iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OX6HSVMCAHPB952024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OX6HSVMCAHPB952025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember

		1

HALLITUKSEN

TOIMINTA-

KERTOMUS JA

TILINPÄÄTÖS

1.1.−31.12. 2025

Kesko Oyj

PL 1

00016 Kesko

Y-tunnus 0109862-8

Kotipaikka Helsinki

		2

HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

Hallituksen toimintakertomus .......................................	3
Toimintaympäristö ............................................................	3
Tulosohjeistus 2026 ..........................................................	3
Tulevaisuuden näkymät 2026 ..........................................	3
Taloudellinen kehitys ........................................................	4
Segmentit ...........................................................................	6
Muutokset konsernin rakenteessa ..................................	9
Tilikauden keskeisiä tapahtumia ......................................	9
Varsinaisen yhtiökokouksen 2025 päätöksiä .................	9
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot ....................	10
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ........................	10
Riskienhallinta ...................................................................	10
Mahdolliset riskit ja epävarmuustekijät ..........................	10
Voitonjakoehdotus ............................................................	11
Varsinainen yhtiökokous ..................................................	11
Osake ja osakemarkkinat .................................................	12
Osakeomistuksen jakautuminen ......................................	13
Hallituksen valtuudet ........................................................	15
Konsernin keskeiset tunnusluvut .....................................	16
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet .................................	17
Kestävyysselvitys .............................................................	21

		3

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Keskon

ketjutoimintaan kuuluu noin 1 700 kauppaa Suomessa,

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa,

Liettuassa sekä Puolassa.

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat

konsernin toimialoista, joita ovat päivittäistavarakauppa,

rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen

lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

Y-tunnus on 0109862-8. Yhtiön kotipaikka on Helsinki,

Suomi ja sen rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO,

Suomi.

Yhdessä Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän,

jonka vähittäismyynti (ennakkotieto) vuonna 2025 oli noin 

15,4 miljardia euroa (alv 0 %).

Toimintaympäristö

K-ryhmän toimintaan vaikuttavat tunnistetut trendit liittyvät

globaaliin poliittiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen,

kuluttajien ja yritysten luottamukseen ja

asiakaskäyttäytymiseen, kaupungistumisen vaikutuksiin

sekä väestönmuutokseen. Kulutuskäyttäytymisessä

korostuu vaivattomuus ja tottumukset muuttuvat nopeasti.

Lisäksi ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, digitalisaatio ja

tekoälyn tuomat mahdollisuudet vaikuttavat

toimintaympäristöön. Globalisaatio vaikuttaa

toimitusketjuihin ja riskienhallinnan merkitys kasvaa. 

Toimintaympäristön keskeiset mahdollisuudet ja riskit

liittyvät taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin,

digitaalisiin palveluihin ja tiedolla johtamiseen,

geopoliittiseen tilanteeseen, kestävään hankintaan ja

ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. Kehittymässä olevia

riskejä ovat toimitusketjuun liittyvät ihmisoikeusriskit ja

kehittyvä vastuullisuuslainsäädäntö sekä regulaatio. Riskejä

on kuvattu tarkemmin tämän toimintakertomuksen

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä -osassa.

Tulosohjeistus 2026

Kesko-konsernin tulosohjeistus annetaan kuluvalta vuodelta

2026 ja sitä verrataan vuoteen 2025. Toimintaympäristön

arvioidaan paranevan vuoden 2026 aikana, mutta jatkuvan

silti verrattain haastavana. Keskon vertailukelpoisen

liikevoiton ennakoidaan paranevan vuonna 2026. Yhtiö

arvioi vuonna 2026 vertailukelpoisen liikevoiton olevan

650–750 miljoonaa euroa. Keskeisiä näkymiin vaikuttavia

epävarmuustekijöitä ovat kuluttajaluottamuksen ja

investointihalukkuuden kehitys, sekä geopoliittiset kriisit ja

jännitteet.

Tulevaisuuden näkymät 2026

Toimintaympäristön arvioidaan paranevan vuoden 2026

aikana kaikilla toimialoilla ja kaikissa toimintamaissa.

Myös Keskon vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan

paranevan vuonna 2026 kaikilla toimialoilla ja kaikissa

toimintamaissa.

Päivittäistavarakaupassa kuluttaja-asiakaskaupan arvioidaan

piristyvän ja foodservice-liiketoiminnan pysyvän vakaana.

Vuonna 2026 päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen

liikevoittomarginaalin arvioidaan pysyvän selvästi yli 6 %:n

tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista

kauppapaikkaverkostoon. Vuonna 2026

päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen liikevoiton

ennakoidaan paranevan vuodesta 2025.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa vuonna 2026

suhdanteen ennakoidaan paranevan maltillisesti

poikkeuksellisen matalalta tasolta. Vuonna 2026

rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisen

liiketuloksen arvioidaan paranevan vuodesta 2025 kaikissa

toimintamaissa.

Autokaupan markkinassa uusien autojen myynnin

ennakoidaan pysyvän vaisuna verrattuna pitkän aikavälin

tasoon, mutta kuitenkin kasvavan vuodesta 2025. Vuonna

2026 Keskon autokaupan liikevaihdon ja vertailukelpoisen

liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2025.

		4

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto ja tulos 2025

1–12/2025	Liikevaihto, milj. €	Kehitys, %	Kehitys, vertailu- kelpoinen, %	Liikevoitto, vertailu- kelpoinen, milj. €	Muutos, milj. €
Päivittäistavarakauppa	6 447,4	+1,0	+1,0	418,1	-19,9
Rautakauppa	2 471,9	+14,4	+2,0	75,3	+12,7
Tekninen kauppa	2 285,4	+1,3	+1,1	89,4	-1,0
Kesko Senukai	-	-	-	19,5	-1,4
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä	4 685,8	+7,7	+1,4	178,6	+9,4
Autokauppa	1 364,8	+12,9	+12,0	83,1	+13,8
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit	-23,4	-4,5	-	-24,8	+1,5
Yhteensä	12 474,7	+4,7	+2,3	654,9	+4,8

Konsernin liikevaihto kasvoi 4,7 %. Vertailukelpoisesti

liikevaihto kasvoi 2,3 %. Liikevaihto kasvoi

vertailukelpoisesti Suomessa 2,2 % ja muissa toimintamaissa

se kasvoi 2,6 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu

paikallisissa valuutoissa ja ilman toteutuneiden

yrityskauppojen vaikutusta.

Päivittäistavarakaupassa liikevaihto kasvoi 1,0 %. Myynti

K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi 1,9 %. Kespron foodservice-

liiketoiminnan liikevaihdon lasku oli 0,3 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi

7,7 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 1,4 %.

Rakentamisen suhdanteen elpyminen on jatkunut vähitellen.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi

erityisesti yritysostojen tukemana. Teknisen kaupan

liikevaihto kasvoi 1,3 %, ja vertailukelpoisesti se kasvoi 1,1 %.

Rautakaupan liikevaihto kasvoi 14,4 %, ja vertailukelpoisesti

se kasvoi 2,0 %. Tanskalaisen Roslev Trælasthandel A/S:n

luvut on yhdistelty rakentamisen ja talotekniikan kaupan

toimialan lukuihin 1.2.2025 alkaen ja CF Petersen & Søn

A/S:n 1.5.2025 alkaen sekä Tømmergaarden A/S:n 1.6.2025

alkaen.

Autokaupan toimialan liikevaihto kasvoi 12,9 %. Liikevaihto

kasvoi vertailukelpoisesti 12,0 %. Liikevaihto kasvoi

autokaupassa uusissa autoissa, käytetyissä autoissa ja

palveluissa. Myös urheilukaupassa liikevaihto kasvoi.

Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 654,9 milj. euroa

(650,1 milj. euroa) ja se kasvoi 4,8 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski

19,9 milj. euroa. Kehitykseen vaikutti K-ruokakauppojen

hintaohjelman toteuttaminen ja heikko Foodservice-

markkina. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan

vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 9,4 milj. euroa.

Vertailukelpoisen liikevoiton kehitykseen vaikutti vähitellen

elpyvä rakentamisen suhdanne ja kova hintakilpailu

teknisessä kaupassa. Rautakaupan kannattavuutta rasittivat

yritysostoihin liittyvien käyvän arvon kohdistusten

kulukirjaukset 5,7 milj. euroa (2,5 milj euroa). Kesko

Senukain yhteisyritystulososuus laski 1,4 milj. euroa.

Autokaupan toimialan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi

13,8 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi

autokaupan liiketoiminnoissa 13,1 milj. euroa liikevaihdon

kasvun myötä. Urheilukaupassa vertailukelpoinen liikevoitto

kasvoi 0,7 milj. euroa vertailukauteen verrattuna.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. €	1–12/2025	1–12/2024
Liikevoitto, vertailukelpoinen	654,9	650,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot	+15,7	+11,4
-myyntitappiot	-2,8	-1,6
-arvonalentumiset	-13,7	-40,0
+/-rakennejärjestelyt	-22,8	-40,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-23,6	-70,6
Liikevoitto	631,3	579,5

Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

liittyivät kiinteistöjen myyntivoittoihin, Ruotsin teknisen

kaupan uudelleenjärjestelyyn sisältäen 11,0 milj. euron

liikearvon arvonalentumisen, sekä rakennejärjestelyihin.

Vertailukaudella merkittävimmät vertailukelpoisuuteen

		5

vaikuttavat erät liittyivät Norjan Byggmakker-

rautakauppaketjun liikearvon arvonalentumiseen, Ruotsin

K-Rauta-ketjun uudelleenjärjestelyyn, kun Ruotsin

rautakaupan toiminnot keskitettiin K-Bygg-ketjuun,

Neste K -ketjun lopetuskuluihin sekä yritysostoihin.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja

yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 15 401,7 milj. euroa ja se

kasvoi 2,2 %. K-Plussa-verkostossa edellisen 12 kuukauden

aikana asioineiden K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan

kuuluvien talouksien määrä oli 2,7 miljoonaa ja K-Plussa-

korttia käyttäneitä asiakkaita oli 3,4 miljoonaa.

Nettorahoituskulut, tuloverot ja

tulos/osake

	1–12/2025	1–12/2024
Nettorahoituskulut, milj. €	-125,4	-111,7
Leasingvelkojen korot, milj. €	-89,4	-78,6
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen, milj. €	533,8	543,0
Tulos ennen veroja, milj. €	510,3	471,5
Tuloverot, milj. €	-105,5	-92,0
Tulos/osake, vertailukelpoinen, €	1,07	1,11
Tulos/osake, €	1,02	0,95
Oma pääoma/osake, €	7,03	6,84

Konsernin nettorahoituskulujen kasvuun vaikuttivat

korollisen velan määrän kasvu ja leasingvelkojen

korkokulujen kasvu. Osuus osakkuusyritysten tuloksista oli

4,4 milj. euroa (3,8 milj. euroa). Vertailukelpoinen osuus

osakkuusyritysten tuloksista oli 3,0 milj. euroa (3,8 milj.

euroa).

Konsernin efektiivinen veroaste oli 20,7 % (19,5 %).

Konsernin tulos osaketta kohden kasvoi vertailukaudesta,

mutta vertailukelpoinen tulos osaketta kohden laski.

Rahavirta ja rahoitusasema

Milj. €	1–12/2025	1–12/2024
Liiketoiminnan rahavirta	879,7	1 008,2
Investointien rahavirta	-541,8	-597,5
Rahoituksen rahavirta	-644,7	-149,8

Milj. €	31.12.2025	31.12.2024
Likvidit varat	166,2	488,1
Korolliset velat	3 572,6	3 396,3
Leasingvelat	2 097,5	2 051,0
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja	1 308,9	857,2
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	1,6	1,1
Nettovelkaantumisaste, %	120,5	106,3
Omavaraisuusaste, %	32,2	32,5

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 879,7 milj. euroa

(1 008,2 milj. euroa) ja sitä heikensi käyttöpääoman kasvu.

1.7.2025 voimaan astuneeseen elintarvikemarkkinalain

muutokseen liittyneen maksuaikojen lyhentymisen

vaikutuksen arvioidaan heikentäneen liiketoiminnan

rahavirtaa raportointikaudella noin 100 milj. euroa.

Konsernin investointien rahavirta oli -541,8 milj. euroa

(-597,5 milj. euroa) ja siihen vaikuttivat yritysostot

Tanskassa, joiden rahavirtavaikutus oli yhteensä -156,8 milj.

euroa. Investointien rahavirtaa pienensi 102,1 milj. euron

luovutustulot kiinteistöjen ja muiden pitkäaikaisten varojen

myynnistä.

Konsernin nettovelan määrää ilman leasingvelkoja kasvatti

vertailukautta pienempi liiketoiminnan rahavirta,

toteutuneet yritysostot sekä investoinnit

päivittäistavarakaupan kauppapaikkapaikkaverkostoon ja

Onnisen ja K-Auton logistiikkakeskukseen.

Investoinnit

Milj. €	1–12/2025	1–12/2024
Investoinnit	735,7	675,9
Kauppapaikkainvestoinnit	334,4	289,2
Yritysostot	185,8	172,9
It-investoinnit	22,8	18,0
Muut investoinnit	192,8	195,8

Kauppapaikkainvestoinnit kasvoivat 45,2 milj. euroa

vertailukaudesta. Kauppapaikkainvestointeihin sisältyvät

kauppakiinteistö Kaarinassa, jossa Keskon

päivittäistavarakauppa on pitkään toiminut

päävuokralaisena sekä kauppakeskuskiinteistö Vantaalla.

Vertailukauden kauppapaikkainvestointeihin sisältyivät

kauppakiinteistöt Espoossa ja Salossa, joissa Keskon

päivittäistavarakauppa on pitkään toiminut

päävuokralaisena.

Muihin investointeihin sisältyy 40,4 milj. euroa (82,8 milj.

euroa) Onnisen ja K-Auton Hyvinkäälle elokuussa 2025

valmistuneen logistiikkakeskuksen investointia.

Investointeihin sisältyy 31.1.2025 toteutunut tanskalaisen

rautakauppayrityksen Roslev Trælasthandel A/S:n

yritysosto, 30.4.2025 toteutunut CF Petersen & Søn A/S:n

yritysosto sekä 28.5.2025 toteutunut Tømmergaarden

A/S:n yritysosto. Vertailukauden investointeihin sisältyi

31.1.2024 toteutunut Davidsen Koncernen A/S:n yritysosto.

		6

Segmentit

Päivittäistavarakauppa

	1–12/2025	1–12/2024
Liikevaihto, milj. €	6 447,4	6 381,4
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. €	418,1	438,0
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	6,5	6,9
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	14,1	16,0
Investoinnit, milj. €	309,2	276,0
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	6 264	6 346

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 6 447,4 milj. euroa

(6 381,4 milj. euroa), ja se kasvoi 1,0 %. Myynti

K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi 1,9 %. Kespron foodservice-

liiketoiminnan liikevaihdon lasku oli 0,3 %.

Vähittäiskaupassa päivittäistavaroiden

kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan

kasvaneen noin 2,5 % (Päivittäistavarayhdistys ry, PTY) ja

vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 2,1 % (sis. alv,

Tilastokeskus). K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi

2,1 % (sis. alv). Tammi-joulukuussa K-ruokakauppojen

markkinaosuus laski hieman, mutta kehitys oli lähes

markkinakehityksen tasolla. Markkinaosuus kasvoi heinä-

joulukuussa 0,2 %-yksikköä ja viimeisellä

vuosineljänneksellä 0,5 %-yksikköä (Päivittäistavarayhdistys

ry, PTY). Ruoan verkkokaupan myynti kasvoi 7,9 %. Sen

osuus K-ryhmän päivittäistavaramyynnistä (sis. alv) oli noin

3,9 %. Verkkokaupan palveluita tarjoavat kaikki K-ryhmän

ruokakauppaketjut, ja verkkokaupan palveluita tarjoavien

K-ruokakauppojen lukumäärä oli katsauskauden lopussa

788 kauppaa, joka on kasvanut edellisestä vuodesta

12 kaupalla. Foodservice-liiketoiminnassa

kokonaismarkkinan arvioidaan laskeneen 0,4 %

(Päivittäistavarayhdistys ry, PTY). Kespron

markkinaosuuden arvioidaan edelleen kasvaneen.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 418,1

milj. euroa (438,0 milj. euroa), ja se laski 19,9 milj. euroa.

Vertailukelpoisen liikevoiton kehitykseen vaikutti K-

ruokakauppojen hintaohjelman toteuttaminen ja heikko

Foodservice-markkina. Kespron vertailukelpoinen liikevoitto

oli 72,1 milj. euroa (77,8 milj. euroa). Päivittäistavarakaupan

liikevoitto oli 416,6 milj. euroa (420,9 milj. euroa).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,5 milj. euroa

(-17,2 milj. euroa) ja ne liittyivät pääosin Neste K -ketjun

lopettamiseen ja kiinteistöjen myyntivoittoihin.

Liikevaihto, milj. €	1–12/2025	1–12/2024	Kehitys, %	Vertailukelpoinen kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille	4 616,4	4 529,3	+1,9	+1,9
K-Citymarket, käyttötavara	604,1	602,6	+0,2	+0,2
Kespro	1 166,6	1 169,6	-0,3	-0,3
Muut	60,3	79,8	-24,5	-25,3
Yhteensä	6 447,4	6 381,4	+1,0	+1,0

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat 309,2 milj. euroa

(276,0 milj. euroa). Kauppapaikkainvestoinnit olivat

289,3 milj. euroa (255,2 milj. euroa).

Kauppapaikkainvestointeihin sisältyy kauppakiinteistö

Kaarinassa, jossa Keskon päivittäistavarakauppa on pitkään

toiminut päävuokralaisena, kauppakeskuskiinteistö

Vantaalla sekä uusi kauppakiinteistö Lahdessa.

Vertailukauden kauppapaikkainvestointeihin sisältyi

kauppakiinteistöt Espoossa ja Salossa, joissa Keskon

päivittäistavarakauppa on pitkään toiminut

päävuokralaisena.

		7

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

	1–12/2025	1–12/2024
Liikevaihto, milj. €	4 685,8	4 351,6
Rautakauppa	2 471,9	2 160,7
Tekninen kauppa	2 285,4	2 255,0
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. €	178,6	169,1
Rautakauppa	75,3	62,6
Tekninen kauppa	89,4	90,5
Kesko Senukai	19,5	20,9
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	3,8	3,9
Rautakauppa	3,0	2,9
Tekninen kauppa	3,9	4,0
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	7,3	7,8
Investoinnit, milj. €	279,7	293,7
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	6 853	6 538

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi

7,7 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 1,4 %.

Rakentamisen suhdanteen elpyminen jatkui vähitellen,

mutta etenkin uudisasuntorakentamisen elpyminen oli

odotuksia heikompaa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan

liikevaihto kasvoi erityisesti yritysostojen tukemana.

Teknisen kaupan liikevaihto kasvoi 1,3 %, ja

vertailukelpoisesti se kasvoi 1,1 %. Rautakaupassa liikevaihto

kasvoi 14,4 % ja vertailukelpoisesti se kasvoi 2,0 %.

Tanskalaisen Roslev Trælasthandel A/S:n luvut on yhdistelty

rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan lukuihin

1.2.2025 alkaen ja CF Petersen & Son A/S:n 1.5.2025 alkaen

sekä Tømmergaarden A/S:n 1.6.2025 alkaen. Liikevaihdon

euromääräistä kehitystä kasvattivat Puolan zlotyn ja Ruotsin

kruunun vahvistuminen suhteessa euroon ja sitä laski Norjan

kruunun heikentyminen suhteessa euroon.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa

oli 1 966,4 milj. euroa (1 967,9 milj. euroa) ja se laski 0,1 %.

Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 2 719,4 milj. euroa

(2 383,7 milj. euroa) ja se kasvoi 14,1 % toteutuneiden

yritysostojen ansiosta. Ulkomaan toimintojen liikevaihto

kasvoi vertailukelpoisesti 2,6 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen

liikevoitto oli 178,6 milj. euroa (169,1 milj. euroa), ja se

kasvoi 9,4 milj. euroa. Vertailukelpoisen liikevoiton

kehitykseen vaikutti hitaasti elpynyt rakentamisen suhdanne

ja kova hintakilpailu erityisesti teknisessä

kaupassa. Rautakaupan kannattavuutta rasittivat

yritysostoihin liittyvien käyvän arvon kohdistusten

kulukirjaukset 5,7 milj. euroa (2,5 milj euroa). Onnisen

vertailukelpoinen liikevoitto Suomessa oli 57,0 milj. euroa

(69,0 milj. euroa). Kesko Senukain yhteisyritystulososuus

laski 1,4 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli

159,2 milj. euroa (116,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät olivat -19,4 milj. euroa (-52,8 milj. euroa).

Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

liittyivät Ruotsin teknisen kaupan uudelleenjärjestelyyn

sisältäen 11,0 milj. euron liikearvon arvonalentumisen.

Vertailukauden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät liittyivät Norjan Byggmakker-

rautakauppaketjun liikearvon arvonalentumiseen ja Ruotsin

K-Rauta-ketjun uudelleenjärjestelyyn, kun Ruotsin

rautakaupan toiminnot keskitettiin K-Bygg-ketjuun, sekä

yritysostoihin.

Liikevaihto, milj. €	1–12/2025	1–12/2024	Kehitys, %	Vertailukelpoinen kehitys, %
Rautakauppa, Suomi	899,6	888,4	+1,3	+1,3
K-Rauta, Ruotsi	0,2	101,6	-	-
K-Bygg, Ruotsi	343,2	277,0	+23,9	-3,3
Byggmakker, Norja	520,0	517,9	+0,4	+1,2
Davidsen, Tanska	709,0	379,8	+86,7	+9,7
Rautakauppa yhteensä	2 471,9	2 160,7	+14,4	+2,0
Tekninen kauppa, Suomi	1 121,7	1 132,1	-0,9	-0,9
Tekninen kauppa, Ruotsi	134,4	130,6	+2,9	-0,4
Tekninen kauppa, Norja	503,2	501,7	+0,3	+1,1
Tekninen kauppa, Baltia	153,5	127,4	+20,5	+20,5
Tekninen kauppa, Puola	378,4	368,1	+2,8	+1,2
Tekninen kauppa yhteensä	2 285,4	2 255,0	+1,3	+1,1
Yhteensä	4 685,8	4 351,6	+7,7	+1,4
Ruotsissa K-Rauta-ketjun liiketoiminnan uudelleenjärjestely saatiin päätökseen joulukuussa 2024. Loka-marraskuun 2024 aikana 8 K-Rauta-kauppaa siirtyi K- Bygg-ketjuun. K-Byggin vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys on laskettu paikallisessa valuutassa ja lisäämällä vertailukauden lukuihin siirtyneiden K-Rauta- kauppojen liikevaihto kaupan ketjumuutosta vastaavana ajankohtana.

		8

Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. €	1–12/2025	1–12/2024
Rautakauppa, Suomi	61,2	61,3
K-Rauta, Ruotsi	1,4	-3,2
K-Bygg, Ruotsi	-8,8	-1,5
Byggmakker, Norja	8,9	-3,5
Davidsen, Tanska	11,9	8,3
Rautakauppa yhteensä	75,3	62,6
Tekninen kauppa, Suomi	57,0	69,0
Tekninen kauppa, Ruotsi	-6,9	-2,7
Tekninen kauppa, Norja	19,7	8,2
Tekninen kauppa, Baltia	4,0	1,9
Tekninen kauppa, Puola	11,6	10,2
Tekninen kauppa yhteensä	89,4	90,5
Yhteensä	178,6	169,1

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit olivat

279,7 milj. euroa (293,7 milj. euroa). Investointeihin sisältyy

40,4 milj. euroa Onnisen ja K-Auton Hyvinkäälle elokuussa

2025 valmistuneen logistiikkakeskuksen investointia.

Investointeihin sisältyy 31.1.2025 toteutunut tanskalaisen

rautakauppayrityksen Roslev Trælasthandel A/S:n

yritysosto, 30.4.2025 toteutunut CF Petersen & Søn A/S:n

yritysosto sekä 28.5.2025 toteutunut Tømmergaarden

A/S:n yritysosto. Vertailukauden investointeihin sisältyy

31.1.2024 toteutunut tanskalaisen rautakauppayrityksen

Davidsen Koncernen A/S:n yritysosto.

Autokauppa

	1–12/2025	1–12/2024
Liikevaihto, milj. €	1 364,8	1 209,4
Autokauppa	1 196,2	1 040,9
Urheilukauppa	168,8	168,7
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. €	83,1	69,3
Autokauppa	74,8	61,7
Urheilukauppa	8,3	7,6
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen	6,1	5,7
Autokauppa	6,3	5,9
Urheilukauppa	4,9	4,5
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	15,5	13,8
Investoinnit, milj. €	125,0	89,0
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	1 638	1 556

Autokaupan toimialan liikevaihto kasvoi 12,9 %. Liikevaihto

kasvoi vertailukelpoisesti 12,0 %. Liikevaihto kasvoi

autokaupassa uusissa autoissa, käytetyissä autoissa ja

palveluissa. Myös urheilukaupassa liikevaihto kasvoi.

Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu

ensirekisteröintien markkinakehitys oli -1,6 %. Autokaupan

maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-,

Porsche- ja Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen-

pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli 17,3 %

(14,5 %).

Autokaupan toimialan vertailukelpoinen liikevoitto oli

83,1 milj. euroa (69,3 milj. euroa). Vertailukelpoinen

liikevoitto kasvoi autokaupan liiketoiminnoissa 13,1 milj.

euroa liikevaihdon kasvun myötä. Urheilukaupassa

vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 0,7 milj. euroa

vertailukauteen verrattuna.

Autokaupan toimialan liikevoitto oli 82,4 milj. euroa

(69,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

olivat -0,7 milj. euroa (0,0 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat 125,0 milj. euroa (89,0 milj.

euroa).

Liikevaihto, milj. €	1–12/2025	1–12/2024	Kehitys, %	Vertailukelpoinen kehitys, %
Autokauppa	1 196,2	1 040,9	+14,9	+13,9
Urheilukauppa	168,8	168,7	+0,1	+0,1
Yhteensä	1 364,8	1 209,4	+12,9	+12,0

		9

Muutokset konsernin rakenteessa

Keskon tanskalainen tytäryritys Davidsen Koncernen A/S

osti 31.1.2025 tanskalaisen rautakauppayritys Roslev

Trælasthandel A/S:n, 30.4.2025 CF Petersen & Søn A/S:n

sekä 28.5.2025 Tømmergaarden A/S:n koko osakekannan.

Kesko Oyj:n kokonaan omistama tytäryritys K-Market Oy

sulautui 31.10.2025 Kesko Oyj:öön.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Kesko valittiin maailman vastuullisimmaksi

päivittäistavarakaupan yritykseksi vuoden 2025 Global 100

-listalla. (Sijoittajauutinen 22.1.2025)

Kesko tiedotti elokuussa 2024 ostavansa tanskalaiset

rautakauppatoimijat Roslev Trælasthandel A/S:n, CF

Petersen & Søn A/S:n sekä Tømmergaarden A/S:n. Roslevin

yritysosto toteutui 31.1.2025, CF Petersenin 30.4.2025 ja

Tømmergaardenin 28.5.2025. (Sijoittajauutiset 14.8.2024,

31.1.2025, 30.4.2025 ja 28.5.2025)

Kesko valittiin Euroopan vastuullisimmaksi

päivittäistavarakaupan yritykseksi ensimmäisellä Europe 50

Most Sustainable Companies -listalla. Maailman

vastuullisimpien yritysten Global 100 -listaa pitkään

julkaissut kanadalainen Corporate Knights selvitti

ensimmäistä kertaa, mitkä ovat Euroopan 50 vastuullisinta

yritystä. Kesko on uudella listalla paras

päivittäistavarakaupan yrityksistä (Grocery Stores) ja

kokonaislistan sijalla 19. (Sijoittajauutinen 9.6.2025)

Keskon kaksi suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän

perusteella olivat 1.9.2025 K-kauppiasliitto ry ja Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Edellä mainitut

osakkeenomistajat käyttivät nimeämisoikeuttaan

osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Keskon

osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet ovat Pauli

Jaakola, diplomikauppias, K-kauppiasliitto ry:n nimeämänä,

Annika Ekman, sijoitusjohtaja, Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä ja Esa Kiiskinen,

Keskon hallituksen puheenjohtaja. Toimikunta on

järjestäytymiskokouksessaan 23.9.2025 valinnut Pauli

Jaakolan puheenjohtajaksi. (Pörssitiedote 23.9.2025)

Keskon henkilöstöjohtajaksi ja konsernijohtoryhmän

jäseneksi on nimitetty 1.3.2026 alkaen KTM Minttu Sinisalo.

Sinisalo siirtyy Keskoon Terveystalon henkilöstöjohtajan

roolista. Ennen Terveystaloa Sinisalo on toiminut useissa

henkilöstöjohdon tehtävissä Finnairilla. Keskon nykyinen

henkilöstöjohtaja Matti Mettälä siirtyy johtajasopimuksensa

mukaisesti eläkkeelle 1.3.2026 alkaen. Minttu Sinisalo siirtyy

Keskon palvelukseen 1.1.2026 sujuvan siirtymän

varmistamiseksi. (Pörssitiedote 30.9.2025)

Kesko Oyj:n 14.11.2025 saaman arvopaperimarkkinalain

9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen mukaan

K-ruokakauppiasyhdistys ry:n, K-kauppiasliitto ry:n sekä

Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö sr:n yhteenlaskettu

osuus Keskon osakkeista ylitti 13.11.2025 viiden (5) % rajan

ja ääniosuus ylitti kahdenkymmenen (20) %:n rajan.

K-ruokakauppiasyhdistyksen, K-kauppiasliiton sekä

Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiön yhteenlaskettu

osuus Keskon osakkeista oli 13.11.2025 omistusmuutoksen

jälkeen 7,72 % ja ääniosuus 20,01 %. (Pörssitiedote

14.11.2025)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2025

päätöksiä

Keskon 24.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti

yhtiön vuoden 2024 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti, että

vuodelta 2024 vahvistetun taseen perusteella osinkoa

jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa

omistuksessa oleville osakkeille 0,90 euroa osaketta

kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään

omaan pääomaan. Osinko maksetaan neljässä erässä.

Osingon ensimmäisen erän 0,23 euroa osakkeelta

täsmäytyspäivä oli 26.3.2025 ja maksupäivä 2.4.2025.

Osingon toisen erän 0,22 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä

oli 15.7.2025 ja maksupäivä oli 22.7.2025. Osingon

kolmannen erän 0,23 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli

14.10.2025 ja maksupäivä 21.10.2025. Osingon neljännen

erän 0,22 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli 13.1.2026 ja

maksupäivä 20.1.2026. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa

päättämään osingon toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle

maksuerälle uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja

maksupäivät, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän

säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä

edellyttävät tai osingon maksaminen estyy sovellettavan lain

tai säännösten vuoksi.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä tiedotettiin

tarkemmin pörssitiedotteella 24.3.2025.

		10

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt

tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty

liitetiedossa 2.5.

Rahoitusriskit on esitetty liitetiedossa 4.3 ja tiedot käypään

arvoon arvostetuista rahoitusvälineistä on esitetty

liitetiedossa 4.5.

Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 5.2.

Tiedot riita-asioista sekä oikeus- ja viranomaisprosesseista

on esitetty liitetiedossa 5.4.

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä

Kesko Oyj laatii selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

noudattaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025

voimaan tulleen hallinnointikoodin 2025

raportointivaatimuksia. Kesko Oyj esittää selvityksen

hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Riskienhallinta

Keskossa riskienhallinta on ennakoivaa ja oleellinen osa

päivittäistä johtamista liiketoimintaan liittyvien

mahdollisuuksien ja uhkien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi.

Keskon toimialat ja yhteiset toiminnot vastaavat

toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta,

arvioimisesta, käsittelystä ja hallinnasta sekä raportoivat

riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden

tuloksista konsernin riskienhallintatoiminnolle.

Konsernijohtoryhmän jäsenet vastaavat sisäisen valvonnan

ja riskienhallinnan toimivasta ja tehokkaasta toteutuksesta

omilla vastuualueillaan.

Liiketoiminnoista riippumaton riskienhallintatoiminto vastaa

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksestä ja

ohjauksesta sekä tukee, koordinoi ja valvoo riskienhallinnan

toteutusta Kesko-konsernissa. Sisäisen tarkastuksen ja

riskienhallinnan johtaja raportoi toiminnallisesti

tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja hallinnollisesti

Keskon pääjohtajalle sisäisestä tarkastuksesta ja konsernin

talous- ja rahoitusjohtajalle riskienhallinnasta. Talous- ja

rahoitusjohtajan johtama riskienhallinnan ohjausryhmä

vastaa konsernin riskitilannekuvan valmistelusta. Pääjohtaja

on vastuussa konsernin riskienhallinnan toimivuudesta ja

tehokkuudesta sekä hyväksyy konsernin riskiraportit ennen

hallituskäsittelyä. Keskon hallitus seuraa ja arvioi

riskienhallinnan tehokkuutta sekä valvoo yhtiön strategiaan

ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa

tarkastusvaliokunnan avustamana.

Konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä

niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet

mittareineen raportoidaan Keskon hallituksen

tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin

osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen

käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana

tarkastusvaliokuntaraportointia. Hallitus raportoi

markkinoille merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä sekä kasvavista riskeistä

toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin

osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Mahdolliset riskit ja

epävarmuustekijät

Kuluttajaluottamus ja yritysten

investointihalukkuus

Heikko kuluttajaluottamus ja yritysten investointihalukkuus

voivat vaikuttaa kysyntään kaikissa toimintamaissa.

Alhainen kysyntä ja myynnin supistuminen sekä hintakilpailu

voivat lisätä kate- ja kustannuspaineita kaikilla toimialoilla.

Geopoliittiset ja toimitusketjuriskit

Kansainvälisen toimintaympäristön epävakaus, kauppa- ja

talouspoliittiset muutokset ja mahdolliset häiriöt

toimitusketjuissa voivat vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen

ja liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Strategisten hankkeiden ja muutosten

toteuttaminen

Kasvustrategioiden, yritysostojen ja liiketoimintamallien

muutosten toteutukseen liittyvät haasteet voivat vaikuttaa

tavoitteiden saavuttamiseen.

Markkinaosuuksien vahvistaminen

Hintakilpailun kiristyminen ja markkinaosuuksien lasku eri

liiketoiminnoissa ja toimintamaissa voivat heikentää

liikevaihtoa ja tulosta.

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Kauppapaikkojen ja kiinteistöjen ylläpitoon, kehittämiseen

ja käyttöasteeseen liittyvät riskit voivat vaikuttaa

liiketoiminnan kannattavuuteen.

		11

Rahoitus ja kassavirta

Kasvavat rahoituskustannukset yhdessä mahdollisesti

heikentyvän operatiivisen kassavirran kanssa voivat

vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen ja

investointikykyyn.

Kyberturvallisuus- ja tietosuojariskit

Kyberhyökkäykset ja tietovuodot voivat aiheuttaa

liiketoiminnan keskeytyksiä, tietojen menetyksiä ja

mainehaittoja.

Liiketoiminnan keskeytyminen

Esimerkiksi merkittävä häiriö logistiikkakeskuksessa voi

aiheuttaa laajoja toimituskatkoksia ja taloudellisia

menetyksiä.

Sääntely ja lainsäädäntö

Muutokset kansallisessa ja kansainvälisessä sääntelyssä,

kuten kaupan omiin tuotemerkkeihin liittyvät rajoitukset tai

uudet kestävyysvaatimukset, voivat vaikuttaa liiketoiminnan

toimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen.

Tuote- ja elintarviketurvallisuus

Vakavat tuote- tai elintarviketurvallisuuteen liittyvät

poikkeamat voivat johtaa tuotteiden takaisinvetoihin,

taloudellisiin menetyksiin ja mainehaittoihin.

Vastuullisuus- ja ilmastoriskit

Ilmastonmuutokseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen

vastuullisuuteen liittyvät riskit sekä niihin liittyvien

vaatimusten täyttäminen voivat vaikuttaa liiketoiminnan

jatkuvuuteen ja maineeseen.

Raportointi pääomamarkkinoille

Taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin

vaatimusten kiristyminen lisää vaatimuksia tiedonkeruulle ja

raportoinnin oikeellisuudelle.

Voitonjakoehdotus

Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 26.3.2026 pidettävälle

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025

vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan

osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa

oleville osakkeille 0,90 euroa osaketta kohden. Muu osa

voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista neljässä erässä.

Osingon ensimmäinen erä 0,23 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 30.3.2026 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 8.4.2026.

Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 16.7.2026 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 23.7.2026.

Osingon kolmas erä 0,23 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 15.10.2026 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 22.10.2026.

Osingon neljäs erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 14.1.2027 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 21.1.2027.

Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa

päättämään osingon yhdelle tai useammille maksuerille

uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja maksupäivät,

mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai

säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät tai osingon

maksaminen estyy sovellettavan lain tai säännösten vuoksi.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2026 yhtiön

ulkopuolisessa omistuksessa oli 398 118 827 osaketta, jota

vastaava osingon kokonaismäärä on 358 306 944,30 euroa.

Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 547 000

994,36 euroa, josta tilikauden voitto on 363 101 477,81

euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti, että varsinainen yhtiökokous on 26.3.2026

klo 13.00 alkaen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun

5.2.2026 yhtiön verkkosivuilla ja pörssitiedotteena.

		12

Osake ja osakemarkkinat

Kesko Oyj:ssä oli 2025 lopussa yhteensä 400 079 008 osaketta, joista 126 948 028 eli 31,7 %

oli A-osakkeita ja 273 130 980 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2025 oli

1 960 181 omaa B-osaketta.

Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 0,72 %, osakkeiden

kokonaislukumäärästä 0,49 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,13 %.

Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 1 542 611 260 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa

kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla

osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli 2025

lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa 18,06 euroa ja

2025 lopussa 19,25, missä oli kasvua 6,6 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2024

lopussa 18,18 euroa ja 2025 lopussa 19,26 euroa, missä oli kasvua 5,9 %. A-osakkeen ylin kurssi

2025 oli 21,05 euroa ja alin 17,18 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 21,46 euroa ja alin 17,14

euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi 2025 aikana 30,2 % ja painotettu

OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 29,7 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi laski 2,0 %.

2025 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 2 444 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo

oli 5 223 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen

markkina-arvo oli 7 666 milj. euroa, ja se nousi vuoden 2024 lopusta 447 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin 2025 aikana 5,1 milj. kpl. A-osakkeiden

vaihtoarvo oli 97,5 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 127,9 milj. kpl. B-osakkeiden

vaihtoarvo oli 2 433,9 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-

osakkeista oli yli 96 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä

kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävimpiä olivat Turquoise ja BATS (lähde: Euroland).

Rekisteröityneiden osakkeenomistajien määrä oli 2025 lopussa 123 946. 2025 lopussa

ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli 31,6 %, ja B-osakkeista

45,5 %.

Osakkeen kurssikehitys ja pörssivaihto

		2023	2024	2025
Osakkeen kurssi 31.12.
A-osake	€	18,02	18,06	19,25
B-osake	€	17,93	18,18	19,26
Osakkeen keskikurssi
A-osake	€	18,47	17,80	18,96
B-osake	€	18,49	17,56	19,03
Osakekannan markkina-arvo 31.12., A-osake	Milj. €	2 287,6	2 292,7	2 443,7
Osakekannan markkina-arvo 31.12., B-osake	Milj. €	4 855,8	4 926,9	5 222,7
Pörssivaihto
A-osake	Milj. kpl	6	5	5
B-osake	Milj. kpl	143	139	128
Suhteellinen vaihto
A-osake	%	4,4	4,1	4,0
B-osake	%	52,3	50,5	46,7
Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä keskimäärin	1 000 kpl	397 706	397 922	398 084

		13

Osakeomistuksen jakautuminen

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2025

Kaikki osakkeet	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus kaikista osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	126 377 951	31,59
Kotitaloudet	106 371 591	26,59
Yritykset ja asuntoyhteisöt	95 812 954	23,95
Julkisyhteisöt*	34 716 861	8,68
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	21 779 044	5,44
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	15 020 607	3,75
Yhteensä	400 079 008	100,00

A-osakkeet	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus A- osakkeista, %	Osuus kaikista osakkeista, %
Yritykset ja asuntoyhteisöt	74 835 733	58,95	18,71
Kotitaloudet	23 825 625	18,77	5,96
Julkisyhteisöt*	14 169 777	11,16	3,54
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	11 557 426	9,10	2,89
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	2 165 368	1,71	0,54
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	394 099	0,31	0,10
Yhteensä	126 948 028	100,00	31,73

B-osakkeet	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus B- osakkeista, %	Osuus kaikista osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	124 212 583	45,48	31,05
Kotitaloudet	82 545 966	30,22	20,63
Yritykset ja asuntoyhteisöt	20 977 221	7,68	5,24
Julkisyhteisöt*	20 547 084	7,52	5,14
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14 626 508	5,36	3,66
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt**	10 221 618	3,74	2,55
Yhteensä	273 130 980	100,00	68,27
* Julkisyhteisöt esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot ** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset yleishyödylliset yhdistykset

Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2025

Kaikki osakkeet Osakkeita	Osakkaiden määrä, kpl	Osuus osakkeiden omistajista, %	Osakkeet yhteensä	Osuus osakkeista, %
1−100	54 155	43,69	2 173 083	0,54
101−500	37 277	30,08	9 493 313	2,37
501−1 000	11 837	9,55	8 830 691	2,21
1 001−5 000	15 295	12,34	34 651 638	8,66
5 001−10 000	2 693	2,17	19 137 008	4,78
10 001−50 000	2 237	1,80	45 179 918	11,29
50 001−100 000	228	0,18	15 733 361	3,93
100 001−500 000	183	0,15	35 678 922	8,92
500 001−	41	0,03	229 201 074	57,29
Yhteensä	123 946	100,00	400 079 008	100,00

		14

A-osakkeet Osakkeita	Osakkaiden määrä, kpl	Osuus A- osakkeiden omistajista, %	A-osakkeet yhteensä	Osuus A- osakkeista, %
1−100	17 626	56,25	613 578	0,48
101−500	7 374	23,53	1 793 033	1,41
501−1 000	1 795	5,73	1 336 688	1,05
1 001−5 000	2 713	8,66	6 903 083	5,44
5 001−10 000	745	2,38	5 377 192	4,24
10 001−50 000	852	2,72	17 769 053	14,00
50 001−100 000	120	0,38	8 577 279	6,76
100 001−500 000	97	0,31	19 182 162	15,11
500 001−	12	0,04	65 395 960	51,51
Yhteensä	31 334	100,00	126 948 028	100,00

B-osakkeet Osakkeita	Osakkaiden määrä, kpl	Osuus B- osakkeiden omistajista, %	B-osakkeet yhteensä	Osuus B- osakkeista, %
1−100	40 468	40,58	1 701 292	0,62
101−500	31 635	31,72	8 187 581	3,00
501−1 000	10 600	10,63	7 925 378	2,90
1 001−5 000	13 302	13,34	29 555 576	10,82
5 001−10 000	2 069	2,07	14 631 246	5,36
10 001−50 000	1 419	1,42	27 273 985	9,99
50 001−100 000	112	0,11	7 617 383	2,79
100 001−500 000	88	0,09	16 991 001	6,22
500 001−	26	0,03	159 247 538	58,30
Yhteensä	99 719	100,00	273 130 980	100,00

10 suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän perusteella

31.12.2025

		Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä, %
1.	K-kauppiasliitto ry	22 318 567	5,58	223 185 670	14,47
2.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14 188 000	3,55	138 028 000	8,95
3.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	13 195 008	3,30	131 950 080	8,55
4.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	8 039 873	2,01	8 039 873	0,52
5.	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo	6 559 725	1,64	10 211 250	0,66
6.	Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö	5 889 883	1,47	58 898 830	3,82
7.	Valtion Eläkerahasto	3 500 000	0,87	3 500 000	0,23
8.	K-ruokakauppiasyhdistys ry	2 710 442	0,68	27 104 420	1,76
9.	Heimo Välinen Oy	2 000 000	0,50	20 000 000	1,30
10.	Oy The English Tearoom Ab	2 000 000	0,50	2 000 000	0,13

Taulukossa on mukana rekisteröidyt omistajat. Taulukko ei sisällä Kesko Oyj:n hallussa olevia

omia osakkeita, joiden määrä 31.12.2025 oli 1 960 181 kappaletta.

Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan BlackRock, Inc:n omistus Kesko Oyj:n osakkeista oli

5,43 % ja äänistä 1,41 % 31.12.2025 (pörssitiedote 3.7.2025).

		15

10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella 31.12.2025

		Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä, %
1.	K-kauppiasliitto ry	22 318 567	5,58	223 185 670	14,47
2.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	14 188 000	3,55	138 028 000	8,95
3.	Vähittäiskaupan Takaus Oy	13 195 008	3,30	131 950 080	8,55
4.	Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö	5 889 883	1,47	58 898 830	3,82
5.	K-ruokakauppiasyhdistys ry	2 710 442	0,68	27 104 420	1,76
6.	Heimo Välinen Oy	2 000 000	0,50	20 000 000	1,30
7.	Food Paradise Oy	1 444 072	0,36	14 440 720	0,94
8.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	6 559 725	1,64	10 211 250	0,66
9.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	8 039 873	2,01	8 039 873	0,52
10.	Pokela Oy Iso Omena	793 154	0,20	7 926 554	0,51

Johdon osakeomistus

Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä edellä mainittujen määräysvallassa olevat

yhteisöt omistivat joulukuun 2025 lopussa 774 910 Kesko Oyj:n A-osaketta ja 396 793 Kesko

Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä  1 171 703 kpl, mikä edustaa 0,29 % yhtiön kaikista osakkeista

ja 0,53 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Pääjohtajalla oli 31.12.2025 Kesko Oyj:n B-osakkeita 254 443 kappaletta, mitkä edustavat

0,06 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,02 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli 31.12.2025 Kesko Oyj:n

A-osakkeita 2 824 kappaletta ja B-osakkeita 635 757 kappaletta, mitkä edustavat

0,16 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,04 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Hallituksen valtuudet 

Keskolla on osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä, jonka toteuttamiseksi

Keskon hallitus voi päättää yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden luovuttamisesta

yhtiökokouksen hallitukselle antamien osakeantivaltuutuksien puitteissa. 2025 aikana Kesko

Oyj luovutti 156 490 yhtiön hallussa ollutta omaa B-osaketta yhtiön johto- ja avainhenkilöille

ja Keskolle palautui 1 205 B-osaketta osakepalkkio-ohjelmien ehtojen mukaisesti. Asiasta on

tiedotettu pörssitiedotteilla 12.3.2025, 30.4.2025 ja 18.9.2025. Uusimmista osakepohjaisista

sitouttamis- ja kannustinohjelmista on tiedotettu pörssitiedotteella 5.2.2025. Lisäksi Kesko

Oyj luovutti 7 134 hallussa ollutta omaa B-osaketta Keskon hallituksen jäsenille osana

hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 30.4.2025.

Keskon varsinainen yhtiökokous 24.3.2025 valtuutti hallituksen päättämään yhteensä

enintään 33 000 000 yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien B-

osakkeiden antamisesta sekä enintään 16 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta.

Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2026 saakka. Valtuutuksista on kerrottu pörssitiedotteella

24.3.2025.

		16

Konsernin keskeiset tunnusluvut

		2023	2024	2025
Tuloslaskelma
Liikevaihto	Milj. €	11 783,8	11 920,1	12 474,7
Liikevaihdon muutos	%	-0,2	1,2	4,7
Liikevaihdon muutos, vertailukelpoinen	%	-0,8	-2,3	2,3
Liikevoitto, vertailukelpoinen	Milj. €	712,0	650,1	654,9
Liikevoitto, vertailukelpoinen	%	6,0	5,5	5,3
Liikevoitto	Milj. €	695,4	579,5	631,3
Liikevoitto	%	5,9	4,9	5,1
Kauden tulos	Milj. €	495,6	379,1	404,2
Kauden tulos liikevaihdosta	%	4,2	3,2	3,2
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto	%	18,0	13,8	14,6
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen	%	18,5	16,1	15,3
Sidotun pääoman tuotto	%	13,1	10,1	10,0
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen	%	13,4	11,3	10,4
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korolliset nettovelat	Milj. €	2 559,8	2 908,2	3 406,4
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja	Milj. €	561,9	857,2	1 308,9
Nettovelkaantumisaste	%	92,8	106,3	120,5
Omavaraisuusaste	%	35,8	32,5	32,2
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta		0,7	1,1	1,6
Korolliset nettovelat/käyttökate, IFRS		2,1	2,4	2,8

		2023	2024	2025
Muut tunnusluvut
Investoinnit	Milj. €	678,9	675,9	735,7
Investoinnit liikevaihdosta	%	5,8	5,7	5,9
Liiketoiminnan rahavirta	Milj. €	1 049,5	1 008,2	879,7
Investointien rahavirta	Milj. €	-590,2	-597,5	-541,8
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin		14 766	15 347	15 665
Henkilöstö 31.12.		17 702	18 309	18 991
		2023	2024	2025
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu	€	1,25	0,95	1,02
Tulos/osake, vertailukelpoinen, laimentamaton	€	1,28	1,11	1,07
Oma pääoma/osake	€	6,93	6,84	7,03
Osinko/osake*	€	1,02	0,90	0,90
Osinko tuloksesta	%	81,9	94,5	88,6
Osinko tuloksesta, vertailukelpoinen	%	79,7	80,9	84,5
Liiketoiminnan rahavirta/osake	€	2,64	2,53	2,21
Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake		14,46	18,95	18,96
Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake		14,39	19,08	18,97
Efektiivinen osinkotuotto, A-osake	%	5,7	5,0	4,7
Efektiivinen osinkotuotto, B-osake	%	5,7	5,0	4,7
* ehdotus yhtiökokoukselle

		17

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten

tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan

volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman

yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on

laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin

sekä katsauskaudella että vertailukaudella. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset

järjestelyt on oikaistu yrityskauppojen tavoin.

Tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat käsitellään vertailukelpoisuuteen

vaikuttavina erinä. Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja

käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen

kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden

ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset sekä

merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelmassa

liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan muissa kuluissa.

Arvonalentumiset ja merkittävät vuokrasopimusten muutoksiin liittyvät tulosvaikutteiset erät

on esitetty konsernin tuloslaskelmassa rivillä poistot ja arvonalentumiset.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään

taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

vastaa ennen IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset

nettovelat ilman leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen standardin

käyttöönottoa. Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin

taloudellisten tavoitteiden tunnuslukuun ”korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja per

käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta”.

Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat

tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden

sekä taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin.

Kannattavuus

Liikevoitto, vertailukelpoinen		Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		– myyntivoitot + myyntitappiot + arvonalentumiset +/- rakennejärjestelyt
Oman pääoman tuotto, %		(Tulos ennen veroja - Tuloverot) x 100 / Oma pääoma, raportointijakson alun ja lopun keskiarvo
Oman pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen		(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ennen veroja - Tuloverot oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutuksella) x 100 / Oma pääoma, raportointijakson alun ja lopun keskiarvo
Sidotun pääoman tuotto, %		Liikevoitto x 100 / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen		Vertailukelpoinen liikevoitto x 100 / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta
Käyttökate		Liikevoitto + Poistot + Arvonalentumiset
Käyttökate, vertailukelpoinen		Käyttökate + / - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

		18

Rahoitus, investoinnit ja taloudellinen asema

Omavaraisuusaste, %		Oma pääoma x 100 / (Taseen loppusumma - Saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste, %		Korolliset nettovelat x 100 / Oma pääoma
Korolliset nettovelat		Korolliset velat + Leasingvelat – Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat - Rahavarat
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja		Korolliset nettovelat – Leasingvelat
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta		Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
Korolliset nettovelat / käyttökate, sisältäen IFRS 16 vaikutuksen		Korolliset nettovelat  / käyttökate, sisältäen IFRS 16 vaikutuksen
Investoinnit		Tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin osakkeisiin. Vuokrasopimuksista kirjattavien konsernitaseen käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset eivät ole investointeja. Vuokrakohteen (käyttöoikeusomaisuuserän) lunastus raportoidaan investointina.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos/osake, laimentamaton		(Tulos - Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta) / Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimennettu		(Tulos - Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta) / Keskimääräinen laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton, vertailukelpoinen		(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä - Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä) / Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä katsauskauden lopussa
Osinko tuloksesta, %		(Osinko / osake) x 100 / (Tulos / osake)
Hinta/voitto-suhde (P/E)		Tilinpäätöspäivän osakekurssi / (Tulos / osake)
Efektiivinen osinkotuotto-%		(Osinko / osake) x 100 / Tilinpäätöspäivän osakekurssi
Osakekannan markkina-arvo		Tilinpäätöspäivän osakekurssi x osakkeiden lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta/osake		Liiketoiminnan rahavirta / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
A-osakkeen ja B-osakkeen tuotto		Osakkeen kurssimuutos + Osinkotuotot vuosituottona

		19

Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

Milj. €	2025	2024
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Myyntivoitot	15,7	11,4
Myyntitappiot	-2,8	-1,6
Arvonalentumiset	-13,7	-40,0
Rakennejärjestelyt	-22,8	-40,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä	-23,6	-70,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	0,2	-0,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa	3,4	7,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-20,0	-63,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	0,6	-12,3
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto	631,3	579,5
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-23,6	-70,6
Liikevoitto, vertailukelpoinen	654,9	650,1
Käyttökate
Liikevoitto	631,3	579,5
Lisättynä
Poistot ja arvonalentumiset	239,1	247,9
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	359,1	375,5
Käyttökate	1 229,6	1 202,9
Käyttökate, vertailukelpoinen
Käyttökate	1 229,6	1 202,9
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	0,6	-12,3
Käyttökate, vertailukelpoinen	1 228,9	1 215,2

Milj. €	2025	2024
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen
Tulos ennen veroja	510,3	471,5
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-23,6	-70,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	0,2	-0,8
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen	533,8	543,0
Tulos, vertailukelpoinen
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen	533,8	543,0
Vähennettynä
Tuloverot	105,5	92,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa	3,4	7,7
Tulos, vertailukelpoinen	424,8	443,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen
Tulos, vertailukelpoinen	424,8	443,3
Vähennettynä
Määräysvallattomille omistajille kuuluva tulos	-0,7	-0,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen	424,2	442,9
Tulos/osake, vertailukelpoinen, euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen	424,2	442,9
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton, 1 000 kpl	398 084	397 922
Tulos/osake, vertailukelpoinen, euroa	1,07	1,11
Sidotun pääoman tuotto, %
Liikevoitto	631,3	579,5
Sidottu pääoma, keskimäärin	6 307,7	5 758,7
Sidotun pääoman tuotto, %	10,0	10,1
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen	654,9	650,1
Sidottu pääoma, keskimäärin	6 307,7	5 758,7
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	10,4	11,3

		20

Milj. €	2025	2024
Oman pääoman tuotto, %
Tulos	404,2	379,1
Oma pääoma, keskiarvo	2 780,8	2 746,7
Oman pääoman tuotto, %	14,6	13,8
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Tulos, vertailukelpoinen	424,8	443,3
Oma pääoma, keskiarvo	2 780,8	2 746,7
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	15,3	16,1
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma	2 826,7	2 734,9
Taseen loppusumma	8 823,1	8 471,2
Saadut ennakot	40,2	43,4
Omavaraisuusaste, %	32,2	32,5

		21

KESTÄVYYSSELVITYS

Yleiset tiedot ..................................................................	22
Ympäristötiedot ............................................................	43
EU-taksonomia ...............................................................	43
E1 Ilmastonmuutos .........................................................	53
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .............................	72
Yhteiskunnalliset tiedot ...............................................	78
S1 Oma työvoima ............................................................	78
S2 Arvoketjun työntekijät ..............................................	93
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ......................................	98
Hallintotapatiedot .........................................................	105
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .................................	105
Kestävyysselvityksen liitteet .......................................	110

Kestävyysselvitys on osa hallituksen toimintakertomusta.

		22

YLEISET TIEDOT

Kesko lyhyesti ..................................................	22
Laatimisperusteet ............................................	22
Kestävyyden hallintojärjestelmä .....................	25
Strategia ...........................................................	29
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ..............................................................	37

Kesko lyhyesti

Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Keskon

ketjutoimintaan kuuluu noin 1 700 kauppaa Suomessa,

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa,

Liettuassa sekä Puolassa.

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat

konsernin toimialoista, joita ovat päivittäistavarakauppa,

rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen

lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

Y-tunnus on 0109862-8. Yhtiön kotipaikka on Helsinki,

Suomi ja sen rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO,

Suomi.

Laatimisperusteet

Kestävyysselvityksen yleiset

laatimisperusteet (BP-1)

Keskon kestävyysselvitys on laadittu noudattaen EU:n

kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability

Reporting Directive, CSRD) ja siihen sisältyvien

eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European

Sustainability Reporting Standards, ESRS) periaatteita.

Kesko laatii Kesko-konsernin kestävyysselvityksen

vuosittain. Kestävyysselvityksen laajuus on sama kuin

konsernitilinpäätöksessä, ja kestävyysselvityksessä

raportoidaan koko konsernin tasolla silloin kun raportoinnin

kohteena ovat konsernin omat toiminnot.

Kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvat Keskon

konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät tytäryritykset.

Konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä

yhdisteltäviä osakkuusyrityksiä ja yhteisyrityksiä ei

sisällytetä konsernin kestävyysraportointiin, vaan ne tulevat

mukaan raportointiin osana Keskon arvoketjua mahdollisen

liikesuhteen kautta. Hankitun tytäryrityksen tiedot sisältyvät

kestävyysselvitykseen siitä päivästä lähtien, kun

määräysvalta yrityksessä siirtyy Kesko-konsernille.

Kestävyysselvitys sisältää tietoja arvoketjun alku- ja

loppupäästä niiden aiheiden osalta, joissa on tunnistettu

olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia.

Kestävyysselvityksen raportointikausi on sama kuin

konsernitilinpäätöksessä.

Kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle

ISAE 3000 (uudistettu) -standardin mukaisen

riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun

varmuuden antavan kestävyysselvityksen

varmennuskertomuksen Keskon kestävyysselvityksestä.

Konsernin kestävyysselvitys ei kata kirjanpitolain 7 luvun

22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin

merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,

koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun

Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Kesko Oyj:n hallitus on 4.2.2026 hyväksynyt tämän

kestävyysselvityksen julkistettavaksi.

		23

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

Keskeiset arviot ja epävarmuustekijät

Kestävyysselvityksessä esitetyt mittarit, jotka liittyvät etenkin arvoketjusta esitettäviin

tietoihin, kuten arvoketjun energia- ja teollisuuspäästöt ja maankäyttöön liittyvät päästöt

(FLAG: Forest, Land and Agriculture), sisältävät epävarmuustekijöitä. Mikäli kestävyystiedon

laatimiseen  liittyy merkittäviä arvioita tai epävarmuustekijöitä, nämä on kerrottu kyseiseen

tietoon liittyvissä laadintaperiaatteissa.

Ulkopuolinen kolmas taho, muu kuin kestävyysselvityksen varmentaja, ei ole tarkastanut

kestävyysselvityksessä esitettyjä mittareita. Tästä poikkeuksen muodostaa

E1 Ilmastonmuutos -osiossa esitettävät kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät tiedot. Science

Based Targets -aloite on tarkastanut Keskon ilmastotavoitteiden perusvuoden, vuosi 2024,

päästötietojen laskennan rajauksen.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Kesko on vuoden 2025 aikana tarkentanut E1 Ilmastonmuutos -osioon sisältyvää

kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3 -päästöjen laskentaa ja suorittanut

päästöinventaarin uudelleenarvioinnin. Päästöinventaarin päivitys oli osa Keskon

ilmastotavoitteiden päivittämisen prosessia ja Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän

hakemista Keskon asettamille ilmastotavoitteille.

Vuonna 2024 kestävyysselvityksessä raportoitujen scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen

laskennan kattavuutta on parannettu tarkentamalla laskennan sisältöä sekä oikaisemalla

vuoden 2024 kestävyysselvityksen valmistumisen jälkeen havaittuja puutteita. Oikaisut

vaikuttivat kaikkiin päästökategorioihin.

Päästölaskennan tarkennusten yhteydessä oikaisuja tehtiin myös vuonna 2024 raportoituihin

energian kulutustietoihin. Vuonna 2024 raportoitu energian kokonaiskulutus oli

752 695 MWh, kun oikaisujen jälkeen vuoden 2024 vertailutietona raportoitava energian

kokonaiskulutus on 777 155 MWh. Oikaisujen jälkeen Keskon kokonaisenergiankulutus kasvoi

3 % vuodelta 2024.

Merkittävä muutos Keskon päästölaskennassa ja päästöinventaarissa on maankäyttöön

liittyvien  kasvihuonekaasupäästöjen (FLAG: Forest, Land, and Agriculture) lisääminen osaksi

Keskon päästöinventaaria. Maankäyttöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt eivät sisältyneet

Keskon päästöinventaariin vuonna 2024, mutta ne on lisätty raportointiin takautuvasti osana

2024 perusvuoden ja 2024 vertailuvuoden uudelleenlaskentaa ja kasvihuonekaasupäästöihin

liittyvien tavoitteiden asettamista. Maankäyttöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt esitetään

erillään muista kasvihuonekaasupäästöistä.

Päästöinventaarin uudelleenlaskennan ja -arvioinnin perusteella Kesko esittää scope 3

-kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa kaikkein olennaisimmat päästökategoriat.

Raportoinnin ulkopuolelle jäävien kategorioiden yhteenlaskettu osuus on alle 1 % scope 3

kokonaispäästöistä. Ulkopuolelle jäävät, mutta aikaisemmin raportoidut scope 3 kategoriat

ovat 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, 5 Toiminnassa muodostuva jäte,

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

ja 9 Tuotantoketjun loppupään kuljetukset.

Siltalaskelma vuonna 2024 raportoitujen scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen ja

uudelleenlaskettujen 2024 vertailuvuoden päästöjen välillä on esitetty E1 Ilmastonmuutos

-osion kohdassa Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6).

Siirtymäsäännösten soveltaminen

ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardi sisältää siirtymäsäännöksiä ensimmäisille 

kestävyysraportointidirektiivin soveltamisen vuosille. Kesko hyödynsi siirtymäsäännöksiä

kestävyysraportointidirektiivin ensimmäisenä raportointivuonna, vuonna 2024, erityisesti

odotettuihin taloudellisiin vaikutuksiin liittyvien tiedonantovaatimusten osalta.

Vuoden 2024 kestävyysselvityksessä Kesko hyödynsi myös ESRS 1:n mukaista

siirtymäsäännöstä, jonka perusteella yrityksen ei tarvitse antaa vertailutietoja ESRS-

standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna. Kesko julkaisee

vertailutiedot vuoden 2025 kestävyysselvityksessä vuodelta 2024.

Euroopan komissio antoi niin kutsutun “quick-fix”delegoidun asetuksen 11.7.2025, jonka

perusteella ensimmäiselle raportointivuodelle annettujen siirtymäsäännösten voimassaoloa

jatkettiin raportointivuosille 2025 ja 2026. Lisäksi siirtymäsäännöksiä, jotka olisivat koskeneet

		24

keskimäärin enintään 750 työntekijää työllistäviä yhtiöitä, laajennettiin koskemaan kaikkia

yhtiöitä raportointivuosille 2025 ja 2026.

Osana Euroopan komission pyrkimystä yksinkertaistaa ja helpottaa

kestävyysraportointidirektiivin alaista raportointivelvoitetta European Financial Reporting

Advisory Group (EFRAG) julkaisi yksinkertaistetut ESRS-standardiluonnokset joulukuussa

2025. Yksinkertaistettujen standardien on arvioitu tulevan sovellettaviksi raportointivuodesta

2027 alkaen, ja niiden vapaaehtoisen soveltamisen odotetaan olevan mahdollista jo

raportointivuodelta 2026. Kesko ei ole vielä tehnyt arviota, minkälainen vaikutus

yksinkertaistetuilla standardeilla on Keskon kestävyysselvityksessä annettaviin tietoihin.

Vuoden 2025 kestävyysselvityksen laatimisessa Kesko soveltaa seuraavia siirtymäsäännöksiä:

• ESRS 2, SBM-1, 40b

• ESRS 2, SBM-1, 40c

• ESRS 2, SBM-3, 48e

• E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit -standardi, jolloin yhtiö raportoi standardista

lyhennetyt tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot -standardin kappaleen 17 mukaisesti

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Kesko on vuoden 2025 kaksoisolennaisuusarvion päivityksessä tunnistanut E4 Biologinen

monimuotoisuus ja ekosysteemit -standardin osa-aiheeseen biologisen monimuotoisuuden

vähenemisen suorat vaikutukset ja sen osa-osa-aiheeseen maankäytön muutokset, makean

veden ja merten käytön muutokset liittyvän olennaisen vaikutuksen. Vaikutus liittyy erityisesti

arvoketjun alkupäässä tapahtuvaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Keskon liiketoimintamallissa tuotteiden valikoima on laaja, ja valikoimassa on tuotteita, joiden

raaka-aineilla on luontovaikutuksia alkutuotannossa eli maataloudessa, metsätaloudessa,

kaivostoiminnassa tai kalastuksessa. Näiden raaka-aineiden hankintaa on mahdollista ohjata

tuote- ja raaka-ainekohtaisilla vastuullisuuslinjauksilla erityisesti omien tuotemerkkien

tuotteiden osalta. Vuonna 2025 päivitetty Keskon vastuullisuuspolitiikka luo pohjan Keskon

työlle luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Periaatteenamme on ehkäistä luontokatoa

sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa.

Vuoden 2025 aikana Kesko on laatinut toimintasuunnitelmat luonnon monimuotoisuuteen

liittyvien vaikutusten hillitsemiseksi arvoketjussa kaikilla kolmella toimialalla.

Toimintasuunnitelmat keskittyvät neljään eri osa-alueeseen; hankintahenkilöstön osaamisen

vahvistaminen lisäämällä koulutusta, luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittisten raaka-

aineiden tunnistaminen ja mahdollisuuksien mukaan linjausten luominen näille raaka-aineille,

kriittisiä raaka-aineita sisältävien tuotteiden kattavampi data alkuperää koskien sekä

strategisten kumppanuuksien perustaminen luontokatovaikutusten vähentämiseksi.

Kesko ohjaa ympäristön kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden

hankintaa vastuullisuuslinjauksilla. Vuonna 2025 raaka-aineita ja tuoteryhmiä, joiden

tuotannolla on tunnistettu olevan vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja joiden

hankinnalle Keskossa on olemassa oleva linjaus, ovat kaakao, kahvi ja tee, kala ja äyriäiset,

palmuöljy, soija, tekstiilit sekä puu ja paperi. Linjauksilla ohjataan Keskon omien

merkkituotteiden ja niihin sisältyvien raaka-aineiden hankintaa pääasiassa kansainvälisesti

hyväksyttyjen sertifiointijärjestelmien avulla.

Arvioimme uusien linjausten tarvetta ja kehitämme uusia linjauksia, jotka tähtäävät

haitallisten luontovaikutusten vähentämiseen hankintaketjuissa. Tarpeita uusille linjauksille

syntyy esimerkiksi arvioitujen luontovaikutusten pohjalta sekä eri sidosryhmien tarpeista ja

sääntelystä. Vuonna 2025 laajensimme puuvillalinjauksen tekstiililinjaukseksi, jolla pyrimme

vähentämään haitallisia vaikutuksia tekstiilituotteiden hankintaketjuissa. Uudet linjaukset

sekä muutokset olemassa oleviin linjauksiin hyväksyy konsernin vastuullisuuden johtoryhmä.

Linjausten toteutumista valikoimissa johdetaan toimialakohtaisissa ohjaus- ja johtoryhmissä.

Toimialojen vastuullisuusyksiköt ohjeistavat hankintaorganisaatioita tarvittavista

toimenpiteistä ja käyvät toteutumisen läpi niiden kanssa vuosittain.

Onnisen ja K-Auton logistiikkakeskus valmistui syksyllä 2025 Hyvinkäälle. Hyvinkään

kaupunki ja Kesko solmivat sopimuksen keskuksen rakentamisesta aiheutuneiden

luontohaittojen vapaaehtoisesta hyvittämisestä ja uusien luontoarvojen tuottamisesta.

Sopimus perustuu osin luonnonsuojelulaissa säädetyn vapaaehtoisen ekologisen

kompensaation periaatteisiin.

Kesko ei ole asettanut aikasidonnaisia tavoitteita biologiselle monimuotoisuudelle

ja ekosysteemeille.

		25

Kestävyyden hallintojärjestelmä

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

Keskon hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä,

mikä sisältää myös vastuun kestävyysaiheista. Hallitus on vahvistanut kirjallisen

työjärjestyksen hallituksen tehtävistä ja toiminnan periaatteista. Työjärjestyksen mukaisesti

hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai

periaatteellisesti merkittävät asiat. Hallituksen valiokunnat tukevat hallituksen toimintaa ja

valmistelevat hallituksen vastuulle kuuluvia asioita. Hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan

työjärjestyksiin sisältyy kestävyysraportoinnin ja kestävyysraportoinnin varmentamisen

seuraamiseen ja arviointiin liittyviä tehtäviä.

Hallitus päättää konsernin strategiasta sisältäen kestävyysaiheet ja kestävyyteen liittyvät

strategiset tavoitteet. Strategian ja tavoitteiden etenemisestä raportoidaan hallitukselle

säännöllisesti muun muassa osana pääjohtajan katsausta.

Hallitus hyväksyy kaikki konsernitason politiikat. Hallitus on hyväksynyt ja vahvistanut

K Code of Conduct -toimintaohjeet, ja näiden lisäksi hallituksen hyväksymiä muita

politiikkoja, jotka käsittelevät eri kestävyysaiheita, ovat kestävän kehityksen politiikka

(1.1.2026 alkaen voimaan tullut vastuullisuuspolitiikka), henkilöstöpolitiikka,

riskienhallintapolitiikka, hallinnointipolitiikka, tietosuojapolitiikka ja veropolitiikka.

Keskon hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi (5) ja enintään

kahdeksan (8) jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärän, valitsee kaikki

hallituksen jäsenet ja päättää hallituksen jäsenten palkkioista osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan ehdotusten pohjalta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä

on varmistaa, että hallituksella on riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus Keskon

toimialaan ja liiketoimintaan kuuluvissa asioissa. Ehdotuksen valmistelussa on huomioitava

lisäksi hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet, jotka sisältyvät hallituksen

hyväksymään monimuotoisuuspolitiikkaan. Monimuotoisuuspolitiikassa on kuvattu tavoitteet

monimuotoisuuden toteuttamiseksi hallituksen toiminnassa ja kokoonpanossa.

Hallituksen jäsenten kokemus- ja koulutustaustat sekä ammatillinen osaaminen ovat

monimuotoisia ja monialaisia. Keskon hallituksen jäsenet ovat kokeneita liiketoimintajohtajia,

joilla on laaja-alaista osaamista. Osaaminen mahdollistaa Kesko-konsernin kannalta

olennaisten kestävyysnäkökohtien tehokkaan arvioinnin, ohjauksen ja valvonnan. Hallituksen

jäsenten kokemus erilaisten liiketoimintojen johtamisesta tukee heidän valmiuksiaan ohjata

konsernin strategisia valintoja ottaen huomioon kestävyysnäkökulmat. Keskon toimialaan

liittyen usealla hallituksen jäsenellä on kaupan alan kokemusta, ja hallituksen seitsemästä

jäsenestä kahden päätoimena on toimia K-ruokakauppiaana ja yhden K-rautakauppiaana.

Usealla hallituksen jäsenellä on kokemusta myös kansainvälisestä yritystoiminnasta.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.3.2025 hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä, jotka

olivat hallituksen jäseniä 31.12.2025. Hallituksen jäsenistä miehiä on 57 % ja naisia 43 %.

Naispuolisten ja miespuolisten hallitusten jäsenten keskimääräinen suhde on 0,75.

Hallituksen jäsenet ovat iältään 44–64-vuotiaita.

Hallitus teki vuosittaisen riippumattomuusarvioinnin kokouksessaan maaliskuussa 2025.

