuutta ja 237 tuhatta euroa siirtyneiden työnteki

jöiden lomapalkkavelkaa.

Wetterin taloudellisessa raportoinnissa myytävä liiketoiminta

on esitetty osana liitetiedossa 6. Toimintasegmentit kuvattua

Huoltopalvelut-segmenttiä, koska se on ollut osa tytäryhtiö Wetteri

Auto Oy:n huoltoliiketoimintaa. Liiketoimintaa ei ole esitetty osana

konsernin lopetettuja toimintoja, koska se ei ollut konsernin erillinen,

merkittävä liiketoiminta-alue tai strateginen kokonaisuus, josta

konserni on päättänyt luopua. Lisäksi liiketoiminnan luonne ja vaikutus

konsernin jatkuviin toimintoihin eivät olleet sellaisia, että ne täyttäi

sivät lopetettujen toimintojen esittämiselle säädetyt olennaisuus- ja

laajuusvaatimukset. Tämän vuoksi myydyn liiketoiminnan vuosien

2024 ja 2025 tulos on esitetty osana konsernin jatkuvia toimintoja ja

segmenttiraportoinnissa osana Huoltopalvelut-toimintasegmenttiä.

Myynnistä muodostunut 9 175 (0) tuhannen euron myyntivoitto on

esitetty segmenttiraportoinnissa osana toimintasegmenteille kohdis

tamattomia eriä.

UUDELLEENJÄRJESTELYYN JA JOHDON

VAIHTUMISEEN LIITTYVÄT KULUT

Konserni toteutti tilikauden 2025 kolmannella neljänneksellä muutos-

neuvottelut, joiden piirissä olivat kaikki konsernin tytäryhtiöiden

Wetteri Auto Oy:n ja Wetteri Yhtiöt Oy:n toimihenkilöt ja ylemmät

toimihenkilöt pois lukien johtoryhmän jäsenet. Muutosneuvotteluiden

tavoitteena oli sopeuttaa kustannuksia ja organisaatiota vastaamaan

yhtiön taloudelliseen tilanteeseen sekä haastavana jatkuneeseen

markkinatilanteeseen. Neuvotteluiden lopputuloksena päädyttiin

yhteensä 52 henkilötyövuoden henkilöstövähennyksiin sekä 44 olen

naiseen tehtävänkuvanmuutokseen. Konsernin tilikauden tulokseen

sisältyy uudelleenjärjestelyyn liittyviä kertaluonteisia kuluja 1 394 (0)

tuhatta euroa, jotka on kirjattu tuloslaskelman työsuhde-etuuksista

aiheutuviin kuluihin. Kulut liittyvät muutosneuvotteluissa irtisanot

tujen henkilöiden irtisanomisajan työsuhde-etuuksiin. Irtisanotuilla

henkilöillä ei ole työskentelyvelvoitetta irtisanomisajalla. Tilikauden

päättyessä maksamattomat irtisanomisajan työsuhde-etuudet 568 (0)

tuhatta euroa on esitetty taseella lyhytaikaisissa varauksissa.

Lisäksi tilikaudella yhtiö tiedotti muutoksista toimivassa johdossaan.

Tilikauden tulokseen sisältyy toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyviä

kuluja 1 379 (0) tuhatta euroa, jotka on kirjattu tuloslaskelman

työsuhde- etuuksista aiheutuviin kuluihin. Kulut ovat kokonaisuudes

saan Wetteri Oyj:n entisen toimitusjohtajan Aarne Simulan työsuhteen

päättymiseen liittyviä etuuksia. Tilikauden päättyessä näistä kuluista

1 092 (0) tuhatta euroa sisältyy taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin varauksiin.

Uudelleenjärjestelyyn ja johdon vaihtumiseen liittyvistä varauksista on

annettu tarkemmat tiedot liitetiedossa 29. Varaukset ja toimitusjoh

tajan palkitsemisesta ja työsuhteen päättymiseen liittyvistä etuuksista

liitetiedossa 31. Lähipiiritapahtumat.

AUTOVARASTOJEN UUDELLEENARVOSTAMINEN

Tilikauden 2025 kolmannella neljänneksellä Wetteri uudelleen

hinnoitteli heikosti kiertäviä ja kalliin hintaluokan vaihtoautojaan sekä

uudelleenarvioi varastossa olevien esittelyautojen todennäköistä

jälleenmyyntiarvoa. Tämän myötä tilikauden tulokseen kirjattiin -2 019

(0) tuhannen euron autovarastojen uudelleenarvostukseen liittyvä

varaus. Varaus on kirjattu osana varastojen muutosta ja sen vaikutus

sisältyy tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin. Muutokset varauk

sessa kirjataan konsernin tulokseen varastojen muutoksen kautta.

Vastaavia kertaluontoisia eriä ei odoteta syntyvän samassa laajuudessa

tulevilla kausilla.

VUOSIKERTOMUS 2025

104

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

5. Liikevaihto

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Liikevaihto käsittää konsernin tavanomaisessa toiminnassa

syntyvät tuotot. Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden

myynnistä saadut tuotot saadun vastikkeen käypään arvoon

arvostettuna oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuutta

määräisen myynnin kurssieroilla.

Myyntituottojen tulouttaminen

Konserni soveltaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

-standardin viisiportaista tuloutusmallia liikevaihtonsa kirjaa

miseen. Myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka odotetaan

saatavan asiakkaalta vastikkeena tuotteen tai palvelun luovutta

misesta. Myyntituotto kirjataan, kun tuotetta tai palvelua koskeva

määräysvalta siirretään asiakkaalle joko yhtenä ajanhetkenä

tai ajan kuluessa. Tuloutus tapahtuu määrään, johon konserni

odottaa olevansa oikeutettu kyseisten tuotteiden tai palveluiden

luovutuksesta.

Konsernin liiketoiminta koostuu uusien ja käytettyjen henkilöau

tojen, hyötyajoneuvojen ja raskaan kaluston kaupasta, ajoneuvojen

varaosien ja huolto- ja korjauspalveluiden myynnistä, autokaupan

asiakkaille tarjottavien kolmansien osapuolten rahoitus- ja vakuu

tustuotteiden välittämisestä, huoltoasemaliiketoiminnasta ja

ajoneuvojen vuokrauksesta. Edellä lueteltujen tuotteiden ja palve

luiden luovuttaminen on tunnistettu IFRS 15 Myyntituotot asiakas-

sopimuksista -standardin mukaisesti erillisiksi suoritevelvoitteiksi.

Konserni toimii autovalmistajien kanssa perinteisillä jälleenmyyn

tisopimuksilla Polestaria lukuun ottamatta. Polestarin kanssa

konsernilla on agenttimalli, jossa konserni toimii palveluntuottajana

autovalmistajan palveluille. Polestar toimittaa vakuutukset ja

ajoneuvot, jolloin Wetteri toimii komissiopohjaisesti ilman omia

kuluja.

Konserni ei odota tekevänsä asiakassopimuksia, joissa luvattujen

tuotteiden tai palveluiden luovuttamisen ja asiakkaan konsernille

suorittaman maksun välinen aika olisi yhtä vuotta pidempi.

Näin ollen konserni ei oikaise transaktiohintoja rahan aika-arvon

huomioon ottamiseksi.

Henkilöautojen ja raskaan kaluston myynti

Uusien ja käytettyjen henkilöautojen, hyötyajoneuvojen ja raskaan

kaluston myynnissä asiakas saa määräysvallan myytyyn tuottee

seen ajoneuvon luovutushetkellä. Ajoneuvon myynnistä saatavat

tuotot tuloutetaan yhtenä ajanhetkenä, kun ajoneuvo on luovutettu

ja konserni on täyttänyt suoritevelvoitteensa asiakkaalle. Luovutus

hetkellä asiakas maksaa ajoneuvon myyntihinnan joko käteisellä tai

toimittaa konsernille rahoitusyhtiön hyväksymän luottopäätöksen,

jonka perusteella rahoitusyhtiö suorittaa maksun konsernille.

Ajoneuvon myynnistä saatavat tuotot kirjataan myydyn ajoneuvon

käyvän arvon mukaisesti ja niistä vähennetään välilliset verot, eli

autovero ja arvonlisävero, ja alennukset.

Autoja myydään myös etämyyntinä konsernin verkkosivujen

kautta. Etämyynnin kautta myytävät ajoneuvot toimitetaan

asiakkaalle kotiin ja niihin liittyy 14 päivän palautusoikeus. Tällaisten

ajoneuvojen myynnistä saatavat tuotot tuloutetaan, kun ajoneuvo

on toimitettu asiakkaalle. Tuotot kirjataan siihen määrään asti,

johon konserni odottaa olevansa oikeutettu. Etämyynnin ja siihen

liittyvien ajoneuvojen palautusten määrä on vähäinen.

Varaosien myynti

Konserni myy henkilöautojen, hyötyajoneuvojen ja raskaan

kaluston varaosia sellaisenaan ja osana ajoneuvojen huoltoa.

Varaosien myynnistä saatavat tuotot tuloutetaan yhtenä ajanhet

kenä, kun konserni täyttää suoritevelvoitteensa ja määräysvalta

varaosiin siirtyy asiakkaalle. Määräysvalta varaosiin siirtyy, kun ne

luovutetaan asiakkaalle Wetterin toimipisteessä joko sellaisenaan

tai osana asiakkaan ajoneuvoon suoritettua huoltoa. Varaosat

veloitetaan asiakkaalta joko käteisellä tai myyntilaskulla Wetterin

toimipisteessä.

Huolto- ja korjauspalveluiden myynti

Henkilöautojen, hyötyajoneuvojen ja raskaan kaluston huolto- ja

korjauspalveluihin sisältyvää työtä tehdään tyypillisesti useampien

päivien ajan ja palveluiden transaktiohinta muodostuu sekä suori

tetun työn ja käytetyn ajan, että palveluun käytettävien varaosien

hinnan perusteella. Käytettävät varaosat ovat osa asiakkaan

kanssa solmittua huoltosopimusta. Huolto- ja korjauspalveluiden

myynnistä saatavat tuotot tuloutetaan yhtenä ajanhetkenä, kun

ajoneuvo luovutetaan tehtyjen huolto- tai korjaustoimenpiteiden

jälkeen takaisin asiakkaalle ja asiakas hyväksyy saamansa palvelun.

Tällöin konserni täyttää suoritevelvoitteensa. Huolto- ja korjaus

palvelut veloitetaan asiakkaalta joko käteisellä tai myyntilaskulla

konsernin toimipisteessä palvelun luovutuksen yhteydessä.

Silloin kun suoritettu palvelu kuuluu ajoneuvon maahantuojan

ajoneuvolle myöntämän takuun piiriin, laskutetaan suoritettu

palvelu maahantuojalta. Silloin kun suoritettu palvelu taas kuuluu

asiakkaan kolmannen osapuolen kanssa solmiman ajoneuvon

huoltosopimuksen piiriin tai asiakkaan uuden ajoneuvon

hankinnasta rahoitusyhtiön kanssa solmiman ajoneuvon huollot

ja korjaukset kattavan rahoitussopimuksen piiriin, laskutetaan

suoritettu palvelu kolmannelta osapuolelta tai rahoitusyhtiöltä.

Myynnistä saatavien tuottojen tulouttaminen tapahtuu tällöin

samoilla periaatteilla, kuin missä vain muussa huolto- ja korjauspal

veluiden myynnissä. Tuotot tuloutetaan, kun ajoneuvo luovutetaan

sille tehtyjen toimenpiteiden valmistuttua takaisin asiakkaalle.

VUOSIKERTOMUS 2025

105

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Ajoneuvojen myyntiin liittyvien rahoitus- ja

vakuutustuotteiden välittäminen

Wetteri välittää asiakkailleen kolmansien osapuolten tarjoamia

rahoitus- ja vakuutustuotteita. Rahoitus- ja vakuutustuotteiden

myynnissä konserni toimii asiakkaan näkökulmasta agenttina.

Konserni tulouttaa rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä rahoitus- ja

vakuutustuotteiden myynnistä saamansa palkkiot yhtenä ajan

hetkenä, kun se on täyttänyt suoritevelvoitteensa rahoitus- ja

vakuutustuotteiden välittämisestä. Konsernin rahoitus- ja

vakuutusyhtiöiltä saamat luotonperustamis- ja vakuutuspalkkiot

tuloutetaan, kun asiakas on allekirjoittanut rahoitus- tai vakuutus

sopimuksen ja konserni on oikeutettu palkkioon. Rahoitusyhtiöt

maksavat konsernille asiakkaalle perustetun rahoitussopimuksen

voimassaolo aikana myös luoton käsittelypalkkioita ja muuttuvia

korkopalkkioita, jotka konserni tulouttaa, kun se on oikeutettu

saamaan palkkion rahoitusyhtiöltä.

Huoltoasemamyynti

Konsernilla on Kuusamossa huoltoasema, jossa se myy asiakkail-

leen polttoainetta, elintarvikkeita ja muita tuotteita. Huoltoase-

malla myytävistä tuotteista saatavat tuotot tuloutetaan yhtenä

ajanhetkenä, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle kassalla ja

niiden määräysvalta samalla siirtyy asiakkaalle. Tuotteet veloitetaan

asiakkaalta käteis- tai korttimyyntinä.

Ajoneuvojen vuokraus

Konserni vuokraa asiakkailleen autohuollon sijaisautoja, kuorma-

autoja ja käytettyjä henkilöautoja lyhytaikaisilla operatiivisilla

vuokrasopimuksilla. Ajoneuvojen vuokrauksesta saatavat tuotot

tuloutetaan tasaerinä niiden vuokra-ajan kuluessa.

Wetteri Turvan myynti

Konserni tarjoaa myymiinsä käytettyihin autoihin Wetteri Turva

-tuotetta, joka on käytettyyn autoon hankittava lisäturva, joka

kattaa auton mahdollisia korjaus- tai huoltokuluja. Wetteri Turvaa

tarjotaan 12 ja 24 kuukauden pituisella sopimusjaksolla. Konserni

tulouttaa Wetteri Turvan myynnistä saamansa tuotot tasaisesti

tuotteen sopimuskaudelle.

Wetteri Turva on vakuutussopimus, mutta käsitellään palvelu-

sopimuksena IFRS 17 Vakuutussopimus -standardin salliman

poikkeuksen mukaisesti, koska seuraavat kriteerit täyttyvät: sopi

mukset ovat kiinteähintaisia eikä niiden hinnoittelussa huomioida

asiakkaiden yksittäisiä erityisriskejä, asiakkaalle ei makseta

korvauksia rahana vaan auton korjaukseen liittyvinä palveluina, ja

sopimuksella vastaanotettu riski syntyy ainoastaan siitä, kuinka

paljon asiakas käyttää sopimuksen mukaisia palveluita.

Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat

Konserni myy rahoitusyhtiöille esittelyautoja ja autohuollon

sijaisautoja, jotka se sitten vuokraa takaisin. Rahoitusyhtiö ei saa

määräysvaltaa ajoneuvoihin, koska konserni on rahoitusyhtiön

ja konsernin välisen sopimuksen mukaan oikeutettu ostamaan

ajoneuvot takaisin tiettyyn ajoneuvojen alkuperäistä myyntihintaa

matalampaan hintaan viimeistään vuokra-ajan päättyessä, ja

koska rahoitusyhtiötä samalla rajoitetaan ohjaamasta ajoneuvojen

käyttöä ja saamasta niiden jäljellä olevaa hyötyä kaikilta olennaisilta

osin. Ajoneuvot ovat tämän lisäksi järjestelyn ajan myös fyysisesti

edelleen konsernin hallussa. Näistä syistä ajoneuvojen luovutus

rahoitusyhtiöille ei täytä IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

-standardin mukaisia vaatimuksia, joiden mukaan luovutus olisi

käsiteltävä ajoneuvon myyntinä, vaan järjestelyssä on kyse myynti-

ja takaisinvuokraustapahtumasta, joka käsitellään kirjanpidossa

rahoitusjärjestelynä, jossa konserni merkitsee ajoneuvon hankin

tamenon edelleen vaihto-omaisuuteensa ja kirjaa rahoitusyhtiöltä

ajoneuvon luovutuksesta saamansa vastikkeen taseeseensa

lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi. Rahoitusvelkaa kirjataan pois

taseesta rahoitusyhtiöille vuokra-aikana maksettavaa vuokrakulua

vastaan ja rahoituskuluksi tuloslaskelmaan. Ajoneuvojen hankin

tameno tai sitä alempi nettorealisointiarvo esitetään konsernin

vaihto-omaisuudessa ja siitä kirjataan konsernin tuloslaskelmaan

vuokra-ajan kuluessa arvonmuutosta ajoneuvon jäännösarvoon

pääsemiseksi, jonka konserni on sitoutunut maksamaan rahoi

tusyhtiölle ostaessaan ajoneuvon takaisin. Ajoneuvot esitetään

vaihto-omaisuudessa, koska jos ajoneuvoille löytyy ostaja jo ennen

konsernin vuokra-ajan päättymistä, konserni voi halutessaan ostaa

ajoneuvot takaisin rahoitusyhtiöltä jo ennen kuin vuokra-aika

päättyy ja myydä ne eteenpäin niistä kiinnostuneelle ostajalle.

Myynti- ja takaisinvuokraustapahtuma käsitellään kirjanpidossa

seuraavasti:

• Rahoitusyhtiöltä luovutuksesta saatu vastike ja rahoitusyhtiöltä

laskutettu autovero kirjataan lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi, joka

arvostetaan velan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun

hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen

• Ajoneuvon alkuperäinen hankintameno ja rahoitusyhtiöltä lasku

tettu autovero merkitään vaihto-omaisuuteen, koska ajoneuvo on

myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn ajan edelleen konsernilla

myytävänä

• Ajoneuvon vuokra kirjataan vuokra-aikana rahoitusvelan vähen

nykseksi ja rahoitusyhtiön vuokranmaksun yhteydessä veloit-

tama korko rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmaan

• Ajoneuvon alkuperäisen hankintamenon ja ajoneuvolle määri

tetyn jäännösarvon välinen erotus kirjataan vaihto-omaisuuden

arvonalentumisena konsernin tuloslaskelmaan tasaisesti

vuokra-aikana

• Vuokra-ajan päättyessä konsernin taseessa jäljellä oleva rahoitus

velka ja ajoneuvon arvonalentumisilla vähennetty hankintameno

vastaavat ajoneuvolle määritettyä jäännösarvoa, jonka konserni

suorittaa rahoitusyhtiölle hankkiessaan ajoneuvon takaisin ja

käyttäessään osto-optionsa

• Ajoneuvon arvonalentumisilla vähennetty hankintameno jää

konsernin vaihto-omaisuuteen, kun konserni on käyttänyt

osto-optionsa.

VUOSIKERTOMUS 2025

106

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn kohteena olevista

ajoneuvoista on esitetty tarkempaa tietoa liitetiedossa

21. Vaihto-omaisuus.

Ajoneuvojen takaisinostosopimukset

Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy

konsernin myymiä uusia ajoneuvoja, joihin liittyen konserni on

solminut rahoitusyhtiön kanssa konsernia sitovan takaisinostoso

pimuksen. Ajoneuvojen haltijat ovat pääasiassa autovuokraamoja.

Ajoneuvon haltijan näkökulmasta järjestelyssä on kyse rahoitusyhtiön

kanssa solmitusta uuden ajoneuvon hankintaa koskevasta rahoitus

sopimuksesta, jonka mukaan ajoneuvon haltija maksaa rahoitusyh-

tiölle autosta kiinteää kuukausierää. Konserni on sitoutunut rahoi-

tusyhtiön kanssa ajoneuvosta solmimansa takaisinostosopimuksen

nojalla maksamaan rahoitussopimuksen viimeisen suuremman erän

ja ostamaan ajoneuvon rahoitusyhtiöltä takaisin ajoneuvon haltijan

sitä pyytäessä. Rahoitusyhtiöllä on näin ollen ajoneuvoa koskeva

myyntioptio. Rahoitussopimuksen viimeinen erä edustaa konsernin

näkökulmasta ajoneuvon takaisinostohintaa. Takaisinostohinta on

aina matalampi kuin ajoneuvon alkuperäinen myyntihinta.

Konserni on arvioinut, että takaisinostosopimuksen toisella

osapuolella on aina merkittävä taloudellinen kannustin myyntiop

tion käyttämiseen, koska järjestely mahdollistaa uuden ajoneuvon

hankkimisen ilman, että sen haltija joutuu kantamaan riskin auton

käytön myötä tapahtuvasta arvon alenemisesta, minkä lisäksi

järjestely mahdollistaa auton helpon vaihtamisen seuraavaan

uuteen autoon sopimuksen päättyessä. Näin ollen konserni katsoo,

että rahoitusyhtiö tulee suurella todennäköisyydellä käyttämään

myyntioptionsa ja myymään ajoneuvon takaisin konsernille. Tästä

seuraa, että rahoitusyhtiö tosiasiallisesti maksaa konsernille auton

luovutuksessa vastikkeen oikeudesta käyttää ajoneuvoa tiettynä

ajanjaksona sen sijaan, että ajoneuvoa koskeva määräysvalta

siirtyisi luovutuksessa rahoitusyhtiölle ja järjestelyssä olisi IFRS

15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin tarkoittamalla

tavalla kyse ajoneuvon myynnistä. Konsernin näkökulmasta kyse

on tosiasiallisesti IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin tarkoit

tamasta operatiivisesta vuokrasopimuksesta, jossa konserni on

vuokralle antajana.

Konserni kirjaa tällaisten ajoneuvojen luovutuksesta saamansa

vastikkeen takaisinostovelaksi taseeseensa takaisinostosopi

muksen syntymisajankohtana ja esittää sen lyhytaikaisena ja

pitkäaikaisena velkana. Luovutuksesta saadun vastikkeen ja

ajoneuvolle sovitun takaisinostohinnan välisen erotuksen osuus

takaisinostovelasta tuloutetaan liikevaihtoon tasaerinä sopimus

ajan kuluessa. Ajoneuvojen hankintameno siirretään konsernin

vaihto-omaisuudesta aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja

hankintamenosta kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sopimus

ajan kuluessa tasapoistoa ajoneuvon takaisinostohintaan pääse-

miseksi. Konsernin ostettua ajoneuvot takaisin rahoitus yhtiöltä

ajoneuvojen kertyneillä poistoilla vähennetty hankintameno

siirretään takaisin vaihto-omaisuuteen, koska ajoneuvot myydään

eteenpäin konsernin hankittua ne takaisin.

Takaisinostosopimukset käsitellään kirjanpidossa seuraavasti:

• Rahoitusyhtiöltä luovutuksesta saatu vastike ja rahoitusyhtiöltä

laskutettu autovero kirjataan lyhytaikaiseksi ja pitkäaikaiseksi

takaisinostovelaksi

• Ajoneuvon alkuperäinen hankintameno ja rahoitus yhtiöltä

laskutettu autovero merkitään konsernin aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin

• Saadun vastikkeen ja takaisinostohinnan välinen erotus kirjataan

liikevaihdoksi ja takaisinostovelan vähennykseksi tasaisesti

sopimuksen kestoaikana

• Ajoneuvon alkuperäisen hankintamenon ja takaisinostohinnan

välinen erotus kirjataan ajoneuvosta merkityn aineellisen käyttö-

omaisuushyödykkeen poistona konsernin tuloslaskelmaan

tasaisesti sopimuksen kestoaikana

• Sopimuksen päättyessä konsernin taseessa jäljellä oleva takai-

sinostovelka ja ajoneuvosta aineellisiin käyttöomaisuushyödyk-

keisiin merkitty kertyneillä poistoilla vähennetty hankintameno

vastaavat ajoneuvon takaisinostohintaa, jonka konserni suorittaa

rahoitusyhtiölle tämän käyttäessä myyntioptionsa

• Ajoneuvon kertyneillä poistoilla vähennetty hankintameno

siirretään aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä takaisin vaih

to-omaisuuteen, koska konserni laittaa auton takaisin myyntiin.

Ajoneuvoista, joista konserni on solminut takaisinostosopimuksen,

on kerrottu lisää liitetiedossa 17. Aineelliset käyttöomaisuushyö

dykkeet ja 18. Vuokrasopimukset.

Ajoneuvojen kaupintavarastojärjestelyt

Konserni on solminut rahoitusyhtiöiden kanssa sopimuksen

kaupintavarastojärjestelystä, jonka mukaisesti konserni voi tarjota

ajoneuvoja ostettavaksi rahoitusyhtiöiden kaupintavarastoon

erikseen määritellyn euromäärän (limiitti) puitteissa. Rahoitusyh

tiön kaupintavarastoon konsernilta ostamat ajoneuvot pienentävät

konsernin käytettävissä olevaa limiittiä autojen myyntihintaa

vastaavalla määrällä. Konserni voi vapauttaa käytössään olevaa

limiittiä valintansa mukaan joko lunastamalla takaisin kaupin

tavarastoon myymiänsä autoja tai myymällä autot eteenpäin

asiakkailleen. Lunastushinta, jonka konserni maksaa ajoneuvoista,

vastaa sitä hintaa, jolla konserni on alun perin myynyt autot

kaupintavarastoon.

Rahoitusyhtiöt eivät saa määräysvaltaa kaupintavarastojärjes

telyn kohteena oleviin autoihin, koska konserni on oikeutettu

lunastamaan ne takaisin hintaan, joka vastaa niiden alkuperäistä

myyntihintaa. Rahoitusyhtiötä samalla rajoitetaan ohjaamasta

autojen käyttöä ja saamasta niiden jäljellä olevaa hyötyä kaikilta

olennaisilta osin. Näin ollen ajoneuvojen luovutus kaupintavaras

toon ei täytä IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin

mukaisia vaatimuksia, jotka ajoneuvon luovutuksen tulee täyttää,

VUOSIKERTOMUS 2025

107

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

jotta luovutus olisi käsiteltävä ajoneuvon myyntinä. Sen sijaan

järjestelyssä on kyse rahoitusjärjestelystä, jossa konsernin tulee

merkitä ajoneuvon myyntihinta edelleen vaihto-omaisuuteensa ja

kirjata rahoitusyhtiöltä ajoneuvon luovutuksesta saamansa vastike

taseeseensa vaihto-omaisuuteen kirjattua myyntihintaa vastaavan

suuruiseksi lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi.

Kaupintavarastojärjestelyt käsitellään kirjanpidossa seuraavasti:

• Ajoneuvo merkitään vaihto-omaisuuteen myyntihintaan, jolla se

on luovutettu kaupintavarastoon

• Rahoitusyhtiöltä auton luovutuksesta saatu hinta kirjataan lyhy

taikaiseksi rahoitusvelaksi, joka arvostetaan velan alkuperäisen

kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen

koron menetelmää käyttäen

• Rahoitusyhtiön limiitin käytöstä veloittama palkkio kirjataan

rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmaan

• Kun konserni lunastaa ajoneuvon takaisin kaupintavarastosta,

ajoneuvon alkuperäistä myyntihintaa vastaava lunastushinta jää

konsernin vaihto-omaisuuteen ja rahoitusvelka kirjataan pois

konsernin taseesta.

Kaupintavarastojärjestelyn kohteena olevista ajoneuvoista on

esitetty tarkempaa tietoa liitetiedossa 21. Vaihto-omaisuus.

LIIKEVAIHTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautot	311 283	327 796
Huoltopalvelut	91 919	97 581
Raskas kalusto	27 712	18 448
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät	3 143	3 469
Yhteensä	434 057	447 293

LIIKEVAIHTO MYYNTILUOKITTAIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautomyynti	307 057	323 843
Henkilöautojen varaosien ja tarvikkeiden myynti1	48 796	50 801
Henkilöautojen huolto- ja korjauspalveluiden myynti1	36 566	36 367
Raskaan kaluston myynti	24 380	16 023
Raskaan kaluston varaosien ja tarvikkeiden myynti1	5 857	7 803
Raskaan kaluston huolto- ja korjauspalveluiden myynti1	3 004	4 363
Huoltoasemamyynti	3 163	3 479
Rahoitus- ja vakuutustuotteiden välitys	2 190	2 697
Ajoneuvojen vuokraus2	2 020	1 670
Wetteri Turvan myynti	824	247
Muu myynti	199	0
Yhteensä	434 057	447 293

Konsernin henkilöautoliiketoiminnasta vastaavan tytäryhtiön Wetteri Auto Oy:n 1.10.2025

liiketoimintakaupalla myymien Joensuun ja Kajaanin raskaan kaluston huolto- ja

varaosatoimintojen liikevaihdon esittämistapaa on oikaistu siten, että liikevaihto on

luokiteltu raskaan kaluston varaosien ja tarvikkeiden sekä huolto- ja korjauspalveluiden

myynniksi. Aikaisemmin Joensuun ja Kajaanin raskaan kaluston huolto- ja varaosatoi-

mintojen liikevaihto on esitetty henkilöautojen varaosien ja tarvikkeiden sekä huolto- ja

korjauspalveluiden myyntinä. Segmenttiraportoinnissa kyseinen myyty liiketoiminta on

esitetty osana Huoltopalvelut-toimintasegmenttiä.

Ajoneuvojen vuokratuotot sisältävät ajoneuvojen takaisinostosopimuksiin liitty-

västä takaisinostovelasta liikevaihtoon tilikaudella tuloutetun osuuden 1 702 (1 288)

tuhatta euroa. Ajoneuvojen vuokratuotoista on annettu lisää tietoja liitetiedossa

18. Vuokrasopimukset.

LIIKEVAIHTO SUORITEVELVOITTEEN TÄYTTYMISEN MUKAAN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Yhtenä ajanhetkenä	431 212	445 375
Ajan kuluessa	2 845	1 918
Yhteensä	434 057	447 293

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Suomi	432 380	445 196
Muu Eurooppa	1 285	1 746
Muu maailma	392	351
Yhteensä	434 057	447 293

ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT TASEESEEN MERKITYT MÄÄRÄT

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Saadut ennakot	1 482	2 108
Yhteensä	1 482	2 108

VUOSIKERTOMUS 2025

108

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

6. Toimintasegmentit

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Toimintasegmentti on konsernin liiketoimintaa harjoittava osa,

jonka tulosta sen ylin operatiivinen päätöksentekijä säännöllisesti

seuraa. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on Wetteri

Oyj:n hallitus. Hallitus seuraa konsernin tulosta seuraavien toimin

tasegmenttien pohjalta, jotka ovat myös konsernin raportoitavat

segmentit: Henkilöautot, Huoltopalvelut ja Raskas kalusto.

