TALOUDELLINEN

KATSAUS

2022 KESKON VUOSIRAPORTTI

Hallituksen toimintakertomus 4

Toimintaympäristö 4

Tulevaisuuden näkymät ja tulosohjeistus vuodelle 2023 4

Tärkeitä tapahtumia 4

Taloudellinen kehitys 5

Segmentit 7

Muutokset konsernin rakenteessa 9

Tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset 9

Tilikauden keskeisiä tapahtumia 23

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia 23

Varsinaisen yhtiökokouksen 2022 ja hallituksen

järjestäytymiskokouksen päätöksiä 23

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot 24

Riskienhallinta 24

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä 25

Voitonjakoehdotus 26

Varsinainen yhtiökokous 26

Osake ja osakemarkkinat 26

Osakeomistuksen jakautuminen 28

Hallituksen valtuudet 30

Konsernin keskeiset tunnusluvut 31

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 32

Tilinpäätös 36

Konsernitilinpäätös (IFRS) 37

Konsernin tuloslaskelma 37

Konsernin laaja tuloslaskelma 37

Konsernitase 38

Konsernin rahavirtalaskelma 39

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 40

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 41

1. Yleiset laadintaperiaatteet 41

1.1 Yrityksen perustiedot 41

1.2 Laatimisperusta 41

1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset 41

1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa 42

1.5 Konsolidointiperiaatteet 42

1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi

luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja

niihin liittyvät velat 43

1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat

sekä uusien ja uudistettujen standardien vaikutukset 43

TALOUDELLINEN

KATSAUS

2. Taloudellinen tulos 44

2.1 Tuloutusperiaatteet 44

2.2 Segmenttitiedot 44

2.3 Materiaalit ja palvelut 53

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot 53

2.5 Liiketoiminnan kulut 53

2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot 54

2.7 Tuloverot 54

2.8 Osakekohtainen tulos 57

2.9 Rahavirtalaskelman lisätiedot 57

3. Sidottu pääoma 58

3.1 Yritysostot 58

3.2 Aineelliset hyödykkeet 59

3.3 Aineettomat hyödykkeet 61

3.4 Vuokrasopimukset 64

3.5 Vaihto-omaisuus 66

3.6 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 66

3.7 Eläkesaamiset 68

3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 71

3.9 Varaukset 73

4. Pääomarakenne ja rahoitusriskit 74

4.1 Pääoman hallinta 74

4.2 Oma pääoma 76

4.3 Rahoitusriskit 77

4.4 Rahoitustuotot ja -kulut 82

4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin 83

4.6 Vastuusitoumukset 87

5. Muut 88

5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä

suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt 88

5.2 Lähipiiritapahtumat 90

5.3 Osakepalkitseminen 92

5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit 94

5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 94

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 95

Allekirjoitukset 110

Tilintarkastuskertomus 111

ESEF-varmennusraportti 115

HALLITUKSEN

TOIMINTA-

KERTOMUS

HALLITUKSEN

TOIMINTA-

KERTOMUS

Keskolla on liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,

Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Ketjutoimintaan

kuuluu noin 1 800 kauppaa.

Keskon pääasiallinen liiketoimintamalli Suomen

markkinoilla on ketjuliiketoimintamalli, jossa itsenäiset

K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon

vähittäiskauppaketjuissa. Kauppiasliiketoiminnan osuus oli

noin 46 % Keskon liikevaihdosta vuonna 2022. Vuoden

2022 lopussa Keskolla oli yhteistyökumppanina lähes

1 100 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää. Kesko harjoittaa myös

omaa vähittäiskauppaa ja sen osuus liikevaihdosta oli noin

14 %. Yritysasiakaskauppa on merkittävä ja kasvava osa

Keskon liiketoimintaa. Yritysasiakaskaupan osuus Keskon

liikevaihdosta oli noin 40 %.

Keskon muiden toimintamaiden liiketoiminta on

pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakas-

kauppaa. Muiden maiden liikevaihto oli 2 209 miljoonaa

euroa ja sen osuus Keskon liikevaihdosta oli 19 %.

Yhdessä Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän,

jonka vähittäismyynti (ennakkotieto) vuonna 2022 oli noin

15,8 miljardia euroa (alv 0 %).

Toimintaympäristö

K-ryhmän toimintaan vaikuttavia tunnistettuja megatrendejä

ovat digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen ja

uusiin teknologioihin liittyvät kiihtyvät muutokset,

vastuullisuuden ja ilmasto- ja luontovaikutusten merkitys,

globalisaatio ja siihen liittyvä toimitusketjujen varmuus

ja riskienhallinnan merkitys sekä väestönmuutoksen

jatkuminen. Asiakas- ja kuluttajatrendeissä korostuvat

tarve valikoimien jatkuvaan sopeuttamiseen, kaupan

monikanavaisuus, asiakkaiden kasvava tieto ja valta sekä

yksilöllinen asiakaskäyttäytyminen. Toimintaympäristön

keskeiset mahdollisuudet ja riskit liittyvät taloudellisen

toimintaympäristön kehitykseen, digitaalisiin palveluihin ja

tiedolla johtamiseen, geopoliittiseen tilanteeseen, kestävään

hankintaan ja ihmisoikeuksiin sekä ilmastotonmuutokseen

ja luontokatoon. Riskejä on kuvattu tarkemmin

tämän toimintakertomuksen Merkittäviä riskejä ja

epävarmuustekijöitä -osassa.

Tulevaisuuden näkymät ja

tulosohjeistus vuodelle 2023

Kesko-konsernin tulosohjeistus annetaan kuluvalta vuodelta

2023 ja sitä verrataan vuoteen 2022. Keskon liikevaihdon

ja liikevoiton arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla vuonna

2023 toimintaympäristön haasteista huolimatta. Yhtiö

arvioi vuonna 2023 vertailukelpoisen liikevoiton olevan

haarukassa 680–800 miljoonaa euroa. Tulosohjeistus

perustuu arvioon suhteellisen lyhytaikaisesta taantumasta

Keskon toimintamaissa. Keskeisiä näkymiin vaikuttavia

epävarmuustekijöitä ovat inflaation ja korkotason kehitys

sekä käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Päivittäistavarakaupassa kuluttaja-asiakaskaupan arvioidaan

pysyvän kokonaisuutena vakaana ja Foodservice-markkinan

ennakoidaan kasvavan edelleen. Hintainflaatio tukee

osaltaan myynnin euromääräistä kehitystä, mutta nostaa

samalla kustannuksia. Liikevoiton ennakoidaan pysyvän

edelleen hyvällä tasolla.

Rakentamisen markkinan ennakoidaan laskevan jonkin

verran vuodesta 2022. Uudisrakentamisen arvioidaan

laskevan, mutta korjausrakentamisen sekä vihreään

siirtymään liittyvän rakentamisen arvioidaan jatkavan kasvua.

Myös rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevoiton

ennakoidaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla.

Autokaupassa autojen saatavuuden arvioidaan paranevan,

mutta kysynnän olevan pitkän aikavälin keskiarvoa

matalammalla tasolla. Autokaupassa kannattavuuden

ennakoidaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla.

Tärkeitä tapahtumia

Positiivinen tulosvaroitus 25.4.2022

Kesko nosti vuoden 2022 tulosohjeistusta 25.4.2022.

Yhtiö arvioi vuoden 2022 vertailukelpoisen liikevoiton

olevan haarukassa 730–840 miljoonaa euroa. Aiemmin

yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa

680–800 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 4,4 %.

Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa 3,6 % ja

muissa toimintamaissa 8,4 %. Vertailukelpoinen muutos-%

on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman toteutuneiden

yrityskauppojen vaikutusta. Konsernin raportoitu liikevaihto

kasvoi 4,5 %.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 3,6 %. Myynti

K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi 0,8 %. Kespron foodservice-

liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli 20,7 %. Vertailuvuotta

lievemmistä koronarajoituksista johtuen kulutus painottui

edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti enemmän

foodservice-palveluihin kuin vähittäiskauppaan.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi

9,5 % ja se kasvoi vertailukelpoisesti 9,4 %. Liikevaihto

kasvoi vertailukelpoisesti kaikissa toimintamaissa.

Liikevaihdon kasvu jatkui vahvana Onnisen teknisessä

tukkukaupassa. Kasvua on tukenut sekä hyvä volyymikehitys

että hintojen nousu osassa tuoteryhmistä. Rautakaupassa

myynti kasvoi yritysasiakaskaupassa, mutta laski kuluttaja-

asiakaskaupassa.

Autokaupan liikevaihto laski 11,4 % johtuen autojen heikosta

saatavuustilanteesta.

Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 815,1 milj. euroa

ja se kasvoi 39,6 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa

kannattavuutta paransi erityisesti Kespron foodservice-

liiketoiminnan vahva kasvu. Rakentamisen ja talotekniikan

kaupassa tulos vahvistui edelleen Onnisen teknisessä

tukkukaupassa. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi

kaikissa toimintamaissa. Vertailukelpoinen liikevoitto laski

rautakaupassa kaikissa toimintamaissa. Kesko Senukain

tulososuus heikensi rakentamisen ja talotekniikan kaupan

vertailukelpoista liikevoittoa 0,5 milj. euroa vertailukauteen

verrattuna. Autokaupassa liikevaihtoa ja vertailukelpoista

liikevoittoa laski autojen heikentynyt saatavuustilanne vuoden

2022 aikana.

Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät, milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Vertailukelpoinen liikevoitto 815,1 775,5

Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät

+myyntivoitot +0,0 +1,4

-myyntitappiot -0,1 -0,0

-arvonalentumiset - -5,4

+/-rakennejärjestelyt +1,6 +3,7

Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät yhteensä +1,5 -0,3

Liikevoitto 816,5 775,2

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja

yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 15 832,5 milj. euroa ja

se kasvoi 3,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Plussa-

verkostossa edellisen 12 kuukauden aikana asioineiden

K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan kuuluvien talouksien

määrä oli vuoden lopussa 2,4 miljoonaa ja K-Plussa-korttia

käyttäneitä asiakkaita oli 3,3 miljoonaa.

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto ja tulos 2022

1–12/2022 Liikevaihto Milj. € Kehitys, %

Kehitys, vertailu -

kelpoinen, %

Liikevoitto, vertailu-

kelpoinen Milj. € Muutos Milj. €

Päivittäistavarakauppa 6 124,7 +3,6 +3,6 460,4 +17,5

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa 4 591,1 +10,3 +9,7 302,8 +27,4

Erikoiskauppa 214,0 -4,3 +1,8 16,1 -5,1

Kesko Senukai - - - 20,9 -0,5

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä 4 805,1 +9,5 +9,4 339,8 +21,8

Autokauppa 910,9 -11,4 -11,4 48,4 -3,9

Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -31,8 - - -33,5 +4,2

Yhteensä 11 809,0 +4,5 +4,4 815,1 +39,6

Nettorahoituskulut, tuloverot

ja tulos/osake

Nettorahoituskulut, tuloverot

ja tulos/osake 1–12/2022 1–12/2021

Nettorahoituskulut, milj. € -56,0 -68,2

Leasingvelkojen korot, milj. € -68,4 -71,3

Tulos ennen veroja,

vertailukelpoinen, milj. € 763,2 710,4

Tulos ennen veroja, milj. € 761,1 712,9

Tuloverot, milj. € -151,2 -141,1

Tulos/osake, vertailukelpoinen, € 1,54 1,43

Tulos/osake, € 1,53 1,44

Oma pääoma/osake, € 6,90 6,37

Konsernin nettorahoituskulujen kehitykseen vaikutti osaltaan

positiivisesti korko johdannaisten käyvän arvon muutos,

+13,5 milj. euroa, ja leasingvelkojen korkokulujen lasku.

Osuus osakkuusyritysten tuloksista oli 0,6 milj. euroa

(5,9 milj. euroa, vertailukelpoinen tulososuus 2,0 milj.

euroa).

Konsernin vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi

vertailukelpoisen liikevoiton kasvun ja vertailukautta

pienempien nettorahoituskulujen myötä. Konsernin

efektiivinen veroaste oli 19,9 % (19,8 %).

Konsernin tulos osaketta kohden ja vertailukelpoinen tulos

osaketta kohden kasvoivat vertailukaudesta.

Rahavirta ja rahoitusasema

Rahavirta, milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Liiketoiminnan rahavirta 915,2 1 152,0

Investointien rahavirta -344,3 -292,3

Rahoituksen rahavirta -604,7 -834,4

Rahoitusasema, milj. € 31.12.2022 31.12.2021

Likvidit varat, milj. € 314,1 387,7

Korolliset velat, milj. € 2 418,3 2 295,1

Leasingvelat, milj. € 1 920,1 1 928,6

Korolliset nettovelat ilman

leasingvelkoja, milj. € 184,1 -21,3

Korolliset nettovelat/käyttökate

ilman IFRS 16 vaikutusta 0,2 0,0

Nettovelkaantumisaste, % 76,7 75,4

Omavaraisuusaste, % 36,9 36,6

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 915,2 milj. euroa

(1 152,0 milj. euroa). Rahavirtaa heikensi osaltaan

käyttöpääoman kasvu. Lisäksi vertailukauden liiketoiminnan

rahavirtaan sisältyi Keskon Eläkekassan maksama

ylikatepalautus 38,6 milj. euroa.

Konsernin investointien rahavirta oli -344,3 milj. euroa

(-292,3 milj. euroa). Vertailukaudella investointien

rahavirtaan sisältyi negatiivinen 55,9 milj. euron erä

konsernin likvidien varojen sijoituksista korkorahastoihin.

Investoinnit

Investoinnit, milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Konserni, yhteensä 449,2 276,6

Kauppapaikkainvestoinnit 268,1 129,0

Yritysostot 50,1 13,8

It-investoinnit 41,8 42,2

Muut investoinnit 89,2 91,6

Kauppapaikkainvestoinnit kasvoivat 139,1 milj. euroa

vertailukaudesta. Kauppapaikkainvestointeihin sisältyi

Tampereen Turtolan K-Citymarket-kiinteistö, 40,3 milj.

euroa, jonka omistus siirtyi konsernille Keskon Eläkekassan

ylikatepalautuksena maaliskuussa. Investoinnilla ei ollut

rahavirtavaikutusta.

Investointeihin sisältyy Ruotsissa Kungälvs

Trävaruaktiebolagin, Föllinge Såg AB:n, Djurbergs

Järnhandel Aktiebolagin ja XL-BYGG Bergslagen AB:n sekä

Norjassa Seljord Elektriske AS:n yritysostot.

Segmentit

Päivittäistavarakauppa

1–12/2022 1–12/2021

Liikevaihto, milj. € 6 124,7 5 909,0

Liikevoitto, vertailukelpoinen,

milj. € 460,4 442,9

Liikevoitto-%, vertailukelpoinen 7,5 7,5

Sidotun pääoman tuotto,

vertailukelpoinen, % 19,6 20,6

Investoinnit, milj. € 257,6 122,8

Henkilökunta keskimäärin 6 288 6 126

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 6 124,7 milj.

euroa (5 909,0 milj. euroa), ja se kasvoi 3,6 %. Myynti

K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi 0,8 %. Kespron foodservice-

liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli 20,7 %. Vertailuvuotta

lievemmistä koronarajoituksista johtuen kulutus painottui

edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti enemmän

foodservice-palveluihin kuin vähittäiskauppaan.

Vähittäiskaupassa päivittäistavaroiden

kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan

kasvaneen noin 3,3 % (Päivittäistavarayhdistys ry, PTY)

ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 8,9 % (sis.

alv, oma arvio). K-ryhmän päivittäistavaramyynti laski

0,2 % (sis. alv). Ruoan verkkokaupan myynti laski 3,3 %.

Sen osuus K-ryhmän päivittäistavaramyynnistä (sis. alv)

oli noin 3,1 %. Ruoan verkkokaupan myynti on noussut

selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa.

Verkkokaupan palveluita tarjoavat kaikki K-ryhmän

ruokakauppaketjut, ja verkkokaupan palveluita tarjoavien

K-ruokakauppojen lukumäärä oli katsauskauden lopussa

619 kauppaa, joka on kasvanut edellisestä vuodesta 102

kaupalla. Foodservice-liiketoiminnassa kokonaismarkkinan

arvioidaan kasvaneen 16,1 % (Päivittäistavarayhdistys ry,

PTY).

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto

oli 460,4 milj. euroa (442,9 milj. euroa), ja se kasvoi

17,5 milj. euroa. Kannattavuutta paransi erityisesti

Kespron foodservice-liiketoiminnan vahva myynnin kasvu.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 461,5 milj. euroa

(443,9 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

olivat 1,1 milj. euroa (0,9 milj. euroa).

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat 257,6 milj.

euroa (122,8 milj. euroa). Kauppapaikkainvestoinnit

olivat 230,5 milj. euroa (101,2 milj. euroa).

Kauppapaikkainvestointeihin sisältyi Tampereen Turtolan

K-Citymarket-kiinteistö, 40,3 milj. euroa, jonka omistus

siirtyi konsernille Keskon Eläkekassan ylikatepalautuksena.

Investoinnilla ei ollut rahavirtavaikutusta.

Liikevaihto, milj. € 1–12/2022 1–12/2021 Kehitys, %

Vertailu-

kelpoinen

kehitys, %

Myynti K-ruokakaupoille 4 367,4 4 333,2 +0,8 +0,8

K-Citymarket, käyttötavara 605,1 618,6 -2,2 -2,2

Kespro 1 041,3 862,7 +20,7 +20,7

Muut 110,8 94,5 +17,1 +17,1

Yhteensä 6 124,7 5 909,0 +3,6 +3,6

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

1–12/2022 1–12/2021

Liikevaihto, milj. € 4 805,1 4 387,7

Rakentamisen ja talotekniikan

kauppa ilman erikoiskauppaa 4 591,1 4 164,0

Rautakauppa 2 377,2 2 292,3

Onninen 2 286,2 1 930,3

Erikoiskauppa 214,0 223,7

Liikevoitto, vertailukelpoinen,

milj. € 339,8 318,0

Rakentamisen ja talotekniikan

kauppa ilman erikoiskauppaa 302,8 275,4

Rautakauppa 127,5 154,2

Onninen 173,7 122,3

Erikoiskauppa 16,1 21,2

Kesko Senukai 20,9 21,5

Liikevoitto-%, vertailukelpoinen 7,1 7,2

Rakentamisen ja talotekniikan

kauppa ilman erikoiskauppaa 6,6 6,6

Rautakauppa 5,4 6,7

Onninen 7,6 6,3

Erikoiskauppa 7,5 9,5

Sidotun pääoman tuotto,

vertailukelpoinen, % 19,4 19,0

Investoinnit, milj. € 108,7 43,1

Henkilökunta keskimäärin 6 155 5 977

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi

9,5 % ja se kasvoi vertailukelpoisesti 9,4 %. Liikevaihto kasvoi

vertailukelpoisesti kaikissa toimintamaissa. Liikevaihdon

kasvu jatkui vahvana erityisesti Onnisen teknisessä

tukkukaupassa. Kasvua on tukenut sekä hyvä volyymikehitys

että hintojen nousu osassa tuoteryhmistä. Rautakaupassa

myynti kasvoi yritysasiakaskaupassa, mutta laski kuluttaja-

asiakaskaupassa. Liikevaihdon euromääräistä kehitystä

laskivat Ruotsin kruunun ja Puolan zlotyn heikentyminen

suhteessa euroon. Liikevaihdon euromääräistä kehitystä

kasvatti Norjan kruunun vahvistuminen suhteessa euroon.

Liikevaihto, milj. € 1–12/2022 1–12/2021 Kehitys, %

Vertailukelpoinen

kehitys, %

Rautakauppa, Suomi 1 126,7 1 078,5 +4,5 +4,6

K-Rauta, Ruotsi 189,1 200,6 -5,7 -1,2

K-Bygg, Ruotsi 352,8 294,6 +19,8 +5,8

Byggmakker, Norja 711,4 721,0 -1,3 -2,3

Rautakauppa yhteensä 2 377,2 2 292,3 +3,7 +2,0

Onninen, Suomi 1 319,0 1 121,0 +17,7 +17,7

Onninen ja MIAB, Ruotsi 147,0 118,7 +23,9 +29,8

Onninen, Norja 346,5 296,1 +17,0 +17,2

Onninen, Baltia 130,8 94,8 +38,0 +38,0

Onninen, Puola 349,2 303,3 +15,1 +18,2

Onninen yhteensä 2 286,2 1 930,3 +18,4 +19,3

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman

erikoiskauppaa yhteensä 4 591,1 4 164,0 +10,3 +9,7

Urheilukauppa, Suomi 214,0 215,5 -0,7 +1,8

Erikoiskauppa yhteensä 214,0 223,7 -4,3 +1,8

Yhteensä 4 805,1 4 387,7 +9,5 +9,4

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa

oli 2 596,3 milj. euroa (2 371,4 milj. euroa) ja se kasvoi

9,5 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti

10,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 2 208,8 milj.

euroa (2 016,4 milj. euroa) ja se kasvoi 9,5 %. Ulkomaan

toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 8,4 %.

Rautakaupan liikevaihto kasvoi Suomessa ja Ruotsissa ja laski

Norjassa. Onnisen teknisen tukkukaupan liikevaihto kasvoi

kaikissa toimintamaissa. Erikoiskaupassa urheilukaupan

liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 1,8 %. Erikoiskaupan

raportoitu liikevaihto laski johtuen The Athlete’s Foot - ja

Kookenkä -ketjujen lopettamisesta vuoden 2021 aikana.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen

liikevoitto oli 339,8 milj. euroa (318,0 milj. euroa), ja se kasvoi

vertailukauteen verrattuna 21,8 milj. euroa. Rakentamisen

ja talotekniikan kaupassa tulos vahvistui edelleen Onnisen

teknisessä tukkukaupassa. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto

kasvoi kaikissa toimintamaissa. Vertailukelpoinen liikevoitto

laski rautakaupassa kaikissa toimintamaissa. Kesko Senukain

tulososuus heikensi rakentamisen ja talotekniikan kaupan

vertailukelpoista liikevoittoa 0,5 milj. euroa vertailukauteen

verrattuna. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli

340,8 milj. euroa (323,1 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät olivat 1,0 milj. euroa (5,1 milj. euroa).

Vertailukaudella merkittävin vertailukelpoisuuteen vaikuttava

erä oli myyntivoitto 6,5 milj. euroa, joka sisältyi osuuteen

yhteisyritysten tuloksissa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit olivat

108,7 milj. euroa (43,1 milj. euroa). Investointeihin sisältyy

Ruotsissa Kungälvs Trävaruaktiebolagin, Föllinge Såg AB:n,

Djurbergs Järnhandel Aktiebolagin ja XL-BYGG Bergslagen

AB:n sekä Norjassa Seljord Elektriske AS:n yritysostot.

Kesko Senukain taloudelliset

tiedot, milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Liikevaihto 1 224,3 1 091,4

Liikevoitto 70,2 80,2

Liikevoitto, vertailukelpoinen 64,8 66,3

Kauden tulos 47,1 56,0

Kauden tulos, vertailukelpoinen 41,8 42,9

Kesko-konsernin osuus

yhteisyritysten tuloksista 23,5 28,0

Kesko-konsernin osuus

yhteisyritysten tuloksista,

vertailukelpoinen 20,9 21,5

31.12.2022 31.12.2021

Varat 849,5 856,6

Velat yhteensä 582,0 570,8

Oma pääoma 267,6 285,6

Taulukon luvut sisältävät Kesko Senukai-liiketoimintayhtiöt ja

-kiinteistöyhtiöt.

Autokauppa

1–12/2022 1–12/2021

Liikevaihto, milj. € 910,9 1 028,3

Liikevoitto, vertailukelpoinen,

milj. € 48,4 52,2

Liikevoitto-%, vertailukelpoinen 5,3 5,1

Sidotun pääoman tuotto,

vertailukelpoinen, % 12,7 14,0

Investoinnit, milj. € 44,7 71,2

Henkilökunta keskimäärin 1 235 1 225

Autokaupan liikevaihto laski 11,4 %, mihin vaikutti autojen

heikentynyt saatavuus vuoden 2022 aikana.

Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien

markkinakehitys oli -15,9 %. Autokaupan maahantuomien

Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja Bentley-

henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen

yhteenlaskettu markkinaosuus oli 14,1 % (17,3 %).

Autokaupassa vertailukelpoinen liikevoitto oli 48,4 milj.

euroa (52,2 milj. euroa). Vertailukelpoista liikevoittoa

laski autojen heikentyneen saatavuustilanteen johdosta

pienentynyt liikevaihto. Autokaupan liikevoitto oli 47,8 milj.

euroa (46,2 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat

erät olivat -0,6 milj. euroa (-6,1 milj. euroa) ja ne liittyivät

autokaupan uudelleenjärjestelyyn.

Autokaupan investoinnit olivat 44,7 milj. euroa (71,2 milj.

euroa).

Muutokset konsernin rakenteessa

Kesko osti 1.3.2022 ammattirakentajia palvelevan

Kungälvs Trävaruaktiebolagin Ruotsissa, 1.6.2022 Seljord

Elektriske AS:n Norjassa, 1.9.2022 Föllinge Såg AB:n sekä

Djurbergs Järnhandel Aktiebolagin Ruotsissa ja 1.10.2022

XL-BYGG Bergslagen AB:n Ruotsissa. Tilikauden aikana

konsernirakennetta yksinkertaistettiin tytäryritysfuusioilla

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Liikevaihto, milj. € 1–12/2022 1–12/2021 Kehitys, %

Vertailukelpoinen

kehitys, %

Autokauppa 910,9 1 028,3 -11,4 -11,4

Tärkeimmät kestävän kehityksen

tavoitteet ja tulokset

Taloudellinen arvonluonti

Keskon toiminta luo arvoa ja tuottaa taloudellista hyötyä eri

sidosryhmille Keskon toimintamaissa ja markkina-alueilla.

Keskeisiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, asiakkaat,

henkilökunta, kauppiaat, tavaran- ja palveluntoimittajat

sekä yhteiskunta. Kesko edistää hyvinvoinnin kasvua koko

toimitusketjussaan, myös kehittyvissä maissa.

Tärkeimmät rahavirrat muodostuvat tuotoista, jotka

syntyvät tavaroiden ja palveluiden myynnistä asiakkaille

ja kauppiaille, ostoista tavaran- ja palveluntoimittajilta,

osingoista osakkeenomistajille, henkilöstölle maksetuista

palkoista sekä veroista ja investoinneista. Kesko työllistää

yhteensä 17 842 henkilöä ja vuonna 2022 maksoi palkkoja

626,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 Keskon tuloverot

Suomeen olivat 118,9 miljoonaa euroa ja muihin maihin

23,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kesko maksaa kiinteistö- ja

omaisuusveroja sekä kerää, raportoi ja edelleen tilittää

välillisiä veroja kuten arvonlisäveroja ja valmisteveroja.

Keskon investoinneilla on positiivinen taloudellinen

vaikutus muun muassa rakennusalan sekä kaluste-,

laite- ja tietojärjestelmätoimittajien toimintaan. Vuonna

2022 investoinnit olivat yhteensä 449,2 miljoonaa euroa.

Keskolla oli vuoden 2022 lopussa 82 983 rekisteröitynyttä

osakkeenomistajaa ja vuodelta 2021 jaettiin osinkoa

yhteensä 421 miljoonaa euroa.

hyväksyi uuden vastuullisuusstrategian maaliskuussa 2022.

Strategia pohjautuu vuonna 2021 päivitettyyn laajaan

olennaisuusarvioon, jossa sidosryhmät antoivat näkemyksensä

Keskon ja sidosryhmien kannalta keskeisimmistä

vastuullisuusaiheista.

Päivitetty vastuullisuusstrategia asettaa selkeät tavoitteet

Keskon ja sen kaikkien kolmen toimialan vastuullisuudelle.

Vastuullisuusstrategian neljä painopistealuetta ovat ilmasto ja

luonto, arvoketju, ihmiset sekä hyvä hallinto. Vastuullisuuden

visiona on mahdollistaa asiakkaidemme vastuulliset valinnat

edistämällä muutosta koko arvoketjussa.

Strategian uudistamisen yhteydessä Kesko päivitti myös

vastuullisuuden johtamismallinsa. Mallissa selkeytettiin

erityisesti toimialojen roolia vastuullisuustyössä. Kesko Oyj:n

hallitus päätti asettaa vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä

yhtiön osakepohjaisille sitouttamis- ja kannustamisohjelmille.

Kestävyysraportointi ja kestävän kehityksen

indeksit

Kesko on raportoinut toiminnastaan Global Reporting

Initiativen (GRI:n) laatiman kestävän kehityksen

raportointiohjeiston mukaisesti vuodesta 2000 lähtien.

Keskon vuosiraportin osana julkaistava kestävyysraportti

noudattaa GRI-standardeja peruslaajuuden (Core) mukaisesti

ja kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun

keskeisimmät osa-alueet. Kestävyysraportissa kerrotaan

yksityiskohtaisesti vastuullisuuden periaatteista, johtamisesta,

tavoitteista, prosesseista ja tuloksista.

Kesko on listattu useisiin kestävän kehityksen indekseihin,

joista merkittävimmät ovat Dow Jonesin kestävän kehityksen

indeksit DJSI World ja DJSI Europe, CDP, MSCI ESG Ratings

ja Sustainalytics.

Keskon liiketoimintamalli on kuvattu toimintakertomuksen

alussa. Ilmastonmuutokseen, sosiaalisiin ja

työntekijöihin liittyviin asioihin, ihmisoikeuksiin sekä

korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä riskejä on

kuvattu toimintakertomuksen Merkittäviä riskejä ja

epävarmuustekijöitä-osassa.

Toimintaperiaatteet, tärkeimmät

sitoumukset ja politiikat

Keskon toiminta perustuu arvoon - Asiakas ja laatu –

kaikessa mitä teemme -, visioon ja missioon. Toimintaa

ohjaavia keskeisiä konsernitasoisia politiikkoja ovat

muun muassa hallinnointipolitiikka, henkilöstöpolitiikka,

kestävän kehityksen politiikka, riskienhallintapolitiikka,

tiedonantopolitiikka, tietosuojapolitiikka, tietoturvapolitiikka

sekä veropolitiikka.

Kesko on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n

kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development

Goals, SDGs). Keskon ja sen sidosryhmien kannalta

tärkeimpiä SDG-tavoitteita ovat Vastuullista kuluttamista,

Ilmastotekoja, Maanpäällinen elämä, Sukupuolten tasa-arvo

sekä Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Kesko julkaisi ihmisoikeuksiin liittyvän sitoumuksen ja

vaikutusarvioinnin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien

ohjaavien periaatteiden mukaisesti ensimmäisen kerran

vuonna 2016. Sitoumus ja vaikutusarviointi katselmoidaan

kolmen vuoden välein, viimeksi syksyllä 2022.

Vastuullisuusstrategia

Vastuullisuus on yksi Keskon strategian keskeisistä paino-

piste alueista. Vastuullisuustyötä ohjaavat kestävän

kehityksen politiikka, Keskon vastuullisuusstrategia

ja K Code of Conduct -ohjeisto. Kesko Oyj:n hallitus

Kesko valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World

ja DJSI Europe -indekseihin joulukuussa 2022. Kesko nousi

DJSI World -indeksissä toimialansa kolmanneksi parhaaksi

yritykseksi ja DJSI Europe -indeksissä parhaaksi. Kesko sai

toimialansa parhaat kokonaispisteet muun muassa osioista,

joissa tarkasteltiin ilmastotavoitteita, energiatehokkuutta ja

pakkauslinjausta.

Kesko sai CDP:n maailmanlaajuisessa vuoden 2022

ilmastokyselyssä Leadership-arvosanan A-.

Syyskuussa 2022 Kesko sai MSCI ESG Ratings

-arvioinnissa jälleen korkeimman arvion AAA (asteikolla

AAA-CCC). MSCI ESG Research antaa MSCI ESG

-vastuullisuusluokituksia listatuille ja joillekin yksityisille

yrityksille. Luokitukset perustuvat toimialakohtaisiin

ESG-riskeihin ja yritysten kykyyn hallita niitä kilpailijoihin

verrattuna.

Heinäkuussa 2022 Kesko sai Sustainalyticsin ESG-

riskiluokituksessa matalan riskin arvosanan 14.3.

Sustainalytics arvioi yritysten riskejä asteikolla 0–40+

(negligible 0–10, low 10–20, medium 20–30, high 30–40,

severe 40+).

Kesko on Maailman 100 vastuullisimman yrityksen

Global 100 -listalla sijalla 74 vuonna 2023 (sijalla 69

vuonna 2022). Kesko on maailman ainoa yhtiö, joka on

ollut Global 100 -listalla joka vuosi listan perustamisesta eli

vuodesta 2005 lähtien.

Ilmasto ja luonto

Kesko keskittyy vastuullisuusstrategiansa mukaisesti

sekä oman toimintansa että koko arvoketjun päästöjen

vähentämiseen. Vastuullisuusstrategian myötä

biodiversiteetin painoarvo nousee ja kiertotaloudessa

keskiössä ovat muun muassa pakkaukset sekä ruokahävikin

vähentäminen.

Oman toiminnan päästöjen vähentäminen

K-ryhmän tavoitteena on olla oman toimintansa osalta

hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Päästöjä vähennetään

systemaattisesti siten, että oma toiminta ja kuljetukset

ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Vuosien

2025–2030 aikana jäljellä olevat päästöt kompensoidaan.

Tavoitteena on, että kompensaatiosta voidaan lopulta luopua

ja oma toiminta on päästötöntä vuonna 2030.

Keskon oman toiminnan päästöt syntyvät suurimmaksi

osaksi kaukolämmön ja kuljetuspolttoaineiden kulutuksesta.

Näiden lisäksi oman toiminnan päästöjä aiheuttavat

ostosähkön kulutus, lämmön omatuotanto sekä

kylmäainevuodot. Oman toiminnan päästöt ovat arviolta

noin 1 % koko arvoketjun päästöistä.

K-ryhmä etenee kohti hiilineutraalisuustavoitetta muun

muassa vähentämällä lämmityksen päästöjä hukkalämpöä

kierrättämällä, luopumalla fossiilisista lämmityspolttoaineista

sekä parantamalla energiatehokkuutta. Syksyn 2022 aikana

pääpaino on ollut akuutin sähköpulan uhan torjunnassa,

mistä syystä myös poikkeuksellisia sähkönkulutusta alentavia

toimia on toteutettu.

Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen

toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2025. Kesko sitoutuu

vähintään 79 GWh:n suuruisiin energiasäästöihin, mikä

vastaa 7,5 % vuoden 2015 energiankulutuksesta. Tavoite

täyttyi jo vuonna 2021, ja vuoden 2022 aikana on toteutettu

uusia energiatehokkuustoimia vähintään 18,5 GWh:n

edestä.

Suomessa Keskon K-kauppoihin ja muihin Keskon

kiinteistöihin hankkima tai kuluttama sähkö on

fossiilivapaata ja hiilidioksidipäästötöntä. Sähköä

kulutettiin Q4/2021-Q3/2022 välisenä aikana 564

GWh, ja se on tuotettu vesivoimalla, ydinvoimalla,

tuulivoimalla ja bioenergialla. Yhteensä sähköä ja lämpöä

kulutettiin Suomessa 915 GWh. Muissa toimintamaissa

Q4/2021-Q3/2022 välisenä aikana sähköä ja lämpöä

kulutettiin yhteensä 51 GWh.

Päästövähennykset arvoketjussa

Keskon arvoketjussa merkittävimmät ilmastovaikutukset

syntyvät myytyjen tuotteiden elinkaaren aikana,

kuten raaka-aineiden alkutuotannosta, tuotteiden

valmistuksesta, pakkauksista, kuljetuksista ja tuotteiden

käytöstä. Kesko kannustaa tavaran- ja palveluntoimittajia

päästövähennystoimiin sekä ohjaa asiakkaita kestävien

valintojen tekemiseen.

Keskon tavoitteena on, että 67 prosentilla suorista

tavaran- ja palveluntoimittajista on tieteeseen perustuvat

päästövähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

Ostojen perusteella mitattuna suurimmat toimittajat

haastetaan tekemään päästövähennyksiä ja raportoimaan

ilmastotavoitteistaan ja -toimistaan CDP:n Climate Change

-kyselyn kautta.