Riippumattomuusarviointien perusteella hallitus on katsonut, että hallituksen jäsenten

enemmistö (noin 57 %) on riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet (86 %) yhtä jäsentä

lukuun ottamatta on arvioitu riippumattomiksi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanot täyttävät Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n

1.1.2025 voimaan tulleen hallinnointikoodin mukaiset riippumattomuusvaatimukset. Keskon

kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden eivätkä he kuulu Keskon

toimivaan johtoon (non-executive directors). Hallituksessa ei ole henkilöstöedustajia.

Tarkastusvaliokunta

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä valiokunnalle

kestävyysraportointiin liittyvät tehtävät. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi Keskon

taloudellista ja kestävyysraportoinnin raportointijärjestelmää, mukaan lukien

tilinpäätösraportoinnin ja kestävyysraportoinnin prosesseja, ja seuraa menettelyjä

kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamisessa.

Valiokunta seuraa kestävyysraportoinnin varmentamista ja käsittelee kestävyysraportoinnin

varmentajan kertomuksen ja mahdolliset muut varmentajan valiokunnalle esittämät raportit.

Valiokunta esittää hallitukselle tulokset kestävyysraportoinnin varmentamisesta.

		26

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta,

Keskon sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden

seuranta ja arviointi, sekä Keskon vaatimuksenmukaisuusjärjestelmän kattavuuden ja

tehokkuuden seuranta ja arviointi.

Tarkastusvaliokunnan kokouksissa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, talousjohtaja,

sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta vastaava johtaja sekä lakiasioista ja

vastuullisuudesta vastaava johtaja raportoivat säännöllisesti vastuualueistaan valiokunnalle.

Kestävyysraportoinnin varmentaja on läsnä valiokunnan kokouksissa ja esittää

tarkastussuunnitelmansa ja raporttinsa tarkastusvaliokunnalle.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta edistää kestävyyttä koskevia asioita vastuualueellaan johdon

palkitsemisessa. Palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja

seuraa sen täytäntöönpanoa. Palkitsemisvaliokunta valmistelee ja kehittää

palkitsemisjärjestelmiä koskevia asioita kuten arvioi pääjohtajan ja muun johdon

palkitsemista, valmistelee mahdolliset osake- tai osakeperusteiset palkitsemisjärjestelmät,

sekä valmistelee palkitsemisjärjestelmien suoritus- ja tuloskriteerien periaatteet ja seuraa

niiden toteutumista ja arvioi vaikutusta Keskon pitkän aikavälin taloudelliseen menestykseen.

Konsernin pääjohtaja ja johtoryhmä

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, josta käytetään Keskossa nimitystä pääjohtaja.

Keskon pääjohtajalla on kokonaisvastuu vastuullisuusstrategian toimeenpanosta ja yhteisten

vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta. Konsernijohtoryhmä tukee pääjohtajaa tässä

roolissa ja varmistaa, että kestävyysnäkökohdat integroidaan johdon päätöksentekoon,

strategiseen suunnitteluun ja operatiiviseen ohjaukseen. Konsernijohtoryhmän jäsenillä on

vahvaa liiketoimintaosaamista ja kokemusta omilla vastuualueillaan. Lisäksi

konsernijohtoryhmässä on erityistä osaamista ja kokemusta esimerkiksi henkilöstöä,

vastuullisuutta ja taloutta sekä riskienhallintaa koskevista kysymyksistä, mikä tukee myös

kestävyysnäkökulmien huomioimista konsernin päätöksenteossa.

Konsernijohtoryhmä käsittelee kokouksissaan säännöllisesti Keskolle olennaisimpia

kestävyysvaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia, sekä asetettujen tavoitteiden edistymistä.

Konsernijohtoryhmässä, pääjohtaja mukaan lukien, oli 31.12.2025 kahdeksan jäsentä.

Konsernijohtoryhmän jäsenistä vuoden 2025 lopussa oli miehiä 62,5 % ja naisia 37,5 %.

Kestävyyden johtamis- ja ohjausmalli

Konsernin vastuullisuuden johtoryhmä ja toimialat

Vastuullisuuden johtoryhmän tehtävänä on edistää vastuullisuusstrategiaan sisältyviä

toimenpiteitä, seurata strategian etenemistä, koordinoida konsernitasoisia aloitteita sekä

jakaa parhaita käytänteitä Keskossa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii lakiasioista ja

vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen ja raportoi suoraan

pääjohtajalle. Hän vastaa vastuullisuusstrategian sisällöstä ja valvoo sen edistymistä sekä

tukee toimialakohtaisten vastuullisuusstrategioiden toteutumista. Muut vastuullisuuden

johtoryhmän jäsenet edustavat toimialoja ja Keskon yhteisiä toimintoja.

		27

Toimialajohtajat vastaavat konsernitasoisten ja toimialakohtaisten vastuullisuustavoitteiden

saavuttamisesta omilla toimialoillaan, toimenpiteiden edistymisen seurannasta, resurssien

allokoinnista ja tarvittavista investoinneista. Konsernin yhteiset toiminnot tukevat

vastuullisuustyössä edistymistä.

Yrityksen hallinto-, johto ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)

Hallitus päättää konsernin strategiasta sisältäen kestävyysaiheet ja kestävyyteen liittyvät

strategiset tavoitteet. Strategian ja tavoitteiden etenemisestä raportoidaan hallitukselle

säännöllisesti muun muassa osana pääjohtajan katsausta, joka käsitellään jokaisessa

hallituksen säännönmukaisessa kokouksessa. Lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava

johtaja tuo hallituksen hyväksyttäväksi kestävyysaiheisiin liittyviä erityisiä teemoja kuten

esimerkiksi ilmastotavoitteiden päivityksen 2025.

Vuoden 2025 aikana hallitus on käsitellyt seuraavia kestävyyteen liittyviä aihealueita:

• hyväksynyt palkitsemisohjelmien kriteeristön sisältäen kestävyyteen liittyvät kriteerit

• hyväksynyt oman toiminnan scope 1 ja 2 -ilmastotavoitteiden päivityksen

• hyväksynyt scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvät lyhyen ja

pitkän aikavälin tavoitteet ja vuoteen 2050 ulottuvan nettonollatavoitteen

• hyväksynyt scope 1 ja scope 3 maankäyttöön liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen liittyvät lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet

• hyväksynyt Keskon sitoumuksen olla aiheuttamatta metsäkatoa keskeisimmissä

metsäkatoon linkittyvissä hyödykeryhmissä

• hyväksynyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvien tavoitteiden toimittamisen

Science Based Targets -aloitteen hyväksymisprosessiin

• hyväksynyt uudistetut tietosuojapolitiikan, henkilöstöpolitiikan, vastuullisuuspolitiikan

(entinen kestävän kehityksen politiikka), ja uuden tekoälypolitiikan. Uudet ja uudistetut

politiikat astuvat voimaan 1.1.2026. Olennaisimmat muutokset kestävän kehityksen

politiikan ja vuoden 2026 alusta voimaan tulevan vastuullisuuspolitiikan välillä on kerrottu

kunkin aihekohtaisen osion yhteydessä.

Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä valiokunnan

kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava

johtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle kestävyysraportointiin liittyvistä aiheista.

Tarkastusvaliokunta käsitteli kestävyysraportointia vuoden 2025 aikana neljässä

säännönmukaisessa kokouksessa viidestä. Lisäksi jokaisessa tarkastusvaliokunnan

säännönmukaisessa kokouksessa käsitellään sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta

vastaavan johtajan raportoimana konsernin riskikarttaa ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä

kahdesti vuodessa Governance, Compliance ja Ethics -johtaja, raportoi 

tarkastusvaliokunnalle Governance, compliance ja ethics -katsauksen, joka sisältää tietoa

muun muassa K Compliance -ohjelmien tilanteesta ja SpeakUp-ilmoituskanavaan tulleista

ilmoituksista.

Vuonna 2025 hallituksen tarkastusvaliokunta seurasi kestävyysraportoinnin

täytäntöönpanoon liittyviä toimenpiteitä kuten kestävyysraportoinnin kehityssuunnitelman

sekä kaksoisolennaisuusarvion päivityksen vuodelle 2025. Listaus katsauksen yhteydessä

käsitellyistä kaksoisolennaisuusarvioon sisältyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista löytyy osiosta Yleiset tiedot, Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3).

Konsernin lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja käsittelee kestävyysaiheita

omassa katsauksessaan jokaisen konsernijohtoryhmän kokouksen yhteydessä. Vuoden 2025

aikana konsernijohtoryhmä käsitteli erityisesti ilmastotavoitteita ja päästölaskentaa, luonnon

monimuotoisuutta, kestävyyssääntelyä ja kestävyysraportoinnin kehittämistä,

työturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia sekä vaatimustenmukaisuutta ja eettistä

yrityskulttuuria. Konsernijohtoryhmä käsitteli päivityksen oman toiminnan (scope 1 ja 2)

ilmastotavoitteisiin liittyen sekä Science Based Targets -aloitteen hyväksyntään toimitettavan

ilmastotavoitteiden kokonaisuuden, päivitetyn vuoden 2025 kaksoisolennaisuusarvion sekä

hyväksyi Keskon liittymisen Suomessa kansalliseen energiatehokkuussopimukseen 2026–

2035. Lisäksi konsernijohtoryhmä käsitteli kaikki hallituksen hyväksymät konsernitason

politiikat ennen hallituksen käsittelyä.

		28

Kestävyystavoitteet osana palkitsemisjärjestelmiä

(GOV-3)

Keskossa on käytössä neljä osakepohjaista sitouttamis- ja kannustinohjelmaa: pääjohtajalle

suunnattu Performance Share Plan President and CEO (PSP President and CEO) ja siihen

liittyvä siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelma (Bridge Plan), Performance Share Plan (PSP)

sekä Key Personnel Share Plan (KPSP). Osakepohjaisista sitouttamis- ja

kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.3 Osakepalkitseminen.

PSP President and CEO-, Bridge Plan-, sekä PSP-osakeohjelmissa on yhtenä

ansaintakriteerinä Keskon vastuullisuuteen liittyvä tavoite 10 %:n painoarvolla.

Vastuullisuustavoitteissa keskeisimmät ovat scope 1 ja scope 2 kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen sekä kansainvälisiin vastuullisuusindekseihin ja -arviointeihin sidotut

tavoitteet. PSP President and CEO-, Bridge Plan-, sekä PSP-osakeohjelmien ehdot hyväksyy

hallitus. KPSP-osakeohjelmassa vastuullisuusmittarit liittyvät henkilön omaan työnkuvaan ja

vastuualueisiin ja ne hyväksyy henkilön esihenkilö.

Osakepalkkio-ohjelmien lisäksi Keskon toimialojen ja yhteisten toimintojen johtoryhmien

jäsenillä ja heille raportoivilla henkilöillä on ollut vuonna 2025 vastuullisuusstrategian

mukainen vastuullisuustavoite yhtenä tulospalkkiokriteerinä. Näissä tapauksissa

vastuullisuuteen liittyvä tavoite määritellään henkilökohtaisesti kunkin henkilön työn sisällön

ja vastuualueen mukaisesti. Vastuullisuustavoitteita on asetettu myös isolle joukolle

tulospalkkiojärjestelmän piirissä olevia avainhenkilöitä henkilön roolin mukaisesti.

Tulospalkkiokriteerit hyväksyy henkilön esihenkilö.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

(GOV-4)

Kestävyyttä koskevista konsernin due diligence -prosesseista on kerrottu

kestävyysselvityksen alla mainituissa kohdissa:

• S2 Arvoketjun työntekijät - Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet ja

prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

• S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät - Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja

prosessit kielteisten vaikutusten torjumiseksi

• S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät - Tietosuojaan liittyvät toimintaperiaatteet ja prosessit

kielteisten vaikutusten torjumiseksi

• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen - Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin

osalta (GOV-5)

Konsernijohtoryhmän jäsenet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivasta ja

tehokkaasta toteutuksesta omilla vastuualeillaan. Liiketoiminnoista riippumaton

riskienhallintatoiminto vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksestä ja

ohjauksesta sekä tukee, koordinoi ja valvoo riskienhallinnan toteutusta Kesko-konsernissa.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on antaa hallitukselle ja yhtiön johdolle kohtuullinen varmuus

raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että kestävyysselvityksessä esitetyt tiedot ovat

asianmukaisesti laadittuja ja oikein esitettyjä.

Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä on tunnistettu erityisesti raportoinnin tarkkuuteen ja

tietojen käsittelyn oikeellisuuteen ja tietojen kattavuuteen liittyen. Lisäksi raportoinnin tiukka

aikataulu nostaa raportoinnin oikea-aikaisuuden riskiä. Keskeisenä raportoinnin

riskienhallinnan toimenpiteenä on tunnistettu tiedon keräämisen ja yhdistelemisen prosessien

kehittäminen, henkilöstön osaamisen kasvattaminen kestävyystietojen tuottamisessa sekä

roolien ja vastuiden selkiyttäminen kestävyystietojen omistajuuden osalta. Raportointiin

liittyvien riskien tunnistaminen ja sisäisten kontrollien määrittäminen näille riskeille on osa

prosessien parantamisen kokonaisuutta.

Sisäinen tarkastus huomioi kestävyyteen ja kestävyysraportointiin liittyvät teemat osana

riskiperusteista tarkastussuunnitteluaan ja konsernin kokonaisriskiarvioita. Kestävyysaiheita

on käsitelty tarkastuksissa erityisesti silloin, kun ne liittyvät raportointiprosesseihin, tietojen

luotettavuuteen, ohjeistuksen ja vastuiden selkeyteen tai sääntelyvaatimusten

noudattamiseen. Vuoden 2026 sisäisen tarkastuksen ohjelmaan sisältyy Science Based

Targets -aloitteen mukaisiin tavoitteisiin liittyvä tarkastus, joka tukee osaltaan

kestävyystavoitteiden ja niihin liittyvän raportoinnin luotettavuuden arviointia.

		29

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Keskon strategian keskiössä on olla Pohjois-Euroopan johtava ja houkuttelevin kaupan alan

yritys. Tavoitteena on kannattavan kasvun varmistaminen, asiakasarvon kasvattaminen ja

markkina-aseman vahvistaminen kaikilla kolmella toimialalla, päivittäistavarakaupassa,

rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Strategiatyön perustana on laatu

ja tehokkuus, monikanavaisen asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen, K-kauppiaat, 

vastuullisuus kaikessa toiminnassa sekä olla luotettu toimija.

Keskon vastuullisuusstrategian neljä painopistealuetta ovat ilmasto ja luonto, arvoketju,

ihmiset ja hyvä hallinto. Ilmastoon ja luontoon liittyvät keskeiset aiheet ovat

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen koko arvoketjussa ja resurssien käytön ja

kiertotalouden edistäminen etenkin nostamalla jätteiden kierrätysastetta ja vähentämällä

syntyvän ruokahävikin määrää. Näistä aihealueista on kerrottu osioissa E1 Ilmastonmuutos ja

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.

Arvoketjuun liittyvät aiheet ovat tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa tehtävä yhteistyö,

yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden toteutuminen toimitusketjussa

sekä toimintaperiaatteiden toteutuminen kuluttaja-asiakkaisiin nähden. Lisätiedot näistä

aiheista on kerrottu osioissa S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1

Liiketoiminnan harjoittaminen, jonka osa-aiheena on suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin.

Ihmiset-osio käsittää Keskon omaan henkilöstöön liittyvät painopistealueet, joista on kerrottu

osiossa S1 Oma työvoima. Hyvä hallinto taas käsittää yrityskulttuurin ja K Code of Conduct

-toimintaohjeisiin sitoutumisen edistämisen, josta on kerrottu osiossa G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Kaupan alan arvoketjussa Keskon tehtävänä on tarjota tavarantoimittajien valmistamia

tuotteita asiakkaiden saataville fyysisessä kaupassa ja digitaalisissa kanavissa. Keskolla on

liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja

Puolassa. Keskon liiketoimintamallit ovat ketjuliiketoimintamalli, oma vähittäiskauppa ja

yritysasiakaskauppa. Ketjuliiketoimintamallissa Kesko toimii K-kauppiaiden tukkumyyjänä ja

itsenäinen kauppiasyrittäjä vastaa jälleenmyynnistä loppuasiakkaille. Omassa

vähittäiskaupassa kuluttaja-asiakkaat ja yritysasiakkaat ovat Keskon asiakkaita. Keskon

tukkumyynti kauppiaille vuonna 2025 oli 43 % (45 %) Keskon liikevaihdosta.

Yritysasiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2025 oli 41 % (37 %). Keskon

kuluttaja-asiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta oli 16 % (18 %).

Vuonna 2025 Keskon liikevaihto oli 12 475 miljoonaa euroa. Keskolla on kolme toimialaa,

jotka ovat samalla konsernitilinpäätöksessä raportoitavia segmenttejä:

päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sisältäen rautakaupan ja

teknisen kaupan liiketoiminnot sekä autokauppa sisältäen autokaupan ja urheilukaupan

liiketoiminnot.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa käsittää päivittäistavaroiden tukkukaupan ja yritysasiakaskaupan sekä

käyttötavaroiden vähittäiskaupan Suomessa.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii tukku-, vähittäis- ja yritysasiakaskaupassa

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa. Rautakaupassa Kesko toimii

kauppiasliiketoimintamallilla Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa Kesko toimii itse

vähittäiskauppiaana. Rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että ammattirakentajia. Tekninen

kauppa on yritysasiakaskauppaa.

Autokauppa

Autokauppa käsittää uusien autojen, käytettyjen autojen, palvelujen sekä leasingin

liiketoiminnot. Autokaupan toimialaan sisältyy urheilukauppa. Autokaupan toimiala toimii

pääosin Suomen markkinassa.

Lisätietoja eri toimialojen liiketoiminnoista, niiden taloudellisista tiedoista ja liikevaihdon

maantieteellisestä jakaumasta on luettavissa konsernitilinpäätöksen liitteestä 2.2

Segmenttitiedot.

Vuonna 2025 Kesko työllisti yhteensä 18 991 henkilöä. Henkilöstön määrä Keskon

toimintamaissa löytyy kestävyysselvityksen osiosta S1 Oma työvoima.

		30

Keskon liiketoimintamalli ja arvoketju

		31

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Toimivan ja

aktiivisen vuoropuhelun kautta pystymme ymmärtämään sidosryhmien näkökulmia,

huolenaiheita ja ajatuksia toimintamme kehittämiseen. Viestintämme sidosryhmille on

aktiivista ja avointa. Keskon hallitukselle, sen valiokunnille ja yhtiön johdolle tuodaan

sidosryhmien näkemyksiä tietoon tilanteen ja tarpeen mukaan, esimerkiksi osana

kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessia.

Oheisessa taulukossa on kuvaukset Keskon tärkeimmistä sidosryhmistä, yhteistyökanavista,

sidosryhmille tärkeimmistä kestävyysaiheista sekä niiden vaikutuksista kestävyyden

johtamiseen.

Sidosryhmä	Yhteistyömuodot	Keskeiset kestävyysaiheet	Sidosryhmän odotuksiin vastaaminen
Kuluttajat ja loppukäyttäjät	• Päivittäiset asiakaskohtaamiset • Asiakaspalvelukanavat ja sovellukset • Asiakaskyselyt ja -tutkimukset • K-kylä-asiakasyhteisö • Sosiaalinen media	• Tuotteiden terveellisyys • Tuotteiden turvallisuus • Tuotteiden alkuperä ja vastuulliset hankintaketjut • Kiertotalousratkaisut ja hävikin vähentäminen • Vastuullisuuden edistäminen paikallisesti	• Läpinäkyvyyden lisääminen alkuperästä ja tuotannosta • Ostodatan palauttaminen asiakkaalle • Ruokainnovaatiot hävikkielintarvikkeita hyödyntäen • K-kauppiaiden toteuttamat vastuullisuusteot
Yritysasiakkaat	• Asiakastapaamiset • Tavarantoimittajien koulutukset ja messut	• Tuotteiden alkuperä ja vastuulliset hankintaketjut • Tuotteiden hiilijalanjälkitiedot	• Läpinäkyvyyden lisääminen alkuperästä ja tuotannosta • Hiilijalanjälkitiedot ja -laskurit
Oma työvoima	• Henkilöstötutkimukset ja kehityskeskustelut • Henkilöstötilaisuudet • Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa • SpeakUp-ilmoituskanava	• Henkilöstön hyvinvointi • Työterveys ja -turvallisuus • Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen • Hyvä johtaminen ja omat kehittymismahdollisuudet	• Hyvinvointia tukevat ratkaisut henkilöstölle • Työtapaturmia vähentävät toimenpiteet ja työterveyden palvelut • DEI-toimintasuunnitelma, tavoitteiden asettaminen ja monimuotoisuutta tukevan rekrytoinnin kehittäminen • Kehittymistä ja johtamista tukevat toimenpiteet ja valmennukset
K-kauppiaat	• Kauppiastapaamiset ja kokoukset • Sähköiset viestintäkanavat ja ammattilehdet • SpeakUp-ilmoituskanava	• Kiertotalous, jätteet, pakkaukset • Tuotteiden vastuullisuus ja vastuullisuussertifikaatit • Asiakkaiden ohjaaminen kestäviin valintoihin • Paikallisesti toteutettavat vastuullisuusprojektit	• Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet, ajankohtaisen sääntelyn seuranta ja tuki • Läpinäkyvyyden lisääminen alkuperästä ja tuotannosta, sertifioinnit • Valikoimasuunnittelu, ostodatan palauttaminen asiakkaalle ja vastuullisuutta koskeva viestintä • K-ryhmä-tasoiset hankkeet esimerkiksi lasten ja nuorten liikuttamiseksi
Sijoittajat, osakkeenomistajat, analyytikot ja muut pääomamarkkinoiden edustajat	• Yhtiökokous • Tulosjulkistukset ja tiedotustilaisuudet • Sijoittajasivut ja sosiaalisen median kanavat • Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset • Kyselyt ja arviot	• Kasvihuonekaasupäästöt ja päästöjen vähentämiseen liittyvä siirtymäsuunnitelma • Luonnon monimuotoisuus, maaperän terveys ja vesi • Vastuullisuus toimitusketjuissa • Henkilöstöä koskevat sosiaalisen vastuun kysymykset • Hallinto ja palkitseminen	• Siirtymäsuunnitelma ja päästövähennystoimet • Luontokatoa ja vedenkäyttöä koskevat selvitykset ja toimet arvoketjussa • Kestävän hankinnan varmentaminen due diligence -prosesseilla • Hyvinvointia, työturvallisuutta ja monimuotoisuutta parantavat toimenpiteet • Hyvän hallinnon varmistaminen ja kestävyyden kytkeminen palkitsemiseen
Tavarantoimittajat, palveluntarjoajat ja toimitusketjun työntekijät	• Tapaamiset tavarantoimittajien ja kumppaneiden kanssa • Info- ja keskustelutilaisuudet • Järjestöt ja ostoyhteenliittymät	• Ihmisoikeudet hankintaketjussa • Päästöjen vähentämistoimet • Vastuulliset tuotteet ja palvelut	• Ihmisoikeussitoumukset, -arvioinnit ja auditoinnit • Kumppaneiden haastaminen ilmastotavoitteiden asettamiseen (CDP) • Yhteistyö kestävien tuotteiden saattamisesta valikoimiin
Kansalaisjärjestöt ja edunvalvontajärjestöt	• Dialogi kansalaisjärjestöjen kanssa • Toiminta edunvalvontajärjestöissä	• Tuotteiden alkuperä ja työolot hankintaketjussa • Arvoketjun ympäristövaikutukset • Vastuullisuutta koskevan sääntelyn kehitys	• Läpinäkyvyyden lisääminen alkuperästä ja tuotannosta • Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa tärkeissä vastuullisuuskysymyksissä • Ennakointi ja valmistautuminen sääntelymuutoksiin

		32

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa (SBM-3)

Kesko on päivittänyt vuonna 2024 ensimmäisen kerran julkaistun kaksoisolennaisuusarvion

raportointikaudelle 2025.

Päivitetyn kaksoisolennaisuusarvion lopputuloksena Kesko tunnisti olennaisia vaikutuksia

liittyen seitsemään ESRS-standardiin ja niiden osa-aiheisiin. Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on esitetty taulukossa sisältäen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden

kuvauksen, paikan arvoketjussa ja aikavälin, jolla vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden

oletetaan realisoituvan.

ESRS-standardit		Olennaiset kestävyysaiheet
Ympäristötiedot
	Ilmastonmuutos	Ilmastonmuutoksen hillintä Energia
	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
	Resurssien käyttö ja kiertotalous	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset: Pakkaukset Jätteet Ruokahävikki
Yhteiskunnalliset tiedot
	Oma työvoima	Työolot Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
	Arvoketjun työntekijät	Työolot Lapsityövoima ja pakkotyö
	Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Terveys ja turvallisuus Yksityisyys
Hallintotapatiedot
	Liiketoiminnan harjoittaminen	Yrityskulttuuri Ilmoittajansuojelu Korruptio ja lahjonta Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin
Ei-olennaiset ESRS-standardit
	Pilaantuminen
	Vesivarat ja merten luonnonvarat
	Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

		33

Kaksoisolennaisuusarviossa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Arvoketju	Aikaväli	Kuvaus
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskon omassa toiminnassa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1 ja scope 2). Suurin scope 1 -päästöjen lähde on kuljetusten ja logistiikan polttoaineiden päästöt. Suurin scope 2 -päästöjen lähde on kaukolämmön kulutuksen päästöt.
Ilmastonmuutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alku- ja loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskon arvoketjussa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3). Suurin osa arvoketjun päästöistä syntyy ostettujen ja myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana niiden tuotannosta, käytöstä ja loppukäsittelystä. Lisäksi päästöjä syntyy käyttöomaisuushyödykkeiden valmistuksesta ja logistiikan kuljetuksista.
Energia	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Fossiilisten energiamuotojen kulutus Keskon omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä sekä kuljetuksissa ja logistiikassa aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Kesko-konsernin arvoketju vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Tuotevalikoimaan sisältyy raaka-aineita, joilla on luontovaikutuksia, erityisesti maa- ja vesialueiden käytön muutosten kautta tuotannossa, kuten maataloudessa, metsätaloudessa, kaivostoiminnassa ja kalastuksessa.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset: Pakkaukset	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Tuotteiden logistiseen ketjuun kuuluu useita pakkauksia logistiikan pakkaamisesta aina yksittäisen tuotteen myyntipakkaukseen.
Jäte	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskon toiminnassa syntyy jätettä etenkin varasto- ja logistiikkatoiminnoissa ja omissa vähittäiskauppatoiminnoissa.
Ruokahävikki	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa sekä tukuissa syntyy ruokahävikkiä.
Ruokahävikki	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa syntyy ruokahävikkiä.
S1 Oma työvoima
Työolot: Riittävä palkka	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Kesko on sitoutunut tarjoamaan kaikille henkilöstöryhmille riittävän palkan, joka perustuu kansallisiin palkkatasoihin ja kattaa vähintään työntekijöiden ja heidän perheidensä perustarpeet.
Työolot: Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Työmarkkinaosapuolet käyvät tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua huomioidakseen työntekijöiden odotukset. Tämä varmistaa henkilöstölle oikeudenmukaiset työolot ja työsuhteen ehdot paikallisen lainsäädännön ja työmarkkinakäytäntöjen mukaisesti.
Työolot: Terveys ja turvallisuus	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Vaikka terveyden, työkyvyn ja työturvallisuuden edistämistä ja hallintamalleja toteutetaan järjestelmällisesti, työtapaturmia voi silti sattua ja työntekijät voivat sairastua.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Sukupuolten tasa-arvo	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Sukupuolten tasa-arvo ja samanarvoisesta työstä maksettava sama palkka ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilöstön kokemukseen ja työtyytyväisyyteen. Näiden periaatteiden noudattaminen edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta työpaikalla.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Moninaisuus	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Monimuotoisen ja osallisuutta tukevan työyhteisön edistäminen luo edellytyksiä innovaatioille ja vahvistaa henkilöstön hyvinvointia.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Väkivallan ja häirinnän ehkäisy	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Parhaat henkilöstökäytännöt, yhdenvertaisuutta edistävät toimet, vahva johtajuus sekä tehokas yhteistyö työyhteisössä ovat keskeisiä tekijöitä epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Koulutus ja taitojen kehittäminen	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Tehokas rekrytointi rakentaa osaavaa työvoimaa ja lisää tuottavuutta. Jatkuva oppiminen, urakehitys ja järjestelmällinen suorituksen johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä organisaation menestykselle ja myönteiselle työntekijäkokemukselle.

		34

Aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Arvoketju	Aikaväli	Kuvaus
S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Puutteelliset työolot heikentävät arvoketjun työntekijöiden hyvinvointia ja elämänlaatua.
Lapsityövoima ja pakkotyö	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Työoikeuksien loukkaukset arvoketjun työntekijöitä kohtaan aiheuttavat kärsimystä niille työntekijöille ja heidän perheilleen, joihin loukkaukset kohdistuvat.
Työolot Lapsityövoima ja pakkotyö	Riski	Arvoketjun alkupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Toimittajan ja Keskon välisen tavarantoimittajasopimuksen rikkominen ja K Code of Conduct -toimintaohjeiden vastainen toiminta voi vaikuttaa Keskon maineeseen sekä johtaa häiriöihin liiketoiminnassa, jos liikesuhde toimittajan kanssa joudutaan päättämään.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Terveys ja turvallisuus: Terveellisten valintojen mahdollistaminen	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskolla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen tarjoamalla terveellisempiä tuotteita, jotka sisältävät vähemmän suolaa, sokeria tai tyydyttynyttä rasvaa.
Terveys ja turvallisuus: Tuoteturvallisuus	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Puutteet Keskon myymien tuotteiden turvallisuudessa voivat aiheuttaa kuluttajille ja loppukäyttäjille merkittäviä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.
Terveys ja turvallisuus: Tuoteturvallisuus	Riski	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Tuoteturvallisuusriskin toteutumisesta voi aiheutua mainehaittaa sekä sillä voi olla korvausvelvollisia seuraamuksia Keskolle.
Yksityisyys: Tietosuoja	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Kesko käsittelee toiminnassaan suuria määriä dataa, joka liittyy kuluttajien henkilötietoihin. Puutteet Keskon tietosuojaperiaatteissa ja henkilötietojen käsittelyn prosesseissa voivat altistaa kuluttajat henkilötietojen väärinkäytöksille.
Yksityisyys: Tietosuoja	Riski	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Tietosuojariskin toteutumisesta voi aiheutua mainehaittaa sekä sillä voi olla korvausvelvollisia seuraamuksia Keskolle.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Koko arvoketju	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	K Code of Conduct tukee eettisen yrityskulttuurin periaatteita. Keskolla on kaksi versiota K Code of Conduct -toimintaohjeista: yksi koko K-ryhmän kattava Code of Conduct sekä erillinen Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct. Molemmat tukevat eettisen yrityskulttuurin periaatteita läpi arvoketjun.
Yrityskulttuuri	Riski	Oma toiminta	Lyhyt aikaväli	Kestävän kehityksen sääntelyn lisääntyminen voi johtaa muutoksiin liiketoimintamallissa sekä edellyttää investointeja puhtaasti lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiseksi.
Ilmoittajansuoja	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Koko arvoketju	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskolla on henkilökunnalle, asiakkaille, tavarantoimittajille ja muille sidosryhmille avoin luottamuksellinen SpeakUp-kanava. Keskolla on käytössä häirinnän ja syrjinnänvastaiset periaatteet, jotka ehdottoman vastatoimien kiellon mukaisesti takaavat, että tapauksista tai epäillyistä tapauksista ilmoittaminen ei vaikuta haitallisesti raportoijaan tai hänen työsuhteeseensa.
Korruptio ja lahjonta	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta, arvoketjun alkupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan ja heikentävät luottamusta koko arvoketjussa. Keskolla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on olennainen osa K Code of Conductia ja edistää eettisemmän arvoketjun luomista.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Keskon tavaran- ja palveluntoimittajille asettamat vaatimukset, kuten sitoutuminen yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeisiin, edistävät eettistä ja kestävää arvoketjua.

		35

Olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa

tapahtuneet muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna

Kesko on päivittänyt kaksoisolennaisuusarvionsa raportointikaudelle 2025. Arvio perustuu

pääosin vuoden 2024 kaksoisolennaisuusarviossa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin, sillä vuonna 2025 ei toteutettu täysimittaista vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin prosessia. Vuoden 2025 raportointia varten

tarkasteltiin kaksoisolennaisuusarviossa olennaisiksi tunnistettuja kestävyysaiheita sekä niihin

liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja niiden olennaisuus vahvistettiin. Keskon

liiketoiminnassa tai toimintaympäristössä ei ole arvioitu tapahtuneen merkittäviä muutoksia,

jotka vaikuttaisivat tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin.

Keskeisin muutos kaksoisolennaisuusarviossa verrattuna vuonna 2024 esitettyihin tietoihin

on E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit -standardin osa-aiheeseen maankäytön,

makean veden käytön ja merten käytön muutos liittyvän vaikutuksen tunnistaminen ja

arviointi olennaiseksi vaikutukseksi Keskon toiminnan arvoketjun alkupäässä. Kesko oli jo

vuoden 2024 kaksoisolennaisuusarviossa tunnistanut standardiin liittyvät aiheet sellaisiksi,

jotka vaativat erityistä analyysiä ja seurantaa tulevien vuosien kaksoisolennaisuusarvion

päivityksen prosessissa.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit -standardiin liittyvän vaikutuksen lisäksi

muutoksia kaksoisolennaisuusarviossa tehtiin liittyen standardeihin E1 Ilmastonmuutos ja

S1 Oma työvoima. E1 Ilmastonmuutos -standardiin liittyen vuoden 2025 aikana tehtiin

uudelleen tarkastelua ilmastoriskeihin liittyen. Tämän tarkastelun perusteella vuoden 2024

kaksoisolennaisuusarviossa olennaiseksi arvioidun riskin ei vuoden 2025 tarkastelussa

arvioitu muodostavan Keskolle olennaista taloudellista vaikutusta. Muutoksen perusteella

E1 Ilmastonmuutos -standardiin liittyy ainoastaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia Keskon

omassa toiminnassa ja arvoketjussa erityisesti kasvihuonekaasupäästöihin liittyen.

Lisäksi S1 Oma työvoima -standardin kaksoisolennaisuusarvion päivityksessä työoloihin

sisältyviin osa-osa-aiheisiin, työaika ja työ- ja yksityiselämän tasapaino, liittyvän mahdollisen

myönteisen vaikutuksen arvioitiin jäävän olennaisuuden rajan alapuolelle.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristö

Keskon liiketoimintamallissa olennaiset ilmastoon ja luontoon liittyvät kestävyysvaikutukset

liittyvät pääosin Keskon myymiin tuotteisiin kaikissa liiketoiminnoissa. Ilmastoon ja luontoon

liittyvät vaikutukset Keskon omassa toiminnassa ja arvoketjussa ovat kielteisiä tosiasiallisia

vaikutuksia.

Merkittävä osa tunnistetuista vaikutuksista syntyy arvoketjun alkupäässä tuotteiden

valmistuksesta tai loppupäässä tuotteiden käyttämisestä. Suurin osa

kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä ja suurin osa

ruokahävikistä syntyy K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa. Tuotteisiin liittyvät

vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät myös arvoketjun alkupäässä tuotteiden

valmistuksen yhteydessä. Keskon omassa toiminnassa vaikutuksia ovat erityisesti toiminnasta

syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, resurssien ulosvirtaukset pakkausmateriaalien muodossa

sekä toiminnassa syntyvä jäte ja ruokahävikki.

Ihmiset ja yhteiskunta

Keskolla on 18 991 työsuhteista työntekijää ja Keskon toiminnalla on yhteys näiden

työntekijöiden työllisyyteen, hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Kesko voi omilla

toimillaan vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin huomioimalla työntekijöiden

yhdenvertaisen kohtelun ja tarjoamalla koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia. Kielteisiä

vaikutuksia on tunnistettu terveyteen ja turvallisuuteen liittyen, sillä työtapaturmia ja

sairastumisia ilmenee ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja toimintamalleista huolimatta.

Laajojen toimitusketjujen kautta Kesko on vaikutuksessa arvoketjun työntekijöihin, joihin

liittyen on tunnistettu riski Keskon K Code of Conduct -toimintaohjeiden rikkomuksista.

Kuluttaja-asiakkaat ovat keskeinen asiakasryhmä Keskon liiketoimintamallissa. Kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin liittyen on tunnistettu erityisesti mahdollisia kielteisiä vaikutuksia liittyen

Keskon myymien tuotteiden turvallisuuteen sekä tietosuojaan. Kummassakin tapauksessa

mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat luonteeltaan yksittäisiä tapauksia.

		36

Hallinto

Eettisen yrityskulttuurin vahvistaminen ja liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen ovat

Keskon toiminnan perusta. Ne ohjaavat päätöksentekoa, tukevat johtamista ja luovat

edellytykset pitkäjänteiselle ja kestävälle liiketoiminnalle.

Eettisen yrityskulttuurin myönteiset vaikutukset liittyvät siihen, miten toimintaperiaatteet

vahvistavat luottamusta asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työntekijöiden ja muiden

sidosryhmien keskuudessa. Ne myös tukevat kestävyysnäkökohtien huomioimista

arvoketjussa. Lakien tai toimintaperiaatteiden rikkomukset voivat aiheuttaa Keskolle

taloudellisia ja oikeudellisia seuraamuksia, heikentää sidosryhmien luottamusta ja vaikuttaa

haitallisesti yrityksen maineeseen.

Strategian ja liiketoimintamallin resilienssi

Keskon strategian toteuttaminen ja liiketoimintamalli, jossa on kolme eri toimialaa, ei ole

kriittisellä tavalla riippuvainen yksittäisistä asiakkaista, toimitusketjuista tai tavararyhmistä.

Kokonaisuudessaan Keskon liiketoimintamallin arvioidaan sopeutuvan hyvin suhteessa

yksittäisiin tunnistettuihin kestävyysaiheisiin. Edellä mainituista syistä Kesko ei ole laatinut

erillistä analyysiä sen strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä olennaisten

kestävyysaiheiden käsittelyssä. Kesko ei myöskään ole tunnistanut tarvetta strategian tai

liiketoimintamallin muutoksille.

Keskon liiketoimintamallissa merkittävimmät kestävyysvaikutukset liittyvät Keskon ostamiin

ja edelleen asiakkaille myymiin tuotteisiin. Keskeiset ilmasto- ja luontovaikutukset syntyvät

joko tuotteiden valmistuksessa arvoketjun alkupäässä tai niiden käytöstä ja kulutuksesta

arvoketjun loppupäässä. Keskon liiketoimintamalli on riippuvainen toimivista

toimitusketjuista, jolloin erityisesti arvoketjun alkupäässä korostuvat toimivat liikesuhteet

tavarantoimittajiin sekä eettisten toimintaperiaatteiden toteutuminen näissä liikesuhteissa.

Myytävien tuotteiden valikoima muuttuu jatkuvasti, kun valmistajat kehittävät uusia tuotteita

ja poistavat vanhoja tuotteita valikoimista. Kestävyysnäkökohdat ovat yhä tärkeämpi osa

tuotekehitystä ja uusien tuotteiden tuomista markkinoille. Kaupan alan toimijana Keskon

tehtävä on tuoda aktiivisesti uusia tuotteita asiakkaiden saataville sekä ymmärtää kysynnän

muodostumista ja asiakkaiden muuttuvia vaatimuksia. Näihin vaatimuksiin vaikuttavat myös

kestävyysnäkökohdat. Lisäksi tuotteisiin, raaka-aineisiin ja kestävyystietoihin liittyvä

lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti.

Kesko toimii tavarantoimittajien ja asiakkaiden välissä, valikoimaa ohjaavat toisaalta

tavarantoimittajien markkinoille tuomat tuotteet ja toisaalta asiakkaiden kysyntä. Keskon

strategia ja liiketoimintamalli mukautuvat näiden kahden tekijän välillä.

Kesko on tunnistanut strategisen kehityshankkeen erityisesti arvoketjussa syntyvien

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2025 noin 96 % Keskon arvoketjun

kasvihuonekaasupäästöistä syntyi ostettujen tuotteiden valmistuksesta ja myytyjen

tuotteiden käytöstä. Kesko aloittaa vuonna 2026 suunnitelman laatimisen arvoketjun

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Kestävyysriskit Keskon liiketoimintamallissa liittyvät erityisesti kehittyvään ja tiukentuvaan

kestävyysaiheita koskevaan sääntelyyn, myytyjen tuotteiden turvallisuuteen sekä

henkilötietojen tietosuojaan. Lisäksi Kesko on liikesuhteidensa kautta sidoksissa arvoketjun

työntekijöihin, mikä tuo mukanaan riskin K Code of Conduct -toimintaohjeiden rikkomuksista

ja työntekijöiden ihmisoikeuksien loukkauksista. Tällaiset rikkomukset voivat aiheuttaa

mainehaittoja ja liiketoiminnan häiriöitä sekä johtaa tarpeeseen löytää korvaavia toimittajia.

Raportointikauden lopussa Kesko ei ole tunnistanut sellaisia taloudelliseen asemaan,

tulokseen tai rahavirtaan liittyviä kestävyysriskeistä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, joita

olisi ollut tarpeen ottaa huomioon konsernitilinpäätöksessä. Kesko ei siirtymäsäännösten

nojalla sisällytä kestävyysselvitykseen tietoja olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien taloudellisista vaikutuksista. Siirtymäsäännösten käyttämisestä on kerrottu

tarkemmin osiossa Yleiset tiedot, Laatimisperusteet.

Kesko on asettanut kestävyystavoitteet, joiden asettamisesta ja joissa edistymisestä

kerrotaan tarkemmin jokaisen aihekohtaisen osion yhteydessä. Tavoitteet on asetettu osana

Kesko-konsernin vastuullisuusstrategiaa, yksittäisen toimialan vastuullisuusstrategiaa tai

henkilöstöstrategiaa. Energiatehokkuuden parantamisen tavoite on osa Keskon

energiastrategiaa. Kestävyysselvitys sisältää ne tavoitteet, jotka edistävät

kaksoisolennaisuusarviossa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai

mahdollisuuksiin vastaamista. Keskeisiä sidosryhmiä ei ole merkittävästi osallistettu osana

tavoitteiden asettamisen prosessia.

		37

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)

Kesko on suorittanut kaksoisolennaisuusarvioinnin noudattaen ESRS 1 Yleiset vaatimukset -

standardin vaatimuksia. Tämän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kestävyyteen liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaisiksi arvioidut vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet määrittävät ne tiedot, jotka esitetään kestävyysselvityksessä.

Kaksoisolennaisuusarviointiin sisältyy vaikutusten arviointi, jossa arvioidaan miten Keskon

toiminta vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Taloudellisen olennaisuuden

arvioinnissa Kesko tunnistaa kestävyysaiheista liiketoiminnalle kohdistuvat riskit ja

liiketoiminnassa syntyvät mahdollisuudet, joilla voi olla vaikutusta Keskon tulokseen ja

taloudelliseen asemaan.

Kesko on päivittänyt kaksoisolennaisuusarvionsa raportointikaudelle 2025.

Kaksoisolennaisuusarviossa olennaisiksi arvioidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneet muutokset edelliseen

raportointikauteen verrattuna on kerrottu kestävyysselvityksen osiossa Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (SBM-3).

Kaksoisolennaisuusarvio perustuu pääosin vuoden 2024 kaksoisolennaisuusarviossa

tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, sillä vuonna 2025 ei

toteutettu täysimittaista vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin

prosessia.

Vuoden 2025 raportointia varten tarkasteltiin kaksoisolennaisuusarviossa olennaisiksi

tunnistettuja kestävyysaiheita sekä niihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja

niiden olennaisuus vahvistettiin. Keskon liiketoiminnassa tai toimintaympäristössä ei ole

arvioitu tapahtuneen merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat aikaisemmassa arviossa

olennaisiksi arvioituihin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin.

Raportointikaudelle 2025 päivitetty kaksoisolennaisuusarvio esiteltiin konsernijohtoryhmälle

syyskuussa 2025 ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle lokakuussa 2025. Ilmastoriskeihin

liittyvä päivitys kaksoisolennaisuusarvioon esiteltiin tarkastusvaliokunnalle joulukuussa 2025.

Vuoden 2024 kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessissa vaikutukset tunnistettiin

aihekohtaisissa työpajoissa sekä pisteytettiin alustavan priorisoinnin aikaansaamiseksi. 

Työpajojen jälkeen vaikutusten pisteytykset tarkastettiin, jotta ne ovat yhteismitallisia, eikä

jokin vaikutus ole yli- tai aliarvostettu. Vaikutuksia arvioitiin niiden vakavuuden ja

todennäköisyyden perusteella. Vaikutuksen vakavuuteen vaikuttavat sen mittakaava, laaja-

alaisuus ja kielteisten vaikutusten osalta vaikutuksen korjattavuus.

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi tehtiin osana Keskon riskienhallinnan

prosessia. Keskon riskienhallintaprosessi noudattaa COSO Enterprise Risk Management

-mallin metodologiaa. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi suoritettiin toimialoittain, minkä

jälkeen muodostettiin konsernitason arvio. Kestävyysriskiarviota tarkasteltiin myös yhdessä

konsernin muissa riskiarvioissa esiin nousseiden riskien kanssa. Riskejä ja mahdollisuuksia

arvioitiin niiden taloudellisen vaikuttavuuden sekä todennäköisyyden perusteella.

Arvioinnissa tarkasteltiin tunnistetuista vaikutuksista mahdollisesti esiin nousevia riskejä tai

mahdollisuuksia. Arvoketjun työntekijöihin, tuoteturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviin

mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin yhdistyy myös riski kielteisistä taloudellisista vaikutuksista

Keskolle. Riskien arvioinnissa käytettiin samaa asteikkoa, joka on yleisesti käytössä Keskon

riskienhallinnan prosessissa. Arviossa ei tunnistettu olennaisia mahdollisuuksia.

Pääosa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista suoritettiin konsernin sisäisenä

työskentelynä. Työskentelyssä oli mukana asiantuntijoita kaikilta Keskon kolmelta toimialalta

sekä yhteisistä toiminnoista. Vaikutusten arvioinnissa aihekohtaisiin työpajoihin osallistui

laajasti Keskon henkilöstä muun muassa vastuullisuuden ja hankinnan toiminnoista Keskon

toimialoilta sekä henkilöstöä talouden, riskienhallinnan, lakiasioiden ja HR:n toiminnoista.

Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa oli mukana toimialojen vastuullisuusjohtajat ja

talousjohtajat. Keskon riskienhallinnan yksikkö oli vastuussa prosessin läpiviennistä.

Sidosryhmien kuulemiset järjestettiin erillisin haastatteluin, joissa painoarvo oli

rahoitusmarkkinatoimijoiden sekä tavarantoimittajien ja yritysasiakkaiden haastatteluissa.

Haastattelujen kautta kerättiin tietoa, miten sidosryhmät näkevät Keskon toiminnan

keskeisimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eri kestävyysaiheiden osalta.

		38

Haastatteluilla myös varmennettiin jo olemassa olevaa näkemystä Keskolle olennaisista

kestävyysaiheista. Sisäisesti suoritetun kaksoisolennaisuusarvion sekä sidosryhmien

haastatteluiden tulokset tukivat toisiaan eikä sidosryhmien näkemysten perusteella ollut

tarvetta tehdä muutoksia jo tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai

mahdollisuuksiin. Keskon kaksoisolennaisuusarvio ei sisältänyt kuulemisia vaikutuksen

kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

Aihekohtainen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi

Ympäristö

E1 Ilmastonmuutos

Keskon vaikutukset ilmastonmuutokseen syntyvät sen omassa toiminnassa sekä arvoketjussa

muodostuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Kesko on tunnistanut omassa toiminnassaan

keskeisimmät päästölähteet. Suurin scope 1 -päästöjen lähde on kuljetusten ja

logistiikkatoimintojen polttoaineiden päästöt. Suurin scope 2 -päästöjen lähde on

kaukolämmön kulutuksen päästöt. Arvoketjun päästöt syntyvät ostettujen ja myytyjen

tuotteiden elinkaaren aikana niiden tuotannosta, käytöstä ja loppukäsittelystä. Lisäksi

päästöjä syntyy käyttöomaisuushyödykkeiden valmistuksesta, logistiikan kuljetuksista sekä k-

kauppiasyrittäjien kauppatoiminnoissa.

Edellä kuvatut päästölähteet ovat niin kutsuttuja energia- ja teollisuuspäästöjä. Näiden lisäksi

Keskon toiminnassa syntyy maankäyttöön liittyviä päästöjä. Maankäyttöön liittyviä oman

toiminnan päästöjä syntyy maankäytön muutoksesta kun Keskon omistamilla maa-alueilla

muutetaan metsää tai muuta luonnontilaista maa-aluetta rakennetuksi maaksi. Suurin osa

maankäyttöön liittyvistä päästöistä syntyy arvoketjussa valtaosin ruokatuotteiden

alkutuotannossa. Keskolla maankäyttöön liittyvät päästöt on tunnistettu merkittäviksi

päästölähteiksi energia- ja teollisuuspäästöjen lisäksi.

Kesko on vuoden 2025 aikana tehnyt toimialakohtaisen ilmastoriskien tarkastelun.

Tarkastelussa kaikki Keskon kolme toimialaa tekivät oman tarkastelunsa merkittävimmistä

toimialaa koskevista ilmastoriskeistä. Toimialojen lisäksi erillinen tarkastelu tehtiin Keskon

kiinteistötoiminnoissa. Ilmastoriskien tunnistamisessa ja arvioinnissa ei käytetty

ilmastoskenaarioita. Tämä tarkastelun perusteella ei tunnistettu olennaisia Kesko-konsernin

tasoisia ilmastoon liittyviä riskejä Keskon toiminnassa.

E2 Pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset Keskon omassa toiminnassa ja

tuotteiden arvoketjussa eivät nousseet kaksoisolennaisuustarkastelussa olennaisuuden raja-

arvon ylittäviksi olennaisiksi vaikutuksiksi.

Omassa toiminnassa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tunnistettiin liittyen maaperän

pilaantumiseen Keskon omistamissa ja vuokraamissa kiinteistöissä. Keskon toiminnan luonne

ei kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä maaperän pilaantumisesta ja mahdolliset vaikutukset

ovat rajattuja pienelle maantieteelliselle alueelle. Historiatietoihin perustuen vuosittain on

saattanut olla joitakin yksittäisiä tapauksia, joissa maaperä on puhdistettu Keskon

toimipaikoissa. Osana kaksoisolennaisuusarvion prosessia Kesko ei ole erikseen käynyt läpi

omaisuuseriään tai toimintaansa pilaantumiseen liittyvien vaikutusten tunnistamiseksi.

Maaperän pilaantumisen lisäksi vaikutuksia tunnistettiin mikromuoveihin ja Keskon

tuotevalikoimaan sisältyviin ongelma-aineiksi luokiteltaviin tuotteisiin liittyen. Tuotteiden

arvoketjussa tunnistettiin kielteisiä vaikutuksia etenkin ruoan alkutuotannossa ja

valmistavassa teollisuudessa.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset Keskon

omassa toiminnassa ja tuotteiden arvoketjussa eivät nousseet

kaksoisolennaisuustarkastelussa olennaisuuden raja-arvon ylittäviksi olennaisiksi

vaikutuksiksi.

Keskon omassa toiminnassa veden kulutus ei ole merkittävää. Toiminnoissa käytetään

pääosin kunnallista vedenjakelua veden kulutukseen ja kunnallista viemäriverkostoa

jäteveden käsittelyssä. Keskon omaan toimintaan ei liity pohja- tai pintavesistä tapahtuvaa

vedenottoa. Osana kaksoisolennaisuusarvion prosessia Kesko ei ole erikseen käynyt läpi

omaisuuseriään tai toimintaansa veden kulutukseen liittyvien vaikutusten tunnistamiseksi.

Veteen liittyviä kielteisiä vaikutuksia tunnistettiin tuotteiden arvoketjun alkupäässä

tuotteiden alkutuotannossa, etenkin sellaisten tuotteiden kautta, jotka ovat peräisin veden

niukkuudesta kärsiviltä alueilta tai joiden tuotantoprosessi vaatii merkittäviä määriä vettä.

Veden käyttöön liittyviä kysymyksiä tarkastellaan valikoima- ja hankintapäätöksiä tehtäessä

niiden tuotteiden ja tuoteryhmien osalta, joihin liittyy tunnistettuja veteen liittyviä

		39

vaikutuksia. Keskon tuotevalikoiman laajuudessa kielteiset vaikutukset tuotteiden

arvoketjussa eivät ylittäneet olennaisen vaikutuksen rajaa.

Keskon valikoimassa on kaloja ja äyriäisiä, joihin liittyy kielteinen vaikutus merten

luonnonvarojen hyödyntämisestä ja käytöstä. Kala- ja äyriäisvalikoimaa ohjataan siten, että se

ei sisällä uhanalaisia lajeja. Keskon toiminnoissa kala- ja äyriäistuotteiden valikoiman osuus ei

ole merkittävä eikä siten ylittänyt olennaisuuden raja-arvoa.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Keskon tuotevalikoimaan sisältyy tuotteita, joilla on merkittäviä luontoon liittyviä vaikutuksia.

Olennaiseksi vaikutukseksi tunnistettiin erityisesti biologisen monimuotoisuuden

vähenemisen suorat vaikutustekijät. Keskon arvoketjussa tapahtuu maankäytön ja

vesialueiden käytön muutosta erityisesti alkutuotannossa, kuten maa- ja metsätaloudessa,

kaivostoiminnassa ja kalastuksessa.

Hankintaketjujensa maankäytönmuutokseen liittyviä riskejä ja maantieteellistä laajuutta

selvitettiin pohjautuen LEAP-metodiin (Locate, Evaluate, Assess and Prepare).

Kartoituksessa hyödynnettiin myös Science Based Targets for Nature (SBTN) -ohjeistuksen

High Impact Commodity (HIC) -listaa tuotteista, joilla on merkittäviä vaikutuksia

ympäristöön. Tarkasteluun sisältyi tuoteryhmiä Keskon jokaiselta toimialalta. Riskejä

kartoitettiin tuoteryhmäkohtaisesti tunnistamalla keskeisimmät biodiversiteettivaikutuksia

aiheuttavat tuoteryhmät sekä niiden luontoriskit ja -riippuvuudet ENCORE-työkalulla.

Keskeisimmiksi tunnistettujen tuoteryhmien hankintaketjuja tarkasteltiin maatasolla, kunkin

tarkastellun hankintaketjun suurimpien hankintamaiden osalta. Menetelmällä pystyttiin

tunnistamaan Keskon globaaleista hankintaketjuista keskeisimmät maat, ja niissä

keskeisimmät biomit, joiden maankäytönmuutoksen riski arvioitiin WWF Risk Filter

-työkalulla. Selvitystyö aloitettiin vuonna 2024 ja saatettiin päätökseen vuoden 2025 aikana.

Luontoriippuvuuksiin liittyvät siirtymäriskit korostuvat toimialoilla, joiden raaka‑aineet ovat

merkittävästi sidoksissa maatalouteen. Keskon arvoketju on laaja ja koostuu monenlaisista

tuoteryhmistä, minkä vuoksi yksittäisen luontoon liittyvän fyysisen tai siirtymäriskin vaikutus

koko liiketoimintaan on rajallinen. Tarkastelussa ei tunnistettu olennaisia luontoon liittyviä

fyysisiä tai siirtymäriskejä.

Selvitykseen sisältyi myös Keskon toiminnan luontovaikutusten kartoittaminen Keskon

omissa toiminnoissa. Omissa toiminnoissa arvio keskittyi luontovaikutusten kartoittamiseen

Keskon toimipaikoissa. Vuoden 2024 aikana Kesko selvitti rakennuttamiseen ja

kiinteistökantaansa liittyvää maankäytön muutoksen laajuutta ja merkittävyyttä pohjautuen

LEAP-metodiin. Osana selvitystyötä Keskon omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen

maankäyttöluokat selvitettiin paikkatietoanalyysillä hyödyntäen maankäyttöaineistoja.

Muutoksen merkittävyyttä arvioitiin laskemalla kasvipeitteisten alueiden osuus kiinteistöjen

koordinaattipisteiden välittömässä läheisyydessä sekä hyödyntämällä WWF:n Risk Filter -

työkalulla saatavia arvoja maankäytön muutokseen liittyvistä riskeistä.

Suomessa tarkastelluista kohteista 80 % sijaitsi alueella, jolla niillä ei arvioida olevan kielteisiä

vaikutuksia suojelualueisiin. Kohteista 19 % sijaitsi Suomen luonnonsuojelulain mukaisen

suojelualueen läheisyydessä ja 1 % välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tarkasteltiin kohteiden

etäisyyksiä metsälain mukaisiin tärkeisiin elinympäristöihin. Tarkastelun perusteella 97 %

kohteista sijaitsi alueella, jolla niillä ei arvioida olevan vaikutuksia tärkeisiin elinympäristöihin.

Tärkeiden elinympäristöjen läheisyydessä sijaitsi 3 % kohteista. Välittömässä läheisyydessä ei

sijainnut yhtään Keskon kohteita.

Muiden toimintamaiden kohteista selvitettiin etäisyys WDPA-alueisiin (World Database on

Protected Areas), jotka kuuluvat globaalisti ylläpidettyyn tietokantaan suojelualueista sekä

alueisiin, jotka ovat EU:n ympäristötietopalvelujen (EEA) ylläpitämässä tietokannassa

eurooppalaisista suojelualueista. Kaikista toimintamaiden kohteista 11 % sijaitsi jonkin

suojelualueen läheisyydessä. Kohteista 89 % sijaitsi suojelualueesta sellaisella etäisyydellä,

jolla niillä ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia suojelualueeseen.

Rakentaminen on korkeasti säänneltyä toimintaa ja Kesko noudattaa rakennushankkeissaan

lakisääteisiä vaatimuksia ja viranomaismääräyksiä. Kesko rakentaa kauppapaikkoja ja muita

kiinteistöjä pääsääntöisesti liikekiinteistöille kaavoitetuille alueille. Rakennushankkeiden

lupaprosesseissa tehdään viranomaisten edellyttämät luontoselvitykset ja muut ympäristöön

liittyvät arviot. Keskon suurissa logistiikkakeskushankkeissa on esimerkiksi edellytetty

ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) toteuttamista.

Arvioinnin perusteella Keskon omiin toimintoihin ei liity olennaisia luonnon

monimuotoisuuteen tai ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia.

		40

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön liittyen resurssien ulosvirtaukseen liittyviä vaikutuksia syntyy erityisesti

pakkaamisesta. Tuotteen logistinen ketju sisältää useita pakkauksia logistiikan pakkaamisesta

aina yksittäisen tuotteen myyntipakkaukseen.

Olennaiset kielteiset vaikutukset ympäristölle muodostuvat Keskon toiminnoissa syntyvästä

jätteestä, jota syntyy etenkin osana varasto- ja logistiikkatoimintoja sekä

vähittäiskauppatoiminnoissa. Suurin jätejae Keskon toiminnassa on pahvi, jota syntyy

tuotteiden kuljetuksen ja varastoinnin aikaisista pakkauksista. Keskon toiminnoissa syntyvä

jäte on pääosin tavanomaista jätettä. Vaarallisen jätteen määrä Keskon toiminnoissa on

vähäinen. Osana kaksoisolennaisuusarvion prosessia Kesko ei ole erikseen käynyt läpi

omaisuuseriään tai toimintaansa jätteisiin liittyvien vaikutusten tunnistamiseksi.

Elintarvikealan toimijana Keskon toiminnoissa keskeisessä osassa on myös ruokahävikin

syntymisen ehkäiseminen. Ruokahävikkiä syntyy osana varastointi- ja logistiikkatoimintoja

sekä tukkutoiminnoissa Keskon päivittäistavarakaupan toimialalla. Ruokahävikin

ehkäisemisen kannalta merkittävintä on kuitenkin ruokahävikin ehkäiseminen arvoketjun

loppupäässä K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa, joissa suurin osa ruokahävikistä

syntyy.

Ihmiset, yhteiskunta ja hallinto

S1 Oma työvoima ja S2 Arvoketjun työntekijät

Omaan työvoimaan liittyen tunnistettiin sekä tosiasiallisia että mahdollisia myönteisiä

vaikutuksia. Tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia tunnistettiin terveyteen ja turvallisuuteen

liittyen. Arvoketjun työntekijöihin liittyen tunnistettiin mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka

liittyvät työoloihin sekä lapsityövoiman ja pakkotyön riskiin. Tarkastelua tehtiin

riskimaaperusteisesti sekä laajemmin eri maantieteelliset alueet huomioiden. Riski K Code of

Conduct -toimintaohjeiden rikkomuksille on todettu olevan suurin riskimaiksi luokitelluissa

maissa, mutta arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia on tullut Keskon

tietoon myös muilta maantieteellisiltä alueilta. Riskin on todettu muodostuvan tyypillisesti

maantieteellisen sijainnin sekä tiettyjen tuotekategorioiden tai raaka-aineiden yhdistelmänä.

S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

Keskon liiketoiminnan luonne, jossa Keskon toiminta on sen toiminta-alueella hajautunut

lukuisiin eri toimipaikkoihin ja toiminta-alue on keskittynyt Pohjois-Eurooppaan, ei johda

sellaisiin vaikutuksiin, jotka standardin osa-aiheiden näkökulmasta olisivat olennaisia

vaikutuksia niiden kohteena olevissa yhteisöissä.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Eettisten ja läpinäkyvien liiketoimintaperiaatteiden varmistaminen sekä lakien ja määräysten

noudattaminen on olennaista Keskon toiminnassa. Korruption ja lahjonnan ehkäisy sekä

SpeakUp-kanavan tarjoama ilmoittajansuojelu tukevat eettisen toimintakulttuurin

toteutumista koko arvoketjussa. Korruption ja lahjonnan kannalta erityisiksi riskialueiksi

Keskon toiminnassa on tunnistettu kiinteistö- ja kauppapaikkatoiminta, tavaroiden ja

palveluiden hankinta, julkisiin hankintoihin osallistuminen, toiminta uusilla maantieteellisillä ja

liiketoiminnallisilla alueilla, suhteet virkamiehiin sekä yritysjärjestelyt. Yrityskulttuuriin,

korruption ja lahjonnan ehkäisyyn sekä ilmoittajansuoja toteutumiseen liittyvien vaikutusten

arvioitiin olevan olennaisia Keskon toimintaympäristössä.

Keskon tavaroiden ja palveluiden toimittajille on määritelty K Code of Conduct

-toimintaohjeet, joiden tavoitteena on edistää eettisiä toimintatapoja hankintaketjussa ja

tukea arvoketjun vastuullista toimintaa.

Kestävään kehitykseen liittyvä lisääntyvä lainsäädäntö ja sen vaatimat mahdolliset muutokset

liiketoimintamallissa sekä mahdolliset tulevaisuuden investointitarpeet puhtaasti

lainsäädännön vaatimuksiin vastaamisessa tunnistettiin riskiksi, joka voi toteutuessaan ohjata

Keskon resurssien käyttöä.

		41

Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-

standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

ESRS 2 Yleiset tiedot	Sivu
BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	22
BP-2 Teittyjä olosuhteita koskevat tiedot	23
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	25
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	27
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	28
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	28
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	28
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	29
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	31
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	32
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	37
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	41
Ympäristötiedot
E1 Ilmastonmuutos
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	55
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	56
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	57
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	59
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	63
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	64
E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	55
E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu	55
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	73
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	73
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	74
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset	76

Yhteiskunnalliset tiedot	Sivu
S1 Oma työvoima
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	80
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	82
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	82
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	83
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	85
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	91
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	89
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit	89
S1-10 Riittävä palkka	90
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	90
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	91
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	91
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	92
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	94
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	95
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	96
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	96

		42

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Sivu
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	99
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	101
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	102
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	103
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	104
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	106
G1-2 Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	108
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	108
G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset	109

		43

YMPÄRISTÖTIEDOT

EU-TAKSONOMIA

Keskon EU-taksonomiaa koskeva raportointi

noudattaa Euroopan Parlamentin ja Neuvoston

asetuksen (EU) 2020/852 (annettu 18 päivänä

kesäkuuta 2020) määräyksiä. EU:n kestävän

rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian

tarkoitus on auttaa yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan,

ovatko taloudelliset toimet kestäviä ympäristön

kannalta. Luokittelujärjestelmä määrittelee

liiketoiminnalle kriteeristön, jonka perusteella voidaan

arvioida, missä määrin yrityksen toiminta tukee

ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Yritysten on raportoitava millä tavoin ja missä määrin

niiden toiminta voidaan luokitella EU-taksonomiassa

tarkoitetulla tavalla ympäristön kannalta kestäväksi

seuraavien kuuden ilmasto- ja ympäristötavoitteen

näkökulmasta:

• Ilmastonmuutoksen hillintä

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

• Vesi- ja merivarojen suojeleminen

• Kiertotalouden edistäminen

• Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

• Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen

Luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoista sekä

luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista esitetään

tunnusluvut, jotka ovat osuus yrityksen liikevaihdosta,

investoinneista (CapEx) ja taksonomia-asetuksessa

määritellyistä toimintamenoista (OpEx). 

Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei ole erikseen mainittu

luokitusjärjestelmässä, jolloin kaupan alan yritykset

raportoivat luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista

toiminnoistaan, jos yrityksellä niitä on.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset

toiminnot ja luokitusjärjestelmän

mukaisuuden arviointi

Kesko on tunnistanut toiminnassaan luokitusjärjestelmän

piiriin kuuluviksi toiminnoiksi autokaupan leasing-

liiketoiminnan ja käytettyjen autojen liiketoiminnan sekä

kiinteistöjen omistamisen, vuokraamisen ja rakennuttamisen

oman liiketoiminnan tarpeisiin. Lisäksi logistiikan toiminnot

Tanskassa ovat luokitusjärjestelmän piiriin kuuluva toiminto.

Kesko on arvioinut kunkin luokitusjärjestelmän piiriin

kuuluvan toiminnon luokitusjärjestelmän mukaisuuden.

Luokitusjärjestelmän mukaisuus on määritetty arvioimalla

sitä, edistääkö toiminto merkittävästi vähintään yhtä

luokitusjärjestelmän ilmasto- ja ympäristötavoitteista.

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden määrittäminen tehdään

kullekin toiminnolle sovellettavien teknisten

arviointikriteerien perusteella. Näiden arviointikriteerien

täyttymisen lisäksi on varmistuttu siitä, että toiminto ei

aiheuta merkittävää haittaa muille taksonomia-asetuksessa

mainituille ilmasto- tai ympäristötavoitteille erillisten ei

merkittävää haittaa -kriteerien perusteella (DNSH), ja että

taksonomia-asetuksen mukaiset vähimmäissuojatoimet

toteutuvat.

Kesko on tarkastellut vähimmäistason suojatoimien

(minimum safeguards) toteutumista suhteessa

ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan, reiluun kilpailuun

sekä verotukseen. Tarkastelun tuloksena Kesko arvioi, että

vähimmäistason suojatoimet toteutuvat Keskon toiminnassa

kaikilla neljällä tarkasteltavalla osa-alueella.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Keskon tunnistamat

luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnot sekä miten

Kesko on arvioinut kunkin toiminnon luokitusjärjestelmän

mukaisuutta.

		44

				Tunnusluvut
Luokitusjärjestelmän toiminto		Toiminnon kuvaus	Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi	Liikevaihto	CapEx	Opex
Tavoite: Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
CCM 6.5	Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	M1-, N1- tai L-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö. Toimintoon sisältyy autokaupan leasing-liiketoiminta.	Merkittävän edistämisen kriteeri toteutuu, jos ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km. Kriteeri toteutuu täyssähköautojen ja hybridien osalta. Toimintoon sisältyy ei merkittävää haittaa -kriteerejä, joiden toteutumisen arvioimiseksi tarvittavia tietoja ei ole saatavilla eikä ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisuutta ole mahdollista selvittää. Leasing-liiketoiminnan ajoneuvot on luokiteltu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisiksi.	√	√	√
CCM 6.6	Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut	N1-, N2- tai N3-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö tieliikenteen tavarakuljetuspalveluissa. Toimintoon sisältyy Tanskassa Davidsen Koncernen A/S:n logistiikan kalusto.	Täyttääkseen luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteerit ajoneuvojen tulisi olla vähäpäästöisiä tai nollapäästöisiä ajoneuvoja. Ajoneuvoja ei myöskään ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen. Lisäksi ajoneuvojen tulee täyttää toiminnolle asetetut ei merkittävää haittaa -kriteerit. Toimintoon kuuluva logistiikan kalusto on luokiteltu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisiksi ajoneuvoiksi.		√	√
CCM 7.1	Uusien rakennusten rakentaminen	Asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten rakentaminen. Toiminto sisältää Keskon omaan käyttöön rakennuttamat kiinteistökohteet. Näitä kohteita ovat pääasiassa uudet kauppa- ja logistiikkakiinteistöt.	Uusille kohteille määritellään hankkeen suunnitteluvaiheessa energiatehokkuusluku (E-luku), jonka tulee olla vähintään kymmenen prosenttia alhaisempi kuin määritetty kansallinen raja-arvo. Arvio rakennuksen luokitusjärjestelmän mukaisuudesta tehdään rakennuksen suunnitteluvaiheessa. E-luvun toteutuminen varmennetaan rakennuksen valmistumisvaiheessa. Energiatehokkuus tulee olla sertifioitu energiatehokkuustodistuksella. Lisäksi toiminto asettaa kriteerit yli 5 000 m2 rakennuksille ilmatiiviyden ja lämmönpitävyyden osalta. Toiminto sisältää myös yksityiskohtaiset ei merkittävää haittaa -kriteerit. Luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteerit otetaan huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin tehdään päätös kohteen rakentamisesta kriteeristön vaatimukset täyttäen.		√
CCM 7.2	Olemassa olevien rakennusten korjaus	Olemassa olevien rakennusten laajamittaiset korjaukset. Laajamittaiset peruskorjaukset tai laajennukset Keskon omistamissa kohteissa sekä niissä vuokrakohteissa, joissa Kesko on vastuussa peruskorjauksista.	Rakennusten korjauksen tulee noudattaa laajamittaisiin korjauksiin sovellettavia vaatimuksia tai vaihtoehtoisesti korjaustoimenpiteiden tulee johtaa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 %:lla. Toiminto sisältää myös yksityiskohtaiset ei merkittävää haittaa -kriteerit. Keskon suuret korjaus- ja perusparannushankkeet eivät ole saavuttaneet luokitusjärjestelmän mukaisuutta, sillä toimintoon 7.2 sisältyvät ei merkittävää haittaa -kriteerit luokitusjärjestelmän mukaisuudelle eivät ole täyttyneet.		√
CCM 7.3	Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	Energiatehokkuuslaitteisiin liittyvät yksittäiset peruskorjaustoimenpiteet, kuten ikkunoiden ja ulko-ovien korvaaminen uusilla energiatehokkailla vaihtoehdoilla, energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen sekä ilmastointiin liittyvien laitteiden asentaminen, huolto, korjaus ja korvaaminen tehokkailla teknologioilla. Toiminto sisältää pääasiassa Keskon kauppapaikkoihin, joissa Kesko on vuokralaisena, tehtäviä yllä lueteltuja peruskorjaustoimenpiteitä.	Toimintoon sisältyvien kriteerien arvioimiseen ei ole saatavilla tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja, jotta luokitusjärjestelmän mukaisuutta olisi mahdollista arvioida. Toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.		√

		45

				Tunnusluvut
Luokitusjärjestelmän toiminto		Toiminnon kuvaus	Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi	Liikevaihto	CapEx	Opex
Tavoite: Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
CCM 7.4	Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	Sähköautojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa. Toiminto käsittää Keskon K-Lataus-asemat Suomessa sekä muissa Keskon toimintamaissa kauppapaikkojen yhteyteen asennetut latausasemat.	Kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.		√
CCM 7.5	Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus. Toiminto käsittää yllä kuvatut pääomamenot kiinteistöissä, joissa Kesko on vuokralaisena.	Toiminnon koostuessa taksonomia-asetuksessa luetelluista yksittäisistä toimenpiteistä, kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.		√
CCM 7.6	Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus teknologian asennus, huolto ja korjaus	Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät yksittäiset toimenpiteet, joissa teknologia asennetaan paikan päällä rakennuksen teknisinä järjestelminä. Toiminto käsittää yllä kuvatut pääomamenot kiinteistöissä, joissa Kesko on vuokralaisena.	Toiminnon koostuessa taksonomia-asetuksessa luetelluista yksittäisistä toimenpiteistä, kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.		√
CCM 7.7	Rakennusten hankinta ja omistaminen	Kiinteistöjen ostaminen ja kyseisten kiinteistöjen omistaminen. Toiminto sisältää raportointikauden aikana hankitut kiinteistöt sekä kiinteistöjen vuokrasopimuksista taseeseen käyttöoikeusomaisuuserinä kirjatut määrät. Lisäksi yllä lueteltujen toimintojen 7.3 , 7.5 sekä 7.6  mukaiset investoinnit Keskon omistamiin kiinteistöihin on sisällytetty toimintoon 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen.	Vuoden 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta arviointi luokitusjärjestelmän mukaisuudesta tulee tehdä toiminnon 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen toiminnon kriteerien perusteella. Vuoden 2020 aikana tai sitä ennen rakennetulla rakennuksella tulee olla vähintään luokan A energiatodistus tai rakennuksen tulee kuulua alueen parhaaseen 15 %:iin primäärienergian kysynnän perusteella. Tarkastelumenetelmää sovelletaan lähinnä vuokrakohteisiin. Kohteista tehdään myös ilmastoriskiarvio.		√	√
Tavoite: Kiertotalous (CE)
CE 5.4	Käytettyjen tavaroiden myynti	Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti, joita asiakas on aiemmin käyttänyt niiden suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti. Keskossa käytettyjen tavaroiden myynti pitää sisällään autokaupan käytettyjen autojen liiketoiminnan.	Käytetyistä autoista ei ole saatavilla tietoja, joiden perusteella ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisuutta voitaisi luotettavasti arvioida. Käytetyt autot on luokiteltu luokitusjärjestelmäkelpoisiksi mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisiksi.	√

		46

Keskon luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto muodostuu autokaupan leasing-

liiketoiminnasta sekä käytettyjen autojen myynnistä asiakkaille.

Kesko omistaa ja vuokraa kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa liiketoiminnan tarpeisiin.

Konsernin käytössä on noin 1 600 omistettua tai vuokrattua kauppa-, logistiikka- ja

toimistokiinteistöä. Konsernin luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot sisältävät

investointeja uusiin kauppapaikkoihin ja logistiikkakiinteistöihin, kiinteistöjen

perusparannusinvestointeja, sekä investointeja rakennusten energiatehokkuutta parantaviin

talotekniikan koneisiin ja laitteisiin, valaistukseen ja automaatioon energiatehokkuuden

mittaamisessa ja valvonnassa. Maa-alueita ei luokitella luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi

investoinneiksi.

Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin kuuluvat sähköautojen latauslaitteistot,

autokaupan leasing-liiketoiminnan ajoneuvoinvestoinnit sekä Tanskan

rautakauppaliiketoiminnan logistiikan kalustoinvestoinnit.

Taksonomia-asetuksen tarkoittamia luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja Kesko-

konsernissa ovat erityisesti kiinteistöjen käyttöön, kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvät

toimintamenot. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintamenoihin sisältyy leasing-

autokantaan ja logistiikan kalustoon tehtyjen huoltojen kulut.

Keskon toiminnassa ei ole ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyviä toimintoja.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähkön tuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

EU-taksonomian tunnusluvut

Kesko esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut

taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti.

Tunnuslukutaulukoissa esitetään mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja

toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista ja luokitusjärjestelmäkelpoisista

taloudellisista toiminnoista.

Laadintaperiaatteet

Liikevaihto 

Kesko soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia

laadintaperiaatteita, joita konserni soveltaa konsernitilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen

liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1.

Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on Kesko-konsernin tuloslaskelman

osoittama liikevaihto.

Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto sisältää sen osuuden konsernin

kokonaisliikevaihdosta, joka syntyy luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoista.

Keskon liiketoiminnassa luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi ja liikevaihtoa kerryttäviksi

toiminnoiksi on tunnistettu autokaupan leasing-liiketoiminta sekä käytettyjen autojen

myynti.

Keskon pääasialliset toiminnot, joista konsernin liikevaihto syntyy, ovat tuotteiden ja

palveluiden myynti asiakkaille ja kauppiaille. Tuotteiden myynti ei tällä hetkellä kuulu

luokitusjärjestelmän piiriin käytettyjen autojen myyntiä lukuun ottamatta.

		47

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja

aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja

uudelleenarvostuksia. Pääomamenot kattavat myös liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset. Kesko sisällyttää pääomamenojen

laskentaan taksonomia-asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjatun

käyttöoikeusomaisuuserän lisäyksen yhteissumman. Yrityshankinnoista kirjatun liikearvon

lisäys ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin. Lisäykset aineellisiin

hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.2, lisäykset aineettomiin

hyödykkeisiin liitteessä 3.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien

lisäykset liitteessä 3.4.

Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Keskon raportoimasta

investoinnit-tunnusluvun määritelmästä. Keskon määritelmän mukaan investoinnit-

tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä

tytäryhtiöosakkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista taseeseen

kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Konsernin investoinnit vuonna 2025 olivat 735,7 milj.

euroa (675,9 milj. euroa).

Taulukossa on esitetty, mistä CapEx-tunnusluvun laskennassa käytetyt pääomamenot

muodostuvat.

Erittely EU-taksonomian tarkoittamista pääomamenoista

Milj. €	2025	2024
Aineelliset hyödykkeet - Lisäykset (liite 3.2)	536,7	494,9
Aineelliset hyödykkeet - Liiketoimintojen hankinnat (liite 3.2)	92,8	94,4
Aineettomat hyödykkeet - Lisäykset (liite 3.3)	10,4	16,2
Aineettomat hyödykkeet - Liiketoimintojen hankinnat ilman liikearvoa (liite 3.3)	7,2	39,7
Käyttöoikeusomaisuuserät - Lisäykset (liite 3.4)	459,4	457,5
Käyttöoikeusomaisuuserät - Liiketoimintojen hankinnat (liite 3.4)	2,9	12,3
Yhteensä	1 109,4	1 115,1

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat

kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten

perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka

liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden

jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät

liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen

liitteessä 2.5.

Taksonomia-asetuksen tarkoittamia toimintamenoja Kesko-konsernissa ovat erityisesti

kiinteistöjen käyttöön, kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvät kulut, jotka tilinpäätöksessä

sisältyvät kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokuluihin, joiden yhteissumma vuonna

2025 oli 196,2 milj. euroa (198,5 milj. euroa). Luku sisältää kiinteistöjen kunnossapitoon ja

korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa lämmityksen, sähkön ja veden

kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly taksonomia-

asetuksen määritelmään toimintamenoista. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin kuluihin

sisältyy leasing-autokantaan ja logistiikan kalustoon tehtyjen huoltojen kulut.

Keskon liiketoimintamallissa toimintamenot eivät ole olennaisia siirtymässä yhä

kestävämpiin toimintoihin. Rakennuksiin tehtävät perusparannustoimenpiteet, kuten

energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet, ovat luonteeltaan

pääomamenoja.

		48

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2025

Tilikausi 2025	2025			Merkittävän edistämisen kriteerit						”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit  (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
		Milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %							K	0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %							K	0,0 %	M
Joista siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %												K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	CCM 6.5 CCA 6.5	32,2	0,3 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,2 %
Käytettyjen tavaroiden myynti	CE 5.4	404,8	3,2 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								2,7 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		436,9	3,5 %	0,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	3,2 %	0,0 %								2,9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		436,9	3,5 %	0,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	3,2 %	0,0 %								2,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		12 037,8	96,5 %
YHTEENSÄ		12 474,7	100,0 %

Lyhenteet:

Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

Kiertotalous: CE

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 

kyseisen tavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

		49

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2025

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit  (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista, vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Milj. €

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Uusien rakennusten rakentaminen

CCM 7.1 CCA 7.1 CE 3.1

107,4

9,7 %

K

E

E/S

E/S

E

E/S

K

K

K

K

K

K

9,1 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

CCM 7.4 CCA 7.4

7,2

0,6 %

K

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

0,8 %

M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.5 CCA 7.5

0,1

0,0 %

K

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

0,0 %

M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.6 CCA 7.6

0,2

0,0 %

K

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

0,0 %

M

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM 7.7 CCA 7.7

42,4

3,8 %

K

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

5,7 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

157,3

14,2 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

K

K

K

K

K

K

15,6 %

Joista mahdollistavat toiminnat

7,5

0,7 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,8 %

M

Joista siirtymätoiminnat

0,0

0,0 %

0,0 %

T

Lyhenteet:

Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

Kiertotalous: CE

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 

kyseisen tavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

		50

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit  (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista, vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Milj. €

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

CCM 6.5 CCA 6.5

86,8

7,8 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

4,7 %

Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut

CCM 6.6 CCA 6.6

1,9

0,2 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0,4 %

Uusien rakennusten rakentaminen

CCM 7.1 CCA 7.1 CE 3.1

28,3

2,5 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

2,4 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CCM 7.2 CCA 7.2 CE 3.2

80,5

7,3 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

9,2 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.3 CCA 7.3

1,6

0,1 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0,3 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM 7.7 CCA 7.7

446,8

40,3 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

43,2 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

645,9

58,2 %

60,3 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

60,3 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

803,2

72,4 %

75,9 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

75,9 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

306,2

27,6 %

YHTEENSÄ

1 109,4

100,0 %

Lyhenteet:

Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

Kiertotalous: CE

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 

kyseisen tavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

		51

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2025

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit  (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista, vuosi 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Milj. €

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

0,0

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

K

0,0 %

Joista mahdollistavat toiminnat

0,0

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

K

0,0 %

M

Joista siirtymätoiminnat

0,0

0,0 %

0,0 %

K

0,0 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;  E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

CCM 6.5 CCA 6.5

1,9

2,9 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

2,8 %

Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut

CCM 6.6 CCA 6.6

1,4

2,2 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

1,4 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM 7.7 CCA 7.7

63,3

95,0 %

KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

95,8 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

66,6

100,0 %

100,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

100,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

66,6

100,0 %

100,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

100,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

0,0

0,0 %

YHTEENSÄ

66,6

100,0 %

Lyhenteet:

Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA

Kiertotalous: CE

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän 

mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta 

kyseisen tavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

		52

Luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja luokitusjärjestelmän mukaisuus ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista

	Osuus liikevaihdosta / kokonaisliikevaihto
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmä- kelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	0,3 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	3,2 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

CCM: Ilmastonmuutoksen hillintä

CCA: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

WTR: Vesivarat ja merten luonnonvarat

CE: Kiertotalous

PPC: Ympäristön pilaantuminen

BIO: Biologinen monimuotoisuus

	Osuus pääomamenoista / kokonaispääomamenot
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmä- kelpoista tavoitteen mukaan
CCM	14,2 %	58,2 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

	Osuus toimintamenoista / toimintamenot yhteensä
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmä- kelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0,0 %	100,0 %
CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %

		53

E1

ILMASTONMUUTOS

Siirtymäsuunnitelma (E1-1) .............................	55
Toimintaperiaatteet (E1-2) .............................	56
Toimenpiteet (E1-3) ........................................	57
Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (E1-4) ................................................................	59
Mittarit .............................................................	63
Energia (E1-5) ..................................................	63
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) ....................	64

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Kuvaus	Hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Keskon omassa toiminnassa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1 ja scope 2). Suurin scope 1 -päästöjen lähde on kuljetusten ja logistiikan polttoaineiden päästöt. Suurin scope 2 -päästöjen lähde on kaukolämmön kulutuksen päästöt.	• Kesko on asettanut ilmastotavoitteet oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi (scope 1 ja 2). Science Based Targets -aloite vahvisti Keskon ilmastotavoitteet tammikuussa 2026. • Merkittävimmät panostukset energia- ja teollisuuspäästöjen vähentämiseksi ovat kuljetuskaluston sähköistyminen sekä energiatehokkuuden parantamiseen asentamalla energiankierrätysjärjestelmiä.
Ilmastonmuutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Keskon arvoketjussa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3). Suurin osa arvoketjun päästöistä syntyy ostettujen ja myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana niiden tuotannosta, käytöstä ja loppukäsittelystä. Lisäksi päästöjä syntyy käyttöomaisuushyödykkeiden valmistuksesta ja logistiikan kuljetuksista.	• Kesko on asettanut uudet arvoketjua koskevat lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet (scope 3). Science Based Targets -aloite vahvisti Keskon ilmastotavoitteet tammikuussa 2026. • Keskon arvoketjun päästöjen (scope 3) siirtymäsuunnitelman rakentamista valmisteleva työ on aloitettu vuoden 2025 lopussa. • Kannustamme tavarantoimittajia asettamaan omalle toiminnalleen tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.
Energia	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Fossiilisten energiamuotojen kulutus Keskon omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä sekä kuljetuksissa ja logistiikassa aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.	• Fossiilisten energiamuotojen kulutuksen vähentäminen sähköistämällä kuljetuksia, parantamalla energiatehokkuutta sekä kasvattamalla uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden osuutta energiankulutuksesta.

		54

Ilmastoriskit ja liiketoiminnan resilienssin arviointi

Kesko on arvioinut ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia toimintaansa. Merkittäviä

ilmastoon liittyviä riskejä ei ole tunnistettu konsernin operatiiviselle riskikartalle, jossa

tarkastelujakso on 12 kuukautta.

Kestävyysriskien tarkastelussa olennaista on tarkastella riskejä myös keskipitkällä ja pitkällä

aikajänteellä. Riskitarkastelussa käytetyt keskipitkä ja pitkä aikajänne vastaavat ESRS:n

käyttämää määritelmää, jossa keskipitkä aikaväli ulottuu viiteen vuoteen lyhyen aikajänteen

lopusta ja pitkä aikajänne on viidestä vuodesta eteenpäin. Ilmastoriskien tunnistamisessa ja

arvioinnissa ei käytetty ilmastoskenaarioita.

Fyysiset riskit

Toimintaan liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä tunnistettiin erityisesti liittyen sään ääri-ilmiöiden

vaikutuksiin Keskon omistamissa ja vuokraamissa kiinteistöissä sekä tuotteiden

hankintaketjussa, esimerkiksi häiriöinä tuotteiden saatavuudessa.

Kesko omistaa ja hallinnoi vuokrasopimuksin merkittävää määrää kiinteistöjä kaikissa

toimintamaissa. Näihin kiinteistöihin kohdistuu ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski.

Tulevaisuudessa lisääntyvät sään ääri-ilmiöt saattavat nostaa kiinteistöihin kohdistuvaa

rasitusta ja kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin liittyviä kustannuksia. Yksittäisiin

omaisuuseriin saattaa kohdistua vahinkoriskejä tai investointitarpeita sään ääri-ilmiöistä

johtuen. Keskeisimmät sään ääri-ilmiöt Keskon toimintamaissa liittyvät kroonisiin

ilmastoriskeihin, kuten lämpökuormitukseen sekä sadeolojen ja -tyyppien muutokseen.

Akuutit riskit liittyvät lämpöaaltoihin, myrskyihin, voimakkaisiin sateisiin ja tulviin.

Olosuhteita simuloidaan muun muassa tulevaisuuden säädatalla ja sääilmiöihin varaudutaan

huomioimalla riskit kiinteistöhankkeiden suunnitteluohjeissa.

Tarkasteluhetkellä Kesko ei ole tunnistanut omaisuuseriin liittyviä olennaisia ilmastoriskejä,

jotka voisivat johtaa omaisuuserien arvon alentumiseen tai joilla olisi merkittäviä vaikutuksia

toiminnan jatkuvuuden kannalta. Vuosittain Keskon kauppapaikkoihin kohdistuu esimerkiksi

rankkasateista aiheutuvia tulvia tai vuotoja kiinteistöjen rakenteissa, mutta nämä häiriöt eivät

ole aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia tai keskeytyksiä liiketoiminnan harjoittamiselle

kyseisissä kauppapaikoissa.

Sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, rankkasateet ja kylmyysjaksot voivat aiheuttaa ongelmia

tuotteiden saatavuudessa. Voimistuneet myrskyt, lisääntyneet sademäärät, äkilliset tulvat

sekä pitkittyneet kuivuusjaksot vaikuttavat etenkin maatalouteen sekä raaka-aineiden ja

ruoan tuotantoon. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt nostavat globaalien toimitusketjujen häiriöiden

riskiä. Vaikutukset voivat näkyä tuotteiden saatavuudessa, laadussa sekä hinnassa.

Varautuminen globaaleihin hintojen, tavarantoimittajien ja laadun muutoksiin arvoketjussa

ovat keinoja näiden riskien hallitsemiseksi.

Lyhyellä aikavälillä saatavuuteen vaikuttavat sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ongelmat ovat

jo osa liiketoiminnan harjoittamista. Riskien tunnistaminen ja arviointi sekä

ilmastoskenaarioiden hyödyntäminen keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkasteluissa ovat

keskeisiä keinoja näihin riskeihin varautumisessa.

Sään ääri-ilmiöihin liittyvä fyysinen riski tuotteiden ja raaka-aineiden hankintaketjussa on

tunnistettu Keskon kaikilla kolmella toimialalla. Yhdelläkään toimialalla riski ei ole noussut

toimialojen operatiivisille riskikartoille, joiden tarkastelujakso on 12 kuukautta. Jatkossa näitä

riskejä tulee arvioida tarkemmin myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kaksoisolennaisuusarviossa riskin ei arvioitu ylittävän olennaisuuden rajaa tarkasteluhetkellä.

Siirtymäriskit

Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien osalta tunnistettiin erityisesti riski kehittyvään

ja tiukentuvaan lainsäädäntöön vastaamiseen liittyen. Kesko on kaksoisolennaisuusarviossa

tunnistanut riskin yleisesti liittyen tiukentuvaan lainsäädäntöön laajasti eri kestävyysaiheissa.

Tämä riski on sisällytetty osaksi G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -standardia, sillä se liittyy

yleisesti yhtiön vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen kaikilla eri kestävyyssääntelyn

alueilla.

Kesko ei ole suorittanut osana siirtymäriskien kartoitusta arviointia liiketoimista ja

omaisuuseristä, jotka voivat olla mahdollisten siirtymäriskien kohteena.

		55

Liiketoiminnan resilienssi

Liiketoiminnan resilienssin analyysi pohjautuu ilmastoriskien arviointiin Keskon toiminnassa.

Keskon liiketoimintamalli, jossa on kolme eri toimialaa, suojaa Keskoa yksittäiseen toimialaan

kohdistuvilta ilmastoon liittyviltä riskeiltä. Päivittäistavarakaupassa ja rakentamisen ja

talotekniikan kaupassa toimitusketjujen hajautuneisuus ja tuotekategorioiden monipuolisuus

suojaavat Keskoa niihin kohdistuvilta vaikutuksilta, eikä näillä riskeillä ole arvioitu olevan

merkittävää vaikutusta Kesko-konsernin taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan

jatkuvuuteen.

Kiinteistöihin liittyvien ilmastoriskien ei myöskään arvioida olevan merkittävä riski Keskon

liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Keskeisimmät liiketoiminnan jatkuvuuden riskit liittyvät

Keskon keskusvarastojen toimitusvarmuuteen sekä kriittisten järjestelmien toimivuuteen.

Kauppapaikkojen maantieteellinen hajautuneisuus suojaa Keskoa niihin liittyviltä riskeiltä.

Yksittäiseen kauppapaikkaan liittyvä riski ei ole merkittävä liiketoiminnan jatkuvuuden

kannalta.

Yleisesti Keskon liiketoimintamallin resilienssi erilaisille ilmastoon liittyville riskeille on hyvä.

Suurimmat ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset syntyvät kuitenkin Keskon arvoketjussa.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä päästöjen väheneminen arvoketjussa ja liiketoiminnan

sopeuttaminen vähähiilisen liiketoimintamallin vaatimuksiin on keskeistä.

Siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Kesko on vuoden 2025 aikana asettanut uudet lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet.

Kesko on myös sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussa

nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Uudet ilmastotavoitteet hyväksyttiin Keskon

hallituksessa lokakuussa 2025, jonka jälkeen tavoitteet toimitettiin Science Based Targets -

aloitteen (SBTi) hyväksymisprosessiin. Tavoitteiden hyväksymisprosessi oli kesken

raportointikauden päättyessä 31.12.2025. Kesko sai tiedon SBTi-aloitteen

hyväksymisprosessin päättymisestä ja tavoitteiden hyväksymisestä raportointikauden

päättymisen jälkeen tammikuussa 2026.

Keskon ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n kriteereiden mukaisesti, mikä tarkoittaa, että

tavoitteet tukevat Pariisin ilmastosopimuksen päämäärää rajoittaa ilmaston lämpeneminen

1,5 °C:een. Keskoa ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista.

Kesko on vuonna 2024 laatinut siirtymäsuunnitelman oman toiminnan (scope 1 ja 2) energia-

ja teollisuuspäästöjen vähentämiseksi. Suunnitelma on käsitelty konsernijohtoryhmässä ja

hyväksytty Keskon hallituksessa. Siirtymäsuunnitelma kattaa vuodet 2025–2034.

Siirtymäsuunnitelmaa päivitettiin vuoden 2025 aikana, sillä lyhyen aikavälin tavoitetasoa

nostettiin osana laajempaa ilmastotavoitteiden päivittämistä.

Siirtymäsuunnitelma sisältää suunnitelman keinoista oman toiminnan päästöjen

vähentämiselle lyhyen aikavälin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisimpiä keinoja

päästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassa ovat logistiikan sähköistäminen ja

polttoaineen vaihtaminen biopolttoaineisiin, öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen,

energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvan energian käyttö.

Arviomme mukaan lukkiutuneiden päästöjen määrä on rajallinen eikä vaaranna lyhyen

aikavälin päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Mahdollisia lukkiutuneita päästöjä liittyy

erityisesti sähkönkäytön päästöihin Puolassa ja Baltiassa, kaukolämmön käyttöön sekä

logistiikan sähköistymisen mahdollisiin rajoitteisiin, jotka voivat ylläpitää fossiilisten

polttoaineiden käyttöä. Lukkiutuneiden päästöjen kehitys riippuu pääosin teknologisesta

kehityksestä kiinteistötekniikassa, energiantuotannossa ja kuljetuskaluston sähköistymisessä.

Vuoden 2025 lopussa Keskon scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä

74 204 tCO2-ekv. Vähennys vuoden 2024 perusvuodesta oli 19 %. Merkittävimpiä vuoden

2025 aikana toteutettuja toimenpiteitä päästövähennysten saavuttamiseksi olivat logistiikan

kalustossa sähkö- ja kaasuajoneuvojen määrän kasvattaminen sekä ostosähkön muuttaminen

päästöttömiin lähteisiin erityisesti osassa Tanskan, Ruotsin ja Norjan liiketoimintoja.

Oman toiminnan (scope 1 ja 2) energia- ja teollisuuspäästöihin liittyvän siirtymäsuunnitelman

laadinnan yhteydessä on arvioitu suunnitelman toteuttamiseen tarvittavien investointien

määrä. Investointipäätökset ja niiden toteuttaminen ovat osa vuosittaista strategiatyötä ja

vuosisuunnittelua. Keskon siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen tarvittavien investointien

määrän ei ole arvioitu olevan merkittävä osa konsernin kokonaisinvestointeja. Keskolla ei ole

raportointikauden aikana ollut käytössä sisäistä hiilen hinnoittelumekanismia.

		56

Keskon toiminnassa taksonomia-asetuksen mukaisia pääomamenoja liittyy erityisesti

kiinteistöjen omistamiseen, vuokraamiseen ja rakennuttamiseen oman liiketoiminnan

tarpeisiin. Keskon periaatteena on, että uudet kiinteistöt rakennetaan taksonomia-

asetukseen sisältyvän luokitusjärjestelmän kriteerien mukaisesti. Keskolla ei ole taksonomia-

asetuksen tarkoittamia capex-suunnitelmia, joiden perusteella Keskon omistamista

kiinteistöistä tulisi luokitusjärjestelmän mukaisia.

Kesko ei ole raportointikauden 2025 päättyessä laatinut ESRS E1 Ilmastonmuutos -standardin

mukaista siirtymäsuunnitelmaa arvoketjun energia- ja teollisuuspäästöjen ja maankäyttöön

liittyvien päästöjen (FLAG: Forest, Land and Agriculture) vähentämiselle. Kesko tulee vuoden

2026 aikana laatimaan vuoteen 2034 ulottuvan siirtymäsuunnitelman näiden päästöjen

vähentämiselle. Siirtymäsuunnitelma tullaan käsittelemään Keskon konsernijohtoryhmässä, ja

hallitus hyväksyy siirtymäsuunnitelman.

Kesko ei ole osallistunut päästöjen poistamisen tai varastoinnin hankkeisiin, eikä rahoittanut

vastaavia hankkeita ostamalla päästöhyvityksiä. Pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin liittyvä

hyvitystarve on tunnistettu, mutta vaihtoehtoja ja määrää ei ole vielä kartoitettu.

Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja niiden yhteydestä taloudelliseen suunnitteluun ja

pääoman hankintaan on kerrottu tarkemmin kohdassa Toimenpiteet (E1-3). Keskon vuonna

2025 asettamista uusista ilmastotavoitteista on kerrottu kohdassa Tavoitteet ja tavoitteissa

edistyminen (E1-4).

Toimintaperiaatteet (E1-2)

Keskon kestävän kehityksen politiikka ohjaa Keskon ilmastotyötä. Kesko on politiikassa

sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä sekä

pienentämään niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa syntyviä päästöjä. Kestävän

kehityksen politiikka on hyväksytty Keskon hallituksessa ja sen periaatteiden toimeenpanosta

vastaa Kesko-konsernin lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on

konsernijohtoryhmän jäsen.

Keskon hallitus on vuoden 2025 lopussa hyväksynyt päivitetyn vastuullisuuspolitiikan, joka

korvaa aiemman kestävän kehityksen politiikka ja astuu voimaan 1.1.2026. Päivitetyssä

vastuullisuuspolitiikassa on huomioitu laajemmin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

ja energiatehokkuuteen liittyviä periaatteita aikaisempaan kestävän kehityksen politiikkaan

verrattuna.

Metsäkato on yksi kriittisimmistä ajureista globaalisti kasvavien kahvihuonekaasupäästöjen

takana. Osana maankäyttöön liittyvien päästötavoitteiden asettamista tulee yrityksen SBTi:n

kriteerien mukaisesti sitoutua siihen, ettei se hanki vuoden 2025 jälkeen tuotteita, joiden

keskeiset raaka-aineet aiheuttavat metsäkatoa. Kesko on sitoutunut tähän periaatteeseen.

Keskon energiastrategia ohjaa energian hankintaa ja asettaa periaatteet energiatehokkuuden

parantamiselle. Energiastrategiassa asetetaan tavoite energiatehokkuuden parantamiselle

sekä uusiutuvan ostosähkön hankinnalle. Energiastrategia on hyväksytty Keskon

konsernijohtoryhmässä ja sen toteuttamisesta vastaa Kesko-konsernin energiajohtaja.

K Code of Conduct -toimintaohjeet ohjaavat Keskon yhteistyökumppaneita vastuullisuuteen

liittyvissä asioissa, ja lähtökohtaisesti Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct

-toimintaohjeet ovat osa Keskon hankintasopimuksia. Toimintaohjeet edellyttävät

kumppaneita edistämään vastuullista liiketoimintaa koko toimitusketjussaan. Keskon

yhteistyökumppaneiden on myös varmistettava, että heidän alihankkijansa sekä tavaran- ja

palveluntoimittajansa noudattavat vastaavia periaatteita ja standardeja kuin

Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeissa on esitetty.

Olennaiset sisäiset sidosryhmät ovat olleet mukana kestävän kehityksen politiikan, päivitetyn

vastuullisuuspolitiikan sekä K Code of Conduct -toimintaohjeiden muodostamisessa.

Ajantasaisimmat versiot toimintaperiaatteista ovat julkisesti saatavilla Keskon verkkosivuilla.

		57

Toimenpiteet (E1-3)

Päästöjen vähentäminen omassa toiminnassa

Keskon omassa toiminnassa merkittävimpiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat logistiikan

sähköistäminen ja biopolttoaineisiin siirtyminen, öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen,

energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvan energian käyttö. Näillä keinoilla

edistetään Keskon tavoitetta vähentää oman toiminnan (scope 1 ja 2)

kasvihuonekaasupäästöjä 58,8 % vuoteen 2034 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.

Logistiikan sähköistäminen ja biopolttoaineisiin siirtyminen

Keskon oman toiminnan merkittävin päästölähde on fossiilisten polttoaineiden kulutus

kuljetuksissa ja logistiikkatoiminnoissa. Fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta syntyvien

päästöjen arvioidaan alenevan sekä sähköistymisen että biopolttoaineiden käytön

lisääntyessä. Arvioimme, että noin 30 % logistiikan kuljetuksista kulkee muulla kuin fossiilisilla

polttoaineilla vuonna 2030, ja noin 40 % vuonna 2034.

Vuoden 2025 lopussa Keskolla oli käytössä yhteensä 34 sähköajoneuvoa, joiden lisäksi

kuuden ajoneuvon käyttöönoton odotetaan tapahtuvan vuoden 2026 alussa käyttöönoton

viiveestä johtuen. Lisäksi Keskolla oli käytössä yhteensä 23 kaasuajoneuvoa vuoden 2025

lopussa. Vuoden aikaisella sähkö- ja kaasuajoneuvojen lisäyksellä saavutettu päästövähennys

oli noin 2 400 tonnia. Vuoden 2034 loppuun mennessä suunniteltu kalustomuutoksista

johtuva päästövähennys on noin 25 000 tonnia.

Uusiutuvan energian käyttö

Kesko käyttää uusiutuvaa ja päästötöntä sähköä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden

2025 aikana Tanskan toiminnot siirtyivät käyttämään päästötöntä sähköä Davidsen

Koncernen A/S:n toiminnoissa. Lisäksi Norjassa ja Ruotsissa sähkönkulutus on

kokonaisuudessaan uusiutuvaa ja päästötöntä vuodesta 2025 alkaen.

Tanskassa vuoden 2025 aikana hankittujen liiketoimintojen osalta siirrytään käyttämään

päästötöntä sähköä vuoden 2026 alusta, jonka jälkeen sähkönkulutuksesta aiheutuvat

päästöt syntyvät Baltian ja Puolan kiinteistöjen ostosähköstä. Puolan ostosähkön osalta

suunnitelmana on siirtyä merkittävin osin käyttämään uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä

vuonna 2026.

Toteutetut toimenpiteet vähensivät Keskon sähkönkulutukseen liittyviä päästöjä noin 3 800

tonnia.

Vuonna 2025 Keskon kuluttamasta ostosähköstä 97 % oli uusiutuvilla energialähteillä

tuotettua sähköä ja 1 % päästöttömällä ydinenergialla tuotettua sähköä. Jäljelle jäävälle

osuudelle ei pystytä määrittämään tarkkaa alkuperää.

Suunnitelma scope 1 ja 2 -päästöjen vähentämiseksi vuosina 2025–2034

		58

Energiatehokkuuden parantaminen

Energiatehokkuuden parantaminen Keskon omistamissa ja vuokraamissa kiinteistöissä ja

kauppapaikoissa on olennainen oman toiminnan päästövähennystoimi. Keskeisin

energiatehokkuustoimenpide on kaupan kylmäjärjestelmien hukkalämpöä hyödyntävän

energiankierrätysjärjestelmän asentaminen, joka alentaa kiinteistön kaukolämmönkulutusta

keskimäärin jopa 50 % hanketta edeltäneeseen kulutustasoon verrattuna. Lisäksi

energiansäästöjä saadaan aikaan tekemällä asetusarvojen optimointeja ja hyödyntämällä

analytiikkapalveluita energiankulutuksen analysoinnissa.

Vuoden 2025 aikana toteutimme energiatehokkuustoimenpiteitä yhteensä noin 17,6 GWh:n

edestä. Merkittävimpiä toimenpiteitä olivat hukkalämpöä hyödyntävän

energiankierrätysjärjestelmän asentaminen yhdeksään kiinteistökohteeseen, minkä

arvioidaan alentaneen kaukolämmön kulutusta näissä kiinteistökohteissa noin 3,5 GWh.

Yhteensä toteutimme vuoden 2025 aikana noin 730 tietojärjestelmään kirjattua

energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä.

Vuoden 2025 aikana toteutetuilla energiatehokkuustoimenpiteillä saavutettava

päästövähennys on noin 900 tonnia, mikä on toimenpiteiden laskennallinen päästövähennys

vuositasolla. Kaukolämmön kulutukseen liittyvien päästöjen oletetaan alenevan yhteensä

60 % vuoden 2034 loppuun mennessä, josta noin 25 prosenttiyksikköä on arvioitu toteutuvan

omien toimenpiteiden johdosta ja noin 35 prosenttiyksikköä lämmöntuotannon vihertymisen

johdosta.

Öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen

Vuoden 2025 aikana Keskolla oli yhteensä 81 kiinteistökohdetta, joissa käytettiin fossiilisia

polttoaineita lämmityksen tuottamiseen. Suurin osa näistä kiinteistöistä sijaitsee Puolassa ja

Baltiassa. Keskon tavoitteena on uudistaa lämmitysratkaisut päästöttömiin vaihtoehtoihin tai

kaukolämpöön vuoteen 2029 mennessä. Kesko-konsernin käytössä on yhteensä noin 1 600

omistettua tai vuokrattua kauppa-, logistiikka- ja toimistokiinteistöä.

Vuoden 2025 aikana vaihdoimme viidessä öljy- tai kaasulämmitteisessä kiinteistössä

lämmitysmuodon kaukolämpöön tai lämpöpumppuratkaisuun. Lisäksi verkostomuutosten

johdosta yhteensä 18 öljylämmitteistä kohdetta poistui Keskon toimipaikkaverkostosta, mikä

osaltaan vähensi päästöjä. Vuonna 2025 toteutunut päästövähennys oli noin 1 400 tonnia.

Vuoden 2034 loppuun mennessä suunniteltu päästövähennys on 1 300 tonnia.

Kylmäainevuodot

Kylmäainevuotojen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi tulemme uudistamaan

kylmäjärjestelmät luonnollista kylmäainetta käyttäviksi vuoteen 2030 mennessä

F-kaasuasetuksen vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2030 jälkeen kylmäainevuodot eivät

aiheuta merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ennakoitu päästövähennys on yhteensä noin

4 000 tonnia vuoden 2030 loppuun mennessä.

Päästöjen vähentäminen arvoketjussa

Keskon kasvihuonekaasupäästöistä yli 99 % syntyy arvoketjussa (scope 3). Näiden päästöjen

vähentäminen vaatii ennen kaikkea yhteistyötä hankintaketjun toimijoiden kanssa, sillä

Keskon arvoketjun päästöt ovat tavarantoimittajien ja palveluntuottajien toiminnassa syntyviä

päästöjä.

Kesko on vuodesta 2021 alkaen kannustanut tavarantoimittajia asettamaan omalle

toiminnalleen tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, ja yhteistyö tavaroiden ja

palveluiden toimittajien kanssa on tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa Keskon

ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Hankintaketjun toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi Keskon arvoketjun päästöjen

vähentämisessä olennaisia kehityskohteita ovat datan oikeellisuuden varmistaminen ja

tarkentaminen sekä päästölaskennan kehittäminen niin, että pystymme entistä tarkemmin

seuraamaan päästöjen kehittymistä.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki edellyttää, että 1.1.2026 alkaen suuret

uudisrakennukset on suunniteltava ja toteutettava vähähiilisinä. Rakentajan on esitettävä

lopputarkastuksessa ilmastoselvitys, joka sisältää rakennuksen hiilijalanjäljen ja

hiilikädenjäljen laskelmat. Velvoite edellyttää tarkkaa, jopa tuotetasolle ulottuvaa

päästötietoa hankekohtaisesti.

Näiden vaatimusten täyttämiseksi Kesko on kehittänyt rakentamisen ja talotekniikan kaupan

valikoiman päästötietojen raportointia. Tuotekohtaisten päästötietojen tarjoaminen tukee

sekä asiakkaiden lakisääteisiä velvoitteita että parantaa Keskon kestävyysselvityksessä

raportoitavien arvoketjun päästöjen (scope 3.1) tarkkuutta rakentamisen ja talotekniikan

kaupan ostettujen tuotteiden osalta.

		59

Toimintasuunnitelmiin liittyvät investoinnit ja rahoitus

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat investoinnit liittyvät logistiikan kaluston

sähköistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen kiinteistöissä ja öljy- ja

kaasulämmityksen korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla.

Energiatehokkuusinvestointeja tehdään osana kiinteistöjen ylläpitoa, jolloin investointi

kohdistuu kiinteistön ylläpitotarpeeseen, mutta sillä on myös päästöjä vähentävä vaikutus

kiinteistön energiatehokkuuden parantuessa. Logistiikan kaluston sähköistämisessä odotetut

investointitarpeet liittyvät erityisesti investointeihin raskaan kaluston latausinfrastruktuuriin.

Oman toiminnan päästöjen vähennystoimista aiheutuvien investointien ei arvioida olevan

merkittävä osa konsernin kokonaisinvestointeja. Investointipäätökset ja niiden toteuttaminen

ovat osa vuosittaista strategiatyötä ja vuosisuunnittelua.

Kesko ei ole tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä pääomamenoja eikä

ilmastonmuutoksesta johtuvia omaisuuserien arvonalentumisia, joilla voisi olla olennainen

vaikutus Keskon taloudelliseen asemaan raportointihetkellä.

Keskolla on yksi vihreän rahoituksen viitekehyksen mukainen 300 milj. euron suuruinen

joukkovelkakirjalaina, jolla on rahoitettu viitekehyksen kriteerit täyttäviä investointeja.

Vuoden 2025 lopussa Keskon kahden kahdenvälisen lainan, jotka ovat yhteismäärältään 200

milj. euroa, korkomarginaalissa on huomioitu vastuullisuustavoitteet, jotka liittyvät

kasvihuonekaasupäästöjen ja ruokahävikin vähentämiseen. Neljän vuoden 2025 aikana

uudelleen rahoitetun lainan, määrältään 600 milj. euroa, vastuullisuustavoitteet neuvotellaan

sen jälkeen, kun uusille ilmastotavoitteille on saatu Science Based Targets

-aloitteen hyväksyntä.

Taksonomia-asetuksen mukaiset investoinnit

Keskolla ei ole taksonomia-asetuksen tarkoittamia capex-suunnitelmia, joiden perusteella

Keskon omistamista kiinteistöistä tai logistiikan kalustosta tulisi EU-taksonomiaan sisältyvän

luokitusjärjestelmän mukaisia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta tämä tarkoittaisi, että

parannukset kiinteistöihin johtaisivat primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30

prosentilla. Logistiikan kaluston osalta ajoneuvojen tulisi olla nollapäästöisiä.

Keskon periaate on rakentaa uudet kiinteistöt luokitusjärjestelmän teknisten

arviointikriteerien mukaisina. Vuonna 2025 Keskolla oli käynnissä Suomessa 20 (9)

rakennushanketta, joissa kiinteistöt rakennetaan luokitusjärjestelmän teknisten

arviointikriteerien mukaisina. Kaikki vuoden 2025 aikana käynnissä olleet

uudisrakennuskohteet eivät täytä luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteerejä, sillä

suunnittelu ja päätökset rakentamisesta on tehty ennen teknisten arviointikriteerien

julkistamista ja käyttöönottoa Keskossa.

Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (E1-4)

Ilmastotavoitteiden päivitys

Kesko on vuoden 2025 aikana asettanut uudet, päivitetyt ilmastotavoitteet. Tavoitteet

hyväksyttiin Keskon hallituksessa lokakuussa 2025. Kesko sai tiedon SBTi -aloitteen

hyväksymisprosessin päättymisestä ja tavoitteiden hyväksymisestä raportointikauden

päättymisen jälkeen tammikuussa 2026.

Keskon ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n kriteerien mukaisesti, mikä tarkoittaa, että

tavoitteet tukevat Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 °C:een.

SBTi edellyttää, että scope 1 ja 2 lyhyen aikavälin tavoitteet asetetaan 1,5 °C:n tasolle ja scope

3 -tavoitteet vähintään tasolle “selvästi alle 2 °C”. Pitkän aikavälin tavoitteiden

vähimmäistaso on 1,5 °C. Keskon lyhyen aikavälin scope 1 ja 2 -päästövähennystavoitteet

noudattavat 1,5 °C:n tasoa ja scope 3 -tavoite on asetettu “selvästi alle 2 °C” -tasolle.

Päivitetyt tavoitteet sisältävät energia- ja teollisuuspäästöjä sekä maankäyttöön liittyviä

päästöjä koskevat lyhyen aikavälin tavoitteet, jotka ulottuvat vuoden 2034 loppuun, sekä

pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ulottuvat vuoden 2050 loppuun. Lisäksi Kesko on asettanut

vuoteen 2050 ulottuvan nettonollatavoitteen.

Vuoden 2024 kestävyysselvityksessä kerroimme, että Kesko on asettanut vuoteen 2034 ulottuvat

scope 1 ja 2 -ilmastotavoitteet. Osana tavoitteiden SBTi:n hyväksymisprosessia näitä tavoitteita

päivitettiin vastaamaan SBTi:n tavoitekriteeristöä. Vuonna 2024 kerroimme, että tavoitteena on

vähentää 50 % oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2034 mennessä

perusvuoden 2024 tasoon verrattuna. Uusi tavoite on vähentää vastaavia scope 1 ja 2

-kasvihuonekaasupäästöjä 58,8 % vuoteen 2034 mennessä perusvuoden 2024 tasoon verrattuna.

		60

Vuoden 2025 tavoitepäivitys noudattaa SBTi:n tavoitekriteeristöä, joka edellyttää tavoitteen

asettamista myös maankäyttöön liittyville päästöille, mikäli toimijan kokonaispäästöistä

vähintään 20 % on näitä päästöjä. Maankäyttöön liittyvät päästöt (FLAG: Forest, Land, and

Agriculture) syntyvät metsätaloudesta, maankäytöstä ja maataloudesta. Keskon arvoketjussa

näitä päästöjä syntyy ennen kaikkea ruokatuotteiden alkutuotannosta.

Taulukko sisältää yhteenvedon SBTi:n tammikuussa 2026 hyväksymistä Keskon

ilmastotavoitteista ja sitoumuksista. Näiden tavoitteiden lisäksi Keskolla on tavaroiden ja

palveluiden toimittajien sitouttamiseen liittyvä tavoite sekä energiatehokkuustavoite, jotka

eivät sisälly SBTi:n hyväksymään tavoitekokonaisuuteen.

SBTi:n hyväksymät Keskon ilmastotavoitteet ja sitoumukset

Aikaväli	Tavoite
Lyhyt aikaväli	Kesko sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 58,8 % vuoteen 2034 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.
	Kesko sitoutuu myös vähentämään absoluuttisia scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä (ostetut tavarat ja palvelut sekä myytyjen tuotteiden käyttö) 35,0 % vuoteen 2034 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.
	Kesko sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 FLAG -kasvihuonekaasupäästöjään 42,4 % vuoteen 2034 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.
	Kesko sitoutuu myös vähentämään absoluuttisia scope 3 FLAG -kasvihuonekaasupäästöjään 42,4 % vuoteen 2034 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.
Pitkä aikaväli	Kesko sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjään 90,0 % vuoteen 2050 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.
	Kesko sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 3 FLAG -kasvihuonekaasupäästöjään 72,0 % vuoteen 2050 mennessä perusvuoden 2024 tasosta.
Nettonolla	Kesko sitoutuu saavuttamaan nettonollan kasvihuonekaasupäästöissä koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä.

Kesko on laatinut siirtymäsuunnitelman scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiselle asetetun lyhyen aikavälin ilmastotavoitteen mukaisesti. Päästöjen

vähennyskeinoista ja tehdyistä toimenpiteistä on kerrottu kohdassa Toimenpiteet (E1-3).

Muiden tavoitteiden osalta Kesko ei ollut laatinut siirtymäsuunnitelmaa ja määrittänyt hiilestä

irtautumisen keinoja raportointikauden loppuun mennessä. Siirtymäsuunnitelmasta on

kerrottu kohdassa Siirtymäsuunnitelma (E1-1).

Kesko on vuoden 2025 aikana uudelleen laskenut ilmastotavoitteiden perusvuoden tason ja

esittää uudelleen lasketut perusvuoden 2024 tiedot. Siltalaskelma vuonna 2024 julkaistujen

ja uudelleen laskettujen 2024 tietojen välillä on esitetty kohdassa Kasvihuonekaasupäästöt

(E1-6). Uudelleenlaskennassa päästötietojen kattavuutta on parannettu lisäämällä

laskennasta puuttuneita tietoja sekä korjaamalla vuoden 2024 kestävyysselvityksen

valmistumisen jälkeen havaittuja virheitä. Korjaukset vaikuttivat kaikkiin päästökategorioihin.

Uudelleenlaskennasta on annettu tarkemmat tiedot kestävyysselvityksen osiossa

Laatimisperusteet, Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä sekä

raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä.

Perusvuoden päästöjen uudelleenlaskenta on Greenhouse Gas Protocol -laskentastandardin

mukaan tarpeen, kun tapahtuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat

olennaisesti päästöihin tai päästöinventaarion rajaukseen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi

yritysjärjestelyt, laskentamenetelmän muutokset tai tietojen tarkkuuden parantuminen, jotka

muuttavat perusvuoden päästöjä merkittävästi. Uudelleenlaskennan tarkoituksena on

varmistaa vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuus tavoitteiden seurannassa vuosien välillä.

		61

Tavoitteissa edistyminen

					Tavoite
	Perusvuosi		2025	%	Vuosi	Arvo	%
Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteet
Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt, markkinaperusteinen, tCO2-ekv. (1	2024	91 135	74 204	-19	2034	37 548	-58,8
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, ostetut tavarat ja palvelut sekä myytyjen tuotteiden käyttö, tCO2-ekv. (1	2024	6 941 006	7 768 187	+12	2034	4 511 654	-35,0
Maan käyttöön liittyvät scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, tCO2-ekv. (1	2024	2 696	2 542	-6	2034	1 553	-42,4
Maan käyttöön liittyvät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, tCO2-ekv. (1	2024	3 323 927	3 188 670	-4	2034	1 914 582	-42,4
Tavarantoimittajat ja palveluntuottajat asettavat tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, %	2024	47	47	-	2026	67	-
Pitkän aikavälin ilmastotavoitteet
Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt, markkinaperusteinen, tCO2 -ekv. (1	2024	7 362 415	8 155 224	+11	2050	736 241	-90,0
Maan käyttöön liittyvät scope 1 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt, tCO2 -ekv. (1	2024	3 326 623	3 191 212	-4	2050	931 454	-72,0
Energia
Energiatehokkuustoimenpiteet, GWh	2024	-	38,5	-	2030	95,0	-
1) Science Based Targets -aloite vahvisti tavoitteen tammikuussa 2026.

Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteet

Keskon lyhyen aikavälin ilmastotavoitteet sisältävät tavoitteet energia- ja teollisuuspäästöjen

sekä maankäyttöön liittyvien päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2034 mennessä.

Tavoitteiden kattavuus perustuu SBTi:n hyväksymään laajuuteen perusvuoden 2024

päästöistä.

Keskon oman toiminnan (scope 1 ja 2) energia- ja teollisuuspäästöjen vähentämisen

tavoitteesta noin 60 % liittyy scope 1 -päästöjen ja noin 40 % scope 2 -päästöjen

vähentämiseen. Keskon arvoketjun (scope 3) lyhyen aikavälin energia- ja teollisuuspäästöjä

koskeva tavoite sisältää päästökategoriat ostetut tuotteet ja palvelut (kategoria 1) sekä

myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11). Nämä kategoriat kattavat 95 % perusvuoden 2024

scope 3 -päästöistä.

Vuoteen 2034 ulottuvien ilmastotavoitteiden lisäksi Kesko esittää ESRS:n mukaisen

välitavoitteen vuodelle 2030.

Vuoden 2025 loppuun mennessä Kesko on saavuttanut oman toiminnan energia- ja

teollisuuspäästöissä (scope 1 ja 2) 19 % päästöjen vähennyksen perusvuoteen 2024

verrattuna. Keskon vuonna 2025 aikana tekemät toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi on

kerrottu kohdassa Toimenpiteet (E1-3).

Vuoden 2025 loppuun mennessä arvoketjun (scope 3) energia- ja teollisuuspäästöt ovat

kasvaneet 12 % ja maankäyttöön liittyvät päästöt ovat vähentyneet 4 %. Kesko ei ole vuoden

2025 loppuun mennessä laatinut siirtymäsuunnitelmaa edellä mainittujen päästöluokkien

vähentämiselle. Siirtymäsuunnitelmasta on kerrottu kohdassa (E1-1).

Keskolla on tavoite, jonka mukaan 67 % tavarantoimittajista ja palveluntuottajista asettaa

tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteen

alkuperäinen perusvuosi 2020 on tarkennetun laskennan myötä yhdenmukaistettu muiden

ilmastotavoitteiden kanssa vuodelle 2024, jolloin 47 % toimittajista oli asettanut tieteeseen

perustuvat tavoitteet. Tavoite ei sisälly SBTi:n tammikuussa 2026 hyväksymiin Keskon

päivitettyihin ilmastotavoitteisiin. Vuonna 2025 tieteeseen perustuvat tavoitteet oli asettanut

47 % tavarantoimittajista ja palveluntuottajista, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Tiedot päästövähennystavoitteista kerätään Science Based Targets -aloitteen

tavoitekoonnista sekä Keskon CDP Climate Change -kyselyn vastauksista. Prosentti

lasketaan suhteuttamalla Keskon vuoden aikana tekemät ostot tavarantoimittajilta ja

palveluntuottajilta päästölaskennan piirissä olevien kokonaisostojen määrään.

Kokonaisostoihin lasketaan Keskon tavaraostot sekä palveluostot liittyen IT-, markkinointi- ja

kiinteistöpalveluiden toimintoihin sekä muita liikekuluja. Esitettävä prosenttiluku perustuu

edellisen tilikauden ostoihin.

		62

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteet

Keskon pitkän aikavälin ilmastotavoitteet sisältävät tavoitteet energia- ja teollisuuspäästöjen

sekä maankäyttöön liittyvien päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Pitkän aikavälin energia- ja teollisuuspäästöjä koskeva tavoite sisältää Keskon toiminnan ja

syntyvien päästöjen osalta merkittävimmät päästökategoriat, jotka ovat ostetut tuotteet ja

palvelut (kategoria 1), käyttöomaisuus (kategoria 2), tuotantoketjun alkupään kuljetus ja

jakelu (kategoria 4), myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11), myytyjen tuotteiden käsittely

käyttöiän loppupäässä (kategoria 12) sekä K-kauppiastoiminta (Franchising, kategoria 14).

Arvoketjun päästöjen osuus on noin 99 % energia- ja teollisuuspäästöjen tavoitteen

perusvuoden 2024 kokonaispäästöistä. Suurin osa pitkän aikavälin energia- ja

teollisuuspäästöjen vähennystavoitteesta kohdistuu arvoketjun (scope 3) päästöihin.

Arvoketjun (scope 3) maankäyttöön liittyviä päästöjä koskeva tavoite sisältää ainoastaan

ruokatuotteista syntyvät päästöt, jotka kattavat 99 % perusvuoden 2024 scope 3

maankäyttöön liittyvistä päästöistä.

Lisäksi Kesko on asettanut SBTi:n kriteerien mukaisesti koko arvoketjua koskevan

nettonollatavoitteen, joka ulottuu vuoteen 2050. SBTi:n nettonollastandardi edellyttää koko

arvoketjun päästöjen vähentämistä nollaan tai 1,5 °C:een tavoitetason mukaiselle

jäännöstasolle. Jäljelle jäävät päästöt tulee poistaa pysyvillä hiilidioksidia sitovilla

poistotavoilla tavoitevuodesta eteenpäin.

Energiatehokkuuteen liittyvä tavoite

Keskon energiastrategian tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 10 % vuosien

2024–2030 aikana. Toteutuneita energiatehokkuustoimia ja niiden energiansäästövaikutuksia

seurataan Keskon tietojärjestelmään kirjattujen toimenpiteiden ja niille kirjattujen sähkö- ja

lämpösäästötietojen perusteella. Tavoitteen saavuttamiseksi Keskon on toteutettava

energiatehokkuustoimia yhteensä 95 GWh:n edestä.

Vuoden 2025 loppuun mennessä Kesko oli suorittanut energiatehokkuustoimia yhteensä

38,5 GWh:n edestä tavoitteen lähtövuodesta 2024. Vuoden 2025 aikana tehdyt

energiatehokkuustoimet olivat yhteensä 17,6 GWh (20,9 GWh).

		63

Mittarit

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Energiankulutus

MWh	2025	2024
Energiankulutus uusiutumattomista energialähteistä	265 889	310 960
Uusiutumattomien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	36	40
Kivihiilen ja kivihiilituotteiden polttoaineenkulutus	-	-
Raakaöljyn ja öljytuotteiden polttoaineenkulutus	176 606	192 424
Maakaasun polttoaineenkulutus	6 524	6 098
Muiden fossiilisten lähteiden polttoaineenkulutus	1 653	1 853
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus fossiilisista lähteistä	81 107	110 585
Ydinenergiankulutus	5 186	305 500
Ydinenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	1	39
Energiankulutus uusiutuvista energialähteistä	457 785	160 695
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	63	21
Uusiutuvien polttoaineiden kulutus	17 531	3 327
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus uusiutuvista lähteistä	431 475	148 341
Itse tuotetun uusiutuvan energian kulutus ilman polttoaineita	8 780	9 027
Energian kokonaiskulutus	728 861	777 155

Energiaintensiteetti

MWh / Liikevaihto milj. €	2025	2024
Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti korkean ilmastovaikutuksen aloilla	58	65

Laadintaperiaatteet

Energiankulutustiedot perustuvat ostoenergian, itse tuotetun lämmön ja sähkön sekä

kuljetusten, logistiikkatoimintojen ja työsuhdeautojen laskennalliseen energiankulutukseen

tuotantomuodoittain ja polttoaineittain. Tiedot sisältävät Keskon omistamat ja hallinnoimat

kiinteistöt kattaen kaikki Keskon toimialat ja toimintamaat.

Kiinteistöjen ostoenergiankulutustiedot kerätään mittaritietojen perusteella. Tietoja

hallitaan operatiivisessa tietojärjestelmässä. Kiinteistökohteiden energiamanagerit

seuraavat kulutusta ja tekevät tarvittaessa korjauksia mittaroituihin lukuihin virheilmoitusten

perusteella. Joidenkin kohteiden osalta kulutustiedot kerätään laskuilta. Niiden kiinteistöjen

osalta, joista ei ole saatavilla mitattua kulutuslukua, arvioidaan kulutus ensisijaisesti

perustuen kohteen pinta-alaan ja toissijaisesti arvioituun pinta-alaan. Ostosähkön

kulutuksesta 5 % ja kaukolämmön kulutuksesta 6 % perustuu arvioituun kulutukseen.

Öljyn ja kaasun kulutuksessa huomioidaan kiinteistökohteet, joiden lämmitysmuoto on

raportointikauden aikana ollut kokonaan tai osittain öljy- tai kaasulämmitys.

Kuljetusten ja logistiikkatoimintojen laskennallinen energiankulutus perustuu pääosin

polttoainekulutuksiin.

Keskon liiketoiminta voidaan pääosin luokitella korkean ilmastovaikutuksen alaksi. Keskon

tarjoamista tuotteista ja palveluista ainoastaan autokaupan leasing-liiketoimintaa ei

luokitella korkean ilmastovaikutuksen alaksi. Leasing-liiketoiminnan liikevaihto ei ole

olennainen suhteessa konsernin raportoiman liikevaihdon määrään. Leasing-liiketoiminnan

energiankäyttö ei ole erotettavissa muusta energiankäytöstä.

Energiaintensiteetti on laskettu jakamalla energian kokonaiskulutus

konsernitilinpäätöksessä raportoidulla liikevaihdolla.

Vertailuvuoden luvut on oikaistu laskennan tarkennusten johdosta. Uudelleenlaskennasta

on annettu tarkemmat tiedot kestävyysselvityksen osiossa Laatimisperusteet, Muutokset

kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä.

		64

Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)

Keskon kasvihuonekaasupäästöt koostuvat energia- ja teollisuuspäästöistä sekä

maankäyttöön liittyvistä päästöistä (FLAG: Forest, Land and Agriculture). Nämä päästöt

jakautuvat scopeen 1 (suorat, oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt), scopeen 2

(energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt) ja scopeen 3 (arvoketjun epäsuorat

kasvihuonepäästöt).

Keskon oman toiminnan päästöt (scope 1 ja 2)

Oman toiminnan energia- ja teollisuuspäästöt scopessa 1 sisältävät kuljetusten,

logistiikkatoimintojen ja työsuhdeautojen kuluttamien polttoaineiden päästöt, itse tuotetun

lämmön polttoaineiden päästöt sekä kylmäainevuodoista syntyvät päästöt. Scope 2 -päästöt

11,3

milj.

tCO2-ekv.

sisältävät Keskon ostoenergian eli ostosähkön, kaukolämmön ja kaukokylmän tuotannosta

aiheutuvat päästöt.

Keskon oman toiminnan energia- ja teollisuuspäästöt (scope 1 ja 2 markkinaperusteisesti)

olivat vuonna 2025 yhteensä 74 204 tCO2-ekv. Oman toiminnan osuus Keskon energia- ja

teollisuuspäästöistä on alle 1 %.

Keskon oman toiminnan (scope 1) maankäyttöön liittyvät päästöt syntyvät maankäytön

muutoksesta Keskon omistamilla maa-alueilla, esimerkiksi metsän tai muun luonnontilaisen

maa-alueen muuttaminen rakennetuksi maaksi.

Arvoketjun päästöt (scope 3)

Arvoketjun (scope 3) energia- ja teollisuuspäästöt syntyvät suurimmaksi osaksi

Keskon ostamien tuotteiden ja palveluiden tuotannosta (kategoria 1) sekä myytyjen

tuotteiden käytön aikana (kategoria 11).

Arvoketjussa (scope 3) maankäyttöön liittyvät päästöt aiheutuvat valtaosin

ruokatuotteiden alkutuotannossa.

Olemme laskeneet Keskon oman toiminnan ja arvoketjun maankäyttöön liittyvät

päästöt ensimmäistä kertaa vuoden 2024 osalta, ja vuodesta 2025 alkaen esitämme

kestävyysselvityksessä maankäyttöön liittyvät päästöt erikseen osana

kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuutta.

Kasvihuonekaasupäästöjen jakauma

Muut arvo­

ketjun päästöt

4 %

Scope 3

kategoriat

2, 4, 12 ja 14

Keskon

oma

toiminta

1 %

Scope 1 ja 2

Myytyjen

tuotteiden käyttö

16 %

Scope 3

kategoria 11

Scope 1 ja 3

maankäyttöön

liittyvät päästöt

3,2

milj. tCO2-ekv.

8,2

milj. tCO2-ekv.

Scope 1, 2 ja 3

energia- ja

teollisuuspäästöt

8,2

milj. tCO2-ekv.

Ostetut tuotteet

ja palvelut

79 %

Scope 3 kategoria 1

		65

Scope 1, 2 ja 3 -energia- ja teollisuuspäästöjen siltalaskelma

	Raportoitu	Uudelleen laskettu
tCO2-ekv.	2024	2024	%
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt	56 637	59 750	+5
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt	42 950	43 167	+1
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt	27 939	31 385	+12
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat scope 3 -kokonaisbruttopäästöt	7 122 142	7 271 280	+2
1 Ostetut tuotteet ja palvelut	6 108 778	5 844 593	-4
2 Käyttöomaisuus	144 096	88 735	-38
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin	8 372	-	-
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetus ja jakelu	90 076	87 055	-3
5 Toiminnassa muodostuva jäte	9 488	-	-
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 774	-	-
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	9 140	-	-
9 Tuotantoketjun loppupään kuljetus ja jakelu	87 713	-	-
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	505 950	1 096 413	+117
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän loppupäässä	126 873	124 791	-2
14 K-kauppias-toiminta (Franchising)	29 881	29 692	-1
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, sijaintiperusteinen	7 221 729	7 374 196	+2
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, markkinaperusteinen	7 206 718	7 362 415	+2

Kesko on uudelleen laskenut vuoden 2024 vertailutiedot, joka on myös uusien

ilmastotavoitteiden perusvuosi. Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen siltalaskelma

kuvaa vuonna 2024 kestävyysselvityksessä julkaistut tiedot ja uudelleen lasketut vuoden

2024 vertailutiedot. Uudelleenlaskennasta on annettu tarkemmat tiedot kestävyysselvityksen

osiossa Laatimisperusteet, Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä.

ESRS:n mukaan yhtiö raportoi scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt kustakin merkittävästä

scope 3 -luokasta. Keskon on määrittänyt osana kasvihuonekaasupäästöjen

uudelleenlaskentaa Keskon kannalta kaikista merkittävimmät scope 3

-kasvihuonekaasupäästöjen luokat. Raportoinnin ulkopuolelle jäävien kategorioiden

yhteenlaskettu osuus on alle 1 % energia- ja teollisuuspäästöjen scope 3 -kokonaispäästöistä

vuoden 2024 päästöinventaarin perusteella arvioituna.

Ulkopuolelle jäävät, mutta aikaisemmin raportoidut scope 3 -luokat ovat kategoria 3

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, kategoria 5 Toiminnassa muodostuva jäte,

kategoria 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja kategoria 7 Työsuhteisten

työntekijöiden työmatkaliikenne ja kategoria 9 Tuotantoketjun loppupään kuljetukset.

Kesko ei ole aikaisemmin raportoinut scope 3 -luokkia 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut

omaisuuserät, 10 Myytyjen tuotteiden jalostus, 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut

omaisuuserät, 15 Investoinnit.

Erittely scope 1 ja 2 -energia- ja teollisuuspäästöistä

tCO2-ekv.	2025	2024
Suorat scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	55 237	59 750
Kuljetukset, logistiikkatoiminnot ja työsuhdeautot	47 130	51 086
Lämmön omatuotanto	1 925	3 410
Kylmäainevuodot	6 182	5 254
Epäsuorat scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteinen	34 721	43 167
Ostosähkö	13 270	13 230
Kaukolämpö	21 451	29 937
Kaukojäähdytys	-	-
Markkinaperusteinen	18 967	31 385
Ostosähkö	3 977	8 126
Kaukolämpö	14 990	23 260
Kaukojäähdytys	-	-

		66

Kasvihuonekaasujen scope 1, 2 ja 3 -bruttopäästöt sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Uudelleen laskettu		Uudelleen laskettu		Välitavoite	Tavoitevuosi	Tavoitevuosi
tCO2-ekv.	Perusvuosi 2024	2025	2024	Muutos, %	2030	2034	2050	Keskimääräinen vuotuinen päästövähennys, %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt	59 750	55 237	59 750	-8	-	-	-	-
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus, %	-	-	-	-	-	-	-	-
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt	43 167	34 721	43 167	-20	-	-	-	-
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt	31 385	18 967	31 385	-40	-	-	-	-
Scope 1 ja 2 -kokonaisbruttopäästöt, markkinaperusteinen	91 135	74 204	91 135	-19	58 983	37 548	-	-5,88
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt								-
Kasvihuonekaasujen epäsuorat scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (1	7 271 280	8 081 021	7 271 280	+11	5 681 559	4 841 928	-	-3,50
1 Ostetut tuotteet ja palvelut	5 844 593	6 481 456	5 844 593	+11	-	-	-	-
2 Käyttöomaisuus	88 735	144 227	88 735	+63	-	-	-	-
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetus ja jakelu	87 055	96 507	87 055	+11	-	-	-	-
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	1 096 413	1 286 731	1 096 413	+17	-	-	-	-
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän loppupäässä	124 791	43 977	124 791	-65	-	-	-	-
14 K-kauppias-toiminta (Franchising)	29 692	28 122	29 692	-5
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (scope 1, 2 ja 3)
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, sijaintiperusteinen	7 374 196	8 170 978	7 374 196	+11	-	-	-	-
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, markkinaperusteinen	7 362 415	8 155 224	7 362 415	+11	5 740 541	-	736 241	-3,46
Scope 1 maankäyttöön liittyvät päästöt (FLAG)
Maankäyttöön liittyvät scope 1 -bruttopäästöt	2 696	2 542	2 696	-6	2 010	1 553	-	-4,24
Scope 3 maankäyttöön liittyvät päästöt (FLAG)
Maankäyttöön liittyvät scope 3 -bruttopäästöt	3 323 927	3 188 670	3 323 927	-4	2 478 320	1 914 582	-	-4,24
Maankäyttöön liittyvät kokonaisbruttopäästöt (FLAG)	3 326 623	3 191 212	3 326 623	-4	2 480 330	-	931 454	-2,77
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (scope 1, 2, 3 ja FLAG)
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, sijaintiperusteinen	10 700 819	11 362 190	10 700 819	+6	-	-	-	-
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, markkinaperusteinen	10 689 037	11 346 436	10 689 037	+6	-	-	-	-
1) Lyhyen aikavälin tavoite sisältää scope 3: 1 Ostetut tuotteet ja palvelut ja 11 Myytyjen tuotteiden käyttö

		67

Kasvihuonekaasuintensiteetti

tCO2-ekv. / Liikevaihto milj. €	2025	2024
Scope 1, 2  ja 3 -kokonaisbruttopäästöt
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, sijaintiperusteinen	655	619
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, markkinaperusteinen	654	618
Scope 1, 2  ja 3 sekä FLAG -kokonaisbruttopäästöt
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, sijaintiperusteinen	911	898
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, markkinaperusteinen	910	897

Biogeeniset päästöt

Kesko on laskenut ensimmäistä kertaa biogeeniset päästöt vuodelle 2025. Biogeeniset

päästöt on laskettu takautuvasti myös vertailuvuodelle 2024. Biogeenisiä päästöjä syntyy

Keskon toiminnassa etenkin biopolttoaineiden käytöstä.

Biogeeniset päästöt ovat Greenhouse Gas Protocol -laskentastandardin mukaan niin

kutsuttuja rajauksen ulkopuolisia päästöjä, jotka raportoidaan eroteltuna muista

kasvihuonekaasupäästöistä.

Biogeeniset päästöt

tCO2-ekv.	2025	2024
Scope 1 biogeeniset päästöt	4 993	3 976
Scope 2 biogeeniset päästöt, markkinaperusteinen	33 304	40 643
Scope 3 biogeeniset päästöt (1	245 315	228 518
1) Sisältää päästökategorioiden 4, 11 ja 14 biogeeniset päästöt.

Laadintaperiaatteet

Keskon kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja raportointi noudattaa Greenhouse Gas

Protocol -laskentastandardin seuraavia ohjeistuksia: Corporate Accounting and Reporting

Standard, Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard sekä Land

Sector and Removals Guidance (luonnosversio syyskuu 2022).

Päästöjen raportoinnissa sovelletaan taloudellisen määräysvallan periaatetta, jolloin päästöt

raportoidaan niistä yhtiöistä, joihin Keskolla on määräysvalta (tytäryhtiö) tai jaettu

määräysvalta (yhteisyritys). Osakkuusyhtiöitä ei sisällytetä osaksi päästölaskentaa.

Päästölaskennassa käytettävät tiedot kerätään Keskon tietojärjestelmistä, ulkoisilta

palveluntoimittajilta ja osittain suoraan yhteistyökumppaneilta. Kerättyjen tietojen aikaväli

noudattaa ensisijaisesti kestävyysselvityksen raportointikautta. Kaikissa tapauksessa tämä ei

ole kuitenkaan ollut mahdollista esimerkiksi tietojärjestelmien dataviiveen vuoksi. Tällöin

tiedot on kerätty tuoreimman mahdollisen 12 kk rullaavaan ajanjakson osalta tai niiden

vuoden 2025 kuukausien osalta, joista tieto on saatavilla ja lavennettu luku kattamaan koko

raportointikausi. Energia- ja teollisuuspäästöistä (markkinaperusteiset päästöt) arviolta alle

1 % on laskettu kalenterivuodesta poikkeavalla ajanjaksolla.

Arvoketjun päästöjen laskenta (scope 3) sekä energia- ja teollisuuspäästöjen, maankäyttöön

liittyvien päästöjen että biogeenisten päästöjen osalta pohjautuu laajalti arvioihin ja

oletuksiin. Tämän vuoksi laskenta pitää sisällään huomattavan määrän epävarmuustekijöitä,

ja sitä voidaan käyttää vain erittäin korkean tason arviona todellisista ilmastovaikutuksista.

Kesko raportoi päästöt hiilidioksidiekvivalentteina (tCO2-ekv.) Greenhouse Gas Protocol -

laskentastandardin mukaisesti. CO2-ekv. on yleismaailmallinen mittayksikkö, jolla kuvataan

Kioton pöytäkirjassa mainittujen kasvihuonekaasujen globaalia lämmityspotentiaalia (Global

Warming Potential, GWP), ilmaistuna yhden CO2-yksikön GWP-arvona.

		68

Energia- ja teollisuuspäästöt

Scope 1

Kuljetusten päästöt Suomessa lasketaan ajoneuvotyyppikohtaiseen polttoaineen

keskikulutus- ja ajokilometritietoon pohjautuen. Suomen logistiikkatoimintojen,

autotoimialan asiakkaiden koeajojen ja huollon sijaisautojen sekä muiden toimintamaiden

kuljetusten ja logistiikkatoimintojen osalta laskenta perustuu polttoainekulutukseen.

Henkilökunnan työsuhdeautojen ajoista aiheutuneet päästöt kaikkien toimintamaiden osalta

lasketaan ensisijaisesti polttoainekulutukseen pohjautuen. Suomessa käyttöetuautojen

osalta laskenta perustuu ajokilometreihin ja keskikulutuksiin.

Itse tuotetun lämmön päästöt on laskettu polttoainekulutukseen tai polttoaineella tuotetun

energian määrään pohjautuen.

Kylmäainevuotojen päästöissä on mukana kylmäkalusteiden, kiinteistöjen

kylmäjärjestelmien sekä logistiikan lämpötilasäädellyn kaluston kylmäainevuodot.

Kylmäkalusteiden vuotojen päästölaskenta perustuu mitattuun kylmäaineiden täyttömäärän.

Kiinteistöjen kylmäjärjestelmien vuotomäärät perustuvat yksittäisten kiinteistöjen mitattuun

kylmäaineiden täyttömäärän, josta on laskettu keskimääräiset vuotomäärät kaikille

kiinteistöille perustuen kohteen pinta-alaan perustuen. Logistiikan lämpötilasäädellyn

kaluston kylmäainevuotojen määrä perustuu kaluston lukumäärään, oletukseen

todennäköisimmästä kylmäaineesta sekä tutkimustietoon pohjautuvaan keskiarvoiseen

vuotomäärään.

Scope 1 -päästölaskennassa käytetyt olennaisimmat tietolähteet päästökertoimille ja muulle

käytettävälle datalle ovat polttoaineiden osalta Tilastokeskuksen polttoaineluokitus 2025 ja

Department for Energy Security & Net Zero: Greenhouse gas reporting: conversion factors

2025 sekä kylmäaineiden osalta SFS-EN 378-1:2016 + A1:2020 -standardi.

Scope 2

Ostoenergialle lasketaan sekä sijainti- että markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt.

Ostosähkön sijaintiperusteiset päästöt lasketaan kansallisilla keskiarvoisilla

päästökertoimilla. Markkinaperusteiset päästöt lasketaan Keskon käyttämien

energiasopimusten sekä hankittujen alkuperätakuiden perusteella. Se ostosähkön osuus,

joka on katettu alkuperätakuilla, lasketaan nollapäästöisenä. Muu markkinaperusteinen

ostosähkö lasketaan kansallisilla jäännösjakauman mukaisilla päästökertoimilla.

Kaukolämmön sijaintiperusteiset päästöt lasketaan Suomen, Ruotsin ja Tanskan osalta

kansallisilla keskiarvokertoimilla. Muiden toimintamaiden kertoimet pohjautuvat

kaukolämmön tuotantojakauman mukaiseen, laskennalliseen päästökertoimeen.