Henkilöautot-toimintasegmentti harjoittaa uusien henkilö- ja

tavara-autojen sekä käytettyjen autojen jälleenmyyntitoimintaa.

Huoltopalvelut-toimintasegmentti harjoittaa henkilöautopuolen

huoltokorjaamotoimintaa ja varaosien myyntiä.

Raskas kalusto -toimintasegmentti harjoittaa kuorma-automyyntiä

ja raskaan kaluston huoltokorjaamotoimintaa ja varaosien myyntiä.

Konsernin raportoitavat toimintasegmentit on määritelty

perustuen konsernin hallitukselle toimitettavaan säännölliseen

raportointiin. Hallitus tekee raportoinnin perusteella strategisia ja

operatiivisia päätöksiä resurssien kohdentamisesta ja arvioi liike

toiminnan tuloksellisuutta. Keskeisiä hallituksen seuraamia tulos-

mittareita ovat liikevaihdon lisäksi käyttökate (EBITDA), oikaistu

käyttökate, liikevoitto (EBIT) ja oikaistu liikevoitto. Oikaistussa

käyttökatteessa ja liikevoitossa ei huomioida toimintasegmenttien

käyttökatteen ja liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä,

kuten uudelleenjärjestelystä johtuvia kuluja ja muita merkittäviä

kertaluonteisia eriä sekä hankintalaskelmilla tehdyistä omaisuu

serien käyvän arvon taseeseen merkitsemisistä kirjattuja poistoja.

Oikaistun käyttökatteen ja liikevoiton tarkoitus on parantaa toimin

tasegmenttien käyttökatteen ja liikevoiton vertailukelpoisuutta

kausien välillä.

Vertailukauden toimintasegmenteistä esitetty informaatio on

oikaistu raskaan kaluston liiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiön

Wetteri Power Oy:n ja koulutusliiketoimintaa harjoittavien Manage

ment Institute of Finland MIF Oy:n, Tieturi Oy:n ja Wetteri Sweden

AB:n (ent. Informator Utbildning Svenska AB) lopetettuihin toimin

toihin luokittelun myötä. Wetteri Power Oy on ennen lopetetuiksi

toiminnoiksi luokittelemista esitetty osana Raskas kalusto -toimin

tasegmenttiä ja koulutusliiketoiminta osana toimintasegmenteille

kohdistamattomia eriä. Tarkemmat lopetettuja toimintoja koskevat

tiedot on esitetty liitetiedossa 3. Lopetetut toiminnot.

Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät sisältävät konsernin

Kuusamossa sijaitsevan huoltoaseman liiketoiminnan ja muita

segmenteille kohdistamattomia eriä. Vuonna 2025 toimintaseg

menteille kohdistamattomissa erissä on esitetty tytäryhtiö Wetteri

Auto Oy:n tilikaudella toteuttamasta Kajaanin ja Joensuun raskaan

kaluston huolto- ja varaosaliiketoiminnan divestoinnista aiheutunut

myyntivoitto 9 175 (0) tuhatta euroa ja johdon vaihtumiseen liittyvät

kertaluonteiset kulut 1 379 (0) tuhatta euroa. Nämä erät on oikaistu

pois oikaistua käyttökatetta ja liikevoittoa laskettaessa merkittävinä

kertaluonteisina erinä. Eristä on annettu lisää tietoa liitetiedossa 4.

Olennaiset tulokseen vaikuttavat erät.

LIIKEVAIHTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautot	311 283	327 796
Huoltopalvelut	91 919	97 581
Raskas kalusto	27 712	18 448
Toimintasegmenteille kohdistamattomat
erät	3 143	3 469
Liikevaihto	434 057	447 293

KÄYTTÖKATE (EBITDA) TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautot	-7 611	-2 056
Huoltopalvelut	11 062	11 861
Raskas kalusto	1 490	-243
Toimintasegmenteille kohdistamattomat
erät	7 847	513
Käyttökate (EBITDA)	12 787	10 076

OIKAISTU KÄYTTÖKATE TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautot	-5 072	-1 292
Huoltopalvelut	12 329	13 191
Raskas kalusto	1 617	355
Toimintasegmenteille kohdistamattomat
erät	-1	831
Oikaistu käyttökate	8 874	13 084
Divestoidun liiketoiminnan myyntivoitto	9 175	0
Liiketoimintakaupan negatiivinen liikearvo	71	262
Yritys- ja liiketoimintakauppojen transaktio-
ja integraatiokulut	-119	-1 794
Lopetettujen toimintojen myynnin
transaktiokulut	0	-157
Osakeantien suunnitteluun ja muihin
rahoitusjärjestelyihin liittyvät kulut	-258	-233
Organisaation ja johdon
uudelleenjärjestelyyn liittyvä kuluvaraus	-2 773	0
Autovarastojen uudelleenhinnoitteluun
liittyvä varaus	-2 019	0
Vaihto-omaisuuden käyvän arvon poistot	-164	-1 086
Käyttökate (EBITDA)	12 787	10 076

VUOSIKERTOMUS 2025

109

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

KÄYTTÖKATTEEN (EBITDA) TÄSMÄYTYS LIIKEVOITTOON

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Käyttökate (EBITDA)	12 787	10 076
Poistot ja arvonalentumiset	-17 325	-15 934
Liikevoitto (EBIT)	-4 538	-5 858

LIIKEVOITTO (EBIT) TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautot	-14 613	-8 821
Huoltopalvelut	1 705	3 564
Raskas kalusto	613	-1 040
Toimintasegmenteille kohdistamattomat
erät	7 757	439
Liikevoitto (EBIT)	-4 538	-5 858

OIKAISTU LIIKEVOITTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöautot	-10 482	-6 438
Huoltopalvelut	3 381	5 302
Raskas kalusto	790	-416
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät	-83	764
Oikaistu liikevoitto	-6 393	-787
Divestoidun liiketoiminnan myyntivoitto	9 175	0
Liiketoimintakaupan negatiivinen liikearvo	71	262
Yritys- ja liiketoimintakauppojen transaktio-
ja integraatiokulut	-119	-1 794
Lopetettujen toimintojen myynnin
transaktiokulut	0	-157
Osakeantien suunnitteluun ja muihin
rahoitusjärjestelyihin liittyvät kulut	-258	-233
Organisaation ja johdon
uudelleenjärjestelyyn liittyvä kuluvaraus	-2 773	0
Autovarastojen uudelleenhinnoitteluun
liittyvä varaus	-2 019	0
Vaihto-omaisuuden käyvän arvon poistot	-164	-1 086
Brändiarvon käyvän arvon poistot	-1 099	-1 099
Edustussopimuksien käyvän arvon poistot	-914	-888
Tilauskannan käyvän arvon poistot	0	-53
Rakennusten käyvän arvon poistot	-45	-23
Liikevoitto (EBIT)	-4 538	-5 858

7. Liiketoiminnan muut tuotot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään konsernin liiketoimintaan

kuuluvat tuotot, jotka eivät kuitenkaan ole konsernin varsinaiseen

toimintaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavia

tuottoja. Liiketoiminnan muissa tuotoissa ei näin ollen esitetä

konsernin varsinaiseen toimintaan kuuluvia toistuvia tuottoja.

Liiketoiminnan muut tuotot kirjataan saadun vastikkeen käypään

arvoon oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuutta

määräisen myynnin kurssieroilla kuten konsernin liikevaihtokin.

Konserni tulouttaa liiketoiminnan muun tuoton, kun tuoton määrä

on luotettavasti määritettävissä ja kun on todennäköistä, että erään

liittyvä vastainen taloudellinen hyöty tulee koitumaan konsernin

hyväksi.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Divestoidun liiketoiminnan myyntivoitto1	9 175	0
Hankitun liiketoiminnan negatiivinen
liikearvo	71	262
Vuokratuotot	492	137
Muut tuotot	137	181
Yhteensä	9 873	581

Muodostunut myyntivoitto liittyy konsernin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy:n tilikau-

della toteuttamaan Kajaanin ja Joensuun raskaan kaluston huolto- ja varaosa-

liiketoiminnan divestointiin ja siitä on annettu tarkemmat tiedot liitetiedossa

4. Olennaiset tulokseen vaikuttavat erät.

VUOSIKERTOMUS 2025

110

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

8. Materiaalit ja palvelut

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Materiaaleissa ja palveluissa esitetään konsernin tavanomaiseen

toimintaan liittyvät muuttuvat kulut. Materiaalien ja palveluiden

ostot luokitellaan tarkemmin ostoihin tilikauden aikana, varastojen

muutokseen ja ulkopuolisten palvelujen ostoihin. Konserni kirjaa

materiaalin ja palvelun oston, kun kulu on luotettavasti määri

tettävissä ja kun on todennäköistä, että erään liittyvä vastainen

taloudellinen hyöty tulee koitumaan konsernin hyväksi.

Ostoissa tilikauden aikana esitetään konsernin tavanomaisessa

toiminnassaan myymiin hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät

materiaalipitoiset ostot. Tällaisia ovat muun muassa uusien ja

käytettyjen henkilöautojen, hyötyajoneuvojen ja raskaan kaluston

ostot, varaosien ja renkaiden ostot, käytettyjen ajoneuvojen myyn

tikuntoon kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset, käytettyjen

ajoneuvojen korjausvastuuseen liittyvät korjauskulut sekä huolto

asematoimintaan liittyvien polttoaineiden ja päivittäistavaroiden

ostot. Automerkkien maahantuojilta saadut uusien ajoneuvojen ja

varaosien ostovolyymeihin sidoksissa olevat hyvitykset esitetään

ostojen hyvityksenä.

Varastojen muutoksena esitetään konsernin ajoneuvo- ja varaosa

varastojen ja keskeneräisten korjaamotöiden varastojen muutos.

Ulkopuolisten palveluiden ostoina esitetään konsernin tavanomai

sessa toiminnassaan myymiin hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät

työpitoiset ostot, joita ovat esimerkiksi alihankinnan ja vuokratun

työvoiman kulut. Konserni esittää ulkopuolisten palvelujen ostoina

myös muun muassa konsernin autokorjaamoiden vieraana työnä

hankkimat kolarikorjattavien ajoneuvojen maalaustyöt, katsas

tukset ja erityishuoltotyöt.

MATERIAALIT JA PALVELUT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Ostot tilikauden aikana	335 119	373 640
Varastojen muutos	22 160	-8 816
Ulkopuoliset palvelut	1 228	2 300
Yhteensä	358 507	367 125

9. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan tilikauden kuluksi

suoriteperusteen mukaisesti sitä mukaan, kun niihin liittyvä työ

suoritetaan konsernille. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet erääntyvät

kokonaisuudessaan vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä,

jonka aikana työntekijä on suorittanut työn. Konsernin suorittamat

palkat, loma- ja sairasajan palkat, provisiot, bonukset, sosiaaliturva

maksut ja työterveysmaksut sekä muutoin kuin rahana annettavat

luontoisedut ovat lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia.

Mahdolliset irtisanomisen yhteydessä suoritettavat työsuhteen

päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan kuluksi aikaisempana

seuraavista ajankohdista: kun konserni ei voi enää peräytyä kyseisiä

etuuksia koskevasta tarjouksestaan tai kun konserni kirjaa menon

uudelleenjärjestelystä, johon liittyy työsuhteen päättämiseen liitty

vien etuuksien suorittaminen. Tilikauden 2025 työsuhde-etuuksista

aiheutuneisiin kuluihin kirjatuista organisaation uudelleenjärjes

telyyn ja johdon vaihtumiseen liittyvistä työsuhteen päättämise-

tuuksista on annettu tarkemmat tiedot liitetiedossa 4. Olennaiset

tulokseen vaikuttavat erät.

Maksupohjaiset työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet kirjataan

tilikauden kuluksi suoriteperusteen mukaisesti. Maksupohjaisissa

eläkejärjestelyissä maksut suoritetaan vakuutusyhtiölle tai muulle

vastaavalle taholle, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita

maksuvelvoitteita. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt luokitellaan

maksupohjaisiksi. Suomen työeläkelainsäädännön mukainen

eläketurva on järjestetty vakuutusyhtiöissä ja eläke-etuuden

määrä perustuu työsuhteen kestoon ja ansiotasoon. Työeläkelain-

säädännön mukainen eläkeikä on 63–68 vuotta.

Konsernilla ei ole etuuspohjaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä

etuuksia tai muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia.

VUOSIKERTOMUS 2025

111

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

TYÖSUHDE-ETUUDET

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Palkat ja palkkiot	40 086	38 627
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	7 298	6 839
Muut henkilöstökulut	1 341	1 092
Yhteensä	48 724	46 558

Konsernin henkilöstön palkkaus perustuu kiinteään ja muuttuvaan

palkkaan. Lisäksi osalla henkilöstöstä on oikeus autoetuun, puheli

netuun ja internet-yhteyteen kotona. Johdon palkitsemista koskevat

tiedot on esitetty liitetiedossa 31. Lähipiiritapahtumat.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
tilikaudella	803	1 016

10. Poistot ja arvonalentumiset

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Poistoilla tarkoitetaan omaisuuserän jäännösarvolla vähennetyn

hankintamenon systemaattista jaksottamista omaisuuserän talou

delliselle vaikutusajalle. Poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä

aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyö

dykkeiden taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisiin käyttöomai-

suushyödykkeisiin sisältyvät vuokrasopimusten käyttöoikeusomai-

suuserät poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana tai sitä

lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkei

siin sisältyvistä maa-alueista ja taide-esineistä ei tehdä poistoja.

Arvonalentumisella tarkoitetaan määrää, jolla omaisuuserän

kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Kun omaisuuserän arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä

on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvoa vähenne

tään siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Vähennyksestä aiheutuva arvonalentumistappio kirjataan

tulosvaikutteisesti. Konserni ei ole kirjannut tilikaudella arvon

alentumistappioita aineettomista hyödykkeistä tai aineellisista

käyttöomaisuushyödykkeistä.

POISTOT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Aineettomat hyödykkeet
Brändi	1 099	1 099
Edustussopimukset	914	888
Tilauskanta	0	53
Muut aineettomat hyödykkeet	39	50
Yhteensä	2 052	2 090
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Käyttöoikeusomaisuuserät	10 090	9 493
Rakennukset ja rakennelmat	1 850	1 747
Koneet ja kalusto	1 567	1 456
Ajoneuvot	1 766	1 147
Yhteensä	15 273	13 843

POISTOAJAT

Aineettomat hyödykkeet
Brändi	5 vuotta
Edustussopimukset	5 vuotta
Tilauskanta	1 vuosi
Muut aineettomat hyödykkeet	3–5 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Käyttöoikeusomaisuuserät	2–25 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	2–15 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Ajoneuvot	2–7 vuotta

VUOSIKERTOMUS 2025

112

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

11. Liiketoiminnan muut kulut

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muina kuluina esitetään kaikki sellaiset konsernin

tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat kulut, jotka eivät ole

materiaalien ja palveluiden ostoista aiheutuvia muuttuvia kuluja

tai työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja. Konserni kirjaa liiketoi

minnan muun kulun, kun kulu on luotettavasti määritettävissä ja

kun on todennäköistä, että erään liittyvä vastainen taloudellinen

hyöty tulee koitumaan konsernin hyväksi tai aiheutumaan

konsernin menetykseksi. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään

toimitilakuluja, IT-kuluja, kalustokuluja, ajoneuvokuluja, matkaku

luja, markkinointikuluja, vapaaehtoisia henkilösivukuluja ja muita

kuluja.

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Toimitilakulut	5 149	5 409
IT-kulut	3 868	3 860
Kalustokulut	2 422	2 076
Ajoneuvokulut	2 830	3 006
Matkakulut	580	580
Markkinointikulut	3 972	3 539
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	1 947	1 830
Muut hallintokulut	3 144	3 815
Yhteensä	23 913	24 115

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tilintarkastuspalvelut	227	185
Muut palvelut	114	99
Veroneuvonta	11	0
Yhteensä	351	285

Wetteri Oyj:n yhtiökokous valitsee vuosittain konsernin tilintarkastajan.

Yhtiökokous 20.5.2025 valitsi konsernin tilintarkastajaksi tilintarkastus

yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.

Tilintarkastajan palkkiot sisältävät konserniin kuuluvien yhtiöiden

tilintarkastajalle maksetut palkkiot. Tilintarkastuspalvelut sisältävät

palkkiot tilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja muut

palvelut puolestaan palkkiot muista varmennuspalveluista, kuten

kestävyysraportin varmentamisesta, sekä tilintarkastukseen kohtuu

della liittyvistä muista palveluista. PricewaterhouseCoopers Oy:n

suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut konsernin yhtiöille olivat

tilikaudella yhteensä 125 (99) tuhatta euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025

113

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

12. Rahoitustuotot ja -kulut

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Rahoitustuotot ja -kulut kirjataan suoriteperusteisesti sille tili-

kaudelle, jolta tuotot ja kulut kertyvät. Rahoitustuotot käsittävät

konsernin saamat korkotuotot ja muut rahoitustuotot, kuten kurs

sivoitot. Rahoituskulut puolestaan käsittävät konsernin lainojen,

limiittien, vuokrasopimusvelkojen ja muiden rahoitusvelkojen

korkokulut ja muut rahoituskulut, kuten kurssitappiot, pankkita

kauspalkkiot ja pankkien palvelumaksut. Rahoitustuotoissa tai

-kuluissa esitetään myös konsernin käypään arvoon tulosvaikuttei

sesti arvostettavien johdannaisinstrumenttien, joihin ei sovelleta

suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset.

Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin

rahoitusvelkoihin, kuten lainoihin, liittyvät transaktiomenot ja

korot tulosvaikutteisesti efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Efektiivinen korko on korkokanta, jota käyttäen rahoitusvelan

odotettavissa olevana voimassaoloaikana suoritettavaksi arvioidut

vastaiset rahavirrat tulevat diskontatuiksi rahoitusvelan jaksotetun

hankintamenon suuruiseksi. Efektiivinen korko sisältää kaikki

sopimusosapuolten väliset rahavirrat.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	187	190
Johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutos1	73	29
Yhteensä	260	219

Rahoituskulut
Korkokulut lainoista	-1 178	-2 128
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-2 045	-2 097
Korkokulut kaupintalimiittien käytöstä	-3 188	-4 145
Korkokulut myynti- ja takaisinvuokrauslimiittien käytöstä	-764	-891
Limiittiprovisiot	-264	-907
Takausprovisiot	-681	-543
Muut korko- ja rahoituskulut	-1 335	-776
Johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutos1	-33	-41
Yhteensä	-9 486	-11 530
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-9 226	-11 311

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät johdannaisinstrumenttien käyvän arvon

muutokset 73 (29) tuhatta euroa ja -33 (-41) tuhatta euroa on kirjattu konsernin

koronvaihtosopimusten vertailukauteen verrattuna korkeammasta markkina-arvosta.

Koronvaihtosopimuksista on annettu tarkemmat tiedot liitetiedoissa 26. Rahoitusvelat

ja 27. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

VUOSIKERTOMUS 2025

114

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

13. Tuloverot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Tilikauden tuloveroina esitetään kauden verotettavasta tulosta

kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero oikais

tuna väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista

tappioista johtuvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen

muutoksilla.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset

verot kirjataan tulosvaikutteisesti sille tilikaudelle, jota ne koskevat,

paitsi jos ne liittyvät liiketoimintojen yhdistämiseen, muihin laajan

tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.

Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero ja laskennallinen vero,

jotka liittyvät eriin, jotka ovat tällä tai aikaisemmalla tilikaudella

kirjattu muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan,

kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai omaan

pääomaan.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan

verotettavasta tulosta niiden verolakien perusteella, jotka on

tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty

maissa, joissa konsernin emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyritykset

toimivat ja kerryttävät verotettavaa tuloaan. Verot perustuvat

parhaaseen arvioon siitä määrästä, joka tilikaudelta odotetaan

verotettavaan tuloon perustuen maksettavan. Veroa oikaistaan

mahdollisilla aikaisempien tilikausien verotettavaan tuloon perus

tuvilla veroilla.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat

vähennetään toisistaan, kun emoyhtiöllä tai sen tytäryhtiöillä

on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus verosaamisen ja

-velan kuittaamiseen toisiaan vastaan ja kun suoritus on tarkoitus

toteuttaa nettomääräisesti tai saaminen ja velka on tarkoitus

realisoida samanaikaisesti.

Laskennalliset verot

Laskennallisia veroja kirjataan omaisuuserien ja velkojen vero

tuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista

eroista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja

-lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty

tilikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun

kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen

verovelka suoritetaan.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti

kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa

tuloa, jota vastaan väliaikainen ero tai käyttämätön verotuksellinen

tappio voidaan hyödyntää. Konserni tarkistaa laskennallisen

verosaamisen kirjanpitoarvon jokaisen raportointikauden lopussa.

Laskennallisen verosaamisen kirjanpitoarvoa vähennetään siltä

osin kuin ei enää ole todennäköistä, että käytettävissä on riittävästi

verotettavaa tuloa kyseisen laskennallisen verosaamisen hyödyntä

miseksi osaksi tai kokonaan. Tällainen aikaisemmin tehty vähennys

vastaavasti peruutetaan siltä osin, kun riittävän verotettavan tulon

syntymisestä tulee todennäköistä.

Laskennallista veroa ei kirjata omaisuuserän tai velan alkuperäi

sestä kirjaamisesta silloin, kun kyseinen liiketapahtuma ei ole

liiketoimintojen yhdistäminen ja liiketapahtuma ei toteutumisajan

kohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon

tai verotukselliseen tappioon. Laskennallista veroa ei myöskään

kirjata ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten

kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista

eroista, jos emoyhtiö pystyy määräämään väliaikaisten erojen

purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti

purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Verotuksessa

vähennyskelvottoman liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta ei

myöskään kirjata laskennallista verovelkaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin,

kun emoyhtiöllä tai sen tytäryhtiöillä on laillisesti toimeenpanta

vissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat

verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset

ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

VUOSIKERTOMUS 2025

115

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT TULOVEROT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verot	-123	4
Oikaisu aikaisempien tilikausien
verotettavaan tuloon perustuviin veroihin	12	0
Laskennalliset verot	3 364	2 198
Yhteensä	3 253	2 202

Tuloslaskelmaan kirjatuista tuloveroista 3 253 (2 199) tuhatta euroa

liittyy konsernin jatkuviin toimintoihin ja 0 (3) tuhatta euroa konsernin

lopetettuihin toimintoihin.

OMAAN PÄÄOMAAN KIRJATUT TULOVEROT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verot
Osakeanneissa liikkeeseen laskettuihin uusiin
osakkeiseen liittyvien transaktiomenojen
verovaikutus	0	6
Yhteensä	0	6

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATUT TULOVEROT

Konsernin muihin laajan tuloksen eriin ei ole tilikaudella kirjattu

tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia veroja eikä lasken-

nallisia veroja.

TULOVEROJEN JA KONSERNIN KOTIMAAN 20 % VEROKANNALLA

LASKETTUJEN VEROJEN VÄLINEN TÄSMÄYTYSLASKELMAA

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista	-13 764	-17 169
Tulos ennen veroja lopetetuista
toiminnoista	14 778	7 827
Verot laskettuna kotimaan 20 % verokannalla	-203	1 868
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien
verokantojen vaikutus	0	-9
Verovapaiden tuottojen vaikutus	6 411	544
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-488	-49
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
veroilla vähennettynä	0	0
Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta
johtuvien kulujen vaikutus	0	6
Aikaisempien tilikausien verotukselliset
tappiot, joista on kirjattu laskennallinen vero-
saaminen	-283	0
Tilikauden verotukselliset tappiot, joista on
kirjattu laskennallinen verosaaminen	-2 193	0
Tilikauden verotukselliset tappiot, joista ei ole
kirjattu laskennallista verosaamista	-4	-159
Aikaisempia tilikausia koskevien verojen
oikaisu	12	0
Tuloverot	3 253	2 202

VUOSIKERTOMUS 2025

116

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOKSET

				Myytävänä oleviin
				omaisuuseriin	Tulos-
		Liiketoimintojen	Liiketoimintojen	liittyvät varat ja	vaikutteisesti
EUR tuhatta	1.1.2025	yhdistäminen	divestointi	velat	kirjattu määrä	31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimusvelat	8 506	562	-569	0	-1 245	7 254
Verotukselliset tappiot	1 703	0	0	0	2 476	4 179
Nettokorkomenot	0	0	0	0	209	209
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	130	0	0	0	59	190
Myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	49	0	0	0	-38	12
Takaisinostovelat	45	0	0	0	-21	25
Lainat	16	0	0	0	-16	0
Johdannaisinstrumentit	25	0	0	0	-15	10
Varaukset	35	0	0	0	-8	28
Muut väliaikaiset erot	93	0	0	0	78	170
Yhteensä	10 604	562	-569	0	1 480	12 077
Laskennallisten verojen netottaminen	-8 186					-6 850
Laskennalliset verosaamiset	2 418					5 226
Laskennalliset verovelat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	8 224	562	-528	0	-1 408	6 850
Aineettomat hyödykkeet	1 571	8	0	0	-181	1 398
Vaihto-omaisuus	322	10	0	0	-329	2
Johdannaisinstrumentit	7	0	0	0	-7	0
Muut väliaikaiset erot	59	0	0	0	41	101
Yhteensä	10 183	580	-528	0	-1 884	8 351
Laskennallisten verojen netottaminen	-8 224					-6 850
Laskennalliset verovelat	1 959					1 501

Konsernin merkittävimmät verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen

väliset väliaikaiset erot ovat syntyneet konsernin vuokrasopimusvel-

kojen ja näitä vastaavien aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

sisältyvien käyttöoikeusomaisuuserien taseeseen merkitsemisestä,

liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen yksilöityjen aineettomien

hyödykkeiden ja vaihto-omaisuuden erien käypään arvoon arvostuk-

sista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

VUOSIKERTOMUS 2025

117

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOKSET

				Myytävänä oleviin
				omaisuuseriin	Tulos-
		Liiketoimintojen	Liiketoimintojen	liittyvät varat ja	vaikutteisesti
EUR tuhatta	1.1.2024	yhdistäminen	divestointi	velat	kirjattu määrä	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimusvelat	9 484	238	-10	-1 161	-45	8 506
Verotukselliset tappiot	396	0	-360	0	1 667	1 703
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	96	0	0	-16	51	130
Myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	63	0	0	-10	-4	49
Takaisinostovelat	39	51	0	0	-45	45
Lainat	31	0	0	0	-15	16
Johdannaisinstrumentit	30	0	0	0	-5	25
Varaukset	27	0	0	0	8	35
Muut väliaikaiset erot	17	0	0	-2	77	93
Yhteensä	10 183	289	-370	-1 189	1 690	10 604
Laskennallisten verojen netottaminen	-9 264					-8 186
Laskennalliset verosaamiset	919					2 418
Laskennalliset verovelat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	9 264	375	-10	-1 122	-282	8 224
Aineettomat hyödykkeet	1 676	41	-55	-101	10	1 571
Vaihto-omaisuus	419	184	0	-36	-246	322
Johdannaisinstrumentit	15	0	0	0	-8	7
Muut väliaikaiset erot	13	0	0	-10	56	59
Yhteensä	11 387	600	-64	-1 268	-470	10 183
Laskennallisten verojen netottaminen	-9 264					-8 224
Laskennalliset verovelat	2 123					1 959

VUOSIKERTOMUS 2025

118

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

VEROTUKSELLISET TAPPIOT

		Kirjatut	Kirjaamattomat
	Käyttämättömät	laskennalliset	laskennalliset
	verotukselliset	verosaamiset	verosaamiset
EUR tuhatta	tappiot 31.12.2025	31.12.2025	31.12.2025
Vanhenee 1–5
vuoden kuluttua	4 107	0	821
Vanhenee 6–10
vuoden kuluttua	23 271	4 179	475
Ei vanhene	2 823	0	582
Yhteensä	30 201	4 179	1 878

		Kirjatut	Kirjaamattomat
	Käyttämättömät	laskennalliset	laskennalliset
	verotukselliset	verosaamiset	verosaamiset
EUR tuhatta	tappiot 31.12.2024	31.12.2024	31.12.2024
Vanhenee 1–5
vuoden kuluttua	3 890	0	778
Vanhenee 6–10
vuoden kuluttua	11 948	1 703	686
Ei vanhene	4 369	0	900
Yhteensä	20 207	1 703	2 364

Konsernilla on tilinpäätöspäivänä 30 201 (20 207) tuhatta euroa verotuk-

sellisia tappioita, joista 19 229 (10 967) tuhatta euroa on verotuksessa

vahvistettuja tappioita ja loput 11 827 (9 240) tuhatta euroa 31.12.2025

(31.12.2024) päättyneen tilikauden arvioituja vahvistettavia tappioita.

Tappioista 17 339 (7 358) tuhatta euroa on Wetteri Auto Oy:n tappioita,

7 199 (6 344) tuhatta euroa emoyhtiön tappioita, 2 823 (4 369) tuhatta

euroa Wetteri Sweden AB:n tappioita ja 2 515 (2 053) tuhatta euroa

Themis Holding Oy:n tappioita. Wetteri Sweden AB:n verotuksellisilla

tappioilla ei ole erääntymisaikaa.

