743700OX6HSVMCAHPB952023-01-012023-12-31743700OX6HSVMCAHPB952022-01-012022-12-31743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-01kesko:RetainedEarningsExcludingTreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-012023-12-31kesko:RetainedEarningsExcludingTreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-012023-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952023-12-31kesko:RetainedEarningsExcludingTreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-01kesko:RetainedEarningsExcludingTreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-012022-12-31kesko:RetainedEarningsExcludingTreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-012022-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700OX6HSVMCAHPB952022-12-31kesko:RetainedEarningsExcludingTreasurySharesMember
2023
TALOUDELLINEN
KATSAUS
Hallituksen toimintakertomus 3
Toimintaympäristö 4
Tulevaisuuden näkymät ja tulosohjeistus
vuodelle 2024 4
Taloudellinen kehitys 5
Segmentit 7
Muutokset konsernin rakenteessa 9
Tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset 10
EU-taksonomia 17
Tilikauden keskeisiä tapahtumia 25
Katsastuskauden jälkeisiä tapahtumia 26
Varsinaisen yhtiökokouksen 2023 päätöksiä 26
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot 26
Riskienhallinta 26
Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä 27
Voitonjakoehdotus 28
Varsinainen yhtiökokous 28
Osake ja osakemarkkinat 28
Osakeomistuksen jakautuminen 30
Hallituksen valtuudet 32
Konsernin keskeiset tunnusluvut 33
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 34
Tilinpäätös 38
Konsernitilinpäätös (IFRS) 39
Konsernin tuloslaskelma 39
Konsernin laaja tuloslaskelma 39
Konsernitase 40
Konsernin rahavirtalaskelma 41
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 42
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 43
1. Yleiset laadintaperiaatteet 43
1.1 Yrityksen perustiedot 43
1.2 Laatimisperusta 43
1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset 43
1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa 44
1.5 Konsolidointiperiaatteet 44
1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät
ja niihin liittyvät velat 45
1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä uusien
ja uudistettujen standardien vaikutukset 45
1
TALOUDELLINEN
KATSAUS
2. Taloudellinen tulos 47
2.1 Tuloutusperiaatteet 47
2.2 Segmenttitiedot 47
2.3 Materiaalit ja palvelut 56
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot 56
2.5 Liiketoiminnan kulut 56
2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot 57
2.7 Tuloverot 57
2.8 Osakekohtainen tulos 60
2.9 Rahavirtalaskelman lisätiedot 60
3. Sidottu pääoma 61
3.1 Yritysostot 61
3.2 Aineelliset hyödykkeet 63
3.3 Aineettomat hyödykkeet 65
3.4 Vuokrasopimukset 68
3.5 Vaihto-omaisuus 70
3.6 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 70
3.7 Eläkesaamiset 72
3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 75
3.9 Varaukset 77
4. Pääomarakenne ja rahoitusriskit 78
4.1 Pääoman hallinta 78
4.2 Oma pääoma 80
4.3 Rahoitusriskit 81
4.4 Rahoitustuotot ja -kulut 86
4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin 87
4.6 Vastuusitoumukset 91
5. Muut 92
5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset
sekä suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset
kiinteistöyhtiöt 92
5.2 Lähipiiritapahtumat 94
5.3 Osakepalkitseminen 96
5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit 98
5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 98
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 99
Allekirjoitukset 114
Tilintarkastuskertomus 115
ESEF-varmennusraportti 119
2
HALLITUKSEN
TOIMINTA-
KERTOMUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
2023
Keskolla on liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Ketjutoimintaan
kuuluu noin 1 800 kauppaa.
Keskon pääasiallinen liiketoimintamalli Suomen
markkinoilla on ketjuliiketoimintamalli, jossa itsenäiset
K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon
vähittäiskauppaketjuissa. Kauppiasliiketoiminnan osuus oli
noin 46 % Keskon liikevaihdosta vuonna 2023. Vuoden
2023 lopussa Keskolla oli yhteistyökumppanina lähes
1 100 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää. Kesko harjoittaa myös
omaa vähittäiskauppaa ja sen osuus liikevaihdosta oli noin
15 %. Yritysasiakaskauppa on merkittävä ja kasvava osa
Keskon liiketoimintaa. Yritysasiakaskaupan osuus Keskon
liikevaihdosta oli noin 39 %.
Keskon muiden toimintamaiden liiketoiminta on
pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakas-
kauppaa. Muiden maiden liikevaihto oli 2 078 miljoonaa
euroa ja sen osuus Keskon liikevaihdosta oli 18 %.
Yhdessä Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, jonka
vähittäismyynti (ennakkotieto) vuonna 2023 oli noin 15,8
miljardia euroa (alv 0 %).
Toimintaympäristö
K-ryhmän toimintaan vaikuttavia tunnistettuja megatrendejä
ovat globalisaation eteneminen ja siihen liittyvä
toimitusketjujen varmuus ja riskienhallinnan merkityksen
kasvu, väestönmuutoksen ja kaupungistumisen jatkuminen,
datan kasvava merkitys ja digitaalisuuden mahdollisuudet
sekä kestävyyden merkityksen korostuminen.
Asiakas- ja kuluttajatrendeissä korostuvat yksilöllinen
asiakaskäyttäytyminen, tarve muokata valikoimia asiakkaiden
tarpeiden mukaisesti sekä kaupan monikanavaisuus.
Toimintaympäristön keskeiset mahdollisuudet ja riskit
liittyvät taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin,
digitaalisiin palveluihin ja tiedolla johtamiseen,
geopoliittiseen tilanteeseen, kestävään hankintaan ja
ihmisoikeuksiin ja ilmastotonmuutokseen. Kehittymässä
olevia riskejä ovat luontokato sekä sään ääri-ilmiöt.
Riskejä on kuvattu tarkemmin tämän toimintakertomuksen
Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä -osassa.
Tulevaisuuden näkymät ja
tulosohjeistus vuodelle 2024
Kesko-konsernin tulosohjeistus annetaan kuluvalta vuodelta
2024 ja sitä verrataan vuoteen 2023. Vuonna 2024 Keskon
toimintaympäristön arvioidaan jatkuvan haastavana. Keskon
liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla
vuonna 2024 toimintaympäristön haasteista huolimatta.
Yhtiö arvioi vuonna 2024 vertailukelpoisen liikevoiton
olevan haarukassa 620–720 miljoonaa euroa.
Tulosohjeistus perustuu arvioon suhteellisen lyhytaikaisesta
taantumasta Keskon toimintamaissa. Keskeisiä näkymiin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
vaikuttavia epävarmuustekijöitä ovat inflaation ja korkotason
kehitys sekä geopoliittiset kriisit ja jännitteet.
Päivittäistavarakaupassa kuluttaja-asiakaskaupan ja
foodservice-markkinan arvioidaan pysyvän vakaana
kiristyneestä hintakilpailusta huolimatta ja inflaation
arvioidaan hidastuvan vuonna 2024. Päivittäistavarakaupan
kannattavuuden arvioidaan pysyvän hyvänä myös vuonna
2024.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa markkinan
ennakoidaan edelleen laskevan vuonna 2024. Suhdanne
vaikuttaa eniten uudisasuntorakentamiseen, mutta
muussa talonrakentamisessa, korjausrakentamisessa sekä
infrarakentamisessa laskun ennakoidaan olevan pienempää.
Suhdanteen ennakoidaan kääntyvän paremmaksi
vuonna 2025. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan
kannattavuuden arvioidaan jäävän vuodesta 2023, mutta
pysyvän edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla vuonna 2024.
Autokaupassa uusien autojen myynnin ennakoidaan
jäävän alle vuoden 2023 tason. Käytettyjen autojen ja
palveluiden myynnin ennakoidaan kasvavan. Autokaupan
kannattavuuden arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla vuonna
2024, mutta jäävän vuoden 2023 tasosta.
4
Konsernin liikevaihto laski 0,2 %. Vertailukelpoisesti
liikevaihto laski 0,8 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti
Suomessa 1,3 % ja laski muissa toimintamaissa 9,8 %.
Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa
valuutoissa ja ilman toteutuneiden yrityskauppojen
vaikutusta.
Päivittäistavarakaupassa liikevaihto kasvoi 3,7 %.
Myynti K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi 2,7 %. Kespron
foodservice-liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli 10,9 %.
Koronarajoitusten poistumisesta johtuen kulutus painottui
suhteellisesti vertailukautta enemmän foodservice-
palveluihin kuin vähittäiskauppaan.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto laski 8,7 %.
Liikevaihto laski vertailukelpoisesti 10,5 %. Teknisen kaupan
liikevaihto kasvoi 2,6 %, mutta vertailukelpoisesti se laski
4,8 %. Rautakaupassa liikevaihto laski vertailukelpoisesti
16,1 %. Liikevaihto laski rautakaupassa kaikissa
toimintamaissa, mihin vaikutti vertailuvuotta heikompi
rakentamisen markkina.
Autokaupan toimialan liikevaihto kasvoi 12,2 %. Liikevaihto
kasvoi vertailukelpoisesti 13,9 %. Liikevaihto kasvoi
kaikissa autokaupan liiketoiminnoissa. Urheilukaupassa
liikevaihto laski.
Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli
712,0 milj. euroa ja se laski 103,0 milj. euroa.
Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski
15,6 milj. euroa. Liikevoittoa laskivat kampanjointi ja muut
markkinointitoimenpiteet sekä kasvaneet kiinteistökulut.
Kannattavuutta paransi Kespron foodservice-liiketoiminnan
myynnin kasvu ja hyvä kannattavuus. Rakentamisen ja
talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski
111,4 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto laski
kaikissa toimintamaissa pääosin liikevaihdon laskun
seurauksena. Teknisen kaupan kannattavuuden kehitykseen
vaikutti liikevaihdon laskun ohella Elektroskandian muuta
liiketoimintaa heikompi kannattavuus, jota rasitti vaihto-
omaisuuden käyvän arvon kohdistuksen kulukirjaus 2,0 milj.
euroa. Suomessa Onnisen ja rautakaupan kannattavuus
pysyi hyvällä tasolla. Kesko Senukain tulososuus heikensi
rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoista
liikevoittoa 1,9 milj. euroa vertailukauteen verrattuna.
Autokaupan toimialan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi
18,2 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi
autokaupan liiketoiminnoissa 24,7 milj. euroa liikevaihdon
kasvun sekä uudistus- ja tehostamistoimien ansiosta.
Urheilukaupassa vertailukelpoinen liikevoitto laski.
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät, milj. € 1–12/2023 1–12/2022
Vertailukelpoinen liikevoitto 712,0 815,1
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
+myyntivoitot +0,4 +0,0
-myyntitappiot -1,0 -0,1
+/-rakennejärjestelyt -16,1 +1,6
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät yhteensä -16,7 +1,5
Liikevoitto 695,4 816,5
Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
liittyivät Ruotsin K-Rauta-ketjun uudelleenjärjestelyyn, jossa
Taloudellinen kehitys
Liikevaihto ja tulos 2023
1–12/2023 Liikevaihto Milj. € Kehitys, %
Kehitys, vertailu -
kelpoinen, %
Liikevoitto, vertailu-
kelpoinen Milj. € Muutos Milj. €
Päivittäistavarakauppa 6 351,6 +3,7 +3,7 444,8 -15,6
Rautakauppa 1 912,1 -19,6 -16,1 65,0 -62,5
Tekninen kauppa 2 344,7 +2,6 -4,8 128,5 -45,2
Kesko Senukai - - - 19,0 -1,9
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä 4 193,2 -8,7 -10,5 212,5 -111,4
Autokauppa 1 262,3 +12,2 +13,9 82,6 +18,2
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -23,3 - - -27,8 +5,7
Yhteensä 11 783,8 -0,2 -0,8 712,0 -103,0
5
Ruotsin rautakaupan toiminnot keskitetään K-Bygg-ketjuun,
sekä yritysostoihin.
K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja
yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 15 850,0 milj. euroa ja se
laski 1,8 %. Plussa-verkostossa edellisen 12 kuukauden
aikana asioineiden K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan
kuuluvien talouksien määrä oli 2,5 miljoonaa ja K-Plussa-
korttia käyttäneitä asiakkaita oli 3,3 miljoonaa.
Nettorahoituskulut, tuloverot
ja tulos/osake
Nettorahoituskulut, tuloverot
ja tulos/osake 1–12/2023 1–12/2022
Nettorahoituskulut, milj. € -83,9 -56,0
Leasingvelkojen korot, milj. € -73,4 -68,4
Tulos ennen veroja,
vertailukelpoinen, milj. € 630,4 763,2
Tulos ennen veroja, milj. € 613,5 761,1
Tuloverot, milj. € -118,0 -151,2
Tulos/osake, vertailukelpoinen, € 1,28 1,54
Tulos/osake, € 1,25 1,53
Oma pääoma/osake, € 6,93 6,90
Konsernin nettorahoituskulujen kasvuun vaikuttivat
korollisen nettovelan määrän kasvu sekä korkotason nousu.
Vertailukaudella nettorahoituskuluja pienensi osaltaan
korkojohdannaisten positiivinen käyvän arvon muutos.
Osuus osakkuusyritysten tuloksista oli 2,1 milj. euroa (0,6
milj. euroa).
Konsernin efektiivinen veroaste oli 19,2 % (19,9 %).
Konsernin tulos osaketta kohden ja vertailukelpoinen tulos
osaketta kohden laskivat vertailukaudesta.
Rahavirta ja rahoitusasema
Rahavirta, milj. € 1–12/2023 1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta 1 049,5 915,2
Investointien rahavirta -590,2 -344,3
Rahoituksen rahavirta -492,2 -604,7
Rahoitusasema, milj. € 31.12.2023 31.12.2022
Likvidit varat, milj. € 227,3 314,1
Korolliset velat, milj. € 2 787,0 2 418,3
Leasingvelat, milj. € 1 997,9 1 920,1
Korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja, milj. € 561,9 184,1
Korolliset nettovelat/käyttökate
ilman IFRS 16 vaikutusta 0,7 0,2
Nettovelkaantumisaste, % 92,8 76,7
Omavaraisuusaste, % 35,8 36,9
Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 1 049,5 milj. euroa
(915,2 milj. euroa).
Konsernin investointien rahavirta oli -590,2 milj. euroa
(-344,3 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi
positiivinen 54,3 milj. euron (36,8 milj. euroa) erä konsernin
likvideihin varoihin kuuluvien korkorahastojen lunastuksesta.
Konsernin nettovelan määrää ilman leasingvelkoja
kasvattivat kauppapaikka- ja logistiikkainvestoinnit sekä
yritysostot.
Investoinnit
Investoinnit, milj. € 1–12/2023 1–12/2022
Kauppapaikkainvestoinnit 286,5 268,1
Yritysostot 141,1 50,1
It-investoinnit 25,0 41,8
Muut investoinnit 226,3 89,2
Yhteensä 678,9 449,2
Kauppapaikkainvestoinnit kasvoivat 18,4
milj. euroa vertailukaudesta. Vertailukaudella
kauppapaikkainvestointeihin sisältyi Tampereen
Turtolan K-Citymarket-kiinteistö, 40,3 milj. euroa,
jonka omistus siirtyi konsernille Keskon Eläkekassan
ylikatepalautuksena maaliskuussa 2022. Investoinnilla ei
ollut rahavirtavaikutusta.
Muihin investointeihin sisältyy 90,1 milj. euroa Onnisen ja
K-Auton Hyvinkäälle rakenteilla olevan logistiikkakeskuksen
investointia. Rakennushankkeen arvioidaan valmistuvan
vuonna 2025.
Investointeihin sisältyy Norjassa 1.3.2023 toteutunut
Elektroskandia Norge AS:n yritysosto, Ruotsissa 5.4.2023
toteutunut Zenitec Sweden AB:n yritysosto sekä 2.10.2023
Norjassa toteutunut Geitanger Bygg AS:n yritysosto.
Vertailukauden investointeihin sisältyi Ruotsissa Kungälvs
Trävaruaktiebolagin, Föllinge Såg AB:n, Djurbergs
Järnhandel Aktiebolagin ja XL-BYGG Bergslagen AB:n
yritysostot sekä Norjassa Seljord Elektriske AS:n yritysosto.
6
Segmentit
Uusi segmenttirakenne
Keskon toimialarakenteen sisältö ja segmenttiraportointi
muuttui 1.4.2023 alkaen. Urheilukauppa siirtyi osaksi
autokaupan toimialaa. Aiemmin urheilukauppa on ollut
osa rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaa.
Vertailukausien tiedot on muutettu vastaamaan uutta
segmenttirakennetta.
Päivittäistavarakauppa
1–12/2023 1–12/2022
Liikevaihto, milj. € 6 351,6 6 124,7
Liikevoitto, vertailukelpoinen,
milj. € 444,8 460,4
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen 7,0 7,5
Sidotun pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, % 17,4 19,6
Investoinnit, milj. € 303,7 257,6
Henkilökunta keskimäärin 6 257 6 288
Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 6 351,6 milj.
euroa (6 124,7 milj. euroa), ja se kasvoi 3,7 %. Myynti
K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi 2,7 %. Kespron
foodservice-liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli 10,9 %.
Koronarajoitusten poistumisesta johtuen kulutus painottui
suhteellisesti vertailukautta enemmän foodservice-
palveluihin kuin vähittäiskauppaan.
Vähittäiskaupassa päivittäistavaroiden
kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan
kasvaneen noin 6,0 % (Päivittäistavarayhdistys ry, PTY)
ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 9,0 %
(sis. alv, oma arvio). K-ryhmän päivittäistavaramyynti
kasvoi 3,2 % (sis. alv). Kilpailijoiden uusperustannan
arvioidaan vaikuttaneen markkinaosuuksiin edelleen
vuonna 2023, mutta edellistä vuotta vähemmän. Ruoan
verkkokaupan myynti kasvoi 5,7 %. Sen osuus K-ryhmän
päivittäistavaramyynnistä (sis. alv) oli noin 3,2 %. Ruoan
verkkokaupan myynti on noussut selvästi korkeammalle
tasolle kuin ennen koronapandemiaa. Verkkokaupan
palveluita tarjoavat kaikki K-ryhmän ruokakauppaketjut,
ja verkkokaupan palveluita tarjoavien K-ruokakauppojen
lukumäärä oli katsauskauden lopussa 729 kauppaa,
joka on kasvanut edellisestä vuodesta 110 kaupalla.
Foodservice-liiketoiminnassa kokonaismarkkinan arvioidaan
kasvaneen 6,7 % (Päivittäistavarayhdistys ry, PTY). Kespron
markkinaosuuden arvioidaan edelleen kasvaneen vuonna
2023. Ulkona syömisen markkinan arvioidaan kasvavan
trendinomaisesti.
Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli
444,8 milj. euroa (460,4 milj. euroa), ja se laski 15,6
milj. euroa. Liikevoittoa laskivat kampanjointi ja muut
markkinointitoimenpiteet sekä kasvaneet kiinteistökulut.
Kannattavuutta paransi Kespron foodservice-liiketoiminnan
myynnin kasvu ja hyvä kannattavuus. Kespron
vertailukelpoinen liikevoitto oli 75,0 milj. euroa (59,2 milj.
euroa). Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 443,6 milj.
euroa (461,5 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät olivat -1,3 milj. euroa (1,1 milj. euroa).
Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat 303,7 milj. euroa
(257,6 milj. euroa). Kauppapaikkainvestoinnit olivat 251,2
milj. euroa (230,5 milj. euroa).
Liikevaihto, milj. € 1–12/2023 1–12/2022 Kehitys, %
Vertailu-
kelpoinen
kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille 4 484,0 4 367,4 +2,7 +2,7
K-Citymarket, käyttötavara 615,5 605,1 +1,7 +1,7
Kespro 1 154,9 1 041,3 +10,9 +10,9
Muut 97,3 110,8 -12,1 -12,1
Yhteensä 6 351,6 6 124,7 +3,7 +3,7
7
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
1–12/2023 1–12/2022
Liikevaihto, milj. € 4 193,2 4 591,1
Rautakauppa 1 912,1 2 377,2
Tekninen kauppa 2 344,7 2 286,2
Liikevoitto, vertailukelpoinen,
milj. € 212,5 323,8
Rautakauppa 65,0 127,5
Tekninen kauppa 128,5 173,7
Kesko Senukai 19,0 20,9
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen 5,1 7,1
Rautakauppa 3,4 5,4
Tekninen kauppa 5,5 7,6
Sidotun pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, % 11,4 19,1
Investoinnit, milj. € 273,0 108,2
Henkilökunta keskimäärin 6 073 5 871
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto laski
8,7 %. Liikevaihto laski vertailukelpoisesti 10,5 %. Teknisen
kaupan liikevaihto kasvoi 2,6 %, mutta vertailukelpoisesti
se laski 4,8 %. Teknisen kaupan liikevaihto kasvoi
Norjassa Elektroskandia AS -yritysoston tukemana,
mutta laski muissa toimintamaissa. Rautakaupassa
liikevaihto laski vertailukelpoisesti 16,1 %. Liikevaihto
laski rautakaupassa kaikissa toimintamaissa, mihin
vaikutti vertailuvuotta heikompi rakentamisen markkina.
Liikevaihdon euromääräistä kehitystä kasvatti Puolan zlotyn
vahvistuminen suhteessa euroon ja sitä laskivat Ruotsin ja
Norjan kruunun heikentyminen suhteessa euroon.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa
oli 2 115,0 milj. euroa (2 382,3 milj. euroa) ja se laski
11,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 2 078,2 milj.
euroa (2 208,8 milj. euroa) ja se laski 5,9 %. Ulkomaan
toimintojen liikevaihto laski vertailukelpoisesti 9,8 %.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen
liikevoitto oli 212,5 milj. euroa (323,8 milj. euroa), ja
se laski 111,4 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto
laski kaikissa toimintamaissa pääosin liikevaihdon laskun
seurauksena. Teknisen kaupan kannattavuuden kehitykseen
vaikutti liikevaihdon laskun ohella Elektroskandian muuta
liiketoimintaa heikompi kannattavuus, jota rasitti vaihto-
omaisuuden käyvän arvon kohdistuksen kulukirjaus 2,0 milj.
euroa. Suomessa Onnisen ja rautakaupan kannattavuus
pysyi hyvällä tasolla. Kesko Senukain tulososuus heikensi
rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoista
liikevoittoa 1,9 milj. euroa vertailukauteen verrattuna.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 201,9
milj. euroa (324,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat -10,5 milj. euroa (0,9 milj. euroa).
Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
liittyivät Ruotsin K-Rauta-ketjun uudelleenjärjestelyyn, jossa
Ruotsin rautakaupan toiminnot keskitetään K-Bygg-ketjuun,
sekä yritysostoihin.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit olivat
273,0 milj. euroa (108,2 milj. euroa). Investointeihin
sisältyy 90,1 milj. euroa Onnisen ja K-Auton Hyvinkäälle
rakenteilla olevan logistiikkakeskuksen investointia.
Rakennushankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.
Investointeihin sisältyy Norjassa 1.3.2023 toteutunut
Elektroskandia Norge AS:n yritysosto, Ruotsissa 5.4.2023
toteutunut Zenitec Sweden AB:n yritysosto sekä 2.10.2023
Norjassa toteutunut Geitanger Bygg AS:n yritysosto.
Vertailukauden investointeihin sisältyi Ruotsissa Kungälvs
Trävaruaktiebolagin, Föllinge Såg AB:n, Djurbergs
Järnhandel Aktiebolagin sekä XL-BYGG Bergslagen AB:n
yritysostot sekä Norjassa Seljord Elektriske AS:n yritysosto.
Liikevaihto, milj. € 1–12/2023 1–12/2022 Kehitys, %
Vertailukelpoinen
kehitys, %
Rautakauppa, Suomi 937,6 1 126,7 -16,8 -16,8
K-Rauta, Ruotsi 149,8 189,1 -20,8 -14,5
K-Bygg, Ruotsi 280,0 352,8 -20,6 -19,7
Byggmakker, Norja 547,6 711,4 -23,0 -13,4
Rautakauppa yhteensä 1 912,1 2 377,2 -19,6 -16,1
Tekninen kauppa, Suomi 1 234,0 1 319,0 -6,4 -6,4
Tekninen kauppa, Ruotsi 132,8 147,0 -9,7 -10,7
Tekninen kauppa, Norja 517,5 346,5 +49,3 +4,3
Tekninen kauppa, Baltia 129,1 130,8 -1,3 -1,3
Tekninen kauppa, Puola 336,9 349,2 -3,5 -6,5
Tekninen kauppa yhteensä 2 344,7 2 286,2 +2,6 -4,8
Yhteensä 4 193,2 4 591,1 -8,7 -10,5
8
Autokauppa
1–12/2023 1–12/2022
Liikevaihto, milj. € 1 262,3 1 124,8
Autokauppa 1 078,6 910,9
Urheilukauppa 183,9 214,0
Liikevoitto, vertailukelpoinen,
milj. € 82,6 64,3
Autokauppa 73,1 48,4
Urheilukauppa 9,5 16,0
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen 6,5 5,7
Autokauppa 6,8 5,3
Urheilukauppa 5,1 7,5
Sidotun pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, % 15,8 14,7
Investoinnit, milj. € 80,3 45,1
Henkilökunta keskimäärin 1 531 1 519
Autokaupan toimialan liikevaihto kasvoi 12,2 %. Liikevaihto
kasvoi vertailukelpoisesti 13,9 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa
autokaupan liiketoiminnoissa. Urheilukaupassa liikevaihto
laski 14,1 %.
Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien
markkinakehitys oli +6,2 %. Autokaupan maahantuomien
Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja
Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen-pakettiautojen
yhteenlaskettu markkinaosuus oli 15,1 % (14,1 %).
Autokaupan toimialan vertailukelpoinen liikevoitto oli 82,6
milj. euroa (64,3 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto
kasvoi autokaupan liiketoiminnoissa 24,7 milj. euroa
liikevaihdon kasvun sekä uudistus- ja tehostamistoimien
ansiosta. Urheilukaupassa vertailukelpoinen liikevoitto laski
liikevaihdon laskusta johtuen.
Autokaupan toimialan liikevoitto oli 82,4 milj. euroa (63,9
milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
-0,1 milj. euroa (-0,4 milj. euroa).
Autokaupan investoinnit olivat 80,3 milj. euroa (45,1 milj.
euroa).
Liikevaihto, milj. € 1–12/2023 1–12/2022 Kehitys, %
Vertailukelpoinen
kehitys, %
Autokauppa 1 078,6 910,9 +18,4 +20,7
Urheilukauppa 183,9 214,0 -14,1 -14,1
Yhteensä 1 262,3 1 124,8 +12,2 +13,9
Muutokset konsernin rakenteessa
Keskon tytäryhtiö Onninen osti 1.3.2023 Norjassa teknisen
kaupan yrityksen Elektroskandia Norge AS:n. Kesko myi
31.3.2023 kuorma- ja linja-automarkkinassa toimivan
MAN-liiketoiminnan Adampolis Finland Oy:lle. Keskon
tytäryhtiö Kesko AB osti 5.4.2023 Zenitec Sweden AB:n.
Keskon tytäryhtiö Byggmakker Handel AS osti 2.10.2023
Geitanger Bygg AS:n. Tilikauden aikana konsernirakennetta
yksinkertaistettiin fuusioilla Suomessa ja Norjassa.
9
kuvattu toimintakertomuksen Merkittäviä riskejä ja
epävarmuustekijöitä -osassa.
Toimintaperiaatteet, tärkeimmät
sitoumukset ja politiikat
Keskon toiminta perustuu arvoon - Asiakas ja laatu –
kaikessa mitä teemme -, visioon ja missioon. Toimintaa
ohjaavia keskeisiä konsernitasoisia politiikkoja ovat
muun muassa hallinnointipolitiikka, henkilöstöpolitiikka,
kestävän kehityksen politiikka, riskienhallintapolitiikka,
tiedonantopolitiikka, tietosuojapolitiikka, tietoturvapolitiikka
sekä veropolitiikka.
Kesko on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n
kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development
Goals, SDGs). Keskon ja sen sidosryhmien kannalta
tärkeimpiä SDG-tavoitteita ovat Vastuullista kuluttamista,
Ilmastotekoja, Maanpäällinen elämä, Sukupuolten tasa-arvo
sekä Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.
Kesko julkaisi ihmisoikeuksiin liittyvän sitoumuksen ja
vaikutusarvioinnin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden mukaisesti ensimmäisen kerran
vuonna 2016. Sitoumus ja vaikutusarviointi katselmoidaan
kolmen vuoden välein, viimeksi syksyllä 2022.
Vastuullisuusstrategia 2022–2024
Vastuullisuus on yksi Keskon strategian keskeisistä
painopistealueista. Vastuullisuustyötä ohjaavat kestävän
kehityksen politiikka, Keskon vastuullisuusstrategia
ja K Code of Conduct -ohjeisto. Kesko Oyj:n hallitus
hyväksyi vastuullisuusstrategian maaliskuussa 2022.
Strategia pohjautuu vuonna 2021 päivitettyyn laajaan
olennaisuusarvioon, jossa sidosryhmät antoivat
Tärkeimmät kestävän kehityksen
tavoitteet ja tulokset
Taloudellinen arvonluonti
Keskon toiminta luo arvoa ja tuottaa taloudellista hyötyä eri
sidosryhmille Keskon toimintamaissa ja markkina-alueilla.
Keskeisiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, asiakkaat,
henkilökunta, kauppiaat, tavaran- ja palveluntoimittajat
sekä yhteiskunta. Kesko edistää hyvinvoinnin kasvua koko
toimitusketjussaan, myös kehittyvissä maissa.
Tärkeimmät rahavirrat muodostuvat tuotoista, jotka
syntyvät tavaroiden ja palveluiden myynnistä asiakkaille
ja kauppiaille, ostoista tavaran- ja palveluntoimittajilta,
osingoista osakkeenomistajille, henkilöstölle maksetuista
palkoista sekä veroista ja investoinneista. Kesko työllistää
yhteensä 17 702 henkilöä ja vuonna 2023 maksoi palkkoja
629,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 Keskon tuloverot
Suomeen olivat 104,3 miljoonaa euroa ja muihin maihin
10,0 miljoonaa euroa. Lisäksi Kesko maksaa kiinteistö- ja
omaisuusveroja sekä kerää, raportoi ja edelleen tilittää
välillisiä veroja kuten arvonlisäveroja ja valmisteveroja.
Keskon investoinneilla on positiivinen taloudellinen
vaikutus muun muassa rakennusalan sekä kaluste-, laite-
ja tietojärjestelmätoimittajien toimintaan. Vuonna 2023
investoinnit olivat yhteensä 678,9 miljoonaa euroa. Keskolla
oli vuoden 2023 lopussa 105 550 rekisteröitynyttä
osakkeenomistajaa ja vuodelta 2022 jaettiin osinkoa
yhteensä 430 miljoonaa euroa.
Keskon liiketoimintamalli on kuvattu toimintakertomuksen
alussa. Ilmastonmuutokseen, sosiaalisiin ja
työntekijöihin liittyviin asioihin, ihmisoikeuksiin sekä
korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä riskejä on
näkemyksensä Keskon ja sidosryhmien kannalta
keskeisimmistä vastuullisuusaiheista.
Vastuullisuusstrategia asettaa tavoitteet Keskon ja sen
toimialojen vastuullisuustyölle. Vastuullisuusstrategian neljä
painopistealuetta ovat ilmasto ja luonto, arvoketju, ihmiset
sekä hyvä hallinto. Vastuullisuuden visiona on mahdollistaa
asiakkaidemme vastuulliset valinnat edistämällä muutosta
koko arvoketjussa.
Kestävyysraportointi ja kestävän
kehityksen indeksit
Kesko on raportoinut toiminnastaan Global Reporting
Initiativen (GRI:n) laatiman kestävän kehityksen
raportointiohjeiston mukaisesti vuodesta 2000 lähtien.
Keskon vuosiraportin osana julkaistava kestävyysraportti
noudattaa GRI-standardeja peruslaajuuden (Core)
mukaisesti ja kattaa taloudellisen, sosiaalisen
ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet.
Kestävyysraportissa kerrotaan yksityiskohtaisesti
vastuullisuuden periaatteista, johtamisesta, tavoitteista,
prosesseista ja tuloksista.
Kesko on listattu useisiin kestävän kehityksen indekseihin,
joista merkittävimmät ovat Dow Jonesin kestävän kehityksen
indeksit DJSI World ja DJSI Europe, CDP, MSCI ESG Ratings
ja Sustainalytics.
Kesko valittiin joulukuussa 2023 toimialansa (Consumer
Staples Distribution & Retail) parhaana eurooppalaisena
yrityksenä Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World ja
DJSI Europe -indekseihin. Maailmanlaajuisessa DJSI World
-indeksissä Kesko on toimialansa neljänneksi paras yritys.
10
Joulukuussa 2023 Kesko sai MSCI ESG Ratings -arvioinnissa
arvion AAA (asteikolla AAA-CCC). MSCI ESG Research
antaa MSCI ESG -vastuullisuusluokituksia listatuille ja
joillekin yksityisille yrityksille. Luokitukset perustuvat
toimialakohtaisiin ESG-riskeihin ja yritysten kykyyn hallita
niitä kilpailijoihin verrattuna.
Tammikuussa 2024 Kesko nousi maailman sadan
vastuullisimman yrityksen Global 100 -listalla parhaaksi
päivittäistavarakaupan yritysten sarjassa (Consumer
Staples). Kesko on kokonaislistalla sijalla 29 (sijalla 74
vuonna 2023). Kesko on maailman ainoa yhtiö, joka on ollut
listalla joka vuosi sen perustamisesta eli vuodesta 2005
lähtien.
Ilmasto ja luonto
Kesko keskittyy vastuullisuusstrategiansa mukaisesti sekä
oman toiminnan että koko arvoketjun hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen. Ilmasto- ja luontotyön keskiössä ovat myös
Keskon vaikutukset biodiversiteettiin sekä kiertotaloudessa
erityisesti vastuulliset pakkaukset ja ruokahävikin
vähentäminen.
Oman toiminnan päästöt
Keskon tavoitteena on oman toiminnan hiilineutraalius
vuonna 2025 ja päästöttömyys vuoden 2030 loppuun
mennessä. Kesko kompensoi vuosien 2025–2030 aikana
syntyvät päästöt, ja jatkaa syntyvien päästöjen vähentämistä
kohti päästöttömyyttä vuoden 2030 loppuun mennessä.
Päästöt Keskon omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2) syntyvät
suurimmaksi osaksi kuljetusten ja logistiikkatoimintojen
polttoainekulutuksesta sekä kaukolämmön kulutuksesta.
Lisäksi päästöjä aiheutuu sähkön ja lämmön
omatuotannosta, kylmäainevuodoista sekä ostosähkön
kulutuksesta. Keskon oman toiminnan päästöt ovat arviolta
1 % Keskon koko arvoketjun hiilidioksidipäästöistä.
Kesko edistää päästötavoitteiden saavuttamista
esimerkiksi lisäämällä päästöttömän ostosähkön
hankintaa, pienentämällä itse tuotetun energian päästöjä
vähentämällä maakaasun ja öljyn käyttöä, parantamalla
energiatehokkuutta ja hyödyntämällä hukkalämpöä sekä
lisäämällä sähköistä kuljetuskalustoa logistiikassa.
Keskon kuluttama sähkö Suomessa on hiilidioksidi-
päästötöntä, ja sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi
ydinvoimalla ja tuulivoimalla. Suomessa Kesko kulutti
sähköä Q4/2022–Q3/2023 välisenä aikana 278 GWh.
Lämpö- ja jäähdytysenergiaa kului yhteensä 214 GWh.
Muissa toimintamaissa sähkönkulutus oli 33 GWh ja
lämmönkulutus 12 GWh. Keskon sähkö-, lämpö- ja
jäähdytysenergiankulutus yhteensä kaikissa toimintamaissa
Q4/2022–Q3/2023 oli 537 GWh.
Arvoketjun päästöt
Kesko on sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta
asettamalla tieteeseen perustuvat, lyhyen aikavälin
päästövähennystavoitteet. Science Based Targets -aloitteen
(SBTi) hyväksymät, Keskon lyhyen aikavälin tavoitteet ovat:
Kesko on sitoutunut vähentämään oman toimintansa
absoluuttisia päästöjä (Scope 1 ja 2) 90 %:lla vuoden
2030 loppuun mennessä vuoden 2020 lähtötasosta.
Kesko on sitoutunut siihen, että 67 % sen
tavarantoimittajista ja palveluntuottajista (ostojen
perusteella) asettaa tieteeseen perustuvat
päästövähennys tavoitteet vuoden 2026 loppuun
mennessä.
Lisäksi Kesko on sitoutunut vähentämään myytyjen
tuotteiden käytönaikaisia absoluuttisia päästöjä (Scope 3)
17 %:lla vuoden 2026 loppuun mennessä vuoden 2020
lähtötasosta.
Syksyllä 2023 Kesko sitoutui asettamaan uudet, pitkän
aikavälin päästövähennystavoitteet ja vähentämään
päästöjään koko arvoketjussa Science Based Targets
-aloitteen NetZero Standardin eli nettonollastandardin
mukaisesti. Kesko hakee myös uusille nettonollatavoitteilleen
SBTi:n hyväksyntää.