Kesko oli vuonna 2017 ensimmäinen suomalainen yritys,

joka asetti tieteeseen perustuvat Science Based Targets

(SBT) -aloitteen hyväksymät päästötavoitteet omalle

toiminnalleen ja hankintaketjulleen. Marraskuussa 2021

SBT-aloite hyväksyi Keskon tiukemmat tieteeseen perustuvat

päästötavoitteet, joilla sitoudutaan rajoittamaan ilmaston

lämpeneminen 1,5 asteeseen:

• Kesko on sitoutunut vähentämään oman toimintansa

absoluuttisia päästöjä (Scope 1 ja Scope 2) 90 %:lla

vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 lähtötasoon

verrattuna.

• Kesko on sitoutunut siihen, että 67 % sen

tavarantoimittajista ja palveluntuottajista (ostojen

perusteella) asettaa tieteeseen perustuvat

päästövähennystavoitteet vuoteen 2026 mennessä.

• Lisäksi Kesko on sitoutunut vähentämään myytyjen

tuotteiden käytönaikaisia absoluuttisia päästöjä (Scope 3)

17 %:lla vuoteen 2026 mennessä vuoden 2020

lähtötasoon verrattuna.

Luonnon monimuotoisuus

Keskon tavoitteena on ehkäistä luontokatoa niin omassa

toiminnassa kuin arvoketjussa.

Vuonna 2022 täydennettiin hankintaa ohjaavia kestävän

kehityksen linjauksia uudella metsäkatolinjauksella

sekä kahvi- ja teelinjauksella. Kesko osallistui myös

pilottiohjelmaan, jossa testattiin kansainvälisen Science

Based Targets Networkin (SBTN) ohjeistusta tieteeseen

pohjautuvien luontotavoitteiden asettamiselle.

Seuraavaksi Keskolle luodaan biodiversiteettitiekartta ja

asetetaan toimialakohtaisia tavoitteita oman toiminnan sekä

hankintaketjun biodiversiteettivaikutuksille.

Kiertotalous

Kesko vahvistaa kiertotaloutta toiminnassaan

määrätietoisesti. Tavoitteenamme on, että vuoden 2025

loppuun mennessä kaikki Keskon omien tuotemerkkien

pakkaukset ovat kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä

tai biohajoavia. Pakkauksella on tärkeä rooli tuotteen

suojaamisessa, kuluttajan informoimisessa ja hävikin

ehkäisemisessä. Tavoitteena on puolittaa ruokahävikki

vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet ja riskit

Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia on 2022

arvioitu the Task Force on Climate-Related Financial

Disclosures (TCFD) -viitekehyksen mukaisesti. Vuonna 2023

riskiarviointia syvennetään arvioimalla tarkemmin riskien

taloudellisia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset

jakautuvat kahteen osaan:

• Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset Keskoon

liittyvät lisääntyvään sääntelyyn ja sään ääri-ilmiöihin.

• Keskon toiminnan vaikutukset ilmastoon liittyvät

myytävien tuotteiden ja palveluiden elinkaaren

vaikutuksiin sekä energiaratkaisuihin ja päästöihin.

Mahdollisuudet

Kaupan alan merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat

oman toiminnan päästöjen lisäksi tuotteiden arvoketjun

päästöistä. Oman toiminnan lisäksi päästövähennystavoite

ulottuu koko arvoketjuun.

Keskon kaikilla toimialoilla on mahdollisuus tarjota

asiakkaille ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi,

sillä asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat

yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.

Ilmastonmuutoksen vaikutus globaaleihin tuotantoketjuihin

mahdollistaa päivittäistavarakaupassa suomalaisen ruoan

viennin uusille markkinoille yhdessä elintarviketeollisuuden

kanssa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan markkinassa

energiansäästöön ja vihreään siirtymään liittyvien tuotteiden

kysyntä kasvaa.

Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2022

Saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2025

mennessä ja tehdä omasta toiminnasta

ja kuljetuksista päästötöntä vuoteen

2030 mennessä

Hiilidioksidipäästöt tCO

e Scope 1 ja 2 -päästöt kaikissa toimintamaissa

ajanjaksolla Q4/2021–Q3/2022 olivat 89 900

tCO

67 % suurimmista tavaran toimittajista

(ostojen perusteella) asettaa tieteeseen

perustuvat päästö vähennys tavoitteet

vuoteen 2026 mennessä

Tavarantoimittajien

%-osuus (CDP)

364 tavaran- ja palveluntoimittajaa kutsuttiin

tekemään päästövähennyksiä ja raportoimaan

ilmastotavoitteistaan ja -toimistaan CDP:n Climate

Change -kyselyn kautta.

Mukaan kutsutuista toimittajista vuoden 2021

ostoeuroihin pohjautuen 27,7 prosentilla

on hyväksytyt, tieteeseen perustuvat

päästövähennystavoitteet.

Q4/2021–Q3/2022 -luvuissa mukana ensimmäistä kertaa Suomen Onnisen logistiikan omat kuljetukset sekä päästöt Keskon kylmäainevuodoista Suomessa.

Lisäksi kaukolämmön kulutuksen päästölaskennassa on ensimmäistä kertaa käytössä paikkakuntakohtaiset, hankintaperusteiset (market-based) päästökertoimet.

Riskit

Merkittävin riski on, että ilmastotoimenpiteet jäävät

globaalisti nykyiselle tasolle ja ilmastonmuutoksen

hillitseminen epäonnistuu, minkä seurauksena sään ääri-

ilmiöt, kuten voimakkaat myrskyt ja pitkittyneet lämpöjaksot

kesällä lisääntyvät. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset

kotimaisiin ja globaaleihin tuotantoalueisiin ja siitä

johtuen tuotteiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan voivat

muodostua kriittisiksi tekijöiksi toimitusketjun jatkuvuuden ja

tuotteiden saatavuuden näkökulmasta.

Arvoketju

Kesko kehittää arvoketjun vastuullisuutta muun muassa

tukemalla asiakkaiden vastuullisia valintoja ja lisäämällä

hankintaketjun auditointeja. Hankintaketjujemme

kestävyys ja läpinäkyvyys on yksi Keskon vastuullisuustyön

painopisteistä.

Ihmisoikeudet ja kestävä hankinta

Keskon ihmisoikeussitoumuksen mukaisesti Kesko

kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeuksia. Keskon hankintaa ohjaavat Keskon

ostotoiminnan eettiset periaatteet, jotka perustuvat

Kansainvälisessä Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin

työelämän perusoikeuksiin sekä YK:n ihmisoikeuksien

julistukseen ja lapsen oikeuksien yleissopimukseen.

Konserniohjeistuksen mukaisesti kaikkiin sopimuksiin, joilla

Kesko-konsernin yhtiöt hankkivat tuotteita ja palveluita

konsernin ulkopuolisilta tahoilta, tulee lisätä K Code of

Conduct -toimintaohjetta koskevat sopimuslausekkeet.

Kesko ohjaa sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta

kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden

hankintaa kestävän kehityksen linjauksilla. Vuoden 2022

lopussa kestävän kehityksen linjauksia oli yhteensä 12.

Kesko kiinnittää erityistä huomiota hankintaketjunsa

ihmisoikeuskysymyksiin ja työoloihin maissa, joissa riskit

ihmisoikeusloukkauksille ovat suurimmat. Kesko hyödyntää

riskimaissa sijaitsevien tavarantoimittajien arvioinnissa

kansainvälisiä sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmiä,

ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia. Kesko on amforin

jäsen ja osallistuu amfori BSCI:hin (amfori Business Social

Compliance Initiative). Keskon periaatteena on tehdä

yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien

kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien

piirissä tai käynnistävät prosessin yhteistyön alkaessa.

Auditointien kohteina ovat muun muassa työaikasäännösten

noudattaminen, tehtaan johtamiskäytännöt sekä

työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden suojelu.

Vuonna 2022 Kesko julkaisi sitoumuksen elämiseen

riittävästä palkasta ja ansioista hankintaketjuissa. Kesko on

mukana bangladeshilaisten tekstiilitehtaiden työterveyttä

ja -turvallisuutta edistävässä International Accord for

Health and Safety in the Textile and Garment Industry –

sopimuksessa. Kesko on myös kiinalaisen lasten oikeuksia

edistävän the Centre for Child Rights and Business –

organisaation jäsen.

Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2022

Varmistaa sosiaalisen vastuun toteutuminen

suorissa riskimaa tuotteissa auditoimalla tehtaat

100-prosenttisesti vuoteen 2024 mennessä

Auditoidut tehtaat, % 91,5 %

Tuoteturvallisuus

Kesko ja K-ryhmän kaupat ovat yhdessä

tavarantoimittajiensa kanssa vastuussa tuotteiden

käyttäjille siitä, että tuotteet täyttävät kaikki Suomen ja

EU-lainsäädännön vaatimukset, ovat käyttäjilleen turvallisia

ja vastaavat laatulupauksia. Kaikilla elintarviketoiminnoilla on

lainsäädännön edellyttämä omavalvontajärjestelmä.

Keskon päivittäistavarakaupan Laatu ja tuotekehitys

-yksikkö edellyttää, että omien elintarvikemerkkituotteiden

valmistajilla on kansainvälinen tuoteturvallisuuden

varmentava sertifiointi. Laatu ja tuotekehitys -yksikön

laboratorio valvoo päivittäistavarakaupan omien

tuotemerkkien ja oman maahantuonnin tuoteturvallisuutta

ja laatua. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelujen

akkreditoima testauslaboratorio T251, joka on hyväksytty

SFS-EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaiseksi.

Ihmiset

Vastuu ihmisistä näkyy erityisesti henkilöstön turvallisuuden

ja hyvinvoinnin sekä monimuotoisuuden, mukaan ottamisen

ja yhdenvertaisuuden edistämisenä.

Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on Keskon

toiminnan perusta. Keskon henkilöstöpolitiikka, K Code of

Conduct ja yhteiset toimintaperiaatteet ohjaavat Keskon

henkilöstöjohtamista. Kesko kunnioittaa kansainvälisesti

tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattaa ILOn keskeisiä

periaatteita. Henkilöstöpolitiikka perustuu Keskon missioon,

visioon, strategiaan, arvoon sekä vastuullisiin toiminta- ja

johtamisperiaatteisiin. Henkilöstöpolitiikan päämääränä

on varmistaa, että Keskon suunnan sekä omat tavoitteensa

tunteva osaava ja sitoutunut henkilöstö luo perustan hyvän ja

kestävän taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi.

Henkilöstö 1–12/2022 1–12/2021

Naiset 5 921 5 801

Miehet 8 711 8 431

Henkilöstö kokoaikaisiksi

työntekijöiksi muutettuna

keskimäärin 14 633 14 232

31.12.2022 31.12.2021

Henkilökunta kauden lopussa

Naiset 7 483 7 509

Miehet 10 358 9 893

Suomi 12 665 12 442

Muut maat 5 176 4 960

Yhteensä 17 841 17 402

Monimuotoinen työyhteisö

Vastuullisuusstrategiassa monimuotoisuus, mukaan

ottaminen ja yhdenvertaisuus ovat yksi Ihmiset-

painopistealueen teemoista.

Keskossa toimii yhdenvertaisuussuunnitelman mukainen

työnantajan, henkilöstön ja työsuojelutoiminnan edustajista

koostuva ryhmä, joka käsittelee konsernin yhdenvertaisuus-

ja tasa-arvoasioita. Syrjinnän vastainen työ on toiminnassa

keskeistä. Ryhmän selvitystoiminta kattaa muun muassa

rekrytoinnin, urakehityksen ja koulutuksen, palkkauksen

sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Työntekijöiden hyvinvointi ja menestyminen

Henkilöstötutkimus on yksi keskeisimmistä toimintatapojen

ja esihenkilötyön kehittämisen välineistä sekä yksi

tapa kuunnella henkilöstön näkemyksiä. Vuonna 2022

työntekijäkokemusta mitattiin konsernitasoisen Our People

-henkilöstötutkimuksen, erilaisten pulssimittausten ja

työterveyden erillisselvitysten avulla. Koko henkilöstöä

koskeva Our People -tutkimus koostui hyvinvoinnin sekä

monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen indekseistä.

Ennakoivalla henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisella

on pyritty varmistamaan henkilöstön työ- ja toimintakyky,

pitämään sairauspoissaolot hallinnassa ja ennaltaehkäisemään

työtapaturmia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Vuonna 2022

yhteiskunnan avautuessa koronapandemian rajoituksista

siirryttiin vaiheittain siihen, että koronatilanteen johtaminen

oli osa normaalia johtamista. Edelleen varmistettiin erityisesti

logistiikan ja kauppojen toiminnan turvallisuus.

Keskon strategian toteuttamisen varmistamiseksi konsernissa

on käytössä suorituksen- ja osaamisenjohtamisen mallit.

Suorituksenjohtamisen prosessi koostuu tavoiteasetannasta,

jatkuvasta suorituksen johtamisesta ja suorituksen

arvioinnista. Palkitseminen tukee strategian toteuttamista

ja tehtävässä suoriutumista (pay for performance).

Osaamisen johtaminen koostuu strategisista osaamisista

sekä eri organisaatiotasoilla osaamisen kehittämisen

tunnistamisista ja kehittämistoimenpiteistä. Henkilöstön

rekrytoinnit perustuvat strategiaan ja tarpeeseen,

hyväksyttyyn resursointisuunnitelmaan sekä tunnistettuihin

muutoshankkeisiin. Rekrytoinnissa on sitouduttu tasa-arvoon,

syrjimättömyyteen ja valintojen tekemiseen niiden asioiden

perusteella, jotka ennustavat työssä onnistumista.

Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2022

Tehdä konkreettisia tekoja

ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja

kyvykkyyksien edistämiseksi vuoden

2024 loppuun mennessä

Hyvinvointi-indeksi

Monimuotoisuuden ja mukaan

ottamisen indeksi

81 (asteikolla 0–100, Our people 2022 -tutkimus)

86 (asteikolla 0–100, Our people 2022 -tutkimus)

Hyvä hallinto

Hyvässä hallinnossa keskeistä on muun muassa K Code of

Conductin toteuttaminen, vastuullisuuden sitominen yhä

vahvemmin johdon palkitsemiseen sekä koko henkilöstön

vastuullisuusosaamisen kehittäminen.

Toiminnan vastuullisuus ja

vaatimustenmukaisuus (Compliance)

Vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen

Kesko-konsernin liiketoiminnassa toteutetaan

noudattamalla Keskon hallituksen vahvistamaa K

Compliance -toimintamallia sekä K Code of Conduct

-toimintaohjeistusta. Keskon Compliance & Ethics -toiminto

johtaa K Compliance -toimintamallin mukaisia toimenpiteitä

ja raportoi toiminnastaan Keskon pääjohtajalle sekä

hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

K Compliance -toimintamallin käytännön toteutusta tukevat

Keskon pääjohtajan vahvistamat K Compliance -ohjelmat.

Niiden systemaattisella toteuttamisella varmistetaan

Keskon toimintaperiaatteiden, lainsäädännön sekä muiden

vaatimusten noudattaminen. Vuonna 2022 Keskon K

Compliance -ohjelmiin sisältyivät tietosuoja, kilpailuoikeus,

kuluttajansuoja, korruption ja lahjonnanvastaisuus sekä

uutena ohjelmana kauppapakote- ja vientivalvontaohjelma.

Toiminnan painopisteinä olivat henkilökunnan kouluttaminen

sekä vuosisuunnitelman mukaisten compliance-tarkastusten

toteuttaminen. Kohdennettuihin koulutuksiin osallistui yli

4 000 henkilöä ja lisäksi henkilökunta suoritti yli 17 000

compliance-verkkokoulutusta. K Compliance -ohjelmien

etenemisestä raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle

vähintään puolivuosittain.

Keskon SpeakUp-kanava on kaikille avoin luottamuksellinen

ilmoituskanava, jonka ylläpito on keskeinen osa Keskon

K Compliance -toimintaa. Ilmoituskanava on tarkoitettu

ilmoittajan tietoon tulleiden rikos- tai väärinkäytösepäilyjen

ilmoittamiseen silloin, kun tietoa ei jostain syystä voi

toimittaa suoraan esihenkilölle tai Keskon vastuuhenkilöille.

Vuoden 2022 aikana ilmoituskanavan kautta vastaanotettiin

yhteensä 37 (34) yhteydenottoa, joista 31 (25) edellytti

tutkintatoimenpiteitä. Kanavan väärinkäyttöä ei havaittu.

Keskon SpeakUp-ilmoituskanava päivitettiin vuoden 2022

aikana. Osana päivitystä julkaistiin Keskon syrjinnänvastaiset

periaatteet.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa K Compliance

-toimintamallin toteuttamista sekä konsernitason

compliance-riskejä. Lisäksi se seuraa K Compliance

-toiminnan kokonaistilanteen kehittymistä ns.

kypsyysmalliarvioinnin avulla. Vuoden 2022 aikana

tarkastusvaliokunnalle raportoitiin K Compliance

-toiminnasta kolme kertaa, joista yksi keskittyi vain

kauppapakote- ja vientivalvonnan K Compliance -ohjelmaan.

Tärkeimmät tavoitteet Mittarit Tulokset 2022

Kesko-konsernin koko henkilöstö on

vahvasti sitoutunut K Code of Conduct

-toimintaohjeistukseen.

”Ethics index”, joka koostuu vuosittaisesta K Code

of Conductin vahvistamisen suoritusasteesta

sekä kahdesta joka toinen vuosi toteutettavasta

henkilöstötutkimuksen mittarista* koskien K Code

of Conductin mukaista toimintaa arjessa sekä

väärinkäytöksistä raportoimista.

82 %

Lisäksi compliance-raportointia laajennettiin toimialojen

johtoryhmissä sekä maaorganisaatioissa.

K Compliance -toimintamallin perustana toimii koko

henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita koskeva K Code of

Conduct -toimintaohjeistus. Siihen liittyvän tietoisuuden

parantamista sekä ohjeistuksen integroimista Keskon

HR-prosesseihin jatkettiin vuoden 2022 aikana.

Compliance-toiminnan painotuksia ohjaa Keskon

strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien compliance-riskien

tunnistaminen. Compliance & Ethics -toiminto sekä

liiketoiminnat kartoittavat ja priorisoivat riskejä säännöllisesti

riskienhallintatoiminnon tukemana. Compliance-riskien

arvioinnissa painotetaan vaatimuksia, joiden rikkomisesta

voi aiheutua huomattavia kielteisiä seurauksia, kuten

esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksia tai vakavia taloudellisia

ja maineriskejä.

Tietosuojasta huolehtiminen on osa Keskon K Compliance

-toimintamallia. Keskon tietosuojapolitiikka määrittää

periaatteet, toimintatavat ja vastuut henkilötietojen

lainmukaisen käsittelyn ja tietosuojan korkean tason

varmistamiseksi. Kesko Oyj:n tietosuojavastaava

laatii yhdessä tietosuojaryhmän kanssa vuosittain

tietosuojatilinpäätöksen, joka raportoidaan hallituksen

tarkastusvaliokunnalle.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Keskon compliance-toiminnan yhtenä painopisteenä on

korruption ja lahjonnan torjunta. Tätä työtä toteutetaan

K Compliance -ohjelmalla. Vuoden 2022 toimenpiteisiin

sisältyivät muun muassa korruption- ja lahjonnanvastaisten

ohjeiden kehittäminen ja kouluttaminen sekä säännöllisten

riskiarviointien suorittaminen. Riskiarviointityön

painopisteenä oli vieraanvaraisuuteen liittyvien riskien

arviointi konsernitasoisen ohjeistuksen jatkokehittämisen

tueksi.

Keskon K Code of Conduct sisältää korruption- ja

lahjonnanvastaiset toimintaohjeet, joita täydennetään

tarpeen mukaan yksityiskohtaisemmalla ohjeistuksella.

Toimintaohjeet koulutetaan uusille työntekijöille

järjestettävissä Tervetuloa K-ryhmään -tilaisuuksissa. Lisäksi

jokaisen työntekijän tulee suorittaa kaksi K Code of Conduct

-verkkokoulutusta, jotka sisältävät ohjeistusta korruption

ja lahjonnan torjunnasta. Vuoden 2022 aikana kyseisiä

verkkokoulutuksia suoritettiin yhteensä 4 798 (3 696)

kertaa.

Yhtenäisen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla varmistetaan,

että kaikilla Keskossa on sama näkemys korruption- ja

lahjonnanvastaisista periaatteista ja toimintatavoista, jotka

ohjaavat päivittäistä työtä. Kaikkien Keskon toimintamaiden

kielillä julkaistu korruption- ja lahjonnanvastainen

ohjeistus on sama jokaiselle työntekijälle. Kaikilta

Keskon yhteistyökumppaneilta edellytetään sitoutumista

Keskon Yhteistyökumppanien K Code of Conduct

-toimintaohjeistuksen noudattamiseen – ja sitä kautta

nollatoleranssiin lahjonnan osalta.

Kesko-konsernin ehdoton nollatoleranssi lahjontaan ja

korruptioon on kuvattu K Code of Conductissa. Keskon

Compliance & Ethics -toiminto, lakiasiat-yksikkö sekä eri

maaorganisaatioita ja yksiköitä edustavat K Code of Conduct

-lähettiläät tukevat henkilöstöä K Code of Conductin

soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Keskon SpeakUp-kanavan kautta vuonna 2022

vastaanotetut ilmoitukset eivät sisältäneet havaintoja tai

epäilyksiä lahjonnan- ja korruptionvastaisten ohjeiden

rikkomisesta Kesko-konsernissa.

Kesko-konsernin koko henkilöstöä pyydetään vuosittain

vahvistamaan sitoutumisensa K Code of Conductin

noudattamiseen. Vuoden 2022 aikana prosessia kehitettiin

niin, että se sisältää jatkossa vuosivahvistuksen keräämisen

lisäksi myös esihenkilön ja työntekijöiden välisen keskustelun

K Code of Conductin soveltamisesta.

Vastuullisuustavoitteita johdon

osakepohjaiseen sitouttamis- ja

kannustinohjelmaan

Osana vastuullisuusstrategiaa Keskon hallitus päätti asettaa

vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä yhtiön osakepohjaisille

sitouttamis- ja kannustinohjelmille (Performance Share Plan)

PSP 2021–2024 ja PSP 2022–2025. Osakepalkkio-ohjelma

sisältää taloudellisten tunnuslukujen lisäksi ilmastopäästöjen

vähentämiseen sekä kansainvälisiin vastuullisuusindekseihin

ja -arviointeihin sidottuja tavoitteita. Vastuullisuustavoite

koskee vuotta 2022. Yhtiö tiedotti sitouttamis- ja

kannustinohjelman perustamisesta pörssitiedotteella

3.2.2022.

Kestävän kehityksen tavoitteisiin sidottu

rahoitus

Keskolla on kaksi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat

määrältään yhteensä 200 miljoonaa euroa, ja joiden

korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle

ja ruokahävikille asetettuja vastuullisuustavoitteita sekä

Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien

päästövähennystavoitteita.

EU-taksonomia

Keskon EU-taksonomiaa koskeva raportointi noudattaa

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen

(EU) 2020/852 (annettu 18 päivänä kesäkuuta

2020) määräyksiä. EU:n kestävän rahoituksen

luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoitus on auttaa

yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan, ovatko taloudelliset toimet

kestäviä ympäristön kannalta. Taksonomia määrittelee

liiketoiminnalle kriteeristön, jonka perusteella voidaan

arvioida, missä määrin yrityksen toiminta tukee ympäristö- ja

ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Niiden yritysten, joiden on taloudellisten tietojen

raportointidirektiivin (NFRD) mukaisesti raportoitava

myös muut kuin taloudelliset tiedot, on annettava tiedot

siitä, millä tavoin ja missä määrin niiden toiminta voidaan

luokitella EU-taksonomiassa tarkoitetulla tavalla ympäristön

kannalta kestäväksi seuraavien kuuden ympäristötavoitteen

näkökulmasta:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. Vesi- ja merivarojen suojeleminen

4. Kiertotalouden edistäminen

5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

6. Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen

Kahdelle ensimmäiselle ympäristötavoitteelle,

ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen

sopeutuminen, on vahvistettu tekninen arviointikriteeristö,

jonka perusteella yhtiöt raportoivat omista toiminnoistaan.

Neljän muun ympäristötavoitteen kriteeristön vahvistamisen

odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 aikana.

Vuonna 2022 EU-taksonomiassa määritellyt raportointi-

velvoitteet laajenivat kattamaan luokittelujärjestelmän

piiriin kuuluvien toimintojen (taksonomiakelpoiset,

eligible) tunnistamisen lisäksi tiedot siitä, mikä osuus

taksonomiakelpoisista toiminnosta voidaan luokitella

taksonomian mukaisiksi ympäristön kannalta kestäviksi

toiminnoiksi (aligned). Taksonomian piiriin kuuluvista

toiminnoista sekä taksonomian mukaisista kestävistä

toiminnoista esitetään tunnusluvut, jotka ovat osuus

yrityksen liikevaihdosta, investoinneista (CapEx) ja

taksonomiassa määritellyistä toimintamenoista (OpEx).

EU-taksonomian alkuvaiheessa sääntely kohdistuu sellaisiin

toimintoihin, jotka ovat olennaisia kasvihuonepäästöjen

vähentämisen ja ilmastokestävyyden kannalta ja joilla

on eniten myötävaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnän

ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden

saavuttamiselle. Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä

hetkellä ole erikseen mainittu taksonomiassa, jolloin kaupan

alan yritykset raportoivat taksonomian piiriin kuuluvista

toiminnoistaan, jos yrityksellä niitä on.

Taksonomiakelpoiset toiminnot ja taksonomian

mukaisuuden arviointi

Kesko on tunnistanut toiminnassaan taksonomian piiriin

kuuluviksi toiminnoiksi autokaupan leasingliiketoiminnan

sekä kiinteistöjen omistamisen, vuokraamisen ja

rakennuttamisen oman liiketoiminnan tarpeisiin. Kesko on

arvioinut kunkin taksonomian piiriin kuuluvan toiminnon

taksonomian mukaisuuden. Taksonomian mukaisuus on

määritetty arvioimalla sitä, edistääkö toiminto merkittävästi

vähintään yhtä taksonomian ympäristötavoitteista.

Taksonomian mukaisuuden määrittäminen tehdään

kullekin toiminnolle sovellettavien merkittävän edistämisen

kriteerien perusteella. Näiden arviointikriteerien

täyttymisen lisäksi on varmistuttu siitä, että toiminto ei

aiheuta merkittävää haittaa muille taksonomia-asetuksessa

mainituille ympäristötavoitteille erillisten ei merkittävää

haittaa -kriteerien perusteella (DNSH), ja että taksonomia-

asetuksen mukaiset vähimmäistason suojatoimet toteutuvat.

Kesko on tarkastellut vähimmäistason suojatoimien

(minimum safeguards) toteutumista suhteessa

ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan, reiluun kilpailuun

sekä verotukseen. Vähimmäistason suojatoimien toteumista

on arvioitu EU Platform on Sustainable Finance -työryhmän

julkaiseman Report on Minimum Safeguards -julkaisun

linjausten mukaisesti. Edellä mainittuja vähimmäistason

suojatoimien osa-alueita ja niihin liittyviä Keskon

toimintaohjeita ja toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin

tämän raportin osioissa ”Ihmisoikeudet ja kestävä hankinta”,

”Toiminnan vastuullisuuden ja vaatimustenmukaisuuden

varmistaminen (Compliance)” ja ”Korruption ja lahjonnan

torjunta”. Tarkastelun tuloksena Kesko arvioi, että

vähimmäistason suojatoimet toteutuvat Keskon toiminnassa.

Keskon taksonomian mukaiset toiminnot edistävät

ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tavoitteita.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Keskon tunnistamat

taksonomian piiriin kuuluvat toiminnot sekä miten Kesko on

arvioinut kunkin toiminnon taksonomian mukaisuutta.

Tunnusluvut

Taksonomian toiminto Toiminnon kuvaus Liikevaihto CapEx Taksonomian mukaisuuden arviointi

6.5 Moottoripyörillä,

henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla

tapahtuva liikenne

M1-, N1- tai L-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus

ja käyttö.

Toimintoon sisältyy autokaupan leasingliiketoiminta.

√ √ Ajoneuvot, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO

/km, täyttävät

taksonomiassa asetetut merkittävän edistämisen kriteerit. Lisäksi ajoneuvojen tulee

täyttää ei merkittävää haittaa -kriteerit kiertotalouden ja ympäristön pilaantumisen

ehkäisemisen osalta. Keskon leasingkannan autot ovat tyyppihyväksyttyjä, mikä

tarkoittaa, että kiertotalouteen ja ajoneuvojen melutasoon liittyvät kriteerit täyttyvät.

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kriteerin täyttymistä on lisäksi arvioitu

tunnistamalla ajoneuvoihin asennettujen renkaiden energiatehokkuusluokka.

7.3 Energiatehokkuus-

laitteiden asennus, huolto

ja korjaus

Energiatehokkuuslaitteisiin liittyvät yksittäiset peruskorjaus toimenpiteet,

kuten eristyksen lisääminen olemassa oleviin rakennuksen osiin, ikkunoiden

ja ulko-ovien korvaaminen uusilla energiatehokkailla vaihtoehdoilla,

energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen sekä ilmastointiin

liittyvien laitteiden asentaminen, huolto, korjaus ja korvaaminen tehokkailla

teknologioilla.

Toiminto sisältää pääasiassa Keskon kauppapaikkoihin tehtäviä yllä

lueteltuja peruskorjaustoimenpiteitä.

√ Vuonna 2022 tehdyt energiatehokkuusinvestoinnit pitävät sisällään investoinnit

LED-lamppuihin. Kesko on noudattanut LED-lamppujen taksonomian mukaisuuden

arvioinnissa 1. syyskuuta 2021 voimaan tulleen valonlähteiden ekosuunnittelu-

ja energiamerkintäasetuksen vaatimuksia. Täyttääkseen toiminnon 7.3

merkittävän edistämisen kriteerit valonlähteen tulee kuulua kahteen parhaaseen

energiatehokkuusluokkaan. Taksonomia-asetuksen kriteerit täyttävien ja Keskon

toimipaikkoihin soveltuvien LED-lamppujen valikoima on vielä rajallinen, minkä

johdosta vuonna 2022 asennetut LED-lamput eivät täytä EU-taksonomian

merkittävän edistämisen kriteerejä.

7.4 Sähköajoneuvojen

latausasemien asennus,

huolto ja korjaus

rakennuksissa

Sähköautojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa ja

rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa.

Toiminto käsittää Keskon K-Lataus-asemat Suomessa sekä muissa Keskon

toimintamaissa kauppapaikkojen yhteyteen asennetut latausasemat.

√ Sähköautojen latausasemien asennus ei sisällä erillisiä merkittävän edistämisen

kriteerejä. Kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu taksonomian

mukaisiksi investoinneiksi.

7.5

Rakennusten energia-

tehokkuuden mittaamisessa,

säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden

asennus, huolto ja korjaus

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus.

√ Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden asennus -toiminto ei sisällä erillisiä merkittävän

edistämisen kriteerejä, kun toiminto koostuu taksonomia-asetuksessa luetelluista

yksittäisistä toimenpiteistä. Kaikki toimintoon kuuluvat investoinnit on luokiteltu

taksonomian mukaisiksi investoinneiksi.

7.6 Uusiutuviin energia-

lähteisiin liittyvän

teknologian asennus,

huolto ja korjaus

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät yksittäiset toimenpiteet, joissa

teknologia asennetaan paikan päällä rakennuksen teknisinä järjestelminä.

√ Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus -toiminto ei sisällä

erillisiä merkittävän edistämisen kriteerejä, kun toiminto koostuu taksonomia-

asetuksessa luetelluista yksittäisistä toimenpiteistä. Kaikki toimintoon kuuluvat

investoinnit on luokiteltu taksonomian mukaisiksi investoinneiksi.

7.7 Rakennusten hankinta ja

omistaminen

Kiinteistöjen ostaminen ja kyseisten kiinteistöjen omistaminen.

Toiminto sisältää Keskon rakennuttamat, ostetut ja vuokratut kiinteistöt.

Omaan käyttöön rakentaminen voidaan luokitella joko taksonomian toiminnoksi

7.1 Uusien rakennusten rakentaminen tai toiminnoksi 7.7 Rakennusten

ostaminen ja omistaminen. Kesko tilaa omistamiensa uusien rakennusten

toteutuksen rakennusliikkeeltä, minkä johdosta taksonomian toiminto 7.7

Rakennusten hankinta ja omistaminen kuvaa paremmin Keskon toimintaa

kuin toiminto 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen, joka kuvaa paremmin

rakennusliikkeiden toimintaa. Lisäksi toimintoon 7.7 Rakennusten hankinta ja

omistaminen on sisällytetty perusparannushankkeet, joiden kokonaiskustannus

vastaa 25 % rakennuksen käyvästä arvosta taksonomian toiminnon 7.2

Olemassa olevien rakennusten korjaus perusteella. Toiminto 7.2 kuvaa

paremmin korjausrakentamista harjoittavien yritysten toimintaa, minkä

johdosta Kesko sisällyttää toiminnossa 7.2 kuvatut perusparannushankkeet

taksonomian toimintoon 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen.

Toiminto sisältää myös kiinteistöjen vuokrasopimuksista taseeseen

käyttöoikeusomaisuuserinä kirjatut määrät.

√ Vuoden 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta arviointi taksonomian

mukaisuudesta on tehty taksonomian toiminnon 7.1 Uusien rakennusten

rakentaminen ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kriteerien

perusteella. Uusille kohteille määritellään hankkeen suunnitteluvaiheessa

energiatehokkuusluku (E-luku), jonka tulee olla vähintään kymmenen

prosenttia alhaisempi kuin määritetty kansallinen raja-arvo. Arvio rakennuksen

taksonomian mukaisuudesta tehdään rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

E-luvun toteutuminen varmennetaan rakennuksen valmistumisvaiheessa.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa kohteille laaditaan ilmastoriskiselvitys. Mikäli

selvityksessä tunnistetaan merkittäviä ilmastoriskejä, riskit pyritään poistamaan

rakennusvaiheen aikana.

Vuoden 2020 aikana tai sitä ennen rakennetulla rakennuksella tulee olla vähintään

luokan A energiatodistus tai rakennuksen tulee kuulua alueen parhaaseen 15

%:iin primäärienergian kysynnän perusteella. Tarkastelumenetelmää sovelletaan

lähinnä vuokrakohteisiin.

Kesko on arvioinut, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

liittyvä ei merkittävää haittaa -kriteeri ilmastoriskiarvioinnin

laatimisesta ei ole olennainen taksonomian toiminnoille 6.5

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla

tapahtuva liikenne sekä toiminnoille 7.3 - 7.6 liittyen

yksittäisiin rakennusten perusparannustoimiin toimintojen

luonteesta johtuen.

Keskon taksonomiakelpoinen liikevaihto muodostuu

autokaupan leasingliiketoiminnasta, joka on taksonomian

toiminto 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja

kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne. Vuoden

2021 raportoinnissa toiminto 6.6 Tieliikenteen

tavaraliikennepalvelut tunnistettiin taksonomian piiriin

kuuluvaksi toiminnoksi ja se raportoitiin osana liikevaihdon

tunnuslukua siltä osin, kun kuljetuskapasiteettia myytiin

kolmansille osapuolille ilman suoraa kytköstä Keskon omaan

tavaroiden myyntiin asiakkaille. Kesko ei luokittele enää tätä

kuljetuspalvelua taksonomian piiriin kuuluvaksi toiminnoksi

sen vähäisestä volyymista johtuen.

Kesko on vuoden 2022 aikana päivittänyt tulkintaansa

taksonomian piiriin kuuluvista toiminnoista ja luokittelee

kiinteistöihin liittyvät toiminnot taksonomiakelpoisiksi

toiminnoiksi. Keskon taloudellisessa raportoinnissa

kiinteistöjen omistamiseen, vuokraamiseen,

rakennuttamiseen sekä niiden käyttämiseen liittyvät

toiminnot eivät itsenäisenä toimintona kerrytä

liikevaihtoa. Vuonna 2021 kiinteistötoiminnot eivät

olleet mukana raportoitujen tunnuslukujen laskennassa

taksonomiakelpoisina toimintoina, koska vallitseva tulkinta

tuolloin oli, että toiminnon sisällyttäminen kolmeen

raportoitavaan tunnuslukuun on pääosin sidottu liikevaihdon

kerryttämiseen.