Verotuksellisista tappioista 20 895 (8 517) tuhannesta eurosta on

kirjattu laskennallinen verosaaminen, 4 179 (1 703) tuhatta euroa,

konserniyhtiöiden tulevaisuudessa kerryttämään ennustettuun

verotettavaan tulokseen perustuen. Ennusteet konserniyhtiöiden

tulevaisuudessa kerryttämästä tuloksesta perustuvat johdon konser-

vatiivisiin arvioihin, joita tehdessään johto on huomioinut yhtiöiden

toteutuneen kehityksen, toimialan kasvunäkymät ja yleistaloudellisen

tilanteen. Laskennallisten verosaamisten kirjaamista tukevana vakuut-

tavana evidenssinä johto on huomioinut konserniyhtiöissä tilikaudella

2025 toteutetut rakenteelliset ja operatiiviset kannattavuuden

parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten organisaatioon ja varas-

toihin kohdistetut mittavat sopeuttamistoimet ja strategiakaudelle

2026–2028 loppuvuodesta 2025 lanseeratun päivitetyn strategian.

Johto arvioi, että konsernilla on näiden toimenpiteiden ansiosta

aiempaa paremmat edellytykset kannattavaan liiketoimintaan tulevilla

tilikausilla. Näihin seikkoihin perustuen johto arvioi, että konserniyhti-

öille kertyy tulevaisuudessa verotettavaa tuloa, jota vastaan verotuk-

selliset tappiot voidaan hyödyntää ennen niiden vanhenemista. Johto

katsoo myös konserniyhtiöiden vuosia 2024 ja 2025 edeltäneen ajan

historiallisen tulontuottokyvyn ja kannattavuuden tukevan arviotaan.

Konsernin taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset vastaavat

noin 67 (42) prosenttia konsernin kaikista verotuksellisista tappioista.

Tappiot, joista laskennallinen verosaaminen on kirjattu, vanhenevat

vasta 6–10 vuoden kuluttua.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON

HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen

verotuksellisista tappioista

Laskennallisen verosaamisen määrittäminen ja kirjaaminen

käyttämättömistä verotuksellisista tappioista edellyttää johdolta

harkintaa, koska laskennallinen verosaaminen saadaan kirjata

aina vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tule-

vaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämätön

verotuksellinen tappio voidaan hyödyntää. Verotukselliset tappiot

ovat hyödynnettävissä tulevina vuosina syntyviä verotettavia tuloja

vastaan vain siinä konserniyhtiössä, jossa ne ovat syntyneet, minkä

lisäksi verotuksellisten tappioiden käyttöä on rajoitettu Suomessa

siten, että ne erääntyvät kymmenessä vuodessa. Ruotsissa

syntyneet verotukselliset tappiot eivät eräänny.

Johto arvioi jokaisen raportointikauden lopussa, täyttyvätkö

laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset käyttämät-

tömien verotuksellisten tappioiden osalta, ja käyttää harkintaa

arvioidessaan sen todennäköisyyttä, että konserniyhtiöille syntyy

tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan käyt-

tämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Arviota

tehdessään johto huomioi kaiken mahdollisen näytön, joka antaa

evidenssiä konserniyhtiöille tulevaisuudessa syntyvän verotettavan

tulon määrästä, kuten tulevaisuuden tulosennusteet sekä tapahtu-

neet tai suunnitteilla olevat rakenne- ja rahoitusjärjestelyt. Lasken-

nallisen verosaamisen kirjanpitoarvoa vähennetään tehdyn arvion

perusteella siltä osin kuin ei enää ole todennäköistä, että syntyy

riittävästi verotettavaa tuloa kyseisen laskennallisen verosaamisen

hyödyntämiseksi. Tällainen aikaisemmin tehty laskennallisen vero-

saamisen vähennys vastaavasti peruutetaan siltä osin, kun riittävän

verotettavan tulon syntymisestä tulee todennäköistä.

VUOSIKERTOMUS 2025

119

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

14. Osakekohtainen tulos

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden

aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keski-

arvolla. Koska oman pääoman ehtoinen laina käsitellään kirjan-

pidossa etuosakkeen tapaan, laskennassa käytettyä tilikauden

tulosta oikaistaan oman pääoman ehtoisen lainan kertyneillä

koroilla, joista on vähennetty niiden verovaikutus.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta lasket-

taessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan

huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden

osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Potentiaa-

lisia kantaosakkeita käsitellään laimentavina vain siinä tapauksessa,

että niiden vaihtaminen kantaosakkeisiin pienentäisi osakekoh-

taista tulosta tai kasvattaisi osakekohtaista tappiota. Laimennusvai-

kutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ei oleteta

sellaista potentiaalisten kantaosakkeiden vaihtoa tai muunlaista

liikkeeseen laskua, jolla olisi vahventava vaikutus osakekohtaiseen

tulokseen.

Jos ulkona olevien kantaosakkeiden tai potentiaalisten kantaosak-

keiden lukumäärä muuttuu tarkasteltavana olevalla kaudella tai

sen päättymisen jälkeen ilman vastaavaa voimavarojen muutosta

esimerkiksi toteutettuun osakeantiin liittyvän ilmaiselementin

tai maksuttoman osakeannin seurauksena, kaikkien esitettävien

kausien laimentamatonta ja laimennusvaikutuksella oikaistua

osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty osakkeiden luku-

määrän painotettua keskiarvo oikaistaan takautuvasti.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
jatkuvien toimintojen tilikauden tulos	-10 511	-14 970
Oman pääoman ehtoiselle lainalle kertyneet
korot verovaikutuksella vähennettynä	-343	-292
Jatkuvien toimintojen osakekohtaista
tulosta laskettaessa käytetty emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluva tulos	-10 855	-15 262
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
lopetettujen toimintojen tilikau-den tulos	14 778	7 831
Osakekohtaista tulosta laskettaessa
käytetty emoyhtiön osakkeen-omistajille
kuuluva tulos	3 924	-7 432
Laimentamatonta osakekohtaista tulosta
laskettaessa käytetty kantaosakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo	159 972 562	157 161 443
Vaihtovelkakirjalainojen vaihto osakkeiksi	3 500 000	-
Laimennusvaikutuksella oikaistua
osakekohtaista tulosta lasketta-
essa käytetty kantaosakkeiden ja
potentiaalisten kantaosakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo	163 472 562	157 161 443
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)	0,02	-0,05

Konsernin laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osake-

kohtainen tulos vastaavat toisiaan. Konsernilla on vaihtovelkakirja-

lainoja, joiden osakkeiksi vaihtamisesta johtuva laimentava vaikutus

tulee ottaa huomioon laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista

tulosta laskettaessa silloin, kun konsernin tilikauden tulos ei ole

tappiollinen. Koska vertailukauden tulos on tappiollinen, vaihtovelka-

kirjalainojen vaihtamisella ja tämän myötä lainojen kertymättä

jäävästä korosta aiheutuvalla säästöllä olisi ollut osakekohtaista tulosta

vahventava vaikutus, minkä takia vaihtovelkakirjalainojen osakkeiksi

vaihtamisen vaikutusta ei ole huomioitu vertailukauden laimennusvai-

kutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

VUOSIKERTOMUS 2025

120

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

15. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Liikearvo

Liikearvoksi kirjataan määrä, jolla tytäryhtiön hankinnan yhtey

dessä luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden

käypä arvo tai suhteellinen osuus hankinnan kohteen nettovaral

lisuudesta ja hankinnan kohteesta aiemmin omistetun osuuden

käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät yksilöitävissä olevan

nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo edustaa vastaista

taloudellista hyötyä sellaisista liiketoimintojen yhdistämisessä

hankituista varoista, joita ei voida yksilöidä yksinään ja joita ei

merkitä konsernin taseeseen erikseen. Liikearvo ei kerrytä raha

virtoja muista omaisuuseristä tai omaisuuserien ryhmistä riippu-

mattomasti, ja se usein vaikuttaa useiden rahavirtaa tuottavien

yksikköjen rahavirtoihin.

Liikearvo arvostetaan arvonalentumisilla vähennettyyn alkupe

räiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan sille

tehdään arvonalentumistesti vertaamalla liikearvosta kerrytettä

vissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon vuosittain tai tätä

useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat

viitteitä arvon alentumisesta. Liikearvo kohdistetaan arvonalentu

mistestausta varten niille konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille

tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan

hyötyvän liikearvoa aiheuttaneesta liiketoimintojen yhdistämi-

sestä johtuvista synergiaeduista. Rahavirtaa tuottavat yksiköt

tai yksikköjen ryhmät määritellään alimmalla sellaisella tasolla,

jolla liikearvoa seurataan johdon tarkoituksia varten. Liikearvon

arvonalentumistestauksesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa

16. Arvonalentumistestaus.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen sen alkuperäiseen

hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödyke on yksilöitävissä,

konsernilla on määräysvalta hyödykkeeseen, hyödykkeen hankin

tameno on luotettavasti määritettävissä ja on todennäköistä, että

hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen

hyöty koituu konsernin hyväksi. Erillisenä hankintana hankitun

aineettoman hyödykkeen hankintamenoon luetaan hyödykkeen

ostohinta ja menot, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saat

tamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Liiketoimin-

tojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen hankinta-

menoksi luetaan hyödykkeen hankinta-ajankohdan käypä arvo.

Alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödyk

keet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, arvostetaan

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankin

tamenoon. Tällaiset aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden

arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa hyödykkeille ennalta

laaditun poistosuunnitelman mukaisesti tasapoistoina. Konsernin

aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat

ovat seuraavat:

Brändi	5 vuotta
Edustussopimukset	5 vuotta
Tilauskanta	1 vuosi
Muut aineettomat hyödykkeet	3–5 vuotta

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen

vaikutusaika, ja sisäisesti aikaansaaduista aineettomista hyödyk

keistä, jotka ovat vielä keskeneräisiä, ei tehdä poistoja, vaan

ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta samoin kuin

liikearvo. Sisäisesti aikaansaaduista aineettomista hyödykkeistä

tehdään poistot siitä lähtien, kun hyödyke on valmis käytettäväksi.

Konsernilla ei ole taseessaan rajoittamattoman taloudellisen

vaikutusajan aineettomia hyödykkeitä tai keskeneräisiä, sisäisesti

aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä.

Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkis

tetaan jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan

kuvastamaan hyödykkeiden vastaiseen taloudelliseen hyötyyn

kohdistuvissa odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Jokaisen

tilikauden lopussa arvioidaan myös, onko viitteitä siitä, että jonkin

aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä

tunnistetaan, arvioidaan kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä

oleva rahamäärä. Mikäli hyödykkeen arvioitu kerrytettävissä oleva

rahamäärä on pienempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjanpi

toarvoa vähennetään siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa

rahamäärää. Vähennyksestä aiheutuva arvonalentumistappio

kirjataan tulosvaikutteisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025

121

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

EUR tuhatta	Liikearvo	Brändi	Edustus-sopimukset	Tilauskanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	25 779	5 723	4 868	1 096	489	37 955
Liiketoimintojen hankinnat	0	0	40	0	0	40
Liiketoimintojen divestoinnit	-3 796	0	0	0	0	-3 796
Lisäykset	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	21 983	5 723	4 908	1 096	489	34 199

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	0	-3 154	-2 592	-1 096	-439	-7 280
Poistot jatkuvien toimintojen hyödykkeistä	0	-1 099	-914	0	-39	-2 052
Poistot lopetettujen toimintojen hyödykkeistä	0	0	0	0	0	0
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	0	-4 253	-3 505	-1 096	-478	-9 332

Kirjanpitoarvo 1.1.2025	25 779	2 570	2 276	0	50	30 675
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	21 983	1 470	1 403	0	11	24 867

Konsernin liikearvo 21 983 (25 779) tuhatta euroa on muodostunut

päättyneellä ja aikaisemmilla tilikausilla täytäntöön pannuissa

liiketoimintojen yhdistämisissä. Liikearvo on kohdistettu konsernin

rahavirtaa tuottaville yksiköille liitetiedossa 16. Arvonalentumistestaus

kuvatulla perusteella.

Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä brändiarvo 1 470 (2 570) tuhatta

euroa, automerkkien edustussopimukset 1 403 (2 276) tuhatta euroa

ja uusien ajoneuvojen tilauskanta 0 (0) tuhatta euroa on hankittu

ja yksilöity osana liiketoimintojen yhdistämisiä. Nämä aineettomat

hyödykkeet on erotettu liikearvosta hankittuja varoja ja velkoja yksilöi

täessä ja arvostettu niiden alkuperäisen taseeseen kirjaamisen yhtey-

dessä hyödykkeille määritettyyn käypään arvoon.

Liikearvon vähennys tilikaudella 2025 liittyy 1.10.2025 toteutet

tuun divestointiin, jossa konsernin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy

myi Kajaanissa ja Joensuussa harjoittamansa raskaan kaluston

huolto- ja varaosaliiketoiminnan. Liiketoiminta on esitetty osana

konsernin Huoltopalvelut-toimintasegmenttiä ja divestoituun liike

toimintaan kohdistuva liikearvo, 3 796 tuhatta euroa, on määritetty

suhteuttamalla liiketoiminnan käypä arvo koko Huoltopalvelut-

segmentistä jäljelle jäävän osan käypään arvoon. Liiketoimintaan

kohdistuvaa liikearvoa laskettaessa liiketoiminnan käypä arvo

on määritetty sen yritysarvoon perustuen. Divestoinnista ja siitä

aiheutuneesta myyntivoitosta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa

4. Olennaiset tulokseen vaikuttavat erät.

VUOSIKERTOMUS 2025

122

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

EUR tuhatta	Liikearvo	Brändi	Edustus-sopimukset	Tilauskanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	32 942	6 072	5 002	1 088	642	45 746
Liiketoimintojen hankinnat	1 734	0	198	8	0	1 940
Lisäykset	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	-2 034	-175	0	0	-153	-2 362
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyviin varoihin	-6 863	-173	-332	0	0	-7 368
Hankintameno 31.12.2024	25 779	5 723	4 868	1 096	489	37 955

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	0	-1 991	-1 594	-1 043	-370	-4 997
Poistot jatkuvien toimintojen hyödykkeistä	0	-1 099	-888	-53	-50	-2 090
Poistot lopetettujen toimintojen hyödykkeistä	0	-63	-111	0	-19	-193
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	0	-3 154	-2 592	-1 096	-439	-7 280

Kirjanpitoarvo 1.1.2024	32 942	4 080	3 408	45	273	40 748
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	25 779	2 570	2 276	0	50	30 675

Vertailukaudella liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä tehdyt

vähennykset liittyvät vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla toteu

tettuihin Suomen ja Ruotsin koulutusliiketoimintojen myyntiin. Siirrot

myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät 1.1.2025 myydyn tytäryhtiö

Wetteri Power Oy:n varojen ja velkojen luokittelemiseen myytävänä

oleviksi eriksi. Koulutusliiketoimintojen ja Wetteri Power Oy:n

myynnistä on annettu tiedot liitetiedossa 3. Lopetetut toiminnot.

VUOSIKERTOMUS 2025

123

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Aineettomien hyödykkeiden vastainen taloudellinen

hyöty ja taloudellinen vaikutusaika

Aineettomien hyödykkeiden odotettavissa olevan vastaisen

taloudellisen hyödyn ja taloudellisen vaikutusajan arvioiminen

edellyttää johdon harkintaa. Hyödykkeiden taloudelliset vaikutus

ajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja oikaistaan

tarvittaessa kuvastamaan hyödykkeiden vastaiseen taloudelliseen

hyötyyn kohdistuvissa odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Myös hyödykkeiden arvonalentumiseen viittaavien tapahtumien

ja olosuhteiden olemassaolon arvioiminen edellyttää johdon

harkintaa.

Divestoidulle liiketoiminnalle kohdistetun liikearvon

määrittämisessä käytettävät arviot

Kun konserni divestoi osan rahavirtaa tuottavasta yksiköstään,

johto tekee arvioita ja oletuksia määrittäessään luovutettavan

liiketoiminnan mukana konsernin taseelta poistuvan liikearvon

määrää. Johto kohdistaa liikearvon rahavirtaa tuottavasta yksiköstä

myydylle ja konserniin jäljelle jäävälle osalle niiden luovutushetken

suhteellisten käypien arvojen perusteella. Liikearvoa ei kohdisteta

alkuperäisen hankintamenon eikä kirjanpitoarvojen suhteessa,

vaan sen katsotaan seuraavan rahavirtaa tuottavan yksikön talou

dellista arvoa.

Rahavirtaa tuottavasta yksiköstä myydyn ja konserniin jäljelle

jäävän osan käypien arvojen määrittäminen edellyttää johdon

arvioita. Johto on määrittänyt myydyn ja jäljelle jäävän liiketoi

minnan käyvän arvon hyödyntäen markkinaperusteista arvon-

määritysmenetelmää, jossa liiketoiminnan arvo on määritetty sen

yritysarvon perusteella soveltamalla käyttökatekertoimia, jotka

pohjautuvat vertailukelpoisiin markkinatransaktioihin. Edellä

mainitut oletukset ja arviot ovat luonteeltaan epävarmoja ja

toteutuvat markkinaolosuhteet voivat poiketa johdon alkuperäi-

sistä arvioista. Muutokset käytetyissä oletuksissa voivat vaikuttaa

olennaisesti myydylle liiketoiminnalle kohdistettuun liikearvon

määrään ja siten myös luovutuksesta kirjattavan myyntivoiton

määrään.

VUOSIKERTOMUS 2025

124

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

16. Arvonalentumistestaus

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä,

onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut.

Jos tällaisia viitteitä esiintyy, konserni arvioi kyseisestä omaisuuse

rästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Riippumatta siitä, onko

arvonalentumisesta viitteitä, konserni arvioi kerrytettävissä olevan

rahamäärän kuitenkin vuosittain liiketoimintojen yhdistämisessä

hankitulle liikearvolle, koska sen taloudellinen vaikutusaika on

rajoittamaton. Konsernilla ei ole taseessaan liikearvon lisäksi muita

rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan aineettomia hyödyk

keitä tai keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä.

Omaisuuserät ryhmitellään liikearvon arvonalentumisen arviointia

varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavat yksiköt

ovat pienimpiä yksilöitävissä olevia omaisuuseräryhmiä, joiden

kerryttämät rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omai

suuserien tai omaisuuseräryhmien kerryttämistä rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheu

tuvilla menoilla tai sen käyttöarvo, sen mukaan kumpi niistä on

suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan niiden vastaisten rahavirtojen

nykyarvoa, jotka omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön

odotetaan kerryttävän. Rahavirtojen nykyarvoa määritettäessä

käytetään diskonttauskorkona ennen veroja määritettyä korko

kantaa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta

ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä, joita ei ole otettu

huomioon oikaisemalla vastaisia rahavirtoja.

Jos omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi

kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, omaisuuserän kirjanpitoarvoa

vähennetään siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa raha

määrää. Vähennyksestä aiheutuva arvonalentumistappio kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan

yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuot

tavalle yksikölle kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän

jälkeen vähentämään muiden rahavirtaa tuottavalle yksikölle

kuuluvien omaisuuserien kirjanpitoarvoa tasasuhteisesti niiden

kirjanpitoarvojen perusteella. Arvonalentumistappion kirjaamisen

yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen

vaikutusaika arvioidaan uudelleen siten, että omaisuuserän oikaistu

kirjanpitoarvo tulee kirjatuksi systemaattisella tavalla kuluksi

omaisuuserän jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumis

tappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos

niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä

kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Jos näin on, omaisuuserän

kirjanpitoarvoa lisätään siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa

rahamäärää. Kyseinen lisäys on arvonalentumistappion peruutus.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä

hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi, jos siitä ei olisi aikaisemmin kirjattu

arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistap

piota ei peruta missään tilanteessa.

LIIKEARVON KOHDISTUMINEN RAHAVIRTAA TUOTTAVILLE YKSIKÖILLE

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Henkilöautot	2 986	2 986
Huoltopalvelut	17 263	21 059
Raskas kalusto	1 734	1 734
Yhteensä	21 983	25 779

Konsernin johto seuraa liikearvoa liitetiedossa 6. Toimintasegmentit

määriteltyjen toimintasegmenttien tasolla, jotka ovat samalla myös

rahavirtaa tuottavia yksiköitä. Liikearvo on kohdistettu toimintaseg

menteille niiden käyttöarvojen suhteessa. Konsernin taseeseen kirja-

tussa liikearvossa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset käyvät ilmi

liitetiedosta 15. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet.

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvon arvonalentumistestausta varten määritetyt rahavirtaa

tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät (käyttöarvo)

viitteitä liikearvon arvonalentumisesta.

Arvonalentumistestausta varten laadituissa rahavirtaa tuottavien

yksiköiden käyttöarvolaskelmissa käytetyt viiden seuraavan vuoden

rahavirtaennusteet perustuivat johdon hyväksymään vuoden 2026

budjettiin ja vuosien 2027–2030 rahavirtaennusteisiin, jotka muodos

tettiin kasvutekijöitä käyttäen. Seuraavan viiden vuoden jakson

ylittävät rahavirrat ekstrapoloitiin käyttämällä terminaalikasvuarviota.

ylittivät niiden kirjanpitoarvon. Arvonalentumistestauksessa ei havaittu

VUOSIKERTOMUS 2025

125

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Johto käytti seuraavia keskeisiä oletuksia ja arvioita määrittäessään

rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvon:

• Seuraavien viiden vuoden ennustettu liikevaihto, joka määritettiin

käyttäen maltillisia arvioituja kasvutekijöitä

• Myyntikateprosentti, joka perustuu aiemmin toteutuneeseen

myyntikatteeseen ja jota oikaistiin johdon odotuksilla tulevaisuudesta

• Seuraavien viiden vuoden ennustetut myyntikatteen

alapuolelle jäävät kulut, jotka määritettiin käyttäen

kulueräkohtaisia kasvutekijöitä

• Seuraavan viiden vuoden ajanjakson ylittävien kassavirtojen ekstra-

poloimiseksi käytetty terminaalikasvuvauhti, joka on yhdenmukainen

niiden toimialaraportteihin sisältyvien ennusteiden kanssa, jotka

koskevat rahavirtaa tuottavien yksiköiden toimialaa

• Diskonttauskorko, joka vastaa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennen

veroja määritettyä painotettua keskimääräistä pääomakustannusta

(weighted average cost of capital, WACC) ja joka kuvastaa markki-

noiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja rahavirtaa

tuottavien yksiköiden omaisuuseriin liittyvistä erityisriskeistä, joita ei

ole vielä otettu huomioon oikaisemalla rahavirtaa tuottavien yksi-

köiden vastaisia rahavirtaennusteita.

			Terminaali-	Diskonttaus-
	Liikevaihdon	Myyntikate,	kasvuvauhti,	korko ennen
31.12.2025	kasvu, %	%	%	veroja, %
Henkilöautot	3,0–7,0 %	6,5 –7,4 %	2,0 %	8,6 %
Huoltopalvelut	5,0 %	40,7 %	2,0 %	9,2 %
Raskas kalusto	5,0 %	16,0 %	2,0 %	10,1 %

			Terminaali-	Diskonttaus-
	Liikevaihdon	Myyntikate,	kasvuvauhti,	korko ennen
31.12.2024	kasvu, %	%	%	veroja, %
Henkilöautot	7,8 –9,3 %	6,3 %	2,0 %	8,9 %
Huoltopalvelut	7,8 –9,3 %	56,8 %	2,0 %	9,7 %
Raskas kalusto	5,0–6,5 %	16,4 %	2,0 %	10,3 %

Rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten määri-

tettyyn kirjanpitoarvoon sisällytettiin niiden omaisuuserien kirjanpito-

arvo, jotka kuuluvat välittömästi rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai ovat

kohdistettavissa sille järkevällä ja johdonmukaisella perusteella, ja jotka

kerryttävät vastaisia rahavirtoja, joita johto käyttää määrittäessään

rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvon.

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSEN HERKKYYSANALYYSI

Johto on suorittanut liikearvon arvonalentumistestauksen herkkyys-

analyysin. Analyysissä rahavirtaa tuottavien yksiköiden myyntikate-

prosenttia ja terminaalikasvuvauhtia laskettiin ja diskonttauskorkoa

nostettiin rahavirtaennusteiden kattamille seuraaville viidelle

vuodelle ja terminaalikaudelle. Herkkyysanalyysin perusteella mikään

jokseenkin mahdollinen muutos käytetyissä arvioissa ei voi johdon

mukaan aiheuttaa sitä, että Huoltopalvelut-toimintasegmentin kerry-

tettävissä oleva rahamäärä (käyttöarvo) olisi yhtä suuri tai matalampi

kuin kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo.

Suoritetun herkkyysanalyysin perusteella Henkilöautot- ja Raskas

kalusto -toimintasegmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää

niiden kirjanpitoarvon 21 402 tuhannella eurolla ja 3 583 tuhannella

eurolla. Henkilöautot-toimintasegmentin kerrytettävissä oleva

rahamäärä olisi yhtä suuri tai matalampi kuin sen kirjanpitoarvo, jos

segmentin liikevaihdon vuotuinen kasvu olisi vähintään 1,5 prosentti-

yksikköä pienempi, myyntikateprosentti laskisi vähintään 0,3 prosentti-

yksikköä, terminaalikasvuvauhti laskisi vähintään 3,2 prosenttiyksikköä

tai ennen veroja määritetty diskonttauskorko nousisi vähintään 2,4

prosenttiyksikköä. Raskas kalusto -toimintasegmentin kerrytettävissä

oleva rahamäärä olisi yhtä suuri tai matalampi kuin sen kirjanpitoarvo,

jos segmentin liikevaihdon vuotuinen kasvu olisi vähintään 3,4

prosentti yksikköä pienempi, myyntikateprosentti laskisi vähintään

0,9 prosenttiyksikköä, terminaalikasvuvauhti laskisi vähintään 4,0

prosenttiyksikköä tai ennen veroja määritetty diskonttauskorko nousisi

vähintään 2,8 prosenttiyksikköä. Näistä muutoksista liikevaihdon

pienempää vuotuista kasvua ja myyntikateprosentin laskua voidaan

pitää konsernin johdon arvion mukaan jokseenkin mahdollisena,

mutta ei kuitenkaan todennäköisenä, eikä sitä johdon näkemyksen

mukaan tule näin ollen tulkita osoituksena Henkilöautot- tai Raskas

kalusto -toimintasegmenttien myyntikateprosentin laskun toteutumi-

sesta. Herkkyysanalyysien tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että

ne ovat ainoastaan hypoteettisia.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan

rahamäärän määrittämisessä käytettävät arviot

Liikearvon arvonalentumista arvioitaessa konserni määrittelee

rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan rahamäärän

yksiköiden käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaa tuottavan yksikön

käyttöarvo vastaa niiden vastaisten rahavirtojen nykyarvoa, jotka

yksikön odotetaan tulevaisuudessa kerryttävän. Johto käyttää käyt-

töarvolaskelmissa rahavirtaennusteita, joiden laatiminen edellyttää

johdolta oletuksien ja arvioiden käyttöä. Konsernin taloudellisten

ja toiminnallisten olosuhteiden muuttuessa rahavirtaa tuottavien

yksiköiden tulevaisuudessa toteutuvat rahavirrat voivat poiketa

johdon alkuperäisistä ennusteista.

VUOSIKERTOMUS 2025

126

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

VUOSI 2025 STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke merkitään taseeseen sen

alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan käyttö

omaisuushyödykkeen hankinnasta aiheutuvat välittömät menot.

Myöhemmin syntyvät lisämenot sisällytetään aineellisen käyttö-

omaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon, jos on todennäköistä,

että niihin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin

hyväksi ja niiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä

ja kohdistettavissa hyödykkeelle. Muussa tapauksessa menot

kirjataan tulosvaikutteisesti niiden toteutuessa.

Alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen aineelliset käyttö-

omaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvon

alentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan niiden arvioidun

taloudellisen vaikutusajan kuluessa hyödykkeille ennalta laaditun

poistosuunnitelman mukaisesti. Konsernin aineellisten käyttö

omaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat

seuraavat:

Käyttöoikeusomaisuuserät	2–25 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	2–15 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Ajoneuvot	2–7 vuotta

Maa-alueista ja taide-esineistä ei tehdä poistoja. Käyttöoikeusomai-

suuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena

vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeus

omaisuuseristä ja niiden poistoista on esitetty tarkemmat tiedot

liitetiedossa 18. Vuokrasopimukset.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaiku-

tusaika ja jäännösarvot tarkistetaan jokaisen tilikauden lopussa

ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan hyödykkeiden vastaiseen

taloudelliseen hyötyyn kohdistuvissa odotuksissa tapahtuneita

muutoksia. Jokaisen tilikauden lopussa arvioidaan myös, onko

viitteitä siitä, että jonkin aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen

arvo on alentunut. Jos tällaisia viitteitä tunnistetaan, arvioidaan

kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli

hyödykkeen arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi

kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvoa vähennetään siten,

että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Vähennyksestä

aiheutuva arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Myös mahdolliset aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

luovutuksesta aiheutuvat luovutusvoitot tai -tappiot kirjataan

tulosvaikutteisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025

127

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

							Aineelliset
							käyttöomaisuus-
	Käyttöoikeus-		Rakennukset ja	Koneet ja			hyödykkeet
EUR tuhatta	omaisuuserät	Maa-alueet	rakennelmat	kalusto	Ajoneuvot	Taide-esineet	yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	64 681	23	11 272	7 511	11 412	63	94 963
Liiketoimintojen hankinnat	2 809	0	18	80	0	0	2 907
Liiketoimintojen divestoinnit	-528	0	0	-296	0	0	-824
Lisäykset	1 004	0	251	1 473	0	0	2 728
Vähennykset	-65	0	0	-29	-510	0	-603
Siirrot vaihto-omaisuudesta	0	0	0	313	10 046	0	10 359
Siirrot vaihto-omaisuuteen	0	0	0	-122	-985	0	-1 108
Hankintameno 31.12.2025	67 903	23	11 540	8 930	19 962	63	108 423
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2025	-23 560	0	-4 781	-3 138	-3 176	0	-34 655
Poistot jatkuvien toimintojen
hyödykkeistä	-10 090	0	-1 850	-1 567	-1 766	0	-15 273
Poistot lopetettujen toimintojen
hyödykkeistä	0	0	0	0	0	0	0
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2025	-33 651	0	-6 631	-4 705	-4 942	0	-49 928
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	41 121	23	6 491	4 373	8 236	63	60 308
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	34 252	23	4 910	4 225	15 021	63	58 495

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ajoneuvot 15 021 (8 236)

tuhatta euroa ovat konsernin myymiä ajoneuvoja, joihin liittyen

konserni on solminut rahoitusyhtiön kanssa konsernia sitovan

takaisinostosopimuksen. Ajoneuvojen haltijat ovat yritys- tai

henkilöasiakkaita. Ajoneuvoja koskevan määräysvallan ei katsota

siirtyvän ajoneuvon luovutuksessa rahoitusyhtiölle, koska konserni

on velvollinen ostamaan ajoneuvot takaisin rahoitusyhtiön hyvin

todennäköisesti sitä vaatiessa. Näin ollen ajoneuvot merkitään edelleen

konsernin taseeseen. Ajoneuvojen hankintameno siirretään konsernin

vaihto-omaisuudesta aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, kun

ajoneuvot luovutetaan rahoitusyhtiölle ja hankintamenosta kirjataan

konsernin tuloslaskelmaan sopimusajan kuluessa tasapoistoa ajoneu

volle sovittuun takaisinostohintaan pääsemiseksi. Konsernin ostettua

ajoneuvot takaisin rahoitusyhtiöltä ajoneuvojen kertyneillä poistoilla

vähennetty hankintameno siirretään takaisin vaihto-omaisuuteen,

koska ajoneuvot myydään eteenpäin konsernin hankittua ne takaisin.