Keskon arvoketjun merkittävimmät ilmastovaikutukset
syntyvät myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana raaka-
aineiden alkutuotannossa, tuotteiden valmistuksessa,
pakkauksissa, kuljetuksissa ja tuotteiden käytössä.
Kesko kannustaa tavaran- ja palveluntoimittajia
päästövähennystoimiin sekä ohjaa asiakkaitaan kestävien
kulutusvalintojen tekemiseen.
Biodiversiteetti
Keskon tavoitteena on ehkäistä luontokatoa niin omassa
toiminnassa kuin arvoketjussa. Syksyllä 2023 Kesko aloitti
biodiversiteettitiekartan valmistelun. Osana tiekarttaa
Kesko asettaa tavoitteita oman toiminnan ja arvoketjun
biodiversiteettivaikutuksille.
Kiertotalous
Kesko vahvistaa kiertotalouden toimintamalleja ja
tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki
Keskon omien tuotemerkkien pakkaukset ovat kierrätettäviä
tai uudelleen käytettäviä. Lisäksi tavoitteena on puolittaa
ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
11
Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2023
Saavuttaa hiilineutraalius vuonna
2025 ja tehdä omasta toiminnasta
päästötöntä vuoden 2030 loppuun
mennessä.
Hiilidioksidipäästöt tCO
2
e Keskon oman toiminnan (Scope 1 ja 2)
hiilidioksidipäästöt ajanjaksolla Q4/2022–Q3/2023
olivat 75 138 tCO
2
e.
67 % tavarantoimittajista (ostojen
perusteella) asettaa tieteeseen
perustuvat päästövähennystavoitteet
vuoden 2026 loppuun mennessä.
Tavarantoimittajien %-osuus Kesko seuraa tavoitteen toteutumista pääasiassa
CDP:n Climate Change -kyselyn kautta.
Vuonna 2023 Keskon tavaran- ja
palveluntoimittajista 32,0 % (ostojen
perusteella) on asettanut tieteeseen perustuvat
päästövähennystavoitteet.
Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet ja riskit
Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia on
arvioitu vuonna 2022 the Task Force on Climate-Related
Financial Disclosures (TCFD) -viitekehyksen mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat kahteen osaan:
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset Keskoon
liittyvät lisääntyvään sääntelyyn ja sään ääri-ilmiöihin.
Keskon toiminnan vaikutukset ilmastoon liittyvät
myytävien tuotteiden ja palveluiden elinkaaren
vaikutuksiin sekä energiaratkaisuihin ja päästöihin.
Mahdollisuudet
Kaupan alan merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat
oman toiminnan päästöjen lisäksi tuotteiden arvoketjun
päästöistä. Oman toiminnan lisäksi päästövähennystavoite
ulottuu koko arvoketjuun.
Keskon kaikilla toimialoilla on mahdollisuus tarjota asiakkaille
ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi, sillä
asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat yksityisen
kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.
Riskit
Merkittävin riski on, että ilmastotoimenpiteet jäävät
globaalisti nykyiselle tasolle ja ilmastonmuutoksen
hillitseminen epäonnistuu, minkä seurauksena sään ääri-
ilmiöt, kuten voimakkaat myrskyt ja pitkittyneet lämpöjaksot
kesällä lisääntyvät. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
kotimaisiin ja globaaleihin tuotantoalueisiin ja siitä
johtuen tuotteiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan voivat
muodostua kriittisiksi tekijöiksi toimitusketjun jatkuvuuden ja
tuotteiden saatavuuden näkökulmasta.
12
Arvoketju
Kesko kehittää arvoketjun vastuullisuutta muun muassa
tukemalla asiakkaiden vastuullisia valintoja ja lisäämällä
hankintaketjun auditointeja. Hankintaketjujen kestävyys ja
läpinäkyvyys on yksi vastuullisuustyön painopisteistä.
Ihmisoikeudet ja kestävä hankinta
Keskon ihmisoikeussitoumuksen mukaisesti Kesko
kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia. Hankintaa ohjaavat Keskon ostotoiminnan
eettiset periaatteet, jotka perustuvat Kansainvälisessä
Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin työelämän
perusoikeuksiin sekä YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja
lapsen oikeuksien yleissopimukseen.
Kesko ohjaa sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta
kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden
hankintaa kestävän kehityksen linjauksilla, joita on
yhteensä 12.
Kesko kiinnittää erityistä huomiota hankintaketjunsa
ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin maissa, joissa riskit
ihmisoikeusloukkauksille ovat suurimmat. Kesko hyödyntää
riskimaissa sijaitsevien tavarantoimittajien arvioinnissa
kansainvälisiä sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmiä,
ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia. Kesko on amforin
jäsen ja osallistuu amfori BSCI:hin (amfori Business Social
Compliance Initiative). Keskon periaatteena on tehdä
yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien
kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien
piirissä tai käynnistävät prosessin yhteistyön alkaessa.
Auditointien kohteina ovat muun muassa työaikasäännösten
noudattaminen, tehtaan johtamiskäytännöt sekä
työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden suojelu.
Kesko on mukana bangladeshilaisten tekstiilitehtaiden
työterveyttä ja -turvallisuutta edistävässä International
Accord for Health and Safety in the Textile and Garment
Industry –sopimuksessa. Kesko on myös kiinalaisen lasten
oikeuksia edistävän the Centre for Child Rights and Business
–organisaation jäsen.
Tuoteturvallisuus
Kesko ja K-ryhmän kaupat ovat yhdessä
tavarantoimittajiensa kanssa vastuussa tuotteiden käyttäjille
siitä, että tuotteet täyttävät kaikki toimintamaiden ja
EU-lainsäädännön vaatimukset, ovat käyttäjilleen turvallisia
ja vastaavat laatulupauksia. Kaikilla elintarviketoiminnoilla on
lainsäädännön edellyttämä omavalvontajärjestelmä.
Keskon päivittäistavarakaupan Laatu ja tuotekehitys
-yksikkö edellyttää, että omien elintarvikemerkkituotteiden
valmistajilla on kansainvälinen tuoteturvallisuuden
varmentava sertifiointi. Laatu ja tuotekehitys -yksikön
laboratorio valvoo päivittäistavarakaupan omien
tuotemerkkien ja oman maahantuonnin tuoteturvallisuutta
ja laatua. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelujen
akkreditoima testauslaboratorio T251, joka on hyväksytty
SFS-EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaiseksi.
Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2023
Varmistaa sosiaalisen vastuun toteutuminen
suorissa riskimaatuotteissa auditoimalla tehtaat
100-prosenttisesti vuoteen 2024 mennessä
Auditoidut tehtaat, % 97,0 %
Ihmiset
Vastuu ihmisistä näkyy erityisesti henkilöstön hyvinvoinnin,
turvallisuuden sekä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden
ja mukaan ottamisen edistämisenä.
Keskon henkilöstöpolitiikka, K Code of Conduct,
vastuullisuusstrategia ja yhteiset toimintaperiaatteet
ohjaavat henkilöstöjohtamista Keskossa. Henkilöstöpolitiikka
perustuu Keskon missioon, visioon, strategiaan, arvoon
sekä vastuullisiin toiminta- ja johtamisperiaatteisiin.
Henkilöstöpolitiikan päämääränä on varmistaa, että Keskon
suunnan sekä omat tavoitteensa tunteva osaava ja sitoutunut
henkilöstö luo perustan hyvän ja kestävän taloudellisen
tuloksen saavuttamiseksi. Kesko kunnioittaa kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattaa ILOn keskeisiä
periaatteita.
Henkilöstö 1–12/2023 1–12/2022
Naiset 5 868 5 914
Miehet 8 877 8 699
Muu/ei tiedossa 20 20
Henkilöstö kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna
keskimäärin 14 766 14 633
31.12.2023 31.12.2022
Henkilökunta kauden lopussa
Naiset 7 360 7 477
Miehet 10 319 10 349
Muu/ei tiedossa 23 15
Suomi 12 384 12 665
Muut maat 5 318 5 176
Yhteensä 17 702 17 841
13
Monimuotoinen työyhteisö
Vastuullisuusstrategiassa monimuotoisuus, mukaan
ottaminen ja yhdenvertaisuus ovat yksi Ihmiset-
painopistealueen teemoista. Vuonna 2023 Kesko
asetti monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuustavoitteet
koskien naisten osuuden kasvattamista johtotehtävissä,
yhdenvertaista palkitsemista sekä henkilöstön omaa
kokemusta yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Keskossa
toimii yhdenvertaisuussuunnitelman mukainen työnantajan,
henkilöstön ja työsuojelutoiminnan edustajista koostuva
ryhmä, joka käsittelee konsernin yhdenvertaisuus- ja
tasa-arvoasioita. Syrjinnän vastainen työ on toiminnassa
keskeistä. Ryhmän selvitystoiminta kattaa muun muassa
rekrytoinnin, urakehityksen ja koulutuksen, palkkauksen
sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.
Työntekijöiden hyvinvointi ja menestyminen
Henkilöstön ennakoivan hyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen
tavoitteena on varmistaa henkilöstön työ- ja toimintakyky,
pitää sairauspoissaolot hallinnassa ja ennaltaehkäistä
työtapaturmia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Keskiössä on ollut
edelleen erityisesti mielen hyvinvointiin panostaminen ja sen
huomioiminen.
Henkilöstötutkimuksen avulla selvitetään henkilöstön
näkemyksiä, jotta voidaan kehittää toimintaa ja
esihenkilötyötä. Konsernin laajuinen K Voices
-henkilöstötutkimus toteutettiin syksyn 2023 ja alkuvuoden
2024 aikana.
Keskon strategian toteuttamisen varmistamiseksi
konsernissa on käytössä suorituksen- ja
osaamisenjohtamisen mallit. Suorituksenjohtaminen koostuu
tavoiteasetannasta, jatkuvasta suorituksen johtamisesta
ja suorituksen arvioinnista. Palkitseminen tukee strategian
toteuttamista ja tehtävässä suoriutumista. Osaamisen
johtamisella varmistetaan, että työntekijöillä on tavoitteiden
saavuttamiseen ja strategian toteuttamiseen tarvittava
osaaminen. Osaamisen kehittämistä toteutetaan erilaisin
valmennuksin, kehitysprosessein, sekä monipuolisesti
työssäoppimista hyödyntäen. Henkilöstön rekrytoinnit
perustuvat strategiaan ja tarpeeseen, hyväksyttyyn
resursointisuunnitelmaan sekä tunnistettuihin
muutoshankkeisiin. Rekrytoinnissa on sitouduttu tasa-
arvoon, syrjimättömyyteen ja valintojen tekemiseen niiden
asioiden perusteella, jotka ennustavat työssä onnistumista.
Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2023
Tehdä konkreettisia tekoja
ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja
kyvykkyyksien edistämiseksi vuoden
2024 loppuun mennessä
Hyvinvointi-indeksi
Monimuotoisuuden ja mukaan
ottamisen indeksi
81 (asteikolla 0–100, Our People 2022 -tutkimus)
86 (asteikolla 0–100, Our People 2022 -tutkimus)
Hyvä hallinto
Hyvässä hallinnossa keskeistä on muun muassa
K Code of Conductin toteuttaminen, vastuullisuuden
sitominen yhä vahvemmin johdon palkitsemiseen sekä koko
henkilöstön vastuullisuusosaamisen kehittäminen.
Toiminnan vastuullisuus ja
vaatimustenmukaisuus (Compliance)
Vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
Kesko-konsernin liiketoiminnassa toteutetaan noudattamalla
Keskon hallituksen vahvistamaa K Compliance
-toimintamallia, jonka perustana toimii koko konsernia ja
kaikkia yhteistyökumppaneita koskeva K Code of Conduct-
toimintaohjeisto. Keskon Compliance & Ethics -toiminto
johtaa K Compliance -toimintamallin mukaisia toimenpiteitä
ja raportoi toiminnastaan Keskon pääjohtajalle sekä
hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
K Compliance -toimintamallin käytännön toteutusta
tukevat Keskon pääjohtajan vahvistamat K Compliance
-ohjelmat. Ohjelmat ovat tietosuoja, kilpailuoikeus,
korruption ja lahjonnanvastaisuus sekä kauppapakote-
ja vientivalvontaohjelma. Ohjelmien systemaattisella
toteuttamisella varmistetaan Keskon toimintaperiaatteiden,
lainsäädännön sekä muiden vaatimusten noudattaminen.
Vuonna 2023 Keskon K Compliance -toiminnan
painopisteinä olivat henkilökunnan kouluttaminen sekä
vuosisuunnitelman mukaisten compliance-tarkastusten
toteuttaminen. Kohdennettuihin koulutuksiin osallistui yli
1 400 henkilöä ja lisäksi henkilökunta suoritti yli 12 500
compliance-verkkokoulutusta.
Keskon SpeakUp-kanava on kaikille avoin luottamuksellinen
ilmoituskanava, jonka ylläpito on keskeinen osa Keskon
K Compliance -toimintaa. Ilmoituskanava on tarkoitettu
14
ilmoittajan tietoon tulleiden rikos- tai väärinkäytösepäilyjen
ilmoittamiseen silloin, kun tietoa ei jostain syystä voi
toimittaa suoraan esihenkilölle tai Keskon vastuuhenkilöille.
Kanavaa voi käyttää myös arvopaperimarkkinasääntelyn
epäillyistä rikkomuksista ilmoittamiseen. Vuoden 2023
aikana ilmoituskanavan kautta vastaanotettiin yhteensä 78
yhteydenottoa, joista 67 edellytti tutkintatoimenpiteitä.
Kanavan väärinkäyttöä ei havaittu. Joulukuussa 2023
kanava päivitettiin myös virallisesti koko K-ryhmän yhteiseksi
SpeakUp-kanavaksi.
Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa K Compliance
-toimintamallin toteuttamista sekä konsernitason
compliance-riskejä. Lisäksi se seuraa K Compliance
-toiminnan kokonaistilanteen kehittymistä.
Compliance-toiminnan painotuksia ohjaa Keskon
strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien compliance-riskien
tunnistaminen. Compliance & Ethics -toiminto sekä
liiketoiminnat kartoittavat ja priorisoivat riskejä säännöllisesti
riskienhallintatoiminnon tukemana. Compliance-riskien
arvioinnissa painotetaan vaatimuksia, joiden rikkomisesta voi
aiheutua huomattavia kielteisiä seurauksia, kuten esimerkiksi
ihmisoikeusrikkomuksia tai vakavia juridisia, taloudellisia ja
maineriskejä.
Korruption ja lahjonnan torjunta
Keskon compliance-toiminnan yhtenä painopisteenä on
korruption ja lahjonnan torjunta.
Kesko-konsernin ehdoton nollatoleranssi lahjontaan ja
korruptioon on kuvattu K Code of Conductissa, joka sisältää
korruption- ja lahjonnanvastaiset toimintaohjeet. Ohjeita
täydennetään tarpeen mukaan yksityiskohtaisemmalla
ohjeistuksella. Jokaisen työntekijän tulee suorittaa kaksi
K Code of Conduct -verkkokoulutusta, jotka sisältävät
ohjeistusta korruption ja lahjonnan torjunnasta.
Yhtenäisen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla varmistetaan,
että kaikilla Keskossa on sama näkemys korruption- ja
lahjonnanvastaisista periaatteista ja toimintatavoista, jotka
ohjaavat päivittäistä työtä. Kaikkien Keskon toimintamaiden
kielillä julkaistu korruption- ja lahjonnanvastainen
ohjeistus on sama jokaiselle työntekijälle. Kaikilta Keskon
yhteistyökumppaneilta edellytetään sitoutumista Keskon
yhteistyökumppanien K Code of Conduct -toimintaohjeiden
noudattamiseen – ja sitä kautta nollatoleranssiin lahjonnan
osalta.
Keskon SpeakUp-kanavan kautta vuonna 2023
vastaanotetut ilmoitukset eivät sisältäneet havaintoja tai
epäilyksiä lahjonnan- ja korruptionvastaisten ohjeiden
rikkomisesta Kesko-konsernissa.
Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2023
Kesko-konsernin koko henkilöstö on
vahvasti sitoutunut K Code of Conduct
-toimintaohjeistukseen.
”Ethics index”, joka koostuu vuosittaisesta
K Code of Conductin vahvistamisen
suoritusasteesta sekä kahdesta säännöllisesti
toteutettavan henkilöstö kyselyn kysymyksestä
koskien K Code of Conductin mukaista toimintaa
arjessa sekä väärinkäytöksistä raportoimista.
79,3 % (K Voices 2021,
K Code of Conduct
-vuosivahvistus 2022)
Kesko-konsernin koko henkilöstöä pyydetään vuosittain
vahvistamaan sitoutumisensa K Code of Conductin
noudattamiseen.
Päivitetty versio K Code of Conductista (henkilöstö-
ja yhteistyökumppaniversio) julkaistaan kaikkien
toimintamaiden kielillä keväällä 2024.
Vastuullisuustavoitteita johdon
osakepohjaiseen sitouttamis- ja
kannustinohjelmaan
Osana vastuullisuusstrategiaa Keskon hallitus on asettanut
vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä yhtiön osakepohjaisille
sitouttamis- ja kannustinohjelmille (Performance Share Plan)
PSP 2022–2025 ja PSP 2023–2026. Osakepalkkio-ohjelma
sisältää taloudellisten tunnuslukujen lisäksi ilmastopäästöjen
vähentämiseen sekä kansainvälisiin vastuullisuusindekseihin
ja -arviointeihin sidottuja tavoitteita. Vastuullisuustavoite
koskee vuosia 2022 ja 2023.
Kestävän kehityksen tavoitteisiin sidottu
rahoitus
Keskolla on viisi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat
määrältään yhteensä 650 miljoonaa euroa ja joiden
korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle
ja ruokahävikille asetettuja vastuullisuustavoitteita sekä
Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien
päästövähennystavoitteita.
15
EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi
(CSRD)
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi (EU)
2022/2464 (annettu 14 päivänä joulukuuta 2022) korvaa
nykyisen ei-taloudellisia tietoja koskevan direktiivin (NFRD).
Uuden kestävyysraportointidirektiivin soveltaminen
tulee pakolliseksi suurille listayhtiöille tilikaudelle 2024.
Ensimmäiset raportit julkaistaan osana vuodelta 2024
laadittavaa hallituksen toimintakertomusta vuonna 2025.
Kesko on suurena listayhtiönä ensimmäisten yhtiöiden
joukossa, jotka raportoivat kestävyysasioista uuden
lainsäädännön vaatimalla tavalla.
Yhtiöt, jotka ovat raportointivelvoitteen piirissä, raportoivat
kestävyysasioista eurooppalaisten kestävän kehityksen
raportointistandardien (European Sustainability Reporting
Standards, ESRS) mukaisesti. Euroopan Komissio hyväksyi
standardit 31. heinäkuuta 2023. Standardit sisältävät
laajasti kestävän kehityksen aiheita liittyen ympäristöön,
sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintoon. Standardeja
on yhteensä 12, joista kaksi ovat kaikille pakollisia
ja sisältävät yleistä tietoa raportointivaatimuksista ja
standardien soveltamisesta sekä annettavat perustiedot
mm. vastuullisuuden johtamisesta, strategiasta,
liiketoimintamallista ja arvoketjusta. Loput 10 standardia
koskevat ympäristöön, ihmisiin ja hyvään hallintoon liittyviä
kestävyysaiheita. Keskeinen osa uusien standardien
vaatimuksia on olennaisuusarvion tekeminen, joka määrittää
yhtiön raportointivelvoitteen laajuuden sen mukaan, mitkä
kestävyysaiheet ovat yhtiölle ja sen liiketoimintamallille
olennaisia. Olennaisuusarviossa yhtiö arvioi sen toiminnan
vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, sekä yhtiön toimintaan
kohdistuvia riskejä ja mahdollisuuksia, jotka nousevat
sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä seikoista.
Uuden lainsäädännön tavoitteena on yhtenäistää
yhtiöiden kestävyysasioista antamia tietoja sekä tarjota
laadukkaampaa ja luotettavampaa kestävyystietoa sijoittajien
ja muiden sidosryhmien käyttöön. Jatkossa kestävyystiedot
tullaan raportoimaan osana hallituksen toimintakertomusta,
jonka hallitus hyväksyy samaan aikaan tilinpäätöksen kanssa.
Samalla myös kestävyysraportin varmennuksesta tulee
pakollista.
Kesko on vuoden 2023 aikana aloittanut valmistautumisen
uuden direktiivin vaatimusten käyttöönottoon ja tulee
vuodesta 2024 alkaen soveltamaan eurooppalaisten
kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS)
vaatimuksia kestävyysraportoinnissa. Keskeinen osa
valmistautumista on ollut ESRS standardien vaatimusten
mukaisen kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen Keskolle
olennaisten raportointivaatimusten määrittämiseksi.
Luonnosta Keskon kaksoisolennaisuusanalyysistä ja sen
vaikutuksia tulevan CSRD:n mukaisen kestävyysraportin
sisältöön on analysoitu jatkotoimenpiteiden tunnistamiseksi
uusien raportointivaatimusten käyttöönottoon
valmistumisessa. Lisäksi alustavia tuloksia on esitelty
liiketoimintojen ja konsernin johdolle ja hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
16
EU-taksonomia
Keskon EU-taksonomiaa koskeva raportointi noudattaa
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen
(EU) 2020/852 (annettu 18 päivänä kesäkuuta
2020) määräyksiä. EU:n kestävän rahoituksen
luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoitus on auttaa
yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan, ovatko taloudelliset
toimet kestäviä ympäristön kannalta. Luokittelujärjestelmä
määrittelee liiketoiminnalle kriteeristön, jonka perusteella
voidaan arvioida, missä määrin yrityksen toiminta tukee
ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Niiden yritysten, joiden on ei-taloudellisten tietojen
raportointidirektiivin (NFRD) mukaisesti raportoitava
myös muut kuin taloudelliset tiedot, on annettava tiedot
siitä, millä tavoin ja missä määrin niiden toiminta voidaan
luokitella EU-taksonomiassa tarkoitetulla tavalla ympäristön
kannalta kestäväksi seuraavien kuuden ilmasto- ja
ympäristötavoitteen näkökulmasta:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. Vesi- ja merivarojen suojeleminen
4. Kiertotalouden edistäminen
5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
6. Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen
Kahden ensimmäisen tavoitteen, ilmastonmuutoksen
hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
toiminnoista on raportoitu niille luodun teknisen
arviointikriteeristön perusteella vaiheittain vuosina
2021 ja 2022. Vuonna 2021 raportointivelvoite kattoi
luokittelujärjestelmän piiriin kuuluvat (eligible) toiminnot.
Vuonna 2022 raportointi laajeni kattamaan sen, mikä
osuus luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnosta voidaan
luokitella luokitusjärjestelmän mukaisiksi kestäviksi
toiminnoiksi (aligned).
Lopuille neljälle ympäristötavoitteelle julkaistiin
niihin liittyvät taloudelliset toiminnot sekä
tekninen arviointikriteeristö vuonna 2023. Kuten
kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen osalta,
raportointivelvoite ensimmäisenä vuonna kattaa
tiedot luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista ja
laajenee vuonna 2024 kattamaan myös toimintojen
luokitusjärjestelmän mukaisuuden. Luokitusjärjestelmän
piiriin kuuluvista toiminnoista sekä luokitusjärjestelmän
mukaisista toiminnoista esitetään tunnusluvut, jotka
ovat osuus yrityksen liikevaihdosta, investoinneista
(CapEx) ja taksonomia-asetuksessa määritellyistä
toimintamenoista (OpEx).
Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä hetkellä ole
erikseen mainittu luokitusjärjestelmässä, jolloin kaupan alan
yritykset raportoivat luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista
toiminnoistaan, jos yrityksellä niitä on. Oletettavaa on, että
luokittelujärjestelmä tulee sisältämään vielä laajenevan
määrän eri toimintoja, jolloin myös kaupan alalle ja
mahdollisesti sen eri tuoteryhmiin kohdistuisivat omat
arviointikriteeristönsä.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot ja
luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi
Kesko on tunnistanut toiminnassaan luokitusjärjestelmän
piiriin kuuluviksi toiminnoiksi autokaupan leasing- ja
käytettyjen autojen liiketoiminnat sekä kiinteistöjen
omistamisen, vuokraamisen ja rakennuttamisen oman
liiketoiminnan tarpeisiin. Näistä toiminnoista autokaupan
käytettyjen autojen liiketoiminta on yksi kiertotalouteen
liittyvistä toiminnoista (käytettyjen tavaroiden myynti), joka
tuli osaksi luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia toimintoja
vuonna 2023.
Kesko on arvioinut kunkin luokitusjärjestelmän piiriin
kuuluvan toiminnon luokitusjärjestelmän mukaisuuden.
Luokitusjärjestelmän mukaisuus on määritetty arvioimalla
sitä, edistääkö toiminto merkittävästi vähintään yhtä
luokitusjärjestelmän ilmasto- ja ympäristötavoitteista.
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden määrittäminen
tehdään kullekin toiminnolle sovellettavien teknisten
arviointikriteerien perusteella. Näiden arviointikriteerien
täyttymisen lisäksi on varmistuttu siitä, että toiminto ei
aiheuta merkittävää haittaa muille taksonomia-asetuksessa
mainituille ilmasto- tai ympäristötavoitteille erillisten ei
merkittävää haittaa -kriteerien perusteella (DNSH), ja että
taksonomia-asetuksen mukaiset vähimmäissuojatoimet
toteutuvat.
Kesko on tarkastellut vähimmäistason suojatoimien
(minimum safeguards) toteutumista suhteessa
ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan, reiluun kilpailuun
sekä verotukseen. Edellä mainittuja vähimmäistason
suojatoimien osa-alueita ja niihin liittyviä Keskon
toimintaohjeita ja toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin
tämän raportin osioissa ”Ihmisoikeudet ja kestävä hankinta”,
”Toiminnan vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden
varmistaminen (Compliance)” ja ”Korruption ja lahjonnan
torjunta”. Tarkastelun tuloksena Kesko arvioi, että
vähimmäistason suojatoimet toteutuvat Keskon toiminnassa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Keskon tunnistamat
luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnot sekä miten
Kesko on arvioinut kunkin toiminnon luokitusjärjestelmän
mukaisuutta. Keskolla ei ole kaasuun tai ydinenergiaan
liittyviä luokittelujärjestelmän toimintoja.
17
Tunnusluvut
Luokitusjärjestelmän toiminto Toiminnon kuvaus Liikevaihto CapEx Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi
CCM 6.5 Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
M1-, N1- tai L-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus
ja käyttö.
Toimintoon sisältyy autokaupan leasingliiketoiminta.
Vuonna 2022 Kesko esitti osan leasing-liiketoiminnan liikevaihdosta ja
pääomamenoista luokitusjärjestelmän mukaisina. Vuoden 2023 aikana Kesko
jatkoi toimintoon liittyvien teknisten arviointikriteerien selvitystä. Toimintoon
sisältyy osana ei merkittävää haittaa -kriteerejä renkaiden vierintämelun
kuuluminen parhaaseen saatavilla olevaan luokkaan. Tieto renkaiden
vierintämelusta ei ole saatavilla, jolloin ajoneuvojen luokitusjärjestelmän
mukaisuutta ei ole mahdollista selvittää. Vuoden 2022 tiedot on muutettu
vastaavalla tavalla eikä Kesko raportoi ajoneuvoja luokittelujärjestelmän
mukaisina.
CCM 7.1 Uusien rakennusten
rakentaminen
Asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten rakentaminen.
Toiminto sisältää Keskon omaan käyttöön rakennuttamat kohteet. Näitä
kohteita ovat pääasiassa uudet kauppa- ja logistiikkakiinteistöt.
Uusille kohteille määritellään hankkeen suunnitteluvaiheessa
energiatehokkuusluku (E-luku), jonka tulee olla vähintään kymmenen
prosenttia alhaisempi kuin määritetty kansallinen raja-arvo. Arvio
rakennuksen luokitusjärjestelmän mukaisuudesta tehdään rakennuksen
suunnitteluvaiheessa. E-luvun toteutuminen varmennetaan rakennuksen
valmistumisvaiheessa.
CCM 7.2 Olemassa olevien
rakennusten korjaus
Olemassa olevien rakennusten laajamittaiset korjaukset.
Laajamittaiset peruskorjaukset Keskon omistamissa kohteissa sekä niissä
vuokrakohteissa, joissa Kesko on vastuussa peruskorjauksista.
Rakennusten korjaus noudattaa laajamittaisiin korjauksiin sovellettavia
vaatimuksia. Hankkeet eivät ole saavuttaneet luokitusjärjestelmän
mukaisuutta, sillä toimintoon 7.2 liittyvät ei merkittävää haittaa
-kriteerit luokitusjärjestelmän mukaisuudelle eivät ole täyttyneet näissä
korjaushankkeissa.
CCM 7.3
Energiatehokkuuslaitteiden
asennus, huolto ja korjaus
Energiatehokkuuslaitteisiin liittyvät yksittäiset peruskorjaustoimenpiteet,
kuten eristyksen lisääminen olemassa oleviin rakennuksen osiin,
ikkunoiden ja ulko-ovien korvaaminen uusilla energiatehokkailla
vaihtoehdoilla, energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen
sekä ilmastointiin liittyvien laitteiden asentaminen, huolto, korjaus ja
korvaaminen tehokkailla teknologioilla.
Toiminto sisältää pääasiassa Keskon kauppapaikkoihin, joissa Kesko on
vuokralaisena, tehtäviä yllä lueteltuja peruskorjaustoimenpiteitä.
Energiatehokkuusinvestoinnit pitävät sisällään pääasiassa investointeja
LED-lamppuihin kiinteistöissä, jossa Kesko on vuokralaisena. Täyttääkseen
toiminnon 7.3 merkittävän edistämisen kriteerit, valonlähteen tulee kuulua
kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan. Keskon hankkeissa käytetyt
LED-lamput eivät täytä kriteerejä luokitusjärjestelmän mukaisuudesta.
CCM 7.4 Sähköajoneuvojen
latausasemien asennus,
huolto ja korjaus
rakennuksissa
Sähköautojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa ja
rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa.
Toiminto käsittää Keskon K-Lataus-asemat Suomessa sekä muissa
Keskon toimintamaissa kauppapaikkojen yhteyteen asennetut
latausasemat.
Sähköautojen latausasemien asennus ei sisällä erillisiä merkittävän
edistämisen kriteerejä. Kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu
luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.
CCM 7.5 Rakennusten
energiatehokkuuden
mittaamisessa,
säätelyssä ja valvonnassa
käytettävien välineiden
asennus, huolto ja korjaus
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja
valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus.
Toiminto käsittää yllä kuvatut pääomamenot kiinteistöissä, joissa Kesko
on vuokralaisena.
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa
käytettävien välineiden asennus -toiminto ei sisällä erillisiä merkittävän
edistämisen kriteerejä, kun toiminto koostuu taksonomia-asetuksessa
luetelluista yksittäisistä toimenpiteistä. Kaikki toimintoon kuuluvat
investoinnit on luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaisiksi investoinneiksi.
18
Tunnusluvut
Luokitusjärjestelmän toiminto Toiminnon kuvaus Liikevaihto CapEx Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi
CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja
omistaminen
Kiinteistöjen ostaminen ja kyseisten kiinteistöjen omistaminen.
Toiminto sisältää tilikauden aikana hankitut kiinteistöt sekä kiinteistöjen
vuokrasopimuksista taseeseen käyttöoikeusomaisuuserinä kirjatut
määrät.
Lisäksi yllä lueteltujen toimintojen 7.3 ja 7.5 sekä luokitusjärjestelmän
toiminnon 7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,
huolto ja korjaus mukaiset investoinnit Keskon omistamiin kiinteistöihin
on sisällytetty toimintoon 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen.
Vuoden 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta arviointi
luokitusjärjestelmän mukaisuudesta on tehty toiminnon 7.1 Uusien
rakennusten rakentaminen ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän
edistämisen kriteerien perusteella.
Vuoden 2020 aikana tai sitä ennen rakennetulla rakennuksella tulee
olla vähintään luokan A energiatodistus tai rakennuksen tulee kuulua
alueen parhaaseen 15 %:iin primäärienergian kysynnän perusteella.
Tarkastelumenetelmää sovelletaan lähinnä vuokrakohteisiin.
CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden
myynti
Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti, joita asiakas on aiemmin
käyttänyt niiden suunnittelun käyttötarkoituksen mukaisesti.
Keskossa käytettyjen tavaroiden myynti pitää sisällään autokaupan
käytettyjen autojen liiketoiminnan.
Käytettyjen tavaroiden myynti on yksi kiertotalouden toiminnoista.
Kiertotaloudelle julkistettiin toiminnat ja niihin liittyvät tekniset
arviointikriteerit vuonna 2023. Ensimmäisenä vuonna raportointivelvoite
kattaa luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat ja luokitusjärjestelmän
mukaisuutta arvioidaan tulevina vuosina.
Keskon luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto muodostuu
autokaupan leasingliiketoiminnasta sekä käytettyjen autojen
myynnistä asiakkaille. Vuonna 2022 leasingliiketoiminnassa
tunnistettiin ajoneuvoja, jotka esitettiin luokitusjärjestelmän
mukaisina ilmaston muutoksen hillitsemisen kriteeristön
perusteella. Täyttääkseen kriteeristön vaatimukset,
ajoneuvojen tulee olla vähäpäästöisiä (50 g CO
2
/km) tai
päästöttömiä ajoneuvoja. Luokitusjärjestelmän mukaisuuden
saavuttamiseksi ajoneuvot eivät saa myöskään tehdä haittaa
muiden ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutumiselle.
Vuonna 2022 luokitusjärjestelmän mukaisena raportoidun
liikevaihdon osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 0,0 %,
4,3 milj. euroa. Luokitusjärjestelmän mukaisina raportoitujen
ajoneuvojen osuus koko konsernin pääomamenoista oli
1,1 %, 8,3 milj. euroa. Kesko on vuoden 2023 aikana
jatkanut erityisesti ei merkittävää haittaa -kriteerien
selvittämistä leasingliiketoiminnan osalta. Ympäristön
pilaantumisen ehkäisemisen kriteeristöön kuuluu vaatimus,
että ajoneuvojen renkaiden tulee kuulua parhaaseen
saatavilla olevaan vierintämeluluokkaan. Keskolla saatavilla
olevat ajoneuvojen tekniset tiedot eivät sisällä tietoa
ajoneuvojen renkaiden vierintämeluluokasta, jolloin kaikkia
luokitusjärjestelmän kriteereitä luokitusjärjestelmän
mukaisuuden saavuttamiseksi ei ole mahdollista selvittää.
Vuoden 2023 raportoinnissa Kesko on oikaissut vuoden
2022 vertailutiedot eikä esitä osaa leasingliiketoiminnan
liikevaihdosta ja pääomamenoista luokitusjärjestelmän
mukaisina.
Kesko omistaa ja vuokraa kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa
liiketoiminnan tarpeisiin. Konsernin käytössä on noin
1 500 omistettua tai vuokrattua kauppa-, logistiikka- ja
toimistokiinteistöä. Kiinteistöinvestointien osuus konsernin
bruttoinvestoinneista oli 59,5 % (63,9 %) vuonna 2023.
Kiinteistöt ovat konsernin oman toiminnan päästöjen
lähde (Scope 1) ja kiinteistöjen energiatehokkuuden
parantaminen sekä siirtyminen päästöttömän ja uusiutuvan
energian käyttöön pienentävät omasta toiminnasta
syntyviä ilmastovaikutuksia. Rakennusten omistamiseen,
rakennuttamiseen ja perusparannusten toteuttamiseen
liittyvät taksonomia-asetuksen tekniset arviointikriteerit
on otettu huomioon Keskon sisäisissä ohjeistuksissa,
joita noudatetaan investointihankkeiden suunnittelussa ja
toteutuksessa.
Kiinteistötoiminta ei ole Keskon päätoiminen toimiala,
jolloin luokitusjärjestelmän toimintojen ja teknisten
arviointikriteeristöjen soveltamiselle on vaihtoehtoisia
tapoja. Vuonna 2022 Kesko esitti osana luokitusjärjestelmän
toimintoa 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
myös uusien kohteiden rakennushankkeet. Vuoden
2023 raportoinnissa Kesko siirtyy esittämään uudet
rakennushankkeet, joissa Kesko toimii rakennuttajana ja
päättää rakentamisen yksityiskohdat, luokitusjärjestelmän
toiminnossa 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen. Tällä
muutoksella Kesko siirtyy noudattamaan rakentamisen
toimialan käytäntöä uusien rakennushankkeiden
raportoinnissa. Lisäksi luokittelua on tarkennettu myös
muiden kiinteistötoimintojen osalta verrattuna vuoteen
2022, ja vuoden 2022 vertailutiedot on muutettu sen
mukaisesti.
19
Konsernin luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot
sisältävät investointeja uusiin kauppapaikkoihin
ja logistiikkakiinteistöihin, kiinteistöjen
perusparannusinvestointeja, sekä investointeja
rakennusten energiatehokkuutta parantaviin talotekniikan
koneisiin ja laitteisiin, valaistukseen ja automaatioon
energiatehokkuuden mittaamisessa ja valvonnassa.
Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin
kuuluvat sähköautojen latauslaitteistot ja autokaupan
leasingliiketoiminnan ajoneuvoinvestoinnit. Maa-
alueita ei luokitella luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi
investoinneiksi.