Markkinaperusteinen päästö kaukolämmölle lasketaan vain Suomen osalta.

Päästölaskennassa hyödynnetään Energiateollisuus ry:n ylläpitämää kaukolämmön

päästölaskuria, josta saadaan paikkakuntakohtaisia päästökertoimia

kaukolämmönkulutukselle. Laskennassa käytetään energiamenetelmällä laskettua kerrointa.

Keskon kuluttamasta ostosähköstä 97 % eli 330 011 MWh on katettu uusiutuvan energian

alkuperätakuin ja 1 % eli 4 521 MWh ydinenergian alkuperätakuin (Guarantee of Origin).

Alkuperätakuin katettu osuus kulutuksesta lasketaan markkinaperusteisten päästöjen osalta

nollaksi, jolloin osuus markkinaperusteisista sähkökulutuksen päästöistä on 0 %.

Markkinaperusteisten päästöjen osuus Keskon kuluttaman kaukolämmön päästöistä on

95 % eli 14 219 MWh.

Kaukojäähdytyksen kulutuksesta ei synny päästöjä, sillä kaukokylmän tuottaminen perustuu

uusiutuviin energialähteisiin.

Scope 2 -päästölaskennassa käytetyt olennaisimmat tietolähteet päästökertoimille ja muulle

laskennassa käytettävälle tiedolle ovat Tilastokeskuksen sähkön ja lämmön tuotantotilastot,

Energiateollisuus ry:n kaukolämmön päästölaskuri, AIB:n European Residual Mix 2024, The

International Energy Agency (IEA):n energiatilastot, Nowtricity sekä Ecoinvent 3.12.

Scope 3

Keskon arvoketjun energia- ja teollisuuspäästöt raportoidaan merkittävimpien

päästökategorioiden osalta, jotka ovat kategoriat 1, 2, 4, 11, 12 ja 14. Nämä kategoriat

kattoivat yhteensä yli 99 % Keskon scope 3 energia- ja teollisuuspäästöistä perusvuoden

2024 päästöinventaarion perusteella. Laskennan ulkopuolelle jäävät kategoriat 3, 5, 6, 7, 9,

13 ja 15. Näiden kategorioiden yhteenlasketut päästöt perusvuonna 2024 olivat alle 1 %, ja

voidaan olettaa olevan samaa mittaluokkaa myös vuonna 2025. Keskolla ei ole päästöjä

kategorioissa 8 ja 10.

		69

Keskon scope 3 -päästöistä 94 % on laskettu toimintaperusteiseen dataan (activity data)

pohjautuen ja 4 % toimittajaperusteiseen dataan (primary data) pohjautuen.

Scope 3 -päästölaskennassa käytetyt olennaisimmat tietolähteet päästökertoimille ja muulle

laskennassa käytettävälle datalle ovat  Luonnonvarakeskuksen (Luke) päästöarviot

ruokatuotteille, Ecoinvent 3.11, Suomen ympäristökeskuksen CO2data-palvelu, U.S.

Environmental Protection Agency, Tilastokeskuksen polttoaineluokitus 2025, Department

for Energy Security & Net Zero: Greenhouse gas reporting: conversion factors 2025 sekä

2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories.

Kategoria 1 – ostetut tuotteet ja palvelut: Päivittäistavarakaupan päästölaskenta perustuu

myytyjen tuotteiden painoihin.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan laskenta perustuu ostettujen tuotteiden painoihin ja

niiden tuotteiden osalta, joille ei ole saatavilla painotietoa, ostoeuroihin.

Autotoimialalla laskenta perustuu myytyjen autojen kappalemääriin. Päästöt lasketaan vain

uusille autoille, sillä oletamme, että vaihtoautojen valmistuksen aikaiset päästöt on

kertaalleen laskettu auton ensimmäisen rekisteröijän toimesta. Päästökertoimet perustuvat

toimittajalta saatuihin kokoon ja käyttövoimaan perustuviin segmenttikohtaisiin

päästökertoimiin. Lisäksi autotoimialan laskenta pitää sisällään myyntieuroihin pohjautuen

varaosat, painoihin pohjautuen renkaat ja huoltotoiminnassa käytetyt öljyt sekä

urheilukaupan ostetut tuotteet kappalemäärin pohjautuen.

Palveluiden päästölaskenta pohjautuu palveluiden hankinnasta kirjattujen kulujen määrään.

Osa käytetyistä päästökertoimista pohjautuu palveluntarjoajien ilmoittamiin kertoimiin,

joiden laskennallista keskiarvoa käytetään kaikkien samankaltaisten palveluiden päästöjen

laskemiseen.

Keskon kuluttaman puhtaan veden tuotannon päästöt lasketaan mitattuun kulutukseen

perustuen. Suomen osalta kulutuksessa on mukana 77 % kokonaisneliöistä ja

toimintamaiden osalta hieman yli puolet kiinteistöistä kappalemääräisesti. Puuttuvaa

kulutusta ei ole arvioitu mukaan laskentaan, sillä sen päästövaikutus on marginaalisen pieni.

Kaikkien toimintamaiden osalta päästökertoimena käytetään Helsingin seudun

ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n päästökerroin puhtaan veden tuotannolle.

Kategoria 2 – käyttöomaisuus: Laskenta sisältää raportointikauden aikana valmistuneiden,

Keskon omistamien uusien rakennusten päästöt. Päästöissä on otettu huomioon

rakennuksen elinkaaren vaiheet A1–A5. Päästöt perustuvat pääosin kyseisestä

rakennushankkeesta toteutettuun ilmastoselvitykseen. Kahden kohteen osalta laskenta

perustuu arvioon, joka pohjautuu vuosien 2023–2025 aikana toteutettujen

ilmastoselvitysten keskiarvoisiin päästöihin.

Aineellisten hyödykkeiden päästölaskenta pohjautuu hankinnoista kirjatun investoinnin

määrään.

K-Auto leasingin ajoneuvoinvestointien valmistuksen aikaiset päästöt lasketaan

raportointivuonna ostettuihin uusiin leasing-autojen kappalemääriin pohjautuen.

Päästökertoimet perustuvat toimittajalta saatuihin kokoon ja käyttövoimaan perustuviin

segmenttikohtaisiin päästökertoimiin.

Kategoria 4 – tuotantoketjun alkupään kuljetus ja jakelu: Päivittäistavarakaupan sekä

rakentamisen ja talotekniikan kaupan logistiikan päästöt lasketaan perustuen kuljetuksen

painoon ja laskennalliseen päästökertoimeen vuodelta 2024 vastaavalle tavaravirralle ja

painolle. Osa rakentamisen ja talotekniikan kaupan kuljetuksista lasketaan kuljetusmuotoon

ja reittitietoihin pohjautuvien tonnikilometrien perusteella. Laskentatapa perustuu ISO

14083:2023 -standardiin sekä GLEC-viitekehys V3.1:een.

Päivittäistavarakaupan sekä autotoimialan suurimpien tavarantoimittajien suorakuljetusten

päästöt sekä postipalveluiden päästöt Suomessa pohjautuvat pääasiassa toimittajilta

saatuun päästödataan. Pieni osa suoratoimituksista Suomessa sekä muiden toimintamaiden

kuljetusten päästöt lasketaan pohjautuen polttoainekulutuksiin.

Ulkoisten varastointitoimintojen päästöt pohjautuvat pääasiassa Keskolle jyvitettyihin

sähkön ja lämmön kulutuslukuihin tai arvioon kulutuksista pinta-alaan pohjautuen. Pieni

osuus syntyneistä päästöistä on saatu suoraan tavarantoimittajilta.

Lämpötilasäädeltyjen kuljetusten ja varastointitoimintojen kylmäainevuotojen päästöjä ei ole

raportoitu tietojen puutteen vuoksi.

		70

Kategoria 11 – myytyjen tuotteiden käyttö: Rakentamisen ja talotekniikan kaupan

tuotekategorioista on tunnistettu ne, joista syntyy käytön aikaisia päästöjä. Käytön aikaiset

päästöt näille tuotekategorioille lasketaan pohjautuen ympäristöselosteista ja

tutkimustiedosta löytyviin, käytön aikaisten päästöjen osuuteen koko elinkaaren päästöistä.

Myytyjen autojen käytönaikaiset päästöt lasketaan uusille ja leasing-autoille koko auton

oletetun elinkaaren aikaisilla ajokilometreillä käyttövoimittain. Leasing-autojen

käytönaikaiset päästöt ovat mukana kategorian 11 päästöissä, sillä ajoneuvot pääsääntöisesti

myydään vuokrakauden jälkeen, ja laskenta on näin ollen yhtenevä muiden myytyjen autojen

käytönaikaisten päästöjen kanssa. Käytettynä myytyjen autojen käytönaikaiset päästöt

lasketaan jäljellä olevan elinkaaren oletetuille ajokilometreille käyttövoimittain. Päästöjen

laskennassa on hyödynnetty Autoalan Keskusliitto AKL:n tarjoamaa, yleisesti käytössä

olevaa laskentatyökalua. Urheilukaupan myytyjen tuotteiden käytönaikaisia päästöjä ei ole

laskettu tietojen puuttumisen vuoksi.

Keskon myymien polttoaineiden, kuten grillihiilien, polttopuiden ja sytytyskaasujen,

käytönaikaiset päästöt lasketaan perustuen myytyjen tuotteiden painoihin. Tankkaukset

myytyihin autoihin lasketaan perustuen polttoaineen määrään.

Kategoria 12 – myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän päässä: Rakentamisen ja

talotekniikan kaupan laskenta perustuu ostettujen tuotteiden painoihin ja niiden tuotteiden

osalta, joille ei ole saatavilla painotietoa, ostoeuroihin sekä tuotekategoria kohtaisiin,

keskiarvoisiin elinkaaren jälkeisiin skenaarioihin pohjautuen.

Autotoimialalla laskenta perustuu myytyjen autojen kappalemääriin. Päästöjen laskennassa

on hyödynnetty Autoalan Keskusliitto AKL:n tarjoamaa, yleisesti käytössä olevaa

laskentatyökalua. Urheilukaupan myytyjen tuotteiden loppukäsittelyn päästöjä ei ole

laskettu tietojen puuttumisen vuoksi.

Päivittäistavarakaupan elintarvikejätteen loppukäsittelyn päästöt lasketaan pohjautuen

kansallisesti syntyvään elintarvikejätemäärän ja Keskon markkinaosuuteen. Laskennassa

oletetaan elintarvikejätteen päätyvän anaerobiseen kierrätykseen.

Päivittäistavarakaupan sekä rakentamisen ja talotekniikan kaupan tuotteiden pakkausten

loppukäsittelyn päästöt lasketaan pakkausmateriaalien painoihin perustuen. Laskennassa

oletetaan, että pakkaus lajitellaan sen materiaalin perusteella oikein ja että materiaali päätyy

kokonaisuudessaan kierrätykseen. Laskenta pitää sisällään vain Keskon omat tuotemerkit ja

lisäksi datassa on tiettyjä puutteita. Puuttuvien pakkausten loppukäsittelyn päästöosuutta ei

voi luotettavasti arvioida.

Kategoria 14 – K-kauppias-toiminta (Franchising): Itsenäisten K-kauppiaiden vuokraamien

ja omistamien kiinteistöjen energiankulutuksen päästöt lasketaan perustuen pinta-alaan tai

arvioituun pinta-alaan. Ominaiskulutusten oletetaan olevan samoja kuin Keskon omassa

vähittäiskauppatoiminnassa käytössä olevissa kohteissa.

Keskon kauppiaille välittämän sähkön päästöt lasketaan sille osuudelle sähkönkulutusta, jota

ei ole katettu alkuperätakuin.

Keskon välittämien kiinteistöt, joissa kylmäkalusteet ovat kauppiaiden vastuulla,

kylmäainevuotojen päästölaskenta perustuu mitattuun kylmäaineiden täyttömäärän.

Kauppiaiden omistamien ja vuokraamien kohteiden kylmäkalusteiden päästöt arvioidaan

perustuen keskiarvoiseen, kohdekohtaiseen kylmäainepäästöön.

Maankäyttöön liittyvät päästöt

Scope 1

Laskenta perustuu Onnelan logistiikkakeskuksen rakennusprojektin maankäytönmuutosten

alaan. Laskennassa on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Avoin ry:n kehittämää,

kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointiin tarkoitettua Hiilikartta-työkalua. Työkalun

mukaan vuonna 2022 toteutuneen maankäytönmuutoksen myötä alueen kasvillisuuden ja

maaperän hiilivarasto pieneni yhteensä 30 808 tCO2-ekv. Greenhouse Gas Protocol -

laskentastandardin Land Sector and Removals Guidance (luonnosversio syyskuu 2022) -

ohjeistuksen mukaisesti maankäytönmuutoksen päästö jaetaan tapahtumavuodesta alkaen

seuraavalle 20 vuoden jaksolle. Päästön jakamiseen on käytetty lineaarista laskentamallia.

Laskennan on Keskolle toteuttanut ulkoinen laskentakumppani.

Myös Keskon muissa rakennusprojekteissa on oletettavasti tapahtunut

maankäytönmuutoksia joista on oletettavasti aiheutunut maankäytönmuutokseen liittyviä

päästöjä. Tiedon puuttumisen vuoksi nämä kohteet eivät ole mukana laskennassa eikä

puuttuvaa päästöä ole mahdollista luotettavasti arvioida.

		71

Scope 3

Maankäyttöön liittyvien päästöjen laskenta perustuu myytyjen tuotteiden painoihin sekä

tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperämaihin. Raaka-aineet, joiden alkuperämaa ei ole

tiedossa, käytetään Keskon ulkoisen laskentakumppanin tietojärjestelmää raaka-aineen

alkuperämaan olettamiseksi.

Raportoidut päästöt sisältävät ainoastaan päivittäistavarakaupan ruokatuotteiden päästöt,

jotka perusvuoden 2024 laskennan perusteella kattavat noin 99 % Keskon scope 3

maankäyttöön liittyvistä päästöistä.

Biogeeniset päästöt

Keskon scope 1 ja 2 biogeeniset päästöt syntyvät biopolttoaineiden käytöstä kuljetuksissa,

logistiikkatoiminnoissa, työsuhdeautoissa ja itse tuotetun energian polttoaineena sekä

ostoenergian tuotannossa biopolttoaineen osuudesta.

Scope 3 biogeenisten päästöjen laskenta pitää sisällään kategorioiden 4, 11 ja 14 biogeeniset

päästöt. Kategorioiden 3, 6, 7 ja 13 biogeeniset päästöt on rajattu raportoinnin ulkopuolelle

ja kategorioissa 1, 2, 5, 9, 12 ja 15 ei synny biogeenisiä päästöjä.

Biogeenisten päästöjen laadintaperiaatteet vastaavat energia- ja teollisuus päästöjen

laadintaperiaatteita.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu jakamalla kasvihuonekaasupäästöt

konsernitilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon määrällä. Intensiteetti lasketaan sekä

energia- ja teollisuuspäästöille että kokonaiskasvihuonekaasupäästöille, joka pitää sisällään

energia- ja teollisuuspäästöt sekä maankäyttöön liittyvät päästöt. Scope 3 energia- ja

teollisuuspäästöjen osalta mukana ovat merkittävimmät päästökategoriat 1, 2, 4, 11, 12 ja 14.

		72

E5 RESURSSIEN

KÄYTTÖ JA

KIERTOTALOUS

Toimintaperiaatteet (E5-1) ..............................	73
Toimenpiteet (E5-2) ........................................	73
Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (E5-3) ................................................................	74
Mittarit ..............................................................	76
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5) ....................	76

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Kuvaus	Hallinta
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset: Pakkaukset	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Tuotteiden logistiseen ketjuun kuuluu useita pakkauksia logistiikan pakkaamisesta aina yksittäisen tuotteen myyntipakkaukseen.	• Uusiutuvien pakkausmateriaalien suosiminen. • Kestävää alkuperää tai kierrätysmateriaalia olevien ratkaisujen suosiminen puupohjaisissa vähittäispakkauksissa. • Kierrätysmuovista ja -kartongista valmistettujen pakkauksien käytön kasvattaminen. • Ylimääräisen pakkausmateriaalin käytön välttäminen ja muovin käytön hallittu vähentäminen.
Jäte	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Keskon toiminnassa syntyy jätettä etenkin varasto- ja logistiikkatoiminnoissa ja omissa vähittäiskauppatoiminnoissa.	• Jätteiden erilliskeräyksen kehittäminen. • Henkilöstön lajitteluosaamisen varmistaminen.
Ruokahävikki	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnoissa sekä tukuissa syntyy ruokahävikkiä.	• Hävikin ennaltaehkäisy valikoiman hallinnalla sekä ennuste- ja tarvesuunnittelulla. • Syömäkelpoisen hedelmä- ja vihanneshävikin hyödyntäminen hävikkituotteissa.
Ruokahävikki	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa syntyy ruokahävikkiä.	• Hävikin ennaltaehkäisy valikoiman hallinnalla sekä ennuste- ja tarvesuunnittelulla. • Alennetut hinnat parasta ennen päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä.

		73

Toimintaperiaatteet (E5-1)

Kestävän kehityksen politiikassa Kesko on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä omissa

toiminnoissaan sekä yhteistyössä sidosryhmien, kuten Keskon arvoketjun alavirrassa

toimivien itsenäisten K-ruokakauppiaiden kanssa. Lisäksi Kesko sitoutuu vähentämään

pakkausmateriaalien ja erityisesti muovin käyttöä sekä edistämään pakkausmateriaalien

kierrätettävyyttä omien tuotemerkkien tuotteissa. Keskon omien merkkien tuotteiden ja

logistiikan pakkaamisen periaatteita on käsitelty tarkemmin erillisessä pakkauslinjauksessa.

Keskon kestävän kehityksen politiikassa ei käsitellä jätehierarkiaa tai jätteen välttämisen tai

minimoimisen asettamista etusijalle jätteenkäsittelyyn eli kierrätykseen nähden.

Kestävän kehityksen politiikka kattaa Kesko-konsernin toiminnot. Politiikka on hyväksytty

Keskon hallituksessa ja sen periaatteiden toimeenpanosta vastaa Kesko-konsernin

lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen.

Keskon hallitus on vuoden 2025 lopussa hyväksynyt päivitetyn vastuullisuuspolitiikan,

entinen kestävän kehityksen politiikka, joka astuu voimaan 1.1.2026. Päivitetyssä

vastuullisuuspolitiikassa on huomioitu laajemmin kiertotalouden periaatteita aikaisempaan

kestävän kehityksen politiikkaan verrattuna.

Keskolla on pakkauslinjaus, joka koskee omien tuotemerkkien vähittäispakkauksia sekä

pakkauksia, joihin pakkaamme tuotteita tuotannossa tai varastoissa. Pakkauslinjauksessa

Kesko on sitoutunut suosimaan uusiutuvia pakkausmateriaaleja sekä puupohjaisissa

vähittäispakkauksissa kestävää alkuperää tai kierrätysmateriaaleja olevia ratkaisuja. Lisäksi

kasvatamme kierrätysmuovista ja -kartongista valmistettujen pakkauksien käyttöä sekä

vältämme ylimääräistä pakkausmateriaalien käyttöä ja vähennämme hallitusti muovin

käyttöä.

Nykyinen pakkauslinjaus on uusittu vuoden 2025 aikana ja se korvasi aikaisemmat, erilliset

pakkaus- ja muovilinjaukset. Uudistettu linjaus ottaa tavoitteissaan entistä laajemmin

huomioon pakkauksen koko elinkaaren aina raaka-aineen hankinnasta jätteeksi

päättymiseen.

Pakkauslinjaus on hyväksytty konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä. Linjauksen

periaatteiden seurannasta vastaa päivittäistavarakaupassa vastuullisen hankinnan

ohjausryhmä, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa tavarakaupan johtoryhmä ja

autokaupassa vastuullisuuden ohjausryhmä.

Olennaiset sisäiset sidosryhmät ovat olleet mukana kestävän kehityksen politiikan, päivitetyn

vastuullisuuspolitiikan sekä pakkauslinjauksen muodostamisessa. Ajantasaisimmat versiot

toimintaperiaatteista ovat julkisesti saatavilla Keskon verkkosivuilla.

Toimenpiteet (E5-2)

Keskon tärkeimmät toimet kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi liittyvät jätteiden

kierrätysasteen parantamiseen ja ruokahävikin määrän vähentämiseen.

Kesko ja Koskisen Oyj pilotoivat vuonna 2025 ratkaisua, jossa Keskon rakentamisen ja

talotekniikan kaupan toimialalla syntyviä puupakkauksia hyödynnetään lastulevyjen raaka-

aineena. Suomessa ei ole aiemmin ollut teollisen mittakaavan kierrätysratkaisua puujätteelle,

ja valtaosa siitä on päätynyt sekajätteenä polttoon.

Pilotointi toteutettiin Onnisen keskusvaraston toiminnassa, jossa käytöstä poistuvia

puupakkauksia, kuten kuormalavoja ja muoviputkien tukikehikoita, testattiin onnistuneesti

lastulevyn valmistuksessa Koskisen lastulevytehtaalla. Pilotin tulosten perusteella

toimintamalli otettiin käyttöön säännöllisenä osana tuotantoa vuoden 2025 aikana.

Säännöllisen toiminnan käynnistyttyä loppuvuonna 2025 Koskisen tehtaalla hyödynnettiin

yhteensä noin 108 tonnia Keskon toimittamia puupakkauksia lastulevyjen raaka-aineena.

Ennen ratkaisun käyttöönottoa vastaava puumäärä olisi päätynyt sekajätteenä polttoon. Uusi

toimintamalli parantaa rakentamisen ja talotekniikan toimialan jätteiden kierrätysastetta

Suomessa.

		74

Kesko on ottanut käyttötavaroiden hävikinhallintamallin käyttöön kaikissa K-Citymarket

-tavarataloissa. Mallin ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä jätteen syntymistä. Keskeisiä

toimenpiteitä ovat hävikin ennaltaehkäisy muun muassa tehokkaalla valikoimasuunnittelulla,

alehinnoittelu sekä outlet-alueiden hyödyntäminen osassa K‑Citymarketeista. Myymättä

jääneet tuotteet luovutetaan hyväntekeväisyyteen, ja jätteeksi lajittelu on viimeinen

vaihtoehto. Vuoden 2025 toteutuneen käyttötavarahävikin perusteella laaditaan tarkemmat

toimenpidesuunnitelmat ja asetetaan kauppakohtaiset hävikkitavoitteet.

Jatkuvia toimenpiteitä jätteen kierrätysasteen parantamisessa on jätteiden erilliskeräyksen

kehittäminen. Tämä kasvattaa hyödynnettäväksi päätyvän ja pienentää loppukäsittelyyn

päätyvän jätteen määrää. Kierrätysasteen kehittämistä ohjaavat esimerkiksi erilaiset

kierrätys- ja keräysvälinekonseptit, jotka määrittävät kerättävät jätejakeet ja keräilyvälineet

sekä kiertotalousmanagerin kohdekäynnit jätehuollon optimoimiseksi. Tehokkaan lajittelun ja

kierrätysasteen parantamisen keskiössä on myös henkilöstön lajitteluosaaminen, jota

kehitetään jatkuvasti esimerkiksi koulutuksin.

Tärkeimpiä jatkuvia toimenpiteitä ruokahävikin ennaltaehkäisyyn ovat automaattisen

tilausjärjestelmän kehittäminen ja Keskossa, K-ruokakaupoissa ja Kespron tukuissa tehtävät

valikoimahallintatoimenpiteet sekä tuotteiden hinnanalennukset niiden parasta ennen

-päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä.

Vuonna 2025 hävikkiherkkien tuoteryhmien, hedelmien, vihannesten ja leivän,

valikoimahallintaa vahvistettiin järjestelmäkehityksellä, joka mahdollistaa tuoteryhmän

tarkemman ja ajankohtaisemman seurannan. Lisäksi vuoden alussa päivittäistavarakaupan

toimialalle perustettiin Osaamiskeskus-yksikkö, jonka kaupoille suunnatussa

valmennustekemisessä ruokahävikki on yksi merkittävistä osa-alueista huomioiden eri

näkökulmat hävikin syntymisessä, kuten valikoimat, toimintatavat, hinnoittelu ja esillepanot.

Kesko uusi pakkauslinjauslinjauksena vuoden 2025 aikana. Uusi pakkauslinjaus korvasi

aikaisemmat, erilliset pakkaus- ja muovilinjaukset. Uudistettu linjaus ottaa toimenpiteissään

entistä laajemmin huomioon pakkauksen koko elinkaaren aina raaka-aineen hankinnasta

jätteeksi päättymiseen.

Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (E5-3)

Kesko on asettanut tavoitteet jätteiden kierrätysasteen parantamiselle ruokahävikin

vähentämiselle omassa toiminnassaan sekä K-ruokakauppojen kauppatoiminnoissa.

	Lähtötilanne		2025	2024	Tavoite
Jätteiden kierrätysaste, %	2024	67	66	67	2030	73
Ruokahävikki Keskon varasto ja logistiikkatoiminnoissa, %	2019	0,44	0,40	0,45	2030	0,22
Ruokahävikki K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa, %	2019	2,12	1,58	1,68	2030	1,06

Jätteiden kierrätysaste

Keskon tavoitteena on parantaa jätteen kierrätysastetta kuusi prosenttiyksikköä vuoden

2030 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2024 lähtötasoon. Tavoite linkittyy jätehierarkian

tasoon ’kierrätys’. Ulkopuoliset sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen.

Tavoite on asetettu vapaaehtoisesti eikä se ole tieteeseen perustuva. Keskon tavoite

kierrätysasteen parantamiselle pohjautuu EU:n jätepuitedirektiivin ja Suomen jätelain

tavoitteisiin, joiden mukaan jätteen synnyn ehkäisyä, materiaalitehokkuutta ja kierrätystä on

edistettävä myös yritystoiminnassa. Tavoite kierrätysasteen nostamisesta kattaa Keskon

vähittäiskauppatoiminnoissa sekä varastointi- ja logistiikkatoiminnoissa syntyvän jätteen

määrän.

Kierrätysaste laski vuoden 2024 tasosta, ja oli 66 % vuonna 2025. Suomen toiminnoissa

jätteiden kierrätysaste laski hieman vuoteen 2024 verrattuna. Suomen osuus jätteiden

kokonaismäärästä on 58 %. Norjan toiminnoissa kierrätysaste laski suhteellisesti eniten.

Tavoitteen edistymistä seurataan toimialatasoisesti ja seurannasta vastaa kunkin toimialan

vastuullisuuden ohjausryhmä. Ohjausryhmien tehtävä on seurata kierrätysasteen

kehittymistä, asettaa ja ohjata kierrätysastetta parantavia toimenpiteitä sekä raportoida

edistymisestä Kesko-konsernin vastuullisuuden johtoryhmälle.

		75

Ruokahävikki

Keskon päivittäistavarakaupan toimiala on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkiprosentin

vuoden 2030 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon. Puolitustavoite kattaa

K-ruokakauppoja ja Kespron foodservice-asiakkaita palvelevat Keskon varasto- ja

logistiikkatoiminnan sekä itsenäisten K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnot. Tavoite linkittyy

jätehierarkian tasoon ’jätteen synnyn ehkäiseminen’. Ulkopuoliset sidosryhmät eivät ole

osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.

Kesko raportoi K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa tapahtuvasta ruokahävikin

vähentämisen tavoitteesta, sillä tavoite on yksi Keskon päivittäistavarakaupan toimialan

tavoitteista sekä Keskon kestävyystavoitteisiin sidottujen lainojen mittareista. Tavoite on

poikkeava Keskon muihin kestävyystavoitteisiin nähden, sillä tavoitteen edistämisen

toimenpiteet tapahtuvat arvoketjun loppupäässä olevien itsenäisten kauppiasyrittäjien

toiminnoissa.

Tavoite on asetettu vapaaehtoisesti eikä se ole tieteeseen perustuva. Suomessa

jätelainsäädäntö edellyttää elintarvikealan toimijoilta ruokajätteen ja ruokahävikin seurantaa

osana kansallista järjestelmää, josta vastaa Luonnonvarakeskus. Kesko raportoi

ruokahävikistä Luonnonvarakeskukselle. EU‑ ja kansalliset tavoitteet tähtäävät

elintarvikejätteen merkittävään vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä, ja Keskon tavoite

on linjassa näiden tavoitteiden kanssa.

Keskon varasto- ja logistiikkatoimintojen ruokahävikkiprosentti oli 0,40 % vuoden 2025

lopussa ja on laskenut vuodesta 2024. Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnot kattavat

K-ruokakauppoja ja Kespron foodservice-asiakkaita palvelevat varasto- ja

logistiikkatoiminnot. K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnoissa ruokahävikkiprosentti oli

1,58 % vuoden 2025 lopussa ja on laskenut vuodesta 2024. Tavoitteessa edistymisen

arvioidaan olevan suunnitellulla tasolla.

K-ruokakauppoja palvelevan logistiikan ja ruokakauppatoiminnossa syntyvän hävikin

yhteenlaskettu hävikkiprosentti laski ja oli 1,74 %:iin (1,84 %) vuonna 2025. Prosentti

lasketaan suhteuttamalla kauppoja palvelevan logistiikan ja K-kauppiasyrittäjien

kauppatoiminnoissa syntyvän ruokahävikin yhteismäärä kaupoissa myytyjen ruokakilojen

määrään.

Ruokahävikin johtamisen ohjausryhmä seuraa ruokahävikin vähentämisen tavoitteita

päivittäistavarakaupan toimialalla. Ohjausryhmän tehtävä on varmistaa ruokahävikkitiekartan

vuosittaisten tavoitteiden saavuttaminen.

Laadintaperiaatteet

Jätteiden kierrätysprosentti lasketaan suhteuttamalla kierrätetyn jätteen määrä

kokonaisjätemäärään.

Syntynyt ruokahävikki kirjataan varastoissa ja ruokakaupoissa syykoodeja käyttäen.

Hävikkiin menevät tuotteet skannataan ja kirjaukset tallentuvat Keskon tietojärjestelmään,

joka on myös kaupoissa käytössä. Raportoitava hävikki perustuu varastojen ja kauppojen

tekemiin hävikkikirjauksiin. Hävikkimäärät kerätään tietojärjestelmien tuottamilta

raporteilta.

Ruokahävikkiprosenttiin lasketaan mukaan elintarvikekelpoisen ruoan lahjoittaminen ruoka-

apuun sekä elintarvikekelvoton biojäte. Hävikkiprosentti lasketaan suhteuttamalla syntyvän

ruokahävikin määrä kokonaisuudessaan myytyjen ruokakilojen määrään.

		76

Mittarit

Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)

Pakkausten kierrätettävyys

Vuoden 2025 lopussa Keskon omien merkkien tuotteiden pakkausmateriaaleista 97 % (97 %)

oli kierrätettäviä. Vuonna 2025 raportoitu kierrätettävien pakkausten prosenttiluku kattaa

omien tuotemerkkien vähittäispakkaukset koko konsernin laajuudessa lukuun ottamatta

Tanskan liiketoimintaa. Vuoden 2024 vertailutieto kattaa pakkaukset omien merkkien

tuotteista Suomessa. Luku kertoo pakkauksen materiaalin kierrätettävyydestä, mutta ei siitä,

lajitellaanko pakkaus loppukäyttäjän toimesta oikein. Kierrätettäviksi materiaaleiksi lasketaan

kuluttajille lajiteltavissa olevat materiaalit. Ei-kierrätettäviä pakkausmateriaaleja, jotka

lajitellaan sekajätteeseen, ovat kumi, kuluttajapakkausten puu, keramiikka ja posliini.

Jätteet

Jätettä syntyy erityisesti Keskon omissa vähittäiskauppatoiminnoissa sekä varastointi- ja

logistiikkatoiminnoissa. Suurin jätejae Keskon toiminnassa on pahvi, jota syntyy tuotteiden

kuljetuksen ja varastoinnin aikaisista pakkauksista. Toiseksi suurin jae on energiajae, josta

saadaan polttamalla tuotettua lämpöä ja sähköä.

Päivittäistavarakaupan toimialalla merkittävänä jätevirtana on myös biojäte, johon sisältyy

entiset eläinperäiset elintarvikkeet (luokan 3 sivutuote) kuten liha- ja kalatuotteita, jotka eivät

ole enää ihmisravinnoksi kelpaavia sekä elintarvikkeiden varastoinnissa, käsittelyssä ja

valmistuksessa syntyvät sivutuotteet. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan

jätevirtoja ovat erityisesti puujäte, sekajäte sekä erinäiset rakennustuotejätteet. Autokaupan

toimialalla syntyy pahvin lisäksi metalli- ja teräsjätettä sekä vaarallista jätettä esimerkiksi

akuista sekä huolto- ja vauriokorjaustoiminnassa käytetyistä maaleista ja vaihdetuista öljyistä.

Kesko keräsi vuoden 2025 aikana ensimmäistä kertaa tietoja rakennushankkeisiin liittyvistä

rakennus- ja purkujätteistä rajauksena hankkeet, joissa rakentamislaki edellyttää selvitystä

syntyneistä jätteistä. Vuonna 2025 tiedot saatiin vain rajatuista hankkeista. Saatavilla olevan

tiedon perusteella rakennus- ja purkujätteen kokonaismäärää ei ole mahdollista arvioida

kattavasti, koska kaikkien hankkeiden jäteselvityksiä ei saatu kerättyä. Kerättyjen tietojen

mukaan Keskon rakennushankkeissa syntyi vuoden 2025 aikana yhteensä noin 41 700 tonnia

rakennus- ja purkujätettä.

Syntyneen jätteen määrä ja jaottelu tavanomaiseen ja vaaralliseen jätteeseen

Tonnia	2025	2024
Tavanomainen jäte yhteensä	24 757	27 177
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte	24 048	26 430
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	102	-
Kierrätys	16 333	18 470
Muut hyödyntämistoimet	7 613	7 959
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte	709	747
Poltto	-	210
Kaatopaikalle sijoittaminen	693	531
Muu loppukäsittely	16	6
Vaarallinen jäte yhteensä	1 319	782
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte	1 234	762
Valmistelu uudelleen käyttöä varten	46	2
Kierrätys	792	384
Muut hyödyntämistoimet	396	376
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte	86	21
Poltto	13	9
Kaatopaikalle sijoittaminen	7	2
Muu loppukäsittely	66	9
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä	8 951	9 105
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus kaikista jätteistä, %	34	33
Jäte yhteensä	26 076	27 959

Keskon vuonna 2025 ostamasta, ydinvoimalla tuotetusta sähköstä syntyi radioaktiivista

jätettä yhteensä 14 kg (141 kg).

		77

Laadintaperiaatteet

Pakkaukset

Omia tuotemerkkejä ovat ne, joiden tavaramerkki on Keskon omistama tai Kesko mainitaan

tuotteen pakkausmerkinnöissä yhteystietona. Pakkausten kierrätettävyyden prosenttiluku

lasketaan suhteuttamalla raportointikauden aikana myytyjen eli markkinoille saatettujen

kierrätettävien tuotepakkausten paino myytyjen pakkausten kokonaispainoon.

Pakkaustiedot kerätään tuotteiden toimittajilta ja ylläpidetään Keskon sisäisissä

tietojärjestelmissä. Pakkaustietojen keräämisen tarkkuuteen ja oikeellisuuteen on kiinnitetty

viime vuosina erityistä huomiota, mutta tietojen ylläpidossa on myös tunnistettu puutteita,

sillä kaikille tuotteille ei löydy järjestelmässä ylläpidettyä pakkaustietoa. Pakkaustietojen

kattavuutta on myös parannettu.

Jätteet

Jätteen määrä kattaa Keskon omissa toimipisteissä sekä ulkoistetuissa

varastointipalveluissa syntyneen jätteen määrän.

Tiedot jätemääristä saadaan jätehuoltokumppaneiden tietokannoista sekä laskuilta tai

vuokranantajilta. Yksittäisiä kohteita on arvioitu olemassa olevan tiedon perusteella, mikäli

Keskon toiminnoille kohdistuvan jätteen määrä ei ole suoraan saatavissa. Tällaisia kohteita

ovat esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä olevat toimipisteet, joissa Keskolla ei ole

omaa jätehuoltosopimusta. Lisäksi jätemäärät ulkoistetuissa varastointipalveluissa sekä

joissakin K-Citymarket-tavarataloissa ovat arvioita Keskolle kohdistuvan jätteen määrästä.

Ensisijaisten tietojen kattavuus jätteiden määrän määrittämisessä on 80 %.

Poltto energian talteenotolla on oletettu kaikissa toimintamaissa muuksi

hyödyntämistoimeksi Euroopan parlamentin direktiivi 2008/98 liitteiden 1 ja 2 mukaisesti.

Poltto ilman energian talteenottoa on luokiteltu poltoksi. Vaarallinen jäte on luokiteltu

Euroopan parlamentin direktiivi 2008/98 liitteen 3 mukaan. Loput jätteet luokitellaan

tavanomaisiksi jätteiksi.

Jätteiden loppukäsittely on luokiteltu kunkin toimintamaan jätteenkäsittelytapojen

mukaisesti. Käsittelytavoissa voi olla eroavaisuuksia eri maiden välillä.

Radioaktiivisen jätteen määrä lasketaan kaikelle Keskon ostamalle ostosähkölle. Sille

ostosähkön kulutusosuudelle, jota ei ole katettu alkuperätakuin, ydinjätteen määrä

lasketaan maakohtaisen sähköntuotantojakauman ydinvoiman osuuden perusteella.

		78

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S1 OMA TYÖVOIMA

Toimintaperiaatteet (S1-1) ..............................	80
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2) ....................................................	82
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiintuomiseksi (S1-3) .....................................	82
Toimenpiteet (S1-4) ........................................	83
Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (S1-5) ................................................................	85
Mittarit .............................................................	87

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Kuvaus	Hallinta
Työolot: Riittävä palkka	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Kesko on sitoutunut tarjoamaan kaikille henkilöstöryhmille riittävän palkan, joka perustuu kansallisiin palkkatasoihin ja kattaa vähintään työntekijöiden ja heidän perheidensä perustarpeet.	Palkitsemiskokonaisuus muodostuu peruspalkan lisäksi muista aineellisista ja aineettomista elementeistä. Peruspalkka voi olla joko kuukausi-  tai tuntipalkka. Varmistamme, että palkka määräytyy joko tehtävän vaativuuden tai tehtävään sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.
Työolot: Työmarkkinaosa- puolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus: Työmarkkinaosapuolet käyvät tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua huomioidakseen työntekijöiden odotukset. Tämä varmistaa henkilöstölle oikeudenmukaiset työolot ja työsuhteen ehdot paikallisen lainsäädännön ja työmarkkinakäytäntöjen mukaisesti.	Keskossa on sovitut ja toimivat yhteistoimintamallit siitä, miten henkilöstö voi vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja miten jatkuvalla vuoropuhelulla vaikutetaan yhteistoimintakulttuuriin.
Työolot: Terveys ja turvallisuus	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus: Vaikka terveyden, työkyvyn ja työturvallisuuden edistämistä ja hallintamalleja toteutetaan järjestelmällisesti, työtapaturmia voi silti sattua ja työntekijät voivat sairastua.	Ennakoimme ja minimoimme terveys- ja työturvallisuusvaikutuksia työturvallisuuden johtamismallilla ja parhailla työterveys- ja työkykykäytännöillä. Hallintakeinot painottuvat eri tavoin eri yksiköissä ja ikäryhmissä.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Sukupuolten tasa-arvo	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Kokemus sukupuolten tasa-arvosta vaikuttaa keskeisesti työntekijäkokemukseen ja työtyytyväisyyteen. Sukupuolten tasa-arvoa edistävien periaatteiden noudattaminen edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta työpaikalla.	Varmistamme sukupuolten tasa-arvoa  ja yhdenvertaisuutta yhteistyöryhmien, erilaisten suunnitelmien, yhteisten palkitsemisen periaatteiden ja kokonaispalkitsemisen käytäntöjen avulla.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Monimuotoisuus	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Monimuotoinen ja mukaan ottava työyhteisö luo edellytyksiä innovatiivisuudelle ja vahvistaa henkilöstön hyvinvointia.	DEI-ohjelman fokusalueita ovat rekrytointiprosessi, esihenkilökoulutus, kohdennetut koulutukset henkilöstölle, naisten urakehityksen tukeminen sekä erityisryhmien tarpeiden kartoittaminen ja niihin vastaaminen.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Väkivallan ja häirinnän ehkäisy	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Työyhteisössämme voi jokainen tehdä työnsä ilman väkivallan, uhkailun tai häirinnän pelkoa. Väkivallan ehkäisy on osa arjen turvallisuuskulttuuria, joka tukee hyvinvointia ja tuottavuutta.	Parhaat henkilöstökäytännöt, yhdenvertaisuutta edistävät toimet, väkivallan ja häirinnän ehkäisy, nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle, esihenkilökoulutus, toimintaohjeet ja selvittelyprosessit sekä SpeakUp-kanava varmistavat vaikutusten hallinnan.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Koulutus ja taitojen kehittäminen	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus: Jatkuva oppiminen, urakehitys ja järjestelmällinen suorituksen johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä osaamisen kehittämiselle ja myönteiselle työntekijäkokemukselle. Osaava henkilöstö varmistetaan myös liiketoimintalähtöisellä rekrytoinnilla.	Liiketoimintalähtöisyys on perustana rekrytoinnille ja osaamisen kehittämiselle. Kehityskeskusteluissa sovimme osaamisen kehittämisen toimenpiteet. Keskolla on henkilöstölle suunnattu lähi- ja verkkokoulutustarjonta, joka on julkaistu henkilöstölle.

		79

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omaan henkilöstöön on arvioitu Keskon

henkilöstöjohdossa ja olennaiset vaikutukset sekä muutokset on käsitelty konsernin

luottamushenkilöiden ryhmässä. Liiketoimintastrategioita laadittaessa huomioidaan

henkilöstöön liittyvät strategiset näkökulmat. Liiketoimintastrategioiden pohjalta laaditaan

yhteinen Keskon henkilöstöstrategia. Henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet ovat kiinteä

osa Keskon strategiaa.

Oma henkilöstö käsittää kaikki ne Keskon työntekijät, jotka ovat työsuhteessa Keskoon.

Työsuhdetyypit on kuvattu tarkemmin osiossa Mittarit, Yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet (S1-6). Osassa Keskon liiketoimintoja työskentelee

henkilöstövuokrausyritysten kautta palkattuja työntekijöitä. Muiden kuin työsuhteisten

työntekijöiden osuus on vain noin 0,5 % koko työvoimasta, joten raportointia ei ole katsottu

olennaiseksi Keskon toiminnassa. 

Keskossa on tunnistettu myönteisiä vaikutuksia omaan henkilöstöön seuraavilla alueilla:

työehtosopimusten kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, riittävä palkka, 

yhdenvertainen kohtelu ja mukaan ottaminen sekä koulutus ja taitojen kehittäminen.

Työehtosopimusten kattavuuden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun myönteiset

vaikutukset koskevat erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan henkilöstöä, sillä Baltian

maissa ja Puolassa ei ole työehtosopimuksia eikä samankaltaista työmarkkinaosapuolia kuin

Pohjoismaissa. Muiden osa-alueiden myönteiset vaikutukset koskevat koko henkilöstöä

Keskossa. Keskon toimia käsitellään tarkemmin osiossa Toimenpiteet (S1-4).

Olemme tunnistaneet tosiasiallisen kielteisen vaikutuksen terveyden ja työturvallisuuden

alueella liittyen erityisesti työtapaturmiin. Työtapaturmat ovat yleensä yksittäisiä ja

pääsääntöisesti lieviä. Eniten työtapaturmia määrällisesti aiheutuu logistiikkatyöntekijöille ja

automekaanikoille sekä kaupan työntekijöille. Suomessa nuorten aikuisten työtapaturmat

ovat korkeammalla tasolla kuin muissa ikäryhmissä. Parannusta on kuitenkin tapahtunut 20–

25-vuotiaiden osalta. Sairauspoissaolopäivien trendi on ollut laskeva. Saamme 

diagnoositietoja sairauspoissaoloista vain Suomesta. Eniten diagnostisoituja

sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kaupan tehtävissä ja erityisesti

nuorilla työntekijöillä korostuivat kuitenkin edelleen mielenterveyden häiriöt

sairauspoissaolojen syynä.

Keskolla ei ole esimerkiksi toimintamaista tai maantieteellisistä alueista johtuen erityisen

riskialtista toimintaa, johon liittyisi merkittävää pakkotyön tai lapsityövoiman käytön riskiä

omassa henkilöstössä. S2 Arvoketjun työntekijät -osiossa käsitellään myös pakkotyön ja

lapsityövoiman käytön riskiä. Keskossa ei ole tunnistettu vihreään siirtymään liittyviä

olennaisia vaikutuksia omaan henkilöstöön.

Vaikutusten hallinta

Keskon henkilöstöjohto tekee neljännesvuosittain HR:n riskianalyysin. Riskiarviot ja

tarvittavat riskienhallinnan toimenpiteet ovat olennainen osa kaikkea Keskon omaa

henkilöstöä koskevaa toimintaa ja päätöksentekoa. Teemme työturvallisuuden, työterveyden

ja hyvinvoinnin alueella seurantaa datan avulla ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua konsernin

ja liiketoimintojen yhteistyönä. Kokoamme työturvallisuus- ja työterveysriskien hallinnan

toimenpiteet toimialoittain sekä maittain ja seuraamme niiden toteutumista työturvallisuuden

ohjausryhmässä ja konsernin työsuojeluryhmässä, jossa on henkilöstön edustajat mukana.

Teemme tiivistä yhteistyötä vakuutusyhtiöiden ja työterveyden palveluntuottajien sekä

Suomessa lisäksi Keskon oman työterveyden kanssa kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi ja

vähentämiseksi. Konsernin ja toimialojen HR:n, lakiasioiden ja vastuullisuuden yksiköiden

vastuuhenkilöt sekä liiketoimintojen vastuuhenkilöt ja esihenkilöt ovat keskeisiä tahoja

tunnistettujen olennaisten vaikutusten hallinnoinnissa. Eri osa-alueilla tehdään laajasti

henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyötä, jota kuvataan tarkemmin osiossa

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

(S1-2).

Omaan henkilöstöön tunnistetut olennaiset vaikutukset on otettu huomioon Keskon

vastuullisuusstrategiassa ja henkilöstöstrategiassa sekä näihin liittyvissä tavoitteissa, kun ne

koskevat kaikkia toimintamaita.

		80

Toimintaperiaatteet (S1-1)

Konsernin henkilöstöpolitiikka, K Code of Conduct -toimintaohjeet, vastuullisuusstrategia ja

henkilöstöstrategia ohjaavat ja tukevat tavoitteellista henkilöstöön liittyvää toimintaa.

Henkilöstöpolitiikka sisältää linjaukset ja toimintaperiaatteet seuraavista kokonaisuuksista:

rekrytointi, osaaminen, johtaminen, palkitseminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä

turvallisuus ja hyvinvointi. Vuoden 2025 aikana päivitimme Keskon kaikkia toimintamaita

koskevan henkilöstöpolitiikan, ja se hyväksyttiin Keskon hallituksessa. Päivitetty

henkilöstöpolitiikka astuu voimaan 1.1.2026. Päivitys ei sisällä merkittäviä muutoksia

keskeisiin periaatteisiin. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut

toteutetaan kunkin maan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti, eikä näitä ole erikseen

sisällytetty henkilöstöpolitiikkaan. Edellä mainittujen ohjaavien periaatteiden lisäksi meillä on

käytössä terveys- ja työturvallisuusperiaatteet, yhdenvertaiseen kohteluun sekä koulutukseen

ja taitojen kehittämiseen liittyvät periaatteet. Terveys- ja työturvallisuusperiaatteet on

hyväksytty aiemmin Keskon työsuojelun ohjausryhmässä. Ylin vastuuhenkilö henkilöstöä

koskevien toimintaperiaatteiden käytäntöön viennissä on henkilöstöstä vastaava johtaja, joka

on konsernijohtoryhmän jäsen.

Päivitimme vuoden 2025 aikana omaa henkilöstöä ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka ovat:

Asiakas aina ensin, Myynti ja kasvu mielessä, Positiivinen tekemisen meininki, Yhdessä

vahvempia ja Reilu peli. Pääjohtaja on hyväksynyt nämä toimintaperiaatteet lokakuussa ja ne

astuivat voimaan vuoden 2025 aikana. Nämä toimintaperiaatteet ovat myös osa Keskon

strategiaa ja henkilöstöpolitiikkaa. 

K Code of Conduct -toimintaohjeiden mukaisesti emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä,

mitään pakkotyön muotoa tai ihmiskauppaa tai muita modernin orjuuden muotoja.

Henkilöstöpolitiikka, K Code of Conduct -toimintaohjeet sekä terveys- ja

työturvallisuusperiaatteet kattavat koko oman henkilöstön ja ne ovat saatavilla Keskon

intranetissä ja ulkoisilla verkkosivuilla.

Kestävyysselvityksen G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa on lueteltu yrityskulttuuriin,

liiketoiminnan harjoittamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät Keskon omat

toimintaohjeistukset ja toimintamallit sekä kansainväliset toimintaohjeet ja periaatteet, joiden

noudattamiseen Kesko on sitoutunut kaikessa toiminnassaan. Näiden lisäksi Kesko noudattaa

ILO:n sopimusta työelämän perusoikeuksista ja on sitoutunut YK:n naisten

voimaannuttamisen periaatteisiin naisten aseman ja urakehityksen vahvistamiseksi.

Toimintamme lähtökohtana on syrjimättömyys ja yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Varmistamme turvalliset ja terveelliset työolot paikallisten lakien, kansainvälisten

työturvallisuusstandardien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Keskon vuorovaikutus

henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen, osallistamiseen ja jatkuvaan dialogiin.

Palkitsemiseen ja riittävään palkkaan liittyvät periaatteita on kuvattu tarkemmin

yhdenvertaiseen kohteluun liittyvissä toimintaperiaatteissa.

Kesko suojaa työntekijöiden henkilötietoja ja yksityisyyttä sekä työsuhteen aikana että sen

päätyttyä. Työntekijätietoja käsitellään turvallisesti ja vastuullisesti. Sisäisen valvonnan lisäksi

ulkopuoliset tahot auditoivat toimintaa säännöllisesti.

Terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät

toimintaperiaatteet

Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen perustuu lakisääteisiin vaatimuksiin, olennaisten

riskien tunnistamiseen ja hyvien käytäntöjen toteuttamiseen. Työturvallisuusjohtamismalli

määrittelee vastuut eri organisaatiotasoilla. Työturvallisuusriskejä arvioidaan ja analysoidaan

konsernissa hyväksytyn riskienarviointijärjestelmän mukaisesti. Rakentamisen ja talotekniikan

kaupan toimialalla teknisessä kaupassa edistämme työturvallisuutta sekä sisäisten

auditointien että ulkoisen ISO 45001 -sertifikaatin mukaisesti kaikissa maissa. Sovellamme

sertifikaatin periaatteita myös muualla Keskossa. Konsernitasoisesti seuraamme hyvinvointia

ja psykososiaalista kuormitusta säännöllisesti osana K Voices -henkilöstötutkimusta.

Keskon työturvallisuuden ohjausryhmä vastaa strategisten tavoitteiden määrittämisestä,

vastuunjaon määrittelystä eri organisaatiotasoilla, toimenpiteiden koordinoinnista ja niiden

vaikuttavuuden seurannasta. Hallintamallit vaihtelevat toimintamaiden ja paikallisen

lainsäädännön mukaisesti.

Keskon henkilöstö voi esittää työturvallisuuteen liittyviä havaintoja toimipaikassa sovitulla

tavalla ja tunnistaa hyvinvointia tukevia voimavaratekijöitä sekä puuttua terveyttä ja työkykyä

uhkaaviin tekijöihin ja tilanteisiin. Esihenkilöt ovat operatiivisessa vastuussa

työturvallisuudesta yksiköissään ja työsuojelupäälliköt koordinoivat yhteistoimintaa

		81

vastuualueellaan. Henkilöstön työterveyttä, kuten työkykyä ja mielenterveyttä, tukevat

palvelut järjestetään kunkin maan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Olemme

sitoutuneet edistämään myös osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamista eri keinoin.

Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet

Keskon henkilöstöpolitiikan ja K Code of Conduct -toimintaohjeiden mukaisesti olemme

sitoutuneet yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen kaikessa

toiminnassamme. Olemme sitoutuneet siihen, ettei työpaikalla esiinny syrjintää sukupuolen,

etnisen taustan, kansalaisuuden, ihonvärin, uskonnon, poliittisen näkemyksen, siviilisäädyn,

seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, iän, vamman, tai muun henkilöön

liittyvän ominaisuuden perusteella. Työntekijöiden rekrytoinnissa korostuvat osaaminen,

koulutus sekä motivaatio. Edistämme ja koordinoimme yhdenvertaisuutta konsernin tasa-

arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä, Keskon yhteisillä toimintaperiaatteilla ja K Code of

Conduct -toimintaohjeilla. Ehkäisemme syrjintää nollatoleranssiperiaatteen sekä häirinnän ja

epäasiallisen käytöksen vastaisen toimintamallin avulla. Puutumme esimerkiksi mahdollisiin

syrjintätilanteisiin selvittelyprosesseilla. Lakisääteiset tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat kehittämisen perustana. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuutta

tukevat prosessit vaihtelevat maiden käytäntöjen mukaan.

Monimuotoisuutta ja mukaan ottamista edistetään DEI-tavoitteita tukevalla ohjelmalla, jossa

on keskitytty monimuotoisen ja inklusiivisen työpaikan rakentamiseen, yhdenvertaiseen

palkitsemiseen ja sukupuolten tasa-arvoon kaikilla organisaatiotasoilla. Kesko on sitoutunut

YK:n naisten voimaannuttamisen periaatteisiin naisten aseman ja urakehityksen

vahvistamiseksi. Painopisteet haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi

vaihtelevat eri maissa.

Keskon palkitsemisen perusperiaatteet ovat suoritukseen perustuva kilpailukykyinen

kokonaispalkitseminen sekä työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu, joita

olemme sitoutuneet edistämään osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaamme.

Palkitsemiskäytäntöihimme kuuluu säännöllinen peruspalkkojen tarkastelu, konserni- ja

liiketoimintatavoitteisiin perustuvat tulos- ja suoritepalkkiot sekä yhteiset henkilöstöedut.

Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyvään suoritukseen sekä sitouttaa yhtiöön ja sen

strategisiin tavoitteisiin. Keskon tehtävien vaativuusluokittelujärjestelmän avulla voimme

vertailla vastaavien tehtävien palkkoja. Edistämme sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa

osana palkitsemiskäytäntöjä.

Kesko sitoutuu tarjoamaan työntekijöilleen tehtävän vaativuutta vastaavan ja elämiseen

riittävän palkan. Palkkaus perustuu joko työehtosopimuksiin tai tehtäväkohtaiseen

vaativuusluokitteluun. Palkitsemisen kokonaisuus, johon kuuluu peruspalkka, tulospalkkiot ja

pikapalkitseminen, on suunniteltu tukemaan työntekijöiden motivaatiota, suoriutumista ja

taloudellista turvaa. Kesko tunnistaa osa-aikatyön vaikutukset toimeentuloon ja pyrkii

edistämään kokoaikatyön mahdollisuuksia. Palkkatasoa arvioidaan vuosittain ulkoisen

markkinadatan ja sisäisten vertailujen avulla. Myös palkkaerotarkastelu tehdään vuosittain.

Vuoden 2025 palkantarkistuskierroksella huomioitiin hyvä suoriutuminen ja kilpailukyky, ja

korotuksista neuvoteltiin henkilöstön edustajien kanssa. Kesko valmistautuu EU:n

palkkaläpinäkyvyysdirektiivin voimaantuloon. Direktiivi tuo uusia velvoitteita palkkatietojen

raportointiin ja työntekijöiden tiedonsaantioikeuksiin. Jos sukupuolten välillä ilmenee

perusteettomia palkkaeroja, käynnistää Kesko yhteisen palkka-arvioinnin henkilöstön

edustajien kanssa ja ryhtyy toimenpiteisiin perusteettomien palkkaerojen korjaamiseksi. 

Koulutukseen ja taitojen kehittämiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

Keskon henkilöstöpolitiikan mukaisesti osaamisen kehittäminen perustuu strategiaan ja

liiketoiminnan tavoitteisiin. Teemme suunnitelmat osaamisen kehittämisen painopisteistä ja

toimenpiteistä osana vuosisuunnittelua sekä konsernitasolla että liiketoimintayksiköissä.

Koulutussuunnitelma sisältää osaamisen kehittämisen toimenpiteitä johtamis- ja

esihenkilötyön, erilaisten vuorovaikutus- ja työelämätaitojen sekä asiaosaamisen alueilla.

Konsernin HR:n ja liiketoiminnan vastuuhenkilöt edistävät osaamisen kehittämistä tiiviissä

yhteistyössä ja seuraavat suunnitelmien toteutumista systemaattisesti.

Hyvällä osaamisella varmistetaan työssä onnistumista, työhyvinvointia ja tarjoamme

mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Osaamisen kehittämistä

edistetään koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Suorituksen johtamisen prosessissa ja

muissa yksilötason keskusteluissa käsitellään kehittymistä ja sovitaan toimenpiteistä.

		82

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa omien

työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)

Olemassa olevista ja mahdollisista vaikutuksista omaan henkilöstöön keskustellaan tiiviissä

yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken niissä Keskon toimintamaissa,

joissa on henkilöstön edustajia. Kesko ottaa huomioon työntekijöiden näkemykset

päätöksenteossa, mikä auttaa yritystä ymmärtämään paremmin mahdollisia henkilöstöön

liittyviä riskejä ja vaikutuksia.

Keskossa on monia henkilöstöfoorumeita, joissa työntekijöiden ja työnantajan vuoropuhelu

on säännöllistä. Keskustelua käydään suoraan työntekijöiden, heidän edustajiensa ja

esihenkilöiden kanssa. Yhteistyömallit vaihtelevat maittain paikallisen lainsäädännön

mukaisesti. Nämä henkilöstöfoorumit seuraavat henkilöstöön kohdistuvien vaikutuksia ja

niiden kehittymistä: Keskon konserniyhteistyökokous puolivuosittain, luottamushenkilöiden

ryhmä kuukausittain, liiketoimintokohtaiset henkilöstöasioiden johtoryhmät kuukausittain tai

vähintään neljännesvuosittain sekä kaksi kertaa vuodessa kokoontuva tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuusryhmä. Ylin vastuuhenkilö henkilöstön edustajien osallistamisessa ja

yhteistyössä on henkilöstöstä vastaava johtaja, joka on konsernijohtoryhmän jäsen.

Suomessa on sopimus henkilöstöedustuksen järjestämisestä. Lisäksi olemme laatineet

Keskossa European Works Council (EWC) -julkilausuman, jonka mukaan syvennämme

yhteistyötä ja vuoropuhelua. Seuraava EWC-kokoontuminen on tarkoitus järjestää vuonna

2026. Henkilöstön osallistamisen tehokkuutta arvioidaan vuoropuhelun määrällä, käsitellyillä

asioilla ja henkilöstön edustajien antamalla jatkuvalla palautteella puolivuosittaisessa

konserniyhteistyökokouksessa. Lisäksi henkilöstön kanssa ylläpidetään vuoropuhelua

osavuosikatsausten yhteydessä pidettävillä pääjohtajan henkilöstötilaisuuksilla.

Vuonna 2025 toteutimme Keskossa koko henkilöstölle Tanskaa lukuun ottamatta K Voices -

henkilöstötutkimuksen, jonka avulla selvitimme henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia

laajasti. Lisäksi Suomessa tehtiin kaksi kertaa vuoden aikana Let’s K -kysely, jonka

tavoitteena oli kuulla henkilöstön ajankohtaisia tunnelmia ja kehittää yhdessä työn arkea.

Myös kielivähemmistöjen kanssa on käyty keskusteluja heidän työskentelykokemuksistaan ja

toiveistaan Suomessa. Käytännön toimia kuvataan osiossa Toimenpiteet (S1-4).

Toimintamaissa on käytössä yhteisen henkilöstötutkimuksen lisäksi erilaisia kyselyjä ja

kartoituksia, kuten toimintamaiden omia hyvinvointi-, työtyytyväisyys-, kulttuuri- ja

toimintaympäristökyselyjä, joiden avulla henkilöstö voi tuoda esiin näkemyksiään.

Kesko kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvottelua

paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Työoloja, palkkausta tai työehtosopimuksia koskevissa

kysymyksissä tarjoamme työntekijöille kanavia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Keskossa

sovelletaan useita työehtosopimuksia, kuten Kaupan alan, Autoalan kaupan ja

korjaamotoiminnan sekä toimihenkilöiden TES:iä. Sopimusten soveltamista toteutetaan

yksiköittäin ja toimialoittain, ja paikalliset sopimukset täydentävät valtakunnallisia

sopimuksia.

Vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kanssa toteutuu useilla tasoilla. Vuonna 2025

keskustelujen keskiössä olivat muun muassa EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin vaikutukset,

työehtosopimusten uudistukset, TES-pohjaisten palkkausjärjestelmien luotettavuus,

työaikajärjestelyt, työhyvinvointi ja sosiaalinen suojelu.

Konsernitasolla luottamushenkilöiden kanssa käsiteltiin kestävyysraportoinnin vaatimuksia

kaksi kertaa vuoden aikana sekä henkilöstöpolitiikan päivityksiä ja riskienhallintaa.

Henkilöstöedustuksen jatkuvuutta varmistettiin luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaalien

järjestämistä tukemalla. Työturvallisuutta vahvistettiin Suomessa ja muissa toimintamaissa

tarkastamalla työsuojelukäytäntöjä uudella hallintomallilla ja päivittämällä riskikartoitusta

puolivuosittain.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S1-3)

Järjestämme työntekijäfoorumeita ja kuulemistilaisuuksia, joissa henkilöstö voi tuoda esiin

näkemyksiään mahdollisista työoloja, työterveyttä ja -turvallisuutta tai syrjintää koskevista

haasteista. Tämä voi johtaa konkreettisiin muutoksiin toimintatavoissa, mikä auttaa

hallitsemaan mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Kesko on sitoutunut varmistamaan oikeudenmukaisen ja turvallisen työympäristön kaikille

työntekijöilleen. Kesko ottaa työntekijät ja työsuojelun edustajat mukaan työympäristöriskien

		83

arviointiin. Työntekijöiden osallistaminen auttaa tunnistamaan sekä nykyisiä että mahdollisia

riskejä tehokkaammin.

Käsittelemme työntekijöiden huolenaiheet asianmukaisesti ja tehokkaasti seuraavin

periaattein: viestimme selkeästi, selvittelemme tai tutkimme nopeasti ja systemaattisesti sekä

noudatamme oikeudenmukaista, työntekijää tarvittaessa suojaavaa käsittelyprosessia.

Seuraamme aktiivisesti korjaustoimenpiteiden tehokkuutta ja teemme tarvittavia uusia

toimenpiteitä. Seuraavissa kappaleissa kuvataan erilaisia seurantaan liittyviä keinoja.

Kesko tekee tiivistä yhteistyötä työntekijöiden edustajien, kuten luottamushenkilöiden ja

ammattiliittojen kanssa. Säännöllisissä keskustelutilaisuuksissa työntekijät voivat tuoda esiin

huolenaiheitaan ja keskustella niistä suoraan johdon kanssa. Käsittelemme näissä

tilaisuuksissa ajankohtaisia asioita ja pyrimme löytämään ratkaisuja yhdessä. Keskusteluja on

käyty muun muassa yhtiön palkitsemiskäytännöistä ja paikallisista henkilöstöeduista.

Henkilöstön edustajien kanssa on keskusteltu laajasti useista teemoista, jotka liittyvät

työelämän kehittämiseen, yhteistoimintaan, edustuksellisuuteen ja hyvinvointiin.

Henkilöstölle viestitään ilmoituskanavista ja niiden käytöstä esimerkiksi intranettien ja

toimipaikoissa olevien näyttöjen välityksellä. Työntekijöiden ja konsulttien tulee ilmoittaa

epäillyistä väärinkäytöksistä ensisijaisesti omalle esihenkilölleen tai K-ryhmän

vastuuhenkilölle. Jos ilmoitusta ei jostain syystä voi tai halua tehdä ensisijaisille

vastuuhenkilöille, ilmoittaja voi käyttää SpeakUp-ilmoituskanavaa, jossa kaikki ilmoitukset

käsitellään täysin luottamuksellisesti. SpeakUp-kanavaa ylläpitävän yrityksen henkilöstöä

sitovat tiukat salassapitovelvoitteet. Keskon Governance, Compliance & Ethics -toiminto

käsittelee Keskon tutkittaviksi tulevat SpeakUp-ilmoitukset. Tutkinnassa voidaan tarvita

tapauskohtaisesti muita asiantuntijoita tai viranomaisia. Tarkemmin Keskon SpeakUp-

kanavasta on kerrottu G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -standardin kohdassa

Ilmoittajansuojelu.

SpeakUp-kanavan lisäksi Keskon henkilöstön edustajat, työsuojelu- tai luottamushenkilöt,

ovat henkilöstön käytettävissä paikallisesti. Esimerkiksi Suomessa Task Force -

toimintamallilla voidaan selvittää mahdollisia laajempia tai vakavampia henkilöstöltä saatuja

ilmoituksia. Lisäksi erilaisten kyselyjen, kuten toimintamaiden omien hyvinvointi-,

työtyytyväisyys- tai kulttuurikyselyjen, avulla työntekijät voivat tuoda esiin näkemyksiään ja

toiveitaan anonyymisti. Muut kuin SpeakUp-kanavan kautta tulevat tapaukset ja sisäiset

selvitykset ovat HR:n ja työsuhdejuridiikan normaalityötä eikä niitä tilastoida.

Liiketoimintojen HR ja henkilöstön edustajat käsittelevät henkilöstön kokemia haasteita ja

huolenaiheita sekä seuraavat toimenpiteiden tehokkuutta.

Toimenpiteet (S1-4)

Terveys ja työturvallisuus

Vuonna 2025 kokosimme konsernitasoisen työturvallisuuden riskikartan eri maiden

riskikartoitusten pohjalta ja teimme sen perusteella maakohtaiset kehittämissuunnitelmat.

Keskossa tehtiin monia eri toimenpiteitä työturvallisuuskulttuurin ja proaktiivisten

toimintamallien vahvistamiseksi. Riskikartoitusten perusteella Ruotsissa perustettiin

työympäristökomitea, Norjassa keskityttiin sisäisten auditointien tekemiseen keskeisistä

riskeistä, Puolassa tehtiin terveys- ja turvallisuusauditointeja myymälöissä ja terminaaleissa,

ja Liettuassa edistettiin uusien terveys- ja turvallisuusvaltuutettujen koulutusta.

Vuonna 2024 Keskon ammattitaudeista valtaosa oli autoliiketoiminnassa, minkä johdosta

autoliiketoiminnan työturvallisuustoimenpiteiden painopisteenä oli vuonna 2025 

ammattitautien ehkäiseminen. Kehitystarpeita tunnistettiin erityisesti rengastyössä.

Toimenpiteitä olivat esihenkilöiden koulutus, systemaattinen työhön opastus, työhygieeniset

mittaukset ja niiden perusteella korjaavat toimenpiteet, kuten henkilösuojainten käytön

tehostaminen.

Vuonna 2025 pilotoimme Suomessa psykososiaalisen kuormituksen itsearviointityökalua

kehityskeskustelussa. Yhteensä noin 6 600 työntekijää teki itsearvion. Itsearvioinnin mukaan

joko usein tai jatkuvaa psykososiaalista kuormitusta koki alle 6 % vastaajista. Koulutimme

esihenkilöille uuden psykososiaalisen kuormituksen toimintamallin ja samalla kehitettiin

prosessia haitallisesti kuormittuneiden työntekijöiden varhaiseen havaitsemiseen ja

tukemiseen. Suomessa panostimme mielen hyvinvoinnin tukemiseen järjestämällä

koulutuksia ja viestimällä aiheesta henkilöstölle vastaten erityisesti nuorten ikäryhmässä

tunnistettuihin mielenterveyden haasteisiin.

Ehkäisemme Keskossa työterveyden, -turvallisuuden ja -hyvinvoinnin alueen mahdollisia

kielteisiä vaikutuksia täyttämällä lakisääteiset vaatimukset, tunnistamalla, ehkäisemällä ja

lieventämällä olennaisia riskejä sekä toteuttamalla hyviä työterveys- ja

		84

työturvallisuuskäytäntöjä. Päävastuu työturvallisuudessa ja henkilöstön työhyvinvoinnissa

sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä on liiketoiminnoilla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat

työturvallisuusperehdytys ja työhön opastus, koulutus, mahdollisuus turvallisuushavaintojen

tekemiseen ja kattava riskienarviointiprosessi sekä ohjeet poissaolon vaatineiden

työtapaturmien tutkimiseen.

Työsuojeluasiantuntijat ja -valtuutetut ovat keskeisessä asemassa työn suunnittelussa ja

kehittämisessä. Kehitämme työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyötä

maiden lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Varmistamme vaikutusten hallinnan

konkreettisilla toimintasuunnitelmilla ja niiden toteutumisen seurannalla, toimivilla

prosesseilla ja henkilöstösuunnittelulla. Vuonna 2025 kävimme työterveys- ja

työturvallisuusasioita konsernitasolla läpi kolme kertaa vuodessa konsernin

työsuojeluryhmässä.

Konsernin työturvallisuus raportoi keskeisistä työturvallisuuteen liittyvistä mittareista ja

toimenpiteistä toimiala- ja konsernijohdolle puolivuosittain. Lisäksi liiketoimintajohtajat ja HR

käyvät läpi työterveys- ja työturvallisuusasioita puolivuosittain, seuraavat tunnuslukujen

kehittymistä ja päättävät työturvallisuuden ja hyvinvoinnin tarvittavista toimenpiteistä.

Keskon yksiköt tekevät toimintasuunnitelman kehitettävistä asioista vuosittain ja HR seuraa

sen toteutumista. Vuonna 2025 toimiala- ja konsernijohto tekivät myös toimenpiteitä

työturvallisuusjohtamiseen puolivuotisraportoinnin perusteella.

Poissaoloja, tapaturmia ja ammattitauteja ehkäistään Keskossa johdonmukaisten

toimintamallien sekä konsernin, liiketoimintojen ja luottamushenkilöiden tiiviin yhteistyön

avulla. Esimerkkejä tästä ovat työkyvyn ja työturvallisuuden hallintamalli sekä Suomessa

HR-toimijoiden ja esihenkilöiden osaamisen kehittäminen työkykyjohtamisessa. Tuemme

Keskossa aktiivisesti työntekijää yksilöllisissä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on

heikentynyt, esimerkiksi muokkaamalla työtä. Työtapaturmat on kirjattu systemaattisesti

työtapaturmajärjestelmiin ja niiden avulla tutkintaa seurattiin työsuojelupäälliköiden toimesta.

Esihenkilöt vastaavat uusien työntekijöiden perehdytyksestä työterveys- ja -turvallisuus-

asioihin ja lisäksi henkilöstölle järjestetään työturvallisuuskoulutusta. Esihenkilö arvioi

yhdessä työterveyden ja HR:n asiantuntijoiden kanssa myös työntekijän työkykyä ja

hyvinvointia tarvittaessa. 

Yhdenvertainen kohtelu ja mukaan ottaminen

Tietoisuutta monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta edistetään ”Monimuotoisuus ja

mukaan ottaminen” -verkkokoulutuksella, jota uudistettiin ja koulutukseen lisättiin

kattavammin eri kieliversioita vuonna 2025. Monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuuskysymykset

ovat osa Keskon uusille esihenkilöille tarkoitettua Leader@K-koulutusta. Lisäksi kaikki

logistiikan esihenkilöt osallistuivat aihetta koskevaan koulutukseen Suomessa.

Työpaikkailmoituksiin on lisätty monimuotoisuuslupaus, ja hakulomakkeella korostetaan,

ettei hakijan tarvitse ilmoittaa ikää tai sukupuolta eikä ansioluetteloon tarvitse sisällyttää

tehtävään liittymätöntä tietoa.