Ajoneuvojen tilikauden aikaiset siirrot vaihto-omaisuudesta 10 046

(5 076) tuhatta euroa ja siirrot vaihto-omaisuuteen 985 (2 917) tuhatta

euroa liittyvät ajoneuvojen rahoitusyhtiöille luovutukseen ja takai

sinostoon. Vähennykset 510 (579) tuhatta euroa liittyvät ajoneuvoihin,

joiden osalta konsernia sitova takaisinostosopimus on päättynyt ilman,

että rahoitusyhtiö on käyttänyt takaisinmyyntioptionsa. Takaisinosto

sopimusten kirjanpitokäsittelystä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa

5. Liikevaihto ja takaisinostosopimuksista taseeseen kirjatusta

pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta takaisinostovelasta liitetiedossa

28. Ostovelat ja muut velat.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vähennykset tilikaudella

2025 liittyvät pääasiassa 1.10.2025 toteutettuun divestointiin, jossa

konsernin tytäryhtiö Wetteri Auto Oy myi Kajaanissa ja Joensuussa

harjoittamansa raskaan kaluston huolto- ja varaosaliiketoiminnan.

VUOSIKERTOMUS 2025

128

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

EUR tuhatta	Käyttöoikeus-omaisuuserät	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Ajoneuvot	Taide-esineet	Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	59 082	23	9 559	5 753	8 914	76	83 407
Liiketoimintojen hankinnat	1 192	0	1 357	781	1 264	0	4 593
Lisäykset	10 893	0	1 341	1 310	0	0	13 543
Vähennykset	-874	0	0	-61	-579	-12	-1 526
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyviin varoihin	-5 611	0	-983	-272	-346	0	-7 213
Siirrot vaihto-omaisuudesta	0	0	0	0	5 076	0	5 076
Siirrot vaihto-omaisuuteen	0	0	0	0	-2 917	0	-2 917
Hankintameno 31.12.2024	64 681	23	11 272	7 511	11 412	63	94 963

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-12 762	0	-2 853	-1 597	-1 900	0	-19 112
Poistot jatkuvien toimintojen hyödykkeistä	-9 493	0	-1 747	-1 456	-1 147	0	-13 843
Poistot lopetettujen toimintojen hyödykkeistä	-1 305	0	-181	-85	-129	0	-1 700
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-23 560	0	-4 781	-3 138	-3 176	0	-34 655

Kirjanpitoarvo 1.1.2024	46 320	23	6 705	4 157	7 014	76	64 295
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	41 121	23	6 491	4 373	8 236	63	60 308

Vertailukauden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden siirrot

myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät 1.1.2025 myydyn tytäryhtiö

Wetteri Power Oy:n varojen ja velkojen luokittelemiseen myytävänä

oleviksi eriksi. Wetteri Power Oy:n myynnistä on annettu tiedot liitetie

dossa 3. Lopetetut toiminnot.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vastainen

taloudellinen hyöty ja taloudellinen vaikutusaika

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden odotettavissa olevan

vastaisen taloudellisen hyödyn ja taloudellisen vaikutusajan

arvioiminen edellyttää johdon harkintaa. Hyödykkeiden arvioidut

taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään

jokaisen tilikauden lopussa ja oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan

hyödykkeiden vastaiseen taloudelliseen hyötyyn kohdistuvissa

odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Myös hyödykkeiden arvon

alentumiseen viittaavien tapahtumien ja olosuhteiden olemassa-

olon arvioiminen edellyttää johdon harkintaa.

VUOSIKERTOMUS 2025

129

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

18. Vuokrasopimukset

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus

vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on

vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus

antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.

Vuokrasopimuksiin voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponent

teja, että muita kuin vuokrasopimuskomponentteja. Konserni

soveltaa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin sallimaa käytännön

apukeinoa, eikä erota muita kuin vuokrasopimuskomponentteja

vuokrasopimuskomponenteista maa-alueiden, toimitilojen sekä

koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksien osalta, vaan käsittelee

näiden kohdeomaisuuseräluokkien vuokrasopimusten osalta

kutakin vuokrasopimuskomponenttia ja siihen liittyviä muita

kuin vuokrasopimuskomponentteja kirjanpidossaan yhtenä

vuokrasopimuskomponenttina.

Konserni vuokralle ottajana

Vuokralle ottajana toimiessaan konserni kirjaa vuokrasopimuksen

alkamisajankohtana taseeseensa käyttöoikeusomaisuuserän ja

vuokrasopimusvelan.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään sen luonteen

mukaisesti joko aineettomissa hyödykkeissä tai aineellisissa

käyttöomaisuushyödykkeissä.

Konserni arvostaa vuokrasopimuksesta kirjattavan käyttöoikeus

omaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana sen hankintame-

noon. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään

seuraavat erät:

• Vuokrasopimuksesta kirjattavan vuokrasopimusvelan alku-

peräinen saldo

• Vuokrasopimuksen alkamisajankohtaan mennessä konsernin

maksamat vuokrat

• Mahdolliset konsernille syntyneet vuokrasopimuksen saamisesta

aiheutuneet lisämenot

• Arvio menoista, joita konsernille syntyy kohdeomaisuuserän

purkamisesta ja poistamisesta, sen sijaintipaikan palauttamisesta

alkuperäiseen tilaan tai kohdeomaisuuserän palauttamisesta

vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon.

Vuokrasopimuksen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen konserni

arvostaa vuokrasopimuksesta kirjatun käyttöoikeusomaisuuserän

hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvon

alentumiset, ja jota oikaistaan mahdollisella vuokrasopimusvelan

uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä ( hankintamenomalli).

Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot tasaerinä

omaisuus erän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä

vuokra-aikana.

Vuokrasopimusvelat

Konserni arvostaa vuokrasopimuksesta kirjattavan vuokraso-

pimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana niiden vuokrien

nykyarvoon, joita ei ole kyseisenä päivänä vielä maksettu. Vuokrien

nykyarvon määrittämiseksi vuokrat diskontataan vuokrasopi

muksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on helposti määritet-

tävissä, tai konsernin lisäluoton korolla, jos sopimuksen sisäinen

korko ei ole helposti määritettävissä.

Vuokrasopimusvelan arvoon sisällytetään seuraavat erät:

• Kiinteät vuokran maksut

• Muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä

• Määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvo-

takuiden perusteella

• Mahdollisen osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen

varmaa, että konserni käyttää kyseisen option

• Vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamaan ajanjaksoon

perustuvat vuokrat, jos jatkamisoption käyttäminen on

kohtuullisen varmaa.

Vuokrasopimusvelan pitkäaikainen ja lyhytaikainen osuus esitetään

taseessa erikseen jaoteltuna pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen konserni kasvattaa vuokraso

pimuksesta kirjatun vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa velalle

kertyneellä korolla ja pienentää velan kirjanpitoarvoa maksetuilla

vuokrilla. Velalle tilikaudella kertynyt korko kirjataan tulosvaikuttei

sesti ja esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluina.

Konserni laskee velan kirjanpitoarvon uudelleen mahdollisten

velan uudelleen arviointien ja vuokrasopimuksen muutosten

huomioimiseksi.

Jos vuokrasopimuksen vuokra-ajassa tapahtuu muutos, koska

voidaan pitää kohtuudellisen varmana, että konserni käyttää vuok

rasopimuksen jatkamis- tai päättämisoption, jota se ei ole aiemmin

sisällyttänyt määrittämäänsä vuokra-aikaan, tai jättää käyttä

mättä option, jonka se on aiemmin sisällyttänyt määrittämäänsä

vuokra-aikaan, tai jos vuokrasopimukseen sisältyvän osto-option

käyttämistä koskevassa arviossa tapahtuu muutos, konserni laskee

VUOSIKERTOMUS 2025

130

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

vuokrasopimusvelan uudelleen diskonttaamalla oikaistut vuokrat

oikaistulla diskonttauskorolla.

Jos jäännösarvotakuun perusteella maksettaviksi odotettavissa

määrissä tapahtuu muutos, tai jos vastaisissa vuokranmaksuissa

tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen

käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta, konserni laskee

vuokrasopimusvelan uudelleen diskonttaamalla oikaistut vuokrat

muuttumattomalla diskonttauskorolla, paitsi jos vuokrien muutos

johtuu vaihtuvien korkojen muutoksesta. Tällöin konserni käyttää

oikaistua diskonttauskorkoa, jossa on otettu huomioon koron

muutokset.

Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja vuokrasopimukset,

joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen

Konserni soveltaa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin sallimia

vuokralle ottajan vuokrasopimusten kirjaamista koskevia helpo

tuksia, eikä kirjaa taseeseensa käyttöoikeusomaisuuserää ja

vuokrasopimusvelkaa lyhytaikaisista vuokrasopimuksista, joiden

vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, ja vuokrasopimuksista,

joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Se, onko

vuokrasopimuksen kohteena oleva kohdeomaisuuserä arvoltaan

vähäinen, arvioidaan tapauskohtaisesti. Konserni on arvioinut

muun muassa vuokraamiensa vesi- ja kahviautomaattien, posti

maksukoneiden ja toimistotulostimien olevan arvoltaan vähäisiä

kohdeomaisuuseriä. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja arvoltaan

vähäisten kohdeomaisuuserien vuokrasopimusten vuokranmaksut

kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa ja

esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa.

Konserni vuokralle antajana

Vuokralle antajana toimiessaan konserni luokittelee vuokraso

pimuksensa ennen sen kirjaamista joko operatiiviseksi vuokra-

sopimukseksi tai rahoitusleasingsopimukseksi. Vuokrasopimus

luokitellaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi, jos se ei siirrä

kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta

olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Vuokrasopimus luokitellaan

rahoitusleasingsopimukseksi, jos se siirtää kohdeomaisuuserän

omistamiselle ominaiset riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin

vuokralle ottajalle. Konsernilla on ainoastaan operatiivisia vuokra-

sopimuksia. Konserni kirjaa operatiivisista vuokrasopimuksista

saatavat tuotot tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Konserni on vuokralle ottajana maa-alueisiin, kiinteistöihin sekä

koneisiin ja laitteisiin liittyvissä vuokrasopimuksissa. Kaikki konsernin

liiketoiminnassa käytössä olevat toimitilat sijaitsevat konsernin

vuokralle ottamissa kiinteistöissä useilla eri paikkakunnilla. Konsernin

taseen varoihin kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät ja velkoihin

kirjatut vuokrasopimusvelat koostuvat pääosin näiden kiinteistöjen

vuokrasopimuksista.

Kiinteistöjen vuokrasopimukset ovat pääasiassa määräaikaisia

vuokrasopimuksia, joista osa sisältää vuokra-ajan jatkamisoptioita.

Muutamaan vuokrattuun toimitilaan liittyen on solmittu myös tois

taiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Toistaiseksi voimassa olevat

vuokrasopimukset sisältävät päättämisoption ja niiden irtisanomisaika

on sopimuksen molemmille osapuolille 6 tai 12 kuukautta sopimuk

sesta riippuen. Konsernin vuokraamien maa-alueiden sekä koneiden ja

laitteiden vuokrasopimukset ovat kaikki määräaikaisia.

Valtaosaan kiinteistöjen vuokrasopimuksista liittyy lisäksi vuokran

indeksikorotusehtoja. Tällaisten vuokrasopimusten vuokrien indeksiko

rotukset on sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksikorotukset otetaan

huomioon vuokrasopimusten käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokraso

pimusvelan arvossa, kun ne tulevat voimaan.

Vuokrasopimuksista konsernin taseeseen kirjatut käyttöoikeusomai

suuserät ja vuokrasopimusvelat esitetään konsernin taseessa luon-

teensa mukaisesti aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja pitkä- ja

lyhytaikaisissa vuokrasopimusveloissa.

VUOSIKERTOMUS 2025

131

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vuokrasopimuksista taseeseen merkityt määrät

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserät
Maa-alueet	447	473
Rakennukset ja rakennelmat	32 474	44 488
Koneet ja kalusto	1 331	1 772
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-5 611
Yhteensä	34 252	41 121

Vuokrasopimusvelat
Pitkäaikainen	26 430	37 953
Lyhytaikainen	9 841	10 573
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-5 803
Yhteensä	36 272	42 723

Vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan merkityt määrät

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Maa-alueet	-32	-31
Rakennukset ja rakennelmat	-9 544	-10 321
Koneet ja kalusto	-514	-447
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot yhteensä	-10 090	-10 799
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-2 045	-2 300
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-692	-947
Vuokrasopimusten päättämisestä aiheutuneet kulut	0	-9
Tuloslaskelmaan kirjattu kulu yhteensä	-12 827	-14 054

Edellä esitetyt vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan merkityt

määrät sisältävät sekä konsernin jatkuvien että lopetettujen toimin

tojen vuokrasopimukset. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen

vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta oli tilikaudella 12 370

(13 364) tuhatta euroa.

Konserni mahdollisesti altistuu tulevaisuudessa toimitilojen vuokra

sopimusten jatkamisoptioista aiheutuville lähteville rahavirroille, joita

ei ole otettu huomioon vuokrasopimusvelkoja määritettäessä. Näiden

rahavirtojen yhteismäärä on 16 969 (17 408) tuhatta euroa tilikauden

tilinpäätöspäivän vuokratasolla laskettuna.

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA

Konserni alivuokraa osaa konsernin käyttöoikeusomaisuuseriin sisälty-

vistä vuokratuista toimitiloista. Konserni vuokraa myös henkilöautoja

ja kuorma-autoja. Nämä ajoneuvot sisältyvät konsernin vaihto-omai

suuteen. Tämän lisäksi konsernilla on aineellisissa käyttöomaisuus-

hyödykkeissään ajoneuvoja, jotka konserni on myynyt, mutta joihin

liittyen konserni on solminut rahoitusyhtiön kanssa konsernia sitovan

takaisinostosopimuksen. Näiden ajoneuvojen myynnissä on konsernin

näkökulmasta kyse vuokrasopimuksesta, jossa konserni on vuokralle

antajana, koska rahoitusyhtiö tosiasiallisesti maksaa konsernille auton

luovutuksessa vastikkeen oikeudesta käyttää ajoneuvoa tiettynä

ajanjaksona. Takaisinostosopimusten kirjauskäytäntöä on kuvattu

tarkemmin liitetiedossa 5. Liikevaihto.

Kaikki konsernin vuokrasopimukset ovat operatiivisia vuokrasopi

muksia, koska vuokratun kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset

riskit ja edut eivät kaikilta olennaisilta osin siirry konsernilta vuokralle

ottajalle. Vuokrasopimuksista saatavat vuokratuotot esitetään alivuok

rattujen toimitilojen osalta liiketoiminnan muissa tuotoissa ja ajoneu-

vojen osalta liikevaihdossa. Konsernin tilikauden liiketoiminnan muihin

tuottoihin sisältyy 492 (137) tuhatta euroa alivuokrattujen toimitilojen

vuokratuottoja. Konsernin liikevaihtoon puolestaan sisältyy 318 (382)

tuhatta euroa henkilöautojen ja kuorma-autojen vuokratuottoja ja

1 702 (1 288) tuhatta euroa sellaisten rahoitusyhtiöille myytyjen autojen

vuokratuottoja, joihin liittyy takaisinostosopimus.

Vuokrasopimuksista saatavat diskonttaamattomat

vähimmäisvuokramaksut

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Vuoden kuluessa	390	65
1–2 vuoden kuluessa	0	7
2–3 vuoden kuluessa	0	0
3–4 vuoden kuluessa	0	0
4–5 vuoden kuluessa	0	0
Myöhemmin kuin 5 vuoden kuluessa	0	0
Yhteensä	390	72

Alivuokratuista toimitiloista saatavat diskonttaamattomat vähimmäis-

vuokramaksut viideltä seuraavalta vuodelta ja vuosilta sen jälkeen on

esitetty edellä. Ajoneuvojen vuokrasopimuksista saatavat vuokratuotot

eivät sisälly esitettyyn maturiteettijakaumaan. Muiden kuin sellaisten

ajoneuvojen, jotka konserni on myynyt ja joista konsernilla on takaisin-

ostosopimus, vuokrasopimukset ovat lyhytaikaisia eivätkä yksittäisestä

ajoneuvosta saatavat vuokratuotot ole merkittäviä.

Rahoitusyhtiöille myytyihin ajoneuvoihin liittyen konsernilla ei ole

saamattomia maksuja, koska rahoitusyhtiöt ovat suorittaneet niihin

liittyvän vastikkeen konsernille ajoneuvon luovutuksen yhteydessä.

Vastikkeen ja konsernin takaisinostohinnan välinen erotus on kirjattu

konsernin taseen lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin velkoihin takaisinosto-

velaksi, ja sitä kirjataan liikevaihdoksi ja takaisinostovelan vähen

nykseksi tasaisesti takaisinostosopimuksen kestoaikana. Konsernin

taseessa tilinpäätöspäivänä olevasta yhteensä 15 208 (8 883) tuhannen

euron lyhyt- ja pitkäaikaisesta takaisinostovelasta 3 281 (3 145) tuhatta

euroa tullaan kirjaamaan liikevaihdoksi sopimuksen kestoaikana.

Takaisinostovelasta on annettu tarkempia tietoja liitetiedossa

28. Ostovelat ja muut velat.

VUOSIKERTOMUS 2025

132

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Vuokrasopimuksen vuokra-ajan määrittäminen

Konsernin toimitiloja koskevista vuokrasopimuksista valtaosa on

määräaikaisia. Määräaikaisista vuokrasopimuksista osa sisältää

vuokrasopimuksen jatkamisoptioita. Jatkamisoptioiden kattamat

ajanjaksot otetaan huomioon vuokrasopimusten käyttöoikeus-

omaisuuserän ja vuokrasopimusvelan arvoon vaikuttavassa

vuokra-ajassa, jos vuokrasopimuksen jatkaminen on kohtuullisen

varmaa.

Konsernilla on myös muutama toimitiloja koskeva toistaiseksi

voimassa oleva vuokrasopimus. Näiden vuokrasopimusten

irtisanomisaika on sopimuksen kummankin osapuolen osalta

6 tai 12 kuukautta sopimuksesta riippuen. Toistaiseksi voimassa

olevien vuokrasopimusten päättämisoptiot otetaan huomioon

vuokrasopimusten vuokra-ajassa niiltä osin, kuin päättämisoption

käyttämättä jättäminen on kohtuullisen varmaa.

Sen arvioiminen, onko jatkamisoption käyttäminen tai päättämis-

option käyttämättä jättäminen kohtuullisen varmaa, edellyttää

johdolta harkintaa. Jatkamisoptioita sisältävien määräaikaisten

vuokrasopimusten ja toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopi

musten vuokra-aikaa määrittäessään johto ottaa huomioon kaikki

ne tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin

jatkamisoption käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä

jättämiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi vuokrakohteen tarpeel

lisuus konsernin liiketoiminnalle, kohteeseen tehdyt investoinnit

ja parannustyöt sekä mahdolliset korvaavan kohdeomaisuuserän

vuokraamisesta aiheutuvat lisämenot. Jos myöhemmin voidaan

pitää kohtuudellisen varmana, että konserni jättää käyttämättä

jatkamisoption, jonka se on aiemmin sisällyttänyt määrittä

määnsä vuokra-aikaan, tai käyttää option, jota se ei ole aiemmin

sisällyttänyt määrittämäänsä vuokra-aikaan, konserni määrittää

vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimus-

velan arvon uudelleen.

Vuokrasopimusvelan diskonttauskoron määrittäminen

Konsernin vuokrasopimuksille on yleistä, että niiden sisäinen korko

ei ole helposti määritettävissä. Tällöin konserni diskonttaa vuokra-

sopimuksiensa vuokrat käyttäen lisäluoton korkoa. Lisäluoton

korolla tarkoitetaan korkoa, jota konserni joutuisi maksamaan

lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin

rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan

omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa

ympäristössä.

Lisäluoton koron määrittämiseksi konserni käyttää lähtökohtana

viimeaikaista ulkopuoliselta taholta saamaansa rahoitusta ja

sen ehtoja, joita oikaistaan taloudellisissa olosuhteissa kyseisen

ajankohdan jälkeen tapahtuneiden muutosten, kuten viitekorkojen

nousun, huomioon ottamiseksi. Lisäluoton koron määrittäminen

edellyttää johdon harkintaa.

19. Osuudet osakkuusyrityksissä

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti

silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta

tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei

määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Osakkuusyrityksiin

tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenoon, minkä

jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osuus osak

kuusyritysten tuloksesta esitetään konsernin liiketuloksen alapuo-

lelle erässä osuus osakkuusyritysten tuloksesta.

OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Osakkuusyritykset	Rekisteröintimaa	Konsernin omistus osuus 31.12.2025 (%)
Turun Hydrauliikka-asennus Oy1	Suomi	45 %

Osakkuusyrityksellä ei ole ollut liiketoimintaa tilikaudella eikä sen omistusosuudella ole

kirjanpitoarvoa konsernin taseessa.

SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSIIN

EUR tuhatta	Turun Hydrauliikka-asennus Oy
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0

EUR tuhatta	Turun Hydrauliikka-asennus Oy
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	0

VUOSIKERTOMUS 2025

133

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

YHTEENVETO OSAKKUUSYRITYKSEN

TALOUDELLISESTA INFORMAATIOSTA

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.20241
Turun Hydrauliikka-asennus Oy
Liikevaihto	0	0
Tilikauden voitto (tappio)	-2	-3
Varat	4	7
Velat	1	1

TALOUDELLISEN INFORMAATION TÄSMÄYTYS

OSAKKUUSYRITYKSEN KIRJANPITOARVOON

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.20241
Turun Hydrauliikka-asennus Oy
Osakkuusyrityksen nettovarat	4	6
Konsernin omistusosuus, %	45 %	45 %
Konsernin osuus nettovaroista	2	3
Liikearvo	0	0
Arvonalentumiset	-2	-3
Kirjanpitoarvo	0	0

Osakkuusyrityksen taloudellista informaatiota on oikaistu vertailukauden osalta.

20. Muut osakkeet ja osuudet

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Muut osakkeet ja osuudet arvostetaan niiden alkuperäisen kirjaa-

misen yhteydessä käypään arvoon. Käyvässä arvossa myöhemmin

tapahtuvat muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

MUUT OSAKKEET JA OSUUDET

	Muut osakkeet
EUR tuhatta	ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	296
Vähennykset	-224
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	71

EUR tuhatta	Muut osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	298
Lisäykset	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	296

VUOSIKERTOMUS 2025

134

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

21. Vaihto-omaisuus

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan

nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon

sisällytetään kaikki menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omai

suuden saattamisesta siihen tilaan ja sijaintipaikkaan, joka sillä

on raportointihetkellä. Tällaiset menot sisältävät esimerkiksi

vaihto-omaisuusnimikkeen ostohinnan ja muut nimikkeen hankki

misesta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Alennukset ja muut

vastaavat erät vähennetään nimikkeen ostohintaa määritettäessä.

Nettorealisointiarvo määritetään konsernin tavanomaisessa liiketoi

minnassa toteutuvan arvioidun myyntihinnan perusteella, josta on

vähennetty arvioidut myynnin toteutumisesta aiheutuvat menot.

Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyvien uusien ajoneuvojen

hankintameno määritetään perustuen niiden ostohintaan, johon

lisätään ajoneuvon varustelusta aiheutuvat välittömät kustan

nukset. Konserni hankkii uudet ajoneuvot eri autovalmistajien

maahantuojilta maahantuojien määrittämällä ostohinnalla.

Käytettyjen ajoneuvojen hankintameno määritetään puolestaan

niiden ostohintaan ja myyntitarkoitukseen kunnostamisesta aiheu

tuviin kustannuksiin perustuen. Käytettyjen ajoneuvojen osalta on

käytössä myös niin sanottu aktiivihinnoittelumalli, jossa jokaisen

yksittäisen käytetyn ajoneuvon nettorealisointiarvoa tarkastetaan

ajanjaksoittain. Ensimmäinen tarkastusajankohta on, kun auto on

ollut konsernin vaihto-omaisuudessa 30 päivää. Käytetyn auton

nettorealisointiarvon määrittäminen tapahtuu paikkakuntakoh

taisten myynnin toteumahintojen ja autoalan myyntitilastojen

perusteella. Mahdolliset hankintamenoa alempaan nettorealisoin

tiarvoon arvostamisesta koituvat arvonalentumistappiot kirjataan

tulosvaikutteisesti vaihto-omaisuuden muutoskirjauksen kautta.

Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyvien varaosavarastojen

hankintameno määritetään keskihintamenetelmää käyttäen

perustuen varaosien ostohintaan ja hankinnasta aiheutuviin

välittömiin kustannuksiin. Varaosavarastojen osalta konsernilla on

käytössä systemaattinen varaosien nettorealisointiarvon määrit

tämismalli. Jos varaosanimikkeellä ei ole ollut myyntitapahtumia

vuoteen, varaosanimikkeestä kirjataan arvonalentumistappiona 25

prosenttia nimikkeen varastoarvosta. Jos varaosanimikkeellä ei ole

puolestaan ollut myyntitapahtumia kahteen vuoteen, nimikkeestä

kirjataan arvonalentumistappiona 50 prosenttia varastoarvosta.

Kolmantena vuonna nimikkeen varastoarvosta kirjataan arvonalen

tumistappiona 99 prosenttia. Mahdolliset arvonalentumistappiot

kirjataan tulosvaikutteisesti vaihto-omaisuuden muutoskirjauksen

kautta.

Konsernin vaihto-omaisuus sisältää myös autokorjaamoiden

keskeneräisiä töitä. Keskeneräisten töiden hankintameno sisältää

työssä käytettävien varaosien ja mekaanikkojen työn hankinta

menon. Keskeneräisiin töihin sisältyvien varaosien arvo määrite-

tään perustuen työhön poimittujen varaosien keskimääräiseen

hankintamenoon ja mekaanikkojen työn arvo taas määritellään

joko tuntihinnan tai keskituntihinnan mukaan.

Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyy lisäksi pieni määrä huolto

asemaliiketoimintaan liittyviä huoltoasemalla myytäviä tuotteita

kuten polttoainetta ja elintarvikkeita. Nämä tuotteet kirjataan

hankintamenoon ja arvostetaan tarvittaessa hankintamenoa

alempaan nettorealisointiarvoon.

VAIHTO-OMAISUUS TASEELLA

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Uudet ajoneuvot	16 665	30 123
Käytetyt ajoneuvot	30 443	41 948
Ajoneuvojen varaosat ja tarvikkeet	6 438	11 733
Muut valmiit tuotteet	259	100
Keskeneräiset työt	1 806	2 739
Ennakkomaksut	178	14
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-8 709
Yhteensä	55 789	77 948

VAIHTO-OMAISUUDESTA TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATUT MÄÄRÄT

Kuluksi kirjattu varastojen nettomuutos, sisältäen sekä konsernin

jatkuvien että lopetettujen toimintojen varastojen nettomuutoksen,

oli tilikaudella -22 160 (8 838) tuhatta euroa. Ajoneuvovarastojen osalta

konsernin vaihto-omaisuuteen tehtiin tilikaudella yhteensä -5 097

(-3 606) tuhatta euroa arvonmuutoksia nettorealisointiarvoon pääse

miseksi. Arvonmuutoksiin sisältyy kertaluontoinen erä, jota on kuvattu

tarkemmin liitetiedossa 4. Olennaiset tulokseen vaikuttavat erät.

Varaosavarastojen osalta arvonmuutoksia tehtiin yhteensä -885 (-1 271)

tuhatta euroa. Arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti osana

varastojen muutosta.

VELKOJEN VAKUUTENA OLEVA VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuuteen sisältyy ajoneuvoja, jotka ovat konsernin velkojen

vakuutena. Tilinpäätöspäivänä konsernin velkojen vakuutena olevien

ajoneuvojen kirjanpitoarvo oli yhteensä 29 349 (43 524) tuhatta euroa.

Velkojen vakuutena olevista ajoneuvoista 19 466 (26 312) tuhatta euroa

oli kaupintarahoitukseen myytyjä ajoneuvoja ja 9 883 (17 212) tuhatta

euroa myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn kohteena olevia ajoneu

voja. Ajoneuvojen kaupintavarastojärjestelyiden ja myynti- ja takaisin-

vuokraustapahtumien kirjanpitokäsittelystä on kerrottu tarkemmin

liitetiedossa 5. Liikevaihto.

VUOSIKERTOMUS 2025

135

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Kaupintarahoitettu vaihto-omaisuus

Kaupintarahoitukseen myydyt autot varastoarvoltaan 19 466 (26 312)

tuhatta euroa ovat pääasiassa käytettyjä autoja. Konserni merkitsee

kaupintarahoitukseen myytyjen ajoneuvojen myyntihinnan edelleen

vaihto-omaisuuteensa ja kirjaa kaupintavarastojärjestelyn toisena

sopimusosapuolena toimivalta rahoitusyhtiöltä ajoneuvon luovutuk

sesta saamansa vastikkeen taseeseensa vaihto-omaisuuteen kirjattua

myyntihintaa vastaavan suuruiseksi lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi.

Kaupintarahoitukseen liittyvästä rahoitusvelasta ja konsernin käytössä

olevia kaupintalimiittejä koskevista rahoitussopimuksista, joiden

puitteissa konserni voi rahoittaa varastossaan olevia ajoneuvoja, on

kerrottu liitetiedossa 26. Rahoitusvelat. Ajoneuvoista vaihto-omaisuu

teen merkitty hinta vastaa hankintamenoa, jolla konserni lunastaa

ajoneuvot takaisin kaupintarahoituksesta, ja se on kaupintarahoituk

sesta kirjatun rahoitusvelan vakuutena.

Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn

kohteena oleva vaihto-omaisuus

Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn kohteena olevat autot varasto-

arvoltaan 9 883 (17 212) tuhatta euroa ovat pääasiassa esittelyautoja,

jotka konserni on myynyt ja takaisinvuokrannut, ja jotka konserni

tulee ostamaan takaisin tiettyyn hintaan viimeistään vuokra-ajan

päättyessä. Myynti- ja takaisinvuokraustapahtuman vastapuolena

on aina rahoitusyhtiö. Konserni on kirjannut näiden ajoneuvojen

luovutuksesta saamansa vastikkeen taseeseensa lyhytaikaiseksi

rahoitusvelaksi. Myytyihin ja takaisinvuokrattuihin autoihin liittyvästä

rahoitusvelasta ja konsernin käytössä olevista autojen myynti- ja

takaisinvuokrauslimiiteistä ja niiden ehdoista on kerrottu liitetiedossa

26. Rahoitusvelat. Ajoneuvojen hankintameno tai sitä alempi netto

realisointiarvo esitetään vaihto-omaisuudessa ja se toimii kirjatun

rahoitusvelan vakuutena. Ajoneuvot esitetään vaihto-omaisuutena,

koska ne myydään eteenpäin konsernin ostettua ne takaisin rahoitus

yhtiöiltä. Konserni kirjaa ajoneuvojen hankintamenosta vuokra-ajan

kuluessa tuloslaskelmaansa arvonmuutosta ajoneuvon jäännösarvoon

pääsemiseksi, jonka konserni maksaa rahoitusyhtiölle ostaessaan

ajoneuvon takaisin.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON

HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Vaihto-omaisuuden arvostus

Konsernin vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä

alempaan nettorealisointiarvoon. Etenkin konsernin vaihto-omai

suuteen sisältyvien käytettyjen ajoneuvojen ja varaosien netto-

realisointiarvon (myyntihinta) määrittäminen edellyttää johdolta

harkintaa.

VUOSIKERTOMUS 2025

136

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

22. Myyntisaamiset ja muut saamiset

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset ovat konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa

myytyjen tuotteiden ja palveluiden myynnistä syntyneitä saatavia

konsernin asiakkailta. Myyntisaamiset esitetään taseen lyhytaikai

sissa varoissa, koska ne erääntyvät yleensä maksettavaksi 14–30

päivän kuluessa niiden alkuperäisestä kirjaamisesta. Myyntisaa

miset arvostetaan niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

transaktiohintaan. Konsernin myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää

rahoituskomponenttia, joka tulisi huomioida myyntisaamisten

arvostuksessa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, koska

aika, joka kuluu siitä, kun konserni luovuttaa luvatun tuotteen tai

palvelun asiakkaalle, siihen, kun asiakas maksaa kyseisestä tuot

teesta tai palvelusta, on enintään 12 kuukauden pituinen.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen konserni arvostaa avoimet

myyntisaamisensa jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen

koron menetelmää käyttäen. Myyntisaamisten jaksotetusta

hankintamenosta vähennetään saamisista odotettavissa olevat

luottotappiot (myyntisaamisten luottotappiovaraus), paitsi jos

niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan maksua. Tällöin

myyntisaaminen kirjataan lopullisena luottotappiona tulosvai

kutteisesti pois taseesta ja esitetään tuloslaskelmalla liikevaihdon

oikaisueränä. Viitteenä siitä, ettei maksua voida kohtuudella

odottaa, pidetään esimerkiksi velallisen todennäköistä ajautumista

konkurssiin, velallisen kyvyttömyyttä pysyä konsernin kanssa

laaditussa maksusuunnitelmassa ja maksujen viivästymistä yli

360 päivällä. Jos lopullisiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista

saadaan myöhemmin maksu, ne kirjataan hyvitykseksi samaan

tuloslaskelmaerään.

Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot määritetään

soveltaen yksinkertaistettua menettelyä, jossa myyntisaamisten

arvonalentuminen arvioidaan koko saamisten elinkaaren ajalta

odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Arvonalen

tumisen määrittämiseksi johto jakaa avoimet myyntisaamiset

niiden erääntymisen perusteella ikäluokkiin ja laskee kirjattavan

luottotappiovarauksen määrän varausmatriisia käyttäen jokaiselle

myyntisaamisten ikäluokalle. Johto käyttää varausmatriisin laadin

nassa apunaan historiatietoa liiketoiminnan toteutuneista luotto-

tappioista ja ottaa huomioon myös tulevaisuuden näkymät. Tämän

perusteella johto määrittää varausmatriisissa käytettävät kiinteät

varausprosentit jokaiselle myyntisaamisten ikäluokalle.

Tilanteissa, joissa konsernilla on samalta asiakkaalta avoimena sekä

myyntisaaminen, että kyseiseen myyntisaamiseen liittyvä hyvitys

lasku, konserni esittää avoimen myyntisaamisen ja hyvityslaskun

taseessaan nettomääräisenä.

Siirtosaamiset ja muut saamiset

Siirtosaamiset käsittävät tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella

suoritetut maksut tulevina tilikausina suoriteperusteisesti tai

suoriteperustetta vastaavalla tavalla toteutuvista menoista, jollei

niitä ole merkittävä ennakkomaksuihin, sekä sellaiset päättyneellä

tai aikaisemmalla tilikaudella suoriteperusteisesti tai suoritepe

rustetta vastaavalla tavalla toteutuneet tulot, joista ei ole saatu

maksua, jollei niitä ole merkittävä myyntisaamisiin. Siirtosaamisissa

esitetään esimerkiksi konsernin suorittamiin ajoneuvojen takuu

aikana tehtyihin korjauksiin liittyviä saatavia eri automerkkien

maahantuojilta sekä uusien autojen ja varaosien ostovolyymeihin

sidoksissa olevia hyvityksiä.

Muut saamiset syntyvät yleensä konsernin tavanomaiseen liike-

toimintaan kuulumattomista liiketoimista ja käsittävät esimerkiksi

konsernin mahdolliset arvonlisäverosaamiset ja autoverosaamiset.

Siirtosaamiset ja muut saamiset arvostetaan niiden alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon ja myöhemmin jaksotet

tuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen,

koska konserni pitää saamisia hallussaan sopimukseen perustuvien

rahavirtojen keräämiseksi ja niihin liittyvät rahavirrat ovat yksin

omaan pääoman maksua.

Konserni odottaa saavansa muut saamiset joitain poikkeuksia

lukuun ottamatta tavanomaisen toimintasyklinsä aikana tai 12

kuukauden kuluessa saamisten taseeseen kirjaamisesta. Tällaiset

muut saamiset esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa. Muussa

tapauksessa muut saamiset esitetään pitkäaikaisina.

VUOSIKERTOMUS 2025

137

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset
Muut saamiset1	1 125	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0
Yhteensä	1 125	0
EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	12 294	17 341
Muut saamiset2	3 459	1 424
Siirtosaamiset	3 274	5 253
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-3 677
Yhteensä	19 027	20 340

Siirtosaamisten olennaiset erät
Maahantuojasaatavat	2 747	4 037
Runkohyvitykset	0	323
Henkilöstökulujen jaksotukset	216	237
Muut kulujen jaksotukset	311	656
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-1 584
Yhteensä	3 274	3 669

Pitkäaikaisiin muihin saamisiin sisältyy 1 099 (0) tuhatta euroa tilivelkatakauksien

talletusvakuuksia ja toimitilojen vuokrasopimusten vuokravakuuksia.

Lyhytaikaisiin muihin saamisiin sisältyy 2 000 (0) tuhatta euroa konsernin tytäryhtiön

Wetteri Auto Oy:n 1.10.2025 myymän Kajaanin ja Joensuun raskaan kaluston huolto- ja

varaosaliiketoiminnan 13 793 tuhannen euron kauppahinnasta. Kauppahinnasta suurin

osa maksettiin kaupan täytäntöönpanohetkellä. Kauppahinnasta 2 000 tuhannen

euron osuus maksettiin erilliselle Escrow-tilille, josta se vapautetaan myyjälle tai

palautetaan ostajalle kauppakirjassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Konsernitilinpää-

töksellä Escrow-tilille maksettu 2 000 tuhannen euron kauppahinnan osa on huomioitu

osana kaupasta saatua vastiketta syntynyttä 9 175 (0) tuhannen euron myyntivoittoa

määritettäessä. Myyntivoitto sisältyy konsernin laajan tuloslaskelman erään liiketoi-

minnan muut tuotot (7. Liiketoiminnan muut tuotot).

MYYNTISAAMISIIN LIITTYVÄ LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset ovat pääasiassa ajoneuvojen myyntiin

liittyviä myyntisaamisia rahoitusyhtiöiltä. Myyntisaaminen rahoitusyh

tiöltä syntyy, kun konsernin asiakkaan hyväksytyn luottopäätöksen ja

ajoneuvon luovutuksen sekä rahoitusyhtiön konsernille suorittaman

maksun väliin jää lyhyt väli. Ajoneuvon myyntiin liittyvän luottoriskin

kantaa kuitenkin rahoitusyhtiö hyväksyttyään konsernin asiakkaan

luottohakemuksen.

Myös konsernin erääntyneet myyntisaamiset koostuvat pääasiassa

myyntisaamisista rahoitusyhtiöiltä. Rahoitusyhtiöiden myyntisaamiset

voivat hetkellisesti erääntyä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa

rahoitusyhtiö odottaa konsernilta vielä tiettyjä sopimusteknisiä tietoja.

Kun rahoitusyhtiöt ovat saaneet konsernilta kaikki tarvitsemansa

tiedot, suorittavat rahoitusyhtiöt saamisen konsernille. Vaikka rahoitus

yhtiön saaminen saattaa erääntyä ennen kuin konserni saa suorituksen

rahoitusyhtiöltä, ei näihin saamisiin liity konsernin kannalta luottoriskiä.

Erääntyneistä myyntisaamisista etenkin yli 60 päivää vanhat myynti

saamiset sisältävät myös huoltopalvelumyynnin asiakkaiden yksittäisiä

erääntyneitä saatavia, joista on joko sovittu maksusuunnitelma tai joita

aktiivisesti peritään. Yli 60 päivää vanhat myyntisaamiset muodostavat

ainoastaan epäolennaisen osan konsernin myyntisaamisista.

Luottoriskistä on kerrottu lisää liitetiedossa 27. Rahoitusriskien ja

pääoman hallinta.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Erääntymättömät	9 180	11 638
Erääntyneet
Alle 30 päivää	2 596	4 588
30–60 päivää	229	517
61–90 päivää	18	79
Yli 90 päivää	270	519
Yhteensä	12 294	17 341

VUOSIKERTOMUS 2025

138

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

MYYNTISAAMISTEN LUOTTOTAPPIOVARAUS

		Alle 30 päivää	30–60 päivää	61–90 päivää	Yli 90 päivää
EUR tuhatta	Ei erääntynyt	erääntyneet	erääntyneet	erääntyneet	erääntyneet	Yhteensä
31.12.2025
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0,1 %	0,1 %	0,7 %	4,3 %	8,2 %
Myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo	9 186	2 598	231	19	294	12 328
Luottotappiovarauksen määrä	-6	-2	-2	-1	-24	-34
Myyntisaamisten nettomääräinen kirjanpitoarvo	9 180	2 596	229	18	270	12 294

		Alle 30 päivää	30–60 päivää	61–90 päivää	Yli 90 päivää
EUR tuhatta	Ei erääntynyt	erääntyneet	erääntyneet	erääntyneet	erääntyneet	Yhteensä
31.12.2024
Odotettavissa oleva luottotappioaste	0,1 %	0,1 %	0,7 %	4,3 %	8,2 %
Myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo	11 645	4 591	521	83	565	17 404
Luottotappiovarauksen määrä	-7	-3	-4	-4	-46	-64
Myyntisaamisten nettomääräinen kirjanpitoarvo	11 638	4 588	517	79	519	17 341

MYYNTISAAMISISTA LUOTTOTAPPIOKSI KIRJATUT MÄÄRÄT

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Luottotappiovaraus 1.1.	64	132
Tulosvaikutteisesti kirjattu
luottotappiovarauksen muutos	134	23
Lopullisiksi luottotappioiksi
perimiskelvottomina kirjatut saamiset	-167	-104
Palautuneet luottotappiot	3	12
Luottotappiovaraus 31.12.	34	64

VUOSIKERTOMUS 2025

139

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

23. Rahoitusvarat

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Konserni kirjaa rahoitusvaran taseeseensa silloin, kun siitä tulee

instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Rahoitusvarat arvostetaan

niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, johon

on lisätty niiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat transaktio

menot, jos on kyse muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavista rahoitusvaroista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavista rahoitusvaroista johtuvat transaktiomenot kirjataan

tulosvaikutteisesti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarat

luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin tai

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai tulos

vaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu riippuu

rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista

ja rahoitusvaroihin liittyviä rahavirtoja koskevista sopimusehdoista.

Rahoitusvara luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se erääntyy 12

kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Muussa

tapauksessa rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaiseksi. Rahoitusva

roihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, kun konsernin oikeudet

sen rahavirtoihin ovat lakanneet tai kun konserni on siirtänyt

olennaisen osan sen omistukseen liittyvistä riskeistä ja eduista

toiselle osapuolelle.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvara arvostetaan sen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen

jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää

käyttäen, jos sitä pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin

mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien raha

virtojen kerääminen, ja sopimusehdoista aiheutuvat rahavirrat

ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Konsernin jakso

tettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat koostuvat

koulutusliiketoiminnan myyntiin liittyvästä pitkä- ja lyhytaikaisesta

kauppahintasaamisesta (3. Lopetetut toiminnot), myyntisaami

sista, muista lyhytaikaisista rahoitusvaroista ja rahavaroista.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvara arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos sitä

pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka

tavoitteena on sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen

kerääminen että rahoitusvarojen myyminen, ja sopimusehdoista

aiheutuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua.

Konsernilla ei ole hallussaan tällaisia rahoitusvaroja.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvara arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen

käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei sitä arvosteta jaksotettuun

hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta. Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

rahoitusvarat koostuvat entisen tytäryhtiö Wetteri Power Oy:n

myyntiin liittyvästä lyhytaikaisesta lisäkauppahintasaamisesta

(3. Lopetetut toiminnot). Lisäkauppahinnan käypä arvo on määri

tetty perustuen sen todennäköisyyspainotettuun diskontattuun

kassavirtaan ja muutokset käyvässä arvossa kirjataan myöhempinä

raportointihetkinä tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen

kirjanpitoarvossa otetaan huomioon niiden mahdollinen arvon

alentuminen vähentämällä rahoitusvarojen kirjanpitoarvosta

niiden odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevat

luottotappiot määritetään instrumentin koko voimassaoloajalta

odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen, jos instrumenttiin

liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi. Muutoin luottotap

piot arvioidaan niiden seuraavalta 12 kuukaudelta odotettavissa

oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni kirjaa rahoitusvaran

pois taseestaan tulosvaikutteisesti lopullisena luottotappiona, jos

se ei voi kohtuudella odottaa saavansa sitä perityksi.

VUOSIKERTOMUS 2025

140

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAHOITUSVARAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

	31.12.2025		31.12.2024
	Jaksotettuun	Käypään arvoon	Jaksotettuun	Käypään arvoon
	hankintamenoon	tulosvaikutteisesti	hankintamenoon	tulosvaikutteisesti
EUR tuhatta	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Kauppahintasaamiset	1 555	0	2 074	0
Johdannaisinstrumentit	0	0	0	33
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	0	0
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä	1 555	0	2 074	33
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	12 294	0	17 341	0
Kauppahintasaamiset	518	5 413	0	0
Muut rahoitusvarat	5	0	30	0
Rahavarat	1 205	0	1 529	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	-2 339	0
Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä	14 022	5 413	16 560	0
Rahoitusvarat yhteensä	15 577	5 413	18 634	33

VUOSIKERTOMUS 2025

141

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

RAHOITUSVAROJEN KÄYVÄT ARVOT

	31.12.2025		31.12.2024
EUR tuhatta	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Hierarkian taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Kauppahintasaamiset	1 555	1 555	2 074	2 074	Taso 3
Johdannaisinstrumentit	0	0	33	33	Taso 2
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	0	0
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä	1 555	1 555	2 107	2 107
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	12 294	12 294	17 341	17 341
Kauppahintasaamiset	5 932	5 932	0	0	Taso 3
Muut rahoitusvarat	5	5	30	30
Rahavarat	1 205	1 205	1 529	1 529
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	-2 339	-2 339
Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä	19 435	19 435	16 560	16 560
Rahoitusvarat yhteensä	20 991	20 991	18 667	18 667

Edellä on esitetty rahoitusvarojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot

sekä niiden luokittelu käyvän arvon hierarkian kolmelle eri

tasolle. Käyvän arvon hierarkian tasot on kuvattu liitetiedossa

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet.

Konsernin rahoitusvarojen kirjanpitoarvot eivät olennaisesti eroa niiden

käyvistä arvoista. Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten rahoitus

varojen luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan

sama kuin niiden käypä arvo.

24. Rahavarat

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa

olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvi

deistä sijoituksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti

on enintään kolme kuukautta, ne ovat helposti vaihdettavissa

tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja niiden arvonmuutosriski

on vähäinen.

Konsernin rahavarat muodostuvat pääasiassa pankkitalletuksista.

Konsernin luottolimiiteistä tilikauden päättymispäivänä käytössä

oleva saldo esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa lainoina.

RAHAVARAT

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Rahavarat	1 205	1 529
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät
varat	0	-339
Yhteensä	1 205	1 190

VUOSIKERTOMUS 2025

142

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

25. Oma pääoma

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa rahoitusinstrumentit

niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusve

laksi. Oma pääoma on osuus konsernin jäljellä olevista varoista sen

kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Omaan pääomaan luoki

teltava rahoitusinstrumentti on puolestaan mikä tahansa sopimus,

joka osoittaa oikeutta osuuteen konsernin varoista sen kaikkien

velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät yhtiön omien

oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun

tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä vero

vaikutuksella oikaistuna. Jos yhtiö hankkii takaisin omia oman

pääoman ehtoisia instrumenttejaan, myös näiden instrumenttien

hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Päätetyistä

osingoista, jotka on asianmukaisesti hyväksytty eivätkä ole enää

yhtiön harkintavallassa, mutta joita ei ole jaettu raportointikauden

päättymispäivään mennessä, kirjataan osingonjakovelka.

Osakepääoma

Osakepääomaan merkitään osakeantien yhteydessä saatu osak

keiden merkintähinta siltä osin kuin merkintähintaa ei osakeanti-

päätöksessä ole päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut

oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintä

hinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan

merkitä osakepääomaan.

Vertailukaudella Suvanto Trucks Oy:n osakevaihdon yhteydessä

toteutetun suunnatun osakeannin transaktiomenot 30 tuhatta

euroa, joista on vähennetty niiden verovaikutus 6 tuhatta euroa, on

kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeanneissa

annettujen uusien osakkeiden merkintähinnan vähennykseksi,

koska ne ovat lisämenoja, jotka johtuvat välittömästi omaa

pääomaa koskevasta liiketoimesta ja joilta olisi muutoin vältytty.

Muuntoerot

Ulkomaisen tytäryhtiön tilinpäätöserien muuntamisesta konsernin

toimintavaluuttaan aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon.

Tytäryhtiöön tehdystä nettosijoituksesta kertyneet muuntoerot

siirretään tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

Kertyneet voittovarat

Kertyneet voittovarat sisältävät edellisiltä tilikausilta kertyneet

voitot ja tappiot. Päättyneen tilikauden voitto tai tappio esitetään

kertyneistä voittovaroista erillään. Osingonjako osakkeenomistajille

vähentää kertyneitä voittovaroja.

Oman pääoman ehtoinen laina

Oman pääoman ehtoinen laina sisältää Wetteri Oyj:n vuonna

2016 Suomen Kulttuurirahaston kanssa solmiman hybridilaina-

sopimuksen määrältään 1 500 tuhatta euroa, josta 1 000 tuhatta

euroa laskettiin liikkeeseen 6.6.2016 ja 500 tuhatta euroa 6.6.2017.

Laina on eräpäivätön, eikä lainanhaltija voi vaatia lainan takaisin

maksua etukäteen. Lainan ensimmäisen erän pääomalle kertyi

8,75 prosentin kiinteää vuotuista korkoa 6.6.2020 saakka ja tämän

jälkeen 12,50 prosentin kiinteää vuotuista korkoa 8.6.2023 saakka.

Lainan toisen erän pääomalle kertyi 8,75 prosentin kiinteää

vuotuista korkoa 6.6.2021 saakka ja tämän jälkeen 12,50 prosentin

kiinteää vuotuista korkoa 8.6.2023 saakka. Alkaen 9.6.2023 lainan

molempien erien kiinteä vuotuinen korko on ollut 17,5 prosenttia.

Wetteri Oyj ei saa jakaa osinkoa, ellei lainan korkoa makseta.

Maksamattomia korkoja oli tilikauden päättymishetkeen mennessä

yhteensä 1 381 (952) tuhatta euroa. Laina luokitellaan omaan

pääomaan ja esitetään oman pääoman ehtoisena lainana, koska

yhtiö ei ole päättänyt lainan lunastuksesta.

OMA PÄÄOMA

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Osakepääoma	96	96
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	45 876	45 876
Muuntoerot	34	40
Kertyneet voittovarat	-15 023	-7 883
Tilikauden voitto (tappio)	4 267	-7 139
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma yhteensä	35 250	30 989
Oman pääoman ehtoinen laina1	1 500	1 500
Määräysvallattomien omistajien osuus	0	0
Oma pääoma yhteensä	36 750	32 489

Oman pääoman ehtoisen lainan esittämistapaa on oikaistu siten, että lainaa ei esitetä

osana emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa pääomaa. Myös vertailukauden esittämis-

tapa on oikaistu vastaamaan tätä esittämistapaa.

VUOSIKERTOMUS 2025

143

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

MUUTOKSET OSAKEPÄÄOMASSA JA SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSSA

			Sijoitetun vapaan
			oman pääoman
EUR tuhatta	Osakemäärä	Osakepääoma	rahasto
1.1.2024	148 212 609	96	40 171
Osakeannissa 22.12.2023 liikkeeseen laskettuihin uusiin osakkeiseen liittyvät transaktiomenot	0	0	-1
Suvanto Trucks Oy:n osakevaihto 29.2.2024	8 869 936	0	4 435
Suvanto Trucks Oy:n osakevaihdossa 29.2.2024 liikkeeseen laskettuihin uusiin osakkeiseen
liittyvät transaktiomenot	0	0	-24
Maksuton henkilöstöanti 15.3.2024	67 000	0	33
Lahden Rekkapaja Oy:n ja Kiinteistö Oy Lahden Konekatu 3:n osakevaihto 28.6.2024	2 823 017	0	1 262
31.12.2024	159 972 562	96	45 876
31.12.2025	159 972 562	96	45 876

OSAKKEET

Wetteri Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Osakkeiden enimmäismäärä oli tilikaudella 159 972 562 (159 972 562)

kappaletta. Osakkeiden kokonaismäärässä ei vuonna 2025 tapahtunut

muutosta. Jokaisella osakkeella on sama oikeus osinkoon ja kukin

osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki yhtiön

liikkeeseen laskemat osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä ja

sen tytär- tai osakkuusyrityksillä ei ollut tilinpäätöspäivänä hallussaan

yhtiön omia osakkeita. Wetteri Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq

Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n

ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

	Osakemäärä
1.1.2024	148 212 609
Suvanto Trucks Oy:n osakevaihto 29.2.2024	8 869 936
Maksuton henkilöstöanti 15.3.2024	67 000
Lahden Rekkapaja Oy:n ja Kiinteistö Oy Lahden Konekatu
3:n osakevaihto 28.6.2024	2 823 017
31.12.2024	159 972 562
31.12.2025	159 972 562

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Wetteri Oyj:n yhtiökokous 20.5.2025 antoi hallitukselle valtuutuksen

päättää osakeannista, sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa

yhtiön hallussa olevia osakkeita, sekä optio-oikeuksien ja muiden

osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuu

tuksen nojalla osakkeita voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useam-

massa erässä yhteensä enintään 70 000 000 uutta tai yhtiön hallussa

olevaa osaketta, joka vastasi noin 44,5 prosenttia yhtiön tuolloisista

osakkeista. Valtuutus korvaa aikaisemmat valtuutukset ja on voimassa

yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla hallitus on oikeutettu

päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkei

siin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja niiden ehdoista.

Hallitus voi käyttää valtuutusta esimerkiksi yritys- ja liiketoiminta

kauppojen, tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien

rahoittamiseen ja mahdollistamiseen, tai henkilöstön kannustamiseen

tai sitouttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää

sekä maksullisesta että maksuttomasta annista ja merkintähinnan

maksuna voidaan käyttää myös muuta vastiketta kuin rahaa. Valtuutus

sisältää oikeuden päättää osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta

poikkeamisesta osakeyhtiölaissa määrättyjen edellytysten täyttyessä.

HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOSTA

KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiö Wetteri Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 63 994 tuhatta

euroa, josta tilikauden tulos on 148 tuhatta euroa. Hallitus ehdottaa

yhtiökokoukselle, että tilikauden tuloksesta ei jaeta osinkoa ja tili

kauden tulos siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

VUOSIKERTOMUS 2025

144

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

26. Rahoitusvelat

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Konserni kirjaa rahoitusvelan taseeseensa silloin, kun siitä tulee

velan sopimusehtojen osapuoli. Konsernin rahoitusvelat arvoste

taan niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon,

josta on vähennetty transaktiomenot, kuten järjestelypalkkiot.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat luokitellaan joko

jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää

käyttäen arvostettaviin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettaviin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun konserni odottaa

suorittavansa velan tavanomaisen toimintasyklinsä aikana tai kun

velka erääntyy suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointi

kauden päättymisestä. Myös sellainen rahoitusvelka luokitellaan

lyhytaikaiseksi, jonka osalta konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta

suorittaa velkaa vähintään 12 kuukautta raportointikauden päät

tymisen jälkeen. Muussa tapauksessa rahoitusvelka luokitellaan

pitkäaikaiseksi.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun sopimuksen mukainen

velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaoloaika on

päättynyt. Olemassa olevan rahoitusvelan ehtojen merkittävää

muutosta käsitellään alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja

uuden rahoitusvelan kirjaamisena. Uusi rahoitusvelka arvostetaan

alun perin käypään arvoon, joka määritetään markkinaehtoisella

korolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin perustuen. Erotus

alkuperäisen rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja uuden rahoitusvelan

käyvän arvon välillä kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin

tai -kuluihin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen suurin osa konsernin

rahoitusveloista arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektii

visen koron menetelmää käyttäen, jolloin rahoitusvelkoihin liittyvät

korot ja transaktiomenot tulevat jaksotetuksi konsernin tuloslaskel

maan rahoituskuluksi velan juoksuajalle. Konsernin jaksotettuun

hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat koostuvat pääoma

lainoista, rahoituslaitoslainoista, luotollisista tileistä, vaihtovelkakir-

jalainoista, muista lainoista, vuokrasopimusveloista, ostoveloista,

ajoneuvojen kaupintavarasto- ja myynti- ja takaisinvuokrauslimii

teistä käytössä olevasta saldosta sekä muista rahoitusveloista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

Alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen konsernin johdannais

sopimusten (koronvaihtosopimukset) markkina-arvosta kirjattava

rahoitusvelka (tai rahoitusvara) arvostetaan käypään arvoon ja sen

käyvässä arvossa tapahtuvat muutokset kirjataan tulosvaikuttei

sesti tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

VUOSIKERTOMUS 2025

145

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAHOITUSVELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

	31.12.2025		31.12.2024
	Jaksotettuun	Käypään arvoon	Jaksotettuun	Käypään arvoon
	hankintamenoon	tulosvaikutteisesti	hankintamenoon	tulosvaikutteisesti
EUR tuhatta	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat	1 524	0	93	0
Muut lainat	216	0	200	0
Vuokrasopimusvelat1	26 430	0	37 953	0
Muut rahoitusvelat	23	0	121	0
Johdannaisinstrumentit2	0	50	0	123
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	0	-4 600	0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	28 194	50	33 766	123
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Pääomalainat	5 540	0	5 506	0
Rahoituslaitoslainat	2 594	0	13 496	0
Luotolliset tilit	5 897	0	13 298	0
Vaihtovelkakirjalainat	2 000	0	2 000	0
Vuokrasopimusvelat1	9 841	0	10 573	0
Ostovelat	16 837	0	20 492	0
Ajoneuvojen kaupintavarastolimiitit	20 231	0	26 312	0
Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	10 143	0	17 484	0
Muut rahoitusvelat	315	0	1 186	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	0	-5 397	0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	73 398	0	104 952	0
Rahoitusvelat yhteensä3 4	101 591	50	138 718	123

Vuokrasopimusveloista on annettu tarkempia tietoja liitetiedossa 18. Vuokrasopimukset.

Johdannaisinstrumenteista (koronvaihtosopimukset) kerrotaan lisää liitetiedossa 27. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 27. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.

Konsernilla on hybridilaina, joka luokitellaan omaan pääomaan ja josta kerrotaan liitetiedossa 25. Oma pääoma.

PÄÄOMALAINAT

Konsernilla on 5 429 (5 500) tuhatta euroa osakeyhtiölain 12. luvun

1 §:n mukaista pääomalainaa konsernin lähipiiriin ja suuromistajiin

kuuluvilta Simula Invest Oy:ltä ja PM Ruukki Oy:ltä. Pääomalainat on

nostettu osana vuonna 2022 täytäntöön pannun Wetteri Yhtiöt Oy:n

osakekaupan rahoitusjärjestelyä. Pääomalainojen tilinpäätöshetken

kirjanpitoarvo on 5 540 (5 506) tuhatta euroa ja se sisältää 111 (6) tuhatta

euroa lainoille kertynyttä maksamatonta korkokulua.

Lainoille on alun perin sovittu kiinteä yhden prosentin korko. Lainat

on maksettava takaisin vaadittaessa, mutta lainojen pääoma ja korko

saadaan maksaa velallisen selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia

muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan muutoin

palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin velallisen vapaan oman

pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää sen

viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan

tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman

tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Tämän lisäksi konsernin,

Nordea Bank Oyj:n ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon väliseen

rahoitussopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan lainojen pääoman

palauttaminen ja koron maksaminen edellyttää pankin suostumuksen.

Pääomalainoille alun perin sovittu yhden prosentin korko ei vastannut

lainojen nostohetkellä markkinaehtoista korkoa, jolla konserni voisi

saada muutoin vastaavan ehtoista pääomalainaa sellaisilta tahoilta,

jotka eivät kuulu konsernin lähipiiriin tai suuromistajiin. Näin ollen

pääomalainat arvostettiin niiden nostopäivänä 11.5.2022 käypään

arvoon 4 926 tuhatta euroa, joka määritettiin lainoille sovittua korkoa

korkeampaan kahdeksan prosentin markkinaehtoiseen korkoon

perustuen. Pääomalainojen nimellisarvon 5 500 tuhatta euroa ja

nostohetken käyvän arvon 4 926 tuhatta euroa välinen erotus 574

tuhatta euroa edustaa lainojen ei-markkinaehtoista osuutta ja se

on kirjattu konsernin omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon niin kuin se olisi Simula Invest Oy:n ja PM

Ruukki Oy:n tekemä sijoitus konsernin omaan pääomaan. Lainojen

VUOSIKERTOMUS 2025

146

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

ei-markkinaehtoista osuutta edustavaa oman pääoman komponenttia

574 tuhatta euroa ei arvosteta uudelleen. Alkuperäisen taseeseen

kirjaamisen jälkeen pääomalainat on arvostettu jaksotettuun hankinta

menoon markkinaehtoista kahdeksan prosentin korkoa käyttäen.

Pääomalainojen todellinen korko on nostettu 5.4.2023 vastaamaan

kahdeksan prosentin markkinaehtoista korkoa takautuvasti 1.1.2023

lukien, koska lainojen takaisinmaksu on viivästynyt alun perin suun

nitellusta ajankohdasta. Lainat tarkoitettiin alun perin lyhytaikaisiksi

ja ne sovittiin maksettavan takaisin vaadittaessa, minkä takia lainojen

koronkin sovittiin alun perin olevan alle markkinaehtoisen koron.

Koska pääomalainojen ehdoissa on tapahtunut koron uudelleenneu

vottelun myötä merkittävä muutos, on muutos käsitelty kirjanpidossa

alkuperäisten pääomalainojen kuoletuksena ja uuden pääomalainan

taseeseen kirjaamisena. Alkuperäisten pääomalainojen taseesta pois

kirjaamisesta aiheutunut tulosvaikutus -360 tuhatta euroa on kirjattu

rahoituskuluksi aikaisempina tilikausina.

Pääomalainoista on kerrottu myös liitetiedossa 31. Lähipiiritapahtumat.

RAHOITUSLAITOSLAINAT JA LUOTOLLISET TILIT

Konsernin rahoituslaitoslainat yhteensä 4 118 (13 589) tuhatta euroa

koostuvat pankkilainoista rahoitusyhtiöiltä. Pankkilainojen korot

määräytyvät kolmen, kuuden tai 12 kuukauden Euribor-koron mukaan

ja niiden marginaalit vaihtelevat 2,38–4,95 prosentin välillä. Pankkilai

noilla on erilaiset maturiteetit ja ne erääntyvät maksettavaksi viimeis-

tään vuoden 2027 loppuun mennessä. Pankkilainoja lyhennetään

normaalisti niiden maksuohjelmien mukaisesti.

Pankkilainojen lisäksi konsernilla oli tilinpäätöspäivänä 7 328 (18 500)

tuhatta euroa tililimiittiä Nordea Bank Oyj:ltä, josta oli käytössä 5 897

(13 298) tuhatta euroa. Tililimiiteistä maksetaan sekä korkoa, että 1,50

prosentin limiittiprovisiota. Tililimiittien korot määräytyvät kolmen

kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan Euribor-koron mukaan ja niiden

marginaali on 4,00 prosenttia. Tililimiitit ovat voimassa toistaiseksi ja

niiden irtisanomisaika on yksi kuukausi.

Pankkilainat ja tililimiiteistä käytössä oleva osuus on arvostettu jakso

tettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Lainoille kertynyt korkovelka 75 (251) tuhatta euroa sisältyy niiden

jaksotettuun hankintamenoon.

Liitetiedossa 32. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset on esitetty

pankkilainojen ja tililimiittien vakuudet.

Pankkirahoituksen kovenanttiehdot

Alkuvuodesta 2025 Wetteri neuvotteli konsernin ja Nordea Bank

Oyj:n sekä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon väliseen rahoi

tussopimukseen sisältyvistä kovenanttiehdoista. Kyseisen rahoitus-

sopimuksen alainen rahoitus sisälsi tilikauden lopussa 4 072 (13 075)

tuhannen euron pankkilainat, 2 128 (13 300) tuhannen euron tililimiitin

ja 9 221 (9 161) tuhannen euron pankkitakaukset.

Neuvottelujen lopputuloksena rahoitussopimuksen kovenanttiehdot

sovittiin siten, että konsernin oikaistun 12 kuukauden käyttökatteella

jaetun korollisen nettovelan tulee olla 31.3.2025 korkeintaan 8.30x,

30.6.2025 korkeintaan 9,75x, 30.9.2025 korkeintaan 7,00x, 31.12.2025

korkeintaan 4,80x, 31.3.2026 korkeintaan 4,50x, 30.6.2026 korkeintaan

4,20x, 30.9.2026 korkeintaan 4,00x ja 31.12.2026 korkeintaan 3,50x.

Konsernin oikaistun omavaraisuusasteen tulee puolestaan olla

31.3.2025 ja 30.6.2025 vähintään 18,5 prosenttia, 30.9.2025 vähintään

20 prosenttia, 31.12.2025 vähintään 21 prosenttia, 31.3.2026 ja 30.6.2026

vähintään 22 prosenttia, 30.9.2026 vähintään 23 prosenttia ja 31.12.2026

vähintään 24 prosenttia.

Nordea Bank Oyj:n ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa

sovittiin loppuvuodesta 2025, että konsernin oikaistua 12 kuukauden

käyttökatteella jaettua korollista nettovelkaa mittaavaa kovenanttia

ei tarkastella mittausajankohtana 31.12.2025. Muilta osin Wetteri täytti

vuonna 2025 rahoitussopimuksessa asetetut kovenanttiehdot.

Tilikauden 2025 päättymisen jälkeen maaliskuussa 2026 Wetteri,

Nordea Bank Oyj ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo neuvot

telivat rahoitussopimuksen sisällöstä ja sopivat vuosille 2026 ja 2027

uudet taloudellisia tunnuslukuja koskevat kovenanttirajat. Taloudellisiin

tunnuslukuihin sidotut kovenantit mittaavat yhä konsernin oikaistua

12 kuukauden käyttökatteella jaettua korollista nettovelkaa ja oikaistua

omavaraisuusastetta. Konsernin oikaistun 12 kuukauden käyttökat

teella jaetun korollisen nettovelan tulee uusien kovenanttirajojen

puitteissa olla 31.3.2026 korkeintaan 5,80x, 30.6.2026 korkeintaan 4,70x,

30.9.2026 korkeintaan 4,00x, 31.12.2026 korkeintaan 4,70x, 31.3.2027

korkeintaan 4,50x, 30.6.2027 korkeintaan 4,00x, 30.9.2027 korkeintaan

3,50x ja 31.12.2027 korkeintaan 3,00x. Oikaistun omavaraisuusasteen

tulee olla 31.3.2026 ja 30.6.2026 vähintään 20 prosenttia, 30.9.2026 ja

31.12.2026 vähintään 21 prosenttia, 31.3.2027 vähintään 22 prosenttia,

30.6.2027 vähintään 23 prosenttia, 30.9.2027 vähintään 24 prosenttia ja

31.12.2027 vähintään 25 prosenttia.

Oikaistuja tunnuslukuja laskettaessa muun muassa pankkirahoituk

seen nähden alisteiset Simula Invest Oy:n ja PM Ruukki Oy:n pääoma-

lainat rinnastetaan omaan pääomaan ja oikaistaan pois nettovelkaa

laskettaessa. Oikaistuja tunnuslukuja laskettaessa tunnuslukuihin

tehdään myös muita rahoittajien kanssa erikseen sovittuja oikaisuja,

kuten merkittävistä kertaluontoisista tuloksen eristä johtuvia oikaisuja.

Sopimuksella on taloudellisiin tunnuslukuihin sidottujen kovenanttien

lisäksi ehtoja liittyen konsernin velkaantumiseen ja erääntyneisiin

velkoihin, investointeihin, omistusrakenteeseen, liiketoiminnan pysy

vyyteen, osakkeiden luovuttamiseen ja panttaamiseen, yritysjärjeste-

lyihin ja varojenjakoon.

VUOSIKERTOMUS 2025

147

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VAIHTOVELKAKIRJALAINAT

Osana 7.3.2023 täytäntöön pannun E. Hartikainen Oy:n autoliike-

toiminnan liiketoimintakaupan rahoitusta liiketoiminnan myyjä

E. Hartikainen Oy antoi Wetteri Oyj:lle 2 000 tuhannen euron suuruisen

vaihtovelkakirjalainan. Vaihtovelkakirjalaina on ehdoiltaan osakeyhtiö-

lain 12. luvun 1 §:n tarkoittaman pääomalainan mukainen. Laina on

koroton ja lainan pääoma saadaan maksaa velallisen selvitystilassa ja

konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.

Pääoma saadaan muutoin palauttaa vain siltä osin kuin velallisen

vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhet

kellä ylittää velallisen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan

tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen

tappion määrän. Pääoman maksamisesta ei anneta vakuutta. Laina on

voimassa toistaiseksi.

Vaihtovelkakirjalainaan sisältyy osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoi

tettu velkojalle vastikkeetta annettu erityinen oikeus, jonka mukaisesti

velkojalla on oikeus vaihtaa velkakirja Wetteri Oyj:n uusiin osakkeisiin

ilmoittamalla tästä kirjallisesti yhtiön hallitukselle ja esittämällä laina

sopimus tarpeellisten merkintöjen tekemistä varten. Vaihtoaika alkoi

lainan nostamisesta ja on voimassa lainan voimassaoloajan niin kauan

kuin lainan pääomaa on maksamatta. Kunkin velkakirjan vaihdossa

merkittävän osakkeen merkintähinta on yhtiön osakkeen keskikurssi

konversiovaatimuspäivänä vähennettynä viiden prosentin alennuk

sella. Keskikurssilla tarkoitetaan kaupankäyntipainotettua 30 edellisen

kaupankäyntipäivän keskikurssia laskettuna kaupankäynnin päätyttyä

vaatimuksen esittämispäivänä Helsingin Pörssissä. Lainan vaihto osak

keisiin suoritetaan siten, että vaihdettavaa pääomaa vastaan annetaan

kyseistä summaa vastaava määrä Wetteri Oyj:n uusia osakkeita edellä

mainittua merkintähintaa käyttäen. Merkintähinta kirjataan sijoitetun

vapaan oman pääoman rahastoon. Velkoja on merkinnyt osakkeet

ennakollisesti lainasopimuksen allekirjoituksin eikä siten erillistä

merkintälistaa ole. Sopimuksen perusteella merkittävien osakkeiden

merkintähinta maksetaan osakkeisiin vaihtamisen yhteydessä kuittaa

malla laina kokonaan takaisinmaksetuksi.

MUUT LAINAT

Konserni nosti 6.4.2023 200 tuhatta euroa lainaa konsernin johtoon

tilikaudella kuuluneen avainhenkilön Markku Kankaalan (hallituksen

puheenjohtaja 31.1.2025 asti) lähipiiriin kuuluvalta taholta. Lainalle

maksetaan korkoa, joka muodostuu 12 kuukauden Euribor-korosta

lisättynä 4,50 prosentin marginaalilla. Laina erääntyy maksettavaksi

vaadittaessa. Laina on kuitenkin alisteinen konsernin Nordea Bank

Oyj:n myöntämälle rahoitukselle ja lainan eräännyttäminen edellyttää

Nordea Bank Oyj:n suostumuksen.

Lainan tilinpäätöshetken kirjanpitoarvo on 216 (200) tuhatta euroa

ja se sisältää 16 (0) tuhatta euroa lainalle kertynyttä maksama

tonta korkokulua.

AJONEUVOJEN KAUPINTAVARASTOLIMIITIT

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä eri rahoitusyhtiöiltä käytössään

yhteensä 28 071 (47 880) tuhannen euron käytettyjen autojen kaupin

tavarastolimiitit, joiden puitteissa konserni voi tarjota käytettyjä ajoneu-

voja ostettavaksi rahoitusyhtiöiden kaupintavarastoon. Kaupintalimii-

teistä tilinpäätöspäivänä käytössä oleva saldo 20 231 (26 312) tuhatta

euroa vastaa sitä myyntihintaa, jolla kaupintalimiitissä olevat ajoneuvot

on alun perin myyty kaupintavarastoon. Konserni voi vapauttaa käytös

sään olevaa limiittiä joko lunastamalla kaupintavarastoon myymiänsä

autoja takaisin tai myymällä autot eteenpäin asiakkailleen. Ajoneuvot

lunastetaan kaupintavarastosta samaan hintaan, jolla konserni on ne

alun perin sinne myynytkin.

Kaupintalimiittejä koskevat rahoitussopimukset ovat toistaiseksi

voimassa olevia sopimuksia 3–6 kuukauden irtisanomisajoilla.

Limiitit ovat luonteeltaan jatkuvia ja tyypillisesti sopimusten tilanne

ja päivitystarpeet käydään rahoitusyhtiöiden kanssa läpi vähintään

vuosittain. Rahoitusyhtiöt veloittavat limiitin käytöstä palkkiota, joka

on sidottu Euribor-korkoon ja jonka marginaali vaihtelee 2,756–6,964

prosentin välillä. Palkkio kirjataan rahoituskuluksi konsernin tuloslas

kelmaan. Kaupintavarastolimiitistä käytössä oleva saldo luokitellaan

lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi, koska konserni odottaa suorittavansa

velan tavanomaisen toimintasyklinsä aikana. Kaupintavarastoon

myydyt ajoneuvot sisältyvät konsernin vaihto-omaisuuteen ja niiden

kirjanpitoarvo on niitä vastaavan rahoitusvelan vakuutena.

Ajoneuvojen kaupintavarastojärjestelyistä ja niiden kirjauskäytännöstä

on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 5. Liikevaihto.

AJONEUVOJEN MYYNTI- JA TAKAISINVUOKRAUSLIMIITIT

Konsernilla on tilinpäätöshetkellä käytössään yhteensä 18 996 (25 637)

tuhannen euron limiitit eri rahoitusyhtiöiltä, joiden rajoissa konserni

voi asettaa esittely- ja leasingautojaan myynti- ja takaisinvuokraus

järjestelyn kohteeksi. Limiiteistä tilinpäätöspäivänä käytössä oleva

saldo 10 143 (17 484) tuhatta euroa vastaa sitä myyntihintaa, jolla

myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn kohteena olevat ajoneuvot on

alun perin myyty rahoitusyhtiön tarjoamaan limiittiin vähennettynä

autoista niiden vuokra-aikana maksetuilla vuokrakuluilla. Konserni

voi vapauttaa käytössään olevaa limiittiä joko maksamalla autoista

vuokrakulua niiden vuokra-aikana tai lunastamalla autot takaisin niiden

vuokrakuluilla vähennettyyn jäännösarvoon.

Myynti- ja takaisinvuokrauslimiittiä koskevat sopimukset ovat toistai

seksi voimassa olevia jatkuvia sopimuksia 0–6 kuukauden irtisano-

misajoilla. Rahoitusyhtiöt veloittavat konsernilta limiitin käytöstä joko

kiinteää korkoa tai korkoa, joka on sidottu Euribor-korkoon ja jonka

marginaali vaihtelee 1,75–2,50 prosentin välillä. Korko kirjataan rahoi

tuskuluksi konsernin tuloslaskelmaan. Myynti- ja takaisinvuokrausjär-

jestelyn kohteena olevat ajoneuvot sisältyvät konsernin vaihto-omai-

suuteen ja niiden kirjanpitoarvo on niitä vastaavan rahoitusvelan

vakuutena. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, koska konserni

odottaa suorittavansa velan tavanomaisen toimintasyklinsä aikana.

Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä ja niiden kirjaus

käytännöstä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 5. Liikevaihto.

VUOSIKERTOMUS 2025

148

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAHOITUSVELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

EUR tuhatta	31.12.2025		31.12.2024
EUR tuhatta	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Hierarkian taso
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat	1 740	1 740	293	293	Taso 3
Vuokrasopimusvelat	26 430	26 430	37 953	37 953	Taso 3
Muut rahoitusvelat	23	23	121	121
Johdannaisinstrumentit	50	50	123	123	Taso 2
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	0	-4 600	-4 600
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	28 243	28 243	33 889	33 889

Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat	16 031	16 031	34 300	34 300	Taso 3
Vuokrasopimusvelat	9 841	9 841	10 573	10 573	Taso 3
Ostovelat	16 837	16 837	20 492	20 492
Ajoneuvojen kaupintavarastolimiitit	20 231	20 231	26 312	26 312
Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	10 143	10 143	17 48 4	17 484
Muut rahoitusvelat	315	315	1 186	1 186
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	0	-5 397	-5 397
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	73 398	73 398	104 952	104 952
Rahoitusvelat yhteensä	101 641	101 641	138 840	138 840

Edellä on esitetty rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät

arvot sekä niiden luokittelu käyvän arvon hierarkian kolmelle eri

tasolle. Käyvän arvon hierarkian tasot on kuvattu liitetiedossa

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet.

Lainojen käyvät arvot perustuvat vastaisten rahavirtojen nykyarvoon.

Nykyarvoa laskettaessa diskonttauskorkona käytetään lainan koko

naiskorkoa, joka muodostuu riskittömästä korosta ja yhtiökohtaisesta

riskipreemiosta. Lainojen käyvät arvot luokitellaan käypien arvojen

hierarkian tasolle 3, koska niiden määrittämiseen käytetään muita kuin

havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten konsernin omaa luotto

riskiä. Lainojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti niiden kirjanpito-

arvoista, koska niistä maksettava korko on lähellä markkinakorkoa.

Vuokrasopimusvelkojen käypä arvo perustuu vuokrasopimusten

arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvoon. Vuokrasopimusvelkojen

nykyarvo on laskettu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka

vastaa korkoa, jota johto arvioi konsernin joutuvan maksamaan, jos

se lainaisi vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka

tarvittaisiin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserän arvoa vastaavan

omaisuuserän hankkimiseen.

Johdannaisinstrumenttien (koronvaihtosopimukset) käypä arvo on

määritetty arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla

menetelmällä. Käyvän arvon määrittämisen tukena on koronvaihtoso

pimusten vastapuolen hintanoteeraus, mutta johto laatii myös oman

käyvän arvon tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmene

telmiä käyttäen.

Muiden konsernin rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot eivät olennai

sesti eroa niiden käyvistä arvoista. Ostovelkojen, kaupintalimiittien,

myynti- ja takaisinvuokrauslimiittien sekä muiden rahoitusvelkojen

luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin

niiden käypä arvo.

VUOSIKERTOMUS 2025

149

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

27. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitus-

riskeille, joista pääasialliset ovat maksuvalmius-, korko-, luotto- ja

valuuttariski. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida

rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin

tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaat

teet hyväksyy hallitus, jolla on myös vastuu valvoa ja varmistaa, että

konsernin riskienhallinnan prosessin toiminnot ovat riittäviä. Konsernin

riskienhallinnan käytännön toteutuksesta vastaa hallituksen ohjeiden

mukaisesti konsernin talousjohtaja. Talousjohtaja raportoi hallitukselle

riskeistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä säännöllisesti.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konserni kohtaa

vaikeuksia yrittäessään täyttää rahoitusvelkoihin ja vastuisiin

liittyviä velvoitteitansa, jotka toteutetaan luovuttamalla käteisvaroja

tai muita rahoitusvaroja. Konsernin johto noudattaa huolellista

maksuvalmiusriskin hallintaa. Maksuvalmiusriskin minimoimiseksi

konsernin johto seuraa ja ennustaa lyhyen aikavälin maksuvalmiutta

vähintään viikoittain, minkä lisäksi johto ylläpitää myös pitkän aikavälin

kassavirtaennustetta.

Konsernin keskeiset maksuvalmiustarpeet liittyvät pääasiassa

lyhyt- ja pitkäaikaisten rahoitusvelkojen hoitamiseen, käyttöpääoman

muutoksiin, verojen maksuun ja investointeihin. Maksuvalmiusriskin

pienentämiseksi Wetteri käyttää erilaisia rahoituksen lähteitä, joilla

yhtiö varmistaa kykynsä suoriutua sekä lyhyen, että pitkän aikavälin

maksuvelvoitteistaan.

Rahoituksen lähteet

Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan muun

muassa rahoituslaitosten luottoinstrumenttien avulla, rahoitusyhti

öiden tarjoamilla konsernin varastossa olevien käytettyjen autojen

ja esittelyautojen rahoittamiseen käytettävillä limiiteillä ja oman

pääoman ehtoisia instrumentteja liikkeeseen laskemalla. Konsernilla oli

tilinpäätöshetkellä käytössään 7 328 (18 500) tuhannen euron tililimiitit.

Tililimiiteistä oli tilinpäätöspäivänä käytössä yhteensä 5 897 (13 298)

tuhatta euroa. Konsernin käytettävissä olevat eri rahoitusyhtiöiden

tarjoamat käytettyjen autojen kaupintavarastolimiitit olivat tilinpäätös

hetkellä yhteensä 28 071 (47 880) tuhatta euroa, josta oli tilinpäätös-

päivänä käytössä 20 231 (26 312) tuhatta euroa. Konsernin käytettävissä

olevat rahoitusyhtiöiden tarjoamat esittelyautojen myynti- ja takaisin

vuokrauslimiitit olivat tilinpäätöshetkellä puolestaan yhteensä 18 996

(25 637) tuhatta euroa, josta oli käytössä 10 143 (17 484) tuhatta euroa.

Konsernin käytössä olevien rahoituslaitosten luottoinstrumenttien

sekä käytettyjen autojen ja esittelyautojen rahoitukseen käytettävien

limiittien ehdot on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 26. Rahoitusvelat.

Vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi konsernille

merkittäviä rahoituksen lähteitä ovat myös konsernin käyttöpääoman

erät kuten vaihto-omaisuus ja myyntisaamiset. Tilinpäätöspäivänä

konsernilla oli vaihto-omaisuutta yhteensä 55 789 (77 948) tuhatta

euroa ja myyntisaamisia yhteensä 12 294 (17 341) tuhatta euroa.

Konsernin rahavarat olivat tilinpäätöspäivänä 1 205 (1 529) tuhatta euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025

150

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA

EUR tuhatta	Kirjanpitoarvo	Sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä	2026	2027	2028	2029	2030	2031 ja myöhemmin
31.12.2025
Pääomalainat	5 540	5 541	5 541	0	0	0	0	0
Rahoituslaitoslainat	4 118	4 332	2 786	1 546	0	0	0	0
Luotolliset tilit	5 897	5 897	5 897	0	0	0	0	0
Vaihtovelkakirjalainat	2 000	2 000	2 000	0	0	0	0	0
Muut lainat	216	236	33	203	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	36 272	40 679	11 392	10 346	6 022	3 640	2 531	6 749
Ajoneuvojen kaupintavarastolimiitit	20 231	20 421	20 421	0	0	0	0	0
Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	10 143	10 512	10 512	0	0	0	0	0
Muut rahoitusvelat	338	338	325	13	0	0	0	0
Johdannaisinstrumentit	50	50	0	50	0	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	48 543	48 543	38 456	4 341	4 692	476	269	309
Yhteensä	133 347	138 549	97 363	16 498	10 714	4 116	2 800	7 058

EUR tuhatta	Kirjanpitoarvo	Sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä	2025	2026	2027	2028	2029	2030 ja myöhemmin
31.12.20241
Pääomalainat	5 506	5 719	5 719	0	0	0	0	0
Rahoituslaitoslainat2	13 589	14 940	14 894	46	0	0	0	0
Luotolliset tilit	13 298	13 298	13 298	0	0	0	0	0
Vaihtovelkakirjalainat	2 000	2 000	2 000	0	0	0	0	0
Muut lainat	200	239	16	16	206	0	0	0
Vuokrasopimusvelat	42 723	48 341	11 251	10 925	9 874	5 509	3 165	7 618
Ajoneuvojen kaupintavarastolimiitit	25 670	25 880	25 880	0	0	0	0	0
Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	16 257	16 883	16 883	0	0	0	0	0
Muut rahoitusvelat	1 306	1 322	1 224	54	25	8	6	5
Johdannaisinstrumentit	123	123	0	0	123	0	0	0
Ostovelat ja muut velat	53 413	53 413	47 183	3 665	1 388	559	492	126
Yhteensä	174 085	182 159	129 382	20 083	15 206	6 076	3 664	7 749

Vertailukauden maturiteettijakaumaan eivät sisälly vertailukaudella myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvinä velkoina esitetyt rahoitusvelat, jotka poistuivat konsernin taseelta 1.1.2025 täytäntöön pannun Wetteri Power Oy:n myynnin myötä.

Vertailukaudella konsernin Nordea Bank Oyj:n ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon myöntämiin pankkilainoihin liittyvät sopimukseen perustuvat rahavirrat yhteensä 14 412 tuhatta euroa sisältyvät vertailukauden rahoitusvelkojen maturiteettijakaumassa kokonaisuudes-

saan kalenterivuonna 2025 erääntyviin rahavirtoihin, koska pankkilainat on esitetty vertailukauden taseella kokonaisuudessaan lyhytaikaisena velkana.

VUOSIKERTOMUS 2025

151

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Edellä esitetty taulukko kuvaa konsernin rahoitusvelkojen maturi-

teettijakaumaa tilinpäätöshetkellä. Taulukossa esitetyt rahavirrat ovat

diskonttaamattomia ja sisältävät sekä rahoitusvelkojen pääoman

takaisinmaksut että korkojen suoritukset eriteltynä niiden tilinpäätös-

päivänä voimassa olevien sopimukseen perustuvien erääntymis-

ajankohtien mukaan. Taulukossa ei ole esitetty konsernin hybridilainaa,

joka luokitellaan omaan pääomaan ja josta on kerrottu liitetiedossa

25. Oma pääoma. Hybridilainan lainapääoma on 1 500 tuhatta euroa

ja tilikauden päättyessä lainalle kertyneitä maksamattomia korkoja oli

yhteensä 1 381 (952) tuhatta euroa. Laina on eräpäivätön, eikä lainanhal-

tija voi vaatia lainan takaisinmaksua etukäteen.

Korkoriski

Korkoriskiä syntyy, kun viitekorkojen ja korkomarginaalien muutokset

vaikuttavat konsernin rahoituskustannuksiin. Konsernin pankkilainat

koostuvat vaihtuvakorkoisista lainoista, joiden korko on sidottu Euribor-

korkoihin. Lainojen Euribor-sidonnaisuudesta johtuen konserni altistuu

vaihtuvakorkoisista lainoista syntyvälle rahavirtariskille.

Vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvältä rahavirtariskiltä suojaudutaan

johdannaisinstrumenteilla, kuten koronvaihtosopimuksilla. Konserni ei

sovella koronvaihtosopimuksiinsa suojauslaskentaa. Koronvaihtosopi-

musten käypä arvo sisältyy konsernin pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Tieto koronvaihtosopimusten tilinpäätöspäivän käyvästä arvosta on

esitetty liitetiedossa 26. Rahoitusvelat.

Herkkyysanalyysiin perustuen konsernin uudelleenlaskettu tilikauden

tulos ja oma pääoma olisivat olleet 143 (374) tuhatta euroa pienemmät,

jos vaihtuvakorkoisten lainojen korot olisivat olleet kaksi prosenttiyk-

sikköä korkeammat kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan.

Konsernin operatiiviset rahavirrat ovat puolestaan pääasiassa riippu-

mattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään

sopimukseen perustuvia velvoitteitaan ja näin aiheuttaa konsernille

taloudellista tappiota. Konsernille voi aiheutua luottotappiota, jos sen

asiakkaat tai muiden sopimusten vastapuolet eivät pysty täyttämään

velvoitteitaan konsernia kohtaan.

Konsernilla on toimintaperiaatteet sen varmistamiseksi, että tuotteita

tai palveluita myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukainen luot-

tohistoria. Konserni tarkistaa merkittävien uusien yritysasiakkaidensa

luottotiedot ja maksukyvykkyyden ennen sopimuksiin ryhtymistä

ja seuraa asiakaskuntansa luottokelpoisuutta ja maksukyvykkyyttä

aktiivisesti. Saatavien perintää ja seurantaa tehdään viikoittain. Yksi-

tyisasiakkaisiin liittyvältä luottoriskiltä konserni suojautuu tekemällä

yksityisasiakkaiden kanssa pääsääntöisesti vain käteiskauppaa.

Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille asiakkaan niin halutessa myös

kolmannen osapuolen hallinnoimaa luotollista Wetteri-tiliä. Konserni

saa suorituksen asiakkaan myyntisaatavista tiliä hallinnoivalta kolman-

nelta osapuolelta ja tämän jälkeen kolmas osapuoli kantaa luottoriskin

asiakkaan Wetteri-tilin avoimista myyntisaatavista. Konsernille ei jää

intressejä näihin myyntisaamisiin.

Konsernin myyntisaamiset ovat pääasiassa ajoneuvojen myyntiin

liittyviä myyntisaamisia rahoitusyhtiöiltä, jotka syntyvät, kun konsernin

asiakkaan rahoitusyhtiöltä saaman hyväksytyn luottopäätöksen ja

ajoneuvon luovutuksen sekä rahoitusyhtiön konsernille suorittaman

maksun väliin jää lyhyt ajanjakso. Ajoneuvon myyntiin liittyvän

luottoriskin kantaa rahoitusyhtiö hyväksyttyään konsernin asiakkaan

luottohakemuksen. Konsernin myyntisaamisiin ja rahavaroihin liittyvä

luottoriski on vähäinen, koska vastapuolet ovat pääasiassa kansainvä-

lisiltä luottoluokittajilta korkean luokituksen saaneita rahoitusyhtiöitä.

Myyntisaamisiin kohdistuvaa luottoriskiä on kuvattu tarkemmin liitetie-

dossa 22. Myyntisaamiset ja muut saamiset. Samassa yhteydessä on

esitetty myös myyntisaamisten ikäjakauma.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konserni altistuu eri valuut-

tapositioista aiheutuvalle transaktioriskille ja eri valuutoissa olevien

sijoitusten emoyhtiön toimintavaluuttaan muuntamisesta aiheutuvalle

riskille. Valuuttariski syntyy kaupallisista transaktioista, taseen mone-

taarisista eristä ja ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyistä nettosijoituk-

sista. Konsernilla on Ruotsissa tytäryhtiö, joka ei harjoita liiketoimintaa,

ja sille kertyy Ruotsin kruunusta muuntoeroa, jolta konserni ei ole

suojautunut. Konsernin altistuminen valuuttariskille ei kuitenkaan ole

merkittävää. Tilikaudelta kertynyt muuntoero -6 (6) tuhatta euroa on

kirjattu laajan tuloslaskelman eriin.

VUOSIKERTOMUS 2025

152

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

PÄÄOMAN HALLINTA

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on optimaalisen pääoma- ja

rahoitusrakenteen avulla tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla

sen normaalit toimintaedellytykset. Pääoman hallinnan tavoitteena

on myös kasvattaa omistaja-arvoa varmistamalla korkein mahdollinen

tuotto osakkeenomistajien sijoittamalle pääomalle. Optimaalinen

pääomarakenne takaa konsernille pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osakeanteja järjestä

mällä ja oman pääoman ehtoista rahoitusta keräämällä, minkä lisäksi

konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien

osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää. Velkojensa vähen

tämiseksi konserni voi myös päättää omaisuuseriensä myymisestä.

Konsernin johto seuraa konsernin pääomarakenteen kehittymistä

säännöllisesti konsernin omavaraisuusasteen, nettovelan määrän ja

käyttöpääoman erien, kuten vaihto-omaisuuden, myyntisaamisten ja

ostovelkojen, määrän avulla. Omavaraisuusaste lasketaan pääoman

hallintaa varten jakamalla konsernin oma pääoma taseen loppusum

malla, josta on vähennetty saadut ennakot.

Seuraavassa on esitetty konsernin tilinpäätöshetken omavaraisuusaste

ja nettovelka. Korollisiin velkoihin ja nettovelkaan sisältyvät erät on

kuvattu tarkemmin liitetiedoissa 26. Rahoitusvelat ja 24. Rahavarat.

Omavaraisuusaste

	31.12.2025	31.12.2024
Omavaraisuusaste, %	21 %	15 %

Korolliset velat ja nettovelka

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.20241
Pitkäaikaiset korolliset velat
Rahoituslaitoslainat	1 524	93
Muut lainat	216	200
Vuokrasopimusvelat	26 430	37 953
Muut rahoitusvelat	23	121
Johdannaisinstrumentit	50	123
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	28 243	38 489

Lyhytaikaiset korolliset velat
Pääomalainat	5 540	5 506
Rahoituslaitoslainat	2 594	13 496
Luotolliset tilit	5 897	13 298
Vaihtovelkakirjalainat	2 000	2 000
Vuokrasopimusvelat	9 841	10 573
Ajoneuvojen kaupintavarastolimiitit	20 231	26 312
Ajoneuvojen myynti- ja takaisinvuokrauslimiitit	10 143	17 484
Muut rahoitusvelat	315	1 186
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	56 561	89 856
Korolliset velat yhteensä	84 804	128 345

Rahavarat	-1 205	-1 529
Nettovelka	83 600	126 816

Vertailukauden nettovelan laskennassa on huomioitu myös konsernin taseella

myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvinä varoina ja velkoina esitetyt entisen tytäryhtiö

Wetteri Power Oy:n korolliset velat yhteensä 7 673 tuhatta euroa ja rahavarat yhteensä

339 tuhatta euroa, vaikka ne poistuivat konsernin taseelta 1.1.2025 täytäntöön pannun

Wetteri Power Oy:n myynnin myötä.

Korollista velkaa oli tilinpäätöspäivänä yhteensä 84 804 (128 345)

tuhatta euroa. Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja, käytössä

olevaa kaupintavarastolimiittiä ja käytössä olevaa myynti- ja takaisin

vuokrauslimiittiä olivat yhteensä 18 159 (36 022) tuhatta euroa. Vertailu-

kauden korolliset velat ilman 1.1.2025 myydyn entisen tytäryhtiö Wetteri

Power Oy:n korollisia velkoja olivat 120 672 tuhatta euroa ja nettovelka

119 482 tuhatta euroa.

VUOSIKERTOMUS 2025

153

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Nettovelan muutokset

EUR tuhatta	Lainat	Luotolliset tilit	Vuokra-sopimusvelat	Muut rahoitusvelat	Rahavarat	Yhteensä
Nettovelka 1.1.2025	21 295	13 298	48 526	45 225	-1 529	126 816
Rahavirta	-9 623	-7 401	-11 677	-13 285	-4 835	-46 822
Liiketoimintojen yhdistäminen	0	0	2 809	0	-140	2 669
Liiketoimintojen divestointi	0	0	-6 371	-1 870	5 294	-2 947
Vuokrasopimusvelkojen hankinnat	0	0	1 004	0	0	1 004
Vuokrasopimusvelkojen terminoinnit	0	0	-65	0	0	-65
Johdannaisten käypään arvoon arvostaminen	0	0	0	-73	0	-73
Valuuttakurssioikaisut	0	0	0	0	6	6
Kertynyt korko	201	0	2 045	764	0	3 010
Nettovelka 31.12.2025	11 874	5 897	36 272	30 762	-1 205	83 600

EUR tuhatta	Lainat	Luotolliset tilit	Vuokra-sopimusvelat	Muut rahoitusvelat	Rahavarat	Yhteensä
Nettovelka 1.1.2024	31 329	11 752	47 422	42 012	-856	131 659
Rahavirta	-9 720	-3 243	-12 369	-6 109	-1 230	-32 671
Liiketoimintojen yhdistäminen	956	4 789	1 192	8 385	-21	15 301
Liiketoimintojen divestointi	-1 359	0	-51	0	584	-826
Vuokrasopimusvelkojen hankinnat	0	0	10 893	0	0	10 893
Vuokrasopimusvelkojen terminoinnit	0	0	-821	0	0	-821
Johdannaisten käypään arvoon arvostaminen	0	0	0	-29	0	-29
Valuuttakurssioikaisut	0	0	0	0	-6	-6
Kertynyt korko	89	0	2 261	966	0	3 316
Nettovelka 31.12.2024	21 295	13 298	48 526	45 225	-1 529	126 816

VUOSIKERTOMUS 2025

154

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

28. Ostovelat ja muut velat

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Ostovelat

Ostovelat ovat velkoja, jotka konsernilla on suorittamatta tuotteista

tai palveluista, jotka se on vastaanottanut ja jotka on laskutettu

tai joista on tehty sopimus toimittajan kanssa. Ostovelat esitetään

taseen lyhytaikaisissa veloissa, koska ne erääntyvät yleensä

maksettavaksi 30 päivän kuluessa niiden alkuperäisestä kirjaami

sesta ja konserni odottaa näin ollen suorittavansa ne 12 kuukauden

kuluessa raportointikauden päättymisestä. Ostovelat arvostetaan

niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ostovelat arvostetaan jaksotet

tuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää

arvoa erien lyhyen maturiteetin johdosta.

Siirtovelat ja muut velat

Siirtovelat ovat velkoja, jotka konsernilla on suorittamatta tuotteista

tai palveluista, jotka se on vastaanottanut, mutta joita ei ole lasku

tettu tai joista ei ole tehty asianmukaista sopimusta toimittajan

kanssa. Muut velat käsittävät velat, jotka perustuvat johonkin

velan summan ja velkojan osoittavaan dokumenttiin. Esimerkiksi

konsernin mahdolliset arvonlisäverovelat, autoverovelat ja makset

tujen palkkojen ennakonpidätysvelka ja sosiaaliturvamaksuvelka

esitetään muissa veloissa. Myös takaisinostovelka, joka kirjataan

konsernin rahoitusyhtiölle antamasta takaisinostosopimukseen

perustuvasta sitoumuksesta ostaa takaisin tiettyjä myytyjä ajoneu

voja, esitetään muissa veloissa.

Siirtovelat ja muut velat arvostetaan niiden alkuperäisen kirjaa

misen yhteydessä käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun

hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Konserni odottaa suorittavansa muut velat joitain poikkeuksia

lukuun ottamatta tavanomaisen toimintasyklinsä aikana tai 12

kuukauden kuluessa velkojen taseeseen kirjaamisesta. Tällaiset

muut velat esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikai

sissa veloissa esitetään myös velat, joiden osalta konsernilla ei

ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään 12

kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Muussa

tapauksessa muut velat esitetään pitkäaikaisina.

Saadut ennakot

Saadut ennakot ovat sopimukseen perustuvia velkoja suoritevel

voitteista, jotka koskevat tulevaisuudessa tapahtuvaa konsernin

varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden tai palveluiden

luovuttamista. Konserni kirjaa saadut ennakot pois taseestaan

myyntituotoksi tuloslaskelmaan, kun se luovuttaa kyseiset tuotteet

tai palvelut ja näin täyttää suoritevelvoitteensa. Konserni esittää

saaduissa ennakoissa esimerkiksi Wetteri Turvan myynnistä

saatujen suoritusten liikevaihdoksi tulouttamatta olevan osuuden.

OSTOVELAT JA MUUT VELAT

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset
Takaisinostovelat1	10 087	6 419
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-189
Yhteensä	10 087	6 230
EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Lyhytaikaiset
Ostovelat	16 837	20 492
Takaisinostovelat1	5 121	2 465
Saadut ennakot	1 482	2 108
Muut velat2	6 177	17 333
Siirtovelat	8 839	11 083
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-6 298
Yhteensä	38 456	47 183

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujen jaksotukset	7 600	10 086
Muut siirtovelat	1 239	997
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-1 914
Yhteensä	8 839	9 169

Konsernin pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset takaisinostovelat 10 087 (6 419) tuhatta ja 5 121

(2 465) tuhatta euroa on kirjattu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvistä

konsernin myymistä autoista, joihin liittyen konserni on solminut rahoitusyhtiön kanssa

konsernia sitovan takaisinostosopimuksen. Konserni kirjaa tällaisten autojen luovutuk-

sesta saamansa vastikkeen takaisinostovelaksi taseeseensa takaisinostosopimuksen

syntymisajankohtana, ja tulouttaa luovutuksesta saadun vastikkeen ja autolle sovitun

takaisinostohinnan välisen erotuksen osuuden velasta liikevaihtoon tasaerinä sopimus-

ajan kuluessa. Konsernin taseessa tilinpäätöspäivänä olevasta yhteensä 15 208 (8 883)

tuhannen euron takaisinostovelasta 3 281 (3 145) tuhatta euroa tullaan kirjaamaan

liikevaihdoksi sopimuksen kestoaikana. Loput 11 927 (5 738) tuhatta euroa konserni tulee

suorittamaan rahoitusyhtiöille autojen takaisinostohintana. Ajoneuvojen takaisinosto-

sopimuksista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 5. Liikevaihto.

Vertailukauden muihin velkoihin sisältyy entisen tytäryhtiö Wetteri Power Oy:n

1.1.2025 täytäntöön pannusta myynnistä 30.12.2024 saatu kauppahintaennakko 10 000

tuhatta euroa. Wetteri Power Oy:n kaupasta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa

3. Lopetetut toiminnot.

VUOSIKERTOMUS 2025

155

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

29. Varaukset

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Varaus on velka, jonka toteutumisajankohta tai toteutuva määrä

on epävarma. Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on

aikaisemman tapahtuman seurauksena syntynyt oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja

on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudel

lista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymistä pois konsernilta.

Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita

velvoitteen täyttämisen odotetaan raportointikauden lopussa edel

lyttävän johdon parhaan arvion mukaan. Nykyarvon laskennassa

käytettävä diskonttauskorko määritetään siten, että se kuvastaa

markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja

kyseistä velkaa koskevista erityisriskeistä.

Varaus esitetään lyhytaikaisena, kun varaus odotetaan realisoitavan

tai suoritettavan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päätty

misestä. Muussa tapauksessa varaus esitetään pitkäaikaisena.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut

yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman ja

aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunni

telman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varaus

kattaa ainoastaan sellaiset välittömät menot, jotka ovat välttä

mättömiä uudelleenjärjestelyn toteuttamiseksi ja jotka eivät liity

konsernin jatkuvaan liiketoimintaan.

Konserni on tilikaudella 2025 kirjannut uudelleenjärjestely

varauksen, alun perin 1 394 (0) tuhatta euroa, syksyllä 2025

toteutetuista muutosneuvotteluista, joiden piirissä olivat kaikki

konsernin tytäryhtiöiden Wetteri Auto Oy:n ja Wetteri Yhtiöt Oy:n

toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt pois lukien johtoryhmän

jäsenet. Neuvotteluiden lopputuloksena päädyttiin yhteensä 52

henkilötyövuoden henkilöstövähennyksiin sekä 44 olennaiseen

tehtävänkuvanmuutokseen. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu

laajan tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

Kulut liittyvät muutosneuvotteluissa irtisanottujen henkilöiden

irtisanomisajan työsuhde-etuuksiin. Irtisanotuilla henkilöillä ei

ole työskentelyvelvoitetta irtisanomisajalla. Tilikauden päättyessä

maksamattomat irtisanomisajan työsuhde-etuudet 568 (0) tuhatta

euroa on esitetty lyhytaikaisissa varauksissa.

Konserni on myös tilikaudella 2025 kirjannut uudelleenjärjestelyva

rauksen toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvistä kuluista 1 379 (0)

tuhatta euroa. Myös tämä varaus on kirjattu laajan tuloslaskelman

työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Tilikauden päättyessä

näistä kuluista 1 092 (0) tuhatta euroa sisältyy taseen pitkä- ja

lyhytaikaisiin varauksiin.

Korjausvastuuvaraus

Käytettyjen autojen myynnin yhteydessä kirjataan korjausvastuu-

varaus käytettyjen autojen arvioiduista korjaukseen liittyvistä

jälkikuluista. Korjausvastuuvarauksen määrä arvioidaan käytettyjen

autojen myynnin jälkeisten historiallisesti toteutuneiden korjaus

kulujen perusteella. Varauksen määrän arvioinnissa huomioidaan

myös mahdolliset muutokset käytettyjen autojen myyntivolyy

missä. Kulut toteutuvat tyypillisesti etupainotteisesti korjausvas-

tuun keston aikana.

Korjausvastuuvarausta ja sen taustalla olevia arvioita ja oletuksia

tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja

varausta oikaistaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetken johdon

parasta arviota. Mikäli enää ei ole todennäköistä, että velvoitteen

täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä ilmentävien voima

varojen siirtymistä pois konsernista, varaus peruutetaan. Johto

huomioi toteutuvien ja arvioitujen kulujen väliset erot tulevilla

tilikausilla kirjattavien korjausvastuuvarausten määrää arvioides

saan. Tilikauden päättymispäivänä korjausvastuuvarauksen määrä

139 (177) tuhatta euroa vastaa johdon parasta arviota myytyjen

käytettyjen autojen tulevista korjaukseen liittyvistä jälkikuluista.

Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus

Mahdollisista tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun

sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat

väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan

taloudellisen hyödyn. Konsernilla ei ole ollut tilikaudella taseessaan

tappiollisiin sopimuksiin liittyvää varausta. Konsernin vastaisista

liiketoiminnan tappioista tai konsernin jatkuvaan toimintaan

liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

VUOSIKERTOMUS 2025

156

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

VARAUSTEN MUUTOKSET TILIKAUDELLA

EUR tuhatta	Uudelleen-järjestelyvaraus	Korjaus-vastuuvaraus	Yhteensä
Varaukset 1.1.2025	0	177	177
Varausten lisäykset	2 773	0	2 773
Varausten käyttö	-1 113	-38	-1 151
Varaukset 31.12.2025	1 660	139	1 799

Pitkäaikaiset varaukset	402	0	402
Lyhytaikaiset varaukset	1 258	139	1 397
Yhteensä	1 660	139	1 799

EUR tuhatta	Uudelleen-järjestelyvaraus	Korjaus-vastuuvaraus	Yhteensä
Varaukset 1.1.2024	0	133	133
Varausten lisäykset	0	44	44
Varausten käyttö	0	0	0
Varaukset 31.12.2024	0	177	177

Pitkäaikaiset varaukset	0	0	0
Lyhytaikaiset varaukset	0	177	177
Yhteensä	0	177	177

30. Konsernirakenne

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön ja sen tytäryritykset. Tytär-

yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta.

Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yrityksessä

altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muut

tuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyt-

tämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritysten yhdistely alkaa

hankinta-ajankohdasta, jolla tarkoitetaan päivää, jona konserni

saa määräysvallan tai jos tytäryritykset ovat alun perin konsernin

emoyhtiön perustamia, päivää, jona tytäryritys on perustettu.

Mikäli yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan elemen

tistä tapahtuu muutoksia, konserni arvioi uudelleen onko sillä

määräysvalta yrityksessä. Tytäryrityksen yhdistely päättyy päivänä,

jona määräysvalta lakkaa.

	Rekisteröintimaa	Konsernin omistus osuus 31.12.2025 (%)
Emoyhtiö
Wetteri Oyj	Suomi

Tytäryhtiöt
Themis Holding Oy	Suomi	100 %
Wetteri Yhtiöt Oy	Suomi	100 %
Wetteri Auto Oy	Suomi	100 %
Suvanto Trucks Oy	Suomi	100 %
Lahden Rekkapaja Oy	Suomi	100 %
Autotalo Mobila Oy	Suomi	100 %
Pohjois-Suomen Autotalot Oy	Suomi	100 %
Wetteri Sweden AB	Ruotsi	100 %
Kiinteistö Oy Lahden Konekatu 3	Suomi	100 %

Osakkuusyritykset
Turun Hydrauliikka-asennus Oy	Suomi	45 %

VUOSIKERTOMUS 2025

157

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhtiö Wetteri Oyj ja tämän

tytäryhtiöt sekä osakkuusyritykset. Konsernin lähipiiriin kuuluvat myös

konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt eli emoyhtiön hallituksen

jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet, sekä näiden henki

löiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä henkilöillä on

määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.

Kaikki konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja muiden

konsernin lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa tilikaudella ja vertailu

kaudella toteutetut liiketoimet on tehty tavanomaisin markkinaehdoin.

LIIKETOIMET JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN

JA HEIDÄN MÄÄRÄYSVALTAYHTEISÖJENSÄ KANSSA

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tuloslaskelman erät
Tavaroiden ja palveluiden myynnit	84	281
Tavaroiden ja palveluiden ostot	-203	-473
Pääomalainojen korkokulut	-434	-449
Muiden lainojen korkokulut	0	-4
Tuloslaskelman erät yhteensä	-553	-645

Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat ostaneet konsernilta

tilikaudella ja vertailukaudella autoja sekä muita tavaroita ja palveluita.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat myös myyneet konsernille käytet

tyjä autoja. Konsernin johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä on oikeus

ostaa konsernilta autoja sekä muita tavaroita ja palveluita ja myydä

sille autoja koko konsernin henkilökuntaa koskevan henkilöstöpoli

tiikan mukaisesti.

Konsernilla on 5 429 (5 500) tuhatta euroa osakeyhtiölain 12. luvun 1 §:n

mukaista pääomalainaa konsernin johtoon tilikaudella kuuluneiden

avainhenkilöiden Aarne Simulan ja Markku Kankaalan (hallituksen

puheenjohtaja 31.1.2025 asti) määräysvaltayhteisöiltä Simula Invest

Oy:ltä ja PM Ruukki Oy:ltä, jotka ovat myös konsernin suurosakkeen

omistajia. Lainojen ehdot on kuvattu liitetiedossa 26. Rahoitusvelat.

Lainojen korko on 8 prosenttia. Lainoille tilikaudella kertynyt korkokulu

434 (449) tuhatta euroa on kirjattu rahoituskuluksi konsernin

tuloslaskelmaan.

Lainat on maksettava takaisin vaadittaessa, mutta konsernin pankkira

hoituksen sopimukseen sisältyy kuitenkin ehto, jonka mukaan lainojen

pääoman palauttaminen ja koron maksaminen edellyttää pankin

suostumuksen. Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa

vain siltä osin kuin velallisen vapaan oman pääoman ja kaikkien

pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää sen viimeksi päättyneeltä

tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisäl

tyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksami-

sesta ei anneta vakuutta. Lainojen pääoma ja korko saadaan maksaa

velallisen selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja

huonommalla etuoikeudella.

AVOIMET SALDOT JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN

JA HEIDÄN MÄÄRÄYSVALTAYHTEISÖJENSÄ KANSSA

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Velat
Pääomalainat	5 429	5 500
Pääomalainoille kertynyt korkovelka	111	6
Ostovelat ja muut velat	0	39
Velat yhteensä	5 540	5 545
EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	43	73
Varat yhteensä	43	73

Konsernin johtoon tilikaudella kuuluneiden avainhenkilöiden määräys-

valtayhteisöjen Simula Invest Oy:n ja PM Ruukki Oy:n konsernille

myöntämien pääomalainojen kirjanpitoarvo 5 540 (5 506) tuhatta euroa

sisältää 111 (6) tuhatta euroa pääomalainoille kertynyttä maksama

tonta korkovelkaa.

LIIKETOIMET MUIDEN LÄHIPIIRITAHOJEN KANSSA

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tuloslaskelman erät
Tavaroiden ja palveluiden myynnit	1	0
Tavaroiden ja palveluiden ostot	0	-33
Muiden lainojen korkokulut	-16	-17
Tuloslaskelman erät yhteensä	-15	-49

Konsernilla on 200 (200) tuhatta euroa lainaa konsernin johtoon

tilikaudella kuuluneen avainhenkilön Markku Kankaalan (hallituksen

puheenjohtaja 31.1.2025 asti) lähipiiriin kuuluvalta taholta. Lainan ehdot

on kuvattu liitetiedossa 26. Rahoitusvelat. Lainalle maksetaan korkoa,

joka muodostuu 12 kuukauden Euribor-korosta lisättynä 4,50 prosentin

marginaalilla. Lainalle tilikaudella kertynyt korkokulu -16 (-17) tuhatta

euroa on kirjattu rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmaan. Laina

erääntyy maksettavaksi vaadittaessa. Laina on kuitenkin alisteinen

VUOSIKERTOMUS 2025

158

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

konsernin pankkirahoitukselle ja lainan eräännyttäminen edellyttää

pankin suostumuksen.

AVOIMET SALDOT MUIDEN LÄHIPIIRITAHOJEN KANSSA

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0	2
Varat yhteensä	0	2

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Velat
Muut lainat	200	200
Muille lainoille kertynyt korkovelka	16	0
Velat yhteensä	216	200

Konsernin johtoon tilikaudella kuuluneen avainhenkilön Markku

Kankaalan lähipiiriin kuuluvan tahon konsernille myöntämän lainan

kirjanpitoarvo 216 (200) tuhatta euroa sisältää 16 (0) tuhatta euroa

lainalle kertynyttä maksamatonta korkovelkaa.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN PALKITSEMINEN

Tiedot johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta sisältävät

konsernin emoyhtiön Wetteri Oyj:n toimitusjohtajan, johtoryhmän

jäsenten ja hallitusten jäsenten palkitsemista koskevat tiedot. Tiedot

johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemiseen sovellettavasta

politiikasta on esitetty Wetteri Oyj:n vuoden 2025 Selvityksessä

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja Palkitsemisraportissa.

Tilikaudella 2025 johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Pietu

Parikan 1.8.2025 alkaneella toimitusjohtajakaudella talousjohtaja Maria

Halttunen, liiketoimintajohtaja Juha Kontio, tietohallintojohtaja Joakim

Nyman (15.9.2025 alkaen), liiketoimintajohtaja Mika Pokka (11.8.2025

alkaen), liiketoimintajohtaja Ari Roivainen ja viestintä- ja markkinointi

johtaja Heidi Väkevä. Johtoryhmään kuuluivat entisen toimitusjohtaja

Aarne Simulan 31.7.2025 päättyneellä toimitusjohtajakaudella talous- ja

operatiivinen johtaja Pietu Parikka (15.4.2025 alkaen), talousjohtaja

Panu Kauppinen (15.4.2025 saakka), Wetteri Auto Oy:n Länsi-Suomen

alueen johtaja Juha Kontio, Wetteri Auto Oy:n Itä-Suomen alueen

johtaja Ari Roivainen, Joensuun autotalon johtaja Mika Rissanen

(10.1.2025 alkaen ja 10.8.2025 saakka), sijoittajasuhteista ja yritysjärjeste

lyistä vastaava johtaja Samuli Koskela (10.6.2025 saakka) ja viestintäjoh-

taja Heidi Väkevä (5.6.2025 alkaen).

Tilikaudella 2025 Wetteri Oyj:n hallitukseen kuuluivat hallituksen

puheenjohtaja Hannu Pärssinen ja hallituksen jäsenet Satu Mehtälä,

Martti Haapala, Mikael Malmsten ja Aarne Simula. Hallituksen entinen

puheenjohtaja Markku Kankaala jätti hallituksen 31.1.2025.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole tilikaudella tai vertailukaudella

maksettu osakeperusteisia maksuja.

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet	549	672
Maksupohjaiset eläke-etuudet	172	200
Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet	1 379	0
Yhteensä1	2 100	873

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot sisältävät toimitusjohtaja Pietu Parikan palkitse-

misen 1.8.2025 alkaen ja entisen toimitusjohtajan Aarne Simulan palkitsemisen 31.7.2025

saakka. Tarkemmat tiedot toimitusjohtajan palkitsemisesta on annettu Wetteri Oyj:n

vuoden 2025 Palkitsemisraportissa.

Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet	749	629
Maksupohjaiset eläke-etuudet	144	149
Yhteensä	893	778

Hallituksen jäsenten palkkiot

EUR tuhatta	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Pärssinen Hannu	68	40
Mehtälä Satu	41	42
Haapala Martti	37	36
Malmsten Mikael	37	36
Simula Aarne	37	36
Kankaala Markku (31.1.2025 asti)	6	69
Yhteensä	226	260

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja

heidän lähipiirinsä omistusosuudet

		Osakkeet	%
Pärssinen Hannu	Hallituksen puheenjohtaja	10 000	0,01 %
Mehtälä Satu	Hallituksen jäsen	111 234	0,07 %
Haapala Martti	Hallituksen jäsen	8 316 010	5,20 %
Malmsten Mikael	Hallituksen jäsen	0	0,00 %
Simula Aarne	Hallituksen jäsen	48 432 994	30,28 %
Parikka Pietu	Toimitusjohtaja	0	0,00 %
Halttunen Maria	Talousjohtaja	100	0,00 %
Kontio Juha	Johtoryhmän jäsen	100	0,00 %
Nyman Joakim	Johtoryhmän jäsen	0	0,00 %
Pokka Mika	Johtoryhmän jäsen	15 600	0,01 %
Roivainen Ari	Johtoryhmän jäsen	100	0,00 %
Väkevä Heidi	Johtoryhmän jäsen	0	0,00 %
Yhteensä		56 886 138	35,56 %

Edellä esitetyt osakemäärät käsittävät konsernin emoyhtiön Wetteri

Oyj:n johtoon kuuluvien avainhenkilöiden henkilökohtaisesti

omistamat, heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamat ja heidän

läheisten perheenjäsentensä omistamat osakkeet.

VUOSIKERTOMUS 2025

159

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

32. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATE

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena

syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta,

kun yksi tai useampi konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva

epävarma tapahtuma toteutuu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös

sellainen olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien

tapahtumien seurauksena, mutta jota ei merkitä taseeseen varauk

seksi, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen

edellyttää taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymistä

pois konsernilta, tai koska velvoitteen suuruus ei ole riittävän luotet

tavasti määritettävissä.

Ehdollinen vara on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauk

sena syntynyt omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta,

kun yksi tai useampi konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva

epävarma tapahtuma toteutuu.

Ehdollisia velkoja tai varoja ei merkitä taseeseen vaan ne esitetään

tilinpäätöksen liitetietona.

VASTUUSITOUMUKSET

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	82 832	82 873
Muut kiinnitykset	1 600	1 300
Muut takaukset	21 042	21 617

Konsernin tytäryhtiöiden osakkeet on pantattu konsernin lainojen

vakuudeksi. Konsernin tytäryhtiöt ovat myös antaneet toistensa

puolesta rajoittamattoman omavelkaisen takauksen.

Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyy ajoneuvoja, jotka ovat

konsernin velkojen vakuutena. Konsernin velkojen vakuutena olevien

ajoneuvojen kirjanpitoarvo oli tilikauden lopussa yhteensä 29 349

(43 524) tuhatta euroa. Ajoneuvot ovat myynti- ja takaisinvuokraus-

järjestelyn ja kaupintavarastojärjestelyn kohteena olevia ajoneuvoja ja

niistä on esitetty tarkemmat tiedot liitetiedossa 21. Vaihto-omaisuus.

MUUT TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUT

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Leasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	372	310
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	358	545
Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät	0	0

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	37	25
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	0	0

EUR tuhatta	31.12.2025	31.12.2024
Muut vastuut	41	194

Konserni on vuokrannut toimitiloja, kalusteita ja laitteita. Leasing-

vastuut ja vuokravastuut sisältävät euromäärältään vähäiset ja alle 12

kuukauden sisällä päättyvät leasing- ja vuokrasopimukset. Leasing- ja

vuokrasopimusten perusteella maksettavat diskonttaamattomat

vähimmäisvuokrat ilman arvonlisäveroa on esitetty edellä. Konsernilla

on myös vähäinen määrä muita vastuita rahoitusyhtiöille.

KIINTEISTÖINVESTOINTIEN ARVONLISÄVEROVÄHENNYKSEN

TARKISTUSVASTUU

Konserni on velvollinen tarkistamaan valmistuneiden kiinteistöin-

vestointiensa osalta tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiin-

teistöjen arvonlisäverollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.

Arvonlisäverovähennysten tarkistusvastuu koskee konsernin Kajaanin,

Ylivieskan, Mikkelin, Rauman, Rovaniemen, Kemin, Oulun, Lahden,

Porin, Joensuun ja Kuopion toimitiloihin tehtyjä investointeja, joiden

arvonlisäverovähennyksien viimeiset tarkistusvuodet ovat edellä maini

tussa järjestyksessä 2033, 2033, 2033, 2033, 2034, 2034, 2034, 2034,

2034, 2034 ja 2034. Tarkistusvastuun enimmäismäärä oli tilikauden

lopussa yhteensä 1 054 (1 490) tuhatta euroa.

RIIDAT JA OIKEUDENKÄYNNIT

Konsernin yhtiöitä kohtaan ei ole esitetty oikeudenkäynteihin liittyviä

korvausvaatimuksia eikä konsernin taseeseen sisälly oikeudenkäyn

teihin liittyviä varauksia.

VUOSIKERTOMUS 2025

160

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

33. Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit

Konserni ei ole vielä soveltanut niitä uusia ja muutettuja IFRS-tilinpää-

tösstandardeja ja tulkintoja, jotka on jo julkistettu, mutta jotka tulevat

itovina voimaan vasta 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Konserni soveltaa näitä standardeja ja tulkintoja niiden voimaantulopäi

vänä, tai sitä seuraavan tilikauden alusta alkaen, jos voimaantulopäivä

n eri kuin tilikauden ensimmäinen päivä. Uudet ja muutetut sovellet-

tavat standardit ja tulkinnat on kuvattu seuraavassa.

Otsikko	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
Muutokset IFRS 9	Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa	Sovellettava 1.1.2026 tai
Rahoitusinstrumentit	kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta; ne myös sallivat sen, että	sen jälkeen alkavilla
ja IFRS 7	yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka on hoidettu	tilikausilla, aikaisempi
Rahoitusinstrumentit:	ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät soveltamisohjeita,	soveltaminen on sallittua
tilinpäätöksessä	jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaisuuksien arviointia,
esitettävät tiedot	ml. rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen
-standardeihin	ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat, joihin liittyy ns. ESG-piirteitä, rahoitusvarat, joihin ei liity
rahoitusinstrumenttien	takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja.
luokitteluun ja	Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.
arvostamiseen liittyen
Annual Improvements	Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta IFRS-tilinpäätösstandardeihin	Sovellettava 1.1.2026 tai
to IFRS Accounting	tehtävät pienet ja muut kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan	sen jälkeen alkavilla
Standards − Volume 11	kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:	tilikausilla, aikaisempi
	• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Ensilaatijan suojauslaskenta	soveltaminen on sallittua
	• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta johtuva
	voitto tai tappio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon ja transaktiohinnan välisestä
	jaksotettavasta erosta; Luottoriskistä tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
	• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen kirjaaminen pois taseesta; Transaktiohinta
	• IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin määrittäminen
	• IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva yhdistely
	Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.
Muutokset IFRS 9	Muutokset muuttavat oman käytön ja suojauslaskennan vaatimuksia sopimuksille, jotka altistavat	Sovellettava 1.1.2026 tai
Rahoitusinstrumentit	yhtiön vaihteluille sähkön määrässä, koska sen tuotantolähde riippuu hallitsemattomista	sen jälkeen alkavilla
ja IFRS 7	luonnonolosuhteista (esim. sää), sekä lisäävät näille sopimuksille kohdennettuja liitetietovaatimuksia.	tilikausilla, aikaisempi
Rahoitusinstrumentit:	Muutosten tavoitteena on helpottaa oman käytön poikkeuksen sekä suojauslaskennan soveltamista	soveltaminen on sallittua
tilinpäätöksessä	luonnonolosuhteista riippuvaisille sopimuksille.
esitettävät tiedot	Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.
-standardeihin
liittyen oman käytön
poikkeuksen ja
suojauslaskennan
soveltamiseen
luonnonolosuhteista
riippuvien sopimusten
osalta

VUOSIKERTOMUS 2025

161

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Otsikko	Keskeiset vaatimukset	Voimaantulo
IFRS 18 Presentation and	IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet	Sovellettava 1.1.2027 tai
Disclosure in Financial	vaatimukset ovat seuraavat:	sen jälkeen alkavilla
Statements	• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli	tilikausilla, aikaisempi
	liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:	soveltaminen on sallittua
	”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja”.
	• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja
	tilinpäätöksessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa
	viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.
	• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin
	tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa
	toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.
	IFRS 18 -standardin voimaantulolla tulee olemaan olennainen vaikutus konsernin taloudelliseen
	raportointiin. Konserni arvioi IFRS 18 käyttöönoton vaikutuksia aktiivisesti ja tulee ottamaan IFRS 18
	-standardin käyttöön taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2027 alkavalla tilikaudella.
IFRS 19 Subsidiaries	Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-	Sovellettava 1.1.2027 tai
without Public	tilinpäätösstandardeja laatimalla suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot. Standardin nojalla tytäryhtiöt	sen jälkeen alkavilla
Accountability:	voivat ylläpitää vain yhtä kirjanpitoaineistoa, joka vastaa sekä niiden emoyhtiön että kyseisten	tilikausilla, aikaisempi
Disclosures	yhtiöiden tilinpäätösten käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja	soveltaminen on sallittua
	koskevia vaatimuksia.
	Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.
Muutokset IAS 21	Muutokset tarkentavat, kuinka yhtiöiden tulee muuntaa tilinpäätöksensä hyperinflatoriseen	Sovellettava 1.1.2027 tai
Valuuttakurssimuutosten	valuuttaan. Yhtiö soveltaa muutoksia, jos sen toimintavaluutta ei ole hyperinflatorinen ja se muuntaa	sen jälkeen alkavilla
vaikutukset -standardiin	tuloksensa ja taseensa hyperinflatoriseen valuuttaan tai se muuntaa ulkomaisen toiminnon tuloksen	tilikausilla, aikaisempi
hyperinflatoriseen	ja taseen hyperinflatoriseen valuuttaan toimintavaluutasta, joka ei ole hyperinflatorinen.	soveltaminen on sallittua
esittämisvaluuttaan	Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.
muuntamiseen liittyen

VUOSIKERTOMUS 2025

162

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

34. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

RAHOITUSSOPIMUKSEN KOVENANTTIEHTOJA

KOSKEVAT NEUVOTTELUT

Tilikauden päättymisen jälkeen maaliskuussa 2026 Wetteri, Nordea

Bank Oyj ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo neuvottelivat

konsernin rahoitussopimuksen sisällöstä ja sopivat vuosille 2026

ja 2027 uudet taloudellisia tunnuslukuja koskevat kovenanttirajat.

Kyseinen rahoitussopimus käsitti tilinpäätöshetkellä 4 072 (13 075)

tuhannen euron pankkilainat, 2 128 (13 300) tuhannen euron tililimiitin

ja 9 221 (9 161) tuhannen euron pankkitakaukset.

Taloudellisiin tunnuslukuihin sidotut kovenantit mittaavat jatkossakin

konsernin oikaistua 12 kuukauden käyttökatteella jaettua korollista

nettovelkaa ja oikaistua omavaraisuusastetta. Konsernin oikaistun 12

kuukauden käyttökatteella jaetun korollisen nettovelan tulee uusien

kovenanttirajojen puitteissa olla 31.3.2026 korkeintaan 5,80x, 30.6.2026

korkeintaan 4,70x, 30.9.2026 korkeintaan 4,00x, 31.12.2026 korkeintaan

4,70x, 31.3.2027 korkeintaan 4,50x, 30.6.2027 korkeintaan 4,00x,

30.9.2027 korkeintaan 3,50x ja 31.12.2027 korkeintaan 3,00x. Oikaistun

omavaraisuusasteen tulee olla 31.3.2026 ja 30.6.2026 vähintään 20

prosenttia, 30.9.2026 ja 31.12.2026 vähintään 21 prosenttia, 31.3.2027

vähintään 22 prosenttia, 30.6.2027 vähintään 23 prosenttia, 30.9.2027

vähintään 24 prosenttia ja 31.12.2027 vähintään 25 prosenttia. Tilikauden

2025 alussa vuodelle 2026 sovitut aikaisemmat kovenanttirajat on

kuvattu liitetiedossa 26. Rahoitusvelat.

Oikaistuja tunnuslukuja laskettaessa muun muassa pankkirahoituk-

seen nähden alisteiset Simula Invest Oy:n ja PM Ruukki Oy:n pääoma-

lainat (26. Rahoitusvelat) rinnastetaan omaan pääomaan ja oikaistaan

pois nettovelkaa laskettaessa. Oikaistuja tunnuslukuja laskettaessa

tunnuslukuihin tehdään myös muita rahoittajien kanssa erikseen

sovittuja oikaisuja, kuten merkittävistä kertaluontoisista tuloksen eristä

johtuvia oikaisuja.

Sopimuksella on taloudellisiin tunnuslukuihin sidottujen kovenanttien

lisäksi ehtoja liittyen konsernin velkaantumiseen ja erääntyneisiin

velkoihin, investointeihin, omistusrakenteeseen, liiketoiminnan pysy-

vyyteen, osakkeiden luovuttamiseen ja panttaamiseen, yritysjärjeste-

lyihin ja varojenjakoon.

SPORTS CAR CENTER AIRPORT HELSINGIN

HUOLTOLIIKETOIMINNAN KAUPPA

Wetteri tiedotti tilikauden päättymisen jälkeen huhtikuussa 2026

ostavansa Sports Car Center Airport Helsingin huoltoliiketoiminnan

Oy Sports Car Center Ab:lta liiketoimintakaupalla. Kauppaan sisältyy

huolto- ja korjaamopalvelut seuraaville merkeille: Volvo, Merce-

des-Benz, Land Rover, Renault, Dacia ja Polestar. Kaupan kohteena

olevan huoltoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2025 oli noin 9 600

tuhatta euroa, liikevoitto noin 200 tuhatta euroa ja käyttökate noin 300

tuhatta euroa. Ostokohteen automyynnin liiketoiminta ja vaihtoautova-

rasto eivät sisälly kauppaan. Hankittavan liiketoiminnan tulos ja netto-

varallisuus yhdistellään konserniin vasta kaupan täytäntöönpanosta

lähtien, joten liiketoimintakaupan taloudellisia vaikutuksia ei ole otettu

huomioon tilinpäätöksessä 31.12.2025.

Liiketoiminnan velaton kauppahinta on noin 2 100 tuhatta euroa ja siitä

maksetaan noin 1 800 tuhatta euroa käteisenä ja loput 300 tuhatta

euroa osakevastikkeena suunnatulla osakeannilla. Suunnatussa

osakeannissa lasketaan liikkeeseen yhteensä 1 811 594 uutta Wetteri

Oyj:n osaketta. Osakkeen merkintähinta on 0,1656 euroa osakkeelta

ja se perustuu Wetteri Oyj:n osakkeen 30 kaupankäyntipäivän

kaupankäyntimäärillä painotettuun keskikurssiin (VWAP 0,184 euroa)

vähennettynä 10 prosentilla. Annin jälkeen Wetteri Oyj:n osakkeiden

kokonaismäärä on 161 784 156 osaketta. Liikkeeseen laskettavat uudet

osakkeet vastaavat noin 1,12 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista

ja äänistä osakeannin jälkeen. Suunnatulle osakeannille on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeanti liittyy yhtiön

liiketoiminnan ja strategian kannalta merkittävän yrityskaupan

toteuttamiseen.

VUOSIKERTOMUS 2025

163

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma

EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	1	2 344 904	1 285 267
Liiketoiminnan muut tuotot	2	716	1 978
Materiaalit ja palvelut	3	-30 960	0
Henkilöstökulut	4	-929 921	-488 720
Poistot ja arvonalentumiset	5	-32 073	-1 195
Liiketoiminnan muut kulut	6	-1 299 777	-2 736 980
Liikevoitto (-tappio)		52 890	-1 939 649
Rahoitustuotot ja -kulut	7	95 023	-964 682
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		147 912	-2 904 331
Tilikauden voitto (tappio)		147 912	-2 904 331

Emoyhtiön tase

EUR	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	0	0
Aineelliset hyödykkeet	9	96 219	0
Sijoitukset	10	68 506 697	67 906 698
Pysyvät vastaavat yhteensä		68 602 916	67 906 698
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	11	1 617 263	2 109 900
Lyhytaikaiset saamiset	12	3 428 255	2 724 010
Rahat ja pankkisaamiset		35 946	54 485
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		5 081 464	4 888 395
VASTAAVAA YHTEENSÄ		73 684 379	72 795 093
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		96 000	96 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		73 144 546	73 144 546
Edellisten tilikausien voitto (tappio)		-9 298 820	-5 965 343
Tilikauden voitto (tappio)		147 912	-2 904 331
Oman pääoman ehtoinen laina		1 500 000	1 500 000
Oma pääoma yhteensä	13	65 589 638	65 870 872
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma		0	0
Lyhytaikainen vieras pääoma		8 094 742	6 924 221
Vieras pääoma yhteensä	14	8 094 742	6 924 221
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		73 684 379	72 795 093

VUOSIKERTOMUS 2025

164

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Emoyhtiön rahoituslaskelma

EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		147 912	-2 904 331
Oikaisut voittoon (tappioon) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-62 950	2 070 911
Käyttöpääoman muutos		-53 491	-548 545
Saadut osingot, korot ja muut rahoitustuotot	7	95 678	86 922
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	7	-655	-49 106
Liiketoiminnan rahavirta		126 494	-1 344 148
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	10	-600 000	-347 544
Tytäryhtiöosakkeiden myynti	10	0	1 971 490
Tytäryhtiöiden pääoman palautukset	10	0	1 200 000
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	8, 9	-128 291	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	8, 9	0	4 883
Pitkäaikaisten vuokravakuuksien maksut	11	-25 807	0
Investointien rahavirta		-754 099	2 828 829
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	14	0	-953 098
Konsernisaamisten ja -velkojen muutos	12, 14	609 065	-688 024
Rahoituksen rahavirta		609 065	-1 641 123
Rahavirta yhteensä		-18 540	-156 443
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa		54 485	210 928
Rahavarat tilikauden lopussa		35 946	54 485
Rahavarojen muutos		-18 540	-156 443

VUOSIKERTOMUS 2025

165

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Wetteri Oyj (jäljempänä ”Wetteri Oyj”, ”emoyhtiö” tai ”yhtiö”) on suoma-

lainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Oulu ja rekisteröity

osoite Äimäkuja 2-3, 90400 Oulu. Yhtiön osakkeilla käydään kauppaa

Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä pörssilistalla kaupankäyntitun

nuksella WETTERI.

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön

(Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti. Jäljennös emoyhtiön

tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä on saatavilla osoitteesta

www.sijoittajat.wetteri.fi.

Johdon arvio emoyhtiön ja konsernin toiminnan jatkuvuuteen

liittyvistä tekijöistä on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedon

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohdassa Toiminnan jatkuvuus.

1. Liikevaihto

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Hallintopalveluveloitukset	2 344 904	1 285 267
Yhteensä	2 344 904	1 285 267

Wetteri Oyj:n liikevaihto koostuu muilta konsernin yhtiöltä laskutetuista

hallintopalveluveloituksista.

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Suomi	2 344 904	1 277 154
Muu Eurooppa	0	8 113
Muu maailma	0	0
Yhteensä	2 344 904	1 285 267

2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoimintakaupan myyntivoitto	0	264
Muut tuotot	716	1 714
Yhteensä	716	1 978

3. Materiaalit ja palvelut

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	0	0
Ulkopuoliset palvelut	-30 960	0
Yhteensä	-30 960	0

4. Henkilöstökulut

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Palkat ja palkkiot	793 377	458 322
Eläkekulut	121 587	27 758
Muut henkilösivukulut	14 957	2 640
Yhteensä	929 921	488 720

	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
tilikaudella	8	7

JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Toimitusjohtaja (1.8.2025 alkaen)	158 710	0
Hallituksen jäsenet	225 500	289 500
Yhteensä	384 210	289 500

Johdon palkat ja palkkiot sisältävät palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut

henkilösivukulut. Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot sisältyvät edellä

esitettyihin johdon palkkoihin ja palkkioihin vain 1.8.2025 alkaen, koska

ennen tätä ne ovat sisältyneet toisen konserniin kuuluvan yhtiön kuin

Wetteri Oyj:n tulokseen.

Tiedot johdon palkitsemiseen sovellettavasta politiikasta on esitetty

Wetteri Oyj:n vuoden 2025 Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestel

mästä ja Palkitsemisraportissa.

VUOSIKERTOMUS 2025

166

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

5. Poistot ja arvonalentumiset

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Suunnitelman mukaiset poistot	32 073	1 195
Yhteensä	32 073	1 195

POISTOAJAT JA -MENETELMÄT

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien

hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella tasapoistoina

ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella

menojäännöspoistoina.

Aineettomat hyödykkeet
Vuokrahuoneistojen perusparannusmenot	5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	Menojäännöspoisto 25 %

6. Liiketoiminnan muut kulut

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Toimitilakulut	18 720	0
IT-kulut	65 183	20 188
Kalustokulut	0	1 542
Ajoneuvokulut	6 806	0
Matkakulut	24 919	26 208
Markkinointikulut	14 895	21 574
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	749	2 048
Listayhtiökulut	124 586	225 265
Muut hallintokulut	1 043 920	1 332 157
Käyttöomaisuuden luovutustappiot	0	1 107 997
Yhteensä	1 299 777	2 736 980

Liiketoiminnan muiden kulujen muihin hallintokuluihin sisältyy 290 763

(524 651) euroa konserniyhtiöiden yritys- ja rahoitusjärjestelyihin liittyviä

transaktiokuluja. Vertailukauden käyttöomaisuuden luovutustappiot

1 107 997 euroa liittyvät vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla

toteutuneeseen tytäryhtiöiden Management Institute of Finland MIF

Oy:n ja Tieturi Oy:n myyntiin.

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tilintarkastuspalvelut	121 852	113 740
Muut palvelut	114 000	106 599
Veroneuvonta	0	0
Yhteensä	235 852	220 339

7. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Rahoitustuotot
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	95 678	86 922
Yhteensä	95 678	86 922
Rahoituskulut
Arvonalentumiset sijoituksista
konserniyhtiöihin	0	-1 000 000
Korkokulut
Muille	-772	-43 818
Muut rahoituskulut	117	-7 786
Yhteensä	-655	-1 051 604
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	95 023	-964 682

Vertailukauden rahoituskuluihin sisältyy tytäryhtiö Wetteri Sweden

AB:n (ent. Informator Utbildning Svenska AB) osakeomistuksen

arvonalentuminen -1 000 000 euroa. Tytäryhtiön liiketoiminta myytiin

tilikaudella 2024.

8. Aineettomat hyödykkeet

EUR	31.12.2025	31.12.2024
Vuokrahuoneiston perusparannusmenot
Hankintameno 1.1.	0	28 059
Lisäykset	0	0
Hankintameno 31.12.	0	28 059
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-27 287
Poistot	0	-772
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.	0	-28 059
Kirjanpitoarvo 1.1.	0	772
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0

VUOSIKERTOMUS 2025

167

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

9. Aineelliset hyödykkeet

EUR	31.12.2025	31.12.2024
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	0	31 727
Lisäykset	128 291	2 524
Hankintameno 31.12.	128 291	34 251
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-26 421
Poistot	-32 073	-7 830
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.	-32 073	-34 251
Kirjanpitoarvo 1.1.	0	7 075
Kirjanpitoarvo 31.12.	96 219	0

10. Sijoitukset

EUR	31.12.2025	31.12.2024
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	67 903 194	68 445 953
Lisäykset	600 000	7 666 569
Vähennykset	0	-8 209 328
Hankintameno 31.12.	68 503 194	67 903 194
Kirjanpitoarvo 1.1.	67 903 194	68 445 953
Kirjanpitoarvo 31.12.	68 503 194	67 903 194

EUR	31.12.2025	31.12.2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Hankintameno 1.1.	0	2 500 000
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	-2 500 000
Hankintameno 31.12.	0	0
Kirjanpitoarvo 1.1.	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0

EUR	31.12.2025	31.12.2024
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	3 504	3 504
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	3 504	3 504
Kirjanpitoarvo 1.1.	3 504	3 504
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 504	3 504

OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ

		Omistusosuus
Tytäryhtiöt	Kotipaikka	31.12.2025 (%)
Themis Holding Oy	Oulu	100 %
Wetteri Yhtiöt Oy1	Oulu	100 %
Wetteri Auto Oy1	Oulu	100 %
Suvanto Trucks Oy	Turku	100 %
Lahden Rekkapaja Oy	Lahti	100 %
Autotalo Mobila Oy1	Oulu	100 %
Pohjois-Suomen Autotalot Oy1	Oulu	100 %
Wetteri Sweden AB	Ruotsi	100 %
Kiinteistö Oy Lahden Konekatu 3	Lahti	100 %
Osakkuusyritykset
Turun Hydrauliikka-asennus Oy1	Turku	45 %

Omistus välillisesti.

VUOSIKERTOMUS 2025

168

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTTI

11. Pitkäaikaiset saamiset

EUR 31.12.2025 31.12.2024

Kauppahintasaaminen 1 555 335 2 073 779

Laskennalliset verosaamiset 36 121 36 121

Pitkäaikaiset maksetut vuokravakuudet 25 807 0

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1 617 263 2 109 900

Pitkäaikaiset saamiset sisältävät kauppahintasaamisen tytäryhtiöiden

Management Institute of Finland MIF Oy ja Tieturi Oy myynnistä.

Pitkäaikaiset saamiset sisältävät myös laskennalliset verosaamiset,

jotka on kirjattu verotuksessa vahvistetuista tappioista. Laskennalliset

verosaamiset on kirjattu varovaisuuden periaatetta noudattaen vain

siihen arvoon asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy

verotettavaa tuloa, jota vastaan verotuksessa vahvistettu tappio

voidaan hyödyntää.

12. Lyhytaikaiset saamiset

EUR 31.12.2025 31.12.2024

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 506 906 686 239

Lainasaamiset 2 377 000 2 000 000

Muut saamiset 0 0

Yhteensä 2 883 906 2 686 239

Saamiset muilta

Kauppahintasaaminen 518 445 0

Myyntisaamiset 0 809

Muut saamiset 64 12 086

Siirtosaamiset 25 839 24 876

Yhteensä 25 904 37 770

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 2 909 810 2 724 010

Siirtosaamisten olennaiset erät

Kulujen jaksotukset 25 839 24 738

Muut 0 138

Yhteensä 25 839 24 876

13. Oma pääoma

EUR 31.12.2025 31.12.2024

Osakepääoma 1.1. 96 000 96 000

Osakepääoma 31.12. 96 000 96 000

Sidottu oma pääoma yhteensä 96 000 96 000

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 73 144 546 67 684 546

Osakevaihto 29.2.2024 0 4 160 000

Osakevaihto 28.6.2024 0 1 300 000

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

31.12. 73 144 546 73 144 546

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1.1. -8 869 674 -5 013 080

Oman pääoman ehtoisen lainan korot -429 146 -952 264

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12. -9 298 820 -5 965 343

Tilikauden voitto (tappio) 147 912 -2 904 331

Oman pääoman ehtoinen laina 1 500 000 1 500 000

Vapaa oma pääoma yhteensä 65 493 638 65 774 872

Oma pääoma yhteensä 65 589 638 65 870 872

VUOSIKERTOMUS 2025

169

VUOSI 2025

Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomukset

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA HALLINTO TILINPÄÄTÖSKESTÄVYYSRAPORTTIHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LASKELMA JAKOKELPOISESTA OMASTA PÄÄOMASTA

EUR 31.12.2025 31.12.2024

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 73 144 546 73 144 546

Edellisten tilikausien voitto (tappio) -9 298 820 -5 965 343

Tilikauden voitto (tappio) 147 912 -2 904 331

Yhteensä 63 993 638 64 274 872

OMAN PÄÄOMAN EHTOISEN LAINAN EHDOT

Wetteri Oyj:llä on 1 500 000 euroa hybridilainaa Suomen Kulttuurirahas-

tolta, josta 1 000 000 euroa laskettiin liikkeeseen 6.6.2016 ja 500 000

euroa 6.6.2017. Laina on eräpäivätön, eikä lainanhaltija voi vaatia lainan

takaisinmaksua etukäteen. Lainan ensimmäisen erän pääomalle kertyi

8,75 prosentin kiinteää vuotuista korkoa 6.6.2020 saakka ja tämän

jälkeen 12,50 prosentin kiinteää vuotuista korkoa 8.6.2023 saakka.

Lainan toisen erän pääomalle kertyi 8,75 prosentin kiinteää vuotuista

korkoa 6.6.2021 saakka ja tämän jälkeen 12,50 prosentin kiinteää

vuotuista korkoa 8.6.2023 saakka. Alkaen 9.6.2023 lainan molempien

erien kiinteä vuotuinen korko on ollut 17,5 prosenttia. Wetteri Oyj ei saa

jakaa osinkoa, ellei lainan korkoa makseta. Maksamattomia korkoja

oli 31.12.2025 mennessä yhteensä 1 381 410 (952 264) euroa. Maksa

mattomat korot on kirjattu Wetteri Oyj:n edellisten tilikausien voittoa

(tappiota) vähentämään.

14. Vieras pääoma

EUR 31.12.2025 31.12.2024

Lyhytaikainen vieras pääoma

Pääomalainat 2 000 000 2 000 000

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 96 732 0

Muut velat 4 113 307 3 403 307

Velat muille

Ostovelat 125 452 498 349

Muut velat 1 498 991 994 156

Siirtovelat 260 260 28 409

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 8 094 742 6 924 221

Vieras pääoma yhteensä 8 094 742 6 924 221

Siirtovelkojen olennaiset erät

Henkilöstökulujen jaksotukset 191 136 28 242

Muut siirtovelat 69 124 167

Yhteensä 260 260 28 409

Wetteri Oyj:llä ei ole velkaa, joka erääntyy yli viiden vuoden kuluttua.

PÄÄOMALAINOJEN EHDOT

Wetteri Oyj:llä on 2 000 000 euron vaihtovelkakirjalaina E. Hartikainen

Oy:ltä. Vaihtovelkakirjalaina on ehdoiltaan osakeyhtiölain 12. luvun 1 §:n

tarkoittaman pääomalainan mukainen. Laina on koroton ja lainan

pääoma saadaan maksaa velallisen selvitystilassa ja konkurssissa vain

kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan

muutoin palauttaa vain siltä osin kuin velallisen vapaan oman pääoman

ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää velallisen

viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan

tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman

maksamisesta ei anneta vakuutta. Laina on voimassa toistaiseksi.