EU-taksonomian tunnusluvut
Kesko esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx)
ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut taksonomia-
asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn
taulukon mukaisesti. Tunnuslukutaulukoissa esitetään,
mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja
toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista
taloudellisista toiminnoista.
Tunnuslukujen laadintaperiaate
Liikevaihto
Kesko soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa
samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita,
joita konserni soveltaa konsernitilinpäätöksessä.
Tilinpäätöksen liikevaihdon tuloutusperiaatteet on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun
laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on Kesko-
konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto.
Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto sisältää sen
osuuden konsernin kokonaisliikevaihdosta, joka syntyy
luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoista. Keskon
liiketoiminnassa luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi
ja liikevaihtoa kerryttäviksi toiminnoiksi on tunnistettu
autokaupan leasingliiketoiminta sekä käytettyjen autojen
myynti. Keskon pääasialliset toiminnot, joista konsernin
liikevaihto syntyy, ovat tuotteiden ja palveluiden myynti
asiakkaille ja kauppiaille. Tuotteiden myynti ei tällä hetkellä
kuulu luokitusjärjestelmän piiriin käytettyjen autojen myyntiä
lukuun ottamatta.
Pääomamenot (CapEx)
Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot
pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia
ja uudelleenarvostuksia. Pääomamenot kattavat myös
liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden lisäykset. Kesko sisällyttää
pääomamenojen laskentaan taksonomia-asetuksen
mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella
taseeseen kirjatun käyttöoikeusomaisuuserän lisäyksen
yhteissumman. Yrityshankinnoista kirjatun liikearvon lisäys
ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin.
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.2, lisäykset aineettomiin
hyödykkeisiin liitteessä 3.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien
käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 3.4.
Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista
eroaa Keskon raportoimasta investoinnit-tunnusluvun
määritelmästä. Keskon määritelmän mukaan investoinnit-
tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryhtiöosakkeisiin.
Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista
taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Konsernin
investoinnit vuonna 2023 olivat 678,9 milj. euroa (449,2
milj. euroa).
Taulukossa on esitetty, mistä CapEx-tunnusluvun
laskennassa käytetyt pääomamenot muodostuvat.
Erittely EU-taksonomian
pääomamenoista (CapEx),
milj. € 2023 2022
Aineelliset hyödykkeet
- Lisäykset (liite 3.2) 511,2 370,0
Aineelliset hyödykkeet
- Liiketoimintojen
hankinnat (liite 3.2) 3,7 1,6
Aineettomat hyödykkeet
- Lisäykset (liite 3.3) 21,9 28,6
Aineettomat hyödykkeet
- Liiketoimintojen hankinnat
ilman liikearvoa (liite 3.3) 16,4 3,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
- Lisäykset (liite 3.4) 437,3 354,6
Käyttöoikeusomaisuuserät
- Liiketoimintojen
hankinnat (liite 3.4) 15,7 15,6
EU-taksonomian pääomamenot
yhteensä 1 006,1 774,4
Toimintamenot (OpEx)
Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot
sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka
liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten
perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin,
sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen
suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka
ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja
tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.
Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa
määritellyt toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan
muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut kulut on eritelty
konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5.
20
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2023
Tilikausi 2023 2023 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus liikevaihdos-
ta, vuosi 2022
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
Milj. € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K 0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K 0,0 % M
Joista siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K 0,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
CCM 6.5
CCA 6.5 24,9 0,2 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 %
Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 287,4 2,4 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 312,3 2,6 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,4 % 0,0 % 0,2 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1+A.2) 312,3 2,6 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,4 % 0,0 % 0,2 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto 11 471,5 97,4 %
YHTEENSÄ 11 783,8 100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Lyhenteet:
Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
Kiertotalous: CE
21
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2023
Tilikausi 2023 2023 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus pääomame-
noista, vuosi 2022
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
Milj. € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1
CCA 7.1
CE 3.1 86,2 8,6 % K E E/S E/S E E/S K K K K K K 1,9 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa
CCM 7.4
CCA 7.4 5,2 0,5 % K E E/S E/S E/S E/S K K 0,8 % M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä
ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja
korjaus
CCM 7.5
CCA 7.5 0,9 0,1 % K E E/S E/S E/S E/S K K 0,1 % M
Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7
CCA 7.7 18,8 1,9 % K E E/S E/S E/S E/S K K 12,7 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 111,1 11,0 % 11,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K K K K K K 15,6 %
Joista mahdollistavat toiminnat 6,0 0,6 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,9 % M
Joista siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % T
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Lyhenteet:
Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
Kiertotalous: CE
22
Tilikausi 2023 2023 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus pääomame-
noista, vuosi 2022
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
Milj. € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
CCM 6.5
CCA 6.5 45,8 4,5 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 3,8 %
Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1
CCA 7.1
CE 3.1 46,5 4,6 % KEL KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 5,9 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2
CCA 7.2
CE 3.2 103,1 10,2 % KEL KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 10,3 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3
CCA 7.3 6,0 0,6 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,6 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7
CCA 7.7 484,9 48,2 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 37,9 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2) 686,2 68,2 % 68,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 58,5 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2) 797,3 79,2 % 79,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 74,1 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot 208,9 20,8 %
YHTEENSÄ 1 006,1 100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Lyhenteet:
Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
Kiertotalous: CE
23
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2023
Tilikausi 2023 2023 Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luokitus-
järjestelmäkelpoisten (A.2.)
osuus toimintamenoista,
vuosi 2022
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
Milj. € %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K 0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % K 0,0 % M
Joista siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % K 0,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
CCM 6.5
CCA 6.5 1,8 3,2 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 2,6 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7
CCA 7.7 54,0 96,8 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 97,4 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2) 55,8 100 % 100 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1+A.2) 55,8 100 % 100 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot 0,0 0,0 %
YHTEENSÄ 55,8 100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän
mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Lyhenteet:
Ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
Kiertotalous: CE
24
Taksonomia-asetuksen tarkoittamia toimintamenoja
Kesko-konsernissa ovat erityisesti kiinteistöjen käyttöön,
kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvät kulut, jotka
tilinpäätöksessä sisältyvät kiinteistöjen ja kauppapaikkojen
ylläpitokuluihin, joiden yhteissumma vuonna 2023 oli
185,1 milj. euroa (181,5 milj. euroa). Luku sisältää
kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien
kustannusten lisäksi mm. lämmityksen, sähkön ja veden
kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia,
jotka eivät sisälly taksonomia-asetuksen määritelmään
toimintamenoista. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin
kuluihin sisältyy leasingautokantaan tehtyjen huoltojen
kulut. Keskon liiketoimintamallissa toimintamenot eivät ole
olennaisia siirtymässä yhä kestävämpiin toimintoihin vaan
rakennuksiin tehtävät perusparannustoimenpiteet, kuten
energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet,
ovat luonteeltaan pääomamenoja.
Tilikauden keskeisiä tapahtumia
Kesko kertoi 30.1.2023 ostavansa Norjassa teknisessä
kaupassa toimivan Elektroskandia Norge AS:n Rexel
Groupilta. Kauppa vahvistaa Onnisen asemaa Norjan
teknisessä kaupassa. Elektroskandia Norge AS:n liikevaihto
oli noin 250 miljoonaa euroa viime vuonna ja yhtiöllä on
noin 270 työntekijää. Yhtiöllä on 13 toimipistettä ja pitkälle
automatisoitu jakelukeskus. Yrityskauppa toteutui 1.3.2023.
(Sijoittajauutinen 30.1.2023 ja 2.3.2023)
Kesko julkaisi 6.3.2023 vuoden 2022 vuosiraportin,
joka sisältää strategiakatsauksen, hallituksen
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2022,
selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate
Governance Statement), toimielinten palkitsemisraportin
sekä kestävyysraportin internetsivuillaan, osoitteessa
www.kesko.fi. (Pörssitiedote 6.3.2023)
Kesko yhdistää kanta-asiakkuuden ja osakeomistajuuden.
Uuden Omistajan K-Plussan myötä yhtiö tarjoaa
jatkossa Keskon osakkeita omistaville Plussa-asiakkaille
vaihtoehtoisen tavan päästä K-ryhmän parhaille asiakkaille
myönnettävien etujen piiriin. Omistajan K-Plussaan voivat
liittyä sellaiset Plussa-asiakkaat, joiden henkilökohtaiset
Plussa-kortille kirjatut ostot K-ryhmän kaupoista ovat
edeltävän vuoden ajalta vähintään 3 000 euroa ja jotka
omistavat lisäksi vähintään 100 kappaletta Keskon
osakkeita. (Sijoittajauutinen 30.3.2023)
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestettiin 30.3.2023
Helsingin Messukeskuksessa. Yhtiökokous vahvisti vuoden
2022 tilinpäätöksen ja päätti jakaa osinkoa 1,08 euroa
osakkeelta. Yhtiökokous myönsi hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle vastuuvapauden, hyväksyi toimielinten
palkitsemisraportin, päätti hallituksen jäsenten palkkioista,
valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte
Oy:n, päätti muuttaa hallituksen jäsenten toimikauden
kolmesta vuodesta yhteen vuoteen sekä valtuutti hallituksen
päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta,
osakeannista ja lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Lue lisää kohdasta: Varsinaisen yhtiökokouksen 2023
päätöksiä. (Pörssitiedotteet 2.2.2023 ja 30.3.2023)
Keskon autokaupan uudeksi toimialajohtajaksi ja
konsernijohtoryhmän jäseneksi nimitettiin KTM Sami Kiiski
(47) autokaupan nykyisen toimialajohtajan Matti Virtasen
jäädessä eläkkeelle. Sami Kiiski on toiminut vuodesta
2020 Keskon vapaa-ajan kaupasta vastaavana johtajana,
lisäksi hän toimii kansainvälisen Intersportin hallituksen
jäsenenä. Muutokset astuivat voimaan 1.6.2023. Samalla
Kesko muutti toimialarakennettaan, kun urheilukauppa
tuli osaksi autokaupan toimialaa. Aiemmin urheilukauppa
oli osa rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaa.
Keskon taloudellisen raportoinnin segmenttirakenne muuttui
edellä kuvatun mukaiseksi 1.4.2023 alkaen. Kesko julkisti
uudistetun segmenttirakenteen mukaiset vertailutiedot
vuodelta 2022 sekä vuoden 2023 ensimmäiseltä
vuosineljännekseltä 25.5.2023. (Pörssitiedotteet 31.3.2023
ja 25.5.2023)
Kesko sopi ostavansa Tanskan johtaviin rautakaupan
toimijoihin kuuluvan Davidsen Koncernen A/S:n.
Yrityskaupan myötä Kesko laajentaa liiketoimintaansa
Tanskaan ja vahvistaa tavoitteensa mukaisesti markkina-
asemaansa Pohjois-Euroopassa. Davidsenin perhe jää
yritykseen vähemmistöomistajaksi 10 %:n omistusosuudella.
Yrityskaupan toteutuminen edellyttää Euroopan komission
hyväksyntää sekä tiettyjen muiden ehtojen täyttymistä.
Kaupan odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2024
ensimmäisellä neljänneksellä. (Sijoittajauutinen 23.8.2023)
Kesko tiedotti keskittävänsä rautakaupan liiketoimintonsa
Ruotsissa K-Bygg-ketjuun ja keskittyy näin jatkossa
palvelemaan yhä vahvemmin rakentamisen ammattilaisia
kuluttaja-asiakkaiden lisäksi. Ruotsissa K-Rauta-myymälät
tullaan joko muuttamaan K-Bygg-myymälöiksi tai sulkemaan.
Ruotsin rautakauppatoiminnot keskitetään yhdelle brändille
vuoden 2024 loppuun mennessä. (Sijoittajauutinen
29.8.2023)
25
Keskon hallitus nimitti Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi
ja Kesko-konsernin pääjohtajaksi Jorma Rauhalan 1.
helmikuuta 2024 alkaen, Mikko Helanderin ilmoitettua
aiemmin aikeestaan jäädä eläkkeelle vuoden 2024 aikana.
Rauhala toimii tällä hetkellä Keskon rakentamisen ja
talotekniikan kaupan toimialajohtajana ja pääjohtajan
sijaisena. (Pörssitiedotteet 8.12.2023 ja 19.12.2023)
Katsastuskauden jälkeisiä tapahtumia
Kesko tiedotti elokuussa 2023 laajentavansa
liiketoimintaansa Tanskaan ja ostavansa 90 % Davidsen
Koncernen A/S:n osakekannasta. EU komissio on
tammikuussa 2024 hyväksynyt yrityskaupan ja sen
odotetaan toteutuvan tammikuun 2024 loppuun mennessä.
Kesko luopuu Neste K -liikenneasemista. Kesko vastaa tällä
hetkellä Neste K -asemien päivittäistavarakaupasta sekä
oheispalveluista. Suunnitelmien mukaan Kesko vetäytyy 64
Neste K -liikenneaseman toiminnasta vuoden 2024 aikana,
ja asemien palvelut jatkuvat Nesteen palveluna. Luopumisen
taustalla on päivittäistavarakaupan roolin pieneneminen
liikenneasemilla. (Sijoittajauutinen 23.1.2024)
Varsinaisen yhtiökokouksen 2023
päätöksiä
Kesko Oyj:n 30.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous
vahvisti yhtiön vuoden 2022 tilinpäätöksen. Yhtiökokous
päätti jakaa osinkoa yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa
oleville osakkeille 1,08 euroa osaketta kohden. Osinko
maksettiin neljässä yhtä suuressa erässä 0,27 euroa
osakkeelta. Ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 3.4.2023
ja maksupäivä 12.4.2023. Toisen erän täsmäytyspäivä oli
21.6.2023 ja maksupäivä 28.6.2023. Kolmannen erän
täsmäytyspäivä oli 12.9.2023 ja maksupäivä 19.9.2023.
Neljännen erän täsmäytyspäivä oli 12.12.2023 ja maksupäivä
19.12.2023. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään
osingon toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle maksuerälle
uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja maksupäivät,
mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai
säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Muu osa
voitonjakokelpoisista varoista jätettiin omaan pääomaan.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä tiedotettiin
tarkemmin pörssitiedotteella 30.3.2023.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt
tiedot
Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty
liitetiedossa 2.5.
Rahoitusriskit on esitetty liitetiedossa 4.3 ja tiedot
käypään arvoon arvostetuista rahoitusvälineistä on esitetty
liitetiedossa 4.5.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 5.2.
Tiedot riita-asioista sekä oikeus- ja viranomaisprosesseista
on esitetty liitetiedossa 5.4.
Riskienhallinta
Keskossa riskienhallinta on ennakoivaa ja oleellinen
osa päivittäistä johtamista liiketoimintaan liittyvien
mahdollisuuksien ja uhkien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi.
Keskon toimialat ja yhteiset toiminnot vastaavat
toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, arvioimisesta,
käsittelystä ja hallinnasta sekä raportoivat riskeistä,
riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista
konsernin riskienhallintatoiminnolle. Konsernijohtoryhmän
jäsenet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
toimivasta ja tehokkaasta toteutuksesta omilla vastuualeillaan.
Liiketoiminnoista riippumaton riskienhallintatoiminto vastaa
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksestä ja
ohjauksesta sekä tukee, koordinoi ja valvoo riskienhallinnan
toteutusta Kesko-konsernissa. Sisäisen tarkastuksen
ja riskienhallinnan johtaja raportoi toiminnallisesti
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja hallinnollisesti
Keskon pääjohtajalle sisäisestä tarkastuksesta ja konsernin
talous- ja rahoitusjohtajalle riskienhallinnasta. Talous- ja
rahoitusjohtajan johtama riskienhallinnan ohjausryhmä
vastaa konsernin riskitilannekuvan valmistelusta. Pääjohtaja
on vastuussa konsernin riskienhallinnan toimivuudesta
ja tehokkuudesta sekä hyväksyy konsernin riskiraportit
ennen hallituskäsittelyä. Keskon hallitus seuraa ja arvioi
riskienhallinnan tehokkuutta sekä valvoo yhtiön strategiaan
ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa
tarkastusvaliokunnan avustamana.
Konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
sekä niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet
mittareineen raportoidaan Keskon hallituksen
tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin
osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja
tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle
osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Hallitus
raportoi markkinoille merkittävimmistä riskeistä
ja epävarmuustekijöistä sekä kasvavista riskeistä
toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin
osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.
26
Merkittäviä riskejä ja
epävarmuustekijöitä
Inflaatiosta, korkojen noususta ja talouden
laskusuhdanteesta johtuva kysynnän
heikentyminen
Inflaatio, korkojen nousu, heikentynyt työllisyystilanne ja
taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikuttavat kuluttajien
ostovoimaan ja yritysten investointihalukkuuteen.
Päivittäistavarakaupassa tuotteiden hinta vaikuttaa
korostuneesti kuluttajien ostopäätöksiin ja autokaupassa
asiakkaat saattavat siirtää hankintoja tulevaisuuteen.
Rakentamisen ja talotekniikan toimialalla rakennus- ja
korjaushankkeita saatetaan lykätä, jolla on vaikutusta
myyntiin ja varastojen hallintaan.
Geopoliittiset riskit
Ukrainan sodan sekä muiden sotilaallisten konfliktien
seurauksena kasvaneet turvallisuuspoliittiset jännitteet ja
konfliktien mahdollinen laajentuminen sekä suurvaltojen
sotilaallisen ja taloudellisen kilpailun kiristyminen voivat
vaikuttaa merkittävästi Keskon liiketoimintaympäristöön,
toimitusketjujen jatkuvuuteen ja tuotteiden saatavuuteen.
Kyberrikollisuus
Ammattimainen ja edelleen kasvava kyberrikollisuus on
lisännyt liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kriittisen tiedon
menettämiseen liittyviä riskejä. Kyberhyökkäyksen
kohteena voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuuden
kannalta kriittinen tietojärjestelmä tai henkilötiedot.
Kyberhyökkäyksen seurauksia voivat olla myynnin
keskeytyminen, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai
viranomaisten määräämät sakot.
Lainsäädäntö ja sopimukset
Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää
merkittäviä muutostarpeita ja aiheuttaa lisäkustannuksia.
Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon
vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi
seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia
menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimien
viivästyminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi
vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä
logistiikassa ja kauppapaikkaverkostossa. Keskon
toiminnan vaikutukset ilmastolle liittyvät puolestaan Keskon
energiaratkaisuihin ja päästöihin sekä myytävien tuotteiden
ja palveluiden elinkaaren vaikutuksiin koko toimitusketjussa.
Tuotteiden turvallisuus
Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun
laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla
taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä
maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa
asiakkaiden terveyden vaarantuminen.
Kauppapaikat ja kiinteistöt
Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät
kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen
hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt
sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu
huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi.
Kaupungistumisen seurauksena, markkinatilanteen
muuttuessa, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai
ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että
kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja
toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.
Vastuulliset toimintatavat ja maineen
hallinta
Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun
vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden
oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption
torjunnan sekä ympäristönsuojelun merkitys asiakkaille
on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset
vastuullisuuden toteuttamisessa voivat aiheuttaa Keskolle
kielteistä julkisuutta sekä toiminnallisia ja taloudellisia
vahinkoja.
Raportointi markkinoille
Kesko noudattaa sijoittajaviestinnässään ja taloudellisessa
raportoinnissaan Keskon hallituksen hyväksymää
tiedonantopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on tuottaa ja
julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Julkistamisessa
periaatteena on, että kaikilla markkinoilla toimivilla
osapuolilla on saatavilla samanaikaisesti ja tasapuolisesti
tieto Keskon rahoitusvälineiden, kuten osakkeiden,
hinnanmuodostuksen perustaksi. Mikäli Keskon julkistama
tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei
muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla
sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen
menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon
oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt
sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus
tietojärjestelmistä.
Vahinkoriskit
Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi
aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle
tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat
aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä
ennalta ehkäisemään
27
Voitonjakoehdotus
Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 26.3.2024 pidettävälle
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023
vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan
osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa
oleville osakkeille 1,02 euroa osaketta kohden. Muu osa
voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Hallitus ehdottaa osingon maksamista neljässä erässä.
Osingon ensimmäinen erä 0,26 euroa osakkeelta maksetaan
osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän
täsmäytyspäivänä 28.3.2024 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 9.4.2024.
Osingon toinen erä 0,25 euroa osakkeelta maksetaan
osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän
täsmäytyspäivänä 16.7.2024 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 23.7.2024.
Osingon kolmas erä 0,26 euroa osakkeelta maksetaan
osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän
täsmäytyspäivänä 15.10.2024 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 22.10.2024.
Osingon neljäs erä 0,25 euroa osakkeelta maksetaan
osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän
täsmäytyspäivänä 14.1.2025 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 21.1.2025.
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa
päättämään osingon toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle
maksuerälle uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja
maksupäivät, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän
säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 29.1.2024 yhtiön
ulkopuolisessa omistuksessa oli 397 769 511 osaketta, jota
vastaava osingon kokonaismäärä on 405 724 901,22 euroa.
Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat
1 584 703 413,17 euroa, josta tilikauden voitto on
509 617 838,22 euroa.
Varsinainen yhtiökokous
Hallitus päätti, että varsinaisen yhtiökokous on 26.3.2024
klo 13.00 alkaen.
Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:ssä oli vuoden 2023 lopussa yhteensä
400 079 008 osaketta, joista 126 948 028 eli 31,7 % oli
A-osakkeita ja 273 130 980 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko
Oyj:n hallussa 31.12.2023 oli 2 309 497 omaa B-osaketta.
Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä
oli 0,85 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,58 % ja
yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,15 %.
Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 1 542 611 260
ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja
jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla
omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.
Kesko Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2023 lopussa
197 282 584 euroa.
Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä
oli vuoden 2022 lopussa 20,35 euroa ja vuoden 2023
lopussa 18,02 euroa, missä oli laskua 11,4 %. B-osakkeen
kurssi oli vastaavasti vuoden 2022 lopussa 20,62 euroa ja
vuoden 2023 lopussa 17,93 euroa, missä oli laskua 13,0 %.
A-osakkeen ylin kurssi vuonna 2023 oli 21,95 euroa ja alin
15,26 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 22,20 euroa ja alin
15,02 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki)
laski vuoden 2023 aikana 6,6 % ja painotettu OMX Helsinki
Cap -indeksi laski 5,0 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi
nousi 43,4 %.
Vuoden 2023 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli
2 288 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo oli 4 856
milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja
B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 7 143 milj. euroa,
ja se laski vuoden 2022 lopusta 1 018 milj. euroa.
Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2023
aikana 5,6 milj. kpl. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 102,9 milj.
euroa. B-osakkeita vaihdettiin 142,9 milj. kpl. B-osakkeiden
vaihtoarvo oli 2 642,3 milj. euroa. Nasdaq Helsingin
osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista oli yli 95 %.
Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä
kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Turquoise
(lähde: Euroland).
Rekisteröityneiden osakkeenomistajien määrä oli vuoden
2023 lopussa 105 550. Osakkeenomistajamäärä oli
yhtiön historian kaikkien aikojen korkein. Vuoden 2023
lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus
kaikista osakkeista oli 33,9 %, ja B-osakkeista 48,8 %.
Ulkomaalaisten omistusosuus laski vuoden aikana 4,6
prosenttiyksikköä.
28
Osakkeen kurssikehitys ja pörssivaihto
2021 2022 2023
Osakkeen kurssi 31.12.
A-osake 27,15 20,35 18,02
B-osake 29,34 20,62 17,93
Osakkeen keskikurssi
A-osake 26,73 21,89 18,47
B-osake 27,73 23,11 18,49
Osakekannan markkina-arvo 31.12., A-osake Milj. € 3 446,6 2 583,4 2 287,6
Osakekannan markkina-arvo 31.12., B-osake Milj. € 7 926,6 5 577,9 4 855,8
Pörssivaihto
A-osake Milj. kpl 8* 7* 6*
B-osake Milj. kpl 165* 144* 143*
Suhteellinen vaihto
A-osake % 6,8 5,8 4,4
B-osake % 58,6 52,2 52,3
Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu
lukumäärä keskimäärin 1 000 kpl 397 033 397 383 397 706
* Splitatulla osakemäärällä laskettuna
29
Osakeomistuksen jakautuminen
Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2023
Kaikki osakkeet Osakkeiden määrä, kpl Osuus kaikista osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 135 649 101 33,91
Kotitaloudet 102 021 401 25,50
Yritykset ja asuntoyhteisöt 95 122 697 23,78
Julkisyhteisöt* 32 203 941 8,05
Kotitalouksia palvelevat voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt** 21 446 218 5,36
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 13 635 650 3,41
Yhteensä 400 079 008 100,00
A-osakkeet
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
A-osakkeista, %
Osuus kaikista
osakkeista, %
Yritykset ja asuntoyhteisöt 74 746 304 58,88 18,68
Kotitaloudet 24 027 471 18,93 6,01
Julkisyhteisöt* 14 582 761 11,49 3,64
Kotitalouksia palvelevat voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt** 10 903 798 8,59 2,73
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 2 244 036 1,77 0,56
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 443 658 0,35 0,11
Yhteensä 126 948 028 100,00 31,73
B-osakkeet
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
B-osakkeista, %
Osuus kaikista
osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 133 405 065 48,84 33,34
Kotitaloudet 77 993 930 28,56 19,49
Yritykset ja asuntoyhteisöt 20 376 393 7,46 5,09
Julkisyhteisöt* 17 621 180 6,45 4,40
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 13 191 992 4,83 3,30
Kotitalouksia palvelevat voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt** 10 542 420 3,86 2,64
Yhteensä 273 130 980 100,00 68,27
* Julkisyhteisöt esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot
** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset yleishyödylliset
yhdistykset
Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2023
Kaikki osakkeet
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus
osakkeiden
omistajista, %
Osakkeet
yhteensä
Osuus
osakkeista, %
1−100 46 076 43,65 1 838 579 0,46
101−500 30 202 28,61 7 803 480 1,95
501−1 000 10 128 9,60 7 610 210 1,90
1 001−5 000 13 853 13,12 31 906 513 7,98
5 001−10 000 2 613 2,48 18 505 252 4,63
10 001−50 000 2 225 2,11 45 246 761 11,31
50 001−100 000 229 0,22 16 100 182 4,02
100 001−500 000 184 0,17 37 429 831 9,36
500 001− 40 0,04 233 638 200 58,40
Yhteensä 105 550 100,00 400 079 008 100,00
A-osakkeet
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus
A-osakkeiden
omistajista, %
A-osakkeet
yhteensä
Osuus
A-osakkeista, %
1−100 15 659 55,57 552 749 0,44
101−500 6 389 22,67 1 582 170 1,25
501−1 000 1 649 5,85 1 230 172 0,97
1 001−5 000 2 597 9,22 6 791 973 5,35
5 001−10 000 771 2,74 5 550 835 4,37
10 001−50 000 873 3,10 18 051 913 14,22
50 001−100 000 127 0,45 9 112 355 7,18
100 001−500 000 102 0,36 19 782 502 15,58
500 001− 12 0,04 64 293 359 50,65
Yhteensä 28 179 100,00 126 948 028 100,00
30
B-osakkeet
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus
B-osakkeiden
omistajista, %
B-osakkeet
yhteensä
Osuus
B-osakkeista, %
1−100 33 675 40,29 1 403 256 0,51
101−500 25 354 30,34 6 652 851 2,44
501−1 000 9 031 10,81 6 805 904 2,49
1 001−5 000 11 931 14,27 26 835 212 9,83
5 001−10 000 1 988 2,38 14 060 646 5,15
10 001−50 000 1 383 1,65 26 938 643 9,86
50 001−100 000 105 0,13 7 218 621 2,64
100 001−500 000 88 0,11 18 166 965 6,65
500 001− 25 0,03 165 048 882 60,43
Yhteensä 83 580 100,00 273 130 980 100,00
10 suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän perusteella
31.12.2023
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
osakkeista, % Äänimäärä
Osuus ääni-
määrästä, %
1. K-kauppiasliitto ry 21 070 422 5,27 210 704 220 13,66
2. Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 14 606 643 3,65 142 163 499 9,22
3. Vähittäiskaupan Takaus Oy 13 195 008 3,30 131 950 080 8,55
4. Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Elo 6 101 725 1,53 9 753 250 0,63
5. Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Varma 5 978 944 1,49 5 978 944 0,39
6. Vähittäiskaupan
Ammattikasvatussäätiö 5 477 573 1,37 54 775 730 3,55
7. Valtion Eläkerahasto 3 400 000 0,85 3 400 000 0,22
8. K-ruokakauppiasyhdistys ry 2 486 307 0,62 24 863 070 1,61
9. Heimo Välinen Oy 2 280 000 0,57 22 800 000 1,48
10. Oy The English Tearoom Ab 2 000 000 0,50 2 000 000 0,13
Taulukossa on mukana rekisteröidyt omistajat. Taulukko ei sisällä Kesko Oyj:n hallussa olevia
omia osakkeita, joiden määrä 31.12.2023 oli 2 309 497 kappaletta.
10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella 31.12.2023
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
osakkeista, % Äänimäärä
Osuus ääni-
määrästä, %
1. K-kauppiasliitto ry 21 070 422 5,27 210 704 220 13,66
2. Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 14 606 643 3,65 142 163 499 9,22
3. Vähittäiskaupan Takaus Oy 13 195 008 3,30 131 950 080 8,55
4. Vähittäiskaupan
Ammattikasvatussäätiö 5 477 573 1,37 54 775 730 3,55
5. K-ruokakauppiasyhdistys ry 2 486 307 0,62 24 863 070 1,61
6. Heimo Välinen Oy 2 280 000 0,57 22 800 000 1,48
7. Food Paradise Oy 1 564 164 0,39 15 641 640 1,01
8. Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo 6 101 725 1,53 9 753 250 0,63
9. Pokela Oy Iso Omena 792 600 0,20 7 926 000 0,51
10. T.A.T. Invest Oy 792 080 0,20 7 726 400 0,50
31
Johdon osakeomistus
Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä
edellä mainittujen määräysvallassa olevat yhteisöt
omistivatjoulukuun 2023 lopussa 1 396 510 Kesko Oyj:n
A-osaketta ja 577 898 Kesko Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä
1 970 619 kpl, mikä edustaa 0,49 % yhtiön kaikista
osakkeista ja 0,94 % kaikkien osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä.
Pääjohtajalla oli 31.12.2023 Kesko Oyj:n A-osakkeita
5 000 kpl ja B-osakkeita 431 385 kappaletta,
mitkä edustavat 0,11 % yhtiön kaikista osakkeista ja
0,03 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli
31.12.2023 Kesko Oyj:n A-osakkeita 7 824 kappaletta ja
B-osakkeita 1 129 797 kappaletta, mitkä edustavat 0,28 %
yhtiön kaikista osakkeista ja 0,08 % kaikkien osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä.
Hallituksen valtuudet
Keskolla on osakepohjainen sitouttamis- ja
kannustinjärjestelmä, jonka toteuttamiseksi Keskon hallitus
voi päättää yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden
luovuttamisesta yhtiökokouksen hallitukselle antamien
osakeantivaltuutuksien puitteissa. Vuoden 2023 aikana
Kesko Oyj luovutti 304 864 yhtiön hallussa ollutta
omaa B-osaketta yhtiön johto- ja avainhenkilöille.
Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteilla 15.3.2023 ja
2.5.2023. Uusimmista osakepohjaisista sitouttamis- ja
kannustinohjelmista on tiedotettu pörssitiedotteella
2.2.2023. Lisäksi Kesko Oyj luovutti 6 000 hallussa
ollutta omaa B-osaketta Keskon hallituksen jäsenille
osana hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta on tiedotettu
pörssitiedotteella 2.5.2023.
Keskon varsinainen yhtiökokous 30.3.2023 valtuutti
hallituksen päättämään yhteensä enintään 33 000 000
yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien
B-osakkeiden antamisesta sekä enintään 16 000 000
yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta. Valtuutukset ovat
voimassa 30.6.2024 saakka. Valtuutuksista on kerrottu
pörssitiedotteella 30.3.2023.
32
Konsernin keskeiset tunnusluvut
2021 2022 2023
Tuloslaskelma
Liikevaihto Milj. € 11 300,2 11 809,0 11 783,8
Liikevaihdon muutos % 5,9 4,5 -0,2
Liikevaihdon muutos, vertailukelpoinen % 8,2 4,4 -0,8
Liikevoitto, vertailukelpoinen Milj. € 775,5 815,1 712,0
Liikevoitto, vertailukelpoinen % 6,9 6,9 6,0
Liikevoitto Milj. € 775,2 816,5 695,4
Liikevoitto % 6,9 6,9 5,9
Tilikauden tulos Milj. € 571,8 609,9 495,6
Tilikauden tulos liikevaihdosta % 5,1 5,2 4,2
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto % 24,2 23,1 18,0
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen % 24,1 23,2 18,5
Sidotun pääoman tuotto % 17,2 17,0 13,1
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen % 17,2 16,9 13,4
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korolliset nettovelat, konserni Milj. € 1 907,3 2 104,2 2 559,8
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja Milj. € -21,3 184,1 561,9
Nettovelkaantumisaste % 75,4 76,7 92,8
Omavaraisuusaste % 36,6 36,9 35,8
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS
16 vaikutusta 0,0 0,2 0,7
2021 2022 2023
Muut tunnusluvut
Investoinnit Milj. € 276,6 449,2 678,9
Investoinnit liikevaihdosta % 2,4 3,8 5,8
Liiketoiminnan rahavirta Milj. € 1 152,0 915,2 1 049,5
Investointien rahavirta Milj. € -292,3 -344,3 -590,2
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi
muutettuna keskimäärin 14 232 14 633 14 766
Henkilöstö 31.12. 17 402 17 841 17 702
2021 2022 2023
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu 1,44 1,53 1,25
Tulos/osake, vertailukelpoinen,
laimentamaton 1,43 1,54 1,28
Oma pääoma/osake 6,37 6,90 6,93
Osinko/osake* 1,06 1,08 1,02
Osinko tuloksesta % 74,3 70,4 81,9
Osinko tuloksesta, vertailukelpoinen % 74,7 70,1 79,7
Liiketoiminnan rahavirta/osake 2,90 2,30 2,64
Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake 19,04 13,26 14,46
Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake 20,57 13,44 14,39
Efektiivinen osinkotuotto, A-osake % 3,9 5,3 5,7
Efektiivinen osinkotuotto, B-osake % 3,6 5,2 5,7
* ehdotus yhtiökokoukselle
33
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden
kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten
tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan
volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman
yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on laskettu
sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin sekä
tilikaudella että vertailuvuonna. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset järjestelyt on
oikaistu yrityskauppojen tavoin.
Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan
kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen
vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden ja liiketoimintojen myynneistä
syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset sekä merkittävät liiketoimintojen
rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja
myyntitappiot liiketoiminnan muissa kuluissa.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään
taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
vastaa ennen IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset nettovelat
ilman leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen standardin käyttöönottoa.
Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin taloudellisten tavoitteiden
tunnuslukuun ”korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja per käyttökate ilman IFRS 16
vaikutusta”.
Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty Valtiovarainministeriön asetuksen
arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämät
konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja
liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja
analysointiin.
Kannattavuus
Liikevoitto, vertailukelpoinen Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
– myyntivoitot + myyntitappiot + arvonalentumiset +/-
rakennejärjestelyt
Oman pääoman tuotto, %
(Tulos ennen veroja − Tuloverot) x 100
Oma pääoma, tilikauden alun ja lopun keskiarvo
Oman pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, %
(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ennen
veroja − Tuloverot oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien
verovaikutuksella) x 100
Oma pääoma, tilikauden alun ja lopun keskiarvo
Sidotun pääoman tuotto, %
Liikevoitto x 100
(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset
varat − Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta
Sidotun pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, %
Vertailukelpoinen liikevoitto x 100
(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset
varat − Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta
Käyttökate Liikevoitto + Poistot + Arvonalentumiset
Käyttökate ilman IFRS 16
vaikutusta
Käyttökate – Vuokrat vuokrasopimuksista
34
Rahoitus, investoinnit ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma x 100
(Taseen loppusumma − Saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste, %
Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma
Korolliset nettovelat
Korolliset velat + Leasingvelat – Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat –
Rahavarat
Korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja
Korolliset nettovelat – Leasingvelat
Investoinnit
Tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin sekä tytäryritysosakkeisiin, osakkuus- ja
yhteisyritysosakkeisiin ja muihin osakkeisiin. Vuokrasopimuksista
kirjattavien konsernitaseen käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset eivät
ole investointeja. Vuokrakohteen (käyttöoikeusomaisuuserän) lunastus
raportoidaan investointina.
Korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja / käyttökate
ilman IFRS 16 vaikutusta
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS 16
vaikutusta
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimennettu
Tulos − Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta
Keskimääräinen laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton
Tulos − Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta
Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton,
vertailukelpoinen
Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä −
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oikaistuna
vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %
(Osinko/osake) x 100
(Tulos/osake)
Hinta/voitto-suhde (P/E)
Tilinpäätöspäivän osakekurssi
(Tulos/osake)
Efektiivinen osinkotuotto-%
(Osinko/osake) x 100
Tilinpäätöspäivän osakekurssi
Osakekannan markkina-arvo Tilinpäätöspäivän osakekurssi x Osakkeiden lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta/osake
Liiketoiminnan rahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
A-osakkeen ja B-osakkeen
tuotto
Osakkeen kurssimuutos + Osinkotuotot vuosituottona
35
Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin
Milj. € 1–12/2023 1–12/2022
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Myyntivoitot 0,4 0,0
Myyntitappiot -1,0 -0,1
Rakennejärjestelyt -16,1 1,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -16,7 1,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä -0,2 -3,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa 3,1 -0,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -13,7 -2,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -12,8 -0,1
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto 695,4 816,5
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -16,7 1,5
Liikevoitto, vertailukelpoinen 712,0 815,1
Käyttökate
Liikevoitto 695,4 816,5
Lisättynä
Poistot ja arvonalentumiset 184,0 169,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset 353,2 322,1
Käyttökate 1 232,5 1 307,7
Käyttökate, vertailukelpoinen
Käyttökate 1 232,5 1 307,7
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -12,8 -0,1
Käyttökate, vertailukelpoinen 1 245,3 1 307,8
Milj. € 1–12/2023 1–12/2022
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen
Tulos ennen veroja 613,5 761,1
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -16,7 1,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä -0,2 -3,6
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen 630,4 763,2
Tulos, vertailukelpoinen
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 630,4 763,2
Vähennettynä
Tuloverot 118,0 151,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa 3,1 -0,0
Tulos, vertailukelpoinen 509,3 612,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen
Tulos, vertailukelpoinen 509,3 612,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen 509,3 612,0
Tulos per osake, vertailukelpoinen, euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen 509,3 612,0
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton, 1000 kpl 397 706 397 383
Tulos per osake, vertailukelpoinen, euroa 1,28 1,54
Sidotun pääoman tuotto, %
Liikevoitto 695,4 816,5
Sidottu pääoma, keskimäärin 5 313,3 4 811,9
Sidotun pääoman tuotto, % 13,1 17,0
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen 712,0 815,1
Sidottu pääoma, keskimäärin 5 313,3 4 811,9
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 13,4 16,9
36
Milj. € 1–12/2023 1–12/2022
Konserni
Oman pääoman tuotto, %
Tulos 495,6 609,9
Oma pääoma, keskiarvo 2 750,3 2 635,8
Oman pääoman tuotto, % 18,0 23,1
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Tulos, vertailukelpoinen 509,3 612,0
Oma pääoma, keskiarvo 2 750,3 2 635,8
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 18,5 23,2
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma 2 758,4 2 742,2
Taseen loppusumma 7 754,3 7 474,0
Saadut ennakot 56,7 46,9
Omavaraisuusaste, % 35,8 36,9
37
KONSERNI-
TILINPÄÄTÖS
TILINPÄÄTÖS
2023
Konsernin tuloslaskelma
Milj. €
Liite
1.1.–31.12.2023
1.1.–31.12.2022
Liikevaihto
11 783,8
11 809,0
Materiaalit ja palvelut
-10 035,0
-10 304,5
Varaston muutos
-72,0
237,0
Liiketoiminnan muut tuotot
975,2
998,7
Henkilöstökulut
-786,6
-785,8
Poistot ja arvonalentumiset
3.2 3.3
-184,0
-169,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset
-353,2
-322,1
Liiketoiminnan muut kulut
-651,8
-670,2
Osuus yhteisyritysten tuloksista
19,0
23,5
Liikevoitto
695,4
816,5
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
16,9
13,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-26,3
Leasingvelkojen korkokulut
-73,4
-68,4
Valuuttakurssierot
-1,1
-3,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-83,9
-56,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
Tulos ennen veroja
613,5
761,1
Tuloverot
-118,0
-151,2
Tilikauden tulos
495,6
609,9
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
495,6
609,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, konserni yhteensä, €
1,25
1,53
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. €
Liite
1.1.–31.12.2023
1.1.–31.12.2022
Konsernin tilikauden tulos
495,6
609,9
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2.7 3.7
-5,5
30,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-19,5
-41,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen
eristä
-1,8
-0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos
-31,0
26,2
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen
yhteensä
-57,9
14,3
Tilikauden laaja tulos
437,7
624,2
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
437,7
624,2
39
Konsernitase
Milj. €
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet
2 055,6
1 745,5
Liikearvo
663,7
588,9
Aineettomat hyödykkeet
211,4
190,2
Käyttöoikeusomaisuuserät
1 816,9
1 737,6
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
3.8 5.1
232,8
231,9
Muut sijoitukset
4.3 4.5
14,0
13,2
Pitkäaikaiset saamiset
4.3 4.5
71,4
90,8
Laskennalliset verosaamiset
13,7
Eläkesaamiset
79,6
86,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä
5 159,1
4 687,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
1 083,9
1 115,4
Korolliset saamiset
3.6 4.5
Myyntisaamiset
3.6 4.3 4.5
970,5
969,3
Tuloverosaamiset
21,9
Muut korottomat saamiset
3.6 4.5
302,6
361,2
Muut rahoitusvarat
4.3 4.5
15,4
68,6
Rahavarat
211,9
245,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä
2 595,2
2 786,4
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät
-
Varat yhteensä
7 754,3
7 474,0
Milj. €
Liite
31.12.2023
31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma
197,3
197,3
Ylikurssirahasto
197,8
197,8
Muut rahastot
266,9
266,9
Muuntoerot
-71,7
-52,2
Arvonmuutosrahasto
35,3
Kertyneet voittovarat
2 163,9
2 097,1
Oma pääoma yhteensä
2 758,4
2 742,2
Pitkäaikaiset velat
Korolliset pitkäaikaiset velat
4.3 4.5 4.6
690,7
245,5
Leasingvelat
4.5 4.6
1 647,2
1 592,0
Korottomat pitkäaikaiset velat
4.3 4.5
24,5
24,3
Laskennalliset verovelat
70,9
63,2
Varaukset
10,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä
2 440,2
1 935,3
Lyhytaikaiset velat
Korolliset lyhytaikaiset velat
4.3 4.5 4.6
98,5
252,6
Leasingvelat
4.5 4.6
350,6
328,1
Ostovelat
4.3 4.5
1 418,3
1 499,4
Muut korottomat velat
4.3 4.5
250,0
242,4
Tuloverovelat
11,2
19,4
Siirtovelat
4.3 4.5
415,1
442,6
Varaukset
12,0
11,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä
2 555,7
2 796,5
Velat yhteensä
4 995,9
4 731,8
Oma pääoma ja velat yhteensä
7 754,3
7 474,0
40
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. €
Liite
1.1.–31.12.2023
1.1.–31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja
613,5
761,1
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot
184,0
169,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset
353,2
322,1
Rahoitustuotot ja -kulut
10,5
-12,4
Leasingvelkojen korkokulut
73,4
68,4
Muut oikaisut
-10,8
-20,2
610,3
527,0
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/
vähennys (+)
69,3
-107,2
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)
58,3
-225,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/
vähennys (-)
-137,1
163,7
-9,5
-169,3
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-24,9
-5,4
Maksetut korot leasingveloista
-73,4
-68,4
Saadut korot
15,0
10,5
Saadut osingot
Saadut osingot ja pääomanpalautukset osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä
24,4
33,1
Maksetut verot
-108,3
-174,7
Liiketoiminnan nettorahavirta, yhteensä
1 049,5
915,2
Milj. €
Liite
1.1.–31.12.2023
1.1.–31.12.2022
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryritysosakkeisiin vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla
-140,1
-45,3
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-539,2
-352,4
Tytäryritysten ja liiketoimintojen luovutustulot
vähennettynä luovutushetken rahavaroilla
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot
24,8
14,0
Muiden sijoitusten luovutustulot
Lainasaamisten ja muiden rahoitusvarojen lisäys (-)/
vähennys (+)
54,3
36,8
Investointien nettorahavirta, yhteensä
-590,2
-344,3
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
283,4
132,6
Leasingvelkojen lyhennykset
3.4 4.1
-354,3
-332,7
Korollisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)
Maksetut osingot
-430,3
-406,7
Muut erät
Rahoituksen nettorahavirta, yhteensä
-492,2
-604,7
Rahavarojen muutos
-32,9
-33,8
Rahavarat 1.1.
245,5
279,8
Muuntoero-oikaisu ja arvonmuutos
-0,7
-0,5
Rahavarat 31.12.
211,9
245,5
41
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Arvonmuutos-Kertyneet
Milj. €
Osakepääoma
Rahastot
Muuntoerot
rahasto
Omat osakkeet
voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
197,3
464,7
-52,2
35,3
-28,1
2 125,2
2 742,2
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
-429,6
-429,6
Muut muutokset
-0,0
-0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-0,0
-0,0
-422,8
-421,5
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos
495,6
495,6
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
-5,5
-5,5
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-19,5
-
-19,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä
-
-1,8
-1,8
Rahavirran suojauksen arvonmuutos
-31,0
-
-31,0
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä
-19,5
-31,0
-7,3
-57,9
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-19,5
-31,0
488,2
437,7
Oma pääoma 31.12.2023
197,3
464,7
-71,7
4,3
-26,7
2 190,6
2 758,4
Oma pääoma 1.1.2022
197,3
464,7
-10,2
9,1
-30,3
1 898,9
2 529,5
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
-421,3
-421,3
Muut muutokset
-0,0
-
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-0,0
-
-413,6
-411,4
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos
609,9
609,9
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
30,6
30,6
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-41,9
-
-41,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä
-
-0,5
-0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos
26,2
-
26,2
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä
-41,9
26,2
30,0
14,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-41,9
26,2
639,9
624,2
Oma pääoma 31.12.2022
197,3
464,7
-52,2
35,3
-28,1
2 125,2
2 742,2
Lisätietoja osakepääomasta ja rahastoista on esitetty liitteessä 4.2 ja osakepalkkiojärjestelmistä liitteessä 5.3. Laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot
on esitetty liitteessä 2.7.
42
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. YLEISET LAADINTAPERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin
niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen
tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana
tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset
laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn
liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen
osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen
informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut.
1.1 Yrityksen perustiedot
Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Keskon
ketjutoimintaan kuuluu noin 1 800 kauppaa Pohjoismaissa,
Baltiassa sekä Puolassa.
Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat
konsernin toimialoista, joita ovat päivittäistavarakauppa,
rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.
Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen
lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka
Y-tunnus on 0109862-8. Yhtiön kotipaikka on Helsinki,
Suomi ja sen rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO,
Suomi. Kesko Oyj:n ja konsernitilinpäätöksen jäljennös
on saatavissa Kesko Oyj:ltä osoitteesta Työpajankatu 12,
Helsinki, Suomi sekä internet-osoitteesta www.kesko.fi.
Keskon hallitus on 29.1.2024 hyväksynyt tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Kesko julkaisee internet-sivuillaan taloudellisen katsauksen
ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona.
Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle ISAE
3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman
tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin
Keskon ESEF-tilinpäätöksestä.
1.2 Laatimisperusta
Keskon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS)
mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023
voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja
IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa
sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja
tulkintoja. Konserni on soveltanut uusia ja muuttuneita
standardeja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaneella
tilikaudella. Olemassa oleviin standardeihin tehdyillä
parannuksilla ja muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksessä ei ole sovellettu
vapaaehtoisesti tilinpäätösstandardeja ennen niiden
voimaantuloa. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät
myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
mukaisia vaatimuksia.
Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja se on
laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun
ottamatta jäljempänä mainittuja, standardien edellyttämällä
tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä.
1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
oletukset
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten
tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti joudutaan tekemään
tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat
omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen
määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja
olettamuksista.
Ilmastoriskien vaikutusta on arvioitu konsernin
liiketoimintojen ja konsernitilinpäätöksen kannalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä Keskolle arvioidaan
valittujen ilmastoskenaarioiden perusteella. Kesko-
konsernissa ei ole tunnistettu sellaisia liiketoimintoja, joihin
liittyisi olennaisia ilmastoriskejä toiminnan jatkuvuuden tai
omaisuuserien arvostuksen näkökulmasta. Kesko omistaa ja
hallinnoi vuokrasopimuksin merkittävää määrää kiinteistöjä
kaikissa toimintamaissa. Yksittäisiin omaisuuseriin saattaa
kohdistua vahinkoriskejä tai investointitarpeita esimerkiksi
sään ääri-ilmiöistä johtuen.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan
jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja
muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin
odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon
ottaen kohtuullisia.
43
1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat
ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
sovellettaessa
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja,
jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden
valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa
tuloslaskelmassa tuottojen esittämistapaan liittyen (liite 2.1),
määräysvallan olemassaolosta tytäryrityksiin liittyen (liite
1.5), saamisten arvostuksessa, uudelleenjärjestelyvarausten
määrittelyssä sekä vuokrasopimusten perusteella taseeseen
kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 3.4).
1.5 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Kesko Oyj:n
lisäksi tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on yli puolet
tytäryrityksen äänivallasta tai sillä muutoin on määräysvalta.
Määräysvallalla tarkoitetaan altistumista sijoituskohteen
muuttuvalle tuotolle tai sitä, että sijoittaja on oikeutettu
kohteen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa. Hankitut tytäryritykset on yhdistelty
konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona
konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka,
jolloin määräysvalta lakkaa. Potentiaalisen äänivallan
olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan
syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen
määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat toteutettavissa
tarkasteluajankohtana. Tytäryritykset on lueteltu
liitteessä 5.1.
Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan
hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintameno
perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään
arvoon, liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisiin
instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai otettu
vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan
kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat
arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei
ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat,
realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia
tappioita ei eliminoida, mikäli tappio aiheutuu omaisuuserän
arvonalentumisesta. Määräysvallattomien omistajien
osuus tilikauden tuloksesta esitetään tuloslaskelmassa
ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta
pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman
pääoman osana.
Konserni käsittelee hankkimansa kiinteistöyhtiöt
omaisuuserien hankintana.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla
on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Kesko-konsernissa huomattava vaikutusvalta perustuu
osakeomistukseen tai sopimukseen, joka tuottaa 20−50 %
äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään
pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan
hankintamenon määräisinä.
Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä
voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan. Sijoituksen
kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä
muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen
tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus
osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten
välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti.
Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan,
ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän
arvonalentumisesta. Osakkuusyrityksiltä saatu osinko
vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden
hankintamenosta. Osakkuusyrityssijoitus sisältää
hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.
Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa kahdella tai
useammalla osapuolella on yhteinen, sopimukseen perustuva
määräysvalta. Yhteinen määräysvalta vallitsee vain
silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset
edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä
hyväksymistä. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan
osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteisyrityksiin
Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset
kirjanpidolliset arviot ja oletukset on kuvattu tarkemmin
vastaavissa liitteissä.
Tuloverot (liite 2.7)
Yritysostot (liite 3.1)
Aineettomat hyödykkeet (liite 3.3)
Vuokrasopimukset (liite 3.4)
Vaihto-omaisuus (liite 3.5)
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset (liite 3.6)
Eläkesaamiset (liite 3.7)
Varaukset (liite 3.9)
44
tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja
alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.
Konsernin osuus yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä
voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan. Sijoituksen
kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä
muutoksilla. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappiosta
on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä,
konserni ei kirjaa lisää tappiota.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja yhteisyritysten välillä
eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös
realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma
anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta.
Yhteisyrityksiltä saatu osinko vähennetään konsernin
tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta.
Yhteisyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen
liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty yhteisinä
toimintoina omistusosuuden mukaan suhteellisesti rivi
riviltä. Yhdistelyssä huomioidaan erikseen konsernin osuus
keskinäisten kiinteistöyhtiöiden lainoista ja oman pääoman
rahastoista.
Osakkuus- ja yhteisyritykset ja suhteellisesti yhdisteltävät
keskinäiset kiinteistöyhtiöt on eritelty liitteessä 5.1.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin
emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja
taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin
kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu
euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan
määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä
liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet
kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun
ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka
ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai niitä
lainojen kurssimuutoksia, jotka on määritetty suojaamaan
ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Nämä
kurssierot kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutokset
esitetään muina laajan tuloksen erinä. Kurssierot
kirjataan tuloslaskelmaan, kun kyseisestä yksiköstä tai
ulkomaisen nettosijoituksen suojauksesta luovutaan.
Konsernilla ei ole lainoja, jotka on määritetty suojaamaan
ulkomaista nettosijoitusta. Liiketoiminnan kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Rahoituksellisia tapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja
-optioiden sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat
on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin
ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien
käytöstä syntyvä kurssiero, euroalueen ulkopuolisten
tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät
muuntoerot, osana nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön
käsiteltyjen monetaaristen erien kurssimuutokset sekä
nettosijoitusten suojaustulos kirjataan omaan pääomaan
ja muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Tytäryrityksen myynnin yhteydessä muuntoerot kirjataan
tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntynyt liikearvo ja
kyseisten ulkomaisten yksikköjen hankinnan yhteydessä
1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä
oleviksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät)
luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden
myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden
kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa
niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta
käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan,
kumpi näistä on pienempi.
Tuloslaskelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen
osalta, jotka on luokiteltu lopetetuiksi viimeisimmän
esitettävän tilinpäätöskauden aikana. Lopetettujen
toimintojen tulos siirretään siten omalle rivilleen myös
vertailutietojen osalta. Tilikausilla 2023 ja 2022 konsernissa
ei ollut lopetettuja toimintoja.
1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-
tulkinnat sekä uusien ja uudistettujen
standardien vaikutukset
Muutos IAS 12 Tuloverot -standardiin
Kesko-konserni soveltaa IAS 12 Tuloverot -standardiin
tehtyjä International Tax Reform – Pillar Two Model Rules
-muutoksia alkaen niiden julkaisusta 23.5.2023. Kesko on
soveltanut muutoksiin sisältyvää vapautusta laskennallisten
verojen laskennasta minimiveroja koskien.
tehtyjen varojen ja velkojen käyvän arvon oikaisut on
käsitelty kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja
velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
45
Pilari 2 -sääntely on vuoden 2023 aikana viety
lainsäädäntöön useissa Kesko-konsernin toimintamaissa,
mukaan lukien konsernin emoyhtiön verotuksellisessa
asuinvaltiossa Suomessa. Lainsäädäntö soveltuu ensi kertaa
1.1.2024 alkavaan tilikauteen.
Kesko on arvioinut Pilari 2 -sääntelyn mahdollisia vaikutuksia
konsernin tuloveroihin. Vaikutusarvio perustuu saatavilla
olleisiin tietoihin konserniyhtiöiden viimeaikaisista
taloudellisista tuloksista. Kesko arvioi, että Pilari 2 -sääntelyn
mahdolliset vaikutukset tuloveroihin olisivat minimaalisia.
1.1.2024 tai sen jälkeen voimaan astuvilla
muilla vuosittaisilla parannuksilla tai muutoksilla
standardeihin ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
46
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2. TALOUDELLINEN TULOS
2.1 Tuloutusperiaatteet
Laadintaperiaatteet
Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden
ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta
ei ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasiakkaille sekä
harjoittaa omaa vähittäismyyntiä. Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä tuloutetaan,
kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun
hän pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn.
Pääsääntöisesti tavaroiden myynti on tuloutettavissa tavaran luovutushetkellä. Tuotot
palveluista tuloutetaan, kun palvelu suoritetaan. Myynti kauppiaille ja yritysasiakkaille on
laskutusmyyntiä. Myynti kuluttaja-asiakkaille on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin
oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Suomessa K-Plussa-kanta-
asiakasjärjestelmään kuuluvissa liiketoiminnoissa myynnin oikaisueriin kirjataan kanta-
asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset osana myyntitapahtumaa. Vastaava myynti
tuloutetaan, kun asiakashyvitykset käytetään tai niiden voimassaolo lakkaa. Sopimukseen
perustuva velka merkitään taseeseen. Kanta-asiakashyvitykset vaikuttavat niiden
liiketoimintojen liikevaihtoon, jotka myöntävät Suomessa K-Plussa-kanta-asiakashyvityksiä
ja harjoittavat vähittäiskauppatoimintaa.
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin asiakassopimukseen perustuvaan
suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot ja kauppiasyrittäjiltä veloitettavat
kauppapaikka- ja ketjumaksut sekä muut palvelukorvaukset ja provisiot. Kauppiasyrittäjiltä
veloitettavat maksut perustuvat yhteistyösopimukseen (ketjusopimus), jonka
perusteella kauppias harjoittaa liiketoimintaa ketjulle yhteisten toimintamallien
ja tavoitteiden mukaisesti. Kauppapaikkamaksu ja ketjumaksu ovat määrältään
muuttuvia ja perustuvat kauppiaan ketjusopimuksen nojalla harjoittaman liiketoiminnan
kasvuun ja tuloksellisuuteen. Ketjun markkinointimaksu ja tietojärjestelmämaksu ovat
kustannusperusteisia veloituksia. Liiketoiminnan muut tuotot on eritelty liitteessä 2.4.
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutuksesta syntyvät voitot, liiketoimintojen myyntivoitot sekä kaupallisten valuuttariskien
suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot.
Korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää
käyttäen. Osingot tuloutetaan, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.
2.2 Segmenttitiedot
Laadintaperiaatteet
Konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, jotka ovat
päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.
Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle
toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä
operatiivisena päätöksentekijänä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille,
toimii konsernijohtoryhmä. Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto muodostuu
päivittäistavarakaupasta, rakentamisen ja talotekniikan kaupasta sekä autokaupasta.
Toimialojen välinen myynti tapahtuu markkinahintaan.
Konsernijohtoryhmä käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukujen
rinnalla konsernin tulosraportoinnissa. Konsernijohtoryhmä arvioi toimialojen tulosta
ja kannattavuutta liikevoiton, vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen sidotun
pääoman tuoton perusteella. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä lukuunottamatta
johdon tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita. Rahoitustuottoja
ja -kuluja ei kohdisteta toimialoille, sillä konsernirahoitus hallinnoi konsernin rahavaroja ja
rahoitusvelkoja. Konsernin sisäisinä kauppoina tehtyjen valuuttatermiinien käypien arvojen
47
muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot raportoidaan osana liiketoiminnan muita
tuottoja ja kuluja niiltä osin, kun ne suojaavat toimialojen valuuttariskiä.
Toimialan sidotun pääoman varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka voidaan
perustellusti kohdistaa toimialoille. Sidotun pääoman varat sisältävät aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet, vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä ja muut sijoitukset, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset
ja muut korottomat saamiset, korolliset saamiset sekä myytävänä oleviksi luokitellut
omaisuuserät. Sidotun pääoman velat sisältävät ostovelat, osuuden muista korottomista
veloista ja varaukset. Konsernin kiinteistövarat ja niistä aiheutuvat tuotot ja kulut on
kohdistettu toimialoille. Sidottuun pääomaan eivät sisälly laskennalliset verosaamiset ja -velat,
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat valuuttatermiinien taseeseen
merkittyä käypää arvoa lukuun ottamatta, rahavarat eivätkä korolliset velat.
Segmenttitiedoissa noudatetaan samoja tuloutusperiaatteita kuin konsernin
tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa. Tuloutusperiaatteet on esitetty liitteessä 2.1.
Keskon liiketoimintamallit
Keskon pääasialliset liiketoimintamallit Suomen markkinoilla ovat ketjuliiketoimintamalli,
jossa itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa,
ja yritysasiakaskauppa. Kesko johtaa kaupoista muodostuvien ketjujen toimintaa.
Ketjutoiminnalla varmistetaan parempi kilpailukyky ja K-kauppiaille edellytykset tavaroiden
hankintaan, valikoiman muodostamiseen, markkinointiin ja hintakilpailuun. Suomen
ulkopuolella liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakaskauppaa.
Kauppiasliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2023 oli 46 % (46 %).
Yritysasiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2023 oli 39 % (40 %). Keskon
oman vähittäiskaupan osuus konsernin liikevaihdosta oli 15 % (14 %). Johdon mielestä
edellä esitetty kuvaa, kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen
luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen.
Uusi segmenttirakenne
Keskon toimialarakenteen sisältö ja segmenttiraportointi muuttui 1.4.2023 alkaen.
Urheilukauppa siirtyi osaksi autokaupan toimialaa. Aiemmin urheilukauppa on ollut osa
rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaa. Vertailukausien tiedot on muutettu
vastaamaan uutta segmenttirakennetta.
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa käsittää päivittäistavaroiden tukkukaupan ja yritysasiakaskaupan
sekä käyttötavaroiden vähittäiskaupan Suomessa. Suomessa on noin 1 200 K-kauppiaan
operoimaa K-ruokakauppaa, joista muodostuvat ruokakaupan vähittäiskauppaketjut
K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K. Kespro on foodservice-palvelujen
tarjoaja ja tukkukauppa Suomessa. K-Citymarketin käyttötavarakaupan osalta Kesko toimii
käyttötavaroiden vähittäismyyjänä Suomessa.
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii tukku-, vähittäis- ja yritysasiakaskaupassa
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Puolassa. Rautakaupassa Kesko toimii
kauppiasliiketoimintamallilla Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa Kesko toimii itse
vähittäiskauppiaana. Vähittäiskauppaketjut ovat K-Rauta (Suomi ja Ruotsi), K-Bygg (Ruotsi)
sekä Byggmakker (Norja). Vuoden 2023 aikana päätettiin keskittää rautakaupan toiminnot
Ruotsissa K-Bygg -ketjuun. Rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että ammattirakentajia.
Tekninen kauppa tarjoaa yritysasiakkaille teknisen tukkukaupan LVI- ja sähkötuotteita ja
-palveluita. Teknisellä kaupalla on noin 140 toimipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Puolassa ja Baltian maissa.
Autokauppa
Autokauppa käsittää uusien autojen, käytettyjen autojen, palvelujen sekä leasingin liiketoiminnot.
Uusien autojen liiketoiminnot harjoittavat Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja
Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuontia, markkinointia ja
vähittäiskauppaa Suomessa, sekä SEATin ja CUPRAn osalta maahantuontia myös Baltiassa.
Käytetyt autot -liiketoiminta hankkii käytettyjä autoja Suomesta ja ulkomailta sekä harjoittaa
niiden vähittäismyyntiä Suomessa. Palvelut-liiketoiminta tarjoaa huolto-, vauriokorjaus-,
varaosamyynti-, ja varustelupalveluita Suomessa. Leasingliiketoiminta tarjoaa yksityis- ja
yritysleasingpalveluita, ja lisäksi Autokauppaan kuuluu mm. sähköautojen latauspalvelua
tarjoava K-Lataus. Vuonna 2023 toteutui kuorma- ja linja-automarkkinassa toimivan MAN-
liiketoiminnan myynti.
Autokaupan toimialaan sisältyy urheilukauppa Suomessa. Urheilukaupan ketjut ovat Intersport
ja Budget Sport.
48
Yhteiset toiminnot
Yhteiset toiminnot sisältävät konsernille yhteisiä tukitoimintoja.
Segmenttitiedot 2023
Tulos
Rakentamisen
Päivittäistavara- ja talotekniikan Yhteiset
Milj. € kauppa
kauppa
Autokauppa
toiminnot
Yhteensä
6 351,6
4 193,2
1 262,3
-0,0
11 807,1
josta sisäistä
-16,5
0,9
-7,4
-0,3
-23,3
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta
6 335,1
4 194,1
1 254,9
-0,3
11 783,8
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, %
3,7
-10,5
13,9
-
-0,8
Liikevaihdon kehitys, %
3,7
-8,7
12,2
-
-0,2
Toimialan muut tuotot
803,6
135,8
29,3
10,6
979,3
josta sisäistä
-0,4
-1,8
0,1
-2,0
-4,1
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta
803,2
133,9
29,4
8,7
975,2
Poistot
-93,6
-30,8
-28,6
-31,0
-184,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset
-232,0
-91,9
-22,8
-6,4
-353,2
Osuudet yhteisyritysten tuloksista
19,0
19,0
Liikevoitto
443,6
201,9
82,4
-32,6
695,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-1,3
-10,5
-0,1
-4,8
-16,7
Vertailukelpoinen liikevoitto
444,8
212,5
82,6
-27,8
712,0
Rahoitustuotot ja -kulut
-83,9
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista
2,1
Tulos ennen veroja
613,5
49
Varat ja velat
Rakentami-
Päivittäis - sen ja talo-
tavara- tekniikan Auto- Yhteiset Elimi-
Milj. € kauppa kauppa kauppa toiminnot
noinnit
Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
1 534,9
1 035,5
265,7
96,4
-1,8
2 930,7
Käyttöoikeusomaisuuserät
1 233,1
441,4
81,1
61,2
1 816,9
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä ja muissa
sijoituksissa
5,5
155,7
0,1
86,2
-0,6
246,8
Eläkesaamiset
18,6
4,9
56,0
79,6
Vaihto-omaisuus
271,9
578,2
233,8
1 083,9
Myyntisaamiset
389,8
509,9
71,2
2,1
-2,5
970,5
Muut korottomat saamiset
80,3
189,2
28,1
35,9
-15,6
318,0
Korolliset saamiset
1,7
0,0
65,3
66,9
Sidottuun pääomaan
sisältyvät varat
3 535,9
2 914,9
680,0
403,1
-20,6
7 513,3
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset
13,7
Muut rahoitusvarat
15,4
Rahavarat
211,9
Varat yhteensä
3 535,9
2 914,9
680,0
403,1
-20,6
7 754,3
Rakentami-
Päivittäis - sen ja talo-
tavara- tekniikan Auto- Yhteiset Elimi-
Milj. € kauppa kauppa kauppa toiminnot
noinnit
Yhteensä
Ostovelat
620,4
717,7
55,4
26,5
-1,7
1 418,3
Muut korottomat velat
295,0
242,2
96,6
47,3
-16,6
664,5
Varaukset
0,2
5,2
13,2
0,4
18,9
Sidottuun pääomaan
sisältyvät velat
915,5
965,0
165,2
74,2
-18,3
2 101,7
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat
789,2
Leasingvelat
1 997,9
Muut korottomat velat
36,3
Laskennalliset verovelat
70,9
Velat yhteensä
915,5
965,0
165,2
74,2
-18,3
4 995,9
Sidottu pääoma yhteensä
31.12.
2 620,4
1 949,8
514,7
329,0
-2,3
5 411,6
Sidottu pääoma
keskimäärin
2 555,4
1 865,1
523,6
371,5
-2,3
5 313,3
Sidotun pääoman tuotto,
%, vertailukelpoinen
17,4
11,4
15,8
13,4
Henkilöstön lukumäärä
31.12.
8 184
6 934
1 641
943
17 702
Henkilöstö kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna
keskimäärin
6 257
6 073
1 531
905
14 766
50
Segmenttitiedot 2022
Tulos
Rakentamisen
Päivittäistavara- ja talotekniikan Yhteiset
Milj. € kauppa
kauppa
Autokauppa
toiminnot
Yhteensä
6 124,7
4 591,1
1 124,8
-0,0
11 840,6
josta sisäistä
-23,3
-0,6
-7,5
-0,3
-31,6
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta
6 101,4
4 590,6
1 117,3
-0,3
11 809,0
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, %
3,6
9,7
-9,2
-
4,4
Liikevaihdon kehitys, %
3,6
10,0
-9,6
-
4,5
Toimialan muut tuotot
789,0
153,0
35,9
28,8
1 006,6
josta sisäistä
-0,1
-2,9
-0,2
-4,6
-7,9
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta
788,9
150,1
35,6
24,1
998,7
Poistot
-84,4
-27,8
-27,2
-29,7
-169,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset
-213,7
-80,7
-21,8
-5,9
-322,1
Osuudet yhteisyritysten tuloksista
23,5
23,5
Liikevoitto
461,5
324,8
63,9
-33,6
816,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
1,1
0,9
-0,4
-0,1
1,5
Vertailukelpoinen liikevoitto
460,4
323,8
64,3
-33,5
815,1
Rahoitustuotot ja -kulut
-56,0
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista
0,6
Tulos ennen veroja
761,1
51
Varat ja velat
Rakentami-
Päivittäis - sen ja talo-
tavara- tekniikan Auto- Yhteiset Elimi-
Milj. € kauppa kauppa kauppa toiminnot
noinnit
Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
1 333,6
842,2
245,3
105,1
-1,6
2 524,6
Käyttöoikeusomaisuuserät
1 189,3
402,9
83,2
62,1
1 737,6
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä ja muissa
sijoituksissa
4,3
160,4
0,1
81,0
-0,6
245,2
Eläkesaamiset
19,6
4,5
62,8
86,9
Vaihto-omaisuus
270,3
611,7
233,4
1 115,4
Myyntisaamiset
369,2
517,7
84,5
2,9
-5,1
969,3
Muut korottomat saamiset
121,6
223,9
22,8
73,7
-33,0
409,0
Korolliset saamiset
0,8
68,6
69,4
Myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät
0,5
0,5
Sidottuun pääomaan
sisältyvät varat
3 308,7
2 763,3
669,4
456,7
-40,3
7 157,7
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset
2,2
Muut rahoitusvarat
68,6
Rahavarat
245,5
Varat yhteensä
3 308,7
2 763,3
669,4
456,7
-40,3
7 474,0
Rakentami-
Päivittäis - sen ja talo-
tavara- tekniikan Auto- Yhteiset Elimi-
Milj. € kauppa kauppa kauppa toiminnot
noinnit
Yhteensä
Ostovelat
596,7
794,1
79,0
32,3
-2,6
1 499,4
Muut korottomat velat
294,7
278,3
97,7
55,8
-35,4
691,1
Varaukset
0,8
2,2
19,1
0,2
22,2
Sidottuun pääomaan
sisältyvät velat
892,2
1 074,5
195,8
88,3
-38,1
2 212,7
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat
498,2
Leasingvelat
1 920,1
Muut korottomat velat
37,6
Laskennalliset verovelat
63,2
Velat yhteensä
892,2
1 074,5
195,8
88,3
-38,1
4 731,8
Sidottu pääoma yhteensä
31.12.
2 416,5
1 688,8
473,6
368,4
-2,2
4 945,0
Sidottu pääoma
keskimäärin
2 353,6
1 693,5
438,2
328,9
-2,2
4 811,9
Sidotun pääoman tuotto,
%, vertailukelpoinen
19,6
19,1
14,7
16,9
Henkilöstön lukumäärä
31.12.
8 316
6 863
1 661
1 001
17 841
Henkilöstö kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna
keskimäärin
6 288
5 871
1 519
955
14 633
52
Vaihtoehtoiset tunnusluvut segmenttiraportoinnissa
Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden
kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli
konsernijohtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-
tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan
volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman
yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on laskettu
sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin sekä
katsauskaudella että vertailukaudella. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset järjestelyt
on oikaistu yrityskauppojen tavoin.
Tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat käsitellään vertailukelpoisuuteen
vaikuttavina erinä. Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja
käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen
kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden
ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset
sekä merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty konsernin
tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan
muissa kuluissa. Arvonalentumiset ja merkittävät vuokrasopimusten muutoksiin liittyvät
tulosvaikutteiset erät on esitetty konsernin tuloslaskelmassa rivillä poistot ja arvonalentumiset.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään
kuvaamaan liiketoiminnan kannattavuuden ja rahoitusaseman jatkuvuutta sekä tiettyjen
taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa
käyttökatetta ennen IFRS 16 -standardin käyttöönottoa ja korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen IFRS 16 -standardin käyttöönottoa.
Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin taloudellisten tavoitteiden
tunnuslukuihin. Tunnusluku on esitetty liitteessä 4.1 Pääoman hallinta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Milj. €
2023
2022
Myyntivoitot
+0,4
+0,0
Myyntitappiot
-1,0
-0,1
Rakennejärjestelyt
-16,1
+1,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä
-16,7
+1,5
Rakennejärjestelyihin liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille:
liiketoiminnan muut tuotot (+0,8 milj. euroa), vaihto-omaisuuden muutos (-1,0 milj.
euroa), henkilöstökulut (-7,5 milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset (-0,5 milj. euroa)
käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset (-3,4 milj. euroa) ja liiketoiminnan
muut kulut (-5,1 milj. euroa).
Vuoden 2022 Rakennejärjestelyihin liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa
seuraaville riveille: henkilöstökulut (-1,1 milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset (+1,6 milj. euroa), liiketoiminnan muut kulut (-1,6 milj. euroa) sekä osuus
yhteisyritysten tuloksista (+2,6 milj. euroa).
53
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin
Milj. €
2023
2022
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto
695,4
816,5
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa
-16,7
1,5
Liikevoitto, vertailukelpoinen
712,0
815,1
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen
712,0
815,1
Sidottu pääoma, keskimäärin
5 313,3
4 811,9
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
13,4
16,9
Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto
4 193,2
4 591,1
Valuuttakurssien vaikutus
172,4
Yrityskauppojen vaikutus
-258,5
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-%
-10,5
9,7
Konsernin liikevaihto
11 783,8
11 809,0
Valuuttakurssien vaikutus
172,4
Yrityskauppojen vaikutus
-258,5
-5,3
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-%
-0,8
4,4
Tunnuslukujen laskentakaavat
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Vertailukelpoinen liikevoitto x 100
(Aineelliset hyödykkeet + Liikearvo + Aineettomat hyödykkeet + Käyttöoikeusomaisuuserät +
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä + Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
+ Pitkäaikaiset saamiset + Eläkesaamiset + Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Tuloverosaamiset +
Muut korottomat saamiset + Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät - Korottomat
pitkäaikaiset velat - Eläkevelvoitteet - Varaukset - Ostovelat - Muut korottomat velat - Tuloverovelat
- Siirtovelat - Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat) keskimäärin
raportointikaudelta
54
Maantieteelliset tiedot
Konserni toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.
Päivittäistavarakauppa toimii Suomessa. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Puolassa. Autokauppa toimii Suomessa.
Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto, varat, investoinnit ja henkilöstö on esitetty sijainnin
mukaan jaoteltuna.
Liikevaihto muodostuu lähes kokonaisuudessaan tavaroiden myynnistä. Palvelujen myynnin
määrä on vähäinen.
Kesko-konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joilta saadun tuoton määrä ylittäisi 10 % koko
Kesko-konsernin tuotoista.
2023 Muut
Milj. €
Suomi
Pohjoismaat
Baltian maat
Muut
Eliminoinnit
Yhteensä
Liikevaihto
9 714,0
1 612,5
129,1
336,9
-8,7
11 783,8
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat
5 733,1
1 417,5
211,3
151,4
7 513,3
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin
10 314
3 167
357
927
14 766
2022 Muut
Milj. €
Suomi
Pohjoismaat
Baltian maat
Muut
Eliminoinnit
Yhteensä
Liikevaihto
9 610,7
1 729,3
130,8
349,2
-10,9
11 809,0
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat
5 492,6
1 294,5
216,0
154,6
7 157,7
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin
10 372
3 036
337
888
14 633
55
2.3 Materiaalit ja palvelut
Milj. €
2023
2022
Materiaalit ja tarvikkeet
-9 814,8
-10 088,5
Ulkopuoliset palvelut
-220,2
-216,0
Yhteensä
-10 035,0
-10 304,5
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot
Tuloutusperiaatteet, sisältäen määrittelyn liiketoiminnan muissa tuotoissa esitettävistä
tuotoista, on esitetty liitteessä 2.1.
Milj. €
2023
2022
Palvelukorvaukset
780,3
773,7
Vuokratuotot
46,1
44,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot
1,6
0,7
Liiketoimintojen myyntivoitot
-
0,0
Johdannaissopimusten realisoituneet voitot ja käyvän arvon
muutokset
1,4
16,1
Muut
145,9
164,3
Yhteensä
975,2
998,7
Palvelukorvaukset ovat pääosin kauppiasyrittäjien maksamia ketju- ja kauppapaikkamaksuja.
Vuokratuotoista on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.
2.5 Liiketoiminnan kulut
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot
kuten henkilöstö-, markkinointi-, kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut,
tietojärjestelmäkulut sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai vähäarvoisiksi
luokitelluista vuokratuista hyödykkeistä tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat. Liiketoiminnan
muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta
syntyvät tappiot, liiketoimintojen myyntitappiot sekä kaupallisten valuuttariskien
suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat tappiot.
Henkilöstökulut
Milj. €
2023
2022
Palkat ja palkkiot
-629,8
-626,0
Sosiaalikulut
-58,4
-58,8
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
-1,2
-4,1
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt
-89,2
-86,2
Osakeperusteiset maksut
-8,1
-10,6
Yhteensä
-786,6
-785,8
Tiedot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä 3.7. Tiedot konsernin
johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista ja muista lähipiiritapahtumista esitetään liitteessä 5.2 ja
osakepalkitsemiseen liittyvät tiedot liitteessä 5.3.
Konsernin henkilökunta keskimäärin
2023
2022
Päivittäistavarakauppa
6 257
6 288
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
6 073
5 871
Autokauppa
1 531
1 519
Yhteiset toiminnot
905
955
Yhteensä
14 766
14 633
Henkilöstön luvut ovat muutettuna kokoaikaisiksi työntekijöiksi keskimäärin segmenteittäin.
56
Liiketoiminnan muut kulut
Milj. €
2023
2022
Markkinointikulut
-208,5
-210,2
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut
-185,1
-181,5
ICT-kulut
-111,9
-117,6
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat
-7,7
-7,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot
-1,1
-0,4
Johdannaissopimusten realisoituneet tappiot ja käyvän arvon
muutokset
-1,7
-11,1
Muut liikekulut
-135,8
-142,0
Yhteensä
-651,8
-670,2
Vuokrakuluissa on esitetty lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja vähäarvoisiksi luokiteltujen
vuokrattujen hyödykkeiden vuokrakulut sekä muuttuvat vuokrat. Kiinteistöjen ja
kauppapaikkojen ylläpitokulut sisältävät myös vuokrakohteiden ylläpitokulut. Vuokrakuluista
on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.
Tilintarkastajien palkkiot
Milj. €
2023
2022
Tilintarkastus
-1,2
-1,2
Veroneuvonta
-0,0
-0,0
Muut palvelut
-0,2
-0,1
Yhteensä
-1,4
-1,3
Kesko Oyj:n tilintarkastajana toimii Deloitte Oy. 0,1 milj. euroa lakisääteisestä
tilintarkastuspalkkiosta on maksettu Deloitte-ketjuun kuulumattomalle tilintarkastusyhteisölle.
2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot
Milj. €
2023
2022
Liikevaihto
-0,2
-0,0
Liiketoiminnan muut tuotot
1,4
16,1
Materiaalit ja palvelut
-1,0
1,2
Liiketoiminnan muut kulut
-1,7
-11,1
Yhteensä
-1,4
6,1
2.7 Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Konsernin tuloslaskelman veroihin on kirjattu konserniyritysten tilikauden tuloksia
vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä
laskennallisten verojen muutokset. Konserniyritysten verot on laskettu perustuen kunkin
yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaan määräytyvään verotettavaan tuloon. Muihin
laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus on kirjattu vastaavasti muihin laajan
tuloksen eriin.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen
verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä sekä käyttämättömistä verotappioista.
Liikearvoista ei ole laskettu laskennallista verovelkaa siltä osin kuin liikearvot eivät ole
verotuksessa vähennyskelpoisia. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata
laskennallista veroa, ellei voitonjako ole todennäköinen ja aiheuta siten veroseuraamuksia.
Laskennallinen vero on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla
ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että se voidaan
hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Samaa veronsaajaa
koskevat konsernin laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista, etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä, aineellisista hyödykkeistä (poistoero), varauksista sekä yrityshankintojen
yhteydessä suoritetuista tase-erien käypiin arvoihin arvostuksista.
Konsernin veropositioita arvioidaan säännöllisesti tulkinnanvaraisten tilanteiden
tunnistamiseksi. Tilanteisiin, joissa yhtiön tulkinnan hyväksyminen arvioidaan
epätodennäköiseksi, varaudutaan tuloverojen laskennassa. Epävarma veropositio voi
vaikuttaa tilikauden veroihin, laskennallisiin veroihin tai molempiin.
57
Milj. €
2023
2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-113,9
-141,5
Edellisten tilikausien verot
-0,5
-0,9
Laskennallisten verojen muutos
-3,6
-8,8
Yhteensä
-118,0
-151,2
Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla laskettujen verojen
välinen täsmäytyslaskelma
Milj. €
2023
2022
Tulos ennen veroja
613,5
761,1
Verot emoyhtiön verokannan 20,0 % mukaan
-122,7
-152,2
Ulkomaisten tytäryritysten erilaisten verokantojen vaikutus
-3,5
-2,8
Verovapaiden tulojen vaikutus
0,4
0,3
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
-2,0
-1,2
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus
-0,6
0,1
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulososuuksien yhdistelyn vaikutus
4,2
4,8
Edellisten tilikausien verot
-0,5
-0,9
Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja
arvostusmuutokset
7,0
0,6
Muut
-0,3
0,1
Verot tuloslaskelmassa
-118,0
-151,2
Efektiivinen veroaste
19,2 %
19,9 %
Laskennallinen nettoverosaaminen (-velka) jakautuu taseessa
Milj. €
2023
2022
Laskennallisiin verosaamisiin
13,7
2,2
Laskennallisiin verovelkoihin
70,9
63,2
Yhteensä
-57,2
-61,0
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana
Kirjattu
Kirjattu omaan
tuloslas- pää- Kurssi- Muut
Milj. €
1.1.2023
kelmaan omaan erot
muutokset
31.12.2023
Laskennalliset
verosaamiset
Vuokrasopimukset
37,1
-0,1
-
-0,1
-
36,8
Varaukset
8,9
-1,6
-
-0,1
-0,1
7,1
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
0,0
0,4
-
-
-
0,5
Vahvistetut tappiot
0,1
9,9
-
0,3
0,1
10,5
Muut väliaikaiset erot
12,9
1,7
0,3
0,0
0,4
15,3
Yhteensä
59,0
10,3
0,3
0,2
0,4
70,2
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen
poistojen erotus
62,0
8,0
-
-
0,0
70,0
Käyvän arvon kohdistus
28,1
1,5
-
-0,7
2,8
31,7
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
17,2
-0,0
-1,4
-
-
15,8
Muut väliaikaiset erot
12,8
4,5
-7,5
-0,0
0,1
9,9
Yhteensä
120,0
13,9
-8,8
-0,7
2,9
127,3
Laskennallinen nettovero-
saaminen (+)/-velka (-)
-61,0
-57,2
58
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana
Kirjattu
Kirjattu omaan
tuloslas- pää- Kurssi- Muut
Milj. €
1.1.2022
kelmaan omaan erot
muutokset
31.12.2022
Laskennalliset
verosaamiset
Vuokrasopimukset
39,2
-1,9
-
-0,2
-
37,1
Varaukset
10,4
-1,3
-
-0,2
-0,1
8,9
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
0,1
-0,0
-
-
-
0,0
Vahvistetut tappiot
0,5
-0,4
-
-
-
0,1
Muut väliaikaiset erot
13,5
-0,7
0,1
-0,1
0,1
12,9
Yhteensä
63,7
-4,3
0,1
-0,5
0,0
59,0
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen
poistojen erotus
49,4
12,3
-
-
0,3
62,0
Käyvän arvon kohdistus
28,4
-0,9
-
-0,6
1,1
28,1
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
18,9
-9,4
7,6
-
-
17,2
Muut väliaikaiset erot
3,7
2,5
6,7
-0,0
-0,0
12,8
Yhteensä
100,5
4,5
14,3
-0,6
1,4
120,0
Laskennallinen nettovero-
saaminen (+)/-velka (-)
-36,8
-61,0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot
2023 2022
Ennen Vero- Verojen Ennen Vero- Verojen
Milj. € veroja vaikutus jälkeen veroja vaikutus jälkeen
Erät, joita ei myöhemmin siirretä
tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
-6,9
1,4
-5,5
38,2
-7,6
30,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot
-19,5
-19,5
-41,9
-41,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
laajan tuloksen eristä
-1,8
-1,8
-0,5
-0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos
-38,8
7,8
-31,0
32,8
-6,6
26,2
Yhteensä
-67,0
9,1
-57,9
28,6
-14,2
14,3
Vahvistetut tappiot
31.12.2023 konsernitilinpäätökseen on kirjattu 10,2 milj. euron laskennallinen verosaaminen
ruotsalaisten konserniyhtiöiden verotappioista. Ruotsin liiketoimintojen kannattavuus on
parantunut merkittävästi tappiollisten toimintojen uudelleenjärjestelyn ja yritysostojen myötä.
Yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen taseeseen kirjatun
verosaamisen määrä perustuu rajatulla aikavälillä käytettäviksi arvioitujen verotappioiden
määrään. Ruotsissa verotappiot ovat hyödynnettävissä rajoittamattoman ajan. 31.12.2023
konsernilla oli edelleen 149,2 milj. euroa verotappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista.
Vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, erääntyvät seuraavasti:
Milj. €
2024
2025
2026
2027
2028
2029–
Yhteensä
-
-
-
-
-
149,2
149,2
59
2.8 Osakekohtainen tulos
Laadintaperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta
laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien
laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava
vaikutus.
2023
2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. €
495,6
609,9
Osakkeiden lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
397 705 620
397 383 187
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
397 705 620
397 383 187
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, konserni yhteensä, €
1,25
1,53
2.9 Rahavirtalaskelman lisätiedot
Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
Milj. €
2023
2022
Oikaistaan tuloslaskelman erät, joihin ei liity maksutapahtumaa
ja erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa:
Varausten muutos
-2,4
-7,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
-21,0
-24,1
Luottotappiot
5,1
4,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen
myyntivoitot
-1,6
3,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen
myyntitappiot
5,5
0,4
Osakepalkkiokulut
-2,3
-9,2
Etuuspohjaiset eläkkeet
0,5
5,5
Muut
5,5
7,3
Yhteensä
-10,8
-20,2
Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisujen ryhmä Muut sisältää ostojen ja myyntien
toteutumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden oikaisun sekä muiden ei-maksuperusteisten
erien oikaisun.
Investoinnit ja rahoitustapahtumat, joihin ei liity rahaliikennettä
Milj. €
2023
2022
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat yhteensä
550,0
399,1
Tytäryrityshankinnat ja investoinnit osakkuusyrityksiin sekä
muihin sijoituksiin yhteensä
129,0
50,1
Investoinnit yhteensä
678,9
449,2
joista kassastamaksuilla rahoitetut
643,5
386,4
Hankittuihin yrityksiin liittyvät lainat ja rahavarat
40,3
19,9
Maksut aikaisempien tilikausien investoinneista
-39,0
-21,9
Velalla rahoitetut investoinnit
34,2
24,4
Eläkekassan ylikatepalautus
-
40,3
Yhteensä
678,9
449,2
60
3.1 Yritysostot
Laadintaperiaatteet
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä
käypään arvoon. Hankittujen varojen ja velkojen kohdistuksen perusteena olevat
käyvät arvot määritetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen
mukaisesti. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän
arvioituun tulontuottamiskykyyn ja sen tulevaan käyttötarkoitukseen Keskon
liiketoiminnassa.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja
edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.
Yritysostot 2023
Yritysostot Ruotsissa
Zenitec Sweden AB
Keskon ruotsalainen tytäryritys Kesko AB osti 5.4.2023 aurinkovoimajärjestelmien
tukkukauppaa harjoittavan Zenitec Sweden AB:n. Yrityskaupoista maksettu vastike oli 4,9
milj. euroa. Yritysosto kasvattaa teknisen kaupan tarjoomaa, asiantuntemusta ja asiakaskuntaa
Ruotsin nopeasti kasvavalla uusiutuvien energiamuotojen markkinalla.
Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 6,0 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen
velkojen käypä arvo oli 4,6 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo
hankintahetkellä oli yhteensä 0,6 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo ei ole verotuksessa
vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen
määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina
erinä. Hankitun liiketoiminnan vaikutus konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.
Yritysostot Norjassa
Elektroskandia Norge AS
Keskon tytäryritys Onninen osti 1.3.2023 Norjassa teknisen kaupan yrityksen Elektroskandia
Norge AS:n. Yrityskaupasta maksettu vastike oli 120,8 milj. euroa. Kauppa vahvistaa Keskon
asemaa Norjan teknisessä kaupassa ja tekee siitä yhä merkittävämmän toimijan vihreän
siirtymän edistämisessä.
Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 121,6 milj. euroa ja vastattaviksi
otettujen velkojen käypä arvo oli 85,4 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden
käypä arvo hankintahetkellä oli yhteensä 15,6 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo,
84,7 milj. euroa, kuvaa synergiaetuja, joita odotetaan realisoituvan myynnissä, hankinnassa,
valikoimissa ja logistiikassa sekä toimintojen tehokkuudessa. Hankinnasta syntyvä liikearvo
ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin
kuluihin sisältyy vähäinen määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
Geitanger Bygg AS
Keskon norjalainen tytäryritys Byggmakker Handel AS osti 2.10.2023 norjalaisen
rautakauppayrityksen Geitanger Bygg AS:n. Yrityskaupassa maksettu vastike oli 8,0 milj.
euroa.
Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 9,6 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen
velkojen käypä arvo oli 3,1 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo
hankintahetkellä oli yhteensä 0,6 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo ei ole verotuksessa
vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen
määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina
erinä. Hankitun liiketoiminnan vaikutus konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
3. SIDOTTU PÄÄOMA
61
Taulukossa on esitetty tiivistelmä yritysostojen maksetuista vastikkeesta, Kesko-konsernille
hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvoista hankintahetkellä sekä
yritysostojen rahavirtavaikutuksesta.
Yritysostot 2022
2023
Zenitec Elektroskandia Geitanger
Milj. € Sweden AB Norge AS Bygg AS
Kauppahinta
4,9
8,0
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen
velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet
0,6
15,6
0,6
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät
ja sijoitukset
0,3
15,1
1,8
Vaihto-omaisuus
2,8
38,6
3,0
Saamiset
2,3
45,8
1,9
Laskennallinen verosaaminen
-
1,3
-
Rahat ja pankkisaamiset
-0,0
5,3
2,4
Varat yhteensä
6,0
121,6
9,6
Ostovelat, muut velat, varaukset, leasingvelat
4,5
81,6
2,9
Laskennallinen verovelka
0,1
3,8
0,2
Velat yhteensä
4,6
85,4
3,1
Hankittu nettovarallisuus yhteensä
1,4
36,2
6,5
Liikearvo
3,5
84,7
1,5
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksettu vastike
-4,9
-120,8
-8,0
Hankitut rahavarat
-0,0
5,3
2,4
Hankinnan rahavirtavaikutus
-5,0
-115,5
-5,6
Yritysostot Ruotsissa
Keskon ruotsalainen tytäryritys Fresks Försäljning AB osti 1.3.2022 ammattirakentajia
palvelevan Kungälvs Trävaruaktiebolagin, 1.9.2022 Djurbergs Järnhandel Aktiebolagin ja
Föllinge Såg AB:n sekä 1.10.2022 XL-BYGG Bergslagen AB:n. Yrityskaupoista maksettu
vastike oli 38,3 milj. euroa. Ostot täydentävät Keskon kasvavaa ammattirakentajille
suunnattua K-Bygg -ketjua.
Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 43,1 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen
velkojen käypä arvo oli 23,8 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo
hankintahetkellä oli yhteensä 4,0 milj. euroa.
Yritysostot Norjassa
Keskon norjalainen tytäryritys Byggmakker CF AS osti 1.6.2022 norjalaisen Seljord Elektriske
AS:n koko osakekannan. Yrityskaupassa maksettu vastike oli 12,5 milj. euroa.
Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 9,2 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen
velkojen käypä arvo oli 4,0 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo
hankintahetkellä oli yhteensä 1,1 milj. euroa.
62
3.2 Aineelliset hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja
kalustosta. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankittujen liiketoimintojen
aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Aineellisten hyödykkeiden myöhemmin syntyvät menot sisällytetään hyödykkeen
kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että
konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Uudella osalla korvatun hyödykkeen
osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Rakennusten koneita ja laitteita käsitellään
erillisinä hyödykkeinä ja näiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan. Kaikki
muut aineellisten hyödykkeiden korjaus-, huolto- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi
tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.
Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat 10−33 vuotta
Rakennusten osat 8−10 vuotta
Koneet ja kalusto 3−8 vuotta
Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta
Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään
jokaisen tilikauden lopussa. Mikäli arvioissa taloudellisesta vaikutusajasta tai taloudellisen
hyödyn jakautumisesta on tapahtunut muutoksia aikaisempiin arvioihin verrattuna, otetaan
arvion muutoksen vaikutus huomioon.
Aineellisten hyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan
tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.
Konserni ei ole aktivoinut korkomenoja osaksi hyödykkeiden hankintamenoja, koska
konsernilla ei ole ehdot täyttäviä omaisuuseriä.
2022
Yritysostot Yritysostot
Milj. € Ruotsissa Norjassa
Kauppahinta
38,3
12,5
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot
hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet
4,0
1,1
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja sijoitukset
14,5
2,5
Vaihto-omaisuus
10,2
2,8
Saamiset
8,5
1,4
Laskennallinen verosaaminen
0,0
0,1
Rahat ja pankkisaamiset
5,9
1,3
Varat yhteensä
43,1
9,2
Ostovelat, muut velat, varaukset, leasingvelat
22,2
3,7
Laskennallinen verovelka
1,6
0,3
Velat yhteensä
23,8
4,0
Hankittu nettovarallisuus yhteensä
19,3
5,2
Liikearvo
19,0
7,3
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksettu vastike
-38,3
-12,5
Hankitut rahavarat
5,9
1,3
Hankinnan rahavirtavaikutus
-32,4
-11,2
63
Ennakko-
Raken- maksut ja
nukset ja Muut kesken-
2023 Maa- ja raken- Koneet ja aineelliset eräiset Yhteensä
Milj. € vesialueet nelmat kalusto hyödykkeet hankinnat 2023
Hankintameno
Hankintameno 1.1.
352,5
1 647,8
33,4
113,8
2 813,3
Kurssierot
-0,7
0,0
-1,3
0,3
0,2
-1,5
Lisäykset
38,8
173,7
2,0
Liiketoimintojen hankinnat
-
1,5
1,9
-
0,3
3,7
Vähennykset
-1,0
-1,5
-74,9
-0,9
-2,0
-80,3
Siirrot erien välillä
1,6
44,8
9,0
2,6
-76,6
-18,7
Hankintameno 31.12.
1 866,2
700,6
37,4
3 227,7
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-7,3
-658,5
-380,5
-21,6
-1 067,8
Kurssierot
0,1
0,2
0,9
-0,1
1,1
Vähennysten kertyneet
poistot
0,3
3,1
43,1
0,9
41,2
Siirrot erien välillä, kertyneet
poistot
-
1,5
-0,6
-1,0
0,0
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset
-0,3
-80,8
-63,3
-2,1
-146,5
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-7,2
-740,7
-400,3
-23,9
-1 172,0
Kirjanpitoarvo 1.1.
345,3
989,3
11,8
113,8
1 745,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
384,1
1 125,5
300,3
13,5
232,3
2 055,6
Ennakko-
Raken- maksut ja
nukset ja Muut kesken-
2022 Maa- ja raken- Koneet ja aineelliset eräiset Yhteensä
Milj. € vesialueet nelmat kalusto hyödykkeet hankinnat 2022
Hankintameno
Hankintameno 1.1.
1 474,0
642,5
37,6
51,8
2 523,5
Kurssierot
-1,7
-4,3
-5,1
-0,6
-0,1
-11,7
Lisäykset
35,5
79,6
1,7
Liiketoimintojen hankinnat
-
0,6
1,0
-
0,0
1,6
Vähennykset
-0,1
-3,0
-63,1
-0,8
-1,7
-68,8
Siirrot erien välillä
1,2
31,9
11,0
-4,5
-41,1
-1,4
Hankintameno 31.12.
352,5
1 647,8
33,4
2 813,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-7,3
-588,9
-367,5
-22,3
-985,9
Kurssierot
0,1
2,1
3,5
0,4
6,2
Vähennysten kertyneet
poistot
-
2,2
46,0
1,0
49,2
Siirrot erien välillä, kertyneet
poistot
-
0,2
-1,0
1,0
0,2
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset
-0,0
-74,2
-61,5
-1,7
-137,5
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-7,3
-658,5
-380,5
-21,6
-1 067,8
Kirjanpitoarvo 1.1.
275,0
15,3
51,8
1 537,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
345,3
989,3
285,3
11,8
113,8
1 745,5
64
3.3 Aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Liikearvo ja tavaramerkit
Liikearvoja ei poisteta vaan ne testataan arvonalentumisen varalta, kun on viitteitä
arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen testaamista
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon. Mahdollinen negatiivinen liikearvo tuloutetaan
välittömästi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruuteta.
Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata
poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä mahdollisesta
arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Niiden aineettomien hyödykkeiden,
joiden taloudellinen vaikutusaika ei ole rajoittamaton, hankintamenot merkitään taseeseen
ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Aineettomiin hyödykkeisiin,
joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, sisältyy yrityshankintojen yhteydessä
aktivoituja tavaramerkkejä, jotka on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Muut aineettomat hyödykkeet
Määriteltävissä olevan taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden
hankintamenot merkitään taseeseen ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena
vaikutusaikana. Tällaisia aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, asiakassuhteet ja
lisenssit, jotka on yritysostojen yhteydessä arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon
sekä vuokraoikeudet, jotka poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Tietojärjestelmät ja lisenssit 3−5 vuotta
Asiakas- ja toimittajasuhteet 5−10 vuotta
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden
syntymishetkellä, sillä konsernilla ei ole aktivointikelpoisia kehittämismenoja. Aiemmin
kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.
Tietojärjestelmät
Uusien tietojärjestelmien kehitysprojekteihin liittyvät välittömät menot aktivoidaan
osaksi järjestelmän hankintamenoa. Tietojärjestelmät sisältyvät taseessa aineettomiin
hyödykkeisiin ja niiden hankintameno poistetaan ohjelmistojen taloudellisena
vaikutusaikana. Järjestelmien ylläpitomenot kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentumiset
Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että
jonkin omaisuuserän arvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan
omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä rajoittamattoman
taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista
olemassa. Lisäksi arvonalentumistesti tehdään aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa.
Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti.
Tällöin, kuten myös liikearvon osalta, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille
rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo tai muu omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.
Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen
arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista
ei kuitenkaan peruuteta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen
arvonalentumisen kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei peruuteta missään
tilanteessa.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty
käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat
perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden
ajanjakson.
65
2023
Milj. € Liikearvo
Tavara-
merkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut
Yhteensä
2023
Hankintameno
Hankintameno 1.1. 635,1 96,1 249,4 9,1 989,7
Kurssierot -15,0 -2,0 -3,1 - -20,1
Lisäykset - 0,0 19,7 2,2 21,9
Liiketoimintojen hankinnat 90,0 2,0 14,3 - 106,4
Vähennykset - - -10,0 0,0 -10,0
Siirrot erien välillä - -0,1 28,0 -7,2 20,7
Hankintameno 31.12. 710,1 96,0 298,2 4,2 1 108,5
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. -46,2 -9,3 -155,1 -210,6
Kurssierot -0,2 0,5 2,2 2,5
Vähennysten kertyneet
poistot - 14,5 14,5
Siirtojen kertyneet poistot 0,0 -2,1 -2,1
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset - -1,3 -36,6 -37,8
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. -46,4 -10,0 -177,0 -233,5
Kirjanpitoarvo 1.1. 588,9 86,8 94,2 9,1 779,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 663,7 86,0 121,2 4,2 875,1
2022
Milj. € Liikearvo
Tavara-
merkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut
Yhteensä
2022
Hankintameno
Hankintameno 1.1. 634,9 97,0 258,8 12,6 1 003,2
Kurssierot -25,9 -1,7 -3,6 - -31,2
Lisäykset 0,0 0,1 21,1 7,3 28,6
Liiketoimintojen hankinnat 26,1 0,7 3,2 - 30,0
Vähennykset 0,0 - -42,4 -0,1 -42,5
Siirrot erien välillä - - 12,2 -10,7 1,5
Hankintameno 31.12. 635,1 96,1 249,4 9,1 989,7
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. -46,1 -8,8 -169,4 -224,3
Kurssierot -0,1 0,5 2,6 2,9
Vähennysten kertyneet
poistot - 42,5 42,5
Siirtojen kertyneet poistot - - -0,2 -0,2
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset - -1,0 -30,6 -31,6
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. -46,2 -9,3 -155,1 -210,6
Kirjanpitoarvo 1.1. 588,8 88,2 89,3 12,6 779,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 588,9 86,8 94,2 9,1 779,1
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistoja ja lisenssejä 55,0 milj. euron (52,9 milj.
euron) arvosta.
66
Arvonalentumistestaus
Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU).
Rahavirtaa tuottavat yksiköt on määritelty enintään raportoitavien segmenttien tasolle.
Seuraavassa taulukossa on eritelty, miten konsernin liikearvo ja ne tavaramerkit, joiden
vaikutusaika on rajoittamaton, kohdistuvat konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tavara merkit Liikearvo Tavara merkit Liikearvo
Milj. € 2023 2023 2022 2022
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa,
ketjuliiketoiminta
-
76,1
-
76,1
Päivittäistavarakauppa, Kespro
5,3
2,0
5,3
2,0
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Tekninen kauppa
58,3
58,3
66,0
Byggmakker, Norja
20,8
22,3
211,5
K-Bygg, Ruotsi
-
-
190,3
Autokauppa
-
43,1
-
43,1
Yhteensä
84,4
663,7
85,9
588,9
Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä
arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumistestaukset on
suoritettu vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä liikearvoille ja niille tavaramerkeille, joiden
taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkit, joiden vaikutusaika on
rajoittamaton, liittyvät yrityshankintojen yhteydessä hankittuihin omaisuuseriin.
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu
käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon
hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmien ennustejakson pituus on kolme vuotta.
Suunnitelmat perustuvat ulkoisiin lähteisiin koskien ennusteita kokonaismarkkinoiden
kasvusta painotettuna rahavirtaa tuottavan yksikön oman liiketoiminnan osuudella
kyseisestä markkinasta. Rahavirtaennusteiden määrittämisessä keskeisenä oletuksena
käytetään kannattavuuskehitystä, joka perustuu johdon hyväksymiin suunnitelmiin ja johon
vaikuttavat etenkin liiketoiminnan kasvuennusteet, muutokset tuote- ja palveluvalikoimassa ja
hinnoittelussa, kauppapaikkaverkoston muutokset sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys.
Ennustejakson liikevaihdon keskimääräinen nimellinen vuosikasvu oli 2,3–6,6 % ja
käyttökateprosentin vaihteluväli oli 6,7–13,0 %. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu
0,5–2,0 %:n kasvuennusteen mukaan maakohtaiset erot huomioiden.
Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennustejakson jälkeinen kasvuprosentti,
diskonttokorko ja käyttökateprosentti. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunkin rahavirtaa
tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa käytetty diskonttokorko ennen veroja ja
loppuarvon kasvuprosentti.
Diskontto- Loppuarvon Diskontto- Loppuarvon
korko kasvu- korko kasvu-
ennen veroja prosentti ennen veroja prosentti
Milj. € 2023 2023 2022 2022
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa,
ketjuliiketoiminta
6,8 %
0,5 %
6,8 %
0,5 %
Päivittäistavarakauppa, Kespro
6,5 %
1,5 %
6,5 %
1,5 %
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Tekninen kauppa
7,6 %
2,0 %
7,8 %
2,0 %
Byggmakker, Norja
7,2 %
2,0 %
7,2 %
2,0 %
K-Bygg, Ruotsi
7,1 %
2,0 %
7,1 %
2,0 %
Autokauppa
7,2 %
1,5 %
7,2 %
1,5 %
Diskonttokorkona on käytetty toimialoittain ja maittain määritettyä pääoman tuottovaatimusta
(WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä verovaikutuksella.
Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio,
toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan pääoman kustannus sekä
maariskit.
Vuoden 2023 arvonalentumistestauksessa kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvon. Tilikausien 2023 ja 2022
aikana liikearvoihin ja aineettomiin oikeuksiin ei kohdistunut arvonalentumisia.
Herkkyysanalyysi
Vuoden 2023 arvonalentumistestauksessa johdon arvioiden mukaan yhdenkään keskeisen
oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjaukseen, jossa
rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon.
67
Herkin oletuksissa tapahtuville muutoksille on K-Byggin arvonalentumistesti. Testin osalta
jokseenkin mahdollinen muutos testin keskeisissä oletuksissa ei johtaisi rahavirtaa tuottavalle
yksikölle kohdistetun liikearvon arvonalentumiskirjaukseen.
K-Byggin toteutunut liikevaihto vuonna 2023 oli 280,0 milj. euroa. Ennusteperiodin aikana
K-Byggin liikevaihdon kehitys-%:n vaihteluväli on 3,3–31,4 %, johon vaikuttaa uusien
kauppojen avaaminen. Ennustejakson loppuun mennessä käyttökateprosentin oletetaan
kasvavan 2,2 %-yksikköä vuonna 2023 toteutuneesta käyttökateprosentista. K-Byggin
kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti testattavien varojen kirjanpitoarvon 67,8 milj. eurolla.
Arvonalentumistilanteen aiheuttaisi yli 0,9 %-yksikön aleneminen ennustejakson jälkeisessä
käyttökateprosentissa, ennustejakson jälkeisen kasvuprosentin jääminen alle 1,0 %:iin tai jos
diskonttokorko ennen veroja olisi suurempi kuin 8,1 %.
3.4 Vuokrasopimukset
Laadintaperiaatteet
Konserni vuokralleottajana
Konserni vuokraa liiketoimintansa käyttöön kiinteistöjä sekä koneita ja laitteita
kaikissa toimintamaissa. Konserni määrittelee sopimuksen syntymisajankohtana, onko
sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan
vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan
määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni kirjaa taseeseen
käyttöoikeusomaisuuserän ja leasingvelan sopimuksen alkamisajankohtana, pois
lukien vuokrasopimukset, joissa kohdeomaisuuserä on vähäarvoinen tai vuokra-aika
on enintään 12 kuukautta ja joihin konserni soveltaa IFRS 16 standardin sallimaa
helpotusta. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten sekä vähäarvoisten omaisuuserien vuokrat
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni erottaa muut kuin
vuokrasopimuskomponentit, kuten palvelukomponentit, ja kirjaa ne tulosvaikutteisesti.
Vuokra-ajan alkamisajankohtana kirjattava leasingvelka arvostetaan vuokra-aikana
maksettavien vuokrien nykyarvoon. Tulevien vuokrien nykyarvon laskemisessa korkona
käytetään ensisijaisesti vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa, jos se on saatavilla.
Kaikkien sopimusten osalta sisäinen korkokanta ei ole helposti määritettävissä, joten
näiden sopimusten osalta käytetään lisäluoton korkoa, jonka osatekijät ovat viitekorko,
lisäluoton luottoriskimarginaali sekä mahdollinen maa- ja valuuttariskilisä. Sopimuksen
alkamisajankohtana leasingvelan arvoon sisällytetään kiinteät vuokrat, indeksistä tai
hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat, mahdolliset jäännösarvotakuut sekä osto-option
toteutushinta, kun option käyttämiseen on sitouduttu. Myös maksut vuokrasopimuksen
päättämisestä aiheutuvista sanktioista sisällytetään leasingvelan arvoon, jos
vuokrasopimuksen päättämisoptio on huomioitu vuokra-ajassa.
Myöhemmillä kausilla leasingvelka määritetään uudelleen, jos vuokra-ajassa tapahtuu
muutos jatkamis- tai päättämisoption käytön seurauksena, osto-optiota koskevissa
arvioissa tapahtuu muutos tai tulevaisuuden vuokranmaksuissa on muutoksia indeksin
tai hintatason muutoksen seurauksena. Leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuva
muutos kirjataan oikaisuna käyttöoikeusomaisuuserään määrään. Jos leasingvelan
vähennys ylittää käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvon, erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana
hankintamenoon, joka vastaa leasingvelan alkuperäisen arvostuksen määrää. Lisäksi
käyttöoikeusomaosuuserän hankintamenoon sisällytetään ennen alkamisajankohtaa
maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisesti saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen
välittömät menot, sekä arvio ennallistamismenoista. Myöhemmillä kausilla
käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla, oikaistuna leasingvelan uudelleen määrittämisestä
johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen taloudellisen vaikutusajan tai sitä
lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Jos vuokrattu hyödyke poistuu käytöstä tai se vuokrataan edelleen maksettua vuokraa
alemmalla vuokralla, vuokrasopimuksesta muodostuu tappiollinen ja vastaavasta
käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan arvonalentuminen.
Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa konserni arvioi täyttääkö omaisuuserän luovutus
IFRS 15 -standardin mukaiset myynnin kriteerit. Jos luovutus käsitellään myyntinä,
taseeseen kirjattavan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisen
omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa myyjälle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa.
Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta,
joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava
68
vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan
omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään
ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos
myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja
luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten
pituudesta ja jatko-optioiden käyttämisestä sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Uuden
vuokrasopimuksen sopimuskauden pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta
huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on sitouduttu. Tehdyt arviot voivat poiketa
tulevaisuudessa toteutuvista vuokrasopimusten ehdoista.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten vähittäiskaupan ja sitä palvelevan logistiikan
tarvitsemia tiloja. Vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia ja paikallisen
markkinakäytännön mukaisia. Osaan kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältyy jatko-optioita.
Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten myös koneita ja kalustoa, kuten ajoneuvoja,
logistiikan koneita ja laitteita sekä kauppojen ja logistiikan jätteiden kierrätykseen liittyviä
laitteita. Konserni on luokitellut vähäarvoisiksi omaisuuseriksi toimistokoneet ja laitteet, ja
näiden hyödykkeiden vuokrat käsitellään tuloslaskelmassa vuosikuluna.
2023 Maa-alueet ja Koneet ja
Milj. € rakennukset
kalusto
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 718,9
18,6
1 737,6
Lisäykset
431,0
6,2
Liiketoimintojen hankinnat
14,8
0,9
15,7
Poistot
-339,3
-8,0
-347,3
Arvonalentumiset
-5,9
-
-5,9
Vähennykset
-10,2
-0,4
-10,6
Muuntoerot
-9,5
-0,3
-9,8
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 799,9
17,0
1 816,9
2022 Maa-alueet ja Koneet ja
Milj. € rakennukset
kalusto
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 717,2
17,9
1 735,0
Lisäykset
8,0
Liiketoimintojen hankinnat
14,7
0,9
15,6
Poistot
-313,8
-7,5
-321,3
Arvonalentumiset
-2,4
-
-2,4
Vähennykset
-30,0
-0,0
-30,1
Muuntoerot
-13,3
-0,6
-13,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 718,9
18,6
1 737,6
Vuokravastuut sopimuksista, jotka eivät ole alkaneet 31.12.2023 ja joihin yhtiö on sitoutunut,
olivat 233,2 milj. euroa (102,4 milj. euroa).
Tuloslaskelmaan merkityt määrät
Milj. €
2023
2022
Liikevoitto
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset
-353,2
-322,1
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista
-3,2
-3,0
Vuokrakulut vähäarvoisista omaisuuseristä
-3,6
-3,4
Muuttuvat vuokrakulut
-1,0
-1,0
Rahoituskulut
Korkokulut
-73,4
-68,4
Yhteensä
-434,3
-397,9
Leasingvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti on eritelty liitteessä 4.3.
Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta
Milj. €
2023
2022
Leasingvelkojen korkokulut
-73,4
-68,4
Leasingvelkojen lyhennykset
-354,3
-332,7
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat
-7,7
-7,4
Yhteensä
-435,4
-408,5
69
Laadintaperiaatteet
Konserni vuokralleantajana
Vuokralleantajan raportoinnissa vuokrasopimukset jaetaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin
ja rahoitusleasingsopimuksiin. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni
arvioi, onko vuokrasopimus operatiivinen vuokrasopimus vai rahoitusleasingsopimus.
Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan ne vuokrasopimukset, joissa omistamiselle
ominaiset riskit ja edut siirtyvät vuokralaiselle. Rahoitusleasingsopimuksessa
vuokralleantaja kirjaa sopimuksen alkaessa taseeseen rahoitusleasingsaamisen, joka
vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Kesko vuokraa tiloja muille yrittäjille kuin K-kauppiaille muodostaakseen kauppapaikkaan
kokonaisansaintaansa tukevan palvelukokonaisuuden. Tällaisia tiloja ovat tyypillisesti
kauppakiinteistöjen yhteydessä toimivat ns. etutilamyymälät. Keskolla on etutilamyymälöitä
sekä omistamissaan kohteissa että vuokratuissa kohteissa, joissa jälkimmäisistä Keskolla
on edelleenvuokraussopimus. Etutilamyymälöiden vuokrasopimukset ovat operatiivisia
vuokrasopimuksia. K-kauppiaiden ketjutoiminnan harjoittamisessa liiketilana käyttämät
Keskon omistamat tai vuokraamat tilat on luovutettu kauppiaille ketjusopimuksen nojalla,
eikä niitä ole käsitelty vuokrasopimuksina. Ketjusopimukseen perustuvien tuottojen
tilinpäätöskäsittelystä on kerrottu liitteessä 2.1. K Auto Leasing harjoittaa autojen
vuokraustoimintaa. Sopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia.
Vuokratuotot
Milj. € 2023 2022
Vuokratuotot operatiivisista vuokrasopimuksista 68,5 63,6
mukaan. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot
hankintarahteineen. Itse valmistettujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki
valmistusmenot sisältäen välittömät menot ja osuudet valmistuksen muuttuvista ja
kiinteistä yleismenoista. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiutta ja kiertonopeutta
sekä nettorealisointiarvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa
tarvittaessa arvonalentumisen. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta
kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-
omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.
Milj. €
2023
2022
Tavarat
1 078,4
1 113,0
Ennakkomaksut
5,5
2,3
Yhteensä
1 083,9
1 115,4
Vaihto-omaisuuden arvonalennus nettorealisointiarvoon
72,3
56,7
3.6 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen
saamisen määräisenä. IFRS 9 -standardin arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset
tulee kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni soveltaa standardin
mahdollistamaa yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen
varausmatriisin avulla. Arvonalentumismallia varten konserniyritykset on luokiteltu
eri riskiluokkiin liiketoimintamallin ja toteutuneiden historiallisten luottotappioiden
perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen
maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi
muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä saadaan myöhemmin
suoritus, se kirjataan vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.
3.5 Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua
myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät
menot. Hankintameno määritetään pääsääntöisesti painotetun keskihankintahinnan
70
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Konserniyritykset noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten
arvostamisessa. Mahdolliset muutokset asiakkaiden maksukyvyssä voivat aiheuttaa
muutoksia myyntisaamisten arvostukseen tulevina kausina.
Milj. €
2023
2022
Korolliset saamiset
Korolliset laina- ja muut saamiset
4,3
4,4
Korolliset saamiset yhteensä
4,3
4,4
Myyntisaamiset
970,5
969,3
Tuloverosaamiset
6,6
21,9
Muut korottomat saamiset
Korottomat laina- ja muut saamiset
44,6
80,2
Siirtosaamiset
258,0
281,0
Muut korottomat saamiset yhteensä
302,6
Yhteensä
1 284,0
1 356,9
Siirtosaamiset muodostuvat pääasiassa ostojen jaksotuksista. Lyhytaikaisten myynti- ja
lainasaamisten sekä lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan
niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.
Myyntisaamisten ikäjakauma
Myyntisaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat liiketoiminnot. Luottoriskin
hallintaan liiketoiminnoissa on määritetty luottomyynnin ehdot ja vakuusvaateet sekä
luottolimiittejä koskevat päätöksentekovaltuudet. Luotonvalvonnassa tunnistetaan
riskiasiakkaat ja luottopäätösten perusteena käytetään ajantasaista tietoa asiakkaiden
maksukyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Myyntisaamisten arvostuksessa on otettu
huomioon taloudellinen epävarmuus arvioitaessa odotettavissa olevien luottotappioiden
määrää. Konsernin myyntisaamiset ovat suurelta joukolta yksittäisiä asiakkaita, eikä taseen
saamisiin sisälly merkittäviä riskikeskittymiä. Liiketoimintojen kausiluonteisuus vaikuttaa
myyntisaamisten määrään konsernitaseessa. Luottotappioiden määrä on pysynyt kohtuullisena
taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta.
Milj. €
2023
2022
Erääntymättömät myyntisaamiset
1−7 päivää erääntyneet myyntisaamiset
58,0
38,1
8−30 päivää erääntyneet myyntisaamiset
14,7
23,6
31−60 päivää erääntyneet myyntisaamiset
4,7
4,1
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset
17,1
16,8
Yhteensä
970,5
969,3
Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden
kanssa ja myyntisaamisista 382,7 milj. euroa (395,6 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia.
Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus
Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan
Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon.
Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 199,5 milj. euroa (238,6 milj. euroa).
Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia, kuten yrityskiinnityksiä, ja muuta pantattua
omaisuutta.
Myyntisaamisiin sisältyy arvonalentumista yhteensä 24,4 milj. euroa (19,4 milj. euroa).
Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalentumisia yhteensä 5,1 milj. euroa
(4,0 milj. euroa).
Sellaisia myyntisaamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 1,4 milj.
euroa (2,3 milj. euroa).
71
3.7 Eläkesaamiset
Laadintaperiaatteet
Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista
eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan,
jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä
tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty
suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita
tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien
maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteiden nykyarvo
on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit
Credit Method) käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusaikana
vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa
laskettaessa käytetään diskonttokorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin
laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat
on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelman laajaan tulokseen.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Työsuhde-etuuksiin liittyvien erien laskennassa käytetään useita arviointia vaativia tekijöitä.
IAS 19 mukainen etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu mm. seuraaviin johdon arvioita
vaativiin tekijöihin:
tilikauden eläkekulun, eläkevelvoitteen ja nettorahoitusmenon laskemisessa käytettävä
diskonttokorko
tuleva palkkatasokehitys
henkilöstön palvelusajan pituus.
Muutokset näissä olettamissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevastuun ja tulevien
eläkekulujen määriin. Lisäksi merkittävä osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu
kiinteistöihin ja osakkeisiin, joiden arvonmuutokset vaikuttavat taseen eläkesaamisen
määrään.
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan
lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen
lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu
lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
muodostuvat pääosin Keskon Eläkekassan myöntämästä lisäeläketurvasta.
Ulkomaisissa tytäryrityksissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja
käytännön mukaan ja ne ovat pääosin maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.
Keskon Eläkekassa
Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille
toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassassa. Lisäeläke-etuuden
piiriin ei ole otettu uusia työntekijöitä 9.5.1998 jälkeen. Kassan sääntöjen mukaisten ehtojen
täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke 60−65 vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän
eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan
eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään
vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa.
Eläkekassaan toimintapiiriin kuului 2 072 jäsentä, joista aktiiveja oli 259 ja eläkkeensaajia
1 813. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on 96,4 % (96,4 %). Liitetiedoissa
on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen jakautumista
omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.
Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla annetut
asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säädökset
sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen kattamiseen liittyen.
Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn kuuluvilla varoilla ja tilapäistä
katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset sisältävät yksityiskohtaisia
määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien
hajauttamisesta.
Tilikaudella tai edellisellä tilikaudella Keskon Eläkekassa ei perinyt kannatusmaksua
osakkailtaan. Keskon Eläkekassa maksoi tilikauden 2022 aikana konserniin kuuluville
suomalaisille yhtiöille yhteensä 42,9 milj. euron ylikatepalautuksen. Summasta 40,3 milj.
euroa suoritettiin luovuttamalla Tampereen Turtolan K-Citymarket -kiinteistö Kesko Oyj:lle.
72
Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy seuraavasti
ilj. €
2023
2022
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo
-241,0
-225,2
Järjestelyn varojen käypä arvo
312,1
Nettomääräinen saaminen taseessa
79,6
86,9
Taseen nettomääräisen saamisen muutos
Tilikauden alussa
86,9
94,7
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut
-1,2
-4,1
Uudelleenarvostus
-6,8
38,3
Ylikatepalautus
0,0
-42,9
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut
0,3
1,0
Tilikauden lopussa
79,6
86,9
Etuuspohjaisen Järjestelyn
velvoitteen varojen
Milj. € nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2023
-225,2
86,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno
-2,3
-2,3
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
ja tappiot
-1,5
-1,5
Korkomeno/-tuotto
-7,7
10,9
3,2
Järjestelyn kulut
-0,5
-0,5
-11,6
10,4
-1,2
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto
11,4
11,4
Rahoitusolettamamuutokset
-15,1
-15,1
Kokemusperäiset muutokset
-3,2
-3,2
-18,3
11,4
-6,8
Suoritukset järjestelyyn
0,3
0,3
Maksetut etuudet
14,0
-14,0
-
31.12.2023
-241,0
320,3
79,6
Etuuspohjaisen Järjestelyn
velvoitteen varojen
Milj. € nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2022
-282,2
94,7
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno
-4,0
-4,0
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
ja tappiot
-0,3
-0,3
Korkomeno/-tuotto
-2,5
3,1
0,6
Järjestelyn kulut
-0,5
-0,5
-6,8
2,6
-4,1
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto
-12,1
-12,1
Rahoitusolettamamuutokset
58,5
58,5
Kokemusperäiset muutokset
-8,0
-8,0
50,5
-12,1
38,3
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut
1,0
1,0
Ylikatepalautus
-42,9
-42,9
Maksetut etuudet
13,3
-13,3
0,0
31.12.2022
-225,2
312,1
86,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2023
Noteeraa-
Milj. €
Noteeratut
mattomat
Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
28,5
28,5
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
57,4
3,2
60,6
Sijoitusrahastot
72,9
15,9
88,8
Kiinteistöt
85,5
85,5
Yhdysvallat
Sijoitusrahastot
51,2
51,2
Muut maat
Sijoitusrahastot
16,9
16,9
Yhteensä
198,5
133,1
331,6
73
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2022
Milj. € Noteeratut
Noteeraa-
mattomat Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 29,2 29,2
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 49,8 20,4 70,2
Sijoitusrahastot 56,1 15,1 71,2
Kiinteistöt 86,9 86,9
Yhdysvallat
Sijoitusrahastot 47,2 47,2
Muut maat
Sijoitusrahastot 18,5 18,5
Yhteensä 171,6 151,6 323,2
Milj. € 2023 2022
Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita - -
Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia
kiinteistöjä 85,5 86,9
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset
2023 2022
Diskonttokorko 3,02 % 3,56 %
Palkankorotusoletus 2,96 % 2,97 %
Inflaatio 2,48 % 2,49 %
Eläkkeiden odotettu kasvu 2,67 % 2,68 %
Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta 5 5
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja
diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma
2023 2022
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika,
vuotta 12 12
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu
maturiteettianalyysi, milj. €
Alle 1 vuosi 15,4 15,4
1−10 vuotta 121,4 120,5
10−20 vuotta 109,2 110,2
20−30 vuotta 75,6 76,9
Yli 30 vuotta 55,5 59,4
Yhteensä 377,0 382,3
Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit
Varoihin liittyvät riskit
Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakeindeksirahastoja, pääomarahastoja,
noteeraamattomia osakkeita sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan
sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut
sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää
sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena
on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten
asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää
Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua.
Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on 5,0 %. Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan
seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto-
ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten
jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli 7,90 % vuonna
2023.
Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon
laskennassa käytetyn diskonttokoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden
hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa.
Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämää siten, ettei eläkevelvoite ole kansallisten
74
säännösten mukaan täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus
maksaa kassaan kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS 19 -standardin mukaan
laskettuna Eläkekassan eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän
82,1 milj. eurolla 31.12.2023. Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa
kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS 19 velvoite on täysin
katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS 19 eläkesaamisen määrää.
Velvoitteeseen liittyvät riskit
Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi
lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset
sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan
jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus.
Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan
tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos
muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiän nosto tai eläketurvan heikennys
kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen
mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa
eläkevelvoitteen määrää.
Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton muutokset
vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason laskiessa
etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä kasvaa. Koska eläkekassan sijoitusomaisuus
sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten vuosituoton muutos
välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen diskonttokoron
muutoksen kanssa.
Herkkyysanalyysi
Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä
oletuksissa tapahtuville muutoksille.
Vaikutus
Vaikutus etuuspohjaisen
etuuspohjaisen eläkevelvoitteen
Oletuksen eläkevelvoitteen määrään,
Vakuutusmatemaattinen oletus muutos määrään, lisäys vähennys
2023
Diskonttokorko
0,50 %
-5,87 %
6,52 %
Palkankorotusoletus
0,50 %
0,74 %
-0,56 %
Eläkkeiden odotettu kasvu
0,50 %
5,60 %
-5,10 %
2022
Diskonttokorko
0,50 %
-5,70 %
6,33 %
Palkankorotusoletus
0,50 %
0,72 %
-0,70 %
Eläkkeiden odotettu kasvu
0,50 %
5,30 %
-4,90 %
Herkkyysananalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta
laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä
ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida
keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa
menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuus- ja yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävinä sijoituksina.
Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeille ei ole markkinanoteerauksia. Osakkuus- ja yhteisyritykset
on lueteltu liitteessä 5.1. Läpiiritiedot on esitetty liitteessä 5.2.
Merkittävät yhteisyritykset
Konsernilla on merkittävä yhteisyritys UAB Kesko Senukai Lithuania. Kesko Senukai -konserni
harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Liettuassa, Virossa, Latviassa ja Valko-Venäjällä.
Konsernin emoyhtiö, UAB Kesko Senukai Lithuania, on Liettuassa rekisteröity osakeyhtiö.
Kesko-konsernin omistusosuus Kesko Senukai -konsernissa on 50,0 %.
UAB KS Holding on kiinteistökehitystä ja kiinteistöjen vuokrausta harjoittava Liettuassa
rekisteröity osakeyhtiö, jonka toiminta liittyy läheisesti Kesko Senukai -konsernin toimintaan.
Kesko-konsernin omistusosuus KS Holding -konsernissa on 50,0 %.
75
Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten taloudellisista
tiedoista, Milj. €
31.12.2023
31.12.2022
Lyhytaikaiset varat
413,9
427,4
Pitkäaikaiset varat
422,1
Lyhytaikaiset velat
285,8
Pitkäaikaiset velat
296,2
Edellä mainitut taseen erät sisältävät seuraavat erät:
Rahavarat
69,7
72,8
Lyhytaikaiset korolliset velat
47,1
39,8
Pitkäaikaiset korolliset velat
296,1
1.1.–31.12.2023
1.1.–31.12.2022
Liikevaihto
1 174,9
1 224,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
37,9
47,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden laaja tulos
34,3
48,2
Konsernin omistusosuus tilikauden tuloksesta
19,0
23,5
Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus
tilikauden tuloksesta
19,0
23,5
Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus
tilikauden laajasta tuloksesta
17,1
24,1
Edellä mainitut tuloslaskelmaerät sisältävät seuraavat erät:
Poistot ja arvonalentumiset
-53,9
-49,3
Korkotuotot
1,1
0,6
Korkokulut
-11,9
-12,3
Tuloverot
-4,7
-7,9
Yhteisyrityksiltä saadut osingot ja pääomanpalautukset
-21,7
-33,0
Yhteisyritysten tasearvon täsmäytys, Milj. €
2023
2022
Yhteisyritysten nettovarat
Vähemmistön osuus nettovaroista
22,0
34,0
Konsernin omistusosuus nettovaroista
Liikearvo
19,2
19,2
Käyvän arvon kohdistukset
15,0
15,0
Yhteisyritysten tasearvo
Merkittävät osakkuusyritykset
Mercada Oy on Suomessa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toimiala on kiinteistösijoittaminen.
Mercada omistaa, hallinnoi ja kehittää pääasiassa Kesko-konsernin käytössä olevia
kauppapaikkoja Suomessa. Kesko Oyj:n omistusosuus Mercadassa on 33,3 %. Mercadan
omistaa kolme osakasta tasaosuuksin.
Yhteenveto merkittävän osakkuusyrityksen taloudellisista
tiedoista, Milj. €
2023
2022
Lyhytaikaiset varat
22,1
27,7
Pitkäaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat
11,1
11,4
Pitkäaikaiset velat
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
40,1
44,1
Liikevaihto
51,8
48,7
Tilikauden tulos
-4,1
10,5
Tilikauden laaja tulos
-4,2
9,6
Osakkuusyrityksen tasearvon täsmäytys, Milj. €
2023
2022
Osakkuusyrityksen nettovarat
40,1
44,1
Konsernin omistusosuus nettovaroista
13,4
14,7
Osakkuusyrityksen tasearvo
13,4
14,7
76
Muut osakkuusyritykset
Yhteenveto muiden osakkuusyritysten taloudellisista
tiedoista, Milj. €
2023
2022
Konsernin osuus tilikauden tuloksesta
2,8
-3,5
Konsernin osuus tilikauden laajasta tuloksesta
2,8
-3,5
Osakkuusyritysten tasearvo konsernitaseessa
72,7
65,9
Taulukkoon sisältyvät osakkuusyritykset ovat Vähittäiskaupan Takaus Oy ja Vähittäiskaupan
Tilipalvelu Oy, jotka myyvät palvelujaan Keskolle ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille.
Milj. €
Takuuvaraukset
Muut varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2023
7,9
14,3
22,2
Valuuttakurssivaikutukset
-0,0
0,1
0,1
Varausten lisäykset
4,3
6,8
11,0
Varausten peruutukset
-3,4
-1,5
-4,9
Varausta vastaan toteutuneet kulut
-2,1
-7,3
-9,4
Varaukset 31.12.2023
6,6
12,3
18,9
Varausten jakautuminen
Pitkäaikainen
2,7
4,3
6,9
Lyhytaikainen
3,9
8,1
12,0
Suurimmat erät muissa varauksissa ovat konserniyritysten myymien ajoneuvojen ja
koneiden huolenpitosopimuksiin liittyvät kulut, tyhjien kauppapaikkojen kiinteistökulut ja
uudelleenjärjestelykulut. Huolenpitosopimusten kestoaika on keskimäärin 3–4 vuotta.
3.9 Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen
edellyttää taloudellista suoritusta ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan
vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus alun perin on kirjattu. Konsernin varaukset
liittyvät merkittävimmiltä osin konsernin myymien tuotteiden osalta annettuihin
takuusitoumuksiin.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot täyttävä tuote myydään. Varauksen määrä perustuu
kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Varausten kirjausedellytysten olemassa olosta päätettäessä ja varausten määrää
määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä.
Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon
osalta.
77
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
4. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT
4.1 Pääoman hallinta
Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin vakavaraisuuteen
ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta (oman ja
vieraan pääoman suhdetta) johdetaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle ja
maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti
kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian toteuttaminen ja omistaja-
arvon kasvattaminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle korolliset nettovelat/käyttökate.
Osa konsernin korollisia velkoja koskevista sopimuksista sisältää kovenantteja, joiden
ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen
luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.
Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään Kesko Oyj:n hallituksessa. Hallitus
vahvisti 27.5.2021 konsernin päivitetyn strategian ja keskipitkän aikavälin tavoitteet. Uudet
keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen
liikevoitto-% yli 6,0 % (aiempi 5,5 %) ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli 14,5 %
(aiempi 12,5 %). Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on, kuten aiemmin, että korolliset
nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS 16 -vaikutuksia on enintään 2,5.
Milj. €
2023
2022
Konsernitaseen korolliset velat ja leasingvelat
2 787,0
2 418,3
1 997,9
1 920,1
- Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat
15,4
68,6
- Rahavarat
211,9
245,5
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja
561,9
184,1
Liikevoitto
695,4
816,5
+ poistot ja arvonalentumiset
184,0
169,0
+ käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset
353,2
322,1
- käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat
430,7
399,1
Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
801,8
908,5
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
0,7
0,2
Nettovelan täsmäytys
Konserni määrittelee nettovelan siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista
vähennetään konsernin likvidit varat, jotka koostuvat rahavaroista sekä muista lyhytaikaisista
rahoitusvaroista.
Konsernin likvidit varat 31.12.2023 olivat 227,3 milj. euroa (314,1 milj. euroa). Korolliset
velat 31.12.2023 olivat 2 787,0 milj. euroa (2 418,3 milj. euroa), josta leasingvelkoja oli
1 997,9 milj. euroa (1 920,1 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat 2 559,8 milj. euroa
(2 104,2 milj. euroa) ja ilman leasingvelkoja 561,9 milj. euroa (184,1 milj. euroa).
Milj. €
2023
2022
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
(maturiteetti alle 3 kk)
3,3
17,0
Rahavarat
208,6
228,5
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat
15,4
68,6
Lainat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat (mukaan lukien
luotolliset tilit)
-98,5
-252,6
Leasingvelat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat
-350,6
-328,1
Lainat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat
-690,7
-245,5
Leasingvelat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat
-1 647,2
-1 592,0
Korolliset nettovelat yhteensä
-2 559,8
-2 104,2
78
Kirjanpitoarvo Liiketoimintojen Leasingvelkojen Valuuttakurssi- Kirjanpitoarvo
Milj. €
1.1.2023
Rahavirrat
hankinnat ja myynnit nettomuutos oikaisut 31.12.2023
Leasingvelat vuoden kuluessa
-328,1
354,3
-3,4
-374,8
1,4
-350,6
Leasingvelat yli vuoden kuluttua
-1 592,0
-12,1
-51,6
8,4
-1 647,2
Lainat vuoden kuluessa
-252,6
154,2
-
0,0
-98,5
Lainat yli vuoden kuluttua
-245,5
-445,2
-
-
-690,7
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat
68,6
-53,2
-
-
15,4
Rahavarat ja luotolliset tilit
228,5
-28,1
8,2
-0,1
208,6
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
17,0
-13,7
-
-
3,3
Nettovelka
-2 104,2
-31,7
-7,3
-426,4
9,8
-2 559,8
Kirjanpitoarvo Liiketoimintojen Leasingvelkojen Valuuttakurssi- Kirjanpitoarvo
Milj. €
1.1.2022
Rahavirrat
hankinnat ja myynnit nettomuutos oikaisut 31.12.2022
Leasingvelat vuoden kuluessa
-317,9
332,7
-1,6
-343,8
2,5
-328,1
Leasingvelat yli vuoden kuluttua
-1 610,7
-12,3
19,0
11,9
-1 592,0
Lainat vuoden kuluessa
-160,1
-92,5
0,0
-252,6
Lainat yli vuoden kuluttua
-206,4
-39,1
-0,0
-0,0
-245,5
Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat
107,9
-39,3
-
-
68,6
Rahavarat ja luotolliset tilit
197,9
23,5
7,4
-0,3
228,5
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
32,0
-15,0
-
-
17,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
50,0
-50,0
-
-
-
Nettovelka
-1 907,3
120,2
-6,4
-324,8
14,1
-2 104,2
79
4.2 Oma pääoma
Laadintaperiaatteet
Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko
omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä
tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen
vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien
liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Kesko
Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien
hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan
osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Osakkeiden lukumäärän muutokset ja oman pääoman rahastot
Osakkeiden lukumäärä
Osake pääoma
A
B
Yhteensä
Osake pääoma Milj. €
Ylikurssirahasto Milj. €
Muut rahastot Milj. €
Yhteensä Milj. €
1.1.2022
126 948 028
270 162 316*
397 110 344*
197,3
197,8
266,9
662,0
Omien osakkeiden luovutus
348 303
348 303
31.12.2022
126 948 028
270 510 619*
397 458 647*
197,3
197,8
266,9
662,0
Omien osakkeiden luovutus
310 864
310 864
31.12.2023
126 948 028
270 821 483*
397 769 511*
197,3
197,8
266,9
662,0
Äänimäärä
1 269 480 280
270 821 483
1 540 301 763
* Ei sisällä omia osakkeita, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 309 497 kpl (2 620 361 kpl).
Omat osakkeet
31.12.2023 Yhtiön hallussa oli 2 309 497 omaa B-osaketta, jotka on hankittu
yhtiökokouksen hallitukselle antamilla valuutuksilla tilikausilla 2018 ja 2014. Vuonna 2018
hankittuja B-osakkeita on jäljellä 2 000 000 kpl ja vuonna 2014 hankittuja 309 497 kpl.
Osakkeiden lukumäärät vastaavat vuonna 2020 toteutetun osakkeiden splittauksen jälkeen
laskettuja lukumääriä. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja yhtiön hallituksella
on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen
B-osakkeiden hankintameno 24,4 milj. euroa ja 2014 hankittujen osakkeiden hankintameno
2,4 milj. euroa on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista. Hallituksella on
varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2023 antama, 30.6.2024 asti voimassa oleva valtuutus
antaa enintään 33 000 000 B-osaketta ja hankkia enintään 16 000 000 B-osaketta. Tiedot
osakeperusteisista maksuista on esitetty liitteessä 5.3.
kpl
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2022
2 620 361
Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä
-310 864
Tilikauden aikana palautunut
-
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2023
2 309 497
Osingot
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,02 euroa/osake.
Vuoden 2022 tuloksesta osinkoa jaettiin 1,08 euroa/osake.
80
Oma pääoma ja oman pääoman rahastot
Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta (SVOP), muista rahastoista, arvonmuutosrahastosta, muuntoeroista sekä
kertyneistä voittovaroista, josta on vähennetty omat osakkeet.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahastoon kirjattiin osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen nimellisarvon
ylittävä määrä niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista oli päätetty vanhan osakeyhtiölain
(29.9.1978/734) aikana. Tilikauden päättyessä ylikurssirahasto oli 197,8 milj. euroa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 24,1 milj. euroa, sisältää muut oman
pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei
nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muut rahastot
Muut rahastot, 242,7 milj. euroa, ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja
kartutettuja rahastoja. Pääosa muista rahastoista muodostuu käyttörahastosta, joka tilikauden
päättyessä oli 242,3 milj. euroa.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet
muuntoerot. Muuntoeroihin sisältyvät myös kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka
ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai kurssierot lainoista, jotka on määritetty
suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Muuntoerojen muutos
esitetään laajan tuloksen erissä.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käsiteltävien johdannaisten käyvän
arvon muutoksen tehokkaan osuuden. Rahavirran suojauksena käsitellään sähköjohdannaiset.
Rahaston muutos esitetään laajan tuloksen erissä. Rahavirran suojaustulos on esitetty
liitteessä 4.3 Rahoitusriskien hallinta.
4.3 Rahoitusriskit
Konsernissa noudatetaan rahoitusriskien hallinnassa yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka
on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen
kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti
konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja
rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja
konsernirahoitus järjestää tytäryritysten rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa.
Tytäryrityksissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia
rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.
Valuuttariskit
Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa seitsemässä maassa, minkä lisäksi sillä on
ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille
valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista
(translaatioriskit) sekä ulkomaan rahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista
liiketapahtumista (transaktioriskit).
Konserniyritysten rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa.
Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai
valuuttamääräisellä lainanotolla.
Translaatioriskit
Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryrityksiin tehtyjen
nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos
omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä
devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Norjan ja Ruotsin kruunussa.
Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.
Konsernin translaatiopositio 31.12.2023
Milj. €
NOK
SEK
PLN
Nettosijoitus
487,2
297,5
85,2
Konsernin translaatiopositio 31.12.2022
Milj. €
NOK
SEK
PLN
Nettosijoitus
381,6
263,4
71,0
81
Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyritysten toimintavaluuttojen 10 %:n
heikentyminen tai vahvistuminen euroa vastaan vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2023
Milj. € NOK SEK PLN
Heikentyminen 10 % -44,3 -27,0 -7,7
Vahvistuminen 10 % 54,1 33,1 9,5
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2022
Milj. € NOK SEK PLN
Heikentyminen 10 % -34,7 -23,9 -6,5
Vahvistuminen 10 % 42,4 29,3 7,9
Transaktioriskit
Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryrityksille antama valuuttamääräinen
rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen
transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaan
rahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryritysten veloista ja
saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset
myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot
suojataan valuuttajohdannaisilla. Tytäryritykset raportoivat omat valuuttapositionsa
konsernirahoitukselle kuukausittain.
Tytäryritykset toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka
puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien
puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.
Konserni ei pääsääntöisesti noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja
myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan alunperin
käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä. Ostoja ja
myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin
tuottoihin tai kuluihin.
Siltä osin kuin ostojen suojauksiin noudatetaan suojauslaskentaa, johdannaisten arvostus
kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Kun johdannainen erääntyy, kirjataan se
yhdenmukaisesti suojauskohteen kanssa.
Konsernin transaktiopositio 31.12.2023
Milj. € USD SEK NOK PLN
Konsernin transaktioriski -2,9 57,5 51,7 -11,6
Suojaavat johdannaiset 17,2 -47,3 -42,3 5,1
Avoin positio 14,3 10,2 9,5 -6,6
Konsernin transaktiopositio 31.12.2022
Milj. € USD SEK NOK PLN
Konsernin transaktioriski -1,2 74,9 23,7 11,9
Suojaavat johdannaiset 23,4 -56,2 -20,9 -10,7
Avoin positio 22,3 18,7 2,8 1,2
Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta.
Ylläolevassa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa
konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan
transaktiopositioon, merkittävin ero alla olevaan taulukkoon on USD-positiossa. Avoin USD-
riski 31.12.2023 on -5,5 milj. euroa.
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten
valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen
tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen
veroja 31.12.2023
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos +10 % -1,3 -0,9 -0,9 0,6
Muutos -10 % 1,6 1,1 1,1 -0,7
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen
veroja 31.12.2022
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos +10 % -2,0 -1,7 -0,3 -0,1
Muutos -10 % 2,5 2,1 0,3 0,1
82
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien
ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.
Likvidit varat sisältää taseen rahavarat, jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat. Näiden tase-
erien muutokset on esitetty konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarojen osalta rahavarojen
muutoksessa ja muiden rahoitusvarojen osalta investointien rahavirrassa.
Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten
velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin,
talletuksiin, valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä yrityslainarahastoihin. Näiden
sijoitusten tuotto vuodelta 2023 oli 6,0 % (-1.1 %) ja korkosidonnaisuusaika tilikauden lopussa
1,1 vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä.
Konsernin nettovelan täsmäytyslaskelma on esitetty liitteessä 4.1.
Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan
ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille.
Keskolla on viisi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 650 miljoonaa euroa,
ja joiden korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle ja ruokahävikille asetettuja
vastuullisuustavoitteita sekä Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien
päästövähennystavoitteita.
Sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 300 miljoonan euron vasta-arvosta
(300 milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on lainasopimusehtojen
mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät. Määräysvallan
muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai
kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin
kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 546 milj. euron vasta-arvosta (506 milj. euroa).
31.12.2023
31.12.2022
Milj. €
< 1 vuotta
1–5 vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
< 1 vuotta
1–5 vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti
Lainat rahoituslaitoksilta
0,2
650,6
0,8
651,6
0,2
200,6
0,9
201,7
rahoituskulut
29,6
17,3
0,1
47,0
4,5
9,2
0,1
13,9
Eläkelainat
12,0
32,3
-
44,3
12,0
38,6
5,7
56,3
rahoituskulut
0,6
0,9
-
1,5
0,8
1,4
0,1
2,2
Leasingvelat
350,6
1 064,2
583,0
1 997,9
328,1
1 012,4
579,7
1 920,1
rahoituskulut
69,6
164,5
68,4
302,5
61,6
144,2
52,1
257,9
Velat K-kauppiaille
64,5
-
-
64,5
82,1
-
-
82,1
rahoituskulut
-
-
-
-
0,2
-
-
0,2
Muut korolliset velat
21,7
7,9
0,0
29,6
158,3
-
0,0
158,3
rahoituskulut
0,1
0,4
-
0,5
1,3
-
-
1,3
Pitkäaikaiset korottomat velat
0,6
3,9
19,7
24,1
1,0
2,6
20,5
24,1
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat
1 418,3
1 418,3
1 499,4
1 499,4
Siirtovelat
415,1
415,1
442,6
442,6
Muut korottomat velat
193,4
193,4
195,5
195,5
Taseen rahoitusvelkoihin sisältyy 3,9 milj. euroa (1,2 milj. euroa) johdannaisiin liittyviä eriä, joista 2,3 milj. euroa erääntyy seuraavan 12 kk aikana. Leasingveloista on kerrottu liitteessä 3.4.
83
31.12.2023
31.12.2022
Milj. €
< 1 vuotta
1–5 vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
< 1 vuotta
1–5 vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Velat
Valuuttajohdannaiset
125,1
-
-
125,1
140,9
-
-
140,9
Korkojohdannaiset
3,9
4,8
-
8,7
1,0
3,0
-
4,0
josta suojauslaskennan alaiset
3,0
2,9
-
5,9
Sähköjohdannaiset
0,5
1,3
-
1,9
0,6
0,1
-
0,7
Saamiset
Valuuttajohdannaiset
123,5
-
-
123,5
142,8
-
-
142,8
Korkojohdannaiset
9,4
7,0
-
16,3
3,3
8,2
-
11,5
josta suojauslaskennan alaiset
3,6
2,1
-
5,6
Sähköjohdannaiset
5,3
2,2
0,0
7,5
29,3
15,5
-
44,8
Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi
Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla
pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin. Keskon
rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaa voidaan noudattaa korkojohdannaisiin.
Kesko Oyj:n erikseen määriteltyjen lainojen suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa
korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty koronvaihtosopimuksia, joiden maturiteetti on
sama kuin lainalla. Siten kyseisen lainan korkoriski on suojattu 67 %. Tilikauden aikana ei ole
kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisen lainan suojauksesta.
Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen
korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoitteeksi on asetettu
duraatio, jossa vaihteluvälinä on 1 – 4 vuotta. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden
aikana keskimäärin 1,1 vuotta (1,7 vuotta).
Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2023 lasketun herkkyysanalyysin mukaisesti vaihtuvakorkoisten
velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 4,1 milj. euroa (-/+ 1,1 milj. euroa), jos
korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön.
Eläkelainat, yhteensä 44,3 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen
korkokustannus oli 1,4 % . Muut rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Näiden lainojen,
kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 4,2 % tilikauden päättyessä.
Luotto- ja vastapuoliriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan.
Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten kotimaisten ja ulkomaisten
pankkien, rahalaitosten ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen
puitteissa. Rahoitusvaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti
valittujen yritysten ja pankkien liikkeellelaskemiin velkakirjoihin, yritys- ja sijoitustodistuksiin.
Limiitit ovat säännöllisen tarkastelun kohteena markkinatilanteen mukaisesti.
Myyntisaamisten luotto- ja vastapuoliriskistä on kerrottu liitteessä 3.6.
Toimittajarahoitusohjelma
Konsernilla on toimittajarahoitusohjelma kolmen pankin kanssa. Konsernitaseen ostovelkojen
kokonaismäärä 31.12.2023 oli 1 418,2 milj. euroa, joista ohjelmien piirissä olevaa
avoimista ostolaskuista johtuvaa velkaa oli 354,6 milj. euroa. Toimittajarahoituksessa
tavarantoimittaja hyödyntää tavaranostajan luottoluokitusta myydessään saatavansa
rahoituslaitokselle. Ostajayrityksen hyväksyttyä laskut, pankki maksaa ne tavarantoimittajalle
ilman takautumisoikeutta ja tavarantoimittaja saa myyntisaamisiinsa liittyvät rahavirrat
84
nopeasti käyttöönsä. Konserni ei maksa tavarantoimittajarahoituksesta palkkiota pankille,
eivätkä järjestelyssä toteutuvat maksuajat olennaisesti poikkea maksuajoista, jotka ovat
käytössä tavarantoimittajien kanssa. Ohjelman piiriin kuuluvat avoimet ostolaskut esitetään
ostoveloissa konsernin taseessa. Näiden ostovelkojen vaikutus näkyy liiketoiminnan
rahavirrassa käyttöpääoman muutoksena.
Lyhytaikaiset korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi
Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille
tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin
konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät
instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan
säännöllisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Milj. €
2023
2022
Kirjanpitoarvo 1.1.
38,7
52,7
Muutokset
-23,3
-14,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
15,4
38,7
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisia sijoituksia
yritystodistuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin.
Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen
osalta tilinpäätöshetken saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, muut korolliset
saamiset ja sijoituksista korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation
avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus ennen veroja
olisi ollut +/- 1,5 milj. euroa (+/- 1,8 milj. euroa).
Pitkäaikaisten saamisten maturiteetti
Pitkäaikaisten saamisten
maturiteettijakauma 31.12.2023
Milj. €
2025
2026
2027
2028
2029–
Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset
1,9
2,5
3,5
0,2
0,6
8,8
Lainasaamiset osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä
3,4
0,5
1,5
-
56,0
61,4
Muut pitkäaikaiset saamiset
1,1
0,0
0,0
0,0
0,0
1,3
Yhteensä
6,4
3,0
5,1
0,2
56,6
71,4
Korottomien pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Pitkäaikaisten saamisten
maturiteettijakauma 31.12.2022
Milj. €
2024
2025
2026
2027
2028–
Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset
9,8
5,2
4,2
5,9
0,7
25,9
Lainasaamiset osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä
3,4
3,4
0,5
1,5
56,0
64,7
Muut pitkäaikaiset saamiset
0,2
-
-
-
-
0,2
Yhteensä
13,4
8,6
4,7
7,4
56,7
90,8
Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi
Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä
tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa
suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden
ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa
sovelletaan IFRS 9 standardin mukaista riskikomponentin suojausta. Suojauslaskennan
kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman
arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään
laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.
Rahavirran suojaustulos
Korollisten lainojen suojauslaskennan tuloksena arvonmuutosrahastoon on kirjattu käyvän
arvon muutosta -0,3 milj. euroa ennen laskennallisten verojen huomiointia. Tuloslaskelmaan
on kirjattu näistä korkojohdannaisista korkokulujen oikaisua lisäksi 0,3 milj. euroa.
Sähkön suojauslaskennan tuloksena omasta pääomasta on kirjattu tuloslaskelman ostokulujen
oikaisuksi 11,5 milj. euroa (34,8 milj. euroa) ja vastaavasti omaan pääoman on kirjattu
suojausinstrumenttien realisoitumatonta käyvän arvon muutosta -27,0 milj. euroa (67,7 milj.
euroa). 31.12.2023 oman pääoman arvonmuutosrahasto sisältää sähkön suojauslaskennan
realisoitumatonta tulosta 5,7 milj. euroa (44,2 milj. euroa) ennen laskennallisten verojen
huomiointia.
Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 881 560 MWH
(810 336 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 9 802 890 MWH (1 196 839 MWH).
Systeemihinnan suojausaste 1−12 kuukaudessa oli 79 % (89 %), 13−24 kuukaudessa 66 %
85
(73 %), 25−36 kuukaudessa 41 % (56 %), 37−48 kuukaudessa 27 % (22 %) ja 49–60
kuukaudessa 27 % (19 %).
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden
kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten
markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2023 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden
2024 tuloslaskelmaan -/+ 3,3 milj. euroa (-/+ 8,5 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ 4,6
milj. euroa (-/+ 5,6 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.
Johdannaiset
31.12.2023 31.12.2023 31.12.2022 31.12.2022
Positiivinen Negatiivinen Positiivinen Negatiivinen
Johdannaissopimusten käyvät arvot käypä arvo käypä arvo käypä arvo käypä arvo
Milj. € (tasearvo) (tasearvo) (tasearvo) (tasearvo)
Korkojohdannaiset
14,8
-8,5
12,2
-0,1
Valuuttajohdannaiset
0,2
-1,8
2,4
-0,6
Sähköjohdannaiset
7,5
-1,9
44,8
-0,7
Johdannaissopimusten nimellismäärät
Milj. €
31.12.2023
31.12.2022
Korkojohdannaiset
530,0
330,0
Valuuttajohdannaiset
125,3
141,7
Sähköjohdannaiset
39,4
69,7
Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien
johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy
netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden
asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä.
Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 0,8 milj. euroa.
Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.
4.4 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. €
2023
2022
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Tuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista
0,6
1,0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
13,4
9,7
Tuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
sijoituksista
0,6
1,0
Muut rahoitustuotot
2,4
1,3
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä
16,9
13,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista
rahoitusveloista
-24,9
-4,0
Kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista
1,2
-2,2
Kulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
sijoituksista
-0,3
-3,5
Muut rahoituskulut
-2,2
12,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-26,3
2,9
Leasingvelkojen korkokulut
-73,4
-68,4
Valuuttakurssierot
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset johdannaisista,
valuuttamääräisistä lainoista, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, ja pankkitileistä
-1,1
-3,5
Valuuttakurssierot yhteensä
-1,1
-3,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-83,9
-56,0
Vertailuvuonna muiden rahoituskulujen erään sisältyy korkosuojausten positiivinen käyvän
arvon muutos.
86
4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvarat IFRS 9-standardin mukaan kolmeen eri
arvostusryhmään. Rahoitusvarat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin instrumentteihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettaviin instrumentteihin riippuen liiketoimintamallin
tavoitteista ja sopimuksiin perustuvista rahavirroista.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit huomioidaan kirjanpidossa selvityspäiväkäytännön
mukaisesti. Rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, jos niiden eräpäivä on yli
12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Mikäli rahoitusvarat on tarkoitus pitää alle 12
kuukautta, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaran kassavirtaan on erääntynyt
tai siirtynyt pois konsernilta ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat
siirtyneet pois konsernista.
Jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja sijoitetaan
vain vastapuoliin, joiden luottokelpoisuuden arvioidaan olevan hyvä. Standardin mukainen
odotettavissa olevien luottotappioiden arvonalentumismalli edellyttää luottotappioiden
kirjaamista ennakoivasti. Muiden rahoitusvarojen osalta historiallisten luottotappioiden
puuttuessa vastapuoliriskiä seurataan aktiivisesti ja luottotappiot kirjataan, jos riskiä
havaitaan.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan rahoitusvarat, jotka on tarkoitus pitää loppuun
asti ja joiden rahavirrat koostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät myös myyntisaamiset
ja muut saamiset.
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät
johdannaiset, jotka täyttävät suojauslaskennan kriteerit. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjataan rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteereitä.
Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät
arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu
markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa
olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).
Rahavarat
Rahavaroina käsitellään käteisen rahan ja pankkitilien lisäksi ne jaksotettuun
hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle 3 kk:n kuluessa
hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavaroihin luokitellaan myös käypään arvoon kirjattavat
sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, joiden likviditeetti arvioidaan erittäin hyväksi.
Rahavarat sisältävät myös konserniyritysten harjoittamaan vähittäiskauppatoimintaan
liittyviä rahoja, jotka ovat myymälöiden pohjakassoina tai matkalla tilitettäviksi yhtiöille.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat on kirjattu alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon
transaktiomenoilla vähennettynä. Tilinpäätöksessä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoituslimiittien ja
rahoitusvelkojen järjestelypalkkiot jaksotetaan limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat
luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilikauden
päättymisen jälkeen, ja lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden
kuluessa tilinpäätöksestä.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään hankintahetkellä taseeseen käypään arvoon ja
arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä. Johdannaisten arvonmuutosten
kirjauksiin vaikuttaa se, kuuluuko johdannaissopimus suojauslaskennan piiriin vai ei, sekä
se, mitä johdannaisella on suojattu. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, ne käsitellään
87
j oko saamisten tai velkojen käyvän arvon suojauksina, koron ja sähkön hintariskin osalta
rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai
johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä. Jos suojauslaskennan
kriteerit eivät täyty, kaupallista valuuttariskiä suojattaessa suojausinstrumenttien
tulos kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Rahoitustapahtumia suojaavat johdannaiset esitetään tuloslaskelmaan kirjattavalta osalta
rahoituserissä.
Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja
suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet.
Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan
suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman
muuntoeroihin tai arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti
joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin.
Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus
puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää
omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Arvostusperiaatteet
Korkotermiinien käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella
käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan
arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttaoptioiden
arvostamisessa käytetään vastapuolen hintanoteerausta, mutta konserni laatii myös oman
tarkistusarvostuksen Black−Scholes-menetelmää käyttäen. Sähköjohdannaiset arvostetaan
käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Konserni ei ole suojannut tilikaudella ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Mikäli
suojaus aktivoidaan, konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa
ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen.
Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä tai valuuttamääräisiä lainoja.
Valuuttatermiinien spot-hinnan muutos kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja
esitetään laajan tuloslaskelman erissä. Termiinien korkoerot kirjataan tulosvaikutteisesti
rahoituseriin. Valuuttamääräisten lainojen kurssiero kirjataan oman pääoman
muuntoeroihin. Suojausinstrumenttien kertynyt voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan,
kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan tai se puretaan.
88
Arvot 31.12.2023
Tase-erä, milj. € tulosvaikutteisesti hankintamenoon tuloksen kautta
kirjanpitoarvot
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset
14,0
-
14,0
14,0
14,0
Lainasaamiset ja muut saamiset
64,1
64,1
64,1
Muut saamiset, johdannaiset
5,6
1,7
7,3
7,3
7,3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
970,5
970,5
970,5
Muut saamiset
299,9
299,9
299,9
Muut saamiset, johdannaiset
1,2
5,8
7,0
7,0
7,0
Muut rahoitusvarat
-
15,4
-
15,4
15,5
-
Rahavarat
-
211,9
-
211,9
211,9
-
Rahoitusvarat yhteensä
20,8
1 561,7
7,5
1 590,1
1 590,2
14,3
14,0
Käypään arvoon
Jaksotettuun
Käypään arvoon laajan
Tase-erien
Käypään arvoon Jaksotettuun Käypään arvoon laajan Tase-erien
Tase-erä, milj. € tulosvaikutteisesti hankintamenoon tuloksen kautta
kirjanpitoarvot
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat
690,7
690,7
691,0
Pitkäaikaiset leasingvelat
1 647,2
1 647,2
1 647,2
Korottomat pitkäaikaiset velat
22,6
22,6
22,6
Korottomat pitkäaikaiset velat,
johdannaiset
-
1,6
1,6
1,6
1,6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
98,5
98,5
98,1
Lyhytaikaiset leasingvelat
350,6
350,6
350,6
Ostovelat
1 418,3
1 418,3
1 418,3
Muut korottomat velat
606,1
606,1
606,1
Muut korottomat velat, johdannaiset
1,8
0,6
2,3
2,3
2,3
Rahoitusvelat yhteensä
1,8
4 834,0
2,1
4 837,8
4 837,8
3,9
89
Arvot 31.12.2022
Käypään arvoon Jaksotettuun Käypään arvoon laajan Tase-erien
Tase-erä, milj. € tulosvaikutteisesti hankintamenoon tuloksen kautta
kirjanpitoarvot
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset
13,2
-
13,2
13,2
13,2
Lainasaamiset ja muut saamiset
66,0
66,0
66,0
Muut saamiset, johdannaiset
12,1
12,8
24,9
24,9
24,9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
969,3
969,3
969,3
Muut saamiset
331,2
331,2
331,2
Muut saamiset, johdannaiset
2,4
32,1
34,4
34,4
34,4
Muut rahoitusvarat
29,9
38,7
-
68,6
68,6
29,9
Rahavarat
-
245,5
-
245,5
245,5
-
Rahoitusvarat yhteensä
57,6
1 650,6
44,8
1 753,1
1 753,1
89,2
13,2
Käypään arvoon Jaksotettuun Käypään arvoon laajan Tase-erien
Tase-erä, milj. € tulosvaikutteisesti hankintamenoon tuloksen kautta
kirjanpitoarvot
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat
245,5
245,5
243,4
Pitkäaikaiset leasingvelat
1 592,0
1 592,0
1 592,0
Korottomat pitkäaikaiset velat
24,1
24,1
24,1
Korottomat pitkäaikaiset velat,
johdannaiset
-
-
-
-
-
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
252,6
252,6
252,2
Lyhytaikaiset leasingvelat
328,1
328,1
328,1
Ostovelat
1 499,4
1 499,4
1 499,4
Muut korottomat velat
636,9
636,9
636,9
Muut korottomat velat, johdannaiset
0,6
0,7
1,2
1,2
1,2
Rahoitusvelat yhteensä
0,6
4 578,7
0,7
4 579,9
4 577,3
1,2
90
Taseen rahavaroihin sisältyy rahojen ja pankkisaamisten lisäksi jaksotettuun hankintamenoon
kirjatut likvidit rahoitusvarat 3,3 milj. euroa (17,0 milj. euroa), jotka erääntyvät alle kolmen
kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien.
Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn
osakaslainan sekä UAB Kesko Senukaille myönnetyt rahoituslainat.
Taseen laskennallisia verosaamisia, tuloverosaamisia, laskennallisia verovelkoja ja
tuloverovelkoja ei luokitella rahoitusvaroiksi tai rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä
olevaan taulukkoon. Saatuja ennakkomaksuja 56,7 milj. euroa (46,9 milj. euroa) ei luokitella
rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevassa taulukossa muihin korottomiin velkoihin.
Lainojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen
tilinpäätöspäivän markkinakorkoja 2,4 %−3,9 %. Lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä
arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa. Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on
esitetty liitteessä 4.3.
Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset
Milj. €
2023
2022
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 1.1.
13,2
15,5
Ostot
1,3
0,3
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot
-0,5
-0,4
Käyvän arvon muutokset
0,0
-2,2
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 31.12.
14,0
13,2
Tasolle 3 sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset
on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Tason 3
rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on
kirjattu tulosvaikutteisia tappioita 0,5 milj. euroa tilikaudella 2023.
4.6 Vastuusitoumukset
Milj. €
2023
2022
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit
9,0
9,0
Kiinnitykset
181,2
179,6
Takaukset
60,0
61,6
Muut vastuut ja vastuusitoumukset
64,0
58,4
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
-
-
Muut vastuut ja vastuusitoumukset
-
-
Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät velkana konsernitaseessa tai
vuokravastuuna liitteessä 3.4 esitettyihin eriin.
Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna 2024 2,2 milj. euroa ja 2025−2028 57,9 milj.
euroa.
Vuokravastuut taseeseen vielä kirjaamattomista vuokrasopimuksista on esitetty liitteessä 3.4.
91
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
5. MUUT
5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä suhteellisesti
yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt
Tytäryritykset
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
Emoyhtiön omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
Ankkuri-Energia Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kirkkonummi, Suomi
100,00
100,00
Asunto Oy Porvoon Taiteilija
Porvoo, Suomi
100,00
100,00
Byggmakker Handel AS
Oppegård, Norja
100,00
100,00
Fiesta Real Estate AS
Tallinna, Viro
100,00
100,00
Intersport Finland Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Jyväscool Oy
Jyväskylä, Suomi
100,00
100,00
JK-Kiinteistöt Oy
Hyvinkää, Suomi
100,00
100,00
Kalatukku E. Eriksson Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
K Auto Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Keskinäinen Kiinteistö Oy Malmin Kankirauta
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Keskinäinen Kiinteistö Oy Voisalmentie 9
Lappeenranta
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kesko AB
Tukholma, Ruotsi
100,00
100,00
Kesko Export Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistöosakeyhtiö Varkauden Kauppakatu 29
Varkaus, Suomi
52,29
52,29
Kiinteistö Oy Espoontori
Espoo, Suomi
66,60
66,60
Kiinteistö Oy Espoon Asemakuja 2
Espoo, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Espoon Asematori
Espoo, Suomi
54,10
54,10
Kiinteistö Oy Eteläkoivulan Kauppakeskus
Pori, Suomi
78,45
78,45
Kiinteistö Oy Helsingin Itäkeskus
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Hiukkavaaran Kauppa
Oulu, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Hyvinkään Onnela
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Kuopion Tulliportinkatu 33
Kuopio, Suomi
100,00
100,00
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
Emoyhtiön omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Oksasenkatu 4
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Mariannen Liiketila
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Pontsonkulma
Helsinki, Suomi
94,60
94,60
Kiinteistö Oy Riistaveden Keskustie 15
Helsinki, Suomi
79,50
79,50
Kiinteistö Oy Sarviniitynkatu 4
Kerava, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Sunan Hallitalo
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Tarkkaiikka
Oulu, Suomi
100,00
100,00
Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Maarianhamina,
Klintcenter Ab
Ahvenanmaa
100,00
100,00
Kompass Invest Oy
Kemiönsaari, Suomi
100,00
100,00
K-Market Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Koskelan Ostokeskus Oy
Oulu, Suomi
58,64
29,32
ML 84 Dormant Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Onninen Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Rake Eiendom AS
Oppegård, Norja
100,00
100,00
Reinin Liha Oy
Helsinki, Suomi
100,00
100,00
Tampereen Länsikeskus Oy
Tampere, Suomi
100,00
100,00
92
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
Muiden konserniyritysten omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
Arn Eiendom AS
Vefsn, Norja
100,00
Djurbergs Järnhandel Aktiebolag
Söderköping, Ruotsi
100,00
Elektroskandia Norge AS
Langhus, Norja
100,00
Espoontorin Pysäköintitalo Oy
Espoo, Suomi
68,80
Geitanger Bygg AS
Bergen, Norja
100,00
Hasti-Ari AS
Oppegård, Norja
100,00
Högsbo Trä Aktiebolag
Västra Frölunda, Ruotsi
100,00
K Auto AC Oy
Helsinki, Suomi
100,00
K Auto PC Oy
Helsinki, Suomi
100,00
K Auto Leasing Oy
Helsinki, Suomi
100,00
K Auto Retail Oy
Helsinki, Suomi
100,00
Kesko Onninen International Trading Co., Ltd
Shanghai, Kiina
100,00
K rauta SIA
Riika, Latvia
100,00
Kestra Kiinteistöpalvelut Oy
Helsinki, Suomi
100,00
Kiinteistö Oy Kokkolan Kaanaanmaantie 2–4
Kokkola, Suomi
64,78
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Rakuunaparkki
Lappeenranta, Suomi
57,12
Kiinteistö Oy Vantaan Simonsampo
Vantaa, Suomi
100,00
KR Fastigheter i Järfälla AB
Sollentuna, Ruotsi
100,00
KR Fastigheter i Linköping AB
Sollentuna, Ruotsi
100,00
KR Fastigheter i Täby AB
Sollentuna, Ruotsi
100,00
K-Bygg Bergslagen AB
Frövi, Ruotsi
100,00
K-Bygg Försäljning AB
Segeltorp, Ruotsi
100,00
K-Bygg Sverige AB
Östersund, Ruotsi
100,00
K-rauta Fastigheter i Malmö AB
Sollentuna, Ruotsi
100,00
K-Rauta Holding Finland Oy
Helsinki, Suomi
100,00
Kungälvs Trävaruaktiebolag
Kungälv, Ruotsi
100,00
Mark & Infra i Sverige AB
Täby, Ruotsi
100,00
Olarin Autokiinteistö Oy
Espoo, Suomi
100,00
Onninen AS
Skedsmo, Norja
100,00
Onninen AS
Tallinna, Viro
100,00
Onninen SIA
Riika, Latvia
100,00
Onninen Sp. z o.o.
Varsova, Puola
100,00
Onninen UAB
Vilna, Liettua
100,00
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
Muiden konserniyritysten omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
Profelco Oy
Vantaa, Suomi
100,00
Rake Bergen AS
Oppegård, Norja
100,00
Sport1 Flokkmann Mosjøen AS
Mosjøen, Norja
100,00
Sørbø AS
Skedsmokorset, Norja
100,00
Sörred’s Byggvaruhus AB
Göteborg, Ruotsi
100,00
Tau & Jørpeland Eiendom
Jørpeland, Norja
100,00
Trøgstadveien 13 AS
Oppegård, Norja
100,00
Zenitec Sweden AB
Hästvdeda, Ruotsi
100,00
Övik Låsteknik AB
Örnsköldsvik, Ruotsi
100,00
Peltosaaren Liikekeskus Oy
Riihimäki, Suomi
59,67
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
Emoyhtiön omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
Graanin Liikekeskus Oy
Mikkeli, Suomi
50,00
50,00
Kesko Senukai Lithuania UAB
Vilna, Liettua
50,00
50,00
Kiinteistö Oy Itäaukio
Lahti, Suomi
26,20
26,20
Kiinteistö Oy Janakkalan Linnatuuli
Janakkala, Suomi
29,86
29,86
Kiinteistö Oy Joensuun Kaupunginportti
Joensuu, Suomi
22,77
22,77
Mercada Oy
Helsinki, Suomi
33,33
33,33
Vähittäiskaupan Takaus Oy
Helsinki, Suomi
42,84
42,84
Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy
Helsinki, Suomi
30,00
30,00
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
Muiden konserniyritysten omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
EDISON Data AS
Oslo, Norja
40,00
Proffsenteret AS
Ringerike, Norja
34,11
KS Holding UAB
Vilna, Liettua
50,01
93
Suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt
Konsernin Emoyhtiön
omistus- omistus-
n ja muiden omistamat
Kotipaikka
osuus, % osuus, %
Asunto Oy Harjutie
Espoo, Suomi
46,22
46,22
Asunto Oy Helsingin Strorken
Helsinki, Suomi
25,42
25,42
Asunto Oy Kajaanin Louhikatu 2
Kajaani, Suomi
42,96
42,96
Asunto Oy Naantalin Tullinkulma
Naantali, Suomi
24,45
Asunto Oy Soukan Itäinentorni
Espoo, Suomi
46,60
46,60
Asunto-Oy Punkalaitumen Pankkitalo
Punkalaidun, Suomi
33,82
Itäkeskuksen Pysäköintitalo Oy
Helsinki, Suomi
36,16
36,16
Kiinteistö Oy Iso Roobertinkatu 20–22
Helsinki, Suomi
25,64
25,64
Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu 1
Lahti, Suomi
50,00
50,00
Kiinteistö Oy Lukonmäen Palvelukeskus
Tampere, Suomi
34,54
Kiinteistö Oy Taidetehtaanparkki
Porvoo, Suomi
24,06
24,06
Kiinteistö Oy Ulvilan Hansa
Ulvila, Suomi
43,47
43,47
Kiinteistö Oy Vantaanportin Liikekeskus
Vantaa, Suomi
27,81
27,81
Lapin Tehdastalo Oy
Tampere, Suomi
21,24
21,24
Munkkivuoren Ostoskeskus Oy
Helsinki, Suomi
39,20
39,20
Raksilan Paikoitus Oy
Oulu, Suomi
33,33
33,33
Talo Oy Kalevanpuisto
Kuopio, Suomi
47,60
47,60
Voisalmen Ostoskeskus Oy
Lappeenranta, Suomi
50,00
5.2 Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja
konsernijohtoryhmä), heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja
heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, Keskon tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset
sekä Keskon Eläkekassa. Tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä
liitteessä 5.1.
Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät
eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Konserniyritykset myyvät tavaroita ja
palveluita heidän määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit
lähipiirille sekä tavaroiden ja palveluiden ostot lähipiiriltä ovat toteutuneet yleisillä
markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.
Kesko raportoi rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvat Kesko Senukai
-konsernin ja KS Holding -konsernin pääomaosuusmenetelmällä yhteisyrityksenä.
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävällä osakkuusyrityksellä Mercada Oy:llä on kiinteistöjä,
jotka on vuokrattu konsernin käyttöön. Vähittäiskaupan Takaus Oy ja Vähittäiskaupan
Tilipalvelu Oy myyvät palvelujaan Keskon ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille. Muut
osakkuusyritykset ovat lähinnä liikekiinteistöyhtiöitä. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty
konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisesti.
Keskon Eläkekassa on itsenäinen juridinen yksikkö, joka hallinnoi pääosaa konsernin Suomen
henkilöstön vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin liittyvistä eläkevaroista. Vuoden 2023 tai 2022
lopussa eläkevaroihin ei sisältynyt Kesko Oyj:n osakkeita. Eläkekassan omistamia kiinteistöjä
on vuokrattu Kesko-konsernille.
Tilikausilla 2023 ja 2022 Kesko-konserni ei maksanut Eläkekassalle kannatusmaksuja.
94
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Osakkuus- ja
Tuloslaskelma
yhteisyritykset
Hallitus ja johto
Eläkekassa
Milj. €
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Tavaroiden myynti
7,2
9,9
87,8
88,2
Palveluiden myynti
4,7
5,2
0,9
1,0
0,0
0,2
Tavaroiden ostot
0,0
-0,6
-10,7
-13,1
Palvelujen ostot
0,0
-0,1
0,0
0,0
Liiketoiminnan muut
tuotot
0,8
0,8
19,1
19,1
-
-
Liiketoiminnan muut
kulut
-4,4
-3,9
-0,0
-0,0
-0,1
-0,2
Rahoitustuotot
6,1
6,0
-
-
Rahoituskulut
-0,2
-0,3
-
-
-0,2
Osakkuus- ja
Tase
yhteisyritykset
Hallitus ja johto
Eläkekassa
Milj. €
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Lyhytaikaiset saamiset
9,9
25,8
7,6
7,2
-
0,0
Pitkäaikaiset saamiset
61,4
64,7
-
-
Lyhytaikaiset velat
5,8
10,1
3,8
2,3
2,8
4,8
Vuokrasopimuksiin Osakkuus- ja
liittyvät erät
yhteisyritykset
Hallitus ja johto
Eläkekassa
Milj. €
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Vuokrasopimuksista
aiheutuva rahavirta
38,7
35,9
-
-
6,0
6,2
Leasingvelat
222,7
231,9
-
-
40,5
41,7
Keskon myynnistä hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille syntyneet
saamiset olivat tilinpäätöspäivänä 7,6 milj. euroa (7,2 milj. euroa). Saamisten vakuutena
on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka
enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja
-yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuden arvo oli tilikauden
päättyessä 10,6 milj. euroa (12,0 milj. euroa).
Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn
osakaslainan sekä UAB Kesko Senukai Lithuanialle myönnetyn rahoituslainan. Lyhytaikaisiin
saamisiin sisältyy 3,4 milj. euroa edellä mainittujen lainojen lyhytaikaista osuutta. Muihin
lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy mm. ketjuhyvitysvelkoja Keskon hallituksen jäsenten
määräysvallassa oleville yrityksille. Ketjuhyvitystä maksetaan jälkikäteen toteutuneiden
vuosiostojen ja toiminnan laatuun liittyvien kriteerien perusteella.
Tilikaudella 2022 Keskon Eläkekassa maksoi ylikatepalatusta konserniin kuuluville
suomalaisille yhtiöille yhteensä 42,9 milj. euroa. Summasta 40,3 milj. euroa suoritettiin
luovuttamalla Tampereen Turtolan K-Citymarket -kiinteistö Kesko Oyj:lle.
Konsernin yhteisyritykset UAB Kesko Senukai Lithuania ja UAB KS Holding jakoivat Kesko-
konsernin yhtiöille tilikaudella 2023 osinkoina ja pääoman palautuksina yhteensä 21,7 milj.
euroa. Konsernin osakkuusyritys Vähittäiskaupan Takaus Oy jakoi Kesko Oyj:lle tilikaudella
2023 osinkoa 2,6 milj. euroa.
Johdon työsuhde-etuudet
Ylin johto koostuu hallituksesta ja konsernijohtoryhmästä. Heidän työsuorituksistaan saama
kompensaatio koostuu seuraavista eristä:
Rahapalkat, palkkiot, luontoisedut ja osakepalkkiot
1 000 €
2023
2022
Mikko Helander
pääjohtaja
3 370,1
4 866,4
Konsernijohtoryhmä
muut jäsenet
8 232,9
9 801,4
Esa Kiiskinen
hallituksen puheenjohtaja
114,6
117,0
Peter Fagernäs
hallituksen varapuheenjohtaja
70,2
71,4
Jannica Fagerholm
hallituksen jäsen
74,4
75,6
Piia Karhu
hallituksen jäsen
55,9
57,1
Jussi Perälä
hallituksen jäsen
52,9
54,1
Toni Pokela
hallituksen jäsen
52,9
54,1
Timo Ritakallio
hallituksen jäsen
57,7
58,9
Yhteensä
12 081,6
15 156,0
Noin 30 % hallituksen vuosipalkkion määrästä annettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa
palkkiosta maksettiin rahana. Hallituksen jäsenille luovutettiin 6 000 Kesko Oyj:n B-osaketta
95
vuonna 2023. Taulukossa esitetyt luvut ovat maksuperusteisia. Myöhempinä vuosina
maksettavaksi erääntyvät palkkiot eivät sisälly lukuihin.
Eläke-etuudet
Pääjohtajan ja muiden konsernijohtoryhmän jäsenten lakisääteinen eläketurva on hoidettu
eläkevakuutusyhtiössä. Kolmella konsernijohtoryhmän jäsenellä on Keskon Eläkekassan
sääntöjen ja kunkin johtajasopimuksen mukainen etuusperusteinen lisäeläke. Neljällä
konsernijohtoryhmän jäsenellä on maksuperusteinen lisäeläke. Pääjohtaja Mikko Helanderille
kertyi etuusperusteista vanhuuseläkettä 30.6.2023 asti. Etuusperusteisen vanhuuseläkkeen
määrä on 60 prosenttia työeläkelain (TyEL) mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta
työansiosta viimeiseltä 10 vuodelta. Pääjohtajan lisäeläke-etuus on maksuperusteinen
1.7.2023 lähtien. Pääjohtajan etuusperusteisesta lisäeläkkeestä aiheutunut tilikauden
suoriteperusteinen eläkemeno oli 0,6 milj. euroa (1,3 milj. euroa) ja taseeseen kirjatun
eläkesaamisen määrä oli 0,1 milj. euroa (0,9 milj. euroa). 1.7.2023 alkaneen pääjohtajan
maksuperusteisen lisäeläke-etuuden suoriteperusteinen eläkemaksu oli 0,5 milj. euroa.
Pääjohtajan lakisääteisen eläketurvan suoriteperusteinen eläkemaksu oli 0,3 milj. euroa (0,3
milj. euroa).
Osakepalkkiot
Konsernijohtoryhmän jäsenille annettiin tilikaudella 2023 PSP 2021–2024 -ohjelman
perusteella 238 500 osaketta, kun annettavien osakkeiden enimmäismäärä oli 318 000
osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys ja
varainsiirtovero. Tilikaudella 2022 annettiin PSP 2020–2023 -ohjelman perusteella 371 397
osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys ja
varainsiirtovero.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Pääjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän jäsenillä on yhtiön irtisanoessa oikeus
irtisanomisajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin sekä erilliseen kertakaikkiseen
irtisanomiskorvaukseen, joka määräytyy johtajan irtisanomiskuukauden rahapalkan ja
luontoisetujen perusteella. Irtisanomiskorvaus ei ole osa johtajan palkkaa eikä sitä oteta
huomioon irtisanomisajan palkan, irtisanomiskorvauksen tai eläkkeelle siirryttäessä
eläkepalkan määrittämisessä. Johtajan itse irtisanoutuessa hän on oikeutettu ainoastaan
irtisanomisajan palkkaan luontoisetuineen. Toimisuhteen päättyessä eläkkeelle siirtymiseen
johtaja saa sopimuksensa mukaista eläkettä, ei muita korvauksia.
Osakeomistukset
Pääjohtajalla oli 31.12.2023 Kesko Oyj:n A-osakkeita 5 000 kpl ja B-osakkeita 431 385
kappaletta, mitkä edustavat 0,11 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,03 % kaikkien osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä. Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli 31.12.2023
Kesko Oyj:n A-osakkeita 7 824 kappaletta ja B-osakkeita 1 129 797 kappaletta, mitkä
edustavat 0,28 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,08 % kaikkien osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä.
5.3 Osakepalkitseminen
Laadintaperiaatteet
Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen kirjataan
vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Osakkeina
selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta
vastaava oman pääoman lisäys.
Yhtiön hallitus on myöntänyt johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä
B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman
ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo
myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä palkkiojärjestelmän
ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin
arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa.
Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon,
vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus
ansaintajakson lopussa. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat
verot ja veronluonteiset maksut. Rahaosuus kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana.
Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
1.1.2018 alkaen sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan
on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä,
joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava
kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi.
96
Osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä
Osakepalkkio-järjestelmien tarkoituksena on Keskon liiketoiminnan edistäminen ja yhtiön
arvon lisääminen yhdistämällä osakkeenomistajien ja johtoon kuuluvien henkilöiden
tavoitteet. Järjestelmien tarkoituksena on myös sitouttaa henkilöt Kesko-konserniin ja antaa
heille mahdollisuus yhtiön osakkeiden saamiseen osakepalkkiojärjestelmässä asetettujen
tavoitteiden täyttyessä.
Tilikaudella 2023 edellä mainittujen osakepalkkiojärjestelmien vaikutus konsernin tulokseen
oli -8,1 milj. euroa (-10,6 milj. euroa).
Tilikausilla 2024−2026 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan 31.12.2023 olevan yhteensä
8,6 milj. euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)
PSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää
kahden vuoden pituisen ansaintajakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamista
seuraavan kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon hallitus päättää uuden
osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Sitouttamisjakson aikana osakkeita ei saa
pantata tai luovuttaa, mutta henkilöllä on osakkeisiin liittyvät muut oikeudet. Jos henkilön
työ- tai toimisuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä, hänen on pääsääntöisesti
palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet vastikkeetta Keskolle tai sen määräämälle
taholle. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta,
josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuosina 2020–2021 alkaneiden PSP-
ohjelmien ansaintakriteereinä ovat Kesko-konsernin verottoman myynnin kehitysprosentti,
Kesko-konsernin vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (ROCE, %) ja Keskon
B-osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (TSR, %). Vuodesta 2022 alkaen PSP-ohjelman
ansaintakriteereihin on näiden lisäksi otettu mukaan Keskon vastuullisuutta mittaava tavoite.
Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa PSP PSP PSP PSP
käytetyt olettamukset: 2023–2026 2022–2025 2021–2024 2020–2023
Myöntämispäivät
1.2.2023
2.2.2022
2.2.2021
4.2.2020
Osakepalkkion käypä arvo
myöntämishetkellä, euroa
20,56
27,71
21,01
14,85
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa
21,64
28,77
21,76
15,48
Osakkeiden luovutusvuosi
2025
2024
2023
2022
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä,
enimmäismäärä, kpl*
651 430
517 350
646 970
842 850
Muutokset myönnettyjen osakkeiden
määrään, kpl
-121 890
-31 725
-100 950
-116 200
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl*
-
-
409 515
655 729
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden
lukumäärä kauden lopussa
59
60
49
46
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa
17,93
20,62
29,34
21,04
Ansaintakriteerien toteuma, %
-
-
75,0
90,0
Arvio palautuvien osakepalkkioiden
määrästä ennen sitouttamisjakson
päättymistä, %
2,5
2,5
2,5
2,5
* Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osakkeina.
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Key Personnel Share Plan (KPSP)
ja rajoitettu osakepalkkio-ohjelma (RSP)
KPSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää
yhden vuoden pituisen ansaintajakson sekä kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon
hallitus päättää uuden osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Osakepalkkio-ohjelman
perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva
ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille
osakkeina. KPSP ohjelman ansaintakriteerit koostuvat Keskon kannattavuutta, osallistujan
vastuualueen kannattavuutta, kasvua ja pääomankäytön tehokkuutta sekä Keskon –osakkeen
arvonkehitystä kuvaavista mittareista.
RSP-ohjelma on erikseen päätetyissä erityistilanteissa käytettävä osakepalkkio. RSP-ohjelma
koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista ja se muodostuu kolmen vuoden
pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut
osakepalkkiot maksetaan osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin
jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien
97
osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen
vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.
Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa KPSP ja RSP KPSP ja RSP KPSP ja RSP KPSP ja RSP
käytetyt olettamukset: 2023 2022 2021 2020
Myöntämispäivät
1.2.2023
2.2.2022
2.2.2021
4.2.2020
Osakepalkkion käypä arvo
myöntämishetkellä, euroa
20,56
27,71
21,01
14,85
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa
21,64
28,77
21,76
15,48
Osakkeiden luovutusvuosi
2026
2025
2024
2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä,
enimmäismäärä, kpl*
293 850
214 980
256 769
291 700
Muutokset myönnettyjen osakkeiden
määrään, kpl
-8 500
-14 610
-23 612
-54 370
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl*
-
88 246
191 450
209 320
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden
lukumäärä kauden lopussa
161
139
126
83
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa
17,93
20,62
29,34
21,04
Ansaintakriteerien toteuma, %
-
21,9
89,3
82,0
Arvio palautuvien osakepalkkioiden
määrästä ennen sitouttamisjakson
päättymistä, %
2,5
2,5
2,5
2,5
*Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osakkeina.
5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit
Konserniyritykset ovat kantajina, vastaajina tai asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan
liittyvissä oikeudenkäynneissä, riita-asioissa tai viranomaistutkinnoissa. Vaikka johdon arvion
mukaan vireillä olevien riita-asioiden sekä oikeus- ja viranomaisprosessien lopputuloksella ei
ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin sekä
oikeus- ja viranomaisprosesseihin liittyy lopputuloksen vaikea ennakoitavuus.
Onninen Oy:tä koskeva Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinta – Kilpailu- ja kuluttajavirasto on
tutkinut Kesko-konserniin kuuluvan Onnisen epäiltyä kilpailurikkomusta lähes 10 vuotta ja
päättänyt 8.9.2022 viedä asian lopulta markkinaoikeuden päätettäväksi. Tutkinta on koskenut
laajaa joukkoa yrityksiä, jotka toimivat LVI-inframuoviputkituotteiden markkinoilla Suomessa.
Virasto esittää Onniselle 16 milj. euron seuraamusmaksua väitetystä rikkomuksesta. Epäilty
rikkomus kohdistuu lähes täysin aikaan ennen kuin Kesko osti Onnisen osakekannan 1.6.2016
Onvest Oy:ltä. Onniselle tutkinnasta aiheutuvat seuraamukset on huomioitu yrityskaupan
ehdoissa. Onninen kiistää Kilpailu- ja kuluttajaviraston väitteet epäillystä kilpailurikkomuksesta
perusteettomina. Keskon ei epäillä osallistuneen väitettyyn rikkomukseen.
UAB Kesko Senukai Lithuaniaan liittyvät oikeudenkäynnit – Kesko on kertonut muun muassa
tilinpäätöksessään 2022 olleensa osallisena välimiesmenettelyssä ja oikeudenkäynnissä,
jotka liittyivät Keskon yhteisyrityksen, UAB Kesko Senukai Lithuania -nimisen yhtiön
osakassopimukseen sekä yhtiön ja sen tytäryhtiön johtamiseen ja kehittämiseen liittyviin
erimielisyyksiin. Toisena osapuolena näissä oikeudenkäyntiasioissa ovat olleet muun muassa
UAB Kesko Senukai Lithuanian vähemmistöosakkeenomistajat. Välimiesmenettely on
päättynyt vuoden 2023 aikana ja siinä annettu tuomio on lopullinen. Oikeudenkäynnissä,
joka koskee vuonna 2022 annetun välitystuomion mitätöintiä ja kumoamista, Helsingin
käräjäoikeus antoi vuoden 2023 aikana tuomion, josta vastapuolet valittivat hovioikeuteen.
Valitusasia on vireillä Helsingin hovioikeudessa.
5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Kesko tiedotti elokuussa 2023 laajentavansa liiketoimintaansa Tanskaan ja ostavansa 90 %
Davidsen Koncernen A/S:n osakekannasta. EU komissio on tammikuussa 2024 hyväksynyt
yrityskaupan ja sen odotetaan toteutuvan tammikuun 2024 loppuun mennessä.
Kesko luopuu Neste K -liikenneasemista. Kesko vastaa tällä hetkellä Neste K -asemien
päivittäistavarakaupasta sekä oheispalveluista. Suunnitelmien mukaan Kesko vetäytyy 64
Neste K -liikenneaseman toiminnasta vuoden 2024 aikana, ja asemien palvelut jatkuvat
Nesteen palveluna. Luopumisen taustalla on päivittäistavarakaupan roolin pieneneminen
liikenneasemilla.
98
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma
1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liikevaihto 6 662 223 788,54 6 620 483 911,52
Liiketoiminnan muut tuotot 898 211 500,06 896 343 273,82
Materiaalit ja palvelut -5 893 409 138,14 -5 922 332 251,39
Varaston muutos -23 008 211,48 57 389 050,87
Henkilöstökulut -384 770 788,96 -348 288 605,22
Poistot ja arvonalentumiset -113 486 865,95 -102 891 749,91
Liiketoiminnan muut kulut -754 854 973,67 -741 397 846,78
Liikevoitto 390 905 310,40 459 305 782,91
Rahoitustuotot ja -kulut 160 251 693,28 63 839 871,87
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 551 157 003,68 523 145 654,78
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos -23 549 009,97 -28 327 302,66
Konserniavustus 64 919 581,06 -3 441 910,30
Tulos ennen veroja 592 527 574,77 491 376 441,82
Tuloverot -82 909 736,55 -82 450 821,94
Tilikauden tulos 509 617 838,22 408 925 619,88
99
Emoyhtiön tase
31.12.2023 31.12.2022
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet 5 125 872,64 5 467 058,98
Muut aineettomat hyödykkeet 219 153 791,56 196 023 659,20
Ennakkomaksut 4 150 302,51 8 843 638,88
228 429 966,71 210 334 357,06
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Omistetut 277 174 152,62 247 306 198,38
Vuokraoikeudet ja liittymismaksut 7 289 059,93 6 656 847,26
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut 658 740 908,91 556 902 410,32
Koneet ja kalusto 88 443 233,36 97 574 724,25
Muut aineelliset hyödykkeet 6 341 067,34 6 489 657,89
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 113 022 536,55 87 473 806,60
1 151 010 958,71 1 002 403 644,70
SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 281 768 095,60 1 080 275 454,12
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 121 462 239,85 113 989 719,85
Muut sijoitukset 24 693 492,49 23 741 379,16
1 427 923 827,94 1 218 006 553,13
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTO-OMAISUUS
Valmiit tuotteet/tavarat 302 380 900,60 325 389 112,08
302 380 900,60 325 389 112,08
31.12.2023 31.12.2022
SAAMISET
Pitkäaikainen
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 34 933 925,92 80 431 580,19
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 61 386 166,16 64 758 166,16
Lainasaamiset 1 071 723,22 198 289,59
Muut saamiset 10 320 055,51 10 120 166,55
107 711 870,81 155 508 202,49
Lyhytaikainen
Myyntisaamiset 401 544 346,37 408 603 965,96
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 419 460 312,16 458 263 141,09
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 9 491 959,99 25 277 501,01
Lainasaamiset 276 310,07 415 425,56
Muut saamiset 12 647 229,78 7 034 007,06
Siirtosaamiset 89 145 137,15 122 462 451,29
932 565 295,52 1 022 056 491,97
MUUT RAHOITUSVARAT - 35 826 114,02
RAHAT JA PANKKISAAMISET 200 012 586,12 229 888 894,55
VASTAAVAA YHTEENSÄ 4 350 035 406,41 4 199 413 370,00
100
31.12.2023 31.12.2022
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 197 282 584,00 197 282 584,00
Ylikurssirahasto 197 498 010,90 197 498 010,90
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22 753 307,40 22 753 307,40
Muut rahastot 243 415 795,55 243 415 795,55
Edellisten tilikausien voitto 808 916 472,00 823 451 129,66
Tilikauden voitto 509 617 838,22 408 925 619,88
1 979 484 008,07 1 893 326 447,39
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero 206 658 990,11 183 109 980,14
PAKOLLISET VARAUKSET
Pakolliset varaukset 2 017 574,84 2 238 581,83
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahalaitoksilta 650 000 000,00 200 000 000,00
Eläkelainat 32 349 000,00 44 343 000,00
Muut velat 19 001 617,22 10 372 880,37
701 350 617,22 254 715 880,37
Lyhytaikainen
Eläkelainat 11 994 000,00 11 994 000,00
Saadut ennakot 31 541 172,75 26 638 337,94
Ostovelat 739 185 366,57 745 126 341,50
Velat saman konsernin yrityksille 262 814 413,54 516 685 528,79
Velat omistusyhteysyrityksille 5 728 650,62 5 621 438,75
Muut velat 183 827 426,62 328 588 060,01
Siirtovelat 225 433 186,07 231 368 773,28
1 460 524 216,17 1 866 022 480,27
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 4 350 035 406,41 4 199 413 370,00
101
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja 551 153 503,68 523 145 654,78
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot 113 486 865,95 102 891 749,91
Rahoitustuotot ja -kulut -160 251 693,28 -63 839 871,87
Muut oikaisut -7 413 552,15 -51 392 533,62
496 975 124,20 510 804 999,20
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/
vähennys (+) 27 535 297,96 -38 448 516,52
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 23 008 211,48 -57 389 050,87
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/
vähennys (-) -19 265 630,51 56 750 795,21
31 277 878,93 -39 086 772,18
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -44 423 936,93 -14 410 293,32
Saadut korot 34 714 965,24 16 608 267,52
Saadut osingot 168 684 828,28 66 587 990,30
Maksetut verot -58 598 511,77 -110 101 405,44
100 377 344,82 -41 315 440,94
Liiketoiminnan rahavirta 628 630 347,95 430 402 786,08
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -416 858 310,90 -268 739 614,55
Sijoitukset tytäryhtiöihin -96 464 969,71 -27 133 141,86
Tytäryhtiöiden myynnit - 5 987 807,94
Investoinnit muihin sijoituksiin - -1 000,00
Muiden sijoitusten luovutustulot 71 393,23 363 780,00
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot 364 804,87 135 466,99
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 48 113 571,58 11 569 386,96
Muiden rahoitusvarojen lisäys (-) / vähennys (+) 35 826 114,02 38 945 717,30
Investointien rahavirta -428 947 396,91 -238 871 597,22
1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 86 878 735,01 226 769 185,97
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäys (-)/
vähennys (+) 34 350 288,54 -44 199 882,78
Maksetut osingot -430 315 181,18 -406 670 233,05
Saadut ja maksetut konserniavustukset 64 919 581,06 -3 441 910,30
Muut erät 14 600 317,10 -3 394 705,32
Rahoituksen rahavirta -229 566 259,47 -230 937 545,48
Rahavarojen muutos -29 876 308,43 -39 406 356,62
Rahavarat 1.1. 229 888 894,55 269 250 914,39
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen arvonalennus - 44 336,78
Rahavarat 31.12. 200 012 586,12 229 888 894,55
102
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Kesko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla.
Poistoajat
Muut pitkävaikutteiset menot 5−10 vuotta
IT-ohjelmistot ja lisenssit 3−5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.
Poistoajat
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan
perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat 5–33 vuotta
Rakennusten ainesosat 8 vuotta
Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto, 1.1.2023 alkaen 8 vuotta
Varastoautomaatiokalusto 10 vuotta
Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta
IT-laitteet 3–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5−14 vuotta
Vuokraoikeudet poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana. Maa-alueista ja
liittymismaksuista ei ole tehty poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos
yhteensä vastaavat EVL-poistoja. Poistoeron muutos on käsitelty tilinpäätössiirtoina.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on esitetty liukuvan keskihankintahinnan mukaisesti välittömän hankinta-
menon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään
arvoon.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Jos saaminen tai velka on sidottu kiinteään kurssiin, sitä on käytetty
muuntamisessa. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Korkojohdannaisia käytetään muokkaamaan lainojen korkosidonnaisuusaikaa. Tavoitteeksi
on asetettu duraatio, jossa vaihteluvälinä on 1–4 vuotta. Korkojohdannaisista aiheutuneet
kassavirrat kirjataan tilikauden aikana korkotuotoiksi tai -kuluiksi sulkemispäivän mukaan.
Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini-, -futuuri-, -optio- ja -swap-sopimukset arvostetaan
käypään arvoon, mutta realisoitumattomia arvonnousuja ei tulouteta. Mahdolliset
arvostustappiot kirjataan korkokuluksi.
Valuuttajohdannaiset
Valuuttajohdannaisia käytetään sekä translaatio- että transaktioriskiltä suojautumiseen.
Valuuttajohdannaisilla suojataan kaupallista valuuttariskiä. Valuuttatermiinit arvostetaan
tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Avoimien johdannaissopimusten kurssierot kirjataan
rahoituseriin sekä myynnin ja ostojen oikaisueriin. Jos johdannaisella on suojattu
valuuttamääräistä tase-erää, on arvonmuutos kirjattu tase-erän muutosta vastaan.
103
Optiosopimusten osalta preemiot sisältyvät taseen siirtyviin eriin, kunnes ne erääntyvät tai
arvonmuutos tilinpäätöspäivänä edellyttää tulokseen kirjaamista.
Hyödykejohdannaiset
Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ankkuri-Energia Oy käyttää sähköjohdannaisia konsernin ja sen
kauppiaiden energiakustannusten tasaamiseen. Kesko Oyj on ulkoinen vastapuoli pankin
kanssa tehdyissä sähköjohdannaisissa ja tekee sisäisen suojauksen vastaavaan hintaan
Ankkuri-Energia Oy:n kanssa. Kesko Oyj:llä ei missään vaiheessa ole johdannaispositiota
eikä näin ollen myöskään tulosvaikutusta. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden
aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta
arvonmuutokset kirjataan Keskossa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevaisuuden ostoja
suojaavien sopimusten realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.
Eläkejärjestelyt
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja
vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Eläkemenot on kirjattu
kuluksi tuloslaskelmaan.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, joihin on sopimuksin tai muutoin sitouduttu,
mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät
tuloslaskelmaan. Konsernin harjoittaman liiketoiminnan käytöstä poistuneiden tyhjien
vuokratilojen vuokravastuu samoin kuin vastaavien tilojen ulkopuolisille vuokrauksesta
aiheutuvat tappiot on käsitelty pakollisena varauksena.
Tuloverot
Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta
tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön
tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liite 2. Liikevaihto toimialoittain
Milj.€ 2023 2022
Päivittäistavarakauppa 5724,6 5 493,9
Rautakauppa 937,7 1 126,6
Muut 0,0 0,0
Yhteensä 6 662,2 6 620,5
Liite 3. Materiaalit ja palvelut
Milj.€ 2023 2022
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5782,8 -5 811,6
Varaston muutos -23,0 57,4
Ulkopuoliset palvelut -110,6 -110,7
Yhteensä -5 916,4 -5 864,9
Liite 4. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj.€ 2023 2022
Kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoitot 0,2 0,0
Vuokratuotot 99,4 90,9
Palvelukorvaukset 580,6 576,7
Fuusiovoitot 26,1 28,4
Muut 192,0 200,3
Yhteensä 898,2 896,3
104
Liite 5. Henkilöstökulut
Milj. € 2023 2022
Palkat ja palkkiot -316,5 -322,4
Henkilösivukulut
Eläkekulut -56,7 -13,8
Muut henkilösivukulut -11,5 -12,1
Yhteensä -384,8 -348,3
Vuoden 2022 eläkekulut pitävät sisällään Keskon Eläkekassalta saatua ylikatteen palautusta
40,3 milj. euroa.
Kesko Oyj:n henkilökunnan lukumäärä oli keskimäärin 7 402 (7 308) henkilöä.
Johdon palkat ja palkkiot
Milj. € 2023 2022
Toimitusjohtaja 3,4 4,9
Hallituksen jäsenet 0,5 0,5
Yhteensä 3,8 5,4
Johdon palkat ja palkkiot on esitetty henkilöittäin eriteltynä konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa.
Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset
Milj. € 2023 2022
Suunnitelman mukaiset poistot -113,0 -102,2
Arvonalentumiset, pysyvät vastaavat -0,5 -0,7
Yhteensä -113,5 -102,9
Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut
Milj. € 2023 2022
Vuokrakulut -350,6 -327,9
Markkinointikulut -152,7 -152,0
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen hoito -102,8 -105,6
Pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myyntitappiot - 0,0
ICT-kulut -78,0 -87,7
Fuusiotappiot -11,8 -6,8
Muut liikekulut -58,9 -61,5
Yhteensä -754,9 -741,4
Tilintarkastajien palkkiot
Milj. € 2023 2022
Tilintarkastusyhteisö Deloitte
Tilintarkastus 0,4 0,4
Veroneuvonta - 0,0
Muut palvelut 0,2 0,1
Yhteensä 0,5 0,5
105
Liite 8. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. € 2023 2022
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 146,7 39,5
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 19,6 26,9
Osinkotuotot muilta 2,3 0,1
Osakkeiden myyntivoitot - 0,0
Sijoitusten myyntivoitot 0,4 0,0
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 169,0 66,6
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 24,0 8,9
Muilta 21,9 22,9
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 45,9 31,8
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
Arvonalentumiset osakkeista - 0,3
Käyvän arvon muutokset 0,1 0,0
Arvonalentumiset ja käyvän arvon muutokset pysyvien
vastaavien sijoituksista yhteensä 0,1 0,3
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -20,5 -11,4
Muille -34,2 -23,5
Korko- ja rahoituskulut yhteensä -54,7 -34,9
Yhteensä 160,2 63,8
Liite 9. Tilinpäätössiirrot
Milj. € 2023 2022
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen
erotus -23,5 -28,3
Saadut konserniavustukset 88,9 36,9
Annetut konserniavustukset -24,0 -40,4
Yhteensä 41,4 -31,8
Tilikaudelta 2020 alkaen hankituista koneista ja kalustosta ja niihin verrattavissa olevasta
irtaimistosta on tehty korotettu 50 %:n EVL:n poisto.
Liite 10. Pakollisten varausten muutokset
Milj. € 2023 2022
Muutokset -0,2 0,2
Yhteensä -0,2 0,2
Liite 11. Tuloverot
Milj. € 2023 2022
Tuloverot konserniavustuksista -13,0 0,7
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -69,8 -82,5
Edellisten tilikausien verot -0,1 -0,6
Yhteensä -82,9 -82,5
Liite 12. Laskennalliset verot
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen. Laskennallinen verovelka
tilinpäätössiirtojen kertymästä on 41,3 milj. euroa. Muiden laskennallisten verovelkojen tai
-saamisten määrä ei ole olennainen.
106
Liite 14. Aineelliset hyödykkeet
Milj. € 2023 2022
Maa- ja vesialueet, omistetut
Hankintameno 1.1. 247,3 224,3
Lisäykset 27,3 20,1
Fuusioissa siirtyneet 1,9 2,4
Vähennykset -0,1 -
Siirrot erien välillä 0,8 0,5
Hankintameno 31.12. 277,2 247,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 277,2 247,3
Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet
Hankintameno 1.1. 7,1 1,6
Lisäykset 0,4 5,5
Fuusiossa siirtyneet 0,1 -
Siirrot erien välillä 0,2 0,0
Hankintameno 31.12. 7,8 7,1
Kertyneet poistot 1.1. -0,5 -0,4
Tilikauden poisto -0,0 0,0
Kertyneet poistot 31.12. -0,5 -0,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 7,3 6,7
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 942,5 821,1
Lisäykset 84,8 88,2
Fuusioissa siirtyneet 8,7 13,9
Vähennykset - -0,4
Siirrot erien välillä 48,2 19,7
Hankintameno 31.12. 1 084,3 942,5
Kertyneet poistot 1.1. -385,6 -352,3
Fuusioissa siirtyneet -2,0 -3,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0
Tilikauden poisto -37,9 -30,1
Kertyneet poistot 31.12. -425,5 -385,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 658,7 556,9
Taseen liitetiedot
Liite 13. Aineettomat hyödykkeet
Milj. € 2023 2022
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 16,5 16,3
Lisäykset 1,3 1,1
Vähennykset -1,0 -2,8
Siirrot erien välillä 0,0 1,9
Hankintameno 31.12. 16,9 16,5
Kertyneet poistot 1.1. -11,1 -12,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1,0 2,8
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset -1,7 -1,6
Kertyneet poistot 31.12. -11,8 -11,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 5,1 5,5
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 405,2 369,9
Lisäykset 49,9 48,9
Vähennykset -5,8 -31,1
Siirrot erien välillä 19,1 17,5
Hankintameno 31.12. 468,4 405,2
Kertyneet poistot 1.1. -209,2 -197,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 5,8 31,1
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset -45,9 -42,6
Kertyneet poistot 31.12. -249,2 -209,2
Kirjanpitoarvo 31.12. 219,2 196,0
Ennakkomaksut
Hankintameno 1.1. 8,8 12,6
Lisäykset 2,5 7,0
Vähennykset -0,0 -0,1
Siirrot erien välillä -7,2 -10,7
Hankintameno 31.12. 4,2 8,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 4,2 8,8
107
Milj. € 2023 2022
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 311,1 295,1
Lisäykset 14,8 32,0
Fuusioissa siirtyneet 0,1 0,0
Vähennykset -17,8 -19,6
Siirrot erien välillä 3,0 3,6
Hankintameno 31.12. 311,2 311,1
Kertyneet poistot 1.1. -213,5 -206,1
Fuusioissa siirtyneet -0,1 0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 17,1 19,2
Tilikauden poisto -26,3 -26,6
Kertyneet poistot 31.12. -222,7 -213,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 88,4 97,6
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 23,3 21,2
Lisäykset 0,4 1,2
Fuusioissa siirtyneet 0,1 -
Siirrot erien välillä 0,7 1,0
Hankintameno 31.12. 24,4 23,3
Kertyneet poistot 1.1. -16,8 -15,6
Fuusioissa siirtyneet -0,1 -
Tilikauden poisto -1,2 -1,2
Kertyneet poistot 31.12. -18,1 -16,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 6,3 6,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 87,5 45,7
Lisäykset 92,1 76,4
Vähennykset -1,6 -1,0
Siirrot erien välillä -64,9 -33,6
Hankintameno 31.12. 113,0 87,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 113,0 87,5
Liite 15. Sijoitukset
Milj. € 2023 2022
Osuudet konserniyrityksissä
Hankintameno 1.1. 1 093,9 1 080,5
Lisäykset 229,2 42,5
Vähennykset -27,7 -29,1
Hankintameno 31.12. 1 295,4 1 093,9
Arvonalennukset 1.1. -13,6 -27,7
Vähennysten kertyneet arvonalennukset - 14,1
Arvonalennukset 31.12. -13,6 -13,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 281,8 1 080,3
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 114,0 111,7
Lisäykset 7,5 2,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 121,5 114,0
Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1. 23,7 15,2
Lisäykset 1,0 8,5
Fuusioissa siirtyneet 0,0 -
Vähennykset -0,1 -0,0
Siirrot erien välillä 0,1 0,0
Hankintameno 31.12. 24,7 23,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 24,7 23,7
Kesko Oyj:n omistukset muissa yrityksissä 31.12.2023 on esitetty eriteltynä
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
108
Liite 16. Saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Milj. € 2023 2022
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset 34,9 80,4
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 34,9 80,4
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 10,3 9,9
Lainasaamiset 380,0 418,9
Siirtosaamiset 29,2 29,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 419,5 458,3
Yhteensä 454,4 538,7
Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Milj. € 2023 2022
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset 61,4 64,7
Muut saamiset 0,0 0,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 61,4 64,8
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset 1,0 21,7
Muut saamiset 8,5 3,6
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 9,5 25,3
Yhteensä 70,9 90,0
Kesko Oyj:llä on pitkäaikaisia saamisia osakkuusyritykseltään Mercada Oy:ltä, 56,0 milj. euroa
ja yhteisyritykseltään UAB Kesko Senukailta 3,8 milj. euroa.
Siirtosaamiset
Milj. € 2023 2022
Verot - 20,9
Palvelukorvaukset 5,5 6,0
Henkilöstökulut 6,6 7,6
Ostot 31,1 34,1
Muut 45,9 53,8
Yhteensä 89,1 122,5
Liite 17. Oma pääoma
Milj. €
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Käyttö-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voitto-
varat
Oma
pääoma
Oma pääoma 1.1.2022 197,3 197,5 243,4 22,8 1 236,0 1 897,0
Osingonjako -421,3 -421,3
Omat osakkeet 8,7 8,7
Tilikauden tulos 408,9 408,9
Oma pääoma 31.12.2022 197,3 197,5 243,4 22,8 1 232,4 1 893,3
Osingonjako -429,6 -429,6
Omat osakkeet 6,1 6,1
Tilikauden tulos 509,6 509,6
Oma pääoma 31.12.2023 197,3 197,5 243,4 22,8 1 318,5 1 979,5
Sidottu oma pääoma 2023 2022
Osakepääoma 197,3 197,3
Ylikurssirahasto 197,5 197,5
Yhteensä 394,8 394,8
Vapaa oma pääoma 2023 2022
Käyttörahasto 243,4 243,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22,8 22,8
Kertyneet voittovarat 1 318,5 1 232,4
Yhteensä 1 584,7 1 498,5
109
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 2023 2022
Muut rahastot 266,2 266,2
Edellisten tilikausien voitto 808,9 823,5
Tilikauden voitto 509,6 408,9
Yhteensä 1 584,7 1 498,5
31.12.2023 yhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 1 584 703 413,17 euroa.
Emoyhtiön osakkeiden jakautuminen Kpl
A-osakkeet 126 948 028
B-osakkeet 273 130 980
Yhteensä 400 079 008
Osakkeiden äänimäärät Ääniä
A-osake 10
B-osake 1
Hallituksen valtuudet hankkia ja luovuttaa omia osakkeita
Hallitus on yhtiökokouksen valtuuttamana hankkinut tilikaudella 2018 yhteensä 500 000
yhtiön B-osaketta. Lisäksi hallitus on tilikausilla 2011 ja 2014 hankkinut yhteensä 1 200 000
yhtiön omaa B-osaketta. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja yhtiön hallituksella
on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen
B-osakkeiden hankintameno 24,4 milj. euroa sekä tilikausilla 2011 ja 2014 hankittujen
osakkeiden hankintameno, 23,5 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä
voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2023 antama, 30.6.2024
asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään 33 000 000 B-osaketta ja hankkia enintään
16 000 000 B-osaketta.
Omat osakkeet
Kesko Oyj on 2.5.2023 luovuttanut yhteensä 6 000 yhtiön hallussa ollutta omaa B-osaketta
(KESKOB) Keskon hallituksen jäsenille. Luovutus perustuu yhtiökokouksen 30.3.2023
päätökseen hallituksen vuosipalkkion maksamisesta osittain yhtiön B-osakkeilla.
kpl
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2022 2 620 361
Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä -304 864
Luovutus, hallitus -6 000
Tilikauden aikana palautunut -
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2023 2 309 497
Liite 18. Pakolliset varaukset
Milj.€ 2023 2022
Vuokravastuut 1,4 1,7
Muut pakolliset varaukset 0,6 0,5
Yhteensä 2,0 2,2
Liite 19. Pitkäaikainen vieras pääoma
Keskolla on viisi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 650 miljoonan euroa,
ja joiden korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle ja ruokahävikille asetettuja
vastuullisuustavoitteita sekä Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien
päästövähennystavoitteita.
110
Liite 20. Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. € 2023 2022
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 7,6 6,8
Siirtovelat 11,4 25,1
Muut velat 243,7 484,9
Yhteensä 262,8 516,7
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat 0,0 0,1
Siirtovelat 0,0 0,0
Muut velat 5,6 5,5
Yhteensä 5,7 5,6
Siirtovelat
Henkilöstökulut 108,5 111,7
Ostojen siirtovelat 20,0 25,2
Verot 4,2 0,8
Kauppahinnat 0,4 0,0
Palvelukorvaukset 16,9 17,8
Muut 75,5 75,9
Yhteensä 225,4 231,4
Liite 21. Korottomat velat
Milj. € 2023 2022
Lyhytaikainen vieras pääoma 1 141,4 1 157,4
Yhteensä 1 141,4 1 157,4
Liite 22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Milj. € 2023 2022
Kiinteistökiinnitykset
Omasta puolesta 161,2 159,8
Konserniyhtiöiden puolesta 0,7 0,7
Pantatut osakkeet 9,0 9,5
Takaukset
Omasta puolesta 0,5 0,5
Konserniyritysten puolesta 70,9 70,9
Muut vastuut ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta 49,4 40,5
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät 7,1 6,5
Myöhemmin erääntyvät 7,0 6,3
Vuokravastuut kiinteistöistä
Vuoden sisällä erääntyvät 306,6 256,2
Myöhemmin erääntyvät 1 597,9 1 254,5
Valuuttariskit
Yhtiön liiketoiminnan tulokseen vaikuttaa yhtiön myöntämän käyttöpääomarahoituksen määrä
sen ulkomaisille tytäryhtiöille ja osin myös konsernin emoyhtiönä tytäryhtiöiden suojaukset
emoaan vastaan.
Valuuttariskiä suojataan käyttämällä valuuttajohdannaisia vahvistetun valuuttariskipolitiikan
mukaisesti. Valuuttajohdannaisten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöspäivän
markkinahintoihin.
Johdannaisten arvostus perustuu suoraan markkinoilta saataviin tietoihin eli on luokiteltu
tasolle 2. Näiden johdannaisten maksimiluottoriski on niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä.
Johdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
111
Yhtiön transaktiopositio 31.12.2023
Milj. € USD SEK NOK PLN
Transaktioriski -4,8 58,4 54,4 -11,2
Suojaavat johdannaiset 17,2 -47,3 -42,3 5,1
Avoin positio 12,4 11,1 12,1 -6,1
Yhtiön transaktiopositio 31.12.2022
Milj. € USD SEK NOK PLN
Transaktioriski -5,5 75,2 26,6 10,8
Suojaavat johdannaiset 23,4 -56,2 -20,9 -10,7
Avoin positio 17,9 19,0 5,6 0,1
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi yhtiön valuuttamääräisten
ostojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus
tulokseen ennen veroja 31.12.2023
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos +10 % -1,1 -1,0 -1,1 0,6
Muutos -10 % 1,4 1,2 1,3 -0,7
Herkkyysanalyysi, vaikutus
tulokseen ennen veroja 31.12.2022
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos +10 % -1,6 -1,7 -0,5 0,0
Muutos -10 % 2,0 2,1 0,6 0,0
Johdannaiset
Johdannais sopimusten
käyvät arvot
Milj. €
31.12.2023
Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
31.12.2023
Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
31.12.2022
Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
31.12.2022
Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
Valuuttajohdannaiset 0,4 -1,8 2,6 -0,7
Korkojohdannaiset 14,8 -8,5 12,2 -0,1
Johdannaissopimusten
nimellismäärät
Milj. € 31.12.2023 Nimellismäärä 31.12.2022 Nimellismäärä
Valuuttajohdannaiset 133,0 153,3
Korkojohdannaiset 530,0 330,0
Kaikki valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2024 aikana. Korkojohdannaiset erääntyvät
vuosina 2024, 2025, 2026 ja 2027.
Milj. € 2023 Käypä arvo 2022 Käypä arvo
Johdannaissopimuksista
johtuvat vastuut
Kohde-etuuksien arvot 31.12.
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 530 6,3 330 12,1
Valuuttajohdannaiset
Termiini- ja futuurisopimukset 133 -1,3 153 1,9
Konsernin ulkoiset 125 -1,6 142 1,8
Konsernin sisäiset 8 0,2 12 0,1
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset 79 - 139 -
Konsernin ulkoiset 39 5,7 70 44,2
Konsernin sisäiset 39 -5,7 70 -44,2
Liite 23. Rahavirtalaskelman rahavarat
Milj. € 2023 2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - 0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
(maturiteetti alle 3 kk) 3,3 17,0
Rahavarat 196,7 212,9
Yhteensä 200,0 229,9
Rahavirtalaskelmassa rahavaroina käsitellään taseen rahavarojen lisäksi ne jaksotettuun
hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät kolmen kuukauden
112
kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat.
Liite 24. Lähipiiri
Kesko Oyj:n lähipiiriin kuuluvat yhtiön johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja johtoryhmä),
heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja heidän määräysvallassaan
olevat yhtiöt, tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Keskon Eläkekassa.
Tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä liitteessä Kesko-
konsernitilinpäätöksessä (liite 5.2).
Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Kesko Oyj myy tavaroita ja palveluita heidän
määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit lähipiirille ovat
toteutuneet yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.
113
ALLEKIRJOITUKSET
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä, 29. päivänä tammikuuta 2024
Esa Kiiskinen Peter Fagernäs
Jannica Fagerholm Piia Karhu Jussi Perälä
Toni Pokela Timo Ritakallio Mikko Helander
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 29. päivänä tammikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
114
115
Kesko Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Kesko Oyj:n (y-tunnus 0109862-8) tilinpäätöksen tilikaudelta
1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön
tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä
sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat
parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan
1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme
mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUSKERTOMUS
116
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon ja tavaramerkkien
arvonalentumistestaus
Katso Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen
liitetieto 3.3.
Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR
663,7 miljoonaa (EUR 588,9 miljoonaa). Lisäksi
konsernitase sisältää tavaramerkkejä EUR 86,0
miljoonaa (EUR 86,8 miljoonaa).
Johto arvioi liikearvon arvonalentumistarvetta
vuosittain. Johdon laatima arvonalentumistestaus
ei osoittanut arvonalentumista.
Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä
johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan
kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon
liittyen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.3.
on selostettu ja esitetty johdon soveltamat
keskeiset olettamat ja hallituksen hyväksymien
arvonalennustestausten herkkyysanalyysit.
Tarkastuksessamme olemme arvioineet
johdon tekemiä ja hallituksen hyväksymiä
arvonalentumistestausmalleja, sekä arvioineet
arvonalentumistestaukseen liittyviä kontrolleja
kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta.
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta
kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu
arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin.
Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat
perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin
suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden
ajanjakson. Suunnitelmien tärkeimmät
olettamukset ovat kokonaismarkkinoiden kasvu-
ja kannattavuuskehitys, kauppapaikkaverkoston
muutokset, tuote- ja palveluvalikoima, hinnoittelu
sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys.
Olemme arvioineet merkittäviä johdon käyttämiä
olettamia:
Olemme verranneet kasvu- ja
kannattavuusolettamia historialliseen
kehitykseen.
Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä
arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin
suunnitelmiin.
Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja
ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon.
Olemme testanneet
arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä
asianmukaisuutta.
Olemme arvioineet myös
arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi
viestittävä kertomuksessamme. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus
Katso konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja
liitetieto 2.1.
Kesko Oyj –konsernin liikevaihto oli EUR 11 783,8
miljoonaa (EUR 11 809,0 miljoonaa). Kesko
harjoittaa päivittäistavarakauppa-, rauta- ja
talotekniikkakauppa-, sekä autoliiketoimintaa
laajan myynti- ja kauppapaikkaverkoston kautta.
Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan
asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden ja
palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden
ja energian myynnin osuus liikevaihdosta ei ole
merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille
ja muille yritysasiakkaille sekä harjoittaa omaa
vähittäismyyntiä.
Kesko-konsernin liikevaihto on keskeinen
liiketoiminnan ja talouden mittari, joka koostuu
huomattavasta toimintatapahtumien volyymista.
Tästä johtuen tietojärjestelmien kontrollien
toimivuus korostuu liikevaihdon tuloutuksessa.
Kesko-konsernin liikevaihdosta merkittävä
osa tuloutuu kirjanpitoon automaattisesti IT
järjestelmissä myynnin suoritevelvoitteen
täyttymisen perusteella.
Liikevaihdon tuloutus erän merkittävyyden vuoksi
vaatii erityistä huomiota sekä kirjanpidon että
tilintarkastuksen näkökulmasta.
Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä
konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla
järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan
kontrolleja. Myyntiprosesseja läpikäymällä
olemme arvioineet kunkin merkittävän
myyntitapahtumalajin osalta keskeisten kontrollien
toimivuutta, sekä testanneet kyseisten kontrollien
toiminnan tehokkuutta.
Olemme analysoineet liikevaihdon tileille
kirjautuvia liiketapahtumia automatisoitujen
myyntiprosessien kautta syntyvien
liikevaihtokirjausten ja manuaaliviennein
kirjattujen liiketapahtumien tunnistamiseksi,
sekä tarkastuksen kohdentamiseksi riskipitoisiksi
arvioimiimme transaktioihin.
Liikevaihtotileille koko
myyntitapahtumapopulaatioon kohdistuneet
tarkastustoimenpiteemme ovat pitäneet sisällään
muun muassa laajaa data-analyytiikkaperusteista
aineistotarkastusta, sekä otantamenetelmiin
perustuvaa yksityiskohtaista aineistotarkastusta,
joiden perusteella olemme varmistaneet
tulouttamisen oikeellisuutta.
Olemme laatineet liikevaihdon tuloutuksen
virheellisyyden sekä väärinkäytösriskiin liittyvän
kohdennetun riskiarvion sekä tunnistaneet
data-analytiikan avulla liikevaihtoon kirjatut
normaaliprosesseista poikkeavat manuaaliset
kirjaukset. Liikevaihdon liittyvän riskiarviomme
perusteella olemme kohdentaneet esiin nousseisiin
liiketapahtumiin aineistotarkastustoimenpiteitä
varmistaen tapahtumien asianmukaisuutta ja
oikeellisuutta.
117
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön
ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen
perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta
pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme
konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan
lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
118
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos
säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska
siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.4.2020 alkaen
yhtäjaksoisesti 4 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei
sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai
vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme
muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen
osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta.
Helsingissä, 29. tammikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
119
ESEF-VARMENNUSRAPORTTI
Kesko Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka
koskee sitä, onko Kesko Oyj:n (y-tunnus 0109862-8) sähköiseen tilinpäätökseen
(743700OX6HSVMCAHPB95-2023-12-31_FI.zip) tilikaudella 1.1.–31.12.2023 sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen
2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen
kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI
KESKO OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
120
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Kesko Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
(743700OX6HSVMCAHPB95-2023-12-31_FI.zip) sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta
1.1.–31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.–31.12.2023 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 29.1.2024. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 29. päivänä tammikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT