iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31kre:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700POUUQ3CS3Q7S402023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31kre:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31kre:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700POUUQ3CS3Q7S402024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31kre:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31kre:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700POUUQ3CS3Q7S402025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Logo_rajattu.png
2025
VUOSIKATSAUS
Sisällys
Vuosi 2024 ..........................................................................................
Kreate lyhyesti ....................................................................................
Toimitusjohtajan katsaus ...................................................................
Yritysosto: Vahva asema kalliorakentamisessa ............................
Tilauskanta ja markkina .....................................................................
Kehitysvaiheessa olevat hankkeet ..................................................
Strategia ...............................................................................................
Liiketoiminta ........................................................................................
Sijoittajat .............................................................................................
Kreate sijoituskohteena .....................................................................
Tietoa sijoittajille .................................................................................
Hallinto ................................................................................................
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ........................................
Toimielinten palkitsemisraportti ........................................................
Hallitus .................................................................................................
Johtoryhmä ..........................................................................................
Tämä vuosikertomus ja tilinpäätös on ESEF-asetuksen
(European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja.
Taloudellinen katsaus .....................................................................
Avainluvut ............................................................................................
Laskentakaavat ...................................................................................
Toimintakertomus ...............................................................................
Taloudellinen kehitys ..........................................................................
Kestävyysraportti ................................................................................
IFRS-tilinpäätös ..................................................................................
Konsernin tuloslaskelma ...................................................................
Konsernitase .......................................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ............................................................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .....................................................
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) .......................................................
Emoyhtiön tase (FAS) ........................................................................
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) ................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .................................................
Tilinpäätösmerkintä ............................................................................
Tilintarkastuskertomus .......................................................................
Kestävyysraportin varmennuskertomus ........................................
Kreate lyhyesti
Kreate on suomalainen infra-alan yhtiö, joka keskittyy erityisesti teknisesti
vaikeiden tai erikoisosaamista vaativien hankkeiden toteuttamiseen.
Tarjoamme monipuolisia ratkaisuja siltoihin, teihin ja ratoihin, ympäristö- ja
pohjarakentamiseen, kiertotalouteen sekä geoteknisiin tarpeisiin. Vuoden
2025 lopussa laajenimme yritysostolla myös maanalaiseen
kalliorakentamiseen Suomessa.
Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa ja
henkilöstömäärä yli 700. Kreate on listattuna Helsingin pörssissä.
Strategia tekstillä.jpg
yli 100
projektia vuositasolla
yli 700
ammattilaista
EBITA
3,2 %
Liikevaihto
315M€
Tilauskanta
401M€
Henkilöstö-
tyytyväisyys
67 eNPS
002 Timo Wikström HIGH RES.jpg
Tulevaisuutta rakentamassa
Vuosi 2025 oli Kreatelle käänteentekevä ja upea vuosi, jonka vaikutukset tulevat
täysimääräisesti näkymään vasta tulevina vuosina. Kasvatimme keltamustaa
osaajajoukkoamme, voitimme merkittäviä suurhankkeita ja laajennuimme
yrityskaupalla maanalaiseen kalliorakentamiseen. Tilauskantamme on ennätystasolla,
ja infrarakentamisen markkina on kasvussa.
Infrarakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa tulokset näkyvät viiveellä. Vuoden 2025 liikevaihto kasvoi 14 %
edellisvuodesta ollen 315 miljoonaa euroa ja EBITA-kannattavuus oli edellisvuoden tasolla 3,2 prosentissa
merkittävistä kasvuinvestoinneista huolimatta. Luvut osoittavat, että olemme tehneet oikeita asioita paitsi
päättyneenä, ennen kaikkea menneinä vuosina. Isot infrahankkeet kestävät vuosia ja yhtiön talousluvut
heijastelevat peruutuspeilin näkymää. Tähän peiliin kelpaa katsoa, kun ottaa huomioon rakennusalan viime vuosien
myrskyt. Voin ylpeydellä todeta, että olemme onnistuneet pitämään kurssimme aallokossakin ja keskittymään
oikeisiin asioihin.
Tulevaisuutta koskevia päätöksiä tehdessä peruutuspeiliä parempi konsultti on eteenpäin avautuva ikkuna, ja mitä
pidemmälle pystyy katsomaan, sen parempi. Vuoden 2025 lopussa toteutimme merkittävän yrityskaupan, jolla
saimme vahvan jalansijan maanalaisen kalliorakentamisen markkinasta Suomessa. Kyseisen markkinan näkymiä
vahvistavat geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät turvallisuus-, valmius- ja huoltovarmuusnäkökulmat, joiden
vaikutusten voi odottaa näkyvän vuosia eteenpäin. Uudesta liiketoiminnastamme voit lukea lisää sivulla 7.
Infrarakentamisen näkymä on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä. Markkinaa kasvattavat laaja-alaisesti julkiset
väylähankkeet, teollisuuden investoinnit kuten datakeskukset sekä muut turvaluokitellut ja julkaisemattomat
hankkeet. Myös Kreaten näkymät ovat erinomaiset, ja tilauskantamme on historiallisen korkealla tasolla.
Näkymä ei kuitenkaan ollut yhtä selkeä koko päättyneen vuoden. Kun alkuvuonna 2025 markkina oli vielä jähmeä
“Päätimme, ettemme optimoi
lyhyellä aikavälillä vaan
rakennamme pitkäjänteisesti
tulevaisuuden kasvua.”
ja epävarma, päätimme käyttää normaaliin kausivaihteluun liittyviä sopeutuksia hyvin niukasti. Lyhytaikaisten
kustannussäästöjen hakemisen sijaan ohjasimme projektien välissä vapaana olevia henkilöitä kehittämään
ammatillista osaamistaan ja osallistumaan tarjoustoimintaan sekä laskentaan.
Kun kesällä 2025 isoja projekteja lähti liikkeelle, me olimme valmiita. Liikevaihtomme kasvoi lähes 95 miljoonaan
euroon sekä kolmannella että neljännellä vuosineljänneksellä ja nämä molemmat jaksot olivat Kreaten historian
ennätyslukemia. Yksityissektorin asiakkaiden projektit ovat monesti volyymiltaan suuria ja tulouttavat nopeasti.
Muun muassa tällaiset hankkeet olivat kasvun takana. Henkilöstöön panostaminen ja pitkäjänteinen
organisaatiosuunnittelu oli meiltä ehdottoman oikea valinta. Tämä on jälleen konkreettinen osoitus strategian
mukaisesta toiminnastamme ja tavoitteestamme on olla paras paikka infra-alan osaajille.
“Selektiivisyyttä voi ajatella synonyyminä tarjoustoiminnan suunnitelmallisuudelle. Mietimme hyvissä ajoin, mitkä ovat ne projektit, joihin
todella fokusoimme ja missä meillä on mahdollisesti suhteellista kilpailuetua muihin nähden. Se on omien vahvuuksien ja heikkouksien
arviointia ja resurssien kohdentamista järkevällä tavalla.”
Toinen asia, jossa vuonna 2025 uimme vastavirtaan markkinaan nähden,
oli rekrytointi. Kun moni muu rakennusala yhtiö karsi
henkilöstökustannuksiaan, me palkkasimme osaajia etupainoisesti
yhtiöön. Kasvoimme vuonna 2025 Suomessa ja Ruotsissa orgaanisesti 90
henkilöllä. Luotimme arvioomme markkinakehityksestä ja kykyymme
voittaa tarjottaviksi tulevista suurista haastavista infrahankkeista meidän
fokusoimamme tärkeät hankkeet ja näin me myös teimme.
Kasvava tilauskanta – kehitysvaiheessa edelleen noin 400 miljoonan
euron hankekanta
Tilauskantamme oli vuoden 2025 lopussa 400 miljoonaa euroa ja
kehitysvaiheessa oli tämän lisäksi hankkeita vielä noin 400 miljoonan
euron arvosta.
Vuonna 2025 tilauskantaa kasvattivat etenkin raideympäristössä tehtävät
hankkeet. Vuoden loppupuolella Helsinki-Riihimäki-hankkeelta kirjattiin
tilauskantaan noin 40 miljoonaa euroa ja Vantaan ratikan itäosasta noin 45
miljoonaa euroa. Kreaten historian arvoltaan suurimman hankkeen,
Tampereen henkilöratapihan, ensimmäisen vaiheen työt alkoivat jo
keväällä 2025. Voinkin ilolla ja ylpeydellä todeta, että olemme vuoden
2025 aikana sinetöineet paikkamme Suomen raideympäristöissä, joihin
usein keskittyy myös muuta haastavaa rakentamista siltoineen ja
kaupunkiympäristöineen.
Saavutimme loppuvuodesta 2025 myös muita merkittäviä urakkavoittoja.
Voitimme Junatien metrosillan kilpailutuksen sekä mittavan Kurkela-
Kuusisto-hankkeen, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä juuri
valmistuneista Hessundinsalmen ja Kirjalansalmen silloista. Nämä
yhteensä noin 150 miljoonan euron silta- ja väylähankkeet ovat
kehitysvaiheessa ja siirtyvät arviomme mukaan tilauskantaan tämän
vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Näiden lisäksi
kehitysvaiheessa oli vuodenvaihteessa Tampereen henkilöratapihan ja
Vantaan ratikan itäosan kakkosvaiheen, yhteensä noin 250 miljoonan
euron työt, jotka sisältävät ratarakentamisen lisäksi laaja-alaisesti pohja-,
silta- ja väylärakentamista. Edellä mainituista hankkeista Tampereen
henkilöratapiha siirtyi kuluvan vuoden tammikuussa toiseen
toteutusvaiheeseen. Jos myös Vantaan ratikka siirtyy myöhempiin
toteutusvaiheisiin suunnittelussa aikataulussa, arvioimme Kreaten
tilauskannan nousevan vuoden 2026 aikana jälleen uudelle
ennätyskorkealle tasolle.
Entistä isompia hankkeita
Kreaten projektisalkku on muuttunut selvästi viime vuosien aikana.
Hankkeet ovat entistä suurempia ja pitkäkestoisempia. Tampereen
henkilöratapihan ja Vantaan ratikan kaltaiset projektit tarjoavat vahvan
rungon aina 2030-luvulle asti. Samalla Kreate on kunnostautunut muun
muassa datakeskusten pohja- ja betonirakennustöissä. Tällaiset projektit
voivat toteutusajaltaan olla hyvin ripeitä, mutta volyymiltaan mittavia.
Datakeskukset, kuten useat yksityisen sektorin teollisuushankkeet, ovat
pääsääntöisesti salassapitosopimusten alaisia, eikä Kreatella yleensä ole
mahdollisuutta viestiä niiden koosta tai muista yksityiskohdista.
Projektikoon kasvu tarkoittaa tyypillisesti myös laajempaa riskiprofiilia,
jotka pääosin ovat kuitenkin hallittavissa hyvällä perustekemisellä. Kreaten
suurimmat riskit liittyvät hankkeiden tarjoamisvaiheeseen ja
toteutusvaiheen läpivientiin. Viime vuosina koko rakennusala on
kohdannut laajoja, kattavia kriisejä. Korona, Venäjän hyökkäyssota ja sitä
seurannut kustannusinflaatio jätti jälkensä moneen yhtiöön, emmekä
mekään olleet vaikutuksille immuuneja. Selvisimme kuitenkin kaikki nämä
vuodet taloudellisesti kannattavana ja kykenimme jakamaan
osakkeenomistajille joka vuosi kasvavaa osinkoa vaarantamatta yhtiön
kasvua ja kehittymistä. Alan vaikeudet tekivät meistä kuitenkin entistä
valppaampia. Olemme jo hyvän aikaa kiinnittäneet aiempaa enemmän
huomiota sopimusehtoihin ja riskienjakomekanismeihin, ja ennen kaikkea
olemme entistäkin tarkempia kiinnostavien hankkeiden valikoimisessa ja
tarjoamisessa.
Selektiivisyys ohjaa tarjoustoimintaa
Selektiivisyys on osa jokapäiväistä toimintatapaamme, ja sitä voi ajatella
synonyyminä tarjoustoiminnan suunnitelmallisuudelle. Mietimme hyvissä
ajoin, mitkä ovat ne projektit, joihin todella fokusoimme ja missä meillä on
mahdollisesti suhteellista kilpailuetua muihin nähden. Se on omien
vahvuuksien ja heikkouksien arviointia ja resurssien kohdentamista
järkevällä tavalla. Jokaista projektia ei ole järkevää tutkia tarkemmin eikä
mahdollista laskea ja tarjota.
Selektiivisyys avautuu ehkä parhaiten tarjouslaskennan lukujen kautta.
Meille soveltuvissa infrarakentamisen markkinasegmenteissä on vuosittain
yli 8 miljardin euron arvosta projekteja, joista alle puolet herättää
kiinnostuksemme. Näissä yhdistyvät usein useampi rakentamisen laji ja
oikeantyyppinen haastavuus, joka voi syntyä esimerkiksi rakennus- tai
sopimusteknisestä ulottuvuudesta, tiukasta aikataulusta tai projektin
mittakaavasta. Arviointiseulan läpäisseet projektit tutkitaan tarkemmin ja
päädymme tarjoamaan niistä noin puolet. Pois karsiutuvat muun muassa
sellaiset projektit, joissa emme tunnista kilpailuetua tai joissa on sellaisia
riskejä, joihin emme ole valmiita tarttumaan. Tarjoamme vuosittain 1,5–2,0
miljardin euron arvosta hankkeita, ja historiallisesti olemme voittaneet
niistä noin 20 %, mikä on varsin korkea onnistumisprosentti. Emme halua
käyttää osaamistamme hakuammuntaan. Selektiivisyys on lopulta omien
kyvykkyyksien tuntemista ja omilla vahvuuksillaan toimimista.
Oikeita valintoja
Vuoden 2025 alussa osasimme valikoida todella tarkasti. Tampereen
henkilöratapihan ja Vantaan ratikan mittavat hankkeet olivat vielä
kehitysvaiheessa. Isot siltahankkeemme, Kruunuvuoren silta ja
Kirjalansalmen silta, olivat siirtymässä kiivaimmasta tulouttamisvaiheesta
loppuvaiheeseen, eikä markkinanäkymä ollut yhtä valoisa kuin vuoden
2025 lopussa. Valtion hankelistat olivat pitkiä tulevaisuudessa ja myös
yksityiset investoinnit näyttivät lupaavilta. Toisaalta samanaikaisesti heräsi
huoli jopa globaalista kauppasodasta, millä olisi voinut olla kauaskantoisia
ja vaikeasti ennakoitavia seurauksia.
Tuossa epävarmuuden hetkessä päätimme luottaa näkemykseemme
markkinakehityksestä ja kykyymme voittaa priorisoimamme hankkeet.
Olimme tehneet priorisoidun listan hankkeista, joiden tarjoamiseen ja
voittamiseen meidän tulisi keskittyä. Oli selvää, että onnistuessamme
tulemme tarvitsemaan paljon uusia osaajia joukkoomme. Vaikka markkinat
Datakeskus-kuvituskuva-Kreate.jpg
olivat kevättalvella 2025 hieman jännittyneissä tunnelmissa ja liiketoiminta
oli kausiluontoisesti vielä alhaisella tasolla, emme juurikaan kohdistaneet
sopeutustoimia henkilöstöön. Päinvastoin – palkkasimme lisää osaajia.
Päätimme, ettemme optimoi lyhyellä aikavälillä vaan rakennamme
pitkäjänteisesti tulevaisuuden kasvua. Jälkikäteen on ollut helppo todeta,
että päätös oli oikea. Voitimme Kurkela-Kuusiston, Junatien metrosillan ja
uusimman osuuden Helsinki-Riihimäki-hankkeesta. Voittojen taustalla oli
paitsi henkilöstön kova ammattitaito ja tekninen osaaminen, myös yhtiön
vahva priorisointi, fokusointi, resurssointi sekä ohjaus ja seuranta. 
Entistä isompi Kreate – kalliorakentaminen osaksi liiketoimintaa
Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen voittojen myötä olemme tulevina
vuosina entistä suurempi yhtiönä. Kasvua tukee myös Ruotsin
liiketoiminnan vahvana jatkunut kehitys: vuonna 2025 Ruotsin liikevaihto
kasvoi 50 % ja ylitti 50 miljoonaa euroa. Kreaten hienon vuoden kruunasi
vuoden 2025 viimeisenä päivänä toteutettu SRV Infra Oy:n hankinta, joka
on kasvattamassa Kreatea uuteen kokoluokkaan. Vuonna 2026 arvioimme
Kreate-konsernin liikevaihdon olevan 430–470 miljoonaa euroa ja EBITA-
kannattavuuden 15–18 miljoonaa euroa.
Vuosi sitten lopetin saman tekstini sanoilla: ”Olemme kestäneet vuosien
2020–2024 myrskyt ja ohjanneet paattiamme päämäärätietoisesti yhtenä
joukkueena. Kun markkina lähtee vetämään, me olemme erinomaisissa
asemissa jatkamaan kasvua.”
Voin ilokseni todeta, että tuo aika on nyt.
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle henkilöstömme jäsenelle.
Takana on jälleen vuosi täynnä hienoja saavutuksia, voittoja ja
tunnustuksia – kestävää ja kaunista infraa, josta voimme olla ylpeitä.
Kiitos myös tilaajille, rakentajakumppaneille, alihankkijoille,
osakkeenomistajille, rahoittajille ja muille yhteistyökumppaneille. On ollut
ilo toimia kanssanne ja olla luottamuksenne arvoinen. Ja aivan lopuksi:
lämpimästi tervetuloa kaikki yli 100 uutta kreatelaista, jotka saimme
joukkoomme yrityskaupan myötä. On mahtavaa saada teidät osaksi
keltamustaa joukkuettamme!
Timo Vikström
toimitusjohtaja
Kreate Group Oyj 
OHJEISTUS VUODELLE 2026
Kreate arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2026 kasvaa
ja on 430–470 miljoonaa euroa (2025: 315 miljoonaa euroa) ja
sen EBITA kasvaa ja on 15–18 miljoonaa euroa
(2025: 10,2 miljoonaa euroa).
Ohjeistuksen perusteet: Yhtiön ohjeistus perustuu vuonna 2026
realisoituvaksi odotettuun tilauskannan määrään vuodenvaihteessa
sekä yhtiön arvioon kehitysvaiheessa olevien projektien siirtymisestä
tilauskantaan. Yhtiön  uusi kalliorakentamisen yksikkö tukee
liikevaihdon ja EBITA:n kasvua. Kasvun odotetaan jatkuvan myös
Ruotsin markkinassa, mikä tukee yhtiön kannattavuutta.
Kalliorakentaminen 1.png
Yritysosto: Vahva asema kalliorakentamisessa
Kreate toteutti vuoden 2025 viimeisenä päivänä SRV Infra Oy:n oston.
Kaupan myötä Kreate sai vahvan jalansijan maanalaiseen
kalliorakentamisen markkinaan, jonka tulevien vuosien näkymiä
vahvistavat geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät turvallisuus-, valmius- ja
huoltovarmuusnäkökulmat.
Maanalainen kalliorakentaminen on keskeinen keino toteuttaa
yhteiskunnan perusinfrastruktuuria erityisesti tiiviissä
kaupunkiympäristöissä ja kriittisissä kohteissa. Maanalaiset ratkaisut
mahdollistavat laajojen ja teknisesti vaativien tilojen sijoittamisen siten,
että maanpäällinen tila vapautuu muulle rakentamiselle ja
kaupunkirakenne säilyy toimivana.
Maanalainen kalliorakentaminen on leimallisesti hyvin vaativaa
rakentamista. Liiketoiminnassa yhdistyvät vaativat olosuhteet, korkea
osaamisvaatimus sekä todella jykevä tunnelilouhinnan erikoiskalusto.
Toiminnallisesti hankkeet sisältävät niin itse kalliotilojen louhinnan ja
lujituksen, kuin tilojen rakentamisen käyttötarkoituksen mukaiseen
lopputilaan.  Hankkeiden tyypillinen koko vaihtelee 5–100 miljoonan euron
välillä, ja asiakkaat ovat pääosin julkiselta sektorilta.
Maanalaista kalliorakentamista tarvitaan, kun hankkeessa korostuvat
tilatehokkuus, suojattavuus, pitkä käyttöikä, huoltovarmuus ja
kaupunkitilan säästäminen. Kallioon sijoitetut rakenteet tarjoavat
erinomaisen käyttövarmuuden, pitkän elinkaaren ja korkean
turvallisuustason sekä suojaavat infrastruktuuria ulkoisilta kuormituksilta,
sääolosuhteilta ja häiriötilanteilta.
Maanalaisia tiloja käytetään muun muassa energian, tietoliikenteen sekä
vesihuollon ja jätteenkäsittelyn kohteissa. Energian osalta maanalisiin
kalliotilojen käyttökohteita rakennetaan muun muassa
sähkönsiirtoyhteyksille ja -asemille, kaukolämpö- ja jäähdytysvesi
järjestelmille sekä energiavarastoille.  Myös datakeskusten tekniikkaa
sekä konesaleja sijoitetaan usein kalliotiloihin. Vesihuollon ja
ympäristötekniikan käyttökohteita ovat muun muassa vesi- ja
jätevesitunnelit, paine- ja raakavesivarastot, tulva- ja hulevesitunnelit sekä
jätevesipuhdistamot.
Maan alle rakennetaan myös liikenne- ja logistiikkainfrastruktuuria, muun
muassa rata- ja autotieväyliä, liityntä- ja huoltotunneleita sekä maanalaisia
pysäköintilaitoksia. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden käyttökohteita ovat
muun muassa väestönsuojat, pelastus- ja johtokeskukset sekä kriittisen
infrastruktuurin suojatilat.
Kreatella uutta liiketoimintaa johtaa Heikki Pöyhönen, joka toimi aiemmin
SRV Infra Oy:n toimitusjohtajana. Yrityskaupan myötä ostetun yhtiön
tilauskanta raportoidaan osana Kreate-konsernin tilauskantaa. Ostettu
yhtiö jatkaa liiketoimintaansa normaalisti, vuoden 2026 alusta alkaen
Kreate-brändin alla.
YRITYSOSTO LYHYESTI
Kreate Rock Oy (ent. SRV Infra Oy)
Kassavaroilla oikaistu lopullinen kauppahinta: noin 32 M€
Osa Kreatea 31.12.2025 alkaen
Tilauskanta 31.12.2025: 79,3 M€
Henkilöstö: 105
Liikevaihto* (2025): 88,5 M€
EBITA, FAS* (2025): 7,8 M€
Merkittävä puitesopimus
Yrityskaupan yhteydessä Kreate ja SRV Yhtiöt solmivat monivuotisen
puitesopimuksen talonrakentamisen kallio-, pohja- ja betonirakennustöistä
sekä muusta infrarakentamisesta. Puitesopimus kattaa kaikki
hankemuodot.
”Kaupan mukana siirtyvä tilauskanta merkittävine asiakkuuksineen sekä
SRV:n kanssa tehty monivuotinen puitesopimus tuovat jatkuvuutta ja
näkymää eteenpäin. Molempia osapuolia hyödyttävä puitesopimus kattaa
laajasti eri hankemuodot niin isoissa julkisen rakentamisen hankkeissa,
yksityisen sektorin hankkeissa kuin SRV:n omissa hankkeissa. Tuomme
molemmat oman erityisosaamisemme hankkeisiin, jolloin pystymme
yhdessä toimimaan entistä vahvempana, laaja-alaisempana ja
kilpailukykyisempänä toimijana”, Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström
toteaa. 
* Eivät sisälly Kreate-konsernin tilikauden 2025 lukuihin. Kreaten taloudelliset tiedot
31.12.2025 päättyvältä tilikaudelta sisältävät kauppaan liittyvät kulut, Kreaten
nostamat uudet lainat sekä ostetun yhtiön tase-erät. Uusi liiketoiminta raportoidaan
1.1.2026 alkaen osana Kreaten Suomen taitorakentamisen liiketoimintaa.
“Kaupan myötä saamme vahvan
aseman maanalaisen
kalliorakentamisen markkinassa, jonka
tulevien vuosien näkymiä vahvistavat
geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät
turvallisuus-, valmius- ja
huoltovarmuusnäkökulmat.
TILAUSKANTA 31.12.2025 ENNÄTYSTASOLLA
MARKKINASSA ISOJA HANKKEITA POIKKEUKSELLISEN PALJON
Tilauskanta.jpg
teollisuus vektori.svg
Väylä vektori.svg
turva vektori.svg
TEOLLISUUDEN INVESTOINNIT
Yksityinen sektori on erittäin aktiivinen
etenkin datakeskus- ja
teollisuushankkeissa. Sopimukset eivät
pääsääntöisesti ole julkisia.
VÄYLÄINVESTOINNIT
Julkinen sektori investoi kriittiseen
väyläinfraan. Sisältää mm. silta- ja
raideinvestoinnit.
TURVALUOKITELLUT
HANKKEET
Valmiuteen ja kokonaisturvallisuuteen
liittyvät salaiset hankkeet.
KASVUN AJURIT
Geopoliittinen tilanne – Puolustus – Saavutettavuus – Huoltovarmuus
Puhdas siirtymä – Tekoälyn käytön kasvu – Kaupungistuminen
*Realisoitumisodotus tilikauden aikana
Tilauskanta ei sisällä kehitysvaiheessa olevia hankeosuuksia. 
31.12.2025 Kehitysvaiheessa olevia hankeosuuksia oli yhteensä noin 400 miljoonaa euroa,
ks. seuraava sivu.
Kehitysvaiheessa olevat hankeosuudet ~ 400 miljoonaa euroa
Kurkela kuusisto..jpg
Junatien metrosilta rajattu .jpg
Tampere rajattu 2, kuvakredit Väylävirasto.jpg
Havainnekuva Vantaan ratikasta Heporinteessä. Rajattu.jpg
Kuva: Väylävirasto
Havainnekuva: Vantaan kaupunki
TAMPEREEN HENKILÖRATAPIHA
31.12.2025 kehitysvaiheessa hankkeen toisen
vaiheen työt.
Q1/2026 tilauskantaan 152 milj. euroa
Rakentaminen: 2025–2031
VANTAAN RATIKAN ITÄOSA
Kehitysvaiheessa hankkeen toisen vaiheen työt, josta
Kreaten osuus ~ 95 milj. euroa
Tilauskantaan arviolta kevät/kesä 2026
Rakentaminen: 2025–2029
KURKELA–KUUSISTO
Suunnittelu- ja toteutusurakka ~80 milj. euroa
Tilauskantaan arviolta Q1/2026
Rakentaminen: 2026–2027
JUNATIEN METROSILTA HELSINGISSÄ
~50–70 milj. euroa
Tilauskantaan arviolta kevät/kesä 2026
Rakentaminen: 2026–2027
Näin strategia ohjasi toimintaamme vuonna 2025
MEIDÄN ON:
1
OLTAVA PARAS PAIKKA INFRAN PARHAILLE
OSAAJILLE
>>
Kasvoimme vuonna 2025 orgaanisesti 90 henkilöllä ja yrityskauppa
mukaan lukien 195 henkilöllä. Henkilöstön halukkuus suositella Kreatea
työpaikkana eli eNPS oli konsernissa 67.
2
OLTAVA HALUTUIN INFRAKUMPPANI
>>
Tilaajatyytyväisyytemme (NPS) on todella korkealla tasolla 86. Voitimme
hiljattain seitsemännen urakan Helsinki-Riihimäki-hankkeelta ja toimimme
vaativien kansainvälisten datakeskustoimijoiden rakentajakumppanina.
3
OLTAVA JOHTAVIEN TOIMIJOIDEN
JOUKOSSA KAIKISSA
LIIKETOIMINNOISSAMME
>>
Meillä on vahva asema kaikissa liiketoiminnoissamme. Toteutettu
yritysosto vahvistaa asemaamme korkean osaamisvaatimuksen
erikoisrakentajana. Rakentamamme kohteet ovat tänäkin vuonna saaneet
julkista tunnustusta, mm. Iso Tömppä ja vuoden silta -palkinnot.
4
PIDETTÄVÄ PROSESSIMME KETTERINÄ
>>
Isojen projektien roolin kasvu markkinalla ja omassa toiminnassamme
tarkoittaa korostunutta selektiivisyyttä ja riskienhallintaa vahvan
sopimusosaamisen kautta. Teemme tarjouslaskennan ja
sopimusehtoneuvottelut huolella.
KESTÄVÄÄ KANNATTAVUUTTA
Tavoitteet:
EBITA-marginaali > 5 %
Liikevaihdon kasvu vuodesta 2024 vuosittain 5–10 %
Nettovelka/käyttökate < 2,5
Liiketoimintamme
LIIKEVAIHTO
TAITO
69%
Rata- ja katurakentaminen
Kokoaan isompi - Rataosaaminen
toimii usein oven avaajana isoihin
rataympäristössä tehtäviin töihin.
Kreaten ydinosaamista ovat haastavat infrahankkeet,
image.png
VÄYLÄ
31%
joissa yhdistyvät korkea tekninen vaativuus ja useat
rakentamisen lajit, hyvä sopimusosaaminen ja
asiakkaan kuunteleminen.
Vuonna 2025 Kreaten liikevaihdosta 69 % tuli Taitorakentamisesta, joka
31 %
konsernin liikevaihdosta
peräisin projekteista, joissa
työskennellään
raideympäristössä.
koostuu sillanrakentamisesta ja -korjauksesta, pohja- ja insinööri-
rakentamisesta sekä Ruotsin liiketoiminnasta. Väylärakentamisen osuus
oli 31 % ja siihen kuuluu niin teiden, katujen sekä ratojen ja raitioteiden
image.png
rakentaminen. Vuodesta 2026 alkaen Taitorakentamiseen kuuluu myös
kalliorakentaminen.
Kreatella on yksi raportointisegmentti, joka sisältää kaikki Kreaten
rakentamisen lajit. Eri yksiköt – rakentamisen lajit – tekevät tiivistä
yhteistyötä yli yksikkörajojen. Vuonna 2025 joka kymmenes Kreaten
26 %
Suomen projekteistamme on
sellaisia, joissa KFS Finland
on mukana. 
projekteista Suomessa oli sellainen, jossa olimme mukana vähintään
kahdella eri rakentamisen lajilla. Liikevaihtoa näistä projekteista kertyi 16
% konsernin liikevaihdosta. Rakentamisen lajit on esitelty tarkemmin
seuraavilla sivuilla. 
Suuri osa Kreaten liiketoiminnasta on vastasyklistä, minkä ansiosta
toimintaympäristö on vakaa yli suhdanteiden. Yli puolet liikevaihdostamme
tulee julkiselta sektorilta, mikä tasoittaa suhdanteista johtuvaa kysynnän
Silta- ja pohjarakentaminen
sekä Ruotsin liiketoiminta
Pohjarakentamisessa korostuvat
yksityisen sektorin asiakkuudet,
sisältää mm. datakeskukset. 
vaihtelua tehokkaasti. Yksityissektorilla on kuitenkin merkittävä rooli
portfoliossamme. Asiakkaat ovat tyypillisesti isoja teollisuusyrityksiä tai
JULKINEN
63 %
kansainvälisiä toimijoita, jotka vastaavat datakeskushankkeista. Hankkeille
on tyypillistä isot volyymit, nopea toteutusaikataulu sekä monimutkaiset
LIIKEVAIHTO
ASIAKASRYHMITTÄIN
sopimusehdot. 
ASIAKKAAT
Vuonna 2025 liikevaihdosta 84 % tuli Suomesta ja 16 % Ruotsista. Kreate
laajentui Ruotsiin yrityskaupalla vuonna 2022, ja sen jälkeen Ruotsin
image.png
image.png
liiketoimintaa on kasvatettu systemaattisesti. Tavoitteena on laajentua
Ruotsissa uusiin rakentamisen lajeihin ja rakentaa Ruotsista konsernille
YKSITYINEN
37 %
toinen maantieteellinen tukijalka.
Kreaten raportoimaan liikevaihtoon ei sisälly sen puoliksi omistama
yhteisyritys, KFS Finland Oy, mutta se on tärkeä osa yhtiön teknistä
erikoisosaamista. Vuonna 2025 KFS Finland oli mukana joka neljännessä
Kreaten hankkeessa Suomessa.
Liiketoiminnot Suomessa ~85 % konsernin liikevaihdosta
Kirjalansalmi.silta.jpg
brand-photo.jpg
Tampere.jpg
SILLANRAKENTAMINEN JA -KORJAUS
kattaa sekä uusien siltojen rakentamisen että jo
olemassa olevien kohteiden korjauksen. Vahva
kokemus näkyy toteuttamiemme projektien
monipuolisuudessa ja vaativuudessa. Sovellamme
vuosikymmenien aikana siltojen rakentamisessa
kertynyttä kokemustamme kaikissa vaativissa taito- ja
betonirakenteissa.
POHJA- JA INSINÖÖRIRAKENTAMINEN
suunnittelee ja toteuttaa vaativan kaupunkiympäristön
rakentamiseen liittyviä perustuksia, paalutuksia,
ponttauksia, paalulaattoja sekä vaativaa
betonirakentamista. Kokonaisvaltaisissa, tekniseltä
tasoltaan tai ympäristöltään haastavissa pohja- ja
insinöörirakentamisen ratkaisuissa hyödynnämme
laadukkaan rakentamisen lisäksi vahvaa
tietomallinnus- ja muottiosaamista.
RATARAKENTAMINEN
sisältää rautateihin, ratapihoihin, raitioteihin ja
metroihin liittyvät rakennustyöt. Projektit vaihtelevat
laajemmista ratapihojen uusimisista pienempiin silta-
ja massanvaihtotöihin. Ratarakentaminen kattaa
myös  sähkörata- ja turvalaiteliiketoiminnan.
TIE- JA KATURAKENTAMINEN
keskittyy toteuttamaan vaativia ja laajoja projekteja,
joihin liittyy haastavia teknisiä ulottuvuuksia, kuten
geoteknisiä rakenteita, useita erkanemisramppeja
sekä risteyksiä. Toteutamme usein projekteja
vaativissa ympäristöissä, kuten katujen korjaustöitä
kaupunkien taajama-alueilla. Teemme myös vaativaa
vesilaitosrakentamista Itä-Suomen alueella sekä 
kysynnän mukaan myös teollisuuden infraurakointia.
Kiertotaloudessa tarjoamme ratkaisuja materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen, käyttämiseen ja kierrättämiseen sekä  ympäristö- ja kaatopaikkarakentamiseen. Etsimme aktiivisesti kiertotaloutta tukevia
ratkaisuja ja hyödynnämme niitä omissa projekteissa sekä  tarjoamme niitä yhteistyökumppaneille. Omilla kierrätysalueillamme otamme vastaan maa-aineksia sekä muita jätteitä ja jalostamme niitä uusiomateriaaleiksi.
kuva (2).jpg
KALLIORAKENTAMINEN
Kreate Oy osti SRV Infra Oy:n koko osakekannan 31.12.2025 saaden
vahvan jalansijan maanalaisen kalliorakentamisen markkinassa.
Maanalaista kalliorakentamista tarvitaan, kun hankkeessa korostuvat
tilatehokkuus, suojattavuus, pitkä käyttöikä, huoltovarmuus ja
kaupunkitilan säästäminen. Kallioon sijoitetut rakenteet tarjoavat
erinomaisen käyttövarmuuden, pitkän elinkaaren ja korkean
turvallisuustason sekä suojaavat infrastruktuuria ulkoisilta kuormituksilta,
sääolosuhteilta ja häiriötilanteilta.
Maanalaisia tiloja käytetään muun muassa energian, tietoliikenteen sekä
vesihuollon ja jätteenkäsittelyn kohteissa. Energian osalta maanalisiin
kalliotilojen käyttökohteita rakennetaan muun muassa
sähkönsiirtoyhteyksille ja -asemille, kaukolämpö- ja jäähdytysvesi
järjestelmille sekä energiavarastoille.  Myös datakeskusten tekniikkaa
sekä konesaleja sijoitetaan usein kalliotiloihin. Vesihuollon ja
ympäristötekniikan käyttökohteita ovat muun muassa vesi- ja
jätevesitunnelit, paine- ja raakavesivarastot, tulva- ja hulevesitunnelit sekä
jätevesipuhdistamot.
Maan alle rakennetaan myös liikenne- ja logistiikkainfrastruktuuria, muun
muassa rata- ja autotieväyliä, liityntä- ja huoltotunneleita sekä maanalaisia
pysäköintilaitoksia. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden käyttökohteita ovat
muun muassa väestönsuojat, pelastus- ja johtokeskukset sekä kriittisen
infrastruktuurin suojatilat.
Kalliorakentaminen raportoidaan 1.1.2026 alkaen osana Kreate-konsernin
Suomen taitorakentamisen liiketoimintaa.
ERIKOISPOHJARAKENTAMISEN osaamisemme keskittyy
puoliksi omistamaamme yhteisyritykseen, KFS Finland Oy:ön, joka ei ole
mukana Kreaten liikevaihdossa, vaan näkyy Kreate-konsernin
tuloslaskelmassa osuutena yhteisyrityksen tuloksesta. KFS on kuitenkin
tärkeä osa teknistä erikoisosaamistamme, sillä KFS toteuttaa usein
erikoispohjarakentamista koskevat työt kohteissa, joissa myös Kreate
toimii urakoitsijana. KFS on pohjarakentamisen erikoistöiden
markkinajohtaja Suomessa. Sen toimintoihin kuuluvat monipuoliset
pohjanvahvistusmenetelmät tukiseinistä, ankkuroinneista ja perustusten
vahvistuksista pora- ja lyöntipaalutuksiin sekä suihkuinjektoinneista
stabilointeihin.
“Tulevien vuosien näkymiä
vahvistavat geopoliittiseen
tilanteeseen liittyvät
turvallisuus-, valmius- ja
huoltovarmuusnäkökulmat.”
Liiketoiminnot Ruotsissa ~15 % konsernin liikevaihdosta
Grundlaggning_hemsida-scaled-1.jpg
putkitiedotekuva-web-02.jpg
KDkreate_sofia_250124_D_16592.jpg
KALLIORAKENTAMINEN
Olemme erikoistuneet tunnelien ja kalliosuojien
rakentamiseen, sisustamiseen ja korjaamiseen.
Täytämme kalliotilat betonirakenteilla, verhouksilla,
putkistoilla ja täyttömassoilla sekä toteutamme kaikki
valmiin ja toimivan tunnelin tai aseman edellyttämät
rakenteet. Olemme kokeneita myös vaativissa
korjaus- ja muutostöissä.
Palveluihimme kuuluvat räjäytystyöt, kallion ja
betonin sahaus ja lohkominen, kallionvahvistukset
(pultit, verkot, ruiskubetoni) sekä laajat
maarakennustyöt omalla henkilöstöllä ja
nykyaikaisella kalustolla.
BETONIRAKENTAMINEN
Meillä on vahva kokemus vaativista betonirakenteista
sekä maan pinnalla että maanalaisissa kohteissa.
Toteutamme kaikki muottityöt, raudoitukset ja valutyöt
omalla työnjohdolla ja kokeneella betonirakentajien
ryhmällä.
Rakennamme muun muassa pohjalaattoja, seiniä,
välipohjia, paikallavalukaivoja ja -holveja,
runkorakenteita sekä asemien ja rullaportaiden
vaatimia rakenteita.
MAANRAKENTAMINEN
Maanrakentamisemme perustuu huolelliseen
suunnitteluun, tekniseen tarkkuuteen ja
asiakaslähtöisyyteen. Toteutamme tarkkaa
kaivamista, kantavia täyttöjä oikeilla
materiaalivalinnoilla sekä viimeistellyn alueiden
palauttamisen. Rakennamme myös kestävät
yläpinnat, kuten asfaltti- ja kivirakenteet.
Asennamme putkistoja yleisistä materiaaleista,
teemme massanvaihtoja sekä tarjoamme
ympäristöön liittyviä näytteenottoja, mittaus- ja
paikanmäärityspalveluja ja kattavia
vedenhallintaratkaisuja kaikenkokoisille työmaille.
POHJARAKENTAMINEN
Toteutamme laaja-alaisesti pohjarakentamista:
paalutusta, erikoisporauksia ja ankkurointeja
pienkohteista suuriin silta- ja infrastruk-
tuurihankkeisiin. Käytössämme on moderni kalusto ja
kokenut henkilöstö.
Palveluihimme kuuluvat teräs-, betoni- ja puupaalujen
lyönti, porapaalut, teräskärkipaalut sekä paalujen
kuormitus- ja laatukokeet. Toteutamme myös
monipuoliset ankkurointiratkaisut.
KREATE SIJOITUSKOHTEENA
Kolme syytä sijoittaa Kreateen
Kreate toimii inframarkkinalla, joka on luonteeltaan vakaata ja tarjoaa historiallisesti katsottuna turvallista kasvua. Kreaten toiminnassa
painottuvat ylivoimainen tekninen osaaminen yhdistettynä taloudellisesti kestävään tekemiseen. Vahva kassa ja tase luovat edellytyksiä palkita
osakkeenomistajia kasvavalla osingolla.
Kasvuyhtiö vakaassa ja vastasyklisessä markkinassa
Vahva tekemisen taso ja katse tulevaisuudessa
Hyvä osinkotuotto
Olemme erikoistuneet vaativaan infrarakentamiseen, mikä
on luonteeltaan vakaata ja vastasyklistä. Mitä vaativampi
infrarakentamisen kohde on kyseessä, sitä vähemmän
herkkä investointipäätös on hetkelliselle inflaatio- ja
korkotasolle. Yli puolet liikevaihdostamme tulee julkiselta
sektorilta, mikä tasoittaa suhdanteista johtuvaa kysynnän
vaihtelua tehokkaasti. Laajennuimme vuonna 2022
Ruotsin inframarkkinalle, mikä  monipuolisti tarjontaamme
ja paransi riskienhallintaa vähentäen riippuvuuttamme
yksinomaan Suomen markkinan kehityksestä.
Tavoitteenamme on jatkaa voimakasta kasvua Ruotsin
markkinalla ja rakentaa siitä toinen maantieteellinen
tukijalka konsernille. Vuoden 2025 lopussa tehty yritysosto
laajentaa toimintaamme maanalaiseen kalliorakenta-
miseen tukien yhtiön kasvua.
Toteutamme haastavimmatkin infrahankkeet kovalla
ammattitaidolla ja asiakasta kuunnellen. Tavoittelemme
alaa keskimääräistä korkeampaa kannattavuutta osaavan
ja motivoituneen henkilöstön, merkittävien referenssien
sekä tyytyväisten asiakkaiden avulla. Kiinnitämme myös
erityistä huomiota riskienhallintaan ja taloudellisesti
kestävään tekemiseen. Kasvun sijaan haemme
ensisijaisesti parempaa kannattavuutta. Katseemme on
tulevaisuudessa ja mietimme tarkasti, mitä projekteja
tarjoamme ja millä ehdoilla. Kaupungistuminen, vihreä
siirtymä ja geopoliittisen tilanteen vaatimat
infrainvestoinnit tukevat kasvuamme tulevaisuudessa.
Haluamme olla vakaa ja luotettava osingonmaksaja yli
suhdanteiden. Vahva kassavirtamme ja hyvä
taseasemamme luovat edellytyksiä sekä kasvuun että
osinkoihin. Tavoitteenamme on jakaa vähintään puolet
vuosittaisesta nettotuloksestamme osinkoina, ottaen
huomioon taloudellisen aseman, rahavirrat sekä
kasvumahdollisuudet. Vuodelta 2025 hallitus esittää
jälleen kasvavaa osinkoa, jo viidettä vuotta peräkkäin.
Ehdotettu osinko, 0,60 euroa osakkeelta, vastaa 4,8
prosentin osinkotuottoa osakkeelle.
Tietoa sijoittajille
Taloudellisten tiedotteiden julkaisu vuonna 2026
Yhtiökokous
Yhteystiedot
Kreate julkaisee taloudelliset tiedot suomeksi ja
englanniksi, ja ne ovat saatavilla verkkosivuillamme
Osavuosikatsaus 1–3/2026 julkaistaan 27.4.
Puolivuosikatsaus 1–6/2026 julkaistaan 14.7
Osavuosikatsaus 1–9/2026 julkaistaan 26.10.
Kreate Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous on
suunniteltu pidettäväksi torstaina 26.3.2026.
Yhtiökokouskutsu sekä muut yhtiökokousta koskevat
asiakirjat ja ohjeet tulevat yhtiön sivuille osoitteeseen
Tapaamispyynnöt ja tiedustelut:
Niina Streng, sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö,
041 732 3362, niina.streng@kreate.fi 
Timo Vikström, toimitusjohtaja, 040 074 0057,
timo.vikstrom@kreate.fi 
Mikko Laine, talousjohtaja, 050 599 9201,
mikko.laine@kreate.fi
ir@kreate.fi
Kreatea seuraavat analyytikot
Mika Karppinen, Danske Bank
Atte Jortikka, Inderes
Hiljainen jakso
Liputusilmoitukset
Kreate noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen
osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätös-
tiedotteen julkaisua. Hiljaisen jakson aikana yhtiön
edustajat eivät kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta tai
yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä, eivätkä tapaa
sijoittajia tai analyytikoita.
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on
tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun omistusosuus
saavuttaa, ylittää tai alittaa 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50, 66,7
(2/3) tai 90 prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden
lukumäärästä. Liputusilmoitukset toimitetaan Kreatelle
lähettämällä sähköposti osoitteeseen flaggings@kreate.fi.
HALLINTO
Kreate Group Oyj selvitys
hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä 2025
Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on esitetty yhtiön
vuosiraportoinnin yhteydessä ennen toimintakertomusta. Selvitys ei ole
osa kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta. Selvitys on laadittu
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.
1. Johdanto
Kreate Group Oyj (”Kreate”) on Suomessa perustettu julkinen  osakeyhtiö,
jonka osake otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n
pörssilistalle helmikuussa 2021.
Vuonna 2025 Kreaten hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustui Kreaten
yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin (624/2006, muutoksineen) ja
muuhun yhtiötä koskevaan lainsäädäntöön. Kreate noudattaa lisäksi
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.1.2025 voimaan tullutta
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 (”Hallinnointikoodi”)
kokonaisuudessaan sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä osakkeiden
liikkeeseenlaskijoille (”Pörssin säännöt”). Hallinnointikoodi on saatavilla
Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa
2. Hallinnointi
2.1. Yhtiökokous
Kreaten ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin on yhtiökokous.
Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja
valvontaan käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan.
Kreaten yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja Kreaten 
yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista. Keskeisimmät
yhtiökokouksen päätettävät asiat ovat tilinpäätöksen vahvistaminen,
vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, taseen
osoittaman voiton käyttämisestä päättäminen ja hallituksen jäsenten ja
tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valinta sekä
heidän palkkioistaan päättäminen. Osakeyhtiölain säännösten mukaisesti
myös osakkeenomistajilla on oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan
kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
Kreaten varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kuuden
kuukauden kuluessa Kreaten tilikauden päättymisestä. Kutsu
yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille ilmoituksella, joka
julkaistaan yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja
viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään
yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.
Kreaten vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidetään 26.3.2026.
2.2. Hallitus
Hallitus huolehtii osakeyhtiölain mukaisesti Kreaten hallinnosta ja
toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kreaten yhtiöjärjestyksen
mukaan Kreaten varsinainen yhtiökokous valitsee vähintään kolme ja
enintään kymmenen hallituksen jäsentä ja hallitus valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan. Vuonna 2025 ehdotukset hallituskokoonpanosta
yhtiökokoukselle teki hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta.
2.2.1. Hallituksen tehtävät ja toiminta
Hallinnointikoodin mukaisesti Kreaten hallitus on laatinut toimintaansa
varten kirjallisen työjärjestyksen, josta ilmenee hallituksen keskeiset
tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallitus myös laatii itselleen
toimintasuunnitelman vuosittain varsinaisten yhtiökokousten väliselle
ajalle. Hallitus arvioi toimintaansa toimintasuunnitelman toteutumisen
pohjalta. Samalla hallitus arvioi millaisia odotuksia Kreaten sidosryhmillä
on hallituksen toimintaan nähden ja missä määrin hallitus katsoo
pystyneensä niihin vastaamaan. Hallitus tarkastaa samalla myös
hallituksen työjärjestyksen ajantasaisuuden.
Laissa, Kreaten yhtiöjärjestyksessä, Hallinnointikoodissa ja Pörssin
säännöissä mainittujen tehtävien lisäksi Kreaten hallitus:
ohjaa ja valvoo Kreaten johtamista ja toimintaa;
vahvistaa vuosittain hallituksen valiokuntien työjärjestykset;
päättää Kreaten toimintaa koskevista merkittävistä seikoista;
käsittelee ja hyväksyy Kreaten osavuosikatsaukset, vuosikertomukset
(sisältäen kestävyysraportin) ja tilinpäätökset;
hyväksyy Kreaten ja sen liiketoiminnan strategiset tavoitteet,
riskienhallinnan periaatteet sekä tietyt Kreaten ohjeet ja käytännöt ja
valvoo niiden toteuttamista;
päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta sekä Kreaten
kannustinjärjestelmistä Kreaten palkitsemispolitiikan mukaisesti;
päättää merkittävistä yrityskaupoista, investoinneista ja divestoinneista;
määrittää Kreaten osinkopolitiikan; ja
vastaa yhtiön vastuullisuudesta.
Kreaten hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti ja
tarvittaessa. Hallitus saa kokouksissaan ajankohtaista tietoa Kreaten
toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Kaikista hallituksen kokouksista
pidetään pöytäkirjaa. Kreaten toimitusjohtaja ja talousjohtaja osallistuvat
hallituksen kokouksiin, ellei kokouksessa käsitellä heitä koskevaa asiaa.
Hallitus kokoontuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa ilman toimivan
johdon läsnäoloa.
Hallituksen palkkioista päättää yhtiökokous, ja palkitsemisen on
perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn palkitsemispolitiikkaan. Kreate voi
väliaikaisesti poiketa yhtiökokoukselle esitetystä palkitsemispolitiikasta, jos
poikkeaminen on tarpeen yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi.
Poikkeaminen on mahdollista vain, jos palkitsemispolitiikassa on
määritelty, mistä sen osista voidaan poiketa, sekä poikkeamistilanteessa
noudatettavat menettelytavat.
Hallitus kokoontui vuoden 2025 aikana yhteensä 16 kertaa. Tiedot
hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin esitetään jäljempänä
kohdassa 2.2.2.
2.2.2. Hallituksen kokoonpano
Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä pätevyys ja osaaminen sekä
mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn. Hallitukseen
haetaan kokemusta ja osaamista, jotka täydentävät toisiaan ja Kreaten
tavoitteena on, että hallituksen jäsenten ikä- ja sukupuolijakauma sekä
koulutustausta otetaan kokemuksen, osaamisen ja toimialatuntemuksen
ohella huomioon hallituskokoonpanon valmistelussa. Kreate katsoo, että
hallituksen kokoonpano on asiamukaisella tavalla monimuotoinen.
Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus
2025
Jäseniä, puheenjohtaja mukaan lukien (lkm)
6
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet (lkm)
0
Työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus
0
Hallituksen sukupuolijakauma, naisia (%)
33 %
Yhtiöstä riippumattomat jäsenet (%)
100 %
Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomat jäsenet (%) 
67 %
28.3.2025 pidetty yhtiökokous valitsi Kreaten hallitukseen 6 jäsentä.
Hallitukseen valittiin Petri Rignell (puheenjohtaja), Jussi Aine, Timo
Kohtamäki, Timo Pekkarinen, Elina Rahkonen ja Petra Thorén.
Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot Kreaten hallituksen jäsenistä
31.12.2025:
Nimi
Henkilötiedot
Osakkeiden kokonaismäärä
31.12.2025
Osallistuminen hallituksen
kokouksiin vuonna 2025
Petri Rignell
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksessa vuodesta 2015
Syntymävuosi: 1962
Sukupuoli: mies
Koulutus: diplomi-insinööri
Päätoimi: Toimitusjohtaja PriRock Oy:ssä
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
71 940
(1)
16/16
Jussi Aine
Hallituksen jäsen
Hallituksessa vuodesta 2021
Syntymävuosi: 1954
Sukupuoli: mies
Koulutus: diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2014 ja Puustelli Group Oy:n
toimitusjohtaja vuodesta 1999.
Riippumaton yhtiöstä, mutta ei ole riippumaton sen merkittävästä
osakkeenomistajasta
1 783 689
(2)
16/16
Timo Kohtamäki
Hallituksen jäsen
Hallituksessa vuodesta 2015
Syntymävuosi: 1963
Sukupuoli: mies
Koulutus: tekniikan lisensiaatti
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
16 952
16/16
Timo Pekkarinen
Hallituksen jäsen
Hallituksessa vuodesta 2021
Syntymävuosi: 1973
Sukupuoli: mies
Koulutus: rakennusinsinööri
Päätoimi: Hallitustyöskentely ja sijoittaminen rakentamisen toimialalla
Riippumaton yhtiöstä, mutta ei ole riippumaton sen merkittävästä
osakkeenomistajasta
1 000 000
(3)
16/16
Elina Rahkonen
Hallituksen jäsen
Hallituksessa vuodesta 2020
Syntymävuosi: 1979
Sukupuoli: nainen
Koulutus: kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Toimitusjohtaja Wulff-Yhtiöt Oyj:ssä
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
2 000
16/16
Petra Thorén
Hallituksen jäsen
Hallituksessa vuodesta 2022
Syntymävuosi: 1969
Sukupuoli: nainen
Koulutus: kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Toimitusjohtaja, SOL Logistiikkapalvelut Oy ja SOL Henkilöstöpalvelut Oy
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
3 330
16/16
(1) Mukaan lukien välillinen omistus Prirock Oy:n kautta (69 908 osaketta) ja suora omistus (2 032 osaketta). (2) Välillinen omistus Harjavalta Oy:n kautta. (3) Välillinen omistus Tirinom Oy:n kautta.
2.3. Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi perustaa pysyviä valiokuntia avustamaan hallitusta sen
tehtävien ja velvollisuuksien valmistelussa ja hoitamisessa, ja lisäksi se
voi päättää niiden koosta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Hallitus on
vastuussa valiokunnille osoitetuista tehtävistä. Valiokunnilla ei ole
itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätösvaltansa alaiset
päätökset hallituksen kokouksissa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti
toiminnastaan hallitukselle.
Kreaten hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä palkitsemis- ja
nimitysvaliokunta.
3. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
3.1. Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja on vastuussa Kreaten liiketoiminnan johtamisesta,
ohjaamisesta ja valvonnasta. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa Kreaten
juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että Kreaten
kirjanpitokäytäntö on soveltuvan lainsäädännön mukaista ja että Kreaten
varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan tehtäviä
ohjaa pääasiassa osakeyhtiölaki. Toimitusjohtajan on annettava
hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien
hoitamiseksi.
Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus päättää
toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista, jotka on yksilöity kirjallisessa
palvelussopimuksessa.
Toimitusjohtajan palkitsemisen on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn
palkitsemispolitiikkaan. Kreate voi väliaikaisesti poiketa yhtiökokoukselle
esitetystä palkitsemispolitiikasta, jos poikkeaminen on tarpeen yhtiön
pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi. Poikkeaminen on mahdollista
vain, jos palkitsemispolitiikassa on määritelty, mistä sen osista voidaan
poiketa, sekä poikkeamistilanteessa noudatettavat menettelytavat.
3.2. Johtoryhmä
Kreaten johtoryhmän tehtävänä on tukea Kreaten toimitusjohtajaa
toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Lisäksi
johtoryhmän tehtävänä on valmistella mahdollisia investointeja,
yrityskauppoja ja kehityshankkeita. Kreaten johtoryhmä kokoontuu
säännöllisesti, ja sen muodostavat keskeisten liiketoimintojen ja
palveluyksiköiden johtajat. Hallitus päättää johtoryhmän jäsenten
palkitsemisesta.
Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot Kreaten johtoryhmän jäsenistä
31.12.2025:
Nimi
Henkilötiedot
Osakkeiden
kokonaismäärä
31.12.2025
Timo Vikström
Toimitusjohtaja
Syntymävuosi: 1968
Sukupuoli: mies
Koulutus: insinööri (YAMK), eMBA
50 046
Tommi Hakanen
Johtaja,
erikoispohjarakentaminen
Syntymävuosi: 1978
Sukupuoli: mies
Koulutus: diplomi-insinööri
20 999
Jaakko Kivi
Teknisen toimiston johtaja
Syntymävuosi: 1971
Sukupuoli: mies
Koulutus: diplomi-insinööri
38 567
Antti Kokkonen
Johtaja, sillanrakentaminen ja -korjaus
Syntymävuosi: 1985
Sukupuoli: mies
Koulutus: insinööri (AMK)
1 309
Sami Laakso
Operatiivinen johtaja
Syntymävuosi: 1975
Sukupuoli: mies
Koulutus: insinööri (AMK)
4 297
Mikko Laine
Talousjohtaja
Syntymävuosi: 1975
Sukupuoli: mies
Koulutus: valtiotieteiden maisteri
6 681
Timo Leppänen
Johtaja, ratarakentaminen
Syntymävuosi: 1973
Sukupuoli: mies
Koulutus: yhdyskuntatekniikan
insinööri
1 749
Katja Pussinen
Henkilöstöjohtaja
Syntymävuosi: 1975
Sukupuoli: nainen
Koulutus: kauppatieteiden
maisteri
24 354
Juha Schönberg
Johtaja, väylärakentaminen
Syntymävuosi: 1981
Sukupuoli: mies
Koulutus: diplomi-insinööri
11 434
4. Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja
tarkastus
4.1. Riskienhallinta
Kreaten riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään
riskienhallintapolitiikkaan, jonka tavoitteena on riskien kokonaisvaltainen ja
ennakoiva hallinta. Kreaten hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja
sen tavoitteet sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja
toteutusta. Riskienhallintapolitiikan tavoitteena on jatkuva,
järjestelmällinen merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden
optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet
saavutetaan. Lähtökohtana on konsernin kokonaisriskiposition hallinta, ei
ainoastaan yksittäisten riskitekijöiden hallinta.
Riskit määritellään sellaisiksi ulkoisiksi tai sisäisiksi epävarmuustekijöiksi,
jotka toteutuessaan vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti Kreaten
mahdollisuuksiin saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoitteet kestävällä
ja eettisellä tavalla.
Riskienhallinta on integroitu osa konsernin johtamis-, seuranta- ja
raportointijärjestelmiä. Riskienhallinta kattaa riskin tunnistamisen,
arvioinnin sekä varautumissuunnitelmat kaikkien pääriskikategorioiden
osalta. Kreate jakaa riskitekijät strategisiin, toiminnallisiin, vahinkoriskeihin
ja taloudellisiin riskeihin.
Riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan merkittävimpiin riskeihin
kustannustehokkailla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpidevaihtoehdoilla,
joita ovat muun muassa:
riskin pienentäminen, jakaminen tai siirtäminen esimerkiksi toimintaa
muuttamalla, valvontaa parantamalla, vakuuttamalla tai sopimusteitse,
riskin poistaminen esimerkiksi luopumalla liian riskipitoisesta toiminnasta
sekä varautuminen riskin toteutumiseen mm. toipumissuunnitelmin, ja
riskin hyväksyminen ilman erityisiä riskien hallintatoimenpiteitä.
Riskienhallintatoimenpiteille nimetään vastuuhenkilöt, joka vastaavat
toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Määritellyt
toimenpiteet liitetään toimintasuunnitelmiin ja seurantoihin.
Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja
vastaa organisoinnista ja riskienhallintastrategian suunnittelusta,
kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta sekä jalkautuksesta ja
viestinnästä koko organisaatiossa. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle.
Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskienhallinnan toteutumisesta eli
riskien tunnistamisesta, riskien seurannasta ja arvioinnista sekä riskeihin
liittyvistä toimenpiteistä. Taloudellisten riskien tunnistamisesta ja
arvioinnista vastaa konsernin talousjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle.
4.2. Sisäinen valvonta ja tarkastus
Konsernin ulkoistettu sisäisen tarkastuksen organisaatio tukee Kreaten
johtoa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisessä ja
kehittämisessä. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti talousjohtajalle. Sisäisestä
tarkastuksesta laaditaan vuosittain vuosisuunnitelma, jonka
tarkastusvaliokunta hyväksyy. Vuosisuunnitelman painopisteitä
tarkistetaan vuoden aikana.
5. Muut tiedot
5.1. Sisäpiirihallinto
Kreatella on sisäpiiriohje, jonka tarkoituksena on luoda selkeät
toimintaohjeet muun muassa sisäpiiritiedon hallinnointiin,
sisäpiiriluettelojen ylläpitoon sekä ilmoitusvelvollisten henkilöiden
liiketoimien ilmoittamiseen.
Sisäpiiriohje täydentää markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (596/2014/
EU) ja siihen liittyvän sääntelyn, kotimaisen sääntelyn, erityisesti rikoslain
(39/1889, muutoksineen) 51 luvun ja arvopaperimarkkinalain (746/2012,
muutoksineen), Pörssin sääntöjen, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen ja
Finanssivalvonnan ohjeiden kulloinkin voimassa olevia säännöksiä
sisäpiiriasioista.
Kreaten sisäpiirivastaavana toimii Kreaten talousjohtaja, ja hänen
varahenkilönään toimii Kreaten Financial Controller. Sisäpiirivastaava
hoitaa Kreaten sisäpiirihallintoon kuuluvia tehtäviä, valvoo Kreaten
sisäpiiriohjeen mukaisten velvoitteiden noudattamista, vastaa
sisäpiiriluettelosta ja johtohenkilöistä sekä heidän lähipiiristään
pidettävästä luettelosta sekä kaupankäyntirajoitukseen ja liiketoimien
ilmoittamiseen liittyvistä tehtävistä.
Kreate noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) sisäpiiritiedon
hallinnassa. Yhtiö perustaa tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä ja
ylläpitää niihin liittyviä sisäpiiriluetteloita asetuksen mukaisesti. Sisäpiiriin
kuuluvat henkilöt informoidaan asemastaan ja heitä koskevista
velvollisuuksista. Sisäpiirihallinta on osa yhtiön riskienhallinta- ja
hallinnointijärjestelmää.
Yhtiössä hankekohtaisen sisäpiirin perustamista koskevan asian
valmistelee toimitusjohtaja tai hänen nimeämänsä vastuuhenkilö yhdessä
yhtiön talousjohdon kanssa heti, kun hankkeessa tunnistetaan
mahdollinen sisäpiiritieto.
Päätöksen hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta tekee toimitusjohtaja.
Mikäli sisäpiiritieto koskee toimitusjohtajaa itseään tai yhtiön strategisesti
tai hallinnollisesti poikkeuksellisen merkittävää järjestelyä, päätöksen
tekee hallituksen puheenjohtaja tai hallitus.
Käytännön toteutuksesta, sisäpiiriluettelon perustamisesta ja ylläpidosta
sekä sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden informoinnista vastaa yhtiön
sisäpiirivastaava.
Kreatella on käytössään ns. whistleblowing -menettely, jota noudattamalla
Kreaten henkilöstö voi ilmoittaa, jos on perusteltu syy epäillä, että joku
Kreaten palveluksessa oleva henkilö olisi rikkonut arvopaperimarkkinoita
koskevaa lainsäädäntöä ja säännöksiä.
5.2. Liiketoimien ilmoitusvelvollisuus
Kreaten johtohenkilöillä ja heidän lähipiirillään on velvollisuus ilmoittaa
viipymättä ja viimeistään kolme arkipäivää liiketoimen toteuttamispäivän
jälkeen Kreatelle sekä Finanssivalvonnalle Kreaten rahoitusvälineillä
tekemänsä liiketoimet. Kreate julkaisee ilmoitukset pörssitiedotteena
kahden arkipäivän sisällä johtohenkilön ilmoituksen vastaanottamisesta.
Johtohenkilöiksi katsotaan Kreatessa hallituksen puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet,
toimitusjohtaja ja mahdolliset toimitusjohtajan sijaiset sekä johtoryhmän
jäsenet.
Kreate ylläpitää luetteloa johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Luettelo
ei ole julkinen.
5.3. Sisäpiiriluettelot ja kaupankäyntirajoitukset
Kreate merkitsee hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon kaikki ne henkilöt,
jotka tosiasiallisesti ovat saaneet sisäpiiritiedon ja jotka työskentelevät
Kreatessa työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä,
joiden kautta heillä on tosiasiallinen pääsy sisäpiiritietoon.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty henkilö tai muu henkilö, jolla
on hallussaan Kreatea koskevaa sisäpiiritietoa, ei saa käydä kauppaa
Kreaten rahoitusvälineillä, peruuttaa tai muuttaa annettua toimeksiantoa
eikä suositella toiselle tällaisten rahoitusvälineiden kauppaa tai houkutella
toista tällaisten rahoitusvälineiden kauppaan sen jälkeen, kun hän on
saanut tiedon hankkeesta.
Johtohenkilöt eivät saa toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen
osapuolen lukuun liiketoimia Kreaten rahoitusvälineillä ennen Kreaten
osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen
julkistamista ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen
osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen
julkistamista ja päättyy julkistamispäivän päättyessä (suljettu ikkuna).
Mikäli tilinpäätös sisältää aikaisemmin tilinpäätöstiedotteessa
julkistamatonta olennaista tietoa, kuten tulevaisuuden kehitysnäkymiä,
suljettu ikkuna koskee myös tilinpäätöstä.
Kreate on lisäksi päättänyt, että suljettu ikkuna koskee myös sellaisia
henkilöitä, jotka ovat osallisina Kreaten osavuosikatsausten,
puolivuotiskatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden valmistelemisessa ja
laatimisessa (yhtiön kaupankäyntirajoitus).
Ilmoitusvelvollisten johtohenkilöiden sekä yhtiön kaupankäyntirajoituksen
piiriin kuuluvien henkilöiden tulee aina ennen Kreaten rahoitusvälineillä
tehtävää liiketoimea varmistaa sisäpiirivastaavalta, että liiketoimen
tekemiselle ei ole estettä. Liiketoimea Kreaten rahoitusvälineellä ei saa
toteuttaa ennen kuin sisäpiirivastaava on antanut liiketoimelle
hyväksynnän ja liiketoimi tulee toteuttaa kahden viikon kuluessa
hyväksynnästä.
5.4. Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet
Kreate noudattaa voimassa olevia määräyksiä sekä Hallinnointikoodin
suosituksia lähipiiriliiketoimien seurannasta ja arvioinnista. Kreate arvioi ja
seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja ylläpitää luetteloa sen
lähipiiriin kuuluvista tahoista. Kreate tai sen kanssa samaan konserniin
kuuluvat yhtiöt eivät pääsääntöisesti tee lähipiiriin kuuluvien tahojen
kanssa liiketoimia, jotka olisivat tavanomaisesta liiketoiminnasta
poikkeavia ja yhtiön kannalta olennaisia tai jotka olisi tehty muutoin kuin
tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Kreaten hallitus päättää merkittävistä
lähipiiriliiketoimista.
Konsernin emoyhtiön Kreate Group Oyj:n lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset,
strukturoitu yhteisö EAI Kreate Holding Oy, sekä yhteisyritys KFS Finland
Oy. Lähipiiriin luetaan myös Kreaten johtoon kuuluvat avainhenkilöt sekä
näiden läheiset perheenjäsenet tai heidän määräysvaltayhteisönsä.
Johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Kreaten hallituksen jäsenet,
toimitusjohtaja sekä Kreate-konsernin johtoryhmän jäsenet.
Kreate raportoi lähipiiriliiketoimista vuosittain konsernitilinpäätöksessään
ja julkistaa tarvittaessa lähipiiriliiketoimet markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen, arvopaperimarkkinalain ja Pörssin sääntöjen
mukaan.
6. Tilintarkastus
Yhtiöjärjestyksen mukaan Kreatella on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava
Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajan toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa
tilintarkastaja on valittu, ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Kreaten 28.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi Kreaten
tilintarkastajaksi  tilikaudelle 2025 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n,
päävastuullisena tilintarkastajana KHT Turo Koila. KPMG Oy Ab on
toiminut Kreaten tilintarkastusyhteisönä yhtäjaksoisesti 2.5.2019 pidetystä
yhtiökokouksesta lähtien.
Vuonna 2025 tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksetut palkkiot olivat
214 tuhatta euroa ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista
70 tuhatta euroa.
Kreate Group Oyj – Toimielinten palkitsemisraportti
1. Johdanto ja palkitsemisen
lähtökohdat
Tässä palkitsemisraportissa esitetään tietoja Kreate Group Oyj:n (”Kreate”
tai ”Yhtiö”) hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta ajalta 1.1.–
31.12.2025. Kreaten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Suomen
osakeyhtiölakia ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen antamaa Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 (”Hallinnointikoodi”).
Kreaten hallintoelinten palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikkaan,
joka hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuoden 2021 yhtiökokouksessa.
Yhtiökokous on viimeksi käsitellyt palkitsemispolitiikkaa vuoden 2025
yhtiökokouksessa, jossa se hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä.
Palkitsemispolitiikkaa sovelletaan vuonna 2030 pidettävään varsinaiseen
yhtiökokoukseen asti, ellei hallitus päätä esittää sitä yhtiökokouksen
käsiteltäväksi aikaisemmin.
Palkitsemispolitiikan tavoitteena on edistää Yhtiön pitkän aikavälin
taloudellista suoriutumista ja avustaa toteuttamaan Kreaten strategiaa,
jossa Yhtiö tavoittelee asemaa yhtenä Suomen johtavista vaativien
infrarakentamisen projektien toteuttajista. Palkitsemispolitiikan
ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että Kreate noudattaa
tulosperusteista palkitsemista, joka palkitsee Kreaten strategian
toteuttamisesta avoimella ja ymmärrettävällä tavalla.
Palkitsemispolitiikka perustuu seuraaviin pääperiaatteisiin:
kilpailukykyisen ansaintamahdollisuuden tarjoaminen
kokonaispalkitsemisessa;
tulosperusteisen palkitsemisen korostaminen muodostamalla
toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen siten, että osa
ansaintamahdollisuudesta perustuu suoriteperusteisiin kannustimiin; ja
vahvan yhteyden korostaminen osakkeenomistajiemme etuihin siten, että
osa toimitusjohtajan vuosittaisen muuttuvan palkitsemisen
ansaintamahdollisuudesta voi perustua pitkän aikavälin osakepohjaisiin
kannustinjärjestelmiin.
Palkitsemispolitiikka on laadittu noudattamaan periaatteiltaan Kreaten
koko henkilöstöön sovellettavia palkitsemiskäytäntöjä. Tämä näkyy
esimerkiksi muuttuvan palkitsemisen ansaintakriteereissä, jotka johdetaan
yhtiön strategiasta tavoitteena tukea yhtiön kannattavaa kasvua ja jotka
ovat osittain yhteisiä toimitusjohtajalle ja muulle henkilöstölle.
2. Liikevaihdon ja tuloksen sekä
hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan
ja henkilöstön palkitsemisen kehitys
2021-2025
Alla olevissa taulukoissa on esitetty Kreaten liikevaihdon ja tuloksen
kehittyminen tilikausina 2021–2025 sekä yhtiön hallituksen jäsenten,
toimitusjohtajan sekä henkilöstön palkkioiden kehittyminen tilikausina
2021–2025.
Miljoonaa euroa
2025
2024
2023
2022
2021
Liikevaihto
315,2
275,5
320,0
273,9
237,6
Muutos (%)
14,4 %
-13,9 %
16,8 %
15,3 %
1,0 %
Tilikauden tulos
6,7
4,6
3,9
5,6
6,9
Muutos (%)
45 %
19 %
-31 %
-18 %
-11 %
Tuhatta euroa
2025
2024
2023
2022
2021
Hallituksen puheenjohtajalle
maksetut palkkiot (1)
70,5
69,0
63,0
58,5
60,0
Muutos (%)
2,2%
9,5%
7,7%
-2,5%
11,1%
Hallituksen jäsenelle
maksetut palkkiot keskimäärin
37,5
36,0
30,0
25,5
25,5
Muutos (%)
4,2%
20,0%
17,6%
0,0%
183,3%
Toimitusjohtajalle
maksetut palkkiot
636,5
520,6
460,5
518,0
427,0
Muutos (%)
22,3%
-16,4%
-11,1%
21,3%
32,2%
Kreaten työntekijöille
maksetut palkkiot
keskimäärin
73,2
69,2
75,6
64,0
66,0
Muutos (%)
5,8%
-8,5%
18,1%
-3,0%
3,1%
1) Hallituksen puheenjohtajalle maksetut muut palkkiot ja etuudet sisältävät Petri Rignellin
määräysvaltayhtiö PriRock Oy:lle maksetut Kreaten ja PriRock Oy:n välisen konsulttisopimuksen
mukaiset palkkiot. Konsulttisopimus PriRock Oy:n ja Kreaten välillä päättyi joulukuussa 2020.
3. Hallituksen palkkiot vuonna 2025
Kreaten varsinainen yhtiökokous päätti 28.3.2025, että hallituksen
jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 5 750
euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 3 000 euroa
kuukaudessa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan tai
palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi
valittavalle hallituksen jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen
vuosipalkkio, ja että kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskun
mukaan.
Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
1.1.–31.12.2025.
2025
Asema hallituksessa
Vuosipalkkio (euroa)
Petri Rignell
Hallituksen puheenjohtaja,
Palkitsemis- ja nimitysvalio-
kunnan puheenjohtaja
70 500
Jussi Aine
Hallituksen jäsen,
tarkastusvaliokunnan jäsen
37 500
Timo Kohtamäki
Hallituksen jäsen, Palkitsemis-
ja nimitysvaliokunnan jäsen
37 500
Timo Pekkarinen
Hallituksen jäsen, Palkitsemis-
ja nimitysvaliokunnan jäsen
37 500
Elina Rahkonen
Hallituksen jäsen ja
tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja
37 500
Petra Thorén
Hallituksen jäsen ja
tarkastusvaliokunnan jäsen
37 500
4. Toimitusjohtajan palkitseminen
vuonna 2025
Toimitusjohtajan palkitseminen koostui kiinteästä peruspalkasta verollisine
luontoisetuineen, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta, pitkän aikavälin
kannustejärjestelmästä (LTI-järjestelmä) sekä eläke-etuudesta.
Toimitusjohtajan vuoden 2025 kiinteä peruspalkka luontoisetuineen nousi
edellisvuodesta ollen 415 633,7 euroa. Hallitus oli asettanut
toimitusjohtajalle vuoden 2024 alussa lyhyen aikavälin
tulospalkkiokriteerit, joiden perusteella toimitusjohtajalle maksettiin vuoden 
2025 aikana tulospalkkioita yhteensä 102 105,28 euroa. Listautumisen
jälkeen vuonna 2021 hallitus perusti osakepalkkiojärjestelmän 2021–2024,
jonka perusteella  yhtiö maksoi vuonna 2025 ensimmäistä kertaa
osakeperusteisia palkkioita ohjelmaan osallistuneille. Toimitusjohtajalle
maksettiin tästä ohjelmasta vuonna 2025 osakepohjaisia palkkioita
yhteensä 118 735,51  euroa. 
Kreaten lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmässä vuonna 2025
tulospalkkion enimmäismäärä on 77 prosenttia kiinteästä peruspalkasta
luontoisetuineen. Tulospalkkiojärjestelmässä hallituksen asettamina
kriteereinä vuodelle 2025 olivat Yhtiön kannattavuusmittarit (90 %
painoarvolla), käyttöpääoman hallinnan mittarit (5 %) sekä
työturvallisuuden mittarit (5 %). Tulospalkkio maksetaan toteumien
mukaisesti tilikauden 2026 aikana.
Kreate Group Oyj:n hallitus päätti vuonna 2021 perustaa kaksi uutta pitkän
aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin ja konsernin
yhteisyrityksen avainhenkilöille.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2021–2024 on kaksi kahden vuoden mittaista
ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2022 ja 2023–2024. Ansaintajaksoa
seuraa kahden vuoden mittainen sitouttamisjakso. Yhtiön hallitus päättää
järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet
ansaintajakson alussa. Sekä ansaintajaksolla 2021–2022 että
ansaintajaksolla 2023–2024 palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
liikevoittoon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), Kreaten osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja
yhtiön strategisten tavoitteiden toteutumiseen.
Osakebonusjärjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille
mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla
hallituksen päättämä osuus tulospalkkiojärjestelmässä vuodelta 2025
ansaittavasta tulospalkkiosta osakkeiksi. Osakkeiksi muunnettu
tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä
palkkiokertoimella, joka oli vuodelle 2025 1,5. Osakebonusjärjestelmän
mahdollinen palkkio maksetaan kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen
vuonna 2028 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella
pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja. Avainhenkilölle hyvitetään maksun yhteydessä
osakkeille sitouttamisjakson aikana maksetut osingot ja muut mahdolliset
varojen jaot.
Toimitusjohtaja on lisäksi oikeutettu yhtiön maksamaan lisäeläkkeeseen.
Eläkkeen nostoajankohta on toimitusjohtajan itse päätettävissä, mutta
lisäeläkettä voidaan nostaa aikaisintaan 58 ikävuodesta lähtien. Lisäeläke
on maksuperusteinen. Toimitusjohtaja kuuluu myös Suomen lakisääteisen
eläkejärjestelmän piiriin.
Seuraavassa taulukossa on yhteenvetona toimitusjohtajalle maksetut
palkkiot 1.1.–31.12.2025.
Tuhatta euroa
Kiinteä peruspalkka luontoisetuineen
416
Tulospalkkio
102
Osakeperusteiset palkkiot
119
Lisäeläke
62
Yhteensä
698
Hallitus
31.12.2025
041 Timo Kohtamäki LOW RES.jpg
026 Jussi Aine HIGH RES.jpg
044 untitled LOW RES.jpg
Petri Rignell
Jussi Aine
Timo Kohtamäki
diplomi-insinööri
Hallituksessa vuodesta 2015,  
hallituksen puheenjohtaja
diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Hallituksessa vuodesta 2021
diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti
Hallituksessa vuodesta 2015
028 Timo Pekkarinen LOW RES.jpg
036 Elina Rahkonen LOW RES.jpg
PetraThoren-260x260_web.jpg
Timo Pekkarinen
Elina Rahkonen
Petra Thorén
rakennusinsinööri
Hallituksessa vuodesta 2021
kauppatieteiden maisteri
Hallituksessa vuodesta 2020
kauppatieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2022
Johtoryhmä
31.12.2025
Timo Vikström, portrait.jpg
Tommi Hakanen kasvokuva.jpg
Jaakko Kivi  kasvokuva.jpg
Antti-Kokkonen_260x260.jpg
Sami Laakso kasvokuva.jpg
Timo Vikström
Tommi Hakanen
Jaakko Kivi
Antti Kokkonen
Sami Laakso
toimitusjohtaja
insinööri, Ylempi AMK –  
rakentaminen, eMBA
johtoryhmässä vuodesta 2017
erikoispohjarakentaminen
diplomi-insinööri
johtoryhmässä vuodesta 2020
tekninen toimisto
diplomi-insinööri
Johtoryhmässä vuodesta 2018
sillanrakentaminen ja -korjaus
insinööri (AMK)
Johtoryhmässä vuodesta 2024
operatiivinen johtaja
insinööri (AMK)
johtoryhmässä vuodesta 2021
Mikko Laine kasvokuva.jpg
Timo Leppänen kasvokuva.jpg
Katja Pussinen  kopio käännetty.jpg
Juha-Schonberg-vaylayksikon-johtaja-1-(1)_260x260.jpg
Heikki-Poyhonen-taustalla.png
Mikko Laine
Timo Leppänen
Katja Pussinen
Juha Schönberg
Heikki Pöyhönen
talousjohtaja
valtiotieteiden maisteri
johtoryhmässä vuodesta 2022
ratarakentaminen
yhdyskuntatekniikan insinööri
johtoryhmässä vuodesta 2021
henkilöstöjohtaja
kauppatieteiden maisteri  
johtoryhmässä vuodesta 2017
väylärakentaminen
diplomi-insinööri
Johtoryhmässä vuodesta 2024
kalliorakentaminen
insinööri (AMK)
Johtoryhmässä 2.1.2026 alkaen
TALOUDELLINEN
KATSAUS
KREATE GROUP OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA
TILINPÄÄTÖS 2025
Kreate Group Oyj
Vuosi lyhyesti
Hallinto
Toimintakertomus
Tilinpäätös
30
Avainluvut
Miljoonaa euroa
2025
2024
2023
Tilauskanta
400,8
176,6
196,3
Liikevaihto
315,2
275,5
320,0
Liikevaihdon muutos ed. tilikauteen, %
14,4 %
(13,9) %
16,8 %
Käyttökate
17,9
15,3
14,0
Käyttökate-%
5,7 %
5,5 %
4,4 %
EBITA
10,2
8,8
7,8
EBITA-%
3,2 %
3,2 %
2,4 %
Liiketulos
10,0
8,7
7,6
Liiketulos-%
3,2 %
3,2 %
2,4 %
Tilikauden tulos
6,7
4,6
3,9
Osakekohtainen tulos, laimennettu €
0,71
0,49
0,44
Osakekohtainen tulos, laimentamaton  €
0,72
0,50
0,44
Osakekohtainen osinko, €
0,60*
0,50
0,48
Osinko/tulos, %
83
100
109
Sijoitettu pääoma
81,6
73,4
59,6
Sijoitetun pääoman tuotto, %
12,9 %
13,1 %
11,2 %
Oman pääoman tuotto, %
14,9 %
10,7 %
9,1 %
Operatiiviset nettoinvestoinnit
-6,8
-1,5
-5,9
Operatiivinen vapaa kassavirta
37,7
0,3
26,1
Nettokäyttöpääoma
-22,9
2,7
-11,3
Nettovelka
35,9
29,9
16,8
Nettovelka/käyttökate
2,0
2,0
1,2
Omavaraisuusaste, %
24,4 %
33,2 %
31,8 %
Henkilöstö kauden lopussa
706
511
472
Henkilöstö keskimäärin
585
507
454
*) Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle
Kreate Group Oyj
Vuosi lyhyesti
Hallinto
Toimintakertomus
Tilinpäätös
31
Laskentakaavat
Kreate julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja konsernin taloudellista asemaa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-tilinpäätösnormistossa, eikä niitä tulisi tarkastella erillisinä tai
IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty alla.
Tunnusluku
Laskentakaava
Käyttötarkoitus
IFRS-TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos
=
Emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos
Kreaten tuloksellisuutta osoittava mittari.
Tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT
Käyttökate (EBITDA)
=
Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Kreaten tuloksellisuutta osoittava mittari.
EBITA
=
Liiketulos + aineettomien hyödykkeiden poistot + arvonalentumiset
Kreaten tuloksellisuutta osoittava mittari.
Tilauskanta
=
Katsauskauden lopussa oleva asiakassopimusten myyntituotoksi kirjaamaton määrä
Osoittaa tulevaisuudessa realisoituvan volyymin.
Sijoitettu pääoma
=
Oma pääoma + nettovelka
Osoittaa liiketoimintaan sijoitetun pääoman määrän.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
=
Liiketulos 12 kk rullaava
x 100
Osoittaa kuinka paljon tuottoa Kreate pystyy tuottamaan sijoitetulla pääomalla.
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Oman pääoman tuotto, %
=
Tilikauden tulos 12 kk rullaava
x 100
Osoittaa kuinka paljon tuottoa Kreate pystyy tuottamaan omalla pääomalla.
Oma pääoma keskimäärin
Operatiiviset nettoinvestoinnit
=
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin – aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset
Liiketoimintaan sijoitettujen investointien määrän osoittava mittari.
Operatiivinen vapaa kassavirta
=
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja + operatiiviset nettoinvestoinnit
Liiketoiminnan muodostaman kassavirran määrän osoittava mittari.
Nettokäyttöpääoma
=
Vaihto-omaisuus + (Lyhyt aikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset – lainasaamiset - korkosaamiset) – (Lyhyt aikaiset
ostovelat ja muut velat – korkovelat)
Osoittaa kuinka paljon rahavaroja on sijoitettu taseen osoittamaan pääomaan.
Nettovelka
=
Korolliset velat – rahavarat
Osoittaa Kreaten ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän.
Nettovelka/käyttökate
=
Nettovelka
Kuvastaa Kreaten velkaantumisastetta.
12 kuukauden rullaava käyttökate
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma
x 100
Kuvaa kuinka suuri osa Kreaten varoista on rahoitettu omalla pääomalla.
(Taseen loppusumma – saadut ennakot)
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osinko/osake, €
=
Tilikaudelta jaettava osinko
Ulkopuolisessa omistuksessa olevat osakkeet voitonjakoehdotuspäivänä
Osinko/tulos, %
=
Tilikaudella jaettava osinko / osake
x 100
Kuvaa kuinka suuri osa tilikauden tuloksesta jaetaan osakkeenomistajille.
Osakekohtainen tulos
Toimintakertomus
Kreate on suomalainen vaativaan infrarakentamiseen keskittyvä konserni.
Kreaten palvelutarjonta jakautuu väylärakentamiseen ja
taitorakentamiseen. Väylärakentamiseen kuuluu ratarakentaminen sekä
teiden ja katujen rakentaminen. Taitorakentamiseen kuuluvat
sillanrakentaminen ja -korjaus, pohja- ja insinöörirakentaminen,
kalliorakentaminen, erikoispohjarakentaminen sekä Ruotsin liiketoiminta,
joka koostuu vaativasta kallio- ja betonirakentamisesta. Lisäksi Kreate
tarjoaa kiertotalouspalveluja Suomessa. Kreaten tavoitteena on olla yksi
Suomen johtavista vaativan infrarakentamisen toteuttajista, joka
tarjoaa laajan osaamisen ja palveluvalikoiman avulla toimivia
kokonaisratkaisuja vaativiin infrarakentamisen projekteihin. Tavoitteena on
myös vahvistaa jalansijaa Ruotsin infra-alan markkinoilla, etenkin Suur-
Tukholman alueen teknisesti vaativissa infrarakentamisen hankkeissa, ja
kasvattaa Ruotsin toiminnasta liiketoiminnan toinen tukijalka Suomen
lisäksi. Vuonna 2025 noin 85 prosenttia konsernin liikevaihdosta tuli
Suomesta.
Kreate on alan johtava toimija Suomessa erityisesti silta- ja
pohjarakentamisessa niin volyymillä kuin osaamisellakin
mitattuna. Konsernin toimintaa ohjaavat vahvat perusarvot, joilla se tuo
laajalle asiakaskunnalleen ratkaisukeskeisyyttä, laatua ja
kustannustehokkuutta. Asiakaskunta koostuu sekä julkisista että
yksityisistä toimijoista.
Kreate-konsernin muodostaa konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj
yhdessä 100 prosenttisesti omistamansa tytäryhtiön Kreate Oy:n  sekä 75
prosenttisesti omistamansa Kreate Sverige Holding AB:n kanssa, jonka
tytäryhtiö on Kreate Sverige AB. Kreate Oy osti 31.12.2025 SRV Infra
Oy:n, jolloin siitä tuli Kreate Oy:n tytäryhtiö. Lisäksi konsernilla on
suomalainen yhteisyritys KFS Finland Oy, jossa konsernin omistus on 50
prosenttia.
STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 
Strategiakaudella 2024–2027 keskitymme erityisesti kannattavuuden
parantamiseen, ja tavoitteena on saavuttaa yli 5 prosentin EBITA-
marginaali. Kestävää kannattavuutta haetaan muun muassa entistäkin
selektiivisemmällä tarjoamisella, toimimalla jatkossakin kevyellä taseella
sekä erinomaisella nettokäyttöpääoman ja rahavirran hallinnalla.
Taloudellisia tavoitteita tukevat toiminnalliset tavoitteet.
Meidän on:
1. Oltava paras paikka infran parhaille osaajille
Keskitymme olennaisten asioiden tekemiseen vastuullisesti. Pidämme
huolta nykyisten ja tulevaisuuden rakentajien kehittymisestä vaativilla
hankkeilla portaittain. Kehitämme työturvallisuutta koko arvoketjussamme.
>> Vuonna 2025 henkilöstömäärämme kasvoi yli 700 osaajaan.
Henkilöstömäärä kasvoi orgaanisesti 90 henkilöllä ja SRV Infra Oy:n
yrityskauppa mukaan lukien 195 henkilöllä. Vuonna 2025
henkilöstötyytyväisyytemme (eNPS) oli 67. 
2. Oltava halutuin infrakumppani
Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja toiveet. Panostamme kaikissa
kumppanuuksissamme molemminpuoliseen laatuun ja luotettavuuteen.
>> Vuonna 2025 voitimme useita isoja projekteja muun muassa Junatien
metrosilta, Kurkela-Kuusisto-hanke sekä Helsinki-Riihimäki-hankkeen 
uusin projekti. Voitot sekä korkea tilaajatyytyväisyytemme (NPS) 86 ovat
osoituksia asemastamme alan haluttuna kumppanina.
3. Oltava johtavien toimijoiden joukossa kaikissa
liiketoiminnoissamme
Vahvistamme olemassa olevia liiketoimintojamme ja syvennämme
erikoisosaamistamme. Teemme lisäpanostuksia rata- ja
raitiotieliiketoimintaamme sekä kasvamme Ruotsissa valikoiduissa
liiketoiminnoissa. >> Vuonna 2025 liikevaihtomme kasvoi Ruotsissa lähes
50 prosenttia. Tampereen henkilöratapihan ja Vantaan ratikan itäosan
ensimmäisen vaiheen työt siirtyivät toteutusvaiheeseen ja lisäksi voitimme
uusia merkittäviä hankkeita raideympäristöstä. SRV:n yrityskaupalla
saimme vahvan jalansijan maanalaiseen kalliorakentamiseen Suomessa.
4. Pidettävä prosessimme ketterinä
Kiinnitämme huomiomme riskien hallintaan. Olemme selektiivisiä ja
teemme tarjouslaskennan huolella. Kehitämme työmaaprosessejamme
jatkuvasti. >> Vuonna 2025 olemme olleet entistä selektiivisempiä ja
olemme vahvistaneet organisaatiota tukemaan isojen strategisten
hankkeiden läpivientiä. Olemme vahvistaneet myös Ruotsin hallintoa
tukemaan kasvua. Ruotsin toimitusjohtajaksi nimitettiin Kenneth Wahlqvist 
vuoden 2025 alussa.
Väkänen.jpg
KESTÄVÄÄ KANNATTAVUUTTA
Taloudelliset tavoitteet 2024–2027
KANNATTAVUUS
EBITA-marginaali yli 5 prosenttia
KASVU
Liikevaihdon kasvattaminen 5–10 % vuosittain vuodesta 2024
alkaen
VELKAANTUMISASTE
Nettovelka/käyttökate alle 2,5
OSINKOPOLITIIKKA
Tavoitteenamme on jakaa vähintään puolet vuosittaisesta
nettotuloksestamme osinkoina taloudellinen asemamme,
rahavirtamme ja kasvumahdollisuutemme huomioiden.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2025  
Rakentamisen kokonaismarkkina Suomessa oli viimeisimpien vuotta 2024
koskevia tietojen mukaan noin 36 miljardia euroa. Tästä infrarakentamisen
osuus oli noin 9,5 miljardia euroa. Maa- ja vesirakentamisen
infrainvestoinnit olivat 5,0 miljardia euroa, infran kunnossapito 2,1 miljardia
euroa, ja talonrakentamisen ulkoalueiden kunnossapito ja pohjatyöt 2,4
miljardia euroa. Kreate arvioi sille soveltuvan markkinan tästä
kokonaisuudesta olleen Suomessa vuonna 2025 noin 5 miljardia euroa.
Rakennusteollisuus ennakoi syyskuussa 2025 suhdannekatsauksessaan,
että infrarakentamisen volyymikasvu Suomessa kasvaa vuonna 2025
neljä prosenttia puhtaan siirtymän ja raidehankkeiden vetämänä. Vuodelle
2026 Rakennusteollisuus ennakoi kahden prosentin kasvua. Kreate teki
vuoden 2025 lopussa yritysoston, jonka seurauksena Kreaten soveltuva
markkina laajeni maanalaiseen kalliorakentaminen ja Kreatelle soveltuvan
markkinan kooksi Suomessa arvioidaan nyt yli 5 miljardia euroa. 
Ruotsissa infrarakentamisen markkinan arvioidaan olevan noin 20
miljardia euroa. Kreate toimii Ruotsissa pääasiassa kallio- ja
betonirakentamisessa sekä pienissä määrin maa- ja
pohjarakentamisessa, johon se laajeni vuonna 2025. Yhtiö osoitti vuoden
aikana myös kykynsä toimia pääurakoitsijana suhteellisen suurissa
hankkeissa ja arvioi nyt, että sen nykyiselle toiminnalle soveltuva markkina
Ruotsissa on kasvanut kooltaan noin 3 miljardista 5 miljardiin euroon.
Yhtiön tavoitteena on strategiakaudella 2024–2027 jatkaa laajentumistaan
uusiin rakentamisen lajeihin Ruotsissa.
Kehitys vuonna 2025 
Alkuvuonna globaaliin toimintaympäristöön aiheutti epävarmuutta etenkin
Yhdysvaltojen kauppapoliittiset toimet. Toisen vuosineljänneksen aikana
tilanne rauhoittui ja pysyi vakaana loppuvuoden ajan. Ohjauskorot laskivat
koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, jonka jälkeen tärkein ohjauskorko,
talletuskorko, vakiintui 2,0 prosentin tasolle.
Panoshintojen kustannuskehitys on ollut vuonna 2025 vakaata.
Joulukuussa maarakennusalan kustannusten kokonaisindeksi oli -1,0 %
edellisvuoteen verrattuna. Myös Kreatelle tärkeimmät indeksit olivat
joulukuussa lähellä vuodentakaisia tasojaan: S-indeksin vuosimuutos oli
-1,3 %, valmisbetonin 1,7 % ja metallirakenteet ja osat -indeksin 0,9 %.
Bitumi-indeksin vuosimuutos oli -16,4 %. 
Puhtaan siirtymän investoinnit sekä isot väylähankkeet muuttivat
hankekokojen jakaumaa markkinoilla vuonna 2025. Hankkeet jakautuivat
entistä voimakkaammin isoihin ja pieniin hankkeisiin, kun taas
keskikokoisten hankkeiden suhteellinen osuus pienentyi selvästi.
Loppuvuonna 2025 Kreate tiedotti kolmen yli 40 miljoonan euron
hankevoitosta. Tämän lisäksi tilauskantaan saatiin useita sellaisia
hankkeita, joista tiedottamista sitoo vaitiolovelvollisuus. Vuonna 2025
kilpailu oli kireää etenkin pienissä, vähemmän vaativissa infrahankkeissa,
jossa useat toimijat olivat aktiivisia heikon asuntorakentamisen tilanteen
takia. 
Markkinanäkymät
Suomi: Kreaten arvion mukaan markkinatilanne yhtiölle soveltuvassa
markkinassa on Suomessa normaalia vahvempi ja näkymä eteenpäin on
vahvistuva.
Suomessa tulevina vuosina infra-alaa kasvattavat erityisesti kolme asiaa:
Valtion ja suurten kaupunkikeskusten väylä- ja muut infrainvestoinnit,
geopoliittisen tilanteen vaatimat investoinnit sekä puhtaan siirtymän
hankkeet.
Valtion ja kaupunkikeskusten väylä- ja muut infrainvestoinnit
sisältävät silta-, rata- ja väylähankkeita sekä aluerakentamisen
ja paikallisen liikkuvuuden infrainvestointeja ympäri Suomen.
Osa väylähankkeista liittyy geopoliittiseen tilanteeseen ja niiden
avulla turvataan muun muassa huoltovarmuutta,
saavutettavuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Väyläviraston
hankelista on pitkä. Tarjoamisvaihe alkoi vuoden 2025
jälkipuolella ja toteutukseen hankkeita lähtee isommassa
mittakaavassa vuonna 2026 ja vuonna 2027. Aluerakentamisen
ja paikallisen liikkuvuuden infrainvestoinnit keskittyvät mm.
ratikkahankkeisiin ja kaupunkien täydennysrakentamiseen. 
Geopoliittinen tilanne lisää väylähankkeiden lisäksi myös
turvaluokiteltujen hankkeiden määrää Suomessa.
Turvaluokitellut hankkeet sisältävät muun muassa
puolustushallinnon ja energiahuollon hankkeita sekä muita
sisäiseen turvallisuuteen liittyviä projekteja.   
Puhtaan siirtymän investointien odotetaan EK:n arvion mukaan
kasvavan vuonna 2025 yli 10 miljardiin euroon. Uusia
investointihankkeita oli elokuuhun mennessä julkistettu
yhteensä lähes 21 miljardin euron arvosta, sisältäen erityisesti
datakeskuksiin, aurinkovoimaan ja energiavarastoihin sekä
tehdasteollisuuteen liittyviä hankkeita. Euromääräisesti
suurimmat kategoriat olivat datakeskukset ja vetyhankkeet. 
Puhdas siirtymä
EK:n vihreiden investointien dataikkunassa on listattu hankkeita yli 300
miljardilla eurolla. Potentiaali on huima, vaikka vain pieni osa
investoinneista toteutuisi. EK ennakoi vuoden 2025 puhtaan siirtymän
toteutuneiden investointien olevan Suomessa yli 10 miljardia euroa. Kasvu
on merkittävä verrattuna edellisvuoden 3 miljardin euron investointitasoon. 
Puhtaan siirtymän kokonaisinvestoinneista noin 15–40 % kohdistuu
rakentamiseen. Vuonna 2025 tämä tarkoittaisi noin 1,5–4 miljardin lisäystä
rakentamisinvestointeihin. Infrarakentamisen osuus rakennus-
kustannuksista voi puolestaan olla yli 20 %, sillä puhtaan siirtymän
hankkeet sisältävät usein vaativia ja laaja-alaisia maanrakennus- ja
pohjatöitä. Puhdas siirtymä pitää sisällään energiantuotantoon liittyvät
investoinnit, muut teollisuuden tuotantolaitokset ja datakeskukset.
Ruotsi: Kreaten arvion mukaan yhtiölle soveltuvalla markkinalla
markkinatilanne on normaali ja näkymät ovat vahvistumassa.
Kalliorakentamisessa markkinatilanne on tavanomaista heikompi, ja
vuoden 2026 näkymät ovat vakaat, mutta vahvistuvat selvästi vuodesta
2027 alkaen. Muilla infrarakentamisen markkinoilla markkinatilanne on
normaali, ja näkymien odotetaan vahvistuvan vähitellen tulevina vuosina.
Ruotsissa tulevina vuosina kallio-, betoni-, maa- ja pohjarakentamisen
markkinaa kasvattavat erityisesti kolme asiaa: valtion väyläinvestoinnit,
geopoliittisen tilanteen vaatimat investoinnit sekä energia- ja sähköverkot.
Alalle odotetaan volyymikasvua valtion väylä- ja
ratainvestoinneista. Vuonna 2026 alkamassa ovat mm.
Tukholman neljäs uusi metrolinja, Södertörnin
poikittaisyhteyshanke, Södertäljen ja Linköpingin välille
rakennettava rataprojekti Ostlänken ja pääratojen parantaminen
kolmen suuren kaupungin välillä.
NATO-jäsenyys ja sotilaallisen liikkuvuuden varmistaminen
lisäävät infran tarvetta samaan tapaan kuin Suomessa,
vaikuttaen myös Kreatelle olennaisten rakentamislajien
volyymeihin.
Energia- ja sähköverkot ovat nopeasti kasvava ala. Investointeja
tehdään sekä paikallisiin sähköverkkoihin että valtakunnallisiin
siirtoverkkoihin. Tämän taustalla ovat sähköistyminen, vihreä
siirtymä ja teollisuuden uudelleenrakentaminen.
TALOUDELLINEN KEHITYS 
4398046511191
4398046511213
4398046511235
Tilauskanta 
Tilauskanta kasvoi vertailuvuodesta ja oli vuoden 2025 lopussa 400,8
(176,6) miljoonaa euroa. Tilauskannan arvioitu kannattavuus oli aiempaan
nähden normaalilla tasolla. Tilauskannasta arvioidaan toteutuvan 286,0
(118,9) miljoonaa euroa tilikauden 2026 aikana.
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tilauskantaan kirjattiin
hankkeita yhteensä noin 205 miljoonan euron arvosta. Suurin lisäys oli 40
miljoonaa euroa Tampereen henkilöratapihan ensimmäiseen vaiheeseen
ja Ruotsissa kirjattiin yhteensä 29 miljoonaa euroa. Vuoden toisella
vuosipuoliskolla tilauskantaan kirjattiin uusia hankkeita 156 miljoonalla
eurolla. Isoimpina erinä kehitysvaiheesta toteutukseen siirtyneen Vantaan
ratikan itäosan ensimmäisen vaiheen 45 miljoonan euron työt sekä noin
40 miljoonan euron projekti Helsinki-Riihimäki-hankkeelta.
Tilikaudella valmistui useita merkittäviä hankkeita, kuten  Sulkavuoren
keskuspuhdistamo ja Hankasalontien merkittävä väylärakentamisen
urakka Vihdissä. Lisäksi isot siltahankkeet Kruunuvuorensilta ja
Kirjalansalmen silta ovat aivan loppuvaiheessa. Uusi Kirjalansalmen silta
Taitorakentaminen koostuu Sillanrakentamisesta ja -korjaamisesta sekä Pohja- ja insinöörirakentamisesta.
Väylärakentaminen koostuu Ratarakentamisesta ja Tie- ja katurakentamisesta.
avattiin vuoden 2025 loppupuolella liikenteelle, ja Kreate jatkaa vanhan
sillan purkutöitä kesään 2026 asti.
Liikevaihto ja tulos 
4398046511202
4398046511224
4398046511246
Tilikaudella 2025 konsernin liikevaihto kasvoi 14,4 % vertailuvuoteen
nähden ollen 315,2 (275,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi
Taitorakentamisessa edellisestä vuodesta ollen 212,5 (183,0) miljoonaa
euroa, myös Väylärakentamisessa liikevaihto nousi edellisvuodesta 96,6
(88,8) miljoonaan euroon. Väylärakentamisessa kasvua on tuonut
erityisesti ratarakentamiseen liittyvät työt. Taitorakentamisessa nousu taas
näkyi erityisesti pohja- ja insinöörirakentamisessa, jossa tilaajat ovat
merkittävässä määrin yksityisiä tahoja. Ruotsin liikevaihto sisältyy
Taitorakentamisen liiketoimintaan ja oli tilikaudella 2025 50,8 (32,9)
miljoonaa.
Taitorakentamisen osuus vuoden 2025 liikevaihdosta oli 69 (66) prosenttia
ja Väylärakentamisen osuus 31 (34) prosenttia.
Konsernin liikevaihdosta 17 (14) prosenttia tuli kaupungeilta ja kunnilta, 47
(50) prosenttia valtiolta ja 36 (35) prosenttia yksityiseltä sektorilta.
Konsernin käyttökate tilikaudella kasvoi vertailukaudesta ollen 17,9 (15,3)
miljoonaa euroa eli 5,7 (5,5) prosenttia liikevaihdosta. EBITA oli 10,2 (8,8)
miljoonaa euroa eli 3,2 (3,2) prosenttia liikevaihdosta. Kreate jatkoi
vuonna 2025 strategiansa mukaista suunnitelmallista toimintaa.
Kasvupanostuksista sekä yrityskaupasta huolimatta suhteellinen EBITA-
kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla ja absoluuttinen EBITA-
kannattavuus  parani. Konsernin liiketulos oli 10,0 (8,7) miljoonaa euroa eli
3,2 (3,2) prosenttia liikevaihdosta.
Konsernin tulos ennen veroja oli 8,4 (5,9) miljoonaa euroa.  Tilikauden
verot olivat 1,7 (1,3) miljoonaa euroa eli efektiivinen veroaste oli 20,8
(21,9) prosenttia. Tilikauden tulos oli 6,7 (4,6) miljoonaa euroa.
Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,71 (0,49) euroa.
Kassavirta ja taloudellinen asema 
Tilikaudella 2025 operatiivinen vapaa kassavirta oli 37,7 (0,3) miljoonaa
euroa. Nettokäyttöpääoma oli tilikauden lopussa -22,9 (2,7) miljoonaa
euroa. Konsernin nettokäyttöpääoma oli vuonna 2025 erinomaisella
tasolla ja reilusti alle yhtiön pitkän aikavälin 0-tason tavoitteen. Konserni
jatkaa systemaattista työtä projektien likviditeetin ja riskienhallinnassa.
Korolliset velat olivat tilikauden 2025 lopussa 54,7 (40,7) miljoonaa euroa,
joista IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 6,2 (5,3) miljoonaa
euroa. Yhtiön rahavarat olivat 18,7 (10,8) miljoonaa euroa. Lisäksi
konsernilla oli sitovia luotto- ja tililimiittejä 25,0 (2024: 20,0) miljoonaa
euroa. Kreatella on käytössään 50 miljoonan euron kotimainen
yritystodistusohjelma. Yritystodistusohjelman puitteissa konserni voi
laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. 31.12.2025
konsernilla oli liikkeeseen laskettuna 3,0 (6,0) miljoonaa euroa
yritystodistuksia. Kreatella oli käyttämättömiä luotto- ja tililimiittejä 22,0
miljoonaa euroa (14,0). 
Korollisten velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja
vuokrasopimusvelkoja oli tilikaudella 4,8 (6,1) prosenttia.
Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 187,6 (131,4)
miljoonaa euroa ja oma pääoma 45,7 (43,6) miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste tilikauden lopussa oli 24,4 (33,2) prosenttia ja yhtiön
sijoitetun pääoman tuotto 12,9 (13,1) prosenttia.
Emoyhtiöllä on lainasaamisia tytäryhtiöiltä. Lainasaamiset ovat
euromääräisiä, vakuudettomia ja ne ovat takaisinmaksettavissa sovitun
mukaisesti. Lainoille peritään markkinaehtoinen korko.
Investoinnit 
Kreate Oy hankki 31.12.2025 100 % SRV Infra Oy:n osakekannasta.
Koska kauppa toteutui tilikauden viimeisenä päivänä, sillä ei ollut
4398046512852
vaikutusta konsernin vuoden 2025 liikevaihtoon eikä tulokseen. Hankittu
liiketoiminta käsittää pääasiassa maanalaista kalliorakentamista sekä
pienemmässä määrin pohja- ja erikoispohjarakentamista sekä
maanrakentamista. Rahavaroilla oikaistu kauppahinta oli yhteensä 32,1
miljoonaa euroa.
Nettoinvestointien rahavirta oli tammi–joulukuussa 6,8 (1,5) miljoonaa
euroa. Kreaten bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
olivat vuoden 2025 aikana 7,1 (5,9) miljoonaa euroa ja niistä
merkittävimmän osan muodostivat aineelliset hyödykkeet, jotka ovat
pääosin koneita ja kalustoa.
Tutkimus- ja kehitystoiminta 
Kreaten tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävänä on tuottaa
käytännönläheisiä työkaluja sekä toimintamalleja infrarakentamiseen.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita ovat tarjouslaskenta,
projektien toteutus sekä kalustotoiminnot. Kaikissa näissä toiminnoissa
4398046512875
digitalisaatio muuttaa jatkuvasti perinteisiä toimintamalleja.
Vuonna 2025 kehitystoiminnan painopisteenä ovat olleet digitaalisen
laadunvarmistusapplikaation data-alustan kehitys sekä toimintajärjestelmä
erityisesti suunnittelunohjauksen ja siihen liittyvien työkalujen osalta.
Lisäksi on selvitetty uusia menetelmiä tuottaa fotorealistista 3D-
tilannekuvaa drooneilla kuvatusta valokuva- ja videoaineistosta.
Tilannekuvaa on laajennettu kattamaan entistä laajemmin projektien
aikatauluja, laadunhallintaa ja riskienhallintaa.  Digitaalisen rakentamisen
työkaluilla ja ajantasaisella tilannekuvalla pystytään parantamaan
projektien päätöksentekoa erityisesti hankkeissa, joissa on runsaasti
osapuolia tai jotka ovat teknisesti erityisen vaativia. 
Henkilöstön kouluttamista yhteistoiminnallisten urakoiden tarjoamiseen ja
toteuttamiseen on jatkettu.  Yhteistoiminnallisten urakoiden kilpailutus- ja
toteutusprosessien kouluttamisella on luotu henkilöstölle valmiuksia
osallistua projektien kilpailutuksiin. Näissä urakoissa digitaalisen
rakentamisen osaaminen ja ajantasaisen projektin tilannekuvan
tuottaminen ovat tärkeä kriteeri palveluntuottajien valinnassa.
Vuoden 2025 aikana on edelleen jatkettu Kreaten ensimmäistä BREEAM
infrastructure-arviointia. Tämä arviointi kattaa yli 200 aihealuetta
rakennusurakan ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyen.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset olivat noin 0,1 (0,1) prosenttia
yhtiön liikevaihdosta vuonna 2025.
Aineettomat voimavarat
Konsernin keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät ammattitaitoiset ja
osaavat työntekijämme, yhtiön vuosien aikana keräämät referenssit,
yhtiön brändin sekä hyvän maineen niin työntekijöiden, tilaajien,
alihankkijoiden kuin muidenkin rakentajakumppanien ja avaintoimittajien
keskuudessa. Nämä resurssit mahdollistavat kilpailuetumme säilyttämisen
ja ovat keskeinen osa pitkän aikavälin kasvustrategiaamme. Lisätietoa
konsernin aineettomista hyödykkeistä löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta
5.3.
HENKILÖSTÖ 
Kreate-konsernin henkilöstömäärä joulukuun lopussa oli
706 ( 511) henkeä. Keskimääräinen henkilöstömäärä tammi–joulukuussa
oli 585 ( 507).
Konsernin henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana orgaanisesti 90
henkilöllä ja SRV Infra Oy:n yrityskauppa mukaan lukien 195 henkilöllä. 
Orgaaninen kasvu on tullut sekä Suomesta että Ruotsista, yrityskaupan
myötä saatu henkilöstö on kokonaisuudessaan Suomessa. Kreate on
onnistunut hyvin avainrekrytoinneissaan sekä kasvattamaan uusia osaajia
harjoittelun kautta. Henkilöstön halukkuus suositella Kreatea työpaikkana
eNPS vuonna 2025 oli 67, mikä on erittäin hyvä tulos ja osoitus
henkilöstön tyytyväisyydestä.
Henkilöstön vahva ja monipuolinen osaaminen sekä työssä kehittyminen
ovat Kreatelle tärkeitä teemoja. Vuoden alkupuolella käydään
kehityskeskustelut ja toimihenkilöille laaditaan kehityssuunnitelmat, ja
vuoden toisella vuosipuoliskolla käydään seurantakeskustelut. Vuonna
2025 kehityskeskustelut käytiin 52* % henkilöstön kanssa.
Koulutustarjonta pidettiin edelleen korkealla tasolla. Tavoitteena on
henkilöstön kehityksen varmistaminen pätevyyksineen, konsernin
toimintatapojen ja tavoitteiden käytäntöön vieminen sekä hyvän
suoriutumisen varmistaminen työssä. Näin toimit eettisesti oikein -
verkkokurssin on suorittanut vuoden 2025 lopussa 60* % henkilöstöstä.
Työturvallisuus 
Vuonna 2025 konsernin työmailla tapahtui työtapaturma, jossa menehtyi
Kreaten alihankkijan työntekijä. Kaikkiaan Kreaten työmailla tapahtui
yhteensä 9 tapaturmataajuuteen vaikuttavaa poissaoloon johtanutta
tapaturmaa, joista 7 tapahtui Kreaten alihankkijoille.  Tehtyihin työtunteihin
(miljoonaa työtuntia) suhteutettu 12 kuukauden liukuva yhdistetty
tapaturmataajuus oli 4,0. 
Vuonna 2025 Kreaten järjestelmiin kirjattiin yhteensä 12 253
työturvallisuushavaintoa, henkilöä kohden havaintoja kirjattiin  21,2*.
Työturvallisuushavaintoja oli kirjattu järjestelmiin noin 83 prosentista
projekteja, konsernin tavoite on 100 %.
Henkilöstöstä, turvallisuudesta ja muista kestävyysnäkökulmista on
kerrottu enemmän kohdassa Kestävyysraportti.
*Henkilöstömäärä oikaistu vastaamaan Kreate-konsernin
henkilöstömäärää ennen SRV Infra Oy:n yrityskauppaa.
HALLINNOINTIA KOSKEVA RAPORTOINTI
Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on esitetty yhtiön
vuosiraportoinnin yhteydessä erillisenä kertomuksena. Selvitys ei ole osa
kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta.
JOHTORYHMÄ
Tilikauden 2025 aikana johtoryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut
muutoksia. Kreaten johtoryhmään kuuluivat 31.12.2025 Timo Vikström,
toimitusjohtaja; Tommi Hakanen, johtaja, erikoispohjarakentaminen;
Jaakko Kivi, teknisen toimiston johtaja; Antti Kokkonen, johtaja,
sillanrakentaminen ja -korjaus; Sami Laakso, johtaja, operatiivinen johtaja;
Mikko Laine, talousjohtaja; Timo Leppänen, johtaja, ratarakentaminen;
Katja Pussinen, henkilöstöjohtaja sekä Juha Schönberg, johtaja,
väylärakentaminen.
Tilikauden jälkeen uuden kalliorakentamisen yksikön johtajaksi ja Kreate
Group Oyj:n johtoryhmän uudeksi jäseneksi nimitettiin 2.1.2026 alkaen
Heikki Pöyhönen. 
YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
Kreate Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2025.
Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2024 tilinpäätöksen sekä myönsi
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2024.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta
vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,50 euroa yhtiön
ulkopuolisessa omistuksessa olevaa osaketta kohti. Osinko maksetaan
kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,25 euroa osakkeelta
maksettiin niille osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 1.4.2025 olivat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen erän osinkojen
maksupäiväksi päätettiin 8.4.2025. Osingon toinen erä 0,25 euroa
osakkeelta maksettiin lokakuussa 2025 niille osakkeenomistajille, jotka
olivat toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittyinä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päätti 23.9.2025
pidetyssä kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäiväksi
25.9.2025 ja osingon maksupäiväksi 2.10.2025.
Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle
uuden osingonmaksun täsmäytyspäivän ja maksupäivän, mikäli Suomen
arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä
edellyttävät.
Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemis-
raportin. Päätökset olivat neuvoa-antavia.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat
palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 5 750 euroa kuukaudessa ja muille
hallituksen jäsenille kullekin 3 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi
yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan tai palkitsemis- ja
nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi valittavalle hallituksen
jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio, ja että
kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskun mukaan.
Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi uudelleen tilintarkastusyhteisö
KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Turo Koila.
Tilintarkastajalle maksetaan kohtuullinen palkkio yhtiön hyväksymän
laskun mukaan.
Yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi
kestävyystarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n. Kestävyysraportoinnin
varmentajalle maksetaan kohtuullinen palkkio yhtiön hyväksymän laskun
mukaan.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-
oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla
annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 898 000
osaketta, joka vastaa noin 10 prosenttia Kreaten kaikista osakkeista
päätöksen tekohetkellä. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä
oikeuksia voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua
vastaan tai maksutta. Valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet voivat olla
uusia osakkeita tai Kreaten hallussa olevia osakkeita. Valtuutus on
voimassa Kreaten seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka. Valtuutus kumoaa aiemmat
käyttämättömät osakeantivaltuutukset.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään Kreaten omien osakkeiden
hankkimisista ja niiden pantiksi ottamisesta. Hankittavien tai pantiksi
otettavien omien osakkeiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 898
000 osaketta. Kreate ei voi yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa omistaa ja/tai
pitää panttina millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista
Kreaten osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia
vain Kreaten vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus on voimassa Kreaten
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin
enintään 30.6.2026 saakka. Valtuutus kumoaa aiemmat käyttämättömät
omien osakkeiden hankkimista ja niiden pantiksi ottamista koskevat
valtuutukset.
Hallituksen järjestäytyminen
Yhtiökokous vahvisti yhtiökokouksessa 28.3.2025 hallituksen jäsenten
lukumääräksi kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Petri
Rignell, Timo Kohtamäki, Elina Rahkonen, Timo Pekkarinen, Jussi Aine ja
Petra Thorén. Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden
2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi
keskuudestaan puheenjohtajaksi Petri Rignellin. Lisäksi hallitus valitsi
keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Elina Rahkosen
(puheenjohtaja), Jussi Aineen ja Petra Thorénin. Palkitsemis- ja
nimitysvaliokuntaan valittiin jäseniksi Petri Rignell (puheenjohtaja), Timo
Pekkarinen ja Timo Kohtamäki.
OSAKKEET JA KAUPANKÄYNTI
Omat osakkeet
Kreate ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella. Kreate Group Oyj:n
hallussa oli 90 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita 31.12.2025.
Lisäksi yhtiöllä on sopimus ulkoisen palveluntuottajan kanssa
avainhenkilöiden osakepalkkio- ja osakebonusjärjestelmien
hallinnoinnista. 31.12.2025 näiden konsernitaseessa omina osakkeina
raportoitavien osakkeiden määrä oli 213 203 kappaletta, joista 100 000
kappaletta on hankittu tilikauden aikana. Tämä osakemäärä vastasi 2,4 %
yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Nämä osakkeet ovat EAI Kreate
Holding Oy:n omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmien
puitteissa luovutetaan osallistujille. EAI Kreate Holding Oy:n juridinen
omistus on ulkoisella palveluntuottajalla, mutta sopimuksen perusteella
Kreate tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä, jonka vuoksi
holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna
yhteisönä, jolloin omina osakkeina raportoidaan IFRS-
konsernitilinpäätöksessä yhteensä 303 203 kpl.
Kaupankäynti osakkeella
Kreate Group Oyj:n osakepääoma joulukuun lopussa oli 80 000 euroa.
Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2025 oli
8 984 772 osaketta. Tilikaudella Kreaten osakkeita vaihdettiin Helsingin
pörssissä 1 046 821 kpl. Korkein kaupantekokurssi oli 13,00 euroa ja alin
7,16 euroa. Kreaten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi tilikaudella
oli 9,38 euroa. Osakkeen päätöskurssi tilikauden viimeisenä
kaupankäyntipäivänä 30.12.2025 oli 12,55 euroa. Osakekannan
markkina−arvo ilman yhtiön ja konserniin strukturoituna yhtiönä
yhdisteltävän EAI Kreate Holding Oy:n hallussa olevia omina osakkeina
raportoitavia osakkeita (303 203 kpl) oli katsauskauden päätöskurssilla
112,8 miljoonaa euroa. 
Suurimmat osakkeenomistajat
31.12.2025
Osakkeita
%
1
Harjavalta Oy
1 783 689
19,85 %
2
Tirinom Oy
1 000 000
11,13 %
3
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
425 000
4,73 %
4
Valtonen Seppo Timo Johannes
359 923
4,01 %
5
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
359 000
4,00 %
6
Sr Säästöpankki Pienyhtiöt
335 678
3,74 %
7
Rantala Sami Kalle Antero
273 534
3,04 %
8
Eai Kreate Holding Oy
212 203
2,36 %
9
Inkala Tero Antero
208 396
2,32 %
10
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
203 922
2,27 %
Johdon omistukset
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat
tilinpäätöspäivänä yhteensä 3 037 347 osaketta henkilökohtaisesti tai
vaikutusvaltayhtiöidensä kautta. Määrä edusti 33,8 prosenttia yhtiön koko
osake- ja äänimäärästä.
LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 
Kreate konsernin riskienhallinnan tavoitteena on jatkuva ja
järjestelmällinen merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen sekä niiden
optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet
saavutetaan. Kreatella on yhtiön hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka, joka ohjaa kokonaisriskiposition hallintaa.
Riskienhallinta on integroitu osa konsernin johtamis-, seuranta- ja
raportointijärjestelmiä. Riskienhallinta kattaa riskin tunnistamisen,
arvioinnin sekä varautumissuunnitelmat kaikkien pääriskikategorioiden
osalta.
Yhtiö jakaa riskitekijät strategisiin, toiminnallisiin, vahinkoriskeihin ja
taloudellisiin riskeihin.
Strategiset riskit  
Maailmanlaajuisilla epidemioilla ja pandemioilla sekä valtioiden välisillä
konflikteilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan,
maailmantalouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Sekä pandemioiden että
konfliktien vaikutukset talouteen voivat näkyä suunniteltujen investointien
vähentymisenä tai lykkääntymisenä ja vähentää Kreaten palveluiden
kysyntää.  
Epäsuotuisa talouskehitys Suomessa voi vaikuttaa Kreaten liiketoimintaan
monin tavoin, mukaan lukien Kreaten sekä sen asiakkaiden ja
alihankkijoiden tuloihin, varoihin, maksuvalmiuteen, liiketoimintaan ja/tai
taloudelliseen asemaan. Lisäksi Kreate ei välttämättä pysty
hyödyntämään talouden vaihtelun luomia liiketoimintamahdollisuuksia eikä
sopeuttamaan toimintaansa talouden pitkäaikaiseen taantumaan tai
stagnaatioon.
Kreaten liiketoiminnan kehitys on osittain riippuvaista julkisen talouden
yleisestä kehityksestä sekä julkistaloutta ohjaavasta poliittisesta
päätöksenteosta, sillä pääosa Kreaten liikevaihdosta muodostuu julkisen
sektorin asiakkaista. Kreate toteuttaa esimerkiksi tie- ja ratarakentamiseen
liittyviä projekteja, joiden kysyntä on laajalti riippuvaista liikennepoliittisesta
suunnittelusta ja päätöksenteosta sekä julkistalouden
investointikyvykkyydestä.
Kreate toimii kilpaillulla toimialalla ja kilpailun kiristyminen
infrarakentamisen markkinoilla voi vaikuttaa haitallisesti Kreaten
liiketoimintaan. Kreaten näkemyksen mukaan kilpailun lisääntyminen voi
johtaa kiristyvään hintakilpailuun ja kilpailuun saatavilla olevasta
osaavasta työvoimasta.
Kreaten rajoitetut vaikutusmahdollisuudet yhteisyrityksessä KFS Finland
Oy:ssä voivat hankaloittaa Kreaten kykyä saada yhteisyritys toimimaan
Kreaten etujen mukaisesti sekä pidättäytymään toimimasta Kreaten etujen
vastaisesti.
Toiminnalliset ja vahinkoriskit  
Kreate voi epäonnistua strategiansa toteuttamisessa tai sen
sovittamisessa muuttuneeseen toimintaympäristöön, tai strategia
itsessään voi olla epäonnistunut. Kreaten strategian onnistunut
toteuttaminen riippuu myös monista tekijöistä, joista monet ovat ainakin
osittain Kreaten vaikutuspiirin ulkopuolella. Tämän vuoksi Kreate ei
välttämättä pysty määrittämään, toteuttamaan tai tarvittaessa muuttamaan
liiketoimintastrategiaansa onnistuneesti.  
Epäonnistuminen osaavan henkilöstön rekrytoinnissa, avainhenkilöiden
menettäminen sekä toteutuskumppaneiden tai alihankkijoiden
resurssiongelmat saattavat vaikuttaa haitallisesti Kreaten toimintakykyyn.
Yrityskaupoissa tai kansainvälistymisessä voi tulla vastaan tilanteita ja
muutoksia suunnitelmiin, jotka vaikuttavat Kreaten toimintakykyyn ja
vaativat resursseja asioiden hoitamiseksi. Jos toimintatapojen
integroinnissa tai toiminnan haltuunotossa yrityskauppojen yhteydessä ei
onnistuta, sillä voi olla vaikutus Kreaten liiketoimintaan.
Kreaten liiketoiminta on korostuneen projektiluonteista. Projektinhallinnan
onnistuminen vaikuttaa merkittävästi Kreaten liiketoiminnan
kannattavuuteen. Epäonnistumiset projekteissa ja projektinhallinnassa
sekä kehityshankkeiden toimeenpanossa voivat vaikuttaa esimerkiksi
projektien saatavuuteen tulevaisuudessa ja siten olennaisen haitallisesti
Kreaten liiketoimintaan. Kreaten projektien hallinnassa otetaan huomioon
myös tilaajien ja muiden kumppanien mahdolliset vastapuoli- ja
maksuvalmiusriskit.
Kreaten tärkeimmät tietojärjestelmät liittyvät tarjouslaskentaan,
projektiseurantaan, tietomallinnukseen, mittauksiin, palkanlaskentaan ja
rahaliikenteen hallinnointiin. Ongelmat Kreaten käyttämien
tietojärjestelmien toiminnassa voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti
Kreaten liiketoimintaan.
Onnettomuudet ja työtapaturmat ovat rakennustyömailla yleisempiä kuin
monilla muilla teollisuudenaloilla. Millä tahansa terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvällä riskillä voi toteutuessaan olla olennaisen
haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan,
liiketoiminnan tulokseen, maineeseen ja tulevaisuudennäkymiin.
Kreate käyttää projektien toteutuksessa sekä omia työntekijöitään että
alihankkijoita. Kreaten omien työntekijöiden tai sen käyttämien
alihankkijoiden tekemistä virheistä voi aiheutua yllättäviä ja
ennakoimattomia henkilö- tai esinevahinkoja kolmansille osapuolille
esimerkiksi tulipalojen tai maaperän painumisen ja siitä rakennuksille
mahdollisesti seuraavien vaurioiden seurauksena. Tällaisista virheistä voi
aiheutua Kreatelle yllättäviä ja ennakoimattomia lisäkustannuksia, joiden
suuruus voi olla hyvin merkittävä.   
Kreate altistuu toiminnassaan ympäristöriskeille. Merkittävimmät
ympäristöriskit liittyvät meluhaittoihin, pölyhaittoihin sekä ympäristölle
vaarallisten aineiden, erityisesti työkoneiden polttoaineiden, mahdolliseen
vapautumiseen. Millä tahansa ympäristövahinkoihin liittyvien
korvausvaatimusten tai sanktioiden riskillä voi toteutuessaan olla
olennaisen haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan, taloudelliseen
asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja maineeseen.
Taloudelliset ja rahoitusriskit   
Kreate altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto-, rahoitus- ja vastapuoli-
sekä maksuvalmiusriskeille, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus Kreaten
liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Konserni pyrkii suojautumaan
maksuvalmiuteen ja rahoitukseen liittyviin riskeihin erilaisin
sopimusjärjestelyin. Lisäksi konsernilla on käytössä eritasoisia sisäisiä
kontrolleja ja säännöllistä raportointia, millä pyritään ehkäisemään ja
havainnoimaan etenkin maksuvalmiuteen liittyviä riskejä.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä jonkin
rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän
arvonalentumisesta. Arvonalentumisen tarvetta omaisuuseristä arvioidaan
sekä yksittäin että ryhmän tasolla.
Kreaten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien
hyödykkeiden mahdollisilla arvonalentumisilla saattaa olla haitallinen
vaikutus Kreaten taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.
Lisätietoja konsernin rahoitusriskeistä löytyy myös tilinpäätöksen
liitetiedoista 3.4.
OSINGOT, OSINGONJAKOPOLITIIKKA JA
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS 
Kreaten tavoitteena on jakaa vähintään puolet Kreaten vuosittaisesta
nettotuloksesta osinkoina, ottaen huomioon Kreaten taloudellisen aseman,
rahavirrat sekä kasvumahdollisuudet. 
*Hallituksen ehdotus
4398046511148
Emoyhtiö Kreate Group Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat:
Voitto edellisiltä tilikausilta
2 442 650,16
Tilikauden voitto (tappio)
3 097 560,56
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
20 702 152,88
Jakokelpoinen oma pääoma
26 242 363,60
Emoyhtiö Kreate Group Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat
26 242 363,60 euroa. Hallitus ehdottaa 26.3.2026 kokoontuvalle
yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 vahvistettavan taseen perusteella
maksetaan osinkoa osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa
omistuksessa oleville osakkeille 0,60 euroa osakkeelta. Osinko
maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä.
Osingon ensimmäinen erä on 0,30 euroa osakkeelta ja se maksetaan
osakkeenomistajalle, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä maanantaina
30.3.2026 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osingon
ensimmäinen erä maksetaan tiistaina 7.4.2026.
Osingon toinen erä on 0,30 euroa osakkeelta ja se maksetaan lokakuussa
2026. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
toisen erän täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää syyskuun
kokouksessaan osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivän ja
maksupäivän.
Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 5.2.2026 yhtiön ulkopuolisessa
omistuksessa oli 8 751 383 osaketta, mitä vastaava osingon
kokonaismäärä on 5 250 829,80 euroa.
TULOSOHJEISTUS VUODELLE 2026
Kreate arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2026 kasvaa ja on 430–470
miljoonaa euroa (2025: 315 miljoonaa euroa) ja sen EBITA kasvaa ja on
15–18 miljoonaa euroa (2025: 10,2 miljoonaa euroa).
Ohjeistuksen perusteet:
Yhtiön ohjeistus perustuu vuonna 2026 realisoituvaksi odotettuun
tilauskannan määrään vuodenvaihteessa sekä yhtiön arvioon
kehitysvaiheessa olevien projektien siirtymisestä tilauskantaan. Yhtiön 
uusi kalliorakentamisen yksikkö tukee liikevaihdon ja EBITA:n kasvua.
Kasvun odotetaan jatkuvan myös Ruotsin markkinassa, mikä tukee yhtiön
kannattavuutta.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Tilikauden jälkeen uuden kalliorakentamisen yksikön johtajaksi ja Kreate
Group Oyj:n johtoryhmän uudeksi jäseneksi on nimitetty 2.1.2026 alkaen
Heikki Pöyhönen. 
Kestävyysraportti
Sisältö*
ESRS 2
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sivulla
BP-1
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
50 - 54
E3. IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
E4. IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien  ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2
Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
E1
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1. SBM-3
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
E1. IRO-1
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet
ja resurssit
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt
ja kokonaispäästöt
E2
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sivulla
E2. IRO-1
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus
pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E2-1
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E2-2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
E2-3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
E5
E5. IRO-1
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset
S1
S1. SBM-3
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
S1-10
Riittävä palkka
S1-11
Sosiaalinen suojelu
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
S2
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sivulla
S2. SBM-3
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
S2-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
S4
S4. SBM-3
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
S4-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus
S4-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
G1
G1. GOV-1
ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto-
ja valvontaelinten rooli
G1-1
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
G1-2
Suhteet toimittajiin
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
*Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Yleiset tiedot
Kestävyysraportin laadintaperiaatteet
Perustiedot
Kreate Group Oyj tytäryrityksineen muodostaa Kreate-konsernin (“Kreate”
tai “konserni”). Kreaten liiketoiminta koostuu infrarakentamisesta
Suomessa ja Ruotsissa. Raportointi kattaa koko konsernin ja kaikki
yritykset, joissa konserni omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia
äänivallasta, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu. 
Selvyyden vuoksi todettakoon, että kestävyysraportti kattaa Kreate Oy:n
31.12.2025 ostaman SRV Infra Oy:n tiedot tilannepäivältä 31.12.2025.
Kyseisen tilannepäivän mukaisia tietoja sovelletaan Kreate-konsernin
mittareiden esittämisessä. Tavoitteiden osalta vuoden 2025 toteumaluvut
on esitetty huomioimatta 31.12.2025 toteutetun yrityskaupan vaikutuksia
eli käytännössä vuoden lopun henkilöstömäärää on oikaistu. Näin vuoden
2025 toteumaluvut antavat lukijalle selkeämmän kuvan yhtiön todellisesta
suoriutumisesta tavoitteita vasten tilikauden aikana.
Kreate omistaa 50 prosenttia yhteisyritys KFS Finland Oy:stä (”KFS”) ja
taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden KFS:n
tuloksesta ja taseesta pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä. Yhdistelyn
laadintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen
kohdassa  7. Konsernin rakenne. Kestävyystietojen raportoinnissa tämän
omistuksen mukaista osuutta KFS:n kestävyystiedoista ei ole sisällytetty
Kreaten omiin kestävyystietoihin, vaan KFS on huomioitu osana
arvoketjua. Esimerkiksi KFS:n Scope 1 ja Scope 2 -päästöt huomioidaan
Kreaten arvoketjun päästöissä (Scope 3).
Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain osana Hallituksen
toimintakertomusta. Raportointijakso on sama kuin taloudellisessa
raportoinnissa eli tilikausi 1.1.2025–31.12.2025. Eri aihealueita koskevat
raportointiperiaatteet esitetään kunkin osion lopuksi. Mittareiden laajuus
on Kreate-konserni, johon sisältyy 31.12.2025 alkaen Kreate Oy:n ostama
SRV Infra Oy.
Laatimisperusta
Kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin
(Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja sen
sisältö vastaa kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability
Reporting Standards, ESRS). 
Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat
kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiin. Analyysi katselmoidaan
vuosittain ja päivitetään tarvittavilta osin vastaamaan yhtiön toiminnassa,
arvoketjussa tai liikesuhteissa tapahtuneita muutoksia. Lisätietoa
kaksinkertaisen olennaisuuden analyysistä ja sen tuloksista löytyy sivulta
50 alkaen.
Yhtiö esittää mittarit, niiden laatimisperusteet sekä tarvittaessa arvoketjun
tietojen estimointiin käytetyt epäsuorat lähteet kunkin standardin lopuksi
kohdassa Mittareiden laatimisperiaatteet. Mikäli kestävyystietojen
laatimisessa ja esittämisessä tapahtuu muutoksia edelliseen
raportointikauteen verrattuna yhtiö kuvaa muutokset ja niiden syyt
kyseisten tietojen esittämisen yhteydessä. Mikäli yritys havaitsee
aikaisemmilla kausilla olennaisia virheitä, yhtiö ilmoittaa virheestä, sen
luonteesta sekä mahdolliset korjaavat tiedot kyseisten tietojen esittämisen
yhteydessä. 
Tietyt kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on varmentanut (rajoitettu
varmennus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab. Varmennus
toteutettiin kansainvälisten varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) ja
ISAE 3410 mukaisesti. 
Kestävyyden hallinto
Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyyden hallinnosta. Hallinto- ja
valvontaelinten tehtäviä, kokoonpanoa, monimuotoisuutta, osaamista sekä
sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan periaatteita
on kuvattu tässä kestävyysraportissa siltä osin kuin ne liittyvät
kestävyysasioihin.
Kestävyyden hallinto Kreatessa
Kreate on perustettu vuonna 2014, kun se muodostettiin yhdistämällä
kolme infrarakentamisyhtiötä: Fin-Seula Oy, Kesälahden Maansiirto Oy ja
Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Myöhemmin konserniin on yritys- ja
liiketoimintakauppojen myötä yhdistynyt vielä Railtek-yhtiöt, Varkauden
louhinnan liiketoiminta, ruotsalainen Bror Bergentreprenad AB ja
viimeisimpänä SRV Infra Oy. Konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj
listautui Helsingin pörssiin helmikuussa 2021. Listautumisen myötä yhtiön
hallinnon ammattimaisuus on kehittynyt aiempaan nähden. Kehitys näkyy
muun muassa käytössä olleiden toimintatapojen ja periaatteiden
kirjaamisena virallisiksi politiikoiksi ja toimintaohjeiksi sekä niiden
systemaattisessa jalkauttamisessa ja raportoinnissa. Hallinnon
ammattimaisuuden kehityksestä huolimatta Kreatella ei ole toistaiseksi
käytössään systemaattisia due diligence -prosesseja mahdollisten ja
tosiasiallisten ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten
tunnistamiseen, arvioimiseen, priorisointiin ja seurantaan.
Vastuullinen ja eettinen toiminta sekä lakien noudattaminen ovat Kreate-
konsernissa liiketoiminnan perusta. Vastuu kestävyysasioissa on
hallituksella, toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä. Kreaten toimintatavat
perustuvat lainsäädännön sekä yhtiön toimintaohjeiden ja politiikkojen
noudattamiseen. Yhtiön yrityskulttuurissa heijastuu arvojen mukainen reilu
toimintatapa ja yhtiössä on käytössä konsernilaajuiset eettiset
toimintaohjeet.
Kestävyysasioita hallitaan aktiivisesti usealla eri tavalla ja yhtiön eri tasolla
kestävyysasian luonne huomioiden. Positiivisia kestävyysvaikutuksia
tuetaan ja kehitetään ja toisaalta negatiivisia vaikutuksia pyritään
estämään ja hallitsemaan noudattamalla yhtiön määrittämiä prosesseja ja
toimintaperiaatteita. Kestävyysriskejä hallitaan osana yhtiön
riskienhallintaprosesseja ja kestävyydestä nouseviin mahdollisuuksiin
pyritään vastaamaan muun muassa kehittämällä yhtiön liiketoimintaa ja
tarkastelemalla valittua strategiaa säännöllisesti suhteessa
toimintaympäristön muutoksiin.
Kestävyysasioita hallitaan myös tavoiteasetannan kautta, jotka on viestitty
vastuullisuustavoitteiden muodossa. Vastuullisuustavoitteet on asetettu
peilaten niitä Kreaten liiketoimintaan, strategiaan ja kestävyysasioiden
olennaisuusanalyysiin. Kestävyysseikat huomioivat niin vaikutukset, riskit
kuin mahdollisuudetkin. Kestävyystavoitteiden teemat jakautuvat yhtiön
omaan toimintaan, jalanjäljen pienentämiseen ja kädenjäljen
kasvattamiseen (vastuullisuustavoitteista lisätietoa s. 56).
Kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä
niiden hallintakeinoista on kerrottu aihekohtaisesti Kestävyysraportin
ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallinnointia koskevissa osioissa sekä
Hallituksen toimintakertomuksen osiossa Lähiajan riskit ja
epävarmuustekijät.
Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
Kreate noudattaa yhtiön hallinnoinnissa Suomen lakeja, erityisesti
osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja
säädöksiä ja määräyksiä, sekä Nasdaq Helsingin sääntöjä ja suosituksia
niiden pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin. Suomalaisena pörssiyhtiönä Kreate
Group Oyj noudattaa 1.1.2025 voimaan tullutta
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia,
joka antaa pörssiyhtiöille hyvää hallinnointia koskevat suositukset. Selvitys
yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä esitetään osana yhtiön
vuosikertomusta. Koodi on saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi.
Kreate ei tällä hetkellä poikkea koodin määräyksistä.
Kreate-konsernin hallinnosta vastaa hallitus ja toimitusjohtaja. Hyvä
hallintotapa varmistetaan laadukkaalla johtamisella, joka sisältää muun
muassa selkeästi määritetyt vastuut, yhdenmukaiset työmaaprosessit,
systemaattisen ja kattavan raportoinnin, laatujärjestelmän ja tavat toimia.
Toimintaa seurataan, ohjataan ja valvotaan myös sisäisillä kontrolleilla ja
sisäisellä valvonnalla. Yhtiön ulkoisesta tarkastuksesta vastaa yhtiön
tilintarkastaja. Kestävyysraportoinnin tarkastuksesta vastaa ulkoinen
varmentaja.
Hallitus
Kreaten hallitus on yhtiön ylin kestävyydestä vastaava taho, joka vastaa
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta. Hallitus muun
muassa vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat eettiset
toimintaohjeet ja keskeisimmät politiikat ja suunnitelmat kuten tiedonanto-
ja riskienhallintapolitiikan, ja hyväksyy mm. hankintoihin liittyvät
hyväksymisrajat ja -valtuudet. Kreaten hallituksen vastuulla on vahvistaa
yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa sekä valvoa tavoitteiden
toteutumista. Toimintaperiaatteita ja tavoitteita päivitetään, mikäli
toimintaympäristössä tapahtuu reagointia vaativia muutoksia ja keskeiset
politiikat katselmoidaan vuosittain.
Kestävyys on sisällytetty hallituksen hyväksymään yhtiön strategiaan ja
liiketoiminnan kehitykseen, riskienarviointeihin sekä vuotuisiin
toimintasuunnitelmiin. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin vuosittain ja
käsittelee säännöllisesti kestävyyteen liittyviä asioita ja näkökulmia,
esimerkiksi työturvallisuutta seurataan kuukausittain. Tarvittaessa hallitus
kuulee sekä sisäisiä että ulkoisia vastuullisuusasiantuntijoita.
Hallitus kokoontui tilikauden 2025 aikana 16 (2024: 12) kertaa ja käsitteli
kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:
Strategia ja sen toteuttaminen (esittelijänä toimitusjohtaja)
strategian välitarkastelu, vuosisuunnittelu ja skenaariotyö
SRV Infra Oy:n osto
Kestävyysraportointi ja vastuullisuustavoitteet
Siirtymäsuunnitelman hyväksyminen (2024 raportti) ja
etenemisen seuranta (2025 raportti)
Kestävyysraportoinnin prosessin sekä sisällön läpikäynti
(2024 raportti)
Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin vahvistaminen
(2025 raportti)  Vastuullisuustavoitteiden vahvistaminen
vuodelle 2025 ja 2026
Vuoden 2024 raporttia ja vuoden 2025 tavoitteita koskevissa
asioissa esittelijänä sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö)
Vuoden 2025 raporttia ja vuoden 2026 tavoitteita koskevissa
asioissa esittelijänä talousjohtaja
Operatiivinen raportointi (esittelijänä toimitusjohtaja)
Vuoden 2024 kestävyysraportin hyväksyminen osana yhtiön
toimintakertomusta ja tilinpäätöstä
Vastuullisuuskatsaukset neljännesvuosittain integroituna
yhtiön ulkoisen raportoinnin aikatauluun
Työturvallisuusraportti osana hallituksen kuukausimateriaalia
Politiikat (esittelijänä talousjohtaja)
Hallitus päätti useiden yhtiössä noudatettavien politiikkojen ja
ohjeiden päivittämisestä ja vahvisti päivitetyt politiikat.
Muut kestävyysaiheet
Henkilöstöasioiden ja osaamisen kehittämisen katsaukset
sekä työturvallisuus ja viestintä (esittelijänä henkilöstöjohtaja)
Tietoturva- ja tietosuoja sekä kyberturvallisuus (esittelijänä
tietohallintopäällikkö)
Lisäksi hallitus käsittelee jokaisessa kokouksessa henkilöstöön/
osaamiseen/yhtiön tilaus- ja tarjontakantaan liittyviä asioita, jotka voidaan
tulkita kestävyysasioiksi.
Hallituksen jäseninä toimivat koko tilikauden 2025 ajan Petri Rignell
(puheenjohtaja), Jussi Aine, Timo Kohtamäki, Timo Pekkarinen, Elina
Rahkonen ja Petra Thorén.
Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus
2025
2024
Jäseniä, puheenjohtaja mukaan lukien (lkm)
6
6
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet (lkm)
0
0
Työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus
0
0
Hallituksen sukupuolijakauma, naisia (%)
33 %
33 %
Yhtiöstä riippumattomat jäsenet (%)
100 %
100 %
Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomat
jäsenet (%) 
67 %
67 %
Hallituksen valiokunnat
Hallituksen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi hallitus on
nimittänyt keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja palkitsemis- ja
nimitysvaliokunnan. Hallituksen valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa
hallituksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, vaan ne avustavat hallitusta
tällaisten asioiden valmistelussa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti
toiminnastaan hallitukselle. Hallitus hyväksyy valiokuntien kirjalliset
työjärjestykset vuosittain.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät määräytyvät osakeyhtiölain ja
työjärjestyksen mukaisesti. Tarkastusvaliokunta valmistelee esimerkiksi
taloudelliseen raportointiin ja kestävyysraportointiin, riskienhallintaan,
lähipiiritoimien seurantaan ja arviointiin, tilintarkastajiin ja
kestävyysvarmentajiin, sisäiseen tarkastukseen sekä lakien ja määräysten
noudattamiseen liittyviä asioita. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme
hallituksen jäsentä. Kreaten hallitus nimittää tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajan sekä jäsenet. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava
riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan
tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Vähintään
yhdellä valiokunnan jäsenellä on oltava asiantuntemusta laskentatoimesta
tai tilintarkastuksesta.   
Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty kirjallisessa
työjärjestyksessä. Valiokunta valmistelee Kreaten hallituksen jäsenten
sekä toimitusjohtajan ja Kreaten muun johtoryhmän palkitsemis- ja
nimitysasioita sekä Kreaten noudattamia palkitsemisen periaatteita.
Valiokunta avustaa hallitusta toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraan
raportoivien johtoryhmän jäsenten toiminnan arvioinnissa ja
palkitsemisessa, identifioi henkilöt, jotka olisivat päteviä toimimaan
Kreaten toimitusjohtajana ja antaa hallitukselle suosituksensa
toimitusjohtajan valinnasta. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee
myös Kreaten yhtiökokoukselle esitettävän toimielinten
palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin sekä hallituksen jäseniä
koskevan ehdotuksen. Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme
hallituksen jäsentä. Kreaten hallitus nimittää valiokunnan puheenjohtajan
sekä jäsenet.
Hallituksen tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden 2025 aikana 4 (2024:
4) kertaa ja käsitteli kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:
vuoden 2024 kestävyysraportti ja siitä saatu palaute 
sisäisen tarkastuksen järjestäminen
sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma ja raportit
riskien hallinta ja taloudellinen raportointi ja raportoinnin
laadintaperiaatteet
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Kreaten toimitusjohtaja vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja vastuullisuuden
johtamisesta läpi konsernin kaikissa liiketoiminnoissa ja tukifunktioissa
hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.  Toimitusjohtaja vastaa siitä,
että toimintoja johdetaan strategian mukaisesti kestävyysnäkökulmat
huomioiden. Vastuullisuuden toteuttamisesta vastaavat toimitusjohtajan
lisäksi muut johtoryhmän jäsenet, kukin oman liiketoimintansa tai
tukiorganisaationsa puitteissa. Lisäksi liiketoimintayksiköt ja tukifunktiot
tekevät tiivistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kreaten talousjohtaja vastaa kestävyysraportoinnin toteuttamisesta ja
kestävyystavoitteiden seurannasta. Talousjohtaja raportoi johtoryhmälle
kestävyyteen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista sekä kestävyystavoitteiden edistymisestä. Johtoryhmä
osaltaan käsittelee ja hyväksyy kestävyysasiat ennen kuin talousjohtaja ja
hänen alaisuudessaan työskentelevä sijoittajasuhde- ja
vastuullisuuspäällikkö esittelevät ne hallitukselle.
Talousjohtaja esittelee hallitukselle kestävyyskatsauksen joko yksin tai
yhdessä yhtiön sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikön kanssa.
Talousjohtaja raportoi hallitukselle viipymättä kaikista yhtiöön merkittävästi
vaikuttavista kestävyyteen liittyvistä riskeistä.
Johtoryhmätason vastuu yhtiön kestävyysraportoinnista on
talousjohtajalla. Talousjohtajan organisaatiossa on sijoittaja- ja
vastuullisuuspäällikkö, jonka tehtäviin kuuluvat kestävyysvaatimusten
seuranta, kestävyystietojen kerääminen organisaation sisällä ja
kestävyysraportin koostaminen. Raportointiin osallistuu myös
henkilöstöhallinnon ja teknisen toimiston asiantuntijoita, esimerkiksi
henkilöstöpäällikkö, työturvallisuuspäällikkö ja ympäristöpäällikkö.
Talousjohtaja ja sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö johtavat Kreaten
vastuullisuustyöryhmää, johon kuuluu yhtiön henkilöstöhallinnon,
ympäristön, kiertotalouden, laadun ja talouden asiantuntijoita. Vuonna
2025 työryhmän toiminta on keskittynyt kestävyysraportointia koskevan
lainsäädäntömuutosten seuraamiseen sekä audit trailin kehittämiseen.
Johtoryhmän jäsenet ja heidän tiimiensä jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä
läpi organisaatiorajojen. Esimerkkeinä tällaisista toiminnoista voidaan
mainita mm. seuraavat: henkilöstöjohtaja vastaa yhdessä
liiketoimintajohtajien kanssa siitä, että henkilöstön osaaminen vastaa
liiketoiminnan tarpeita. Teknisen toimiston johtaja ja liiketoimintajohtajat
puolestaan vastaavat siitä, että yhtiön alihankkijoilta ja muilta
yhteistyökumppaneilta edellytetään uusissa sopimuksissa vastuullista
toimintatapaa ja sitoutumista Kreaten eettisiin periaatteisiin.
Hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa
Kreaten hallituksen jäsenten kestävyysosaaminen varmistetaan muun
muassa säännöllisillä vuosikellon mukaisilla kestävyys-, ympäristö- ja
compliance -katsauksilla, joiden avulla hallituksen jäsenet saavat tietoa
yhtiön kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista, sekä yhtiön kestävyystavoitteiden edistymisestä.
Katsaukset antavat Kreaten sisäiset eri alojen asiantuntijat. Hallitus ja sen
valiokunnat voivat tarvittaessa hankkia myös ulkopuolista asiantuntija-
apua kestävyysasioissa. Useilla hallituksen jäsenillä on vuosien kokemus
operatiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevista
kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Hallituksen jäsenten olennainen työkokemus ja luottamustoimet on esitetty
yhtiön verkkosivuilla.
Lisäksi yhtiön tilintarkastaja antaa hallitukselle vähintään kahdesti
vuodessa katsauksen sekä yhtiön tilanteesta että sääntely-ympäristön
näkökulmasta sisältäen myös kestävyysnäkökulmat.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista
hallituksen tekemän ehdotuksen perusteella. Hallituksen palkitseminen ei
ole sidottu yhtiön suoriutumiseen, vaan käytössä on kiinteä
kuukausipalkkio.
Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkan ja
palkkiot sekä johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat yleiset
periaatteet. Hallitus hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemisjärjestelmien
rakenteen, kohderyhmän, periaatteet ja sovellettavat mittarit sekä
mittareiden kulloisetkin tavoitearvot. Hallituksen palkitsemis- ja
nimitysvaliokunta avustaa hallitusta toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle
suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten toiminnan arvioinnissa ja
palkitsemisessa.
Vuonna 2025 yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioissa
ei huomioitu ilmastoon liittyviä näkökohtia.
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmässä vuonna 2025
tulospalkkion enimmäismäärä on 77 prosenttia kiinteästä peruspalkasta
luontoisetuineen. Tulospalkkiojärjestelmässä hallituksen asettamina
kriteereinä vuodelle 2025 olivat Yhtiön kannattavuusmittarit (90 %
painoarvolla), käyttöpääoman hallinnan mittarit (5 %) sekä
työturvallisuuden mittarit (5 %).
Muut johtoryhmän jäsenet ovat vuodelta 2025 oikeutettuja tulospalkkioon,
jonka suuruus on enimmillään 77 prosenttia kiinteästä peruspalkasta
luontoisetuineen. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu Kreaten taloudelliseen
tulokseen, käyttöpääoman hallintaan ja työturvallisuuden mittariin.
Tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä on, että Kreatelle asetetut
keskeiset tulostavoitteet saavutetaan. Tulospalkkiojärjestelmä on
voimassa vuoden kerrallaan ja hallitus päättää palkkiojärjestelmän
jatkamisesta erikseen vuosittain. Lisätietoja palkitsemisesta löytyy yhtiön
toimielinten palkitsemisraportista sekä yhtiön kotisivuilta.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kreaten kestävyysraportoinnissa noudatetaan Kreaten yhteisiä
lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
periaatteita ja prosesseja. Näitä prosesseja ei ole kattavasti dokumentoitu.
Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa Kreaten talousjohtaja
organisaatioineen. Raportointidatan keräämiseen ja raportointiin osallistuu
laaja joukko asiantuntijoita muun muassa henkilöstöhallinnon ja teknisen
toimiston organisaatiosta.
Yhtiö on määritellyt kestävyysraportointia koskevat vastuut osa-alue- ja
henkilötasolla. Kreate on sisällyttänyt raportoitavan tiedon tuottamiseen
tarvittavat kyvykkyydet kestävyysasioiden raportointiin osallistuvien
avainhenkilöiden työkuvauksiin sekä kriittisiin tiedonhankintaprosesseihin.
Yhtiö kehittää jatkuvasti prosessejaan sitä mukaa, kun
kestävyysraportointi kehittyy ja raportointivaatimukset vakiintuvat.
Kreaten johtoryhmän jäsenet vastaavat liiketoiminnasta sekä kriittisistä
tukitoiminnoista, kuten henkilöstöhallinnosta ja teknisestä toimistosta.
Johtoryhmän jäsenet vastaavat siitä, että prosessiympäristö pystyy
tuottamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvästi. Sisällöllinen
vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin aikataulujen
noudattamisesta ja toimittamisesta kestävyysraportointiin on
kestävyysraportointiin osallistuvilla määritellyillä työrooleilla.
Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen,
analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen tunnistettuihin riskeihin. Riskit
on tunnistettu vuoden 2024 ensimmäisen raportointikerran kokemusten
sekä varmentajalta saadun palautteen perusteella. Riskeiksi on tunnistettu
muun muassa tiettyjen tietopisteiden keräämiseen liittyvät haasteet, minkä
seurauksena näiden tietojen kattavuudessa, oikeellisuudessa ja laadussa
on epävarmuustekijöitä. Riskeiksi on tunnistettu myös puutteet kattavan
dokumentaation ja läpinäkyvän audit trailin toteuttamisessa sekä yhtiön
työhön käytettävissä olevien resurssien määrä ja raportointiaikataulu.
Tiukasta aikataulusta ja rajallisista resursseista huolimatta Kreate on
päättänyt priorisoida henkilöstöön liittyvien raportointivaatimusten
täyttämistä ja olla käyttämättä tämän osalta täysimääräistä mahdollisuutta
siirtymäsäännösten hyödyntämiseen. 
Kreate pyrkii pienentämään tiedon kattavuus- ja laaturiskiä muun muassa
aktiivisella viestinnällä tietojen keruun yhteydessä. Raportoitavan sisällön
oikeellisuuden ja laadun varmistamiseksi käytetään Kreaten sisäisiä
kontrolleja, jotka tarkoittavat esimerkiksi aihealueen asiantuntijan arviota
ja tarkistuskyselyitä sekä manuaalista täsmäytystä niiden tietojen osalta,
joissa täsmäytys on mahdollista. Näitä sisäisiä kontrolleja ei ole kattavasti
dokumentoitu.
Toimenpiteistä huolimatta raportoidut tiedot eivät ole kaikilta osin niin
kattavia ja laadukkaita kuin yhtiö toivoisi. Mittareiden osalta laatua
heikentävät esimerkiksi arvioiden käyttö, jos ensisijaista tietoa ei ole
saatavilla. Mittareihin liittyvät rajoitteet ja epävarmuudet on kuvattu kunkin
standardin lopussa mittareiden laskentaperiaatteet-osiossa.
Vuoden 2025 raportissa yhtiö on kiinnittänyt edellisvuotta enemmän
huomiota dokumentaation ja audit trailin läpinäkyvyyden kehittämiseen
viestimällä raportoinnista vastaaville aktiivisesti dokumentaation
tärkeydestä. Resurssointiin ja aikatauluun liittyviä riskejä yhtiö hallitsee
hyvällä etukäteissuunnittelulla.
Kreatella ei ole omaa sisäisen valvonnan yksikköä, vaan yhtiö järjestää
sisäisen tarkastuksen ulkoistettuna ostopalveluna. Sisäistä tarkastusta on
kohdennettu yhtiön ydinprosesseihin, kuten tarjouslaskentaan,
hankintoihin sekä taloudelliseen raportointiin. Sisäisen tarkastuksen
tekemien valvontojen tuloksia seurataan johtoryhmässä ja hallituksessa
vuosittain ja valvontaa ohjataan Kreaten hallituksessa ja
tarkastusvaliokunnassa. Vuonna 2025 sisäisen valvonnan pääpaino oli
työturvallisuuden prosesseissa. Sisäistä valvontaa ei ole kohdistettu
vuoden 2025 kestävyysraportin kontrollien ja käytänteiden valvontaan.
Yhtiö raportoi kestävyysraportoinnista hallitukselle säännöllisesti,
vähintään kerran vuodessa tai aina tarvittaessa. Raportointi sisältää
raportointiprosessiin liittyviä näkökulmia kattaen niin lainsäädännön
vaatimukset, raportoinnin vaatimat resurssit sekä yhtiön raportoinnin
tason, havainnot ja kehityskohteet sekä yhtiön tahtotilan raportoinnin
kehittämisestä. 
Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia 
Liiketoimintamalli
Kreate on suomalainen vaativaan infrarakentamiseen keskittyvä konserni.
Kreaten palvelutarjonta jakautuu väylärakentamiseen ja
taitorakentamiseen. Väylärakentamiseen kuuluu ratarakentaminen sekä
teiden ja katujen rakentaminen. Taitorakentamiseen kuuluvat
sillanrakentaminen ja -korjaus, pohja- ja insinöörirakentaminen,
erikoispohjarakentaminen sekä Ruotsin liiketoiminta, joka koostuu
vaativasta kallio-, betoni-, maa- ja pohjarakentamisesta. Lisäksi Kreate
tarjoaa kiertotalouspalveluja Suomessa. 31.12.2025 toteutetun SRV Infra -
yrityskaupan jälkeen konsernin palvelutarjontaan kuuluu myös
maanalainen kalliorakentaminen Suomessa.
Kreaten liiketoiminnassa korostuvat projektinjohtotehtävät. Kreaten
ydintoimintoihin kuuluvat mm. tarjouslaskenta, suunnittelu ja
projektinjohto. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja
puolet työntekijöitä. Kreate hyödyntää projektien toteutuksessa myös
paljon alihankkijoita. Osassa hankkeita Kreate voi toimia myös itse
alihankkijana. Kreaten liiketoiminnan suurimmat riskit ja mahdollisuudet
liittyvät tarjouslaskennan ja projektin toteuttamisen onnistumiseen.
Henkilöstön ja alihankkijoiden osaaminen onkin yksi yhtiön
kestävyysraportin pääteemoista.
Vuonna 2025 yhtiön liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa. Yhtiön koko
liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin ja sen
pääluokka on F. Noin kaksi kolmasosaa Kreaten liikevaihdosta tulee
julkisilta tilaajilta (valtio sekä kaupungit ja kunnat). Nämä tilaukset
koskevat usein rata-, tie- sekä siltahankkeita, tukien yhtiön tavoitetta, että
neljäsosa konsernin liikevaihdosta tulisi raideympäristössä tehtävistä
töistä. Noin kolmasosa liikevaihdosta tulee yksityiseltä sektorilta, jossa
korostuvat vihreään siirtymään liittyvät teollisuusinvestoinnit, sisältäen
myös datakeskukset. Sekä julkisen että yksityisen puolen hankkeet ovat
osa kriittistä infrastruktuuria, jotka mahdollistavat mm. kestävyyteen,
huoltovarmuuteen ja puolustukseen liittyvää kehitystä.
Vuonna 2025 konsernin liikevaihdosta 84 % prosenttia tuli Suomesta ja 16
% Ruotsista. Suomen infrarakentamisen markkina on noin 9,5 miljardia
euroa, Ruotsin infrarakentamisen markkina on noin 20 miljardia euroa.
Kreatelle soveltuva markkina on yhtiön arvion mukaan yhteensä noin 8
miljardia euroa. Kreate on arvionsa mukaan alan johtava toimija
Suomessa erityisesti silta- ja pohjarakentamisessa niin volyymillä kuin
osaamisellakin mitattuna.
Kreate-konsernin muodostaa konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj
yhdessä 100 prosenttisesti omistamansa tytäryhtiön Kreate Oy:n ja 75
prosenttisesti omistamansa Kreate Sverige Holding AB:n kanssa. Kreate
Oy omistaa SRV Infra Oy:n ja Kreate Sverige Holding AB omistaa Kreate
Sverige AB:n. Lisäksi konsernilla on suomalainen yhteisyritys KFS Finland
Oy, jossa konsernin omistus on 50 prosenttia.
Kreatella oli vuoden 2025 lopussa 706 työntekijää, joista 589 oli
Suomessa ja 117 Ruotsissa. Suomen henkilöstöstä 105 tuli osaksi
Kreatea 31.12.2025, kun Kreate Oy osti SRV Infra Oy:n koko
osakekannan. Näiden kaupan mukana tulleiden henkilöiden integroiminen
osaksi Kreatea on kestävyyden kannalta olennainen asia – he tuovat lisää
toteuttamisresursseja, osaamista ja referenssejä. Integraatiossa
epäonnistuminen voisi tarkoittaa, että he eivät sitoutuisi yhtiöön ja yhteisiin
toimintatapoihin, mikä voisi johtaa lähtövaihtuvuuden kasvuun ja uuden
yrityskaupalla saadun liiketoiminnan epäoptimaaliseen kehitykseen.
Toimintaympäristö, vertailukehikko ja vaikutusten arvioinnin
lähtökohdat
Kreaten pääkonttori on Suomessa ja yhtiö on listattuna Helsingin
pörssissä. Kreate tulkitsee toimintaympäristönsä peruskehyksen
muodostuvan pääkonttorimaan lainsäädännön, asetusten ja vaatimusten
kautta. Näitä vaatimuksia käytetään lähtökohtaisena viitekehyksenä
arvioitaessa yhtiön toimintaan liittyviä kestävyyteen kohdistuvia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Yhtiö tulkitsee myös kaavoitukseen kuuluvat asiat osaksi
toimintaympäristöään. Kaavoitukseen liittyvät maankäyttöä koskevat
arvovalinnat ja päätökset tehdään pääsääntöisesti yhtiön
vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Mikäli Kreate harjoittaisi
merkittävää omaa hankekehitystä, kaavoituksesta vastaavat tahot voisivat
kuulua yhtiön arvoketjuun.
Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia voi syntyä myös tilanteissa, joissa
toimitaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Esimerkiksi
kasvihuonekaasupäästöt, luonnonvarojen käyttö ja työturvallisuuteen
liittyvät riskit voivat olla vaikutuksia, vaikka toiminta täyttäisi kaikki
lakisääteiset vaatimukset. Kreate tunnistaa ja kuvaa tällaiset vaikutukset ja
arvioi niiden olennaisuutta kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
mukaisesti vaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella ja
vastaavasti riskien ja mahdollisuuksien osalta taloudellisen vaikutuksen
suuruuden ja todennäköisyyden perusteella.
Kreate ei lähtökohtaisesti käsittele lakisääteisten vähimmäisvaatimusten
täyttämistä itsessään positiivisena vaikutuksena. Positiivisina vaikutuksina
pidetään toimia ja käytäntöjä, jotka ylittävät sovellettavan vähimmäistason
tai parantavat ihmisten tai ympäristön tilaa suhteessa vallitsevaan
normitasoon.
Arvoketjussa vaikutuksia arvioidaan tapauskohtaisesti myös suhteessa
kansainvälisesti tunnustettuihin normeihin ja periaatteisiin, erityisesti
silloin, kun paikallinen lainsäädäntö tarjoaa heikomman suojan kuin
EU:ssa sovellettavat vaatimukset. Näin varmistetaan, että vaikutusten
arviointi ei perustu yksinomaan paikallisen sääntelyn tasoon.
Arvoketju_2.jpg
Arvoketju
Kreaten arvoketjuun kuuluvat materiaalituotantoon ja jalostukseen liittyvät
toimijat, Kreaten alihankkijat, tilaajat sekä loppukäyttäjät.
Arvoketjun alkupäässä on materiaalin keruu, valmistus ja jalostus. Tähän
arvoketjun osaan kohdistuvat suurimmat negatiiviset vaikutukset ja riskit,
sillä toimintaa tapahtuu myös maissa, joiden lainsäädännön taso ei ole
yhtä suojaava kuin Suomessa ja Euroopassa. Kreatella ei ole juurikaan
näkyvyyttä tähän arvoketjun osaan, eikä Kreatella lähtökohtaisesti ole
suoria sopimussuhteita heidän kanssaan. Kreate ostaa materiaalit
tukkureiden kautta ja vaatii tuotteilta aina asianmukaiset
alkuperämaatodistukset ja muut tarvittavat tiedot. Yhtiöllä ei ole
konsernissa keskitettyä hankintaa, vaan työmaat tekevät itse suoraan
tilaukset yhtiön hyväksymien kumppaneiden kanssa.
Kreaten alihankkijoiden keskeisin ryhmä ovat Kreaten työmaalla toimivat
alihankkijat. Kreatella työllistää paljon eri alihankkijoita ympäri Suomen
erityyppisissä kohteissa, eikä yhtiö ole riippuvainen yksittäisistä
alihankkijoista. Yhtiön merkittävin alihankkija on KFS Finland Oy, josta
Kreate omistaa 50 %. KFS Finland on Suomessa
erikoispohjarakentamisen markkinajohtaja, ja heidän osaamisensa on
olennainen osa Kreaten osaamiskyvykkyyttä. Työturvallisuudesta
vastaavana tahona Kreate vastaa aina alihankkijoidensa sekä kaikkien
muidenkin työmaallaan toimivien tahojen turvallisuudesta. Kreate vaatii
sopimuksissaan alihankkijoitaan sitoutumaan eettisiin toimintatapoihin.
Kreate pyrkii turvaamaan tärkeän alihankintaresurssin saatavuuden
toimimalla itse suoraselkäisesti ja mutkattomasti mm. maksuehtojen
suhteen. Kreaten toiminnallisena tavoitteena on olla halutuin
infrakumppani (ks. kohta strategia).
Kreaten henkilöstö ja sen osaaminen on yhtiön keskeisin tuotantopanos.
Yhtiö pyrkii turvaamaan osaajin saatavuuden asemoimalla itsensä
parhaaksi paikaksi infran parhaille osaajille. Tähän liittyy muun muassa
yhtiön toimintatavat vallan ja vastuun jakamisesta, osaamisen
kehittämisestä sekä kannustavasta kokonaispalkitsemisesta. Henkilöstön
tyytyväisyys, eNPS, vuonna 2025 oli 67. Tähän arvoketjun osaan
kohdistuu eniten positiivisia vaikutuksia.
Kreaten tilaajat koostuvat sekä julkisista että yksityisistä toimijoista.
Vuoden 2025 liikevaihtojakauma asiakasryhmittäin oli: valtio 47 %, kunnat
ja kaupungit 17 % ja yksityinen sektori 36 %. Julkisten tilaajien hankkeissa
korostuvat rata-, väylä- ja siltahankkeet. Yksityisten tilaajien hankkeissa
korostuvat etenkin teollisuushankkeet, sisältäen myös datakeskukset.
Kreate pyrkii turvaamaan asemansa pidettynä kumppanina kuuntelemalla,
ymmärtämällä ja vastaamalla asiakkaan tarpeisiin mutkattomasti ja
ammattimaisesti. Kreaten tilaajatyytyväisyys (tilaaja NPS) oli vuonna 2025
todella korkea 86, ylittäen selvästi yhtiön tavoitteen.
Loppukäyttäjiin kuuluvat laajasti kaikki rakentamaamme infraa käyttävät
henkilöt. Kreatella ei ole erityisiä toimintatapoja loppukäyttäjiin liittyen,
rakennamme tilaajien vaatimusten mukaisesti käyttäjilleen turvallisia ja
laadukkaita ratkaisuja. Loppukäyttäjiin kohdistuu positiivisia vaikutuksia
muun muassa paremman turvallisuuden ja helpomman liikkumisen
ansiosta.
Strategia
Kreaten missiona on rakentaa kestävää infraa ja tehdä tästä maasta
parempaa joka päivä. Yhtiön strategiana on keskittyä selektiivisesti
vaativaan infrarakentamiseen Suomessa ja Ruotsissa, toimien samalla
kevyellä taseella ja erinomaisella rahavirran hallinnalla. Kreate keskittyy
erityisesti kannattavuuden parantamiseen strategiakaudella 2024–2027.
Lisäksi yhtiö pyrkii kasvattamaan liikevaihtoa 5-10 % vuosittain.
Yhtiön toiminnallisina tavoitteina on olla:
paras paikka infran parhaille osaajille
halutuin infrakumppani
johtavien toimintojen joukossa kaikissa liiketoiminnoissamme: kasvua
haetaan erityisesti rata- ja raitiotieliiketoiminnasta sekä Ruotsista
prosesseiltaan ketterä
Toiminnalliset tavoitteet ovat hyvin linjassa kestävyysraportin
kaksinkertaisen olennaisuuden tulosten kanssa. Nämä teemat nousevat
esiin muun muassa seuraavissa aiheissa: henkilöstö ja osaaminen,
työntekijöiden sekä tilaajien tyytyväisyys sekä liiketoimintamahdollisuudet
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös prosessien ja riskienhallinnan
merkitys on suuri etenkin tosiasiallisten ja mahdollisten negatiivisten
vaikutusten mitigoinnissa, oli kyse taloudellisesta tai ympäristöä ja
yhteiskuntaa koskevista vaikutuksista.
Kestävyysaiheiden suhde yhtiön strategiaan ja
liiketoimintamallin resilienssi
Yhtiön liiketoiminnan ydinosaamista on vaativien infrakohteiden
projektinhallinta ja -johto sekä tietyt vaativat rakentamisen lajit. Kreaten
henkilöstöstä noin puolet on toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä.
Hankkeilla on tyypillistä, että Kreate hoitaa projektinjohdon sekä
vaativimmat työlajit, ja ostaa alihankintana projektiin tarvittavaa
perusurakointia. Hankkeesta riippuen työmaalla työskentelevistä arviolta
noin puolet on Kreaten omaa työvoimaa ja puolet aliurakoitsijoita.
Kreaten tärkein tuotantopanos on henkilöstö ja heidän osaamisensa sekä
yhtiön referenssit ja maine. Tuotantopanoksiin kuuluvat myös
rakennusmateriaalit, kalusto sekä toimihenkilöiden tietokoneet
ohjelmistoineen. Yhtiölle olennaisimmat rakennusmateriaalit ovat betoni,
terästuotteet ja kiviainekset. Kreaten toimintaperiaatteena on toimia
mahdollisimman resurssitehokkaasti, ja yhtiön kiertotalousalueet tukevat
osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista.
Yhtiön suurimmat positiiviset vaikutukset kohdistuvat omaan työvoimaan
sekä rakennetun infran loppukäyttäjiin. Suurimmat negatiiviset vaikutukset
sekä riskit kohdistuvat arvoketjun alkupäähän, erityisesti rakentamisessa
hyödynnettävien raaka-aineiden tuotantoon ja jalostukseen. Suurimmat
mahdollisuudet nousevat henkilöstön ja yrityksen osaamisen
kasvattamisesta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimista vihreän
siirtymän teollisuusinvestoinneista, jotka vaativat merkittäviä
infrainvestointeja.
Kreaten liiketoimintamalli on hyvin joustava. Oman työvoiman ja
alihankinnan käyttö mahdollistaa tehokkaan resurssoinnin. Liiketoiminnan
ollessa tavanomaista alhaisemmalla tasolla, yhtiö vähentää alihankinnan
käyttöä, jolloin työtä tehdään enemmän omalla työvoimalla. Vastaavasti
liiketoiminnan volyymia pystyy skaalaamaan ylöspäin alihankintaa
lisäämällä. Mikäli rakentamisessa on todella alhaiset volyymit, voi yhtiö
tarvittaessa sopeuttaa tehokkaasti kustannustasoaan lomauttamalla
henkilöstöä. Lomautukset ovat jossain määrin tyypillisiä tietyissä
työtehtävissä, joihin vaikuttaa vuodenaikoihin liittyvä rakentamisen
kausiluonteisuus.   
Liiketoimintamalli mahdollistaa hankekohtaiset päätökset ja toimet,
esimerkiksi sen suhteen, mikä taho vastaa materiaalien ostamisesta.
Kreaten näkökulmasta materiaaliostot kasvattavat yhtiön liikevaihtoa,
mutta tuovat vain vähän absoluuttista katetta. Kiinteähintaisissa
projekteissa materiaaliostoihin liittyy aina myös taloudellinen riski tai
mahdollisuus. Isoissa projekteissa onkin tyypillistä sopia materiaaleihin
liittyvä kustannusindeksi tai muu suojaus, tai tilaaja voi myös halutessaan
kantaa itse hintariskin ja tilata materiaalit työmaalle. Kreaten
näkökulmasta materiaalien hintaan ja saatavuuteen liittyvät riskit ovat
kokonaiskuvassa usein rajattuja, koska sopimusmekanismeilla pyritään
jakamaan hintariskiä; kiinteähintaisissa projekteissa yhtiölle voi kuitenkin
syntyä olennaisia lyhyen aikavälin vaikutuksia.
Yhtiö voi toteuttaa projekteja myös erilaisin hankemuodoin. Viime vuosina
Suomessa ja Ruotsissa ovat yleistyneet erilaiset yhteistoimintamallit,
kuten allianssit, joissa suunnitelmat ja kustannusarviot tehdään tilaaja-,
suunnittelija- ja rakentajaosapuolten kesken tiiviissä yhteistyössä ja riskit
ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken. Isoissa hankkeissa on myös
mahdollisuus muodostaa kumppanuus alan toimijan kanssa ja toteuttaa
työ esimerkiksi työyhteenliittymänä.
Liiketoimintamalli joustaa myös kaluston osalta. Kreaten työkoneet ovat
tällä hetkellä pääosin yhtiön omaisuutta ja toimivat suurelta osin
polttomoottoriöljyllä. Kalusto toimii myös biopolttoaineilla, joten kalusto on
valmis vastaamaan kysynnän muutoksiin polttoaineen suhteen. Pitkällä
aikavälillä yhtiön on mahdollista lisätä kustannusrakenteen joustavuutta
myös leasing-sopimusten ja alihankinnan käyttöä lisäämällä (ks. E1 kohta
Siirtymäsuunnitelma).
Yhtiön liiketoimintaympäristöön vaikuttava vihreän siirtymän megatrendi
tukee voimakkaasti Kreaten strategian toteuttamista. Vihreä siirtymä
tarkoittaa yhä enemmän raideliikennettä, tiiviimpää kaupunkirakentamista
ja teollisuusinvestointeja. Kaikki nämä ovat osa-alueita, joissa Kreate on
tälläkin hetkellä mukana. Vihreän siirtymän odotetaan tuovan mukanaan
merkittäviä innovaatioita muun muassa energiantuotantoon ja -
varastointiin sekä materiaaleihin.  Kreate näkee tulevaisuuden
kehityskulun tarjoavan yhtiölle paljon mahdollisuuksia.
Yhtiön arvion mukaan sen strategia ja liiketoimintamalli kasvattavat sen
omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia positiivisia vaikutuksia. Yhtiön
strategiana on kasvaa, olla vaativan infran huippuosaaja ja olla mukana
isoissakin hankkeissa erilaisilla hankemuodoilla. Nämä näkökulmat luovat
työtä, osaamista ja referenssejä sekä omalle työvoimalle että yhtiölle
itselleen.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Kreaten keskeisiä sidosryhmiä ovat henkilöstö, alan opiskelijat,
alihankkijat, tilaajat, vaikutuksen kohteena olevat tahot, loppukäyttäjät,
pääoma- ja velkasijoittajat sekä yhteiskunta. Loppukäyttäjiä lukuun
ottamatta olemme aktiivisesti yhteydessä keskeisten sidosryhmiemme
kanssa ja tunnemme heille tärkeät teemat. Kestävyysasioiden osalta
olemme hyödyntäneet sidosryhmien näkemysten keräämiseen myös
kyselyä, jossa pyysimme heitä arvioimaan kaksinkertaisen olennaisuuden
analyysimme alustavia johtopäätöksiä. Näitä näkemyksiä on hyödynnetty
kestävyysaiheiden olennaisuutta arvioitaessa, aiheesta lisää sivulla 50
kohdassa Sidosryhmien kuuleminen.
Sidosryhmien edut ja näkemykset linkittyvät vahvasti Kreaten
liiketoimintaan ja strategiaan. Strategiakauden teema Kestävää
kannattavuutta on yhteydessä omistajien etuihin ja näkemyksiin. Yhtiö on
asettanut strategiakaudelle 2024–2027 myös neljä toiminnallista tavoitetta,
jotka ovat yhteensopivia sidosryhmien etujen ja näkemysten kanssa.
Ensimmäinen toiminnallinen tavoite on olla paras paikka infran parhaille
osaajille (henkilöstö). Toinen on olla halutuin infrakumppani (tilaajat,
alihankkijat, suunnittelijat ja rakentajakumppanit). Kolmas tavoite on olla
johtavien toimijoiden joukossa kaikissa liiketoiminnoissamme ja neljäs on
pitää prosessimme ketterinä. Myös nämä tavoitteet ovat sopusoinnussa
sidosryhmien etujen kanssa, esimerkiksi ketteryys liittyy henkilöstön
arvostamaan matalaan organisaatioon ja toisaalta omistajien taloudellisiin
intresseihin. Johtava toimijuus ja erikoisosaamisen syventäminen
puolestaan tukee henkilöstön toiveita saada tehdä haastavia projekteja
sekä yhtiön asemaa infrakumppanien silmissä.
Keskeisten sidosryhmien edut näkyvät myös yhtiön
vastuullisuustavoitteissa (ks s. 56), esimerkiksi henkilöstötyytyväisyys ja
tilaajatyytyväisyys.
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto Kreate-konsernin keskeisimmistä
sidosryhmistä ja siitä, miten heille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön
strategiassa ja liiketoimintamallissa. On hyvä huomioida, että
sidosryhmien välillä on päällekkäisyyttä, esimerkiksi suuri osa
henkilöstöstä on myös omistajia. Osassa projekteja tilaaja voi olla myös
vaikutuksen kohteena oleva taho ja/tai loppukäyttäjä. Vaihtoehtoisesti
tilaaja voi olla oma sidosryhmänsä, mutta vaikutuksen kohteena oleva
taho ja loppukäyttäjä voivat olla sama taho.
Sidosryhmien näkemykset ja edut ovat yhtiön hallinto-, johto- ja
valvontaelimien tiedossa, nämä aiheet nousevat useasti esille
kuukausittaisissa katsauksissa ja monet niistä linkittyvät suoraan yhtiön
strategiaan ja toimintatapoihin. Aiheet linkittyvät luontevasti yhtiön
liiketoimintaa ja asioita käsitellään niitä koskevissa asiakohdissa.
Taulukko: Yhteenveto sidosryhmien eduista ja näkemyksistä
Sidosryhmä
Vuorovaikutus- ja tiedonkeruutavat/ osallistaminen
Sidosryhmille tärkeät teemat / edut ja näkemykset
Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Henkilöstö
Päivittäinen kaksisuuntainen vuorovaikutus  
Henkilöstötutkimus 
Työyhteisötutkimus 
Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa 
Työturvallisuushavainnot ja työsuojelu 
Kaksoisolennaisuuskysely (2024)
Hyvä ja reilu johtaminen 
Mielekkäät työtehtävät ja työssä kehittyminen 
Terveys ja turvallisuus 
Työolot, erityisesti työn ja yksityiselämän tasapaino
(työmaiden sijainti) 
Kannustava palkitseminen
Matala organisaatio, vallan ja vastuun jakaminen 
Fokus haastavissa projekteissa, joista henkilöt saavat hyviä referenssejä 
Työturvallisuuskulttuurin jatkuva kehittäminen 
Huomioimme tarjoamisessa henkilöstön liikkuvuuteen, saatavuuteen ja
pidempiaikaiseen tyytyväisyyteen liittyvät näkökulmat   
Kannustava palkkaus   
Pyrimme pitämään osaavat työntekijät, sillä he ovat keskeinen osa strategian
toteutumista 
Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla paras paikka infran parhaille
osaajille
Alan opiskelijat
Oppilaitosyhteistyö 
Harjoittelu/kesätyöt 
Vuorovaikutus harjoittelun aikana 
Perehdytys 
Harjoittelijoilta kerätty kirjallinen palaute
Alan harjoittelupaikan saaminen 
Osaamisensa/ potentiaalinsa osoittaminen 
Hyvä ja reilu johtaminen, hyvä työilmapiiri 
Työllistyminen valmistumisen jälkeen
Otamme vuosittain kymmeniä harjoittelijoita 
Perehdytämme opiskelijat alaan ja pyrimme antamaan heille käsityksen
Kreatella työskentelystä  
Pyrimme rekrytoimaan harjoittelijoita pysyviin työsuhteisiin, sillä hyvän
työvoiman saatavuus on keskeistä strategian toteutumisen kannalta
Alihankkijat / Arvoketjun työntekijät
Sopimusneuvottelut 
Vuorovaikutus työmailla 
Velvoitettu raportointi 
NPS-kysely 
Kaksoisolennaisuuskysely (2024)
Suoraselkäisyys, ml. reilut maksukäytännöt 
Mutkaton yhteistyö 
Reilu työilmapiiri, selkeät ohjeet ja hyvä perehdytys  
Terveys ja turvallisuus
Arvojen mukainen toiminta  
Reilut maksukäytännöt 
Johtamiseen ja perehdytykseen panostetaan 
Hyvän työilmapiirin tukeminen ja pelisääntöjen viestiminen molemmin puolin,
ml. eettiset toimintaohjeet alihankkijoille 
Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla halutuin infrakumppani
Suunnittelijat ja
rakentajakumppanit
(työyhteenliittymät tai Kreate
alihankkijana)
Sopimusneuvottelut 
Vuorovaikutus projektien aikana 
Projektien loppuselvitykset
Hyvä ja reilu kumppani 
Osaaminen 
Mutkaton yhteistyö 
Terveys ja turvallisuus
Strategiassa ja organisoitumisessa valmistauduttu isoihin projekteihin 
Johtoryhmätason vastuu 
Työturvallisuuskulttuuri  
Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla halutuin infrakumppani
Tilaajat
Sopimusneuvottelut 
Raportointi ja vuorovaikutus projektien aikana  
Projektien loppuselvitykset 
NPS-kysely 
Kaksoisolennaisuuskysely (2024)
Kustannus 
Luottamus, mutkaton yhteistyö 
Työn valmistuminen aikataulussa 
Terveys ja turvallisuus 
Kestävät ratkaisut ja kiertotalous
Tarjouslaskennan huolellisuus  
Kiertotalousratkaisujen tarjoaminen ja resurssitehokkuus 
Arvojen mukainen toiminta 
Työturvallisuuskulttuuri 
Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla halutuin infrakumppani
Vaikutuksen kohteena olevat tahot
Vuorovaikutus ennen projektia (suunnittelu ja
tiedottaminen) 
Vuorovaikutus projektin aikana 
Kaksoisolennaisuuskysely (2024)
Työmaan aiheuttamien haittojen mitigointi  
Tiedonkulku ja vuorovaikutus 
Aikataulujen pitävyys, nopea valmistuminen
(Asiakkaan) kuuntelu ja joustavuus (huom. vaikutuksen kohteena oleva taho
on usein tilaaja/ tilaajaan linkittyvä toimija) 
Arvojen mukainen toiminta 
Yhdenmukaiset työmaaprosessit, työnjohto, tehokas resurssointi
Sidosryhmä
Vuorovaikutus- ja tiedonkeruutavat/ osallistaminen
Sidosryhmille tärkeät teemat / edut ja näkemykset
Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Loppukäyttäjät
Harvoin suoraa vuorovaikutusta (ellei loppukäyttäjä ole
sama kuin tilaaja tai vaikutuksen kohteena oleva taho) 
Tietyissä projekteissa omakohtaista kokemusta
loppukäyttäjän ominaisuudessa
Toimiva ratkaisu, joka parantaa edeltävää tilannetta 
Terveys ja turvallisuus 
Esteettisyys
Missiomme: ”Teemme tästä maasta parempaa joka päivä” 
Teemme työt ammattitaidolla ja huolellisesti, jotta ratkaisumme ovat kestäviä ja
ne myös monesti parantavat loppukäyttäjien turvallisuutta, esim.
eritasoliittymät 
Tekninen osaamisemme ansiosta pystymme toteuttamaan haastavatkin
arkkitehtuuriset kohteet, joissa estetiikalla on suuri merkitys
Omistajat, sijoittajat ja rahoittajat
Hallitustyöskentely (merkittävä omistus) 
Yhtiökokous 
Vuorovaikutus pääomamarkkina/ sijoittajatapahtumissa 
Vuorovaikutus rahoitusjärjestelyiden yhteydessä 
Kaksoisolennaisuuskysely (2024)
Taloudellinen suorituskyky 
Oman /sijoitetun pääoman tuotto 
Pitkän aikavälin kestävyys 
Riskienhallinta 
Raportointi ja tiedonsaanti
Kestävä kannattavuus strategiakauden ydinteema 
Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan kasvattaminen  
Resurssitehokkuus ja kiertotalousratkaisujen kasvattaminen 
Ruotsin-liiketoiminnan kasvattaminen (riskien maantieteellinen
hajauttaminen)   
Muu riskienhallinta, mm. huolellinen tarjouslaskenta 
Lainsäädännön mukaisen kestävyysraportoinnin aloittaminen ja integrointi
yrityksen strategiaan
Yhteiskunta
Viranomaisviestintä 
Väärinkäytösepäilyjen ilmoituskanava 
Vaikuttaminen toimialajärjestön kautta
Lakien ja määräysten noudattaminen 
Suoraselkäinen verojen maksu ja
työllistämisvaikutukset 
Kriittisen infraosaamisen pitäminen Suomessa
(huoltovarmuus ja turvallisuus)
Selkeät toimintaohjeet ja koulutus 
Arvojen mukainen toiminta 
Työllistämme alan osaajia ja kasvatamme työntekijöiden osaamista
Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Kreate-konsernin kestävyyttä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden analyysillä.
Analyysi katselmoidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa erityisesti
silloin, kun yhtiön toiminnassa, arvoketjussa, liikesuhteissa tai
lainsäädäntöympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kreaten
ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi on laadittu vuosina
2023–2024 ja julkaistu vuotta 2024 koskevassa kestävyysraportissa.
Syksyllä 2025 yhtiö katselmoi analyysin eikä tunnistanut sellaisia
muutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisuusarvioihin. Katselmoinnin
yhteydessä tehtiin kuvaustason tarkennuksia vertailuanalyysin perusteella.
Katselmointi esiteltiin johtoryhmälle ja hallitus hyväksyi sen marraskuussa
2025.
Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä on hyödynnetty yhtiön johdon
ja asiantuntijoiden näkemyksiä konsernitason työpajoissa sekä keskeisten
sidosryhmien kuulemista. Tunnistamisessa, arvioinnissa ja priorisoinnissa
lähtökohtana on käytetty ESRS-standardien liitteen A mukaista
aihelistausta. Prosessi toteutettiin iteratiivisesti ESRS-ohjeistusta
noudattaen, eikä sitä ole vielä integroitu osaksi yhtiön yleistä
riskienhallintaa, jota yhtiö pyrkii vahvistamaan tulevina vuosina.
Kreatella ei ole erillisiä due diligence -prosesseja mahdollisten ja
tosiasiallisten ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten
tunnistamiseen, arvioimiseen, priorisointiin ja seurantaan. Tästä
huolimatta tunnistamisen kattavuutta on pyritty varmistamaan ESRS-
aihelistauksen, konsernitason asiantuntijatyöpajojen sekä sidosryhmien
kuulemisen avulla. Yhtiö ei ole tunnistamis- tai arviointivaiheessa rajannut
tarkastelua tiettyihin yksittäisiin toimiin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin
alueisiin tai muihin tekijöihin, joiden voitaisiin lähtökohtaisesti arvioida
lisäävän haitallisten vaikutusten riskiä, vaan arviointi on toteutettu
konsernitasoisena kokonaisuutena liiketoiminnan luonne huomioiden.
Yksittäisiä projekteja ei ole lähtökohtaisesti arvioitu erillisinä vaikutusten,
riskien tai mahdollisuuksien lähteinä, mutta yksittäisissä projekteissa
toteutuneet tapahtumat voivat vaikuttaa konsernitason arvioihin ja
pisteytyksiin.
Arviointi kattaa yhtiön oman toiminnan sekä arvoketjun ylä- ja alavirran ja
keskeiset liikesuhteet. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on
tarkasteltu konsernitasoisesti eri liiketoimintojen ominaispiirteet
huomioiden. Osiossa S2 Arvoketjun työntekijät analyysissä on painotettu
erityisesti Kreaten työmailla toimiviin alihankkijoihin liittyviä näkökohtia,
koska Kreate vastaa työturvallisuudesta työmaillaan ja alihankkijat ovat
yhtiölle keskeinen työvoimaresurssi.
Toimintaympäristö, mukaan lukien lainsäädäntö, viranomaisvaatimukset ja
kaavoitus, muodostaa yhtiön toiminnan peruskehyksen, mutta ei
määritelmällisesti kuulu arvoketjuun. Kreate tarkastelee luonto- ja
yhteiskuntavaikutuksia ensisijaisesti omassa toiminnassaan ja
arvoketjussaan suhteessa tähän peruskehykseen. Lainsäädännön tai
kaavoituksen noudattamista ei itsessään arvioida myönteiseksi tai
kielteiseksi vaikutukseksi, vaan vaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan siltä
osin kuin toiminta ylittää tai alittaa toimintaympäristön asettaman
perustason tai aiheuttaa muutoin tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia
ympäristöön tai ihmisiin. Toimintaympäristöön liittyvät riskit ja
mahdollisuudet on analysoitu siltä osin kuin niiden arvioidaan voivan
aiheuttaa yhtiölle taloudellisia vaikutuksia joko suoraan tai arvoketjun
kautta.
Luonto- ja yhteiskuntavaikutusten olennaisuutta arvioidaan vaikutuksen
vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Vakavuutta arvioidaan
mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjaamismahdollisuuksien näkökulmista.
Riskien ja mahdollisuuksien osalta olennaisuus muodostuu taloudellisen
vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden perusteella, ja arvioinnissa
huomioidaan myös aikahorisontin vaikutus toteutumisen
todennäköisyyteen.
Analyysissä on huomioitu vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet lyhyellä (1
vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta). Mikäli
sama vaikutus, riski tai mahdollisuus koskee useampaa aikajännettä,
analyysissä on sovellettu lyhintä mahdollista aikaväliä. Vaikutukset voivat
olla tosiasiallisia tai mahdollisia, riskit ja mahdollisuudet ovat aina
mahdollisia. Tosiasialliset vaikutukset on kuvattu preesensissä ja
mahdolliset vaikutukset konditionaalissa tai mahdollisuutta ilmaisevilla
verbeillä.
Työpajat
Kreate teki ensimmäisen olennaisuusarvionsa vuodenvaihteessa 2022–
2023, joka julkaistiin vuotta 2022 koskevassa vuosikertomuksessa.
Vuonna 2023 yhtiö alkoi valmistautua uusiin kestävyysraportointia
koskeviin vaatimuksiin ja aloitti CSRD:n mukaisen kaksinkertaisen
olennaisuuden analyysin. Yhtiö järjesti marraskuussa 2023 työpajat, joissa
oli edustettuna laajasti yhtiön asiantuntijoita.
Pienryhmätyöpajoissa keskityttiin aluksi tunnistamaan vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia Kestävyysraportointistandardien Liitteen A mukaisesti
jokaisen osa-aiheen ja osaosa-aiheen tasolla. Tämän jälkeen arvioitiin
tunnistettujen osa-aiheiden ja osaosa-aiheiden olennaisuutta vaikutusten
vakavuuden ja todennäköisyyden, sekä riskien ja mahdollisuuksien osalta
niiden taloudellisen merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella.
Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa huomioitiin myös
Kreaten riippuvuudet kyseisestä kestävyystekijästä ja riippuvuuteen
liittyvät riskit. Seuraavassa vaiheessa eri pienryhmät arvioivat ja
haastoivat toisten pienryhmien tuloksia, ja viimeisessä vaiheessa eri
pienryhmien keskeiset tulokset koottiin yhteen nelikenttään jatkaen
priorisointia ja arvioiden eri aikajänteiden vaikutusta. Työpajojen pohjalta
tehtiin ensimmäinen arvio olennaisiksi nousevista standardeista.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja
priorisointi jatkui kuitenkin myös seuraavissa vaiheissa, kun yhtiö kuuli
sidosryhmiä sekä määritti raja-arvot.
Sidosryhmien kuuleminen 
Vuoden 2024 alkupuolella yhtiö kuuli sidosryhmiä pyytämällä valituilta
sidosryhmien edustajilta palautetta yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden
analyysin alustavista johtopäätöksistä. Kyselyyn vastaamaan pyydetyt
sidosryhmien edustajat valittiin siten, että olennaisiksi arvioidut
sidosryhmät tulisivat mahdollisimman kattavasti edustetuiksi.
Vastanneissa oli edustettuina henkilöstö, alihankkijat, tilaajat, omistajat,
rahoittajat sekä vaikutuksen kohteena oleva taho.
Sidosryhmien kuuleminen toteutettiin verkkokyselyllä. Vastaajia pyydettiin
standardikohtaisesti kertomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä yhtiön
olennaisuusarviosta ja sen perusteista sekä antamaan palautetta
erityisesti, mikäli ovat eri mieltä. Sidosryhmiltä saatu palaute vahvisti
yhtiön näkemystä siitä, että yhtiön tekemät arviot vastaavat pääosin myös
sidosryhmien näkemyksiä asiasta.
Yhtiö jatkoi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiä
sidosryhmäkuulemisen jälkeen ja huomioi saadun palautteen
tarkastellessaan pisteytyksiä ja perusteluita.
Raja-arvojen määrittäminen 
Sidosryhmien kuulemisen jälkeen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
jatkui kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tarkempana
sanallisena kuvaamisena sekä niiden vakavuuden, suuruuden ja
todennäköisyyden kirjaamisena numeraalisesti. Työpajoissa vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta oli arvioitu ns.
nelikenttäakselistolla, ilman pisteyttämistä. Sanoittamiseen ja
pisteyttämiseen osallistuivat henkilöstöjohtaja, talousjohtaja ja
sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö. Pisteytysten perusteet ja niitä
koskevat Kreaten huomiot on esitetty s. 53. 
Pisteyttämisen jälkeen asetettiin raja-arvot huomioiden työpajojen
johtopäätökset, sidosryhmäpalaute sekä prosessin aikana tulleet
oivallukset, joka nosti loppukäyttäjät olennaisten teemojen joukkoon.
Tässä vaiheessa huomioitiin myös lukijoiden tiedontarpeet siltä osin, kun
lukijoille olennaiseksi arvioitu teema olisi jäänyt raportoimatta pelkkien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.
Päätöksentekoprosessi
Olennaisuusanalyysin etenemistä esiteltiin johtoryhmälle sekä
hallitukselle. Kreate Group Oyj:n hallitus hyväksyi kestävyysraportoinnin
kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin pääteemoineen ja raja-
arvoineen elokuussa 2024. Loppuvuonna 2024 olennaisuusanalyysin
pisteytykseen tehtiin vielä tarkennuksia, jotka hallitus hyväksyi
joulukuussa 2024. Hallituksen hyväksymät olennaiset aiheet sisälsivät
sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien sekä lukijan tiedontarpeiden
kautta olennaisiksi katsotut aiheet.
Syksyllä 2025 yhtiö katselmoi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin,
eikä havainnut sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat yhtiön
kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiin. Hallitus hyväksyi katselmoinnin
marraskuussa 2025. 
Olennaisimmat kestävyyden osa-aiheet
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulosten perusteella Kreaten
keskeisimpiä kestävyyden teemoja ovat ilmastonmuutokseen liittyvät osa-
aiheet, resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät osa-aiheet, oman
työvoiman ja alihankkijoiden työturvallisuus ja osaaminen, infraratkaisujen
kautta loppukäyttäjien turvallisuus ja sosiaalinen inkluusio sekä
liiketoiminnan harjoittamisen osalta yrityskulttuuri, suhteet
tavarantoimittajiin sekä korruption ja lahjonnan torjunta. Lisäksi yhtiö on
arvioinut maaperän ja veden pilaantumisen ehkäisyn sekä väärinkäytösten
paljastajien suojeluun liittyvät tiedot olennaisiksi raportin lukijan
tiedontarpeiden kannalta ja tilaajatyytyväisyyden olennaiseksi
yhtiökohtaisena aiheena. 
Osa-aiheiden olennaisuus on määritelty vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella.
Merkittävyyttä ja todennäköisyyttä on arvioitu asteikolla 1–5, ja
olennaisuuden arvo on näiden tulo, jolloin enimmäispistemäärä on 25.
Arviointiasteikko, pisteytyksen perusteet ja niihin liittyvät huomiot on
esitetty seuraavilla sivuilla. Olennaisiksi osa-aiheiksi on vaikutusten osalta
määritelty osa-aiheet, joiden arvo on vähintään 12 ja riskien sekä
mahdollisuuksien osalta osa-aiheet, joiden arvo on vähintään 6.
Raja-arvojen ylittävät osa-aiheet sekä muut kestävyysraportin lukijan
kannalta olennaisiksi arvioidut osa-aiheet on esitetty alla olevassa
taulukossa. Raja-arvon ylittävien osa-aiheiden osalta taulukossa on
ilmoitettu osa-aiheelle annetut arvot. Osa-aiheet, jotka eivät ylitä
vaikutusten tai taloudellisen olennaisuuden raja-arvoja, mutta jotka on
arvioitu olennaisiksi kestävyysraportin lukijan tiedontarpeiden kannalta, on
merkitty taulukoon arvon sijaan merkillä §. Taulukkoon ei ole sisällytetty
osa-aiheita, joiden olennaisuuden arvo jää asetettujen kynnysarvojen alle
tai joita ei ole erikseen arvioitu lukijan kannalta olennaisiksi.
Kestävyyden olennaiset aiheet
Luonto- ja yhteiskuntavaikutuksen
olennaisuus (min. 12)
Taloudellinen olennaisuus
(min. 6)
Aihe
Osa-aihe
Myönteinen
vaikutus
Kielteinen vaikutus
Riski
Mahdollisuus
E1 Ilmastonmuutos
llmastonmuutokseen sopeutuminen
12
Ilmastonmuutoksen hillintä
18
6
16
Energia
15
6
E2 Pilaantuminen
Maaperän pilaantuminen
§
Veden pilaantuminen
§
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien
resurssien käyttö
18
8
15
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
13
20
Jäte
13
12
S1 Oma työvoima
Työolot
23
20
8
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
20
20
Muut työhön liittyvät oikeudet
§
S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot
§
20
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
12
Muut työhön liittyvät oikeudet
§
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien
henkilökohtainen turvallisuus
20
16
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen
inkluusio
15
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Yrityskulttuuri
15
20
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
§
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan
lukien maksukäytännöt
18
16
Korruptio ja lahjonta
13
9
Yhteisökohtainen lisätieto
Tilaajan tyytyväisyys
13
12
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiasteikko
Todennäköisyys
Tosiasiallinen tai erittäin
todennäköinen
5
5
10
15
20
25
Melko todennäköinen
4
4
8
12
16
20
Mahdollinen
3
3
6
9
12
15
Epätodennäköinen
2
2
4
6
8
10
Erittäin epätodennäköinen
1
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
Erittäin
vähäinen
Vähäinen
Kohtalainen
Merkittävä
Erittäin
merkittävä
Taloudellinen vaikutus / Vaikutus yhteiskunnan, luonnon ja muiden
sidosryhmien hyvinvointiin
Ylittää luonto- ja yhteiskuntavaikutusten raja-arvon
Ylittää taloudellisten mahdollisuuksien ja riskien raja-arvon
Pisteytyksen perusteet
Vaikutuksen olennaisuus =vaikutuksen vakavuus x todennäköisyys
Vaikutuksen vakavuus =keskiarvo (mittakaava+laaja-alaisuus + negatiivisten vaikutusten osalta korjaamismahdollisuudet) 
Riskin/mahdollisuuden olennaisuus =taloudellisen vaikutuksen suuruus x todennäköisyys
Käsitteiden pisteytyskuvaukset on esitetty alla.
Myönteinen vaikutus
Kielteinen vaikutus
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Korjaamaton luonne
5
Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen
vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai
ympäristölle erittäin korkea
5
Ympäristövaikutukset leviävät laajalle alueelle/
hallitsemattomasti yli maan rajojen / Vaikutusta aiheuttavaa
toimintaa erittäin paljon (esim. vaikusta synnyttävän
liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta tai oston
suhde kokonaisostoihin suuri) / Vaikuttaa isoon määrään
ihmisiä (yli  90 % omasta/alihankkijan työvoimasta)
5
Ei korjattavissa
4
Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen
vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai
ympäristölle korkea
4
Ympäristövaikutukset rajoittuvat isohkolle  alueelle, esim.
usean kunnan alueelle / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa
paljon (esim. vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön
kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin
melko iso) / Vaikuttaa isoon määrään ihmisiä (tai 75 %
omasta/alihankkijan työvoimasta)
4
Erittäin vaikeasti
korjattavissa,
korjaantuminen
kestää + 10 vuotta
3
Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen
vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai
ympäristölle keskitasoa
3
Ympäristövaikutukset rajoittuvat kohtalaisen kokoisille
alueelle / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa kohtalaisen paljon
(esim. vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön
kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin on
kohtalainen) / Vaikuttaa kohtalaiseen määrään ihmisiä (tai
puoleen omasta/alihankkijan työvoimasta)
3
Vaikeasti
korjattavissa,
korjaaminen vie
useamman vuoden
2
Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen
vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai
ympäristölle alhainen
2
Ympäristövaikutukset rajoittuvat pienelle alueelle / Vaikutusta
aiheuttavaa toimintaa melko vähän (esim. vaikusta
synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta
tai oston suhde kokonaisostoihin on pieni) / Vaikutus rajoittuu
muutamaan ihmiseen (tai pieneen osaan omasta/alihankkijan
työvoimasta)
2
Korjattavissa, mutta
vaatii jonkin verran
aikaa ja rahaa
1
Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen
vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai
ympäristölle minimaalinen
1
Ympäristövaikutukset rajoittuvat hyvin pienelle alueelle /
Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa vähän (vaikusta synnyttävän
liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta  tai oston
suhde kokonaisostoihin on hyvin pieni ) / Vaikutus rajoittuu
yksittäiseen ihmiseen
1
Melko helppo korjata
lyhyellä aikavälillä
0
ei vaikutusta kohteeseen (luonto/ihminen/
yhteisö)
0
Ei vaikutusta ympäristöön / Ei vaikututa ihmisiin
0
Helppo korjata heti
Arvioidessaan yhtiön toimintaan liittyviä kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia, Kreate tekee arvionsa ensisijaisesti
suhteessa pääkonttorimaan lainsäädäntöön, asetuksiin ja vaatimuksiin. Kreate ei lähtökohtaisesti käsittele lakisääteisten
vähimmäisvaatimusten täyttämistä itsessään positiivisena vaikutuksena, mutta tunnistaa, että vaikutuksia voi syntyä myös
tilanteissa, joissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti. Lisätietoa vaikutusten arvioinnin lähtökohdista on esitetty kohdassa
Toimintaympäristö, vertailukehikko ja vaikutusten arvioinnin lähtökohdat ja arvoketju s. 45.   
Riskin tai mahdollisuuden suuruus arvioidaan konsernitasolla. Yksittäisen osa-alueen merkittävä taloudellinen vaikutus voi
suhteellisesti pienentyä, kun sitä tarkastellaan konsernin kokonaisuuden näkökulmasta. Yhtiö ei ole arvioinut kestävyyteen liittyviä
riskejä suhteessa muun tyyppisiin riskeihin, eikä ole käyttänyt erityisiä riskinarviointivälineitä. Riski ja mahdollisuus on arvioitu alle
olevalla metodologialla taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja realisoitumisen todennäköisyyden perusteella.
Sana todennäköinen viittaa n. 70–99 % arvioituun todennäköisyyteen. Sana mahdollinen viittaa n. 40–69 % arvioituun
todennäköisyyteen. Sana epätodennäköinen viittaa n. 20–39 % arvioituun todennäköisyyteen. Sana erittäin epätodennäköinen
viittaa n. 1–19 % arvioituun todennäköisyyteen.
Riski / Mahdollisuus
Taloudellisen vaikutuksen suuruus
5
Erittäin merkittävä
4
Merkittävä
3
Kohtalainen
2
Vähäinen
1
Erittäin vähäinen
0
Ei vaikutusta
Todennäköisyys
5
Tosiasiallinen tai erittäin
todennäköinen
tosiasiallinen tai todennäköinen tilikauden aikana
4
Melko todennäköinen
todennäköinen keskipitkällä (2–5 v) aikavälillä,
mahdollinen tilikauden aikana
3
Mahdollinen
todennäköinen pitkällä aikavälillä (5–10 vuotta),
mahdollinen keskipitkällä aikavälillä,
epätodennäköinen tilikauden aikana
2
Epätodennäköinen
todennäköinen erittäin pitkällä aikavälillä (10–20 vuotta),
mahdollinen pitkällä aikavälillä (5–10 v),
epätodennäköinen keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuotta) ja
erittäin epätodennäköinen tilikauden aikana.
1
Erittäin epätodennäköinen
mahdollinen erittäin pitkällä aikaväillä (10–20 v),
epätodennäköinen  pitkällä aikavälillä (5–10v),
erittäin epätodennäköinen keskipitkällä aikavälillä (2–5 v)
0
Ei mahdollinen/ teoreettinen
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet standardikohtaisesti
Alla on lyhyt tiivistelmä standardikohtaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista. Laajemmat kuvaukset vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista sekä niiden suhteesta strategiaan on kuvattu
jäljempänä raportissa standardikohtaisissa osioissa. Epäolennaisiksi
arvioitujen standardien osalta laajemmat kuvaukset on esitetty tämän
osion alakohdassa Epäolennaisiksi arvioidut standardit. Jos kuvauksessa
ei ole mainittu aikajännettä, koskee kuvaus lähtökohtaisesti lyhyttä
aikaväliä. Mikäli riski, vaikutus tai mahdollisuus koskee useampaa kuin
yhtä aikajännettä, on arvio tehty käyttäen lyhintä aikaväliä.
E1 Ilmastonmuutos: Kreate ja sen arvoketjun toimijat tuottavat
hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutos lisää infrastruktuurin korjaustarvetta
pitkällä aikavälillä.
E2 Pilaantuminen: Kreate ja sen alihankkijat toimivat vesistöjen ääressä,
pohjavesialueilla sekä maaperällä, jossa koneiden tankkauksen, huollon,
vikatilanteen tai ilkivallan yhteydessä voi tapahtua öljyvuotoa tai muuta
pilaantumista.
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat: Toimintamme käyttää vain vähän
vettä, eikä toiminnassamme hyödynnetä merten luonnonvaroja.
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät arvovalinnat ja ratkaisut, ja
siten myös päätökset vaikutuksista, tehdään tyypillisesti
kaavoitusvaiheessa, joka ei ole osa Kreaten arvoketjua.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous: Käytämme resursseja tehokkaasti ja
edistämme aktiivisesti kiertotalousratkaisuja.
S1 Oma työvoima: Rakentamiseen liittyy tapaturmariskejä. Yhtiön
liiketoiminta perustuu henkilöstön osaamiseen.
S2 Arvoketjun työntekijät: Rakentamiseen liittyy tapaturmariskejä.
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt: Työmaat eivät aiheuta pysyviä
haitallisia vaikutuksia alueen yhteisöille ja haitat ovat kokonaisuutena
yleensä varsin vähäisiä.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Rakentamillamme infraratkaisuilla on
vaikutuksia loppukäyttäjien turvallisuuteen, tasa-arvoon ja sosiaalisen
inkluusion mahdollistamiseen.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Vahva yrityskulttuuri ja hyvät suhteet
tavarantoimittajiin ovat Kreatelle erottautumistekijöitä, joilla on yhteys
osaajien saatavuuteen ja yhtiön taloudelliseen menestymiseen. 
Kooste standardikohtaisesta olennaisuudesta:
Standardi / aihe
Olennaisuus
E1 Ilmastonmuutos
Olennainen
E2 Pilaantuminen
Lukijan kannalta olennainen
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Epäolennainen
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Epäolennainen
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennainen
S1 Oma työvoima
Olennainen
S2 Arvoketjun työntekijät
Olennainen
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Epäolennainen
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennainen
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennainen
Yhtiön arviointi standardien sisältämien tiedonantovaatimusten
olennaisuudesta ja niiden raportoinnista on esitetty kestävyysraportin
alussa kohdassa Sisällysluettelo/ Kestävyysraportissa huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset.
Epäolennaisiksi arvioidut standardit
Standardien E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit ja S3 Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt eivät osa-aiheiden pisteytyksissä ylittäneet olennaisuuden raja-
arvoja, joten kyseiset standardit ovat raportoinnin näkökulmasta
epäolennaisia. Alla on esitetty kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin
keskeiset havainnot näiden standardien osalta.
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat: Arvoketjun alkupäässä materiaalien
tuotanto, erityisesti teräksen ja betonin tuotanto, kuluttaa vettä, mutta se ei
jää tuotteeseen vaan palautuu normaaliin vesikiertoon. Materiaalien
tuotannon kautta Kreate on riippuvainen vedestä, mikä voisi aiheuttaa
taloudellisen riskin skenaariossa, jossa vedenpuutteen tai kiristyvän
lainsäädännön kautta emme saisi tarvitsemaamme materiaalia tai sen
hinta nousisi. Työmailla Kreate ja sen alihankkijat käyttävät pieniä määriä
vettä ja toiminnasta syntyy paikallisia jätevesipäästöjä. Kreate ei tunnista,
että sen omassa tai arvoketjussa hyödynnettäisiin merten luonnonvaroja.
Kreatella ei ole laitoksia vesistöjen äärellä. Kreatella ei ole tietoa sen
toimittajien mahdollisten laitosten sijainneista.
Kreate on tunnistanut yllä esitetyt vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden
analyysin prosessilla (ks. s. 50). Analyysissa on otettu huomioon Kreaten
oma toiminta sekä arvoketjun alku- ja loppupää. Analyysin oletukset ja
pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45 ja 53. Yhtiö ei ole järjestänyt
sidosryhmäkuulemisia yhteisöjen kanssa, joihin kohdistuisi vaikutuksia
vesivarojen ja merten luonnonvarojen käytöstä.
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tunnistamis- ja
arviointiprosessit sekä siihen liittyvät arvovalinnat ja päätökset
maankäytön käyttötarkoituksesta tehdään pääosin kaavoitusvaiheessa,
joka ei ole osa Kreaten arvoketjua (ks. s. 45). Kaavoituksen
arvovalinnoista seuraa seuraavat vaikutukset: 1) Kaavan mukainen
rakentaminen voi vähentää monimuotoisuutta pienentämällä lajien elintilaa
ja 2) Kaavan mukainen rakentaminen sulkee maaperää, kun kaavaan on
suunniteltu muun muassa teitä ja rakennuksia.
Kreaten arvoketjun biodiversiteettiin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sisältävät seuraavat näkökulmat: Kreate ja sen alihankkijat
muuttavat ja rakentavat ympäristöä muokkaamalla maaperää. Tässä
yhteydessä on mahdollista, että ne voivat etenkin maanteiden varsilla
levittää haitallisia vieraslajeja tai niiden toiminta voi tuottaa vahingon,
jonka seurauksena eliöitä tai kasveja voisi tuhoutua paikallisesti. Kreaten
projekteilla käytetään luonnonvaroja, mutta ei biodiversiteetin kannalta
herkkiä lajeja. Kreate on riippuvainen luonnonvarojen käytöstä, mikä voisi
pitkällä aikavälillä aiheuttaa taloudellisen riskin saatavuuden ja hinnan
näkökulmasta skenaariossa, jossa esimerkiksi metsien suojeludirektiivien
kautta raaka-aineiden saatavuus heikkenisi.  Rakentamisessa käytettävien
materiaalien alkutuotanto, kuten malmin louhinta, voi aiheuttaa merkittäviä
maankäytön muutoksia ja elinympäristöjen tuhoutumista. Kaivokset ja
niiden jätteet voivat myös saastuttaa lähialueiden maaperää ja vesistöjä,
mikä voi vaikuttaa negatiivisesti paikalliseen kasvi- ja eläinkuntaan.
Kreate on tunnistanut yllä esitetyt biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin prosessilla (ks.  s. 50).
Analyysissa on otettu huomioon Kreaten oma toiminta sekä arvoketjun
alku- ja loppupää. Yhtiö on analyysissaan keskittynyt työmaihinsa liittyviin
näkökohtiin, yhtiö ei ole tarkastellut toimipaikkojensa (kiinteistöt)
sijainteihin liittyviä monimuotoisuus- ja ekosysteeminäkökulmia. Yhtiö on
tunnistanut vaikutukset arvoketjun osalta, johon ei yhtiön tulkinnan
8 high reso.jpg
9.jpg
11 testiX.jpg
Olemme vastuullinen työnantaja, jolle
osaava henkilöstö on tärkeä voimavara.
Tuotamme talouskasvua yhteiskuntaan
sekä suoraan että epäsuorasti
mahdollistamalla talouskasvua muille
toimialoille.
Rakennamme kestävää infrastruktuuria
mahdollisimman resurssitehokkaasti.
Tuotamme laadukkaita ratkaisuja osana
teollisuuden ja yhteiskunnan vihreää
siirtymää. Haastavat kohteet tarjoavat
henkilöstölle vaativia ja mielekkäitä
projekteja.
Infrarakentaminen edistää tiiviimpää
kaupunkirakentamista, sujuvaa ja
turvallista liikennettä sekä julkista
liikennettä esimerkiksi raide- ja
raitiotieinfrastruktuurin kautta.
10.jpg
12.jpg
17.jpg
Liikenneinfrastruktuuri  edistää ihmisten
sosiaalista ja taloudellista osallistumista
ympäri Suomen helpottaen pääsyä
palveluiden ja työn pariin. Mahdollistaa 
teollisuusinvestoinnit ja kasvun myös
muihin kuin kasvukeskuksiin. Tasa-
arvoisuus ja syrjimättömyys on tärkeää
myös omassa toiminnassamme.
Käytämme resursseja mahdollisimman
tehokkaasti, mikä tukee myös
taloudellista kannattavuutta. Pyrimme
muun muassa minimoimaan työmaa-
ajot, hyödyntämään vaihtoehtoisia
materiaaleja sekä kasvattamaan
kiertotalousratkaisujen käyttöä
tarjoamalla niitä aktiivisesti. Toteutamme
kohteet tilaajan vaatimusten mukaisilla
polttoaineilla.
Teemme tiivistä yhteistyötä tilaajien
(valtion, kuntien ja kaupunkien sekä
yksityisten asiakkaiden) sekä muiden
sidosryhmien kanssa, jotta
rakentaminen tapahtuisi tehokkaasti,
sujuvasti ja mahdollisimman pienillä
haittavaikutuksilla.
mukaan kuulu kaavoitus.  Analyysin oletukset ja pisteytyksen perusteet on
kuvattu s. 45 ja 53.  Yhtiö ei ole tarkastellut järjestelmäriskejä. Yhtiö ei ole
kuullut raaka-aineiden tuotantoon, ekosysteemipalveluihin tai muihin
monimuotoisuuteen liittyviä vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Yhtiö ei
ole käyttänyt biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevia
skenaarioanalyysejä apuna riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa.
Yhtiöllä ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden
kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä ole todettu, että
yhtiöllä olisi tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä
lieventäviä toimenpiteitä.
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt: Silta-, rata-, katu- ja
pohjarakentamisen työmaamme Suomessa sekä kallio-, betoni-, maa- ja
pohjarakentamisen työmaamme Ruotsissa saattavat aiheuttaa lähialueille
häiriötä esimerkiksi melun ja esteettisen haitan sekä muuttuvien
liikennejärjestelyjen muodossa. Työmaan sijaitessa käytössä olevassa
rakennuksessa, voivat rakentamisen haitat tuntua kohteessa
työskenteleville koko työpäivän ajan, jolloin vaikutuksen haitta on
suurempi. Vaikutuksen haitallisuus on arvioitu konsernin näkökulmasta,
jolloin painopiste on ensin kuvatuissa projekteissa. Kreate ei näe, että sillä
olisi suoraan tai arvoketjun kautta vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia
alkuperäiskansojen oikeuksiin, yhteisöjen kansalaisoikeuksiin tai poliittisiin
oikeuksiin. 
Kestävyysvaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien seuranta
Kestävyysvaikutuksia sekä taloudellisia mahdollisuuksia ja riskejä
seurataan osana päivittäistä työtä ja valikoiduista teemoista raportoidaan
säännöllisesti johtoryhmälle ja hallitukselle. Kuukausittain raportoitaviin
teemoihin kuuluvat muun muassa henkilöstömääriin ja työturvallisuuteen
liittyvät mittarit. Sisäisen raportoinnin lisäksi kestävyysvaikutuksista,
mahdollisuuksista ja riskeistä on raportoitu ulkoisesti neljännesvuosittain
osana yhtiön osavuosikatsauksia, jossa on ollut kestävyyttä koskeva osio. 
Yhtiön hallitus vahvistaa kestävyystavoitteet vuosittain. Vuoden 2025
lopussa yhtiön hallitus päätti johtoryhmän esityksen pohjalta vähentää 
yhtiön kestävyystavoitteisiin liittyviä mittareita ja poistaa
neljännesvuosittaisen kestävyysraportoinnin  1.1.2026 alkaen. Jatkossa
kestävyystavoitteista ja mittareista raportoidaan vuosittain osana yhtiön
kestävyysraporttia.  Vastuullisuustavoitteissa edistyminen vuonna 2025 on
esitetty seuraavalla sivulla. 
Vastuullisuustavoitteet
Sydämellä rakentamassa
Tavoitteisiin liittyvät mittarit tavoitetasoineen
Edistyminen vuonna 2025
Henkilöstön tyytyväisyys 
17.jpg
10.jpg
Henkilöstön halukkuus suositella työnantajaa, eNPS > 50
Vuonna 2025 eNPS oli 67 (49).
Työturvallisuus ja turvallisuuskulttuuri       
8.png
Yhdistetty tapaturmataajuus – tavoitetaso vuonna 2025 alle 11
Työturvallisuushavaintoja tehty 100% projekteista*
Työturvallisuushavaintoja vähintään 6/henkilö*
Yhdistetty tapaturmataajuus (oma henkilöstö ja urakoitsijat) 4,0
Työturvallisuushavaintoja tehty 83 % projekteista
Työturvallisuushavaintoja 21,2 /henkilö
Osaamisen kasvattaminen   
Tarjota harjoittelua vähintään 50 opiskelijalle vuosittain
Kasvattaa harjoittelijoista kreatelaisia  -  Tavoitteena, että vähintään joka kolmas vakituiseen
työsuhteeseen rekrytoitu työnjohtaja ja projekti-insinööri on ollut aiemmin Kreatella harjoittelijana*
Tukea henkilöstön uramahdollisuuksia: Kehityskeskustelut käyty ja toimihenkilöiden
kehittymissuunnitelmat kirjattu 75% henkilöstön kanssa*
77 harjoittelijaa vuoden aikana
31 % Suomessa rekrytoiduista Kreaten harjoittelutausta
Kehityskeskustelut käyty 52 % kanssa
Vastuullinen työnantaja     
10new.jpg
Uusista Kreate Oy:n työtekijöistä 100 % saanut perehdytyksen
Henkilöstöstä 100 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin
0 eettistä rikkomusta
70 % Kreate Oy:n uusista henkilöstön jäsenistä saaneet yleisperehdytyksen
Henkilöstöstä 60 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin
2 eettistä rikkomusta, jotka johtaneet työsuhdepurkuun
Jalanjälkeä pienentämässä
Tavoitteisiin liittyvät mittarit tavoitetasoineen
Edistyminen vuonna 2025
Rakentamisen vaikutusten minimointi     
Kasvava trendi kiertotalousratkaisujen tarjoamisessa*
Kiertotalousratkaisujen käytön kasvattaminen*
Jätteiden vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi
Olemme vastaanottaneet ja/tai jatkojalostaneet 1 150 263 tonnia rakennus- ja purkujätettä sekä
maa-ainesta edelleen hyödynnettäväksi.
Ilmastonmuutoksen torjuminen       
Scope 1 ja scope 2 päästöintensiteetti -50% v 2030 (vs 2023) ja v 2045 ilmastoneutraali. Scope 3: ei
numeerisia tavoitteita.
Päästöintensiteetti 2025 vs 2023: scope 1: +7 %, scope 2: -16 %  ja scope 3: -4 %
Kädenjälkeä kasvattamassa
Tavoitteisiin liittyvät mittarit tavoitetasoineen
Edistyminen vuonna 2025
Kestävät ja turvalliset ratkaisut   
Tyytyväinen tilaaja ja loppukäyttäjä, Tilaaja NPS > 50
Tilaaja NPS 86 (82)
Megatrendejä tukevat infrahankkeet     
2025–2030 konserni: Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan kasvattaminen, liikevaihdosta > 25%
Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan osuus liikevaihdosta 31,5 %
Yhteiskuntavastuu   
Maksamme 100% yhteisöveroista Suomeen ja Ruotsiin
Maksoimme 100 % yhteisöveroista Suomeen ja Ruotsiin
* Kreate on päättänyt 1.1.2026 alkaen luopua kyseisen tavoitteen ulkoisesta raportoinnista. Yhtiö pitää poistettuja tavoitteita edelleen liiketoiminnallisesti tärkeinä ja edistää niitä jatkossakin toiminnallisesti.
E – Ympäristö 
EU-taksonomia
Euroopan Unionin (EU) tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä
tavoitetta tukemaan on laadittu kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä eli
EU-taksonomia, jonka tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin
ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat
kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Kreaten EU-taksonomiaa
koskeva raportointi on laadittu ennen taksonomiauudistusta voimassa
olleen sääntelyn mukaisesti.
EU-taksonomia muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet
liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä kestävän
toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne ilmastonmuutoksen
kannalta olennaiset sektorit, joista muodostuu yli 80 % Euroopan CO2-
päästöistä, ja joilla on suurin potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä
kohti hiilineutraaliutta. Vuonna 2025 Kreaten liiketoiminnasta 100 % oli
EU-taksonomian luokittelujärjestelmän piirissä, kuten myös vuonna 2024.
Taksonomian raportointi
Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joita
vasten yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (a)
ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen
merkittävä edistäminen, (c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu, (d) siirtyminen kiertotalouteen, (e) ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä (f) biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
EU taksonomiassa kunkin ympäristötavoitteen osalta on määritelty
toimialat, joiden katsotaan liittyvän näiden tavoitteiden edistämiseen.
Toimialat on jaettu alaluokkiin, jotka tarkentavat liiketoiminnan sisältöä.
Taksonomiakelpoisuus kertoo, kuinka suuri osa yhtiön liiketoiminnoista
kuuluu näihin alaluokkiin, ja samalla kuinka suuri osa liikevaihdosta on
sellaista, jolla olisi mahdollisuus edistää taksonomiassa määriteltyjä
ympäristötavoitteita.
Taksonomiakelpoisten liiketoimintojen osalta arvioidaan kyseisten
liiketoimintojen taksonomian mukaisuus. Toiminta katsotaan taksonomian
mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi yhtä määritellyistä
ympäristötavoitteista aiheuttamatta samanaikaisesti merkittävää haittaa
muille tavoitteille. Lisäksi toiminnan on täytettävä taksonomian sosiaaliset
vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja
lahjonnan, oikeudenmukaisen kilpailun sekä verotuksen. Nämä
vähimmäistason suojatoimet perustuvat OECD:n toimintaohjeisiin
monikansallisille yrityksille sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin
ohjaaviin periaatteisiin, ja pitävät sisällään myös ihmisoikeus-
huolellisuusvelvoiteprosessin.
Raportointiin sovellettavat periaatteet
Kreate raportoi tilikaudelta 2025 taksonomiakelpoisten liiketoimintojen
liikevaihdon suhteessa tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillintä ja
siirtyminen kiertotalouteen. Liiketoiminnoista raportoidaan
taksonomiakelpoisten liiketoimintojen liikevaihdon osuus yhtiön
kokonaisliikevaihdosta. Liikevaihdon osalta raportoinnin laajuus ja
määritelmä vastaavat konsernin tilinpäätöksessä käytettävää IFRS-
liikevaihtoa.
Kelpoisuutta arvioitaessa yhtiö on keskittynyt liikevaihdollisesti merkittäviin
hankkeisiin sekä analyysin kannalta selkeisiin projekteihin koosta
riippumatta. Yhtiö arvioi projektikohtaisesti projektien
taksonomiakelpoisuusasteen, sillä varsinkin isot hankkeet sisältävät usein
sekä taksonomiakelpoisia että ei-taksonomiakelpoisia toimintoja. Projektin
taksonomiakelpoisen liikevaihdon osuus on myös tarvittaessa jaettu
useampaan eri luokkaan. Tällöin kyse on usein siitä, että projekti sisältää
varsinaisen pääluokan lisäksi pienemmissä määrin kevyen liikenteen
rakentamista. Yhtiö on päättänyt käyttää kevyen liikenteen luokan (6.13)
osalta vakioitua jako-osuutta. Mikäli hanke sisältää kevyen liikenteen
rakentamista, sen osuudeksi arvioidaan 10 % projektin
taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta. Tarvittaessa yhtiö käyttää kuitenkin
projektikohtaista harkintaa. Yhtiön käyttämät laskentaperiaatteet
varmistavat, että pää- ja alaluokan soveltaminen samassa projektissa ei
johda kyseisen liikevaihto-osuuden kaksinkertaiseen raportointiin.
Projektikohtainen analyysi varmistaa myös, että liikevaihto lasketaan vain
kertaalleen projektilla työskentelevien liiketoimintayksiköiden määrästä
riippumatta.
Mukaisuuden osalta Kreaten raportointiperiaatteena on, että mikäli yhtiö
raportoi taksonomian mukaista liikevaihtoa, merkittävän edistämisen ja ei
merkittävän haitan -kriteerit on arvioitu projektikohtaisesti tai muutoin
luotettavalla tavalla. Vähimmäistason suojatoimia tarkastellaan
ensisijaisesti yhtiötasolla.
Kreate on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta
koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan
delegoidun säädöksen ja arviointihetkellä saatavilla olleiden Euroopan
komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Arviointi ja
sen lopputulokset on ulkoisesti varmennettu. 
Liikevaihdon taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus
Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa Kreaten
liiketoiminnan kestävyyttä EU-taksonomian näkökulmasta. Vuonna 2025
Kreaten liikevaihdosta 162 (168) milj. euroa oli taksonomiakelpoista, mikä
on 51 (61) % yhtiön kokonaisliikevaihdosta. Taksonomiakelpoisesta
liikevaihdosta 98 (99) % liittyi ilmastonmuutoksen hillintään ja 2 (1) %
kiertotalouteen. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä yhtiön
taksonomiakelpoinen liikevaihto koostuu pääasiassa rautatie-
rakentamisesta (koodi 6.14) ja uusien rakennusten rakentamisesta (koodi
7.1). Kiertotalouteen liittyvä yhtiön taksonomiakelpoinen liikevaihto
koostuu yhtiön kiertotaloustoiminnan liikevaihdosta, johon kuuluu muun
muassa maa-aineisten vastaanotto, jalostaminen ja jalostetun materiaalin
myynti uudelleen käytettäväksi (koodi 2.3, vaarattoman ja vaarallisen
jätteen keräys ja kuljetus).
Kreaten ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 153 (107)
miljoonaa euroa, mikä on 49 (39) % yhtiön kokonaisliikevaihdosta. Ei-
taksonomiakelpoisia toimintoja ovat muun muassa miltei kaikki
tieliikenteeseen liittyvät toiminnot. Taksonomiakelpoisuus edellyttäisi
Kreaten rakentavan tieinfrastruktuuria, jossa kaikki infrastruktuuria
käyttävät ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä.
Yhtiön arvion mukaan sen sosiaalista vastuuta koskevat prosessit eivät
kaikilta osin täytä ihmisoikeuksien huolellisuusvaatimuksia, jotka kuuluvat
taksonomian sosiaalisiin vähimmäistason suojatoimiin. Näin ollen yhtiö
raportoi, että sen taksonomian mukainen liikevaihto on 0 (0) %.
Pääomamenot ja toimintamenot
Taksonomian määritelmän mukaiset pääoma- ja toimintamenot eivät ole
Kreatelle olennaisia euromääräisesti eikä Kreaten liiketoiminnan luonne
huomioiden. Näin ollen yhtiö on toistaiseksi päättänyt olla analysoimatta
pääoma- ja toimintamenojen taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta ja
raportoi että ne ovat 0 (0) %. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenojen osalta taksonomiataulukossa on raportoitu IFRS-
raportoinnin mukainen pääomameno. Toimintamenojen osalta Kreate on
määritellyt kokonaiskulut (nimittäjä), 10 (7) miljoonaa euroa,
luokittelujärjestelmän ohjeistuksen mukaisesti. Toimintamenot sisältävät
Kreaten lyhytaikaiset leasingkulut, kaluston korjaus- ja huoltokustannukset
sekä tutkimus- ja tuotekehityskulut. Yhtiö ei ole tunnistanut tilikauden
aikana toimitilojen ja rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyviä
olennaisia kuluja. 
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa
teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja
käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita
EI
Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Kiertotalous
Määrä, MEUR
%
Määrä, MEUR
%
7
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihdon
nimittäjässä
159
51 %
3
1 %
8
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus liikevaihdon nimittäjässä
159
51 %
3
1 %
EU-taksonomiaraportointi - Liikevaihto
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat,
miljoonaa euroa
Koodit
Absoluut-
tinen
liikevaihto
Osuus liike-
vaihdosta
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutu-
minen
Vesivarat ja
merten
luonnon-
varat
Kierto-
talous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosys-
teemit
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutu-
minen
Vesivarat ja
merten
luonnon-
varat
Kierto-
talous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosys-
teemit
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus liike-
vaihdosta,
2024
Luokka
(mahdollis-
tava/
siirtymä-
toiminta)
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
Luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista saatu
liikevaihto  (A.1)
0
0 %
E
0 %
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat
Uusien rakennusten rakentaminen
CCM 7.1.
59
19 %
KEL
E
18 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
CCM 6.14.
86
27 %
KEL
E
35 %
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava
infrastruktuuri
CCM 6.15.
3
1 %
KEL
E
2 %
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri,
polkupyörälogistiikka
CCM 6.13.
3
1 %
KEL
E
3 %
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen,
laajentaminen ja toiminta
CCM 5.3.
8
3 %
KEL
E
2 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus
CE 2.3.
3
1 %
KEL
E
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.2)
162
51 %
E
61 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
162
51 %
E
61 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (B)
153
49 %
Yhteensä (A + B)
315
100 %
EU-taksonomiaraportointi - Pääomamenot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat,
miljoonaa euroa
Koodit
Pääoma-
menot
yhteensä
Osuus
pääoma-
menoista
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutu-
minen
Vesivarat ja
merten
luonnon-
varat
Kierto-
talous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosys-
teemit
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutu-
minen
Vesivarat ja
merten
luonnon-
varat
Kierto-
talous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosys-
teemit
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus
pääoma-
menoista,
2024
Luokka
(mahdollis-
tava/
siirtymä-
toiminta)
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
pääomamenot  (A.1)
0
0 %
E
0 %
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset  toiminnat
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
(A.2)
0
0 %
E
0 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
0
0 %
E
0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (B)
1
100 %
Yhteensä (A + B)
1
100 %
EU-taksonomiaraportointi - Toimintamenot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat,
miljoonaa euroa
Koodit
Toiminta-
menot
yhteensä
Osuus
toiminta-
menoista
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutu-
minen
Vesivarat ja
merten
luonnon-
varat
Kierto-
talous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosys-
teemit
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutu-
minen
Vesivarat ja
merten
luonnon-
varat
Kierto-
talous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosys-
teemit
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjärj
estelmän
mukainen
osuus
toimintame
noista, 2024
Luokka
(mahdollis-
tava/
siirtymä-
toiminta)
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
toimintamenot  (A.1)
0
0 %
E
0 %
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset  toiminnat
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 
(A.2)
0
0 %
E
0 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
0
0 %
E
0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)
10
100 %
Yhteensä (A + B)
10
100 %
E1 – Ilmastonmuutos
Taulukko: Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus,
riski (-) vai mahdollisuus (+).
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Markkinamahdollisuus: Fyysiset ilmastoriskit ja
sään ääri-ilmiöt tarkoittavat, että esim. sillat vaativat
enemmän korjausta, mikä kasvattaa
liiketoimintamahdollisuuksiamme.
Seuraamme aktiivisesti kehitystä sekä
arvioimme tähän liitännäisten markkinoiden
kiinnostavuutta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Oma toiminta: toimintamme tuottaa
hiilidioksidipäästöjä etenkin polttoaineiden
kulutuksen kautta. 
Arvoketjun alkupää : Rakentaminen on
materiaali-intensiivistä, ja materiaalin
tuottaminen aiheuttaa paljon
hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi
hiilidioksidipäästöjä syntyy alihankkijoiden
käyttämän polttoaineen kautta.
Markkinamahdollisuus: Ilmastonmuutoksen
hillintä lisää mm. ratarakentamista ja tiivistä
kaupunkirakentamista, mikä tarjoaa yhtiölle
liiketoimintamahdollisuuksia.
Sääntelyriski: Olemme riippuvaisia materiaalien
saatavuudesta. Riskinä on, että voimaan voi tulla
lainsäädäntöä, joka kieltää tiettyjen materiaalien
käytön tai heikentää niiden saatavuutta tai nostaa
niiden hintoja esim. hiilidioksidipäästöoikeuksien
kautta.
Polttoaineiden käytön optimointi resurssien
tehokkaalla käytöllä, joka minimoi
materiaalien siirtämisen ja ajokilometrit
Konekaluston uudistaminen
suunnitelmallisesti
Kiertotalousratkaisujen aktiivinen tarjoaminen
vähentää riippuvuutta neitseellistä
materiaaleista
Markkinamahdollisuuksia on edistetty ja
edistetään mm. raideympäristössä tehtävän
liiketoiminnan osalta   
Energia
Oma toiminta ja arvoketjun alkupää:
Fossiilinen energiantuotanto työkoneiden
polttoaineisiin aiheuttaa kielteisen
vaikutuksen oman toimintamme ja
alihankkijoidemme kautta. Rakentamisessa
käytetään isoja koneita ja siirretään
materiaaleja, ja näissä koneissa käytetään
pääasiallisesti moottoripolttoöljyä. 
Emme hallitse moottoripolttoöljyn
tuotantoprosessia. Pyrimme optimoimaan
polttoaineiden käyttöä ja uudistamaan
konekalustoa suunnitelmallisesti
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, niiden tunnistamis- ja arviointiprosessi sekä
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kreate ei näe itsellään merkittäviä fyysisiä ilmastoriskejä, sillä yhtiöllä ei ole
sellaista pääomaa, joka olisi vaarassa sään ääri-ilmiöiden takia.  Sen sijaan sään ääri-ilmiöt voivat tuoda
taloudellisia mahdollisuuksia, sillä ne kasvattavat infran, esimerkiksi siltojen, korjaustarvetta.
Ilmastomuutoksen sopeutumiseen liittyy siirtymäriski, mikäli liiketoiminnassa käytettävää kalustoa tulee uusia
suunniteltua nopeammin.  Lisäksi kustannuksia voi syntyä henkilöstön lisäkouluttamisesta, jos otetaan käyttöön
uusia työtapoja tai materiaaleja. Vaatimustason nousu voi tarjota Kreatelle mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaa
ja rahavirtoja, mikäli kaikki alan nykytoimijat eivät pysty tai halua investoida konekantaan tai osaamiseen.
Ilmastonmuutoksen hillintä: Kreate toimii ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollistajana, mutta samanaikaisesti koko
rakentamisen arvoketjun hiilijalanjälki on suuri. Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy arvoketjun alkupäässä
rakentamismateriaalien kuten teräksen ja betonin tuotannosta. Lisäksi polttoaineen tuotanto sekä alihankkijoiden
polttoaineen käyttö sisältyvät arvoketjun päästöihin. Kreaten oma toiminta tuottaa hiilidioksidipäästöjä
pääasiallisesti polttoaineiden käytön kautta. 
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyy Kreatelle sekä taloudellisia mahdollisuuksia että riskejä. Ilmastonmuutoksen
hillintä lisää muun muassa rata- ja raitiotierakentamista sekä tiivistä kaupunkirakentamista, mikä tarjoaa Kreatelle
liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti yhtiö on riippuvainen materiaalien saatavuudesta. Taloudellinen
siirtymäriski liittyy skenaarioon, jossa voimaan tulisi lainsäädäntöä, joka kieltäisi tiettyjen materiaalien käytön,
heikentäisi niiden saatavuutta tai nostaisi niiden hintoja esimerkiksi päästöoikeuksien kautta. 
Energia: Energian osalta Kreatella ja sen alihankkijoilla on negatiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen, sillä
rakentamisessa käytetään isoja koneita ja siirretään materiaaleja, ja näissä koneissa käytetään pääasiallisesti
moottoripolttoöljyä. Kielteinen vaikutus syntyy fossiilisesta energiantuotannosta näiden työkoneiden polttoaineisiin.
Lisäksi energiaan liittyy taloudellinen riski skenaariossa, jossa voimaan tulisi lainsäädäntöä, joka kieltäisi
moottoripolttoöljyn käytön, heikentäisi sen saatavuutta tai nostaisi sen hintaa suoraan tai päästöoikeuksien hinnan
kautta.
Yhtiö ei ole toteuttanut virallista resilienssianalyysia ilmastoskenaarioineen, josta olisi dokumentoitavissa analyysin
toteutustapa, laajuus ja tulokset. Tilikausi 2024 oli yhtiölle ensimmäinen raportointivuosi CSRD:n ja ESRS-
standardien mukaisesti ja yhtiö priorisoi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin toteuttamisen sekä raportoinnin
käynnistämisen. Tilikaudella 2025 kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö on ollut muutoksessa, eikä yhtiö ole
tietoinen, kuinka paljon raportointivaatimukset tulevat kevenemään ja onko Kreate enää jatkossa
kestävyysraportoinnin piirissä. Tässä tilanteessa Kreate ei nähnyt mielekkääksi lähteä tekemään haastavaa
ilmastoskenaarioihin perustuvaa resilienssianalyysia. Yhtiö arvioi resilienssianalyysin toteuttamista uudelleen, kun
raportointivelvoitteiden soveltamisala ja vaatimustaso täsmentyvät sekä yhtiön raportointikyvykkyys kehittyy. Tällä
välin yhtiö huomioi ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia ja
normaalia riskienhallintaa. Yhtiö on arvioinut osana vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessiaan
joitakin mahdollisia kehityskulkuja, joihin on tunnistettu liittyvän erilaisia mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia.
Tunnistamisprosessi on osa yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiprosessia, joka on kuvattu alkaen s. 50. 
Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin kautta tunnistetut ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet linkittyvät yhtiön resilienssiin. Kreate on kuvannut yhtiön strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä
Yleisissä tiedoissa sivulla 46. Tämä kuvaus kattaa myös ilmastonmuutokseen liittyvät näkökulmat.   
Siirtymäsuunnitelma
Kreate on sitoutunut toimimaan osana kestävää yhteiskuntaa, jonka tavoitteena on hidastaa ilmaston
lämpeneminen 1,5 C asteeseen, saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja poistaa fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvät toiminnot. Yhtiö ei ole toteuttanut ESRS:n mukaista ilmastoskenaarioihin perustuvaa
resilienssianalyysia. Siirtymäsuunnitelman päästöpolut ja 1,5 °C -linjaukset perustuvat yhtiön nykyiseen arvioon
toimialan kehityksestä ja käytettävissä olevasta tiedosta, ja niitä tarkennetaan raportointikyvykkyyden kehittyessä.
Suunnitelman toteutus nojaa ensisijaisesti kaluston suunnitelmalliseen uusimiseen, energiahankinnan muutokseen
ja tilaajayhteistyöhön. Investoinnit toteutetaan osana normaalia investointisuunnitelmaa ja rahoitusratkaisuja;
olennaista lisäinvestointitasoa ei tässä vaiheessa ole arvioitu.
Kreaten liiketoiminnan lopputulokset tukevat kestävän talouden päämääriä. Kreate rakentaa infraa, jota vihreä
siirtymä tarvitsee toteutuakseen. Vihreän siirtymän infrastruktuuri pitää sisällään muun muassa raideinfran,
voimalaitosten, datakeskusten ja muiden vihreään siirtymään liittyvien teollisten investointien vaatimat infraratkaisut
sekä kaupunkien tiivistymiseen liittyvät infraratkaisut.
Kreaten liiketoiminnan ydin ei ole ristiriidassa kestävän talouden tavoitteiden kanssa. Kreaten haasteena ovat
liiketoiminnan vaatimat resurssit, niiden jalostukseen ja kuljetukseen liittyvät hiilidioksidipäästöt sekä yhtiön
konekannan polttoaineenkulutus.
Kreate kiinnittää siirtymäsuunnitelmassaan erityistä huomiota niihin osa-alueisiin, joihin sillä on suora
vaikutusmahdollisuus. Tämä ei tarkoita, että yhtiö keskittyisi vain suoriin (scope 1) kasvihuonekaasupäästöihin,
vaan yhtiöllä voi olla suora vaikutusmahdollisuus myös epäsuoriin (scope 2 ja 3) kasvihuonekaasupäästöihin.
On hyvä huomioida, että yli 95 % Kreaten kasvihuonekaasupäästöistä tulee scope 3 -päästöistä.  Merkittävien
päästövähennysten saavuttaminen edellyttää innovaatioita useilla toimialoilla ja ratkaisujen laajamittaista
kaupallistamista. Kreaten siirtymäsuunnitelma perustuu odotuksiin toimialan positiivisesta kehityksestä, joka
mahdollistaisi esimerkiksi vedyllä tuotetun teräksen käytön silloissa, päästöttömän tavaralogistiikan ja
sähkökäyttöisen erikoiskaluston kestävillä akkuratkaisuilla.
Kreate on arvioinut siirtymäsuunnitelmassaan scope 1 ja scope 2 kasvihuonekaasupäästöt (indeksivuosi 2023
=100) vuoteen 2050 asti. Scope 3 osalta Kreate on arvioinut kasvihuonekaasupäästöt (indeksivuosi 2023=100)
vuoteen 2035 asti. Yhtiö ei kykene arvioimaan useiden toimialojen kehitystä tätä pidemmällä aikajänteellä. Yhtiö on
kuitenkin laatinut suunnitelman sillä periaatteella, että näillä toimialoilla tapahtuu merkittävää kehitystä ja että ne
pystyvät saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuonna 2050. 
Suunnitelman lähtökohtana on, että Kreate toteuttaa projektinsa tilaajien ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Yhtiön näkemyksen mukaan kestävien ratkaisujen yleistymisen tulee tapahtua kysynnän vetämänä. Kreate edistää
tätä lisäämällä tietoisuutta ja viestimällä aktiivisesti erityisesti arvoketjun yläpään toimijoille.
Seuraavassa taulukossa on kuvattuna yhtiön siirtymäsuunnitelma, jonka mukaisesti yhtiö tavoittelee scope 1 ja
scope 2 päästöjen osalta ilmastoneutraaliutta vuoteen 2045 mennessä sekä fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien
toimintojen poistamista vuoteen 2050 mennessä. Kreate on myös sitoutunut edistämään scope 3 -päästöjen
vähentämistä yhteistyössä tilaajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelmissa mainitut toimenpiteet ja niissä
edistyminen tilikauden aikana on kuvattu tarkemmin kohdassa Toimet. Suunnitelma on laadittu
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen tasolla, sisältäen scopet 1–3.
Yhtiön tavoitteet eivät ole ristiriidassa Pariisin sopimuksen kanssa rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1,5
celciusasteeseen. Yhteys 1,5 °C -tavoitteeseen perustuu yhtiön omiin tavoitteisiin ja siirtymäsuunnitelman
päästöpolkuihin sekä arvioon siitä, että yhtiö vähentää omia suoria ja ostetun energian päästöjä (scopet 1 ja 2) niiltä
osin kuin sillä on suora vaikutusmahdollisuus. Yhtiö ei ole validoinut tavoitteitaan tieteellisesti (esim. SBTi), ja 1,5 °C
-yhteensopivuusarvio perustuu käytettävissä olevaan tietoon sekä siirtymäsuunnitelmassa esitettyihin oletuksiin ja
kehityspolkuihin.
Infrastruktuurin rakentamismateriaalit ja yhtiön kalusto ovat eriä, joihin liittyy kasvihuonekaasupäästöjen
lukkiutumista. Kuten edellä kuvattu, yhtiön suunnitelma nojaa odotuksiin usean toimialan merkittävästä
kehityksestä. Mikäli kehitystä ei tapahdu materiaaleihin ja kalustoon linkittyvillä toimialoilla, myös Kreaten
siirtymäsuunnitelman toteutuminen sekä pienissä määrin myös yhtiön scope 1- ja scope 2-päästövähennysten
toteutuminen vaarantuu. Yhtiö ei ole asettanut numeraalista tavoitetta scope 3 -päästöille.
Kreatea ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Arvio perustuu yhtiön
liiketoimintaan ja liikevaihtolähteisiin suhteessa EU PAB -poissulkukriteereihin; yhtiö ei harjoita poissulkukriteerien
mukaista fossiililiiketoimintaa eikä sähköntuotantoa.
Kreaten hallitus hyväksyy yhtiön siirtymäsuunnitelman ja valvoo vuosittain siinä edistymistä. Johtoryhmä vastaa
siirtymäsuunnitelman toimeenpanosta organisaatiovastuidensa mukaisesti sekä ylimmän johdon edustajina
kollektiivisesti. Johtoryhmä seuraa suunnitelman edistymistä tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran vuodessa.
Ympäristöpäällikkö vastaa siirtymäsuunnitelman raportoinnissa tarvittavien tietojen koostamisesta. 
Yhtiön siirtymäsuunnitelma ja strategia pohjautuvat realismiin sekä pitkään aikajänteeseen. Infrarakentaminen on
toimialana yksi viimeisimmistä, johon vihreä siirtymä tulee heijastumaan laaja-alaisesti. Tämä johtuu siitä, että
infrarakentaminen käyttää paljon materiaaleja, raskasta erikoiskalustoa ja operoi haastavissa olosuhteissa. Vihreä
siirtymä tulee saavuttaa useilla toimialoilla (energia, materiaalit, sähkökäyttöinen kalusto ja akkuteollisuus)
kaupallisella tasolla laajassa mittakaavassa ennen kuin ne mahdollistavat laaja-alaisen vihreän siirtymän
infrarakentamisessa. 
Siirtymäsuunnitelmaa ei ole suoraan integroitu yhtiön strategiaan, mutta strategiassa on elementtejä, jotka
linkittyvät ilmastonmuutoksen ja siirtymäsuunnitelman teemoihin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tukevat
megatrendit, kuten kaupungistumiseen liittyvien joukkoliikenneratkaisujen kasvu ja vihreän siirtymän vaatimat
teollisuusinvestoinnit, luovat kysyntää Kreaten osaamiselle ja nämä ovat merkittävässä osassa Kreaten
strategiassa. Siirtymäsuunnitelman toimeenpanon kannalta kaupunkiympäristöt ja isot teollisuushankkeet
mahdollistavat usein erinomaisen materiaalitehokkuuden ja logistiikan optimoinnin. Isot kaupungit ovat myös
tilaajina aktiivisia asettamaan kestävyysvaatimuksia esimerkiksi kaluston suhteen, mikä tukee Kreaten
siirtymäsuunnitelman toteutumista. On kuitenkin huomioitava, että Kreate ei rajaa osallistumistaan projekteihin,
joissa logistiikkaa ja päästöjä ei ole esimerkiksi maantieteellisistä syistä mahdollista toteuttaa yhtä tehokkaasti kuin
isojen kasvukeskusten lähellä.  Liiketoiminnan lisäksi siirtymäsuunnitelman toimeenpano kytkeytyy
investointisuunnitteluun kaluston uusimisen kautta sekä energiahankinnan linjauksiin.
Yhtiö ei näe, että sen täytyisi merkittävissä määrin muuttaa strategiaansa tai liiketoimintamalliaan
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhtiöllä on oman kaluston osalta suuntaviivat fossiilisista polttoaineista
irtautumiseen. Taloussuunnittelussa kalustoa on tarkoitus uusia kokonaistaloudellisen käyttöiän mukaisesti, eikä
yhtiö tällä hetkellä näe kalustoon sisältyvää merkittävää siirtymäriskiä. Kaluston hallintaa on kuvattu tarkemmin
kohdassa Toimet. 
Siirtymäsuunnitelma, suunnitelma päästöjen vähentämisestä 
Taulukon esitys on indeksimuotoinen (2023=100) ja kuvaa kehityssuuntaa; absoluuttiset päästöt raportoidaan
erikseen kasvihuonekaasupäästötaulukossa. 
Kasvihuonekaasupäästöjen
kehityspolku, 2023=100
2023
2030
2035
2040
2045
2050**
Scope 1: Fossiilisten polttoaineiden käyttö 
Työsuhdeautot  
100
10
0
0
0
0
Tuotantoautot 
100
40
10
0
0
0
Työkoneet 
100
70
50
20
0
0
Erikoiskalusto 
100
100
100
90
50*
0
Scope 2: Ostetun energian tuotanto 
100
0
0
0
0
0
Scope 3: Muut epäsuorat päästöt
100
85
80
N/A
N/A
0
Käytetyn polttoaineen valmistus 
100
50
40
N/A
N/A
0
Materiaalit (teräs, betoni, puu) 
100
90
85
N/A
N/A
0
Logistiikka, sisään- ja ulosvirtaukset 
100
70
60
N/A
N/A
0
Alihankintaurakointi 
100
70
50
N/A
N/A
0
Jätehuolto ja muut ostopalvelut 
100
60
50
N/A
N/A
0
*Kompensoidaan vuodesta 2045 alkaen. Kompensointi koskee vain jäännöspäästöjä, eikä sitä käytetä tavoitteiden saavuttamiseen.
**Scope 3:n osalta tavoitetila, toimialaoletus
Tilikaudella 2025 siirtymäsuunnitelman toimeenpano eteni erityisesti työsuhdeautojen ja energiahankinnan osalta:
uusista työsuhdeautoista kaikki olivat täyssähköautoja ja sähkö-/ladattavien hybridien osuus työsuhdeautokannasta
oli yli 90 %. Lisäksi vihreän sähkön osuus käytetystä sähköstä oli arviolta 70–80 % vuoden lopussa. Sen sijaan
projektien aloitusprosesseihin liittynyt biopolttoaineiden ja kiertotalousratkaisujen systemaattisen käytön
edistämistyö jäi kesken ja siirtyy vuoteen 2026 osaksi laajempaa toimintajärjestelmän kehittämistä.
Vuonna 2025 Kreate toteutti SRV Infran oston sekä laajeni Ruotsissa pohjarakentamisen liiketoimintaan. Näiden
liiketoimien myötä yhtiön omistaman erikoiskaluston määrä kasvoi, mikä voi yhtiön toiminnan laajentuessa johtaa
hienoiseen kasvuun yhtiön absoluuttisissa scope 1 -kasvihuonekaasupäästöissä tulevina vuosina. Liiketoimien
vaikutuksen yhtiön kasvihuonekaasuintensiteettiin arvioidaan olevan kokonaisuudessaan vähäinen.
Siirtymäsuunnitelman pääerät 
Siirtymäsuunnitelman pääerät.jpg
Päästövähennysten toteutumisaikataulu
Siirtymäsuunnitelman toteutusaikataulu.jpg
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Kreatella ei ole tällä hetkellä ilmastonmuutokselle tai kestävälle kehitykselle omaa politiikkaa. Yhtiöllä ei ole
asetettua aikataulua ilmastonmuutosta koskevan erillisen politiikan laatimiselle, mutta asiaa arvioidaan vuosittain
osana kestävyysraportoinnin kehittämistä ja toimintajärjestelmän päivityksiä. Vaikka erillistä ilmastopolitiikkaa ei ole,
yhtiö kuvaa tässä kohdassa ilmastonmuutoksen hillintään ja osin sopeutumiseen liittyvät keskeiset
toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja käytännön toimintaa. Kaikki kuvatut periaatteet liittyvät
ilmastonmuutoksen hillintään, sillä ne ohjaavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen (negatiivisten
vaikutusten hallinta). Kalustoa koskevat periaatteet sisältävät ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi
ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvän siirtymäriskin hallinnan. Kalustoa koskevat periaatteet linkittyvät myös
energiaan.   
Toimintaperiaatteitamme leimaa käytännönläheisyys ja realismi. Pyrimme toimimaan arvoketjun vastuullisena
jäsenenä ja tunnistamaan omat realistiset vaikuttamisen mahdollisuutemme. 
Kreaten toiminnan lähtökohtana on toteuttaa projektit tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kreate pyrkii omassa
toiminnassaan kustannustehokkuuteen, mikä ohjaa myös resurssien käyttöä tehokkaaksi ja siten ympäristöä
vähemmän kuormittavaksi. Yhtiö pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kiinnittämällä huomiota muun
muassa materiaalimääriin, kuljetusmatkoihin ja kierrätysmahdollisuuksiin. Kreate on myös sitoutunut edistämään
hiilidioksidipäästöjen vähentämistä yhteistyössä tilaajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Käytännössä tämä näkyy
muun muassa biopolttoaineiden sekä kiertotalousratkaisujen aktiivisena tarjoamisena. Materiaali- ja
polttoainevalinnat tehdään aina tilaajan valitsemalla tavalla.
Toimintaperiaatteenamme on myös käyttää kalustoa ja uusia sitä suunnitelman mukaisesti pitkällä aikavälillä.
Toimintaperiaatteeseemme liittyy ajatus siitä, että toiminta tulee muuttumaan kestävällä tavalla vain
kysyntäperusteisesti. Lisäksi olemme realisteja sen suhteen, että tarvittavaa erikoiskalustoa ei ole vielä saatavilla
sähkö- tai akkukäyttöisenä – varsinkaan haastaviin kohteisiin, joissa sähkönsiirtokapasiteetti voi olla riittämätöntä.
Yhtiöllä on työsuhdeautopolitiikka. Kyseessä on hyvin kapea-alainen ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä
näkökulma, joten yhtiö esittää tämän asiakokonaisuuden seuraavassa kappaleessa Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Kreate kiinnittää toimissaan huomiota erityisesti niihin osa-alueisiin, joihin sillä on suora vaikutusmahdollisuus.
Toimissa huomioidaan ympäristönäkökohtien lisäksi myös sosiaaliset, hallinnolliset ja taloudelliset näkökulmat.
Yhtiön päästövähennystoimet painottuvat energialähteiden muutokseen ja kaluston asteittaiseen sähköistämiseen.
Energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden osalta toimet ovat pääosin yhteistyötä tilaajien kanssa.
Toimitusketjun päästöihin yhtiöllä ei ole merkittäviä omia toimenpiteitä.
Energialähteiden muutos ja kaluston sähköistäminen (scope 1)
Kreaten suorat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhtiön omassa
kalustossa, tuotantoautoissa ja työsuhdeautoissa. Yhtiön työsuhdeautopolitiikka ohjaa sähköautojen käyttöön.
Vuonna 2025 tilatuista uusista työsuhdeautoista kaikki olivat täyssähköautoja, ja koko työsuhdeautokannasta
täyssähkö- tai ladattavia hybridiautoja oli yli 90 %. Tavoitteena on, että yhtiön työsuhdeautokanta on kokonaan
päästötön vuoteen 2030 mennessä.  Vuonna 2024 Kreate otti käyttöön ensimmäiset sähkökäyttöiset tuotantoautot,
mutta niiden määrä pysyi alhaisena koko vuoden 2025. Tuotantoautojen osalta Kreate arvioi, että sähköllä toimivat
autot yleistyvät selvästi vuoteen 2030 mennessä, mutta eivät korvaa vielä kokonaan polttomoottoriautoja.
Kreate pyrkii kaluston osalta myös korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä biopolttoaineilla viestimällä
aktiivisesti tilaajille eri vaihtoehdoista. Yhtiön suunnitelmissa oli vuoden 2025 aikana tarkastella ja tarvittaessa
päivittää projektin aloitukseen liittyviä prosessejaan, jotta ne tukisivat paremmin biopolttoaineiden ja muiden
kiertotalousratkaisujen puheeksi ottoa ja käytön systemaattista lisäämistä. Tämä työ jäi vuonna 2025 kesken ja
arviointi siirtyy vuoteen 2026. Projektin aloitukseen liittyvät prosessit linkittyvät osaksi laajempaa
toimintajärjestelmän kehittämistä, jota yhtiö tulee tarkastelemaan ja kehittämään vuosien 2026–2027 aikana. 
Kaluston ja teknologian kehittäminen sekä investoinnit
Kreaten tavoitteena on uusia koneita ja kalustoa suunnitelmallisesti, jolloin kalusto muuttuu pitkällä aikavälillä
vähäpäästöisemmäksi. Yhtiön investointisuunnitelmaan vaadittavat varat tulevat liiketoiminnasta ja erilaisista
rahoitusratkaisuista, eikä vuosittaisten investointien määrän ole arvioitu kasvavan olennaisesti edellisvuosien
keskimääräisestä tasosta. Yleisesti käytössä olevan maarakennuskaluston osalta yhtiö voi korvausinvestointien
sijaan harkita aiempaa laajempaa palveluiden käyttöä, jolloin kalustoa voitaisiin omistamisen sijaan vuokrata tai
ostaa urakointipalveluna. Erikoiskaluston käyttö vuokrauksen tai ostopalvelun kautta merkittävässä mittakaavassa
ei ole lähitulevaisuudessa varteenotettava vaihtoehto kyseisen markkinan pienuuden takia. Osalle erikoiskalustosta
ei myöskään lähitulevaisuudessa ole olemassa varteenotettavia sähkökäyttöisiä vaihtoehtoja.
Energian hankinta ja vihreä sähkö (scope 2)
Energian tuotantoon liittyvien epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta yhtiön toimenpiteenä on siirtyä
käyttämään kaikissa uusissa hankkeissaan vihreää sähköä, jolloin sähkösopimuskanta uudistuu ajan kanssa.
Vuoden 2025 lopussa arviolta 70–80 % käytetystä sähköstä oli vihreää sähköä.
Materiaali- ja resurssitehokkuus yhteistyössä tilaajien kanssa (scope 3)
Muiden epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta Kreaten toimenpiteenä on tehdä aktiivisesti yhteistyötä
tilaajien ja muiden tahojen kanssa, jotta rakentamista tehtäisiin mahdollisimman resurssitehokkaasti. Kreate pyrkii
muun muassa aktiivisesti viestimään kiertotalousratkaisuista ja ehdottaa mahdollisuuksien mukaan neitseellisten
materiaalien korvaamista kierrätysratkaisuilla. Yhtiö pyrkii myös kaikenlaiseen resurssitehokkuuteen sisältäen
isoimpina erinä materiaalimäärien optimoinnin ja kuljetuskilometrien minimoinnin. Olennaista on luoda
kokonaiskuvaa kaikista Kreaten työmaiden materiaalivirroista ja etukäteen suunnitella resurssien kiertoa siten, että
puhtaita materiaaliulosvirtauksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti Kreaten työmailla tai muilla
lähialueiden työmailla. Tehokas materiaalien kierto tulee huomioida laaja-alaisesti niin tarjousvaiheessa, työmaiden
välisessä yhteydenpidossa kuin yhteistyössä kiertotalousalueiden kanssa.
Toimitusketju, logistiikka ja alihankinta (scope 3)
Valtaosa epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy materiaalien tuotannosta, niihin liittyvästä logiikasta ja
alihankintaurakoinnin polttoainepäästöistä. Logistiikkapalveluiden ja alihankintaurakoinnin osalta yhtiö ennakoi
kaluston käyttövoiman kehittyvän ja muuttuvan sen myötä vähäpäästöisemmäksi. Rakennusmateriaalien osalta
yhtiön suunnitelma perustuu odotuksiin toimialan positiivisesta kehityksestä, kuten kuvattu edellä kohdassa
Siirtymäsuunnitelma. Näihin toimialan kehitykseen perustuviin epäsuoriin päästöihin yhtiöllä ei ole toimia.   
Toiminnan laajuus ja hankekohtaiset erityispiirteet
Raideympäristössä tehtävän liikevaihdon osalta uusia toimenpiteitä ei toistaiseksi ole tunnistettu. Yhtiö on mukana
useissa  isoissa raidehankkeissa: Koskelan varikossa, Tampereen henkilöratapihassa sekä Vantaan ratikan
itäosassa. Vuonna 2025 Tampereen henkilöratapihan ensimmäisen vaiheen työt siirtyivät toteutusvaiheen,
Koskelan varikon toteutusvaiheen työt olivat alkaneet jo vuonna 2024. Vantaan ratikan itäosa oli vuonna 2025
kehitysvaiheessa, ja lisäksi kehitysvaiheeseen siirtyi loppuvuodesta Kreaten voittama Junatien metrosilta. Näiden
hankkeiden suunnitelman mukainen toteuttaminen on yhtiön tämän osa-alueen toimenpide seuraavien vuosien
aikana.
Päästökehitys ja omien toimien vaikutus
Kreaten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (scope 1–3) vähenivät vuonna 2025 vuoteen 2023 verrattuna 2 879 t
CO2e eli vähennys oli 4,7 %. Liikevaihto vuonna 2025 on 2 % alhaisempi kuin vuonna 2023. Liikevaihdon lisäksi
hiilidioksidimääriin vaikuttavat muutokset projektiportfoliossa. Kreate ei kykene raportoimaan, mikä osuus
kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisessä on seurausta yhtiön omista toimenpiteistä, mutta sen osuus on
kokonaiskuvassa marginaalinen. Yhtiö odottaa sen omien toimenpiteiden vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisessä olevan varsin pieni. Siirtymäsuunnitelmassa on arvioitu, että yhtiön luopuminen fossiilisista
polttoaineista kattaisi vain noin 1 % Kreaten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.
Mittarit ja tavoitteet
Ilmastonmuutoksen torjuminen - ilmastotavoitteet
2025 vs 2023
2024 vs 2023
Tavoite 2030: CO2e-päästöintensiteetti -50% vs 2023 (scope 1)
6,9 %
11,2 %
Tavoite 2030: CO2e-päästöintensiteetti -50% vs 2023 (scope 2)
-15,6 %
28,7 %
Tavoite 2045: Ilmastoneutraali (scope 1+2, tn CO2e)
4 362
4 039
Tavoite scope 3: Sitoudumme edistämään CO2e scope 3 -päästöjen vähentämistä yhteistyössä tilaajien ja
muiden sidosryhmien kanssa
Ilmastonmuutoksen hillintä - megatrendejä tukevat infrahankkeet
2025
2024
Tavoite kasvattaa raideympäristössä tehtävää liiketoimintaa, osuus kokonaisliikevaihdosta  2025-2030 >  25 %
31,5 %
N/A
Kreate on asettanut numeeriset tavoitteet scope 1 ja scope 2 osalta, koska niihin yhtiöllä on suora
vaikutusmahdollisuus. Scope 3 -päästöille ei ole asetettu numeerista tavoitetta, koska merkittävät vähennykset
edellyttävät toimittaja- ja toimialatason teknologiamurrosta ja tilaajakysyntää. Etenemistä ohjataan hankekohtaisten
ratkaisujen, tilaajavaikuttamisen ja valikoitujen toimenpiteiden kautta. Scope 3 -tavoiteasetantaa arvioidaan
vuosittain osana yhtiön siirtymäsuunnitelman seurantaa sekä kestävyystavoitteiden tavoiteasetantaa.
Scope 1 ja scope 2 osalta tavoitteena on päästöintensiteetin vähennys 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä suhteessa
perusvuoteen 2023. Lisäksi yhtiön tavoitteena on olla vuonna 2045 ilmastoneutraali scope 1 ja scope 2 osalta.
Scope 1 ja scope 2 -tavoitteet koskevat kasvihuonekaasujen bruttomääräisiä päästöjä, eikä tavoitteiden
saavuttaminen perustu päästöhyvityksiin tai muihin päästöjen ulkopuolisiin kompensointimekanismeihin.
Ilmastoneutraalius vuonna 2045 tarkoittaa, että scope 1 ja 2 -päästöt on vähennetty nollaan tai lähes nollaan ennen
mahdollisten jäännöspäästöjen käsittelyä. Mahdollinen kompensointi koskee vain jäännöspäästöjä, eikä ole osa
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden määritelmää. Edellä esitetyt ilmastotavoitteet koskevat konsernia,
perustuvat perusvuoteen 2023 ja niitä seurataan vuosittain raportoitavien kasvihuonekaasupäästöjen ja
päästöintensiteetin avulla. Tavoitteet eivät perustu tieteellisesti validoituun menetelmään, eikä sidosryhmiä ole
osallistettu niiden asettamiseen.
Vuonna 2025 Kreate-konsernin suorat ja epäsuorat CO2e-päästöt (scope 1–3) olivat yhteensä 58 064 (40 542) tn
CO2e eli 43 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihtoon suhteutettujen kokonaispäästöjen eli CO2e-
päästöintensiteetti oli 184,2 (147,2) tn/meur.
Erot päästöintensiteetissä johtuvat pääosin eroista Kreaten käynnissä olevien projektien portfoliosta ja isojen
projektien vaiheesta sekä hankinnoista. Isojen projektien merkitys korostuu etenkin scope 3 -päästöjen osalta, jossa
materiaalit ovat yleensä suurin päästölähde.  Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kullekin vuodelle tehtyjen
hankintojen perusteella, joten monivuotisissa projekteissa isot materiaaliostot projektin alussa nostavat
kasvihuonekaasupäästöjä kyseisenä vuonna. Vuonna 2025 suurin scope 3 -kasvihuonekaasujen päästölähde olivat
poikkeuksellisesti polttoaineet, joiden käyttömäärä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Vuonna 2025 Kreaten suorat (scope 1) päästöt olivat 4 181 (3 798) tn CO2e, epäsuorat (scope 2) päästöt
energiantuotannosta 181 (241) tn CO2e ja muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) 53 703 (36 503).
Liikevaihtoon suhteutettu CO2e-päästöintesitteetti oli scope 1 osalta 13,3 (13,8) tn/meur, scope 2 osalta 0,6 (0,9) tn
CO2e /meur ja scope 3 osalta 170,4 (132,5) tn CO2e /meur. Tilikaudella 2025 päästöintensiteetin kehitys ei kuvaa
yksiselitteisesti siirtymäsuunnitelman toimenpiteiden vaikutusta, sillä päästöihin vaikuttavat muun muassa 
projektisalkun rakenne ja hankintojen ajoitus, erityisesti scope 3 -päästöjen osalta.
Yhtiö arvioi vuosittain, poikkeaako kehitys olennaisesti siirtymäsuunnitelman oletuksista ja toimenpiteiden
etenemisestä, ja analysoi olennaisten poikkeamien syyt osana normaalia seurantaa ja raportointia. Tilikaudella
2025 yhtiö ei ole tunnistanut sellaisia siirtymäsuunnitelman toteutukseen liittyviä olennaisia poikkeamia, jotka
olisivat edellyttäneet siirtymäsuunnitelman päivittämistä. Olennaiset havainnot raportoidaan vuosittain
kestävyysraportissa. Vuonna 2025 olennaisena havaintona voidaan pitää polttoaineiden määrän käytön kasvua,
joka on seurausta projektisalkun rakenteessa tapahtuneista muutoksista sekä projektien edellisvuotta
aktiivisemmasta polttoaineiden käytön raportoinnista. Itse tiedonkeruu- ja raportointiprosessissa ei ole tapahtunut
vuonna 2025 muutoksia edellisvuoteen nähden.
Yhteisökohtainen mittari: Vuonna 2025 Kreaten raideympäristössä tehtävä liikevaihto oli 31,5 % konsernin
liikevaihdosta, ylittäen asetetun 25 % tavoitteen. Raideympäristössä tehtävä liikevaihto pitää sisällään kaikkien
niiden projektien liikevaihdon, jossa työskennellään raideympäristössä, oli kyseessä raidetyö, ratasilta tai muut
raideinfraan liitännäiset kulkuyhteydet ja rakennukset.
Alla on esitettynä yhtiön energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen olennaiset mittarit. Yhtiö kehittää
valmiuksiaan raportoinnin osalta, ja pyrkii raportoimaan energiankulutuksen ja energialähteiden yhdistelmän N/A-
merkityt mittarit vuodelta 2026. 
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025
2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh
N/A
N/A
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh
N/A
N/A
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh
N/A
N/A
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh
N/A
N/A
5) Ostetun tai hankitun fossiilista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus, mWh
N/A
N/A
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus, MWh
N/A
N/A
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
N/A
N/A
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
N/A
N/A
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
N/A
N/A
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,
biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
N/A
N/A
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
N/A
N/A
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
N/A
N/A
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
N/A
N/A
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
N/A
N/A
Energian kokonaiskulutus (MWh)
2 519,52
2 544,58
Energiaintensiteetti (energian kokonaiskulutus/ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen liikevaihto), mWh/MEUR
8,0
9,2
Yhtiöllä ei ole biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat peräisin biomassan poltosta tai biologisesta hajoamisesta. Yhtiöllä ei ole tietoa arvoketjunsa alku-
tai loppupäässä mahdollisesti esiintyvistä biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä.
Kasvihuonekaasupäästöt
Takautuva
Välitavoitteet ja
tavoitevuodet
Perus-
vuosi
2023
2025
2024
%, 2025/
2024
2030
Vuotuinen %-
tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2e.)
3 969
4 181
3 798
110 %
2 807
N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
0
0
0
0 %
0
0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 e)
217
181
241
75 %
154
N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 e)
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 
Kasvihuonekaasujen epäsuorat scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2e)
56 757
53 703
36 503
148 %
N/A
N/A
Ostetut tavarat ja palvelut
44 814
32 501
28 996
112 %
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
11 763
17 966
4 965
363 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2 e)
60 944
58 064
40 542
144 %
N/A
N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2 e)
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasuintensiteetti
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt / liikevaihto
190,4
184,2
147,2
125 %
N/A
N/A
Tavoitteiden laatimisperiaatteet
Kasvihuonekasvupäästöihin liittyvät tavoitteet: kasvihuonekaasujen määrittelyt kohdassa Mittareiden
laatimisperiaatteet
Raideympäristössä tehtävä liiketoiminta = kaikkien niiden projektien kokonaisliikevaihto, joissa työskennellään
raideympäristössä. Ei sisällä osuutta Kruunuvuorensillasta, sillä raiteet rakennetaan sillalle vasta myöhemmin, joten
Kreaten näkökulmasta kyseisellä työmaalla ei työskennellä raideympäristössä.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Energian kokonaiskulutus, mWh = Konsernikulutus: Suomen liiketoiminnan energian kokonaiskulutus perustuen
sähkönsiirron laskutusmäärään lisättynä Ruotsin liiketoiminnan arvioidulla energian kulutuksella (arvio
liikevaihtopohjaisesti). Kreatella ei toistaiseksi ole valmiuksia raportoida energian kokonaiskulutusta
energialähteittäin.
Energiaintensiteetti (ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan energiankulutus/liikevaihto
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla), mWh/MEUR. Yhtiön koko liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan
merkittäviin aloihin ja sen pääluokka on F. Mittarin osoittajassa on konsernin energian kokonaiskulutus ja
nimittäjässä konsernin IFRS-liikevaihto.
Kasvihuonekaasupäästöt:
Scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöt sisältävät konsernin päästöt. Scope 1 ja 2 päästöt eivät sisällä
sijoituskohteiden päästöjä. 
Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt sisältävät konsernin epäsuorat päästöt. Kreatella ei ole operatiivista
määräysvaltaa yhteisyritys KFS Finland Oy:öön. ESRS 1 kohdan 62–67 mukaisesti Kreate on sisällyttänyt
yhteisyrityksen tiedot liikesuhteiden kautta ja ne raportoidaan osana Kreaten scope 3 -päästöjä. Tämän mukaisesti
KFS Finlandia käsitellään alihankkijana, ja sen päästöt raportoidaan scope 3 -päästöissä siltä osin, kun ne ovat
tapahtuneet Kreaten työmailla. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope
2 -päästöihin) sisältävät alihankkijoiden polttoaineen käytön sekä Kreaten arvioidun lentomatkustamisen. Konsernin
CO2e-intensiteetti = konsernin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1–3) / konsernin IFRS-liikevaihto.
Konsernin kasvihuonekaasupäästöt (scopet 1, 2 ja 3) eivät sisällä Kreaten 31.12.2025 ostaman SRV Infra Oy:n
päästöjä, sillä ostettu yhtiö ei ehtinyt toteuttaa operatiivista toimintaa Kreate Oy:n omistuksen aikana. Kaupasta ei
myöskään syntynyt Kreatelle vuodelle 2025 kirjattavaa liikevaihtoa.
Konsernin kasvihuonekaasupäästöt = Suomen liiketoiminnan CO2e-päästöt + Ruotsin liiketoiminnan CO2e-päästöt
Suomen liiketoiminnan CO2e-päästöt perustuvat ostolaskuilta kerättyihin volyymitietoihin ja lajikekohtaisiin
päästökertoimiin. Suomen liiketoiminta kattaa Kreate Oy:n liiketoiminnan. Ruotsin liiketoiminnan CO2e-päästöt on
arvioitu suhteessa Suomen liiketoimintaan oletuksella, että niiden CO2e-intensiteetti on yhtä suuri eli
Ruotsin liiketoiminnan CO2e-päästöt (scope 1/2/3) = Suomen liiketoiminnan CO2e-päästöt (scope 1/2/3) / Suomen
liiketoiminnan liikevaihto x Ruotsin liiketoiminnan liikevaihto
Koska konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmat on johdettu Suomen liiketoiminnan
kasvihuonekaasupäästölaskennan perusteella, on alla esitetty tarkemmin Suomen päästölaskennan
laatimisperiaatteet:
Suomen liiketoiminnan CO2e, scope 1 = katsauskauden aikana ostetut polttoaineet lajikkeittain (litraa) x lajikkeen
päästökerroin (kg CO2e/l)
Suomen liiketoiminnan CO2e, scope 2 = katsauskauden aikana ostettu sähkö (kWh) x päästökerroin (kg CO2e/
kWh) + katsauskauden aikana ostettu kaukolämpö (kWh) x päästökerroin (kg CO2e/kWh)
Suomen liiketoiminnan CO2e, scope 3 = katsauskauden aikana ostetut materiaalit lajikkeittain + alihankkijoiden
käyttämät polttoaineet lajikkeittain + jätehuolto. Jokainen lajike on kerrottu omalla päästökertoimella. Kattavuuden
osalta on hyvä huomioida, että scope 3 -laskennassa ei ole huomioitu kokonaisuuden kannalta pieniä eriä, esim.
pientarvikkeisiin liittyvät päästöt tai työmatkaliikennettä, jotka tehdään omilla autoilla.
Päästökertoimina käytetään Suomen ympäristökeskuksen ja Väyläviraston luomaa infrarakentamisen
päästötietokantaa sekä OneClickLCA:n julkaisemia päästökertoimia. Päästökertoimet tarkistetaan raportointikauden
päätteeksi.
Energian ja CO2e:n raportointiin liittyy oletus, että Ruotsin liiketoiminta on näiltä osin verrattavissa Suomen
liiketoimintaan, mikä asettaa raportointiin epävarmuutta.
Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole
erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
E2 – Pilaantuminen
Taulukko: Pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset sekä niihin liittyvät hallintakeinot. Merkki § tarkoittaa, että asia on arvioitu
lukijan kannalta olennaiseksi, vaikka se ei yhtiön omassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioissa nouse vaikutusten tai
taloudellisen näkökulman kautta olennaiseksi.
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Vesistöjen ja maaperän pilaantuminen
§ Arvoketjun alkupää ja oma toiminta: Kreate
ja sen alihankkijat toimivat vesistöjen ääressä,
pohjavesialueilla sekä maaperällä, jossa
koneiden tankkauksen, huollon, vikatilanteen tai
ilkivallan yhteydessä voi tapahtua öljyvuotoa tai
muuta pilaantumista.
Yhtiöllä on toimintatavat ja resurssit
haittojen ehkäisemiseksi ja minimoinniksi 
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
Kreate on kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissaan tunnistanut ja arvioinut vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia lähtökohtaisesti konsernitasolla. Olemme arvioinnissa ottaneet huomioon harjoittamamme
liiketoiminnan ja siihen liittyvät ominaispiirteet. Yhtiön pysyvät toimipaikat ovat toimistoja, joihin ei tunnistettu
liittyvän pilaantumiseen liittyviä näkökulmia. Pilaantuminen liittyy yhtiön projekteihin, joita on vuosittain yli 150 ja
joiden kesto vaihtelee parista päivästä jopa vuosiin. Yhtiö on arvioinut projekteja kokonaisuutena ja tunnistanut ja
arvioinut ylätasolla, minkälaisissa ympäristöissä yhtiö toimi ja mitä pilaantumiseen liittyviä näkökohtia näihin liittyy.
Kreate muun muassa tunnisti toimivansa vesistöjen äärellä ja kosketuksissa maaperään. Kreate havaitsi näihin
liittyen useita pilaantumiseen liittyviä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Pilaantumiseen liittyvät osa-aiheet eivät
nousseet analyysissa olennaisuuden raja-arvon yläpuolelle, sillä Suomen lainsäädännön korkean vaatimustason
mukaisesti yhtiöllä on kattavat riskien tunnistamis- ja hallintatavat sekä vaadittavat resurssit haittojen
ehkäisemiseksi ja minimoinniksi. Näiden hallintakeinojen ansioista pilaantumisen todennäköisyys sekä vahingon
sattuessa pilaantumisen laajuus olisivat varsin rajattuja sekä usein korjattavissa. Yhtiö esittää pilaantumiseen
liittyviä tietoja lukijan tiedontarpeen arvioidun olennaisuuden vuoksi.
Yhtiö on kuullut sidosryhmiä pilaantumista koskevassa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosessissaan sähköisellä kyselyllä. Vastaajiin on sisältynyt myös vaikutusten kohteena
oleva taho. Lisätietoa aiheesta s. 50 (Sidosryhmien kuuleminen) ja s. 47 (Sidosryhmien edut ja näkemykset). 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa 
Vesistöjen ja maaperän pilaantuminen: Yhtiön liiketoiminta ei lähtökohtaisesti aiheuta maaperän tai vesistöjen
pilaantumista, vaan näiden osalta kyse on mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Vaikutuksen toteutumisen
todennäköisyyttä pienennetään ja vaikutuksen vakavuutta rajataan yhtiön kattavilla toimintaohjeilla ja -tavoilla.
Mahdolliset negatiiviset vaikutukset: Kreate ja sen alihankkijat toimivat vesistöjen ääressä, pohjavesialueilla sekä
maaperällä, jossa koneiden tankkauksen, huollon, vikatilanteen tai ilkivallan yhteydessä voi tapahtua öljyvuotoa tai
muuta pilaantumista. Mahdollinen pilaantuminen olisi kuitenkin varsin pientä ja paikallista, minkä lisäksi yhtiöllä on
toimintatavat ja resurssit haittojen minimoinniksi.
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Kreatella ei ole erillistä ympäristöpolitiikkaa, mutta yhtiöllä on kattavat ohjeet, joiden avulla hallitaan aktiivisesti
ympäristöön liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Yhtiön keskeisin ympäristövaikutusten
hallintaa ohjaava dokumentti on Kreaten ympäristökäsikirja. Siihen on koottu yhtiön keskeiset ympäristöön liittyvät
ohjeet, sisältäen muun muassa ympäristöriskien hallinnan, poikkeamat ja havainnot, työmaan jätehuollon,
jätteensiirtoasiakirjat, puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyödyntämisen ja kierrättämisen sekä ohjeet pilaantuneiden
maa-aineisten käsittelyyn.
Pilaantumisen osalta ohjeet keskittyvät maaperän ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisyyn sekä negatiivisten
vaikutusten rajaamiseen ja korjaamiseen, mikäli pilaantumista tapahtuu. Ohjeet keskittyvät Kreaten omaan
toimintaan sekä alihankkijoiden toimintaan siltä osin, kun kyseessä on Kreaten työmaalla toimiva alihankkija. Ohjeet
eivät kata materiaalien tuotantoon liittyvää pilaantumista, eivätkä ne näin ollen sisällä hallintakeinoja alkutuotannon
ympäristövaikutusten osalta.
Ympäristösuunnitelman mukaisesti Kreaten toimintaperiaatteena on pyrkiä selvittämään ja suunnittelemaan työnsä
jo ennakolta siten, että ympäristöön kohdistuvat rasitukset pystytään poistamaan tai minimoimaan työn vaikutukset
ympäristöön. Toimintaperiaatetta toteutetaan kirjaamalla ympäristösuunnitelmaan muun muassa kohteen
ympäristöasioiden lähtötiedot, tarvittavat luvat ja ilmoitukset, oletetut suurimmat ympäristöriskit työmaalla ja niihin
varautuminen. Lisäksi ympäristösuunnitelmassa annetaan ohjeet ympäristöasioista raportointiin, työmaalla
toimivien perehdyttämiseen sekä toimintaan häiriö- ja vahinkotilanteissa.
Kreate seuraa ympäristövahinkoja sekä toteutuneiden että läheltä piti -tilanteiden kautta. Kaikki ympäristöön
kohdistuvat poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan yrityksen toimintajärjestelmän mukaisella
poikkeamaraportilla. Yleisimpiä ympäristöön liittyviä poikkeamia ovat esimerkiksi öljy- ja polttoainevahingot,
ympäristöön kohdistuva melu sekä työmaan pölyäminen.
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Kreaten toimenpiteet liittyvät ympäristöhaittojen ehkäisyyn sekä haittojen rajoittamiseen ja pienentämiseen.
Keskeisimmät keinot työmailla ovat perehdytys, ympäristösuunnitelman laatiminen ja riskien arviointi.
Kreaten toimenpiteet pilaantumisen ehkäisemiseksi kohdistuvat erityisesti vesistöjen ja maaperän suojaamiseen
työmaatoiminnassa. Pilaantumista ehkäistään ensisijaisesti ennakoivilla hallintakeinoilla, joihin kuuluvat
työmaakohtainen ympäristösuunnitelma, ympäristöriskien arviointi sekä työmaalla toimivien työntekijöiden ja
alihankkijoiden perehdytys ympäristöasioihin.
Ympäristösuunnitelmassa tunnistetaan työmaan keskeiset pilaantumisriskit, kuten polttoaineiden ja kemikaalien
käsittelyyn liittyvät riskit, sekä määritellään ennaltaehkäisevät toimenpiteet, toimintamallit poikkeamatilanteissa ja
vastuut. Käytännön ehkäiseviä toimia ovat muun muassa polttoaineiden ja kemikaalien asianmukainen varastointi,
imeytysaineiden saatavuus työmailla, kaluston säännöllinen kunnon seuranta sekä tankkaus- ja huoltokäytäntöjen
ohjeistaminen.
Mahdollisissa poikkeama- ja vahinkotilanteissa toimitaan ympäristökäsikirjan ja ympäristösuunnitelman mukaisesti
siten, että haitalliset vaikutukset rajataan ja pilaantuminen estetään leviämästä ympäristöön. Toimenpiteiden
vaikuttavuutta seurataan poikkeama- ja läheltä piti -raportoinnin avulla.
Näiden toimien tavoitteena on ehkäistä pilaantumista ensisijaisesti estämällä öljyjen, polttoaineiden ja muiden
haitallisten aineiden pääsy maaperään ja vesistöihin sekä varmistamalla, että mahdolliset vuodot havaitaan ja
korjataan viivytyksettä. Toimien vaikuttavuutta seurataan työmaiden poikkeama- ja läheltä piti -raportoinnin sekä
ympäristövahinkoja koskevien yhteisökohtaisten mittareiden kautta.
Kreate on laatinut tilikauden aikana yhteensä kymmeniä ympäristösuunnitelmia, perehdyttänyt työmaalla
työskenteleviä työmaan ympäristöasioihin, hakenut projekteilla erilaisia lupia ja raportoinut päätösten ja määräysten
mukaisesti viranomaisille ja tilaajille.
Vuonna 2026 yhtiön toimenpiteenä on jatkaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja haittojen mitigointia perehdytysten,
suunnitelmien ja riskien arvioinnin kautta. Vuonna 2026 toimenpiteenä on myös integroida vuoden 2025 lopussa
ostetun yrityksen pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimintatavat Kreaten malliin sekä toisaalta kehittää Kreaten
mallia, mikäli ostetulla yrityksellä tunnistetaan tähän liittyviä hyviä käytänteitä. Keskipitkällä aikavälillä pyrimme
lisäksi kehittämään työtapojamme, esimerkiksi sähkökäyttöisen kaluston osalta, jotta pystymme ottamaan käyttöön
ympäristön kannalta parempia ratkaisuja.
Nämä pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimet ovat osa yhtiön toimintatapoja ja kiinteästi integroitu yhtiön
jokapäiväiseen liiketoimintaan, eikä toimien toteuttaminen vaadi erillistä toimintasuunnitelmaa. Pilaantumisen
ehkäisyyn liittyvien toimien toteuttamiseen vaadittavat varat tulevat liiketoiminnasta, eikä niiden määrän ole arvioitu
kasvavan olennaisesti edellisvuosien keskimääräisestä tasosta.
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Yhtiön toiminnallisena periaatteena on huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella toimia siten, että
työmaatoiminnasta ympäristöön kohdistuvat rasitukset pystytään poistamaan tai minimoimaan työn vaikutukset
ympäristöön.
Yhtiö ei ole asettanut pilaantumiseen liittyviä ulkoisesti raportoitavia numeerisia tavoitteita, koska pilaantumiseen
liittyvät vaikutukset ovat luonteeltaan satunnaisia ja tapauskohtaisia, vahvasti sidoksissa yksittäisiin projekteihin,
eivätkä ne ole nousseet kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa olennaisuuden raja-arvon yläpuolelle.
Kreate ohjaa toimintaansa lainsäädännön vaatimusten, viranomaislupien ja työmaakohtaisten
ympäristösuunnitelmien kautta sekä seuraa periaatteiden noudattamista osana normaalia työmaiden johtamista,
riskienhallintaa ja poikkeamaraportointia. Yhtiö arvioi tavoitteiden asettamista osana kestävyysraportointinsa ja
tietopohjansa kehittämistä, mikäli toiminnan luonne tai sääntely-ympäristö sitä edellyttävät.
Pilaantumiseen liittyvät mittarit
Ympäristövahingot ja ympäristöön liittyvät läheltä piti -tilanteet tulevat yhtiön tietoon työmaahenkilöstön ja
alihankkijoiden tekemän poikkeamaraportoinnin kautta. Työmailla havaitut ympäristöön kohdistuvat vahingot,
poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan Kreaten toimintajärjestelmän mukaisella poikkeamaraportilla.
Raportointi koskee Kreate-konsernin kaikkia työmaita ja kattaa myös alihankkijoiden Kreaten työmailla aiheuttamat
ympäristövahingot ja läheltä piti -tilanteet. Poikkeamaraportit käsitellään yhtiön sisäisten prosessien mukaisesti, ja
vakavammat tapaukset käsitellään lisäksi ympäristövastaavien ja johdon toimesta.
Alihankkijoiden osalta raportointi perustuu työmaan perehdytykseen ja työmaakohtaisiin toimintatapoihin, joiden
mukaisesti myös alihankkijoilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan ympäristöpoikkeamista. Raportointi
perustuu ensisijaisesti poikkeamaraportointiin, eikä yhtiöllä ole käytössä erillistä jatkuvaa mittausjärjestelmää
pilaantumisen seurantaan työmaiden ulkopuolella.
Tiedonkeruu perustuu ensisijaisesti työmaakohtaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja henkilöstön perehdytykseen
raportointikäytännöistä. Yhtiö tunnistaa, että läheltä piti -tilanteiden raportointi perustuu osittain henkilöstön
havaintoihin ja aktiivisuuteen, mikä voi vaikuttaa tiedon kattavuuteen. Tästä syystä yhtiö pyrkii jatkuvasti
kehittämään raportointikulttuuria ja lisäämään tietoisuutta ympäristöön liittyvien havaintojen ilmoittamisen
merkityksestä.
Yhtiön esittämät pilaantumista kuvaavat mittarit eivät ole kestävyysraportointidirektiivin mukaisia määrällisiä
mittareita. Yhtiö ei raportoi tiedonantovaatimuksen E2-4 mukaisesti ilmaan, veteen ja maaperään päätyviä
epäpuhtauksia, sillä liiketoiminta ei lähtökohtaisesti aiheuta ilman, maaperän tai vesistöjen pilaantumista tavalla,
joka ylittäisi olennaisuuden raja-arvon. Yhtiön kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Alla on esitetty yhteisökohtainen mittari ympäristövahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden osalta.
Mittari
2025
2024
Yhteisökohtainen mittari: Ympäristövahinkoja
0
1
Yhteisökohtainen mittari: Ympäristöön liittyviä läheltä piti -tilanteita
32
16
Vuonna 2025 Kreaten työmailla ei ole tapahtunut yhtään ympäristövahinkoa (vuonna 2024 tapahtui 1
ympäristövahinko). Läheltä piti -tilanteita kirjattiin 32 (16) kappaletta. Niissä kyse oli pienistä polttoainevahingoista,
joissa vahinko korjattiin paikan päällä välittömästi.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Ympäristövahinko: Vahinko, josta syntyy haittaa, jonka korjaaminen vaatii vähäistä merkittävämpää kunnostusta ja/
tai siitä syntyy ympäristölle pysyvää haittaa. Mittari raportoidaan Kreate-konsernin työmaiden laajuudessa, sisältäen
myös alihankkijoiden Kreaten työmailla aiheuttamat ympäristövahingot.
Läheltä piti -tilanne: Yhtiön poikkeamaraportoinnin mukaisesti työturvallisuuspäällikölle ja/tai ympäristöpäällikölle 
ilmoitetut ympäristöön liittyvät läheltä piti -tilanteet. Pitävät sisällään myös ympäristöön liittyvät haitat, jotka on saatu
korjattua prosessin mukaisilla mitigointitoimilla, esim. pienten öljyvuotojen aiheuttamien haittojen korjaus
imeytysaineilla ja pilaantuneen maa-aineksen poistolla. Mittari raportoidaan Kreate-konsernin työmaiden
laajuudessa, sisältäen myös alihankkijoiden Kreaten työmailla aiheuttamat läheltä piti - tilanteet.
Läheltä piti - tilanteiden osalta mittarin luotettavuutta heikentää se, että aineisto perustuu työmaahenkilöstön
raportointiin. Voi olla, että kaikkia läheltä piti -tapauksia ei raportoida, eivätkä ne tule yhtiön tietoon.
Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole
erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
 
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
Taulukko: Resurssien sisäänvirtauksiin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviin resurssien ulosvirtauksiin sekä jätteeseen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus,
negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+).
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Oma toiminta: Käytämme tilaajan salliessa
mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja,
millä on positiivinen vaikutus luonnonvarojen
säilymiseen
Taloudellinen säästö: Tehokas resurssien
käyttö huomioiden materiaalin hinnan, määrät
sekä kuljetusmatkojen pituudet tuovat
taloudellista säästöä
Riski: Olemme riippuvaisia materiaalien
saatavuudesta ja logistiikkaketjuista. Häiriö
näissä tai muutokset esim. lainsäädännössä
voivat kasvattaa materiaalien hintaa ja/tai
heikentää saatavuutta
Kiertotalousratkaisujen aktiivinen
tarjoaminen
Neitseellisten materiaalien käytön
välttäminen mahdollisuuksien mukaan
Materiaalien hintariskejä hallitaan pääosin
sopimuksellisesti
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Oma toiminta: Tarjoamme
kiertotalousratkaisuja materiaalien tehokkaaseen
hyödyntämiseen. Kiertotaloustoiminnassamme
otamme vastaan myös muiden toimijoiden maa-
aineksia, puuta, puujätettä ja muuta sekalaista
purkujätettä ja käsittelemme niitä uudelleen
käytettäviksi kierrätysmateriaaleiksi. Nämä
toimet tukevat luonnonvarojen säilymistä.
Taloudellinen säästö: Saamme säästöä
hyödyntämällä työmaan materiaaliulosvirtauksia.
Työmailta poistuu maa-aineksia, puuta,
puujätettä, muuta sekalaista purkujätettä sekä
kierrätettäviä materiaaleja (esim. teräs). Pyrimme
käyttämään ns. puhtaita ulosvirtauksia
mahdollisuuksien mukaan muilla lähialueen
työmaillamme
Avoin viestintä ja koordinointi projektien ja
kiertotalousyksikön välillä
Jäte
Oma toiminta ja arvoketjun alkupää:
Työmaalla syntyy jätettä oman toiminnan ja
alihankkijoiden toiminnan kautta
Liiketoimintamahdollisuus:
Kiertotalousalueillamme vastaanotamme maa-
aineksia ja jätettä, ja prosessoimme niitä takaisin
käyttöön kierrätysmateriaaleiksi.
Resurssitehokkuustrendi ja kaupunkikeskusten
tiivistyminen lisää kiertotalousliiketoimintamme
liiketoimintamahdollisuuksia
Pyrimme ennalta ehkäisemään jätteen
syntyä, kierrätämme ja varmistamme, että
jätteet toimitetaan asianmukaiseen loppu-
sijoituspaikkaan tai kiertotalousalueille,
joissa jätteitä puhdistetaan ja jalostetaan.
Kehitämme aktiivisesti erilaisia
kiertotaloustuotteita
Pyrimme hallitsemaan kiertotalousalue-
portfoliotamme sekä sallittujen
vastaanottomäärien täyttymistä siten, että
se tukisi optimaalisesti meidän ja
toissijaisesti muiden toimijoiden maa-
aineksiin ja jätteisiin liittyvää logistiikkaa
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
Kreate on tunnistanut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin
prosessilla, joka on kuvattu s. 50. Analyysin oletukset ja pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45 ja 53. Yhtiö on
pyrkinyt tunnistamaan resurssien ulos- ja sisäänvirtauksiin sekä jätteisiin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ylätasolla koko arvoketjun osalta, mutta pääpaino tunnistamistyössä kohdistui
yhtiön omaan toimintaan. Yhtiön omassa toiminnassa keskeisiksi tunnistettiin omat työmaat sekä yhtiön
kiertotalousalueet. Yhtiö ei ole järjestänyt kuulemisia yhteisöjen kanssa, joihin kohdistuisi vaikutuksia resurssien
käytöstä ja kiertotaloudesta. 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa 
Resurssien sisäänvirtaukset: Rakentaminen on resurssi-intensiivistä ja käyttää suuria määriä muun muassa
betonia, terästä ja kiviaineksia. Riippuvuus resursseista altistaa yhtiön riskeille, jotka liittyvät materiaalien hintaan,
saatavuuteen ja logistiikkaketjun toimivuuteen. Kreate käyttää mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja
kierrätysmaa-aineksia, jos tilaaja sallii niiden käytön kohteessa. Kierrätysmateriaalien sekä resurssien tehokas
käyttö vaikuttaa positiivisesti yhtiön tulokseen.
Resurssien ulosvirtaukset: Työmailta poistuu maa-aineksia, puuta, puujätettä, muuta sekalaista purkujätettä sekä
kierrätettäviä materiaaleja kuten terästä. Pyrimme hyödyntämään ns. puhtaita ulosvirtauksia mahdollisuuksien
mukaan muilla lähialueen työmaillamme, jolloin yhden työmaan ulosvirtaukset toimisivat toisella työmaalla
sisäänvirtauksen korvaajana. Tämä tuo rahallista säästöä sekä ulosvirtausten että etenkin sisäänvirtausten osalta.
Kreatella on ulosvirtausten hallintaan ja jatkojalostamiseen liittyvää liiketoimintaa omilla kiertotalousalueillaan.
Jäte: Työmailla syntyy jätettä sekä oman että alihankkijoiden toiminnan kautta. Jätehuolto on järjestetty
asianmukaisesti eri yhteistyökumppaneiden avulla. Osissa työmaita tilaaja vastaa työmaan jätehuollosta, jolloin
Kreate toimii tilaajan ohjeiden mukaisesti. Osa maa-aineksista ja jätteistä toimitetaan Kreaten kiertotalousalueille,
jotka vastaanottavat ja prosessoivat niitä takaisin käyttöön kierrätysmateriaaleiksi. Kiertotalousalueet ottavat
vastaan myös muiden toimijoiden ulosvirtauksia, jolloin yhtiö veloittaa jätteiden ja muiden ulosvirtausten
vastaanottamisesta sekä saa tuloja jalostetun kierrätysmateriaalin myymisestä takaisin käyttöön.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Kreate-konsernilla ei ole erillistä, hallituksen hyväksymää resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevaa virallista
toimintaperiaatetta (politiikkaa). Käytännön ohjaus tapahtuu toimintajärjestelmän prosessien, ympäristökäsikirjan
sekä työmaakohtaisten ympäristö- ja jätehuoltosuunnitelmien kautta. Lisäksi resurssien käyttöä ja kiertotaloutta
koskevat käytännöt määräytyvät hankekohtaisesti tilaajien vaatimusten ja soveltuvan lainsäädännön perusteella.
Kreaten toiminnan lähtökohtana on toteuttaa projektit tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kreate pyrkii omassa
toiminnassaan kustannustehokkuuteen, mikä ohjaa myös resurssien käyttöä tehokkaaksi ja siten ympäristöä
vähemmän kuormittavaksi.
Kreate edistää materiaalien uusiokäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä, ja yhtiöllä on tähän liittyvää liiketoimintaa
kiertotalousyksiköidensä kautta. Arvioimme kohteittain kierrätysmateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden
käyttömahdollisuudet ja käytämme niitä korvaamaan luonnonmateriaaleja. Seuraamme jätemääriä, pyrimme
vähentämään sen syntyä ja huolehdimme jätteen lajittelusta ja sen toimittamisesta asianmukaisiin keräyspisteisiin.
Toimintaperiaatteisiin liittyvät käytännön ohjeet on koottu Kreate-konsernin ympäristökäsikirjaan, josta löytyy tietoa
muun muassa vastuullisesta toimitusketjusta, työmaiden jätehuollosta, puhtaiden ylijäämämaa-ainesten
hyödyntämisestä ja kierrättämisestä, pilaantuneista maa-aineksista sekä toimintaohjeet onnettomuus- ja
vahinkotilanteisiin. Edellytämme sekä henkilöstömme että alihankkijoidemme toimivan ohjeiden mukaisesti,
emmekä hyväksy lakien ja määräysten vastaista toimintaa missään olosuhteissa.
Resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin liittyvät toimintaperiaatteet
Kreate pyrkii optimoimaan materiaalivirrat sekä sisään- että ulosvirtausten osalta siten, että työmailla käytettäisiin
materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti huomioiden muun muassa materiaalien määrät, kuljetusmatkat sekä
kierrätys- ja kiertotalousmahdollisuudet – tämä toimintaperiaate on linjassa työmaiden taloudellisen tuloksen
kanssa.
Betoni, terästuotteet ja kiviainekset ovat yhtiön suurimmat sisäänvirtausten erät. Yhtiö pyrkii korkeaan
resurssitehokkuuteen pyrkimällä muun muassa korvaamaan neitseellisten materiaalien käyttöä
kierrätysmateriaaleilla sekä esittämällä muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Resurssitehokkuutta parantavat
toimet voivat vaatia hyväksynnän tilaajalta.
Lopputuotteet – muun muassa sillat, rakennusten pohjat ja erilaiset väyläratkaisut – ovat keskeisin ulosvirtaus.
Nämä tuotteet toteutetaan tilaajan vaatimusten mukaisesti, sisältäen myös tilaajien vaatimukset koskien
kiertotalouden periaatteita. Nämä periaatteet voivat koskea esimerkiksi kierrätysmateriaalien tai polttoaineiden
käyttöä tai ne voivat liittyä lopputuotteen oletettuun käyttöikään, kestävyyteen ja korjattavuuteen.
Lopputuotteiden lisäksi muita yhtiön ulosvirtauksen eriä ovat maa-ainekset ja jätteet (ks. kohta jätteet). Läjitykseen
tai maankaatopaikalle vietävien massojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Jätteisiin ja niiden käsittelyyn liittyvät toimintaperiaatteet
Kreate pyrkii vähentämään jätteen määrää kaikessa toiminnassaan. Jätteet sisältävät pääasiassa betonia, puuta,
terästä sekä muita rakennus- ja purkujätteitä. Jätteen käsittelyssä pyritään mahdollisimman suureen kierrätykseen
määrittämällä, miten eri jätejakeiden, kuten puun, betonin, teräksen, painekyllästetyn puun ja puretun asfaltin
kanssa toimitaan. Kreate huolehtii jätteen lajittelusta ja jätteen toimittamisesta asianmukaisiin keräyspisteisiin.
Kaikesta työmaalla syntyvästä purku- ja rakennusjätteestä laaditaan jätteensiirtoasiakirjat, jotka täytetään ja
säilytetään jätelain mukaisesti. Kreate noudattaa voimassa olevia ympäristö- ja jätelakeja sekä huolehtii
ympäristölupien hakemisesta ja -ilmoitusten tekemisestä asianmukaisesti.
Näihin toimintaperiaatteisiin liittyvät käytännön ohjeet on koottu yhtiön ympäristökäsikirjaan ja
ympäristösuunnitelmaan, joita täydentävät jätehuoltosuunnitelma, jätteensiirtoasiakirjat sekä ohje pilaantuneen
maaperän kunnostamiseen. 
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
Toimet resurssien käytön ja kiertotalouden edistämiseksi ulottuvat yhtiön omaan toimintaan sekä työmailla toimiviin
alihankkijoihin. Alihankkijoita edellytetään noudattamaan työmaakohtaisia ympäristö- ja jätehuolto-ohjeita, jotka
perustuvat Kreaten ympäristökäsikirjaan ja tilaajien vaatimuksiin.
Toimet toteutetaan jatkuvaluonteisesti osana projektien suunnittelua ja toteutusta. Erillistä aikataulutettua
toimintasuunnitelmaa ei ole laadittu, mutta raportointia ja seurantaa kehitetään vaiheittain. Vuonna 2026 on
suunnittelu otettavaksi käyttöön jäteraportoinnin työkalu, joka mahdollistaa aiempaa systemaattisemman seurannan
konsernitasolla.
Kreate tekee projektit tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kreate arvioi, että se pystyy parhaiten edistämään resurssien
tehokasta käyttöä sekä kiertotaloustuotteiden käytön kasvattamista optimoimalla resurssivirrat, noudattamalla
lainsäädäntöä sekä lisäämällä arvoketjun toimijoiden tietoutta ja ymmärrystä kiertotaloustuotteista ja niiden
käyttömahdollisuuksista. Myös suunnitelmiin vaikuttaminen ja työnohjaus ovat merkittävässä roolissa.
Yhtiön toimenpiteenä on jatkaa myös tulevina vuosina aktiivista rooliaan rakentajana, joka kykenee toteuttamaan
hankkeet kustannus- ja resurssitehokkaasti. Resurssitehokkaimmat ratkaisut ovat usein löydettävissä hankkeen
alkuvaiheessa, jolloin on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin, materiaalivalintoihin ja toteutustapoihin. Kreate on
mukana useassa isossa hankkeessa, joihin sisältyy kehitysvaihe, mukaan lukien Tampereen henkilöratapiha sekä
Vantaan ratikan itäosa. Kehitysvaihe mahdollistaa eri tahojen, kuten tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan, osaamisen
yhdistämisen kyseiseen hankkeeseen, jolloin hankkeeseen voidaan yhdessä löytää parhaat ratkaisut, huomioiden
kokonaisvaltaisesti tuotteen koko elinkaaren, mukaan lukien tuotteen korjattavuuden ja tavoitellun käyttöiän
pituuden. Tampereen henkilöratapihan, Vantaan ratikan itäosan ja kymmenien muiden hankkeiden kustannus- ja
resurssitehokas toteuttaminen on Kreaten seuraavien vuosien toimenpide. Lisäksi kiertotalouden näkökulmasta
erittäin merkittävä hanke on vuoteen 2029 asti kestävä Koskelan varikko, jossa Kreate toimii päätoteuttajan
yhteistyökumppanina ratarakentamisen ja kiertotalouden osalta.
Kreaten kiertotalouden resurssit koostuvat yhtiön omista kierrätysalueista sekä kiertotalouden erikoisosaamisesta.
Näillä resursseilla otamme vastaan maa-aineksia sekä muita jätteitä, kunnostamme erilaisia pilaantuneita maita
sekä rakennamme peitto-, valli- ja suojarakenteita, joissa on käytetty kiertotalousmateriaaleja. Lisäksi
jatkojalostamme jätteitä uusiomateriaaleiksi sekä osallistumme uusien kiertotalousmateriaalien tutkimushankkeisiin
ja käytännön kokeiluihin työmaillamme. Vuonna 2025 Kreatella oli neljä aktiivista kiertotalousaluetta (Marjala,
Hirvihaara, Sarfvik ja Tikkurilantie), jotka kaikki toimivat Suomessa pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2024 aktiivisia
kiertotalousalueita oli viisi (edellä mainittujen lisäksi Hirsala). Lisäksi yhtiöllä on samat kaksi maankaatopaikkaa kuin
edellisvuonna.
Kiertotalousalueiden osalta toimenpiteinä on jatkaa työmaiden tukemista materiaalivirtojen hallinnassa sekä toimia
kiertotalousratkaisujen erikoisosaajana. Tulevien vuosien painopiste on edellisvuoden tavoin työmaiden ja
kiertotalousalueiden yhteydenpidon vahvistaminen, jotta työmaiden muuttuvat tarpeet tulevat kiertotalousalueiden
tietoon ennalta. Toimintaa on silloin mahdollista suunnitella vastaanottokiintiöiden täyttymisen näkökulmasta.
Kiertotalousalueet jatkavat myös omien kiertotaloustuotteidensa myyntiä ja markkinointia, muun muassa EEJ-
sertifioitua (ei enää jätettä) KreMu-betonimursketta, jota voi käyttää kuin mitä tahansa mursketuotetta ilman erillistä
lupailmoitusta. Kreate ei toteuttanut vuonna 2025 suunnitelmaansa päivittää prosessejaan kiertotalousratkaisujen
puheeksi oton ja tarjoamisen tukemiseksi.
Vuodelle 2025 suunniteltu jätteiden raportointia koostavan työkalun käyttöönotto viivästyi ja arvioimme, että työkalu
saadaan otettua käyttöön ja siihen liittyvä koulutus järjestettyä vuoden 2026 aikana. Työkalun on tarkoitus parantaa
jätteiden raportoinnin laatua ja mahdollistaa konsernitasoinen raportointi jätteistä. Ensivaiheessa työkalu otetaan
käyttöön Suomen liiketoiminnoissa, jonka jälkeen arvioidaan vastaavan työkalun käyttöönottomahdollisuudet ja
aikataulu Ruotsin-liiketoimintojen osalta.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimien toteuttamiseen vaadittavat varat tulevat liiketoiminnasta,
eikä niiden määrän ole arvioitu kasvavan olennaisesti edellisvuosien keskimääräisestä tasosta. Toimien
toteuttaminen ei vaadi erillistä toimintasuunnitelmaa.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Kreaten tavoitteena on jalanjäljen pienentäminen minimoimalla rakentamisen vaikutuksia. Tässä olennaista on
muun muassa primääriraaka-aineen käytön vähentäminen ja kierrätysmateriaalien käytön lisääminen.
Kreaten yhtenä strategisena kestävyystavoitteena on ollut kiertotalousratkaisujen tarjoamisen lisääminen ja
kiertotalousratkaisujen käytön kasvattaminen. Tavoitteille ei kuitenkaan ollut systemaattista seurantaa, eikä
numeerista tavoitetasoa. Tavoiteasetannan ja seurannan kehittämisen sijaan Kreate on päättänyt luopua kyseisen
tavoitteen raportoinnista. Kreate tulee jatkossakin edistämään asiaa toiminnallisesti, mutta ei esitä sitä enää osana
yhtiön raportoitavia strategisia kestävyystavoitteita.
Kiertotalousalueiden osalta Kreaten tavoitteena on jätteiden vastaanotto ja jatkojalostaminen
uudelleenkäytettäväksi. Vuonna 2025 olemme vastaanottaneet ja/tai jatkojalostaneet 1 150 263 (761 555) tonnia
rakennus- ja purkujätettä sekä maa-ainesta edelleen hyödynnettäväksi. Tälle mittarille ei ole asetettu tavoitetasoa,
sillä vastaanottomäärät riippuvat kiertotalousalueiden lupamääristä.
Kreate hoitaa jätehuollon asianmukaisesti, pyrkii korkeaan kierrätysasteeseen ja jatkojalostaa kiertotalousalueillaan
jätteitä uusiksi materiaaleiksi. Kreate ei toistaiseksi ole tehnyt päätöstä jätteisiin liittyvän numeraalisen tavoitteen
asettamisesta tai sen aikataulusta.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät mittarit
Resurssien sisäänvirtaukset
2025
2024
Käytettyjen tuotteiden ja biologisten materiaalien kokonaispaino
  Kiviainekset, tuhatta kg
1 178 632
1 324 811
  Valmisbetoni, tuhatta kg
128 671
120 789
  Terästuotteet (pontit, palkit yms), tuhatta kg*
1 477
1 554
  Raudoitteet, tuhatta kg*
2 283
747
Yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen
uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä
uusiomateriaalien absoluuttinen paino
N/A
N/A
Yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen
uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä
uusiomateriaalien prosenttiosuus
N/A
N/A
*Vertailukauden luku korjattu. Vuoden 2024 raportissa luvut oli esitetty virheellisesti kilogrammoina, eikä tonneina.
Resurssien ulosvirtaukset
2025
2024
Syntyvän jätteen kokonaismäärä, tuhatta kg
105 567
25 873
Kierrättämätön jäte, tuhatta kg
N/A
N/A
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus
N/A
N/A
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä, tuhatta kg
N/A
N/A
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä, tuhatta kg
0
0
Loppukäsittelystä pois ohjatut jätteet
2025
2024
Erittely vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden ja käsittelytyyppien mukaan, massa
N/A
N/A
Yhteisökohtainen mittari
2025
2024
Jätteiden ja maa-ainesten vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi, tuhatta
kg
1 150 263
761 555
Vuonna 2025 syntyvän jätteen kokonaismäärä kasvoi merkittävästi edellisvuoteen nähden ja oli 105 567 (25 873)
tonnia. Vuonna 2025 yhtiöllä oli käynnissä merkittäviä hankkeita, joihin liittyi olemassa olevien rakennusten ja
rakenteiden purkua (muun muassa Koskelan varikko ja Tampereen henkilöratapiha).
Kaikkia ESRS E5:n edellyttämiä mittareita ei pystytä raportoimaan luotettavasti raportointivuodelta 2025
puutteellisen tietopohjan vuoksi. Yhtiö ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä kaikkien ESRS E5 -mittareiden kattavasta
käyttöönotosta tai raportoinnin aikataulusta. Raportointia täydennetään tulevina vuosina siltä osin kuin luotettava
tiedonkeruu on mahdollista ja yhtiön resurssit huomioiden tarkoituksenmukaista, ja yhtiö raportoi CSRD:n tai ESRS-
standardien mukaisesti joko lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Resurssien sisäänvirtaukset: Sisältää yhtiön volyymimääräisesti (painolla mitattuna) suurimmat sisäänvirtaukset. 
Esitetyt sisäänvirtaukset lasketaan yhtiön Suomen-liiketoiminnan ostolaskujen rivitason datasta, josta käy ilmi
lajikkeet sekä määrät. Kokonaispainon laskemisessa on huomioitu rivit, joista käy ilmi oston paino tai kuutiomäärä.
Sellaisia metrimääräisiä tai kappalemääräisiä ostoja, joista ei käy ilmi painoa, ei ole huomioitu kokonaispainon
laskennassa, ja tältä osin laskenta sisältää pientä epätarkkuutta. Ruotsin resurssien sisäänvirtaukset on arvioitu
liikevaihtoperusteisesti samassa suhteessa kuin Suomen liiketoiminnan sisäänvirtaukset. Keskeisenä oletuksena
laskennassa on, että Ruotsin liiketoiminnan sisäänvirtaukset eivät merkittävästi poikkeaisi Suomen liiketoiminnan
sisäänvirtauksista. 
Yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai
kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien absoluuttinen paino ja prosenttiosuus: Yhtiö ei
toistaiseksi pysty raportoimaan tietoa tarpeeksi luotettavalla tavalla. 
Resurssien ulosvirtaukset: Syntyvän jätteen kokonaismäärä sisältää työmailta poistuvat jätteet, jotka on koottu
Kreaten käyttämien jätehuoltoyritysten sähköisistä raportointityökaluista. Ruotsin jätteet on arvioitu ja lisätty
liikevaihdon suhteessa. Vaarallisen sekä radioaktiivisen jätteen kokonaismäärät on laskettu samalla tavalla. 
Resurssien sisään- ja ulosvirtaukset eivät sisällä Kiertotalousalueiden sisään- ja ulosvirtauksia, sillä niiden logiikka
on päinvastainen muihin resurssivirtauksiin nähden, ja niiden ilmoittaminen voisi heikentää raportin lukijan
kokonaiskuvaa yhtiön sisään- ja ulosvirtausten laajuudesta. Kiertotalouden sisään- ja ulosvirtaukset esitetään
yhteisökohtaisessa mittarissa.
Jätteiden ja maa-ainesten vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi (yhteisökohtainen mittari): Yhtiön
omien kiertotalousalueiden vastaanottamat maa-ainekset sekä rakennus- ja purkujätteet sekä yhtiön omilla
kiertotalousalueilla jatkojalostetut ja uudelleenkäytettäväksi myydyt tuotteet. Sisältää Kreaten Suomen
kiertotalousyksiköiden kokonaisvolyymin, josta on eliminoitu kiertotalousalueiden väliset sisäiset siirrot. Volyymi ei
sisällä maankaatopaikkojen volyymia, sillä niiden tavoitteena ei ole uudelleenkäyttö. Yhtiöllä ei ole
kiertotalousalueita Ruotsissa. 
Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole
erikseen validoitu muun kolmannen osapuolen toimesta.
S – Sosiaalinen vastuu
S1 – Oma työvoima
Kreaten omaan työvoimaan luetaan kuuluvaksi ainoastaan yhtiön työsuhteiset työntekijät, joihin Kreate-konsernilla on työnantajana suora ohjaus- ja määräysvalta. Tässä raportissa omasta työvoimasta käytetään myös termiä henkilöstö.
Omaan työvoimaan eivät kuulu alihankkijoiden työntekijät, vuokratyövoima, itsenäiset ammatinharjoittajat tai muut kolmannet osapuolet, vaikka he työskentelisivät Kreaten työmailla. Näihin ryhmiin liittyviä vaikutuksia tarkastellaan
tarvittaessa arvoketjun työntekijöitä koskevassa kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät.
Taulukko: Työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai
mahdollisuus (+).
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Työolot
Työllisyysturva: Suurin osa työsuhteista on kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia.
Työaika : Tarjoamme suurimmalle osalle kokoaikaista työtä, ja henkilöstö on pääsääntöisesti tyytyväinen
työaikaratkaisuihimme. Tarjoamme erilaisia työaikaratkaisuja myös erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin.
Riittävä palkka: Maksamme reilua palkkaa. Palkkatasomme ylittää työehtosopimuksessa määritellyn minimitason, jolla
on myönteinen vaikutus sekä henkilölle itselleen, yhteiskunnalle verojen muodossa ja auttaa yhtiötä oikean ja riittävän
resurssin varmistamisessa.
Työ- ja yksityiselämän tasapaino: Rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista ja työmaat voivat sijaita kaukana
kotoa, työmaat voivat myös vaihtua usein. Nämä tekijät voivat aiheuttaa vaikeuksia tasapainottaa työtä ja yksityiselämää.
Terveys ja turvallisuus: Rakentamiseen liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen
vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai mahdollisesti muille henkilöille. Rakentamisessa työskennellään ympäri vuoden
haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle negatiivisia vaikutuksia ja tuntemuksia.
Taloudellinen riski: Tapaturmiin liittyy taloudellisia riskejä. Tällaisia voivat olla
esimerkiksi eläkemaksun korotus, sakot ja oikeudenkäyntikulut, mainehaitta sekä
menetetty liikevaihto, jos poissaolon vuoksi työtä ei saada edistymään.
Tarjoamme erilaisia työaikaratkaisuja, jotka mahdollistavat esim. opiskelijoille työharjoittelun.
Työyhteisön kehittämissuunnitelmassa  on määritelty yhtiön rekrytoinnin periaatteet ja rekrytoitavien
tehtävien periaatteet.
Työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota mm. työhön perehdytyksessä ja henkilöiltä vaaditaan mm.
suojavarusteiden käyttöä. Lisäksi henkilöstöä muistutetaan varautumaan asianmukaisesti
sääolosuhteisiin.
Kehitämme jatkuvasti työturvallisuuskulttuuriamme muun muassa työturvallisuushavaintojen kautta
sekä aktiivisella työturvallisuuden seurannalla, sisältäen mm. läheltä piti – tilanteiden analyysit ja
korjaavat toimenpiteet ja suositukset
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Koulutus ja taitojen kehittäminen: Järjestämme säännöllistä koulutusta, jotka ylläpitävät ja parantavat
työntekijöidemme taitoja ja tietoja. Koulutamme henkilöstöä säännöllisesti ja kasvatamme heidän osaamistaan ja
pätevyyksiään. Koulutuksesta hyötyvät sekä henkilö itse että yhteiskunta.
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi: Teemme yhtiönä toimia työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, jolla voidaan arvioida olevan positiivinen vaikutus tapausten määrän
vähenemiseen.
Osaava henkilöstö /koulutus ja taitojen kehittäminen: Yrityksenä voimme
päästä mukaan entistä haastavampiin hankkeisiin, jossa vaaditaan referenssejä
aiemmista hankkeista.
Varmistamme henkilöstön osaamisen ja ajantasaiset pätevyydet säännöllisellä koulutuksella sekä
työssä oppimisen haastavilla projekteilla. Seuraamme henkilöstön koulutuksia ja
kehittymistoimenpiteitä järjestelmässä. Yhtiössä järjestetään säännöllisesti kehitys- ja
seurantakeskustelut, joihin esihenkilöt koulutettu.
Teemme toimenpiteitä työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Yhtiönä
määrätietoisesti edistämme tasavertaista kohtelua ja meillä on prosesseja ja toimintatapoja häirinnän
estämiseksi.
Olennaiset vaikutusten, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa 
Kreaten omaan työvoimaan lasketaan kuuluvaksi ainoastaan yhtiön työsuhteiset työntekijät, joista käytämme
raportissa myös termiä henkilöstö. Kreaten strategiassa osaava henkilöstö on määritetty yhtiölle tärkeäksi
voimavaraksi. Henkilöstö on yhtiön merkittävin resurssi ja kilpailuedun lähde. Kreate pyrkii kasvattamaan
osaamistaan ja osaajia useilla tavoilla: tarjoamalla alan opiskelijoille harjoittelua, tarjoamalla henkilöstölle
mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja kehittyä urallaan sekä rekrytoimalla uusia osaajia. Yhtiö voi kasvattaa
osaamista ja osaajien lukumäärää myös yritysostojen kautta.
Järjestämme henkilöstölle säännöllistä koulutusta ja tarjoamme heille pääsyn haastaviin projekteihin, jotka
kehittävät heidän osaamistaan ja referenssejään. Osaamisen kehittämisellä on positiivinen vaikutus yhteiskunnalle,
henkilölle itselleen ja Kreatelle, joka pääsee mukaan entistä haastavimpiin projekteihin, joissa vaaditaan
referenssejä.
Koska henkilöstön merkitys yhtiön menestymisen kannalta on suuri, yhtiö pyrkii pitämään hyvää huolta
työntekijöistään. Tarjoamme henkilöstölle pääsääntöisesti kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työtä, lisäksi
erilaisia työaikaratkaisuja tarjotaan erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin. Maksamme riittävää palkkaa, tarjoamme
mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kiinnitämme huomiota yleiseen työilmapiiriin (ks. G1 kohta
yrityskulttuuri). Yhtiönä pyrimme määrätietoisesti edistämään tasavertaista kohtelua sukupuolten välillä. Silti on
mahdollista, että yksittäiset henkilöt voisivat toimia epäasianmukaisesti ja yrityksen toimintaperiaatteiden
vastaisesti. Puutumme matalalla kynnyksellä kaikenlaiseen epäasialliseen käytökseen ja teemme toimenpiteitä
häirinnän torjumiseksi.
Positiivisten vaikutusten lisäksi työhön liittyy myös merkittäviä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Rakentamiseen
liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai
mahdollisesti muille henkilöille. Pahimmillaan tämä voi johtaa henkilön menehtymiseen. Yhtiön näkökulmasta
henkilövahinkoihin liittyy taloudellisia riskejä, sillä tapaturmien seurauksena yhtiön eläkemaksu voi nousta, yhtiö voi
saada sakon tai negatiivista julkisuutta, sekä menettää liikevaihtoa, jos työt eivät tapaturman vuoksi etene.
Tapaturmariskin lisäksi työ voi aiheuttaa työntekijöille vaikeuksia tasapainottaa työtä ja yksityiselämää, sillä
rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista, työmaat voivat sijaita kaukaa kotoa ja ne voivat myös vaihtua usein.
Rakentamisessa voi joutua työskentelemään ympärivuotisesti haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Lisäksi
henkilö saattaa joutua työskentelemään kivi- tai rakennuspölyisessä ympäristössä tai joutua kontaktiin huolta-
aiheuttavien aineiden kanssa, mikä voisi aiheuttaa terveysriskin. Asiaankuuluvilla työtavoilla, suojainten käytöllä ja
prosesseilla pienennetään negatiivisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyyttä sekä rajataan vaikutuksen
vakavuutta.
Kreate arvioi vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia suhteessa Suomen lainsäädännön minimitasoon. Kreate ei
näe, että sillä olisi vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia muun muassa yhdistymisvapauden,
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työehtosopimusneuvotteluiden, vammaisten työllistämiseen, moninaisuuden,
lapsityövoiman tai pakkotyön osalta. Kreate toimii Suomen lainsäädännön mukaan, kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä
lasten oikeuksia. Osaaminen ja pätevyydet ohjaavat yhtiön rekrytointia, emme kerää tai kysy tietoa työntekijöiden
tai hakijoiden vammaisuudesta tai suosi ketään hakijaa vain edistääksemme yhtiön monimuotoisuutta.
Omaan työvoimaan liittyvä suhde yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin on esitetty ESRS 2 alla sivulla 46
(resilienssianalyysi).
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteiden tarkoituksena on hallita negatiivisia vaikutuksia ja riskejä ja edistää positiivisia vaikutuksia ja
mahdollisuuksia. Olennaisimmat negatiiviset vaikutukset liittyvät työtapaturmiin. Yhtiö on vahvistanut
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, jotka on esitetty tämän osion alakohdassa
Työturvallisuus. Olennaisimmat positiiviset vaikutukset liittyvät muun muassa osaamiseen, ja näitä koskevat
periaatteet on esitetty alakohdassa Osaaminen. Yhtiön ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu
alakohdassa Ihmisoikeudet.  Yhtiön keskeiset toimintaperiaatteet on kuvattu tiiviisti Kreate-konsernin eettisessä
toimintaohjeessa. Toimintaohjeessa kielletään yksiselitteisesti pakko- ja lapsityön käyttö. Ohjeessa ei ole erikseen
mainittu ihmiskauppaa.
Kreaten toimintaperiaatteiden minimitaso pohjautuu lainsäädäntöön. Yhtiön toimintaperiaatteet ylittävät monilta osin
lainsäädännön minimitason ja näiltä osin periaatteet pohjautuvat yhtiön arvoihin, yhtiön strategiaan ja siitä nouseviin
tarpeisiin. Seuraavassa on kuvattuna yhtiön keskeiset periaatteet, jotka liittyvät henkilöstön työllisyysturvaan,
työaikaan, palkitsemiseen, vaihtuvuuden hallintaan sekä yhdenvertaisuuteen. 
Kreaten henkilöstötoimintaa ohjaa työyhteisön kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on kuvata henkilöstön
määrää ja rakennetta sekä ennakoida tulevaisuuden henkilöstötarpeita. Suunnitelman tarkoitus on myös varmistaa
ja tunnistaa toimenpiteet henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä selvittää
tarvittavat koulutustavoitteet. Suunnitelmassa huomioidaan myös henkilöstön työkyvyn sekä työssä jaksamisen
varmistamiseen liittyvät toimenpiteet.
Työyhteisön kehittämissuunnitelmassa on kuvattuna myös periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä sekä
mahdollisuudesta lomauttaa tarvittaessa henkilöstöä kausivaihteluiden takia. Erilaisilla työsuhdemuodoilla sekä
tarvittaessa lomautuksilla voidaan hallita toiminnan volyymin vaihteluiden aiheuttamaa taloudellista riskiä.
Samanaikaisesti yhtiö tunnistaa henkilöstön erikoisosaamisen merkityksen yhtiön menestykselle, minkä vuoksi
yhtiö käyttää lomautuksia hyvin harkitusti.
Palkitseminen on yksi yhtiön keskeisistä keinoista motivoida henkilöstöä tekemään parhaansa ja sitoutumaan
yhtiöön. Yhtiön palkitsemispolitiikan sekä henkilöstön palkitsemiskäytänteiden ytimenä on tarjota kilpailukykyinen
ansaintamahdollisuus kokonaispalkitsemisessa.
Vaihtuvuutta yhtiö hallitsee muun muassa luomalla puitteet, jossa valta, vastuu ja palkitseminen on yhdistetty
projektien onnistuneeseen läpivientiin ja henkilöstön omaan työssä suoriutumiseen. Lisäksi yhtiö panostaa
aktiivisesti henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointiin sekä yrityskulttuuriin (ks. myös G1).
Kreatella on käytössä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
työpaikalla emmekä hyväksy syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Puutumme mahdollisiin epäkohtiin matalalla
kynnyksellä. 
Työturvallisuus
Noudatamme kaikessa toiminnassamme lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä, tilaajan antamia ohjeita sekä
yhtiön sisäisiä ohjeita. Kreaten työturvallisuuspolitiikkamme ja -periaatteemme perustuu kuuteen kulmakiveen:
0-tapaturmaa ajattelumalli: Jokainen työtapaturma on turha ja kaikki työtapaturmat ovat estettävissä.
Jatkuva kouluttaminen: Takaamme henkilöstölle riittävän työturvallisuuskoulutuksen, perehdytyksen ja henkilökohtaiset
suojaimet turvalliseen työn tekemiseen.
Yhdessä oppiminen: Jokainen tapaturma ja läheltä piti -tilanne tutkitaan ja tieto jaetaan.
Turvallisuus koskee kaikkia: Tiedostamme vastuun työn turvallisesta suorittamisesta ja puutumme epäkohtiin
välittömästi.
Havainnointi: Teemme jatkuvaa turvallisuushavainnointia ja kehitämme toimintaamme havaintojen pohjalta. 
Jatkuva parantaminen: Kehitämme ja parannamme työturvallisuutta yhdessä henkilöstön kanssa ja organisaation kaikilla
tasoilla.
Jokaisella Kreaten työmaalla toimivalla on oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen työympäristöön.
Pääurakoitsijana Kreate kantaa vastuun työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista ja kehittää toimintaa jatkuvasti
työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuus on laaja kokonaisuus, johon liittyvät muun muassa turvavarusteet,
toimintatavat sekä psyykkinen kuormitus ja palautuminen.
Työsuojeluun liittyvät periaatteet on esitetty kohdassa Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa.
Osaaminen
Yhtiön toimintaperiaatteena on kasvattaa yhtiön ja henkilöstön osaamista aktiivisella ja usealla toisiaan
täydentävällä tavalla. Yhtiö tarjoaa alan opiskelijoille harjoittelua ja pyrkii sitä kautta rekrytoimaan nuoria uusia
osaajia, jotka pääsevät kehittymään urallaan. Yhtiössä jo olevan henkilöstön osalta osaamista pidetään yllä ja
kasvatetaan kattavalla koulutustarjonnalla ja työssä kehittymisen kautta. Koulutustarjonnalla varmistetaan muun
muassa henkilön pätevyydet, ja työssä oppimisella kasvatetaan henkilön ja yhtiön referenssejä. Henkilöstön kanssa
käydään vuosittain kehityskeskustelut ja toimihenkilöiden kanssa lisäksi erilliset seurantakeskustelut.
Toimihenkilöille laaditaan kehityskeskustelun yhteydessä kehityssuunnitelmat. Niiden avulla tuetaan suorituksen
johtamista sekä seurataan osaamisen kehittymistä ja tavoitteita, joita peilataan yrityksen strategisiin tavoitteisiin.
Yhtiö hankkii osaamista myös kohdennetuilla rekrytoinneilla, ja osaamista voidaan hankkia myös yritysostojen
kautta. Kaikkiaan yhtiön tavoitteena on olla paikka, jossa pääsee tekemään vaativia infrahankkeita ja kehittymään
ammattilaisena. Tämä tavoite heijastuu yllä kuvatulla tavalla yhtiön koulutusta koskeviin periaatteisiin ja toimiin. 
Ihmisoikeudet
Kreate-konserni on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Olemme
sitoutuneet kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n
työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita ja
OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille.
Kreate ei voi raportoida noudattavansa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, sillä kyseiset
periaatteet pitävät sisällään myös yritysten huolellisuusvelvoitteen, jota Kreate ei ole systemaattisesti
implementoinut. Yritysten huolellisuusvelvoitteen tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa
globaaleissa arvoketjuissa sekä ankkuroida ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja
hallintotapaa. Huolellisuusvelvoitteen mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa
yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuu myös
yritysten toimintoketjuun ja tytäryhtiöihin.
Kreate ei kokonsa puolesta kuulu yritysten huolellisuusvelvoitteen soveltamisalaan. Huolellisuusvelvoite astuu
voimaan portaittain vuodesta 2027 alkaen ensin suurimmista yrityksistä. Vuonna 2029 huolellisuusvelvoite astuu
voimaan yrityksille, joilla on yli 1000 työntekijää ja liikevaihto yli 450 miljoonaa euroa. Kreaten liikevaihto vuonna
2025 oli 315,2 miljoonaa euroa ja keskimääräinen työntekijämäärä 585. Kreaten arvoketju on pitkälti paikallinen ja
globaalit arvoketjut koskevat lähinnä tiettyjä materiaalihankintoja, joissa käytetään tunnettuja ja hyvämaineisia
maahantuojia, tukkureita ja muita kumppaneita. Kreate ei ole tehnyt päätöstä yritysten huolellisuusvelvoitteen
vapaaehtoisesta implementoinnista tai sen aikataulusta.       
Vuonna 2025 yhtiön tietoon ei ole tullut yhtään ihmisoikeusrikkomusta.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Kreate käy aktiivisesti keskustelua työntekijöidensä kanssa heihin kohdistuvista vaikutuksista. Suuri osa tällaisesta
yhteydenpidosta ei ole prosessimuotoista, vaan asiasta viestitään ilman johdettua prosessia. Myös henkilöstö viestii
aktiivisesti yhtiön johdon kanssa. Kreaten matala organisaatio mahdollistaa mutkattoman yhteydenpidon. Ketterästä
ja avoimesta toimintatavasta huolimatta, yhtiöllä on tiettyjä yhteydenpitoa koskevia prosesseja, joiden kautta
käydään systemaattisesti läpi henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia yksilö- ja työyhteisötasolla sekä henkilöstön
edustajien välityksellä.
Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut ja toimihenkilöiden osalta laaditaan kehityssuunnitelmat.
Jokaisella toimihenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa oman kehityssuunnitelmansa sisältöön, jolla on suora yhteys
henkilön kehitysmahdollisuuksiin. Toimihenkilöiden kanssa käydään myös vuosittain seurantakeskustelut, joissa
tarkastellaan kehityssuunnitelmien toteutumista. Kehitys- ja seurantakeskustelut ovat keskeisessä roolissa
henkilöstömme kehittämistyössä. Niiden avulla tuetaan suorituksen johtamista sekä seurataan osaamisen
kehittymistä ja tavoitteita, joita peilataan yrityksen strategisiin tavoitteisiin.
Yhtiö tekee joka toinen vuosi henkilöstötyytyväisyyskyselyn, jonka tulosten perusteella laaditaan yhtiö-, yksikkö- ja
tiimitasoisia kehityssuunnitelmia, joiden täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti. Joka toinen vuosi toteutetaan
eläkevakuutusyhtiön kanssa yhteistyössä työyhteisökysely, jonka perusteella laaditaan yhtiö- sekä yksikkötason
kehittymistoimenpiteet. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn kautta pyritään saamaan myös hiljaisempien työntekijöiden
näkökulmat esille. Kreatella ei ole käytössä erillistä prosessia, jolla kerättäisiin järjestelmällisesti tietoa eri
henkilöstöryhmien, kuten naisten, maahanmuuttajien tai vammaisten henkilöiden, näkökulmista. Yhtiö huomioi
mahdollisesti vaikutuksille alttiiden työntekijöiden näkökulmia osana yleisiä vuorovaikutus- ja kuulemiskäytäntöjään,
kuten kehityskeskusteluja, henkilöstökyselyitä sekä työsuojelu- ja yhteistoimintamenettelyjä. Näiden kanavien
kautta kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tuoda esiin kokemuksiaan ja huolenaiheitaan ilman erillistä
ryhmäkohtaista luokittelua.
Yhtiö käy lisäksi vuorovaikutusta henkilöstön edustajien välityksellä yhteistoimintamenettely- ja
työsuojelutoimikunnassa (jatkossa YT- ja työsuojelutoimikunta). Yhteistoiminta perustuu lakiin, jolla edistetään
yrityksen ja henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä. YT- ja työsuojelutoimikunta
kokoontuu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja siihen kuuluu työnantajan ja työntekijöiden edustajia.
Työsuojeluvaltuutetut ja henkilöstöedustajat valitaan kahden vuoden välein marras- joulukuussa järjestettävillä
vaaleilla.
Työsuojelun osalta käsitellään henkilöstön turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita. Työsuojelun
osalta keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja työterveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle,
seurata työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista ja tehdä niistä kehittämisehdotuksia.
Työsuojelutoimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohjelma, joka päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden
vuoden välein.
Kreaten työturvallisuuden ja -suojelun sisäiset mittarit ovat työturvallisuus (tapaturmataajuus, turvallisuushavainnot,
TR, RRK- ja MVR-mittaukset), työhyvinvointi (sisäiset kyselyt) ja sairauspoissaolot. Kreate-konsernin johtoryhmä
asettaa vuosittain tavoitteet työturvallisuus- ja työsuojelutoiminnalle.
Työsuojelu ja -turvallisuus huomioidaan toiminnassa suunnittelusta alkaen toimintajärjestelmän ohjeistusta,
lomakepohjia ja muistilistoja hyödyntäen. Yrityksen johto varmistaa työsuojeluun tarvittavien resurssien ja varojen
riittävyyden. Henkilöstöhallinto tukee turvallisuuspäällikköä tarvittavien turvallisuuskoulutusten organisoinnissa.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiintuomiseksi
Yhtiöllä on käytössä luottamukselliset kanavat väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen sekä Suomessa että Ruotsissa.
Kanavien kautta kuka tahansa voi ilmoittaa väärinkäytösepäilyistään ilman pelkoa joutua rangaistuksi ilmoituksen
takia. Nämä FirstWhistle-kanavat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja kanaviin on linkitys Kreaten kotisivuilla
ja yhtiön sisäisessä intranetissä. Kaikki ilmoitukset tutkitaan huolellisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan
rikkomusten korjaamiseksi. Kanavasta viestitään henkilöstölle aktiivisesti muun muassa osana perehdytystä sekä
eettisten toimintaohjeiden koulutusta. Kanavasta viestitään aktiivisesti myös alihankkijoille osana alihankkijoiden
eettistä toimintaohjetta. Vuonna 2025 näiden kanavien kautta on tehty yhteensä 3 (0) ilmoitusta.
Toimien toteuttaminen koskien vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 
Kreate toteuttaa toimia erityisesti työturvallisuuden parantamiseksi ja osaamisen kasvattamiseksi. Yhtiö pyrkii
varmistamaan, etteivät sen omat käytännöt aiheuta tai myötävaikuta olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin omaan
työvoimaansa ensisijaisesti ennaltaehkäisevien toimintatapojen, selkeiden vastuiden ja jatkuvan seurannan kautta.
Yhtiö ei toteuta erillistä vaikutuskohtaisesti kohdistettua varmennusta, vaan arvioi käytäntöjensä toimivuutta
seuraamalla systemaattisesti työturvallisuutta, osaamista ja niihin liittyviä tunnuslukuja sekä käsittelemällä
poikkeamat ja havainnot osana normaalia johtamis- ja riskienhallintaprosessia.
Työturvallisuus (negatiivisten vaikutusten mitigointi)
Työturvallisuuden osalta yhtiön toimina on jatkaa työturvallisuuskulttuurin vahvistamista. Yhtiön painopiste on
etenkin työturvallisuushavaintojen lukumäärän kasvattamisessa sekä tapaturmien välttämisessä. Alla on kuvattuna
keskeiset toimintatavat olennaisten negatiivisten vaikutusten hallitsemiseksi.
Jokainen työmaalla työskentelevä perehdytetään työhön ja työmaahan, ja lisäksi heillä tulee olla
työturvallisuuskorttikoulutus suoritettuna. Omalle henkilöstölle työturvallisuuskorttikoulutus toteutetaan ensisijaisesti
Kreaten toimesta, jotta sen sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin yhtiön tarpeita ja siinä voidaan hyödyntää yhtiön
esimerkkejä sekä puuttua Kreaten työmailla haastaviksi koettuihin asioihin.
Työmaalle saapuvalta henkilöltä tarkastetaan ennen työskentelyn aloittamista työskentelyoikeus ja vaaditut
pätevyydet. Henkilöt, joilla ei ole työskentelyoikeutta, poistetaan työmaalta. Työmaalla töitä saavat tehdä
ainoastaan henkilöt, joilla on kyseiseen työhön liittyvät pätevyydet kunnossa. Ennen töiden aloittamista uusi henkilö
perehdytetään työmaahan ja hänelle annetaan työvaihekohtainen perehdytys.
Jokaisella työntekijällä ja urakoitsijalla on velvollisuus käyttää vaadittuja suojavälineitä, noudattaa turvallisuusohjeita
ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Kaikilla työmailla on käytettävä vähintään II-luokan heijastavaa suojavarustusta,
leukaremmillistä suojakypärää, silmäsuojaimia ja nilkkurimallisia turvajalkineita. Suosituksena kaikille on
viiltosuojahanskat, mikäli työtehtävät eivät vaadi erityskäsineiden käyttöä. Mikäli työtehtävät vaativat erityisiä
suojavarusteita, on niitä käytettävä ilman erillistä määräystä. Kreate Oy hankkii suojavaatteet omalle
henkilöstölleen.
Edellytämme henkilöstön sekä alihankkijoiden sitoutumista asetettuihin työturvallisuustavoitteisiin. Jokaisen
työmaalla toimivan on välittömästi ilmoitettava, mikäli työmaa-alueella sattuu vahinko, läheltä piti -tilanne tai
vaaratilanne. Raportointivelvollisuus koskee myös alihankkijoita sekä tilaajan erillishankintoja. Lisäksi kannustamme
aktiiviseen työturvallisuushavaintojen tekoon ja kirjaamiseen. Seuraamme 12 kuukauden liukuvaa yhdistettyä
tapaturmataajuutta kuukausittain.
Työtapaturmat ja vaaratilanteet käsitellään työmaan sisäisissä viikkopalavereissa sekä kuukausittain Kreate-
konsernin johtoryhmässä. Kuukausittaiset turvallisuusraportit jaetaan lisäksi henkilöstölle sähköpostitse ja niitä
printataan taukotiloihin. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet ilmoitetaan aina tilaajille ja käsitellään työmaan
työmaakokouksissa. Vakavista työtapaturmista ilmoitamme aina viranomaisille ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi
työtapaturmat ilmoitetaan aina niin pian kuin mahdollista Kreaten sisäisen kriisiviestintäohjeen mukaisesti
toimitusjohtajalle, yksikönjohtajalle, henkilöstöjohtajalle, turvallisuuspäällikölle, viestintäpäällikölle ja tilaajalle.
Kaikille työmaille laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka sisältää työmaan yleistiedot ja turvallisuusorganisaation,
työmaan riskienarvioinnin, sekä ohjeet esimerkiksi ensiapuun, paloturvallisuuteen, turvallisuussuunnitteluun ja -
seurantaan, perehdyttämiseen, raportointiin ja toimintaan hätätilanteissa. Turvallisuussuunnitelma pohjautuu
Suomen lakiin ja asetuksiin, Kreaten ohjeisiin ja tilaajan Turvallisuusasiakirjaan. Ratatöihin on oma
turvallisuussuunnitelma, jossa on huomioitu rautatieympäristön vaatimukset. Työvaiheiden työ- ja
laatusuunnitelmissa käsitellään kyseisen työvaiheen turvallisuusasiat, vaaralliset työt ja töihin liittyvien riskien
arviointi. Lisäksi vaarallisista työvaiheista laaditaan erilliset turvallisuussuunnitelmat.
Osaaminen (positiivisen vaikutusten ja taloudellisten mahdollisuuksien edistäminen sekä riskien mitigointi)
Yhtiö jatkaa aktiivisia toimia, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen kasvattamiseen. Aktiiviset toimet sisältävät laaja-
alaisesti henkilöstön osaamisen kehittämisen, harjoittelut, rekrytoinnit ja mahdolliset yritysostot. Osaamisen
kasvattaminen tuo positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia ja samalla vähentää riskejä, joita voisi syntyä
puutteellisen osaamisen seurauksena. Yhtiö on myös vahvasti riippuvainen osaajista sekä määrällisesti että etenkin
kokemus- ja referenssinäkökulmien kautta.
Kreate tarjoaa pääsyn haastaviin projekteihin, jotka kehittävät henkilöstön osaamista ja kasvattavat sekä henkilön
että yhtiön referenssejä. Referenssien kasvattamista tuetaan mentorointimallilla, jonka avulla pyritään
varmistamaan osaamisen ja referenssien siirtyminen vanhemmilta, erittäin kokeneilta osaajilta nuoremmille. Kreate
tukee tarvittavan osaamistason ylläpitämistä ja kehittämistä järjestämällä henkilöstölle säännöllistä koulutusta muun
muassa turvallisuuskoulutusten, perehdytysten ja pätevyyksien kautta sekä muista työhön liittyvistä teemoista.
Yhtiö kouluttaa myös säännöllisesti henkilöstöä eettisistä toimintaohjeista, jotka sisältävät laaja-alaisesti aiheita
korruption tunnistamisesta ja ehkäisystä ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun.
Vuonna 2025 Kreate tarjosi harjoittelua yli 77 henkilölle. Harjoittelu on Kreatelle vaikuttava toimi, koska harjoittelun
kautta löydetään ja kasvatetaan uusia henkilöstön jäseniä. Vakinaiseen työsuhteeseen rekrytoiduista työnjohtajista
ja projekti-insinööreistä merkittävällä osalla on harjoittelutausta Kreatessa.
Rekrytoinnit ja yrityskauppa olivat vuonna 2025 merkittävässä roolissa osaamisen ja osaajamäärän
kasvattamisessa. Henkilöstömäärä kasvoi orgaanisesti vuoden aikana yhteensä 90 henkilöllä. Rekrytoinneissa
korostuvat erityisesti osaamiseen liittyvät täsmärekrytoinnit. Henkilöstömäärä kasvoi merkittävästi myös 31.12.2025
toteutuneen yrityskaupan myötä. Kreate Oy osti vuoden viimeinen päivä SRV Infran koko osakekannan ja samalla
105 henkilöstä tuli Kreate-konsernin henkilöstön jäseniä. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2025 yhteensä
195 henkilöllä.
Vuonna 2026 toimet keskittyvät yrityskaupan onnistuneeseen integrointiin, pitäen sisällään laaja-alaisesti muun
muassa ostetun yrityksen henkilöstöön liittyvät järjestelmät ja prosessit, palkanlaskennasta tuntikirjausjärjestelmään
ja koulutuksiin. Toimenpiteenä on myös varmistaa tarvittavilta osin henkilöstön kelpoisuus hankkeisiin, joihin tilaajilla
voi olla turvallisuusnäkökulmiin liittyviä erityisvaateita. Vuoden 2026 ja tulevien vuosien toimina on myös tukea
kokonaisuuden hallintaa muun muassa kehittämällä toimintajärjestelmää ja sen käytettävyyttä, jatkamalla
tehtävänkuvien kirjausta, laajentamalla mentoroinnin käyttöä ja hyödyntämällä aktiivisesti myös tilaajien, kuten
Väyläviraston, mentorointiohjelmia. Yhtiö valmistuu myös vastaamaan palkka-avoimuuteen liittyviin vaatimuksiin.
Tavoitteet, jotka liittyvät vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Tavoitteet 2025
2025
2024
Henkilöstön tyytyväisyys
Henkilöstön halukkuus suositella työnantajaa, eNPS > 50
67
49
Työturvallisuus ja turvallisuuskulttuuri
Yhdistetty tapaturmataajuus < 11
4,0
11,3
Työturvallisuushavaintoja tehty 100 % projekteista*
83 %
16 %
Työturvallisuushavaintoja vähintään 6/henkilö*
21,2
4,6
Osaamisen kasvattaminen:
Tarjota harjoittelua vähintään 50 opiskelijalle vuosittain
77
71
Kasvattaa harjoittelijoista kreatelaisia - Tavoitteena, että vähintään joka kolmas Kreate Oy:n
vakituiseen työsuhteeseen rekrytoitu työnjohtaja ja projekti-insinööri on ollut aiemmin Kreatella
harjoittelijana*
31 %
39 %
Tukea henkilöstön uramahdollisuuksia: Kehityskeskustelut käyty ja toimihenkilöiden
kehittymissuunnitelmat kirjattu 75% *
52 %
58 %
Vastuullinen työnantaja
Uusista työntekijöistä 100 % saanut perehdytyksen
70
N/A
Henkilöstöstä 100 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin
60 %
72 %
0 eettistä rikkomusta **
2
0
* Kreate on päättänyt 1.1.2026 alkaen luopua työturvallisuushavaintoihin, harjoittelijoiden vakinaistamiseen ja kehityskeskusteluihin
liittyvistä ulkoisesti raportoitavista tavoitteistaan. Yhtiö pitää poistettuja tavoitteita edelleen liiketoiminnallisesti tärkeinä ja edistää
niitä jatkossakin toiminnallisesti.
** Vertailukauden luku (2024: 5 eettistä rikkomusta) oikaistu vastaamaan eettisen rikkomuksen uutta määritelmää, muutos kuvattuna
tarkemmin tämän osion lopussa kohdassa Mittareiden laatimisperiaatteet s. 85.
Mittarit
Oma työvoima: Kreate-konsernin omaan työvoimaan lasketaan kuuluvaksi ainoastaan Kreate-konserniin kuuluvien
yhtiöiden työsuhteiset työntekijät, joista käytämme raportissa myös termiä henkilöstö. Kreaten omaa työvoimaa
kuvaavat keskeiset ominaisuudet ovat työsuhteen pysyvyys, kokoaikaisuus, toiminta-alue (Suomi ja Ruotsi),
sukupuoli- ja ikärakenne sekä työtehtävien luonne. Nämä ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti muun muassa
työoloihin, työturvallisuuteen ja osaamisen kehittämistarpeisiin.
Sukupuoli raportoidaan rekisteröidyn sukupuolen mukaisesti. Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa, jossa ei
lainsäädännön mukaan ole mahdollista rekisteröityä sukupuoleltaan neutraaliksi. Kreate jättää näin soveltamatta
luokkaa Muut sukupuolen raportoinnin yhteydessä.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
2025
2024
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Miehet
619
451
Naiset
87
60
Ei ilmoitettu
0
0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
706
511
Lukumäärä ja keskimäärin
Henkilöstö yhteensä
706
511
Henkilöstö keskimäärin
585
507
Maa
Suomi
589
426
Ruotsi
117
85
Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen esittäminen sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan
2025
NAISET
MIEHET
EI ILMOITETTU
YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
87
619
0
706
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
76
579
0
655
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
2
14
0
16
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
9
26
0
35
Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen esittäminen sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan
2024
NAISET
MIEHET
EI ILMOITETTU
YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
60
451
0
511
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
58
432
0
490
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
2
19
0
21
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
2
12
0
14
Vertailuvuoden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vaihtelevalla työajalla työskentelevien luokittelua koskevan laskentaperiaatteen
muutoksen vuoksi. Muutos kuvattuna tarkemmin tämän osion lopussa kohdassa Mittareiden laatimisperiaatteet s. 85.
Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen esittäminen sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömääränä)
2025
SUOMI
RUOTSI
YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
589
117
706
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
540
115
655
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
15
1
16
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
34
1
35
Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen esittäminen sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömääränä)
2024
SUOMI
RUOTSI
YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
426
85
511
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
405
85
490
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
21
0
21
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
14
0
14
Vertailuvuoden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vaihtelevalla työajalla työskentelevien luokittelua koskevan laskentaperiaatteen
muutoksen vuoksi. Muutos kuvattuna tarkemmin tämän osion lopussa kohdassa Mittareiden laatimisperiaatteet s. 85.
Vaihtuvuus
2025
2024
Yrityksestä raportointikaudella lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä
144
107
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella
25
21
Monimuotoisuuden mittarit
2025
2024
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma (lkm)
alle 30-vuotiaat
120
84
30-50-vuotiaat
417
311
Yli 50-vuotiaat
169
116
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma (%)
alle 30-vuotiaat
17 %
16 %
30-50-vuotiaat
59 %
61 %
Yli 50-vuotiaat
24 %
23 %
Ylimmän johdon sukupuolijakauma (lkm)
Naisia
1
1
Miehiä
8
8
Ylimmän johdon sukupuolijakauma (%)
Naisia
11 %
11 %
Miehiä
89 %
89 %
Riittävä palkka: Kreate maksaa kaikille työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa. Kreate ymmärtää riittävän
palkan tarkoittavan palkkaa, joka mahdollistaa elämisen perustarpeet Pohjoismaissa. Käytännössä riittävä palkka
varmistetaan maksamalla työntekijöille työehtosopimuksen minimitason ylittävää palkkaa.
Sosiaalinen suojelu: Kaikki Kreate-konsernin työsuhteiset työntekijät Suomessa ja Ruotsissa kuuluvat lakisääteisen
sosiaaliturvan (ja tarvittaessa työnantajan tarjoamien etuuksien) piiriin merkittävistä elämäntapahtumista johtuvien
tulonmenetysten varalta, mukaan lukien sairaus, työttömyys työsuhteen aikana, työtapaturma ja työkyvyttömyys,
vanhempainloma sekä eläkkeelle siirtyminen.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
2025
2024
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista
työntekijää kohti
11
14
  Naiset
12
10
  Miehet
11
14
Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin
45 %
58 %
  prosenttiosuus naisista, jotka osallistuivat
62 %
77 %
  prosenttiosuus miehistä, jotka osallistuivat
42 %
55 %
Säännöllisiin suoritus- ja urakehityskeskusteluihin osallistuneiden työntekijöiden
prosenttiosuus työntekijäryhmittäin:
Toimihenkilöt
59 %
76 %
Työntekijät
24 %
32 %
Terveys ja turvallisuus / työsuhteiset työntekijät
2025
2024
Henkilöstöstä lakisääteisen* työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piirissä, %
100 %
100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten
lukumäärä  (oma henkilöstö)
0
0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten
lukumäärä (arvoketjun työntekijät, jotka työskentelevät Kreaten työmailla)
1
0
Henkilöstölle kirjatut työtapaturmat, lkm
14
32
Henkilöstölle kirjatut työtapaturmat, %
2 %
6 %
Kirjattavat työperäiset terveysongelmatapaukset, joihin sovelletaan tietojen keruuta koskevia
oikeudellisia rajoituksia (lkm)
0
3
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten
terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetetyt päivät (lkm)
0
95
*sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin
standardeihin tai ohjeisiin
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
2025
2024
Perhevapaaseen oikeutetut (%)
100 %
100 %
Perhevapaata pitäneet (lkm)
31
20
Naisia
5
2
Miehiä
26
18
Perhevapaata pitäneet (%)
Naisia
5,7 %
3,3 %
Miehiä
4,2 %
4,0 %
Ansiotuloa koskevat mittarit
2025
2024
Sukupuolten välinen palkkaero, %
N/A
N/A
Vuotuinen kokonaisansio, %
N/A
N/A
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
2025
2024
A) Ilmoitetut syrjintätapaukset (mukaan lukien häirintä), lkm
0
0
B) Muut ilmoitetut epäeettiseen toimintaan liittyvät valitukset ja tapaukset, jotka on
ilmoitettu  henkilöstön  käytössä olevien  kanavien kautta
3
0
Ilmoitettujen (A ja B) tapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja
vahingonkorvausten kokonaismäärä, eur
0
0
Tavoitteiden laatimisperiaatteet
Kaikkien tavoitteiden laajuus on Kreate-konserni, ellei erikseen toisin ilmoitettu. Tavoitteiden osalta vuoden 2025
toteumaluvut on esitetty huomioimatta 31.12.2025 toteutetun yrityskaupan vaikutuksia eli käytännössä vuoden
lopun henkilöstömäärää on oikaistu vastaamaan Kreaten henkilöstömäärää ennen yrityskauppaa. Näin vuoden
2025 toteumaluvut antavat lukijalle selkeämmän kuvan yhtiön todellisesta suoriutumisesta tavoitteita vasten
tilikauden aikana. Tätä henkilöstömäärän oikaisua sovelletaan vain tavoitteiden osalta, mittarit on esitetty virallisen
konserniraportoinnin mukaisesti sisältäen SRV Infra Oy:n luvut.
Henkilöstön halukkuus suositella työantajaa, eNPS= suosittelijoiden osuus (%) – arvostelijoiden osuus (%), jossa
suosittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat antaneet kyselyssä arvon 9-10 ja arvostelijoilla henkilöitä, jotka ovat
antaneet arvon 0-6.
Yhdistetty tapaturmataajuus: Kreate-konsernin ja sen alihankkijoiden tapaturmat / miljoonaa tehtyä työtuntia. KFS
Finland Oy:n tiedot sisältyvät lukuihin siltä osin, kun sen tapaturmat ja työtunnit kohdistuvat Kreaten työmaahan.
Allianssi- ja työyhteenliittymien osalta projektin kaikki tapaturmat ja työtunnit huomioidaan täysimääräisesti Kreaten
ollessa projektin työturvallisuudesta vastaava taho. Jos Kreate ei vastaa työturvallisuudesta, huomioidaan vain
omat tapaturmat ja omat työtunnit. Tavoitteen laajuus Kreate-konserni ja sen alihankkijat.
Työturvallisuushavainnot / henkilö = oman henkilöstön ja alihankkijoiden raportointijärjestelmään kirjaamat
työturvallisuushavainnot / Kreate-konsernin työsuhteisen henkilöiden määrä raportointikaudella keskimäärin (pl.
SRV Infra Oy:n henkilöstö). Havainnot  eivät sisällä työmaapöytäkirjoihin tai muihin epävirallisiin kanaviin
ilmoitettuja havaintoja.
Työturvallisuushavainnot / hankkeet = työturvallisuushavaintojen lukumäärä viimeisen 12 kk aikana / aktiivisena
olleiden hankkeiden lkm viimeisen 12 kk aikana.
Harjoittelu: Harjoittelijoiksi Kreate-konsernissa luetaan kesätyöntekijät ja tutkintoon sisältyvän harjoitusjakson
suorittajat.
Kreatella harjoittelijoina toimineiden osuus ns. entry-level positioihin rekrytoiduista (Kreate Oy tasoinen tavoite) =
Kreate Oy:lle vakituiseen työsuhteeseen rekrytoidut työnjohtajat ja projekti-insinöörit, jotka ovat toimineet Kreatella
harjoittelijoina / kaikki Kreate Oy:lle vakituiseen työsuhteeseen rekrytoidut työnjohtajat ja projekti-insinöörit
kyseisellä ajanjaksolla.
Kehityskeskustelun käyneiden henkilöiden osuus = Käytyjen kehityskeskustelujen lkm / Konsernin työsuhteisen
henkilöiden määrä raportointikauden lopussa (pl. SRV Infra Oy:n henkilöstö). 
Perehdytys (Kreate Oy tasoinen tavoite): Prosenttiosuus raportointikauden aikana aloittaneista Kreate Oy:n
henkilöstön jäsenistä (pl. SRV Infra Oy:n henkilöstö), jotka ovat suorittaneet Kreaten järjestämän
yleisperehdytyksen.
Eettisiin toimintaohjeisiin koulutetun henkilöstön osuus = Näin toimit eettisesti oikein -kurssin suorittaneiden
henkilöiden lukumäärä raportointihetkeä edeltävän 24 kk aikana / konsernin työsuhteisen henkilöiden määrä
raportointikauden lopussa (pl. SRV Infra Oy:n henkilöstö).  Suoritusmerkinnät huomioidaan ainoastaan niiden
henkilöiden osalta, jotka ovat työsuhteessa raportointikauden päätöshetkellä.
Eettinen rikkomus = Sisältää sellaiset FirstWhistle-kanavien kautta raportoidut tapaukset, jotka on todennettu
rikkomuksiksi sekä muut yhtiön tietoon tulleet rikkomukset, jotka ovat johtaneet työsuhteen purkuun.
Raportointivuonna 2024 eettisen rikkomuksen määritelmä sisälsi myös yhtiön todentaman päihteidenkäytön
työmaalla. Vuonna 2025 yhtiö muutti eettisen rikkomuksen määritelmää, jotta se olisi johdonmukainen ja
riippumaton yhtiön toteuttaman päihdetestauksen aktiivisuuden tasosta. 
Mittareiden laatimisperiaatteet
Mittareiden laajuus on virallisen konserniraportoinnin mukainen ja SRV Infra Oy:n luvut on huomioitu.
Sukupuoli raportoidaan rekisteröidyn sukupuolen mukaisesti. Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa, jossa ei
lainsäädännön mukaan ole mahdollista rekisteröityä sukupuoleltaan neutraaliksi. Kreate jättää näin soveltamatta
luokkaa muut sukupuolen raportoinnin yhteydessä. Ylimmän johdon sukupuolijakaumassa esitetään Kreate-
konsernin johtoryhmän jäsenet.
Työsuhteisten henkilöiden määrä vastaa Kreate-konsernin IFRS-raportoinnin mukaista raportointikauden viimeisen
päivän henkilöstömäärää. Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä lasketaan kuukausien viimeisten päivien
henkilöstömäärien keskiarvona. Henkilöstömäärä ilmoitetaan henkilömäärän mukaan. Henkilöstö maittain sisältää
Suomessa Kreate Group Oyj:n, Kreate Oy:n ja SRV Infra Oy:n henkilöstön ja Ruotsissa Kreate Sverige Ab:n ja
Kreate Sverige Holding Ab:n henkilöstön. Työsuhteisten työntekijät on jaoteltu vakinaisiin, määräaikaisiin ja
vaihtelevalla työajalla työskenteleviin.
Raportointivuonna 2025 edellä kuvattu työsuhteisten työntekijöiden jaottelu on yhdenmukaistettu ESRS-
määritelmien kanssa siten, että vaihtelevalla työajalla työskentelevät raportoidaan erillisenä ryhmänä eivätkä ne
sisälly vakituisten tai määräaikaisten työntekijöiden lukumääriin. Vertailuvuonna 2024 vaihtelevalla työajalla
työskentelevät sisältyivät vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden lukumääriin, minkä vuoksi luokitteluperiaate
poikkeaa raportointivuoden periaatteesta. Tämän laskentaperiaatteiden muutoksen vuoksi raportointivuoden 2025
ja vertailuvuoden 2024 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Yrityksestä raportointikaudella lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sisältää kaikki
raportointikauden aikana konsernista irtisanoutuneet, irtisanotut, määräaikaisten työsuhteiden päättymiset sekä
eläköityneet henkilöt. Työsuhteisten henkilöiden lähtövaihtuvuuden laskentakaava on lähteneiden lukumäärä
jaettuna vuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä X 100.
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma on työsuhteisten työntekijöiden määrä raportointikauden lopussa jaettuna
alle 30-vuotiaisiin, 30–50-vuotiaisiin sekä yli 50-vuotiaisiin.
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti = HR-
järjestelmään kirjatut koulutustunnit / henkilöstön lkm yhteensä laskentakauden lopussa
Yhtiö pyrkii raportoimaan taulukossa esitetyt ansiotuloa koskevan mittarit vuoden 2026 tiedoista alkaen.
Yrityksessä korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuinen kokonaisansio / työsuhteisen työntekijöiden vuotuinen
mediaanikokonaisansio (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö).
Sukupuolten välinen palkkaero (%) = (Miesten keskimääräinen palkka – naisten keskimääräinen palkka) / miesten
keskimääräinen palkka X 100.
Henkilöstölle kirjatut työtapaturmat, % = omalle henkilöstölle kirjattujen tapaturmien lukumäärä / Konsernin
työsuhteisen henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa
Epäeettistä toimintaa (sisältäen syrjinnän, häirinnän ja muun epäeettisen toiminnan), koskevat ilmoitukset sisältävät
kaikki yhtiön FirstWhistle-kanavan kautta raportoidut ilmoitukset sekä muut yhtiön tietoon tulleet rikkomukset, jotka
ovat johtaneet työsuhteen purkuun tai alihankkijan osalta liikesuhteen päättämiseen. Mittarin laajuus on oma
henkilöstö ja Kreaten työmailla työskentelevät alihankkijat. Yhtiöllä ei ole systemaattista prosessia lievien
epäasiallisuuksien raportointiin, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. 
Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole
erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
S2 – Arvoketjun työntekijät
Taulukko: Työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden hallinta sekä muut kestävyysraportin lukijan näkökulmasta olennaisiksi arvioidut teemat. Merkit + ja –
indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+). Merkki § tarkoittaa, että
asia on arvioitu lukijan kannalta olennaiseksi, vaikka se ei yhtiön omassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioissa nouse
vaikutusten tai taloudellisen näkökulman kautta olennaiseksi.
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Työolot
§ Työllisyysturva ja riittävä palkka:
Noudatamme lainsäädäntöä ja vaikutamme
myös osittain sen ylittävästi, esim. emme
salli kevytyrittäjyyttä tai ketjuttamista,
emmekä valitse alihankkijaa, jonka
epäilemme maksavan riittämätöntä palkkaa.
Työ- ja yksityiselämän tasapaino:
Rakentamisen intensiteetti on
kausiluontoista ja työmaat voivat sijaita
kaukana kotoa. Nämä tekijät voivat
aiheuttaa vaikeuksia tasapainottaa työn ja
yksityiselämän tasapainoa.
Terveys ja turvallisuus:  Rakentamiseen
liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi
toteutuessaan johtaa kielteiseen
vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai
mahdollisesti muille henkilöille.
Varmistamme alihankkijoiden osalta
lainsäädännön mukaisesti olennaiset
työehdot, joihin riittävä palkkaa kuuluu.
Raaka-aineita, esim. teräs, hankitaan
maista, joissa ei ole ilmeistä riskiä
riittämättömän palkan maksuun.
Kevytyrittäjyys ja ketjuttaminen on
kielletty työmaillamme.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Osaavat alihankkijat /koulutus ja
taitojen kehittäminen: Alihankkijoiden
osaamisen puutteet aiheuttavat yhtiölle
taloudellisen riskin muun muassa
kohonneen työtapaturmariskin
(vakuutusmaksut, sanktiot) kautta ja
maineriskin kautta sekä väärintehdyn työn
korjauksen kustannukset.
Vaadimme/valvomme, että tehtävään
tarvittavat pätevyydet löytyvät ja
perehdytämme kaikki työmaalla
työskentelevät, oli oma tai alihankkijan
työntekijä.
Vaadimme alihankkijoiden sitoutuvan
Kreaten eettisiin toimintaohjeisiin
alihankkijoille.
Olennaisten vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Yhtiön liiketoimintamalli perustuu merkittävässä määrin alihankkijaurakointiin, minkä vuoksi arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvat vaikutukset ja niihin liittyvät riippuvuudet ovat yhteydessä yhtiön strategisiin riskeihin ja
mahdollisuuksiin. Riskit ja mahdollisuudet linkittyvät työturvallisuuteen, toiminnan jatkuvuuteen sekä maineeseen ja
yhteistyösuhteisiin, ja ne on huomioitu yhtiön liiketoimintamallissa ja strategiassa erityisesti pääurakoitsijaroolin,
sopimusmallien, työmaatoiminnan johtamisen ja riskienhallinnan näkökulmista.
Yhtiön viimeisin strategiapäivitys on julkaistu toukokuussa 2024, ja siinä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta on kiinteässä yhteydessä yhtiön strategisiin tavoitteisiin. Yhtenä toiminnallisena tavoitteena on olla halutuin
infrakumppani, joka pystyy varmistamaan toimintavarmuutensa vaativissa infraprojekteissa, myös silloin, kun
markkinoilla on pulaa resursseista. Työmaiden turvallisuus, suoraselkäinen ja mutkaton toiminta alihankkijoiden
kanssa ja selkeät sopimuskäytännöt tukevat yhtiön kykyä toteuttaa projekteja laadukkaasti, hallita riskejä ja
ylläpitää pitkäaikaisia yhteistyösuhteita, jotka ovat keskeisiä yhtiön liiketoimintamallin ja strategian toteutumiselle.
Yhtiö ei ole toistaiseksi havainnut strategiassaan erillisiä arvoketjun työntekijöihin liittyviä päivitystarpeita.
Alihankkijoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioidaan osana toimintaperiaatteiden,
sopimusehtojen ja työmaakohtaisten käytäntöjen tavanomaista kehittämistä.
Arvoketjun työntekijöistä alihankkijat ovat Kreatelle selvästi keskeisin sidosryhmä. Alihankkijaksi luokitellaan kaikki
Kreaten toimittajat tavarantoimittajista rakennusurakoitsijoihin. Alihankkijat ovat tahoja, joiden kanssa Kreatella on
suora sopimussuhde siten, että Kreate toimii tilaajana. Tilaajan ominaisuudessa Kreatella on myös usein
mahdollisuuksia vaikuttaa sopimusehtoihin ja yhtiöiden välisiin toimintatapoihin.
Alihankkijoiden sisällä keskeisin sidosryhmä ovat alihankkijaurakoitsijat, jotka työskentelevät fyysisesti Kreaten
työmailla. Nämä alihankkijaurakoitsijat pitävät sisällään sekä isoja että pieniä toimijoita. Myös Kreaten puoliksi
omistaman KFS Finlandin työntekijät ovat Kreaten alihankkijoita, silloin kun he työskentelevät Kreaten työmaalla.
Alihankkijaurakoitsijat ovat Kreatelle kestävyyden kannalta olennaisin ryhmä, sillä Kreatella on lainsäädännöllinen
vastuu kaikkien työmaillaan työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta. Lisäksi alihankkijaurakoitsijat ovat yhtiölle
merkittävä työvoimaresurssi, josta yhtiö on myös riippuvainen.
Osiossa S2 Arvoketjun työntekijät painopiste on erityisesti alihankkijaurakointiin liittyvissä vaikutuksissa, riskeissä ja
mahdollisuuksissa sekä niiden hallinnassa yhtiön toimintaperiaatteiden ja toimien kautta. Raportoimme myös
pienemmissä määrin niistä periaatteista ja toimista, joita yhtiöllä on muiden alihankkijoiden, kuten
tavarantoimittajien suhteen. Yhtiö ei raportoi muista arvoketjun alku- ja loppupäässä työskentelevistä, sillä näihin
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet jäivät kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa raja-arvon alapuolelle.
Alihankkijoihin kohdistuu samoja toimialaan liittyviä mahdollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia kuin Kreaten omaan
työvoimaan: Rakentamiseen liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen vaikutukseen
kyseiselle tekijälle tai mahdollisesti muille henkilöille. Pahimmallaan työtapaturma voi johtaa kuolemaan.
Alihankkijan tapaturma voi aiheuttaa Kreatelle sakkoja, jos olemme laiminlyöneet työmaahan liittyviä
turvallisuusvelvoitteita, tai nostaa vakuutusmaksuja. Tapaturmariskin lisäksi työ voi aiheuttaa alihankkijoille
vaikeuksia tasapainottaa työtä ja yksityiselämää, sillä rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista ja työmaat voivat
sijaita kaukana kotoa.
Alihankkijat voivat joutua työskentelemään ympärivuotisesti haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Lisäksi
henkilö saattaa joutua työskentelemään kivi- tai rakennuspölyisessä ympäristössä tai joutua kontaktiin huolta-
aiheuttavien aineiden kanssa, mikä voisi aiheuttaa terveysriskin. Asiaankuuluvilla työtavoilla, suojainten käytöllä ja
prosesseilla pienennetään negatiivisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyyttä sekä rajataan vaikutuksen
vakavuutta.
Alihankkijoiden puutteet osaamisessa aiheuttaa Kreatelle taloudellisen riskin kohonneen tapaturmariskin,
mainehaitan sekä väärintehdyn työn korjausten kautta. Toisin kuin oman työvoiman osalta, alihankkijoiden
osaaminen ei kasvata Kreaten osaamista ja referenssipohjaa.
Kreatella ei ole suoraa hallintaa tai näkyvyyttä alihankkijoiden työehtoihin, mukaan lukien työllisyysturvaan,
työaikaan ja riittävään palkkaan. Kreaten urakoitsija-alihankkijat toimivat Suomessa ja Ruotsissa, jossa
lähtökohtaisesti maksetaan riittävää palkkaa sekä noudatetaan ja tiedostetaan hyvin työnantajavelvoitteet ja
työllisyysturvaan liittyvät näkökulmat. Käytämme alihankkijoita työmailla projektikohtaisesti, ja on mahdollista, että
alihankkijoiden työntekijöillä on vastoin tahtoaan 0-tuntisopimuksia tai osa-aikaisia sopimuksia. Tähän voi olla
vaikuttavana tekijänä mm.  rakentamisen kausiluonteinen luonne. Myös materiaaliostomme tulevat mahdollisimman
läheltä, esimerkiksi pääosa teräksestä valmistetaan Pohjoismaissa, eikä tässä nähdä erityisiä positiivisia tai
negatiivisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia alihankintaketjuun liittyen. Olennaisuuden vertailukohtana on
Suomen lainsäädännön minimitaso.
Kreate ei näe arvoketjun työntekijöiden osalta vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia muun muassa
yhdistymisvapauden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työehtosopimusneuvotteluiden, vammaisten
työllistämisen ja moninaisuuden osalta. Urakoitsija-alihankkijamme toimivat Suomessa ja Ruotsissa, jossa emme
näe riskiä siihen, ettei työnantajavelvoitteita hoidettaisi asiaankuuluvalla tavalla tai että henkilöitä syrjittäisiin
vammaisuuden perusteella. Kreate ei kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden sukupuolesta, etnisyydestä tai muusta
vastaavasta.
On mahdollista, että alihankkijan toiminnassa voi esiintyä epäasiallista toimintaa häirinnän muodossa. Pyrimme
pienentämään riskiä vaatimalla alihankkijoita sitoutumaan Kreate-konsernin alihankkijoita koskeviin eettisiin
toimintaohjeisiin ja puutumme mahdolliseen epäasialliseen toimintaan riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai
arvoketjun työntekijä.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Kreaten politiikat ja toimintaperiaatteet perustuvat lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin, yhtiön arvoihin sekä
yhtiön strategiaan ja siitä nouseviin tarpeisiin. Politiikat ohjaavat yhtiön päätöksentekoa ja toimintaa ja ne
vaikuttavat sekä henkilöstöön että arvoketjun työntekijöihin. Varsinainen jalkauttaminen tapahtuu usein erillisen
toimintaohjeen kautta. Olennaisimmat Kreaten arvoketjun työntekijöitä koskevat politiikat ja toimintaperiaatteet
liittyvät ihmisoikeuksiin, työturvallisuuteen ja eettiseen toimintaan. Näissä toimintaperiaatteissa pääpaino on
Kreaten työmailla toimivissa alihankkijoissa. Kreaten johtoryhmä on ylin taso, joka vastaa toimintaperiaatteiden
toteuttamisesta. Eettiset toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla.
Arvoketjun alkupäässä, esimerkiksi materiaalien tuotannossa, työskentelevien osalta olennaisimmat käytännöt
liittyvät yhtiön hankintaprosessiin. Kreate pyrkii hankkimaan materiaalit mahdollisimman läheltä ja vaatii, että
tuotteista on saatavilla alkuperätiedot. Kreate vähentää materiaalituotantoon liittyviä lapsi- ja pakkotyön riskejä
ostamalla tuotteita tunnetuilta länsimaisilta hyvämaineisilta toimijoilta ja tukkureilta.   
Ihmisoikeudet
Kreaten ihmisoikeuspolitiikassa kuvatun mukaisesti yhtiö tukee YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta,
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n työelämän
perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä YK:n Global Compact -aloitteen ja OECD:n toimintaohjeiden periaatteita.
Olemme sitoutuneet kunnioittamaan näiden periaatteiden mukaisia ihmisoikeuksia ja työoloja konkreettisin toimin
yrityksen päivittäisessä toiminnassa ja pyrimme osaltamme edistämään niiden toteutumista myös
toimitusketjussamme. Solmimme sopimuksia luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa ja odotamme myös
heidän kunnioittavan ihmisoikeuksia. Vuonna 2025 yhtiön tietoon ei ole tullut yhtään näitä periaatteita ja
toimintaohjeita rikkovaa tapausta, jotka liittyisivät arvoketjun työntekijöihin. 
YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, eikä niitä voida ottaa tai luovuttaa pois, ja
tähän olemme myös omassa ihmisoikeuspolitiikassamme sitoutuneet. Kiellämme politiikassamme sekä
alihankkijoiden eettisissä toimintaohjeissa kaikenlaisen pakottamisen arvoketjussamme, mukaan lukien lapsi- ja
pakkotyövoiman käytön, sekä muut keinot, joilla vaikutetaan työntekijän työskentelemiseen vasten tahtoaan. Myös
kevytyrittäjyys on kielletty työmaillamme. Vaadimme eettisissä ohjeissa alihankkijoita toimimaan lakien mukaisesti,
mikä kattaa myös Suomen lainsäädännössä kriminalisoidun salakuljetuksen. Edistämme tasa-arvoa ja
yhdenvertaisuutta työpaikalla emmekä hyväksy syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Puutumme mahdollisiin
epäkohtiin matalalla kynnyksellä.
Edellytämme, että kaikki alihankkijamme ja yhteistyökumppanimme sitoutuvat noudattamaan samoja
ihmisoikeusstandardeja ja -periaatteita kuin konsernimme. Sitoumus eettiseen toimintaan on sisällytetty yhtiön
vuonna 2024 päivittämiin sopimuspohjiin, jota käytetään uusissa sopimuksissa. Vanhojen projektien sopimuksissa
eettistä toimintaa ei välttämättä ole mainittu. Valvomme aktiivisesti työmaillamme työskenteleviä alihankkijoita
varmistaaksemme, ettei työmaillamme esiinny ihmisoikeusrikkomuksia, kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman
käyttöä. Muiden arvoketjun toimijoiden osalta teemme tarvittaessa riskianalyyseja ja pienennämme riskiä toimimalla
maineeltaan luotettavien yritysten kanssa. Näitä riskianalyysejä ei ole kattavasti dokumentoitu. Jaamme tietoa
ihmisoikeusasioista alihankkijoillemme heille suunnatun toimintaohjeen kautta, ks. alakohta Eettinen toiminta. 
Kreatella ei ole huolellisuusvelvoitteen mukaisia systemaattisia prosesseja ja mekanismeja, joilla seurataan
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja
oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden
noudattamista. Yhtiö ei kokonsa puolesta kuulu huolellisuusvelvoitteen piiriin. Kreate kohdistaa toimensa ennen
kaikkea sen omiin työmaihin (sekä oma henkilöstö että työmaalla toimivat alihankkijat) ja hankintakumppaneiden
valintaan. Yhtiöllä ei ole kaikilta osin proaktiivisia prosesseja, vaan yhtiö puuttuu ongelmiin, mikäli niitä ilmenee ja
korjaa niitä tapauskohtaisesti. Yhtiö käy säännöllistä vuorovaikutusta erityisesti alihankkijaurakoitsijoiden kanssa,
mutta vuorovaikutus koskee harvoin ihmisoikeuksia. 
Työturvallisuus
Olemme osana yhtiön ihmisoikeuspolitiikkaa sekä alihankkijoiden eettisiä periaatteita sitoutuneet kunnioittamaan
Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteita, joiden mukaisesti jokaisella Kreaten työmaalla
toimivalla on oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen työympäristöön. Pääurakoitsijana Kreate kantaa vastuun
työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista ja kehittää toimintaa jatkuvasti työturvallisuuden parantamiseksi. Jokainen
työmaalla työskentelevä perehdytetään työhön ja työmaahan. Jokaisella työntekijällä ja urakoitsijalla on velvollisuus
käyttää tarvittavia suojavälineitä, noudattaa turvallisuusohjeita ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
Edellytämme henkilöstön sekä alihankkijoiden sitoutumista asetettuihin työturvallisuustavoitteisiin. Jokaisen
työmaalla toimivan on välittömästi ilmoitettava, mikäli työmaa-alueella sattuu vahinko, läheltä piti -tilanne tai
vaaratilanne. Raportointivelvollisuus koskee myös alihankkijoita. 
 
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Yhtiöllä on alihankkijoiden osalta prosesseja, jotka koskevat yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista
vaikutuksista. Yhtiöllä ei ole vastaavia prosesseja muiden arvoketjun alku- ja loppupään työntekijöiden osalta.
Yhteydenpito kohdistuu erityisesti niihin arvoketjun työntekijöihin, jotka työskentelevät fyysisesti Kreaten työmailla ja
joihin Kreaten toiminnalla voi olla suoria tai välillisiä tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia. Yhteydenpito tapahtuu
sekä suoraan yksittäisten työntekijöiden kanssa että välillisesti alihankkijayritysten edustajien kautta. Kreate ei
käytä arvoketjun työntekijöiden edustajina ammattiliittoja tai muita muodollisia edustuksellisia rakenteita, vaan
yhteydenpito perustuu työmaakohtaiseen vuorovaikutukseen, päivittäiseen johtamiseen ja käytännön havaintoihin.
Ensimmäinen osa prosessia ovat sopimusneuvottelut, joissa sovitaan muun muassa, mistä asioista alihankkijan
tulee raportoida Kreatelle. Uudessa urakkaohjelmassa alihankkijat sitoutuvat muun muassa raportoimaan Kreatelle,
mikäli alihankkija havaitsee negatiivisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin tai OECD:n tai Kreaten eettisten
toimintaohjeiden vastaista toimintaa. Lisäksi sopimuksessa sovitaan kirjallisesti muun muassa alihankkijan
velvollisuudesta tehdä työturvallisuushavaintoja sekä raportoida poikkeamista eli työtapaturmista ja läheltä piti -
tilanteista.
Työmaalla työskentelyn mahdollisista negatiivisista vaikutuksista sekä niiden ehkäisystä keskustellaan jokaisen
Kreaten työmaalla työskentelevän arvoketjun työntekijän kanssa ennen työskentelyn aloittamista. Alihankkijan tulee
suorittaa yleisperehdytys etukäteen sähköisesti tai paikan päällä. Tämän jälkeen Kreaten työvaiheesta vastaava
työnjohtaja antaa henkilölle työvaihekohtaisen perehdytyksen. Työmailla työskenteleville arvoketjun tekijöille
annetaan ohjeet turvallisuushavaintojen tekoon QR-koodilla, ja osana perehdytystä heille on annettu ohjeet
FirstWhistle-kanavan käyttöön. Perehdytyksen yhteydessä arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus esittää
kysymyksiä, tuoda esiin havaintojaan ja nostaa esille huolenaiheita, jotka liittyvät työskentelyolosuhteisiin,
turvallisuuteen tai muihin mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.
Kreate kerää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia koskevaa tietoa jatkuvasti työmaatoiminnan aikana
työturvallisuushavaintojen, poikkeamaraporttien, esihenkilöiden ja työnjohdon havaintojen sekä ilmoituskanavien
kautta. Näiden tietojen avulla tunnistetaan toistuvia teemoja ja riskejä, jotka voivat kohdistua arvoketjun
työntekijöihin Kreaten työmailla.
Projektin päätyttyä alihankkijoille lähetetään NPS-kysely, jonka tulosten voi katsoa antavan epäsuorasti viitteitä
myös siitä, kohdistuuko arvoketjun työntekijöihin tavallista enemmän (suhteessa alihankkijan aiempiin kokemuksiin
rakennusyhtiöistä, jotka toimivat Suomen lainsäädännön puitteissa) positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia.
Arvoketjun työntekijöiltä saadut havainnot ja palautteet hyödynnetään osana työmaakohtaista riskienhallintaa sekä
toimintatapojen kehittämistä. Havaintojen perusteella Kreate voi tarkentaa työohjeita, perehdytyskäytäntöjä,
turvallisuusvaatimuksia tai sopimusehtoja. Merkittävät havainnot eskaloidaan tarvittaessa johdon käsiteltäväksi ja
ne voivat johtaa konsernitason ohjeiden päivittämiseen.
Kreate tunnistaa, että yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin perustuu tällä hetkellä pääosin työmaakohtaisiin
käytäntöihin eikä muodollisiin, koko konsernin kattaviin engagement-prosesseihin. Yhtiö on tietoinen näiden
prosessien mahdollisista kehittämistarpeista, ja ne voidaan huomioida osana tulevaa toiminnan kehittämistä ja
huolellisuusvelvoitteen arviointia.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden
esiintuomiseksi
Yhtiön yleinen toimintapa on puuttua kielteisiin vaikutuksiin ja korjata niitä, mikäli sellaisia ilmenee. Yhtiö arvioi
korjaavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta osana tapauskohtaista käsittelyä. Esimerkiksi vuonna 2023
yhtiön koko konsernia koskeva päätös kieltää kevytyrittäjyys tehtiin korjaavana toimenpiteenä, kun yhdellä
työmaalla havaittiin kevytyrittäjyyteen liittyviä negatiivisia vaikutuksia alihankintaketjussa. Vuonna 2025 Kreaten
työmaalla tapahtui kuolemaan johtanut tilanne, jossa alihankkijan työntekijä putosi tuntemattomasta syystä
virtaavaan veteen. Tämän seurauksena Kreate päivitti vesistörakentamisen hukkumisvaarallisten töiden ohjetta ja
tarkensi putoamissuojauksen ja paukkuliivien käyttövaatimusta, jotta vastaavan tapahtuman toistumisen
todennäköisyys olisi jatkossa alhaisempi. 
Yhtiöllä on käytössä luottamukselliset kanavat väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen sekä Suomessa että Ruotsissa.
Kanavien kautta kuka tahansa voi ilmoittaa väärinkäytösepäilyistään ilman pelkoa joutua rangaistuksi ilmoituksen
takia. Nämä FirstWhistle-kanavat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja kanaviin on linkitys Kreaten kotisivuilla.
Kaikki ilmoitukset tutkitaan huolellisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan rikkomusten korjaamiseksi.
Kanavasta viestitään alihankkijoille muun muassa alihankkijoiden eettisten toimintaohjeiden kautta ja aiheeseen
liittyvää materiaalia on jaettu taukotiloihin. Kreate arvioi alihankkijoiden enemmistön olevan yhtiötasolla tietoisia
Kreaten FirstWhistle-kanavista, mutta yksilötasolla tietoisuuden arvioidaan olevan melko matala. Arvio
alihankkijoiden yhtiötason tietoisuudesta ja luottamuksesta kanaviin perustuu siihen, että alihankkijat ovat
sopimuksellisesti sitoutuneet noudattamaan yhtiön eettisiä toimintaohjeita, jossa FirstWhistle-kanava on kattavasti
esitelty. Arvio yksittäisten arvoketjun työntekijöiden osalta perustuu yhtiön havaintoon, että asiaa ei ole viestitty
osana työmaaperehdytystä. Yhtiö on tunnistanut tarpeen vahvistaa FirstWhistle-kanavan esittelyä osana
työmaaperehdytystä.
Yhtiö seuraa ilmoituskanavien kautta esiin tuotujen tapausten määrää ja luonnetta sekä niiden käsittelyä osana
normaalia tapauskohtaista prosessia. Kanavien toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan käytännön
kokemusten perusteella, mukaan lukien se, että ilmoituksia voidaan tehdä luottamuksellisesti ja ilman vastatoimien
riskiä.
Vuonna 2025 kanavien kautta tehtiin 3 ilmoitusta. Ilmoitukset eivät olleet alihankkijoiden tekemiä.
Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien  ja lähestymistapojen tehokkuus  
Alla kuvatut toimet on toteutettu tai suunniteltu olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
erityisesti arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien työturvallisuus- ja eettisten riskien osalta. Toimien tavoitteena on
vähentää tapaturmien ja muiden kielteisten vaikutusten todennäköisyyttä ja vakavuutta, parantaa työmaiden
turvallisuuskäytäntöjä sekä varmistaa, että mahdolliset epäasialliset toimintatavat tunnistetaan ja niihin puututaan
ajoissa. Toimet kohdistuvat ensisijaisesti Kreaten työmailla työskenteleviin arvoketjun työntekijöihin, erityisesti
alihankkijaurakoitsijoiden työntekijöihin Suomessa. Ruotsissa Kreate toimii itse usein aliurakoitsijan roolissa.
Vuonna 2025 Kreate on jatkanut aiempien vuosien tapaan keskeisiin toimintaperiaatteisiin liittyviä toimia, joilla
hallitaan ja vähennetään olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä sekä edistetään positiivisia vaikutuksia ja
mahdollisuuksia:
Arvoketjun työntekijöiden perehdyttäminen
Arvoketjun työntekijöiden velvoittaminen käyttämään tarvittavia suojavarusteita ja toimimaan ohjeistetulla turvallisella
työtavalla
Arvoketjun työntekijöiden sitouttaminen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen, muun muassa
työturvallisuushavainnointiin sekä velvoittaminen poikkeamaraportointiin
Kreate arvioi näiden toimien ja lähestymistapojen olevan tehokkaita. Tästä huolimatta vuonna 2025 Kreaten
työmaalla tapahtui kuolemaan johtanut tilanne, kun alihankkijan työntekijä tippui tuntemattomasta syystä Koiviston
sillan työmaalla työsillalta virtaavaan veteen. Tapahtumasta on tutkinta käynnissä. Tapauksen seurauksena Kreate
on päivittänyt vesistörakentamisen hukkumisvaarallisten töiden ohjeen ja tarkentanut putoamissuojauksen ja
paukkuliivien käyttövaatimusta. 
Yllä kuvattujen jatkuvien toimien lisäksi Kreate on vuonna 2025 jatkanut vuonna 2024 päivitetyn urakkaohjelman
käyttöönottoa uusissa sopimuksissa sekä julkaissut Kreate Sverigen uusilla verkkosivuilla ruotsinkielinen
käännöksen Kreate-konsernin eettisistä toimintaohjeista alihankkijoille. Eettiset toimintaohjeet kattavat tiivistetysti
muun muassa lakien noudattamisen, työhyvinvoinnin ja tasavertaisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen,
turvallisuuden ja terveyden, harmaan talouden estämisen sekä ohjeet FirstWhistle-kanavan käyttöön. Yleinen
urakkaohjelma puolestaan on keskeinen osa Kreaten ja alihankkijan välistä sopimusta. Urakkaohjelman tehokas
käyttöönotto edistää eri näkökulmista positiivista kehitystä, sillä urakkaohjelmassa alihankkija sitoutuu kirjallisesti
muun muassa turvallisuustavoitteisiin, raportointiin ja yhteisiin pelisääntöihin, sisältäen laaja-alaisesti eri näkökulmia
ihmisoikeuksien kunnioittamisesta vastuullisuustietojen toimittamiseen ja alihankinnan ketjutuksen rajaamiseen.
Kreaten tavoitteena on, että kaikissa uusissa sopimuksissa on kirjallisena liitteenä kyseinen urakkaohjelma.
Vuosina 2026–2027 yhtiö suunnittelee seuraavia toimia:
SRV Infra Oy:n kaupan mukana tulevien arvoketjujen läpikäynti
Suomen liiketoiminnoissa parhaiden käytänteiden tunnistaminen ja käyttöönotto koskivatpa ne politiikkoja,
toimintaohjeita tai sopimuksia
Jatkaa Suomen ja Ruotsin välisten mahdollisten erojen tunnistamista ja harmonisointia relevanteilta osin sekä niihin
liittyvä viestintä
Huolellisuusvelvoitteen arviointi
Kreate Oy osti 31.12.2025 SRV Infra Oy:n osakekannan. Kreaten tulevien vuosien painopiste on integroida kaupan
mukana saatava ihmiset, toimintatavat ja sopimukset Kreateen siten, että pystymme tunnistamaan kummankin
yrityksen parhaat käytänteet ja kehittämään sitä kautta Kreaten toimintajärjestelmää. Kreate jatkaa myös Ruotsin ja
Suomen politiikkojen ja toimintaohjeiden läpikäyntiä, ja tarvittavilta osin päivittää ja harmonisoi niitä. SRV kaupan
integroinnilla sekä politiikojen ja toimintaohjeiden päivityksillä voi olla vaikutuksia myös arvoketjun työntekijöihin.
Kreate jatkaa raportointinsa laajuuden arvioimista ja toiminnan kehittämistä, ottaen huomioon myös YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja erityisesti niihin sisältyvän yritysten huolellisuusvelvoitteen. Kreate
ei toistaiseksi ole päättänyt, miten tai millä aikataululla se aikoo edetä huolellisuusvelvoitteen kanssa. 
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien  hallintaan liittyvät tavoitteet
Tavoitteet vuonna 2025
2025
2024
Yhdistetty tapaturmataajuus < 11
4,0
11,3
0 eettistä rikkomusta Kreaten työmailla (sisältäen omat ja alihankkijat)*
2
0
*Eettisen rikkomuksen määritelmä muuttunut raportointikaudella. Vertailukauden luku (2024: 5 eettistä rikkomusta) oikaistu
vastaamaan eettisen rikkomuksen uutta määritelmää.
Mittarit
Alihankkijoita koskevat mittarit
2025
2024
Alihankkijoille Kreaten työmaalla kirjatut poissaoloon johtaneet työtapaturmat, lkm
7
19*
Alihankkijoilla eettisiä rikkomuksia Kreaten työmailla**
0
0
*Vertailukauden luku on oikaistu huomioimaan korvaava työ. Vuodelta 2024 raportoitiin alunperin 21 poissaoloon johtanutta
työtapaturmaa.
**Vertailukauden luku (2024: 3 alihankkijoiden eettistä rikkomusta) oikaistu vastaamaan eettisen rikkomuksen uutta määritelmää.
Määritelmämuutos kuvattuna tarkemmin seuraavalla sivulla.
Tavoitteiden laatimisperiaatteet
Yhdistetty tapaturmataajuus: (Kreate-konsernin ja sen alihankkijoiden tapaturmat) / miljoonaa tehtyä työtuntia. KFS
Finland Oy:n tiedot sisältyvät lukuihin siltä osin, kun sen tapaturmat ja työtunnit kohdistuvat Kreaten työmaahan.
Allianssi- ja työyhteenliittymien osalta projektin kaikki tapaturmat ja työtunnit huomioidaan täysimääräisesti Kreaten
ollessa projektin työturvallisuudesta vastaava taho. Jos Kreate ei vastaa työturvallisuudesta, huomioidaan vain
omat tapaturmat ja omat työtunnit. Tavoitteen laajuus Kreate-konserni ja sen alihankkijat.
Eettinen rikkomus: Sisältää FirstWhistle-kanavien kautta raportoidut ja rikkomuksiksi todetut sekä muuta kautta
yhtiön tietoon tulleet rikkomukset, jotka ovat johtaneet työsuhteen purkuun. Raportointivuonna 2024 eettisen
rikkomuksen määritelmä sisälsi myös yhtiön todentaman päihteidenkäytön työmaalla. Vuonna 2025 yhtiö muutti
eettisen rikkomuksen määritelmää, jotta se olisi johdonmukainen ja riippumaton yhtiön toteuttaman
päihdetestauksen aktiivisuuden tasosta. Tavoitteen laajuus on oma henkilöstö ja Kreaten työmailla työskentelevät
alihankkijat.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Alihankkijoille Kreaten työmaalla kirjatut tapaturmat: Sisältää kaikki työmaalla alihankkijoille kirjatut poissaoloon
johtaneet tapaturmat.
Alihankkijoilla eettisiä rikkomuksia Kreaten työmailla: FirstWhistle-kanavan kautta ilmi tullut alihankkijan epäeettinen
toiminta sekä muu yhtiön tietoon tullut alihankkijan epäeettinen toiminta, joka on johtanut liikesuhteen
päättämiseen. Raportointivuonna 2024 eettisen rikkomuksen määritelmä sisälsi myös yhtiön todentaman
päihteidenkäytön työmaalla. Vuonna 2025 yhtiö muutti eettisen rikkomuksen määritelmää, jotta se olisi
johdonmukainen ja riippumaton yhtiön toteuttaman päihdetestauksen aktiivisuuden tasosta.
Mittarit on ulkoisesti varmennettu ainoastaan kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden
tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Taulukko: Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen inkluusioon liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-)
vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+).
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
Terveys ja turvallisuus: Rakentamamme
liikenneratkaisut parantavat liikenneturvallisuutta vähentäen
liikenneonnettomuuksien riskiä. Lisäksi ratkaisumme
parantavat yleistä turvallisuutta (mm. rajaturvallisuus,
huoltovarmuus)
Markkinamahdollisuus: Päättäjien halu
edistää turvallisuutta ja huoltovarmuutta
lisää infrainvestointeja, esim.
eritasoliittymät, raja-aidat, junaradat,
lentokenttä/satamainfra, mikä lisää Kreaten
liiketoimintamahdollisuuksia.
Infraratkaisut toteutetaan tilaajien
vaatimusten, lainsäädännön ja
sovellettavien turvallisuusstandardien
mukaisesti. Turvallisuus huomioidaan
suunnittelussa ja toteutuksessa osana
hankekohtaisia prosesseja ja yhtiön
toimintajärjestelmää.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio
Syrjimättömyys: Moni infrahanke lisää kuluttajien tasa-
arvoa ja edistää yhdenmukaisia mahdollisuuksia
liikkumiseen, esim. julkisen liikenteen ratainvestoinnit. Lisäksi
infrakohteet rakennetaan tilaajien toiveesta usein
esteettömyysasiat huomioiden.
Tuotteiden ja palvelujen saanti: Moni infrahanke lisää
kuluttajien tasa-arvoa ja edistää yhdenmukaisia
mahdollisuuksia liikkumiseen, mikä parantaa mahdollisuuksia
päästä asioimaan ja käyttämään palveluja yhdenvertaisesti.
Esteettömyys ja saavutettavuus
huomioidaan tilaajien asettamien
vaatimusten mukaisesti
hankekohtaisessa suunnittelussa ja
toteutuksessa. Yhtiön
toimintajärjestelmä tukee
vaatimustenmukaista ja laadukasta
toteutusta.
Olennaiset vaikutusten, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa 
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus: Rakentamamme toimivat liikenneratkaisut parantavat
liikenneturvallisuutta vähentäen loppukäyttäjien liikenneonnettomuuksien riskiä. Lisäksi rakentamamme
infraratkaisut parantavat kollektiivisesti loppukäyttäjien yleistä turvallisuutta muun muassa rajaturvallisuuden ja
huoltovarmuuden näkökulmasta. Näistä seuraa Kreatelle myös liiketoimintamahdollisuuksia, sillä päättäjien halu
edistää turvallisuutta ja huoltovarmuutta lisäävät ja ohjaavat infrainvestointeja esimerkiksi monitasoliittymiin, raja-
aitoihin, junaratoihin sekä lentokenttä- ja satamainfraan. Kreate Oy osti 31.12.2025 SRV Infra Oy:n osakekannan,
jolla se sai vahvan jalansijan maanalaisen kalliorakentamisen markkinassa, jonka tulevien vuosien näkymiä
vahvistavat geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät turvallisuus-, valmius- ja huoltovarmuusnäkökulmat.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio: Kreate arvioi, että sen rakentamilla infraratkaisuilla on
myönteinen vaikutus loppukäyttäjien syrjimättömyyteen ja palveluiden saantiin. Moni infrahanke lisää kuluttajien
tasa-arvoa, ja esimerkiksi julkisen liikenteen rata- ja raitiotiehankkeet edistävät yhdenmukaisia mahdollisuuksia
liikkumiseen. Infrakohteet rakennetaan tilaajien toiveesta usein esteettömyysnäkökulmat huomioiden.
Liikenneinfrastruktuuri edistää myös loppukäyttäjien mahdollisuuksia päästä asioimaan ja käyttämään palveluita
yhdenvertaisesti. Tämä näkökulma korostuu etenkin saaristossa, jossa siltayhteys voi olla edellytys
asiointipalveluihin pääsylle.
Kaikkiaan Kreate arvioi, että sen liiketoiminta aiheuttaa lopputuotteiden eli raide-, silta- ja väyläinfran kautta kaikille
väylä- ja raideinfran loppukäyttäjille positiivisia vaikutuksia. Loppukäyttäjät ovat muun muassa autoilijoita, raskaan
liikenteen kuljettajia, joukkoliikenteen käyttäjiä tie- ja raideverkostossa, sekä pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Yhtiön
tuotteiden loppukäyttäjiä ovat myös rakennusten loppukäyttäjät, kun Kreate on tehnyt pohjatyöt. Loppukäyttäjiksi
tulkitaan valmiin lopputuotteen käyttäjät -  rakentamisvaiheen aikana käyttäjät arvioidaan kuuluvaksi sidosryhmään
vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt.
Lopputuotteiden positiiviset vaikutukset loppukäyttäjiin sekä positiivinen korrelaatio muihin megatrendeihin, mukaan
lukien ilmastonmuutoksen hillintään, vahvistaa kysyntää koko toimialalla, mikä kasvattaa myös Kreaten
liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiö on ennakoinut tämän kysyntään liittyvän liiketoimintamahdollisuuden ja pyrkii
kasvattamaan raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan osuutta liikevaihdostaan. Raideympäristön strateginen
painopiste on kuvattu yhtiön päivitetyssä strategiassa, joka julkaistiin keväällä 2024 ja esiteltiin yhtiön
pääomamarkkinapäivässä.   
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
Kreatella ei ole kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia toimintaperiaatteita. Kreatella on toimintaperiaatteita liittyen
rakennettavien infraratkaisujen turvallisuuteen, laatuun ja kestävyyteen.
Kreatella on ulkopuolisesti todennettu toiminta- ja ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata yrityksen
prosesseja siten, että yrityksen toiminnalle asetetut tavoitteet (mm. työturvallisuus, asiakastyytyväisyys, laatu,
ympäristö) saavutetaan. Kreaten toimintajärjestelmällä on Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunnan
myöntämät sertifikaatit (laatu, ympäristö ja työturvallisuus). 
Toimintajärjestelmä koostuu yrityksen organisaatiosta, yleisistä toimintatavoista sekä prosessien toimintaohjeista ja
niille luoduista dokumenttipohjista. Kaikki nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla pyritään
vähentämään laaja-alaisesti erilaisia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia mm. työntekijöille ja luonnolle sekä
edistämään positiivisia vaikutuksia mm. tilaajatyytyväisyyden ja laadun osalta. Tilaajatyytyväisyyden voi arvioida
korreloivan positiivisesti myös loppukäyttäjien tyytyväisyyden kanssa, sillä tilaaja on tilannut infraratkaisun
loppukäyttäjien tarpeisiin ja toimii näin tavallaan sanansaattajana ja toimeenpanijana rakentajan ja loppukäyttäjien
välissä.
Toimintajärjestelmää päivitetään, jos yrityksen johto tai muu taho havaitsee siinä puutteita tai muuta
kehittämistarvetta. Päivityksestä vastaa laatupäällikkö yhdessä päivitystä vaativan prosessin vastuuhenkilön
kanssa. Toimintajärjestelmän päivitystarve tarkistetaan myös, jos toimialassa, toimialaa koskevassa
lainsäädännössä, tilaajien vaatimuksissa tai organisaatiossa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Lisäksi päivitystarve
tarkistetaan vuosittain johdon katselmuksen jälkeen.
Laadun ja kestävyyden osalta on syytä huomioida, että minimitason ylittävät vaatimukset sekä usein myös kohteen
suunnitelmat tulevat tilaajalta. Kreate toteuttaa kohteet tilaajan suunnitelmien mukaan. Kreate toimii suhteessa
tilaajiin arvojensa mukaisesti suoraselkäisesti, kunnianhimoisesti, mutkattomasti ja inhimillisesti. Kreate haluaa olla
alan haluttu kumppani, ja esimerkiksi allianssimallisen rakentamisen yleistymisen myötä yhteistyö tilaajien ja
muiden allianssiosapuolten välillä tulee kasvamaan. 
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa loppukäyttäjien kanssa sekä huolenaiheiden esiintuominen
Yhtiöllä ei ole olemassa prosesseja, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Kreate ei
viesti loppukäyttäjille, viestinnästä vastaa arvoketjun loppupäähän kuuluva tilaaja.
Yhtiöllä ei ole erityisesti loppukäyttäjille suunnattua kanavaa huolenaiheiden esiintuomiseksi. Yhtiöllä on kaikille
sidosryhmille avoin FirstWhistle-kanava huolenaiheiden esiintuomiseksi, mutta siitä ei aktiivisesti viestitä
loppukäyttäjille. Kanavaa ei ole tarkoitettu loppukäyttäjää koskevien huolenaiheiden esiintuomiseen, ellei
loppukäyttäjän huolenaihe koske yhtiön epäeettistä tai mahdollisesti rikollista toimintaa. Loppukäyttäjien tyypillisten
huolenaiheiden voi olettaa koskevan esimerkiksi väylän tai kiinteistön kunnossapitoa, josta Kreate ei ole vastuussa. 
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 
Vuonna 2025 Kreate on jatkanut aiempien vuosien tapaan keskeisiä toimia, joilla varmistetaan yhtiön edellytykset
rakentaa kohteet tilaajien sekä yleisten laatuvaatimusten mukaisesti ja siten tarjota loppukäyttäjille turvallisia ja
laadukkaita infraratkaisuja:
yhtiö varmistaa, että työmaalla toimivilla henkilöillä ja urakoitsijoilla on tarvittavat pätevyydet
yhtiö on päivittänyt toimintajärjestelmäänsä mm. työturvallisuus- ja ympäristöasioiden osalta
yhtiö on tehnyt sisäisiä ja ulkoisia auditointeja suuressa osassa käynnissä olevista hankkeista
yhtiö on kouluttanut henkilöstöä
Yhtiön suunnitelmissa on jatkaa kyseisiä toimia myös tulevina vuosina. Yhtiön tavoitteena on myös tarkastella ja
kehittää toimintajärjestelmäänsä tulevina vuosina. Kehittämistyössä on tarkoitus hyödyntää SRV Infra Oy:n kaupan
myötä saatavaa näkökulmaa, tunnistaa molempien yhtiöiden parhaat käytännöt ja kehittää toimintaa sen pohjalta.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Yhtiö ei ole asettanut suoraa kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevaa mitattavissa olevaa numeraalista tavoitetta. Yhtiö
on tunnistanut, että sillä on rakentamiensa infraratkaisujen kautta positiivisia vaikutuksia loppukäyttäjien
turvallisuuteen, tasa-arvoon ja sosiaalisen inkluusion mahdollistamiseen. Vaikutuksia on kuitenkin vaikea
yksiselitteisesti mitata ja todentaa, eikä yhtiö näe tarkoituksenmukaiseksi asettaa tähän liittyviä tavoitteita tai
kehittää niitä varten mittareita.
Tähän liittyen on kuitenkin hyvä huomioida, että yksi Kreaten vastuullisuustavoitteista on rakentaa kestäviä ja
turvallisia ratkaisuja, joihin sekä tilaaja että loppukäyttäjä ovat tyytyväisiä. Tässä mittarina on Tilaaja NPS, jonka
tavoitetaso on > 50. Yhtiö raportoi tavoitteesta vuosittain. Tavoitetta ei suhteuteta aiempaan tasoon, joten
perusjaksoa ei ole mielekästä asettaa. Kreate on asettanut mittarin ainoastaan Tilaaja-NPS:n osalta, sillä Kreatella
ei ole suoraa liittymäpintaa varsinaisiin loppukäyttäjiin. Kreaten tulkinnan mukaan tilaajan voi nähdä edustavan
itsensä lisäksi myös loppukäyttäjiä, sillä he tilaavat tuotteet loppukäyttäjien tarpeisiin. Vuonna 2025 Tilaaja NPS oli
86 (82), ylittäen selkeästi tavoitetason.
Mittarit
Tilaajatyytyväisyys
2025
2024
Tilaaja NPS
86
82
Mittareiden laatimisperiaatteet
Tilaaja Net Promoter Score (Tilaaja NPS) = suosittelijoiden osuus (%) – arvostelijoiden osuus (%), jossa
suosittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat antaneet kyselyssä arvon 9–10 ja arvostelijoilla henkilöitä, jotka ovat
antaneet arvon 0–6.
NPS-kyselyn tuloksia ei suhteuteta projektin koon mukaan, vaan jokainen projekti / tilaajavastaus on NPS-
tuloksissa yhtä painava. Tilaaja NPS raportoidaan 12 kuukauden rullaavana keskiarvona. Mittarissa lähdeaineistona
toimii Kreaten Suomen-liiketoiminnan NPS-kyselyn vastaukset. Ruotsissa ei ole tehty Tilaaja NPS -kyselyitä. 
Konsernitasoinen mittaritulos on laskettu siten, että Ruotsin liiketoiminnan suositteluhalukkuuden oletetaan olevan
samalla tasolla Suomen liiketoiminnan kanssa. Mittariin liittyy siis tältä osin merkittävää epävarmuutta.
Mittari on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittaria tai sen tulosta ei ole
erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
G – Vastuullisuuden hallinnointi
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
Taulukko: Yrityskulttuuriin, tavaran- ja palveluntoimittajiin liittyviin suhteisiin sekä korruptioon ja lahjontaan liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä
positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+). Merkki § tarkoittaa, että asia on
arvioitu lukijan kannalta olennaiseksi, vaikka se ei yhtiön omassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioissa nouse
vaikutusten tai taloudellisen näkökulman kautta olennaiseksi.
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Yrityskulttuuri
Oma toiminta / yrityskulttuuri: Kreatella on vahva
yrityskulttuuri, joka näkyy mutkattomana tekemisenä,
hyvänä joukkuehenkenä ja esim. haluna osallistua
aktiivisesti yhtiön tapahtumiin ja aktiivisena osallistumisena
yhtiön sosiaalisen median sisällön tuottamiseen.
Henkilöstön sitoutuminen: Vahva
yrityskulttuuri auttaa rekrytoimaan ja
sitouttamaan parhaat osaajat, joiden avulla
voimme laajentaa ja kehittää toimintaa entistä
isommaksi ja kannattavammaksi.
Yrityskulttuuria edistetään ja
vaalitaan aktiivisesti, esim. hyvän
johtamisen ja avoimen viestinnän
kautta sekä yhteisillä tapahtumilla,
ml. henkilöstökerhon toiminnan
tukeminen
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
§ Oma toiminta: Kreate noudattaa vallitsevaa
lainsäädäntöä, jonka mukaisesti yhtiöllä on whistleblowing-
kanava ja siihen liittyvät prosessit
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
  Arvoketjun alkupää: Meillä on positiivinen vaikutus
tavaran- ja palvelutoimittajiin, sillä tarvittaessa myönnämme
yleisiä maksuehtojamme lyhyempiä maksuaikoja etenkin
pienille toimijoille.
  Hyvä maine: Alan haluttuna kumppanina
Kreatella on mahdollisuus saada helpommin
kriittinen alihankkija-/osaajaresurssi myös
silloin, kun tekijöistä on pulaa ja kun
alihankkijalla on valinnanvaraa
yhteistyökumppanin suhteen.
Maksukäytännöt määritelty yleisissä
sopimusehdoissamme. Talous
seuraa maksuliikennettä ja
huomioimme alihankinnassa eettiset
periaatteet.
Korruptio ja lahjonta
  Oma toiminta/ Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien
koulutus: Meillä on positiivinen vaikutus korruption ja
lahjonnan ehkäisyyn, mm. eettisen yrityskulttuurin
(suoraselkäisyys) sekä henkilöstön koulutusten kautta.
Korruptio- ja lahjontatapauksen riski:
Korruptio tai lahjonta voisi olla yhtiölle
taloudellinen riski mainehaitan kautta, esim.
jos tilaaja valitsisi mieluummin toisen
urakoitsijan tai pisteiden väheneminen
kilpailutilanteessa.
Yhtiöllä on eettiset periaatteet, jotka
koulutettu ja seurataan.
Puutumme väärinkäytöksiin.
Rahaliikenne hoidetaan keskitetysti
taloudesta, jossa roolit eriytetty, jotta
väärinkäytökset eivät onnistu yksin.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Kreaten toimitusjohtaja vastaa yhtiön liiketoiminnan johtamisesta läpi konsernin kaikissa liiketoiminnoissa ja
tukifunktioissa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että liiketoimintaa ja
tukitoimintoja johdetaan strategian mukaisesti liiketoiminta- ja kestävyysnäkökulmat huomioiden.
Johtoryhmän jäsenet vastaavat liiketoiminnan hyvästä harjoittamisesta ja vastuullisuuden hallinnoinnista kukin
oman vastuualueensa kautta. Pääosa vastuullisuuden hallinnosta kuuluu johtoryhmässä talousjohtajan vastuulle,
mukaan lukien listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen, raportointi, sisäpiiriasiat ja sisäinen tarkastus.
Työntekijöihin, työlainsäädäntöön ja väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvät asiat ovat henkilöstöjohtajan
vastuulla. Kreatella ei ole työsuhteessa olevaa juristia, vaan yhtiö ostaa juristipalveluita tarpeen mukaan. 
Kreaten hallinto, johto- ja valvontaelinten jäsenillä on laaja ja pitkäaikainen kokemus liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvissä asioissa. Jäsenten kokemuksessa korostuu rakennusalan ja siihen läheisesti liittyvien alojen
liiketoimintaosaaminen, johtaminen ja yrittäjyys. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten keskeinen työkokemus on
esitetty yhtiön kotisivuilla. 
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
Kreate on tunnistanut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin
prosessilla, jonka on kuvattu alkaen s. 50.  Analyysin ja pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45 ja 53. Analyysissa
vaikutuksia hahmotettiin osittain suhteessa liiketoimen vastapuolen maan, sen lainsäädännön tason ja
toimintatapojen, esim. korruption yleisyys, näkökulmasta.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Yrityskulttuuri: Kreaten vahvalla yrityskulttuurilla on myönteinen vaikutus henkilöstöön, ja se näkyy henkilöstössä
muun muassa hyvänä suositteluindeksinä, joukkuehenkenä ja ylpeytenä yrityksestä. Vahva yrityskulttuuri tarjoaa
yhtiölle taloudellisia mahdollisuuksia, sillä se auttaa rekrytoimaan ja sitouttamaan parhaat osaajat ja osaajien
työpanoksella kasvattamaan yhtiön toimintaa ja sen kannattavuutta.
Kreatella on myönteinen vaikutus sen toimittajiin, sillä yhtiö huomioi alihankinnassa eettiset periaatteet ja pitää
kiinni sopimuksista ja maksuehdoista systemaattisesti huolehtien erityisesti pienten toimijoiden saamisista kaikissa
tilanteissa. Hyvät suhteet toimittajiin on Kreatelle taloudellinen mahdollisuus, sillä se lisää yhtiön todennäköisyyttä
saada varmistettua kriittinen alihankinta- tai osaajaresurssi myös silloin, kun toimialan kysyntä ylittää tarjonnan ja
toimittajilla on valinnanvaraa yhteistyökumppanin suhteen.
Korruptio ja lahjonta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu: Kreatella on mahdollinen myönteinen vaikutus
korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen. Korruption ja lahjonnan havaitseminen ja ehkäiseminen on sisällytetty
yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin, jotka on koulutettu henkilöstölle. Lisäksi yhtiön toimintatavoissa, rooleissa ja
käyttöoikeuksissa on huomioitu tähän liittyvät riskit, jotta merkittävät väärinkäytökset vaatisivat aina usean henkilön
yhteistyötä eikä niitä pysty toteuttamaan yksin. Yhtiön toimenpiteistä huolimatta rakennusalalla - niin yhtiön omassa
toiminnassa kuin alihankintaketjussakin - voi mahdollisesti tapahtua lahjontaa tai perusteetonta lähipiirin suosimista,
esimerkiksi urakoitsijan valinta ilman kilpailutusta tai liiallisen vieraanvaraisuuden vastaanotto. Lisäksi
rakentamisessa käytettäviä materiaaleja ja polttoaineita tuotetaan ja jalostetaan maissa, joissa voi tapahtua
korruptiota. Korruptio- tai lahjontatapauksen ilmeneminen voisi aiheuttaa yhtiölle taloudellisen riskin mainehaitan
kautta. Kreatella on käytössä lainsäädännön mukaisesti väärinkäytösten paljastajien suojeluun tarkoitettu kanava,
jolla on myönteinen vaikutus väärinkäytösten ilmituloon. Yhtiöllä ei ole väärinkäytösten paljastajien suojelua
koskevaa politiikkaa. Kanavasta viestitään henkilöstölle osana yhtiön eettisiä toimintaohjeita. 
   
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Yrityskulttuuria tuetaan viestimällä henkilöstölle aktiivisesti osaamisesta, joukkuehengestä, suoraselkäisyydestä ja
mutkattomuudesta ja toimimalla henkilöstöä kohtaan niiden mukaisesti. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet
ottavat kyseiset näkökulmat huomioon keskustellessaan, suunnitellessaan ja tehdessään päätöksiä muun muassa
henkilöstön osaamisen kehittämisestä, rekrytoinneista, lomautusten toteuttamisesta, henkilöstön
palkitsemisjärjestelmistä ja kaikkiin näihin käytettävistä taloudellisista resursseista. Tämän lisäksi johto näyttää
esimerkkiä sekä kannustaa henkilöstöä osallistumaan aktiivisesti erilaisiin yhteisiin työ- ja vapaa-ajan tapahtumiin.
Yrityskulttuurin henkeä noudattaen Kreaten tapa harjoittaa liiketoimintaa ja hallinnoida vastuullisuutta on organisoitu
tehokkaasti ja matalalla hierarkialla. Kreatella on yhteensä noin 15 politiikkaa tai siihen verrattavissa olevaa sisäistä
ohjeistusta, joiden tilanteen ja mahdollisen päivitystarpeen yhtiön johtoryhmä tarkistaa vähintään kerran vuodessa
sekä arvioi tarpeen uusille politiikoille. Hallitus hyväksyy politiikat kerran vuodessa, johtoryhmä hyväksyy muut
sisäiset ohjeistukset ja suunnitelmat.
Riskienhallintapolitiikka ohjaa riskien - mukaan lukien liiketoimintariskien - sekä merkittävien negatiivisten
vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Politiikkojen ja ohjeiden avulla yhtiö pyrkii hallitsemaan näitä riskejä ja
tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia sekä edistämään positiivisia vaikutuksia ja taloudellisia
mahdollisuuksia. Yhtiöllä ei ole huolellisuusvelvoitteen mukaisia systemaattisia ja proaktiivisia ihmisoikeuksiin
liittyviä prosesseja. Yhtiö tekee korjaavia toimenpiteitä tapauskohtaisesti, mikäli yhtiön tietoon tulee epäkohtia.     
Liiketoiminnan harjoittamisen kannalta yhtiön olennaisin, politiikkaan verrattavissa oleva dokumentti on Kreate-
konsernin eettiset toimintaohjeet. Dokumentista on laadittu myös oma versio alihankkijoille – Kreate-konsernin
eettiset toimintaohjeet alihankkijoille, joka on julkisesti luettavissa yhtiön kotisivuilla. Ohje sisältää keskeiset
pelisäännöt liiketoiminnan harjoittamiseen muun muassa ihmisoikeuksiin, harmaan talouden estämiseen,
soveliaaseen vieraanvaraisuuteen, kilpailulainsäädännön noudattamiseen ja väärinkäytösten paljastamiseen.
Omalle henkilöstölle suunnattu versio sisältää edellä mainittujen lisäksi myös muun muassa raportointiin,
viestintään ja sisäpiiritietoon liittyvää ohjeistusta.
Eettiset toimintaohjeet ovat osa Kreaten säännöllistä ja jatkuvaa koulutustarjontaa. Eettiset toimintaohjeet ovat
saatavilla painoversiona, ja lisäksi niistä on laadittu verkkokoulutus, joka sisältää myös testiosuuden. Jokaisen
uuden työntekijän tulee suorittaa kyseinen verkkokoulutus osana perehdytysohjelmaa. Lisäksi jokaisen työntekijän
tulee uusia verkkokurssi kahden vuoden välein. Yhtiön vastuullisuustavoitteet sisältävät henkilöstön kouluttamisen
eettisiin periaatteisiin, jonka mittarina käytetään verkkokurssin suorittaneiden osuutta koko henkilöstökunnasta. 
Yhtiö arvioi, että rakennusalalla kokonaisuutena on yleisesti ottaen Suomen mittakaavaan suhteutettuna kohonnut
alttius korruptiolle ja lahjonnalle. Korruption yhtenä syynä voi nähdä toimialan keskittymisen, mikä voi johtaa mm.
epäasialliseen sukulaisen suosintaan, esimerkiksi urakoitsijan valintaan ilman kilpailutusta. Lahjonnan
vastaanottamisen riski puolestaan on kohonnut, koska rakennusyhtiöt tekevät rahamäärässä mitattuna isoja ostoja
niin materiaalien kuin kaluston osalta, minkä seurauksena materiaali- ja konetoimittajat saattavat suhdetoiminnan
nimissä osoittaa liiallista vieraanvaraisuutta ostoista päättäville tahoille. Nämä syyt ovat yksi peruste sille, miksi
Kreate vaatii kaikkien työntekijöidensä suorittavan eettiset periaatteet koulutuksen perehdytyksessä sekä uusivan
koulutuksen joka toinen vuosi.
     
Suhteet toimittajiin
Kreatella on myönteinen vaikutus sen toimittajiin, sillä yhtiö huomioi alihankinnassa eettiset periaatteet ja pitää
kiinni sopimuksista ja maksuehdoista systemaattisesti huolehtien erityisesti pienten toimijoiden saamisista kaikissa
tilanteissa. Hyvät suhteet toimittajiin on Kreatelle taloudellinen mahdollisuus, sillä se lisää yhtiön todennäköisyyttä
saada varmistettua kriittinen alihankinta- tai osaajaresurssi myös silloin, kun toimialan kysyntä ylittää tarjonnan ja
toimittajilla on valinnanvaraa yhteistyökumppanin suhteen.
Yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti työmaat vastaavat kukin omista hankinnoistaan yhtiön hyväksymisrajojen ja
-valtuuksien puitteissa. Vuosisopimukset ja muut Kreaten toimittajatarjoukset tulee kuitenkin tarkastaa yhtiön
hankintasopimuksista. Toimintajärjestelmä ohjeistaa valitsemaan toimittajan teknisten (esim. RALA-pätevyys) ja
taloudellisten seikkojen perusteella. Hankintoihin liittyvää mahdollisten väärinkäytösten riskiä pyritään hallitsemaan
muun muassa kaksiportaisella hyväksymisprosessilla. 
Yhtiön hyväksymisrajat on määritelty rooleittain. Johtoryhmä tarkistaa hyväksymisrajat ja mahdolliset päivitystarpeet
vuosittain.
Toimittajia valitessaan Kreate vaatii vastaavia kriteereitä, joita tilaaja vaatii Kreatelta. Näin ollen laatu- tai
ympäristötekijät voivat olla kriteeri toimittajan valinnassa, esimerkiksi onko toimittajalla kykyä tehdä työtä
sähkökäyttöisillä koneilla. Kreate ei kuitenkaan aseta alihankkijoilleen sellaisia ympäristöön liittyviä lainsäädännön
ylittäviä vaatimuksia, joita tilaaja ei vaadi.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 
Kreatella on nollatoleranssi korruptioon, lahjontaan ja muuhun harmaaseen talouteen liittyen, kuten yhtiön eettisissä
periaatteissa on linjattuna. Yhtiö kouluttaa aktiivisesti henkilöstöä tunnistamaan ja torjumaan korruptiota ja lahjontaa
osana eettisten toimintaohjeiden säännöllistä koulutusta. Koulutus sisältää muun muassa case-esimerkkejä, jossa
työntekijän tulee tunnistaa oikea toimintatapa. Koulutus on pakollinen myös yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten
jäsenille. Useimmat heistä saavat vastaavaa koulutusta useamman yrityksen kautta. Yhtiö viestii korruption ja
lahjonnan torjumisesta myös alihankkijoille osana Kreate-konsernin eettistä toimintaohjetta alihankkijoille.
Yhtiöllä on käytössä Suomessa ja Ruotsissa luottamukselliset kanavat ja prosessit laittoman toiminnan ja yrityksen
käytännesääntöjen vastaisen toiminnan ilmoittamiseksi ja tutkimiseksi. Kyseessä on ns. whistleblowing–menettely,
jonka avulla voi tehdä halutessaan anonyymisti ilmoituksen perustelluista epäilyistään ilman pelkoa vastatoimista.
Nämä FirstWhistle-kanavat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja kanaviin on linkitys Kreaten intrassa ja yhtiön
kotisivuilla. Kaikki ilmoitukset tutkitaan huolellisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan rikkomusten
korjaamiseksi. Kanavasta viestitään henkilöstölle ja alihankkijoille aktiivisesti muun muassa osana eettisten
toimintaohjeiden koulutusta. 
Kreate puuttuu tietoonsa tulleisiin epäkohtiin matalalla kynnyksellä riippumatta siitä, onko tieto peräisin FirstWhistle
-kanavan kautta tai muuta kautta. Väärinkäytöksen asteesta ja luonteesta riippuen asiaa voi käsitellä esimerkiksi
yksikönpäällikkö, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja tai toimitusjohtaja. Tutkintaan ei osallistu henkilöt, joihin
väärinkäytösepäily liittyy. Ilmoituksen kohteena olevalle seurauksena on asian vakavuuden mukaan suullinen
huomautus, kirjallinen varoitus, tehtävänkuvan vaihdos tai sopimuksen irtisanominen. Tarvittaessa asia ilmoitetaan
myös poliisille tutkittavaksi. Yhtiön FirstWhistle -kanavan kautta tehtiin vuonna 2025 3 (0) ilmoitusta, jotka tutkittiin ja
todettiin aiheettomiksi. Vuonna 2025 yhtiön tietoon tuli muuta kautta 2 väärinkäytöstä, joiden seurauksena
henkilöiden työsuhteet purettiin. Yhtiö raportoi väärinkäytösepäilyistä ja niiden tuloksista hallinto-, johto- ja
valvontaelimille. Kreatelle ei ole määrätty yhteisösakkoa liiketoiminnan hallinnointiin liittyvistä asioista.     
Toimet
Vuonna 2025 Kreate on tehnyt seuraavia toimia, joilla vähennetään ja hallitaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja
riskejä sekä edistetään positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia:
jatkanut henkilöstön kouluttamista eettisistä toimintaohjeista verkkokoulutuksen kautta 
julkaissut Ruotsin liiketoiminnan tarpeisiin alihankkijoiden eettiset toimintaohjeet ruotsiksi
perustanut Kreate Sverigelle ulkoiset verkkosivut sekä uudistanut intraa huomioimaan paremmin Kreaten Sverigen
tarpeita ja tukemaan tiedonkulkua     
jatkanut päivitetyn urakkaohjelmapohjan käyttöönottoa, jossa alihankkija kirjallisesti sitoutuu mm. eettiseen toimintaan
sekä raportoimaan havaitsemastaan epäeettisestä toiminnasta. Päivitettyä pohjaa käytetään uusissa projekteissa.
Vanhojen projektien sopimuksissa eettistä toimintaa ei välttämättä ole mainittu.
tutkinut whistleblowing-kanavan ja muuta kautta yhtiön tietoon tulleet väärinkäytösepäilyt, joiden seurauksena kahden
henkilön työsuhde on purettu
järjestänyt henkilöstölle useita yhteisiä työ- ja vapaa-ajan tapahtumia, jotka tukevat yrityskulttuuria
järjestänyt henkilöstölle koulutusta sekä aktiivisesti viestinyt henkilöstön osaamisen merkityksestä sekä arvojen
mukaisesta toiminnasta 
Vuonna 2026 yhtiön toimenpiteenä on varmistaa, että Kreate Oy:n 31.12.2025 toteuttaman yrityskaupan mukana
tuleva henkilöstö kokee tulevansa osaksi Kreate-yhteisöä ja omaksuu yhtiön arvojen mukaisen toimintakulttuurin.
Kreate tukee onnistunutta yhdistymistä ja toimintatapojen omaksumista ja kehittämistä muun muassa koulutusten,
työpajojen ja erilaisten tapahtumien kautta. Yrityskulttuuria tuetaan muun muassa yhteisillä työ- ja vapaa-ajan
tapahtumilla, hyvällä johtamisella, kannustavalla palkitsemisella ja haastavilla tehtävillä, joissa pääsee kehittymään
ammattilaisena.
Yllä kuvan päätavoitteen lisäksi yhtiö suunnittelee vuonna 2026 uudistavansa eettisten toimintaohjeiden
verkkokurssialustan ja päivittävänsä sen sisältöä, sekä jatkavansa vuonna 2024 päivitetyn urakkaohjelman
käyttöönottoa uusissa sopimuksissa. Teknisen käyttöönoton lisäksi on varmistettava, että työmailla sisäistetään
sopimustekstin sisältö ja sen vastaiseen toimintaan puututaan aktiivisesti. Yhtiö jatkaa myös Suomen ja Ruotsin
välisten hallinnointiprosessien tarkistamista ja tarvittaessa harmonisointia sekä politiikkojen kieliversioiden
saatavuuden parantamista.
Tavoitteet 
2025
2024
Maksamme 100 % yhteisöverosta Suomeen ja Ruotsiin
100 %
100 %
Henkilöstöstä 100 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin
60 %
72 %
0 eettistä rikkomusta Kreaten työmailla*
2
0
*Eettisen rikkomuksen määritelmä muuttunut raportointikaudella. Vertailukauden luku (2024: 5 eettistä rikkomusta) on oikaistu
vastaamaan eettisen rikkomuksen uutta määritelmää. Määritelmämuutos on kuvattu seuraavalla sivulla Tavoitteiden
laatimisperiaatteiden yhteydessä.
Yhtiö on asettanut tavoitteet eettisten toimintaohjeiden kouluttamiselle, sillä ne kattavat laajasti eettisen toiminnan
osa-alueet, mukaan lukien korruption ja lahjonnan havaitsemisen ja ehkäisemisen, ja koulutuksen avulla pystyy
konkreettisella tavalla mitigoimaan näihin liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Mittarina tämän osalta toimii eettiset
toimintaohjeet -verkkokoulutuksen suorittaneiden osuus henkilöstöstä. Lisäksi yhtiöllä on tavoite eettisten
rikkomusten 0-tasosta, mikä painottaa yhtiön viestiä siitä, että se ei hyväksy epäeettistä toimintaa. Sidosryhmiä ei
ole osallistunut näiden tavoitteiden asettamiseen.
Yhtiö ei ole asettanut tavoitetta yrityskulttuurille, mutta yhtiö mittaa henkilöstön halukkuutta suositella yhtiötä
työnantajana (eNPS), jonka voi arvioida korreloivan positiivisesti osaltaan myös yrityskulttuurin kanssa. eNPS-
mittari ja sen tulokset on esitetty raportin kohdassa S1 Oma työvoima.
Yhtiö ei ole asettanut tavoitetta suhteessa tavaran- ja palveluntoimittajiin. Yhtiö seuraa näiden sidosryhmien
tyytyväisyyttä Alihankkijoiden NPS-kyselyn kautta.
Yhtiö ei ole asettanut tavoitetta Väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyen.
Mittarit
Korruptio ja lahjonta
2025
2024
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä
0
0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista määrättyjen sakkojen suuruus, eur
0
0
Tavoitteiden laatimisperiaatteet
Tavoitteiden vuoden 2025 toteumaluvut on esitetty huomioimatta 31.12.2025 toteutetun yrityskaupan vaikutuksia eli
käytännössä vuoden lopun henkilöstömäärää on oikaistu eettisten toimintaohjeiden suorittaneiden osuutta
laskettaessa.
Eettiset toimintaohjeet -verkkokoulutuksen suorittaneiden osuus henkilöstöstä: Verkkokoulutuksen suorittaneet
edeltävän 24 kk aikana, jotka edelleen töissä konsernissa / Konsernin henkilöstömäärä tilikauden lopussa, (pl. SRV
Infra Oy:n henkilöstö). 
Eettinen rikkomus: Sisältää sellaiset FirstWhistle-kanavien kautta raportoidut tapaukset, jotka on todennettu
rikkomuksiksi sekä muut yhtiön tietoon tulleet rikkomukset, jotka ovat johtaneet työsuhteen purkuun tai
sopimussuhteen lopettamiseen. Tavoitteen laajuus on Kreate-konsernin yhtiöt, niiden työntekijät sekä Kreaten
työmailla työskentelevät alihankkijat. Raportointivuonna 2024 eettisen rikkomuksen määritelmä sisälsi myös yhtiön
todentaman päihteidenkäytön työmaalla. Vuonna 2025 yhtiö muutti eettisen rikkomuksen määritelmää, jotta se olisi
johdonmukainen ja riippumaton yhtiön toteuttaman päihdetestauksen aktiivisuuden tasosta.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä sekä sakkojen
määrä sisältävät kaikki konsernin toiminnot. Sakkojen suuruus ilmoitetaan euroissa.
Mittarit on ulkoisesti varmennettu ainoastaan kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden
tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
LIITE: EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet ja
niiden esittäminen ja sijainti kestävyysraportissa
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimukseen liittyvä tietopiste
Sivulla
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma: 21 kohdan d alakohta
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus: 21
kohdan e alakohta
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista: 30 kohta (Selvitys due diligence -prosessien
puuttumisesta ja vaihtoehtoisista menettelyistä)
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan: 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Ei sovellu
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään
toimintaan: 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan: 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan: 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Epäolennainen
E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä: 14 kohta
E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset: 16 kohdan g alakohta
E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet: 34 kohta
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä: 37 kohta
E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat): 38 kohta
E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla: 40–43 kohta
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope2- ja scope 3-
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt: 44 kohta
E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti: 53–55
kohta
6668
E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset: 56 kohta
Epäolennainen
E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille: 66 kohta
Epäolennainen
E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan: 66 kohdan a alakohta
Epäolennainen
E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski: 66 kohdan c alakohta
Epäolennainen
E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain: 67 kohdan c alakohta
Epäolennainen
E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen
salkussa: 69 kohta
Epäolennainen
E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa: 28 kohta
Epäolennainen
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimukseen liittyvä tietopiste
Sivulla
E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat: 9 kohta
Epäolennainen
E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet: 13 kohta
Epäolennainen
E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys: 14 kohta
Epäolennainen
E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä:28 kohdan c alakohta
Epäolennainen
E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna: 29 kohta
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4: 16 kohdan a alakohdan i alakohta
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4: 16 kohdan b alakohta
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4: 16 kohdan c alakohta
Epäolennainen
E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet: 24 kohdan b alakohta
Epäolennainen
E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet:
24 kohdan c alakohta
Epäolennainen
E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet: 24
kohdan d alakohta
Epäolennainen
E5-5
Kierrättämätön jäte: 37 kohdan d alakohta
E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte: kohta 39
ESRS 2 – SBM-3
Pakkotyötapausten riski: 14 kohdan f alakohta
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3
Lapsityövoimatapausten riski: 14 kohdan g alakohta
Epäolennainen
S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset: 20 kohta
S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt: 21 kohta
S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet: 22 kohta
S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä: 23 kohta
S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät: 32 kohdan
c alakohta
S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus: 88 kohdan b ja c alakohta
S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten
tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä: 88
kohdan e alakohta
S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero : 97 kohdan
a alakohta
S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka: 97 kohdan b
alakohta
S1-17
Syrjintätapaukset: 103 kohdan a alakohta
S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen: 104 kohdan a alakohta
Epäolennainen
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimukseen liittyvä tietopiste
Sivulla
ESRS 2 – SBM-3
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön
riskiarvoketjussa: 11 kohdan b alakohta
Epäolennainen
S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset: 17 kohta
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet:18
kohta
S2-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen: 19 kohta
Epäolennainen
S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt:19 kohta
S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset: 36
kohta
Epäolennainen
S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset: 16 kohta
Epäolennainen
S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen: 17 kohta
Epäolennainen
S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset: 36
kohta
Epäolennainen
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet:
kohta 16
S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen: 17 kohta
Epäolennainen
S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset: 35
kohta
Epäolennainen
G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus: 10 kohdan b alakohta
Epäolennainen
G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu:10 kohdan d
alakohta
Epäolennainen
G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot: 24 kohdan a alakohta
G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit: 24
kohdan b alakohta
Epäolennainen
IFRS-TILINPÄÄTÖS 2025
Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma
Tuhatta euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
2.1, 1.5
315 238
275 474
Liiketoiminnan muut tuotot
2.2
1 849
1 879
Materiaalit ja palvelut
2.3
-227 365
-203 587
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
2.5
-54 383
-44 057
Liiketoiminnan muut kulut
2.4
-18 314
-14 839
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
7.2
904
391
Poistot ja arvonalentumiset
5
-7 906
-6 575
Liiketulos
10 022
8 685
Rahoitustuotot
583
166
Rahoituskulut
-2 190
-2 954
Rahoitustuotot ja -kulut
3.2
-1 607
-2 788
Tulos ennen veroja
8 414
5 897
Tuloverot
6.1
-1 747
-1 289
TILIKAUDEN TULOS
6 667
4 608
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
6 300
4 374
Määräysvallattomille omistajille
368
235
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake
Laimentamaton, €
3.1
0,72
0,50
Laimennettu, €
3.1
0,71
0,49
Tuhatta euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
6 667
4 608
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot
112
-10
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
6 779
4 599
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
6 386
4 366
Määräysvallattomille omistajille
393
232
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
Konsernitase
Tuhatta euroa
Liite
2025
2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
5.3
235
342
Liikearvo
5.3, 5.4
63 312
40 381
Aineelliset hyödykkeet
5.1
27 933
18 287
Käyttöoikeusomaisuuserät
5.2
6 074
5 152
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
7.2
11 420
10 512
Muut saamiset
3.3
333
224
Laskennalliset verosaamiset
6.2
870
918
Pitkäaikaiset varat yhteensä
110 177
75 816
Lyhytaikaiset varat
Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset
4.1
17 697
15 806
Myyntisaamiset ja muut saamiset
3.4, 4.1
40 743
28 317
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
6.1
253
699
Rahavarat
3.3
18 738
10 811
Lyhytaikaiset varat yhteensä
77 432
55 632
Varat yhteensä
187 609
131 448
Tuhatta euroa
Liite
2025
2024
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
80
80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
19 681
19 681
Omat osakkeet
-1 971
-1 658
Muuntoerot
116
29
Kertyneet voittovarat
27 103
25 160
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
45 009
43 292
Määräysvallattomien omistajien osuus
686
293
Oma pääoma yhteensä
3.1
45 695
43 585
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
3.3, 3.4
43 939
29 761
Laskennalliset verovelat
6.2
1 591
1 449
Pitkäaikaiset velat yhteensä
45 531
31 209
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
3.3, 3.4
10 713
10 912
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.2
35 089
12 718
Ostovelat ja muut velat
4.2
46 280
29 434
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
6.1
973
271
Varaukset
8.1
3 329
3 319
Lyhytaikaiset velat yhteensä
96 384
56 653
Velat yhteensä
141 915
87 863
Oma pääoma ja velat yhteensä
187 609
131 448
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
Konsernin rahavirtalaskelma
Tuhatta euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
6 667
4 608
Poistot ja arvonalentumiset
7 906
6 575
Rahoituskulut ja -tuotot
1 607
2 788
Tuloverot
1 747
1 289
Muut oikaisut
2.5.2, 5.1, 5.2, 7.2
-304
-12
Oikaisut, yhteensä
10 956
10 640
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
-245
-9 154
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
27 687
-4 509
Varausten muutos
-568
231
Käyttöpääoman muutos, yhteensä
26 874
-13 433
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
44 497
1 816
Maksetut korot
-471
-637
Saadut korot
172
166
Muut rahoituserät
-197
-605
Saadut osingot
0
0
Maksetut verot
-513
-1 008
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
43 488
-269
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
5.1, 5.3
-7 060
-5 927
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset
5.1, 5.3
245
4 398
Investoinnit muihin sijoituksiin
-5
-
Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankinta-ajankohdan rahavaroilla
7.1
-32 073
-350
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
-38 893
-1 879
Tuhatta euroa
Liite
2025
2024
Omien osakkeiden hankkiminen
3.1
-1 070
-625
Pitkäaikaisten lainojen nostot
3.6, 3.4
41 142
1 833
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
3.6, 3.4
-23 400
-419
Lyhytaikaisten lainojen nostot
3.6, 3.4
10 548
18 125
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
3.6, 3.4
-15 155
-21 850
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
3.6, 3.4
-2 489
-1 668
Lainojen korot ja muut kulut
3.2
-1 898
-1 787
Maksetut osingot
3.1
-4 383
-4 208
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
3 295
-10 599
RAHAVAROJEN MUUTOS
7 891
-12 747
Rahavarat tilikauden alussa
10 811
23 565
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
103
-8
Rahavarat tilikauden lopussa
3.3
18 738
10 811
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Tuhatta euroa
Liitetieto
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Omat osakkeet
Muuntoerot
Voittovarat
Emoyhtiön
omistajille kuuluva
oma pääoma
Määräys-
vallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
80
19 681
-1 034
37
24 005
42 770
60
42 830
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos
-
-
-
-
4 374
4 374
235
4 608
Muuntoerot
-
-
-
-7
-
-7
-2
-10
Laajan tuloksen erät yhteensä
-
-
-
-7
4 374
4 366
232
4 599
Liiketoimet omistajien kanssa
3.1
Omien osakkeiden hankinta
-
-
-625
-
-
-625
-
-625
Osinko
-
-
-
-
-4 208
-4 208
-
-4 208
Osakepalkitseminen
-
-
-
-
989
989
-
989
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-625
-
-3 219
-3 843
-
-3 843
Oma pääoma 31.12.2024
80
19 681
-1 658
29
25 160
43 292
293
43 585
Oma pääoma 1.1.2025
80
19 681
-1 658
29
25 160
43 292
293
43 585
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos
-
-
-
-
6 300
6 300
368
6 667
Muuntoerot
-
-
-
86
-
86
26
112
Laajan tuloksen erät yhteensä
-
-
-
86
6 300
6 386
393
6 779
Liiketoimet omistajien kanssa
3.1
Omien osakkeiden hankinta
-
-
-1 070
-
-
-1 070
-
-1 070
Osinko
-
-
-
-
-4 383
-4 383
-
-4 383
Osakepalkitseminen
-
-
758
-
26
784
-
784
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-313
-
-4 357
-4 670
-
-4 670
Oma pääoma 31.12.2025
80
19 681
-1 971
116
27 103
45 009
686
45 695
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Tilinpäätöksen yleiset laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen
tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Sellaiset laadintaperiaatteet,
jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen
liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan
perustuvat ratkaisut.
1.1. Konsernin perustiedot
Kreate Group Oyj tytäryhtiöineen on suomalainen infra-alan konserni, joka rakentaa vaativaa infraa. Konsernin
tarjonta koostuu silta-, väylä-, pohja- ja betoni-, rata- ja kalliorakentamisesta sekä kiertotalous- ja
ympäristöliiketoiminnasta. Konserni on alan johtava toimija erityisesti silta- ja pohjarakentamisessa sekä volyymillä
että osaamisella mitattuna. Konsernin toimintaa ohjaavat vahvat perusarvot, joilla tuodaan laajalle sekä yksityisistä
että julkisista asiakkaista koostuvalle asiakaskunnalle ratkaisukeskeisyyttä. Konsernilla on toimintaa sekä
Suomessa että Ruotsissa.
Konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj on 31.1.2014 rekisteröity, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Kreate Group Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeet on
listattu Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella KREATE. Yhtiön Y-tunnus on 2601364-3 ja pääkonttorin
rekisteröity osoite on Äyritie 8 C, 01510 Vantaa. Kreate Group Oyj (myöhemmin ”yhtiö”) yhdessä liitetiedossa 7.1
esitettyjen tytäryhtiöiden kanssa muodostaa Kreate Group Oyj -konsernin (myöhemmin ”konserni” tai “Kreate”).
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen kokouksessaan 5.2.2026. Suomen osakeyhtiölain
mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös oikeus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Kreate julkaisee internet-sivuillaan taloudellisen katsauksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona.
Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman
tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Kreaten ESEF-tilinpäätöksestä.
1.2. Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Vuonna 2025
voimaan tulleet uudet standardit tai standardimuutokset eivät ole vaikuttaneet olennaisesti konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimuksen mukaiset.
Konsernitilinpäätös laaditaan alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen ellei laatimisperiaatteissa jäljempänä ole
muuta todettu. Yrityskaupoissa käypään arvoon arvostaminen tapahtuu kertaluontoisesti yrityskaupan
hankintamenolaskelmaa laadittaessa. Osakepalkkiojärjestelmiin liittyvät osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon
niiden myöntämishetkellä.
Kreate on arvioinut konsernitilinpäätöstä laatiessaan laajasti konserniin kohdistuvia riskejä, mukaan lukien
ilmastonmuutosta. Kreate ei katso ilmastonmuutoksella olevan erityistä vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyihin
tietoihin. Kreate ei omista kiinteistöjä tai maa-alueita, joissa katsottaisiin olevan riskiä tasearvon alentumiselle
ilmastonmuutoksesta johtuvista syistä. Kreate päivittää kalustoaan systemaattisesti, jotta liiketoiminnassa käytetyt
koneet pysyvät tekniikaltaan ajantasaisina ja täten vähähiilisinä.
Konsernitilinpäätös on laadittu euroissa ja se esitetään tuhansina euroina, ellei toisin ole mainittu. Luvut
pyöristetään lähimpään tuhanteen euroon, joten yksittäisten esitettyjen lukujen summat voivat poiketa esitetystä
summasta.
Kreate Group Oyj:n tytäryhtiö harjoittaa liiketoimintaa Ruotsissa. Vieraassa valuutassa olevien tytäryhtiöiden taseet
on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilikauden päätöspäivän kursseja ja
tuloslaskelmat ja rahavirrat käyttäen tilikauden keskikursseja. Tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden
muuntamisesta syntynyt muuntoero kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja muuntoerojen muutos muihin laajan
tuloksen eriin. Määräysvallattomien omistajien osuus on erotettu tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa
osuutena tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta sekä taseessa osuutena omasta pääomasta.
Ulkomaisten yhtiöiden hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta
syntyvät muuntoerot esitetään muuntoeroissa omassa pääomassa. Jos ulkomainen tytäryhtiö myydään tai siitä
luovutaan muuten osittain tai kokonaan, tähän liittyneet kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta
tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo
ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien
arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi käyttäen
raportointikauden päättymispäivän kursseja.
1.3. Merkittävimmät johdon harkintaan perustuvat ratkaisut sekä keskeiset
epävarmuustekijät
IFRS-tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta tiettyjen kirjanpidollisten arvioiden tekemistä sekä harkintaan
perustuvia ratkaisuja. Harkinta vaikuttaa laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden soveltamiseen sekä varojen,
velkojen, tuottojen ja kulujen määrään, samoin kuin esitettäviin liitetietoihin.
Harkinnassaan johto käyttää arvioita ja olettamuksia, jotka perustuvat aiempaan kokemukseen sekä johdolla
tilinpäätöshetkellä olevaan näkemykseen. Arvioita ja ratkaisuja käydään läpi säännöllisesti. Toteutuneet tulokset ja
ajoitus voivat kuitenkin erota näistä arvioista ja oletuksista. 
Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut
Harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka johto on tehnyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja joilla on
eniten vaikutusta konsernitilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, koskevat seuraavaa osa-aluetta: vuokrasopimukset
(liitetieto 5.2). Johto arvioi vuokrasopimusten liittyvien jatko-, päättämis- tai osto-optioiden käyttöä sekä toistaiseksi
voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aikaa.
Arviot ja oletukset
Ne oletuksiin ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja
velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat konsernissa seuraavat:
Projektien tuloutus (liitetieto 2.1)
Varauksen kirjaaminen (liitetieto 8.1)
Liikearvon arvonalentumistestaus (liitetieto 5.4)
Verotettava tulo ja laskennalliset verosaamiset (liitetieto 6)
Osakepalkkiot (liitetieto 2.5.2 ).
1.4. Toimintasegmentit
Konsernilla on yksi toimintasegmentti, Infrarakentaminen. Segmentin liiketoiminta on pääosin infrarakentamisen
projekteja. Konsernin ylin päätöksentekijä eli hallitus seuraa koko konsernia ja segmentin luvut ovat yhtenevät
konsernilukujen kanssa.
1.5. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Konsernilla on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna ja pitkäaikaiset varat
on esitetty alla olevassa taulukossa liikevaihdon alkuperämaan ja varojen sijainnin mukaan.
Liikevaihto
Tuhatta euroa
2025
2024
Kotipaikkavaltio
Suomi
264 426
242 592
Ruotsi
50 812
32 882
Yhteensä
315 238
275 474
Pitkäaikaiset varat
Tuhatta euroa
2025
2024
Kotipaikkavaltio
Suomi
99 199
66 261
Ruotsi
9 775
8 413
Yhteensä
108 974
74 674
Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin laskennalliset verosaamiset ja muut saamiset. Liitetiedot
liikevaihdosta on esitetty liitetiedossa 2.1.
1.6. Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
Konserni ei ole vielä soveltanut IASB:n jo julkaisemia uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joiden voimaantulopäivä
ei ole ollut ennen 31.12.2025. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä
lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan
tilikauden alusta lukien.
IFRS 18 standardi tulee korvaamaan olemassa olevan IAS 1 standardin ja sitä tulee soveltaa 1.1.2027 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos tulee vaikuttamaan ainakin tuloslaskelman esittämiseen, missä
tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan,
investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa: ”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai
tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja. Osuus yhteisyrityksen tuloksesta tullaan muutoksen jälkeen esittämään
liiketuloksen alapuolella.
Konsernin nykyisen arvion mukaan muilla tulevilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta tuleviin
konsernitilinpäätöksiin.
2. Tulos liiketoiminnasta
2.1. Liikevaihto
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tuloutus
Myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle siihen
rahamäärään, johon konsernilla on odotettavissa oleva oikeus vastikkeena kyseisistä suoritteista. Liikevaihdossa
esitetään tuotot käypään arvoon vähennettynä välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla ja hyvityksillä.
Myyntituotto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) suoritevelvoite täytetään eli määräysvalta tavaraan tai palveluun
siirtyy asiakkaalle IFRS 15:n mukaisesti. Konsernin tuotot muodostuvat pääosin ajan kuluessa tuloutettavista
myyntituotoista; vähäinen osa tuloutetaan yhtenä ajankohtana.
Asiakassopimusten tunnistaminen
Konsernin liikevaihto muodostuu lähes kokonaan infrarakentamisen asiakassopimuksista. Yleisimmät sopimustyypit
ovat:
kiinteähintaiset urakkasopimukset
ST-sopimukset (suunnittele ja toteuta),
STk-sopimukset (suunnittele, kehitä ja toteuta) sekä
allianssi- ja projektinjohtourakat.
Sopimukset voivat sisältää lisä- tai muutostöitä, jotka ovat tavanomaisia infrahankkeissa. Sopimusmuutos
käsitellään uutena erillisenä sopimuksena, jos se muodostaa oman suoritevelvoitteensa ja sen hinnoittelu on vastaa
erillistä myyntihintaa. Muussa tapauksessa muutos yhdistetään alkuperäiseen sopimukseen ja se vaikuttaa
transaktiohintaan ja tuloutusmalliin. Käytännössä suurin osa muutoksista liittyy pieniin muutoksiin ja ne käsitellään
osana alkuperäistä sopimusta. Taseeseen kirjaamattomat asiakassopimuksiin liittyvät ehdolliset vastuut on esitetty
liitetiedossa 8.2.
Suoritevelvoitteiden tunnistaminen
Yhtä asiakassopimusta käsitellään lähtökohtaisesti yhtenä kokonaisuutena, jolloin siihen liittyvät tuotot kirjataan
yhdelle suoritevelvoitteelle. Poikkeuksena ovat hankkeet, joissa kehitys- ja toteutusvaiheet ovat selvästi erillisiä ja
toteutusvaiheeseen siirtyminen edellyttää tilaajan hyväksyntää. Tällöin vaiheet käsitellään erillisinä
suoritevelvoitteina.
Pienemmissä sopimuksissa kehitys- ja toteutusvaihe voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena, mutta toteutusvaihe
sisällytetään urakkaan vasta tilaajan sitouduttua siihen. Tämä johtaa olennaisilta osin samaan lopputulokseen kuin
erillinen tuloutus.
Transaktiohinnan määrittäminen
Asiakassopimuksen alussa konserni määrittää transaktiohinnan, eli summan, johon sillä on odotettavissa oleva
oikeus asiakkaalta vastikkeena luvattujen suoritteiden toimittamisesta. Transaktiohinta voi sisältää:
kiinteät vastikkeet
lisä- ja muutostyöt
muuttuvat vastikkeet (esim. bonukset ja sanktiot)
asiakkaalle mahdollisesti suoritettavat hyvitykset
Muuttuvat vastikkeet sisällytetään transaktiohintaan vain siinä määrin kuin on erittäin todennäköistä, ettei kirjattuja
myyntituottoja tarvitse myöhemmin olennaisesti peruuttaa. Esimerkkejä muuttuvista vastikkeista ovat
aikataulunmukaisesta valmistumisesta maksettavat bonukset ja viivästyssanktiot.
Transaktiohintaa ja kokonaismenoarvioita tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Mahdolliset muutokset
kirjataan siihen raportointikauteen, jolloin muutoksista saadaan tieto.
Transaktiohinnan kohdistaminen suoritevelvoitteille
Valtaosassa sopimuksista on vain yksi suoritevelvoite, jolloin koko transaktiohinta kohdistetaan sille, vaikka
hankkeessa olisi sekä kehitys- että toteutusvaihe. Jos kehitys- ja toteutusvaiheet ovat selvästi erillisiä ja
toteutusvaiheeseen siirtyminen edellyttää tilaajan hyväksyntää, ne käsitellään erillisinä suoritevelvoitteina.
Pienemmissä sopimuksissa vaiheet voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena, jolloin toteutus sisällytetään
urakkakokonaisuuteen vasta tilaajan sitouduttua siihen.
Tuloutus, kun suoritevelvoite täyttyy
Myyntituotot asiakassopimuksista kirjataan pääosin ajan kuluessa, koska seuraavat ehdot täyttyvät:
asiakas saa ja kuluttaa työn edetessä syntyviä hyötyjä reaaliaikaisesti
omaisuuserällä ei ole konsernille vaihtoehtoista käyttöä
konsernilla on sopimusperusteinen ja selkeä oikeus saada maksua siihen mennessä suoritetusta työstä
Suoritevelvoitteen täyttämisaste määritellään cost-to-cost-menetelmällä, jossa tarkasteluhetkeen mennessä
syntyneet toteutuneet kustannukset suhteutetaan hankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Toteutuneet
kustannukset heijastavat suoraan tehdyn työn määrää ja arvoa, mikä tekee menetelmästä luotettavan.
Jos hankkeen lopputulosta ei voida luotettavasti arvioida, tuloutetaan tuottoja vain toteutuneiden kustannusten
määrää vastaava osuus. Jos kokonaismenot ylittävät arvioidut kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan
kuluksi välittömästi.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja -velat
Konserni esittää taseessaan asiakassopimuksiin liittyvät omaisuuserät ja velat erikseen omana eränään. Laskutus
etenee sopimuksissa sovittujen maksuerätaulukoiden mukaisesti projektin etenemisen tahdissa.
Asiakassopimuksiin perustuvat maksut liittyvät pääsääntöisesti lyhyisiin (2 viikosta 2 kuukauteen) maksuehtoihin,
eikä sopimuksissa ole olennaisia rahoituskomponentteja.
Asiakassopimukseen perustuva omaisuuserä kirjataan taseeseen silloin, kun konsernin kirjaamat myyntituotot
valmiusasteen perusteella ylittävät asiakkaalle esitetyn laskutuksen raportointihetkellä. Tämä omaisuuserä
kuvastaa konsernin oikeutta saada maksua asiakkaalta suoritetuista palveluista, kun oikeus maksuun ei ole vielä
ehdoton pelkän ajan kulumisen perusteella.
Asiakassopimukseen perustuva velka kirjataan taseeseen silloin, kun asiakkaalta saatu maksu tai erääntynyt
maksu ylittää raportointihetkeen mennessä kirjatut myyntituotot valmiusasteen perusteella. Velka kuvastaa
konsernin velvoitetta toimittaa asiakkaalle palvelu tai suorite tulevaisuudessa.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat tarkistetaan jokaisella raportointikaudella projektikohtaisesti ja
esitetään taseessa erillisinä erinä. Tarkemmat erittelyt asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja veloista
on esitetty liitetiedoissa 4.1 ja 4.2.
Takuut
Konsernin asiakassopimuksiin sisältyy tavanomaisia, lakisääteisiä takuuehtoja, joiden pituus vaihtelee tyypillisesti
kahdesta viiteen vuoteen hankkeen valmistumisesta lukien. Tavanomaiset takuut luokitellaan IFRS 15 -standardin
mukaisesti takuupalveluiksi, jotka tarjoavat asiakkaalle vakuutuksen siitä, että toimitettu tuote tai palvelu vastaa
sovittuja laatuehtoja ja toimii tarkoitetulla tavalla sopimuksen mukaisessa käyttötarkoituksessa.
Tällaiset takuut eivät muodosta erillistä suoritevelvoitetta, vaan mahdollisista takuukorvauksista tehdään varaus
IFRS:n muiden standardien mukaisesti. Takuuvaraukset ja niiden muutokset esitetään liitetiedossa 8.1. Konsernilla
ei ole käytössään laajennettuja takuuehtoja, jotka sisältäisivät erillisiä lisäpalveluja, ja edellyttäisivät erillisen
suoritevelvoitteen kirjaamista.
Johdon arviot ja oletukset - Tuloutus
Konserni soveltaa merkittäviä arvioita ja oletuksia erityisesti projektien kokonaistuottojen ja kokonaiskustannusten
arvioinnissa, suoritevelvoitteiden täyttämisasteen määrittämisessä sekä mahdollisten muuttuvien vastikkeiden
huomioimisessa.
Johto arvioi projektien koko elinkaaren aikana kertyvät kokonaismyyntituotot, mukaan lukien kiinteät vastikkeet ja
mahdolliset muuttuvat vastikkeet. Lisäksi arvioidaan hankkeiden kokonaiskustannukset, jotka kattavat tulevat
materiaalihankinnat, työvoimakustannukset, alihankintapalvelut sekä projektikohtaiset yleiskustannukset. Näihin
arvioihin voivat vaikuttaa muun muassa raaka-aineiden hintavaihtelut, työvoiman saatavuuden muutokset sekä
yleinen markkinatilanne.
Suoritevelvoitteen täyttämisaste mitataan projektikohtaisesti cost-to-cost -menetelmällä. Luotettava täyttämisasteen
määrittäminen edellyttää johdolta arviota projektin toteumasta, aikataulusta ja jäljellä olevasta työmäärästä.
Projektien riskit liittyvät muun muassa sopimuksen laajuuden muutoksiin, toimittajien ja alihankkijoiden suorituksiin,
sääolosuhteiden aiheuttamiin viiveisiin sekä muihin ulkoisiin tekijöihin. Mikäli arvioitu kokonaiskustannus ylittää
projektista saatavan kokonaistuoton, konserni kirjaa odotettavissa olevan tappion välittömästi kuluksi.
Pitkäkestoisiin projekteihin liittyy olennaisia arvioihin ja oletuksiin perustuvia epävarmuuksia, minkä vuoksi
todellinen toteuma voi poiketa johdon nykyisistä arvioista. Arvioita päivitetään jokaisella raportointikaudella
hankekohtaisesti.
Konsernin liikevaihto jakaantuu liiketoiminnoittain seuraavasti:
Tuhatta euroa
2025
2024
Taitorakentaminen 1)
212 501
183 006
Väylärakentaminen 2)
96 627
88 789
Muu 3)
6 110
3 678
Yhteensä
315 238
275 474
1) sisältää mm. pohja- ja insinöörirakentamista
2) sisältää mm. rata-, tie- ja katurakentamista
3) sisältää myös konsernin yhtiöiden välisten sisäisten erien eliminoinnit
Ruotsin liikevaihto sisältyy Taitorakentamisen liiketoimintaan. Väylärakentamisessa kasvua on tuonut erityisesti
ratarakentamiseen liittyvät työt. Taitorakentamisen liikevaihto on kasvanut, kun vertailukauden isojen
siltahankkeiden volyymit on saatu korvattua pienemmillä siltahankkeilla, pohja- ja insinöörirakentamisen volyymeilla
ja Ruotsin liiketoiminnan kasvulla. Liikevaihdon maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.5.
Konsernin liikevaihto jakaantuu asiakasryhmittäin seuraavasti:
2025
2024
Kaupungit ja kunnat
17 %
14 %
Valtio
47 %
50 %
Yksityinen sektori
36 %
35 %
Kreaten liikevaihdosta yksityisen sektorin osuus on ollut tilikausien välillä tasainen. Kaupunkien, kuntien ja valtion
osuus vaihtelee käynnissä olevien hankkeiden mukaisesti.
Tilauskanta
Tuhatta euroa
2025
2024
Tuotoksi kirjaamatta oleva määrä
Tuloutus vuoden kuluessa
286 007
118 914
Myöhemmin tuloutettava
114 783
57 683
Yhteensä
400 791
176 596
Tilauskanta nousi edellisen vuoden tasoon verrattuna. Tilauskanta ei sisällä vuoden viimeisellä neljänneksellä
voitettuja isoja siltahankkeita (Kurkela-Kuusisto ja Junatien metrosilta), eikä Vantaan ratikan itäosan ja Tampereen
henkilöratapihan toisen vaiheen töitä. Näiden kehitysvaiheessa olevien hankkeiden yhteisarvo on noin 400
miljoonaa euroa.
2.2. Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikaudella yhteensä 1,8 ( 1,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot
koostuvat enimmäkseen metalliromun sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynneistä ja
vakuutuskorvauksista.
2.3. Materiaalit ja palvelut
Tuhatta euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana
65 259
58 211
Vuokrakulut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista
4 794
3 773
Ulkopuoliset palvelut
157 312
141 604
Yhteensä
227 365
203 587
2.4. Liiketoiminnan muut kulut
Tuhatta euroa
2025
2024
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista
1 536
1 584
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista
251
202
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut
1 948
1 604
Matkakulut
5 551
4 393
IT kulut
2 351
1 816
Muut liiketoiminnan kulut
6 678
5 239
Yhteensä
18 314
14 839
2.4.1. Tilintarkastajien palkkiot
Tuhatta euroa
2025
2024
KPMG Oy Ab
Tilintarkastus
214
168
Muut palvelut
70
88
Yhteensä
284
256
Muut palvelut koostuvat kestävyysraportin varmennuksesta, ESEF-tilinpäätöksen varmennuksesta sekä muista
mahdollisista laki- ja konsultointipalkkioista.
2.5. Henkilöstö
2.5.1. Työsuhde-etuudet
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Työsuhde-etuudet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, kuten palkat, palkkiot sekä luontaisedut, vuosilomat ja bonukset kirjataan sille
kaudelle, jolla kyseinen työ on suoritettu.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä
konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia,
sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita.
Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut
merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen
vähennyksinä.
Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Konsernilla on lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi rajatulle ryhmälle ryhmäeläkevakuutus, sekä yksittäisiä
vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä. Ryhmäeläke- tai vapaaehtoisissa lisäeläkejärjestelyissä konsernin vastuu
rajoittuu maksetun preemion määrään.
Henkilöstökulut
Tuhatta euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
42 836
35 074
Osakeperusteiset maksut
1 212
989
Eläkekulut
6 950
5 772
Muut henkilöstösivukulut
3 385
2 222
Yhteensä
54 383
44 057
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet
Tuhatta euroa
2025
2024
Timo Vikström
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
518
521
Osakeperusteiset maksut
119
-
Yhteensä
636
521
Konsernin johtoryhmä
Muut jäsenet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1 767
1 386
Osakeperusteiset maksut
379
-
Yhteensä
2 146
1 386
Petri Rignell
Hallituksen puheenjohtaja
71
69
Jussi Aine
Hallituksen jäsen
38
36
Timo Kohtamäki
Hallituksen jäsen
38
36
Timo Pekkarinen
Hallituksen jäsen
38
36
Elina Rahkonen
Hallituksen jäsen
38
36
Petra Thorén
Hallituksen jäsen
38
36
Yhteensä
3 040
2 156
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta. Johtoryhmän jäsenet on vakuutettu
lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi vapaaehtoisella lisäeläkevakuutuksella. Toimitusjohtajan eläkekulut
maksupohjaisesta järjestelystä olivat 31.12.2025 päättyneellä tilikaudella 62 (2024: 57) tuhatta euroa ja
johtoryhmän jäsenten osalta yhteensä 146 (2024: 126) tuhatta euroa.
Lisäksi yhtiökokous päätti 28.3.2025 pidetyssä yhtiökokouksessa, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat
palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 5 750 euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 3 000 euroa
kuukaudessa. Lisäksi päätettiin, että tarkastusvaliokunnan tai palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi
tai jäseneksi valittavalle hallituksen jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio, ja että kohtuulliset
matkakustannukset korvataan laskun mukaan.
Johtoryhmän jäsenten työsopimusten irtisanomisaika on kolmesta kuuteen kuukautta. Toimitusjohtaja sekä kuusi
muuta johtoryhmän jäsenistä ovat, työsuhteen tai toimitusjohtajasopimuksen päättyessä, oikeutettuja
irtisanomisajan palkan lisäksi tietyin edellytyksin irtisanomiskorvauksena tai korvauksena kilpailukiellosta kolmesta
kahdeksan kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan määrään.
2.5.2. Osakeperusteiset maksut
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset palkkiojärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tasaerin
kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolle. Vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan, tai velkoihin mikäli kyseessä
on rahana maksettava etuus. Konserni tarkastaa oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja
alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan, ja omaan pääomaan
tai velkoihin tehdään vastaava oikaisu. Mikäli osakkeina maksettavaan erään liittyy veroja varten rahana
maksettava osuus, se käsitellään osana osakkeina maksettavaa tapahtumaa. Konsernilla ei ole rahana maksettavia
osakeperusteisia etuuksia, jotka kirjattaisiin velkoihin.
Konsernilla on pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä konsernin ja konsernin yhteisyrityksen
avainhenkilöille. Järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden
tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perustuvat
palkkiojärjestelmät. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien katsotaan kuuluvan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -
standardin soveltamisalaan.
Osakepalkkiojärjestelmä 2021-2026 ansaintajaksot 2021-2022 ja 2023-2024 sekä osakepalkkiojärjestelmä
2025-2028, ansaintajakso 2025-2026
Osakepalkkiojärjestelmissä on kahden vuoden mittainen ansaintajakso, jota seuraa kahden vuoden mittainen
sitouttamisjakso. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet
ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan sitouttamisjakson päättymisen jälkeen osittain
yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei
pääsääntöisesti makseta. Palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen liikevoittoon ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), Kreaten osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja yhtiön
strategisten tavoitteiden toteutumiseen.
Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmä on johtoryhmään kuuluvat henkilöt. Lisäksi yhtiön johtoryhmän jäsenen on
omistettava vähintään 50 prosenttia osakepalkkio- ja osakebonusjärjestelmien perusteella hänelle maksetuista
netto-osakkeista, kunnes johtoryhmän jäsenen koko osakeomistus yhtiössä vastaa yhteensä hänen
bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin johtoryhmän jäsenyys jatkuu.
Osakebonusjärjestelmät 2022-2024, 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027
Osakebonusjärjestelmät on sidottu  tulospalkkiotavoitteisiin, joiden perusteella osakebonus maksetaan osallistujille
kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen. Osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta vastaa ulkopuolinen
palveluntuottaja, ja tätä tarkoitusta varten on erikseen perustettu holdingyhtiö EAI Kreate Holding Oy. Palkitsemista
varten hankittavien osakkeiden hankinnan käsittelystä konsernissa on käsitelty liitetiedossa 3.1 Oma pääoma.
Osakebonusjärjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön
osakkeita muuntamalla hallituksen päättämä osuus ansaitusta tulospalkkiosta osakkeiksi. Osakkeiksi muunnettu
tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella.
Osakebonusjärjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön
osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja. Avainhenkilölle hyvitetään maksun yhteydessä osakkeille sitouttamisjakson aikana
maksetut osingot ja mahdolliset varojen jaot.
Hallitus päätti osakebonusjärjestelmän kohderyhmään kuuluvat henkilöt keväällä 2025. Osakebonusjärjestelmän
kohderyhmään kuuluu noin 38 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet.
Osakebonusjärjestelmässä kohderyhmään kuuluvat henkilöt voivat muuntaa yhteensä enintään noin 1,5 M€
ansaitsemistaan tulospalkkioista osakkeiksi. Osakkeille maksetaan matching-palkkiota palkkiokertoimella 0,5, joka
vastaa noin 57 000 osaketta. Järjestelmästä maksettavien osakkeiden lopullinen lukumäärä riippuu järjestelmään
osallistuvien henkilöiden lukumäärästä, tulospalkkiototeumasta sekä osakkeen kurssista muuntohetkellä.
Johdon arviot ja oletukset - Osakeperusteiset maksut
Myöntämishetkellä määritetty osakeperusteisesta palkkiojärjestelmästä kirjattu kulu pohjautuu konsernin johdon arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Arvioitua ansaittujen
osakkeiden määrää päivitetään oikeuden mittaamisjakson loppuun asti perustuen ansaintakriteerien täyttymiseen ja ansaittujen tulospalkkioiden määrään.
Osakepohjaiset kannustimet tilikaudella 1.1.2025 - 31.12.2025
Ohjelma
OSAKEBONUS-
JÄRJESTELMÄ
2022-2024
OSAKEBONUS-
JÄRJESTELMÄ
2023-2025
OSAKEBONUS-
JÄRJESTELMÄ
2024-2026
OSAKEBONUS-
JÄRJESTELMÄ
2025-2027
OSAKEPALKKIO-
JÄRJESTELMÄ 2021–
2024
OSAKEPALKKIO-
JÄRJESTELMÄ 2021–
2024
OSAKEPALKKIO-
JÄRJESTELMÄ 2025–
2028
Tyyppi
BONUS
BONUS
BONUS
BONUS
OSAKE
OSAKE
OSAKE
Instrumentti
Ansaintajakso 2022
Ansaintajakso 2023
Ansaintajakso 2024
Ansaintajakso 2025
OSP 2021-2022
OSP 2023-2024
OSP 2025-2026
Enimmäismäärä, kpl
145 744
143 433
158 047
*
160 000
140 000
188 500
Alkuperäinen allokaatiopäivä
22/6/2021
8/2/2023
2/27/2024
4/2/2025
5/11/2021
8/2/2023
4/2/2025
Vapautumispäivä
31/1/2025
31/1/2026
31/1/2027
31/1/2028
31/1/2025
31/1/2027
31/1/2029
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia
3,6
3,0
2,9
3,0
3,2
4,0
4,0
Juoksuaikaa jäljellä, vuosia
0,0
0,1
1,1
2,1
0,0
1,1
3,1
Henkilöitä tilikauden päättyessä
30,0
26,0
29,0
38,0
7,0
7,0
9,0
Toteutustapa
Osakkeet ja raha
Osakkeet ja raha
Osakkeet ja raha
Osakkeet ja raha
Osakkeet ja raha
Osakkeet ja raha
Osakkeet ja raha
Tilikauden tapahtumat
Ansaintajakso 2022
Ansaintajakso 2023
Ansaintajakso 2024
Ansaintajakso 2024
Ansaintajakso
2021-2022
Ansaintajakso
2021-2022
Ansaintajakso
2023-2024
Yhteensä
Kauden alussa ulkona olleet
145 744
141 017
-
*
2 430
125 874
-
415 065
Muutokset tilikaudella
Kaudella myönnetyt
-
5 809
157 047
*
-
-
188 500
351 356
Kaudella menetetyt
-
3 393
*
-
125 874
-
129 267
Kaudella toteutetut
145 744
-
*
-
-
-
145 744
Kaudella erääntyneet
-
-
-
*
2 430
-
-
2 430
Kauden lopussa ulkona olevat
-
143 433
157 047
*
-
-
188 500
488 980
Käyvän arvon määrittely
Osakeperusteisille kannustinjärjestelmille on myöntämishetkellä määritelty käypä arvo, joka kirjataan kuluksi
kannustimien sitouttamisajalle.
Käyvän arvon määrittäminen *
OSP 2025-2027
Osakekurssi myöntämishetkellä, €
8,20
Osakekurssi tilikauden lopussa, €
11,65
Aika vuosina
3,90
Odotetut osinkotuotto %
6 %
Valuaatiomalli
Dividend discount model
Käypä arvo yhteensä, 1000€
613
Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen ja taloudelliseen
tilanteeseen tilikauden aikana, 1000€
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat
1 212
Arvio osakepohjaisten kannustinjärjestelmien rahana verottajalle
maksettavasta osuudesta arvioituna tilikauden lopussa
3 630
2.5.3. Henkilöstömäärä
2025
2024
Toimihenkilöiden määrä keskimäärin
347
285
Työntekijöiden määrä keskimäärin
238
222
Henkilöstömäärä keskimäärin
585
507
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa
706
511
Yhteisyritys KFS Finland Oy:n konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden 2025 aikana on 93 (2024: 89).
SRV Infra Oy:n henkilöstömäärä kauden lopussa oli 105 henkilöä.
3. Pääomarakenne
3.1. Oma pääoma
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Oma pääoma
Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen Kreaten varoista
sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien
liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Oma pääoma koostuu
osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoerosta, omista osakkeista sekä kertyneistä
voittovaroista.
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Muuntoerojen
muutos esitetään laajan tuloksen erissä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan osakeantien
merkintähinnoista se osuus, jota ei kirjata osakepääomaan.
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Kaikki osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Konsernin osakeperusteisiin maksuihin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 2.5.2.
Osakkeet
Ulkona olevat
osakkeet
Omat osakkeet
Osakemäärä yhteensä
Osakemäärä 1.1.2024
8 766 266
218 506
8 984 772
Muutokset 2024
-75 000
75 000
-
Osakemäärä 31.12.2024
8 691 266
293 506
8 984 772
Muutokset 2025
-9 697
9 697
-
Osakemäärä 31.12.2025
8 681 569
303 203
8 984 772
Omat osakkeet
Kreate Group Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2025 on 8 984 772 kappaletta ja osakepääoma on 80 000 euroa.
Emoyhtiöllä on itsellään hallussaan omia osakkeita 90 000 kappaletta, joiden hankintahinta on 99 300 euroa ja joka
on vähennetty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Yhtiöllä on lisäksi sopimus ulkoisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkio- ja
osakebonusjärjestelmien hallinnoinnista. 31.12.2025 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien
osakkeiden määrä oli 213 203 kappaletta. Nämä osakkeet ovat EAI Kreate Holding Oy:n omaisuutta, kunnes
osakkeet kannustinjärjestelmien puitteissa luovutetaan osallistujille.
Konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä vastasi 2,4 % yhtiön koko osake- ja
äänimäärästä. EAI Kreate Holding Oy:n juridinen omistus on ulkoisella palveluntuottajalla, mutta sopimuksen
perusteella Kreate tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä, jonka vuoksi holdingyhtiö yhdistellään IFRS-
konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä, jolloin omina osakkeina raportoidaan konsernitilinpäätöksessä
yhteensä 303 203 kpl.
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Raportointikaudella ei ole ollut sijoitetun vapaan pääoman rahastoon vaikuttavia tapahtumia.
Osingonjako ja hallituksen valtuutukset
Kreate jakoi osakkailleen osinkoja 31.12.2024 päättyneen tilikauden perusteella 0,50 euroa osakkeelta. Osinko
maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,25 euroa osakkeelta maksettiin 8.4.2025 ja toinen erä
0,25 euroa osakkeelta maksettiin 2.10.2025.
Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää Kreaten omien osakkeiden hankkimisista ja niiden pantiksi
ottamisesta. Hankittavien tai pantiksi otettavien omien osakkeiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 898 000
osaketta. Kreate ei voi yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään hetkellä enempää kuin
10 prosenttia kaikista Kreaten osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain Kreaten
vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksia ei käytetty tilikauden aikana.
Hallitus ehdottaa 26.3.2026 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 vahvistettavan taseen perusteella
maksetaan osinkoa osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,60 euroa
osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä on huhtikuussa 2026 ja toinen lokakuussa
2026.
Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 5.2.2026 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 8 751 383 osaketta, mitä
vastaava osingon kokonaismäärä on 5 250 830 euroa.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio)
ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla (tilikauden aikana), pois lukien mahdolliset
yhtiön hallussa olevat omat osakkeet.
Kun lasketaan laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta, ulkona olevien osakkeiden painotetussa
keskimääräisessä lukumäärässä otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi
muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Tilikauden 2025 lopussa konsernilla oli 213 203 (203 506) omaa
osaketta varattuna osakepalkitsemisjärjestelmään, jotka luovutetaan osakepalkitsemisjärjestelmiin osallistuneille
henkilöille ohjelman ehtojen täyttyessä. Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 2.5.2.
Laimentamaton osakekohtainen tulos
2025
2024
Yhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, tuhatta euroa
6 300
4 374
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä painotettu keskiarvo tilikauden aikana,
1000 kappaletta
8 753
8 751
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa / osake)
0,72
0,50
Laimennettu osakekohtainen tulos
2025
2024
Yhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, tuhatta euroa
6 300
4 374
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä painotettu keskiarvo tilikauden aikana,
1000 kappaletta
8 753
8 751
Osakepalkitsemiseen varattujen omien osakkeiden vaikutus, 1000 kappaletta
142
144
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo,
1000 kappaletta
8 895
8 895
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)
0,71
0,49
3.2. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa
2025
2024
Osinkotuotot
0
0
Korkotuotot
583
166
Muut rahoitustuotot
0
0
Rahoitustuotot yhteensä
583
166
Rahoituskulut ilman käyttöoikeusomaisuuseriä
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista pl.
yritystodistukset
-1 479
-1 890
Korkokulut yritystodistuksista
-52
-231
Muut korkokulut
-21
-53
Muut rahoituskulut
-369
-605
Rahoituskulut käyttöoikeusomaisuuserät
Korkokulut vuokrasopimusvelat
-269
-176
Rahoituskulut yhteensä
-2 190
-2 954
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-1 607
-2 788
3.3. Rahoitusvarat ja -velat
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu konsernin määrittelemään
liiketoimintamalliin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtoihin.
Rahoitusvarat kirjataan taseeseen ja taseesta pois selvityspäivänä. Rahoitusvara poistetaan taseesta, kun
sopimukseen perustuvat rahavirtaoikeudet lakkaavat tai kun kaikki olennaiset riskit ja tuotot siirtyvät konsernin
ulkopuolelle. Luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tai
myyntisaamisten osalta liiketoiminnan muihin eriin yhdessä mahdollisten valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden
kanssa.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Tähän ryhmään kuuluvat konsernin pankkitalletukset, rahavarat, myyntisaamiset sekä muut saamiserät (pois lukien
siirtosaamiset). Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Lyhytaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa lyhyen maturiteetin vuoksi.
Konserni arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvonalentumisen odotettavissa
olevien luottotappioiden (ECL) perusteella IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti.
Myyntisaamisten osalta sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä, jossa odotettavissa oleva luottotappio kirjataan
koko voimassaoloajalle. Luottotappioriskiä arvioidaan asiakaskohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti huomioiden mm.
asiakkaan maksukäyttäytyminen, historialliset luottotappiot, saamisten ikäjakauma sekä talousympäristön kehitys.
Luottotappioiden muutokset ja realisoituneet luottotappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.
Rahavarat koostuvat vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Niiden käypä arvo vastaa
kirjanpitoarvoa lyhyen maturiteetin ja likvidiyden vuoksi. Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat on
eritelty käyttöpääoman liitetiedoissa 4.1 ja 4.2.
Rahoitusvelat
Konserni luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusveloiksi tai käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi.
Luokittelu perustuu velkaan liittyviin sopimusperusteisiin rahavirtoihin sekä siihen, täyttääkö velka jaksotettuun
hankintamenoon arvostamisen edellytykset. Rahoitusvelat kirjataan taseeseen silloin, kun konserni tulee
velkasopimuksen osapuoleksi, ja poistetaan taseesta, kun velvoite on täytetty, kumottu tai sen voimassaolo muutoin
lakannut.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia rahoitusvelkoja ovat lainat rahoituslaitoksilta, leasingvelat, ostovelat
sekä muut korolliset ja korottomat rahoitusvelat.
Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla ja arvostetaan myöhemmin
jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lainasopimuksiin liittyvät palkkiot ja transaktiomenot
jaksotetaan velan juoksuajan kuluessa.
Lyhytaikaisten ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen kirjanpitoarvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää
arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - ja velat
Konsernilla on korkoriskin hallintaan liittyvä johdannaissopimus (korkoswap), joka ei täytä suojauslaskennan
kriteereitä. Johdannainen arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä, ja käyvän arvon muutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisvelkojen käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavilla
olevien havainnoitavissa olevien syöttötietojen, kuten korkokäyrien, avulla.
Käyvän arvon määrittäminen
Konserni määrittää käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien käypä arvon käyttämällä käyvän arvon
kolmiportaista hierarkiaa. Hierarkian tasot perustuvat käypien arvojen määrittämisessä käytettävien syöttötietojen
havaittavuuteen tilinpäätöspäivänä:
Taso 1: Käypä arvo perustuu noteerattuihin hintoihin aktiivisilla markkinoilla identtisille rahoitusinstrumenteille.
Tason 1 instrumenttien arvostuksessa käytetään suoraan markkinoilta saatavia hintatietoja ilman oikaisuja.
Konsernilla ei ole tason 1 rahoitusinstrumentteja.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmillä, joissa hyödynnetään joko suoraan tai epäsuorasti
markkinoilta saatavilla olevia havaittavissa olevia syöttötietoja. Näihin kuuluvat muun muassa markkinakorkokäyrät,
johdannaisinstrumenttien hinnoittelumallit ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien noteeratut hinnat. Konsernin
johdannaisvelat arvostetaan pääosin tason 2 mukaisilla arvostusmenetelmillä.
Taso 3: Käypä arvo perustuu syöttötietoihin, jotka eivät ole havaittavissa markkinoilta, vaan sisältävät konsernin
omia arvioita ja oletuksia. Tason 3 instrumentteja ei ole konsernin rahoitusvaroissa tai -veloissa.
31.12.2025
Tuhatta euroa
Käyvän arvon
hierarkia
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarat
Saamiset
2
333
333
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
333
333
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2
39 141
39 141
Muut saamiset, johdannaiset
2
12
12
Rahavarat
2
18 738
18 738
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
57 879
57 879
Yhteensä
58 212
58 212
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
2
38 774
39 000
Osamaksuvelat
2
1 780
1 780
Vuokrasopimusvelat
2
3 385
Pitkäaikaiset korolliset velat
43 939
Lainat rahoituslaitoksilta
2
4 000
4 000
Yritystodistukset
2
3 000
3 000
Osamaksuvelat
2
895
895
Vuokrasopimusvelat
2
2 818
Lyhytaikaiset korolliset velat
10 713
Ostovelat ja muut velat
2
26 215
26 215
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
26 215
26 215
Yhteensä
80 868
31.12.2024
Tuhatta euroa
Käyvän arvon
hierarkia
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarat
Saamiset
2
224
224
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
224
224
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2
27 991
27 991
Muut saamiset, johdannaiset
2
-
-
Rahavarat
2
10 811
10 811
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
38 802
38 802
Yhteensä
39 026
39 026
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
2
24 635
24 700
Osamaksuvelat
2
1 919
1 919
Vuokrasopimusvelat
2
3 207
Pitkäaikaiset korolliset velat
29 761
Lainat rahoituslaitoksilta
2
2 600
2 600
Yritystodistukset
2
6 000
6 000
Osamaksuvelat
2
226
226
Vuokrasopimusvelat
2
2 085
Lyhytaikaiset korolliset velat
10 912
Ostovelat ja muut velat
2
16 053
16 053
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
16 053
16 053
Yhteensä
56 725
3.4. Rahoitusriskien hallinta
Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset
konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtoihin. Konserni altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto-,
valuutta- ja vastapuoliriskeille sekä maksuvalmiusriskille. Rahoitusasioista vastaavat taloushenkilöstö ja
operatiivinen johto.
Konsernilla on kassavirtoihin liittyviä korollisia saamisia ja velkoja, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan
rahavirrat ovat pääasiassa riippumattomia markkinakorkojen muutoksista. Konsernin pääasialliset rahoitusvelat
koostuvat korollisista veloista sekä osto- ja muista veloista. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille, koska markkinakorkojen muutokset vaikuttavat vaihtuvakorkoisten lainojen
korkokuluihin sekä korkojohdannaissopimusten käypään arvoon. Konsernin velat koostuvat pääasiassa 6
kuukauden euriboriin sidotuista vaihtuvakorkoisista lainoista, joista osa on suojattu koronvaihtosopimuksella.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on rajoittaa korkojen nousun mahdollisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja
kassavirtaan.
Konsernilla on käytössään yksi koronvaihtosopimus, jonka nimellismäärä oli tilinpäätöspäivänä yhteensä 5
miljoonaa euroa ja jonka jäljellä oleva maturiteetti on noin 3 vuotta 9 kuukautta. Johdannaissopimuksiin ei sovelleta
suojauslaskentaa, vaan sopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Sopimuksen
käypä arvo oli tilinpäätöspäivänä 12 tuhatta euroa. Johdannaisten vaikutus konsernin tulokseen ja omaan
pääomaan on kokonaisuutena vähäinen, ja niiden merkitys konsernin korkoriskiasemaan on rajallinen.
Korkoriskin herkkyysanalyysi kuvaa, miten yhden prosenttiyksikön muutos markkinakorossa vaikuttaisi konsernin
tulokseen raportointikauden aikana. Analyysi sisältää ainoastaan vaihtuvakorkoisten lainojen korkokulujen
muutokset, eikä siihen sisällytetä johdannaisten käyvän arvon muutoksia tai kiinteäkorkoisia lainoja, joiden
kassavirrat eivät muutu korkotason vaihtuessa. Vaikutus on laskettu ennen veroja.
31.12.2025
31.12.2024
Tuhatta euroa
1 %-yksikön muutos
koroissa
1 %-yksikön muutos
koroissa
Nettorahoituskulut
318
346
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli vakuudettomia korollisia rahoituslaitoslainoja 45,4 (2024: 29,4) miljoonaa euroa.
Lisätietoa tilikauden muutoksesta osiossa likviditeettiriski.
Korollisten velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja vuokrasopimusvelkoja oli tilikaudella tammi- joulukuussa
4,8 (6,1) prosenttia.
Luottoriski
Luottoriski on riski taloudellisesta menetyksestä, joka syntyy vastapuolen kyvyttömyydestä suoriutua
sopimusvelvoitteistaan. Konsernin luottoriski liittyy pääasiassa myyntisaamisiin sekä asiakassopimuksiin perustuviin
omaisuuseriin. Luottoriskin enimmäismäärä on näiden erien yhteenlaskettu tasearvo. Lisäksi luottoriskiä voivat
aiheuttaa konsernin rahoitus-, vakuus- ja vakuutusvastapuolet.
Konserni hallitsee luottoriskiään muun muassa ennakkomaksuin, etupainotteisin maksuohjelmin sekä asiakkaiden
taustatietojen perusteellisella arvioinnilla. Julkishallinnolta tai sen omistamilta yhteisöiltä olevien saamisten
luottoriskin arvioidaan olevan olennaisesti alhaisempi kuin yksityisen sektorin saamisten.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko yksittäiseen rahoitusvaraan tai varojen ryhmään liittyvää näyttöä
arvonalentumisesta. Arvonalentumisen indikaattoreita ovat muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset
vaikeudet, konkurssi tai maksujen laiminlyönti. Arvonalentumisten ja luottotappioiden muutokset kirjataan
liiketoiminnan muihin kuluihin.
Myyntisaamisten osalta konserni soveltaa IFRS 9:n mukaisesti yksinkertaistettua menettelyä ja kirjaa
tappiovarausta määrän, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvio perustuu
myyntisaamisten ikäjakaumaan, toteutuneisiin historiallisiin luottotappioihin sekä yleiseen taloudelliseen
tilanteeseen. Konserni ei ole viimeisten viiden vuoden aikana kirjannut olennaisia luottotappioita.
Tilikaudella arvonalennusten ja luottotappioiden määrä yhteensä oli 31 tuhatta euroa (2024: 58). Konsernin
asiakkaat ovat pääosin vakavaraisia suuria yrityksiä tai julkisen sektorin toimijoita. Vaikka rakennusalalla on viime
vuosien aikana nähty poikkeuksellisen paljon konkursseja, konserni ei ole kirjannut tästä johtuen olennaisia
luottotappioita systemaattisen riskienhallinnan ansiosta.
Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei ole kohdistunut arvonalentumistappioita. Mikäli tällaisiin
omaisuuseriin havaittaisiin liittyvän luottoriskiä, vaikutus huomioitaisiin projektien tuottoennusteissa alentuneena
liikevaihtona ja kate-ennusteena. Tuloutuksen muutoksia ei käsitellä luottotappioina eikä niillä ole vaikutusta
odotettuun luottotappioasteeseen.
Myyntisaamisten ikäjakauma
Tuhatta euroa
Eräänty-
mättömät
0-30 päivää
30-90 päivää
Yli 90 päivää
Yhteensä
Odotettu
luottotappio
Tasearvo
31.12.2025
31 775
5 036
135
1 152
38 098
-109
37 989
31.12.2024
27 859
8
23
30
27 920
-58
27 862
Likviditeettiriski
Konsernin tavoitteena on varmistaa rahoituksen jatkuva saatavuus ja optimoida likvidien varojen käyttö
liiketoimintojen rahoittamisessa. Emoyhtiö vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta ja huolehtii siitä, että
konsernilla on käytössään riittävät rahoituslimiitit sekä riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Konsernin likviditeetin on
kaikissa tilanteissa vastattava konsernin kokonaislikviditeettitarvetta.
Liiketoiminnan kausiluonteisuuden sekä käyttöpääoman vaihteluiden vuoksi lyhytaikaisella kausiluototuksella on
merkittävä rooli likviditeetin hallinnassa. Rahoitustarpeen arviointi perustuu konsernin kassavirtaennusteisiin.
Konsernin likviditeetti koostuu pankkitalletuksista, käytettävissä olevista luotto- ja tililimiiteistä sekä
yritystodistusohjelmasta. Konserni varmistaa riittävän maksuvalmiuden tehokkaan käyttöpääomahallinnan,
kassavirran seurannan ja tililimiittien käytön avulla.
Konsernin rahavarat olivat tilikauden lopussa 18,7 (2024: 10,8) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli sitovia
luotto- ja tililimiittejä 25,0 (2024: 20,0) miljoonaa euroa. Kreatella on käytössään 50 miljoonan euron kotimainen
yritystodistusohjelma. Yritystodistusohjelman puitteissa konserni voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia
yritystodistuksia. 31.12.2025 konsernilla oli liikkeeseen laskettuna 3,0 (6,0) miljoonaa euroa yritystodistuksia.
Kreatella oli käyttämättömiä luotto- ja tililimiittejä 22,0 miljoonaa euroa (14,0).
Konsernilla oli tilikauden lopussa kovenanttiehdollisia rahoituslaitoslainoja 43,9 (27,2) miljoonaa euroa. Konserni
raportoi lainanantajilleen lainakovenantit kolmen kuukauden välein. Lainoihin liittyvät taloudelliset kovenantit liittyvät
tilikauden 2025 lopussa nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen. Kovenantit eivät olleet rikkoutuneet tilikausilla 2025
tai 2024.
Kreate Group Oyj ja Kreate Oy ovat allekirjoittaneet uuden 69 miljoonan euron luotto- ja luottolimiittisopimuksen
syndikaattina Danske Bankin ja OP Yrityspankin kanssa tilikauden aikana kahdessa eri ajankohdassa.
Rahoitussopimus korvasi Kreaten aiemmat rahoituslimiitti- ja lainasopimukset, jotka olisivat erääntyneet vuonna
2026. Uusi rahoitussopimus on 36 kuukauden mittainen ja sisältää yhden 12 kuukauden jatko-option.
Rahoitussopimuksessa on taloudellisena kovenanttina Kreaten nettovelan suhde käyttökatteeseen, kuten
aiemminkin.
Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 44 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 25 miljoonan euron
luottolimiittisopimus (RCF). Yhtiö käyttää rahoitussopimuksen perusteella saamansa varat SRV Infra Oy:n
hankinnan lisäksi olemassa olevien lainojensa takaisinmaksuun ja yleisiin käyttöpääomatarpeisiin.
Rahoitusvelkojen sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät korot
Seuraava taulukko kuvaa jäljellä olevien rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa diskonttaamatonta
maturiteettijakaumaa tilinpäätöspäivänä.
2025
Tuhatta euroa
2026
2027
2028-2029
2030 ➞
Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta
3 614
3 488
39 735
-
46 837
Osamaksuvelat
802
688
1 016
507
3 013
Yritystodistukset
3 000
-
-
-
3 000
Vuokrasopimusvelat
3 025
2 135
795
622
6 576
Ostovelat ja muut velat
26 215
-
-
-
26 215
Yhteensä
36 656
6 311
41 546
1 129
85 641
2024
Tuhatta euroa
2025
2026
2027-2028
2029 ➞
Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta
4 024
24 700
-
-
28 724
Osamaksuvelat
684
568
715
458
2 425
Yritystodistukset
6 000
-
-
-
6 000
Vuokrasopimusvelat
2 276
1 794
1 169
414
5 654
Ostovelat ja muut velat
16 053
-
-
-
16 053
Yhteensä
29 037
27 062
1 884
871
58 855
Valuuttariski
Konserni altistuu valuuttariskille ulkomaisten tytäryhtiöiden nettosijoitusten kautta. Ruotsissa toimivan tytäryhtiön
tilinpäätös laaditaan paikallisessa valuutassa, ja sen muuntaminen euromääräiseen konsernitilinpäätökseen
aiheuttaa translaatioriskiä. Translaatioriski syntyy, kun tytäryhtiön oman pääoman ja tuloksen muuntamisesta
syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyvät omaan pääomaan muuntoeroiksi. Konserni ei
suojaa translaatioriskiä, koska kurssivaihteluiden vaikutusta ei arvioida olennaiseksi konsernin taloudellisen
aseman tai tuloksen kannalta.
3.5. Pääomarakenteen hallinta
Oma pääoma tilinpäätöshetkellä koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
muuntoeroista, omista osakkeista sekä kertyneistä voittovaroista. Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on
varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää
ohjaamalla. Konsernin pääoman hallinta pyrkii tavoitteiden saavuttamiseksi varmistamaan muun muassa, että se
täyttää korollisiin velkoihin liittyvät kovenanttiehdot.
Keskeisin pääoman hallintaa koskeva tunnusluku on korolliset nettovelat/käyttökate, joka tilikauden päättyessä oli
2,0 (2,0). Kreate toimii projektiliiketoiminnassa, jossa myyntilaskutuksen kohdentuminen eri tilikausille vaihtelee,
vaikuttaen rahavarojen määrään tilinpäätöshetkellä.
Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettokäyttöpääoma noin 0-tasolla. Konserni on jatkanut systemaattista
työtä projektien likviditeetin- ja riskienhallinnassa. Kreaten tavoitetaso on, että nettovelat/käyttökate on alle 2,5.
Nettovelka
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Korolliset velat
54 652
40 672
Rahavarat
18 738
10 811
Nettovelka
35 914
29 862
Käyttökate
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Liiketulos
10 022
8 685
Poistot ja arvonalentumiset
7 906
6 575
Käyttökate
17 927
15 261
3.6. Rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset
Velat rahoitustoiminnoista
2025
Tuhatta euroa
Alkusaldo
Rahavirrat (nostot/
takaisinmaksut)
Siirrot taseen pitkä ja
lyhytaikaisten
erien välillä
Yrityshankinnat
Muut ei kassavirta-
vaikutteiset
muutokset
Loppusaldo
Rahalaitoslainat
24 635
16 600
-2 300
-
-161
38 774
Osamaksuvelat
1 919
1 142
-1 394
-
113
1 780
Vuokrasopimusvelat
3 207
-
-2 276
555
1 900
3 385
Pitkäaikaiset korolliset velat
29 761
17 742
-5 970
555
1 852
43 939
Rahalaitoslainat
2 600
-900
2 300
-
-
4 000
Yritystodistukset
6 000
-3 000
-
-
-
3 000
Osamaksuvelat
226
-707
1 394
-
-18
895
Vuokrasopimusvelat
2 085
-2 489
2 276
-
945
2 818
Lyhytaikaiset korolliset velat
10 912
-7 096
5 970
-
927
10 713
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista
40 672
10 646
-
555
2 779
54 652
2024
Tuhatta euroa
Alkusaldo
Rahavirrat (nostot/
takaisinmaksut)
Siirrot taseen pitkä ja
lyhytaikaisten
erien välillä
Yrityshankinnat
Muut ei kassavirta-
vaikutteiset
muutokset
Loppusaldo
Rahalaitoslainat
27 172
-
-2 600
-
62
24 635
Osamaksuvelat
339
1 414
-117
300
-18
1 919
Vuokrasopimusvelat
1 848
-
-2 276
-
3 635
3 207
Pitkäaikaiset korolliset velat
29 360
1 414
-4 994
300
3 680
29 761
Rahalaitoslainat
2 600
-2 600
2 600
-
-
2 600
Yritystodistukset
7 000
-1 000
-
-
-
6 000
Osamaksuvelat
233
-125
117
-
-
226
Vuokrasopimusvelat
1 134
-1 668
2 276
-
343
2 085
Lyhytaikaiset korolliset velat
10 968
-5 393
4 994
-
343
10 912
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista
40 328
-3 979
-
300
4 023
40 672
4. Käyttöpääoma
4.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Myyntisaamiset
37 989
27 862
Muut saamiset
1 164
129
Siirtosaamiset
1 590
326
Myyntisaamiset ja muut saamiset, yhteensä
40 743
28 317
Siirtosaamiset
Korkosaamiset
7
31
Jaksotetut henkilöstökulut
285
28
Muut siirtosaamiset
1 298
266
Yhteensä
1 590
326
Saamisiin liittyvistä riskeistä ja arvonalentumiseen liittyvistä laadintaperiaatteista on kerrottu rahoituksen
liitetiedossa 3.3 ja 3.4
4.2. Ostovelat ja muut velat
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Saadut ennakot
9
141
Ostovelat
21 062
11 716
Muut velat
5 144
4 196
Siirtovelat
20 065
13 381
Ostovelat ja muut velat, yhteensä
46 280
29 434
Siirtovelat
Korkovelat
27
742
Jaksotetut henkilöstökulut
15 592
11 982
Muut siirtovelat
4 446
657
Yhteensä
20 065
13 381
4.3. Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
17 697
15 806
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
35 089
12 718
Asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin ei sisälly yli 12 kuukautta vanhoja eriä.
5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja vuokrasopimukset
5.1. Aineelliset hyödykkeet
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja arvonalentumistappioilla
vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään kaikki menot, jotka aiheutuvat välittömästi käyttöomaisuuserän
hankinnasta, mukaan lukien luotettavasti seurattavissa olevat asennus- sekä kuljetuskustannukset.
Hankintahintaan ei sisällytetä mahdollisen osamaksurahoituksen korkokustannuksia.
Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin
tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
Poistot lasketaan jaksottamalla hankintameno jäännösarvolla vähennettynä hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle
vaikutusajalle seuraavasti:
Tasapoisto
Rakennukset30–50 vuotta
Rakennelmat20 vuotta
Rakennusten tekniset laitteet20 vuotta
Koneet ja kalusto5 vuotta
Raskas kalusto5 - 10 vuotta
Pontit ja raudat4 vuotta
Kuorma- ja pakettiautot5 vuotta
Kalusto ja muu irtain omaisuus5 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet4–10 vuotta
Konsernilla on työkaluja, jotka kirjataan vuosikuluksi niiden luonteen perusteella. Käyttöomaisuuden ylläpitoon
liittyvät huolto- ja ylläpitokustannukset konserni kirjaa kauden kuluksi. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit
kirjataan omaisuuserän hankintamenoksi ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena
vaikutusaikana.
Tasapoistoja kirjattaessa kirjanpidon ja verotuksen poistojen välille syntyy väliaikaista eroa, mistä kirjattu
laskennallinen vero on esitetty liitetiedossa 6.2.
Aineellisten hyödykkeiden muutokset
2025
Tuhatta euroa
Maa ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.
205
1 254
30 434
1 238
2 285
35 415
Kurssierot
-
2
336
0
-
338
Lisäykset
-
-
5 841
-
1 175
7 016
Yritysostot
-
61
18 814
555
-
19 430
Vähennykset
-
-38
-2 851
-10
-
-2 899
Siirrot erien välillä
-
-
2 828
-
-2 829
0
Hankintameno 31.12.
205
1 279
55 402
1 783
631
59 299
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-38
-630
-15 234
-1 226
-
-17 128
Kurssierot
-
-1
-148
0
-
-149
Vähennysten kertyneet poistot
-
15
2 803
10
-
2 828
Yritysostot
-
-35
-11 273
-332
-
-11 639
Kauden poisto
-
-37
-5 226
-14
-
-5 277
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
-38
-686
-29 081
-1 560
-
-31 366
Kirjanpitoarvo 31.12.
167
592
26 321
223
631
27 933
2024
Tuhatta euroa
Maa ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.
1 372
4 495
27 507
1 787
1 751
36 912
Kurssierot
-
-1
-84
0
-
-86
Lisäykset
-
-
4 284
-
1 644
5 927
Yritysostot
-
-
878
-
-
878
Vähennykset
-1 168
-3 239
-3 213
-549
-
-8 168
Siirrot erien välillä
-
-
1 062
-
-1 110
-48
Hankintameno 31.12.
205
1 254
30 434
1 238
2 285
35 415
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-38
-1 960
-12 862
-1 616
-
-16 476
Kurssierot
-
0
41
0
-
42
Vähennysten kertyneet poistot
-
1 463
2 580
425
-
4 467
Yritysostot
-
-
-421
0
-
-421
Kauden poisto
-
-133
-4 572
-35
-
-4 740
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
-38
-630
-15 234
-1 226
-
-17 128
Kirjanpitoarvo 31.12.
167
624
15 200
12
2 285
18 287
5.2. Vuokrasopimukset
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vuokrasopimukset, konserni vuokralla ottajana
Kreate tekee vuokrasopimuksia tukemaan infrarakentamisen ja projektitoiminnan tarpeita. Vuokrasopimukset
liittyvät pääasiassa kiinteisiin toimipisteisiin, kuten toimistoihin ja varastoihin, sekä projekteihin liittyviin tilapäisiin
vuokratiloihin, kuten projektialueiden tukitiloihin ja kiertotalousalueiden käyttöön tarvittaviin tiloihin. Lisäksi konserni
vuokraa ajoneuvoja, jotka on vuokrattu tavanomaisin ehdoin, ja niihin sovelletaan yleensä 2–4 vuoden
määräaikaisia sopimuksia.
Projektikohtaiset vuokrasopimukset ovat luonteeltaan lyhytkestoisia, ja niiden vuokra-aika määräytyy projektien
aikataulujen, sijaintien ja resurssitarpeiden perusteella. Kiinteiden toimipisteiden vuokrasopimukset voivat olla joko
määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Näiden osalta konserni arvioi säännöllisesti sopimuksen jatkamisen
todennäköisyyttä osana toimitilastrategiaansa sekä huomioiden henkilöstön määrän, alueellisen projektikannan
kehityksen ja toiminnan laajentumistarpeet.
Konsernissa ei ole tunnistettu palvelusopimuksia, joista olisi erotettavissa IFRS 16 -standardin mukaisia
vuokraelementtejä ja kirjattavissa käyttöoikeusomaisuuseriä. Konserni ei myöskään sovella IFRS 16 -standardia
aineettomiin hyödykkeisiin, kuten ohjelmistolisensseihin, jotka käsitellään erillisten standardien mukaan.
Soveltamisala ja määrittelyperiaatteet
Vuokrasopimus tunnistetaan silloin, kun sopimus antaa konsernille oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää tietyn
ajanjakson ajan vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen katsotaan olevan olemassa, kun konsernilla on
määräysvalta hyödykkeen käyttöön, eli oikeus ohjata sen käyttöä sopimuskauden aikana sekä oikeus saada siitä
taloudellista hyötyä. Kun nämä edellytykset täyttyvät, kirjataan sekä vuokrasopimusvelka että vastaava
käyttöoikeusomaisuuserä taseeseen sopimuksen alkamispäivänä, jolloin omaisuuserä siirtyy konsernin hallintaan ja
on käytettävissä sopimuksen mukaisesti.
Konserni hyödyntää IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia lyhytaikaisissa vuokrasopimuksissa, joiden
vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, sekä vähäarvoisia hyödykkeitä koskevissa sopimuksissa. Näihin sopimuksiin
liittyvät vuokramaksut kirjataan kuluksi tapahtumakaudelle.
Kirjaaminen ja arvostaminen
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan vuokrasopimuksen alkamishetkellä hankintamenoon, joka muodostuu
vuokrasopimusvelan alkuperäisestä nykyarvosta sekä sopimuksen tekemiseen liittyvistä välittömistä
kustannuksista. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan
perusteella sen mukaan, kumpi on lyhyempi. Käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa oikaistaan, jos
vuokrasopimusvelan määrä muuttuu sopimusmuutosten tai arvioiden tarkistusten seurauksena.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana maksettavien vuokramaksujen
nykyarvoon. Vuokramaksuihin sisältyvät kiinteät maksut sekä optioihin liittyvät maksut silloin, kun osto- tai
päättämisoption käyttöön liittyy kohtuullinen varmuus. Vuokra-aikaa määritettäessä konserni sisällyttää vuokra-
aikaan jatko- ja päättämisoptiot vastaavasti, jos niiden käyttämisen arvioidaan olevan kohtuullisen varmaa.
Mikäli vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei ole saatavilla tai se ei ole luotettavasti määritettävissä, konserni käyttää
diskonttauskorkona omaa lisäluoton korkoaan. Korko perustuu konsernin rahoitusehtoihin ja muodostuu
markkinaviitekorosta sekä konsernikohtaisesta luottoriskimarginaalista. Diskonttauskorko määritetään
sopimuskohtaisesti vuokrasopimuksen alkamishetkellä tai ennen 1.1.2017 alkaneiden sopimusten osalta
siirtymähetkellä.
Jos vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan myöhemmin – esimerkiksi vuokra-aikaa tai vuokramaksuja tarkistetaan tai
optioiden käyttöön liittyvä arvio muuttuu – vuokrasopimusvelka lasketaan uudelleen vastaamaan päivitettyjä
rahavirtoja. Tästä aiheutuva muutos kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoon. Mikäli oikaisu ylittää
käyttöoikeusomaisuuserän jäljellä olevan kirjanpitoarvon, ylimenevä osa kirjataan tulosvaikutteisesti.
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyissä konserni arvioi, täyttyvätkö IFRS 15 -standardin mukaiset myynnin
kirjaamiskriteerit. Mikäli kriteerit täyttyvät, myyntivoitto kirjataan vain siltä osin kuin ostajalle on siirtynyt tosiasialliset
oikeudet omaisuuserään. Jos luovutus ei täytä myyntikriteereitä, järjestely käsitellään rahoitusjärjestelynä ja
omaisuuserä säilyy taseessa. Tällöin saadut maksut kirjataan rahoitusvelaksi.
Esittäminen ja liitetiedot
Kaikki standardin piiriin kuuluvat vuokrasopimukset kirjataan taseeseen. Taseessa käyttöoikeusomaisuuserät
esitetään omana eränään varoissa, ja vuokrasopimusvelka sisältyy rahoitusvelkoihin, eriteltynä lyhyt- ja
pitkäaikaisiin osuuksiin. Tuloslaskelmassa vuokrasopimuksista aiheutuvat poistot esitetään osana poistoja, ja
vuokrasopimusvelasta kirjattava korkokulu sisältyy rahoituskuluihin. Rahavirtalaskelmassa vuokrien koron osuus
esitetään liiketoiminnan rahavirroissa ja pääoman lyhennys rahoituksen rahavirroissa.
Johdon harkinta - Vuokrasopimukset
Vuokra-aikaa arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksiin sisältyvät jatko-, päättämis- ja osto-optiot silloin, kun
niiden käyttämisen arvioidaan olevan kohtuullisen varmaa. Arviointiin vaikuttavat muun muassa konsernin
strategiset tarpeet, projektikannan kehitys ja vuokrattavan hyödykkeen merkitys toiminnalle. Toistaiseksi voimassa
olevien sopimusten vuokra-aika määritetään johdon harkinnan perusteella arvioimalla sopimuksen todennäköistä
kestoa. Johto määrittää myös vuokrasopimusvelkojen diskonttauksessa käytettävät lisäluoton korot konsernin
luottokelpoisuuden ja sopimuskohtaisen maturiteetin perusteella. Näihin arvioihin voi myöhempinä kausina tulla
muutoksia, jos vuokrasopimusten ehdot tai johdon oletukset muuttuvat, mikä voi johtaa vuokrasopimusvelan ja
käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvojen tarkistamiseen.
Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset
2025
Tuhatta euroa
Rakennukset,
rakennelmat ja maa-
alueet
Koneet ja kalusto
Käyttöoikeus-
omaisuuserät
yhteensä
Hankintameno 1.1.
5 147
3 743
8 890
Kurssierot
32
36
68
Lisäykset
1 602
1 340
2 943
Yritysostot
242
313
555
Vähennykset
-103
-626
-730
Hankintameno 31.12.
6 920
4 805
11 725
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-2 048
-1 690
-3 738
Kurssierot
-12
-13
-24
Vähennysten kertyneet poistot
103
485
588
Kauden poisto
-1 373
-1 105
-2 477
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-3 329
-2 322
-5 651
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 591
2 483
6 074
2024
Tuhatta euroa
Rakennukset,
rakennelmat ja maa-
alueet
Koneet ja kalusto
Käyttöoikeus-
omaisuuserät
yhteensä
Hankintameno 1.1.
2 732
3 139
5 871
Kurssierot
-5
-7
-12
Lisäykset
2 688
1 289
3 977
Vähennykset
-267
-679
-946
Hankintameno 31.12.
5 147
3 743
8 890
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 487
-1 443
-2 930
Kurssierot
1
3
4
Vähennysten kertyneet poistot
267
606
873
Kauden poisto
-830
-855
-1 685
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-2 048
-1 690
-3 738
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 099
2 053
5 152
Vuokrasopimuksiin liittyvät liitetiedot
Tuhatta euroa
2025
2024
Vuokrasopimusvelka
Lyhytaikainen
2 818
2 085
Pitkäaikainen
3 385
3 207
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä*
9 340
7 403
*) Sisältää myös lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten yleishallinnollisten hyödykkeiden vuokrat
Yhtiö on allekirjoittanut vuokrasopimuksen toimitiloista pääkaupunkiseudulla, Tilat eivät ole vielä yhtiön hallinnassa
IFRS 16 -mukaisessa merkityksessä, eikä sopimus ole sen vuoksi vielä kirjattu taseeseen. Näihin
vuokrasopimuksiin liittyvä ei-peruuttamattomien vuokravastuiden määrä on yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.
Vuokrasopimusten korkokulut on esitetty liitetiedossa 3.2 ja vuokrasopimuksiin perustuvien maksujen
maturiteettijakauma liitetiedossa 3.4. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut on esitetty
liitetiedoissa 2.3 ja 2.4.
5.3. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että erä täyttää aineettoman
hyödykkeen määritelmän, hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuseräistä
johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Yrityshankintojen yhteydessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen erilleen liikearvosta, mikäli ne
täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: ne ovat yksilöitävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin
oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. asiakassuhteiden ja
tilauskannan arvosta. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kahdesta kymmeneen vuoteen.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan sille tehdään vuosittain
arvonalentumistestaus. Palveluina hankittujen tietojärjestelmien kulut kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat IT-järjestelmien lisensseistä, konsernin omien ohjelmistojen ja
järjestelmien käyttöönottokustannuksista, soranotto-oikeuksista, maanläjitysluvista ja asiakkuuksista. Ne
aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tulosvaikutteisesti niiden arvioidun
taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineettomat hyödykkeet pl. alla mainitut4 vuotta
Soranotto-oikeudetKäytön mukaan
Asiakassuhteet ja tilauskanta2–10 vuotta
Konsernilla ei ole aktivoitavia kehittämismenoja.
Aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon muutokset
2025
Tuhatta euroa
Aineettomat
oikeudet
Tilauskanta
Asiakkuudet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Aineettomat
hyödykkeet
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet ja
liikearvo
yhteensä
Hankintameno 1.1.
179
3 456
941
636
5 212
40 381
45 593
Kurssierot
-
-
-
-
-
282
282
Yritysostot
-
-
-
-
-
22 649
22 649
Vähennykset
-
-
-
-
-
-
-
Hankintameno 31.12.
179
3 456
941
681
5 256
63 312
68 568
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-179
-3 456
-674
-561
-4 870
-
-4 870
Vähennysten kertyneet poistot
-
-
-
-
-
-
-
Kauden poisto
-
-
-94
-58
-152
-
-152
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
-179
-3 456
-768
-618
-5 021
-
-5 021
Kirjanpitoarvo 31.12.
-
-
172
62
235
63 312
63 547
2024
Tuhatta euroa
Aineettomat
oikeudet
Tilauskanta
Asiakkuudet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Aineettomat
hyödykkeet
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet ja
liikearvo
yhteensä
Hankintameno 1.1.
187
3 456
941
636
5 220
39 999
45 219
Kurssierot
-
-
-
-
-
-141
-141
Yritysostot
-
-
-
-
-
523
523
Vähennykset
-8
-
-
-
-8
-
-8
Hankintameno 31.12.
179
3 456
941
636
5 212
40 381
45 593
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-184
-3 456
-580
-507
-4 728
-
-4 728
Vähennysten kertyneet poistot
8
-
-
-
8
-
8
Kauden poisto
-3
-
-94
-53
-150
-
-150
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
-179
-3 456
-674
-561
-4 870
-
-4 870
Kirjanpitoarvo 31.12.
-
-
267
76
342
40 381
40 723
5.4. Arvonalentumistestaus
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Arvonalentuminen
Liikearvosta, sekä aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja,
vaan niille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset
antavat viitteitä arvon alentumisesta. Muut omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat
tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada
kerrytetyksi.
Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan
arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä
luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät
ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla kertyy pitkälti muiden omaisuuserien tai
omaisuuseräryhmien rahavirroista riippumattomia yksilöitävissä olevia rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt).
Aineellisia tai aineettomia omaisuuseriä, sekä käyttöoikeusomaisuuseriä – liikearvoa lukuun ottamatta – joista on
kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisen raportointikauden lopussa sitä silmällä pitäen, olisiko
arvonalentuminen syytä peruuttaa. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän
kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Johdon arviot ja oletukset - Arvonalentuminen
Johto tekee merkittäviä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään liikearvon testaamisen tasoa ja
selvittäessään, onko viitteitä sen arvon alentumisesta.
Laskennassa käytettävissä rahavirtaennusteissa sekä laskennan parametreja valittaessa käytetään harkintaa, joka
perustuu konsernin aiempaan historiaan, vallitseviin markkinaolosuhteisiin sekä kunkin raportointikauden lopussa
tehtäviin ennakoiviin arvioihin. Arvonalentumistestausta tehdessään johto käyttää harkintaa mm
kustannusinflaation, korkojen nousun ja taloussuhdanteiden aiheuttamien toimintaympäristön muutosten osalta.
Konsernin liikearvo oli vuonna 2025 63,3 miljoonaa euroa (2024: 40,4 miljoonaa euroa). Konsernilla on yksi
rahavirtaa tuottava yksikkö, Kreate-konserni, joka on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa.
Konserni tekee liikearvon arvonalentumistestauksen vuosittain, tai kun esiintyy viitteitä, että kerrytettävissä oleva
rahamäärä saattaa olla alle kirjanpitoarvon. Konsernin liikearvo on testattu 31.10.2025 mukaisilla arvoilla.
Testaukseen on sisällytetty 31.12.2025 hankittu SRV Infra Oy.
Arvonalentumistestauksessa yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen.
Rahavirtaennusteet pohjautuvat vahvistettuun vuosisuunnitelmaan vuodelle 2026 ja vuositason ennusteille koskien
vuosia 2027-2028. Ennusteperiodin keskeisiä oletuksia ovat konsernin arviot inframarkkinoiden kehityksestä,
projektien kannattavuudesta sekä käyttöpääomatarpeista. Rahavirrat, jotka ulottuvat kolmen vuoden ennustejakson
jälkeiselle ajalle, on laskettu käyttäen ns. terminaaliarvomenetelmää. Terminaaliarvon kasvun määrittelemisessä on
käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Terminaaliarvon kasvutekijänä on
käytetty 0,2%:n (2024: 0,2%) vuotuista kasvua. Arvio tulevasta kehityksestä perustuu konsernin aiempaan
kokemukseen inframarkkinoiden kehityksestä, ja arvioiden teossa on hyödynnetty eri julkisten tutkimuslaitosten
markkinoiden kehitystä koskevia ennusteita.
Rahavirtojen diskonttokorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla.
WACC:n keskeisimmät tekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beta-kerroin, vieraan
pääoman kustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Beta-kertoimen määrityksessä on käytetty
pohjoismaisten listayhtiöiden verrokkijoukon yläkvartaalia, ja beta-kerroin on laskettu viikkohavainnoista 2 vuoden
historiasta. Diskonttokorko on määritetty ennen veroja sekä verojen jälkeen. Konserni on käyttänyt laskelmissaan
10,6 (2024: 9,9) prosentin veroja edeltävää WACC:ia.
Arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan ei kirjattu arvonalentumistappioita. Konsernin rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon merkittävästi ja konserni on arvioinut,
ettei mikään jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa rahavirtaa
tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.
6. Tuloverot
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tuloverot
Kauden verokuluna tai -tuottona esitetään tilikauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella
maksettava vero oikaistuna väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista johtuvien
laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla.
Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen
mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysimääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon
alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa
kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole
liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä synnytä
liiketoimen toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia
väliaikaisia eroja. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai
käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen
laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota
vastaan edellisten tilikausien vahvistetut tappiot tai muut väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään. Laskennalliset
verovelat kirjataan täysimääräisinä.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne
liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan
vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Johdon arviot ja oletukset – Verot
Veroja kirjatessa merkittävin johdon arvio kohdistuu laskennallisten verosaamisten kirjaamisperusteisiin.
Laskennallista verosaamista edellisten tilikausien vahvistetuista tappioista tai vähentämättä jääneistä
etuyhteyskoroista kirjataan vain, jos johto arvioi, että tulevaisuudessa kertyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota
vastaan käyttämättömiä verotustappioita tai vähentämättä jääneitä etuyhteyskorkoja voi käyttää. Päättäessään
laskennallisten verojen kirjaamisesta Kreaten johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tulevien vuosien
operatiivisen toiminnan tuloksesta ja verotettavasta tulosta, mahdollisuuksista hyödyntää verotappiot.
Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa
tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko
konsernin tasolla voi edellyttää harkintaa, joten lopullisen veron määrään voi liittyä epävarmuutta. Epävarmoissa
tuloverokäsittelyä koskevissa tilanteissa konserni soveltaa IFRIC 23 -tulkintaa.
6.1. Tuloslaskelman tuloverot
Tuhatta euroa
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
1 550
1 300
Edellisten tilikausien verot
9
-31
Laskennallisten verojen muutos
188
20
Yhteensä
1 747
1 289
Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla (20 %) laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma:
Tuhatta euroa
2025
2024
Voitto/tappio ennen veroja
8 414
5 897
Vero Suomen verokannan mukaisesti laskettuna (20 %)
1 683
1 179
Edellisiin tilikausiin kohdistuvat verot
-9
31
Vähennyskelvottomat kulut
-27
-13
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
181
79
Ero eri maiden verokantojen välillä
-12
-8
Muut erät
-197
-183
Tuloslaskelman verokulu
1 747
1 289
Efektiivinen veroaste, %
21
22
6.2. Taseen laskennalliset verot
Taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat
Tuhatta euroa
1.1.2025
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Hankinnat
31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
24
-2
-
-
22
Vähentämättömät etuyhteyskorot
850
-54
-
-
796
Vuokrasopimukset
32
-2
0
-
30
Muut erät
12
10
-
-
22
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
918
-48
0
-
870
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen poistojen erotus
1 432
109
2
-
1 543
Rahoituksen erät
13
32
-
45
Vuokrasopimukset
4
0
-
4
Laskennalliset verovelat yhteensä
1 449
141
2
-
1 592
Tuhatta euroa
1.1.2024
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Hankinnat
31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
46
-22
-
-
24
Vähentämättömät etuyhteyskorot
924
-74
-
-
850
Vuokrasopimukset
11
22
0
32
Muut erät
21
-10
-
-
12
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
1 002
-85
-
-
918
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen poistojen erotus
1 478
-55
-1
9
1 432
Rahoituksen erät
26
-12
-
-
13
Vuokrasopimukset
2
2
-
-
4
Laskennalliset verovelat yhteensä
1 506
-65
-1
9
1 449
Kreate Group Oyj:llä oli aiemmin osakaslainoja, joista syntyi verotuksessa korkovähennysrajoituksen perusteella
vähennyskelvottomia etuyhteyskorkoja. Tilikauden lopussa yhtiöllä on jäljellä 4,0 miljoonaa (2024: 4,3)
verotuksessa vähentämättömiä etuyhteyskorkoja, joista se on kirjannut laskennallisen verosaamisen. Voimassa
olevan lainsäädännön mukaan vähennyksen tekemiselle seuraavien vuosien verotuksessa ei ole aikarajaa.
7. Konsernirakenne
Konserni toteuttaa hankkeita tytäryhtiöidensä kautta tai yhdessä muiden osapuolien kanssa joko yhteisyrityksenä
tai yhteisenä toimintona. Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (esimerkiksi tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen
toiminto), konserni arvio muun muassa yhtiön päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen
rahoitusta, ja niiden vaikutusta konsolidointiin.
7.1. Tytäryhtiöt
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöitä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta
yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan
tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään
konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely
lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava
kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin
liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Hankintaan liittyvät menot
kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat
arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin (käyvän arvon hierarkia taso 3). Se osuus maksetusta
vastikkeesta, jota ei voida allokoida tunnistettavissa oleviin, yksilöitäviin varoihin, kirjataan liikearvoksi.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Kreate Group Oyj -konsernin muodostavat emoyhtiö Kreate Group Oyj yhdessä 100 % omistamiensa suomalaisten
tytäryhtiöiden ja 75 % omistamiensa ruotsalaisten tytäryhtiöiden kanssa.
Hankintojen kohteiden hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin
niiden hankinta-ajankohtana, eli silloin kun määräysvalta siirtyy Kreatelle. Joissain tilanteissa, esimerkiksi
hankinnan tapahtuessa lähellä kauden päättymispäivää, sen kirjanpitokäsittelyä ei välttämättä saada valmiiksi
kyseisen raportointikauden loppuun mennessä. Tällöin Kreate esittää tilinpäätöksessään hankinnasta alustavat
määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarvittaessa konserni oikaisee myöhemmin takautuvasti
kirjattuja alustavia määriä tarkastelujaksolla, joka on enintään 12 kuukautta hankinta-ajankohdasta lukien. Oikaisut
voivat johtua esimerkiksi hankinta-ajankohtana vallinneista tosiseikoista ja olosuhteista saaduista uusista tiedoista.
Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa omana eränään. Tämä erä sisältää
konsernitilinpäätöstä laadittaessa määritettävät määräysvallattomien omistajien osuudet tytäryhtiöiden
nettovarallisuudesta. Erä koostuu sekä nettovarallisuudesta määräysvallattomien omistajien syntymisajankohtana
että sen jälkeisistä oman pääoman muutoksista. Tytäryhtiön omistusosuuden muutoksista johtuvat
määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman sisäisinä tapahtumina.
Konsernirakenne
Konsernin omistusosuus
Kotipaikka
Emoyhtiö
31.12.2025
31.12.2024
Emoyhtiö
Kreate Group Oyj
Helsinki
Tytäryhtiöt
Kreate Oy
Helsinki
Kreate Group Oyj
100 %
100 %
Kreate Sverige Holding AB
Stockholm
Kreate Group Oyj
75 %
75 %
Kreate Sverige AB
Nynäshamn
Kreate Sverige Holding AB
75 %
75 %
SRV Infra Oy (Kreate Rock Oy)
Kerava
Kreate Oy
100 %
EAI Kreate Holding Oy*
Helsinki
Kreate Group Oyj
0 %
0 %
*EAI Kreate Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Alexander Incentives Oy:llä (“EAI”), mutta sopimuksen perusteella Kreate Group
tosiasialliseti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAI toimii agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän sopimuksellisista
piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen strukturoituna yhteisönä
Tiedot lähipiiristä ja lähipiiritapahtumista on esitetty liitetiedossa 8.3.
Tilikauden aikaiset muutokset konsernirakenteessa
Kreate Oy hankki 31.12.2025 100 % SRV Infra Oy:n osakekannasta. Hankittu liiketoiminta käsittää pääasiassa
maanalaista kalliorakentamista sekä pienemmässä määrin pohja- ja erikoispohjarakentamista sekä
maanrakentamista. Yrityskaupan myötä hankittu liiketoiminta, osaaminen ja referenssit täydentävät Kreaten
palvelutarjontaa ja osaamisprofiilia. Maanalainen kalliorakentaminen on Kreatelle Suomessa kokonaan uusi
rakentamisenlaji ja uusi liiketoiminta-alue.
Hankinnassa syntynyt liikearvo muodostuu pääosin sellaisista tulevista taloudellisista hyödyistä, joita ei voida kirjata
erikseen tunnistettaviksi aineettomiksi hyödykkeiksi IFRS:n mukaisesti. Näihin kuuluvat erityisesti hankintaan
liittyvät ostajakohtaiset synergiat, hankitun liiketoiminnan osaaminen ja kyvykkyydet sekä pääsy uudelle
liiketoiminta-alueelle infra-alan projektiliiketoiminnassa Suomessa.
Käteisellä suoritettu vastike rahavaroilla oikaistuna oli yhteensä 32,1 miljoonaa euroa. Hankintaan ei sisältynyt
ehdollisia vastikkeita. Hankinnasta aiheutuneet varainsiirtovero- ja asiantuntijapalkkiot, yhteensä 1,0 miljoonaa
euroa, on kirjattu tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Koska hankinta toteutui tilikauden viimeisenä päivänä, sillä ei ollut vaikutusta konsernin vuoden 2025 liikevaihtoon
eikä tulokseen. Konsernin liikevaihto vuonna 2025 olisi ollut 403,7 miljoonaa euroa, EBITDA 27,4 miljoonaa euroa
ja tilikauden tulos 12,3 miljoonaa euroa, jos SRV Infra Oy olisi yhdistelty konsernin lukuihin tilikauden 2025 alusta
lukien.
Hankinnasta kirjatut varat ja velat sekä liikearvo ja nettovarallisuus
Tuhatta euroa
Yhteensä
Kauppahinta
35 645
Käyttöomaisuus
8 345
Saamiset
13 339
Rahavarat
3 100
Varat yhteensä
24 784
Pitkäaikaiset velat
-218
Lyhytaikaiset velat
-11 571
Velat yhteensä
-11 789
Hankitun yhtiön käypään arvoon arvostettu nettovarallisuus
12 996
Liikearvo
22 649
Taulukko sisältää hankittujen toimintojen varat ja velat. Yhdistely on tehty alustavana ja siten hankittujen
omaisuuserien ja velkojen käypien arvojen määrittely saattaa vielä tarkentua 12 kuukauden pituisen
arvostamiskauden aikana.
7.2. Yhteisyritykset
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteisyritykset
Yhteisyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on
järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun
merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä
hyväksymistä.
Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sen jälkeen
niitä oikaistaan kirjaamalla konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista
tulosvaikutteisesti ja konsernin osuus sijoituskohteen muiden laajan tuloksen erien muutoksista muihin laajan
tuloksen eriin. Yhteisyrityksiltä saadut tai saatavat osingot vähentävät sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoituskohteiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on
tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
KFS Finland Oy on Keller Holdings Ltd:n ja Kreate Oy:n kanssa yhteisomistuksessa oleva pohjarakentamiseen
erikoistunut yhteisyritys, jossa omistajilla on yhteinen määräysvalta. KFS Finland Oy:n kotipaikka on Vantaa ja
konsernin omistusosuus yhteisyrityksestä oli 50 % (50 %).
KFS Finland Oy laatii tilinpäätöksensä suomalaisten FAS-periaatteiden mukaisesti. Konsernissa tämän yhtiöin tulos
ja tase oikaistaan IFRS-laskentaperiaatteiden mukaisiksi. Näitä ovat vuokrasopimusten kirjaaminen,
hankintamenolaskelmaan liittyvät oikaisut sekä poistoeron käsittely. KFS Finland Oy:n yrityskauppojen yhteydessä
on allokoitu käypää arvoa koneille ja kalustolle, asiakkuuksiin ja tilauskantaan. Näiden erien poistojen vaikutus
huomioidaan konsernissa tulosvaikutteisesti. Konsernitaseessa osuuksiin yhteisyrityksissä kohdistuu lisäksi KFS
Finland Oy:n osakkeille hankintahetkellä allokoitu käypä arvo.
Sijoitukset yhteisyrityksiin
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Osuudet yhteisyrityksissä
11 420
10 512
Taloudellisen informaation yhteenveto yhteisyrityksissä
Tuhatta euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset varat
15 547
16 975
Lyhytaikaiset varat
11 791
13 281
Pitkäaikaiset velat
6 268
13 080
Lyhytaikaiset velat
14 902
12 137
Nettovarallisuus
6 168
5 039
Liikevaihto
67 963
71 377
Liiketulos
2 042
928
Tilikauden tulos
1 119
-709
Yhteisyrityksen taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon / tulokseen
Tuhatta euroa
2025
2024
Yhteisyritysten nettovarallisuus
6 168
5 039
Konsernin osuus nettovarallisuudesta (50%)
3 084
2 520
IFRS-oikaisut ja konsernieliminoinnit yhteisyrityksen nettovaroihin
3 955
3 611
Yhteisyritysosakkeille  hankinnassa allokoitu käypä arvo
4 381
4 381
Osuudet yhteisyrityksiin konsernissa
11 420
10 512
Sijoitukset yhteisyrityksiin
11 420
10 512
Yhteisyrityksen tulos
1 119
-709
Konsernin osuusyhteisyrityksen tuloksesta (50%)
559
-354
IFRS-oikaisut ja konsernioikaisut
344
751
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta konsernissa
904
397
7.3. Yhteiset toiminnot
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteiset toiminnot
Konserni voi toteuttaa ennalta sovitun yksittäisen pitkäaikaisen projektin myös työyhteenliittymänä toisen osapuolen
kanssa. Työyhteenliittymä ei ole itsenäinen juridinen yksikkö, vaan sen osapuolet ovat sopimuksen perusteella
yhteisvastuussa työyhteenliittymän toiminnasta ja velvoitteista. Työyhteenliittymä on kirjanpitovelvollinen, ja
konsernin osuus työyhteenliittymänä toteutettavan projektin tuotoista, kuluista, varoista ja veloista yhdistellään
työyhteenliittymässä osapuolena toimivan konserniyhtiön raportointiin. Työyhteenliittymänä toteutettava projekti
tuloutetaan ajan kuluessa konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Kreate sisällyttää konsernitilinpäätökseensä
rivi riviltä omistusosuutensa mukaisen osuuden yhteisiin toimintoihin liittyvistä taseen varoista ja veloista sekä
osuutensa mahdollisista yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi Kreate kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja
kulunsa, ml. osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista. Konserni soveltaa tätä suhteellista
yhdistelymenetelmää kaikkiin yhteisiin toimintoihin Kreaten omistusosuudesta riippumatta. Tilikaudella
merkittävimmät työyhteenliittymät olivat TYL Kruunusillat, TYL Sulkavuori ja TYL Koria DC.
8. Muut liitetiedot
8.1. Varaukset
Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena
kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän johdon parhaan
arvion mukaan. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus
kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä
varmaa.
Tappiollisista myyntisopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot
ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Tappiovarausta pienennetään tappiollisen sopimuksen tuloutumisen
suhteessa.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä hanke luovutetaan. Takuuvarauksen suuruus perustuu
kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta. Takuuvarauksen suuruuteen vaikuttavat mm.
luovutetun hankkeen koko, takuuajan pituus sekä toteutetun teknisen ratkaisun erityispiirteet ja ympäröivät
olosuhteet.
Mahdollinen uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun kulujen määrä pystytään luotettavasti arvioimaan, järjestelystä
on tehty sitova päätös, laadittu yksityiskohtainen suunnitelma ja siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa.
Johdon arviot ja oletukset – Varaukset
Varauksia kirjatessa johto joutuu arvioimaan, onko olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jossa
maksuvelvollisuuden toteutuminen on todennäköistä. Lisäksi johto joutuu arvioimaan velvoitteen määrää ja
toteutumisajankohtaa. Arvio toteutuvien kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin
samankaltaisiin tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon. Varaus voidaan kirjata vain, mikäli nämä ovat
luotettavasti arvioitavissa.
2025
Tuhatta euroa
Takuuvaraukset
Tappiolliset sopimukset
Varaukset yhteensä
Varaus 1.1.
3 201
118
3 319
Varausten lisäykset
1 245
91
1 335
Varausten lisäykset, yritysostot
570
-
570
Kaudellä käytetyt varaukset
-650
-8
-657
Kaudella perutut varaukset
-1 238
-
-1 238
Varaus 31.12.
3 128
201
3 329
2024
Tuhatta euroa
Takuuvaraukset
Tappiolliset sopimukset
Varaukset yhteensä
Varaus 1.1.
2 859
229
3 088
Varausten lisäykset
2 568
-
2 568
Kaudellä käytetyt varaukset
-499
-111
-610
Kaudella perutut varaukset
-1 727
-
-1 727
Varaus 31.12.
3 201
118
3 319
8.2. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Tuhatta euroa
2025
2024
Taseen ulkopuoliset vastuusitoumukset
Takaukset työyhteenliittymien hyväksi
11 813
10 581
Urakkasopimusten takausvastuut
65 101
41 827
Vuokravastuut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä
878
684
Urakkasopimusten takausvastuut ovat normaaleja projektiliiketoimintaan liittyviä vastuusitoumuksia, jotka on
annettu esimerkiksi sopimuksen mukaisen suorituksen vakuudeksi. Näiden voimassaoloaika on korkeintaan viisi
vuotta.
8.3. Lähipiiri
Konsernin emoyhtiön Kreate Group Oyj:n lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, strukturoitu yhteisö EAI Kreate Holding
Oy, sekä yhteisyritys KFS Finland Oy. Lähipiiriin luetaan myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, näiden läheiset
perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa.
Johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut konsernin
johtoryhmän jäsenet. Omistajien ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden vaikutusvallassa olevien yhteisöjen
kuulumista lähipiiriin tarkastellaan tapauskohtaisesti tosiasialliset olosuhteet huomioiden.
Lähipiiritransaktiot
Tuhatta euroa
1-12/2025 Tuotot
Kulut
12/2025 Saamiset
Velat
Yhteisyritys
8 077
-9 330
22
475
Tuhatta euroa
1-12/2024 Tuotot
Kulut
12/2024 Saamiset
Velat
Yhteis- ja osakkuusyritys
24 848
-6 215
1 806
22
Yhteis- ja osakkuusyrityksillä on konsernin kanssa yhteisiä liiketoimia liittyen aliurakointiin ja kalustoon.
Konsernilla ei ole ollut tilikaudella transaktioita muun lähipiirin kanssa.
Konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat esitetty
liitetiedossa 2.5.1, osakepalkkiojärjestelmään liittyvät erittelyt on esitetty liitetiedossa 2.5.2 ja konserniyhtiöistä
esitetty tiedot liitetiedossa 7.1.
Johdon omistukset
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 3 037 347 osaketta
henkilökohtaisesti tai vaikutusvaltayhtiöidensä kautta. Määrä edusti 33,8 % prosenttia yhtiön koko osake- ja
äänimäärästä.
8.4. Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tilikauden jälkeen uuden kalliorakentamisen yksikön johtajaksi ja Kreate Group Oyj:n johtoryhmän uudeksi
jäseneksi on nimitetty 2.1.2026 alkaen Heikki Pöyhönen.
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
EUR
2025
2024
LIIKEVAIHTO
1 878 197,66
1 013 357,85
Materiaalit ja palvelut
-98 764,87
-57 353,97
Henkilöstökulut
-1 967 462,94
-1 818 992,76
Poistot ja arvonalentumiset
-
-67 036,65
Liiketoiminnan muut kulut
-981 346,04
-805 468,51
LIIKEVOITTO/-TAPPIO
-1 169 376,19
-1 735 494,04
Rahoitustuotot ja -kulut
-1 029 093,91
-1 510 499,52
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-2 198 470,10
-3 245 993,56
Tilinpäätössiirrot
6 000 000,00
8 400 000,00
Tuloverot
-703 969,34
-956 798,15
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
3 097 560,56
4 197 208,29
Emoyhtiön tase (FAS)
2025
2024
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
52 031 107,87
52 031 107,87
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
52 031 107,87
52 031 107,87
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
8 080 982,26
8 151 126,57
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
7 320 209,67
11 864 869,58
Muut saamiset
12 114,00
23 654,89
Siirtosaamiset
263 529,15
30 591,72
Rahat ja pankkisaamiset
9 410 524,53
5 732 625,79
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
25 087 359,61
25 802 868,55
Vastaavaa yhteensä
77 118 467,48
77 833 976,42
2025
2024
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
80 000,00
80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
20 702 152,88
20 702 152,88
Edellisten tilikausien voitto/tappio
2 442 650,16
2 628 537,77
Tilikauden voitto/tappio
3 097 560,56
4 197 208,29
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
26 322 363,60
27 607 898,94
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
26 000 000,00
24 700 000,00
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
2 000 000,00
2 600 000,00
Yritystodistukset
3 000 000,00
6 000 000,00
Ostovelat
92 633,59
84 206,91
Velat saman konsernin yrityksille
18 976 144,45
15 366 546,98
Muut velat
304 951,92
58 145,11
Siirtovelat
422 373,92
1 417 178,48
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
50 796 103,88
50 226 077,48
Vastattavaa yhteensä
77 118 467,48
77 833 976,42
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)
2025
2024
Tilikauden voitto/tappio
3 097 560,56
4 197 208,29
Poistot ja arvonalentumiset
-
67 036,65
Rahoituskulut ja -tuotot
1 029 093,91
1 510 499,52
Tuloverot
703 969,34
956 798,15
Muut oikaisut
-5 801 476,98
-8 400 000,00
Oikaisut
-4 068 413,73
-5 865 665,68
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
1 326 304,35
-808 496,25
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
120 443,04
99 365,83
Käyttöpääoman muutos
1 446 747,39
-709 130,42
Maksetut korot liiketoiminnasta
-103 839,44
-312 759,09
Saadut korot liiketoiminnasta
602 218,82
622 242,53
Muut rahoituserät
-322 798,64
-170 373,86
Maksetut verot
-1 115 348,46
-330 418,27
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
-463 873,50
-2 568 896,50
Myönnetyt lainat
-2 272 459,94
-1 303 524,25
Lainasaamisten takaisinmaksut
2 973 447,83
-
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
700 987,89
-1 303 524,25
2025
2024
Maksetut osingot
-4 383 095,90
-4 207 807,68
Pitkäaikaisten lainojen nostot
27 000 000,00
-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-23 400 000,00
-
Lyhytaikaisten lainojen nostot
8 000 000,00
18 000 000,00
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-13 900 000,00
-21 600 000,00
Konsernitilijärjestelmä, saldomuutos
3 609 597,47
-6 971 880,26
Lainojen korot ja muut kulut
-1 885 717,22
-1 787 136,57
Konserniavustukset
8 400 000,00
5 750 000,00
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
3 440 784,35
-10 816 824,51
RAHAVAROJEN MUUTOS
3 677 898,74
-14 689 245,26
Avaavan taseen mukaiset rahavarat
5 732 625,79
20 421 871,05
Rahavarojen muutos
3 677 898,74
-14 689 245,26
Päättävän taseen mukaiset rahavarat
9 410 524,53
5 732 625,79
Emoyhtiön tilinpäätöksen
laadintaperiaatteet
Konsernitiedot
Kreate Group Oyj on konsernin emoyhtiö. Emoyhtiö Kreate Group Oyj omistaa 100 prosenttia konserniin kuuluvasta
tytäryhtiöstä Kreate Oy sekä 75 prosenttia tytäryhtiöstä Kreate Sverige Holding AB. Kreate Sverige Holding AB:n
100 % omistama Kreate Sverige AB  on yhdistelty Kreate Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Kreate Oy hankki 31.12.2025 100 % SRV Infra Oy:n osakekannasta.
Emoyhtiön konsernitilinpäätös on saatavissa osoitteessa: Kreate Group Oyj, Äyritie 8c, 01510 Vantaa.
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta,
sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi.
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Johdannaisinstrumentit on arvostettu käypään arvoon KPL 5:2a §:n mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset on
kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin. 
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Tuloksen liitetiedot
2025
2024
Liikevaihto
1 878 198
1 013 358
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
2025
2024
Toimihenkilöt
6
5
Tilikauden palkat, palkkiot ja eläkekulut
2025
2024
Palkat ja palkkiot
1 531 012,72
1 423 540,87
Eläkekulut
219 559,34
193 942,37
Muut henkilösivukulut
216 890,88
201 509,52
Yhteensä
1 967 462,94
1 818 992,76
Luontoisedut (verotusarvo)
59 495,43
50 629,94
Johdon palkat ja palkkiot
2025
2024
Hallituksen jäsenet
256 500,00
249 000,00
Poistot ja arvonalentumiset
2025
2024
Suunnitelman mukaiset poistot
-
67 036,65
Liiketoiminnan muut kulut
Tilintarkastajan palkkiot
2025
2024
Tilintarkastus
80 102,94
69 033,40
Muut
67 640,85
70 413,28
Yhteensä
147 743,79
139 446,68
Rahoitustuotot ja -kulut
2025
2024
Muut korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
445 120,25
500 281,03
Muilta
244 300,08
121 961,50
Korkotuotot yhteensä
689 420,33
622 242,53
Rahoitustuotot yhteensä
689 420,33
622 242,53
Korkokulut
Muille
-1 279 329,15
-1 962 368,19
Korkokulut yhteensä
-1 332 545,09
-1 962 368,19
Muut rahoituskulut
Muille
-385 969,15
-170 373,86
Muut rahoituskulut yhteensä
-385 969,15
-170 373,86
Rahoituskulut yhteensä
-1 718 514,24
-2 132 742,05
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-1 029 093,91
-1 510 499,52
Tilinpäätössiirrot
2025
2024
Konserniavustus
6 000 000,00
8 400 000,00
Tuloverot
2025
2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-703 969,34
-956 798,15
Tuloverot yhteensä
-703 969,34
-956 798,15
Yhtiöllä on aiemmilta tilikausilta 3 980 tuhatta euroa (2024: 4 250 tuhatta euroa) verotuksessa vähentämättömiä
etuyhteyskorkokuluja.
Taseen liitetiedot
Pysyvien vastaavien erittely
Sijoitukset
Muut osakkeet ja
osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
52 031 107,87
52 031 107,87
Hankintameno 31.12.2025
52 031 107,87
52 031 107,87
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
52 031 107,87
52 031 107,87
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
52 031 107,87
52 031 107,87
Osakkeet ja osakeomistukset
Yhtiön omistusosuus-%
Kreate Oy, Helsinki
100 %
Kreate Sverige Holding AB, Tukholma
75 %
Pitkäaikaiset saamiset
2025
2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
8 080 982,26
8 151 126,57
Yhteensä
8 080 982,26
8 151 126,57
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
8 080 982,26
8 151 126,57
Lyhytaikaiset saamiset
2025
2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
330 193,41
-
Lainasaamiset
600 000,00
1 977 397,68
Muut saamiset
6 000 000,00
8 400 000,00
Siirtosaamiset
390 016,26
1 487 471,90
Yhteensä
7 320 209,67
11 864 869,58
Saamiset muilta
Muut saamiset
12 114,00
23 654,89
Siirtosaamiset
263 529,15
30 591,72
Yhteensä
275 643,15
54 246,61
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
7 595 852,82
11 919 116,19
Lainasaamiset ovat euromääräisiä, vakuudettomia ja ne ovat takaisinmaksettavissa sovitun mukaisesti. Lainoille
peritään markkinaehtoinen korko.
Siirtosaamisten olennaiset erät
1000 €
2025
2024
Verot
256 030,61
-
Muut
7 498,54
30 591,72
Yhteensä
263 529,15
30 591,72
Oma pääoma
2025
2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
80 000,00
80 000,00
Osakepääoma 31.12.
80 000,00
80 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä
80 000,00
80 000,00
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
20 702 152,88
20 702 152,88
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
20 702 152,88
20 702 152,88
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
6 825 746,06
6 836 345,45
Osingonjako
-4 383 095,90
-4 207 807,68
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
2 442 650,16
2 628 537,77
Tilikauden voitto (tappio)
3 097 560,56
4 197 208,29
Vapaa oma pääoma yhteensä
26 242 363,60
27 527 898,94
Oma pääoma yhteensä
26 322 363,60
27 607 898,94
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
2025
2024
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Voitto edellisiltä tilikausilta
2 442 650,16
2 628 537,77
Tilikauden voitto (tappio)
3 097 560,56
4 197 208,29
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
20 702 152,88
20 702 152,88
Jakokelpoinen oma pääoma
26 242 363,60
27 527 898,94
Pitkäaikaiset velat
2025
2024
Lainat rahoituslaitoksilta
26 000 000,00
24 700 000,00
Pitkäaikaiset velat yhteensä
26 000 000,00
24 700 000,00
Lyhytaikaiset velat
2025
2024
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka
18 976 144,45
15 366 546,98
Yhteensä
18 976 144,45
15 366 546,98
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta
2 000 000,00
2 600 000,00
Yritystodistukset
3 000 000,00
6 000 000,00
Ostovelat
92 633,59
84 206,91
Muut velat
304 951,92
58 145,11
Siirtovelat
422 373,92
1 417 178,48
Yhteensä
5 819 959,43
10 159 530,50
Lyhytaikaiset velat yhteensä
24 796 103,88
25 526 077,48
Siirtovelkojen olennaiset erät
2025
2024
Palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen
397 160,86
531 951,31
Korot
25 213,06
729 878,66
Verot
-
155 348,51
Yhteensä
422 373,92
1 417 178,48
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet ja takaukset
2025
2024
Muut takaukset
65 100 790,58
41 827 450,38
Työyhteenliittymien puolesta annetut vakuudet ja takaukset
2025
2024
Muut takaukset
11 813 448,00
10 581 107,00
Muut vastuusitoumukset
2025
2024
Muut vastuusitoumukset
27 266,89
13 702,32
Eläkevastuut
Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevastuut on kokonaan katettu.
Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä:
Emoyhtiö Kreate Group Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat:
Voitto edellisiltä tilikausilta
2 442 650,16
Tilikauden voitto (tappio)
3 097 560,56
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
20 702 152,88
Jakokelpoinen oma pääoma
26 242 363,60
Hallitus ehdottaa 26.3.2026 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että vuoden 2025 vahvistettavan taseen perusteella
maksetaan osinkoa osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,60 euroa
osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä on huhtikuussa 2026 ja toinen lokakuussa
2026.
Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 5.2.2026 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 8 751 383 osaketta, mitä
vastaava osingon kokonaismäärä on 5 250 829,80 euroa.
Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat
Vahvistamme, että:
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja
emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta
toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien
yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja
sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Hallituksen toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä 5. helmikuuta 2026
Petri Rignell
Jussi Aine
Timo Kohtamäki
Hallituksen puheenjohtaja
Petra Thorén
Timo Pekkarinen
Elina Rahkonen
Timo Vikström
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 6. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Turo Koila
KHT
Tilintarkastuskertomus
Kreate Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Kreate Group Oyj:n (y-tunnus 2601364-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva
informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Tilintarkastajan palkkiot.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET
SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikevaihto – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 2.1
Myynnin tuloutus koostuu projektisopimusten mukaisten
tavaroiden ja palveluiden luovuttamisesta asiakkaille
kokonaisliikevaihdon ollessa 315 milj. euroa.
Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja
laskentakäytäntöjä suhteessa IFRS-standardien
määrittelemiin periaatteisiin.
Liikevaihdon raportointiin sisältyy riski virheellisestä
tuloutusajankohdasta tai -määrästä johtuen johdon
arvioista tuloutuksissa sekä laskutuksen suuresta
tapahtumamäärästä.
Olemme testanneet keskeisten myynnin raportoinnin
täydellisyyttä ja ajoitusta varmistavien sisäisten
kontrollien toimivuutta.
Projektien tuloutus tapahtuu pääsääntöisesti
valmistusasteen mukaisesti. Valmistusaste määritetään
toteutuneiden kustannusten suhteellisena osuutena
johdon arvioimista kokonaiskustannuksista. Mahdolliset
virheelliset kustannusennusteet johtaisivat määrältään
väärän suuruiseen tuloutukseen.
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien projektin
kokonaistuottoarvioita on verrattu asiakassopimuksiin.
Tämän lisäksi olemme analysoineet ennustettuja ja
toteutuneita projektikustannuksia sekä projektikatteita.
Olemme myös käyneet läpi kustannusennusteiden ja
valmiusasteiden päivitysprosessia ja arvioineet sen
asianmukaisuutta.
Lisäksi olemme suorittaneet myynnin täydellisyyteen
sekä myynnin tuloutusajankohtaan liittyviä
aineistotarkastustoimenpiteitä.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET
SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon arvostus – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 5.3 ja 5.4
Liikearvo 62 milj. euroa muodostaa merkittävän osan,
33 %, konsernitaseen loppusummasta.
Olemme arvioineet kriittisesti niitä johdon perusteita ja
oletuksia, joiden mukaan tulevien vuosien
rahavirtaennusteet on laadittu.
Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun
arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain.
Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla
omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen
kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän
kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä
diskontattujen rahavirtojen mallia. Testauksen
perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy
merkittävä määrä johdon arvioita koskien erityisesti
liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja
diskonttauskorkoa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet
diskonttokoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä
oikeellisuutta sekä käytettäviä oletuksia suhteessa
markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä
merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon
arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Lisäksi olemme arvioineet liikearvon testaukseen
liittyvien liitetietojen asianmukaista esittämistä
tilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta
esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni
pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2019 alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta.
Kreate Group Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 19.2.2021.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä, 6. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Turo Koila
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Kreate Group Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Kreate Group Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kreate Group Oyj:n (y-
tunnus 2601364-3) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
743700POUUQ3CS3Q7S40-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi­antostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin  4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Kreate Group Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700POUUQ3CS3Q7S40-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Kreate Group Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 6.2.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 6. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Turo Koila
KHT
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Kreate Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kreate Group Oyj:n (y-
tunnus 2601364-3) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); sekä
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kreate Group Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen
merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia
ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Kreate Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia, sekä
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Konsernin kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on
myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus-
ja arviointiepävarmuutta.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin
tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos
on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin
kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden
antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernin kestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista
vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön ja konsernin suorittaman prosessin
toteuttamista sekä kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskeisistä
prosesseista, kontrolleista ja tietojärjestelmistä.
Perehdyimme konsernin kestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin ohjeistuksiin ja
toimintaperiaatteisiin.
Perehdyimme konsernin laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernin kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
Arvioimme konsernin kestävyysraportin olennaisia kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.   
Helsingissä 6. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Turo Koila
KRT