Kesko omistaa ja vuokraa kiinteistöjä kaikissa toimintamaissa

liiketoiminnan tarpeisiin. Konsernin käytössä on noin

1 500 omistettua tai vuokrattua kauppa-, logistiikka- ja

toimistokiinteistöä. Kiinteistöinvestointien osuus konsernin

bruttoinvestoinneista oli 63,9 % vuonna 2022. Kiinteistöt

ovat merkittävä konsernin oman toiminnan päästöjen

lähde (Scope 1) ja kiinteistöjen energiatehokkuuden

parantaminen sekä siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön

pienentävät omasta toiminnasta syntyviä ilmastovaikutuksia.

Rakennusten omistamiseen, rakennuttamiseen ja

perusparannusten toteuttamiseen liittyvät taksonomia-

asetuksen tekniset arviointikriteerit on otettu huomioon

Keskon sisäisissä ohjeistuksissa, joita noudatetaan

investointihankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Konsernin taksonomiakelpoiset pääomamenot

sisältävät investointeja uusiin kauppapaikkoihin ja

logistiikkakiinteistöihin sekä investointeja rakennusten

energiatehokkuutta parantaviin talotekniikan

koneisiin ja laitteisiin, valaistukseen ja automaatioon

energiatehokkuuden mittaamisessa ja valvonnassa.

Lisäksi taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin

kuuluvat sähköautojen latausasemat ja autokaupan

leasingliiketoiminnan ajoneuvoinvestoinnit. Maa-alueita

ei luokitella taksonomian piiriin kuuluviksi investoinneiksi.

Kesko ei ole tunnistanut omassa toiminnassaan taksonomia-

asetuksessa tarkoitettuja CapEx-suunnitelmia, joiden

tarkoitus on parantaa taksonomiakelpoisia toimintoja siten,

että niistä tulee tulevaisuudessa taksonomian mukaisia.

EU-taksonomian tunnusluvut

Kesko esittää liikevaihdon ja pääomamenojen (CapEx)

tunnusluvut taksonomia-asetuksessa muille kuin

rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti.

Toimintamenojen luonteesta johtuen OpEx-indikaattorin

osalta Kesko ei esitä taksonomia-asetuksen mukaista

taulukkoa, sillä toimintamenot eivät ole EU-taksonomiassa

määriteltyjen ympäristötavoitteiden edistämisen kannalta

olennaisia. Keskon taksonomia-asetuksen määritelmään

sisältyvät taksonomiakelpoiset toimintamenot vuonna 2022

olivat 49,1 milj. euroa. Tunnuslukutaulukoissa esitetään,

mikä osuus konsernin liikevaihdosta ja pääomamenosta

kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista

toiminnoista.

Liikevaihto

Merkittävän

edistämisen

kriteerit

Ei merkittävää

haittaa -kriteerit (DNSH)

Keskon EU-taksonomian piiriin kuuluvat taloudelliset toiminnot Koodit

Liikevaihto

yhteensä

Osuus

liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokittelujärjestelmän

mukainen osuus

liikevaihdosta 2022

Luokka (mahdollistava

toiminta /

siirtymätoiminta)

Milj. € % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M/S

A. Luokittelujärjestelmäkelpoiset toiminnat

A.1. Ympäristön kannalta kestävät toiminnat

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne 6.5 4,3 0,0 % 100 % K K K K 0,0 % S

Ympäristön kannalta kestävistä toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 4,3 0,0 % 0,0 %

A.2. Luokittelujärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät toiminnat

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne 6.5 19,2 0,2 %

Luokittelujärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 19,2 0,2 %

Yhteensä (A.1 + A.2) 23,5 0,2 %

B. Ei-luokittelujärjestelmäkelpoiset toiminnat

Ei-luokittelujärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) 11 785,5 99,8 %

Yhteensä (A + B) 11 809,0 100,0 %

Investoinnit (CapEx)

Merkittävän

edistämisen

kriteerit

Ei merkittävää

haittaa -kriteerit (DNSH)

Keskon EU-taksonomian piiriin kuuluvat taloudelliset toiminnot Koodit

Pääomamenot yhteensä

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokittelujärjestelmän

mukainen osuus

pääomamenoista 2022

Luokka (mahdollistava

toiminta /

siirtymätoiminta)

Milj. € % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M/S

A. Luokittelujärjestelmäkelpoiset toiminnat

A.1. Ympäristön kannalta kestävät toiminnat

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne 6.5 8,3 1,1 % 100 % K K K K 1,1 % S

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus 7.3 0,0 0,0 % 0 % K 0,0 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa 7.4 6,5 0,8 % 100 % K K 0,8 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus 7.5 2,0 0,3 % 100 % K K 0,3 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus 7.6 1,2 0,2 % 100 % K K 0,2 % M

Rakennusten hankinta ja omistaminen 7.7 139,2 18,0 % 100 % K K 18,0 %

Ympäristön kannalta kestävien toimintojen pääomamenot (A.1) 157,2 20,3 % 100 % 20,3 %

A.2. Luokittelujärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät toiminnat

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne 6.5 21,5 2,8 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus 7.3 9,4 1,2 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa 7.4 0,0 0,0 %

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus 7.5 0,0 0,0 %

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus 7.6 0,0 0,0 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen 7.7 342,6 44,2 %

Luokittelujärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien

toimintojen pääomamenot (A.2) 373,5 48,2 %

Yhteensä (A.1 + A.2) 530,7 68,5 %

B. Ei-luokittelujärjestelmäkelpoiset toiminnat

Ei-luokittelujärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B) 243,7 31,5 %

Yhteensä (A + B) 774,4 100 %

Tunnuslukujen laadintaperiaate

Liikevaihto

Kesko soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa

samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita,

joita konserni soveltaa konsernitilinpäätöksessä.

Tilinpäätöksen liikevaihdon tuloutusperiaatteet on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun

laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on Kesko-

konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto.

Taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää sen osuuden

konsernin kokonaisliikevaihdosta, joka syntyy taksonomian

piiriin kuuluvista toiminnoista. Keskon liiketoiminnassa

taksonomian piiriin kuuluvaksi ja liikevaihtoa kerryttäväksi

toiminnoksi on tunnistettu autokaupan leasingliiketoiminta.

Keskon pääasialliset toiminnot, joista konsernin liikevaihto

syntyy, ovat tavaroiden ja palveluiden myynti asiakkaille

ja kauppiaille. Tavaroiden myynti ei tällä hetkellä kuulu

taksonomian piiriin.

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-asetuksen mukaiset pääomamenot pitävät

sisällään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia

ja uudelleenarvostuksia. Pääomamenot kattavat myös

liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat aineellisten ja

aineettomien hyödykkeiden lisäykset. Kesko sisällyttää

pääomamenojen laskentaan taksonomia-asetuksen

mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella

taseeseen kirjatun käyttöoikeusomaisuuserän lisäyksen

yhteissumman. Yrityshankinnoista kirjatun liikearvon lisäys

ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin.

Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.2, lisäykset aineettomiin

hyödykkeisiin liitteessä 3.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien

käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 3.4.

Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista

eroaa Keskon raportoimasta investoinnit-tunnusluvun

määritelmästä. Keskon määritelmän mukaan investoinnit-

tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja

aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryhtiöosakkeisiin.

Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä vuokrasopimuksista

taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Konsernin

investoinnit vuonna 2022 olivat 449,2 milj. euroa. Alla

on esitetty erittely, mistä taksonomian CapEx-tunnusluvun

laskennassa käytetyt pääomamenot muodostuvat.

Erittely EU-taksonomian pääomamenoista

(CapEx), milj. € 2022

Aineelliset hyödykkeet - Lisäykset (liite 3.2) 370,0

Aineelliset hyödykkeet - Liiketoimintojen

hankinnat (liite 3.2) 1,6

Aineettomat hyödykkeet - Lisäykset (liite 3.3) 28,6

Aineettomat hyödykkeet - Liiketoimintojen

hankinnat ilman liikearvoa (liite 3.3) 3,9

Käyttöoikeusomaisuuserät - Lisäykset (liite 3.4) 354,6

Käyttöoikeusomaisuuserät - Liiketoimintojen

hankinnat (liite 3.4) 15,6

EU-taksonomian pääomamenot yhteensä 774,4

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-asetuksen mukaiset toimintamenot

sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka

liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten

perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin,

sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen

suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun

aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka

ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja

tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa

määritellyt toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan

muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut kulut on eritelty

konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5. Taksonomia-

asetuksen tarkoittamia toimintamenoja Kesko-konsernissa

ovat erityisesti kiinteistöjen käyttöön, kunnossapitoon

ja korjauksiin liittyvät kulut, joiden yhteissumma vuonna

2022 on 181,5 milj. euroa. Luku sisältää kiinteistöjen

kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi

mm. lämmityksen, sähkön ja veden kulutukseen sekä

jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly

taksonomia-asetuksen määritelmään toimintamenoista.

Taksonomia-asetuksen määritelmään sisältyvien

toimintamenojen yhteissumma vuonna 2022 oli 57,1 milj.

euroa, josta taksonomiakelpoisten toimintamenojen osuus

oli 49,1 milj. euroa. Toimintamenot sisältävät kiinteistöjen

kunnossapitoon ja korjauksiin liittyviä kuluja sekä

autokaupan leasingautokantaan tehtyjen huoltojen kulut.

Taksonomiakelpoisista toimintamenoista 97,0 % koostuu

rakennusten kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvistä kuluista.

Keskon liiketoimintamallissa toimintamenot eivät ole

olennaisia siirtymässä yhä kestävämpiin toimintoihin vaan

rakennuksiin tehtävät perusparannustoimenpiteet, kuten

energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet,

ovat luonteeltaan pääomamenoja. Toimintamenojen

luonteesta johtuen OpEx-indikaattorin osalta ei ole

esitetty taksonomia-asetuksen mukaista taulukkoa, sillä

toimintamenot eivät ole EU-taksonomiassa määriteltyjen

ympäristötavoitteiden edistämisen kannalta olennaisia.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Kesko julkaisi 4.3.2022 vuoden 2021 tilinpäätöksen,

hallituksen toimintakertomuksen, selvityksen hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement)

ja toimielinten palkitsemisraportin sekä vuosiraportin

osion Keskon suunta. Kestävän kehityksen raportti sekä

tietotilinpäätös julkaistiin 11.3.2022 (Pörssitiedote

4.3.2022, sijoittajauutinen 11.3.2022)

Keskon hallitus hyväksyi yhtiölle uuden

vastuullisuusstrategian. Strategia asettaa selkeät tavoitteet

Keskon ja sen kaikkien kolmen toimialan toiminnan

vastuullisuudelle. Vastuullisuusstrategian painopistealueita

ovat ilmasto ja luonto, arvoketjun vastuullisuus, vastuu

ihmisistä sekä hyvä hallinto. (Sijoittajauutinen 21.3.2022)

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina

7.4.2022. Kokous pidettiin poikkeusjärjestelyin ilman

osakkeeomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa Kesko

Oyj:n päätoimitalolla K-Kampuksella. Koronapandemian

leviämisen rajoittamiseksi Keskon hallitus päätti

poikkeuksellisesta kokousmenettelystä eduskunnan

hyväksymän väliaikaisen lain (375/2021) nojalla. Lue lisää

kohdasta: Varsinaisen yhtiökokouksen 2022 päätöksiä.

(Pörssitiedotteet 11.2.2022 ja 7.4.2022)

Kesko antoi positiivisen tulosvaroituksen ja nosti vuoden

2022 tulosohjeistusta 25.4.2022. Yhtiö arvioi vuoden 2022

vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa 730–

840 miljoonaa euroa. Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen

liikevoiton olevan haarukassa 680–800 miljoonaa euroa.

(Pörssitiedote 25.4.2022)

Syyskuussa toteutuivat Föllinge såg ja Djurbergs Järnhandel

-rautakauppayhtiöiden yritysostot ja lokakuussa XL-BYGG

Bergslagen -yhtiön yritysosto Ruotsissa. Ostot täydentävät

Keskon kasvavaa ammattirakentajille suunnattua

K-Bygg-ketjua.

Muutos Keskon konsernijohtoryhmässä: Chief Digital

Officer (CDO) Anni Ronkainen ilmoitti siirtyvänsä pois

Keskon palveluksesta. Ronkainen toimi CDO:na ja konserni-

johtoryhmän jäsenenä huhtikuusta 2015 lähtien. Hän lopetti

tehtävässään 30.9.2022. (Pörssitiedote 4.8.2022)

Kesko investoi yli 300 miljoonaa euroa rakentaakseen

82 000 neliömetrin kokoisen logistiikkakeskuksen Onnisen

ja K-Auton käyttöön Hyvinkäälle. Uusi logistiikkakeskus

valmistuu vaiheittain vuosien 2025–2030 aikana.

(Sijoittajauutinen 23.9.2022)

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia

Kesko kertoi 30.1.2023 ostavansa Norjassa teknisessä

tukkukaupassa toimivan Elektroskandia Norge AS:n Rexel

Groupilta. Kauppa vahvistaa Onnisen asemaa Norjan

teknisessä tukkukaupassa. Elektroskandia Norge AS:n

liikevaihto oli noin 250 miljoonaa euroa viime vuonna ja

yhtiöllä on noin 270 työntekijää. Yhtiöllä on 13 toimipistettä ja

pitkälle automatisoitu jakelukeskus. Yrityskaupan toteutuminen

edellyttää paikallisen kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Varsinaisen yhtiökokouksen 2022 ja

hallituksen järjestäytymiskokouksen

päätöksiä

Kesko Oyj:n 7.4.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous

vahvisti yhtiön vuoden 2021 tilinpäätöksen. Yhtiökokous

päätti jakaa osinkoa yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa

oleville osakkeille 1,06 euroa osaketta kohden. Osinko

maksettiin neljässä erässä. Osingon ensimmäisen erän

0,27 euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli 11.4.2022 ja

maksupäivä 20.4.2022. Osingon toisen erän 0,26 euroa

osakkeelta täsmäytyspäivä oli 22.6.2022 ja maksupäivä

29.6.2022. Osingon kolmannen erän 0,27 euroa

osakkeelta täsmäytyspäivä oli 13.9.2022 ja maksupäivä

20.9.2022. Osingon neljännen erän 0,26 euroa osakkeelta

täsmäytyspäivä oli 13.12.2022 ja maksupäivä 20.12.2022.

Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon

toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle maksuerälle

uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja maksupäivät,

mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai

säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Muu osa

voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Yhtiökokous myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

vastuuvapauden tilikaudelta 2021. Yhtiökokous

hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin 2021. Päätös

palkitsemisraportista on neuvoa-antava.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen

mukaisesti yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten

palkkiot ja kulujen korvausperusteet ennallaan. Hallituksen

jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet kaudella

2022–2023 ovat seuraavat:

• hallituksen puheenjohtaja, vuosipalkkio 102 000 euroa

• hallituksen varapuheenjohtaja, vuosipalkkio 63 000 euroa

• hallituksen jäsen, vuosipalkkio 47 500 euroa

• hallituksen jäsenen, joka on tarkastusvaliokunnan

puheenjohtaja, vuosipalkkio 63 000 euroa

• kokouspalkkio hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta

600 euroa kokoukselta. Hallituksen puheenjohtajan

kokouspalkkio hallituksen kokouksesta on 1 200 euroa

kokoukselta. Valiokunnan puheenjohtajalle, joka ei

ole hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja,

maksetaan valiokunnan kokouspalkkiona kuitenkin 1 200

euroa kokoukselta. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.

• hallituksen jäsenten päiväraha maksetaan ja

matkakustannukset korvataan Keskon matkustussäännön

mukaisesti.

Edellä mainitut vuosipalkkiot maksetaan Kesko Oyj:n

B-sarjan osakkeina ja rahana siten, että noin 30 % palkkion

määrästä annetaan osakkeina. Osakkeiden luovutuksen

jälkeen loppuosa palkkioista annetaan rahana. Yhtiö

hankkii osakkeet tai luovuttaa hallussaan olevia omia

osakkeita hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun. Yhtiö vastaa

osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kustannuksista.

Osakkeet hankitaan tai luovutetaan hallituksen jäsenille

vuoden 2022 ensimmäistä vuosineljännestä koskevan

osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä arkipäivänä.

Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saatuja osakkeita

edelleen ennen kuin saantopäivästä on kulunut kolme vuotta

tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen

siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.

Yhtiökokous valitsi hallituksen ehdotuksen mukaisesti

uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö

Deloitte Oy:n. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana

jatkaa KHT Jukka Vattulainen. Yhtiökokous päätti, että

tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja kulujen korvaus yhtiön

hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti

valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien

B-osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on valtuutuksen

nojalla oikeutettu päättämään enintään 16 000 000 yhtiön

oman B-osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa

30.6.2023 saakka.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti

valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön uusien

B-osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden

antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien B-osakkeiden

määrä on yhteensä enintään 33 000 000 B-osaketta.

Valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään

vuonna 2023 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen

saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista

lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin

tarkoituksiin sekä valtuuttaa hallituksen päättämään

lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista

lahjoitusten ehdoista.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä tiedotettiin

tarkemmin pörssitiedotteella 7.4.2022.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt

tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty

liitetiedossa 2.5.

Rahoitusriskit on esitetty liitetiedossa 4.3 ja tiedot

käypään arvoon arvostetuista rahoitusvälineistä on esitetty

liitetiedossa 4.5.

Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 5.2.

Tiedot riita-asioista sekä oikeus- ja viranomaisprosesseista

on esitetty liitetiedossa 5.4.

Riskienhallinta

Keskossa riskienhallinta on ennakoivaa ja oleellinen

osa päivittäistä johtamista liiketoimintaan liittyvien

mahdollisuuksien ja uhkien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi.

Keskon toimialat ja yhteiset toiminnot vastaavat

toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, arvioimisesta,

käsittelystä ja hallinnasta sekä raportoivat riskeistä,

riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista

johdolleen ja konsernin riskienhallintatoiminnolle.

Konsernijohtoryhmän jäsenet vastaavat sisäisen valvonnan

ja riskienhallinnan toimivasta ja tehokkaasta toteutuksesta

omilla vastuualeillaan.

Liiketoiminnoista riippumaton riskienhallintatoiminto vastaa

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksestä ja

ohjauksesta sekä tukee, koordinoi ja valvoo riskienhallinnan

toteutusta Kesko-konsernissa. Talous- ja rahoitusjohtajan

johtama riskienhallinnan ohjausryhmä vastaa konsernin

riskitilannekuvan valmistelusta.

Pääjohtaja on vastuussa konsernin riskienhallinnan

toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä hyväksyy konsernin

riskiraportit ennen hallituskäsittelyä. Keskon hallitus seuraa

ja arvioi riskienhallinnan tehokkuutta sekä valvoo yhtiön

strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja

hallintaa tarkastusvaliokunnan avustamana.

Konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

sekä niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet

mittareineen raportoidaan Keskon hallituksen

tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin

osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja

tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan

puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle

osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Hallitus

raportoi markkinoille merkittävimmistä riskeistä

ja epävarmuustekijöistä sekä kasvavista riskeistä

toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin

osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Merkittäviä riskejä ja

epävarmuustekijöitä

Inflaatiosta, korkojen noususta ja talouden

laskusuhdanteesta johtuva kysynnän

heikentyminen

Inflaatio, korkojen nousu, energian korkea hinta ja

taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikuttavat kuluttajien

ostovoimaan ja yritysten investointihalukkuuteen.

Päivittäistavarakaupassa tuotteiden hinta vaikuttaa

korostuneesti kuluttajien ostopäätöksiin ja autokaupassa

asiakkaat saattavat siirtää hankintoja tulevaisuuteen.

Rakentamisen ja talotekniikan toimialalla rakennus- ja

korjaushankkeita saatetaan lykätä, jolla on vaikutusta

myyntiin ja varastojen hallintaan.

Geopoliittiset riskit

Ukrainan sodan seurauksena kasvaneet turvallisuuspoliittiset

jännitteet ja konfliktin mahdollinen laajentuminen

sekä suurvaltojen sotilaallisen ja taloudellisen kilpailun

kiristyminen voivat vaikuttaa merkittävästi Keskon

liiketoimintaympäristöön, toimitusketjujen jatkuvuuteen ja

tuotteiden saatavuuteen.

Kyberrikollisuus

Ammattimainen ja edelleen kasvava kyberrikollisuus on

lisännyt liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kriittisen tiedon

menettämiseen liittyviä riskejä. Kyberhyökkäyksen

kohteena voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuuden

kannalta kriittinen tietojärjestelmä tai henkilötiedot.

Kyberhyökkäyksen seurauksia voivat olla liiketoiminnan

keskeytyminen, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai

viranomaisten määräämät sakot.

Liiketoiminnan jatkuvuus

Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisiin resursseihin ja

toimintoihin, kuten henkilöstö, logistiikka ja tietojärjestelmät,

kohdistuvat vakavat häiriöt voivat aiheuttaa liiketoiminnan

keskeytyksen. Esimerkiksi työmarkkinatilanteesta johtuva

henkilöstön lakko, laaja tulipalo keskusvarastolla tai

sähkökatkosta johtuva tietoliikennehäiriö voisivat aiheuttaa

merkittävää haittaa liiketoiminnan jatkuvuudelle.

Lainsäädäntö ja sopimukset

Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää

merkittäviä muutostarpeita ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon

vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi

seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia

menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä. EU:n

tietosuoja-asetus on korostanut henkilötietojen suojaamisen

tarvetta.

Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen

edellyttävät osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.

Koronapandemian seurauksena työntekijöiden liikkuvuus

on lisääntynyt ja kynnys vaihtaa työpaikkaa laskenut.

Lisäksi osaavan henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet

logistiikan ja vähittäiskaupan tehtävissä ovat korostuneet.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä Keskolle

arvioidaan valittujen ilmastoskenaarioiden perusteella.

Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi vaikuttaa tuotteiden

saatavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä logistiikassa ja

kauppapaikkaverkostossa. Keskon toiminnan vaikutukset

ilmastolle liittyvät puolestaan Keskon energiaratkaisuihin

ja päästöihin sekä myytävien tuotteiden ja palveluiden

elinkaaren vaikutuksiin koko toimitusketjussa.

Tuotteiden turvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun

laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla

taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä

maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa

asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät

kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen

hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt

sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu

huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi.

Kaupungistumisen seurauksena, markkinatilanteen

muuttuessa, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai

ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että

kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja

toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen

hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun

vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden

oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption

torjunnan sekä ympäristönsuojelun merkitys asiakkaille

on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset

vastuullisuuden toteuttamisessa voivat aiheuttaa Keskolle

kielteistä julkisuutta sekä toiminnallisia ja taloudellisia

vahinkoja. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat muun

muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä asiakkaille sekä

tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Raportointi markkinoille

Kesko noudattaa sijoittajaviestinnässään ja taloudellisessa

raportoinnissaan Keskon hallituksen hyväksymää

tiedonantopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on tuottaa ja

julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Julkistamisessa

periaatteena on, että kaikilla markkinoilla toimivilla

osapuolilla on saatavilla samanaikaisesti ja tasapuolisesti

tieto Keskon rahoitusvälineiden, kuten osakkeiden,

hinnanmuodostuksen perustaksi. Mikäli Keskon julkistama

tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei

muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla

sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen

menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon

oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt

sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus

tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi

aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai

liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa

liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta

ehkäisemään.

Voitonjakoehdotus

Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 30.3.2023 pidettävälle

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022

vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan

osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa

oleville osakkeille 1,08 euroa osaketta kohden. Muu osa

voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista neljässä erässä.

Osingon ensimmäinen erä 0,27 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 3.4.2023 on merkittynä Euroclear Finland

Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa

osinkoerän maksupäiväksi 12.4.2023.

Osingon toinen erä 0,27 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 21.6.2023 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 28.6.2023.

Osingon kolmas erä 0,27 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 12.9.2023 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 19.9.2023.

Osingon neljäs erä 0,27 euroa osakkeelta maksetaan

osakkeenomistajalle, joka osingon tämän maksuerän

täsmäytyspäivänä 12.12.2023 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi 19.12.2023.

Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa

päättämään osingon toiselle, kolmannelle ja/tai neljännelle

maksuerälle uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja

maksupäivät, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän

säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 1.2.2023 yhtiön

ulkopuolisessa omistuksessa oli 397 458 647 osaketta, jota

vastaava osingon kokonaismäärä on 429 255 338,76 euroa.

Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat

1 498 545 852,49 euroa, josta tilikauden voitto on

408 925 619,88 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti, että varsinaisen yhtiökokous on 30.3.2023

klo 13.00 alkaen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun

2.2.2023 yhtiön verkkosivuilla ja pörssitiedotteella.

Osake ja osakemarkkinat

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2022 lopussa yhteensä

400 079 008 osaketta, joista 126 948 028 eli 31,7 % oli

A-osakkeita ja 273 130 980 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko

Oyj:n hallussa 31.12.2022 oli 2 620 361 omaa B-osaketta.

Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä

oli 0,96 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,65 % ja

yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,17 %.

Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 1 542 611 260

ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja

jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla

omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.

Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2022 lopussa

197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli

vuoden 2021 lopussa 27,15 euroa ja joulukuun 2022

lopussa 20,35 euroa, missä oli laskua 25,05 %. B-osakkeen

kurssi oli vastaavasti vuoden 2021 lopussa 29,34 euroa

ja joulukuun 2022 lopussa 20,62 euroa, missä oli laskua

29,72 %. A-osakkeen ylin kurssi vuonna 2022 oli 27,30

euroa ja alin 17,24 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 29,65

euroa ja alin 17,81 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi

(OMX Helsinki) laski vuoden 2022 aikana 16,0 % ja

painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi laski 16,4 %.

Vähittäiskauppa-toimialaindeksi laski 44,3 %.

Joulukuun 2022 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo

oli 2 583 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo oli

5 578 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita.

A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 8 161 milj.

euroa, ja se laski vuoden 2021 lopusta 3 212 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2022

aikana 7,3 milj. kpl. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 160,5 milj.

euroa. B-osakkeita vaihdettiin 143,9 milj. kpl. B-osakkeiden

vaihtoarvo oli 3 325 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus

vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista oli yli 95 %. Keskon

osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä

kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Turquoise

(lähde: Euroland).

Rekisteröityneiden osakkeenomistajien määrä oli vuoden

2022 lopussa 82 983. Osakkeenomistajamäärä oli yhtiön

historian kaikkien aikojen korkein. Joulukuun lopussa

ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista

osakkeista oli 38,46 % ja B-osakkeista 55,47 %.

Osakkeen kurssikehitys ja pörssivaihto

2020 2021 2022

Osakkeen kurssi 31.12.

A-osake* € 20,00 27,15 20,35

B-osake* € 21,04 29,34 20,62

Osakkeen keskikurssi

A-osake* € 16,62 26,73 21,89

B-osake* € 17,72 27,73 23,11

Osakekannan markkina-arvo 31.12., A-osake Milj. € 2 539,0 3 446,6 2 583,4

Osakekannan markkina-arvo 31.12., B-osake Milj. € 5 676,4 7 926,6 5 577,9

Pörssivaihto

A-osake Milj. kpl 11** 8** 7**

B-osake Milj. kpl 249** 165** 144**

Suhteellinen vaihto

A-osake % 8,2 6,8 5,8

B-osake % 91,2 58,6 52,2

Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä

keskimäärin* 1 000 kpl 396 661 397 033 397 383

* Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista 28.4.2020 siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin kolme (3) uutta A-osaketta

ja kutakin B-osaketta kohti annettiin kolme (3) uutta B-osaketta. Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu maksuttoman osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden

lukumäärällä. Vertailukausien osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu vastaamaan maksuttoman osakeannin jälkeistä osakemäärää.

** Splitatulla osakemäärällä laskettuna

Osakeomistuksen jakautuminen

Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2022

Kaikki osakkeet Osakkeiden määrä, kpl Osuus kaikista osakkeista, %

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 153 873 070 38,46

Kotitaloudet 94 783 242 23,69

Yritykset ja asuntoyhteisöt 91 883 579 22,97

Julkisyhteisöt* 28 367 242 7,09

Kotitalouksia palvelevat voittoa

tavoittelemattomat yhteisöt** 20 193 712 5,05

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 10 978 163 2,74

Yhteensä 400 079 008 100,00

A-osakkeet

Osakkeiden

määrä, kpl

Osuus

A-osakkeista, %

Osuus kaikista

osakkeista, %

Yritykset ja asuntoyhteisöt 73 976 460 58,27 18,49

Kotitaloudet 23 549 520 18,55 5,89

Julkisyhteisöt* 15 058 525 11,86 3,76

Kotitalouksia palvelevat voittoa

tavoittelemattomat yhteisöt** 10 657 043 8,40 2,66

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 2 360 677 1,86 0,59

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 345 803 1,06 0,34

Yhteensä 126 948 028 100,00 31,73

B-osakkeet

Osakkeiden

määrä, kpl

Osuus

B-osakkeista, %

Osuus kaikista

osakkeista, %

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 151 512 393 55,47 37,87

Kotitaloudet 71 233 722 26,08 17,81

Yritykset ja asuntoyhteisöt 17 907 119 6,56 4,48

Julkisyhteisöt* 13 308 717 4,87 3,33

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 9 632 360 3,53 2,41

Kotitalouksia palvelevat voittoa

tavoittelemattomat yhteisöt** 9 536 669 3,49 2,38

Yhteensä 273 130 980 100,00 68,27

* Julkisyhteisöt esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot

** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset yleishyödylliset

yhdistykset

Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2022

Kaikki osakkeet

Osakkeita

Osakkaiden

määrä, kpl

Osuus

osakkeiden

omistajista, %

Osakkeet

yhteensä

Osuus

osakkeista, %

1−100 35 451 42,72 1 348 466 0,34

101−500 22 150 26,69 5 855 040 1,46

501−1 000 8 068 9,72 6 086 734 1,52

1 001−5 000 12 284 14,80 28 897 640 7,22

5 001−10 000 2 448 2,95 17 405 203 4,35

10 001−50 000 2 136 2,57 43 494 569 10,87

50 001−100 000 239 0,29 16 809 244 4,20

100 001−500 000 169 0,20 34 741 344 8,68

500 001− 38 0,05 245 440 768 61,35

Yhteensä 82 983 100,00 400 079 008 100,00

A-osakkeet

Osakkeita

Osakkaiden

määrä, kpl

Osuus

A-osakkeiden

omistajista, %

A-osakkeet

yhteensä

Osuus

A-osakkeista, %

1−100 13 246 54,60 458 587 0,36

101−500 5 265 21,70 1 334 111 1,05

501−1 000 1 422 5,86 1 076 456 0,85

1 001−5 000 2 486 10,25 6 683 638 5,27

5 001−10 000 715 2,95 5 154 976 4,06

10 001−50 000 884 3,64 18 308 419 14,42

50 001−100 000 127 0,52 9 039 860 7,12

100 001−500 000 102 0,42 19 566 346 15,41

500 001− 14 0,06 65 325 635 51,46

Yhteensä 24 261 100,00 126 948 028 100,00

B-osakkeet

Osakkeita

Osakkaiden

määrä, kpl

Osuus

B-osakkeiden

omistajista, %

B-osakkeet

yhteensä

Osuus

B-osakkeista, %

1−100 24 470 38,48 965 355 0,35

101−500 18 151 28,54 4 883 408 1,79

501−1 000 7 149 11,24 5 405 983 1,98

1 001−5 000 10 466 16,46 23 883 547 8,74

5 001−10 000 1 856 2,92 13 148 495 4,81

10 001−50 000 1 299 2,04 25 318 124 9,27

50 001−100 000 113 0,18 7 860 549 2,88

100 001−500 000 75 0,12 16 172 611 5,92

500 001− 21 0,03 175 492 908 64,25

Yhteensä 63 600 100,00 273 130 980 100,00

10 suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän perusteella

31.12.2022

Osakkeiden

määrä, kpl

Osuus

osakkeista, % Äänimäärä

Osuus ääni-

määrästä, %

1. K-kauppiasliitto ry 20 529 553 5,13 205 295 530 13,31

2. Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 14 635 984 3,66 146 359 840 9,49

3. Vähittäiskaupan Takaus Oy 13 195 008 3,30 131 950 080 8,55

4. Vähittäiskaupan

Ammattikasvatussäätiö 5 290 612 1,32 52 906 120 3,43

5. Keskinäinen

työeläkevakuutusyhtiö Elo 5 224 489 1,31 8 990 890 0,58

6. Keskinäinen

Työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 303 944 1,08 4 303 944 0,28

7. Valtion Eläkerahasto 2 700 000 0,68 2 700 000 0,18

8. K-ruokakauppiasyhdistys ry 2 374 951 0,59 23 749 510 1,54

9. Heimo Välinen Oy 2 280 000 0,57 22 800 000 1,48

10. Oy The English Tearoom Ab 2 000 000 0,50 2 000 000 0,13

Ei sisällä Kesko Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä 31.12.2022 oli 2 620 361

kappaletta.

10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella 31.12.2022

Osakkeiden

määrä, kpl

Osuus

osakkeista, % Äänimäärä

Osuus ääni-

määrästä, %

1. K-kauppiasliitto ry 20 529 553 5,13 205 295 530 13,31

2. Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 14 635 984 3,66 146 359 840 9,49

3. Vähittäiskaupan Takaus Oy 13 195 008 3,30 131 950 080 8,55

4. Vähittäiskaupan

Ammattikasvatussäätiö 5 290 612 1,32 52 906 120 3,43

5. K-ruokakauppiasyhdistys ry 2 374 951 0,59 23 749 510 1,54

6. Heimo Välinen Oy 2 280 000 0,57 22 800 000 1,48

7. Food Paradise Oy 1 640 164 0,41 16 401 640 1,06

8. Keskinäinen

Työeläkevakuutusyhtiö Elo 5 224 489 1,31 8 990 890 0,58

9. OP-Suomi -sijoitusrahasto 1 454 861 0,36 7 783 319 0,51

10. T.A.T. Invest Oy 792 080 0,20 7 726 400 0,50

Johdon osakeomistus

Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä

edellä mainittujen määräysvallassa olevat yhteisöt

omistivatjoulukuun 2022 lopussa 1 360 800 Kesko Oyj:n

A-osaketta ja 526 022 Kesko Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä

1 886 822 kpl, mikä edustaa 0,47 % yhtiön kaikista

osakkeista ja 0,92 % kaikkien osakkeiden tuottamasta

äänimäärästä.

Pääjohtajalla oli 31.12.2022 Kesko Oyj:n A-osakkeita

5 000 kpl ja B-osakkeita 385 786 kappaletta,

mitkä edustavat 0,10 % yhtiön kaikista osakkeista ja

0,03 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli

31.12.2022 Kesko Oyj:n A-osakkeita 7 824 kappaletta ja

B-osakkeita 993 933 kappaletta, mitkä edustavat 0,25 %

yhtiön kaikista osakkeista ja 0,07 % kaikkien osakkeiden

tuottamasta äänimäärästä.

Hallituksen valtuudet

Keskolla on osakepohjainen sitouttamis- ja

kannustinjärjestelmä, jonka toteuttamiseksi Keskon hallitus

voi päättää yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden

luovuttamisesta yhtiökokouksen hallitukselle antamien

osakeantivaltuutuksien puitteissa. Vuoden 2022 aikana

Kesko Oyj luovutti 345 104 yhtiön hallussa ollutta omaa

B-osaketta yhtiön johto- ja avainhenkilöille ja Keskolle

palautui vastikkeetta 1 719 B-osaketta osakepalkkio-

ohjelmien ehtojen mukaisesti. Asiasta on tiedotettu

pörssitiedotteilla 7.12.2022, 8.7.2022, 20.5.2022,

18.3.2022 ja 15.3.2022 sekä 17.2.2022. Uusimmista

osakepohjaisista sitouttamis- ja kannustinohjelmista on

tiedotettu pörssitiedotteella 3.2.2022. Lisäksi Kesko Oyj

luovutti 4 918 hallussa ollutta omaa B-osaketta Keskon

hallituksen jäsenille osana hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta

on tiedotettu pörssitiedotteella 2.5.2022.

Keskon varsinainen yhtiökokous 7.4.2022 valtuutti

hallituksen päättämään yhteensä enintään 33 000 000

yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien

B-osakkeiden antamisesta sekä enintään 16 000 000

yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta. Valtuutukset ovat

voimassa 30.6.2023 saakka. Valtuutuksista on kerrottu

pörssitiedotteella 7.4.2022.

Konsernin keskeiset tunnusluvut

2020 2021 2022

Tuloslaskelma

Liikevaihto Milj. € 10 669,2 11 300,2 11 809,0

Liikevaihdon muutos % -0,5 5,9 4,5

Liikevaihdon muutos, vertailukelpoinen % 3,6 8,2 4,4

Liikevoitto, vertailukelpoinen Milj. € 567,8 775,5 815,1

Liikevoitto liikevaihdosta, vertailukelpoinen % 5,3 6,9 6,9

Liikevoitto Milj. € 600,2 775,2 816,5

Liikevoitto liikevaihdosta % 5,6 6,9 6,9

Tilikauden tulos (sis. määräysvallattomien

omistajien osuuden) Milj. € 435,3 571,8 609,9

Tilikauden tulos liikevaihdosta % 4,1 5,1 5,2

Kannattavuus

Oman pääoman tuotto % 20,1 24,2 23,1

Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen % 17,8 24,1 23,2

Sidotun pääoman tuotto % 12,7 17,2 17,0

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen % 12,0 17,2 16,9

Rahoitus ja taloudellinen asema

Korolliset nettovelat, konserni Milj. € 2 310,3 1 907,3 2 104,2

Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja Milj. € 285,3 -21,3 184,1

Nettovelkaantumisaste % 105,5 75,4 76,7

Omavaraisuusaste % 33,1 36,6 36,9

Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS

16 vaikutusta 0,4 0,0 0,2

Muut tunnusluvut

Investoinnit Milj. € 398,4 276,6 449,2

Investoinnit liikevaihdosta % 3,7 2,4 3,8

2020 2021 2022

Liiketoiminnan rahavirta Milj. € 1 152,4 1 152,0 915,2

Investointien rahavirta Milj. € -421,3 -292,3 -344,3

Henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana,

konserni yhteensä 17 629 14 232 14 633

Henkilökunta, 31.12., konserni yhteensä 17 650 17 402 17 841

2020 2021 2022

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos/osake, laimentamaton ja

laimennettu** € 1,09 1,44 1,53

Tulos/osake, vertailukelpoinen,

laimentamaton** 0,97 1,43 1,54

Oma pääoma/osake** € 5,52 6,37 6,90

Osinko/osake* € 0,75 1,06 1,08

Osinko tuloksesta % 69,8 74,3 70,4

Osinko tuloksesta, vertailukelpoinen % 77,4 74,7 70,1

Liiketoiminnan rahavirta/osake** € 2,91 2,90 2,30

Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake 18,62 19,04 13,26

Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake 19,59 20,57 13,44

Efektiivinen osinkotuotto, A-osake % 3,8 3,9 5,3

Efektiivinen osinkotuotto, B-osake % 3,6 3,6 5,2

* ehdotus yhtiökokoukselle

** Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista 28.4.2020 siten, että kutakin A-osaketta

kohti annettiin kolme (3) uutta A-osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin kolme (3) uutta B-osaketta.

Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu maksuttoman osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä.

Vertailukausien osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu vastaamaan maksuttoman osakeannin jälkeistä osakemäärää.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten

tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan

volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman

yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on laskettu

sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin sekä

tilikaudella että vertailuvuonna. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset järjestelyt on

oikaistu yrityskauppojen tavoin.

Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan

kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen

vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden ja liiketoimintojen myynneistä

syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset sekä merkittävät liiketoimintojen

rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja

myyntitappiot liiketoiminnan muissa kuluissa.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään

taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

vastaa ennen IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset nettovelat

ilman leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen standardin käyttöönottoa.

Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin taloudellisten tavoitteiden

tunnuslukuun ”korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja per käyttökate ilman IFRS 16

vaikutusta”.

Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty Valtiovarainministeriön asetuksen

arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämät

konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja

liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja

analysointiin.

Kannattavuus

Liikevoitto, vertailukelpoinen Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät

– myyntivoitot + myyntitappiot + arvonalentumiset +/-

rakennejärjestelyt

Oman pääoman tuotto, %

(Tulos ennen veroja − Tuloverot) x 100

Oma pääoma, tilikauden alun ja lopun keskiarvo

Oman pääoman tuotto,

vertailukelpoinen, %

(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ennen

veroja − Tuloverot oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien

verovaikutuksella) x 100

Oma pääoma, tilikauden alun ja lopun keskiarvo

Sidotun pääoman tuotto, %

Liikevoitto x 100

(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset

varat − Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta

Sidotun pääoman tuotto,

vertailukelpoinen, %

Vertailukelpoinen liikevoitto x 100

(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset

varat − Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta

Käyttökate Liikevoitto + Poistot + Arvonalentumiset

Käyttökate ilman IFRS 16

vaikutusta

Käyttökate – Vuokrat vuokrasopimuksista

Rahoitus, investoinnit ja taloudellinen asema

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma x 100

(Taseen loppusumma − Saadut ennakot)

Nettovelkaantumisaste, %

Korolliset nettovelat x 100

Oma pääoma

Korolliset nettovelat

Korolliset velat + Leasingvelat - Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat −

Rahavarat

Korolliset nettovelat ilman

leasingvelkoja

Korolliset nettovelat - Leasingvelat

Investoinnit

Tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin sekä tytäryritysosakkeisiin, osakkuus- ja

yhteisyritysosakkeisiin ja muihin osakkeisiin. Vuokrasopimuksista

kirjattavien konsernitaseen käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset eivät

ole investointeja. Vuokrakohteen (käyttöoikeusomaisuuserän) lunastus

raportoidaan investointina.

Korolliset nettovelat ilman

leasingvelkoja / käyttökate

ilman IFRS 16 vaikutusta

Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS 16

vaikutusta

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos/osake, laimennettu

Tulos − Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta

Keskimääräinen laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä

Tulos/osake, laimentamaton

Tulos − Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta

Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä

Tulos/osake, laimentamaton,

vertailukelpoinen

Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä −

Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oikaistuna

vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko tuloksesta, %

(Osinko/osake) x 100

(Tulos/osake)

Hinta/voitto-suhde (P/E)

Tilinpäätöspäivän osakekurssi

(Tulos/osake)

Efektiivinen osinkotuotto-%

(Osinko/osake) x 100

Tilinpäätöspäivän osakekurssi

Osakekannan markkina-arvo Tilinpäätöspäivän osakekurssi x Osakkeiden lukumäärä

Liiketoiminnan rahavirta/osake

Liiketoiminnan rahavirta

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

A-osakkeen ja B-osakkeen

tuotto

Osakkeen kurssimuutos + Osinkotuotot vuosituottona

Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

Milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Myyntivoitot 0,0 1,4

Myyntitappiot -0,1 -0,0

Arvonalentumiset - -5,4

Rakennejärjestelyt 1,6 3,7

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 1,5 -0,3

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä -3,6 2,9

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa -0,0 1,0

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -2,2 3,5

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -0,1 4,7

Liikevoitto, vertailukelpoinen

Liikevoitto 816,5 775,2

Vähennettynä

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 1,5 -0,3

Liikevoitto, vertailukelpoinen 815,1 775,5

Käyttökate

Liikevoitto 816,5 775,2

Lisättynä

Poistot ja arvonalentumiset 169,0 176,8

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset 322,1 310,3

Käyttökate 1 307,7 1 262,2

Käyttökate, vertailukelpoinen

Käyttökate 1 307,7 1 262,2

Vähennettynä

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -0,1 4,7

Käyttökate, vertailukelpoinen 1 307,8 1 257,6

Milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen

Tulos ennen veroja 761,1 712,9

Vähennettynä

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 1,5 -0,3

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä -3,6 2,9

Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen 763,2 710,4

Tulos, vertailukelpoinen

Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 763,2 710,4

Vähennettynä

Tuloverot 151,2 141,1

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa -0,0 1,0

Tulos, vertailukelpoinen 612,0 568,2

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen

Tulos, vertailukelpoinen 612,0 568,2

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen 612,0 568,2

Tulos per osake, vertailukelpoinen, euroa

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen 612,0 568,2

Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton, 1000 kpl 397 383 397 033

Tulos per osake, vertailukelpoinen, euroa 1,54 1,43

Sidotun pääoman tuotto, %

Liikevoitto 816,5 775,2

Sidottu pääoma, keskimäärin 4 811,9 4 508,9

Sidotun pääoman tuotto, % 17,0 17,2

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %

Liikevoitto, vertailukelpoinen 815,1 775,5

Sidottu pääoma, keskimäärin 4 811,9 4 508,9

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 16,9 17,2

Milj. € 1–12/2022 1–12/2021

Konserni

Oman pääoman tuotto, %

Tulos 609,9 571,8

Oma pääoma, keskiarvo 2 635,8 2 359,4

Oman pääoman tuotto, % 23,1 24,2

Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %

Tulos, vertailukelpoinen 612,0 568,2

Oma pääoma, keskiarvo 2 635,8 2 359,4

Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 23,2 24,1

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma 2 742,2 2 529,5

Taseen loppusumma 7 474,0 6 966,0

Saadut ennakot 46,9 46,2

Omavaraisuusaste, % 36,9 36,6

TILINPÄÄTÖS

Konsernin tuloslaskelma

		1.1.–31.12.		1.1.–31.12.
Milj. €	Liite	2022	%	2021	%
Liikevaihto	2.1	11 809,0	100,0	11 300,2	100,0
Materiaalit ja palvelut	2.3	-10 304,5	-87,3	-9 695,3	-85,8
Varaston muutos		237,0	2,0	43,1	0,4
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	998,7	8,5	957,3	8,5
Henkilöstökulut	2.5	-785,8	-6,6	-764,0	-6,8
Poistot ja arvonalentumiset	3.2 3.3	-169,0	-1,4	-176,8	-1,6
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset	3.4	-322,1	-2,7	-310,3	-2,7
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-670,2	-5,7	-607,2	-5,4
Osuus yhteisyritysten tuloksista		23,5	0,2	28,0	0,2
Liikevoitto		816,5	6,9	775,2	6,9
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	4.4	13,0	0,1	12,5	0,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut	4.4	2,9	0,0	-8,6	-0,1
Leasingvelkojen korkokulut	4.4	-68,4	-0,6	-71,3	-0,6
Valuuttakurssierot	4.4	-3,5	-0,0	-0,8	-0,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	4.4	-56,0	-0,5	-68,2	-0,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		0,6	0,0	5,9	0,1
Tulos ennen veroja		761,1	6,4	712,9	6,3
Tuloverot	2.7	-151,2	-1,3	-141,1	-1,2
Tilikauden tulos		609,9	5,2	571,8	5,1
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		609,9		571,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, konserni
yhteensä, €	2.8	1,53		1,44

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma

		1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Milj. €	Liite	2022	2021
Konsernin tilikauden tulos		609,9	571,8
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	2.7 3.7	30,6	40,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	2.7	-41,9	9,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen eristä	2.7	-0,5	-0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos	2.7	26,2	11,1
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä		14,3	60,4
Tilikauden laaja tulos		624,2	632,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		624,2	632,1

Konsernitase

Milj. €	Liite	31.12.2022	%	31.12.2021	%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	3.2	1 745,5		1 537,6
Liikearvo	3.3	588,9		588,8
Aineettomat hyödykkeet	3.3	190,2		190,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4	1 737,6		1 735,0
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	3.8 5.1	231,9		234,6
Muut sijoitukset	4.3 4.5	13,2		15,5
Pitkäaikaiset saamiset	4.3 4.5	90,8		72,6
Laskennalliset verosaamiset	2.7	2,2		1,1
Eläkesaamiset	3.7	86,9		94,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		4 687,2	62,7	4 470,1	64,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.5	1 115,4		894,3
Korolliset saamiset	3.6 4.5	4,4		4,1
Myyntisaamiset	3.6 4.3 4.5	969,3		909,2
Tuloverosaamiset	3.6	21,9		0,1
Muut korottomat saamiset	3.6 4.5	361,2		299,9
Muut rahoitusvarat	4.3 4.5	68,6		107,9
Rahavarat	4.5	245,5		279,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 786,4	37,3	2 495,4	35,8
Myytävänä oleviksi luokitellut
pitkäaikaiset omaisuuserät		0,5	0,0	0,5	0,0
Varat yhteensä		7 474,0	100,0	6 966,0	100,0

Milj. €	Liite	31.12.2022	%	31.12.2021	%
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma	4.2	197,3		197,3
Ylikurssirahasto	4.2	197,8		197,8
Muut rahastot	4.2	266,9		266,9
Muuntoerot	4.2	-52,2		-10,2
Arvonmuutosrahasto	4.2	35,3		9,1
Kertyneet voittovarat		2 097,1		1 868,6
Oma pääoma yhteensä		2 742,2	36,7	2 529,5	36,3
Pitkäaikaiset velat
Korolliset pitkäaikaiset velat	4.3 4.5 4.6	245,5		206,4
Leasingvelat	4.5 4.6	1 592,0		1 610,7
Korottomat pitkäaikaiset velat	4.3 4.5	24,3		25,2
Laskennalliset verovelat	2.7	63,2		37,9
Varaukset	3.9	10,3		15,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä		1 935,3	25,9	1 895,6	27,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset lyhytaikaiset velat	4.3 4.5 4.6	252,6		160,1
Leasingvelat	4.5 4.6	328,1		317,9
Ostovelat	4.3 4.5	1 499,4		1 332,6
Muut korottomat velat	4.3 4.5	242,4		232,3
Tuloverovelat	4.5	19,4		28,9
Siirtovelat	4.3 4.5	442,6		454,8
Varaukset	3.9	11,9		14,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä		2 796,5	37,4	2 540,9	36,5
Velat yhteensä		4 731,8	63,3	4 436,5	63,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		7 474,0	100,0	6 966,0	100,0

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. €	Liite	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja		761,1	712,9
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot		169,0	171,4
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset		322,1	310,3
Rahoitustuotot ja -kulut		-12,4	-3,1
Leasingvelkojen korkokulut		68,4	71,3
Muut oikaisut	2.9	-20,2	9,0
		527,0	558,8
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/
vähennys (+)		-107,2	-146,8
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-225,8	-53,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/
vähennys (-)		163,7	283,7
		-169,3	83,7
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-5,4	-7,0
Maksetut korot leasingveloista		-68,4	-71,3
Saadut korot		10,5	10,5
Saadut osingot		1,3	1,6
Saadut osingot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä		33,1	-
Maksetut verot		-174,7	-137,2
Liiketoiminnan nettorahavirta, yhteensä		915,2	1 152,0

Milj. €	Liite	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryritysosakkeisiin vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla	3.1	-45,3	-13,2
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin
sijoituksiin	2.9	-	-0,1
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	2.9	-352,4	-239,4
Tytäryritysten ja liiketoimintojen luovutustulot
vähennettynä luovutushetken rahavaroilla		2,2	2,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot		14,0	13,3
Muiden sijoitusten luovutustulot		0,4	0,1
Lainasaamisten ja muiden rahoitusvarojen lisäys (-) /
vähennys (+)		36,8	-55,9
Investointien nettorahavirta, yhteensä		-344,3	-292,3
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	4.1	132,6	-223,4
Leasingvelkojen lyhennykset	3.4 4.1	-332,7	-323,2
Korollisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	4.1	2,1	10,7
Maksetut osingot		-406,7	-297,8
Muut erät		0,0	-0,7
Rahoituksen nettorahavirta, yhteensä		-604,7	-834,4
Rahavarojen muutos		-33,8	25,2
Rahavarat 1.1.	4.5	279,8	254,3
Muuntoero-oikaisu ja arvonmuutos		-0,5	0,2
Rahavarat 31.12.	4.5	245,5	279,8

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

				Arvonmuutos-		Kertyneet
Milj. €	Osakepääoma	Rahastot	Muuntoerot	rahasto	Omat osakkeet	voittovarat	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	197,3	464,7	-10,2	9,1	-30,3	1 898,9	2 529,5
Osakeperusteiset maksut					2,1		2,1
Osingonjako						-421,3	-421,3
Muut muutokset		-0,0				7,7	7,7
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-0,0			2,1	-413,6	-411,4
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos						609,9	609,9
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot						30,6	30,6
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			-41,9				-41,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä						-0,5	-0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos				26,2			26,2
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä			-41,9	26,2		30,0	14,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-41,9	26,2		639,9	624,2
Oma pääoma 31.12.2022	197,3	464,7	-52,2	35,3	-28,1	2 125,2	2 742,2
Oma pääoma 1.1.2021	197,3	464,7	-20,0	-2,0	-31,4	1 580,7	2 189,3
Osakeperusteiset maksut					1,1		1,1
Osingonjako						-297,8	-297,8
Muut muutokset		0,0				4,7	4,7
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		0,0			1,1	-293,1	-291,9
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos						571,8	571,8
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot						40,0	40,0
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			9,8				9,8
Rahavirran suojauksen arvonmuutos						-0,5	-0,5
Muut erät				11,1			11,1
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä			9,8	11,1		39,5	60,4
Tilikauden laaja tulos yhteensä			9,8	11,1		611,2	632,1
Oma pääoma 31.12.2021	197,3	464,7	-10,2	9,1	-30,3	1 898,9	2 529,5

Lisätietoja osakepääomasta ja rahastoista on esitetty liitteessä 4.2 ja osakepalkkiojärjestelmistä liitteessä 5.4. Laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot

on esitetty liitteessä 2.7.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin

niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen

tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana

tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset

laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn

liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen

osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen

informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja

harkintaan perustuvat ratkaisut.

Kesko julkaisee internetsivuillaan taloudellisen

katsauksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-

tiedostona. Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut

yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen

riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden

antavan raportin Keskon ESEF-tilinpäätöksestä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

ottamatta jäljempänä mainittuja, standardien edellyttämällä

tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä.

1.1 Yrityksen perustiedot

Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Keskon

ketjutoimintaan kuuluu noin 1 800 kauppaa Pohjoismaissa,

Baltiassa sekä Puolassa.

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat

konsernin toimialoista, joita ovat päivittäistavarakauppa,

rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen

lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

Y-tunnus on 0109862-8. Yhtiön kotipaikka on Helsinki,

Suomi ja sen rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO,

Suomi. Kesko Oyj:n ja konsernitilinpäätöksen jäljennös

on saatavissa Kesko Oyj:ltä osoitteesta Työpajankatu 12,

Helsinki, Suomi sekä internet-osoitteesta www.kesko.fi.

Keskon hallitus on 1.2.2023 hyväksynyt tämän

tilinpäätöksen julkistettavaksi.

1.2 Laatimisperusta

Keskon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(International Financial Reporting Standards, IFRS)

mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022

voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja

IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla

tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla

annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o

1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa

sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Konserni on soveltanut uusia ja muuttuneita

standardeja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2022 alkaneella

tilikaudella. Olemassa oleviin standardeihin tehdyillä

parannuksilla ja muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksessä ei ole sovellettu

vapaaehtoisesti tilinpäätösstandardeja ennen niiden

voimaantuloa. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät

myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön

mukaisia vaatimuksia.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja se on

laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun

1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja

oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten

tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti joudutaan tekemään

tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat

omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen

määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja

olettamuksista.

Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan

jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja

muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin

odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon

ottaen kohtuullisia.

Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset

kirjanpidolliset arviot ja oletukset on kuvattu tarkemmin

vastaavissa liitteissä.

• Yritysostot (liite 3.1)

• Aineettomat hyödykkeet (liite 3.3)

• Vuokrasopimukset (liite 3.4)

• Vaihto-omaisuus (liite 3.5)

• Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset (liite 3.6)

• Eläkesaamiset (liite 3.7)

• Varaukset (liite 3.9)

1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat

ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

sovellettaessa

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja,

jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden

valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa

tuloslaskelmassa tuottojen esittämistapaan liittyen (liite 2.1),

määräysvallan olemassaolosta tytäryrityksiin liittyen (liite

1.5), saamisten arvostuksessa, uudelleenjärjestelyvarausten

määrittelyssä sekä vuokrasopimusten perusteella taseeseen

kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 3.4).

perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään

arvoon, liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisiin

instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai otettu

vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan

kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat

arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei

ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat,

realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu

konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia

tappioita ei eliminoida, mikäli tappio aiheutuu omaisuuserän

arvonalentumisesta. Määräysvallattomien omistajien

osuus tilikauden tuloksesta esitetään tuloslaskelmassa

ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta

pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman

pääoman osana.

Konserni käsittelee hankkimansa kiinteistöyhtiöt

omaisuuserien hankintana.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla

on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Kesko-konsernissa huomattava vaikutusvalta perustuu

osakeomistukseen tai sopimukseen, joka tuottaa 20−50 %

äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään

pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan

hankintamenon määräisinä.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä

voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan. Sijoituksen

kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä

muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen

tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus

osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota.

Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten

välillä eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti.

Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan,

ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän

arvonalentumisesta. Osakkuusyrityksiltä saatu osinko

vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden

hankintamenosta. Osakkuusyrityssijoitus sisältää

hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa kahdella tai

useammalla osapuolella on yhteinen, sopimukseen perustuva

määräysvalta. Yhteinen määräysvalta vallitsee vain

silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset

edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä

hyväksymistä. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan

osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on

oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteisyrityksiin

tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja

alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.

Konsernin osuus yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä

voitoista ja tappioista merkitään tuloslaskelmaan. Sijoituksen

kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä

muutoksilla. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappiosta

on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä,

konserni ei kirjaa lisää tappiota.

Realisoitumattomat voitot konsernin ja yhteisyritysten välillä

eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös

realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma

anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta.

1.5 Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Kesko Oyj:n

lisäksi tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta.

Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on yli puolet tytär-

yrityksen äänivallasta tai sillä muutoin on määräysvalta.

Määräysvallalla tarkoitetaan altistumista sijoituskohteen

muuttuvalle tuotolle tai sitä, että sijoittaja on oikeutettu

kohteen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa

valtaansa. Hankitut tytäryritykset on yhdistelty konserni-

tilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on

saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta

lakkaa. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu

huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa

silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat

instrumentit ovat toteutettavissa tarkastelu ajankohtana.

Tytäryritykset on lueteltu liitteessä 5.1.

Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan

hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintameno

Yhteisyrityksiltä saatu osinko vähennetään konsernin

tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta. Yhteisyritys-

sijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa

ei poisteta.

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty yhteisinä

toimintoina omistusosuuden mukaan suhteellisesti rivi

riviltä. Yhdistelyssä huomioidaan erikseen konsernin osuus

keskinäisten kiinteistöyhtiöiden lainoista ja oman pääoman

rahastoista.

Osakkuus- ja yhteisyritykset ja suhteellisesti yhdisteltävät

keskinäiset kiinteistöyhtiöt on eritelty liitteessä 5.1.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin

emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta ja

taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin

kunkin yrityksen toimintaympäristön valuutassa.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu

euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan

määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen

tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä

liiketapahtumista sekä saamisista ja veloista syntyneet

kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun

ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka

ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai niitä

lainojen kurssimuutoksia, jotka on määritetty suojaamaan

ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Nämä

kurssierot kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutokset

esitetään muina laajan tuloksen erinä. Kurssierot

kirjataan tuloslaskelmaan, kun kyseisestä yksiköstä tai

ulkomaisen nettosijoituksen suojauksesta luovutaan.

Konsernilla ei ole lainoja, jotka on määritetty suojaamaan

ulkomaista nettosijoitusta. Liiketoiminnan kurssivoitot ja

-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Rahoituksellisia tapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja

-optioiden sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja

-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat

on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssiin

ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien

käytöstä syntyvä kurssiero, euroalueen ulkopuolisten

tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät

muuntoerot, osana nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön

käsiteltyjen monetaaristen erien kurssimuutokset sekä

nettosijoitusten suojaustulos kirjataan omaan pääomaan

ja muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Tytäryrityksen myynnin yhteydessä muuntoerot kirjataan

tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntynyt liikearvo ja

kyseisten ulkomaisten yksikköjen hankinnan yhteydessä

tehtyjen varojen ja velkojen käyvän arvon oikaisut on

käsitelty kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja

velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan,

kumpi näistä on pienempi.

Tuloslaskelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen

osalta, jotka on luokiteltu lopetetuiksi viimeisimmän

esitettävän tilinpäätöskauden aikana. Lopetettujen

toimintojen tulos siirretään siten omalle rivilleen myös

vertailutietojen osalta. Tilikausilla 2022 ja 2021 konsernissa

ei ollut lopetettuja toimintoja.

1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä

oleviksi luokitellut pitkäaikaiset

omaisuuserät ja niihin liittyvät velat

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät)

luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa

vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden

myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden

kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa

niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta

1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-

tulkinnat sekä uusien ja uudistettujen

standardien vaikutukset

IFRIC-tulkinnat, muutokset standardeihin sekä

uudet ja uudistetut standardit

1.1.2023 tai sen jälkeen voimaan astuvilla vuosittaisilla

parannuksilla tai muutoksilla standardeihin ei arvioida olevan

merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2.1 Tuloutusperiaatteet

Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden

ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta

ei ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasiakkaille sekä

harjoittaa omaa vähittäismyyntiä. Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä tuloutetaan,

kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun

hän pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn.

Pääsääntöisesti tavaroiden myynti on tuloutettavissa tavaran luovutushetkellä. Tuotot

palveluista tuloutetaan, kun palvelu suoritetaan. Myynti kauppiaille ja yritysasiakkaille on

laskutusmyyntiä. Myynti kuluttaja-asiakkaille on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin

oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Suomessa K-Plussa-kanta-

asiakasjärjestelmään kuuluvissa liiketoiminnoissa myynnin oikaisueriin kirjataan kanta-

asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset osana myyntitapahtumaa. Vastaava myynti

tuloutetaan, kun asiakashyvitykset käytetään tai niiden voimassaolo lakkaa. Sopimukseen

perustuva velka merkitään taseeseen. Kanta-asiakashyvitykset vaikuttavat niiden

liiketoimintojen liikevaihtoon, jotka myöntävät Suomessa K-Plussa-kanta-asiakashyvityksiä

ja harjoittavat vähittäiskauppatoimintaa.

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin asiakassopimukseen perustuvaan

suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot ja kauppiasyrittäjiltä veloitettavat

kauppapaikka- ja ketjumaksut sekä muut palvelukorvaukset ja provisiot. Kauppiasyrittäjiltä

veloitettavat maksut perustuvat yhteistyösopimukseen (ketjusopimus), jonka

perusteella kauppias harjoittaa liiketoimintaa ketjulle yhteisten toimintamallien

ja tavoitteiden mukaisesti. Kauppapaikkamaksu ja ketjumaksu ovat määrältään

muuttuvia ja perustuvat kauppiaan ketjusopimuksen nojalla harjoittaman liiketoiminnan

kasvuun ja tuloksellisuuteen. Ketjun markkinointimaksu ja tietojärjestelmämaksu ovat

kustannusperusteisia veloituksia. Liiketoiminnan muut tuotot on eritelty liitteessä 2.4.

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

luovutuksesta syntyvät voitot, liiketoimintojen myyntivoitot sekä kaupallisten valuutta-

riskien suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot.

Korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää

käyttäen. Osingot tuloutetaan, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

2. TALOUDELLINEN TULOS

2.2 Segmenttitiedot

Laadintaperiaatteet

Konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, jotka ovat

päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle

toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä

operatiivisena päätöksentekijänä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille,

toimii konsernijohtoryhmä. Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto muodostuu

päivittäistavarakaupasta, rakentamisen ja talotekniikan kaupasta sekä autokaupasta.

Toimialojen välinen myynti tapahtuu markkinahintaan.

Konsernijohtoryhmä käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukujen

rinnalla konsernin tulosraportoinnissa. Konsernijohtoryhmä arvioi toimialojen tulosta

ja kannattavuutta liikevoiton, vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen sidotun

pääoman tuoton perusteella. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä lukuunottamatta

johdon tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita. Rahoitustuottoja

ja -kuluja ei kohdisteta toimialoille, sillä konsernirahoitus hallinnoi konsernin rahavaroja ja

rahoitusvelkoja. Konsernin sisäisinä kauppoina tehtyjen valuuttatermiinien käypien arvojen

muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot raportoidaan osana liiketoiminnan muita

tuottoja ja kuluja niiltä osin, kun ne suojaavat toimialojen valuuttariskiä.

Toimialan sidotun pääoman varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka voidaan

perustellusti kohdistaa toimialoille. Sidotun pääoman varat sisältävät aineelliset ja

aineettomat hyödykkeet, vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet

osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut sijoitukset, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden,

myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset, korolliset saamiset sekä myytävänä oleviksi

luokitellut omaisuuserät. Sidotun pääoman velat sisältävät ostovelat, osuuden muista

korottomista veloista ja varaukset. Konsernin kiinteistövarat ja niistä aiheutuvat tuotot

ja kulut on kohdistettu toimialoille. Sidottuun pääomaan eivät sisälly laskennalliset

verosaamiset ja -velat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

valuuttatermiinien taseeseen merkittyä käypää arvoa lukuun ottamatta, rahavarat eivätkä

korolliset velat.

Segmenttitiedoissa noudatetaan samoja tuloutusperiaatteita kuin konsernin

tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa. Tuloutusperiaatteet on esitetty liitteessä 2.1.

Keskon liiketoimintamallit

Keskon pääasialliset liiketoimintamallit Suomen markkinoilla ovat ketjuliiketoimintamalli,

jossa itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa,

ja yritysasiakaskauppa. Kesko johtaa kaupoista muodostuvien ketjujen toimintaa.

Ketjutoiminnalla varmistetaan parempi kilpailukyky ja K-kauppiaille edellytykset tavaroiden

hankintaan, valikoiman muodostamiseen, markkinointiin ja hintakilpailuun. Suomen

ulkopuolella liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakaskauppaa.

Kauppiasliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2022 oli 46 % (48 %).

Yritysasiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2022 oli 40 % (36 %). Keskon

oman vähittäiskaupan osuus konsernin liikevaihdosta oli 14 % (16 %). Johdon mielestä edellä

esitetty kuvaa sitä jakoa, kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen

luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen.

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa käsittää päivittäistavaroiden tukkukaupan ja yritysasiakaskaupan

sekä käyttötavaroiden vähittäiskaupan Suomessa. Keskon päivittäistavarakauppa harjoittaa

liiketoimintaa K-kauppias-liiketoimintamallilla. Suomessa on noin 1 200 K-kauppiaan

operoimaa K-ruokakauppaa, joista muodostuvat ruokakaupan vähittäiskauppaketjut

K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K. Kespro on foodservice-palvelujen tarjoaja

ja tukkukauppa Suomessa. K-Citymarketin käyttötavarakauppa toimii käyttötavaroiden

vähittäismyyjänä Suomessa.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii tukku-, vähittäis- ja yritysasiakaskaupassa

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Puolassa. Rautakaupassa Kesko vastaa ketjujen

konsepteista, markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista ja kauppapaikkaverkostosta

kaikissa toimintamaissa sekä kauppiasresursseista Suomessa, jossa toimitaan kauppias-

liiketoimintamallilla. Kesko toimii itse vähittäiskauppiaana Ruotsissa ja Norjassa.

Vähittäiskauppa ketjut ovat K-Rauta (Suomi ja Ruotsi), K-Bygg (Ruotsi) sekä Byggmakker

(Norja). Rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että ammattirakentajia. Onninen tarjoaa

Itämeren alueella ja Skandinaviassa yritysasiakkaille teknisen tukkukaupan LVI- ja

sähkötuotteita ja -palveluita. Onnisella on noin 130 toimipistettä Suomessa, Ruotsissa,

Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaan sisältyvään erikoiskauppaan kuuluu vapaa-

ajankauppa Suomessa. Vapaa-ajankaupan ketjut ovat Intersport ja Budget Sport. Osana

vapaa-ajankaupan strategiaa The Athlete's foot - ja Kookenkä -ketju päätettiin lopettaa ja

toiminta päättyi tilikauden 2021 aikana.

Autokauppa

Autokauppa käsittää uusien autojen, käytettyjen autojen, palvelujen sekä leasingin

liiketoiminnot. Uusien autojen liiketoiminnot harjoittavat Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-,

Porsche- ja Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-hyötyautojen maahantuontia,

markkinointia ja vähittäiskauppaa Suomessa, sekä SEATin ja CUPRAn osalta myös Baltiassa.

Käytetyt autot -liiketoiminta hankkii käytettyjä autoja Suomesta ja ulkomailta sekä harjoittaa

niiden vähittäismyyntiä Suomessa. Palvelut-liiketoiminta tarjoaa huolto-, vauriokorjaus-,

varaosamyynti- ja varustelupalveluita Suomessa. Leasing-liiketoiminta tarjoaa yksityis- ja

yritysleasingpalveluita, ja lisäksi Autokauppaan kuuluu mm. sähköautojen latauspalvelua

tarjoava K-Lataus.

Yhteiset toiminnot

Yhteiset toiminnot sisältävät konsernille yhteisiä tukitoimintoja.

Segmenttitiedot 2022

Tulos

Milj. €

Päivittäistavara-

kauppa

Rakentamisen

ja talotekniikan

kauppa Autokauppa

Yhteiset

toiminnot Yhteensä

Toimialan liikevaihto 6 124,7 4 805,1 910,9 -0,0 11 840,7

josta sisäistä -23,3 0,0 -8,2 -0,3 -31,7

Liikevaihto konsernin ulkopuolelta 6 101,4 4 805,2 902,7 -0,3 11 809,0

Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, % 3,6 9,4 -11,4 - 4,4

Liikevaihdon kehitys, % 3,6 9,5 -11,4 - 4,5

Toimialan muut tuotot 789,0 177,2 10,6 28,8 1 005,6

josta sisäistä -0,1 -2,1 -0,1 -4,6 -6,9

Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta 788,9 175,1 10,6 24,1 998,7

Poistot -84,4 -28,4 -26,6 -29,7 -169,0

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset -213,7 -92,4 -10,1 -5,9 -322,1

Osuudet yhteisyritysten tuloksista 23,5 23,5

Liikevoitto 461,5 340,8 47,8 -33,6 816,5

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1,1 1,0 -0,6 -0,1 1,5

Vertailukelpoinen liikevoitto 460,4 339,8 48,4 -33,5 815,1

Rahoitustuotot ja -kulut -56,0

Osuudet osakkuusyritysten tuloksista 0,6

Tulos ennen veroja 761,1

Varat ja velat

Milj. €

Päivittäis -

tavara-

kauppa

Rakentami-

sen ja talo-

tekniikan

kauppa

Auto-

kauppa

Yhteiset

toiminnot

Elimi-

noinnit Yhteensä

Aineelliset ja aineettomat

hyödykkeet 1 333,6 844,6 243,0 105,1 -1,6 2 524,6

Käyttöoikeusomaisuuserät 1 189,3 434,3 51,8 62,1 1 737,6

Osuudet osakkuus- ja

yhteisyrityksissä ja muissa

sijoituksissa 4,3 160,4 0,1 81,0 -0,6 245,2

Eläkesaamiset 19,6 4,5 62,8 86,9

Vaihto-omaisuus 270,3 647,9 197,2 1 115,4

Myyntisaamiset 369,2 561,1 41,1 2,9 -5,1 969,3

Muut korottomat saamiset 121,6 231,5 15,2 73,7 -33,0 409,0

Korolliset saamiset 0,8 68,6 69,4

Myytävänä oleviksi

luokitellut pitkäaikaiset

omaisuuserät 0,5 0,5

Sidottuun pääomaan

sisältyvät varat 3 308,7 2 884,4 548,3 456,7 -40,3 7 157,7

Kohdistamattomat erät

Laskennalliset verosaamiset 2,2

Muut rahoitusvarat 68,6

Rahavarat 245,5

Varat yhteensä 3 308,7 2 884,4 548,3 456,7 -40,3 7 474,0

Milj. €

Päivittäis -

tavara-

kauppa

Rakentami-

sen ja talo-

tekniikan

kauppa

Auto-

kauppa

Yhteiset

toiminnot

Elimi-

noinnit Yhteensä

Ostovelat 596,7 837,7 35,3 32,3 -2,6 1 499,4

Muut korottomat velat 294,7 293,1 82,9 55,8 -35,4 691,1

Varaukset 0,8 2,2 19,0 0,2 22,2

Sidottuun pääomaan

sisältyvät velat 892,2 1 133,0 137,3 88,3 -38,1 2 212,7

Kohdistamattomat erät

Korolliset velat 498,2

Leasingvelat 1 920,1

Muut korottomat velat 37,6

Laskennalliset verovelat 63,2

Velat yhteensä 892,2 1 133,0 137,3 88,3 -38,1 4 731,8

Sidottu pääoma yhteensä

31.12. 2 416,5 1 751,3 411,0 368,4 -2,2 4 945,0

Sidottu pääoma

keskimäärin 2 353,6 1 752,1 379,5 328,9 -2,2 4 811,9

Sidotun pääoman tuotto,

%, vertailukelpoinen 19,6 19,4 12,7 16,9

Henkilöstön lukumäärä

31.12. 8 316 7 226 1 298 1 001 17 841

Henkilökunta keskimäärin 6 288 6 155 1 235 955 14 633

Segmenttitiedot 2021

Tulos

Milj. €

Päivittäistavara-

kauppa

Rakentamisen

ja talotekniikan

kauppa Autokauppa

Yhteiset

toiminnot Yhteensä

Toimialan liikevaihto 5 909,0 4 387,7 1 028,3 0,0 11 325,1

josta sisäistä -17,8 0,2 -6,7 -0,5 -24,8

Liikevaihto konsernin ulkopuolelta 5 891,2 4 388,0 1 021,6 -0,5 11 300,2

Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, % 3,1 14,7 15,2 - 8,2

Liikevaihdon kehitys, % 3,1 20,6 15,2 - 5,9

Toimialan muut tuotot 762,9 171,3 9,7 17,6 961,5

josta sisäistä -0,1 -1,1 -0,1 -2,8 -4,2

Liiketoiminnan muut tuotot konsernin ulkopuolelta 762,7 170,2 9,6 14,8 957,3

Poistot -79,8 -32,7 -31,5 -32,7 -176,8

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset -205,5 -89,2 -9,8 -5,9 -310,3

Osuudet yhteisyritysten tuloksista 28,0 28,0

Liikevoitto 443,9 323,1 46,2 -38,0 775,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 0,9 5,0 -6,1 -0,3 -0,3

Vertailukelpoinen liikevoitto 442,9 318,0 52,2 -37,7 775,5

Rahoitustuotot ja -kulut -68,2

Osuudet osakkuusyritysten tuloksista 5,9

Tulos ennen veroja 712,9

Varat ja velat

Milj. €

Päivittäis -

tavara-

kauppa

Rakentami-

sen ja talo-

tekniikan

kauppa

Auto-

kauppa

Yhteiset

toiminnot

Elimi-

noinnit Yhteensä

Aineelliset ja aineettomat

hyödykkeet 1 161,7 817,3 242,5 96,7 -1,6 2 316,5

Käyttöoikeusomaisuuserät 1 170,3 440,3 58,4 66,0 1 735,0

Osuudet osakkuus- ja

yhteisyrityksissä ja muissa

sijoituksissa 7,7 168,7 0,0 74,4 -0,6 250,1

Eläkesaamiset 19,8 4,5 70,4 94,7

Vaihto-omaisuus 225,4 525,5 143,4 894,3

Myyntisaamiset 349,7 524,2 35,2 2,8 -2,6 909,2

Muut korottomat saamiset 78,4 187,7 23,3 30,6 -15,8 304,2

Korolliset saamiset 0,6 71,9 72,5

Myytävänä oleviksi

luokitellut pitkäaikaiset

omaisuuserät 0,5 0,5

Sidottuun pääomaan

sisältyvät varat 3 013,7 2 668,2 502,6 413,2 -20,6 6 577,1

Kohdistamattomat erät

Laskennalliset verosaamiset 1,1

Muut rahoitusvarat 107,9

Rahavarat 279,8

Varat yhteensä 3 013,7 2 668,2 502,6 413,2 -20,6 6 966,0

Milj. €

Päivittäis -

tavara-

kauppa

Rakentami-

sen ja talo-

tekniikan

kauppa

Auto-

kauppa

Yhteiset

toiminnot

Elimi-

noinnit Yhteensä

Ostovelat 569,1 716,6 25,0 23,3 -1,4 1 332,6

Muut korottomat velat 283,7 306,4 95,6 49,0 -17,0 717,7

Varaukset 0,9 1,0 27,9 0,0 29,8

Sidottuun pääomaan

sisältyvät velat 853,7 1 024,0 148,5 72,3 -18,4 2 080,0

Kohdistamattomat erät

Korolliset velat 366,5

Leasingvelat 1 928,6

Muut korottomat velat 23,5

Laskennalliset verovelat 37,9

Velat yhteensä 853,7 1 024,0 148,5 72,3 -18,4 4 436,5

Sidottu pääoma yhteensä

31.12. 2 160,0 1 644,2 354,2 340,9 -2,2 4 497,1

Sidottu pääoma

keskimäärin 2 145,6 1 673,5 374,4 317,5 -2,1 4 508,9

Sidotun pääoman tuotto,

%, vertailukelpoinen 20,6 19,0 14,0 17,2

Henkilöstön lukumäärä

31.12. 8 303 6 940 1 164 995 17 402

Henkilökunta keskimäärin 6 126 5 977 1 225 905 14 232

Vaihtoehtoiset tunnusluvut segmenttiraportoinnissa

Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli

konsernijohtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-

tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan

volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman

yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on laskettu

sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin sekä

katsauskaudella että vertailukaudella. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset järjestelyt

on oikaistu yrityskauppojen tavoin.

Tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat käsitellään vertailukelpoisuuteen

vaikuttavina erinä. Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja

käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen

kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden

ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset

sekä merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty konsernin

tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan

muissa kuluissa. Arvonalentumiset ja merkittävät vuokrasopimusten muutoksiin liittyvät

tulosvaikutteiset erät on esitetty konsernin tuloslaskelmassa rivillä poistot ja arvonalentumiset.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään

kuvaamaan liiketoiminnan kannattavuuden ja rahoitusaseman jatkuvuutta sekä tiettyjen

taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen

IFRS 16 -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset nettovelat ilman

leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen IFRS 16 -standardin käyttöönottoa.

Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin taloudellisten tavoitteiden

tunnuslukuihin. Tunnusluku on esitetty liitteessä 4.1 Pääoman hallinta.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Milj. € 2022 2021

Myyntivoitot +0,0 +1,4

Myyntitappiot -0,1 -0,0

Arvonalentumiset - -5,4

Rakennejärjestelyt +1,6 +3,7

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä +1,5 -0,3

Rakennejärjestelyihin liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille:

henkilöstökulut (-1,1 milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset (1,6

milj. euroa), liiketoiminnan muut kulut (-1,6 milj. euroa) sekä osuus yhteisyritysten tuloksista

(2,6 milj. euroa).

Vuoden 2021 merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

päivittäistavarakaupan kiinteistöjen myyntivoitot, 0,9 milj. euroa, rakentamisen ja

talotekniikan osuuteen yhteisyritysten tuloksesta sisältynyt kiinteistön myyntivoitto 6,5 milj.

euroa sekä autokaupan uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut ja arvonalentumiset yhteensä 6,1

milj. euroa.

Vuoden 2021 rakennejärjestelyihin liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa

seuraaville riveille: materiaalit ja palvelut (0,0 milj. euroa), varaston muutos (0,6 milj.

euroa), henkilöstökulut (-4,8 milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset (-0,9 milj. euroa),

käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset (1,2 milj. euroa), liiketoiminnan muut

kulut (0,9 milj. euroa) sekä osuus yhteisyritysten tuloksista (6,5 milj. euroa).

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin

Milj. € 2022 2021

Liikevoitto, vertailukelpoinen

Liikevoitto 816,5 775,2

Vähennettynä

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 1,5 -0,3

Liikevoitto, vertailukelpoinen 815,1 775,5

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %

Liikevoitto, vertailukelpoinen 815,1 775,5

Sidottu pääoma, keskimäärin 4 811,9 4508,9

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 16,9 17,2

Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto 4 805,1 4 387,7

Valuuttakurssien vaikutus 35,3

Yrityskauppojen vaikutus -61,0 -17,3

Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% 9,4

Konsernin liikevaihto 11 809,0 11 300,2

Valuuttakurssien vaikutus 35,3

Yrityskauppojen vaikutus -61,0 -17,3

Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% 4,4

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevoitto, vertailukelpoinen

Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %

Vertailukelpoinen liikevoitto x 100

(Aineelliset hyödykkeet + Liikearvo + Aineettomat hyödykkeet + Käyttöoikeusomaisuuserät +

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä + Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

+ Pitkäaikaiset saamiset + Eläkesaamiset + Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Tuloverosaamiset +

Muut korottomat saamiset + Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät - Korottomat

pitkäaikaiset velat - Eläkevelvoitteet - Varaukset - Ostovelat - Muut korottomat velat - Tuloverovelat

- Siirtovelat - Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat) keskimäärin

raportointikaudelta

Maantieteelliset tiedot

Konserni toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.

Päivittäistavarakauppa toimii Suomessa. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Puolassa. Autokauppa toimii Suomessa.

Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto, varat, investoinnit ja henkilöstö on esitetty sijainnin

mukaan jaoteltuna.

Liikevaihto muodostuu lähes kokonaisuudessaan tavaroiden myynnistä. Palvelujen myynnin

määrä on vähäinen.

Kesko-konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joilta saadun tuoton määrä ylittäisi 10 % koko

Kesko-konsernin tuotoista.

2022

Milj. € Suomi

Muut

Pohjoismaat Baltian maat Muut Eliminoinnit Yhteensä

Liikevaihto 9 610,7 1 729,3 130,8 349,2 -10,9 11 809,0

Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 5 492,6 1 294,5 216,0 154,6 7 157,7

Henkilöstö keskimäärin 10 372 3 036 337 888 14 633

2021

Milj. € Suomi

Muut

Pohjoismaat Baltian maat Muut Eliminoinnit Yhteensä

Liikevaihto 9 290,7 1 618,6 94,8 303,3 -7,1 11 300,2

Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 4 989,8 1 226,6 220,9 139,8 6 577,1

Henkilöstö keskimäärin 10 114 2 980 316 822 14 232

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot

Tuloutusperiaatteet, sisältäen määrittelyn liiketoiminnan muissa tuotoissa esitettävistä

tuotoista, on esitetty liitteessä 2.1.

Milj. € 2022 2021

Palvelukorvaukset 773,7 753,7

Vuokratuotot 44,0 40,9

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot 0,7 1,7

Liiketoimintojen myyntivoitot 0,0 0,6

Johdannaissopimusten realisoituneet voitot ja käyvän arvon

muutokset 16,1 7,2

Muut 164,3 153,3

Yhteensä 998,7 957,4

Palvelukorvaukset ovat pääosin kauppiasyrittäjien maksamia ketju- ja kauppapaikkamaksuja.

Vuokratuotoista on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.

2.5 Liiketoiminnan kulut

Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot

kuten henkilöstö-, markkinointi-, kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut,

tietojärjestelmäkulut sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai vähäarvoisiksi

luokitelluista vuokratuista hyödykkeistä tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat. Liiketoiminnan

muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta

syntyvät tappiot, liiketoimintojen myyntitappiot sekä kaupallisten valuuttariskien

suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat tappiot.

Henkilöstökulut

Milj. € 2022 2021

Palkat ja palkkiot -626,0 -610,6

Sosiaalikulut -58,8 -54,6

Eläkkeet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -4,1 -7,2

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt -86,2 -81,9

Osakeperusteiset maksut -10,6 -9,6

Yhteensä -785,8 -764,0

Tiedot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä 3.7. Tiedot konsernin

johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista ja muista lähipiiritapahtumista esitetään liitteessä 5.2 ja

osakepalkitsemiseen liittyvät tiedot liitteessä 5.3.

Konsernin henkilökunta keskimäärin

2022 2021

Päivittäistavarakauppa 6 288 6 126

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa 6 155 5 977

Autokauppa 1 235 1 225

Yhteiset toiminnot 955 905

Yhteensä 14 633 14 232

2.3 Materiaalit ja palvelut

Milj. € 2022 2021

Materiaalit ja tarvikkeet -10 088,5 -9 488,6

Ulkopuoliset palvelut -216,0 -206,7

Yhteensä -10 304,5 -9 695,3

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. € 2022 2021

Markkinointikulut -210,2 -210,6

Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut -181,5 -159,2

ICT-kulut -117,6 -102,1

Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat -7,4 -7,6

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot -0,4 -0,5

Johdannaissopimusten realisoituneet tappiot ja käyvän arvon

muutokset -11,1 -4,0

Muut liikekulut -142,0 -123,3

Yhteensä -670,2 -607,2

Vuokrakuluissa on esitetty lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja vähäarvoisiksi luokiteltujen

vuokrattujen hyödykkeiden vuokrakulut sekä muuttuvat vuokrat. Kiinteistöjen ja

kauppapaikkojen ylläpitokulut sisältävät myös vuokrakohteiden ylläpitokulut. Vuokrakuluista

on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.4.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. € 2022 2021

Tilintarkastus -1,2 -1,0

Veroneuvonta -0,0 -0,0

Muut palvelut -0,1 -0,1

Yhteensä -1,3 -1,1

Kesko Oyj:n tilintarkastajana toimii Deloitte Oy.

2.7 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman veroihin on kirjattu konserniyritysten tilikauden tuloksia

vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä

laskennallisten verojen muutokset. Konserniyritysten verot on laskettu perustuen kunkin

yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaan määräytyvään verotettavaan tuloon. Muihin

laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus on kirjattu vastaavasti muihin laajan

tuloksen eriin.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen

verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä sekä käyttämättömistä verotappioista.

Liikearvoista ei ole laskettu laskennallista verovelkaa siltä osin kuin liikearvot eivät ole

verotuksessa vähennyskelpoisia. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata

laskennallista veroa, ellei voitonjako ole todennäköinen ja aiheuta siten veroseuraamuksia.

Laskennallinen vero on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla

ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Laskennallinen

verosaaminen kirjataan siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että se voidaan

hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Samaa veronsaajaa

koskevat konsernin laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista, etuuspohjaisista

eläkejärjestelyistä, aineellisista hyödykkeistä (poistoero), varauksista sekä yrityshankintojen

yhteydessä suoritetuista tase-erien käypiin arvoihin arvostuksista.

Konsernin veropositioita arvioidaan säännöllisesti tulkinnanvaraisten tilanteiden

tunnistamiseksi. Tilanteisiin, joissa yhtiön tulkinnan hyväksyminen arvioidaan

epätodennäköiseksi, varaudutaan tuloverojen laskennassa. Epävarma veropositio voi

vaikuttaa tilikauden veroihin, laskennallisiin veroihin tai molempiin.

2.6 Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot

Milj. € 2022 2021

Liikevaihto -0,0 -0,1

Liiketoiminnan muut tuotot 16,1 7,2

Materiaalit ja palvelut 1,2 -0,4

Liiketoiminnan muut kulut -11,1 -4,0

Yhteensä 6,1 2,8

Milj. € 2022 2021

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -141,5 -134,0

Edellisten tilikausien verot -0,9 0,0

Laskennalliset verot -8,8 -7,1

Yhteensä -151,2 -141,1

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla laskettujen verojen

välinen täsmäytyslaskelma

Milj. € 2022 2021

Tulos ennen veroja 761,1 712,9

Verot emoyhtiön verokannan 20,0 % mukaan -152,2 -142,6

Ulkomaisten tytäryritysten erilaisten verokantojen vaikutus -2,8 -1,7

Verovapaiden tulojen vaikutus 0,3 0,7

Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -1,2 -1,2

Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus 0,1 0,1

Osakkuus- ja yhteisyritysten tulososuuksien yhdistelyn vaikutus 4,8 6,8

Edellisten tilikausien verot -0,9 0,0

Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja

arvostusmuutokset 0,6 -2,0

Muut 0,1 -1,3

Verot tuloslaskelmassa -151,2 -141,1

Efektiivinen veroaste 19,9 % 19,8 %

Nettoverosaaminen jakautuu taseessa

Milj. € 2022 2021

Laskennallisiin verosaamisiin 2,2 1,1

Laskennallisiin verovelkoihin 63,2 37,9

Yhteensä -61,0 -36,8

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana

Milj. € 1.1.2022

Kirjattu

tuloslas-

kelmaan

Kirjattu

omaan

pää-

omaan

Kurssi-

erot

Muut

muutokset 31.12.2022

Laskennalliset

verosaamiset

Vuokrasopimukset 39,2 -1,9 -0,2 37,1

Varaukset 10,4 -1,3 -0,2 -0,1 8,9

Etuuspohjaiset

eläkejärjestelyt 0,1 -0,0 0,0

Vahvistetut tappiot 0,5 -0,4 0,1

Muut väliaikaiset erot 13,5 -0,7 0,1 -0,1 0,1 12,9

Yhteensä 63,7 -4,3 0,1 -0,5 0,0 59,0

Laskennalliset verovelat

Kirjanpidon ja verotuksen

poistojen erotus 49,4 12,3 0,3 62,0

Käyvän arvon kohdistus 28,4 -0,9 -0,6 1,1 28,1

Etuuspohjaiset

eläkejärjestelyt 18,9 -9,4 7,6 17,2

Muut väliaikaiset erot 3,7 2,5 6,7 -0,0 -0,0 12,8

Yhteensä 100,5 4,5 14,3 -0,6 1,4 120,0

Laskennallinen nettovero-

saaminen (+)/-velka (-) -36,8 -61,0

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana

Milj. € 1.1.2021

Kirjattu

tuloslas-

kelmaan

Kirjattu

omaan

pää-

omaan

Kurssi-

erot

Muut

muutokset 31.12.2021

Laskennalliset

verosaamiset

Vuokrasopimukset 41,6 -2,5 0,0 39,2

Varaukset 7,6 2,0 -0,0 0,8 10,4

Etuuspohjaiset

eläkejärjestelyt 0,1 -0,0 0,1

Vahvistetut tappiot 4,3 -3,8 0,0 0,5

Muut väliaikaiset erot 23,6 -6,7 -0,8 0,3 -2,9 13,5

Yhteensä 77,1 -11,0 -0,8 0,4 -2,1 63,7

Laskennalliset verovelat

Kirjanpidon ja verotuksen

poistojen erotus 43,9 5,3 0,2 49,4

Käyvän arvon kohdistus 25,4 3,0 0,5 -0,6 28,4

Etuuspohjaiset

eläkejärjestelyt 17,6 -8,7 10,0 18,9

Muut väliaikaiset erot 5,1 -3,4 2,0 0,0 3,7

Yhteensä 92,0 -3,8 12,0 0,6 -0,4 100,5

Laskennallinen nettovero-

saaminen (+)/-velka (-) -14,9 -36,8

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät laskennalliset verot

Milj. €

2022

Ennen

veroja

Vero-

vaikutus

Verojen

jälkeen

2021

Ennen

veroja

Vero-

vaikutus

Verojen

jälkeen

Erät, joita ei myöhemmin siirretä

tulosvaikutteisiksi

Vakuutusmatemaattiset voitot ja

tappiot 38,2 -7,6 30,6 50,0 -10,0 40,0

Erät, jotka saatetaan myöhemmin

siirtää tulosvaikutteisiksi

Ulkomaiseen yksikköön liittyvät

muuntoerot -41,9 -41,9 9,8 9,8

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten

laajan tuloksen eristä -0,5 -0,5 -0,5 -0,5

Rahavirran suojauksen arvonmuutos 32,8 -6,6 26,2 13,9 -2,8 11,1

Yhteensä 28,6 -14,2 14,3 73,2 -12,8 60,4

Vahvistetut tappiot

Konsernilla oli 31.12.2022 198,2 milj. euroa verotappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista

verosaamista, koska tilinpäätöspäivänä on epätodennäköistä, että konsernille kertyisi

lähitulevaisuudessa verotettavaa tuloa, jota vastaan tappioita voitaisiin hyödyntää.

Vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, erääntyvät seuraavasti:

Milj. € 2023 2024 2025 2026 2027 2028- Yhteensä

0,1 198,0 198,2

2.9 Rahavirtalaskelman lisätiedot

Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Milj. € 2022 2021

Oikaistaan tuloslaskelman erät, joihin ei liity maksutapahtumaa

ja erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa:

Varausten muutos -7,5 -8,2

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -24,1 -34,1

Arvonalentumiset - 5,4

Luottotappiot 4,0 2,2

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen

myyntivoitot 3,5 -1,0

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen

myyntitappiot 0,4 4,5

Osakepalkkiokulut -9,2 -10,6

Etuuspohjaiset eläkkeet 5,5 44,6

Muut 7,3 6,2

Yhteensä -20,2 9,0

Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisujen ryhmä Muut sisältää ostojen ja myyntien

toteutumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden oikaisun sekä muiden ei-maksuperusteisten

erien oikaisun.

Investoinnit ja rahoitustapahtumat, joihin ei liity rahaliikennettä

Milj. € 2022 2021

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat yhteensä 399,1 262,6

Tytäryrityshankinnat ja investoinnit osakkuusyrityksiin sekä

muihin sijoituksiin yhteensä 50,1 14,0

Investoinnit yhteensä 449,2 276,6

joista kassastamaksuilla rahoitetut 386,4 247,4

Hankittuihin yrityksiin liittyvät lainat ja rahavarat 19,9 5,3

Maksut aikaisempien tilikausien investoinneista -21,9 -10,4

Velalla rahoitetut investoinnit 24,4 34,2

Eläkekassan ylikatepalautus 40,3 -

Yhteensä 449,2 276,6

2.8 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän

painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien

laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava

vaikutus.

2022 2021

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. € 609,9 571,8

Osakkeiden lukumäärä

Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo 397 383 187 397 032 704

Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo 397 383 187 397 032 704

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu

osakekohtainen tulos

Laimentamaton ja laimennettu, konserni yhteensä, € 1,53 1,44

3.1 Yritysostot

Laadintaperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä

käypään arvoon. Hankittujen varojen ja velkojen kohdistuksen perusteena olevat

käyvät arvot määritetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen

mukaisesti. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän

arvioituun tulontuottamiskykyyn ja sen tulevaan käyttötarkoitukseen Keskon

liiketoiminnassa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja

edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.

Yritysostot 2022

Yritysostot Ruotsissa

Keskon ruotsalainen tytäryritys Fresks Försäljning AB osti 1.3.2022 ammattirakentajia

palvelevan Kungälvs Trävaruaktiebolagin, 1.9.2022 Djurbergs Järnhandel Aktiebolagin ja

Föllinge Såg AB:n sekä 1.10.2022 XL-BYGG Bergslagen AB:n. Yrityskaupoista maksettu

vastike oli 38,3 milj. euroa. Ostot täydentävät Keskon kasvavaa ammattirakentajille

suunnattua K-Bygg-ketjua.

Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 43,1 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen

velkojen käypä arvo oli 23,8 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo

hankintahetkellä oli yhteensä 4,0 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo ei ole verotuksessa

vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen

määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä. Hankitun liiketoiminnan vaikutus konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.

Yritysostot Norjassa

Keskon norjalainen tytäryritys Byggmakker CF AS osti 1.6.2022 norjalaisen Seljord Elektriske

AS:n koko osakekannan. Yrityskaupassa maksettu vastike oli 12,5 milj. euroa.

Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 9,2 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen

velkojen käypä arvo oli 4,0 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo

hankintahetkellä oli yhteensä 1,1 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo ei ole verotuksessa

vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen

määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä. Hankitun liiketoiminnan vaikutus konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.

Yritysostot 2021

Byggarnas Partner i Sverige AB

Keskon tytäryritys Fresks Försäljning AB osti 1.9.2021 ruotsalaisen ammattirakentajia

palvelevan Byggarnas Partner i Sverige AB:n koko osakekannan. Yrityskaupassa maksettu

vastike oli 9,7 milj. euroa. Yritysosto vahvistaa Keskon asemaa Ruotsin rautakauppa-

markkinassa erityisesti Tukholman alueella, jossa Byggarnas Partnerilla on viisi myymälää.

Kesko-konsernille hankittujen varojen käypä arvo oli 7,9 milj. euroa ja vastattaviksi otettujen

velkojen käypä arvo oli 4,5 milj. euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo

hankintahetkellä oli yhteensä 0,6 milj. euroa. Hankinnasta syntyvä liikearvo ei ole verotuksessa

vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen

määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä. Hankitun liiketoiminnan vaikutus konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.

Taulukossa on esitetty tiivistelmä yritysostojen maksetuista vastikkeesta, Kesko-konsernille

hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvoista hankintahetkellä sekä

yritysostojen rahavirtavaikutuksesta.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

3. SIDOTTU PÄÄOMA

2022 2021

Milj. €

Yritysostot

Ruotsissa

Yritysostot

Norjassa

Byggarnas

Partner i

Sverige AB

Velaton kauppahinta 38,3 12,5 9,7

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen

velkojen käyvät arvot hankintahetkellä

Aineettomat hyödykkeet 4,0 1,1 0,6

Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät

ja sijoitukset 14,5 2,5 1,5

Vaihto-omaisuus 10,2 2,8 3,1

Saamiset 8,5 1,4 2,8

Laskennallinen verosaaminen 0,0 0,1

Rahat ja pankkisaamiset 5,9 1,3

Varat yhteensä 43,1 9,2 7,9

Ostovelat, muut velat, varaukset, leasingvelat 22,2 3,7 4,3

Laskennallinen verovelka 1,6 0,3 0,3

Velat yhteensä 23,8 4,0 4,5

Hankittu nettovarallisuus yhteensä 19,3 5,2 3,4

Liikearvo 19,0 7,3 6,3

Hankinnan rahavirtavaikutus

Maksettu vastike -38,3 -12,5 -9,7

Hankitut rahavarat 5,9 1,3 0,0

Hankinnan rahavirtavaikutus -32,4 -11,2 -9,7

3.2 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja

kalustosta. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankittujen liiketoimintojen

aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Aineellisten hyödykkeiden myöhemmin syntyvät menot sisällytetään hyödykkeen

kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että

konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja hyödykkeen

hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Uudella osalla korvatun hyödykkeen

osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Rakennusten koneita ja laitteita käsitellään

erillisinä hyödykkeinä ja näiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan. Kaikki

muut aineellisten hyödykkeiden korjaus-, huolto- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi

tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 10−33 vuotta

• Rakennusten osat 8−10 vuotta

• Koneet ja kalusto 3−8 vuotta

• Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään

jokaisen tilikauden lopussa. Mikäli arvioissa taloudellisesta vaikutusajasta tai taloudellisen

hyödyn jakautumisesta on tapahtunut muutoksia aikaisempiin arvioihin verrattuna, otetaan

arvion muutoksen vaikutus huomioon.

Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun hyödyke luokitellaan myytävänä

olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi.

Aineellisten hyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan

tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.

Konserni ei ole aktivoinut korkomenoja osaksi hyödykkeiden hankintamenoja, koska

konsernilla ei ole ehdot täyttäviä omaisuuseriä.

2022

Milj. €

Maa- ja

vesialueet

Raken-

nukset ja

raken-

nelmat

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakko-

maksut ja

kesken-

eräiset

hankinnat

Yhteensä

2022

Hankintameno

Hankintameno 1.1. 317,6 1 474,0 642,5 37,6 51,8 2 523,5

Kurssierot -1,7 -4,3 -5,1 -0,6 -0,1 -11,7

Lisäykset 35,5 148,5 79,6 1,7 104,8 370,0

Liiketoimintojen hankinnat - 0,6 1,0 - 0,0 1,6

Vähennykset -0,1 -3,0 -63,1 -0,8 -1,7 -68,8

Siirrot erien välillä 1,2 31,9 11,0 -4,5 -41,1 -1,4

Hankintameno 31.12. 352,5 1 647,8 665,8 33,4 113,8 2 813,3

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1. -7,3 -588,9 -367,5 -22,3 -985,9

Kurssierot 0,1 2,1 3,5 0,4 6,2

Vähennysten kertyneet

poistot - 2,2 46,0 1,0 49,2

Siirrot erien välillä, kertyneet

poistot - 0,2 -1,0 1,0 0,2

Tilikauden poisto ja

arvonalentumiset -0,0 -74,2 -61,5 -1,7 -137,5

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12. -7,3 -658,5 -380,5 -21,6 -1 067,8

Kirjanpitoarvo 1.1. 310,3 885,1 275,0 15,3 51,8 1 537,6

Kirjanpitoarvo 31.12. 345,3 989,3 285,3 11,8 113,8 1 745,5

2021

Milj. €

Maa- ja

vesialueet

Raken-

nukset ja

raken-

nelmat

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakko-

maksut ja

kesken-

eräiset

hankinnat

Yhteensä

2021

Hankintameno

Hankintameno 1.1. 302,0 1 411,0 604,2 35,7 11,9 2 364,8

Kurssierot 0,3 0,2 0,1 -0,2 0,0 0,4

Lisäykset 13,3 59,6 102,3 3,3 50,4 229,0

Liiketoimintojen hankinnat 1,9 5,1 1,1 - - 8,1

Vähennykset -0,4 -16,6 -65,6 -1,3 -0,3 -84,3

Siirrot erien välillä 0,5 14,7 0,5 0,1 -10,2 5,5

Hankintameno 31.12. 317,6 1 474,0 642,5 37,6 51,8 2 523,5

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1. -5,0 -537,1 -350,3 -21,7 -914,0

Kurssierot -0,0 0,1 0,2 0,1 0,5

Vähennysten kertyneet

poistot 0,0 15,9 49,1 1,2 66,3

Siirrot erien välillä, kertyneet

poistot - -0,1 0,0 0,1 0,0

Tilikauden poisto ja

arvonalentumiset -2,4 -67,7 -66,6 -2,2 -138,8

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12. -7,3 -588,9 -367,5 -22,3 -985,9

Kirjanpitoarvo 1.1. 297,0 873,9 253,9 14,0 11,9 1 450,8

Kirjanpitoarvo 31.12. 310,3 885,1 275,0 15,3 51,8 1 537,6

3.3 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Liikearvo ja tavaramerkit

Liikearvoja ei poisteta, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta kun on viitteitä

arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen testaamista

varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon. Mahdollinen negatiivinen liikearvo tuloutetaan

välittömästi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruuteta.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata

poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta aina kun on viitteitä mahdollisesta

arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Niiden aineettomien hyödykkeiden,

joiden taloudellinen vaikutusaika ei ole rajoittamaton, hankintamenot merkitään taseeseen

ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Aineettomiin hyödykkeisiin,

joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, sisältyy yrityshankintojen yhteydessä

aktivoituja tavaramerkkejä, jotka on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Määriteltävissä olevan taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden

hankintamenot merkitään taseeseen ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena

vaikutusaikana. Tällaisia aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, asiakassuhteet ja

lisenssit, jotka on yritysostojen yhteydessä arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon

sekä vuokraoikeudet, jotka poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Tietojärjestelmät ja lisenssit 3−5 vuotta

Asiakas- ja toimittajasuhteet 5−10 vuotta

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden

syntymishetkellä, sillä konsernilla ei ole aktivointikelpoisia kehittämismenoja. Aiemmin

kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.

Tietojärjestelmät

Uusien tietojärjestelmien kehitysprojekteihin liittyvät välittömät menot aktivoidaan

osaksi järjestelmän hankintamenoa. Tietojärjestelmät sisältyvät taseessa aineettomiin

hyödykkeisiin ja niiden hankintameno poistetaan järjestelmän taloudellisena

vaikutusaikana. Järjestelmien ylläpitomenot kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että

jonkin omaisuuserän arvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä rajoittamattoman

taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kerrytettävissä oleva

rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista

olemassa. Lisäksi arvonalentumistesti tehdään aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.

Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa

luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa.

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti.

Tällöin, kuten myös liikearvon osalta, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille

rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo tai muu omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä

kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.

Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen

arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista

ei kuitenkaan peruuteta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen

arvonalentumisen kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei peruuteta missään

tilanteessa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty

käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat

perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden

ajanjakson.

2022

Milj. € Liikearvo

Tavara-

merkit

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Ennakko-

maksut

Yhteensä

2022

Hankintameno

Hankintameno 1.1. 634,9 97,0 258,8 12,6 1 003,2

Kurssierot -25,9 -1,7 -3,6 - -31,2

Lisäykset 0,0 0,1 21,1 7,3 28,6

Liiketoimintojen hankinnat 26,1 0,7 3,2 - 30,0

Vähennykset 0,0 - -42,4 -0,1 -42,5

Siirrot erien välillä - - 12,2 -10,7 1,5

Hankintameno 31.12. 635,1 96,1 249,4 9,1 989,7

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1. -46,1 -8,8 -169,4 -224,3

Kurssierot -0,1 0,5 2,6 2,9

Vähennysten kertyneet

poistot - 42,5 42,5

Siirtojen kertyneet poistot -0,2 -0,2

Tilikauden poisto ja

arvonalentumiset -1,0 -30,6 -31,6

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12. -46,2 -9,3 -155,1 -210,6

Kirjanpitoarvo 1.1. 588,8 88,2 89,3 12,6 779,0

Kirjanpitoarvo 31.12. 588,9 86,8 94,2 9,1 779,1

2021

Milj. € Liikearvo

Tavara-

merkit

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Ennakko-

maksut

Yhteensä

2021

Hankintameno

Hankintameno 1.1. 618,3 95,0 261,6 11,9 986,8

Kurssierot 5,6 1,5 1,9 0,0 9,0

Lisäykset 4,7 - 16,5 12,1 33,3

Liiketoimintojen hankinnat 6,3 0,5 0,1 - 6,9

Vähennykset 0,0 - -24,8 -0,3 -25,1

Siirrot erien välillä - - 3,4 -11,1 -7,7

Hankintameno 31.12. 634,9 97,0 258,8 12,6 1 003,2

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1. -46,2 -7,2 -156,0 -209,5

Kurssierot 0,1 -0,3 -1,5 -1,6

Vähennysten kertyneet

poistot 0,0 24,9 24,9

Tilikauden poisto ja

arvonalentumiset -1,2 -36,8 -38,0

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12. -46,1 -8,8 -169,4 -224,3

Kirjanpitoarvo 1.1. 572,1 87,7 105,6 11,9 777,4

Kirjanpitoarvo 31.12. 588,8 88,2 89,3 12,6 779,0

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistoja ja lisenssejä 52,9 milj. euron (47,6 milj.

euron) arvosta.

Arvonalentumistestaus

Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU).

Rahavirtaa tuottavat yksiköt on määritelty enintään raportoitavien segmenttien tasolle.

Seuraavassa taulukossa on eritelty, miten konsernin liikearvo ja tavaramerkit kohdistuvat

konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Milj. €

Tavara merkit

2022

Liikearvo

2022

Tavara merkit

2021

Liikearvo

2021

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa,

ketjuliiketoiminta - 76,1 - 76,1

Päivittäistavarakauppa, Kespro 5,3 2,0 5,3 2,0

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Byggmakker, Norja 22,4 211,5 24,1 214,9

Onninen 58,3 66,0 58,4 66,9

K-Bygg, Ruotsi 0,7 190,3 0,4 185,8

Autokauppa - 43,1 - 43,1

Yhteensä 86,7 588,9 88,2 588,8

Liikearvo testataan testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä

arvonalentumisesta, mutta vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumistestaukset on

suoritettu vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä liikearvoille ja niille tavaramerkeille, joiden

taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkit, joiden vaikutusaika on

rajoittamaton, liittyvät yrityshankintojen yhteydessä hankittuihin omaisuuseriin.

Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu

käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon

hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmien ennustejakson pituus on kolme vuotta.

Suunnitelmat perustuvat ulkoisiin lähteisiin koskien ennusteita kokonaismarkkinoiden

kasvusta painotettuna rahavirtaa tuottavan yksikön oman liiketoiminnan osuudella

kyseisestä markkinasta. Rahavirtaennusteiden määrittämisessä keskeisenä oletuksena

käytetään kannattavuuskehitystä, joka perustuu johdon hyväksymiin suunnitelmiin ja johon

vaikuttavat etenkin liiketoiminnan kasvuennusteet, muutokset tuote- ja palveluvalikoimassa ja

hinnoittelussa, kauppapaikkaverkoston muutokset sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys.

Ennustejakson liikevaihdon keskimääräinen nimellinen vuosikasvu oli 0,3–4,6 % ja

käyttökateprosentin vaihteluväli oli 6,1–13,7 %. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu

0,5–2,0 %:n kasvuennusteen mukaan maakohtaiset erot huomioiden.

Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennustejakson jälkeinen kasvuprosentti,

diskonttauskorko ja käyttökateprosentti. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunkin rahavirtaa

tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa käytetty diskonttauskorko ennen veroja ja

loppuarvon kasvuprosentti.

Milj. €

Diskonttaus-

korko

ennen veroja

2022

Loppuarvon

kasvu-

prosentti

2022

Diskonttaus-

korko

ennen veroja

2021

Loppuarvon

kasvu-

prosentti

2021

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa,

ketjuliiketoiminta 6,8 % 0,5 % 6,1 % 0,5 %

Päivittäistavarakauppa, Kespro 6,5 % 1,5 % 5,9 % 1,5 %

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Byggmakker, Norja 7,2 % 2,0 % 7,2 % 2,0 %

Onninen 7,8 % 2,0 % 7,5 % 2,0 %

K-Bygg, Ruotsi 7,1 % 2,0 % 7,1 % 2,0 %

Autokauppa 7,2 % 1,5 % 7,2 % 1,5 %

Diskonttauskorkona on käytetty toimialoittain ja maittain määritettyä pääoman

tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä

verovaikutuksella. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti,

markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan

pääoman kustannus sekä maariskit.

Vuoden 2022 arvonalentumistestauksessa kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvon. Tilikausien 2022 ja 2021

aikana liikearvoihin ja aineettomiin oikeuksiin ei kohdistunut arvonalentumisia.

Herkkyysanalyysi

Vuoden 2022 arvonalentumistestauksessa johdon arvioiden mukaan yhdenkään keskeisen

oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjaukseen, jossa

rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon.

l isäluoton luottoriskimarginaali sekä mahdollinen maa- ja valuuttariskilisä. Sopimuksen

alkamisajankohtana leasingvelan arvoon sisällytetään kiinteät vuokrat, indeksistä tai

hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat, mahdolliset jäännösarvotakuut sekä osto-option

toteutushinta, kun option käyttämiseen on sitouduttu. Myös maksut vuokrasopimuksen

päättämisestä aiheutuvista sanktioista sisällytetään leasingvelan arvoon, jos

vuokrasopimuksen päättämisoptio on huomioitu vuokra-ajassa.

Myöhemmillä kausilla leasingvelka määritetään uudelleen, jos vuokra-ajassa tapahtuu

muutos jatkamis- tai päättämisoption käytön seurauksena, osto-optiota koskevissa

arvioissa tapahtuu muutos tai tulevaisuuden vuokranmaksuissa on muutoksia indeksin

tai hintatason muutoksen seurauksena. Leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuva

muutos kirjataan oikaisuna käyttöoikeusomaisuuserään määrään. Jos leasingvelan

vähennys ylittää käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvon, erotus kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana

hankintamenoon, joka vastaa leasingvelan alkuperäisen arvostuksen määrää. Lisäksi

käyttöoikeusomaosuuserän hankintamenoon sisällytetään ennen alkamisajankohtaa

maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisesti saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen

välittömät menot, sekä arvio ennallistamismenoista. Myöhemmillä kausilla

käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä

poistoilla ja arvonalentumistappioilla, oikaistuna leasingvelan uudelleen määrittämisestä

johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen taloudellisen vaikutusajan tai sitä

lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Jos vuokrattu hyödyke poistuu käytöstä tai se vuokrataan edelleen maksettua vuokraa

alemmalla vuokralla, vuokrasopimuksesta muodostuu tappiollinen ja vastaavasta

käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan arvonalentuminen.

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa konserni arvioi täyttääkö omaisuuserän luovutus

IFRS 15 -standardin mukaiset myynnin kriteerit. Jos luovutus käsitellään myyntinä,

taseeseen kirjattavan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisen

omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa myyjälle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa.

Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta,

joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava

Herkin oletuksissa tapahtuville muutoksille on K-Byggin arvonalentumistesti. Testin osalta

jokseenkin mahdollinen muutos testin keskeisissä oletuksissa ei johtaisi rahavirtaa tuottavalle

yksikölle kohdistetun liikevaihdon arvonalentumiskirjaukseen.

K-Byggin toteutunut liikevaihto vuonna 2022 oli 352,8 milj. euroa. Ennusteperiodin aikana

K-Byggin liikevaihdon kehitys-%:n vaihteluväli on 0,5–5,2 % ja ennustejakson jälkeinen

kasvuennuste on 2 %. Ennustejakson loppuun mennessä käyttökateprosentin oletetaan

kasvavan 0,4 %-yksikköä vuonna 2022 toteutuneesta käyttökateprosentista. K-Byggin

kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti testattavien varojen kirjanpitoarvon 161,7 milj. eurolla.

Arvonalentumistilanteen aiheuttaisi yli 2,5 %-yksikön aleneminen ennustejakson jälkeisessä

käyttökateprosentissa, ennustejakson jälkeisen kasvuprosentin jääminen alle -0,7 %:iin tai jos

diskonttauskorko ennen veroja olisi suurempi kuin 9,8 %.

3.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralleottajana

Konserni vuokraa liiketoimintansa käyttöön kiinteistöjä sekä koneita ja laitteita

kaikissa toimintamaissa. Konserni määrittelee sopimuksen syntymisajankohtana, onko

sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan

vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni kirjaa taseeseen

käyttöoikeusomaisuuserän ja leasingvelan sopimuksen alkamisajankohtana, pois

lukien vuokrasopimukset, joissa kohdeomaisuuserä on vähäarvoinen tai vuokra-

aika on enintään 12 kuukautta, joihin konserni soveltaa IFRS 16 standardin sallimaa

helpotusta. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten sekä vähäarvoisten omaisuuserien vuokrat

kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni erottaa muut kuin

vuokrasopimuskomponentit, kuten palvelukomponentit, ja kirjaa ne tulosvaikutteisesti.

Vuokra-ajan alkamisajankohtana kirjattava leasingvelka arvostetaan vuokra-aikana

maksettavien vuokrien nykyarvoon. Tulevien vuokrien nykyarvon laskemisessa korkona

käytetään ensisijaisesti vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa, jos se on saatavilla.

Kaikkien sopimusten osalta sisäinen korkokanta ei ole helposti määritettävissä, joten

näiden sopimusten osalta käytetään lisäluoton korkoa, jonka osatekijät ovat viitekorko,

vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan

omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään

ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos

myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja

luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten

pituudesta ja jatko-optioiden käyttämisestä sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Uuden

vuokrasopimuksen sopimuskauden pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta

huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on sitouduttu. Tehdyt arviot voivat poiketa

tulevaisuudessa toteutuvista vuokrasopimusten ehdoista.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten vähittäiskaupan ja sitä palvelevan logistiikan

tarvitsemia tiloja. Vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia ja paikallisen markkina-

käytännön mukaisia. Osaan kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältyy jatko-optioita. Konserni

vuokraa liiketoimintaansa varten myös koneita ja kalustoa, kuten ajoneuvoja, logistiikan

koneita ja laitteita sekä kauppojen ja logistiikan jätteiden kierrätykseen liittyviä laitteita.

Konserni on luokitellut vähäarvoisiksi omaisuuseriksi toimistokoneet ja laitteet, ja näiden

hyödykkeiden vuokrat käsitellään tuloslaskelmassa vuosikuluna.

2022

Milj. €

Maa-alueet ja

rakennukset

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1. 1 717,2 17,9 1 735,0

Lisäykset 346,6 8,0 354,6

Liiketoimintojen hankinnat 14,7 0,9 15,6

Poistot -313,8 -7,5 -321,3

Arvonalentumiset -2,4 - -2,4

Vähennykset -30,0 -0,0 -30,1

Muuntoerot -13,3 -0,6 -13,9

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 718,9 18,6 1 737,6

2021

Milj. €

Maa-alueet ja

rakennukset

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1. 1 798,1 20,9 1 819,0

Lisäykset 256,1 5,0 261,0

Liiketoimintojen hankinnat 1,1 0,1 1,2

Poistot -300,1 -8,1 -308,2

Arvonalentumiset -1,6 0,0 -1,6

Vähennykset -42,0 -0,2 -42,2

Muuntoerot 5,5 0,2 5,7

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 717,2 17,9 1 735,0

Vuokravastuut sopimuksista, jotka eivät ole alkaneet 31.12.2022 ja joihin yhtiö on sitoutunut,

olivat 102,4 milj. euroa (127,9 milj. euroa).

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Milj. € 2022 2021

Liikevoitto

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset -322,1 -310,3

Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista -3,0 -3,3

Vuokrakulut vähäarvoisista omaisuuseristä -3,4 -2,7

Muuttuvat vuokrakulut -1,0 -1,6

Rahoituskulut

Korkokulut -68,4 -71,3

Yhteensä -397,9 -389,2

Leasingvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti on eritelty liitteessä 4.3.

Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta

Milj. € 2022 2021

Leasingvelkojen korkokulut -68,4 -71,3

Leasingvelkojen lyhennykset -332,7 -323,2

Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat -7,4 -7,6

Yhteensä -408,5 -402,1

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralleantajana

Vuokralleantajan raportoinnissa vuokrasopimukset jaetaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin

ja rahoitusleasingsopimuksiin. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni arvioi,

mikäli vuokrasopimus on operatiivinen vuokrasopimus tai rahoitusleasingsopimus.

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan ne vuokrasopimukset, joissa omistamiselle

ominaiset riskit ja edut siirtyvät vuokralaiselle. Rahoitusleasingsopimuksessa

vuokralleantaja kirjaa sopimuksen alkaessa taseeseen rahoitusleasingsaamisen, joka

vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät

vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Kesko vuokraa tiloja muille yrittäjille kuin K-kauppiaille muodostaakseen kauppapaikkaan

kokonaisansaintaansa tukevan palvelukokonaisuuden. Tällaisia tiloja ovat tyypillisesti

suuryksiköiden yhteydessä toimivat ns. etumyymälät. Keskolla on etumyymälöitä sekä

omistamissaan kohteissa että vuokratuissa kohteissa, joissa jälkimmäisistä Keskolla

on edelleenvuokraussopimus. Etumyymälöiden vuokrasopimukset sekä edelleen-

vuokraussopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. K-kauppiaiden ketjutoiminnan

harjoittamisessa liiketilana käyttämät Keskon omistamat tai vuokraamat tilat on

luovutettu kauppiaille ketjusopimuksen nojalla, eikä niitä ole käsitelty vuokrasopimuksina.

Ketjusopimukseen perustuvien tuottojen tilinpäätöskäsittelystä on kerrottu liitteessä 2.1.

Vuokratuotot

Milj. € 2022 2021

Vuokratuotot operatiivisista vuokrasopimuksista 22,8 19,1

Vuokratuotot edelleenvuokraussopimuksista 21,1 21,7

Yhteensä 44,0 40,9

menot. Hankintameno määritetään pääsääntöisesti painotetun keskihankintahinnan

mukaan. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot

hankintarahteineen. Itse valmistettujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki

valmistusmenot sisältäen välittömät menot ja osuudet valmistuksen muuttuvista ja

kiinteistä yleismenoista. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiutta ja kiertonopeutta

sekä nettorealisointiarvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa

tarvittaessa arvonalentumisen. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta

kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-

omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

Milj. € 2022 2021

Tavarat 1 113,0 890,5

Ennakkomaksut 2,3 3,8

Yhteensä 1 115,4 894,3

Vaihto-omaisuuden arvonalennus nettorealisointiarvoon 56,7 46,6

3.5 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua

myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät

3.6 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen

saamisen määräisenä. IFRS 9 -standardin arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset

tulee kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni soveltaa standardin

mahdollistamaa yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen

varausmatriisin avulla. Arvonalentumismallia varten konserniyritykset on luokiteltu

eri riskiluokkiin liiketoimintamallin ja toteutuneiden historiallisten luottotappioiden

perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen

maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi

muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä saadaan myöhemmin

suoritus, se kirjataan vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Konserniyritykset noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten

arvostamisessa. Mahdolliset muutokset asiakkaiden maksukyvyssä voivat aiheuttaa

muutoksia myyntisaamisten arvostukseen tulevina kausina.

Milj. € 2022 2021

Korolliset saamiset

Korolliset laina- ja muut saamiset 4,4 4,1

Korolliset saamiset yhteensä 4,4 4,1

Myyntisaamiset 969,3 909,2

Tuloverosaamiset 21,9 0,1

Muut korottomat saamiset

Korottomat laina- ja muut saamiset 80,2 49,0

Siirtosaamiset 281,0 250,8

Muut korottomat saamiset yhteensä 361,2 299,9

Yhteensä 1 356,9 1 213,3

Siirtosaamiset muodostuvat pääasiassa ostojen jaksotuksista. Lyhytaikaisten myynti- ja

lainasaamisten sekä lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan

niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat liiketoiminnot. Luottoriskin

hallintaan liiketoiminnoissa on määritetty luottomyynnin ehdot ja vakuusvaateet sekä

luottolimiittejä koskevat päätöksentekovaltuudet. Luotonvalvonnassa tunnistetaan

riskiasiakkaat ja luottopäätösten perusteena käytetään ajantasaista tietoa asiakkaiden

maksukyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Myyntisaamisten arvostuksessa on otettu

huomioon taloudellinen epävarmuus arvioitaessa odotettavissa olevien luottotappioiden

määrää. Konsernin myyntisaamiset ovat suurelta joukolta yksittäisiä asiakkaita, eikä taseen

saamisiin sisälly merkittäviä riskikeskittymiä. Liiketoimintojen kausiluonteisuus vaikuttaa

myyntisaamisten määrään konsernitaseessa. Luottotappioiden määrä on pysynyt kohtuullisena

taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta.

Milj. € 2022 2021

Erääntymättömät myyntisaamiset 886,7 853,7

1−7 päivää erääntyneet myyntisaamiset 38,1 21,9

8−30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 23,6 17,5

31−60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 4,1 3,9

Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 16,8 12,2

Yhteensä 969,3 909,2

Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden

kanssa, ja myyntisaamisista 395,6 milj. euroa (375,8 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia.

Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus

Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan

Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon.

Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 238,6 milj. euroa (352,7 milj. euroa).

Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua

omaisuutta.

Myyntisaamisiin sisältyy arvonalentumista yhteensä 19,4 milj. euroa (19,6 milj. euroa).

Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalentumisia yhteensä 4,0 milj. euroa

(2,2 milj. euroa).

Sellaisia myyntisaamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 2,3 milj.

euroa (3,4 milj. euroa).

3.7 Eläkesaamiset

Laadintaperiaatteet

Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista

eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan,

jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä

tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty

suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita

tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien

maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteiden nykyarvo

on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit

Credit Method) käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusaikana

vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa

käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten

joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin

laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat

on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

kirjataan tuloslaskelman laajaan tulokseen.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Työsuhde-etuuksiin liittyvien erien laskennassa käytetään useita arviointia vaativia tekijöitä.

IAS 19 mukainen etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu mm. seuraaviin johdon arvioita

vaativiin tekijöihin:

• tilikauden eläkekulun, eläkevelvoitteen ja nettorahoitusmenon laskemisessa käytettävä

diskonttauskorko

• tuleva palkkatasokehitys

• henkilöstön palvelusajan pituus.

Muutokset näissä olettamissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevastuun ja tulevien

eläkekulujen määriin. Lisäksi merkittävä osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu

kiinteistöihin ja osakkeisiin, joiden arvonmuutokset vaikuttavat taseen eläkesaamisen

määrään.

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan

lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen

lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu

lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

muodostuvat pääosin Keskon Eläkekassan myöntämästä lisäeläketurvasta.

Ulkomaisissa tytäryrityksissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja

käytännön mukaan ja ne ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.

Keskon Eläkekassa

Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille

toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassassa. Lisäeläke-etuuden

piiriin ei ole otettu uusia työntekijöitä 9.5.1998 jälkeen. Kassan sääntöjen mukaisten ehtojen

täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke 60−65 vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän

eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan

eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään

vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa.

Eläkekassaan toimintapiiriin kuului 2 148 jäsentä, joista aktiiveja oli 286 ja eläkkeen saajia

1 862. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on 96,4 % (96,4 %). Liitetiedoissa

on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen jakautumista

omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.

Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla annetut

asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säädökset

sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen kattamiseen liittyen.

Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn kuuluvilla varoilla, tilapäistä

katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset sisältävät yksityiskohtaisia

määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien

hajauttamisesta.

Tilikaudella tai edellisellä tilikaudella Keskon eläkekassa ei perinyt kannatusmaksua

osakkailtaan. Keskon Eläkekassa maksoi tilikauden 2022 aikana konserniin kuuluville

suomalaisille yhtiöille yhteensä 42,9 milj. euron ylikatepalautuksen. Summasta 40,3 milj.

euroa suoritettiin luovuttamalla Tampereen Turtolan K-Citymarket -kiinteistö Kesko Oyj:lle.

Kesko-konserni ennakoi, että se ei maksa kannatusmaksua Eläkekassalle vuoden 2023 aikana.

Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy seuraavasti:

Milj. € 2022 2021

Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo -225,2 -282,1

Järjestelyn varojen käypä arvo 312,1 376,9

Nettomääräinen saaminen taseessa 86,9 94,7

Taseen nettomääräisen saamisen muutos:

Tilikauden alussa 94,7 89,6

Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut -4,1 -7,2

Uudelleenarvostus 38,3 49,9

Ylikatepalautus -42,9 -38,6

Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut 1,0 1,0

Tilikauden lopussa 86,9 94,7

Milj. €

Etuuspohjaisen

velvoitteen

nykyarvo

Järjestelyn

varojen

käypä arvo Yhteensä

1.1.2022 -282,2 376,9 94,7

Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -4,0 -4,0

Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot

ja tappiot -0,3 -0,3

Korkomeno/-tuotto -2,5 3,1 0,6

Järjestelyn kulut -0,5 -0,5

-6,8 2,6 -4,1

Uudelleenarvostus

Varojen tuotto -12,1 -12,1

Rahoitusolettamamuutokset 58,5 58,5

Kokemusperäiset muutokset -8,0 -8,0

50,5 -12,1 38,3

Suoritukset järjestelyyn 1,0 1,0

Ylikatepalautus -42,9 -42,9

Maksetut etuudet 13,3 -13,3 0,0

31.12.2022 -225,2 312,1 86,9

Milj. €

Etuuspohjaisen

velvoitteen

nykyarvo

Järjestelyn

varojen

käypä arvo Yhteensä

1.1.2021 -294,5 384,0 89,5

Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -4,2 -4,2

Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot

ja tappiot -2,8 -2,8

Korkomeno/-tuotto -1,3 1,6 0,3

Järjestelyn kulut -0,5 -0,5

-8,3 1,1 -7,2

Uudelleenarvostus

Varojen tuotto 42,7 42,7

Demograafiset muutokset 0,4 0,4

Rahoitusolettamamuutokset 12,1 12,1

Kokemusperäiset muutokset -5,2 -5,2

7,3 42,7 49,9

Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut 1,0 1,0

Ylikatepalautus -38,6 -38,6

Maksetut etuudet 13,3 -13,3 0,0

31.12.2021 -282,2 376,9 94,7

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2022

Milj. € Noteeratut

Noteeraa-

mattomat Yhteensä

Eurooppa

Oman pääoman ehtoiset instrumentit 29,2 29,2

Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 49,8 20,4 70,2

Sijoitusrahastot 56,1 15,1 71,2

Kiinteistöt 86,9 86,9

Yhdysvallat

Sijoitusrahastot 47,2 47,2

Muut maat

Sijoitusrahastot 18,5 18,5

Yhteensä 171,6 151,6 323,2

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2021

Milj. € Noteeratut

Noteeraa-

mattomat Yhteensä

Eurooppa

Oman pääoman ehtoiset instrumentit 34,5 34,5

Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 42,8 14,4 57,1

Sijoitusrahastot 64,9 10,2 75,1

Kiinteistöt 120,0 120,0

Yhdysvallat

Sijoitusrahastot 78,1 78,1

Muut maat

Sijoitusrahastot 29,1 29,1

Yhteensä 214,9 179,1 394,0

Milj. € 2022 2021

Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita - -

Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia

kiinteistöjä 86,9 120,0

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset:

2022 2021

Diskonttauskorko 3,56 % 0,89 %

Palkankorotusoletus 2,97 % 2,00 %

Inflaatio 2,49 % 1,50 %

Eläkkeiden odotettu kasvu 2,68 % 1,80 %

Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta 5 7

Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja

diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma

2022 2021

Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika,

vuotta 12 15

Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu

maturiteettianalyysi, milj. €

Alle 1 vuosi 15,4 14,1

1−10 vuotta 120,5 111,7

10−20 vuotta 110,2 94,6

20−30 vuotta 76,9 61,3

Yli 30 vuotta 59,4 45,2

Yhteensä 382,3 327,0

Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit

Varoihin liittyvät riskit

Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakeindeksirahastoja, pääomarahastoja,

noteeraamattomia osakkeita sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan

sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut

sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää

sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena

on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten

asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää

Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua.

Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on 5,0 %. Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan

seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto-

ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten

jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli -3,73 %

vuonna 2022.

Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon

laskennassa käytetyn diskonttauskoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden

hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa.

Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämää siten, ettei eläkevelvoite ole kansallisten

säännösten mukaan täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus

maksaa kassaan kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS 19 -standardin mukaan

laskettuna Eläkekassan eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän

89,2 milj. eurolla 31.12.2022. Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa

kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS 19 velvoite on täysin

katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS 19 eläkesaamisen määrää.

Velvoitteeseen liittyvät riskit

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi

lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset

sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan

jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus.

Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan

tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos

muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiän nosto tai eläketurvan heikennys

kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen

eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen

mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa

eläkevelvoitteen määrää.

Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton muutokset

vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason noustessa

etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä laskee. Koska eläkekassan sijoitusomaisuus

sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten vuosituoton muutos

välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen diskonttokoron

muutoksen kanssa.

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä

oletuksissa tapahtuville muutoksille.

Vakuutusmatemaattinen oletus

Oletuksen

muutos

Vaikutus

etuuspohjaisen

eläkevelvoitteen

määrään, lisäys

Vaikutus

etuuspohjaisen

eläkevelvoitteen

määrään,

vähennys

2022

Diskonttauskorko 0,50 % -5,70 % 6,33 %

Palkankorotusoletus 0,50 % 0,72 % -0,70 %

Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50 % 5,30 % -4,90 %

2021

Diskonttauskorko 0,50 % -6,89 % 7,77 %

Palkankorotusoletus 0,50 % 0,99 % -0,95 %

Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50 % 6,40 % 5,80 %

Herkkyysananalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta

laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä

ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida

keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa

menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

3.8 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuus- ja yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävinä sijoituksina.

Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeille ei ole markkinanoteerauksia. Osakkuus- ja yhteisyritykset

on lueteltu liitteessä 5.1. Lähipiiritapahtumat on esitetty liitteessä 5.2.

Merkittävät yhteisyritykset

Konsernilla on merkittävä yhteisyritys UAB Kesko Senukai Lithuania. Kesko Senukai -konserni

harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Liettuassa. Konsernin emoyhtiö, UAB Kesko Senukai

Lithuania, on Liettuassa rekisteröity osakeyhtiö. Kesko-konsernin omistusosuus Kesko Senukai

-konsernissa on 50,0 %.

UAB KS Holding on kiinteistökehitystä ja kiinteistöjen vuokrausta harjoittava Liettuassa

rekisteröity osakeyhtiö, jonka toiminta liittyy läheisesti Kesko Senukai -konsernin toimintaan.

Kesko-konsernin omistusosuus KS Holding -konsernissa on 50,0 %.

Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten taloudellisista

tiedoista, Milj. € 31.12.2022 31.12.2021

Lyhytaikaiset varat 427,4 440,4

Pitkäaikaiset varat 422,1 416,1

Lyhytaikaiset velat 285,8 270,6

Pitkäaikaiset velat 296,2 300,2

Edellä mainitut taseen erät sisältävät seuraavat erät:

Rahavarat 72,8 120,8

Lyhytaikaiset korolliset velat 39,8 44,8

Pitkäaikaiset korolliset velat 296,1 300,1

1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Liikevaihto 1 224,3 1 091,4

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos 47,1 56,0

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden laaja tulos 48,2 54,9

Konsernin omistusosuus tilikauden tuloksesta 23,5 28,0

Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus

tilikauden tuloksesta 23,5 28,0

Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus

tilikauden laajasta tuloksesta 24,1 27,5

Edellä mainitut tuloslaskelmaerät sisältävät seuraavat erät:

Poistot ja arvonalentumiset -49,3 -46,1

Korkotuotot 0,6 0,1

Korkokulut -12,3 -12,4

Tuloverot -7,9 -7,5

Yhteisyrityksiltä saadut osingot -33,0 -

Yhteisyritysten tasearvon täsmäytys, Milj. € 2022 2021

Yhteisyritysten nettovarat 267,6 285,6

Vähemmistön osuus nettovaroista 34,0 33,6

Konsernin omistusosuus nettovaroista 117,2 126,0

Liikearvo 19,2 19,2

Käyvän arvon kohdistukset 15,0 15,0

Yhteisyritysten tasearvo 151,3 160,1

Merkittävät osakkuusyritykset

Mercada Oy on Suomessa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toimiala on kiinteistösijoittaminen.

Mercada omistaa, hallinnoi ja kehittää pääasiassa Kesko-konsernin käytössä olevia kauppa-

paikkoja Suomessa. Kesko Oyj:n omistusosuus Mercadassa on 33,3 %. Mercadan omistaa

kolme osakasta tasaosuuksin.

Yhteenveto merkittävän osakkuusyrityksen taloudellisista

tiedoista, Milj. € 2022 2021

Lyhytaikaiset varat 27,7 9,9

Pitkäaikaiset varat 516,3 525,3

Lyhytaikaiset velat 11,4 181,0

Pitkäaikaiset velat 488,5 320,5

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 44,1 33,6

Liikevaihto 48,7 46,9

Tilikauden tulos 10,5 4,9

Tilikauden laaja tulos 9,6 4,7

Osakkuusyrityksen tasearvon täsmäytys, Milj. € 2022 2021

Osakkuusyrityksen nettovarat 44,1 33,6

Konsernin omistusosuus nettovaroista 14,7 11,2

Osakkuusyrityksen tasearvo 14,7 11,2

3.9 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen

edellyttää taloudellista suoritusta ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan

vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus alun perin on kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot täyttävä tuote myydään. Varauksen määrä perustuu

kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Varausten kirjausedellytysten olemassa olosta päätettäessä ja varausten määrää

määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä. Arviot

voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon osalta.

Milj. € Takuuvaraukset Muut varaukset Yhteensä

Varaukset 1.1.2022 16,0 13,8 29,8

Valuuttakurssivaikutukset 0,0 0,0 0,0

Varausten lisäykset 7,6 8,2 15,8

Varausten peruutukset -7,8 -0,4 -8,2

Varausta vastaan toteutuneet kulut -7,9 -7,2 -15,1

Konsernirakenteen muutokset 0,0 -0,1 -0,1

Varaukset 31.12.2022 7,9 14,3 22,2

Varausten jakautuminen

Pitkäaikainen 4,1 6,2 10,3

Lyhytaikainen 3,8 8,1 11,9

Suurimmat erät muissa varauksissa ovat konserniyritysten myymien ajoneuvojen ja

koneiden huolenpitosopimuksiin liittyvät kulut, tyhjien kauppapaikkojen kiinteistökulut ja

uudelleenjärjestelykulut. Huolenpitosopimusten kestoaika on keskimäärin 3–4 vuotta.

Muut osakkuusyritykset

Yhteenveto muiden osakkuusyritysten taloudellisista

tiedoista, Milj. € 2022 2021

Konsernin osuus tilikauden tuloksesta -3,5 1,4

Konsernin osuus tilikauden laajasta tuloksesta -3,5 1,4

Osakkuusyritysten tasearvo konsernitaseessa 65,9 63,3

Taulukkoon sisältyvät osakkuusyritykset ovat Vähittäiskaupan Takaus Oy ja Vähittäiskaupan

Tilipalvelu Oy, jotka myyvät palvelujaan Keskolle ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille,

sekä yksittäisiä liikekiinteistöyhtiöitä.

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisesti.

Seuraavan taulukon luvut ovat konsernin osuus kiinteistöyhtiöiden omaisuus- ja velkaeristä

sekä tuloksesta. Erät sisältyvät konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan. Keskinäiset

kiinteistöyhtiöt on käsitelty omistusosuuden mukaan yhteisinä toimintoina.

Milj. € 2022 2021

Pitkäaikaiset varat 28,7 29,7

Lyhytaikaiset varat 0,7 0,7

Pitkäaikaiset velat 1,3 0,1

Lyhytaikaiset velat 6,6 7,7

Nettovarallisuus 21,6 22,7

Tuotot 2,4 2,4

Kulut 3,6 3,4

Tilikauden tulos -1,1 -1,0

4.1 Pääoman hallinta

Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin vakavaraisuuteen

ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta (oman ja

vieraan pääoman suhdetta) johdetaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle ja

maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti

kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian toteuttaminen ja omistaja-

arvon kasvattaminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle korolliset nettovelat/käyttökate.

Osa konsernin korollisia velkoja koskevista sopimuksista sisältää kovenantteja, joiden

ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen

luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.

Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään Kesko Oyj:n hallituksessa. Hallitus

vahvisti 27.5.2021 konsernin päivitetyn strategian ja keskipitkän aikavälin tavoitteet. Uudet

keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen

liikevoitto-% yli 6,0 % (aiempi 5,5 %) ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli 14,5 %

(aiempi 12,5 %). Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on, kuten aiemmin, että korolliset

nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS 16 -vaikutuksia on enintään 2,5.

Milj. € 2022 2021

Konsernitaseen korolliset velat ja leasingvelat 2 418,3 2 295,1

- Leasingvelat 1 920,1 1 928,6

- Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat 68,6 107,9

- Rahavarat 245,5 279,8

Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja 184,1 -21,3

Liikevoitto 816,5 775,2

+ poistot ja arvonalentumiset 169,0 176,8

+ käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset 322,1 310,3

- käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat 399,1 388,3

Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 908,5 873,9

Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta 0,2 0,0

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT

Nettovelan täsmäytys

Konserni määrittelee nettovelan siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista

vähennetään konsernin likvidit varat, jotka koostuvat rahavaroista sekä muista lyhytaikaisista

rahoitusvaroista.

Konsernin likvidit varat 31.12.2022 olivat 314,1 milj. euroa (387,7 milj. euroa). Korolliset

velat 31.12.2022 olivat 2 418,3 milj. euroa (2 295,1 milj. euroa), josta leasingvelkoja oli

1 920,1 milj. euroa (1 928,6 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat 2 104,2 milj. euroa

(1 907,3 milj. euroa) ja ilman leasingvelkoja 184,1 milj. euroa (-21,3 milj. euroa).

Milj. € 2022 2021

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - 50,0

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

(maturiteetti alle 3 kk) 17,0 32,0

Rahavarat 228,5 197,9

Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat 68,6 107,9

Lainat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat (mukaan lukien

luotolliset tilit) -252,6 -160,1

Leasingvelat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat -328,1 -317,9

Lainat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat -245,5 -206,4

Leasingvelat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat -1 592,0 -1 610,7

Korolliset nettovelat yhteensä -2 104,2 -1 907,3

Milj. €

Kirjanpitoarvo

1.1.2022 Rahavirrat

Liiketoimintojen

hankinnat ja myynnit

Leasingvelkojen

nettomuutos

Valuuttakurssi-

oikaisut

Kirjanpitoarvo

31.12.2022

Leasingvelat vuoden kuluessa -317,9 332,7 -1,6 -343,8 2,5 -328,1

Leasingvelat yli vuoden kuluttua -1 610,7 -12,3 19,0 11,9 -1 592,0

Lainat vuoden kuluessa -160,1 -92,5 0,0 -252,6

Lainat yli vuoden kuluttua -206,4 -39,1 -0,0 -0,0 -245,5

Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat 107,9 -39,3 68,6

Rahavarat ja luotolliset tilit 197,9 23,5 7,4 -0,3 228,5

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 32,0 -15,0 17,0

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 50,0 -50,0 -

Nettovelka -1 907,3 120,2 -6,4 -324,8 14,1 -2 104,2

Milj. €

Kirjanpitoarvo

1.1.2021 Rahavirrat

Liiketoimintojen

hankinnat ja myynnit

Leasingvelkojen

nettomuutos

Valuuttakurssi-

oikaisut

Kirjanpitoarvo

31.12.2021

Leasingvelat vuoden kuluessa -312,7 323,2 -0,6 -326,9 -0,8 -317,9

Leasingvelat yli vuoden kuluttua -1 712,3 -0,5 107,3 -5,3 -1 610,7

Lainat vuoden kuluessa -182,6 22,5 0,0 -160,1

Lainat yli vuoden kuluttua -408,7 202,4 0,0 -206,4

Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat 51,7 56,2 0,0 107,9

Rahavarat ja luotolliset tilit 150,0 47,6 0,0 0,3 197,9

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 4,5 27,5 32,0

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 99,9 -49,9 50,0

Nettovelka -2 310,3 629,4 -1,0 -219,6 -5,8 -1 907,3

Osakkeiden lukumäärän muutokset ja oman pääoman rahastot

Osakkeiden lukumäärä

Osake pääoma A B Yhteensä Osake pääoma Milj. € Ylikurssirahasto Milj. € Muut rahastot Milj. € Yhteensä Milj. €

1.1.2021 126 948 028 269 791 118* 396 739 146* 197,3 197,8 266,8 661,9

Osakkeiden määrä splitin jälkeen

Omien osakkeiden luovutus 371 198 371 198

31.12.2021 126 948 028 270 162 316* 397 110 344* 197,3 197,8 266,9 662,0

Omien osakkeiden luovutus 348 303 348 303

31.12.2022 126 948 028 270 510 619* 397 458 647 197,3 197,8 266,9 662,0

Äänimäärä 1 269 480 280 270 510 619 1 539 990 899

* Ei sisällä omia osakkeita, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 620 361 kpl (2 968 664 kpl).

4.2 Oma pääoma

Laadintaperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko

omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä

tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen

vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien

liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Kesko

Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien

hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan

osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Omat osakkeet

Hallitus on yhtiökokouksen valtuuttamana hankkinut tilikaudella 2018 yhteensä 500 000

yhtiön B-osaketta. Lisäksi hallitus on tilikausilla 2011 ja 2014 hankkinut yhteensä 1 200 000

yhtiön omaa B-osaketta. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja yhtiön hallituksella

on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa olevien tilikauden 2018 aikana hankittujen

B-osakkeiden hankintameno 24,4 milj. euroa sekä tilikausilla 2011 ja 2014 hankittujen

osakkeiden hankintameno, 23,5 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä

voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2022 antama, 30.6.2023

asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään 33 000 000 B-osaketta ja hankkia enintään

16 000 000 B-osaketta. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitteessä 5.3.

kpl

Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2021 2 968 664

Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä -350 022

Tilikauden aikana palautunut 1 719

Yhtiön hallussa omia B-osakkeita 31.12.2022 2 620 361

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,08 euroa/osake.

Vuoden 2021 tuloksesta osinkoa jaettiin 1,06 euroa/osake.

Oma pääoma ja oman pääoman rahastot

Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta (SVOP), muista rahastoista, arvonmuutosrahastosta, muuntoeroista sekä

kertyneistä voittovaroista, josta on vähennetty omat osakkeet.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon kirjattiin osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen nimellisarvon

ylittävä määrä niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista oli päätetty vanhan osakeyhtiölain

(29.9.1978/734) aikana. Tilikauden päättyessä ylikurssirahasto oli 197,8 milj. euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 24,1 milj. euroa, sisältää muut oman

pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei

nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muut rahastot

Muut rahastot, 242,7 milj. euroa, ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja

kartutettuja rahastoja. Pääosa muista rahastoista muodostuu käyttörahastosta, joka tilikauden

päättyessä oli 242,3 milj. euroa.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet

muuntoerot. Muuntoeroihin sisältyvät myös kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka

ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai kurssierot lainoista, jotka on määritetty

suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Muuntoerojen muutos

esitetään laajan tuloksen erissä.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käsiteltävien johdannaisten käyvän

arvon muutoksen tehokkaan osuuden. Rahavirran suojauksena käsitellään sähköjohdannaiset.

Rahaston muutos esitetään laajan tuloksen erissä. Rahavirran suojaustulos on käsitelty

liitteessä 4.3 Rahoitusriskien hallinta.

4.3 Rahoitusriskit

Konsernissa noudatetaan rahoitusriskien hallinnassa yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka

on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen

kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti

konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja

rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja

konsernirahoitus järjestää tytäryritysten rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa.

Tytäryrityksissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia

rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.

Valuuttariskit

Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa seitsemässä maassa, minkä lisäksi sillä on

ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille

valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista

(translaatioriskit) sekä ulkomaan rahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista

liiketapahtumista (transaktioriskit).

Konserniyritysten rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa.

Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai

valuuttamääräisellä lainanotolla.

Translaatioriskit

Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryrityksiin tehtyjen

nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos

omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä

devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Norjan ja Ruotsin kruunussa.

Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.

Konsernin translaatiopositio 31.12.2022

Milj. € NOK SEK PLN

Nettosijoitus 381,6 263,4 71,0

Konsernin translaatiopositio 31.12.2021

Milj. € NOK SEK PLN

Nettosijoitus 373,0 253,3 49,0

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyritysten toimintavaluuttojen 10 %:n

heikentyminen tai vahvistuminen euroa vastaan vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2022

Milj. € NOK SEK PLN

Heikentyminen 10 % -34,7 -23,9 -6,5

Vahvistuminen 10 % 42,4 29,3 7,9

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2021

Milj. € NOK SEK PLN

Heikentyminen 10 % -33,9 -23,0 -4,5

Vahvistuminen 10 % 41,4 28,1 5,4

Transaktioriskit

Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryrityksille antama valuuttamääräinen

rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen

transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaan

rahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryritysten veloista ja

saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset

myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot

suojataan valuuttajohdannaisilla. Tytäryritykset raportoivat omat valuuttapositionsa

konsernirahoitukselle kuukausittain.

Tytäryritykset toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka

puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien

puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.

Konserni ei pääsääntöisesti noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja

myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan alunperin

käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä. Ostoja ja

myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin

tuottoihin tai kuluihin.

Siltä osalta kun ostojen suojauksiin noudatetaan suojauslaskentaa, johdannaisten arvostus

kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Kun johdannainen erääntyy kirjataan se

yhdenmukaisesti suojauskohteen kanssa.

Konsernin transaktiopositio 31.12.2022

Milj. € USD SEK NOK PLN

Konsernin transaktioriski -1,2 74,9 23,7 11,9

Suojaavat johdannaiset 23,4 -56,2 -20,9 -10,7

Avoin positio 22,3 18,7 2,8 1,2

Konsernin transaktiopositio 31.12.2021

Milj. € USD SEK NOK PLN

Konsernin transaktioriski -1,7 55,0 59,3 27,3

Suojaavat johdannaiset 46,8 -58,0 -56,6 -26,1

Avoin positio 45,1 -3,1 2,8 1,2

Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta.

Ylläolevassa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa

konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan

transaktiopositioon, merkittävin ero alla olevaan taulukkoon on USD-positiossa. Avoin USD-

riski 31.12.2022 on -5,2 milj. euroa.

Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten

valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen

tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen

veroja 31.12.2022

Milj. € USD SEK NOK PLN

Muutos +10 % -2,0 -1,7 -0,3 -0,1

Muutos -10 % 2,5 2,1 0,3 0,1

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen

veroja 31.12.2021

Milj. € USD SEK NOK PLN

Muutos +10 % -4,1 0,3 -0,3 -0,1

Muutos -10 % 5,0 -0,3 0,3 0,1

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien

ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.

Likvidit varat sisältää taseen rahavarat, jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat. Näiden tase-

erien muutokset on esitetty konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarojen osalta rahavarojen

muutoksessa ja muiden rahoitusvarojen osalta investointien rahavirrassa.

Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten

velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin,

talletuksiin, valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä yrityslainarahastoihin. Näiden

sijoitusten tuotto vuodelta 2022 oli -1,1% (0,6 %) ja korkosidonnaisuusaika tilikauden lopussa

0,7 vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä.

Konsernin nettovelan täsmäytyslaskelma on esitetty liitteessä 4.1.

Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan

ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille.

Keskolla on kaksi kahdenvälistä lainaa, jotka ovat määrältään yhteensä 200 miljoonaa euroa,

ja joiden korkomarginaalissa on huomioitu Keskon hiilijalanjäljelle ja ruokahävikille asetettuja

vastuullisuustavoitteita sekä Keskon arvoketjussa suorien tavaran- ja palveluntoimittajien

päästövähennystavoitteita.

Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 300 miljoonan

euron vasta-arvosta (300 milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on

lainasopimusehtojen mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät.

Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta

kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan

rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 506 milj. euron vasta-arvosta

(506 milj. euroa).

31.12.2022 31.12.2021

Milj. € < 1 vuotta 1–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä < 1 vuotta 1–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä

Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti

Lainat rahoituslaitoksilta 0,2 200,6 0,9 201,7 1,6 150,1 0,1 151,8

rahoituskulut 4,5 9,2 0,1 13,9 0,5 1,0 0,0 1,5

Eläkelainat 12,0 38,6 5,7 56,3 12,0 44,9 11,5 68,3

rahoituskulut 0,8 1,4 0,1 2,2 0,9 2,0 0,2 3,2

Leasingvelat 328,1 1 012,4 579,7 1 920,1 317,8 984,0 626,8 1 928,6

rahoituskulut 61,6 144,2 52,1 257,9 61,7 146,6 54,7 263,0

Velat K-kauppiaille 82,1 82,1 120,7 120,7

rahoituskulut 0,2 0,2

Muut korolliset velat 158,3 0,0 158,3 25,7 0,0 25,8

rahoituskulut 1,3 1,3

Pitkäaikaiset korottomat velat 1,0 2,6 20,5 24,1 0,7 3,4 20,7 24,8

Lyhytaikaiset korottomat velat

Ostovelat 1 499,4 1 499,4 1 332,6 1 332,6

Siirtovelat 442,6 442,6 454,8 454,8

Muut korottomat velat 195,5 195,5 186,1 186,1

Taseen rahoitusvelkoihin sisältyy 1,2 milj. euroa (3,4 milj. euroa) johdannaisiin liittyviä eriä, joista 1,2 milj. euroa erääntyy seuraavan 12 kk aikana. Leasingveloista on kerrottu liitteessä 3.4.

31.12.2022 31.12.2021

Milj. € < 1 vuotta 1–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä < 1 vuotta 1–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä

Johdannaisten kassavirrat

Velat

Valuuttajohdannaiset 140,9 140,9 202,6 202,6

Korkojohdannaiset 1,0 3,0 4,0 1,5 3,7 0,1 5,3

Sähköjohdannaiset 0,6 0,1 0,7 0,2 0,0 0,2

Saamiset

Valuuttajohdannaiset 142,8 142,8 203,2 203,2

Korkojohdannaiset 3,3 8,2 11,5 0,1 0,2 0,2

Sähköjohdannaiset 29,3 15,5 44,8 7,1 4,3 11,5

Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi

Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla

pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.

Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen

korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on

kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut

korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 1,7 vuotta (2,1 vuotta).

Korkotason muutoksen herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen

osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa

31.12.2022 vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 1,1

milj. euroa (-/+ 1,2 milj. euroa), jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön.

Eläkelainat, yhteensä 56,3 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen

korkokustannus oli 1,4% . Muut rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Näiden lainojen,

kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 1,8 % tilikauden päättyessä.

Luotto- ja vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan.

Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten kotimaisten ja ulkomaisten

pankkien, rahalaitosten ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen

puitteissa. Rahoitusvaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti

valittujen yritysten ja pankkien liikkeellelaskemiin velkakirjoihin, yritys- ja sijoitustodistuksiin.

Limiitit ovat säännöllisen tarkastelun kohteena markkinatilanteen mukaisesti.

Myyntisaamisten luotto- ja vastapuoliriskistä on kerrottu liitteessä 3.6.

Toimittajarahoitusohjelma

Konsernilla on toimittajarahoitusohjelma kolmen pankin kanssa. Konsernitaseen ostovelkojen

kokonaismäärä 31.12.2022 oli 1 499,4 milj. euroa, joista ohjelmien piirissä olevaa

avoimista ostolaskuista johtuvaa velkaa oli 399,3 milj. euroa. Toimittajarahoituksessa

tavarantoimittaja hyödyntää tavaranostajan luottoluokitusta myydessään saatavansa

rahoituslaitokselle. Ostajayrityksen hyväksyttyä laskut, pankki maksaa ne tavarantoimittajalle

ilman takautumisoikeutta ja tavarantoimittaja saa myyntisaamisiinsa liittyvät rahavirrat

nopeasti käyttöönsä. Konserni ei maksa tavarantoimittajarahoituksesta palkkiota pankille,

eivätkä järjestelyssä toteutuvat maksuajat olennaisesti poikkea maksuajoista, jotka ovat

käytössä tavarantoimittajien kanssa. Ohjelman piiriin kuuluvat avoimet ostolaskut esitetään

ostoveloissa konsernin taseessa. Näiden ostovelkojen vaikutus näkyy liiketoiminnan

rahavirrassa käyttöpääoman muutoksena.

Lyhytaikaiset korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi

Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille

tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin

konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät

instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan

säännöllisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Milj. € 2022 2021

Kirjanpitoarvo 1.1. 52,7 31,7

Muutokset -14,1 21,0

Kirjanpitoarvo 31.12. 38,7 52,7

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisia sijoituksia

yritystodistuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin.

Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen

osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, muut korolliset

saamiset ja sijoituksista korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation

avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus ennen veroja

olisi ollut +/- 1,8 milj. euroa (+/- 1,8 milj. euroa).

Pitkäaikaisten saamisten maturiteetti

Pitkäaikaisten saamisten

maturiteettijakauma 31.12.2022

Milj. € 2024 2025 2026 2027 2028- Yhteensä

Korottomat pitkäaikaiset saamiset 9,8 5,2 4,2 5,9 0,7 25,9

Lainasaamiset osakkuus- ja

yhteisyrityksiltä 3,4 3,4 0,5 1,5 56,0 64,7

Muut pitkäaikaiset saamiset 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2

Yhteensä 13,4 8,6 4,7 7,4 56,7 90,8

Korottomien pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Pitkäaikaisten saamisten

maturiteettijakauma 31.12.2021

Milj. € 2023 2024 2025 2026 2027- Yhteensä

Korottomat pitkäaikaiset saamiset 2,8 0,6 0,2 0,0 0,6 4,2

Lainasaamiset osakkuus- ja

yhteisyrityksiltä 3,4 3,4 3,4 0,5 57,5 68,1

Muut pitkäaikaiset saamiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2

Yhteensä 6,2 4,0 3,6 0,5 58,3 72,6

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä

tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa

suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden

ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa

sovelletaan IFRS 9 standardin mukaista riskikomponentin suojausta. Suojauslaskennan

kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman

arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään

laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.

Rahavirran suojaustulos

Sähkön suojauslaskennan tuloksena omasta pääomasta on kirjattu tuloslaskelman ostokulujen

oikaisuksi 34,8 milj. euroa (2,5 milj. euroa) ja vastaavasti 67,7 milj. euroa (15,4 milj. euroa) on

kirjattu omaan pääomaan. Näiden yhteisvaikutus arvonmuutosrahastoon oli tilikaudella 44,2

milj. euroa (11,3 milj. euroa) ennen laskennallisten verojen huomiointia.

Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 810 336 MWH

(1 001 424 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 1 196 839 MWH (1 271 047 MWH).

Suojausaste 1−12 kuukaudessa oli 89 % (88 %), 13−24 kuukaudessa 73 % (82 %), 25−36

kuukaudessa 56 % (62%), 37−48 kuukaudessa 22 % (30 %) ja 49–59 kuukaudessa 19 % (19 %).

Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden

kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten

markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2022 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden

2023 tuloslaskelmaan -/+ 8.5 milj. euroa (-/+ 3,4 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ 5,6 milj.

euroa (-/+ 7,0 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Johdannaiset

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. €

31.12.2022

Positiivinen

käypä arvo

(tasearvo)

31.12.2022

Negatiivinen

käypä arvo

(tasearvo)

31.12.2021

Positiivinen

käypä arvo

(tasearvo)

31.12.2021

Negatiivinen

käypä arvo

(tasearvo)

Korkojohdannaiset 12,2 -0,1 0,1 -2,2

Valuuttajohdannaiset 2,4 -0,6 1,7 -1,1

Sähköjohdannaiset 44,8 -0,7 11,5 -0,2

Johdannaissopimusten nimellismäärät

Milj. € 31.12.2022 31.12.2021

Korkojohdannaiset 330,0 420,0

Valuuttajohdannaiset 141,7 204,6

Sähköjohdannaiset 69,7 35,2

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien

johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy

netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden

asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä.

Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 0,5 milj. euroa.

Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.

4.4 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. € 2022 2021

Korkotuotot ja muut rahoitustuotot

Tuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista 1,0 0,8

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 9,7 8,5

Tuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista

sijoituksista 1,0 1,6

Muut rahoitustuotot 1,3 1,6

Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä 13,0 12,5

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista

rahoitusveloista -4,0 -4,8

Kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista -2,2 0,1

Kulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista

sijoituksista -3,5 -4,4

Muut rahoituskulut 12,7 0,5

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 2,9 -8,6

Leasingvelkojen korkokulut -68,4 -71,3

Valuuttakurssierot

Kurssierot ja käypien arvojen muutokset johdannaisista,

valuuttamääräisistä lainoista, joihin ei sovelleta

suojauslaskentaa, ja pankkitileistä -3,5 -0,8

Valuuttakurssierot yhteensä -3,5 -0,8

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -56,0 -68,2

Muiden rahoituskulujen erään sisältyy korkosuojausten positiivinen käyvän arvon muutos.

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät

johdannaiset, jotka täyttävät suojauslaskennan kriteerit. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjataan rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä.

Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät

arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu

markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa

olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).

Rahavarat

Rahavaroina käsitellään käteisen rahan ja pankkitilien lisäksi ne jaksotettuun

hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle 3 kk:n kuluessa

hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavaroihin luokitellaan myös käypään arvoon kirjattavat

sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, joiden likviditeetti arvioidaan erittäin hyväksi.

Rahavarat sisältävät myös konserniyritysten harjoittamaan vähittäiskauppatoimintaan

liittyviä rahoja, jotka ovat myymälöiden pohjakassoina tai matkalla tilitettäviksi yhtiöille.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on kirjattu alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon

transaktiomenoilla vähennettynä. Tilinpäätöksessä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoituslimiittien ja

rahoitusvelkojen järjestelypalkkiot jaksotetaan limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat

luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilikauden

päättymisen jälkeen, ja lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden

kuluessa tilinpäätöksestä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään hankintahetkellä taseeseen käypään arvoon ja

arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä. Johdannaisten arvonmuutosten

kirjauksiin vaikuttaa se, kuuluuko johdannaissopimus suojauslaskennan piiriin vai ei, sekä

se, mitä johdannaisella on suojattu. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, ne käsitellään

joko saamisten tai velkojen käyvän arvon suojauksina, koron ja sähkön hintariskin osalta

rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai

johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä. Jos suojauslaskennan

4.5 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat IFRS 9-standardin mukaan kolmeen eri

arvostusryhmään. Rahoitusvarat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon

arvostettaviin instrumentteihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan

tuloksen erien kautta arvostettaviin instrumentteihin riippuen liiketoimintamallin

tavoitteista ja sopimuksiin perustuvista rahavirroista.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit huomioidaan kirjanpidossa selvityspäiväkäytännön

mukaisesti. Rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, jos niiden eräpäivä on yli

12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Mikäli rahoitusvarat on tarkoitus pitää alle 12

kuukautta, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaran kassavirtaan on erääntynyt

tai siirtynyt pois konsernilta ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat

siirtyneet pois konsernista.

Jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja sijoitetaan

vain vastapuoliin, joiden luottokelpoisuuden arvioidaan olevan hyvä. Standardin mukainen

odotettavissa olevien luottotappioiden arvonalentumismalli edellyttää luottotappioiden

kirjaamista ennakoivasti. Muiden rahoitusvarojen osalta historiallisten luottotappioiden

puuttuessa vastapuoliriskiä seurataan aktiivisesti ja luottotappiot kirjataan, jos riskiä

havaitaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan rahoitusvarat, jotka on tarkoitus pitää loppuun

asti ja joiden rahavirrat koostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät myös myyntisaamiset

ja muut saamiset .

kriteerit eivät täyty, kaupallista valuuttariskiä suojattaessa suojausinstrumenttien

tulos kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Rahoitustapahtumia suojaavat johdannaiset esitetään tuloslaskelmaan kirjattavalta osalta

rahoituserissä.

Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja

suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet.

Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan

suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman

muuntoeroihin tai arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti

joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin.

Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus

puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää

omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu .

Arvostusperiaatteet

Korkotermiinien käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja.

Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella

käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan

arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttaoptioiden

arvostamisessa käytetään vastapuolen hintanoteerausta, mutta konserni laatii myös oman

tarkistusarvostuksen Black−Scholes-menetelmää käyttäen. Sähköjohdannaiset arvostetaan

käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia .

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni ei ole suojannut tilikaudella ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Mikäli

suojaus aktivoidaan, konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa

ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen.

Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä tai valuuttamääräisiä lainoja.

Valuuttatermiinien spot-hinnan muutos kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja

esitetään laajan tuloslaskelman erissä. Termiinien korkoerot kirjataan tulosvaikutteisesti

rahoituseriin. Valuuttamääräisten lainojen kurssiero kirjataan oman pääoman

muuntoeroihin. Suojausinstrumenttien kertynyt voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan,

kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan tai se puretaan.

Arvot 31.12.2022

Tase-erä, milj. €

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon laajan

tuloksen kautta

Tase-erien

kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut sijoitukset 13,2 13,2 13,2 13,2

Lainasaamiset ja muut saamiset 66,0 66,0 66,0

Muut saamiset, johdannaiset 12,1 12,8 24,9 24,9 24,9

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 969,3 969,3 969,3

Muut saamiset 331,2 331,2 331,2

Muut saamiset, johdannaiset 2,4 32,1 34,4 34,4 34,4

Muut rahoitusvarat 29,9 38,7 68,6 68,6 29,9

Rahavarat 245,5 245,5 245,5

Rahoitusvarat yhteensä 57,6 1 650,6 44,8 1 753,1 1 753,1 89,2 13,2

Tase-erä, milj. €

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon laajan

tuloksen kautta

Tase-erien

kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Korolliset pitkäaikaiset velat 245,5 245,5 243,4

Pitkäaikaiset leasingvelat 1 592,0 1 592,0 1 592,0

Korottomat pitkäaikaiset velat 24,1 24,1 24,1

Korottomat pitkäaikaiset velat,

johdannaiset

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lyhytaikaiset korolliset velat 252,6 252,6 252,2

Lyhytaikaiset leasingvelat 328,1 328,1 328,1

Ostovelat 1 499,4 1 499,4 1 499,4

Muut korottomat velat 636,9 636,9 636,9

Muut korottomat velat, johdannaiset 0,6 0,7 1,2 1,2 1,2

Rahoitusvelat yhteensä 0,6 4 578,7 0,7 4 579,9 4 577,3 1,2

Arvot 31.12.2021

Tase-erä, milj. €

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon laajan

tuloksen kautta

Tase-erien

kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut sijoitukset 15,5 15,5 15,5 15,5

Lainasaamiset ja muut saamiset 68,9 68,9 68,9

Muut saamiset, johdannaiset 3,6 3,6 3,6 3,6

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 909,2 909,2 909,2

Muut saamiset 294,4 294,4 294,4

Muut saamiset, johdannaiset 1,7 7,9 9,6 9,6 9,6

Muut rahoitusvarat 55,2 52,7 107,9 108,0 55,2

Rahavarat 50,0 229,9 279,8 279,8 50,0

Rahoitusvarat yhteensä 122,3 1 555,1 11,6 1 689,0 1 689,1 118,4 15,5

Tase-erä, milj. €

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Jaksotettuun

hankintamenoon

Käypään arvoon laajan

tuloksen kautta

Tase-erien

kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Korolliset pitkäaikaiset velat 206,4 206,4 207,6

Pitkäaikaiset leasingvelat 1 610,7 1 610,7 1 610,7

Korottomat pitkäaikaiset velat 24,8 24,8 24,8

Korottomat pitkäaikaiset velat,

johdannaiset 0,0 0,0 0,0 0,0

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lyhytaikaiset korolliset velat 160,1 160,1 160,2

Lyhytaikaiset leasingvelat 317,9 317,9 317,9

Ostovelat 1 332,6 1 332,6 1 332,6

Muut korottomat velat 637,5 637,5 637,5

Muut korottomat velat, johdannaiset 3,2 0,2 3,4 3,4 3,4

Rahoitusvelat yhteensä 3,2 4 290,0 0,2 4 293,4 4 294,7 3,4

Taseen rahavaroihin sisältyy rahojen ja pankkisaamisten lisäksi jaksotettuun hankintamenoon

kirjatut likvidit rahoitusvarat 17,0 milj. euroa (32,0 milj. euroa), jotka erääntyvät alle kolmen

kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat 0,0 milj. euroa (50,0 milj. euroa).

Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn

osakaslainan sekä UAB Kesko Senukaille myönnetyt rahoituslainat.

Taseen laskennallisia verosaamisia, tuloverosaamisia, laskennallisia verovelkoja ja

tuloverovelkoja ei luokitella rahoitusvaroiksi tai rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä

olevaan taulukkoon. Saatuja ennakkomaksuja 46,9 milj. euroa (46,2 milj. euroa) ei luokitella

rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevassa taulukossa muihin korottomiin velkoihin.

Lainojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen

tilinpäätöspäivän markkinakorkoja 1,9 %−3,5 %. Lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä

arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa. Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on

esitetty liitteessä 4.3.

Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset

Milj. € 2022 2021

Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 1.1. 15,5 22,7

Ostot 0,3 0,2

Saadut palautukset -3,1

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot -0,4 -1,6

Käyvän arvon muutokset -2,2 -2,7

Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 31.12. 13,2 15,5

Tasolle 3 sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset

on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Tason 3

rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on

kirjattu tulosvaikutteisia tappioita 2,6 milj. euroa tilikaudella 2022.

4.6 Vastuusitoumukset

Milj. € 2022 2021

Omasta puolesta annetut vakuudet

Pantit 9,0 9,0

Kiinnitykset 179,6 179,8

Takaukset 61,6 62,1

Muut vastuut ja vastuusitoumukset 58,4 57,1

Muiden puolesta annetut vakuudet

Takaukset - -

Muut vastuut ja vastuusitoumukset - -

Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät velkana konsernitaseessa tai

vuokravastuuna liitteessä 3.4 esitettyihin eriin.

Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna 2023 1,4 milj. euroa ja 2024−2027 60,1 milj. euroa.

Vuokravastuut taseeseen vielä kirjaamattomista vuokrasopimuksista on esitetty liitteessä 3.4.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

5. MUUT

5.1 Tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä suhteellisesti

yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt

Tytäryritykset

Emoyhtiön omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

Ankkuri-Energia Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Asunto Oy Kirkkonummen Västeruddintie 33 Kirkkonummi, Suomi 100,00 100,00

Barker-Littoinen Oy Espoo, Suomi 100,00 100,00

Byggmakker Handel AS Oppegård, Norja 100,00 100,00

Fiesta Real Estate AS Tallinna, Viro 100,00 100,00

Intersport Finland Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Jyväscool Oy Jyväskylä, Suomi 100,00 100,00

Kalatukku E. Eriksson Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

K Auto Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Keskinäinen Kiinteistö Oy Malmin Kankirauta Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Keskinäinen Kiinteistö Oy Voisalmentie 9

Lappeenranta Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kesko AB Tukholma, Ruotsi 100,00 100,00

Kesko Export Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kesko Real Estate Latvia SIA Riika, Latvia 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Eteläkoivulan Kauppakeskus Pori, Suomi 78,45 78,45

Kiinteistö Oy Helsingin Itäkeskus Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Hiukkavaaran Kauppa Oulu, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Kittilän Valtatie 31–33 Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Lappeenrannan Oksasenkatu 4 Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Mustasaaren Mustikka Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Nokian Kauppapaikka Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Pontsonkulma Helsinki, Suomi 94,60 94,60

Emoyhtiön omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

Kiinteistö Oy Riistaveden Keskustie 15 Helsinki, Suomi 79,50 79,50

Kiinteistö Oy Savonlinnan Länsikeskus Joensuu, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Sarviniitynkatu 4 Kerava, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Sunan Hallitalo Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Tarkkaiikka Oulu, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Vasarakatu 22 Jyväskylä, Suomi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Klintcenter Ab

Maarianhamina,

Ahvenanmaa 100,00 100,00

K-Market Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Konekesko Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Koskelan Ostokeskus Oy Oulu, Suomi 58,64 29,32

Onninen Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Rake Eiendom AS Oppegård, Norja 100,00 100,00

Rantasalmen Kauppakeskus Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Reinin Liha Oy Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Tampereen Länsikeskus Oy Tampere, Suomi 100,00 100,00

Muiden konserniyritysten omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

Arn Eiendom AS Vefsn, Norja 100,00

Byggarnas Partner Sverige AB Segeltorp, Ruotsi 100,00

Bygg & Interiör i Katrineholm AB Katrineholm, Ruotsi 100,00

Bygg & Interiör i Flen AB Flen, Ruotsi 100,00

Bygg & Interiör i Vingåker AB Vingåker, Ruotsi 100,00

Byggmakker CF AS Sandefjord, Norja 100,00

Djurbergs Järnhandel Aktiebolag Söderköping, Ruotsi 100,00

Fresks Försäljning AB Östersund, Ruotsi 100,00

Hasti-Ari AS Oppegård, Norja 100,00

Högsbo Trä Aktiebolag Västra Frölunda, Ruotsi 100,00

K Auto AC Oy Helsinki, Suomi 100,00

K Auto PC Oy Helsinki, Suomi 100,00

K Auto Leasing Oy Helsinki, Suomi 100,00

K Auto Retail Oy Helsinki, Suomi 100,00

Kesko Onninen International Trading Co., Ltd Shanghai, Kiina 100,00

K rauta SIA Riika, Latvia 100,00

Kestra Kiinteistöpalvelut Oy Helsinki, Suomi 100,00

Kiinteistö Oy Hyvinkään Onnela Helsinki, Suomi 100,00

Kiinteistö Oy Kokkolan Kaanaanmaantie 2–4 Kokkola, Suomi 64,78

Kiinteistö Oy Lappeenrannan Rakuunaparkki Lappeenranta, Suomi 57,12

Kiinteistö Oy Vantaan Simonsampo Vantaa, Suomi 100,00

Kiinteistö Oy Visuveden Liiketalo Ruovesi, Suomi 100,00

KR Fastigheter i Järfälla AB Sollentuna, Ruotsi 100,00

KR Fastigheter i Linköping AB Sollentuna, Ruotsi 100,00

KR Fastigheter i Täby AB Sollentuna, Ruotsi 100,00

K-rauta Fastigheter i Malmö AB Sollentuna, Ruotsi 100,00

K-Rauta Holding Finland Oy Helsinki, Suomi 100,00

Kungälvs Trävaruaktiebolag Kungälv, Ruotsi 100,00

Mark & Infra i Sverige AB Täby, Ruotsi 100,00

Olarin Autokiinteistö Oy Espoo, Suomi 100,00

Onninen AS Skedsmo, Norja 100,00

Onninen AS Tallinna, Viro 100,00

Onninen LLP Aktau, Kazakstan 100,00

Onninen SIA Riika, Latvia 100,00

Onninen Sp. z o.o. Varsova, Puola 100,00

Muiden konserniyritysten omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

Onninen UAB Vilna, Liettua 100,00

Peltosaaren Liikekeskus Oy Riihimäki, Suomi 59,67

Profelco Oy Vantaa, Suomi 100,00

Rake Bergen AS Oppegård, Norja 100,00

Sport1 Flokkmann Mosjøen AS Mosjøen, Norja 100,00

Sørbø AS Skedsmokorset, Norja 100,00

Sörred’s Byggvaruhus AB Göteborg, Ruotsi 100,00

Tau & Jørpeland Eiendom Jørpeland, Norja 100,00

Trøgstadveien 13 AS Oppegård, Norja 100,00

XL-Bygg Bergslagen AB Frövi, Ruotsi 100,00

Övik Låsteknik AB Örnsköldsvik, Ruotsi 100,00

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.

Emoyhtiön omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

Graanin Liikekeskus Oy Mikkeli, Suomi 50,00 50,00

Kesko Senukai Lithuania UAB Vilna, Liettua 50,00 50,00

Kiinteistö Oy Itäaukio Lahti, Suomi 26,20 26,20

Kiinteistö Oy Janakkalan Linnatuuli Janakkala, Suomi 29,86 29,86

Kiinteistö Oy Joensuun Kaupunginportti Joensuu, Suomi 22,77 22,77

Mercada Oy Helsinki, Suomi 33,33 33,33

Vähittäiskaupan Takaus Oy Helsinki, Suomi 42,84 42,84

Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy Helsinki, Suomi 30,00 30,00

Muiden konserniyritysten omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

EDISON Data AS Oslo, Norja 20,00

Proffsenteret AS Ringerike, Norja 34,11

KS Holding UAB Vilna, Liettua 50,01

Suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöosakkuusyhtiöt

Emoyhtiön ja muiden omistamat Kotipaikka

Konsernin

omistus-

osuus, %

Emoyhtiön

omistus-

osuus, %

Asunto Oy Harjutie Espoo, Suomi 46,22 46,22

Asunto Oy Kajaanin Louhikatu 2 Kajaani, Suomi 42,96 42,96

Asunto Oy Naantalin Tullinkulma Naantali, Suomi 24,45

Asunto Oy Soukan Itäinentorni Espoo, Suomi 46,60 46,60

Asunto-Oy Punkalaitumen Pankkitalo Punkalaidun, Suomi 33,82

Itäkeskuksen Pysäköintitalo Oy Helsinki, Suomi 36,16 36,16

Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu 1 Lahti, Suomi 50,00 50,00

Kiinteistö Oy Lukonmäen Palvelukeskus Tampere, Suomi 34,54

Kiinteistö Oy Taidetehtaanparkki Porvoo, Suomi 21,00 21,00

Kiinteistö Oy Ulvilan Hansa Ulvila, Suomi 42,41 42,41

Kiinteistö Oy Vantaanportin Liikekeskus Vantaa, Suomi 27,81 27,81

Lapin Tehdastalo Oy Tampere, Suomi 21,24 21,24

Munkkivuoren Ostoskeskus Oy Helsinki, Suomi 30,65 30,65

Raksilan Paikoitus Oy Oulu, Suomi 33,33 33,33

Talo Oy Kalevanpuisto Kuopio, Suomi 47,60 47,60

Voisalmen Ostoskeskus Oy Lappeenranta, Suomi 50,00

5.2 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja

konsernijohtoryhmä), heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja

heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, Keskon tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset

sekä Keskon Eläkekassa. Tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä

liitteessä 5.1.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät

eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Konserniyritykset myyvät tavaroita ja

palveluita heidän määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit

lähipiirille sekä tavaroiden ja palveluiden ostot lähipiiriltä ovat toteutuneet yleisillä

markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.

Kesko raportoi rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvat Kesko Senukai

-konsernin ja KS Holding -konsernin pääomaosuusmenetelmällä yhteisyrityksenä.

Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävällä osakkuusyrityksellä Mercada Oy:llä on kiinteistöjä,

jotka on vuokrattu konsernin käyttöön. Vähittäiskaupan Takaus Oy ja Vähittäiskaupan

Tilipalvelu Oy myyvät palvelujaan Keskon ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille. Muut

osakkuusyritykset ovat lähinnä liikekiinteistöyhtiöitä. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty

konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisesti.

Keskon Eläkekassa on itsenäinen juridinen yksikkö, joka hallinnoi pääosaa konsernin Suomen

henkilöstön vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin liittyvistä eläkevaroista. Vuoden 2022 tai 2021

lopussa eläkevaroihin ei sisältynyt Kesko Oyj:n osakkeita. Eläkekassan omistamia kiinteistöjä

on vuokrattu Kesko-konsernille.

Tilikausilla 2022 ja 2021 Kesko-konserni ei maksanut Eläkekassalle kannatusmaksuja.

Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn

osakaslainan sekä UAB Kesko Senukai Lithuanialle myönnetyn rahoituslainan. Lyhytaikaisiin

saamisiin sisältyy 3,4 milj. euroa edellä mainittujen lainojen lyhytaikaista osuutta. Muihin

lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy mm. ketjuhyvitysvelkoja Keskon hallituksen jäsenten

määräysvallassa oleville yrityksille. Ketjuhyvitystä maksetaan jälkikäteen toteutuneiden

vuosiostojen ja toiminnan laatuun liittyvien kriteerien perusteella.

Keskon Eläkekassa maksoi maaliskuussa 2022 ylikatepalatusta konserniin kuuluville

suomalaisille yhtiöille yhteensä 42,9 milj. euroa. Summasta 40,3 milj. euroa suoritettiin

luovuttamalla Tampereen Turtolan K-Citymarket -kiinteistö Kesko Oyj:lle. Tilikaudella 2021

Keskon Eläkekassa maksoi konserniin kuuluville suomalaisille yhtiöille yhteensä 38,6 milj.

euron ylikatepalautuksen.

Konsernin yhteisyritykset UAB Kesko Senukai Lithuania ja UAB KS Holding päättivät

tilikaudella 2022 jakaa osinkoa Kesko-konsernin yhtiöille yhteensä 33,0 milj. euroa.

Johdon työsuhde-etuudet

Ylin johto koostuu hallituksesta ja konsernijohtoryhmästä. Heidän työsuorituksistaan saama

kompensaatio koostuu seuraavista eristä:

Rahapalkat, palkkiot, luontoisedut ja osakepalkkiot

1 000 € 2022 2021

Mikko Helander pääjohtaja 4 866,4 4 381,8

Konsernijohtoryhmä muut jäsenet 9 801,4 8 714,4

Esa Kiiskinen hallituksen puheenjohtaja 117,0 119,9

Jannica Fagerholm hallituksen jäsen 75,6 78,4

Peter Fagernäs hallituksen varapuheenjohtaja 71,4 74,9

Piia Karhu hallituksen jäsen 57,1 59,5

Jussi Perälä hallituksen jäsen (12.4.2021 alkaen) 54,1 54,1

Toni Pokela hallituksen jäsen 54,1 56,1

Timo Ritakallio hallituksen jäsen (12.4.2021 alkaen) 58,9 57,7

Matti Kyytsönen hallituksen jäsen (12.4.2021 asti) - 4,5

Matti Naumanen hallituksen jäsen (12.4.2021 asti) - 2,0

Yhteensä 15 156,0 13 603,3

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Tuloslaskelma

Osakkuus- ja

yhteisyritykset Hallitus ja johto Eläkekassa

Milj. € 2022 2021 2022 2021 2022 2021

Tavaroiden myynti 9,9 9,6 88,2 92,0

Palveluiden myynti 5,2 5,1 1,0 1,0 0,2 0,3

Tavaroiden ostot -0,6 -1,9 -13,1 -11,5

Palvelujen ostot -0,1 -0,1 0,0 0,0

Liiketoiminnan muut

tuotot 0,8 0,3 19,1 17,9 0,3

Liiketoiminnan muut

kulut -3,9 -3,6 -0,0 -0,3 -0,2 0,0

Rahoitustuotot 6,0 6,3

Rahoituskulut -0,3 -0,0 -0,0

Tase

Osakkuus- ja

yhteisyritykset Hallitus ja johto Eläkekassa

Milj. € 2022 2021 2022 2021 2022 2021

Lyhytaikaiset saamiset 25,8 4,9 7,2 8,2 0,0 3,8

Pitkäaikaiset saamiset 64,7 68,1

Lyhytaikaiset velat 10,1 4,7 2,3 2,5 4,8 13,8

Vuokrasopimuksiin

liittyvät erät

Osakkuus- ja

yhteisyritykset Hallitus ja johto Eläkekassa

Milj. € 2022 2021 2022 2021 2022 2021

Vuokrasopimuksista

aiheutuva rahavirta -35,9 -35,1 -1,8 -6,2 -8,3

Leasingvelat 231,9 243,0 41,7 48,5

Keskon myynnistä hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille syntyneet

saamiset olivat tilinpäätöspäivänä 7,2 milj. euroa (8,2 milj. euroa). Saamisten vakuutena

on Keskon osakkuusyrityksen Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka

enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja

-yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuden arvo oli tilikauden

päättyessä 12,0 milj. euroa (16,0 milj. euroa).

Osakeomistukset

Pääjohtajalla oli 31.12.2022 Kesko Oyj:n A-osakkeita 5 000 kpl ja B-osakkeita 385 786

kappaletta, mitkä edustavat 0,10 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,03 % kaikkien osakkeiden

tuottamasta äänimäärästä. Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli 31.12.2022

Kesko Oyj:n A-osakkeita 7 824 kappaletta ja B-osakkeita 993 933 kappaletta, mitkä

edustavat 0,25 % yhtiön kaikista osakkeista ja 0,07 % kaikkien osakkeiden tuottamasta

äänimäärästä.

Noin 30 % hallituksen vuosipalkkion määrästä annettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa

palkkiosta maksettiin rahana. Hallituksen jäsenille luovutettiin 4 918 Kesko Oyj:n B-osaketta

vuonna 2022.

Eläke-etuudet

Pääjohtajan ja muiden konsernijohtoryhmän jäsenten lakisääteinen eläketurva on hoidettu

eläkevakuutusyhtiössä. Kolmella konsernijohtoryhmän jäsenellä on Keskon Eläkekassan

sääntöjen ja kunkin johtajasopimuksen mukainen etuusperusteinen lisäeläke. Neljällä

konsernijohtoryhmän jäsenellä on maksuperusteinen lisäeläke. Pääjohtaja Mikko Helanderille

kertyy etuusperusteista vanhuuseläkettä 30.6.2023 asti. Etuusperusteisen vanhuuseläkkeen

määrä on 60 prosenttia työeläkelain (TyEL) mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta

työansiosta viimeiseltä 10 vuodelta. Pääjohtajan lisäeläke-etuus on maksuperusteinen

1.7.2023 lähtien. Pääjohtajan etuusperusteisesta lisäeläkkeestä aiheutunut tilikauden

suoriteperusteinen eläkemeno oli 1,3 milj. euroa (1,2 milj. euroa) ja taseeseen kirjatun

eläkesaamisen määrä oli 0,9 milj. euroa (3,0 milj. euroa). Pääjohtajan lakisääteisestä

eläketurvasta aiheutunut eläkemeno oli 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa).

Osakepalkkiot

Konsernijohtoryhmän jäsenille luovutettiin tilikaudella 2022 PSP 2020–2023 -ohjelman

perusteella 371 397 osaketta, kun luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä oli 421 150

osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys.

Tilikaudella 2021 luovutettiin PSP 2019–2022 -ohjelman perusteella 319 622 osaketta.

Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Pääjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän jäsenillä on yhtiön irtisanoessa oikeus

irtisanomisajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin sekä erilliseen kertakaikkiseen

irtisanomiskorvaukseen, joka määräytyy johtajan irtisanomiskuukauden rahapalkan ja

luontoisetujen perusteella. Irtisanomiskorvaus ei ole osa johtajan palkkaa eikä sitä oteta

huomioon irtisanomisajan palkan, irtisanomiskorvauksen tai eläkkeelle siirryttäessä

eläkepalkan määrittämisessä. Johtajan itse irtisanoutuessa hän on oikeutettu ainoastaan

irtisanomisajan palkkaan luontoisetuineen. Toimisuhteen päättyessä eläkkeelle siirtymiseen

johtaja saa sopimuksensa mukaista eläkettä, ei muita korvauksia.

5.3 Osakepalkitseminen

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen

kirjataan vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Taseen

velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Osakkeina selvitettävien

osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta vastaava oman

pääoman lisäys.

Yhtiön hallitus on myöntänyt johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä

B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman

ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo

myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä palkkiojärjestelmän

ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin

arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa.

Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon,

vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus

ansaintajakson lopussa. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat

verot ja veronluonteiset maksut. Rahaosuus kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana.

Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

1.1.2018 alkaen sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan

on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä,

joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava

kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa

käytetyt olettamukset:

PSP

2022–2023

PSP

2021–2022

PSP

2020–2021

PSP

2019–2020

Myöntämispäivät 2.2.2022 2.2.2021 4.2.2020 20.3.2019

Osakepalkkion käypä arvo

myöntämishetkellä, euroa 27,71 21,01 14,85 13,11

Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 28,77 21,76 15,48 13,70

Osakkeiden luovutusvuosi 2024 2023 2022 2021

Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä,

enimmäismäärä, kpl* 500 285 646 970 842 850 1 220 600

Muutokset myönnettyjen osakkeiden

määrään, kpl -20 550 -87 500 -116 200 -129 600

Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl* 655 729 726 168

Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden

lukumäärä kauden lopussa 59 52 46 103

Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa 20,62 29,34 21,04 15,77

Ansaintakriteerien toteumaolettama, % 69,0 84,5 90,0 71,6

Arvio palautuvien osakepalkkioiden

määrästä ennen sitouttamisjakson

päättymistä, % 2,5 2,5 2,5 2,5

*Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä

nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Key Personnel Share Plan (KPSP)

ja rajoitettu osakepalkkio-ohjelma (RSP)

KPSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää

yhden vuoden pituisen ansaintajakson sekä kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon

hallitus päättää uuden osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Osakepalkkio-ohjelman

perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva

ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille

osakkeina. KPSP ohjelman ansainta kriteerit koostuvat Keskon kannattavuutta, osallistujan

vastuualueen kannattavuutta, kasvua ja pääomankäytön tehokkuutta sekä Keskon –osakkeen

arvonkehitystä kuvaavista mittareista.

RSP-ohjelma on erikseen päätetyissä erityistilanteissa käytettävä osakepalkkio. RSP-ohjelma

koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista ja se muodostuu kolmen vuoden

pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut

osakepalkkiot maksetaan osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin

jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien

Osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä

Osakepalkkio-järjestelmien tarkoituksena on Keskon liiketoiminnan edistäminen ja yhtiön

arvon lisääminen yhdistämällä osakkeenomistajien ja johtoon kuuluvien henkilöiden

tavoitteet. Järjestelmien tarkoituksena on myös sitouttaa henkilöt Kesko-konserniin ja antaa

heille mahdollisuus yhtiön osakkeiden saamiseen osakepalkkiojärjestelmässä asetettujen

tavoitteiden täyttyessä.

Tilikaudella 2022 edellä mainittujen osakepalkkiojärjestelmien vaikutus konsernin tulokseen

oli -10,6 milj. euroa (-9,6 milj. euroa).

Tilikausilla 2023−2025 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan 31.12.2022 olevan yhteensä

11,2 milj. euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan (PSP)

PSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää

kahden vuoden pituisen ansaintajakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamista

seuraavan kahden vuoden pituisen sitouttamisjakson. Keskon hallitus päättää uuden

osakeohjelman käynnistämisestä vuosittain. Sitouttamisjakson aikana osakkeita ei saa

pantata tai luovuttaa, mutta henkilöllä on osakkeisiin liittyvät muut oikeudet. Jos henkilön

työ- tai toimisuhde päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä, hänen on pääsääntöisesti

palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet vastikkeetta Keskolle tai sen määräämälle

taholle. Osakepalkkio-ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta,

josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä

nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuosina 2019-2021 alkaneiden PSP-

ohjelmien ansaintakriteereinä ovat Kesko-konsernin verottoman myynnin kehitysprosentti,

Kesko-konsernin vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (ROCE, %) ja Keskon

B-osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (TSR, %). Vuonna 2022 alkaneen PSP-ohjelman

ansaintakriteerinä on näiden lisäksi Keskon vastuullisuutta mittaava tavoite.

osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen

vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa

käytetyt olettamukset:

KPSP ja RSP

2022

KPSP ja RSP

2021

KPSP ja RSP

2020

RSP

2019–2020

Myöntämispäivät 2.2.2022 2.2.2021 4.2.2020 20.3.2019

Osakepalkkion käypä arvo

myöntämishetkellä, euroa 27,71 21,01 14,85 13,11

Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 28,77 21,76 15,48 13,70

Osakkeiden luovutusvuosi 2025 2024 2023 2022

Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä,

enimmäismäärä, kpl* 215 155 256 769 291 700 34 800

Muutokset myönnettyjen osakkeiden

määrään, kpl -13 365 -14 936 -50 966 -6 000

Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl* 192 950 209 320 28 800

Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden

lukumäärä kauden lopussa 150 135 85 13

Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa 20,62 29,34 21,04 15,77

Ansaintakriteerien toteumaolettama, % 55,0 89,3 82,0 71,6

Arvio palautuvien osakepalkkioiden

määrästä ennen sitouttamisjakson

päättymistä, % 2,5 2,5 2,5 2,5

*Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä

nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Onvest Oy:ltä. Onniselle tutkinnasta aiheutuvat seuraamukset on huomioitu yrityskaupan

ehdoissa. Onninen kiistää Kilpailu- ja kuluttajaviraston väitteet epäillystä kilpailurikkomuksesta

perusteettomina. Keskon ei epäillä osallistuneen väitettyyn rikkomukseen.

UAB Kesko Senukai Lithuaniaan liittyvät oikeudenkäynnit – Kesko on kertonut muun muassa

tilinpäätöksessään 2021 olleensa osallisena kahdessa eri oikeudenkäynnissä, jotka liittyivät

Keskon yhteisyrityksen, UAB Kesko Senukai Lithuania -nimisen yhtiön osakassopimukseen

sekä yhtiön ja sen tytäryhtiön johtamiseen ja kehittämiseen liittyviin erimielisyyksiin. Toisena

osapuolena näissä oikeudenkäynneissä ovat olleet muun muassa UAB Kesko Senukai

Lithuanian vähemmistöosakkeenomistajat. Molemmat oikeudenkäynnit ovat päättyneet ja

niissä on annettu lopulliset tuomiot. Vähemmistöosakkeenomistajat ovat nostaneet Helsingin

käräjäoikeudessa kanteen toisessa oikeudenkäynnissä annetun välitystuomion mitätöimiseksi

ja kumoamiseksi. Vähemmistöosakkeenomistajat ovat lisäksi käynnistäneet Keskoa vastaan

yhtiön osakassopimukseen liittyvän uuden välimiesmenettelyn.

5.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Kesko kertoi 30.1.2023 ostavansa Norjassa teknisessä tukkukaupassa toimivan

Elektroskandia Norge AS:n Rexel Groupilta. Kauppa vahvistaa Onnisen asemaa Norjan

teknisessä tukkukaupassa. Elektroskandia Norge AS:n liikevaihto oli noin 250 miljoonaa

euroa viime vuonna ja yhtiöllä on noin 270 työntekijää. Yhtiöllä on 13 toimipistettä ja

pitkälle automatisoitu jakelukeskus. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää paikallisen

kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

5.4 Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit

Konserniyritykset ovat kantajina, vastaajina tai asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan

liittyvissä oikeudenkäynneissä, riita-asioissa tai viranomaistutkinnoissa. Vaikka johdon arvion

mukaan vireillä olevien riita-asioiden sekä oikeus- ja viranomaisprosessien lopputuloksella ei

ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin sekä

oikeus- ja viranomaisprosesseihin liittyy lopputuloksen vaikea ennakoitavuus.

Onninen Oy:tä koskeva Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinta – Kilpailu- ja kuluttajavirasto on

tutkinut Kesko-konserniin kuuluvan Onnisen epäiltyä kilpailurikkomusta lähes 10 vuotta ja

päättänyt 8.9.2022 viedä asian lopulta markkinaoikeuden päätettäväksi. Tutkinta on koskenut

laajaa joukkoa yrityksiä, jotka toimivat LVI-inframuoviputkituotteiden markkinoilla Suomessa.

Virasto esittää Onniselle 16 milj. euron seuraamusmaksua väitetystä rikkomuksesta. Epäilty

rikkomus kohdistuu lähes täysin aikaan ennen kuin Kesko osti Onnisen osakekannan 1.6.2016

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

€ 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Liikevaihto 6 620 483 911,52 6 365 811 744,96

Liiketoiminnan muut tuotot 896 343 273,82 834 772 868,35

Materiaalit ja palvelut -5 922 332 251,39 -5 662 809 364,87

Varaston muutos 57 389 050,87 11 416 497,67

Henkilöstökulut -348 288 605,22 -338 417 338,48

Poistot ja arvonalentumiset -102 891 749,91 -101 597 266,27

Liiketoiminnan muut kulut -741 397 846,78 -730 244 803,36

Liikevoitto 459 305 782,91 378 932 338,00

Rahoitustuotot ja -kulut 63 839 871,87 47 870 421,15

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 523 145 654,78 426 802 759,15

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos -28 327 302,66 -13 693 328,90

Konserniavustus -3 441 910,30 30 475 864,55

Tulos ennen veroja 491 376 441,82 443 585 294,80

Tuloverot -82 450 821,94 -88 935 242,55

Tilikauden tulos 408 925 619,88 354 650 052,25

Emoyhtiön tase

€ 31.12.2022 31.12.2021

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet 5 467 058,98 4 062 642,96

Muut aineettomat hyödykkeet 196 023 659,20 172 161 408,51

Ennakkomaksut 8 843 638,88 12 583 008,77

210 334 357,06 188 807 060,24

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet

Omistetut 247 306 198,38 224 327 993,92

Vuokraoikeudet ja liittymismaksut 6 656 847,26 1 201 988,31

Rakennukset ja rakennelmat

Omistetut 556 902 410,32 468 798 386,05

Koneet ja kalusto 97 574 724,25 88 970 519,00

Muut aineelliset hyödykkeet 6 489 657,89 5 612 838,97

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 87 473 806,60 45 681 450,60

1 002 403 644,70 834 593 176,85

SIJOITUKSET

Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 080 275 454,12 1 052 815 045,52

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 113 989 719,85 111 704 919,85

Muut sijoitukset 23 741 379,16 15 219 812,62

1 218 006 553,13 1 179 739 777,99

VAIHTUVAT VASTAAVAT

VAIHTO-OMAISUUS

Valmiit tuotteet/tavarat 325 389 112,08 268 000 061,21

325 389 112,08 268 000 061,21

€ 31.12.2022 31.12.2021

SAAMISET

Pitkäaikainen

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 80 431 580,19 93 855 424,19

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 64 758 166,16 68 130 199,58

Lainasaamiset 198 289,59 195 005,00

Muut saamiset 10 120 166,55 9 142 666,59

155 508 202,49 171 323 295,36

Lyhytaikainen

Myyntisaamiset 408 603 965,96 401 881 076,54

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 458 263 141,09 410 990 047,58

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 25 277 501,01 4 485 666,41

Lainasaamiset 415 425,56 160 166,01

Muut saamiset 7 034 007,06 15 276 301,13

Siirtosaamiset 122 462 451,29 87 950 046,12

1 022 056 491,97 920 743 303,79

MUUT RAHOITUSVARAT 35 826 114,02 74 791 120,38

RAHAT JA PANKKISAAMISET 229 888 894,55 269 250 914,39

VASTAAVAA YHTEENSÄ 4 199 413 370,00 3 907 248 710,21

€ 31.12.2022 31.12.2021

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 197 282 584,00 197 282 584,00

Ylikurssirahasto 197 498 010,90 197 498 010,90

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22 753 307,40 22 753 307,40

Muut rahastot 243 415 795,55 243 415 795,55

Edellisten tilikausien voitto 823 451 129,66 881 380 981,71

Tilikauden voitto 408 925 619,88 354 650 052,25

1 893 326 447,39 1 896 980 731,81

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 183 109 980,14 154 204 262,19

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset 2 238 581,83 1 993 887,54

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahalaitoksilta 200 000 000,00 150 000 000,00

Eläkelainat 44 343 000,00 56 337 000,00

Muut velat 10 372 880,37 8 995 992,00

254 715 880,37 215 332 992,00

Lyhytaikainen

Eläkelainat 11 994 000,00 11 994 000,00

Saadut ennakot 26 638 337,94 20 241 848,68

Ostovelat 745 126 341,50 706 659 113,18

Velat saman konsernin yrityksille 516 685 528,79 436 405 049,89

Velat omistusyhteysyrityksille 5 621 438,75 4 656 873,54

Muut velat 328 588 060,01 219 821 267,87

Siirtovelat 231 368 773,28 238 958 683,51

1 866 022 480,27 1 638 736 836,67

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 4 199 413 370,00 3 907 248 710,21

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

€ 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Liiketoiminnan rahavirta

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja 523 145 654,78 426 802 759,15

Oikaisut

Suunnitelman mukaiset poistot 102 891 749,91 101 597 266,27

Rahoitustuotot ja -kulut -63 839 871,87 -47 870 421,15

Muut oikaisut -51 392 533,62 20 225 978,26

510 804 999,20 500 755 582,53

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/

vähennys (+) -38 448 516,52 -32 048 396,12

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -57 389 050,87 -11 416 497,67

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/

vähennys (-) 56 750 795,21 60 407 058,59

-39 086 772,18 16 942 164,80

Maksetut korot ja muut rahoituskulut -14 410 293,32 -17 037 141,16

Saadut korot 16 608 267,52 14 340 978,85

Saadut osingot 66 587 990,30 48 186 249,20

Maksetut verot -110 101 405,44 -86 764 319,78

-41 315 440,94 -41 274 232,89

Liiketoiminnan rahavirta 430 402 786,08 476 423 514,44

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin -268 739 614,55 -154 426 379,56

Sijoitukset tytäryhtiöihin -27 133 141,86 -

Tytäryhtiöiden myynnit 5 987 807,94 2 568 130,88

Sijoitukset omistusyhteysyrityksiin - -462 592,00

Investoinnit muihin sijoituksiin -1 000,00 -

Muiden sijoitusten luovutustulot 363 780,0 147 500,00

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

luovutustulot 135 466,99 1 475 461,41

Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 11 569 386,96 30 219 565,19

Muiden rahoitusvarojen lisäys (-) / vähennys (+) 38 945 717,30 -64 996 112,70

Investointien rahavirta -238 871 597,22 -185 474 426,78

€ 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Rahoituksen rahavirta

Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 226 769 185,97 -48 344 652,02

Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäys (-)/

vähennys (+) -44 199 882,78 53 691 870,93

Maksetut osingot -406 670 233,05 -297 833 916,52

Saadut ja maksetut konserniavustukset -3 441 910,30 30 475 864,55

Muut erät -3 394 705,32 -619 380,19

Rahoituksen rahavirta -230 937 545,48 -262 630 213,25

Rahavarojen muutos -39 406 356,62 28 318 874,41

Rahavarat 1.1. 269 250 914,39 240 976 376,76

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien

rahoitusvarojen arvonalennus 44 336,78 -44 336,78

Rahavarat 31.12. 229 888 894,55 269 250 914,39

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kesko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman

mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistoajat

Muut pitkävaikutteiset menot 5−10 vuotta

IT-ohjelmistot ja lisenssit 3−5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman

mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistoajat

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan

perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.

Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 10–33 vuotta

Rakennusten ainesosat 8 vuotta

Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto

Varastoautomaatiokalusto 10 vuotta

Autot ja kuljetuskalusto 5 vuotta

IT-laitteet 3–8 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 5−14 vuotta

Vuokraoikeudet poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana. Maa-alueista ja

liittymismaksuista ei ole tehty poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos

yhteensä vastaavat EVL-poistoja. Poistoeron muutos on käsitelty tilinpäätössiirtoina.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on esitetty liukuvan keskihankintahinnan mukaisesti välittömän hankinta-

menon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään

arvoon.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän

kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen

tilinpäätöspäivän kurssia. Jos saaminen tai velka on sidottu kiinteään kurssiin, sitä on käytetty

muuntamisessa. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset

Korkojohdannaisia käytetään muokkaamaan lainojen korkosidonnaisuusaikaa. Tavoiteduraatio

on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Korko-

johdannaisista aiheutuneet kassavirrat kirjataan tilikauden aikana korkotuotoiksi tai -kuluiksi

sulkemispäivän mukaan. Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini-, -futuuri-, -optio- ja -swap-

sopimukset arvostetaan käypään arvoon, mutta realisoitumattomia arvonnousuja ei tulouteta.

Mahdolliset arvostustappiot kirjataan korkokuluksi.

Valuuttajohdannaiset

Valuuttajohdannaisia käytetään sekä translaatio- että transaktioriskiltä suojautumiseen.

Valuuttajohdannaisilla suojataan kaupallista valuuttariskiä. Valuuttatermiinit arvostetaan

tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Avoimien johdannaissopimusten kurssierot kirjataan

rahoituseriin sekä myynnin ja ostojen oikaisueriin. Jos johdannaisella on suojattu

valuuttamääräistä tase-erää, on arvonmuutos kirjattu tase-erän muutosta vastaan.

Optiosopimusten osalta preemiot sisältyvät taseen siirtyviin eriin, kunnes ne erääntyvät tai

arvonmuutos tilinpäätöspäivänä edellyttää tulokseen kirjaamista.

Hyödykejohdannaiset

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ankkuri-Energia Oy käyttää sähköjohdannaisia konsernin ja sen

kauppiaiden energiakustannusten tasaamiseen. Kesko Oyj on ulkoinen vastapuoli pankin

kanssa tehdyissä sähköjohdannaisissa ja tekee sisäisen suojauksen vastaavaan hintaan

Ankkuri-Energia Oy:n kanssa. Kesko Oyj:llä ei missään vaiheessa ole johdannaispositiota

eikä näin ollen myöskään tulosvaikutusta. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden

aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta

arvonmuutokset kirjataan Keskossa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevaisuuden ostoja

suojaavien sopimusten realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.

Eläkejärjestelyt

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja

vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Eläkemenot on kirjattu

kuluksi tuloslaskelmaan.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, joihin on sopimuksin tai muutoin sitouduttu,

mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät

tuloslaskelmaan. Konsernin harjoittaman liiketoiminnan käytöstä poistuneiden tyhjien

vuokratilojen vuokravastuu samoin kuin vastaavien tilojen ulkopuolisille vuokrauksesta

aiheutuvat tappiot on käsitelty pakollisena varauksena.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta

tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön

tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tuloslaskelman liitetiedot

Liite 2. Liikevaihto toimialoittain

Milj.€ 2022 2021

Päivittäistavarakauppa 5 493,9 5 288,4

Rautakauppa 1 126,6 1 077,4

Muut 0,0 0,0

Yhteensä 6 620,5 6 365,8

Liite 3. Materiaalit ja palvelut

Milj.€ 2022 2021

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 811,6 -5 559,5

Varaston muutos 57,4 11,4

Ulkopuoliset palvelut -110,7 -103,3

Yhteensä -5 864,9 -5 651,4

Liite 4. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj.€ 2022 2021

Kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoitot 0,0 0,4

Vuokratuotot 90,9 90,1

Palvelukorvaukset 576,7 561,3

Fuusiovoitot 28,4 0,1

Muut 200,3 182,8

Yhteensä 896,3 834,8

100

Liite 5. Henkilöstökulut

Milj. € 2022 2021

Palkat ja palkkiot -322,4 -312,6

Henkilösivukulut

Eläkekulut -13,8 -14,8

Muut henkilösivukulut -12,1 -11,1

Yhteensä -348,3 -338,4

Eläkekulut pitävät sisällään Keskon Eläkekassalta saatua ylikatteen palautusta 40,3 milj. euroa

(36,5 milj. euroa).

Kesko Oyj:n henkilökunnan lukumäärä oli keskimäärin 7 308 (7 262) henkilöä.

Johdon palkat ja palkkiot

Milj. € 2022 2021

Toimitusjohtaja 4,9 4,4

Hallituksen jäsenet 0,5 0,5

Yhteensä 5,4 4,9

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty henkilöittäin eriteltynä konsernitilinpäätöksen

liitetiedoissa.

Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset

Milj. € 2022 2021

Suunnitelman mukaiset poistot -102,2 -100,3

Arvonalentumiset, pysyvät vastaavat -0,7 -1,3

Yhteensä -102,9 -101,6

Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut

Milj. € 2022 2021

Vuokrakulut -327,9 -323,5

Markkinointikulut -152,0 -154,3

Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen hoito -105,6 -92,0

Pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myyntitappiot 0,0 -0,1

ICT-kulut -87,7 -72,4

Fuusiotappiot -6,8 -32,9

Muut liikekulut -61,5 -55,0

Yhteensä -741,4 -730,2

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. € 2022 2021

Tilintarkastusyhteisö Deloitte

Tilintarkastus 0,4 0,4

Veroneuvonta 0,0 0,0

Muut palvelut 0,1 0,2

Yhteensä 0,5 0,6

101

Liite 8. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. € 2022 2021

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 39,5 47,0

Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 26,9 -

Osinkotuotot muilta 0,1 1,2

Osakkeiden myyntivoitot 0,0 -

Sijoitusten myyntivoitot 0,0 1,5

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 66,6 49,7

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 8,9 6,6

Muilta 22,9 11,3

Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 31,8 17,9

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista

Arvonalentumiset osakkeista 0,3 0,1

Käyvän arvon muutokset 0,0 0,0

Arvonalentumiset ja käyvän arvon muutokset pysyvien

vastaavien sijoituksista yhteensä 0,3 0,1

Korko- ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -11,4 -10,0

Muille -23,5 -9,8

Korko- ja rahoituskulut yhteensä -34,9 -19,8

Yhteensä 63,8 47,9

Liite 9. Tilinpäätössiirrot

Milj. € 2022 2021

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen

erotus -28,3 -13,7

Saadut konserniavustukset 36,9 43,7

Annetut konserniavustukset -40,4 -13,2

Yhteensä -31,8 16,8

Tilikaudelta 2020 alkaen hankituista koneista ja kalustosta ja niihin verrattavissa olevasta

irtaimistosta on tehty korotettu 50 %:n EVL:n poisto.

Liite 10. Pakollisten varausten muutokset

Milj. € 2022 2021

Muutokset 0,2 -0,4

Yhteensä 0,2 -0,4

Liite 11. Tuloverot

Milj. € 2022 2021

Tuloverot konserniavustuksista 0,7 -6,1

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -82,5 -82,0

Edellisten tilikausien verot -0,6 -0,8

Yhteensä -82,5 -88,9

Liite 12. Laskennalliset verot

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen. Laskennallinen verovelka

tilinpäätössiirtojen kertymästä on 36,6 milj. euroa. Muiden laskennallisten verovelkojen tai

-saamisten määrä ei ole olennainen.

102

Liite 14. Aineelliset hyödykkeet

Milj. € 2022 2021

Maa- ja vesialueet, omistetut

Hankintameno 1.1. 224,3 208,8

Lisäykset 20,1 11,0

Fuusioissa siirtyneet 2,4 3,9

Vähennykset - -0,1

Siirrot erien välillä 0,5 0,8

Hankintameno 31.12. 247,3 224,3

Kirjanpitoarvo 31.12. 247,3 224,3

Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet

Hankintameno 1.1. 1,6 2,3

Lisäykset 5,5 -

Vähennykset - -0,0

Siirrot erien välillä 0,0 -0,6

Hankintameno 31.12. 7,1 1,6

Kertyneet poistot 1.1. -0,4 -0,1

Tilikauden poisto -0,0 -0,3

Kertyneet poistot 31.12. -0,5 -0,4

Kirjanpitoarvo 31.12. 6,7 1,2

Rakennukset ja rakennelmat

Hankintameno 1.1. 821,1 757,6

Lisäykset 88,2 30,2

Fuusioissa siirtyneet 13,9 35,0

Vähennykset -0,4 -2,5

Siirrot erien välillä 19,7 0,7

Hankintameno 31.12. 942,5 821,1

Kertyneet poistot 1.1. -352,3 -318,5

Fuusioissa siirtyneet -3,3 -10,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 1,7

Tilikauden poisto -30,1 -25,3

Kertyneet poistot 31.12. -385,6 -352,3

Kirjanpitoarvo 31.12. 556,9 468,8

Taseen liitetiedot

Liite 13. Aineettomat hyödykkeet

Milj. € 2022 2021

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1. 16,3 15,4

Lisäykset 1,1 2,4

Vähennykset -2,8 -1,5

Siirrot erien välillä 1,9 -

Hankintameno 31.12. 16,5 16,3

Kertyneet poistot 1.1. -12,3 -10,8

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,8 1,4

Tilikauden poisto ja arvonalentumiset -1,6 -2,9

Kertyneet poistot 31.12. -11,1 -12,3

Kirjanpitoarvo 31.12. 5,5 4,1

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 369,9 342,8

Lisäykset 48,9 30,0

Vähennykset -31,1 -18,8

Siirrot erien välillä 17,5 15,9

Hankintameno 31.12. 405,2 369,9

Kertyneet poistot 1.1. -197,7 -171,9

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 31,1 18,2

Tilikauden poisto ja arvonalentumiset -42,6 -44,1

Kertyneet poistot 31.12. -209,2 -197,7

Kirjanpitoarvo 31.12. 196,0 172,2

Ennakkomaksut

Hankintameno 1.1. 12,6 11,9

Lisäykset 7,0 12,1

Vähennykset -0,1 -0,3

Siirrot erien välillä -10,7 -11,1

Hankintameno 31.12. 8,8 12,6

Kirjanpitoarvo 31.12. 8,8 12,6

103

Milj. € 2022 2021

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1. 295,1 299,8

Lisäykset 32,0 25,6

Fuusioissa siirtyneet 0,0 0,2

Vähennykset -19,6 -32,5

Siirrot erien välillä 3,6 2,0

Hankintameno 31.12. 311,1 295,1

Kertyneet poistot 1.1. -206,1 -211,3

Fuusioissa siirtyneet -0,0 -0,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 19,2 31,8

Tilikauden poisto -26,6 -26,4

Kertyneet poistot 31.12. -213,5 -206,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 97,6 89,0

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 21,2 20,5

Lisäykset 1,2 0,6

Fuusioissa siirtyneet - 0,1

Vähennykset - -0,0

Siirrot erien välillä 1,0 0,0

Hankintameno 31.12. 23,3 21,2

Kertyneet poistot 1.1. -15,6 -14,3

Fuusioissa siirtyneet - -0,1

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,1

Tilikauden poisto -1,2 -1,3

Kertyneet poistot 31.12. -16,8 -15,6

Kirjanpitoarvo 31.12. 6,5 5,6

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Hankintameno 1.1. 45,7 10,5

Lisäykset 76,4 41,3

Fuusioissa siirtyneet - 2,0

Vähennykset -1,0 -0,5

Siirrot erien välillä -33,6 -7,6

Hankintameno 31.12. 87,5 45,7

Kirjanpitoarvo 31.12. 87,5 45,7

Liite 15. Sijoitukset

Milj. € 2022 2021

Osuudet konserniyrityksissä

Hankintameno 1.1. 1 080,5 1 177,9

Lisäykset 42,5 7,5

Vähennykset -29,1 -104,9

Hankintameno 31.12. 1 093,9 1 080,5

Arvonalennukset 1.1. -27,7 -90,7

Vähennysten kertyneet arvonalennukset 14,1 63,1

Arvonalennukset 31.12. -13,6 -27,7

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 080,3 1 052,8

Osuudet omistusyhteysyrityksissä

Hankintameno 1.1. 111,7 111,0

Lisäykset 2,3 0,5

Siirrot erien välillä - 0,2

Kirjanpitoarvo 31.12. 114,0 111,7

Muut sijoitukset

Hankintameno 1.1. 15,2 18,6

Lisäykset 8,5 0,1

Fuusioissa siirtyneet - 0,1

Vähennykset -0,0 -3,3

Siirrot erien välillä 0,0 -0,2

Hankintameno 31.12. 23,7 15,2

Kirjanpitoarvo 31.12. 23,7 15,2

Kesko Oyj:n omistukset muissa yrityksissä 31.12.2022 on esitetty eriteltynä

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

104

Liite 16. Saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Milj. € 2022 2021

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 80,4 93,9

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 80,4 93,9

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 9,9 9,0

Lainasaamiset 418,9 377,3

Siirtosaamiset 29,5 24,7

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 458,3 411,0

Yhteensä 538,7 504,8

Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä

Milj. € 2022 2021

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 64,7 68,1

Muut saamiset 0,0 0,0

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 64,8 68,1

Lyhytaikaiset saamiset

Siirtosaamiset 21,7 1,0

Muut saamiset 3,6 3,5

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 25,3 4,5

Yhteensä 90,0 72,6

Kesko Oyj:llä on pitkäaikaisia saamisia osakkuusyritykseltään Mercada Oy:ltä, 56,0 milj. euroa

ja yhteisyritykseltään UAB Kesko Senukailta 7,2 milj. euroa.

Siirtosaamiset

Milj. € 2022 2021

Verot 20,9 0,0

Palvelukorvaukset 6,0 9,6

Henkilöstökulut 7,6 7,6

Ostot 34,1 33,8

Muut 53,8 37,0

Yhteensä 122,5 88,0

Liite 17. Oma pääoma

Milj. €

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Käyttö-

rahasto

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voitto-

varat

Oma

pääoma

Oma pääoma 1.1.2021 197,3 197,5 243,4 22,8 1 170,1 1 831,1

Osingonjako -297,8 -297,8

Omat osakkeet 9,1 9,1

Siirto lahjoitusvaroihin 0,0 0,0

Tilikauden tulos 354,7 354,7

Oma pääoma 31.12.2021 197,3 197,5 243,4 22,8 1 236,0 1 897,0

Osingonjako -421,3 -421,3

Omat osakkeet 8,7 8,7

Tilikauden tulos 408,9 408,9

Oma pääoma 31.12.2022 197,3 197,5 243,4 22,8 1 232,4 1 893,3

Tilikaudelta 2021 alkaen lahjoitukset on kirjattu tuloslaskelmalle kuluksi uuden

kirjauskäytännön mukaisesti.

105

Sidottu oma pääoma 2022 2021

Osakepääoma 197,3 197,3

Ylikurssirahasto 197,5 197,5

Yhteensä 394,8 394,8

Vapaa oma pääoma 2022 2021

Käyttörahasto 243,4 243,4

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22,8 22,8

Kertyneet voittovarat 1232,4 1236,0

Yhteensä 1 498,5 1 502,2

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 2022 2021

Muut rahastot 266,2 266,2

Edellisten tilikausien voitto 823,5 881,4

Tilikauden voitto 408,9 354,7

Yhteensä 1 498,5 1 502,2

31.12.2022 yhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 1 498 545 852,49 euroa.

Emoyhtiön osakkeiden jakautuminen Kpl

A-osakkeet 126 948 028

B-osakkeet 273 130 980

Yhteensä 400 079 008

Osakkeiden äänimäärät Ääniä

A-osake 10

B-osake 1

Hallituksen valtuudet hankkia ja luovuttaa omia osakkeita