Haluamme houkutella Keskoon yhä enemmän osaajia kansainvälisillä taustoilla. Tästä syystä

perustimme buddy-ohjelman tukemaan K-Kampuksella englantia työkielenään käyttäviä

henkilöitä ja heidän perehdytystään. Suomessa päivittäistavarakaupan

maahanmuuttajaohjelmassa yhdistyvät koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja

mahdollisuuksien mukaan myös työllistyminen harjoittelujakson jälkeen kaupassa.

Keskon tavoitteena on lisätä naisten määrää sekä ylimmän johdon että keskijohdon

tehtävissä. Konsernin HR-johtoryhmä ja vastuullisuuden johtoryhmä seuraavat DEI-ohjelman

tavoitteiden edistymistä säännöllisesti. Vastuu DEI-ohjelman edistymisestä kuuluu konsernin

HR-yksikölle.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Vuonna 2025 osaamisen kehittämisen painopisteitä olivat johtaminen ja esihenkilötyö sekä

ammatillisen kasvun ja kehittymisen tukeminen. Vahvistimme ammatillisen kasvun ja

kehittymisen tukea  ottamalla käyttöön Suomessa ja Baltian maissa uuden, yhteisen K

Learning -oppimisympäristön. Käyttö laajenee myös muihin maihin tulevina vuosina.

Toteutimme Suomessa Esihenkilö kasvun ja kehittymisen tukena -valmennusta työntekijöiden

urakehityksen tukemiseksi.

Jatkoimme osaamisen vahvistamista vaikuttamisen, yhteistyötaitojen ja itsensä johtamisen

alueilla sekä tuimme tekoälytyökalujen käyttöönottoa uusilla koulutuksilla. Kaupoissa

keskityttiin myynti- ja asiakaskohtaamisen sekä palvelu- ja tuoteosaamisen vahvistamiseen.

		85

Suomessa kaupan henkilöstö siirtyi myös käyttämään uutta K Learning -oppimisympäristöä,

jonka kautta heille tarjotaan laaja valikoima ammatillista koulutusta, kuten ketjukohtaisia

valmennuksia, verkko-opiskelusisältöjä sekä mahdollisuuksia ammattitutkintojen

suorittamiseen. Työpaikkaohjaajat toimivat kaupoissa laaja-alaisesti henkilöstön oppimisen

tukena. Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Tanskassa on myös kaikkien työntekijöiden käytössä

oma oppimisalusta, jossa on laaja valikoima sekä ammatillisia että yleisiä koulutuksia.

Tavoite- ja kehityskeskustelut sekä arviointikeskustelu ovat keskeinen osa Keskon

suorituksen johtamisen mallia. Keskusteluihin saatiin lisää kattavuutta kehittämällä Suomen

logistiikan työntekijöiden tarpeeseen perustuva malli. Keskossa on käytössä myös muita

liiketoimintakohtaisia suorituksen johtamisen käytäntöjä. 

Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (S1-5)

	Lähtötilanne		2025	Tavoite
Työtapaturmataajuus (TRIF), oma henkilöstö	2024	25,9	25,0	2030	22,0
Hyvinvointi-indeksi	2024	83	85	2030	86
Monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen indeksi	2024	87	88	2030	89
Ylin johto, aliedustetun sukupuolen osuus, %	2024	27,7	27,8	2030	40,0
Keskijohto, aliedustetun sukupuolen osuus, %	2024	32,8	28,2	2030	45,0
Kehittymisen ja kasvun mahdollisuudet	2024	68	70	2030	75

Kesko on asettanut tavoitteet seuraaviin omaan työvoimaan liittyviin osa-aiheisiin, terveys ja

turvallisuus, sukupuolten tasa-arvo, monimuotoisuus ja koulutus ja taitojen kehittäminen.

Kaikkien tavoitteiden lähtövuosi on 2024 ja tavoitetaso on asetettu vuoteen 2030.

Tavoitteiden asettamista on käsitelty laajasti eri sisäisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteita on

käsitelty luottamushenkilöiden ryhmän, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmän, työsuojelun

ohjausryhmän ja konsernin työsuojeluryhmän kanssa. Ulkoisia sidosryhmiä on myös

osallistettu tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteita on käsitelty erityisesti

työterveysyhteistyökumppanien ja vakuutusyhtiöiden kanssa yhteistyössä. Näillä tahoilla on

ollut mahdollisuus tuoda näkemyksiään esiin sekä tavoitteista että niihin liittyvistä

toimenpiteistä.

Konsernijohtoryhmä seuraa säännöllisesti omaan henkilöstöön liittyviä tavoitteita. HR- ja

vastuullisuusjohto, HR-vastuuhenkilöt, ohjaus- ja työryhmät sekä henkilöstön edustajat

seuraavat tavoitteiden toteutumista.

Työtapaturmataajuus (TRIF) oli 25,0 ja on laskenut vuodesta 2024 kohti tavoitetasoa, joka on

22,0. Henkilöstötutkimukseen perustuva hyvinvointi-indeksi nousi vuodesta 2024 ja oli 85

vuonna 2025. Terveyden ja turvallisuuden tavoitteissa edistymisen arvioidaan olevan

suunnitellulla tasolla. 

Henkilöstötutkimukseen perustuva monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen indeksi nousi

vuodesta 2024, ja oli 88 vuonna 2025. Korkea tulos nousi vielä entisestään.

Ylimmän johdon aliedustetun sukupuolen eli naisten osuus pysyi samalla tasolla vuoden 2024

tasoon verrattuna. Sen sijaan keskijohdossa naisten osuus laski lähtötasoon verrattuna.

Työntekijöiden osaamisen kehittymiseen liittyvä tavoite esitetään ensimmäisen kerran

vuonna 2025. Tavoite on asetettu vuonna 2024 osana henkilöstöstrategian tavoitteita.

Tavoitetaso on 75 vuoteen 2030 mennessä. Työntekijöiden osaamisen kehittymiseen liittyvä

tavoite nousi vuodesta 2024, ja oli 70 vuonna 2025. 

Laadintaperiaatteet

Tavoitetasojen määrittelyssä on huomioitu kaupan alan vertailutietoja tai keskimääräisiä

tasoja, jos niitä on ollut saatavilla tai se on ollut olennainen tavoitteen kannalta. Lisäksi

tavoitteen määrittelyssä on huomioitu lähtöarvo ja realistiset mahdollisuudet päästä

tavoitteeseen monialaisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteiden

määrittelyssä on myös huomioitu se, että usein kaupan alaa koskevissa vertailutiedoissa on

eritelty vähittäis- ja tukkukauppa ja logistiikka. Keskossa nämä on laskettu tavoitteissa ja

niiden saavuttamisessa kokonaisuutena yhteen. Jos mittari on henkilöstötutkimuksesta, on

hyödynnetty myös tutkimusyhteistyökumppanin kyvykkyyttä arvioida tavoitteen mittaria ja

siinä edistymistä sekä tulosten arvioinnissa tutkimusyhteistyökumppanin arviota

tilastollisesti merkittävistä muutoksista.

Tarkemmat työtapaturmataajuuden laadintaperiaatteet on kuvattu kohdassa Terveyttä ja

turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14).

		86

Hyvinvointi-indeksi ja monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen indeksi perustuvat K Voices

-henkilöstökyselyn kysymyksistä laadittuihin indekseihin. Hyvinvointi-indeksi koostuu 12

väittämästä ja monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen indeksi viidestä väittämästä.

Henkilöstökyselyn indekseissä käytetään asteikkoa 0-100 ja tulos on suotuisasti

vastanneiden prosenttiosuus kaikista vastanneista. Työntekijöiden osaamisen kehittymistä

ja kasvua kuvaava mittari perustuu K Voices -henkilöstötutkimuksen väittämään  “Uskon,

että minulla on mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen ja kasvuun K-ryhmässä

halutessani” ja tulos on suotuisasti vastanneiden prosenttiosuus kaikista vastanneista.

Tanskan henkilöstö ei ollut mukana K Voices -henkilöstötutkimuksessa vuosina 2024 ja

2025, joten Tanskan henkilöstö ei ole mukana tavoitteissa, jotka perustuvat

henkilöstötutkimuksen tuloksiin. Tanskassa on toistaiseksi käytössä oma erillinen

henkilöstötutkimus.

Ylimmässä johdossa ja keskijohdossa aliedustetun sukupuolen osuudella tarkoitetaan

naisten osuutta Keskossa. Naisten osuus on laskettu prosenttiosuutena koko tarkastelun

alla olevasta työntekijäryhmästä. Seuraamme sukupuolten tasapainoista edustusta Keskon

henkilöstöjärjestelmän tietojen avulla.

		87

Mittarit

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

(S1-6)

Työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sukupuolen mukaan

	2025	2024
Miehet	11 440	10 853
Naiset	7 536	7 444
Muut	15	12
Ei ilmoitettu	-	-
Yhteensä	18 991	18 309

Konsernin henkilökunta keskimäärin muutettuna kokoaikaisiksi työntekijöiksi segmenteittäin

on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5 Liiketoiminnan kulut ja maantieteellinen

jakauma liitteessä 2.2 Segmenttitiedot.

Henkilömäärä maissa, joissa on yli 50 työntekijää ja joiden osuus on vähintään

10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä

	2025	2024
Suomi	12 598	12 555
Norja	1 918	2 091

Henkilöstön vaihtuvuus

	2025	2024
Yrityksestä lähteneiden työntekijöiden lukumäärä	3 807	4 161
Lähtövaihtuvuus, %	16,4	18,5

Työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan, henkilömäärä

	2025					2024
	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	7 536	11 440	15	-	18 991	7 444	10 853	12	-	18 309
Vakinaiset	6 634	9 738	9	-	16 381	6 528	9 183	10	-	15 721
Määräaikaiset	662	886	6	-	1 554	659	896	1	-	1 556
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	240	816	-	-	1 056	257	774	1	-	1 032
Kokoaikaiset	3 866	8 990	5	-	12 861	3 845	8 533	4	-	12 382
Osa-aikaiset	3 670	2 450	10	-	6 130	3 599	2 320	8	-	5 927

		88

Työntekijät sopimustyypeittäin maittain eriteltynä, henkilömäärä

	2025
	Suomi	Norja	Ruotsi	Tanska	Viro	Latvia	Liettua	Puola	Kiina(1	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	12 598	1 918	1 283	1 862	185	95	94	941	15	18 991
Vakituiset	10 821	1 565	1 118	1 769	179	94	94	726	15	16 381
Määräaikaiset	846	353	40	93	6	1	-	215	-	1 554
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	931	-	125	-	-	-	-	-	-	1 056
Kokoaikaiset	7 707	1 450	1 007	1 382	183	89	93	935	15	12 861
Osa-aikaiset	4 891	468	276	480	2	6	1	6	-	6 130

	2024
	Suomi	Norja	Ruotsi	Tanska	Viro	Latvia	Liettua	Puola	Kiina(1	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	12 555	2 091	1 458	893	181	93	88	935	15	18 309
Vakituiset	10 862	1 711	1 224	825	172	93	87	732	15	15 721
Määräaikaiset	794	380	101	68	9	-	1	203	-	1 556
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät	899	-	133	-	-	-	-	-	-	1 032
Kokoaikaiset	7 746	1 554	1 084	699	179	88	87	930	15	12 382
Osa-aikaiset	4 809	537	374	194	2	5	1	5	-	5 927

¹⁾ Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialalla on hankintayhtiö Shanghaissa, joka palvelee kaikkia toimintamaita hankinnoissa.

Laadintaperiaatteet

Omaan henkilöstöön liittyvät tunnusluvut kattavat Kesko-konsernissa olevan henkilöstön

kaikissa toimintamaissa. Laskelmissa käytettävä henkilömäärä ilmoitetaan vuoden viimeisen

päivän mukaan työsuhteisten työntekijöiden lukumääränä. Lukumäärä sisältää myös ei-

aktiivisesti työssä olevat henkilöt, kuten perhevapaalla olevat.

Työntekijöiden sukupuolijakauma on jaoteltu henkilömäärän mukaan seuraavasti: miehet,

naiset, muut tai ei ilmoitettu työntekijän oman ilmoituksen mukaan.

Henkilöstön vaihtuvuuteen lasketaan mukaan kaikki vuoden aikana konsernista lähteneet

työsuhteiset työntekijät jaettuna vuoden keskimääräisellä henkilölukumäärällä. Vuoden

keskimääräinen henkilölukumäärä lasketaan raportointikuukausien keskimääräisen

henkilömäärän keskiarvona.

		89

Työehtosopimusten kattavuus ja työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu (S1-8)

Työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kattavuus

	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus		Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työntekijät – ETA	Työntekijät – ETA:n ulkopuoliset	Edustus työpaikalla (vain ETA)
0-19 %
20-39 %
40-59 %
60-79 %	Suomi
80-100 %	Norja		Suomi, Norja
maille, joissa on yli 50 työntekijää, mikä edustaa yli 10 prosenttia kaikista työntekijöistä

Työehtosopimusten piiriin kuuluvat työntekijät

	2025	2024
Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä, %	75,8	75,6

Laadintaperiaatteet

Työehtosopimusten kattavuus määritetään suhteuttamalla työehtosopimusten piiriin

kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden määrä kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin.

Suomessa, Norjassa ja Tanskassa työehtosopimukset kattavat pääsääntöisesti kaikki

työsuhteiset työntekijät lukuun ottamatta Suomen ylempiä toimihenkilöitä, joille on laadittu

erillinen paikallinen sopimus edustuksellisuudesta, työaikamalleista ja palkantarkistuksista.

Ruotsissa kaikki työntekijät kuuluvat työehtosopimusten piiriin, pois lukien maajohtaja, jota

koskee erillinen sopimus. Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa ei ole kollektiivisia

työehtosopimuksia.

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Henkilöstön ikäjakauma

	Lukumäärä		Prosenttiosuus, %
	2025	2024	2025	2024
Alle 30 vuotta	5 169	4 763	27,2	26,0
30-50 vuotta	8 739	8 547	46,0	46,7
yli 50 vuotta	5 083	4 999	26,8	27,3

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

	Lukumäärä		Prosenttiosuus, %
	2025	2024	2025	2024
Nainen	27	26	27,8	27,7
Mies	70	68	72,2	72,3
Muu tai ei tietoa	-	-	-	-

Laadintaperiaatteet

Henkilöstön ikäjakauma on raportoitu työsuhteisten työntekijöiden lukumäärän ja

prosenttiosuuden mukaan kolmessa eri ikäryhmässä.

Ylimmästä johdosta on raportoitu sukupuolijakauma lukumäärän ja prosenttiosuuden

mukaan. Keskossa ylimpään johtoon kuuluvat johtajasopimuksella olevat johtajat.

		90

Riittävä palkka (S1-10)

Kesko on sitoutunut maksamaan kaikille työntekijöilleen kilpailukykyistä palkkaa, joka täyttää

tai ylittää lailliset vähimmäisvaatimukset ja riittää kattamaan peruselinkustannukset. Palkka

perustuu työehtosopimuksessa määriteltyyn tasoon. Niissä toimintamaissa, joissa ei ole

työehtosopimuskäytäntöä, työntekijällä on oikeus vähintään minimipalkkaan. Tähän liittyvää

kuvausta on myös kohdassa Työehtosopimusten kattavuus ja työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu (S1-8).

Työntekijän peruspalkkaa verrataan sovellettavaan peruspalkkaan maan käytännöstä

riippuen joko työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan tai minimipalkkaan. Pohjoismaissa

työntekijän peruspalkkaa verrataan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan. Virossa,

Latviassa, Liettuassa ja Puolassa työntekijän peruspalkkaa verrataan minimipalkkaan.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

(S1-13)

Tavoite- ja kehityskeskustelut sekä arviointikeskustelu ovat keskeinen osa Keskon

suorituksen johtamisen mallia. Yhteisen toimintatavan mukaisten suorituksen johtamisen

keskustelujen piirissä on 75,2 % (63,5 %) omasta henkilöstöstä. Keskusteluihin saatiin lisää

kattavuutta kehittämällä Suomen logistiikan työntekijöiden tarpeeseen perustuva malli.

Suorituksen johtaminen ja osaamisen kehittäminen

	2025	2024
% työntekijöistä, jotka osallistuivat säännöllisiin suorituksen johtamisen keskusteluihin	99,6	92,7
Miehet	99,6	88,1
Naiset	99,8	97,4
Muu tai ei tietoa	100,0	100,0
Keskimääräinen koulutustuntien määrä työntekijää kohden	4,6	4,4
Miehet	5,1	5,5
Naiset	4,0	3,2
Muu tai ei tietoa	1,3	1,6

Laadintaperiaatteet

Taulukossa esitetyt suorituksen johtamisen keskustelujen prosenttiluvut ovat Keskon

yhteisen toimintatavan mukaisesti tehtyjä suorituksen johtamisen keskusteluja (tavoite- ja

kehityskeskustelut sekä suorituksen arviointikeskustelut). Suorituksen johtamisen

keskustelujen käymiseen liittyvä suhdeluku on laskettu niiden henkilöiden lukumäärästä,

joilla on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja Keskon yhteisen toimintamallin mukaisesti

(tavoite- ja kehitys- sekä arviointikeskustelut). Nämä keskustelut dokumentoidaan

henkilötietojärjestelmään. Muun muassa pitkät poissaolot tai työsuhteen alkaminen

loppuvuodesta ovat tilanteita, joissa kehityskeskustelua ei käydä kalenterivuoden aikana.

Tietyissä tehtävissä toimivilla, kuten päivittäistavarakaupat, on tiimi-, osasto- tai

kauppatasoiset tavoitteet, ja keskusteluja käydään säännöllisesti, mutta niiden käymistä ei

raportoida Keskon yhteisen mallin mukaisesti.

Koulutustuntien määrä on laskettu työnantajalle ilmoitettujen, sekä sisäisten että ulkoisten

koulutusten perusteella. Verkkokoulutusten osalta yhden koulutuksen kestoksi on arvioitu

laskennallisesti 15 minuuttia.

		91

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)

Työtapaturmien, työperäisten sairauksien, kuolemantapausten ja menetettyjen

päivien määrä sekä tapaturmataajuus

	2025	2024
Raportoidut työtapaturmat	674	714
Tapaturmataajuus (TRIF)	25,0	25,9
Työperäiset sairaudet	-	4
Kuolemantapaukset työtapaturman ja työperäisen sairauden seurauksena	-	-
Työtapaturmien ja kuolemantapausten vuoksi menetetyt päivät	3 400	2 147

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmä kattaa 100 % Keskon henkilöstöstä.

Laadintaperiaatteet

Työtapaturmat, työperäiset sairaudet, työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista

aiheutuneet kuolemantapaukset, työtapaturmien ja kuolemantapauksista menetettyjen

päivien lukumäärä on raportoitu oman henkilöstön osalta. Työtapaturmien lukumäärä kattaa

kaikki työnantajalle ilmoitetut tapaturmat kaikista maista.

Työtapaturmataajuus (TRIF) on laskettu siten, että työtapaturmien määrä kerrotaan

miljoonalla työtunnilla ja jaetaan toteutuneilla työtunneilla. Luku sisältää kaikki hyväksytyt

työtapaturmat ja työliikekipeytymiset.

Työperäiset sairaudet sisältävät vahvistetut ammattitautitapaukset ILO:n

ammattitautimääritelmän mukaan.

Työtapaturmien ja kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä on laskettu

siten, että se sisältää kalenteripäivinä koko poissaolojakson alkaen ensimmäisestä

kokonaisesta poissaolopäivästä. Luku sisältää  työtapaturmien  aiheuttamat

työkyvyttömyyspäivät. Työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuneet kuolemantapaukset

on laskettu yhteen. Työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja kuolemia koskevat luvut eivät

sisällä ei-työsuhteisten työntekijöiden, kuten esimerkiksi henkilöstövuokrausyritysten

työntekijöiden, tietoja.

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot) (S1-16)

Sukupuolten palkkaero Keskossa vuonna 2025 oli 2,7 % (2,2 %). Naisten ja miesten

keskimääräisten kokonaispalkkaerolukujen vertailtavuutta heikentävät vuoden 2025 aikana

tehdyt yritysostot Tanskassa sekä eri toimintamaissa organisaatiomuutoksista johtuvat

henkilöstömäärämuutokset sekä tehdyt tehtäväluokituksen tarkennukset. Suomen

henkilöstön osalta keskimääräinen sukupuolten välinen palkkaero kaventui hieman.

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten

kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö) oli 47 (33).

Laadintaperiaatteet

Palkitsemisen luvut perustuvat vuoden viimeisenä päivänä aktiivisessa työsuhteessa olevaan

henkilöstöön. Naisten ja miesten keskimääräinen kokonaispalkkojen ero on laskettu

henkilöiden lukumäärällä painotettuna keskiarvona samassa toimintamaassa ja

vertailukelpoisissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten kesken.

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde on laskettu vertaamalla sitä

vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin. Mediaanin laskennasta on jätetty pois henkilöt,

jotka ovat aloittaneet kesken raportointivuoden, ovat olleet raportointivuodesta pitkällä, yli

kolme kuukautta kestäneellä, poissaololla sekä korkeimmin palkatun henkilön palkka.

		92

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

(S1-17)

SpeakUp-kanavan kautta tuli tietoon 36 (15) ilmoitusta, jotka liittyivät Keskon oman

henkilöstön työoloihin ja -ehtoihin ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin. Muut kuin SpeakUp-

kanavan kautta tulevat tapaukset ovat HR:n ja työsuhdejuristien tavanomaisiin työtehtäviin

liittyviä selvityksiä eikä niitä rekisteröidä tapauskohtaisesti. Arvion mukaan vuonna 2025

Keskossa oli noin 15 (noin 10–15) omaa henkilöstöä koskevaa syrjintä- ja häirintäilmoitusta.

Tähän arvioon sisältyy epävarmuustekijöitä, esimerkiksi mukana ei ole niitä ilmoituksia, jotka

eivät täytä epäasiallisen kohtelun toimintamallin mukaisia tilanteita tai selvityksen perusteella

ovat muita työsuhdeasioihin liittyviä erimielisyyksiä.

Vuonna 2025 Keskossa ei ole todettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Keskoa ei ole tuomittu

edellä käsitellyistä tapauksista tai aikaisempien vuosien tapauksista sakkoihin tai muihin

seuraamuksiin.

Laadintaperiaatteet

SpeakUp-kanavan kautta tulleiden ilmoitusten määrässä ovat mukana ne ilmoitukset, jotka

liittyvät omaan henkilöstöön ja työpaikalla mahdollisesti tapahtuneeseen epäasialliseen

käytökseen. Tämä luku ei sisällä syrjintään tai häirintään liittyviä ilmoituksia, koska ne on

raportoitu erikseen. Omaa henkilöstöä koskeva syrjintä- ja häirintäilmoitusten

kokonaismäärä on raportoitu HR:n ja työsuhdejuristien arviona toimintamaista. Tähän

arvioon on yhdistetty SpeakUp-kanavan kautta tulleet syrjintä- ja häirintäilmoitukset.

		93

S2 ARVOKETJUN

TYÖNTEKIJÄT

Toimintaperiaatteet (S2-1) ..............................	94
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2) ....................................................	95
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3) .............................................	96
Toimenpiteet (S2-4) ........................................	96

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Kuvaus	Hallinta
Työolot	Mahdollinen kielteinen vaikutus: Puutteelliset työolot heikentävät arvoketjun työntekijöiden hyvinvointia ja elämänlaatua.	• Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct - toimintaohjeet ja amfori BSCI Code of Conduct - toimintaohjeet osana tavaran- ja palveluntoimittajasopimuksia sisältävät vaatimukset työolojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. • Edellytämme suorilta riskimaatavarantoimittajilta sosiaalisen vastuun auditointeja ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Lapsityövoima ja pakkotyö	Mahdollinen kielteinen vaikutus: Työoikeuksien loukkaukset arvoketjun työntekijöitä kohtaan aiheuttavat kärsimystä niille työntekijöille ja heidän perheilleen, joihin loukkaukset kohdistuvat.
Työolot Lapsityövoima ja pakkotyö	Riski: Toimittajan ja Keskon välisen tavarantoimittajasopimuksen rikkominen ja K Code of Conduct -toimintaohjeiden vastainen toiminta voi vaikuttaa Keskon maineeseen sekä johtaa häiriöihin liiketoiminnassa, jos liikesuhde toimittajan kanssa joudutaan päättämään.	• Käymme tavarantoimittajiemme kanssa vuoropuhelua ja toimimme eskalaatioprosessin mukaisesti. • Edellytämme suorilta riskimaatavarantoimittajilta sosiaalisen vastuun auditointeja ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ja vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Kesko on tunnistanut mahdollisia kielteisiä vaikutuksia

liittyen arvoketjun työntekijöihin. Tunnistetut mahdolliset

kielteiset vaikutukset ovat luonteeltaan yksittäisiä

tapauksia. Lisäksi tiettyjen Keskon myymien tuotteiden

hankintaketjuissa ilmenee systeemisempiä ongelmia.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset

vaikutukset koskevat työntekijöitä, jotka työskentelevät

Keskon arvoketjun alkupäässä yhtiöissä, joiden kanssa

Keskolla on liikesuhde.

Tavaroiden hankinta on keskeinen osa Keskon

liiketoimintamallia ja Kesko on liikesuhteessa suureen

joukkoon tavaran- ja palveluntoimittajia. Näiden

liikesuhteiden kautta Kesko on yhteydessä myös suureen

joukkoon työntekijöitä, jotka työskentelevät näiden

yhtiöiden palveluksessa. Työntekijät globaaleissa

arvoketjuissa altistuvat mahdollisille kielteisille vaikutuksille

Keskon myymien tuotteiden valmistuksen ja niihin

tarvittavien raaka-aineiden tuotannon toiminnoissa.

		94

Kesko on tunnistanut mahdollisia kielteisiä vaikutuksia liittyen arvoketjun työntekijöiden

työoloihin ja lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöön Keskon toimitusketjuissa. Riski puutteellisista

työoloista liittyy erityisesti Keskon tavarantoimittajien työntekijöihin, jotka osallistuvat hyödykkeiden

valmistukseen tai alkutuotantoon riskimaiksi luokitelluissa maissa. Hankintamaiden riskiarvioinnissa

hyödynnetään Maailmanpankin julkaisemiin Worldwide Governance -indikaattoreihin perustuvaa

luokitusta. Riskimaiksi luokitelluista maista Keskolla on eniten hankintaa Kiinasta, Thaimaasta,

Turkista, Intiasta ja Kreikasta. Kesko on tunnistanut arvoketjun työntekijöihin liittyvän lapsi-

ja pakkotyön riskin tietyissä Keskon valikoimaan kuuluvissa tuotekategorioissa. Erityisesti

pakkotyön riski on tunnistettu myös riskimaiden ulkopuolella. Esimerkkejä systeemitason

vaikutuksesta on kausiluonteiseen työhön maatalouden alkutuotannossa sekä tekstiilialaan

liittyvä pakkotyön riski.

Kesko on tunnistanut myös taloudellisen riskin liittyen arvoketjun työntekijöihin. Mikäli

Keskon arvoketjussa ilmenee vakavia arvoketjun työntekijöiden työolojen tai ihmisoikeuksien

loukkauksia tai lapsi- tai pakkotyön käytön tapauksia, näistä voi koitua Keskolle erilaisia

taloudellisia kielteisiä vaikutuksia. Kielteiset vaikutukset voivat liittyä Keskolle aiheutuvaan

mainehaittaan ja liiketoiminnan häiriöihin liikesuhteen päättyessä tavaran- tai

palveluntoimittajan kanssa.

Kesko ei ole tunnistanut arvoketjun loppupään työntekijöihin kohdistuvia olennaisia

vaikutuksia.

Toimintaperiaatteet (S2-1)

Keskon periaatteet hankintaketjujen ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin määritellään

Keskon kestävän kehityksen politiikassa sekä Keskon yhteistyökumppaneille suunnatuissa K

Code of Conduct -toimintaohjeissa. Kesko kiinnittää erityistä huomiota hankintaketjujen

ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin maissa, joissa riskit ihmisoikeusloukkauksille ovat

suurimmat. Periaatteenamme on tehdä yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien

kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä. Periaatteen toteutumisesta ja

tavarantoimittajavalinnoista vastaa kunkin toimialan toimialajohtaja. Kestävän kehityksen

politiikan periaatteiden toimeenpanemisesta vastaa Kesko-konsernin lakiasioista ja

vastuullisuudesta vastaava johtaja.

Keskon hallitus on vuoden 2025 lopussa hyväksynyt päivitetyn vastuullisuuspolitiikan,

entinen kestävän kehityksen politiikka, joka astuu voimaan 1.1.2026. Päivitetty

vastuullisuuspolitiikka ei sisällä merkittäviä muutoksia keskeisiin periaatteisiin, jotka ohjaavat

Keskon toimintaa liittyen arvoketjun työntekijöihin.

Kesko on laatinut ihmisoikeuksiin liittyvän sitoumuksen ja vaikutusarvioinnin YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Kesko kunnioittaa kaikkia

kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja sitoutuu useisiin kansainvälisiin julistuksiin ja

sopimuksiin. Kesko on vuoden 2025 aikana suorittanut ihmisoikeusarvioinnin päivityksen

keskittyen arvoketjun työntekijöihin. Arvioinnissa tunnistettiin merkittävimmät

ihmisoikeusvaikutukset toimialoittain ja tuotekategorioittain. Arviointi valmistui vuoden 2025

lopussa ja arviossa esiin tulleiden havaintojen työstämistä jatketaan vuoden 2026 aikana.

Kesko edellyttää tavaran- ja palveluntoimittajiensa sitoutuvan yhteistyökumppaneille

suunnattujen K Code of Conduct -toimintaohjeiden sisältämiin vaatimuksiin. Tavaran- ja

palveluntoimittajien on kunnioitettava kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeusperiaatteita, joista tärkeimmät ovat YK:n ihmisoikeuksien julistus ja YK:n lapsen

oikeuksia koskeva yleissopimus, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja

OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeet vastuulliseen liiketoimintaan, ILO:n sopimus

työelämän perusoikeuksista ja YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjeet.

Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeet sitouttavat yhteistyökumppanit

noudattamaan työoloihin liittyviä vaatimuksia, kuten vastuullista rekrytointia, asianmukaisia

työolosuhteita, kohtuullisia työaikoja, reilua palkkausta, järjestäytymisvapautta ja

kollektiivista neuvotteluoikeutta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Yhteistyökumppanit

eivät saa käyttää pakkotyövoimaa sen missään muodoissa, kuten kaikki tahdosta

riippumattoman työn muodot ja ihmiskauppa. Yhteistyökumppanit eivät saa suoraan tai

epäsuorasti palkata lapsia, jotka ovat laillista työikää nuorempia.

Yhteistyökumppaneiden on varmistettava, että heidän alihankkijansa sekä tavaran- ja

palveluntoimittajansa noudattavat samankaltaisia ja vastaavan tasoisia periaatteita ja

standardeja kuin yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeissa on esitetty.

		95

Vuoden 2025 aikana Keskon SpeakUp kanavan kautta tuli kaksi palveluntoimittajia koskevaa

ilmoitusta, jotka koskivat työ- ja työaikalainsäädännön rikkomista sekä tiettyjen taloudellisten

raportointivelvoitteiden hoitamatta jättämistä.

Kesko on kestävää liiketoimintaa edistävän amfori-järjestön jäsen ja mukana amfori BSCI

-aloitteessa (Business Social Compliance Initiative). Keskon omien yhteistyökumppaneiden

K Code of Conduct -toimintaohjeiden lisäksi tavaran- ja palveluntoimittajasopimuksissa on

amfori BSCI Code of Conduct -toimintaohjetta koskevat sopimuslausekkeet. Amfori BSCI

Code of Conduct -toimintaohjeella tavaran- ja palveluntoimittajat sitoutuvat huolehtimaan

ihmisoikeuksien kunnioittamisesta toimitusketjuissaan kansainvälisesti tunnustettujen

periaatteiden mukaisesti. Toimintaohje sisältää työoloihin liittyviä vaatimuksia ja

lapsityövoiman, pakkotyön ja ihmiskaupan kiellon.

Kesko on mukana International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment

Industry -sopimuksessa, joka edistää bangladeshilaisten vaate- ja tekstiilitehtaiden

työterveyttä ja -turvallisuutta. Edellytämme, että omien tuotemerkkien vaatteita ja

kodintekstiilejä valmistavat bangladeshilaiset tehtaat ovat mukana International

Accord -prosessissa.

Kesko ohjaa sosiaalisen vastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien

tuotteiden hankintaa vastuullisuuslinjauksilla. Linjauksilla kaakaon, kahvin, teen, palmuöljyn,

soijan, tekstiilien sekä puun ja paperin hankinnalle pyrimme vähentämään niiden tuotantoon

liittyviä ihmisoikeushaasteita. Kyseiset linjaukset ohjaavat omien tuotemerkkien tuotteiden ja

niiden raaka-aineiden hankintaa pääasiassa kansainvälisesti hyväksyttyjen

sertifiointijärjestelmien mukaisesti tuotettuina. Sertifiointistandardit sisältävät kriteereitä

työntekijöiden työolojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

(S2-2)

Kesko tunnistaa, että erityisesti globaaleissa arvoketjuissa olennaisten kielteisten vaikutusten

ehkäisemiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kesko ylläpitää yhteydenpitoa

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista ensisijaisesti sidosryhmien

yhteisaloitteiden, kuten amforin, kautta. Käymme vuoropuhelua myös esimerkiksi Reilun

kaupan kanssa. Yhteistyö Reilun kaupan kanssa keskittyy maataloustuotteiden globaaleihin

tuotantoketjuihin ja riskien vähentämiseen alkutuotannossa. Lisäksi Kesko tekee yhteistyötä

lasten oikeuksia edistävän The Centre for Child Rights and Business -organisaation kanssa.

Organisaation työryhmän jäsenenä Kesko saa ajankohtaista tietoa lapsityöstä ja sen

ehkäisemisestä säännöllisissä kokouksissa.

Arvoketjun työntekijöihin ei tällä hetkellä ole sellaista suoraa yhteydenpitoa, jonka avulla

arvoketjun työntekijöiden näkemykset otettaisiin huomioon päätöksissä tai toimissa, joiden

tavoitteena on hallita arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia.

Kesko on välillisesti yhteydessä riskimaatavarantoimittajien työntekijöihin kolmannen

osapuolen toteuttamien sosiaalisen vastuun auditointien kautta. Riskimaatavarantoimittajilla

tarkoitetaan niitä tavarantoimittajia, joiden kanssa Keskolla on tavarantoimittajasopimus ja

tavarantoimittajan kotivaltio on riskimaassa. Keskon päivittäistavarakaupassa auditointeja

edellytetään myös riskiperustaisesti laajemmin tuotteen valmistusmaan perusteella.

Kesko suosii riskimaatavarantoimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnissa ensisijaisesti amfori

BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia amfori BSCI -auditointeja. Hyväksymme

myös muita arviointijärjestelmiä, jos niiden kriteerit vastaavat amfori BSCI -auditoinnin tasoa

ja auditoinnin on suorittanut riippumaton osapuoli. Auditoinneista saadaan tietoa

työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden

palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta.

Työntekijöiden haastatteleminen on keskeinen osa esimerkiksi amfori BSCI, SMETA ja Reilu

kauppa -auditointeja. Auditointeja tehdään tavarantoimittajien tehtailla lähtökohtaisesti

vähintään kahden vuoden välein, tarvittaessa useammin. Vuorovaikutuksen vaikuttavuutta

arvioidaan toteutuneiden auditointien kautta. Auditointiprosessiin sisältyy seuranta-

auditoinnit, joissa seurataan sitä, miten tunnistettuja epäkohtia on parannettu. Seuranta-

auditointi vaaditaan yleensä 12 kuukauden sisällä alkuperäisen auditoinnin jälkeen.

		96

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi (S2-3)

Kun Keskon arvoketjun työntekijöihin liittyviä epäkohtia ilmenee, vastuussa olevan toimialan

vastuullisuusyksikkö ja hankintahenkilöstö käsittelevät epäkohtia ja määrittelevät niille

korjaavat toimenpiteet tarpeen mukaan yhteistyössä. Tilanteista keskustellaan

tavarantoimittajan kanssa, ja tavoitteena on saada tavarantoimittaja sitoutumaan korjaaviin

toimenpiteisiin.

Kun kyseessä on vakava ihmisoikeuksiin ja työoloihin liittyvä loukkaus, Kesko toimii vuonna

2025 päivitetyn eskalaatioprosessin mukaisesti. Prosessin mukaisesti vakavat loukkaukset

käsitellään Kesko-konsernin Governance, Compliance ja Ethics -toiminnon kanssa.

Compliance ja liiketoiminta tekevät alustavan arvioinnin ja kokoavat monialaisen ryhmän

määrittämään tarvittavat toimenpiteet. Toimittajan kanssa sovitaan korjaavat toimet, tai

tarvittaessa suhde keskeytetään tai päätetään ja ilmoitetaan viranomaisille. Päätökset

dokumentoidaan ja raportoidaan keskeisille johdon tahoille. Kesko ei lopeta heti yhteistyötä

tavarantoimittajan kanssa, jos tavarantoimittaja sitoutuu korjaamaan määritellyt epäkohdat

sovitussa aikataulussa. Korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan esimerkiksi

seuranta-auditointien kautta.

Amfori BSCI -auditointiprosessiin kuuluu Zero Tolerance -toimintamalli, jonka mukaan

toimitaan, kun auditoija tekee auditoinnin aikana erityisen kriittisen havainnon. Jos Keskon

arvoketjussa havaitaan lapsityövoiman käyttöä, käytössä on The Centre for Child Rights and

Business -organisaation korjaavien toimenpiteiden malli.

Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden mukaisesti Keskon

yhteistyökumppaneilla on oltava mekanismeja sellaisten valitusten tai huolenaiheiden

vastaanottamiseen, käsittelyyn ja vastaamiseen, jotka liittyvät mahdolliseen

yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden rikkomiseen.

Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeissa kerrotaan myös Keskon

kaikille avoimesta SpeakUp-ilmoituskanavasta, jonne myös arvoketjun työntekijät voivat

ilmoittaa mahdollisista huolenaiheistaan. SpeakUp-kanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Ilmoittajansuoja.

Loukkausten käsittelyprosessi on lähtökohtaisesti sama riippumatta siitä, mitä kautta ne ovat

tulleet Keskon tietoon. Mikäli tapaus tulee ilmi SpeakUp-ilmoituksen perusteella,

huomioidaan myös ilmoittajansuojelua koskeva lainsäädäntö ja Keskon sisäinen prosessi

tutkintaa tehtäessä.

Keskon oman ilmoituskanavan lisäksi amforin ylläpitämä ilmoituskanava amfori Speak For

Change on työntekijöiden käytettävissä Vietnamissa, Turkissa, Bangladeshissa ja neljällä

alueella Intiassa niillä Keskon tavarantoimittajien tehtailla, jotka ovat amfori BSCI -

auditointien piirissä.

Toimenpiteet (S2-4)

Keskon periaatteena on, että kaikille oman riskimaahankinnan tavarantoimittajien tehtaista

on tehty sosiaalisen vastuun auditointi. Riskimaiksi luokiteltavista maista tehdyt ostot olivat

1,2 % (0,9 %) Keskon vuoden 2025 tavaraostoista.

Vuonna 2025 riskimaatavarantoimittajien tehtaista yhteensä 970:llä (705:llä) oli voimassa

oleva sosiaalisen vastuun auditointi, jolloin auditointien kattavuus oli 97,6 % (90,7 %) kaikista

riskimaatavarantoimittajien tehtaista, joista Keskolla oli ostoja vuoden 2025 aikana.

Yleisimpiä auditointijärjestelmiä olivat amfori BSCI ja SMETA. Puuttuviksi auditoinneiksi on

laskettu tilanteet, joissa auditointi ei ole ollut voimassa tai auditointiprosessi on ollut kesken

tai viivästynyt hankinnan aikana, tai auditoinnista ei ole saatu tarvittavia tietoja. Joissakin

tilanteissa hankintoja on voinut jatkaa poikkeusluvalla tai auditointiprosessin etenemisen

aikana.

Vuodesta 2025 alkaen Kesko on ottanut käyttöön sosiaalisen vastuun auditointeja omien

merkkien tuorehedelmä- ja -vihannestoimittajilta yleistä riskimaaluokitusta laajemmin maissa,

joissa hedelmä- ja vihannesviljelmien työntekijöillä on kohonnut riski

ihmisoikeusloukkauksille. Kesko hyödyntää riskin määrittämisessä GLOBALG.A.P.:n

julkaisemaa riskimaalistaa. Auditointeja suositellaan tavarantoimittajille listan määrittelemissä

keskisuuren ja korkean riskin maissa.

Eniten puutteita amfori BSCI -auditoinneissa vuoden 2025 aikana havaittiin

työaikasäännösten noudattamiseen ja tehtaan sosiaaliseen hallintajärjestelmään liittyvissä

asioissa.

		97

Vuoden 2025 aikana Kesko lopetti tilaukset neljältä tehtaalta, joissa tunnistettiin

työntekijöiden työoloihin liittyviä epäkohtia, eikä tavarantoimittajien kanssa päästy

yksimielisyyteen tehtaisiin liittyvistä tarvittavista korjaavista toimenpiteistä.

Kotimaisella marjanpoiminta-alalla on ilmennyt useiden vuosien ajan ihmiskauppaepäilyjä,

joissa on osallisena myös Keskon tavarantoimittajia. Vuonna 2025 Kesko on käynyt

vuoropuhelua tavarantoimittajiensa kanssa vastuullisista toimintatavoista, pyytänyt kirjallista

selvitystä marjanhankintakäytännöistä ja pyytänyt tavarantoimittajan avainhenkilöitä

suorittamaan K Code of Conduct -verkkokoulutuksen. Keskon vuoden 2024

kestävyysselvityksessä raportoituun keskeneräiseen oikeustapaukseen saatiin käräjäoikeuden

tuomio syksyllä 2025, jossa eräs Keskon tavarantoimittaja ja sen keskeinen avainhenkilö

tuomittiin ihmisoikeusrikkomuksista. Tavarantoimittajan Keskon kanssa käymää

vuoropuhelua sekä rikkomuksen korjaamiseksi toteutettuja toimenpiteitä pidettiin tuomiosta

ilmenneiden seikkojen ja K Code of Conduct ‑rikkomuksen vakavuuden valossa

riittämättöminä ja tavarantoimittajasopimus irtisanottiin. Toista samalla alalla toimivaa

tavarantoimittajaa koskeva ihmisoikeusloukkauksiin liittyvä käsittely käräjäoikeudessa on

kesken. Vuoropuhelu kyseisen tavarantoimittajan kanssa on aloitettu.

Syksyn 2025 aikana Kesko oli myös mukana auditoimassa yhden marja-alan

tavarantoimittajansa poiminta- ja majoitusolosuhteita. Vastuullisuusauditoinnin malli on

rakennettu yhdessä ulkopuolisen tarkastus- ja sertifiointipalveluja tarjoavan yrityksen kanssa.

Lisäksi Keskolla on tiedossaan mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin liittyvä keskeneräinen

oikeustapaus, joka koskee sen kotimaista tavarantoimittajaa.

Vuonna 2025 Keskon arvoketjussa tuli esiin epäily ihmisoikeuksien rikkomisesta Keskon

tavarantoimittajan irtisanoessa työntekijöitään lakon seurauksena Panamassa. Kesko kävi

vuoropuhelua tavarantoimittajan kanssa, pyysi selvityksen tapauksesta ja jatkaa tilanteen

seuraamista.

Vahvistaakseen yhteistyökumppaneiden sitoutumista K Code of Conduct -toimintaohjeisiin,

Kesko julkaisi K Code of Conduct -verkkokoulutuksen tavarantoimittajilleen vuonna 2025.

Lisäksi Keskon tavarantoimittajilla riskimaissa on mahdollisuus osallistua Keskon

yhteistyökumppaneiden järjestämiin työoloja ja ihmisoikeuksia käsitteleviin koulutuksiin.

Vuoden 2025 aikana 205 (62) Keskon tavarantoimittajaa osallistui amforin koulutuksiin,

joiden aiheina oli esimerkiksi työntekijöiden oikeudenmukainen palkkaus ja työajat,

nollatoleranssi väkivaltaa ja häirintää vastaan sekä sosiaalinen hallintajärjestelmä.

Kesko järjestää hankintaorganisaatioilleen vastuullisen hankinnan koulutuksia. Vuonna 2025

Kesko järjesti laajan koulutuksen työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta

alihankintaketjuissa yhteistyössä Diakonissalaitoksen, Ihmiskaupan uhrien

auttamisjärjestelmän, Keskusrikospoliisin, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Euroopan

kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa.

		98

S4 KULUTTAJAT JA

LOPPUKÄYTTÄJÄT

Toimintaperiaatteet (S4-1) ............................	99
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2) ..............................................................	101
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3) ...........................................	102
Toimenpiteet (S4-4) ......................................	103
Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (S4-5) ..............................................................	104

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Kuvaus	Hallinta
Terveys ja turvallisuus: Terveellisten valintojen mahdollistaminen	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Keskolla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen tarjoamalla terveellisempiä tuotteita, jotka sisältävät vähemmän suolaa, sokeria tai tyydyttynyttä rasvaa.	• Suolan, sokerin ja rasvan määrän vähentäminen omien merkkien ruokatuotteissa tuotteiden ravintosisältöjä uudistamalla.
Terveys ja turvallisuus: Tuoteturvallisuus	Mahdollinen kielteinen vaikutus: Puutteet Keskon myymien tuotteiden turvallisuudessa voivat aiheuttaa kuluttajille ja loppukäyttäjille merkittäviä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.	• Dokumentoidut omavalvontasuunnitelmat elintarvikkeiden turvallisuuden hallintaan. • Turvallisuus- ja laatujärjestelmät.
Terveys ja turvallisuus: Tuoteturvallisuus	Riski: Tuoteturvallisuusriskin toteutumisesta voi aiheutua mainehaittaa sekä sillä voi olla korvausvelvollisia seuraamuksia Keskolle.	• Dokumentoidut omavalvontasuunnitelmat elintarvikkeiden turvallisuuden hallintaan. • Riskienarvioinnit ja prosessien jatkuva parantaminen.
Yksityisyys: Tietosuoja	Mahdollinen kielteinen vaikutus: Kesko käsittelee toiminnassaan suuria määriä dataa, joka liittyy kuluttajien henkilötietoihin. Puutteet Keskon tietosuojaperiaatteissa ja henkilötietojen käsittelyn prosesseissa voivat altistaa kuluttajat henkilötietojen väärinkäytöksille.	• Tietosuojan compliance-ohjelmalla varmistetaan, että osaaminen ja toimintaohjeiden tuntemus ovat korkealla tasolla henkilötietojen suojaamiseen liittyen.
Yksityisyys: Tietosuoja	Riski: Tietosuojariskin toteutumisesta voi aiheutua mainehaittaa sekä sillä voi olla korvausvelvollisia seuraamuksia Keskolle.	• Riskienarvioinnit henkilötietojen käsittelyn suunnitteluvaiheessa. • Tietosuojariskin hallinta osana vuosittaista riskiarviointia.

		99

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kesko toimii kuluttaja-asiakasmarkkinassa erityisesti Suomessa. Muissa Keskon

toimintamaissa, joissa Kesko toimii rakentamisen ja talotekniikan kaupassa, Kesko toimii

pääasiassa yritysasiakaskaupassa.

Kauppiasliiketoimintamallissa Kesko myy tuotteet kauppiasyrittäjille, jotka harjoittavat

vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa, jotka myyvät tuotteet edelleen kuluttajille.

Keskon vähittäiskauppaketjuja ovat K-ruokakaupat, K-rautakaupat ja pääosa Intersporteista,

joissa kauppiasyrittäjät harjoittavat vähittäiskauppatoimintaa. Foodservice-liiketoiminnassa

Kespro myy tuotteita asiakasyrityksille, jotka edelleen myyvät tai tarjoavat tuotteita

loppukäyttäjille.

Keskon omaa vähittäiskauppaa, joissa Kesko myy tuotteet suoraan kuluttajille, ovat

Suomessa autokauppa, K-Citymarketin käyttötavarakauppa, Budget Sport sekä osa

Intersportin myynnistä. Onnisen liiketoiminta kaikissa sen toimintamaissa on

yritysasiakaskauppaa. Rautakaupassa Suomen ulkopuolella Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa

liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa. Rautakaupan ketjut toimivat pääosin

yritysasiakaskaupassa, mutta ovat myös kuluttajille avoimia.

Tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat keskeinen osa Keskon toimintaa. Tuotteiden tulee

täyttää lainsäädännön, viranomaisvaatimusten ja Keskon omien laatukriteerien edellyttämät

vaatimukset. Selkeät tuotetiedot ja asianmukaiset käyttöohjeet tukevat tuotteiden turvallista

ja tarkoituksenmukaista käyttöä.

Keskon laajassa tuotevalikoimassa on tuotteita, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajien

ja loppukäyttäjien terveyteen. Näiden tuotteiden myynti on tarkoin säänneltyä ja niiden

myynnissä noudatetaan tuotteiden myynnille asetettuja lakeja. Terveydelle haitalliset tuotteet

sisältävät haitoista varoittavia pakkausmerkintöjä, ja niiden myynnissä noudatetaan erityistä

huolellisuutta myyntirajoitusten ja omavalvonnan periaatteita noudattaen.

Keskon toiminta perustuu tietoon ja sen käsittelyyn Keskon toimintaympäristössä. K-ryhmän

(Keskon ja ketjukauppojen) kanta-asiakasohjelmaan, K-Plussaan, kuuluvat kuluttajat on

tunnistettu merkittäväksi henkilöryhmäksi, joiden tietoja kerätään. Tietoja käytetään

asiakkaan palvelemiseen yksilöllisesti ja tietojen avulla voidaan tarjota henkilökohtaisia etuja

ja palkitsemisia ja merkityksellisiä tietoja valikoimista ja palveluista. Asiakastietoa

hyödynnetään myös liiketoiminnan johtamisessa ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Keskon liiketoimintamallissa Keskon kanssa asioivien kuluttajien ja loppukäyttäjien joukko on

laaja. Erityisesti Suomessa Keskon kanssa asioivia kuluttajia tai Keskon toiminnan piirissä

olevia loppuasiakkaita on runsaasti. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia mahdollisia

kielteisiä vaikutuksia on tunnistettu liittyen tuotteiden turvallisuuteen ja tietosuojaan.

Kummassakin tapauksessa mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat luonteeltaan yksittäisiä

tapauksia. Mahdolliset kielteiset vaikutukset koskevat Keskon kanssa asioivien kuluttajien ja

loppukäyttäjien joukkoa. Tuoteturvallisuuden näkökulmasta Kesko ei ole tunnistanut

kuluttajien ja loppukäyttäjien joukosta erityisiä ryhmiä, joihin mahdolliset vaikutukset

kohdistuisivat. K-Plussa kanta-asiakasohjelman jäsenet on tunnistettu henkilöiksi, joiden

henkilötietoja Kesko käsittelee eniten.

Tuoteturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvien mahdollisten kielteisten vaikutusten ja riskien

välillä on selkeä riippuvuussuhde. Mikäli tuoteturvallisuuteen tai tietosuojaan liittyvä vakava

kielteinen vaikutus toteutuu, tästä voi seurata Keskolle taloudellisia vaikutuksia myös

riskien realisoituessa.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat mahdolliset myönteiset vaikutukset liittyvät Keskon

omien merkkien elintarvikkeisiin ja näiden tuotteiden ravintosisältöjen terveellisyyteen.

Kesko toimii päivittäistavarakaupassa Suomessa, jolloin vaikutus rajautuu Keskon

päivittäistavarakaupan asiakkaisiin Suomessa.

Toimintaperiaatteet (S4-1)

Kesko on K Code of Conduct -toimintaohjeissaan sitoutunut noudattamaan kansainvälisesti

tunnustettuja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassa. Asiakkaat on tunnistettu yhdeksi

sidosryhmäksi, joiden ihmisoikeuksiin Keskon toiminnalla on vaikutusta. Asiakkaiden

ihmisoikeuksien toteutumisessa K Code of Conduct -toimintaohjeet korostavat asiakkaiden ja

muiden sidosryhmien yhdenvertaista kohtelua, asiakkaiden asioinnin turvallisuudesta,

esteettömyydestä ja saavutettavuudesta huolehtimista sekä sitä, että Keskon tarjoamat

tuotteet ja palvelut ovat turvallisia käyttää. K Code of Conduct -toimintaohjeissa käsitellään

tiedon vastuullista käyttämistä. Tiedon vastuullinen hyödyntäminen on määritelty

		100

tarkoittamaan läpinäkyvyyttä, korkeaa tietosuojaa ja kestävän arvon luomista liiketoiminnalle

ja sidosryhmille.

Keskon ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset on lueteltu osiossa G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen, Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

(G1-1). Vuonna 2025 Keskon tietoon ei tullut epäiltyjä tai todennettuja

ihmisoikeusloukkauksia liittyen kuluttajiin tai loppukäyttäjiin.

Terveellisten valintojen mahdollistaminen

Keskolla on kaupan alan toimijana mahdollisuuksia helpottaa kuluttaja-asiakkaidensa

hyvinvointia edistäviä ruokavalintoja päivittäistavarakaupan toimialalla. Tukeakseen kuluttajia

tekemään terveellisempiä valintoja Kesko on sitoutunut uudistamaan

päivittäistavarakaupassa omien tuotemerkkien tuotteiden ravintosisältöjä vähentämällä niissä

olevan suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää. Ravintosisältöä uudistetaan etenkin

arjen perustuotteissa, jolloin kuluttaja-asiakkaiden suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan

saanti vähenee. Omien tuotemerkkien ravintosisältöjen uudistamisen tavoitteiden

edistäminen on päivittäistavarakaupan toimialalla ketjuliiketoiminnan tavarakaupan

johtajan vastuulla.

Tuoteturvallisuus

Laadukkaiden ja asiakkaiden odotukset täyttävien tuotteiden tarjoaminen on Keskon

toiminnan kulmakiviä. Jokaisella Keskon kolmella toimialalla on omat määritellyt

toimintaperiaatteensa ja prosessinsa tuotteiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi.

Toimialojen erilaiset tuotteet ja erilaiset liiketoimintamallit vaativat toimialakohtaiset

periaatteet tuoteturvallisuuteen liittyen. Kunkin toimialan toimialajohtaja on vastuussa

tuoteturvallisuuden ja laadun periaatteiden toteutumisesta.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakaupassa laadunvarmistus pohjautuu ketjutettuun omavalvontaan. Jokaisella

vaiheella kuten hankinnalla, varastoinnilla, kuljetuksella, ruokakaupoilla ja noutotukuilla on

oma dokumentoitu omavalvontasuunnitelmansa. Omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu

keinot, joilla hallitaan elintarvikkeiden turvallisuus ketjun eri vaiheissa. Tuotannon

omavalvontasuunnitelmat ovat HACCP-pohjaisia (Hazard Analysis and Critical Control

Points) ja perustuvat elintarviketurvallisuusvaarojen kartoitukseen. Hankinnan

omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki Keskon valikoimiin kuuluvat elintarvikkeet. Kesko

edellyttää, että omien merkkituotteiden tavarantoimittajan valmistuslaitoksella on käytössä

voimassaoleva sertifioitu Keskon hyväksymä tuoteturvallisuusjärjestelmä tai Kesko on

toteuttanut valmistuslaitoksen auditoinnin.

K-ruokakauppojen ja Kespron kuljetuksista ja varastoinnista vastaavalla K-Logistiikalla sekä

Keskon tytäryrityksillä Reinin Lihalla ja Kalatukku E. Erikssonilla on sertifioitu

elintarviketurvallisuusjärjestelmä (FSSC 22000). Elintarviketurvallisuusjärjestelmä keskittyy

elintarviketurvallisuuteen liittyvien vaarojen arviointiin sekä niitä ennaltaehkäisevien

toimintatapojen varmistamiseen. Järjestelmän perusajatuksena on jatkuva parantaminen.

Järjestelmät edellyttävät myös reagoimisen erilaisiin poikkeamatilanteisiin.

Päivittäistavarakaupan laatu ja tuotekehitys -yksikön tuotelaatupäälliköt valvovat omien

merkkien ja oman maahantuonnin tuotteiden tuoteturvallisuutta ja laatua. Tuotelaatupäälliköt

ottavat tuotteista näytteitä tuotekehitysvaiheessa ennen tuotteen tuomista markkinoille.

Markkinoilla olevista tuotteista otetaan näytteitä vuosittain laadittavan tuoteryhmäkohtaisen

riskiarviointiin perustuvan suunnitelman mukaisesti sekä tarvittaessa asiakkaiden antamien

palautteiden perusteella. Näytteet tutkitaan laatu ja tuotekehitys -yksikön omassa ISO 17025

-akkreditoidussa laboratoriossa (T251) ja tuotekehityskeittiössä sekä tarvittaessa

akkreditoiduissa alihankintalaboratoriossa.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan omien merkkien ja oman maahantuonnin tuotteiden

laatua varmistavat rakentamisen ja talotekniikan kaupan laatupäällikkö yhteistyössä

tuotepäälliköiden, hankintayksikön ja logistiikkakeskusten kanssa. Tuotteille on pääosin

olemassa tuotestandardit, jotka asettavat tuotteelle tarvittavan laadunvarmistustason ja

mahdolliset testaus- ja hyväksyntävaatimukset. Hankintasopimuksessa määritellään erikseen

omien merkkien tuotteita koskevat vaatimukset.

Onnisen yksiköillä ja rakentamisen yrityspalveluyksiköllä Suomessa sekä Kesko AB:lla

Ruotsissa on käytössä sertifioitu ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmä. Järjestelmä edellyttää

laadunvarmistustoimenpiteiden olemassaoloa, reagoimista erilaisiin poikkeamatilanteisiin ja

toiminnan jatkuvaa parantamista.

		101

Autokauppa

Autokaupassa Kesko toimii Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja Bentley-

henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana. Keskon velvollisuutena on

dokumentoida havaitut turvallisuuteen kohdistuvat kuluttajien esiin tuomat ongelmat ja

raportoida ne valmistajalle. Takaisinvetokampanjoista vastaa valmistaja, joka antaa tiedon

kampanjan sisällöstä ja autoista, joihin kampanja kohdistuu. Kesko vastaa kampanjan

toimeenpanosta omalla markkina-alueellaan.

Käytettyjen autojen vastaanottamiselle ja autojen kunnon tarkastamiselle on olemassa

arviointiprosessi, jossa tarkastetaan auton kunto ja tunnistetaan mahdolliset korjattavat viat

ennen auton uudelleenmyyntiä. Arviointiprosessin yhteydessä asiakkaan kanssa täytetään

kuntoarviotyökalulla ajoneuvon arviokortti, jonka tiedot asiakas vahvistaa allekirjoituksellaan.

Lisäksi autosta kerätään kattavat tiedot uudelleenmyyntiä varten.

Tietosuoja

Keskon tietosuojan periaatteet on kuvattu tietosuojapolitiikassa ja K Code of Conduct

-toimintaohjeissa. Oikeus henkilötietojen suojaan on jokaiselle ihmiselle kuuluva perusoikeus.

Tietosuojapolitiikka määrittää periaatteet, toimintatavat ja vastuut henkilötietojen

lainmukaisen käsittelyn ja tietosuojan korkean tason varmistamiseksi Keskossa.

Tietosuojapolitiikka kattaa Keskon yhtiöiden toiminnot kaikissa Keskon toimintamaissa.

Tietosuojalla on kiinteä yhteys tietoturvaan, jota koskevat periaatteet on määritelty Keskon

tietoturvapolitiikassa. Tietosuojapolitiikka, tietoturvapolitiikka ja K Code of Conduct

-toimintaohjeet ovat Keskon hallituksen hyväksymiä. Keskon pääjohtajalla on kokonaisvastuu

tietosuojan toteuttamisesta ja sen johtamisesta. Liiketoiminta- ja konsernijohdolla on vastuu

tietosuojan toteutumisesta ja valvonnasta omissa yksiköissään. Tietosuojapolitiikan omistaa

ja sen päivittämisestä vastaa K Lakiasiat ja vastuullisuus -yksikkö.

Kukin liiketoimintayksikkö tai rekisterinpitäjä arvioi ja valvoo tietosuojan toteutumista omissa

toiminnoissaan. Tietosuojavastaavat omilla toiminta-alueillaan ovat vastuussa

tietosuojakäytäntöjen kehittämisestä, koulutuksesta ja valvonnasta.

Perustana tietosuojan turvaamisessa on riskilähtöisyys. Tietosuojariskien hallinta on osa

Keskon riskienhallintaprosessia. Kesko suorittaa tietosuojan tehokkaan toteuttamisen

varmistamiseksi tietosuojariskin arviointeja henkilötietojen käsittelyn suunnitteluvaiheessa

sekä osana vuosittaista riskiarviointia. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilötietojen

käsittelyn ulkoistustilanteisiin.

Keskon hallitus on vuoden 2025 lopussa hyväksynyt päivitetyn tietosuojapolitiikan, joka astuu

voimaan 1.1.2026. Päivitetty tietosuojapolitiikka ei sisällä merkittäviä muutoksia tietosuojan

keskeisiin periaatteisiin. Politiikan sisältöä, vastuita ja tietosuojan organisointia on

päivitetyssä politiikassa selkiytetty.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

Kesko tarjoaa lukuisia kanavia yhteydenpitoon kuluttaja-asiakkaiden kanssa ja palautteen

antamiseen. Suomessa Keskolle keskeisimmät kanavat ovat Hymy-asiakaspalautejärjestelmä,

kaksi kertaa vuodessa K-ruokakaupoille ja K-rautakaupoille toteuttava

asiakastyytyväisyystutkimus, jatkuva pulssimuotoinen NPS-tutkimus (NPS: Net Promoter

Score) sekä asiakasyhteisö K-Kylä. Säännölliset asiakastyytyväisyystutkimukset ja

asiakkaiden nettosuositteluindeksin seuranta (NPS) tarjoavat Keskolle ajantasaista tietoa

asiakaskokemuksesta ja -tyytyväisyydestä sekä kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuvien

toimien tehokkuudesta.

Asiakaspalaute- ja asiakaskokemusta mittaavia tutkimuksia hyödynnetään jatkuvasti

kauppojen, verkkokaupan ja muiden digitaalisten kanavien asiakaskokemuksen

kehittämiseen. Suomessa yksi keskeinen yhteydenpitokanava kuluttaja-asiakkaiden kanssa

on K-Kylä-asiakasyhteisö, jota hyödynnetään kaikilla kolmella toimialalla. K-Kylä tarjoaa

kanavan asiakkaiden kokemusten, odotusten ja tarpeiden ymmärtämiseen. K-Kylän tavoite

on lisätä asiakasymmärrystä sekä kehittää liiketoimintaa asiakaslähtöisesti. Yhteisön kautta

Kesko saa laadullista tietoa, joka täydentää muuta asiakasdataa ja tukee kehitystyötä

esimerkiksi valikoimissa, myymälä- ja palvelukonsepteissa sekä asiakasviestinnässä.

Tutkimusten tuloksena voidaan esimerkiksi tarkentaa tuotevalikoimia, kehittää omien

tuotemerkkien ominaisuuksia ja parantaa palveluiden käytettävyyttä. Näin K-Kylä tukee

Keskon liiketoiminnan kehittämistä ja auttaa suuntaamaan toimenpiteitä asiakkaiden

tarpeiden mukaisesti.

		102

K-Kylä-asiakasyhteisön kautta Kesko voi olla yhteydessä asiakasyhteisön jäseniin

kyselytutkimusten muodossa tai rekrytoida sen jäseniä osallistumaan haastatteluihin tai

käyttäjätestaukseen. Vuonna 2025 K-Kylässä tehtiin noin 90 erilaista tutkimusta, joihin

liittyen saatiin noin 87 000 yksittäistä vastausta. Vuoden 2025 aikana K-Kylä-asiakasyhteisö

kasvoi ja vuoden lopussa asiakasyhteisössä oli noin 68 000 (44 000) jäsentä.

Keskolla on prosessit ja kanavat, jotka mahdollistavat yhteydenpidon kuluttaja-asiakkaiden

kanssa tietosuojaan liittyvissä asioissa. Suomessa Keskolla on verkkosivuillaan julkinen

tietosuojaportaali, johon on koottu tietoa ja ohjeita tietosuojaan liittyen. Henkilö voi tehdä

omia tietojaan koskevia toimenpidepyyntöjä tietosuojaportaalissa tai ottamalla yhteyttä

rekisterikohtaisiin yhteyspisteisiin tai asiakaspalvelukanaviin. Esille nostettuihin kysymyksiin

ja pyyntöihin vastataan ilman tarpeetonta viivytystä.

Rekisteröidyt voivat ottaa yhteyttä tietosuojavastaavaan kaikissa asioissa, jotka liittyvät

heidän henkilötietojensa käsittelyyn ja tietosuoja-asetukseen perustuvien oikeuksiensa

käyttöön ja tietosuojavastaava huolehtii siitä, että rekisteröity saa vastauksen

yhteydenottoonsa. Tietosuojavastaavan yhteysosoite kerrotaan kussakin

tietosuojaselosteessa.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)

Keskolla on kanavat, joiden kautta kuluttajat tai loppukäyttäjät voivat olla yhteydessä

Keskoon mahdollisten kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja huolenaiheiden

esiintuomiseksi. Kaikilla Keskon liiketoiminta-alueilla on internet-sivustot, joiden kautta

asiakkaat voivat antaa palautetta, ilmoittaa ongelmatilanteesta tai tehdä tuotereklamaation.

Keskon omien merkkituotteiden pakkaukset sisältävät Keskon asiakaspalvelun yhteystiedot.

Asiakkaat voivat olla myös puhelimitse yhteydessä Keskon asiakaspalveluun tai olla

yhteydessä Keskoon eri sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi kaupat välittävät

tuotepalautteita Keskolle.

Eri kanavien kautta tulleet palautteet kirjataan asiakaspalvelujärjestelmiin, joihin kirjataan

myös palautteen käsittelyn eteneminen ja ratkaisu. Palautteita ja tuotereklamaatioita

seurataan, ja useampi samasta asiasta lyhyen ajan sisällä vastaanotettu palaute johtaa

tarkempiin selvityksiin ja mahdollisesti korjaaviin toimenpiteisiin. Päivittäistavarakaupan

toimialalla Kesko otti vuoden 2025 alussa käyttöön uuden asiakaspalvelujärjestelmän, joka

parantaa kuluttaja-asiakaspalvelun asiakastyytyväisyyden seurantaa. Päivittäistavarakaupan

toimialan kuluttajapalvelun asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 94 % vuonna 2025. Ylin

operatiivinen vastuu yhteydenpitokanavista ja niiden toimivuudesta on kunkin toimialan

toimialajohtajalla.

Vuonna 2025 päivittäistavarakaupan kuluttajapalvelu vastaanotti yhteensä noin 25 700

(25 600) omia tuotemerkkejä koskevaa kuluttaja-asiakaspalautetta, joista

tuotereklamaatioita oli yhteensä noin 15 800 (18 500). Rakentamisen ja talotekniikan

kaupassa K-Raudan kokonaisreklamaatioiden määrä oli noin 37 600 (39 400), joista

tuotereklamaatioita oli yhteensä noin 10 900 (11 200).

Väärinkäytösepäilyihin liittyen kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tehdä ilmoituksen myös

SpeakUp-kanavan kautta. SpeakUp-kanavasta on kerrottu tarkemmin kestävyysselvityksen

osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. SpeakUp-kanava ei kuitenkaan ole erityisesti

kohdennettu kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenpidon kanavaksi, vaikka kanava on myös

kuluttajille avoin. Kesko ei erikseen arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien luottamusta

SpeakUp-kanavaan.

Kesko on määritellyt tietoturvaloukkausten yhteydessä käytettävän prosessin. Mikäli

tietosuojan epäillään vaarantuneen, asia tutkitaan viipymättä. Tutkintaan osallistuvat

kulloisenkin tarpeen mukaan osallisen liiketoimintayksikön edustajat, tietoturva- ja

riskienhallintatiimit sekä tietosuojavastaava. Kesko dokumentoi kaikki tietoturvaloukkaukset

lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja tekee vahvistetusta tietoturvaloukkauksesta

ilmoituksen tietosuojaviranomaiselle ilmoituskynnyksen ylittyessä. Kesko ilmoittaa

tietoturvaloukkauksesta viipymättä myös henkilölle, jonka tietosuoja on vaarantunut,

tietosuoja-asetuksen edellyttämissä tilanteissa.

		103

Toimenpiteet (S4-4)

Tuoteturvallisuus

Päivittäistavarakaupan laatu- ja tuotekehitysyksikkö päättää omien tuotemerkkien

takaisinvedosta ja vastaa tiedottamisesta Keskon sisäisesti, K-ruokakaupoille, Kespron B2B-

asiakkaille, kuluttajille ja viranomaisille. Kun kyse on muista kuin omien merkkien tuotteista, 

tavarantoimittaja tai tuotteen maahantuoja vastaa omien tuotteidensa tuoteturvallisuudesta

ja päättää takaisinvedosta. Keskon laatu- ja tuotekehitysyksikkö vastaa takaisinvedon

tiedottamisesta tavarantoimittajalta saadun tiedon perusteella.

Päivittäistavarakaupassa tehtiin yhteensä 149 (170) tuotteiden takaisinvetoa vuonna 2025.

Näistä 34 (34) koski omien merkkien tai oman maahantuonnin tuotteita. Muissa tapauksissa

Kesko avusti tuotteiden valmistajia takaisinvedoissa. Takaisinvetoja, joissa tuotevialla tai

-virheellä voi olla terveydellisiä vaikutuksia, oli omien merkkien tuotteissa vuoden 2025

aikana yhteensä 1 (3) kappaletta.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa laatupäälliköt vastaavat yhdessä tuotepäällikön

kanssa omien merkkien tuotteiden takaisinvedosta ja näihin liittyvistä toimenpiteistä.

Tiedottaminen tapahtuu Keskossa sisäisesti, K-Rauta-kaupoille, Onniselle, asiakkaille

ja viranomaisille.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Suomessa vuonna 2025 ei ollut omien merkkien tai

oman maahantuonnin julkisia takaisinvetoja, joka vaatisi tuotteen takaisinvetoa asiakkaalta.

Vuoden 2024 aikana tehtiin yksi myynnistä poisto, jossa tuote vedettiin pois myyntikanavista.

Vastaavia tapauksia ei ollut vuoden 2025 aikana.

Vuonna 2025 K-Auton edustamilla merkeillä alkoi yhteensä 19 (22) takaisinkutsukampanjaa.

Lisäksi vuoden 2025 aikana Keskon tietoon on tullut yhteensä viisi ladattavien ajoneuvojen

tulipaloa. Tilanteissa, joissa Keskon tietoon tulee Keskon maahantuoman automerkin tulipalo,

Kesko on yhteydessä ajoneuvon valmistajaan, kuten kaikista turvallisuuspoikkeamista.

Keskolla ja ajoneuvojen valmistajalla on omat toimenpideprosessinsa turvallisuuspoikkeamiin

vastaamiseksi.

Tietosuoja

Keskolla on tietosuojan compliance-ohjelma, jonka avulla varmistetaan, että osaaminen ja

toimintaohjeiden tuntemus on korkealla tasolla tietosuojaan liittyvissä asioissa. Compliance

-ohjelmalla pyritään järjestelmällisesti edistämään tietosuojakulttuuria tarjoamalla

säännöllistä koulutusta sekä sisäistä viestintää tietosuoja-aiheisiin liittyen. Pyrimme

ennakoivaan lähestymistapaan ja olemme sitoutuneet jatkuvasti parantamaan

tietosuojakäytäntöjä. Arvioimme säännöllisesti tietosuojapolitiikkaa ja muuta

tietosuojaohjeistusta, menettelytapoja ja teknologioita tunnistaaksemme parannuskohteita ja

varmistaaksemme, että pystymme toteuttamaan riskiä vastaavan turvallisuustason

henkilötietoja käsiteltäessä.

Tietosuojaohjeistukset käsittävät konsernin tietosuojakäsikirjan sekä maakohtaiset

täydentävät ohjeet. Tietosuojaohjeistukset koskevat koko henkilöstöä ja käsittävät keskeiset

säännöt, toimintaohjeet ja prosessit tietosuojan toteuttamiseen sekä poikkeamien ja riskien

tunnistamiseen ja käsittelyyn. Jokaisen henkilötietoja käsittelevän työntekijän

perehdytysohjelmaan sekä jatkuvaan koulutukseen kuuluu roolin edellyttämän tietosuojan

osaamistason saavuttaminen ja ylläpitäminen. Jokaisen henkilötietoja käsittelevän

työntekijän tulee suorittaa tietosuojan verkkokoulutus kahden vuoden välein.

Säännöllinen tietosuojan riskiarviointi muodostaa tietosuojan vuosisuunnitelman ja -ohjelman

suuntaviivat. Lisäksi Kesko tekee sisäistä ja teettää ulkoista tietosuoja-auditointia tarve- ja

riskiperusteisesti.

Vuonna 2025 Kesko käsitteli Suomessa 936 (875) tietosuojaportaalin kautta tullutta

toimenpidepyyntöä. Lisäksi toimenpidepyyntöjä käsiteltiin muissa kanavissa. Suomessa

Kesko-konserni havaitsi ja tutki toiminnoissaan vuonna 2025 yhteensä 273 (347) 

tietoturvaloukkausta, joista 44 (63) ilmoitettiin myös tietosuojavaltuutetun toimistolle.

Muissa toimintamaissa havaittiin yhteensä 8 (6) tietoturvaloukkausta, joista 4 (3) ilmoitettiin

paikallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Yksittäisissä tapauksissa

tietoturvaloukkauksesta ilmoitettiin myös rekisteröidylle.

Kesko tai sen tytäryhtiöt eivät ole saaneet toiminnastaan huomautuksia

tietosuojavaltuutetulta vuoden 2025 aikana. Tietosuojavaltuutetun toimisto on tehnyt

saamiensa reklamaatioiden johdosta kolme lisäselvityspyyntöä, joihin on vastattu ajallaan.

		104

Tavoitteet ja tavoitteissa edistyminen (S4-5)

Kesko on asettanut tavoitteen omien tuotemerkkien tuotteiden ravintosisältöjen

uudistamiselle vähentämällä niissä olevan suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää.

Kesko ei ole asettanut mitattavia aikasidonnaisia tavoitteita tuoteturvallisuuteen ja

tietosuojaan liittyen, mutta seuraa säännöllisesti tiettyjä mittareita näihin aiheisiin liittyen.

	Lähtövuosi	2025	2024	Tavoite
Suolan määrä omien merkkien tuotteissa, kg	2021	18 940	15 353	2025	50 000
Sokerin määrä omien merkkien tuotteissa, kg	2021	233 643	97 171	2025	200 000
Tyydyttyneiden rasvojen määrä omien merkkien tuotteissa, kg	2021	38 393	32 347	2025	50 000

Vuoden 2025 aikana yhteensä 36 (42) tuotteen ravintosisältöä uudistettiin, millä saavutettiin

yhteensä 3 499 kg (7 535 kg) vähennys suolan, 135 636 kg (19 833 kg) vähennys sokerin ja 5

968 kg (4 174 kg) vähennys tyydyttyneen rasvan määrässä. Yhteensä 125 (89) omien

merkkien tuotteiden ravintosisältöjä on uudistettu 2025 vuoden loppuun mennessä.

Vuoden 2025 loppuun mennessä tehtyjen ravintosisältöjen uudistusten perusteella Kesko on

saavuttanut asettamansa tavoitteen sokerin määrän vähentämiseksi omien tuotemerkkien

tuotteissa. Suolan ja tyydyttyneen rasvan vähentämisen tavoitteissa taas jäätiin vuoden 2025

tavoitetasosta. Kesko jatkaa jatkossakin omien tuotemerkkien tuotteiden ravintosisältöjen

seurantaa ja kehittämistä erityisesti suolan ja tyydyttyneen rasvan vähentämiseksi.

Laadintaperiaatteet

Tavoite lasketaan suhteuttamalla muuttuneet ravintosisällöt lähtötasoon, eli siihen, kuinka

paljon suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää on vähennetty tuotteiden

ravintosisältöjen uudistamisen yhteydessä suhteessa lähtötason volyymiin.

		105

HALLINTOTAPATIEDOT

G1

LIIKETOIMINNAN

HARJOITTAMINEN

Yrityskulttuurin ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1) ................................................................	106
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2) ................................................................	108
Korruption ja lahjonnan ehkäisy (G1-3) .........	108
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset (G1-4) ................................................................	109

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Aihe	Kuvaus	Hallinta
Yrityskulttuuri	Mahdollinen myönteinen vaikutus: K Code of Conduct tukee eettisen yrityskulttuurin periaatteita. Keskolla on kaksi versiota K Code of Conduct -toimintaohjeista: yksi koko K-ryhmän kattava Code of Conduct sekä erillinen Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct. Molemmat tukevat eettisen yrityskulttuurin periaatteita läpi arvoketjun.	Yrityskulttuuria vahvistetaan koulutuksella ja viestinnällä sekä mahdollisten tapausten tehokkaalla tutkinnalla. Tone from the top eli johdon osallistuminen ja esimerkin näyttäminen muokkaavat vahvasti yrityskulttuuria.
Yrityskulttuuri	Riski: Kestävän kehityksen sääntelyn lisääntyminen voi johtaa muutoksiin liiketoimintamallissa sekä edellyttää investointeja puhtaasti lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiseksi.	Sääntelymuutoksia seurataan aktiivisesti ja muutosten vaikutusta liiketoimintaan arvioidaan etupainotteisesti.
Ilmoittajansuoja	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Keskolla on henkilökunnalle, asiakkaille, tavarantoimittajille ja muille sidosryhmille avoin luottamuksellinen SpeakUp- kanava. Keskolla on käytössä häirinnän ja syrjinnänvastaiset periaatteet, jotka ehdottoman vastatoimien kiellon mukaisesti takaavat, että tapauksista tai epäillyistä tapauksista ilmoittaminen ei vaikuta haitallisesti raportoijaan tai hänen työsuhteeseensa.	SpeakUp-kanavasta viestitään, jotta kanavasta ja ilmoittajansuojelun periaatteesta tiedetään ja ilmoituksia uskalletaan tehdä. Ilmoitukset tutkitaan ripeästi ja puolueettomasti ja varmistetaan, että vastatoimien kielto pitää myös käytännössä.
Korruptio ja lahjonta	Mahdollinen kielteinen vaikutus: Mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan ja heikentävät luottamusta koko arvoketjussa. Keskolla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on olennainen osa K Code of Conductia ja edistää eettisemmän arvoketjun luomista.	Henkilökunnalle viestitään ja henkilökuntaa koulutetaan, jotta henkilökunta osaa toimia oikein, tunnistaa korruptioon ja lahjontaan liittyvät tapaukset ja raportoi niistä oikeille tahoille.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin	Mahdollinen myönteinen vaikutus: Keskon tavaran- ja palveluntoimittajille asettamat vaatimukset, kuten sitoutuminen yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeisiin, edistävät eettistä ja kestävää arvoketjua.	Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeet ja muut Keskon vaatimukset sisällytetään tavaran- ja palvelutoimittajien sopimuksiin. Tavaran- ja palveluntoimittajille järjestetään koulutusta ja infoja.

		106

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)

Kesko-konsernin liiketoiminnan eettisyyden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen

toteutetaan noudattamalla lainsäädäntöä, Keskon hallituksen vahvistamaa K Compliance

-toimintamallia ja hallituksen hyväksymää K Code of Conduct -toimintaohjeistusta. Kesko on

sitoutunut noudattamaan myös amfori BSCI:n Code of Conduct -toimintaohjetta, OECD:n

toimintaohjeita monikansallisille yrityksille sekä OECD:n asianmukaisen huolellisuuden

ohjeita vastuulliseen liiketoimintaan. Myös YK:n ihmisoikeuksien julistus, lapsen oikeuksia

koskeva yleissopimus ja liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjeet, Global Compact -

aloite ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) sekä Kansainvälisen

keskuskauppakamarin kestävän kehityksen peruskirja ja lahjonnan ja korruption vastaiset

ohjeet ohjaavat Keskon toimintaa. Eettinen toiminta ja vastuullisuus ovat keskeinen osa

Keskon liiketoimintastrategiaa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista.

Yrityskulttuurin ja eettisten periaatteiden toteutumista seurataan useilla mittareilla, kuten

koulutusten suoritusasteella, SpeakUp-ilmoitusten määrällä ja henkilöstön luottamuksella

ilmoituskanaviin. Loppuvuodesta 2025 Kesko lanseerasi uudet toimintaperiaatteet, jotka

korostavat reilua peliä – avoimuutta ja rehellisyyttä – sekä vastuullisuutta, joka ohjaa

kaikkea toimintaa.

K Compliance -toimintamallin käytännön toteutusta tukevat Keskon pääjohtajan vahvistamat

K Compliance -ohjelmat. K Compliance ohjelmat ovat saatavilla Keskon intranetissä. Vuonna

2025  Keskon K Compliance -ohjelmat koskivat tietosuojaa, kilpailuoikeutta,

kauppapakotteita- ja vientivalvontaa sekä korruption ja lahjonnanvastaisuutta. Uutena K

Compliance -ohjelmana vuonna 2025 hyväksyttiin vastuullisuuden K Compliance -ohjelma

(Sustainability K Compliance Programme). Ohjelmalla systemaattisesti parannetaan Keskon

huolellisuusprosessia (due diligence) sekä tavaran- ja palvelutoimittajien hallintaa

huomioiden Keskoa koskevat kestävyysvaatimukset. Sen tarkoituksena on hallita riskejä,

jotka liittyvät esimerkiksi ihmisoikeuksiin, ympäristöön, korruptioon ja liiketoiminnan

eettisyyteen toimitusketjussa. Ohjelma sisältää niin perustan due diligence -prosessille

toimittajille kuin perusteet riskien arviointiin ja hallintaan. Keskon Governance, Compliance &

Ethics -toiminto johtaa K Compliance -toimintamallin mukaisia toimenpiteitä ja raportoi

toiminnastaan Keskon pääjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

K Compliance -toimintamallin perustana toimii koko henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita

koskevat K Code of Conduct -toimintaohjeet. K Code of Conduct -toimintaohjeet löytyvät

Keskon verkkosivuilta.  K Code of Conduct sisältää ohjeistuksen muun muassa yleisestä

vastuullisesta päätöksenteosta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, nollatoleranssista

korruption suhteen, yhdenvertaisesta kohtelusta, vastuullisesta tiedon käsittelemisestä,

reiluun ja vapaaseen kilpailuun sitoutumisesta, ilmastoon ja luontoon kohdistuvien

vaikutusten minimoinnista, työntekijöiden auttamisesta voimaan hyvin ja menestymään sekä

sitoutumisesta vastuulliseen kaupankäyntiin. Pääjohtaja on vastuussa K Code of Conduct

-toimintaohjeiden implementoinnista koko organisaatiossa, varmistaen, että se integroidaan

kaikkiin toiminnan osa-alueisiin. K Compliance -toimintamalli ja k Code of Conduct -

toimintaohjeet auttavat osaltaan luomaan vahvaa oikein toimimisen yrityskulttuuria.

Koko Keskon henkilöstö vahvistaa sitoutumisensa K Code of Conduct -toimintaohjeiden

noudattamiseen vuosittain. Vahvistusprosessiin kuuluu myös esihenkilön ja työntekijöiden

kesken käytävä keskustelu K Code of Conduct -toimintaohjeiden soveltamisesta

käytännössä. Vuosivahvistuksen vuonna 2025 antaneiden osuus Keskon henkilöstöstä oli

94 % (85 %). Vuosivahvistus kerätään kaikilta Keskon työntekijöiltä, lukuun ottamatta niitä

työntekijöitä, jotka ovat pidemmillä sairaus-, opinto-, perhe- tai muulla vastaavalla vapaalla

keräämisen aikaan tai ovat tarvittaessa paikanpäälle kutsuttavia työntekijöitä. Logistiikan

työntekijöiden osalta niiltä, jotka ovat kalenterivuoden aikana allekirjoittaneet

työsopimuksen, jossa sitoutuvat noudattamaan K Code of Conductia, ei erikseen kerätä

vuosivahvistusta.

Henkilöstön kouluttaminen ja vuosisuunnitelman mukaisten compliance -tarkastusten

toteuttaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla Kesko varmistaa liiketoiminnan

vaatimustenmukaisuuden ja eettisyyden. Vuonna 2024 koko Keskon henkilöstöstä 88 % 

suoritti K Code of Conduct -koulutuksen, ja vuonna 2025 kaikkien uusien työntekijöiden tuli

suorittaa kyseinen koulutus. Vuonna 2025 ei järjestetty koko henkilöstöä koskevaa K Code of

Conduct -koulutuskierrosta. Tehtäväkohtaisesti henkilöstön edellytetään suorittavan myös

muita vaatimustenmukaisuuteen kuuluvia verkkokoulutuksia, kuten kilpailuoikeus- ja

tietosuojakoulutuksia.

Esihenkilöiden rooli korostuu Keskon liiketoiminnan vaatimustenmukaisuuden ja eettisyyden

toteuttamisessa päivittäisessä työssä. K Code of Conduct -toimintaohjeiden mukaisesti

toiminnan tulee olla avointa ja oikein toimimisen kulttuuria korostetaan. Epäillyistä

		107

väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta ohjeistetaan ilmoittamaan aina, ensisijaisesti

omalle esihenkilölle tai asiasta vastaavaan yksikköön. Mikäli näin ei jostain syystä voi toimia,

väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa K-ryhmän yhteiseen SpeakUp-kanavaan, joka on kaikille

avoin luottamuksellinen ilmoituskanava ja löytyy Kesko.fi-sivuston kautta. Kanava

mahdollistaa myös anonyymin ilmoittamisen.

Ilmoittajansuojelu

SpeakUp on K-ryhmän yhteinen luottamuksellinen ilmoituskanava. Ilmoituskanavan avulla

voidaan ylläpitää työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta Keskon ja

K-ryhmän liiketoimintaan. Sen kautta K-ryhmän työntekijät sekä tavarantoimittajat, asiakkaat

ja muihin sidosryhmiin kuuluvat henkilöt voivat ilmoittaa Kesko-konsernia, K-ryhmää tai

Keskon Eläkekassaa koskevia havaintojaan mahdollisista väärinkäytös- ja rikosepäilyistä tai

K-ryhmän K Code of Conduct -toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta.

Kesko selvittää työntekijöidensä luottamusta SpeakUp-kanavaan ja sen toimintaan sekä

epäkohdista ilmoittamiseen yleisesti joka toinen vuosi toteutettavassa K Voices

-henkilöstökyselyssä. Arvoketjun alku- tai loppupään tai kuluttajien ja loppukäyttäjien

tietoisuutta ja luottamusta SpeakUp-kanavaan tai epäkohdista ilmoittamiseen ei arvioida

erikseen. Kanavan ylläpito on keskeinen osa Keskon K Compliance -toimintamallia ja

Governance, Compliance & Ethics -toiminnon vastuulla. Kesko noudattaa tinkimättömästi

kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä myös ilmoitusten tutkimisessa ja ilmoittajien

suojelemisessa. Sekä kansallinen että Euroopan unionin ilmoittajansuojelulainsäädäntö

asettaa Keskolle velvollisuuden suojella Euroopan unionin sekä tiettyjen kansallisen

oikeudenalojen säännösten rikkomisesta Keskolle ilmoittavia henkilöitä. Lähtökohtaisesti

tieto SpeakUp-tutkintoihin liittyvien henkilöiden henkilötiedoista käsitellään vain silloin, kun

se on ehdottomasti tarpeen tutkinnan kannalta. Keskon häirinnän ja syrjinnän vastaisten

periaatteiden mukaisesti Kesko on sitoutunut suojelemaan työntekijöitään ja muita

sidosryhmäläisiä, jotka ilmoittavat Keskolle epäillystä syrjinnästä, häirinnästä,

väärinkäytöksestä tai muusta kielletystä toiminnasta, ja estämään kaikenlaiset vastatoimet

ilmoituksiin liittyen. Kesko kieltää kaikki yritykset sanktioida tai asettaa mitenkään

epäedulliseen asemaan tai häiritä henkilöitä, jotka ilmaisevat aikomuksensa ilmoittaa tai ovat

jo ilmoittaneet epäilyistä väärinkäytöksistä. Keskon periaate suojella ilmoituksentekijöitä

koskee kaikkia, jotka ilmaisevat epäilyksensä väärinkäytöksistä hyvässä uskossa, vaikka huoli

myöhemmin osoittautuisi aiheettomaksi. Mikäli työntekijät kokevat joutuneensa vastatoimien

kohteeksi tai muuten havaitsevat vastatoimilta vaikuttavaa käytöstä, tulee tästä ilmoittaa

välittömästi joko esihenkilölle, työsuojelulle, henkilöstöhallinnolle tai Keskon Governance,

Compliance & Ethics -toiminnolle. Myös Keskon luottamuksellisen SpeakUp -järjestelmän

kautta voi ilmoittaa epäilyksistään. Keskon syrjinnänvastaiset periaatteet suojelevat myös

henkilöitä, jotka osallistuvat ilmoitusten tutkintaan, toimivat todistajina tai muuten avustavat

tutkinnassa tai tekevät päätöksiä tai suosituksia tutkintoihin liittyen. Vastatoimiin tai

häirintään syyllistyminen voi johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin, kuten työsuhteen

päättymiseen, vahingonkorvausvelvollisuuteen tai oikeudellisiin seuraamuksiin. Keskon

syrjinnänvastainen periaate soveltuu myös silloin, kun ilmoitus ei koske kansallisen tai

Euroopan unionin ilmoittajansuojelulainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia aihepiirejä.

Kesko-konsernin Governance, Compliance & Ethics -toiminto vastaa kanavan kautta

tulleiden ilmoitusten tutkinnasta. Tutkinnassa saatetaan tapauskohtaisesti tarvita muita

asiantuntijoita tai viranomaisia. Tutkinnoissa säännöllisesti mukana olevat saavat koulutusta

tutkintojen suorittamista varten. Tietoa kanavasta, sen toiminnasta ja käyttäjien oikeuksista

löytyy konsernin sisäisiltä intranet-sivuilta ja Kesko.fi:stä. K Code of Conduct -toimintaohjeita

koskevaan verkkokoulutukseen sisältyy myös SpeakUp-osio. Kanavaa operoi ulkopuolinen,

luotettava palveluntarjoaja.

SpeakUp-ilmoituskanavan kautta tuli Keskoa koskevia ilmoituksia yhteensä 84 (53) vuonna

2025.  Vakavia väärinkäytöksiä ei tullut ilmi. Ilmoituksia tuli muun muassa epäeettiseen

toimintaan, intressiristiriitaan ja häirintään liittyvistä havainnoista. Ilmoituskanavan

väärinkäytöstä ei löydetty todisteita.

Yrityskulttuurin kehittämiseen liittyvä tavoite

	Lähtötilanne		2025	Tavoite
Työntekijöiden sitoutuminen K Code of Conduct -toimintaohjeisiin, %	2024	85	94	2030	100

Kesko on asettanut tavoitteeksi vahvistaa henkilöstön sitoutumista K Code of Conduct

-toimintaohjeisiin ja lisätä sen tunnettuutta. Tavoitetta mitataan vuosittain kerättävällä 

K Code of Conduct vuosivahvistuksella. Tavoite on vuoteen 2030 mennessä nostaa

vuosivahvistusprosentti 100 prosenttiin. Vuoden 2025 vuosivahvistusprosentti on hyvin

linjassa tavoitteen saavuttamiseksi, vaikka virallisia välitavoitteita ei ole asetettu.   

		108

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin (G1-2)

Kesko odottaa yhteistyökumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja sitoutuvan vastuullisiin

liiketoimintatapoihin. Yhteistyökumppaneiden tulee noudattaa kaikkia heidän toimintaansa

sovellettavia lakeja, asetuksia ja kansainvälisiä sitoumuksia sekä Keskon

yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeita tai vastaavan tasoisia omia

periaatteitaan. K Code of Conduct on kiinteä osa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa

tehtyjä sopimuksia. Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct edellyttää ihmisoikeuksien

kunnioittamista, turvallisen ja terveen työympäristön ja työolosuhteiden tarjoamista,

sitoutumista minimoimaan negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset ilmastoon ja

luontoon sekä harjoittamaan liiketoimintaa eettisesti. Eettinen liiketoiminta kattaa korruption

ja lahjonnan kiellon, ohjeet vieraanvaraisuuteen ja lahjoihin, vaatimuksen reilusta, rehellisestä

ja avoimesta kilpailusta, immateriaalioikeuksien ja luottamuksellisten tietojen

kunnioittamisen, kauppapakotteiden ja vientivalvonnan noudattamisen sekä henkilötietojen

hallinnoinnin laillisesti ja vastuullisesti.

Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan tavarantoimittajasopimuksissa käytetään

vastuullisuusliitettä, joka sisältää Keskon keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vastuullisuuden

edistämiseksi arvoketjussa sekä näihin liittyvät ohjeet ja vaatimukset tavarantoimittajille.

Vastuullisuusliite käsittää ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, ympäristönsuojeluun,

sosiaaliseen vastuuseen ja konfliktimineraaleihin liittyvät teemat sekä kemikaaliohjeistuksen.

Liite on otettu käyttöön vuonna 2024, ja se kattaa yhä useampia tavarantoimittajasopimuksia

sitä mukaa kuin sopimuksia päivitetään.

Yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeiden periaatteiden avulla viemme

toimitusketjuumme myös B2B-asiakkaidemme samankaltaisia periaatteita.

Yhteistyökumppaneidemme tulee puolestaan edistää vastuullista liiketoimintaa koko

toimitus- ja arvoketjussaan. Yhteistyökumppaneidemme on varmistettava, että heidän

alihankkijansa sekä tavaran- ja palveluntoimittajansa noudattavat samankaltaisia periaatteita

ja standardeja kuin yhteistyökumppaneiden K Code of Conduct -toimintaohjeissa on esitetty.

Odotamme yhteistyökumppaneidemme ottavan käyttöön asianmukaiset due diligence

-prosessit alihankintasuhteidensa seurantaan ja hallintaan.

Valitessaan tavaran- ja palveluntoimittajiaan Kesko huomio sosiaaliseen vastuuseen ja

ympäristöön liittyviä kriteereitä muun muassa edellyttämällä toimittajia sitoutumaan

K Code of Conduct -toimintaohjeisiin tai vastaavan tasoisiin omiin periaatteisiin ja edellä

mainittuun vastuullisuusliitteeseen. Keskeistä Keskon tavaran- ja palveluntoimittajasuhteissa

on sosiaalinen vastuu arvoketjussa, ja periaatteenamme on tehdä yhteistyötä vain sellaisten

riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä.

Sosiaalista vastuuta käsitellään tarkemmin kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät.

Vuonna 2025 Kesko pääjohtaja hyväksyi vastuullisuuden K Compliance -ohjelman

(Sustainability K Compliance Programme). Ohjelmalla systemaattisesti parannetaan Keskon

huolellisuusprosessia (due diligence) sekä tavaran- ja palvelutoimittajien hallintaa

huomioiden Keskoa koskevat kestävyysvaatimukset ja sitoumukset.

Kesko järjestää vuosittain vastuullisuuskoulutusta ja -infoja  yhteistyökumppaneilleen sekä

itsenäisesti että yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita

kannustetaan aktiivisesti tarjoamaan koulutusta, työpajoja tai resursseja alihankkijoilleen sekä

tavaran- ja palveluntoimittajilleen ja varmistamaan, että he ymmärtävät nämä periaatteet ja

ylläpitävät niitä. Vuonna 2025 Kesko lanseerasi yhteistyökumppaneille, erityisesti

toimittajille, osoitetun K Code Conduct -verkkokoulutuksen. Koulutus on saatavilla Keskon 

internetsivuilta osoitteesta kesko.fi kaikilla Keskon toimintamaiden kielillä sekä kiinaksi.

Koulutus on tarkoitettu erityisesti pienille ja keskisuurille toimittajille.

Korruption ja lahjonnan ehkäisy (G1-3)

Keskon compliance-toiminnan yhtenä painopisteenä on korruption ja lahjonnan torjunta.

Kesko johtaa tätä työtä K Compliance -ohjelmalla, johon kuuluu myös säännöllisesti koko

Keskossa tehtävä riskiarviointi. Ohjelmassa erityisiksi riskialueiksi Keskon toiminnassa on

todettu kiinteistö- ja kauppapaikkatoiminta, tavaroiden ja palveluiden hankinta, julkisiin

hankintoihin osallistuminen, toiminta uusilla maantieteellisillä ja liiketoiminnallisilla alueilla,

suhteet virkamiehiin sekä yritysjärjestelyt. Myös riskitoimintojen kanssa töitä tekevien tulee 

suorittaa yleinen K Code of Conduct -verkkokoulutus , ja siihen sisältyvä korruptiota ja

lahjontaa koskeva osio aloittaessaan uutena työntekijänä sekä koko konsernia koskevan

syklin mukaisesti. Vuonna 2025 riskitoimintojen työntekijöille järjestettiin tämän lisäksi

workshop -tyyppisiä korruption ja lahjonnanvastaiseen toimintaan keskittyviä koulutuksia,

joihin osallistui 81 % määriteltyjen riskitoimintojen työntekijöistä Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa. Koulutukset alkavat vuonna 2026 Norjassa, Tanskassa, Puolassa, Latviassa ja

Liettuassa. Keskon K Code of Conduct sisältää korruption- ja lahjonnanvastaiset

		109

toimintaohjeet, joita on täydennetty vuonna 2024 voimaantulleilla korruption ja

lahjonnanvastaisilla periaatteilla.

Jokaisen uuden työntekijän tulee myös suorittaa K Code of Conduct -verkkokoulutus, jossa

on kattava osuus korruption ja lahjonnan torjumisesta. Uudet työntekijät saavat koulutusta

toimintaohjeista verkkokoulutuksen lisäksi esimerkiksi Tervetuloa K-ryhmään -tilaisuuksissa,

joissa käydään läpi muun muassa lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyvät säännöt. Myös

Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet koulutetaan aihepiiriin samassa laajuudessa kuin

toimiva johto.

Yhtenäisen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla varmistetaan, että kaikilla Keskossa on sama

näkemys korruption- ja lahjonnanvastaisista periaatteista ja toimintatavoista, jotka ohjaavat

päivittäistä työtä. Koulutus sisältää myös osion Keskon SpeakUp-kanavasta, mistä sen löytää

ja miten sitä tulee käyttää.

Korruption- ja lahjonnanvastaisen toimintatavan noudattaminen Keskon koko

toimintaketjussa edellyttää yhteistyökumppaneiden tuntemista ja yhteistyökumppaneilta

sitoutumista sopimusehtoihin. Keskon yhteistyökumppaneilta edellytetään korruption- ja

lahjonnanvastaista toimintatapaa. Tämä varmistetaan sopimuksissa edellyttämällä

sitoutumista yhteistyökumppanin K Code of Conduct -toimintaohjeisiin tai sitä vastaavaan

toimintatapaan ja lisäksi tavarantoimittajilta sitoutumista amfori BSCI Code of Conductiin.

Näiden rikkominen voi johtaa jopa sopimussuhteen päättämiseen. Kesko voi hakea

yhteistyökumppanilta korvausta rikkomuksen aiheuttamista vahingoista.

Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

(G1-4)

Vuonna 2025 Keskon tietoon ei tullut korruptioon tai lahjontaan liittyvää vahvistettua

tapausta eikä näihin liittyen ole annettu tuomioita tai sakkoja. Keskon kaikki SpeakUp-

tapaukset, myös korruptioon ja lahjontaan liittyvät ilmoitukset, tutkii riippumattomasti

Keskon Governance, Compliance & Ethics -toiminto. SpeakUp-tapauksista raportoidaan

säännöllisesti Keskon tarkastusvaliokunnalle sekä tutkinnan niin vaatiessa muulle johdolle.

Kesko tekee lain edellyttämällä tavalla työtä viranomaisten kanssa.

		110

KESTÄVYYSSELVITYKSEN LIITTEET

Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-lainsäädännöstä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	25
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	25
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				Olennainen	28
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;  komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei-olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei-olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei-olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei-olennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Olennainen	55, 56
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d-g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Olennainen	55

		111

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;  komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		Olennainen	61, 62
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Olennainen	63
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				Olennainen	63
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Olennainen	63
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		Olennainen	66
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		Olennainen	67
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Olennainen	56
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus

		112

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Ei-olennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei-olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei-olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei-olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Ei-olennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Ei-olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Olennainen	39
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Olennainen	39
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Olennainen	39
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus

		113

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Vaiheittain käyttöön otettava tiedonanto- vaatimus
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Olennainen	76
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Olennainen	76
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Ei-olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Ei-olennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	80
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei-olennainen
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				Ei-olennainen
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				Olennainen	80, 81
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				Olennainen	82, 83
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	91
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Olennainen	91
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero  97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	91
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Olennainen	91
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				Olennainen	92
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei-olennainen

		114

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Olennainen	93, 94
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	94
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Olennainen	94, 95
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	95
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	94, 95
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Olennainen	97
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei-olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei-olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei-olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	100
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	100
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Olennainen	100
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				Ei-olennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				Olennainen	107

		115

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Pilari III -viittaus (vakavaraisuusasetus)	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennaisuus	Sivu
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	109
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				Ei-olennainen

		116

TILINPÄÄTÖS

Konsernitilinpäätös (IFRS) .............................................	117
Konsernin tuloslaskelma ..................................................	117
Konsernin laaja tuloslaskelma ..........................................	117
Konsernitase ......................................................................	118
Konsernin rahavirtalaskelma ............................................	119
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .........	120
1. Yleiset laadintaperiaatteet .........................................	121
1.1 Yrityksen perustiedot ................................................	121
1.2 Laatimisperusta .........................................................	121
1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset ..........	121
1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa .......	122
1.5 Konsolidointiperiaatteet ..........................................	122
1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat ....................................................................	123
1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä uusien ja uudistettujen standardien vaikutukset .........	124
2. Taloudellinen tulos ......................................................	125
2.1 Tuloutusperiaatteet ..................................................	125
2.2 Segmenttitiedot ........................................................	125
2.3 Materiaalit ja palvelut ...............................................	134
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot .....................................	134
2.5 Liiketoiminnan kulut .................................................	134
2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot ................	135
2.7 Tuloverot ...................................................................	135
2.8 Osakekohtainen tulos ..............................................	138
2.9 Rahavirtalaskelman lisätiedot .................................	138

3. Sidottu pääoma ............................................................	139
3.1 Yritysostot .................................................................	139
3.2 Aineelliset hyödykkeet .............................................	141
3.3 Aineettomat hyödykkeet .........................................	142
3.4 Vuokrasopimukset ...................................................	146
3.5 Vaihto-omaisuus ......................................................	148
3.6 Lyhytaikaiset saamiset .............................................	149
3.7 Eläkesaamiset ...........................................................	150
3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä .................	154
3.9 Varaukset ..................................................................	155
4. Pääomarakenne ja rahoitusriski ................................	156
4.1 Pääoman hallinta ......................................................	156
4.2 Oma pääoma ............................................................	158
4.3 Rahoitusriskit ............................................................	159
4.4 Rahoitustuotot ja -kulut ...........................................	165
4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ............	165
4.6 Vastuusitoutumukset ...............................................	169
5. Muut ..............................................................................	170
5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt ................................................................	170
5.2 Lähipiiritapahtumat ..................................................	172
5.3 Osakepalkitseminen .................................................	174
5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit .....	176
5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ..................	176
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) ..........................................	177
Allekirjoitukset ................................................................	193

Tilintarkastuskertomus ...................................................	194
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus .................	198
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Kesko Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä ...........................................	201

		117

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

Konsernin tuloslaskelma

Milj. €	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	2.1	12 474,7	11 920,1
Materiaalit ja palvelut	2.3	-10 702,7	-10 184,1
Varaston muutos		36,3	-21,6
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	999,4	994,6
Henkilöstökulut	2.5	-911,9	-842,5
Poistot ja arvonalentumiset	3.2 3.3	-239,1	-247,9
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	3.4	-359,1	-375,5
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-685,8	-684,5
Osuus yhteisyritysten tuloksista		19,5	20,9
Liikevoitto		631,3	579,5
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	4.4	14,9	17,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut	4.4	-49,6	-49,5
Leasingvelkojen korkokulut	4.4	-89,4	-78,6
Valuuttakurssierot	4.4	-1,2	-1,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	4.4	-125,4	-111,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		4,4	3,8
Tulos ennen veroja		510,3	471,5
Tuloverot	2.7	-105,5	-92,0
Kauden tulos		404,8	379,6
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		404,2	379,1
Määräysvallattomille omistajille		0,7	0,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (€)
Laimentamaton ja laimennettu, €	2.8	1,02	0,95

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. €	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Kauden tulos		404,8	379,6
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	2.7 3.7	14,1	37,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	2.7	19,0	-31,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen eristä	2.7	-	0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos	2.7	3,3	-7,7
Kauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä		36,4	-1,2
Kauden laaja tulos		441,2	378,3
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		440,5	377,9
Määräysvallattomille omistajille		0,7	0,4

		118

Konsernitase

Milj. €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	3.2	2 754,6	2 403,3
Liikearvo	3.3	721,6	643,0
Aineettomat hyödykkeet	3.3	212,5	234,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4	1 906,5	1 867,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	3.8 5.1	263,2	239,7
Muut sijoitukset	4.3 4.5	15,7	14,8
Pitkäaikaiset saamiset	4.3 4.5	68,2	65,9
Laskennalliset verosaamiset	2.7	20,0	16,9
Eläkesaamiset	3.7	147,4	127,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä		6 109,8	5 612,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.5	1 204,0	1 101,5
Korolliset saamiset	3.6 4.5	0,7	4,2
Myyntisaamiset	3.6 4.3 4.5	1 014,8	957,9
Tuloverosaamiset	3.6	18,0	12,9
Muut korottomat saamiset	3.6 4.5	309,6	287,1
Muut rahoitusvarat	4.3 4.5	-	15,0
Rahavarat	4.5	166,2	473,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 713,3	2 851,7
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät		-	6,6
Varat yhteensä		8 823,1	8 471,2

Milj. €	Liite	31.12.2025	31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma	4.2	197,3	197,3
Ylikurssirahasto	4.2	197,8	197,8
Muut rahastot	4.2	266,8	266,8
Muuntoerot	4.2	-84,3	-103,3
Arvonmuutosrahasto	4.2	-0,1	-3,4
Omat osakkeet		-17,2	-22,8
Kertyneet voittovarat		2 237,4	2 189,7
Oma pääoma		2 797,7	2 722,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		29,0	12,9
Oma pääoma yhteensä		2 826,7	2 734,9
Pitkäaikaiset velat
Korolliset pitkäaikaiset velat	4.3 4.5 4.6	1 285,9	1 054,0
Leasingvelat	4.5 4.6	1 752,9	1 628,8
Korottomat pitkäaikaiset velat	4.3 4.5	61,3	42,8
Laskennalliset verovelat	2.7	101,6	76,3
Varaukset	3.9	4,3	6,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä		3 206,0	2 808,1
Lyhytaikaiset velat
Korolliset lyhytaikaiset velat	4.3 4.5 4.6	189,3	291,3
Leasingvelat	4.5 4.6	344,6	422,2
Ostovelat	4.3 4.5	1 388,3	1 404,4
Muut korottomat velat	4.3 4.5	336,8	342,4
Tuloverovelat		9,3	12,2
Siirtovelat	4.3 4.5	507,7	442,4
Varaukset	3.9	14,5	13,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä		2 790,4	2 928,1
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat		-	0,1
Velat yhteensä		5 996,4	5 736,2
Oma pääoma ja velat yhteensä		8 823,1	8 471,1

		119

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. €	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja		510,3	471,5
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot		225,5	207,4
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset		359,1	375,5
Rahoitustuotot ja -kulut		36,0	33,1
Leasingvelkojen korkokulut		89,4	78,6
Muut oikaisut	2.9	-16,8	22,2
		693,1	716,9
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-17,7	43,8
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-36,3	25,5
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-66,5	-44,8
		-120,5	24,5
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-37,7	-45,6
Maksetut korot leasingveloista		-89,4	-78,6
Saadut korot		14,7	16,9
Saadut osingot ja pääomanpalautukset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä		5,5	22,3
Saadut osingot muilta		0,6	0,5
Maksetut verot		-97,0	-120,2
Liiketoiminnan nettorahavirta, yhteensä		879,7	1 008,2

Milj. €	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryritysosakkeisiin vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	3.1	-156,8	-151,6
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin		-0,1	-0,1
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	2.9	-502,3	-491,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		102,1	45,0
Muiden sijoitusten luovutustulot		0,3	0,0
Lainasaamisten ja muiden rahoitusvarojen lisäys (-) / vähennys (+)		15,0	0,5
Investointien nettorahavirta, yhteensä		-541,8	-597,5
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	4.1	63,1	534,0
Leasingvelkojen lyhennykset	3.4 4.1	-358,5	-370,9
Korollisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	4.1	7,2	3,9
Maksetut osingot		-370,2	-320,3
Pääomasijoitukset		15,5	-
Muut erät		-1,8	3,5
Rahoituksen nettorahavirta, yhteensä		-644,7	-149,8
Rahavarojen muutos		-306,9	260,9
Rahavarat 1.1.	4.5	473,1	211,9
Muuntoero-oikaisu ja arvonmuutos		0,0	0,3
Rahavarat 31.12.	4.5	166,2	473,1

		120

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. €	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	Arvonmuutos- rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025	197,3	464,7	-103,3	-3,4	-22,8	2 189,7	12,9	2 734,9
Osakeperusteiset maksut					5,7			5,7
Osingonjako						-358,3		-358,3
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos						-18,0	-	-18,0
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa							15,5	15,5
Muut muutokset		-0,0	-	0,0		5,8		5,8
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-0,0	-	0,0	5,7	-370,5	15,5	-349,4
Laajan tuloksen erät
Kauden tulos						404,2	0,7	404,8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						14,1		14,1
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			19,0			0,0	0,0	19,0
Rahavirran suojauksen arvonmuutos				3,3		-		3,3
Kauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä			19,0	3,3		14,1	0,0	36,4
Kauden laaja tulos yhteensä			19,0	3,3		418,3	0,7	441,2
Oma pääoma 31.12.2025	197,3	464,7	-84,3	-0,1	-17,2	2 237,4	29,0	2 826,7
Oma pääoma 1.1.2024	197,3	464,7	-71,7	4,3	-26,7	2 190,6	-	2 758,4
Osakeperusteiset maksut					3,9			3,9
Osingonjako						-405,9		-405,9
Määräysvallattomien omistajien osuuden lisäys						-17,0	12,4	-4,5
Muut muutokset		-0,0	-	-		4,8		4,8
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-0,0	-	-	3,9	-418,1	12,4	-401,8
Laajan tuloksen erät
Kauden tulos						379,1	0,4	379,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot						37,6		37,6
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			-31,6			-	-	-31,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä				-		0,5		0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos				-7,7		-		-7,7
Kauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä			-31,6	-7,7		38,1	-	-1,2
Kauden laaja tulos yhteensä			-31,6	-7,7		417,2	0,4	378,3
Oma pääoma 31.12.2024	197,3	464,7	-103,3	-3,4	-22,8	2 189,7	12,9	2 734,9

Lisätietoja osakepääomasta ja rahastoista on esitetty liitteessä 4.2 ja osakepalkkiojärjestelmistä liitteessä 5.3. Laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot on esitetty liitteessä 2.7.

		121

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin

niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen

tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana

tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset

laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin

tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa.

Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen

taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä

keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.

1.1 Yrityksen perustiedot

Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Keskon

ketjutoimintaan kuuluu noin 1 700 kauppaa Suomessa,

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa,

Liettuassa sekä Puolassa.

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat

konsernin toimialoista, joita ovat päivittäistavarakauppa,

rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen

lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

Y-tunnus on 0109862-8. Yhtiön kotipaikka on Helsinki,

Suomi ja sen rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO,

Suomi. Kesko Oyj:n ja konsernitilinpäätöksen jäljennös on

saatavissa Kesko Oyj:ltä osoitteesta Työpajankatu 12,

Helsinki, Suomi sekä internet-osoitteesta www.kesko.fi.

Keskon hallitus on 4.2.2026 hyväksynyt tämän

tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Kesko julkaisee internet-sivuillaan taloudellisen katsauksen

ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona.

Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle ISAE

3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman

tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin

Keskon ESEF-tilinpäätöksestä.

1.2 Laatimisperusta

Keskon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa

sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on

noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-

standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä

tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen

kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n

asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja

ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni on soveltanut uusia ja

muuttuneita standardeja, jotka ovat tulleet voimaan

1.1.2025 alkaneella tilikaudella. Olemassa oleviin

standardeihin tehdyillä parannuksilla ja muutoksilla ei ole

ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksessä ei ole sovellettu vapaaehtoisesti

tilinpäätösstandardeja ennen niiden voimaantuloa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös

suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisia

vaatimuksia.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja se on

laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun

ottamatta jäljempänä mainittuja, standardien edellyttämällä

tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä.

1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja

oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten

tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti joudutaan tekemään

tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat

omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen

määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja

olettamuksista.

Ilmastoriskien vaikutusta on arvioitu konsernin

liiketoimintojen ja konsernitilinpäätöksen kannalta.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä Keskolle arvioidaan

valittujen ilmastoskenaarioiden perusteella. Kesko-

konsernissa ei ole tunnistettu sellaisia liiketoimintoja, joihin

liittyisi olennaisia ilmastoriskejä toiminnan jatkuvuuden tai

omaisuuserien arvostuksen näkökulmasta. Kesko omistaa ja

hallinnoi vuokrasopimuksin merkittävää määrää kiinteistöjä

kaikissa toimintamaissa. Yksittäisiin omaisuuseriin saattaa

kohdistua vahinkoriskejä tai investointitarpeita esimerkiksi

sään ääri-ilmiöistä johtuen.

Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja

arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan

kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden

		122

tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan

olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.

Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset

kirjanpidolliset arviot ja oletukset on kuvattu tarkemmin

vastaavissa liitteissä.

• Tuloverot (liite 2.7)

• Yritysostot (liite 3.1)

• Aineettomat hyödykkeet (liite 3.3)

• Vuokrasopimukset (liite 3.4)

• Vaihto-omaisuus (liite 3.5)

• Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset (liite 3.6)

• Eläkesaamiset (liite 3.7)

• Varaukset (liite 3.9)

1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat

ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

sovellettaessa

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja,

jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden

valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa

tuloslaskelmassa tuottojen esittämistapaan liittyen (liite 2.1),

määräysvallan olemassaolosta tytäryrityksiin liittyen (liite

1.5), saamisten arvostuksessa, uudelleenjärjestelyvarausten

määrittelyssä sekä vuokrasopimusten perusteella taseeseen

kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 3.4).

1.5 Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Kesko Oyj:n lisäksi

tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta.

Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on yli puolet

tytäryrityksen äänivallasta tai sillä muutoin on määräysvalta.

Määräysvallalla tarkoitetaan altistumista sijoituskohteen

muuttuvalle tuotolle tai sitä, että sijoittaja on oikeutettu

kohteen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa

valtaansa. Hankitut tytäryritykset on yhdistelty

konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona

konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin

määräysvalta lakkaa. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo

on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja

arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan

oikeuttavat instrumentit ovat toteutettavissa

tarkasteluajankohtana. Tytäryritykset on lueteltu

liitteessä 5.1.

Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan

hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintameno

perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään

arvoon, liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisiin

instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai otettu

vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan

kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat

arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei

ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat,

realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on

eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, mikäli tappio

aiheutuu omaisuuserän arvonalentumisesta.

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta

esitetään tuloslaskelmassa ja määräysvallattomille

omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään

omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Konserni käsittelee hankkimansa kiinteistöyhtiöt

omaisuuserien hankintana.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on

huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Kesko-

konsernissa huomattava vaikutusvalta perustuu

osakeomistukseen tai sopimukseen, joka tuottaa

20−50 % äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset

käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne

kirjataan hankintamenon määräisinä.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä

voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan.

Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen

kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin

sen osuus osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää

tappiota.

Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten

välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti.

Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei

liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän

arvonalentumisesta. Osakkuusyrityksiltä saatu osinko

vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden

hankintamenosta. Osakkuusyrityssijoitus sisältää

hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.

		123

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa kahdella tai

useammalla osapuolella on yhteinen, sopimukseen

perustuva määräysvalta. Yhteinen määräysvalta vallitsee

vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat

päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten

yksimielistä hyväksymistä. Yhteisyritys on yhteisjärjestely,

jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen

määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.

Yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään

pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan

hankintamenon määräisinä.

Konsernin osuus yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä

voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan.

Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen

kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen

tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus

yhteisyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota.

Realisoitumattomat voitot konsernin ja yhteisyritysten välillä

eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös

realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei

liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän

arvonalentumisesta. Yhteisyrityksiltä saatu osinko

vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden

hankintamenosta. Yhteisyrityssijoitus sisältää hankinnasta

syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty yhteisinä

toimintoina omistusosuuden mukaan suhteellisesti rivi

riviltä. Yhdistelyssä huomioidaan erikseen konsernin osuus

keskinäisten kiinteistöyhtiöiden lainoista ja oman pääoman

rahastoista. 

Osakkuus- ja yhteisyritykset ja suhteellisesti yhdisteltävät

keskinäiset kiinteistöyhtiöt on eritelty liitteessä 5.1.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin

emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja

taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin

kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu

euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan

määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen

tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä

liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet

kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun

ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka

ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai niitä

lainojen kurssimuutoksia, jotka on määritetty suojaamaan

ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Nämä

kurssierot kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutokset

esitetään muina laajan tuloksen erinä. Kurssierot kirjataan

tuloslaskelmaan, kun kyseisestä yksiköstä tai ulkomaisen

nettosijoituksen suojauksesta luovutaan. Konsernilla ei ole

lainoja, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista

nettosijoitusta. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot

sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Rahoituksellisia tapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja

-optioiden sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja

-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat

on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin ja

taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien

käytöstä syntyvä kurssiero, euroalueen ulkopuolisten

tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät

muuntoerot, osana nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön

käsiteltyjen monetaaristen erien kurssimuutokset sekä

nettosijoitusten suojaustulos kirjataan omaan pääomaan ja

muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Tytäryrityksen myynnin yhteydessä muuntoerot kirjataan

tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntynyt liikearvo ja

kyseisten ulkomaisten yksikköjen hankinnan yhteydessä

tehtyjen varojen ja velkojen käyvän arvon oikaisut on

käsitelty kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja

velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä

oleviksi luokitellut pitkäaikaiset

omaisuuserät ja niihin liittyvät velat

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät)

luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa

vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden

myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden

kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa

niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden

jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai

käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla

menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.

Tuloslaskelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen

osalta, jotka on luokiteltu lopetetuiksi viimeisimmän

esitettävän tilinpäätöskauden aikana. Lopetettujen

toimintojen tulos siirretään siten omalle rivilleen myös

vertailutietojen osalta. Tilikausilla 2025 ja 2024 konsernissa

ei ollut lopetettuja toimintoja.

		124

1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat

sekä uusien ja uudistettujen standardien

vaikutukset

Uusi IFRS 18, Tilinpäätöksen esittämistapa ja

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi

Uusi tilinpäätöksen esittämistapaa ja esitettäviä tietoja

koskeva IFRS 18 -standardi julkaistiin 9.4.2024 ja se tulee

sovellettavaksi 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta.

Vertailukauden tiedot tulee uudelleen luokitella vastaavasti.

Uusi standardi sisältää ohjeita erityisesti voittoa tai tappiota

osoittavan laskelman esittämiseen liittyen. Standardi

sisältää kaksi määriteltyä välisummaa ja loppusumman,

jotka tulee esittää voittoa tai tappiota osoittavassa

laskelmassa. Nämä ovat välisummat  liikevoitto tai -tappio ja

voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja sekä

loppusumma voitto tai tappio. Standardin mukaan voittoa

tai tappiota osoittavaan laskelmaan sisällytettävät tuotot ja

kulut tulee luokitella johonkin viidestä ryhmästä:

liiketoiminnan ryhmä, sijoitusten ryhmä, rahoituksen ryhmä,

tuloverojen ryhmä ja lopetettujen toimintojen ryhmä. Lisäksi

standardi edellyttää johdon määrittelemien tunnuslukujen

esittämistä tilinpäätöksessä.

Konserni on laatinut tilikauden aikana vaikutusanalyysin

IFRS 18 -standardin käyttöönotosta. Analyysin mukaan

uudella standardilla tulee olemaan vaikutuksia voittoa tai

tappiota osoittavan laskelman esittämistapaan ja

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Merkittävimmät

muutokset voittoa ja tappiota osoittavaan laskelmaan ovat

osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tulososuuksien sekä

rahavaroista ja sijoituksista kertyvien tuottojen ja edellä

mainittujen omaisuuserien luovutusvoittojen tai -tappioiden

esittäminen IFRS 18 -standardin mukaan sijoitusten

ryhmässä. Lisäksi tietyt rahoitustuotot  ja kulut sekä

suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset esitetään

jatkossa liiketoiminnan ryhmässä tai sijoitusten ryhmässä.

Konsernin taloudellisessa raportoinnissa käytetään

vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja

kannattavuuden kehitystä yhdessä IFRS-tilinpäätökseen

perustuvien tunnuslukujen kanssa. Vaikutusanalyysin

mukaan osa käytetyistä tunnusluvuista on IFRS 18 -

standardissa tarkoitettuja johdon määrittelemiä

tunnuslukuja. Näiden tunnuslukujen osalta tilinpäätöksessä

tulee mm. antaa perustelut tunnuslukujen käytölle sekä

laatia täsmäytyslaskelma IFRS-tilinpäätöksen sopivaan

välisummatasoon. Konserni jatkaa standardin

yksityiskohtaisten vaatimusten analysointia ja tilinpäätöksen

esittämistapaan vaikuttavien muutosten valmistelua

tilikaudella 2026.

1.1.2026 tai sen jälkeen voimaan astuvilla muilla vuosittaisilla

parannuksilla tai muutoksilla standardeihin ei arvioida

olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

		125

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2. TALOUDELLINEN TULOS

2.1 Tuloutusperiaatteet

Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden

ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta ei

ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasiakkaille sekä harjoittaa

omaa vähittäismyyntiä. Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä tuloutetaan, kun asiakas

saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun hän pystyy

ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Pääsääntöisesti

tavaroiden myynti on tuloutettavissa tavaran luovutushetkellä. Tuotot palveluista

tuloutetaan, kun palvelu suoritetaan. Myynti kauppiaille ja yritysasiakkaille on

laskutusmyyntiä. Myynti kuluttaja-asiakkaille on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä

sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Suomessa K-Plussa-kanta-

asiakasjärjestelmään kuuluvissa liiketoiminnoissa myynnin oikaisueriin kirjataan kanta-

asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset osana myyntitapahtumaa. Vastaava myynti

tuloutetaan, kun asiakashyvitykset käytetään tai niiden voimassaolo lakkaa. Sopimukseen

perustuva velka merkitään taseeseen. Kanta-asiakashyvitykset vaikuttavat niiden

liiketoimintojen liikevaihtoon, jotka myöntävät Suomessa K-Plussa-kanta-asiakashyvityksiä

ja harjoittavat vähittäiskauppatoimintaa.

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin asiakassopimukseen perustuvaan

suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot ja kauppiasyrittäjiltä veloitettavat

kauppapaikka- ja ketjumaksut sekä muut palvelukorvaukset ja provisiot. Kauppiasyrittäjiltä

veloitettavat maksut perustuvat yhteistyösopimukseen (ketjusopimus), jonka perusteella

kauppias harjoittaa liiketoimintaa ketjulle yhteisten toimintamallien ja tavoitteiden

mukaisesti. Kauppapaikkamaksu ja ketjumaksu ovat määrältään muuttuvia ja perustuvat

kauppiaan ketjusopimuksen nojalla harjoittaman liiketoiminnan kasvuun ja tuloksellisuuteen.

Ketjun markkinointimaksu ja tietojärjestelmämaksu ovat kustannusperusteisia veloituksia.

Liiketoiminnan muut tuotot on eritelty liitteessä 2.4.

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

luovutuksesta syntyvät voitot, liiketoimintojen myyntivoitot sekä kaupallisten valuuttariskien

suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot.

Korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää

käyttäen. Osingot tuloutetaan, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

2.2 Segmenttitiedot

Laadintaperiaatteet

Konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, jotka ovat

päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle

toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä operatiivisena

päätöksentekijänä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille, toimii

konsernijohtoryhmä. Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto muodostuu

päivittäistavarakaupasta, rakentamisen ja talotekniikan kaupasta sekä autokaupasta.

Toimialojen välinen myynti tapahtuu markkinahintaan.

Konsernijohtoryhmä käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukujen

rinnalla konsernin tulosraportoinnissa. Konsernijohtoryhmä arvioi toimialojen tulosta ja

kannattavuutta liikevoiton, vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen sidotun

pääoman tuoton perusteella. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä lukuun ottamatta

		126

johdon tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita. Rahoitustuottoja

ja -kuluja ei kohdisteta toimialoille, sillä konsernirahoitus hallinnoi konsernin rahavaroja ja

rahoitusvelkoja. Konsernin sisäisinä kauppoina tehtyjen valuuttatermiinien käypien arvojen

muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot raportoidaan osana liiketoiminnan muita

tuottoja ja kuluja niiltä osin, kun ne suojaavat toimialojen valuuttariskiä.

Toimialan sidotun pääoman varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka voidaan

perustellusti kohdistaa toimialoille. Sidotun pääoman varat sisältävät aineelliset ja

aineettomat hyödykkeet, vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet

osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut sijoitukset, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden,

myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset, korolliset saamiset sekä myytävänä oleviksi

luokitellut omaisuuserät. Sidotun pääoman velat sisältävät ostovelat, osuuden muista

korottomista veloista ja varaukset. Konsernin kiinteistövarat ja niistä aiheutuvat tuotot ja

kulut on kohdistettu toimialoille. Sidottuun pääomaan eivät sisälly laskennalliset

verosaamiset ja -velat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

valuuttatermiinien taseeseen merkittyä käypää arvoa lukuun ottamatta, rahavarat eivätkä

korolliset velat.

Segmenttitiedoissa noudatetaan samoja tuloutusperiaatteita kuin konsernin

tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa. Tuloutusperiaatteet on esitetty liitteessä 2.1.

Keskon liiketoimintamallit

Keskon pääasiallinen liiketoimintamalli Suomen markkinoilla on ketjuliiketoimintamalli, jossa

itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa, ja

yritysasiakaskauppa. Kesko johtaa kaupoista muodostuvien ketjujen toimintaa.

Ketjutoiminnalla varmistetaan parempi kilpailukyky ja K-kauppiaille edellytykset tavaroiden

hankintaan, valikoiman muodostamiseen, markkinointiin ja hintakilpailuun. Suomen

ulkopuolella liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakaskauppaa.

Keskon tukkumyynti kauppiaille vuonna 2025 oli 43 % (45 %) Keskon liikevaihdosta.

Yritysasiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2025 oli 41 % (37 %). Keskon

kuluttaja-asiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta oli 16 % (18 %). Edellä mainittujen

liiketoimintamallien taloudelliset tekijät ja niiden suhteellinen osuus konsernin liiketoiminnan

volyymista vaikuttavat konsernitilinpäätökseen sisältyvien myyntituottojen ja rahavirtojen

luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa käsittää päivittäistavaroiden tukkukaupan ja yritysasiakaskaupan sekä

käyttötavaroiden vähittäiskaupan Suomessa. Suomessa on noin 1 100 K-kauppiaan

operoimaa K-ruokakauppaa, joista muodostuvat ruokakaupan vähittäiskauppaketjut

K-Citymarket, K-Supermarket ja K-Market. Kespro on foodservice-palvelujen tarjoaja ja

tukkukauppa Suomessa. K-Citymarketin käyttötavarakaupassa Kesko toimii käyttötavaroiden

vähittäismyyjänä Suomessa.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii tukku-, vähittäis- ja yritysasiakaskaupassa

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa. Rautakaupassa Kesko toimii

kauppiasliiketoimintamallilla Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa Kesko toimii itse

vähittäiskauppiaana. Vähittäiskauppaketjut ovat K-Rauta (Suomi), K-Bygg (Ruotsi),

Byggmakker (Norja) ja Davidsen (Tanska). Rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että

ammattirakentajia. Tekninen kauppa tarjoaa yritysasiakkaille teknisen tukkukaupan LVI- ja

sähkötuotteita ja -palveluita. Teknisellä kaupalla on noin 140 toimipistettä Suomessa,

Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa.

Kesko osti Tanskassa Roslev Trælasthandel A/S:n 1.2.2025, CF Petersen & Søn A/S:n

1.5.2025  ja Tømmergaarden A/S:n 1.6.2025. Vertailukaudella Kesko osti Tanskassa 90 %

Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta. Ruotsissa K-Rauta-ketjun liiketoiminta päättyi

joulukuussa 2024.

Autokauppa

Autokauppa käsittää uusien autojen, käytettyjen autojen, palvelujen sekä leasingin

liiketoiminnot. Uusien autojen liiketoiminnot harjoittavat Volkswagen-, Audi-, SEAT-,

CUPRA-, Porsche- ja Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuontia,

markkinointia ja vähittäiskauppaa Suomessa, sekä SEATin ja CUPRAn osalta maahantuontia

myös Baltiassa. Käytetyt autot -liiketoiminta hankkii käytettyjä autoja Suomesta ja ulkomailta

sekä harjoittaa niiden vähittäismyyntiä Suomessa. Palvelut-liiketoiminta tarjoaa huolto-,

vauriokorjaus-, varaosamyynti-, ja varustelupalveluita Suomessa. Leasingliiketoiminta tarjoaa

		127

yksityis- ja yritysleasingpalveluita, ja lisäksi autokauppaan kuuluu mm. sähköautojen

latauspalvelua tarjoava K-Lataus. Vertailukaudella toteutui Autotalo Lohjan liiketoiminnan

hankinta.

Autokaupan toimialaan sisältyy urheilukauppa Suomessa. Urheilukaupan ketjut ovat

Intersport ja Budget Sport.

Yhteiset toiminnot

Yhteiset toiminnot sisältävät konsernille yhteisiä tukitoimintoja.

Segmenttitiedot 2025

Tulos

Milj. €	Päivittäistavara- kauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Yhteensä
Toimialan liikevaihto	6 447,4	4 685,8	1 364,8	2,1	12 500,2
josta sisäistä	-15,9	-0,6	-8,3	-0,7	-25,5
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta	6 431,5	4 685,2	1 356,5	1,5	12 474,7
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, %	1,0	1,4	12,0	-	2,3
Liikevaihdon kehitys, %	1,0	7,7	12,9	-	4,7
Toimialan muut tuotot	832,1	129,2	28,0	14,1	1 003,4
josta sisäistä	-0,6	-1,7	0,4	-2,1	-4,0
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta	831,5	127,5	28,3	12,0	999,4
Poistot ja arvonalentumiset	-120,2	-53,7	-36,6	-28,6	-239,1
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-226,9	-101,2	-24,4	-6,6	-359,1
Osuudet yhteisyritysten tuloksista	-	19,5	-	-	19,5
Liikevoitto	416,6	159,2	82,4	-26,9	631,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-1,5	-19,4	-0,7	-2,0	-23,6
Vertailukelpoinen liikevoitto	418,1	178,6	83,1	-24,8	654,9
Rahoitustuotot ja -kulut					-125,4
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista					4,4
Tulos ennen veroja					510,3

		128

Varat ja velat

Milj. €	Päivittäistavara- kauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1 823,8	1 451,4	341,2	73,7	-1,3	3 688,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	1 308,9	475,9	69,7	52,0	-	1 906,5
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muissa sijoituksissa	6,1	181,4	0,1	91,9	-0,6	278,9
Eläkesaamiset	18,4	5,3	-	123,8	-	147,4
Vaihto-omaisuus	291,3	663,4	249,3	-	-	1 204,0
Myyntisaamiset	361,8	584,5	68,4	2,1	-2,1	1 014,8
Muut korottomat saamiset	70,8	236,0	27,9	40,0	-37,2	337,5
Korolliset saamiset	1,0	-	-	58,0	-	59,0
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	3 882,0	3 597,9	756,6	441,6	-41,1	8 636,9
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset						20,0
Rahavarat						166,2
Varat yhteensä	3 882,0	3 597,9	756,6	441,6	-41,1	8 823,1
Ostovelat	536,7	769,3	62,6	20,3	-0,7	1 388,3
Muut korottomat velat	321,5	317,6	131,5	54,0	-18,2	806,5
Varaukset	0,3	6,4	11,6	0,5	-	18,8
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat	858,5	1 093,3	205,7	74,9	-18,9	2 213,5
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat						1 474,6
Leasingvelat						2 098,0
Muut korottomat velat						108,7
Laskennalliset verovelat						101,6
Velat yhteensä	858,5	1 093,3	205,7	74,9	-18,9	5 996,4
Sidottu pääoma yhteensä 31.12.	3 023,5	2 504,6	550,9	366,7	-22,2	6 423,4
Sidottu pääoma keskimäärin	2 974,7	2 430,6	536,7	371,8	-6,2	6 307,7
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen	14,1	7,3	15,5	-	-	10,4
Henkilöstön lukumäärä 31.12.	8 143	8 075	1 809	964		18 991
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	6 264	6 853	1 638	911		15 665

		129

Segmenttitiedot 2024

Tulos

Milj. €	Päivittäistavara- kauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Yhteensä
Toimialan liikevaihto	6 381,4	4 351,6	1 209,4	1,5	11 943,9
josta sisäistä	-16,1	0,2	-7,3	-0,7	-23,9
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta	6 365,3	4 351,8	1 202,1	0,8	11 920,1
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, %	0,4	-6,0	-4,0	-	-2,3
Liikevaihdon kehitys, %	0,5	3,8	-4,2	-	1,2
Toimialan muut tuotot	813,0	144,1	29,0	12,7	998,7
josta sisäistä	-0,9	-2,0	0,1	-1,3	-4,1
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta	812,0	142,1	29,1	11,3	994,6
Poistot	-108,6	-76,9	-31,4	-31,0	-247,9
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-243,9	-100,8	-24,2	-6,6	-375,5
Osuudet yhteisyritysten tuloksista	-	20,9	-	-	20,9
Liikevoitto	420,9	116,3	69,3	-26,9	579,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-17,2	-52,8	-0,0	-0,5	-70,6
Vertailukelpoinen liikevoitto	438,0	169,1	69,3	-26,4	650,1
Rahoitustuotot ja -kulut					-111,7
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista					3,8
Tulos ennen veroja					471,5

		130

Varat ja velat

Milj. €	Päivittäistavara- kauppa	Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	Autokauppa	Yhteiset toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1 697,0	1 215,9	286,5	82,4	-1,3	3 280,5
Käyttöoikeusomaisuuserät	1 258,9	472,3	78,6	57,9	-	1 867,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muissa sijoituksissa	6,2	160,8	0,1	88,1	-0,6	254,5
Eläkesaamiset	18,6	5,0	-	103,8	-	127,5
Vaihto-omaisuus	285,8	586,0	229,7	-	-	1 101,5
Myyntisaamiset	363,5	524,1	71,1	2,1	-2,9	957,9
Muut korottomat saamiset	71,5	197,5	24,2	45,5	-31,5	307,2
Korolliset saamiset	1,1	-	-	61,9	-	63,0
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät	-	6,6	-	-	-	6,6
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	3 702,7	3 168,1	690,1	441,7	-36,3	7 966,3
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset						16,9
Muut rahoitusvarat						15,0
Rahavarat						473,1
Varat yhteensä	3 702,7	3 168,1	690,1	441,7	-36,3	8 471,2
Ostovelat	603,4	736,3	52,3	14,6	-2,2	1 404,4
Muut korottomat velat	312,6	269,7	113,4	45,5	-22,7	718,5
Varaukset	1,1	5,2	12,6	0,5	-	19,5
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat	-	0,1	-	-	-	0,1
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat	917,1	1 011,4	178,3	60,6	-24,9	2 142,4
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat						1 345,3
Leasingvelat						2 051,0
Muut korottomat velat						121,3
Laskennalliset verovelat						76,3
Velat yhteensä	917,1	1 011,4	178,3	60,6	-24,9	5 736,3
Sidottu pääoma yhteensä 31.12.	2 785,6	2 156,7	511,8	381,1	-11,4	5 823,8
Sidottu pääoma keskimäärin	2 734,9	2 172,8	503,0	350,7	-2,7	5 758,7
Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen	16,0	7,8	13,8	-	-	11,3
Henkilöstön lukumäärä 31.12.	8 257	7 341	1 752	959		18 309
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	6 346	6 538	1 556	908		15 347

		131

Vaihtoehtoiset tunnusluvut segmenttiraportoinnissa

Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten

tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan

volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman

yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on

laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin

sekä katsauskaudella että vertailukaudella. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset

järjestelyt on oikaistu yrityskauppojen tavoin.

Tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat käsitellään vertailukelpoisuuteen

vaikuttavina erinä. Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja

käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen

kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden

ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset sekä

merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelmassa

liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan muissa kuluissa.

Arvonalentumiset ja merkittävät vuokrasopimusten muutoksiin liittyvät tulosvaikutteiset erät

on esitetty konsernin tuloslaskelmassa rivillä poistot ja arvonalentumiset.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään

taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

vastaa ennen IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset

nettovelat ilman leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen standardin

käyttöönottoa. Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin

taloudellisten tavoitteiden tunnuslukuun ”korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja per

käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta”.

Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat

tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden

sekä taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Milj. €	2025	2024
Myyntivoitot	+15,7	+11,4
Myyntitappiot	-2,8	-1,6
Arvonalentumiset	-13,7	-40,0
Rakennejärjestelyt	-22,8	-40,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä	-23,6	-70,6

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille:

liiketoiminnan muut tuotot (+16,0 milj. euroa), materiaalit ja palvelut (-1,6 milj. euroa),

varaston muutos (-0,4 milj. euroa), henkilöstökulut (-3,9 milj. euroa), poistot ja

arvonalentumiset (-17,8 milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset

(-6,5 milj. euroa) sekä liiketoiminnan muut kulut (-9,4 milj. euroa).

Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät erät sisältyvät

konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille: liiketoiminnan muut tuotot (+11,7 milj. euroa),

materiaalit ja palvelut (-0,1 milj. euroa), varaston muutos (-8,2 milj. euroa), henkilöstökulut

(-4,4 milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset (-44,8 milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien

poistot ja arvonalentumiset (-13,5 milj. euroa) sekä liiketoiminnan muut kulut (-11,4 milj.

euroa).

		132

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin

Milj. €	2025	2024
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto	631,3	579,5
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-23,6	-70,6
Liikevoitto, vertailukelpoinen	654,9	650,1
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen	654,9	650,1
Sidottu pääoma, keskimäärin	6 307,7	5 758,7
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	10,4	11,3
Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys
Päivittäistavarakaupan liikevaihto	6 447,4	6 381,4
Yritysjärjestelyjen vaikutus	-1,1
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-%	1,0
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto	4 685,8	4 351,6
Valuuttakurssien vaikutus	-2,3
Yrityskauppojen ja -järjestelyjen vaikutus	-302,8	-31,0
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-%	1,4	-6,0
Autokaupan liikevaihto	1 364,8	1 209,4
Yrityskauppojen vaikutus	-10,2
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-%	12,0
Konsernin liikevaihto	12 474,7	11 920,1
Valuuttakurssien vaikutus	-2,3
Yrityskauppojen vaikutus	-314,0	-31,0
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-%	2,3	-2,3

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevoitto, vertailukelpoinen

Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Sidotun pääoman tuotto, %, vertailukelpoinen

Vertailukelpoinen liikevoitto x 100 / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta

		133

Maantieteelliset tiedot

Konserni toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja

Puolassa. Päivittäistavarakauppa toimii Suomessa. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa. Autokauppa toimii

Suomessa. Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto, varat ja henkilöstö on esitetty

maantieteellisen sijainnin mukaan jaoteltuna.

Liikevaihto muodostuu lähes kokonaan tavaroiden myynnistä. Palvelujen myynnin osuus on

vähäinen.

Kesko-konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joilta saadun tuoton määrä ylittäisi 10 % koko

Kesko-konsernin tuotoista.

2025 Milj. €	Suomi	Muut Pohjoismaat	Baltian maat	Muut	Eliminoinnit	Yhteensä
Liikevaihto	9 762,3	2 188,4	153,5	378,4	-7,9	12 474,7
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	6 358,0	1 828,3	274,4	176,2		8 636,9
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	10 400	3 961	357	948		15 665

2024 Milj. €	Suomi	Muut Pohjoismaat	Baltian maat	Muut	Eliminoinnit	Yhteensä
Liikevaihto	9 542,7	1 889,3	127,4	368,1	-7,4	11 920,1
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	6 019,5	1 546,6	232,1	168,1		7 966,3
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin	10 345	3 687	359	957		15 347

		134

2.3 Materiaalit ja palvelut

Milj. €	2025	2024
Materiaalit ja tarvikkeet	-10 470,9	-9 959,5
Ulkopuoliset palvelut	-231,7	-224,6
Yhteensä	-10 702,7	-10 184,1

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot

Tuloutusperiaatteet, sisältäen määrittelyn liiketoiminnan muissa tuotoissa esitettävistä

tuotoista, on esitetty liitteessä 2.1.

Milj. €	2025	2024
Palvelukorvaukset	780,2	779,2
Vuokratuotot	50,8	50,6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	13,9	12,6
Johdannaissopimusten realisoituneet voitot ja käyvän arvon muutokset	2,0	3,6
Muut	152,4	148,6
Yhteensä	999,4	994,6

Palvelukorvaukset ovat pääosin kauppiasyrittäjien maksamia ketju- ja kauppapaikkamaksuja.

Vuokratuotoista on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.

2.5 Liiketoiminnan kulut

Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot

kuten henkilöstö-, markkinointi-, kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut,

tietojärjestelmäkulut sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai vähäarvoisiksi

luokitelluista vuokratuista hyödykkeistä tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat. Liiketoiminnan

muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta

syntyvät tappiot, liiketoimintojen myyntitappiot sekä kaupallisten valuuttariskien

suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat tappiot.

Henkilöstökulut

Milj. €	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-745,4	-686,2
Sosiaalikulut	-56,5	-54,8
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	2,1	0,2
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-103,4	-94,7
Osakeperusteiset maksut	-8,7	-7,0
Yhteensä	-911,9	-842,5

Tiedot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä 3.7. Tiedot konsernin

johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista ja muista lähipiiritapahtumista esitetään liitteessä 5.2 ja

osakepalkitsemiseen liittyvät tiedot liitteessä 5.3.

Konsernin henkilöstö keskimäärin

	2025	2024
Päivittäistavarakauppa	6 264	6 346
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa	6 853	6 538
Autokauppa	1 638	1 556
Yhteiset toiminnot	911	908
Yhteensä	15 665	15 347

Henkilöstön luvut ovat muutettuna kokoaikaisiksi työntekijöiksi keskimäärin segmenteittäin.

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. €	2025	2024
Markkinointikulut	-202,1	-201,0
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut	-196,2	-198,5
ICT-kulut	-125,3	-123,4
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat	-7,4	-8,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	-2,7	-2,1
Johdannaissopimusten realisoituneet tappiot ja käyvän arvon muutokset	-5,1	-1,5
Muut liikekulut	-147,0	-149,6
Yhteensä	-685,8	-684,5

		135

Vuokrakuluissa on esitetty lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja vähäarvoisiksi luokiteltujen

vuokrattujen hyödykkeiden vuokrakulut sekä muuttuvat vuokrat. Kiinteistöjen ja

kauppapaikkojen ylläpitokulut sisältävät myös vuokrakohteiden ylläpitokulut. Vuokrakuluista

on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. €	2025	2024
Tilintarkastus	-1,5	-1,3
Muut lakisääteiset palvelut	-0,1	-0,1
Veroneuvonta	-0,0	-
Muut palvelut	-0,1	-0,1
Yhteensä	-1,7	-1,5

Kesko Oyj:n tilintarkastajana toimii Deloitte Oy. Lakisääteisestä tilintarkastuspalkkiosta on

maksettu 0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa)  Deloitte-ketjuun kuulumattomalle

tilintarkastusyhteisölle.

2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot

Milj. €	2025	2024
Liikevaihto	-0,2	-0,1
Liiketoiminnan muut tuotot	2,0	3,6
Materiaalit ja palvelut	0,0	-0,5
Liiketoiminnan muut kulut	-5,1	-1,5
Yhteensä	-3,2	1,5

2.7 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman veroihin on kirjattu konserniyritysten tilikauden tuloksia vastaavat

suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten

verojen muutokset. Konserniyritysten verot on laskettu perustuen kunkin yhtiön paikallisen

verolainsäädännön mukaan määräytyvään verotettavaan tuloon. Muihin laajan tuloksen eriin

kirjattavien erien verovaikutus on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen

verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä sekä käyttämättömistä verotappioista.

Liikearvoista ei ole laskettu laskennallista verovelkaa siltä osin kuin liikearvot eivät ole

verotuksessa vähennyskelpoisia. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata

laskennallista veroa, ellei voitonjako ole todennäköinen ja aiheuta siten veroseuraamuksia.

Laskennallinen vero on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla ja

verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Kesko soveltaa IAS 12 -

tilinpäätösstandardin mukaista pakollista poikkeusta laskennallisten verojen laskennasta

Pillar Two -minimiveroja koskien. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään

saakka, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää

verotettavaa tuloa vastaan. Samaa veronsaajaa koskevat konsernin laskennalliset

verosaamiset ja -velat on netotettu.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista, etuuspohjaisista

eläkejärjestelyistä, aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä verotappioista.

Konsernin veropositioita arvioidaan säännöllisesti tulkinnanvaraisten tilanteiden

tunnistamiseksi. Tilanteisiin, joissa yhtiön tulkinnan hyväksyminen arvioidaan

epätodennäköiseksi, varaudutaan tuloverojen laskennassa. Epävarma veropositio voi

vaikuttaa tilikauden veroihin, laskennallisiin veroihin tai molempiin.

		136

Milj. €	2025	2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-93,0	-114,8
Edellisten tilikausien verot	1,0	-0,3
Laskennallisten verojen muutos	-13,5	23,1
Yhteensä	-105,5	-92,0

Konsernin verotettavaan tuloon perustuviin veroihin vuodelta 2025 ei sisälly Pillar Two -

minimiverolainsäädännön aiheuttamia minimiveroja.

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla laskettujen verojen

välinen täsmäytyslaskelma

Milj. €	2025	2024
Tulos ennen veroja	510,3	471,5
Verot emoyhtiön verokannan 20,0 % mukaan	-102,1	-94,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen vaikutus	-0,3	0,1
Verovapaiden tulojen vaikutus	1,3	2,4
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	-6,6	-11,6
Kirjaamattomien laskennallisten verojen vaikutus	-3,9	0,1
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulososuuksien yhdistelyn vaikutus	4,8	4,9
Edellisten tilikausien verot	1,0	-0,3
Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja arvostusmuutokset	0,3	6,7
Verokantamuutosten vaikutus	0,0	-0,0
Muut	-0,0	0,0
Verot tuloslaskelmassa	-105,5	-92,0
Efektiivinen veroaste %	20,7	19,5

Laskennallinen nettoverosaaminen (-velka) jakautuu taseessa

Milj. €	2025	2024
Laskennallisiin verosaamisiin	20,0	16,9
Laskennallisiin verovelkoihin	101,6	76,3
Yhteensä	-81,7	-59,4

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana

Milj. €	1.1.2025	Kirjattu tuloslas- kelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Muut muutokset	31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	8,2	-3,3	-	0,1	2,7	7,7
Vaihto-omaisuus	7,2	-2,9	-	0,1	2,0	6,4
Vuokrasopimukset	37,3	3,8	-0,0	0,1	-0,0	41,1
Varaukset	4,5	0,2	-	0,0	0,0	4,8
Verotappiot	15,4	-0,0	-	0,9	0,4	16,7
Muut väliaikaiset erot	8,9	-1,3	-0,6	0,1	0,2	7,2
Yhteensä	81,5	-3,5	-0,6	1,2	5,3	83,9
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	105,3	9,0	-	-0,1	11,7	125,8
Eläkkeet	25,5	0,4	3,5	-0,0	-	29,4
Verottamattomat voittovarat	5,1	0,6	-	0,1	-1,4	4,3
Muut väliaikaiset erot	5,1	0,0	0,2	0,0	0,6	5,9
Yhteensä	140,9	10,0	3,7	0,1	10,8	165,5
Laskennallinen nettoverosaaminen (+)/-velka (-)	-59,4					-81,7

		137

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Milj. €	1.1.2024	Kirjattu tuloslas- kelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Muut muutokset	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	7,1	1,5	-	-0,1	-0,3	8,2
Vaihto-omaisuus	7,0	0,4	-	-0,2	-	7,2
Vuokrasopimukset	36,6	0,9	-	-0,2	-	37,3
Varaukset	4,8	-0,3	-	0,0	0,0	4,5
Verotappiot	10,5	5,2	-	-0,3	-0,0	15,4
Muut väliaikaiset erot	7,2	0,8	0,9	-0,0	0,2	8,9
Yhteensä	73,1	8,5	0,9	-0,8	-0,1	81,5
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	97,6	-8,8	-	-0,6	17,1	105,3
Eläkkeet	15,9	0,1	9,5	-0,0	-	25,5
Verottamattomat voittovarat	10,4	-5,2	-	-0,2	-	5,1
Muut väliaikaiset erot	6,3	-0,8	-1,0	0,0	0,5	5,1
Yhteensä	130,2	-14,7	8,5	-0,8	17,6	140,9
Laskennallinen nettoverosaaminen (+)/-velka (-)	-57,2					-59,4

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot

Milj. €	2025 Ennen veroja	Vero- vaikutus	Verojen jälkeen	2024 Ennen veroja	Vero- vaikutus	Verojen jälkeen
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	17,7	-3,5	14,1	47,0	-9,4	37,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	19,0		19,0	-31,6		-31,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen eristä	-		-	0,5		0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos	4,1	-0,8	3,3	-9,5	1,8	-7,7
Yhteensä	40,7	-4,4	36,4	6,3	-7,6	-1,2

Verotappiot

31.12.2025 konsernitilinpäätökseen on kirjattu 16,2 milj. euron (15,3 milj. euron)

laskennallinen verosaaminen ruotsalaisten konserniyhtiöiden verotappioista. Ruotsin

kannattamattomien liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt on saatu päätökseen ja aikaisemmin

toteutettujen yritysostojen myötä historiallisten tappioiden käyttö on tullut mahdolliseksi.

Yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen taseeseen kirjatun

verosaamisen määrä perustuu rajatulla aikavälillä käytettäviksi arvioitujen verotappioiden

määrään. Ruotsissa verotappiot ovat hyödynnettävissä rajoittamattoman ajan. 31.12.2025

konsernilla oli edelleen 156,3 milj. euroa verotappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista

verosaamista.

Verotappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, erääntyvät seuraavasti:

Milj. €	2026	2027	2028	2029	2030	2031–	Yhteensä
	-	-	0,0	0,2	0,0	156,0	156,3

		138

2.8 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluva kauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla

keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa

osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien

potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos, milj. €	404,2	379,1
Osakkeiden lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo	398 084 475	397 921 553
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo	398 084 475	397 921 553
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohteinen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, konseni yhteensä, €	1,02	0,95

2.9 Rahavirtalaskelman lisätiedot

Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Milj. €	2025	2024
Oikaistaan tuloslaskelman erät, joihin ei liity maksutapahtumaa ja erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa:
Varausten muutos	-1,0	0,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	-23,9	-24,7
Arvonalentumiset	13,7	40,5
Luottotappiot	3,7	7,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen myyntivoitot	-14,0	-12,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen myyntitappiot	4,6	4,8
Osakepalkkiokulut	1,6	2,6
Etuuspohjaiset eläkkeet	-2,1	-0,3
Muut	0,6	4,2
Yhteensä	-16,8	22,2

Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisujen ryhmä Muut sisältää ostojen ja myyntien

toteutumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden oikaisun sekä muiden ei-maksuperusteisten

erien oikaisun.

Investoinnit ja rahoitustapahtumat, joihin ei liity rahaliikennettä

Milj. €	2025	2024
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat yhteensä	550,0	527,6
Tytäryrityshankinnat ja investoinnit osakkuusyrityksiin sekä muihin sijoituksiin yhteensä	185,7	148,3
Investoinnit yhteensä	735,7	675,9
joista kassastamaksuilla rahoitetut	646,5	614,7
Hankittuihin yrityksiin liittyvät lainat ja rahavarat	41,9	49,9
Maksut aikaisempien tilikausien investoinneista	-19,8	-30,2
Velalla rahoitetut investoinnit	67,1	41,5
Yhteensä	735,7	675,9

		139

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

3. SIDOTTU PÄÄOMA

3.1 Yritysostot

Laadintaperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään

arvoon. Hankittujen varojen ja velkojen kohdistuksen perusteena olevat käyvät arvot

määritetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen mukaisesti. Jos

markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän arvioituun

tulontuottamiskykyyn ja sen tulevaan käyttötarkoitukseen Keskon liiketoiminnassa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja

edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.

Yritysostot 2025

Kesko laajensi toimintaansa Tanskassa kolmella yritysostolla. Davidsen Koncernen A/S, josta

Kesko omistaa 90 %, osti Roslev Trælasthandel A/S:n koko osakekannan 31.1.2025, CF

Petersen & Søn A/S:n koko osakekannan 30.4.2025 ja Tømmergaarden A/S:n koko

osakekannan 28.5.2025. Roslev toimii pääasiassa Keski-Jyllannissa, CF Petersen Sjellannissa

ja Tømmergaarden Pohjois- ja Keski-Jyllannissa. Ostetut yritykset palvelevat pääasiassa

yritysasiakkaita. Yritysostot vahvistavat Davidsenin markkina-asemaa rautakaupassa

Tanskassa.

Hankintamenolaskelmien mukaan Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 235,2

milj. euroa ja vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo oli 128,6 milj. euroa. Hankittujen

aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 103,8

milj. euroa. Yritysostoista syntyvä liikearvo on 79,2 milj. euroa ja se heijastaa synergiaetuja,

joita odotetaan realisoituvan erityisesti ostotoiminnoissa ja toimintojen tehokkuudessa.

Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Määräysvallattomien omistajien osuus on

raportoitu vähemmistöomistajan osuutena ostettujen yrityksen nettovaroista. Keskon ja

vähemmistöomistajan solmimaan sopimukseen perustuen konsernitaseeseen on kirjattu

vähemmistöomistajan osuuden lunastukseen liittyvä rahoitusvelka, joka vähentää emoyhtiön

omistajille kuuluvan oman pääoman määrää. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin

kuluihin sisältyy vähäinen määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty

vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.

	2025
Milj. €	Yritysostot Tanskassa
Osakkeiden kauppahinta	185,8
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet	7,2
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja sijoitukset	96,6
Vaihto-omaisuus	61,4
Saamiset	62,3
Laskennallinen verosaaminen	1,1
Rahat ja pankkisaamiset	6,5
Varat yhteensä	235,2
Ostovelat, muut velat ja varaukset	72,3
Korolliset velat sisältäen leasingvelat	46,6
Laskennallinen verovelka	9,7
Velat yhteensä	128,6
Hankittu nettovarallisuus yhteensä	106,6
Liikearvo	79,2
Osakkeiden kauppahinta	185,8
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksetut vastikkeet	-185,8
Hankitut rahavarat	6,5
Hankintojen rahavirtavaikutus	-179,3

		140

Yritysostot 2024

Davidsen Koncernen A/S

Kesko laajensi liiketoimintaansa Tanskan rautakauppamarkkinoille ostamalla 90 %

tanskalaisen rautakauppayrityksen Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta 31.1.2024.

Davidsenin perhe jää yritykseen vähemmistöomistajaksi 10 %:n omistusosuudella. Osakkeista

maksettu kauppahinta oli 147,9 milj. euroa. Yritysosto vahvistaa Keskon markkina-asemaa

Pohjois-Euroopassa.

Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 267,9 milj. euroa ja vastattaviksi

otettujen velkojen käypä arvo oli 142,9 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden

käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 39,3 milj. euroa.

Autotalo Lohja

Kesko osti 1.9.2024 Autotalo Lohjan ja laajensi autokaupan myymäläverkostoaan kahdella

toimipisteellä. Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 2,4 milj. euroa ja

vastattavaksi otettujen velkojen käypä arvo oli 0,5 milj. euroa. Hankittujen aineettomien

hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 0,6 milj. euroa.

	2024
Milj. €	Davidsen Koncernen A/S
Kauppahinta	147,9
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet	39,3
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja sijoitukset	106,7
Vaihto-omaisuus	52,8
Saamiset	47,3
Laskennallinen verosaaminen	0,0
Rahat ja pankkisaamiset	21,7
Varat yhteensä	267,9
Ostovelat, muut velat, varaukset	71,5
Korolliset velat sisältäen leasingvelat	54,2
Laskennallinen verovelka	17,2
Velat yhteensä	142,9
Hankittu nettovarallisuus yhteensä	125,0
Määräysvallattomien omistajien osuus	-12,5
Liikearvo	35,4
Osakkeiden kauppahinta	147,9
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksettu vastike	-168,0
Hankitut rahavarat	21,7
Hankinnan rahavirtavaikutus	-146,3

		141

3.2 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja

kalustosta. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankittujen liiketoimintojen

aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Aineellisten hyödykkeiden myöhemmin syntyvät menot sisällytetään hyödykkeen

kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun on todennäköistä, että

hyödykkeestä koituu taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja hyödykkeen hankintameno on

luotettavasti määriteltävissä. Uudella osalla korvatun hyödykkeen osan kirjanpitoarvo

kirjataan pois taseesta. Rakennusten koneita ja laitteita käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja

näiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan. Kaikki muut aineellisten

hyödykkeiden korjaus-, huolto- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä

kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat

ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 10−33 vuotta

• Rakennusten osat 8−10 vuotta

• Koneet ja kalusto 3−8 vuotta

• Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään

jokaisen tilikauden lopussa. Mikäli arvioissa taloudellisesta vaikutusajasta tai taloudellisen

hyödyn jakautumisesta on tapahtunut muutoksia aikaisempiin arvioihin verrattuna, otetaan

arvion muutoksen vaikutus huomioon.

Aineellisten hyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan

tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.

Konserni ei ole aktivoinut korkomenoja osaksi hyödykkeiden hankintamenoja, koska

konsernilla ei ole ehdot täyttäviä omaisuuseriä.

2025 Milj. €	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat	Yhteensä 2025
Hankintameno
Hankintameno 1.1.	421,8	2 203,4	738,1	35,2	272,6	3 671,0
Kurssierot	0,3	1,2	1,3	0,3	0,1	3,3
Lisäykset	42,3	185,3	178,8	2,2	128,1	536,7
Liiketoimintojen hankinnat	12,7	75,4	4,8	-	-	92,8
Vähennykset	-15,2	-49,1	-78,8	-3,0	-1,8	-147,9
Siirrot erien välillä	19,1	204,6	26,2	1,0	-247,0	3,9
Hankintameno 31.12.	481,0	2 620,8	870,3	35,7	151,9	4 159,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-6,8	-832,7	-405,9	-22,4		-1 267,8
Kurssierot	0,0	-0,7	-0,6	-0,1		-1,4
Vähennysten kertyneet poistot	-	8,8	44,6	2,6		55,9
Siirrot erien välillä, kertyneet poistot	-	-8,6	4,7	1,4		-2,5
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-2,3	-112,7	-72,2	-2,2		-189,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-9,1	-945,8	-429,5	-20,8		-1 405,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	415,0	1 370,7	332,2	12,8	272,6	2 403,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	471,9	1 675,0	440,9	14,9	151,9	2 754,6

		142

2024 Milj. €	Maa- ja vesialueet	Raken- nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko- maksut ja kesken- eräiset hankinnat	Yhteensä 2024
Hankintameno
Hankintameno 1.1.	391,2	1 866,2	700,6	37,4	232,3	3 227,7
Kurssierot	-0,9	-1,8	-2,5	-0,2	0,0	-5,4
Lisäykset	27,5	193,2	122,5	1,5	150,2	494,9
Liiketoimintojen hankinnat	5,1	86,4	2,9	0,0	-	94,4
Vähennykset	-5,0	-12,0	-87,2	-4,0	-7,3	-115,5
Siirrot erien välillä	3,8	71,4	1,8	0,6	-102,6	-25,0
Hankintameno 31.12.	421,8	2 203,4	738,1	35,2	272,6	3 671,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-7,2	-740,7	-400,3	-23,9		-1 172,0
Kurssierot	0,1	1,0	1,7	0,1		2,9
Vähennysten kertyneet poistot	0,8	1,1	48,8	3,4		54,2
Siirrot erien välillä, kertyneet poistot	-	4,3	10,2	0,0		14,5
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-0,5	-98,3	-66,3	-2,2		-167,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-6,8	-832,7	-405,9	-22,4		-1 267,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	384,1	1 125,5	300,3	13,5	232,3	2 055,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	415,0	1 370,7	332,2	12,8	272,6	2 403,3

3.3 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Liikearvo ja tavaramerkit

Liikearvoja ei poisteta vaan ne testataan arvonalentumisen varalta, kun on viitteitä

arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen testaamista

varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon. Mahdollinen negatiivinen liikearvo tuloutetaan välittömästi.

Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruuteta.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata

poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä mahdollisesta

arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Niiden aineettomien hyödykkeiden,

joiden taloudellinen vaikutusaika ei ole rajoittamaton, hankintamenot merkitään taseeseen

ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Aineettomiin hyödykkeisiin, joiden

taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, sisältyy yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja

tavaramerkkejä, jotka on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Määriteltävissä olevan taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden

hankintamenot merkitään taseeseen ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena

vaikutusaikana. Tällaisia aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, asiakassuhteet ja

lisenssit, jotka on yritysostojen yhteydessä arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon

sekä vuokraoikeudet, jotka poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Tietojärjestelmät ja lisenssit 3−5 vuotta

• Asiakas- ja toimittajasuhteet 5−10 vuotta

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden

syntymishetkellä, sillä konsernilla ei ole aktivointikelpoisia kehittämismenoja. Aiemmin

kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.

		143

Tietojärjestelmät

Uusien tietojärjestelmien kehitysprojekteihin liittyvät välittömät menot aktivoidaan osaksi

järjestelmän hankintamenoa. Tietojärjestelmät sisältyvät taseessa aineettomiin

hyödykkeisiin ja niiden hankintameno poistetaan ohjelmistojen taloudellisena

vaikutusaikana. Järjestelmien ylläpitomenot kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että

jonkin omaisuuserän arvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä rajoittamattoman

taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kerrytettävissä oleva

rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista

olemassa. Lisäksi arvonalentumistesti tehdään aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.

Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa

luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa.

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti.

Tällöin, kuten myös liikearvon osalta, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille

rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo tai muu omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä

kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.

Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen

arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista

ei kuitenkaan peruuteta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen

arvonalentumisen kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei peruuteta missään

tilanteessa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty

käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat

perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin.

2025 Milj. €	Liikearvo	Tavara- merkit	Muut aineet- tomat hyödyk- keet	Ennakko- maksut	Yhteensä 2025
Hankintameno
Hankintameno 1.1.	729,0	124,3	317,6	3,1	1 174,0
Kurssierot	10,5	-0,1	0,5	-	11,0
Lisäykset	-	-	7,4	3,0	10,4
Liiketoimintojen hankinnat	79,2	-	7,2	-	86,3
Vähennykset	-	-	-6,8	-0,0	-6,8
Siirrot erien välillä	-	-	-12,9	-2,0	-14,9
Hankintameno 31.12.	818,6	124,2	313,1	4,1	1 260,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-85,9	-10,8	-200,0		-296,7
Kurssierot	-0,1	-0,1	-0,3		-0,4
Vähennysten kertyneet poistot			14,0		14,0
Siirtojen kertyneet poistot			7,1		7,1
Tilikauden kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-11,0	-0,3	-38,5		-49,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-97,0	-11,1	-217,7		-325,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	643,0	113,5	117,7	3,1	877,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	721,6	113,1	95,4	4,1	934,2

		144

2024 Milj. €	Liikearvo	Tavara- merkit	Muut aineet- tomat hyödyk- keet	Ennakko- maksut	Yhteensä 2024
Hankintameno
Hankintameno 1.1.	710,1	96,0	298,2	4,2	1 108,5
Kurssierot	-19,6	-1,5	-3,5	-	-24,6
Lisäykset	-	-	14,2	2,0	16,2
Liiketoimintojen hankinnat	38,5	29,8	9,9	-	78,2
Vähennykset	-	-	-8,1	-0,2	-8,3
Siirrot erien välillä	-		6,8	-2,9	3,9
Hankintameno 31.12.	729,0	124,3	317,6	3,1	1 174,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-46,4	-10,0	-177,0		-233,5
Kurssierot	0,4	0,5	2,1		3,0
Vähennysten kertyneet poistot		-	14,3		14,3
Siirtojen kertyneet poistot		0,0	-0,0		-0,0
Tilikauden kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-40,0	-1,3	-39,3		-80,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-85,9	-10,8	-200,0		-296,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	663,7	86,0	121,2	4,2	875,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	643,0	113,5	117,7	3,1	877,3

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistoja ja lisenssejä 27,8 milj. euron (42,2 milj.

euron) arvosta.

Arvonalentumistestaus

Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU).

Rahavirtaa tuottavat yksiköt on määritelty enintään raportoitavien segmenttien tasolle.

Seuraavassa taulukossa on eritelty, miten konsernin liikearvo ja ne tavaramerkit, joiden

vaikutusaika on rajoittamaton, kohdistuvat konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Milj. €	Tavara- merkit 2025	Liikearvo 2025	Tavara- merkit 2024	Liikearvo 2024
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa, ketjuliiketoiminta	-	76,1	-	76,1
Päivittäistavarakauppa, Kespro	5,3	2,0	5,3	2,0
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Tekninen kauppa	58,3	137,1	58,3	147,9
Byggmakker, Norja	19,7	150,0	19,8	150,7
K-Bygg, Ruotsi	-	195,9	-	185,0
Davidsen, Tanska	29,7	114,4	29,8	35,4
Autokauppa	-	46,1	-	46,1
Yhteensä	113,1	721,6	113,2	643,0

Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä

arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumistestaukset on

suoritettu vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä liikearvoille ja niille tavaramerkeille, joiden

taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkit, joiden vaikutusaika

on rajoittamaton, liittyvät yrityshankintojen yhteydessä hankittuihin omaisuuseriin.

Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu

käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon

hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Suunnitelmat perustuvat ulkoisiin lähteisiin koskien

ennusteita kokonaismarkkinoiden kasvusta painotettuna rahavirtaa tuottavan yksikön oman

liiketoiminnan osuudella kyseisestä markkinasta. Laskelmien ennustejakson pituus on

yhdeksän vuotta rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialalla Byggmakkerin, K-Byggin ja

Davidsenin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, ja kolme vuotta muissa rahavirtaa tuottavissa

yksiköissä. Yhdeksän vuoden ennustejakson perusteena rauta- ja sisustuskaupan yksiköissä

on rakentamisen heikko suhdanne, jonka ennustetaan toipuvan vähitellen normaalille

markkinatasolle ennusteperiodin aikana. Rahavirtaennusteiden määrittämisessä keskeisenä

		145

oletuksena käytetään kannattavuuskehitystä, joka perustuu johdon hyväksymiin

suunnitelmiin ja johon vaikuttavat etenkin liiketoiminnan kasvuennusteet, muutokset tuote- ja

palveluvalikoimassa ja hinnoittelussa, kauppapaikkaverkoston muutokset sekä liiketoiminnan

kustannusten kehitys.

Ennustejakson liikevaihdon keskimääräinen nimellinen vuosikasvu oli 1,5 %–5,3 % ja

käyttökateprosentin vaihteluväli oli 4,7 %–12,9 %. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on

arvioitu 0,5–2,0 %:n kasvuennusteen mukaan maakohtaiset erot huomioiden.

Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennustejakson jälkeinen

kasvuprosentti, diskonttokorko ja käyttökateprosentti. Seuraavassa taulukossa on esitetty

kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa käytetty diskonttokorko

ennen veroja ja loppuarvon kasvuprosentti.

Milj. €	Diskontto- korko ennen veroja 2025	Loppuarvon kasvu-% 2025	Diskontto- korko ennen veroja 2024	Loppuarvon kasvu-% 2024
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa, ketjuliiketoiminta	6,7 %	0,5 %	6,5 %	0,5 %
Päivittäistavarakauppa, Kespro	6,4 %	1,5 %	6,3 %	1,5 %
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Tekninen kauppa	8,4 %	2,0 %	9,1 %	2,0 %
Byggmakker, Norja	8,2 %	2,0 %	8,7 %	2,0 %
K-Bygg, Ruotsi	7,4 %	2,0 %	7,0 %	2,0 %
Davidsen, Tanska	7,7 %	2,0 %	7,2 %	2,0 %
Autokauppa	8,2 %	2,0 %	8,5 %	2,0 %

Diskonttokorkona on käytetty toimialoittain ja maittain määritettyä pääoman

tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä

verovaikutuksella. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti,

markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan

pääoman kustannus sekä maariskit.

Vuoden 2025 arvonalentumistestauksessa kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden 

kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvon. Osana Ruotsin teknisen

kaupan uudelleenjärjestelyä tilikaudella 2025 kirjattiin 11,0 milj. euron arvonalentuminen

teknisen kaupan liikearvoon. Tilikaudella 2024 rakentamisen ja talotekniikan kaupan

segmenttiin kuuluvan Norjan rautakauppaketjun Byggmakkerin liikearvosta kirjattiin 40,0

milj. euron suuruinen arvonalentuminen, mihin vaikuttivat liiketoiminnan odotuksia heikompi

tuloskehitys sekä Norjan rakentamisen markkinan heikko suhdanne ja korkea korkotaso. 

Herkkyysanalyysi

Herkin oletuksissa tapahtuville muutoksille on K-Byggin arvonalentumistesti. K-Byggin

toteutunut liikevaihto vuonna 2025 oli 343 milj. euroa. Ennusteperiodin aikana K-Byggin

liikevaihdon kehitys-%:n vaihteluväli on 2,7 %–10,9 %. Ennustejakson loppuun mennessä

käyttökateprosentin oletetaan kasvavan 6,9 %-yksikköä vuonna 2025 toteutuneesta

käyttökateprosentista. Heikko rakentamisen suhdanne Ruotsissa on vaikuttanut alentavasti

toteutuneeseen käyttökatetasoon. K-Byggin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti

testattavien varojen kirjanpitoarvon 12,0 milj. eurolla. Arvonalentumistilanteen aiheuttaisi yli

0,2 %-yksikön aleneminen ennustejakson jälkeisessä käyttökateprosentissa, ennustejakson

jälkeisen kasvuprosentin jääminen alle 1,8 %:iin tai jos diskonttokorko ennen veroja olisi

suurempi kuin 7,5 %.

		146

3.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralleottajana

Konserni vuokraa liiketoimintansa käyttöön kiinteistöjä sekä koneita ja laitteita kaikissa

toimintamaissa. Konserni määrittelee sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus

vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan

vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni kirjaa taseeseen

käyttöoikeusomaisuuserän ja leasingvelan sopimuksen alkamisajankohtana, pois lukien

vuokrasopimukset, joissa kohdeomaisuuserä on vähäarvoinen tai vuokra-aika on enintään 12

kuukautta ja joihin konserni soveltaa IFRS 16 standardin sallimaa helpotusta. Lyhytaikaisten

vuokrasopimusten sekä vähäarvoisten omaisuuserien vuokrat kirjataan kuluksi

tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni erottaa muut kuin

vuokrasopimuskomponentit, kuten palvelukomponentit, ja kirjaa ne tulosvaikutteisesti.

Vuokra-ajan alkamisajankohtana kirjattava leasingvelka arvostetaan vuokra-aikana

maksettavien vuokrien nykyarvoon. Tulevien vuokrien nykyarvon laskemisessa korkona

käytetään ensisijaisesti vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa, jos se on saatavilla.

Kaikkien sopimusten osalta sisäinen korkokanta ei ole helposti määritettävissä, joten näiden

sopimusten osalta käytetään lisäluoton korkoa, jonka osatekijät ovat viitekorko, lisäluoton

luottoriskimarginaali sekä mahdollinen maa- ja valuuttariskilisä. Sopimuksen

alkamisajankohtana leasingvelan arvoon sisällytetään kiinteät vuokrat, indeksistä tai

hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat, mahdolliset jäännösarvotakuut sekä osto-option

toteutushinta, kun option käyttämiseen on sitouduttu. Myös maksut vuokrasopimuksen

päättämisestä aiheutuvista sanktioista sisällytetään leasingvelan arvoon, jos

vuokrasopimuksen päättämisoptio on huomioitu vuokra-ajassa.

Myöhemmillä kausilla leasingvelka määritetään uudelleen, jos vuokra-ajassa tapahtuu

muutos jatkamis- tai päättämisoption käytön seurauksena, osto-optiota koskevissa arvioissa

tapahtuu muutos tai tulevaisuuden vuokranmaksuissa on muutoksia indeksin tai hintatason

muutoksen seurauksena. Leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuva muutos kirjataan

oikaisuna käyttöoikeusomaisuuserään määrään. Jos leasingvelan vähennys ylittää

käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvon, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon,

joka vastaa leasingvelan alkuperäisen arvostuksen määrää. Lisäksi

käyttöoikeusomaosuuserän hankintamenoon sisällytetään ennen alkamisajankohtaa

maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisesti saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen

välittömät menot, sekä arvio ennallistamismenoista. Myöhemmillä kausilla

käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla

ja arvonalentumistappioilla, oikaistuna leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla

erillä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen taloudellisen vaikutusajan tai sitä

lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Jos vuokrattu hyödyke poistuu käytöstä tai se vuokrataan edelleen maksettua vuokraa

alemmalla vuokralla, vuokrasopimuksesta muodostuu tappiollinen ja vastaavasta

käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan arvonalentuminen.

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa konserni arvioi täyttääkö omaisuuserän luovutus

IFRS 15 -standardin mukaiset myynnin kriteerit. Jos luovutus käsitellään myyntinä,

taseeseen kirjattavan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisen

omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa myyjälle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa.

Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta,

joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike

tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän

myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään ennakkoon

maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos myynnin

kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja

luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten

pituudesta ja jatko-optioiden käyttämisestä sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Uuden

vuokrasopimuksen sopimuskauden pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta

huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on sitouduttu. Tehdyt arviot voivat poiketa

tulevaisuudessa toteutuvista vuokrasopimusten ehdoista.

		147

Käyttöoikeusomaisuuserät

Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten vähittäiskaupan ja sitä palvelevan logistiikan

tarvitsemia tiloja. Vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia ja paikallisen

markkinakäytännön mukaisia. Osaan kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältyy jatko-optioita.

Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten myös koneita ja kalustoa, kuten ajoneuvoja,

logistiikan koneita ja laitteita sekä kauppojen ja logistiikan jätteiden kierrätykseen liittyviä

laitteita. Konserni on luokitellut vähäarvoisiksi omaisuuseriksi toimistokoneet ja laitteet, ja

näiden hyödykkeiden vuokrat käsitellään tuloslaskelmassa vuosikuluna.

2025 Milj. €	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 839,5	28,2	1 867,7
Lisäykset	450,7	8,6	459,4
Liiketoimintojen hankinnat	0,0	2,9	2,9
Poistot	-343,1	-12,1	-355,2
Arvonalentumiset	-3,9	-	-3,9
Vähennykset	-68,3	-0,1	-68,4
Muuntoerot	3,9	0,2	4,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 878,8	27,7	1 906,5

2024 Milj. €	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 799,9	17,0	1 816,9
Lisäykset	444,0	13,5	457,5
Liiketoimintojen hankinnat	2,7	9,7	12,3
Siirrot erien välillä	0,0	-0,4	-0,4
Poistot	-348,5	-11,0	-359,5
Arvonalentumiset	-12,8	-	-12,8
Vähennykset	-36,9	-0,2	-37,1
Muuntoerot	-8,9	-0,4	-9,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 839,5	28,2	1 867,7

Vuokravastuut sopimuksista, jotka eivät ole alkaneet 31.12.2025 ja joihin yhtiö on sitoutunut,

olivat 181,4 milj. euroa (298,8 milj. euroa).

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Milj. €	2025	2024
Liikevoitto
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-359,1	-375,5
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-3,7	-4,3
Vuokrakulut vähäarvoisista omaisuuseristä	-3,1	-3,5
Muuttuvat vuokrakulut	-0,6	-0,7
Rahoituskulut
Korkokulut	-89,4	-78,6
Yhteensä	-455,9	-462,6

Leasingvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti on eritelty liitteessä 4.3.

Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta

Milj. €	2025	2024
Leasingvelkojen korkokulut	-89,4	-78,6
Leasingvelkojen lyhennykset	-358,5	-370,9
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat	-7,4	-8,5
Yhteensä	-455,2	-458,0

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralleantajana

Vuokralleantajan raportoinnissa vuokrasopimukset jaetaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin

ja rahoitusleasingsopimuksiin. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni arvioi, onko

vuokrasopimus operatiivinen vuokrasopimus vai rahoitusleasingsopimus.

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan ne vuokrasopimukset, joissa omistamiselle

ominaiset riskit ja edut siirtyvät vuokralaiselle. Rahoitusleasingsopimuksessa vuokralleantaja

kirjaa sopimuksen alkaessa taseeseen rahoitusleasingsaamisen, joka vastaa sen

nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot

kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

		148

Kesko vuokraa tiloja muille yrittäjille kuin K-kauppiaille muodostaakseen kauppapaikkaan

kokonaisansaintaansa tukevan palvelukokonaisuuden. Tällaisia tiloja ovat tyypillisesti

kauppakiinteistöjen yhteydessä toimivat ns. etutilamyymälät. Keskolla on etutilamyymälöitä

sekä omistamissaan kohteissa että vuokratuissa kohteissa, joissa jälkimmäisistä Keskolla on

edelleenvuokraussopimus. Etutilamyymälöiden vuokrasopimukset ovat operatiivisia

vuokrasopimuksia. K-kauppiaiden ketjutoiminnan harjoittamisessa liiketilana käyttämät

Keskon omistamat tai vuokraamat tilat on luovutettu kauppiaille ketjusopimuksen nojalla,

eikä niitä ole käsitelty vuokrasopimuksina. Ketjusopimukseen perustuvien tuottojen

tilinpäätöskäsittelystä on kerrottu liitteessä 2.1. K Auto Leasing harjoittaa autojen

vuokraustoimintaa. Sopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia.

Vuokratuotot

Milj. €	2025	2024
Vuokratuotot operatiivisista vuokrasopimuksista	79,8	75,0

3.5 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua

myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot.

Hankintameno määritetään pääsääntöisesti painotetun keskihankintahinnan mukaan.

Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot

hankintarahteineen. Itse valmistettujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki

valmistusmenot sisältäen välittömät menot ja osuudet valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä

yleismenoista. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiutta ja kiertonopeutta

sekä nettorealisointiarvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa

tarvittaessa arvonalentumisen. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta

kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-

omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

Milj. €	2025	2024
Tavarat	1 201,2	1 096,1
Ennakkomaksut	2,8	5,4
Yhteensä	1 204,0	1 101,5
Vaihto-omaisuuden arvonalennus nettorealisointiarvoon	65,2	70,2

		149

3.6 Lyhytaikaiset saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen

saamisen määräisenä. IFRS 9 -standardin arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset

tulee kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni soveltaa standardin

mahdollistamaa yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen

varausmatriisin avulla. Arvonalentumismallia varten konserniyritykset on luokiteltu eri

riskiluokkiin liiketoimintamallin ja toteutuneiden historiallisten luottotappioiden perusteella.

Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen

maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi

muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä saadaan myöhemmin

suoritus, se kirjataan vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konserniyritykset noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten

arvostamisessa. Mahdolliset muutokset asiakkaiden maksukyvyssä voivat aiheuttaa

muutoksia myyntisaamisten arvostukseen tulevina kausina.

Milj. €	2025	2024
Korolliset saamiset
Korolliset laina- ja muut saamiset	0,7	4,2
Korolliset saamiset yhteensä	0,7	4,2
Myyntisaamiset	1 014,8	957,9
Tuloverosaamiset	18,0	12,9
Muut korottomat saamiset
Korottomat laina- ja muut saamiset	28,4	38,0
Siirtosaamiset	281,3	249,1
Muut korottomat saamiset yhteensä	309,6	287,1
Yhteensä	1 343,1	1 262,1

Siirtosaamisten merkittävin erä liittyy ostojen hyvityksiin. Lyhytaikaisten myynti- ja

lainasaamisten sekä lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan

niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat liiketoiminnot. Luottoriskin

hallintaan liiketoiminnoissa on määritetty luottomyynnin ehdot ja vakuusvaateet sekä

luottolimiittejä koskevat päätöksentekovaltuudet. Luotonvalvonnassa tunnistetaan

riskiasiakkaat ja luottopäätösten perusteena käytetään ajantasaista tietoa asiakkaiden

maksukyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Myyntisaamisten arvostuksessa on otettu

huomioon taloudellinen epävarmuus arvioitaessa odotettavissa olevien luottotappioiden

määrää. Konsernin myyntisaamiset ovat suurelta joukolta yksittäisiä asiakkaita, eikä taseen

saamisiin sisälly merkittäviä riskikeskittymiä. Liiketoimintojen kausiluonteisuus vaikuttaa

myyntisaamisten määrään konsernitaseessa. Luottotappioiden määrä on pysynyt

kohtuullisena taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta.

Milj. €	2025	2024
Erääntymättömät myyntisaamiset	929,6	878,3
1–7 päivää erääntyneet myyntisaamiset	50,7	40,6
8–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	14,4	17,6
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	3,9	4,1
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	16,2	17,2
Yhteensä	1 014,8	957,9

Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa

ja myyntisaamisista 341,2 milj. euroa (357,7 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia.

Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus

Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan

Takaus Oy:n K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon.

Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 187,5 milj. euroa (187,1 milj. euroa).

Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia, kuten yrityskiinnityksiä, ja muuta pantattua

omaisuutta.

Myyntisaamisiin sisältyy arvonalentumista yhteensä 29,0 milj. euroa (30,6 milj. euroa).

Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalentumisia yhteensä 3,7 milj. euroa

(7,1 milj. euroa).

Sellaisia myyntisaamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 5,3 milj.

euroa (2,1 milj. euroa).

		150

3.7 Eläkesaamiset

Laadintaperiaatteet

Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista

eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota

veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä

tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty

suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja

tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista

etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteiden nykyarvo on laskettu

ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit Credit Method)

käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusaikana

vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa

käytetään diskonttokorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten

joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin

laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat on

arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

kirjataan tuloslaskelman laajaan tulokseen.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Työsuhde-etuuksiin liittyvien erien laskennassa käytetään useita arviointia vaativia tekijöitä.

IAS 19 mukainen etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu mm. seuraaviin johdon arvioita

vaativiin tekijöihin:

• tilikauden eläkekulun, eläkevelvoitteen ja nettorahoitusmenon laskemisessa käytettävä

diskonttokorko

• tuleva palkkatasokehitys

• henkilöstön palvelusajan pituus.

Muutokset näissä olettamissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevastuun ja tulevien

eläkekulujen määriin. Lisäksi merkittävä osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu

kiinteistöihin ja osakkeisiin, joiden arvonmuutokset vaikuttavat taseen eläkesaamisen

määrään.

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan

lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen

lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu

lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

muodostuvat pääosin Keskon Eläkekassan myöntämästä lisäeläketurvasta.

Ulkomaisissa tytäryrityksissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja

käytännön mukaan ja ne ovat pääosin maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.

Keskon Eläkekassa

Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille

toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassassa. Lisäeläke-etuuden

piiriin ei ole otettu uusia työntekijöitä 9.5.1998 jälkeen. Kassan sääntöjen mukaisten ehtojen

täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke 60−65 vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän

eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan

eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään

vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa.

Eläkekassaan toimintapiiriin kuului 1 947 jäsentä, joista aktiiveja oli 225 ja

eläkkeensaajia 1 722. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on 96,1 % (96,3 %).

Liitetiedoissa on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen

jakautumista omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.

Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla

annetut asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Säädökset sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen kattamiseen

liittyen. Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn kuuluvilla varoilla ja

tilapäistä katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset sisältävät

yksityiskohtaisia määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden

katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien hajauttamisesta.

Tilikaudella 2025 tai tilikaudella 2024 Keskon Eläkekassa ei perinyt kannatusmaksua

osakkailtaan.

		151

Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy seuraavasti

Milj. €	2025	2024
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	-200,6	-214,6
Järjestelyn varojen käypä arvo	347,9	342,1
Nettomääräinen saaminen taseessa	147,4	127,5
Taseen nettomääräisen saamisen muutos:
Tilikauden alussa	127,5	79,6
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut	2,1	0,2
Uudelleenarvostus	17,4	46,9
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut	0,2	0,7
Tilikauden lopussa	147,4	127,5

Milj. €	Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	Järjestelyn varojen käypä arvo	Yhteensä
1.1.2025	-214,6	342,1	127,5
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno	-1,4		-1,4
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot	-0,4		-0,4
Korkomeno/-tuotto	-6,9	11,4	4,5
Järjestelyn kulut	-	-0,5	-0,5
	-8,8	10,9	2,1
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto		9,7	9,7
Rahoitusolettamamuutokset	7,7		7,7
Kokemusperäiset muutokset	0,1		0,1
	7,8	9,7	17,4
Suoritukset järjestelyyn	-	0,2	0,2
Maksetut etuudet	14,4	-14,4	-
31.12.2025	-201,0	348,5	147,4

Milj. €	Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo	Järjestelyn varojen käypä arvo	Yhteensä
1.1.2024	-241,0	320,3	79,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno	-1,9		-1,9
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot	0,1		0,1
Korkomeno/-tuotto	-7,2	9,8	2,5
Järjestelyn kulut		-0,5	-0,5
	-9,0	9,3	0,2
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto		20,4	20,4
Rahoitusolettamamuutokset	26,2		26,2
Kokemusperäiset muutokset	0,3		0,3
	26,5	20,4	46,9
Suoritukset järjestelyyn		0,7	0,7
Maksetut etuudet	14,9	-14,9	-
31.12.2024	-214,6	342,1	127,5

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2025

Milj. €	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit		30,7	30,7
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	56,5	6,0	62,5
Sijoitusrahastot	77,4	16,1	93,6
Kiinteistöt		86,0	86,0
Yhdysvallat
Sijoitusrahastot	57,5		57,5
Muut maat
Sijoitusrahastot	23,9		23,9
Yhteensä	215,4	138,9	354,2

		152

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2024

Milj. €	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit		29,2	29,2
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	50,6	7,6	58,2
Sijoitusrahastot	74,0	15,4	89,5
Kiinteistöt		85,6	85,6
Yhdysvallat
Sijoitusrahastot	61,7		61,7
Muut maat
Sijoitusrahastot	23,6		23,6
Yhteensä	209,9	137,8	347,8

Milj. €	2025	2024
Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita	-	-
Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia kiinteistöjä	86,0	85,6

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset

	2025	2024
Diskonttauskorko	3,78 %	3,35 %
Palkankorotusoletus	2,36 %	2,27 %
Inflaatio	1,89 %	1,99 %
Eläkkeiden odotettu kasvu	2,08 %	1,80 %
Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta	4	4

Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja

diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma

	2025	2024
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika, vuotta	10	11
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettianalyysi, milj. €
Alle 1 vuosi	15,3	15,6
1−10 vuotta	112,8	114,5
10−20 vuotta	94,4	96,1
20−30 vuotta	61,3	62,0
Yli 30 vuotta	38,3	40,1
Yhteensä	322,3	328,3

Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit

Varoihin liittyvät riskit

Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakeindeksirahastoja, pääomarahastoja,

noteeraamattomia osakkeita sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan

sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut

sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää

sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena

on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten

asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää

Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua.

Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on 5,0 %. Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan

seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto-

ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten

jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli 6,22 % vuonna

2025.

Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon

laskennassa käytetyn diskonttokoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden

hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa.

Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämää siten, ettei eläkevelvoite ole kansallisten säännösten

		153

mukaan täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus maksaa kassaan

kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS 19 -standardin mukaan laskettuna Eläkekassan

eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän 152,3 milj. eurolla

31.12.2025. Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa

kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS 19 velvoite on täysin

katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS 19 eläkesaamisen määrää.

Velvoitteeseen liittyvät riskit

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi

lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset

sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan

jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus.

Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan

tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos

muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiän nosto tai eläketurvan heikennys

kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen

eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen

mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa

eläkevelvoitteen määrää.

Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton muutokset

vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason laskiessa

etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä kasvaa. Koska eläkekassan

sijoitusomaisuus sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten

vuosituoton muutos välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen

diskonttokoron muutoksen kanssa.

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä

oletuksissa tapahtuville muutoksille.

Vakuutusmatemaattinen oletus	Oletuksen muutos	Vaikutus etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään, lisäys	Vaikutus etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään, vähennys
2025
Diskonttauskorko	0,50 %	-5,16 %	5,69 %
Palkankorotusoletus	0,50 %	0,54 %	-0,53 %
Eläkkeiden odotettu kasvu	0,50 %	4,90 %	-4,50 %
2024
Diskonttauskorko	0,50 %	-5,35 %	5,86 %
Palkankorotusoletus	0,50 %	0,65 %	-0,46 %
Eläkkeiden odotettu kasvu	0,50 %	5,10 %	-4,70 %

Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta

laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei

ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida

keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa

menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

		154

3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuus- ja yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävinä

sijoituksina. Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeille ei ole markkinanoteerauksia. Osakkuus- ja

yhteisyritykset on lueteltu liitteessä 5.1. Lähipiiritiedot on esitetty liitteessä 5.2.

Merkittävät yhteisyritykset

Konsernilla on merkittävä yhteisyritys UAB Kesko Senukai Lithuania. Kesko Senukai

-konserni harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Liettuassa, Virossa, Latviassa ja Valko-

Venäjällä. Konsernin emoyhtiö, UAB Kesko Senukai Lithuania, on Liettuassa rekisteröity

osakeyhtiö. Kesko-konsernin omistusosuus Kesko Senukai -konsernissa on 50,0 %. 

UAB KS Holding on kiinteistökehitystä ja kiinteistöjen vuokrausta harjoittava Liettuassa

rekisteröity osakeyhtiö, jonka toiminta liittyy läheisesti Kesko Senukai -konsernin toimintaan.

Kesko-konsernin omistusosuus KS Holding -konsernissa on 50,0 %.

Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista, Milj. €	31.12.2025	31.12.2024
Lyhytaikaiset varat	420,9	416,7
Pitkäaikaiset varat	334,5	402,1
Lyhytaikaiset velat	268,6	293,4
Pitkäaikaiset velat	209,8	268,8
Edellä mainitut taseen erät sisältävät seuraavat erät:
Rahavarat	87,4	26,3
Lyhytaikaiset korolliset velat	36,3	46,6
Pitkäaikaiset korolliset velat	209,6	268,7

Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista, Milj. €	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	1 127,1	1 199,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos	39,0	41,8
Konsernin omistusosuus kauden tuloksesta	19,5	20,9
Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus kauden tuloksesta	19,5	20,9
Edellä mainitut tuloslaskelmaerät sisältävät seuraavat erät:
Poistot ja arvonalentumiset	-47,7	-56,1
Korkotuotot	4,7	1,1
Korkokulut	-7,2	-12,9
Tuloverot	-6,4	-4,5
Yhteisyrityksiltä saadut osingot	-	-16,4

Yhteisyritysten tasearvon täsmäytys, Milj. €	2025	2024
Yhteisyritysten nettovarat	277,1	256,6
Vähemmistön osuus nettovaroista	1,5	20,6
Konsernin omistusosuus nettovaroista	137,5	117,7
Liikearvo	19,2	19,2
Käyvän arvon kohdistukset	15,0	15,0
Yhteisyritysten tasearvo	171,3	151,8

		155

Merkittävät osakkuusyritykset

Mercada Oy on Suomessa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toimiala on kiinteistösijoittaminen.

Mercada omistaa, hallinnoi ja kehittää pääasiassa Kesko-konsernin käytössä olevia

kauppapaikkoja Suomessa. Kesko Oyj:n omistusosuus Mercadassa on 33,3 %. Mercadan

omistaa kolme osakasta tasaosuuksin.

Yhteenveto merkittävän osakkuusyrityksen taloudellisista tiedoista, Milj. €	2025	2024
Lyhytaikaiset varat	17,0	20,0
Pitkäaikaiset varat	487,7	495,4
Lyhytaikaiset velat	6,9	6,8
Pitkäaikaiset velat	453,4	467,9
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	44,5	40,8
Liikevaihto	52,0	54,2
Kauden tulos	3,7	0,7
Kauden laaja tulos	3,7	0,7

Osakkuusyrityksen tasearvon täsmäytys, Milj. €	2025	2024
Osakkuusyrityksen nettovarat	44,5	40,8
Konsernin omistusosuus nettovaroista	14,8	13,6
Osakkuusyrityksen tasearvo	14,8	13,6

Muut osakkuusyritykset

Yhteenveto muiden osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista, Milj. €	2025	2024
Konsernin osuus kauden tuloksesta	2,4	3,0
Konsernin osuus kauden laajasta tuloksesta	2,4	3,0
Osakkuusyritysten tasearvo konsernitaseessa	77,0	74,3

Yllä olevaan taulukkoon sisältyvät osakkuusyritykset ovat Vähittäiskaupan Takaus Oy ja

K-Tilipalvelu Oy, jotka myyvät palvelujaan Keskolle ja K-kauppiaiden

vähittäiskauppayrityksille.

3.9 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen

edellyttää taloudellista suoritusta ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan

vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus alun perin on kirjattu. Konsernin varaukset

liittyvät merkittävimmiltä osin konsernin myymien tuotteiden osalta annettuihin

takuusitoumuksiin.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot täyttävä tuote myydään. Varauksen määrä perustuu

kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Varausten kirjausedellytysten olemassa olosta päätettäessä ja varausten määrää

määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä.

Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon

osalta.

Milj. €	Takuuvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2025	9,0	10,5	19,5
Valuuttakurssivaikutukset	-	0,2	0,2
Varausten lisäykset	6,7	5,9	12,6
Varausten peruutukset	-3,6	-1,1	-4,7
Varausta vastaan toteutuneet kulut	-2,1	-6,6	-8,7
Varaukset 31.12.2025	10,0	8,8	18,8
Varausten jakautuminen
Pitkäaikainen	3,4	1,0	4,3
Lyhytaikainen	6,6	7,8	14,5

Suurimmat erät muissa varauksissa ovat konserniyritysten myymien ajoneuvojen ja koneiden

huolenpitosopimuksiin liittyvät kulut, tyhjien kauppapaikkojen kiinteistökulut ja

uudelleenjärjestelykulut. Huolenpitosopimusten kestoaika on keskimäärin 3–4 vuotta.

		156

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKI

4.1 Pääoman hallinta

Pääoman hallintaa koskevat tavoitteet liittyvät konsernin vakavaraisuuteen ja

maksuvalmiuteen. Pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) johdetaan

konsernitasolla. Vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden

tarkoituksena on turvata likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa strategian

toteuttaminen ja omistaja-arvon kasvattaminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle

korolliset nettovelat/käyttökate. Osa konsernin korollisia velkoja koskevista sopimuksista

sisältää kovenantteja, joiden ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa.

Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.

Konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään Kesko Oyj:n hallituksessa. Hallitus vahvisti

27.5.2021 konsernin keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet: vertailukelpoinen

liikevoitto-% yli 6,0 % ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli 14,5 %. Taloudellisen

aseman osalta tavoitteena on, että korolliset nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS

16 -vaikutuksia on enintään 2,5.

Milj. €	2025	2024
Konsernitaseen korolliset velat	3 572,6	3 396,3
- Leasingvelat	2 097,5	2 051,0
- Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	-	15,0
- Rahavarat	166,2	473,1
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja	1 308,9	857,2
Liikevoitto	631,3	579,5
+ poistot ja arvonalentumiset	239,1	247,9
+ käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	359,1	375,5
- käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat	431,6	453,2
Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	798,0	749,7
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta	1,6	1,1

Nettovelan täsmäytys

Konserni määrittelee nettovelan siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista

vähennetään konsernin likvidit varat, jotka koostuvat rahavaroista sekä muista lyhytaikaisista

rahoitusvaroista.

Konsernin likvidit varat 31.12.2025 olivat 166,2 milj. euroa (488,1 milj. euroa). Korolliset velat

31.12.2025 olivat 3 572,6 milj. euroa (3 396,3 milj. euroa), josta leasingvelkoja oli 2 097,5 milj.

euroa (2 051,0 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat 3 406,4 milj. euroa (2 908,2 milj.

euroa) ja ilman leasingvelkoja 1 308,9 milj. euroa (857,2 milj. euroa).

Milj. €	2025	2024
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (maturiteetti alle 3 kk)	-	185,2
Rahavarat	166,2	287,9
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	-	15,0
Lainat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat (mukaan lukien luotolliset tilit)	-189,3	-291,3
Leasingvelat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat	-344,6	-422,2
Lainat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat	-1 285,9	-1 054,0
Leasingvelat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat	-1 752,9	-1 628,8
Korolliset nettovelat yhteensä	-3 406,4	-2 908,2

		157

Milj. €	Kirjanpitoarvo 1.1.2025	Rahavirrat	Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit	Leasingvelkojen nettomuutos	Valuuttakurssi- oikaisut	Kirjanpitoarvo 31.12.2025
Leasingvelat vuoden kuluessa	-422,2	358,5	-0,5	-279,6	-0,8	-344,6
Leasingvelat yli vuoden kuluttua	-1 628,8		-1,4	-119,2	-3,4	-1 752,9
Lainat vuoden kuluessa	-291,3	122,1	-20,1		0,0	-189,3
Lainat yli vuoden kuluttua	-1 054,0	-197,6	-34,3		0,1	-1 285,9
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	15,0	-15,0	-		-	-
Rahavarat ja luotolliset tilit	287,9	-128,1	10,1		-3,7	166,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	185,2	-185,2	-		-	-
Nettovelka	-2 908,2	-45,4	-46,2	-398,8	-7,8	-3 406,4

Milj. €	Kirjanpitoarvo 1.1.2024	Rahavirrat	Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit	Leasingvelkojen nettomuutos	Valuuttakurssi- oikaisut	Kirjanpitoarvo 31.12.2024
Leasingvelat vuoden kuluessa	-350,6	370,9	-3,4	-441,0	1,9	-422,2
Leasingvelat yli vuoden kuluttua	-1 647,2		-8,7	19,1	8,0	-1 628,8
Lainat vuoden kuluessa	-98,5	-191,5	-1,3		0,0	-291,3
Lainat yli vuoden kuluttua	-690,7	-343,1	-20,3		0,0	-1 054,0
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat	15,4	-0,4	-		-	15,0
Rahavarat ja luotolliset tilit	208,6	57,8	21,7		-0,3	287,9
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	3,3	181,9	-		-	185,2
Nettovelka	-2 559,8	75,7	-11,9	-421,9	9,7	-2 908,2

		158

4.2 Oma pääoma

Laadintaperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko

omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä

tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen

vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien

liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Kesko Oyj

hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien

hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan

osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakkeiden lukumäärän muutokset ja oman pääoman rahastot

	Osakkeiden lukumäärä
Osakepääoma	A	B	Yhteensä	Osakepääoma Milj. €	Ylikurssirahasto Milj. €	Muut rahastot Milj. €	Yhteensä Milj. €
1.1.2024	126 948 028	270 821 483	397 769 511	197,3	197,8	266,9	662,0
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä		186 897	186 897
31.12.2024	126 948 028	271 008 380	397 956 408	197,3	197,8	266,8	661,9
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä		162 419	162 419
31.12.2025	126 948 028	271 170 799	398 118 827	197,3	197,8	266,8	661,9
Äänimäärä	1 269 480 280	271 170 799	1 540 651 079

B-osakkeiden lukumäärä sekä A- ja B-osakkeiden yhteislukumäärä eivät sisällä omia osakkeita, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 1 960 181 kpl (2 122 600 kpl).

Omat osakkeet

31.12.2025 Yhtiön hallussa oli 1 960 181 omaa B-osaketta, jotka on hankittu yhtiökokouksen

hallitukselle antamilla valtuutuksilla tilikaudella 2018. Osakkeiden lukumäärät vastaavat

vuonna 2020 toteutetun osakkeiden splittauksen jälkeen laskettuja lukumääriä. Osakkeet

ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja yhtiön hallituksella on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön

hallussa olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen B-osakkeiden hankintameno 23,9 milj.

euroa on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen

yhtiökokouksen 24.3.2025 antama, 30.6.2026 asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään

33 000 000 B-osaketta ja hankkia enintään 16 000 000 B-osaketta. Tiedot

osakeperusteisista maksuista on esitetty liitteessä 5.3.

	kpl
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2024	2 122 600
Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä	-163 624
Kauden aikana palautunut	1 205
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2025	1 960 181

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,90 euroa/osake.

Vuoden 2024 tuloksesta osinkoa jaettiin 0,90 euroa/osake.

		159

Oma pääoma ja oman pääoman rahastot

Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta (SVOP), muista rahastoista, arvonmuutosrahastosta, muuntoeroista

sekä kertyneistä voittovaroista, josta on vähennetty omat osakkeet.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon kirjattiin osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen

nimellisarvon ylittävä määrä niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista oli päätetty vanhan

osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Tilikauden päättyessä ylikurssirahasto oli 197,8 milj.

euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 24,1 milj. euroa, sisältää muut oman

pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei

nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut rahastot

Muut rahastot, 242,7 milj. euroa, ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja

kartutettuja rahastoja. Pääosa muista rahastoista muodostuu käyttörahastosta, joka

tilikauden päättyessä oli 242,3 milj. euroa.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet

muuntoerot. Muuntoeroihin sisältyvät myös kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka

ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai kurssierot lainoista, jotka on määritetty

suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Muuntoerojen muutos

esitetään laajan tuloksen erissä.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käsiteltävien johdannaisten käyvän

arvon muutoksen tehokkaan osuuden. Rahavirran suojauksena käsitellään

sähköjohdannaiset. Rahaston muutos esitetään laajan tuloksen erissä. Rahavirran

suojaustulos on esitetty liitteessä 4.3 Rahoitusriskit.

4.3 Rahoitusriskit

Konsernissa noudatetaan rahoitusriskien hallinnassa yhtiön hallituksen hyväksymää

rahoituspolitiikkaa. Politiikan noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa

hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen

hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta.

Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää

tytäryritysten rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Tytäryrityksissä, joissa

on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain

konsernin omistusosuuden suhteessa.

Valuuttariskit

Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa kahdeksassa maassa, minkä lisäksi sillä on

ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille

valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista

(translaatioriskit) sekä ulkomaan rahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista

liiketapahtumista (transaktioriskit).

Konserniyritysten rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö

kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai

valuuttamääräisellä lainanotolla.

Translaatioriskit

Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryrityksiin tehtyjen

nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos omaa

pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä

devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Norjan, Ruotsin ja Tanskan

kruunussa. Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna

pieni.

Translaatiopositio 31.12.2025, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Nettosijoitus	325,5	428,2	108,6	346,9

Translaatiopositio 31.12.2024, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Nettosijoitus	164,0	418,7	95,6	355,1

		160

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyritysten toimintavaluuttojen 10 %:n

heikentyminen tai vahvistuminen euroa vastaan vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2025, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Heikentyminen 10 %	-29,6	-38,9	-9,9	-31,5
Vahvistuminen 10 %	36,2	47,6	12,1	38,5

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2024, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK
Heikentyminen 10 %	-14,9	-38,1	-8,7	-32,3
Vahvistuminen 10 %	18,2	46,5	10,6	39,5

Transaktioriskit

Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryrityksille antama valuuttamääräinen

rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen

transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaan rahan

määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryritysten veloista ja saamisista

emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin

tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan

valuuttajohdannaisilla. Tytäryritykset raportoivat omat valuuttapositionsa

konsernirahoitukselle kuukausittain.

Tytäryritykset toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka

puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien

puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille

segmenttiraportoinnissa.

Konserni ei pääsääntöisesti noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja

myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan

alunperin käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä.

Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan

muihin tuottoihin tai kuluihin.

Siltä osin kuin ostojen suojauksiin noudatetaan suojauslaskentaa, johdannaisten arvostus

kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Kun johdannainen erääntyy, kirjataan se

yhdenmukaisesti suojauskohteen kanssa.

Transaktiopositio 31.12.2025, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK	USD
Konsernin transaktioriski	2,6	-3,5	-10,3	-12,1	-0,2
Suojaavat johdannaiset	-	-5,1	8,3	7,4	22,1
Avoin positio	2,6	-8,6	-2,0	-4,7	21,9

Transaktiopositio 31.12.2024, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK	USD
Konsernin transaktioriski	1,8	33,8	-5,6	-44,6	-2,3
Suojaavat johdannaiset	-	-42,4	4,2	37,1	36,6
Avoin positio	1,8	-8,6	-1,4	-7,6	34,3

Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta.

Yllä olevassa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei

kuvaa konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan

mukaan transaktiopositioon, merkittävin ero yllä olevaan taulukkoon on USD-positiossa.

Avoin USD-riski 31.12.2025 on -6,1 milj. euroa.

Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi taseen valuuttamääräisten

saamisten ja velkojen, konsernin sisäisten valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä

suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2025, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK	USD
Heikentyminen 10 %	-0,2	0,8	0,2	0,4	-2,0
Vahvistuminen 10 %	0,3	-1,0	-0,2	-0,5	2,4

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2024, milj. €	DKK	NOK	PLN	SEK	USD
Heikentyminen 10 %	-0,2	0,8	0,1	0,7	-3,1
Vahvistuminen 10 %	0,2	-1,0	-0,2	-0,8	3,8

		161

Maksuvalmiusriski ja korolliset velat

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien

ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.

Likvidit varat sisältää taseen rahavarat, jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat.

Näiden tase-erien muutokset on esitetty konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarojen osalta

rahavarojen muutoksessa ja muiden rahoitusvarojen osalta investointien rahavirrassa.

Konsernin nettovelan täsmäytyslaskelma on esitetty liitteessä 4.1.

Kesko Oyj:llä on kuusi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 800 milj. euroa.

Kesko Oyj:llä on 300 milj. euron suuruinen vakuudeton senioriehtoinen vihreä

joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 2.2.2030, ja jolle maksetaan 3,5 prosentin vuotuista

korkoa. Lisäksi rahoituslähteinä on eläkelainoja, yritystodistusohjelmat sekä

ennakkomaksuista ja ketjuhyvitteistä muodostuva velka K-kauppiaille. Keskon tanskalaisilla

tytäryrityksillä on kiinnelainoja ja autokaupan leasing-liiketoiminnassa on käytössä

luottolimiitti. Leasingvelat muodostuvat pääasiassa kiinteistöjen vuokrasopimuksista.

Sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 400 milj. euron vasta-arvosta (300

milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on lainasopimusehtojen

mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät. Määräysvallan

muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai

kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin

kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 513 milj. euron vasta-arvosta (513 milj. euroa),

joista tilinpäätöshetkellä oli käytössä 35 milj. euroa.

Vuoden 2025 lopussa Keskon kahden kahdenvälisen lainan, jotka ovat yhteismäärältään 200

milj. euroa, korkomarginaalissa on huomioitu vastuullisuustavoitteet, jotka liittyvät

kasvihuonekaasupäästöjen ja ruokahävikin vähentämiseen. Neljän vuoden 2025 aikana

uudelleen rahoitetun lainan, määrältään 600 milj. euroa, vastuullisuustavoitteet neuvotellaan

sen jälkeen, kun uusille ilmastotavoitteille on saatu Science Based Targets

-aloitteen hyväksyntä.

Kahdenvälisiin lainoihin liittyy kovenanttina tunnusluku korolliset nettovelat/käyttökate ilman

IFRS 16 vaikutusta. Tunnusluku on ollut koko tilikauden ajan selvästi alle raja-arvojen.

Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi

Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla

pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin. Keskon

rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaa voidaan noudattaa korkojohdannaisiin.

Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen

korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoitteeksi on asetettu

duraatio, jossa vaihteluvälinä on 1–4 vuotta. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden

aikana keskimäärin 1,1 vuotta (1,0 vuotta).

Konsernin erikseen määriteltyjen vaihtuvakorkoisten lainojen suojauksessa sovelletaan

suojauslaskentaa korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty koronvaihtosopimuksia.

Suojauslaskennan alaisten lainojen suojausaste on 79 %. Tilikauden aikana ei ole kirjattu

tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisten lainojen suojauksesta.

Tilikauden aikana Kesko on suojannut 50 % kiinteäkorkoisen 300 meur joukkovelkakirjalainan

käyvästä arvosta osana lainaportfolion duraation hallintaa. Suojaus on toteutettu

korkojohdannaisella. Kesko soveltaa käyvän arvon suojausta joukkovelkakirjalainan suojatulle

osuudelle, jolloin suojausinstrumentin ja joukkovelkakirjalainan käyvän arvon muutokset

voidaan kohdistaa toisiinsa tuloslaskelmassa.

Tilinpäätöshetkelle 31.12.2025 lasketun herkkyysanalyysin mukaisesti vaihtuvakorkoisten

velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 7,0 milj. euroa (-/+ 7,1 milj. euroa), jos

korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön.

Eläkelainat ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 1,4 %. Muut

rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Näiden lainojen, kauppiasvelkojen ja muiden

korollisten velkojen keskikorko oli 2,9 % tilikauden päättyessä.

		162

	31.12.2025				31.12.2024
Milj. €	< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä	< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti
Lainat rahoituslaitoksilta	59,3	763,5	183,6	1 006,6	193,0	563,7	164,1	920,8
rahoituskulut	29,8	56,2	13,3	99,3	31,9	38,1	12,9	82,9
Joukkovelkakirjalainat	-	297,3	-	297,3	-	-	298,0	298,0
rahoituskulut	10,5	42,0	-	52,5	3,5	42,0	10,5	56,0
Eläkelainat	8,9	11,5	-	20,3	12,0	20,3	-	32,3
rahoituskulut	0,3	0,2	-	0,5	0,4	0,5	-	0,9
Leasingvelat	344,5	1 016,0	737,5	2 098,0	422,1	1 049,1	579,7	2 051,0
rahoituskulut	82,4	209,7	98,2	390,3	74,2	172,7	73,9	320,8
Velat K-kauppiaille	59,5	-	-	59,5	64,7	-	-	64,7
rahoituskulut	-	-	-	-	-	-	-	-
Muut korolliset velat	61,6	29,3	-	90,8	21,5	7,9	0,0	29,4
rahoituskulut	0,7	2,9	-	3,5	-	0,4	-	0,4
Pitkäaikaiset korottomat velat	0,6	42,1	18,3	61,0	0,6	22,7	19,1	42,4
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	1 388,3			1 388,3	1 404,4			1 404,4
Siirtovelat	507,7			507,7	442,4			442,4
Muut korottomat velat	296,7			296,7	299,0			299,0

Taseen rahoitusvelkoihin sisältyy 3,3 milj. euroa (6,2 milj. euroa) johdannaisiin liittyviä eriä, joista 2,2 milj. euroa erääntyy seuraavan 12 kk aikana. Leasingveloista on kerrottu liitteessä 3.4.

	31.12.2025				31.12.2024
Milj. €	< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä	< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Velat
Valuuttajohdannaiset	60,2	-	-	60,2	123,3	-	-	123,3
Korkojohdannaiset	11,3	33,7	9,5	54,4	4,1	1,5	0,2	5,8
josta suojauslaskennan alaiset	10,5	33,4	9,5	53,4	3,1	0,5	0,2	3,8
Sähköjohdannaiset	1,9	1,1	0,0	3,0	2,4	3,0	-	5,5
Saamiset
Valuuttajohdannaiset	60,5	-	-	60,5	124,6	-	-	124,6
Korkojohdannaiset	12,5	37,3	12,0	61,8	5,9	3,6	0,5	10,1
josta suojauslaskennan alaiset	10,6	36,6	12,0	59,1	2,9	1,2	0,5	4,6
Sähköjohdannaiset	0,4	0,6	0,0	1,0	1,5	0,8	0,0	2,3

		163

Toimittajarahoitusohjelma

Konsernilla on toimittajarahoitusohjelma kolmen pankin kanssa. Toimittajarahoituksessa

tavarantoimittaja hyödyntää tavaranostajan luottoluokitusta myydessään saatavansa

rahoituslaitokselle. Ostajayrityksen hyväksyttyä laskut, pankki maksaa ne tavarantoimittajalle

ilman takautumisoikeutta ja tavarantoimittaja saa myyntisaamisiinsa liittyvät rahavirrat

nopeasti käyttöönsä. Konserni ei maksa tavarantoimittajarahoituksesta palkkiota pankille.

Ohjelman piiriin kuuluvat ostovelat kohdistuvat pääosin Suomeen ja rakentamisen ja

talotekniikan kauppaan. Ohjelman piiriin kuuluvat avoimet ostolaskut esitetään ostoveloissa

konsernin taseessa. Näiden ostovelkojen vaikutus näkyy liiketoiminnan rahavirrassa

käyttöpääoman muutoksena.  Konsernitaseen ostovelkojen kokonaismäärä 31.12.2025

oli 1 388,3 milj. euroa (1 404,4 milj. euroa).

Toimittajarahoitusohjelma	2025	2024
Ohjelman piirissä olevat velat	milj. €	milj. €
Ostovelkoihin sisältyvät velat	307,8	332,4
Ostovelat, joista toimittajat ovat saaneet maksun rahoittajalta	304,9	326,0
Maksuaikoja koskevat tiedot	Maksuaika päiviä	Maksuaika päiviä
Ohjelman piirissä olevat ostovelat	14–240	30–240
Ohjelmaan kuulumattomat ostovelat	7–365	0–360

Luotto- ja vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan.

Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten kotimaisten ja ulkomaisten

pankkien, rahalaitosten ja välittäjien kanssa ja rahoituspolitiikan sallimien

vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahoitusvaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja

konservatiivisesti valittujen yritysten ja pankkien liikkeelle laskemiin velkakirjoihin, yritys- ja

sijoitustodistuksiin. Limiitit ovat säännöllisen tarkastelun kohteena markkinatilanteen

mukaisesti. Myyntisaamisten luotto- ja vastapuoliriskistä on kerrottu liitteessä 3.6.

Lyhytaikaiset korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi

Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille tehokkaalla

tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin

konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät

instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan

säännöllisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat milj. €	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	15,0	15,4
Muutokset	-15,0	-0,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	15,0

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisia sijoituksia

yritystodistuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin.

Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen

varojen osalta tilinpäätöshetken saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, muut

korolliset saamiset ja sijoituksista korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty

duraation avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus

ennen veroja olisi ollut +/- 1,4 milj. euroa (+/- 2,6 milj. euroa).

Pitkäaikaisten saamisten maturiteetti

31.12.2025, milj. €	2027	2028	2029	2030	2031–	Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset	3,4	1,7	0,8	0,7	3,4	10,0
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	1,5	-	-	-	56,0	57,5
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,8	-	-	-	-	0,8
Yhteensä	5,7	1,7	0,8	0,7	59,4	68,2

Korottomien pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

31.12.2024, milj. €	2026	2027	2028	2029	2030–	Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset	2,6	2,3	0,2	0,0	1,9	7,1
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	0,5	1,5	-	-	56,0	58,0
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,8	0,0	-	-	-	0,8
Yhteensä	3,8	3,9	0,2	0,0	57,9	65,9

		164

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä

tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa

suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden

ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa

sovelletaan IFRS 9 standardin mukaista riskikomponentin suojausta. Suojauslaskennan

kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman

arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos

esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.

Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 1 805 225 MWH

(1 314 163 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 744 103 MWH (851 126 MWH).

Systeemihinnan suojausaste 1–12 kuukaudessa oli 80 % (84 %), 13–24 kuukaudessa

69 % (75 %), 25–36 kuukaudessa 55 % (61 %), 37–48 kuukaudessa 43 % (38 %) ja 49–60

kuukaudessa 26 % (20 %).

Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden

kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten

markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2025 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden

2026 tuloslaskelmaan -/+ 3,2 milj. euroa (-/+ 3,2 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ 6,4 milj.

euroa (-/+ 5,8 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Rahavirran suojaustulos

	2025		2024
Milj. €	Korollisten lainojen korko-suojaus	Sähkön hintariskin suojaus	Korollisten lainojen korko-suojaus	Sähkön hintariskin suojaus
Käypä arvo 1.1. ennen laskennallisia veroja	0,8	-3,2	-0,3	5,7
Yritysostot	-	-	1,9	-
Tulokseen kirjattu	0,4	1,5	-1,3	-0,2
Käyvän arvon muutos	2,5	-0,3	0,4	-8,6
Käypä arvo 31.12. ennen laskennallisia veroja	3,7	-2,0	0,8	-3,2

Johdannaiset

Johdannaissopimusten käyvät arvot milj. €	31.12.2025 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2025 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2024 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2024 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)
Korkojohdannaiset	56,8	-51,9	9,3	-5,6
Valuuttajohdannaiset	0,4	-0,1	1,6	-0,2
Sähköjohdannaiset	1,0	-3,0	2,3	-5,5

Johdannaissopimusten nimellismäärät, milj. €	31.12.2025	31.12.2024
Korkojohdannaiset	1 135,3	467,0
Valuuttajohdannaiset	60,6	124,9
Sähköjohdannaiset	47,7	45,4

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien

johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy

netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden

asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä.

Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 0,3 milj. euroa.

Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.

		165

4.4 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. €	2025	2024
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Tuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista	0,5	1,2
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	13,7	16,0
Tuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot	0,6	0,5
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä	14,9	17,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista	-42,7	-49,1
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista	-5,4	-
Kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista	-	0,1
Kulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	-0,1	-0,3
Muut rahoituskulut	-1,3	-0,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-49,6	-49,5
Leasingvelkojen korkokulut	-89,4	-78,6
Valuuttakurssierot
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset johdannaisista, valuuttamääräisistä lainoista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, ja pankkitileistä	-1,2	-1,3
Valuuttakurssierot yhteensä	-1,2	-1,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-125,4	-111,7

4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat IFRS 9-standardin mukaan kolmeen eri arvostusryhmään.

Rahoitusvarat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin

instrumentteihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien

kautta arvostettaviin instrumentteihin riippuen liiketoimintamallin tavoitteista ja sopimuksiin

perustuvista rahavirroista.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit huomioidaan kirjanpidossa selvityspäiväkäytännön

mukaisesti. Rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, jos niiden eräpäivä on yli 12

kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Mikäli rahoitusvarat on tarkoitus pitää alle 12

kuukautta, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun

oikeus rahoitusvaran kassavirtaan on erääntynyt tai siirtynyt pois konsernilta ja kun

rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet pois konsernista.

Jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja sijoitetaan vain

vastapuoliin, joiden luottokelpoisuuden arvioidaan olevan hyvä. Standardin mukainen

odotettavissa olevien luottotappioiden arvonalentumismalli edellyttää luottotappioiden

kirjaamista ennakoivasti. Muiden rahoitusvarojen osalta historiallisten luottotappioiden

puuttuessa vastapuoliriskiä seurataan aktiivisesti ja luottotappiot kirjataan, jos riskiä

havaitaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan rahoitusvarat, jotka on tarkoitus pitää loppuun asti

ja joiden rahavirrat koostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät myös myyntisaamiset

ja muut saamiset.

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät

johdannaiset, jotka täyttävät suojauslaskennan kriteerit. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjataan rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteereitä.

		166

Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät

arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu

markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa

olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteisen rahan ja pankkitilien lisäksi ne jaksotettuun

hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle 3 kk:n kuluessa

hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavaroihin luokitellaan myös käypään arvoon kirjattavat

sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, joiden likviditeetti arvioidaan erittäin hyväksi.

Rahavarat sisältävät myös konserniyritysten harjoittamaan vähittäiskauppatoimintaan

liittyviä rahoja, jotka ovat myymälöiden pohjakassoina tai matkalla tilitettäviksi yhtiöille.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on kirjattu alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon

transaktiomenoilla vähennettynä. Tilinpäätöksessä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Käyvän arvon suojauslaskennan

kohteena oleva osa kiinteäkorkoisesta joukkovelkakirjalainasta arvostetaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti. Rahoituslimiittien ja rahoitusvelkojen järjestelypalkkiot jaksotetaan

limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, jos niiden

eräpäivä on yli 12 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen, ja lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne

erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöksestä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään hankintahetkellä taseeseen käypään arvoon ja

arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä. Johdannaisten arvonmuutosten

kirjauksiin vaikuttaa se, kuuluuko johdannaissopimus suojauslaskennan piiriin vai ei, sekä se,

mitä johdannaisella on suojattu. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, ne käsitellään joko

saamisten tai velkojen käyvän arvon suojauksina, koron ja sähkön hintariskin osalta

rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai

johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä. Jos suojauslaskennan

kriteerit eivät täyty, kaupallista valuuttariskiä suojattaessa suojausinstrumenttien tulos

kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Rahoitustapahtumia suojaavat johdannaiset esitetään tuloslaskelmaan kirjattavalta osalta

rahoituserissä.

Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin

välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta

testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan

kohteen arvonmuutosta vastaan rahavirran suojauksen osalta oman pääoman

muuntoeroihin tai arvonmuutosrahastoon ja käyvän arvon suojauksen osalta rahoituseriin.

Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan

tuottoihin tai kuluihin.

Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus

puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää

rahavirran suojauslaskennan osalta omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi

toteutuu.

Arvostusperiaatteet

Korkotermiinien käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja.

Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella

käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan

arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttaoptioiden

arvostamisessa käytetään vastapuolen hintanoteerausta, mutta konserni laatii myös oman

tarkistusarvostuksen Black−Scholes-menetelmää käyttäen. Sähköjohdannaiset arvostetaan

käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni ei ole suojannut tilikaudella ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Mikäli

suojaus aktivoidaan, konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa

ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen.

Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä tai valuuttamääräisiä lainoja.

Valuuttatermiinien spot-hinnan muutos kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja esitetään

laajan tuloslaskelman erissä. Termiinien korkoerot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Valuuttamääräisten lainojen kurssiero kirjataan oman pääoman muuntoeroihin.

Suojausinstrumenttien kertynyt voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta

yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan tai se puretaan.

		167

Arvot 31.12.2025

Tase-erä, milj. €	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Käypä arvo laajan tuloksen kautta	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	15,7		-	15,7	15,7			15,7
Lainasaamiset ja muut saamiset		62,8		62,8	62,8
Muut saamiset, johdannaiset	1,1		4,3	5,4	5,4		5,4
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset		1 014,8		1 014,8	1 014,8
Muut saamiset		309,3		309,3	309,3
Muut saamiset, johdannaiset	0,7		0,4	1,1	1,1		1,1
Rahavarat	-	166,2	-	166,2	166,2		-
Rahoitusvarat yhteensä	17,5	1 553,1	4,7	1 575,3	1 575,3		6,5	15,7

Tase-erä, milj. €	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Käypä arvo laajan tuloksen kautta	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat	148,0	1 137,8		1 285,9	1 299,3		148,0
Pitkäaikaiset leasingvelat		1 752,9		1 752,9	1 752,9
Korottomat pitkäaikaiset velat		59,9		59,9	59,9
Korottomat pitkäaikaiset velat, johdannaiset	0,1		0,9	1,1	1,1		1,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat		189,3		189,3	189,3
Lyhytaikaiset leasingvelat		344,6		344,6	344,6
Ostovelat		1 388,3		1 388,3	1 388,3
Muut korottomat velat		802,2		802,2	802,2
Muut korottomat velat, johdannaiset	0,1		2,0	2,2	2,2		2,2
Rahoitusvelat yhteensä	148,3	5 674,9	3,0	5 826,2	5 839,7		151,3

		168

Arvot 31.12.2024

Tase-erä, milj. €	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Käypä arvo laajan tuloksen kautta	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	14,8		-	14,8	14,8			14,8
Lainasaamiset ja muut saamiset		61,0		61,0	61,0
Muut saamiset, johdannaiset	3,0		1,9	4,9	4,9		4,9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset		957,9		957,9	957,9
Muut saamiset		288,1		288,1	288,1
Muut saamiset, johdannaiset	1,6		1,7	3,3	3,3		3,3
Muut rahoitusvarat	-	15,0	-	15,0	15,0		-
Rahavarat	-	473,1	-	473,1	473,1		-
Rahoitusvarat yhteensä	19,4	1 795,0	3,6	1 817,9	1 817,9		8,2	14,8

Tase-erä, milj. €	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Käypä arvo laajan tuloksen kautta	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat		1 054,0		1 054,0	1 055,7
Pitkäaikaiset leasingvelat		1 628,8		1 628,8	1 628,8
Korottomat pitkäaikaiset velat		39,6		39,6	39,6
Korottomat pitkäaikaiset velat, johdannaiset	0,0		2,8	2,8	2,8		2,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat		291,3		291,3	291,2
Lyhytaikaiset leasingvelat		422,2		422,2	422,2
Ostovelat		1 404,4		1 404,4	1 404,4
Muut korottomat velat		738,1		738,1	738,1
Muut korottomat velat, johdannaiset	0,2		3,1	3,4	3,4		3,4
Rahoitusvelat yhteensä	0,2	5 578,3	6,0	5 584,5	5 586,1		6,2

		169

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettu korollinen pitkäaikainen velka 148,0 milj. euroa

sisältää käyvän arvon arvostuksen piiriin kuuluvan osan joukkovelkakirjalainasta.

Taseen rahavaroihin sisältyy rahojen ja pankkisaamisten lisäksi jaksotettuun hankintamenoon

kirjatut likvidit rahoitusvarat 0,0 milj. euroa (185,2 milj. euroa), jotka erääntyvät alle kolmen

kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien.

Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn

osakaslainan.

Taseen laskennallisia verosaamisia, tuloverosaamisia, laskennallisia verovelkoja ja

tuloverovelkoja ei luokitella rahoitusvaroiksi tai rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevaan

taulukkoon. Saatuja ennakkomaksuja 40,2 milj. euroa (43,4 milj. euroa) ei luokitella

rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevassa taulukossa muihin korottomiin velkoihin.

Rahoituslaitoksilta olevien lainojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon

perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja 1,9 %−2,7 %. Lyhytaikaisten

korollisten velkojen käypä arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa. Pitkäaikaisten

lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitteessä 4.3.

Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset, milj. €	2025	2024
Osakkeet ja osuudet 1.1.	14,8	14,0
Ostot	1,5	0,8
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot	-0,5	-0,1
Käyvän arvon muutokset	-0,0	-0,0
Osakkeet ja osuudet 31.12.	15,7	14,8

Tasolle 3 sisältyy osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Tason 3 rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä

saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on kirjattu tulosvaikutteisia tappioita

0,5 milj. euroa tilikaudella 2025.

4.6 Vastuusitoutumukset

Milj. €	2025	2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	9,0	9,0
Kiinnitykset	285,7	222,9
Takaukset	13,1	12,3
Muut vastuut ja vastuusitoumukset	110,2	66,3
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	-	-
Muut vastuut ja vastuusitoumukset	-	-

Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät velkana konsernitaseessa tai

vuokravastuuna liitteessä 3.4 esitettyihin eriin. Vertailukauden lukua on oikaistu kiinnitysten

osalta.

Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna 2026 1,7 milj. euroa ja vuodesta 2027 eteenpäin

11,4 milj. euroa.

Vuokravastuut taseeseen vielä kirjaamattomista vuokrasopimuksista on esitetty liitteessä 3.4.

		170

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

5. MUUT

5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä suhteellisesti

yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Tytäryritykset

Emoyhtiön omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Ankkuri-Energia Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Asunto Oy Kirkkonummen Västeruddintie 33	Kirkkonummi, Suomi	100,00	100,00
Asunto Oy Porvoon Taiteilija	Porvoo, Suomi	100,00	100,00
Byggmakker Handel AS	Oppegård, Norja	100,00	100,00
Davidsen Koncernen A/S	Vojens, Tanska	90,00	90,00
Fiesta Real Estate AS	Tallinna, Viro	100,00	100,00
Intersport Finland Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kalatukku E. Eriksson Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
K Auto Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kesko AB	Tukholma, Ruotsi	100,00	100,00
KESKO EIENDOM AS	Oppegård, Norja	100,00	100,00
Kesko Export Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistöosakeyhtiö Varkauden Kauppakatu 29	Varkaus, Suomi	52,29	52,29
Kiinteistö Oy Aittokulma	Jyväskylä, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Espoontori	Espoo, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Espoon Asemakuja 2	Espoo, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Espoon Asematori	Espoo, Suomi	54,12	54,12
Kiinteistö Oy Eteläkoivulan Kauppakeskus	Pori, Suomi	78,45	78,45
Kiinteistö Oy Harjantauksentie 11	Kotka, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Helsingin Itäkeskus	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Hiukkavaaran Kauppa	Oulu, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Hyvinkään Onnela	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Iso-Valkeinen	Kuopio, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma	Helsinki, Suomi	100,00	100,00

Emoyhtiön omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Kiinteistö Oy Kokkolan Kaanaanmaantie 2-4	Kokkola, Suomi	64,78	64,78
Kiinteistö Oy Kuopion Tulliportinkatu 33	Kuopio, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Mariannen Liiketila	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Pontsonkulma	Helsinki, Suomi	94,60	94,60
Kiinteistö Oy Ravattulan Kauppakeskus	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Riistaveden Keskustie 15	Helsinki, Suomi	79,50	79,50
Kiinteistö Oy Sunan Hallitalo	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Kiinteistö Oy Tarkkaiikka	Oulu, Suomi	100,00	100,00
Klintcenter Ab	Maarianhamina, Ahvenanmaa	100,00	100,00
Koskelan Ostokeskus Oy	Oulu, Suomi	58,64	58,64
K-Liikenneasema Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Onninen Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Peltosaaren Liikekeskus Oy	Riihimäki, Suomi	59,67	59,67
Reinin Liha Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00
Saunakallion Ostoskeskus Oy	Järvenpää, Suomi	100,00	100,00
Vallmo Tikkuri Oy	Helsinki, Suomi	100,00	100,00

		171

Muiden konserniyritysten omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
BREIFLÅTVEIEN 15/21 AS	Skedsmokorset, Norja	100,00
Davidsen A/S	Vojens, Tanska	90,00
Davidsen Ejendomme A/S	Vojens, Tanska	90,00
Davidsen Midt A/S	Skive, Tanska	90,00
Davidsen Nord A/S	Nykøbing Mors, Tanska	90,00
Davidsen Øst A/S	Køge, Tanska	90,00
Davidsen Øst Ejendomme A/S	Køge, Tanska	90,00
Ejendomsselskabet Hedelandsvej 10-12 Herning ApS	Skive, Tanska	90,00
Ejendomsselskabet Neptunvej 1 Ikast ApS	Skive, Tanska	90,00
Espoontorin Pysäköintitalo Oy	Espoo, Suomi	82,46
JØSSANGVEGEN 5 AS	Jørpeland, Norja	100,00
K Auto AC Oy	Helsinki, Suomi	100,00
K Auto PC Oy	Helsinki, Suomi	100,00
K Auto Leasing Oy	Helsinki, Suomi	100,00
K Auto Retail Oy	Helsinki, Suomi	100,00
KESKO EIENDOM BERGEN AS	Oppegård, Norja	100,00
Kesko Onninen International Trading Co., Ltd	Shanghai, Kiina	100,00
Kestra Kiinteistöpalvelut Oy	Helsinki, Suomi	100,00
Kiinteistö Oy Tikkurilan Kauppakeskus	Vantaa, Suomi	98,84
Kiinteistö Oy Raha-asema	Vantaa, Suomi	60,00
KR Fastigheter i Järfälla AB	Sollentuna, Ruotsi	100,00
KR Fastigheter i Täby AB	Sollentuna, Ruotsi	100,00
K-Bygg Försäljning AB	Segeltorp, Ruotsi	100,00
K-Bygg Sverige AB	Östersund, Ruotsi	100,00
K-Rauta Holding Finland Oy	Helsinki, Suomi	100,00
Mark & Infra i Sverige AB	Täby, Ruotsi	100,00
MIN BUTIK ApS	Vojens, Tanska	90,00
Olarin Autokiinteistö Oy	Espoo, Suomi	100,00
Onninen AS	Skedsmo, Norja	100,00
Onninen AS	Tallinna, Viro	100,00
Onninen SIA	Riika, Latvia	100,00
Onninen Sp. z o.o.	Varsova, Puola	100,00
Onninen UAB	Vilna, Liettua	100,00
ØRBRADDEN 3/5 AS	Vefsn, Norja	100,00

Muiden konserniyritysten omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Sport1 Flokkmann Mosjøen AS	Mosjøen, Norja	100,00
T-24 ApS	Kolding, Tanska	90,00
VESTRE ROSTEN 97 AS	Oppegård, Norja	100,00
Zenitec Sweden AB	Hästvdeda, Ruotsi	100,00
Övik Låsteknik AB	Örnsköldsvik, Ruotsi	100,00

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.

Emoyhtiön omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Graanin Liikekeskus Oy	Mikkeli, Suomi	50,00	50,00
Kesko Senukai Lithuania UAB	Vilna, Liettua	50,00	50,00
Kiinteistö Oy Itäaukio	Lahti, Suomi	26,20	26,20
Kiinteistö Oy Janakkalan Linnatuuli	Janakkala, Suomi	29,86	29,86
Kiinteistö Oy Joensuun Kaupunginportti	Joensuu, Suomi	22,77	22,77
K-Tilipalvelu Oy	Helsinki, Suomi	30,00	30,00
Mercada Oy	Helsinki, Suomi	33,33	33,33
Munkki Holding Oy	Helsinki, Suomi	50,00	50,00
Vähittäiskaupan Takaus Oy	Helsinki, Suomi	42,84	42,84

Muiden konserniyritysten omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Proffsenteret AS	Honeføss, Norja	34,11
Proffsenteret Eiendom AS	Honeføss, Norja	34,11
KS Holding UAB	Vilna, Liettua	50,01

		172

Suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Emoyhtiön ja muiden omistamat	Kotipaikka	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %
Asunto Oy Harjutie	Espoo, Suomi	20,80	20,80
Asunto Oy Helsingin Strorken	Helsinki, Suomi	25,42	25,42
Asunto Oy Naantalin Tullinkulma	Naantali, Suomi	24,45	24,45
Asunto Oy Soukan Itäinentorni	Espoo, Suomi	46,60	46,60
Asunto-Oy Punkalaitumen Pankkitalo	Punkalaidun, Suomi	33,82	33,82
Itäkeskuksen Pysäköintitalo Oy	Helsinki, Suomi	36,16	36,16
Kiinteistö Oy Iso Roobertinkatu 20-22	Helsinki, Suomi	25,64	25,64
Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu 1	Lahti, Suomi	50,00	50,00
Kiinteistö Oy Lukonmäen Palvelukeskus	Tampere, Suomi	34,54	34,54
Kiinteistö Oy Taidetehtaanparkki	Porvoo, Suomi	24,06	24,06
Kiinteistö Oy Ulvilan Hansa	Ulvila, Suomi	43,47	43,47
Kiinteistö Oy Vantaanportin Liikekeskus	Vantaa, Suomi	27,81	27,81
Lapin Tehdastalo Oy	Tampere, Suomi	21,24	21,24
Munkkivuoren Ostoskeskus Oy	Helsinki, Suomi	50,00
Raksilan Paikoitus Oy	Oulu, Suomi	33,33	33,33
Talo Oy Kalevanpuisto	Kuopio, Suomi	47,60	47,60
Voisalmen Ostoskeskus Oy	Lappeenranta, Suomi	50,00	50,00

5.2 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja

konsernijohtoryhmä), heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja

heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, Keskon tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset

sekä Keskon Eläkekassa. Tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu

erillisessä liitteessä 5.1.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät

eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Konserniyritykset myyvät tavaroita ja

palveluita heidän määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit

lähipiirille sekä tavaroiden ja palveluiden ostot lähipiiriltä ovat toteutuneet yleisillä

markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.

Kesko raportoi rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvat Kesko Senukai

-konsernin ja KS Holding -konsernin pääomaosuusmenetelmällä yhteisyrityksenä.

Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävällä osakkuusyrityksellä Mercada Oy:llä on kiinteistöjä,

jotka on vuokrattu konsernin käyttöön. Vähittäiskaupan Takaus Oy ja K-Tilipalvelu Oy

myyvät palvelujaan Keskolle ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille. Muut

osakkuusyritykset ovat lähinnä liikekiinteistöyhtiöitä. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on

yhdistelty konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisesti.

Keskon Eläkekassa on itsenäinen juridinen yksikkö, joka hallinnoi pääosaa konsernin Suomen

henkilöstön vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin liittyvistä eläkevaroista. Vuoden 2025 tai 2024

lopussa eläkevaroihin ei sisältynyt Kesko Oyj:n osakkeita. Eläkekassan omistamia kiinteistöjä

on vuokrattu Kesko-konsernille.

Tilikausilla 2025 ja 2024 Kesko-konserni ei maksanut Eläkekassalle kannatusmaksuja.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Tuloslaskelma	Osakkuus- ja yhteisyritykset		Hallitus ja johto		Eläkekassa
Milj. €	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Tavaroiden myynti	7,6	8,2	84,8	85,3	-	-
Palveluiden myynti	5,1	4,6	0,7	0,7	0,2	0,3
Tavaroiden ostot	-	-	-13,0	-10,4	-	-
Palvelujen ostot	-0,1	-0,1	-	-	-	-
Liiketoiminnan muut tuotot	1,2	1,2	16,4	16,5	-	-
Liiketoiminnan muut kulut	-4,2	-4,3	-0,2	-0,2	-0,1	-0,1
Rahoitustuotot	5,7	6,0	-	-	-	-
Rahoituskulut	-	-	-	-	-0,1	-0,2

Tase	Osakkuus- ja yhteisyritykset		Hallitus ja johto		Eläkekassa
Milj. €	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Lyhytaikaiset saamiset	2,3	6,0	6,3	8,7	1,2	-
Pitkäaikaiset saamiset	57,5	58,0	-	-	-	-
Lyhytaikaiset velat	8,1	7,8	1,3	1,2	4,7	6,4

		173

Vuokrasopimuksiin liittyvät erät	Osakkuus- ja yhteisyritykset		Hallitus ja johto		Eläkekassa
Milj. €	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta	38,4	40,7	-	-	6,3	6,2
Leasingvelat	282,1	197,1	-	-	31,8	36,7

Keskon myynnistä hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille syntyneet saamiset

olivat tilinpäätöspäivänä 6,3 milj. euroa (8,7 milj. euroa). Saamisten vakuutena on Keskon

osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka

enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja

-yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuden arvo oli tilikauden

päättyessä 7,8 milj. euroa (7,3 milj. euroa).

Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn

osakaslainan. Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy UAB Kesko Senukai Lithuanialle myönnetty

rahoituslaina 0,5 milj. euroa. Muihin lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy mm. ketjuhyvitysvelkoja

Keskon hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille. Ketjuhyvitystä maksetaan

jälkikäteen toteutuneiden vuosiostojen ja toiminnan laatuun liittyvien kriteerien perusteella.

Konsernin osakkuusyritys Vähittäiskaupan Takaus Oy jakoi Kesko Oyj:lle tilikaudella 2025

osinkoa 5,5 milj. euroa.

Johdon työsuhde-etuudet

Ylin johto koostuu hallituksesta ja konsernijohtoryhmästä. Heidän työsuorituksistaan saama

kompensaatio koostuu seuraavista eristä:

Rahapalkat, palkkiot, luontoisedut ja osakepalkkiot 1 000 €		2025	2024
Jorma Rauhala	pääjohtaja 1.2.2024 alkaen	2 008,0	1 186,6
Mikko Helander	pääjohtaja 31.1.2024 asti	-	2 084,5
Konsernijohtoryhmä	muut jäsenet	3 975,0	3 895,9
Esa Kiiskinen	hallituksen puheenjohtaja	133,8	122,0
Timo Ritakallio	hallituksen varapuheenjohtaja 24.3.2025 alkaen	85,8	62,0
Tiina Alahuhta-Kasko	hallituksen jäsen 24.3.2025 alkaen	60,4	-
Jannica Fagerholm	hallituksen jäsen	87,0	79,8
Pauli Jaakola	hallituksen jäsen 26.3.2024 alkaen	61,0	55,4
Piia Karhu	hallituksen jäsen	64,0	60,2
Jussi Perälä	hallituksen jäsen	61,0	56,6
Peter Fagernäs	hallituksen varapuheenjohtaja 24.3.2025 asti	2,4	73,8
Toni Pokela	hallituksen jäsen 26.3.2024 asti	-	1,2
Yhteensä		6 538,4	7 678,1

Noin 30 % hallituksen vuosipalkkion määrästä annettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa palkkiosta maksettiin rahana.

Hallituksen jäsenille luovutettiin 7 134 Kesko Oyj:n B-osaketta vuonna 2025. Taulukossa esitetyt luvut ovat

maksuperusteisia. Myöhempinä vuosina maksettavaksi erääntyvät palkkiot eivät sisälly lukuihin. Mikko Helanderille

maksettiin vuonna 2024 rahapalkka, palkkiot, luontoisedut ja osakepalkkiot hänen toimisuhdettaan koskeneen

sopimuksen mukaisesti 31.12.2024 asti.

		174

Eläke-etuudet

Pääjohtajan ja muiden konsernijohtoryhmän jäsenten lakisääteinen eläketurva on hoidettu

eläkevakuutusyhtiössä. Pääjohtaja Jorma Rauhalalla on Keskon Eläkekassan myöntämä

etuusperusteinen lisäeläke ja hänen eläkeikänsä on 65 vuotta. Etuusperusteisen

vanhuuseläkkeen määrä on 66 prosenttia työeläkelain (TyEL) mukaisesta eläkkeen

perusteena olevasta työansiosta viimeiseltä 10 vuodelta. Pääjohtajan lisäeläkejärjestelystä ei

maksettu kannatusmaksua tilikaudella 2025. Lisäeläke-etuuden suoriteperusteinen IFRS-

eläkemeno oli ylikatteesta johtuen 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa) positiivinen. Pääjohtajan

lakisääteisen eläketurvan suoriteperusteinen eläkemaksu oli 0,2 milj. euroa (0,2 milj. euroa).

Kahdella konsernijohtoryhmän jäsenellä on Keskon Eläkekassan sääntöjen ja heidän

johtajasopimustensa mukainen etuusperusteinen lisäeläke. Viidellä konsernijohtoryhmän

jäsenellä on maksuperusteinen lisäeläke.

Osakepalkkiot

Pääjohtajalle ja konsernijohtoryhmän jäsenille luovutettiin tilikaudella 2025 PSP 2023–2026

-ohjelman perusteella 109 145 osaketta, kun luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä oli

279 860 osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään

ennakonpidätys ja varainsiirtovero. Tilikaudella 2024 luovutettiin PSP 2022–2025 -ohjelman

perusteella 99 428 osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään

ennakonpidätys ja varainsiirtovero.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Pääjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän jäsenillä on yhtiön irtisanoessa oikeus

irtisanomisajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin sekä erilliseen kertakaikkiseen

irtisanomiskorvaukseen, joka määräytyy johtajan irtisanomiskuukauden rahapalkan ja

luontoisetujen perusteella. Irtisanomiskorvaus ei ole osa johtajan palkkaa eikä sitä oteta

huomioon irtisanomisajan palkan, irtisanomiskorvauksen tai eläkkeelle siirryttäessä

eläkepalkan määrittämisessä. Johtajan itse irtisanoutuessa hän on oikeutettu ainoastaan

irtisanomisajan palkkaan luontoisetuineen. Toimisuhteen päättyessä eläkkeelle siirtymiseen

johtaja saa sopimuksensa mukaista eläkettä, ei muita korvauksia.

Osakeomistukset

Pääjohtajalla oli 31.12.2025 Kesko Oyj:n B-osakkeita 254 443 kappaletta, mitkä edustavat

0,06 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,02 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli 31.12.2025 Kesko Oyj:n

A-osakkeita 2 824 kappaletta ja B-osakkeita 635 757 kappaletta, mitkä edustavat

0,16 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,04 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

5.3 Osakepalkitseminen

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen kirjataan

vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Osakkeina

selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta

vastaava oman pääoman lisäys.

Yhtiön hallitus on myöntänyt johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä B-sarjan

osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät.

Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se

kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä palkkiojärjestelmän ansainta- ja sitouttamis-

jakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina

maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen

vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden

osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Rahana

maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Rahaosuus kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana. Arvioiden muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan.

1.1.2018 alkaen sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on

työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa

käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan

osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi.

Osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmien tarkoituksena on Keskon liiketoiminnan edistäminen ja yhtiön

arvon lisääminen yhdistämällä osakkeenomistajien ja johtoon kuuluvien henkilöiden

tavoitteet. Järjestelmien tarkoituksena on myös sitouttaa henkilöt Kesko-konserniin ja antaa

heille mahdollisuus yhtiön osakkeiden saamiseen osakepalkkiojärjestelmässä asetettujen

tavoitteiden täyttyessä.

		175

Tilikaudella 2025 edellä mainittujen osakepalkkiojärjestelmien vaikutus konsernin tulokseen

oli -8,7 milj. euroa (-7,0 milj. euroa). Tilikausilla 2026–2028 realisoituvan kulukirjauksen

arvioidaan 31.12.2025 olevan yhteensä 9,0 milj. euroa. Todellinen määrä voi poiketa

arvioidusta.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

PSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää

kahden vuoden pituisen ansaintajakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamista

seuraavan kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon hallitus päättää uuden

osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Sitouttamisjakson aikana osakkeita ei saa

pantata tai luovuttaa, mutta henkilöllä on osakkeisiin liittyvät muut oikeudet. Jos henkilön

työ- tai toimisuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä, hänen on pääsääntöisesti

palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet vastikkeetta Keskolle tai sen määräämälle

taholle. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta,

josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä

nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. PSP-ohjelmien ansaintakriteereinä ovat

Kesko-konsernin verottoman myynnin kehitysprosentti, Kesko-konsernin vertailukelpoinen

sidotun pääoman tuotto (ROCE, %), Keskon B-osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto

(TSR, %) ja Keskon vastuullisuutta mittaava tavoite.

Vuonna 2025 Kesko Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin

osakepalkkio-ohjelman Performance Share Plan President and CEO sekä siirtymävaiheen

osakepalkkio-ohjelman perustamisesta Keskon pääjohtajalle. Uusi suoriteperusteinen

osakepalkkio-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista. Kukin

osakeohjelma sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson sekä mahdollisen

osakepalkkion maksamista seuraavan vuoden pituisen sitouttamisjakson. Siirtymävaiheen

osakepalkkio-ohjelma kattaa siirtymän pääjohtajan pitkän aikavälin sitouttamis- ja

kannustinjärjestelmässä kahden vuoden ansaintajaksosta kolmen vuoden ansaintajaksoon ja

se koostuu vuonna 2025 alkavasta osakeohjelmasta, joka sisältää kahden vuoden pituisen

ansaintajakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamista seuraavan kahden vuoden

pituisen sitouttamisjakson. Osakepalkkio-ohjelmien mahdolliset osakepalkkiot maksetaan

Keskon B-sarjan osakkeina ja niihin sovelletaan sitouttamisjakson aikana vastaavia ehtoja

kuin suoriteperusteiseen PSP-ohjelmaan. Kummankin osakepalkkio-ohjelman puitteissa

voidaan antaa enintään 127 000 Keskon B-osaketta. Uusien ohjelmien tiedot sisältyvät

seuraavan taulukon sarakkeeseen “PSP 2025–2028”.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset:	PSP 2025–2028	PSP 2024–2027	PSP 2023–2026	PSP 2022–2025
Myöntämispäivät	4.2.2025	29.1.2024	1.2.2023	2.2.2022
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	17,54	16,51	20,62	27,71
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	18,44	17,41	21,64	28,77
Osakkeiden luovutusvuosi**	2027/2028	2026	2025	2024
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäismäärä, kpl*	885 737	828 423	710 557	513 800
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään, kpl	-8 850	-107 350	-201 770	-28 475
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl*	-	-	197 938	183 796
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	60	59	52	60
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa	19,25	18,18	17,93	20,62
Ansaintakriteerien toteuma, %	-	-	38,9	41,5
Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen sitouttamisjakson päättymistä, %	2,5	2,5	2,5	2,5
* Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina. ** Uuden PSP President and CEO -osakeohjelman ansaintajakso on kolme vuotta. Osakkeiden luovutus tapahtuu vuonna 2028.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Key Personnel Share Plan (KPSP)

ja rajoitettu osakepalkkio-ohjelma (RSP)

KPSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää

yhden vuoden pituisen ansaintajakson sekä kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson.

Keskon hallitus päättää uuden osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Osakepalkkio-

ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään

soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan

osallistujille osakkeina. KPSP-ohjelman ansaintakriteerit koostuvat Keskon kannattavuutta,

osallistujan vastuualueen kannattavuutta, kasvua ja pääomankäytön tehokkuutta sekä Keskon

-osakkeen arvonkehitystä kuvaavista mittareista.

RSP-ohjelma on erikseen päätetyissä erityistilanteissa käytettävä osakepalkkio. RSP-ohjelma

koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista ja se muodostuu kolmen vuoden

pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset

luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-

konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Osakepalkkio-ohjelman perusteella

annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva

		176

ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille

osakkeina.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset:	KPSP ja RSP 2025	KPSP ja RSP 2024	KPSP ja RSP 2023	KPSP ja RSP 2022
Myöntämispäivät	4.2.2025	29.1.2024	1.2.2023	2.2.2022
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	17,54	16,51	20,62	27,71
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	18,44	17,41	21,64	28,77
Osakkeiden luovutusvuosi	2028	2027	2026	2025
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäismäärä, kpl*	351 870	447 315	293 850	217 286
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään, kpl	-13 325	-30 428	-26 323	-36 451
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl*	-	146 994	78 012	79 134
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	166	149	140	126
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa	19,25	18,18	17,93	20,62
Ansaintakriteerien toteuma, %	-	35,8	31,7	22,3
Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen sitouttamisjakson päättymistä, %	2,5	2,5	2,5	2,5
*Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina.

5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit

Konserniyhtiöt ovat kantajina, vastaajina tai asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan

liittyvissä oikeudenkäynneissä, riita-asioissa tai viranomaistutkinnoissa. Vaikka johdon arvion

mukaan vireillä olevien riita-asioiden sekä oikeus- ja viranomaisprosessien lopputuloksella ei

ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin

sekä oikeus- ja viranomaisprosesseihin liittyy lopputuloksen vaikea ennakoitavuus.

UAB Kesko Senukai Lithuaniaan liittyvät oikeudenkäynnit – Kesko on kertonut

tilinpäätöksessään 2024 olevansa osallinen korkeimmassa oikeudessa vireillä olevassa

välitystuomion kumoamista koskevassa asiassa, jonka UAB Kesko Senukai Lithuanian

vähemmistöosakkeenomistajat ja UAB Kesko Senukai Lithuania ovat laittaneet vireille.

Välitystuomio, jota kantajat vaativat kumottavaksi, koskee UAB Kesko Senukai Lithuanian

osakassopimusta. Korkein oikeus antoi asiassa päätöksen 2025 ja kumosi Helsingin

hovioikeuden ratkaisun sekä palautti välitystuomion kumoamiskanteen Helsingin

hovioikeuden käsiteltäväksi, jossa se on edelleen vireillä. Lisäksi Kesko on kertonut

tilinpäätöksessään 2024, että UAB Kesko Senukai Lithuanian vähemmistöosakkeenomistajat

ja UAB Kesko Senukai Lithuania ovat käynnistäneet osapuolten väliseen osakassopimukseen

liittyvän uuden välitysmenettelyn Keskoa vastaan. Välitysmenettely on edelleen vireillä.

5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ollut olennaisia tapahtumia.

		177

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma 

€	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	6 844 736 627,34	6 659 910 905,58
Liiketoiminnan muut tuotot	1 007 872 329,28	887 656 680,44
Materiaalit ja palvelut	-6 121 491 918,61	-5 913 991 150,11
Varaston muutos	17 767 642,47	12 773 894,68
Henkilöstökulut	-398 534 512,73	-378 339 561,48
Poistot ja arvonalentumiset	-134 098 866,30	-126 306 061,75
Liiketoiminnan muut kulut	-803 731 758,95	-783 861 147,15
Liikevoitto	412 519 542,50	357 843 560,21
Rahoitustuotot ja -kulut	2 882 802,58	7 449 393,46
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	415 402 345,08	365 292 953,67
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	-15 108 994,45	-30 492 954,39
Konserniavustus	31 968 626,98	105 653 373,11
Tulos ennen veroja	432 261 977,61	440 453 372,39
Tuloverot	-69 160 499,80	-83 324 585,17
Tilikauden tulos	363 101 477,81	357 128 787,22

		178

Emoyhtiön tase

€	31.12.2025	31.12.2024
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet	4 030 530,25	4 401 946,87
Muut aineettomat hyödykkeet	303 777 228,94	248 750 974,93
Ennakkomaksut	4 012 842,71	3 079 496,77
	311 820 601,90	256 232 418,57
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Omistetut	308 113 112,02	289 933 581,65
Vuokraoikeudet ja liittymismaksut	5 777 477,92	7 455 791,65
Rakennukset ja rakennelmat	816 817 664,06	734 977 190,65
Koneet ja kalusto	119 510 054,55	99 474 165,78
Muut aineelliset hyödykkeet	6 384 592,94	6 238 278,31
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	117 724 585,98	68 421 488,72
	1 374 327 487,47	1 206 500 496,76
SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yrityksissä	1 462 273 321,56	1 544 521 207,49
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	125 163 121,96	122 431 239,85
Muut sijoitukset	31 593 727,94	26 302 948,15
	1 619 030 171,46	1 693 255 395,49
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTO-OMAISUUS
Valmiit tuotteet/tavarat	332 997 697,51	315 230 055,04
	332 997 697,51	315 230 055,04

€	31.12.2025	31.12.2024
SAAMISET
Pitkäaikainen
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	8 647 764,01	7 664 587,02
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	57 538 585,04	58 018 585,04
Lainasaamiset	755 964,60	751 838,24
Muut saamiset	14 322 210,36	12 196 937,72
	81 264 524,01	78 631 948,02
Lyhytaikainen
Myyntisaamiset	450 987 241,58	391 096 017,14
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	345 323 552,61	384 073 992,89
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	2 162 903,26	5 098 845,43
Lainasaamiset	253 773,88	292 993,99
Muut saamiset	8 235 334,50	11 853 472,66
Siirtosaamiset	99 554 046,59	93 557 861,75
	906 516 852,42	885 973 183,86
MUUT RAHOITUSVARAT	-	15 000 000,00
RAHAT JA PANKKISAAMISET	156 122 225,73	457 966 759,80
VASTAAVAA YHTEENSÄ	4 782 079 560,50	4 908 790 257,54

		179

€	31.12.2025	31.12.2024
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	197 282 584,00	197 282 584,00
Ylikurssirahasto	197 498 010,90	197 498 010,90
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22 753 307,40	22 753 307,40
Muut rahastot	243 415 795,55	243 415 795,55
Edellisten tilikausien voitto	917 730 413,60	915 749 904,54
Tilikauden voitto	363 101 477,81	357 128 787,22
	1 941 781 589,26	1 933 828 389,61
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero	258 494 398,99	237 152 690,30
PAKOLLISET VARAUKSET
Pakolliset varaukset	3 331 631,24	7 717 854,63
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat	300 000 000,00	300 000 000,00
Lainat rahoituslaitoksilta	800 000 000,00	620 000 000,00
Eläkelainat	11 486 000,00	20 355 000,00
Muut velat	20 679 961,32	18 729 124,53
	1 132 165 961,32	959 084 124,53
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	-	150 000 000,00
Eläkelainat	8 869 000,00	11 994 000,00
Saadut ennakot	20 584 760,84	20 095 560,65
Ostovelat	690 475 488,90	708 804 747,35
Velat saman konsernin yrityksille	145 228 076,24	363 884 310,23
Velat omistusyhteysyrityksille	8 099 664,44	6 684 450,49
Muut velat	305 413 625,41	272 966 364,29
Siirtovelat	267 635 363,86	236 577 765,46
	1 446 305 979,69	1 771 007 198,47
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	4 782 079 560,50	4 908 790 257,54

		180

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

€	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja	415 402 345,08	365 292 953,67
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	134 098 866,30	126 306 061,75
Rahoitustuotot ja -kulut	-2 882 802,58	-7 449 393,46
Muut oikaisut	-54 639 476,22	23 936 772,13
	491 978 932,58	508 086 394,09
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/ vähennys (+)	26 087 081,53	11 619 535,70
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	-17 767 642,47	-12 849 154,44
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/ vähennys (-)	-39 209 592,15	-24 111 780,18
	-30 890 153,09	-25 341 398,92
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-52 699 259,18	-70 797 801,96
Saadut korot	21 712 261,64	31 059 861,59
Saadut osingot	51 101 386,80	61 049 078,93
Maksetut verot	-66 375 315,51	-93 217 047,97
	-46 260 926,25	-71 905 909,41
Liiketoiminnan rahavirta	414 827 853,24	410 839 085,76
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-284 963 519,61	-287 056 919,33
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-141 106 943,24	-247 385 142,08
Sijoitukset omistusyhteysyrityksiin	-5 512 122,48	-969 000,00
Muiden sijoitusten luovutustulot	7 300,00	9 570,00
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	72 807 222,80	8 413 389,78
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-504 499,12	29 989 808,69
Muiden rahoitusvarojen lisäys (-)/vähennys (+)	15 000 000,00	-15 000 000,00
Investointien rahavirta	-344 272 581,65	-511 998 292,94

€	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-28 706 267,75	532 069 342,98
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäys (-)/ vähennys (+)	-6 778 741,61	34 681 997,40
Maksetut osingot	-370 209 580,31	-320 328 125,47
Saadut ja maksetut konserniavustukset	31 968 626,98	105 653 373,11
Muut erät	1 310 215,75	7 036 792,84
Rahoituksen rahavirta	-372 415 746,94	359 113 380,86
Rahavarojen muutos	-301 860 475,35	257 954 173,68
Rahavarat 1.1.	457 966 759,80	200 012 586,12
Rahavarat 31.12.	156 106 284,45	457 966 759,80

		181

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kesko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman

mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistoajat

• Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta

• IT-ohjelmistot ja lisenssit3–5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman

mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistoajat

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan

perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.

Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 5–33 vuotta

• Rakennusten ainesosat 8 vuotta

• Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto, 1.1.2023 alkaen 8 vuotta

• Varastoautomaatiokalusto 10 vuotta

• Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta

• IT-laitteet 3–8 vuotta

• Muut aineelliset hyödykkeet 5–14 vuotta

Vuokraoikeudet poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana. Maa-alueista ja

liittymismaksuista ei ole tehty poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos

yhteensä vastaavat EVL-poistoja. Poistoeron muutos on käsitelty tilinpäätössiirtoina.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on esitetty liukuvan keskihankintahinnan mukaisesti välittömän

hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan

määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään

arvoon.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän

kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen

tilinpäätöspäivän kurssia. Jos saaminen tai velka on sidottu kiinteään kurssiin, sitä on käytetty

muuntamisessa. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset

Korkojohdannaisia käytetään muokkaamaan lainojen korkosidonnaisuusaikaa. Tavoitteeksi

on asetettu duraatio, jossa vaihteluvälinä on 1–4 vuotta. Korkojohdannaisista aiheutuneet

kassavirrat kirjataan tilikauden aikana korkotuotoiksi tai -kuluiksi sulkemispäivän mukaan.

Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini-, -futuuri-, -optio- ja -swap-sopimukset arvostetaan

käypään arvoon, mutta realisoitumattomia arvonnousuja ei tulouteta. Mahdolliset

arvostustappiot kirjataan korkokuluksi.

Valuuttajohdannaiset

Valuuttajohdannaisia käytetään sekä translaatio- että transaktioriskiltä suojautumiseen.

Valuuttajohdannaisilla suojataan kaupallista valuuttariskiä. Valuuttatermiinit arvostetaan

tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Avoimien johdannaissopimusten kurssierot kirjataan

rahoituseriin sekä myynnin ja ostojen oikaisueriin. Jos johdannaisella on suojattu

valuuttamääräistä tase-erää, on arvonmuutos kirjattu tase-erän muutosta vastaan.

		182

Optiosopimusten osalta preemiot sisältyvät taseen siirtyviin eriin, kunnes ne erääntyvät tai

arvonmuutos tilinpäätöspäivänä edellyttää tulokseen kirjaamista.

Hyödykejohdannaiset

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ankkuri-Energia Oy käyttää sähköjohdannaisia konsernin ja sen

kauppiaiden energiakustannusten tasaamiseen. Kesko Oyj on ulkoinen vastapuoli tehdyissä

sähköjohdannaisissa ja tekee sisäisen suojauksen vastaavaan hintaan Ankkuri-Energia Oy:n

kanssa. Kesko Oyj:llä ei missään vaiheessa ole johdannaispositiota eikä näin ollen myöskään

tulosvaikutusta. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden

aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset kirjataan

Keskossa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten

realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.

Eläkejärjestelyt

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja

vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Eläkemenot on kirjattu

kuluksi tuloslaskelmaan.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, joihin on sopimuksin tai muutoin sitouduttu,

mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät

tuloslaskelmaan. Konsernin harjoittaman liiketoiminnan käytöstä poistuneiden tyhjien

vuokratilojen vuokravastuu samoin kuin vastaavien tilojen ulkopuolisille vuokrauksesta

aiheutuvat tappiot on käsitelty pakollisena varauksena.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta

tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön

tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Muutokset yhtiörakenteessa

Kesko Oyj:n kokonaan omistama tytäryritys K-Market Oy sulautui 31.10.2025 Kesko Oyj:öön.

Tuloslaskelman liitetiedot

Liite 2. Liikevaihto toimialoittain

Milj.€	2025	2024
Päivittäistavarakauppa	5 943,0	5 770,0
Rautakauppa	899,6	888,4
Muut	2,1	1,5
Yhteensä	6 844,7	6 659,9

Liite 3. Materiaalit ja palvelut

Milj.€	2025	2024
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-6 004,3	-5 802,0
Varaston muutos	17,8	12,8
Ulkopuoliset palvelut	-117,2	-112,0
Yhteensä	-6 103,7	-5 901,2

Liite 4. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj.€	2025	2024
Kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoitot	23,4	0,3
Vuokratuotot	100,7	110,4
Palvelukorvaukset	608,7	577,5
Fuusiovoitot	72,2	-
Muut	202,8	199,4
Yhteensä	1 007,9	887,7

Liite 5. Henkilöstökulut

Milj.€	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-331,4	-314,6
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-57,3	-55,3
Muut henkilösivukulut	-9,8	-8,5
Yhteensä	-398,5	-378,3

Kesko Oyj:n henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 7 374 (7 403).

		183

Johdon palkat ja palkkiot

Milj.€	2025	2024
Toimitusjohtaja	2,0	3,3
Hallituksen jäsenet	0,6	0,5
Yhteensä	2,6	3,8

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty henkilöittäin eriteltynä konsernitilinpäätöksen

liitetiedoissa.

Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset

Milj.€	2025	2024
Suunnitelman mukaiset poistot	-132,6	-125,0
Arvonalentumiset, pysyvät vastaavat	-1,5	-1,3
Yhteensä	-134,1	-126,3

Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut

Milj.€	2025	2024
Vuokrakulut	-353,4	-361,8
Markkinointikulut	-151,0	-149,1
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen hoito	-106,8	-109,2
Pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myyntitappiot	-3,3	-1,7
ICT-kulut	-93,3	-87,1
Fuusiotappiot	-36,1	-14,6
Muut liikekulut	-59,9	-60,3
Yhteensä	-803,7	-783,9

Tilintarkastajien palkkiot

Milj.€	2025	2024
Tilintarkastusyhteisö Deloitte
Tilintarkastus	0,4	0,3
Muut lakisääteiset palvelut	0,1	0,1
Muut palvelut	0,1	0,1
Yhteensä	0,6	0,5

Liite 8. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj.€	2025	2024
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	45,1	38,3
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä	5,5	22,3
Osinkotuotot muilta	0,5	0,4
Sijoitusten myyntivoitot	-	0,0
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	51,1	61,1
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	11,5	18,4
Muilta	12,2	18,9
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	23,8	37,3
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
Arvonalentumiset osakkeista	-14,0	-14,9
Arvonalentumiset ja käyvän arvon muutokset pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	-14,0	-14,9
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-15,7	-27,9
Muille	-42,3	-48,1
Korko- ja rahoituskulut yhteensä	-58,0	-76,0
Yhteensä	2,9	7,4

Liite 9. Tilinpäätössiirrot

Milj.€	2025	2024
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-15,1	-30,5
Saadut konserniavustukset	63,5	119,8
Annetut konserniavustukset	-31,5	-14,1
Yhteensä	16,9	75,2

Tilikausilla 2020–2025 hankituista koneista ja kalustosta ja niihin verrattavissa olevasta

irtaimistosta on tehty korotettu 50 %:n EVL:n poisto.

		184

Liite 10. Pakollisten varausten muutokset

Milj.€	2025	2024
Muutokset	4,4	5,7
Yhteensä	4,4	5,7

Liite 11. Tuloverot

Milj.€	2025	2024
Tuloverot konserniavustuksista	-6,4	-21,1
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-62,8	-62,3
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,1
Yhteensä	-69,2	-83,3

Liite 12. Laskennalliset verot

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen. Laskennallinen verovelka

tilinpäätössiirtojen kertymästä on 51,7 milj. euroa. Muiden laskennallisten verovelkojen         

tai -saamisten määrä ei ole olennainen.

		185

Taseen liitetiedot

Liite 13. Aineettomat hyödykkeet

2025 Milj. €	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	17,9	548,1	3,1	569,1
Lisäykset	0,8	55,8	3,0	59,6
Fuusioissa siirtyneet	0,4	87,6	-	87,9
Vähennykset	-	-7,9	-0,0	-7,9
Siirrot erien välillä	0,1	17,1	-2,0	15,2
Hankintameno 31.12.	19,2	700,6	4,0	723,8
Kertyneet poistot 1.1.	-13,5	-299,3		-312,8
Fuusioissa siirtyneet	-0,1	-46,8		-46,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	6,0		6,0
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-1,6	-56,7		-58,3
Kertyneet poistot 31.12.	-15,1	-396,8		-412,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,0	303,8	4,0	311,8

2024 Milj. €	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	16,9	468,4	4,2	489,4
Lisäykset	0,9	63,9	2,0	66,8
Fuusioissa siirtyneet	-	0,2	-	0,2
Vähennykset	-0,0	-1,4	-0,2	-1,6
Siirrot erien välillä	0,1	16,9	-2,8	14,2
Hankintameno 31.12.	17,9	548,1	3,1	569,1
Kertyneet poistot 1.1.	-11,8	-249,2		-261,0
Fuusioissa siirtyneet	-	-0,1		-0,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,9		0,9
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-1,7	-51,0		-52,7
Kertyneet poistot 31.12.	-13,5	-299,3		-312,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,4	248,8	3,1	256,2

		186

Liite 14. Aineelliset hyödykkeet

2025 Milj. €	Maa- ja vesialueet, omistetut	Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	289,9	7,6	1 210,7	341,5	25,6	68,4	1 943,7
Lisäykset	6,7	0,1	66,8	35,2	1,4	91,0	201,2
Fuusioissa siirtyneet	22,0	0,1	87,6	28,8	0,8	8,3	147,7
Vähennykset	-11,1	-1,9	-45,5	-15,1	-1,7	-1,5	-76,8
Siirrot erien välillä	0,6	0,0	27,6	5,0	0,0	-48,5	-15,2
Hankintameno 31.12.	308,1	6,0	1 347,2	395,5	26,1	117,7	2 200,6
Kertyneet poistot 1.1.	-	-0,2	-475,7	-242,0	-19,3		-737,2
Fuusioissa siirtyneet	-	-	-24,4	-22,2	-0,5		-47,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	16,6	14,5	1,3		32,4
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-	-0,0	-46,9	-26,2	-1,2		-74,4
Kertyneet poistot 31.12.	-	-0,2	-530,4	-276,0	-19,7		-826,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	308,1	5,8	816,8	119,5	6,4	117,7	1 374,3

2024 Milj. €	Maa- ja vesialueet, omistetut	Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	277,2	7,8	1 084,3	311,2	24,4	113,0	1 817,9
Lisäykset	7,8	0,1	56,6	29,3	0,6	50,3	144,7
Fuusioissa siirtyneet	0,8	0,1	14,3	0,0	-	-	15,2
Vähennykset	-2,0	-0,4	-4,0	-6,5	-	-6,9	-19,9
Siirrot erien välillä	6,2	0,0	59,4	7,6	0,5	-88,1	-14,3
Hankintameno 31.12.	289,9	7,6	1 210,7	341,5	25,6	68,4	1 943,7
Kertyneet poistot 1.1.	-	-0,5	-425,5	-222,7	-18,1		-666,9
Fuusioissa siirtyneet	-	-	-6,7	-0,0	-0,0		-6,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,4	2,3	5,8	0,1		8,6
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset	-	-0,0	-45,8	-25,1	-1,3		-72,3
Kertyneet poistot 31.12.	-	-0,2	-475,7	-242,0	-19,3		-737,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	289,9	7,5	735,0	99,5	6,2	68,4	1 206,5

		187

Liite 15. Sijoitukset

2025 Milj. €	Osuudet konserni- yrityksissä	Osuudet omistusyhteys- yrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 573,0	122,4	26,3	1 721,7
Lisäykset	166,4	5,5	4,0	175,9
Fuusioissa siirtyneet	0,6	1,4	1,5	3,5
Vähennykset	-235,2	-4,1	-0,3	-239,6
Siirrot erien välillä	-	-	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	1 504,7	125,3	31,6	1 661,6
Arvonalennukset 1.1.	-28,5	-0,1	-	-28,5
Tilikauden arvonalennus	-14,0	-	-0,0	-14,0
Arvonalennukset 31.12.	-42,5	-0,1	-0,0	-42,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 462,3	125,2	31,6	1 619,0

Kesko Oyj:n omistukset muissa yrityksissä 31.12.2025 on esitetty eriteltynä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

2024 Milj. €	Osuudet konserni- yrityksissä	Osuudet omistusyhteys- yrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 295,4	121,5	24,7	1 441,5
Lisäykset	295,8	1,0	1,5	298,3
Fuusioissa siirtyneet	-	-	0,0	0,0
Vähennykset	-18,2	-	-	-18,3
Siirrot erien välillä	-	-	0,1	0,1
Hankintameno 31.12.	1 573,0	122,4	26,3	1 721,7
Arvonalennukset 1.1.	-13,6	-	-	-13,6
Tilikauden arvonalennus	-14,9	-	-0,0	-14,9
Arvonalennukset 31.12.	-28,5	-	-	-28,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 544,5	122,4	26,3	1 693,3

		188

Liite 16. Saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	8,6	7,7
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	8,6	7,7
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	4,2	11,3
Lainasaamiset	319,4	337,7
Siirtosaamiset	21,7	35,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	345,3	384,1
Yhteensä	354,0	391,7

Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	57,5	58,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	57,5	58,0
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset	1,5	1,4
Muut saamiset	0,7	3,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	2,2	5,1
Yhteensä	59,7	63,1

Kesko Oyj:llä on pitkäaikaisia saamisia osakkuusyritykseltään Mercada Oy:ltä, 56,0 milj.

euroa.

Siirtosaamiset

Milj. €	2025	2024
Verot	2,8	5,6
Palvelukorvaukset	9,2	4,6
Henkilöstökulut	7,1	6,4
Ostot	33,2	30,8
Muut	47,3	46,2
Yhteensä	99,6	93,6

Liite 17. Oma pääoma

Milj. €	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Käyttö- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto- varat	Oma  pääoma
Oma pääoma 1.1.2024	197,3	197,5	243,4	22,8	1 318,5	1 979,5
Osingonjako					-405,9	-405,9
Omat osakkeet					3,1	3,1
Tilikauden tulos					357,1	357,1
Oma pääoma 31.12.2024	197,3	197,5	243,4	22,8	1 272,9	1 933,8
Osingonjako					-358,3	-358,3
Omat osakkeet					3,1	3,1
Tilikauden tulos					363,1	363,1
Oma pääoma 31.12.2025	197,3	197,5	243,4	22,8	1 280,8	1 941,8

Sidottu oma pääoma	2025	2024
Osakepääoma	197,3	197,3
Ylikurssirahasto	197,5	197,5
Yhteensä	394,8	394,8

Vapaa oma pääoma	2025	2024
Käyttörahasto	243,4	243,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22,8	22,8
Kertyneet voittovarat	1 280,8	1 272,9
Yhteensä	1 547,0	1 539,0

		189

Laskelma jakokelpoisista varoista	2025	2024
Muut rahastot	266,2	266,2
Edellisten tilikausien voitto	917,7	915,7
Tilikauden voitto	363,1	357,1
Yhteensä	1 547,0	1 539,0

31.12.2025 yhtiön jakokelpoiset varat olivat 1 547 000 994,36 euroa.

Emoyhtiön osakkeiden jakautuminen	Kpl
A-osakkeet	126 948 028
B-osakkeet	273 130 980
Yhteensä	400 079 008

Osakkeiden äänimäärät	Ääniä
A-osake	10
B-osake	1

Hallituksen valtuudet hankkia ja luovuttaa omia osakkeita

Yhtiön hallussa oli 1 960 181 omaa B-osaketta, jotka on hankittu yhtiökokouksen hallitukselle

antamilla valtuutuksilla tilikaudella 2018. Osakkeiden lukumäärät vastaavat vuonna 2020

toteutetun osakkeiden splittauksen jälkeen laskettuja lukumääriä. Osakkeet ovat yhtiön

hallussa omina osakkeina ja yhtiön hallituksella on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa

olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen B-osakkeiden hankintameno 23,9 milj. euroa on

vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen

yhtiökokouksen 24.3.2025 antama, 30.6.2026 asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään

33 000 000 B-osaketta ja hankkia enintään 16 000 000 B-osaketta.

Omat osakkeet

Vuoden 2025 aikana Kesko Oyj luovutti 156 490 yhtiön hallussa ollutta omaa B-osaketta

yhtiön johto- ja avainhenkilöille ja Keskolle palautui 1 205 B-osaketta osakepalkkio-ohjelmien

ehtojen mukaisesti. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteilla 12.3.2025, 30.4.2025 ja

18.9.2025. Uusimmista osakepohjaisista sitouttamis- ja kannustinohjelmista on tiedotettu

pörssitiedotteella 5.2.2025. Lisäksi Kesko Oyj luovutti 7 134 hallussa ollutta omaa B-osaketta

Keskon hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta on tiedotettu

pörssitiedotteella 30.4.2025.

Keskon varsinainen yhtiökokous 24.3.2025 valtuutti hallituksen päättämään yhteensä

enintään 33 000 000 yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien B-

osakkeiden antamisesta sekä enintään 16 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta.

Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2026 saakka. Valtuutuksista on kerrottu pörssitiedotteella

24.3.2025.

	kpl
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2024	2 122 600
Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä	-156 490
Luovutus, hallitus	-7 134
Tilikauden aikana palautunut	1 205
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2025	1 960 181

Liite 18. Pakolliset varaukset

Milj. €	2025	2024
Vuokravastuut	2,4	6,4
Muut pakolliset varaukset	0,9	1,3
Yhteensä	3,3	7,7

Liite 19. Pitkäaikainen vieras pääoma

Kesko Oyj:llä on kuusi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 800 milj. euroa.

Kesko Oyj:llä on 300 milj. euron suuruinen vakuudeton senioriehtoinen vihreä

joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 2.2.2030, ja jolle maksetaan 3,5 prosentin vuotuista

korkoa. Lisäksi rahoituslähteinä on eläkelainoja, yritystodistusohjelmat sekä

ennakkomaksuista ja ketjuhyvitteistä muodostuva velka K-kauppiaille.

		190

Liite 20. Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. €	2025	2024
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	6,6	7,5
Siirtovelat	6,1	9,6
Muut velat	132,6	346,8
Yhteensä	145,2	363,9
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat	0,0	0,1
Siirtovelat	0,0	0,0
Muut velat	8,0	6,6
Yhteensä	8,1	6,7
Siirtovelat
Henkilöstökulut	107,9	102,8
Ostojen siirtovelat	25,5	32,0
Verot	1,5	0,0
Palvelukorvaukset	28,1	16,4
Muut	104,5	85,4
Yhteensä	267,6	236,6

Liite 21. Korottomat velat

Milj. €	2025	2024
Lyhytaikainen vieras pääoma	1 198,9	1 198,5
Yhteensä	1 198,9	1 198,5

Liite 22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Milj. €	2025	2024
Kiinteistökiinnitykset
Omasta puolesta	176,5	162,1
Konserniyhtiöiden puolesta	0,7	0,7
Pantatut osakkeet	9,0	9,0
Takaukset
Omasta puolesta	2,0	0,4
Konserniyritysten puolesta	68,5	88,4
Muut vastuut ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta	64,1	53,8
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät	8,2	7,5
Myöhemmin erääntyvät	7,6	6,5
Vuokravastuut kiinteistöistä
Vuoden sisällä erääntyvät	313,5	299,3
Myöhemmin erääntyvät	1 765,7	1 512,2

Valuuttariskit

Yhtiön liiketoiminnan tulokseen vaikuttaa yhtiön myöntämän käyttöpääomarahoituksen

määrä sen ulkomaisille tytäryhtiöille ja osin myös konsernin emoyhtiönä tytäryhtiöiden

suojaukset emoaan vastaan.

Valuuttariskiä suojataan käyttämällä valuuttajohdannaisia vahvistetun valuuttariskipolitiikan

mukaisesti. Valuuttajohdannaisten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöspäivän

markkinahintoihin.

Johdannaisten arvostus perustuu suoraan markkinoilta saataviin tietoihin eli on luokiteltu

tasolle 2. Näiden johdannaisten maksimiluottoriski on niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä.

Johdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

		191

Yhtiön transaktiopositio 31.12.2025, milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Transaktioriski	-4,4	-10,9	1,6	-13,2
Suojaavat johdannaiset	22,1	7,4	-5,1	8,3
Avoin positio	17,8	-3,5	-3,5	-4,9

Yhtiön transaktiopositio 31.12.2024, milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Transaktioriski	-7,7	-42,4	37,0	-6,0
Suojaavat johdannaiset	36,6	37,1	-42,4	4,2
Avoin positio	28,9	-5,3	-5,4	-1,8

Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi yhtiön valuuttamääräisten

ostojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2025, milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Muutos +10 %	-1,6	0,3	0,3	0,4
Muutos -10 %	2,0	-0,4	-0,4	-0,5

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12. 2024, milj. €	USD	SEK	NOK	PLN
Muutos +10 %	-2,6	0,5	0,5	0,2
Muutos -10 %	3,2	-0,6	-0,6	-0,2

Johdannaiset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, milj. €	31.12.2025 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2025 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2024 Positiivinen käypä arvo (tasearvo)	31.12.2024 Negatiivinen käypä arvo (tasearvo)
Valuuttajohdannaiset	0,5	-0,2	1,6	-0,4
Korkojohdannaiset	54,8	-51,1	7,2	-4,7

Johdannaissopimusten nimellismäärät, milj. €	31.12.2025 Nimellismäärä	31.12.2024 Nimellismäärä
Valuuttajohdannaiset	74,1	137,7
Korkojohdannaiset	1 102,0	430,0

Kaikki valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2026 aikana. Korkojohdannaiset erääntyvät

vuosina 2026, 2027, 2028, 2030 ja 2039.

Milj. €	2025	Käypä arvo	2024	Käypä arvo
Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut
Kohde-etuuksien arvot 31.12.
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	1 102	3,6	430	2,5
Valuuttajohdannaiset
Termiini- ja futuurisopimukset	74	0,3	138	1,2
Konsernin ulkoiset	61	0,3	125	1,4
Konsernin sisäiset	14	0,0	13	-0,2
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset	95	-	91	-
Konsernin ulkoiset	48	-2,0	45	-3,2
Konsernin sisäiset	48	2,0	45	3,2

		192

Liite 23. Rahavirtalaskelman rahavarat

Milj. €	2025	2024
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat (maturiteetti alle 3 kk)	0,0	185,2
Rahavarat	156,1	272,8
Yhteensä	156,1	458,0

Rahavirtalaskelmassa rahavaroina käsitellään taseen rahavarojen lisäksi ne jaksotettuun

hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa

hankinta-ajankohdasta lukien sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat.

Liite 24. Lähipiiri

Kesko Oyj:n lähipiiriin kuuluvat yhtiön johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja johtoryhmä),

heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja heidän

määräysvallassaan olevat yhtiöt, tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Keskon

Eläkekassa. Tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä liitteessä

Kesko-konsernitilinpäätöksessä (liite 5.2).

Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Kesko Oyj myy tavaroita ja palveluita heidän

määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit lähipiirille ovat

toteutuneet yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.

		193

ALLEKIRJOITUKSET

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja

kestävyysselvityksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja

toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7

luvun 2 §:n 8-kohdassa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä Euroopan

Parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) 8 artiklaa.

Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2026

Esa Kiiskinen	Tiina Alahuhta-Kasko
Jannica Fagerholm	Pauli Jaakola	Piia Karhu
Jussi Perälä	Timo Ritakallio	Jorma Rauhala
		Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

		194

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Kesko Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Kesko Oyj:n (y-tunnus 0109862-8) tilinpäätöksen tilikaudelta

1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä

sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014

5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme

mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

		195

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus Katso konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2.1. Kesko Oyj –konsernin liikevaihto oli EUR 12 474,7 miljoonaa (EUR 11 920,1 miljoonaa). Kesko harjoittaa päivittäistavarakauppa-, rauta- ja talotekniikkakauppa-, sekä autoliiketoimintaa laajan myynti- ja kauppapaikkaverkoston kautta. Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta ei ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasiakkaille sekä harjoittaa omaa vähittäismyyntiä. Kesko-konsernin liikevaihto on keskeinen liiketoiminnan ja talouden mittari, joka koostuu huomattavasta toimintatapahtumien volyymista. Tästä johtuen tietojärjestelmien kontrollien toimivuus korostuu liikevaihdon tuloutuksessa. Kesko-konsernin liikevaihdosta merkittävä osa tuloutuu kirjanpitoon automaattisesti IT järjestelmissä myynnin suoritevelvoitteen täyttymisen perusteella. Liikevaihdon tuloutus erän merkittävyyden vuoksi vaatii erityistä huomiota sekä kirjanpidon että tilintarkastuksen näkökulmasta.	Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan kontrolleja. Myyntiprosesseja läpikäymällä olemme arvioineet kunkin merkittävän myyntitapahtumalajin osalta keskeisten kontrollien toimivuutta, sekä testanneet kyseisten kontrollien toiminnan tehokkuutta. Olemme analysoineet liikevaihdon tileille kirjautuvia liiketapahtumia automatisoitujen myyntiprosessien kautta syntyvien liikevaihtokirjausten ja manuaaliviennein kirjattujen liiketapahtumien tunnistamiseksi, sekä tarkastuksen kohdentamiseksi riskipitoisiksi arvioimiimme transaktioihin. Liikevaihtotileille koko myyntitapahtumapopulaatioon kohdistuneet tarkastustoimenpiteemme ovat pitäneet sisällään muun muassa laajaa data- analyytiikkaperusteista aineistotarkastusta, sekä otantamenetelmiin perustuvaa yksityiskohtaista aineistotarkastusta, joiden perusteella olemme varmistaneet tulouttamisen oikeellisuutta. Olemme laatineet liikevaihdon tuloutuksen virheellisyyden sekä väärinkäytösriskiin liittyvän kohdennetun riskiarvion sekä tunnistaneet data-analytiikan avulla liikevaihtoon kirjatut normaaliprosesseista poikkeavat manuaaliset kirjaukset. Liikevaihdon liittyvän riskiarviomme perusteella olemme kohdentaneet esiin nousseisiin liiketapahtumiin aineisto- tarkastustoimenpiteitä varmistaen tapahtumien asianmukaisuutta ja oikeellisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon ja tavaramerkkien arvostus Katso Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.3 . Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR 721,6 miljoonaa (EUR 643,0 miljoonaa). Lisäksi konsernitase sisältää tavaramerkkejä EUR 113,1 miljoonaa (EUR 113,5 miljoonaa). Valtaosa liikearvon ja tavaramerkkien määrästä liittyy rakentamisen ja talotekniikan segmenttiin. Johto arvioi liikearvon ja tavaramerkkien arvonalentumistarvetta vuosittain. Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon liittyen. Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.3. on selostettu ja esitetty johdon soveltamat keskeiset olettamat ja hallituksen hyväksymien arvonalennustestausten herkkyysanalyysit.	Tarkastuksessamme olemme arvioineet johdon tekemiä ja hallituksen hyväksymiä arvonalentumistestausmalleja, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyviä kontrolleja kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Suunnitelmien tärkeimmät olettamukset ovat kokonaismarkkinoiden kasvu- ja kannattavuuskehitys, kauppapaikkaverkoston muutokset, tuote- ja palveluvalikoima, hinnoittelu sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennustejakson jälkeinen kasvuprosentti, diskonttokorko ja käyttökateprosentti. Olemme arvioineet merkittäviä johdon käyttämiä olettamia: • Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen kehitykseen. • Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin. • Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon. • Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä asianmukaisuutta. Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

		196

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti

ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa

ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka

liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen

perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin

tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö

sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa

merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai

konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä

esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai

liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin

tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja

läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

		197

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä

tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen

kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös

tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa

toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä

aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin

tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.4.2020 alkaen

yhtäjaksoisesti 6 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä

koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen

tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio

olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus

laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä.  Lausuntomme ei kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään

kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto

kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan

kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi

edeltäneeltä tilikaudelta.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen

osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden

myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme

tilikaudelta.

Helsingissä, 4. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

		198

KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS

Kesko Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Kesko Oyj:n (0109862-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysraportti (”Kestävyysselvitys”) tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole

tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että Kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kesko Oyj on yksilöinyt tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista

kestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-

asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä

koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet Kestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana

toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja

kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka

mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten

standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

		199

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Kesko Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• Kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa

säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty

prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia

varten,

• siitä, että Kestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta

kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

Kestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysselvityksen laatimisessa

Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien

raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja

valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen

raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on

esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön

mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta

koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen,

koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien

ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä

tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden

siitä, onko Kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää

lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden

katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät Kestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko

toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat Kestävyysselvityksen

olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden

asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä

hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys

jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,

tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen

valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat

luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,

ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus

perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa

toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka

saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

		200

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä

organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä

kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Perehdyimme kestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön

sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja

arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman

prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että

kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat

ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt

taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme

näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 4. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KRT

		201

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI KESKO

OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Kesko Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Kesko Oyj:n (y-tunnus 0109862-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu

tilinpäätös (743700OX6HSVMCAHPB95-2025-12-31-0-fi.zip) tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin

vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja

yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4

mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista

koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission

teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko

ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission

teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on

suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin

merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten

mukaisesti

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

		202

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Kesko Oyj:n

ESEF-tilinpäätökseen (743700OX6HSVMCAHPB95-2025-12-31-0-fi.zip) sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 4.2.2026. Tällä raportilla emme

anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT