iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700OAJK6L28Y2NN562025-01-012025-12-31743700OAJK6L28Y2NN562024-01-012024-12-31743700OAJK6L28Y2NN562025-12-31743700OAJK6L28Y2NN562024-12-31743700OAJK6L28Y2NN562023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OAJK6L28Y2NN562023-12-31manta:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700OAJK6L28Y2NN562023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OAJK6L28Y2NN562023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OAJK6L28Y2NN562023-12-31743700OAJK6L28Y2NN562024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OAJK6L28Y2NN562024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OAJK6L28Y2NN562024-01-012024-12-31manta:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700OAJK6L28Y2NN562024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OAJK6L28Y2NN562024-12-31manta:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700OAJK6L28Y2NN562024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OAJK6L28Y2NN562024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OAJK6L28Y2NN562025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OAJK6L28Y2NN562025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700OAJK6L28Y2NN562025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700OAJK6L28Y2NN562025-12-31manta:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700OAJK6L28Y2NN562025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700OAJK6L28Y2NN562025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
2025
2
SISÄLLYSLUETTELO
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kestävyysselvitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
MANDATUM OYJ:N TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
213
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
218
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Mandatum Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
221
3
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
4
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TALOUDELLINEN KEHITYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KATSAUSKAUDEN MUUT KESKEISET TAPAHTUMAT . . . . . . . . . . . . . . .
VOITONJAKOEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
MARKKINAYMPÄRISTÖ VUONNA 2025 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
LIIKETOIMINTA-ALUEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
TALOUDELLINEN TILANNE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
HALLINNOINTIIN LIITTYVÄT ASIAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
HENKILÖSTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
TUNNUSLUVUT JA LASKENTAKAAVAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KESTÄVYYSSELVITYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
ESRS 2 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
EU-taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
E1 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
S1 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Laskentaperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
MANDATUM-KONSERNI
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TALOUDELLINEN KEHITYS
Mandatum-konsernin tammi–joulukuun
2025 tulos ennen veroja laski 10 prosenttia
182,1 (202,9) miljoonaan euroon
riskihenkivakuuttamisen tuloksen ja muun
tuloksen painamina. Mandatumin
strategisten tavoitteiden kannalta keskeisen
pääomakevyen liiketoiminnan
(eli varainhoito-, yritysasiakas- ja
henkilöasiakasliiketoimintojen) tulos ennen
veroja kasvoi 5 prosenttia ja oli yhteensä
91,8 (87,8) miljoonaa euroa. Vertailukauden
tulokseen sisältyi kertaluonteisia positiivisia
eriä, joista merkittävin, 10,6 miljoonaa euroa,
liittyi Ifille siirtyneeseen vakuutuskantaan.
Tilikauden palkkiotulos kasvoi 21 prosenttia
ja oli 80,9 (66,6) miljoonaa euroa.
Palkkiotuloksen kasvu oli seurausta sekä
nousseista asiakasvaroista että
alhaisemmista kuluista. Hallinnoitavat
asiakasvarat kasvoivat 10 prosenttia
katsauskauden aikana ja olivat 15,3 (14,0)
miljardia euroa. Hallinnoitavia asiakasvaroja
kasvattivat sekä 723 (983) miljoonan euron
nettorahavirta että positiivinen markkina-
arvojen muutos, 643 (1 082) miljoonaa
euroa. Merkittävin osa hallinnoitavien
asiakasvarojen kasvusta tuli Varainhoito-
Avainluvut
liiketoiminta-alueelta, erityisesti
yksityisvarainhoidosta.
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
1–12/2023
Palkkiotulos
80,9
66,6
52,6
Nettorahoitustulos
131,6
135,6
148,6
Riskihenkivakuuttamisen tulos
10,9
25,4
17,9
Muu tulos
-41,4
-24,7
-8,7
Tilikauden voitto ennen veroja
182,1
202,9
210,4
Pääomakevyen liiketoiminnan voitto ennen
veroja
91,8
87,8
62,5
Nettorahavirta
723
983
754
Osakekohtainen tulos, €
0,31
0,33
0,32
Osakekohtainen oma pääoma, €
2,84
3,19
3,19
Osakekohtainen orgaaninen pääoman luonti, €
0,60
0,44
0,54
Oman pääoman tuotto-%1
10,3 %
10,3 %
9,8 %
Kulu/tuotto-suhde asiakasvarojen hoidosta, % 2
49 %
58 %
66 %
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2023
Hallinnoitavat asiakasvarat
15 323
13 957
11 892
Vakavaraisuussuhde 3, %
169 %
193 %
202 %
1) Annualisoitu
2) Liukuva 12 kuukautta
3) Ilman siirtymäsäännöstä
Konsernin asiakasvarojen palkkiomarginaali
laski 1,13 (1,19) prosenttiin. Varainhoito-
liiketoiminta-alueen osuus asiakasvaroista
kasvoi edelleen ja sen marginaalit ovat
matalampia kuin muilla liiketoiminta-alueilla,
mikä selittää palkkiomarginaalin laskua
edellisvuodesta. Yksittäisten tuotteiden
palkkiomarginaalit pysyivät kuitenkin
suurilta osin muuttumattomina. Kulu/tuotto-
suhde parani 9 prosenttiyksikköä viime
vuodesta ja oli 49 (58) prosenttia
hallinnoitavien asiakasvarojen kasvaessa ja
kulujen laskiessa.
Konsernin nettorahoitustulos oli 131,6 (135,6)
miljoonaa euroa. Laskuperustekorkoiseen
liiketoimintaan liittyvä nettorahoitustulos oli
102,7 (100,4) miljoonaa euroa. Alkuperäisen
laskuperustekorkoisen taseen
sijoitusomaisuuden tuotto oli 3,7 (4,3)
prosenttia ja eriytetyn sijoitusomaisuuden
tuotto oli 2,3 (5,0) prosenttia. Näin ollen
sijoitusomaisuuden tuotto laski viime
vuodesta 127,2 (176,3) miljoonaan euroon.
Mandatum-konsernin muut sijoitustuotot
olivat 29,0 (35,2) miljoonaa euroa ja ne
6
sisälsivät ensimmäiselle vuosineljännekselle
tehdyn positiivisen kirjauksen Saxo Bankin
osakkeiden käyvän arvon muutoksesta ja
järjestelykustannuksista, yhteensä
16,0 miljoonaa euroa, sekä toisella
vuosineljänneksellä myytyjen Enenton
osakkeiden tuoton 11,9 miljoonaa euroa.
Vertailukausi puolestaan sisälsi yhteensä
28 miljoonaa euroa osinkoa Saxo Bankilta.
Vakuutusten rahoituskulut laskivat
-24,5 (-75,9) miljoonaan euroon, mikä johtui
vakuutussopimusvelan diskonttauskoron
noususta sekä edellistä vuotta
alhaisemmasta diskonttauksen purkukulusta
(unwinding).
Riskihenkivakuuttamisen tulos laski
10,9 (25,4) miljoonaan euroon. Vertailukausi
sisälsi 10,6 miljoonaa euroa tulosta aiemmin
ilmoitettuun Ifille vuoden 2024 aikana
siirrettyyn vakuutuskantaan liittyen. Lisäksi
jälleenvakuuttamisen jaksotuserät sekä
vakuutuspalvelumarginaalin (CSM)
pienempi purkautuminen heikensivät koko
vuoden tulosta.
Konsernin muu tulos laski -41,4 (-24,7)
miljoonaan euroon. Tulosta painoivat
korkeammat konsernin lainojen korkokulut
sekä laskuperustekorkoisen liiketoiminnan
vakuutuspalvelutuloksen lasku. Konsernin
muuhun tulokseen sisältyvät muun muassa
laskuperustekorkoisen liiketoiminnan
vakuutuspalvelutulos, Mandatum Oyj:n
liikekulut ja konsernin lainojen korkokulut
sekä muun muassa
Mandatumin hallinnoimien asiakasvarojen kehitys
palkitsemiskonsultoinnista ja
palkkiorahastojen hallinnoinnista syntyvä
243
tulos.
Tilikauden voitto verojen jälkeen oli
156,0 (164,9) miljoonaa euroa. Tilikauden
efektiivinen verokanta laski 14 (19)
prosenttiin ja oli alhainen muun muassa
veronpalautusten ja verotuksessa
vahvistettujen tappioiden käyttämisen
vuoksi.
Mandatumin vakavaraisuussuhde 31.12.2025
oli 184 (210) prosenttia. Tässä on huomioitu
hallituksen ehdotuksen mukainen 0,85
euron osakekohtainen osinko tilivuodelta
2025. Kun vastuuvelan siirtymäsäännöksen
vaikutus omaan varallisuuteen jätetään
huomioimatta vakavaraisuussuhde
31.12.2025 oli 169 (193) prosenttia.
Mandatumin hallinnoimien asiakasvarojen kehitys vuonna 2025
Tilikauden aikana oma varallisuus kasvoi
302
yhteensä 205 miljoonaa euroa, mutta kun
ehdotettu osingonjako, 427 miljoonaa
euroa, otetaan huomioon, laski oma
varallisuus viime vuoden lopun tilanteesta,
mikä laski vakavaraisuussuhdetta.
7
KATSAUSKAUDEN MUUT
KESKEISET TAPAHTUMAT
Mandatum asetti 4.6.2025 uudet,
strategiaansa tukevat taloudelliset
tavoitteet vuosille 2025–2028. Tavoitteet
heijastavat Mandatumin sitoutumista
pääomakevyen liiketoiminnan
(varainhoidon, yritysasiakasliiketoiminnan ja
henkilöasiakasliiketoiminnan) kasvuun ja
omistaja-arvon luomiseen vuoteen 2028
mennessä. Konsernin päivitetyt taloudelliset
tavoitteet ovat:
• Oman pääoman tuotto:
yli 20 prosenttia (uusi tavoite)
• Pääomakevyen liiketoiminnan
keskimääräinen vuotuinen tuloskasvu
ennen veroja: yli 10 prosenttia (uusi
tavoite)
• Vakavaraisuussuhde: 160–180 prosenttia
(aiemmin 170–200 prosenttia) ja
kumulatiivinen voitonjako
osakkeenomistajille:
yli 1 miljardi euroa.
Lisäksi Mandatum järjesti 4.6.2025
analyytikoille, sijoittajille ja muille
pääomamarkkinoiden edustajille suunnatun
pääomamarkkinapäivän, jossa Mandatumin
johto kävi läpi yhtiön strategiaa ja
taloudellisia näkymiä sekä uudet
taloudelliset tavoitteet.
Pääomamarkkinapäivän verkkolähetyksen
tallenne ja esitysmateriaalit ovat saatavilla
osoitteessa mandatum.fi/cmd.
Mandatum tiedotti 10.3.2025 myyvänsä
kaikki omistamansa Saxo Bank A/S:n
osakkeet, yhteensä 19,83 prosenttia,
Bank J. Safra Sarasin AG:lle noin
319 miljoonalla eurolla. Mandatum kirjasi
vuoden 2025 ensimmäiselle
vuosineljännekselle arvonkorotuksen ennen
veroja, 17,6 miljoonaa euroa. jonka
nettovaikutus järjestelykustannusten jälkeen
oli 16 miljoonaa euroa. Saxo Bank A/S:n
osakkeiden myynnin toteutuessa Mandatum
maksaa saamillaan varoilla takaisin 200
miljoonan euron pankkilainan, joka otettiin
rahoittamaan Saxon Bankin osakkeiden
hankinta Sampo Oyj:ltä. Mandatumin
omistamien Saxo Bank A/S:n osakkeiden
myynti toteutui 2.3.2026. Lisätietoja
kappaleessa Katsauskauden jälkeiset
tapahtumat.
Mandatum Oyj myi omistamansa Enento
Group Oyj:n osakkeet 13.6.2025. Kaupassa
myytiin 2,92 miljoonaa Enenton osaketta
19,50 euron osakekohtaisella hinnalla. Näin
ollen kaupan arvo oli yhteensä noin
56,9 miljoonaa euroa, ja Mandatum kirjasi
kaupasta 11,9 miljoonan euron myyntivoiton
vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen
tulokseen. Mandatum kertoi
listautumisestaan saakka, että Enento
kuuluu omistuksiin, jotka eivät ole sille
strategisia ja joista se haluaa luopua.
Mandatum ja Morgan Stanley Real Estate
Investing perustivat 18.12.2025
yhteisyrityksen, joka sijoittaa asuinkohteisiin
pääkaupunkiseudulla. Yrityksen
siemensalkku koostuu noin 360 asunnosta
seitsemässä kiinteistökohteessa, joista
Mandatum myi yhteisyritykselle neljä.
Kokonaisuudessaan siemensalkun arvo on
yli 70 miljoonaa euroa, josta Mandatumin
myymien kohteiden osuus on 26 miljoonaa
euroa. Myynnillä oli 4 miljoonan euron
negatiivinen vaikutus Mandatumin vuoden
2025 neljännen vuosineljänneksen
tulokseen. Kaupan seurauksena oman
taseen alkuperäisen kannan sijoitusriski aleni
entisestään. Mandatum on viestinyt
listautumisestaan lähtien alentavansa oman
taseen sijoitustensa riskitasoa, mikä
puolestaan alentaa pääomavaatimuksia ja
vapauttaa pääomia.
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja
Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö
solmivat 17.6.2025 yhteistyösopimuksen,
jonka myötä Pohjantähti toimii Mandatumin
kumppanina henkilöasiakkaille ja
pienyrityksille tarjottavissa
henkilövakuutuksissa. Mandatumin
myöntämät henkilövakuutukset vakavan
sairauden, lyhyt- ja pitkäaikaisen
työkyvyttömyyden ja kuolemantapauksen
varalta tulivat osaksi Pohjantähden
tuotevalikoimaa syyskuusta 2025 alkaen.
Mandatum nousi mukaan Euroopan 600
suurinta listattua yhtiötä sisältävään STOXX
Europe 600 -indeksiin 24.3.2025.
Mandatum nousi Helsingin pörssin
vaihdetuimpien osakkeiden vastuullisuutta
korostavaan OMXH25 ESG ResponsibleTM
-indeksiin 3.2.2025.
Mandatum-konsernin joulukuussa 2024
aloittamat muutosneuvottelut saatiin
päätökseen 28.1.2025. Neuvotteluiden
tavoitteena oli ylläpitää yhtiön kilpailukykyä
tukitoimintoja tehostamalla. Neuvottelujen
tuloksena yhtiö keskitti samantyyppisiä
toimintojaan ja poisti päällekkäisyyksiä.
Suoraan liiketoimintoja tukevat toiminnot
tuotiin lähemmäs liiketoimintaa.
Henkilöasiakasliiketoiminnassa Mandatum
keskitti uusasiakasmyynnin entistäkin
vahvemmin jakelukumppaneilleen.
Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin
150 työntekijää. Suurimmat vaikutukset
liittyivät toimintojen uudelleenjärjestelyihin,
mutta neuvottelut johtivat myös seitsemän
työntekijän työsuhteen olennaisten ehtojen
muutokseen ja 17 työsuhteen päättymiseen.
8
Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt
Mandatum yksinkertaisti
konsernirakennettaan keskittämällä
sisäisten palveluiden toiminnan yhteen
Mandatum Oyj:n suoraan omistama
palveluyhtiöön. Konsernirakenteen
muutokset toteutettiin vaiheittain vuonna
2025:
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön
kokonaan omistama tytäryhtiö
Mandatum Incentives Oy sulautui toiseen
sen kokonaan omistamaan tytäryhtiöön
Mandatum Life Palvelut Oy:öön
osakeyhtiölain mukaisena
sisaryhtiösulautumisena 31.5.2025.
Sulautumisessa ei suoritettu
sulautumisvastiketta.
• Mandatum Oyj hankki Mandatum Life
Palvelut Oy:n ja Mandatum Asset
Management Palvelut Oy:n osakkeet
tytäryhtiöiltään 1.9.2025.
• Mandatum Asset Management Palvelut
Oy sulautui Mandatum Life Palvelut
Oy:hyn osakeyhtiölain mukaisena
sisaryhtiösulautumisena 31.12.2025.
Osana sulautumisprosessia Mandatum
Life Palvelut Oy muutti nimensä
Mandatum Palvelut Oy:ksi.
Sulautumisessa ei suoritettu
sulautumisvastiketta.
Mandatum myi eläkesäätiöpalvelu-
liiketoimintansa Porasto Oy:lle
loppuvuodesta 2024 ja kauppa saatiin
päätökseen 2.1.2025. Myytävään
liiketoimintaan kuuluivat muun muassa
eläkesäätiöille ja -kassoille tarjottavat
hallinnointipalvelut, työnantajille tarjottavat
työsuhde-etuuksien IFRS:n ja USGAAP:n
mukaiset laskenta- ja raportointipalvelut
sekä yhtiöiden eläkelupausten laskenta- ja
maksatuspalvelut. Kaupalla ei ollut oleellista
vaikutusta Mandatumin tulokseen.
9
VOITONJAKOEHDOTUS
Mandatum-konsernin emoyhtiö Mandatum
Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025
olivat 1 052 554 353,69 euroa, josta
tilikauden 2025 voitto oli 318 087 485,90
euroa. Hallitus ehdottaa 12.5.2026
kokoontuvalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,85
euroa osaketta kohden, yhteensä
427 292 239,20 euroa. Ehdotetun osingon
huomioimisen jälkeen Mandatum Oyj:n
jakokelpoiset varat ovat 625 262 114,49
euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan
pääomaan.
Osinko ehdotetaan maksettavan
osakkeenomistajalle, joka on
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.5.2026
rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään Mandatum Oyj:n
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa
osingonmaksupäiväksi 21.5.2026.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei
tilikauden päättymisen jälkeen ole
tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu
voitonjako ei vaaranna yhtiön
vakavaraisuutta tai maksukykyä.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Näkymät vuodelle 2026
• Palkkiotuloksen odotetaan kasvavan
vuodesta 2025.
• Laskuperustekorkoisen kannan
odotetaan supistuvan edelleen.
Mandatumin tuloskehitykseen vaikuttavia
tekijöitä
• Palkkiotulos vuodelle 2026 on
riippuvainen useista tekijöistä, kuten
asiakaskäyttäytymisestä ja
asiakasvarojen jakautumisesta eri
omaisuusluokkiin, kilpailutilanteesta ja
pääomamarkkinoiden kehityksestä.
• Vakuutussopimusvelan rahoituskuluihin
vaikuttava diskonttauskoron purkukulun
(unwinding) taso on 2,0 prosenttia
vuodelle 2026 (vuonna 2025 2,4
prosenttia). Purkukustannuksen lisäksi
diskonttauskoron muutokset tulevat
vaikuttamaan vakuutussopimusvelan
rahoituskulun määrään. Sijoitusmarkkinan
muutokset voivat näkyä verrattain
suurenakin heiluntana
nettorahoitustuloksessa.
• Lisäksi toimialalle tyypilliseen tapaan
Mandatumin kokonaistulokseen
vaikuttavat vakuutusmatemaattiset
oletukset, joita päivitetään säännöllisesti.
Taloudelliset tavoitteet
Mandatum asetti 4.6.2025 uudet,
strategiaansa tukevat taloudelliset
tavoitteet vuosille 2025–2028. Tavoitteet
heijastavat Mandatumin sitoutumista
pääomakevyen liiketoiminnan
(varainhoidon, yritysasiakasliiketoiminnan ja
henkilöasiakasliiketoiminnan) kasvuun ja
omistaja-arvon luomiseen vuoteen 2028
mennessä.
Vuoden 2025 lopussa tilanne taloudellisten
tavoitteiden edistymisen suhteen oli
seuraava:
Taloudellisten tavoitteiden edistyminen vuonna 2025
Tavoite
Tavoitetaso
vuoden 2028 loppuun
mennessä
2025
Oman pääoman tuotto (ROE)
yli 20 prosenttia
10 prosenttia 1–12/2025
Pääomakevyen liiketoiminnan
keskimääräinen vuotuinen
tuloskasvu ennen veroja
yli 10 prosenttia
5 prosenttia 1–12/2025
Vakavaraisuussuhde 1
160–180 prosenttia
169 prosenttia 31.12.2025
Kumulatiivinen voitonjako
osakkeenomistajille
yli 1 miljardi euroa
(vuosilta 2025–2028)
Hallituksen ehdotus vuodelta
2025 maksettavasta osingosta
on 427 miljoonaa euroa
1) Ilman vastuuvelan laskennassa sovellettavaa siirtymäsäännöstä
10
MARKKINAYMPÄRISTÖ VUONNA
2025
Yleinen talous- ja markkinatilanne
Vuosi 2025 oli markkinoilla ja taloudessa
kahtiajakoinen. Vuosi alkoi epävarmuudessa
liittyen Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikkaan
ja kulminoitui huhtikuun alussa
Yhdysvaltojen suunnittelemiin tulleihin.
Tämän vuoksi talouskasvu hidastui
alkuvuodesta, mutta piristyi huomattavasti
loppuvuotta kohden, kun suuremman
kauppasodan uhka hälveni.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski
ohjauskorkoaan vuoden 2025 aikana
kolmesti, mikä piristi sekä markkinoita että
talousnäkymiä. Yhdysvalloissa talouskasvu
yllättikin markkinat lopulta positiivisesti.
Euroopassa talouskasvuluvut olivat
markkinoiden odotuksiin nähden
kohtuullisen hyviä. Kiinassa talouskasvu
hidastui. 
Korkomarkkina
Eurooppalaisilla korkomarkkinoilla vuosi
2025 oli lopulta markkinoiden odotusten
mukainen. Yrityslainojen tuotot olivat lähellä
vuoden alun tuotto-odotuksia. Korkeimmat
tuotot tehtiin high yield- ja senior loan
-markkinoilla.
Euroopassa vuoden aikana hieman nousseet
pitkät korot painoivat sekä investment
grade- että valtionlainamarkkinoiden
tuottoja.
Osakemarkkina
Vuonna 2025 osakemarkkinat tuottivat
parhaiten Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Suomalaisten osakkeiden tuotto oli
muutaman vuoden tauon jälkeen erittäin
vahva, ja OMXH 25 -indeksi tuotti 35,4
prosenttia. Korkeita tuottoja nähtiin myös
kehittyvillä markkinoilla ja eurooppalaisilla
osakemarkkinoilla. MSCI Emerging Markets
-indeksi tuotti dollareissa 34,6 prosenttia
(euroissa 17,5 prosenttia) ja Stoxx 600
-indeksi 20,0 prosenttia.
Eurooppalaisen sijoittajan näkökulmasta
dollarin heikentyminen erityisesti
alkuvuoden aikana painoi yhdysvaltalaisten
osakkeiden tuottoja ja hillitsi siten myös
globaalia osakemarkkinaa.
Vuoden aikana nähtiin rotaatiota myös
teemojen ja toimialojen välillä.
Teknologiaosakkeet tuottivat edelleen
hyvin, mutta parhaiten tuottivat
finanssisektori ja arvo-osakkeet.
11
LIIKETOIMINTA-ALUEET
Mandatumin liiketoiminta on jaettu neljään
liiketoiminta-alueeseen: Varainhoito,
Yritysasiakkaat, Henkilöasiakkaat ja
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta.
Mandatumin strategiana on kasvaa
kannattavasti niin sanotuissa
pääomakevyissä liiketoiminnoissa, eli
varainhoidossa, yritys- ja
henkilöasiakasliiketoiminnoissa.
Samanaikaisesti Mandatum ajaa
suunnitelmallisesti alas neljättä, enemmän
pääomaa sitovaa liiketoiminta-aluetta, eli
laskuperustekorkoista liiketoimintaa.
Tätä strategiaa yhtiö on noudattanut jo
2000-luvun alusta lähtien, kun
laskuperustekorkoisten eläkevakuutusten
uusmyynnistä luovuttiin.
Laskuperustekorkoiset vakuutussopimukset
ovat kannattavaa liiketoimintaa, mutta
korkean pääomavaateen johdosta tuotto
sitoutuneelle pääomalle jää verrattain
matalaksi. Tästä syystä Mandatum keskittyy
nyt kasvattamaan pääomakevyitä
liiketoimintojaan.
Strategiakaudella 2025–2028 yhtiö
keskittyy erityisesti instituutiovarainhoidon
aseman vahvistamiseen kansainvälisesti,
yksityisvarainhoidon kasvun
kiihdyttämiseen Suomessa, myynnin
kasvattamiseen erinomaisia
yritysasiakassuhteita hyödyntämällä sekä
toiminnan tehokkuuteen.
Varainhoito
Mandatum tarjoaa laajat varainhoitopalvelut
asiakkailleen, joihin kuuluu suomalaisia ja
kansainvälisiä institutionaalisia sijoittajia,
yrityksiä ja varakkaita yksityishenkilöitä. 
Varainhoitoliiketoiminta kasvoi vahvasti
vuonna 2025. Varainhoito-liiketoiminta-
alueen tilikauden nettorahavirta oli
583 (912) miljoonaa euroa myynnin
jatkuessa vahvana erityisesti
yksityisvarainhoidossa ja kansainvälisissä
instituutioasiakkaissa, vaikkakin
nettorahavirta jäi vahvasta vertailukaudesta.
Merkittävä osa nettorahavirrasta tuli
allokaatiomandaatteihin ja -tuotteisiin sekä
korkotuotteisiin.
Liiketoiminta-alueen hallinnoitavat varat
kasvoivat 11 prosenttia tilikauden aikana ja
Mandatumin hallinnoitavat asiakasvarat liiketoiminta-alueittain 31.12.2025
olivat sen päättyessä yhteensä 8,7 (7,8)
miljardia euroa. Erityisesti
49
yksityisvarainhoidon ja kansainvälisten
instituutioasiakkaiden hallinnoitavat
asiakasvarat kasvoivat edellisvuodesta.
Kansainvälisen varainhoitoliiketoiminnan
hyvä kehitys jatkui erityisesti Ruotsin
vauhdittamana, samalla kun laajentuminen
Keski-Euroopan markkinoille eteni
suunnitellusti. Mandatum perusti kesällä
2025 uuden myyntiyksikön Luxemburgiin
tukeakseen liiketoiminnan kasvua erityisesti
Manner-Euroopassa. Kansainvälisten
instituutioasiakkaiden hallinnoitavat varat
kasvoivat vuoden aikana 11 prosenttia
1,8 (1,7) miljardiin euroon.
Yksityisvarainhoidon kasvu jatkui vahvana
erityisesti mandaatti- eli täyden valtakirjan
varainhoidon tukemana. Lisäksi
yksityisvarainhoidon kasvua tuki
yritysmyynnin ja varainhoidon tiiviinä
jatkunut yhteistyö. Yksityisvarainhoidon
hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivatkin
19 prosenttia viime vuodesta Mandatumin
kasvattaessa samalla markkinaosuuttaan.
Tuotetasolla asiakasvarojen kasvu oli
suurinta allokaatiotuotteissa, 22 prosenttia,
ja korkotuotteissa, 18 prosenttia.
Koko tilikauden osalta Varainhoito-
liiketoiminta-alueen tulos ennen veroja
kasvoi 36 prosenttia 36,4 (26,7) miljoonaan
euroon. Tilikauden palkkiotulos nousi
35,4 (26,3) miljoonaan euroon
hallinnoitavien asiakasvarojen kasvaessa.
Yksittäisten tuotteiden palkkiomarginaalit
pysyivät suurilta osin muuttumattomina,
samalla kun kulu/tuotto-suhde parani
hallinnoitavien asiakasvarojen kasvaessa ja
kulujen laskiessa. Toisaalta tulosta heikensi
raportointikaudella tehty konsernin sisäinen
tuottojen siirto Varainhoidosta
Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueelle, minkä
negatiivinen tulosvaikutus oli yhteensä
4,7 miljoonaa euroa.
12
Mandatumin sijoitustuotteita palkittiin
vuoden aikana useaan otteeseen. Muun
muassa Scope Award 2026 palkitsi
Mandatum Fixed Income Total Return Fund
-rahaston parhaana kategoriassa ”Best
Bond Global Aggregate EUR” Saksan
rahastomarkkinalla, Mandatumin Managed
Futures -rahasto palkittiin Nordic Hedge
Award -tilaisuudessa jo toisena vuonna
peräkkäin parhaiten menestyneenä
rahastona Best Nordic Managed Futures /
CTA Fund -kategoriassa ja LSEG Lipper
Fund Awards 2025 palkitsi Mandatumin
Nordic High Yield -sijoitusrahaston
Euroopan parhaana kolmen ja viiden
vuoden tarkastelujaksoilla.
Varainhoidon korkea asiakastyytyväisyys
pysyi edelleen vahvana ja
asiakastyytyväisyysmittari NPS (Net
Promoter Score) oli 73,1 (76,4). Mandatum
valittiin myös Suomen parhaaksi
yksityisvarainhoitajaksi Kantar Prosperan
Private Banking 2025 Finland
-asiakastutkimuksessa.
Työ kesäkuussa 2025 julkistettujen
strategisten prioriteettien osalta edistyi
suunnitelmien mukaan. Vuoden
jälkimmäisellä puoliskolla Mandatum laajensi
toimintaa Keski-Euroopassa ja vahvisti
myyntiorganisaatiota rekrytoimalla uusia
työntekijöitä sekä kansainvälisesti että
yksityisvarainhoitoon Suomessa. Lisäksi
Mandatum laajensi tuotetarjoamaansa
erityisesti korko- ja lainasijoitustuotteissa,
kun se toi myyntiin toukokuussa Mandatum
European High Yield Total Return Fund
-rahaston ja loppuvuodesta Mandatum
Credit Opportunities II -rahaston. Lisäksi
Mandatum ja Morgan Stanley Real Estate
Investing perustivat joulukuussa
yhteisyrityksen, joka sijoittaa asuinkohteisiin
pääkaupunkiseudulla. Mandatum toimii
yhteisyrityksen kiinteistösalkun
varainhoitajana. Yhteisyritys tavoittelee
jatkossa kasvua tekemällä uusia
investointeja.
Yritysasiakkaat
Mandatum palvelee yritysasiakkaita
kahdessa pääsegmentissä: suuret ja
keskisuuret asiakkaat sekä yrittäjävetoiset
asiakkaat. Suurten ja keskisuurten yritysten
kohdalla pääpaino on palkitsemisessa
sisältäen henkilö- ja eläkevakuutukset sekä
palkkiorahastot, kun taas pienille yrityksille
ja yrittäjille Mandatum tarjoaa ensisijaisesti
varautumisen ja vaurastumisen palveluita. 
Yritysasiakasliiketoiminta kehittyi
suotuisasti vuoden 2025 aikana, ja
Mandatum säilytti markkinajohtajan
asemansa yritysten lisäeläketuotteissa ja
palkkiorahastoissa ja vahvan asemansa
riskihenkivakuutuksissa.
Eläkevakuutusten myynti jatkui hyvällä
tasolla ja maksutulo kehittyi positiivisesti.
Henkilöstörahastojen ja
palkitsemiskonsultoinnin myynti jatkui
hyvällä tasolla, ja henkilöstörahastojen koko
vuoden nettorahavirta ja hallinnoitavat
asiakasvarat kasvoivat merkittävästi.
Riskihenkivakuutusten myynti pysyi
edellisvuoden tasolla samalla kun
riskihenkivakuutusten maksutulo kasvoi
hieman.
Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen
tilikauden nettorahavirta kasvoi 159 (96)
miljoonaan euroon erityisesti
henkilöstörahastojen vahvan
nettorahavirran ansiosta.
Liiketoiminta-alueen hallinnoitavat
asiakasvarat olivat vuoden lopussa 2,9 (2,6)
miljardia euroa ja ne kasvoivat positiivisen
nettorahavirran ja suotuisan
markkinakehityksen myötä 12 prosenttia
viime vuodesta. Eläkevakuutusten
hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat
2,4 (2,2) miljardiin euroon ja
henkilöstörahastojen 0,5 (0,3) miljardiin
euroon.
Koko tilikauden osalta Yritysasiakkaat-
liiketoiminta-alueen tulos ennen veroja
kasvoi 9 prosenttia 33,8 (31,0) miljoonaan
euroon palkkiotuloksen kasvun tukemana.
Koko vuoden palkkiotulos kasvoi 28,4 (22,7)
miljoonaan euroon ja sitä paransi
raportointikaudella tehty konsernin sisäinen
tuottojen siirto Varainhoidosta
Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueelle, minkä
tulosvaikutus oli yhteensä 4,7 miljoonaa
euroa. Lisäksi eläkevakuutusten kasvaneet
tuotot tukivat palkkiotuloksen kasvua.
13
Tilikauden riskihenkivakuuttamisen tulos
laski 6,9 (13,2) miljoonaan euroon.
Vertailukausi sisälsi 3,0 miljoonaa euroa
tulosta aiemmin ilmoitettuun Ifille vuoden
2024 aikana siirrettyyn vakuutuskantaan
liittyen. Lisäksi jälleenvakuuttamisen
jaksotuserät sekä vakuutuspalvelu-
marginaalin (CSM) pienempi purkautuminen
heikensivät koko vuoden tulosta.
Yritysasiakkaiden erittäin vahva
asiakastyytyväisyys parani entisestään:
asiakastyytyväisyysmittari NPS oli 88,5
(84,3).
Työ kesäkuussa 2025 julkistettujen
strategisten prioriteettien osalta edistyi, ja
vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Mandatum
rekrytoi uutta myyntihenkilöstöä ja jatkoi
työtä myyntiprosessien tehostamiseksi.
Henkilöasiakkaat
Mandatum tarjoaa henkilöasiakkaille
sijoitusvakuutuksia, kapitalisaatio-
sopimuksia, lainaturvia ja
henkilövakuutuksia. Tuotteiden
jakelukanavina toimivat Danske Bank ja
syyskuusta 2025 alkaen myös keskinäinen
vakuutusyhtiö Pohjantähti. 
Henkilöasiakasliiketoiminta kehittyi hyvin
vuonna 2025 Mandatumin laajentaessa
jakeluverkostoaan ja kehittäessä
tuotteitaan.
Mandatum ja Pohjantähti Keskinäinen
Vakuutusyhtiö solmivat yhteistyö-
sopimuksen, jonka myötä Pohjantähti on
toiminut syyskuusta 2025 alkaen
Mandatumin kumppanina henkilöasiakkaille
ja pienyrityksille tarjottavissa
henkilövakuutuksissa. Riskihenkivakuutusten
myynti edistyikin hyvin, ja henkilöasiakkaille
tarjottavien riskivakuutusten turvasumma
kääntyi loppuvuodesta kasvuun erityisesti
vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa hyvin
käynnistyneen yhteistyön myötä.
Tiivis yhteistyö Danske Bankin kanssa jatkui
myös vuonna 2025. Danske Bankin kautta
jaeltavien lainaturvien myynti jatkui
aktiivisena asuntomarkkinan heikosta
tilanteesta huolimatta. Lisäksi
sijoitustuotteiden maksutulon ja erityisesti
nettorahavirran kasvu jatkuivat
tuotetarjoaman kehitystoimenpiteiden
myötä.
Vanhan eläkekannan hallinta ja asiakaspito
jatkuivat hyvällä tasolla. Eläkekannan
edunsaajat ikääntyvät, mikä kasvattaa ulos
maksettavien eläkkeiden määrää ja jarruttaa
liiketoiminta-alueen nettorahavirran
positiivista kehitystä.
Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen
tilikauden nettorahavirta oli yhteensä
-18,5 (-24,2) miljoonaa euroa. Tästä
sijoitustuotteiden nettorahavirta ol
14,2 (2,2) miljoonaa euroa ja se kasvoi
tuotetarjoaman kehitystoimenpiteiden
myötä, kun taas eläkevakuutusten
nettorahavirta oli ulos maksettavista
eläkkeistä johtuen negatiivinen,
-32,8 (-26,4) miljoonaa euroa.
Liiketoiminta-alueen hallinnoitavat
asiakasvarat olivat vuoden lopussa 3,7 (3,5)
miljardia euroa ja ne kasvoivat suotuisan
markkinakehityksen ansiosta 5 prosenttia
viime vuodesta. Henkilöasiakkaat-
liiketoiminta-alueen hallinnoitavista
asiakasvaroista merkittävä osa on
sijoitettuna osake- ja yhdistelmärahastoihin,
mikä on vahvistanut asiakasvarojen kasvua
suotuisassa markkinaympäristössä.
Sijoitustuotteiden osuus hallinnoitavista
asiakasvaroista kasvoi 2,4 (2,3) miljardiin
euroon ja eläkevakuutusten osuus pysyi
1,3 (1,3) miljardissa eurossa.
Koko tilikauden osalta Henkilöasiakkaat-
liiketoiminta-alueen tulos ennen veroja laski
28 prosenttia 21,7 (30,1) miljoonaan euroon
pääasiassa heikomman riskihenki-
vakuuttamisen tuloksen myötä. Tilikauden
riskihenkivakuuttamisen tulos laski 4,1 (12,2)
miljoonaan euroon, sillä vertailukausi sisälsi
7,6 miljoonaa euroa tulosta aiemmin
ilmoitettuun Ifille vuoden 2024 aikana
siirrettyyn vakuutuskantaan liittyen. Koko
vuoden palkkiotulos oli 17,1 (17,7) miljoonaa
euroa ja se laski hieman vertailukauteen
liittyvistä sisäisistä allokoinneista johtuen.
Henkilöasiakkaiden korkea
asiakastyytyväisyys parani entisestään.
Asiakastyytyväisyysmittari
NPS oli 75,4 (71,3).
Työ kesäkuussa 2025 julkistettujen
strategisten prioriteettien osalta edistyi
suunnitelmien mukaan, ja vuoden
jälkimmäisellä puoliskolla
henkilöasiakasliiketoiminnassa keskityttiin
kustannustehokkuuden parantamiseen ja
myynnin kehittämiseen erityisesti uuden
Pohjantähti-kumppanuuden kautta.
14
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue
pitää sisällään Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiön alas ajettavan
laskuperustekorkoisen vakuutuskannan
vastuiden sekä vastuita kattavan
sijoitusomaisuuden ja Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiön oman pääoman
katteena olevan sijoitusomaisuuden hoidon.
Strategiansa mukaisesti Mandatum pyrkii
aktiivisesti pienentämään laskuperuste-
korkoista vakuutuskantaansa ja alentamaan
sijoitusomaisuutensa riskitasoa.
Sijoitustoiminnasta tavoitellaan maltillisella
riskillä vakuutussopimusvelan vaatimukset
ylittävää tuottoa, ja samanaikaisesti aleneva
vakuutuskanta vapauttaa pääomia.
Mandatumin laskuperustekorkoinen
vakuutuskanta on ollut pääosin alasajossa
2000-luvun alkuvuosista lähtien, kun
laskuperustekorkoisten vakuutusten myynti
lopetettiin. Käytännössä vakuutuskanta
koostuu 1980- ja 1990-luvuilla myydyistä
eläkevakuutuksista. Alkuperäisen
vakuutuskannan keskimääräinen
laskuperustekorko oli vuonna 2025 noin
3,1 prosenttia. Eriytetyn vakuutuskannan
korkovaateena on 0,0 prosenttia, jonka
lisäksi vakuutussäästöt sisältävät
vakuutuskannan osuuden kantaa kattavasta
sijoitusomaisuudesta, joka kantaa osan
sijoitusriskistä, jos omaisuuden tuotto jäisi
alle nollan prosentin.
Laskuperustekorkoinen vakuutuskanta ja
sen vakuutussopimusvelka ovat laskeneet
voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden
aikana, ja tämän odotetaan jatkuvan myös
tulevaisuudessa. Mandatum myös pyrkii
nopeuttamaan kannan alenemista aktiivisilla
toimilla.
Vakuutussopimusvelan määrään
kirjanpidossa ja sen muutokseen vaikuttaa
tarkasteluajankohdan korkotaso, joka
aiheuttaa vakuutussopimusvelan määrään
vaihtelua. Alkuperäisen kannan
vakuutussopimusvelka laski vuoden aikana
10 prosenttia 1 489 (1 656) miljoonaan
euroon ja eriytetyn kannan
vakuutussopimusvelka laski vuoden aikana
8 prosenttia 553 (600) miljoonaan euroon.
Näin ollen vakuutussopimusvelka laski
vuoden aikana yhteensä 9 prosenttia
2 042 (2 256) miljoonaan euroon.
Koska markkinakorkojen muutos aiheuttaa
vaihtelua IFRS-kirjanpidon mukaiseen
vakuutussopimusvelkaan, varsinaista
vakuutuskannan kehitystä seurataan myös 
vakuutussäästöjen kehityksen kautta.
Vakuutussäästöjen määrään vaikuttavat
vakuutusmaksujen ja korvausten lisäksi
sopimuksille vuosittain maksettava
laskuperustekorko ja asiakashyvitykset.
Alkuperäisen vakuutuskannan
vakuutussäästöt laskivat koko vuoden
aikana 8 prosenttia ja olivat vuoden lopussa
1 564 (1 709) miljoonaa euroa. Korkean
laskuperustekoron, 3,5 prosenttia ja
4,5 prosenttia, sisältävien vakuutuskantojen
vakuutussäästöt laskivat koko vuoden
aikana 9 prosenttia ja olivat vuoden lopussa
1 198 (1 316) miljoonaa euroa.
Laskuperustekorkoisen kannan
sijoitusomaisuus on hajautettu laajasti eri
yhtiöihin ja toimialoihin riskien
pienentämiseksi. Riskitasoa alennettiin
vuoden 2025 aikana, kun listattujen
osakkeiden osuutta oman taseen
sijoituksista laskettiin 7 prosentista
4 prosenttiin. Myös vastuuvelan korkoriskin
osittaista suojaamista jatkettiin strategian
mukaisesti korkojohdannaisilla.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan vakuutussopimusvelan kehitys
215
15
Alkuperäisen kannan korkosijoitusten osuus
oli vuoden lopussa 76 (74) prosenttia,
listattujen osakkeiden osuus 4 (7)
prosenttia ja vaihtoehtoisten
sijoitusehtoisten osuus 20 (19) prosenttia.
Laskuperustekorkoiseen kantaan liittyvien
sijoitusten omaisuusallokaatiot on esitetty
tarkemmin viereisissä kaavioissa.
Alkuperäistä vakuutussopimusvelkaa ja
omaa pääomaa kattavan omaisuuden määrä
oli vuoden lopussa 2,6 (3,0) miljardia euroa
ja koko vuoden tuotto 3,7 (4,3) prosenttia.
Eriytettyä vakuutuskantaa kattavan
omaisuuden määrä oli vuoden lopussa 0,6
(0,7) miljardia euroa ja koko vuoden tuotto
2,3 (5,0) prosenttia. Sijoitustoiminnan
tuotto ylitti selkeästi vakuutussopimusvelan
rahoituskulun.
Alkuperäisen kannan korkosijoitusten
juokseva tuotto markkina-arvoin (mark-to-
market yield) oli 31.12.2025 4,5 (4,7)
prosenttia ja se ylitti 2,0 prosenttiyksiköllä
vuoden 2026 vakuutussopimusvelan
diskonttauskoron purkukulun (unwinding).
Koko tilikauden osalta
laskuperustekorkoisen liiketoiminnan tulos
ennen veroja oli 89,9 (116,3) miljoonaa
euroa. Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan
koko vuoden nettorahoitustulos oli
102,7 (100,4) miljoonaa euroa, kun taas
liiketoiminta-alueen muu tulos laski
-12,7 (15,9) miljoonaan euroon. Vuoden 2025
alkaessa liiketoiminta-alueen muuhun
Alkuperäistä kantaa ja omia varoja kattavan sijoitusomaisuuden jakautuminen
omaisuuslajien kesken
tulokseen siirrettiin 300 miljoonan euron
pääomalainan korkokulu, joka oli koko
vuoden osalta yhteensä 13,7 miljoonaa
510
486
euroa. Pääomalainan korkokulu oli aiemmin
raportoitu Eliminoinnit ja liiketoiminnoille
kohdistamattomat erät -rivillä. Lisäksi
vertailuvuoden muuta tulosta kasvattivat
vakuutussopimusvelan kassavirtamallien
vakuutusmatemaattisten oletusten
muutokset, joiden tulosvaikutus oli
11 miljoonaa euroa.
Laskuperustekorkoisen taseen
nettorahoitustulos on keskeinen osa
Mandatumin tuloksen muodostumista ja
taseeseen liittyvät markkinariskit
merkittävin tekijä konsernin
pääomavaateissa. Keskeisenä tavoitteena
laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa on
Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden jakautuminen omaisuuslajien kesken
kattaa vakuutussopimusvelan asettamat
vaatimukset, tuottaa liiketoimintaan
522
498
sitoutuvalle pääomalle riittävä tuotto yhtiön
riskinottohalun mukaisella sijoitusriskillä ja
pyrkiä varmistamaan yhtiön
vakavaraisuustavoitteiden saavuttaminen.
Täsmäytyslaskelmat esitetään liitetiedossa 5.3.
16
TALOUDELLINEN TILANNE
Konsernin vakavaraisuus
Mandatum-konsernin Solvenssi II
-vakavaraisuussuhde 31.12.2025 oli 184 (210)
prosenttia. Tässä on huomioitu hallituksen
ehdotuksen mukainen 0,85 euron
osakekohtainen osinko tilivuodelta 2025.
Kun vastuuvelan siirtymäsäännöksen
vaikutus omaan varallisuuteen jätetään
huomioimatta, vakavaraisuussuhde oli
169 (193) prosenttia. Mandatum-konsernin
vakavaraisuussuhteen tavoitetaso ilman
siirtymäsäännöksen vaikutusta on 160–180
prosenttia.
Oma varallisuus oli joulukuun 2025 lopussa
1 825 (2 048) miljoonaa euroa. Kun
siirtymäsäännöksen 143 miljoonan euron
vaikutus jätetään huomioimatta, oma
varallisuus oli 1 682 (1 880) miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana oma varallisuus kasvoi
yhteensä 205 miljoonaa euroa ilman
ehdotettua osingonjakoa, 427 miljoonaa
euroa.
Vakavaraisuuspääomavaatimus kasvoi
tilikauden aikana ja oli 994 (973) miljoonaa
euroa. Vakavaraisuuspääomavaatimusta
kasvattivat erityisesti osakeriskin
laskennassa sovellettavan symmetrisen
korjaustekijän kasvu ja pääomakevyen
liiketoiminnan hallinnoitavien asiakasvarojen
kasvu. Toisaalta laskuperustekorkoisen
liiketoiminnan omaisuuden riskillisyyden
vähentäminen alensi
vakavaraisuuspääomavaatimusta.
Maaliskuussa 2025 Mandatum ilmoitti
myyvänsä omistamansa Saxo Bankin
osakkeet. Kaupan huomioiva pro forma
-vakavaraisuusvaatimus vuoden lopussa
olisi ollut 856 miljoonaa euroa ja näin ollen
kauppa olisi parantanut konsernin
vakavaraisuussuhdetta vuoden lopussa
30 prosenttiyksikköä.
Orgaaninen pääoman luonti
Orgaanisen pääoman luonnin tunnusluku
kuvaa konsernin operatiivisesta
liiketoiminnasta syntyvää oman
varallisuuden ja vakavaraisuus-
pääomavaatimuksen muutosta eli
käytännössä sitä, miten yhtiön
osingonmaksukyky on raportointikauden
aikana kehittynyt.
Mandatum-konsernin orgaanisen pääoman
luonti oli tilikauden aikana yhteensä
301 (221) miljoonaa euroa eli 0,60 (0,44)
euroa osaketta kohti. Tästä 243 (191)
miljoonaa euroa syntyi liiketoiminnan
luomasta oman varallisuuden kasvusta ja
loput tavoitevakavaraisuuspääoma-
vaatimuksen alenemisen myötä.
Nämä luvut poikkeavat sääntelyn mukaisten
oman varallisuuden ja vakavaraisuus-
pääomavaatimuksen muutoksista johtuen
muun muassa pääoman hallinnasta
(pääomitukseen liittyvät muutokset) sekä
Mandatum-konsernin orgaaninen pääoman luonti 1.1.-31.12.2025
534
Solvenssi
II -vaka-
varaisuus-
suhde
Mandatumin vakavaraisuus
Oma
varallisuus
(Milj. €)
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Oma varallisuus ilman siirtymäsäännöstä1
1 682
1 880
Vakavaraisuuspääomavaatimus
994
973
Vakavaraisuussuhde ilman siirtymäsäännöstä1, %
169 %
193 %
1) Vastuuvelan siirtymäsäännöstä sovelletaan alkuperäiseen laskuperustekorkoiseen eläkevakuutuskantaan,
jossa laskuperustekorkona on 3,5 tai 4,5 prosenttia. Vastuuvelan siirtymäsäännös jatkuu 31.12.2031 asti.
2 048
243
-427
-39
1 825
973
-23
-13
58
994
SCR2
(Milj. €)
1) Orgaaninen pääoman luonti ei sisällä tavoitevakavaraisuuspääoman sitä osaa, joka ylittää 100 prosentin tason.
2) Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR, solvency capital requirement)
17
muista joko sääntelyn edellyttämistä
laskentaoikaisuista tai kertaluonteisiksi
lukeutuvista muutoksista, esimerkiksi
osakeriskin laskennassa sovellettavan
symmetrisen korjaustekijän vaihtelusta.
Edellisen sivun kaaviossa on esitetty näiden
vaikutukset tarkemmin.
Velka-asema
Mandatum-konsernin velkaisuusaste
lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat
IFRS:n mukaisen oman pääoman, verovelalla
vähennetyn vakuutuspalvelumarginaalin ja
rahoitusvelkojen summalla. Rahoitusveloissa
ei velkaisuusastetta laskettaessa huomioida
johdannaisten vaikutusta.
Mandatumin velkaisuusaste 31.12.2025 oli
23,8 (22,7) prosenttia. Velkaisuusaste nousi
tilikauden aikana hieman oman pääoman
laskiessa tilivuoden 2024 osingonjaon
seurauksena. Rahoitusveloissa ei tapahtunut
merkittäviä muutoksia tilikauden aikana.
Saxo Bankin osakkeiden myynnin
toteutuessa Mandatum maksaa saamillaan
varoilla takaisin 200 miljoonan euron
pankkilainan, joka otettiin rahoittamaan
Saxon Bankin osakkeiden hankinta. Lainan
takaisinmaksun seurauksena velkaisuusaste
putoaa. Mandatumin omistamien Saxo Bank
A/S:n osakkeiden myynti toteutui 2.3.2026.
Lisätietoja kappaleessa Katsauskauden
jälkeiset tapahtumat.
Alla olevassa taulukossa on esitetty
velkaisuusasteen tarkempi rakenne.
Pääomalaina
Mandatum-konsernin rahoitusvelat
sisältävät tytäryhtiö Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiön liikkeeseen
laskeman, nimellisarvoltaan yhteensä
300 miljoonan euron pääomalainan.
Pääomalaina laskettiin liikkeeseen
syyskuussa 2024 ja on 15,25 vuoden
pituinen, ja sen ensimmäinen mahdollinen
takaisinostopäivä on syyskuussa 2029.
Lainan korko on joulukuuhun 2029 asti
kiinteä 4,5 prosenttia ja sen jälkeen korko
on 3 kk Euribor lisättynä 2,05 prosentin
marginaalilla ja joulukuun 2034 jälkeen 3 kk
Euribor lisättynä 3,05 prosentin
marginaalilla. Laina erääntyy joulukuussa
2039.
Luottoluokitukset
Luottoluokittaja S&P Global Ratings vahvisti
16.9.2025 Mandatum Henkivakuutus-
osakeyhtiön (Mandatum Life) pitkän
aikavälin luottoluokituksen tasolle A.
Näkymät ovat edelleen vakaat, ja S&P
odottaa Mandatumin säilyttävän vahvan
asemansa Suomen henkivakuutus-
markkinalla seuraavan kahden vuoden ajan.
Mandatum Oyj:n luottoluokitus on edelleen
BBB+ ja näkymät vakaat. Luottoluokitukset
ja näkymät pysyivät ennallaan.
Mandatumin velkaantuneisuus
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Rahoitusvelat
588,9
599,7
Oma pääoma
1 430
1 601
Vakuutuspalvelumarginaali (CSM) + riskioikaisu
(RA), verojen jälkeen
450,7
441,1
Velkaisuusaste, %
23,8 %
22,7 %
18
OSAKKEET JA
OSAKKEENOMISTAJAT
Osakkeet ja osakepääoma
Mandatum Oyj on ollut listattuna Nasdaq
Helsingissä vuodesta 2023. Mandatum Oyj:n
osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli
502 696 752 (502 696 752) osaketta.
Tilikauden päättyessä konserniyhtiöiden
hallussa ei ollut omia osakkeita.
Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
31.12.2025 yhtiön osakepääoma oli 80 000
(80 000) euroa.
Hallituksen valtuudet
Mandatum Oyj:n 15.5.2025 pidetty
varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta
sekä osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai
pantiksi ottamisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään, yhdessä tai useammassa
erässä, enintään 50 000 000 Mandatum
Oyj:n osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi
ottamisesta, edellyttäen, että yhtiöllä ja sen
tytäryhteisöillä hallussa tai panttina olevien
omien osakkeiden määrä voi kulloinkin olla
enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista.
Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia joko
kaikille osakkeenomistajille samoin ehdoin
tehdyllä tarjouksella tai muulla tavalla ja
muutoin kuin yhtiön osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa
(suunnattu hankkiminen), mikäli yhtiön
hallitus katsoo siihen olevan yhtiön kannalta
painava taloudellinen syy. Yhtiökokous
valtuutti hallituksen lisäksi päättämään
kaikista muista ehdoista ja seikoista, jotka
liittyvät yhtiön omien osakkeiden
hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen.
Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Valtuutus kumoaa edellisen varsinaisen
yhtiökokouksen 15.5.2024 antaman
valtuutuksen päättää omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.
Mandatumin osakkeen hinnan kehitys ja vaihto vuonna 2025
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien
74
erityisten oikeuksien antamisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhdessä
tai useammassa erässä päättämään
yhteensä enintään 50 000 000 Mandatum
Oyj:n osakkeen antamisesta osakeannilla tai
antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä
tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä
oikeuksia, kuten optio-oikeuksia.
Valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää
antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita. Uudet
osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa
olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön
osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he
ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön
kannalta painava taloudellinen syy.
Konsernin sitouttamis-, kannustin- tai
palkitsemisjärjestelmien toteuttamiseksi
annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta,
joka vastaa noin 0,99 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä
lukien.
Valtuutus kumoaa edellisen varsinaisen
yhtiökokouksen 15.5.2024 antaman
valtuutuksen päättää osakkeiden ja
osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta.
Kaupankäynti yhtiön osakkeilla
Mandatum Oyj:n markkina-arvo vuoden
2025 viimeisen kaupankäyntipäivän
päättyessä oli noin 3,5 (2,3) miljardia euroa.
MANTA-osakkeen päätöskurssi oli 6,88
(4,48) euroa. Korkeimmillaan osakkeella
käytiin vuoden aikana kauppaa 6,88 (4,61)
eurolla ja alimmillaan 4,40 (3,84) eurolla.
19
Osakkeenomistajat
Rekisteröityjen omistajien lukumäärä 31.12.2025 oli 215 420 (213 119). Hallintarekisteröityjen ja
ulkomaisten omistajien osuus omistuksesta oli noin 43 (46) prosenttia. Joulukuun 2025
lopussa ei ollut rekisteröimättömiä osakkeita.
Suurimmat suomalaiset osakkeenomistajat 31.12.2025
Osakkeenomistajat
Osakkeet
% osakkeista ja
äänimääristä
1
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
22 248 420
4,43
2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
16 709 974
3,32
3
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
7 762 000
1,54
4
OP-Henkivakuutus Oy
4 986 364
0,99
5
Valtion Eläkerahasto
4 800 000
0,95
6
Oy Lival Ab
3 855 000
0,77
7
Svenska Litteratursällskapet i Finland
2 622 520
0,52
8
OP-Suomi Indeksi Sr
1 870 123
0,37
9
OP-Suomi
1 687 181
0,34
10
OP-Suomi Pienyhtiöt
1 617 757
0,32
11
Sr Seligson & Co OMX Helsinki 25 Pörssinoteerattu
Rahasto
1 516 990
0,30
12
Sr Nordea Pro Suomi
1 430 404
0,28
13
Nordea Life Assurance Finland Limited
1 355 477
0,27
14
Sr Aktia Capital
1 347 000
0,27
15
Sr Nordea Fennia
1 293 882
0,26
16
Sr Säästöpankki Pienyhtiöt
1 230 000
0,24
17
Sr Säästöpankki Kotimaa
1 000 000
0,20
18
Sr Nordea Suomi Passiivinen
980 754
0,20
19
Sigrid Juséliuksen Säätiö
974 000
0,19
20
Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland  Rf
864 065
0,17
20 suurinta omistajaa yhteensä
80 151 911
15,94
Hallintarekisteröityä
217 122 740
43,19
Muut
205 422 101
40,86
Yhteensä
502 696 752
100,00
Omistusjakauma osakemäärän mukaan 31.12.2025
Osakkeiden määrä
Osakkeenomistajat
%
Osakkeet
%
1–100
89 685
41,63
3 806 920
0,76
101–1 000
93 204
43,27
35 280 155
7,02
1 001–10 000
29 878
13,87
84 625 868
16,83
10 001–100 000
2 513
1,17
56 663 165
11,27
100 001–1 000 000
119
0,06
30 300 246
6,03
> 1 000 000
21
0,01
292 020 398
58,09
Yhteensä
215 420
100,00
502 696 752
100,00
Hallintarekisteröityjä
11
0,01
217 122 740
43,19
Liikkeeseenlaskettu määrä
502 696 752
100,00
Omistusjakauma sektorin mukaan 31.12.2025
Sektori
Osakkeenomistajat
%
Osakkeet
%
Yritykset
6 856
3,18
29 444 608
5,86
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
133
0,06
25 056 523
4,98
Julkisyhteisöt
91
0,04
52 446 374
10,43
Kotitaloudet
206 232
95,74
162 043 290
32,23
Ulkomaat
797
0,37
1 294 592
0,26
Kotitalouksia palvelevat ei
voittoa tavoittelevat yhteisöt
yhteensä
1 311
0,61
15 288 625
3,04
Hallintarekisteröityjä
11
0,01
217 122 740
43,19
Yhteensä
215 420
100,00
502 696 752
100,00
Lähde: Euroland
20
Liputusilmoitukset
Mandatum tiedotti 23.6.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että T. Rowe
Price Group, Inc:n (USA) välillinen omistus
Mandatum Oyj:n äänistä on noussut yli
5 prosentin rajan 19.6.2025. Ilmoituksessa
annettujen lisätietojen mukaan T. Rowe
Price Groupin tosiasiallinen omistus
Mandatum Oyj:n äänioikeuksista on nyt yli
5 prosenttia.
Mandatum tiedotti 19.6.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund
Manager AB:n (rekisterinumero:
556962-9149, Ruotsi) omistus Mandatum
Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja
äänimäärästä suoraan, välillisesti tai
rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle
15 prosentin rajan 18.6.2025.
Mandatum tiedotti 12.6.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että T. Rowe
Price Group, Inc:n (USA) välillinen
osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä on noussut yli 5 prosentin
rajan 6.6.2025. Ilmoituksessa annettujen
lisätietojen mukaan T. Rowe Price Groupin
tosiasiallinen kokonaisomistus on yli
5 prosenttia, mutta osuus äänioikeuksista on
tällä hetkellä alle 5 prosenttia.
Mandatum tiedotti 8.5.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Société
Générale SA:n (Ranska) suora tai välillinen
osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan
tai rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle
5 prosentin rajan 6.5.2025.
Mandatum tiedotti 7.5.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Société
Générale SA:n (Ranska) suora tai välillinen
osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan
tai rahoitusvälineiden kautta on noussut yli
5 prosentin rajan 5.5.2025.
Mandatum tiedotti 7.5.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Société
Générale SA:n (Ranska) suora tai välillinen
osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan
tai rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle
5 prosentin rajan 2.5.2025.
Mandatum tiedotti 25.4.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Société
Générale SA:n (Ranska) suora tai välillinen
osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan
tai rahoitusvälineiden kautta on noussut yli
5 prosentin rajan 23.4.2025.
Mandatum tiedotti 21.3.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että
Skandinaviska Enskilda Banken AB:n ja sen
rahastojen suora tai välillinen osakeomistus
Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan
tai rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle
5 prosentin rajan 19.3.2025.
Mandatum tiedotti 20.3.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen Altor Fund Manager
AB:lta, jonka mukaan Altor Invest 8 AS on
19.3.2025 muuntanut kaikki aiemmin
ilmoitetut 33 078 580 sen hallussa swap-
sopimuksen alaisten rahoitusvälineiden
kautta olleet osakkeet ja äänioikeudet
osakkeiksi osaketoimituksen kautta. Altor
Invest 8 AS:n kokonaisomistus säilyy
ennallaan.
Mandatum tiedotti 29.1.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Société
Générale SA:n (Ranska) suora tai välillinen
osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan
tai rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle
5 prosentin rajan 27.1.2025.
Mandatum tiedotti 13.1.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund
Manager AB:n ja sen rahastojen suora tai
välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n
osakkeiden kokonaismäärästä ja
äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden
kautta on noussut yli 10 prosentin rajan
13.1.2025 Altor Invest 8 AS:n muutettua
100 000 swap-sopimuksen alaista
rahoitusvälinettä osakkeiksi
osaketoimituksen kautta.
Mandatum tiedotti 13.1.2025 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund
Manager AB:n ja sen rahastojen suoran tai
välillisen osakeomistuksen Mandatum Oyj:n
osakkeiden kokonaismäärästä ja
äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden
kautta on laskenut alle 10 prosentin rajan
13.9.2024 johtuen Mandatum Oyj:n
liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrän
kasvusta. Osakkeiden ja äänioikeuksien
määrä on säilynyt ennallaan.
21
Hallituksen omistukset
Vuoden 2025 lopussa Mandatum Oyj:n
hallituksen jäsenet ja heidän
määräysvaltayhteisönsä omistivat yhteensä
700 616 Mandatumin osaketta. Omistusten
yhteenlaskettu osuus kaikista liikkeeseen
lasketuista osakkeista ja äänistä oli
0,14 prosenttia.
Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet
omistivat 31.12.2025 suoraan tai
määräysvaltayhteisöjensä kautta Mandatum
Oyj:n osakkeita seuraavasti:
Hallituksen jäsen
kpl
Patrick Lapveteläinen
590 927
Jannica Fagerholm
39 595
Markus Aho
24 322
Herman Korsgaard
7 419
Kimmo Laaksonen
9 724
Johanna Lamminen
14 738
Jukka Ruuska
10 822
Louise Sander
3 069
Yhteensä
700 616
Hallituksen omistus
liikkeeseen lasketuista
osakkeista, %
0,14 %
Hallituksen äänimäärä, %
0,14 %
Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan
Mandatum Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.
Ylimmän johdon omistukset
Vuoden 2025 lopussa Mandatumin
johtoryhmän jäsenten ja heidän
määräysvaltayhteisöidensä omistuksessa oli
yhteensä 428 933 Mandatumin osaketta.
Omistusten yhteenlaskettu osuus kaikista
liikkeeseen lasketuista osakkeista ja äänistä
oli 0,09 prosenttia.
Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai
määräysvaltayhteisöjensä kautta Mandatum
Oyj:n osakkeita seuraavasti:
Johtoryhmän jäsen
kpl
Petri Niemisvirta
209 600
Matti Ahokas
19 213
Jukka Kurki
40 805
Juhani Lehtonen
18 414
Sanna Rajaniemi
31 510
Janne Sarvikivi
270
Tarja Tyni
85 482
Petri Vieraankivi
23 639
Yhteensä
428 933
Johtoryhmän omistus
liikkeeseen lasketuista
osakkeista, %
0,09 %
Johtoryhmän äänimäärä, %
0,09 %
Konsernin toimitusjohtajalla tai muilla
johtoryhmän jäsenillä ei ollut
omistuksessaan Mandatum Oyj:n
osakeperusteisia oikeuksia.
22
HALLINNOINTIIN LIITTYVÄT
ASIAT
Hallinnointi
Mandatum-konsernin hallinto määräytyy
ensisijaisesti osakeyhtiölain säännösten
pohjalta. Tarkemmat määräykset yhtiön
hallinnosta ovat yhtiöjärjestyksessä sekä
yhtiön hallituksen vahvistamissa sisäisissä
toimintaperiaatteissa ja politiikoissa. Ylintä
päätösvaltaa käyttää yhtiökokous.
Mandatum noudattaa voimassa olevaa
lainsäädäntöä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n
sääntöjä. Lisäksi Mandatum noudattaa
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa
1.1.2025 voimaan tullutta hallinnointikoodia
2025 kokonaisuudessaan.
Mandatum julkaisee verkkosivuillaan 1.1.2025
voimaan tulleen hallinnointikoodin 2025
mukaisen selvityksen hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä arvopaperimarkkinalain
(746/2012) luvun 7 pykälän 7 mukaisesti.
Selvitys on saatavilla osoitteessa:
mandatum.fi/vuosi2025.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Mandatum Oyj:n 15.5.2025 pidetty
varsinainen yhtiökokous hyväksyi kaikki
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja
hallituksen yhtiökokoukselle tekemät
ehdotukset, mukaan lukien 0,66 euron
suuruisen osingon jaettavaksi kullekin
yhtiön osakkeelle.
Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2024
tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille
ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden
31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta
sekä osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta.
Tilinpäätös, voitonjako ja vastuuvapauden
myöntäminen
Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2024
tilinpäätöksen ja päätti jakaa osinkoa
0,66 euroa osaketta kohden, yhteensä
331 779 856,32 euroa. Tämä muodostuu
osinkopolitiikan mukaisesta osingosta,
0,33 euroa osakkeelta, sekä lisäosingosta,
0,33 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan
osakkeenomistajalle, joka on
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.5.2025
rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään Mandatum Oyj:n
osakasluetteloon. Yhtiökokous vahvisti
osingonmaksupäiväksi 26.5.2025.
Yhtiökokous päätti myöntää
vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024.
Toimielinten palkitsemisraportti
Yhtiökokous päätti hyväksyä Mandatum
Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin
tilikaudelta 2024. Yhtiökokouksen päätös
palkitsemisraportin hyväksymisestä oli
neuvoa-antava.
Hallituksen jäsenten palkkiot
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille
maksetaan alkavalla toimikaudella palkkioita
seuraavasti:
Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona
73 500 euroa (2024: 70 000 euroa),
varapuheenjohtajalle ja valiokuntien
puheenjohtajille 63 000 euroa (2024:
60 000 euroa) ja hallituksen jäsenille
49 500 euroa (2024: 47 000 euroa).
Mahdollinen valiokunnan puheenjohtajana
toimiminen ei vaikuta hallituksen
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle
maksettavan vuosipalkkion määrään. Lisäksi
maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa
(2024: 800 euroa) hallituksen ja sen
valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen
kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin
1 600 euroa (2024: 1 600 euroa) silloin, kun
hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu
fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan
ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.
Matkakulut korvataan Mandatumin
matkustuskäytännön mukaisesti.
Edellä mainitut vuosipalkkiot maksetaan
Mandatum Oyj:n osakkeina ja rahana siten,
että noin 40 prosenttia palkkion määrästä
maksetaan yhtiön osakkeina ja loppuosa
maksetaan rahana. Osakkeet hankitaan
markkinoilta tai yhtiö voi luovuttaa
mahdollisesti hallussaan olevia omia
osakkeita hallituksen jäsenten nimiin ja
lukuun. Yhtiö vastaa yhtiön osakkeiden
hankinnasta aiheutuvista kuluista ja
varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan
hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun vuoden
2025 kolmatta vuosineljännestä koskevan
osavuosiraportin julkistamisen jälkeisenä
pankkipäivänä tai ensimmäisenä sellaisena
ajankohtana, kun se soveltuvan
lainsäädännön mukaan on mahdollista.
Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin
saatuja osakkeita edelleen ennen kuin
saantopäivästä on kulunut kaksi vuotta, tai
jäsenyys hallituksessa on päättynyt,
riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.
Yhtiön hallituksen riippumattomat jäsenet
päättävät hallituksen päätoimisen
puheenjohtajan työsuhdetta koskevasta
palkitsemisesta. Hallituksen päätoimisen
puheenjohtajan työsuhteeseen perustuva
palkitseminen arvioidaan vuosittain, ja se
perustuu yhtiön soveltamiin
palkitsemisperiaatteisiin ja -politiikkoihin.
23
Hallituksen jäsenet
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten
lukumäärä on kahdeksan (aikaisemmin
seitsemän).
Yhtiökokous päätti valita hallituksen
jäseniksi uudelleen Patrick Lapveteläisen,
Jannica Fagerholmin, Johanna Lammisen,
Jukka Ruuskan, Kimmo Laaksosen, Markus
Ahon ja Herman Korsgaardin sekä valita
uudeksi hallituksen jäseneksi Louise
Sanderin.
Tilintarkastaja
Yhtiökokous päätti valita yhtiön
tilintarkastajaksi uudelleen
tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n
toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2026
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT
Reeta Virolainen. Yhtiökokous päätti, että
tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön
hyväksymän laskun mukaan.
Kestävyysraportoinnin varmentaja
Yhtiökokous päätti valita yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentajaksi
uudelleen kestävyystarkastusyhteisö
Deloitte Oy:n toimikaudelle, joka päättyy
vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
Päävastuullisena kestävyysraportointi-
tarkastajana jatkaa KHT, kestävyys-
raportointitarkastaja (KRT) Reeta
Virolainen. Yhtiökokous päätti, että
kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio
maksetaan yhtiön hyväksymän laskun
mukaan.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai
pantiksi ottamisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään, yhdessä tai useammassa
erässä, enintään 50 000 000 Mandatum
Oyj:n osakkeenhankkimisesta ja/tai pantiksi
ottamisesta, edellyttäen, että yhtiöllä ja sen
tytäryhteisöillä hallussa tai panttina olevien
omien osakkeiden määrä voi kulloinkin olla
enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista.
Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia joko
kaikille osakkeenomistajille samoin ehdoin
tehdyllä tarjouksella tai muulla tavalla ja
muutoin kuin yhtiön osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa
(suunnattu hankkiminen), mikäli yhtiön
hallitus katsoo siihen olevan yhtiön kannalta
painava taloudellinen syy. Yhtiökokous
valtuutti hallituksen lisäksi päättämään
kaikista muista ehdoista ja seikoista, jotka
liittyvät yhtiön omien osakkeiden
hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen.
Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Valtuutus kumoaa edellisen varsinaisen
yhtiökokouksen 15.5.2024 antaman
valtuutuksen päättää omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhdessä
tai useammassa erässä päättämään
yhteensä enintään 50 000 000 Mandatum
Oyj:n osakkeen antamisesta osakeannilla tai
antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä
tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä
oikeuksia, kuten optio-oikeuksia.
Valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää
antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita. Uudet
osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa
olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön
osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he
ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön
kannalta painava taloudellinen syy.
Konsernin sitouttamis-, kannustin- tai
palkitsemisjärjestelmien toteuttamiseksi
annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta,
joka vastaa noin 0,99 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18
kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä
lukien. Valtuutus kumoaa edellisen
varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024
antaman valtuutuksen päättää osakkeiden
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta.
Yhtiökokousasiakirjat
Yhtiökokouksen hyväksymät ehdotukset
sekä toimielinten palkitsemisraportti ovat
saatavilla kokonaisuudessaan Mandatumin
internetsivuilla osoitteessa mandatum.fi/
yhtiokokous2025.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä
yhtiön internetsivuilla osoitteessa
mandatum.fi/yhtiokokous2025.
Varsinainen yhtiökokous 2026
Mandatum Oyj:n varsinainen yhtiökokous on
suunniteltu pidettäväksi 12.5.2026.
Mahdollinen osingonmaksupäivä on
aikaisintaan 21.5.2026.
Mandatum tiedotti 11.12.2025, että
Mandatum Oyj:n hallitus ehdottaa
tarkastusvaliokunnan suosituksesta
12.5.2026 pidettäväksi suunnitellulle
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
tilintarkastuksen kilpailuttamisen perusteella
Mandatumin tilintarkastajaksi tilikaudelle
2026 valitaan tilintarkastusyhteisö Ernst &
Young Oy. Mikäli Ernst & Young Oy valitaan
Mandatumin tilintarkastajaksi, sen
ilmoittamana päävastuullisena
tilintarkastajana tulee toimimaan KHT
Kristina Sandin. Hallitus ehdottaa lisäksi
tarkastusvaliokunnan suosituksesta
yhtiökokoukselle, että kestävyystarkastus-
yhteisö Ernst & Young Oy valitaan
24
Mandatumin kestävyysraportoinnin
varmentajaksi tilikaudelle 2026, mikäli
Mandatum Oyj:n tulee laatia tilikaudelta
2026 kestävyysselvitys kirjanpitolain
(1336/1997, muutoksineen) mukaisesti.
Mikäli Ernst & Young Oy valitaan
kestävyysraportoinnin varmentajaksi, sen
ilmoittamana päävastuullisena
kestävyysraportointi-tarkastajana tulee
toimimaan KHT, kestävyysraportointi-
tarkastaja (KRT) Kristina Sandin. Mikäli
Mandatumilla ei ole velvollisuutta laatia
kestävyysselvitystä tilikaudelta 2026,
hallitus voi muuttaa ehdotustaan ennen
yhtiökokousta.
Riskienhallinta
Yleiset periaatteet
Kaikkien Mandatum-konsernin yritysten
riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa
vakaa ja hyvin ymmärretty
riskienhallintakulttuuri kussakin yhtiössä
sekä varmistaa, että riskit tunnistetaan,
arvioidaan, hallitaan, seurataan ja
raportoidaan ja että yhtiön toimet ovat
sopivia suhteessa riskien lyhyen ja pitkän
aikavälin mahdollisiin taloudellisiin
vaikutuksiin. Lisäksi pyritään varmistamaan,
että yrityksillä on riittävät puskurit
viranomaisten asettamille
pääomavaatimuksille ja että ne ylläpitävät
operatiivisia valmiuksia myös taloudellisen
myllerryksen varalta. Onnistunut
riskienhallinta takaa toiminnan yleisen
tehokkuuden, turvallisuuden ja jatkuvuuden,
turvaa Mandatum-konsernin maineen ja
varmistaa, että asiakkaat ja muut
sidosryhmät luottavat Mandatum-
konserniin. Yhteenvetona voidaan todeta,
että riskienhallinnan päätavoitteena
Mandatum-konsernissa on luoda arvoa ja
säilyttää jo luotu arvo.
Mandatum-konsernin yhtiöt noudattavat
emoyhtiön hallituksen määrittelemiä
riskienhallintaperiaatteita. Mandatum-
konsernissa kullakin toimilupayhtiöllä on
oma riskienhallintapolitiikkansa, mutta
kokonaisuutena Mandatum-konsernilla on
yhteinen riskienhallintajärjestelmä.
Mandatum valvoo kuitenkin
tytäryhtiöidensä riskienhallintajärjestelmien
asianmukaisuutta ja riskien seuranta- ja
raportointiperiaatteita. Mandatum-
konsernin riskienhallintatoiminto tekee
tiivistä yhteistyötä tytäryhtiöidensä
riskienhallintatoimintojen kanssa
varmistaakseen, että tietoja vaihdetaan
asianmukaisesti ja että järjestelyt, prosessit
ja mekanismit ovat riittäviä.
Yhtiöiden hallitukset vastaavat
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
riittävyydestä. Hallitukset hyväksyvät
vuosittain riskienhallintaperiaatteet, joiden
mukaan riskienhallinta järjestetään
Mandatum-konsernin yhtiöissä.
Toimitusjohtajilla on kokonaisvastuu
riskienhallinnan toteuttamisesta hallitusten
ohjeiden mukaisesti.
Konsernin riskienhallintajohtajan vastuulla
on, että riskienhallinta ja sen seuranta on
järjestetty asianmukaisesti ja että sen
laajuus on riittävä konsernin toimintaan
nähden. Jokaisella Mandatum-konsernin
toimilupayhtiöllä on oma
riskienhallintatoimintonsa.
Riskienhallintatoimintojen tehtävänä on
varmistaa, että riskienhallinta järjestetään
asianmukaisesti ja että se on riittävää yhtiön
toiminnan kannalta. Liiketoiminta-alueet
ovat vastuussa omien operatiivisten
riskiensä tunnistamisesta, arvioinnista,
seurannasta ja hallinnasta.
Liiketoimintaan liittyvät riskit
Mandatum-konsernin yhtiöt toimivat
liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin
erityispiirteinä hyvän asiakaspalvelun ohella
ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden
aktiivinen hallinta. Mandatum on julkistanut
strategiset prioriteetit vuosille 2025–2028,
jotka määrittelevät selkeät kasvu- ja
taloudelliset tavoitteet. Mandatum-
konsernin riskienhallinnan tulee tukea näitä
tavoitteita varmistamalla, että keskeiset
uhat, jotka vaarantaisivat näiden
tavoitteiden saavuttamisen on tunnistettu ja
niitä hallitaan asianmukaisesti. Mandatum
soveltaa riskien luokittelussa ensisijaisesti
niin kutsuttua tavoitekeskeistä
riskitaksonomiaa, jossa yhtiön strategiset
tavoitteet määrittelevät riskien luokittelun.
Tämän sisäisen tavoitekeskeisen luokittelun
lisäksi sovelletaan sääntelyn mukaista
riskiluokittelua, jossa riskit on jaettu
pääryhmiin, joita ovat strategiset riskit,
ansaintariskit (esimerkiksi vakuutus- ja
markkinariskit) ja seuraamusriskit
(esimerkiksi operatiiviset riskit).
Strategiset riskit syntyvät
liiketoimintaympäristön muutoksista ja ovat
luonteeltaan pitkäaikaisia. Strategisia riskejä
pyritään hallitsemaan mukauttamalla yhtiön
toimintaa riskien poistamisen sijaan.
Mandatum ottaa liiketoiminnassaan
harkittuja strategisia riskejä, joihin sisältyy
ansaintapotentiaalia.
25
Taseen markkinariskit sekä
vakuutusriskeihin lukeutuvat pitkäikäisyys-
ja takaisinostoriskit muodostavat
Mandatum-konsernin merkittävimmät riskit
pääomavaateiden kautta tarkasteltuna.
Edellä mainittujen riskien lisäksi
operatiiviset riskit ja liiketoimintariskit ovat
yhtiön toiminnan ja jatkuvuuden kannalta
keskeisiä riskejä.
Markkinariskeillä viitataan rahoitusvarojen ja
-velkojen sekä vastuuvelan markkina-
arvojen muutosten aiheuttamiin
vaikutuksiin. Markkinariskejä tarkastellaan
sekä koko taseen riskien kannalta että
puhtaasti sijoitusomaisuuden riskien
kannalta. Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen markkinariskit
aiheutuvat pääasiassa osakesijoituksista
sekä korkosijoitusten ja
laskuperustekorkoisen vastuuvelan välisestä
kokonaiskorkoriskistä. Markkinariskien
hallintaa lähestytään vastuuvelan
odotettujen kassavirtojen, korkotason ja
voimassa olevan vakavaraisuusaseman
pohjalta. Kaikille laskuperustekorkoisille
vastuuvelan erille yhteinen ominaisuus on
laskuperustekorko sekä asiakashyvitykset.
Vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen
hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten
takaisinostot tai ylimääräiset lisäsijoitukset
ovat rajoitettuja suurimmassa osassa
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen
vakuutuksia. Mandatum Oyj:n ei-strategisilla
sijoituksilla (lähinnä Saxo Bank A/S) on
myös merkittävä vaikutus markkinariskeihin.
Muilla liiketoiminta-alueilla markkinariskien
vaikutus on välillinen, sillä markkinariskien
realisoituminen vaikuttaa hallinnoitaviin
asiakasvaroihin ja sitä kautta tuleviin
palkkiotuottoihin.
Vakuutusriskit sisältävät biometriset riskit
sekä takaisinostoriskin ja kustannusriskin.
Näistä takaisinostoriski ja kustannusriski
liittyvät yhtiön kaikkiin liiketoiminta-
alueisiin, kun taas biometriset riskit Yritys- ja
Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueisiin sekä
Laskuperustekorkoiseen liiketoimintaan.
Henkivakuutustoiminnan biometriset riskit
syntyvät pääasiassa siitä, että vakuutetuille
tulisi korvattavaksi enemmän
kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai
sairauskulukorvauksia tai että
eläkevakuutuksissa eläkkeitä tultaisiin
maksamaan vakuutetuille pidempään
(pitkäikäisyysriski) kuin yhtiö ennakoi
vakuutusten hinnoitteluhetkellä.
Pitkäikäisyysriski on yhtiön biometrisistä
riskeistä merkittävin.
Laskuperustekorollinen ryhmäeläkekanta
muodostaa suurimman osan
pitkäikäisyysriskistä. Sijoitussidonnaisten
ryhmäeläkkeiden ja yksilöllisten
eläkevakuutusten kannassa
pitkäikäisyysriski ei ole niin merkittävä, sillä
vakuutukset ovat pääsääntöisesti
määräaikaisia ja niihin liittyvät
henkivakuutukset pienentävät
pitkäikäisyysriskiä. Sopimusten
pitkäkestoisuus ja se, että yhtiön oikeus
muuttaa vakuutusehtoja ja -maksuja on
rajoitettu, kasvattaa biometrisiä riskejä.
Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat
riittämättömiksi, eivätkä ne ole
muutettavissa, vakuutussopimusvelkaa
täydennetään odotettavissa olevaa tappiota
vastaavalla määrällä.
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan
tappioriskiä, joka syntyy riittämättömistä tai
epäonnistuneista prosesseista tai
järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista
tapahtumista. Operatiivinen riski voi
toteutua lisäkuluina, vahingonkorvauksina
aiheutuneista vahingoista, sääntöjen ja
määräysten noudattamatta jättämisenä,
maineen menetyksenä, vääränä tietona
riskiasemasta ja jatkuvina tappioina sekä
liiketoiminnan keskeytymisenä.
Operatiivisen riskienhallinnan tavoitteena on
tunnistaa riskit etukäteen, hallita riskejä
tehokkaasti ja pyrkiä mitigoimaan
toteutuneiden riskien vaikutukset etukäteen
kustannustehokkaasti. Liiketoiminta-alueet
vastaavat omien operatiivisten riskiensä
tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta ja
hallinnasta.
Likviditeettiriski on riski siitä, ettei konserni
tai jokin sen yhtiöistä kykenisi realisoimaan
sijoituksiaan tai muita omaisuuseriään
pystyäkseen suoriutumaan
maksuvelvoitteista niiden erääntyessä.
Likviditeettiriskillä on suhteellisen vähän
merkitystä Mandatum-konsernissa.
Merkittävin vaikutus tällä on Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiössä, mutta
pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiön
laskuperustekorkoisessa vakuutuskannassa
velat ovat verrattain hyvin ennustettavia ja
riittävä osa niitä vastaavista sijoitusvaroista
on käteistä tai lyhytaikaisia
rahamarkkinasijoituksia. Lisäksi
likviditeettiriskillä on merkitystä myös
emoyhtiön osalta liittyen
osingonmaksukyvyn varmistamiseen sekä
lainojen erääntymiseen.
Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu
tilinpäätöksen liitetieto, liitetieto 5, jossa on
yksityiskohtaisempi selvitys Mandatum-
konsernin merkittävimmistä riskeistä ja
niiden vaikutuksesta konsernin
tilinpäätöstietoihin.
26
Konsernin suurimmat riskit ja
epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
Mandatum-konserni altistuu
liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja
epävarmuustekijöille ensisijaisesti
liiketoiminta-alueidensa kautta. Mandatumin
kannattavuuteen ja sen vaihteluihin
vaikuttavat markkina-, vakuutus- ja
kustannusriskit sekä operatiiviset riskit.
Mandatumin konserniyhtiön kannalta
lyhyellä aikavälillä keskeisimmät riskit
liittyvät kuitenkin markkinariskeihin, sillä
esimerkiksi vakuutusriskit realisoituvat
yleensä vasta pidemmällä aikavälillä (vertaa
pitkäikäisyysriski).
Markkinariskit johtuvat pääasiassa
osakesijoitusten, korkosijoitusten ja
vakuutussopimusvelan epäsuotuisista
muutoksista, kahden viimeksi mainitun
osalta nimenomaan niiden
yhteisvaikutuksesta. Merkittävin
liiketoiminta-alue, jolla esiintyy näitä kaikkia
riskejä, on Laskuperustekorkoinen
liiketoiminta. Myös muut liiketoiminta-alueet
ovat alttiita markkinariskeille, koska niiden
tuotot ovat vahvasti riippuvaisia
hallinnoitavien varojen määrästä. Mandatum
on myös suorien osake- ja korkosijoitusten
osalta altis markkinariskien vaikutukselle.
Edellä mainitut muutokset
sijoitusmarkkinoilla voivat pienentää
hallinnoitavien asiakasvarojen määrää sekä
heikentää sijoitus- ja rahoitustoiminnan
tulosta. Korkojen aleneminen kasvattaa
laskuperustekorkoisen
vakuutussopimusvelan määrää ja heikentää
siten sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulosta.
Epävarmuustekijöiden tunnistaminen on
helpompaa kuin epävarmuustekijöiden
todennäköisyyksien, ajoituksen ja
mahdollisten taloudellisten vaikutusten
laajuuden arviointi. Ennalta arvaamattomat
ja merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa
Mandatumin kannattavuuteen välittömästi,
erityisesti kun ne liittyvät makrotalouden ja
rahoitusmarkkinoiden kehitykseen. Tällöin
Mandatumin markkinariskit voivat
realisoitua sijoitusomaisuuden tai
vakuutussopimusvelan epäsuotuisan
arvostuksen kautta. Ajan kuluessa
mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset
vaikutukset voivat heijastua myös
Mandatumin operatiiviseen liiketoimintaan.
Esimerkiksi talouskasvun alentuminen voi
vaikuttaa heikentävästi asiakasvarojen
kehitykseen.
Geopoliittiset riskit sekä poliittiset riskit
ovat viimeisen vuoden aikana olleet
merkittäviä taloudelliseen tilanteeseen ja
aktiviteettiin vaikuttavia uhkia. Näiden
arvioidaan myös lähitulevaisuudessa
jatkuvan tällaisina, tästä esimerkkinä ovat
viimeaikaiset keskustelut liittyen arktisen
alueen turvallisuuspolitiikkaan. Mahdolliset
vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia ja
vaikuttaa muun muassa inflaation
kiihtymiseen. Geopoliittisten riskien
vaikutukset liittyvät muun muassa Ukrainan
sodan vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja
makrotaloudessa.
Mandatumin taseeseen ei sisälly merkittäviä
suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan.
Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden
suurin Ukrainan sodasta Mandatumille
aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen
asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja
makrotaloudessa. Edellä mainittujen
taloudellisten riskien lisäksi nopeasti
kehittyvät hybridiuhat luovat uusia
haasteita valtioille ja yrityksille.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat
toimintaympäristön ennalta arvaamattomat
rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut
toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja
mahdolliset vaikutuksiltaan suuret
tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla
vaikutuksia Mandatumin liiketoiminnan
harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat
demografiset muutokset, kestävän
kehityksen teemat ja teknologinen kehitys,
esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation saralla
mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät
uhat.
Ilmastoon ja sen odotettavissa oleviin
muutoksiin liittyvät riskit vaikuttavat myös
Mandatumiin erityisesti keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Yhtiön arvion mukaan
ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutus ei
kuitenkaan ole suoraan yhtiölle olennainen,
mutta ilmastoseikat voivat välillisesti
vaikuttaa yhtiön toimintaan
sijoitusportfolion kautta. Mandatumin
sijoitusportfolio on altis sekä
ilmastonmuutoksesta aiheutuville fyysisille
riskeille että siirtymäriskeille. Ilmastoriskeille
alttiita sijoituksia ovat erityisesti sellaiset,
joissa tappioita aiheutuu äärimmäisten
sääilmiöiden ja mahdollisten
uudelleenarvostuksien vuoksi, jos
liiketoimintamallit hiili-intensiivisillä
toimialoilla muuttuvat.
Yllä esitetyt tuovat talouden ja
pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä
hetkellä merkittävää epävarmuutta. On
olemassa myös lukuisia yleisesti
tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia
tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä,
jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monilla
tavoin negatiivisesti.
27
Vastuullisuus
Mandatumin kestävyyden muodostavat
kolme avainteemaa. Ne ovat vastuullinen
sijoittaminen, kestävä vakuuttaminen ja
palkitseminen sekä kestävä liiketoiminta eli
vastuullisuus Mandatumin omassa
toiminnassa. Kunkin avainteeman alle on
määritetty yhtiötason kestävyystavoitteet ja
näille mittarit.
Mandatumin kestävyystyötä ja johtamista
ohjaa kestävyysstrategia. Tämän avulla
kestävyystavoitteisiin tähdätään
systemaattisesti, pyritään luomaan arvoa ja
vaikuttamaan sekä hallitsemaan riskejä
yhtiölle sekä yhteiskunnalle merkittävien
kestävyysteemojen näkökulmista.
Kuluneena vuonna kestävyysstrategiaa
päivitettiin kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin päivitettyjen tulosten
perusteella. Analyysissa arvioitiin, miten
liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja
ihmisiin, sekä mitä kestävyysseikkoihin
liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia
Mandatumiin kohdistuu.
Osana tätä vuoden 2025 hallituksen
toimintakertomusta yhtiö julkaisee CSRD:n
(Corporate Sustainability Reporting
Directive) mukaisen kestävyysselvityksen,
joka avaa tunnistettujen kestävyysriskien,
mahdollisuuksien ja vaikutusten
kokonaisuutta.
Ilmastotavoitteet
Mandatum on kestävyysstrategiansa
mukaisesti sitoutunut tukemaan
nettonollatavoitetta sekä sijoituksissa että
omassa toiminnassa vuoteen 2050
mennessä. Vuonna 2024 Mandatum liittyi
myös Net Zero Asset Managers (NZAM)
-aloitteeseen. Yhtiö asetti ensimmäiset
välitavoitteet kohti nettonollapäästöjä
kesäkuussa 2025. Hallinnoitaviin varoihin
kuuluvien sijoitusten päästöjen osalta
tavoitteena on vähentää suorien listattujen
osakkeiden ja yritysten
joukkovelkakirjalainojen hiili-intensiteettiä
(Scope 1 ja 2 painotettu keskimääräinen
hiili-intensiteetti, WACI) 75 prosenttia
vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030
mennessä. Mandatumin oman toiminnan
osalta tavoitteena on vähentää yhtiön
kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2)
42 prosenttia vuoden 2024 tasosta vuoteen
2030 mennessä.
Mandatum on sitoutunut tukemaan Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteita ja
hillitsemään ilmastonmuutosta. Yhtiö julkaisi
ensimmäisen ilmastosiirtymäsuunnitelmansa
marraskuussa 2025.  Siirtymäsuunnitelma
perustuu Transition Plan Taskforcen (TPT)
kehyksen ohjeisiin sekä EU:n
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD)
vaatimuksiin. Se ohjaa yhtiön
ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää
työtä ja kuvaa ilmastotavoitteet sekä keinot
niiden saavuttamiseksi.
ESG-luokitukset
Mandatumin kolme keskeistä ESG-luokitusta
päivittyivät vuoden 2025 aikana. Yhtiö
menestyi hyvin Sustainalyticsin ESG-
luokituksessa, sijoittuen elokuussa alhaisen
ESG-riskin kategoriaan pistemäärällä 12,3
(asteikolla 100–0). Oman toimialansa
yritysten joukossa Mandatumin luokitus ylsi
parhaan kahden prosentin joukkoon.
Kesäkuussa päivittyneessä MSCI:n
arvioinnissa Mandatum saavutti ESG-
luokituksen ”AA” (asteikolla CCC–AAA).
Luokituskategoria kuvastaa toimialansa
johtavaa yritystä ESG-riskien ja
-mahdollisuuksien hallinnassa, kuten myös
ISS ESG:n lokakuussa myöntämä Prime-
status.
Mandatum-konsernin merkittävimmät ulkoiset ESG-luokitukset
Arviointi
Mandatumin
ESG-luokitus
Asteikko
(heikoin–paras)
Arvosana
verrattuna
toimialaan
Viimeisin
päivitys
MSCI ESG -
vastuullisuusarviointi
AA
CCC–AAA
Toimialan
parhaimmiston
joukossa
Q2 2025
Sustainalytics-riskiarviointi
12,3
Alhainen riski
100–0
Toimialan
parhaimman
2 % joukossa
Q3 2025
ISS ESG -vastuullisuusarviointi
Prime
D-–A+
Toimialan
parhaimmiston
joukossa (C+)
Q4 2025
28
Palkitseminen
Mandatumissa palkitseminen on suunniteltu
edistämään yhtiön taloudellista menestystä
ja kestävää liiketoimintaa. Palkitsemis-
järjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja
kannustavia, ja ne ovat linjassa
riskienhallinnan periaatteiden kanssa.
Mandatumin palkitsemiskokonaisuudet
sisältävät sekä kiinteän että muuttuvan
palkitsemisen elementtejä. Kokonaisuutta
täydentävät kattavat edut, kuten koko
henkilöstölle suunnattu maksuperusteinen
lisäeläke-etuus ja henkilöstörahasto.
Palkitsemiskokonaisuudet suunnitellaan
siten, että kiinteän ja muuttuvan
palkitsemisen välillä on asianmukainen
tasapaino.
Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen
kiinteä palkka on palkitsemiskokonaisuuden
perusta. Kiinteä palkka perustuu tehtävän
vaativuuteen, vastuuseen sekä työntekijän
ammatilliseen osaamiseen ja kokemukseen.
Mandatum on sitoutunut sukupuolten
palkkatasa-arvoon ja soveltaa
samapalkkaisuusperiaatetta, jonka mukaan
samasta tai samanarvoisesta työstä tulee
maksaa samaa palkkaa. Palkkaeroja voi
kuitenkin olla sukupuolineutraalein,
objektiivisin ja puolueettomin perustein.
Kiinteää palkitsemista täydennetään
muuttuvilla palkitsemisjärjestelmillä, joilla
varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien
kilpailukyky. Muuttuvat palkitsemis-
järjestelmät palkitsevat tavoitteiden
saavuttamisesta ennalta asetettujen
mittareiden ja kriteerien mukaisesti, ja niissä
huomioidaan, miten valitut suorituskriteerit
tukevat konsernin strategian toteutumista ja
arvonluontia sekä edistävät
kestävyysstrategiassa tunnistettuja
keskeisiä avainteemoja. Mandatumin
liiketoiminnan kannalta olennaisia
kestävyysmittareita sisällytetään soveltuvin
osin konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin
palkitsemisohjelmiin.
Mandatumissa palkitseminen perustuu
konsernin palkitsemisperiaatteisiin, joita
sovelletaan kaikkien konserniyhtiöiden
henkilöstön palkitsemiseen ja soveltuvin
osin myös konsernin toimitusjohtajan
palkitsemiseen. Mandatumin yhtiökokous
päättää neuvoa-antavasti toimielinten
palkitsemispolitiikasta, jossa määritetään
keskeiset periaatteet ja raamit Mandatum
Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan
palkitsemiselle.
Mandatum soveltaa riskisopeutusprosesseja
nimetyille henkilöille maksettavaan
muuttuvaan palkkioon. Nimetyille henkilöille
maksettavista muuttuvista palkkioista
lykätään tietty osuus määritellyn ajanjakson
ajaksi kunkin konserniyhtiön noudattaman
lykkäyskäytännön mukaisesti.
Lykkäyskäytännöt noudattavat
konserniyhtiöihin sovellettavien
sääntelyiden vaatimuksia. Lykkäysjakson
päättyessä suoritetaan taannehtiva
riskiarviointi ja kunkin Mandatum-
konserniyhtiön hallitus päättää,
maksetaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita.
Mandatum-konsernissa maksettiin tammi–
joulukuussa 2025 lyhyen aikavälin
kannustinpalkkioita sosiaalikulut mukaan
lukien yhteensä 15,6 (17,1) miljoonaa euroa.
Lisäksi kyseisellä ajanjaksolla maksettiin
pitkän aikavälin kannustinpalkkioita
yhteensä 7,1 (5,5) miljoonaa euroa.
Vuonna 2025 Mandatum Oyj:n hallitus
päätti jatkaa vuonna 2024 käyttöön otettua
konsernin johtoryhmän ja valittujen
avainhenkilöiden pitkän aikavälin
suoritusperusteista osakepalkkio-
järjestelmää uudella ansaintajaksolla, joka
kattaa tilikaudet 2025–2027. Lisäksi
Mandatumin avainhenkilöitä ja Mandatum
Oyj:n toimitusjohtaja kuului Sampo-
konsernin pitkäaikaiseen
kannustinjärjestelmään historiallisista syistä.
Mandatum Oyj:n toimielinten
palkitsemisraportti vuodelta 2024 esitettiin
Mandatumin varsinaiselle yhtiökokoukselle
15.5.2025. Yhtiökokous hyväksyi raportin
neuvoa-antavalla päätöksellä.
Hallituksen kokoonpano
Mandatum Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2025
kahdeksan jäsentä ja sen kokoonpano oli
seuraava: Patrick Lapveteläinen,
puheenjohtaja; Jannica Fagerholm,
varapuheenjohtaja; Johanna Lamminen,
jäsen; Kimmo Laaksonen, jäsen; Markus Aho,
jäsen; Jukka Ruuska, jäsen; Herman
Korsgaard, jäsen ja Louise Sander, jäsen.
Konsernin johtoryhmä
Mandatumin johtoryhmässä oli 31.12.2025
kahdeksan jäsentä: Petri Niemisvirta,
toimitusjohtaja; Matti Ahokas, talousjohtaja;
Juhani Lehtonen, sijoitusjohtaja; Sanna
Rajaniemi, operatiivinen johtaja; Petri
Vieraankivi, johtaja, henkilöasiakkaat; Tarja
Tyni, johtaja, yritysasiakkaat; Jukka Kurki,
johtaja, laskuperustekorkoinen liiketoiminta
ja Janne Sarvikivi, johtaja, varainhoito.
29
Muutokset johdossa
Mandatumin johtoryhmän operatiivisissa
vastuissa tapahtui muutoksia 1.2.2025
alkaen. Henkilöasiakasliiketoiminnasta,
palveluista ja kehityksestä vastaava
johtoryhmän jäsen, DI, Sanna Rajaniemi,
nimitettiin Mandatum-konsernin
operatiiviseksi johtajaksi (Group COO).
Jakelukumppanuuksiin painottuvasta
henkilöasiakasliiketoiminnasta siirtyi oman
nykyisen tehtävänsä lisäksi vastaamaan
konsernin strategisesta suunnittelusta
vastaava johtoryhmän jäsen, KTM, Petri
Vieraankivi.
Janne Sarvikivi (KTM, s. 1976) aloitti
12.5.2025 Mandatumin
varainhoitoliiketoiminnan johtajana,
Mandatum Oyj:n johtoryhmän jäsenenä ja
Mandatum Asset Managementin
toimitusjohtajana. Hän raportoi konsernin
toimitusjohtaja Petri Niemisvirralle.
HENKILÖSTÖ
Mandatum-konsernin palveluksessa oli
tammi–joulukuussa 2025 keskimäärin 616
(666) työntekijää (FTE). Keskimääräinen
henkilöstömäärä (FTE) laski edellisvuodesta
pääasiassa tammikuussa 2025 loppuun
saatetun eläkesäätiöpalveluliiketoiminnan
myynnin sekä tammikuussa 2025
päättyneiden muutosneuvotteluiden
seurauksena.
Mandatum-konsernin palveluksessa oli
31.12.2025 632 (679) työntekijää, josta
Mandatum Oyj:n palveluksessa oli 29 (25)
henkilöä, Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiön palveluksessa
137 (90) henkilöä, Mandatum Asset
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2023
Pääkaupunkiseutu
572
625
642
Muu Suomi
50
47
45
Luxemburg
6
4
4
Ruotsi1
4
3
3
Yhteensä
632
679
694
1) Ruotsin henkilöstö on Mandatum Asset Management Oy:n ruotsalaisen sivuliikkeen Mandatum Asset
Management Ltd, filial i Sverigen palveluksessa.
Management -konsernin palveluksessa 156
(126) henkilöä ja Mandatum Palvelut Oy:n
palveluksessa 310 (438) henkilöä.
Tammikuussa 2025 päättyneiden
muutosneuvottelujen seurauksena
toteutettiin toimintojen
uudelleenjärjestelyjä, jotka vaikuttivat
yhtiöiden välisiin henkilöstölukuihin ja niiden
vertailukelpoisuuteen. Lisäksi 31.12.2025
toteutettu konsernirakenteen
yksinkertaistaminen vaikutti
henkilöstömäärien yhtiökohtaiseen
raportointiin ja niiden vertailukelpoisuuteen.
Henkilöstöstä työskenteli Suomessa 622
(672) henkilöä, Ruotsissa 4 (3) ja
Luxemburgissa 6 (4) henkilöä.
Henkilöstöstä 56 (54) prosenttia oli miehiä
ja 44 (46) prosenttia naisia. Henkilöstön
keski-ikä oli 42 (42) vuotta.  
Palkat ja palkkiot
Tilikaudella 2025 Mandatum-konsernissa
maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä
44,1 (48,0) miljoonaa euroa.
Henkilöstö toimipaikoittain
Maksetut palkat ja palkkiot
Milj. €
1–12/2025
1–12/2024
1–12/2023
Palkat ja palkkiot
44,1
48,0
46,7
30
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET
TAPAHTUMAT
Mandatumin omistamien Saxo Bank A/S:n
osakkeiden myynti toteutui 2.3.2026.
Mandatum Oyj tiedotti 10.3.2025 myyvänsä
kaikki omistamansa Saxo Bank A/S:n
osakkeet Bank J. Safra Sarasin AG:lle.
Kaupan toteutuminen oli ehdollinen
tiettyjen tavanomaisten viranomais- ja
muiden hyväksyntöjen saamiselle. Kaikki
tarvittavat hyväksynnät kaupalle on saatu,
ja kauppa toteutui 2.3.2026. Mandatumin
saama kauppahinta oli noin 308 miljoonaa
euroa. 10.3.2025 tiedotetusta alkuperäisestä
kauppahinnasta vähennettiin tiettyjä
osakekauppakirjan mukaisia eriä, kuten
Mandatumin 23.1.2026 tiedottama noin
8 miljoonan euron kauppahintaa vähentävä
oikaisu, joka johtui Saxo Bankille määrätystä
seuraamusmaksusta. Yhtiö maksoi
saamillaan varoilla takaisin 200 miljoonan
euron pankkilainan, joka otettiin
rahoittamaan Saxo Bankin osakkeiden
hankinta Sampo Oyj:ltä osittaisjakautumisen
yhteydessä. Kaupalla ei ole olennaista
tulosvaikutusta järjestelykustannukset
huomioiden. Jos kauppa olisi toteutunut
31.12.2025, Mandatumin pro forma -
vakavaraisuussuhde ilman vastuuvelan
siirtymäsäännöstä olisi 31.12.2025 kasvanut
169 prosentista noin 197 prosenttiin
laskeneen vakavaraisuuspääoma-
vaatimuksen seurauksena.
Mandatum tiedotti 24.2.2026 saaneensa
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund
Manager AB:n (rekisterinumero:
556962-9149, Ruotsi) omistus Mandatum
Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja
äänimäärästä suoraan, välillisesti tai
rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle
5 prosentin rajan 23.2.2026.
Mandatum tiedotti 17.2.2026 Mandatumin
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle
2026. Nimitystoimikunnan ehdotukset
koskivat hallituksen kokoonpanoa sekä
hallituksen palkkioita. Nimitystoimikunta
ehdottaa Yhtiökokoukselle, että hallitukseen
valitaan kahdeksan jäsentä (nykyisin
kahdeksan). Nimitystoimikunta ehdottaa,
että kaikki nykyiset jäsenet Patrick
Lapveteläinen (puheenjohtaja), Jannica
Fagerholm (varapuheenjohtaja), Markus
Aho, Herman Korsgaard, Kimmo Laaksonen,
Johanna Lamminen, Jukka Ruuska ja Louise
Sander valitaan uudelleen hallituksen
jäseniksi. Lisäksi Nimitystoimikunta
ehdottaa, että hallitus valitsee
keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi
uudelleen Patrick Lapveteläisen ja
vastaavasti varapuheenjohtajaksi Jannica
Fagerholmin. Nimitystoimikunta ehdottaa
Yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille
maksetaan tulevalla toimikaudella palkkioita
seuraavasti: Puheenjohtajalle maksetaan
vuosipalkkiona 78 500 euroa (2025: 73 500
euroa), varapuheenjohtajalle ja valiokuntien
puheenjohtajille 67 500 euroa (2025:
63 000 euroa) ja hallituksen jäsenille
53 000 euroa (2025: 49 500 euroa).
Mahdollinen valiokunnan puheenjohtajana
toimiminen ei vaikuta hallituksen
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle
maksettavan vuosipalkkion määrään. Lisäksi
maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa
(2025: 800 euroa) hallituksen ja sen
valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen
kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600
euroa (2025: 1 600 euroa) silloin, kun
hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu
fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan
ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.
Matkakulut korvattaisiin Mandatumin
matkustuskäytännön mukaisesti.
Mandatum tiedotti 23.1.2026, että Tanskan
valvontaviranomainen Finanstilsynet oli
ilmoittanut määränneensä Saxo Bankille
313 miljoonan Tanskan kruunun (DKK)
suuruisen hallinnollisen seuraamusmaksun
rahanpesun estämisen prosesseihin
keskittyneen tarkastuksen perusteella.
Tarkastuksessa ei havaittu
rahanpesutapauksia tai merkkejä
rahanpesusta. Mandatum Oyj kertoi
10.3.2025 julkaisemassaan
pörssitiedotteessa myyvänsä kaikki
omistamansa Saxo Bank A/S:n osakkeet.
Osana myyntineuvotteluja kaupan
osapuolet sopivat
kauppahintamekanismista, jonka mukaan
mahdollisen seuraamusmaksun
kustannukset vaikuttavat Saxo Bankin
osakkeiden arvoon. Kauppakirjan mukaisesti
seuraamusmaksun vaikutuksesta
Mandatumille kaupan toteutuessa
maksettavaan kauppahintaan kohdistuva
suhteellinen vähennys oli noin 8 miljoonaa
euroa. Kauppahinnan oikaisulla ei odotettu
olevan olennaista vaikutusta Mandatumin
tulokseen kaupan toteutuessa.
31
TUNNUSLUVUT JA
LASKENTAKAAVAT
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025
2024
2023
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
€
0,31
0,33
0,32
Osakekohtainen tulos, laimennettu
€
0,31
0,33
0,32
Osakekohtainen oma pääoma
€
2,84
3,19
3,19
Osakekohtainen orgaaninen pääoman luonti
€
0,60
0,44
0,54
Osakekohtainen osinko1
€
0,85
0,66
0,33
Osinko/tulos1
%
274,0 %
200,9 %
103,1 %
Efektiivinen osinkotuotto 1
%
12,3 %
14,7 %
8,1 %
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
22,19
13,64
12,71
Osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
502 697
502 697
501 797
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
502 697
502 074
501 797
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
502 697
502 067
501 797
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, laimennettu
1 000 kpl
503 762
502 067
501 797
Osakkeen kurssikehitys ja vaihto (Nasdaq Helsinki)
MANTA-osakkeen päätöskurssi
€
6,88
4,48
4,07
MANTA-osakkeen keskikurssi
€
5,72
4,23
3,78
MANTA-osakkeen alin kurssi
€
4,40
3,84
3,28
MANTA-osakkeen ylin kurssi
€
6,88
4,61
4,07
MANTA-osakkeen vaihto
1 000 kpl
313 362
342 190
326 190
MANTA-osakkeen vaihdon osuus osakekannasta
%
62,3 %
68,2 %
65,0 %
Osakekannan markkina-arvo 2
Milj. €
3 461
2 252
2 042
1) Perustuu hallituksen yhtiökokoukselle tekemään ehdotukseen tilikaudelta jaettavasta osingosta, joka maksetaan seuraavana vuonna.
2) Laskennassa käytetty tilikauden viimeisen päivän kaupantekokurssia.
IFRS:n tai muun lainsäädännön säätelemiä
tunnuslukuja ei katsota vaihtoehtoisiksi
tunnusluvuiksi. Kaikki tunnusluvut
vertailulukuineen lasketaan yhdenmukaisesti
eri vuosina, jollei toisin ole mainittu.
Osakekohtaiset tunnusluvut
32
Muiden tunnuslukujen laskentakaavat
Vakavaraisuussuhde
Oma varallisuus
Vakavaraisuuspääomavaatimus
Velkaisuusaste
Lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman, verovelalla vähennetyn vakuutuspalvelumarginaalin ja
rahoitusvelkojen summalla. Rahoitusveloissa ei velkaisuusastetta laskettaessa huomioida johdannaisten vaikutusta.
Oman pääoman tuotto, %
Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
x 100
Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €
Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
Laimennettu osakekohtainen tulos, €
Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, laimennettu
Osakekohtainen oma pääoma, €
Osakkeenomistajille kuuluva oman pääoman osuus
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen osinko, %
Tilikaudelta jaettu osinko
x 100
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %
Osakekohtainen osinko
x 100
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakkeen tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
33
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Pääomakevyen liiketoiminnan voitto ennen
veroja
Varainhoito-liiketoiminta-alueen tilikauden voitto ennen veroja + Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen tilikauden voitto ennen veroja +
Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen tilikauden voitto ennen veroja.
Palkkiotulos
Vakuutuspalvelutulos sijoitussidonnaisista vakuutussopimuksista + tuotot sijoitussopimuksista + tuotot muista varainhoitopalveluista - kulut
sijoitussopimuksista - kulut muista varainhoitopalvelusta.
Nettorahoitustulos
Sijoitustoiminnan nettotuotot sijoituksista, jotka ovat laskuperustekorkoisen ja riskihenkivakuutusten vakuutussopimusvelan ja Mandatumin
oman pääoman katteena +/- laskuperustekorkoisen ja riskihenkivakuutusten vakuutussopimusvelan diskonttausvaikutuksen purkautuminen ja
diskonttauskorkojen muutoksesta aiheutunut muutos laskuperustekorkoisessa ja riskihenkivakuutusten vakuutussopimusvelassa.
Riskihenkivakuuttamisen tulos
Riskihenkivakuutuksista johtuva vakuutuspalvelutulos
Muu tulos
Muu tulos kuin palkkiotulos, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos ilman sijoitussidonnaista liikettä ja riskihenkivakuuttamisen tulos. Sisältää mm.
laskuperustekorkoisen kannan vakuutuspalvelutuloksen, pääomalainojen ja muiden lainojen korkomenot sekä muiden palveluiden tuloksen.
Muiden vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Nettorahavirta
Nettorahavirta sisältää asiakasvaroihin tulleet rahavirrat, asiakasvaroista ulos maksetut rahavirrat sekä mahdolliset siirrot sopimusten
laskuperustekorkoisten ja sijoitussidonnaisten osien välillä.
Asiakasvarat
Sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyvät varat ja muut hallinnoitavat asiakasvarat pl. lähipiirin sijoitusvarat.
Kulu/tuotto-suhde asiakasvarojen hoidosta
Asiakasvarojen hoitoon liittyvät kulut
Asiakasvarojen hoitoon liitännäinen ansainta
Orgaaninen pääoman luonti (OCG)
Orgaaninen pääoman luonti (OCG) kuvastaa yhtiön kannattavuuden ja pääomatehokkuuden muutoksen yhteisvaikutusta jaettaviin varoihin.
Tämä lasketaan sekä liiketoiminnan tuottaman oman varallisuuden että tavoitevakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksen summana.
34
KESTÄVYYSSELVITYS
Tässä osiossa
ESRS 2 Yleiset tiedot .........................
EU-taksonomia .....................................
E1 Ilmastonmuutos ..............................
S1 Oma työvoima ................................
Laskentaperiaatteet ...........................
ESRS 2 YLEISET TIEDOT
BP-1: KE STÄVYYSSELVITYKSEN
YLEISET LAATIMISPERUSTEET
Tämä kestävyysselvitys kattaa Mandatum
Oyj:n ja sen tytäryhtiöt Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiön (Mandatum
Life), Mandatum Palvelut Oy:n ja Mandatum
Asset Management Oy:n (MAM)
tytäryhtiöineen (jäljempänä yhdessä
”Mandatum” tai ”yhtiö”).
Kestävyysselvityksessä käsitellään
pääasiallisesti konsernitason tietoa ja
tarvittaessa tarkennetaan tytäryhtiöitä
koskevia tietoja kattavamman kuvan
antamiseksi. Konsolidoinnin laajuus vastaa
tilinpäätöstä. EU-taksonomiaraportoinnin
osalta konsolidoinnin laajuus on kuvattu
erikseen kunkin kokonaisuuden osalta aina
ennen taksonomian raportointitaulukoita, ja
sijoitusten osalta konsolidoinnin laajuus on
kuvattu laskentaperiaatteissa.
Raportointikausi on sama kuin
taloudellisessa raportoinnissa ja koskee
ajanjaksoa 1.1.–31.12.2025.
Kestävyysselvitys on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivin (Corporate
Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja
sen edellyttämien European Sustainability
Reporting Standards (ESRS)
-raportointistandardien mukaisesti.
Raportoidut kestävyysaiheet perustuvat
kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin, joka
päivitettiin vuonna 2025. Tarkempi kuvaus
olennaisuusanalyysista on esitelty luvussa
IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista. Raportoinnin kannalta
olennaisten kestävyysaiheiden arviointi on
ulottunut Mandatumin koko arvoketjuun,
joka kattaa Mandatumin oman toiminnan ja
henkilöstön lisäksi erityisesti yhtiön
sijoituskohteet, hankinnan sekä asiakkaat.
Mandatum raportoi arvoketjun eri vaiheissa
esiintyvistä olennaisista kestävyysseikoista
ja niihin liittyvistä toimintaperiaatteista,
toimista, tavoitteista ja mittareista eri
aihekohtaisten osioiden yhteydessä.
Tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
raportoitaessa yhtiö esittää mahdollisia
tulevaisuuden tapahtumia koskevia
oletuksia ja kertoo mahdollisista tulevista
toimistaan näihin tapahtumiin liittyen.
Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen,
koska ennustetut tapahtumat eivät aina
toteudu odotetulla tavalla.
Kestävyysselvityksessä ei ole käytetty
mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka
liittyvät henkiseen omaisuuteen,
tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin.
Kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 momentin 2.
kohdan mukaista kestävyysselvityksen
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla ei noudateta tässä
kestävyysselvityksessä, sillä
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä
raportointikaudella ESEF-asetuksen tai
muun Euroopan unionin lainsäädännön
puuttumisen vuoksi.
BP-2: TIETTYJÄ OLOSUHTEITA
KOSKEVAT TIEDOT
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
esitetään tämän kestävyysselvityksen
aihekohtaisissa osioissa niiden
tiedonantovaatimusten yhteydessä, joita ne
koskevat.
Tietyissä kestävyysselvityksen sisältämissä
mittareissa hyödynnetään estimointia silloin,
kun tarkempaa tietolähdettä ei ole saatavilla.
Tällaisia tietoja ovat muun muassa
kasvihuonekaasupäästöt, jotka kuvataan
tarkemmin luvussa E1-6: Kasvihuone-
kaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Päästölaskentaan liittyy mittausepävarmuutta
tiettyjen tietojen perustuessa osittain
estimointiin.
GOV-1: HALLINTO-, JOHTO JA
VALVONTAELINTEN ROOLI
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
kokoonpano ja monimuotoisuus
Ylintä päätösvaltaa Mandatum-konsernissa
käyttää Mandatum Oyj:n yhtiökokouksen
vuosittain valitsema hallitus. Hallitus voi
perustaa osoittamiaan tehtäviä varten
valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai
määräaikaisia elimiä.
35
Mandatum Oyj:n hallitus on perustanut
tarkastusvaliokunnan ja palkitsemis-
valiokunnan, joiden jäsenet hallitus nimittää
keskuudestaan valiokuntien työjärjestyksen
mukaisesti. Mandatum-konsernin
johtoryhmä koostui vuoden 2025 lopussa
kahdeksasta henkilöstä. Hallituksen ja
johtoryhmän kokoonpanot on esitetty
hallituksen toimintakertomuksen luvussa
Hallinnointiin liittyvät asiat.
Hallituksen jäseniltä löytyy pitkäaikaista
kokemusta finanssialalta sekä
työkokemuksen että erilaisten
luottamustoimien kautta kansainvälisesti ja
erityisesti pohjoismaisista yrityksistä.
Konsernin johtoryhmän jäseniltä löytyy
vastaavasti pitkäaikaista finanssialan
kokemusta erityisesti suomalaisista ja
pohjoismaisista yrityksistä sekä
työkokemuksen että erilaisten
luottamustoimien kautta. Sekä hallituksen
että konsernin johtoryhmän ansioluettelot
ovat saatavilla Mandatumin verkkosivuilla.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma on
esitetty luvussa S1-9: Monimuotoisuuden
mittarit ja ikäjakauma tällä sivulla. Kaikkien
hallituksen jäsenten, pois lukien Patrick
Lapveteläisen ja Herman Korsgaardin, on
arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä ja
sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Patrick Lapveteläisen on arvioitu olevan
riippumaton yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista, mutta ei riippumaton
yhtiöstä, sillä hän on vakituisessa
Ylimmän johdon ikäjakauma
2025
2024
Lukumäärä
Osuus
Lukumäärä
Osuus
Hallitus
< 30 vuotta
0
-
0
-
30–50 vuotta
2
25,0 %
2
28,6 %
> 50 vuotta
6
75,0 %
5
71,4 %
Konsernin johtoryhmä
< 30 vuotta
0
-
0
-
30–50 vuotta
2
25,0 %
1
14,3 %
> 50 vuotta
6
75,0 %
6
85,7 %
toimisuhteessa yhtiöön päätoimisena
hallituksen puheenjohtajana. Herman
Korsgaardin on arvioitu olevan riippumaton
yhtiöstä, mutta ei riippumaton yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista, sillä
Korsgaard toimii hallituksen
puheenjohtajana Altor Invest 8 AS:ssä, jonka
omistusosuus yhtiöstä oli Mandatumin
19.6.2025 vastaanottaman
liputusilmoituksen perusteella yli 10
prosenttia. Sekä yhtiöstä että sen
merkittävistä osakkeenomistajista
riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus on 75.
Lukuun ottamatta Lapveteläisen
toimisuhdetta yhtiöön päätoimisena
hallituksen puheenjohtajana Mandatum
Oyj:n hallituksessa ei ole yhtiön
työntekijöiden edustajia.
Mandatumin hallinto-, johto- ja
valvontaelinten kokoonpano kuvataan
yksityiskohtaisemmin yhtiön verkkosivuilla
julkaistussa selvityksessä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
36
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
tehtävät ja vastuut olennaisten
vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaprosessin
valvonnassa
Mandatum Oyj:n hallituksella on vastuu ja
ylin päätösvalta konsernitason
kestävyysasioissa, jotka kattavat kaikki
yhtiölle olennaiset kestävyysvaikutukset,
-riskit ja -mahdollisuudet. Hallituksen
tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu
valvoa Mandatumin kestävyysraportointia ja
muita kestävyyteen liittyviä toimia. Sekä
tarkastusvaliokunta että hallitus käsittelevät
ja hyväksyvät osana hallituksen
toimintakertomusta julkaistavan
kestävyysselvityksen.
Päävastuu kestävyysasioiden johtamisesta
on konsernin toimitusjohtajalla, joka
yhdessä johtoryhmän kanssa johtaa
kestävyyden strategista toimeenpanoa.
Konsernin kestävyysasioista vastaava
johtaja on viestintä-, brändi- ja
vastuullisuusjohtaja, joka varmistaa
kestävyysasioiden riittävän raportoinnin
konsernin toimitusjohtajalle.
Mandatumissa toimii ylimmän johdon
vastuullisuuskomitea, jonka tehtäviin kuuluu
muun muassa vastata konsernitasolla
Mandatumin kestävyysasioiden
edistämisestä, sääntelyn seurannasta sekä
olennaisten kestävyysaiheiden
integroimisesta liiketoimintoihin.
Vastuullisuuskomiteassa käsitellään lisäksi,
mitä kestävyysaiheita viedään konsernin
johtoryhmän, tarkastusvaliokunnan ja
hallituksen käsiteltäviksi. Vastuullisuus-
komitea kokoontui kuusi kertaa vuonna
2025.
Mandatumin eettisen toimikunnan jäsenistö
koostuu lakiasiainjohtajasta, compliance-
johtajasta, henkilöstöjohtajasta ja
riskienhallintajohtajasta. Eettisen
toimikunnan tehtävänä on valvoa
Mandatumin Code of Conduct
-toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa ja
käyttäytymistä yhtiössä sekä käsitellä ja
ratkaista organisaatiosta nousevia eettisiä
kysymyksiä. Toimikunnan tehtävänä on
lisäksi varmistaa, että Mandatumin kaikessa
toiminnassa noudatetaan korkeita eettisiä
standardeja. Eettinen toimikunta kokoontuu
aina tarvittaessa. Vuonna 2025 kokouksia oli
kaksi.
Sekä hallituksen että konsernin johtoryhmän
jäseniltä löytyy kestävyyteen liittyvää
asiantuntemusta. Kestävyysasioihin
hallituksessa erityisesti perehtyvä
tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Johanna Lamminen on toiminut aiemmin
toisessa pörssiyhtiössä hallituksen
nimittämänä vastuullisuusvastaavana.
Jäsenten pitkäaikainen finanssialan
kokemus tukee erityisesti alalle ominaisten
kestävyysvaikutusten, -riskien ja
-mahdollisuuksien tehokasta hallintaa.
Hallitus, tarkastusvaliokunta ja konsernin
johtoryhmä käsittelevät ajankohtaisia
kestävyysaiheita ja lainsäädäntöhankkeita
säännöllisesti kokouksissaan. Hallitukselle ja
konsernin johtoryhmälle järjestetään lisäksi
kestävyyteen liittyvää erityistä koulutusta
tarpeen mukaan. Hallitus arvioi
suoriutumistaan vuosittain itsearvioinnilla,
johon sisällytetään myös kestävyyteen
liittyviä kysymyksiä. Viimeisin itsearviointi
toteutettiin loppuvuodesta 2025.
GOV-2: YRITYKSEN HALLINTO-,
JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE
TOIMITETTAVAT TIEDOT JA
NIIDEN KÄSITTELEMÄT
KESTÄVYYSSEIKAT
Viestintä-, brändi- ja vastuullisuusjohtaja ja
hänen alaisuudessaan toimiva Head of
Sustainability raportoivat konsernin
toimitusjohtajalle ajankohtaisista
kestävyysasioista neljännesvuosittain.
Toimitusjohtaja puolestaan raportoi
kestävyysasioista hallituksen kokouksissa
aina tarvittaessa osana
ajankohtaiskatsaustaan.
Tarkastusvaliokunta valvoo ja käsittelee
kestävyysraportointivelvoitteiden
täyttymistä ja muita kestävyysasioita
kokouksissaan säännöllisesti.
Tarkastusvaliokunta käsitteli ja esitti tarpeen
mukaan hallituksen hyväksyttäväksi vuoden
aikana myös kestävyysselvityksen vuodelta
2024, kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
päivityksen tulokset, olennaisten
kestävyysaiheiden kehittämiseen liittyviä
asioita, Mandatumin kestävyysstrategian
päivityksen sekä vastuullisen sijoittamisen
politiikan päivityksen. Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja raportoi valiokunnan
käsittelemistä aiheista Mandatum Oyj:n
hallitukselle jokaisen valiokunnan kokouksen
jälkeen. Tarkastusvaliokunta kokoontui
vuoden 2025 aikana kahdeksan kertaa.
37
Mandatumin hallinto-, johto- ja
valvontaelimet seuraavat yhtiölle olennaisia
kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja
-mahdollisuuksia muun muassa
kestävyysstrategian avulla, jossa on
asetettu tavoitteita ja mittareita olennaisten
kestävyysaiheiden hallinnalle.
Vastuullisuuskomitea vastaa
kestävyysstrategian kehittämisestä ja
seurannasta. Konsernin toimitusjohtaja ja
johtoryhmä johtavat kestävyysstrategian
toimeenpanoa. Kestävyysstrategian sisältö
tarkistetaan tarvittaessa ja vähintään
vuosittain. Tarkistus- ja päivitysprosessista
vastaa viestintä-, brändi- ja
vastuullisuusjohtaja. Mandatum Oyj:n
hallitus päättää mahdollisista päivityksistä ja
muutoksista kestävyysstrategiaan.
Olennaisuusanalyysissa tunnistetut
kestävyysriskit on integroitu osaksi
Mandatumin riskienhallintajärjestelmää.
Mandatumissa liiketoimintaan liittyvät riskit
jaetaan kolmeen pääluokkaan, jotka ovat
strategiset riskit, ansaintariskit (esimerkiksi
vakuutus- ja markkinariskit) ja
seuraamusriskit (esimerkiksi operatiiviset
riskit). Kestävyysriskit luokitellaan riskeiksi,
jotka kuuluvat kaikkiin edellä mainittuihin
ryhmiin, sillä ne voivat realisoitua eri
riskiluokkien kautta. Riskienhallintatoiminto
raportoi keskeisistä riskeistä
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle
neljännesvuosittain.
GOV-3: KESTÄVYYTEEN
LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN
SISÄLLYTTÄMINEN
KANNUSTINJÄRJESTELMIIN
Mandatumin kannustinjärjestelmissä
huomioidaan, miten valitut suorituskriteerit
tukevat konsernin strategian toteutumista ja
arvonluontia sekä edistävät kestävyys-
strategiassa tunnistettuja keskeisiä
avainteemoja. Mandatumin liiketoiminnan
kannalta olennaisia kestävyysmittareita
sisällytetään soveltuvin osin konsernin
lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinohjelmiin.
Kannustinohjelmien suunnittelua ohjaa
yhtiön palkitsemisperiaatteet, joiden
mukaan palkitseminen ei saa olla
ristiriidassa kestävän toiminnan ja
kestävyysriskien huomioon ottamisen
kanssa. Konsernin toimitusjohtajan
palkitsemiseen sovelletaan toimielinten
palkitsemispolitiikkaa ja soveltuvin osin
koko henkilöstöä koskevia
palkitsemisperiaatteita.
Palkitseminen on vahvasti sidottu yhtiön
riskienhallintakehykseen sekä kulloinkin
voimassa olevan sääntelyn noudattamiseen.
Kannustinohjelmissa on rajoitteita, joilla
varmistetaan, että muuttuvia palkkioita ei
makseta, mikäli ennalta määrätyt
kynnysehdot (taloudelliset ja/tai laadulliset)
eivät täyty. Muuttuviin palkkioihin
sovelletaan sääntelyn edellyttämiä
riskienarviointiprosesseja.
Mandatum-konsernin pitkän ja lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmistä päättää
Mandatum Oyj:n hallitus. Lisäksi hallitus
päättää kannustinohjelmista maksettavista
enimmäismääristä sekä niiden pohjalta
tehtävistä lopullisista maksuista. Mandatum
Oyj:n hallituksen jäsenet ja valvontaelinten
jäsenet eivät kuulu Mandatum-konsernin
pitkän tai lyhyen aikavälin
kannustinohjelmien piiriin.
Mandatumin pitkän aikavälin
osakepalkkiojärjestelmässä on käynnissä
kolme ohjelmaa, joissa ansaintajaksot
kattavat tilikaudet 2024–2025, 2024–2026
ja 2025–2027. Konsernin toimitusjohtaja
osallistuu kaikkiin käynnissä oleviin
ohjelmiin. Pitkän aikavälin osakepalkkio-
järjestelmässä on ulkoiseen ESG-
luokitukseen liittyvä vastuullisuustavoite,
jonka painoarvo on 10 prosenttia.
Vuonna 2025 konsernin lyhyen aikavälin
kannustinohjelmassa oli kestävyysmittarina
asiakkaiden suositteluhalukkuuteen (Net
Promoter Score, NPS) perustuva
asiakastyytyväisyys, joka on tärkeä osa
Mandatumin tuotteiden ja palvelun
kehittämistä. Tämän mittarin painoarvo oli
konsernin toimitusjohtajalla 12 prosenttia.
Lisäksi toimitusjohtajalla oli henkilökohtaisia
tavoitteita liittyen kestävyysstrategiaan ja
työntekijäkokemukseen.
Kestävyysstrategiaan liittyvän mittarin
painoarvo oli 8 prosenttia ja
työntekijäkokemukseen liittyvän mittarin
10 prosenttia toimitusjohtajan kaikista
lyhyen aikavälin kannustinohjelman
palkitsemisen mittareista.
Konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen
palkitsemisesta on saatavilla lisätietoa
yhtiön verkkosivuilla julkaistussa
toimielinten palkitsemisraportissa.
Ilmastotavoitteiden sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Vuonna 2025 Mandatumin ilmastotyötä
kehitettiin muun muassa asettamalla
välitavoitteet kohti nettonollapäästöjä ja
laatimalla ilmastosiirtymäsuunnitelma. Yhtiö
julkaisi ensimmäiset välitavoitteensa
päästövähennyksille kesäkuussa 2025.
Ilmastotyön ollessa yhä kehityksessä
päästövähennystavoitteita tai niiden
saavuttamista ei ole ollut mielekästä
sisällyttää hallinto-, johto- ja valvontaelinten
jäsenten ansioiden määräytymiseen.
Kannustinjärjestelmät eivät siis tällä hetkellä
sisällä suoria ilmastonmuutoksen hillintään
ja siihen sopeutumiseen liittyviä tavoitteita.
38
Due diligence -prosessi Mandatumissa
Keskeiset osatekijät
Kohdat kestävyysselvityksessä
a) Due diligence -prosessin
sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
• GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
• GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
• SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien kanssa kaikissa
due diligence -prosessin keskeisissä
vaiheissa
• GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
• SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset
• IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessista
• E1-2: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
• S1-1: Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
• S1-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa
• G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
c) Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
•  IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessista
• SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
d) Toimien toteuttaminen kyseisten
haitallisten vaikutusten torjumiseksi
•  Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti
• E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
• E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
• S1-4: Omaan työvoimaan liittyvät toimet ja toimintatavat
• G1-3: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä
• SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
• E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
• E1-4: Ilmastomuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
• E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
• S1-5: Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
• S1-6: Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
• S1-7: Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
• S1-9: Monimuotoisuuden mittarit
• S1-13: Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
• S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
• S1-15: Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
• S1-16: Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
• S1-17: Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
• G1-4: Korruptio- tai lahjontatapaukset
GOV-4: SELVITYS KESTÄVYYTTÄ
KOSKEVASTA DUE DILIGENCE
-PROSESSISTA
Due diligence on prosessi, jonka avulla yhtiö
tunnistaa, ehkäisee ja lieventää sen
tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia, jotka kohdistuvat ympäristöön
ja liiketoiminnassa mukana oleviin ihmisiin,
sekä kuvaa, miten se käsittelee ja seuraa
näitä vaikutuksia ja toimenpiteitä.
Prosessissa huomioidaan kielteiset
vaikutukset, jotka liittyvät sekä yhtiön
omaan toimintaan että arvoketjun alku- ja
loppupäähän. Due diligence on
riskiperusteinen ja jatkuva käytäntö, joka
kytkeytyy yhtiön strategiaan,
liiketoimintamalliin, liiketoimintoihin,
liikesuhteisiin, toimintaan, hankintaan sekä
myyntiin liittyviin olosuhteisiin ja saattaa
aiheuttaa muutoksia niihin.
Oikealla näkyvässä taulukossa listataan
kestävyysselvityksen kohdat, joissa
annetaan tietoa Mandatumin due diligence
-prosessista ja sen keskeisistä osatekijöistä.
39
GOV-5: RISKIENHALLINTA JA
SISÄINEN VALVONTA
KESTÄVYYSRAPORTOINNIN
OSALTA
Sisäinen valvontajärjestelmä pitää sisällään
operatiivisten ja compliance-riskien sekä
muiden liiketoimintaan liittyvien riskien
hallinnan. Sisäinen valvonta on prosessi, joka
sisältää tehtäviä ja toimintoja, joiden
tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus
organisaation toimintaan, raportointiin ja
sääntöjenmukaisuuteen liittyvien
tavoitteiden saavuttamisesta. Se edistää
lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
luottamusta ja hyväksyntää.
Konsernin riskienhallintakehys kattaa kaikki
riskiluokat sekä kaikki liiketoiminnot ja
prosessit, mukaan lukien kestävyys-
raportointiprosessin. Riskienhallintakehys on
kuvattu tarkemmin Mandatum-konsernin
riskienhallintapolitiikassa, joka on julkaistu
Mandatumin verkkosivuilla. Riskienhallinnasta
kerrotaan myös hallituksen toiminta-
kertomuksen luvussa Riskienhallinta.
Mandatumin riskienhallintaprosessin
keskeisiä elementtejä ovat riskien
tunnistaminen ja arviointi, riskienhallinta-
toimenpiteet sekä riskien seuranta ja
raportointi. Riskit tunnistetaan riskien ja
vaatimustenmukaisuuden itsearviointi-
prosessissa (Risk and Control Self-
Assessment, RCSA), muutosriskien
arviointiprosessissa (Change Risk
Assessment, CRA) ja osana riskitapahtumien
hallintaprosessia. Riskit tunnistetaan eri
organisaatioyksiköiden toiminnan kautta,
mutta toisena keskeisenä lähestymistapana
on tunnistaa riskit eri prosessien, kuten
kestävyysraportointiprosessin, kautta.
Riskien arviointi koostuu tunnistettujen
riskien vaikutuksen ja todennäköisyyden
arvioinnista sisäisiin ohjeisiin pohjautuen ja
toimii työkaluna olennaisten riskien
tunnistamisessa.
Kestävyysraportointiprosessiin liittyviä
keskeisiä riskejä ovat raportoidun tiedon
epätäsmällisyys, viivästykset sovitussa
raportointiaikataulussa ja puutteet
varmennuksessa hyödynnettävässä
dokumentaatiossa. Varmistaakseen, että
Mandatum raportoi paikkansapitävää tietoa
oikea-aikaisesti, yhtiössä on käytössä
kestävyysraportointiprosessi, joka sisältää
selkeät ohjeet ja viestinnän sekä tarkat roolit
ja vastuut. Kestävyysraportointiprosessi on
kytketty useisiin muihin sisäisiin prosesseihin,
joissa on asianmukaiset kontrollit riskien
vähentämiseksi. Lisäksi kontrolleja on
asetettu dokumentoinnin täsmällisyyden ja
laadun varmistamiseksi.
Riskienhallintapolitiikan mukaisesti konsernin
riskienhallintatoiminto raportoi keskeisistä
riskeistä neljännesvuosittain hallitukselle ja
johtoryhmälle. Raportointi pitää sisällään
myös kestävyysraportointiprosessiin liittyvät
riskit silloin, kun ne ovat merkittäviä riskejä
konsernin tai konserniyhtiöiden tasolla.
SBM-1: STRATEGIA,
LIIKETOIMINTAMALLI JA
ARVOKETJU
Strategia
Mandatumin liiketoimintastrategia on
kuvattu vuosikertomuksen luvussa Strategia.
Yhtiön kestävyyteen liittyvät tavoitteet on
määritelty kestävyysstrategiassa, jonka
tarkoituksena on täydentää ja tukea
konsernistrategiaa kestävyysnäkökulmien
osalta niiden hallinnan ja hyödyntämisen
tehostamiseksi. Kestävyysstrategiassa on
määritelty olennaisiin kestävyysseikkoihin
pohjautuvia tavoitteita ja mittareita.
Kestävyysstrategia tarkastettiin vuonna
2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
päivityksen yhteydessä, jolloin sitä
täydennettiin nettonollasitoumukseen
liittyvillä välitavoitteilla vuodelle 2030.
Kestävyysstrategian tavoitteet ja mittarit
laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2024,
ja niiden seuranta astui voimaan vuonna
2025. Tavoitteet ovat voimassa toistaiseksi,
ja niitä tarkistetaan tarvittaessa ja vähintään
vuosittain. Tavoitetasot on määritetty joko
absoluuttisina tai suhteellisina parannuksina
vertailuvuoteen nähden. Olennaisiin
kestävyysseikkoihin kytkeytyvät tavoitteet ja
mittarit ja niiden edistyminen suhteessa
vertailuvuoteen on esitelty
kestävyysselvityksen aihekohtaisissa osioissa.
Tavoitteet ja mittarit on laadittu yhteistyössä
Mandatumin liiketoimintojen ja kestävyyden
eri aihealueiden asiantuntijoiden ja johtajien
kanssa. Niissä on huomioitu myös
olennaisuusanalyysin sidosryhmä-
haastatteluissa nousseita sidosryhmien
näkemyksiä, jotka vaikuttivat erityisesti
strategisten teemojen määrittelyyn ja
valintaan.
Olennaisten kestävyysseikkojen lisäksi
kestävyysstrategiassa on huomioitu
Mandatumin liiketoiminnan kannalta keskeiset
tuotteet, palvelut, asiakassegmentit ja
toimintaympäristö. Tavoitteiden soveltamisala
ulottuu sijoitusportfolioon, omaan
henkilöstöön ja toimintaan liittyvien
tavoitteiden kautta Mandatumin omaan
liiketoimintaan ja asiakkaisiin liittyvien
tavoitteiden kautta arvoketjun loppupäähän.
Tavoitteiden maantieteellinen rajaus on
sijoituksiin liittyvissä tavoitteissa globaali.
Omaan henkilöstöön ja toimintaan sekä
asiakkaisiin liittyvät tavoitteet kohdistuvat
niihin maihin, joissa yhtiö harjoittaa
liiketoimintaa.
Kestävyysstrategia rakentuu kolmesta
avainteemasta. Ne ovat vastuullinen
sijoittaminen, kestävä vakuuttaminen ja
palkitseminen sekä kestävä liiketoiminta.
Kolmeen avainteemaan kytkeytyvät
tavoitteet ja mittarit on kuvattu
kokonaisuudessaan kestävyysselvitystä
täydentävässä vuoden 2025
vastuullisuuskatsauksessa.
40
Vastuullinen sijoittaminen
Mandatumin näkemyksen mukaan
vastuullisesti toimivat yhtiöt menestyvät
paremmin. Sijoittamalla itsekin vastuullisesti
Mandatum tekee paremmin perusteltuja
sijoituspäätöksiä, jotka ovat linjassa yhtiön
pitkän aikavälin kestävyys- ja
riskienhallintatavoitteiden kanssa.
Vastuullinen sijoittaminen on varojen
hoitamista niin, että ympäristöön,
yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan
liittyvät kysymykset (ESG-näkökohdat)
otetaan huomioon sijoitusanalyysissa,
sijoituspäätöksiä tehtäessä ja sijoituksista
raportoitaessa.
Mandatum pyrkii sekä ymmärtämään ja
huomioimaan sijoituskohteisiin liittyvät
kestävyysriskit ja -mahdollisuudet että
tunnistamaan ja vähentämään oman
sijoitustoimintansa haitallisia vaikutuksia
ympäristöön, ilmastoon, yhteiskuntaan,
työntekijöihin, ihmisoikeuksien
toteutumiseen sekä korruption ja lahjonnan
torjuntaan liittyviin asioihin.
Kestävä vakuuttaminen ja palkitseminen
Mandatum pyrkii liiketoiminnallaan
parantamaan asiakkaidensa taloudellista
turvaa ja edistämään asiakasyritystensä
vastuullisia henkilöstökäytäntöjä.
Vakuutustoiminnan tavoitteena on edistää
asiakkaiden hyvinvointia tulevaisuuteen
varautumisen ja vaurastumisen avulla.
Mandatum tarjoaa asiakkailleen vaihtoehtoja
omaehtoiseen varautumiseen, jotka
täydentävät yksilön lakisääteistä
sosiaaliturvaa.
Mandatum edistää aktiivisesti vastuullista
palkitsemista suomalaisissa yrityksissä.
Vastuullinen palkitseminen tukee yritysten
menestymistä ja luo hyvinvointia yrityksen
henkilöstön keskuudessa.
Toiminnan keskiössä ovat asiakkaan etu ja
tarpeet. Laadukas, saavutettava ja
yhdenvertainen asiakaspalvelu vahvistaa
luottamusta, tukee asiakkaiden hyvinvointia
ja vähentää liiketoimintariskejä. Tyytyväiset
asiakkaat ovat sitoutuneita, mikä luo arvoa
sekä Mandatumille että asiakasyrityksille.
Kestävä liiketoiminta
Vastuu henkilöstöstä ja kestävistä
toimintatavoista on osa menestyvän
liiketoiminnan rakentamista. Henkilöstön
hyvinvointi on Mandatumille strategisesti
tärkeää, ja siitä huolehtimalla yhtiö kehittää
myös sen toimintakykyä ja tuloksellisuutta.
Kestävä liikkeenjohto ja
liiketoimintakäytännöt ovat Mandatumin
toiminnan perusta. Hyvällä hallinnolla
varmistetaan, että konserniyhtiöt ja niiden
henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteis-
työkumppanit noudattavat lakeja, asetuksia
ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.
Taloudellinen vastuu tarkoittaa huolehtimista
toiminnan jatkuvuudesta, kannattavuudesta,
tuloksentekokyvystä sekä vakavaraisuudesta
kaikissa markkinaolosuhteissa. Toiminnan
jatkuvuudesta huolehtiminen luo pohjan
asiakkaiden vakuutuksiin liittyvien vastuiden
sekä asiakkaiden sijoitusten ja eläkkeiden
hoitamiseen vuosikymmenien ajan kestävästi
ja vastuullisesti. Siksi myös riskienhallinta
liittyy oleellisesti yhtiön taloudelliseen
vastuuseen.
Veronmaksun ja työllistämisen lisäksi
Mandatumin palvelut luovat yhteiskunnallista
lisäarvoa. Sijoittamisen, vakuuttamisen ja
palkitsemisen tuotteet ja palvelut ovat osa
yhteiskunnallista infrastruktuuria, joka
mahdollistaa modernin yhteiskunnan ja
talouden toimintaa.
Liiketoimintamalli
Mandatumin liiketoiminta jakautuu neljään
osa-alueeseen: varainhoitoon,
yritysasiakkaisiin, henkilöasiakkaisiin sekä
laskuperustekorkoiseen liiketoimintaan.
Varainhoidossa Mandatum tarjoaa laajat
palvelut asiakkailleen, joihin kuuluu
institutionaalisia sijoittajia ja varakkaita
yksityishenkilöitä. Sijoituskohdetarjooma
kattaa niin osake-, korko-, yrityslaina- kuin
vaihtoehtoisten sijoitusten kohteita.
Yritysasiakkaissa Mandatum palvelee
tuhansia yrityksiä ympäri Suomea niiden
elinkaaren eri vaiheissa. Suurten ja
keskisuurten yritysten kohdalla pääpaino on
palkitsemisessa sisältäen henkilö- ja
eläkevakuutukset sekä palkkiorahastot, kun
taas pienemmille yrityksille ja yrittäjille
tarjotaan vakuutus- ja sijoituspalveluita.
Henkilöasiakkaita Mandatum palvelee
pääasiassa kumppaneidensa kautta.
Asiakkaille tarjotaan erilaisia sijoitusratkaisuja
sekä henkilövakuutuksia.
Laskuperusteista liiketoimintaa Mandatum
pyrkii aktiivisesti pienentämään 
keskittyessään vähemmän pääomia sitoviin
liiketoiminta-alueisiin.
Liiketoiminta-alueiden tuote- ja
palvelutarjonta sekä keskeiset
liiketoimintakumppanit on kuvattu
tarkemmin hallituksen toimintakertomuksen
luvussa Liiketoiminta-alueet.
41
Mandatumin arvoketju
Arvoketjun osa
Sidosryhmät
Tuotantopanokset
Tuotokset
Arvoketjun alkupää
• Tuotteiden ja palveluiden
tarjoajat
• Sääntely- ja
valvontaviranomaiset
• Markkinatoimijat
• Hankinta ja toimittajahallinta
• Sääntelyvaatimusten noudattaminen
• Markkinainfrastruktuuri
• Liiketoiminnan mahdollistavat työkalut,
materiaalit ja palvelut
• IT-infrastruktuuri
• Sääntelyn ja valvonnan mukainen
toiminta
• Toimittaja‑ ja kumppaniverkosto (esim.
säilyttäjät, pörssit, palveluntarjoajat)
• Prosessit ja työkalut liiketoiminnan
toteuttamiseen
Sijoitusportfolio;
Vakuutusportfolio
• Sijoituskohteet
• Kaupankäynnin välittäjät
• Ulkoiset varainhoitajat
• Sijoitustoiminta (oma tase ja
asiakasvarat)
• Vakuutusriskien hallinta
• Sijoitusten tuotto
• Vakuutustekninen tulos
Oma toiminta
• Oma henkilöstö
• Mandatumin palveluntarjonta:
• Yksityisvarainhoito ja
omaisuudenhoito
• Sijoittamisen ja säästämisen ratkaisut
• Eläkeratkaisut
• Yrityksen varainhoito ja vakuutukset
• Palkitsemisen ja sitouttamisen
palvelut
• Henkilöriskivakuuttaminen
• Mandatum Trader
-kaupankäyntipalvelu
• Tuotteet ja palvelut asiakkaalle
• Asiakkuuden hoito
Arvoketjun
loppupää
• Asiakkaat:
• Varainhoidon asiakkaat
• Yritysasiakkaat
• Henkilöasiakkaat
• Laskuperustekorkoisen
liiketoiminnan
vakuusasiakkaat
• Mandatumin jakelukumppanit
• Asiakas- ja korvauspalvelu
• Digitaaliset asiointikanavat
• Sijoitusten tuotto
• Henkivakuutusturva
• Vakavan sairauden turva ja
työkyvyttömyysturva
• Eläkeajan turva
• Palkitsemisen ratkaisut ja välineet
Arvoketju
Mandatumin kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissa yhtiön arvoketjua on
käsitelty oheisessa taulukossa kuvatulla
tavalla. Arvoketjun alkupään muodostavat
tuotteiden ja palvelujen tarjoajat, joilta yhtiö
tekee hankintoja sekä sääntely- ja valvonta-
viranomaiset ja muut markkinatoimijat, kuten
pörssit, säilytysyhteisöt ja muun markkina-
infrastruktuurin, jotka määrittävät toiminnan
reunaehdot ja mahdollistavat sijoitus- ja
vakuutusliiketoiminnan. Sijoitusportfolio
käsittää sijoitustoiminnan ja siihen liittyvät
tahot, kuten sijoituskohteet, kaupankäynnin
välittäjät sekä ulkoiset varainhoitajat.
Vakuutusportfolio puolestaan kattaa
Mandatumin vakuutusliiketoiminnan.
Arvoketjussa Mandatumin oma toiminta
kattaa henkilöstön ja kaiken oman suoran
liiketoiminnan. Arvoketjun loppupään
muodostavat asiakkaat.
42
SBM-2: SIDOSRYHMIEN EDUT JA
NÄKEMYKSET
Mandatumin keskeiset sidosryhmät ovat
asiakkaat, henkilöstö, yhteistyökumppanit,
omistajat, viranomaiset, tiedotusvälineet,
yhteiskunnalliset päättäjät ja vaikuttajat,
yhteisöt sekä arvoketjun työntekijät.
Jokaisella sidosryhmällä on lisäksi lukuisia
alaryhmiä.
Mandatumin tapa tehdä
sidosryhmäyhteistyötä perustuu
yhteistyöhön sekä keskeisten sidosryhmien
kuulemiseen ja informoimiseen. Vastuu
sidosryhmäyhteistyöstä on hajautettu ja
näin ollen jokaisella liiketoiminnolla tai
yksiköllä on siihen liittyviä vastuita. Jatkuva
vuoropuhelu sidosryhmien kanssa kertoo,
mitä sidosryhmät pitävät tärkeinä ja mitä
Mandatumilta odotetaan yrityksenä.
Sidosryhmäyhteistyöhön panostamalla
yhtiö pystyy ennakoivasti huomioimaan
sidosryhmien tarpeet ja toiveet sekä
ehkäisemään ja lieventämään mahdollisia
riskejä, kuten epävarmuuden tai
tyytymättömyyden tunteita keskeisten
sidosryhmien keskuudessa.
Ymmärtääkseen sidosryhmiensä
näkemyksiä olennaisista kestävyysaiheista
Mandatum toteutti haastatteluja vuoden
2024 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
yhteydessä. Vuoden 2025 päivityksessä
analyysia täydennettiin markkina-analyysilla,
ja tuloksia hyödynnettiin
kestävyysstrategian päivityksessä. 
Tarkempi kuvaus olennaisuusanalyysista on
esitelty luvussa IRO-1: Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on
kuvattu, miten Mandatum toteuttaa
sidosryhmävuorovaikutusta keskeisten
sidosryhmiensä kanssa.
Oman henkilöstön huomiointi keskeisenä
sidosryhmänä
Hyvinvoiva henkilöstö on Mandatumin
keskeisimpiä menestystekijöitä ja
strategisesti tärkeää. Henkilöstön edut,
näkemykset ja oikeudet ovat keskeisessä
roolissa strategiassa ja liiketoimintamallissa.
Yhtiö noudattaa toimintaansa soveltuvaa
ihmisoikeus- ja työlainsäädäntöä ja huolehtii
niissä määriteltyjen oikeuksien
toteutumisesta suhteessa henkilöstöönsä.
Henkilöstöä osallistetaan monin tavoin
erilaisissa yhtiön sisäisissä suunnitteluissa ja
henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tuloksia
seurataan ja analysoidaan säännöllisesti
tiimitasosta ylimpään johtoon saakka.
Mandatumin muutosneuvottelukunta toimii
yhteistyössä työnantajan ja työntekijän
kanssa. Neuvottelukunnassa ovat mukana
muun muassa luottamusasiahenkilö,
henkilöstöjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu.
Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti.
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa
tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät
olennaiset kestävyysseikat ovat työolot,
yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille sekä muut työhön
liittyvät oikeudet. Näiden seikkojen
vaikutukset on listattu seuraavassa luvussa
olevassa taulukossa. Olennaisissa aiheissa
henkilöstöä kuullaan säännöllisesti
henkilöstökyselyiden avulla ja näkemyksiä
huomioidaan strategiatyössä. 
Kestävyysstrategiassa seurataan lisäksi
henkilöstötyytyväisyyteen sekä
monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja
osallisuuteen liittyviä mittareita.
Asiantuntijaorganisaatiossa valitulla
strategialla ja sen implementoinnilla, kuten
myös liiketoimintamallilla, voi olla
vaikutuksia merkittävien olennaisten
vaikutusten laajuuteen, mikäli näitä ei
huomioitaisi riittävissä määrin.
43
Sidosryhmävuorovaikutus Mandatumissa
Sidosryhmä
Vuorovaikutuksen järjestäminen
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Vuorovaikutuksen tulosten huomiointi
Asiakkaat
• Asiakaspalvelu
• Asiakaskyselyt
• Tapaamiset
• Puhelut
• Tapahtumat
• Hyödyn aikaansaaminen asiakkaille tarjoamalla
asiakkaan tilanteeseen ja tarpeeseen sopivia
ratkaisuja
• Liiketoimintatavoitteiden edistäminen
• Asiakkaille tarjottavien ratkaisujen toteutus ja ylläpito asiakaspalaute
huomioiden
• Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen asiakaspalautteeseen pohjautuen
Henkilöstö
• Henkilöstökyselyt
• Koulutukset
• Keskustelut esihenkilön kanssa
• Henkilöstöinfot
• Jatkuva mahdollisuus palautteen antoon
• Yhtiön intranet
• Työn merkityksellisyyden sekä työn ja yksityiselämän
tasapainon edistäminen henkilöstön keskuudessa
• Henkilöstön toiveiden ja näkemysten sekä työhön
liittyvien oikeuksien ymmärtäminen
• Työssä tukeminen ja työn menestyksen yhtäläisten
edellytysten varmistaminen
• Henkilöstön näkemysten ja henkilöstökyselyiden tulosten huomiointi
esihenkilötyössä ja johtamisen kehittämisessä
• Henkilökohtaiset esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut
Yhteistyökumppanit (ulkoiset
palveluntarjoajat)
• Jakelukumppanuudet
• Markkinointiyhteistyö
• Jatkuva vuoropuhelu
• Kumppaneiden ja oman liiketoiminnan tehostaminen
yhteistyön kautta
• Asiakastyytyväisyyden ja asiakkaille tarjottujen
ratkaisujen edistäminen
• Yhteistyön ja palveluiden jatkuva monitorointi ja kehitys
Omistajat ja sijoittajat
• Yhtiökokous
• Pörssitiedotteet ja lehdistötiedotteet
• Sijoittajatilaisuudet
• Verkkosivut
• Sosiaalinen media
• Jatkuva vuoropuhelu
• Yhtiön osakkeen oikean arvonmuodostuksen
tukeminen
• Ymmärryksen kasvattaminen
• Avoimuus ja läpinäkyvyys
• Omistajien ja sijoittajien tarpeisiin vastaaminen aktiivisen vuoropuhelun ja
sen jatkuvan kehittämisen kautta
Viranomaiset
• Jatkuva vuoropuhelu soveltuvien
valvontaviranomaisten kanssa
• Sääntelyn ja viranomaisjulkaisujen
seuraaminen
• Raportointi
• Sääntelyn ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
• Varautuminen sääntely-ympäristön muutoksiin
• Jatkuva toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen
Tiedotusvälineet
• Vuoropuhelu ja tapaamiset
• Tiedotteet, haastattelut, taustoitukset, yhtiön
omat sisällöt
• Oikean, johdonmukaisen, riittävän ja ajantasaisen
tiedon välittäminen
• Aktiiviset ja luottamukselliset mediasuhteet
• Mediasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen
• Maineen hallinta
Yhteiskunnalliset päättäjät ja
vaikuttajat
• Vuoropuhelu tarpeen mukaan
• Yhtiön omat sisällöt
• Avoimuusrekisteri
• Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen ja
tiedon jakaminen
• Ymmärryksen luominen Mandatumin liiketoiminnan
yhteiskunnallisesta merkityksestä (esim. verojalanjälki
ja yhteiskunnallisen turvaverkon kasvattaminen)
• Yhteiskunnallisten asioiden edistäminen
Yhteisöt
• Jäsenyydet, verkostot, aloitteet, sitoumukset
• Kampanjat
• Lahjoitukset, vapaaehtoistyö
• Verkostoituminen ja tiedon jakaminen
• Yhteisöille tärkeiden asioiden mahdollistaminen
• Vastuullisten toimintatapojen jatkuva edistäminen
• Verkostojen kautta saadun tiedon ja yhteisöjen näkemysten huomiointi
vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä
Arvoketjun työntekijät
(sijoituskohteiden arviointi)
• Vaikuttaminen kohdeyhtiöihin joko suoraan tai
yhteisvaikuttamisen kautta
• Normipohjainen seulonta suorissa osake- ja
korkosijoituksissa
• Kestävyysriskien pienentäminen yhteistyössä
kohdeyhtiöiden kanssa
• Mahdollisten epäkohtien havaitseminen ja niihin
reagoiminen
• Salkunhoidollisten toimenpiteiden toteutus ja kehittäminen
44
SBM-3: OLENNAISET
VAIKUTUKSET, RISKIT JA
MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN
VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN
JA LIIKETOIMINTAMALLIN
KANSSA
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Mandatumin toteuttamassa kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissa yhtiö on tunnistanut,
miten sen liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön
ja ihmisiin sekä mitä kestävyysaiheisiin liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia Mandatumiin
kohdistuu. Yhtiön ensimmäinen
olennaisuusanalyysi valmistui vuonna 2024, ja
sitä päivitettiin kuluneen raportointikauden
aikana. Tarkempi kuvaus
olennaisuusanalyysista ja vuonna 2025
tehdystä päivityksestä on esitelty luvussa
IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista. Analyysin tuloksena
Mandatumille olennaisiksi aihekohtaisiksi
ESRS-standardeiksi on tunnistettu E1
Ilmastonmuutos, E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit, S1 Oma
työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1
Liiketoiminnan harjoittaminen ja
yhteisökohtaiset tiedot, joiden osalta
Mandatumille olennainen kestävyysseikka on
kyberturvallisuus. Yhteisökohtaisilla tiedoilla
viitataan olennaisiin kestävyysseikkoihin, joita
ESRS-standardit eivät kata.
Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa on
esitelty Mandatumille olennaiset
kestävyysvaikutukset, -riskit ja
-mahdollisuudet ESRS-standardien ja niiden
sisältämien osa-aiheiden mukaisesti.
Taulukoissa on lisäksi kuvattu, mihin
arvoketjun vaiheeseen tunnistettu olennainen
vaikutus, riski tai mahdollisuus liittyy.
Vaikutukset ovat tosiasiallisia, ellei erikseen ole
mainittu, että kyseessä on mahdollinen
vaikutus. Kestävyysselvityksen aihekohtaisissa
osioissa annetaan tarkemmat kuvaukset niihin
liittyvistä kestävyysseikoista.
Vuoden 2025 kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin päivityksen myötä
Mandatumille olennaisiksi tunnistetut
aihekohtaiset ESRS-standardit pysyivät
pääosin ennallaan. Päivityksessä
tarkennettiin olennaisiin kestävyysaiheisiin
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia sekä arvioitiin niiden
pisteytyksiä uudelleen. Osa aiemmin
olennaisiksi tunnistetuista aiheista jäi
olennaisuuden raja-arvon alapuolelle, ja
niiden katsotaan kuuluvan Mandatumin
normaaleihin liiketoimintakäytäntöihin ja
lakisääteisiin velvoitteisiin. Lisäksi
tunnistettiin yksittäisiä uusia olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Merkittävimmät muutokset
olennaisuusanalyysiin ovat seuraavat:
• S1 Oma työvoima: työllisyysturva,
työaika, riittävä palkka sekä toimenpiteet
työpaikalla esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi eivät enää täytä
kaksinkertaisen olennaisuuden kriteerejä
• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: suhteet
toimittajiin, väärinkäytösten paljastajien
suojelu ja maksukäytännöt jäivät pois
olennaisista kestävyysaiheista
• Yhteisökohtaiset tiedot: verot eivät enää
ylitä olennaisen kestävyysaiheen raja-
arvoa
• Uudet olennaiset aiheet: aihekohtaisissa
ESRS-standardeissa E1 Ilmastonmuutos,
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
tunnistettiin uusia olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia.
Vuoden 2025 kestävyysselvityksessä
Mandatum hyödyntää siirtymäsäännöksiä
ESRS-standardeissa E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit, S2
Arvoketjun työntekijät sekä S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät sekä yhteisökohtaisissa
tiedoissa. Kyseisten standardien ja
yhteisökohtaisten tietojen sisältämien
olennaisten kestävyysseikkojen osalta
annetaan lyhyet kuvaukset niiden
huomioimisesta yhtiön liiketoimintamallissa ja
strategiassa sekä niihin liittyvistä keskeisistä
tavoitteista, mittareista, toimintaperiaatteista
ja toimista luvussa Siirtymäsäännösten
käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.
45
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Kielteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Sijoituskohteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Vastuullinen
sijoittaminen
DR:t: E1‑1, E1‑2, E1‑3, E1‑4, E1‑6,
E1‑7
Pääluvut: Ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma (E1‑1);
Ilmastonmuutoksen hillintään ja
sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet (E1‑2);
Ilmastotoimet ja resurssit (E1‑3);
Ilmastotavoitteet (E1‑4);
Kasvihuonekaasujen Scope 1, 2
ja 3 –bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt (E1‑6);
Päästöhyvitykset ja
hillintähankkeet (E1‑7)
Kielteinen vaikutus,
oma toiminta
Oman toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Kestävä liiketoiminta
Mahdollisuus,
sijoitusportfolio
Taloudelliset mahdollisuudet tilanteissa, joissa sijoitukset edistävät ilmastonmuutoksen hillintää ja
vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Mandatumin näkemyksen mukaan vastuullinen sijoittaminen
on tapa turvata sijoitusten tuotto pitkällä aikavälillä ja samalla keino varmistaa, että
kestävyysriskit ja -mahdollisuudet huomioidaan laajasti sijoituspäätöksissä.
Vastuullinen
sijoittaminen
Riski, sijoitusportfolio
Sijoituskohteiden siirtymäriskit, jotka johtuvat toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja joilla
on negatiivinen vaikutus Mandatumin sijoitusten arvoon.
Vastuullinen
sijoittaminen
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Riski, sijoitusportfolio
Fyysiset krooniset ja akuutit riskit sijoituskohteissa, joilla on negatiivinen vaikutus Mandatumin
sijoitusten arvoon.
Vastuullinen
sijoittaminen
Riski, sijoitusportfolio
Sijoituskohteiden siirtymäriskit, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ja
joilla on negatiivinen vaikutus Mandatumin sijoitusten arvoon.
Vastuullinen
sijoittaminen
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Ilmastonmuutos
Kielteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Kasvihuonekaasupäästöjen syntyminen sijoituskohteiden toiminnassa. Ilmaston lämpenemisellä
on kielteisiä vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Vastuullinen
sijoittaminen
DR:t: ESRS E4 – siirtymäsäännös
(ESRS 1, Lisäys C); yksittäisiä
E4‑DR:itä ei raportoida
täysimääräisesti 2025
Pääluvut: Siirtymäsäännösten
käyttö ESRS 1:n lisäyksen C
mukaisesti; E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vaikutukset lajien
tilaan
Kielteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Sijoituskohteiden maankäytön vaikutukset populaatioihin, paikalliseen biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Vastuullinen
sijoittaminen
Vaikutukset
ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan
Kielteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Sijoituskohteiden vaikutukset ekosysteemeihin.
Vastuullinen
sijoittaminen
Myönteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Mandatumilla on useita omistusajan aikaisia käytännön toimia myönteisten
biodiversiteettivaikutusten edistämiseksi kansainvälisellä kiinteistörahastosijoituskohdetasolla.
Vastuullinen
sijoittaminen
46
ESRS S1 Oma työvoima
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Työolot:
• Työ- ja
yksityiselämän
tasapaino
• Terveys ja
turvallisuus
Mahdollisuus, oma
toiminta
Hyvä työn ja yksityiselämän tasapaino lisää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat
työntekijät. Huolehtimalla työn ja yksityiselämän tasapainosta yhtiö voi lisätä työtyytyväisyyttä
ja sitoutumista sekä houkutella uusia osaajia.
Kestävä liiketoiminta
DR:t: S1‑1, S1‑2, S1‑4, S1‑5, S1‑6,
S1‑7, S1‑9, S1‑13, S1‑14, S1‑15, S1‑16,
S1‑17
Pääluvut: Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet
(S1‑1); Prosessit yhteydenpitoon
(S1‑2); Toimet ja toimintatavat
(S1‑4); Tavoitteet (S1‑5);
Työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet (S1‑6); Muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet (S1‑7);
Monimuotoisuuden mittarit
(S1‑9); Koulutus ja taitojen
kehittäminen (S1‑13); Terveys ja
turvallisuus (S1‑14); Työ‑ ja
yksityiselämän tasapaino (S1‑15);
Ansiotuloa koskevat mittarit
(S1‑16); Tapaukset, valitukset ja
vakavat ihmisoikeusvaikutukset
(S1‑17)
Riski, oma toiminta
Liiallinen työkuorma tai työkuorman hallinnan puute voi aiheuttaa motivaation puutetta ja
huonompaa suoriutumista. Huono työn ja yksityiselämän tasapainon taso heikentää
mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat työntekijät.
Kestävä liiketoiminta
Mahdollisuus, oma
toiminta
Hyvä terveyden ja turvallisuuden taso lisää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat
työntekijät. Hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö suoriutuu paremmin työssään.
Kestävä liiketoiminta
Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille:
• Sukupuolten tasa-
arvo ja sama palkka
samanarvoisesta
työstä
• Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Mandatum on sitoutunut sukupuolten tasa-arvoon ja palkkatasa-arvoon. Yhtiöllä on vaikutus
henkilöstön tasa-arvon toteutumiseen. Tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta riippumatta on
työntekijöille tärkeää.
Kestävä liiketoiminta
Mahdollisuus, oma
toiminta
Osaavat työntekijät tekevät työnsä hyvin ja tehokkaasti. Hyvät koulutus- ja kehitysohjelmat
lisäävät työnantajan houkuttelevuutta.
Kestävä liiketoiminta
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Mandatumin tavoitteena on edistää monimuotoisuutta ja osallisuutta kaikissa
henkilöstöryhmissä. Yhtiössä jokaista henkilöä tulee kohdella kunnioittavasti, eikä epäasiallista
kohtelua, syrjintää tai häirintää hyväksytä missään muodossa. Varmistamalla tasa-arvoisten
toimintatapojen ylläpidon yhtiö voi lisätä työtyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä houkutella uusia
osaajia.
Kestävä liiketoiminta
Muut työhön liittyvät
oikeudet:
• Yksityisyys
Riski, oma toiminta
Toteutuessaan omien työntekijöiden henkilötietojen vuotaminen tai muu yksityisyyden
loukkaaminen saattaa aiheuttaa Mandatumille sakkoja tai muita sanktioita sekä mainehaittaa.
Kestävä liiketoiminta
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Työolot
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen),
sijoitusportfolio
Mahdolliset kielteiset terveysvaikutukset ja tapaturmat sijoituskohdeyhtiöissä.
Vastuullinen
sijoittaminen
DR:t: ESRS S2 – siirtymäsäännös
(ESRS 1, Lisäys C); yksittäisiä
S2‑DR:itä ei raportoida
täysimääräisesti 2025
Pääluvut: Siirtymäsäännösten
käyttö ESRS 1:n lisäyksen C
mukaisesti; S2 Arvoketjun
työntekijät
Muut työhön liittyvät
oikeudet
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen),
sijoitusportfolio
Mahdollinen lapsityövoiman käyttö sijoituskohdeyhtiöissä.
Vastuullinen
sijoittaminen
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen),
sijoitusportfolio
Mahdollinen pakkotyön käyttö sijoituskohdeyhtiöissä.
Vastuullinen
sijoittaminen
47
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Tietoihin liittyvät
kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin
kohdistuvat
vaikutukset
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen),
sijoitusportfolio
Toteutuessaan sijoituskohdeyhtiöiden tietosuoja- ja tietoturvaongelmat voisivat vaarantaa niiden
asiakastietoja.
Vastuullinen
sijoittaminen
DR:t: ESRS S4 – siirtymäsäännös
(ESRS 1, Lisäys C); yksittäisiä
S4‑DR:itä ei raportoida
täysimääräisesti 2025
Pääluvut: Siirtymäsäännösten
käyttö ESRS 1:n lisäyksen C
mukaisesti; S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen), oma
toiminta
Toteutuessaan asiakkaiden henkilötietojen vuotamisella tai muulla yksityisyyden loukkaamisella
olisi kielteinen vaikutus.
Kestävä liiketoiminta
Riski, oma toiminta ja
arvoketjun alkupää
Jos asiakkaiden henkilötiedot vuotaisivat tai yksityisyyttä muuten loukattaisiin, Mandatumia voisi
uhata sakot ja/tai muut sanktiot sekä mainehaitta.
Kestävä liiketoiminta,
kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Oikean ja riittävän tiedon antaminen asiakkaalle neuvonnan laadun, tiedotusvelvoitteiden ja
muiden sääntelyvaatimusten täyttämisen kautta.
Kestävä liiketoiminta
Kuluttajien ja/tai
loppukäyttäjien
henkilökohtainen
turvallisuus
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Mandatumin tuotteiden ja palveluiden kautta saatavalla taloudellisella turvalla on positiivinen
vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Niiden kautta voi saada taloudellista turvaa pitkälle
tulevaisuuteen.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Mahdollisuus, oma
toiminta
Asiakasyritysten työntekijöiden hyvinvointi vähentää Mandatumin vakuutusriskiä.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Mahdollisuus,
arvoketjun alkupää
Asiakasyritysten työntekijöiden vakuuttaminen tuo heille turvaa ja jatkuvuutta, mikä sitouttaa
työntekijöitä luoden yrityksille arvoa.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen),
arvoketjun alkupää
Sijoituskohdeyhtiöiden tuotteisiin tai palveluihin voi liittyä terveys- tai turvallisuusriski kuluttajille.
Vastuullinen
sijoittaminen
Kuluttajien ja/tai
loppukäyttäjien
sosiaalinen inkluusio
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Asiakkaiden yhdenvertainen, tasapuolinen sekä oikeudenmukainen kohtelu.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Mandatum edistää tasa-arvoista palkitsemista asiakasyrityksissään ja yhteiskunnassa.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Mahdollisuus, oma
toiminta
Oikea-aikaiseen, laadukkaaseen ja sujuvaan palveluun sekä yhdenvertaiseen kohteluun
tyytyväisten asiakkaiden uskollisuus.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Palveluiden saavutettavuudesta huolehtiminen kuluttajien inkluusion toteutumiseksi, esimerkiksi
palveluiden tarjoamien myös digipalveluiden ulottumattomissa oleville (vanhukset, muut
ihmisryhmät) tai erilaisten kieliversioiden tarjoaminen.
Kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Code of Conduct -toimintaperiaatteiden mukaisesti Mandatumin myynti-, markkinointi- ja
tuotetietojen on oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja puolueettomia ja tiedot eivät
saa olla harhaanjohtavia.
Kestävä liiketoiminta,
kestävä vakuuttaminen
ja palkitseminen
48
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Yrityskulttuuri
Myönteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Mandatum toteuttaa aktiivista omistajuutta ja vaikuttamista keskustelemalla
sijoituskohdeyhtiöiden johdon kanssa, äänestämällä yhtiökokouksissa sekä osallistumalla
yhteisvaikuttamiseen.
Vastuullinen
sijoittaminen
DR:t: G1‑1, G1‑3, G1‑4
Pääluvut: Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri (G1‑1); Korruption
ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen (G1‑3); Korruptio‑
tai lahjontatapaukset (G1‑4)
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Mandatumin yrityskulttuuri ja Code of Conductiin pohjautuvat toimintatavat tukevat vastuullista
eläkevakuuttamista ja sijoitustoimintaa, jotka ovat keskeisiä liiketoiminnan jatkuvuuden ja
luottamuksen kannalta.
Kestävä liiketoiminta
Myönteinen vaikutus,
arvoketjun alkupää
Mandatum edellyttää toimittajiltaan varmennusta siitä, ettei toimittaja ole osallisena epäillyissä
kilpailua rajoittavissa toimissa, sopimusrikkomuksesta johtuvassa oikeudenkäynnissä,
rikosoikeudenkäynnissä tai muussa lakien rikkomisesta johtuvassa syytteessä.
Kestävä liiketoiminta
Korruptio ja lahjonta
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta,
arvoketjun alkupää ja
arvoketjun loppupää
Mandatum on sitoutunut vastustamaan korruptiota ja lahjontaa. Yhtiö edellyttää kaikkien
työntekijöiden, asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja muiden liikekumppanien toimivan samoin.
Kestävä liiketoiminta
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Kilpailunvastaisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siten reilun kilpailun mahdollistaminen.
Kestävä liiketoiminta
Kielteinen vaikutus,
sijoitusportfolio
Vaikutukset sijoituskohdeyhtiöissä, joilla ei ole YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen
mukaisia politiikkoja korruption ja lahjonnan torjuntaan.
Vastuullinen
sijoittaminen
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen), oma
toiminta
Mahdollinen rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen tai sitä koskevat epäilyt. Mandatumilla on
politiikat, ohjeet, toimintatavat ja riskienhallintajärjestelmät rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estämiseksi.
Kestävä liiketoiminta
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen), oma
toiminta
Mahdolliset korruptio- tai lahjontatapaukset. Mandatumilla on politiikat, ohjeet, toimintatavat ja
riskienhallintajärjestelmät korruption ja lahjonnan estämiseksi.
Kestävä liiketoiminta
Yhteisökohtaiset tiedot
Olennainen ESRS-
aihe
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Mandatumin
arvoketjussa
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Linkitys Mandatumin
kestävyysstrategiaan
ESRS‑tiedonantovaatimukset
(DR) ja sijainti raportilla
Kyberturvallisuus
Myönteinen vaikutus,
oma toiminta
Kyberturvallisuuden systemaattinen huomioiminen vahvistaa asiakkaiden luottamusta
Mandatumin digitaalisiin palveluihin ja tukee liiketoiminnan jatkuvuutta.
Kestävä liiketoiminta
DR:t: Yhteisökohtainen
(ESRS‑ulkoinen) tiedonanto
Pääluvut: Siirtymäsäännösten
käyttö ESRS 1:n lisäyksen C
mukaisesti; Yhteisökohtaiset
tiedot
Myönteinen vaikutus,
arvoketjun alkupää
Mandatum edellyttää toimittajiltaan sitoutumista tietoturvaan. Ulkoisten kumppaneiden riittävät
tietoturvatiedot ja -osaaminen pyritään varmistamaan sopimuksilla, ohjeilla ja tarvittaessa
koulutuksella.
Kestävä liiketoiminta
Riski, oma toiminta
Mahdollisten häiriöiden, väärinkäytösten tai kyberuhkien toteutumisen aiheuttamat haitat
liiketoiminnalle. 
Kestävä liiketoiminta
49
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Mandatumin vuonna 2025 päivitetyssä
kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa
tunnistetut kestävyysvaikutukset, -riskit ja
-mahdollisuudet toimivat pohjana yhtiön
kestävyysstrategian päivitykselle vuonna
2025, ja niitä hyödynnetään myös jatkossa
kestävyyteen liittyvien tavoitteiden ja
mittareiden kehittämisessä.
Olennaisuusanalyysia päivitetään vuosittain,
jotta yhtiöllä on paras ja ajantasaisin käsitys
sen kestävyyteen liittyvistä tekijöistä.
Erilaiset tarpeet vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien huomioimiselle
strategiassa ja liiketoimintamallissa
arvioidaan myös vuosittain samassa
yhteydessä. Analyysin tulokset validoidaan
vastuullisuuskomiteassa ja hallituksen
tarkastusvaliokunnassa.
Olennaisuusanalyysissa vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia on arvioitu lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä
aikavälillä tarkoitetaan alle vuotta,
keskipitkällä aikavälillä 1–5 vuotta ja pitkällä
aikavälillä yli viittä vuotta.
Olennaisiksi tunnistetut vaikutukset ovat
peräisin yhtiön omasta liiketoiminnasta,
sijoitusportfoliosta, arvoketjun alkupäässä
hankinnoista ja arvoketjun loppupäässä
asiakasrajapinnasta. Olennaisten
vaikutusten kohtuudella odotettavissa oleva
aikahorisontti vaihtelee lyhyen, keskipitkän
ja pitkän välillä. Ilmastoa ja ympäristöä
koskevat kielteiset vaikutukset voivat ilmetä
kaikilla aikahorisonteilla. Sijoitusten ja oman
toiminnan kautta syntyy
kasvihuonekaasupäästöjä niin lyhyellä kuin
pitkälläkin aikavälillä, mutta toisaalta
esimerkiksi muuttuvat sääolosuhteet voivat
vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin myös pitkällä aikavälillä.
Vaikutuksen syntyessä yhtiön
sijoituskohteissa suhde Mandatumiin on
epäsuora. Omaan työvoimaan,
liiketoiminnan harjoittamiseen, kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin ja kyberturvallisuuteen
liittyvät myönteiset vaikutukset ilmenevät
jatkuvasti Mandatumin toteuttaessa aiheita
koskevia toimintaperiaatteitaan.
Mandatumin tuotteiden ja palveluiden
kautta saatavalla taloudellisella turvalla on
puolestaan arvioitu olevan myönteinen
vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin pitkällä
aikavälillä. Mahdollisilla liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvillä kielteisillä
vaikutuksilla on potentiaali realisoitua niin
lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä.
Näiden tapahtumien vaikutuksen ollessa
suuri niiden todennäköisyys on kuitenkin
arvioitu alhaiseksi.
Mandatumin arvion mukaan sen olennaisilla
riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ole lyhyellä
aikavälillä eikä kuluneella
raportointikaudella merkittäviä taloudellisia
vaikutuksia, eikä yhtiö ole tunnistanut
sellaisia riskejä tai mahdollisuuksia, että
asiaan liittyviin tilinpäätöksessä
ilmoitettujen omaisuuserien tai velkojen
kirjanpitoarvoihin tehtäisiin oikaisua
seuraavan tilikauden aikana.
Mandatum on arvioinut sen strategian ja
liiketoimintamallin olevan resilienttejä
käsittelemään yhtiölle olennaisia vaikutuksia
ja riskejä sekä hyödyntämään olennaisia
mahdollisuuksia lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Resilienssiä tukevat muun
muassa strategian ja liiketoimintamallin
ketteryys, systemaattinen riskienhallinta,
vakavaraisuus, hajautettu sijoitusportfolio
sekä toiminnan riippumattomuus
merkittävästä fyysisestä omaisuudesta.
Ilmastoriskit ja ilmastonmuutosta koskeva
resilienssianalyysi sekä omaan henkilöstöön
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta on kuvattu
tarkemmin alla. Strategian ja
liiketoimintamallin resilienssiä on arvioitu
edellisellä tilikaudella laadullisesti sisäisissä
työpajoissa ja keskusteluissa eri
aihealueiden asiantuntijoiden kanssa.
Ilmastonmuutosta koskeva
resilienssianalyysi
Mandatum laati vuonna 2024
resilienssianalyysin, jossa arvioidaan sen
strategian ja liiketoimintamallin
ilmastoresilienssiä. Resilienssianalyysin
ajantasaisuutta tarkasteltiin myös vuoden
2025 aikana. Ilmastoresilienssillä
tarkoitetaan yhtiön kykyä sietää
ilmastoriskejä ja sopeuttaa
liiketoimintamallia vihreän siirtymän
mukaisesti. Mandatumin olennaisten
ilmastoriskien liittyessä sijoitusomaisuuteen
myös resilienssianalyysi koskee yhtiön
sijoitustoimintaa kattaen sekä fyysiset että
siirtymäriskit. Resilienssianalyysissa on
hyödynnetty skenaarioanalyysia, joka on
kuvattu tarkemmin luvussa IRO-1: Kuvaus
olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista.
Mandatumin Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen sijoitusten keskeiset
ilmastoriskit koostuvat korkosijoituksiin
liittyvistä ilmastonmuutoksen
siirtymäriskeistä keskipitkällä aikavälillä.
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena
olevien sijoitusten osalta olennaisia
ilmastoriskejä ovat ilmastonmuutoksen
akuutit ja krooniset fyysiset riskit ainakin
pitkällä aikavälillä sekä ilmastonmuutoksen
siirtymäriskit keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä kaikissa omaisuusluokissa.
50
Resilienssianalyysissa on sovellettu samoja
aikahorisontteja kuin olennaisten
ilmastoriskien arvioinnissa. Lyhyellä
aikavälillä tarkoitetaan alle viittä vuotta,
keskipitkällä aikavälillä 5–10 vuotta ja
pitkällä aikavälillä yli 10 vuotta. Keskipitkä
aikaväli on yhtenäinen Mandatumin
päästövähennyksille asetettujen vuoden
2030 välitavoitteiden kanssa ja pitkä
aikaväli yhtiön nettonollasitoumuksen
kanssa. Ilmastotavoitteet kuvataan
tarkemmin luvussa E1-4: Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet.
Resilienssianalyysin perusteella Mandatumin
liiketoiminnan ja strategian kyky sietää
ilmastoriskejä lyhyellä aikavälillä on hyvä.
Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossaan
Mandatum tarkastelee laajamittaisesti
erilaisia markkinaskenaarioita ja arvioi niiden
avulla muun muassa vakavaraisuus-
asemansa muutosta erilaisissa
stressiskenaarioissa. Arvion perusteella
Mandatumin vakavaraisuusasema on vahva
myös stressiskenaarioissa ainakin lyhyellä
aikavälillä.
Yhtiön näkemyksen mukaan sen
liiketoiminta on keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä joustavaa ja ketterää, mikä
edesauttaa yhtiön kykyä sopeutua erilaisiin
tilanteisiin, mukaan lukien Mandatumin
skenaarioanalyysissa kuvatuissa
ilmastoskenaarioissa esiintyviin fyysisiin ja
siirtymätapahtumiin. Sijoitusten
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisriski
on arvioitu pieneksi, eikä sen nähdä
vaarantavan kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteiden saavuttamista tai
aiheuttavan siirtymäriskiä yhtiölle.
Lukkiutumisriskeistä on kerrottu tarkemmin
luvussa E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää
koskeva siirtymäsuunnitelma. Lisäksi
hajautetussa salkussa on epätodennäköistä,
että yksittäiset ilmastoon liittyvät
tapahtumat aiheuttaisivat merkittävää riskiä
resilienssin kannalta.
Mandatumilla on konsernitasoinen
vastuullisen sijoittamisen politiikka, jonka
avulla se pyrkii varmistamaan, että
sijoituskohteet täyttävät tietyt
kestävyyskriteerit ja sijoituskohteiden
valinnassa huomioidaan olennaiset
kestävyysseikat. Politiikka päivitetään
vähintään vuosittain, mikä edesauttaa
nopeaa reagointia toimintaympäristöstä
mahdollisesti nouseviin kestävyysriskeihin.
Mandatumin ilmastosiirtymäsuunnitelman
toteuttamisella yhtiö pyrkii lisäksi
vahvistamaan liiketoimintansa
ilmastoresilienssiä sekä valmiuksiaan
lieventää tunnistettuja ilmastoriskejä myös
tulevaisuudessa. Siirtymäsuunnitelmasta on
kerrottu tarkemmin luvussa E1-1:
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma.
Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen
Mandatum arvioi, että sen liiketoiminta ja
strategia ovat ilmastoresilienttejä lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Henkilöstöön liittyvien vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallinta
Kaikkia Mandatumin omaan työvoimaan
kuuluvia henkilöitä on arvioitu yhtenä
ryhmänä osana kaksinkertaista
olennaisuusanalyysia. Yhtiön oma työvoima
koostuu sen työsuhteisista työntekijöistä
sekä muista kuin työsuhteisista
työntekijöistä, kuten konsulteista, ja nämä
on kuvattu tarkemmin osiossa S1 Oma
työvoima.
Olennaisuusanalyysissa tunnistetut
henkilöstöön liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet voivat välillisesti vaikuttaa
liiketoimintaan ja esimerkiksi tuottavuuteen.
Kohonnutta riskiä ei kuitenkaan ole
tunnistettu. Liiketoiminta ja työ vaikuttavat
henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin, ja
vaikka riski jaksamisesta on tunnistettu, ei
liiketoimintaa ole ollut tarpeen sopeuttaa,
sillä riskin tunnistetaan liittyvän yleisemmin
asiantuntijatyöhön ja finanssialaan, eikä
yhtiön tapaan harjoittaa liiketoimintaa tai
sen strategiaa.
Lisäksi Mandatum ei ole tunnistanut
liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyviä
henkilöstöliitännäisiä kestävyysriskejä.
Henkilöstöön liittyvillä olennaisilla riskeillä
voi olla vaikutuksia liiketoimintaan tai
tulokseen, mikäli henkilöstön kriittinen
määrä äkillisesti vähenisi merkittävästi
jonkin tietyn toiminnon osalta.
Mandatumin omaan toimintaan ei ole
todettu kaksinkertaisen olennaisuus-
analyysin selvitysten yhteydessä liittyvän
riskiä merkittävän pakkotyön tai
lapsityövoiman käytöstä. Molemmat näistä
ovat yhtiön toiminnan tyypille ja
maantieteelliselle sijainnille epätyypillisiä.
Mandatumin vuoden 2025 aikana
valmisteltu ilmastosiirtymäsuunnitelma ei
tule oletettavasti olennaisilta osin
vaikuttamaan omaan henkilöstöön. Yhtiön
tunnistamat henkilöstöön liittyvät kielteiset
vaikutukset eivät ole realisoituneita, vaan ne
on tunnistettu mahdollisina vaikutuksina.
Myönteiset vaikutukset ilmenevät erityisesti
Suomessa, missä suurin osa Mandatumin
henkilöstöstä työskentelee. Yhtiön
toimintaperiaatteet ovat kuitenkin samat
kaikissa sen toimintamaissa.
51
IRO-1: KUVAUS OLENNAISTEN
VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA
MAHDOLLISUUKSIEN
TUNNISTAMIS- JA
ARVIOINTIPROSESSISTA
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa
Mandatum on tunnistanut, miten yhtiön
liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin
sekä mitä kestävyysaiheisiin liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksia Mandatumiin kohdistuu.
Yhtiön ensimmäinen olennaisuusanalyysi
valmistui vuonna 2024, ja sitä arvioidaan ja
tarpeen mukaan päivitetään vuosittain.
Arviointi on toteutettu ESRS 1 -standardissa
määriteltyihin kriteereihin ja EFRAGin
(European Financial Reporting Advisory
Group) ohjeistuksiin pohjautuen.
Vuonna 2025 Mandatum päivitti
kaksinkertaisen olennaisuusanalyysinsa
hyödyntäen sisäisten asiantuntijoidensa
osaamista. Prosessi koostuu seuraavista
vaiheista: arvoketjun määrittäminen,
kestävyysaiheiden analyysi, kestävyysaiheiden
pisteytys, sidosryhmähaastattelut ja tulosten
validointi.
Arvoketjun määrittäminen
Mandatumin kestävyysvaikutukset, -riskit ja
-mahdollisuudet analysoidaan yhtiön
arvoketjussa. Toimintojen ja arvoketjun
luokittelu on kuvattu tarkemmin luvussa
SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja
arvoketju.
Olennaisuusanalyysissa huomioidaan
Mandatumin koko arvoketju kattaen
arvoketjun alkupään, oman toiminnan,
sijoitus- ja vakuutusportfolion ja arvoketjun
loppupään. Arvoketjun alkupäässä
tarkastellaan tuotteiden ja palvelujen
tarjoajia, joilta yhtiö tekee hankintoja, sekä
sääntely‑ ja valvontaviranomaisia ja
markkinatoimijoita, jotka määrittävät
toiminnan reunaehdot.
Sijoituskohteiden analysointi keskittyy
erityisesti sijoitustoiminnan kannalta
merkittäviin toimialoihin ja maantieteellisiin
altistuksiin. Vakuutuspalveluissa
tarkastellaan Mandatumin tarjoamien
vakuutustuotteiden ja -palvelujen sekä
niiden arvoketjujen vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia.
Oman toiminnan osalta huomioidaan
Mandatumin omaan suoraan toimintaan
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet,
jotka liittyvät muun muassa henkilöstöön,
tarjottuihin palveluihin, asiakasprosesseihin
ja omassa käytössä oleviin kiinteistöihin.
Analyysissa arvoketjun loppupään
muodostavat yhtiön asiakkaat.
Kestävyysaiheiden analyysi
Tunnistaessaan kestävyysvaikutuksia,
-riskejä ja -mahdollisuuksia Mandatum on
huomioinut ESRS 1 Yleiset vaatimukset
-standardin kohdan AR 16 luettelon
aihekohtaisista ESRS-standardien
kattamista kestävyysseikoista, minkä lisäksi
yhtiö on arvioinut myös yhteisökohtaisia
seikkoja, joita ESRS-standardit eivät kata.
Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien
vaikutusten osalta Mandatum on
huomioinut kielteiset ja myönteiset
tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset.
Taloudellisten vaikutusten kohdalla yhtiö on
tarkastellut kestävyyteen liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksia, joilla voi olla kielteinen tai
myönteinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan.
Mandatumin riskitaksonomian mukaisesti
kestävyysriskit ovat riskejä, jotka liittyvät
muihin riskiluokkiin, kuten markkinariskeihin
ja strategisiin riskeihin.
Mandatumin vuonna 2024 laatimassa
ensimmäisessä olennaisuusanalyysissa yhtiö
toteutti sekä sisäisiin että ulkoisiin lähteisiin
perustuvan analyysin, joka toimi pohjana
olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja
-mahdollisuuksien tunnistamisessa. Tuolloin
tunnistettuja kestävyysaiheita on tarkasteltu
uudelleen kuluneen raportointikauden
aikana kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
päivityksen yhteydessä. Päivitysprosessi on
kuvattu tarkemmin kohdassa
Kestävyysaiheiden pisteytys. Vuoden 2025
päivityksessä olennaisia kestävyysaiheita
täsmennettiin ja niiden keskinäistä suhdetta
yhdenmukaistettiin.
Edellisvuoden olennaisuusarvioinnin
lähtötietoina hyödynnettiin laajaa sisäistä ja
ulkoista aineistoa sekä asiantuntija-
haastatteluja. Sisäiset lähteet sisälsivät
muun muassa yhtiön riskienhallintaa,
hallinnointiperiaatteita ja vastuullisuutta
koskevia käytäntöjä. Ulkoisista lähteistä
hyödynnettiin kansainvälisiä
toimialastandardeja ja ohjeistuksia sekä
sidosryhmähaastatteluja. Arvioinnissa
huomioitiin Mandatumin koko arvoketju
mukaan lukien sijoitustoiminnan
maantieteelliset altistukset ja
toimialakohtaiset riskit.
Keskeisiä oletuksia olivat
ilmastonmuutoksen vaikutusten
merkittävyys sijoituskohteissa, sosiaalisten
tekijöiden, kuten henkilöstön hyvinvoinnin ja
monimuotoisuuden, vaikutus liiketoiminnan
jatkuvuuteen sekä hallinnollisten
käytäntöjen rooli riskienhallinnassa.
Ympäristöön liittyvien aiheiden osalta
painopiste oli ilmastoriskeissä ja luonnon
monimuotoisuudessa, sosiaalisen vastuun
aiheissa henkilöstön hyvinvoinnissa,
yhdenvertaisuudessa ja asiakasvaikutuksissa
ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä
aiheissa hallinnointiperiaatteissa,
tietoturvassa ja reilussa liiketoiminnassa.
52
Kestävyysaiheiden pisteytys
Eri kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus-
analyysin päivityksen lähtökohtana
käytettiin edellisellä tilikaudella
valmistuneen olennaisuusanalyysin tuloksia.
Päivitysprosessissa Mandatumin sisäiset
aiheomistajat sekä vastuullisuuden ja
riskienhallinnan asiantuntijat päivittivät
arvioita edellisellä raportointikaudella
tunnistetuista kestävyysaiheista ja niiden
pisteytyksistä. Vaikutusten sekä riskien ja
mahdollisuuksien välinen yhteys kulki
mukana läpi analyysin ja näistä keskusteltiin
osana prosessia.
Mandatumin kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissa vaikutukset ihmisiin
ja ympäristöön on jaettu tosiasiallisiin ja
mahdollisiin myönteisiin ja kielteisiin
vaikutuksiin (vaikutuksen olennaisuus), jotka
pisteytetään vaikutuksen vakavuuden ja
todennäköisyyden perusteella. Vaikutuksen
vakavuuden pisteytys pitää sisällään sen
mittakaavan, laaja-alaisuuden ja
korjattavuuden. Lopullinen vaikutuksen
olennaisuus määritellään kertomalla
vaikutuksen vakavuus todennäköisyys-
kertoimilla, jolloin olennaisiksi nousevat
vaikutukset, joiden pisteet ylittivät tärkeän,
merkittävän tai kriittisen vaikutuksen
pistekynnysarvon. Pistekynnysarvot (tärkeä,
merkittävä ja kriittinen) on määritetty
suhteessa vaikutuksen vakavuuden ja
todennäköisyyden yhdistelmäpisteisiin
siten, että ne heijastavat olennaisuuden
kasvavaa tasoa. Kynnysarvot perustuvat
Mandatumin sisäiseen riskitaksonomiaan ja
aiempien analyysien vertailutietoihin.
Mandatumiin kohdistuvat riskit ja
mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus)
pisteytetään taloudellisen vaikutuksen
suuruuden ja todennäköisyyden perusteella.
Riskin tai mahdollisuuden olennaisuus-
pisteet saadaan kertomalla taloudellisen
vaikutuksen suuruus todennäköisyys-
kertoimilla. Olennaisiksi nousevat riskit ja
mahdollisuudet, joiden pisteet ylittivät
tärkeän, merkittävän tai kriittisen
taloudellisen olennaisuuden
pistekynnysarvon. Pisteytys on tehty
arvioimalla vaikutukset ja riskit ennen
riskienhallintatoimenpiteitä (gross impact),
jotta olennaisuusarviointi kuvastaa
vaikutusten ja riskien alkuperäistä
merkittävyyttä.
Sidosryhmähaastattelut
Sidosryhmähaastattelut toteutettiin
sisäisesti ja ulkoisesti kaksoisolennaisuus-
analyysin edellisen vuoden arvioinnissa.
Vuoden 2025 analyysissa näitä
haastatteluita hyödynnettiin edelleen, ja
aiheita täydennettiin tarpeen mukaan
kuluneen vuoden täsmennyksillä
Mandatumin asiantuntijoiden kommenttien
perusteella. Sidosryhmien näkemykset on
integroitu olennaisten aiheiden
pisteytyksiin.
Tulosten validointi
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
vuoden 2025 päivityksen tulokset validoitiin
ja hyväksyttiin vastuullisuuskomiteassa.
Hallituksen tarkastusvaliokunta käsitteli ja
hyväksyi analyysin tulokset omassa
kokouksessaan.
KUVAUS TIETTYIHIN
KESTÄVYYSAIHEISIIN LIITTYVIEN
OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN,
RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN
TUNNISTAMIS- JA
ARVIOINTIPROSESSEISTA
Ilmastonmuutos
Ilmastovaikutukset
Ilmastoon liittyvien vaikutusten arvioinnissa
on otettu huomioon Mandatumin sijoitusten
ja oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt.
Sijoituskohteina olevien yritysten päästöt
(pois lukien kiinteistösijoitukset) on laskettu
vuosille 2022–2024 osana SFDR:n mukaisia
ilmoituksia pääasiallisista haitallisista
kestävyysvaikutuksista (Statement on
principal adverse impacts of investment
decisions on sustainability factors).
Mandatum on raportoinut vuodesta 2019
alkaen oman toimintansa Scope 1-, 2- ja 3
-kasvihuonekaasupäästöjä kansainvälisesti
sovelletun Greenhouse Gas Protocol
-ohjeiston mukaisesti osana vuosittaista
vastuullisuusraportointiaan.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
vuodelta 2025 on kuvattu tarkemmin
luvussa E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt ja niiden
laskentametodologia luvussa
Laskentaperiaatteet.
53
Ilmastoriskit
Mandatumin olennaiset ilmastoriskit liittyvät
sijoitusomaisuuteen. Sijoitusomaisuutta
koskevilla ilmastomuutoksen fyysisillä riskeillä
tarkoitetaan kroonisia ja akuutteja riskejä,
jotka aiheutuvat ilmastomuutoksesta johtuvien
ympäristövaikutusten, kuten tulvien ja
kuivuuden, seurauksena aiheuttaen vahinkoa
kohdeyhtiöiden omaisuudelle tai haitaten
niiden toimintaa saaden näin aikaan
taloudellista vahinkoa, joka heijastuu
negatiivisesti Mandatumin sijoitusten arvoon.
Siirtymäriskeillä puolestaan tarkoitetaan
riskejä, jotka syntyvät toiminta- ja sääntely-
ympäristön muuttuessa ja siirryttäessä kohti
hiilineutraalia taloutta. Sijoitusomaisuuteen
liittyvät siirtymäriskit voivat realisoitua, kun
kohdeyhtiöt kohtaavat haasteita, esimerkiksi
muuttuvan sääntelyn, yhtiöön kohdistuvien
oikeustoimien tai muuttuvan asiakaskysynnän
seurauksena niin, että sillä on vaikutusta
Mandatumin sijoitusten arvoon.
Ilmastoriskien vaikutus Mandatumin
liiketoimintaan vaihtelee liiketoiminta-
alueittain. Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen osalta vaikutus on
välitön, sillä Mandatum kantaa
sijoitustoimintaan liittyvän sijoitusten
arvonmuutosriskin, kun taas
sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta
asiakkaat kantavat sijoitusten
arvonmuutosriskin, ja yhtiölle vaikutus on
välillinen tulevien palkkiotuottojen kautta.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen
osalta vakuutuskanta on run-off-tilassa,
mikä pienentää merkittävästi ilmastoriskien
vaikutusta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Mandatumin Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen sijoitusten keskeiset
ilmastoriskit ovat korkosijoituksiin liittyvät
ilmastonmuutoksen siirtymäriskit
keskipitkällä aikavälillä. Sijoitusten
siirtymäriskeihin voivat vaikuttaa muutokset
lainsäädännössä, teknologiassa ja kuluttajien
asenteissa tai toisaalta ne voivat ilmetä
maineriskinä sekä oikeudellisena riskinä, sillä
kohdeyhtiöitä on laajasti eri toimialoilta.
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena
olevien sijoitusten olennaisia ilmastoriskejä
ovat ilmastonmuutoksen fyysiset riskit sekä
akuutit että krooniset riskit ainakin pitkällä
aikavälillä, ja ilmastonmuutoksen
siirtymäriskit keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä kaikissa omaisuusluokissa.
Mandatum on tunnistanut ja arvioinut
sijoitusportfolioiden fyysisiä ja siirtymään
liittyviä ilmastoriskejä sijoitusten toimiala- ja
maajakauman kautta. Arviointi on
ylätasoinen ja arvion tuloksiin vaikuttavat
muun muassa toimiala- ja maatietojen
saatavuus ja täsmällisyys. Arvioinnissa
käytettiin lisäksi julkisista lähteistä saatavilla
olevia tietoja toimialojen ja
maantieteellisten alueiden altistumisesta
ilmastomuutoksen vaikutuksille fyysisten
riskien ja siirtymäriskien arvioimiseksi.
Mandatum aikoo kehittää ilmastoriskien
arviointia tulevaisuudessa, mutta tunnistaa
ilmastoriskien arviointiin tarvittavan
luotettavan ja kattavan tiedon saamisen
haasteet sekä sen, että ilmastonmuutoksen
pitkän aikavälin vaikutukset
sijoitusportfolion kohdeyhtiöihin ovat
osittain epäselviä.
Skenaarioanalyysi
Mandatumin olennaiset ilmastoriskit liittyvät
sen sijoitusportfolioihin, minkä vuoksi
skenaarioanalyysissa on keskitytty
sijoitusomaisuuden analysointiin. Vuonna
2025 Mandatum suoritti yhdessä ulkoisen
palveluntarjoajan kanssa ilmastoriskien
skenaarioanalyysin, jossa ilmastoriskejä
arvioitiin kolmessa eri skenaariossa liki
kahdeksankymmenen vuoden ajanjaksolla.
Analyysissa käytetyt kolme skenaariota
pohjautuvat NGFS:n (Network for Greening
the Financial System) skenaarioihin ja ovat
seuraavat:
• Nykyisten politiikkojen mukainen
skenaario, jossa vain tällä hetkellä
toteutetut ilmastopolitiikat säilyvät ja
fyysiset riskit korostuvat.
Ilmastotavoitteita ei saavuteta, mikä
johtaa yli kolmen asteen lämpötilan
nousuun.
• Nettonolla 2050 -skenaario, jossa
kestävä siirtymä onnistuu, ja ilmaston
lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5
asteeseen. Skenaariossa hiilen hinnan
nousu ja siirtymäkustannukset ovat
merkittävät, ja ilmastonmuutoksen
siirtymäriskit korostuvat.
• Pirstoutunut maailma -skenaario, jossa
ilmastotoimet viivästyvät ja eroavat
merkittävästi alueittain. Skenaariossa
lämpötila nousee liki 2,5 astetta.
Analyysissa käytetyt skenaariot ovat
yhteneväiset tilinpäätöksen liitetiedossa 5.11
Ilmasto- ja makrotalousriskit esitettyjen
ilmastoon liittyvien oletusten kanssa.
Sijoitussalkkuihin liittyvien
ilmastonmuutosriskien arvioinnissa käytetty
skenaarioanalyysi yhdistää ilmastotieteen
taloudelliseen mallinnukseen. Analyysissa
tarkasteltiin useita taloudellisia muuttujia eri
skenaarioissa ja niiden vaikutuksia eri
omaisuusluokissa. Tuloksena saatiin eri
omaisuusluokkien tuottoja kaikissa
kolmessa skenaarioissa.
Ilmastoskenaarioanalyysi vahvistaa
Mandatumin käsitystä siitä, että
olennaisuusanalyysin yhteydessä 
tunnistetut ilmastoriskit ovat olennaisia
riskejä sijoitusportfolioissa niin
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen
sijoitusten kuin sijoitussidonnaisten
sopimusten katteena olevissa sijoituksissa
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tulosten
tulkinta ja laajempi hyödyntäminen
liiketoiminnassa on kuitenkin haastavaa
analyysin taustalla olevan metodologian ja
oletusten monimutkaisuuden vuoksi sekä
siksi, että analyysi toteutettiin
omaisuuslajeittain analysoimatta tarkemmin
sijoituskohteena olevia yksittäisiä yhtiöitä.
54
Tämä asettaa rajoitteita tulosten
hyödyntämiselle.
Mandatum tunnistaa, että ilmastotiede ja
siten ilmastoriskimallinnus ovat
monimutkaisia ja sisältävät monia
menetelmällisiä haasteita. Tulevina vuosina
yhtiö pyrkii parantamaan ymmärrystä
ilmastoriskien skenaarioanalyysista ja
mahdollisesti laajentamaan
skenaariotulosten käyttöä
sijoitusportfolioiden hallinnassa. Mandatum
jatkaa lähestymistapansa kehittämistä
varmistaakseen, jotta sillä on
mahdollisimman hyvä ymmärrys sen
ilmastoriskialtistumasta.
Ympäristöä koskevat kestävyysaiheet:
pilaantuminen, vesivarat ja merten
luonnonvarat, biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä
resurssien käyttö ja kiertotalous
Mandatum on seulonut omistuksiaan,
toimintaansa ja toimipaikkojaan
tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset
pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten
luonnonvaroihin, biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
arvoketjussaan.
Kyseisiä ympäristöaiheita arvioitiin osana
olennaisuusanalyysin päivitysprosessia ja
niitä tarkasteltiin arvoketjun kartoittamisen,
kestävyysaiheiden analyysin ja pisteytyksen
yhteydessä. Lisäksi vuonna 2024
toteutettuja sidosryhmähaastatteluja
hyödynnettiin osana uudelleentarkastelua.
Pilaantumisen, vesivarojen ja merten
luonnonvarojen tai resurssien käytön ja
kiertotalouden osalta ei tunnistettu
olennaisia vaikutuksia, riskejä tai
mahdollisuuksia.
Biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien osalta tunnistettiin
tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä
vaikutuksia sijoitusportfoliossa
sijoituskohteiden kautta. Sijoituskohteiden
analysointi keskittyi erityisesti
sijoitustoiminnan kannalta merkittäviin
toimialoihin ja maantieteellisiin altistuksiin,
jonka yhteydessä arvioitiin niihin liittyviä
tyypillisimpiä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Osana
olennaisuusanalyysin taloudellisen
olennaisuuden arviointia analysoitiin myös
biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä järjestelmäriskejä
taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja
todennäköisyyden perusteella. Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyen ei tunnistettu olennaisia
riippuvuuksia, riskejä tai mahdollisuuksia.
Mandatumilla ei ole toimipaikkoja, jotka
sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden
kannalta herkillä alueilla tai niiden
läheisyydessä. Yhtiön oman toiminnan
osalta ei myöskään ole todettu tarpeelliseksi
toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen
liittyviä merkittäviä lieventäviä
toimenpiteitä. Biologisen
monimuotoisuuden huomiointi
sijoitustoiminnassa on kuvattu luvussa
Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti.
Ympäristöaiheisiin liittyen ei ole järjestetty
erillisiä kuulemisia vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen kanssa, mutta aiheita on
käsitelty osana olennaisuusanalyysin
sidosryhmähaastatteluja edellisellä
tilikaudella.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa on
huomioitu Mandatumin toimintaympäristön
kannalta relevantit kriteerit, kuten sijainti,
liiketoimintamalli ja toimiala. Edellä
mainituista tekijöistä on annettu tarkemmat
kuvaukset luvussa SBM-1: Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju.
55
Luettelo siirtymäsäännösten käytöstä ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti
ESRS-standardi 
Tiedonantovaatimus
Siirtymäsäännöksen mukaisesti poisjätetyt tiedot 
ESRS 2 
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 
40 b) kokonaistulojen jakautuminen merkittävän ESRS alan
mukaan ja 40 c) luettelo muista merkittävistä ESRS-aloista 
ESRS 2 
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa 
48 e) ennakoidut taloudelliset vaikutukset 
ESRS E1 
E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja
mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
ennakoidut taloudelliset vaikutukset 
E1-9:ssä määritetyt tiedot 
ESRS S1 
S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen 
83 b) työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien
keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti ja
sukupuolen mukaan eriteltynä
ESRS S1 
S1-14 Terveys ja turvallisuus 
88 b), 88 d) ja 88 e) työperäisiin terveysongelmiin liittyvät
tiedot 
SIIRTYMÄSÄÄNNÖSTEN KÄYTTÖ
ESRS 1:N LISÄYKSEN C
MUKAISESTI
Vuotta 2025 koskevassa kestävyys-
selvityksessä Mandatum hyödyntää
siirtymäsäännöksiä ESRS-standardeissa
E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit, S2 Arvoketjun työntekijät ja
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä
yhteisökohtaisissa tiedoissa. Seuraavilla
sivuilla annetaan lyhyet kuvaukset kyseisten
standardien ja yhteisökohtaisten tietojen
sisältämien olennaisten kestävyysseikkojen
huomioimisesta yhtiön liiketoimintamallissa
ja strategiassa sekä niihin liittyvistä
keskeisistä tavoitteista, mittareista,
toimintaperiaatteista ja toimista.
Näiden lisäksi Mandatum käyttää yksittäisiin
tiedonantovaatimuksiin liittyviä ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä
vuoden 2025 kestävyysselvityksessään
oheisen taulukon mukaisesti.
56
E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Mandatum on tunnistanut olennaisia
biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä vaikutuksia, jotka
ovat lähtöisin sijoituskohteiden toiminnasta.
Olennaisuusanalyysissa kestävyysaiheiksi
tunnistettiin ilmastonmuutos, vaikutukset
lajien tilaan ja vaikutukset ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan. Sijoitusten
biodiversiteettivaikutukset ja -riskit on
huomioitu kestävyysstrategiassa, jossa
asetettiin vuonna 2024 tavoitteeksi
biodiversiteettityökalujen arviointi ja
käyttöönotto sekä omien suorien
sijoitustuotteiden arviointi biodiversiteetti-
työkalujen avulla. Tavoitteen mittarina on
seurattu vuodesta 2025 alkaen osuutta
sijoitustuotteista, joissa on toteutettu
biodiversiteettiarviointi. Ensimmäisen
seurantavuoden aikana Mandatum toteutti
biodiversiteettiarvioinnin kahdessa
kiinteistökohteessa Mandatum AM Suomi
Kiinteistöt II -rahastossa ja yhdessä oman
taseen kohteessa.
Vuoden 2025 aikana Mandatum on
kartoittanut sijoitustuotteiden arviointiin
soveltuvia biodiversiteettityökaluja.
Kriteerinä työkalulle on muun muassa
tieteeseen pohjautuvat arviointimenetelmät.
Tavoitteessa pyritään jatkossa suhteelliseen
parannukseen vertailuvuoteen nähden.
Vastuullisen sijoittamisen politiikan
mukaisesti yhtiö on sitoutunut seuraamaan
alan kehittyviä ohjeistuksia ja parhaita
käytäntöjä biodiversiteettivaikutusten
arviointiin liittyen. Yhtiö etsii aktiivisesti
tehokkaita menetelmiä arvioidakseen sekä
sijoitusten vaikutuksia luonnon
monimuotoisuuteen että niiden
riippuvuuksia luonnon monimuotoisuudesta.
Osana SFDR:n artikla 8:n ja 9:n mukaisten
suorien osake- ja korkosijoitusten arviointia
ja seulontaa Mandatum arvioi luonnon
monimuotoisuuteen haitallisesti vaikuttavia
tekijöitä kansainvälisten normi- ja
standardirikkomusten perusteella. Vuoden
2025 aikana SFDR:n artikla 8:n ja 9:n
mukaisissa suorissa osake- ja
korkosijoitustuotteissa ei havaittu luonnon
monimuotoisuuteen liittyviä kansainvälisten
normien ja standardien rikkomuksia.
Rahastomuotoiset vaihtoehtoiset
korkosijoitukset ja rahastomuotoiset
kiinteistösijoitukset edellyttävät
rahastonhoitajilta vastaamista ESG-
kyselyyn, jolla pyritään selvittämään, miten
rahastonhoitajat huomioivat luonnon
monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset.
Vuosittain päivitettävän kyselyn avulla
arvioidaan rahastonhoitajien onnistumista
luonnon monimuotoisuuteen liittyvien
kysymysten arvioinnissa ja hallinnassa osana
rahaston toimintamallia. Rahastomuotoisten
vaihtoehtoisten korkosijoitusten
rahastonhoitajille tehdyn kyselyn mukaan
80 (71) prosenttia rahastoista ottaa
biodiversiteetin huomioon sijoitus-
toiminnassaan. Rahastomuotoisten
kiinteistösijoitusten rahastonhoitajille
tehdyn kyselyn mukaan 92 (87) prosenttia
epäsuorista kiinteistörahastoista ottaa
biodiversiteetin huomioon sijoitus-
toiminnassaan. Vuoden 2024 lukuja on
korjattu tämän vuoden raportoinnissa.
Mandatumin hoitamissa suorissa
kiinteistösijoitussalkuissa luonnon
monimuotoisuus on tunnistettu
merkittäväksi osa-alueeksi vastuulliseen
kiinteistösijoittamiseen tähtäävissä
toimenpiteissä. Vuonna 2025 Mandatum
toteutti biodiversiteettiarvioinnin kolmessa
suorassa kiinteistösijoituskohteessaan
Helsingissä, Järvenpäässä ja Turussa.
Arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa
konkreettisia ja vaikuttavia luonnon
monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä,
joita voidaan soveltaa erilaisiin kiinteistöihin
osana omaisuudenhoito-, peruskorjaus- tai
kehityshankkeita.
Arviointi toteutettiin ekologin
kohdekäynneillä, joissa kartoitettiin nykyiset
luontoarvot ja laadittiin kohdekohtaiset
vaikuttavimmat ja toteutuskelpoisimmat
suositukset biodiversiteetin lisäämiseksi.
Suositeltuja toimenpiteitä olivat muun
muassa niittyjen perustaminen,
viherkattojen ja -seinien rakentaminen,
kotoperäisten lajien istuttaminen sekä
vieraslajien torjunta. Lisäksi mahdollisia
ympäristöriskejä arvioitiin WWF:n
luontoriskityökalun avulla.
Arvioinnin perusteella jokaisessa kohteessa
tunnistettiin useita mahdollisuuksia
parantaa luontoarvoja. Toimenpiteiden
vaikuttavuutta arvioitiin Biodiversity Metric
-työkalulla, ja suositukset räätälöitiin kunkin
kohteen olosuhteisiin ja toteutettavuuteen
sopiviksi. Hanke osoitti, että luontoarvojen
arviointi, riskianalyysi ja räätälöidyt
toimenpiteet voivat merkittävästi edistää
luonnon monimuotoisuuden parantamista
kaupunkikiinteistöissä.
Vuoden 2025 aikana Mandatum jatkoi työtä
sijoitustoiminnan biodiversiteettitiekartan
laatimiseksi. Tiekartassa tullaan
määrittelemään tavoitteita ja toimenpiteitä
luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
sijoitustoiminnassa, mikä auttaa
integroimaan biodiversiteettinäkökulmat
vahvemmin osaksi päätöksentekoa.
57
S2 Arvoketjun työntekijät
Mahdolliset arvoketjun työntekijöihin
liittyvät kielteiset vaikutukset koskevat
terveyttä ja turvallisuutta sekä
lapsityövoiman ja pakkotyön käyttöä
sijoituskohteissa. Kestävyysstrategian
mukaisesti Mandatumin tavoitteena on
aktiivinen ESG-asioiden kehitys ja
havaittuihin epäkohtiin reagointi. Tämä
pitää sisällään myös sijoituskohteiden
työolot ja työhön liittyvät oikeudet.
Tavoitteen mittarina seurataan ESG-
vaikuttamistoimenpiteiden lukumäärää.
Vuoden 2025 aikana Mandatum osallistui 22
yhteisvaikuttamisaloitteeseen 13 eri
kohdeyhtiössä. Vaikuttamistoimenpiteet
ovat liittyneet muun muassa ilmastoon,
biodiversiteettiin, saastuttamiseen,
kilpailunvastaiseen toimintaan sekä
kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksiin
liittyviin teemoihin. Aktiivisia
yhteisvaikuttamiseen liittyviä tapauksia oli
vuoden lopussa 25.
Vastuullisen sijoittamisen politiikan
mukaisesti Mandatum arvioi osana suorien
osake- ja korkosijoitusten arviointia ja
seulontaa arvoketjun työntekijöihin
haitallisesti vaikuttavia tekijöitä
kansainvälisten normi- ja standardi-
rikkomusten perusteella. Rikkomuksen
vakavuudesta, luonteesta ja laajuudesta
riippuen salkunhoidollisia toimenpiteitä
voivat olla suora dialogi yritysjohdon
kanssa, vaikuttamistoimenpide tai
viimeisenä keinona sijoituksesta
luopuminen, mikäli sijoituskohde ei reagoi
vaikuttamisyrityksiin eikä ryhdy
toimenpiteisiin väärinkäytösten tai
rikkomusten estämiseksi kohtuullisen ajan
kuluessa.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
Henkilötietojen käsittely on keskeisessä
roolissa vakuutus- ja sijoituspalveluihin
liittyvässä liiketoiminnassa. Asiakkaat ja
muut sidosryhmät odottavat Mandatumilta
henkilötietojen luottamuksellista ja
asianmukaista käsittelyä koko
henkilötietojen käsittelyn elinkaaren ajan.
Olennaisuusanalyysissa kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvissa vaikutuksissa
kestävyysaiheiksi tunnistettiin yksityisyys ja
tietojen saatavuus.
Mandatumin tietosuojaa koskevat yleiset
periaatteet ja politiikat on esitetty
tarkemmin luvussa S1-1: Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet.
Henkilötiedot ovat liiketoimintakriittistä
tietoa, jota kerätään ja käsitellään vain
sellaisiin nimenomaisiin ja laillisiin
tarkoituksiin, jotka ovat välttämättömiä
liiketoiminnan harjoittamisessa. Mandatum
pyrkii takaamaan, ettei työntekijöiden,
asiakkaiden ja muiden rekisteröityjen
yksityisyyttä loukata, ja ottaa
henkilötietojen käsittelyä koskevat
vaatimukset ja riskit huomioon jo käsittelyn
suunnitteluvaiheessa. Yhtiö tarjoaa kaikille
työntekijöilleen säännöllistä
tietosuojakoulutusta, ja tavoitteena on, että
koulutuksen suoritusaste on vuosittain 100
prosenttia. Mandatum varmistaa, että
epäillyt rikkomustapaukset selvitetään
viipymättä, ja että korjaaviin toimenpiteisiin
ryhdytään tarvittaessa.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien
henkilökohtainen turvallisuus
Kestävyysstrategian ja Code of Conduct
-toimintaperiaatteiden mukaisesti
Mandatum pyrkii liiketoiminnallaan
parantamaan asiakkaidensa taloudellista
turvaa ja edistämään asiakasyritystensä
vastuullisia henkilöstökäytäntöjä.
Olennaisuusanalyysissa kestävyysaiheeksi
tunnistettiin terveys ja turvallisuus.
Taloudellisen turvan parantamisen osalta
tavoitellaan nousevaa trendiä Mandatumin
kautta vakuutettujen henkilöiden turvassa.
Mittarina seurataan riskivakuutusten
turvasummaa. Mandatumin
henkilövakuuttamisen palvelut tuovat
taloudellista turvaa vakavan sairauden,
työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta.
Henkilövakuutusturvien myöntöpäätökset
perustuvat Mandatum Henkivakuutusyhtiön
hallituksen hyväksymään sisäiseen
vastuunvalintapolitiikkaan (Underwriting
Policy), jonka tarkoituksena on varmistaa,
että vakuutusriskit ovat oikeassa suhteessa
yhtiön vakuutusmaksuihin ja että asiakkaita
kohdellaan aina oikeudenmukaisesti.
Mandatumin kestävän vakuuttamisen
politiikassa kuvataan, miten yhtiö huomioi
ESG-näkökohtia vakuutusarvoketjunsa eri
toiminnoissa. Politiikassa käsitellään
kestävän vakuuttamisen lähestymistapa
yhtiön strategiassa, riskienhallinnassa ja
vastuunvalinnassa, tuote- ja
palvelukehityksessä, korvauskäsittelyssä,
myynnissä ja markkinoinnissa sekä
sijoitustoiminnassa. Siinä kuvataan lisäksi,
miten Mandatum tekee yhteistyötä
asiakkaiden, kumppanien, hallitusten,
viranomaisten ja muiden keskeisten
sidosryhmien kanssa kestävään
vakuuttamiseen liittyvien näkökohtien
edistämiseksi. Politiikan tarkoituksena on
määritellä Mandatumin keskeiset kestävän
vakuuttamisen toimintaperiaatteet sekä
toimia ohjeistuksena henkilöstölle ESG-
aiheiden huomioimisessa päivittäisessä
vakuutustoiminnassa. Mandatumin kestävän
vakuuttamisen politiikka pohjautuu YK:n
kestävän vakuuttamisen periaatteisiin (UN
Principles for Sustainable Insurance, PSI),
joihin yhtiö sitoutui joulukuussa 2023.
Politiikka päivitetään vuosittain, ja sen
hyväksyy Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiön hallitus.
Kestävyysstrategiassa seurataan vastuullista
palkitsemista edistävien toimeksiantojen
trendiä, ja mittarina seurataan kyseisten
toimeksiantojen lukumäärää. Mandatum
58
tukee yritysasiakkaitaan kokonais-
palkitsemisen suunnittelemisessa siten, että
se on oikeudenmukaista, tehokasta ja
vastuullista ja tukee yrityksessä sekä
strategian toteuttamista että taloudellisten
tavoitteiden saavuttamista. Vastuullinen
palkitseminen tarkoittaa, että palkkaus- ja
palkitsemisjärjestelmät ovat hyvin
suunniteltuja, organisaation strategian
toteuttamista tukevia ja yhtiön arvojen
mukaisia, syrjimättömiä ja avoimesti
viestittyjä kaikille työntekijöille. Vastuullinen
palkitseminen liittyy myös
tulospalkkiojärjestelmissä mahdollisesti
käytettyihin ESG-mittareihin.
Muuttuvan palkitsemisen saralla Mandatum
suunnittelee ja toteuttaa yritysasiakkailleen
vastuullisuusmittareita sisältäviä lyhyen ja
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä sekä
tarjoaa niihin liittyviä vuotuisia
konsultointipalveluja. Kannustinjärjestelmiin
liitetään usein yritykselle tärkeitä
vastuullisuusmittareita, joiden
saavuttamisesta henkilöstöä palkitaan.
Palkitsemisratkaisuja, joita Mandatum
yritysasiakkailleen tarjoaa, ovat esimerkiksi
asiakasyrityksen henkilöstölle suunnatut
eläke- ja henkilövakuutukset sekä
henkilöstörahastot. Mandatumin
hallinnoimat henkilöstörahastot
mahdollistavat pitkäjänteisen sijoittamisen
asiakasyritysten henkilöstölle ja parantavat
henkilöstön taloudellista turvaa.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen
inkluusio
Olennaisuusanalyysissa kuluttajien ja
loppukäyttäjien sosiaalisen inkluusion
kestävyysaiheiksi tunnistettiin
syrjimättömyys, tuotteiden ja palveluiden
saanti sekä vastuulliset markkinointi-
käytännöt. Mandatum on Code of Conduct
-toimintaperiaatteidensa ja yhtiön sisäisten
ohjeiden mukaisesti sitoutunut siihen, että
asiakkaille annetaan myynti- ja
markkinointiviestinnässä läpinäkyvää,
helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää
tietoa tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä
kustannuksista, riskeistä ja ehdoista sekä
soveltuvin osin kerrotaan
vakuutuspäätökseen johtaneista syistä.
Myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on
oltava ammattimaisia, kattavia,
paikkansapitäviä ja puolueettomia, eivätkä
tiedot saa olla harhaanjohtavia. Yhtiö pyrkii
varmistamaan, että tarjotun palvelun laajuus
vastaa asiakkaan tarpeita.
Mandatum panostaa vastuulliseen
myyntitapaan ja siihen, että henkilöstöllä on
riittävä tietämys asiakkaille tarjotuista
tuotteista ja palveluista. Asiakasrajapinnassa
työskenteleviä henkilöitä valmennetaan
jatkuvasti asiakaskohtaamisten laadun
kehittämiseen sekä asiakkaan tarpeiden
mukaisen palvelun tarjoamiseen.
Henkilöstöä koulutetaan lisäksi esimerkiksi
vaatimustenmukaisuuteen, rahanpesun
estämiseen vakuutusliiketoiminnassa,
tietosuojaan ja tietoturvaan sekä asiakkaan
tuntemiseen liittyvissä asioissa.
Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti
myös tuotekoulutuksia, joiden tavoitteena
on varmistaa osaaminen sekä kyvykkyys
viestiä tuotteista selkeällä ja
ymmärrettävällä tavalla. Myynnin ja
markkinoinnin käytäntöjen kautta pyritään
varmistamaan, että asiakas ymmärtää
palvelusta saamansa hyödyn ja mahdolliset
riskit. Mandatum panostaa myös
saavutettavuuteen ja siihen, että
palvelutarjonta on saatavilla selkokielellä,
jotta kaikki asiakkaat ymmärtävät
sopimusten ehdot ja yksityiskohdat.
Mandatum on sitoutunut
oikeudenmukaiseen ja sujuvaan
korvauskäsittelyyn ja huolehtimaan siitä,
että asiakkaiden on helppoa antaa
palautetta tuotteista ja palveluista sekä
hakea muutosta tehtyyn
korvauspäätökseen. Lisäksi yhtiö huolehtii
siitä, että asiakasreklamaatiot ja -valitukset
käsitellään asianmukaisesti tarvittavine
korjaus- ja kehitystoimenpiteineen.
Asiakkaiden tuote- ja palvelukokemusta
seurataan asiakastyytyväisyyden (Net
Promoter Score, NPS) avulla, joka on myös
yksi kestävyysstrategian mittareista. NPS on
lisäksi yhdistetty henkilöstön ja johdon
palkitsemiseen. Vuonna 2025 NPS oli 79,7
(78,5).
Yhteisökohtaiset tiedot
Kyberturvallisuus
Mandatumin tieto- ja kyberturvallisuus
perustuvat Code of Conduct
-toimintaperiaatteisiin, tietoturvapolitiikkaan
ja tiedonhallintapolitiikkaan.
Tietoturvapolitiikka määrittää roolit,
vastuut, tavoitteet ja linjaukset
tietoturvallisuuden toteuttamiselle.
Tietoturvapolitiikkaa täydentävät
tietoturvaperiaatteet ja -ohjeet, joita ovat
esimerkiksi pilvipalveluiden käytön,
salauksen, käyttövaltuuksien, lokikirjaamisen
ja testauksen yleiset periaatteet.
Tiedonhallintapolitiikka määrittää roolit,
vastuut ja tietojen luokittelun.
Tiedonhallintapolitiikkaa täydentävät
tiedonhallinnan periaatteet, joissa on
tarkemmin määritelty käsittelysäännöt
tiedolle määriteltyyn luokkaan perustuen.
Politiikoissa määritetyt vaatimukset
koskevat Mandatumin oman henkilöstön
lisäksi palveluntarjoajia ja muita ulkoisia
sidosryhmiä, joiden osalta vaatimukset on
sisällytetty niiden kanssa tehtyihin
sopimuksiin. Viitekehykset ja muu keskeinen
dokumentaatio katselmoidaan säännöllisesti
ja merkittävien muutosten yhteydessä
dokumentin omistajien toimesta.
59
Tietoturvatiimi vastaa tieto- ja
kyberturvallisuuden kehittämisestä ja tukee
muita yksiköitä näihin liittyvissä asioissa.
Tiimi suunnittelee ja toteuttaa politiikkoihin
ja periaatteisiin perustuvat tekniset ja
hallinnolliset ratkaisut. Toimintaa johtaa
konsernin CISO (Chief Information Security
Officer), joka vastaa myös tietoturvan
strategisesta kehittämisestä ja riskien
hallinnasta.
Mandatumin tietoturvallisuutta kehitetään
jatkuvasti konsernin johtoryhmän
hyväksymän tietoturvastrategian mukaisesti
niin, että se vastaa asiakkaiden ja
viranomaisten odotuksia sekä alati
muuttuvaa uhkaympäristöä. Tieto- ja
kyberturvallisuuden tasoa arvioidaan
aktiivisesti ja prosesseja ja järjestelmiä
koskevia testejä tehdään säännöllisesti.
Tietoturva- ja kyberriskejä seurataan
aktiivisesti myös erilaisin mittarein ja niistä
raportoidaan neljännesvuosittain tietoturva-
ja kyberriskien komitealle. Lisäksi konsernin
CISO raportoi tieto- ja kyberturvallisuuden
tilasta ja riskeistä säännöllisesti
riskienhallintakomitealle ja
tarkastusvaliokunnalle.
Työntekijöiden tietoturvatietoisuus ja
osaaminen varmistetaan säännöllisillä sekä
tarvittaessa kohdennetuilla koulutuksilla ja
ohjeilla. Verkkokoulutus on suoritettava
vuosittain, ja suoritusastetta seurataan
säännöllisesti. Verkkokoulutuksen lisäksi
tiimeille ja yksiköille tarjotaan tarvittaessa
räätälöityä koulutusta. Koko henkilöstöä
koulutetaan myös tunnistamaan erilaisia
huijausyrityksiä simulaatioiden avulla.
Kestävyysstrategiassa henkilöstön
tietoturvakoulutusten suoritusasteen
tavoitteeksi on asetettu 100 prosenttia.
Vuoden 2025 lopussa suoritusasteen
toteuma oli 99,5 prosenttia. Yhtään tieto-
tai kyberturvallisuuspoikkeamaa ei ohjattu
yhtiön kriisinhallintaryhmän käsiteltäväksi,
eikä hallitukselle tai viranomaisille raportoitu
yhtään merkittävää tietoturvatapahtumaa
vuoden 2025 aikana.
60
EU-TAKSONOMIA
EU-taksonomian perusperiaatteen mukaan
taloudellisen toiminnan tulee edistää
merkittävästi vähintään yhtä EU-
taksonomian määrittämästä kuudesta
ympäristötavoitteesta, jotta toiminta
voidaan luokitella ympäristön kannalta
kestäväksi. Samaan aikaan taloudellinen
toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää
haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi
toiminnan tulee noudattaa vähimmäistason
suojatoimia.
EU:n taksonomia-asetus (2020/852)
hyväksyttiin vuonna 2020, minkä jälkeen
Euroopan komissio on täydentänyt sitä
vaiheittain teknisillä kriteereillä.
Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen
sopeutumista koskevat kriteerit tulivat
käyttöön vuoden 2022 alussa, ydinvoimaa ja
kaasua koskevat kriteerit vuoden 2023
alussa ja neljän muun ympäristötavoitteen
kriteerit vuoden 2024 alussa.
Vuonna 2025 komissio hyväksyi delegoidun
asetuksen (2026/73), joka tarkentaa
taksonomiaraportointia koskevia
vaatimuksia ja yhdenmukaistaa
raportointikäytäntöjä. Asetus julkaistiin
virallisesti vuoden 2026 alussa, ja sen
soveltaminen varmistui tämän jälkeen.
Mandatum on ottanut käyttöön uuden
delegoidun asetuksen mukaiset
raportointiperiaatteet.
TAKSONOMIARAPORTOINTI
MANDATUM-KONSERNISSA
Taksonomiaraportointivaatimus perustuu
kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate
Sustainability Reporting Directive, CSRD,
EU 2022/2464). Taksonomia-asetusta
täydentävä tiedonantoa koskeva delegoitu
asetus (EU 2021/2178) määrittää
toimialakohtaiset raportointivelvoitteet.
Mandatum raportoi omaisuudenhoitajien,
sijoituspalveluyritysten ja vakuutus- ja
jälleenvakuutusyritysten keskeiset
tulosindikaattorit. Vakuutusyhtiöitä
koskevien keskeisten tulosindikaattoreiden
osalta henkivakuutusyhtiöihin sovelletaan
vain sijoituksia koskevia tulosindikaattoreita.
Mandatum raportoi henkivakuutusyhtiön
osalta vain sijoituksia koskevat tiedot.
Taksonomiaraportointi perustuu vuoden
2025 lopun sijoitusten positiotietoihin sekä
sijoituspalveluyritysten keskeisissä
tulosindikaattoreissa vuoden 2025 aikana
veloitettuihin palkkioihin. Sijoituskohteiden
taksonomiadata on ensisijaisesti hankittu
ulkoiselta palveluntarjoajalta. Käytetyt
taksonomian mukaisuuden indikaattorit
perustuivat suoraan kohdeyhtiöiden
taksonomiaraportointiin, eikä raportoinnissa
ole käytetty estimaatteja. Mandatum on
arvioinut itse suorien kiinteistösijoitusten
taksonomiakelpoisuuden.
Uusi delegoitu asetus toi muutoksia sekä
raportointitaulukoihin että raportointi-
periaatteisiin. Suurin raportoituihin lukuihin
vaikuttava muutos koskee keskeisten
tulosindikaattoreiden nimittäjän laskentaa.
Aiemmin nimittäjään sisältyneet ei-NFRD
yritykset sekä johdannaiset on poistettu
laskennasta, mikä on kasvattanut
merkittävästi raportoitua
taksonomianmukaisuutta.
Uusi taksonomia-asetus mahdollistaa myös
vapaaehtoisesti taksonomian
mukaisuudestaan raportoivien yhtiöiden 
(ei-NFRD yhtiöt) huomioimisen keskeisten
tulosindikaattoreiden laskennassa.
Raportoituja taksonomian tavoitteiden
taksonomiatietoja oli rajoitetusti saatavilla,
minkä vuoksi usean tavoitteen
taksonomianmukaisuustietoja ei pystytty
raportoimaan. Näistä rajoitteista johtuen
seuraavilla sivuilla esitettävissä taulukoissa
on mittareita, jotka on raportoitu nollana,
myös prosenttiosuuksia kuvaavissa
mittareissa.
Uusi delegoitu asetus toi muutoksia myös
ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvän
toiminnan raportointiin. Aiemmin
ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvää
toimintaa raportoitiin omissa taulukoissaan,
mutta nyt kyseiset tiedot sisältyvät muihin
raportointitaulukoihin.
OMAISUUDENHOITAJIEN
KESKEISET TULOS-
INDIKAATTORIT
Omaisuudenhoitajien keskeiset
tulosindikaattorit raportoidaan seuraavalla
sivulla esitetyssä taulukossa taksonomia-
asetuksen delegoidun tiedonantovelvoite-
säädöksen liitteiden III ja IV mukaisesti.
Mandatumin raportointi kattaa Mandatum
Fund Management S.A:n ja Mandatum AM
AIFM Oy:n rahastot.
61
Omaisuudenhoitajien tulosindikaattorit
Raportointipäivä
31.12.2025
Omaisuuserät
%
Milj. €
1
Hallinnoitavat varat yhteensä
100
3 529
2
Tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvo
51 %
1 798
% katetuista varoista
% Liikevaihtoon
perustuva
% Pääomamenoihin
perustuva
3
Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot
42 %
25 %
4
Ydinvoimaan liittyvät toiminnot (1)
1 %
1 %
5
Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (2)
0 %
0 %
6
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
5 %
7 %
7
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvat yritykset
3 %
4 %
8
josta muut kuin rahoitusalan yritykset
2 %
3 %
9
josta rahoitusalan yritykset
1 %
1 %
10
Muut vastapuolet ja kiinteistöomaisuuserät
0 %
0 %
11
Vapaaehtoisesti sisällytettävät omaisuuserät (3)
3 %
3 %
12
Siirtymätoiminnat
0 %
1 %
13
Mahdollistavat toiminnat
2 %
1 %
14
Ydinvoimaan liittyvät toiminnot (1)
1 %
1 %
15
Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (2)
0 %
0 %
Taksonomian mukaisuus tavoitteittain
% Liikevaihtoon
perustuva
% Pääomamenoihin
perustuva
16
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
3 %
4 %
17
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)
0 %
0 %
18
Vesi ja merten luonnonvarat (WTR)
0 %
0 %
19
Kiertotalous (CE)
0 %
0 %
20
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
0 %
0 %
21
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)
0 %
0 %
22
Arvioimattomat omaisuuserät
-*
-*
23
Omaisuuserät, jotka rahoittavat vastapuolten arvioimattomia, ei‑olennaisia toimintoja (4)
-*
-*
24
Raportoivan yhtiön ei‑olennaisiksi luokittelemat arvioimattomat omaisuuserät (5)
0 %
0 %
25
Tämän asetuksen artiklan 7(9) mukaan raportoiviin yrityksiin liittyvät vastuut (6)
-*
-*
Omaisuuserien erittely
%
Milj. €
26
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvat yritykset
70 %
1 250
27
josta muut kuin rahoitusalan yritykset
38 %
675
28
josta rahoitusalan yritykset
32 %
575
29
Muut vastapuolet ja kiinteistöomaisuuserät
20 %
364
30
Vapaaehtoisesti sisällytettävät omaisuuserät (3)
10 %
184
(1) Viitataan delegoidun asetuksen
2021/2139 liitteiden I ja II kohtiin 4.26, 4.27
ja 4.28
(2) Viitataan delegoidun asetuksen
2021/2139 liitteiden I ja II kohtiin 4.29, 4.30
ja 4.31
(3) Asetuksen 7 artiklan 3 kohdan
mukaisesti
(4) Asetuksen 7 artiklan 8 kohdan a- ja
b‑alakohdan mukaisesti
(5) Asetuksen 3 artiklan 1 a kohdan
mukaisesti. Lukujen tulee olla samat
molemmissa sarakkeissa.
(6) Lukujen tulee olla samat molemmissa
sarakkeissa.
* Raportoitua tietoa ei ole saatavilla
edelliseltä tilikaudelta
62
SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN
KESKEISET
TULOSINDIKAATTORIT
Sijoituspalveluyritysten keskeiset
tulosindikaattorit raportoidaan taksonomia-
asetuksen delegoidun tiedonantovelvoite-
säädöksen liitteiden VII ja VIII mukaisesti.
Mandatumin raportointi kattaa suurten
mandaattiasiakkaiden ja eräiden täyden
Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti
Raportoinnin viitepäivä / -jakso
31.12.2025
Luokitusjärjestelmän mukaiset
omaisuuserät (milj. euroa)
Keskeinen
tulosindikaattori (2)
(%)
Keskeinen
tulosindikaattori (3)
(%)
% kattavuus
(kaikista
omaisuuseristä) (4)
(%)
Arvioimattomat
omaisuuserät (%
katetuista
omaisuuseristä) (5)
(%)
Arvioimattomat
omaisuuserät (%
katetuista
omaisuuseristä) (5)
(%)
Liikevaihtoon
perustuva
Pääomamenoihin
perustuva
Liikevaihtoon
perustuva
Pääomamenoihin
perustuva
Liikevaihtoon
perustuva
Pääomamenoihin
perustuva
Pääasiallinen keskeinen
tulosindikaattori (kaupankäynti omaan
lukuun)
Vihreiden
omaisuuserien osuus
31,3
0,0
1,4 %
0,0 %
96,9 %
0,0 %
0,0 %
Taksonomian mukaisista palveluista ja
toiminnoista saatavat kokonaistulot
(milj. euroa)
Keskeinen
tulosindikaattori (2)
(%)
Keskeinen
tulosindikaattori (3)
(%)
% (kaikista
omaisuuseristä) (%)
Arvioimaton
liikevaihto (%
katetusta
liikevaihdosta) (5)
(%)
Arvioimaton
liikevaihto (%
katetusta
liikevaihdosta) (5)
(%)
Liikevaihtoon
perustuva
Pääomamenoihin
perustuva
Liikevaihtoon
perustuva
Pääomamenoihin
perustuva
Liikevaihtoon
perustuva
Pääomamenoihin
perustuva
Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori
(muut palvelut ja toiminnat kuin
kaupankäynti omaan lukuun)
Tuottoja koskeva
keskeinen
tulosindikaattori (1)
0,1
0
1,2 %
0,0 %
95,7 %
0,0 %
0,0 %
(1) Perustuu vastapuolen liikevaihtoon (Turnover KPI).
(2) Perustuu vastapuolen pääomamenoihin (CapEx KPI).
(3) % tunnusluvun kattamista omaisuuseristä kokonaisomaisuuteen nähden.
(4) Tämän asetuksen 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti.
(5) Palkkiot, komissiot ja muut rahalliset etuudet.
valtakirjan salkunhoidon sopimustyyppien
salkunhoidon sekä Mandatum Asset
Management Oy:n ja Universal-Investment-
Luxembourg S.A:n yhteistuotteen,
Mandatum Global Investment Fund SCSp
SICAV-RAIF – UI-Mandatum AM Senior
Secured Loan Fund -rahaston, jonka
salkunhoidosta Mandatum Asset
Management vastaa.
Lisäksi vuoden 2025 osalta
sijoituspalveluyritysten taksonomiatauluissa
raportoidaan muuhun salkunhoitoon
liittyvät varallisuuserät ja palkkiot.
Raportointiin sisältyvät varat on sijoitettu
asiakkaiden lukuun. Palkkiot liittyvät
salkunhoitoon.
Mandatum Asset Management vastaa
kaikesta Mandatum-konsernin
sijoitustoiminnasta. Niitä omaisuuseriä, jotka
raportoitiin osana omaisuudenhoitajien ja
vakuutusyhtiöiden keskeisiä
tulosindikaattoreita, ei raportoitu uudestaan
sijoituspalveluyritysten keskeisissä
tulosindikaattoreissa.
63
Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Omaan lukuun harjoitettavaan kaupankäyntiin liittyvät palvelut
Raportoinnin viitepäivä
31.12.2025
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
Yhteensä
Joista
keskeisen
tulos-
indikaattorin
kattamia
Luokitus-
järjestelmä-
kelpoiset (1)
Luokitus-
järjestelmän
mukaiset
(2)
Arvioi-
mattomat
omaisuus-
erät
Jaottelu ympäristötavoitteiden mukaisesti
Joista
siirtymä-
toimintoja
Joista
mahdollis-
tavia
toimintoja
Joista
vastapuolten
ei‑olennaisten
toimintojen
rahoittamiseen
käytetyt (4)
Joista artiklan
7(9) mukaan
raportoivien
vastapuolten
rahoittamiseen
käytetyt
omaisuuserät
Joista
raportoivan
yhtiön ei-
olennaiseksi
luokittelemat
arvioimattomat
omaisuuserät
(5)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
(CCM)
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutumi-
nen (CCA)
Vesi ja
merten
luonnon-
varat
(WTR)
Kiertotalous
(CE)
Ympäristön
pilaantumi-
nen (PPC)
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosystee-
mit (BIO)
milj. euroa
milj. euroa
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
1
Sijoituspalveluyritysten
omaan lukuun
harjoittamassa
kaupankäynnissä
sijoitetut varat
yhteensä (direktiivin
2014/65/EU liitteessä I
olevan A osan
mukaisesti)
2 231,0
2 162,8
8,9 %
1,4 %
1,0 %
0,0 %
0,0 %
0,4 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,3 %
0,0 %
-*
0,0 %
-*
2
Joista: omaan lukuun
0,0
0,0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
3
Joista: asiakkaiden
lukuun
2 231,0
2 162,8
8,9 %
1,4 %
1,0 %
0,0 %
0,0 %
0,4 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,3 %
4
Joista vapaaehtoisesti
sisällytetyt (6)
0,0
0,0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
5
Joista ydinvoimaan
liittyvät toiminnot (7)
0,1 %
0,1 %
6
Joista fossiilisiin
kaasuihin liittyvät
toiminnot (8)
0,2 %
0,0 %
(1) % taksonomiakelpoisista omaisuuseristä suhteessa kattaviin omaisuuseriin
(2) % taksonomian mukaisten omaisuuserien osuus kattavista omaisuuseristä
(3) Yritysten tulee käyttää tätä mallia sekä liikevaihtoperusteisessa että pääomamenoperusteisessa raportoinnissa.
(4) Tämän asetuksen 7 artiklan 8 kohdan (a) ja (b) alakohdan mukaisesti
(5) Tämän asetuksen 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti
(6) Tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti
(7) Viitataan delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteiden I ja II jaksoihin 4.26, 4.27 ja 4.28
(8) Viitataan delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteiden I ja II jaksoihin 4.29, 4.30 ja 4.31
* Raportoitua tietoa ei ole saatavilla tilikaudelta 2024.
64
Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Muut palvelut
Raportoinnin viitepäivä
31.12.2025
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
Yhteensä
Joista
keskeisen
tulos-
indikaattori
n  kattamia
Luokitus-
järjestelmä-
kelpoiset (1)
Luokitus-
järjestelmän
mukaiset
(2)
Joista
arvioimaton
liikevaihto
Jaottelu ympäristötavoitteiden mukaisesti
Joista
siirtymä-
toimintoja
Joista
mahdollis-
tavia
toimintoja
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
(CCM)
Ilmaston-
muutok-
seen
sopeutumi-
nen (CCA)
Vesi ja
merten
luonnon-
varat
(WTR)
Kiertotalous
(CE)
Ympäristön
pilaantu-
minen
(PPC)
Biologinen
monimuo-
toisuus ja
ekosystee-
mit (BIO)
Milj. €
Milj. €
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
1
Muista palveluista ja toiminnoista kuin omaan lukuun harjoitetusta
kaupankäynnistä saadut tuotot (palkkiot ja muut rahalliset edut)
(direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan mukaisesti)
7,8
7,5
5,0 %
1,2 %
0,8 %
0,0 %
0,0 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,3 %
0,0 %
2
Yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen
vastaanottaminen ja välittäminen
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
3
Toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
4
Salkunhoito
7,8
7,5
5,0 %
1,2 %
0,8 %
0,0 %
0,0 %
0,3 %
0,0 %
0,0 %
0,1 %
0,3 %
0,0 %
5
Sijoitusneuvonta
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
6
Rahoitusvälineiden merkinnän ja/tai rahoitusvälineiden
liikkeeseenlaskun järjestäminen merkintätakauksen perusteella
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
7
Rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen ilman
merkintätakausta
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
8
Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpito
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
9
Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpito
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
10
Joista vapaaehtoisesti sisällytetyt (5)
0
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
11
Joista ydinvoimaan liittyvät toiminnot (6)
0,0 %
0,0 %
12
Joista fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (7)
0,0 %
0,0 %
(1) % taksonomiakelpoisista omaisuuseristä kattavista omaisuuseristä
(2) % taksonomian mukaisten omaisuuserien osuus kattavista omaisuuseristä
(3) Tämän asetuksen 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti
(4) Tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti
(5) Viitataan delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteiden I ja II jaksoihin 4.26, 4.27 ja 4.28
(6) Viitataan delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteiden I ja II jaksoihin 4.29, 4.30 ja 4.31
 
65
VAKUUTUS- JA
JÄLLEENVAKUUTUSYRITYSTEN
KESKEISET TULOS-
INDIKAATTORIT
Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten
keskeiset tulosindikaattorit raportoidaan
taksonomia-asetuksen delegoidun
tiedonantovelvoitesäädöksen liitteiden IX ja
X mukaisesti. Henkivakuutusyhtiöitä
koskevien tulosindikaattoreiden mukaisesti
Mandatum raportoi vain sijoituksia koskevat
tiedot. Nämä on esitetty seuraavalla sivulla.
Mandatumin raportointi kattaa Mandatumin
laskuperustekorkoiseen ja vähän pääomaa
sitovaan liiketoimintaan liittyvät sijoitukset.
Raportoinnista on rajattu ulos sijoitukset
Mandatumin hallinnoimiin rahastoihin, jotka
raportoidaan omaisuudenhoitajia koskevissa
keskeisissä tulosindikaattoreissa, sekä
sijoitukset Mandatum Global Investment
Fund SCSp SICAV-RAIF – UI-Mandatum AM
Senior Secured Loan Fund -rahastoon, joka
raportoidaan sijoituspalveluyritysten
keskeisissä tulosindikaattoreissa.
66
Omaisuuserät
%
Milj. €
1
Hallinnoitavat varat yhteensä
100 %
14 006
2
Tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvo
23 %
3 287
% katetuista varoista
% Liikevaihtoon
perustuva
% Pääomamenoihin
perustuva
3
Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot
32 %
34 %
4
Ydinvoimaan liittyvät toiminnot (1)
1 %
1 %
5
Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (2)
1 %
0 %
6
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
9 %
11 %
7
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvat yritykset
6 %
8 %
8
josta muut kuin rahoitusalan yritykset
5 %
7 %
9
josta rahoitusalan yritykset
1 %
1 %
10
Muut  vastapuolet ja kiinteistöomaisuuserät
0 %
0 %
11
Sijoitukset, lukuun ottamatta niitä sijoituksia, joita pidetään henkivakuutussopimusten osalta ja joissa sijoitusriski
on vakuutuksenottajilla
2 %
3 %
12
Vapaaehtoisesti sisällytettävät omaisuuserät (3)
3 %
3 %
13
Siirtymätoiminnat
3 %
1 %
14
Mahdollistavat toiminnat
2 %
1 %
15
Ydinvoimaan liittyvät toiminnot (1)
2 %
1 %
16
Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (2)
0 %
0 %
Taksonomian mukaisuus tavoitteittain
% Liikevaihtoon
perustuva
% Pääomamenoihin
perustuva
17
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
5 %
7 %
18
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)
0 %
0 %
19
Vesi ja merten luonnonvarat (WTR)
0 %
0 %
20
Kiertotalous (CE)
2 %
0 %
21
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
0 %
0 %
22
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)
0 %
0 %
23
Arvioimattomat altistukset
-*
-*
24
Omaisuuserät, jotka rahoittavat vastapuolten arvioimattomia, ei‑olennaisia toimintoja (4)
-*
-*
25
Tämän asetuksen artiklan 7(9) mukaan raportoiviin yrityksiin liittyvät vastuut (5)
-*
-*
26
Raportoivan yhtiön ei‑olennaisiksi luokittelemat arvioimattomat omaisuuserät (6)
0 %
0 %
Omaisuuserien erittely
%
Milj. €
27
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvat yritykset
87 %
2 858
28
josta muut kuin rahoitusalan yritykset
55 %
1 802
29
josta rahoitusalan yritykset
32 %
1 056
30
Muut  vastapuolet ja kiinteistöomaisuuserät
3 %
115
31
Sijoitukset, lukuun ottamatta niitä sijoituksia, joita pidetään henkivakuutussopimusten osalta ja joissa sijoitusriski
on vakuutuksenottajien vastuulla
32 %
1 056
32
Vapaaehtoisesti sisällytettävät omaisuuserät (3)
10 %
314
(1) Viitataan delegoidun asetuksen 2021/2139
liitteiden I ja II jaksoihin 4.26, 4.27 ja 4.28
(2) Viitataan delegoidun asetuksen
2021/2139 liitteiden I ja II jaksoihin 4.29, 4.30
ja 4.31
(3) Tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohdan
mukaisesti.
(4) Tämän asetuksen 7 artiklan 8 kohdan (a)
ja (b) alakohdan mukaisesti.
(5) Lukujen tulee olla samat molemmissa
sarakkeissa.
(6) Tämän asetuksen 6 artiklan 1 b kohdan
mukaisesti. Lukujen tulee olla samat
molemmissa sarakkeissa.
* Raportoitua tietoa ei ole saatavilla
edelliseltä tilikaudelta.
67
E1 ILMASTONMUUTOS
Olennaiset ESRS-aiheet:
• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
E1-1: ILMASTONMUUTOKSEN
HILLINTÄÄ KOSKEVA
SIIRTYMÄSUUNNITELMA
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan
nykyisen tieteen perusteella Mandatum
tiedostaa, että siirtymää kohti globaaleja
nettonollapäästöjä on kiirehdittävä.
Sijoittajilla on keskeinen rooli Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteiden
saavuttamisessa ja oikeudenmukaisen ja
tasapuolisen siirtymän varmistamisessa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvän työn edistämiseksi
Mandatum laati vuonna 2025
ilmastosiirtymäsuunnitelman. Siinä
määritellään, miten yhtiön toimintaa
ohjataan kohti nettonollapäästöjä Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti,
jossa ilmaston lämpeneminen pyritään
rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen
esiteolliseen aikaan verrattuna.
Siirtymäsuunnitelma on Mandatumin
kestävyysstrategiaa ja siinä asetettuja
päästövähennystavoitteita täydentävä
dokumentti, joka kattaa sekä sijoitukset
että yhtiön oman toiminnan. Se hyväksyttiin
konsernin johtoryhmässä marraskuussa
2025. Hallituksen tarkastusvaliokunnalle
raportoidaan siirtymäsuunnitelman ja sen
sisältämien päästövähennystavoitteiden
edistymisestä osana yhtiön
kestävyysstrategian seurantaa. Jatkossa
siirtymäsuunnitelmaa päivitetään
tarvittaessa ja vähintään kolmen vuoden
välein.
Mandatum on kestävyysstrategiansa
mukaisesti sitoutunut tukemaan
nettonollatavoitetta sekä sijoituksissa että
omassa toiminnassa vuoteen 2050
mennessä. Mandatum Oyj:n hallitus hyväksyi
nettonollasitoumuksen vuonna 2024.
Sijoitusten nettonollasitoumuksen
asettamisen yhteydessä Mandatum liittyi
myös Net Zero Asset Managers initiative
(NZAM) -aloitteeseen. NZAM on
kansainvälinen yhteenliittymä
varainhoitajille, jotka sitoutuvat tukemaan
nettonollatavoitetta. Aloitteen pyrkimyksenä
on edistää kestäviä investointeja ja vastata
ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin
vahvistamalla vastuullista sijoittamista.
Mandatum asetti välitavoitteet kohti
nettonollapäästöjä kesäkuussa 2025.
Hallinnoitaviin varoihin kuuluvien sijoitusten
päästöjen osalta (Scope 3, kategoria 15)
tavoitteena on vähentää suorien listattujen
osakkeiden ja yritysten joukkovelkakirja-
lainojen hiili-intensiteettiä1 75 prosenttia
vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030
mennessä.
Yhtiö tavoittelee myös suorissa
kiinteistösijoituksissaan käytönaikaisen
energiankäytön nettonollapäästöjä. Suoraan
omistettujen kiinteistösijoitusten
tavoitevuosi on 2027 ja
Erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi
Kiinteistöt II:n tavoitevuosi on 2030.
Vastuullisen sijoittamisen politiikka sisältää
lisäksi tavoitteen poistaa kivihiili vuoteen
2030 mennessä ja öljy vuoteen 2040
mennessä suorissa osake- ja
korkosijoituksissa. Vastuullisen sijoittamisen
politiikan määrittämiä kivihiilen ja öljyn
poissulkurajoja tullaan ajan mittaan
kiristämään, kunnes politiikka on linjassa
näiden tavoitteiden kanssa.
Oman toiminnan osalta tavoitteena on
vähentää yhtiön kasvihuonekaasupäästöjä
(Scope 1 ja 2) 42 prosenttia vuoden 2024
tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Päästövähennystavoitteet on kuvattu
tarkemmin luvussa E1-4: Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet.
Sijoitusten päästövähennystavoitteiden
tukemiseksi Mandatum pyrkii kestävyys-
strategiansa mukaisesti kannustamaan
kohdeyhtiöitä omien päästövähennys-
tavoitteiden asettamiseen. Pyrkimyksenä on
lisäksi, että uudet omat sijoitustuotteet ja
olemassa olevien tuotteiden kehitys tukevat
nettonollan 2050 saavuttamista.
Mandatumin kestävyysstrategiasta on
kerrottu tarkemmin luvussa SBM-1:
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.
Keskeisimmät siirtymäsuunnitelmassa
määritellyt toimenpiteet sijoitusten
päästöjen vähentämiseksi kattavat muun
muassa vaikuttamisen kohdeyhtiöihin,
sijoittamisen poissulut ja seulonnan sekä
ilmastonäkökulmien sisällyttämistä
sijoitusanalyysiin ja -päätöksentekoon sekä
salkunhoitoon. Mandatum jatkaa suorien
osake- ja korkosijoitustuotteidensa
hiilijalanjäljen raportointia ja sijoitustensa
hiili-intensiteetin pienentämistä ajan
mittaan. Sijoitustuotteiden hiilijalanjälki
määritetään vuosittain ja sitä seurataan
kunkin sijoituskorin tai rahaston ja muiden
omaisuuserien osalta erikseen.
1) Scope 1 ja 2 painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti (weighted average carbon intensity, WACI)
68
Oman toiminnan Scope 1 -päästöjen
vähentämiseksi yhtiö on linjannut sisäisissä
autoetuperiaatteissaan, että yhtiön uusien
leasing-ajoneuvojen tulee olla täyssähköisiä
syyskuusta 2025 lähtien. Scope 2 -päästöjen
vähentämiseksi yhtiön tavoitteena on lisätä
uusiutuvan energian osuutta
toimipisteidensä energianhankinnassa.
Vaikka Mandatumin Scope 3 -tavoitteet
kattavat sijoituksista aiheutuvat päästöt
(kategoria 15), yhtiö pyrkii myös
vähentämään omaan toimintaansa liittyviä
muita epäsuoria päästöjä (Scope 3,
kategoriat 1–14) ja löytämään kestävämpiä
toimintatapoja. Mandatum seuraa Scope 3
-päästöjensä kehitystä ja jatkaa sisäisten
käytäntöjensä ja ohjeidensa kehittämistä
näiden päästöjen vähentämiseksi.
Mandatum seuraa edistymistään
siirtymäsuunnitelmassa määritellyissä
sijoitusten ja oman toiminnan
ilmastotoimissa vuosittaisten
päästölaskelmien avulla. Vuoden 2025
päästölaskennan tulokset on esitetty
luvussa E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
2- ja 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Keskeiset ilmastotoimet kuluneelta
raportointikaudelta on kuvattu tarkemmin
luvussa E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit.
Siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen
tarvittavat taloudelliset resurssit on
integroitu Mandatumissa aiheen parissa
työskentelevien yksiköiden ja tiimien
toimintaan. Finanssipalvelujen tarjoajana
Mandatumin ilmastotoimia ohjaa
ensisijaisesti riittävän inhimillisen pääoman
varmistaminen, joka keskittyy
ilmastonäkökohtien integroimiseen
sijoitustoimintaan ja muuhun toimintaan.
Siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen ei
siten tällä hetkellä liity merkittäviä
investointeja tai rahoitusta.
Mandatumia ei ole suljettu EU:n Pariisin
sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle.
Kasvihuonekaasupäästöjen
lukkiutumat
Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisella
viitataan tuleviin kasvihuonekaasu-
päästöihin, jotka vapautuvat jo tehtyjen
päätösten seurauksena, erityisesti
pitkäaikaisten investointien myötä, joista ei
välttämättä pystytä irtautumaan lyhyellä
aikavälillä. Mandatumin sijoituksissa
potentiaalinen kasvihuonekaasupäästöjen
lukkiutumisriski liittyy epälikvideihin
omaisuuseriin, kuten private equity- ja
private debt -sijoituksiin sekä
eurooppalaisiin kiinteistösijoituksiin. Näiden
sijoitussitoumusten pituudet vaihtelevat
5–10 vuoden välillä. Mandatumin arvion
mukaan lukkiutumisriski ei kuitenkaan ole
olennainen niin, että se voisi vaarantaa
kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteiden saavuttamisen tai
aiheuttaa siirtymäriskin.
Taksonomian mukainen toiminta sekä
tavoitteet ja suunnitelmat
taksonomianmukaisuuden lisäämiseksi
Toimialansa ja liiketoimintansa luonteen
vuoksi Mandatum-konsernilla ei ole
olennaisia taksonomian mukaisia toimia
omaan toimintaansa liittyen, minkä vuoksi
tavoitteita tai suunnitelmia toiminnan
mukauttamiseksi Euroopan komission
delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139
vahvistettuihin kriteereihin ei ole tehty.
Olennaisimmin taksonomianmukaisuus
liittyy Mandatumin hallinnoimiin sijoituksiin.
Tavoitteita tai suunnitelmia
taksonomianmukaisten sijoitusten määrälle
tai kasvulle ei ole laadittu.
69
E1-2: ILMASTONMUUTOKSEN
HILLINTÄÄN JA SIIHEN
SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT
TOIMINTAPERIAATTEET
Mandatumissa toimintaperiaatteet
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
sopeutumiseksi määrittyvät strategian ja
sitä täydentävän kestävyysstrategian sekä
yhtiön politiikkojen mukaan. Keskeisimmät
toimintaperiaatteet ja politiikat, jotka
koskevat ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyviä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ovat
vastuullisen sijoittamisen politiikka, Code of
Conduct -toimintaperiaatteet, riskien-
hallintapolitiikka sekä vaikuttamis-
periaatteet. Edellä mainitut politiikat ja
periaatteet pitävät sisällään kuvaukset
niiden soveltamisalasta sekä niiden
hyväksymiseen liittyvistä vastuista.
Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet painottuvat
erityisesti sijoitustoimintaan, ja näihin
liittyvät keskeisimmät toimintaperiaatteet
katetaan vastuullisen sijoittamisen
politiikassa. Siinä kuvataan Mandatum Oyj:n
ja sen tytäryhtiöiden Mandatum Asset
Management Oy:n, Mandatum AM AIFM
Oy:n, Mandatum Fund Management S.A:n
sekä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön
vastuullisen sijoittamisen
toimintaperiaatteet ja ohjeet.
Vastuullisen sijoittamisen politiikka sitoo
Mandatumin henkilöstöä, ja sen hyväksyvät
konserniyhtiöiden hallitukset vuosittain.
Konserniyhtiöiden johtoryhmät ovat
vastuussa politiikan toteuttamisesta
kussakin Mandatum-konsernin yhtiössä.
Vastuullisen sijoittamisen politiikan
tavoitteena on ohjata salkunhoitajien ja
sijoitustoimintaan osallistuvien henkilöiden
päivittäistä toimintaa kestävyysriskien ja
-tekijöiden huomioimiseksi. Vastuullisen
sijoittamisen politiikassa kuvataan
kestävyysriskien ja haitallisten
kestävyysvaikutusten torjumiseksi
toteutettavien toimenpiteiden
vähimmäistaso.
Vastuullisen sijoittamisen politiikan
toimintaperiaatteet kattavat
ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyviä toimintaperiaatteita
sekä kiinteistösijoitusten osalta
energiatehokkuuteen liittyviä
toimintaperiaatteita. Tiettyihin tuotteisiin tai
salkkuihin voidaan soveltaa tiukempia
sääntöjä ja vaikuttamismenettelyjä.
Vastuullisen sijoittamisen politiikka on
julkisesti saatavilla Mandatumin
verkkosivuilla.
Osallistuminen vastuullista sijoittamista
edistäviin aloitteisiin kytkeytyy monilta osin
Mandatumin työhön ilmastonmuutokseen
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Mandatum
Asset Managementin liittyminen YK:n
vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (UN
Principles for Responsible Investment, PRI)
vuonna 2011 oli merkittävä askel tämän
kannalta. UN PRI -periaatteisiin sitoutuminen
edellyttää sijoittajaa liittämään ESG-tekijät
osaksi sijoitusprosessiaan, toimimaan
aktiivisena omistajana ja edistämään
vastuullisen sijoittamisen periaatteita.
Toteutusta arvioidaan säännöllisesti.
Mandatum Asset Management saavutti hyvät
tulokset viimeisimmässä, vuotta 2024
koskevassa, arvioinnissa ja saavutti
useimmissa arvioitavissa osa-alueissa täydet
viisi tähteä.1
UN PRI:n lisäksi Mandatum Asset
Management on liittynyt useisiin järjestöihin
ja aloitteisiin, joiden työhön osallistumalla
edistetään vastuullista sijoittamista, kestävää
kehitystä ja sijoitustoiminnan mukauttamista
yhteensopivaksi Pariisin sopimuksen ja
vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden kanssa.
Samalla yhtiö edistää ilmastonmuutokseen
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaa. Mandatum Asset
Management on Suomen vastuullisen
sijoittamisen foorumin (FINSIF) jäsen. Lisäksi
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja
Mandatum Asset Management ovat
Pääomasijoittajat ry:n jäseniä ja Mandatum
Asset Management ja Mandatum AM AIFM
ovat GRESBin (Global Real Estate
Sustainability Benchmark) jäseniä.
Mandatumin oman toiminnan
ilmastonmuutoksen hillintää koskevat
periaatteet on linjattu Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa. Niiden mukaisesti
Mandatum pyrkii seuraamaan ja
parantamaan omaa ympäristöön ja ilmastoon
vaikuttavaa toimintaansa muun muassa
vähentämällä oman toiminnan aiheuttamia
kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen
kulutusta, kasvattamalla ympäristö- ja
ilmastoasioihin liittyvää tietoisuutta
henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa
sekä konsultoimalla sidosryhmiä ja tekemällä
yhteistyötä heidän kanssaan ympäristöön ja
ilmastoon liittyvissä asioissa.
Toimintaperiaatteiden mukaisesti Mandatum
on sitoutunut myös YK:n Global Compact
-aloitteeseen ja sen myötä aloitteen
ympäristöä koskeviin periaatteisiin. Code of
Conduct -toimintaperiaatteet ovat julkisesti
saatavilla Mandatumin verkkosivuilla, ja
yhtiö viestii ilmasto- ja ympäristö-
tavoitteistaan ja -toimistaan kaikille
sidosryhmille vuosittaisessa
kestävyysraportoinnissa.
70
Poissulkeminen sensitiivisillä toimialoilla
Toimiala/tuoteryhmä
Osuus liikevaihdosta
Kuvaus
Nollatoleranssi
Suora liiketoiminta
Epäsuora
liiketoiminta
Kiistanalaiset aseet
0 %
0 %
Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa kiistanalaisten aseiden
valmistuksesta, alihankinnasta tai jakelusta. Poissulkua sovelletaan
poikkeuksetta jalkaväkimiinoihin, rypäleaseisiin, sekä kemiallisiin ja biologisiin
aseisiin liittyvään toimintaan. Lisäksi sitä sovelletaan ydinsulkusopimuksen
(NPT) ulkopuolisiin ydinaseisiin.1
Vähäinen toleranssi
Suora liiketoiminta
Epäsuora
liiketoiminta
Kivihiili
5 %
30 %
Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta kivihiilen louhinta
muodostaa yli 5 % tai joissa kivihiilen louhinnan alihankinnan tai kivihiilen
jakelun osuus liikevaihdosta on yli 30 %. Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden
liikevaihdosta yli 30 % muodostuu kivihiileen perustuvan energian
tuotannosta, ellei yrityksellä ole selkeää strategiaa kestävämpään
liiketoimintamalliin siirtymiseksi.2
Tupakka
0 %
50 %
Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa tupakkatuotteiden
valmistuksesta tai joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu
tupakkatuotteiden alihankinnasta tai jakelusta.
Aikuisviihde
0 %
50 %
Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa aikuisviihteen
tuottamisesta tai joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu
aikuisviihdeteollisuuden alihankinnasta tai jakelusta.
Uhkapelit
50 %
50 %
Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu
uhkapeleistä tai uhkapelien alihankinnasta.
Öljy
40 %
40 %
Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 40 % muodostuu
suorasta fossiiliseen öljyyn liittyvästä liiketoiminnasta, kuten fossiilisen öljyn
etsinnästä, talteenotosta ja tuotannosta. Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden
liikevaihdosta yli 40 % muodostuu epäsuorasta fossiiliseen öljyyn liittyvästä
liiketoiminnasta, kuten fossiilisen öljyn jakelusta, jalostuksesta tai
prosessoinnista tai fossiiliseen öljyyn perustuvan energian tuotannosta.
Poikkeuksia voidaan tehdä sellaisten yhtiöiden kohdalla, joilla on uskottava
siirtymäsuunnitelma.2
Joulukuussa 2025 hyväksytyn vastuullisen sijoittamisen politiikan mukaiset rajat suorille osakesijoituksille (ml. suorat pääomasijoitukset) ja korkosijoituksille
esitettynä osuutena liikevaihdosta toimialoittain/tuoteryhmittäin. Rajoituksia sovelletaan suoriin osake- ja korkosijoitustuotteisiin, joiden on määritetty edistävän
ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia tai olevan kestäviä sijoituksia, mutta niitä käytetään ohjenuorana myös muissa omaisuuslajeissa.
1) Sijoituksia yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa ydinaseista ydinsulkusopimuksen (NPT) puitteissa, arvioidaan sisäisten kriteerien perusteella. Salkunhoitaja laatii
kohdeyhtiöistä yhteenvedon, jonka ESG-tiimi käy läpi ja antaa siitä lausuntonsa.
2) Poikkeuksia voidaan tehdä sellaisten yhtiöiden kohdalla, joilla on sisäisiin kriteereihin perustuva uskottava siirtymäsuunnitelma. Vastuusalkunhoitaja laatii
kohdeyhtiöstä yhteenvedon, jossa kerrotaan syyt, miksi sitä tulisi pitää siirtymävaiheessa olevana yrityksenä, ja ESG-tiimi ottaa kantaa yhteenvetoon. Sijoitusjohtaja
tekee lopullisen päätöksen.
E1-3: ILMASTONMUUTOSTA
KOSKEVIIN
TOIMINTAPERIAATTEISIIN
LIITTYVÄT TOIMET JA RESURSSIT
Ilmastotoimet
Sijoitustoiminta
Vastuullisen sijoittamisen politiikka ja siinä
määritellyt toimintaperiaatteet ohjaavat
ilmastotoimia Mandatumin
sijoitustoiminnassa. Toimia toteutetaan
kunkin voimassa olevan politiikan
mukaisesti jatkuvana osana salkunhoitoa.
Sijoituksiin liittyvillä ilmastotoimilla yhtiö
pyrkii edistämään sijoitusten
ilmastotavoitteiden saavuttamista ja
tukemaan reaalitalouden päästövähennyksiä
niillä toimialoilla ja niissä yrityksissä, joihin
Mandatum sijoittaa.
Vuonna 2025 keskeisiä vastuullisen
sijoittamisen politiikkaan pohjautuvia
ilmastotoimia ovat olleet erityisesti
vastuullisuusanalyysin integroiminen
sijoitusprosessiin, aktiivinen omistajuus ja
vaikuttaminen, normipohjainen seulonta
sekä poissulkeminen. Keskeisten
ilmastotoimien toteutustavat vuonna 2025
ovat kuvattu tarkemmin alla.
71
Mandatum on sisällyttänyt
vastuullisuusanalyysin sijoitusprosesseihinsa
ja seuraa salkkujensa sijoituskohteina olevia
yrityksiä myös vastuullisuuden
näkökulmasta. Vastuullisuusanalyysin
toteutustapa vaihtelee omaisuuslajeittain,
kuten on kuvattu vastuullisen sijoittamisen
politiikassa. Mandatum analysoi
sijoitusmahdollisuudet huolellisesti
ilmastoon liittyvien kriteerien perusteella.
Yhtiön tavoitteena on vähentää altistusta
fossiilisia polttoaineita valmistavalle
teollisuudelle ja samalla sijoittaa yhtiöihin,
jotka tuottavat energiaa uusiutuvista
lähteistä tai joilla on selkeä ja uskottava
strategia siirtymiseksi fossiilisista
polttoaineista kestävämpään
liiketoimintamalliin.
Aktiivinen omistajuus ja vaikuttamistoimet
ovat keskeinen keino täydentää
salkunhoidollisia toimenpiteitä Mandatumin
pyrkiessä tukemaan reaalitalouden siirtymää
kohti nettonollaa. Omistajakäytännöissä
käytetään kahta pääasiallista keinoa, kun
sijoituskohteina oleviin yhtiöihin pyritään
vaikuttamaan: suoraa vuoropuhelua ja
yhteisvaikuttamista. Mandatum pyrkii
yhteistyössä kohdeyritysten kanssa 
pienentämään tunnistettuja kestävään
kehitykseen ja vastuullisuuteen, mukaan
lukien ilmastoon, liittyviä riskejä erityisesti
pääomasijoituksissa. Yhteisvaikuttamista
käytetään etenkin silloin, kun yhteistyö
muiden sijoittajien kanssa koetaan
hyödylliseksi pyrittäessä muuttamaan
kohdeyhtiöiden toimintatapoja.
Yhteisvaikuttaminen on pääasiassa
reaktiivinen keino vaikuttaa asioihin, jotka
ovat jo tapahtuneet.
Poissulut ovat keskeinen työkalu erityisesti
ilmaston ja ympäristön kannalta haitalliseen
toimintaan sijoittamisen välttämiseksi.
Mandatum on asettanut poissulkukriteerit
öljyyn ja kivihiileen liittyvälle liiketoiminnalle.
Yhtiön tavoitteena on poistaa suorista
osake- ja korkosijoituksistaan kivihiili
vuoteen 2030 mennessä ja öljy vuoteen
2040 mennessä. Vastuullisen sijoittamisen
politiikan määrittämiä kivihiilen ja öljyn
poissulkurajoja on kiristetty ja tullaan ajan
mittaan kiristämään, kunnes politiikka on
linjassa näiden tavoitteiden kanssa.
Kivihiilen ja öljyn poissulkurajoja kiristettiin
viimeksi vuoden 2025 politiikan
päivittämisen yhteydessä. Vastuullisen
sijoittamisen politiikan ja poissulkurajojen
noudattamista valvotaan osana säännöllistä
seurantaprosessia. Mikäli sijoitus ei enää
täytä asetettuja kriteerejä, Mandatum
luopuu siitä kohtuullisen ajan kuluessa
ottaen huomioon asiakkaiden edun ja
markkinaolosuhteet. Poissulkurajat on
kuvattu edellisellä sivulla olevassa
taulukossa. Tarkemmat kuvaukset
poissulkujen määritelmistä esitetään
vastuullisen sijoittamisen politiikassa.
Edellä mainittujen toimialojen lisäksi
seulontaa suoritetaan myös muiden
fossiilisten polttoaineiden (esimerkiksi
maakaasun) suhteen. Seulomalla sijoituksia
fossiilisten polttoaineiden suhteen
Mandatum pystyy lisäämään seurantaa ja
raportointia ja hallitsemaan fossiilisista
polttoaineista aiheutuvia riskejä. Tällaisia
riskejä ovat esimerkiksi maineriskit sekä
sääntelyyn ja ympäristöön (mukaan lukien
ilmastonmuutos) liittyvät riskit. Fossiilisten
polttoaineiden toimialalla, erityisesti
maakaasulla, on lisäksi olennainen rooli
siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Uusia
sijoituksia fossiilisiin polttoaineisiin tehdään
harkiten, ja sijoitussalkun altistumista
toimialalle seurataan säännöllisesti.
Sijoitusten päästöjen kattaessa suurimman
osan Mandatumin kokonaispäästöistä,
sijoitustoiminnassa toteutettavilla
ilmastotoimilla on merkittävin vaikutus
yhtiön kokonaispäästöjen vähentämisen
näkökulmasta. On kuitenkin huomioitava,
että eri toimien ennakoitujen
päästövähennysten arviointiin liittyy
epävarmuuksia. Raportoituihin sijoitusten
päästöihin vaikuttavat eniten
kohdeyhtiöissä ja energiasektorilla
tapahtuvat muutokset, joihin Mandatumilla
on rajallinen vaikutusmahdollisuus ja joiden
osalta yksittäisen sijoittajan vaikutuksen
suuruuden määrittäminen on haastavaa.
Laskennallisiin sijoitusten päästöihin
vaikuttavat varsinaisten päästöjen lisäksi
myös muun muassa muutokset
kohdeyhtiöiden päästöraportoinnissa ja
datan saatavuudessa (raportoinnin
laajentuessa erityisesti Scope 3 -päästöjen
osalta laskennalliset päästöt yleisesti
kasvavat), muutokset sijoituksissa (uudet
sijoitukset ja vanhoista sijoituksista
luopuminen) sekä muutokset
sijoituskohteissa, jotka pysyvät salkussa
(muutokset sijoitusten arvoissa ja
kohdeyhtiöiden pääomarakenteessa).
Oma toiminta
Scope 1 -päästöjen vähentämiseksi
Mandatum on linjannut sisäisissä
autoetuperiaatteissaan, että yhtiön uusien
leasing-ajoneuvojen tulee olla täyssähköisiä
syyskuusta 2025 lähtien. Periaatteiden
päivityksen tavoitteena on varmistaa, että
uusia leasing-sopimuksia tehtäessä tai
leasing-sopimuksia uusittaessa valitaan
sähköajoneuvo, joka puolestaan
mahdollistaa siirtymän kokonaan sähköiseen
ajoneuvokalustoon ajan myötä.
Toimenpiteellä yhtiön tavoitteena on
vähentää Scope 1 -päästöjä 42 prosenttia
vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2024
tasosta), joka vastaa 8,4
hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Scope 2 -päästöjen osalta Mandatum pyrkii
lisäämään uusiutuvan energian osuutta
toimipisteidensä energianhankinnassa. Yhtiö
tekee yhteistyötä vuokranantajiensa kanssa
varmistaakseen, että toimipisteissä
ylläpidetään uusiutuvan sähkön sopimuksia.
Yhtiö pyrkii myös edistämään uusiutuvan
72
lämmön käyttöä toimipisteissä sekä
hyödyntämään kaukolämmön
alkuperätakuita varmistaakseen, että
uusiutuvaa lämpöä on tuotettu Mandatumin
lämmönkulutusta vastaava määrä.
Toimenpiteillä yhtiön tavoitteena on
vähentää Scope 2 -päästöjä 42 prosenttia
vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2024
tasosta), joka vastaa 115,9
hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Mandatum pyrkii vähentämään myös omaan
toimintaansa liittyviä muita epäsuoria
päästöjä (Scope 3, kategoriat 1–14) ja
tunnistamaan kestäviä toimintatapoja.
Kaikissa Mandatumin toimipisteissä
noudatetaan sisäistä Have a Green Day
-ohjelmaa, joka kannustaa henkilöstöä muun
muassa suosimaan joukkoliikennettä,
työmatkapyöräilyä tai kävelyä,
kierrättämään, vähentämään sähkön ja
paperin kulutusta sekä jätteen määrää ja
syömään enemmän kasviperäistä ruokaa
sekä välttämään ruokahävikkiä.
Yhtiö seuraa eri toimiensa vaikutuksia ja
muutoksia kasvihuonekaasupäästöjen
muodostumisessa vuosittaisen
päästölaskennan avulla. Kasvihuonekaasu-
päästöt on esitetty luvussa E1-6:
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Ilmastotoimiin liittyvät resurssit
Ilmastotoimiin liittyvät resurssit on
integroitu aiheen parissa työskentelevien
yksikköjen ja tiimien toimintaan
Mandatumissa. Ilmastotoimiin ei ole
raportointikaudella kohdistettu merkittäviä
lisäinvestointeja. Yhtiön kyky toteuttaa
ilmastotoimia ei ole riippuvainen resurssien
saatavuudesta tai kohdentamisesta.
E1-4: ILMASTONMUUTOKSEN
HILLINTÄÄN JA SIIHEN
SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT
TAVOITTEET
Mandatum on kestävyysstrategiansa
mukaisesti sitoutunut tukemaan
nettonollatavoitetta sekä sijoituksissa että
omassa toiminnassa vuoteen 2050
mennessä. Yhtiö asetti ensimmäiset
välitavoitteet kohti nettonollapäästöjä
kesäkuussa 2025. Tavoitteet ovat osa
Mandatumin ilmastosiirtymäsuunnitelmaa,
josta kerrotaan tarkemmin luvussa E1-1:
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma. Nettonollasitoumus ja
välitavoitteet ovat linjassa Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa rajoittaa
ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.
Mandatum on tunnistanut keskeiset ulkoiset
tekijät ja määritellyt keskeiset oletukset,
joista se on riippuvainen saavuttaakseen
ilmastotavoitteensa. Sijoitusten
ilmastotavoitteiden saavuttamiseen
vaikuttavat erityisesti reaalitalouden ja
finanssialan päästövähennykset sekä
asiakaskysyntä. Omista toimistaan
huolimatta Mandatum ei pysty
saavuttamaan päästövähennystavoitteitaan
ilman reaalitalouden laajempia
päästövähennyksiä. Lisäksi
finanssimarkkinatoimijoiden, kuten
sijoitusvarojen omistajien ja
omaisuudenhoitajien, on jatkettava työtä
päästöjen vähentämiseksi. Asiakkaiden
mieltymykset ohjaavat Mandatumin
ilmastoon liittyvää lähestymistapaa ja
vaikuttavat siihen, miten ilmastotekijöitä
integroidaan tuotteisiin. Sekä sijoitusten
että oman toiminnan tavoitteiden
saavuttamiseen vaikuttavat lisäksi
ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta
myönteinen kehitys politiikassa ja
sääntelyssä, uusiutuvan energian
saatavuudessa, luotettavan ilmastodatan
kehittymisessä sekä soveltuvien ja
uskottavien päästövähennystavoite-
metodologioiden saatavuudessa.
Mandatumin ilmastotavoitteet perustuvat
yhtiön omaan valmistelutyöhön, eikä
ulkoisia sidosryhmiä ole toistaiseksi
osallistettu tavoitteiden
määrittelyprosessissa.
Sijoitusten ilmastotavoitteet
Mandatumilla on useita tavoitteita, joilla
pyritään tukemaan yhtiön sijoitusten
nettonollasitoumusta. Tavoitteita on
tarkoitus laajentaa myös muihin
omaisuuslajeihin tulevaisuudessa.
Hallinnoitaviin varoihin kuuluvien sijoitusten
päästöjen osalta (Scope 3, kategoria 15)
tavoitteena on vähentää suorien listattujen
osakkeiden ja yritysten joukkovelkakirja-
lainojen hiili-intensiteettiä1 75 prosenttia
vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030
mennessä. Vuoden 2020 vertailuarvo on
190 hiilidioksidiekvivalenttitonnia miljoona
euroa liikevaihtoa kohden, ja vuoden 2030
tavoitetaso 47 hiilidioksidiekvivalenttitonnia
miljoona euroa liikevaihtoa kohden.
75 prosentin vähennys painotetussa
keskimääräisessä hiili-intensiteetissä
vuosien 2020 ja 2030 välillä ylittää IPCC:n
Global Warming of 1.5°C -erikoisraportissa
mainitun noin 50 prosentin CO₂-
vähennyksen vuoteen 2030 mennessä ja on
linjassa IEA:n Net Zero by 2050 -skenaarion
kanssa. Mandatum on hyödyntänyt
tavoitteenasetannassa Net Zero Investment
Framework (NZIF) -viitekehystä.
Tavoite kattaa Mandatumin salkkujen kaikki
suorat listatut osake- ja yrityslainasijoitukset
(sekä laskuperustekorkoinen että
sijoitussidonnainen tase), joiden osalta
vaadittava data on saatavilla. Luotettavan ja
1) Scope 1 ja 2 painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti (weighted average carbon intensity, WACI)
vertailukelpoisen kohdeyhtiöitä koskevan
73
datan saatavuuden vuoksi painotettua
keskimääräistä hiili-intensiteettiä koskeva
tavoite kattaa Scope 1- ja 2
-kasvihuonekaasupäästöt.
Hiili-intensiteettitavoitteen tavoitevuosille ei
esitetä kasvihuonekaasupäästöjen
absoluuttisia arvoja, sillä niiden laskentaan
liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Laskenta
edellyttäisi tarkkoja strategiakautta
pidempiä ennusteita sekä sijoitussalkun
tulevasta koosta ja rakenteesta että
kohdeyhtiöiden taloudellisesta kehityksestä
ja päästöpoluista. Näihin tekijöihin liittyy
merkittävää epävarmuutta, minkä vuoksi
absoluuttisia päästövähennyksiä ei voida
luotettavasti määrittää tavoitevuosille.
Absoluuttisten päästötavoitteiden sijaan
Mandatum on asettanut tavoitteensa
sijoittajille tyypilliseen tapaan
intensiteettitavoitteena.
Mandatum saavutti suorien listattujen
osakkeiden ja yritysten joukkovelkakirja-
lainojen päästövähennystavoitteen
huomattavasti ennakoitua aikaisemmin.
Näiden sijoitusten hiili-intensiteetti laski 41
hiilidioksidiekvivalenttitonniin miljoonaa
euroa liikevaihtoa kohden vuoden 2025
lopussa. Hiili-intensiteetti laski 42 prosenttia
edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on
suurin vuotuinen muutos tarkasteltaessa
sijoitusten hiili-intensiteetin muutosta
vuosien 2020–2025 välillä. Tavoitteeseen
liittyy tavoitetason lisäksi myös
aikasidonnaisuus, eli vaikka tavoitetaso
alitettiin jo vuonna 2025, tulee hiili-
intensiteetin pysyä tavoitteen alla myös
vuoteen 2030 asti. Tavoitetason alla
pysymiseen vaikuttavat muun muassa
sijoituskohdeyhtiöiden hiili-intensiteetin
kehitys, tulevat sijoituspäätökset ja
sijoitusten suhteellisten painojen
markkinoista johtuvat muutokset salkussa.
Mandatum tavoittelee myös suorissa
kiinteistösijoituksissaan käytönaikaisen
energiankäytön nettonollapäästöjä. Suoraan
omistettujen kiinteistösijoitusten
tavoitevuosi on 2027 ja
Erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi
Kiinteistöt II:n tavoitevuosi on 2030. Tavoite
kattaa Scope 1 -päästöt eli paikan päällä
tuotetun energian ja Scope 2 -päästöt eli
ostoenergian. Vuokralaisten energia-
sopimukset (Scope 3) eivät kuulu tavoitteen
piiriin, koska Mandatumilla ei ole niiden
suhteen päätäntävaltaa. Käytännössä
tavoitteiden saavuttamiseksi kiinteistöissä
käytetyn energian (Scope 1 ja 2) tulee olla
tuotettu fossiilittomasti, esimerkiksi
uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla.
Mandatum on edistynyt kiinteistö-
sijoitustensa nettonollatavoitteissa. Sähkön
osalta vuodesta 2024 lähtien kaikkiin 100-
prosenttisesti omistettuihin kohteisiin on
ostettu uusiutuvaa sähköä. Lämmön osalta
kaikki kohteet ovat siirtyneet alkuperätakuin
varmennetun uusiutuvan lämpöenergian
piiriin vuonna 2024. Mandatum AM Suomi
Kiinteistöt II:ssä on jäljellä yksi kohde, jonka
omassa lämmitysjärjestelmässä käytetään
edelleen fossiilista polttoainetta. Lisäksi
päästöihin lasketaan viiden kohteen
varavoimakoneiden kulutukset vuoden 2025
aikana. Mandatum AM Suomi Kiinteistöt II:n
päästöt (Scope 1 ja 2) laskivat vuonna 2025
263 hiilidioksidiekvivalenttitonniin, ja
suoraan omistettujen kiinteistösijoitusten
päästöt (Scope 1 ja 2) 5 hiilidioksidi-
ekvivalenttitonniin.
Vastuullisen sijoittamisen politiikan
mukaisesti yhtiön tavoitteena on vuodesta
2023 alkaen ollut poistaa kivihiili vuoteen
2030 mennessä ja öljy vuoteen 2040
mennessä suorissa osake- ja
korkosijoituksissa. Ennen tavoitteiden
asettamista, suorille osakkeille ja
joukkovelkakirjalainoille asetettuihin
poissulkurajoihin kuuluivat suoraan ja
epäsuoraan liiketoimintaan liittyvät rajat
kivihiilen louhinnalle (suora liiketoiminta 0
prosenttia, epäsuora liiketoiminta 50
prosenttia), kivihiileen perustuvalle
energialle (suora liiketoiminta 50 prosenttia,
epäsuora liiketoiminta 50 prosenttia) ja
fossiiliseen öljyyn perustuvalle energialle
(suora liiketoiminta 50 prosenttia, epäsuora
liiketoiminta 50 prosenttia). Kuten luvussa
E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit kerrotaan, poissulut ovat keskeisin
keino tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä
hetkellä kivihiilen suoran liiketoiminnan
poissulkuraja on 5 prosenttia ja epäsuoran
liiketoiminnan 30 prosenttia. Öljyyn liittyvä
raja on 40 prosenttia sekä suoralle että
epäsuoralle liiketoiminnalle. Poissulkurajojen
noudattamista seurataan säännöllisesti.
74
Oman toiminnan ilmastotavoitteet
Tukeakseen vuoden 2050
nettonollasitoumusta Mandatum on
asettanut välitavoitteen myös oman
toimintansa päästövähennyksille. Yhtiön
tavoitteena on vähentää Scope 1- ja 2
-päästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä (vuoden 2024 tasosta). Omaa
toimintaa koskeva tavoite kattaa kaikki
yhtiön toimipisteet ja huomioi Scope 2
-päästöissä markkinaperusteiset päästöt.
Välitavoitteen asettamisessa Scope 1- ja 2
-päästöille Mandatum noudattaa
absoluuttista vähennysmenetelmää.
Menetelmä perustuu globaaleihin
päästövähennyspolkuihin ja määrittää
yhtenäisen vuosittaisen päästövähennys-
prosentin, joka on linjassa ilmaston
lämpenemisen rajoittamisen kanssa 1,5
celsiusasteeseen. Tavoitteen mukaisesti
sekä Scope 1- että Scope 2 -päästöjä
vähennetään lineaarisesti 42 prosentilla
vuoteen 2030 mennessä suhteessa kunkin
päästöluokan vertailuarvoon. Mandatum on
hyödyntänyt Science Based Targets
initiativen (SBTi) yrityksille suunnattua
lyhyen aikavälin tavoitteenasetantatyökalua
(Corporate Near-Term Tool) tukeakseen
oman toimintansa tavoitteenasetantaa.
Työkalu soveltaa absoluuttista
vähennysmenetelmää yhtiökohtaisiin
kasvihuonekaasuinventaarioihin
määrittääkseen tarvittavat absoluuttiset
päästövähennykset. Mandatum on
toistaiseksi päättänyt olla hakematta SBTi:n
validointia päästövähennystavoitteilleen.
Yhtiö on sitoutunut parhaisiin käytäntöihin
ja hyödyntänyt SBTi:n metodologiaa,
erityisesti lyhyen aikavälin tavoitteiden
asettamiseen tarkoitettua työkalua,
tukeakseen oman toimintansa tavoitteiden
kehittämistä.
Mandatumin Scope 1 -päästöt laskivat
vuonna 2025 20 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna. Muutos on seurausta
hybridi- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen
vähentyneillä ajokilometreillä.
Markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt
laskivat 98 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna. Merkittävä muutos Scope 2
-päästöissä on seurausta kaukolämmön
alkuperätakuiden hankinnalla, jonka
Mandatum toteutti ensimmäistä kertaa
yhdeksälle toimipisteelleen kattaen yhtiön
vuokraamien tilojen lämmönkulutuksen.
Tämän lisäksi viidessä kiinteistössä oli
kiinteistön omistajan toimesta käytössä joko
uusiutuvan kaukolämmön sopimus tai
kaukolämmön alkuperätakuut. Suurimmassa
osassa yhtiön toimipisteistä oli vuoden
aikana käytössä uusiutuva sähkö.
75
Sijoitusten ilmastotavoitteet
Tavoite/KPI-tyyppi
Laajuus
Päästöjen Scope
Tavoitetyyppi
Vertailuvuosi
Vertailuarvo
Tavoite
Tavoitevuosi
Toteuma
2025
Painotettu keskimääräinen
hiili-intensiteetti
Suorat listatut osakkeet ja
joukkovelkakirjalainat
1 & 2
Intensiteetti
2020
190 tCO2-ekv. /
milj. €
liikevaihtoa
-75 %
Tavoitetaso: 47 tCO2 -ekv. /
milj. € liikevaihtoa
2030
41 tCO2-ekv. /
milj. €
liikevaihtoa
Käytönaikaisen
energiankäytön
nettonollapäästöt
Erikoissijoitusrahasto
Mandatum AM Suomi
Kiinteistöt II
1 & 2
Absoluuttinen
2020
8 210 tCO2-ekv. 1
Nettonolla
2030
263 tCO2-ekv.
Käytönaikaisen
energiankäytön
nettonollapäästöt
Mandatumin suoraan
omistamat
kiinteistösijoitukset
1 & 2
Absoluuttinen
2020
2 556 tCO2-ekv. 2
Nettonolla
2027
5 tCO2-ekv.
Luopuminen sijoituksista
kivihiileen
Suorat osake- ja
korkosijoitukset
-
Altistus
2023
-
Ei sijoituksia kivihiileen, eli
yrityksiin, joiden liikevaihdosta
yli 5 % perustuu kivihiileen
2030
Edistymisestä
suhteessa
tavoitteisiin
kerrotaan
luvussa E1-4.
Luopuminen sijoituksista
öljyyn
Suorat osake- ja
korkosijoitukset
-
Altistus
2023
-
Ei sijoituksia öljyyn, eli
yrityksiin, joiden liikevaihdosta
yli 5 % perustuu öljyyn
2040
1) Pitää sisällään Scope 1 ja 2 markkinaperusteiset päästöt. Lähde: GRESB. Datan kattavuus on 85,6 prosenttia. Vertailuarvo edustaa salkun omistuksia vuonna 2020.
2) Pitää sisällään Scope 1 ja 2 markkinaperusteiset päästöt. Lähde: GRESB. Datan kattavuus on 98,9 prosenttia. Vertailuarvo edustaa salkun omistuksia vuonna 2020.
Oman toiminnan ilmastotavoitteet
Tavoite/KPI-tyyppi
Päästöjen Scope
Tavoitetyyppi
Vertailuvuosi
Vertailuarvo
Tavoite
Tavoitevuosi
Toteuma 2025
Välitavoite
1 & 2
Absoluuttinen
2024
Scope 1: 20 tCO2 -ekv.
Scope 2: 276 tCO2 -ekv. 1
-42 %
2030
Scope 1: 16 tCO2 -ekv.
Scope 2: 5 tCO2 -ekv.
1) Markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt
76
Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 ja 3)
2025
2024
% 2025 / 2024
2030 tavoite 1
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)
16
20
-20 %
-42 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
0
0
0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO2 -ekv.)
27
312
-91 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO2 -ekv.)
5
276
-98 %
-42 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt
(tCO 2 -ekv.)
6 434 014
6 090 711
6 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
976
448
118 %2
2 Tuotantohyödykkeet
112
61
83 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly
Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)
43
52
-17 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte
1
2
-30 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
313
279
12 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
230
314
-27 %
15 Investoinnit
6 432 339
6 089 555
6 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2 -ekv.)
6 434 057
6 091 043
6 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2 -ekv.)
6 434 035
6 091 007
6 %
1) Hallinnoitaviin varoihin kuuluvien sijoitusten päästöjen osalta (Scope 3, kategoria 15) tavoitteena on vähentää suorien listattujen osakkeiden ja yritysten
joukkovelkakirjalainojen hiili-intensiteettiä 75 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sijoitusten ilmastotavoitteet kuvataan tarkemmin
luvussa E1-4: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.
2) Vuosien 2024 ja 2025 luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään, sillä ostettujen tavaroiden ja palvelujen datan kattavuutta laajennettiin vuonna 2025.
E1-6: KASVIHUONEKAASUJEN
SCOPE 1-, 2- JA SCOPE 3
-BRUTTOPÄÄSTÖT JA
KOKONAISPÄÄSTÖT
Mandatumin kasvihuonekaasupäästöt on
laskettu ja raportoitu Greenhouse Gas Protocol
-ohjeiston (GHG-protokolla) mukaisesti.
Sijoitusten päästöraportoinnissa on lisäksi
huomioitu Partnership for Carbon Accounting
Financials (PCAF) -standardi.
GHG-protokollan mukaan päästöt jaetaan
suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat ja
epäsuorat päästöt jaetaan edelleen kolmeen
luokkaan: Scope 1 (suorat päästöt), Scope 2
(epäsuorat päästöt) ja Scope 3 (muut epäsuorat
päästöt).
Mandatumin raportoimat päästöt jakautuvat
seuraavasti:
• Scope 1: työsuhdeautoissa (leasing-autot)
käytetty polttoaine
• Scope 2: toimipisteiden sähkön- ja
lämmönkulutus
• Scope 3: liikematkustus (lennot,
kilometrikorvaukset, autovuokrat, julkinen
liikenne, taksimatkat, junamatkat, laivamatkat
ja hotelliyöt), tuotantohyödykkeet (vuoden
aikana hankitut IT-laitteet ja huonekalut),
pilvipalvelut, vedenkulutus, paperinkulutus,
muut ostetut tuotteet ja palvelut, jätteet,
työntekijöiden työmatkat ja etätyöskentely,
polttoaineeseen ja energiaan liittyvät
toiminnat ja sijoitusten päästöt (investoinnit).
77
Suurin osa Mandatumin kasvihuone-
kaasupäästöistä aiheutuu sijoituksista.
Sijoitusten päästöt vuodelta 2025 olivat
yhteensä 6 432 339 (6 089 555)
hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Omasta
toiminnasta aiheutuneet kasvihuone-
kaasupäästöt vuodelta 2025 olivat 1 696
(1 452) hiilidioksidiekvivalenttitonnia
(markkinaperusteisesti laskettuna) eli 2,7
(2,2) tonnia työntekijää kohden.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta-
metodologia on esitetty tarkemmin luvussa
Laskentaperiaatteet.
Liikevaihtoon perustuva
kasvihuonekaasuintensiteetti
Mandatum-konserni ei käytä liikevaihtolukua
taloudellisessa raportoinnissaan, mutta
tähän erään luetaan Mandatum-konsernin
vakuutusmaksutuotot sekä muut tuotot.
Yhteensä nämä olivat 336,0 (377,0)
miljoonaa euroa vuonna 2025.
Kasvihuonekaasuintensiteetti on siten
laskettu jakamalla kokonaiskasvihuone-
kaasupäästöt (sijaintiperusteiset ja
markkinaperusteiset) vakuutusmaksu-
tuotoilla sekä muilla tuotoilla.
E1-7: PÄÄSTÖHYVITYKSILLÄ
RAHOITETTAVAT
KASVIHUONEKAASUJEN
POISTOT JA
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN
HILLINTÄHANKKEET
Mandatum on vuodesta 2019 asti
kompensoinut omasta toiminnasta
aiheutuvat kasvihuonekaasupäästönsä
kokonaisuudessaan (Scope 1 ja 2 sekä
Scope 3 kategoriat 1–14) tukemalla
sertifioituja projekteja, jotka rahoittavat
kasvihuonekaasuja hillitseviä ratkaisuja
maailmanlaajuisesti. Sijoitusten päästöt
(Scope 3, kategoria 15) eivät kuulu
päästöhyvitysten piiriin.
Vuonna 2025 Mandatum kompensoi omasta
toiminnastaan aiheutuneet vuoden 2024
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti1
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./€)
0,019
0,016
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./€)
0,019
0,016
1) Mandatum-konserni ei käytä liikevaihtolukua taloudellisessa raportoinnissaan, mutta tähän erään luetaan
Mandatum-konsernin vakuutusmaksutuotot sekä muut tuotot, jotka esitetään tilinpäätöksessä konsernin
laajassa tuloslaskelmassa.
kasvihuonekaasupäästöt kahden eri
hankkeen kautta: Gold Standard
-sertifioidun hankkeen, joka tukee Thai Hoa
Wind -tuulipuistoa Vietnamissa, sekä
Verified Carbon Standard -sertifioidun
hankkeen, joka edistää trooppisen
kosteikkoalueen suojelemista Brasilian
Pantanalissa. Päästöhyvitysten
kokonaismäärä oli 1 452
hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Työskennellessään päästövähennys-
tavoitteidensa saavuttamiseksi Mandatum
jatkaa päästöhyvitysten käyttöä oman
toimintansa aiheuttamien päästöjen
kompensointiin. Yhtiö aikoo siten
kompensoida myös vuoden 2025 omasta
toiminnasta aiheutuneet päästöt, joiden
kokonaismäärä on 1 696 hiilidioksidi-
ekvivalenttitonnia. Kompensointia ei käytetä
keinona saavuttaa oman toiminnan
päästövähennystavoitteita.
Pitkällä aikavälillä yhtiö pyrkii vähentämään
päästönsä niin lähelle nollaa kuin
mahdollista ja käyttämään hiilenpoistoja
mahdollisten jäännöspäästöjen osalta, joita
ei voida välttää.
78
S1 OMA TYÖVOIMA
Olennaiset ESRS-aiheet:
• Työ- ja yksityiselämän tasapaino
• Terveys ja turvallisuus
• Sukupuolten tasa-arvo ja sama
palkka samanarvoisesta työstä
• Koulutus ja taitojen kehittäminen
• Yksityisyys
S1-1: OMAAN TYÖVOIMAAN
LIITTYVÄT
TOIMINTAPERIAATTEET
Mandatum on tunnistanut kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissaan keskeisiä omaan
työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Näitä tunnistettiin työ- ja
yksityiselämän tasapainossa, terveydessä ja
turvallisuudessa, sukupuolten tasa-arvossa
ja palkka tasa-arvossa, moninaisuudessa,
yksityisyydessä sekä koulutuksessa ja
taitojen kehittämisessä. Tunnistetut
vaikutukset on kuvattu luvun SBM-3:
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet taulukossa ESRS S1 Oma
työvoima.
Kaikki Mandatumin toimintaperiaatteet,
jotka on esitetty tämän luvun eri
kestävyysseikkojen alla, koskevat omaa
toimintaa ja koko henkilöstöä. Kaikki
toimintaperiaatteet soveltuvat kaikilla
maantieteellisillä alueilla, joilla Mandatumilla
on omaa työvoimaa, eli Suomessa,
Ruotsissa ja Luxemburgissa. Politiikkatasolla
vastuussa on Mandatum Oyj:n hallitus.
Oman työvoiman periaatteissa ja
toimintaohjeissa ylin vastaava taho on
toimitusjohtaja. Työntekijöiden oikeuksiin
liittyvien tunnistettujen vaikutusten
toimintaperiaatteet viedään yhtiön
henkilöstökäytäntöihin ja toimintatapoihin.
Mandatum Oyj:n hallituksen hyväksymät
Code of Conduct -toimintaperiaatteet
määrittelevät, miten Mandatum suhtautuu
työntekijöihinsä, kumppaneihinsa ja
toimittajiinsa. Code of Conduct
-toimintaperiaatteet määrittelevät yhtiön
eettiset ohjeet, periaatteet ja arvot, minkä
lisäksi niiden tarkoituksena on varmistaa,
että yhtiö noudattaa soveltuvaa
lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä.
Toimintaperiaatteet päivitetään vuosittain,
ja niiden noudattamisen valvonnasta vastaa
konsernin compliance-toiminto.
Mandatum on laatinut johtoryhmän
hyväksymän sisäisen monimuotoisuus-,
yhdenvertaisuus- ja osallisuusohjeen, jossa
kuvataan yhtiön toimintaperiaatteet ja
painopisteet tuleville vuosille. Yhtiö on
lisäksi laatinut hallituksen monimuotoisuutta
koskevat periaatteet, joiden tarkoituksena
on edistää hallituksen monimuotoisuutta ja
sukupuolten välisen tasa-arvon
toteutumista hallitustyöskentelyssä.
Osana Code of Conduct
-toimintaperiaatteitaan ja tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelmaansa Mandatum
on huomioinut erityiset syrjinnän perusteet,
kuten iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
poliittisen toiminnan, ay-toiminnan,
perhesuhteiden, terveydentilan,
vammaisuuden, seksuaalisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän
syyn. Suunnitelman tarkoituksena on
järjestelmällisesti ja lain edellyttämällä
tavalla edistää tasa-arvon toteutumista
yhtiössä sekä luoda työolot, joissa
työntekijöiden asiantuntemus ja
kokemukset otetaan tasapuolisesti
huomioon. Suunnitelman toteuttamisesta on
vastuussa yhtiön henkilöstöjohtaja.
Mandatumin tietosuojaa koskevat yleiset
periaatteet määritellään Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa. Tietosuojaa koskevat
henkilötietojen käsittelyn keskeiset
periaatteet on esitetty Data Protection
Principles -periaatedokumentissa, jonka
lisäksi yhtiöllä on konsernitasoinen
tietosuojapolitiikka, johon henkilötietojen
käsittely perustuu. Muita keskeisiä
toimintaperiaatteita tietosuojaan liittyvien
riskien hallinnassa ovat tiedonhallinta-
politiikka sekä tietoturvapolitiikka. Edellä
lueteltuja toimintaperiaatteita ja politiikkoja
noudatetaan kaikkien käsittelyn kohteena
olevien rekisteröityjen, kuten Mandatumin
asiakkaiden ja henkilöstön, henkilötietojen
käsittelyssä.
Toimintaperiaatteita laadittaessa on
huomioitu niiden kannalta olennaisia
sidosryhmiä, ja heidän näkemyksiään on
kuultu esimerkiksi kyselyiden ja työpajojen
avulla.
Ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Mandatumin ihmisoikeuksiin ja
työkäytäntöihin liittyvistä periaatteista
linjataan yhtiön Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa sekä
ihmisoikeussitoumuksessa, joka pitää
sisällään ne toimintaperiaatteet ja
vaatimukset, joita yhtiö itse noudattaa ja
edellyttää myös arvoketjunsa muilta
toimijoilta. Sitoutuminen ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen ulottuu Mandatumin oman
toiminnan ja henkilöstön lisäksi sen koko
arvoketjuun, ja Mandatum on julkaissut
Supplier Code of Conductin eli toimittajien
toimintaperiaatteet. Code of Conductin
ajantasaisuus tarkastellaan vuosittain.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt
ihmisoikeussitoumuksen.
Mandatum on sitoutunut harjoittamaan
liiketoimintaansa kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Yhtiö noudattaa toimintaansa soveltuvaa
ihmisoikeus- ja työlainsäädäntöä.
Soveltuvan lainsäädännön lisäksi Mandatum
on sitoutunut kunnioittamaan YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta,
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia
ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen
79
työjärjestö ILO:n yleissopimuksia, OECD:n
vastuullisen liiketoiminnan toimintaohjeita
monikansallisille yrityksille ja YK:n Global
Compact -aloitetta. Mandatum seuraa
sitoumusten toteutumista muun muassa
ilmoituskanavista saatujen ilmoitusten sekä
kyselyiden avulla. Ilmoituskanavaan tulleille
ilmoituksille on oma prosessinsa, josta
kerrotaan tarkemmin luvussa G1-1:
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.
Työvoimaan pidetään yhteyttä asian
tiimoilta esihenkilöiden toimesta sekä
henkilöstökyselyin. Erillisiä
kestävyysseikkoihin liittyviä toimia ei ole
asetettu, sillä yhtään ihmisoikeusrikkomusta
ei ole tiedossa.
Yhtiö pyrkii huolehtimaan siitä, että
ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet
toteutuvat myös Mandatumin arvoketjussa
tunnistamalla ne tilanteet ja toimijat, joihin
liittyy riski mainittujen velvoitteiden
laiminlyönnistä. Mandatum ei hyväksy
pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä eikä
muita rikkomuksia. Mandatum on vahvistanut
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet ja sitä koskevan
hallintajärjestelmän, joista kerrotaan
tarkemmin alla Terveys ja turvallisuus
-osiossa.
Vuonna 2025 Mandatum tarkensi sen
laatimaa ihmisoikeusselvitystä hyödyntäen
päivitetyssä kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissa tarkasteltuja
arvoketjun ihmisoikeusvaikutuksia.
Päivityksen yhteydessä ihmisoikeus-
selvitykseen ei tehty merkittäviä muutoksia.
Lisäksi yhtiö osallistui UN Global Compact
Suomen järjestämään Business and Human
Rights Accelator -koulutusohjelmaan
vahvistaakseen ymmärrystään YK:n yrityksiä
ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden mukaisesta ihmisoikeuksia
koskevasta huolellisuusvelvoiteprosessista.
Mandatum pyrkii toiminnallaan edistämään
myönteisiä vaikutuksia ihmisille. Samalla
yhtiö tiedostaa, että sen toiminta voi olla
suoraan tai välillisesti yhteyksissä erilaisiin
tilanteisiin, joissa ihmisoikeuksien
toteutumisessa voi esiintyä puutteita. Tämän
vuoksi yhtiö on kuluneen vuoden aikana
työstänyt YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskeviin ohjaaviin periaatteisiin pohjautuvaa
viitekehystä, jossa tarkastellaan
ihmisoikeusprosessien ja -mekanismien
määrittelyä Mandatumin omassa toiminnassa
ja arvoketjussa. Prosessissa huomioidaan
myös omaan henkilöstöön liittyviä olennaisia
seikkoja sekä yhtiön toimenpiteet
mahdollisten havaittujen ihmisoikeus-
vaikutusten korjaamiseksi.
Työolot
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Työ- ja yksityiselämän hyvällä tasapainolla
on tunnistettu olevan myönteinen vaikutus.
HR seuraa työaikaa säännöllisesti ja raportoi
mahdollisista liiallisista ylitöistä esihenkilölle
ja työntekijälle. Myös pitämättömiä lomia
seurataan ja tarvittaessa tilanteisiin
puututaan. Tunnistettuna riskinä on huono
työn ja yksityiselämän tasapainon taso, mikä
voi heikentää mahdollisuuksia rekrytoida ja
pitää parhaimmat työntekijät.
Mandatumilla on käytössä erilaisia
toimintaperiaatteita työ- ja vapaa-ajan
epätasapainosta johtuvan työkuormituksen
hallintaan, joista keskeisimpiä ovat
esihenkilöiden kouluttamiseen liittyvät
toimintaperiaatteet sekä varhaisen tuen
toimintamalli. Työ- ja yksityiselämän
tasapainoa edistetään tarjoamalla joustavia
työskentelymalleja ja tukemalla
perheystävällisiä käytäntöjä.
Terveys ja turvallisuus
Mandatum kiinnittää erityistä huomiota
työkyvyn johtamiseen ja henkilöstön
hyvinvointiin liittyviin henkilöstöetuihin.
Positiivisena vaikutuksena on tunnistettu,
että lähes kaikki Mandatumin työntekijöistä
kuuluvat laajennetun työterveyshuollon
piiriin. Psyykkisen ja fyysisen työterveyden
osalta pääpaino on ennaltaehkäisevissä
toimissa. Henkilöstölle tarjotaan myös laajat
henkilöstöedut sekä vakuutusturva.
Mahdollisuutena nähdään se, että hyvä
terveyden ja turvallisuuden taso lisää
mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää
parhaimmat työntekijät.
Vuonna 2025 Mandatum on rakentanut
pakollisen työkykyjohtamisen koulutuksen
kaikille esihenkilöille yhteistyössä
työeläkevakuutusyhtiön ja työterveyden
kanssa. Koulutus otetaan käyttöön
alkuvuodesta 2026. Sen tavoitteena on
tukea esihenkilöiden menestyksekästä
ihmisten johtamista työkykyjohtamisen
keinoin ja ennaltaehkäistä työkykyriskien
syntymistä sekä niiden realisoitumista.
Työterveyspalvelut toteutetaan
yhteistyökumppanin kanssa laaditun
toimintasuunnitelman mukaisesti.
Henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden
toimintaperiaatteiden noudattamista
valvovat HR ja työterveyshuolto
yhteistyössä esihenkilöiden kanssa.
80
Työsuojelu on lainsäädäntöön perustuvaa
toimintaa, jonka tavoitteena on työn
turvallisuuden ja terveellisyyden
edistäminen työpaikoilla. Työsuojelun
toimintaohjelman pohjalta
työsuojelutoimikunta laatii vuosittain
yksityiskohtaisen suunnitelman
toteutettavista työsuojelutoimenpiteistä.
Työsuojelun toimintaohjelman hyväksyy
yhtiön toimitusjohtaja.
Työturvallisuustoimintaa määrittelevät
muun muassa kansalliset lait ja
viitekehykset. Terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvät toimintaperiaatteet ovat kaikki
oleellisten sidosryhmien saatavilla
intranetissä. Työtapaturmia ehkäistään
varmistamalla hyvä työterveyshuolto sekä
pitämällä huolta turvallisista ja terveellisistä
toimitiloista työsuojelun ja yritys-
turvallisuuden työryhmän toiminnan avulla.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä
teemoista viestitään aktiivisesti intranetissä,
ja henkilöstön kuuleminen varmistetaan
koulutusten, kyselyiden ja muiden
tapahtumien avulla. Työskentelyolosuhteista
huolehditaan yhteistyössä
työterveyshuollon kanssa.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka
samanarvoisesta työstä
Mandatumin tasa-arvoon liittyvien
toimintaperiaatteiden yleisenä tavoitteena
on varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on
yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan ja
saada oikeudenmukaista palkkaa
sukupuolesta riippumatta, sillä tällä on
tunnistettu olevan myönteinen vaikutus
yhtiön toimintaan.
Yhtiö painottaa oikeudenmukaista ja
tasapuolista kohtelua tehtävien jaossa,
koulutuksiin osallistumisessa, työkierroissa
sekä uralla etenemisessä, jotta jokaisella
työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja
saavuttaa uratavoitteensa.
Mandatum painottaa tasa-arvoa kaikessa
toiminnassaan ja politiikoissaan ja tarkkailee
sukupuolijakaumaa yhtiön johtotehtävissä.
Tasa-arvoasioita käsitellään myös
Mandatum Way -kulttuurioppaassa, joka
jaetaan kaikille uusille työntekijöille
työsuhteen alkaessa.
Mandatumin palkkapolitiikka on laadittu
varmistamaan oikeudenmukaisuuden,
yhdenvertaisuuden ja sukupuoli-
neutraaliuden palkka-asioissa.
Palkitsemisessa ei hyväksytä minkäänlaista
syrjintää, ja sen tulee perustua objektiivisiin
kriteereihin, kuten työntekijän osaamiseen,
suoritukseen, vastuisiin ja asemaan yhtiössä.
Mandatum on vuosien 2024–2025 aikana
edistänyt sukupuolten tasa-arvoa ja
samanarvoisesta työstä maksettavaa samaa
palkkaa laajalla tehtävien
vaativuusarvioinnin (TVA) projektilla. TVA
varmistaa yhdenvertaiset palkkatasot ja
tukee EU:n palkka-avoimuusdirektiivin
vaatimuksia. Toimenpiteet tukevat tasa-
arvoista urakehitystä ja vähentävät
palkkaeroja.
Sukupuolten tasa-arvoon ja
samanarvoisesta työstä maksettavaan
samaan palkkaan liittyvät toiminta-
periaatteet ovat henkilöstön saatavilla
intranetissä.
HR vastaa tasa-arvon ja palkkatasa-arvon
toteutumisen seurannasta ja
varmistamisesta yhteistyössä esihenkilöiden
kanssa. Mandatum laatii vuosittain
sukupuolten välisestä tasa-arvosta raportin,
jossa kerrotaan työehtosopimuksen piiriin
kuuluvien työntekijöiden keskimääräiset
ansiot sukupuolen ja työntekijän
palkkaluokan tai tehtävän mukaan. Raportti
on koko henkilöstön saatavilla yhtiön
intranetissä.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Mandatumin osaamisen kehittämistä
koskevat periaatteet on määritelty Code of
Conduct -toimintaperiaatteissa. Osaamista
ylläpidetään sekä varmistamalla nykyisen
henkilöstön riittävä osaamistaso että
rekrytoimalla uutta osaamista. Osaamisen
kehittämistä ja uralla etenemistä seurataan
säännöllisesti työntekijöiden ja
esihenkilöiden välisissä kehitys-
keskusteluissa, joissa asetetaan tavoitteet ja
kartoitetaan työntekijän tarpeet ja toiveet.
Tässä yhteydessä asetetut tavoitteet
kirjataan HR-järjestelmään.
Mandatumin yrityskulttuuri painottaa
tekemällä oppimista. Yhtiö tarjoaa myös eri
työntekijäryhmille suunnattuja sisäisiä
koulutuksia ja koulutusohjelmia, joilla
mahdollistetaan työssä menestymistä ja
kehittymistä. Mandatum kustantaa
vakuutus- ja sijoituspalvelualan tutkintoja
niitä työssään tarvitseville henkilöille.
Ammatillisen kehittymisen tukemiseksi
tarjotaan myös säännöllisesti järjestettävä
Mandatumin sisäinen mentorointiohjelma
sekä työkiertomahdollisuuksia. Lisäksi
henkilöstökyselyiden tulosten perusteella
arvioidaan koulutustarjonnan ja
kehitysohjelmien onnistumista.
81
Mandatumilla on verkkokoulutusympäristö,
jossa työntekijä suorittaa roolinsa
mukaisella opintopolulla sekä pakollisia
sääntelyn edellyttämiä että vapaaehtoisia
verkkokoulutuksia ympäri vuoden.
Verkkokoulutuksilla halutaan varmistaa, että
kaikilla työntekijöillä on yhdenvertaiset
mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja että
koulutus on kaikille työntekijöille yhtä
laadukasta. HR vastaa osaamisen
kehittämisen ja urakehityksen seurannasta
sekä toimenpiteiden koordinoinnista
yhdessä esihenkilöiden kanssa.
Moninaisuus
Mandatumin monimuotoisuus-,
yhdenvertaisuus- ja osallisuusohjeen avulla
edistetään monimuotoisuuden periaatteita,
osallistamisen kulttuuria sekä yhtiön
käytäntöjen vahvistamista ja näkymistä
toiminnassa. Ohjeen pyrkimys on edistää
yhtäläisiä mahdollisuuksia,
monimuotoisuutta ja osallisuutta. Yhtiöllä on
aiheessa myönteinen vaikutus, mutta
samalla työpaikalla tapahtuvan syrjinnän ja
epätasa-arvon osalta tunnistetun riskin
perusteella Mandatum voisi kärsiä
mainehaitoista, houkuttelevuuden
vähenemisestä työnantajana ja näiden
seurauksena taloudellisista menetyksistä.
Monimuotoisuus- ja osallisuuskysymykset
on sisällytetty Mandatum Way
-kulttuurioppaaseen ja esihenkilö-
valmennuksiin. Toimintaperiaatteen
toteutumista seurataan säännöllisesti tasa-
arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman,
henkilöstökyselyiden, työpaikkaselvitysten
ja ilmoituskanavien kautta.
Rekrytointivalinnoissa painotetaan
pätevyyttä, koulutusta, kokemusta ja
tehtäviin soveltuvuutta kuitenkin edistäen
tasa-arvotavoitteiden toteutumista.
Mandatum kehittää rekrytointeihin
toimintamalleja, jotka vähentävät
tiedostamattomia ennakkoluuloja ja
olettamuksia esimerkiksi hyödyntämällä
strukturoituja haastattelukysymyksiä ja
yhtenäisiä arviointikriteerejä. Lisäksi yhtiö
panostaa esihenkilöiden ja rekrytoijien
koulutukseen monimuotoisuuden ja
inkluusion edistämiseksi sekä seuraa
rekrytointiprosessien dataa tasa-arvon
varmistamiseksi.
Mandatum Asset Management edistää
tasaisempaa sukupuolijakaumaa verrattuna
rahoitusalan opiskelijoihin. Yhtiö pyrkii
lisäämään finanssialan houkuttelevuutta
muiden kuin miessukupuolisten henkilöiden
keskuudessa osallistumalla naisille
kohdennettuihin tapahtumiin ja jakamalla
tietoa uramahdollisuuksista Mandatumissa.
Yhtiö tunnistaa, että monimuotoinen
hallitus, joka koostuu laajasti erilaisia
näkökulmia, taustoja ja kokemuksia
omaavista henkilöistä, edistää liiketoiminnan
päätöksentekoa ja varmistaa hyvän
hallintotavan toteutumista. Näitä tavoitteita
tukevat hallituksen jäsenten monipuolinen
osaaminen sekä monimuotoisuus, mukaan
lukien ikä, sukupuoli, maantieteellinen
alkuperä sekä koulutus- ja ammattitausta.
Nimitysvaliokunta arvioi vuosittain
hallituksen ominaisuuksia ja valmistelee
yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen
kokoonpanosta. Mandatumin johto ja
esihenkilöt toimivat periaatteiden
mukaisesti, jotka edistävät vastuullista
johtamista.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Yksityisyys
Mandatumin toiminta- ja
menettelytavoissaan noudattamat
tietosuojaa koskevat yleiset periaatteet on
kuvattu Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa. Lisäksi näitä
toimintaperiaatteita täydentävät erilliset
menettelytapoja koskevat politiikat ja
ohjeistukset, kuten tietosuojaperiaatteet ja
tietosuojapolitiikka. Yhtiö soveltaa samoja
tietosuojaa koskevia toiminta- ja
menettelyperiaatteita kaikkien
sidosryhmiensä osalta, oma työvoima
mukaan lukien, ja nämä ovat kuvattu
tarkemmin luvussa Siirtymäsäännösten
käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti
kohdissa Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset ja
Kyberturvallisuus.
Mandatum noudattaa tarkasti
tietosuojalakeja ja -asetuksia sekä
sisäänrakennetun ja oletusarvoisen
tietosuojan periaatteita kaikessa
toiminnassaan.
Tietosuojariskien hallinta on osa yhtiön
operatiivisten riskien hallintaprosessia, joka
on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2
Yleiset tiedot. Mandatumin tietosuoja-
periaatteiden ja politiikan yleisenä
tavoitteena on varmistaa työntekijöiden,
asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
yksityisyyden suoja kaikissa toimissa, joissa
henkilötietoja käsitellään. Henkilöstön
tietoturva- ja tietosuojaosaamista
kehitetään jatkuvasti tarjoamalla
säännönmukaista koulutusta, kuten
verkkokursseja.
82
S1-2: PROSESSIT, JOTKA
KOSKEVAT YHTEYDENPITOA
VAIKUTUKSISTA OMAN
TYÖVOIMAN JA
TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN
KANSSA
Mandatumilla on prosesseja olennaisten
vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi, jotka
koskevat yhteydenpitoa oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa.
Vaikutukset käydään läpi osana normaalia
vuosittaista yhteydenpitoa työnantajan ja
työntekijän välillä. Vaikutuksista tiedotetaan
tarvittavalla tasolla. Mikäli vaikutukset
kohdistuvat koko yhtiöön, annetaan tiedot
yhtiötasoisesti. Mikäli vaikutukset
kohdistuvat tiettyyn toimintoon, annetaan
tiedot toimintotasoisesti.
Mandatumin muutosneuvottelukunta
kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä noin
kolmen kuukauden välein. Neuvottelukunta
koostuu luottamusasiahenkilöistä,
henkilöstön edustajista ja henkilöstö-
johtajasta. Sen tehtävänä on varmistaa, että
työntekijöiden näkökannat otetaan
huomioon yrityksen toimintatavoissa.
Neuvottelukuntaan osallistuville henkilöille
on osoitettu tarvittavat resurssit esiin
tulleiden asioiden eteenpäin viemiseksi.
Muutosneuvottelukunnan pöytäkirjat
julkaistaan intranetissä.
Mandatum toteuttaa säännöllisesti
henkilöstökyselyjä ja kartoittaa näin
työntekijöidensä mielipiteitä. Näiden
kyselyjen avulla saadaan arvokasta tietoa
siitä, mitkä asiat ovat henkilöstölle
merkityksellisimpiä, kuinka hyvin niissä
onnistutaan ja mitä voisi tehdä vielä
entistäkin paremmin, jotta ne toteutuisivat
arjessa mahdollisimman hyvin. Kyselyn
tulokset, palaute, kommentit ja
kehitysehdotukset käydään läpi HR:n,
johdon ja esihenkilöiden toimesta jatkuvan
kehittämisen mahdollistamiseksi. Tulokset
raportoidaan yhtiön johdolle sekä
hallitukselle päätöksenteon ja strategisen
suunnittelun tueksi. Henkilöstökyselyiden
avulla arvioidaan myös toimien
vaikuttavuutta sekä mitä toimia tarvitaan,
jotta yhtiö voi vastata omaan työvoimaan
kohdistuviin erityisiin tosiasiallisiin tai
mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.
Vuonna 2025 toteutettiin neljä lyhyttä
kyselyä ja yksi laajempi henkilöstökysely,
joka mittaa työntekijäymmärryksen
toteutumista. Vuonna 2025 laajan Siqni-
henkilöstökyselyn tulos oli 77, mikä
oikeuttaa Mandatumin Future Workplaces
-sertifikaattiin. Sertifikaatti ansaitaan, kun
organisaatio osoittaa poikkeuksellisen
hyvää työntekijäymmärrystä ja erinomaista
henkilöstökokemusta. Lisäksi yhtiö sai Great
Place to Work® -sertifioinnin vuosille 2025–
2026. Sertifiointi perustuu henkilöstön
kokemuksiin ja arvioihin työpaikasta, ja se
on tunnustus, jonka saavat yritykset, jotka
täyttävät työntekijäkokemukselle asetetut
kriteerit.
Lyhyitä Pulse-henkilöstökyselyitä
toteutettiin neljä kertaa vuonna 2025.
Kysely antaa ajankohtaista tietoa
henkilöstön hyvinvoinnista ja mahdollistaa
anonyymin palautteen antamisen.
Esihenkilöille kysely on työkalu, jonka avulla
tiimiä voi osallistaa keskusteluun tiimin
tilanteesta ja tunnelmasta sekä tunnistaa
muutostarpeita varhaisessa vaiheessa.
Henkilöstökyselyiden osalta palautteita ja
tuloksia käydään läpi esihenkilöiden johdolla
kahdenkeskisissä keskusteluissa
johdettavien kanssa sekä yhdessä tiimien
kanssa. Läpikäyntien perusteella tehdään
toimintasuunnitelma, jonka toteutumista
seurataan tiimipalavereissa. HR-partnerit
seuraavat purkukeskusteluiden toteutumista
esihenkilöiden kanssa. Henkilöstöjohtaja on
ylin taho, jolla on operatiivinen vastuu
varmistaa, että tässä luvussa kuvattu
yhteydenpito toteutuu suunnitellusti,
tulokset huomioidaan yrityksen
toimintatavoissa ja hänellä on tähän
tarvittavat resurssit.
Yhtiön käytössä olevaan puitesopimukseen
liittyviä henkilöstön näkökantojen
huomioimiseen liittyviä sitoumuksia
kuvataan tarkemmin luvussa S1-1: Omaan
työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
työehtosopimuksiin liittyvien tietojen
yhteydessä. Yhteydenpidon vaikuttavuutta
arvioidaan vastausprosenttien perusteella,
jotka ovat säilyneet korkealla tasolla.
Tulokset analysoidaan yhteistyössä
esihenkilöiden ja HR:n kanssa, ja
toimenpiteistä keskustellaan yhdessä
henkilöstön kanssa. Myös tarvittavia
muutoksia ja niiden vaikutuksia tulokseen
seurataan yhdessä esihenkilöiden ja HR:n
kanssa. Paikallisia sopimuksia tehdään ja
jatketaan muutosneuvottelutoimikunnan
kautta.
Henkilöstölle tarjotaan myös mahdollisuus
osallistua työsuojelutoimintaan.
Työsuojelulle asetettujen painopisteiden
toteutumista seurataan sairauspoissaolojen,
työtapaturmien ja työhyvinvointi-
tutkimusten tulosten avulla. Työsuojelu-
päällikkö informoi säännöllisesti
työsuojelutoimikuntaa edellä mainituista
asioista.
Mandatum kuulee osana normaalia
yhteydenpitoa työnantajan ja työntekijän
välillä myös vaikutuksille alttiita henkilöitä.
83
S1-4: OMAAN TYÖVOIMAAN
LIITTYVÄT TOIMET JA
TOIMINTATAVAT
Mandatumin henkilöstöstrategian
toteuttamisesta ja raportoinnista vastaa
henkilöstöjohtaja. Hänen yksikössään toimii
henkilöstötiimi, joka koostuu asiantuntijoista
eri HR:n osa-alueilta, kuten
monimuotoisuudesta ja työhyvinvoinnista,
palkka- ja palkitsemisasioista, rekrytoinnista
ja osaamisen kehittämisestä. HR:n
asiantuntijoiden työnkuvaan kuuluu edistää
suunnitelmallisesti kuvattuja ohjelmia ja
toimenpiteitä työolojen, yhdenvertaisuuden
ja yhtäläisten mahdollisuuksien osalta. Tiimi
vastaa olennaisten vaikutusten hallinnasta ja
sillä on siihen tarvittavat resurssit. Omaan
henkilöstöön liittyvien toiminta-
suunnitelmien seuranta ja niiden menot
sisältyvät liiketoiminnan jatkuviin
toimintamenoihin.
Mandatumin olennaisiin omaan työvoimaan
liittyviin kestävyysseikkoihin ja niiden
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyvät toimet ja resurssit nähdään edellä
kuvattujen lukujen osalta riittäviksi ja niiden
katsotaan toteutuvan. Toimenpiteet ovat
jatkuvassa käytössä tai säännöllisesti
toistuvia. Näin ollen niihin liittyviä erillisiä
toimia ei tarvita, ellei toisin mainita.
Mandatum tuottaa myönteisiä
lisävaikutuksia oman työvoiman
kestävyysseikkoihin muun muassa alla
kuvatuilla tavoilla.
Työolot
Työn ja yksityiselämän tasapainosta
huolehtimalla Mandatum näkee, että se voi
lisätä työtyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä
houkutella uusia osaajia. Yhtiö toteuttaa
joustavia työaikajärjestelyjä, hybridityö-
mahdollisuuksia ja perheystävällisiä
käytäntöjä työn ja vapaa-ajan tasapainon
tukemiseksi. Yhtiö on tunnistanut, että
hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö
suoriutuu paremmin työssään ja on
sitoutuneempi yhtiöön. Mandatumissa
psyykkisen ja fyysisen työterveyden
pääpaino on ennaltaehkäisevissä toimissa.
Yhtiö panostaa motivoivaan
työympäristöön ja ennaltaehkäisevään
työterveyshuoltoon.
Mandatum hallinnoi oman työvoiman työ- ja
vapaa-ajan tasapainoon liittyvää riskiä
ensisijaisesti jakamalla työkuormaa
työntekijöiden kesken esihenkilöiden
toimesta, seuraamalla henkilöstön
poissaoloja aktiivisesti yhdessä
työterveyden kanssa sekä puuttumalla
ongelmiin mahdollisimman varhain.
Suurin osa yhtiön työntekijöistä kuuluu
työterveyden piiriin. Hyvä terveyden ja
turvallisuuden taso on mahdollistaja yhtiön
toiminnassa, sillä hyvinvoiva henkilöstö on
tuottavampi.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Mandatumilla tehtävien vaativuusarvioinnin
kautta on luotu ajantasainen tehtävärakenne,
joka tukee urapolkujen suunnittelua,
palkkatasojen määrittelyä sekä sukupuolten
välisten palkkavertailujen toteuttamista.
Vuosien 2024–2025 aikana arvioitiin lähes
kaikkien yhtiössä olevien tehtävien
vaativuustasot.
Sukupuolten tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa
edistetään vuosittaisella raportoinnilla, jossa
analysoidaan keskimääräiset palkat
sukupuolen sekä tehtävä- ja palkkaluokan
mukaan. Raportti julkaistiin koko henkilöstön
saataville intranetissä myös vuonna 2025.
Jokainen työntekijä arvioi taitojaan
vuosittaisissa kehityskeskusteluissa sekä
pääsee osallistumaan osaamista kehittäviin
koulutuksiin. Henkilöstön sitouttamiseen
liittyvän olennaiseksi tunnistetun
mahdollisuuden ylläpitämiseksi Mandatum
kehittää koulutus- ja urapolkuohjelmia,
mentorointia ja digitaalisia
oppimisratkaisuja työntekijöiden osaamisen
ja tehokkuuden vahvistamiseksi.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Yksityisyys
Mandatum on nimittänyt konsernitasoisen
tietosuojavastaavan, jonka tehtävänä on
muun muassa seurata ja valvoa tietosuojan
ja yksityisyyden suojan toteutumista
yhtiössä. Tietosuojavastaava raportoi
tietosuojavaatimusten noudattamista sekä
riskejä ja kehitystarpeita koskevista
havainnoistaan säännöllisesti
konserniyhtiöiden johdolle ja hallituksille.
Mandatum varmistaa sekä hallinnollisin että
teknisin toimenpitein, että konsernin tieto-
ja kyberturvallisuus on kunnossa ja ettei
työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden
rekisteröityjen yksityisyyttä loukata.
Henkilöstön tietosuoja- ja tietoturva-
osaamista ylläpidetään ja kehitetään
järjestämällä säännönmukaista koulutusta
sekä parantamalla valmiuksia tunnistaa
tietoturvauhkia jokapäiväisessä
tekemisessä. Tietosuojan verkkokoulutusten
suoritusaste oli 99,5 prosenttia vuonna
2025. Mandatum tekee tietosuojan alueella
itsevalvontaa sen kyvykkyyden
kehittämiseksi, mutta tasoa arvioidaan
säännöllisesti myös riippumattomien
tahojen toimesta.
Muissa työhön liittyvissä oikeuksissa
yksityisyyden hallintaan liittyen on
resursoitu henkilöitä yhtiön compliance-
toiminnossa, erityisesti siellä toimivalle Data
Protection Officerille.
84
Kielteisten vaikutusten ehkäisy
Ylempänä kuvattujen toimintaperiaatteiden
ja käytänteiden avulla Mandatum pyrkii
varmistamaan, etteivät sen omat käytännöt
aiheuta sen omaan työvoimaan kohdistuvia
olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai
myötävaikuta niiden syntymiseen.
Ylempänä kuvattujen toimintatapojen ja
prosessien lisäksi Mandatum on määritellyt
toimintamallin epäasiallisen kohtelun
ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja
käsittelemiseksi. Yhtiössä on myös
määritetty yritysturvallisuuden viitekehys,
joka kattaa muun muassa henkilöstö-
turvallisuuden ja henkilösuojaamisen.
Henkilöstön tietoisuutta
yritysturvallisuuteen ja erityisesti
henkilöturvallisuuteen liittyvien asioiden
osalta edistetään säännöllisesti toteuttavalla
Turvaviikolla. Turvaviikko koostuu teemaan
liittyvistä vaihtuvista tietoiskuista ja
tapahtumista.
Vuonna 2025 päivitetyssä kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissa Mandatum ei ole
tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden
raja-arvoa ylittäviä omaan työvoimaan
kohdistuvia mahdollisia tai tosiasiallisia
kielteisiä vaikutuksia, minkä vuoksi erillisiä
toimia niiden korjaamiseksi ei ole tällä
raportointikaudella ollut tarpeen asettaa.
Myönteisiä lisätoimia on sen sijaan tehty ja
ne on kuvattu ylempänä kunkin
kestävyysseikan kohdalla.
Mandatum hyödyntää järjestelmiä ja
analytiikkatyökaluja olennaisiin aiheisiin
liittyvässä seurannassa. Mandatum arvioi
toimintaansa liittyviä riskejä erillisen riskien
ja kontrollien itsearviointiprosessin avulla.
Tämä arviointi toteutetaan säännöllisesti
organisaatioyksiköittäin. Prosessin avulla
voidaan tunnistaa henkilöstöön kohdistuvia
riskejä ja ehkäistä niiden mahdollista
syntymistä. Riskienhallintaa kuvataan
tarkemmin luvussa GOV-5: Riskienhallinta ja
sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta.
Mandatumissa on käytössä
riskienhallintaohjelma, jonka tavoitteena on
tunnistaa riskit etukäteen, hallita riskejä
tehokkaasti ja pyrkiä minimoimaan
mahdollisten realisoituvien riskien
vaikutusta kustannustehokkaalla tavalla.
Tämä sisältää myös häiriötilanteiden
hallinnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden
varmistamisen. Riskienhallintaa kuvataan
tarkemmin luvussa GOV-5: Riskienhallinta ja
sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta.
S1-5: TAVOITTEET, JOTKA
LIITTYVÄT OLENNAISTEN
KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN
HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN
VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN
SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA
MAHDOLLISUUKSIEN
HALLINTAAN
Mandatum on asettanut ylätason
kestävyystavoitteita, jotka on ilmoitettu
erikseen julkaistussa
vastuullisuuskatsauksessa. Tavoitteet
asetettiin osallistamalla HR:n asiantuntijoita
ja henkilöstöjohtajaa sekä kuulemalla
compliance-yksikön asiantuntijoita.
Tavoitteet muodostettiin osana
kestävyysstrategiatyötä, jossa koko yhtiön
liiketoimintaa ja omia toimintoja tarkasteltiin
kokonaisuutena. Yhtiöllä ei vielä ole
tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia
tavoitteita kaikkiin oman työvoiman
kestävyysseikkoihin. Tavoitteiden määrittely
siirtyi kuluneelta vuodelta eteenpäin, sillä
työskentelyssä on priorisoitu muita
keskeisiä kehitystoimia uuden liiketoiminta-
strategian julkaisun myötä. Seuraavalle
vuodelle jatkuvan valmistelutyön
tarkoituksena on edelleen vahvistaa pohjaa
tarvittaville toimenpiteille.
Yhtiö seuraa toimintaperiaatteiden ja
toimien vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin
kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin ylemmissä luvuissa
kuvatuin tavoin. Tässä vaiheessa Mandatum
seuraa raportoitavien indikaattorien
vuotuista muutosta sekä pitkän aikavälin
trendiä, mikäli vertailutiedot ovat saatavilla.
Toimien vaikuttavuutta arvioidaan ja
kartoitetaan muun muassa henkilöstö-
kyselyiden avulla sekä selvittämällä, mitä
toimenpiteitä tarvitaan, jotta yhtiö voi
vastata omaan työvoimaan kohdistuviin
erityisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin
kielteisiin vaikutuksiin tai edistää myönteisiä
vaikutuksia. Kestävyysseikkojen osalta
vaikuttavuutta ja edistymistä ei arvioida
kestävyysseikkakohtaisesti. HR ja
esihenkilöt analysoivat kyselyjen tulokset, ja
tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja
toteutetaan yhteistyössä HR:n,
esihenkilöiden ja tiimin kanssa. Seuranta ja
arviointi toteutetaan samojen tahojen
yhteistyönä.
Mandatum aikoo tulevaisuudessa tarkemmin
kartoittaa, millaisia prosesseja olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
seurantaa varten on relevanttia toteuttaa
tarkastellessaan toimintaperiaatteidensa ja
toimiensa vaikuttavuutta. Toimintaperi-
aatteiden yleiset tavoitteet on kuvattu
luvussa S1-1: Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet, mutta varsinaista
tavoitetasoa, perusjaksoa tai indikaattoreita
ei vielä ole asetettu. Henkilöstöä on kuultu
osana toimintaperiaatteisiin liittyvien
yleisten tavoitteiden asetantaa.
85
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Sukupuoli
2025
2024
Miehet
357
364
Naiset
275
315
Muut
-
-
Ei ilmoitettu
-
-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
632
679
S1-6: YRITYKSEN
TYÖSUHTEISTEN
TYÖNTEKIJÖIDEN
OMINAISUUDET
Seuraavissa taulukoissa esitetään
Mandatumin työsuhteisten työntekijöiden
määrä vuoden 2025 lopussa
henkilömääränä ilmaistuna. Taulukoissa
esitetyt tiedot ovat yhteneväiset
tilinpäätöksen Henkilöstö-osiossa esitettyjen
tietojen kanssa.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain (henkilömäärä)
Maa
2025
2024
Suomi
622
672
Ruotsi
4
3
Luxemburg
6
4
Vuoden 2025 aikana Mandatumista lähti 75
(70) työntekijää ja henkilöstön
vaihtuvuusprosentti oli 12,7 (11,0).
Vaihtuvuusprosentissa lähtijöiden määrä on
jaettu keskimääräisellä henkilömäärällä.
Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen
laskentametodologia on esitetty tarkemmin
luvussa Laskentaperiaatteet.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan
Naiset
Miehet
Yhteensä
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
275
315
357
364
632
679
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
260
287
332
341
592
628
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
15
28
25
23
40
51
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä
ilmaistuna) 1
0
0
0
0
0
0
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
258
286
344
345
602
631
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
17
29
13
19
30
48
1) Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrät oikaistu vuoden 2024 osalta.
86
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
2025
2024
Johtotaso
Lukumäärä
Osuus
Lukumäärä
Osuus
Hallitus
Naiset
3
37,5 %
2
28,6 %
Miehet
5
62,5 %
5
71,4 %
Taso 1: Konsernin johtoryhmä
Naiset
2
25,0 %
2
28,6 %
Miehet
6
75,0 %
5
71,4 %
Taso 2: Konsernin laajennettu johtoryhmä
Naiset
6
66,7 %
5
71,4 %
Miehet
3
33,3 %
2
28,6 %
S1-7: YRITYKSEN OMAAN
TYÖVOIMAAN KUULUVIEN
MUIDEN KUIN TYÖSUHTEISTEN
TYÖNTEKIJÖIDEN
OMINAISUUDET
Mandatumissa työskenteli vuoden 2025
lopussa 213 (431) konsulttia. Konsulteiksi
määritellään henkilöt, jotka eivät ole
Mandatumin työntekijöitä, mutta
työskentelevät yhtiössä tilapäisesti tai
projektikohtaisesti (esimerkiksi konsultit,
freelancerit, muut yrittäjät ja
henkilöstövuokrausyhtiön palveluksessa
olevat työntekijät).
Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä
koskevien tietojen laskentametodologia on
esitetty tarkemmin luvussa
Työsuhteiset työntekijät ikäryhmittäin
2025
2024
Lukumäärä
Osuus
Lukumäärä
Osuus
< 30 vuotta
114
18,0 %
141
20,8 %
30–50 vuotta
366
57,9 %
375
55,2 %
> 50 vuotta
152
24,1 %
163
24,0 %
Laskentaperiaatteet.
S1-9: MONIMUOTOISUUDEN
MITTARIT
Monimuotoisuuden mittareina esitetään
ylimmän johdon sukupuolijakauma sekä
työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma.
Ylimpään johtoon on laskettu Mandatum
Oyj:n hallitus sekä konsernin johtoryhmä.
Monimuotoisuuden mittareita koskeva
laskentametodologia on esitetty tarkemmin
luvussa Laskentaperiaatteet.
1) Vuoden 2024 ja 2025 tiedot eivät ole
vertailukelpoisia keskenään, sillä
laskentametodologiaa tarkennettiin vuonna 2025.
87
S1-13: KOULUTUSTA JA TAITOJEN
KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT
MITTARIT
Vuonna 2025 tulospalkkiotavoitteita
asetettiin yhteensä 573 (541) henkilölle
Mandatumin henkilötietojärjestelmässä.
Miehistä säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin osallistui 318 (268)
henkilöä ja naisista 255 (273) henkilöä.
Tavoitteiden kirjaamisen yhteydessä
esihenkilöt käyvät johdettaviensa kanssa
kehityskeskustelut, joissa käsitellään sekä
alkaneen vuoden tavoitteita että edellisen
vuoden tavoitteiden toteutumista.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevien mittareiden laskentametodologia
on esitetty tarkemmin luvussa
Laskentaperiaatteet.
S1-14: TERVEYTTÄ JA
TURVALLISUUTTA KOSKEVAT
MITTARIT
Mandatumin työntekijöistä 98,4 (99,0)
prosenttia kuuluu työterveyden ja
-turvallisuuden piiriin.
Vuoden 2025 aikana Mandatumissa ei ollut
yhtäkään työperäisistä vammoista johtuvaa
kuolemantapausta. Kirjattavia
työtapaturmia oli yhteensä kahdeksan.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevien
mittareiden laskentametodologia on esitetty
tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.
Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneet työsuhteiset työntekijät (%)
2025
2024
Naiset
88,2 %
86,9 %
Miehet
89,3 %
75,1 %
Yhteensä
88,8 %
80,7 %
Tapaturmat ja menetettyjen päivien lukumäärä
Tapaturmatyyppi
2025
2024
Työperäiset vammat
6
10
Työtapaturmista johtuvat kuolemantapaukset
0
0
Työperäiset terveysongelmat
-
-
Työperäisistä terveysongelmista johtuvat
kuolemantapaukset
-
-
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä ja osuus
2025
2024
Tapaturmien lukumäärä
8
8
Tapaturmien osuus (%)
8,0 %
6,9 %
88
S1-15: TYÖ- JA YKSITYISELÄMÄN
TASAPAINOA KOSKEVAT
MITTARIT
Mandatumissa kaikki työsuhteessa olevat
työntekijät (100 prosenttia) ovat oikeutettuja
perhevapaaseen sosiaalipoliittisten ja
työehtosopimusten nojalla.
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien
mittareiden laskentametodologia on esitetty
tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.
S1-16: ANSIOTULOA KOSKEVAT
MITTARIT (PALKKAERO JA
KOKONAISANSIOT)
Nais- ja miespuolisten työsuhteisten
työntekijöiden välinen prosentuaalinen
palkkaero oli 14,8 (14,6) prosenttia vuonna
2025. Palkkaerotulosten taustalla on naisten
vähäisempi määrä johtotehtävissä ja
tietyissä toiminnoissa, kuten
sijoitustoiminnossa ja IT:ssä.
Yhtiössä korkeinta ansiotuloa saavan
henkilön ja yhtiön muiden työsuhteisten
työntekijöiden vuotuisen mediaaniansion
välinen suhde oli 30,3 (24,8). Suhdeluku on
saatu jakamalla Mandatum Oyj:n
toimitusjohtajan vuoden 2025
kokonaisansiot työntekijöiden vuotuisen
kokonaisansion mediaanilla.
Ansiotuloa koskevien mittareiden
laskentametodologia on esitetty tarkemmin
luvussa Laskentaperiaatteet.
S1-17: TAPAUKSET, VALITUKSET JA
VAKAVAT IHMISOIKEUS-
VAIKUTUKSET
Työssä koetusta häirinnästä voi raportoida
työnantajalle intranetistä löytyvällä
lomakkeella. Häirinnällä tarkoitetaan työssä
esiintyvää, työntekijään kohdistuvaa, hänen
terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa
häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.
Ihmisoikeusloukkauksilla tarkoitetaan
vakavia ihmisoikeus- ja työlainsäädännön
loukkauksia. whistleblowing-
ilmoituskanavan kautta voi tehdä
ilmoituksen epäillyistä väärinkäytöksistä,
rikkomuksista tai epäeettisestä toiminnasta
Mandatumin tai sen konserniyhtiöiden
toiminnassa.
Vuonna 2025 ei raportoitu yhtään
häirintäilmoitusta tai ihmisoikeusloukkausta.
whistleblowing-ilmoituskanavan kautta
vastaanotettiin kolme ilmoitusta vuonna
2025, joista kuitenkin vain yksi luokiteltiin
sen luonteensa vuoksi whistleblowing-
ilmoitukseksi.
Edellä mainittujen tapausten perusteella
maksettuja sakkoja, seuraamuksia tai
vahingonkorvauksia ei esiintynyt.
Sisäisesti raportoitujen ihmisoikeus-
tapausten määrä kattaa kaikki vakavat
ihmisoikeus- ja työoikeuslain-säädännön
loukkaukset. Raportoituihin syrjintä- ja
häirintätapauksiin kuuluvat Mandatumin
sisäisen raportointikanavan kautta
vastaanotetut ilmoitukset. whistleblowing-
ilmoituskanavan kautta vastaanotettujen
ilmoitusten määrä kerätään ulkopuolisen
palveluntarjoajan toimesta, mikä varmistaa
tiedonkeruun puolueettomuuden ja
luotettavuuden.
Perhevapaata ottaneet työsuhteiset työntekijät (%)
2025
2024
Naiset
45,5 %
37,5 %
Miehet
54,5 %
62,5 %
Yhteensä
8,7 %
8,3 %
89
G1 LIIKETOIMINNAN
HARJOITTAMINEN
Olennaiset ESRS-aiheet:
• Yrityskulttuuri
• Korruptio ja lahjonta
G1-1: LIIKETOIMINNAN
HARJOITTAMISTA KOSKEVAT
TOIMINTAPERIAATTEET JA
YRITYSKULTTUURI
Mandatum pyrkii vaalimaan
yrityskulttuuriaan monin tavoin. Code of
Conduct -toimintaperiaatteisiin on koottu
konsernin eettiset ohjeet, periaatteet ja
arvot. Toimintaperiaatteet ohjaavat
yrityskulttuuria luomalla perustan yhtiön
toimintatavoille, joita kuvataan tarkemmin
yhtiön politiikoissa ja ohjeissa.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen Code
of Conduct -toimintaperiaatteissa
käsitellään myös erityisesti korruptiota ja
lahjontaa, rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen sekä pakotteiden kiertämisen
estämistä, sisäpiiritiedon hallintaa,
oikeudenmukaista kilpailua, toimitusketjun
hallintaa ja väärinkäytösepäilyjen
ilmoittajansuojaa koskevat periaatteet.
Code of Conduct -toimintaperiaatteiden
sisältö arvioidaan vähintään vuosittain ja
mahdolliset muutokset ja päivitykset
asiakirjaan hyväksyy Mandatum Oyj:n
hallitus. Kaikki Mandatum-konserniin
kuuluvat yhtiöt, työntekijät ja johtohenkilöt
ovat velvollisia noudattamaan toiminta-
periaatteita ja niissä määriteltyjä
menettelytapoja ja vastaavat
noudattamisesta henkilökohtaisesti. Code of
Conduct -toimintaperiaatteet ovat julkisesti
saatavilla Mandatumin verkkosivuilla.
Mandatumin yrityskulttuuria, arvoja ja
työskentelytapaa on kuvattu Mandatum
Way -kulttuurioppaassa. Oppaassa
kerrotaan, mitä Mandatum odottaa
jokaiselta työntekijältään. Näissä
odotuksissa korostuu asiakasnäkökulma ja
luottamuksen merkitys. Lisäksi oppaassa
avataan vastuullisuuteen, brändiin,
viestintään, kohtaamisiin ja riskienhallintaan
liittyviä pääperiaatteita. Mandatum jakaa
oppaan kaikille uusille työntekijöille
perehdytyksen yhteydessä.
Mandatum kannustaa työntekijöitään
yrityskulttuurin edistämiseen ja vaalimiseen
muun muassa palkitsemisen kautta siten,
että Code of Conduct -toiminta-
periaatteiden mukaisesti palkitsemisen
lähtökohtana on sen tasapuolisuus ja
oikeudenmukaisuus sekä Mandatumin
arvojen, toimintaperiaatteiden ja
politiikkojen mukaisen toiminnan
edistäminen.
Liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät tavoitteet
Mandatum on asettanut ylätason
kestävyystavoitteita, jotka on ilmoitettu
erikseen julkaistussa
vastuullisuuskatsauksessa. Olennaisista
aiheista Mandatum on asettanut julkiset
tavoitteen rahanpesun, korruption ja
lahjonnan vaikutuksen ehkäisylle läpi
arvoketjun: yhtiöllä tulee olla tehokkaat
toimintamallit ja kontrollit näiden
estämiseksi. Aihetta mitataan vuosittain
tapauksien lukumäärää seuraamalla.
Mandatum on myös asettanut
sijoitusportfolioyhtiöiden osalta
tavoitteekseen aktiivisesti kehittää ESG-
asioita ja reagoida havaittuihin epäkohtiin.
Tätä mitataan vuosittain ESG-
vaikuttamistoimenpiteiden lukumäärällä. 
Yhtiöllä ei vielä ole tulossuuntautuneita ja
aikasidonnaisia tavoitteita kaikkiin
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin
kestävyysseikkoihin, ja työ jatkuu niiden
kehittämisessä tarvittaville yksityis-
kohtaisille vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tasoille asti. Tavoitteiden
määrittely siirtyi kuluneelta vuodelta
eteenpäin, sillä työskentelyssä on priorisoitu
muita keskeisiä kehitystoimia uuden
liiketoimintastrategian julkaisun myötä.
Seuraavalle vuodelle jatkuvan valmistelu-
työn tarkoituksena on edelleen vahvistaa
pohjaa tarvittaville toimenpiteille. Yhtiö
seuraa silti toimintaperiaatteiden ja toimien
vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin
kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin tässä Liiketoiminnan
harjoittaminen -osiossa kuvatuin tavoin.
Mandatumin korruption, lahjonnan ja
rahanpesun estämistä koskevat tavoitteet
perustuvat Code of Conductissa
määriteltyyn periaatteeseen, jonka mukaan
yhtiö vastustaa korruptiota ja lahjontaa
kaikissa muodoissaan eikä hyväksy
toimintaa, joka vaarantaa
riippumattomuuden tai antaa vaikutelman
asiattomasta vaikuttamisesta. Periaatteen
toteutumista seurataan osana yhtiön
normaalia toimintaa, ja käytäntöjä
kehitetään tarpeen mukaan. Nykyiset
toimintamallit tukevat hyvin asetettujen
tavoitteiden saavuttamista.
90
Yhteisvaikuttaminen
Osana sijoitustoimintaansa Mandatum
haluaa edistää myös sijoituskohdeyhtiöiden
yrityskulttuuria ja pyrkii niiden kanssa
yhteistyössä edistämään kestävyyteen
liittyvien teemojen huomiointia vastuullisen
sijoittamisen politiikan ja Mandatum Asset
Managementin vaikuttamisperiaatteiden
mukaisesti. Yhteisvaikuttamista käytetään
etenkin silloin, kun uskotaan, että yhtiön
toimintatapoja voidaan tehokkaasti muuttaa
yhdessä muiden sijoittajien kanssa.
Yhteisvaikuttaminen on pääasiassa
reaktiivinen keino ottaa kantaa asioihin,
jotka ovat jo tapahtuneet. Vuoden 2025
aikana Mandatum osallistui 22 yhteis-
vaikuttamisaloitteeseen 13 eri
kohdeyhtiössä. Vaikuttamistoimenpiteet
liittyivät muun muassa ilmastoon,
biodiversiteettiin, saastuttamiseen,
kilpailunvastaiseen toimintaan sekä
kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksiin
liittyviin teemoihin. Aktiivisia
yhteisvaikuttamiseen liittyviä tapauksia oli
vuoden lopussa 25. Vuoden 2025 aikana
sijoitusportfoliosta ei tunnistettu erityisesti
lapsityövoimaan tai pakkotyöhön liittyviä
rikkeitä.
Lapsityövoimaan ja pakkotyöhön liittyviä
rikkeitä valvotaan normiperusteisella
seulonnalla, jossa sijoituksia seurataan
kansainvälisissä yleissopimuksissa
määritettyjen kansainvälisten normien ja
standardien perusteella. Jos rikkeitä
havaitaan, Mandatumin ESG-tiimi tekee
tilanteesta analyysin, jonka perusteella
päätetään, otetaanko esimerkiksi
kohdeyhtiöön yhteyttä tai tehdäänkö muita
toimenpiteitä. Normiperusteisessa
seulonnassa hyödynnetään ISS ESG:n
normiarvioita sekä Sustainalyticsin
riskiluokka-arvioita. Esimerkiksi uusia osake-
ja joukkovelkakirjaostoja monitoroidaan
viikoittain ja yleisesti Mandatumin tuotteita
neljännesvuosittain ja vuosittain (tuotteesta
riippuen). Havaittuja rikkeitä seurataan
toimenpiteisiin ryhtymisen jälkeen, ja
viimeisenä keinona on sijoituksesta
irtautuminen.
Mandatum kehittää vaikuttamistoimien
arviointia hyödyntämällä pitkäaikaisesti
kerättyä tietoa siitä, miten yhteis-
vaikuttaminen edistyy kohdeyhtiöissä ja
miten se tukee sijoituskohteiden
vastuullisuuden kehittymistä.
Vaikuttamistyön sisältöä ja vaikutuksia
tarkastellaan systemaattisesti, ja tätä
tarkastelua kehitetään osana
sijoitustoiminnan jatkuvaa parantamista.
Väärinkäytösten ehkäiseminen
Mandatum ottaa kaikki väärinkäytösepäilyt
vakavasti, on sitoutunut tutkimaan niitä
asiantuntevasti ja ryhtyy tarvittaviin
toimenpiteisiin niiden ennalta-
ehkäisemiseksi. Tapahtuneen tahallisuus ja
tarkoituksellisuus on määräävä tekijä, kun
epäillään väärinkäytöstä. Kaikkien
Mandatumin työntekijöiden tulee tuntea
konsernin yleiset ja omaa työtä erityisesti
koskevat politiikat ja ohjeet sekä noudattaa
niitä.
Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus
ilmoittaa havaitsemistaan
väärinkäytösepäilyistä, rikkomuksista ja
muusta epäeettisestä toiminnasta sekä
tunnistamistaan väärinkäytösriskeistä.
Epäillyistä rikkomuksista ja
väärinkäytöksistä on mahdollista ilmoittaa
tekemällä sisäinen riskitapahtumaraportti
Mandatumin sisäisen järjestelmän kautta,
suullisella tai kirjallisella ilmoituksella
riskienhallinta-, HR- tai compliance
-toiminnoille tai anonymiteetin
mahdollistavalla whistleblowing-
ilmoituskanavalla.
Mandatumiin ja sen whistleblowing-
ilmoituskanavaan sovelletaan kansallista
ilmoittajansuojasääntelyä, jolla Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU)
2019/1937 on saatettu osaksi kansallista
lainsäädäntöä. Kanava on julkinen ja avoinna
Mandatumin työntekijöille ja sidosryhmille,
jotka työnsä yhteydessä havaitsevat
mahdollisia väärinkäytöksiä ja rikkomuksia.
Mandatum takaa tarvittavat suoja- ja
kontrollikeinot ilmoittajan henkilötietojen
suojelemiseksi sekä sen varmistamiseksi,
ettei ilmoittajaan kohdistu ilmoituksen
perusteella vastatoimia. Mandatumilla on
toimintaperiaatteet väärinkäytöksiä
paljastavien työntekijöiden suojelemiseksi.
Toimintaperiaatteet on koottu compliance-
toiminnon omistamaan whistleblowing-
ohjeeseen.
Sisäisen epäilyn aiheellisuuden varmistuttua
Mandatumissa noudatetaan tutkinnan
suorittamisessa erillistä sisäistä ohjetta.
Compliance-toiminto on vastuussa sisäisen
tutkintaprosessin ajantasaisuudesta sekä
toimii siihen liittyvien järjestelmien
pääkäyttäjänä. Tapaukseen liittyviin
asiakirjoihin on rajattu pääsy vain
tarvittaville henkilöille. Tutkintaan voidaan
ottaa mukaan eri alojen asiantuntijoita,
esimerkiksi riskienhallinnasta ja sisäisestä
tarkastuksesta, mutta seuraamus-
menettelyistä ja muusta tapaukseen
liittyvästä päätöksenteosta vastaa aina taho,
joka ei ole ollut mukana tutkinnassa. Lisäksi
osallinen komentoketju ei ole mukana
tutkinnassa. Vakavimmat tapaukset
ohjataan käsiteltäväksi Mandatumin
eettiselle toimikunnalle, jonka jäseniä ovat
henkilöstöjohtaja, compliance-johtaja,
riskienhallintajohtaja ja lakiasiainjohtaja.
91
Kaikki epäilyt ja tutkitut tapaukset
raportoidaan vakavuusluokan mukaisesti
operatiivisten riskien komitealle,
liiketoiminta-alueiden johtoryhmille,
Mandatum-konsernin laajennetulle
johtoryhmälle sekä asiasta riippuen
konserniyhtiöiden hallituksille kunkin asian
edellyttämä luottamuksellisuus huomioiden.
Mandatumissa on epäkohtien raportointia
varten lisäksi muita luottamuksellisia
kanavia, jotka ovat kaikkien työntekijöiden
saatavilla.
• Häirintätapauksista tai muusta
epäasiallisesta kohtelusta voi ilmoittaa
luottamuksellisesti yhtiön intranetissä
olevan ilmoituskanavan kautta.
• Mahdolliset tietosuojaloukkaukset
raportoidaan yhtiön intranetissä olevan
järjestelmän kautta compliance-
toiminnossa toimivalle Data Protection
Officerille.
Tietyn vakavuusluokan ylittävät
tietosuojaloukkaukset ja riskitapahtumat
raportoidaan myös asianomaisen
toimilupayhtiön johdolle sekä hallituksille
vähintään neljännesvuosittain.
Kaikkien työntekijöiden on vuosittain
osallistuttava compliance-
verkkokoulutukseen, jossa kerrataan
Mandatumin sisäiset toimintamallit sekä
Code of Conduct -toimintaperiaatteet, jotka
sisältävät muun muassa korruptiota ja
lahjontaa, rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen sekä pakotteiden kiertämisen
estämistä, sisäpiiritiedon hallintaa,
oikeudenmukaista kilpailua, toimitusketjun
hallintaa ja väärinkäytösepäilyjen
ilmoittajansuojaa koskevat periaatteet sekä
ihmisoikeuksia koskevat linjaukset.
Väärinkäytösten, kuten korruption ja
lahjonnan, sekä kilpailunvastaisen
käyttäytymisen ehkäiseminen sisältyy
Mandatumin kaikkien työntekijöiden
pakollisiin koulutusohjelmiin. Koulutuksen
suorittamista valvotaan yhtiön
koulutusjärjestelmästä saatavan
raportoinnin avulla. Tarvittaessa
compliance-toiminto neuvoo työntekijöitä
kaikissa korruption ja lahjonnan
ehkäisemiseen sekä kilpailunvastaiseen
käyttäytymiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi
väärinkäytöstapausten tutkintaan
osallistuville tahoille järjestetään oma
koulutus aina prosessimuutosten
yhteydessä.
Vaikkei Mandatumissa tullut raportointi-
kaudella tietoon yhtään korruptio- tai
lahjontatapausta, yhtiö arvioi, että sisäisissä
toiminnoissa merkittävimmät riskit altistua
korruptiolle tai lahjonnalle liittyvät
tuotteiden ja palveluiden hankintoihin.
Toisaalta myyntirajapinnassa ja siten
asiakaskunnasta suurimmat riskit voivat
liittyä yrityksiin, päättäjätahoihin sekä
viranomaisiin.
G1-3: KORRUPTION JA
LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA
HAVAITSEMINEN
Mandatumin korruption ja lahjonnan
ehkäisemisen ja havaitsemisen viitekehys
perustuu Code of Conduct
-toimintaperiaatteisiin ja hallituksen
vahvistamaan eturistiriitapolitiikkaan, joita
täydentävät hallituksen hyväksymät
konsernin korruption ja lahjonnan estämistä
koskevat ohjeet sekä Mandatum Way
-kulttuuriopas. Yhdessä nämä politiikat ja
ohjeet määrittävät Mandatumin korruption
ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet, joilla
pyritään edistämään eettistä ja vastuullista
liiketoimintaa sekä turvaamaan yhtiön
maine estämällä epäasiallista vaikuttamista
ja eturistiriitoja. Mandatum on myös
allekirjoittanut YK:n Global Compact
-periaatteet ja sitoutunut periaatteiden
mukaisesti toimimaan kaikkia korruption
muotoja vastaan. Jokaisen työntekijän tulee
tuntea konsernin yleiset ja omaa työtä
erityisesti koskevat politiikat ja ohjeet sekä
noudattaa niitä.
Global Compact -aloitteen korruption
vastaisuuden periaate on sisällytetty myös
Mandatumin sijoitustoimintaan vastuullisen
sijoittamisen politiikan kautta. Yhtiö ottaa
sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon
taloudellisten näkökohtien lisäksi myös
kestävyystekijät sekä niihin liittyvät riskit,
kuten korruption ja lahjonnan torjuntaan
liittyvät asiat. Suoria osake- ja
korkosijoituksia analysoidaan ja seurataan
säännöllisesti kansainvälisissä
yleissopimuksissa, kuten YK:n Global
Compact -aloitteessa, määritettyjen
normien ja standardien perusteella.
Rahastomuotoisissa vaihtoehtoisissa
korkosijoituksissa sekä rahastomuotoisissa
kiinteistösijoituksissa YK:n Global
Compactin tai vastaavien periaatteiden
toteutumista seurataan muun muassa
varainhoitajille toimitettavien vuotuisten
vastuullisuuskyselyiden avulla.
Jos Mandatumin omissa sijoitusstrategioissa
sijoituskohteena olevassa yhtiössä
havaitaan normeihin liittyviä väärinkäytöksiä
tai rikkomuksia, tapahtunutta tutkitaan ja
toimenpiteisiin ryhdytään tapauskohtaisesti.
Rikkomuksen vakavuudesta, luonteesta ja
laajuudesta riippuen salkunhoidollisia
toimenpiteitä voivat olla suora dialogi
yritysjohdon kanssa, vaikuttamistoimenpide
tai viimeisenä keinona sijoituksesta
luopuminen, mikäli sijoituskohde ei reagoi
vaikuttamisyrityksiin eikä ryhdy
toimenpiteisiin väärinkäytösten tai
rikkomusten estämiseksi kohtuullisen ajan
kuluessa. Vuonna 2025 Mandatumin omien
sijoitusstrategioiden sijoituskohteissa ei
havaittu uusia normirikkomuksia. Vuonna
2024 havaitun korruptioon liittyvän
rikkomuksen osalta jatkettiin
yhteisvaikuttamista.
Mandatumin omissa toiminnoissa
mahdollisista korruptio- tai
lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa muiden
92
sisäisten väärinkäytösepäilyjen tavoin, jotka
on kuvattu tarkemmin luvussa G1-1:
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.
Selvitettyjen tapausten raportointi hallinto-,
johto- ja valvontaelimille ovat yhtenevät
muiden väärinkäytöstapausten raportoinnin
kanssa.
Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja
havaitsemiseen liittyvät toimintaperiaatteet,
politiikat ja ohjeet ovat henkilöstön
saatavilla yhtiön intranetissä. Henkilöstölle
tiedotetaan myös whistleblowing-
ilmoituskanavan toimintaperiaatteista
intranetissä ja osana compliance-
verkkokoulutusohjelmaa. Ulkoisille
sidosryhmille ilmoituskanava ja siihen
liittyvät toimintaperiaatteet annetaan
tiedoksi yhtiön verkkosivuilla suomeksi,
ruotsiksi ja englanniksi.
Mandatum jatkoi vuonna 2025
työntekijöiden tietoisuuden lisäämistä
korruption ja lahjonnan estämisestä
päivitetyllä compliance-verkkokoulutuksella.
Koulutus on osa kaikkien työntekijöiden
pakollista vuosittaista koulutusta ja kattaa
siten 100 prosenttia riskitoiminnoista eli
toiminnoista, joiden katsotaan tehtävien ja
vastuidensa vuoksi olevan alttiina
korruptiolle. Koulutus sisältää Mandatumin
korruption ja lahjonnan vastustamisen
periaatteet sekä ohjeistuksen lahjojen ja
vieraanvaraisuuksien tarjoamisesta ja
vastaanottamisesta. Koulutuksen
suoritusaste vuoden lopussa oli 99,4
prosenttia. Koulutuksen suorittamista
valvotaan konsernin koulutusjärjestelmästä
saatavan raportoinnin avulla. Lisäksi
korruption ja lahjonnan estämisestä
annettiin Mandatum-konserniyhtiöiden
johdolle erillinen koulutus tammikuussa
2025, jonka osa suoritti jälkikäteen
katsottavana nauhoitteena. Hallitusten,
johdon ja riskitoimintojen lisäkoulutus-
tarpeet arvioidaan vuosittain.
Rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estäminen
Mandatumin rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen sekä pakotteiden kiertämisen
estämisessä noudatettavat periaatteet on
määritelty Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa sekä Mandatum-
konsernin rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estämistä koskevissa
periaatteissa (Anti-Money Laundering and
Counter Terrorist Financing Principles).
Yhtiöllä on tämän lisäksi konserniyhtiöiden
hallitusten hyväksymä politiikka, jossa
määritellään toimintaperiaatteet rahanpesun
ja terrorismin rahoittamisen sekä
pakotteiden kiertämisen estämistä koskevan
lainsäädännön ja määräysten mukaisten
vaatimusten noudattamiseksi. Yllä mainitut
periaatteet ja politiikka koskevat kaikkia
Mandatum-konserniyhtiöitä, ja niiden sisältö
tarkastetaan vuosittain.
Yhtiön työntekijöiden on osallistuttava
vuosittain rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estämistä koskevaan
verkkokoulutukseen, jotta kaikki
ymmärtävät vastuunsa ja velvollisuutensa
talousrikollisuuden torjunnassa. Koulutuksen
suoritusaste vuoden 2025 lopussa oli 98,9
prosenttia. Yhtiö järjestää lisäkoulutusta
lainsäädäntö- tai toimintatapamuutosten
yhteydessä sekä myös muutoin tarpeen
mukaan. Uudet työntekijät perehdytetään
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
vastaisiin toimintatapoihin ja sisäisiin
ohjeisiin osana uusille työntekijöille
tarkoitettua perehdytysohjelmaa, joka
sisältää muun muassa edellä mainitut
verkkokoulutukset. Yhtiö varmistaa myös
ylimmän johdon riittävän osaamisen ja
ymmärryksen rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estämisen toimenpiteistä.
Mandatum raportoi epäilyttävistä
liiketoimista Keskusrikospoliisissa toimivalle
Rahanpesun selvittelykeskukselle. Yhtiö
toteutti vuonna 2025 useita puhelu- ja
kirjekampanjoita asiakkaiden tuntemis-
tietojen keräämiseksi. Vuoden aikana
tarkennettiin ohjeita, dokumentaatiota ja
prosessikuvauksia ja henkilöresursseja
vahvistettiin. Euroopan unionin uusi
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
torjunnan säädöskokonaisuus
(rahanpesupaketti) tulee sovellettavaksi
pääasiassa heinäkuussa 2027. Uudistuksen
edellyttämien mahdollisten
muutostarpeiden kartoittaminen
käynnistettiin vuoden 2025 aikana.
G1-4: KORRUPTIO- TAI
LAHJONTATAPAUKSET
Mandatumin tietoon ei tullut yhtään
korruptio- tai lahjontatapausta vuoden 2025
aikana, eikä siten esiintynyt yhtäkään
korruptioon tai lahjontaan liittyvää tuomiota
tai sakkoa.
Korruptio- ja lahjontatapausten raportointiin
liittyvä metodologia on esitetty tarkemmin
luvussa Laskentaperiaatteet.
Mandatum kehittää edelleen
toimintatapojaan ja seurantakäytäntöjään
siten, että tavoitteiden määrittely ja niiden
toteutumisen arviointi voivat tulevina
vuosina tarvittaessa tarkentua yhtiön
vaikutuksia ja riskejä koskevan
ymmärryksen syventyessä.
93
LASKENTAPERIAATTEET
Tässä luvussa esitetään kootusti
kestävyysselvityksessä raportoitujen
mittareiden laskentaperiaatteet. Mittareiden
raportoinnin oikeellisuuden varmentamiseen
ei ole osallistunut muita ulkoisia
varmennuspalvelujen tarjoajia
kestävyysselvityksen varmentajan lisäksi.
E1 ILMASTONMUUTOS
E1-4: Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
Sijoitusten ilmastotavoitteet
Suorille listatuille osakkeille ja yritysten
joukkovelkakirjalainoille asetettu hiili-
intensiteettitavoite kattaa Mandatumin
salkkujen kaikki suorat listatut
osakesijoitukset ja yritysten
joukkovelkakirjalainasijoitukset (sekä
laskuperustekorkoinen että
sijoitussidonnainen tase), joissa Mandatum
tekee sijoituspäätöksen ja joiden osalta
vaadittava data on saatavilla. Tavoite
huomioi kohdeyhtiöiden Scope 1- ja 2
-päästöt. Päästödatan lähteenä on käytetty
ISS ESG:tä. Käytetty päästödata perustuu
pääasiassa yritysten raportointiin, mutta
siihen sisältyy jonkin verran mallinnettua
dataa. Tavoitteen mittari, painotettu
keskimääräinen hiili-intensiteetti (weighted
average carbon intensity, WACI), lasketaan
sijoituksen markkina-arvolla painotettuna
keskiarvona kohdeyhtiön hiili-intensiteetistä,
eli päästöjen ja liikevaihdon (milj. euroa)
suhteesta.
Erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi
Kiinteistöt II:n ja Mandatumin suoraan
omistamien kiinteistösijoitusten
nettonollatavoitteiden toteumat perustuvat
kiinteistöjen toteutuneeseen energian-
kulutukseen. Scope 2 -päästöissä
huomioidaan markkinaperusteiset päästöt.
Päästölaskenta on tehty käyttäen
markkinaperusteisia sähkön ja
kaukolämmön päästökertoimia sekä
Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen
mukaisia päästökertoimia.
Oman toiminnan ilmastotavoitteet
Mandatumin Scope 1- ja 2
-päästövähennystavoitteiden asettamisessa
on huomioitu kaikki Mandatumin
toimipisteet kaikissa maissa, joissa yhtiö
harjoittaa liiketoimintaa, eli Suomessa,
Ruotsissa ja Luxemburgissa. Scope 2
-tavoitteessa huomioidaan markkina-
perusteiset päästöt. Vertailuarvoina on
käytetty vuoden 2024 päästöjä, sillä niistä
oli saatavilla viimeisimmät ja kattavimmat
päästölaskennan tulokset. Scope 1- ja 2
-tavoitteiden toteumien laskenta-
metodologia on sama kuin on kuvattu
kohdassa E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope
1-, Scope 2- ja Scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Mandatum on hyödyntänyt Science Based
Targets initiativen (SBTi) yrityksille
suunnattua lyhyen aikavälin tavoitteen-
asetantatyökalua (Corporate Near-Term
Tool) tukeakseen oman toimintansa
tavoitteenasetantaa.
E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
Oman toiminnan päästöt
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on
huomioitu GHG Protocol Corporate
Standard -standardissa (vuoden 2004
versio) vahvistetut periaatteet, vaatimukset
ja ohjeet. Scope 2 -päästöjen laskennassa
on lisäksi huomioitu GHG Protocol Scope 2
Guidance -asiakirjan periaatteet ja
vaatimukset (vuoden 2015 versio) ja Scope
3 -päästöjen laskennassa GHG Protocol
Corporate Value Chain (Scope 3)
Accounting and Reporting Standard
-standardin periaatteet ja määräykset
(vuoden 2011 versio).
Oman toiminnan päästölaskennassa ovat
mukana kaikki Mandatumin toimipisteet
sisältäen 12 Suomen toimipistettä sekä
Ruotsin ja Luxemburgin toimipisteet.
Kasvihuonekaasupäästöt on raportoitu
konsernitasolla. Ulkopuolinen
palveluntarjoaja on suorittanut laskennan
Mandatumin toimittamien tietojen
perusteella.
Scope 1 -päästöjen laskenta perustuu
työsuhdeautojen ajettuihin kilometreihin.
Ajetut kilometrit on arvioitu jakamalla
leasing-autojen sopimuskauden kilometrit
raportointikaudelle, sillä tarkempia kulutus-
tai kilometritietoja ei ollut saatavilla.
Scope 2 -luokassa tiedot
sähkönkulutuksesta olivat saatavilla suoraan
kiinteistön vuokranantajilta kaikkien muiden
toimipisteiden paitsi Vantaan,
Lappeenrannan, Ruotsin ja Luxemburgin
osalta. Näiden toimipisteiden sähkönkulutus
ekstrapoloitiin muiden toimipisteiden
kulutustietoihin perustuen. Muu
sähkönkulutus tulee sähköautojen
lataamisesta. Tiedot lämmityksestä olivat
saatavilla vain Helsingin toimipisteestä.
Muiden toimipisteiden kulutustiedot
ekstrapoloitiin kattamaan kaikki
toimipisteet.
Scope 3 -luokassa tiedot vedenkulutuksesta
ja jätteistä olivat saatavilla vain Helsingin
toimipisteestä. Jätetietojen laskenta
perustuu jätteiden punnitukseen. Muiden
toimipisteiden kulutustiedot ekstrapoloitiin
kattamaan kaikki toimipisteet. Tietoa
työntekijöiden työmatkoista kerättiin
kyselyllä. Kyselyn vastausprosentti oli 21
(28) prosenttia ja tulokset ekstrapoloitiin
kattamaan kaikki työntekijät. Scope 3
94
-luokassa raportoiduista oman toiminnan
aiheuttamista päästöistä (kategoriat 1–14)
38 (67) prosenttia perustuu suoraan
arvoketjusta saatuun ensisijaiseen tietoon ja
62 (33) prosenttia estimoituun tietoon.
Keskeisimmät lähteet laskennassa
käytetyille päästökertoimille on listattu tällä
sivulla olevassa taulukossa.
Mandatumin sijoitusten päästöt
Mandatum on sijoitusten päästö-
raportoinnissa huomioinut GHG Protocol
Corporate Value Chain (Scope 3)
Accounting and Reporting Standard
-standardin periaatteet ja määräykset sekä
Partnership for Carbon Accounting
Financials (PCAF) -standardin (GHG
Accounting and Reporting Standard for the
Financial Industry). Mandatumin
sijoitustoiminnan päästöt, eli rahoitetut
päästöt, kuuluvat GHG-protokollan Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöjen kategoriaan 15
(investoinnit) ja muodostavat Mandatumin
kannalta sen arvoketjun merkittävimmät
päästöt.
Mandatumin sijoituksiin kuuluvat Mandatum
Henkivakuutusyhtiön sijoitukset, Mandatum
Asset Managementin asiakkaille hoitamat
salkut, Mandatumin rahastoyhtiöiden
(UCITS ja AIFM) hallinnoimat rahastot sekä
Mandatum Asset Managementin ja Universal
Investmentin yhteistuote, jonka salkun-
hoidosta Mandatum Asset Management
vastaa. Lisäksi sijoituksina käsitellään
Keskeisimmät päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet
Scope
Toiminta
Päästökertoimen lähde
Scope 1
Liikkuvat polttolähteet
Swedish Environmental Protection Agency
(EPA) 2023, 2024
Scope 2
Sähkö
Energiateollisuus ry 2024, ADEME 2022
(ydinvoima), Grexel Systems Oy 2024,
International Energy Agency (IEA) 2024
Lämmitys
Swedenergy 2024, Suomen ja Ruotsin
kaukolämmön toimittajat ja energiatilastot 2024,
(Luxemburg) IEA lämmöntuotanto lähteittäin
2024, päästökertoimet: UK Department for
Energy Security and Net Zero (DESNZ) 2024,
Swedish EPA 2024, Intergovernmental Panel on
Climate Change (IPCC) 2014
Scope 3
Ostetut tavarat ja palvelut
CEDA 2024, Carbon Trust 2023, DESNZ 2025,
Google 2012, Microsoft 2021, IPCC 2014,
Salesforce 2021
Tuotantohyödykkeet
CEDA 2024, ecoinvent v.3.3.8 2021,
keskimääräiset ja toimittajakohtaiset tuotteiden
hiilijalanjäljet (2017–2022) –  toimittajiin kuuluvat
Lenovo, Apple, Samsung, HP, Dell ja Seagate
Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät
toiminnat
Samat kuin Scope 1- ja 2 -luokissa
Toiminnassa muodostuva
jäte
DESNZ 2024, 2025
Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index
2024, DESNZ 2024, CEDA 2024, Thrust Carbon
2025 (perustuu CWT:n kautta saatavaan dataan)
Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
BEIS 2024, Swedish EPA 2024, SBB/SJ 2024,
EI.se 2024 for Nordics, BEIS meth doc 2024,
South Polen johtama: Swedish Energy Authority
2024, Trafikverket 2024, BEIS 2024, Swedish
Transport Administration 2023, EI.se 2023 for
Nordics, South Polen johtama 2024 perustuen
Anthesis 2021, IEA EEEI 2024 data, BEIS 2024,
South Pole sähkön ja lämmön päästökertoimet
2024
omistukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Kalevassa (takuupääomaan perustuva
omistusosuus 50 prosenttia), Terrafame
Oy:ssä (omistusosuus 4,48 prosenttia) ja
Saxo Bank A/S:ssä (omistusosuus 19,83
prosenttia).
Päästöraportoinnissa käytetty data
Rahoitettujen päästöjen laskennassa
käytetyt positiot perustuvat 31.12.2025
tilanteeseen tai tuoreimpaan saatavilla
olevaan tietoon. Rahoitettujen päästöjen
laskenta sisältää sijoituskohteiden Scope 1-,
2- ja 3 -päästöt datan saatavuuden
asettamissa rajoissa.
Datan saatavuus asettaa rajoitteita
rahoitettujen päästöjen laskennalle.
Mandatumin rahoitettujen päästöjen
raportointi kattaa lähinnä suorat osake- ja
korkosijoitukset, Mandatumin
allokaatiostrategioiden rahastomuotoiset
osake- ja korkosijoitukset sekä suorat
kiinteistösijoitukset, joille päästödataa on
saatavilla. Rahoitettuja päästöjä ei ole
laskettu valtiolainoille, käteiselle,
johdannaisille sekä instrumenteille, joille
päästödataa ei ole saatavilla.
Osake- ja korkosijoitusten päästödatan
lähteinä toimivat ensisijaisesti ISS ESG sekä
toissijaisesti The Upright Project, jota
käytetään erityisesti listaamattomien
lainojen päästödatan lähteenä. Yksittäisille
sijoituksille päästödata on kerätty itse
yhtiöiden raporteilta.
95
ISS ESG:n päästödata koostuu yhtiöiden
raportoimasta datasta, joka on tyypillisesti
kerätty yhtiöiden vastuullisuusraporteilta,
CDP-raportoinnista tai muista yhtiöiden
julkaisemista tiedoista. Koska päästötietojen
raportoinnissa on viivettä, perustuu tuorein
vuoden 2025 lopussa käytettävissä oleva
data vuoden 2024 lopun raportoituihin
päästöihin.
Raportoitujen tietojen puuttuessa tai ollessa
epäluotettavia ISS ESG arvioi Scope 1-, 2- ja
3 -päästötiedot. Arvioidut tiedot perustuvat
alasektoritasolla määritettyihin taloudellisiin
tai operatiivisiin keskiarvoihin. Yhtiöiden
Scope 3 -päästöt on arvioitu sektori-
perusteisesti, koska raportoitujen Scope 3
-päästöjen laajuudessa on huomattavia
eroja yhtiöiden välillä.
Uprightin päästödata perustuu sekä
yhtiöiden raportoimiin että Uprightin
mallintamiin tietoihin.
Mandatumin suorien kiinteistösijoitusten
päästöraportointi perustuu kiinteistöjen
vuoden 2025 toteutuneeseen
energiankulutukseen. Päästölaskenta
pohjautuu GHG-protokollan mukaiseen
laskentaan, jossa omassa omistuksessa
olevien kiinteistöjen energiankulutukseen
liittyvät päästöt luokitellaan pääsääntöisesti
Scope 2 -päästöihin. Suorien kiinteistö-
sijoitusten päästölaskenta perustuu
kiinteistöjen vuoden 2025 toteutuneeseen
polttoaineiden (Scope 1) sekä sähkön ja
kaukolämmön (Scope 2) energian-
kulutukseen. Laskenta on tehty käyttäen
markkinaperusteisia sähkön ja
kaukolämmön päästökertoimia sekä
Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen
mukaisia päästökertoimia. Laskennassa on
huomioitu uusiutuvan sähkön ja
kaukolämmön alkuperätakuut.
Vuoden 2025 rahoitettujen päästöjen
raportoinnissa päästödatan kattavuus on
59,6 (58,6) prosenttia huomioiden
instrumentit, joille rahoitettuja päästöjä ei
lasketa, kuten käteinen ja johdannaiset.
Rahoitettujen päästöjen laskennassa
päästödatasta 85,7 (74,1) prosenttia
perustui raportoituun tietoon ja 14,3 (25,9)
prosenttia arvioituun tietoon.
Rahoitettujen päästöjen
laskentamenetelmä
Päästölaskennassa käytetty menetelmä
noudattaa GHG-protokollan ja PCAF-
viitekehyksen ohjeistusta. Mandatumin
rahoitettujen päästöjen laskennassa
sijoituskohdeyhtiöiden päästöt on allokoitu
Mandatumille perustuen sijoituksen
markkina-arvon suhteeseen kohdeyhtiön
käteisen sisältämään yritysarvoon.
Poikkeustapauksissa allokaatiokertoimena
on käytetty Mandatumin omistusosuutta
yhtiössä. Suorien kiinteistösijoitusten
kohdalla kiinteistöjen päästöt on allokoitu
Mandatumille perustuen omistusosuuteen
kiinteistöstä.
Epäolennaiset Scope 3 -kategoriat
Seuraavat Scope 3 -päästökategoriat ovat
epäolennaisia Mandatumin toiminnalle, ja
siten niitä ei raportoida.
• Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu. Kategoria arvioitu
epäolennaiseksi suhteessa pienen
päästövaikutuksen takia.
• Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään
vuokratut omaisuuserät. Mandatumin
vuokraamat omaisuuserät on huomioitu
Scope 1- ja 2-päästöissä.
• Kategoria 9: Kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä. Finanssipalvelujen
tarjoajana Mandatum ei myy fyysisiä,
kuljetusta vaativia tuotteita.
• Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden
jalostus. Finanssipalvelujen tarjoajana
Mandatum ei myy fyysisiä, jalostusta
vaativia tuotteita.
• Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö.
Finanssipalvelujen tarjoajana Mandatum
ei myy fyysisiä tuotteita, jotka
aiheuttaisivat käyttöajan päästöjä.
• Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden
käsittely käyttöiän lopussa.
Finanssipalvelujen tarjoajana Mandatum
ei myy fyysisiä tuotteita, jotka vaatisivat
käsittelyä käyttöiän lopussa.
• Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään
vuokratut omaisuuserät. Mandatumilla ei
ole tuotantoketjun loppupään
vuokrattuja omaisuuseriä.
• Kategoria 14: Franchising. Mandatum ei
harjoita franchising-toimintaa.
96
S1 OMA TYÖVOIMA
S1-6: Yrityksen työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä
on ilmaistu henkilömäärinä. Henkilömäärään
otetaan mukaan kaikki henkilöt, joiden
työsuhteet ovat olleet voimassa koko
kuukauden ja ovat saaneet nettopalkkaa
kyseiseltä ajanjaksolta. Tiedot
työntekijöiden määrästä, sukupuolesta sekä
työsuhteen sopimustyypistä on saatu
Mandatumin henkilötietojärjestelmästä.
S1-7: Yrityksen omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Muita kuin työsuhteessa olevia työntekijöitä
Mandatumissa ovat konsultit. Konsulteiksi
määritellään henkilöt, jotka eivät ole
Mandatumin työntekijöitä, mutta
työskentelevät yhtiössä tilapäisesti tai
projektikohtaisesti (esimerkiksi konsultit,
freelancerit, muut yrittäjät ja henkilöstö-
vuokrausyhtiön palveluksessa olevat
työntekijät). Mandatumissa konsulttina
työskentelevien työntekijöiden lukumäärä
perustuu IT-järjestelmästä saatavaan dataan
aktiivisista käyttäjätunnuksista
raportointikauden päättymispäivänä. Määrä
on ilmoitettu henkilömääränä.
S1-9: Monimuotoisuuden mittarit
Ylimmän johdon sukupuolijakauma on
raportoitu yhtiön intranetistä saatavan
yhtiötiedon perusteella, jossa on
ajantasainen tieto konsernin johdosta.
Ylimpään johtoon on laskettu mukaan
Mandatum Oyj:n hallitus sekä konsernin
johtoryhmä. Sukupuolijakauma on esitetty
henkilömääränä, ja tiedot perustuvat
tilanteeseen vuoden lopussa (31.12.2025).
S1-13: Koulutusta ja taitojen
kehittämistä koskevat mittarit
Tulos- ja urakehitysarviointeihin
osallistuvien työsuhteisten työntekijöiden
kokonaisprosenttiosuus on laskettu
jakamalla tulospalkkiotavoitteet saaneiden
henkilöiden määrä koko henkilöstön
lukumäärällä. Naisten osuus on laskettu
jakamalla säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin osallistuvien naisten
määrä kaikkien henkilöstöön kuuluvien
naisten määrällä. Vastaavasti miesten osuus
on saatu jakamalla säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin osallistuvien miesten
määrä kaikkien henkilöstöön kuuluvien
miesten määrällä.
S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta
koskevat mittarit
Työperäisten terveysongelmien osalta
Mandatumin raportointiluku sisältää
lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvat
ammattitaudit. Ammattitaudilla tarkoitetaan
sairautta, jonka pääasiallinen aiheuttaja on
työssä esiintyvä fysikaalinen, kemiallinen tai
biologinen tekijä. Tyypillisiä ammattitauteja
aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa
melu, tärinä, pölyt, kemialliset aineet tai
kaasut.
S1-15: Työ- ja yksityiselämän
tasapainoa koskevat mittarit
Perhevapaata ottaneet on raportoitu
Mandatumin työajankirjausjärjestelmästä
henkilömääränä ilmaistuna. Perhevapaaksi
on laskettu raskausvapaa, vanhempain-
vapaa, isyysvapaa ja hoitovapaa.
S1-16: Ansiotuloa koskevat mittarit
(palkkaero ja kokonaisansiot)
Naisten ja miesten välistä palkkaeroa
laskettaessa kuukausipalkalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden kiinteä palkka on muutettu
tuntipalkaksi jakamalla kuukausipalkka
150:llä. Laskentaperiaate perustuu
vakuutusalan työehtosopimuksen
määrittämään laskentatapaan osa-aikaisen
palkasta, jota on sovellettu myös
työehtosopimuksen ulkopuolisiin
työntekijöihin yhteneväisyyden vuoksi.
Työsuhteisten tuntityöntekijöiden kiinteää
tuntipalkkaa on käytetty laskennassa
sellaisenaan. Keskimääräinen
bruttotuntipalkka on saatu jakamalla nais-/
miespuolisten työntekijöiden
bruttotuntipalkkojen yhteenlaskettu summa
keskimääräisellä nais-/miespuolisten
työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä
(head count). Laskenta perustuu 31.12.2025
voimassa olleisiin palkkoihin ja
työsuhteisten työntekijöiden määrään.
97
Yhtiössä korkeinta ansiotuloa saavan
henkilön ja yhtiön muiden työsuhteisten
työntekijöiden vuotuisen mediaaniansion
välinen suhde on saatu jakamalla Mandatum
Oyj:n toimitusjohtajan vuoden 2025
kokonaisansiot työntekijöiden vuotuisen
kokonaisansion mediaanilla. Vuotuinen
kokonaisansio sisältää yhtiön vuoden 2025
aikana maksamat ansiot (sisältäen
palkkaerät, lomarahat, muuttuvat palkkiot,
luontoisetujen verotusarvot ja mahdolliset
kertaluonteiset erät). Mediaaniansion
laskennassa on huomioitu ainoastaan niiden
työntekijöiden ansiot, jotka ovat olleet
työsuhteessa koko vuoden 2025.
Ruotsin työntekijöiden palkat on muutettu
laskentaa varten Ruotsin kruunuista euroiksi
31.12.2025 voimassa olleella Euroopan
keskuspankin valuuttakurssilla.
G1 LIIKETOIMINNAN
HARJOITTAMINEN
G1-4: Korruptio- tai lahjontatapaukset
Korruptio- ja lahjontatapausten raportointi
perustuu Mandatumin riskienhallinta-
järjestelmään, whistleblowing-kanavaan ja
compliance- ja riskienhallintatoiminnoille
tehtyihin ilmoituksiin.
98
IRO-2: YRITYKSEN
KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ
HUOMIOON OTETUT ESRS-
STANDARDIEN
TIEDONANTOVAATIMUKSET
Seuraavissa taulukoissa on esitetty
Mandatumin ajanjaksolta 1.1.–31.12.2025
raportoimat ESRS:n mukaiset
tiedonantovaatimukset ja niiden sijainnit
tässä kestävyysselvityksessä.
Monialaiset standardit
Tiedonantovaatimus
Sijainti kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-1: Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
BP-2: Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-4: Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
GOV-5: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Liiketoiminta-alueet, Hallituksen toimintakertomus
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian
ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
IRO-2: Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
99
Ympäristöstandardit
Tiedonantovaatimus
Sijainti kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E1-2: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-4: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
Laskentaperiaatteet
E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
E1-7: Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
100
Sosiaaliset standardit
Tiedonantovaatimus
Sijainti kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS S1 Oma työvoima
ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-1: Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa
S1-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-4: Omaan työvoimaan liittyvät toimet ja toimintatavat
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-5: Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-6: Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Laskentaperiaatteet
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
S1-7: Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Laskentaperiaatteet
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
S1-9: Monimuotoisuuden mittarit
Laskentaperiaatteet
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-13: Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Laskentaperiaatteet
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Laskentaperiaatteet
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-15: Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
Laskentaperiaatteet
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-16: Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Laskentaperiaatteet
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
S1-17: Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
101
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat standardit
Tiedonantovaatimus
Sijainti kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-3: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset
G1-4: Korruptio- tai lahjontatapaukset
Laskentaperiaatteet
102
Muuhun EU:n lainsäädäntöön
perustuvat tietopisteet
Oheisessa taulukossa on esitetty ESRS 2
-standardin lisäyksessä B luetellut muuhun
EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet
ja niiden sijainnit tässä
kestävyysselvityksessä. Taulukkoon on
merkattu erikseen, mikäli tietopiste on
Mandatumille epäolennainen tai mikäli
tietoja ei raportoida kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C
mukaisesti.
Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
GOV-1: Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
GOV-1:Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
GOV-4: Selvitys
kestävyyttä koskevasta
due diligence
-prosessista
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/181 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn
ja tuotantoon liittyvään toimintaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119, 2
artiklan 1 kohta
E1-1: Ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16
kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohdan
d–g alakohdat ja 12 artiklan 2
kohta
E1-1: Ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
103
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasu-päästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
E1-4: Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja
taulukon 2
indikaattori 5
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope
2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6
artikla ja 8 artiklan 1 kohta
E1-6: Kasvihuonekaasujen
Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
E1-6: Kasvihuonekaasujen
Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119, 2
artiklan 1 kohta
E1-7: Päästöhyvityksillä
rahoitettavat
kasvihuonekaasujen
poistot ja
kasvihuonekaasu-
päästöjen
hillintähankkeet
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite
II
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin
ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan
a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut,
joihin kohdistuu fyysinen riski
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
104
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS E1-9 Yrityksen, kiinteistöomaisuuden,
kirjanpitoarvo, eriteltynä, energiatehokkuus-
luokittain, 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,
joka mainitaan EPRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8,
taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulut us
kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa
kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS
1:n lisäyksen C mukaisesti
-
105
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen
jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
SBM-3: Olennaiset
vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoima-tapausten
riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
SBM-3: Olennaiset
vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20
kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
S1-1: Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
S1-1: Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
S1-1: Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
S1-1: Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet
106
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan
b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
S1-14: Terveyttä ja
turvallisuutta koskevat
mittarit
ESRS S1-14 Loukkaantumisten,
onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
S1-14: Terveyttä ja
turvallisuutta koskevat
mittarit
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
S1-16: Ansiotuloa koskevat
mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman
suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
S1-16: Ansiotuloa koskevat
mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
S1-17: Tapaukset, valitukset
ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja
taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
S1-17: Tapaukset, valitukset
ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava
lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
107
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysselvityksessä
Sivunumero
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen tietopiste
-
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Tietoja ei raportoida
kuluneelta
raportointikaudelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti
-
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
G1-1: Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
G1-1: Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot
24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
G1-4: Korruptio- tai
lahjontatapaukset
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
G1-4: Korruptio- tai
lahjontatapaukset
108
IFRS-TILINPÄÄTÖS
109
KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KONSERNITASE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1 LAATIMISPERUSTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2 HARKINNAN JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3 MUUTOKSET MERKITTÄVISSÄ TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEISSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
4 TOIMINTASEGMENTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5 RISKIENHALLINTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6 VAKUUTUSMAKSUTUOTOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8 VAKUUTUSSOPIMUKSISTA AIHEUTUVAT RAHOITUSTUOTOT
JA -KULUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9 MUUT TUOTOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
10 KULUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
11 MUUT RAHOITUSKULUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
12 TULOVEROT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
13 OSAKEKOHTAINEN TULOS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
15 SIJOITUSKIINTEISTÖT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
16 LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET . . . . . . . . . . . . . . . .
17 SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18 RAHOITUSVARAT JA -VELAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
19 SIJOITUSSIDONNAISTEN SOPIMUSTEN KATTEENA OLEVAT
SIJOITUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20 MUUT VARAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
21 RAHAT JA PANKKISAAMISET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
22 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT . . . . . . . . . . . . . .
23 VAKUUTUSSOPIMUSVELKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
24 KAUDELLA KIRJATUT UUDET SOPIMUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . .
27 SIJOITUSSOPIMUSVELKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
28 HUONOMMAN ETUOIKEUDEN OMAAVAT VELAT JA MUUT
RAHOITUSVELAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
29 MUUT VELAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
30 EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET JA
OIKEUDENKÄYNNIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
31 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN
NETTOUTUSJÄRJESTELYT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
32 OMA PÄÄOMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
33 LÄHIPIIRITIEDOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
34 JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN PITKÄAIKAISET
KANNUSTINJÄRJESTELMÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
35 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
36 SIJOITUKSET TYTÄRYRITYKSISSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
37 OSUUDET KONSOLIDOIMATTOMISSA STRUKTUROIDUISSA
YHTEISÖISSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
110
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Milj. €
Liite
1–12/2025
1–12/2024
Vakuutusmaksutuotot
6
295,0
337,3
Vakuutuspalvelukulut
10, 23
-257,4
-274,5
Jälleenvakuutustulos
-3,0
-1,1
Vakuutuspalvelutulos
23
34,6
61,7
Sijoitustoiminnan nettotuotot
7
960,0
1 407,6
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
8
-254,4
-430,8
Sijoitussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut ja
liikekulut
-558,6
-831,5
Nettorahoitustulos
146,9
145,4
Muut tuotot
9
41,0
39,7
Muut kulut
10
-16,6
-26,2
Rahoituskulut
11
-23,0
-16,0
Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista
-0,9
-1,6
Tilikauden voitto ennen veroja
182,1
202,9
Tuloverot
12
-26,1
-38,0
Tilikauden voitto
156,0
164,9
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajien osuus
156,0
164,9
Määräysvallattomien osuus
0,0
0,0
Laimentamaton osakekohtainen tulos
13
0,31
0,33
Laimennettu osakekohtainen tulos
13
0,31
0,33
Mandatum-konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä tilikaudella 2025 eikä tilikaudella 2024.
111
KONSERNITASE
Milj. €
Liite
12/2025
12/2024
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
14
22,4
25,1
Sijoituskiinteistöt
15
91,1
119,8
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
16
55,2
54,1
Sijoitukset osakkuusyrityksissä
17
0,5
0,5
Rahoitusvarat
18
3 286,8
3 507,3
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat
sijoitukset
18, 19
14 525,2
13 292,5
Vakuutussopimusvarat
23
–
1,1
Muut varat
20
142,7
162,0
Käteiset varat
21
687,6
890,4
Varat yhteensä
18 811,6
18 052,7
Velat
Vakuutussopimusvelka
23
5 575,2
5 640,7
Sijoitussopimusvelka
27
10 942,3
9 908,2
Jälleenvakuutussopimusvelka
1,6
1,2
Pääomalainat
28
299,1
298,8
Muut rahoitusvelat
28
300,6
320,6
Laskennalliset verovelat
22
108,4
133,8
Muut velat
29
154,5
148,0
Velat yhteensä
17 381,7
16 451,3
Milj. €
Liite
12/2025
12/2024
Oma pääoma
31
Osakepääoma
0,1
0,1
Rahastot
440,0
440,0
Kertyneet voittovarat
989,1
1 161,0
Emoyhtiön omistajien osuus
1 429,3
1 601,2
Määräysvallattomien osuus
0,6
0,2
Oma pääoma yhteensä
1 429,8
1 601,4
Oma pääoma ja velat yhteensä
18 811,6
18 052,7
112
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Milj. €
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Voittovarat
Määräysvallattomien
osuudet
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
0,1
436,7
1 162,6
-0,3
1 599,0
Tilikauden tulos
164,9
0,0
164,9
Johdon kannustinjärjestelmä
1,4
1,4
Määräysvallattomien osuuksien hankinta
-3,0
0,5
-2,5
Suunnattu henkilöstöanti
3,4
-0,1
3,2
Osingonjako
-165,6
-165,6
Muut muutokset
0,9
0,9
Oma pääoma 31.12.2024
0,1
440,0
1 161,0
0,2
1 601,4
Oma pääoma 1.1.2025
0,1
440,0
1 161,0
0,2
1 601,4
Tilikauden tulos
156,0
0,0
156,0
Johdon kannustinjärjestelmä
3,6
3,6
Määräysvallattomien osuuksien myynti
0,0
0,4
0,4
Osingonjako
-331,8
-331,8
Muut muutokset
0,3
0,3
Oma pääoma 31.12.2025
0,1
440,0
989,1
0,6
1 429,8
113
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Milj.€ 
1–12/2025
1–12/2024
Liiketoiminnan rahavirta 
Voitto ennen veroja  
182,1
202,9
Oikaisut 
Poistot  
4,7
4,6
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot  
-247,1
-810,5
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot  
-277,7
-121,4
Vakuutus– ja sijoitussopimusvelkojen muutos  
970,2
1 515,3
Muut oikaisut
18,6
21,9
Oikaisut yhteensä  
468,6
609,8
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) 
Sijoitukset1
-433,3
-679,4
Muut varat  
11,0
-5,2
Yhteensä  
-422,3
-684,6
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) ja vähennys (-) 
ja muut liiketoiminnan rahavirran erät
Rahoitusvelat  
-9,1
17,4
Muut velat  
-21,3
-14,5
Maksetut korot
-27,8
-18,5
Maksetut tuloverot  
-43,2
-40,2
Yhteensä  
-101,5
-55,8
Liiketoiminnan nettorahavirta
126,9
72,2
Milj.€ 
1–12/2025
1–12/2024
Investointien rahavirta 
Investoinnit ja divestoinnit tytär- ja
osakkuusyhtiöosakkeisiin  
18,5
–
Nettoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin  
-3,1
-2,3
Investointien nettorahavirta  
15,3
-2,3
Rahoitustoiminnan rahavirta 
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut  
-2,2
-1,7
Pääomalainojen takaisinmaksut
–
-249,8
Pääomalainojen nostot
–
298,8
Lainat rahoituslaitoksilta nostot
–
199,6
Muiden lainojen takaisinmaksut
-11,2
–
Määräysvallattomien osuuksien hankinta
–
-2,5
Määräysvallattomien osuuksien myynti
0,2
–
Suunnattu henkilöstöanti
–
3,2
Maksetut osingot  
-331,8
-165,6
Rahoitustoiminnan nettorahavirta
-345,1
82,0
Rahavirrat yhteensä  
-202,8
152,0
Rahavarat tilikauden alussa  
890,4
738,4
Rahavarat tilikauden lopussa  
687,6
890,4
1) Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena
olevat sijoitukset.
114
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1 LAATIMISPERUSTA
Yleistä
Mandatum Oyj (”yhtiö”) on Nasdaq Helsingissä noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka
kotipaikka on Suomessa (y-tunnus 3355142-3). Yhtiön rekisteröity osoite on Bulevardi 56,
00120 Helsinki. Tämä konsernitilinpäätös käsittää yhtiön ja sen tytäryritykset (yhdessä
”konserni”). Konserni tarjoaa yksityis- ja yritysasiakkaille omaisuudenhoito- ja
varainhoitopalveluita, palkitsemispalveluita ja henkilövakuuttamisen palveluita.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen, 31.12.2025 voimassa olevien
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Yhtiön hallitus hyväksyi sen
julkistettavaksi 11.3.2026.
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on yhtiön toimintavaluutta. Kaikki määrät esitetään
miljoonina euroina ja lähimpään sataan tuhanteen pyöristettynä, ellei toisin mainita.
Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista yhden desimaalin tarkkuuteen,
joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä
summaluvusta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on muunnettu toimintavaluutaksi
käyttäen tapahtumapäivän kurssia tai kuukauden keskikurssia.
Konsernitilinpäätös
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös kattaa emoyhtiö Mandatum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa konsernilla on
määräysvalta. Mandatumilla on määräysvalta, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu
yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset
yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jona määräysvalta siirtyy konsernille,
ja niiden yhdistely lakkaa siitä päivästä alkaen, jona määräysvalta lakkaa.
Konserni toimii sijoittajana ja hallinnoijana erilaisissa rahastoissa saadakseen sijoitustuottoja ja
palkkiotuottoja. Rahasto yhdistellään, jos konserni altistuu rahaston olennaisille vaihteleville
tuotoille ja osallistuu rahaston toiminnan ohjaamiseen ja sen hallinnon järjestämiseen. Hallinta
toteutuu, jos konserni omistaa suoraan tai epäsuoraan vähintään 50 prosenttia rahaston
nettovarallisuudesta. Sijoitussopimuksen omistajan puolesta pidettyjen rahastojen osalta
Mandatum toimii agenttina, joten täten sillä ei ole oikeutta rahaston voittoihin tai tappioihin.
Mandatum-konserniin ei ole konsolidoitu rahastoja.
Hankitut yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen.
Luovutettu vastike ja hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat hankitut varat ja vastattavaksi
otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Luovutettu vastike sisältää
luovutetut varat, Mandatumille hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat
sekä mahdolliset liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet. Mandatum on
arvostanut määräysvallattomien omistajien osuudet suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei
määräysvaltaa kohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon. Ellei
toisin osoiteta, tämän oletetaan yleensä tapahtuvan, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia
mutta enintään 50 prosenttia yhteisön äänivallasta. Arvioinnissa huomioidaan myös
Mandatumin tosiasialliset mahdollisuudet osallistua sijoituskohteen päätöksentekoon, jolla on
vaikutusta sijoituskohteesta saatavaan muuttuvaan tuottoon.
115
2 HARKINNAN JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ
Konsernitilinpäätöstä laatiessaan johto on käyttänyt harkintaa soveltaessaan tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita ja tehdessään arvioita, jotka vaikuttavat esitettävien varojen, velkojen,
tuottojen ja kulujen määriin. On mahdollista, että toteumat saattavat poiketa näistä arvioista.
Arviot ja niiden perustana olevat oletukset tarkistetaan säännöllisesti. Arvioiden muutokset
kirjataan ei-takautuvasti.
Harkintaan perustuvat ratkaisut
Seuraavissa liitetiedoissa on tietoja Mandatumin johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista,
joita on tehty tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa ja joilla on merkittävin
vaikutus konsernitilinpäätöksessä kirjattaviin määriin:
• liitetieto 18 – rahoitusvarojen luokittelu: arvioidaan liiketoimintamalli, jonka puitteissa varat
pidetään hallussa, ja arvioidaan, ovatko omaisuuserien sopimusehdot yksinomaan pääoman
ja koron maksuja (SPPI) jäljellä olevasta pääomamäärästä
• liitetiedot 23 ja 27 – vakuutus- ja sijoitussopimusten luokittelu koskien Mandatumin
sopimuksia, jotka ovat lailliselta muodoltaan vakuutus- tai jälleenvakuutussopimuksia:
arvioidaan, siirretäänkö sopimuksella merkittävää vakuutusriskiä tai onko sopimus
sijoitussopimus, jossa on oikeus harkinnanvaraisiin lisäetuuksiin
• liitetiedot 23 – vakuutussopimusten yhdistelytaso: Mandatum käyttää harkintaa
vakuutussopimusryhmien muodostamisessa, kun sopimukset jaetaan ryhmiin alkuperäisen
kirjaamisajankohdan ja odotetun kannattavuuden mukaan
• liitetiedot 6 ja 23 – vakuutussopimusten arvostaminen: muita kuin rahoitusriskiä koskevan
riskioikaisun (risk adjustment) estimointitekniikan määrittäminen ja
vakuutussopimusryhmien mukaisten vakuutusturvayksiköiden (coverage unit)
määrittäminen
• liitetiedot 36 ja 37 – konsolidointi: sen määrittäminen, onko konsernilla määräysvalta
hallinnoimissaan rahastoissa.
Oletukset ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Seuraavissa liitetiedoissa on tietoja tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä
epävarmuustekijöistä 31.12.2025, jotka voivat aiheuttaa merkittävän riskin varojen ja velkojen
kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana:
• liitetiedot 15 ja 18 – rahoitusinstrumenttien ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon
määrittäminen muiden kuin havainnoitavissa olevien syöttötietojen perusteella
• liitetieto 16 – liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentuminen:
kerrytettävissä olevien rahamäärien perustana olevat keskeiset oletukset
• liitetiedot 6 ja 23 – Vakuutus- ja jälleenvakuutussopimusten arvostamisessa tehdyt
oletukset. Muutokset seuraavissa keskeisissä oletuksissa voivat muuttaa olennaisesti
sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia rahavirtoja vuoden 2026 aikana. Nämä muutokset
kuitenkin oikaisisivat vakuutuspalvelumarginaalia (contractual service margin, CSM) eivätkä
vaikuttaisi sopimusten kirjanpitoarvoihin, elleivät ne johdu tappiollisista sopimuksista tai
liity tuleviin palveluihin:
– oletukset tulevista rahavirroista, jotka liittyvät kuolevuuteen, sairastuvuuteen,
vakuutuksenottajien käyttäytymiseen, laskuperustekorkoon ja lisähyvityksiin
– oletukset diskonttokoroista, mukaan lukien mahdolliset epälikviditeettipreemiot.
116
3 MUUTOKSET MERKITTÄVISSÄ TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEISSA
Tilikaudella 2025 ei tullut voimaan uusia IFRS-standardeja. Muilla muutoksilla IFRS-standardien
tulkinnoissa ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
International Accounting Standards Board (IASB) julkisti huhtikuussa 2024 uuden IFRS-
standardin, IFRS 18, Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
-standardin. Standardi korvaa IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18 -standardi
tulee voimaan tilikausille, jotka alkavat 1.1.2027 jälkeen, kun EU vahvistaa standardin.
Koska IFRS 18 -standardi ei muuta tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sillä ei odoteta olevan
merkittävää vaikutusta Mandatum-konsernin tilinpäätökseen. Standardin käyttöönotto saattaa
vaikuttaa laajan tuloslaskelman eriin ja niiden esittämiseen sekä liitetietoihin, jotka liittyvät
johdon määrittelemiin tuloksellisuutta kuvaaviin lukuihin.
Muilla julkaistuilla, mutta ei vielä voimassa olevilla uusilla IFRS-standardeilla ei odoteta olevan
merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
117
4 TOIMINTASEGMENTIT
Mandatum-konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin liiketoiminta-alueisiin.
Mandatum-konsernin segmenttiraportointi perustuu siihen, miten yhtiön johto seuraa
liiketoimintaa. Raportoidut segmentit, jotka ovat samat kuin konsernin toimintasegmentit, ovat
Varainhoito, Yritysasiakkaat, Henkilöasiakkaat sekä Laskuperustekorkoinen liiketoiminta.
Jokaisella liiketoiminta-alueella on oma johtajansa, joka vastaa liiketoiminta-alueen
tuloksellisuudesta ja raportoi suoraan Mandatum-konsernin toimitusjohtajalle, joka on
konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Segmenttiraportointi pohjautuu Mandatum-
konsernin IFRS-laatimisperiaatteiden mukaiseen raportointiin. Segmenteille on kohdistettu
yksilöitävissä olevat, joko suoraan tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, tuotot ja
kulut. Konsernitilinpäätöksessä Mandatum Oyj:n tuottoja ja kuluja ei ole kohdistettu
liiketoiminta-alueille.
Varainhoito
Mandatum tarjoaa laajat varainhoitopalvelut asiakkailleen, joihin kuuluu suomalaisia ja
kansainvälisiä institutionaalisia sijoittajia, yrityksiä ja varakkaita yksityishenkilöitä.
Yritysasiakkaat
Mandatum palvelee yritysasiakkaita kahdessa pääsegmentissä: suuret ja keskisuuret asiakkaat
sekä yrittäjävetoiset asiakkaat. Suurten ja keskisuurten yritysten kohdalla pääpaino on
palkitsemisessa sisältäen henkilö- ja eläkevakuutukset sekä palkkiorahastot, kun taas pienille
yrityksille ja yrittäjille Mandatum tarjoaa ensisijaisesti varautumisen ja vaurastumisen
palveluita.
Henkilöasiakkaat 
Mandatum tarjoaa henkilöasiakkaille sijoitusvakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia, lainaturvia
ja henkilövakuutuksia. Tuotteiden jakelukanavina toimivat Danske Bank ja keskinäinen
vakuutusyhtiö Pohjantähti.
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta 
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue pitää sisällään Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön
laskuperustekorkoisen run-off-vakuutuskannan vastuiden sekä vastuita kattavan
sijoitusomaisuuden ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön oman pääoman katteena olevan
sijoitusomaisuuden hoidon. Strategiansa mukaisesti Mandatum pyrkii aktiivisesti
pienentämään laskuperustekorkoista vakuutuskantaansa ja alentamaan sijoitusomaisuutensa
riskitasoa. Sijoitustoiminnasta tavoitellaan maltillisella riskillä vakuutussopimusvelan
vaatimukset ylittävää tuottoa, ja samanaikaisesti aleneva vakuutuskanta vapauttaa pääomia.
118
1.1.–31.12.2025
Milj.€
Varainhoito-
asiakkaat
Yritysasiakkaat
Henkilöasiakkaat
Laskuperuste-
korkoinen
Eliminoinnit ja liiketoiminnoille
kohdistamattomat erät¹
Konserni
Palkkiotulos
35,4
28,4
17,1
–
–
80,9
Vakuutuspalvelutulos
–
18,2
9,9
–
–
28,1
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
35,4
10,2
7,2
–
–
52,8
Nettorahoitustulos
–
–
–
102,7
29,0
131,6
Sijoitusten nettotuotot
–
–
–
127,2
29,0
156,2
Vakuutuksen rahoituskulut
–
–
–
-24,5
–
-24,5
Riskihenkivakuuttamisen tulos
–
6,9
4,1
–
–
10,9
CSM:n & RA:n purkautuminen
–
7,4
2,5
–
–
10,0
Muu vakuutuspalvelutulos
–
-0,6
1,5
–
–
1,0
Muu tulos
1,0
-1,5
0,5
-12,7
-28,6
-41,4
Tilikauden voitto ennen veroja
36,4
33,8
21,7
89,9
0,3
182,1
Hoidossa olevat asiakasvarat 31.12.2025
8 721,0
2 891,7
3 710,8
15 323,4
1.1.–31.12.2024
Milj.€
Varainhoito-
asiakkaat
Yritysasiakkaat
Henkilöasiakkaat
Laskuperuste-
korkoinen
Eliminoinnit ja liiketoiminnoille
kohdistamattomat erät¹
Konserni
Palkkiotulos
26,3
22,7
17,7
–
–
66,6
Vakuutuspalvelutulos
–
19,9
10,2
–
–
30,1
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
26,3
2,8
7,4
–
–
36,5
Nettorahoitustulos
–
–
–
100,4
35,2
135,6
Sijoitusten nettotuotot
–
–
–
176,3
35,2
211,5
Vakuutuksen rahoituskulut
–
–
–
-75,9
–
-75,9
Riskihenkivakuuttamisen tulos
–
13,2
12,2
–
–
25,4
CSM:n & RA:n purkautuminen
–
13,2
12,7
–
–
25,9
Muu vakuutuspalvelutulos
–
0,0
-0,5
–
–
-0,5
Muu tulos
0,4
-4,9
0,2
15,9
-36,4
-24,7
Tilikauden voitto ennen veroja
26,7
31,0
30,1
116,3
-1,2
202,9
Hoidossa olevat asiakasvarat 31.12.2024
7 835,3
2 589,4
3 532,0
13 956,7
1) Liiketoiminnoille kohdistamattomat erät sisältävät Mandatum Oyj:n sijoitusten tuotot ja lainojen kulut, joita ei ole allokoitu liiketoiminta-alueille.
119
Täsmäytyslaskelma konsernin laajan tuloslaskelman ja liiketoiminta-aluekohtaisen tuloksen välillä
Milj. €
2025
2024
2025
2024
 
Vakuutusmaksutuotot
295,0
337,3
50,6
53,3
Palkkiotulos
Vakuutuspalvelutulos
38,7
80,9
Riskihenkivakuuttamisen tulos
205,7
203,3
Muu tulos
Vakuutuspalvelukulut
-257,4
-274,5
-22,5
-23,2
Palkkiotulos
Vakuutuspalvelutulos
-24,8
-54,4
Riskihenkivakuuttamisen tulos
-210,2
-190,0
Muu tulos
-7,1
Nettorahoitustulos
Jälleenvakuutustulos
-3,0
-1,1
-3,0
-1,1
Riskihenkivakuuttamisen tulos
Vakuutuspalvelutulos
34,6
61,7
34,6
61,7
Sijoitustoiminnan nettotuotot
960,0
1 407,6
1,7
1,6
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
156,2
211,5
Nettorahoitustulos
802,1
1 194,3
Muu tulos
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
-254,4
-430,8
-20,1
-68,8
Nettorahoitustulos
-234,3
-362,0
Muu tulos
Sijoitussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut ja liikekulut
-558,6
-831,5
8,3
0,3
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
-566,9
-831,6
Muu tulos
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos
146,9
145,4
146,9
145,4
Muut tuotot
41,0
39,7
26,4
25,4
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
14,7
14,3
Muu tulos
Muut kulut
-16,6
-26,2
16,5
9,2
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
-33,1
-35,3
Muu tulos
Rahoituskulut
-23,0
-16,0
-23,0
-16,0
Muu tulos
Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista
-0,9
-1,6
-0,9
-1,6
Muu tulos
Tilikauden voitto ennen veroja
182,1
202,9
182,1
202,9
120
5 RISKIENHALLINTA
5.1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Johdanto
Mandatum Oyj on listattu holdingyhtiö, joka harjoittaa liiketoimintaansa pääasiassa
tytäryhtiöidensä kautta. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life) tarjoaa
varallisuudenhoidon, palkitsemisen, eläkejärjestelyjen ja henkilövakuutusten palveluita yksityis-
ja yritysasiakkaille. Mandatum Asset Management Oy on sijoituspalveluyritys, joka yhdistää
rahastoliiketoiminnan, täyden valtakirjan varainhoidon ja varainhoitopalvelut. Mandatum-
konserni johtaa kuitenkin liiketoimintaansa liiketoiminta-alueiden kautta ja tässä liitetiedossa
liiketoiminta-alueet on ryhmitelty seuraavasti:
• vähän pääomaa sitovat liiketoiminta-alueet, jotka sisältävät Varainhoito-, Yritysasiakkaat- ja
Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet. Näiden eri liiketoiminta-alueiden ryhmittely perustuu
niihin kohdistuvien riskien samankaltaisuuteen.
• Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue
• muut, mukaan lukien konsernin emoyhtiössä olevat konsernin ei-strategiset sijoitukset.
Tässä liitetiedossa kuvataan Mandatum-konsernin keskeisiä riskipositioita ja niiden herkkyyksiä
IFRS-tilinpäätöksen mukaisesti. Lisäksi kuvataan keskeisiä riskien mittaus- ja
hallintaprosesseja.
Mandatum-konsernin vastuuvalvojana toimii Finanssivalvonta. Mandatum-konserni soveltaa
IFRS-tilinpäätösstandardeja ja Mandatum Oyj:n raportoinnissa noudatetaan suomalaista
tilinpäätöskäytäntöä. Lisäksi Mandatum-konserni noudattaa Solvenssi II -kehikkoa.
Riskienhallintastrategia
Mandatum-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityspiirteinä
hyvän asiakaspalvelun lisäksi ovat riskien hinnoittelu ja riskialtistumien aktiivinen hallinta.
Luodakseen arvoa kaikille sidosryhmille pitkällä aikavälillä Mandatum-konsernilla on oltava
käytössään seuraavat pääomat:
• taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa
• hyvä teknologinen infrastruktuuri
• tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset
työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi
• inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä
• yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina eri sidosryhmien
muuttuvien tarpeiden ymmärtämiseksi.
Konsernin sisällä näitä resursseja kehitetään jatkuvasti.
Laadukas riskienhallinta mahdollistaa omistaja-arvon luomisen seuraavista syistä:
• Asiakkaat saavat luotettavaa palvelua hyvämaineiselta finanssialan toimijalta, ja he tuntevat
olonsa luottavaisiksi, kun heidän asiakassuhteitaan hoidetaan huolellisesti ja varovaisesti
sekä tehokkaalla riskienhallinnalla
• Sijoittajien ja vastapuolten vaatima riskipreemio on pienempi, kun riskit ovat läpinäkyviä ja
riskienhallinta on selkeästi kuvattu ja siitä viestitään
• Henkilöstön motivaatio vahvistuu, kun strategiat, valtuudet, limiitit, tavoiteltu tuotto ja
palkitsemiskriteerit määritellään ja viestitään selkeästi
• Valvontaviranomaisten luottamus Mandatumin kykyyn hallita toimintaansa liittyviä riskejä
vahvistaa viranomaisyhteistyötä entisestään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Mandatum-konsernin riskienhallinnan keskeinen tavoite on
luoda arvoa ja säilyttää jo luotu arvo.
121
Riskienhallintajärjestelmä
Yksi keskeinen osa Mandatum-konsernin hallintorakennetta on toimiva
riskienhallintajärjestelmä. Mandatum-konsernissa hallituksella on kokonaisvastuu
riskienhallinnasta, ja konsernin toimitusjohtajan vastuulla on järjestää riskienhallinta hallituksen,
sääntelykehysten ja muiden sidosryhmien asettamien vaatimusten mukaisesti.
Riskienhallintajohtajan vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta on järjestetty
asianmukaisesti ja että soveltamisala on riittävä suhteessa toimintaan yleensä. Konsernin
riskienhallinnan viitekehys on kuvattu tarkemmin konsernin verkkosivuilla julkaistussa
Mandatum-konsernin riskienhallintapolitiikassa.
Vakuutus- ja sijoitussopimuksista aiheutuvat keskeiset riskit
Mandatum on sisäisesti määritellyt riskiluokittelumallinsa eli riskitaksonomiansa. Sovellettava
riskitaksonomia on kaksitahoinen: liiketoiminnan riskejä lähestytään Mandatumin strategisten
tavoitteiden kautta johdetun tavoitekeskeisen riskitaksonomian kautta, mutta toisaalta
sääntely edellyttää riskien arviointia riskilähteiden kautta. Käytännössä nämä molemmat
syntyvät samalla kertaa ja nämä molemmat ovat hierarkkisia kokonaisuuksia, joiden
tavoitteena on tunnistaa erilaisia riskejä, joille Mandatum altistuu. Tilinpäätöksen näkökulmasta
on selkeämpää lähestyä riskejä sääntelyn mukaisen, riskilähdepohjaisen luokittelumallin kautta,
joka on tiivistetysti seuraava:
• strategiset riskit
• ansaintariskit eli markkinariskit, vakuutusriskit ja kustannusriskit
• seuraamusriskit eli vastapuoliriskit, operatiiviset riskit, kyberriskit ja likviditeettiriskit.
Tässä liitetiedossa keskitytään ansaintariskeihin, koska niillä voi olla vaikutusta tilinpäätökseen.
Näitä riskejä kutsutaan tässä liitetiedossa yleisesti taloudellisiksi riskeiksi. Lisäksi
seuraamusriskit katetaan asiaankuuluvassa määrin. Yleisesti ottaen sekä sijoitus- että
vakuutussopimukset altistuvat edellä mainituille riskeille. Sijoitussopimusten osalta
taloudelliset vaikutukset syntyvät kuitenkin usein riskialtistuman välillisen vaikutuksen kautta
eli esimerkiksi markkinariskien osalta sijoitussopimuksen katteena olevan sijoituskohteen
arvonmuutoksella ei ole suoraa tulosvaikutusta, mutta kyseisen arvonmuutoksen myötä
Mandatumin sijoitussopimuksen hoidosta saamat palkkiotuotot voivat muuttua.
Finanssialan toimijana Mandatum-konsernin merkittävimmät ansaintariskit liittyvät
rahoitusmarkkinoiden kehitykseen, minkä vuoksi tässä liitetiedossa keskitytään
markkinariskeihin.
Taulukossa ”Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit liiketoiminta-alueittain” on
kuvattu keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimukset liiketoiminta-alueittain. Lisäksi
taulukossa ”Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit ja niiden keskeiset riskit”
esitetään sopimusryhmittäin keskeiset riskit ja niiden pääasialliset riskienhallintatoimenpiteet.
Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit liiketoiminta-alueittain
Liiketoiminta-alue/tuote
Pääomakevyt liiketoiminta
Lasku-
peruste-
korkoinen
liiketoiminta
Varainhoito
Yritys-
asiakkaat
Henkilö-
asiakkaat
Sijoitussopimukset (IFRS 9)
Kapitalisaatiosopimus
x
x
x
Yksilöllinen säästövakuutus
x
x
x
Ryhmäeläkevakuutus
(myyty 1.1.2023 jälkeen)
x
Yksilöllinen eläkevakuutus
(myyty 1.1.2023 jälkeen)
x
x
Vakuutussopimukset (IFRS 17)
Yksilöllinen säästövakuutus
x
Ryhmäeläkevakuutus
(myyty ennen 1.1.2023)
x
x
Yksilöllinen eläkevakuutus
(myyty ennen 1.1.2023)
x
x
x
Ryhmäriskivakuutus
x
Riskivakuutus
x
x
122
Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit ja niiden keskeiset riskit
Tuote
Keskeiset riskit
Keskeiset riskienhallintatoimenpiteet
Kapitalisaatio-
sopimus
Markkina-,
raukeamis- ja
kustannusriski
Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi,
aktiivinen viestintä asiakkaille ja tuotekehitys
Yksilöllinen
säästövakuutus
Markkina-,
raukeamis- ja
kustannusriski
Laskuperustekorkoinen: Riskinottohalukkuuden
asettaminen linjaan konsernin strategian,
riskilimiittien ja jatkuvan seurannan kanssa (sisäiset
liikennevalot)
Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi ja
aktiivinen viestintä asiakkaille
Ryhmäeläke-
vakuutus
Markkina-,
kustannus- ja
pitkäikäisyysriski
(IFRS 17)
Laskuperustekorkoinen: Riskinottohalukkuuden
asettaminen linjaan konsernin strategian,
riskilimiittien ja jatkuvan seurannan kanssa (sisäiset
liikennevalot) sekä vakuutuskannan
muokkaustoimenpiteet
Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi,
aktiivinen viestintä asiakkaille ja tuotekehitys
Yksilöllinen
eläkevakuutus
Markkina- ja
kustannusriski
Laskuperustekorkoinen: Riskinottohalukkuus
linjassa konsernin strategian, riskilimiittien ja
jatkuvan seurannan kanssa (sisäiset liikennevalot)
Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi ja
aktiivinen viestintä asiakkaille
Ryhmäriski-
vakuutus
Kuolevuus- ja
työkyvyttömyysriski
Vakuutusten myöntäminen ja hinnoittelu
Riskivakuutus
Kuolevuus- ja
työkyvyttömyysriski
Vakuutusten myöntäminen ja hinnoittelu
Vaikka taulukossa ”Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit ja niiden keskeiset riskit”
listataan useita eri riskejä, se ei suoraan tarkoita, että kyseiset riskit olisivat olennaisia
tilinpäätöksen näkökulmasta. Keskeistä on, miten kyseisiä riskejä hallitaan liiketoiminnassa.
Raukeamisriski, yhtenä esimerkkinä, on mainittu keskeisenä riskinä joillekin tuotteille ja se on
myös Solvenssi II -kehikossa merkittävin vakuutusriski. Solvenssi II -kehikon stressit kuitenkin
perustuvat kerran 200 vuodessa realisoituviin tapahtumiin ja laskentaperiaatteet määritellään
sääntelyssä. On useita syitä, miksi Solvenssi II -kehikon oletukset eivät sellaisenaan sovellu
IFRS-kontekstiin, kuten se, että sijoitussopimukset arvostetaan IFRS 9 -standardin mukaisesti,
vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin liittyvät takaisinostot ovat sijoitusten luonteen sekä
sopimusehtojen vuoksi rajoitettuja, vakuutussopimukseen tai –turvaan voidaan soveltaa
lyhyitä sopimusrajoja ja Solvenssi II -kehikossa kuvataan ääritapahtumia. Näin ollen
raukeamisriskiin ja työkyvyttömyysriskiin liittyviä herkkyyslaskelmia ei esitetä tässä
liitetiedossa.
5.2 Vakuutus- ja kustannusriskit
Altistuma
Vakuutusriskit sisältävät biometriset riskit, asiakaskäyttäytymiseen liittyvät riskit ja
katastrofiriskit. Katastrofiriskit eivät ole Mandatumille merkityksellisiä, kun huomioidaan
liiketoiminnan luonne. Biometrisillä riskeillä tarkoitetaan riskiä siitä, että henkivakuutusyhtiö
joutuu maksamaan odotettua enemmän kuolevuus-, työkyvyttömyys- tai
sairastavuuskorvauksia tai yhtiö joutuu maksamaan eläkettä vakuutuksenottajalle pidempään
(pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä odotettiin. Asiakaskäyttäytymisriskit
johtuvat vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvästä epävarmuudesta.
Vakuutuksenottajilla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (raukeamisriski) ja
heillä voi olla mahdollisuus irtisanoa vakuutussopimuksensa ja nostaa vakuutussäästönsä
(takaisinostoriski).
Mandatum-konserni altistuu vakuutusriskeille Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen ja
vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden kautta. Varainhoidon liiketoiminta-alue, joka on
osa vähän pääomaa sitovia liiketoiminta-alueita, ei kuitenkaan altistu biometrisille riskeille.
Kustannusriski syntyy, kun toteutuneiden kustannusten ajoitus ja/tai määrä poikkeaa
hinnoitteluajankohtana odotetusta. Tämän seurauksena alun perin oletetut kustannukset eivät
välttämättä riitä kattamaan toteutuneita kustannuksia. Kustannusriski liittyy kaikkiin
liiketoiminta-alueisiin.
123
Vakuutussopimusvarat ja -velat liiketoiminta-alueittain 31.12.2025
Liiketoiminta-alue
Rahavirrat
sopimusten
täyttämisestä
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Vakuutussopimus-
velka
Vähän pääomaa sitovat,
sijoitussidonnaiset sopimukset
3 103,2
358,7
3 461,9
Vähän pääomaa sitovat,
riskivakuutukset
-74,2
145,0
70,9
Laskuperustekorkoinen
2 032,3
10,1
2 042,4
Yhteensä
5 061,4
513,8
5 575,2
Vakuutussopimusvarat ja -velat liiketoiminta-alueittain 31.12.2024
Liiketoiminta-alue
Rahavirrat
sopimusten
täyttämisestä
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Vakuutussopimus-
velka
Vähän pääomaa sitovat,
sijoitussidonnaiset sopimukset
2 979,5
339,0
3 318,5
Vähän pääomaa sitovat,
riskivakuutukset
-75,3
140,5
65,2
Laskuperustekorkoinen
2 236,9
19,0
2 255,8
Yhteensä
5 141,1
498,5
5 639,6
Lisätietoja vastuuvelan muutoksista on tilinpäätöksen liitetiedossa 23 Vakuutussopimusvelka.
Vakuutus- ja kustannusriskien hallinta
Biometrisiä riskejä hallitaan huolellisella vastuunvalinnalla, asettamalla riskejä ja kustannuksia
vastaavat hinnat sekä asettamalla ylärajat myönnetylle turvalle ja jälleenvakuutuksella. Sekä
aktuaaritoiminnolla että riskienhallintatoiminnolla on tärkeä rooli riskien seurannassa.
Konsernin vakuutusriskikomitea valvoo vakuutusriskien hallinnan kattavuutta ja
asianmukaisuutta, ja molemmilla toiminnoilla on edustajia komiteassa.
Vastuunvalinta on osa liiketoiminnan päivittäisiä rutiineja. Mandatumin
vastuunvalintapolitiikassa määritellään riskinvalinnan periaatteet ja vakuutusmäärien rajat.
Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vastuunvalintapolitiikan, hinnoitteluohjeet sekä vakuutus- ja
sijoitussopimusvelkojen laskennan keskeiset periaatteet.
Jälleenvakuutusta käytetään rajoittamaan yksilöllisten kuolevuusriskien ja pysyvien
työkyvyttömyysriskien määrää. Hallitus päättää vuosittain yhtiön omalla vastuulla pidettävän
riskin enimmäismäärän, joka on tällä hetkellä normaalisti 1,5 miljoonaa euroa, ja ylite
jälleenvakuutetaan voimassa olevan jälleenvakuutussopimuksen mukaisesti. Mahdollisten
katastrofien vaikutusten lieventämiseksi Mandatum Lifella on katastrofijälleenvakuutussopimus
ja tietyille työkyvyttömyystuotteille osamääräjälleenvakuutussopimus. Vaikka jälleenvakuutus
on usein keskeinen keino vähentää vakuutusriskejä, sen merkitys ei ole tällä hetkellä oleellinen
Mandatum-konsernissa. Tästä syystä tämän liitetiedon tiedot on esitetty bruttomääräisinä eli
ilman jälleenvakuutuksen vaikutusta.
Riskiliikkeen tulosta seurataan aktiivisesti ja analysoidaan perusteellisesti vähintään vuosittain.
Aktuaaritoimi ja aktuaaritoiminto mittaavat vastuunvalinnan tehokkuutta ja tariffien
riittävyyttä keräämällä tietoja kunkin tuotelinjan ja riskityypin todellisista
korvauskustannuksista ja vertaamalla niitä kunkin riskivakuutuksen vakuutusmaksuissa
oletettuihin korvauskustannuksiin.
Kustannusriskiä hallitaan aktiivisella kuluseurannalla, parantamalla tehokkuutta ja käyttämällä
sopimuksissa liikekulurakennetta, joka tuottaa tuloa vakuutuksen koko elinkaaren ajan.
Keskeiset sijoitus- ja vakuutussopimusvelkaan liittyvät oletukset tarkistetaan vuosittain. Uusien
sopimusten hinnoitteluperiaatteet, vastuuvalintapolitiikka ja sijoitus- ja
vakuutussopimusvelkojen laskentaperiaatteet päivitetään tarvittaessa sijoitus- ja
vakuutussopimusvelkojen kehityksen ja riskiliikkeen tuloksen perusteella.
124
Riskikeskittymät
Konsernin vakuutussopimuskanta on suhteellisen hyvin hajautettu eikä sisällä merkittäviä
riskikeskittymiä. Mahdollisten riskikeskittymien vaikutusten lieventämiseksi konsernilla on
käytössä katastrofijälleenvakuutus.
Vakuutussopimuskannan pääasiallinen keskittymä on maantieteellinen, sillä kaikki
vakuutussopimukset on myyty Suomessa. Lisäksi ryhmävakuutussopimukset voivat altistaa
Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen keskittymäriskille. Tällä hetkellä 10 suurinta
ryhmävakuutusta muodostaa 54,7 (54,3) prosenttia vakuutetuista ja 36,6 (37,5) prosenttia
kuolinkorvauksiin liittyvistä riskisummista.
Herkkyysanalyysi
Taulukossa ”Mandatum-konsernin vakuutusriskeihin liittyvät herkkyydet 31.12.2025” esitetään
tulokset siitä, miten vakuutuspalvelumarginaali sekä voitto tai tappio ennen veroja olisivat
kasvaneet tai pienentyneet, jos vakuutus- ja kustannusriskimuuttujissa olisi tapahtunut sellaisia
muutoksia, jotka olivat raportointipäivänä kohtuudella mahdollisia. Vaikutukset kirjataan
suoraan tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta
omaan pääomaan. Tässä analyysissä herkkyydet esitetään bruttoperusteisesti, eli
jälleenvakuutusta ei ole otettu huomioon. Analyysissä oletetaan, että kaikki muut muuttujat
pysyvät vakioina.
Mandatum-konsernin vakuutusriskeihin liittyvät herkkyydet 31.12.2025
Milj. €
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio
ennen veroja
Vähän pääomaa sitovat
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)
-3,3
-0,2
Kuolleisuus (5 %:n lasku)
3,3
0,2
Kustannukset (10 %:n kasvu)
-21,2
-1,0
Kustannukset (10 %:n lasku)
21,2
1,0
Laskuperustekorkoinen
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)
13,8
6,8
Kuolleisuus (5 %:n lasku)
-6,9
-15,0
Kustannukset (10 %:n kasvu)
-2,8
-8,6
Kustannukset (10 %:n lasku)
4,7
6,8
Mandatum-konsernin vakuutusriskeihin liittyvät herkkyydet 31.12.2024
Milj. €
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio
ennen veroja
Vähän pääomaa sitovat
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)
-4,0
-0,2
Kuolleisuus (5 %:n lasku)
3,9
0,2
Kustannukset (10 %:n kasvu)
-21,0
-0,9
Kustannukset (10 %:n lasku)
21,0
0,9
Laskuperustekorkoinen
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)
21,7
0,9
Kuolleisuus (5 %:n lasku)
-11,9
-12,1
Kustannukset (10 %:n kasvu)
-8,7
-4,3
Kustannukset (10 %:n lasku)
10,6
2,3
Taulukossa esitettyjä vuoden 2024 vertailutietoja on oikaistu muuttamalla vaikutuksen jaottelua sekä ja
tarkentamalla laskentatapaa.
125
5.3 Markkinariskit
Mandatum-konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti markkinariskeillä tarkoitetaan
taloudellisen tuloksen ja oman pääoman vaihtelua, joka johtuu rahoitusvarojen ja -velkojen
markkina-arvojen muutoksista sekä vakuutusvelkojen arvon muutoksista. Markkina-arvojen ja
taloudellisten arvojen muutokset pohjautuvat taustalla olevien markkinamuuttujien, kuten
korkojen, inflaation, valuuttakurssien, luottoriskimarginaalien ja osakekurssien, muutoksiin.
Mandatum-konsernin markkinariskit muodostuvat pääasiassa Laskuperustekorkoisesta
liiketoiminta-alueesta ja konsernin ei-strategisista omaisuuseristä. Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen markkinariskit syntyvät ensisijaisesti sijoituksista lukuun ottamatta
korkoriskiä, joka syntyy sekä korkosijoituksista että laskuperustekorkoisesta
vakuutussopimusvelasta. Mandatum-konserni altistuu markkinariskille myös Mandatum Oyj:n
omistamien ei-strategisten suorien sijoituskohteiden kautta.
Tässä liitetiedossa markkinariskit luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
• osakeriski
• vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät riskit
• korkoriski
• luottoriski ja
• valuuttariski.
Nämä poikkeavat hieman sisäisestä luokittelusta, joka perustuu Solvenssi II -näkökulmaan.
Tässä käytetty luokittelu soveltuu kuitenkin paremmin tilinpäätöstarkoituksiin ja kuvastaa
paremmin tilinpäätöksessä sovellettavaa esitystapaa ja arvostusmenetelmiä.
Markkinariskien hallinta
Markkinariskien hallinta perustuu vakuutussopimusten odotettuihin kassavirtoihin,
korkotasoon ja vakavaraisuusasemaan. Kaikille laskuperustekorkoisille vakuutussopimuksille
on yhteistä taattu korko, joka vaihtelee 0 ja 4,5 prosentin välillä, ja mahdollisuus
harkinnanvaraisiin lisäetuihin julkaistun kohtuusperiaatteen mukaisesti. Laskuperustekorkoisen
vakuutussopimusvelan rahavirrat ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa, koska useimmissa
laskuperustekorkoisissa vakuutuksissa takaisinostot ja lisäsijoitukset eivät ole mahdollisia.
Konserniyhtiöiden hallitukset hyväksyvät yhtiöstä riippuen tasehallintapolitiikan tai
sijoituspolitiikan, ja konsernin omalla riskillä olevia varoja hallinnoidaan näiden periaatteiden
mukaisesti. Politiikoissa määritellään sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit. Lisäksi
tavoiteltuun vakavaraisuusasemaan liittyvä riskinottohalukkuus ja riskilimiitit määritellään
hallitusten hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa.
Toimiluvalliset konserniyhtiöt vastaavat omasta toiminnastaan, ja esimerkiksi
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen varoja hallinnoidaan Mandatum Lifen hallituksen
asettamien politiikkojen ja limiittien mukaisesti. Mandatum Life on ulkoistanut varojensa
hoidon Mandatum Asset Management Oy:lle (MAM), joka tekee päivittäiset sijoituspäätökset.
Nämä päätökset perustuvat sijoituspolitiikan periaatteisiin ja valtuutuksiin. Kaikki merkittävät
sijoituspäätökset, kuten suuret allokaatiomuutokset ja sijoitusyksikön valtuudet ylittäviin
sijoituksiin liittyvät päätökset, tekee kuitenkin Mandatum Lifen toimitusjohtaja tai hallitus.
Mandatum Lifen tasehallintakomitea seuraa säännöllisesti, miten sijoituspolitiikassa
määriteltyjä periaatteita ja limiittejä noudatetaan. Mandatum Lifella on lisäksi erillinen
tasehallintakomitea, joka vastaa sijoitussidonnaisten velkojen katteena oleviin varoihin
liittyvien riskien hallinnasta. Mandatum Oyj:n varoja hallinnoidaan Mandatum Oyj:n
tasehallintapolitiikan mukaisesti.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2025 ja 31.12.2024
-taulukossa on esitetty Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio
markkina-arvoin 31.12.2025 ja 31.12.2024. Allokaatio on esitetty erikseen alkuperäisen kannan ja
Mandatum Lifeen Suomi-yhtiöstä vuonna 2014 siirretyn ryhmäeläkevakuutuskannan osalta.
Jälkimmäinen vakuutuskanta (eriytetty kanta) on eriytetty muusta omaisuudesta
erityispiirteidensä vuoksi. Alkuperäinen kanta koostuu laskuperustekorkoisista veloista, jotka
eivät kuulu eriytettyyn ryhmäeläkekantaan liittyviin vastuisiin. Lisäksi alkuperäinen kanta sisältää
omaisuutta, joka kattaa osakkeenomistajien varoja.
126
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2025 ja 31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Milj. €
Alkuperäinen
kanta
Eriytetty
kanta
Alkuperäinen
kanta
Eriytetty
kanta
Korkosijoitukset yhteensä
1 992,3
604,4
2 239,0
645,1
Rahamarkkinasijoitukset ja
kassavarat
266,8
53,6
383,7
95,1
Valtioiden joukkovelkakirjalainat
42,5
7,5
–
–
Muut joukkovelkakirjalainat,
rahastot, lainat ja johdannaiset
1 683,0
541,7
1 855,3
550,0
Listatut osakkeet yhteensä
116,5
5,9
199,8
7,4
Suomi ja Pohjoismaat
41,9
–
75,5
–
Muut maat
74,6
5,9
124,3
7,4
Vaihtoehtoiset sijoitukset
yhteensä
515,9
23,7
582,4
26,2
Kiinteistöt
77,9
18,3
105,1
20,3
Pääomarahastot
269,0
2,9
281,8
3,2
Private credit -rahastot
168,9
2,5
195,6
2,8
Omaisuuslajit yhteensä
2 624,7
632,5
3 021,3
678,7
Taulukon ”Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2025 ja
31.12.2024” ja konsernin taseen rahoitusvarojen sisällössä on eroja, ja näin ollen esitettyjen
omaisuuslajien yhteismäärän täsmäytyslaskelma Mandatum-konsernin rahoitusvaroihin on
esitetty ”Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaation ja taseen
rahoitusvarojen välinen täsmäytys 31.12.2025 ja 31.12.2024” -taulukossa. Kyseisen taulukon
ensimmäisellä rivillä esitetyt varat yhteensä ovat yhtä suuret kuin alkuperäisen kannan ja
eriytetyn kannan sijoitusallokaatioiden summa. Konsernin muut rahoitusvarat ovat muiden
konserniyhtiöiden kuin Mandatum Lifen rahoitusvaroja.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaation ja taseen rahoitusvarojen
välinen täsmäytys 31.12.2025 ja 31.12.2024
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen
sijoitukset yhteensä
3 257,2
3 699,9
Kertyneet korot korkosijoituksista
-35,5
-31,5
Konsernin sisäiset erät
-6,4
-13,0
Suorat kiinteistösijoitukset sijoitusallokaatiolla
-94,6
-123,7
Johdannaisten nettoero sijoitusallokaation ja
rahoitusvarojen välillä
2,6
-2,3
Sijoitusallokaatioon sisällytetyt käteisvarat
-320,5
-478,8
Odotetut luottotappiot
-1,4
-1,3
Konsernin muut rahoitusvarat
485,5
458,0
Mandatum-konsernin rahoitusvarat yhteensä
3 286,8
3 507,3
Taulukossa ”Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2025 ja
31.12.2024” on esitetty vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden sijoitusten allokaatio
31.12.2025 ja 31.12.2024. Asiakkaat kantavat kyseisiin liiketoiminta-alueisiin liittyvistä varoista
aiheutuvat markkinariskit, joten ne vaikuttavat konserniin vain välillisesti tulevien
palkkiotuottojen kautta.
Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2025 ja 31.12.2024
Omaisuusluokka, milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Korkosijoitukset
6 608,7
5 805,6
Listatut osakkeet
4 964,9
4 372,3
Vaihtoehtoiset sijoitukset
2 951,6
3 114,6
Yhteensä
14 525,2
13 292,5
- joista IFRS 17 -sopimuksiin liittyviä sijoituksia
3 582,9
3 409,9
- joista IFRS 9 -sopimuksiin liittyviä sijoituksia
10 942,3
9 882,6
127
”Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2025 ja 31.12.2024”
-taulukossa esitettyjen omaisuusluokkien kokonaismäärä vastaa Mandatum-konsernin
tilinpäätöksen liitetiedossa 19 esitettyjä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia
sijoituksia. Jaottelu eri omaisuusluokkiin on kuitenkin eri kuin tilinpäätöksen muissa
liitetiedossa esitetty jaottelu, sillä tässä liitetiedossa rahastosijoitukset on avattu alla olevien
sijoitusten tasolle ja jaoteltu eri omaisuusluokkiin alla olevien sijoitusten mukaan.
Mandatum Oyj:n rahoitusvarat 31.12.2025 olivat 485,6 (458,7) miljoonaa euroa. Varat
koostuvat pääosin osake- ja rahamarkkinasijoituksista.
5.4 Osakeriski ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvä riski
Altistuma
Osakeriski on osakekurssien muutoksista johtuvien tappioiden riski. Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen listatut osakesijoitukset ja vaihtoehtoiset sijoitukset vuoden 2024 ja 2025
lopussa on esitetty taulukossa ”Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten
allokaatio 31.12.2025 ja 31.12.2024”. Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden listatut
osakesijoitukset ja vaihtoehtoiset sijoitukset on esitetty puolestaan taulukossa ”Vähän
pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2025 ja 31.12.2024”.
Osakesalkkua hoidetaan aktiivisesti. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen
osakesalkkujen ja -johdannaisten positiot ja riskit eivät saa ylittää sijoituspolitiikassa asetettuja
rajoja. Kehittyneiden markkinoiden osakesalkkua hallinnoi pääasiassa MAM, kun taas
kehittyvien markkinoiden osakesijoituksia hallinnoivat pääasiassa ulkopuoliset varainhoitajat.
Vaihtoehtoiset sijoitukset ovat joko sijoituksia muihin kuin muualla tässä liitetiedossa
mainittuihin omaisuusluokkiin tai sijoituksia mainittuihin omaisuusluokkiin käyttäen
sijoitusinstrumentteja, joiden hallinnointimalli tai sijoitusstrategia poikkeaa tavanomaisesta.
Mandatum-konsernissa pääomarahastot, muut vaihtoehtorahastot ja kiinteistösijoitukset
luokitellaan vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi. Muut vaihtoehtorahastot ovat pääasiassa private
credit -rahastoja.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen salkuissa pääomarahastoja ja private credit
-rahastoja hallinnoivat pääasiassa ulkopuoliset varainhoitajat. Pääomarahastosalkku on
hajautettu sekä rahastotyylin että maantieteellisen alueen mukaan. Vaihtoehtoisia sijoituksia
tehdään sekä suoraan yksittäisiin rahastoihin että rahastojen rahastoihin, jotta saavutetaan
riittävä hajautus rahastojen ja sijoitustyylien välillä.
Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyy usein etukäteen tehty sijoitussitoumus, joka sitoutuu ajan
myötä joko kokonaan tai osittain sijoituksiksi kyseisiin rahastoihin. Vuoden 2025 lopussa
Mandatum-konsernilla oli avoimia taseen ulkopuolisia sijoitussitoumuksia 1 992,2 (2 146,1)
miljoonaa euroa, joista 1 784,0 (1 897,1) miljoonaa euroa liittyi vähän pääomaa sitoviin
liiketoiminta-alueisiin ja 208,3 (249,0) miljoonaa euroa Laskuperustekorkoiseen liiketoiminta-
alueeseen. On syytä huomata, että nämä summat ovat enimmäismääriä, ja koska merkittävä
osa sijoitussitoumuksista, erityisesti Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen portfoliossa,
liittyy vanhempien vuosikertojen rahastoihin, odotettavissa oleva toteutuvien sitoumusten
määrä on pienempi.
Vaihtoehtoisten sijoitusten sitoumukset altistavat liiketoiminta-alueet riskille, että niillä ei ole
likvidejä varoja rahastojen pääomakutsujen maksamiseen. Mandatum-konserni hallitsee tätä
riskiä arvioimalla etukäteen mahdollisten tulevien pääomakutsujen määriä ja ajoituksia, jotka
otetaan huomioon sisäisessä likviditeetin hallinnassa. Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-
alueiden osalta pääomakutsut rahoitetaan yleensä perimällä vakuutuksenottajalta erillinen
vakuutusmaksu. Menetelmiä, joilla hallitaan vakuutuksenottajasta syntyvää vastapuoliriskiä,
ovat esimerkiksi asiakasvalinta, sijoituskorien kohderyhmän määrittely ja vakuutusehdot.
128
Herkkyysanalyysi
Taulukossa ”Mandatum-konsernin osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten herkkyydet
31.12.2025” on esitetty analyysi Mandatum-konsernin herkkyydestä osakesijoitusten ja
vaihtoehtoisten sijoitusten hintojen nousulle tai laskulle 31.12.2025 olettaen, että kaikki muut
muuttujat pysyvät vakioina. Vaikutukset kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, joten
muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan. Herkkyysanalyysissä
käytetään seuraavia oletuksia:
• 20 prosentin arvonmuutos listatuille ja listaamattomille osakkeille sekä
pääomarahastosijoituksille
• 10 prosentin arvonmuutos kiinteistösijoituksille ja muille vaihtoehtorahastoille.
Riskikeskittymät
Mandatum-konsernin osakeriskikeskittymät liittyvät konsernin ei-strategisiin omaisuuseriin,
joista raportointihetkellä Saxo Bank A/S:n käypä arvo oli 306,4 (301,7) miljoonaa euroa ja
Terrafame Oy:n 46,2 (46,2) miljoonaa euroa. Mandatum-konserni myi Enento Group Oyj:n
omistuksena vuoden 2025 aikana. Lisäksi Mandatum Oyj sopi maaliskuussa 2025 myyvänsä
Saxo Bank A/S omistuksensa. Kauppa toteutui 2.3.2026, lisätietoja liitetiedossa 38 Tilikauden
päättymisen jälkeiset tapahtumat.
Laskuperustekorkoisessa liiketoiminta-alueessa vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät keskittymät
liittyvät kiinteistösalkkuun, sillä kaikki suorat kiinteistösijoitukset sijaitsevat Suomessa. Lisäksi
pääomarahastojen ja private credit -rahastojen salkuissa on jonkin verran keskittymiä, sillä
pääomarahastosalkun viisi suurinta sijoitusta vastaavat 64,6 (61,6) prosenttia salkun markkina-
arvosta ja private credit -rahastosalkun viisi suurinta sijoitusta ovat 60,2 (52,0) prosenttia
salkun markkina-arvosta. Toisaalta rahastot ovat hajauttaneet omia alla olevia sijoituksiaan,
mikä pienentää keskittymäriskiä.
Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden sijoitukset ovat hyvin hajautettuja, eivätkä siten
sisällä merkittäviä keskittymiä.
Mandatum-konsernin osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten herkkyydet 31.12.2025
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio ennen
veroja
Milj. €
Nousu
Lasku
Nousu
Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset
67,2
-67,2
-1 443,2
1 443,2
Rahoitusvälineet
–
–
1 443,2
-1 443,2
Yhteensä – Vähän pääomaa sitovat
67,2
-67,2
0,0
0,0
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset
–
–
-3,1
3,1
Rahoitusvälineet
–
–
105,8
-105,8
Yhteensä – Laskuperustekorkoinen
–
–
102,7
-102,7
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat
–
–
72,0
-72,0
Yhteensä – Konsernin suorat omistukset
–
–
72,0
-72,0
Mandatum-konsernin osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten herkkyydet 31.12.2024
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio ennen
veroja
Milj. €
Nousu
Lasku
Nousu
Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset
65,6
-65,6
-1 360,5
1 360,5
Rahoitusvälineet
–
–
1 360,5
-1 360,5
Yhteensä – Vähän pääomaa sitovat
65,6
-65,6
0,0
0,0
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset
–
–
-3,5
3,5
Rahoitusvälineet
–
–
129,0
-129,0
Yhteensä – Laskuperustekorkoinen
–
–
125,4
-125,4
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat
–
–
80,5
-80,5
Yhteensä – Konsernin suorat omistukset
–
–
80,5
-80,5
129
5.5 Korkoriski
Altistuma
Mandatumin merkittävin korkoriski on, että korkosijoitukset eivät pitkällä aikavälillä tuota
vähintään laskuperustekorkoisten vakuutussopimusvelkojen taattua korkoa vastaavaa tuottoa.
Tämän riskin todennäköisyys kasvaa, kun markkinakorot laskevat ja pysyvät alhaisella tasolla.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoituksiin liittyvän sijoituspolitiikan mukaan
vakuutussopimusvelkojen korkoriski on otettava huomioon sijoitussalkun rakennetta
määriteltäessä. Vakuutussopimusvelkojen ja korkosijoitusten välistä duraatioeroa seurataan ja
hallitaan jatkuvasti. Sisäisen pääoman malleihin perustuvilla valvontatasoilla hallitaan ja
varmistetaan pääoman riittävyys eri markkinatilanteissa.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen alkuperäisen kannan vakuutussopimusvelkojen
keskimääräinen duraatio oli 31.12.2025 noin 9 (noin 9) vuotta ja eriytetyn kannan noin 8 (noin
8) vuotta. Alkuperäisen kannan korkosijoitusten, mukaan lukien käteisvarat ja
korkojohdannaiset, duraatio 31.12.2025 oli 4,6 (3,5) vuotta ja eriytetyn kannan duraatio 5,3
(4,3) vuotta.
Laskuperustekorkoisen vakuutussopimusvelan osalta Mandatum-konserni on varautunut
mataliin korkoihin muun muassa alentamalla sopimusten laskuperustekorkoa. Lisäksi voimassa
olevia sopimuksia on muutettu jälleensijoitusriskin hallinnoimiseksi. Mandatum on lisäksi
suojannut vakuutussopimusvelkaan liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla, joiden
käyttöperiaatteet ja limiitit on erikseen määritelty Laskuperustekorkoiseen liiketoiminta-
alueeseen liittyvässä sijoituspolitiikassa. Suojauslaskentaa ei sovelleta Mandatum-konsernin
tilinpäätöksessä olevaan vakuutussopimusvelkaan liittyviin koronvaihtosopimuksiin, sillä
Mandatum Life soveltaa suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaista suojauslaskentaa.
Mandatum-konsernin varat ja velat, joiden arvoon korkojen muutoksilla on vaikutusta, on
esitetty taulukossa ”Mandatum-konsernin varat ja velat, joihin korkojen muutoksilla on
vaikutusta 31.12.2025 ja 31.12.2024”. Vakuutussopimukset on esitetty ilman jälleenvakuutusta,
sillä jälleenvakuutuksen tase-erät eivät ole herkkiä korkojen muutoksille.
Mandatum-konsernin varat ja velat, joihin korkojen muutoksilla on vaikutusta 31.12.2025 ja
31.12.2024
Milj. €
31.12.2025
31.12.2024
Rahoitusvälineet
Varat
2 398,6
2 432,6
Velat
-200,9
-201,1
Yhteensä
2 197,7
2 231,5
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat
sijoitukset
5 743,4
5 097,2
Koronvaihtosopimukset
-1,9
25,7
Rahoitusvälineet yhteensä
7 939,1
7 354,4
Vakuutussopimukset
Velat
5 553,4
5 621,0
Varat
–
-4,8
Vakuutussopimukset yhteensä
5 553,4
5 616,2
Velat sijoitussopimuksista
4 326,7
3 789,6
Yhteensä
9 880,1
9 405,9
Mandatum-konsernin taseella on lisäksi rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon ja joiden tasearvoon tai tulokseen korkojen muutoksilla ei ole
vaikutusta.
Herkkyysanalyysi
Taulukossa ”Mandatum-konsernin taseen korkoherkkyydet 31.12.2025” on esitetty analyysi
konsernin omaisuus- ja velkaerien herkkyydestä markkinakorkojen 1 prosenttiyksikön
paralleelille nousulle tai laskulle raportointipäivänä olettaen, että kaikki muut muuttujat
pysyvät vakioina. Vaikutukset kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa
tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan.
130
Mandatum-konsernin taseen korkoherkkyydet 31.12.2025
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio ennen
veroja
Milj. €
Nousu
Lasku
Nousu
Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset
20,1
-15,6
170,2
-181,5
Rahoitusvälineet
–
–
-170,2
181,5
Yhteensä – Vähän pääomaa sitovat
20,1
-15,6
–
–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset
–
–
109,1
-123,4
Rahoitusvälineet
–
–
-123,3
136,9
Yhteensä – Laskuperustekorkoinen
–
–
-14,2
13,5
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat
–
–
-0,4
0,4
Rahoitusvelat
–
–
0,2
-0,2
Yhteensä – Konsernin suorat omistukset
–
–
-0,2
0,2
Mandatum-konsernin taseen korkoherkkyydet 31.12.2024
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio ennen
veroja
Milj. €
Nousu
Lasku
Nousu
Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset
20,7
-18,6
140,5
-143,9
Rahoitusvälineet
–
–
-140,5
143,9
Yhteensä – Vähän pääomaa sitovat
20,7
-18,6
–
–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset
–
–
126,2
-147,4
Rahoitusvälineet
–
–
-109,6
118,9
Yhteensä – Laskuperustekorkoinen
–
–
16,7
-28,6
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat
–
–
-0,2
0,2
Rahoitusvelat
–
–
0,2
-0,2
Yhteensä – Konsernin suorat omistukset
–
–
0,1
-0,1
5.6 Luottoriski
Luottoriski on tappioriski tai taloudellisen tilanteen epäsuotuisa muutosriski, joka johtuu
arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden, johdannaissopimusten vastapuolten tai muiden
velallisten luottokelpoisuuden vaihteluista. Luottoriskiä syntyy sijoituksista sekä vakuutus- ja
jälleenvakuutussopimuksista.
Mandatum-konsernissa luottoriski voi realisoitua markkina-arvon tappioina, kun
luottoriskimarginaalit (spreadit) muuttuvat epäsuotuisasti (spread-riski), tai luottotappioina,
kun velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijat tai johdannaisten tai jälleenvakuutusten
vastapuolet eivät pysty täyttämään taloudellisia velvoitteitaan (maksukyvyttömyysriski).
Luottoriskin rooli nykyisessä sijoitusallokaatiossa on merkittävä sekä riskialttiuden että
riskienhallinnan näkökulmasta.
Sijoitusomaisuuteen liittyvän luottoriskin lisäksi luottoriskiä syntyy myös
jälleenvakuutussopimuksista. Jälleenvakuuttajiin liittyvä luottoriski syntyy
jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien vastuuosuudesta. Mandatum-konsernissa
jälleenvakuutukseen liittyvä luottoriski on suhteellisen pieni verrattuna sijoitusomaisuuteen
liittyvään luottoriskiin.
Altistuma
Taulukossa ”Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusomaisuus luottoluokittain
31.12.2025 ja 31.12.2024” esitetään laskuperusteisen liiketoiminta-alueen korkosijoitusten
erittely luottoluokittain.
131
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusomaisuus luottoluokittain 31.12.2025 ja
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Milj. €
Alkuperäinen
kanta
Eriytetty
kanta
Alkuperäinen
kanta
Eriytetty
kanta
AAA
–
–
–
–
AA+ – AA-
71,2
39,7
28,3
6,5
A+ – A-
283,5
119,4
322,7
106,6
BBB+ – BBB-
653,7
225,5
704,8
260,8
BB+ – C
257,0
64,5
277,8
72,2
D
0,3
0,1
–
–
Luokittelematon
460,0
101,6
501,1
98,8
Yhteensä
1 725,8
550,8
1 834,7
544,9
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusomaisuus luottoluokittain 31.12.2025 ja
31.12.2024 -taulukossa esitetty sijoitusomaisuuden kokonaismäärä vastaa taulukossa
”Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2025 ja 31.12.2024”
esitettyä korkosijoitusten kokonaismäärää, josta on vähennetty käteinen sekä
korkojohdannaiset.
Herkkyysanalyysi
Taulukossa”Mandatum-konsernin spread-herkkyydet 31.12.2025” esitetään analyysi Mandatum-
konsernin herkkyydestä luottoriskimarginaalien 0,5 prosenttiyksikön muutokselle 31.12.2025
olettaen, että kaikki muut muuttujat pysyvät vakioina. Vaikutukset kirjataan suoraan
tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan
pääomaan. Lisäksi vastuuvelan diskonttauskorkoon sisältyvän likviditeettipreemion oletetaan
kasvavan 0,25 prosenttiyksikköä.
Mandatum-konsernin spread-herkkyydet 31.12.2025
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio ennen
veroja
Milj. €
Nousu
Lasku
Nousu
Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset
-4,8
4,8
115,3
-117,7
Rahoitusvälineet
–
–
-115,3
117,7
Yhteensä – Vähän pääomaa sitovat
-4,8
4,8
–
–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset
–
–
28,8
-28,8
Rahoitusvälineet
–
–
-51,0
52,0
Yhteensä – Laskuperustekorkoinen
–
–
-22,2
23,2
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat
–
–
-0,2
0,2
Rahoitusvelat
–
–
0,7
-0,7
Yhteensä – Konsernin suorat omistukset
–
–
0,5
-0,5
Mandatum-konsernin spread-herkkyydet 31.12.2024
Vakuutuspalvelu-
marginaali
Voitto tai tappio ennen
veroja
Milj. €
Nousu
Lasku
Nousu
Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset
-4,8
4,8
94,8
-93,4
Rahoitusvälineet
–
–
-94,8
93,4
Yhteensä – Vähän pääomaa sitovat
-4,8
4,8
–
–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset
–
–
33,5
-33,5
Rahoitusvälineet
–
–
-39,5
38,4
Yhteensä – Laskuperustekorkoinen
–
–
-6,0
4,9
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat
–
–
-0,1
0,1
Rahoitusvelat
–
–
0,4
-0,4
Yhteensä – Konsernin suorat omistukset
–
–
0,3
-0,3
132
Riskikeskittymät
Luottoriskeihin liittyvät keskittymät voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen: sektorikohtaisiin
keskittymiin ja yksittäisiin vastapuoliin liittyviin keskittymiin. Sektorikohtaisten keskittymien
osalta 46,6 (41,9) prosenttia Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen salkkujen
korkosijoituksista on rahoitussektorin yrityksissä. Yksittäisten vastapuolten osalta viiden
suurimman vastapuolen kanssa tehtyjen korkosijoitusten yhteismäärä on 11,0 (19,7) prosenttia
kaikista sijoituksista.
Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden sijoitukset eivät sisällä merkittäviä
luottoriskikeskittymiä.
Vastapuoliriskit
Mandatum-konsernissa kolme pääasiallista vastapuoliriskin lähdettä ovat johdannaiset,
jälleenvakuutus ja muut saamiset. Jälleenvakuutuksesta tai saamisista vakuutuksenottajilta
sekä muista liiketoimiin liittyvistä saamisista aiheutuva vastapuoliriski on kuitenkin hyvin
vähäinen. Lisäksi pankkitilisaamisista aiheutuvaa vastapuoliriskiä pidetään rajallisena, sillä
suurin osa käteisvaroista on pankeissa, joilla on investment grade -tasoinen luottoluokitus.
Mandatum-konsernilla oli 31.12.2025 käteisvaroja yhteensä 687,6 (890,4) miljoonaa euroa.
Mandatum-konsernissa johdannaisvastapuolten maksukyvyttömyysriski syntyy
markkinariskien hallinnan sivutuotteena. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen
portfolioissa käytetään korkojohdannaisia sekä valuuttatermiinejä ja -optioita markkinariskien
hallintaan. Kahdenvälisesti toteutettavien johdannaisten vastapuoliriskiä pienennetään
valitsemalla vastapuolet huolellisesti, hajauttamalla vastapuolia riskikeskittymien estämiseksi
ja käyttämällä vakuusjärjestelyjä, kuten ISDA-puitesopimuksia, ja niihin kuuluvia CSA (Credit
Support Annex) -vakuussopimuksia. Koronvaihtosopimukset selvitetään
keskusvastapuoliyhteisöissä, mikä vähentää edelleen kahdenvälistä vastapuoliriskiä, mutta
altistaa myös keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle järjestelmäriskille.
Mandatum-konsernin odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan jaksotettuun
hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista, jotka koostuvat pääasiassa kahdenvälisistä
lainoista. Odotettavissa olevia luottotappioita pidetään epäolennaisina.
5.7 Valuuttariski
Altistuma
Valuuttariski voidaan jakaa transaktio- ja translaatioriskiin. Mandatum-konserni altistuu
transaktioriskille, jolla tarkoitetaan valuuttariskiä, joka syntyy sopimusperusteisista
rahavirroista ulkomaan valuutassa.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen ensivakuuttamisen vakuutussopimusvelka koostuu
kokonaan euromääräisistä sitoumuksista. Jälleenvakuutuksen valuuttariski puolestaan on
hyvin pieni. Käytännössä konserni altistuu valuuttariskille suoraan Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen sijoitusten kautta ja välillisesti vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-
alueiden sijoitusten kautta. Mandatum Oyj:llä ei ollut 31.12.2025 valuuttamääräisiä sijoituksia.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio on esitetty taulukossa
”Laskuperusteisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2025 ja 31.12.2024”.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitussalkussa valuuttapositiot on pääosin
suojattu, mikä johtaa pieneen nettovaluuttapositioon.
Vähän pääomaa sitovilla liiketoiminta-alueilla asiakkaat kantavat suoran valuuttariskin.
Välillisesti Mandatum-konserni altistuu valuuttariskille myös kyseisissä liiketoiminta-alueissa,
sillä valuuttakurssien muutoksella on vaikutusta tuleviin palkkiotuottoihin ja sitä kautta
vakuutussopimusten vastuisiin.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2025 ja 31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Milj. €
USD
GBP
SEK
Muut
USD
GBP
SEK
Muut
Rahoitusvarat
222,4
122,2
76,4
40,4
294,1
120,6
53,6
52,5
Johdannaiset
-214,7
-122,5
-75,7
-39,6
-291,7
-120,0
-53,4
-34,8
Yhteensä
7,7
-0,3
0,8
0,8
2,4
0,6
0,2
17,7
133
Taulukossa ”Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2025 ja
31.12.2024” muut valuuttapositiot ovat peräisin rahasto- ja korkosijoituksista kehittyneiden
markkinoiden valuutoissa. Kehittyvien markkinoiden valuuttoihin kohdistuvaa valuuttariskiä ei
vuoden 2025 lopussa ollut. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen avoimia
valuuttapositioita hallinnoidaan sijoituspolitiikan asettamissa rajoissa.
Herkkyysanalyysi
Valuuttariskien herkkyysanalyysiä ei esitetä tässä liitetiedossa, koska valuuttariskit eivät ole
merkittäviä Mandatum-konsernille. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen avoin
valuuttapositio on 9,0 miljoonaa euroa, kuten taulukossa ”Laskuperustekorkoisen
liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2025 ja 31.12.2024” on esitetty, siten esimerkiksi
10 prosentin muutos valuuttakursseissa tarkoittaisi 0,9 miljoonan euron vaikutusta, joka ei ole
merkittävä verrattuna Mandatum-konsernin tilikauden voittoon tai tappioon.
Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden varoihin liittyvä valuuttapositio on suurempi
kuin Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio, mutta vaikutus konserniin on
välillinen eikä siten merkittävä.
5.8 Likviditeettiriskit
Yleistä
Mandatum-konsernin liiketoiminnan näkökulmasta likviditeettiriski on olennaisin
Laskuperustekorkoiselle liiketoiminta-alueelle. Yleisesti ottaen merkittävä muutos
takaisinostoissa Laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa voi vaikuttaa likviditeettiasemaan.
Kuitenkin vain suhteellisen pieni osa vakuutussopimuksista voidaan takaisinostaa
ennenaikaisesti. Lisäksi Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen taustalla olevien
vakuutussopimuksien luonne pienentää riskialttiutta: vakuutussopimuksista syntyvät rahavirrat
ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa ja riittävä osuus vastaavista sijoitusvaroista on
sijoitettuna käteisvaroihin tai lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin. Lisäksi korkosijoitusten
määrä ylittää vakuutussopimusvelan määrän, ja sijoituksista odotettavissa olevat rahavirrat
kattavat ulosvirtaukset keskipitkällä aikavälillä.
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen lisäksi likviditeettiriskien hallinnalla on merkitystä
myös Mandatum Oyj:lle. Yhtiön on ylläpidettävä riittäviä puskureita kuluja, odotettuja
osingonmaksuja sekä velkojen korkoja ja lyhennyksiä varten.
Myös vähän pääomaa sitovissa liiketoiminta-alueissa likviditeettiriskien hallinta on tärkeää.
Näillä liiketoiminta-alueilla merkitys liittyy kuitenkin enemmän asiakastyytyväisyyteen, sillä
asiakas kantaa sijoitusriskit eikä Mandatum-konserni altistu suoraan likviditeettiriskille.
Likviditeettiriskiä hallitaan sijoitusrahastoissa ja sijoituskohteissa, joihin asiakkaat ovat
kytkeneet säästönsä.
Likviditeettiriskien hallinta
Mandatum-konsernin emoyhtiön Mandatum Oyj:n tulee varmistaa riittävä maksuvalmius
odotettavissa olevia kassavirtatarpeita varten. Mandatum Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin
rahoitustarpeiden hallintaan, osinkojen maksukyvyn varmistamiseen ja mahdollisten
transaktioiden rahoittamiseen. Mandatum Oyj:n tulovirta rajoittuu konserniyhtiöiden sisäisiin
osinkoihin ja sijoitustuottoihin. Tarvittaessa voidaan turvautua ulkopuolisiin pääoman lähteisiin
tai myydä olemassa olevia sijoituksia likviditeettirajoitteet huomioiden. Näin ollen emoyhtiön
maksuvalmiutta on hallittava kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten
tavoitteiden ja taseeseen liittyvien tavoitteiden kanssa.
Kassavirta-analyysi
Taulukossa ”Mandatum-konsernin rahavirrat sopimukseen perustuvan eräpäivän mukaan
31.12.2025” esitetään Mandatum-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen sekä muiden
likviditeettiriskin kannalta keskeisten varojen ja velkojen kassavirta-analyysi. Analyysissa
esitetään rahavirtojen vuositason kertymät sen mukaan kuin niiden odotetaan toteutuvan.
Esitetyt velkojen rahavirrat sisältävät tulevat harkinnanvaraiset lisäedut.
134
Mandatum-konsernin rahavirrat sopimukseen perustuvan eräpäivän mukaan 31.12.2025
Kirjanpitoarvo
Kassavirrat
Milj. €
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo, kun
on sopimukseen
perustuva eräpäivä
< 1 vuosi
1–2 vuotta
2–3 vuotta
3–4 vuotta
4–5 vuotta
5–10 vuotta
10+ vuotta
Rahoitusvarat
18 539,1
15 183,4
3 355,7
811,1
370,8
545,7
414,9
440,8
1 505,2
238,7
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
18 534,4
15 183,4
3 351,0
806,1
370,0
545,1
414,5
440,6
1 506,7
238,8
Koronvaihtosopimukset
0,6
–
0,6
0,9
0,8
0,6
0,4
0,2
-1,5
-0,1
Valuuttajohdannaiset
4,1
–
4,1
4,1
–
–
–
–
–
–
Rahoitusvelat
11 602,2
–
11 602,2
-1 190,1
-813,7
-751,5
-1 002,4
-756,5
-2 810,4
-4 457,7
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
649,1
–
649,1
-279,1
-15,8
-43,4
-346,6
-28,5
–
–
Koronvaihtosopimukset
4,3
–
4,3
0,3
0,2
0,1
-0,1
-0,2
-2,7
-2,7
Valuuttajohdannaiset ja muut johdannaiset
6,4
–
6,4
-6,4
–
–
–
–
–
–
Sijoitussopimusvelat
10 942,3
–
10 942,3
-961,7
-837,5
-768,8
-863,4
-826,6
-3 244,9
-5 569,7
Sijoitussitoumukset
–
–
–
1 992,2
–
–
–
–
–
–
Vuokrasopimusvelat
19,0
–
19,0
-3,1
-2,8
-2,7
-1,9
-1,9
-8,0
–
Vakuutussopimusvelat
5 575,2
–
5 575,2
-338,9
-369,8
-362,3
-342,3
-328,2
-1 488,0
-4 658,1
Taulukoissa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joille on sopimuksessa määritetty eräpäivä, sekä sopimuksiin, joille ei ole määritetty eräpäivää. Rahavirrat, jotka liittyvät omaisuuseriin, joilla ei ole sopimukseen
perustuvaa eräpäivää, eivät sisälly taulukoiden kassavirtoihin, vaikka ne kattavat < 1 vuoden rahavirtoja, joiden nettomäärä taulukossa on negatiivinen. Vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten kuponkikassavirrat perustuvat
arvioihin tulevista koroista. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät avoimet sitoumukset sekä kauppahintasaamiset sisältyvät < 1 vuoden kassavirtoihin. Lisäksi taulukoissa esitetään sijoitus- ja vakuutussopimusvelkojen
vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.
135
Mandatum-konsernin rahavirrat sopimukseen perustuvan eräpäivän mukaan 31.12.2024
Kirjanpitoarvo
Kassavirrat
Milj. €
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo, kun
on sopimukseen
perustuva eräpäivä
< 1 vuosi
1–2 vuotta
2–3 vuotta
3–4 vuotta
4–5 vuotta
5–10 vuotta
10+ vuotta
Rahoitusvarat
17 740,3
14 307,7
3 432,6
991,5
543,2
568,0
746,6
443,0
858,8
2,3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
17 716,6
14 307,7
3 409,0
990,1
539,5
564,7
743,7
440,5
842,9
1,5
Koronvaihtosopimukset
23,1
–
23,1
0,8
3,6
3,3
2,9
2,5
16,0
0,8
Valuuttajohdannaiset
0,6
–
0,6
0,6
–
–
–
–
–
–
Rahoitusvelat
10 554,5
–
10 554,5
-1 182,0
-813,9
-724,0
-699,1
-1 074,5
-2 836,8
-4 455,0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
626,6
–
626,6
-257,8
-15,8
-15,8
-43,4
-346,6
-28,5
–
Koronvaihtosopimukset
0,4
–
0,4
–
–
–
–
–
-0,6
0,1
Valuuttajohdannaiset ja muut johdannaiset
19,3
–
19,3
-19,3
–
–
–
–
–
–
Sijoitussopimusvelat
9 908,2
–
9 908,2
-904,9
-798,1
-708,2
-655,7
-727,9
-2 807,7
-4 455,0
Sijoitussitoumukset
–
–
–
-2 146,1
–
–
–
–
–
–
Vuokrasopimusvelat
21,3
–
21,3
-3,1
-2,9
-2,6
-2,6
-1,9
-9,4
-0,5
Vakuutussopimusvelat
5 640,7
–
5 640,7
-344,8
-366,6
-351,6
-339,8
-326,0
-1 473,5
-4 319,1
Taulukoissa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joille on sopimuksessa määritetty eräpäivä, sekä sopimuksiin, joille ei ole määritetty eräpäivää. Rahavirrat, jotka liittyvät omaisuuseriin, joilla ei ole sopimukseen
perustuvaa eräpäivää, eivät sisälly taulukoiden kassavirtoihin, vaikka ne kattavat < 1 vuoden rahavirtoja, joiden nettomäärä taulukossa on negatiivinen. Vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten kuponkikassavirrat perustuvat
arvioihin tulevista koroista. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät avoimet sitoumukset sekä kauppahintasaamiset sisältyvät < 1 vuoden kassavirtoihin. Lisäksi taulukoissa esitetään sijoitus- ja vakuutussopimusvelkojen
vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.
136
5.9 Operatiiviset riskit
Johdanto
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan taloudellisen ja/tai maineen menetyksen riskiä, joka johtuu
puutteellisista tai epäonnistuneista prosesseista tai järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista
tapahtumista. Tämä määritelmä sisältää oikeudelliset riskit ja sääntelyn noudattamiseen
liittyvät riskit, mutta ei strategisista päätöksistä johtuvia riskejä. Operatiivisia riskejä voidaan
pienentää esimerkiksi operatiivisten prosessien riittävillä kontrolleilla. Toteutuneet
operatiiviset riskit voivat johtaa lisäkustannuksiin, tulonmenetyksiin, maineen menetykseen ja
mahdollisesti viranomaistoimiin.
Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa riskit etukäteen, hallita riskejä
tehokkaasti ja pyrkiä minimoimaan toteutuneiden riskien vaikutukset etukäteen
kustannustehokkaasti.
Operatiivisten riskien hallinta
Mandatumin riskienhallintajärjestelmässä operatiivisia riskejä tarkastellaan kokonaisvaltaisen
riskienhallintaprosessin kautta. Tärkeitä osia tästä kokonaisprosessista ovat riskien ja
kontrollien itsearviointiprosessi (Risk and Control Self Assessment, RCSA), muutosriskien
arviointiprosessi (Change Risk Assessment, CRA) ja operatiivisten riskitapahtumien
hallintaprosessi. RCSA-prosessi on jatkuva prosessi, jossa jokainen konsernin yksikkö tunnistaa
ja arvioi omia riskejään säännöllisesti. CRA-prosessi on ennakoiva riskinarviointiprosessi, jolla
tunnistetaan liiketoiminnassa, toiminnoissa, järjestelmissä, tuotteissa tai muissa
muutostilanteissa tapahtuviin merkittäviin muutoksiin liittyvät riskit, joilla voi mahdollisesti olla
merkittävä vaikutus Mandatum-konsernin tai konserniyhtiöiden riskiprofiiliin. Riskitapahtumien
hallintaprosessi yhdistää toteutuneet riskitapahtumat tunnistettuihin riskeihin ja on siten
tärkeässä roolissa riskienhallintaprosessissa.
Yksi tärkeä osa riskienhallintaprosessia on päivittäisen toiminnan jatkuvuus. Tätä edellyttää
myös lainsäädäntö, jonka mukaan vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten on
suunniteltava päivittäinen toimintansa siten, että ne pystyvät sopeutumaan mahdollisesti
kohtaamiinsa poikkeuksellisiin ja äkillisiin kriiseihin ja toiminnan keskeytyksiin. Mandatum-
konsernilla ja sen konserniyhtiöillä on erilliset jatkuvuussuunnitelmat.
5.10 Tietoturva- ja kyberriskit
Johdanto
Tietoturva- ja kyberriskeillä tarkoitetaan mahdolliseen tekniseen infrastruktuuriin tai
teknologian käyttöön liittyvää menetys- tai haittariskiä tai arkaluonteisen tiedon tai datan
menetystä kyberhyökkäyksen tai tietomurron seurauksena. Kyberriski aiheuttaa taloudellisia
menetyksiä, häiriöitä tai vahinkoa organisaation maineelle ja se johtuu tietojen tai
tietojärjestelmien luottamuksellisuuden, saatavuuden tai eheyden menetyksestä. Kolmannen
tason luokat sisäisessä riskien luokittelumallissa ovat ulkoinen tietoverkkorikkomus, sisäinen
tietoverkkorikkomus ja digitaalisen datan käsittelyvirheet. Ulkoisia ja sisäisiä väärinkäytöksiä
ovat esimerkiksi tietomurrot ja järjestelmien luvaton käyttö ulkoisten tai sisäisten osapuolten
toimesta. Digitaalisten tietojen käsittelyn epäonnistumisen alaluokka viittaa muun muassa
tietojen katoamiseen sekä henkilökohtaisten tai luottamuksellisten tietojen suojaamattomaan
jakamiseen.
Tietoturva- ja kyberriskien hallinta
Tietoturva- ja kyberriskejä hallitaan asianmukaisilla organisatorisilla toimenpiteillä ja teknisen
suojauksen kontrolleilla. Organisatorisia toimenpiteitä ovat politiikat ja ohjeet, koulutukset,
roolit ja vastuut, jatkuvuussuunnittelu sekä reagointimenettelyt poikkeamiin. Tekniset
toimenpiteet sisältävät laajan valikoiman työkaluja muun muassa käyttöoikeuksien seurantaan
ja valvontaan, poikkeamien havaitsemiseen ja vaikutusten minimointiin liittyen.
Mandatumin tieto- ja kyberturvallisuutta kehitetään suunnitelmallisesti organisaation johdon
hyväksymän tietoturvastrategian mukaisesti ottaen huomioon jatkuvasti muuttuva
uhkaympäristö. Tietoturva ja kyberturvallisuus nähdään Mandatumissa oleellisena osana
laadukkaiden palveluiden kehittämistä, palveluiden digitalisaatiota ja positiivista
asiakaskokemusta. Digitaalisen häiriönsietokyvyn varmistamisessa noudatetaan DORA (Digital
Operational Resilience Act) -sääntelyn vaatimuksia.
137
5.11 Ilmasto- ja makrotalousriskit
Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja
pitkän aikavälin vaikutus Mandatum-konsernin liiketoimintaan erityisesti sijoitusportfolioiden
kautta. Tämän takia vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tulevaisuudessa
yhä tärkeämpiä välineitä sijoitusriskien hallinnassa. Ilmastoriskeille alttiita sijoituksia ovat
erityisesti sellaiset, joissa tappioita aiheutuu äärimmäisten sääilmiöiden ja mahdollisten
uudelleenarvostuksien vuoksi, jos liiketoimintamallit hiili-intensiivisillä toimialoilla muuttuvat.
Mandatum-konsernin vastuullisuusriskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu laajasti osana
hallituksen toimintakertomusta.
Inflaatiokehitys ja sen hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet voivat johtaa talouskasvun
merkittävään hidastumiseen ja ongelmiin yritysten, kotitalouksien sekä valtioiden
velanhoitokyvyssä. Myös Ukrainan sota ja kiristynyt geopoliittinen tilanne voivat vaikuttaa
epäsuotuisasti makrotaloudellisten tekijöiden kehitykseen.
Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Mandatum-konserniin pääasiassa
sijoitusomaisuuden ja vakuutussopimusvelan kautta. Pitkällä aikavälillä mahdolliset
epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Mandatumin operatiiviseen
liiketoimintaan esimerkiksi asiakasvarojen epäsuotuisan kehityksen kautta.
138
6 VAKUUTUSMAKSUTUOTOT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Vakuutusmaksutuotot kuvaavat raportointikauden jäljellä olevan vakuutuskauden velan (LRC)
pienentymistä tuotettujen vakuutuspalveluiden johdosta, ja tästä syystä vakuutusmaksu-
tuottojen muodostuminen esitetään eri LRC-komponenttien purkautumisen kautta.
Vakuutusmaksutuotot kuvastavat osuutta vakuutusmaksuista ja vakuutussopimuksista
perityistä palkkioista, joihin Mandatum konserni kokee olevansa oikeutettu tuotettuja
vakuutuspalveluita vastaan.
Vakuutuspalvelumarginaalin (CSM) purkautuminen kirjataan tuloslaskelmalle kausittain
vastaamaan vakuutussopimusten mukaisesti tuotettuja palveluja kyseisen kauden aikana.
Tuotettujen palveluiden määrittäminen tapahtuu tunnistamalla vakuutussopimusryhmän
vakuutusturvayksiköt. Ryhmän vakuutusturvayksiköiden määrä mitataan myönnetyn
vakuutusturvan mukaisesti määrittämällä korvausten tai muiden velvoitteiden määrä ja
odotettu sopimuksen voimassaoloaika.
Odotettavissa olleet korvausvaateet ja muut liikekulut sisältää raportointikauden odotetut
korvaukset ilman sijoituskomponentteja, mukaan lukien tappiokomponentin purkautuminen,
odotetut liikekulut, sekä hankintamenojen jaksotuksen.
Muut-erä sisältää riskihenkivakuutusten lyhytaikaisten turvien maksutulon kokemusperäisen
oikaisun, joka ei vaikuta enää tulevaisuudessa tuotettuihin palveluihin.
CSM:n, riskioikaisun ja arvostusmallien laadintaperiaatteet on kerrottu liitetiedon 23
Vakuutussopimusvelka yhteydessä.
139
Milj. €
2025
2024
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan liittyvät erät, GMM
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
10,8
26,3
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu
riskistä vapautumisesta
4,1
4,1
Odotettavissa olevat korvausvaateet ja muut liikekulut
216,8
232,7
Muut
12,7
20,9
Vakuutusmaksutuotot, GMM
244,4
284,0
 
 
 
 
Milj. €
2025
2024
Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset
14,2
29,7
Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
86,2
99,4
Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset
144,0
154,9
Vakuutusmaksutuotot, GMM
244,4
284,0
Milj. €
2025
2024
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan liittyvät erät, VFA
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
28,9
27,1
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu
riskistä vapautumisesta
0,9
0,9
Odotettavissa olevat korvausvaateet ja muut liikekulut
13,8
18,0
Muut
7,1
7,3
Vakuutusmaksutuotot, VFA
50,6
53,3
 
 
 
 
Milj. €
2025
2024
Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset
3,0
2,9
Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
43,2
46,3
Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset
4,4
4,2
Vakuutusmaksutuotot, VFA
50,6
53,3
140
7 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen saamistodistusten tuotto jakautuu
korkotuottoihin ja arvonmuutoksiin. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
instrumenttien korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen
juoksuajalle. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on
syntynyt. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostamisen laatimisperiaate on kuvattu
liitetiedossa 18.
Milj. €
2025
2024
Rahoitusvaroista
Johdannaissopimuksista
Voitot/tappiot
8,9
-27,1
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista
sijoituksista
Saamistodistukset
Korkotuotot
72,5
84,8
Voitot/tappiot
-18,1
19,7
Osakkeet
Voitot/tappiot
491,4
935,5
Osinkotuotot
237,0
195,9
Rahat ja muut saamiset
Korkotuotot
9,3
12,4
Muut varat
Voitot/tappiot
10,4
-53,9
Yhteensä
802,5
1 194,6
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusvaroista
Korkotuotot1
18,4
34,3
Voitot/tappiot
-11,4
-11,9
Yhteensä
7,0
22,4
Milj. €
2025
2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista
rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot
113,7
120,4
Voitot/tappiot
-23,0
34,2
Osakkeet
Voitot/tappiot
13,5
-3,4
Osinkotuotot
51,5
74,0
Yhteensä
155,7
225,3
Yhteensä rahoitusvaroista
974,1
1 415,2
Muista varoista
Sijoituskiinteistöistä
Arvonmuutokset
-7,0
-4,5
Voitot/tappiot
-6,5
-1,9
Muut
2,1
3,5
Yhteensä muista varoista
-11,4
-2,9
Palkkiotuotot ja kulut, netto
Omaisuudenhoito
-2,7
-3,3
Palkkiotuotot
0,5
-1,0
Palkkiotuotot sijoitussidonnaisesta kannasta
-0,4
-0,3
Yhteensä
-2,7
-4,7
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
960,0
1 407,6
1) Korkotuotot kertyvät pääosin rahoista ja pankkisaamisista.
141
8 VAKUUTUSSOPIMUKSISTA AIHEUTUVAT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut sisältävät muutokset
vakuutussopimusvelassa johtuen VFA-mallin mukaisesti arvostettujen sopimusten perustana
olevien erien käyvän arvon muutoksesta ja GMM-mallin mukaisesti arvostettujen sopimusten
vakuutussopimusvelan komponenteille kertyneistä koroista sekä koroissa ja muissa
taloudellisissa oletuksissa tapahtuneista muutoksista. Kaikki vakuutussopimuksista aiheutuvat
rahoitustuotot ja -kulut kirjataan tuloksen kautta ja ne sisältävät riskioikaisuun liittyvät
rahoitustuotot ja -kulut.
Vakuutussopimukset on raportoitu euromääräisenä, joten valuuttakurssimuutoksia ei ole.
Milj. €
2025
2024
VFA-mallin mukaisten vakuutussopimusten perustana olevien
erien käyvän arvon muutokset 
-234,3
-362,0
Kertyneet korot 
-49,3
-74,8
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten
vaikutus  
24,7
-1,1
Muutos kassavirroissa johtuen ajantasaisen koron ja
alkuperäisessä arvostamisessa käytetyn koron erosta 
4,4
7,1
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut 
-254,4
-430,8
142
9 MUUT TUOTOT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Mandatum tarjoaa asiakkailleen kannustin- ja eläkejärjestelyihin liittyviä palveluja sekä
varainhoitopalveluja. Varainhoitopalvelut voivat olla oikeudelliselta muodoltaan vakuutuksia
tai palvelusopimuksia. Mandatum kirjaa varainhoito- sekä kannustin- ja eläkejärjestelyihin
liittyvistä palveluista syntyvät palkkiotuotot IFRS 15 –standardin mukaisesti joko ajan kuluessa
tai tiettynä ajankohtana tuloslaskelman muissa tuotoissa.
Mandatum tarjoaa varainhoitopalveluja varainhoitosopimusten ja sijoitussopimusten kautta.
Näistä palveluista Mandatum perii toistuvan maksun, joka perustuu hallinnoitaviin varoihin.
Mandatum siirtää palveluihin liittyvän määräysvallan, täyttää täysimääräisesti
suoritusvelvoitteen ja kirjaa tuotot ajan kuluessa, koska asiakas saa ja käyttää palvelua
samanaikaisesti. Mandatum kirjaa tuotot kuukausittain, kun hallinnoitavien varojen määrä on
määritelty.
Kannustin- ja eläkejärjestelyihin liittyvistä palveluista saatavat tuotot kirjataan, kun palvelun
hallinta siirtyy asiakkaalle, yleensä tiettynä ajankohtana.
Milj. €
2025
2024
Kannustin- ja eläkejärjestelypalkkiot
6,5
8,1
Varainhoitopalkkiot
29,3
25,4
Muut tuotot
5,3
6,2
Yhteensä
41,0
39,7
143
10 KULUT
Milj. €
2025
2024
Korvaukset
194,3
198,0
Henkilöstö
79,5
85,0
IT
27,1
29,1
Komissiot
22,4
21,9
Markkinointi
2,8
3,8
Poistot ja arvonalentumiset
2,6
2,9
Myydyt ja ostetut palvelut
4,2
4,7
Toimitilakulut
4,3
4,0
Työntekijänryhmähenkivakuutukseen liittyvät kulut
–
2,0
Vieraat tuotantopalvelut
4,0
8,6
Markkina-informaatio
2,1
2,6
Konsultointi
2,3
5,1
Muut
7,8
4,4
Yhteensä
353,5
372,2
 
 
 
Kaudenaikaiset vakuutusten hankintamenorahavirrat
1,8
1,1
Vakuutusten hankintamenon jaksotus
14,2
24,6
Vakuutusten hankintakulut
-5,0
-5,6
Palkkionpalautukset
-13,5
-12,8
Yhteensä
350,9
379,5
 
 
 
Erittely:
 
 
Vakuutuspalvelukulut
-257,4
-274,5
Sijoitussopimuksiin liittyvät liiketoiminnan kulut
-74,2
-75,4
Liiketoiminnan muut kulut
-16,6
-26,2
Sijoitustoiminnan hoitopalkkiot
-2,7
-3,3
Yhteensä
-350,9
-379,5
Vakuutuspalvelukulut
Vakuutuspalvelukulut sisältävät IFRS 17:n mukaisesti arvostetuista vakuutussopimuksista
syntyneet korvaukset ilman sijoituskomponentteja, muut vakuutuspalvelukulut mukaan lukien
vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirtojen muutokset, kokemusperäiset
oikaisut, toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) ja tappiokomponentin
(LC) muutokset. Vakuutuspalvelukulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 23.
Työsuhde-etuudet
Työsuhde-etuudet sisältävät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet, työsuhteen päättymisen johdosta suoritettavat etuudet ja osakeperusteiset maksut.
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, kuten palkat, palkkiot sekä luontoisedut, vuosilomat ja
bonukset, odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan ennen kuin kaksitoista kuukautta on
kulunut sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät ovat suorittaneet
työsuorituksen. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sitä mukaa kuin ne
toteutuvat.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Mandatum-konsernin työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koostuvat eläkkeistä ja
henkivakuutuksista.
Mandatum-konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Mandatumin merkittävin
maksupohjainen järjestely on lakisääteinen työnantajan eläke (TyEL) Suomessa.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteät maksut eläkevakuutusyhtiölle, eikä
sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta maksaa muita maksuja. Maksupohjaisesta
järjestelystä johtuvat velvoitteet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jota velvoite koskee.
Konsernilla on myös vapaaehtoisia järjestelyjä, mutta niillä on vain vähäinen merkitys
konsernin taloudelliseen asemaan.
144
Työsuhteen päättymisen johdosta suoritettavat etuudet
Työsuhteen päättämiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin, kun konserni on
todennettavasti sitoutunut päättämään yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen
normaalia eläkkeelle jäämisaikaa tai myöntämään työsuhteen päättämisen yhteydessä
maksettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen
seurauksena. Koska työnantajalle ei odoteta koituvan taloudellista hyötyä näistä etuuksista
tulevaisuudessa, ne kirjataan välittömästi kuluksi. Yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen
erääntyvät velvoitteet diskontataan. Irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet ovat
irtisanomiseen liittyviä raha- ja eläkepaketteja.
Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 33 Lähipiiritiedot.
Henkilöstökulut
Milj. €
2025
2024
Palkat ja palkkiot
44,1
48,0
Sosiaaliturvamaksut
1,8
2,6
Eläkekustannukset
7,2
9,9
Muut henkilöstökulut
2,5
3,0
Tulospalkkiot
12,5
14,2
Johdon bonuspalkkiot
7,4
3,7
Myyntipalkkiot
3,9
3,6
Yhteensä
79,5
85,0
145
11 MUUT RAHOITUSKULUT
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle.
Milj. €
2025
2024
Korkokulut rahoitusveloista, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon
Korolliset velat
-8,8
-8,2
Liikkeeseen lasketut huonommassa etuoikeusasemassa olevat
velkakirjat
-13,7
-7,3
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-0,4
-0,5
Yhteensä
-23,0
-16,0
146
12 TULOVEROT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Tuloslaskelman erä tuloverot sisältää tilikauden tuloverot ja laskennalliset verot. Verokulut
kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilikauden verot lasketaan voimassa olevien verokantojen
perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista väliaikaisista eroista omaisuuserän tai velan
kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon
vähennyskelvottomasta arvonalentumisesta eikä tytäryritysten jakamattomista voitoista siltä
osin kuin on todennäköistä, että väliaikainen ero ei kumoudu lähitulevaisuudessa.
Laskennallinen vero lasketaan tilinpäätöspäivää edeltävien voimaan tulleiden verokantojen
perusteella. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siltä osin kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Mandatum-konserni on kansainvälistä vähimmäisveroa koskevan Pilari 2 -sääntelyn piirissä.
Vuonna 2024 Mandatum-konserni ei ollut lain piirissä.
Konsernille ei synny vähimmäisverovastuita tilikaudelta 2025 tilapäisten olettamasäännösten
soveltumisen vuoksi, eikä konserni siten ole kirjannut vähimmäisveroja tuloverokuluihin
vuoden 2025 tuloslaskelmassaan.
Tilikauden 2025 efektiivinen verokanta: 14,4 % (2024: 18,7 %)
Emoyhtiön verokanta 2025: 20 % (2024: 20 %)
Milj. €
2025
2024
Tulos ennen veroja
182,1
202,9
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla
-36,4
-40,6
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
0,0
0,6
Verovapaat tulot
9,9
3,6
Vähennyskelvottomat kulut
-1,7
-2,6
Verot aikaisemmilta tilikausilta
2,1
1,1
Yhteensä
-26,1
-38,0
147
13 OSAKEKOHTAINEN TULOS
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla Mandatum Oyj:n osakkeenomistajille
kuuluva voitto tai tappio painotetulla keskimääräisellä ulkona olevien osakkeiden määrällä
tilikauden aikana. Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa keskimääräinen
osakemäärä oikaistaan laimennusvaikutuksella.
Milj. €
2025
2024
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
156,0
164,9
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
502 696 752
502 067 244
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)
0,31
0,33
Johdon kannustinjärjestelmään liittyvät osakkeet
1 065 325
–
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana,
laimennettu
503 762 077
502 067 244
Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake)
0,31
0,33
148
14 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat konsernin omassa käytössä olevat kiinteistöt,
koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä
oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on
korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan
sijoituskiinteistöksi.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Perusparannusmenot lisätään
kiinteistön kirjanpitoarvoon silloin, kun on todennäköistä, että omaisuuserään liittyvä tuleva
taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi. Korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi
sillä kaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään
tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Useimmissa tapauksissa
jäännösarvon arvioidaan olevan nolla. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arviot taloudellisesta vaikutusajasta tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä, ja taloudellista
vaikutusaikaa mukautetaan, jos arviot muuttuvat merkittävästi.
Konserni vuokralleottajana
Mandatum-konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimitiloista, ja ne ovat joko
määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia.
Mandatum arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai
sisältyykö siihen vuokrasopimus. Vuokrasopimus on sopimus, joka antaa oikeuden yksilöidyn
omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.
Vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelaksi.
Mandatum soveltaa lyhytaikaisia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia koskevia poikkeuksia
ja kirjaa näistä aiheutuneet menot kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) esitetään osana
Aineellisia hyödykkeitä ja vuokrasopimusvelat esitetään osana Muita velkoja.
Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan
hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän lisättynä vuokralle-
antajalle mahdollisesti suoritetuilla ennakkomaksuilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan
hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai vuokra-aikana, sen mukaan kumpi on lyhyempi.
Vuokrasopimusvelka kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien
vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo lasketaan diskonttaamalla
vastaiset vuokranmaksut käyttämällä konsernin lisäluoton korkoa.
Mandatum-konsernin johto käyttää harkintaa määritellessään lisäluoton korkoa ja
vuokrasopimuksien kestoa huomioiden sopimusten mahdolliset jatko- ja päättämisoptiot.
Konserni vuokralleantajana
Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Sijoituskiinteistöt, ja niiden poistoajat
ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien
aineellisten hyödykkeiden. Saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä
vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.
149
2025
Milj. €
Käyttöoikeus-
omaisuuserät
Maa-alueet ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
30,5
3,0
12,6
46,1
Kertyneet poistot
-9,7
-1,1
-10,2
-21,0
Kirjanpitoarvo 1.1.
20,8
1,9
2,4
25,1
Kirjanpitoarvo 1.1.
20,8
1,9
2,4
25,1
Lisäykset
0,5
–
0,2
0,6
Vähennykset
0,0
–
0,0
0,0
Poistot
-2,8
–
-0,5
-3,3
Kirjanpitoarvo 31.12.
18,5
1,9
2,0
22,4
31.12.
Hankintameno
30,9
3,0
12,7
46,7
Kertyneet poistot
-12,4
-1,1
-10,7
-24,3
Kirjanpitoarvo 31.12.
18,5
1,9
2,0
22,4
2024
Milj. €
Käyttöoikeus-
omaisuuserät
Maa-alueet ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
29,8
3,0
12,4
45,3
Kertyneet poistot
-7,2
-1,1
-9,7
-17,9
Kirjanpitoarvo 1.1.
22,7
1,9
2,7
27,4
 
 
 
Kirjanpitoarvo 1.1.
22,7
1,9
2,7
27,4
Lisäykset
0,6
–
0,2
0,8
Vähennykset
–
–
0,0
0,0
Poistot
-2,5
–
-0,5
-3,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
20,8
1,9
2,4
25,1
 
 
 
 
31.12.
 
 
 
 
Hankintameno
30,5
3,0
12,6
46,1
Kertyneet poistot
-9,7
-1,1
-10,2
-21,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
20,8
1,9
2,4
25,1
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat omaisuuseräluokittain ovat seuraavat:
Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset20–60 vuotta
Rakennusten ainesosat10–15 vuotta
IT-laitteet ja autot3–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto3–10 vuotta
150
15 SIJOITUSKIINTEISTÖT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon ja sen jälkeen käypään arvoon, jonka
muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistöistä saadut vuokratuotot kirjataan
suoriteperusteisesti ”muiksi sijoitustoiminnan tuotoiksi” vuokra-ajan kuluessa.
Sijoituskiinteistöjen luovutusvoitot tai -tappiot (jotka lasketaan luovutuksesta saatavan
nettotuoton ja kohteen kirjanpitoarvon erotuksena) kirjataan tulosvaikutteisesti.
Milj. €
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
119,8
125,7
Vähennykset
-25,0
–
Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista
-3,7
-5,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
91,1
119,8
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
10,5
12,7
Käypien arvojen määrittäminen
Arvostustekniikka
Mandatum-konserni on käyttänyt käypien arvojen määrittämiseen ulkopuolista asiantuntijaa
puolivuosittain 30.6. ja 31.12. Arviointi tehdään myös, mikäli kohteen olosuhteissa tapahtuisi
jokin ennakoimaton tai merkittävä muutos, joka vaikuttaisi markkina-arvoihin tai niiden
perusteena oleviin parametreihin. Arvioinnissa käytetään sekä markkina- että
tuottolähestymistapaa.
151
Arvostustekniikka ja merkittävimmät ei-havaittavissa olevat syöttötiedot
Seuraavassa taulukossa on esitetty sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittämisessä käytetty
arvostustekniikka ja käytetyt merkittävimmät ei-havaittavissa olevat syöttötiedot. Käyvän
arvon hierarkiassa sijoituskiinteistöt kuuluvat tasolle 3.
Arvostustekniikka
Merkittävät ei-havaittavissa
olevat syöttötiedot
Ei-havaittavissa olevan
syöttötiedon suhde
käypään arvoon
Arvioitu käypä arvo
nousisi (laskisi), jos:
Mandatum-konserni on käyttänyt
käypien arvojen määrittämiseen
ulkopuolista asiantuntijaa.
Arvioinnissa käytetään sekä
markkina- että
tuottolähestymistapaa.
Kiinteistön tuottovaatimus
Tuottovaatimus laskee
(nousee)
Kiinteistön vuokratuotot
Vuokratuotot nousevat
(laskevat)
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon herkkyysanalyysi 31.12.2025 ja 31.12.2024
2025
2024
Muutos %
-10 %
-5 %
0 %
5 %
10 %
-10 %
-5 %
0 %
5 %
10 %
Tuottovaatimus, milj. €
10,5
5
-4.5
-8.6
13,7
6,5
-5,9
-11,2
Vuokratuotot, milj. €
-9.5
-4.7
4,7
9,5
-12,4
-6,2
6,2
12,4
152
16 LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Liikearvo on omaisuuserä, joka edustaa liiketoimintojen yhdistämisessä syntyviä vastaisia
taloudellisia hyötyjä, joita ei ole yksilöity ja kirjattu erikseen. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Sen
sijaan liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain.
Aineettomat hyödykkeet, riippumatta siitä, onko ne hankittu ulkoisesti, hankittu
liiketoimintojen yhdistämisessä vai itse tuotettu, kirjataan taseeseen aineettomina
hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jos on todennäköistä, että
hyödykkeistä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
hyödykkeiden hankintameno voidaan määrittää luotettavasti. Sisäisesti aikaansaadun
aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien
menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti sitä mukaa kuin ne
toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo
olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka
täyttävät sisäisesti tuotettujen aineettomien hyödykkeiden kirjaamisedellytykset. Aineettomat
hyödykkeet, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomista
hyödykkeistä tehdään tasapoistot omaisuuserän arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
153
2025
Milj. €
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
41,2
9,7
4,2
48,9
104,1
Kertyneet poistot
–
-4,9
–
-45,0
-50,0
Kirjanpitoarvo 1.1.
41,2
4,8
4,2
3,8
54,1
Kirjanpitoarvo 1.1.
41,2
4,8
4,2
3,8
54,1
Lisäykset
–
–
3,5
–
3,5
Vähennykset
–
–
–
-30,2
-30,2
Poistot
–
-1,0
–
-1,4
-2,4
Siirrot keskeneräisistä
–
–
-0,1
0,1
–
Muut muutokset
–
–
–
30,2
30,2
Kirjanpitoarvo 31.12.
41,2
3,8
7,7
2,6
55,2
 
 
 
 
 
31.12.
 
 
 
 
 
Hankintameno
41,2
9,7
7,7
18,8
77,4
Kertyneet poistot
–
-5,9
–
-16,3
-22,2
Kirjanpitoarvo 31.12.
41,2
3,8
7,7
2,6
55,2
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat omaisuuseräluokittain ovat seuraavat:
Asiakassuhteet5–15 vuotta
IT-ohjelmistot (sisältyvät erään Muut)4–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet3–10 vuotta
2024
Milj. €
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
41,2
9,7
4,1
46,7
101,7
Kertyneet poistot
–
-3,9
–
-43,7
-47,6
Kirjanpitoarvo 1.1.
41,2
5,8
4,1
3,0
54,1
Kirjanpitoarvo 1.1.
41,2
5,8
4,1
3,0
54,1
Lisäykset
–
–
2,3
0,1
2,4
Poistot
–
-1,0
–
-1,4
-2,4
Siirrot keskeneräisistä
–
–
-2,1
2,1
–
Kirjanpitoarvo 31.12.
41,2
4,8
4,2
3,8
54,1
31.12.
Hankintameno
41,2
9,7
4,2
48,9
104,1
Kertyneet poistot
–
-4,9
–
-45,0
-50,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
41,2
4,8
4,2
3,8
54,1
154
Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen, konserni tarkastelee muihin kuin
rahoitusvaroihin kuuluvien varojen (muut kuin vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät
varat, sijoituskiinteistöt, laskennalliset verosaamiset ja työsuhde-etuusvarat) kirjanpitoarvoja
jokaisena raportointipäivänä sen määrittämiseksi, onko viitteitä arvonalentumisesta. Jos
tällaisia viitteitä on, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Liikearvo
testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo on jaettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten.
Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.
Liikearvon määrä, milj. €
2025
2024
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta
31,6
31,6
Varainhoito
9,6
9,6
Yhteensä
41,2
41,2
Kummankin rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvioitu niiden
käyttöarvon perusteella. Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttäen
diskontattua rahavirtamallia.
Laskelmissa käytetyt diskonttauskorot perustuvat Suomen valtion 10-vuotisen velkakirjan
tuottoon, arvioon osakemarkkinapreemiosta sekä verrokkiyritysten avulla arvioituihin
markkinaparametreihin. Laskuperustekorkoinen liiketoiminta -yksikön diskonttauskorko
arvioitiin oman pääoman kustannuksena ja varainhoitoyksikölle arvioitiin pääoman painotettu
keskimääräinen kustannus (WACC).
Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet ovat johdon hyväksymiä.
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta -yksikön rahavirtaennuste on 15 vuotta ja
varainhoitoasiakkaat-yksikön 5 vuotta. Ennustekausien jälkeen arvioitiin jäännösperiodit.
Syynä näin pitkän ennustekauden käyttöön Laskuperustekorkoinen liiketoiminta -yksikölle on
kyseisen yksikön arvioitu vakuutussopimusvelkojen kehitys, jolla taas on merkitystä
vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan ja sitä kautta kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Oletus ennustekauden jälkeisestä kasvusta perustuu omaisuuserien arvioituun käyttöön ja
arvioon pitkän aikavälin inflaatiosta.
Tärkeimmät oletukset ovat seuraavat:
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta
2025
2024
Pitkän aikavälin kasvu
0,0 %
0,0 %
Keskimääräinen nettotuloksen kasvu
ennustekaudella
-8,0 %
-8,0 %
Varainhoito
2025
2024
Pitkän aikavälin kasvu
2,0 %
2,0 %
Keskimääräinen liikevoiton kasvu ennustekaudella
5,0 %
5,0 %
Laskelmat tehtiin diskonttaamalla verojen jälkeisiä rahavirtoja. Vastaavat veroja edeltävät
diskonttauskorot ovat:
Veroja edeltävä diskonttauskorko
2025
2024
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta
9,8 %
11,2 %
Varainhoito
7,5 %
8,5 %
Kummankin rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo oli suurempi kuin testattava omaisuus.
Varainhoitoyksikön osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos
käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan arvonalentumista. Laskuperustekorkoinen
liiketoiminta -yksikön osalta 51 prosenttiyksikköä korkeampi diskonttauskorko (49 %-yksikköä)
tai 89 prosentin nettotuloksen lasku (88 %:n nettotuloksen lasku) johtaisivat tarpeeseen kirjata
arvonalentuminen.
155
17 SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ
Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei
määräysvaltaa kohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon. Ellei
toisin osoiteta, tämän oletetaan yleensä tapahtuvan, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia
mutta enintään 50 prosenttia yhteisön äänivallasta. Arvioinnissa huomioidaan myös
Mandatumin tosiasialliset mahdollisuudet osallistua sijoituskohteen päätöksentekoon, jolla on
vaikutusta sijoituskohteesta saatavaan muuttuvaan tuottoon.
Keskinäistä Vakuutusyhtiö Kalevaa, jonka takuupääomasta Mandatum omistaa 50 prosenttia,
joka oikeuttaa 25 prosenttiin äänivallasta, ei ole käsitelty osakkuusyrityksenä huomattavaa
vaikutusvaltaa ja varojen jakoa koskevien rajoitusten johdosta.
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyritykset 31.12.2025
Milj. €
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Omistus-
osuus-%
Varat/
Velat
Liikevaihto
Voitto/
tappio
Precast Holding Oy
0,5
3,8
32,0
49,0/47,4
66,4
-3,4
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyritykset 31.12.2024
Milj. €
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Omistus-
osuus-%
Varat/
Velat
Liikevaihto
Voitto/
tappio
Precast Holding Oy
0,5
1,2
27,1
54,9/50,4
58,2
-6,0
Muutokset sijoituksissa osakkuusyrityksiin
Milj. €
2025
2024
Osuudet 1.1.
0,5
1,4
 
Lisäykset
1,6
0,7
 
Vähennykset
-0,7
–
 
Osuus kauden tuloksesta
-0,9
-1,6
Osuudet 31.12.
0,5
0,5
156
18 RAHOITUSVARAT JA -VELAT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Kirjaaminen taseeseen ja alkuperäinen arvostaminen
Mandatum-konserni kirjaa rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin kuuluvan erän taseeseen
kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin Mandatum-konsernista tulee instrumentin
sopimusehtojen osapuoli. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvaroihin tai -velkoihin
kuuluva erä kirjataan käypään arvoon.
Rahoitusinstrumentin käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on yleensä sen
transaktiohinta. Jos käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä poikkeaa
transaktiohinnasta, Mandatum-konserni kirjaa ensimmäisen päivän voiton tai tappion.
Mandatum-konserni ei ole kirjannut ensimmäisen päivän voittoa tai tappiota.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät 
transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan hankintahetkellä. Muiden rahoitusvarojen ja
-velkojen hankintaan liittyvät transaktiomenot sisällytetään hankintamenoon.
Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun
netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa
samanaikaisesti.
Kirjaaminen pois taseesta
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin
kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet ja riskit on siirretty toiselle osapuolelle.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden sopimuksessa määritellyt velvoitteet on
täytetty tai peruutettu tai niiden voimassaolo on lakannut.
Rahoitusvarojen luokittelu
Mandatum-konserni luokittelee rahoitusvaransa joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaksi.
Rahoitusvarojen luokittelu perustuu Mandatum-konsernin liiketoimintamallin mukaiseen
rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Sellaiset rahoitusvarojen salkut, joita hallinnoidaan ja joiden tuloksellisuutta arvioidaan
käypään arvoon perustuen tai jotka liittyvät läheisesti vakuutussopimuksiin, arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska niitä ei pidetä sopimukseen perustuvien rahavirtojen
keräämiseksi eikä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvarojen
myymiseksi. Lisäksi kirjanpidollisen epäsuhdan vähentämiseksi Mandatum-konserni on
luokitellut vakuutussopimusten perustana olevat rahoitusvarat käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja
esitetään sijoitustoiminnan nettotuotot -rivillä.
Nämä arvostetaan myöhemmin käypään arvoon, ja nettovoitot ja -tappiot, mukaan lukien
korko- tai osinkotuotot sekä kurssivoitot ja -tappiot, kirjataan tulosvaikutteisesti
sijoitustoiminnan nettotuotot -rivillä.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos
liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja jos rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät
SPPI-kriteerit.
SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat
yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja. Pääomalla tarkoitetaan
rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Korko
sisältää korvauksen rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään
liittyvästä luottoriskistä ja muista perustyyppiseen luotonantoon liittyvistä riskeistä ja menoista
157
sekä voittomarginaalin. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuu
tappiota koskeva vähennyserä, odotettavissa olevat luottotappiot (ECL).
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat lainasopimuksia, joiden
hallussapito perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen ja kiinteiden
kuponkikorkojen ansaitsemiseen instrumenttien koko voimassaoloajalta.
Nämä instrumentit arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon ja korkotuotot
lasketaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuotot, kurssivoitot ja -tappiot sekä
arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myös taseesta pois kirjaamisesta johtuvat voitot
tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Mandatum-konsernin rahoitusvarat luokitellaan pääsääntöisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavaksi ja vain pieni osa rahoitusvaroista arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon. Rahoitusvaroja ei ole luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettaviksi.
Rahoitusvelkojen luokittelu
Mandatum-konserni luokittelee rahoitusvelkansa käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä sijoitussopimusvelka kirjataan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Käypä arvo perustuu sijoitussopimusvelkaa kattavien rahoitusvarojen
arvostuksiin, ja nämä on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitussopimusvelat on
luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.
Johdannaisvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Nettovoitot ja -tappiot,
mukaan lukien mahdolliset korkokulut ja valuuttakurssivoitot ja -tappiot, kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa olevat velat, liikkeeseen
lasketut velkapaperit ja muut rahoitusvelat, arvostetaan myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkokulut sekä kurssivoitot ja
-tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Myös taseesta pois kirjaamisesta johtuvat voitot tai
tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset
Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja
suojaustarkoituksessa pidettäviin, mukaan lukien korkojohdannaiset, luottoriskijohdannaiset,
valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset ja hyödykejohdannaiset. Kaikki johdannaiset
merkitään taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, kun niiden
käypä arvo on negatiivinen.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, jotka on erotettu pääsopimuksesta,
luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, elleivät ne ole osa ehdot täyttävää
suojaussuhdetta. Mandatum-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa. Johdannaiset
arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Johdannaista, joka on kytketty vakuutus- tai jälleenvakuutussopimukseen, ei käsitellä
kirjanpidossa erillään pääsopimuksesta, jos kytketty johdannainen itsessään täyttää vakuutus-
tai jälleenvakuutussopimuksen määritelmän. Mandatum-konsernilla ei ole kytkettyjä
johdannaisia, joihin liittyy vakuutus- tai jälleenvakuutussopimus.
Arvostaminen
Rahoitusvarojen myöhempi arvostaminen
Käyvän arvon määrittäminen
Käypä arvo määritellään hinnaksi, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin
velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa
liiketoimessa.
Rahoitusinstrumentteja seurataan ja hallinnoidaan käypiin arvoihin, jotka perustuvat joko
julkaistuihin hintanoteerauksiin tai markkinoilla havaittavissa ja saatavilla oleviin tietoihin
perustuviin arvostusmenetelmiin. Rahoitusomaisuudessa on myös omaisuuseriä, joiden arvo
on määritettävä muita tekniikoita käyttäen.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit on luokiteltu kolmeen hierarkiatasoon sen
mukaan, ovatko instrumentin markkinat aktiiviset tai ovatko arvostusmenetelmässä käytetyt
syöttötiedot havaittavissa.
158
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu samankaltaisten varojen tai velkojen noteerattuihin
hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksen syöttötietoina käytetään myös muita kuin noteerattuja
hintoja, jotka ovat havaittavissa kyseisen omaisuuserän tai velan osalta joko suoraan tai
epäsuorasti.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin syöttötietoihin kuin havaittavissa oleviin markkinatietoihin.
Merkittävimmät tason 3 arvostusmenetelmät on kerrottu ”Rahoitusinstrumentit, jotka
arvostetaan käypään arvoon ja niiden merkittävimmät arvostusmenetelmät sekä
herkkyysanalyysi” -taulukossa.
Pääsääntöisesti Mandatum-konsernin pääomarahastot, kiinteistörahastot sekä muut
vaihtoehtorahastot on luokiteltu tason 3 rahoitusvaroiksi.
Pääomarahastojen osalta kohde-etuutena olevien sijoitusten arvonmäärityksen suorittaa joko
ulkoinen tai konsernin sisäinen rahastonhoitaja, jolla on kaikki arvonmääritysprosessissa
tarvittavat tiedot. Pääomarahastoista suurin osa arvostetaan ulkoisen rahastonhoitajan
toimesta. Arvonmääritys päivitetään yleensä neljännesvuosittain perustuen kohde-etuutena
olevien varojen arvoon ja rahaston velkojen määrään. On olemassa useita arvostusmenetelmiä,
jotka voivat perustua esimerkiksi sijoitusten hankinta-arvoon, julkisesti noteerattujen
vertailuyritysten arvoon, tuottokerroinperusteiseen arvostukseen tai kohde-etuutena olevien
sijoitusten kassavirtoihin. Useimmat pääomarahastot noudattavat International Private Equity
and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeita, joissa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet
pääomarahastojen arvostamisesta.
Kiinteistörahastojen osalta kohde-etuutena olevien sijoitusten arvonmäärityksen suorittaa joko
ulkoinen tai konsernin sisäinen rahastonhoitaja, jolla on kaikki arvonmääritysprosessissa
tarvittavat tiedot.
Kiinteistörahastojen arvonmääritys toteutetaan pääasiassa neljännesvuosittain perustuen alla
olevien kiinteistösijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Kohteiden arvot perustuvat
pääsääntöisesti ulkopuolisten riippumattomien auktorisoitujen arvioitsijoiden laatimiin
arviokirjoihin. Kiinteistökohteiden arvoihin lisätään kohderahaston nettovarallisuus.
Muiden vaihtoehtorahastojen osalta arvonmäärityksen suorittavat rahastonhoitajat. Muiden
vaihtoehtorahastojen osalta ulkoiset rahastonhoitajat suorittavat arvostuksen kaikkien
rahastojen osalta. Muut vaihtoehtorahastot ovat usein rakenteeltaan monimutkaisia, ja
arvonmääritys riippuu kohde-etuutena olevien sijoitusten luonteesta. Arvostuksessa voidaan
käyttää monia erilaisia menetelmiä, esimerkiksi kohde-etuutena olevien sijoitusten
kassavirtoihin perustuvaa menetelmää. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä
säännellään esimerkiksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetulla direktiivillä (Alternative
Investment Fund Managers Directive, AIFMD), jossa määritellään arvonmääritysprosessin
periaatteet ja dokumentointivaatimukset. Tason 3 rahastojen arvostus perustuu viimeisimpään
saatavilla olevaan tietoon. Niiden rahastojen osalta, joista viimeisin taloudellinen tieto on
saatavilla vasta myöhemmässä vaiheessa, johto ottaa arvioinnissa huomioon ulkoiset ja
sisäiset lähteet sekä markkinoiden kehityksen.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Odotettavissa olevien luottotappioiden mallia sovelletaan jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin, IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin
mukaisiin sopimuksiin perustuviin omaisuuseriin sekä lainasitoumuksiin ja takaussopimuksiin,
joita arvonalentumisvaatimukset koskevat. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia
instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja.
Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja
ennusteita tulevista taloudellista olosuhteista.
Mandatum-konserni on kirjannut tappiovarauksen, joka on todennäköisyyspainotettu arvio
luottotappioista, jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusvaroista ja jaksotettuun
hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvaroihin liittyvistä taseen ulkopuolisista
nostamattomista sitoumuksista.
159
Rahoitusvarat 31.12.2025, milj. €
Kirjanpitoarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
 
 
 
 
 
Johdannaissopimukset
 
 
 
 
 
 
Koronvaihtosopimukset
0,6
–
0,6
–
0,6
 
Valuuttajohdannaiset
–
–
–
–
–
 
Yhteensä
0,6
–
0,6
–
0,6
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
 
Osakkeet ja osuudet
435,3
70,1
1,6
363,6
435,3
 
Saamistodistukset
2 239,6
1 881,3
358,2
–
2 239,6
 
Rahastot
603,1
41,4
81,1
480,6
603,1
 
Yhteensä
3 278,0
1 992,8
441,0
844,2
3 278,0
 
 
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
 
Osakkeet ja osuudet
787,1
682,1
2,5
102,5
787,1
 
Saamistodistukset
1 063,7
228,7
812,7
22,4
1 063,7
 
Rahastot
12 075,4
7 826,8
1 354,9
2 893,8
12 075,4
 
Johdannaissopimukset
4,1
–
4,1
–
4,1
 
Muut varat
594,9
–
594,9
–
594,9
 
Yhteensä
14 525,2
8 737,5
2 769,1
3 018,6
14 525,2
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
17 803,8
10 730,3
3 210,7
3 862,8
17 803,8
 
 
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
8,2
–
–
9,6
9,6
Rahoitusvarat yhteensä
17 812,0
10 730,3
3 210,7
3 872,4
17 813,4
Rahoitusvelat 31.12.2025, milj. €
Kirjanpitoarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
 
 
 
 
 
Johdannaissopimukset
 
 
 
 
 
 
Koronvaihtosopimukset
4,3
–
4,3
–
4,3
Valuuttajohdannaiset
2,2
–
2,2
–
2,2
 
Yhteensä
6,5
–
6,5
–
6,5
 
 
Sijoitussopimusvelka
10 942,3
–
10 942,3
–
10 942,3
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät johdannaissopimukset
4,2
–
4,2
–
4,2
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
10 953,1
–
10 953,1
–
10 953,1
 
 
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Pääomalainat
299,1
304,0
–
–
304,0
 
Muut velat
289,8
–
–
289,9
289,9
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
588,9
304,0
–
289,9
593,9
 
 
Rahoitusvelat yhteensä
11 542,0
304,0
10 953,1
289,9
11 547,0
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaiset raportoidaan rahoitusveloissa.
160
Rahoitusvarat 31.12.2024, milj. €
Kirjanpitoarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
 
 
 
 
 
Johdannaissopimukset
 
 
 
 
 
 
Koronvaihtosopimukset
23,1
–
23,1
–
23,1
 
Valuuttajohdannaiset
0,3
–
0,3
–
0,3
 
Yhteensä
23,4
–
23,4
–
23,4
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
 
Osakkeet ja osuudet
532,0
160,2
–
371,8
532,0
 
Saamistodistukset
2 221,9
1 841,7
367,0
13,2
2 221,9
 
Rahastot
697,0
89,3
78,2
529,5
697,0
 
Yhteensä
3 450,9
2 091,2
445,2
914,5
3 450,9
 
 
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat
 
Osakkeet ja osuudet
706,4
629,2
2,6
74,6
706,4
 
Saamistodistukset
1 103,9
170,9
898,8
34,2
1 103,9
 
Rahastot
11 162,4
7 007,2
1 170,4
2 984,9
11 162,4
 
Johdannaissopimukset
0,3
–
0,3
–
0,3
 
Muut varat
319,5
–
319,5
–
319,5
 
Yhteensä
13 292,5
7 807,3
2 391,6
3 093,6
13 292,5
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
16 766,7
9 898,5
2 860,2
4 008,1
16 766,7
 
 
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
33,0
–
–
33,0
33,0
Rahoitusvarat yhteensä
16 799,7
9 898,5
2 860,2
4 041,1
16 799,8
Rahoitusvelat 31.12.2024, milj. €
Kirjanpitoarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
 
 
 
 
 
Johdannaissopimukset
 
 
 
 
 
 
Koronvaihtosopimukset
0,4
–
0,4
–
0,4
Valuuttajohdannaiset
5,4
–
5,4
–
5,4
 
Yhteensä
5,9
–
5,9
–
5,9
 
 
 
 
 
 
 
Sijoitussopimusvelka
9 908,2
–
9 908,2
–
9 908,2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät johdannaissopimukset
13,9
–
13,9
–
13,9
 
 
 
 
 
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
9 927,9
–
9 927,9
–
9 927,9
 
 
 
 
 
 
 
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
 
 
 
 
 
Pääomalainat
298,8
305,1
–
–
305,1
 
Muut velat
300,9
–
–
298,9
298,9
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
599,7
305,1
–
298,9
604,1
 
 
 
 
 
 
 
Rahoitusvelat yhteensä
10 527,6
305,1
9 927,9
298,9
10 532,0
161
Johdannaissopimukset
2025
2024
Käypään arvoon
Käypään arvoon
Milj. €
Nimellisarvo
Saamiset
Velat
Nimellisarvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
161,0
0,6
4,3
394,0
23,1
0,4
Valuuttajohdannaiset
448,9
–
2,2
493,2
0,3
5,4
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä
609,9
0,6
6,5
887,2
23,4
5,9
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
90,0
–
0,5
176,6
–
2,7
Luottoriskijohdannaiset
21,3
–
1,7
73,2
–
5,7
Valuuttajohdannaiset
542,4
3,5
1,7
505,5
0,3
5,5
Osakejohdannaiset
141,9
0,6
0,3
–
–
–
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaissopimukset yhteensä
795,6
4,1
4,2
755,3
0,3
13,9
162
Rahastot
2025
2024
Milj. €
Kirjanpitoarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Kirjanpitoarvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Käypään arvoon arvostettavien rahastojen erittely
Sijoitusrahastot
Osakerahastot
51,9
30,9
21,0
–
85,1
63,9
21,2
–
Korkorahastot
66,3
6,1
60,1
–
78,0
20,9
57,1
–
Vaihtoehtoiset sijoitukset
Pääomarahastot
289,5
–
–
289,5
269,5
–
–
269,5
Kiinteistörahastot
1,6
–
–
1,6
1,6
–
–
1,6
Muut vaihtoehtorahastot
193,8
4,3
–
189,4
262,7
4,4
–
258,3
Yhteensä
603,1
41,4
81,1
480,6
697,0
89,3
78,2
529,5
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvien rahastojen erittely
Sijoitusrahastot
Osakerahastot
1 782,0
1 777,6
4,4
–
1 644,6
1 643,0
1,6
–
ETF-rahastot
1 751,6
1 749,4
2,2
–
1 468,7
1 463,6
5,1
–
Korkorahastot
2 960,9
2 453,3
507,6
–
2 566,8
2 170,7
396,1
–
Yhdistelmärahastot
2 687,1
1 846,4
840,7
–
2 497,4
1 729,9
767,5
–
Vaihtoehtoiset sijoitukset
Pääomarahastot
1 120,1
–
–
1 120,1
1 183,4
–
–
1 183,4
Kiinteistörahastot
673,6
–
–
673,6
655,0
–
–
655,0
Muut vaihtoehtorahastot
1 100,0
–
–
1 100,0
1 146,5
–
–
1 146,5
Yhteensä
12 075,4
7 826,8
1 354,9
2 893,8
11 162,4
7 007,2
1 170,4
2 984,9
163
Muutokset tasojen välillä
2025
2024
Milj. €
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
Siirrot tasolta 2 tasolle 1
Siirrot tasolta 1 tasolle 2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset
4,3
0,3
2,2
4,0
Muut rahoitusvarat
Saamistodistukset
15,3
3,8
19,4
33,0
Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin
kaupankäynnin volyymissa.
164
Rahoitusinstrumentit, jotka arvostetaan käypään arvoon ja niiden merkittävimmät arvostusmenetelmät sekä herkkyysanalyysi
Alla olevassa taulukossa on esitetty arvostusmenetelmiä, joita on käytetty tason 3 erien käyvän arvon määrittämiseen. Taulukkoon on koottu merkittävimmät ei-näkyvissä olevat syöttötiedot. Ei-
havaittavissa olevan syöttötiedon vaikutus käypään arvoon on tiedossa oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä arvo nousee (laskee), jos odotetut
lisätuotot kasvavat (laskevat) tai jos diskonttokorko on matalampi (korkeampi). Muiden erien osalta tietoa ei ole saatavilla. Taulukossa esitetään Käypään arvon tulosvaikutteisesti kirjattavat
(FVTPL) ja Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät (UL) -rahoitusvarat erikseen. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus suhteutettuna omaan pääomaan olisi verojen jälkeen 9,3 (9,0) prosenttia.
Tulosvaikutus ei sisällä sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä rahoitusvaroja, koska Mandatum-konserni ei kanna niihin liittyvää sijoitusriskiä.
2025
2024
Käypä arvo
Käyvän arvon
vaihteluväli
Käypä arvo
Käyvän arvon
vaihteluväli
Erä
Arvostustekniikka
Merkittävät ei-havaittavissa
olevat syöttötiedot
Herkkyysparametrit
FVTPL
UL
FVTPL
UL
FVTPL
UL
FVTPL
UL
Oman pääoman 
ehtoinen sijoitus
(noteeraamattomat
osakkeet)
Diskontattu kassavirta
Odotetut diskontatut
kassavirrat
Arvon muutos -20 % johtuen
ennustettujen kassavirtojen
laskusta
363,6
102,5
-72,7
-20,5
371,8
74,6
-73,9
-14,9
Saamistodistukset
Diskontattu kassavirta
Markkinakorkotaso
Korkotason nousu 1 %-yks
–
22,4
–
-0,1
13,2
34,2
-0,1
-0,2
Pääomarahastot
Pääomarahaston arvonmääritys
perustuu alla olevien sijoitusten
arvoon ja vieraan pääoman
määrään.
Arvostus ulkoisen
rahastonhoitajan toimesta:
Rahaston nettovarallisuus
(NAV). Konsernin suorittama
arvostus: Verrokkikertoimet ja
likviditeettialennus
Ulkoinen arvostus: NAV lasku
20 %, Konsernin arvostus:
likividiteettialennuksen nousu   
5 %-yks,
verrokkiyhtiökertoimien lasku
20 %
289,5
1 120,1
-55,4
-202,2
269,5
1 183,4
-53,9
-236,7
Kiinteistörahastot
Kiinteistörahaston arvonmääritys
perustuu alla olevien
kiinteistösijoitusten arvoon ja
vieraan pääoman määrään.
Kohteiden arvot perustuvat
pääsääntöisesti ulkopuolisten
riippumattomien auktorisoitujen
arvioitsijoiden laatimiin
arviokirjoihin.
Arvostus ulkoisen
rahastonhoitajan toimesta:
rahaston nettovarallisuus (NAV)
Konsernin suorittama arvostus:
tuottovaade ja vuokratuotot
Ulkoinen arvostus: NAV lasku 10
%, Konsernin arvostus:
tuottovaade nousu 10 %,
vuokratuotot lasku 10 %
1,6
673,6
-0,2
-88,7
1,6
655,0
-0,2
-65,5
Muut vaihtoehtorahastot
Muut vaihtoehtorahastot ovat usein
ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja
arvonmääritys on riippuvainen
kohde-etuutena olevien
instrumenttien luonteesta.
Arvostus ulkoisen
rahastonhoitajan toimesta:
Rahaston nettovarallisuus
(NAV)
Ulkoinen arvostus: NAV lasku
20 %
189,4
1 100,0
-37,9
-220,0
258,3
1 146,5
-51,7
-229,3
Yhteensä
844,2
3 018,6
-166,2
-531,5
914,5
3 093,6
-179,6
-546,5
165
Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset
Tason 3 erien erittely sekä täsmäytyslaskelma
 
 
 
 
 
 
Milj. €
1.1.
Tulokseen
kirjatut voitot/
tappiot yht.
Ostot ja
uudelleen-
luokittelut
Myynnit
Suoritukset
Siirrot tasolta
1 ja 2
Siirrot tasolle
1 ja 2
31.12.
Kaudelle
kirjatut voitot/
tappiot
rahoitusvaroista
Rahoitusvarat 2025
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Osakkeet ja osuudet
371,8
5,2
0,3
-0,4
–
–
-13,3
363,6
5,5
 
Saamistodistukset
13,2
-0,1
–
–
-12,1
–
-1,0
–
-0,1
 
Rahastot
529,5
-12,1
19,3
-56,1
–
–
–
480,6
-10,2
Yhteensä
914,5
-7,0
19,6
-56,5
-12,1
–
-14,3
844,2
-4,8
 
 
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät
rahoitusvarat
 
Osakkeet ja osuudet
74,6
60,3
66,1
-98,4
–
–
–
102,5
-28,3
 
Saamistodistukset
34,2
0,2
1,0
-2,3
-10,7
–
–
22,4
0,2
 
Rahastot
2 984,9
-156,0
375,1
-310,1
–
–
–
2 893,8
-148,1
Yhteensä
3 093,6
-95,6
442,2
-410,8
-10,7
–
–
3 018,6
-176,3
 
 
–
–
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
4 008,1
-102,7
461,8
-467,3
-22,8
–
-14,3
3 862,8
-181,1
166
Milj. €
1.1.
Tulokseen
kirjatut voitot/
tappiot yht.
Ostot ja
uudelleen-
luokittelut
Myynnit
Suoritukset
Siirrot tasolta
1 ja 2
Siirrot tasolle
1 ja 2
31.12.
Kaudelle
kirjatut voitot/
tappiot
rahoitusvaroista
Rahoitusvarat 2024
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Osakkeet ja osuudet
68,0
2,7
302,1
-0,9
–
–
–
371,8
3,4
 
Saamistodistukset
16,6
1,0
0,3
–
-4,7
–
–
13,2
1,0
 
Rahastot
591,2
2,6
22,1
-86,5
–
–
–
529,5
3,0
Yhteensä
675,8
6,3
324,5
-87,4
-4,7
–
–
914,5
7,4
 
 
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät
rahoitusvarat
 
Osakkeet ja osuudet
49,7
24,2
0,7
-0,1
–
–
–
74,6
24,4
 
Saamistodistukset
26,6
-0,1
11,7
-4,1
–
–
–
34,2
–
 
Rahastot
2 639,3
84,2
544,1
-282,7
–
–
–
2 984,9
81,3
Yhteensä
2 715,6
108,3
556,5
-286,8
–
–
–
3 093,6
105,6
 
 
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
3 391,4
114,6
881,0
-374,2
-4,7
–
–
4 008,1
113,0
167
19 SIJOITUSSIDONNAISTEN SOPIMUSTEN KATTEENA OLEVAT SIJOITUKSET
Laadintaperiaatteet katso liitetieto 18.
Milj. €
2025
2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
 
 
 
Saamistodistukset
1 063,7
1 103,9
 
Osakkeet ja osuudet
12 862,5
11 868,8
Yhteensä
13 926,2
12 972,7
 
Lainat ja muut saamiset
594,9
319,5
Muut rahoitusvarat
4,1
0,3
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset
yhteensä
14 525,2
13 292,5
168
20 MUUT VARAT
Milj. €
2025
2024
Kauppahintasaamiset1
39,5
50,2
Korot2
38,1
38,1
Etukäteen maksetut eläkkeet
22,0
21,9
Johdannaiskaupan vakuudet
19,6
31,6
Kulujen ennakkomaksut
3,3
1,8
Verosaamiset
2,6
0,2
Sijoitusten siirtosaamiset ja palkkioita
1,6
1,5
Saamiset vakuutuksenottajilta
1,2
2,9
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta
0,6
0,7
Vuokrasaamiset
0,2
0,3
Muut3
14,0
12,7
Yhteensä
142,7
162,0
1) Kauppahintasaamiset sisältää tehtyjä sijoituksia, joista rahoja ei ole vielä saatu vastapuolelta.
2) Korot sisältää suurimmaksi osaksi johdannaisiin liittyviä korkosaamisia.
3) Muut koostuu muun muassa palkkioista ja myyntisaamisista.
169
21 RAHAT JA PANKKISAAMISET
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset
(tekohetkestä enintään 3 kk).
Milj. €
2025
2024
Pankkisaamiset
677,6
850,4
Lyhytaikaiset talletukset
10,0
40,0
Yhteensä
687,6
890,4
170
22 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Laskennallinen vero kirjataan tilapäisistä eroista, jotka johtuvat varojen ja velkojen
kirjanpitoarvojen ja verotuksessa käytettävien arvojen välisistä väliaikaisista eroista.
Laskennallista veroa ei kirjata:
• väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen tai velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta
liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tulokseen
• tytäryrityksiin, osakkuusyrityksiin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä
väliaikaisista eroista siltä osin kuin konserni pystyy kontrolloimaan väliaikaisten erojen
purkautumisajankohtaa ja on todennäköistä, että ne eivät purkaudu lähitulevaisuudessa
• liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvista veronalaisista väliaikaisista eroista
• eroista, jotka johtuvat OECD:n Pilari 2 -sääntelystä.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan käyttämättömistä verotuksellisista tappioista,
käyttämättömistä verohyvityksistä ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista siltä osin kuin
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan
käyttää.
Laskennallisten verojen arvostaminen kuvastaa veroseuraamuksia, jotka johtuisivat siitä, miten
konserni odottaa tilinpäätöspäivänä saavansa varojen ja velkojen kirjanpitoarvon takaisin tai
suorittavansa sen. Tätä tarkoitusta varten käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen
kirjanpitoarvon oletetaan realisoituvan myynnin kautta, eikä konserni ole kumonnut tätä
olettamusta.
171
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana
Milj. €
1.1.
Laajaan tulokseen
kirjatut erät
31.12.
Laskennalliset verosaamiset 
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
4,8
-0,8
4,0
Yhteensä
4,8
-0,8
4,0
Laskennallisten verojen netotus
-4,8
0,8
-4,0
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
–
–
–
Laskennalliset verovelat       
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
1,4
-0,8
0,5
Käyvän arvon erot kirjanpitoperiaatteista
61,4
-28,1
33,3
Vakuutustoiminnan tuloksen ajoituksen erot
74,9
2,4
77,3
Muut kirjanpitokäytäntöjen erot
0,9
0,4
1,3
Yhteensä   
138,6
-26,2
112,4
Laskennallisten verojen netotus
–
–
-4,0
Laskennalliset verovelat yhteensä
–
–
108,4
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana
Milj. €
1.1.
Laajaan tulokseen
kirjatut erät
31.12.
Laskennalliset verosaamiset 
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
4,0
0,8
4,8
Yhteensä
4,0
0,8
4,8
Laskennallisten verojen netotus
-4,0
-0,8
-4,8
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
–
–
–
Laskennalliset verovelat       
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
1,4
-0,1
1,4
Käyvän arvon erot kirjanpitoperiaatteista
59,5
1,9
61,4
Vakuutustoiminnan tuloksen ajoituksen erot
82,1
-7,1
74,9
Muut kirjanpitokäytäntöjen erot
1,9
-1,0
0,9
Yhteensä   
144,8
-6,3
138,6
Laskennallisten verojen netotus
–
–
-4,8
Laskennalliset verovelat yhteensä
–
–
133,8
172
23 VAKUUTUSSOPIMUSVELKA
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja sijoitussopimusten luokittelu
Sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja
vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Sijoitussopimukset, joihin sisältyy
oikeus harkinnanvaraisiin lisäetuuksiin, kuuluvat IFRS 17 -standardin soveltamisalan piiriin.
Jälleenvakuutussopimuksiksi luokitellaan konsernin hallussa olevat sopimukset, joiden
perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu
korvausvelvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Mandatum myöntää
myös sopimuksia, jotka ovat oikeudellisesti vakuutussopimuksia, mutta ne eivät sisällä
merkittävää vakuutusriskiä tai oikeutta harkinnanvaraisiin lisäetuihin. Nämä sopimukset
luokitellaan ”sijoitussidonnaisiksi sijoitussopimuksiksi” ja arvostetaan IFRS 9 -standardin
mukaisesti.
Laskuperustekorollisiin sopimuksiin liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään ja näihin
sopimuksiin sovelletaan IFRS 17 -standardia. Sijoitussidonnaisiin sopimuksiin sovelletaan
IFRS 17 -standardia, mikäli niihin sisältyy merkittävää vakuutusriskiä, muutoin ne arvostetaan
IFRS 9:n mukaisesti. Muissa kuin riskivakuutussopimuksissa IFRS 17:n mukaan arvostetuissa
sopimuksissa voi olla erillinen sijoituskomponentti NDIC (non-distinct investment component).
Mandatum on tunnistanut säästöhenkivakuutussopimuksia, joihin sisältyy erotettavissa olevia
sijoituskomponentteja, jotka eivät sisällä merkittävää vakuutusriskiä. Sijoituskomponentti on
erotettavissa oleva, jos sen arvo ei ole riippuvainen vakuutuskomponentin arvosta ja jos se
voitaisiin tai olisi voitu myydä myös erillisenä sopimuksena. Yksilölliset henkivakuutus-
sopimukset voivat sisältää sijoitussidonnaisia ja laskuperustekorollisia osia, ja kyseessä olevat
osat käsitellään erillisinä sijoitus- ja vakuutuskomponentteina. Ennen 1.1.2023 myönnetyissä
eläkevakuutussopimuksissa voi olla sekä laskuperustekorkoinen että sijoitussidonnainen osa,
jolloin sopimus on tulkittu kahdeksi erilliseksi sopimukseksi, jotka arvostetaan erillisinä IFRS 17
-standardin mukaisesti.
Vakuutussopimusten yhdistelytaso
IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimusportfolioita.
Portfolio koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan
yhdessä. Mandatum on muodostanut vakuutussopimusryhmät jakamalla portfoliot
vuosikohortteihin. Kohortti sisältää vakuutussopimuksia, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta
pidemmin väliajoin.
Mandatum-konserni jakaa riskivakuutukset, laskuperustekorkoiset vakuutukset ja
sijoitussidonnaiset vakuutukset eri portfolioihin.
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä Mandatum on tunnistanut vain sopimuksia, jotka eivät
ole odotetusti tappiollisia ja joilla ei ole merkittävää mahdollisuutta tulla tappiolliseksi
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen syntynyt
tappiokomponentti ei ole ollut olennainen.
Sopimusraja
Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä
olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle,
otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä voimassa
olevasta sääntelystä tulevat vaateet. Sopimusrajat riippuvat sopimusten ominaisuuksista ja
noudattavat sopimuksen voimassaoloaikaa. Vakuutuslainsäädännön nojalla riskejä ei
pääsääntöisesti voida vakuutuksen myöntämisen jälkeen hinnoitella uudelleen, joten
sopimusajat ovat pitkiä. Kuitenkin osassa riskihenkivakuutuksia on liitännäisturvia, jotka on
tulkittu vuoden mittaisiksi.
Arvostaminen
IFRS 17 sisältää yleisen arvostusmallin (GMM, general measurement model), joka on
sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa, sekä
muuttuvien palkkioiden mallin (VFA, variable fee approach), jota sovelletaan
vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä.
Molemmissa arvostusmalleissa vakuutussopimusvelan arvo on tulevien rahavirtojen, joissa
huomioidaan rahan aika-arvo, riskioikaisun ja palvelumarginaalin (CSM, contractual service
margin) summa. CSM kuvaa odotettuja tulevaisuuden voittoja, jotka Mandatum esittää
tulosvaikutteisesti tulevaisuudessa tuotettaviin vakuutuspalveluihin perustuen. Mandatum
soveltaa GMM:ää laskuperustekorkoisiin sopimuksiin ja riskivakuutussopimuksiin sekä VFA:ta
sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, jotka arvostetaan IFRS 17 -standardin mukaisesti.
173
CSM:n purkautuminen kirjataan tuloslaskelmalle kausittain vastaamaan vakuutussopimusten
mukaisesti tuotettuja palveluja kyseisen kauden aikana. Tuotettujen palveluiden määrittäminen
tapahtuu tunnistamalla vakuutussopimusryhmän vakuutusturvayksiköt. Ryhmän
vakuutusturvayksiköiden määrä mitataan myönnetyn vakuutusturvan mukaisesti määrittämällä
korvausten tai muiden velvoitteiden määrä ja odotettu sopimuksen voimassaoloaika.
Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä olevasta vakuutuskauden velasta (LRC, liability for
remaining coverage) ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (LIC, liability
for incurred claims), joka sisältää tunnetut ja tuntemattomat vahingot.
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat huomioidaan vakuutussopimusryhmän
alkamishetkellä sopimusten täyttämisestä aiheutuvia rahavirtoja arvioidessa. Hankinnasta
aiheutuvat rahavirrat määritetään vakuutussopimusryhmän alkuhetkellä, ja ne voidaan
kohdistaa suoraan portfolioille sekä allokoida vakuutussopimuksille. Jos toteutuneet
vakuutusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat eivät vastaa oletettuja, rahavirtojen erotus
kirjataan vakuutuspalvelukuluihin tuloslaskelmassa.
Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten
arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa (PAA, premium allocation approach). PAA soveltuu vakuutussopimuksille,
joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Soveltaminen on myös sallittua, jos se ei tuota
olennaisesti erilaista lopputulosta kuin GMM. Mandatum soveltaa PAA:ta meneviin
jälleenvakuutussopimuksiin.
Diskonttaus
Kaikissa sovelletuissa arvostusmalleissa huomioidaan rahan aika-arvo diskonttaamalla
vastaiset odotetut rahavirrat.
Mandatum on määrittänyt diskonttauskorot perustuen top-down-lähestymistapaan, jossa
teoreettista viiteportfoliota käyttäen määritetään soveltuva diskonttauskäyrä.
Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on
sovellettu niin kutsuttua locked-in-korkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota sovelletaan CSM:n arvostamisessa.
Samaa diskonttauskäyrää käytetään kaikille portfolioille, ja se sisältää riskittömän koron ja
epälikviditeettipreemion. Vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksiin perustuen valittu
teoreettinen viiteportfolio, josta epälikviditeettipreemion sisältämä diskonttauskäyrä
johdetaan, sisältää euromääräisiä BBB-luottoluokituksen omaavia kiinteän kuponkikoron
joukkovelkakirjoja. Ekstrapolointi on tuotettu perustuen oletukseen riskitöntä korkoa
lähenevästä päätekorosta (ultimate risk-free forward rate), mikä on yhdenmukainen suhteessa
EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) määrittämään käyrään.
Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutukset ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset
esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Mandatum on
päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia
muiden laajan tuloksen eriin.
Alla oleva taulukko esittää odotettujen kassavirtojen diskonttaukseen sovelletut korot:
31.12.2025
31.12.2024
1 vuotta
2,040 %
2,386 %
5 vuotta
2,628 %
2,491 %
10 vuotta
3,309 %
2,926 %
15 vuotta
3,777 %
3,241 %
20 vuotta
4,072 %
3,458 %
25 vuotta
4,167 %
3,556 %
30 vuotta
4,137 %
3,577 %
50 vuotta
3,873 %
3,513 %
Riskioikaisu
IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun (RA, risk
adjustment) osana vakuutussopimusvelkojen arvostusta. RA kuvastaa muista kuin
rahoitusriskeistä johtuvien rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyvän epävarmuuden
kustannuksia. RA määritellään erikseen kaikille portfolioille. RA johdetaan luottamusvälit-
ekniikalla, ja käytetty luottamusväli on 85 prosenttia. RA:n osalta huomioidaan seuraavat riskit:
kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeavuus- ja
kuluriski. Mandatum määrittää RA:n osana LRC:tä. Sattuneiden vahinkojen selviytymisajat ovat
lyhyitä ja korvausmääriin ei liity merkittävää epävarmuutta, joten Mandatum ei määritä
eksplisiittistä RA:ta osana LIC:tä.
174
Yleinen arvostusmalli (GMM)
Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana vakuutussopimusryhmä arvostetaan sopimusten
täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon (FCF, fulfilment cash flows), joka
sisältää arvion tulevaisuuden rahavirroista, diskonttausvaikutuksen ja RA:n. Sopimusten
täyttämisestä aiheutuviin rahavirtoihin lisätään CSM.
Tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat rahavirtaennusteisiin ja niitä arvioidaan
sopimuksen erääntymiseen saakka. Vain riskisopimukset ilman kuolemanvaraturvaa tai
pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (vuoden vakuutuskausi).
Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai
tarvittaessa useammin. CSM:n kehityksessä huomioidaan locked-in-korko.
Myöhemmillä raportointikausilla vakuutussopimusvelkojen määrä koostuu seuraavien erien
yhteismäärästä; LRC, joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden tulevien
rahavirtojen nykyarvosta, RA, raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC.
Muuttuvien palkkioiden malli (VFA)
Muuttuvien palkkioiden malli on muunnos GMM:stä. Myöhemmillä raportointikausilla locked-in-
koron sijasta CSM:ää oikaistaan vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta, jossa muuttuvat
palkkiot edustavat yhtiön osuutta perustana olevien erien käyvästä arvosta.
Mandatum soveltaa VFA:ta ennen 1.1.2023 myytyihin sijoitussidonnaisiin eläkevakuutus-
sopimuksiin, joissa vakuutussopimuksen säästön määrä perustuu muun muassa sopimukseen
valittujen osuuksien arvoihin. Tuloslaskelmassa näihin vakuutussopimuksiin liittyvät
rahoitustuotot ja -kulut koostuvat osuuksien markkina-arvojen muutoksista, ja muut
taloudellisista oletuksista tai markkinaympäristöstä aiheutuvat muutokset vaikuttavat CSM:ään
ja sitä kautta vakuutuspalvelutulokseen. GMM:n osalta taloudelliset oletukset ja
markkinaympäristön muutokset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi jaettuna jäljellä olevaan vakuutuskauden
velkaan ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan
Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa esitetään, miten henkivakuutuksiin liittyvän
vakuutussopimusvelan nettoarvo muuttui kauden aikana johtuen tulokseen kirjatuista määristä
ja toteutuneista kassavirroista. Muutosanalyysi tehdään jäljellä olevalle vakuutuskauden velalle
ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvalle velalle. Vakuutussopimusvelan
muutosanalyysit esitetään erikseen GMM- ja VFA-arvostusmallien mukaan arvostetuille
sopimuksille.
175
Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi GMM:n mukaan arvostetuista sopimuksista
31.12.2025
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
Milj. €
Nettovelka (tai -varat)
ilman tappiokomponenttia
Tappiokomponentti
Toteutuneista vakuutus-
tapahtumista aiheutuva velka
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
2 296,1
11,7
14,3
2 322,1
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
-4,8
–
3,7
-1,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM
2 291,3
11,7
18,0
2 321,0
Vakuutusmaksutuotot
-244,4
–
–
-244,4
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut
–
-2,1
217,4
215,3
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
–
–
-0,3
-0,3
Tappiokomponentin muutokset
–
11,2
–
11,2
Hankintamenon jaksotus
8,8
–
–
8,8
Vakuutuspalvelutulos
-235,6
9,1
217,0
-9,5
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
20,1
–
–
20,1
Tulos vakuutussopimuksista
-215,5
9,1
217,0
10,6
Sijoituskomponentti
-70,0
–
70,0
–
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut
74,2
–
–
74,2
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
–
–
-287,5
-287,5
Hankintameno
-5,0
–
–
-5,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
69,1
–
-287,5
-218,4
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
2 075,0
20,8
17,5
2 113,3
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM
2 075,0
20,8
17,5
2 113,3
176
31.12.2024
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
 
 
Milj. €
Nettovelka (tai -varat)
ilman tappiokomponenttia
Tappiokomponentti
Toteutuneista vakuutus-
tapahtumista aiheutuva velka
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
2 459,8
16,5
18,0
2 494,3
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
-20,3
0,5
4,7
-15,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM
2 439,5
17,0
22,7
2 479,2
Vakuutusmaksutuotot
-284,0
–
–
-284,0
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut
–
-2,4
236,4
234,0
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
–
–
2,0
2,0
Tappiokomponentin muutokset
–
-2,9
–
-2,9
Hankintamenon jaksotus
18,3
–
–
18,3
Vakuutuspalvelutulos
-265,6
-5,4
238,4
-32,7
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
68,7
0,1
–
68,8
Tulos vakuutussopimuksista
-196,9
-5,3
238,4
36,1
Sijoituskomponentti
-71,9
–
71,9
0,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut
126,2
–
–
126,2
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
–
–
-314,9
-314,9
Hankintameno
-5,6
–
–
-5,6
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
120,6
–
-314,9
-194,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
2 296,1
11,7
14,3
2 322,1
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
-4,8
–
3,7
-1,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM
2 291,3
11,7
18,0
2 321,0
177
Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi VFA:n mukaan arvostetuista sopimuksista
31.12.2025
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
Milj. €
Nettovelka (tai -varat)
ilman tappiokomponenttia
Tappiokomponentti
Toteutuneista vakuutus-
tapahtumista aiheutuva velka
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
3 314,9
–
3,7
3 318,5
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA
3 314,9
–
3,7
3 318,5
Vakuutusmaksutuotot
-50,6
–
–
-50,6
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut
–
–
15,4
15,4
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
–
–
–
–
Tappiokomponentin muutokset
–
–
–
–
Hankintamenon jaksotus
7,1
–
–
7,1
Vakuutuspalvelutulos
-43,5
–
15,4
-28,1
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
234,3
–
–
234,3
Tulos vakuutussopimuksista
190,8
–
15,4
206,2
Sijoituskomponentti
-166,0
–
166,0
0,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut
119,7
–
–
119,7
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
–
–
-182,5
-182,5
Hankintameno
–
–
–
–
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
119,7
–
-182,5
-62,8
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
3 459,4
–
2,6
3 461,9
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA
3 459,4
–
2,6
3 461,9
178
31.12.2024
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
 
 
Milj. €
Nettovelka (tai -varat)
ilman tappiokomponenttia
Tappiokomponentti
Toteutuneista vakuutus-
tapahtumista aiheutuva velka
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
3 020,8
–
3,2
3 024,0
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA
3 020,8
–
3,2
3 024,0
Vakuutusmaksutuotot
-53,3
–
–
-53,3
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut
–
–
15,7
15,7
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
–
–
0,1
0,1
Tappiokomponentin muutokset
–
–
–
–
Hankintamenon jaksotus
7,3
–
–
7,3
Vakuutuspalvelutulos
-46,0
–
15,9
-30,1
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
362,0
–
–
362,0
Tulos vakuutussopimuksista
316,0
–
15,9
331,9
Sijoituskomponentti
-149,1
–
149,1
0,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut
127,1
–
–
127,1
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
–
–
-164,4
-164,4
Hankintameno
–
–
–
–
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
127,1
–
-164,4
-37,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
3 314,9
–
3,7
3 318,5
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA
3 314,9
–
3,7
3 318,5
179
Alla olevissa taulukoissa esitetään, miten vakuutussopimuksiin liittyvän vakuutussopimusvelan nettoarvo muuttui kauden aikana johtuen
tulokseen kirjatuista määristä ja toteutuneista kassavirroista. Muutosanalyysi tehdään vakuutussopimusvelan komponenteille.
Vakuutussopimusvelan muutosanalyysit esitetään erikseen GMM- ja VFA-arvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille.
Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi velkakomponenteittain GMM:n mukaan arvostetuista sopimuksista
31.12.2025
Milj. €
Odotettujen kassavirtojen
nykyarvo
Riskioikaisu
Vakuutuspalvelumarginaali
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
2 209,0
34,0
79,1
2 322,1
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
-89,5
8,1
80,3
-1,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM
2 119,5
42,1
159,4
2 321,0
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
–
–
-10,8
-10,8
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu
vapautuneesta riskistä
–
-4,1
–
-4,1
Kokemusperäiset oikaisut
-5,4
–
–
-5,4
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
5,4
0,1
-5,5
0,0
Tappiokomponentin muutokset
11,0
0,1
–
11,2
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
-11,8
1,8
10,0
0,0
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
-0,3
–
–
-0,3
Vakuutuspalvelutulos
-1,1
-2,1
-6,3
-9,5
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
19,2
-1,0
1,9
20,1
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä
18,1
-3,1
-4,3
10,6
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
-218,4
–
–
-218,4
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa
1 919,2
38,9
155,1
2 113,3
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM
1 919,2
38,9
155,1
2 113,3
180
31.12.2024
Milj. €
Odotettujen kassavirtojen
nykyarvo
Riskioikaisu
Vakuutuspalvelumarginaali
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
2 399,2
33,0
62,1
2 494,3
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
-105,1
5,8
84,2
-15,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM
2 294,1
38,9
146,2
2 479,2
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
–
–
-26,3
-26,3
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu
vapautuneesta riskistä
–
-4,3
–
-4,3
Kokemusperäiset oikaisut
-1,1
–
–
-1,1
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
-30,9
5,3
25,6
0,0
Tappiokomponentin muutokset
-3,1
0,2
–
-2,9
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
-13,8
1,4
12,4
0,0
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
2,0
–
–
2,0
Vakuutuspalvelutulos
-47,0
2,6
11,7
-32,7
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
66,7
0,6
1,5
68,8
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä
19,7
3,2
13,2
36,1
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
-194,3
–
–
-194,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa
2 209,0
34,0
79,1
2 322,1
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
-89,5
8,1
80,3
-1,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM
2 119,5
42,1
159,4
2 321,0
181
Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi velkakomponenteittain VFA:n mukaan arvostetuista sopimuksista
31.12.2025
Milj. €
Odotettujen kassavirtojen
nykyarvo
Riskioikaisu
Vakuutuspalvelumarginaali
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
2 968,6
10,9
339,0
3 318,5
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA
2 968,6
10,9
339,0
3 318,5
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
–
–
-28,9
-28,9
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu
vapautuneesta riskistä
–
-0,9
–
-0,9
Kokemusperäiset oikaisut
1,7
–
–
1,7
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
118,8
1,0
-119,8
0,0
Tappiokomponentin muutokset
–
–
–
–
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
–
–
–
–
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
–
–
–
–
Vakuutuspalvelutulos
120,4
0,1
-148,6
-28,1
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
66,0
–
168,3
234,3
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä
186,4
0,1
19,7
206,2
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
-62,8
–
–
-62,8
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa
3 092,3
10,9
358,7
3 461,9
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA
3 092,3
10,9
358,7
3 461,9
182
31.12.2024
Milj. €
Odotettujen kassavirtojen
nykyarvo
Riskioikaisu
Vakuutuspalvelumarginaali
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
2 699,1
10,5
314,4
3 024,0
Vakuutussopimusvarat kauden alussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA
2 699,1
10,5
314,4
3 024,0
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
–
–
-27,1
-27,1
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu
vapautuneesta riskistä
–
-0,9
–
-0,9
Kokemusperäiset oikaisut
-2,3
–
–
-2,3
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
218,1
0,9
-219,0
0,0
Tappiokomponentin muutokset
–
0,0
–
–
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
–
–
–
–
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset
0,1
–
–
0,1
Vakuutuspalvelutulos
216,0
–
-246,1
-30,1
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut
90,9
0,3
270,8
362,0
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä
306,8
0,4
24,7
331,9
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä
-37,3
–
–
-37,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa
2 968,6
10,9
339,0
3 318,5
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa
–
–
–
–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA
2 968,6
10,9
339,0
3 318,5
183
24 KAUDELLA KIRJATUT UUDET SOPIMUKSET
Mandatumin uusmyynnissä olevat GMM-arvostusmallin mukaan arvostetut sopimukset ovat
riskihenkivakuutuksia. Tilikausilla 2025 ja 2024 ei ollut uusia VFA-arvostusmallin mukaan
arvostettavia sopimuksia. Sijoitussidonnaisten sopimusten uusmyynti 1.1.2023 alkaen
arvostetaan ehtomuutosten takia IFRS 9 -standardin mukaisesti.
Taulukossa esitetään tiedot kaudella kirjatuista uusista sopimuksista GMM-arvostusmallien
mukaan arvostetuille sopimuksille. Mandatum ei ole kirjannut tappiollisia sopimuksia
tilikaudella eikä vertailukautena.
Milj. €
Ei-tappiolliset
sopimukset
31.12.2025
 
Korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
15,8
 
Hankintamenokassavirrat
3,2
Arvio ulosmenevien kassavirtojen nykyarvosta
19,0
Arvio sisään tulevien kassavirtojen nykyarvosta
-30,8
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu
1,8
Vakuutuspalvelumarginaali
10,0
Vakuutussopimusvelan muutos, GMM
0,0
 
 
31.12.2024
 
Korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
20,1
 
Hankintamenokassavirrat
4,4
Arvio ulosmenevien kassavirtojen nykyarvosta
24,6
Arvio sisään tulevien kassavirtojen nykyarvosta
-38,3
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu
1,4
Vakuutuspalvelumarginaali
12,4
Vakuutussopimusvelan muutos, GMM
0,0
184
25 VAKUUTUSPALVELUMARGINAALIN PURKAUTUMINEN
Vakuutuspalvelumarginaalin (CSM) purkautumista kuvaavassa liitetiedossa esitetään, milloin
Mandatum-konserni odottaa kirjaavansa CSM:n vakuutusmaksutuottoihin. Kullakin kaudella
purkautuvan CSM:n määrä lasketaan vakuutussopimusryhmän vakuutusturvayksiköiden
muutosten mukaisesti, jolloin CSM jaetaan suhteellisesti nykyisten ja tulevien
vakuutusturvayksiköiden kesken. Liitetiedossa ei huomioida tulevaisuudessa tapahtuvaa
CSM:n korkoutumista tai mahdollisia muita tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia, joilla voi
olla vaikutusta vakuutusmaksutuottoihin kirjattavan CSM:n määrään tulevilla kausilla.
Liitetieto kuvaa taseelle raportointihetkellä kirjatun CSM:n purkautumista ja sitä ei voida
pitää ennusteena tulevista raportointikausista.
Taulukoissa esitetään CSM:n purkautuminen erikseen GMM- ja VFA-arvostusmallien mukaan
arvostetuille sopimuksille.
Milj. €
GMM
VFA
Yhteensä
31.12.2025
 
 
 
1 vuotta
15,9
30,0
45,9
2 vuotta
11,7
28,4
40,1
3 vuotta
10,6
26,6
37,3
4 vuotta
10,1
25,0
35,1
5 vuotta
9,6
23,3
33,0
6–10 vuotta
40,0
94,5
134,6
Yli 10 vuotta
57,1
130,9
188,0
Yhteensä
155,1
358,7
513,8
Milj. €
GMM
VFA
Yhteensä
31.12.2024
 
 
 
1 vuotta
16,2
28,2
44,4
2 vuotta
12,2
26,8
39,0
3 vuotta
11,1
25,4
36,4
4 vuotta
10,4
23,9
34,3
5 vuotta
9,8
22,4
32,2
6–10 vuotta
40,9
90,6
131,5
Yli 10 vuotta
58,9
121,8
180,7
Yhteensä
159,4
339,0
498,5
185
26 CSM:N TÄSMÄYTYS SIIRTYMÄMENETELMITTÄIN
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Siirtymähetkellä Mandatum-konserni arvosti vakuutussopimukset eri siirtymämenetelmin.
Täysin takautuvassa lähestymistavassa Mandatum-konserni tunnisti, kirjasi ja arvosti jokaisen
vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu.
Mandatum sovelsi mukautettua takautuvaa lähestymistapaa ja käypiin arvoihin perustuvaa
lähestymistapaa silloin, kun täysin takautuvan lähestymistavan soveltaminen ei ollut
käytännössä mahdollista. Esimerkiksi historiallisen datan rajallisuus ei mahdollistanut täysin
takautuvan lähestymistavan soveltamista. Siirtymässä käytetyn lähestymistavan valinta
perustui tuotteiden tai salkkujen ominaisuuksiin ja myöntämisajankohtaan sekä saatavilla
olleeseen dataan.
Soveltaessaan käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa Mandatum määritti
vakuutussopimusryhmän jäljellä olevan vakuutuskauden velan sopimukseen sisältyvän
vakuutuspalvelumarginaalin tai tappiokomponentin siirtymähetkellä vakuutussopimusryhmän
käyvän arvon ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen nykyarvon erotuksena.
Taulukoissa esitetään CSM:n täsmäytys siirtymämenetelmittäin erikseen GMM- ja VFA-
arvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille. Siirtymähetken jälkeen myönnetyt
vakuutussopimukset esitetään taulukossa yhdessä täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä
arvostettujen vakuutussopimusten kanssa.
186
2025
Milj. €
Siirtymähetken jälkeen
myönnetyt ja täysin takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Mukautetulla takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Käyvän arvon
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, GMM
48,4
95,9
15,2
159,4
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
-3,8
-6,3
-0,6
-10,8
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
1,0
-0,1
-6,4
-5,5
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
10,0
–
–
10,0
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut
0,7
1,3
–
1,9
Muut oikaisut
–
–
–
–
Muutokset yhteensä
7,8
-5,2
-6,9
-4,3
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, GMM
56,2
90,7
8,2
155,1
2024
Milj. €
Siirtymähetken jälkeen
myönnetyt ja täysin takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Mukautetulla takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Käyvän arvon
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, GMM
52,5
78,5
15,2
146,2
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
-15,5
-9,3
-1,5
-26,3
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
-1,5
25,6
1,4
25,6
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
12,4
–
–
12,4
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut
0,6
1,0
–
1,5
Muut oikaisut
–
–
–
–
Muutokset yhteensä
-4,1
17,3
–
13,2
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, GMM
48,4
95,9
15,2
159,4
187
2025
Milj. €
Siirtymähetken jälkeen
myönnetyt ja täysin takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Mukautetulla takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Käyvän arvon
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, VFA
37,4
296,7
4,9
339,0
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
-1,5
-26,6
-0,8
-28,9
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
-5,6
-101,4
-12,8
-119,8
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
–
–
–
–
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut
7,3
145,5
15,6
168,3
Muut oikaisut
–
–
–
–
Muutokset yhteensä
0,2
17,4
2,0
19,7
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, VFA
37,7
314,1
6,9
358,7
2024
Milj. €
Siirtymähetken jälkeen
myönnetyt ja täysin takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Mukautetulla takautuvalla
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Käyvän arvon
siirtymämenetelmällä arvostetut
sopimukset
Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, VFA
28,5
282,8
3,0
314,4
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä
-1,2
-25,3
-0,5
-27,1
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset
0,7
-197,9
-21,8
-219,0
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset
–
–
–
–
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut
9,5
237,1
24,2
270,8
Muut oikaisut
–
–
–
–
Muutokset yhteensä
9,0
13,9
1,8
24,7
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, VFA
37,4
296,7
4,9
339,0
188
27 SIJOITUSSOPIMUSVELKA
Taulukossa esitetään, miten IFRS 9 -standardin alle luokiteltavien vakuutussopimusten
sijoitussopimusvelan arvo muuttui kauden aikana johtuen tulokseen kirjatuista määristä ja
toteutuneista kassavirroista. Sijoitussopimusvelka arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja sijoitussopimusvelka vastaa siten sopimusten takaisinostoarvoa.
Sijoitussopimuksiin liittyvä palkkiotuotto on kirjattu suoraviivaisesti, kun palveluja tuotetaan.
Milj. €
2025
2024
Sijoitussopimusvelka kauden alussa
9 908,2
8 529,3
Tuloslaskelmaan kirjatut määrät
Sijoitussopimusten markkinakehityksestä johtuva
arvonmuutos
566,9
831,8
Veloitetut palkkiot
-66,7
-61,7
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut maksut1
1 496,6
1 435,0
Maksetut korvaukset
-962,7
-826,2
Sijoitussopimusvelka kauden lopussa
10 942,3
9 908,2
1) Sisältää myös säästöjen siirrot laskuperustekorkoisesta kannasta.
189
28 HUONOMMAN ETUOIKEUDEN OMAAVAT VELAT JA MUUT RAHOITUSVELAT
Rahoitusvelat pitävät sisällään velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.
Milj. €
 
 
2025
2024
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
 
 
 
 
Pääomalainat
Laina-aika
Korko
Kovenantti
Pääomalaina 2024
erääntyy
4.12.2039
Kiinteä korko 4,5 % 4.12.2029
ei ole
299,1
298,8
(Solvenssi II Tier 2, nimellisarvo 300 milj. €)
Sen jälkeen 3 kk Euribor + 205 bps marginaali
4.12.2034 asti
Tästä eteenpäin 3 kk Euribor + 305 bps
marginaali
Pääomalainat yhteensä
299,1
298,8
Muut rahoitusvelat
Muut velat
erääntyy
21.2.2028–
27.9.2030
Korko 0–3,75 %
ei ole
89,8
90,0
erääntynyt
30.5.2025
–
11,2
Lainat rahoituslaitoksilta
erääntyy
8.5.2026
Euribor 3 kk + 90 bps
Mandatum-konsernin ja Mandatum
Henkivakuutusyhtiön solvenssimarginaali
yli 150 %, tarkastelu 3 kk välein
200,0
199,9
Johdannaissopimukset
10,7
19,7
Yhteensä
300,6
320,6
Vuokrasopimusvelat1
19,0
21,3
Yhteensä
 
 
618,7
640,7
1) Vuokrasopimusvelat sisältyy erään Muut velat, liite 29.
190
Korollisten velkojen muutos
Milj. €
Pääomalainat
Muut korolliset velat
Johdannaiset
Vuokrasopimusvelat
Yhteensä
Tase 1.1.2025
298,8
300,9
19,7
21,3
640,7
Lisäykset
–
–
–
0,5
0,5
Takaisinmaksut
–
-11,2
–
-2,7
-13,9
Muut muutokset
0,2
0,2
-9,0
–
-8,6
Tase 31.12.2025
299,1
289,8
10,7
19,0
618,7
Milj. €
Pääomalainat
Muut korolliset velat
Johdannaiset
Vuokrasopimusvelat
Yhteensä
Tase 1.1.2024
249,8
101,3
2,3
23,0
376,5
Lisäykset
298,8
199,7
–
–
498,5
Takaisinmaksut
-249,0
-0,1
–
-1,7
-250,9
Muut muutokset
-0,8
–
17,4
–
16,6
Tase 31.12.2024
298,8
300,9
19,7
21,3
640,7
191
29 MUUT VELAT
Milj. €
2025
2024
Kauppahintavelat1
60,3
26,9
Vuokrasopimusvelat2
19,0
21,3
Palkkiot sosiaalikuluineen
14,0
20,0
Ennakonpidätykset korvauksista
11,6
10,7
Verovelka
8,3
4,2
Lomapalkkavelka
7,6
8,0
Velat ensivakuutustoiminnasta
5,8
2,9
Korot
5,0
8,1
Komissiot
2,4
2,9
Saadut vakuudet3
2,0
25,7
Ostovelat
2,0
2,3
Vuokravakuudet
0,9
1,1
Velat jälleenvakuutustoiminnasta
0,7
0,5
Muut4
15,1
13,4
Yhteensä
154,5
148,0
1) Kauppahintavelat sisältää tehtyjä sijoituksia, joista rahoja ei ole vielä maksettu vastapuolelle.
2) Vuokrasopimusvelat sisältää ei-rahavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista.
3) Saadut vakuudet sisältää johdannaiskaupasta ja osakelainauksesta syntyvän vakuusvaatimuksen
vakuudeksi hyväksyttävät varat.
4) Muut sisältää muun muassa alv-velat ja ennakonpidätykset palkoista.
Milj. €
2025
2024
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
 
 
Korkokulut
-0,4
-0,5
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimusvelkoihin
-0,7
-0,8
192
30 EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT
Milj. €
2025
2024
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Sijoitussitoumukset
1 992,2
2 146,1
IT-hankinnat
11,3
10,2
Yhteensä
2 003,5
2 156,3
 
 
Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus
 
Käteinen
19,6
31,6
Pääomarahastojen jäljellä olevista sijoitussitoumuksista 1 784 (1 897) miljoonaa euroa liittyy
sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleviin sijoituksiin ja 208 (249) miljoonaa euroa
liittyy Laskuperustekorkoiseen liiketoimintaan.
Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-erään Muut saamiset.
Mandatum-konserni ei ole osallisena olennaisissa eikä merkittävissä oikeudenkäynneissä,
joiden käsittely on kesken 31.12.2025.
193
31 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN NETTOUTUSJÄRJESTELYT
Laadintaperiaate
Taseessa netotetaan sellaiset rahoitusvarat ja -velat, joissa konsernilla on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus tavanomaisessa liiketoiminnassa sekä
maksukyvyttömyys- ja konkurssitapauksissa, ja se aikoo toteuttaa suoritukset nettomääräisesti.
2025
Milj. €
Bruttomäärä
Taseella
netotettu määrä
Nettomäärä
Korkojaksotus
Rahoitus-
instrumentit
Saatu/annettu
vakuus
Nettomäärä
Alkuvakuus
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat
Johdannaiset
0,6
–
0,6
2,6
-3,2
–
–
15,7
Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat
Johdannaiset
4,1
–
4,1
–
-2,5
-2,7
-1,1
12,5
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat
Johdannaiset
-6,5
–
-6,5
-1,1
3,2
3,8
-0,5
Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat
Johdannaiset
-4,2
–
-4,2
-0,8
2,5
2,6
–
2024
Milj. €
Bruttomäärä
Taseella
netotettu määrä
Nettomäärä
Korkojaksotus
Rahoitus-
instrumentit
Saatu/annettu
vakuus
Nettomäärä
Alkuvakuus
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat
Johdannaiset
23,4
–
23,4
6,6
-4,3
-25,7
-0,1
23,7
Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat
Johdannaiset
0,3
–
0,3
–
-0,3
–
–
6,9
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat
Johdannaiset
-5,9
–
-5,9
-3,9
4,3
3,8
-1,8
Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat
Johdannaiset
-13,9
–
-13,9
-0,9
0,3
12,9
-1,5
194
32 OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Yhtiön osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa oli 502 696 752 ja tilikauden lopussa
502 696 752. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakepääoma on 0,1 miljoonaa euroa.
Tilikauden päättyessä konserniyhtiöiden hallussa ei ollut omia osakkeita.
Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä
osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
195
33 LÄHIPIIRITIEDOT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Mandatum-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat
Mandatum-konsernin johdon avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Mandatum-
konsernin avainhenkilöitä ovat Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja
Mandatum-konsernin johtoryhmä. Lähipiiriin kuuluvat edellä mainittujen henkilöiden läheiset
perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on
määräysvalta tai merkittävä vaikutusvalta.
Konsernin tytäryritykset on lueteltu liitetiedossa 36 Sijoitukset tytäryrityksiin ja
osakkuusyritykset liitetiedossa 17 Sijoitukset osakkuusyrityksiin.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka
eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Viereisissä taulukoissa on esitetty Mandatum-konsernin johtoon kuuluville avainhenkilöille
maksettu kompensaatio.
Milj. €
2025
2024
Hallituksen palkat ja palkkiot
 
Patrick Lapveteläinen
0,7
0,8
 
Markus Aho
0,1
0,1
 
Jannica Fagerholm
0,1
0,1
 
Herman Korsgaard
0,1
0,1
 
Kimmo Laaksonen
0,1
0,1
 
Johanna Lamminen
0,1
0,1
 
Jukka Ruuska
0,1
0,1
Louise Sander
0,1
–
Yhteensä
1,3
1,3
Hallituksen palkat ja palkkiot on ilmoitettu maksuperusteella.
 
 
Milj. €
2025
2024
Toimitusjohtajalle maksettu kompensaatio
 
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
0,7
0,5
 
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
0,4
0,4
 
Osakeperusteiset maksut
1,5
1,0
Yhteensä
2,5
1,9
 
 
Milj. €
2025
2024
Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio
(pl. toimitusjohtaja)
 
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1,8
1,8
 
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
0,5
0,4
 
Osakeperusteiset maksut
1,8
1,7
Yhteensä
4,1
3,9
Mandatum-konsernin lähipiirillä on tavanomaisin ehdoin tehtyjä vakuutus- ja
varainhoitosopimuksia, jotka eivät ole määrältään merkittäviä.
Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja Mandatum-konsernin yhtiöiltä. Mandatum-
konsernilla ei ole lähipiiriliiketoimia osakkuusyritysten kanssa.
196
Transaktiot 31.12.2025 päättyneen tilikauden aikana
Tilikaudella 2025 ei ole ollut merkittäviä lähipiiriliiketoimia. Mandatum-konsernin lähipiirillä on
tavanomaisin ehdoin tehtyjä vakuutus- ja varainhoitosopimuksia, jotka eivät ole merkittäviä.
Transaktiot 31.12.2024 päättyneen tilikauden aikana
Tilikaudella 2024 ei ollut merkittäviä lähipiiriliiketoimia. Mandatum-konsernin lähipiirillä on
tavanomaisin ehdoin tehtyjä vakuutus- ja varainhoitosopimuksia, jotka eivät ole merkittäviä.
197
34 JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN PITKÄAIKAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Tilinpäätöksen laatimisperiaate
Mandatum-konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joissa maksut suoritetaan
työntekijöille osakkeina ja osakepalkkioiden ennakonpidätysvelvoitteet käteisenä
(pitkäaikainen kannustinjärjestelmä ja ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2024). Pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmä 2020:n osalta maksut suoritetaan käteisenä. Järjestelmissä myönnettävät
etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi
tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.
Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen markkinahinta myöntämishetkellä.
Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleen
arvosteta ja niistä kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Osakepalkkiojärjestelmiä
käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja kulu kirjataan
brutto-osakkeiden määrään perustuen huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta netto-
osakkeet ja konserni suorittaa ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden
rahana verottajalle.
Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden
päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen. Etuuksien kuluksi
kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon maksettavien etuuksien määrästä
syntymisajanjakson lopussa.
Markkinaperusteiset ehdot sekä muut kuin ansaintaehdot otetaan huomioon etuuden käypää
arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat liiketoiminnan
tulokseen tai vastuullisuustavoitteisiin, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää
arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää
oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden
muutokset tuloslaskelmaan.
Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät
Mandatum käyttää pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä toimitusjohtajalle, konsernin
johtoryhmälle ja muille konsernin avainhenkilöille. Mandatumin omaa pitkäaikaista
kannustinjärjestelmää on sovellettu vuodesta 2024 lähtien, sitä aiemmin konsernissa
sovellettiin Sampo-konsernin pitkäaikaista kannustinjärjestelmää.
Mandatumin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä
Mandatumin hallitus päätti vuonna 2024 suoritusperusteisen pitkäaikaisen
osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta, jonka tarkoituksena on yhdistää omistajien ja
konsernin avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi, sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa ja palkita erinomaisesta suoriutumisesta.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä
osakepalkkio-ohjelmista, joista kukin sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson ja sen
jälkeen mahdollisesti maksettavan osakepalkkion, ottaen huomioon Mandatum-konserniin
sovellettavasta sääntelystä mahdollisesti johtuvan palkkioiden lykkäämisen ja/tai
luovutusrajoituksen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen järjestelmän puitteissa edellyttää
Mandatum Oyj:n hallituksen erillistä päätöstä.
Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmässä on käynnistetty kolme
ohjelmaa, jotka kattavat tilikaudet 2024–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Tilikaudet 2024–
2025 kattava ohjelma on siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelma, jonka tarkoituksena on
järjestelmän kohderyhmän kannustaminen ja sitouttaminen Sampo Oyj:n pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän 2020 ja Mandatumin ensimmäisen oman osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän välisessä siirtymävaiheessa. Tämän takia ohjelmassa on
poikkeuksellisesti kahden vuoden pituinen suoritusjakso.
Palkkion maksaminen ohjelmien nojalla edellyttää hallituksen asianomaiselle ohjelmalle
asettamien suoritustavoitteiden saavuttamista. Suoritusmittarit, joiden perusteella yllä
mainittujen ensimmäisten ohjelmien nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan, on kuvattu ”Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tiedot” -taulukossa.
Kannustinjärjestelmien nojalla mahdollisesti ansaitut palkkiot maksetaan Mandatum Oyj:n
osakkeina. Mandatumilla on kuitenkin oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa
kokonaisuudessaan rahana. Mandatum soveltaa konsernin johtoryhmän jäseniin (mukaan
lukien konsernin toimitusjohtaja) osakeomistussuositusta, jonka mukaan johtoryhmän kunkin
jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön
osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo
yhtiössä vastaa vähintään hänen bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.
Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo -simulointimallia.
198
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Mandatum Oyj:n hallitus päätti vuonna 2024 ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän
perustamisesta. Se on tarkoitettu käytettäväksi täydentävänä osakepohjaisena kannustin- ja
sitouttamisohjelmana erityistilanteissa, kuten esimerkiksi uusien rekrytointien yhteydessä.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä ehdollisista
osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma sisältää rajoitusjakson, joka kokonaisuudessaan kattaa
kolme kalenterivuotta ja jonka kuluessa yhtiö voi luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita
erikseen valituille avainhenkilöille.
Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen järjestelmän puitteissa edellyttää Mandatum Oyj:n
hallituksen erillistä päätöstä. Käynnissä olevat ohjelmat kattavat tilikaudet 2024–2026 ja
2025–2027. Järjestelmään perustuvat osakepalkkiot maksetaan osallistujille Mandatum Oyj:n
osakkeina.
Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo -simulointimallia.
Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tiedot:
199
Pitkäaikainen ohjelma
Suoriteperusteinen ohjelma     
2024–2025
Suoriteperusteinen ohjelma   
2024–2026
Suoriteperusteinen ohjelma   
2025–2027
Ehdollinen ohjelma 2024–2026
Ehdollinen ohjelma 2025–2027
Hallituksen päätös ohjelman
lanseerauksesta
19.3.2024
19.3.2024
12.3.2025
19.3.2024
12.3.2025
Suorituskausi
1.1.2024–31.12.2025
1.1.2024–31.12.2026
1.1.2025–31.12.2027
1.1.2024–31.12.2026
1.1.2025–31.12.2027
Allokoinnin myöntämishetki
28.3.2024
2.4.2024
17.3.2025
Ei allokoituja osakkeita
Ei allokoituja osakkeita
Kohderyhmä
Toimitusjohtaja, johtoryhmä ja muut
konsernin avainhenkilöt
Toimitusjohtaja, johtoryhmä ja muut
konsernin avainhenkilöt
Toimitusjohtaja, johtoryhmä ja muut
konsernin avainhenkilöt
Erityistilanteet, esimerkiksi
rekrytoinnit
Erityistilanteet, esimerkiksi
rekrytoinnit
Suoritusmittarit
Yhtiön osakkeen absoluuttinen
kokonaistuoton kehitys (Absolute
Total Shareholder Return),
kannattavuuteen liittyvä mittari
(Mandatumin pääomakevyen
liiketoiminnan kehitys) sekä valittu
vastuullisuustavoite
Yhtiön osakkeen absoluuttinen
kokonaistuoton kehitys (Absolute
Total Shareholder Return),
kannattavuuteen liittyvä mittari
(Mandatumin pääomakevyen
liiketoiminnan kehitys) sekä valittu
vastuullisuustavoite
Yhtiön osakkeen absoluuttinen
kokonaistuoton kehitys (Absolute
Total Shareholder Return),
kannattavuuteen liittyvä mittari
(Mandatumin pääomakevyen
liiketoiminnan tulos) sekä valittu
vastuullisuustavoite.
Ei määritelty
Ei määritelty
Leikkuri
Palkkioiden arvoa on rajoitettu
osakkeen kurssikehitykseen
kytketyllä leikkurilla.
Palkkioiden arvoa on rajoitettu
osakkeen kurssikehitykseen
kytketyllä leikkurilla.
Palkkioiden arvoa on rajoitettu
osakkeen kurssikehitykseen
kytketyllä leikkurilla
Palkkioiden arvoa on rajoitettu
osakkeen kurssikehitykseen
kytketyllä leikkurilla
Palkkioiden arvoa on rajoitettu
osakkeen kurssikehitykseen
kytketyllä leikkurilla
Allokoitujen osakkeiden
enimmäismäärä (bruttomäärä
ennen ennakonpidätystä)
1 363 000
1 724 000
1 936 000
172 400
194 000
Palkkion myöntämishetki
Viimeistään 30.4.2026
Viimeistään 30.4.2027
Viimeistään 30.4.2028
Viimeistään 30.4.2027
Viimeistään 30.4.2028
Työsuhteen ehdot
Työsuhde on voimassa palkkion
maksuhetkellä eikä työsuhteen
päättymisestä ole annettu
ilmoitusta. Good leaver -ehtoja
sovelletaan.
Työsuhde on voimassa palkkion
maksuhetkellä eikä työsuhteen
päättymisestä ole annettu
ilmoitusta. Good leaver -ehtoja
sovelletaan.
Työsuhde on voimassa palkkion
maksuhetkellä eikä työsuhteen
päättymisestä ole annettu
ilmoitusta. Good leaver -ehtoja
sovelletaan.
Työsuhde on voimassa palkkion
maksuhetkellä eikä työsuhteen
päättymisestä ole annettu ilmoitusta
Työsuhde on voimassa palkkion
maksuhetkellä eikä työsuhteen
päättymisestä ole annettu ilmoitusta
Palkkion toimitustapa
Palkkio maksetaan Mandatum Oyj:n
osakkeina. Palkkion lykkäystä
sovelletaan lykkäyksen piirissä
olevaan ylimpään johtoon ja
avainhenkilöihin.
Palkkio maksetaan Mandatum Oyj:n
osakkeina. Palkkion lykkäystä
sovelletaan lykkäyksen piirissä
olevaan ylimpään johtoon ja
avainhenkilöihin.
Palkkio maksetaan Mandatum Oyj:n
osakkeina. Palkkion lykkäystä
sovelletaan lykkäyksen piirissä
olevaan ylimpään johtoon ja
avainhenkilöihin.
Palkkio maksetaan Mandatum Oyj:n
osakkeina. Palkkion lykkäystä
sovelletaan lykkäyksen piirissä
olevaan ylimpään johtoon ja
avainhenkilöihin.
Palkkio maksetaan Mandatum Oyj:n
osakkeina. Palkkion lykkäystä
sovelletaan lykkäyksen piirissä
olevaan ylimpään johtoon ja
avainhenkilöihin.
Riskisopeutus
Ennen lykätyn palkkion maksamista
yhtiö arvioi uudelleen osallistujan
kokonaisvaltaisen suoriutumisen
sekä yhtiön liiketoiminnan  tuloksen
ja tekee tarvittaessa jälkikäteisen
riskioikaisun. Yhtiö voi harkintansa
mukaan alentaa myös osakemäärää,
mikäli osallistuja on toiminut
sisäisten tai ulkoisten ohjeiden
vastaisesti tai häntä ei pidetä enää
tehtävään sopivana ja luotettavana.
Ennen lykätyn palkkion maksamista
yhtiö arvioi uudelleen osallistujan
kokonaisvaltaisen suoriutumisen
sekä yhtiön liiketoiminnan  tuloksen
ja tekee tarvittaessa jälkikäteisen
riskioikaisun. Yhtiö voi harkintansa
mukaan alentaa myös osakemäärää,
mikäli osallistuja on toiminut
sisäisten tai ulkoisten ohjeiden
vastaisesti tai häntä ei pidetä enää
tehtävään sopivana ja luotettavana.
Ennen lykätyn palkkion maksamista
yhtiö arvioi uudelleen osallistujan
kokonaisvaltaisen suoriutumisen
sekä yhtiön liiketoiminnan  tuloksen
ja tekee tarvittaessa jälkikäteisen
riskioikaisun. Yhtiö voi harkintansa
mukaan alentaa myös osakemäärää,
mikäli osallistuja on toiminut
sisäisten tai ulkoisten ohjeiden
vastaisesti tai häntä ei pidetä enää
tehtävään sopivana ja luotettavana.
Ennen lykätyn palkkion maksamista
yhtiö arvioi uudelleen osallistujan
kokonaisvaltaisen suoriutumisen
sekä yhtiön liiketoiminnan  tuloksen
ja tekee tarvittaessa jälkikäteisen
riskioikaisun. Yhtiö voi harkintansa
mukaan alentaa myös osakemäärää,
mikäli osallistuja on toiminut
sisäisten tai ulkoisten ohjeiden
vastaisesti tai häntä ei pidetä enää
tehtävään sopivana ja luotettavana.
Ennen lykätyn palkkion maksamista
yhtiö arvioi uudelleen osallistujan
kokonaisvaltaisen suoriutumisen
sekä yhtiön liiketoiminnan  tuloksen
ja tekee tarvittaessa jälkikäteisen
riskioikaisun. Yhtiö voi harkintansa
mukaan alentaa myös osakemäärää,
mikäli osallistuja on toiminut
sisäisten tai ulkoisten ohjeiden
vastaisesti tai häntä ei pidetä enää
tehtävään sopivana ja luotettavana.
200
Milj. €
Suoriteperusteinen
ohjelma 2024-2025
Suoriteperusteinen
ohjelma 2024-2026
Suoriteperusteinen
ohjelma 2025-2027
Henkilöitä tilikauden lopussa
22
42
47
Toteutustapa
Osakkeina
Osakkeina
Osakkeina
Tilikauden aikana jaksotettu kulu
1,3
1,4
1,0
Kauden alussa osakkeita allokoitu (1 000 kpl)
968
1 426
1 686
Kauden muutokset (1 000 kpl)
55
265
160
Kauden lopussa allokoidut osakkeet (1 000 kpl)
1 023
1 691
1 846
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2020
Sampo Oyj:n vuonna 2023 tapahtuneen osittaisjakautumisen ja Mandatum Oyj:n osakkeen
listaamisen Nasdaq Helsinkiin jälkeen Mandatumin hallitus päätti, sitouttaakseen Mandatum-
konsernin avainhenkilöitä ja toimitusjohtajan, että kyseessä olevat henkilöt jäävät Sammon
pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2020. Kannustinjärjestelmä käynnistettiin elokuussa
2020 ja sen ehtoja muutettiin syyskuussa 2023. Kannustinjärjestelmä on käteispohjainen, jossa
palkkion arvo määräytyy osakekurssin kehityksen mukaan.
Sampo-konsernin kannustinjärjestelmässä on jaettu kannusteyksiköitä kolmessa allokaatiossa,
joista ensimmäinen (pääallokointi) oli vuonna 2020 (2020:1) ja seuraavat vuosina 2021
(2020:1/2) ja 2022 (2020:1/3). Mahdollinen kannustepalkkio maksetaan kolmessa
vuosittaisessa erässä. Ensimmäisen allokaation (2020:1) ensimmäinen maksu maksettiin
syyskuussa 2023, ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja toinen syyskuussa 2024. Viimeinen
maksuerä erääntyi vuonna 2025. Toisen allokaation (2020:1/2) ensimmäinen maksu maksettiin
syyskuussa 2024 ja toinen syyskuussa 2025. Viimeinen maksuerä erääntyy 2026. Kolmannen
allokaation (2020:1/3) ensimmäinen maksuerä maksettiin syyskuussa 2025 ja loput maksut
erääntyvät vuosina 2026–2027.
Vuonna 2025 kannusteyksikön arvo määräytyi Sampo A -osakkeen vaihdolla painotetun
keskikurssin mukaan ehdoissa määrättynä ajankohtana siten, että painotetusta keskikurssista
vähennettiin lähtökurssi. Lähtökurssista oli vähennetty Mandatum Oyj:n puolivuosikatsauksen
2024 jälkeen osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi sekä yhteenlasketut Sampo Oyj:n
maksupäivään mennessä päätetyt osakekohtaiset osingot ja Mandatum Oyj:n julkistaman
vuoden 2024 puolivuosikatsaukseen mennessä päätetyt Mandatum Oyj:n osakekohtaiset
osingot. Lisäksi kannustepalkkiota määritettäessä huomioitiin Sampo-konsernin
riskisopeutetun pääoman tuoton kehitys. Kannustinjärjestelmän ehtojen mukaan, mikäli
riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto +5 prosenttia, maksetaan
kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään
riskitön tuotto +3 prosenttia, mutta vähemmän kuin riskitön tuotto +5 prosenttia, maksetaan
puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähemmän kuin riskitön
tuotto +3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.
Vuonna 2025 riskisopeutetun pääoman tuottovaatimus toteutui täytenä eikä palkkiota
leikattu. Lykkäyssääntöä sovellettiin kannustepalkkioihin, jotka maksettiin niille
avainhenkilöille, jotka olivat lykkäyssäännön alaisia kannustinjärjestelmän käyttöönoton ja/tai
maksuhetkellä voimassa olleiden Mandatum-konserniin kuuluvien yhtiöiden
palkitsemissääntöjen mukaisesti.
Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.
201
Milj. €
 
2020:1/2
2020:1/3
Alkuperäiset ehdot hyväksytty1
5.8.2020
5.8.2020
Allokoitu (1 000 kpl) 31.12.2021
20
–
Allokoitu (1 000 kpl) 31.12.2022
20
50
Allokoitu (1 000 kpl) 31.12.2023
20
50
Allokoitu (1 000 kpl) 31.12.2024
11
35
Allokoitu (1 000 kpl) 31.12.2025
26
123
Kausi päättyy I 30 %
Q2-2024
Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %
Q2-2025
Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %
Q2-2026
Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %
syyskuu 2024
syyskuu 2025
Maksuajankohta II 35 %
syyskuu 2025
syyskuu 2026
Maksuajankohta III 35 %
syyskuu 2026
syyskuu 2027
Kannusteyksikön enimmäisarvo
euroa
12,89
12,89
Lähtökurssi oikaistuna osingolla
euroa 31.12.2025
5,73
5,73
Sampo A -päätöskurssi euroa
31.12.2025
10,33
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)
0,1
0,3
Velka yhteensä (milj. euroa)
0,4
Raportointikauden kulu yhteensä
(milj. euroa)
3,5
1) Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.
202
35 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Milj. €
2025
2024
Tilintarkastus
1,0
1,0
Tilintarkastajan lausunnot
0,0
0,1
Kestävyysraportoinnin varmennus
0,1
0,1
Veroneuvonta
0,0
0,0
Muut palvelut
0,0
0,1
Yhteensä
1,1
1,2
Vuosina 2025 ja 2024 tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on toiminut tilintarkastajana.
203
36 SIJOITUKSET TYTÄRYRITYKSISSÄ
2025
2024
Nimi
Kotimaa
Omistusosuus (%)
Omistusosuus (%)
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
Suomi
100
100
Mandatum Asset Management Oy
Suomi
100
100
Mandatum Asset Management Palvelut Oy1
Suomi
100
100
Mandatum Life Fund Management S.A.
Luxemburg
100
100
Mandatum Investment Management S.a.r.l
Luxemburg
100
–
Mandatum AM AIFM Oy
Suomi
100
100
Mandatum Incentives Oy
Suomi
–
100
Mandatum Life Palvelut Oy2
Suomi
100
100
Mandatum Life Private Equity GP Oy
Suomi
88,1
88,1
Mandatum Life Vuokratontit I GP Oy
Suomi
100
100
Mandatum Resi I Oy
Suomi
100
–
MAM Growth Equity II GP Oy
Suomi
55
85
Mandatum Life Vuokratontit II Oy
Suomi
100
100
Asunto Oy Espoon Aallonhuippu 9
Suomi
–
100
Asunto Oy Espoon Aapelinkatu 6
Suomi
100
100
Asunto Oy Espoon Matinkatu 8
Suomi
–
100
Asunto Oy Vantaan Raiviosuonmäki 6
Suomi
–
100
Kiinteistö Oy Ahti Business Park
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Helsingin Ratamestarinkatu 7a
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Helsingin Ratamestarinkatu 7b
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Hyvinkään Sampotalo
Suomi
–
81,4
Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Karhulinna
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Jäkälävaara
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Järvenpään Asemakatu 4
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Kaupintie 5
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Leppävaaran Säästötammi
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Niittymaanpolku
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Oulun Torikatu 21-23
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Rautalaani
Suomi
100
100
Kiinteistö Oy Tampereen Hatanpäänvaltie 18
Suomi
100
100
1) Mandatum Asset Management Palvelut Oy sulautui Mandatum Life Palvelut Oy:hyn 31.12.2025.
2) Mandatum Life Palvelut Oy vaihtoi nimensä Mandatum Palvelut Oy:ksi 31.12.2025.
204
37 OSUUDET KONSOLIDOIMATTOMISSA STRUKTUROIDUISSA
YHTEISÖISSÄ
Mandatum-ryhmään kuuluvat Mandatum Fund Management S.A. ja Mandatum AM AIFM Oy
hallinnoivat Mandatumin rahastoja, ja Mandatum Private Equity GP, Mandatum Growth Equity
II GP sekä kiinteistösijoittamiseen liittyvä Mandatum Life Vuokratontit I GP hoitavat
Mandatumin kommandiittiyhtiömuotoisia sijoituksia. Mandatum Fund Management S.A. ja GP-
yhtiöt käyttävät hallinnoimissaan rahastoissa ja kommandiittiyhtiöissä salkunhoitajana
Mandatum Asset Management Oy:tä, ja Mandatum AM AIFM Oy vastaa itse rahastojensa
salkunhoidosta ja muusta hallinnosta.
Mandatum-ryhmä saa konsolidoimattomista rahastoista ja kommandiittiyhtiöistä
hallinnointipalkkiotuottoja, jotka sisältyvät tuloslaskelmassa palkkiotuottoihin. Lisäksi
Mandatum-ryhmä saa konsolidoimattomista rahastoista ja kommandiittiyhtiöistä sijoittajana
tuottoja, jotka on merkitty sijoitustoiminnan tuottoihin sen mukaan, mihin tase-erään
sijoitukset on taseessa merkitty. Mandatum-ryhmän sijoitukset Mandatum Fund Management
S.A:n ja Mandatum AM AIFM Oy:n hallinnoimiin rahastoihin ja GP-yhtiöiden hallinnoimiin
kommandiittiyhtiöihin 31.12.2025 olivat yhteensä 3,5 (2,7) miljardia euroa. Sijoitukset esitetään
Mandatum-konsernin tilinpäätöksessä sijoitusomaisuudessa.
38 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Mandatum tiedotti 23.1.2026, että Tanskan valvontaviranomainen Finanstilsynet on ilmoittanut
määränneensä Saxo Bankille 313 miljoonan Tanskan kruunun (DKK) suuruisen hallinnollisen
seuraamusmaksun rahanpesun estämisen prosesseihin keskittyneen tarkastuksen perusteella.
Tarkastuksessa ei havaittu rahanpesutapauksia tai merkkejä rahanpesusta. Mandatum Oyj
kertoi 10.3.2025 julkaisemassaan pörssitiedotteessa myyvänsä kaikki omistamansa Saxo Bank
A/S:n osakkeet. Osana myyntineuvotteluja kaupan osapuolet sopivat
kauppahintamekanismista, jonka mukaan mahdollisen seuraamusmaksun kustannukset
vaikuttavat Saxo Bankin osakkeiden arvoon. Kauppakirjan mukaisesti seuraamusmaksun
vaikutuksesta Mandatumille kaupan toteutuessa maksettavaan kauppahintaan kohdistuva
suhteellinen vähennys oli noin 8 miljoonaa euroa. Kauppahinnan oikaisulla ei odotettu olevan
olennaista vaikutusta Mandatumin tulokseen kaupan toteutuessa.
Mandatumin omistamien Saxo Bank A/S:n osakkeiden myynti toteutui 2.3.2026. Mandatum
Oyj tiedotti 10.3.2025 myyvänsä kaikki omistamansa Saxo Bank A/S:n osakkeet Bank J. Safra
Sarasin AG:lle. Kaupan toteutuminen oli ehdollinen tiettyjen tavanomaisten viranomais- ja
muiden hyväksyntöjen saamiselle. Kaikki tarvittavat hyväksynnät kaupalle on saatu, ja kauppa
toteutui 2.3.2026. Mandatumin saama kauppahinta  kaupassa oli noin 308 miljoonaa euroa.
10.3.2025 tiedotetusta alkuperäisestä kauppahinnasta on vähennetty tiettyjä
osakekauppakirjan mukaisia eriä, kuten Mandatumin 23.1.2026 tiedottama noin 8 miljoonan
euron kauppahintaa vähentävä oikaisu, joka johtui Saxo Bankille määrätystä
seuraamusmaksusta. Yhtiö maksoi saamillaan varoilla takaisin 200 miljoonan euron
pankkilainan, joka otettiin rahoittamaan Saxo Bankin osakkeiden hankinta Sampo Oyj:ltä
osittaisjakautumisen yhteydessä. Kaupalla ei ole olennaista tulosvaikutusta
järjestelykustannukset huomioiden. Jos kauppa olisi toteutunut 31.12.2025, Mandatumin pro
forma -vakavaraisuussuhde ilman vastuuvelan siirtymäsäännöstä olisi 31.12.2025 kasvanut 169
prosentista noin 197 prosenttiin laskeneen vakavaraisuuspääomavaatimuksen seurauksena.
205
MANDATUM OYJ:N
TILINPÄÄTÖS
206
MANDATUM OYJ
TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Euroa
Liite
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Fuusiovoitto
–
199 469 315,59
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-6 024 352,35
-5 361 551,71
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-765 356,16
-723 081,76
Muut henkilösivukulut
-104 226,52
-122 927,68
Liiketoiminnan muut kulut
1
-6 533 386,24
-8 909 810,16
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
4
-672,85
-897,14
Liikevoitto
-13 427 994,12
184 351 047,14
Rahoitustuotot ja -kulut
3
Tuotot osuuksista saman konsernin
yrityksissä
300 000 000,00
357 000 000,00
Tuotot muista pysyvien vastaavien
sijoituksista
14 602 009,33
30 104 800,07
Muut korko- ja rahoitustuotot
14 941 747,63
5 543 926,62
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-12 005 301,64
-8 614 005,04
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
304 110 461,20
568 385 768,79
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustus
14 000 000,00
Tuloverot
-22 975,30
-22 147,85
Tilikauden voitto
318 087 485,90
568 363 620,94
TASE
Euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Vastaavaa
Aineelliset hyödykkeet
4
2 018,57
2 691,42
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
17
559 556 180,33
553 665 518,28
Muut osakkeet ja osuudet
5
353 518 237,17
402 144 162,62
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset
6
107 344 318,78
54 108 463,70
Siirtosaamiset
7
114 396,57
798 215,92
Rahat ja pankkisaamiset
329 678 234,43
363 320 875,70
Vastaavaa yhteensä
1 350 213 385,85
1 374 039 927,64
Vastattavaa
Oma pääoma
8
Osakepääoma
80 000,00
80 000,00
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
440 043 239,97
440 043 239,97
Edellisten tilikausien voitto
294 423 627,82
57 839 863,20
Tilikauden voitto
318 087 485,90
568 363 620,94
1 052 634 353,69
1 066 326 724,11
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
11
Muut pitkäaikaiset lainat
90 123 077,56
289 925 718,58
Lyhytaikainen vieras pääoma
10
Muut lyhytaikaiset lainat
199 996 434,54
11 223 054,75
Muut velat
5 011 819,46
3 150 059,34
Siirtovelat
2 447 700,60
3 414 370,86
Vastattavaa yhteensä
1 350 213 385,85
1 374 039 927,64
207
RAHOITUSLASKELMA
Euroa
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
304 110 461,20
568 385 768,79
Oikaisu:
Suunnitelman mukaiset poistot
672,85
897,14
Fuusiovoitto
–
-199 469 315,59
Rahoitustuotot ja -kulut
-317 538 455,32
-384 034 721,65
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-13 427 321,27
-15 117 371,31
Käyttöpääoman muutos
Saamisten lisäys
75 748,02
-942 869,29
Velkojen lisäys
895 089,86
2 177 871,22
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-12 456 483,39
-13 882 369,38
Saadut osingot
300 000 000,00
357 000 000,00
Veronpalautukset
624 669,02
–
Maksetut korot
-4 470 499,54
-3 210 253,16
Liiketoiminnan nettorahavirta
283 697 686,09
339 907 377,46
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
-5 890 662,05
–
Investoinnit muihin sijoituksiin
-159 781,09
-53 765 861,01
Investoinnit osakkeisiin
–
-301 681 292,06
Osakkeiden myynnit
56 917 224,00
–
Saadut osingot
14 602 009,33
30 104 800,07
Talletukset
-40 000 000,00
–
Vastikkeeton sulautuminen
–
84 216 715,46
Investointien nettorahavirta
25 468 790,19
-241 125 637,54
Rahoitustoiminnan rahavirta
Osakeanti
–
3 366 000,00
Lainat rahoituslaitoksilta nostot
–
199 700 000,00
Lainojen takaisinmaksu
-11 029 261,23
-145 536,00
Maksetut osingot
-331 779 856,32
-165 592 928,16
Rahoitustoiminnan nettorahavirta
-342 809 117,55
37 327 535,84
Rahavarojen muutos, lisäys (+)/vähennys (-)
-33 642 641,27
136 109 275,76
Rahavarat tilikauden alussa
363 320 875,70
227 211 599,94
Rahavarat tilikauden lopussa
329 678 234,43
363 320 875,70
208
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Mandatum Oyj, y-tunnus 3355142-3, on rekisteröity kaupparekisteriin 1.10.2023.
Mandatum Oyj ja Mandatum Holding Oy sulautuivat 30.4.2024. Sulautuminen vaikuttaa
vertailukauden tuloksen vertailukelpoisuuteen.
Mandatum Oyj:n tilinpäätös liitetietoineen on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen
mukaisesti. Yhtiön osakeomistukset on arvostettu hankintamenoon. Hankintamenoon
sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.
Mandatum Oyj on Mandatum-konsernin emoyhtiö. Sen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity
osoite Bulevardi 56, 00120 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa
osoitteesta mandatum.fi.
209
MANDATUM OYJ:N TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1 Liiketoiminnan muut kulut
Euroa
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Ulkopuoliset palvelut
-1 011 997,57
-2 852 840,90
Muut kulut
-3 189 294,09
-3 808 100,82
Palveluveloitukset
-1 081 671,85
-1 133 340,00
Muut henkilöstökulut
-720 497,47
-809 166,66
Vuokrakulut
-222 350,21
-185 893,60
IT kulut
-307 575,05
-120 468,18
Yhteensä
-6 533 386,24
-8 909 810,16
2 Tilintarkastajan palkkiot
Euroa
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Tilintarkastus
-318 659,01
-301 102,00
Tilintarkastajan lausunnot
0,00
-5 900,00
Kestävyysraportoinnin varmennus
-67 537,00
-99 074,00
Veroneuvonta
-14 000,00
0,00
Yhteensä
-400 196,01
-406 076,00
Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy
3 Rahoitustuotot ja -kulut
Euroa
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Saadut osingot
314 602 009,33
387 104 800,07
Korkotuotot
6 315 567,54
5 521 078,01
Muut rahoitustuotot
8 626 180,09
22 848,61
Korkokulut
-8 840 588,67
-8 488 496,38
Muut rahoituskulut
-3 164 712,97
-125 508,66
Yhteensä
317 538 455,32
384 034 721,65
MANDATUM OYJ:N TASEEN LIITETIEDOT
4 Aineelliset hyödykkeet
Euroa
2025
2024
Koneet ja kalusto kirjanpitoarvo 1.1.
3 588,56
3 588,56
Kertyneet poistot 1.1.
-897,14
–
Poistot
-672,85
-897,14
Kertyneet poistot 31.12.
-1 569,99
–
Koneet ja kalusto kirjanpitoarvo 31.12.
2 018,57
2 691,42
5 Muut osakkeet ja osuudet
Euroa
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
402 144 162,62
–
Lisäykset
75 000,00
301 681 292,06
Vähennykset
-48 296 800,00
–
Arvonalentumiset
-404 125,45
–
Lisäykset sulautumisessa
–
100 462 870,56
Kirjanpitoarvo 31.12.
353 518 237,17
402 144 162,62
6 Muut saamiset
Euroa
2025
2024
Yritystodistukset
53 082 969,22
53 807 541,15
Talletukset
40 000 000,00
–
Saamiset muilta yhtiöiltä
Muut saamiset
233 340,82
108 951,47
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
14 028 008,74
191 971,08
Yhteensä
107 344 318,78
54 108 463,70
210
7 Siirtosaamiset
Euroa
2025
2024
Saamiset muilta yhtiöiltä
Korkosaamiset
114 396,57
120 260,27
Verosaamiset
–
647 644,32
Muut siirtosaamiset
–
30 311,33
Yhteensä
114 396,57
798 215,92
8 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma
Euroa
Osakepääoma
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo
1.10.2024
80 000,00
436 677 239,97
223 432 791,36
660 190 031,33
Osingonjako
–
–
-165 592 928,16
-165 592 928,16
Suunnattu
henkilöstöanti
–
3 366 000,00
–
3 366 000,00
Tilikauden voitto
–
–
568 363 620,94
568 363 620,94
Kirjanpitoarvo
31.12.2024
80 000,00
440 043 239,97
626 203 484,14
1 066 326 724,11
Kirjanpitoarvo
1.1.2025
80 000,00
440 043 239,97
626 203 484,14
1 066 326 724,11
Osingonjako
–
–
-331 779 856,32
-331 779 856,32
Tilikauden voitto
–
–
318 087 485,90
318 087 485,90
Kirjanpitoarvo
31.12.2025
80 000,00
440 043 239,97
612 511 113,72
1 052 634 353,69
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
Emoyhtiö
Tilikauden voitto
318 087 485,90
568 363 620,94
Edellisten tilikausien voitto
294 423 627,82
57 839 863,20
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
440 043 239,97
440 043 239,97
Yhteensä
1 052 554 353,69
1 066 246 724,11
9 Osakepääoma
Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32 Oma pääoma.
10 Lyhytaikainen vieras pääoma
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
Velat muille yhtiöille
Laina Sampo Oyj:ltä
–
11 223 054,75
Lainat rahoituslaitoksilta
199 996 434,54
–
Muut velat
Ostovelat
311 572,24
243 996,39
Muut
4 543 167,82
2 766 750,55
Siirtovelat
2 447 700,60
3 414 370,86
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
157 079,40
139 312,40
Yhteensä
207 455 954,60
17 787 484,95
Siirtovelkojen olennaiset erät
Lomapalkkavelka
796 198,05
620 834,21
Palkkiot sosiaalikuluineen
1 416 898,29
2 602 246,26
Muut
234 604,26
191 290,39
Yhteensä
2 447 700,60
3 414 370,86
211
11 Pitkäaikainen vieras pääoma
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
Laina Sampo Oyj:ltä1
90 123 077,56
90 035 033,65
Lainat rahoituslaitoksilta
–
199 890 684,93
Yhteensä
90 123 077,56
289 925 718,58
1) Lainasopimus allekirjoitettu 23.10.2023. Laina erääntyy 27.9.2030, korko 0–3,375 prosenttia.
MANDATUM OYJ:N MUUT LIITETIEDOT
12 Eläkevastuut
Mandatum Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla
eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa.
13 Muut vastuut ja sitoumukset
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
Leasing- ja vuokrasopimuksista
maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
114 543,09
85 293,47
Myöhemmin maksettavat
90 241,71
7 593,72
Yhteensä
204 784,80
92 887,19
Arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuun määrä 590 373,99
(880 761,04) euroa.
14 Henkilöstön lukumäärä
2025 keskimäärin
2024 keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö
27
24
15 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
Euroa
2025
2024
Hallitus
910 748,04
994 969,02
Toimitusjohtaja
2 139 652,16
1 565 643,80
Yhteensä
3 050 400,20
2 560 612,82
16 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut
Euroa
Lisäeläke
Lakisääteinen
eläke
Yhteensä
Hallitus
268 428,00
71 184,97
339 612,97
Toimitusjohtaja
268 428,00
113 448,36
381 876,36
Yhteensä
536 856,00
184 633,33
721 489,33
Lisäeläkkeessä toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja hallituksen puheenjohtajan 60 vuotta.
17 Osuudet saman konsernin yrityksissä
31.12.2025
31.12.2024
Saman konsernin
yritykset
Omistus-
osuus
Osakkeiden
kirjanpitoarvo,
euroa
Omistus-
osuus
Osakkeiden
kirjanpitoarvo,
euroa
Mandatum Asset
Management Oy
100 %
70 009 124,68
100 %
70 009 124,68
Mandatum
Henkivakuutusosakeyhtiö
100 %
483 656 393,60
100 %
483 656 393,60
Mandatum Palvelut Oy
100 %
5 890 662,05
–
–
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36 Sijoitukset tytäryrityksissä on lueteltu
Mandatum-konsernin kaikki tytäryritykset.
212
TOIMINTAKERTOMUKSEN, KESTÄVYYSSELVITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,
vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja
tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 11. päivänä maaliskuuta 2026
Mandatum Oyj
Hallitus
Patrick Lapveteläinen
Jannica Fagerholm
Markus Aho
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen varapuheenjohtaja
Herman Korsgaard
Kimmo Laaksonen
Johanna Lamminen
Jukka Ruuska
Louise Sander
Petri Niemisvirta
Konsernin toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus
Helsingissä 11. päivänä maaliskuuta 2026
Deloitte Oy, Tilintarkastusyhteisö
Reeta Virolainen
KHT
213
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Mandatum Oyj:n yhtiökokoukselle
TILINPÄÄTÖKSEN
TILINTARKASTUS
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Mandatum Oyj:n
(y-tunnus 3355142-3) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.-31.12.2025. Tilinpäätös
sisältää konsernin taseen, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja
liitetiedot, mukaan lukien olennainen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva
informaatio sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta
ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus-
valiokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille
suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan
tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014           
5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35 ja
emoyhtiön liitetiedossa 2.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset
seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena
olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä
seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme
siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna
näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme
huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi
siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta
aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
214
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Mihin seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelan arvostus
Viittaamme tilinpäätöksen liitetietoihin
2 Harkinnan ja arvioiden käyttö ja
23 Vakuutussopimusvelka.
Vakuutussopimusvelka tilinpäätöksessä
31.12.2025 on 5 575,2 miljoonaa euroa.
Vakuutussopimusvelan määrittäminen
edellyttää merkittäviä laskennallisia arvioita,
jotka perustuvat johdon harkintaan
oletuksista ja tulevaisuuden tapahtumista.
Käsityksemme mukaan merkittävimmät
arviot liittyvät avainoletuksissa tapahtuviin
muutoksiin kuten kuolevuuteen,
raukeamiseen tai oletuksiin arvioidusta
diskonttauskorosta.
Sovellettujen menetelmien ja oletusten,
vakuutussopimusten täyttämisestä
aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvojen ja
mallien muutoksilla voi olla merkittävä
vaikutus vakuutussopimusvelan
arvostukseen. Näistä syistä se on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme arvioineet johdon määrittämää
vakuutussopimusvelan määrää.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt
vakuutussopimusvelan määrittämisessä
käytetyn informaation validointiin,
arvostukseen ja keskeisiin oletuksiin liittyvien
avainkontrollien arviointi.
Olemme hyödyntäneet aktuaareja ja IFRS 17
-erityisasiantuntijoita tilintarkastuksessamme
ja arvioineet johdon käytättämiä menetelmiä,
malleja ja informaatiota. Olemme verranneet
laskemissa käytettyä informaatiota aiempaan
kehitykseen ja markkinatrendeihin. 
Olemme arvioineet aktuaarimenetelmien
avulla laskelmissa käytettyjä kuolevuuteen ja
raukeamisriskiin liittyviä oletuksia. Lisäksi
olemme analysoineet diskonttokorkotason
kehittymistä ja verranneet sitä ulkopuoliseen
markkinainformaatioon.
Olemme arvioineet keskeisissä oletuksissa ja
sovelletuissa malleissa tapahtuneita
muutoksia. Olemme testanneet
vakuutussopimusvelan perusteena olevien
vakuutussopimusten lähtötietoja.
Olemme arvioineet vakuussopimusvelan
esittämistavan asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
215
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Mihin seikka on huomioitu
tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen ja sijoitussidonnaisten
sopimusten katteena olevien sijoitusten
arvostus
Viittamme tilinpäätöksen liitetietoihin
2 Harkinnan ja arvioiden käyttö,
18 Rahoitusvarat ja -velat sekä
19 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena
olevat sijoitukset.
Konsernin rahoitusvarat, 3 286,8 miljoonaa
euroa ja sijoitussidonnaisten sopimusten
katteena olevat sijoitukset, 14 525,2
miljoonaa euroa, muodostavat merkittävän
osan konsernin taseen varoista.
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista
on arvostettu käypään arvoon. Käypään
arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit
on luokiteltu kolmeen hierarkiatasoon sen
mukaan, ovatko instrumentin markkinat
aktiiviset tai ovatko arvostusmenetelmässä
käytetyt syöttötiedot havaittavissa.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu
samankaltaisten varojen tai velkojen
noteerattuihin hintoihin toimivilla
markkinoilla. Tasolla 2 instrumentin
arvostuksen syöttötietoina käytetään myös
muita kuin noteerattuja hintoja, jotka ovat
havaittavissa kyseisen omaisuuserän tai
velan osalta joko suoraan tai epäsuorasti.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin
syöttötietoihin kuin havaittavissa oleviin
markkinatietoihin.
Tilintarkastuksen painopistealue on ollut
IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3
rahoitusvarojen arvostus, joissa
arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä,
jotka eivät ole suoraan markkinoilta
todennettavissa.
Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten
käyttö voi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä
arvosta ja siten tämä on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on
sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä
johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
asianmukaisuuden arviointi.
Olemme käyneet läpi yhtiön käyttämien
arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko
käyvän arvon määritys IFRS standardien ja
toimialakäytäntöjen mukainen. Olemme
pyytäneet ulkopuolisia vahvistuksia
todentaaksemme sijoitusten arvostusta.
Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa
olemme verranneet johdon
arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia.
Olemme hyödyntäneet analytiikkatyökaluja
ja suorittaneet käypien arvojen
uudelleenlaskentaa hyödyntämällä
markkinoilta saatavilla olevaa informaatiota.
Niiden rahoitusvarojen osalta, jotka
arvostetaan muun kuin markkinoilta
saatavilla olevan informaation perusteella,
olemme myös arvioineet käytäntöjä ja
oletuksia, joita johto on käyttänyt käypiä
arvoja määrittäessään.
Olemme arvioineet esittämistavan
asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa
tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
216
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen
tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä
tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen
tilintarkastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet
mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko
hallituksen ja toimitusjohtajan ollut
asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää
olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme
lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai,
jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät
ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin
tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen
perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoiminta-
yksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa
muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista,
mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille
vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja
kommunikoimme niiden kanssa kaikista
suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos
säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi
kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
217
MUUT
RAPORTOINTIVELVOITTEET
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat
tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen
valitsemana tilintarkastajana 17.5.2023
alkaen yhtäjaksoisesti kolme (3) vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme
ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää ja odotamme saavamme
vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata
muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä
yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu
informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu  noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun
ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia
tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7
luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn
perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa
suorittamamme tilintarkastuksen perusteella
lausunto kirjanpitolain 7 b luvun
edellyttämän tuloverokertomuksen
rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat
tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja
julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole
ollut velvollinen rekisteröimään ja
julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa
tarkoitettua tuloverokertomusta
päättynyttä tilikautta välittömästi
edeltäneeltä tilikaudelta.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista.
Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton
käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä
emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta. 
Helsingissä, 11. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Reeta Virolainen
KHT
218
KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS
Mandatum Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden
antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
Mandatum Oyj:n (3355142-3)
toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysselvitys
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella
tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi
meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysselvityksessä ei ole
kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä
vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS),
sekä
• kestävää sijoittamista helpottavasta
kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla
Mandatum Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun
22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,
koska kestävyysraportointiyritysten ei ole
ollut mahdollista noudattaa kyseistä
vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet
konsernikestävyysselvityksen
varmentamisen rajoitetun varmuuden
antavana toimeksiantona noudattaen
Suomessa noudatettavaa hyvää
varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE
3000 (uudistettu) ”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Konsenikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa
kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin
ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
tai menettelytavat.
219
Hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Mandatum Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat:
• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen
laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä
on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset
kestävyysselvityksen laatimisessa
Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää
yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien
raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi.
Tähän sisältyy merkittävästi johdon
harkintaa ja valintoja.
Kestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten
tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja
olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen
suuntautuvia tietoja ESRS-standardien
mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia
tulevaisuuden tapahtumia koskevat
oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen,
sekä laadittava tulevaisuutta koskevat
tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen
lopputulos on todennäköisesti erilainen,
koska ennustetut tapahtumat eivät usein
toteudu odotetulla tavalla.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy
luontaista epävarmuutta, koska
päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen
määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto
on epätäydellistä.
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa
varmennustoimeksianto saadaksemme
rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysselvityksessä
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava
varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden
katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät konsernikestävyysselvityksen
perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksianto-
standardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysselvityksen olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme
siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin
riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä
tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
220
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
•Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä
organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
•Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön kestävyysraportointiprosessista, ja
yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä prosesseista, sisäisistä kontrolleista sekä
tietojärjestelmistä.
•Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön
sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
•Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja
arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
•Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman
prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
•Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat
ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin..
•EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yhtiö on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat
luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka
saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Helsingissä, 11. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Reeta Virolainen
KRT
221
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI 
MANDATUM OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Mandatum Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Mandatum Oyj:n (3355142-3)
komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös
(743700OAJK6L28Y2NN56-2025-12-31-
fi.zip) tilikaudelta 1.1.­–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän
vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa
komission teknisen sääntelystandardin
artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-
merkein komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti
sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja
tilintarkastetun tilinpäätöksen
keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja
laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten,  ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin
ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on
arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu
tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin
komission teknisen sääntelystandardin
4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa
lausunnossamme, missä laajuudessa
varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä
evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja
tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne,
ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai
väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista
poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
222
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n
mukaisena lausuntona esitämme, että
Mandatum Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
(743700OAJK6L28Y2NN56-2025-12-31-
fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on
olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. 
Lausuntomme Mandatum Oyj:n
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme (päivätty
11.3.2026). Tällä raportilla emme anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 11. päivänä maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Reeta Virolainen
KHT
223
Vastuuvarauma
Copyright ©2026 Sustainalytics, a
Morningstar company. All rights reserved.
This publication includes information and
data provided by Sustainalytics and/or its
content providers. Information provided by
Sustainalytics is not directed to or intended
for use or distribution to India-based clients
or users and its distribution to Indian
resident individuals or entities is not
permitted. Morningstar/Sustainalytics
accepts no responsibility or liability
whatsoever for the actions of third parties
in this respect. Use of such data is subject
to conditions available at
www.sustainalytics.com/legal-disclaimers.
LSEG Lipper Fund Awards -palkinnot
perustuvat Lipper Leader for Consistent
Return -luokitukseen. Tämä on riippumaton,
kvantitatiivinen ja riskikorjattu luokitus,
jossa rahaston tuottohistoriaa tarkastellaan
kolmen, viiden ja kymmenen vuoden ajalla.
Lipper Leader-luokituksia ei tule käsittää
sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi
merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita.
Lisätiedot: www.lipperfundawards.com.
Paketti-2_7-Takakansi_FI.jpg