Metsä Board Vuosikatsaus 2024
Kehitämme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa ratkaisuja fossiili- pohjaisten pakkausmateriaalien korvaamiseksi ja pakkausten kierrätettävyyden parantamiseksi.
Tavoitteenamme on fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä, mikä myös auttaa asiakkaitamme saavuttamaan omat kestävyystavoitteensa.
Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sisällys
Liiketoiminta ja arvonluonti
Tämä on Metsä Board 2
Toimitusjohtajan katsaus 4
Strategia ja taloudelliset tavoitteet 6
Arvonluonti 8
Taloudellinen kehitys
Avainluvut 10
Hallituksen toimintakertomus 12
• Kestävyysraportti 20
Yleiset tiedot 20
E – Ympäristö 37
S – Sosiaalinen vastuu 70
G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri 89
Kestävyysraportin liitetiedot 96
Konsernitilinpäätös 98
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 102
Emoyhtiön tilinpäätös 150
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 153
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 166
Tilintarkastuskertomus 167
Kestävyysraportin varmennuskertomus 171
Osakkeet ja osakkeenomistajat 173
Kymmenen vuotta lukuina 177
Verot 178
Tuotantokapasiteetit 179
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut 181
Hallinnointi – Governance
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 183
• Metsä Boardin hallitus 190
• Metsä Boardin johtoryhmä 194
Palkitsemisraportti 196
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille 201
Metsä Board Sustainability Review 2024 esittää Metsä Boardin keskeisimmät vastuullisuusaiheet ja -tavoitteet. Katsaus on saatavilla maaliskuussa 2025.
1
0,6 mrd. euroa
2,3 mrd. euroa
1 700
1 500
LIIKEVAIHTO
2,4 mrd. euroa
henkilöstömäärä
700
Korkealaatuisia ja kevyitä ensikuitukartonkeja
Keskitymme uusiutuvasta puukuidusta valmistettuihin kor- kealaatuisiin ja kierrätettäviin ensikuitukartonkeihin, joita käy- tetään pääosin kuluttajapakkauksissa sekä vähittäiskaupan pakkausratkaisuissa. Hyvä saatavuus pohjoiseen puukuituun sekä korkea sellu- ja energiaomavaraisuus mahdollistavat kartonkiliiketoimintamme kasvun ja kehittämisen.
Vahva asema kasvavilla markkinoilla
Olemme Euroopan johtava taivekartongin ja valkoisten kraftlaine- reiden valmistaja sekä globaalisti suurin päällystettyjen valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhdysvalloissa olemme suurin taive- kartongin toimittaja. Kartonkien globaalin kysynnän arvioidaan pitkällä aikavälillä kasvavan hieman yli 4 prosentin vuosivauhtia. (Lähde: Smithers Information Ltd.)
Kartonkeja, joilla on alhainen hiilijalanjälki
Tuotteemme edistävät kiertotaloutta ne auttavat asiakkaitamme vähentämään muovin käyttöä. Pääosin fossiilittomalla energialla resurssitehok- kaasti tuotetut kevyet kartongit mahdollistavat pakkausten hiilijalanjäljen alentamisen.
Kohdennettuja investointeja kestävään kasvuun
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja muovin korvaaminen kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin kysyntää pitkällä tähtäimellä. Vastaamme tähän kysyntään kestävillä kasvuinves- toinneilla ja innovatiivisilla pakkausratkaisuilla. Tehdaskohtaisilla investoinneilla parannamme kilpailukykyämme sekä edistämme tavoitettamme fossiilittomasta tuotannosta ja tuotteista vuoden 2030 loppuun mennessä.
Tämä on Metsä Board
Olemme osa Metsä Groupia
Metsä Group on Suomen suurin puunostaja, ja vastaa Metsä Boardin puunhankinnasta. Osana Metsä Groupia olemme sitoutuneet uudistavan metsätalouden periaatteisiin . Selluomavaraisuutemme varmistaa 24,9 prosentin omistusosuus Metsä Fibressä, joka on globaalisti johtava markkinahavusellun valmistaja .
Metsä Group
Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan muodostaa yli 90 000 suomalaista metsänomistajaa
Liikevaihto
5,7 mrd. euroa
METSÄ SPRING innovaatioyhtiö
Metsäliitto Osuuskunta 100 %
Puutuotteet
Metsä Wood
Metsäliitto Osuuskunta 50,1 %
Itochu Corporation 25,0 % Metsä Board 24,9 %
Sellu ja sahatavara
Metsä Fibre
Puunhankinta ja metsäpalvelut
Omistus
Metsäliitto Osuuskunta 100 %
Metsäliitto Osuuskunta 52 % (69 % äänistä)
Yhtiö on listattu Nasdaq Helsinkiin
Kartonki
Metsä Board
Metsäliitto Osuuskunta 100 %
Pehmo- ja tiivispaperit
Metsä Tissue
Henkilöstö
9 600
Vertailukelpoinen liiketulos
203 milj. euroa
1,9 mrd. euroa
1,2 mrd. euroa
2 300
2 500
Lue lisää
2
350
300
250
200
150
100
50
0
600
500
400
300
200
100
0
30
25
20
15
10
5
0
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
350
300
250
200
150
100
50
0
20
21
22
23
24
| Metsä board Vuosikatsaus 2024
Liikevaihdon jakauma tuotteittain
% liikevaihdosta
liikevaihdon jakauma alueittain
% liikevaihdosta
Korollinen nettovelka/ vertailukelpoinen käyttökate
Taivekartonki 57
Valkoiset kraftlainerit 25
Markkinasellu 14
Muut 4
EMEA-alue 67
Americas-alue 27
APAC-alue 6
Taloudellinen kehitys
Liikevaihto
milj. euroa
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Vertailukelpoinen liiketulos
milj. euroa ja
% liikevaihdosta
Kokonais- investoinnit milj. euroa
2,0
Tavoite <2,5
Meitä on
2 290
metsäboardilaista
17
maassa
Kartonkikapasiteetti
2,3 milj. tonnia/vuosi
Sellu- ja kemihierrekapasiteetti
1,7 milj. tonnia/vuosi
Meillä on
8 tuotantolaitosta Suomessa ja Ruotsissa.
Päämarkkina-alueemme ovat Eurooppa ja Pohjois- Amerikka
Asiakkaitamme ovat kansainväliset merkkituotevalmistajat, pakkausjalostajat, aaltopahvipakkausten valmistajat ja tukkurit
Olemme sitoutuneet kunnianhimoisiin ja tieteeseen perustuviin 2030-kestävyys- tavoitteisiin, jotka mahdollistavat fossiilittoman tuotannon ja tuotteet sekä auttavat asiakkaitamme edistämään omia tavoitteitaan. Lue lisää kestävästä kehityksestä ja tavoitteistamme .
Taivekartongin loppukäyttö
Valkoisten kraftlainereiden loppukäyttö
Ruoka- ja tarjoilupakkaukset
Muut kuluttajatuote- pakkaukset
Graafinen loppukäyttö
Vähittäiskaupan eri pakkausratkaisut
Muut kuluttajatuote- pakkaukset
Verkkokauppa
Lähde: Metsä Boardin oma arvio
Liiketoiminnan nettorahavirta
milj. euroa
3
Katse kannattavuudessa
Vuonna 2024 etenimme määrätietoisesti strategiaamme toteuttavien investointien ja kehityshankkeiden kanssa. Nykyisessä markkinatilanteessa kilpailukyvyn ja kannattavuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää. Vankan perustan meille luovat osaavat huippuammattilaiset, korkealaatuiset lopputuotteet sekä hyvä taloudellinen asema.
kaasuräjähdys, joka pysäytti tehdasintegraatin sellutuotannon useiksi viikoiksi vaikuttaen myös lainerituotantoon. Kiitos organisaatiomme ammattimaisen toiminnan ja yhteistyön Metsä Groupin tehtaiden kesken löysimme ratkaisut käynnistää tuotanto ennakoitua nopeammin ja minimoimaan haitat asiakkaillemme.
Taloudellinen asemamme on edelleen hyvä, vaikka nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen kohosi tasolle 2,0. Tämä kuitenkin johtui pääosin kannattavuuden heikkenemisestä. Hallitus ehdottaa, että osinkoa vuodelta 2024 jaetaan 0,07 euroa osakkeelta, mikä vastaa 98 prosenttia nettotuloksesta.
Kohdennettuja investointeja kestävään kasvuun
Vuonna 2023 meillä valmistui Husumissa ja Kemissä kaksi merkittävää investointia, joiden myötä vuosittainen kartonkikapa- siteettimme kasvoi 240 000 tonnia. Tämän kapasiteetin arvioidaan olevan täysin markkinoiden käytettävissä vuodesta 2026 alkaen. Vuonna 2024 teimme myös päätöksen olla investoimatta Kaskisiin, jossa esisuunnittelussa oli uuden, vuosikapasiteetiltaan 800 000 tonnin taivekartonkitehdas. Päätöksen syynä oli korkea kustan- nustaso, joka selvästi ylitti alkuperäisen arviomme, eikä investointi olisi täyttänyt taloudellisia tavoitteitamme. Olemme kuitenkin pystyneet hyödyntämään esisuunnittelun tuloksia vuonna 2024 käynnistyneessä investointiohjelmassa Simpeleen kartonkitehtaan modernisoimiseksi. Tämän lisäksi suunnittelemme investointeja muilla tehtaillamme tuotteiden ja tehtaiden kilpailukyvyn kehittämi- seksi sekä fossiilittoman tuotannon saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä.
Kannattavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen entistä tärkeämpää
Kannattavuuden turvaamiseksi olemme sopeuttaneet tuotan- toamme heikentynyttä kysyntää vastaavaksi ja tilapäisesti lomaut- taneet henkilöstöämme. Olemme keskittyneet asiakkuuksiin, jotka hyötyvät eniten korkealaatuisten kartonkiemme suorituskyvystä ja sen tuomasta lisäarvosta. Olemme panostaneet tehtaidemme kunnossapitoon ja tehneet kohdennettuja investointeja
Vaihtelua markkinassa
Vuosi 2024 käynnistyi positiivisissa tunnelmissa kun kartonkien kysyntä piristyi selvästi edellisvuoden ennätysmatalalta tasolta. Vuoden toisella puoliskolla aktiviteetti hieman hiipui, ja lopulta kartonkiemme kokonaistoimitukset, hieman alle 1,5 miljoonaa tonnia, jäivät kapasiteettiamme alhaisemmaksi. Sopeutimme tuotantoa edellisvuoden tapaan usealla tehtaalla alhaista kysyntää vastaavaksi. Kuluttajien ostovoiman hienoisesta vahvistumisesta huolimatta ensikuitukartonkien kysyntää rajoittavat edelleen varovainen ostokäyttäytyminen ja kulutuksen suuntautuminen tuotteita enemmän palveluihin. Kartonkimarkkinan tasapainoa on myös horjuttanut Aasian kartonkikapasiteetin voimakas kasvu ja kartonkituonnin lisääntyminen erityisesti Turkkiin, Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan.
Sellujen markkinatilanteessa oli myös vaihtelua. Euroopassa kysyntä oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi toista puoliskoa vahvempaa. Kiinassa markkinaselluostot olivat lähes pysähdyk- sissä kesästä alkusyksyyn. Markkinahavusellun hintojen nousu ei riittänyt kompensoimaan alhaisten toimitusmäärien ja korkeiden tuotantokustannusten aiheuttamaa negatiivista tulosvaikutusta, ja tämä näkyi osakkuusyhtiömme Metsä Fibren kannattavuudessa.
Toinen peräkkäinen haasteellinen vuosi
Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1,9 miljardia euroa ja vertailukel- poinen liiketuloksemme 69 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto jäi noin kolmeen prosenttiin, kun tavoitteena on vähintään 12 prosenttia. Vaisun myynnin lisäksi kannattavuuttamme rasitti korkea kustannustaso, johon on varauduttava jatkossakin. Tärkeimmän raaka-aineemme, kuitupuun hintataso on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Pohjoisen kuitu- puun tarjontaa on merkittävästi supistanut Venäjän puuntuonnin loppuminen samalla kun puunkäyttö on kasvanut.
Vuonna 2024 tulostamme rasittivat myös odottamattomat ja meistä riippumattomat tapahtumat. Alkuvuonna Suomen poliittiset lakot pysäyttivät tehtaidemme tavarakuljetukset ja jouduimme keskeyttämään tuotannon lähes kaikilla Suomen tehtailla. Maaliskuussa Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalla sattui
4
Toimitusjohtajan katsaus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Toimitusjohtajan katsaus
kilpailukyvyn kehittämiseksi edelleen. Merkittävää etua saamme myös korkeasta omavaraisuudestamme sellussa ja energiassa. Kannattavuutemme ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tyydyttävällä tasolla, ja meidän on jatkettava toimenpiteitä sen parantamiseksi. Ensisijaisen tärkeää on varmistaa jokaisen tuotantoyksikkömme kustannuskilpailukyky vallitsevassa markkina- ja taloustilanteessa.
Vuoteen 2025 lähdettäessä ilmoitimme suunnittelevamme Takon kartonkitehtaan sulkemista ja Kyron kartonkitehtaan toiminnan tehostamista. Näihin liittyen olemme käynnistäneet muutosneuvottelut molemmilla tehtailla, ja mahdolliset päätökset tehtaan sulkemisesta ja henkilöstövähennyksistä tehdään vasta neuvotteluiden päättymisen jälkeen.
Pitkän aikavälin kasvuajurit voimassa
Strategiamme mukaisesti tavoitteenamme on kasvaa kuitupohjai- sissa pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojamme. Väestön kasvu, kaupungistuminen sekä muovin korvaaminen ovat edelleen vahvoja trendejä, jotka kasvattavat kuitupohjaisen pakka- usmateriaalin kysyntää pitkällä tähtäimellä. Jatkamme johdonmu- kaisesti työtämme kestävän kehityksen eteen. Tavoitteenamme on fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä,
mikä myös auttaa arvoketjuamme saavuttamaan omia kestävyys- tavoitteitaan. Meillä on todennettua näyttöä kartonkiemme alhai- sesta hiilijalanjäljestä, joka on yhä tärkeämmäksi nouseva teema asiakkaillemme. Kansainväliset merkkituotevalmistajat haluavat vähentää muovin käyttöä pakkausmateriaaleissaan ja parantaa pakkaustensa kierrätettävyyttä. Tuotteemme ja palvelumme auttavat heitä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Viime vuonna meillä olikin ennätysmäärä asiakasyhteistyöprojekteja Äänekosken osaamiskeskuksessa pakkausten vastuullisuuden ja suorituskyvyn parantamiseksi. Kevyt ja laadukas ensikuitukartonki on myös hyvissä asemissa vastaamaan yhä lisääntyvään sääntelyyn.
Suhtaudun luottavaisesti Metsä Boardin tulevaisuuteen. Olemme aiemminkin osoittaneet selviävämme haasteista muut- tuvassa toimintoympäristössä, sekä taitoa tuottaa lisäarvoa eri sidosryhmillemme. Kiitän lämpimästi Metsä Boardin henkilöstöä hyvin tehdystä työstä sekä kaikkia asiakkaitamme, osakkeenomis- tajiamme ja muita kumppaneitamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä.
Mika Joukio
Toimitusjohtaja
Meillä on todennettua näyttöä kartonkiemme alhaisesta hiilijalanjäljestä, joka on yhä tarkeämmäksi nouseva teema asiakkaillemme.
5
Tarkoitus
Edistää bio- ja kiertotaloutta jalostamalla pohjoisesta puusta tehokkaasti ensiluokkaisia tuotteita
Strategiset ohjelmat
Meillä on viisi strategista ohjelmaa. Jokaisella ohjelmalla on tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, jotka edistävät kasvuamme kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja teollisten toimintojemme uudistamista.
Arvot
Luotettavuus • Yhteistyö • Vastuullinen tuloksenteko • Uudistuminen
Strategiamme korostaa kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja
Kilpailukykymme perustuu ensiluokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä teollisten toimintojemme tehokkuuteen. Strategiassamme korostuvat kiertotaloutta edistävät pakkausratkaisut, joilla korvataan muovin käyttöä. Vuonna 2024 toteutimme strategiaamme ja visiotamme useilla eri toimenpiteillä.
Visio
Innovatiivisten ja vastuullisten kuitupohjaisten pakkausratkaisujen halutuin toimittaja, joka luo arvoa asiakkailleen maailmanlaajuisesti
Strategia
Kasvamme kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistamme teollisia toimintojamme
STRATEGINEN OHJELMA
TAVOITE
TOIMENPITEET VUONNA 2024
Ensiluokkainen toimittaja
Laadukkaat ja luotettavat tuotteet ja palvelut, erinomainen asiakaskokemus
- Husumin ja Kemin uuden kartonkikapasiteetin myynti
- Toimitusketjun resilienssin parantaminen
- Asiakastyytyväisyys, NPS (Net Promoter Score) 33
Tehokas innovointi
Pakkausratkaisujen kehittäminen, pakkausten keventäminen ja muovin vähentäminen
- Asiakastyöpajat Äänekoskella 49 kpl
- Simpeleen taivekartongin laadun parantaminen
- Esisuunnittelu Kyron barrierkartongin suorituskyvyn parantamiseksi
Turvalliset ja tehokkaat toimin- not ja orgaaninen kasvu
Työturvallisuuden ja operatiivisen toiminnan jatkuva parantaminen, kasvuinvestoinnit
- Kohdennetut ohjelmat työturvallisuuden parantamiseksi
- Simpeleen investointisuunnitelman toteuttaminen ja tulevien investointien esisuunnittelu
Edelläkävijä vastuullisuudessa
Fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoteen 2030 mennessä
- Fossiilittomuustavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen investointien määrittely ja priorisointi
- Kyron biovoimalaitoksen uusittu turbiini
Motivoitunut henkilöstö
Monimuotoinen, yhdenvertainen ja mukaan ottava kulttuuri, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
- Päärekrytointitapana anonyymi rekrytointi
- Henkilöstötutkimus, johon yhdistetty eettisyyden mittaaminen
- Metsä Groupin sisäiset akatemiakoulutukset
6
25
20
15
10
5
0
100
80
60
40
20
0
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
Liiketoiminta ja arvonluonti | Metsä board Vuosikatsaus 2024
GLOBAALIN PAKKAUSMARKKINAN ARVO ON 1 175 MILJARDIA USD, jonka vuosittainen kasvu on 3,9 % (2023–2028)
(Lähde: Smithers)
Taivekartongin arvioitu GLOBAALI kasvuvauhti 4,2 %/ vuosi ja valkoisten kraftlainereiden 2,2 %/ VUOSI (2023–2035) (Lähde: AFRY)
Liiketoiminta ja arvonluonti
Kestäviä ja kannattavia investointeja
Investoinneilla toteutamme strategiaamme kasvaa kuitu- pohjaisissa pakkausmateriaaleissa, lisäämme tehtaidemme tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennämme tuot- teidemme hiilijalanjälkeä. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme saattaneet päätökseen merkittäviä kehitys- ja kasvuinvestointeja, jotka ovat kasvattaneet tuotantoka- pasiteettiamme ja parantaneet tuotantoyksiköidemme kustannuskilpailukykyä. Odotamme investointien parantavan kannattavuuttamme merkittävästi lähivuosina.
Vuonna 2024 teimme myös päätöksen olla investoimatta uuteen kartonkitehtaaseen Kaskisiin. Suunnitellun inves- toinnin kustannukset nousivat huomattavasti alkuperäistä arviotamme korkeammaksi, eikä investointi olisi saavuttanut sille asetettuja kannattavuustavoitteita. Samassa yhteydessä ilmoitimme käynnistävämme useita muita kilpailukykyä parantavia investointeja, jotka tukevat tavoitteitamme fossiilittomasta tuotannosta sekä vähentävät muovin käyttöä pakkauksissa.
vertailukelpoinen Sijoitetun pääoman tuotto, %
KOROLLINEN Nettovelka / vertailukelpoinen käyttökate
Osinko / nettotulos
Tavoite: yli 12 %
Toteuma 2024: 3,2 %
Tavoite: alle 2,5
Toteuma 2024: 2,0
Tavoite: vähintään 50 %
Toteuma 2024: 98 %
Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
Kartonkipakkaukset 32 %
Muut kuitupohjaiset pakkaukset 14 %
Joustomuovipakkaukset 17 %
Jäykät muovipakkaukset 19 %
Metallipakkaukset 13 %
Lasipakkaukset 5 %
(+4,2 %/v.)
(+3,2 %/v.)
(+5,1 %/v.)
(+3,5 %/v.)
(+2,9 %/v.)
(+2,8 %/v.)
Kevyillä ensikuitukartongeilla on hyvät kysyntänäky mät pitkällä aikavälillä
Pakkausmateriaalit ja vuosittainen kasvu
Väestönkasvu, kaupungis- tuminen ja elintason nousu kasvattavat pakkaamisen tarvetta
Sääntely suosii kierrätettäviä pakkausmateriaaleja
Kuluttajat toivovat vaihto- ehtoja fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille
Kierrätyskuidun saatavuus ja laatu heikkenevät paperi- kulutuksen vähentyessä
Brändinomistajat asettavat tavoitteita pakkausten hiilijalanjäljen alentamiseksi
Vuonna 2024 kannattavuutta heikensivät taive- kartongin alhaisemmat hinnat sekä useat meistä riippumattomat odottamattomat tapahtumat. Kustannustaso pysyi korkeana.
Taloudellinen asemamme on edelleen hyvä. Korollisen nettovelan suhde käyttökat- teeseen on kasvanut, mikä johtuu pääosin heikentyneestä kannattavuudesta.
Vuonna 2024 uudistimme osinkopolitiikkamme. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoa vähintään 50 % nettotuloksesta yli ajan, tulevat investointi- ja kehitystarpeet huomioiden.
7
Resurssit
Liiketoimintamalli
Ihmiset ja kumppanuudet
noin 2 300 työntekijää 17 maassa
60 oppisopimuskoulutusopiskelijaa, noin 270 kesätyön- tekijää, opinnäytetyöntekijää ja harjoittelijaa
Aktiivinen yhteistyö paikallisyhteisöjen ja oppilaitosten kanssa
Tuotanto- ja toimitusketju
Noin 3 100 toimittajaa
8 tuotantolaitosta Suomessa ja Ruotsissa
Toimituksia noin 90 maahan
Luonnonvarat
6,8 miljoonaa m 3 hankittua puukuitua, josta 92 % sertifioitua
Energian kokonaiskulutus 8.3 TWh, josta 89 % fossiilitonta
Vedenotto 106 miljoonaa m 3
335 000 tonnia ostettuja ostettuja pigmenttejä, sideaineita, muita raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja
Aineeton pääoma
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot 7,4 miljoonaa euroa
Osaamiskeskus Äänekoskella ja satelliittikeskus Norwalkissa USA:ssa
Tunnettuus kartongin korkeasta laadusta
Taloudellinen pääoma
Sijoitettu pääoma 2,4 miljardia euroa
Noin 64 000 B-sarjan osakkeenomistajaa ja 11 000 A-sarjan osakkeenomistajaa
Valmistamme uusiutuvista raaka-aineista resurssitehokkaita ensi- kuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita ja tarjo- avat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Olemme osa Metsä Groupia, ja hyödymme sen ainutlaatuisesta arvoketjusta pohjoisen puhtaasta kuidusta korkealaatuisiin lopputuotteisiin. Meillä on korkea energiaomavaraisuus, ja omistusosuutemme osakkuusyhtiö Metsä Fibressä varmistaa yliomavaraisuutemme sellussa. Tuotantomme sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa, ja myyntiä meillä on ympäri maailmaa. Päämarkkina-alueemme ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Muut
4 % (liikevaihdosta)
Markkinasellu
14 % (liikevaihdosta)
Taivekartonki 57 % (liikevaihdosta)
Liikevaihtomme vuonna 2024 1 939 miljoonaa euroa
Valkoinen kraftlaineri
25 % (liikevaihdosta)
Luomme arvoa ja hyvinvointia usealle sidosryhmälle
Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia kasvaa kannattavasti ja kestävästi sekä luoda toiminnallamme arvoa ja hyvinvointia sidosryhmillemme. Autamme asiakkaitamme saavuttamaan omia vastuullisuustavoitteitaan materiaalitehokkailla ja kiertotaloutta tukevilla kartongeillamme sekä asiantuntijapalveluillamme.
Raportoidut luvut vuodelta 2024
8
Liiketoiminta ja arvonluonti | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Vaikutukset
Tuotokset
Asiakkaat
Kierrätettävät tuotteet, joilla on alhaisempi hiilijalanjälki 1)
Innovatiiviset ja -materiaalitehokkaat pakkausratkaisut, jotka auttavat vähentämään muovin käyttöä
Asiakastyytyväisyys NPS (Net Promoter Score) 33
Toimittajat
1,7 miljardin euron ostot toimittajilta
99 % toimittajista sitoutunut eettisiin toimintaperiaatteisiin
24 % kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettanut omat SBTi-tavoitteensa 2)
Henkilöstö
202 miljoonaa euroa työntekijöille maksettuja palkkoja ja etuuksia
99 % henkilöstöstä suorittanut eettisten toimintaperiaatteiden koulutuksen
Omistajat
Vastuullinen sijoitus, useita tunnustuksia ulkopuolisten tekemissä ESG-arvioinneissa
25 miljoonaa euroa osinkoja 3) emoyhtiön osakkeenomistajille
3,2 % vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto
Yhteinen arvonluonti
Maksetut verot 23 miljoonaa euroa
Kokonaisinvestoinnit 175 miljoonaa euroa
Tavoitteena 100 % fossiilittomuus tuotteissa ja tuotannossa, tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä
3) hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa/osake
Lue lisää veroista s. 178
Tuotteet ja palvelut
1,5 miljoonaa tonnia korkealaatuista ensikuitukartonkia
1,1 miljoonaa tonnia sellua ja kemihierrettä
5 palvelukokonaisuutta (360 Services), jotka tuottavat hyötyjä läpi koko pakkaamisen arvoketjun
Common stock -palvelu parantaa saatavuutta ja mahdollistaa nopean toimituksen asiakkaalle
Päästöt ja jätteet
277 087 tonnia oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1, markkinaperusteinen Scope 2)
1 789 138 tonnia arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3)
95 % käytetystä vedestä palautetaan takaisin vesistöihin. Kaikki prosessivesi puhdistetaan huolellisesti
167 000 tonnia sivutuotteita ja jätteitä, josta valtaosa hyödynnetään materiaaleina tai energiana
1) perustuu kolmannen osapuolen kriittisesti arvioimiin pakkaus- vertailuihin, joissa Metsä Boardin kartongista tehtyjen pakkausten elinkaarilaskelmia verrattiin tietokanta-arvoihin, jotka edustivat vastaavanlaisia Euroopassa myytäviä kartonkilajeja.
Lue lisää
2) 70 % muuta kuin kuitua toimittavista toimittajistamme sekä asiakastoimituksiimme liittyvistä logistiikkatoimijoista, mitattuna osuutena kokonaisostoistamme, asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä.
9
600
500
400
300
200
100
0
400
300
200
100
0
-100
350
300
250
200
150
100
50
0
350
300
250
200
150
100
50
0
12
9
6
3
0
600
500
400
300
200
100
0
30
25
20
15
10
5
0
30
25
20
15
10
5
0
25
20
15
10
5
0
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
Avainluvut
Liikevaihto
milj. euroa
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
kartonkitoimitukset
1 000 tonnia
Metsä Boardin markkinasellutoimitukset 1)
1 000 tonnia
Käyttökate, vertailukelpoinen
milj. euroa
% liikevaihdosta
Liiketoiminnan nettorahavirta
milj. euroa
liiketulos, vertailukelpoinen
milj. euroa
% liikevaihdosta
keskimääräinen sijoitettu pääoma, milj. euroa sijoitetun pääoman tuotto, %
KOROLLINEN NETTOVELKA, milj. euroa
Korollinen nettovelka / Käyttö- kate, vertailukelpoinen
Kokonaisinvestoinnit
milj. euroa
tYÖTAPATURMIEN taajuus (TRIF)
miljoonaa työtuntia kohti
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
Henkilöstö kauden lopussa
2 500
2 000
1 5 00
1 000
500
0
2 000
1 500
1 000
500
0
600
500
400
300
200
100
0
1) Sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (CTMP)
Puu 20 %
Sellu * 16 %
Logistiikka 15 %
Kemikaalit 15 %
Energia 11 %
Muut muuttuvat 2 %
Henkilöstö 11 %
Muut kiinteät 10 %
Kokonaiskustannukset 2024 1,7 mrd. euroa
Osakekohtaiset tunnusluvut ja niiden kehitys löytyvät sivulta 176.
*) Sellu: Metsä Board ostaa kaiken ulkopuolisen sellun osakkuusyhtiöltään Metsä Fibreltä, josta Metsä Board omistaa 24,9 %. Metsä Fibren sellun kustannusrakenne vuonna 2024: Puu 57 %, kemikaalit 11 %, logistiikka 9 %, energia 5 %, henkilöstö ja muut kiinteät 17 %.
10
ESEF-varmennusraportti 203
Taloudellinen kehitys | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sisällys
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
Taloudellinen kehitys
Hallituksen toimintakertomus 12
Kestävyysraportti 20
Kestävyysraportin liitetiedot 96
Konsernitilinpäätös 98
Konsernin laaja tuloslaskelma 98
Konsernin tase 99
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 100
Konsernin rahavirtalaskelma 101
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 102
1 Yleiset laatimisperiaatteet 102
2 Tuloksellisuus 105
2.1 Segmentti-informaatio 105
2.2 Liikevaihto 106
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot 107
2.4 Liiketoiminnan kulut 107
3 Palkitseminen 108
3.1 Henkilöstökulut 108
3.2 Johdon palkat, palkkiot ja eläkekulut 108
3.3 Osakeperusteiset maksut 110
3.4 Eläkevelvoitteet 113
4 Sijoitettu pääoma 116
4.1 Aineettomat hyödykkeet 116
4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 119
4.3 Muut sijoitukset 122
4.4 Vaihto-omaisuus 123
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset 123
4.6 Muut pitkäaikaiset velat 124
4.7 Ostovelat ja muut velat 124
4.8 Varaukset 125
5 Pääomarakenne ja rahoitusriskit 126
5.1 Oma pääoma 126
5.2 Rahoitustuotot ja -kulut 129
5.3 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 129
5.4 Rahavarat 130
5.5 Rahoitusvelat ja nettovelat 130
5.6 Rahoitusriskien hallinta 132
5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot 138
6 Tuloverot 143
7 Konsernin rakenne 145
7.1 Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot 145
7.2 Määräysvallattomien omistajien osuudet 146
7.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset 147
7.4 Hankitut liiketoiminnot sekä myydyt toiminnot 148
8 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 149
8.1 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 149
8.2 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 149
Emoyhtiön tilinpäätös 150
Emoyhtiön tuloslaskelma 150
Emoyhtiön tase 151
Emoyhtiön rahoituslaskelma 152
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 153
1 Laatimisperiaatteet 153
2 Liikevaihto 154
3 Poikkeukselliset erät 154
4 Liiketoiminnan muut tuotot 154
5 Liiketoiminnan kulut 154
6 Poistot ja arvonalentumiset 155
7 Rahoitustuotot ja-kulut 155
8 Tuloverot 156
9 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 156
10 Sijoitukset 158
11 Saamiset 159
12 Oma pääoma 160
13 Pakolliset varaukset 161
14 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 161
15 Pitkäaikainen vieras pääoma 161
16 Lyhytaikainen vieras pääoma 162
17 Rahoitusinstrumentit 163
18 Riita-asiat ja oikeudenkäynnit sekä vastuusitoumukset 164
19 Osakkeet ja osuudet 164
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 166
Tilintarkastuskertomus 167
Kestävyysraportin varmennuskertomus 171
Osakkeet ja osakkeenomistajat * 173
Kymmenen vuotta lukuina 177
Verot 178
Tuotantokapasiteetit 179
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet * 181
Vertailukelpoiset tunnusluvut * 182
Ha llinn ointi 183
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 183
• Metsä Boardin hallitus 190
• Metsä Boardin johtoryhmä 194
Palkitsemisraportti 196
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille 201
* osa hallituksen toimintakertomusta
11
Toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus 2024
on jakaa vuosittain osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle tilikauden 2024 osingoksi 0,07 euroa osakkeelta, mikä vastaa 98 prosentin osuutta tilikauden tuloksesta. (2023: 0,25 euroa/osake, 94 % tuloksesta)
Toimintaympäristö
Kartongit
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja muovin korvaaminen ovat globaaleja trendejä, jotka kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin kysyntää pitkällä aikavälillä. Kuluttajien mieltymykset suosivat fossiilittomia pakkausmateriaaleja ja useat merkkituotevalmistajat ovat sitoutuneet kun- nianhimoisiin tavoitteisiin vähentääkseen muovin käyttöä pakkauksissaan. Korkealaatuiset ensikuitukartongit ovat kevyitä ja täysin kierrätettäviä, ja ne vastaavat hyvin tiukentuneeseen EU-sääntelyyn. Pääosin fossiilitto- malla energialla tuotettujen ja materiaalitehokkaiden ensikuitukartonkien hiilijalanjälki on myös monia muita pakkausmateriaaleja pienempi.
Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla kartonkien kysyntä piristyi vuoden 2023 ennätysmatalalta tasolta, johon vaikutti varastojen runsas sopeuttaminen arvoketjussa. Kasvu kuitenkin hiipui loppuvuotta kohden. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat hieman vahvistaneet kuluttajien ostovoimaa, mutta kuluttajat ovat edelleen varovaisia ostopää- töksissään. Lisäksi kulutusta suuntautuu tuotteita enemmän palveluihin.
Taivekartonkimarkkinan tasapainoa on horjuttanut Aasian kartonkikapa- siteetin voimakas kasvu ja siitä seurannut kartonkituonnin lisääntyminen EMEA-alueelle ja Etelä-Amerikkaan.
Vuonna 2024 eurooppalaisten taivekartonkituottajien toimitukset Eurooppaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti valkoisten kraftlainereiden tuottajien toimitukset pysyivät vakaina. Valkoisten kraft- lainereiden markkinahinnat olivat vakaat ja taivekartongin markkinahinnat heikkenivät edellisvuoteen verrattuna.
Metsä Boardin osuus eurooppalaisten taivekartonkituottajien kokonais- toimituksista oli 32 (32) prosenttia sekä viennistä Euroopan ulkopuolelle 55 (50) prosenttia.
Metsä Boardin osuus Euroopan taivekartongin tuotantokapasiteetista vuoden 2024 lopussa oli 38 prosenttia ja valkoisten kraftlainereiden tuotantokapasiteetista 33 prosenttia.
(Lähteet: Fastmarkets FOEX, Fastmarkets RISI, Pro Carton, CEPI Containerboard, verrokkiyhtiöiden internetsivut)
Markkinasellu
Metsä Board ja sen osakkuusyhtiö Metsä Fibre myyvät pääosin pitkäkui- tuista markkinasellua Eurooppaan ja Aasiaan.
Markkinasellujen kysyntätilanne Euroopassa oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla toista vuosipuoliskoa vahvempi. Kiinassa markkinasellujen kysyntä oli alku- ja loppuvuonna normaalilla tasolla, mutta lähes pysäh- dyksissä kesästä alkusyksyyn. Kiinassa markkinasellujen kysyntää ovat vähentäneet paperi- ja kartonkituottajien tuotannonrajoitukset.
Metsä Boardin liiketoiminta
Metsä Board valmistaa kierrätettäviä ja korkealaatuisia ensikuitukarton- keja, ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhtiön taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepak- kauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlaine- reiden loppukäyttö on pääasiassa vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Metsä Boardin päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Lisäksi yhtiö valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on globaalisti johtava pitkäkuituisen markkinasellun valmistaja.
Vuonna 2024 Metsä Boardin kartonkikapasiteetti oli yhteensä noin 2,3 miljoonaa tonnia ja sellu- ja kemihierrekapasiteetti 1,7 miljoonaa tonnia.
Energiankulutustaan yhtiö kattaa omalla tuotannolla sekä täydentää sitä markkinaostoin. Sähkönkulutuksesta valtaosa on katettu omalla tuotannolla sekä ostosähköllä Pohjolan Voimalta ja Metsä Fibreltä. Metsä Boardilla on 2,6 prosentin omistusosuus Pohjolan Voimassa, jolta yhtiö ostaa sähköä omakustannushintaan.
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Metsä Boardin strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään tuotteiden hiilijalan- jälkeä. Metsä Boardin tuotanto sijaitsee lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisen korkealaatuista puukuitua. Kilpailuetua yhtiö saa korkeasta omavaraisuudesta selluissa ja energiassa.
Päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Yhtiö keskittyy jatkuvaan kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin, jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä. Tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä osinkoa ja säilyttää vahva tase.
Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka
Metsä Boardin tavoitteena on, että vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto on vähintään 12 prosenttia. Vuonna 2024 toteuma oli 3,2 % (2023: 5,1 %)
Lisäksi tavoitteena on, että korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (rullaava 12 kuukautta) suhde on korkeintaan 2,5. Vuonna 2024 toteuma oli 2,0 (2023: 0,7).
Vuonna 2024 Metsä Board uudisti yhtiön osinkopolitiikan. Uusi osinko- politiikka on: Metsä Boardin tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään puolet tilikauden tuloksesta yli ajan, huomioiden yhtiön tulevat investointi- ja kehi- tystarpeet. Yhtiön aiempi osinkopolitiikka oli: Metsä Boardin tavoitteena
12
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Toimitus- ja tuotantomäärät
1 000 t
2024
2023
2022
Toimitusmäärät
Taivekartonki
992
906
1 208
Valkoinen kraftlaineri
480
467
609
Metsä Boardin markkinasellu 1)
400
394
503
Metsä Fibren markkinasellu 2)
618
684
717
Tuotantomäärät
Taivekartonki
1 044
859
1 272
Valkoinen kraftlaineri
484
450
605
Metsä Boardin sellu 1)
1 123
996
1 409
Metsä Fibren sellu 2)
652
685
731
1) Sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)
2) Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä
Toimintakertomus
Taloudelliset tunnusluvut
2024
2023
2022
Liikevaihto, milj. e
1 938,6
1 941,9
2 479,6
Käyttökate milj. e
175,9
214,6
614,6
vertailukelpoinen, milj. e
175,0
216,0
602,8
Käyttökate, %:a liikevaihdosta
9,1
11,1
24,8
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta
9,0
11,1
24,3
Liiketulos milj. e
62,3
120,8
531,5
vertailukelpoinen, milj. e
69,0
122,2
520,7
Liiketulos, %:a liikevaihdosta
3,2
6,2
21,4
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta
3,6
6,3
21,0
Tulos ennen veroja, milj. e
51,4
120,9
524,9
vertailukelpoinen, milj. e
58,2
122,6
514,6
Kauden tulos, milj. e
39,4
101,6
461,3
vertailukelpoinen, milj. e
44,6
103,8
451,4
Osakekohtainen tulos, e
0,07
0,27
1,15
vertailukelpoinen, e
0,09
0,27
1,13
Oman pääoman tuotto, %
2,0
4,7
22,5
vertailukelpoinen, %
2,3
4,8
22,0
Sijoitetun pääoman tuotto, %
2,9
5,0
21,4
vertailukelpoinen, %
3,2
5,1
20,9
Omavaraisuusaste 1) , %
64
67
66
Nettovelkaantumisaste 1) , %
18
7
4
Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate
2,0
0,7
0,2
Osakekohtainen oma pääoma 1) , e
4,91
5,35
5,86
Korollinen nettovelka 1) , milj. e
344,9
144,0
94,5
Kokonaisinvestoinnit, milj. e
175,4
228,7
304,1
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e
37,8
342,8
232,0
Henkilöstö 1)
2 290
2 240
2 248
1) tilikauden lopussa
13
Pitkäkuituisen markkinasellun tarjontaa ovat vuonna 2024 rajoittaneet Suomen poliittiset lakot, Metsä Fibren suunnitellut ja suunnittelemattomat tuotantoseisokit, globaalit logistiikan pullonkaulat sekä vuonna 2023 toteutetut kapasiteetin sulkemiset.
Euroopassa pitkäkuituisen sellun markkinahinta (PIX) nousi nopeasti vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, laskien hieman loppuvuotta kohden. Kiinassa pitkäkuituisen sellun hintataso pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Lyhytkuituisen sellun markkinahinnat laskivat vuoden toisella puoliskolla voimakkaasti sekä Kiinassa että Euroopassa.
Liikevaihto ja tulos
Metsä Boardin liikevaihto oli 1938,6 miljoonaa euroa (1941,9). Liike- vaihdosta 57 (59) prosenttia tuli taivekartongista, 25 (24) prosenttia valkoisista kraftlainereista, 14 (13) prosenttia markkinasellusta ja 4 (4) prosenttia muista toiminnoista. Markkina-alueittain liikevaihdosta 67 (66) prosenttia tuli EMEA-alueelta, 27 (27) prosenttia Americas-alueelta ja 6 (7) APAC-alueelta.
Liikevaihto, milj. euroa
Vertailukelpoinen liiketulos, %:a
Liikevaihto ja vertailukelpoinen liiketulos-%
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
milj. euroa
25
20
15
10
5
0
%
22
23
24
Vertailukelpoinen liiketulos oli 69,0 miljoonaa euroa (122,2) ja liiketulos oli 62,3 miljoonaa euroa (120,8). Tilikauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -6,7 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Kaskisten taivekartonkitehtaan esiselvityksen alaskirjauksesta -7,6 miljoonaa euroa, lakkautetun Venäjän myyntiyhtiön myynnistä -0,5 miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren liiketoimintaan liittyvistä eristä 1,4 miljoonaa euroa.
Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 1 472 000 (1 373 000) tonnia, josta 65 prosenttia EMEA-alueelle, 31 prosenttia Americas-alueelle ja 4 prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 400 000 (394 000) tonnia, josta 78 prosenttia EMEA-alueelle ja 22 prosenttia APAC-alueelle.
Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdyksellä oli arviolta noin 40 miljoonan euron ja Suomen poliittisilla lakoilla noin 25 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Metsä Boardin vertailukelpoiseen liiketulokseen tammi–joulukuussa. Vertailukelpoinen liiketulos heinä–joulukuussa sisältää räjähdykseen liittyviä saatuja vakuutuskorvauksia 30,5 miljoonaa euroa. Kaikki edellä mainitut summat sisältävät Metsä Fibren tulososuuden kautta tulevan vaikutuksen.
Tammi–joulukuun vertailukelpoista liiketulosta heikensi erityisesti taivekartongin alhaisempi keskihinta. Vastaavasti kannattavuutta paransi
kartonkien kasvaneet toimitusmäärät. Markkinasellujen keskihinnat olivat viime vuotta korkeammat.
Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 5 miljoonan euron positiivinen liiketulosvaikutus vertailuvuoteen nähden.
Kemikaali- ja energiakustannukset laskivat, mutta puukustannukset nousivat. Logistiikkakustannukset ja kiinteät kustannukset olivat viime vuotta korkeammat.
Käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myytiin tilikaudella noin 35 miljoonalla eurolla (55).
Poistoja kasvattivat loppuvuonna 2023 valmistuneet merkittävät investoinnit Husumin ja Kemin kartonkitehtailla.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi-jou- lukuun vertailukelpoisesta tuloksesta oli -10,2 miljoonaa euroa (28,2). Metsä Fibren vertailukelpoista liiketulosta heikensivät Kemin biotuoteteh- taan kaasuräjähdys sekä Suomen poliittiset lakot. Lisäksi kannattavuutta rasittivat korkeat puukustannukset ja edellisvuodesta kasvaneet poistot. Markkinasellujen keskihinnat nousivat, mutta muiden lopputuotteiden, kuten sähkön ja sellutuotannon sivutuotteiden keskihinnat laskivat.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -10,8 miljoonaa euroa (0,1) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta -2,8 miljoonaa euroa (2,6).
Tulos ennen veroja oli 51,4 miljoonaa euroa (120,9). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 58,2 miljoonaa euroa (122,6). Tuloverot olivat -12,0 miljoonaa euroa (-19,3).
Osakekohtainen tulos oli 0,07 euroa (0,27) ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,09 euroa (0,27). Oman pääoman tuotto oli 2,0 prosenttia (4,7) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 2,3 prosenttia (4,8). Sijoitetun pääoman tuotto oli 2,9 prosenttia (5,0) ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto 3,2 prosenttia (5,1).
Rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2024 oli 37,8 miljoonaa euroa (1–12/2023: 342,8). Käyttöpääoma nousi 96,3 miljoonaa euroa (laski 105,8). Käyttöpääomaa ovat kuluvana vuonna kasvattaneet tuotan- non ja myyntivolyymien kasvu. Tilikauden rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä saatuja osinkoja 9,8 miljoonaa euroa (1–3/2023: 82,8 miljoonaa euroa).
Tase ja rahoitus
Metsä Boardin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 64 prosenttia (31.12.2023: 67) ja nettovelkaantumisaste 18 prosenttia (7). Korollisen net- tovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 2,0 (0,7).
Korolliset velat olivat tilikauden lopussa 527,4 miljoonaa euroa (31.12.2023: 438,1). Velasta oli ei-euromääräistä 9.2 prosenttia, vaihtuva- korkoista 40,9 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,7 prosenttia (2,6) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 2,2 vuotta (3,1). Velan korkosidonnaisuusaika oli 19,8 kuukautta (30,6).
Korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa 344,9 miljoonaa euroa (31.12.2023: 144,0).
14
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 382,6 miljoonaa euroa (31.12.2023: 491,6) sisältäen likvidejä varoja ja sijoituksia 182,6 miljoonaa euroa sekä syndikoidun luottolimiitin (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 179,2 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 3,4 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Likviditeettinä raportoitavien erien lisäksi likviditeettireserviä täydentävät Metsä Groupin sisäinen 150 miljoonan euron lyhytaikainen rahoituslimiitti sekä 200 miljoonan euron kotimainen yritystodistusoh- jelma, josta tilikauden lopussa oli liikkeeseen laskettuna 30 miljoonaa euroa.
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo tilikauden lopussa oli 219,7 miljoonaa euroa (31.12.2023: 254,4). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.
Nettovaluuttavirrasta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,9 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition suojauksen.
Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Globalilta ja Moody’s Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody’s Metsä Boardin luottoluokitus on Baa2 ja näkymä vakaa.
Investoinnit
Vuoden 2024 kokonaisinvestoinnit olivat 175,4 miljoonaa euroa (1–12/2023: 228,7), joista kasvu- ja kehitysinvestointien osuus oli noin 71 prosenttia ja kunnossapitoinvestointien osuus noin 29 prosenttia. Kokonaisinvestoinneista omistettuja käyttöomaisuushyödykkeitä oli 163,8 miljoonaa euroa (223,0) ja vuokrattuja käyttöomaisuushyödykkeitä 11,6 miljoonaa euroa (5,7).
Vuonna 2023 saatiin Kemin ja Husumin kartonkitehtailla päätökseen kaksi merkittävää investointia, jotka kasvattavat Metsä Boardin vuosit- taista kartonkikapasiteettia noin 240 000 tonnilla. Investointien arvo oli yhteensä 340 miljoonaa euroa, jakautuen vuosille 2022–2024.
Metsä Board -konsernin yhtiöitä on osapuolena oikeusprosesseissa, jotka koskevat erimielisyyksiä liittyen konsernin merkittävimpien inves- tointiprojektien toimitussopimusten mukaisiin velvoitteisiin ja vastuisiin. Lisäksi näihin investointiprojekteihin liittyy avoinna olevia erimielisyyksiä, jotka voivat johtaa myös uusien välitysmenettelyiden tai oikeudenkäyntien käynnistymiseen.
Simpeleen kartonkitehtaan modernisointi
Metsä Board uudistaa Simpeleen taivekartonkikonetta, mikä parantaa kartongin laatua, lisää tuotannon tehokkuutta sekä mahdollistaa fossii- listen polttoaineiden korvaamisen kartongin valmistuksessa. Uudistus myös kasvattaa tehtaan vuosittaista tuotantokapasiteettia noin 10 000 tonnilla. Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2024–2026. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 toisella puoliskolla.
Husumin satamakonseptin uudistaminen
Husumin tehdasintegraatin kasvavien logistiikkavolyymien johdosta Husu- min satamakonseptia on uudistettu. Pääosin uutta varastokapasiteettia sisältävien investointien arvo oli noin 20 miljoonaa euroa, ja ne valmistuivat vuonna 2024.
ERP-investointi
Osana Metsä Groupia Metsä Board uudistaa toiminnanohjausjärjes- telmänsä. Investointi parantaa vaiheittain Metsä Groupin operatiivista tehokkuutta ja kykyä luoda uusia dataan perustuvia toimintoja esimerkiksi liiketoiminnan ohjaukseen ja asiakaspalveluun. Metsä Groupin puutuote- teollisuus eli Metsä Wood otti järjestelmän onnistuneesti käyttöön vuoden 2025 alusta. Metsä Boardin osuus ERP-investoinnin kokonaisarvosta on vähintään 80 miljoonaa euroa ja järjestelmän käyttöönoton aikataulu tarkentuu vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Suunnitteilla olevat investoinnit
Metsä Board suunnittelee nykyisillä tehtaillaan kehitysinvestointeja, joilla parannetaan entisestään tehtaiden ja tuotteiden kilpailukykyä sekä tuetaan tavoitetta fossiilittomasta tuotannosta vuoden 2030 loppuun mennessä.
Simpeleen kartonkitehtaan modernisoinnin investointiohjelman seu- raavat vaiheet sisältävät uudistuksia mekaanisen massan valmistuksessa, kartongin jälkikäsittelyssä sekä uuden voimalaitoksen. Kyron kartonkiteh- taalla suunnitellaan barrierkartonkien suorituskyvyn parantamista ja loppukäyttöalueiden laajentamista. Simpeleen ja Kyron kartonkitehtaiden investointien arvioitu kokonaiskustannus on 250 miljoonaa euroa seu- raavien 10 vuoden aikana. Husumin sellutehtaalla jatketaan suunnittelua kuivauskoneen sekä kuitulinjan uudistamisesta.
Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa on käynnissä ohjelma uusien tuotteiden valmistamisesta nykyisellä valkoisen kraftlainerin tuotantolin- jalla (BM2). Tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kasvavaan ruoka- ja tarjoilupakkaussegmenttiin.
Metsä Board tiedottaa investointien etenemisestä säännöllisesti osavuo- sikatsauksissaan sekä tarvittaessa erillisillä tiedotteilla.
T&K-toiminta
Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa Metsä Boardin tehtävänä on tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä. Keskeistä on kartonkien kierrätettä- vyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen sekä kehittäminen.
Kartongin keventäminen on yksi Metsä Boardin tuotekehityksen painopistealueista. Tuotannossa käytetyn fossiilittoman energian lisäksi kartongin keveydellä on merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä. Vuonna 2024 julkaistiin kolmannen osapuolen arvioima eri kartonkilaatuja lääkepakkauksissa vertaileva hiilijalanjälkiraportti, jonka mukaan Metsä Boardin kartongit mahdollistivat merkittävästi alhaisemman hiilijalanjäljen kuin eurooppalaista markkinaa keskimäärin edustavat kartongit.
Tuotekehityksen toinen painopistealue on biopohjaisten barrier-pääl- lysteiden kehittäminen kartonkien elintarvikepakkausloppukäyttöön. Kyron kartonkitehtaalla käynnistettiin vuonna 2024 investointiohjelma barrierkartonkien suorituskyvyn parantamiseksi ja loppukäyttöalueiden laajentamiseksi.
Husumin PE-päällystetyssä taivekartongissa onnistuttiin vähentämään muovin määrää ilman että kartongin barrier-ominaisuuksista tingittiin.
Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa lähtökohtana oli maailmanluokan tuotantotehokkuus sekä edelleen vähenevä raaka-ainei- den, energian ja veden kulutus tuotettua tonnia kohden. Peruuntuneen
15
investoinnin esisuunnittelun tuloksia on pystytty hyödyntämään vuonna 2024 käynnistyneessä Simpeleen kartonkitehtaan uudistamisessa. Esisuunnittelun tulokset palvelevat myös muita vielä suunnitteluvaiheessa olevia projekteja, kuten Kyron barrierkartonkien kehitystyötä.
Metsä Board selvittää yhdessä Soilfoodin kanssa kartonkitehtaiden kuitupitoisten sivujakeiden hyödyntämistä kuivikkeissa. Uudenlaiset kuivi- kekuidut ovat uusiutuva vaihtoehto eläintiloilla yleisesti käytetylle turpeelle.
Metsä Boardin Äänekoskella sijaitseva osaamiskeskus tarjoaa aktiivisen yhteistyöympäristön pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen tutkimukseen, innovointiin ja testaukseen. Vuonna 2024 osaamiskeskuksessa järjestettiin asiakkaiden kanssa 49 kehitystyöpajaa, joiden tavoitteena oli mm. pienentää pakkauksen ympäristövaikutuksia. Osa työpajoista järjestettiin virtuaalisesti.
Metsä Groupin ja Fortumin ExpandFibre -yhteistyöhanke päättyi 2024. Se kuului Business Finlandin ns Veturi-haastekilpailuun ja sai rahoituspää- töksen vuonna 2020. Metsä Boardin osuus hankkeessa koski pakkausalan kehittämistä, ja työssä hyödynnettiin osaamiskeskuksen yhteistyöverkos- toa ja barrierkartonkien kehitystyötä.
Metsä Boardin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2024 yhteensä -7,4 (-7,3) miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia (0,4) liikevaihdosta. Menot sisältävät suorat kustannukset ilman poistoja sekä toiminnan investoinnit.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Metsä Boardin riskienhallinta on systemaattista ja ennakoivaa toimintaa, jonka avulla arvioidaan ja hallitaan liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia, riskejä ja uhkatekijöitä. Yhtiön hallitus vastaa riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan. Metsä Boardissa arvioidaan systemaattisesti strategisia riskejä, operatiivisia riskejä sekä rahoitusriskejä. Keskeiset riskit huomioidaan suunnitteluprosesseissa ja niihin varaudutaan hallintatoimen- pitein. Myös yhtiön johtoryhmä tarkastelee merkittävimpiä riskejä osana johtoryhmätyöskentelyä.
Metsä Boardin riskinkantokyvyn ylittävät riskit on siirretty vakuutus-, johdannais- ja muilla sopimuksilla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on katettu konsernin omaisuus- ja keskeytysvahinko-, vastuuvahinko-, kuljetusvahinko- ja luottovakuutuksilla.
Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2024 toteutetuissa riskienarvioinneissa tunnistettiin seuraavat Metsä Boardin toimintaan ja kannattavuuteen mahdollisesti vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät:
Strategiset riskit
Maailmantalouden kehittyminen
Epävarmuus maailmantalouden kehityksessä ja kasvussa jatkuu. Euroalu- eella talouskasvu on elpymisestä huolimatta ollut melko vähäistä, ja sel- västi Yhdysvaltojen kasvua hitaampaa. Kuluttajien alhainen luottamus talo- uteen ja heikentynyt ostovoima ovat vähentäneet kuluttajatuotekysyntää. Vuonna 2024 inflaation hidastuminen ja korkojen lasku vahvistivat hieman
ostovoimaa, mutta kuluttajat ovat vielä varovaisia ostopäätöksissään ja kulutuksen painopiste on palveluissa. Tilanteen pitkittyminen voi vähentää Metsä Boardin tuotteiden kysyntää ja heikentää yhtiön kannattavuutta.
Keskuspankit ovat vuonna 2024 laskeneet korkojaan, Eurooppa Yhdysvaltoja voimakkaammin. Odotukset koronlaskuista jatkuvat, mutta korkotaso voi myös pysyä nykyisellä tasollaan, tai jopa kohota. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia talouteen, joista merkittävimpiä ovat heikkona pysyvät kasvunäkymät ja pitkittynyt taantumariski, sekä kuluttajien ostovoiman edelleen heikentyminen. Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotteiden kysyntään, toiminnan jatkuvuuteen tai yhtiön kannattavuuteen.
Kilpailu- ja toimintaympäristön muutokset
Metsä Board toimii alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja sen muutokset vaikuttavat lopputuotteiden kysyntään ja hintatasoon. Kilpaili- joiden kapasiteetin lisäys tai tuotevalikoimien laajentuminen voivat heiken- tää hintatasoa ja vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen.
Kartonkituonti Aasiasta Lähi-itään, Turkkiin ja Etelä-Amerikkaan on nopeasti lisääntynyt ja vaikuttanut markkinatilanteen tasapainoon myös Euroopassa. Kysyntää nopeammin kasvava kartonkituonti voi aiheuttaa epätasapainoa myös muilla yhtiön markkina-alueilla ja vaikuttaa lopputuotteiden hintoihin ja yhtiön kannattavuuteen. Merkittävät valuutta- kurssimuutokset saattavat vaikuttaa tuotteiden markkinatasapainoon ja yritysten kilpailukykyyn.
Muutokset sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidi-, rikki- tai muiden päästöjen rajoittamiseksi, voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen tai tuotannon jatkuvuuteen. Kertakäyttöisten ruoka- ja tarjoilupakkausten hyväksyttävyyteen liittyy sääntelyriskejä.
Geopoliittiset riskit
Metsä Boardin liikevaihdosta Yhdysvaltojen osuus on yli viidennes. Maan uuden hallinnon suunnittelemat tuontitullit, joiden tavoitteena on suojata kotimaista taloutta ja yrityksiä, voisivat heikentää Metsä Boardin suhteel- lista kilpailukykyä ja siten kartonkiliiketoiminnan kannattavuutta.
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan jatkuminen on ylläpitänyt maailmanlaajuisia geopoliittisia jännitteitä ja vaikuttanut negatiivisesti talo- uteen. Venäjälle asetettujen pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ja kriisistä johtuvat riskit kohdistuvat mm. tuotannontekijöiden kustannuksiin ja saatavuuteen, energiainfrastruktuuriin sekä kyberturvallisuuteen.
Käynnissä oleva konflikti Lähi-Idässä aiheuttaa epävarmuutta globaalissa toimintaympäristössä, ja sen pitkittyminen tai laajeneminen voi vaikuttaa negatiivisesti maailmankauppaan, toimitusketjuun ja raaka-ainei- den hintoihin.
Mahdolliset muut muutokset johtavien teollisuusmaiden teollisuus- ja kauppapolitiikassa, geopoliittisten riskien toteutuminen tai geopoliittisten kriisien eskaloituminen voivat johtaa laajempiin kaupankäyntiä rajoittaviin toimiin tai kansainvälisten pakotteiden käyttöön. Näiden mahdollisena seurauksena voi olla maailmantalouden elpymisen ja kasvun hidastuminen edelleen ja jopa globaalien kauppavirtojen supistuminen. Mahdollisilla kansainvälisen kaupan uusilla rajoituksilla ja pakotteilla voi olla vaikutuksia Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja yhtiön kannattavuuteen.
16
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sellun hintariski
Metsä Board on yliomavarainen sellussa Metsä Fibren 24,9 prosentin omis- tusosuuden kautta. Sellun markkinahinnan 10 prosentin vahvistumisella (heikkenemisellä) on noin 50 miljoonan euron positiivinen (negatiivinen) vaikutus Metsä Boardin liiketulokseen. Herkkyys sisältää vaikutuksen Metsä Fibren omistuksesta. Globaaleilla sellumarkkinoilla rakenteelliset muutokset asiakkaiden sellun käytössä, lisääntyvä kilpailu sekä uusi tuo- tantokapasiteetti voivat vaikuttaa negatiivisesti markkinasellun kysyntään ja hintakehitykseen.
Kiinan talouden vaikutukset
Kiina on tärkeä markkina-alue erityisesti Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibrelle, jonka markkinasellusta noin puolet myydään Kiinaan. Kiinan talouskasvua on hidastanut kiinteistömarkkinoiden ongelmat ja yritysten tiukka sääntely. Myös kotimaan kuluttajakysyntä on heikkoa, eivätkä kes- kushallinnon elvytystoimet ole pysäyttäneet kasvun hidastumista. Lisäksi demografiset tekijät sekä geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen, erityi- sesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä, voivat vaikuttaa Kiinan talouskasvun tulevaan kehitykseen. Mikäli EU:n ja Kiinan väliset suhteet kehittyvät huo- nompaan suuntaan, tai Kiinan talouskasvu ja kuluttajakysyntä hidastuvat edelleen, voi näillä olla negatiivinen vaikutus markkinasellun tai kartonkien kysyntään Kiinan markkinoilla. Kiinan teollisuuden ongelmat voivat myös lisätä globaalien toimitusketjujen ongelmia ja niiden kustannuksia.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen riskeistä ja niiden vaikutuksista yhtiöön on annettu erillinen selvitys tämän toimintakertomuksen kestävyysraportti -osiossa.
Operatiiviset riskit
Raaka-aineiden kustannus- ja saatavuusriskit
Metsä Boardin tärkeimpien raaka-aineiden – puun, energian ja kemi- kaalien merkittävät tai ennakoimattomat hintavaihtelut ja mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta, uhata toiminnan jatkuvuutta ja aiheuttaa riskin suunniteltujen kehitysinvestointien toteutta- miselle ja kannattavuudelle.
Venäjän puunhankinnan loppuminen on kiristänyt kuitupuun markkina- tilannetta koko Itämeren alueella ja nostanut voimakkaasti puun hintaa. Puun saannin vaikeutuminen voisi vaikuttaa tuotannon jatkuvuuteen ja siten yhtiön tuotteiden myyntiin ja kannattavuuteen. Lähi-idän konfliktin mahdollinen laajeneminen voi vaikuttaa öljyn ja maakaasun hintaan. Sähkön, maakaasun tai kemikaalien hintavaihtelut tai saatavuusongelmat sekä päästöoikeuksien hintojen muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen.
Kuljetuskapasiteetin saatavuus tai markkinahintojen voimakas nousu voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Laivahyökkäykset Punaisella merellä haittaavat Euroopan ja Aasian välisiä merikuljetuksia aiheuttaen lisäkustannuksia ja viivästymisiä toimituksissa. Epävakaan turvallisuustilanteen pitkittyminen alueella voi vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin ja osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuotekuljetuksiin.
Valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa joidenkin tuotannonteki- jöiden kustannuksiin. Näiltä riskeiltä pyritään suojautumaan pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla ja niihin liittyvillä johdannaissopimuksilla.
Tuotannon keskittyminen suppealle maantieteelliselle alueelle
Metsä Boardin kahdeksasta tuotantolaitoksesta seitsemän sijaitsee Suomessa ja yksi Ruotsissa. Historiassa Suomessa on ollut useita työ- markkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin ja asiakastoimituksiin, sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannatta- vuutta. Myös Ruotsissa työmarkkinariidat voivat häiritä Metsä Boardin tuotantoa ja asiakastoimituksia sekä vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan.
Jatkuvuusriskit
Tehtaiden tuotannon jatkuvuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi suuret tuli- palot tai räjähdykset, merkittävät konerikot, vakavat onnettomuudet, sään ääri-ilmiöt ja ympäristövahingot. Lisäksi esimerkiksi työmarkkinariidat, tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset ja haittaohjelmat ja niistä aiheu- tuvat pitkäkestoiset häiriöt, tartuntatautien aiheuttama työntekijöiden sairastuminen, tärkeimpien raaka-aineiden saatavuusongelmat ja häiriöt logistiikkaketjussa voivat keskeyttää koko liiketoiminnan tai osia siitä.
Tuotannon tai toimitusketjun keskeytykset voivat vaikuttaa asiakaspalve- lun jatkuvuuteen ja toimitusvarmuuteen. Keskeytysten ollessa pitkäaikaisia taloudelliset menetykset voivat olla merkittäviä, ja ne voivat aiheuttaa pysyviä asiakasmenetyksiä. Näiden riskien toteutumisen varalle yhtiössä on laadittu jatkuvuussuunnitelmia sekä hankittu omaisuutta ja liiketoimin- taa turvaavia vakuutuksia.
Omaisuus- ja keskeytysvahinkojen määrään ja kustannuksiin sekä niihin liittyvien korvausten hyväksyttävyyteen voi liittyä epävarmuuksia. Myös uudistettavien vakuutusten saatavuuteen ja hinnoitteluun voi liittyä epävarmuuksia ja mahdollisia lisäkustannuksia.
Liiketoiminnan kehittäminen
Metsä Boardin liiketoiminnan kehitys ja kasvu edellyttävät strategisia valin- toja, joihin liittyy riskejä. Kyseiset epävarmuudet liittyvät esimerkiksi kas- vuinvestointien valintaan ja ajoitukseen, sekä myynnin ja asiakasportfolion kehittämiseen. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uuden tuotannon markkinoille saaminen ovat riippuvaisia onnistuneesta myynnistä. Uusien tuotteiden kaupallistamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka toteutues- saan voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja yhtiön kannattavuuteen. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös kustannus- ja valuuttakurssiriskejä.
Liiketoimintaa kehitetään myös tuotantoteknologiaa uudistamalla, tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä sekä liiketoimintaprosesseja yhtenäistämällä. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien kustannukset ylittyvät merkittävästi, valmistuminen tai uuden tuotannon ylösajo viiväs- tyy, tuotannolliset tai kaupalliset tavoitteet eivät toteudu, saattaa niillä olla negatiivinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen.
Yritys- ja turvallisuusriskit
Yritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi puutteet ja laimin- lyönnit henkilö- ja työturvallisuudessa ja taloudellisten väärinkäytösten hallinnassa sekä negatiivinen informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat, toimitusketjuihin kohdistuvat uhat ja sisäisen valvonnan riittävyys. Tietojär- jestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voisi johtaa arkaluontoisten tietojen vuotamiseen ja yhtiön maineen vahingoittumiseen. Yritysturvallisuuden
17
toimintaprosesseja ja uhkatekijöiden hallintaan liittyvää ohjeistusta, koulutusta, ja sisäistä valvontaa kehitetään jatkuvasti sekä kriisitilanteiden hallintaa harjoitellaan säännöllisesti.
Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys
Metsä Board kiinnittää huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saata- vuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla työnantajakuvaan. Metsä Board varautuu eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin myös monitai- toisuuden ja työkyvyn kehittämisen sekä työnkierron avulla.
Vastuuriskit
Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy vastuuriskejä, kuten sopimus-, ympäristö- ja tuotevastuuriskit. Vastuuriskejä hallitaan tehokkailla liiketoi- mintaprosesseilla, sopimuskoulutuksella, johtamiskäytännöillä, laadun hal- linnalla ja toiminnan läpinäkyvyydellä. Osa liiketoiminnan vastuuriskeistä on suojattu vakuutussopimuksilla.
Liiketoiminnan eettisyys
Liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä riskejä on kuvattu tämän toimintaker- tomuksen kestävyysraportti -osiossa.
Rahoitusriskit
Rahoitus- ja valuuttakurssiriskit
Rahoitusmarkkinoiden mahdollisten häiriöiden seurauksena luotto- ja velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa aikaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Metsä Board myy tuotteitaan useissa maissa ja on siten altis valuutta- kurssien vaihteluille. Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumi- sella suhteessa euroon on noin 85 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10 prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 55 miljoonaa euroa negatiivinen ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 15 miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.
Luottoriskit
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin ylimmän johdon ja Metsä Groupin keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla. Metsä Boardin johto määrittää asiakkaille myönnetyt luottorajat ja maksuehdot yhdessä keskitetyn luotonvalvonnan kanssa. Luottovakuutus kattaa pääsääntöisesti lähes kaikki luottoriskit. Metsä Boardin asiakasluot- toriski oli normaalilla tasolla vuonna 2024. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä luottopolitiikassa.
Metsä Boardin rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin vuoden 2024 vuosikatsauksen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.6 Rahoitusriskien hallinta.
Osakkeet ja kaupankäynti
Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiöko- kouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin osakkeet ovat listattu Nasdaq Helsinkiin.
Joulukuun 2024 päätöskurssi Metsä Boardin B-osakkeella Nasdaq Hel- singissä oli 4,24 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 8,11 euroa ja alin 3,97 euroa. Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 5,60 euroa, ylin 9,62 euroa ja alin 5,40 euroa.
Tammi–joulukuussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osake- vaihto Nasdaq Helsingissä oli noin 379 200 osaketta ja A-osakkeen noin 2 000 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli noin 603 miljoonaa euroa ja A-osakkeen noin 4 miljoonaa euroa.
Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo joulukuun 2024 lopussa oli noin 1,6 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli 1,4 miljardia euroa ja A-osakkeiden 0,2 miljardia euroa.
Metsä Boardin suurin osakkeenomistaja on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistusosuus on noin 52 prosenttia osakkeista ja noin 69 prosenttia äänistä. Metsä Boardin ollessa Metsäliitto Osuuskunnan määräysvallassa oleva yhteisö, lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen mukaan myös Metsä Boardin omistamat omat osakkeet 466 496 kappaletta.
Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osak- keista oli katsauskauden lopussa noin 9 (9) prosenttia. (Lähde: Euroland)
Hallinnointi
Metsä Boardin lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksella on yleistoimivalta ja sille kuuluvat yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen asiat, jotka ovat strategi- sia, laajakantoisia ja epätavallisia ja eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan. Yhtiön toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjoh-taja tukenaan johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyh- tiölain mukaisesti.
Metsä Boardin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, joista neljä ovat naisia. Enemmistön (6/9) muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumat- tomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Kolme hallituksen jäsentä on riippuvaisia Metsäliitto Osuuskunnasta. Tilikaudella 2024 hallitus piti yhteensä 15 kokousta, ja hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin 96-prosenttisesti (97 % vuonna 2023).
18
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen antivaltuudet
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 Espoossa. Yhtiökokous kannatti kaikkia hallituksen yhtiökokoukselle tekemiä ehdotuksia.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Osingon maksupäivä oli 9.4.2024.
Yhtiökokous päätti poistaa yhtiöjärjestyksestä vaatimuksen julkaista yhtiökokouskutsu valtakunnallisessa sanomalehdessä. Yhtiökokous päätti lisäksi poistaa yhtiöjärjestyksestä kokonaan yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita koskevan kohdan sekä tilintarkastajaa koskevan kohdan tarpeetto- mina yhtiöjärjestysmääräyksinä.
Yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan siten, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 99 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 85 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 67 000 euroa vuodessa. Yhtiökokous päätti maksaa noin puolet vuosipalk- kioista julkisesta kaupankäynnistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina, joiden luovuttamista rajoitetaan kahden vuoden ajan. Kokouspalkkioita päätettiin nostaa 1000 euroon (aiemmin 800 euroa) kustakin hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta, johon jäsen osallistuu. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Edelleen yhtiökokous päätti pitää tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettavan kuukausipalkkion ennallaan 900 eurossa.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9) ja valitsi hallituksen jäseniksi kauppatieteiden maisteri Raija-Leena Hanko- nen-Nybomin, kauppatieteiden maisteri Erja Hyrskyn, diplomi-insinööri Ilkka Hämälän, valtiotieteiden maisteri Mari Kiviniemen, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Jussi Linnarannan, kauppatieteiden maisteri Jukka Moision, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Mikko Mäkimattilan, diplomi-insinööri Juha Vanhaisen ja kauppatieteiden maisteri Leena Craeliuksen. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.
Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohta- jakseen Ilkka Hämälän ja varapuheenjohtajakseen Jussi Linnarannan. Hallitus päätti lisäksi valiokuntiin järjestäytymisestä seuraavasti: tarkas- tusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Raija-Leena Hankonen-Nybom ja jäseniksi Leena Craelius, Mari Kiviniemi, Jukka Moisio ja Juha Vanhainen ja nimitys- ja HR-valiokunnan puheenjohtajaksi Ilkka Hämälä ja jäseniksi Erja Hyrsky, Jussi Linnaranta sekä Mikko Mäkimattila.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyh- tiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osakkeet, jotka voidaan antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla. Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien B-sarjan osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 1 000 000 B-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 asti.
Lähiajan näkymät
Kuluttajatuotteiden ja ensikuitukartonkien yleistä kysyntää ohjaavat kuluttajien ostovoiman kehittyminen sekä yleinen ostokäyttäytyminen. Kysyntää nopeammin kasvava kartonkikapasiteetti voi aiheuttaa epätasa- painoa erityisesti Euroopan kartonkimarkkinoilla.
Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan tammi–maa- liskuussa 2025 kasvavan edellisestä vuosineljänneksestä (10–12/2024: 342 000 tonnia). Valuuttamääräisten myyntihintojen arvioidaan pysyvän vakaina.
Kokonaiskustannusten ilman sellukustannusta arvioidaan pysyvän edellisen vuosineljänneksen tasolla.
Tammi–maaliskuulle ei juurikaan kohdistu tehtaiden suunniteltuja vuosihuoltoseisokkeja.
Pitkäkuituisen markkinasellun kysyntätilanteen arvioidaan pysyvän vakaana Euroopassa ja Kiinassa. Markkinahavusellun tarjontaa vähentää edelleen viime vuoden aikana ilmoitetut sellukapasiteetin sulkemiset ja puuraaka-aineen saatavuuteen liittyvät rajoitteet Pohjois-Amerikassa. Myös sahatavaran kysynnän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla.
Osakku usyhtiö Metsä Fibren tulososuuden arvioidaan paranevan edellisestä vuosineljänneksestä.
Valuuttakurssimuutoksilla suojaukset huomioiden tammi–maaliskuussa 2025 on neutraali liiketulosvaikutus loka–joulukuuhun 2024 verrattuna sekä lievästi positiivinen vaikutus tammi–maaliskuuhun 2024 verrattuna.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista on annettu osana kestävyysraporttia.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 479,0 miljoonaa euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 268,4 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa 20.3.2025 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokouk- selle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta.
Ehdotettu osinko vastaa 98 prosenttia vuoden 2024 osakekohtaisesta tuloksesta. Osingon kokonaismäärä on noin 25 miljoonaa euroa.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi- tämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 31.3.2025
19
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot
Laadintaperiaatteet
Kestävyysraportin laadintaperiaatteet
Perustiedot
Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin (“Metsä Board” tai “konserni”). Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, valkoinen ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista. Raportointi kattaa koko konsernin ja kaikki yritykset, joissa konserni omis- taa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu. Metsä Board omistaa 24,9 pro- senttia osakkuusyhtiö Metsä Fibre Oy:stä (”Metsä Fibre”) ja taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden Metsä Fibren netto- tuloksesta ja omasta pääomasta. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Tarkemmin yhdistelyn laadintaperiaatteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen kohdassa 7. Konsernin rakenne . Kestävyystietojen raportoinnissa omistuksen mukaista osuutta ei ole sisällytetty Metsä Boardin kestävyystietoihin, vaan Metsä Fibre on huomioitu osana arvo- ketjua. Esimerkiksi Metsä Fibren Scope 1 ja Scope 2 -päästöt huomioidaan Metsä Boardin arvoketjun päästöissä (Scope 3). Metsä Board on osa Metsä Groupia, joka julkaisee koko Metsä Groupin kattavan Kestävyysraportin.
Metsä Boardin kestävyysraportissa toiminnasta raportoidaan pääasiassa Metsä Board -konsernin tasolla. Koska Metsä Board noudattaa koko Metsä Groupin kattavia politiikkoja ja prosesseja sekä hyödyntää Metsä Groupin konsernipalveluita, viitataan tietyissä asioissa Metsä Groupiin. Tuotantolaitoskohtaiset avainluvut ympäristöön ja henkilöstöön liittyen esitetään sivulla 97.
Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain osana Hallituksen toimintaker- tomusta. Raportointijakso on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli tilikausi 1.1.2024−31.12.2024.
Laatimisperusta
Kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Lisäksi kestävyysraportissa raportoidaan Metsä Boardin 2030-kestävyystavoit- teiden toteumat.
Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka päivitettiin vuonna 2024. Olennai- suusanalyysin perusteella on tunnistettu yhtiön toiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaiset eurooppalaisten kestävyysraportointis- tandardien raportointivaatimukset. Lisätietoja olennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista löytyy sivuilta 26–28.
Eri aihealueita koskevat mittareiden laatimisperiaatteet esitetään kunkin osion lopuksi. Ilmoitetuista mittareista eniten epävarmuutta liittyy laskel- miin, joissa käytetään oletuskertoimia, kuten kasvihuonekaasupäästö- tai hiilen varastointikertoimia. Arvoketjun Scope 3 -päästöjen laskennassa on käytetty arvioita. Scope 3 -päästöjen laatimisperiaatteet on esitetty sivuilla 50–51.
Lisäksi kaikista investoinneista ei ole eritelty tarkkaa toimenpiteiden pääomamenoa eikä sen jakautumista eri osa-alueiden edistämiseen, sillä osa kuluista on epäsuoria ja syntyy osana muita investointeja. Näissä tapauksissa on raportoitu investoinnin kokonaisarvo.
Kestävyysraportin on varmentanut (rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab. Varmennus toteutettiin kansainvälisen varmennusstandardin ISAE 3000 (Revised) mukaisesti.
Mittareiden vertailutietoja ei ole varmennettu osana 2024 varmennusta. Tämä koskee vertailutietoja vuosilta 2018, 2022 ja 2023.
Raportoidut eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien tiedot, Metsä Boardin omat mittarit sekä niiden sijainti kestävyysraportissa on esitetty sisältöindeksissä. Indeksissä esitetään myös Metsä Boardille epäolennaisiksi tunnistettujen eurooppalaisten kestävyysraportointistan- dardien indikaattorit.
Metsä Board on erikseen julkaissut SASB Pulp & Paper Products -toimialastandardin vaatimusten sekä TCFD- ja TNFD-suositusten mukaiset sisältöindeksit nettisivuillaan. TCFD- ja TNFD-tiedot eivät kuulu varmennuksen piiriin. SASB-tiedot perustuvat, lukuun ottamatta verkkosähkön osuutta ja ulosmyydyn energian määrää, Metsä Boardin kestävyysraporttiin, joka on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta (rajoitettu varmuus).
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Metsä Boardin kestävyysraportoinnissa noudatetaan Metsä Groupin yhteisiä lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja.
Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnis- tukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin. Metsä Groupin sisäisen valvonnan yksikkö ja sisäisen valvonnan prosessit sekä riskienhallintaprosessi noudattavat COSO (ERM) -viitekehyksen periaatteita. Kestävyysraportoinnin valvontaympäristössä korostuvat yhtiön arvot, johdon sitoutuminen kestävään toimintaan, eettisyyttä ja kestävyyttä korostava yrityskulttuuri, kestävää toimintaa edistävät politiikat ja keskitetyt liiketoimintaprosessit, ammattitaitoinen henkilöstö sekä toiminnan läpinäkyvyys.
Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa Metsä Boardin talousjoh- taja vastuullisuusosaston tukemana. Yhtiö hyödyntää kestävyysraportoin- nissa Metsä Groupin konsernipalveluita, erityisesti sen talouspalveluita.
Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus. Varmistaakseen raportoita- van tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden Metsä Group on määrittänyt ja ottanut käyttöön kestävyysraportoinnin hallintomallin, joka määrittää roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Metsä Group on sisällyttänyt raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet yhteisiin liiketoimintaprosesseihin, joita Metsä Board ja Metsä Groupin muut liiketoiminta-alueet ja konsernipalvelut noudattavat toiminnassaan.
Liiketoimintaprosessien omistajat vastaavat siitä, että prosessiympä- ristö pystyy tuottamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvästi. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta Metsä Groupin konserni- laskentaan on Metsä Groupin liiketoiminta-alueilla sekä palvelutoiminnoilla hallintomallissa määritellyillä työrooleilla.
Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi on otettu käyttöön Metsä Groupin sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa
20
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
yhteisiä liiketoimintaprosesseja ja joiden systemaattinen seuranta on osa sisäinen valvonta -yksikön raportointia.
Sisäisen valvonnan yksikkö raportoi kestävyysraportoinnin kontrollien tehokkuudesta määritellyllä aikataululla, sisäisen valvonnan yhteisen hal- lintomallin ja prosessin mukaisesti. Sisäisen valvonnan tuloksia seurataan ja valvontaa ohjataan Metsä Groupin liiketoiminta- ja palvelutoiminnoissa ja prosessikehityksen johtoryhmässä neljännesvuosittain, konsernin johtoryhmässä kaksi kertaa vuodessa sekä tarkastusvaliokunnassa kerran vuodessa. Sisäinen tarkastus tarkastaa kestävyysraportoinnin kontrolleja sekä sisäisen valvonnan käytänteitä osana tarkastustyötään.
Kestävyyden hallinto ja strategia
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyyden hallinnosta. Lisätietoa hallinto- ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä, kokoonpanosta, monimuo- toisuudesta, osaamisesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan prosesseista löytyy Hallinto- ja ohjausjärjestelmää 2024 koskevasta selvityksestä .
Hyvä hallinto
Metsä Board noudattaa yhtiön hallinnoinnissa Suomen lakeja, erityisesti osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja säädök- siä ja määräyksiä, sekä Nasdaq Helsingin sääntöjä ja suosituksia niiden pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin. Suomalaisena pörssiyhtiönä Metsä Board noudattaa 28.11.2024 voimaan tullutta Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka antaa pörssiyhtiöille hyvää hallinnointia koskevat suositukset. Koodi on saatavilla interneto- soitteessa www.cgfinland.fi . Metsä Board ei tällä hetkellä poikkea koodin määräyksistä.
Metsä Boardin hallinnosta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja. Hyvä hallintotapa Metsä Boardissa varmistetaan selkeällä johtamisella, sisäisellä valvonnalla ja sisäisellä tarkastuksella. Yhtiön ulkoisesta tarkastuksesta vastaa yhtiön tilintarkastaja.
Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun johtami- sinformaation luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaali- set ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.
Metsä Groupin sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontateh- tävän hoidossa ja tukee Metsä Boardia ja sen johtoa tavoitteiden saavut- tamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Metsä Boardin sisäisen valvonnan ja tarkastuksen prosessit ja tehtävät on kuvattu tarkemmin Metsä Boardin hallinto- ja ohjausjärjestel- mää koskevassa selvityksessä.
Hallituksen tehtävänä on hyväksyä keskeiset liiketoimintaa ohjaavat poli- tiikat ja määräykset, joiden tarkoituksena on taata lainsäädännön ja yhtiön sisäisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen Metsä Boardissa.
Kaikilla hallituksen jäsenillä on vahva osaaminen hyvästä hallintotavasta aikaisempien operatiivisten johtotehtävien ja/tai hallituksen jäsenen teh- tävien kautta pörssiyhtiössä tai muussa suuressa yrityksessä. Hallituksen jäsenet suorittavat vuosittain yhtiön sisäpiiriohjetta koskevan koulutuksen.
Kestävyyden hallinto Metsä Boardissa
Hallitus
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusosasto
Liiketoimintafunktiot
Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmä
Kestävyyden hallinto Metsä Boardissa
Vastuullinen ja eettinen toiminta sekä lakien noudattaminen ovat Metsä Boardin liiketoiminnan perusta. Vastuu kestävyysasioista on hallituksella, toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä. Metsä Boardin toimintatavat perustuvat Metsä Boardin hallituksen vahvistamiin Metsä Groupin eettisiin
toimintaperiaatteisiin ja politiikkoihin. Kestävyystavoitteet perustuvat Metsä Boardin strategiaan, kestävyysasioiden olennaisuusanalyysiin ja Metsä Groupin kestävyystavoitteisiin.
21
Kestävyystyötä ohjaavat seitsemän teemaa, 2030-kestävyystavoitteet sekä olennaisuusanalyysin yhteenveto ja prosessi on kuvattu osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .
Kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli- suuksista sekä niiden hallintakeinoista on kerrottu aihekohtaisesti Kestä- vyysraportin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallinnointia koskevissa osioissa sekä Hallituksen toimintakertomuksen osiossa Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät .
Hallitus ja sen valiokunnat
Metsä Boardin hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho. Hal- lituksen ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain ja yhtiön sääntöjen perusteella. Lisäksi hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritetään tarkemmin hallituksen tehtävät, sisältäen kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin, valvonnan ja päätöksenteon. Hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestykset katselmoidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.
Vuonna 2024 hallitukseen on kuulunut yhdeksän (9) jäsentä, joista 56 prosenttia miehiä (5) ja 44 prosenttia naisia (4). Hallituksen yhdeksästä (9) jäsenestä 89 prosenttia jäsenistä (8) on ollut riippumattomia yhtiöstä ja 67 prosenttia jäsenistä (6) on ollut riippumattomia yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Hallituksella on kokonaisuutena laaja-alainen kokemus hyvästä hallintotavasta, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja johtamisesta joko operatiivisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä eri toimialoilta, mukaan luettuna yhtiön toimialalta eli metsäteollisuudesta sekä muun muassa metsätaloudesta, konepajateollisuudesta, terästeollisuudesta, elintar- viketeollisuudesta ja tilintarkastuksen toimialalta. Lisäksi enemmistöllä hallituksen jäsenistä on kokemusta sellu-, kartonki- ja/tai paperituotteista.
Hallituksen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi hallitus on nimittänyt keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja HR-valio- kunnan, jotka valmistelevat hallituksessa tehtäviä päätöksiä sekä tukevat hallitusta sille kuuluvien tehtävien suorittamisessa.
Hallitus vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja politiikat, kuten hankinta-, henkilöstö-, kilpailu-, laatu-, riskienhallinta-, sopimus- ja laki- asiain-, tietosuoja-, tietoturva-, vero-, viestintä-, yhdenvertaisuus-, ympä- ristö- ja yritysturvallisuuspolitiikat. Metsä Boardin hallituksen tehtävänä on vahvistaa yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa sekä valvoa tavoitteiden toteutumista. Toimintaperiaatteita ja tavoitteita päivitetään, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu reagointia vaativia muutoksia.
Kestävyys on sisällytetty hallituksen hyväksymään Metsä Boardin stra- tegiaan, pitkän aikavälin liiketoiminta- ja investointisuunnitelmiin, riskienar- viointeihin sekä vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Hallituksen kokouksissa käsitellään säännöllisesti Metsä Boardin toimivan johdon ja Metsä Groupin asiantuntijoiden valmistelemia katsauksia kestävyyden eri osa-alueilta. Katsauksista hallituksen jäsenet saavat tietoa yhtiön kestävyyteen liitty- vistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä yhtiön vastuullisuustavoitteiden edistymisestä. Katsauksilla varmistetaan myös hallituksen ajantasainen tietämys ja osaaminen kestävyysasioissa. Tarkastusvaliokunnalla on keskeinen rooli kestävyysasioissa ja erityisesti kestävyysraportin sisällön oikeellisuuden ja läpinäkyvyyden arvioinnissa.
Hallitus kokoontui tilikauden 2024 aikana 15 (2023: 15) kertaa. Tarkas- tusvaliokunta kokoontui tilikauden 2024 aikana 5 (2023: 5) kertaa.
Tilikauden 2024 aikana hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa käsitellyissä katsauksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia kestävyyteen liittyviä aihealueita:
Ympäristöasioiden katsaus
Vastuullisuuskatsaus
Työturvallisuuskatsaus ja erikseen katsaus työturvallisuuden kehityksestä
T&K-katsaus kahdesti vuodessa
Sisäpiirikoulutus
Pitkän aikavälin kehityssuunnitelma ml. riskiarvio
Lakiasioiden katsaus
Yritysvastuudirektiivin soveltaminen
Yhtiön kestävyyden tunnusluvut, 2030-kestävyystavoitteet sekä mer- kittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyen ympäristö-, henkilöstö- ja sosiaalisiin asioihin neljännesvuosittain
Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma ja tarkastusraportti
Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Compliance-katsaus
Kyber- ja tietoturvakatsaus
Sisäisen valvonnan valvontaraportti sisältäen kestävyyden avainkontrol- lit ja niiden tulokset
Riskienhallintakatsaus
Arvoketjupäästöjen laskenta ja kehitystyö
Kestävyysraportointiprosessi ja tilintarkastajan havainnot.
Hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa
Metsä Boardin hallituksen jäsenten kestävyysosaaminen varmistetaan muun muassa säännöllisillä vuosikellon mukaisilla kestävyys-, ympäristö- ja sääntelykatsauksilla, joiden avulla hallituksen jäsenet saavat tietoa yhtiön kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, sekä yhtiön kestävyystavoitteiden edistymisestä. Lisäksi hallituksen jäsenet osallistuvat vuosittain sisäpiirisääntelyä koskevaan koulutukseen. Katsaukset antavat pääsääntöisesti yhtiön ja Metsä Groupin sisäiset eri alojen asiantuntijat. Hallitus ja sen valiokunnat voivat tarvittaessa hankkia myös ulkopuolista asiantuntija-apua kestävyys- asioissa. Useilla hallituksen jäsenillä on vuosien kokemus operatiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa ja sen tuotteita koskevista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Metsä Boardin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden toteutta- misesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kestävyyteen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestävyystavoitteiden edistymisestä antamalla hallitukselle yksin tai yhdessä yhtiön vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa kestävyyskatsauksen sekä erillisen ympäristökatsauksen kerran vuodessa. Lisäksi toimitusjohtaja esittää hallitukselle työturvallisuus- katsauksen ja yhdessä kehitysjohtajan kanssa T&K-katsauksen kahdesti vuodessa. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle viipymättä kaikista yhtiöön merkittävästi vaikuttavista kestävyyteen liittyvistä riskeistä.
Vuonna 2024 Boardin johtoryhmään on kuulunut kuusi (6) jäsentä, joista 83 prosenttia miehiä (5) ja 17 prosenttia naisia (1). Henkilöstön edustus yhtiön johdossa on järjestetty siten, että kunkin yhtiön tuotantolaitoksen johtoryhmän kokoonpanoon kuuluu yksi henkilöstön edustaja.
22
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Yhtiön johtoryhmä valmistelee kestävyyteen liittyvät asiat ennen kuin toimitusjohtaja esittelee ne hallitukselle, ja valvoo osaltaan hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa.
Johtoryhmän jäsenistä kehitysjohtaja vastaa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä sekä liiketoiminnan kehityksestä sekä kestävyydestä. Kehitysjohtaja raportoi johtoryhmälle kestävyyteen liittyvistä, yhtiöön vai- kuttavista ajankohtaisista asioista kuukausittain. Metsä Boardin ja Metsä Groupin vastuullisuusasiantuntijat antavat johtoryhmälle katsauksen kestävyysasioista kaksi kertaa vuodessa. Kehitysjohtaja osallistuu Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmään ja raportoi kestä- vyystoimenpiteiden toteutuneet tulokset kestävän kehityksen prosessin johtoryhmälle vuosineljänneksittäin.
Kehitysjohtaja johtaa Metsä Boardin tuoteturvallisuus- ja vastuullisuus- osastoa, johon kuuluu yhtiön tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja ja useita asiantuntijoita. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon, puun- hankinnan, hankinnan ja logistiikan, henkilöstöhallinnon, markkinoinnin ja myynnin, viestinnän, sijoittajasuhteiden, taloustoiminnon ja lakitoiminnon kanssa. Puunhankinta sekä hankintatoiminto on keskitetty Metsä Groupiin.
Yhtiön talousjohtaja puolestaan johtaa Metsä Boardin riskikomiteaa, joka käsittelee kestävyysriskejä osana yhtiön yleistä riskien arviointia.
Johtoryhmässä käsitellään säännöllisesti työturvallisuuteen, ympäris- töön, energiaan, tietoturvaan, ajankohtaiseen sääntelyyn sekä complian- ce-asioihin liittyvät katsaukset. Lisäksi johtoryhmä käsittelee kaksi kertaa vuodessa sisäisen valvonnan valvontaraportin, joka sisältää myös kestävän kehityksen kontrollit ja niiden tulokset.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttä- minen kannustinjärjestelmiin
Palkitseminen Metsä Boardissa perustuu seuraaville periaatteille:
Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistaminen
Suorituskyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen
Osaamisen kehittymisen ja uudistumisen tukeminen
Johdonmukaisuus, kilpailukykyisyys ja läpinäkyvyys.
Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi yhtiö tukee palkit- semisella Metsä Boardin strategisten, operatiivisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Yhtiö kannustaa arvojen ja Metsä Boardin edun mukaiseen toimintaan – vastuulliseen tuloksentekoon, luotettavuuteen, uudistumiseen ja yhteistyöhön. Jokaisen metsäboardilaisen vuosittaiseen tulospalkitsemiseen sisältyy vähintään yksi kestävyystavoite. Tavoit- teenasetantamalli ohjaa myös tulevaisuudessa kestävyyskysymysten jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen.
Metsä Boardin palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokonaispalkitseminen on kuvattu tarkemmin Palkitsemis- raportissa 2024 ja Palkitsemispolitiikassa .
Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet. Hallitus hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemisjärjestelmien rakenteen, kohderyhmän, periaatteet ja sovellettavat mittarit sekä mittareiden kulloisetkin tavoi- tearvot. Hallituksen nimitys- ja HR-valiokunta avustaa hallitusta johdon palkitsemiseen, työehtoihin ja palkkaukseen liittyvien asioiden hoidossa ja valmistelee hallitukselle kuuluvat, johdon palkitsemiseen liittyvät päätök- set. Toimitusjohtaja päättää muun ylimmän johdon palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa hallituksen
hyväksymien periaatteiden puitteissa ja hallituksen ohjeistamalla tavalla. Hallituksen palkitseminen ei ole sidottu Metsä Boardin suoriutumiseen.
Vuonna 2024 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus vuonna 2024 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomi- oiden oli enintään 75 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio perustuu Metsä Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja hallituksen määrittämiin strategisiin tavoitteisiin, mukaan lukien kestävyystavoitteet (painotus 50 prosenttia) sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen toteumaan. Vuonna 2024 toimitusjohtajan kestävyystavoitteet liittyivät työturvallisuuteen sekä strategisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on muun muassa vähentää fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää, edistää fossiilittomien raaka-aineiden käyttöä ja vähentää prosessiveden käyttöä tuotannossa. Toimitusjohtajan työturvallisuustavoitteen painoarvo oli 10 prosenttia ja sen toteuma 132 prosenttia.
Muilla johtoryhmän jäsenillä lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus vuonna 2024 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomi- oiden on enintään 50 tai 62,5 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio perustuu Metsä Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja oman vastuualueen tavoitteisiin, mukaan lukien kestävyystavoitteet (painotus 50 prosenttia) sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen toteumaan. Vuonna 2024 muun johtoryhmän kestävyystavoitteet liittyivät työturvallisuuteen, työhyvinvointiin, fossiilivapaisiin tuotteisiin ja tuotantoon, kierrätettävien, kompostoituvien ja biopohjaisten tuotteiden kehitykseen sekä strategisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on muun muassa vähentää fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää, edistää fossiilittomien raaka-aineiden käyttöä ja vähentää prosessiveden käyttöä tuotannossa. Kestävyystavoitteiden painoarvo oli keskimäärin 16 prosenttia muun johtoryhmän tulospalkkiota- voitteista ja niiden toteuma keskimäärin 102 prosenttia.
Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Metsä Board valmistaa uusiutuvista raaka-aineista korkealaatuisia ja resurssitehokkaita ensikuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden peri- aatteita ja tarjoavat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Yhtiö on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja sekä maailmanlaajuisesti suurin päällystettyjen valkoisten kraft- lainereiden valmistaja. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihdosta 57 prosenttia tuli taivekartongista, 25 prosenttia valkoisista kraftlainereista, 14 prosenttia markkinasellusta ja 4 prosenttia muista toiminnoista.
Metsä Board työllistää noin 2 400 henkilöä 17 maassa. Henkilöstömäärä maittain on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima . Yhtiön kahdeksan tuotantoyksikköä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisten metsien puukuitua.
Metsä Boardin taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepak- kauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlainerei- den loppukäyttö on vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Yhtiö valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna.
Metsä Board myy kartonkia ja markkinasellua maailmanlaajuisesti. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat kansainväliset brändinomistajat, kartongin jalostajat, aaltopahvituotteiden valmistajat ja vähittäiskauppiaat. Kartonkimyyntiä tuetaan palvelukokonaisuudella, jolla Metsä Board auttaa asiakkaitaan erilaisissa pakkaushaasteissa, esimerkiksi vähentämään pakkausten hiilijalanjälkeä ja muovin käyttöä sekä parantamaan tuotantotehokkuutta.
23
Oman sellutuotannon lisäksi 24,9 prosentin omistusosuus osakkuusyh- tiö Metsä Fibressä turvaa selluomavaraisuuden sekä varmistaa korkea- ja tasalaatuiset lopputuotteet. Energiankulutustaan yhtiö kattaa omalla tuo- tannollaan, ostosähköllä osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä sekä ostosähköllä omakustannushintaan Pohjolan Voimalta, josta Metsä Board omistaa 2,6 prosenttia. Metsä Boardin energiaomavaraisuus on noin 90 prosenttia.
Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty Metsä Groupin hankinta ja logistiikka -yksikköön, joka hankintaprosessinsa avulla pyrkii varmistamaan, että yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti. Suhteista tavara- ja palvelutoimittajiin kerrotaan osiossa G1− Liiketoiminnan harjoittaminen . Metsä Boardin käyttämistä resursseista ja yhtiön tuotoksista kerrotaan osiossa E5− Resurssien käyttö ja kiertotalous ja Vuosikatsauksen osiossa Arvonluonti.
Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta, noin 90 000 suomalaisen metsänomistajan omistama osuuskunta. Metsä Board ei omista metsää. Puuraaka-aineen hankinta hoidetaan keskitetysti Metsä Groupin kautta metsistä, jotka uudistetaan hakkuun jälkeen ja joissa luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Lisätie- toa monimuotoisuudesta on osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . Suomessa puu hankitaan pääosin Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniltä, jotka omistavat yhteensä 32 prosenttia Suomen kaikista metsistä. Ruotsissa puu hankitaan pääosin Norra Skogin omistajajäseniltä, jotka omistavat noin 10 prosenttia Ruotsin kasvullisista metsämaista. Norra Skog omistaa 30 prosenttia Husumin sellutehtaan omistavasta, Metsä Boardin tytäryhtiö Husum Pulp AB:sta.
Strategia
Metsä Boardin strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään tuotteiden hiilijalanjälkeä. Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman paino- pistealueena on täysin fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä. Tehokas innovointi -strategisen ohjelmassa painopistealueina ovat muun muassa kartongin keventäminen ja kierrätettävien tuotteiden kehittäminen. Yhtiön resurssitehokkaasti valmistetuilla ensikuitukarton- geilla korvataan jo nyt fossiilipohjaisia materiaaleja sekä pienennetään pakkausten hiilijalanjälkeä. Metsä Boardin kestävyystavoitteet ja niissä eteneminen esitetään tarkemmin sivulla 29.
Yhtiön päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset- ja kestävyystavoitteet sekä pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaminen. Metsä Board keskittyy jatkuvaan kustannustehokkuuden ja vastuullisuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin, jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä. Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on saavuttaa vähin- tään 12 prosentin vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto sekä pitää korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde alle 2,5.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Metsä Board on vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa ja kehittää toimintaansa sidosryhmäpalautteen perusteella. Sidosryhmävuo- rovaikutusta toteutetaan eri organisaatiotasoilla. Esimerkiksi asiakkaiden ja sijoittajien kesken käydään säännöllistä vuoropuhelua, jolla rakennetaan luottamusta sekä ymmärrystä heidän näkemyksistään ja tarpeistaan. Pai- kallisyhteisöjen kanssa käytävä vuoropuhelu tapahtuu usein tehdastasolla ja päättäjien kanssa sidosryhmäyhteistyötä toteutetaan keskitetysti Metsä Groupin konsernipalveluiden Yhteiskuntasuhteet -yksikössä. Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi Metsä Group -tasoinen sidosryhmäosallistamisen toimintamalli, jossa kaikki kestävää kehitystä koskeva sidosryhmäpalaute kerätään kahdesti vuodessa. Palautteet analysoidaan ja niistä muodoste- taan raportti Metsä Groupin toimintaa koskevista heikkouksista, vahvuuk- sista, riskeistä ja mahdollisuuksista kestävässä kehityksessä. Prosessin avulla varmistetaan yhä järjestelmällisemmin keskeisten sidosryhmien tunnistaminen, niiden aktiivinen osallistaminen, sidosryhmäpalautteen kerääminen ja käsittely sekä saadun palautteen huomioiminen toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Prosessista vastaa Metsä Groupin Yhteiskuntasuhteet-yksikkö. Sidosryhmäpalautetta hyödynnetään riskienhallinnassa, ja sen perusteella aloitetaan yhteistyöhankkeita, joista esimerkkejä on kerrottu osiossa S3 – Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt . Prosessin mukaisesti sidosryhmien pääviestit ja keskeinen palaute raportoidaan säännöllisesti Metsä Boardin johtoryhmälle, joka vastaa tulosten huomioon ottamisesta yhtiön toiminnassa. Sidosryhmäpalautetta hyödynnetään myös vuosittain tehtävässä kaksoisolennaisuusanalyysissa sekä olennaisuusanalyysiin perustuvassa 2030-kestävyystavoitteiden asetannassa. Olennaisuusanalyysista on kerrottu lisää osiossa Kestävyy- den olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .
24
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Taulukossa on yhteenveto Metsä Boardin keskeisimmistä sidosryhmistä ja siitä, miten heille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.
Sidosryhmä
Sidosryhmän osallistaminen
Sidosryhmille tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Oma työvoima
Henkilöstötutkimus ja Pulssi-kysely
Yhteistoiminta henkilöstön edusta- jien kanssa
Työturvallisuushavainnot ja työsuojelu
Eettinen ilmoituskanava
Terveys ja turvallisuus
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen (DEI)
Osaamisen kehittäminen ja hyvä johtaminen
Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet
Organisaation resilienssi
Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät
Metsä meille kaikille -visio
Anonyymi rekrytointi
Metsä Groupin akatemiat ja muut koulutukset
Johtamisen ja avainkyvykkyyksien kehittäminen
Henkilötutkimuksen perusteella määritetyt toimenpiteet
Asiakkaat, kuluttajat ja loppukäyttäjät
Jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö
Tapahtumat ja koulutukset
Asiakaskokemuskyselyt
Asiakaspalautelomakkeet
Vastuullisuusarvioinnit
Verkkosivujen yhteydenottolomakkeet
Tieto tuotteiden suorituskyvystä ja vastuullisuudesta
Tuoteturva- ja laatu
Kestävä metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät tuotteet
Tuotteiden hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskelmien käyttö ja kehittäminen
Uudistavan metsätalouden strategia
Resurssitehokas tuotanto
Tuoteturvallisuus ja -laatu sekä sertifioidut johtamisjärjestelmät
Ajantasaiset tuotetiedot
Osakkeen-
omistajat, ana- lyytikot, muut pääomamarkkinoi- den edustajat
Jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö
Yhtiön ja/tai pankkiiriliikkeiden koordinoimat sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat, ml. tehdasvierailut
Taloudellinen raportointi ja tiedotteet
Yhtiökokous
Yhteistyö ulkopuolisten arvioitsijoi- den ja luottoluokittajien kanssa
Ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Kartonki muovin korvaajana
Luonnon monimuotoisuus ja puuraaka-aineen saatavuus
Ihmisoikeudet ja monimuotoisuus
Kestävyysriskien hallinta ja hyvä hallintotapa
Kestävyyttä koskevan regulaation vaikutus kartongin kysyntään ja puuraaka-aineen saatavuuteen
Investoinnit fossiilittomaan tuotantoon ja tuotteisiin sekä tehtai- den tuotanto- ja resurssitehokkuuden parantamiseen
Metsäsertifioinnit ja uudistava metsätalous
Metsä meille kaikille -visio
Kestävyystavoitteet johdon palkitsemisessa
Kestävyysriskien määrittely, hallinta ja taloudellisten vaikutusten arviointi
Toimittajat ja
toimitusketjun
työntekijät
Toimittajapäivät
Työturvallisuuden yhteistyöfoorumit
Toimittajien yhteistyökysely
Kestävän kehityksen työryhmätoi- minta partner-toimittajien kanssa
Jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö
Eettinen ilmoituskanava
Turvallisuus ja terveys
Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet
Ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Luonnon monimuotoisuus
Kiertotalous
Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät
Rakennusprojekteissa ennakoiva harmaan talouden torjuntamalli
Uudistavan metsätalouden strategia
Yhteiset kestävyystavoitteet partner-toimittajien kanssa
Toimittajien yhteistyökyselyn perusteella määritellyt toimenpiteet
Toimittajien vastuullisuuden arviointi osana valintaprosessia ja yhteistyön aikana
Paikallisyhteisöt
Tuotantolaitosten avoimet ovet ja muut tapahtumat
Paikallisyhteisöjen kuuleminen investointiprojekteissa
Yhteistyöpäivät
Eettinen ilmoituskanava
Tehtaiden paikalliset vaikutukset kuten melu-, pöly- ja hajuhaitat
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen
Luonnon monimuotoisuus
Työllistämisen, toimeentulon ja yrittäjyyden edistäminen sekä verotulot
Osallistava yhteistyö ja päätöksenteko
Resurssitehokas ja fossiiliton tuotanto, tuotannon jätteettömyys
Parhaat käytettävissä olevat tekniikat
Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla
Alkuperäiskansat (saamelaiset)
Kahdenväliset tapaamiset
Yhteistyöpäivät
Eettinen ilmoituskanava
Alkuperäiskansojen oikeudet
Perinteisten elinkeinojen turvaaminen
Pohjoisen luonnon ilmastoresilienssi
Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus
Alkuperäiskansojen ylisukupolvinen ja koke- musperäinen tieto tieteellisen tiedon rinnalla
Osallistava yhteistyö ja päätöksenteko
Saamelaisten oikeuksiin perehtyneiden toimittajien käyttäminen
Puunhankinnan ja metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuk- sessa varmistetaan paikallisesti, että saamelaisten poronhoidon edellytyksiä ei vaaranneta. Saamelaisten poronhoidon edellytys- ten turvaaminen sopimuksellisesti ja auditoimalla puuntoimitta- jiamme säännöllisesti
Päättäjät
Julkiset kuulemiset
Kahdenväliset tapaamiset
Tapahtumat, seminaarit ja paneelit
Metsä- ja tehdasvierailut
Eettinen ilmoituskanava
Biokiertotalous
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen
Luonnon monimuotoisuus
Logistiikka ja julkinen infrastruktuuri
Uudet tuotteet ja innovaatiot
Uudistuminen, investoinnit ja työpaikat
Ratkaisukeskeinen yhteistyö
Uudet investoinnit
Resurssitehokas ja fossiiliton tuotanto, tuotannon jätteettömyys
Fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät tuotteet
Uudistavan metsätalouden strategia
Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla
Luontohankkeiden rahoitusohjelma
Edunvalvonta- ja toimialajärjestöt
Kahdenväliset tapaamiset
Tapahtumat, seminaarit ja paneelit
Yhteistyöpäivät
Metsä- ja tehdasvierailut
Vastuulliset tuotteet
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen
Luonnon monimuotoisuus
Monimuotoisuuden turvaaminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vaikuttamisyhteistyö
Toimialan, arvoketjun ja toimijoiden hyvinvointi
Fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät tuotteet
Resurssitehokas ja fossiiliton tuotanto
Uudistavan metsätalouden strategia
Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla
Puuta jalostavan teollisuuden biodiversiteettitiekartta ja sen jatkotoimet
Tutkijat, op- pilaitokset ja opiskelijat
Yhteistyöprojektit
Yhteistyötilaisuudet
Metsä- ja tehdasvierailut
Rekrytointitapahtumat
Opinnäytetyöpaikat ja harjoittelut
Kyselyt
Tutkimus- ja kehitysyhteistyö
Koulutus ja osaaminen
Investoinnit ja työpaikat
Oppiminen ja koulutus
Työelämä
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen
Yhteiset tutkimus- ja kehitysprojektit
Uudistavan metsätalouden strategia
Uudistavan maankäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla
Luontohankkeiden rahoitusohjelma
Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet
Työ- ja harjoittelupaikat
Opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdytys
Kansalaisjärjestöt
Kahdenväliset tapaamiset
Projektiyhteistyö
Yhteistyöpäivät
Eettinen ilmoituskanava
Luonnon monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen
Metsien suojelu ja vanhat metsät
Metsänhoidon menetelmät
Metsätalouden vesistövaikutukset
Uudistavan metsätalouden strategia
Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla
Luontohankkeiden rahoitusohjelma
Metsien suojelu (ml. METSO -ohjelma)
Puuta jalostavan teollisuuden biodiversiteettitiekartta ja sen jatkotoimet
25
Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Prosessi
Metsä Boardin kestävyyttä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Riskienhallintaprosessi noudattaa COSO Enterprise Risk Management -mallin metodologiaa. Keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä yhtiön arvojen ja strategian toteuttamiselle sekä lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle, sekä tunnistaa ja arvioida yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi kattaa yhtiön omien toimintojen lisäksi arvoketjun ylä- ja alavirran ja muut tahot, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa. Metsä Boardin riskienhallintaprosessia ja sen vastuita on kuvattu tarkemmin Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024.
Kaksoisolennaisuusanalyysi toteutetaan vuosittain ja se on sidottu riskienhallinnan vuosikelloon, jolloin riskien tunnistaminen, arviointi, pri- orisointi ja hallintatoimenpiteiden määrittäminen toteutetaan vuosisuun- nitteluprosessin osana. Olennaisuusanalyysi käsitellään ja vahvistetaan Metsä Boardin johtoryhmässä osana riskienhallintakatsausta viimeisellä vuosineljänneksellä. Myös sisäinen valvonta seuraa ja raportoi kestävyys- riskeistä ja kontrolliympäristöstä johtoryhmälle ja tarkastusvaliokunnalle Metsä Groupin sisäisen valvonnan hallintomallin ja vuosikellon mukaisesti. Kestävyysriskien valvonta suunnitellaan, kuvataan ja toteutetaan liiketoi- mintaprosesseissa riskiperusteisesti.
Kestävyyden olennaiset aiheet
Teema
Aihe
Osa-aihe
Olennaisuus
2030-tavoite
E – YMPÄRISTÖ
1. Monimuotoisuuden
turvaaminen ja metsien käytön ekologinen kestävyys
2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen
3. Resurssien käytön tehokkuus ja tuotannon vastuullisuus
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä
12
√
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
8
√
Energia
9
√
E2 Pilaantuminen
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
5
Mikromuovit
5
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vesi
6
√
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
10
√
Vaikutukset lajien tilaan ja ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
11
√
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä
10
√
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
7
√
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
10
Jäte ja sivuvirrat
8
√
S – SOSIAALINEN VASTUU
4. Jokaisen kunnioittaminen
5. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen
S1 Oma työvoima
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
9
√
Terveys ja turvallisuus
11
√
Muut työolot
6
√
Muut työhön liittyvät oikeudet
5
S2 Arvoketjun
työntekijät
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
9
√
Terveys ja turvallisuus
11
√
Muut työolot
9
√
Muut työhön liittyvät oikeudet
7
√
S3 Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
7
Alkuperäiskansojen oikeudet
9
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
8
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
6
G – HYVÄ HALLINTOTAPA JA YRITYSKULTTUURI
6. Oikein toimiminen, innovatiivi- suus ja ennakkoluuloton yhteistyö
7. Metsiin perustuvan biotalouden merkitys yhteiskunnalle
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Yrityskulttuuri
8
√
Korruptio ja lahjonta
6
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
8
√
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
5
Poliittinen vuorovaikutus ja
lobbaustoiminta
7
26
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metodologia
Arvioinnissa tunnistetaan mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet jokaiselle ESRS:n osa-aiheelle ja osaosa-aiheelle. Jos olennaisia vaikutuk- sia, riskejä tai mahdollisuuksia ei ole havaittu, on osa-aihe tai osaosa-aihe arvioitu epäolennaiseksi. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu koko arvoketjussa.
Todennäköisyyden sekä taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointiin käytetään Metsä Boardin riskienhallinnan prosessissa määritettyä asteikkoa, joka on sama kaikille muillekin liiketoimintariskeille. Kaksoisolennaisuuden myötä asteikkoon lisättiin vaikutusten arviointi. Vaikutuksen lopullisen arvion perustana on vaikutuksen laaja-alaisuus, mit- takaava, kesto ja korjattavuus. Arviointitaulukko on esitetty tämän osion yhteydessä. Korjattavuutta arvioidaan asteikolla lyhyt aikaväli (alle yksi vuosi), keskipitkä aikaväli (1–5 vuotta), pitkä aikaväli (5–10 vuotta), erittäin
pitkä aikaväli (10–30 vuotta) ja ei korjattavissa. Erittäin pitkä aikaväli on lisätty havainnollistamaan metsäalan luonnetta tarkemmin. Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden lopullinen suuruus määräytyy kertomalla todennäköisyys taloudellisella tai ulkoisella vaikutuksella.
Kaksoisolennaisuusanalyysin kehittyminen
Metsä Board toteutti kaksoisolennaisuusanalyysin ensimmäistä kertaa vuonna 2022, jolloin kerättiin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä yhtiön toteutuneista ja potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Haastateltavia sidosryhmiä olivat yhtiön oman henkilöstön lisäksi muun muassa asiakkaat, sijoittajat, tavaroiden ja palveluiden toimittajat sekä kansalais- järjestöt. Kerättyjen näkemysten perusteella tehtiin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien priorisointi johdon työpajojen avulla.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiasteikko
Todennäköisyys
Vuosittainen
Erittäin
todennäköinen
5
5
10
15
20
25
Seuraavan kolmen vuoden aikana
Todennäköinen
4
4
8
12
16
20
Seuraavan kuuden vuoden aikana
Mahdollinen
3
3
6
9
12
15
Seuraavan 10 vuoden aikana
Epätoden-
näköinen
2
2
4
6
8
10
Todennäköisesti ei seuraavan 10 vuoden aikana
Erittäin
epätoden-
näköinen
1
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
Taloudellinen vaikutus
Erittäin
vähäinen
Vähäinen
Kohtalainen
Merkittävä
Erittäin
merkittävä
Maine
Paikallinen maininta, nopeasti unohdettu
Paikallista maineen vaurioitumista, vaikutus paikallisiin toimintoihin
Lyhyen aikavälin kansallinen huolenaihe, pitkäaikainen vaikutus maineeseen
Kansallinen pitkän aikavälin huolenaihe, merkittävä muutos markkinaosuudessa, merkittäviä toimintoja rajoitettu
Kansainvälinen pitkän aikavälin huolenaihe, käänteentekevä muutos markkina-
osuudessa
Vaikutus yhteiskunnan, luonnon ja muiden sidosryhmien
hyvinvointiin
Rajattu vaikutus yksi- löihin ja/tai paikalliseen ympäristöön
Vähäinen vaikutus yksilöryhmään ja/tai alu- eelliseen ympäristöön
Kohtalainen ja lyhytaikai- nen vaikutus yhteiskun- taan ja/tai ympäristöön
Merkittävä, lyhytaikainen vaikutus yhteiskuntaan ja/tai ympäristöön
Vakava, pitkäaikainen vaikutus yhteiskuntaan ja/tai ympäristöön
Vaikuttavuus
27
Vuoden 2022 analyysin perusteella määritettiin seitsemän kestävyystyötä ohjaavaa teemaa, jotka on esitetty olennaisuusanalyysin yhteenvedossa sivulla 26.
Teemojen perusteella päivitettiin strategiset 2030-kestävyystavoitteet. Ensimmäisessä analyysissa ei vielä hyödynnetty EU:n kestävyysraportoin- tistandardin mukaista viitekehystä kestävyysteemojen luokitteluun.
Vuoden 2023 analyysissa sisällytettiin olennaisuustarkasteluun EU:n kestävyysraportointistandardien mukainen vaikutusten, riskien ja mahdol- lisuuksien luokittelu eri osa-alueisiin (aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet). Osana vuonna 2023 tehtyä työtä määritettiin arviointiasteikko.
Vuoden 2024 analyysia kehitettiin vuoden 2023 analyysiin verrattuna muun muassa tarkemmalla jaottelulla, taloudellisten vaikutusten tar- kemmalla määrittelyllä, ilmastoskenaarioiden tarkastelulla sekä ulkoisen kumppanin toteuttaman ihmisoikeusvaikutusarvioinnin perusteella.
Sidosryhmien osallistaminen
Vuodesta 2024 alkaen sidosryhmiltä saatu palaute kerätään ja analysoi- daan koko Metsä Groupissa kaksi kertaa vuodessa. Analyysin tuloksia hyödynnetään olennaisuusanalyysissa erityisesti kartoittamaan, onko sisäisesti tunnistettu kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä vahvistamaan jo sisäisesti tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Sidosryhmille tärkeät teemat ovat linjassa tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa. Sidosryhmäosallistamista ja sidosryhmille tärkeiden teemojen huomiointia yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa on kuvattu osiossa Sidosryhmien edut ja näkemykse t .
Ympäristöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Ympäristöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa on hyödynnetty kunkin aiheen kannalta keskeisiä tietoja ja menetelmiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi vuonna 2024 toteutettu ilmastoriskianalyysi, tuotantolaitosten riskienarvioinnit ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu aihealuekohtaisesti jokaista aihetta käsittelevässä osiossaan: E1 – Ilmastonmuutos , E2 – Pilaantuminen , E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat , E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous .
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi
Raportointivuonna ulkoinen kumppani toteutti ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin Metsä Boardissa. Arvioinnissa käytettiin sisäisiä asiantunti- jahaastatteluja, ulkoisten sidosryhmien haastatteluja, Metsä Boardin dokumentaatiota sekä kirjallisuutta julkisista lähteistä. Ulkoisten sidos- ryhmien haastatteluihin osallistui raaka-aineiden ja tavarantoimittajia,
ammattiliitto ja saamelaiskäräjät. Ihmisoikeusvaikutuksia arvioitiin niiden todennäköisyyden, laaja-alaisuuden, korjattavuuden ja mittakaavan perus- teella. Arviointi tehtiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Vaikutusten arvioinnissa käytettiin samaa arviointiasteikkoa kuin yhtiön yleisessä riskienarvioinnissa, ja tunnistetut vaikutukset sisällytettiin kestävyyden olennaisuusanalyysiin. Arvioinnissa tunnistettiin ja arvotettiin suorat ja epäsuorat vaikutukset koko arvoket- jussa ja vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä sekä ryhmät, jotka voi- vat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa tunnistetuille vaikutuksille. Tunnistetut vaikutukset validoitiin sisäisten työpajojen avulla, ja arvioinnin tulokset esitettiin Metsä Boardin johtoryhmälle. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutuksen jälkeen Metsä Boardissa määritettiin lisäksi huolelli- suusvelvoiteprosessi ihmisoikeuksien osalta sekä ihmisoikeusvaikutuksiin kohdistuvia jatkokehitystoimenpiteitä tuleville vuosille.
Vuoden 2024 tulokset
Olennaisuusanalyysin lopputulokset on esitetty olennaisuusprosessiku- vauksen ohella sivulla 26. Olennaisiksi osa-aiheiksi on määritelty kohtalai- sen (arvo 5−9) tai korkean (arvo 10−25) luokituksen saaneet osa-aiheet. Taulukkoon ei ole sisällytetty matalan olennaisuuden osa-aiheita.
Olennaisuusanalyysin tulosten perusteella Metsä Boardin keskeisimpiä kestävyysaiheita ovat ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus, tuotteiden ympäristövaikutukset sekä oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden työturvallisuus. Olennaisuusanalyysissa ei tunnistettu erityisiä toimintoja tai alueita, joille riskianalyysia tulisi kohdentaa muita kattavammin. Arvoketjussa olennaisimmat teemat liittyvät omaan tuotan- toon, puunhankintaan sekä tuotteisiin.
Olennaisimpiin teemoihin ei tullut muutoksia vuoden 2023 analyysiin verrattuna. Merkittävimmät muutokset analyysissa vuoteen 2023 verrattuna ovat:
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on arvioitu vähemmän olennaiseksi perustuen vuonna 2024 toteutettuun ilmastoriskianalyysiin fyysisistä riskeistä, joka osoitti, että Metsä Boardin tuotantolaitosten sijainti on vahvuus muuttuvassa ilmastossa.
Tarkempi taloudellisten vaikutusten arviointi sekä taloudellisen riskienarviointi skaalan päivitys vuonna 2024 vaikutti erityisesti pilaantu- miseen liittyvien liiketoimintariskien alhaisempaan olennaisuuteen.
Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella uudeksi olennaiseksi teemaksi nostettiin arvoketjun työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet.
Analyysissa tehtiin tarkempaa jaottelua yrityskulttuurin sekä korruption ja lahjonnan välillä. Näihin teemoihin liittyvät juurisyyt ja vaikutukset ovat usein samankaltaisia, mikä tekee teemojen erottelusta haastavaa.
28
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Mittarit ja tavoitteet
TAVOITE
2030-TAVOITE
TOTEUMA 2024
EDISTYMINEN 2024
YK SDG
E – YMPÄRISTÖ
1. Monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien käytön ekologinen kestävyys
MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa, %
100
97
•
13, 15
MG: Tekopökkelöitä hakkuukohteissa, %
100
98
•
13, 15
MG: Kuusi ainoana puulajina taimikonharvennuksen jälkeen, %
0
26
•
13, 15
MG: Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, lkm.
10 000
6 586
•
13, 15
2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta, %
+ 10
0,9
•
7, 12, 13
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen), tn
0
251 708
•
12, 13
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset tavoitteet 2024 mennessä (Scope 3), %
70
24
•
13
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta, %
100
98,9
•
9, 12
MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta, %
+30
18
•
13, 15
MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta, %
+50
-22
•
13, 15
MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa, %
30
15
•
13, 15
MG: Puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta, %
+30
-25
•
12, 13
3. Resurssien käytön tehokkuus ja tuotannon vastuullisuus
Prosessivedenkäytön vähentäminen / tuotettu tonni 2018 tasosta, %
-35
-11
•
6, 12
Prosessijätettä kaatopaikalle, tn
0
267
•
12
S – SOSIAALINEN VASTUU
4. Jokaisen kunnioittaminen ja oikein toimiminen
Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa, %
100
99,2
•
5, 8
Naisia johdossa, %
>30
23
•
5, 8
5. Työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF)
0
3,4
•
8
Henkilöstön sitoutuneisuus
AAA
A+
•
5, 8
G – VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI
6. Innovatiivisuus ja ennakkoluuloton yhteistyö sekä 7. Metsiin perustuvan biotalouden merkitys yhteiskunnalle
Eettisyysindeksi
100
79
•
5, 8
Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista, %
100
97
•
9, 12
Sertifioidun puukuidun osuus, %
>90
92
•
15
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista %
100
99,0
•
8, 12
Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille, %
100
79
•
8, 12
MG: Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa, %
100
100
•
12, 13
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla. Tavoitteet saavutetaan 2030 loppuun mennessä. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luovutaan 31.12.2030 mennessä. Metsä Boardin tavoite ”0 työtapaturmaa” koskee myös palvelutoimittajia. Jatkossa toteumaan lisätään myös palve- lutoimittajat. Eettisyysindeksi 2024 ei ole suoraan vertailukelpoinen aiempiin mittauskertoihin, sillä indeksiin vaikuttavien väittämien sisältöä on muokattu. Eri aihealueita koskevat tavoitteet esitetään tarkemmin kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa.
Edistyminen vuonna 2024 verrattuna edelliseen vuoteen.
Yli tavoitteen (merkittävä edistyminen) •
Tavoitteessa (suunnitelman mukainen edistyminen) •
Alle tavoitteen (ei edistymistä tai heikentynyt toteuma) •
29
Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi
Taulukko esittää huolellisuusprosessin keskeiset osa-alueet ja mistä kestävyysraportilta kyseisestä aiheesta löytyy lisätietoa.
DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT
KOHDAT KESTÄVYYSRAPORTISSA
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa
S1 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa;
S2 Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa;
S3 Yhteydenpito vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa;
S4 Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , S3 , S4 , G1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , S3 , S4 Toimenpiteet
Toimenpiteillä hallitaan haitallisia vaikutuksia ja riskejä sekä edistetään mahdollisuuksia
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
Toimien tuloksellisuutta mitataan ja viestitään Metsä Boardin strategisten 2030-kestävyystavoitteiden avulla
E1 , E2 , E3 , E5 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Ympäristölupa ja siihen kuuluva tarkkailuohjelma asettavat minimivaatimukset ympäristövaikutusten havainnointiin.
S1 , S2 , S4 Toimenpiteet
30
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
ESRS-sisältöindeksi
ESRS-sisältöindeksi luettelee tiedonantovaatimukset, joita Metsä Board on noudattanut laatiessaan kestävyysraporttiaan sekä niiden sijainnin kestävyysraportilla.
ESRS-INDIKAATTORI
SIJAINTI & KOMMENTTI
ESRS 2 – Yleiset tiedot
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1 , S2 , S3 , S4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukot
S1 , S2 , S3 , S4 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta ;
Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ;
E1 , E2 , E3 , E4 , E5 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , G1 Metriikoiden taulukot
E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , G1 Mittareiden laatimisperiaatteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
ESRS E1 – Ilmastonmuutos
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä -taulukko;
E1 Energiatuotanto -taulukko;
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1 Kasvihuonekaasupäästöt -taulukko;
E1 Kasvihuonekaasuintensiteetti -taulukko
E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupääs- töjen hillintähankkeet
Metsä Boardilla ei ole hiilidioksidin talteenottoa tai päästökompensaatioita.
E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu
E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdolli- suuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.
ESRS E2 – Pilaantuminen
E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet
Metsä Board ei aiheuta huolta aiheuttavien tai erittäin huolta aiheuttavien aineiden päästöjä.
E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelli- set vaikutukset
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.
31
ESRS-INDIKAATTORI
SIJAINTI & KOMMENTTI
ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
Metsä Board ei käytä merten luonnonvaroja.
E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit
E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
E3-4 – Vedenkulutus
E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.
ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioimi- nen strategiassa ja liiketoimintamallissa
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuk- sien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset
E5 Materiaali- ja energiavirrat ulos -taulukko;
E5 Jätteiden käyttö ja loppusijoitus -taulukko;
E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.
ESRS S1 – Oma työvoima
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenai- heiden esiin tuomiseksi
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1 Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma -taulukko;
S1 Työsuhteiset työntekijät maittain -taulukko;
S1 Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan -taulukko;
S1 Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä maittain -taulukko;
S1 Työntekijöiden vaihtuvuus ja rekrytoinnit -taulukko;
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa ;
S1 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu -taulukko
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
S1 Johdon sukupuolijakauma -taulukko;
S1 Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma -taulukko;
S1-10 – Riittävä palkka
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
S1-12 – Vammaiset henkilöt
Epäolennainen. Suurin osa Metsä Boardin työntekijöistä työskentelee tuotantotehtä- vissä, joissa henkilön vammaisuuden huomioimiseen liittyy erityisiä rajoitteita. Arvioin- nin perusteella todettiin, ettei henkilön vammaisuutta ole Metsä Boardin tapauksessa tarpeen käsitellä erillään muista monimuotoisuuskysymyksistä.
32
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
ESRS-INDIKAATTORI
SIJAINTI & KOMMENTTI
ESRS S1 – Oma työvoima
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1 Koulutus ja taitojen kehittäminen -taulukko
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1 Terveys ja turvallisuus -taulukko;
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1 Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde -taulukko;
S1 Kokonaisansiot -taulukko;
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset ;
S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset -taulukko;
ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtymi- nen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemi- seksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi ;
G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen
G1-2 – Suhteet toimittajiin
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ;
G1 Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset tapaukset -taulukko
G1-5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
G1-6 – Maksukäytännöt
33
EU:n lainsäädännöstä johtuvat tietopisteet
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä ja niiden sijainnista.
ESRS-INDIKAATTORI
SIJAINTI & KOMMENTTI
Viittaus tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
ESRS 2 – Yleiset tiedot
GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma
21 kohdan d alakohta
x
x
GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus
21 kohdan e alakohta
x
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
30 kohta
x
SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan i alakohta
Epäolennainen.
x
x
x
SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Epäolennainen.
x
x
SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Epäolennainen.
x
x
SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Epäolennainen.
x
ESRS E1 – Ilmastonmuutos
E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä
14 kohta
x
E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset
16 kohdan g alakohta
x
x
E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34 kohta
E1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;
E1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma -taulukko ;
x
x
x
E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
E1 Energiankulutus energialähteittäin -taulukko
x
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
37 kohta
x
E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40–43 kohta
x
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
44 kohta
E1 Kasvihuonekaasupäästöt -taulukko
x
x
x
E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
E1 Kasvihuonekaasuintensiteetti -taulukko
x
x
x
E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56 kohta
Epäolennainen.
x
E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille
66 kohta
Epäolennainen.
x
E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan
66 kohdan a alakohta
Epäolennainen.
x
E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin koh- distuu olennainen fyysinen riski
66 kohdan c alakohta
Epäolennainen.
x
E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Epäolennainen.
x
E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa
69 kohta
Epäolennainen.
x
ESRS E2 – Pilaantuminen
E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epä- puhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauk- sien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
x
34
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
ESRS-INDIKAATTORI
SIJAINTI & KOMMENTTI
Viittaus tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat
9 kohta
x
E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet
13 kohta
Epäolennainen.
x
E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys
14 kohta
Epäolennainen.
x
E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
28 kohdan c alakohta
x
E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoit- toa kohti laskettuna
29 kohta
x
ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
IRO-1 – E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta
x
IRO-1 – E4
16 kohdan b alakohta
x
IRO-1 – E4
16 kohdan c alakohta
x
E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 kohdan b alakohta
Epäolennainen.
x
E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 kohdan c alakohta
Epäolennainen.
x
E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet
24 kohdan d alakohta
x
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-5 Kierrättämätön jäte
37 kohdan d alakohta
E5 Jätteiden käyttö ja loppusijoitus -taulukko
x
E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
kohta 39
E5 Jätteiden käyttö ja loppusijoitus -taulukko
x
ESRS S1 – Oma työvoima
SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
x
SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski
14 kohdan g alakohta
x
S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20 kohta
x
S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
21 kohta
x
S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet
22 kohta
x
S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä
23 kohta
x
S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 kohdan c alakohta
x
S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus
88 kohdan b ja c alakohta
S1 Terveys ja turvallisuus -taulukko
x
x
S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
x
S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 kohdan a alakohta
x
x
S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 kohdan b alakohta
S1 Kokonaisansiot -taulukko
S1-17 Syrjintätapaukset
103 kohdan a alakohta
x
S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen
104 kohdan a alakohta
x
x
35
ESRS-INDIKAATTORI
SIJAINTI & KOMMENTTI
Viittaus tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät
SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa
11 kohdan b alakohta
x
S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
x
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
18 kohta
x
S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
19 kohta
x
x
S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
19 kohta
x
S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
x
ESRS S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16 kohta
x
S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudatta- matta jättäminen
17 kohta
x
x
S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
x
ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
16 kohta
x
S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17 kohta
x
x
S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
35 kohta
x
ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus
10 kohdan b alakohta
x
G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
x
G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot
24 kohdan a alakohta
x
x
G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 kohdan b alakohta
x
36
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
E – Ympäristö
EU-taksonomia
Yleistä
Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmark- kinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.
Metsä Boardin pääliiketoiminnoille, kartonki- ja markkinaselluliiketoimin- nalle, ei ole toistaiseksi määritelty taksonomian teknisiä arviointikriteerejä.
Taksonomian raportointi
Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (a) ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, (c) vesivarat ja merten luonnonvarat, (d) kiertotalous, (e) ympäristön pilaantuminen sekä (f) biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Kelpoisiksi tunnistetut toiminnot ovat arvioitu suhteessa ympäristötavoit- teeseen, jota toiminta merkittävimmin edistää. Lisäksi on arvioitu, etteivät toiminnot aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille. Taksonomiassa liiketoiminnoista raportoidaan osuudet liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.
Taksonomianmukaisuudessa raportoidaan sitä, miltä osin liiketoiminta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomianmukaiseksi, jos se tukee merkittävästi (significant contribution) yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa (no significant harm) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet (minimum safeguards).
Metsä Board on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian- mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja tällä hetkellä saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Metsä Boardin kunkin aihealueen asiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomianmukai- suuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan -kriteerit taksonomian- mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suojatoimia tarkasteltiin konsernitasolla. Metsä Board hyödynsi arvioinnissa tukenaan myös ulkoisia asiantuntijoita.
Metsä Board katsoo täyttävänsä taksonomian vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, oikeu- denmukaisen kilpailun sekä verotuksen. Kutakin aihetta on tarkasteltu konsernissa kaksiosaisesti: prosessien olemassaolon ja rikkomuksiin puuttumisen näkökulmasta. Metsä Board ei ole havainnut tarkastelussa rikkomuksia tai puutteita prosesseissa. Raportointivuonna Metsä Boardilla toteutettiin ihmisoikeusvaikutusten arviointi, joka on kuvattu sivulla 28. Ihmisoikeuksiin liittyvää due diligence -prosessia on tarkemmin avattu kestävyysraportin osioissa S – Sosiaalinen vastuu ja G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri . Linjaukset korruptionvastaisuudesta ja oikeudenmukaisesta kilpailusta kuuluvat Metsä Groupin eettisiin toimintaperiaatteisiin.
Korruptiota ja lahjontaa on käsitelty tarkemmin kestävyysraportin osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ja verotusta tilinpäätöken liitetietojen osiossa Verot . Lisäksi osio G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen kattaa Metsä Boardin toimintatavat koskien oikeudenmukaista kilpailua.
Raportointiperiaatteet
Metsä Boardin liikevaihdon tunnusluvun laskennassa sovelletaan samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpää- töksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Liikevaihdon laatimisperi- aatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.
Pääomamenoihin sisällytetään aineettoman ja aineellisen käyttö- omaisuuden lisäykset mukaan lukien pitkäaikaisten vuokrasopimusten perusteella kirjatut käyttöomaisuusoikeuserien lisäykset. Yrityshankin- noista kirjatun liikearvon lisäys ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin. Nämä erät on käsitelty IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardien mukaisesti. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 ja lisäykset aineellisiin käyttöomai- suushyödykkeisiin liitetiedossa 4.2.
Toimintamenoihin sisällytetään kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehitys- menot sekä tuotantolaitosten ja kiinteistöjen kunnossapitokustannukset täydennettynä jätteidenkäsittelyn ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten kustannuksilla. Kustannukset sisältävät sekä ulkoiset palvelukustannukset että luetelluista toiminnoista vastaavan oman henkilöstön palkat sivuku- luineen. Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät materiaaleihin ja palveluihin, henkilöstökuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan kulut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.
Liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osoittaja kattaa ne erät, jotka liittyvät taksonomian toimintojen omaisuuseriin tai prosesseihin. Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoinen liikevaihto taksono- mian toimintoihin vain kerran. Lisäksi on varmistettu, että pääomamenot sekä toimintakulut ovat erillisiä kunkin toiminnon osalta.
CE 3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus
Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyvät olemassa olevien raken- nusten korjaukset, mukaan lukien Metsä Boardin kiinteistöomaisuuden korjausinvestoinnit. Toimintoon sisältyvät korjaukset, joiden arvo ylittää 100 000 euroa, sillä korjausprojektit alle tämän katsotaan tavanomaisiksi huolto- ja ylläpitokustannuksiksi.
Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyy korjaustöitä Äänekos- ken, Kyron, Simpeleen, Kemin, Joutsenon ja Husumin tuotantolaitoksilla.
Taksonomiakelpoisiin toimintamenoihin sisältyy Takon ja Husumin tehdasalueilla oleviin rakennuksiin tehtävien korjauksien toimintamenot.
CCM 4.20 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
Toiminnossa lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioener- gialla taksonomiakelpoinen liikevaihto muodostuu Simpeleen voimalai- toksella tuotetun lämmön myynnistä. Toiminnon taksonomian mukainen liikevaihto sisältää Kyron voimalaitoksella tuotetun lämmön myynnin lähialueille sekä lämmön ja sähkön myynnin Husumin sellutehtaalta.
Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotantoa bioenergialla koskien sisältää Simpeleen
37
voimalaitokseen tehtyjä kunnossapitoinvestointeja. Taksonomian mukaiset pääomamenot toiminnossa sisältävät Kyron voimalaitoksen investoinnit uuteen turbiiniin ja Husumin sellutehtaalla tehdyt investoinnit soodakatti- lan ja turbiinin uudistamiseen.
Taksonomiakelpoiset toimintamenot muodostuvat Simpeleen voimalaitoksen kunnossapitokustannuksista. Taksonomian mukaiset toimintamenot sisältävät Husumin sellutehtaan ja Kyron voimalaitoksen kunnossapitokustannukset.
CCM 4.24 Lämmön tai jäähdytyksen tuottaminen bioenergiasta
Taksonomiakelpoisia pääomamenoja toiminnossa ovat Metsä Boardin Kas- kisten kemikaalien talteenottolaitokseen tehdyt kunnossapitoinvestoinnit
ja toiminnon taksonomian mukaiset pääomamenot ovat Kaskisten voimalaitoksen tehdyistä kunnossapitoinvestoinneista.
Toiminnon taksonomiakelpoisiin toimintamenoihin sisältyy Kaskisten kemikaalien talteenottolaitoksen kunnossapitokustannuksia ja taksono- mianmukaiset toimintamenot muodostuvat Kaskisten voimalaitoksen kunnossapitokustannuksista. Vuonna 2024 toteutetun ilmastoriskiana- lyysin ansiosta Kaskisten voimalaitoksen toiminta oli ensimmäistä kertaa taksonomian mukaista raportointivuonna. Ilmastoriskianalyysista on kerrottu lisää osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2024 koskevat
Tilikausi 2024
Vuosi
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does not significantly harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luoki- tusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka siirtymä-
toiminta
Milj. euroa
%
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
2,7
0 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitus- järjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
2,7
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
K
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
0,0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
K
0 %
Josta siirtymätoiminnat
0 %
0 %
0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
0,7
0 %
KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäris- tön kannalta kestävistä (muista kuin luokitus- järjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
0,7
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
3,4
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
1 935,2
100 %
YHTEENSÄ
1 938,6
100 %
38
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
Vuosi
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does not significantly harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista, vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär-jestelmän mukaisten (A.1) tai luoki- tusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus pääomame- noista, vuosi 2023
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka siirtymätoiminta
Milj. euroa
%
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
11,2
6 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
10 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
CCM 4.24.
0,2
0 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
11,4
7 %
7 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
K
10 %
Josta mahdollistavat toiminnat
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
K
0 %
Josta siirtymätoiminnat
0 %
0 %
0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
0,5
0 %
KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
1 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
CCM 4.24.
0,0
0 %
KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
0 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE 3.2.
3,8
2 %
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
KEL
E/ KEL
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäris- tön kannalta kestävien (muiden kuin luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen pääoma- menot (A.2)
4,3
2 %
0 %
0 %
0 %
0 %
2 %
0 %
2 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
15,7
9 %
7 %
0 %
0 %
0 %
2 %
0 %
12 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
159,7
91 %
YHTEENSÄ
175,4
100 %
39
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
Vuosi
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does not significantly harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista, vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luoki- tusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintame- noista, vuosi 2023
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka siirtymätoiminta
Milj. euroa
%
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
6,9
5 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
4 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
CCM 4.24.
1,7
1 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
8,6
6 %
6 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
K
4 %
Josta mahdollistavat toiminnat
0,0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
K
0 %
Josta siirtymätoiminnat
0 %
0 %
0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
KEL; E/ KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
2,4
2 %
KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
3 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
CCM 4.24.
0,3
0 %
KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
2 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE 3.2.
0,5
0 %
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
E/ KEL
KEL
E/ KEL
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
3,2
2 %
2 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
6 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)
11,8
9 %
8 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
10 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
124,4
91 %
YHTEENSÄ
136,2
100 %
Lomake 1 koskien tiettyjen energia-alojen taloudellisia toimintoja - Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakenta- mista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
40
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
E1 – Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden* näkökulmasta
Kasvihuonekaasupäästöt omissa toiminnoissa
Kansallisesti Metsä Board on merkittävä uusiutuvan ener- gian tuottaja. Metsä Boardin käyttämät uusiutuvat biopoh- jaiset polttoaineet koostuvat pääasiassa puupohjaisista tuotannon sivuvirroista sekä hakkuutähteistä.
Markkinamahdollisuus : Tuottamalla ja käyt- tämällä uusiutuvaa energiaa Metsä Board voi korvata fossiilisia energialähteitä. Uusiutuva energia muodostaa jo nyt 74 prosenttia Metsä Boardin tuotannossa käytetystä energiasta (Scope 1 ja 2). Suurin osa Metsä Boardissa tuo- tetusta energiasta käytetään omaan tuotantoon.
Metsä Board on asettanut kestävän kehityksen tavoitteet paran-taa ener- giatehokkuutta ja siirtyä käyttämään ainoastaan fossiilit-tomia polttoai- neita sekä fossiilittomasti tuotettua ostosähköä ja -lämpöä vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteiden saa- vutta-miseksi yhtiöllä on tuotantolai- toskohtaiset tiekartat vaadittavista toimenpiteistä.
Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää toimintaympäristöä. Poliittista vaikuttamista on käsitelty tarkemmin osiossa G1 – Liiketoimin- nan harjoittaminen .
Metsä Group on jatkanut vuonna 2023 käynnistettyä selvitystyötä teknisistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ottaa talteen biogeenistä hiilidioksidia hyödynnet- täväksi biotuotteiden raaka-aineena (BECCU).
Uusiutuvan energian suuri osuus ja resurssitehokkuus vaikuttavat siihen, että Metsä Board pystyy jo nyt tarjoamaan asiakkaille tuotteita, joilla on kilpailu- kykyinen hiilijalanjälki. Kilpailuetu on suurempi 1,5 asteen skenaariossa, jolloin hiilijalanjälki on tärkeämpi ostopäätök- siin vaikuttava tekijä kuin 4.3 asteen skenaariossa.
Pitkällä aikavälillä Metsä Groupilla on merkittävä mahdollisuus luoda BECCU-lii- ketoimintaa ja lisätä fossiilisia korvaavia biopohjaista tuotteita markkinoilla. Mahdollisuus on suurempi 1,5 asteen skenaariossa kuin 4,3 asteen polulla.
Biogeenisen hiilidioksidin ilmastoneutraa- lius on keskeinen ajuri BECCU-arvoketjun investoinneissa. Jos luokittelu muuttuisi, se voisi vaikuttaa yritysten investoin- tihalukkuuteen kielteisesti, jolloin 1,5 asteen skenaarion saavuttaminen olisi vaikeampaa.
Sääntelyn vaikutukset, sekä riskit että mahdollisuudet, ovat pienemmät 4,3 asteen skenaariossa.
Yhtiön biogeeniset hiili- dioksidipäästöt luokitellaan ilmastoneutraaleiksi.
Sääntelymahdollisuus : EU-sääntely tunnis- taa biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen raaka-aineena yhdeksi avain- teknologiaksi ilmastomuutoksen hillinnässä ja pyrkii luomaan markkina-ajureita ja kannusteita investointeihin.
Metsä Boardin tuotanto ai- heuttaa ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja; fossiiliset Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipääs- töt ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi vuoden 2018 tasosta.
Sääntelyriski : Sääntely aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia uudenlaisesta tuotantoteknolo- giasta päästöjen vähentämiseksi tai vaikuttaa biogeenisten hiilidioksidipäästöjen statukseen ilmastoneutraaliuden kannalta. Se voi aiheuttaa muutoksia energian ja kasvihuonekaasupääs- töjen hinnoittelussa ja lisätä kustannuksia sekä tuotannossa että kuljetuksissa.
Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjun ylä- ja alavirrassa
Metsä Boardin arvoket- jun ylä- ja alavirran sekä joidenkin tuotteiden pitkien kuljetusmatkojen aiheut- tamat päästöt (Scope 3) lisäävät ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.
Markkinamahdollisuus : Metsä Boardin pääraa- ka-aine, puu, hankintaan pääasiassa suoma- laisista ja ruotsalaisista metsistä, mikä pitää kuljetusmatkat kohtuullisina.
Toimintavuonna kehitettiin edelleen Scope 3 -päästöjen laskentaa.
Toimittajia kannustetaan asettamaan päästövähennystavoitteet. Lisäksi toimittajien kanssa sovitaan yhteisis- tä päästövähennyshankkeista, jotka liittyvät Metsä Groupin strategiseen tavoitteeseen asettaa yhteinen kestävyystavoite partner-toimittajien kanssa.
Metsä Groupin puunhankinnan tavoitteena on vähentää puunhan- kinnan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä Suomessa 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon.
Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää toimintaympäristöä.
Sääntely- ja markkinariskit ja mahdolli- suudet ovat suurempia 1,5 asteen ske- naariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.
4,3 asteen skenaariossa arvoketjun motivaatio tuottaa ja jakaa tietoa pääs- töistä on pieni, joten Scope 3 -päästöjen mittaaminen ja arvoketjun sitoutuminen päästövähennyksiin on hankalampaa kuin 1,5 asteen skenaariossa.
Sääntely- ja markkinariski : Sääntely ja asiak- kaiden vaateet lisäävät vaatimuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussa. Kokonaisvaltainen arvoketjun ilmastovaikutus- ten tunnistaminen ja tarkka mittaaminen sekä vähentäminen on haastavampaa kuin omassa toiminnassa. Esimerkiksi 31 prosenttia Scope 3 -päästöistä tulee kategoriasta myytyjen tuottei- den käsittely käytön jälkeen.
Metsien hiilitase
Metsä Group tarjoaa uu- distavaan metsätalouteen tähtääviä metsänhoitopalvelu- ja emoyhtiö Metsäliitto Osuus- kunnan omistajajäsenille ja siten edistää hiilensidontaa talousmetsissä. Metsä Group kehittää laskentaa toden- taakseen puunhankinnan ja metsänhoidon vaikutusta hiilitaseeseen. Suomessa puu hankitaan pääosin omistajajä- senten metsistä ja omistajajä- senet omistavat 32 prosenttia Suomen metsistä.
Markkinamahdollisuus : Uudistavan metsäta- louden tunnettuus kasvaa ja entisestään lisää asiakkaiden, kuluttajien ja muiden sidosryhmien luottamusta Metsä Boardiin. Puu on Suomen merkittävin jalostettu luonnonvara, mikä antaa hyvän perustan bio- ja kiertotaloudelle ja uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuville innovaatioille.
Metsä Groupin uudistavan met- sätalouden strategialla tähdätään luonnon tilan vahvistamiseen mitatusti vuoteen 2030 mennessä. Uudistavan metsätalouden osana on määritetty puunhankinnan stra- tegiset kestävyystavoitteet, joiden saavuttaminen lisää hiilen sitoutu- mista talousmetsiin ja lisää metsien monimuotoisuutta.
Metsä uudistetaan ripeästi uudis- tushakkuun jälkeen, mikä nopeuttaa metsän hiilensidonnan alkamista ilmakehästä.
Metsien hiilitaseiden laskentaa ja raportointia kehitetään yhteistyössä metsänomistajien ja kumppaneiden kanssa.
Raaka-aineet käytetään resurssite- hokkaasti, jotta tuotannossa ei synny hukkaa. Tavoitteena on hyödyntää kaikki tuotannon sivuvirrat.
Aktiivinen vuoropuhelu poliittisen päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää toimintaympäristöä ja lisää uudistavan metsätalouden tunnettuutta.
Sääntely- ja markkinariskit ja mahdolli- suudet ovat suurempia 1,5 asteen ske- naariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.
4,3 asteen skenaariossa tietoa metsien hiilitaseesta ja tuotteiden biogeenisen hii- len varastoista ei hyödynnetä täysimää- räisesti, mikä heikentää mahdollisuuksia optimoida puupohjaisten arvoketjujen ilmastohyödyt ja niihin liittyvät markkina- mahdollisuudet kokonaisvaltaisesti.
Markkina- ja sääntelymahdollisuus sekä riski : Vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehittyminen ja EU -sääntely hiilenpoistojen sertifioimiseksi tuo mahdollisuuksia aktiivisella metsänhoidolla pa- rantaa metsien hiilensidontaa ja puiden kasvua. Toisaalta on myös riski, että puuraaka-aineen saatavuus laskee vapaaehtoisen hiilimarkkinan kasvun seurauksena.
Sääntelyriski : Sääntely, joka koskee metsien käyttöä hiilinieluina ja -varastoina rajoittaa hakkuumääriä. Lainsäädäntö fragmentoituu, eikä huomioi paikallisia olosuhteita tai kaikkia ekosysteemipalveluita hiilensidonnan rinnalla, mikä johtaa metsänhoidon osaoptimointiin ekosysteemipalvelujen näkökulmasta
Markkinariski : Kuluttajien kriittinen suhtau- tuminen metsien käyttöön lisääntyy, koska puunkäyttö yhdistetään metsien hiilinielujen ja -varastojen pienentymiseen. Riskin suuruu- teen vaikuttaa Metsä Groupin onnistuminen uudistavan metsätalouden tavoitteessa ja sen mukaisten toimenpiteiden valtavirtaistamisessa.
41
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden* näkökulmasta
Tuotteet
Metsä Board käyttää pääosin fossiilittomia raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja
Sääntelymahdollisuus : Sääntely, joka huomioi sen, että metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata materiaaleja, jotka on valmistettu fossiilisista raaka-aineista ja/tai joiden valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä.
Tuotteiden pääraaka-aine on uusiu- tuva puu. Tavoitteena on, että kaikki raaka-aineet ja pakkausmateriaalit ovat fossiilittomia vuoteen 2030 mennessä.
Fossiilittoman energian käyttö ja tuotteiden resurssitehokkuus pie- nentävät tuotteiden hiilijalanjälkeä.
Metsä Boardin tuotteiden hiilijalan- jälkilaskennan jatkuva kehitys.
Metsä Board tekee yhteistyötä Metsä Groupin T&K-organisaation kanssa raaka-aineiden fossiilitto- muuteen ja kiertotalouden teemoihin liittyen.
Uusia metsään perustuvan biota- louden ja kiertotalouden liiketoimin- takonsepteja etsitään ja kehitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja edunvalvontajär-jes- töjen kanssa tuotteisiin liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi.
Sääntely- ja markkinamahdollisuudet ovat suurempia 1,5 asteen skenaariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.
4,3 asteen skenaariossa tuotteiden hiilijalanjäljet ja tuotteisiin varastoitunut biogeeninen hiili eivät ohjaa asiakkaiden valintoja. Uusien biopohjaisten tuot- teiden tuominen markkinoille on tässä skenaariossa vaikeampaa kuin 1,5 asteen skenaariossa.
Markkinamahdollisuus : Metsä Boardin pitkä- aikainen työ resurssitehokkuuden ja fossiilitto- muuden edistämiseksi auttaa Metsä Boardin asiakkaita saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastohyö- tyjä todennetaan elinkaarilaskelmilla. Kuluttajat suosivat uusiutuvasta, fossiilittomasta raaka-ai- neesta valmistettuja pakkauksia, jotka ovat helposti kierrätettäviä. Metsä Groupilla on käyn- nissä biogeenisen hiilidioksidintalteenottoon liittyvä kehityshanke, joka on tärkeä komponent- ti ve-tytalouden kehittämisessä ja voi toimia kestävänä raaka-aineena useissa tuotteissa.
Metsä Board valmistaa kuitupohjaisia tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilipoh- jaisia tuotteita ja jotka ovat kierrätettäviä, pitäen näin biogeenisen hiilen käytössä
Sääntelyriski : Sääntely, joka ei tunnista uusiu- tuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuot- teiden ilmastohyötyjä vaan keskittyy pääasiassa kierrätetyn raaka-aineen käytön edistämiseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät fyysiset riskit ja niiden hallinta
Riskit Metsä Boardille
Hallinta
Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden näkökulmasta
Akuutit uhat
Vuonna 2024 toteutettu analyysi tuotantolaitosten fyysisistä riskeistä osoitti, että Metsä Boardin tuotan- tolaitoksilla on keskimääräistä selvästi vähemmän fyysisiä riskejä, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa.
Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin riskinar- vioinneissa sekä yhtiö- että tuotantolaitostasolla. Esimerkkejä toimen- piteistä ovat riittävät puuvarastot, vedenpinnan hallinta esimerkiksi patojärjestelmillä ja sähkönjakelun varmistaminen poikkeustilanteissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin yhteistyökumppaneihin tai kuljetusreitteihin.
Riskien vaikutukset ovat huomattavasti suurempia 4,3 asteen skenaariossa kuin 1,5 -skenaariossa.
Myrskyt, kuivuus ja tulvat aiheuttavat katkoksia tuo- tannossa tai haittaavat raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksia.
Krooniset uhat
Metsä Boardin tuotantolaitokset eivät sijaitse tai ota vettä korkean yleisen vesiriskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa.
Metsä Boardin kaikki tuotantolaitokset sijaitsevat runsaiden pintavesi- varantojen äärellä. Metsä Boardin tehtaat eivät sijaitse korkean yleisen vesiriskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmas- tossa (WRI Aqueduct Water Risk Atlas). Metsä Boardin tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa vedenkierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä.
Riskien vaikutukset ovat huomattavasti suurempia 4,3 asteen skenaariossa kuin 1,5 skenaariossa.
Kuivien kausien yleistyminen heikentää tehtaiden tarvitseman prosessi- ja jäähdytysveden saatavuutta ja aiheuttaa tuotannonkeskeytyksiä.
Puunkorjuun olosuhteet heikkenevät lumen ja roudan puutteen sekä lisääntyvän sateen vuoksi.
Metsä Groupin puunhankinta ottaa aina sääolosuhteet ja niiden vaihtelun huomioon puunkorjuussa. Puuta korjataan vain olosuhteiden salliessa. Tarvittaessa puuterminaaleja voidaan hyödyntää tasaamaan korjuuolosuhteiden aiheuttamaa vaihtelua. Metsä Group tekee aktiivista teknologista kehitystä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (suunnittelu ja korjuuteknologia).
Maapallon eri osissa lämpötila nousee ilmastonmuutoksen seurauksena eri tavoin. 4,3 asteen skenaariossa nousuksi Suomessa pitkällä aikavälillä (2050) on ar- vioitu 6–7 astetta. Riskien vaikutukset ovat todennäköisempiä ja suurempia pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä.
Suomalaiset metsät tulevat elinkaarensa aikana kohtaamaan merkittävän lämpötilan nousun. Tämän seurauksena myrskyjen, tulvien, lumen, metsäpalojen, kuivuuden, ja tuhohyönteisten aiheuttamien tuhojen riskit kasvavat. Turvemaametsien päästöt kasvavat lämpötilan kohotessa. Lisäksi puulajien yleisyydessä tapahtuu muutoksia ja vieraslajit aiheuttavat ongel- mia metsissä.
Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteet ja kestävän met- sänhoidon palvelut tukevat metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen vahvistamalla biodiversiteettiä ja edistämällä metsien ekosysteemipal- veluja kokonaisvaltaisesti. Metsä Groupin puunhankinnalla on strategiset tavoitteet metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Konkreettinen esimerkki uudistavasta metsätaloudesta on Metsä Group Plus -palvelu omistajajäsenille. Metsä Group tekee aktiivista teknologista kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, joista esimerkkeinä ovat metsätuhosovellus ja metsävaratietojen hyödyntämi- nen. Peitteisen metsänkäsittelyn lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa minimoimalla turvemaiden metsien kasvihuonepäästöjä. Peitteisellä metsänkäsittelyllä pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso vakaana, jolloin turpeeseen sitoutunut hiili ei vapaudu ilmakehään ja vesistövaikutukset saadaan minimoitua.
Maapallon eri osissa lämpötila nousee ilmastonmuutoksen seurauksena eri tavalla. 4,3 asteen skenaariossa nousuksi Suomessa pitkällä aikavälillä (2050) on ar- vioitu 6–7 astetta. Riskien vaikutukset ovat todennäköisempiä ja suurempia pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
* 1,5 asteen skenaario vastaa skenaariota RCP1.9, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuva globaali ilmaston lämpeneminen jää 1,5 asteeseen tai sen alle. 4,3 asteen skenaario vastaa skenaariota RCP8.5, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuva globaali ilmaston lämpeneminen on keskimäärin 4-5 astetta (v. 2050 mennessä)
42
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite
2024
2023
2022
2018
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen), tn
0 tn
251 708
183 600
391 220
577 875
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset tavoitteet 2024 mennessä (Scope 3)¹ ) , %
70 %
24
19
15
4,3
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta 2) , %
+10 %
+0,9
-5,8
+2,7
2,36 MWh/tn
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta, %
100 %
98,9
98,8
98,8
-
Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteet
MG: Puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta, %
+30 %
-25
-21
-12
1 651 505 tn
MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta, %
+30 %
+18
+14
+2,8
33 265 ha
MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta, %
+50 %
-22
-26
-
9 115 ha
MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa, %
30 %
15
17
-
-
¹ ) Muista tavoitteista poiketen Scope 3 -tavoitevuosi oli 2024 ja tavoitteen perusvuosi oli 2019.
2) Vuonna 2024 Metsä Boardin omistukseen siirtyneen märkäsellun tuotantolinjaa Kemissä ei ole vielä sisällytetty vesi- ja energiatehokkuustavoitteita koskeviin laskelmiin.
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.
Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2023 asetettujen uusien tavoitteiden osalta. Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta ei ilmoiteta vuoden 2018 tietoa laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tästä tarkemmin Mittareiden laatimisperiaatteissa .
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seu- rantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .
Yhtiön kasvihuonekaasuja koskevat päästövähennystavoitteet (Scope 1 ja 2) ovat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joissa ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Lisäksi Metsä Board asetti vuonna 2019 tavoitteen, jonka mukaan 70 prosenttia yhtiön kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettaisi SBTi:n mukaiset kasvihuo- nekaasujen päästövähennystavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia. EU:n yritysvastuudi- rektiivin mukaisesti Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähennystavoitteen ja siten Pariisin sopimuksen mukaisen kokonaispäästövähennystavoitteen (Scope 1, 2 ja 3) viimeistään vuonna 2027. Direktiivin sovellusohjeistus ja kansallinen implementointi ovat vielä kesken.
Tavoitteissa edistyminen
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperus- teinen) − Investoinnit ja energiatehokkuustoimenpiteet sekä maltillisella tasolla pysynyt tuotanto laskivat Scope 1 -päästöjä hieman. Scope 2 -päästöt nousivat selvästi edellisestä vuodesta kasvaneen energia- kulutuksen myötä. Tästä huolimatta päästötaso oli 2030-tavoitteen suunnitelmien mukainen. Kaiken kaikkiaan fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen) ovat vähentyneet 56 prosent- tia vuoden 2018 tasosta.
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asetta- neet SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä (Scope 3) – Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia. Yhtiö valmistautuu uuden tavoitteen asettamiseen.
Energiatehokkuuden parantaminen 2018 tasosta − Energiatehok- kuus parani vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna tehtaiden korkeamman tuotannon ansiosta. Lisäksi vuoden 2024 aikana toteutettiin 17 energiatehokkuushanketta. Markkinatilanteesta johtuneet tuotantorajoitukset kuitenkin edelleen pitivät energiatehokkuuden kehi- tyksen maltillisella tasolla. Lisäksi Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan
kaasuräjähdyksen takia Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaalla oli pitkä tuotantokatkos.
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta − Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta pysyi hyvällä tasolla, lähes kaikkien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien ollen fossiilittomia.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Metsä Boardin ilmastoriskit arvioitiin vuonna 2024 osana Metsä Groupin ilmastoriskianalyysiä, joka kattoi fyysiset riskit, siirtymäriskit sekä mah- dollisuudet omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Metsä Groupin sisäisiin ilmastoriskityöpajoihin osallistui asiantuntijoita ja johtoa Metsä Boardista sekä Metsä Groupin muilta liiketoiminta-alueilta ja toiminnoista. Analyy- sissa hyödynnettiin hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kahta ilmas- toskenaariota (RCP 1.9 ja RCP 8.5), Ilmatieteenlaitoksen raportteja sekä tieteellisiä artikkeleita. RCP 1.9 -skenaariossa maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen ja RCP 8.5 -skenaariossa päästöt kasvavat nykytahdilla ja maapallon keskilämpötila nousee keskimäärin 4,3 astetta vuoteen 2100 mennessä. Analyysi käsitti sekä lyhyen (alle yksi vuosi), kes- kipitkän (1−5 vuotta) että pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin tarkastelun. Aikaho- risontit on suhteutettu tuotantolaitosten elinikään. Koska laitokset pyritään lähtökohtaisesti suunnittelemaan pitkäikäisiksi, niiden elinkaari ylittää käytettyjen aikahorisonttien tarkasteluajan, eikä niitä ole siksi käsitelty tarkemmin. Siirtymäriskien arvioinnissa avainasemassa olivat Metsä Grou- pin jatkuva edunvalvontatyö ja siihen liittyvä toimintaympäristön analyysi. Metsä Boardin tuotantolaitosten ja keskeisten toimitusketjujen sijaintien fyysiset ilmastoriskit analysoi ulkopuolinen kumppani. Analyysi tehtiin geolokaatioihin perustuvalla mallinnuksella usealla eri ilmastoskenaariolla. Analyysi sisälsi nykyhetken lisäksi vuodet 2030 ja 2040. Analyysin tuloksissa ei todettu merkittäviä Metsä Boardin tuotantolaitoksia koskevia riskejä. Tämän perusteella tuotantolaitosten sijainti tukee Metsä Boardin kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Ilmastoriski- ja skenaarioanalyysin tulokset esitetään taulukossa sivulla 45. Ilmastoriskianalyysin tulokset on sisällytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.
43
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat- kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten vaikutuksia ympäristöön arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa. Ympäristövai- kutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen. Uusimpien investointien ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös ilmastonmuutosta koskevat riskit.
Metsien käyttöön liittyvät sääntelyriskit tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja Yhteiskuntasuh- teet-yksikön kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma
Metsä Boardin strategian kykyä vastata ilmastonmuutokseen selvitettiin vuonna 2024 ilmastoresilienssianalyysilla, joka toteutettiin osana Metsä Groupin resilienssianalyysiä. Analyysia hyödynnettiin ilmastosiirtymäsuun- nitelman laadinnassa, josta vastasi Metsä Groupin Yhteiskuntasuhteet –yksikkö ohjausryhmänään Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmä, joka koostuu Metsä Groupin liiketoiminta-alueiden sekä kon- sernipalveluiden kestävän kehityksen osa-alueista vastaavista johtajista. Metsä Boardin edustajana toimii kehitysjohtaja. Metsä Groupin johtoryhmä osallistui ilmastoresilienssianalyysiin. Metsä Boardin toimitusjohtaja kuuluu Metsä Groupin johtoryhmään. Metsä Boardin johtoryhmä hyväksyi siirtymäsuunnitelman vuonna 2024. Lisäksi suunnitelma vietiin tiedoksi yhtiön hallitukselle.
Resilienssianalyysi kattoi Metsä Boardin ja Metsä Groupin oman toimin- nan sekä arvoketjun. Strategian resilienssiä arvioitiin vertaamalla strate- gian adaptiivista muutoskyvykkyyttä ja transformatiivistä kyvykkyyttä riskienarvioinnissa tunnistettuja olennaisia ilmastoriskejä vasten. Adap- tiivisellä muutoskyvykkyydellä tarkoitetaan asteittaisia sopeutumis- ja hillintätoimia pääasiassa yhtiön omassa toiminnassa. Transformatiivisellä kyvykkyydellä tarkoitetaan vaikutukseltaan laaja-alaisempia toimenpiteitä systeemisen muutoksen edistämiseksi esimerkiksi arvoketjussa ja yhteisöissä. Analyysi osoitti, että adaptiiviseen muutoskyvykkyyteen ja transformatiiviseen kyvykkyyteen panostaminen vahvistaa Metsä Boardin ilmastoresilienssiä. Siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien merkitys korostuu erityisesti Pariisin tavoitteiden mukaisessa skenaariossa. Korkean päästön skenaariossa korostuvat fyysiset ilmastoriskit. Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien analyysi päivitetään vuosittain. Ilmastoriskejä koskevaa skenaarioanalyysiä ja sen tuloksia on kuvattu sivulla 45.
Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28. Metsä Boardin riski- enhallintaprosessia ja sen vastuita on kuvattu tarkemmin Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Keskeinen resilienssianalyysiin liittyvä epävarmuustekijä on EU-lain- säädännön heikko ennustettavuus. Epävarmuutta lisää se, että monista tärkeistä yksityiskohdista säädetään direktiivi- ja asetusteksteistä erillisissä säädöksissä. Toinen merkittävä epävarmuustekijä on monimut- kaisten luonnon ekosysteemien, kuten metsien, ilmastonmuutokseen sopeutumiskyvyn arviointi.
Väestön kasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, luontokato ja digi- talisaatio luovat yrityksille sekä haasteita että tarjoavat mahdollisuuksia kasvuun. Metsä Boardin liiketoiminnan tarkoituksena on bio- ja kiertotalou- den edistäminen jalostamalla pohjoisesta puusta ensiluokkaisia tuotteita kestävästi ja tehokkaasti. Yhtiön strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan, mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään kartonkituotteiden hiilijalanjälkeä. Metsä Boardissa ilmas- tonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen sekä uudistava metsätalous osana kestävän kehityksen työtä on integroitu liiketoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin. Useat Metsä Boardin osakkeenomistajat arvostavat pitkäjänteistä ilmastotyötä ja jatkuvaa kehittymistä. Tämä on tärkeää myös Metsä Boardin suurimman osakkeenomistajan, Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille.
Siirtymässä fossiilittomaan tuotantoon ja muissa teollisen toiminnan rahoitussuunnitelmissa pyritään hyödyntämään vihreitä rahoituslähteitä. Investoinnit rahoitetaan omalla ja vieraalla pääomalla. Metsä Board hyödyntää Metsä Groupin vihreän rahoituksen viitekehystä tukemaan ympäristön kannalta kestävien investointien rahoittamista ja uudelleen- rahoittamista. Vihreän rahoituksen viitekehys, joka päivitettiin vuonna 2024, kytkee Metsä Groupin kestävyystavoitteet entistä vahvemmin rahoi- tustoimiin viimeisimpien markkinakäytäntöjen mukaisesti. Vastuullisen rahoituksen toimikunta valvoo rahoituksen viitekehityksen toimeenpanoa. Aihetta avataan lisää seuraavan vuoden raportilla.
Alla olevassa taulukossa on esitetty ilmastosiirtymäsuunnitelman keskeisimmät osat. Ilmastosiirtymäsuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä on raportoitu osiossa Tavoitteissa edistyminen sivulla 43.
Lisää ilmastotavoitteista ja -toimenpiteistä on kerrottu tämän osion kohdissa Tavoitteet ja Toimenpiteet . Metsäluonnon tilan vahvistamisella on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Biodiversiteettiin liittyvät kestävyystavoitteet ja toimenpiteet on esitetty tarkemmin osiossa E4 – Biodiversiteetti ja ekosysteemit . Ilmastosiirtymäsuunnitelma on kokonaisuudessaan julkaistu Metsä Boardin verkkosivuilla .
44
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Osa-alue
Keskeiset toimet ja niihin liittyvät tavoitteet
Tuotteet
Metsä Boardin kartongit voivat auttaa Metsä Boardin asiakkaita, kuten brändinomistajia, saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutok- sen hillitsemisessä. Ilmastohyötyjä todennetaan elinkaarilaskelmilla. Siirtyminen vähähiilisempään talouteen luo lisää kysyntää ilmastokes- täville tuotteille. Kartongilla voidaan korvata materiaaleja, jotka on valmistettu fossiilisista raaka-aineista ja/tai joiden valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto, tuotteet ja pakkausmateriaalit vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteissa edistymisestä on kerrottu E1 2030-tavoitteiden yhteydessä.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
T&K&I-toimilla on keskeinen rooli ilmastosiirtymässä koko arvoketjussa. Tavoitteena on kehittää nykyisten tuotteiden ominaisuuksia, uusia puupohjaisia biotuoteinnovaatioita perinteisten metsätuotteiden rinnalle sekä tuotantoteknologioita. Metsä Board jatkaa dispersiopäällystet- tyjen kartonkien kehitystyötä, jolla mahdollistetaan muovin käytön vähentäminen ja helpotetaan pakkauksen kierrätettävyyttä.
Vuonna 2024 Metsä Groupissa toteutettiin ensimmäinen selvitys, jossa tarkasteltiin, mitä laajamittainen biogeenisen hiilidioksidin talteenot- to biotuotetehtaan savukaasuista tarkoittaisi Metsä Groupille teknologia- ja energianäkökulmasta. Mikäli hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, metsäteollisuuteen voi syntyä uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää fossiilisten raaka-ai- neiden korvaajana esimerkiksi kemianteollisuudessa.
Uusiutuvan energian käyttö, fossiilis- ten päästöjen minimointi, resurssi-
tehokkuuden ja materiaalikiertojen jatkuva parantaminen
Metsä Board on asettanut absoluuttiset 2030-päästövähennystavoitteet Scope 1- ja Scope 2 -päästöluokille. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto eli fossiilisten Scope 1- ja 2 -hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nollaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen jäljelle jää biogeenisiä kasvihuonekaasuja, joista valtaosa on EU-kriteereissä ilmastoneutraaliksi luokiteltua biogeenistä hiilidioksidia. Lisäksi puupohjaisesta energiasta syntyy pieniä määriä biogeenistä metaania ja typpioksiduulia, jotka ESRS:n määritelmän mukaan lasketaan Scope 1- ja 2 -päästöihin fossiilisten kasvihuonekaasujen kanssa.
Tavoitteen saavuttamiseksi Metsä Boardilla on suunnitelma investoinneista ja toimenpiteistä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja ostosähkön hankkimiseksi fossiilittomista lähteistä. Lisäksi Metsä Board investoi energian, veden ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Uusien investointien suunnittelun lähtökohta on korkea automaatio ja paras käytettävissä oleva teknologia. Tarkkaa ilmastotoimenpiteiden pääomamenoa ei ole mahdollista laskea, koska osa kuluista on epäsuoria ja ne syntyvät osana muita investointeja. Keskeisimmät viime vuosien investoinnit tuotannon fossiilittomuuden saavuttamiseksi ovat olleet Husumin sellutehtaan soodakattilan ja turbiinin uusiminen sekä Kyron kartonkitehtaan turbiinin uusiminen. Näiden investointien yhteenlasketut pääomamenot olivat noin 420 miljoonaa euroa. Tulevai- suuden investoinnit sisältävät muun muassa tehtaiden nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden ja prosessien sähköistämisen. Metsä Boardin taksonomian mukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on esitetty osiossa EU-taksonomia. Metsä Boardin ydin- liiketoiminta ei toistaiseksi ole taksonomian luokittelukriteereissä mukana. Siksi taksonomiakelpoisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on vähäinen eikä kaikilta osin ole linjassa siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien investointien kanssa. Vuonna 2024 Metsä Board arvioi jokaisen tuotantolaitoksensa fyysiset ilmastoriskit ja paransi samalla taksonomianmukaisuuttaan. Vuonna 2024 taksonomian mukaiset toiminnot liittyivät lämmön, jäähdytyksen ja sähkön tuotantoon bioenergialla. Nämä toiminnot edistävät siirtymäsuunnitelman uusiutuvan energian käyttöä. Metsä Boardilla ei ole investointeja hiileen, öljyyn tai kaasuun vuonna 2024.
Päästövähennystavoitteet ovat Science Based Targets initiave -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja ne tukevat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta hillitä ilmaston lämpeneminen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Samalla tavoitteet edesauttavat yhtiön sopeutumista vähähiiliseen tulevaisuuteen. Metsä Boardin toimialalle, eli metsäteollisuudelle, ei ole saatavilla kansainvälisesti tunnustettua alakohtaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua. Virallisia päästövähennystavoitteita vuoden 2030 jälkeiselle ajalle ei vielä ole asetettu, mutta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen nettonolla 2050 -polun suunnittelutyö on käynnissä koskien erityisesti Scope 3 -päästöjä. Scope 1- ja 2 -hiilidioksidipäästöjen tavoite on nolla jo vuoden 2030 loppuun mennessä. Nettonollatavoite asetetaan lähivuosina, viimeistään vuonna 2027. Metsä Group kuuluu EU:n uuden yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan heinäkuusta 2027 alkaen, jolloin Metsä Group kuuluu EU:n uuden yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan. Direktiivi asettaa yrityksille velvoitteen 2050 nettonollaan tähtäävästä ilmastopolusta. Direktiivin kansallinen implementointi on työn alla, mutta vielä kesken. Lisäksi on todennäköistä, että EU Komissio julkaisee lisäohjeistusta direktiivin soveltamiseen.
Metsä Board ei käytä arvoketjun ulkopuolelta ostettuja hiiliyksiköitä päästöjen kompensoimiseen tai tasapainottamiseen. Metsä Board seu- raa vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä mukaan lukien EU:n asetus hiilenpoistojen sertifioinnista (CRCF). 2050 nettonollatavoitteen saavuttamisessa niillä tulee olemaan rooli Scope 3 -jäännöspäästöjen tasapainottamisessa.
Yhteistyö ja vaikutusten hallinta arvoketjussa
Metsä Board asetti vuonna 2019 tavoitteen, jonka mukaan 70 prosenttia yhtiön kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettaisi SBTi:n mu- kaiset kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia.
EU:n yritysvastuudirektiivin mukaisesti Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähennystavoitteen ja siten Pariisin sopimuksen mukaisen kokonaispäästövähennystavoitteen (Scope 1, 2 ja 3) viimeistään vuonna 2027. Direktiivin sovellusohjeistus ja kansallinen implementointi ovat vielä kesken. Tällä hetkellä Metsä Boardin Scope 3 -tavoite ei vielä ole 1,5 C-asteen polun mukainen. Scope 3 -päästöjen osalta päästöjen määrittämiseen oman haasteensa tuo se, että vaikka Metsä Board pystyy tuottamaan entistä pienemmän hiilija- lanjäljen omaavia tuotteita investoimalla uusiin resurssi- ja ympäristötehokkaisiin tuotantolaitoksiin ja tehtaiden modernisointiin vähäpääs- töisimmiksi, nostavat investoinnit Scope 3 -päästöjä.
Vuoden 2024 lopussa Metsä Group asetti tavoitteen vähentää kategorian 4 ’Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu’ kasvihuonekaasu- päästöjä 30 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen vertailuvuosi on 2022, ja se on voimassa vuodesta 2025 alkaen, josta lähtien tavoitteesta raportoidaan tarkemmin. Lisäksi Metsä Group sopii yhdessä kaikkien partner-toimittajiensa kanssa yhteiset kestävyystavoitteet, joista moni liittyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Luonnon uusiutumiskyvystä huoleh- timinen ja uudistavan metsätalouden kehittäminen
Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut, joka vastaa myös Metsä Boardin puunhankinnasta, tarjoaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviä metsäpalveluja Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille osana uudistavan metsätalouden strategiaa. Suoma- laisessa metsätaloudessa puun tuotantoon ei liity maankäytön muutosta, sillä tuotanto perustuu luontaisiin puulajeihin ja tapahtuu osana luonnollista metsäekosysteemiä, jossa on lisäksi lukuisia muita ekosysteemipalveluja. Metsä Group edistää uudistavaa maankäyttöä myös tehdasalueilla. Lisätietoa biodiversiteettitoimista on kerrottu osioissa E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Henkilöstön sitouttaminen
Metsä Boardin hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho. Metsä Boardin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden to- teuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi yhtiö tukee palkitsemisella Metsä Boardin strategisten, operatiivisten ja kestävän kehityksentavoitteiden toteutumista. Vähintään yksi kestävään kehitykseen liittyvä tavoite sisältyy toimitusjohtajan, muiden johtoryhmän jäsenten ja koko muun henkilöstön vuositavoitteisiin, joihin vuosibonusten määräyty- minen perustuu.
Kaikki Metsä Boardin työntekijät suorittavat verkkokurssin kestävän kehityksen perusteista. Ilmastoteemat ovat yksi keskeinen osa verkkokurssia. Tärkeä osa strategian toteuttamista on yhtiölle keskeisen ydinosaamisen kehittäminen. Metsä Groupin Akatemiat -koulu- tuskonsepti on kehitetty tähän tarpeeseen. Vuonna 2024 konsepti sisälsi kestävän kehityksen, myynnin, hankinnan, johtamisen ja talouden akatemiat. Ilmastoon liittyvät aiheet ovat keskeisiä kestävän kehityksen akatemiassa, ja niitä käsitellään myös muissa akatemioissa ja johtamisohjelmissa.
45
Toimintaperiaatteet
Metsä Board osana Metsä Groupia on Metsä Groupin ympäristöpolitiikassa sitoutunut siirtymään tuotantolaitoksillaan ainoastaan fossiilittomien polttoaineiden käyttöön, vaihtamaan ostosähkön ja -lämmön fossiilitto- masti tuotettuihin vaihtoehtoihin, parantamaan energiatehokkuuttaan, ja etsimään kaikille yhtiön käyttämille raaka-aineille ja pakkausmateriaaleille fossiilittomat vaihtoehdot. Politiikan sitoumukset ja niiden mukaiset toimenpiteet ovat keskeisimmät keinot hallita tunnistettuja vaikutuksia, siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia. Sitoumukset kattavat myös keinoja fyysisten ilmastoriskien hallintaan esimerkiksi vesitehokkuuden ja kestävän metsänhoidon kautta. Ympäristöpolitiikkaa noudattavat kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt sekä juridiset yksiköt maailmanlaajuisesti, ja konsernin toiminnan vaikutukset on tunnistettu koko arvoketjussa. Politiikan omistaa yhteiskuntasuhdejohtaja, ja sen jalkauttamisesta on vastuussa jokaisen liiketoiminta-alueen kestävästä kehityksestä vastaava johtaja. Sen vaikutuksen kohteena olevat sidosryhmät ovat pääasiallisesti oma työvoima, toimittajat ja toimitusketjun työntekijät ja paikallisyhteisöt.
Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä ohjaavat tuotantolaitos- ten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien vaatimukset. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitelmallisesti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ilmaston osalta on strategisten kestävyystavoitteiden saavuttaminen tuotantolaitosten ja tuotteiden fossiilittomuudessa sekä vesi- ja energiatehokkuudessa.
Metsien käyttöä ohjaavat Metsä Groupin metsien käytön ja hoidon periaatteet, joissa Metsä Group on sitoutunut muun muassa lisäämään metsiin sitoutuvan hiilen määrää ja edistämään monimuotoisuutta met- sissä. Metsä Groupin puunhankinnassa on käytössä sertifioidut laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmät.
Toimittajia edellytetään sitoutumaan Metsä Groupin toimittajien eettisisiin toimintaperiaatteisiin tai omiin vastaaviin periaatteisiin. Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa suositellaan muun muassa asettamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet esimerkiksi Science Based Targets -aloitteen periaatteiden mukaisesti ja jatkuvasti parantamaan ympäristösuorituskykyään ja energian tehokasta käyttöä. Toimittajilta edellytetään sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käyttöä soveltuvin osin.
Toimenpiteet
Kasvihuonekaasupäästöt ja energia omassa toiminnassa
Metsä Boardin suunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi koostuu investoinneista ja toimenpiteistä, joiden avulla yhtiön kaikkien tuotanto- ja voimalaitosten käyttämät fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla polttoaineilla tai fossiilittomasti tuotetulla sähköllä. Toimenpiteet koskevat voimalaitosten polttoaineita ja tukipolttoaineita sekä tuotantolaitosten pro- sessipolttoaineita. Myös ostoenergiassa siirrytään ainoastaan uusiutuviin tai fossiilittomiin vaihtoehtoihin. Lisäksi yhtiö parantaa energian ja veden käytön tehokkuutta jatkuvalla kehitystyöllä ja investoinneilla. Vedenkäytön vähentäminen hillitsee ilmastonmuutosta, sillä prosessiveden käyttö ja jätevedenpuhdistus kuluttavat energiaa ja siten aiheuttavat kasvihuo- nekaasupäästöjä. Vedenkäyttöön liittyvistä toimenpiteistä on kerrottu osiossa E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat . Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti paikallisyhteisöihin ja omaan työvoimaan.
Tuotantokatkokset sekä normaalia alhaisempi tuotantovauhti heiken- tävät tuotantolaitosten energiatehokkuutta. Vuonna 2024 Metsä Boardin kartonki- ja kemihierretuotantoa rajoittivat muun muassa poliittiset lakot Suomessa, tuotannonrajoitustoimet kysyntää vastaavaksi sekä Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdys. Metsä Boardin Kemin kar- tonkitehdas, jossa valmistetaan valkopintaista kraftlaineria, on osa Kemin tehdasintegraattia. Biotuotetehtaan korjaustöiden aikana valkopintaista kraftlaineria valmistettiin kuivatulla sellulla sekä vaihtoehtoisilla energialäh- teillä normaalia alhaisemmalla tuotantovauhdilla. Räjähdyksestä johtuen Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman tavoitteet veden- ja energiakäytön tehostamiseksi eivät täysin toteutuneet vuonna 2024.
Energiatehokkuutta paransi Metsä Boardin Kyron kartonkitehtaan biovoimalaitoksen uuden turbiinin ja generaattorin käyttöönotto vuonna 2024. Uuden turbiinin paremman hyötysuhteen ansiosta biovoimalan sähköomavaraisuus kasvaa 30 prosentista 50 prosenttiin. Investointi myös kasvattaa fossiilittomasti tuotetun sähkön osuutta Kyron tehtaalla. Vuonna 2024 investoinnin pääomamenot olivat 5 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 Husumin sellutehtaan uudistamisen ensimmäisen vaihe valmistui, joka koostui uuden soodakattilan ja turbiinin asennuksesta. Nämä edistivät tehtaan energiatehokkuutta. Vuonna 2024 investointiin liittyi vielä 13 miljoonan euron pääomamenot.
Vuonna 2024 yhtiö käynnisti Simpeleen taivekartonkikoneen uudistami- sen, joka mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen kartongin valmistuksessa. Arvioitu käyttöönotto on vuonna 2025. Investoinnin kokonaisarvo on 60 miljoonaa euroa. Lisäksi ensimmäisellä vuosipuolis- kolla Simpeleen tehdas lopetti turpeen käytön ja korvasi sen uusiutuvilla energianlähteillä.
Metsä Group selvitti vuonna 2024 suuren kokoluokan hiilidioksidin talteenottoa. Selvityksessä tarkasteltiin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenottoa Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan kokoisesta laitoksesta. Selvitys osoitti, että koko ison biotuotetehtaan hiilidioksidimäärän talteenotto on mahdollista toteuttaa ja talteen otettua hiilidioksidia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi vetytaloudessa, mutta se vaatii suuria investointeja ja talteenottoteknologian sekä markki- nan kehittymistä ennen kuin siitä voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa. Metsä Group etenee hiilidioksidin talteenottohankkeessa vaiheittain ja pilotoi talteenottoa kesällä 2025 Rauman sellutehtaalla.
Tulevaisuudessa tehtävät energiankäytön tehostamisen parantamiseen liittyvät investoinnit ja niiden tarkat ajankohdat tulevat olemaan Metsä Boardilla tiedossa jatkuvaperusteisesti tulevien vuosien aikana.
Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa
Metsä Boardin toimittajien sitoutumisesta tieteeseen perustuviin SBTi:n mukaisiin kasvihuonekaasupäästötavoitteisiin on kerrottu sivulla 43 kohdassa Tavoitteissa edistyminen .
Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään myös Metsä Groupin ja toimittajien yhteistyössä asettamilla päästövähennystavoitteilla. Metsä Groupin ja logistiikkakonserni VR:n vuoteen 2030 ulottuva tavoite puolittaa yhteistyön piiriin kuuluvien kuljetusten päästöt. Lisäksi alankomaalaisen varustamo Royal Wagenborgin kanssa yhteisenä tavoitteena on vähentää tuotteiden merikuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia (per tonni/maili) vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Logistiikan päästöjä vähennetään jatkuvaperusteisesti tehokkaalla reitti- suunnittelulla, minimoimalla kuljetusmatkoja, optimoimalla täyttöasteita ja suosimalla junayhteyksiä autokuljetusten sijasta valituilla reiteillä. Esimer- kiksi Kemin kartonkitehtaalta tuotteet kuljetetaan satamiin maksimoiden
46
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
kuljetusyksiköiden kuormakoko ja käyttämällä vain fossiilittomia polttoai- neita. Takon kartonkitehtaalta lähtevät tuotteet kuljetetaan fossiilivapaasti lähiterminaaliin, josta merikonttikuljetukset viedään vähäpäästöisillä rekoilla satamaan. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti toimittajiin.
Vuonna 2024 selvitettiin toimitusketjun suunnitelmia ja valmiutta päästövähennyksiin yhteistyössä 19 toimittajan ja 2 asiakkaan kanssa. Vuoden 2024 lopussa Metsä Group asetti tavoitteen vähentää kategorian 4 ’Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu’ kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia tuotettua tonnia kohden. Tavoitteen vertailuvuosi on 2022 ja se on voimassa vuodesta 2025 alkaen . Lisää tavoitteenasetannasta on kerrottu siirtymäsuunnitelmassa.
Metsien hiilitase
Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteilla tähdätään puunhankinnan ja metsäpalveluiden toimenpiteisiin, joilla luonnon tila alkaa todennettavasti vahvistua Suomessa. Uudistavan metsätalouden toimilla lisätään metsien hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu kestävästi.
Keskeisiä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä käytännön toimenpiteitä ovat
Metsä uudistetaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen. Mitä nopeammin ja laadukkaammin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin metsä alkaa sitoa hiiltä ilmakehästä. Uudistamisessa käytetään paikallisten puulajien jalostettua siemen- ja taimiainesta aina, kun sitä on saatavilla. Jalostettua alkuperää olevat puut kasvavat paremmin kuin luontaisesti syntyneet puut.
Taimikonperkauksilla ja harvennuksilla varmistetaan, että taimikko pysyy elinvoimaisena ja metsikön kasvu kohdistuu parhaisiin puihin.
Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvua, ylläpidetään maan kasvukuntoa ja varmistetaan puuston elinvoimaa.
Peitteisen metsänkäsittelyn lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa minimoimalla tur- vemaiden metsien kasvihuonepäästöjä. Peitteisellä metsänkäsittelyllä pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso vakaana, jolloin turpeeseen sitoutunut hiili ei vapaudu ilmakehään ja vesistövaikutukset saadaan minimoitua.
Metsä Groupin puunhankinnalla ja metsäpalveluilla on näille toimenpiteille strategiset kestävyystavoitteet, jotka esitetään taulukossa sivulla 4 3 . Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti Metsä Groupin omistajajäseniin.
Tuotteet
Kartonkipakkauksen ilmastovaikutusten ja hiilijalanjäljen kannalta olennaisin merkitys on tuotannossa käytettävällä energialla ja kartongin keveydellä. Metsä Boardin siirtyessä tuotannossaan täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotteiden hiilijalanjälki pienenee edelleen.
Metsä Boardin tekemien elinkaariarviointien mukaan esimerkiksi yhtiön ensikuitukartongista valmistetun lääkepakkauksen hiilijalanjälki on parhaimmillaan yli 50 prosenttia pienempi kuin jäykkyydeltään vastaa- vanlaisen kierrätyskuitu- tai sellukartonkipakkauksen. Lääkepakkausten hiilijalanjälkeä koskevan arvioinnin tulokset on varmentanut ruotsalainen tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutet. Arvioinnin tekninen taustara- portti ja varmennuslausunto on saatavilla Metsä Boardin verkkosivuilla.
Metsä Boardin kartongit tarjoavat vaihtoehdon uusiutumattomista raa- ka-aineista valmistetuille pakkausmateriaaleille kuten muoville. Esimerkiksi
Metsä Boardin kartongista valmistetun kirsikkatomaattirasian hiilijalanjälki on riippumattoman tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia pienempi kuin kierrätysmuovista valmistetun rasian (Lähde: Luonnonvarakeskus, 2019).
Kartongin edelleen keventäminen on yksi Metsä Boardin T&K-toiminnan painopistealueista. Metsä Boardin tavoitteena on korvata nykyisin vielä käytössä olevat fossiiliset raaka-aineet ja pakkausmateriaalit fossiilittomilla vaihtoehdoilla vuoden 2030 loppuun mennessä. Siirtymää kohti täysin fossiilittomia raaka-aineita edistetään yhteistyössä Metsä Groupin T&K-toi- minnon strategisessa ohjelmassa. Metsä Boardin kartonkien päällysteiden fossiilisten sideaineiden korvaaminen biopohjaisilla on keskeinen pilot- ja tehdaskoeajojen painopistealue. Tuotteiden pakkausmateriaalien biopoh- jaisten vaihtoehtojen selvittämistä tehdään Metsä Group -yhteistyönä. Kaiken kaikkiaan yhteistyö tiedeyhteisön ja raaka-ainetoimittajien kanssa on tärkeää. Työn edistymisen seurannasta vastaa Metsä Groupin hankin- taorganisaatio. Vuonna 2024 tehtiin investointipäätös, joka mahdollistaa Simpeleen kartonkitehtaalla biopohjaisen sideaineen käytön kartongin päällystyksessä. Uudet laitteistot otetaan käyttöön vuonna 2025. Muiden tuotantolaitosten osalta T&K-työtä jatketaan. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti asiakkaisiin ja kuluttajiin.
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus on esitetty taulukossa sivulla 43. Lisätietoja T&K-toiminnasta on osiossa E5 – Resurs- sien käyttö ja kiertotalous sekä Hallituksen toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta ja innovaatiot .
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä akuut- teihin uhkiin kuten sään ääri-ilmiöihin että kroonisiin uhkiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksista esimerkiksi veden saatavuuteen, puiden korjuuolosuhteisiin, eri puulajien kasvuolosuhteisiin tai metsien lumi-, myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis- ja sienituhoihin.
Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä yhtiö- että tuotantolaitostasolla jatkuvaperusteisesti. Esimerkkejä toi- menpiteistä ovat vedenpinnan hallinta patojärjestelmillä ja sähkönjakelun varmistaminen poikkeustilanteissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin tai yhteistyökumppaneihin. Yhtiön tuotantolaitokset eivät sijaitse korkean yleisen vesiriskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Metsä Boardin tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden kierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti paikallisyhteisöihin.
Metsä Groupin puunhankinta huomioi aina sääolosuhteet ja niiden vaihtelun puunkorjuussa. Puuta korjataan vain olosuhteiden salliessa. Tarvittaessa puuvarastoja voidaan hyödyntää tasaamaan korjuuolosuh- teiden aiheuttamaa vaihtelua. Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteet ja kestävän metsänhoidon palvelut tukevat metsien sopeu- tumista ilmastonmuutokseen ja edistävät metsien monimuotoisuutta. Lisää uudistavasta metsätaloudesta on kerrottu osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Vuonna 2024 ei ollut merkittäviä kuluja ilmastonmuutokseen sopeutu- miseen liittyviin toimenpiteisiin.
Taloudelliset vaikutukset
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei ole olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä. Tuotantolaitosten fyysisten ilmastoriskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä käytetyistä ilmastoskenaarioista on kerrottu osiossa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi .
47
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei ole tunnistettu omaisuuseriä, jotka olisivat olennaisen siirtymäriskin kohteena tai olisivat esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvän regulaation vuoksi menettäneet arvoaan (stranded assets). Metsä Boardin tuotannosta syntyy vielä fossiilisia hiilidioksidi- päästöjä, mutta tavoitteena on fossiiliton tuotanto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tuotannossa ei siis ole lukkiutuneita fossiilisia hiilioksidipäästöjä, mutta pieni määrä sellaisia biogeenisiä kasvihuone- kaasuja, jotka lasketaan mukaan Scope 1- ja 2 -viitekehykseen.
Metsä Board ei harjoita merkittävässä siirtymäriskissä olevien toimialojen, kuten kivihiili-, kaasu- tai öljyliiketoimintaa. Keskeisimmät Metsä Boardin siirtymäriskit koskevat metsienkäyttöön ja puupohjaiseen energiaan liittyvää regulaatiota, jonka vaikutus toteutuessaan nostaisi kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Metsä Board kuuluu Euroopan päästökauppajärjestelmän piiriin. Sisäisessä hiilen hinnoittelussa tuotantolaitosten tuotto- ja kulukirjauk- sissa käytetään päästökauppajärjestelmän mukaista päästöoikeuden keskihintaa kullekin vuodelle. Lisäksi yhtiön investointilaskelmissa hiilidioksidille sovelletaan varjohintoja, jotka määritellään EU:n päästö- kauppajärjestelmän hintojen perusteella. Arviota varjohinnan alla olevista päästöistä ei ole tehty. Hinta määritellään vuosittain, ja kunkin vuoden investoinneissa käytetään kyseisen vuoden hintaa, joka pysyy samana koko investointijakson ajan. Yhtiö ei raportoi sisäisen hiilen hintaa tai siihen liittyviä olettamuksia, koska pitää tätä liiketoimintansa kannalta kriittisenä ja strategisesti sensitiivisenä tietona.
Metsä Boardin tehtaille allokoitiin vuonna 2024 yhteensä 385 197 tonnia EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) mukaisia ilmaisia päästöoikeuksia. Määrästä puuttuvat Kemin ja Joutsenon allokoinnit, jotka eivät olleet saatavilla raportointihetkellä. Odotettavissa on, että ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen loppuu vuoden 2025 jälkeen tehtailta, joiden kasvihuonekaasupäästöistä keskimäärin yli 95 prosenttia aiheutui kestävän biomassan poltosta vuosina 2019−2023. EU:n päästökauppa- järjestelmää päivitetään parhaillaan ja nykyisen tiedon mukaan ilmaiset päästöoikeudet loppuvat kokonaisuudessaan vuoden 2030 jälkeen. Lisää päästöoikeuksista on kerrottu Konsernitilinpäätöksessä osiossa Aineettomat hyödykkeet .
Vähähiilisten tuotteiden taloudellisiin mahdollisuuksiin liittyen, Metsä Boardin olemassa olevista tuotteista erityisesti kartonkipakkauksilla voidaan korvata fossiilisia vaihtoehtoja. Potentiaalisten tulevaisuuden tuotteiden kohdemarkkinat ovat pakkausmarkkinat, joka on erittäin suuri globaali markkina. Hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet ovat suuret sellutehtailla, sillä niissä syntyvää hiilidioksidia voidaan hyödyntää kemianteollisuudessa ja vetytaloudessa.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
MWh
2024
2023
POLTTOAINEET
Öljy
240 897
310 423
Kaasu
434 125
412 864
Hiili
0
0
Jäte
71 382
43 825
Turve
17 306
17 829
Puupohjaiset polttoaineet
5 441 356
5 010 322
OSTOENERGIA
Ostettu sähkö ja lämpö,
uusiutuva puupohjainen
595 710
667 468
Ostettu sähkö ja lämpö,
muu uusiutuva
67 832
7 543
Ostettu sähkö ja lämpö,
fossiilinen
138 860
18 763
Ostettu sähkö ja lämpö,
ydinvoima
1 214 984
1 200 337
MUUN ITSE TUOTETUN UUSIUTUVAN ENERGIAN KULUTUS
Itse tuotetun vesivoiman kulutus
30 010
29 349
KOKONAISENERGIANKULUTUS
Kokonaisenergiankulutus,
uusiutuva puupohjainen
6 037 066
5 677 790
Kokonaisenergiankulutus,
muu uusiutuva
97 842
36 892
Kokonaisenergiankulutus, fossiilinen
902 570
803 704
Kokonaisenergiankulutus, ydinvoima
1 214 984
1 200 337
Kokonaisenergiankulutus
8 252 462
7 718 722
ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/liikevaihto)
Energiaintensiteetti
0,004
0,004
Vuoden 2023 luvut on korjattu takautuvasti siten, että myydyn energian määrä on jätetty vähentämättä kokonaisenergiankulutuksesta.
Energiaintensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osios- ta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on ilmoitettu euroissa.
Energiankulutus energialähteittäin
%
2024
2023
Uusiutuva puupohjainen
73
74
Muu uusiutuva energia
1,2
0,5
Ydinvoima
15
16
Fossiiliset polttoaineet
11
10
Energiantuotanto
MWh
2024
2023
Itse tuotettu energia, uusiutuva
4 840 823
4 491 331
Itse tuotettu energia, fossiilinen
417 213
473 304
48
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Kasvihuonekaasupäästöt
2024
2023
Muutos % (2024/2023)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -brutto- päästöt (tCO 2 -ekv.)
192 098
202 227
-5,0 %
Säänneltyjen päästökauppajärjes- telmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosent- tiosuus (%)
100
100
0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintipe- rusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)
259 495
299 365
-13 %
Kasvihuonekaasujen markkinape- rusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)
84 989
3 747
2 168 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)
1 789 138
1 792 006
-0,2 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
485 533
479 875
1,2 %
2 Tuotantohyödykkeet
27 746
57 651
-52 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
73 778
57 772
28 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetuk- set ja jakelu
300 233
282 264
6,4 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte
727
2 919
-75 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
937
813
15 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
1 926
1 889
1,9 %
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
7 304
4 732
54 %
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
275 061
268 042
2,6 %
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
1 846
890
107 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
563 093
582 863
-3,4 %
15 Investoinnit
50 954
52 294
-2,6 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.)
2 240 731
2 293 598
-2,3 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.)
2 066 225
1 997 980
3,4 %
Scope 1 & 2 -päästöjen osalta perusvuotta tai tavoitevuotta ei ole raportoitu, koska Metsä Boardin päästövähennystavoite koskee ainoastaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2024 Metsä Boardin Scope 3 -tavoite kohdistui kohderyhmään kuuluvien toimittajien sito- uttamiseen. Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähen- nystavoitteen viimeistään vuonna 2027. Tavoitteista on kerrottu lisää E1 Ilmastonmuutos -osissa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ja Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma -taulukossa.
Kasvihuonekaasuintensiteetti
2024
2023
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen), tCO 2 e / euroa
0,001
0,001
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2, 3 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e / euroa
0,001
0,001
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e / euroa
0,0001
0,0001
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e / euroa
0,0002
0,0003
Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, Scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e / tn
0,1
0,09
Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, Scope 1, 2 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e / tn
0,2
0,2
Päästöintensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osios- ta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on raportoitu euroissa.
Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt
tCO 2
2024
2023
Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt
2 154 777
1 984 088
Kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteet
Taulukko esittää toteutetut ja tulevaisuuteen suunnitellut toimet ja niiden arvioidut mää- rälliset panokset Scope 1- & 2 -päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.
Perusvuosi
Vähennys-
tavoite vuo- teen 2030
mennessä
Kasvihuonepäästöt (tCO 2 )
576 355
0
Polttoaineen vaihtaminen
-188 900
Sähköistäminen
-560
Polttoaineen vaihtaminen tai sähköistäminen
-136 210
Fossiilittomasti tuotettuun ostosähköön siirtyminen
-237 805
Muut
-12 880
Polttoaineen vaihtaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joissa fossiilinen polttoaine korvataan fossiilittomalla polttoaineella. Sähköistäminen puolestaan sisältää toimenpiteet, joissa fossiilisen polttoaineen käyttö korvataan prosessin sähköistämisellä. Kaikista vähennyk- sistä ei ole vielä tehty päätöstä, toteutetaanko ne polttoaineen vaihdolla vai sähköistämi- sellä, joten ne on merkitty kategoriaan ’polttoaineen vaihto tai sähköistäminen’. Muut -ka- tegoria sisältää muita pienempiä vähennystoimenpiteitä, kuten energiatehokkuustoimia.
49
Mittareiden laatimisperiaatteet
Metsänuudistusten ja taimikonhoidon määrä sisältää heh- taareissa Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat maanmuokkaukset sekä taimikonhoidot ja nuoren metsän hoidot, eli varhaisperkaukset ja taimikonharvennukset. Metsälannoitusten määrä hehtaareissa sisältää Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat kasvatus-, boori- ja tuhkalannoitukset. Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa sisältää Metsä Groupin puun- hankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat pystykauppakohteet sekä turvemaiden uudistumiseen tähtäävät pienaukko-, poi- minta- ja kaistalehakkuut ja ne lasketaan hakkuiden lukumääristä. Pinta-alaperusteisesti tehtyjen hakkuiden mukaan laskettuina tulos olisi 22 prosenttia.
Puutuotteisiin varastoituvan hiilen määrä lasketaan Metsä Groupin mekaanisista puutuotteista. Hiilipitoisuuden laskennassa käytetään puulajikohtaisia tietokantakertoimia, jolla tonnista puuta saadaan toistensa kanssa vertailukelpoinen tulos (hiilidioksidiekvivalentti).
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien määrä sisältää Metsä Boardin valmistamien tuotteiden raaka-aineet ja niiden pakkausmateriaalit. Raaka-aineiden paino määritetään kyseisen tavoitteen laskennassa kuivatonneiksi toimittajilta saaduilla kertoimilla. Raaka-aine katsotaan fossiilittomaksi, jos yksikään sen pääraaka-aineista ei sisällä fossiilista öljyä. Materiaaleja, jotka eivät jää tuotteeseen, kuten esimerkiksi tietyt prosessikemikaalit, ei huomioida laskennassa.
Energiankulutus sisältää kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset. Laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämiseksi. Energiankulutus ilmaistaan energian loppukäyttönä, jolloin ei huomioida sähkön ja lämmön hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäytössä lasketaan yhteen tuotantolaitoksilla kulutettu polttoaine, itsetuotettu vesivoima sekä ostosähkön ja ostolämmön määrä. Laskennan ulkopuolelle on jätetty sisäinen logistiikka sekä tehdasalueiden ulkopuolisten rakennusten, kuten varastojen ja toimistotilojen ostosähkö, koska niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, ja siten myös Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä, on arvioitu epäolennaiseksi. Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään pai- kallisia kertoimia. Valtaosa Metsä Boardin lämmönkulutuksesta perustuu höyryyn.
Metsä Boardin pääliiketoimintaa on kartonki- ja markkinasel- luliiketoiminta, joka kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin. Tämän vuoksi energiaintensiteetti on laskettu käyttäen koko yhtiön energiankulutusta ja liikevaihtoa.
Energiantehokkuuden parantaminen määritetään ominaisenergi- ankulutuksena eli energiakulutuksen suhteena tuotantovolyymiin. Ominaisenergiankulutus lasketaan tuotantolinjoittain sisältäen sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksen megawattitunteina (MWh). Tuotantovolyymin laskentayksikköinä käytetään tonneja ja kuutioita, joita pidetään laskennassa samanarvoisina. Metsä Boardin voimalaitosten energiatehokkuutta ei huomioida laskennassa. Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa. Uudet tuotantolaitokset huomioidaan laskennassa niiden tuotannon aloitusvuodesta lähtien.
Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Metsä Boardin tuotantolaitosten päästöt. Päästöjen laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämiseksi. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan noudattaen
GHG-protokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard). Raportoinnin rajaus perustuu operatiiviseen kontrolliin. Raportointi kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä epäsuorat kasvihuonekaasupääs- töt muualta arvoketjusta (Scope 3) sisältäen ylävirran (upstream) ja alavirran (downstream). Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa käyttäville tuotantolaitoksille.
Laskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo- nekaasut (CO 2 , CH4, N2O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi.
Scope 1 -päästöt on laskettu tuotantolaitosten käyttämistä polt- toaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden toimittajakohtaisiin päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin päästökertoimiin. Hajapäästöt ovat rajattu pois. Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytetään kahta menetelmää. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään tuottajakohtaisia päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla jäännösjakaumasähkön päästökertoi- milla jäljittämättömän ostosähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään maakohtaisia kulutetun sähkön keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakaumakertoimet ja maakohtaiset kertoimet on otettu AIB:n (Association of Issuing Bodies) päästökertoimia koskevasta raportista. Päästökertoimien käyttöön liittyy aina epävarmuutta, koska ne perustuvat keskiar- voihin, jotka eivät välttämättä heijasta toiminnan erityispiirteitä tai sen hetkistä tilannetta. Kertoimia pyritään päivittämään toimittajakohtaisiin, kun mahdollista.
Vuoden 2023 energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen lukuja on korjattu takautuvasti. Vuoden 2023 Scope 1 -kas- vihuonekaasupäästöjä on korjattu 201 984 tonnista 202 227 tonniin. Korjaus johtui päästötodennusten yhteydessä havaitusta virheestä Joutsenon tehtaan hiilidioksidipäästölaskelmissa. Lisäksi vuoden 2023 ostolämmön energialähteiden suhteessa havaittiin virhe. Ostetun sähkön ja lämmön lukua on korjattu uusiutuvien puupohjaisten osalta 663 692 megawattitunnista 667 468 megawattituntiin ja fossiilisten osalta 22 538 megawat- titunnista 18 763 megawattituntiin. Korjatut luvut vaikuttavat samassa suhteessa kokonaisenergiankulutuksen energialäh- teiden jakaumaan, mutta eivät kokonaisenergiankulutukseen. Ostolämmön energialähteiden muutoksella on vaikutus myös Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, joista markkinaperusteisia päästöjä on korjattu takautuvasti 5 108 tonnista 3 747 tonniin, ja sijaintiperusteisia 300 726 tonnista 299 365 tonniin. Lukujen muutos vaikuttaa myös Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteen ”0 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä” vuoden 2023 toteumaan, jota on korjattu 184 713 tonnista 183 600 tonniin.
Vuonna 2024 90 prosenttia Metsä Boardin ostosähköstä katettiin alkuperätakuilla, joista 80 prosenttia oli määritelty ostosähköso- pimuksissa. Kaikista ostosähkön alkuperätakuista:
75 prosenttia oli ydinvoimasertifikaatteja pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella,
5,1 prosenttia oli vesivoimasertifikaatteja pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella,
9,7 prosenttia oli ydinvoimasertifikaatteja ilman pitkäaikaista sähkönostosopimusta.
Vuonna 2024 Metsä Boardin lämmönhankinnoista 37 prosenttia katettiin alkuperätakuilla, jotka oli määritelty ostolämpösopimuk- sissa. Alkuperätakuista 100 prosenttia oli biomassasertifikaatteja
50
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalta, joka on Metsä Board Äänekosken ainoa lämmöntoimittaja. Loput 61 prosenttia ostolämmöstä hankittiin Metsä Fibreltä Kemin ja Joutsenon tehdasintegraateissa. Tästä 99 prosenttia oli biomassaan pohjautuvaa uusiutuvaa lämpöä.
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite ”0 tonnia fossiilisia hiili- dioksidipäästöjä” koskee Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä ja sisältää vain fossiiliset hiilidioksidipäästöt eli muita kasvihuonekaasuja ei ole sisällytetty tavoitteeseen. Muilta osin tavoite on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Tavoite ei sisällä tehdasalueiden ulkopuolisia rakennuksia eikä sisäistä logistiikkaa, koska niiden osuus päästöistä on arvioitu epäolennaiseksi. Perusvuodeksi on valikoitunut 2018, koska se tasainen vuosi tuotannon suhteen ja täten edustaa normaalia vuotta hyvin. Tavoite tullaan tarkista- maan vähintään viiden vuoden välein alkaen vuonna 2030.
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista polttoaineista. Niiden laskentaan käytetty Tilastokeskuksen hiilidioksidipäästökerroin on 396 tonnia CO 2 /GWh.
Jokaisen 15:n Scope 3 -kategorian merkittävyys määritettiin spend-pohjaisella olennaisuusanalyysillä. Kaikki olennaisiksi tunnistetut kategoriat laskettiin. Scope 3 -inventaarioon sisällytettiin myös kategorioita, joissa kasvihuonekaasujen määrä ei ollut merkittävä. Laskentaan sisällytetyt kategoriat luetellaan kasvihuonepäästöt -taulukossa. Laskennan ulkopuolelle jätettiin ainoastaan kolme kategoriaa – tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ja franchising, jotka arvioitiin epäolennaisiksi. Metsä Boardilla ei ole Scope 3 -rajaukseen kuuluvia merkittäviä vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät kuulu Scope 1- ja Scope 2 -päästölaskennan rajaukseen. Metsä Boardilla ei ole franchi- sing-toimintaa. Kaikki konsernin yhtiöt ovat mukana laskennassa.
Scope 3 -inventaario on laskettu CO 2 -ekvivalenttitonneina pois lukien biogeeninen CO 2 . Laskennassa käytetty toimintadata saadaan Metsä Groupin sisäisistä järjestelmistä. Laskennassa on käytetty oletuksia tarkan tiedon puuttuessa. Käytetyt pääs- tökertoimet ovat pääasiassa globaaleista tietokannoista kuten ecoinvent 3.9.1, EXIOBASE 3, DEFRA’s GHG conversion factors (full set 2022) ja IEA’s Life Cycle Upstream Emission Factors (2023). Kokonaisuudessaan 19 prosentille Scope 3 -päästöille on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Kategoriassa 4 ”Ylävirran kuljetukset ja jakelu” 56 prosenttia Metsä Boardin toimintadatasta on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Kategoriassa 1 ”Ostetut tuotteet sekä palvelut” raaka-aineille ja pakkausmateriaaleille on käytetty toimittajakohtaisia päästöker- toimia 81 prosenttia Metsä Boardin toimintadatasta (pois lukien raakapuu). Tarkkuuden parantamiseksi pyritään keräämään toimittajakohtaisia päästökertoimia, kun ne ovat saatavilla. Päästökertoimet käydään läpi vuosittain, jotta käytössä on tuoreimmat päästökertoimet.
Ostettujen tavaroiden ja palveluiden tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia ja yleistyksiä esimerkiksi sopivan päästöker- toimen valinnassa tietyille hankintakategorioille tai yksittäisille
materiaaleille ja palveluille. Lisäksi raaka-aineissa ja pakkaus- materiaaleissa on tehty oletuksia materiaalien muuntamisessa erilaisista mittayksiköistä tonneiksi, mikäli laskemissa on käytetty materiaalin keskimääräisiä konversiokertoimia tarkemman tuotekohtaisen tiedon puuttuessa.
Osa logistiikan toimittajakohtaisista päästökertoimista kattaa pelkästään CO 2 :n tämänhetkisessä laskennassa, mutta ne päivitetään sisältämään muutkin oleelliset kasvihuonekaasut seuraavien vuosien aikana logistiikkaan liittyvän kansainvälisen raportointiohjeiston kehittyessä. Monet logistiikan toimittajakoh- taiset päästökertoimet kattavat tällä hetkellä vain TTW-päästöt (tank-to-wheel), mutta WTW-päästökertoimia (well-to-wheel) käytetään ensisijaisesti silloin, kun toimittajat pystyvät niitä toimittamaan. Toimittajille ja kuljetusreiteille on käytetty sopivimmaksi arvioitua kirjastokerrointa, jos toimittajakohtaisia päästökertoimia ei ole saatavilla. Päästökertoimen valintaan sisäl- tyy oletuksia kuljetusmuodosta ja tarkemmasta kuljetuskaluston tyypistä mm. saatavilla olevaan aktiviteettidataan perustuen.
Myytyjen tuotteiden jalostusta laskiessa tarkan tiedon puuttu- essa on tehty oletuksia asiakkaille myytyjen tuotteiden jatkokäsit- telytavoista. Konsernin laskenta ei perustu asiakkailta kerättyyn primääridataan. Tuotteiden oletetuille jatkokäsittelytavoille on valittu sopivat päästökertoimet.
Tuotteiden jätteenkäsittelymenetelmät on arvioitu perustuen julkisesti saatavilla olevaan sijaintiperusteiseen jätteenkäsittely- tietoon, kuten tilastoihin (Eurostat, Statista, valtiolliset tilastoin- tilaitokset) ja tutkimuksiin (EPA, PEFCR, ResearchGate, MDPI), sekä konsernin tietoon tuotteidemme myyntialueista. Konsernin laskenta ei perustu asiakkailta tai loppukäyttäjiltä kerättyyn primääridataan, ja tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia myytyjen tuotteiden lopullisista jätteenkäsittelymenetelmistä myyntialueisiin sekä julkisesti saatavilla olevien jätteenkäsittelyti- lastojen tietoihin perustuen.
SBTi:n hyväksymä Scope 3 -tavoitteen kohderyhmä sisältää 70 prosenttia muuta kuin kuitua toimittavista Metsä Boardin toimit- tajista sekä asiakastoimituksiin liittyvistä logistiikkatoimijoista mitattuna osuutena kokonaisostoista.
Metsä Boardin sijoituksiin liittyvä päästödata perustuu sen omis- tusosuuden (24,9 prosenttia) mukaiseen osuuteen Metsä Fibren Scope 1- ja 2 -päästöistä pois lukien Metsä Fibreltä hankittujen selluraaka-aineiden mukana Scope 3 -inventaarion ensimmäiseen kategoriaan lasketut päästöt.
Tarkempi kuvaus scope 3 -laskentamenetelmistä on julkaistu Metsä Groupin verkkosivuilla .
Päästökaupan piirissä oleva päästölaskenta validoidaan ulkopuolisen tahon toimesta osana päästökauppaa. Vuoden 2023 laskennan validoi Kiwa Inspecta. Vuoden 2024 laskenta validoidaan 2025 alkupuoliskolla.
Metsä Boardia ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
51
E2 – Pilaantuminen
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu kasvihuonekaasujen lisäksi muita päästöjä ilmaan. Suurin osa päästöistä ilmaan on peräisin tuotantolaitosten ja voimalaitosten polttoprosessista. Lisäksi Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu jätevesipäästöjä. Raportoin- tivuoden päästöt ilmaan ja veteen sekä ympäristölupapoikkeamat tuotantolaitoksilla on esitetty taulukoissa tässä osiossa. Useat ympäristöluvan päästörajojen ylitykset erityisesti samoilta tehdas- alueilta voisivat olla ympäristölle haitallisia. Yhtiöllä on aiemmasta toiminnasta jääneitä maaperän pilaantumiseen liittyviä ympäristö- vastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Metsä Groupin puunhankinnan aiheuttamasta päästökuormituksesta pienvesissä ja vesistöissä on kerrottu osiossa E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Ilman, veden ja maaperän pilaantumista voi aiheutua Metsä Boardin tai palvelutoimittajien toiminnassa teknisten vikojen tai inhimillisten virheiden seurauksena.
Riski : Poikkeavat päästöt voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden ja korjaavien toi- menpiteiden kustannuksia. Lisäksi Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana voi heikentyä.
Päästöjä ilmaan vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella.
Päästöjä vesistöihin pienennetään vedenkäytön vähentämisellä, prosessien tehostamisella ja tehokkaalla jätevedenpuhdistuksella.
Tuotannossa käytetään parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa, jota operoidaan järjestelmällisesti. Ympäristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Häiriöitä pyritään estämään ennakoivasti esimerkiksi kattavan ennakkohuollon ja tuotannossa tehtävän havainnoinnin perusteella.
Poikkeavat päästöt ja niitä koskevat korjaavat toi- menpiteet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille.
Tuotanto on keskitetty maihin, joissa ympäristö- lainsäädännön vaatimukset ovat korkeat.
Mahdollisuus : Parhaan käytettävissä ole- van tekniikan käyttäminen ja sertifioidut johtamisjärjestelmät todentavat asiakkaille päästöjen minimoinnin.
Mikromuovit
Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet ovat vaihtoehto muovipakkauksille ja ne mahdollistavat mikromuovin määrän vähentämistä.
Mahdollisuus : Metsä Boardin tuotteiden kysyntä kasvaa.
Lähes kaikki Metsä Boardin raaka-aineet ovat fossiilittomia. Jäljellä olevien fossiilisten raaka-ai- neiden korvaamiseksi tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Tavoitteet
Metsä Boardilla ei ole yhtiön sisäisiä pilaantumisen ehkäisemiseen liittyviä tavoitteita, mutta ympäristönsuojelulaki ja tuotantolaitosten ympäristölupien mukaiset päästörajat ohjaavat toimintaa ja sitä kautta ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ennakolta tai sen rajoittamiseen mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantolaitoksille asetetut päästölupaehdot on asetettu kullekin tuotantolaitokselle sisäisiksi tavoitteiksi. Lisäksi ympä- ristöpolitiikan mukaisesti negatiiviset ympäristövaikutukset minimoidaan ja ympäristötehokkuutta parannetaan kehittämällä toimintaa kestävän kehityksen ja jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien tunnistaminen ja arviointi
Pilaantumista koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat- kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001- ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten vaikutuksia pilaantumiseen arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäris- tölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen.
Ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupaprosessin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti.
Paikallisyhteisöillä on lainsäädännössä määritelty oikeus osallistua tuotantolaitosten ympäristölupaprosesseihin antamalla lupahakemukseen liittyviä muistutuksia ja mielipiteitä. Muistutukset ja mielipiteet huomioi- daan lupaprosessissa. Lupaprosessien lisäksi tuotantolaitokset vastaan- ottavat paikallisyhteisöiltä palautteita, joihin vastataan ja jotka kirjataan HSEQ-järjestelmään. Osa tuotantolaitoksista järjestää myös avointen ovien vierailupäiviä tai niin sanottuja naapurustokokouksia, joissa keskustellaan tehtaan ympäristöasioista.
Toimintaperiaatteet
Suurin Metsä Boardin päästöistä ilmaan on peräisin sellutehtaiden ja voimalaitosten polttoprosessista. Päästöt muodostuvat pääosin hiilidioksi- dista, rikkidioksidista, typen oksideista ja hiukkasista. Lisäksi sellutehtailla syntyy pieniä määriä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joita vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella.
Jätevesipäästöt koostuvat pääosin ravinteista (fosfori ja typpi), orgaanisesta aineesta, jota mitataan kemiallisena ja biologisena hapen- kulutuksena, ja kiintoaineesta. Sellunvalmistuksen jätevesissä on myös orgaanisia klooriyhdisteitä, natriumia ja sulfaatteja. Päästöjä vesistöihin pienennetään vähentämällä vedenkäyttöä, tehostamalla prosesseja ja tehokkaalla puhdistusteknologialla.
Yhtiö aiheuttaa erittäin pieniä määriä raskasmetallipäästöjä veteen ja ilmaan, ja suurin osa aineista, kuten sinkki ja nikkeli, on peräisin puuraa- ka-aineen mukana tulevasta pitoisuudesta. Metsä Boardin tavanomaisesta toiminnasta ei synny raskasmetalleja sisältäviä maaperäpäästöjä.
Metsä Groupin ympäristöpolitikassa Metsä Board on sitoutunut ympäristönsuojeluun, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja kemikaaliturvallisuuteen sekä kehittämään tuotantoprosesseja jatkuvasti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja teknologioita hyödyntäen.
52
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metsä Groupin ympäristöpolitiikkaa noudattavat maailmanlaajuisesti kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt sekä juridiset yksiköt ja konsernin toiminnan vaikutukset on tunnistettu koko arvoketjussa.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja energiatehokkuudessa.
Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpitämistä ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhal- lintajärjestelmien vaatimukset. Tuotantolaitosten ympäristöjohtamisen käytäntöjä on kuvattu tarkemmin yhtiön sisäisissä ympäristöjohtamisen toimintaperiaatteissa. Keskeisenä tavoitteena on tehdä aktiivisesti ennaltaehkäisevää työtä, mikä on tehokkain tapa estää vuotoja ja häiriöitä. Tuotantolaitoksilla työskentelevien tulee jatkuvasti havainnoida omaa työskentely-ympäristöään, tehdä aktiivisesti ympäristöhavaintoja sekä tarvittaessa ryhtyä välittömästi korjaaviin toimiin. Metsä Boardissa teh- dään säännöllisesti ympäristökierroksia. Lisäksi henkilöstölle järjestetään säännöllisesti ympäristövartteja eli henkilöstön infotilaisuuksia sekä koulutusta. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitelmallisesti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001- ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.
Kaikilla Metsä Boardissa työskentelevillä henkilöillä on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa tilanteesta, joka saattaa aiheuttaa vuodon tai vian. Ympäristöluparajojen rikkominen ja merkittävät poikkeamat tutkitaan, ja niille määritetään korjaavat toimenpiteet. Tuotantolaitoksen johto on aina vastuussa tutkimuksista ja korjaavien toimenpiteiden riittävyydestä ja toteuttamisesta.
Tuotantolaitosalueiden huolto- ja investointiprojektisopimukset sisäl- tävät ehdot ympäristöä koskevista vähimmäisvaatimuksista tavaran- ja palveluntoimittajille. Toimittaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi Metsä Boardin yhteyshenkilölle havaitut vaaratilanteet, vahingot tai muut havainnot. Toimittaja osallistuu toiminnastaan aiheutuneen ympäristöpoik- keaman tai -vahingon selvittämiseen, määrittelee korjaavia toimenpiteitä sekä osallistuu haittojen korvaukseen sovellettavan lain ja aiheuttamisperi- aatteen mukaisesti. Lisää toimittajien vastuullisuuden varmistamisesta on kerrottu osiossa G1 – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri .
Toimenpiteet
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Tuotannossa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on voimassa oleva tuotantolai- toskohtainen ympäristölupa. Ympäristölupa ja siihen kuuluva päästöjen ja vaikutusten tarkkailuohjelma asettavat minimivaatimukset ympäristö- vaikutusten havainnointiin. Tyypillisesti päästöjen lisäksi tarkkaillaan vai- kutuksia vesistöön, kalastoon, ilmanlaatuun ja melutasoon. Säännöllisesti tehtävissä riskiarvioinneissa ja viranomaistarkastuksissa varmistetaan tarkkailun kattavuus ja tuotantolaitoksen suorituskyvyn riittävyys. Mah- dolliset poikkeamat ja niitä koskevat korjaavat toimenpiteet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Vuonna 2024 Metsä Boardilla ei tapahtunut merkittävää vahinkoa aiheuttavaa ja korjaavia toimenpiteitä vaativaa ympäristön pilaantumista. Ympäristöluvilla ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttämällä huomioidaan myös tuotantolaitosten läheisyydessä asuvat sidosryhmät ympäristön pilaantumisen ehkäisyssä. Lisätietoa sidosryhmien osallistamisesta on kerrottu osiossa S3 – Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt. Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan paranta- misen ja tavoitteiden mukaisesti. Prosessien muutoshankkeissa tehdään tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointi.
Kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset kuuluvat EU:n teollisuuden päästödirektiivin ja EU:n BAT-päätelmien soveltamisalaan. Lisäksi tuotantoyksiköiden voimalaitosten pääkattilat kuuluvat EU:n teollisuuden päästödirektiivin ja suuria polttolaitoksia koskevien EU:n BAT-päätelmien soveltamisalaan.
Päästöt ilmaan ja veteen pysyi lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä tähän on yleinen markkinatilanne ja tuotannonrajoituk- set. Taksonomian mukaiset liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on esitetty sivulta 37 alkaen. Omavaraisuudesta on kerrottu Metsä Boardin hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Tase ja rahoitus. Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdyksestä johtuen Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman tavoitteet veden- ja energiakäytön tehostamisesta eivät vuonna 2024 täysin toteutuneet.
Mikromuovit
Metsä Boardin tuotteet eivät sisällä mikromuoveja, mutta tuotantolai- toksilla on teollisessa käytössä tuotteita, jotka sisältävät mikromuoviksi luokiteltavia komponentteja. Esimerkiksi Husumin kartonkitehtaalla on ekstruusiopäällystyslinja, jossa erityisesti tarjoilupakkauskartonkeja päällystetään polyeteenillä (PE). Päällystyksessä syntyvä hylkymateriaali otetaan talteen ja kuljetetaan yhteistyökumppaneille uudelleenkäytettä- väksi. Pakkausmateriaaleissaan Metsä Board käyttää kraftlainerin ohella muovia suojaamaan valmiita kartonkituotteita varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi.
Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet tarjoavat jo nyt vaihtoehdon muovipakkauksille ja mahdollistavat mikro- muovin määrän vähentämisen. Tuotteista on kerrottu tarkemmin osiossa E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous .
Taloudelliset vaikutukset
Metsä Boardin ympäristövelvoitteet vuonna 2024 olivat 1,7 miljoonaa euroa (2,0) ja ympäristökulut 14,7 miljoonaa euroa (6,8). Ympäristökulut koostuvat lähinnä ympäristönsuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapito- kuluista, jätehuoltoon ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä aktivoitujen ympäristömenojen poistoista.
Yhtiöllä on aiemmasta toiminnasta jääneitä maaperän pilaantumiseen liittyviä ympäristövastuita käytöstä poistetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä suljetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutu- ville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa yhtiön vastuu maa-alueiden pilaantumisesta ja mahdollisista jälkihoitovel- voitteista on voitu määrittää. Varauksia on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.
Olennaisuusanalyysissa tunnistetut pilaantumista koskevat riskit ja mahdollisuudet on esitetty taulukossa sivulla 52. Merkittävien häiriö- päästöjen todennäköisyys on pieni käytössä olevien hallintakeinojen ansiosta, eikä uusia olennaisia taloudellisia vaikutuksia, kuten korvaus- tai puhdistuskustannuksia ole tiedossa tai kohtuudella odotettavissa.
Vuonna 2024 ei syntynyt merkittäviä ilman, veden ja maaperän pilaan- tumiseen liittyviä ympäristövaikutuksia, korvausvaatimuksia, korvauksia tai merkittävää mediajulkisuutta. Ympäristölupiin liittyvät poikkeamat löytyvät taulukosta myöhemmin tästä osiosta.
53
Päästöt ilmaan
tn
2024
2023
Rikki (SO 2 )
184
176
Typen oksidit (NO X )
1 363
1 285
Partikkelit (PM2,5)
33
55
kg
2024
Ammoniakki (NH 3 )
59 360
Taulukkoon on sisällytetty vain niiden tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritetty tuotantolaitoskohtainen kynnysarvo ylittyy. Vertailuvuoden lukemia ei saatavilla.
Päästöt veteen
tn
2024
2023
Typpi (N)
156
165
Orgaaniseen aineeseen
sitoutunut kloori (AOX)
45
47
Kemiallinen hapenkulutus (COD)
9 743
10 645
Biologinen hapenkulutus (BOD)
635
840
Fosfori (P)
22
23
kg
2024
Arseeni (As)
29
Kromi (Cr)
148
Kupari (Cu)
60
Nikkeli (Ni)
204
Lyijy (Pb)
31
Sinkki (Zn)
2 566
Taulukkoon on sisällytetty vain niiden tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritetty tuotantolaitoskohtainen kynnysarvo ylittyy. Vertailuvuoden lukemia ei saatavilla.
Ympäristölupapoikkeamat Metsä Boardin tehtailla
Tehdas
Tapahtuma-aika
Tapahtuma
Korjaavat toimenpiteet
Simpele
4/2024
Jäteveden typpipäästö ylitti luparajan
Tarkempi ravinnean- nostelu seisokissa puhdistamolla
Kyro
6/2024
CO 2 -päästö yli vuo- rokautisen luparajan
Reklamaatio poltto- ainetoimittajalle
Äänekoski
9/2024
Kiintoainereduktio alitti luparajan
Tarkempi prosessin säätö
Mittareiden laatimisperiaatteet
Päästöt veteen ja ilmaan sisältävät Metsä Boardin tuotantolaitos- ten olennaiset päästöt. Päästöt raportoidaan myös viranomaisille.
Vesipäästöjen määritys perustuu laboratoriomittauksiin. Päästöt veteen lasketaan vesivirtausten ja pitoisuuksien yhdistelmästä. Jätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjä ulkopuolisten tahojen jätevesipäästöjä ei oteta raportoinnissa huomioon. Ilmapäästöjen määritys perustuu jatkuvatoimisiin ja/tai kertaluontoisiin mittauksiin. Lopullinen päästö lasketaan ilmavirtauksien ja pitoisuuksien yhdistelmästä.
Päästöt jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tulovirtoihin tekemällä oletus aiempiin mittaustuloksiin perustuen kemiallisen hapenkulutuksen (COD) kuorman vähentymisestä jokaiselle sisäänvirtaukselle, ja ne korjataan vastaamaan koko laitoksen toteutunutta COD:n vähenemistä. Muut päästöt jaetaan virtauksen mukaan. Teh- dasintegraateissa COD:n määrä allokoidaan laadun perusteella jätevedenpuhdistamoa käyttävien tahojen välillä. Ulkopuolisten (yleensä kunnallisten) jätevedenpuhdistamoiden kautta veteen johdettavat päästöt otetaan huomioon olettaen, että kemiallinen hapenkulutus (COD) vähenee 85 prosenttia.
Virtausmittauksiin perustuvien mittausten rajoitukset on avattu osiossa E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat .
Biologinen hapenkulutus (BOD) sekä fosfori- ja kiintoainepäästöt lasketaan virtauksen mukaan seuraavilla jäännöspitoisuuksilla: BOD 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,5 mg/l ja kiintoaines 10 mg/l. Kokonaistyppipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska yhdyskun- tajätevesissä on ylimääräistä typpeä ja BOD:n väheneminen sitoo typpeä biomassaan, mikä vähentää laitoksen kokonaistyppi- päästöjä. BOD-määrityksessä käytetään seitsemän vuorokauden pituista mittausjaksoa (BOD7).
Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
54
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Vesi
Vedenotto: Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä tai vähäisen-keski- suuren riskin vesialueilla, joilla on runsaat pintavesivarannot. Metsä Boardin toiminnot on suunniteltu siten, etteivät ne vaikuta muiden osapuolten vedenkäyttöoikeuteen tai hyödyntämismahdollisuuksiin. Vedenoton määrät on esitetty Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt -taulukossa.
Mahdollisuus : Tuotantolaitosten sijainti vähäriskisillä vesi- alueilla tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Parempi resilienssi ilmastonmuutoksesta aiheutuville sääilmiöille tuo kustannushyötyjä. Yhtiön tavoite vähentää prosessiveden käyttöä tuo kustannushyötyjä, parantaa energiatehokkuutta ja auttaa minimoimaan vesiriskiä. Vähentynyt puhtaan veden käyttötarve ja prosessiveden kierrättäminen tuotantoprosesseissa vähentää luonnon- vesien vesikuormaa ja Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana vahvistuu.
Tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskillä tai vähäi- sen-keskisuuren riskin vesialueilla.
Prosessien kehittäminen ja uusien tekniikoiden käyttöönotto vähentää vedenkäyttöä ja lisää veden kierrätystä tuotantoprosessissa siten, että tarve ottaa uutta raakavettä vähenee.
Tuotannossa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jota operoidaan järjestelmällisesti. Ympä- ristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Tarkemmat toimenpiteet vesipäästöihin liittyen on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen .
Vedenkulutus: Sellun ja kartonkituotteiden tuotantoprosessi vaatii paljon vettä. Vedenku- lutus on kuitenkin pientä suhteessa käytetyn veden määrään. Kaikesta käytetystä vedestä noin 95 prosenttia palautetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin, ja loppu noin 5 prosent- tia haihtuu prosessissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin.
Riski : Jos vedenkäyttöä ei pystytä vähentämään tavoit- teen mukaisesti, yhtiö ei saa vedenkäytön vähentämisen kustannushyötyjä eikä pysty minimoimaan vesiriskejä. Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana heikkenee.
Jätevesipäästöt: Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu jätevesipäästöjä. Lisäksi vesistöihin palautettu jäähdytysvesi voi aiheuttaa paikalli- sen lämpökuorman.
Vesipäästöihin liittyviä vaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia ja hallintakeinoja on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen .
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite
2030-tavoite
2024
2023
2022
2018
Prosessivedenkäytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, %
-35 %
-11 %
+3,5 %
-11 %
21 m 3 /tn
Vertailuvuosien lukemia on korjattu takautuvasti. Vuonna 2024 Metsä Boardin omistukseen siirtyneen märkäsellun tuotantolinjaa Kemissä ei ole vielä sisällytetty vesi- ja energiatehokkuustavoitteita koskeviin laskelmiin.
Metsä Boardin strategiset 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seurantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . Konsernin vesivaroja koskeva tavoite perustuu siihen, mikä on arvioiden mukaan saavutettavissa parhaan saatavilla olevan tekniikan (BAT) avulla. Lisätietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämisestä osiossa E2 – Pilaantuminen .
Tavoitteissa edistyminen
Prosessiveden käytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta − Prosessiveden käyttö tehostui vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna tehtaiden korkeamman tuotannon ja toteutettujen toimenpiteiden ansiosta. Esimerkiksi Kyron ja Simpeleen tehtailla vedenkierrätystä tehostettiin.
55
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Vesi- ja meriresursseja koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mah- dollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jatkuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotanto- laitosten ympäristöriskien arviointia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten vaikutuksia vesiresursseihin arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäristölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen. Tällöin tutkittavana on muun muassa vedenoton, palautettavan veden lämpökuorman tai jätevesien vaikutus vesistöön. Vaikutuksia arvioidaan myös prosessien kehityksen ja ympäristöriskikartoitusten yhteydessä. Useilla tuotantolaitoksilla on vesistötarkkailuvelvoitteita ja -sitoumuksia. Nämä ovat usein alueellisesti kattavia pitkäkestoisia ohjelmia, joissa seurataan toiminnan pitkäaikaisia seurauksia. Paperi- ja selluteollisuus vaatii paljon vettä, mutta suhteessa käyttämämme veden määrään on vedenkulutuksemme hyvin pientä.
Metsä Boardin toiminnot on suunniteltu siten, etteivät ne vaikuta muiden osapuolten vedenkäyttöoikeuteen tai hyödyntämismahdollisuuksiin. Metsä Boardin vedenotosta lähes 100 prosenttia on pintavettä. Pieni määrä pohjavettä käytetään lähinnä hygienia- ja laboratoriotarkoituksiin. Noin puolet Metsä Boardin vedenkäytöstä ohjautuu tuotantoprosesseihin ja loput käytetään jäähdytysvetenä. Jäähdytysvesi kiertää omassa erillisessä järjestelmässään, eikä sille ole puhdistustarvetta. Vesistöön palautettava jäähdytysvesi kuitenkin lämmittää vesistöä paikallisesti. Prosessivesi puh- distetaan käytön jälkeen huolellisesti ennen kuin se palautetaan vesistöihin.
Metsä Boardin kaikki tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä tai vähäisen-keskisuuren vesiriskin alueilla, joilla on hyvät pintavesivarannot. Yksikään tuotantolaitoksista ei ota vettä korkean vesistressin tai korkean kokonaisvesiriskin alueelta (WRI Aqueduct Water Risk Atlas). Vesistressi mittaa veden kysyntää suhteessa veden saatavuuteen. Kokonaisvesiriski mittaa vesivaroihin liittyviä riskejä alueella ottaen huomioon esimerkiksi vesivarojen määrän, laadun ja alueen sääntelyn.
Jokaisen Metsä Boardin tuotantolaitoksen fyysiset ilmastoriskit arvioitiin vuonna 2024 toteutetussa ilmastoriskianalyysissä. Arvioinnin perusteella millään Metsä Boardin tuotantolaitoksella ei ole olennaisia kuivuuteen tai tulviin liittyviä ilmastoriskejä.
Paikallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .
Toimintaperiaatteet
Ympäristöpolitiikka on ympäristötavoitteiden perusta. Keskeinen osa poli- tiikkaa on resurssitehokkuus, jonka mukaisesti Metsä Board on sitoutunut vähentämään vedenkäyttöään kestävyystavoitteiden mukaisesti.
Tuotantolaitosten ympäristöluvissa huomioidaan käytettävissä olevat vesivarat ja niiden riittävyys. Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpi- tämistä ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien vaatimukset sekä Ympäristöjohtamisen periaatteet. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitellusti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.
Metsä Boardilla ei ole erillisiä merien ja valtamerten kestävyyteen liitty- viä toimintaperiaatteita tai käytäntöjä, sillä Metsä Board ei käytä merivettä tuotantoprosesseissaan.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja energiatehokkuudessa.
Vesipäästöihin liittyvistä toimintaperiaatteista on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .
Toimenpiteet
Metsä Boardin vedenkulutus on pientä suhteessa käytetyn veden määrään. Kaikesta käytetystä vedestä noin 95 prosenttia palautetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin, ja loppu noin 5 prosenttia haihtuu prosesseissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin. Vedenkäytön tehostaminen tukee kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja minimoi päästöjä. Metsä Boardin toimenpiteet prosessivedenkäytön vähentämiseksi 2030-kestävyystavoitteen mukaisesti sisältävät investointeja prosesseissa ja jätevesien käsittelyssä sekä prosessien kehittämistä vähemmän vettä käyttäviksi. Toimenpiteillä parannetaan veden kierrätystä ja vähennetään vedenottoa vesistöistä.
Yhtiötason tavoitteen lisäksi kaikilla tuotantolaitoksilla on vedenkäyt- tötavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Vedenkäyttö Metsä Boardin tuotantolaitoksilla on esitetty taulukossa liitetiedossa sivulla 97. Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdyksestä johtuen Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman tavoitteet veden- ja energiakäytön tehostamisesta eivät vuonna 2024 täysin toteutuneet. Muut vedenkäytön tehostamiseksi tehdyt toimenpiteet toteutettiin toimintatapojen muu- toksena tai kouluttamalla henkilöstöä. Vedenkäytön tehokuutta edistivät veden kierrättämistä tehostaneet toimenpiteet esimerkiksi Kyrossa ja Simpeleellä. Kyron ja Simpeleen kehityshankkeista on kerrottu lisää osiossa E1 - Ilmastonmuutos Toimenpiteet . Vuonna 2024 keskeisimpien vedenkäytön tehostamiseen liittyvien toimenpiteiden pääomamenoa ei ole mahdollista laskea, koska osa kuluista on epäsuoria ja ne syntyvät osana muita investointeja. Tulevaisuudessa tehtävät vedenkäytön tehostamisen parantamiseen liittyvät investoinnit ja niiden ajankohdat tulevat olemaan Metsä Boardilla tiedossa jatkuvaperusteisesti tulevien vuosien aikana.
Jätevesipäästöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja hallintakeinot on käsitelty osiossa E2 − Pilaantuminen .
56
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Taloudelliset vaikutukset
Koska Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä vesialueilla, ei olennaisuusanalyysissa tai sen osana toteutetussa ilmastonmuutoksen fyysisten riskien analyysissa tunnistettu odotettuja taloudellisia vaikutuk- sia veteen liittyen. Tuotantolaitosten sijainti runsaiden pintavesivarantojen läheisyydessä on yhtiölle mahdollisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien fyysisten riskien hallinnassa. Vedenkäytön tehokkuuden lisääminen vaikuttaa myös energiatehokkuuteen ja täten mahdollistaa kustannussäästöjä.
Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt
1 000 m 3
2024
2023
VEDENOTTO
Pintavesi
105 796
101 884
Pohjavesi
33
58
Kokonaisvedenotto
105 829
101 943
VEDENKULUTUS
Vedenkulutus
5 189
3 874
VESI-INTENSITEETTI (vedenkulutus m³/liikevaihto)
Vesi-intensiteetti
0,003
0,002
JÄTEVESI
Jätevesipäästöt
48 540
45 380
Vesi-intensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osiosta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on raportoitu euroissa.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Vedenotto sisältää tuotteiden valmistusprosessiin ja jäähdytyk- siin tarvittavan veden oton Metsä Boardin tuotantolaitoksilla.
Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jätevedenpuhdistuksessa haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon, jossa on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto, raaka-aineiden sisältämä vesi ja vesistöihin palautettu vesi.
Prosessivedellä käsitetään tuotteen valmistusprosessista jäteve- den puhdistukseen ohjattua vettä. Prosessivedenkäyttö tuotettua tonnia kohti perustuu jatkuvatoimisiin mittauksiin ja lasketaan prosessiveden käytöstä kuutioina valmistettua tuotetonnia kohti.
Prosessiveden käytön vähentämisen lukemaa tuotettua tonnia kohti on korjattu takautuvasti vertailuvuosilta, koska vertailuvuo- den 2018 vesilukemista löytyi virhe. Vertailuvuoden 2018 lukemaa on korjattu 20,8 m 3 /tonnista 20,5 m 3 /tonniin, jonka myötä vuoden 2022 vähennys on korjattu aiemmin raportoidusta -12 prosentista -11 prosenttiin, ja vuoden 2023 vähennys on korjattu aiemmin raportoidusta +2,0 prosentista +3,5 prosenttiin.
Jätevesi on puhdistusprosessin jälkeen takaisin vesistöön ohjat- tavaa vettä. Puhdistetun jäteveden määrä sisältää prosessiveden lisäksi mm. jätevesien käsittelystä tulevan veden määrän.
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla jätevesipäästön virtaus määri- tetään jatkuvatoimisilla virtausmittareilla. Jätevesikuormituksen mittaamisesta on kerrottu tarkemmin sivulla 56.
Virtausmittauksiin perustuvissa mittauksissa on olemassa mah- dollisuus virhemarginaaliin. Virtausmittarit kuitenkin kalibroidaan säännöllisesti ja mittausten tuloksia valvotaan myös valvovan viranomaisen toimesta.
Varastoidun veden määrä ei ole raportoitu epäolennaisuuden vuoksi, sillä vettä ei lähtökohtaisesti varastoida.
Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
57
E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
Ilmastonmuutos : Metsä Boardin tuo- tanto aiheuttaa ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.
Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet ilmastonmuutok- seen liittyen on käsitelty osiossa E1 − Ilmastonmuutos .
Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet ilmastonmuutok- seen liittyen on käsitelty osiossa E1 − Ilmastonmuutos.
Yhtiön biogeeniset hiilidioksidipäästöt luokitel- laan ilmastoneutraaleiksi.
Pilaantuminen : Metsä Boardin tuotantolai- tosten päästöt veteen, ilmaan ja maaperään voivat vaikuttaa negatiivisesti lajeihin ja ekosysteemeihin alueella.
Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet pilaantumiseen liittyen on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen .
Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet pilaantumiseen liittyen on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen .
Puunhankinta aiheuttaa esimerkiksi ravinne-, kiintoaine-, humus- ja metallikuormitusta pienvesissä ja vesistöissä. Kuormituksesta seuraa vesistöjen rehevöitymistä tai vesistöjen tummumista.
Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana heikentyy erityisesti paikallisyhteisöjen keskuudessa.
Vesiensuojelun keinovalikoimaa ja toimintaa valu- ma-aluetasolla kehitetään.
Kannustetaan käyttämään jatkuvapeitteistä metsänkas- vatusta sopivilla kohteilla.
Fossiilisten ketjuöljyjen korvaaminen biopohjaisilla.
Edistetään PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) ja FSC® (Forest Stewardship Council) -sertifiointijärjestelmiä.
Maankäytön muutokset : Uusi rakennettu tuotantolaitos vie tilaa kyseisellä paikalla mah- dollisesti olleelta alkuperäisluonnolta.
Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana heikentyy erityisesti paikallisyhteisöjen keskuudessa.
Uudistavan maankäytön periaatteiden mukaiset biodiversiteettisuunnitelmat tehtaille, jotta luonnon tilaa parannetaan teollisessa ympäristössä
Suora hyödyntäminen : Metsä Board hyödyntää puuta raaka-aineenaan. Metsä Board tai Metsä Group eivät kuitenkaan itse omista metsiä, vaan kaikki puuraaka-aine hankitaan metsistä, joiden käytöstä päättää metsänomistaja. Puunhankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee- meihin on kerrottu tässä taulukossa kohdissa Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan sekä Vaikutukset ekosystee- mipalveluihin ja riippuvuus niistä .
Riskit käsitelty kohdassa Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Hallintakeinot käsitelty kohdassa Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien lajiin ja tilaan .
Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Metsien käyttö talousmetsinä vähentää kuolleen puuaineksen määrää ja muuttaa metsärakennetta, mikä aiheuttaa lajiston ja ekosysteemien tilan muuttumista.
Riskit :
Sääntely, joka korostaa metsäluonnon suojelua moni- muotoisuuden edistämiseksi rajoittaa hakkuumääriä tai lisää puunhankinnan kustannuksia.
Monimutkainen sääntely-ympäristö asettaa metsäteolli- suudelle ristiriitaisia vaatimuksia.
Ekologinen kompensointi saattaa lisätä talousmetsien suojelua, kun uusiutumattomia materiaaleja hyödyntä- vät alat pyrkivät kompensoimaan negatiivisia vaikutuk- siaan. Samanaikaisesti uusiutumattomien materiaalien käyttö jatkuu.
Kuluttajat mieltävät metsät suojelukohteina ja vähentä- vät puupohjaisten tuotteiden kulutusta.
Jos luonnon tila jatkaa heikkenemistä, metsäteollisuu- den hyväksyttävyys ja Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine vastuullisina toimijoina heikkenee.
Metsä Groupin puunhankinnalla on uudistavan metsä- talouden periaatteet, joilla tähdätään mitatusti luonnon tilan vahvistamiseen 2030 mennessä. Esimerkkejä uudistavan metsätalouden toimenpiteistä ovat:
- Metsä Group Plus -palvelu, joka korvaa metsänomis- tajalle luontoarvojen huomioimisesta aiheutuvia kustannuksia
- Metsien puulajiston monipuolistaminen
- Vanhojen puuyksilöiden lisääminen
- Lahopuuston monipuolistaminen ja lisääminen
- Metsiköiden rakennepiirteitä monipuolistaminen
- Arvokkaiden elinympäristöjen suojelu
Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoi- dettu vastuullisesti ja kestävästi. Käytössä on kansain- väliset sertifiointijärjestelmät PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification, PEFC/02−31−92) ja FSC (Forest Stewardship Council, FSC-C001580).
Sääntelyriskejä pyritään hallitsemaan aktiivisella vuoro- puhelulla poliittisten päättäjien kanssa, mistä on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Metsä Groupin tavoitteena on luonnon tilan vahvistaminen mitatusti ja todennetusti vuo- teen 2030 mennessä, millä on toteutuessaan positiivinen vaikutus luonnon tilaan.
Mahdollisuudet :
Luonnon tilan vahvistamisen ja luontohyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaisen hallinnan seurauksena on metsien parempi sopeutuminen ilmastonmuutokseen.
Metsä Groupin toimiessa uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisesti ja onnistuessaan luonnon tilan vahvistamisessa, Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine vastuullisina toimijoina paranee.
Turvemaametsien ojittaminen aiheuttaa muutoksia elinympäristöissä ja voi aiheuttaa biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä.
Riski : Sääntely, joka korostaa turvemaiden erityistä roolia suurena hiilivarastona, kasvihuonekaasujen päästölähtei- nä sekä mahdollisina ennallistamis- ja suojelukohteina, rajoittaa hakkuumääriä.
Metsätaloudessa tavoitteena turvemailla on säilyttää vesiekosysteemien vesitalous ja vesien laatu ja turvata niissä esiintyvä lajisto. Uudistusojitusta ei tehdä ja ojat kunnostetaan vain tarvittaessa. Tapauskohtaisesti määritetään aktiiviseen ennallistamiseen soveltuvat ja ennallistumaan jätettävät suokohteet. Metsänomistajalle esitetään jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaih- toehtoa soveltuville kohteille ja maksetaan valinnasta lisäbonuksia Metsä Group Plus -palvelun kautta.
58
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Jos arvokkaita luontokohteita tai uhanalaisia lajeja ei tunnisteta tai huomioida puunhan- kinnassa ja metsänhoidossa, metsät, joilla on erityinen biologinen monimuotoisuus ja ekolo- ginen arvo tai uhanalaiset lajit vähenevät.
Riski : Mikäli arvokkaita luontokohteita ei huomioitaisi puunhakkuukäytännöissä, Metsä Groupin maine vas- tuullisena ja uudistavaan metsätalouteen sitoutuneena toimijana voi heiketä.
Metsä Board hankkii puuta vain talousmetsistä. Metsä- sertifiointi ja kontrolloitu alkuperä velvoittavat ottamaan huomioon arvokkaat luontokohteet talousmetsissä. Metsä Groupin luontokohdepalvelu edistää FSC:n edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin.
Luontoriskien arviointi on osa puukauppaprosessia. Paikkatietojärjestelmän avulla ympäristötiedot, kuten uhanalaisten lajien rekisterit sekä tiedot kiinteistöistä, pohjavesialueista ja vesistöistä tulevat huomioiduksi korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa.
Riski : Ensikuidun käyttö lyhytikäisissä tuotteissa yhdistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen vaikuttaen kielteisesti Metsä Boardin ja Metsä Groupin maineeseen, markkina-asemaan, tuotteiden hintaan ja työnantajamielikuvaan. Heikentynyt maine vastuullisena toimijana voi vaikuttaa kielteisesti metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta Metsä Groupille.
Luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen tila paranevat talousmetsien ulkopuolella.
Mahdollisuus : Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine vastuullisina toimijoina vahvistuu.
Metsä Group rahoittaa vuosittain Suomessa talousmet- sien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuut- ta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita.
Metsä Board tarjoaa kuluttajille luontaisiin puulajeihin perustuvia tuotteita.
Mahdollisuus : Uudistava metsätalous tuo kilpailuetua verrattuna kilpailijoihin, jotka käyttävät tuotteissaan vierasperäisiä puulajeja.
Uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisesti teollisina puina kasvatetaan Suomeen jääkauden jälkeen levinneitä kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä haapaa.
Metsä Group tekee tuotantolaitosalueille biodiversiteettisuunnitelmat, jotka lisäävät tuotantolaitosalueiden luonnon monimuo- toisuutta paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen sekä yhdistävät paikallista teollisuush- istoriaa ja luontoratkaisuja.
Mahdollisuudet :
Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine vastuullisina toimijoina vahvistuu.
Metsä Board pystyy kokonaisvaltaisemmin seuraamaan tuotantolaitosten ympäristövaikutuksia, kun rakennetun ympäristön biodiversiteettivaikutukset tulevat osaksi seurantaa.
Tuotantolaitospaikkakunnilla yhteistyö merkittävien sidosryhmien kanssa kehittyy.
Metsä Group käynnisti vuonna 2023 monivuotisen uudistavan maankäytön toimenpideohjelman, jossa jokaiselle tuotantolaitokselle laaditaan biodiversiteetti- suunnitelma. Hanke käynnistyi Kemissä, jossa sijaitsevat tehtaat toimivat pilottikohteena. Suunnitelma käsittää maita teollisuusalueella ja yhtiön omistuksessa olevia tuotantolaitosalueiden ulkopuolisia maa-alueita.
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä
Suomalainen metsä tuottaa monipuolisesti sekä materiaalisia että ei-materiaalisia palve- luita, joilla on paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä vaikutusta. Metsien käyttö talousmetsinä vähentää kuolleen puuaineksen ja vanhojen puiden määrää sekä lisää metsä- rakenteen yksipuolistumista, mikä johtaa lajis- ton ja ekosysteemien tilan heikkenemiseen.
Riski : Metsäluonnon tilan heikentyessä metsä on alttiimpi ilmastonmuutoksen aiheuttamille sääilmiöille.
Uudistavan metsätalouden tavoitteena on kehittää met- sätaloutta siten, että luonnon tarjoamat erilaiset hyödyt hiilinielusta pölyttäjiin eli ekosysteemipalvelut ovat mitattavissa ja että puuta tuotetaan osana kehittyvää, ekosysteemipalveluihin perustuvaa monitavoitteista tuotantomallia.
Riski : Ekologisten kompensaatiomallien kehitys johtaa kaupallisten metsien suojelun lisääntymiseen.
Metsä Groupin tavoitteena on luonnon tilan vahvistaminen mitatusti ja todennetusti 2030 mennessä.
Mahdollisuus : Luonnon tilan vahvistamisen sekä luonnosta saatavien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaisen hallinnan ansiosta metsät sopeutuvat paremmin ilmastonmuutokseen. Puuntuotannon lisäksi metsät tarjoavat muita ekosysteemipalveluita kuten pö- lyttäjäpalvelut, keruutuotteet, puhdas vesi, virkistyskäyttö ja hiilinielut.
Uudistavan metsätalouden käytäntöjen valtavirtaistuessa sen edut tulevat täysimääräisesti huomioiduksi toimialalla ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Groupin puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite
2024
2023
2022
MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa, %
100
97
96
95
MG: Tekopökkelöitä hakkuukohteissa, %
100
98
92
90
MG: Kuusi ainoana puulajina taimikonharvennuksen jälkeen, %
0
26
25
-
MG: Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, lkm.
10 000
6 586
816
-
Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2023 asetettujen uusien tavoitteiden osalta.
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.
Metsä Boardin puunhankinnasta vastaavalla Metsä Groupilla on strategiset 2030-kestävyystavoitteet metsäluonnon monimuotoisuuden ja metsien kestävän käytön edistämiseksi, jotka liittyvät välillisesti myös Metsä Boar- din osalta luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien edistämiseen. 2030-kestävyystavoitteet vastaavat olennaisuusanalyysissä tunnistettui- hin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Metsä Groupin puunhankintaa koskevat 2030-kestävyystavoitteet ovat osa uudistavan metsätalouden strategiaa, jonka tavoitteena on luonnontilan vahvistaminen. Tavoitteet ovat linjassa YK:n, Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden kanssa luontokadon pysäyttämiseksi. Lisäksi tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon metsien jakautumi- nen talous -ja luonnonmetsiin. Tavoitteet eivät sisällä ulkoista ekologista
59
kompensaatiota, eikä tavoitteiden asetannassa ole tähän mennessä käytetty ekologisia kynnysarvoja sopivien kynnysarvojen puuttuessa.
Toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tieteellisesti perusteltuja. Metsien hoidolla ja puuston monimuotoisuutta tukemalla sekä puustonharvennuksilla lisätään metsien elinvoimaisuutta ja resilienssiä esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuvien sääilmiöiden tai hyönteistuhojen varalta. Lisäksi Metsä Group kunnostaa ja ennallistaa luontoalueita, joille mahdollisia vahinkoja on tapahtunut. Esimerkiksi paah- teisten rinteiden ja lehtojen hoidolla tuetaan luonnon monimuotoisuuden ennallistamista. Tavoitteena on myös lajimäärän lisääntyminen tuotantoon varatuilla alueilla muun muassa puulajiston ja lahopuuston monimuotoista- misen kautta.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .
Olennaisuusanalyysissa luontovaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia on arvioitu sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta. Keskeisimpien vaikutusten ja riippuvuuksien on todettu liittyvän puuraaka-aineen toimitusketjuun sekä omiin tuotantolaitoksiin. Arviointi on tehty käyttäen LEAP-lähestymistapaa (paikanna, analysoi, arvioi ja julkaise). Arvioinnin perustana on käytetty muun muassa tietoa puunhankinta-alueista, sertifiointitilastoista, tuotantolaitosten läheisyydessä sijaitsevista arvokkaista luontokohteista, sekä listausta biomeista ja ekosysteemeistä, joihin Metsä Groupilla on vaikutus tai joista sen toiminta on riippuvainen. Osana Metsä Groupia Metsä Boardille puuntuotanto on keskeinen luonnon tarjoama hyöty eli ekosysteemipalvelu. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi pölyttäjäpalvelut, keruutuotteet, puhdas vesi, virkistyskäyttö ja hiilinielut, jotka kaikki ovat tärkeitä liiketoiminnan resilienssin kannalta. Riskiana- lyysissa on otettu huomioon siirtymä- ja systeemiriskit sekä fyysiset riskit. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin on arvioitu osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Metsä Boardin tuotantolaitosten läheisyydessä sijaitsee biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Kyseiset alueet on tunnis- tettu 10 kilometrin säteellä jokaisesta tuotantolaitoksesta. Sellutehtaiden mahdollisten vaikutusten odotetaan yltävän enintään tälle alueelle. Karton- kitehtaiden potentiaaliset ympäristövaikutukset rajoittuvat kuitenkin tätä pienemmälle alueelle. Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi alueiksi on laskettu Natura 2000 -alueet, valtion luonnonsuojelualueet, yksityiset luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien kohteena olevat alueet sekä keskeiset biologisen monimuotoisuuden alueet. Muutamalla tuotantolaitoksella on tunnistettu lieviä vaikutuksia kyseisiin alueisiin, ja ne on listattu myöhemmin tässä osiossa. Vaikutusten hallitsemisen ja vähentämisen keinot on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .
Riskienhallinta osana puunhankinnan ja metsäpalveluiden operatiivista toimintaa
Metsä Boardin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet metsien biologiseen monimuotoisuuteen sekä metsäekosysteemien tilaan tapahtuvat Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kautta. Metsä Group ei omista puunhankintansa kannalta merkittävää metsää. Suomessa val- taosa puusta hankitaan Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniltä, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä ja 32 prosenttia
Suomen kaikista metsistä. Ruotsissa puu hankitaan pääosin Norra Skogin omistajajäseniltä, jotka omistavat noin 10 prosenttia Ruotsin kasvullisista metsämaista. Metsä Groupin puunhankinnan sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä ohjaa toimintaa kohti ympäristöpäämääriä ja tukee riskienhallintaa osana operatiivista päivittäistä toimintaa.
Luontoriskien arviointi on osa puukauppaprosessia. Metsänkäyttöil- moituksella hakkuusuunnitelmat saatetaan viranomaisten tietoon, ja he ilmoittavat, mikäli hakkuun toteutuksessa on otettava huomioon lainsää- dännön vaatimuksia. Lainsäädännön lisäksi hakkuiden suunnitelmissa ja toteutuksessa noudatetaan metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia. Metsä Groupilla on kattava ja jatkuvasti ylläpidettävä paikkatietoaineisto luontotietoa, jota hyödynnetään puukauppakohteiden tarjouksissa ja kaupoissa sekä hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Paikkatietojär- jestelmä mahdollistaa riskikohteiden tunnistamisen ja paikkatietoanalyysit. Lisäksi paikkatietojärjestelmän avulla ympäristötiedot, kuten uhanalaisten lajien rekisterit sekä tiedot kiinteistöistä, pohjavesialueista ja vesistöistä, päivittyvät reaaliajassa osaksi työnohjausta.
Sääntelyn vaikutukset metsien käyttöön on yksi tunnistetuista riskeistä Metsä Groupin puunhankinnassa. Sääntelyriskejä tunnistetaan ja arvioidaan Metsä Groupin vakioidun riskienhallintaprosessin mukaisesti ja ne arvioidaan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta tapahtuvat yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja Yhteiskuntasuh- teet-yksikön välillä.
Riskienhallinta osana investointeja ja tuotantolaitosten operatiivista toimintaa
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia tuotantolai- tosalueen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien tilaan tuotantolaitosten aiheuttamien päästöjen ja maankäytön vuoksi. Tuotantolaitosten ympä- ristövaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan ympäristölupaprosessissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää viime kädessä paikal- linen yhteysviranomainen. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset suojelualueisiin ja Natura-alueisiin. Tarvittaessa toteutetaan määritellyn menettelyn mukainen Natura-arviointi ja suurissa hankkeissa erillinen ympäristölupaprosessia edeltävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti. Keinot pilaantumiseen liittyvien vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen .
Sidosryhmien osallistaminen
Sidosryhmien osallistamisen toimintamallin tulokset huomioidaan kestävyyden olennaisuusanalyysissä ja biodiversiteettiriskien tunnista- misessa. Sidosryhmien osallistamisesta puunhankinnassa on kerrottu osiossa Toimintaperiaatteet . Paikallisyhteisöjen osallistamisesta tuotan- tolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen . Yleisesti sidosryhmien osallistamisen toimintamallista sekä sidosryhmien osallistamisen johtamisen prosesseista on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Sidosryhmien osallistaminen resilienssianalyysiin on toteutettu laajasti ja aktiivisesti heidän osallistumisensa kautta uudistaviin aloitteisiin, kuten uudistava metsätalous ja maankäyttö.
60
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Metsä Boardin tuotantolaitosten läheisyydessä
Tuotantolaitos
Omistusalueen kokonaispinta-ala
Biologisen moni- muotoisuuden kannalta arvokkaan alueen nimi
Biologisen monimuo- toisuuden kannalta arvokkaan alueen suojelutyyppi
Etäisyys Metsä Boardin tuotantolaitoksesta
Metsä Boardin vaikutus alueeseen
Kemi
11 ha*
Perämeren kansallis- puisto, Kallinkangas, Kaltiojängän lehto, Kirvesaapa
Natura 2000 -alueet (kansallispuisto myös val- tion luonnonsuojelualue)
6–10 km
Lieviä välillisiä yhteisvaikutuksia veden rehevöitymisestä Perämeren kansallispuistoon. Alueen pintavesien ekologinen tila on tyydyttävä. Ei suoria vaikutuksia suoja-alueisiin eikä siten suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Arvioitu yhteisvaikutuksena Metsä Fibren biotuotetehtaan kanssa.
Kaskinen
180 ha
Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmos- smyran-luonnosuo- jelualue
Natura 2000 -alueet (lisäksi Närpiön saariston alueella useita luonnon- suojeluohjelmien piirissä olevia alueita)
2–10 km
Lieviä välillisiä yhteisvaikutuksia veden rehevöitymisestä 2–5 km etäisyydellä sijaitseviin Närpiön ja Kristiinankaupungin saaristoalueisiin. Alueen pintavesien ekologinen tila on tyy- dyttävä. Ei vaikutuksia Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin.
* Kemin tuotantolaitosalueen Metsä Groupin omistusalueen kokonaispinta-ala on 1 787 ha, josta 1 776 ha on Metsä Fibren omistuksessa.
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen moni- muotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa
Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalvelut. Metsä Boardin strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä on arvioitu tunnistamalla olennaiset biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit sekä arvioimalla, kuinka hyvin Metsä Groupin uudistavan metsätalouden ja maankäytön periaatteiden mukaiset pitkän aikavälin toimenpiteet hallitsevat kyseisiä riskejä. Olennaiset riskit ja niiden hallintakeinot on esitetty taulukossa sivuilla 58–59 . Resilienssianalyysissä keskeinen epävarmuustekijä on EU-lainsäädännön heikko ennustettavuus sekä monimutkaisten luonnon ekosysteemien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joista on kerrottu tarkemmin osiossa E1 – Ilmastonmuutos. Olennaisuusanalyysin toteutus ja siinä käytetyt ajanjaksot on kuvattu sivuilla 26–28 .
Resilienssiä on arvioitu omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Keskei- simmät biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit koskevat puunhankintaketjua. Resilienssianalyysia tullaan tarkentamaan vuonna 2025 erityisesti muun arvoketjun osalta. Resilienssianalyysin perustana toimivien liiketoimintariskien arvioinnissa on käytetty ilmastoriskianalyy- sissäkin käytettyjä ilmastoskenaarioita sekä puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan skenaarioita.
Kokonaisvaltaisella ekosysteemipalveluiden tunnistamisella ja hallinnalla pyritään varautumaan sekä siirtymä- ja järjestelmäriskeihin että fyysisiin riskeihin. Keskeiset riskit kohdistuvat esimerkiksi metsienkäyttöä säätele- vään regulaatioon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin fyysisiin riskeihin. Biodiversiteetin lisäämisellä on tärkeä rooli metsien sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.
Uudistavan metsätalouden tavoitteena on kehittää metsätaloutta siten, että eri ekosysteemipalvelut ovat mitattavissa ja että puuta tuotetaan osana niihin perustuvaa tuotantomallia. Liiketoiminnan resilienssiä vahvis- tavia keskeisiä tunnistettuja tekijöitä ovat:
Luontaisiin puulajeihin perustuva tuotantomalli, joka on tärkeä osa liiketoiminnan resilienssiä ekosysteemien, biodiversiteetin ja ilmaston- muutoksen osalta.
Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten metsäomaisuuden arvon lisääminen ja metsien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle vahvempana ovat keskeinen osa Metsä Groupin strategiaa.
Pyrkimys kokonaisvaltaiseen ekosysteemipalveluiden tunnistamiseen ja turvaamiseen myös kansallisella tasolla.
Tavoitteella luonnon tilan vahvistamisesta Metsä Group tukee kan- sainvälisiä, EU:n ja Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevia tavoitteita yksityisen sektorin esimerkillään.
Vuoropuhelun, yhteistyön ja kumppanuuksien myötä syntyvät uudistuvat yhteisöt tukevat uudistavan metsätalouden ja maankäytön kokonaistavoitetta.
Ilmastonmuutoksen vaikutusta metsien tilaan sekä luonnon tilaa paranta- vien toimien merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kuvattu osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Toimintaperiaatteet
Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan ympäristötavoitteille. Ympä- ristöpolitiikassa on sitouduttu hankkimaan puuraaka-aine kestävästi hoidetuista metsistä, ottamaan huomioon metsänhoidon ja puunhan- kinnan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristökysymykset, ehkäisemään pilaantumista sekä jatkuvasti kehittämään tuotantoprosesseja parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja teknologioita käyttäen.
Puunhankinta ja metsänhoitopalvelut
Metsä Boardin puunhankinnasta vastaava Metsä Group otti käyttöön uudistavan metsätalouden periaatteet vuonna 2023, jotka ovat jatkoa Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelmalle luonnon monimuo- toisuuden turvaamiseksi. Uudistava metsätalous tähtää toimenpiteiden kokonaisuuteen, jossa luonnon tila alkaa todennetusti vahvistua Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa Suomessa. Koko puunhan- kintastrategia perustuu puuntuotantoon ilman maankäytön muutosta, missä luontaisten lajien määrä on erityisen korkea tuotannosta huolimatta. Uudistavan metsätalouden ohjelma hyväksyttiin Metsäliitto Osuuskunnan hallituksessa, ja se esiteltiin koko omistajajäsenkunnalle.
Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu vastuul- lisesti ja kestävästi. Metsäsertifioinnissa on kaksi keskeistä osaa: metsien vastuullinen hoito ja puun toimitusketju. Metsä Boardilla on käytössä kansainväliset sertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC.
Metsä Groupilla on julkiset metsien käytön ja hoidon periaatteet. Kaikki hankittu puu tulee joko sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun alkuperän vaatimukset täyttävistä lähteistä (PEFC Controlled Sources, FSC Control- led Wood). Hankitun puun alkuperä tunnetaan aina. Sertifiointijärjestelmät ottavat kattavasti huomioon biologisen monimuotoisuuden huomioimisen metsätaloustoiminnassa. Sertifiointijärjestelmien avulla voidaan tunnistaa
61
ja rajoittaa monimuotoisuudelle haittaa aiheuttavia toimenpiteitä, esimer- kiksi määrittelemällä aina toiminnan ulkopuolelle jätettäviä ja säästettäviä kohteita.
Metsä Boardin käyttämän puun hankinta ei aiheuta metsäkatoa. Kai- kissa maissa, joista hankintaan puuta, on lakisääteinen velvollisuus huoleh- tia metsän uudistumisesta hakkuun jälkeen. Metsä Boardin tuotteissaan käyttämä puu hankitaan pääosin Suomesta, Ruotsista ja Baltian maista. Puunhankinta maittain on eritelty taulukossa osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen . Metsä Group edellyttää kaikilta yhteistyökumppaneilta lainsäädännön noudattamista, ja toiminta on European Timber Regulation (EUTR), US Lacey Act ja UK Timber Regulation (UKTR) -säännöstön mukaista. Vuoden 2024 aikana Metsä Group on päivittänyt asianmukaisen huolellisuuden järjestelmänsä vastaamaan metsäkatoasetuksen (EUDR) vaatimuksia. Puunhankinnasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Lisäksi Metsä Groupin puunhankinta huomioi toimintansa vaikutukset olennaisiin sidosryhmiin, joita ovat metsänomistajat, tehdaspaikkakunnat ja niissä asuvat ihmiset, luonto ja siitä elantonsa saavat ihmiset, kuten alkuperäiskansat eli saamelaiset sekä ympäristöstä kiinnostuneet muut tahot, kuten erilaiset kansalaisjärjestöt. Saamelaisten kotiseutualueella Metsä Group käy paikallisesti vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta keskeisten sidosryhmien, kuten metsänomistajien ja paliskuntien kanssa. Saamelaisten kanssa käytävä yhteydenpito liittyy tyy- pillisesti käytännön tapauksiin. Paliskunnat saamelaisten kotiseutualueella on tunnistettu huomioon otettavaksi paikallisyhteisöksi.
Tuotantolaitokset
Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskyvyn ylläpitämistä tuotantolai- toksilla ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien vaatimukset sekä Ympäristöjohtamisen periaatteet. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitellusti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.
Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä myös tuotantolaitoksilla. Metsä Groupin uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat tavoitteeseen pääsyä teollisessa ympäristössä. Tavoitteena on liittää tuotantolaitosalu- eiden biodiversiteetin kehittäminen osaksi tuotantolaitosten toimintaa ja raportointia. Tuotantolaitosten biodiversiteettitiekartoista on kerrottu kohdassa Toimenpiteet .
Vedenkäyttöön ja vesipäästöihin liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu osioissa E2 – Pilaantuminen ja E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat . Pai- kallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .
Toimenpiteet
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä pilaantumiseen on käsitelty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E2 – Pilaantuminen .
Puunhankinta ja metsänhoitopalvelut
Puuraaka-aine käytetään mahdollisimman tehokkaasti varmistaen puun korkea jalostusarvo ja hakkuutoiminnan edellyttämän metsäpinta-alan minimointi. Sivuvirtojen hyödyntämisestä on kerrottu enemmän osiossa E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous .
Uudistavan metsätalouden tavoitteista on kerrottu kohdassa Toimintaperiaatteet . Uudistavan metsätalouden ohjelmassa kehitetään seurantajärjestelmiä yhdessä sidosryhmien kanssa siten, että toiminnan vaikutuksia luonnon tilaan voidaan mitata ja raportoida.
Metsän- ja luonnonhoidon sekä puunkorjuun menetelmät perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon, ja Metsä Group tekee aktiivista yhteistyötä monipuolisen tutkimusyhteisön kanssa. Keskeisimpiä uudistavan metsäta- louden periaatteiden mukaisia ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia ovat:
Puun hankkiminen vain sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun alku- perän lähteistä. Metsä Group osallistuu aktiivisesti maailmanlaajuisten PEFC- ja FSC-standardien kehittämiseen. Omistajajäsenille tarjotaan mahdollisuus sertifioida metsänsä PEFC- ja FSC-järjestelmän mukai- sesti, ja sertifioidusta puusta maksetaan korkeampi hinta.
Metsä Group ostaa teolliseen käyttöön vain alueelle luontaisia puulajeja eli kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä haapaa. Luontaisella levinneisyysalueellaan ja soveltuvalla kasvupaikalla puut elävät vuorovai- kutuksessa muun lajiston kanssa.
Sekametsillä lisätään metsien monimuotoisuutta ja vastustuskykyä esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan. Metsä Group tarjoaa metsänomistajille metsänuudistuspalvelua, jossa samalle alalle istute- taan sekä kuusta että mäntyä. Lisäksi metsissä tulee säilyttää lehtipuita, kuten koivua, joka leviää metsäpalstoille luontaisesti.
Lahopuuta lisätään säilyttämällä kuollut puu, jättämällä säästöpuita mieluiten ryhmiin sekä tekemällä tekopökkelöitä harvennuksissa ja uudistushakkuissa.
Metsänomistajille suositellaan lehtometsissä luonnonhoidollisia toimenpiteitä ja parhaissa kohteissa vapaaehtoista suojelua. Näin luonnonhoitotoimia suunnataan sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. Eläimille jätetään suojatiheikköjä kaikissa metsän- hoidon vaiheissa.
Metsä Groupin luontokohdepalvelu edistää FSC:n edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin.
Vesistöjen suojavyöhykkeillä edistetään monimuotoisuutta ja estetään maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Suojavyöhyke on vesistön äärellä oleva kaistale, jossa metsänkäsittelyä kevennetään tai käsittelyä ei tehdä ollenkaan.
Jatkuvapeitteinen metsätalous valitaan toimintamalliksi niille soveltuvilla kohteilla.
Konkreettinen esimerkki uudistavan metsätalouden toimenpiteiden viemisestä käytäntöön on Metsä Group Plus -palvelu, joka on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille suunnattu metsänhoitomalli. Mallissa puukaupan tai taimikonhoitotilauksen yhteydessä sovitaan metsäluonnon tilaa turvaavista ja parantavista toimista, jotka ovat vakiintuneita nykykäytäntöjä laajempia. Hoitomallin mukaan hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä hehtaaria kohden. Säästöpuuryhmien polttoa lisätään lahopuuston muodostumisen nopeuttamiseksi sekä paloympäristössä elävien lajien elinolojen turvaa- miseksi. Arvokkaissa elinympäristöissä ja rantametsissä palvelu edustaa korkeinta nykyisin käytössä olevaa vaatimustasoa. Metsä Group maksaa omistajajäsenille Metsä Group Plus -puusta hehtaarikohtaisen bonuksen ja korvaa siten lisätoimista aiheutuvat puukauppatulojen menetykset. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2023 ja vuonna 2024 21 prosenttia puukaupoista
62
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
tehtiin Metsä Group Plus -sopimuksella. Palvelusta aiheutuvia kuluja ei raportoida, koska ovat sensitiivistä tietoa.
Lisäksi Metsä Group on osallistunut aktiivisesti puuta jalostavan teolli- suuden monimuotoisuustiekartan tekoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Osana tiekarttatyötä kehitetään harmonisoitua ja yhteismitallista seurantajärjestelmää, jolla voidaan mitata ja seurata vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Vuonna 2024 Luonnonvarakeskus teki laskelmat metsäluonnon tilasta ja sen kehityksestä koskien Metsä Groupin oman puunhankinnan aluetta Suomessa. Lisäksi Metsä Group Plus -palvelun vai- kutuksista luonnon monimuotoisuuteen teetettiin mallinnetut skenaariot.
Metsä Board on tunnistanut keskeiset lainsäädäntöaloitteet, jotka voivat vaikuttaa metsien käyttöön ja Metsä Boardin tuotteiden valmistukseen. Metsä Board osana Metsä Groupia osallistuu sääntelyriskien hallintaan osallistumalla aktiivisesti poliittiseen vuoropuheluun ja kohdentamalla yhteiskuntavaikuttamisensa pääviestit tunnistettujen sääntelyriskien perusteella. Yhteiskuntavaikuttamisesta on kerrottu osiossa G1 – Lii- ketoiminnan harjoittaminen . Uudistava metsätalous luo liiketoimintaan resilienssiä niin lainsäädännön, markkinoiden kuin ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten näkökulmasta. Samalla toteutetaan tavoitteellista toimenpideohjelmaa luontopääoman heikkenemisen ja talouskasvun irti kytkemiseksi.
Puunhankinnan ja metsänhoitopalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä metsäsertifioinnissa huomioidaan lisäksi alkuperäis- kansojen oikeuksien turvaaminen saamelaisten kotiseutualueella ja sen läheisyydessä. Metsä Group edellyttää, että puuntoimittajat huomioivat sopimuksellisesti ja omavakuutuksella saamelaiskulttuurin ja poronhoidon metsätaloustoimenpiteissä. Lisäksi puuntoimittajia auditoidaan säännöllisesti. Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen huomioimisesta metsätaloustoimenpiteissä on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Alkuperäiskansoja kuullaan osana jatkuvaa sidos- ryhmävuorovaikutusprosessia, josta raportoidaan johdolle puolivuosittain. Lisäksi vuonna 2024, alkuperäiskansojen edustajia osallistettiin ihmisoi- keusprojektissa ja heidän näkemyksensä on otettu huomioon vaikutusten arvioinnin tuloksissa sekä kehitystoimien määrityksessä.
Tuotantolaitospaikkakunnat
Yhtiön omistamille tuotantolaitosalueille ja niitä ympäröiville yhtiön omistuksessa oleville maille tehdään biodiversiteettisuunnitelmat. Toi- menpideohjelma käynnistyi Kemissä, joka toimii hankkeen pilottikohteena. Vuonna 2025 tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma biodiversiteettisuun- nitelmien toteuttamisesta tuotantolaitoksilla. Biodiversiteettisuunnitelmien toteuttaminen kestää tuotantolaitoksesta riippuen vuodesta viiteen vuoteen, jonka jälkeen tuotantolaitosalueiden ja niitä ympäröivien maiden ylläpito integroituu osaksi ympäristöjohtamista tuotantolaitoksilla. Suunnittelualueet käsittävät tehdasalueen ja sen suoja-alueet, jotka ovat usein virkistysalueita. Toimenpideohjelmassa huomioidaan paikallisen luonnon erityispiirteet ja parannetaan uhanalaisten lajien elinoloja. Laajenevan yhteistyöverkoston kanssa tehtävä työ tähtää kansainvälisesti
hyväksyttyihin suunnitteluperiaatteisiin, joiden avulla luonnon tilaa parannetaan rakennetussa ja teollisessa ympäristössä toimialasta riippumatta. Vuonna 2024 biodiversiteettisuunnitelmiin ja toimenpiteisiin liittyen ei ollut kuluja. Metsä Boardin pilaantumiseen ehkäisyyn toimiin käytetyt rahamäärät on raportoitu osiossa E2 – Pilaantuminen . Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin toimenpiteisiin käytettävä rahamäärä eroaa taksonomiaraportoinnista, koska vain pieni osa Metsä Boardin liiketoiminnasta on taksonomiakelpoista.
Ilma- ja vesipäästöihin liittyvät toimenpiteet on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen .
Luontohankkeiden rahoitusohjelma
Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmassa rahoitetaan Suomessa vuosittain talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Rahoitusohjelma on Metsä Groupin omien vaikutusten ja arvoketjujen ulkopuolinen vastikkeeton ohjelma. Luontohankkeiden rahoi- tusohjelmaan liittyviä hankevalintoja tehdään kerran vuodessa. Vuonna 2024 hakuprosessissa rahoitettavaksi valittiin 26 Suomen luonnon moni- muotoisuuden hoito- ja ennallistamishanketta, jotka koskivat seuraavia aihealueita: kosteikot ja lintuvedet, virtavesien kunnostus ja vaelluskalat, vieraslajit, pölyttäjät, vesistöjen tila, sekä perinneympäristöt.
Rahoituksen arvo näille hankkeille oli yhteensä 600 000 euroa.
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä
Puuntuotanto on keskeinen luonnon tarjoama ekosysteemipalvelu Metsä Boardille. Metsäluonnon tilan heikentyessä, metsä on alttiimpi ilmaston- muutoksen aiheuttamille sääilmiöille ja vieraslajeille. Metsien resilienssi ilmastonmuutokseen kasvaa luonnosta saatavien hyötyjen eli ekosystee- mipalveluiden kokonaisvaltaisen hallinnan ja luonnon tilaa vahvistavan uudistavan metsätalouden seurauksena. Metsä Groupin metsäpalvelujen tavoitteena on turvata paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkitykselliset ekosysteemipalvelut. Metsänomistajajäsenten mahdol- lisuudet luoda lisäarvoa metsäomaisuudestaan ovat sitä paremmat, mitä monimuotoisimpina ne siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien toimenpiteiden kannalta keskeiset resurssit kohdistuvat muun muassa henkilöstöön, kehitystoimintaan, järjestelmäkehitykseen sekä välillisesti metsätalouden toimenpiteissä käytettävään koneistoon. Metsätalouden toimenpiteiden keskeinen resurssi on kattava paikkatietojärjestelmä toiminta-alueen metsistä.
Mahdollisten ympäristöpoikkeamien korjaamiseksi Metsä Group ottaa käyttöön vapaaehtoisen uudistavan metsätalouden luontokompensaation, joka ylikompensoi mahdollisissa lakirikkomuksissa luonnolle aiheutetun haitan. Kompensaatiomallin kehittäminen on käynnissä ja sitä sovelletaan vuodesta 2023 lähtien takautuvasti todettujen poikkeamien osalta. Kompensaatiomallista on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt .
63
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
Toimenpiteitä mittaavat 2030-tavoitteet on esitetty taulukossa Metsä Groupin puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteet . Ilma- ja vesipäästöt on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen . Metsäluonnon tilaa kuvaavia indikaat- toreita, niiden luotettavuutta ja yhtenäistä seurantajärjestelmää kehitetään sekä toimialan yhteistyönä että Metsä Groupin omien tavoitteiden saavuttamiseksi, katso tarkemmin osio Toimenpitee t .
Taloudelliset vaikutukset
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat riskit on esitetty taulukossa sivuilla 58–59 . Metsä Group ei itse omista puunhankintansa kannalta merkittävää metsää, joten biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit eivät vaikuta omaisuuseriin vaan realisoi- tuessaan vaikuttaisivat Metsä Boardiin pitkällä aikavälillä puuraaka-aineen saatavuuden ja kustannuksen kautta.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Hakkuukohteisiin jätettyjen tekopökkelöiden laskenta kattaa Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat suorat pystykaupat. Hakkuukohteisiin sisältyy kasvatus- ja uudis- tushakkuut. Uudistushakkuukohteisiin jätettyjen säästöpuiden laskenta kattaa toteutetut suorat pystykaupat. Metsäsertifioin- tikriteerit asettavat minimivaatimukset säästöpuiden määrälle. Laskenta pohjautuu uudistushakkuukohteiden kappalemääriin. Taimikonharvennuksen jälkeen jäävä puusto, jossa on pelkkää kuusta, sisältää teetetyt taimikonharvennukset. Laskennassa huomioidaan kuusivaltaiset kohteet, joissa kuusen osuus on yli 50 prosenttia jäävästä puustosta. Kuusi katsotaan ainoaksi puula- jiksi, jos kohteessa muiden puulajien osuus on alle 10 prosenttia.
Luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden määrä las- ketaan omistajajäsenten metsissä toteutetuista toimenpiteistä. Tällä hetkellä seurattavia toimenpiteitä ovat lehtojen luonnonhoi- dolliset toimenpiteet, poltetut säästöpuuryhmät, Metsä Groupin luontokohdepalvelu ja Metsä Group Plus -sopimusmäärät.
Metsä Group kehittää metsäluonnontilaa kuvaavia indikaatto- reita, niiden luotettavuutta sekä yhtenäistä seurantajärjestelmää. Indikaattoreiden kehitys on kuvattu tarkemmin osiossa Toimenpitee t .
Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
64
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Metsä Boardin käyttämät primääriset uusiutuvat raaka-aineet ovat uusiutuvan metsätalouden ansiosta mahdollista hankkia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Ne ovat kestävämpi vaihtoehto primäärisille fossiilisille raaka-aineille, joiden hankinta ei noudata kiertotaloutta.
Puuraaka-aineen käytön vaikutukset metsien hiilitaseeseen ja metsien moni- muotoisuuteen sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet on esitetty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . Veden ja energian kulutuksen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa E1 – Ilmastonmuutos ja E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat.
Mahdollisuus : Lainsäädäntö, joka tunnistaa fossii- littomien raaka-aineiden ilmasto- ja muut hyödyt materiaalien valmistuksessa ja asettaa vaatimuksia primääristen fossiilisten raaka-aineiden korvaamisel- le kestävämmillä vaihtoehdoilla.
Puuraaka-aine hyödynnetään täysimääräisesti.
Teollisia symbiooseja kehitetään siten, että yritysten muodosta- ma kokonaisuus tarjoaa synergiaetuja resurssien käytössä.
T&K-toiminta sivuvirtojen hyödyntämiseksi fossiilittomien vaih- toehtojen kehittämiseksi ja tuotteiden keventämiseksi.
Tuotantoprosessien jatkuva parantaminen ja uudet tehdasinves- toinnit parantavat resurssitehokkuutta entisestään.
Sitoutuminen uudistavan metsätalouden periaatteisiin, met- sänhoitopalveluiden jatkuva kehittäminen ja muu aktiivinen yhteistyö osuuskunnan omistajajäsenten kanssa. Tarkemmat toimenpiteet on kuvattu osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Myös muiden aineiden ja energiankäytön resurssitehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Tarkemmat toimenpiteet vedenkäytön vähentämiseksi on kuvattu osiossa E3 – Vesivarat ja merten luon- nonvarat ja toimet energiatehokkuuden lisäämiseksi on kuvattu osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Mahdollisuus : Pääraaka-aineen, uusiutuvan puun, täysimääräinen käyttö. Innovaatiot ja tuotantopro- sessien kehittäminen voi lisätä puuraaka-aineen jalostusarvoa ja monipuolistaa tuoteportfoliota.
Riski : Lainsäädäntö, joka edellyttäisi kierrätysmate- riaalin käyttöä biopohjaisissa tuotteissa eikä tunnista ensikuitujen ja muiden biopohjaisten raaka-aineiden kiertotalousetuja. Koska nykyisen liiketoimintastra- tegian keskiössä ovat ensikuitutuotteet, tällä olisi todennäköisesti kielteinen vaikutus liiketoimintaan. Sopeutuminen muuttuneeseen toimintaympäristöön vaatisi muun muassa uusia investointeja.
Puupohjaiseen energiaan liittyvät vaiku- tukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Puupohjaiseen energiaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Puupohjaiseen energiaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintakeinot on esitetty osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Metsä Boardin tuotteet antavat asiakkaille ja kuluttajille mahdollisuuden käyttää kierrä- tettäviä tuotteita ja vaihtoehdon fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille.
Mahdollisuus : Lainsäädäntö, joka suosii metsäte- ollisuuden tuottamia kierrätettäviä ja uusiutuvasta materiaalista tuotettuja tuotteita esimerkiksi fossii- lipohjaisesta muovista valmistettujen pakkausten sijaan tuo kasvumahdollisuuksia.
T&K-toiminnalla ja palveluilla lisätään tuotteiden kierrätettä- vyyttä ja pienennetään niiden ympäristöjalanjälkeä.
Yhteistyö asiakkaiden ja muiden arvoketjun toimijoiden kanssa on aktiivista.
Osallistuminen yhteiskunnalliseen vuoropuheluun on aktiivista. Lisää Metsä Boardin yhteiskuntavaikuttamisesta on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Riski : Lainsäädäntö, joka suosii uudelleen käytet- täviä pakkauksia kierrätettävien kertakäyttöpakka- usten sijaan voi vähentää Metsä Boardin tuotteiden kysyntää. Jos muovin kemiallinen kierrätys otetaan käyttöön teollisessa mittakaavassa, muovin käytön hyväksyttävyys voi lisääntyä, ja tarve muovin korvaa- miseen vähenee.
Jäte ja sivuvirrat
Metsä Boardin tuotannon sivuvirroista jalostetaan uusia tuotteita.
Mahdollisuus : Sivuvirtojen hyötykäyttö tuo taloudellista hyötyä. Metsäteollisuuden sivuvirtojen täysimääräinen hyödyntäminen vahvistaa alan hy- väksyttävyyttä ja turvaa tulevaisuuden toimintaa.
Metsä Board yhteistyössä Metsä Groupin muiden liiketoimin- ta-alueiden kanssa pyrkii hyödyntämään puuraaka-aineen täysimääräisesti.
Tuotannossa syntyville sivuvirroille etsitään uusia käyttötarkoi- tuksia yhdessä kumppaneiden kanssa. Uusia puurakentamisen ratkaisuja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.
Metsä Board osana Metsä Groupia kehittää teollisia symbioo- seja siten, että yritysten muodostama kokonaisuus tarjoaa synergiaetuja resurssien käytössä.
Metsä Board investoi puhtaampaan prosessiteknologiaan.
Metsä Group optimoi puupohjaisten sivuvirtojen materiaali- ja energiakäyttöä kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä sivuvirtojen materiaalikäyttöä, ja yksi viidestä strategises- ta T&K-ohjelmasta tavoittelee uusia kaupallistettuja tuotteita teollisista sivuvirroista.
Metsä Group on myös sijoittanut neljään kasvuyhtiöön, jotka kehittävät uusia tuotteita nykyään energiana hyödynnettävistä sivuvirroista. Tällä hetkellä puupohjaisten sivuvirtojen hyödyn- tämisellä energiana on myös tärkeä rooli kokonaisuudessa ja bioenergian saatavuuden varmistamisessa.
Metsä Boardin tuotannosta syntyy toistai- seksi pieniä määriä kaatopaikkajätettä, mikä aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen ja maape- rään. Tuotannossa syntyneistä sivuvirroista lähes kaikki hyödynnetään materiaaleina tai energiana. Kaatopaikkajätteen määrä rapor- tointivuonna on esitetty Jätteiden käyttö ja loppusijoitus -taulukossa. Tavoitteena on 0 tonnia prosessijätettä kaatopaikalle vuonna 2030.
Riski : Jos kaikille sivuvirroille ei löydetä käyttötar- koitusta, metsäteollisuuden toiminnan arvostus heikkenee, eikä sivuvirroista saada taloushyötyä.
Riski : Lainsäädäntö, jonka myötä metsäteollisuu- den sivuvirtojen käyttö bioenergian tuotannossa vähenee, heikentää metsäteollisuuden toiminnan arvostusta.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite
2030-tavoite
2024
2023
2022
Prosessijätettä kaatopaikalle, tn
0
267
1 164
130
65
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seu- rantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . E5 -osiossa esitetty tavoite 0 tonnia prosessijätettä kaatopaikalle koskee resurssien ulosvirtauksia. Tavoite perustuu siihen, että Metsä Board pyrkii ohjaamaan kaikki tuotannon sivuvirrat hyötykäyttöön ja täten pääsemään kokonaan eroon kaatopaikkajätteestä. Tavoite saavutetaan löytämällä hyötykäyttö kaikelle prosessijätteelle. Se sijoittuu jätehierarkian tasolle jätteen hyödyntäminen. Koska tavoitteen täyttyminen vaatii kaikkien sivuvirtojen hyödyntämistä, se edesauttaa välillisesti kiertotalouteen perustuvaa tuotesuunnittelua. Sivuvirtojen hyödyntämisestä on kerrottu lisää osiossa Jäte ja sivuvirrat . Näin ollen tavoite liittyy epäsuorasti kierrätysmateriaalien käyttöasteen lisäämiseen sivuvirtojen hyödyntämisen kautta, mutta ei uusiutuvien resurssien kestävään hankintaan ja käyttöön tai primaariraaka-aineiden minimointiin. Tavoiteasetanta perustuu lainsäädännön ohjauksen noudattamiseen tavoitteen perustuessa EU:n jätedirektiiviin ja siellä ase- tettuihin tavoitteisiin. Kiertotalouden kattavat systeemitason mittarit ovat kansainvälisesti kehitteillä. Metsä Board seuraa mittariston kehittymistä sekä osallistuu testaus- ja kehitystyöhön.
Veden- ja energiankäyttöön liittyvät tavoitteet on esitetty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E3 – Vesi- ja meriresurssit .
Tavoitteissa edistyminen
Prosessijätettä kaatopaikalle – Metsä Boardin kaatopaikkajätteen vähentäminen on edistynyt suunnitellusti kohti 2030-tavoitetta. Kaato- paikalle ohjattiin vuonna 2024 vain yksittäinen erä prosessijätettä.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olen- naisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 . Metsä Boardin resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu koko arvoketjussa. Ne liittyvät hankittaviin materiaaleihin, omien tuotantolaitosten resurssitehokkuuteen ja sivuvirtoihin sekä tuotteiden jatkojalostamiseen ja loppukäyttöön. Arvioinnissa on otettu huomioon eri raaka-aineet, tuotantolaitokset, sivuvirrat sekä tuoteryhmät ja tuotteiden pakkausmateriaalit.
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat- kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001- ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten resurssitehokkuus ja jätehuollon toimivuus huomi- oidaan investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäristölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen.
Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti. Lisäksi tuotantolaitosten jätehuoltoa säätelevät ympäristölupien määräyk- set. Osalla tuotantolaitoksista on ympäristöluvanvaraisena toimintona
oma jätehuoltoalue, jonka ympäristövaikutuksia seurataan ja hallitaan jätehuoltoalueen lupamääräysten mukaisesti. Jätehuoltoon liittyvät riskit arvioidaan osana säännöllisesti tehtäviä riskiarviointeja.
Paikallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .
Toimintaperiaatteet
Metsä Board osana Metsä Groupia on Metsä Groupin ympäristöpolitiikassa sitoutunut uudistavaan metsätalouteen, hyödyntämään raaka-aineita, vettä ja energiaa tehokkaasti ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Tuotantoprosesseissa syntyvät sivuvirrat käytetään ensisijaisesti raaka-aineena tai energiana. Yhtiö hyödyntää tuotantoyksiköiden välisiä synergioita sekä kehittää teollisia kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Metsä Groupin ympäristöpolitiikkaa noudattavat maailmanlaajuisesti kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt sekä juridiset yksiköt ja konsernin toiminnan vaikutukset on tunnistettu koko arvoketjussa. Metsä Boardin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet linkittyvät yhtiön sidosryhmille tärkeisiin teemoihin. Sidosryhmien osallistamista toimintaperiaatteiden laadinnassa koskien Metsä Board hyödyntää kak- soisolennaisuusanalyysissään sekä olennaisuusanalyysiin perustuvassa 2030-kestävyystavoitteiden asetannassa kahdesti vuodessa kerättävää sidosryhmäpalautetta. Metsä Boardin sidosryhmäyhteistyöstä on kerrottu lisää osiossa Sidosryhmien edut ja näkemykset .
Ympäristöjohtamista -ja suorituskyvyn ylläpitämistä ohjaavat tuotan- tolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajär- jestelmien vaatimukset. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitelmallisesti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001- ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.
Yhtiön toimintaa ohjaavat kiertotalouden periaatteet: luonnon uusiutumiskyvystä huolehtiminen, jätteiden ja päästöjen minimointi sekä yhteiskunnan piiriin otettujen luonnonvarojen pitäminen käytössä mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina.
Koska materiaalien täydellinen kierrätys ja uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, materiaalikierron ylläpitäminen edellyttää myös primäärien raaka-aineiden lisäämistä kiertoon. Siksi ensikuitua tarvitaan ylläpitämään kuitupakkausten hyvin toimivaa kierrätyssykliä. Primääriset uusiutuvat raaka-aineet on mahdollista hankkia kiertotalouden periaatteiden mukai- sesti luonnon uusiutumiskyvystä huolehtien. Metsä Groupin puunhankinta perustuu uudistavaan metsätalouteen, josta on kerrottu lisää osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena kiertotalouden osalta on strategisten kestävyystavoitteiden saavut- taminen tuotantolaitosten ja tuotteiden fossiilittomuudessa, vesi- ja energiatehokkuudessa ja yhtiön roolin laajentamiseksi kiertotaloudessa. Tehokas innovointi -ohjelman tavoitteena on varmistaa Metsä Boardin tuotteiden kilpailukyky pitkällä tähtäimellä. Sen painopistealueita ovat kartongin keventäminen ja fossiilittomien, kierrätettävien tuotteiden, kuten dispersiopäällystetyn kartongin, kehittäminen.
Kaikki Metsä Boardin kartongit valmistetaan uusiutuvasta, kierrätettä- västä ensikuidusta. Ensikuitukartongit eivät vaikuta niihin pakatun tuotteen hajuun tai makuun, ja ne ovat turvallinen valinta elintarvikkeiden ja muiden vaativien loppukäyttöjen kuitupakkauksiin.
66
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Toimenpiteet
Metsä Boardin keskeisiä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä jatkuvaperusteisia strategisia toimenpiteitä ovat:
Osana Metsä Groupia sitoutuminen uudistavan metsätalouden periaatteisiin ja uudistavan maankäytön edistäminen myös tuotan- tolaitosalueilla. Toimenpiteellä vahvistetaan metsäluonnon tilaa sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistumista rakennetussa ympäristössä. Lisätietoja tästä on osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Vedenkäytön vähentäminen kehittämällä tuotannon prosesseja ja ottamalla käyttöön uusia tekniikoita. Lisätietoja tästä on osiossa E3 – Vesiresurssit .
Siirtyminen täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotannossa fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisätietoja tästä on osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Energiatehokkuuden parantaminen tehostamalla sähkön, lämmön ja polttoaineiden käyttöä. Lisätietoja tästä on osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Siirtyminen täysin fossiilittomiin raaka-aineisiin ja pakkausmateriaaleihin vuoteen 2030 mennessä, jonka ansiosta Metsä Board siirtyy fossiili- taloudesta bio-kiertotalouteen kemikaali- ja materiaalikäytön osalta. Lisätietoja tästä on osiossa E1 – Ilmastonmuutos .
Pakkausten ympäristövaikutusten pienentäminen tuotekehityksellä, kuten kartonkien keventämisellä, sekä tarjoamalla asiakkaille muun muassa kestävän kehityksen ja pakkaussuunnittelun palveluja ympä- ristövaikutusten pienentämiseksi koko pakkauksen elinkaaren aikana. Lisätietoja tästä on toimintakertomuksen osiossa Tutkimus ja kehitys .
Kierrättämisen edistäminen osallistumalla kansainvälisiin aloitteisiin kuten 4ever-green-hanke. Kansainvälisiin aloitteisiin osallistuminen edistää eurooppalaisen ja globaalin kiertotalouden vahvistumista ja Metsä Boardin tuotteiden pysymistä pidempään kierrossa. Lisätietoja tästä on osioissa G1 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta .
Uusien käyttökohteiden kehittäminen tuotannossa syntyville sivuvirroille yhdessä kumppaneiden kanssa puunkäytön resurssitehokkuuden lisäämiseksi vähentäen tuotteiden ympäristövaikutusta tuotettua tuotetta kohti.
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Raaka-aineet käytetään resurssitehokkaasti, jotta tuotannossa ei synny hukkaa. Pääraaka-aine, uusiutuva puu, hyödynnetään täysimääräisesti. Puun arvokkain osa, tukit, käytetään Metsä Groupin muiden liiketoi- minta-alueiden valmistamiin puutuotteisiin. Ohuemmat puun osat sekä harvennuksista saatavat ohuet puut ovat sellu- ja kartonkitehtaiden pääraaka-aine. Oksat ja hakkuutähteet hyödynnetään uusiutuvan energian tuotannossa. Metsä Boardin tehtaat parantavat jatkuvasti talteenottopro- sesseja, jotta sellun ja kartongin tuotannossa ei synny hukkaa. Esimerkiksi prosessiveden kierrätystä lisäämällä tehostetaan energiankäyttöä ja vähennetään kuitumateriaalin hävikkiä.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset
Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa Metsä Boardin tehtävänä on tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä
pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä. Keskeistä on kartonkien kierrätettä- vyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen sekä kehittäminen.
Kaikki Metsä Boardin pakkausmateriaalit sekä pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut kartongit ovat lähtökohtaisesti kierrätettäviä riippuen paikallisista kierrätysjärjestelmistä. Kaikki yhtiön kartongit lukuun ottamatta PE-päällystettyjä lajeja on sertifioitu teollisesti kompostoituviksi DIN EN 13432 ja/tai ASTM D6400 -standardien mukaisesti ja kotikompos- toituviksi NF T 51–800-standardin mukaisesti.
Yhtiön T&K-painopistealueina ovat kartongin keventäminen sekä bio- pohjaisten barrier-päällysteiden kehittäminen kartonkien elintarvikepak- kausloppukäyttöön. Lisätietoja T&K-toiminnasta on toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta ja innovaatiot .
Metsä Board tarjoaa asiakkailleen 360 Services -palvelukokonaisuu- dessa muun muassa T&K-, kestävän kehityksen, ja pakkaussuunnittelupal- veluita, joissa esimerkiksi pakkausten elinkaarilaskelmilla, datapohjaisilla vertailuilla eri materiaalien ympäristövaikutuksista sekä konkreettisilla pakkausratkaisuilla autetaan asiakkaita parantamaan pakkaustensa kierrätettävyyttä ja materiaalitehokkuutta.
Yhtiön kaikkien tuotteiden elinkaariarvioinneissa noudatetaan tuotekategoriasääntöjä (EPD International PCR), jotka ovat ISO 14040 ja ISO 14044 -standardien mukaiset. Elinkaariarviointien laskentamalli on ulkopuolisen kumppanin verifioima, ja kahdella yhtiön tuotteista on EPD-ympäristötuoteseloste, jossa raportoidaan vertailukelpoisesti kartonkituotteen elinkaariarvioinnin tuloksia. Tuotteiden korjattavuus tai tuotteiden kestävyys suhteessa alan keskiarvoon ei ole Metsä Boardin toimiala huomioon ottaen yhtiölle olennainen tuotteiden käsittelytapa tuotteiden ulosvirtausten tarkastelussa.
Metsä Board on yksi vuonna 2019 käynnistetyn 4evergreen-hankkeen perustajajäsenistä. 4evergreen kokoaa yhteen jäseniä koko pakkausar- voketjusta. Hankkeen tavoitteena on nostaa kuitupohjaisten pakkausten kierrätysaste 90 prosenttiin EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä.
Jäte ja sivuvirrat
Metsä Boardin laitoksilta syntyy jätteinä puuperäisiä jakeita, orgaanisia ja epäorgaanisia lietteitä, tuhkia, paperi ja kartonkijätettä, metalleja sekä pieniä määriä muovi ja lasijätettä sekä energiajätettä tehtaiden lajittelusta. Vaarallisina jätteinä syntyy muun muassa öljyjä ja öljypitoisia jätteitä. Rakennus- ja purkutoiminnasta syntyy muun muassa betonimurskeita ja metallijätettä.
Tuotannon sivuvirroista valtaosa hyödynnetään. Puuperäisiä jakeita, lietteitä, tuhkia ja kalkkijakeita käytetään maanrakennuksessa ja viherra- kentamisessa, lannoitteissa, kemianteollisuuden sovelluksissa ja ener- giantuotannossa. Vain pieni osa tuotannon sivuvirroista loppusijoitetaan kaatopaikalle (katso Jätteiden käyttö ja loppusijoitus -taulukko). Sivuvirtojen ohjaaminen hyötykäyttöön aiheuttaa usein lisäkustannuksia, mutta kaatopaikkojen hoitokulujen väheneminen tuo myös kustannussäästöjä.
Osalla tuotantolaitoksista on oma jätehuoltoalue, joilla toiminta on ympäristöluvan varaista. Omien jätehuoltoalueiden ympäristövaikutukset minimoidaan ympäristölupien mukaisesti. Osa jätteistä toimitetaan ympäristöluvanvaraisille jätehuoltoyhtiöille hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Jätehuollon toimijoiden vastuullisuus varmistetaan toimitussopimuksissa.
67
Suurimmat prosessijätejakeet ovat sellun tuotannossa syntyvä viherlipeäsakka ja energiatuotannossa syntyvä tuhka. Metsä Board osana Metsä Groupia etsii viherlipeäsakalle aktiivisesti teollisia käyttötapoja tekemällä omaa tutkimusta ja pilotointia sekä osallistumalla yliopistojen yhteisrahoitteisiin tutkimushankkeisiin.
Metsä Board selvittää yhdessä Soilfoodin kanssa kartonkitehtaiden kuitupitoisten sivujakeiden hyödyntämistä kuivikkeissa. Uudenlaiset kuivi- kekuidut ovat uusiutuva vaihtoehto eläintiloilla yleisesti käytetylle turpeelle.
Lisäksi Metsä Groupilla on käynnissä useita projekteja tuotannon sivuvir- tojen talteenotosta ja hyödyntämisestä. Vuonna 2024 Metsä Group sitoutui kansalliseen kiertotalouden green deal -sitoumukseen. Sitoumuksessa mukana olevat toimijat asettavat vuoteen 2035 ulottuvia tavoitteita ja sitoutuvat toimiin, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
Taloudelliset vaikutukset
Olennaisuusanalyysissa tunnistetut resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty taulukossa
sivulla 65 ja niiden arvioinnissa käytetyt aikahorisontit on kuvattu sivulla 27. Keskeisimmät tiedossa olevat tai kohtuudella odotetut taloudelliset vaikutukset sivuvirtoihin liittyen koskevat päästöoikeuksia ja puupohjaisen energian käyttöä, joita on käsitelty osiossa E1 – Ilmastonmuutos . Muut mahdolliset lisäkustannukset liittyvät lisääntyvään sivuvirtojen ohjaamiseen hyötykäyttöön, mikä taas toisaalta tuo kustannussäästöä kaatopaikkahoitokulujen vähentyessä.
Resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotaloutta edistävien uusien konseptien kehityksen aikana tarkastellaan jatkuvasti niiden taloudellisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan tekemällä kannattavuuslaskelmia ja tiekarttoihin yhdistettyjä skenaariolaskelmia talouslaskennan menetelmiä käyttäen. Investointiehdotuksia arvioidaan strategiset hyödyt ja taloudelli- sen tunnusluvut huomioiden.
Potentiaaliset tulevaisuuden tuotteet pakkausmarkkinoilla ja hiilidioksidin talteenotto resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevina mahdollisuuksina on esitelty tarkemmin luvussa E1 – Ilmastonmuutos .
Materiaali- ja energiavirrat sisään
Puupohjaiset raaka-aineet,
1 000 tn
2024
2023
Puu
4 292
3 505
Ostosellu
345
373
Kierrätyskuitu
0
0
Sertifioidun puukuidun osuus on julkaistu osiossa G1 − Liiketoiminnan harjoittaminen .
Muut raaka-aineet, 1 000 tn
2024
2023
Prosessikemikaalit
31
28
Päällysteet, sideaineet ja pigmentit
279
254
Pakkausmateriaali
25
21
Uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus, %
2024
2023
Uusiutuvat materiaalit
94
93
Kierrätysmateriaalit
0,2
0,1
*Osuus raportointikauden aikana käytettyjen materiaalien kokonaispainosta.
Metsä Board käyttää kierrätyskartonkia kartonkirullien hylsyissä.
Materiaali- ja energiavirrat ulos
Tuotteet, 1 000 tn
2024
2023
Sellu
619
555
BCTMP
504
441
Kartonki
1 539
1 319
Muut biotuotteet (mäntyöljy ja tärpätti)
18
17
Sivutuotteet, 1000 tn
2024
2023
Lannoitekäyttö ja maanparannus (kalkkijakeet, tuhka, hiekkainen kuori)
14
12
Teollinen käyttö (kalkkijakeet, tuhka, siistausliete)
18
13
Energiankäyttö (siistausliete, biopelletti)
0
0
Yhteensä
32
25
68
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Jätteiden käyttö ja loppusijoitus, 1 000 tn
Oma käsittely
Ulkopuolinen käsittely
Yhteensä 2024
Yhteensä 2023
PROSESSIJÄTE (VAARATON JÄTE)
Materiaalihyötykäyttö
8,1
65
73
59
Energiakäyttö
54
0,8
55
59
Kaatopaikka
0,0
0,3
0,3
1,2
Prosessijäte yhteensä
62
66
128
119
MUU VAARATON JÄTE
Materiaalihyötykäyttö
0,1
4,0
4,1
3,8
Energiakäyttö
0
1,4
1,4
0,3
Kaatopaikka
0
0,04
0,04
0,05
Muu vaaraton jäte yhteensä
0,1
5,4
5,5
4,1
VAARALLINEN JÄTE
Materiaalihyötykäyttö
-
0,3
0,3
0,5
Energiakäyttö
-
0,2
0,2
0,01
Polttaminen ilman energiahyötyä
-
0,07
0,07
0,8
Kaatopaikka
-
0,3
0,3
0,01
Muu loppusijoitus*
-
0,2
0,2
0,07
Vaarallinen jäte yhteensä**
-
1,1
1,1
1,4
Kaikki jäte yhteensä
62
73
135
125
Kaatopaikkajätteen osuus kaikesta jätteestä, %
0
0,8
0,5
1,0
* Jätteen muu loppusijoitus ja -käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle. Määrä sisältää myös uudelleenpakkaamisen ja esikäsittelyn ennen loppusijoitustoimia.
** Metsä Boardin toiminnoista ei aiheudu radioaktiivista jätettä.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Resurssien sisäänvirtaukset on raportoitu materiaalien alkuperäisessä tilassa. Puun määrät on raportoitu Metsä Groupin puunhankinnalta ja metsäpalveluilta saatujen tietojen mukaisesti ja muiden raaka-aineiden osalta vastaanotettujen raaka-aineton- nien perusteella. Sisäänvirtaukset koskien pakkausmateriaaleja ovat peräisin sisäisestä raportoinnista.
Merkittävimmät oletukset resurssien sisäänvirtausten lasken- nassa liittyvät materiaalien konversiokertoimiin sekä materiaalien jaotteluun uusiutuviksi materiaaleiksi ja kierrätysmateriaaleiksi. Konversoiduista sisäänvirtausmääristä osa perustuu oletuksiin, mikäli laskelmissa on käytetty materiaalin tai tuotteen keskimää- räisiä konversiokertoimia. Mikäli materiaalin kuulumista uusitu- vaksi materiaaliksi tai kierrätysmateriaaliksi ei voida varmuudella todeta, oletuksena on, että se ei ole kierrätettävää tai uusiutuvaa.
Jätemäärä sisältää suoraan tehdasprosessista, välivaras- toinnista sekä tehdastoimintojen ulkopuolisista rakennus- ja
purkuhankkeista loppukäsittelyyn siirretyt jätteet, joista on operatiivinen kontrolli, mukaan lukien materiaalina ja energiana hyödyntäminen, kaatopaikalle sijoittaminen ja vaarallisen jätteen käsittely. Tehdasprosessista väliaikaiseen varastointiin siirretyt jätteet eivät sisälly raportoituun jätemäärään. Jätemäärässä on mukana kosteus.
Prosessijätteen määrä kaatopaikalle sisältää kaikilta tuotantolai- toksilta kaatopaikalle päätyneen tuotantoprosesseissa syntyneen jätteen määrän tonneina. 2030-kestävyystavoite koskee vain prosessijätettä. Tavoite ei koske esimerkiksi tuotantolaitosten henkilöstöravintoloista syntyvää jätettä, jonka määrä prosessijät- teeseen verrattuna on arvioitu epäolennaiseksi.
Omilla jätteenkäsittelyalueilla käsiteltävien jätteiden määrä kerätään vaakaraporteilta. Ulkoisen palvelutoimittajan käsittelemien jätteiden määrä ja loppukäsittelytapa kerätään palvelutoimittajilta.
Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.
69
S – Sosiaalinen vastuu
S1 – Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaiset osaosa-aiheet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoi- sesta työstä
Moninaisuus
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Yhdenvertaisuuden toteutuessa henkilöstön kohtelussa, palkkauksessa ja rekrytoinnissa työhyvinvointi voi lisääntyä ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja urakehitykseen voivat parantua.
Mahdollisuus : Soveltuvimmat osaajat valitaan avaintehtäviin, mikä parantaa Metsä Boardin työnantajakuvaa sekä innovaatio- ja suorituskykyä.
Anonyymi rekrytointi on yhtiön päärekrytointitapa.
Osaamisen kehittäminen ja suorituksen johtami- nen on systemaattista.
DEI-toimintaan (monimuotoisuuteen, yhdenvertai- suuteen ja mukaan ottamiseen) panostetaan.
Naisten osuutta kasvatetaan eri organisaatiotasoilla.
Jokaisella on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista eettisessä ilmoituskanavassa.
Epäonnistuttaessa yhdenvertaisuudes- sa henkilöstön kohtelussa, palkkaukses- sa tai rekrytoinnissa työhyvinvointi ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja urakehitykseen heikentyisivät. Tälle ovat alttiita erityisesti naiset ja vähem- mistöt. Raportointivuonna tuli ilmi häirintään liittyviä tapauksia, joista on kerrottu kohdassa Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset. Monimuotoisuusmittarit on esitetty taulukoissa tämän osion lopussa.
Riski : Soveltuvimpia osaajia ei valita avaintehtäviin, mikä heikentää Metsä Boardin työnantajakuvaa sekä innovaatio- ja suorituskykyä. Metsä Boardin houkuttelevuus työnantajana heikkenee erityisesti vähemmistöjen keskuudessa.
Työolot
Työllisuusturva
Työaika
Riittävä palkka
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimus- neuvottelut
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Työoloja edistävillä toimenpiteillä, kuten yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, liukuvalla työajalla ja yksilöllisellä vuorotyöaikamallilla, on myönteinen vaikutus työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Mahdollisuus : Työvoiman työkyky, työtyytyväisyys sekä sitoutuminen yritykseen lisääntyvät. Tämä parantaa Metsä Boardin työnantajakuvaa ja suorituskykyä.
Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat maissa, joissa työolosuhteita koskevat lakisääteiset vaati- mukset ovat korkeatasoisia. Kaikissa toimintamais- sa noudatetaan paikallista lainsäädäntöä.
Jokaisella on mahdollisuus kuulua tai olla kuulu- matta ammattiliittoon.
Metsä Boardin käytössä on yhtiökohtaiset työehtosopimukset.
Koko Metsä Boardin henkilöstö on keskitetyn henkilöstöhallintojärjestelmän piirissä.
Työn luonteesta riippuen henkilöstöllä on etätyömahdollisuus.
Käytössä on liukuva työaika.
Yksilöllisen vuorotyöaikamallin kokeilu on käynnis- sä Suomen tuotantolaitoksilla.
Puutteelliset työolot heikentäisivät työntekijöiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja hyvinvointia sekä lisäi- sivät eriarvoisuutta. Metsä Boardissa työoloihin liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset koskevat erityisesti työn epätasaista jakautumista sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
Riski : Työvoiman työkyky, työtyyty- väisyys sekä sitoutuminen yritykseen laskevat. Tämä heikentää Metsä Boar- din työnantajakuvaa ja suorituskykyä.
Terveys ja turvallisuus
Terveyttä ja turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus työntekijöiden yleiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn.
Terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä Metsä Boardissa ovat esimerkiksi:
Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät
Koulutus, mahdollisuudet työturvallisuushavainto- jen tekemiseen, jatkuvat riskiarvioinnit ja prosessit tapaturmatilanteissa toimimiseen
Toimintamallit sekä niihin liittyvät koulutukset varhaiselle tuelle, työhönpaluun tuelle (kuntouttava toiminta) sekä päihdeohjelma
Esihenkilöiden koulutus työturvallisuuden ja -hy- vinvoinnin johtamisessa
Työntekijöille tarjotaan muun muassa työkyvyn säilyttämistä ennakoivaa ja edistävää terveyden- huoltoa ja viriketukea
Puutteelliset toimenpiteet terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi vaikuttaisivat kielteisesti työntekijöi- den yleiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Mahdollisille tapaturmille alttiita ovat erityisesti tuo- tantolaitosten ja investointiprojektien henkilöstö. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä ovat käsiin ja jalkoihin kohdistu- neet vammat. Lisäksi koko henkilöstö voi altistua psyykkiseen hyvinvointiin ja kuormitukseen liittyville mahdollisille kielteisille vaikutuksille.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Yksityisyys
Puutteet tietosuojassa voisivat vaaran- taa henkilöstön yksityisyyden ja hen- kilötietojen suojan, mikä voi aiheuttaa merkittävää henkistä kuormitusta ja hyvinvoinnin heikkenemistä.
Riski : Metsä Boardille aiheutuu pysy- viä mainehaittoja. Työvoiman työkyky, työtyytyväisyys sekä luottamus ja sitoutuminen yhtiöön laskevat.
Tietosuojapolitiikassa määritellään henkilötietojen käsittelyn periaatteet ja säännöt. Työntekijöiden henkilötietojen käsittelystä on erillinen kirjallinen ohjeistus.
Henkilöstöä koulutetaan tietosuojasta verkkokou- lutusten avulla. HR-henkilöstölle ja esihenkilöille on syventävä, pakollinen kurssi, jossa käsitellään työntekijätietojen käsittelyä ja erityislainsäädäntöä.
Tietosuojan vaatimukset huomioidaan koko tiedon elinkaaren ajan.
Tietosuojan hallintamallin avulla varmistetaan lainsäädännön vaatimusten, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), toteutumisen.
Jokaisella on mahdollisuus tehdä henkilötietojaan koskeva pyyntö Metsä Groupin verkkosivuilla.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
70
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite
2024
2023
2022
Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa, %
100
99,2
72
43
Naisia johdossa, %
>30
23
21
21
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF)
0
3,4
6,1
6,7
Henkilöstön sitoutuneisuus
AAA
A+
A+
-
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seu- rantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .
Oma työvoima ei ole suoraan osallistunut tavoitteiden asettamiseen, mutta olennaisuusanalyysissä otetaan huomioon henkilöstölle suunnattujen tutkimusten, kuten henkilöstötutkimuksen tulokset. 2030-kestävyystavoitteita käsitellään tehtaiden johtoryhmissä, joissa ovat mukana henkilöstönedustajat sekä yhteistoimintatilaisuuksissa henkilöstöedustajien kanssa. Tulokset kestävyystavoitteiden etenemisestä ovat nähtävissä intranetissä koko henkilöstölle neljännesvuosittain.
Tavoitteissa edistyminen
Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa – Tavoitteessa on edistytty merkittävästi. Anonyymi rekrytointi aloitettiin Metsä Boardissa vuonna 2022. Vuonna 2024 99 prosenttia avoimien tehtävien rekrytoin- neista toteutettiin anonyymisti.
Naisia johdossa – Toteutetuista toimenpiteistä huolimatta naisten osuus johdossa ei kasvanut tavoitteen mukaisesti vuonna 2024. Vuoden 2025 aikana tavoitteena on vahvistaa toimenpiteitä naisten osuuden kasvattamiseksi sekä seurata aiempaa laajemmalla mittarilla naisten osuutta johtamistehtävissä.
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF) – Työtapaturmataajuus eteni suunnitellusti kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta. Valitettavasti tapaturmien joukossa oli myös vakava onnettomuus, joten painotusta ennakoivaan turvallisuustyöhön ja vakavien työtapaturmien ennaltaeh- käisemiseen tulee jatkaa.
Henkilöstön sitoutuneisuus – Tulos pysyi samalla tasolla kuin edellisessä henkilöstötutkimuksessa. Vuodesta 2025 alkaen tavoitteena on seurata henkilöstötutkimuksen perusteella asetettujen konserni- ja liiketoimintakohtaisten toimenpiteiden toteutumista tehostetusti sekä arvioida mahdollisia muita työhön sitoutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset on tunnistettu ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, jonka tulokset on sisällytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa sivulla 70. Ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja olennaisuusana- lyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .
Omaan työvoimaan kuuluvat työntekijät ovat pääsääntöisesti työsuhtei- sia työntekijöitä. Lisäksi esimerkiksi ICT-palveluissa ja tuotantolaitoksilla työskentelee suhteessa pieni määrä kolmansien yritysten työntekijöitä, joilla on työvoiman toimitussopimus Metsä Boardin kanssa. Tunnistetut olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät pääasiassa yksittäisiin tapauksiin,
joista ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa korostuivat erityisesti vaiku- tukset henkilöturvallisuuteen ja työhyvinvoinnin kuormittavuustekijöihin tuotantolaitoksilla ja investointiprojekteissa. Metsä Boardissa on tunnis- tettu myös monimuotoisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, kuten sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen haasteet miesvaltaisella alalla. Lisäksi haasteita voi olla esimerkiksi oman työvoiman alkuperää, kieltä tai ikää koskevan monimuo- toisuuden sekä vähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun toteutumisessa.
Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin oman työvoiman vastuullisuutta ohjaavat soveltuvan lain- säädännön lisäksi toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön hallituksen hyväksymistä Metsä Groupin eettisistä toimintaperiaatteista (Code of Conduct) ja politiikoista, Metsä meille kaikille -visiosta sekä johtamisjär- jestelmistä. Toimintaperiaatteet kattavat Metsä Boardin henkilöstön. Keskeisimmät työturvallisuuskoulutukset kattavat oman työvoiman eli oman henkilöstön ja vuokratyövoiman. Eettisistä toimintaperiaatteista ja politiikoista on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman painopistealueina ovat johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, tehtaiden yhtenäiset toimintamallit, monimuotoinen, yhdenvertainen ja mukaan ottava kulttuuri (DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehit- täminen sekä tulevaisuuden henkilöstötarpeista huolehtiminen. Tavoite on, että työyhteisössä jokainen tuntee roolinsa ja työnsä merkityksen strategian toteuttajana. Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu -strategisen ohjelman painopistealueisiin lukeutuu työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Tavoite on muun muassa vähentää työtapaturmien määrää.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Metsä Board on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuotoi- suutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista (DEI). Tätä työtä ohjaavat Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet, yhdenvertaisuuspolitiikka ja vuonna 2021 julkaistu Metsä meille kaikille -visio. HR-toiminto ohjaa ja toteuttaa yhdenvertaisuustyötä yhteistyössä muiden toimintojen kanssa.
Eettiset toimintaperiaatteet ja yhdenvertaisuuspolitiikka sisältävät kiellon syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, rodun, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Syrjinnän kieltoa sovelletaan koko työsuhteen elinkaareen ajan riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen, määräaikainen vai osa-aikainen työsuhde.
Tietoisuutta monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta, mukaan ottamisesta ja syrjinnän kiellosta lisätään henkilöstölle pakollisilla eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksella ja DEI-verkkokoulutuksella.
71
Teemat ovat osa kaikkien uusien toimihenkilöiden ja oppisopimuskoulutet- tavien perehdytyksiä sekä yhtiön esihenkilö- ja johtamisvalmennuksia.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Metsä Boardin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaa henkilöstöpolitiikka. Metsä Boardin johto ja henkilöstötoiminto vastaavat henkilöstöpolitiikkaan sisältyvien toimintaperiaatteiden toteutuksesta. Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa muun muassa perehdytään Metsä Groupin hyvän johtamisen viitekehykseen. Henkilöstön taitoja kehitetään pitkäjänteisesti Metsä Boardin strategian ja tavoitteiden mukaisesti.
Työolot
Metsä Board noudattaa toimintamaissaan sovellettavia työehtokäytäntöjä paikallisen lainsäädännön lisäksi. Oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin on sitouduttu eettisissä toimintaperiaatteissa. Metsä Boardin työsuhteisista työntekijöistä 77 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa Metsä Board noudattaa yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia.
Kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset ja 88 prosenttia henkilöstöstä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista työaikaa, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikatyötä koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkeatasoisia. Suomen-henkilöstön perhevapaiden palkanmaksukäytännöt on yhtenäistetty tasolle, joka ylittää perhevapaalainsäädännön vaatimukset ja yhdenvertaistaa van- hempien mahdollisuuksia hoitaa lasta. Kaikille Metsä Boardin työntekijöille maksetaan elämiseen riittävä palkka (tilanne raportointikauden lopussa 31.12.2024). Metsä Boardin työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla kuulu- matta ammattiliittoon.
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -standardeista, -prosesseista ja työohjeista. Metsä Boardin turvallisuus- johtamisjärjestelmä ottaa huomioon kunkin maan lainsäädännön kuten Suomessa työturvallisuuslain. Yritysturvallisuuspolitiikassa määritetään turvallisuustoiminnan tavoitteet ja toimintamallit, joihin koko henkilöstön tulee toiminnassaan sitoutua. Turvallisuusperiaatteet ohjaavat turvalli- suutta koskevia päätöksiä ja määrittävät kriteerit turvallisuusprosessien ja -standardien laadinnalle. Työturvallisuuden ohjaamisen lisäksi myös ISO 45001 -standardi edellyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja Metsä Groupin ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti. Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohtamisen periaatteissa, joiden verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitosten henkilöstölle.
Kaikki Metsä Boardin tehtaat noudattavat ISO 45001 -työterveys ja -tur- vallisuusstandardia. Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä työpaikkojen organisointia ja työmenetelmien standardisointia kehittävä 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.
Tuotantolaitosten työntekijöistä ja palvelutoimittajista 100 prosenttia kuuluu ulkoisesti sertifioidun työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin. Tuotantolaitosten osuus koko Metsä Boardin työvoimasta on 81 prosenttia. Toimistotyöntekijät tuotantolaitosten ulkopuolella kuuluvat Metsä Boardin
työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin, mutta näitä toimintoja ei ole ulkoisesti sertifioitu.
Metsä Boardin työhyvinvointia ja työkyvyn edistämistä ja ylläpitoa ohjaa- vat eettiset toimintaperiaatteet sekä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden toimintaohje, joissa Metsä Group on sitoutunut edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämi- nen on ennakoivaa toimintaa ja sen tavoitteina on työntekijöiden työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimenpiteiden käynnistäminen ja ter- veyden ylläpito läpi työuran. Toimipaikat vastaavat paikallisesti soveltuvan lainsäädännön ja Metsä Groupin asettamien työhyvinvointivaatimusten toteuttamisesta.
Metsä Board järjestää omalle henkilöstölleen terveyshuollon kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla sisäisillä intranet-sivuilla ja ne sisältyvät työntekijöiden perehdytykseen.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Metsä Board on osana eettisiä toimintaperiaatteita sitoutunut toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koske- vien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä kunnioittamaan kansainväli- sesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaattei- den ja -oikeuksien mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koske- vien ohjaavien periaatteen sekä vuonna 2024 päivitettyjen Metsä Groupin rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa määrittävien periaatteiden mukaisesti. Metsä Board on eettisissä toimintaperiaatteissaan sitoutunut varmistamaan, että liiketoiminnassa ja toimitusketjussa ei esiinny lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta. Metsä Board on keskittänyt tuotantonsa maihin, joissa ei ole merkittävää lapsi- tai pakkotyövoiman riskiä. Metsä Group julkaisee vuosittain UK Modern Slavery Act Statementin, jossa kuvataan toteutettuja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei yhtiön omassa toiminnassa tai toimitusketjussa esiinny modernia orjuutta. Metsä Board tukee YK:n Global Compact -aloitetta ja muun muassa sen ihmisoikeuksia ja työntekijöitä koskevia periaatteita. Ihmisoikeusasioita käsitellään muun muassa kestävän kehityksen, eettisten toimintaperiaatteiden ja DEI:n verkkokoulutuksissa, joiden säännöllistä suorittamista edellytetään koko henkilöstöltä.
Metsä Board on osana tietosuojapolitiikkaa sitoutunut henkilöiden yksi- tyisyyden suojaamiseen. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaatteet ja säännöt, joita tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Työn- tekijöiden terveyteen liittyviä henkilötietoja käsittelevät vain tietyt henkilöt tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja tilanteissa, joissa tiedot ovat lain edellyttämiä. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot säilytetään erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Tietosuojan hallintamallin avulla varmistetaan lainsäädännön, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), toteutuminen.
Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa
Metsä meille kaikille -visio
Metsä meille kaikille -vision määrittämisessä henkilöstön vuorovaikutus oli tärkeässä roolissa. Vision sisältöön vaikuttivat muun muassa kansainvä- lisen omasta henkilöstöstä koostuvan työryhmän näkemykset sekä koko henkilöstölle suunnatun kyselyn tulokset. Vision toteutumiseen liittyvät toimipaikkakohtaiset kehitystoimenpiteet määritettiin paikallisjohdon
72
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
työpajoissa käyttäen apuna paikallisia DEI-kyselyjä henkilöstölle. Työpa- joista ja DEI-kyselyistä on kerrottu kohdassa Toimenpiteet .
Lakisääteiset tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat laaditaan vuosittain henkilöstön edustajien kanssa.
Työehtosopimukset
Yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia uudistetaan sopijapuolten kanssa jatkuvan neuvottelun periaatteella. Yrityskohtaisten työehtosopimusten laatimisesta käynnistyivät työelämää uudistavat ja parantavat toimenpiteet yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
Yhteistoimintaan liittyvät toimenpiteet
Metsä Board noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallista työlain- säädäntöä ja soveltuvia työehtosopimuksia. Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, työoloihin ja asemaan liittyvään päätöksenteossa yhtiössä. Vastuu yhteistoimintaan liittyvistä toimenpiteistä on henkilöstöhallinnolla yhdessä johdon ja henkilöstönedustajien kanssa.
Suomen luottamushenkilöille järjestetään vuosittain Metsä Groupin yhteistyöfoorumi sekä Metsä Boardin konsernikokous, joissa luottamus- henkilöt ja yhtiön johto käsittelevät luottamushenkilöiden kysymyksiä, kehitysehdotuksia sekä konsernin taloudellisesta tilannetta. Lisäksi Suomessa kaikkien tehtaiden johtoryhmissä on luottamushenkilö.
Metsä Boardilla on eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council, EWC). Niiden tavoitteena on edistää yhtiön sisäistä tiedonkulkua ja yhteydenpitoa johtoryhmän ja henkilöstön välillä ja keskustella säännöllisesti henkilökunnalle merkityksellisistä yhtiön monikansallista toimintaa koskevista kysymyksistä noudattaen ensisijaisesti suomalaista EWC-sopimusta. Yritysneuvostoa ei ole tarkoitettu kansallisilla tai paikalli- silla työehtosopimuksilla säädeltävien asioiden käsittelyyn.
Henkilöstötutkimus ja Pulssi-kysely
Yhtiössä toteutetaan vuosittain henkilöstötutkimus, joka mittaa henkilöstön sitoutuneisuutta, johtamistyön laatua ja henkilöstön näkemystä toiminnan eettisyydestä. Tutkimus uudistettiin vuonna 2024. Uudistuksessa vuosina 2020 ja 2022 toteutetun eettisyyttä mitanneen eettisyysbarometrin kysymykset yhdistettiin osaksi henkilöstötutkimusta. Henkilöstötutkimuksen tuloksia täydentää neljä kertaa vuodessa toteutettava Pulssi-kysely, joka mittaa henkilöstön sitoutumista yritykseen ja näkemystä toiminnan eettisyydestä. Henkilöstö voi antaa henkilöstötut- kimuksen ja Pulssi-kyselyn kautta kirjallista palautetta eettisyyden toteu- tumisesta sekä ilmoittaa mahdollisista epäkohdista. Eettisten epäkohtien ilmoittamiseen tarkoitetusta eettisestä ilmoituskanavasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Henkilöstöhallinto vastaa sekä henkilöstötutkimuksen että Pulssi-kyse- lyn toteutuksesta ja tukee yhtiön johtoa tutkimusten tulosten käsittelyssä ja huomioimisessa päätöksenteossa. Tulokset käydään läpi eri organi- saatiotasoilla sekä luottamushenkilöiden kanssa. Lisää toimenpiteiden käsittelystä on kerrottu kohdassa Toimenpiteet . Henkilöstötutkimuksen ja Pulssi-kyselyn tulokset ovat strategian toteutumisen mittareita.
Henkilöstötutkimuksen ja Pulssi-kyselyn tehokkuutta mitataan arvioi- malla kyselyiden vastausprosentteja, asetettujen kehitystoimenpiteiden toteuttamista sekä vertaamalla tuloksia muihin yhtiöihin.
Turvallisuusvartit ja työsuojelutoimikunnat
Työturvallisuutta edistetään ja tuetaan turvallisuusvarteilla eli työvoiman infotilaisuuksilla, jotka kirjataan järjestelmään. Turvallisuusvarttien kattavuutta arvioidaan seuraamalla turvallisuusvarteille asetettuja tavoitemääriä.
Toimipaikkojen työsuojelutoimikunnissa käsitellään säännöllisesti omaan työvoimaan kuuluvien eri ryhmien kesken työturvallisuuden edistämistä. Työsuojelutoimikunta tekee vuosittain työsuojelun toimintasuunnitelman, jonka perusteella työsuojelupäällikkö yhteistyössä työsuojelutoiminkunnan kanssa määrittää työturvallisuuden keskeisimmät kehitystoimenpiteet. Työsuojelutoimikunnat edustavat koko omaa työvoi- maa eli omaa henkilöstöä ja vuokratyövoimaa.
Vastuu turvallisuusvarttien toteutumisesta ja työsuojelutoimikunnista on linjajohdolla. Yhteydenpidon vaikuttavuutta on pyritty lisäämään osallistamalla sidosryhmiä mukaan työturvallisuuden yhteydenpidon prosesseihin.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Metsä Board huomioi velvoitteen korjata omaan työvoimaan kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset. Vuonna 2024 päivitettyjen Metsä Groupin rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa määrittävien periaat- teiden mukaisesti yhtiö arvioi tapauskohtaisesti kohtuulliset korjaustoimet sen varmistamiseksi, että loukattu henkilö saatetaan vastaavaan asemaan tai mahdollisimman lähelle tilannetta, jossa oltaisiin, jollei rikkomusta olisi tapahtunut. Arvioinnissa huomioidaan loukattujen henkilöiden oikeudet.
Eettinen ilmoituskanava
Oma työvoima voi ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan, esihenkilölle, paikalliselle johdolle, henkilöstöhallinnolle tai Complian- ce-komitealle. Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoitusten käsittelystä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Työolot
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardin riskienarviointia ja -hallintaa tukee HSEQ-järjestelmä, joka on tarkoitettu muun muassa turvallisuushavaintojen, tapaturmien, läheltä piti -tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä turvallisuusvarttien ja turvakierrosten, kirjaamiseen ja seurantaan. Kirjauksia voi tehdä koko oma työvoima. Turvallisuushavainnot käsitellään päivittäisissä palavereissa. Metsä Board ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vastaan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti eettisen ilmoituskanavan kautta.
Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnalla luodaan edel- lytykset vastaavien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa. Tutkintaraportin valmistuessa koostetaan tutkinnan yhteenvetomateriaali, joka jaetaan kaikille Metsä Groupin liiketoiminta-alueille.
73
Toimenpiteet
Metsä Board kartoittaa omaan työvoimaansa kohdistettavia toimenpiteitä tunnistettujen vaikutusten pohjalta. Omaan työvoimaan kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan systemaattisesti kaksoisolennaisuusanalyysin avulla, jossa huomioidaan henkilöstöön kohdistuvien tutkimusten, kuten vuosittain toteutettavan henkilöstötutkimuksen tulokset.
Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella laaditaan toimenpidesuun- nitelma aiheille, joiden tulokset olivat heikoimmat. Esihenkilöt käsittelevät henkilöstötutkimuksen tulokset omien tiimiensä kanssa. Tarkasteluun voivat osallistua myös HR-toiminto ja tarvittaessa kolmas osapuoli. Tulos- ten pohjalta tiimit valitsevat tarvittavat toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan tiimipalavereissa ja yhtiön johdossa.
Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan henkilöstötut- kimuksen, Pulssi-kyselyn sekä vuosien 2022–2024 aikana toteutettujen DEI-kyselyiden avulla. Kyselyt mittaavat eettisyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumista, henkilöstön sitoutuneisuutta sekä johtamistyön laatua. Lisäksi eettiseen ilmoituskanavaan tulleiden ilmoitusten sekä muiden Compliance-komitealle selvitykseen tulleiden tapausten perusteella muodostuu kuva eettisyyden toteutumisen tilasta jälkikäteen vuositasolla.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Metsä meille kaikille -vision painopistealueet ovat yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo, monimuotoisuus, mukaan ottaminen ja kulttuurin muutos. Ne ohjaavat henkilöstöön liittyvien prosessien kehitystä sekä vuosittain määriteltäviä toimenpiteitä vision saavuttamiseksi.
Osana jatkuvaa kehitystyötä tehdään vuosittainen palkkatasa-arvo- selvitys, koulutetaan henkilöstöä säännöllisesti ja varmistetaan, että johdon koulutusohjelmien sukupuolijakauma vastaa DEI-tavoitteita. Seuraajasuunnittelussa otetaan huomioon pyrkimys tasapainoisempaan sukupuolijakaumaan yhtiön tehtävissä. Metsä Boardin rekrytointikumppa- nit ovat sitoutuneet DEI-tavoitteisiin.
Päärekrytointitapa on anonyymi rekrytointi. Se tukee henkilöstön monimuotoisuutta rohkaisemalla eri taustaisia henkilöitä hakemaan töihin Metsä Boardille. Anonyymillä rekrytoinnilla pyritään siihen, että henkilöstö pohtii ennakkokäsityksiään ja niiden mahdollista vaikutusta rekrytointiin. Anonyymin rekrytoinnin käyttöönoton jälkeen esimerkiksi naisten osuus kaikista palkatuista henkilöistä on kasvanut suhteellisesti 21 prosenttia, vuodesta 2021 (28 prosenttia) vuoteen 2024 (34 prosenttia).
Vuonna 2022 toteutetun eettisyysbarometrin tulosten perusteella kehi- tyskohteeksi tunnistettiin Metsä meille kaikille -vision tunnettuuden lisää- minen ja toteutumisen vahvistaminen paikallisesti, minkä edistämiseksi paikallisjohdolle käynnistettiin työpajoihin perustuva ohjelma. Työpajoissa määritellään kehitystoimenpiteet paikallishenkilöstölle toteutetun DEI-ky- selyn tulosten avulla. Työpajoja järjestettiin Metsä Boardissa yhteensä 11 vuosien 2022–2024 aikana. DEI-kyselyissä keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat muun muassa työmäärän epätasainen jakautuminen, työntekijöi- den eriarvoinen kohtelu sekä työn ja vapaa-ajan epätasapaino.
Vuoden 2024 aikana työsuojelutoimikunnille käynnistettiin DEI-työpa- jojen jatkumona koulutusohjelma, joka keskittyy henkisen turvallisuuden teemoihin. Ohjelman sisältö kattaa muun muassa epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja psykologisen turvallisuuden sekä epäkohtiin puuttumisen. Koulutukset jatkuvat vuoden 2025 aikana.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään varmistamaan kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja vetovoimaan työnantajana. Osaa- miskartoitusten avulla tuetaan moniosaamisen kehittämistä ja osaamisen mittaamista. Henkilökohtaisten arviointien ja laajempien osaamiskar- toituksien avulla voidaan ohjata yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoista osaamisen kehittämistä ja kehitysohjelmien sisältöjä.
Metsä Board kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään osaamis- taan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Kaikille luodaan henkilökoh- tainen kehityssuunnitelma tukemaan osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla. Vuonna 2024 osaamista kehitettiin talouden, myynnin, hankinnan, kestävän kehityksen ja johtamisen akatemioissa. Näiden lisäksi käynnistettiin tuotannon akatemian suunnittelu. Henkilöstön ammatillista kasvua tuetaan ja hiljaisen tiedon hyödyntämistä mahdollistetaan mento- rointiohjelmilla ja tehtäväkierroilla.
Osaamisen kehittämisen toteutumista seurataan kahdella tasolla. Metsä Boardissa seurataan henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää sekä henkilöstötutkimuksen tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi jokaisesta akatemiasta ja muista koulutusohjel- mista kerätään palaute.
Metsä Boardin työntekijät kuuluvat tulospalkkiojärjestelmään ja jokaisen työntekijän tulospalkkiotavoitteisiin sisältyy kestävyystavoite. Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan vuosittain ja niiden edistymistä seurataan kehityskeskusteluissa, jotka jokainen työntekijä käy esihenkilönsä kanssa kaksi kertaa vuodessa. Tulospalkkiojärjestelmä ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle neljä kuukautta tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä sekä henkilöitä, jotka eivät ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana.
Työolot
Koko Metsä Boardin henkilöstö on samassa henkilöstöhallintojärjestel- mässä, mikä vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastaisista työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on osassa työtehtävistä käytössä joustavat työajat ja hybridimalli, jossa etätyötä voi tehdä osan viikosta. Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän eri vaiheissa ja mahdollistaa pitkän uran tarjoamalla erilaisia ratkaisuja, kuten työkiertoa.
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisyyn. Toimintaa ohjaavat turvallisuusprosessit ja -standardit sekä työohjeet. Turvallisuusjohtamisen periaatteiden verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitosten henkilöstölle. Lisäksi vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä yleinen turvallisuusperehdytys -verkkokoulutus on pakollinen Metsä Boardin tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla työskentelevälle omalle työvoimalle.
Tapaturmia ehkäistään yhteisillä työturvallisuusstandardeilla, ennakoivilla jatkuvaperusteisilla toimenpiteillä, kuten riskienarvioinnilla, turvahavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja turvallisuuskoulutuksilla ja turvallisuutta parantavilla investoinneilla. Vaarallisimmille työtehtäville on määritetty työturvallisuusstandardit. Työlupastandardi kattaa näistä keskeisimmät: turvaerotuksen, korkealla työskentelyn, nostotyöt, suljetun tilan työskentelyn, kaivannot ja tulityöt.
74
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamista tukevat pitkän aikavälin turvallisuuden painopistealueet, joita ovat yhteisten työturvallisuusstan- dardien käyttöönotto, henkilökohtainen riskienarviointi ja käsiturvallisuu- den kehittäminen. Painopistealueiden perusteella asetetut toimenpiteet ohjaavat turvallisuustyön kehitystä, määrittävät keskeiset tavoitteet ja parantavat turvallisuustyön ennakoitavuutta.
Vuoden 2024 turvallisuustyön keskeisimmät painopistealueet olivat Metsä Boardin turvallisuuden pääsääntöjen käyttöönotto ja turvallisuus- johtamisen valmennusohjelma. Metsä Groupin turvallisuuden toiminta- tapastandardeihin pohjautuvat turvallisuuden pääsäännöt lanseerattiin, jotta työympäristö kehittyy turvallisemmaksi. Tavoitteena on kiinnittää henkilöstön huomio vakavien tapaturmien ehkäisyyn. Turvallisuusjohta- misen valmennusohjelma käynnistyi tuotannon toimihenkilöille Suomen tuotantolaitoksilla. Valmennuksessa käsiteltiin turvallisuusvastuita, laadu- kasta ennakoivaa turvallisuustyötä, tiimin sitouttamista turvallisuustyöhön ja välittävän turvallisuuskulttuurin merkitystä. Valmennusohjelma laajenee vuonna 2025 myös Husumin kartonki- ja sellutehtaalle ja tuotannon työntekijöiden turvallisuusvalmennuksiin.
Työturvallisuustoimenpiteitä seurataan aktiivisesti HSEQ-jär- jestelmässä, jossa toimenpiteet luokitellaan niiden vaikutuksen työturvallisuuteen mukaan. Nolla tapaturmaa -tavoitteen avulla arvioidaan työturvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta isossa kuvassa.
Terveydenhuolto arvioi terveystarkastuksin ja terveyskyselyin henkilön terveydentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altisteisiin. Vuokratyövoiman osalta oma työnantaja vastaa terveyspalveluista. Yleisimpiä ammattitauteja ovat kemikaalin tai pölyn aiheuttama allerginen reaktio iholla tai hengityselimistössä. Työpaikan olosuhteet pyritään järjestämään mahdollisimman terveysturvallisiksi mm. siisteyden ja riittävän ilmanvaihdon osalta sekä varmistamaan henkilösuojainten asianmukaisuus, käyttö ja riittävyys. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut omaan työvoimaan tai palvelutoimittajiin kohdistuneita ammattitaudeista johtuneita kuolemantapauksia.
Työssä suoriutumisen tueksi on määritetty toimintamallit kuntouttavalle toiminnalle ja varhaiselle tuelle sekä päihdeohjelma. Varhaisen tuen toimenpiteiden toteutumista seurataan ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja tarpeisiin nähden. Esihenkilöille tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen. Esimerkiksi vuonna 2024 esihenkilöille tarjottiin ”Mieli ja työ” -koulutuksia, ja esihenkilöitä sekä henkilöstöhallintoa koulutettiin varhaisen tuen toteuttamisesta osana päivittäistä johtamista.
Vuonna 2024 työhyvinvoinnin edistämisen erityishuomio oli henkilöstön tuki- ja liikuntaelimistön kunnon sekä mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Näistä aiheista järjestettiin henkilöstölle webinaareja ja terveysvartteja. Lisäksi vuonna 2024 käynnistettiin vuoden pituinen kokeilujakso yksilöllisestä vuorotyön työaikamallista kaikilla Suomen tuotantolaitoksilla. Kokemukset olivat myönteisiä, ja kokeilua jatketaan vuonna 2025.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan osana henkilöstöhallinnon prosessien kehitystä. Panostukset työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin, DEI-työhön sekä näitä aiheita käsittelevät verkkokoulutukset ovat olleet keskeisiä ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavia käytännön
toimenpiteitä vuonna 2024. Vuonna 2024 toteutetun ihmisoikeusvai- kutusten arvioinnin lisäksi eettinen ilmoituskanava sekä uudistetun henkilöstötutkimuksen eettisyyskysymykset ja kerätty avoin palaute ovat tärkeitä työkaluja ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseen.
Henkilöstön henkilötietosuojan osalta on määritetty työntekijän hen- kilötietojen käsittelyä koskevat menettelytavat sekä tietosuojapolitiikka, joita koko henkilöstön tulee noudattaa. Metsä Boardissa on käytössä korkeatasoiset tekniset ja organisatoriset keinot tietosuojan ja -turvan toteuttamiseksi, ja samaa vaaditaan työterveyspalveluja tuottavilta yhtiöiltä osana sopimuksia. Tietosuojan varmistamiseksi henkilöstöä koulutetaan verkkokoulutusten, kuten koko henkilöstölle pakollisen tietosuojakoulutuksen, avulla. HR-henkilöstölle ja esihenkilöille on lisäksi oma pakollinen syventävä verkkokoulutus, jossa perehdytään erityisesti työntekijöiden tietojen käsittelyyn ja sitä koskevaan erityislainsäädäntöön. Tietosuojaan liittyviä teemoja käsitellään HR-johtajien ja keskeisten HR-prosessien omistajien kanssa järjestettävissä tapaamisissa neljä kertaa vuodessa. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus esittää henkilötietojansa koskevia pyyntöjä Metsä Groupin verkkosivujen kautta.
Olennaisten vaikutusten hallintaan osoitetut taloudelliset resurssit
Vapaaehtoiset sosiaalikulut vuonna 2024 olivat yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Näihin kuluihin sisältyvät muun muassa työterveyshuollon, virkistystoiminnan, työturvallisuusvarusteiden sekä lounasruokailujen kustannukset.
Henkilöstön koulutuskulut vuonna 2024 olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Vuonna 2024 Metsä Boardin tietoon tuli tapauksia, joilla on voinut olla välitön tai välillinen kielteinen vaikutus yhtiön ihmisoikeusvastuun toteu- tumiseen. Metsä Boardin jatkuvista ponnisteluista kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta huolimatta vuonna 2024 sattui lievempiin henkilövahinkoihin johtaneiden työtapaturmien ( Terveys ja turvallisuus -taulukko) lisäksi yksi vakava onnettomuus, jossa Metsä Boardin työntekijä loukkaantui pysyvästi. Onnettomuus tutkittiin perusteellisesti tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet käyn- nistettiin ja keskeiset oppimispisteet jaettiin kaikille Metsä Groupin liiketoi- minta-alueille, jotta vastaavia onnettomuuksia ei sattuisi tulevaisuudessa.
Yhtiö vastaanotti vuonna 2024 yhteensä kolme häirintään tai syrjintään liittyvää ilmoitusta. Yksi häirintätapauksista johti työsuhteen päättämi- seen, yksi kirjalliseen varoitukseen. Lisäksi yhtiön hallituksen tarkastusva- liokunta on antanut selvitystoimeksiannon ulkopuoliselle riippumattomalle taholle yhden työntekijän esittämien syrjintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvien väitteiden perusteella. Yksikään yhtiön tietoon tullut väärintoimi- misilmoitus ei koskenut pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä.
Toimittajien henkilöstössä työturvallisuuteen ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin liittyviä tapauksia on käsitelty osiossa S2 – Arvoketjun henkilöstö. Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen on kuvattu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
75
Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma
2024
2023
Miehet
1 856
1 827
Naiset
553
516
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
2 409
2 343
Työsuhteiset työntekijät maittain
2024
2023
Suomi
1 344
1 280
Ruotsi
775
780
Puola
127
110
Yhdysvallat
76
74
Muut maat
87
99
Maat, joissa on yli 50 työntekijää.
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä maittain
Suomi
Ruotsi
Puola
Yhdysvallat
Muut maat
Yhteensä
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 344
1 280
775
780
127
110
76
74
87
99
2 409
2 343
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 192
1 186
756
714
111
105
76
74
86
98
2 221
2 177
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
118
94
19
65
16
5
0
0
1
1
154
165
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuh- teisten työntekijöiden määrä
34
0
0
1
0
0
0
0
0
0
34
1
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 268
1 244
729
743
126
109
75
73
85
93
2 283
2 262
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
76
36
46
37
1
1
1
1
2
6
126
81
Maat, joissa on yli 50 työntekijää
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan
Naiset
Miehet
Yhteensä
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
553
516
1 856
1 827
2 409
2 343
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
480
465
1 741
1 712
2 221
2 177
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
65
51
89
114
154
165
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
8
0
26
1
34
1
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
518
488
1 765
1 774
2 283
2 262
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
35
28
91
53
126
81
Työntekijöiden vaihtuvuus ja rekrytoinnit
2024
2023
Työntekijöiden vaihtuvuus yhteensä, lkm.
106
120
Työntekijöiden vaihtuvuus yhteensä, %
4,8
5,5
Naiset
5,3
6,6
Miehet
4,7
5,2
Alle 30-vuotiaat
3,4
5,5
30–50-vuotiaat
2,8
5,2
Yli 50-vuotiaat
7,1
5,9
Rekrytoitujen henkilöiden määrä yhteensä
62
130
Naiset
18
55
Miehet
44
75
Alle 30-vuotiaat
20
40
30–50-vuotiaat
33
75
Yli 50-vuotiaat
9
15
Omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät
2024
2023
Ulkopuolisen työvoiman kokonaismäärä omassa työvoimassa
3
12
Johdon sukupuolijakauma
2024
2023
Miesten ja naisten välinen osuus johdossa
23/7
22/6
Miesten ja naisten välinen osuus johdossa, %
77/23
79/21
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
2024
2023
Alle 30-vuotiaat
330
269
30–50-vuotiaat
1 095
1 088
Yli 50-vuotiaat
984
986
76
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät - muu kuin ETA-alue
Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–19 %
Puola
Yhdysvallat
20–39 %
40–59 %
60–79 %
Suomi
80–100 %
Ruotsi
Suomi, Ruotsi
Maat, joissa on yli 50 työntekijää.
Sosiaalinen suojelu
Maat, joissa ei ole sosiaali- turvaa listattujen elämän- tapahtumien osalta
Sairaus
Työttömyys alkaen siitä, kun oma työntekijä työskentelee yrityksessä
Intia, Singapore
Työssä saatu vamma tai työkyvyttömyys
Intia, Singapore
Perhevapaa
Eläkkeelle siirtyminen
Intia
Koulutus ja taitojen kehittäminen
2024
2023
Säännöllisiin tulos- ja urakehityskeskusteluihin osallistuneet työsuhteiset työntekijät, %
94
92
Naiset
88
89
Miehet
96
93
Työntekijät
94
92
Toimihenkilöt
94
92
Johto
97
95
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keski- määräinen lukumäärä
20
18
Naiset
23
15
Miehet
19
18
Työntekijät
18
17
Toimihenkilöt
24
19
Johto
34
24
Perhevapaat
2024
2023
Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, lkm.
2 409
2343
Perhevapailla olleet työntekijät, lkm.
201
203
Perhevapailla olleet naiset, lkm.
46
44
Perhevapailla olleet miehet, lkm.
155
159
Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, %
100
100
Perhevapailla olleet työntekijät, %
8,3
8,7
Perhevapailla olleet naiset, %
8,3
8,5
Perhevapailla olleet miehet, %
8,4
8,7
Terveys ja turvallisuus
2024
2023
OMA HENKILÖSTÖ
Työtapaturmat
13
23
TRIF
3,4
6,1
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat
11
15
Tapaturmataajuus, LTA1F
2,9
4,0
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat
0
1
Ammattitaudit
0
0
Kuolemaan johtaneet ammattitaudit
0
0
Työtapaturmista, ammattitaudeista ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä
265
257
PALVELUTOIMITTAJAT
Työtapaturmat
4
4
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat
0
0
Kokonaisansiot
2024
2023
Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonai- sansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden me- diaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö)
25
39
Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde
Suomi
Ruotsi
Puola
Yhdysvallat
%
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Työntekijät
94
95
100
97
-
-
-
-
Toimihenkilöt
96
98
97
93
97
98
97
-
Maat, joissa on yli 50 työntekijää
77
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
2024
2023
KAIKKI ILMOITUKSET LIITTYEN EPÄEETTISEEN TOIMINTAAN
Kaikki ilmoitukset
22
17
Täysimääräiseen tutkintaan johtaneet ilmoitukset
13
4
OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille tehdyt ilmoitukset
0
0
SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUKSET
Ilmoitetut syrjintä- ja häirintätapaukset
3
0
Vahvistetut syrjintä- ja häirintätapaukset
2
0
Ilmoitettujen syrjintä- ja häirintätapausten pe- rusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä
0
0
VAKAVAT IHMISOIKEUSTAPAUKSET
Vakavat ihmisoikeustapaukset (lapsi- ja pakkotyö, ihmiskauppa)
0
0
Ilmoitettujen vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä
0
0
Mittareiden laatimisperiaatteet
Omaan työvoimaan liittyvät luvut sisältävät koko Metsä Board -konsernin. Laskelmiin käytettävä henkilöstömäärä ilmoitetaan lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2024). Henki- löstön lukumäärä sisältää myös ei-aktiiviset työntekijät kuten perhevapailla olevat henkilöt. Metsä Board työllistää vuodessa noin 330 kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää ja harjoittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointi- kauden lopussa, jolloin henkilömäärä lasketaan. Henkilöstömäärä kokoaikavastaavana ilmaistuna, vuoden lopussa ja keskimäärin, on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.1.
Metsä Boardin henkilöstöjärjestelmässä henkilön sukupuoli määräytyy juridisen sukupuolen mukaan. Luokkia ”muut” ja ”ei ilmoitettu” ei sovelleta sukupuolijakauman raportoinnissa.
Ulkopuolinen työvoima omassa työvoimassa sisältää työntekijät, joilla on Metsä Boardin kanssa työvoiman toimitussopimus eli itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoi- mintaa harjoittavien yritysten toimittama työvoima. Työvoiman määrässä ei yleensä tapahdu merkittäviä vaihteluja vuoden aikana.
Rekrytoinnit sisältävät vakituiset uudet palkkaukset. Työntekijöi- den vaihtuvuuteen lasketaan kaikki lähtösyyt (pl. liikkeenluovu- tus) jaettuna henkilömäärällä. Luku sisältää vakituiset työsuhteet.
Anonyymien rekrytointien osuus avoimista hauista kattaa Workday-järjestelmässä tehdyt rekrytoinnit. Workday on käytössä valtaosassa rekrytoinneista. Esimerkiksi tilanteet, joissa työnhakija on suoraan yhteydessä tuotantolaitokseen, eivät ole mukana laskennassa.
Johtoa koskevat tunnusluvut, naisten osuus johdossa sekä johdon koulutus ja taitojen kehittäminen, sisältävät henkilöt,
joiden johtotaso (management level) on VP/SVP/CEO ja joilla on johdon vaativuustaso.
Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde on laskettu henkilöiden lukumäärällä painotettuna keskiarvona samassa palkkaluokassa olevien naisten ja miesten kesken. Mikäli yksikössä ei ole käytössä palkkaluokkia, on palkkoja verrattu saman toimipaikan sisällä. Elämiseen riittävän palkan indikaattori on laskettu vertaamalla henkilöiden kokonaispalkkoja markkina- dataan kyseisen alueen elämiseen riittävästä palkasta. Vuoden 2023 palkitsemisen lukuja on korjattu takautuvasti, sillä aiemmin laskennassa huomioitiin vain aktiiviset työntekijät.
Sosiaaliturvan puute listattujen elämäntapahtumien osalta koskee kaikkia työntekijäryhmiä, yhteensä 13 henkilöä, listatuissa maissa.
Työtapaturma raportoidaan, kun työaikana loukkaantunut henkilö tarvitsee lääketieteellistä hoitoa, sopeutettua tai korvaavaa työtä tai tapaturma aiheuttaa poissaolon. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien sekä LTA1F-taajuuden laskennassa huomioidaan vain tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään yhden pois- saolopäivän. Tapaturmataajuudet eli TRIF ja LTA1F sisältävät vain oman henkilöstön, koska tietoa palvelutoimittajien toteutuneista työtunneista ei ole saatavilla. Taajuudet on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Oman henkilöstön ja palvelutoimittajien työtapa- turmien lukumäärä on ilmoitettu erikseen. Poissaolopäivien luku- määrän raportointiin saattaa sisältyä epävarmuutta mahdollisten jälkikäteen tapahtuneiden muutosten vuoksi. Ammattitautien aiheuttamiin poissaolopäiviin on sisällytetty myös ammattitau- titutkimuksista aiheutuneet poissaolot. Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien osalta poissaolopäivien lukumääränä käytetään laskennallisista syistä arvoa 0. Vuoden 2024 aikana ei tapahtunut kuolemantapauksia.
Perhevapaat sisältävät kansallisen lainsäädännön ja työehtosopi- musten nojalla käytettävissä olevan äitiysvapaan, isyysvapaan ja vanhempainvapaan.
Omaan työvoimaan liittyvät tapaukset, joihin on voinut liittyä välitön tai välillinen negatiivinen ihmisoikeusvaikutus, ovat tulleet yhtiön tietoon joko eettisen ilmoituskanavan tai Compliance-ko- mitean jäsenen saaman yhteydenoton kautta. Luvuissa on mukana tapaukset, joilla on mahdollinen ihmisoikeusvaikutus ja joiden osalta ylittyy Compliance-komitean arvioon perustuva olennaisuuskynnys.
Henkilöstötutkimuksen tulokset perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstökyselyyn. Kaikilla Metsä Boardin työntekijöillä on mah- dollisuus vastata kyselyyn. Henkilöstön sitoutuneisuutta kuvaava indeksi muodostuu henkilöstötutkimuksen omaan työhön, tiimiin, johtamiseen ja yhtiöön liittyvien väittämien tuloksesta, joille on saatavilla vertailuaineisto. Tuloksia verrataan Euroopan normei- hin, joihin suhteutettuna saadaan työhön sitoutuneisuuden taso. Vastaukset kerätään asteikolla 1−4 (täysin eri / samaa mieltä), ja ulkoinen palveluntarjoaja muuntaa vastaukset indekseiksi asteikolla 0−100 (100 = kaikki ovat täysin samaa mieltä). Tavoite AAA on normiin verrattuna ”erittäin hyvä”.
Mittareita ei ole validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.
78
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
S2 – Arvoketjun työntekijät
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osaosa-aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Työolot
Työllisuusturva
Työaika
Riittävä palkka
Työmarkkina- osapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimus- neuvottelut
Työ- ja yksityis- elämän tasapaino
Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla kuten harmaan talouden torjuntamallilla voi olla myön- teinen vaikutus toimittajien työntekijöiden työoloihin.
Mahdollisuus : Toimittajien ja toimittajien työntekijöiden työ- kyky, hyvinvointi ja sitoutuminen yhteistyöhön Metsä Boardin kanssa lisääntyvät. Metsä Boardin maine vastuullisena ja turvallisena kumppanina vahvistuu.
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät vaatimukset oikeudenmukaisille työsuhteille.
Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan toimittaji- en auditoinneilla ja arvioinneilla.
Metsä Board noudattaa asianmukaista huolelli- suutta Know Your Business Partner -taustatar- kastuksessa, jossa tarkastetaan muun muassa tiedossa olevat ihmisoikeusloukkaukset.
Rakennusprojekteissa on käytössä harmaan talouden torjuntamalli.
Asiakassuhteisiin liittyvien riskien määrittelyssä huomioidaan valtioiden ihmisoikeustilanne.
Puutteelliset työolot heikentäisivät toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja hyvinvointia, lisäisivät eriarvoisuutta ja vaarantaisivat työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Arvoketjun alkupään merkittävimmät mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuvat tehdaslaitteistojen ja tiettyjen raaka-aineiden, kuten kemikaalien, arvoketjui- hin, jotka ovat pitkiä. Arvoketjun loppupään mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti yhtiön tuot- teiden myyntiin globaalisti toimiville asiakkaille, joiden toimialaan tai sijaintivaltioon kohdistuu korkeampi ihmisoikeusloukkauksien riski.
Riski : Jos arvoketjussa tapahtuu Metsä Boardin arvojenvas- taista toimintaa, toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden sekä sopimusyrittäjien työkyky, tyytyväisyys ja sitoutuminen yhteistyöhön Metsä Boardin kanssa heikentyvät. Metsä Boardin maine vastuullisena ja turvallisena kumppanina vaarantuu.
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardin turvallisuusvaatimukset voivat vaikuttaa toimittajien työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn sekä työntekijöiden lähipiirin hyvinvointiin myönteisesti.
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät vaatimukset työturvallisuusjohtamiselle.
Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan kohdenne- tuilla toimittaja-auditoinneilla ja -arvioinneilla.
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa Metsä Boardin toiminnoissa työskentelevät palvelutoi- mittajat. Työturvallisuutta kehitetään palvelutoi- mittajien kanssa jatkuvasti.
Puunhankinnassa toteutetaan säännöllisesti metsätyömaan valmistelupäiviä sekä purku- ja lastauspaikkojen turvallisuuskävelyitä.
Yksintyöskentelysovelluksen käyttöönotto puun- hankinnan henkilöstölle vuonna 2024.
Asiakassuhteisiin liittyvien riskien määrittelyssä huomioidaan valtioiden ihmisoikeustilanne.
Puutteet Metsä Boardin terveyden ja turvallisuuden vaatimuksissa tai niiden toteutumisen varmistamisessa heikentäisivät toimittajien työntekijöiden työkykyä sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia ja lisäisivät työtapaturmia. Mahdollisille tapaturmille ovat alttiita erityisesti puunhankinnan, investointiprojektien ja tuo- tantolaitosten huoltoseisokkien toimittajien työntekijät. Arvoketjun loppupään mahdolliset kielteiset vaikutuk- set kohdistuvat erityisesti yhtiön tuotteiden myyntiin globaalisti toimiville asiakkaille, joiden toimialaan tai sijaintivaltioon kohdistuu korkeampi ihmisoikeuslouk- kauksien riski.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoi- sesta työstä
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Vammaisten ja toimintarajoitteis- ten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio
Toimenpiteet työ- paikalla esiintyvän väkivallan ja häirin- nän torjumiseksi
Moninaisuus
Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla voi olla myönteinen vaikutus toimittajien työnte- kijöiden yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin.
Mahdollisuus : Toimittajien ja toimittajien työntekijöiden työ- kyky, hyvinvointi ja sitoutuminen yhteistyöhön Metsä Boardin kanssa lisääntyvät. Metsä Boardin maine vastuullisena ja turvallisena kumppanina vahvistuu.
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät vaatimukset yhdenvertaisille mahdollisuuksille ja syrjinnän kiellolle.
Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan toimittaja-auditoinneilla.
Metsä Board noudattaa asianmukaista huolelli- suutta Know Your Business Partner -taustatar- kastuksessa, jossa tarkastetaan muun muassa tiedossa olevat ihmisoikeusloukkaukset.
Asiakassuhteisiin liittyvien riskien määrittelyssä huomioidaan valtioiden ihmisoikeustilanne.
Epäonnistuminen yhdenvertaisuudessa Metsä Boardin arvoketjussa heikentäisi arvoketjun työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, ja voisi pahimmillaan johtaa syrjintään ja huonoihin työoloihin. Mahdollisille kiel- teisille vaikutuksille alttiita ovat erityisesti naiset ja vä- hemmistöt Metsä Boardin investointiprojekteissa sekä tehdaslaitteistojen ja tiettyjen raaka-aineiden, kuten kemikaalien arvoketjut, jotka ovat pitkiä ja voivat ulottua ihmisoikeusvaikutuksiltaan korkean riskin maihin.
Riski : Jos arvoketjussa tapahtuu Metsä Boardin arvojenvas- taista toimintaa, toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden sekä sopimusyrittäjien työkyky, tyytyväisyys ja sitoutuminen yhteistyöhön Metsä Boardin kanssa heikentyvät. Metsä Boardin maine vastuullisena ja turvallisena kumppanina vaarantuu.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Lapsityövoima
Pakkotyö
Asianmukaiset asuinolot
Puhdas vesi ja sanitaatio
Työoikeuksien rikkominen Metsä Boardin arvoketjussa johtaisi inhimilliseen kärsimykseen sekä toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden ja heidän läheistensä elämänlaadun heikkenemiseen ja eriarvoisuuteen. Arvo- ketjun alkupään merkittävimmät mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuvat tehdaslaitteistojen ja tiettyjen raaka-aineiden, kuten kemikaalien, arvoketjuihin, jotka ovat pitkiä, ja voivat ulottua ihmisoikeusvaikutuksiltaan korkean riskin maihin. Arvoketjun loppupään mahdolli- set kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti yhtiön tuotteiden myyntiin globaalisti toimiville asiakkaille, joi- den toimialaan tai sijaintivaltioon kohdistuu korkeampi ihmisoikeusloukkauksien riski.
Riski : Jos arvoketjussa tapahtuu Metsä Boardin arvojenvastaista toimintaa Metsä Boardin maine vastuullisena kumppanina ja toimijana vaarantuu.
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät vaatimukset ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.
Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan ihmisoikeuksia, ei hyväksy ihmisoikeusloukkauk- sia missään muodossa, ja on sitoutunut varmis- tamaan, ettei toiminnasta aiheudu negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia. Ihmisoikeuksiin kohdistu- villa huolellisuusvelvoiteprosesseilla varmistetaan Metsä Boardin kyky tunnistaa, estää, vähentää sekä tarvittaessa lopettaa sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia.
Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan toimittaja-auditoinneilla.
Metsä Board noudattaa asianmukaista huolelli- suutta Know Your Business Partner -taustatar- kastuksessa, jossa tarkastetaan muun muassa tiedossa olevat ihmisoikeusloukkaukset.
Asiakassuhteisiin liittyvien riskien määrittelyssä huomioidaan valtioiden ihmisoikeustilanne.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
79
Tavoitteet
Metsä Board on asettanut arvoketjun työntekijöitä koskevia kestävyys- tavoitteita toimittajien sitoutumiselle eettisiin toimintaperiaatteisiin sekä toimittaja-arviointeihin ja auditointeihin. Tavoitteita käsitellään osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset on tunnistettu ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, jonka tulokset on sisällytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa sivulla 79.
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .
Lisäksi arvoketjua koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, analysoinnissa ja hallitsemisessa keskeisiä ovat Know Your Business Partner -prosessi, toimittaja-arvioinnit ja -auditoinnit, toimiala-, maa- ja toimittajakohtaiset riskianalyysit, henkilöstötutkimuksen eettisyyskysymykset sekä eettinen ilmoituskanava, joita käsitellään osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Arvoketjun työntekijöitä työskentelee erityisesti Metsä Boardin inves- tointiprojekteissa, tuotantolaitosten huollossa sekä puunkorjuussa ja -kul- jetuksessa. Metsä Groupin puunkorjuun ja -kuljetuksen sekä metsänhoidon kumppanit, jotka ovat itsenäisiä sopimusyrittäjiä rinnastetaan arvoketjun työntekijöihin. Näiden työntekijäryhmien ihmisoikeusvaikutusten arvioin- nissa korostuivat erityisesti mahdolliset kielteiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen sekä investointiprojekteissa myös yhdenvertaisuuteen, työaikaan ja palkanmaksuun. Merkittävimpien vaikutusten lisäksi arvi- oinnissa nousi esiin myös mahdollinen kielteinen vaikutus metsänhoidon arvoketjun työntekijöiden työoloihin, erityisesti metsän uudistamisvai- heessa. Muilta osin arvoketjun alkupään merkittävimmät mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät kemikaalien, sideaineiden, pinnoitteiden ja pigmenttien sekä tehdaslaitteistojen arvoketjuihin, jotka ovat pitkiä, ja voivat ulottua ihmisoikeusvaikutuksiltaan korkean riskin maihin. Näihin arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät huonoihin työoloihin, työperäiseen hyväksikäyttöön ja työturvalli- suuteen. Yhtiön valmistamia tuotteita myydään myös globaalisti toimiville asiakkaille, joista osan toimialaan tai sijaintivaltioon on tunnistettu liittyvän korkeampi ihmisoikeusloukkauksien riski. Valtioiden ihmisoikeustilanne huomioidaan yhtenä tekijänä määriteltäessä asiakassuhteeseen liittyvää riskiä. Sijaintivaltion heikko ihmisoikeustilanne vaikuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasyritysten tai näiden arvoketjujen työntekijöihin. Toimialoista esimerkiksi tupakkateollisuuden arvoketjuihin kohdistuu yleisesti mahdollisia kielteisiä vaikutuksia erityisesti naisten ja lasten oikeuksiin sekä tupakan tuotantoprosessin työturvallisuuteen. Toteutuessaan vaikutukset voivat luonteestaan ja arvoketjun vaiheesta riippuen liittyä yksittäisiin tapauksiin, kuten työtapaturmiin, tai olla systee- misiä, erityisesti pitkissä toimitusketjuissa ja korkean riskin maissa.
Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin toimittajien työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat yhtiön johtoryhmän hyväksymät Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct) ja turvallisuusjohtamisjär- jestelmä. Metsä Boardin vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa on, että toimittajat sitoutuvat toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin,
tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin. Metsä Boardilla ei ole erillisiä arvoketjun loppupään työntekijöihin kohdistuvia toimintaperiaatteita. Arvoketjun loppupään vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta Know Your Business Partner -prosessin mukaisesti, josta on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu on yksi Metsä Boardin strategisista ohjelmista. Ohjelman painopistealueisiin lukeutuu työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Tavoite on muun muassa vähen- tää työtapaturmien määrää.
Työolot
Metsä Groupin toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on useita toimittajien työntekijöiden työoloihin liittyviä vaatimuksia, joita toimittajien tulee noudattaa:
Oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot
Lakien ja määräysten mukainen elämiseen riittävä palkka
Oikeus yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin
Oikeus yksityisyyteen
Häirinnän kielto
Vastuu toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on Metsä Groupin hankintaorganisaatiolla, johon myös Metsä Boardin raa- ka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty. Hankintaosaston johtaja raportoi Metsä Groupin pääjohtajalle.
Terveys ja turvallisuus
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet velvoittavat toimittajia järjestämään työntekijöilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön onnettomuuksien, vammojen ja sairauksien ehkäisemiseksi sekä varmis- tamaan, että työntekijät ovat tietoisia ja saaneet riittävän koulutuksen toimintaperiaatteiden vaatimuksista. Toimittajilla on oltava ISO 45001 -standardin mukainen tai muu vastaava työterveyden ja -turvallisuuden järjestelmä käytössä soveltuvin osin.
Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -standardeista ja -prosesseista sekä työohjeista. Turvallisuusjohtamisjär- jestelmässä on mukana kaikki Metsä Boardin toiminnoissa työskentelevät palveluntoimittajien työntekijät ja sen vaatimukset ovat yhtäläiset omalle työvoimalle ja palveluntoimittajille. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja Metsä Groupin ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden vastuut on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima .
Metsä Groupin palvelutoimittajien turvallisuusjohtaminen -standardi määrittelee vaatimukset Metsä Boardissa työskentelevien palvelutoimitta- jien työnjohtoon ja valvontaan, henkilöstön osaamiseen, turvallisuusrapor- tointiin ja työlupiin.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet velvoittavat toimittajia sitoutu- maan tarjoamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet koko henkilöstölleen ja kieltävän syrjinnän. Toimintaperiaatteet sisältävät kiellon syrjiä sukupuo- len, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mieli- piteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen
80
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on määritelty useita toimitta- jien työntekijöiden muita työhön liittyviä oikeuksia koskevia vaatimuksia, joita toimittajien tulee noudattaa:
Kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjär- jestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.
Toimiminen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.
Toimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat suuremman haavoittuvuusriskin ryhmiin tai henkilöihin, kuten siirtotyöläisiin.
Lapsi- ja pakkotyövoiman käytön kieltäminen missä tahansa muodossa, mukaan lukien moderni orjuus, ihmiskauppa ja orjatyö.
Lisätietoa Metsä Groupin toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista saa Metsä Boardin verkkosivuilta .
Metsä Boardin tietoon ei ole tullut vahvistettuja arvoketjun alku- tai loppupäässä sattuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaat- teita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita.
Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Vuorovaikutuksen tarve toimittajien työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa korostuu silloin, kun toimittajien henkilöstö työskentelee Metsä Boardin omiin toimintoihin rinnastettavissa toiminnoissa kuten tehtailla ja rakennustyömailla. Muutoin toimittajien työntekijöiden näkemykset välittyvät välillisesti toimittajahallinnan aktiviteettien kuten yhteistyötapaa- misten ja -kyselyiden sekä auditointien kautta, joiden toteuttamisesta ja tulosten huomioimisesta vastaavat Metsä Groupin hankinta ja logistiikka. Toimittajien työntekijöiden kanssa tapahtuvan yhteydenpidon toimivuutta sekä yhteistyön kehittymistä seurataan noin kahden vuoden välein toteu- tettavalla toimittajien yhteistyökyselyllä. Yhteydenpitoa tukee toimittajayh- teistyön hoitoon tarkoitettu toimittajaverkko -tiedonvälityskanava, jossa on tietoa koulutuksista, ohjeista ja ajankohtaisista asioista. Toimittajahallinnan käytänteistä on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Turvallisuutta kehitetään ja seurataan tehtailla ja rakennusprojekteissa työskentelevien palvelutoimittajien kanssa jatkuvasti. Suurissa inves- toinneissa, kuten rakennusprojekteissa, seurataan eri palvelutoimittajien turvallisuussuoriutumista. Työmailla pidetään säännölliset turvavartit pro- jektihenkilöstön kanssa ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti. Projekteille osoitetaan soveltuvan ammattiliiton yhteyshenkilö sekä työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi rakennusprojekteissa on käytössä har- maan talouden torjuntamalli ja vinkkauskanava, johon projektityöntekijät pystyvät ilmoittamaan havaitsemiaan epäkohtia.
Metsä Boardilla ei ole prosessia suoraan yhteydenpitoon arvoketjun loppupään työntekijöiden kanssa. Yritysasiakkaiden kanssa tapahtuvasta yhteydenpidosta on kerrottu osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät .
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden mukaan toimittaja sitoutuu korjaamaan kaikki periaatteiden rikkomukset. Toimittajan on myös var- mistettava, että sen työntekijöillä ja sidosryhmillä on mahdollisuus ilmaista huolenaiheita tai epäkohtia ja että tapausten käsittelyyn on asianmukaiset käytännöt.
Toimittaja-arviointien ja -auditointien pohjalta tunnistettujen mah- dollisten poikkeamien korjaamista seurataan. Rakennusprojekteissa on käytössä harmaan talouden torjuntamalli ja työmaiden pistotarkastukset. Toimittajien tyytyväisyyttä ja tietoisuutta yhteydenpitokeinoista arvioidaan toimittajakyselyiden avulla. Tarkempi kuvaus tämän osion kohdassa Toimenpiteet sekä osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin ihmisoi- keuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään Metsä Boardin eskalaatioproses- sin mukaisesti tai suurissa investointiprojekteissa projektin johtamismallin mukaisesti. Lähtökohtana on, että toimittajat saavat mahdollisuuden korjata toimintaansa. Mikäli toimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaa- maan toimintaansa, yhteistyö toimittajan kanssa lopetetaan. Vakavimmat tapaukset viedään Metsä Boardin ylimmän johdon käsiteltäväksi.
Eettinen ilmoituskanava
Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa Metsä Boardin yhteistyöhön liitty- vistä havaitsemistaan eettisistä tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan tai Metsä Boardin yhteyshenkilölleen. Ilmoituskäytännöistä kerrotaan yhtiön toiminnoissa työskentelevien palvelutoimittajien työntekijöille yleisissä turvallisuusperehdytyksissä. Tietoisuutta eettisestä ilmoituskanavasta edistetään lisäämällä kanavan näkyvyyttä toimittajaverkossa sekä toimipaikoilla infokanavissa ja julisteilla. Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on ohjeistettu, että toimittajan henkilöstö voi ilmoittaa periaatteiden vastaisesta toiminnasta ilmoituskanavaan. Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoitusten käsittelystä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoi- minnan harjoittaminen .
Työolot
Terveys ja turvallisuus
Turvallisuutta kehitetään ja seurataan tehtailla ja rakennusprojekteissa työskentelevien palvelutoimittajien kanssa jatkuvasti. Palvelutoimittajilta edellytetään tavoitteellista ja ennakoivaa turvallisuustyötä, esimerkiksi turvallisuushavaintoja, -kierroksia ja -keskusteluja. Palvelutoimittajien työntekijät kirjaavat turvallisuushavainnot HSEQ-järjestelmään. Turvalli- suushavaintojen tekeminen on mahdollistettu läpi arvoketjun. Turvallisuus- havainnot käsitellään päivittäispalavereiden yhteydessä. Metsä Board ei hyväksy vastatoimia ilmoittajaa vastaan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti eettisen ilmoituskanavan kautta.
Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä palvelutoimittajien kanssa. Vakavien tapaturmien tutkinnassa ovat mukana myös viranomaiset. Tutkinnalla luodaan edellytykset vastaavien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa. Tutkintaraportin valmistumisen yhteydessä koostetaan tutkinnan yhteenvetomateriaali, joka jaetaan myös muille Metsä Groupin liiketoiminta-alueille.
81
Jos palvelutoimittajien työturvallisuudessa huomataan puutteita, toimitaan kuten muidenkin toimittajien rikkomusten osalta eli ensisijaisesti annetaan mahdollisuus korjata toimintaa. Jos palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, yhteistyö palvelutoimittajan kanssa lopetetaan.
Vuonna 2024 Husumin tuotantolaitoksen kunnossapitoinvestointiin liittyvässä purkuprojektissa yksi urakoitsija poistettiin työmaalta työturval- lisuuspuutteiden vuoksi
Toimenpiteet
Vuoden 2024 aikana Metsä Boardin toiminnasta ei aiheutunut vakavia ihmisoikeusvaikutuksia eikä yhtiön tietoon tullut vahvistettuja arvoketjun alku- tai loppupäähän liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoi- keuksien loukkauksia. Lievemmät henkilövahinkoihin johtaneet työtapatur- mat, tapaukset ja valitukset on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima .
Metsä Boardin toimenpiteillä pyritään hillitsemään kielteisiä vaikutuksia sekä tuottamaan myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Toimenpiteet ovat jatkuvaperusteisia ja vuosittaisia. Prosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen mukaisesti. Metsä Board ei ole tunnistanut arvo- ketjun työntekijöitä koskeviin toimenpiteisiin kohdennettuja merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.
Työolot
Uusille toimittajille suoritetaan aina taustatarkistus, lukuun ottamatta yksityisiä metsänomistajia ja tiettyjä matalan riskin toimittajia. Lisäksi vaatimustenmukaisuutta seurataan jatkuvasti toimittajasuhteen aikana. Osana taustatarkastusta tiedossa olevat ihmisoikeusrikkomukset ja mahdollinen ihmisoikeuksiin liittyvä kielteinen julkisuus tarkistetaan. Tarkemmat toimittaja-arvioinnit ja -auditoinnit kohdistetaan etenkin tärkeimpiin toimittajiin, mutta myös toimittajiin, joiden toimialaan, maahan tai suoriutumiseen liittyy kohonnut riski vastuullisuuteen tai saatavuuteen liittyen. Toimittaja-arvioinneilla ja -auditoinneilla pyritään varmistamaan, että toimittajalla on riittävät keinot omien työntekijöidensä työoloja ja muita työhön liittyviä oikeuksia koskevien vaikutusten tunnistamiseen ja minimointiin. Arvioinneissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko yrityksellä riittävät ja ennakoivat keinot työturvallisuuden varmistamiseksi sekä kirjalliset eettiset ohjeet ja anonyymi ilmoituskanava työntekijöille. Auditoinnissa havainnoidaan työskentelyolosuhteita ja haastatellaan tarvittaessa työntekijöitä.
Metsä Groupin puunhankinnassa keskeisiä toimenpiteitä arvo- ketjun työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ovat vaatimukset sopimusyrittäjien sitoutumisesta vastuullisuusvaatimuksiin, yrittäjien taustatarkastukset, tiivis yhteistyö yrittäjäverkoston kanssa, sertifiointien ja puun alkuperän seurantajärjestelmien (PEFC ja FSC) ja ISO-standardien (ISO 9001, 14001, 45001) vaatimusten noudattaminen sekä toiminnan varmentaminen riippumattomien osapuolten toimesta.
Suurimmassa osassa strategisia rakennusprojekteja alihankintaketjun vastuullisuus varmistetaan ennakoivasti harmaan talouden torjuntamallin avulla. Sillä varmistetaan, että alihankintaketjussa noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia sekä hoidetaan verot ja muut velvoitteet asianmukai- sesti. Yritysten taustat tarkistetaan tarjousvaiheessa, ja mahdollisten poik- keamien havaitsemiseksi suoritetaan säännöllisiä pistokoetarkastuksia.
Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know Your Business Partner -taustatarkastuksilla, joista on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Lisää toimittajahallinnan käytänteistä on kerrottu osiossa G1 – Liiketoi- minnan harjoittaminen .
Terveys ja turvallisuus
Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä yleinen turvalli- suusperehdytys on pakollinen Metsä Boardin tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla työskenteleville palvelutoimittajille. Ennen Metsä Boardin alueella työskentelyä toimittajat saavat lisäksi työkohtaisen turvallisuusperehdytyksen ja työluvat. Palvelutoimittajien tulee arvioida oman työnsä riskit, varautua niihin turvallisuussuunnitelmalla, ja toimittaa suunnitelma Metsä Boardille. Palvelutoimittajat osallistuvat Metsä Boardin järjestämiin turvakierroksiin ja riskikartoituksiin. Palvelutoimittajien Metsä Boardilla tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään HSEQ-järjestelmään. Tapaturmia ja ilmoitettuja turvallisuushavaintoja seurataan jatkuvasti. Rakennusprojekteissa seurataan eri palvelutoimittajien turvallisuussuoriu- tumista ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti.
Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre järjestää keskeisten palve- lutoimittajien edustajien kanssa säännöllisiä yhteistyöfoorumeita, joissa käsitellään turvallisuusyhteistyön edellytyksiä ja yhteisiä kehitystarpeita. Keskeisenä tulevien vuosien turvallisuuden kehitystoimenpiteenä on yhteistyöfoorumien laajentaminen Metsä Boardille.
Metsä Groupin puunhankinnan sopimusyrittäjät osallistuvat tuotantolai- tosten ja terminaalien purku- ja lastauspaikkojen säännöllisille turvallisuus- kävelyille sekä vuosina 2024 järjestettyihin ja 2025 järjestettäviin turvalli- suusjohtamisen koulutuksiin. Vuonna 2024 puunhankinnan henkilöstölle otettiin käyttöön maastokäyttöön tarkoitettu yksintyöskentelysovellus. Lisäksi jokaiselle metsätyömaalle tehdään riskikartoitus.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Toimittajahallinnan käytänteistä sosiaalisen vastuun toteutumiseksi on kerrottu tämän luvun alakappaleessa Työolot . Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille on huomioitu esimerkiksi toimitta- ja-auditoinneissa, joissa tarkastellaan muun muassa kirjallisten ohjeiden riittävyyttä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi sekä käytäntöjä, joilla varmistetaan näiden periaatteiden noudattaminen.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Tämän luvun alakappaleessa Työolot on kerrottu toimittajahallinnan käytänteistä, esimerkiksi auditoinneista, joilla pyritään varmistamaan sosiaalisen vastuun toteutuminen. Auditoijat on koulutettu havainnoimaan muun muassa pakkotyöhön ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä riskejä.
82
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osaosa-aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
Maahan liittyvät vaikutukset
Asianmukaiset asuinolot
Systemaattisella vuorovaikutuksella sidosryhmien kanssa Metsä Board osana Metsä Groupia voi olla mukana edistämässä yhteiskunnallista yhden- vertaisuutta sekä yhteisymmärrystä eri yhteisöjen välillä. Paikallisyhteisöjen ja muiden vaikutuspiirissään olevien yhteisöjen tarpeet tulisivat huomioi- duksi päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.
Mahdollisuus : Metsä Board huomioi eri sidosryhmien kuten vaikutuspiirissään olevien yhteisöjen näkemykset, tarpeet ja oikeudet päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä, mikä johtaa vastuullisuusvaikutusten parem- paan hallintaan. Metsä Boardin toiminnan arvostus ja maine vastuullisena toimijana vahvistuvat.
Sidosryhmäosallistamisen toimintamalli
Sidosryhmäpalautteen huomioiminen kestävyyden olennaisuusanalyysissa
Metsä Board tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan sekä järjestää paikallisesti yleisötilaisuuksia merkittävistä aiheista kuten investoinneista.
Tuotantolaitospaikkakunnilla lisätään paikallisten osallistumismahdollisuuksia ja tehdään elämänlaatua paikallisesti parantavia aloitteita.
Metsä Boardin liiketoimintamalli perustuu luontaisten puulajien käyttöön. Puun- hankinnasta vastaavan Metsä Groupin uudistavan metsätalouden toimenpiteillä pyritään vahvistamaan luonnon tilaa talousmetsissä todennettavasti vuoteen 2030 mennessä.
Kaikille tehdaspaikkakunnille laaditaan biodiversiteettisuunnitelmat uudistavan maankäytön periaatteiden mukaisesti.
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ja puunhankinnalla on työllisyyttä, toi- meentuloa ja verotuloja lisääviä vaiku- tuksia erityisesti pienillä paikkakunnilla.
Tuotantolaitosten mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset, kuten melu, haju tai pöly.
Riski : Jos eri sidosryhmien kuten Metsä Boardin vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä, tarpeita ja oikeuksia ei huomioida riittävällä tasolla, Metsä Boardin tietämys oman toiminnan ja arvoketjun vaikutuksista on vaillinainen. Metsä Board ei tällöin pystyy otta- maan sidosryhmiä huomioon päätöksenteossa, mikä heikentää Metsä Boardin toiminnan ar- vostusta sekä mainetta vastuullisena toimijana.
Metsien talouskäyttö voi vaikuttaa metsien virkistyskäyttömahdollisuuk- siin verrattuna vanhoihin, luonnontilan kaltaisiin tai luonnontilaisiin metsiin.
Alkuperäiskansojen oikeudet
Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus
Itsemääräämisoikeus
Vuorovaikutuksen avulla alkupe- räiskansojen tarpeet ja elinkeinoon liittyvät reunaehdot tulevat huomioi- duksi päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.
Mahdollisuus : Metsä Board osana Metsä Groupia huomioi alkuperäiskansojen tarpeet ja erityisesti elinkeinoon liittyvät reunaehdot päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä, mikä johtaa vaikutusten parempaan hallintaan. Aktiivisella vuorovaikutuksella mahdollistetaan saamelaisten perinnetiedon ja kokemuksen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen vaiku- tuksista pohjoiseen luontoon. Sidosryhmien osallistamisella ja näkemysten huomioimisella päätöksenteossa on pitkän aikavälin vaikutuk- sia yrityksen toiminnan hyväksyttävyyteen ja taloudelliseen asemaan.
Metsä Group käy saamelaisten kotiseudul- la paikallisesti vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittami- sesta keskeisten sidosryhmien, kuten metsänomistajien ja paliskuntien kanssa. Saamelaisten kanssa käytävä yhteydenpi- to liittyy tyypillisesti käytännön tapauksiin ja toiminnan edellytyksiin.
Saamelaiskäräjät sidosryhmänä on sisällytetty sidosryhmäosallistamisen toimintamalliin, joka otettiin käyttöön vuonna 2024.
Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin puunhankinnalla on potentiaalisia vaikutuksia saamelaisten elinkeinon harjoittamiseen. Puutteellinen vuoro- vaikutus johtaisi siihen, ettei alkuperäis- kansojen tarpeita ja elinkeinoon liittyviä reunaehtoja oteta päätöksenteossa ja toiminnassa huomioon riittävällä tasolla.
Riski : Jos alkuperäiskansojen tarpeita ja erityisesti elinkeinoon liittyviä reunaehtoja ei huomioida riittävästi, Metsä Boardin tietämys oman toiminnan ja arvoketjun vaikutuksista vähenee. Metsä Board ei pysty huomioimaan alkuperäiskansoja päätöksenteossa, mikä heikentää Metsä Boardin toiminnan arvostusta ja mainetta vastuullisena toimijana. Saame- laisten perinnetieto ja kokemus ilmastonmuu- toksen vaikutuksesta pohjoiseen luontoon jää huomioimatta.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Tavoitteet
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seurantaa on taustoitettu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . Erityisesti ympäristöön ja toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvien kestävyystavoit- teiden tarkoitus on suoraan tai välillisesti vähentää Metsä Boardin toimin- nan kielteisiä vaikutuksia tai edistää myönteisiä vaikutuksia vaikutuksen kohteena olevissa yhteisöissä.
83
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat olennaiset vaikutukset on tunnistettu ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, jonka tulokset on sisäl- lytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Siinä tunnistetut vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa sivulla 83. Ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .
Metsä Boardin olennaisimmat vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ovat metsien omistajat, tehdaspaikkakuntien paikallisyhteisöt sekä tehtaita ympäröivä luonto ja siitä elantonsa saavat tai siitä kiinnostuneet tahot, kuten alkuperäiskansat eli saamelaiset sekä erilaiset kansalaisjärjestöt. Tehdaspaikkakunnilla Metsä Boardin vaikutukset yhteisöihin aiheutuvat suoraan yhtiön omasta toiminnasta ja puunhankinta-alueilla arvoketjussa. Toteutuessaan vaikutukset ovat pääsääntöisesti systemaattisia, minkä vuoksi vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt huomioidaan investointisuunnittelussa ja tehtaan ja puunhankinnan operatiivisessa toiminnassa. Yksittäiset vaikutukset ovat mahdollisia esimerkiksi tehtaiden poikkeustilanteissa.
Toimintaperiaatteet
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat eettiset toimintaperiaatteet ja toimittajien eettiset toimintaperiaatteet, joihin on dokumentoitu ihmisoikeuksiin liittyvät sitoumukset. Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut vahvistettuja vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä sattuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Eettisistä toimintaperiaatteista ja toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin osiossa S1 Oma työvoima ja S2 Arvoketjun työntekijät . Sitoumukset koskevat oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden lisäksi kaikkia vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä.
Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemista ohjaavat muun muassa tuotantolaitosten ympäristöluvat ja ympäristöjohtamisjärjestel- mät. Näistä toimintaperiaatteista on kerrottu osioissa E1 , E2 , E3 , E4 ja E5 sekä tämän osion kohdassa Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa .
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt huomioidaan korostetusti sidosryhmäosallistamisen toimintamallissa. Metsä Board pyrkii myös kehittämään toimintojaan kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia säännöllisesti.
Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
Metsä Board viestii avoimesti toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksista muun muassa elinkaarilaskelmilla ja pyrkii aktiivisesti vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun tarkoituksena on varmistaa, että sidosryhmät tulevat kohdatuiksi ja
kuulluiksi ja hankkia palautetta yhtiön toiminnasta. Palaute analysoidaan ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä ja raportoidaan yhtiön ylimmälle johdolle ja hallinnolle. Sidosryhmien osallistamisen toimintamalli on kuvattu sivulla 25.
Sidosryhmien palaute kerätään ja raportoidaan Metsä Groupissa keski- tetysti kahdesti vuodessa. Jokaisessa raportissa määritetään toimenpiteet toiminnan heikkouksien tai kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi ja mahdollisuuksien tavoittelemiseksi sekä arvioidaan aiemmin asetettujen toimenpiteiden status ja tehokkuus.
Yhteydenpidon laajuus ja taajuus vaihtelevat sidosryhmittäin. Metsä Groupin Yhteiskuntasuhteet -yksikön tavoitteena on järjestää kahdenvä- linen tapaaminen jokaisen Metsä Group -tasolla keskeisen sidosryhmän kanssa vähintään kerran vuodessa. Muita yhteydenpitomekanismeja ovat muun muassa yhteistyöpäivät, vierailujen järjestäminen sekä yhteistyöhankkeet. Paikallisyhteisöjen tapaamiseen ei ole määritetty tapaamistiheyttä, vaan vuorovaikutus tapahtuu esimerkiksi avoimien ovien, investointiprojektien, viranomaisten tapaamisten tai palaute- kanavien kautta. Vuorovaikutusta on suoraan yhteisön jäsenten kuten tehdaspaikkakuntien asukkaiden kanssa tai heidän edustajansa kuten paikallisviranomaisten välityksellä.
Alkuperäiskansoista saamelaiset ovat Metsä Boardin toiminnan vaikutusten kohteena erityisesti puunhankinnassa. Saamelaisten kotiseu- tualueella Metsä Group käy vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta esimerkiksi metsänomistajien ja paliskuntien kanssa ja varmistaa paikallisesti, ettei puunhankinta vaaranna poronhoidon edellytyksiä.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Metsä Board käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Suurten hankkeiden, kuten uusien tuotantolaitosten tai -linjojen, toteuttamiseen sisältyy aina etukäteen tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jossa kuullaan paikallisyhteisöjä ja muita sidosryhmiä. Lisäksi paikallisyhteisöillä on lainsäädännössä määritelty oikeus osallistua tehtaiden ympäristölu- paprosesseihin antamalla ympäristölupahakemuksiin muistutuksia ja näkemyksiä, jotka huomioidaan lupaprosessissa. Muissa asioissa vaiku- tuksen kohteena oleva yhteisöt voivat tuoda esiin huolenaiheitaan olemalla suoraan yhteydessä paikallisiin toimintoihin, kuten tuotantolaitosten yhteyshenkilöihin, Metsä Boardin viestintään tai Metsä Groupin yhteis- kuntasuhteisiin. Saatu palaute käsitellään, yhteydenottajalle vastataan ja kirjataan HSEQ-järjestelmään mahdollisimman nopeasti. Metsä Boardin tuotantolaitoksilla järjestettävät avoimet ovet ovat vakiintunut tapa kertoa Metsä Boardin toiminnasta paikallisille asukkaille ja muille kiinnostuneille. Metsä Board pyrkii tiedottamaan kattavasti yleisölle avoimista tilaisuuk- sista esimerkiksi lehti-ilmoituksilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi yhtiön nettisivujen kautta on mahdollista antaa palautetta ja esittää kysymyksiä.
Mahdollisten kielteisten vaikutusten korjaamiseksi yhtiö toimii viiveettä sekä tarvittaessa yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Sosiaalinen kestävyys, mukaan lukien paikallisyhteisöt ja alkuperäis- kansojen oikeuksien turvaaminen, on huomioitu metsäsertifioinnin ja puun alkuperäketjun vaatimuksissa, joiden mahdollisissa rikkomuksissa käynnistetään puunhankinnan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän
84
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
mukaisesti tutkinta ja tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Mahdollisten ympäristöpoikkeamien korjaamiseksi yhtiön puunhankinnasta vastaava Metsä Group ottaa käyttöön vapaaehtoisen uudistavan metsätalouden luontokompensaation, joka ylikompensoi mahdollisissa lakirikkomuksissa luonnolle aiheutetun haitan. Toimintamallilla varmistetaan, että virheelli- seen toimintaan yhdistettävät korjaavat toimenpiteet aiheuttavat luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Luontokompensaatiota sovelletaan keskeis- ten luonnon monimuotoisuutta koskevien luonnonsuojelulain ja metsälain osalta. Kompensaatiomallin kehittäminen on käynnissä, ja sitä sovelletaan vuodesta 2023 lähtien takautuvasti todettujen poikkeamien osalta. Vuoden 2025 aikana riippumaton asiantuntijaryhmä osallistuu näiden kohteiden luontohaittojen ja hyvitystoimien määrittämiseen samalla, kun toimintamallin menetelmiä kehitetään tulevaisuutta ajatellen.
Eettinen ilmoituskanava
Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt voivat ilmoittaa eettisistä tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan. Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa toimittaja sitoutuu korjaa- maan kaikki periaatteiden rikkomukset. Eettisestä ilmoituskanavasta on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Toimenpiteet
Vuoden 2024 aikana Metsä Boardin toiminnasta ei aiheutunut vakavia ihmisoikeusvaikutuksia eikä yhtiön tietoon tullut vahvistettuja vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksia. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus- vaikutukset on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima .
Vuonna 2024 Metsä Board toimi ensimmäistä kertaa uuden sidos- ryhmäosallistamisen toimintamallin mukaisesti. Lisäksi järjestettiin ensimmäistä kertaa jatkossa vuosittainen Metsä Groupin yhteistyöpäivä,
jonka tavoitteena oli lisätä yhteistyötä sidosryhmien välillä. Tilaisuuteen kutsuttiin laajasti Metsä Groupin sidosryhmien edustajia, erityisesti tutkimussektorilta, ympäristö- ja muista järjestöistä sekä ajatuspajoista.
Kielteisiä vaikutuksia hallitaan ja positiivisia vaikutuksia edistetään teh- daspaikkakunnilla pienentämällä ympäristövaikutuksia systemaattisesti, osallistamalla paikallisyhteisöjä ja lisäämällä yhteistyötä ja elämänlaatua paikallisesti parantavia aloitteita, kuten työllisyyden parantaminen ja vir- kistäytymismahdollisuudet. Puunhankinnassa huomioidaan oleellisimmat paikalliset sidosryhmät ja noudatetaan sertifiointivaatimuksia.
Jokaiselle Metsä Boardin tuotantolaitokselle laaditaan biodiversiteetti- suunnitelmat, jotka toteutetaan lähivuosien aikana osana Metsä Groupin vuonna 2023 käynnistämää toimenpideohjelmaa. Biodiversiteettisuun- nitelma tehdään yhteistyössä rakennetun ympäristön biodiversiteetti- kysymyksiin erikoistuneen kansalaisjärjestön kanssa. Tavoitteena on nostaa rakennetun ympäristön monimuotoisuuden suojelu uudelle tasolle tehdasympäristöissä ja kehittää yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa.
Uudistavan metsätalouden strategia on Metsä Groupin pitkäjänteisesti kehittämä ratkaisu sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, huoleen ottaa luontokato ja ilmastonmuutos vakavasti. Uudistavan metsätalouden rinnalla Metsä Group edistää muun muassa vapaaehtoisen METSO-met- siensuojeluohjelman toimeenpanoa. Metsänomistajajäsenille Metsä Group tarjoaa uudistavan metsätalouden kautta palveluratkaisuja, kuten Metsä Group Plus -palvelu.
Uudistavasta metsätaloudesta ja monimuotoisuustyöstä on kerrottu lisää osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .
Biodiversiteettisuunnitelman kustannukset raportointivuonna on esitetty osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . Muutoin Metsä Board ei ole tunnistanut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskeviin toimenpiteisiin kohdennettuja merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.
85
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osaosa-aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
Terveys ja turvallisuus
Jos Metsä Boardin tuotteissa esiin- tyisi tuoteturvallisuuteen liittyviä puutteita, aiheutuisi kuluttajien ja loppukäyttäjien terveydelle ja tur- vallisuudelle kielteisiä vaikutuksia.
Riski : Metsä Boardille aiheutuu mainehaittaa nykyisten ja potentiaa- listen uusien asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien keskuudessa, mahdollisia korvausvelvollisuuksia ja muita vahingon rajoittamiseen liittyviä kustannuksia.
Metsä Boardin käytössä on säännölliset tuoteturvalli- suuskyselyt, -tarkastukset, -riskiarvioinnit ja -seuranta.
Metsä Boardilla on asianmukaiset sertifioidut johtamisjärjestelmät.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
Laadukkaiden tietojen saatavuus
Jos Metsä Boardin tuotteissa esiin- tyisi virheellisiä tuotetietoja, voisi siitä aiheutua kielteisiä vaikutuksia kuluttajien ja loppukäyttäjien terve- ydelle ja turvallisuudelle.
Riski : Metsä Boardille aiheutuu mainehaittaa nykyisten ja potentiaa- listen uusien asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien keskuudessa, mahdollisia korvausvelvollisuuksia ja muita vahingon rajoittamiseen liittyviä kustannuksia.
Metsä Boardilla on vakiintuneet käytännöt tuotetiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi.
Tuotetietojen vaatimustenmukaisuutta kontrolloidaan vuosittain ja jatkuvalla muutosten seurannalla.
Tuotetietoja ja tuotteille asetettuja vaatimuksia halli- taan muun muassa tuotetiedon hallinnan järjestelmällä (Product information management system).
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Tavoitteet
Kuluttajille ja loppukäyttäjille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi tuotetur- vallisuus, ihmisoikeudet ja ympäristön kunnioittaminen. Metsä Board ei toistaiseksi ole asettanut erillistä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää 2030-kestävyystavoitetta. Yhtiön sisäiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet toiminnan ja tuotteiden laadun ja vaatimuksenmukaisuuden varmistami- seksi on määritelty laatupolitiikassa, jonka tavoitteet on kuvattu kohdassa Toimintaperiaatteet .
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset vaikutukset on tunnistettu ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, jonka tulokset on sisällytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut terveyttä ja turvallisuutta sekä laadukkaiden tietojen saatavuutta koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa sivulla 86.
Lisäksi kaksoisolennaisuusanalyysissa havaittiin muita kuluttajiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on kuvattu osioissa E1 – Ilmastonmuutos , E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous . Ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .
Metsä Boardille olennaisimpia kuluttajia ja loppukäyttäjiä ovat erityisesti elintarvikekäyttöön tarkoitettujen kartonkituotteiden käyttäjät. Elintarvi- keloppukäyttö muodostaa suuren osan Metsä Boardin myynnistä. Lisäksi tuoteturvallisuus ja tuoteturvallisuuden kannalta tarkat ja helposti saata- villa olevat tuotetiedot ovat erityisen tärkeitä elintarvikeloppukäytössä. Vaikutukset eivät ole systemaattisia, vaan ne liittyvät todennäköisimmin yksittäisiin tapauksiin, kuten yksittäisiin tuotevikoihin.
Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön hallituksen hyväksymistä Metsä Groupin eettisistä toimintaperiaatteista, toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista, laatupolitiikasta ja johtamisjärjestelmistä. Toimintaperiaatteiden tavoitteena on minimoida ympäristölle haitalliset vaikutukset, edistää ihmisoikeuksia sekä vahvistaa eettistä toimintatapaa ja näin varmistaa kuluttajille ja loppukäyttäjille, että tuotteet ovat turvallisia ja vastuullisesti valmistettuja. Toimintaperiaatteet kattavat välillisesti kaikki kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmät.
Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tun- nustettuja ihmisoikeuksia, ja on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut kulut- tajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Eettisistä toimintaperiaatteista ja toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin osioissa S1 Oma työvoima ja S2 Arvoketjun työntekijät .
Laatupolitiikka määrittelee tavoitteet ja toimintaperiaatteet Metsä Boardin toiminnan ja tuotteiden laadun varmistamiseksi. Tavoitteena on varmistaa tuotteiden turvallisuus ja että yhtiön toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laatu vastaa asiakkaiden ja siten kuluttajien sekä loppukäyt- täjien tarpeita ja odotuksia. Laatupolitiikan omistajuus on Metsä Groupin pääjohtajalla ja sen toimeenpanosta Metsä Boardissa vastaa Metsä Boardin johtoryhmä.
86
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Terveys ja turvallisuus
Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät sitoumuksen varmistaa tuotteiden turvallisuus koko arvoketjussa. Jäljitettävän puukuidun lisäksi Metsä Boardin muut raaka-aineet tulevat luotettavilta toimittajilta, jotka sitou- tuvat noudattamaan toimittajien eettisiä toimintaperiaatteita ja täyttävät tuoteturvallisuutta koskevat vaatimukset.
Metsä Board noudattaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemi- seksi asetettua lainsäädäntöä, kuten EU:n kemikaaleja koskevan asetuksen (REACH), kemikaalien luokituksia, merkintöjä ja pakkauksia koskevan asetuksen (CLP), biosidien käyttöä koskevan lainsäädännön sekä tuotteille asetettuja muun muassa elintarviketurvallisuutta koskevia vaatimuksia. Koska suuri osa Metsä Boardin kartongeista on osana elintarvikkeiden tuotantoketjua, tuotannon tuoteturvallisuuskäytännöt ovat samalla tasolla kuin vastaavat käytännöt elintarviketeollisuudessa. Metsä Boardin tuotteiden turvallisuus varmennetaan niiden lainsäädäntöjen mukaisesti, joita sovelletaan tuotteiden markkina-alueilla Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.
Tuotantolaitokset toimivat hyvien tuotantotapojen mukaisesti (Good Manufacturing Practice, GMP), mikä on vaatimus kaikkien elintarvike- kontaktimateriaalien tuotannolle. Kaikki Metsä Boardin tehtaat toimivat ISO 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti, ja lisäksi kartonkia elintarvikekäyttöön tuottavat tehtaat on sertifioitu FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Alihankkijoiden ja toimittajien vaaditaan täyttävän vastaavat vaatimukset, jotta lopputuotteen puhtaus ja turvallisuus kuluttajille ja loppukäyttäjille voidaan varmistaa. Metsä Boardin tuotantolaitosten sertifioidut johtamis- järjestelmät on listattu taulukossa sivulla 97.
Laadukkaiden tietojen saatavuus
Tuotehallinnan laadun varmistamiseksi noudatetaan yhdenmukaisia tuotehallinta- ja tuoteturvallisuusprosesseja. Prosesseissa ovat mukana tuotteiden määritys, perustietojen, tuoteselosteiden ja vaatimuksen- mukaisuusdokumenttien hallinta sekä tuotteille asetettujen asiakas- ja viranomaisvaatimusten hallinta tuotteiden koko elinkaaren ajalle.
Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Pääsääntöisesti Metsä Boardin asiakkaat ovat yhtiöitä, jotka ovat vuorovai- kutuksessa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin omien prosessiensa mukaisesti. Metsä Boardilla ei ole prosessia suoraan yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat suoraan olla yhteydessä Metsä Boardiin yhtiön verkkosivuilla olevalla yhteydenottolo- makkeella. Tuote- ja asiakaspalautteiden käsittelystä vastaa Metsä Boardin tekninen asiakaspalvelu yhteistyössä tuotannon kanssa.
Tietoa kuluttajien ja loppukäyttäjien toiveista ja tarpeista kerätään aktiivisen asiakasyhteistyön, markkinatutkimusten ja kuluttajatutkimusten avulla. Vuorovaikutus on jatkuvaa sekä tarveperusteista. Vuosittaiset asiakaskokemuskyselyt ovat osa asiakastarpeiden arviointia ja
kehityskohteiden tunnistamista. Asiakkaiden, kuluttajien ja loppu- käyttäjien kanssa tapahtuvasta yhteydenpidosta vastaa ensisijaisesti myyntiorganisaatio.
Asiakasvuorovaikutuksen havainnot käsitellään myyntikokouksissa ja tarvittaessa Metsä Boardin johdon kokouksissa. Asiakkaiden, ja siten kuluttajien ja loppukäyttäjien toiveiden sekä tarpeiden huomioimisesta päätöksenteossa vastaa Metsä Boardin johto.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenotot käsitellään ja ohjataan tarvittaville henkilöille kattavan vastauksen varmistamiseksi. Tuotepalautteita koskevia yhteydenottoja käytetään tuotteiden tai tuoteportfolioiden analysoinnissa ja palautteet huomioidaan tuote- ja palvelukehityksessä.
Mahdolliset tuotevalitukset selvitetään sisäisten ja tarvittaessa ulkopuolisten tahojen, kuten tutkimuslaitosten, tukemana. Yhtiöllä laatupoikkeamien hallitsemisen prosesseilla laatupoikkeamista tehdään juurisyyanalyysit ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Mahdollisissa kuluttajien tuoteturvallisuuteen vaikuttavissa tuotevirheissä noudatetaan vakioitua takaisinvetoprosessia, jotta kaikki terveydelle mahdollisesti haitalliset tuotteet saadaan pois markkinoilta ja kuljetuksesta. EU-tasolla muun muassa elintarvikekontaktimateriaalien havaittuja virheitä ja takaisinvetoja seurataan ja raportoidaan RASFF-ilmoitusten (Rapid Alert System for Food and Feed) avulla. Vuonna 2024 Metsä Boardin tuotteisiin ei kohdistunut RASFF-ilmoituksia eikä yhtiön kartongista valmistettuja pakkauksia vedetty kuluttajilta takaisin turvallisuuden vuoksi. Myöskään yhtiön markkinointiviestintään tai yhtiön tuotteiden ja palveluiden tieto- ja merkintävaatimuksiin ei kohdistunut lakien tai säännösten rikkomuksia.
Eettinen ilmoituskanava
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan. Eettistä ilmoituskanavaa sekä ilmoitusten käsittelypro- sessia on kuvattu laajemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .
Toimenpiteet
Vuoden 2024 aikana Metsä Boardin toiminnasta ei aiheutunut vakavia ihmisoikeusvaikutuksia eikä yhtiön tietoon tullut vahvistettuja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksia.
Metsä Boardin toimenpiteillä pyritään hillitsemään kielteisiä vaikutuksia sekä tuottamaan myönteisiä vaikutuksia kuluttajille ja loppukäyttäjille. Toi- menpiteet ovat jatkuvaperusteisia ja vuosittaisia, eikä raportointivuodelta tai tulevilta vuosilta ole näin ollen yksilöitävissä yksittäisiä toimenpiteitä. Prosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen mukaisesti. Metsä Board ei ole tunnistanut kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeviin toimenpiteisiin kohdennettuja merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.
87
Terveys ja turvallisuus
Tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta valvotaan tuoteturvallisuusproses- silla, joka sisältää raaka-aineiden hallinnan, vaatimuksenmukaisuuslas- kennan ja tuotteiden testauksen sekä sisäisesti että ulkoisten yhteistyö- kumppaneiden avulla. Metsä Boardin tehtaiden ISO 22000 ja FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmillä katetaan elintarviketurvallisuuteen kohdistuvat riskit koko tuotanto- ja toimitusketjussa ja järjestelmien toimi- vuus varmennetaan vuosittaisilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Metsä Boardin tuoteturvallisuusasiantuntijat seuraavat jatkuvasti lainsäädäntöjen ja vaatimusten kehittymistä.
Tuotantoon liittyviä tuoteturvallisuusriskejä hallitaan muun muassa HACCP-menetelmällä (Hazard Analysis and Critical Control Points), joka on käytössä kaikilla Metsä Boardin tuotantolaitoksilla. HACCP-vaara-analyysi tehdään aina, kun oleelliset prosessit tai raaka-aineet muuttuvat.
Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Metsä Boardin tuotteet testataan säännöllisesti akkreditoiduissa laboratorioissa. Laboratorioana- lyysit ja yksityiskohtaiset koostumusten vaatimuksenmukaisuusanalyysit ovat perusta tuoteturvallisuuslausunnolle (Product Safety Statement), joka sisältää tuotekohtaista tietoa tuotteiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta.
Laadun ja turvallisuuden toteutumista seurataan myös mainetutki- muksella, asiakaspalautteella ja asiakaskyselyillä. Metsä Board seuraa ja
arvioi neljännesvuosittain asiakaspalautteita, jotka liittyvät mahdollisiin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. Mah- dolliset kielteiset vaikutukset on tunnistettu olennaisiksi tunnistettujen asiakaspalautesyykoodien perusteella. Seurattavia asiakaspalautesyyko- odeja ovat esimerkiksi tuotteiden vierasesineet, puhtaus ja aistinvaraiset ominaisuudet.
Laadukkaiden tietojen saatavuus
Tuotehallinnan prosessit sisältävät vakiintuneet käytännöt tuotetiedon ja vaatimustenmukaisuuden ajantasaisuuden varmistamiseksi sekä mahdol- listen tuotetiedossa esiintyvien virheiden korjaamiseksi.
Tuotetietoja hallitaan Metsän Groupin tuotetiedon hallintajärjestelmällä (Product Information Management system), joka otettiin käyttöön vuonna 2022 ja jota kehitetään uusien tuotetiedon hallinnan tarpeiden tukemiseksi. Tuotetiedon hallinnalla valvotaan aktiivisesti tuotetiedon oikeellisuutta ja vaatimustenmukaisuutta kaikkien prosessissa tapahtuvien muutosten yhteydessä. Metsä Groupilla on sisäisen valvonnan prosessi, jota sovelletaan myös tuotetiedon hallintaan ja jonka mukaan Metsä Boardin tuotteiden vaatimustenmukaisuustietojen ylläpito tarkastetaan vuosittain.
88
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
G – Vastuullisuuden hallinnointi
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille
Hallinta
Yrityskulttuuri
Metsä Boardin toimet eettisen yrityskulttuu- rin edistämiseksi mahdollistavat henkilöstölle turvallisen työympäristön ja muille sidos- ryhmille yhteistyön eettisen ja luotettavan toimijan kanssa.
Mahdollisuus : Henkilöstön ja muiden sidosryh- mien kokemus Metsä Boardista ja yhtiön maine eettisenä ja luotettavana toimijana vahvistuu.
Henkilöstö saa tietoa eettisestä yrityskulttuurista perehdytyksessä ja myöhemmin työsuhteen aikana verkko- ja luokkahuonekoulu- tuksissa sekä sisäisen viestinnän kautta. Erityisesti esihenkilöiden valmiutta puuttua epäkohtiin kehitetään koulutusten avulla.
Eettistä yrityskulttuuria mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyys- väittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä.
Metsä Groupin eettinen ilmoituskanava on kaikkien sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien käytettävissä.
Jos toimet henkilöstön sitouttamiseksi eetti- seen yrityskulttuuriin olisivat riittämättömät, siitä voisi seurata lainsäädännön vastaisia tai epäeettisiä liiketoimia, epäyhdenvertaista kohtelua ja häirintätapauksia.
Riski : Metsä Boardille aiheutuu taloudelli- sia menetyksiä lainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Maine vastuullisena kumppanina ja toimijana heikentyy. Epäyhdenvertainen kohtelu ja häirintä laskevat henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sitoutumista.
Korruptio ja lahjonta
Ehkäiseminen ja havaitseminen: Metsä Boar- din toimet ja valvontamekanismit korruption ja lahjonnan estämiseksi mahdollistavat si- dosryhmille yhteistyön eettisen ja luotettavan toimijan kanssa.
Mahdollisuus : Sidosryhmien kokemus Metsä Bo- ardista ja yhtiön maine eettisenä ja luotettavana toimijana vahvistuu, mikä parantaa suoritus- ja kilpailukykyä.
Henkilöstölle tarjotaan tietoa eettisestä yrityskulttuurista perehdytyksessä ja myöhemmin työsuhteen aikana verkko- ja luokkahuonekoulutuksilla.
Metsä Group julkaisi vuonna 2024 uudet korruptionvastaiset periaatteet, jotka täydentävät aiempaa ohjeistusta.
Metsä Boardissa on käytössä asianmukaiset sisäiset kontrollit, joita kehitetään jatkuvasti.
Eettistä yrityskulttuuria mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyys- väittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä.
Jokaisella on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista eettisessä ilmoituskanavassa.
Tapaukset: Jos toimet ja valvontamekanismit korruption ja lahjonnan estämiseen olisivat riittämättömät, siitä voisi seurata Metsä Groupin eettisten toimintaperiaatteiden ja lainsäädännön vastaista korruptiota ja lahjontaa.
Riski : Korruptio tai lahjonta johtavat merkittäviin taloudellisiin seuraamuksiin sekä maineen ja työnantajakuvan heikkenemiseen.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvontame- kanismeilla sekä vastuullisuusyhteistyöllä toimittajien kanssa on myönteinen vaikutus eettisyyden ja vastuullisuuden toteutumiseen toimitusketjussa.
Mahdollisuus : Metsä Boardin maine vastuullise- na kumppanina ja toimijana paranee. Yhteistyö toimittajien kanssa tiivistyy ja johtaa pitkiin kumppanuuksiin.
Toimittajilta edellytetään sitoutumista eettisiin toimintaperiaatteisiin.
Metsä Boardissa noudatetaan asianmukaista huolellisuutta kump- paneiden valinnassa (Know your business partner -prosessi).
Partner-tason toimittajien kanssa sovitaan yhteisistä kestävyysta- voitteista ja toimenpiteistä.
Yhtiön käytössä on toimittaja-arvioinnit, -kyselyt, -auditoinnit ja riskianalyysit.
Hankintahenkilöstöä koulutetaan eettisyys- ja vastuullisuusasioissa.
Yhteistyö paikallisten sopimusyrittäjien kanssa puukorjuussa, kuljetuksessa sekä metsänhoitotöissä on tiivistä.
Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan alkuperän seurantajärjestelmien mukaisesti.
Myös muiden raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien jäljitettä- vyyttä kehitetään jatkuvasti.
Jos Metsä Boardin vaatimukset ja valvonta- mekanismit olisivat riittämättömät, se voisi johtaa yhtiön tai lainsäädännön vaatimusten vastaiseen toimintaan toimitusketjussa.
Riski : Metsä Board tukee tietämättään arvojensa vastaista toimintaa, mikä vaarantaa Metsä Boar- din maineen vastuullisena kumppanina. Suhteet toimittajien kanssa heikentyvät, mikä johtaa parhaiden kumppanuuksien menettämiseen.
Jos hankintahenkilöstön koulutus tai val- vontamekanismit olisivat riittämättömät, se voisi aiheuttaa toimittajien epätasa-arvoista kohtelua.
Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu
Jos väärinkäytösten ilmoittajien anonymi- teettia ja luottamuksellisuutta ei turvattaisi, siitä voisi aiheutua vastatoimia väärinkäy- tösten ilmoittajia tai uhria kohtaan. Tällaisia tapauksia ei tullut tietoon vuonna 2024.
Riski : Luottamus eettiseen ilmoituskanavaan laskee, eikä väärinkäytösepäilyjä raportoida. Tällöin Metsä Boardin arvojen ja eettisten toimintaperiaatteiden vastainen toiminta voi jäädä huomaamatta. Lainvastaisista toimista voi aiheutua taloudellisia menetyksiä. Henkilöstön työtyytyväisyys ja työnantajakuva heikentyvät.
Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan on mahdollisuus tehdä ilmoitus täysin anonyymisti.
Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti Compliance-komitean johdolla.
Metsä Board on sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on vahvistettu sekä eettisissä toimintaperiaatteissa että EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin uusien vaatimusten myötä päivitetyissä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaa- vissa periaatteissa.
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
Onnistuneella vaikuttamisella Metsä Board osana Metsä Groupia pystyy tuomaan yhteis- kunnalliseen keskusteluun näkemyksiä, jotka edistävät biokiertotaloutta ja korostavat puu- pohjaisia tuotteita vaihtoehtona esimerkiksi muovipohjaisille tuotteille sekä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Mahdollisuus : Poliittiset tahot tunnistavat biokiertotalouden potentiaalin sekä metsien ja puupohjaisten ratkaisujen roolin ilmastonmuu- toksen hillinnässä, mikä parantaa Metsä Boardin toiminnan edellytyksiä.
Eettistä yrityskulttuuria ja eettisiä toimintaperiaatteita jalkautetaan koulutusten ja viestinnän avulla. Eettiset toimintaperiaatteet sisäl- tävät Metsä Groupin linjaukset esimerkiksi lahjoista, vieraanvarai- suudesta, eturistiriidoista, korruptionvastaisuudesta ja vapaasta kilpailusta. Vuonna 2024 julkaistut korruptionvastaiset periaatteet täydentävät ohjeistusta.
Vaikutussuunnitelmat ja yhteiskunnalliset ydinviestit perustuvat Metsä Groupin ja liiketoiminta-alueiden strategioihin, toimintaym- päristön tarkasteluun sekä sääntelyriskikartoituksiin.
Vaikutustyön etenemisestä ja tuloksellisuudesta raportoidaan Met- sä Boardin ja Metsä Groupin johdolle ja hallitukselle säännöllisesti.
Jos Metsä Groupin yhteiskuntavaikuttami- sen ydinviestejä tai vaikuttamiseen liittyviä eettisiä käytäntöjä ei toteutettaisi yhtiössä riittävästi, siitä voisi seurata epäjohdon- mukaista tai yhtiön toimintaperiaatteiden vastaista vaikuttamista. Biokiertotalouden ja puupohjaisten tuotteiden potentiaali ilmas- tonmuutoksen hillinnässä jäisi hyödyntämät- tä yhteiskunnassa.
Riski : Metsä Board ja Metsä Group eivät pystyy johdonmukaisesti tuomaan poliittiseen keskus- teluun olennaisiksi tunnistamiaan ydinviestejä, mikä voi pahimmillaan johtaa sääntelyriskien realisoitumiseen. Epäeettiset vaikuttamisen keinot heikentävät yhtiön mainetta vastuullisena toimijana.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
89
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite
2024
2023
2022
Eettisyysindeksi
100
79
-
-
Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista, %
100
97
97
97
Sertifioidun puukuidun osuus, %
>90
92
91
83
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista, %
100
99,0
99,0
98,7
Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille, %
100
79
68
50
MG: Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa, %
100
100
100
-
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.
Eettisyysindeksin seuranta on vuonna 2024 muutettu toimenpiteiden sijasta indeksiksi, minkä vuoksi vertailuvuosia ei ole saatavilla.
Metsä Boardin strategiset 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asetta- mista ja seurantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Tavoitteissa edistyminen
Eettisyysindeksi – Vuoden 2024 toteuma on alle tavoitteen. Vuodesta 2025 alkaen eettisyysindeksin kehittymisen lisäksi seurataan tutkimustuloksen perusteella määriteltyjen kehitystoimenpiteiden toteu- tumista, joiden osalta tavoitteena on toimenpiteiden 100 prosenttinen toteuttaminen.
Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista − Raaka-ai- neiden jäljitettävyys pysyi vuonna 2024 korkealla tasolla.
Sertifioidun puukuidun osuus – Vuodelle 2030 asetettu kestävyys- tavoite saavutettiin jo vuonna 2023. Sertifiointitavoite on päivitetty ja vuodesta 2025 alkaen uusi tavoite on 100 prosenttia.
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista − Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaat- teisiin pysyi vuonna 2024 korkealla tasolla.
Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille − Tavoit- teessa edistyttiin merkittävästi vuonna 2024. EcoVadis-kestävyysar- vioinnit otettiin hankinnassa laajasti käyttöön toimittajien arvioinnissa. Toimittaja-auditointeja tehtiin myös hieman edellisvuotta enemmän.
Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa − Kaikkien nykyisten partner-toimittajien kanssa on sovittu kestävän kehityksen tavoite, joten tavoite on saavutettu. Vuonna 2024 yhteistyö toimittajien kanssa jatkui tavoitteiden tarkempien määrittelyjen, suunni- telmien sekä osan toimittajista kanssa myös toimeenpanon osalta.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaa Compliance-komitea, johon kuu- luvat Metsä Groupin lakiasioista, sisäisestä tarkastuksesta, henkilöstöstä sekä compliancesta ja eettisyydestä vastaavat johtajat. Vuonna 2024 Compliance-komitea kokoontui kuusi kertaa.
Compliancesta ja eettisyydestä vastaava johtaja antaa Metsä Boardin johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa compliance- ja eettisyyskatsauksen. Lisäksi lakiasioista, veroista sekä compliancesta ja eettisyydestä vastaavat johtajat pitävät toimitusjohtajalle ja talousjohta- jalle lakiasia-, compliance- ja verokatsauksen kaksi kertaa vuodessa.
Compliance-komitean roolia eettisten epäkohtien tutkinnassa on avattu kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen .
Kaikilla hallituksen jäsenillä on vahva osaaminen hyvästä hallintotavasta aikaisempien operatiivisten johtotehtävien ja/tai hallituksen jäsenen tehtävien kautta pörssiyhtiössä tai muussa suuressa yhtiössä. Hallituksen jäsenet suorittavat vuosittain yhtiön sisäpiiriohjetta koskevan koulutuksen.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen
Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusa- nalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .
Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, analysoinnissa ja hallitsemisessa keskeisiä ovat Know Your Business Partner -prosessi, toimittaja-arvioinnit ja -auditoinnit, yhtiön eettisyysindeksi sekä eettinen ilmoituskanava.
Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin liiketoiminnan vastuullisuutta ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät arvot, Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja politiikat. Metsä Board on sitoutunut toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja edellyttää samaa liikekumppaneil- taan. Vuodesta 2003 lähtien Metsä Board on tukenut YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ja ympäristöä sekä korrup- tion vastustamista koskevia periaatteita. Eettisten toimintaperiaatteiden omistajuus on Metsä Groupin pääjohtajalla ja Metsä Boardin johtoryhmä valvoo osaltaan niiden toimeenpanoa. Metsä Groupin Compliance-toiminto huolehtii lainsäädännön, eettisten toimintaperiaatteiden, politiikkojen ja sisäisen ohjeistuksen noudattamisesta, kouluttaa henkilöstöä ja varmistaa politiikkojen ajantasaisuuden yhteistyössä politiikkojen omistajien kanssa.
Metsä Groupilla on 16 politiikkaa, joista kolme on julkisia politiikkoja ja 13 yhtiön sisäisiä. Politiikat ovat luonteeltaan pakollisia ja kaikkien Metsä Boardin työntekijöiden tulee noudattaa niissä yksilöityjä periaatteita ja määräyksiä. Kukin politiikka yksilöi sen tavoitteet, käyttötarkoituksen, soveltamisalan, vastuulliset tahot sekä päätöksenteko- ja muutosproses- sin. Koko henkilöstön tulee suorittaa joka kolmas vuosi verkkokoulutukset eettisistä toimintaperiaatteista sekä muista keskeisistä politiikoista, kuten yhdenvertaisuuspolitiikasta, tietosuojapolitiikasta ja tietoturvapo- litiikasta. Tietoturvan verkkokoulutus uudistettiin vuonna 2024. Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutus sisältää keskeiset Metsä Boardissa
90
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
noudatettavat eettiset periaatteet ja havainnollistaa liiketoiminnan vastuul- lisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä esimerkkien ja tehtävien avulla.
Työtehtäväkohtaisesti edellytetään myös muiden politiikkojen, kuten kilpailu-, hankinta- sekä sopimus- ja lakiasianpolitiikan verkkokoulutusten suorittamista. Vuonna 2024 käynnistettiin uudistetun sopimus- ja lakiasiainpolitiikan verkkokoulutus, jota täydennettiin koko myynnille ja markkinoinnille suunnatuilla sopimusoikeuden luokkahuonekoulutuksilla sekä Know Your Customer -prosessin verkko- ja luokkahuonekoulu- tuksilla. Vuonna 2024 jatkettiin myös jo vuonna 2022 käynnistyneitä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen työpajoja paikallisjohdolle (työpajoista on kerrottu lisää osiossa S1 – Oma työvoima ). Esihenkilökoulutuksiin lisättiin osio, jolla kehitetään esihenkilöiden valmiuksia puuttua eettisiin epäkohtiin ja rohkaistaan epäkohdista ilmoitta- miseen. Eettisyys ja oikein toimiminen ovat myös säännönmukaisesti osa uusien toimihenkilöiden ja oppisopimusopiskelijoiden perehdytyspäivien ohjelmaa.
Verkko- ja luokkahuonekoulutusten suorittamista seurataan säännölli- sesti yhtiön Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaavassa Compliance-ko- miteassa, ja toteumat raportoidaan kerran vuodessa yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle osana Compliance- ja eettisyyskatsausta. Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksen suoritusprosentti on esitetty taulukossa Verkkokoulutusten suoritustiedot .
Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman yhtenä painopistealueena on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen kulttuurin (DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehittäminen. Ohjelman painopistealueista ja tavoitteesta on kerrottu osiossa S1 – Oma työvoima .
Oikein toimimisen kulttuurin toteutumista ja kehittymistä mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyysväittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa yhtiön henkilöstön kokemusta eettisyyden toteutumisesta. Vuonna 2024 toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että taloudelliset väärinkäytökset, korruptio, eturistiriidat, epäasiallinen vaikuttaminen yhteistyökumppaneiden päätöksentekoon tai tietosuojarikkomukset eivät nousseet esiin olennaisina riskeinä. Eettisyysväittämien tulokset käydään läpi kaikissa toimipaikoissa vuoden 2025 tammikuun loppuun mennessä. Jokainen toimipaikka määrittelee kehitystoimenpiteet vuodelle 2025 havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.
Korruption ja lahjonnan riskejä arvioidaan osana Metsä Groupin riskien- hallintaprosessia. Yhtiön sisäisistä toiminnoista korruptiolle ja lahjonnalle riskialtteimmiksi on tunnistettu myynti ja markkinointi, hankinta sekä lobbaustoiminta. Keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitse- miseen on kuvattu sivulla 93.
Metsä Board osallistuu vuosittain useisiin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja liiketoimintakäytänteitä koskeviin arviointeihin, joita toteuttavat ulkoiset osapuolet, kuten CDP, EcoVadis, ISS, Sustainalytics, MSCI ja Moody’s. Metsä Boardin yhteistyökumppanit voivat arvioida Metsä Boardin vastuullisuutta myös Sedex-järjestelmän kautta. Lisäksi Metsä Boardin toimipisteissä toteutetaan ulkoisia SMETA-auditointeja (Sedex Members Ethical Trade Audit). Vuonna 2024 SMETA-auditointi toteutettiin Äänekosken kartonkitehtaalla.
Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know Your Business Partner
-taustatarkastuksessa, jossa tarkastetaan yhteistyökumppanin taustat kauppapakotteiden, korruption, rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien, ympäristörikosten ja erilaisten väärinkäytöksiin liittyvien riskien osalta ennen sitovan sopimuksen solmimista ja yhteistyösuhteen aikana jatkuvan seurannan avulla. Vuonna 2024 prosessia kehitettiin automatisoimalla taustatarkastuksia, harmonisoimalla prosesseja, selkeyttämällä vastuita ja rooleja, kouluttamalla sekä julkaisemalla uusi ohjeistus taustatarkas- tuksille, Know Your Business Partners -periaatteet. Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin kuvataan tarkemmin sivulla 92.
Metsä Board lopetti kaiken Venäjään ja Valko-Venäjään liittyvän liiketoi- minnan Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien takia vuonna 2022. Vuonna 2024 toteutetun yrityskaupan jälkeen Metsä Boardilla ja Metsä Groupilla ei enää ole omistuksia Venäjällä.
Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen
Henkilöstöä ja sidosryhmiä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan Metsä Boardin toimintaan liittyvistä lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä epäkohdista. Havainnoista voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, pai- kallisjohdolle, HR:lle, Compliance-komitealle tai Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan, joka on kaikkien sidosryhmien saatavilla kymmenellä kielellä yhtiön verkkosivuilla. Ilmoituksen voi tehdä anonyymisti. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja.
Henkilöstötutkimuksen eettisyysväittämiä ja avointa palautetta käy- tetään eettisen ilmoituskanavan ja muiden ilmoitustapojen toimivuuden seurantaan epäkohtien esiintuomisessa ja niiden käsittelyssä. Verkko- koulutusten lisäksi tietoisuutta eettisestä ilmoituskanavasta edistetään parantamalla kanavan näkyvyyttä muun muassa tuotantolaitoksille toimitettujen julisteiden avulla ja toimittajayhteistyön hoitoon tarkoitetussa toimittajaverkossa. Lisäksi tyytyväisyyttä ja tietoisuutta yhteydenpito- tapoihin arvioidaan osana toimittajakyselyitä. Arvoketjun loppupään, vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta ja luottamusta ilmoitustapoihin tai tapojen tehokkuutta näiden ryhmien osalta ei toistaiseksi arvioida erikseen.
Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa Compliance-komitea. Komitean tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkintojen seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan vastaavanlaisissa tapauksissa. Korjaavien toimenpiteiden tulee olla riittävät yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa sekä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla. Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä eivät osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tut- kintaan. Mikäli tutkinnan kohteensa olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, Compliance-komitea raportoi tapauksen Metsä Boardin johdolle ja hallitukselle säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi.
Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin petokset tai muu rikollinen toiminta, korruptio ja lahjonta, kilpailuoikeus, eturistiriidat, henkilöstöön liittyvät asiat, syrjintä tai häirintä, yksityisyyden suoja ja tietoturva, työturvallisuus, ympäristö, toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden rikkomukset sekä muut ilmoitukset. Myös yhtiöön kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä.
91
Vuonna 2024 yhtiön tietoon ei tullut yhtään vahvistettua lahjontaan tai korruptioon liittyvää tapausta. Yhtiön Compliance & Ethics -ohjelmassa noudatetun jatkuvan kehityksen periaatteen sekä vuonna 2024 julkaistujen korruptionvastaisten periaatteiden lisäksi päätettiin lahjonta- ja korruptio- riskin kartoituksen toteutuksesta vuonna 2025.
Vuonna 2024 Metsä Boardin tietoon tuli tapauksia, joilla on voinut olla välitön tai välillinen negatiivinen vaikutus yhtiön ihmisoikeusvastuun toteutumiseen. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset on käsitelty osiossa S1 – Oma työvoima . Toimittajien henkilöstön osalta työturvallisuuteen ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin tapauksia on käsitelty osiossa S2 – Arvoketjun henkilöstö . Yksikään yhtiön tietoon tullut väärintoimimisilmoitus ei koskenut pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä.
EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät muutokset Metsä Boardin toimintamaissa on huomioitu eettisessä ilmoituskanavassa, tietoon tulleiden ilmoitusten tutkinnassa ja ilmoittajien suojelussa sitä mukaa, kun paikallinen lainsäädäntö EU-maissa on tullut voimaan vuosien 2022−2024 aikana. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset sekä tekemään tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen lopputuloksen perusteella. Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on vahvistettu yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa ja rik- komusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa, jotka on päivitetty vastaamaan EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin vaatimuksia. Compliance-komitea määrittelee tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vastatoimien ja ilmoittamisen estämisen kielto toteutuu. Ilmoittajaa pyydetään ottamaan välittömästi yhteyttä, jos hän epäilee vastatoimien mahdollisuutta. Tapausten tutkinnassa korostetaan vastatoimien kieltoa ja tiedottamista. Tapauksissa, joihin liittyy korkeampi vastatoimien riski, järjestetään tarvittaessa seurantayhteydenotto. Vuonna 2024 yhtiön tietoon ei tullut tapauksia, joissa ilmoittajiin olisi kohdistunut vastatoimia.
Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin
Toimittajahallinnan käytänteet
Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalvelut. Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty Metsä Groupin hankinta ja logistiikka -yksikköön. Näiden hankinta- prosessilla pyritään varmistamaan, että yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti ja siten minimoimaan esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät riskit toimitusketjussa.
Vähimmäisvaatimuksena toimittajavalinnassa on, että toimittajat sitoutuvat Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct) tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin ja läpäisevät taustatarkastukset. Sopimuksissa voi olla myös tarkempia vastuullisuusvaatimuksia esimerkiksi työturvallisuuteen, tuoteturvallisuu- teen tai ympäristönhallintaan. Vaatimus koskee puunhankinnan teollisia puuntoimittajia ja välittäjiä sekä muiden raaka-aineiden ja palveluiden toimittajia.
Toimittajien vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know your Business Partner -taustatarkastuksessa, kuten on kuvattu kohdassa Toimintaperiaatteet .
Puunhankinta
Metsä Boardin pääraaka-aine on Pohjois-Euroopan metsistä peräisin oleva puu. Yhtiön raaka-ainekulutuksen painosta 89 prosenttia on puuta ja osto- sellua. Kaiken käyttämänsä sellun ja kemihierteen Metsä Board valmistaa itse tai hankkii ne osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä.
Metsä Groupilla on puunhankintaorganisaatiot Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa. Paikallisten sopimusyrittäjien kanssa tehdään tiivistä yhteis- työtä puunkorjuussa, kuljetuksessa sekä metsänhoitotöissä. Kaikissa maissa, joista puuta hankitaan, on lakisääteinen velvollisuus huolehtia metsän uudistumisesta uudistushakkuun jälkeen.
Metsä Group edellyttää puuntoimittajia sitoutumaan puun vastuullisuus- vaatimuksiin sopimuksella, puun alkuperäliitteellä ja omavakuutuksella, joka sisältää ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksia sekä puuntoimittajan ja metsänomistajan velvoitteita.
Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan käytännöillä, jotka täyttävät Metsäkatoasetuksen (EUDR) sekä PEFC Chain of Custody ja FSC Chain of Custody -alkuperän seurantajärjestelmien vaatimukset. Vuoden 2024 aikana Metsä Board on päivittänyt asianmukaisen huolel- lisuuden järjestelmänsä vastaamaan metsäkatoasetuksen vaatimuksia. Metsä Board arvioi näitä käytäntöjä vuosittain sisäisillä ja kolmannen osapuolen tekemillä auditoinneilla. Auditoinneissa seurataan ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita sekä puukuidun jäljitettävyyttä Metsä Boardin tuotannossa ja alihankinnassa. Metsä Boardin tavoite on, että vuonna 2030 sertifioidun puun osuus kaikesta yhtiön käyttämästä puukuidusta on vähintään 90 prosenttia. Sertifioidun puunkuidun osuus vuonna 2024 on esitetty kohdassa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet . Myös ei-sertifioidulta puulta vaaditaan kestävää alkuperää, ja puu täyttää aina vähintään PEFC-kontrolloidun alkuperän ja FSC-kontrolloidun puun vaatimukset. Metsä Boardin toimintaperiaatteista esimerkiksi alkupe- räiskansojen kanssa on kerrottu osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt .
Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta
Know your Business Partner -taustatarkastusten lisäksi tarkempia toimittaja-arviointeja kohdennetaan keskeisimpiin toimittajiin sekä niihin, joiden toimialalla tai -alueella on tunnistettu mahdollisia ihmisoikeuksiin, korruptioon tai ympäristöön liittyviä riskejä. Toimittajien vastuullisuutta ja toimittajiin liittyviä riskejä arvioidaan kyselyiden, EcoVadis-työkalun ja toimittaja-auditointien avulla.
Metsä Group, ulkopuolinen HSEQ-klusteri ja tarvittaessa muu ulkopuolinen taho tekevät vuosittain toimittaja-auditointeja, jotka koskevat eettisyyttä, ympäristövastuullisuutta, työturvallisuutta ja laatuasioita. Toimittaja-arviointien ja auditointien perusteella annetaan kehitysehdo- tuksia ja seurataan mahdollisia korjaavia toimenpiteitä. Tuloksista vastaa kolmas osapuoli tai Metsä Groupin muu työntekijä kuin toimittajavastaava.
92
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Vuonna 2024 toimittaja-arvioinneissa ja -auditoinneissa ei havaittu vakavia poikkeamia.
Toimittajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintahenkilöstö on koulutettu jääväämään itsensä päätöksissä, joihin voi liittyä eturistirii- toja. Tästä vaaditaan hankintaprosessissa kirjallinen sitoumus. Noin joka toinen vuosi toimittajilla on mahdollisuus vastata anonyymiin kyselyyn yhteistyön sujuvuudesta ja reiluudesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyiden tulokset tiedotetaan toimittajille ja niiden pohjalta tehdään toimenpiteitä hankintakäytänteiden parantamiseksi. Hankintahenkilöstöllä on vuosittaiset rahalliset tulostavoitteet, jotka liittyvät esimerkiksi toimittajien vastuullisuusarviointien tekemiseen ja toimittajien tekemien parannusten seurantaan.
Vuonna 2024 kestävän kehityksen teemat olivat esillä hankinnan ja logistiikan henkilöstölle järjestettävissä hankinnan akatemioissa. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin useita koulutuksia EcoVadis-toimittaja-arviointien käytöstä osana vastuullisen toimitusketjun varmistamista.
Yhtiön tavoitteena on sopia kaikkien partner-tason toimittajien kanssa yhteiset kestävyystavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseen. Ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä toimittajien kanssa on käsitelty tarkemmin osiossa E1 – Ilmastonmuuto s . Lisäksi tavoitteena on tuntea yhtiön kaikkien raaka-aineiden, kuten puun sekä prosessi-, perus- ja päällystyskemikaalien, ja pakkausmateriaalien alkuperä, vähintään valmistusmaa, vuoden 2030 loppuun mennessä.
Toimittajien ja raaka-aineiden vuosittaisella seurannalla varmistetaan, että Metsä Boardin tuotteet täyttävät lakisääteiset ja Metsän Boardin omat tiukat tuoteturvallisuusvaatimukset. Lisää tuoteturvallisuudesta on kerrottu osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät .
Puukuidun hankinta maittain, %
2024
2023
Suomi
55
62
Ruotsi
35
30
Baltian maat
9,0
8,1
Muut
1,5
0,02
Uusien toimittajien taustatarkastukset, %
2024
2023
Osuus toimittajista, joille tehtiin Know Your Business Partner -taustatarkastus
94
90
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Metsä Board noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä ja havait- semisessa Metsä Groupin periaatteita ja toimintatapoja. Eettistä toimintaa ohjaaviin eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy korruption ja lahjonnan kielto sekä korruption vastaisuuteen olennaisesti liittyvät periaatteet eturistiriitojen välttämisestä sekä lahjoista ja vieraanvaraisuudesta. Metsä Group julkaisi vuonna 2024 uudet korruptionvastaiset periaatteet, jotka
täydentävät eettisiä toimintaperiaatteita. Metsä Group on sitoutunut korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan omassa toiminnassaan ja suhteissa yhteistyökumppaneihinsa. Vastaava kielto sisältyy myös Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. Korruption ja lahjonnan vastainen työ tukee Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteita vastuullisesta yrityskulttuurista ja toimitusketjusta.
Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemi- seen ovat:
Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Metsä Groupin toi- mintaa ohjaavista politiikoista (tarkemmin kohdassa Verkkokoulutusten suoritustiedot ).
Uudet vuonna 2024 julkaistut korruptionvastaiset periaatteet ja niiden viestintä.
Eettisyysindeksi, jolla mitataan henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä ja pyritään tunnistamaan kehityskohteita (kohdassa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ).
Eettinen ilmoituskanava, joka on avoin kaikille sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Ilmoitusten käsittelylle on määritetty määrämuotoinen prosessi (tarkemmin kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistami- seen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ).
Asianmukainen huolellisuus varmistettaessa yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta ja tarvittavat taustatarkastukset (third party due diligence) osana Know Your Business Partner -prosessia (tarkemmin kohdassa Toimintaperiaatteet ).
Jatkuva eettisyyden kehittäminen toimitusketjussa. Tähän tärkeimpiä keinoja ovat 2030-kestävyystavoitteiden mukaisesti toimittajien sitoutuminen toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisin sekä toimittajien auditoinnit ja arvioinnit (tarkemmin kohdassa Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin ).
Verkkokoulutusten suoritustiedot
2024
2023
EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET
Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen suoritta- neiden henkilöiden lukumäärä
2 332
2 214
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen, %
99,2
98
Osuus hallituksesta, joka on suorittanut Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen
100
100
YHDENVERTAISUUS
Yhdenvertaisuuskoulutuksen suorittaneiden henki- löiden lukumäärä
2 310
2215
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Yhdenvertaisuuskoulutuksen, %
98
98
KESTÄVÄ KEHITYS
Kestävä kehitys -koulutuksen suorittaneiden henki- löiden lukumäärä
2 295
1 930
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Kestävä kehitys -koulutuksen, %
98
86
Yksi hallituksen jäsenistä suoritti Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen tammikuussa 2025.
93
Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset tapaukset
2024
2023
LAKIEN JA SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN
Merkittävät (yli 10 000 e) sakkoihin johtaneet lakien tai asetusten rikkomukset
0
0
Raportointivuonna maksettujen sakkojen määrä aiempina raportointivuosina sattuneista tapauksista
0
0
KORRUPTIO- TAI LAHJONTA
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
0
0
Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpi- toseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvän tapauksen vuoksi
0
0
Vahvistetut tapaukset, joissa sopimus liikekump- panin kanssa on irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvän tapauksen vuoksi
0
0
Korruptiota tai lahjontaa koskevat julkiset oikeusta- pauksiset, jotka on pantu vireille yhtiötä ja sen omia työntekijöitä vastaan
0
0
Korruptio- tai lahjontatapauksista annettujen tuo- mioiden lukumäärä
0
0
Korruptio- tai lahjontatapauksista annettujen sakkojen määrä
0
0
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
Metsä Board osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun osana Metsä Groupia EU- ja kansallisella tasolla erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta on rekisteröity EU:n ja Suomen avoimuusrekistereihin ja noudattaa niiden käytänne- sääntöjä. Jäsennumero avoimuusrekisterissä on 962687110415-94. Metsä Board on rekisteröity Suomen avoimuusrekisteriin diaarinumerolla MET-24-465-R.
Metsä Groupin pääjohtaja, joka toimii myös Metsä Boardin hallituksen puheenjohtajana, määrittelee johtoryhmän tuella Metsä Boardia ja muita liiketoimintoja koskevat poliittisen vaikuttamisen prioriteetit ja seuraa näi- den edistymistä. Yhteiskuntasuhteet -toiminto on keskitetty Metsä Group -tasolle. Yhteiskuntasuhteet -toiminto vastaa käytännön vaikuttamis- työstä, siihen liittyvän yhteistyön koordinoinnista Metsä Boardin ja muiden toimintojen kanssa sekä vaikutustyön etenemisen ja tuloksellisuuden raportoinnista Metsä Boardin ja Metsä Groupin johdolle ja hallitukselle.
Tunnistaakseen merkittävimmät lainsäädännölliset riskit ja edunvalvon- tatyön painopistealueet, Metsä Group on tehnyt laajan sääntelyriskiarvioin- nin, jossa on mukana kaikki sen liiketoiminta-alueet Metsä Board mukaan lukien. Nämä riskit on huomioitu kaksoisolennaisuuteen perustuvassa olennaisuusanalyysissa.
Metsä Group seuraa ja osallistuu metsiä ja biodiversiteettiä koskeviin keskusteluihin sekä vaikuttaa biotalouteen ja tuotteisiin liittyviin politiik- kakysymyksiin. Metsä Group on vaikuttanut aktiivisesti useisiin EU-lakia- loitteisiin, kuten metsäkatoasetukseen, luonnon ennallistamisasetukseen, pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen sekä kestävään tuotepolitiikkaan.
Metsä Group edistää biokiertotaloutta sekä korostaa metsien ja puupoh- jaisten ratkaisujen roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja biodiversiteetin
säilyttämisessä. Metsä Group on sitoutunut uudistavan metsätalouden periaatteisiin, joiden tavoitteena on vahvistaa metsäluonnon tilaa todenne- tusti vuoteen 2030 mennessä. Metsä Group pyrkii lisäämään ymmärrystä uudistavasta metsätaloudesta ja uusiutuvan hiilen roolista. Näitä teemoja koskevat kannanotot on julkaistu Metsä Groupin nettisivuilla . Yhtiö tukee EU:n ympäristötavoitteita ja tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
Metsä Boardin yhteiskunnallisen vaikuttamisen pääaiheita osana Metsä Groupia ovat erityisesti:
Edistää puukuitupohjaisten pakkausten kierrätettävyyttä.
Lisätä ymmärrystä ensikuidun roolista tuoteturvallisuudessa sekä kestävien kuitupohjaisten elintarvikepakkausten eduista ympäristö- ja terveysnäkökulmat huomioon ottaen.
Tukea kokonaisvaltaista lähestymistapaa lainsäädäntöihin, jotka vaikut- tavat metsänhoitokäytäntöihin ja puuraaka-aineen saatavuuteen osana metsiin perustuvien ekosysteemipalveluiden yhteistuotantoa.
Energiaan liittyvät aiheet EU:ssa, kuten fossiilisista polttoaineista riippuvaisuuden vähentäminen, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen mahdollisuuksien huomioiminen entistä paremmin, ja uusiutuvan energian tavoitteiden perustuminen muuhun kuin jalostus- kelpoisen puubiomassan suoraan energiakäyttöön.
Yhteistyö kauppa- ja teollisuusjärjestöjen kanssa
Metsä Board on osana Metsä Groupia aktiivinen jäsen Euroopan Paperi- ja selluteollisuusliitto Cepissä, joka on Euroopan laajuinen kuitupohjaisia tuotteita valmistavaa metsäteollisuutta edustava järjestö. Metsä Groupin edustajat osallistuivat aktiivisesti Cepin valiokuntien ja työryhmien työhön.
Metsä Boardilla on edustajat 4evergreen-yhteenliittymän ohjausryh- mässä ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaryhmässä. 4evergreen edustaa kuitupohjaisten pakkausten koko arvoketjua ja on asettanut tavoitteekseen nostaa kuitupohjaisten pakkausten kierrätysasteen 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Metsä Board osallistuu myös European Paper Packaging Alliancen (EPPA) toimintaan. Järjestö edustaa puukuitupohjaisten elintar- vike- ja tarjoilupakkausten kestävyyttä ja kiertotaloutta. Metsä Board on jäsenenä useissa kansallisen tason kauppa- ja teollisuusjärjestöissä.
Tärkeimmät jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa:
Euroopan paperiteollisuuden keskusliitto (CEPI)
European Association of Carton and Cartonboard manufacturers (Pro Carton)
CEPI Containerboard
European Carton Makers Associations (ECMA)
The European Paper Packaging Alliance (EPPA)
4evergreen-yhteenliittymä
Metsäteollisuus ry Suomessa
Skogsindustrierna Ruotsissa
Die Papierindustrie Saksassa
Metsä Board maksoi vuonna 2024 jäsenmaksuja kauppa- ja teollisuusjär- jestöille 1,2 milj. euroa. Metsä Board ei tee suoria lahjoituksia poliittisiin kampanjoihin. Yhtiö voi osallistua seminaareihin, jotka käsittelevät
94
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
metsäteollisuuteen tai metsäpolitiikkaan liittyviä aiheita. Vuoden 2024 aikana seminaarilippuja ei ostettu.
Maksukäytännöt
Keskimääräinen aika, joka Metsä Boardilla kuluu laskun maksamiseen siitä päivästä, kun sopimuksen tai lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa
on 49 päivää. Metsä Boardin yleisissä ostoehdoissa standardimaksuehto on 60 päivää netto, jota kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi pienempien toimittajien kohdalla. Metsä Boardin suorittamista maksuista 93 prosenttia on suoritettu 60 päivän aikana.
Metsä Boardilla ei ole vireillä maksuviivästyksistä johtuvia oikeudenkäyntejä.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Eettisyysindeksin laskenta perustuu vuosittaiseen henkilöstötut- kimukseen sisältyviin eettisyysväittämiin. Kaikilla Metsä Boardin työntekijöillä on mahdollisuus vastata kyselyyn. Vastaukset kerätään asteikolla 1−4 (täysin eri / samaa mieltä), ja ulkoinen palveluntarjoaja muuntaa vastaukset indekseiksi asteikolla 0−100 (100 = kaikki ovat täysin samaa mieltä).
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin kuvaa osuutta ostoista toimittajilta, jotka sitoutuvat Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct) tai vastaaviin omiin toimintaperiaatteisiin. Luku ei kata viranomaisia, yhdistyksiä, eikä puunhankintaa. Toimittajakyselyt ja auditoinnit keskeisille toimittajille kattaa toimittajaluokittelun mukaiset partner-, key- ja preferred-toimittajat, joiden lukumäärä on noin 350. Tavoite ei sisällä puunhankinnan toimittajia. Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa kattaa Metsä Groupin toimittajaluokituksen yhteydessä päätetyt kahdeksan partner-toimittajaa. Luku ei sisällä puunhankintaa, mutta Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden muita toimittajia kuuluu partner-toimittajiin.
Jäljitettävät raaka-aineet -tavoite sisältää tuotteiden valmistuk- sessa käytettävät raaka-aineet ja tuotteiden pakkausmateriaalit. Tavoitteen laskenta pohjautuu raaka-aineiden euromääräiseen
arvoon. Raaka-aine, jolle pystytään määrittämään alkuperä vähintään valmistusmaan tasolla, katsotaan jäljitettäväksi.
Sertifioidun puun osuus kuvaa sertifioidun puukuidun osuutta kaikesta Metsä Boardin käyttämästä puukuidusta. Luku sisältää Metsä Boardin omaan sellu- ja kemihierretuotantoon käytetyn puun sekä Metsä Fibreltä ostettuun selluun käytetyn puun. Oman teollisuuden haketoimitukset eivät sisälly laskelmaan kaksinker- taisen laskennan välttämiseksi.
Eettiset toimintaperiaatteet-, Yhdenvertaisuus ja Kestävä kehitys -koulutuksen suoritusprosentissa jakajana on raportointihetkellä aktiiviset työntekijät eli esimerkiksi perhevapailla olevia henkilöitä ei sisällytetä laskelmaan.
Metsä Board ei tee suoria lahjoituksia poliittisiin tarkoituksiin rahana tai luontoissuorituksena eikä näin ollen luontoissuori- tusten rahallista arvoa estimoida.
Maksukäytäntöjen luvuissa ei ole huomioitu raakapuun ostoa metsänomistajilta tai teollisilta toimittajilta. Maksuaika on laskettu painotettuna keskiarvona seurantajaksolla maksettujen toimittajalaskujen perusteella. Painotuksessa käytetään laskun loppusummaa.
Mittareita ei ole validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.
95
Kestävyysraportin liitetiedot
Liitetietojen kokonaisuus
Kestävyysraportin kanssa samanaikaisesti julkaistavat liitetiedot sisältävät
1) Erilliset liitetiedostot:
TCFD- ja TNFD-suositusten mukainen raportointi*
2) Kestävyysraportin sivulla 97 tiedot:
Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut**
* TCFD- ja TNFD-tiedot eivät kuulu varmennuksen piiriin. SASB-tiedot perustuvat suurimmaksi osaksi Metsä Boardin kestävyysraporttiin, joka on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta (rajoitettu varmuus).
** Tehdaskohtaisia lukuja ei ole varmennettu erikseen. Ne on varmennettu liiketoimin- ta-alue tai konsernitasolla kolmannen osapuolen toimesta osana Metsä Boardin kestä- vyysraportin rajoitettua varmennusta.
96
Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut
Tehdas
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski
Husum
Muut
Yhteensä
MAA
SUOMI
SUOMI
SUOMI
SUOMI
SUOMI
SUOMI
SUOMI
RUOTSI
HENKILÖSTÖ
Työntekijöiden lukumäärä
61
96
143
174
300
191
204
775
465
2 409
TRIF
0
6,7
12
0
8,1
3,6
6,3
1,7
3,4
LTA1F
0
6,7
8,1
0
6,1
3,6
6,3
1,7
2,9
TUOTANTO
Sellu ja kemihierre (1 000 tn)
190
314
619
1 123
Kartonki (1 000 tn)
320
163
243
129
216
468
1 539
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
ISO 9001
x
x
x
x
x
x
x
x
ISO 14001
x
x
x
x
x
x
x
x
ISO 50001
x
x
x
x
x
x
x
x
ISO 45001
x
x
x
x
x
x
x
x
ISO 22000
x
x
x
x
x
x
x
x
FSSC 22000
x
x
x
x
x
PUUN ALKUPERÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄ
PEFC
x
x
x
x
x
x
x
x
FSC
x
x
x
x
x
x
x
x
PÄÄSTÖT ILMAAN, tn
Biogeeninen hiilidioksidi (CO 2 ), Scope 1
0
137 438
0
168 913
172 778
4 773
0
1 670 874
2 154 777
Kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 e), Scope 1
16 870
6 168
5 516
15 111
16 851
40 959
0
90 624
192 098
Rikki (SO 2 )
0
27
0
47
74
0,02
0
36
184
Typen oksidit (NO X )
7,1
168
2,4
74
94
28
0
989
1 363
Hiukkaset
5,3
2,6
0
3,5
2,2
0
0
20
33
Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS)
0
0
0
0
0
0
0
57
57
PÄÄSTÖT VETEEN, tn
Orgaaniseen aineeseen sitoutunut kloori (AOX)
0
0
0
0
0
0
0
45
45
Kemiallinen hapenkulutus (COD)
310
794
54
126
228
110
641
7 480
9 743
Biologinen hapenkulutus (BOD)
1,9
24
22
11
21
35
239
281
635
Fosfori, yhteensä
0,1
1,7
0,5
0,8
1,3
1,0
0,4
16
22
Typpi, yhteensä
1,6
14
16
14
11
0,3
7,6
90
156
Kiintoaine, yhteensä
12
76
270
30
36
23
119
1 096
1 662
VEDENKÄYTTÖ, 1 000 m³
Vedenotto
4 158
10 548
9 897
3 679
26 446
2 838
3 452
44 811
105 829
Jätevesipäästöt
302
2 376
7 083
2 283
4 718
2 055
2 444
27 280
48 540
JÄTTEET JA SIVUVIRRAT, tn
Hyödynnetyt sivutuotteet ja jätteet
7 108
27 248
603
21 105
27 732
9 170
20 804
51 763
373
165 906
Kaatopaikkajäte
0
11
27
0
0
0
0
267
0
305
Vaaralliset jätteet
32
129
34
13
47
96
17
396
311
1 075
97
Konsernin tuloslaskelma
|
Milj. euroa |
Liite |
1.1.–31.12.2024 |
1.1.–31.12.2023 |
|
Liikevaihto |
2.1, 2.2, 7.3 |
|
|
|
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos |
|
- |
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot |
2.3, 7.3 |
|
|
|
Materiaalit ja palvelut |
2.4, 7.3 |
- |
- |
|
Henkilöstökulut |
3 |
- |
- |
|
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta |
7.2, 7.3 |
- |
|
|
Poistot ja arvonalentumiset |
4.1, 4.2 |
- |
- |
|
Liiketoiminnan muut kulut |
2.4 |
- |
- |
|
Liiketulos |
|
|
|
|
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista |
7.2 |
|
|
|
Kurssierot |
5.2 |
- |
|
|
Rahoitustuotot |
5.2, 7.3 |
|
|
|
Rahoituskulut |
5.2, 7.3 |
- |
- |
|
Tilikauden tulos ennen veroja |
|
|
|
|
Tuloverot |
6 |
- |
- |
|
Tilikauden tulos |
|
|
|
|
Tilikauden tuloksen jakautuminen |
|||
|
Emoyrityksen osakkeenomistajille |
|
|
|
|
Määräysvallattomille omistajille |
|
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl |
|
|
|
|
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa |
|
|
Konsernin laaja tuloslaskelma
|
Milj. euroa |
Liite |
1.1.–31.12.2024 |
1.1.–31.12.2023 |
|
Muut laajan tuloksen erät |
|||
|
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi |
5.1 |
||
|
Etuusperusteisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
3.4 |
- |
- |
|
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat |
4.3 |
- |
- |
|
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä |
|
- |
|
|
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi |
|
|
|
|
Yhteensä |
- |
- |
|
|
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
5.1 |
||
|
Rahavirran suojaukset |
- |
|
|
|
Muuntoerot |
- |
- |
|
|
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä |
- |
- |
|
|
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
|
- |
|
|
Yhteensä |
- |
- |
|
|
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen |
- |
- |
|
|
Tilikauden laaja tulos yhteensä |
- |
|
|
|
Tilikauden tuloksen jakautuminen |
|||
|
Emoyrityksen osakkeenomistajille |
- |
|
|
|
Määräysvallattomille omistajille |
|
|
|
|
Yhteensä |
- |
|
98
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Konsernitilinpäätös
Konsernin tase
|
Milj. euroa |
Liite |
31.12.2024 |
31.12.2023 |
|
VARAT |
|||
|
Pitkäaikaiset varat |
|||
|
Liikearvo |
4.1 |
|
|
|
Muut aineettomat hyödykkeet |
4.1 |
|
|
|
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
4.2 |
|
|
|
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä |
7.2 |
|
|
|
Muut sijoitukset |
4.3, 5.7 |
|
|
|
Muut pitkäaikaiset varat |
5.3 |
|
|
|
Johdannaiset |
5.7 |
|
|
|
Laskennalliset verosaamiset |
6. |
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset varat |
|||
|
Vaihto-omaisuus |
4.4 |
|
|
|
Myyntisaamiset ja muut saamiset |
4.5, 7.3 |
|
|
|
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset |
|
|
|
|
Johdannaiset |
5.7 |
|
|
|
Rahavarat |
5.4, 7.3 |
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Varat yhteensä |
|
|
|
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT |
|||
|
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
|||
|
Osakepääoma |
|
|
|
|
Muuntoero |
- |
- |
|
|
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot |
|
|
|
|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
|
|
|
|
Omat osakkeet |
- |
- |
|
|
Kertyneet voittovarat |
|
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Määräysvallattomien omistajien osuudet |
|
|
|
|
Oma pääoma yhteensä |
5.1 |
|
|
|
Pitkäaikaiset velat |
|||
|
Laskennalliset verovelat |
6. |
|
|
|
Eläkevelvoitteet |
3.4 |
|
|
|
Varaukset |
4.8 |
|
|
|
Rahoitusvelat |
5.5, 5.6, 5.7 |
|
|
|
Muut pitkäaikaiset velat |
4.6 |
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset velat |
|
|
|
|
Varaukset |
4.8 |
|
|
|
Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
5.5, 5.6, 5.7 |
|
|
|
Ostovelat ja muut velat |
4.7, 7.3 |
|
|
|
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverovelat |
|
|
|
|
Johdannaiset |
5.7 |
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Velat yhteensä |
|
|
|
|
Oma pääoma ja velat yhteensä |
|
|
99
Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
|
Milj. euroa |
Liite |
Osake- pääoma |
Muuntoero |
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
Määräys- vallattomien omistajien osuudet |
Oma pääoma yhteensä |
|
Oma pääoma 1.1.2024 |
|
- |
|
|
- |
|
|
|
|
|
|
Tilikauden tulos |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen |
5.1 |
|
- |
- |
|
|
- |
- |
- |
- |
|
Tilikauden laaja tulos yhteensä |
|
- |
- |
|
|
|
- |
|
- |
|
|
Liiketoimet omistajien kanssa |
||||||||||
|
Osingonjako |
5.1 |
|
|
|
|
|
- |
- |
|
- |
|
Omien osakkeiden luovutus |
5.1 |
|
|
|
|
|
- |
|
|
|
|
Osakeperusteisen maksut |
3.3 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma 31.12.2024 |
|
- |
|
|
- |
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma 1.1.2023 |
|
- |
|
|
- |
|
|
|
|
|
|
Tilikauden tulos |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen |
5.1 |
|
- |
- |
|
|
|
- |
- |
- |
|
Tilikauden laaja tulos yhteensä |
|
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
Liiketoimet omistajien kanssa |
||||||||||
|
Osingonjako |
5.1 |
|
|
|
|
|
- |
- |
- |
- |
|
Omien osakkeiden luovutus |
5.1 |
|
|
|
|
|
- |
|
|
|
|
Osakeperusteisen maksut |
3.3 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma 31.12.2023 |
|
- |
|
|
- |
|
|
|
|
100
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Konsernin rahavirtalaskelma
|
Milj. euroa |
Liite |
1.1.–31.12.2024 |
1.1.–31.12.2023 |
|
Liiketoiminnan rahavirrat |
|||
|
Tilikauden tulos |
|
|
|
|
Oikaisut tilikauden tulokseen |
|
|
|
|
Saadut korot |
|
|
|
|
Maksetut korot |
- |
- |
|
|
Saadut osingot |
|
|
|
|
Muut rahoituserät, netto |
- |
|
|
|
Maksetut tuloverot |
- |
|
|
|
Käyttöpääoman muutos |
- |
|
|
|
Liiketoiminnan nettorahavirta |
|
|
|
|
Investointien rahavirrat |
|||
|
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin |
- |
- |
|
|
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla |
7.2 |
- |
|
|
Muiden sijoitusten myynnit |
|
|
|
|
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit |
|
|
|
|
Pitkäaikaisten saamisten muutos |
- |
- |
|
|
Investointien nettorahavirta |
- |
- |
|
|
Rahoituksen rahavirrat |
|||
|
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset |
- |
- |
|
|
Lyhytaikaisten velkojen muutos |
5.5 |
|
- |
|
Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys netto |
- |
|
|
|
Maksetut osingot ja pääomanpalautus |
- |
- |
|
|
Rahoituksen nettorahavirta |
- |
- |
|
|
Rahavarojen muutos |
- |
- |
|
|
Rahavarat tilikauden alussa |
|
|
|
|
Rahavarojen muuntoero |
- |
- |
|
|
Rahavarojen muutos |
- |
- |
|
|
Rahavarat tilikauden lopussa |
5.4 |
|
|
|
Konsernin rahavirtalaskelman lisätiedot |
|||
|
Oikaisut tilikauden tulokseen |
|
|
|
|
Verot |
|
|
|
|
Poistot ja arvonalentumiset |
|
|
|
|
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
|
- |
|
|
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot |
- |
- |
|
|
Rahoituskulut, netto |
|
- |
|
|
Eläkevelvoitteet ja varaukset |
- |
- |
|
|
Muut oikaisut |
|
|
|
|
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä |
|
|
|
|
Käyttöpääoman muutos |
|||
|
Vaihto-omaisuuden muutos |
- |
|
|
|
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos |
- |
|
|
|
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos |
|
- |
|
|
Käyttöpääoman muutos yhteensä |
- |
|
101
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperiaatteet
Konsernin perustiedot
Konsernin emoyritys on Metsä Board OyjEmoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.metsagroup.com/metsaboard/ tai konsernin emoyrityksen pääkont-torista osoitteesta Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.
Laatimisperuste
Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoi-hin lukuun ottamatta käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, etuusperusteisiin eläkejärjestelyihin kuuluvia varoja ja velvoitteita sekä osakeperusteisia maksuja, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Venäjän sotatoimien vaikutukset
Venäjän liiketoiminnan lopettamisen seurauksena konsernin tulokseen sisältyi vuonna 2022 0,3 miljoonan euron arvonalentumisen Venäjän toimintojen varoihin. Lisäksi konsernin tulokseen sisältyi 0,7 miljoonaa euron tappion liiketoiminnan muihin kuluihin pääosin liittyen kertyneisiin Venäjän ruplamääräisiin muuntoeroihin. Metsä Board toteutti 13.5.2024 yritysjärjestelyn, jossa venäjän tytäryhtiö Metsä Board Rus LLC:n määräysvalta siirtyi VLP -konsernille. Yrityskaupan jälkeen konsernilla ei ole omistuksia Venäjällä. Järjestelystä syntyi 0,5 miljoonan euron tappio.
Lisätietoja liitetiedoissa: 2.4 Liiketoiminnan kulut, 4.2. Aineelliset käyttö-omaisuushyödykkeet, 5.1 Oma pääoma, muuntoerot ja 5.2 Kurssierot sekä rahoitustuotot ja -kulut.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen
Metsä Baordin kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä ovat siirtyminen täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotannossa, fossiilisten raaka-ai-neiden käytöstä luopuminen, energian ja veden käytön tehostaminen sekä uudistavan metsätalouden mukaiset toimenpiteet metsien vahvan kasvun ja hiilensidonnan turvaamiseksi. Konsernin tavoitteena on täysin fossiilit-tomat tehtaat ja raaka-aineet vuoden 2030 loppuun mennessä. Kunnian-himoisten tavoitteiden toteutuminen vaatii investointeja, toiminnan sekä tuotevalikoiman kehittämistä ja parhaan saatavilla olevan teknologian hyödyntämistä. Ilmastoon liittyvät tavoitteemme vaikuttavat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisiin vaikutusaikoihin (liitetieto 4.2) sekä tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämiseen liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä (liitetieto 4.1). Raportointikauden lopussa ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut oleellista vaikutusta hyödykkei-den arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin tai arvonalentumisiin.
Tilikaudella 2024 sovellettavat standardimuutokset
Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt - Muu-tokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutosten tavoitteena on parantaa tavarantoimittajia tai palve-luntuottajia koskevien rahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskiin. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä näistä rahoitusjärjestelyistä.
Muilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
Classification and Measurement of Financial Instruments – Amendments to IFRS 9 Financial Instruments and IFRS 7 Financial Instruments: Disclos-ures* (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusve-lan pois taseesta; ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perus-tuvien rahavirtojen ominaisuuksien arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen
102
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat, joihin liittyy ns. ESG-piirteitä, rahoitusvarat, joihin ei liity takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka ovat sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja.
IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements * (sovel-lettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:
Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa: ”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja”.
Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.
Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin.
Konserni arvioi standardin vaikutuksia.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024 mennessä.
Muilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Ulkomaanvaluutan määräisten erien muuntaminen
Tytäryritysten, yhteisten toimintojen sekä yhteis- ja osakkuusyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konserniti-linpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluu-tassa käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanvaluutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Venäjän Ruplan arvostuskurssina on käytetty maaliskuusta 2024 lähtien Refinitiivin julkaisemaa EUR/RUB päätöskurssia, joka johdon harkinnan mukaan edustaa parhaiten kunkin raportointikauden päättymispäivän markkina-kurssia. Ulkomaanvaluutan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen
erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien kurssieroihin.
Korko- ja valuuttasuojauksesta kerrotaan liitetiedossa 5.6 Rahoitusris-kien hallinta.
Yritysten, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Yritysten tuloslaskelmien ja taseiden muunta-misesta eri kursseilla sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta syntyvät muuntoerojen muutokset kirjataan konsernin muihin laajaan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä kertyneet muun-toerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta syntyvää voittoa tai tappiota.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen raportointikau-den painotettua keskimääräistä osakemäärää, jota laskettaessa on vähen-netty konsernin hallussa olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan mahdollisten liikkeeseen laskettujen oman pääoman instrumenttien laimennusvaikutuksella. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksena käytetään emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa raportointikauden tulosta.
Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja, joihin ne liittyvät.
Keskeiset arviot ja harkinta
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttä-mistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat varojen ja vel-kojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Tilinpää-töksen kannalta keskeisimmät osa-alueet, joihin liittyy johdon arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, esitetään seuraavissa liitetiedoissa:
103
Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut
Harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka johto on tehnyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja joilla on eniten vaikutusta konsernitilinpäätök-sessä esitettäviin lukuihin, koskevat seuraavia osa-alueita:
Aihe | Liitetieto | Johdon harkintaan perustuvien ratkaisujen luonne |
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit | 4.3 Muut sijoitukset | Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin sovellettava laadintaperiaate ja arvostusmalli |
Arviot ja oletukset
Ne oletuksiin ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat konsernissa seuraavat:
Aihe | Liitetieto | Arvioiden ja oletusten luonne |
Eläkevelvoitteet | 3.4 Eläkevelvoitteet | Etuusperusteisten eläkevelvoitteiden nykyarvon sekä tilikaudella velvoitteista kuluksi kirjattavien erien määrittämiseen perustuvien vakuutusmatemaattisten oletuksien arviot |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja vuokrasopimukset | 4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa koskevat arviot sekä vuokrasopimusten jatko-optioihin liittyvät arviot |
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit | 4.3 Muut sijoitukset | Pohjolan Voima Oyj:n arvostuksen keskeisien rahavirtoihin vaikuttavien tekijöiden arviot |
Vaihto-omaisuus | 4.4 Vaihto-omaisuus | Nettorealisointiarvoon arvostettavien tuotteiden myyntihintojen, valmiiksi saattamisen kustannuksien ja myynnin toteuttamisen välttämättömien menojen arviot |
Varaukset | 4.8 Varaukset | Velvoitteen kustannusten ajankohdan ja määrän arviot |
Tuloverot | 6. Tuloverot | Verotarkastuksissa syntyvien verovelkojen ja tappioista syntyvien laskennallisten verosaamisten ajankohdan ja määrän arviot |
Oikeudelliset vastuut | 8.1 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset | Riita-asioiden ja oikeudenkäyntien velvoitteiden kustannusten ajankohdan ja määrän arviot |
104
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
2. Tuloksellisuus
2.1 Segmentti-informaatio
Laatimisperiaatteet
Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.
Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista, joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä raportointisegmentillä.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat ja kokonaisinvestoinnit esitetään varojen sijain-nin mukaan.
Maantieteelliset alueet
Liikevaihto asiakkaan sijainnin mukaan | Pitkäaikaiset varat | Kokonaisinvestoinnit | ||||
Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 |
Saksa | 136,4 | 148,9 | 0,2 | 2,6 | 0,2 | 0,1 |
Italia | 125,3 | 136,0 | 0,1 | 0,3 | 0,0 | 0,0 |
Ruotsi | 124,9 | 82,3 | 761,2 | 780,0 | 54,2 | 141,2 |
94,9 | 89,8 | 1 267,2 | 1 278,8 | 119,9 | 83,9 | |
Espanja | 94,8 | 88,8 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 |
Ranska | 75,9 | 89,9 | 0,3 | 0,4 | 0,0 | 0,2 |
Puola | 107,3 | 120,1 | 1,1 | 1,3 | 0,1 | 1,1 |
Hollanti | 52,1 | 46,8 | ||||
Belgia | 20,8 | 18,2 | 0,8 | 0,4 | 0,7 | 0,2 |
Muu EU | 167,7 | 178,1 | ||||
EU yhteensä | 1 000,1 | 999,0 | 2 030,9 | 2 063,8 | 175,1 | 226,7 |
Turkki | 90,7 | 56,2 | 0,0 | 0,0 | ||
Iso-Britannia | 96,2 | 106,1 | 4,2 | 4,9 | 0,1 | 0,2 |
Norja | 0,5 | 6,9 | ||||
Muu Eurooppa & Lähi-itä | 35,5 | 33,2 | ||||
Yhdysvallat | 432,2 | 432,8 | 1,7 | 1,6 | 0,3 | 1,4 |
Kanada | 45,6 | 56,4 | ||||
Aasia | 97,1 | 114,2 | 0,3 | 0,5 | 0,0 | 0,4 |
Muu maailma | 140,6 | 137,3 | 0,0 | 0,0 | ||
Yhteensä | 1 938,6 | 1 941,9 | 2 037,1 | 2 070,8 | 175,4 | 228,7 |
Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin johdannaissaamiset ja laskennalliset verosaamiset.
Henkilöstö vuoden lopussa
Sijainnin mukaisesti | 2024 | 2023 |
Suomi | 1 267 | 1 234 |
Ruotsi | 740 | 739 |
Puola | 121 | 107 |
Yhdysvallat | 75 | 74 |
Belgia | 17 | 17 |
Saksa | 17 | 17 |
Muut maat | 53 | 54 |
Yhteensä | 2 290 | 2 240 |
Henkilöstö keskimäärin
Sijainnin mukaisesti | 2024 | 2023 |
Suomi | 1 318 | 1 303 |
Ruotsi | 748 | 743 |
Puola | 114 | 103 |
Yhdysvallat | 73 | 70 |
Belgia | 17 | 32 |
Saksa | 17 | 28 |
Muut maat | 52 | 54 |
Yhteensä | 2 339 | 2 333 |
Tiedot tärkeimmistä asiakkaista
Yhdenkään asiakkaan myyntituotot eivät vuosina 2024 ja 2023 ylittäneet 10 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.
105
2.2 Liikevaihto
Laatimisperiaatteet
Metsä Boardin liikevaihto kertyy pääasiassa metsäteollisuuden tavaran myynnistä, kuten taivekartonkien sekä ensikuitulainerien myynnistä merkkituotevalmistajille, pakkausjalostajille ja tukkureille sekä sellun myynnistä kartongin, pehmo-, paino- ja erikoispaperien valmistajille.
Konsernin myyntisopimusten suoritevelvoitteet ovat pääosin metsäteollisuuden tavaramyyntiin liittyviä, tilausperusteisia asia-kastoimituksia. Palveluilla on konsernin liiketoiminnassa lähinnä avustava tai tavaratoimituksia täydentävä rooli.
Transaktiohinta muodostuu määrästä, jonka konserni odottaa saavansa vastikkeena luovuttamistaan suoritteista. Tämä määrä vähennettynä myyntiin perustuvilla arvonlisä- ja liikevaihtoveroilla esitetään konsernin liikevaihtona. Konsernin saamat hinnat jaetaan kiinteään ja muuttuvaan osaan. Muuttuvan osan muo-dostavat erilaiset, mm. maksutapaan ja ostomääriin perustuvat alennukset, jotka konserni kohdistaa myyntituottojen vähennyk-seksi sitä mukaa, kun se arvioi asiakkaalle muodostuvan niihin oikeuden. Konsernin myyntisopimukset sisältävät pääosin tava-ratoimituksiin liittyviä velvoitteita, joiden osalta transaktiohinnan kohdistaminen on yksiselitteistä. Konsernin myyntilaskutuksessa soveltamat maksuehdot vaihtelevat jonkin verran maantieteel-lisesti ja eri liiketoiminta-alueilla, mutta annettu maksuaika on kuitenkin aina selvästi alle vuoden, jolloin rahoituskomponenttia ei tarvitse erottaa.
Konserni kirjaa tavaramyyntituotot yhtenä ajankohtana kaudella, jolla asiakas saa toimitetut tuotteet määräysvaltaansa eli myytyi-hin tavaroihin liittyvät riskit ja edut siirtyvät asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan ajan kuluessa.
Määräysvalta tuotteisiin siirtyy hetkellä, jona tuotteet on sovitun toimituslausekkeen mukaisesti toimitettu. Yleisimmät konsernin käyttämät Incoterms 2010 -toimituslausekkeet ja niiden mukaiset myynnin tulouttamishetket ovat:
D-lausekkeet: Tavaran toimitus ostajalle sovitussa määrä-paikassa sovittuna aikana
C-lausekkeet: Tavaran luovutus myyjän järjestämälle rahdinkul-jettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten
F-lausekkeet: Tavaran luovutus ostajan rahdinkuljettajalle
Johdon näkemyksen mukaan maantieteellisen jaon mukainen ryhmittely kuvaa parhaiten myyntituottojen luonnetta, määrää, ajoittumista ja tuottoihin liittyvää epävarmuutta. Maantieteel-listen alueiden liikevaihto esitetään seuraavassa asiakkaiden sijainnin mukaan.
Liikevaihto markkina-alueittain
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Saksa | 136,4 | 148,9 |
Italia | 125,3 | 136,0 |
Ruotsi | 124,9 | 82,3 |
Turkki | 90,7 | 56,2 |
Suomi | 94,9 | 89,8 |
Iso-Britannia | 96,2 | 106,1 |
Espanja | 94,8 | 88,8 |
Ranska | 75,9 | 89,9 |
Puola | 107,3 | 120,1 |
Norja | 0,5 | 6,9 |
Hollanti | 52,1 | 46,8 |
Belgia | 20,8 | 18,2 |
Muu EMEA | 280,2 | 299,5 |
EMEA | 1 300,0 | 1 289,4 |
Yhdysvallat | 432,2 | 432,8 |
Kanada | 45,6 | 56,4 |
Muu Americas | 51,1 | 26,8 |
Americas | 528,9 | 516,0 |
APAC | 109,6 | 136,5 |
Yhteensä | 1 938,6 | 1 941,9 |
106
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Myyntivoitot | 35,2 | 59,9 |
Vuokratuotot | 1,3 | 1,3 |
Palveluiden myynti | 5,1 | 5,5 |
Julkiset avustukset ja korvaukset | 30,2 | 7,5 |
Romun ja jätteen myynti | 0,3 | 0,2 |
Muut | 5,7 | 5,4 |
Yhteensä | 77,8 | 79,9 |
Myyntivoitot
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Päästöoikeudet | 35,0 | 55,0 |
Liiketoimintaan kuulumaton maa-alue | 2,7 | |
Muut | 0,2 | 2,2 |
Yhteensä | 35,2 | 59,9 |
Julkiset avustukset ja korvaukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja tutkimuskulujen korvauksiin, vakuutuskorvauksiin sekä energiatukeen. Julkisista avustusta on lisätietoja liitetiedossa 4.2 ja päästöoikeuksista on lisätietoja liitetiedossa 4.1.
Vuonna 2024 Julkiset avustukset ja korvaukset sisältävät Kemin bio-tuotetehtaan räjähdykseen liittyviä saatuja vakuutuskorvauksia yhteensä 17,5 miljoonaa euroa.
2.4 Liiketoiminnan kulut
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Materiaalit ja palvelut | ||
Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||
Ostot tilikauden aikana | -1 179,7 | -1 074,1 |
Varastojen muutos | 50,6 | -33,6 |
Ulkopuoliset palvelut | ||
Jakelukustannukset | -269,8 | -243,6 |
Muut ulkopuoliset palvelut | -92,8 | -78,1 |
Yhteensä | -1 491,7 | -1 429,5 |
Poistot ja arvonalennukset yhteensä | -113,6 | -93,8 |
Henkilöstökulut yhteensä | -201,6 | -199,5 |
Liiketoiminnan muut kulut | ||
Vuokrakulut ja muut kiinteistökulut | -19,3 | -20,0 |
Palvelujen ostot | -94,8 | -86,8 |
Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot | -2,0 | -0,8 |
Muut liiketoiminnan kulut | -45,1 | -37,9 |
Yhteensä | -161,3 | -145,4 |
Tiedot henkilöstökuluista esitetään kappaleessa 3.1 ja tiedot poistoista ja arvonalentumisista kappaleissa 4.1 ja 4.2. Tutkimus - ja tuotekehitysku-luista on lisätietoja liitetiedossa 4.1.
Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. energiakuluja, kiinteistökuluja, markkinoinnin ja mainonnan kuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja.
Tilintarkastajan palkkiot
Konsernin tilintarkastajan KPMG:n palkkiot
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tilintarkastus | -0,5 | -0,5 |
Tilintarkastajien lausunnot 1) | -0,1 | 0,0 |
Veropalvelut | ||
Muut palvelut | 0,0 | 0,0 |
Yhteensä | -0,7 | -0,6 |
1)sisältää vuoden 2024 kestävyysraportin varmennuspalkkiot
Muut kuin tilintarkastuspalvelut KPMG:lle olivat 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
107
3. Palkitseminen
Laatimisperiaatteet
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet:Sellaiset palkkoihin, mukaan lukien vuosilomapalkat, liittyvät velat, jotka odotetaan suoritettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jonka aikana niiden perusteena oleva työ suoritetaan, kirjataan raportointikauden loppuun mennessä suoritetun työn osalta ja arvostetaan määrään, joka odotetaan maksettavan niitä suoritettaessa. Velat esitetään taseessa työsuhde-etuuksista johtuvina lyhytaikaisina velvoitteina.
Osakeperusteisten maksujen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 3.3 ja eläkevelvoitteiden liitetiedossa 3.4.
3.1 Henkilöstökulut
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | -122,9 | -119,6 |
Osakeperusteiset maksut | -1,5 | -2,2 |
Eläkekulut | ||
Etuusperusteiset järjestelyt | -0,4 | -0,6 |
Maksuperusteiset järjestelyt | -24,1 | -22,9 |
Muut henkilösivukulut | -52,7 | -54,2 |
Henkilösivukulut yhteensä | -77,2 | -77,7 |
Yhteensä | -201,6 | -199,5 |
3.2 Johdon palkat, palkkiot ja eläkekulut
Konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat emoyrityksen hallituksen sekä johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkat ja palkkiot on esitetty suoriteperusteisesti.
Johdon palkat, palkkiot ja eläkekulut yhteensä
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1,8 | 2,1 |
Osakeperusteiset maksut (pitkän aikavälin palkkio) | 0,9 | 1,4 |
Eläkekulut | ||
Etuusperusteiset järjestelyt | 0,6 | 0,5 |
Maksuperusteiset järjestelyt | 0,3 | 0,3 |
Yhteensä | 3,6 | 4,4 |
Emoyhtiön hallituksen jäsenten palkkiot, eläkekulut sekä osakeomistus
Osakkeet, kpl | Palkkiot | Palkkiot | Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt | Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt | |
Tuhatta euroa | 2024 | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 |
Ilkka Hämälä | 301 849 | 115 | 113 | 21 | 19 |
Jussi Linnaranta | 42 251 | 102 | 98 | 19 | 18 |
Hannu Anttila 26.3.2024 saakka | 6 | 81 | 1 | ||
Leena Craelius 26.3.2024 alkaen | 4 761 | 78 | 14 | ||
Raija-Leena Hankonen-Nybom | 22 653 | 83 | 92 | 15 | 15 |
Erja Hyrsky | 19 269 | 83 | 80 | 15 | 15 |
Jukka Moisio | 22 044 | 84 | 80 | 14 | 13 |
Mari Kiviniemi | 13 446 | 84 | 81 | 14 | 14 |
Mikko Mäkimattila 23.3.2023 alkaen | 9 813 | 84 | 75 | 15 | 14 |
Juha Vanhainen 23.3.2023 alkaen | 14 221 | 84 | 76 | 15 | 13 |
Timo Saukkonen 23.3.2023 saakka | 6 | 1 | |||
Veli Sundbäck 23.3.2023 saakka | 6 | ||||
Yhteensä | 450 307 | 802 | 787 | 142 | 122 |
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti maksaa palkkioista noin puolet pörssistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina ja puolet rahana.
Johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja lyhyen sekä pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmien perusteella määräytyvistä palkkioista. Toimitusjohtaja kuuluu lisäksi etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn piiriin.
108
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkat ja palkkiot sekä eläkekulut
Toimitusjohtaja | Toimitusjohtaja | Muu johtoryhmä | Muu johtoryhmä | |
Tuhatta euroa | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 |
Palkat ja palkkiot | ||||
Peruspalkka ml. luontoisedut | 563 | 545 | 1 170 | 1 392 |
Lyhyen aikavälin palkkio 1) | 62 | 43 | 136 | |
Pitkän aikavälin palkkio 2) | 442 | 563 | 439 | 837 |
Yhteensä | 1 005 | 1 171 | 1 652 | 2 365 |
Eläkekulut | ||||
Etuusperusteiset järjestelyt | 642 | 520 | ||
Maksuperusteiset järjestellyt | 87 | 92 | 190 | 245 |
Yhteensä | 729 | 612 | 190 | 245 |
Palkat ja palkkiot sekä eläkekulut yhteensä | 1 734 | 1 783 | 1 843 | 2 610 |
1)2024 summa koskee suoriutumista vuonna 2024; 2023 summa koskee suoriutumista vuonna 2023
2)Sisältää tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen useasta eri ohjelmasta.
Toimitusjohtaja Mika Joukion kuukausipalkka on 44 699 euroa. Kuu-kausipalkkaan sisältyy auto-, puhelin- ja vakuutusturvaetu. Vuosina 2023 ja 2024 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus oli tavoitetasolla 30 prosenttia ja maksimitasolla 75 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta.
Vuosina 2023 ja 2024 johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin palkitse-misjärjestelmän palkkiomahdollisuus oli tavoitetasolla 20 tai 25 prosenttia ja maksimitasolla 50 tai 62,5 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta.
Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän määräytymiskriteereistä päättää hallitus. Mahdolliset palkkiot perustuvat yhtiön taloudellisten ja strategian toteutumista tukevien tavoitteiden saavuttamiseen.
Johdon osakepalkkiojärjestelyistä on kerrottu liitetietojen kappaleessa 3.3.
Toimitusjohtajan molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan on tällä oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli johtaja irtisanotaan muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä johtoryhmän
jäsenillä on pääsääntöisesti oikeus 6 kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen.
Toimitusjohtaja kuuluu työntekijän eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelu-saikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtaja kuuluu myös etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn piiriin, minkä mukaisesti toimitusjohtaaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana. Lisäeläkejärjestelyn perusteella toimitusjohtajan eläkkeen taso on enintään 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli toimitusjohtajan työsuhde konsernissa päättyy ennen eläkeikää, on toimitusjohtaja oikeutettu vapaakirjaan.
Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Konsernilla ei ole taseen ulkopuolisia eläkevas-tuusitoumuksia johdon puolesta.
Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
109
3.3 Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaatteet
Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjaisia kannustinjär-jestelmiä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja käteisvaroina. Konsernin osakepalkkiojärjes-telmät käsitellään kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä järjestelminä. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana.
Järjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa.
Yhtiöllä oli katsauskauden aikana voimassa neljä osakepalkkiojärjestelmää - Sitouttava sekä Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020-2024, jotka Yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 12.12.2019 ja Sitouttava sekä Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023-2027, jotka Yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 15.12.2022 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus tilikauden 2024 tulokseen oli 1 481 115 (2 224 395) euroa.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024 ja Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027
Järjestelmät tarjoavat kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmen kalenterivuoden mittaisilta ansaintajaksoilta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2020-2022, 2021-2023, 2022-2024, 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027. Allokoitu osakemäärä sisältää sekä osake- että rahaosuuden. Palkkio maksetaan vastaavasti osin osakkeina ja osin rahana ja rahaosuudella pyritään katta-maan maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä.
Järjestelmissä on palkkaan suhteutettu katto ja sen ylittävä osa leikataan eikä makseta lainkaan. Palkkio maksetaan ansaintajakson jälkeen maa-liskuussa ja lisäksi järjestelmiin kuuluu kahden vuoden sitouttamisjakso. Mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, avain-henkilön tulee pääsääntöisesti palauttaa toimitetut osakkeet vastikkeetta Yhtiölle.
Ansaintajakson 2021-2023 kriteerien toteutumisen perusteella maksettiin 223 325 Metsä Board 0yj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheu-tuvien verojen ja veronluontoisien maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024 ja Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027
Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuu-den saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita edellyttäen, että avainhenkilön työ- tai toimisuhde on voimassa ja työssäolo jatkuu sitouttamisjakson loppuun saakka. Järjestelmässä on 12-36 kuukauden mittaisia sitouttamisjaksoja. Allokoitu osakemäärä sisältää sekä osake- että rahaosuuden. Palkkio maksetaan vastaavasti osin osakkeina ja osin rahana ja rahaosuudella pyritään kattamaan maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut. Palkkioita ei pääsääntöisesti makseta, mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana. Sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä 2023-2027 ei ole vielä tehty allokaatioita.
Sitouttamisjakson 2022-2024 perusteella maksettiin 11 394 Metsä Board 0yj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluontoisien maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä.
110
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Osakepalkkiojärjestelmien 2020–2024 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024 | Sitouttava osake-palkkiojärjestelmä | ||||
31.12.2024 | 2020–2022 | 2021–2023 | 2022–2024 | 2022–2024 | Yhteensä |
Perustiedot | |||||
Osakepalkkioita allokoitu, kpl | 590 788 | 453 650 | 437 545 | 20 838 | 1 502 821 |
Myöstämispäivä(t) | 27.1.2020, 18.6.2021, 13.1.2022 | 27.1.2021, 18.6.2021, 13.1.2022 | 31.1.2022, 8.11.2022, 28.2.2024 | 7.10.2022 | |
Kriteerit | Omavaraisuusaste, ROCE ja EBIT | Omavaraisuusaste, ROCE ja EBIT | Omavaraisuusaste, ROCE ja EBIT | Työssäolovelvoite | |
Henkilöitä 31.12.2024 | 28 | ||||
Käyvän arvon määritys (euroa) 1) | |||||
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä | 5,46 | 8,93 | 9,44 | 7,74 | |
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä | 4,66 | 8,15 | 8,21 | 6,68 | |
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa | 0,27 | 0,27 | 0,41 | 0,53 | |
Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä | 8,26 | 7,09 | 4,24 | 5,29 | |
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä | - | 3 416 959 | 1 867 589 | - | 5 284 548 |
Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa) | |||||
Tilikauden 2024 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty | 513 158 | 647 739 | 267 610 | 52 607 | 1 481 115 |
Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä maksamaton osuus, arvio | 448 518 | - | 448 518 | ||
Määrät 1.1.2024 2) | |||||
Kauden alussa ulkona olleet | 513 100 | 412 406 | 416 410 | 20 838 | 1 362 754 |
Tilikauden muutokset | |||||
Kaudella menetetyt | 3 578 | 3 578 | |||
Kaudella toteutetut | 513 100 | 33 593 | 20 838 | 567 531 | |
Määrät 31.12.2024 | |||||
Kauden lopussa ulkona olevat | 378 813 | 415 508 | 794 321 |
1)Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.
2)Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat bruttomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella ansaittujen/annettavien osakkeiden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut.
111
Osakepalkkiojärjestelmien 2023–2027 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027 | ||||
31.12.2024 | 2023–2025 | 2024–2026 | 2025–2027 | Yhteensä |
Perustiedot | ||||
Osakepalkkioita allokoitu, kpl | 432 163 | 564 891 | 997 054 | |
Myöstämispäivä(t) | 30.1.2023, 6.9.2023, 28.2.2024 | 30.1.2024, 28.2.2024, 13.5.2024, 4.9.2024 | ||
Kriteerit | Omavaraisuusaste, ROCE ja EBIT | |||
Henkilöitä 31.12.2024 | 30 | |||
Käyvän arvon määritys (euroa) 1) | ||||
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä | 8,34 | 7,46 | ||
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä | 6,90 | 6,57 | ||
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa | 0,48 | 0,30 | ||
Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä | 4,24 | 4,24 | ||
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä | ||||
Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa) | ||||
Tilikauden 2024 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty | 0 | 0 | 0 | |
Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä maksamaton osuus, arvio | 0 | 0 | 0 | |
Määrät 1.1.2024 2) | ||||
Kauden alussa ulkona olleet | 424 363 | 424 363 | ||
Tilikauden muutokset | ||||
Kaudella myönnetyt | 5 585 | 564 891 | 570 476 | |
Määrät 31.12.2024 | ||||
Kauden lopussa ulkona olevat | 426 377 | 564 891 | 991 268 |
1)Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.
2)Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat bruttomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella ansaittujen/annettavien osakkeiden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut.
112
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
3.4 Eläkevelvoitteet
Laatimisperiaatteet
Konsernin työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat järjestelyt ovat joko maksuperusteisia tai etuusperusteisia. Maksuperusteisissa järjestelyissä konserni suorittaa järjestelyn määräämät maksut etuuden järjestämisestä vastaavalle erilliselle yksikölle, eikä konsernilla ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli tämän yksikön varat eivät myöhemmin riitä velvoitteen mukaisten suoritusten maksamiseen. Muut kuin maksuperusteiset eläkejärjestelyt ovat etuusperusteisia. Etuusperusteisissa järjestelyissä määritellään työntekijän eläkkeelle jäädessään saama eläke-etuus, jonka suuruus riippuu järjestelyn ehtojen mukaisesti mm. iästä, palve-lusvuosista ja palkkatasosta.
Etuusperusteisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumatto-mien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa mene-telmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo mää-ritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pää-oman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole eläkevakuutuk-siin liittyvien suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Velvoit-teiden mukaiset maksut jaksotetaan kuluksi suoriteperusteisesti.
Keskeiset arviot ja harkinta
Etuusperusten eläkevelvoitteiden nykyarvon sekä tilikaudella velvoitteista kuluksi kirjattavien erien määrittäminen perustuvat vakuutusmatemaattisten oletusten käyttöön. Oletuksiin sisälty-vät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu elinikä. Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset voivat poiketa merkittävästi toteutuvista tuloksista esimerkiksi taloudel-listen olosuhteiden tai järjestelyjen piiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteiden muutoksen vuoksi. Merkittävät erot oletusten ja toteumien välillä voivat vaikuttaa eläkevelan suuruuteen ja kuluksi kirjattavien erien määrään.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Taseeseen merkityt velat | ||
Etuusperusteiset eläkejärjestelyt | 7,2 | 10,0 |
Maksuperusteiset eläkejärjestelyt | 0,9 | 0,1 |
Yhteensä | 8,1 | 10,1 |
Ylirahastoidut etuusperusteiset eläkejärjestelyt taseen muissa pitkäaikaisissa varoissa (liitetieto 5.3) | -3,4 | -3,4 |
Etuusperusteiset eläkejärjestelyt
Konsernin merkittävimmät etuusperusteiset eläkejärjestelyt ovat Sak-sassa ja Isossa-Britanniassa.
Konsernin eläkejärjestelyt Saksassa myöntävät lakisääteisen eläketurvan ylittäviä etuusperusteisia vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä niihin oikeutetuille toimihenkilöille sekä ylimmälle johdolle. Eläkeikä on yleensä 67 vuotta, ja eläkkeen suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta. Täyden eläkkeen saaminen edellyttää toimihenkilöiltä ja ylim-mältä johdolta 25–30 vuoden palvelua. Saksan etuusperusteiset järjestelyt ovat rahastoimattomia.
Ison-Britannian etuuspohjainen järjestely takaa järjestelyyn osallistuville eläkkeen, jonka suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta ja viimeisten palveluvuosien palkan suuruudesta. Järjestely on suljettu uusilta jäseniltä. Iso-Britannian eläkejärjestely toimii konsernista erillisen riippumattoman säätiön alaisena. Lisäksi Suomessa, Belgiassa ja Italiassa konsernilla on lisäeläkejärjestelyjä, joita käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.
Taseeseen merkityt luvut
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 43,4 | 35,5 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -40,2 | -37,3 |
Alijäämä (+) / ylijäämä (-) | 3,2 | -1,8 |
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0,7 | 8,3 |
Etuuspohjaiset nettovelat (+) / nettovarat (-) | 3,8 | 6,5 |
Etuuspohjaiset eläkevelat taseessa, netto | 7,2 | 10,0 |
Etuuspohjaiset eläkevarat taseessa, netto | -3,4 | -3,4 |
113
Etuuspohjaisen nettovelan muutos tilikauden 2024 aikana
Milj. euroa | Velvoit-teen nykyarvo | Varojen käypä arvo | Yhteen-sä |
1.1.2024 | 43,8 | -37,3 | 6,5 |
Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 0,4 | 0,4 | |
Korkokulu (+) tai korkotuotto (-) | 1,7 | -1,7 | 0,0 |
Tilikauden tulokseen sisältyvät erät | 2,2 | -1,7 | 0,5 |
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | |||
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä | -2,1 | -2,1 | |
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-) tai tappio | -0,1 | -0,1 | |
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio | -0,3 | -0,3 | |
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot | 0,6 | 0,6 | |
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät | 0,2 | -2,1 | -1,9 |
Muuntoerot | 1,2 | -1,4 | -0,2 |
Maksusuoritukset | |||
Työnantajilta | -0,6 | -0,6 | |
Järjestelyyn osallistuvilta | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Järjestelyistä suoritetut maksut | |||
Maksetut etuudet | -3,3 | 2,9 | -0,5 |
31.12.2024 | 44,0 | -40,2 | 3,8 |
Etuuspohjaisen nettovelan muutos tilikauden 2023 aikana
Milj. euroa | Velvoit-teen nykyarvo | Varojen käypä arvo | Yhteen-sä |
1.1.2023 | 44,1 | -37,3 | 6,9 |
Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 0,6 | 0,6 | |
Korkokulu (+) tai korkotuotto (-) | 1,9 | -1,7 | 0,2 |
Tilikauden tulokseen sisältyvät erät | 2,4 | -1,7 | 0,7 |
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | |||
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä | 0,7 | 0,7 | |
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-) tai tappio | -0,5 | -0,5 | |
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio | 0,0 | 0,0 | |
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot | 0,4 | 0,4 | |
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät | -0,1 | 0,7 | 0,7 |
Muuntoerot | 0,5 | -0,6 | -0,1 |
Maksusuoritukset | |||
Työnantajilta | -0,3 | -0,3 | |
Järjestelyyn osallistuvilta | 0,0 | 0,0 | |
Järjestelyistä suoritetut maksut | |||
Maksetut etuudet | -2,9 | 2,3 | -0,6 |
Velvoitteen täyttämiset | -0,3 | -0,5 | -0,8 |
31.12.2023 | 43,8 | -37,3 | 6,5 |
Etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus maittain 2024
Milj. euroa | Saksa | Iso-Britannia | Suomi | Muut maat | Yhteensä |
Velvoitteen nykyarvo | 7,9 | 24,9 | 7,8 | 3,4 | 44,0 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -2,4 | -28,3 | -6,8 | -2,7 | -40,2 |
Yhteensä | 5,6 | -3,4 | 1,0 | 0,7 | 3,8 |
Etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus maittain 2023
Milj. euroa | Saksa | Iso-Britannia | Suomi | Muut maat | Yhteensä |
Velvoitteen nykyarvo | 7,5 | 24,4 | 8,6 | 3,3 | 43,8 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -27,8 | -7,1 | -2,4 | -37,3 | |
Yhteensä | 7,5 | -3,4 | 1,5 | 0,9 | 6,5 |
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 2024
Saksa | Iso-Britannia | Suomi | Belgia | |
Diskonttokorko, % | 3,30 | 5,15 | 3,26 | 3,00 |
Palkkojen nousu, % | 3,00 | 3,10 | ||
Eläkkeiden nousu, % | 2,00 | 3,05 | 2,21 | 2,10 |
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 2023
Saksa | Iso-Britannia | Suomi | Belgia | |
Diskonttokorko, % | 3,17 | 5,10 | 3,13 | 3,60 |
Palkkojen nousu, % | 3,00 | 3,30 | ||
Eläkkeiden nousu, % | 2,00 | 3,05 | 2,42 | 2,30 |
114
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille vuosi 2024
Vaikutus etuusperusteiseen velvoitteeseen, % | ||||
Lisäys2024 | Vähennys2024 | Lisäys2023 | Vähennys2023 | |
Diskonttokorko, 0,5%-yksikköä | -4,2 | 4,3 | -4,5 | 5,0 |
Palkkojen nousuvauhti, 0,5% -yksikköä | 0,3 | -0,2 | 0,5 | -0,4 |
Eläkkeiden nousuvauhti 0,5%-yksikköä | 3,9 | -3,8 | 4,2 | -4,0 |
Odotettavissa oleva elinikä, 1 vuosi | 3,4 | -3,4 | 2,9 | -2,9 |
Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Etuusperusteisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
Järjestelyihin kuuluvat varat koostuvat seuraavista eristä
2024Milj. euroa | 2024 % | 2023Milj. euroa | 2023 % | |
Hyväksyttävät vakuutukset | 39,6 | 99 % | 36,5 | 98 % |
Rahavarat | 0,3 | 1 % | 0,6 | 2 % |
Sijoitusrahastot | 0,3 | 1 % | 0,2 | 1 % |
Yhteensä | 40,2 | 100 % | 37,3 | 100 % |
Etuusperusteisiin eläkejärjestelyihin liittyvät merkittävimmät riskit on kuvattu alla.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa
Järjestelyistä aiheutuvien velkojen laskentaan on käytetty diskonttokorkoa, joka perustuu yritysten liikkeseen laskemien hyvälaatuisten joukkovelka-kirjalainojen tuottoon. Diskonttokoron aleneminen kasvattaa järjestelyjen velkoja.
Inflaatioriski
Valtaosa järjestelyiden etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja kor-keampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.
Odotettavissa oleva elinikä
Suurin osa järjestelyiden velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa oleva eliniän nousu kasvattaa järjestelyiden velvoitteita.
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusperusteisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2024 odotetaan olevan -1,6 miljoonaa euroa. Etuusperusteisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo on 10,6 vuotta (10,9).
115
4. Sijoitettu pääoma
4.1 Aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän kyseisestä hankinnasta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintame-noon siinä tapauksessa, että erä täyttää aineettoman hyödyk-keen määritelmän, hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikau-den lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Johto on arvioinut, että aineettomilla hyödykkeillä ei ole jäännösarvoa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehitysme-not aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Kuluiksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehitysmenot esitetään liitetiedossa 2.4 Liike-toiminnan kulut. Metsä Board ei ole aktivoinut kehitysmenoja.
Tietokoneohjelmat
Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakenta-mismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään seitsemän vuotta. Tietokoneohjelmien ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Konfigurointi- ja kustomointimenot pilvipalveluiden käyttöön-otossa kirjataan kuluiksi, jos aineetonta hyödykettä ei synny. Jos konsernin saamat palvelut ovat erotettavissa, kirjataan menot kuluiksi, kun toimittaja muokkaa sovellusta. Jos konsernin saa-mat palvelut eivät ole erotettavissa, kirjataan menot kuluiksi, kun toimittaja antaa pääsyn sovellukseen sopimuskauden aikana.
Patentit, lisenssit ja tavaramerkit
Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5–10 vuodessa.
Päästöoikeudet
Konserni on saanut päästöoikeuksia Euroopan päästökauppajär-jestelmän mukaisesti. Päästöoikeudet käsitellään aineettomina oikeuksina, ja ne arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien hankintameno on nolla. Päästöoi-keudet käytetään voimassaolokaudella yhtäaikaisesti syntyvien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Myydyistä päästöoikeuksista saatu tuotto kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Jos vastikkeetta saadut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden pääs-töjen määrää, konserni ostaa lisää oikeuksia markkinoilta.
Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintahetken käypään arvoon. Varaus päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, jos vastikkeetta saadut ja oste-tut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää.
116
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Aineettomat hyödykkeet 2024
Milj. euroa | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 12,2 | 60,7 | 8,3 | 81,1 |
Muuntoerot | -0,2 | 0,0 | -0,2 | |
Lisäykset | 0,8 | 27,1 | 27,8 | |
Vähennykset | 0,4 | 0,4 | ||
Siirrot erien välillä | 7,0 | -7,0 | ||
Hankintameno 31.12. | 12,2 | 68,7 | 28,3 | 109,2 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -52,8 | -52,8 | ||
Muuntoerot | 0,2 | 0,2 | ||
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 | ||
Tilikauden poistot | -1,7 | -1,7 | ||
Arvonalentumiset | -7,6 | -7,6 | ||
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -62,0 | -62,0 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,2 | 7,8 | 8,3 | 28,3 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 12,2 | 6,7 | 28,3 | 47,2 |
Arvonalentumiset sisältävät Kaskisten taivekartonkitehtaan esiselvityksen alaskirjauksen -7,6 miljoonaa euroa. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehitys-menot esitetään liitetiedossa 2.4 Liiketoiminnan kulut.
Aineettomat hyödykkeet 2023
Milj. euroa | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 12,2 | 59,2 | 0,1 | 71,5 |
Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | ||
Lisäykset | 8,3 | 8,1 | 16,4 | |
Vähennykset | -6,9 | -6,9 | ||
Siirrot erien välillä | 0,1 | 0,1 | ||
Hankintameno 31.12. | 12,2 | 60,7 | 8,3 | 81,1 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -53,4 | -53,4 | ||
Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | ||
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 2,0 | 2,0 | ||
Tilikauden poistot | -1,4 | -1,4 | ||
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -52,8 | -52,8 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,2 | 5,8 | 0,1 | 18,1 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 12,2 | 7,8 | 8,3 | 28,3 |
Metsä Board on saanut vastikkeetta 385 tuhatta tonnia päästöoikeuksia (582). Konserni on myynyt markkinoille 537 tuhatta tonnia (655) pääs-töoikeuksia. Konsernilla on tilinpäätöshetkellä hallussaan 353 tuhatta tonnia päästöoikeuksia (685). Tilikauden aikana toteutuneet päästöt alittivat saadut ilmaisoikeudet, eikä toteutuneilla päästöillä ollut tulos- tai tasevaikutusta.
Päästöoikeuksien liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjatut myyntivoitot olivat 35,0 miljoonaa euroa (55,0). Tilikauden päättyessä päästöoikeuk-sien markkina-arvo oli 69,90 euroa tonnilta (77,25) ja kokonaisarvo noin 24,7 miljoonaa euroa (52,9).
117
Arvonalentumistestaus
Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumi-sen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.
Rahavirtaa tuottava yksikkö on segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvon-alentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se koh-distetaan ensin vähentämään kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuu-serästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa raha-määrää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta. Metsä Board tekee arvonalentumistestauksen vuosittain, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen, tai useam-min jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta havaitaan.
Arvonalennustestaus 2024
Vuonna 2024 konsernissa ei kirjattu arvonalentumisia perustuen arvonalentumistestauksiin. Vuoden 2024 testauksissa minkään yksittäisen keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.
Konsernin arvonalentumistestaukset ja keskeiset oletukset tilanteessa 30.9.2024:
Rahavirtaa tuottava yksikkö | Liikearvo Milj. euroa | Brändi Milj. euroa | Diskonttokorko verojen jälkeen 30.9.2024 | Diskonttokorko verojen jälkeen 30.9.2023 | Pitkän aikavälin kasvuvauhti 30.9.2024 | Pitkän aikavälin kasvuvauhti 30.9.2023 |
Kartonkiteollisuus | ||||||
Taivekartonki 1) | 35,4 | 3,1 | 6,8 | 7,9 | 2,0 | 2,0 |
Laineri 1) | 22,0 | 1,9 | 6,8 | 7,9 | 2,0 | 2,0 |
Markkinasellu 1) | 7,9 | 2,0 | 2,0 |
1)Metsä Boardin osuus Metsä Fibren kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta sekä ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä” tase-erän sisältämästä liikearvosta (45,2 miljoonaa euroa) ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä (5,6 miljoonaa euroa), allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa.
Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Laskelmien keskeisimmät johdon arviot koskevat tuotteiden toimitusmäärien ja myyntihintojen kehitystä, keskeisten raaka-aineiden ja muiden kustannusten kehitystä sekä diskonttokorkoa ja pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien, hintojen ja muuttuvien kustannusten, lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa. Toimitusmäärille ja kiinteille kustannuksille on käytetty ennustekauden viidennen vuoden arvoa. Keskeiset testausoletukset ovat johdon arvioita sekä ulkoisista informaatiolähteistä saatuja ennusteita.
Diskonttokorkona on käytetty oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (WACC). Vieraan pääoman kustannuksessa on huomioitu markkinoiden näkemys luottoriskipreemiosta.
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalennuk-set on esitetty liitetiedossa 4.1 ja 4.2.
118
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ehdot täyttävän aineel-lisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erilli-senä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoi-daan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.
Varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet kirjataan aineellisiin käyttö-omaisuushyödykkeisiin silloin, kun niiden taloudellisen vaikutusajan oletetaan olevan yli 12 kuukautta. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi.
Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudelli-sena vaikutusaikana. Korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi, kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutus-ajan kuluessa. Omistetuista maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
Rakennukset ja rakennelmat20–40 vuotta
Koneet ja kalusto
Voimalaitosten raskaat koneet20–40 vuotta
Muut raskaat koneet15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto5–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet5–20 vuotta
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistome-netelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvit-taessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtu-neita muutoksia. Johto on arvioinut, että aineellisilla käyttöomaisuus-hyödykkeillä ei ole jäännösarvoa.
Hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Hyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset esitetään taseessa hankintamenon oikaisuna, ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa.
Vuokrasopimukset
Konserni on vuokrannut erilaisia maa-alueita, kiinteistöjä, laitteistoja sekä ajoneuvoja. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöomaisuushyö-dyke ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja rahoituskuluun. Rahoituskulu kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevan velkasaldon korkoprosentti on jokaisella kaudella sama. Vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan kumpi on niistä lyhyempi.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nyky-arvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät kiinteät maksut vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla, määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perus-teella, osto-option toteutushinnan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option sekä rangaistusmaksut vuok-rasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option. Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määriteltävissä, tai konsernin lisälainan korkoa. Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alku-peräisen määrän, ennen sopimuksen alkamiskohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen välittömät menot sekä menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.
Osa vuokrasopimuksista sisältää jatkamis- ja päättämisoptioita, jotka valtaosin ovat vain konsernin käytettävissä, ei vuokralle antajan.
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskeviin vuokraso-pimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasaerinä. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäiset omaisuuserät sisältävät pääasiassa ICT- ja toimistolaitteita.
Keskeiset arviot ja harkinta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan määrittäminen edellyttää johdolta arviointia. Esimerkiksi suuren tehdasinvestoinnin arvon jakaminen eri hyödykeryhmille vaikuttaa merkittävästi vuosipoistokuluihin johtuen eri hyödykeryhmien eroa-vista tasapoistoajoista.
Vuokrasopimukset
Johto ottaa vuokra-aikaa määrittäessään huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin jatkamisoption käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatka-misoptiot (tai päättämisoption jälkeinen aika) otetaan huomioon vuok-ra-ajassa, vain jos vuokrasopimuksen jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) on kohtuullisen varmaa. Mahdollisia vastaisia rahavirtoja 6,1 miljoonaa euroa ei ole sisällytetty vuokrasopimusvelkaan, koska vuokrasopimusten jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) ei ole kohtuullisen varmaa. Arviointi tarkistetaan, jos toteutuu arvioon vaikuttava merkittävä tapahtuma tai olosuhteen muutos, joka on vuokralle ottajan määräysvallassa
119
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2024
Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | ||||
Milj. euroa | Omistetut | Vuokratut | Omistetut | Vuokratut | Omistetut | Vuokratut |
Hankintameno 1.1. | 16,1 | 1,1 | 504,9 | 9,9 | 2 997,6 | 16,9 |
Muuntoerot | 0,0 | -6,0 | 0,3 | -51,8 | -0,2 | |
Lisäykset | 0,5 | 17,8 | 2,6 | 98,2 | 8,5 | |
Vähennykset | -0,1 | 2,1 | -0,3 | -9,3 | -4,9 | |
Siirrot erien välillä | 0,0 | 2,1 | 50,1 | |||
Hankintameno 31.12. | 16,0 | 1,6 | 521,0 | 12,4 | 3 084,8 | 20,2 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -0,4 | -0,8 | -290,4 | -5,3 | -2 092,9 | -9,4 |
Muuntoerot | 0,0 | 2,9 | -0,1 | 31,3 | 0,1 | |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,3 | 0,3 | 8,3 | 4,5 | ||
Tilikauden poistot | -0,2 | -10,8 | -2,2 | -85,7 | -4,4 | |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -0,4 | -0,9 | -297,9 | -7,3 | -2 139,0 | -9,2 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 15,7 | 0,4 | 214,6 | 4,5 | 904,7 | 7,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 15,5 | 0,7 | 223,0 | 5,1 | 945,8 | 11,0 |
Muut aineelliset hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä | Yhteensä | ||
Milj. euroa | Omistetut | Omistetut | Omistetut | Vuokratut | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 27,5 | 71,4 | 3 617,5 | 27,8 | 3 645,3 |
Muuntoerot | -0,4 | -0,8 | -59,0 | 0,0 | -59,0 |
Lisäykset | 3,2 | 16,8 | 136,0 | 11,6 | 147,6 |
Vähennykset | 1,1 | -2,8 | -9,0 | -5,3 | -14,3 |
Siirrot erien välillä | 0,3 | -52,6 | |||
Hankintameno 31.12. | 31,7 | 32,0 | 3 685,5 | 34,2 | 3 719,7 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -15,7 | -2 399,4 | -15,5 | -2 414,9 | |
Muuntoerot | 0,2 | 34,5 | 0,0 | 34,4 | |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 8,6 | 4,9 | 13,4 | |
Tilikauden poistot | -1,0 | -97,5 | -6,8 | -104,2 | |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -16,4 | -2 453,8 | -17,4 | -2 471,3 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 11,8 | 71,4 | 1 218,1 | 12,3 | 1 230,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 15,3 | 32,0 | 1 231,7 | 16,8 | 1 248,4 |
120
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2023
Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | ||||
Milj. euroa | Omistetut | Vuokratut | Omistetut | Vuokratut | Omistetut | Vuokratut |
Hankintameno 1.1. | 12,4 | 2,4 | 472,4 | 12,2 | 2 782,3 | 17,5 |
Muuntoerot | 0,0 | 0,7 | 0,0 | 8,8 | 0,0 | |
Lisäykset | 4,8 | 16,2 | 3,1 | 222,6 | 2,6 | |
Vähennykset | -1,1 | -1,3 | -1,8 | -5,4 | 21,5 | -3,2 |
Siirrot erien välillä | 17,4 | -37,6 | ||||
Hankintameno 31.12. | 16,1 | 1,1 | 504,9 | 9,9 | 2 997,6 | 16,9 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -0,4 | -0,7 | -281,7 | -8,4 | -2 063,3 | -8,3 |
Muuntoerot | 0,0 | -0,3 | 0,1 | -2,3 | 0,0 | |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,1 | 1,6 | 5,2 | 47,5 | 3,2 | |
Tilikauden poistot | -0,2 | -10,0 | -2,3 | -74,8 | -4,3 | |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -0,4 | -0,8 | -290,4 | -5,3 | -2 092,9 | -9,4 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,0 | 1,7 | 190,7 | 3,9 | 719,0 | 9,2 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 15,7 | 0,4 | 214,6 | 4,5 | 904,7 | 7,4 |
Muut aineelliset hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä | Yhteensä | |||
Milj. euroa | Omistetut | Omistetut | Omistetut | Vuokratut | Yhteensä | |
Hankintameno 1.1. | 23,0 | 163,2 | 3 453,3 | 32,1 | 3 485,5 | |
Muuntoerot | 0,2 | -2,2 | 7,5 | -0,1 | 7,4 | |
Lisäykset | 4,6 | -36,7 | 211,5 | 5,7 | 217,2 | |
Vähennykset | -0,3 | -73,1 | -54,8 | -9,9 | -64,7 | |
Siirrot erien välillä | 20,1 | -0,1 | -0,1 | |||
Hankintameno 31.12. | 27,5 | 71,4 | 3 617,5 | 27,8 | 3 645,3 | |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -14,8 | -2 360,2 | -17,4 | -2 377,6 | ||
Muuntoerot | 0,0 | -2,6 | 0,1 | -2,5 | ||
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 49,0 | 8,5 | 57,5 | ||
Tilikauden poistot | -0,9 | -85,6 | -6,7 | -92,4 | ||
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -15,7 | -2 399,4 | -15,5 | -2 414,9 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 8,2 | 163,2 | 1 093,2 | 14,7 | 1 107,9 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 11,8 | 71,4 | 1 218,1 | 12,3 | 1 230,4 |
Vuokrasopimukset
2024 | 2023 | |
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut | -0,3 | -0,3 |
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten kulut | -2,2 | -2,2 |
Korkokulut | -0,5 | -0,4 |
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta | -7,3 | -7,6 |
Tiedot vuokrasopimusveloista esitetään liitetiedoissa 5.5 Rahoitusvelat ja 5.6 Rahoitusriskien hallinta.
Arvonalennukset
Vuonna 2024 Arvonalentumiset sisältävät -7,6 miljoonaa euroa Kaskisten taivekartonkitehtaan esiselvityksen alaskirjauksesta.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menoja on aktivoitu yhteensä 0,0 miljoonaa euroa (2,0). Aktivoinnissa käytetty keskimääräinen korkokanta oli 0,0 % (1,9 %).
121
4.3 Muut sijoitukset
Laatimisperiaatteet
Muut sijoitukset ovat noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Näistä merkittävin on konsernin omistus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Kyseessä on noteeraamaton, luonteeltaan strateginen sijoitus, joka palvelee konsernin pitkän aikavälin energiahankinnan tarpeita. Konserni luokittelee Pohjolan Voima Oyj:n osakkeet käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjat-taviksi rahoitusvaroiksi, joiden käyvän arvon muutokset esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kun sijoituksesta luovutaan, omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin.
Muut oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat konserni luokittelee käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.
Käyvät arvot julkisesti noteerattomille osakkeille määritetään käyttäen erilaisia arvostusmalleja, kuten viimeaikaisten kaup-pojen hintatasoa ja diskontattujen kassavirtojen nykyarvoon perustuvia arvostusmenetelmiä. Arvostusmallien lähtötietoina hyödynnetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatuja arvostustekijöitä. Julkisesti noteeraamattomat osakkeet luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3. Käypien arvojen hierarkian tasot on esitetty liitetiedossa 5.7.
Keskeiset arviot ja harkinta
Käyvän arvon määrittäminen
Julkisesti Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään muut sijoitukset tase-erän käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaraksi. Merkittävin tase-erässä arvostettu sijoitus on konsernin sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Arvostusmallien käyttöön perustuva käyvän arvon määrittämi-nen edellyttää harkinnan käyttämistä valittaessa sovellettavaa menetelmää ja valitun menetelmän edellyttämiä arvostusteki-jöitä, jotka perustuvat markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin hinta- ja korkotasoihin.
Sijoituksen arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen nyky-arvona. Keskeisiä rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön hinnat, inflaatio-odotus ja diskonttokorko. Kahdeksan ensimmäi-sen vuoden energian hintoina on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön futuurihinnoista. Myöhempien vuosien hinnat perustuvat pitkän aikavälin markkinahintaennusteeseen.
Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvo konsernin taseessa 31.12.2024 oli 218,3 miljoonaa euroa (253,0). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan -8,1 miljoonaa euroa (-9,9) ja 8,5 miljoonaa euroa (10,3), jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Osakkeiden kirjan-pitoarvon arvioidaan muuttuvan 55,6 miljoonaa euroa (61,6), jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista,
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Pohjolan Voima Oyj | 218,3 | 253,0 |
Muut noteeraamattomat osakesijoitukset | 1,4 | 1,4 |
Yhteensä | 219,7 | 254,4 |
Muiden sijoitusten merkittävin erä on 2,6 prosentin osuus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa ja käy kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotan-tokustannuksiin, ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi. Konsernilla on oikeus noin 5,2 prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ydinvoimaloiden tuottamasta energiasta ja 1,5 prosentin osuuteen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuottamasta energiasta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta.
Pohjolan Voima Oyj:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääoma-kustannus oli 5,51 prosenttia (5,35). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden han-kintameno on 28,3 miljoonaa euroa (28,3 ) ja käypä arvo 218,3 miljoonaa euroa (253,0). Käyvän arvon muutos aiheutui osakkeiden arvostusmallissa käytetyn sähkön pitkän aikavälin hintaennusteen päivittämisestä.
Pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkei-den vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa.
122
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
4.4 Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-me-netelmällä (first in, first out) tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä vaihto-omaisuuden luonteesta riip-puen. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä valmistuskustannuksista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Hankintamenoon ei sisällytetä vieraan pääoman kustannuksia.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioidulla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja välttämättömillä myyntikustannuksilla.
Keskeiset arviot ja harkinta
Konserni tarkastelee vaihto-omaisuutta säännöllisesti siltä varalta, ettei siihen sisältyisi epäkurantteja eriä tai nettoreali-sointiarvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi. Tarvittaessa konserni alentaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa vastaavasti. Tarkastelu edellyttää johdon arvioita tuotteiden myyntihinnoista, valmiiksi saattamisen kustannuksista ja myynnin toteuttamiseksi välttämättömistä menoista. Muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistuksiin tulevilla kausilla,
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Aineet ja tarvikkeet | 232,9 | 174,9 |
Valmiit tuotteet | 239,7 | 219,4 |
Ennakkomaksut | 0,0 | |
Yhteensä | 472,6 | 394,4 |
Vuonna 2024 palautettiin arvonalennuksia vaihto-omaisuudesta 1,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa vaihto-omaisuutta alaskirjattiin nettorealisointiarvoon -1,0 miljoonaa euroa.
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laatimisperiaatteet
Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintame-noon ottaen huomioon arvonalentuminen.
Myyntisaamisten odotetut luottotappiot lasketaan varausmat-riisilla. Viiden edellisvuoden toteutuneisiin tappioihin, luottova-kuutuksilla netotettuna, perustuvien luottotappioprosenttien mukainen osuus avoimista, konsernin ulkopuolisilta olevista myyntisaatavista kirjataan odotettuina luottotappioina kuluksi. Matriisissa käytetyt luottotappioprosentit olivat 0,1 (2023: 0,2) prosenttia. Lopullinen luottotappio kirjataan Myyntisaamisten arvonalentumisten kirjataan, kun asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 180 päivää yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2024 | 2023 | |
Saman konsernin yrityksiltä | ||
Myyntisaamiset | 17,9 | 19,3 |
Siirtosaamiset | 0,5 | 0,5 |
Yhteensä | 18,3 | 19,8 |
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | ||
Myyntisaamiset | 0,1 | 0,2 |
Muilta | ||
Myyntisaamiset | 215,9 | 190,3 |
Odotettavissa olevat luottotappiot | -0,3 | -0,6 |
Yhteensä | 215,5 | 189,7 |
Muut saamiset | 40,8 | 36,1 |
Siirtosaamiset | 3,5 | 5,9 |
Muilta Yhteensä | 259,9 | 231,7 |
Yhteensä | 278,3 | 251,7 |
Saamiset konsernin yrityksiltä sisältävät saamiset emoyritys Metsäliitto Osuuskunnalta ja emoyrityksen muilta tytäryrityksiltä. Johdannaissaa-miset ovat Metsäliitto Osuuskunnan kokonaan omistamalta tytäryhtiöltä Metsä Group Treasury Oy:ltä.
123
Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Arvo 1.1. | -0,6 | -1,2 |
Lisäys | -0,2 | -0,6 |
Vähennys | 0,5 | 1,2 |
Arvo 31.12. | -0,3 | -0,6 |
Konserni on kirjannut myyntisaamisista arvonalentumistappioita 0,0 miljoonaa euroa (-0,1).
Myyntisaamisten ikäjakauma
2024 | 2023 | |
Erääntymättömät | 174,4 | 153,8 |
Erääntyneet | ||
alle 30 päivää | 28,4 | 25,0 |
31–60 päivää | 9,7 | 8,0 |
61–90 päivää | 2,6 | 0,5 |
91–180 päivää | 0,6 | 0,2 |
yli 180 päivää | -0,1 | 2,2 |
Yhteensä | 215,5 | 189,7 |
4.6 Muut pitkäaikaiset velat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Saadut ennakot | 5,6 | 8,2 |
Siirtovelat | 0,5 | |
Yhteensä | 5,6 | 8,7 |
4.7 Ostovelat ja muut velat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Saadut ennakot | 5,1 | 5,4 |
Ostovelat | 226,4 | 221,4 |
Ostovelat, toimittajarahoitusohjelmat | 50,1 | 40,5 |
Muut velat | 6,2 | 13,1 |
Siirtovelat | ||
Asiakasalennukset | 19,4 | 20,4 |
Ostoihin liittyvät erät | 20,6 | 20,8 |
Henkilöstökulut | 30,1 | 31,6 |
Muut siirtovelat | 32,8 | 24,3 |
Yhteensä | 390,6 | 377,5 |
Toimittajarahoitusohjelmat
Metsä Boardilla on toimittajarahoitusohjelma (Supplier Finance Arrange-ment, SFA) avaintoimittajalleen liittyen sellun ostoon. Toimittajarahoitus-ohjelmassa toimittaja myy saatavansa SFA-järjestelyn tarjoavalle pankille ja Metsä Board maksaa ostovelan myöhenpänä ajankohtana. Toimittajara-hoitusohjelma korvaa osittain aikaisemman ennakkomaksujärjestelyn, eikä sillä ole tavoiteltu merkittävää poikkeamaa Metsä Boardin normaaleista maksuehdoista.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Toimittajarahoitusohjelma, ostovelan kirjanpitoarvo | ||
Sellun osto | 50,1 | 40,7 |
Yhteensä | 50,1 | 40,7 |
Joista toimittaja on saanut maksun rahoittajalta | 50,1 | 40,7 |
Maksuaika, päivää laskun päivästä | ||
Ostovelat, jotka kuuluvat toimittajarahoitusohjelmaan | ||
Sellun osto | 63 | 63 |
Vastaavat ostovelat, jotka eivät ole osa toimittajarahoitusohjelmaa | ||
Sellun osto | 30 | 30 |
124
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
4.8 Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seu-rauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, mak-suvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Mahdollinen kolmannelta osapuolelta saatu korvaus esitetään varauksesta erillisenä omaisuuseränä silloin, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernille syntyy laillinen tai tosiasiallinen velvoite maksusuoritukseen. Työsuhteen päättymiskor-vaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtai-nen suunnitelma sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että järjestely toteutetaan. Tällainen riittävä peruste on joko suunnitelman toteuttamisen aloittaminen tai suunnitelman keskeisten kohtien tiedottaminen niille, joihin järjestely vaikuttaa. Mikäli konserni tekee työntekijöille tarjouksen vapaaehtoisesta irti-sanoutumisesta tarjouksessa määrättyjä etuja vastaan, syntyneestä velvoitteesta kirjataan varaus, kun konserni ei voi enää perääntyä tarjouksestaan. Tällaisen tarjouksen synnyttämän velvoitteen määrä perustuu niiden henkilöiden lukumäärään, joiden konserni odottaa hyväksyvän tarjouksen. Yli vuoden päästä maksettavaksi erääntyvät etuudet arvostetaan nykyarvoonsa.
Ympäristövaraukset
Nykyisiä tai tulevia tuottoja lisäämättömät ympäristöolosuhteiden korjaamisesta syntyvät kustannukset käsitellään kuluina. Ympäristö-varaus kirjataan, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan perusteella on todennäköistä, että on syntynyt velvoite, maksu-velvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaus kirjataan arvioitujen tulevaisuudessa syntyvien menojen nykyarvoon. Samalla kirjataan varausta vastaava määrä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Muut varaukset
Muut varaukset koostuvat pääosin vuokra-alueiden ennallistamisvel-voitteeseen liittyvästä varauksesta.
Keskeiset arviot ja harkinta
Varausten kirjausedellytysten määrittämiseen liittyy johdon arviointia. Varauksina kirjatut määrät perustuvat johdon parhaaseen arvioon velvoitteen hoitamisen edellyttämistä kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja määrästä ei ole täyttä varmuutta, joten toteutuneet kustannukset voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Varausten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, teknologiassa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.
Varaukset
Milj. euroa | Uudelleen- järjestelyvaraukset | Ympäristö-varaukset | Muut varaukset | Yhteensä |
1.1.2024 | 1,1 | 2,0 | 0,0 | 3,2 |
Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
Käytetyt varaukset | -1,1 | -0,3 | -1,4 | |
31.12.2024 | 1,7 | 0,0 | 1,7 | |
Pitkäaikaiset varaukset | 1,7 | 0,0 | 1,7 | |
Yhteensä | 1,7 | 0,0 | 1,7 | |
1.1.2023 | 4,9 | 2,0 | 0,0 | 6,9 |
Muuntoerot | 0,0 | |||
Varausten lisäykset | 0,0 | 0,0 | ||
Käytetyt varaukset | -3,8 | -3,8 | ||
31.12.2023 | 1,1 | 2,0 | 0,0 | 3,2 |
Pitkäaikaiset varaukset | 1,7 | 0,0 | 1,7 | |
Lyhytaikaiset varaukset | 1,1 | 0,3 | 1,4 | |
Yhteensä | 1,1 | 2,0 | 0,0 | 3,2 |
Varausten pitkäaikainen osuus arvioidaan purkautuvan viiden vuoden sisällä.
Konsernin yhtiöillä on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poiste-tuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty varaukset tapauksissa, joissa konsernin vastuu maa-alueiden pilaantumisesta ja mahdollisista jälkihoitovelvoitteista on voitu määrittää.
125
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit
5.1 Oma pääoma
Osakepääoman muutokset
Osakepääoma | |||
Milj. euroa | A-osakkeet | B-osakkeet | Yhteensä |
1.1.2023 | 51,5 | 506,4 | 557,9 |
A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi | |||
31.12.2023 | 51,5 | 506,4 | 557,9 |
A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi | |||
31.12.2024 | 51,5 | 506,4 | 557,9 |
A-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja B-osakkeella 1 ääni. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. A-osake voidaan muuntaa B-osak-keeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Muuntamisesta ei suoriteta rahavastiketta.
Osakkeiden lukumäärä
Ulkona olevat osakkeet | Omat osakkeet | Osakkeet yhteensä | |||
Kpl | A-osakkeet | B-osakkeet | Yhteensä | B-osakkeet | |
1.1.2023 | 32 802 175 | 321 710 571 | 354 512 746 | 1 000 000 | 355 512 746 |
Omien osakkeiden luovutus | 298 785 | 298 785 | -298 785 | ||
31.12.2023 | 32 802 175 | 322 009 356 | 354 811 531 | 701 215 | 355 512 746 |
Omien osakkeiden luovutus | 234 719 | 234 719 | -234 719 | ||
31.12.2024 | 32 802 175 | 322 244 075 | 355 046 250 | 466 496 | 355 512 746 |
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä Metsä Board Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, on 354 991 386 (354 750 822) kappaletta.
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella verolla vähennettynä silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Omaa pääomaa ei suojattu Metsä Board -konsernissa vuosina 2024 eikä 2023.
Kertyneet muuntoerot | Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut muuntoerot | |||
Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 |
SEK | -98,5 | -74,7 | -23,8 | 2,8 |
USD | 14,9 | 8,3 | 6,6 | -4,7 |
GBP | 0,0 | 0,4 | 0,5 | 0,2 |
Muut | 0,8 | -0,1 | 0,0 | -0,2 |
Yhteensä | -82,7 | -66,0 | -16,7 | -1,9 |
Venäjän Ruplan arvostuskurssina on käytetty maaliskuusta 2022 lähtien Refinitiivin julkaisemaa EUR/RUB päätöskurssia. Venäjän liiketoiminnan lopettamisen seurauksena kesäkuun 2022 jälkeen kertyneet Venäjän ruplamääräiset muuntoerot on raportoitu tuloslaskelman rahoituserissä. Metsä Board toteutti 13.5.2024 yritysjärjestelyn, jossa venäläisten tytäryh-tiöiden määräysvalta siirtyi konsernin ulkopuolelle.
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Käyvän arvon rahasto | 135,7 | 207,4 |
Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot | 1,7 | 1,7 |
Yhteensä | 137,4 | 209,1 |
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon kirjataan rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset laskennallisella verovelalla vähennettynä. Lisäksi rahastoon kirjataan konsernin muihin sijoitusten ryhmään luokitteleman Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden arvos-tus käypään arvoon verovaikutus huomioon ottaen.
Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot
Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiöko-kouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja.
126
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 208,9 | 208,9 |
Omat osakkeet
Laatimisperiaatteet
Omia osakkeita hankittaessa vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetuista vastikkeesta mukaan lukien välittömät transaktiomenot verojen jälkeen kunnes omat osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudel-leen liikkeelle. Jos ostetut omat osakkeet lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike, vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen, merkitään emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan.
Vuoden lopussa konsernin hallussa oli 466 496 omaa osaketta (701 215), joka vastaa 0,1 % (0,2) osakemäärästä. Osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 7,82 euroa (7,82) osakkeelta.
Osaketta | Osaketta | |||
Milj. euroa | 2024 | 2024 | 2023 | 2023 |
Omat osakkeet 1.1. | -5,5 | 701 215 | -7,8 | 1 000 000 |
Omien osakkeiden luovutus | 1,8 | -234 719 | 2,3 | -298 785 |
Omat osakkeet 31.12. | -3,7 | 466 496 | -5,5 | 701 215 |
Osingot
Yhtiön maksamat osingot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat yhtiökokouksessa hyväk-syneet osingon maksettavaksi.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi tilikaudelta 2024 osinkoa
127
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2024
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
Milj. euroa | Muuntoerot | Arvonmuutos- ja muut rahastot | Kertyneet voittovarat | Yhteensä | Määräys-vallattomien omistajien osuudet | Oma pääoma yhteensä |
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||||
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -0,9 | -0,9 | -0,9 | |||
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat | -35,4 | -35,4 | -35,4 | |||
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä | ||||||
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | 6,9 | 0,5 | 7,4 | 7,4 | ||
Yhteensä | -28,5 | -0,4 | -28,9 | -28,9 | ||
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||||
Rahavirran suojaukset | ||||||
Valuuttavirtasuojaus | ||||||
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot | -47,6 | -47,6 | -47,6 | |||
siirretty liikevaihdon oikaisuksi | 2,2 | 2,2 | 2,2 | |||
Korkovirtasuojaus | ||||||
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot | -1,3 | -1,3 | -1,3 | |||
Hyödykesuojaus | ||||||
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot | 5,5 | 5,5 | 0,0 | 5,6 | ||
siirretty ostojen oikaisuksi | 2,0 | 2,0 | 0,0 | 2,0 | ||
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä | -13,8 | -13,8 | -13,8 | |||
Rahavirran suojaukset yhteensä | -52,9 | -52,9 | -52,9 | |||
Muuntoerot | -16,7 | -16,7 | -5,0 | -21,7 | ||
Muuntoerot yhteensä | -16,7 | -16,7 | -5,0 | -21,7 | ||
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | 7,8 | 7,8 | 7,8 | |||
Yhteensä | -16,7 | -45,1 | -61,8 | -5,0 | -66,8 | |
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -16,7 | -73,6 | -0,4 | -90,7 | -5,0 | -95,7 |
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2023
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
Milj. euroa | Muuntoerot | Arvonmuutos- ja muut rahastot | Kertyneet voittovarat | Yhteensä | Määräys-vallattomien omistajien osuudet | Oma pääoma yhteensä |
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||||
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -1,0 | -1,0 | -1,0 | |||
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat | -87,8 | -87,8 | -87,8 | |||
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä | -3,4 | 0,0 | -3,4 | -3,4 | ||
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | 18,2 | 0,2 | 18,5 | 18,5 | ||
Yhteensä | -72,9 | -0,7 | -73,6 | -73,6 | ||
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||||
Rahavirran suojaukset | ||||||
Valuuttavirtasuojaus | ||||||
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot | 7,6 | 7,6 | -0,7 | 6,8 | ||
siirretty liikevaihdon oikaisuksi | 6,6 | 6,6 | 6,6 | |||
Korkovirtasuojaus | ||||||
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot | -1,7 | -1,7 | -1,7 | |||
Hyödykesuojaus | ||||||
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot | -14,2 | -14,2 | 0,0 | -14,3 | ||
siirretty ostojen oikaisuksi | 10,6 | 10,6 | 0,0 | 10,7 | ||
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä | -5,7 | -5,7 | -5,7 | |||
Rahavirran suojaukset yhteensä | 3,2 | 3,2 | -0,7 | 2,5 | ||
Muuntoerot | -1,9 | -1,9 | -0,8 | -2,8 | ||
Muuntoerot yhteensä | -1,9 | -1,9 | -0,8 | -2,8 | ||
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | -1,8 | -1,8 | 0,2 | -1,6 | ||
Yhteensä | -1,9 | 1,4 | -0,5 | -1,4 | -1,9 | |
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -1,9 | -71,5 | -0,7 | -74,1 | -1,4 | -75,6 |
128
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
5.2 Rahoitustuotot ja -kulut
Laatimisperiaatteet
Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä.
Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineettoman hyödyk-keen ja aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointipro-jekti, aktivoidaan hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Konserni esittää etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät netto-korkotuotot ja -kulut rahoitustuottoina ja -kuluina.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Kurssierot | ||
Kaupalliset erät | 5,0 | 1,5 |
Suojaus, ei suojauslaskentaa | -7,8 | 1,3 |
Muut | 0,0 | -0,2 |
Yhteensä | -2,8 | 2,6 |
Rahoitustuotot | ||
Muut korko- ja rahoitustuotot | 0,1 | |
Korkotuotot sijoituksista ja muista korollisista saamisista | 9,1 | 9,8 |
Osinkotuotot | 0,1 | 0,0 |
Yhteensä | 9,3 | 9,9 |
Rahoituskulut | ||
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista | -16,9 | -12,0 |
Muut rahoituskulujen erät | -0,4 | -0,4 |
Yhteensä | -17,3 | -12,4 |
Kurssierot sekä rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -10,8 | 0,1 |
Venäjän liiketoiminnan lopettamisen seurauksena kesäkuun 2022 jälkeen kertyneet Venäjän ruplamääräiset muuntoerot 0,0 miljoonaa euroa (-0,3) kulua on raportoitu tuloslaskelman muissa kurssieroissa. Tulosvaikutteisesti kirjattuja korkokuluja on aktivoitu osaksi investointien hankintamenoja 0,0 miljoonaa euroa (2,0). Metsä Board toteutti 13.5.2024 yritysjärjestelyn, jossa venäläisten tytäryhtiöiden määräysvalta siirtyi konsernin ulkopuolelle.
5.3 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Lainasaamiset | 0,0 | 2,5 |
Etuusperusteiset eläkejärjestelyt (liitetieto 3.4) | 3,4 | 3,4 |
Muut saamiset ja siirtosaamiset | 1,0 | 0,4 |
Yhteensä | 4,4 | 6,3 |
129
5.4 Rahavarat
Laatimisperiaatteet
Rahavaroihin luokitellaan käteisen rahan ja pankkitilien lisäksi ne jaksotettuun hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle 6 kuukauden kuluessa hankinta-ajankohdasta. Rahavaroihin luokitellaan myös Metsä Groupin sisäisessä pan-kissa Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Käteinen raha ja pankkitilit | 3,4 | 13,2 |
Talletukset Metsä Group Treasury Oy:ssä | 179,2 | 278,4 |
Yhteensä | 182,6 | 291,6 |
5.5 Rahoitusvelat ja nettovelat
Laatimisperiaatteet
Korolliset rahoitusvelat kirjataan alunperin käypään arvoon. Konserni on määritellyt kaikki korolliset rahoitusvelat Jaksotettujen hankintame-nojen -ryhmään. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Korolliset rahoitusvelat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | ||
Joukkovelkakirjalainat | 249,4 | 249,2 |
Lainat rahoituslaitoksilta | 152,6 | 164,4 |
Vuokrasopimusvelat | 9,9 | 7,5 |
Yhteensä | 411,9 | 421,0 |
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | ||
Yritystodistuslainat | 29,7 | |
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus | 19,1 | 17,1 |
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 66,7 | |
Yhteensä | 115,5 | 17,1 |
Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 527,4 | 438,1 |
Korolliset rahoitusvarat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvarat | ||
Lainasaamiset ja muut saamiset | 0,0 | 2,5 |
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat | ||
Käteinen raha ja pankkitilit | 3,4 | 13,2 |
Talletukset Metsä Group Treasury Oy:ssä | 179,2 | 278,4 |
Yhteensä | 182,6 | 291,6 |
Korolliset rahoitusvarat yhteensä | 182,6 | 294,0 |
Korolliset nettovelat yhteensä | 344,9 | 144,0 |
Metsä Board on luokitellut rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaiset lyhyt-aikaiset rahamarkkinasijoitukset ja Metsä Groupin sisäisessä pankissa Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.
130
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Rahoituksen rahavirrassa raportoidut velkojen ja lyhytaikaisten korollisten saamisten muutokset 2024
Muut kuin rahavirtavaikutteiset muutokset | |||||||
Milj. euroa | 1.1.2024 | Rahavirta | Hankinnat ja myynnit | Valuuttakurssit | Vuokra-sopimukset | Muut | 31.12.2024 |
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältäen lyhytaikaisen osuuden | |||||||
Joukkovelkakirjalainat | 249,2 | 0,2 | 249,4 | ||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 176,1 | -12,0 | 0,2 | 164,4 | |||
Vuokrasopimusvelat | 12,8 | -6,7 | 0,0 | 11,2 | 17,2 | ||
Muut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
Yhteensä | 438,1 | -18,7 | 0,0 | 11,2 | 0,4 | 431,0 | |
Pitkäaikaiset korottomat velat | 8,7 | -3,1 | 0,0 | 5,6 | |||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 95,8 | 0,7 | 96,4 | ||||
Yhteensä | 446,8 | 73,9 | 0,7 | 11,2 | 0,4 | 533,0 |
Rahoituksen rahavirrassa raportoidut velkojen ja lyhytaikaisten korollisten saamisten muutokset 2023
Muut kuin rahavirtavaikutteiset muutokset | |||||||
Milj. euroa | 1.1.2023 | Rahavirta | Hankinnat ja myynnit | Valuuttakurssit | Vuokra-sopimukset | Muut | 31.12.2023 |
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältäen lyhytaikaisen osuuden | |||||||
Joukkovelkakirjalainat | 249,0 | 0,2 | 249,2 | ||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 187,6 | -11,8 | 0,3 | 176,1 | |||
Vuokrasopimusvelat | 15,9 | -7,1 | 0,0 | 4,0 | 12,8 | ||
Muut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
Yhteensä | 452,6 | -18,9 | 0,0 | 4,0 | 0,5 | 438,1 | |
Pitkäaikaiset korottomat velat | 3,9 | 4,7 | 0,0 | 8,7 | |||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 0,4 | -0,4 | 0,0 | 0,0 | |||
Yhteensä | 456,9 | -14,6 | 0,0 | 4,0 | 0,5 | 446,8 |
Joukkovelkakirjalainat
Milj. euroa | Korko-% | 2024 | 2023 |
2017–2027 | 2,75 | 249,4 | 249,2 |
Yhteensä | 249,4 | 249,2 |
Metsä Board Oyj laski syyskuussa 2017 liikeeseen joukkovelkakirjalainan määrältään 250 miljoonaa euroa. Lainalle maksetaan 2,75 prosentin kuponkikorkoa, ja laina erääntyy 29.9.2027. Laina on etuoikeusasemaltaan senior-statuksellinen ja vakuudeton.
131
5.6 Rahoitusriskien hallinta
Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja joh-don vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukai-sesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.
Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserni-yhtiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti sekä tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut.
Valuuttariski
Metsä Boardin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamää-räisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa yhtiön kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoitellaan muussa kuin yrityksen toimintavaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuut-tamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta.
Yhtiön liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä Boardin virtapositiosta on 54 prosenttia (2023: 54), Ruotsin kruunun 36 prosenttia (35) ja punnan 8 prosenttia (9). Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus yhtiön tulokseen. Muista valuutoista Metsä Board suojaa myös Kanadan dollaririskiä. Suojauspolitiikkana on pitää pääsään-töisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaankin suuntaan. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä.
Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,9 kuukautta (7.6) eli 132 prosenttia suojauspolitiikan mukaisesta nor-mista (126). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 7 ja 8 kuukauden välillä (7-8) eli 120 ja 132 prosentin välillä normista (117-131). Dollarin suojausaste oli 7,8 kuukautta (7,4) eli 130 prosenttia normista (124). Ruotsin kruunun suojausaste oli 8,4 kuukautta (8,5) eli 139 prosenttia normista (141) ja punnan suojausaste oli 7,2 kuukautta (6,0) eli 120 pro-senttia normista (100). Suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja
optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiostaa.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman pääoman suojauksesta on luovuttu.
Korkoriski
Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttö-pääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuu-tosten aiheuttama negatiivinen vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskili-miittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota yhtiö mittaa duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuus-aikaan vaikutetaan vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja koronvaihtosopimusten käytöllä.
Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 24 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määritellyn normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa 6 ja 36 kuukauden välillä ja suuremmasta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 19,8 kuukautta (30,6). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 20 ja 29 kuukauden välillä (31-36). Korkosidonnaisuusaikaa pidentää kiinteäkorkoinen 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 41 prosenttia (15) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden 2024 lopussa 2,7 prosenttia (2,6). Vuoden 2024 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti 0,5 miljoonaa euroa (1,8).
Konserni soveltaa rahavirran suojauslaskentaa koronvaihtosopimuk-seen, jolla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimuksen bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä on 50,0 miljoonaa euroa (50,0) ja se erääntyy alkuvuonna 2025.
Hyödykeriski
Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhal-linta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasu-ryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhal-lintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan maakaasun ja polttoöljyn hintariskien hallintaan ja päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä Group Treasuryn kautta. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan suojausnormiksi on asetettu 80 prosentin suojaustaso ennustetusta nettopositiosta lähimmällä 12 kuukauden jak-solla ja suojausaste voi poiketa normitasosta 20 % kumpaankin suuntaan. Merkittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa.
Metsä Board suojaa maakaasun ostojen hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa hyödykesuojauspolitiikkaan perustuen myös
132
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
logistiikkakustannuksiin (merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja 0,5 % polttoöljyn hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board ei suojaa sellun hintariskiään.
Likviditeettiriski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomah-dollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12 – 24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50 - 100 prosenttia seuraavan 12 – 24 kuukauden likvi-diteettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditee-tin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella.
Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa yhtiön operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoi-tuslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Metsä Boardilla on käytössään myynti-saamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta.
Metsä Boardin likviditeetti oli tilikauden lopussa 382,6 miljoonaa euroa (491,6), joka muodostuu seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 182,6 miljoonaa euroa (291,6), syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa (200,0) ja muut sitovat luottolimiitit 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Likvideistä varoista 179,2 miljoonaa (278,4) oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 3,4 miljoonaa (13,2) kassavaroja sekä sijoituksia. Lisäksi yhtiöllä oli muita korollisia saamisia on 0,0 euroa (2,5). Metsä Boardin likviditeettireserviä täydentävät 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma, mistä oli vuoden lopussa liikkeelle laskettuna 30 miljoonaa euroa sekä Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron (150,0) käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 16 prosenttia (3) ja yli neljän vuoden jakson ulottuu 3 prosenttia (5). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 2,2 vuotta (3,1). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 21,7 prosenttia (4,0).
Vastapuoliriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että yhtiö kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Yhtiö hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahavarat ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin, usean instituution yritystodistuk-siin ja korkorahastosijoituksiin. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkis-tettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuol-ten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA -sopimukset. Pääosa rahoituksen luottoriskeistä on sisäisen pankin Metsä Group Treasuryn taseessa, eikä
suoraan Metsä Boardin taseessa. Rahoitusvarojen arvonalentumisten määrittämiseen on yhtiössä sovellettu odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia.
Yhtiön myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Konsernin luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten kokonaistilannetta ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle (Customer Credit & Compliance Committee) ja operatiiviselle johdolle. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiik-kaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta käytetään luottoriskien pienentämiseen johdon päätösten mukaisesti. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa.
Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Suurimmat luottoriskien lähteet ovat Yhdysvallat, Italia, Iso-Britannia, Ruotsi, Turkki, Puola, Espanja, Saksa, Alankomaat ja Australia. Kymmenen suurinta maata edustaa noin 71 prosenttia kaikista ulkoisista myyntisaamisista (70). Metsä Boardin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden 2024 lopussa oli 7 prosenttia (9) myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomis-tuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi 41 prosentista (36) kaikista ulkoisista myyntisaamisista. Vuoden 2024 lopussa oli luottovakuutuslimiiteissä noin 1,0 prosentin (1,0) vajaus yli tavanomaisten politiikan mukaisten rajausten.
Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot sekä myyntisaamis-ten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 4.5.
Pääoman hallinta
Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yhtiöön tekemien sijoitusten ja omistajien yhtiöön jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Metsä Boardin tavoitteena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta, joka varmistaa yhtiön toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. Metsä Boardilla on luottoluokitukset kahdelta luokitusyhtiöltä (Moody’s Investor Service ja S&P Global) pitkäaikaiselle rahoitukselle ja lisäksi pääomarakenteelle on yhtiön operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskeiset tavoitearvot. Luottoluokitukselle ei ole määritelty tavoitetasoa. Metsä Boardin hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat yhtiön pääomarakennetta säännöllisesti.
Metsä Boardin pitkän aikavälin tavoite vertailukelpoiselle sijoitetun pääoman tuotolle on vähintään 12 prosenttia. Lisäksi yhtiön tavoitteena on, että korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (viimeiset 12 kuukautta) suhde on korkeintaan 2,5. Vuonna 2024 pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät ennallaan.
133
Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut sekä tunnusluvun laskennassa käytetyt pääomien määrät olivat seuraavat:
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Korollinen nettovelka / vertailukelpoinen käyttökate | 2,0 | 0,7 |
Nettovelkaantumisaste, % 1) | 18 | 7 |
Korolliset velat | 527,4 | 438,1 |
./. likvidit varat | 182,6 | 291,6 |
./. korolliset saamiset | 0,0 | 2,5 |
Korollinen nettovelka | 344,9 | 144,0 |
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | 1 743,0 | 1 897,0 |
+ määräysvallattomien omistajien osuus | 164,7 | 155,6 |
Oma pääoma yhteensä | 1 907,7 | 2 052,6 |
Liiketulos | 62,3 | 120,8 |
Poistot ja arvonalentumiset | 113,6 | 93,8 |
Käyttökate | 175,9 | 214,6 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 2,7 | |
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 1,4 | -4,1 |
Liiketoiminnan muut kulut | 0,5 | |
Vertailukelpoinen käyttökate | 175,0 | 216,0 |
1)Nettovelkaantumisaste = Korollinen nettovelka / omapääoma yhteensä
Ulkoisten lainojen finanssikovenantit
Metsä Boardin tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu yhtiön taloudel-lista suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Yhtiön lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Metsä Boardin lainasopimuksissa ja sitovan luottolimiittin ehdoissa on nettovelkaantu-misasteeseen liittyvä finanssikovenanttiehto. Metsä Board on täyttänyt kovenanttiehdot tilikausina 2024 ja 2023. Mikäli yhtiö ei joistain syystä kykenisi täyttämään lainasopimusten mukaisia sitoumuksiaan, sen täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta ko. sitoumusten noudat-tamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen, joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti sen taloudelliseen asemaan
PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LYHENNYS- SUUNNITELMA
milj. euroa
Valuuttavirtaposition
valuuttajakauma
%
USD 54 %
SEK 36 %
GBP 8 %
Muut 2 %
Virtapositiosuojaus 31.12.2024
Vuotuinen valuuttavirtapositio | ||||||||
USD | GBP | SEK | AUD | CAD | Muu pitkä | Muu lyhyt | Yhteensä | |
Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä) | 888 | 99 | -6 569 | 5 | 45 | |||
Virtapositio, netto (milj. euroa) | 855 | 119 | -573 | 3 | 30 | 2 | -2 | 1 584 |
Virtaposition suojaus (milj. euroa) | -557 | -72 | 399 | -15 | -1 043 | |||
Suojausaste vuoden lopussa (kk) | 7,8 | 7,2 | 8,4 | 6,0 | 7,9 | |||
Suojausaste keskimäärin vuonna 2024 (kk) | 7,1 | 6,3 | 8,4 | 6,0 | 7,4 | |||
Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa | 1,0931 | 0,8485 | 11,4789 |
Virtapositiosuojaus 31.12.2023
Vuotuinen valuuttavirtapositio | ||||||||
USD | GBP | SEK | AUD | CAD | Muu pitkä | Muu lyhyt | Yhteensä | |
Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä) | 763 | 102 | -4 969 | 5 | 37 | |||
Virtapositio, netto (milj. euroa) | 691 | 117 | -448 | 3 | 25 | 5 | 1 289 | |
Virtaposition suojaus (milj. euroa) | -427 | 59 | 316 | -12 | -814 | |||
Suojausaste vuoden lopussa (kk) | 7,4 | 6,0 | 8,5 | 6,0 | 7,6 | |||
Suojausaste keskimäärin vuonna 2023 (kk) | 6,8 | 6,0 | 8,8 | 6,0 | 7,4 | |||
Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa | 1,0900 | 0,8715 | 11,6318 |
25
26
27
28
29
30-
300
250
200
150
100
50
0
134
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Ulkomaiseen yksikköön tehdyt nettosijoitukset 31.12.2024
Oma pääoma | |||||
USD | GBP | SEK | Muut | Yhteensä | |
Oma pääoma (milj. valuuttayksikköä) | 100 | 5 | 8 661 | ||
Oma pääoma (milj. euroa) | 96 | 6 | 756 | 2 | 860 |
Ulkomaiseen yksikköön tehdyt nettosijoitukset 31.12.2023
Oman pääoman positio | |||||
USD | GBP | SEK | Muut | Yhteensä | |
Oman pääoma (milj. valuuttayksikköä) | 124 | 4 | 7 745 | ||
Oman pääoma (milj. euroa) | 112 | 4 | 698 | 3 | 817 |
Korkoriski / lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien) 31.12.2024
Lainamäärä (milj.euroa) | Duraatio (kk) | Keskikorko (%) | Korko- herkkyys 1) (milj. euroa) | Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma | ||||||
1–4/2025 | 5–8/2025 | 9–12/2025 | 2026 | 2027 | 2028 | >2028 | ||||
528 | 19,8 | 2,7 | -0,5 | 200 | 8 | 8 | 12 | 265 | 15 | 21 |
Korkoriski / lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien) 31.12.2023
Lainamäärä (milj.euroa) | Duraatio (kk) | Keskikorko (%) | Korko- herkkyys 1) (milj. euroa) | Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma | ||||||
1–4/2024 | 5–8/2024 | 9–12/2024 | 2025 | 2026 | 2027 | >2027 | ||||
438 | 30,6 | 2,6 | -1,8 | 53 | 7 | 7 | 64 | 14 | 262 | 30 |
1)Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla.
Maakaasun oston hintariskin suojaus
Tonnia | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
Maakaasupositio, netto | 377 | 377 |
Maakaasuposition suojaus | 307 | 211 |
Suojausaste vuoden lopussa (%) | 81 | 56 |
Suojauksen keskihinta vuoden lopussa (€/t) | 36,32 | 51,09 |
Maakaasun oston hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa maakaasun nettoposi-tiotaan TTF-finanssisopimuksin.
Logistiikan öljyn hintariskin suojaus
Tonnia | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
Logistiikan öljypositio, netto | 51 072 | 65 322 |
Öljyposition suojaus | 36 119 | 39 660 |
Suojausaste vuoden lopussa (%) | 71 | 61 |
Suojauksen keskihinta vuoden lopussa (euroa/t) | 467,13 | 468,84 |
Logistiikan öljyposition oston hintariskiä suojataan määritellyn riskinhal-lintapolitiikan mukaisesti finanssisopimuksin. Metsä Boardin logistiikan öljypositio sisältää bunkeriklausuulin alaiset positiot, jotka koostuvat eri polttoaineista. Metsä Board suojaa gasoil, heavy fuel oil ja marine fuel oil ostojaan finanssisopimuksin.
135
Markkinariskiherkkyys 2024
Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon | ||||
Milj. euroa | Vaikutus rahoitusvaroihin ja -velkoihin | Vaikutus oman pääoman positioon | Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan | Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan ml. suojaus |
Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu) | ||||
Tulosvaikutus | -0,5 | -0,2 | ||
Muu vaikutus omaan pääomaan | 0,3 | |||
Hyödykeriski (hyödykehinta + 20 %) | ||||
Tulosvaikutus | -8,2 | -1,9 | ||
Muu vaikutus omaan pääomaan | 6,3 | |||
Valuuttariski (USD - 10 %) | ||||
Tulosvaikutus | 1,3 | -85,5 | -29,8 | |
Muu vaikutus omaan pääomaan | 48,0 | -9,6 | ||
Valuuttariski (GBP - 10 %) | ||||
Tulosvaikutus | 0,1 | -11,9 | -4,8 | |
Muu vaikutus omaan pääomaan | 6,4 | -0,6 | ||
Valuuttariski (SEK - 10 %) | ||||
Tulosvaikutus | -1,3 | 57,3 | 17,4 | |
Muu vaikutus omaan pääomaan | -36,0 | -75,6 |
Markkinariskiherkkyys 2023
Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon | ||||
Milj. euroa | Vaikutus rahoitusvaroihin ja -velkoihin | Vaikutus oman pääoman positioon | Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan | |
Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan ml. suojaus | ||||
Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu) | ||||
Tulosvaikutus | 1,8 | 2,3 | ||
Muu vaikutus omaan pääomaan | 0,5 | |||
Hyödykeriski (hyödykehinta + 20 %) | ||||
Tulosvaikutus | -8,6 | -3,3 | ||
Muu vaikutus omaan pääomaan | 5,3 | |||
Valuuttariski (USD - 10 %) | ||||
Tulosvaikutus | 3,9 | -69,1 | -21,2 | |
Muu vaikutus omaan pääomaan | 51,3 | -11,2 | ||
Valuuttariski (GBP - 10 %) | ||||
Tulosvaikutus | 0,1 | -11,7 | -4,1 | |
Muu vaikutus omaan pääomaan | 5,8 | -0,4 | ||
Valuuttariski (SEK - 10 %) | ||||
Tulosvaikutus | -3,1 | 44,8 | 9,5 | |
Muu vaikutus omaan pääomaan | -31,6 | -69,8 |
+ -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys
- -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen
Konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muu-tokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 prosentin sähkön-hinnan nousun ja 10 prosentin Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat yli 98 prosenttia konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinahinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruu-deltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointi-ajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä.
Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaiku-tusta omaan pääomaan ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstra-tegiasta riippuen. Vaikutus omaan pääomaan syntyy tytäryhtiöiden oman pääoman konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen. Hyödykehintojen nousulla on negatiivinen vaikutus kassavirtaan. Koska lähimmän vuoden maakaasun- ja logistiikan öljyhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu jää vaikutus suojaus mukaan lukien vähäiseksi.
136
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 2024
Milj. euroa | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030– | Yhteensä |
Joukkovelkakirjalainat | 250,0 | 250,0 | |||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 11,8 | 111,8 | 11,8 | 11,8 | 11,8 | 5,9 | 164,7 |
Vuokrasopimusvelat | 6,7 | 4,5 | 3,2 | 1,7 | 1,2 | 1,2 | 18,5 |
Pitkäaikaiset korolliset velat, yhteensä | 18,4 | 116,3 | 265,0 | 13,5 | 13,0 | 7,0 | 433,2 |
Lyhytaikaiset korolliset velat | 96,4 | 96,4 | |||||
Ostovelat ja muut velat | 322,6 | 322,6 | |||||
Rahoitusvelat yhteensä | 437,5 | 116,3 | 265,0 | 13,5 | 13,0 | 7,0 | 852,2 |
Rahoituskulut yhteensä | 11,4 | 10,3 | 7,3 | 0,3 | 0,2 | 0,0 | 29,4 |
Rahoitusvelat ja -kulut yhteensä | 448,8 | 126,6 | 272,2 | 13,8 | 13,1 | 7,1 | 881,6 |
Takausvastuut | 0,1 | 0,4 | 0,3 | 0,7 | |||
Johdannaiset | |||||||
Valuuttajohdannaiset, velat | 1 356,5 | 1 356,5 | |||||
Valuuttajohdannaiset, saamiset | -1 332,2 | -1 332,2 | |||||
Koronvaihtosopimukset | -0,3 | -0,3 | |||||
Hyödykejohdannaiset | -3,6 | -3,6 | |||||
Johdannaiset, netto | 20,5 | 20,5 |
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 2023
Milj. euroa | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029– | Yhteensä |
Joukkovelkakirjalainat | 250,0 | 250,0 | |||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 11,8 | 111,8 | 11,8 | 11,8 | 11,8 | 17,6 | 176,5 |
Vuokrasopimusvelat | 5,7 | 3,8 | 1,8 | 1,1 | 0,3 | 0,7 | 13,5 |
Pitkäaikaiset korolliset velat, yhteensä | 17,5 | 115,6 | 13,6 | 262,8 | 12,1 | 18,4 | 440,0 |
Ostovelat ja muut velat | 316,2 | 316,2 | |||||
Rahoitusvelat yhteensä | 333,7 | 115,4 | 13,6 | 262,8 | 12,1 | 18,3 | 755,8 |
Rahoituskulut yhteensä | 12,5 | 8,9 | 7,4 | 7,3 | 0,3 | 0,2 | 36,5 |
Rahoitusvelat ja -kulut yhteensä | 346,2 | 124,3 | 21,0 | 270,1 | 12,4 | 18,5 | 792,4 |
Takausvastuut | 0,2 | 0,2 | 1,3 | 1,6 | |||
Johdannaiset | |||||||
Valuuttajohdannaiset, velat | 1 144,3 | 1 144,3 | |||||
Valuuttajohdannaiset, saamiset | -1 168,1 | -1 168,1 | |||||
Korkojohdannaiset | -0,7 | -0,9 | -1,5 | ||||
Hyödykejohdannaiset | 4,0 | 4,0 | |||||
Johdannaiset, netto | -20,5 | -0,9 | -21,4 | ||||
Hyödykejohdannaiset, saamiset | -0,2 | -0,2 | |||||
Johdannaiset, netto | -20,5 | -0,9 | -21,4 |
Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat sisältävät sekä velan lyhennyksen että rahoituskulun . Taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa matu-riteettijakaumaa. Luvut ovat diskonttaamattomia. Vuokrasopimusvelkojen tasearvo oli 17,2 miljoonaa euroa (12,8). Valuuttajohdannaisvelkojen tasearvo oli 29,5 miljoonaa euroa (6,0) ja valuuttajohdannaissaamisten 5,2 miljoonaa euroa (29,8).
137
5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot 2024
Milj. euroa | Liite-tieto | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | Jaksotettuunhankintamenoon arvostetut | Tasearvo yhteensä |
Rahoitusvarat | |||||
Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 4.3 | 1,4 | 218,3 | 219,7 | |
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 5.3 | 0,7 | 0,7 | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4.5 | 240,0 | 240,0 | ||
Rahavarat | 5.4 | 182,6 | 182,6 | ||
Johdannaiset | 5.7 | 1,2 | 8,0 | 9,2 | |
Tasearvo yhteensä | 2,7 | 226,3 | 423,2 | 652,1 | |
Käypä arvo yhteensä | 2,7 | 226,3 | 423,2 | 652,1 | |
Rahoitusvelat | |||||
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 411,9 | 411,9 | ||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 115,5 | 115,5 | ||
Ostovelat ja muut velat | 4.7 | 322,6 | 322,6 | ||
Johdannaiset | 5.7 | 3,1 | 26,6 | 29,7 | |
Tasearvo yhteensä | 3,1 | 26,6 | 850,0 | 879,7 | |
Käypä arvo yhteensä | 3,1 | 26,6 | 849,1 | 878,8 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot 2023
Milj. euroa | Liite-tieto | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | Jaksotettuunhankintamenoon arvostetut | Tasearvo yhteensä |
Rahoitusvarat | |||||
Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 4.3 | 1,4 | 253,0 | 254,4 | |
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 5.3 | 2,6 | 2,6 | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4.5 | 219,1 | 219,1 | ||
Rahavarat | 5.4 | 291,6 | 291,6 | ||
Johdannaiset | 5.7 | 1,2 | 30,3 | 31,5 | |
Tasearvo yhteensä | 2,6 | 283,3 | 513,3 | 799,2 | |
Käypä arvo yhteensä | 2,6 | 283,3 | 513,3 | 799,2 | |
Rahoitusvelat | |||||
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 421,0 | 421,0 | ||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 17,1 | 17,1 | ||
Ostovelat ja muut velat | 4.7 | 316,2 | 316,2 | ||
Johdannaiset | 5.7 | 0,4 | 9,8 | 10,2 | |
Tasearvo yhteensä | 0,4 | 9,8 | 754,2 | 764,4 | |
Käypä arvo yhteensä | 0,4 | 9,8 | 743,9 | 754,1 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä arvonlisäverosaamisia ja siirtosaamisia. Ostovelat ja muut velat eivät sisällä saatuja ennakkomak-suja, arvonlisäverovelkoja eikä siirtovelkoja.
Metsä Board -konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai omaisuuserän markkinakorolla laskettuun kykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 1,7–3,6 (1,9–4,3). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpito-arvoista taseessa.
138
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia
Laatimisperiaatteet
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu seuraavasti:
Taso 1 Käyvät arvot perustuvat suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.
Taso 2 Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostusmenetelmiä, joissa käytetään markkinainformaatiota.
Taso 3 Käyvät arvot eivät perustu markkinatietoon vaan yhtiön omiin oletuksiin.
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2024
31.12.2024 | |||||
Milj. euroa | Liitetieto | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon | |||||
Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 4.3 | 219,7 | 219,7 | ||
Johdannaissaamiset | 5.7 | 3,8 | 5,5 | 9,2 | |
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon | |||||
Johdannaisvelat | 5.7 | 0,2 | 29,5 | 29,7 | |
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon | |||||
Rahavarat | 5.4 | 182,6 | 182,6 | ||
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon | |||||
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 411,2 | 411,2 | ||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 115,2 | 115,2 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2023
31.12.2023 | |||||
Milj. euroa | Liitetieto | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon | |||||
Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 4.3 | 254,4 | 254,4 | ||
Johdannaissaamiset | 5.7 | 0,2 | 31,4 | 31,5 | |
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon | |||||
Johdannaisvelat | 5.7 | 4,1 | 6,0 | 10,2 | |
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon | |||||
Rahavarat | 5.4 | 291,5 | 291,5 | ||
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon | |||||
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 411,1 | 411,1 | ||
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 5.5 | 16,7 | 16,7 |
Muut pitkäaikaiset sijoitukset, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Arvo 1.1. | 254,4 | 345,4 |
Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä | -34,6 | -91,1 |
Hankinnat | 0,0 | |
Myynnit | -0,1 | 0,0 |
Arvo 31.12. | 219,7 | 254,4 |
139
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Laatimisperiaatteet
Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa, ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäi-vänä. Johdannaisten käypä arvo esitetään korottomissa saamisissa tai veloissa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostami-sesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoi-tuksen mukaisesti. Johdannaiset voidaan ryhmitellä sopimushetkellä joko
Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksiin,
Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksiin,
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksiin, tai
Suojauksiin, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa.
Metsä Board soveltaa suojauslaskentaa tällä hetkellä vain raha-virran suojauksena. Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun riskien hallinnan tavoitteen ja strategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojaus-laskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyt-tävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatut johdannaisten voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan ennakoidun myynnin tai oston toteutuessa ja kirjataan suojauksen kohteena olleen erän oikaisuksi. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset ja tehoton osuus suo-jauslaskentaan kohdistetuista johdannaisista arvostetaan käypään arvoon, ja arvonmuutokset kirjataan korko- ja valuuttajohdannaisten osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta muihin tuottoihin ja kuluihin.
Suojauslaskentaa sovelletaan rahavirran suojauksena hyvin toden-näköisiin myynnin valuuttamääräisisiin rahavirtoihin ja lainojen sopimusperusteisiin vaihtuvakorkoisiin rahavirtoihin. Hyödykkeiden hintariskin hallinnassa suojauslaskentaa sovelletaan maakaasun, kevyen, raskaan ja 0,5 % polttoöljyn hyvin todennäköisiin ostojen rahavirtoihin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätös-päivän markkinadatalla laskettuun kassavirtojen nykyarvoon. Valuut-taoptio arvostetaan Black & Scholes -mallin mukaisiin käypiin arvoihin
(Taso 2). Koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon (Taso 2). Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markki-nahintoja (Taso 1).
Rahoitusriskien hallinta ja suojauksen tehokkuus
Liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta kuvataan tarkemmin konser-nin valuutta-, korko- ja hyödykeriskien hallintaa. Liitetieto 5.7 Rahoitus-varojen ja -velkojen käyvät arvot sisältää johdannaisten käyvät arvot sekä ryhmittelyn. Liitetieto 5.1 Oma pääoma sisältää erittelyt käyvän arvon rahaston suojauslaskennan kirjauksista.
Valuuttavirtaposition rahavirran suojaus on tehokasta, sillä suo-jauksen kohteena olevan myynnin ja suojaavan johdannaisen välillä on suora taloudellinen suhde. Termiinisopimuksen spot-kurssikom-ponentti tai valuuttaoption perusarvokomponentti on määritelty suojauslaskennan kohteeksi ja termiinipisteet tai option aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena soveltaen ajanjaksoon perustuvaa jaksottamista. Valuuttavirtaennusteet ovat suhteellisen vakaita, laskutus tasaista neljännesvuosien ja kuukausien sisällä ja termiinikaupat kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus jää yleensä hyvin vähäiseksi. Muutokset tuotannossa tai myynnin rakenteessa voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaus-suhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti.
Korkorahavirran suojauslaskenta muodostuu pääosin tehokkaaksi, sillä suojauksen kohteena olevien pitkäaikaisten lainojen ja suojaavien koronvaihtosopimusten keskeisten ehtojen välillä on suora taloudel-linen suhde. Suojaussuhteeseen aiheutuu tehottomuutta lainojen ja swappien korkoperiodien mahdollisista eroista sekä eroista sopi-musehtojen viitekoroissa. Korkosuojauksen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennenaikaiset lainan nostot tai ennenaikaiset lainan takaisinmaksut voivat aiheuttaa tehottomuustilanteen, jolloin suojaavat koronvaihtosopimukset käännetään tai otetaan pois suo-jauslaskennasta ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Hyödykeostojen suojaus muodostuu tehokkaaksi, sillä suojauksen kohteeksi on määritelty koko ostohinnan sijaan sama identtinen hinnoittelun riskikomponentti, jota sovelletaan suojaavassa johdan-naisessa. Maakaasun ja polttoöljyn suojauksessa ostojen ja suojaavan johdannaisen hintakomponentit ovat identtiset tai lähes identtiset, jol-loin vastaavuutta seurataan korrelaatiolaskelmilla. Hyödykeostot ovat suhteellisen tasaisia ja suojaukset kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus jää yleensä vähäiseksi. Muutokset eri hyödykkeiden käytössä voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaussuhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti.
140
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Johdannaiset 2024
Nimellisarvo | Käypä arvo | |||||
Milj. euroa | Johdannaisvarat | Johdannaisvelat | Yhteensä | Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | |
Koronvaihtosopimukset | 50,0 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||
Korkojohdannaiset yhteensä | 50,0 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||
Valuuttatermiinisopimukset | 1 327,0 | 5,2 | 25,4 | -20,3 | -1,9 | -18,4 |
Valuuttaoptiosopimukset | 496,6 | 0,0 | 4,1 | -4,0 | -4,0 | |
Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 823,6 | 5,2 | 29,5 | -24,3 | -1,9 | -22,5 |
Öljyjohdannaissopimukset | 16,8 | 0,8 | 0,2 | 0,7 | 0,7 | |
Maakaasujohdannaissopimukset | 11,1 | 2,9 | 2,9 | 2,9 | ||
Hyödykejohdannaiset yhteensä | 28,0 | 3,8 | 0,2 | 3,6 | 3,6 | |
Johdannaiset yhteensä | 1 901,6 | 9,2 | 29,7 | -20,5 | -1,9 | -18,6 |
Johdannaiset 2023
Nimellisarvo | Käypä arvo | |||||
Milj. euroa | Johdannaisvarat | Johdannaisvelat | Yhteensä | Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti | ||
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | ||||||
Koronvaihtosopimukset | 50,0 | 1,5 | 1,5 | 1,5 | ||
Korkojohdannaiset yhteensä | 50,0 | 1,5 | 1,5 | 1,5 | ||
Valuuttatermiinisopimukset | 1 138,3 | 27,7 | 5,7 | 21,9 | 0,9 | 21,0 |
Valuuttaoptiosopimukset | 488,7 | 2,2 | 0,3 | 1,9 | 1,9 | |
Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 627,0 | 29,8 | 6,0 | 23,8 | 0,9 | 22,9 |
Öljyjohdannaissopimukset | 18,7 | 0,2 | 0,6 | -0,5 | -0,5 | |
Maakaasujohdannaissopimukset | 10,8 | 3,5 | -3,5 | -3,5 | ||
Hyödykejohdannaiset yhteensä | 29,5 | 0,2 | 4,1 | -4,0 | -4,0 | |
Johdannaiset yhteensä | 1 706,4 | 31,5 | 10,2 | 21,4 | 0,9 | 20,5 |
Suojauslaskennan arvonmuutokset ja tulosvaikutukset esitetään liitetiedossa 5.1 Oma pääoma.
Toimenpantaviin yleisiin netotussopimuksiin sidottujen instrumenttien netotuksen taloudellinen vaikutus
2024 | 2023 | |||||
Johdannaiset taseessa | ||||||
Yleisiin netotus-sopimuksiin liittyvät varat ja velat | Nettoriski | johdannaiset taseessa | ||||
Yleisiin netotus-sopimuksiin liittyvät varat ja velat | Nettoriski | |||||
Johdannaisvarat | 9,2 | 9,2 | 31,5 | 31,5 | ||
Johdannaisvelat | -29,7 | -29,7 | -10,2 | -10,2 |
Metsä Board tekee johdannaissopimuksia vain Metsä Group Treasury Oy:n kanssa.
141
Rahavirtasuojauksen maturiteettijakauma 2024
Milj. euroa | 1–6 kuukautta | 7–12 kuukautta | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta | Suojauksen kohteena oleva kassavirta yhteensä |
Korkojohdannaiset suojauslaskennassa | 50,0 | 50,0 | |||
Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa | 704,7 | 290,7 | 995,4 | ||
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa | 164,7 | 164,7 | |||
Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa | 14,0 | 14,0 | 28,0 |
Rahavirtasuojauksen maturiteettijakauma 2023
Milj. euroa | 1–6 kuukautta | 7–12 kuukautta | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta | Suojauksen kohteena oleva kassavirta yhteensä |
Korkojohdannaiset suojauslaskennassa | 50,0 | 50,0 | |||
Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa | 613,5 | 200,3 | 813,8 | ||
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa | 79,9 | 79,9 | |||
Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa | 14,7 | 14,7 | 29,5 |
142
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
6. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero, edellisten tili-kausien verot ja laskennalliset verot muodostavat tuloslaskelman verokulun. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi siltä osin kun ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin, jolloin verot kirjataan vastaavasti kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verolainsäädännön ja verokannan perusteella.Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoar-von ja verotuksellisen arvon välillä käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.
Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa, eikä tytäryritysten jakamattomista voitto-varoista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei toden-näköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähentään toisistaan, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyt-töomaisuushyödykkeiden poistoista, muiden sijoitusten sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspe-rusteisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä arvostuksista käypiin arvoihin.
Keskeiset arviot ja harkinta
Johdon arviota tarvitaan tilikauden tulokseen perustuvien verojen määrittämiseen sekä mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia kirjataan verotuksellisista tappioista. . Konsernin eri yhtiöissä suoritetaan vuosittain verotarkastuksia. Tarkastuksiin liittyen kirjataan tarvittaessa verovelkoja, joiden arvostukseen tilinpäätöshetkellä liittyy usein merkittäviä epävarmuustekijöitä lopullisesti maksettavan veron määrää arvioitaessa. Arvioiden ja lopullisten verojen väliset erot vaikuttavat sekä kauden verotetta-vaan tuloon perustuviin veroihin että laskennallisiin veroihin.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -4,6 | -12,8 |
Edellisten tilikausien verot | -0,2 | -0,1 |
Laskennalliset verot | -7,3 | -6,4 |
Yhteensä | -12,0 | -19,3 |
Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tulos ennen veroja | 51,4 | 120,9 |
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 % | -10,3 | -24,2 |
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | -0,7 | -0,6 |
Verovapaat tulot | 0,9 | 0,5 |
Vähennyskelvottomat kulut | -0,4 | -0,2 |
Väliaikaisista eroista ja verotappioista aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen oikaisu | 0,4 | -0,4 |
Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö | 0,3 | 0,7 |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -1,8 | 4,8 |
Verot aikaisemmilta tilikausilta | -0,2 | -0,1 |
Muut | -0,4 | 0,2 |
Verot konsernin tuloslaskelmassa | -12,0 | -19,3 |
Efektiivinen verokanta, % | 23,3 | 16,0 |
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot on eritelty liitetiedossa 5.1.
OECD:n kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishankkeessa (OECD/G20 Inclu-sive Framework on Base Erosion and Profit Shifting) valmisteltu Pilari II koskee kansainvälisten konsernien tulon globaalia minimiverotusta. Muutoksessa on kyse suurten konsernien uudesta täydennysverosta, jolla pyritään varmistamaan vähintään 15 % minimitason mukainen verotus ympäri maailman. Mikäli konsernin jonkin toimintamaan yhteenlaskettu efektiivinen veroaste minimiverotusta koskevien sääntöjen mukaan laskettuna on alle 15 %, maksettavaksi määrätään täydennysvero, jolla efektiivinen veroaste nostetaan 15 %:iin. Muutos tulee koskemaan 31.12.2023 jälkeen alkavia tilikausia. Metsä Groupin tämänhetkisen arvion mukaan Pilari II:n mukainen globaali minimiverotus joko ei tule vaikuttamaan lainkaan, tai ei tule vaikuttamaan materiaalisesti konsernin maksettaviin veroihin.
143
Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2024
Milj. euroa | 1.1.2024 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin | Muuntoero | 31.12.2024 |
Laskennalliset verosaamiset tase | |||||
Vuokrasopimukset | 4,1 | 0,0 | -1,5 | 2,6 | |
Eläkevelvoitteet ja muut varaukset | 3,5 | -0,8 | 0,1 | 0,3 | 3,1 |
Sisäiset katteet | 4,8 | -2,8 | 0,1 | 2,1 | |
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset | 29,7 | -3,3 | -0,9 | 25,5 | |
Rahoitusinstrumentit | 5,6 | 0,0 | 5,6 | ||
Muut väliaikaiset erot | 3,8 | -1,0 | -0,3 | 2,5 | |
Yhteensä | 45,9 | -2,4 | 0,1 | -2,3 | 41,4 |
Netotettu laskennallisista veroveloista | -36,4 | 2,4 | -2,1 | -36,2 | |
Laskennalliset verosaamiset taseessa | 9,5 | 0,0 | 0,1 | -4,5 | 5,2 |
Laskennalliset verovelat tase | |||||
Vuokrasopimukset | 3,9 | 0,3 | -1,5 | 2,7 | |
Eläkevelvoitteet | 0,3 | 0,1 | -0,3 | 0,4 | 0,4 |
Poistoero ja verottomat varaukset | 114,1 | 4,1 | -2,3 | 115,8 | |
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon | 44,7 | -6,9 | 37,8 | ||
Rahoitusinstrumentit | 5,9 | 0,3 | -7,8 | -1,6 | |
Nettosijoitus ulkomaan rahan määräiseen yksikköön | 0,2 | -0,2 | |||
Muut väliaikaiset erot | 6,6 | -0,1 | -2,3 | 4,2 | |
Yhteensä | 175,5 | 4,9 | -15,1 | -5,9 | 159,4 |
Netotettu laskennallisista verosaamisista | -36,4 | 2,4 | -2,1 | -36,2 | |
Laskennalliset verovelat taseessa | 139,2 | 7,3 | -15,1 | -8,1 | 123,2 |
Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2023
Milj. euroa | 1.1.2023 | Kirjattu tulosvaikutteisesti | Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin | Muuntoero | 31.12.2023 |
Laskennalliset verosaamiset tase | |||||
Vuokrasopimukset | 2,3 | 1,8 | 0,0 | 4,1 | |
Eläkevelvoitteet ja muut varaukset | 3,5 | -0,4 | 0,2 | 0,2 | 3,5 |
Sisäiset katteet | 8,2 | -3,2 | -0,2 | 4,8 | |
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset | 0,8 | 28,0 | 1,0 | 29,7 | |
Muut väliaikaiset erot | 2,6 | 1,0 | 0,2 | 3,8 | |
Yhteensä | 17,3 | 27,2 | 0,2 | 1,2 | 45,9 |
Netotettu laskennallisista veroveloista | -7,9 | -26,8 | -1,6 | -36,4 | |
Laskennalliset verosaamiset taseessa | 9,4 | 0,4 | 0,2 | -0,4 | 9,5 |
Laskennalliset verovelat tase | |||||
Vuokrasopimukset | 2,5 | 1,4 | 3,9 | ||
Eläkevelvoitteet | 0,1 | 0,1 | -0,1 | 0,2 | 0,3 |
Poistoero ja verottomat varaukset | 79,0 | 31,2 | 3,9 | 114,1 | |
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon | 62,9 | -18,2 | 44,7 | ||
Rahoitusinstrumentit | 3,9 | -0,2 | 1,6 | 0,5 | 5,9 |
Muut väliaikaiset erot | 9,0 | 0,7 | -3,1 | 6,6 | |
Yhteensä | 157,4 | 33,6 | -16,7 | 1,2 | 175,5 |
Netotettu laskennallisista verosaamisista | -7,9 | -26,8 | -1,6 | -36,4 | |
Laskennallinen verovelat taseessa | 149,5 | 6,8 | -16,7 | -0,4 | 139,2 |
Konserni on kirjannut laskennallista verosaamista verotappioista Ruotsissa 22,6 miljoonaa euroa (0,0) ja Suomessa 2,2 miljoonaa euroa (0,0) ja muissa maissa 0,9 miljoonaa euroa (0,7). Johto arvioi, että konsernille kertyy tulevina vuosina verotettavaa tuloa, josta tappiot voidaan vähentää. Verotappiot eivät vanhene muualla kuin Suomessa, jossa vanhenemisaika on 10 vuotta.
Ne verotukselliset tappiot, joiden suuruuteen tai käyttömahdollisuuksiin liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaa-mista, olivat noin 90 (93) miljoonaa euroa Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Näitä verotappioita kirjaamaton laskennallinen verosaaminen on noin 29 (29) miljoonaa euroa. Verotappiot eivät vanhene.
144
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
7. Konsernin rakenne
7.1 Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot
Laatimisperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyritys Metsä Board Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Konsernilla on määräysvalta, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumatto-mat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpää-töksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa ja laajan tuloksen jakautuminen laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallatto-mille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Yhteiset toiminnot
Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konserni yhdistelee tilinpäätökseensä omistusosuutensa mukaisen osuuden yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.
Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot 31.12.2024
Metsä Board Oyj:n omistamat saman konsernin osakkeet ja osuudet
Maa | Omistusosuus, % | Osakkeiden lukumäärä | Kirjanpitoarvo Euroa | |
Saman konsernin osakkeet ja osuudet | ||||
Metsäliitto Osuuskunta | Suomi | - | 716 041 | 716 031,03 |
Tytäryhtiöosakkeet | ||||
Kotimaiset | ||||
Metsä Board International Oy | Suomi | 100,00 | 10 000 | 23 347 464,13 |
Ulkomaiset | ||||
Metsa Board Americas Corporation 1) | USA | 99,00 | 17 820 | 12 209 018,39 |
Metsä Board Benelux n.v./s.a 1) | Belgia | 0,08 | 2 | 0,00 |
Metsä Board Deutschland GmbH | Saksa | 100,00 | 1 | 0,00 |
Metsa Board Ibéria S.A. 1) | Espanja | 1,00 | 100 | 1 561,63 |
Metsä Board Sverige Ab | Ruotsi | 100,00 | 10 000 000 | 750 358 228,09 |
Tytäryhtiöosakkeet yhteensä | 785 916 272,24 | |||
Saman konsernin osakkeet ja osuudet yhteensä | 786 632 313,27 |
1)Konsernin osuus 100,0 %
Kotimainen alakonserni | ||||
Metsä Board International Oy | ||||
Metsä Board Benelux n.v./s.a 1) | Belgia | 99,92 | 2 919 | 140 001,71 |
Metsä Board France SAS | Ranska | 100,00 | 8 211 | 418 951,75 |
Metsa Board Ibéria S.A. 1) | Espanja | 99,00 | 147 771 | 155 316,78 |
Metsa Board Italia S.r.l. | Italia | 100,00 | 100 000 | 1 250 691,84 |
Metsa Board (Middle East & Africa) Ltd | Kypros | 100,00 | 742 105 | 214 000,00 |
Metsä Board Polska Sp. Z o.o. | Puola | 100,00 | 232 | 54 458,58 |
Metsa Board Singapore Pte Ltd | Singapore | 100,00 | 10 000 | 4 036,51 |
Metsa Board Singapore Pte Ltd Indian Branch | Intia | 100,00 | - | - |
Metsa Board Turkey LLC | Turkki | 100,00 | 400 | 2 303,66 |
Metsa Board UK Ltd | Iso-Britannia | 100,00 | 2 400 | 264 172,02 |
Metsa Board Americas Corporation 1) | USA | 1,00 | 180 | 4 435,15 |
Metsa Board Australia and New Zealand Pty Ltd | Australia | 100,00 | 1 | 41 827,54 |
Yhteensä | 2 550 195,54 |
1)Konsernin osuus 100,0 %
145
Maa | Omistusosuus, % | Osakkeiden lukumäärä | Kirjanpitoarvo Euroa | |
Ulkomainen alakonserni | ||||
Metsä Board Sverige Ab | ||||
Husum Pulp Ab | Ruotsi | 70,00 | 85 664 | 184 647 891,63 |
Merkitykselliset tytäryhtiöt
Metsä Boardilla on kaksi merkityksellistä tytäryhtiötä:
Metsä Board Sverige AB
Metsä Board Sverige AB sijaitsee Örnsköldsvikissä Ruotsissa. Yhtiö tuottaa taivekartonkia ja ensikuitulaineria. Metsä Board Sverige AB:n liikevaihto vuonna 2024 oli 437 miljoonaa euroa (396). Yhtiön tuotantokapasiteetti on 250 000 tonnia laineria ja 600 000 tonnia taivekartonkia.
Husum Pulp AB
Yhtiö tuottaa sellua Metsä Board Sverige AB:lle sekä markkinoille. Yhtiön lii-kevaihto vuonna 2024 oli 463 miljoonaa euroa (370) ja tuotantokapasiteettin 730 000 tonnia kemiallaista sellua.
7.2
Laatimisperiaatteet
Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet konsernissa
Määräysvallattomien omistajien omistusosuus ja osuus äänivallasta | Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta | Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta | |||||
Milj. euroa | Kotimaa | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 |
Husum Pulp AB | Ruotsi | 30,0 % | 30,0 % | 14,1 | 6,8 | 164,7 | 155,6 |
146
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
7.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset
Laatimisperiaatteet
Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huo-mattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta.
Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liiketuloksen yläpuolella osakkuusyritys Metsä Fibren osalta ja liiketuloksen alapuolella muiden osakkuusyritysten osalta. Vastaavasti konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen muiden laajan tuloksen erien muutoksista kirjataan konsernin muihin laa-jan tuloksen eriin. Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita,
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Arvo 1.1. | 549,9 | 614,2 |
Osuus tilikauden tuloksesta | ||
Osuus Metsä Fibren tuloksesta | -8,8 | 24,2 |
Osuus muiden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 0,0 | 0,0 |
Saadut osingot | -9,8 | -82,8 |
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä | ||
Muuntoerot ja muut oman pääoman muutokset | -13,8 | -5,7 |
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 31.12. | 517,5 | 549,9 |
Tuloslaskelmaan merkityt määrät
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Osakkuusyritykset | -8,8 | 24,2 |
Tuloslaskelmaan merkityt määrät yhteensä | -8,8 | 24,2 |
Taseeseen merkityt määrät
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Osakkuusyritykset | 517,5 | 549,9 |
Taseeseen merkityt määrät yhteensä | 517,5 | 549,9 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2024 sisältyy liikearvoa 45,2 miljoonaa euroa (45,2). Mikään osakkuus- tai yhteisyritys ei ole julkisesti noteerattu. Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty liitteessä 7.3.
Taloudellisen informaation yhteenveto olennaisista osakkuusyrityksistä
Johdon näkemyksen mukaan ainoa olennainen osakkuusyritys on kemiallista sellua ja sahatavaraa tuottava Metsä Fibre -konserni. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia Metsä Fibrestä. Metsä Boardin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta omistaa 50,1 prosenttia ja japanilainen Itochu-kon-serni 25,0 prosenttia. Metsä Fibre toimii pääasiallisesti Suomessa, ja sen tuotantokapasiteetti on noin 3,3 miljoonaa tonnia kemiallista sellua. Lisäksi Metsä Fibrellä on viisi sahaa Suomessa.
Yhteenveto Metsä Fibren taloudellisesta informaatiosta
Metsä Fibre -konserni
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Liikevaihto | 2 328,3 | 2 498,6 |
Tilikauden tulos | -35,2 | 78,7 |
Muut laajan tuloksen erät | -55,5 | -22,9 |
Laaja tulos yhteensä | -90,7 | 55,8 |
Osakkuusyrityksestä kaudella saadut osingot | 9,8 | 82,8 |
Pitkäaikaiset varat | 3 270,6 | 3 467,3 |
Lyhytaikaiset varat | 982,2 | 980,9 |
Pitkäaikaset velat | 1 278,1 | 1 378,4 |
Lyhytaikaiset velat | 1 089,2 | 1 054,3 |
Nettovarallisuus | 1 885,4 | 2 015,5 |
Osakkuusyrityksen taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Konsernin osuus nettovaroista | 469,5 | 501,9 |
Liikearvo | 45,2 | 45,2 |
Muut hankintahetken käyvän arvon kohdistukset (PPA) | 3,5 | 4,1 |
Muut oikaisut | -0,6 | -1,3 |
Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa | 517,7 | 549,8 |
Metsä Fibre on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmene-telmällä. Yhteenveto perustuu IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.
Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistä
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Konsernin osuus tilikauden tuloksesta | 0,0 | 0,0 |
Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä | 0,2 | 0,2 |
147
7.4
Laatimisperiaatteet
Hankitut liiketoiminnot yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja myydyt toiminnot siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Luovutettu vastike, mukaanlukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun liiketoiminnon yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo ja hankinnan kohteesta aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.
Myydyt toiminnot
Metsä Board myi VLP -konsernille 13.5.2024 Venäjän myyntiyhtiön ja kau-pasta syntyi -0,5 miljoonan euron tappio. Metsä Board lopetti vuonna 2022 Venäjän liiketoimintonsa. Nyt toteutetun yrityskaupan jälkeen konsernilla ei enää ole omistuksia Venäjällä.
7.5
Metsä Boardin konsernin lähipiiriin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys Metsäliitto Osuuskunta, joka omistaa Metsä Board Oyj:n osakkeista 52,0 % ja äänistä 68,9 %, Metsäliitto Osuuskunnan muut tytäryritykset ja osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen, Metsä Groupin ja Metsä Boardin johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille palkat, palkkiot ja eläkekulut on esitetty liitetiedossa 3.2. Lisätietoja konsernin rakenteesta on esitetty liitetiedossa 7.1.
Merkittävimmät Metsäliitto Osuuskunnan tytäryritykset, joiden kanssa Metsä Boardilla on liiketoimia, ovat seuraavat:
Metsä Tissue -konserni
Metsä Fibre -konserni
Metsä Forest Sverige Ab
Metsä Board käsittelee Metsä Fibreä pääomaosuusmenetelmällä Sijoituk-set osakkuusyrityksiin -standardin (IAS 28) mukaisesti. Lähipiiritapahtu-mat Metsä Fibren kanssa sisältyvät liiketoimiin sisaryritysten kanssa.
Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasury Oy:öön, joka on Metsäliitto Osuuskunnan kokonaan omistama tytäryhtiö ja vastaa Metsä Boardin konserniyhtiöiden rahoituspositioista konsernin määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena. Rahoitusliiketoimet Metsä Group Treasury Oy:n kanssa tapahtuvat markkinahintaan.
Metsä Board -konsernin puuraaka-aineostojen kokonaisarvo Metsäliitto Osuuskunnalta oli 201,2 miljoonaa euroa (171,3) ja Metsä Fibreltä tehtyjen selluostojen 276,8 miljoonaa euroa (255,8). Ostot toteutettiin markkinahintaan.
Metsä Board osallistuu Metsä Groupin ylimmille johtajille vakuutusyhti-östä otettuun lisäeläkejärjestelyyn. Maksut järjestelyyn vuonna 2024 olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,5).
Liiketapahtumat ja avoimet saldot emoyrityksen ja sisaryritysten kanssa
Liiketoimet emoyhtiön kanssa | Liiketoimet sisaryhtiöiden kanssa | |||
Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2024 | 2023 |
Liikevaihto | 3,6 | 9,6 | 116,0 | 112,3 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 4,9 | 5,0 | 0,9 | 1,3 |
Ostot | -264,8 | -213,4 | -557,9 | -460,4 |
Osuus osakkuusyritysten tuloksista | -8,8 | 24,2 | ||
Korkotuotot | 8,4 | 9,4 | ||
Korkokulut | 0,1 | -1,2 | -0,4 | |
Investoinnit | -42,1 | |||
Saamiset | ||||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,7 | 1,6 | 26.6 | 49.8 |
Rahavarat | 179,2 | 278.4 | ||
Velat | ||||
Ostovelat ja muut velat | 51,8 | 23,8 | 139.6 | 46.6 |
Liiketapahtumat ja avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Liikevaihto | 0,7 | 0,5 |
Ostot | -0,1 | |
Saamiset | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 0,2 |
Metsä Board on luokitellut rahavaroihin Metsä Groupin sisäisessä pankissa Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.
Saamisiin emoyritykseltä tai sisaryrityksiltä ei sisälly epävarmoja saamisia eikä tilikauden aikana ole kirjattu näistä eristä luottotappioita. Emoyritykselle tai sisaryrityksille olevista veloista ei ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
148
Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
8. Muut liitetiedot
8.1 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset
Keskeiset arviot ja harkinta
Riidat ja oikeidenkäynnit
Metsä Board -konserniin kuuluvat yhtiöt ovat viime vuosina olleet myyjinä useissa osakekaupoissa. Näissä yrityskaupoissa yhtiöt ovat antaneet tavanomaisia myyjän vakuutuksia. Ei voida poissul-kea, etteikö yhtiöitä vastaan esitetä vaatimuksia näiden myyjän vakuutusten perusteella ja etteikö vakuutuksista aiheutuisi yhtiöille kustannuksia.
Vastuusitoumukset
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vastuut | 0,7 | 1,6 |
Yhteensä | 0,7 | 1,6 |
Vastuut sisältävät annettuja pantteja, kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä sekä takauksia.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Alle 12 kuukautta | 1,4 | 69,7 |
Myöhemmin | 0,4 | 0,8 |
Investointisitoumukset yhteensä | 1,8 | 70,5 |
Muut tiedot
Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Glo-balilta ja Moody’s Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody’s Metsä Boardin luottoluokitus on Baa2 ja näkymä vakaa.
8.2 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Metsä Board ilmoitti 16.1.2025 suunnittelevansa Takon kartonkitehtaan sulkemista ja Kyron kartonkitehtaan toiminnan tehostamista pitkään jat-kuneen heikon kannattavuuden vuoksi. Yhtiö käynnisti muutosneuvottelut molemmilla tehtailla sekä niihin liittyvissä muissa toiminnoissa. Mahdol-liset päätökset henkilöstövähennyksistä ja tehtaan sulkemisesta tehdään vasta muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen.
Metsä Board ilmoitti 6.2.2025 käynnistävänsä yhteistyössä Metsä Tissuen kanssa esisuunnittelun, jossa selvitetään Husumin BM2 -tuotanto-linjan tuotantosuunnan muuttamista. Esisuunnittelun odotetaan kestävän 12 kuukautta, ja se mahdollistaisi vuosikapasiteetiltaan noin 80 000 tonnin ruokapakkauspapereiden sekä tiivispapereiden valmistuksen. Valkoisen kraftlainerin tuotanto jatkuu täydellä kapasiteetilla ainakin BM2:n mahdolli-seen investointiseisokkiin saakka. Muutetun tuotantolinjan käynnistyminen olisi aikaisintaan vuoden 2027 viimeisellä neljänneksellä.
149
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Tuloslaskelma
|
Euroa |
Liite |
1.1.–31.12.2024 |
1.1.–31.12.2023 |
|
Liikevaihto |
2 |
1 255 155 685,28 |
1 239 168 327,91 |
|
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos |
3,4 |
12 115 612,05 |
-59 575 562,56 |
|
Liiketoiminnan muut tuotot |
86 974 184,38 |
81 035 662,81 |
|
|
Materiaalit ja palvelut |
|
|
|
|
Aineet, tarvikkeet ja tavarat |
|
|
|
|
Ostot tilikauden aikana |
-813 994 757,43 |
-735 583 407,40 |
|
|
Varastojen muutos |
4 205 311,64 |
11 327 074,69 |
|
|
Ulkopuoliset palvelut |
5 |
-232 173 374,01 |
-204 945 195,88 |
|
Henkilöstökulut |
5 |
-103 581 145,93 |
-101 494 562,44 |
|
Poistot ja arvonalentumiset |
3,6 |
-61 629 733,62 |
-50 438 167,30 |
|
Liiketoiminnan muut kulut |
3,5 |
-125 140 890,36 |
-117 576 834,01 |
|
-1 332 314 589,71 |
-1 198 711 092,34 |
||
|
Liikevoitto/-tappio |
21 930 892,00 |
61 917 335,82 |
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut |
7 |
|
|
|
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä |
73 509 700,49 |
103 927 858,98 |
|
|
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista |
94 652,26 |
945,00 |
|
|
Muut korko- ja rahoitustuotot |
281 843,31 |
301 640,04 |
|
|
Kurssierot |
-4 914 376,10 |
-5 398 633,64 |
|
|
Korkokulut ja muut rahoituskulut |
-15 882 154,35 |
-13 215 197,30 |
|
|
53 089 665,61 |
85 616 613,08 |
||
|
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
75 020 557,61 |
147 533 948,90 |
|
|
Tilinpäätössiirrot |
|
|
|
|
Poistoeron muutos |
6 |
-29 006 231,44 |
-24 354 472,54 |
|
Konserniavustus |
1 000 000,00 |
|
|
|
Tuloverot |
8 |
2 664 482,24 |
-7 843 257,95 |
|
Tilikauden voitto/-tappio |
49 678 808,41 |
115 336 218,41 |
150
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Tase
|
Euroa |
Liite |
31.12.2024 |
31.12.2023 |
|
VASTAAVAA |
|||
|
Pysyvät vastaavat |
|
|
|
|
Aineettomat hyödykkeet |
9 |
|
|
|
Aineettomat oikeudet |
7 678 883,67 |
11 089 921,66 |
|
|
Muut aineettomat hyödykkeet |
403 255,41 |
512 038,25 |
|
|
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
28 277 699,91 |
8 256 659,20 |
|
|
36 359 838,99 |
19 858 619,11 |
||
|
Aineelliset hyödykkeet |
9 |
|
|
|
Maa- ja vesialueet |
29 920 088,35 |
30 046 780,31 |
|
|
Rakennukset ja rakennelmat |
146 237 007,92 |
142 309 889,82 |
|
|
Koneet ja kalusto |
307 029 230,84 |
259 941 625,99 |
|
|
Muut aineelliset hyödykkeet |
6 446 100,52 |
6 835 013,27 |
|
|
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
26 669 977,81 |
43 361 374,25 |
|
|
516 302 405,44 |
482 494 683,64 |
||
|
Sijoitukset |
10 |
|
|
|
Osuudet saman konsernin yrityksiltä |
786 632 313,27 |
529 953 996,10 |
|
|
Saamiset omistusyhteysyrityksissä |
128 466 313,09 |
288 654 833,04 |
|
|
Osuudet omistusyhteysyrityksiltä |
86 429 409,33 |
86 429 409,33 |
|
|
Muut osakkeet ja osuudet |
218 984 414,93 |
253 698 707,84 |
|
|
1 220 512 450,62 |
1 158 736 946,31 |
||
|
Pysyvät vastaavat yhteensä |
1 773 174 695,05 |
1 661 090 249,06 |
|
|
Vaihtuvat vastaavat |
|||
|
Vaihto-omaisuus |
|||
|
Aineet ja tarvikkeet |
71 682 844,37 |
64 903 754,79 |
|
|
Valmiit tuotteet |
150 202 175,07 |
138 086 563,02 |
|
|
221 885 019,44 |
202 990 317,81 |
||
|
Pitkäaikaiset saamiset |
|||
|
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
34 907 059,95 |
37 596 485,20 |
|
|
34 907 059,95 |
37 596 485,20 |
||
|
Lyhytaikaiset saamiset 11 |
|||
|
Myyntisaamiset |
105 360 385,66 |
115 699 537,58 |
|
|
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
74 887 353,03 |
196 956 199,22 |
|
|
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä |
109 751,16 |
195 710,12 |
|
|
Muut saamiset |
27 109 557,13 |
15 553 670,54 |
|
|
Siirtosaamiset |
8 933 098,61 |
5 097 591,69 |
|
|
216 400 145,59 |
333 502 709,15 |
||
|
Saamiset yhteensä |
251 307 205,54 |
371 099 194,35 |
|
|
Rahat ja pankkisaamiset |
27 296,58 |
10 327 192,96 |
|
|
Vaihtuvat vastaavat yhteensä |
473 219 521,56 |
584 416 705,12 |
|
|
Vastaavaa yhteensä |
2 246 394 216,61 |
2 245 506 954,18 |
|
Euroa |
Liite |
31.12.2024 |
31.12.2023 |
|
VASTATTAVAA |
|||
|
Oma pääoma |
12 |
||
|
Osakepääoma |
12 |
557 881 540,40 |
557 881 540,40 |
|
Muut rahastot |
|
|
|
|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
210 639 481,81 |
210 639 481,81 |
|
|
Käyvän arvon rahasto |
137 422 660,27 |
195 273 187,14 |
|
|
Edellisten tilikausien voitto/tappio |
218 714 526,78 |
192 906 977,09 |
|
|
Tilikauden voitto/tappio |
49 678 808,41 |
115 336 218,41 |
|
|
1 174 337 017,67 |
1 272 037 404,85 |
||
|
Tilinpäätössiirtojen kertymä |
6 |
|
|
|
Poistoero |
229 362 824,54 |
200 356 593,10 |
|
|
Pakolliset varaukset |
13 |
2 438 948,00 |
2 758 948,00 |
|
Vieras pääoma |
|||
|
Pitkäaikainen vieras pääoma |
15 |
||
|
Joukkovelkakirjalainat |
249 769 529,03 |
249 685 345,02 |
|
|
Lainat rahoituslaitoksilta |
152 941 176,48 |
164 705 882,36 |
|
|
Saadut ennakot |
4 904 056,51 |
7 354 456,51 |
|
|
Laskennallinen verovelka |
8,14 |
31 378 380,05 |
48 266 450,66 |
|
Muut velat |
649 459,11 |
865 945,59 |
|
|
439 642 601,18 |
470 878 080,14 |
||
|
Lyhytaikainen vieras pääoma |
16 |
||
|
Yritystodistuslainat |
29 736 827,38 |
|
|
|
Lainat rahoituslaitoksilta |
11 764 706,19 |
11 764 705,88 |
|
|
Saadut ennakot |
4 242 438,42 |
4 687 512,48 |
|
|
Ostovelat |
115 303 163,36 |
122 711 978,74 |
|
|
Velat saman konsernin yrityksille |
184 565 946,37 |
94 701 965,84 |
|
|
Muut velat |
5 604 941,60 |
6 832 689,40 |
|
|
Siirtovelat |
49 394 801,90 |
58 777 075,75 |
|
|
400 612 825,22 |
299 475 928,09 |
||
|
Vieras pääoma yhteensä |
840 255 426,40 |
770 354 008,23 |
|
|
Vastattavaa yhteensä |
2 246 394 216,61 |
2 245 506 954,18 |
151
Emoyhtiön tilinpäätös
Rahoituslaskelma
|
Euroa |
1.1.–31.12.2024 |
1.1.–31.12.2023 |
|
Liiketoiminnan rahavirrat |
||
|
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
75 020 557,61 |
147 533 948,90 |
|
Oikaisut voittoon / tappioon a) |
-21 890 370,91 |
-85 927 509,95 |
|
Saadut korot |
19 503 503,73 |
21 422 500,02 |
|
Maksetut korot |
-15 183 878,02 |
-12 275 116,16 |
|
Saadut osingot |
54 260 864,27 |
82 767 207,10 |
|
Muut rahoituserät, netto |
-774 591,35 |
-3 570 452,49 |
|
Maksetut tuloverot |
-10 362 226,38 |
29 642 145,48 |
|
Käyttöpääoman muutos b) |
-20 951 128,11 |
79 748 470,25 |
|
Liiketoiminnan nettorahavirta |
79 622 730,84 |
259 341 193,15 |
|
Investointien rahavirrat |
||
|
Tytäryhtiöosakkeiden hankinnat |
-256 637 168,14 |
|
|
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin |
-116 869 227,18 |
-87 896 874,00 |
|
Tytäryhtiöiden purkamiset ja myynnit |
|
4 757 354,04 |
|
Luovutustulot muista sijoituksista |
457 944,70 |
|
|
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit |
35 040 990,80 |
59 000 151,81 |
|
Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto |
159 491 937,36 |
|
|
Investointien nettorahavirta |
-178 515 522,46 |
-24 139 368,15 |
|
Kassavirta ennen rahoitusta |
-98 892 791,62 |
235 201 825,00 |
|
Rahoituksen rahavirrat |
||
|
Omien osakkeiden hankinta |
|
0,00 |
|
Maksetut osingot ja muu voitonjako |
-88 758 714,00 |
-205 740 701,92 |
|
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut |
-11 764 705,88 |
-11 764 705,88 |
|
Muiden pitkäaikaisten velkojen muutos |
-2 666 886,49 |
4 738 476,69 |
|
Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto |
67 991 573,24 |
30 000 000,00 |
|
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto |
123 791 628,35 |
-55 479 374,52 |
|
Rahoituksen nettorahavirrat |
88 592 895,22 |
-238 246 305,63 |
|
Rahavarojen muutos |
-10 299 896,40 |
-3 044 480,63 |
|
Rahavarat tilikauden alussa |
10 327 192,96 |
13 371 673,53 |
|
Rahavarojen muutos |
-10 299 896,40 |
-3 044 480,63 |
|
Rahavarat tilikauden lopussa |
27 296,56 |
10 327 192,90 |
|
a) Oikaisut voittoon / tappioon |
||
|
Poistot ja arvonalentumiset |
61 629 733,62 |
50 438 167,30 |
|
Rahoitustuotot ja -kulut |
-53 089 665,61 |
-85 616 613,08 |
|
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot |
-30 110 438,92 |
-50 778 155,17 |
|
Pakollisten varausten muutos |
-320 000,00 |
29 091,00 |
|
Yhteensä |
-21 890 370,91 |
-85 927 509,95 |
|
b) Käyttöpääoman muutos |
||
|
Vaihto-omaisuus |
-18 894 701,63 |
63 680 745,14 |
|
Lyhytaikaiset korottomat saamiset |
-21 268 701,95 |
84 830 229,14 |
|
Lyhytaikaiset korottomat velat |
19 212 275,47 |
-68 762 504,03 |
|
Yhteensä |
-20 951 128,11 |
79 748 470,25 |
152
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet
Konsernin perustiedot
Metsä Board Oyj kuuluu Metsä Group -konserniin, jonka emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki. Metsäliitto Osuuskunta laatii konsernitilinpäätöksen, joka on saatavissa konsernin pääkonttorista Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo Suomi .
Metsä Board Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytän- töä noudattaen.
Metsä Board Oyj:llä on liiketoimia muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Näistä on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedoissa kohdassa 7.3. Liiketapahtumat lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin.
Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanvaluutan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset
Yhtiö käyttää johdannaisia ainoastaan valuutta-, korko- ja hyödykeriskien suojaamiseen. Johdannaiset on arvostettu kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Rahoitus- riskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7.
Suojauslaskennassa olevien rahavirtaa suojaavien johdannaisten realisoitumaton käypä arvo kirjataan taseen käyvän arvon rahastoon siltä osin kuin ne ovat tehokkaita. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten realisoitumaton käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana kirjannut laskennalliset verosaamiset ja -velat omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Metsä Board Oyj soveltaa kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n mukaista käyvän arvon optiota myös omistamiinsa muihin osakkeisiin ja osuuksiin. Tämän mukaisesti yhtiö on luokitellut omistamansa Pohjolan Voima Oyj:n osakkeet IFRS 9:n mukaan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja muut oman pääoman ehtoiset rahoitusvaransa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Osakkeiden ja osuuksien käyvän arvon määrittämiseen sovellettavat periaatteet ja käyvän arvon herkkyydet eri arvostustekijöille on kuvattu konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.
Liikevaihto
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut on kirjattu tilikaudelle, jolla työntekijälle on syntynyt peruuttamaton oikeus myönnettyihin osakkeisiin.
Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkevakuu- tusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu tai pidetty yhtiön omalla vastuulla. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoritepe- rusteisia palkkoja.
Leasing
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Tuloverot
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot ja edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä lasken- nalliset verot. Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon eroista. Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäi- siin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla.
Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen pitoaikaan seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta
Voimalaitosten raskaat koneet 20–40 vuotta
Muut raskaat koneet 15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto 5–15 vuotta
Muut erät 5–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-ai- neet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät menot sekä tuotteisiin kohdistuvan kohtuullisen osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Pakolliset varaukset
Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen emoyhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin.
153
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
2. |
Liikevaihto markkina-alueittain |
|
|
Suomi |
78 050 794,23 |
71 957 904,99 |
|
Muut EU-maat |
604 103 539,89 |
634 651 668,85 |
|
Muu Eurooppa |
152 903 752,20 |
155 584 591,86 |
|
Muut maat |
420 097 598,96 |
376 974 162,21 |
|
Yhteensä |
1 255 155 685,28 |
1 239 168 327,91 |
|
3. |
Poikkeukselliset erät |
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot |
||
|
Kiinteistö Niemenranta, maa-alueen myyntivoitto |
|
2 707 107,12 |
|
Liiketoiminnan muut kulut |
|
|
|
Kaskisen esiselvityksen alaskirjaus |
-7 624 259,37 |
|
|
Yhteensä |
-7 624 259,37 |
2 707 107,12 |
|
4. |
Liiketoiminnan muut tuotot |
|
|
Vuokratuotot |
1 252 022,58 |
1 195 943,71 |
|
Palvelujen tuotot |
19 725 302,03 |
18 372 566,27 |
|
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot |
30 186 253,48 |
50 797 267,91 |
|
Julkiset avustukset ja korvaukset |
30 193 902,72 |
6 060 823,02 |
|
Romun ja jätteen myynti |
276 770,26 |
234 025,33 |
|
Muut |
5 339 933,31 |
4 375 036,57 |
|
Yhteensä |
86 974 184,38 |
81 035 662,81 |
|
5. |
Liiketoiminnan kulut |
|
|
Ulkopuoliset palvelut |
||
|
Jakelukustannukset |
-150 428 960,54 |
-134 631 795,07 |
|
Muut ulkopuoliset palvelut |
-81 744 413,47 |
-70 313 400,81 |
|
Yhteensä |
-232 173 374,01 |
-204 945 195,88 |
|
Henkilöstökulut |
||
|
Palkat ja palkkiot |
-59 311 632,92 |
-57 157 644,03 |
|
Osakeperusteiset maksut |
-1 481 114,80 |
-2 183 679,64 |
|
Henkilösivukulut |
|
|
|
Eläkekulut |
-16 211 813,83 |
-14 621 870,25 |
|
Muut henkilösivukulut |
-26 576 584,38 |
-27 531 368,52 |
|
Yhteensä |
-103 581 145,93 |
-101 494 562,44 |
|
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 31.12.2024 30 emoyhtiö Metsä Board Oyj:n henkilöä. Järjestelmän ansaintajaksolta 2021-2023 on mahdollista ansaita yhteensä 378 813 (brutto), ansaintajaksolta 2022-2024 yhteensä 415 508 (brutto), ansaintajaksolta 2023-2025 yhteensä 426 377 (brutto) ja ansaintajaksolla 2024-2026 yhteensä 564 891 Metsä Boardin B-sarjan osaketta. Johdon palkoista ja palkkioista sekä eläkesitoumuksista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.2. Johdon osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.3. |
||
|
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä |
1 237 |
1 227 |
|
Liiketoiminnan muut kulut |
||
|
Vuokra- ja muut kiinteistökulut |
-15 576 906,67 |
-15 494 361,54 |
|
Palvelujen ostot |
-87 194 347,91 |
-80 399 030,53 |
|
Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot |
-75 814,56 |
-19 112,74 |
|
Muut kulut |
||
|
Vapaaehtoiset sosiaalikulut |
-3 117 173,59 |
-2 454 527,45 |
|
Kiinteät energia kustannukset |
-6 408 140,48 |
-6 118 227,77 |
|
Matkakulut |
-1 626 053,86 |
-1 532 327,66 |
|
Vakuutukset |
-3 637 836,25 |
-3 427 277,87 |
|
Mainos- ja markkinointikulut |
-1 808 716,49 |
-2 755 110,69 |
|
Muut |
-5 695 900,55 |
-5 376 857,76 |
|
Yhteensä |
-125 140 890,36 |
-117 576 834,01 |
|
Tilintarkastajan palkkiot |
||
|
Tilintarkastus |
-231 000,00 |
-224 000,00 |
|
Tilintarkastajien lausunnot |
-149 040,00 |
-12 359,30 |
|
Muut palvelut |
-36 157,91 |
-31 762,33 |
|
Yhteensä |
-416 197,91 |
-268 121,63 |
|
Tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. |
154
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
6. |
Poistot ja arvonalentumiset |
|
|
Suunnitelman mukaiset poistot |
||
|
Aineettomat oikeudet |
-1 135 921,50 |
-961 615,18 |
|
Muut aineettomat hyödykkeet |
-111 612,13 |
-100 208,89 |
|
Rakennukset ja rakennelmat |
-9 864 043,20 |
-9 289 313,76 |
|
Koneet ja kalusto |
-42 107 917,40 |
-38 747 838,08 |
|
Muut aineelliset hyödykkeet |
-785 980,02 |
-819 224,47 |
|
Yhteensä |
-54 005 474,25 |
-49 918 200,38 |
|
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä |
||
|
Aineettomat oikeudet |
|
-519 966,92 |
|
Muut aineettomat hyödykkeet |
-7 624 259,37 |
|
|
Yhteensä |
-7 624 259,37 |
-519 966,92 |
|
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä |
-61 629 733,62 |
-50 438 167,30 |
|
Poistoeron muutos |
-29 006 231,44 |
-24 354 472,54 |
|
Kokonaispoistot |
-90 635 965,06 |
-74 792 639,84 |
|
Poistoero tilikauden alussa |
200 356 593,10 |
176 002 120,56 |
|
Poistoeron muutos |
29 006 231,44 |
24 354 472,54 |
|
Poistoero tilikauden lopussa |
229 362 824,54 |
200 356 593,10 |
|
7. |
Rahoitustuotot ja -kulut |
|
|
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista |
||
|
Osinkotuotot |
||
|
Saman konsernin yrityksiltä |
54 207 361,04 |
82 806 999,00 |
|
Muilta |
94 652,26 |
945,00 |
|
Yhteensä |
54 302 013,30 |
82 807 944,00 |
|
Korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista |
||
|
Saman konsernin yrityksiltä |
11 805 313,90 |
16 261 117,45 |
|
Yhteensä |
11 805 313,90 |
16 261 117,45 |
|
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä |
66 107 327,20 |
99 069 061,45 |
|
Muut korko- ja rahoitustuotot |
||
|
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä |
7 497 025,55 |
4 859 742,53 |
|
Muut korkotuotot |
201 164,28 |
301 640,04 |
|
Muut rahoitustuotot |
80 679,03 |
|
|
Yhteensä |
7 778 868,86 |
5 161 382,57 |
|
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjatut kurssierot |
||
|
Myynnin kurssierot |
4 077 363,90 |
-450 166,38 |
|
Ostojen kurssierot |
-296 159,97 |
-872 017,52 |
|
Rahoituksen kurssierot |
-8 695 580,03 |
-4 076 449,74 |
|
Yhteensä |
-4 914 376,10 |
-5 398 633,64 |
|
Korko- ja muut rahoituskulut |
|
|
|
Korkokulut saman konsernin yrityksille |
181 144,75 |
1 157 772,68 |
|
Muut korkokulut |
-15 446 365,76 |
-13 962 089,81 |
|
Muut rahoituskulut |
-616 933,34 |
-410 880,17 |
|
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä |
-15 882 154,35 |
-13 215 197,30 |
|
|
|
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä |
53 089 665,61 |
85 616 613,08 |
155
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
8. |
Tuloverot |
|
|
Tilikauden verot |
|
-7 849 008,63 |
|
Edellisten tilikausien verot |
520 766,17 |
-67,52 |
|
Laskennalliset verot |
2 143 716,07 |
5 818,20 |
|
Yhteensä |
2 664 482,24 |
-7 843 257,95 |
|
9. |
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet |
|
|
Aineettomat oikeudet |
||
|
Hankintameno 1.1. |
50 806 946,50 |
51 304 534,70 |
|
Lisäykset |
2 446 259,76 |
8 566 067,13 |
|
Vähennykset |
-4 804 718,25 |
-9 071 775,42 |
|
Siirrot erien välillä |
83 342,00 |
8 120,09 |
|
Hankintameno 31.12. |
48 531 830,01 |
50 806 946,50 |
|
|
|
|
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-39 717 024,84 |
-39 943 768,16 |
|
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
|
1 708 325,42 |
|
Tilikauden poistot |
-1 135 921,50 |
-961 615,18 |
|
Arvonalentumiset |
|
-519 966,92 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-40 852 946,34 |
-39 717 024,84 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
7 678 883,67 |
11 089 921,66 |
|
Muut aineettomat hyödykkeet |
||
|
Hankintameno 1.1. |
8 836 983,38 |
8 665 493,18 |
|
Lisäykset |
668 656,75 |
132 558,44 |
|
Vähennykset |
|
-8 005,74 |
|
Siirrot erien välillä |
6 958 431,91 |
46 937,50 |
|
Hankintameno 31.12. |
16 464 072,04 |
8 836 983,38 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-8 324 945,13 |
-8 233 482,01 |
|
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
|
8 745,77 |
|
Tilikauden poistot |
-111 612,13 |
-100 208,89 |
|
Arvonalentumiset |
-7 624 259,37 |
|
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-16 060 816,63 |
-8 324 945,13 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
403 255,41 |
512 038,25 |
|
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
||
|
Hankintameno 1.1. |
8 256 659,20 |
133 093,84 |
|
Lisäykset |
27 062 814,62 |
8 123 565,36 |
|
Siirrot erien välillä |
-7 041 773,91 |
|
|
Hankintameno 31.12. |
28 277 699,91 |
8 256 659,20 |
|
Aineettomat hyödykkeet yhteensä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
67 900 589,08 |
60 103 121,72 |
|
Lisäykset |
30 177 731,13 |
16 822 190,93 |
|
Vähennykset |
-4 804 718,25 |
-9 079 781,16 |
|
Siirrot erien välillä |
|
55 057,59 |
|
Hankintameno 31.12. |
93 273 601,96 |
67 900 589,08 |
|
|
|
|
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-48 041 969,97 |
-48 177 250,17 |
|
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
|
1 717 071,19 |
|
Tilikauden poistot |
-1 247 533,63 |
-1 061 824,07 |
|
Arvonalentumiset |
-7 624 259,37 |
-519 966,92 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-56 913 762,97 |
-48 041 969,97 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
36 359 838,99 |
19 858 619,11 |
156
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
Maa- ja vesialueet |
||
|
Hankintameno 1.1. |
30 046 800,51 |
26 340 456,62 |
|
Lisäykset |
|
4 768 400,00 |
|
Vähennykset |
-125 833,63 |
-1 062 056,11 |
|
Siirrot erien välillä |
-858,33 |
|
|
Hankintameno 31.12. |
29 920 108,55 |
30 046 800,51 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-20,20 |
-20,20 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-20,20 |
-20,20 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
29 920 088,35 |
30 046 780,31 |
|
Rakennukset ja rakennelmat |
||
|
Hankintameno 1.1. |
349 321 797,65 |
326 310 652,31 |
|
Lisäykset |
11 275 661,01 |
8 832 311,77 |
|
Vähennykset |
-186 016,75 |
-1 492 068,30 |
|
Siirrot erien välillä |
2 515 500,29 |
15 670 901,87 |
|
Hankintameno 31.12. |
362 926 942,20 |
349 321 797,65 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-207 011 907,83 |
-199 214 662,37 |
|
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
186 016,75 |
1 492 068,30 |
|
Tilikauden poistot |
-9 864 043,20 |
-9 289 313,76 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-216 689 934,28 |
-207 011 907,83 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
146 237 007,92 |
142 309 889,82 |
|
Koneet ja kalusto |
||
|
Hankintameno 1.1. |
1 357 541 964,65 |
1 312 182 737,66 |
|
Lisäykset |
52 538 316,44 |
33 111 908,38 |
|
Vähennykset |
-4 684 968,66 |
-13 461 281,06 |
|
Siirrot erien välillä |
36 657 205,81 |
25 708 599,67 |
|
Hankintameno 31.12. |
1 442 052 518,24 |
1 357 541 964,65 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-1 097 600 338,66 |
-1 072 253 700,09 |
|
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
4 684 968,66 |
13 401 199,51 |
|
Tilikauden poistot |
-42 107 917,40 |
-38 747 838,08 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-1 135 023 287,40 |
-1 097 600 338,66 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
307 029 230,84 |
259 941 625,99 |
|
Muut aineelliset hyödykkeet |
||
|
Hankintameno 1.1. |
14 682 292,06 |
14 657 784,12 |
|
Lisäykset |
236 903,55 |
24 507,94 |
|
Siirrot erien välillä |
160 163,72 |
|
|
Hankintameno 31.12. |
15 079 359,33 |
14 682 292,06 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-7 847 278,79 |
-7 028 054,32 |
|
Tilikauden poistot |
-785 980,02 |
-819 224,47 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-8 633 258,81 |
-7 847 278,79 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
6 446 100,52 |
6 835 013,27 |
|
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
||
|
Hankintameno 1.1. |
43 361 374,25 |
60 459 586,34 |
|
Lisäykset |
22 640 615,05 |
24 337 087,07 |
|
Vähennykset |
|
683,00 |
|
Siirrot erien välillä |
-39 332 011,49 |
-41 435 982,16 |
|
Hankintameno 31.12. |
26 669 977,81 |
43 361 374,25 |
157
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
Aineelliset hyödykkeet yhteensä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
1 794 954 229,12 |
1 739 951 217,05 |
|
Lisäykset |
86 691 496,05 |
71 074 215,16 |
|
Vähennykset |
-4 996 819,04 |
-16 014 722,47 |
|
Siirrot erien välillä |
|
-56 480,62 |
|
Hankintameno 31.12. |
1 876 648 906,13 |
1 794 954 229,12 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. |
-1 312 459 545,48 |
-1 278 496 436,98 |
|
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
4 870 985,41 |
14 893 267,81 |
|
Tilikauden poistot |
-52 757 940,62 |
-48 856 376,31 |
|
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-1 360 346 500,69 |
-1 312 459 545,48 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12. |
516 302 405,44 |
482 494 683,64 |
|
10. |
Sijoitukset |
|
|
Osuudet saman konsernin yrityksissä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
529 953 996,10 |
534 406 191,31 |
|
Lisäys |
256 678 317,17 |
|
|
Vähennykset |
|
-4 452 195,21 |
|
Hankintameno 31.12. |
786 632 313,27 |
529 953 996,10 |
|
Osuudet omistusyhteysyrityksissä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
86 429 409,33 |
86 429 409,33 |
|
Hankintameno 31.12. |
86 429 409,33 |
86 429 409,33 |
|
Muut osakkeet ja osuudet |
||
|
Hankintameno 1.1. |
253 698 707,84 |
344 817 070,84 |
|
Vähennykset |
-34 620 000,00 |
-91 118 000,00 |
|
Siirrot erien välillä |
-94 292,91 |
|
|
Arvonalennukset |
|
-363,00 |
|
Hankintameno 31.12. |
218 984 414,93 |
253 698 707,84 |
|
Sijoitukset, osakkeet yhteensä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
870 082 113,27 |
965 652 671,48 |
|
Lisäykset |
256 678 317,17 |
|
|
Vähennykset |
-34 620 000,00 |
-95 570 195,21 |
|
Siirrot erien välillä |
-94 292,91 |
|
|
Arvonalennukset |
|
-363,00 |
|
Hankintameno 31.12. |
1 092 046 137,53 |
870 082 113,27 |
|
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
288 654 833,04 |
290 412 859,87 |
|
Lisäys |
1 758 026,47 |
522 658,70 |
|
Vähennykset |
-161 946 546,42 |
-2 280 685,53 |
|
Hankintameno 31.12. |
128 466 313,09 |
288 654 833,04 |
|
Muut saamiset |
||
|
Hankintameno 31.12. |
|
|
|
Saamiset yhteensä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
288 654 833,04 |
290 412 859,87 |
|
Lisäykset |
1 758 026,47 |
522 658,70 |
|
Vähennykset |
-161 946 546,42 |
-2 280 685,53 |
|
Hankintameno 31.12. |
128 466 313,09 |
288 654 833,04 |
|
Sijoitukset ja saamiset yhteensä |
||
|
Hankintameno 1.1. |
1 158 736 946,31 |
1 256 065 531,35 |
|
Lisäykset |
258 436 343,64 |
522 658,70 |
|
Vähennykset |
-196 566 546,42 |
-97 850 880,74 |
|
Siirrot erien välillä |
-94 292,91 |
|
|
Arvonalennukset |
|
-363,00 |
|
Hankintameno 31.12. |
1 220 512 450,62 |
1 158 736 946,31 |
158
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
11. |
Saamiset |
|
|
Pitkäaikaiset saamiset |
||
|
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
|
Lainasaamiset |
34 907 059,95 |
36 049 026,68 |
|
Siirtosaamiset |
|
|
|
Johdannaissaamiset |
|
1 547 458,52 |
|
Yhteensä |
34 907 059,95 |
37 596 485,20 |
|
|
|
|
|
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä |
34 907 059,95 |
37 596 485,20 |
|
Lyhytaikaiset saamiset |
||
|
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
|
Myyntisaamiset |
63 202 824,37 |
38 105 756,72 |
|
Lainasaamiset |
|
123 791 628,35 |
|
Muut saamiset |
-81 766,32 |
76 184,82 |
|
Siirtosaamiset |
11 766 294,98 |
34 982 629,33 |
|
Yhteensä |
74 887 353,03 |
196 956 199,22 |
|
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä |
||
|
Myyntisaamiset |
109 751,16 |
195 710,12 |
|
Yhteensä |
109 751,16 |
195 710,12 |
|
Saamiset muilta |
||
|
Myyntisaamiset |
105 302 686,62 |
115 621 193,18 |
|
Muut saamiset |
27 167 256,17 |
15 632 014,94 |
|
Siirtosaamiset |
8 933 098,61 |
5 097 591,69 |
|
Yhteensä |
141 403 041,40 |
136 350 799,81 |
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä |
216 400 145,59 |
333 502 709,15 |
|
Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä, lyhytaikaiset, erittely |
||
|
Johdannaissaamiset |
9 220 024,44 |
29 996 045,52 |
|
Korkojaksotukset |
2 546 270,54 |
4 975 124,48 |
|
Muut |
|
11 459,33 |
|
Yhteensä |
11 766 294,98 |
34 982 629,33 |
|
Siirtosaamiset muilta, lyhytaikaiset, erittely |
||
|
Jaksotetut verosaamiset |
6 532 659,92 |
336 276,00 |
|
Jaksotetut henkilöstökulut |
28 798,15 |
-61 289,56 |
|
Energiavero ja muut verot |
1 010 269,05 |
3 985 428,55 |
|
Muut |
1 361 371,49 |
837 176,70 |
|
Yhteensä |
8 933 098,61 |
5 097 591,69 |
|
|
|
|
|
Saamiset yhteensä |
251 307 205,54 |
371 099 194,35 |
159
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
12. |
Oma pääoma |
|
|
Sidottu oma pääoma |
||
|
Osakepääoma 1.1. |
||
|
A-osakkeet |
51 788 806,85 |
51 788 806,85 |
|
B-osakkeet |
506 092 733,55 |
506 092 733,55 |
|
Yhteensä |
557 881 540,40 |
557 881 540,40 |
|
Osakepääoma 31.12. |
||
|
A-osakkeet |
51 788 806,85 |
51 788 806,85 |
|
B-osakkeet |
506 092 733,55 |
506 092 733,55 |
|
Yhteensä |
557 881 540,40 |
557 881 540,40 |
|
|
|
|
|
Käyvän arvon rahasto 1.1. |
195 273 187,14 |
259 659 751,43 |
|
Muutos |
-57 850 526,87 |
-64 386 564,29 |
|
Käyvän arvon rahasto 31.12. |
137 422 660,27 |
195 273 187,14 |
|
Sidottu oma pääoma yhteensä |
695 304 200,67 |
753 154 727,54 |
|
Vapaa oma pääoma |
||
|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. |
210 639 481,81 |
210 639 481,81 |
|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12 |
210 639 481,81 |
210 639 481,81 |
|
Kertyneet voittovarat 1.1. |
308 243 195,50 |
398 647 671,61 |
|
Pohjolan Voima Oyj osakesarjojen lunastus |
-769 954,72 |
|
|
Osingonjako |
-88 758 714,00 |
-205 740 701,92 |
|
Tilikauden tulos |
49 678 808,41 |
115 336 218,41 |
|
Kertyneet voittovarat 31.12. |
268 393 335,19 |
308 243 195,50 |
|
Vapaa oma pääoma yhteensä |
479 032 817,00 |
518 882 677,31 |
|
Oma pääoma yhteensä |
1 174 337 017,67 |
1 272 037 404,85 |
|
Laskelma jakokelpoisista varoista |
||
|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
210 639 481,81 |
210 639 481,81 |
|
Voitto edellisiltä tilikausilta |
218 714 526,78 |
192 906 977,09 |
|
Tilikauden voitto |
49 678 808,41 |
115 336 218,41 |
|
Jakokelpoiset varat |
479 032 817,00 |
518 882 677,31 |
160
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
13. |
Pakolliset varaukset |
|
|
Eläkevastuuvaraus |
||
|
1.1. |
738 948,00 |
738 948,00 |
|
31.12. |
738 948,00 |
738 948,00 |
|
Ympäristövaraukset |
||
|
1.1. |
2 020 000,00 |
1 990 909,00 |
|
Varausten lisäykset |
|
29 091,00 |
|
Käytetyt varaukset |
-320 000,00 |
|
|
31.12. |
1 700 000,00 |
2 020 000,00 |
|
Varaukset yhteensä |
||
|
1.1. |
2 758 948,00 |
2 729 857,00 |
|
Varausten lisäykset |
|
29 091,00 |
|
Käytetyt varaukset |
-320 000,00 |
|
|
31.12. |
2 438 948,00 |
2 758 948,00 |
|
14. |
Laskennalliset verosaamiset ja -velat |
|
|
Laskennalliset verosaamiset |
||
|
Pakolliset varaukset |
487 789,60 |
551 789,60 |
|
Käyttämättömät verotukselliset tappiot |
2 207 716,07 |
|
|
Rahoitusinstrumentit |
3 724 087,33 |
|
|
Yhteensä |
6 419 593,00 |
551 789,60 |
|
Laskennalliset verovelat |
||
|
Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden arvostus käypään arvoon |
37 797 973,05 |
44 721 973,05 |
|
Rahoitusinstrumentit |
|
4 096 267,21 |
|
Yhteensä |
37 797 973,05 |
48 818 240,26 |
|
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto |
-31 378 380,05 |
-48 266 450,66 |
|
Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2024 oli 45,9 miljoonaa euroa (40,1). |
||
|
15. |
Pitkäaikainen vieras pääoma |
|
|
Velat muille |
||
|
Joukkovelkakirjalainat |
249 769 529,03 |
249 685 345,02 |
|
Lainat rahoituslaitoksilta |
152 941 176,48 |
164 705 882,36 |
|
Energiavirasto |
649 459,11 |
865 945,59 |
|
Laskennallinen verovelka |
31 378 380,05 |
48 266 450,66 |
|
Saadut ennakot |
4 904 056,51 |
7 354 456,51 |
|
Yhteensä |
439 642 601,18 |
470 878 080,14 |
|
|
|
|
|
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
439 642 601,18 |
470 878 080,14 |
161
Joukkovelkakirjalainat
|
Euroa |
Nimellisarvo |
Korko-% |
2024 |
2023 |
|
2017–2027 |
250 000 000,00 |
2,75 |
249 769 529,03 |
249 685 345,02 |
Metsä Board Oyj:llä on syyskuussa 2017 liikeeseen joukkovelkakirjalainan määrältään 250 miljoonaa euroa. Lainalle maksetaan 2,75 prosentin kuponkikorkoa ja laina erääntyy 29.9.2027. Laina on etuoikeusasemaltaan senior-statuksellinen ja vakuudeton.
Pitkäaikaiset lainat ja niiden lyhennyssuunnitelma
|
Velat saman konsernin yrityksille |
Joukkovelka- kirjalainat |
Rahalaitoslainat |
Muut lainat |
Yhteensä |
|
2025 |
|
11 764 705,88 |
|
11 764 705,88 |
|
2026 |
|
111 764 705,88 |
|
111 764 705,88 |
|
2027 |
249 769 529,03 |
11 764 705,88 |
|
261 534 234,91 |
|
2028 |
|
11 764 705,88 |
|
11 764 705,88 |
|
2029 |
|
11 764 705,88 |
|
11 764 705,88 |
|
2030– |
|
5 882 352,96 |
|
5 882 352,96 |
|
Yhteensä |
249 769 529,03 |
164 705 882,36 |
|
414 475 411,39 |
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
16. |
Lyhytaikainen vieras pääoma |
|
|
Velat saman konsernin yrityksille |
||
|
Lyhytaikaiset lainat |
68 254 745,55 |
30 000 000,00 |
|
Ostovelat |
84 438 479,33 |
52 695 613,31 |
|
Siirtovelat |
31 872 721,49 |
12 006 352,53 |
|
Yhteensä |
184 565 946,37 |
94 701 965,84 |
|
|
|
|
|
Velat muille |
|
|
|
Yritystodistuslainat |
29 736 827,38 |
|
|
Lainat rahoituslaitoksilta |
11 764 705,88 |
11 764 705,88 |
|
Saadut ennakot |
4 242 438,42 |
4 687 512,48 |
|
Ostovelat |
115 303 163,36 |
122 711 978,74 |
|
Muut velat |
5 604 941,60 |
6 832 689,40 |
|
Siirtovelat |
49 394 801,90 |
58 777 075,75 |
|
Yhteensä |
216 046 878,54 |
204 773 962,25 |
|
|
|
|
|
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä |
400 612 825,22 |
299 475 928,09 |
|
Siirtovelat saman konsernin yrityksille, lyhytaikaiset, erittely |
||
|
Johdannaiset |
29 695 969,98 |
10 164 353,73 |
|
Muut |
2 176 751,51 |
1 841 998,80 |
|
Yhteensä |
31 872 721,49 |
12 006 352,53 |
|
Siirtovelat muille, lyhytaikaiset erittely |
||
|
Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset |
21 592 626,00 |
22 384 791,06 |
|
Ostojen jaksotukset |
10 804 493,38 |
11 529 875,20 |
|
Vuosialennukset myynnistä |
12 371 680,54 |
14 866 702,16 |
|
Korot |
2 995 644,16 |
2 914 301,17 |
|
Verot |
-150 450,85 |
4 536 157,78 |
|
Muut |
1 780 808,67 |
2 545 248,38 |
|
Yhteensä |
49 394 801,90 |
58 777 075,75 |
162
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
|
17. Rahoitusinstrumentit |
| Rahoitusjohdannaiset 2024 |
|
Nimellisarvo |
Rahoitusjohdannaiset 2024
|
-18 620 454,01 |
| Rahoitusjohdannaiset 2023 |
|
Nimellisarvo |
Rahoitusjohdannaiset 2023
20 481 336,10
Metsä Board Oyj:n kaikki johdannaissopimukset ovat suojaustarkoituksessa tehtyjä, ja pääosaan sopimuksista sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Ainoastaan myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaukseen liittyvä osa valuuttajohdannaissopimuksista on suojauslaskennan ulkopuolella. Korkojohdannaiset muodostuvat vaihtuvakorkoisten korkorahavirtojen suo- jaamiseksi tehdystä koronvaihtosopimuksesta, joiden maturiteetti vaihtelee 1-2 vuoteen. Valuuttamääräisen rahavirran suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2024 aikana. Hyödykejohdannaiset ovat ostojen rahavirran suojaamiseksi tehtyjä maakaasu- ja polttoöljytermiinejä. Hyödykejohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2024 aikana. Tarkempi kuvaus Metsä Boardin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista sisältyy konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohtaan 5.6 ja 5.7.
163
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2024
|
Euroa |
Taso 1 |
Taso 2 |
Taso 3 |
Yhteensä |
|
Rahoitusvarat, jotka on kirjattu käypään arvoon |
|
|||
|
Muut osakkeet ja osuudet |
218 984 414,93 |
218 984 414,93 |
||
|
Johdannaissaamiset |
3 750 979,76 |
5 469 044,68 |
|
9 220 024,44 |
|
Rahoitusvelat, jotka on kirjattu käypään arvoon |
|
|
|
|
|
Johdannaisvelat |
182 766,44 |
29 513 203,54 |
|
29 695 969,98 |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2023
|
Euroa |
Taso 1 |
Taso 2 |
Taso 3 |
Yhteensä |
|
Rahoitusvarat, jotka on kirjattu käypään arvoon |
|
|
|
|
|
Muut osakkeet ja osuudet |
253 698 707,84 |
253 698 707,84 |
||
|
Johdannaissaamiset |
150 751,44 |
31 392 752,60 |
|
31 543 504,04 |
|
Rahoitusvelat, jotka on kirjattu käypään arvoon |
|
|
|
|
|
Johdannaisvelat |
4 130 879,75 |
6 033 473,98 |
|
10 164 353,73 |
Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun sovelletuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7.
18. Riita-asiat ja oikeudenkäynnit sekä vastuusitoumukset
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit on esitetty konsernin liitetietojen kohdassa 8.1
Vastuusitoumukset
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
Omasta ja saman konsernin yritysten puolesta |
||
|
Takaukset ja vastasitoumukset |
1 158 128,60 |
2 069 254,00 |
|
Leasingvastuut |
||
|
Seuraavan vuoden osalta |
2 161 321,87 |
1 793 027,76 |
|
Myöhempien vuosien osalta |
7 435 595,59 |
2 411 125,89 |
|
Yhteensä |
||
|
Takaukset ja vastasitoumukset |
1 158 128,60 |
2 069 254,00 |
|
Leasingvastuut |
9 596 917,46 |
4 204 153,65 |
|
Kaikki vastuut yhteensä |
10 755 046,06 |
6 273 407,65 |
|
Investointisitoumukset |
||
|
Seuraavan vuoden osalta |
1 393 937,56 |
45 051 646,28 |
|
Myöhempien vuosien osalta |
389 588,48 |
833 123,64 |
|
Yhteensä |
1 783 526,04 |
45 884 769,92 |
19. Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet on eritelty konsernin liitetiedossa 7.1.
164
Emoyhtiön tilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sähköliiketoiminta
Laatimisperiaatteet
Sähkömarkkinalain mukaan sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista. Eriyttämisellä tarkoitetaan sitä, että tilikausittain on laadittava tuloslaskelma ja tase eriytettäville sähköliiketoiminnoille. Tarkemmin eriyttämisestä sääde- tään Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella.
Tuloslaskelma / sähköliiketoiminta
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
Liikevaihto |
1 218 369,97 |
26 311 781,45 |
|
Materiaalit ja palvelut |
||
|
Aineet, tarvikkeet ja tavarat |
|
|
|
Ostot tilikauden aikana |
2 681 803,51 |
27 474 421,14 |
|
Materiaalit ja palvelut yhteensä |
-2 681 803,51 |
-27 474 421,14 |
|
Liiketoiminnan muut kulut |
|
|
|
Muut liiketoiminnan muut kulut |
7 012,46 |
83 132,86 |
|
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä |
-7 012,46 |
-83 132,86 |
|
Liikevoitto/-tappio |
-1 470 446,00 |
-1 245 772,55 |
|
|
|
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut |
|
|
|
Muut korko- ja rahoitustuotot |
||
|
Saman konsernin yrityksiltä |
30 504,78 |
805 002,24 |
|
Rahoitus ja korkokulut yhteensä |
30 504,78 |
805 002,24 |
|
|
|
|
|
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
-1 439 941,22 |
-440 770,31 |
|
Tilikauden voitto/-tappio |
-1 439 941,22 |
-440 770,31 |
Tase / Sähköliiketoiminta
|
Euroa |
2024 |
2023 |
|
VASTAAVAA |
||
|
Vaihtuvat vastaavat |
||
|
Saamiset |
||
|
Lyhytaikaiset saamiset |
||
|
Myyntisaamiset |
39 137,93 |
391 157,51 |
|
Siirtosaamiset |
178 807,66 |
|
|
Rahat ja pankkisaamiset |
10 298 520,45 |
|
|
Vastaavaa yhteensä |
39 137,93 |
10 868 485,62 |
|
|
|
|
|
VASTATTAVAA |
||
|
Oma pääoma |
|
|
|
Kertyneet voittovarat |
1 479 079,15 |
10 657 362,45 |
|
Tilikauden voitto/tappio |
-1 439 941,22 |
-440 770,31 |
|
Oma pääoma yhteensä |
39 137,93 |
10 216 592,14 |
|
Vieras pääoma |
||
|
Lyhytaikainen vieras pääoma |
||
|
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma |
||
|
Ostovelat |
651 893,48 |
|
|
Vastattavaa yhteensä |
39 137,93 |
10 868 485,62 |
165
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 479 032 817,00 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 218 714 526,78 euroa ja tilikauden tulos on 49 678 808,41 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
|
osinkona jaetaan 0,07 euroa osakkeelta eli yhteensä |
24 853 237,50 |
|
vapaaseen omaan pääomaan jätetään |
454 179 579,50 |
|
Jakokelpoiset varat |
479 032 817,00 |
Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 31. maaliskuuta 2025.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna
yhtiön maksukykyä.
Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat
Vahvistamme, että:
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta
toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävar- muustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Espoossa 6. päivänä helmikuuta 2025
Ilkka Hämälä Jussi Linnaranta Leena Craelius
Raija-Leena Hankonen-Nybom Erja Hyrsky Mari Kiviniemi
Jukka Moisio Mikko Mäkimattila Juha Vanhainen
Mika Joukio
toimitusjohtaja
166
Tilintarkastuskertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
Metsä Board Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslas- kelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudel- lisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli- suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koske- vat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintar- kastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus- palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrit- tämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien teke- miin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma- tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk- sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
167
|
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT |
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA |
|
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.1 ja 4.2) |
|
|
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat yhteensä 1 296 milj. euroa muodostaen 43 % konsernin taseen loppusummasta. Konsernin liiketoiminta on pääomavaltaista ja on olemassa riski, että aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat liian suuria. Omaisuuserät kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille ja testataan osana konsernin arvonalentumistestausta käyttämällä diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa mallia. Poistoperiaatteiden ja arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa. Tasearvojen merkittävyydestä johtuen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. |
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden aktivointi- ja poistoperiaatteiden arviointia sekä investoin- tien hyväksymiskontrollien testausta. Olemme myös arvioineet omaisuuserien arvonalentumistestauslas- kelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Olemme testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Lisäksi olemme arvioineet aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta. |
|
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2) |
|
|
Konsernin myyntituotot 1 939 milj. euroa koostuvat pääosin valmistet- tujen kartonki- ja sellutuotteiden myynnistä. Konsernilla on käytössä useita erilaisia hinnoittelu- ja alennusmalleja sekä toimitusehtoja. Konserni kirjaa tavaramyyntituotot kaudella, jolla asiakas saa toimite- tut tuotteet määräysvaltaansa sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä sekä virheellisen tuloutushetken riskistä johtuen myyntituottojen kirjaaminen on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. |
Olemme muodostaneet käsityksen myyntituottojen kirjausperiaatteista ja käytännöistä sekä arvioineet tuloutusperiaatteita suhteessa sovellet- taviin IFRS-standardeihin. Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt sisäisten kontrollien testa- usta ja aineistotarkastustoimenpiteitä myyntitapahtumien kirjaamiseen ja hyväksymiseen liittyen. Olemme myös testanneet myyntituottojen jaksottumista tilikausien välillä ja verranneet laskutustietoja saatuihin maksusuorituksiin. Lisäksi olemme arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyviä laatimisperiaatteita ja liitetietoja. |
|
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.4) |
|
|
Varastojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden kus- tannuslaskenta ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden tasearvon muodostuksessa. Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 473 milj. euroa. Vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon arvionvaraisuutta mahdollisen epäkurantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä valmiiden tuotteiden markkinahintojen vaihteluun liittyen. Vaihto-omaisuuden arvostuksella on merkittävä vaikutus tilikauden tulokseen, mistä johtuen se on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. |
Olemme arvioineet laskentaperiaatteita suhteessa IFRS-säännöstöön. Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja ja suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden arvostuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Olemme myös olleet seuraamassa inventointien toteutusta valituissa varastolokaatioissa ja arvioineet inventointiprosessien toimivuutta tilikauden aikana. |
|
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet muita tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja. |
168
Tilintarkastuskertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväk- syttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai- sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi- oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin- päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök- sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun- tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheu- tua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudel- lisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyy- den koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse- matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian- mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittä- vää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk- sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hank- kiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayk- sikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konser- nin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus- havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme nou- dattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk- sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk- sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
169
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2012 alkaen yhtäjaksoisesti 13 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu infor- maatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas- tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilin- päätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää- töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestä- vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestä- vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapau- den myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 6. helmikuuta 2025
KPMG Oy Ab
Kirsi Jantunen
KHT
170
Tilintarkastuskertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7) toimintakertomuk- seen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konser- nin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointi- standardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neu- voston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Metsä Board Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjan- pitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoi- tetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa nou- datettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimek- siantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Metsä Board Oyj:n yhtiökokoukselle
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Metsä Board Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo- messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintas- tandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunnitel- tava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudat- tamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Metsä Board Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
Konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestä- vyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäy- töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
171
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja Yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja ker- rottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäy- töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoi- tetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestä- vyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudis- tettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennus- toimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärin- käytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimen- piteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valit- tavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
Haastattelimme Metsä Board Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennai- siin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisälty- vää informaatiota.
Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä sekä perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja tak- sonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koske- vien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.
Helsingissä 6.2.2025
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Kirsi Jantunen
KRT
172
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
100
80
60
40
20
0
20
21
22
23
24
20
21
22
23
24
Osakkeet ja osakkeenomistajat | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Metsä Boardin osakkeet
Metsä Boardin osakkeet on listattuna Nasdaq Helsingissä. Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 557 881 540,40 euroa. Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Vuoden 2024 lopussa A-osakkeita oli 32 802 175 kappaletta ja B-osakkeita 322 710 571 kappaletta. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Vuonna 2024 osake- muuntoja ei ollut.
Osinkopolitiikka
Metsä Board uudisti vuonna 2024 yhtiön osin- kopolitiikan. Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään puolet tilikauden tuloksesta yli ajan, huomioiden yhtiön tulevat investointi- ja kehi- tystarpeet. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Osingonmaksu, yhteensä 25 milj. euroa vastaa 98 prosenttia 2024 tilikauden tuloksesta.
Hallituksen antivaltuudet
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hal- lussa olevia omia osakkeita yhteensä enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osak- keet, jotka voidaan antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla. Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka. Valtuutus oli kokonaan käyttämättä 31.12.2024.
Määräysvallan vaihtumisen vaikutus
Joihinkin tiettyihin resurssi- ja muita osakkuus- yhtiöitä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden nojalla Metsä Boardin on tarjottava osakkeensa osakkuusyhtiössä muiden osakkai- den ostettavaksi Metsä Boardin määräysvallan
vaihtuessa. Näistä sopimuksista Metsä Fibre Oy:n osakassopimuksen nojalla Metsä Fibren osakkaiden tulee tarjota osakkeensa muiden osakkaiden ostettaviksi määräysvallan muutos- tilanteissa. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle 50 prosenttiin ei kuitenkaan velvoittaisi Metsä Boardia tarjoamaan Metsä Fibre Oy:n osakkeita ostettavaksi.
Perustietoja Metsä Boardin osakkeista
Metsä Boardin A-osake
Metsä Boardin B-osake
Listaus
Nasdaq Helsinki
Nasdaq Helsinki
Listauspäivä
2.1.1987
2.1.1987
Toimialaluokka
Suuret yhtiöt
Suuret yhtiöt
Kaupankäyntitunnus
METSA
METSB
ISIN-koodi
FI0009000640
FI0009000665
Reuters-tunnus
METSA.HE
METSB.HE
Bloomberg-tunnus
METSA FH
METSB FH
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024
32 802 175
322 710 571
Osakkeiden kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2024 (2023)
Metsä Boardin A-osake
Metsä Boardin B-osake
Päätöskurssi 31.12., euroa
5,60 (7,80)
4,24 (7,19)
Alin kurssi, euroa
5,40 (7,48)
3,97 (66,2)
Ylin kurssi, euroa
9,62 (13,05)
8,11 (8,96)
Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto, kappaletta
2 013 (2 132)
379 162 (466 223)
Kokonaisvaihto, kappaletta
505 146 (535 219)
95 169 558 (117 021 973)
Markkina-arvo, milj. euroa
184 (333)
1 369 (2 828)
Osakkeiden kurssikehitys 2024
Euroa Milj. osaketta
Metsä Board A
Metsä Board B
Vaihto
Lähde: Euroland https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osaketyokalut/osakemonitori/
13,0
11,0
9,0
7,0
5,0
3,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
Osinko
euroa %
Osinko / nettotulos
%
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0
Osinko/osake, euroa
Osinkotuotto, %
173
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 1) 2)
A-sarja
B-sarja
Osakkeet yhteensä
Äänet yhteensä
Osakkeenomistajat
Määrä
Määrä
Määrä
%
Määrä
%
1
Metsäliitto Osuuskunta
25 767 605
158 502 147
184 269 752
51,83
673 854 247
68,85
2
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
2 203 544
15 041 485
17 245 029
4,85
59 112 365
6,04
3
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
1 243 635
8 520 989
9 764 624
2,75
33 393 689
3,41
4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
0
5 471 000
5 471 000
1,54
5 471 000
0,56
5
Etola Erkki Olavi
0
5 000 000
5 000 000
1,41
5 000 000
0,51
6
Valtion Eläkerahasto
0
3 400 000
3 400 000
0,96
3 400 000
0,35
7
OP-Suomi
0
2 043 492
2 043 492
0,57
2 043 492
0,21
8
Sr Evli Suomi Pienyhtiöt
0
1 988 000
1 988 000
0,56
1 988 000
0,2
9
Danske Invest Finnish Equity Fund
0
1 558 936
1 558 936
0,44
1 558 936
0,16
10
Etola Markus Eeriki
0
1 500 000
1 500 000
0,42
1 500 000
0,15
11
OP-Suomi Pienyhtiöt
0
1 427 330
1 427 330
0,4
1 427 330
0,15
12
Etola Mikael Kristian
0
1 420 000
1 420 000
0,4
1 420 000
0,15
13
Sr Säästöpankki Pienyhtiöt
0
1 329 211
1 329 211
0,37
1 329 211
0,14
14
Sr Säästöpankki Kotimaa
0
1 142 600
1 142 600
0,32
1 142 600
0,12
15
Arpera Oy
0
937 855
937 855
0,26
937 855
0,1
16
S-Stock Oy
0
937 855
937 855
0,26
937 855
0,1
17
Sr Aktia Capital
0
854 841
854 841
0,24
854 841
0,09
18
Laakkonen Mikko Kalervo
0
800 000
800 000
0,23
800 000
0,08
19
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
576 543
201 852
778 395
0,22
11 732 712
1,2
20
OP-Henkivakuutus Oy
0
668 692
668 692
0,19
668 692
0,07
1) Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä
2) Omistustiedot ovat arvo-osuustilille kirjatun mukaiset, eli niissä on huomioitu osakkeiden selvitysaika (T+2) Välittäjä Euroland.com, https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osakkeet-ja-omistus/suurimmat-osakkeenomistajat/
Osakkeet
A-sarja
B-sarja
Osakkeiden määrä
Osakkeen- omistajat
%
Osakkeet
%
Osakkeen- omistajat
%
Osakkeet
%
1–10
2 337
21,53
12 049
0,04
4 856
7,62
29 328
0,01
11–100
4 437
40,88
219 967
0,67
17 891
28,08
932 922
0,29
101–1 000
3 569
32,89
1 268 097
3,87
29 194
45,82
11 611 172
3,6
1 001–10 000
487
4,49
1 163 056
3,55
10 747
16,87
29 862 625
9,25
10 001–100 000
19
0,18
347 679
1,06
931
1,46
20 520 799
6,36
100 001–
4
0,04
29 791 327
90,82
95
0,15
259 753 725
80,49
Yhteensä
10 853
100,00
32 802 175
100,00
63 714
100,00
322 710 571
100,00
Osakeomistuksen ja äänimäärän jakautuminen ryhmittäin 31.12.2024
Osakkeiden ja äänimäärän jakautuminen
%
äänimäärän jakautuminen
%
Metsäliitto Osuuskunta 52
Kotimaiset yksityissijoittajat 20
Kotimaiset instituutiot 19
Ulkomaiset yhtiöt* 9
Metsäliitto Osuuskunta 69
Kotimaiset yksityissijoittajat 12
Kotimaiset instituutiot 16
Ulkomaiset yhtiöt* 3
* sisältää hallintarekisteröidyt
174
Osakkeet ja osakkeenomistajat | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2024
Omistus
Ilkka Hämälä
Hallituksen puheenjohtaja
301 849
Jussi Linnaranta
Hallituksen varapuheenjohtaja
42 251
Leena Craelius
Hallituksen jäsen
4 761
Raija Hankonen-Nybom
Hallituksen jäsen
22 653
Erja Hyrsky
Hallituksen jäsen
19 269
Mari Kiviniemi
Hallituksen jäsen
13 446
Jukka Moisio
Hallituksen jäsen
22 044
Mikko Mäkimattila
Hallituksen jäsen
9 813
Juha Vanhainen
Hallituksen jäsen
14 221
Mika Joukio
Toimitusjohtaja
377 846
Metsä Boardin muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on kerrottu sivuilla 194–195.
175
Kurssikehitys ja osakemäärät
2024
2023
2022
2021
2020
Osakeantioikaistut kurssit, euroa
A-osake
ylin
9,62
13,05
10,50
11,00
8,80
alin
5,40
7,48
7,66
8,50
4,80
kauden lopussa
5,60
7,80
10,15
9,38
8,64
keskikurssi
7,80
10,06
9,48
9,48
6,88
B-osake
ylin
8,11
13,05
10,49
11,01
8,79
alin
3,97
7,48
7,09
7,50
4,47
kauden lopussa
4,24
7,80
8,77
8,61
8,62
keskikurssi
7,19
10,06
8,73
9,14
6,12
Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä, kpl
A-osakkeet
505 146
535 219
849 346
1 802 589
1 758 683
% kokonaismäärästä
1,5
1,6
2,6
5,5
5,3
B-osakkeet
95 169 558
117 021 973
87 832 699
98 057 575
155 232 570
% keskimääräisestä kokonaismäärästä
29,5
36,3
27,2
30,4
48,1
Osakemäärät kauden lopussa
A-osakkeet
32 802 175
32 802 175
32 802 175
32 802 175
32 887 151
B-osakkeet
322 710 571
322 710 571
322 710 571
322 710 571
322 625 595
Yhteensä
355 512 746
355 512 746
355 512 746
355 512 746
355 512 746
Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
354 991 386
354 750 822
355 359 331
355 512 746
355 512 746
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa
1 552,6
2 576,1
3 161,5
3 086,2
3 065,2
Osakkeenomistajat, B -sarja, kpl
63 714
62 501
56 887
54 904
48 165
Osakekohtaiset tunnusluvut
Milj. euroa
2024
2023
2022
2021
2020
Osakekohtainen tulos
Tulos ennen veroja
51,4
120,9
524,9
365,8
212,3
– verot
-12,0
-19,3
-63,5
-51,8
-42,2
= Tulos
39,4
101,6
461,4
314,0
170,1
– Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, kpl
354 991 386
354 750 822
355 359 331
355 512 746
355 512 746
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa
0,07
0,27
1,15
0,82
0,48
Osakekohtainen oma pääoma, euroa
4,91
5,35
5,86
4,78
3,89
Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus, euroa
0,07 1)
0,25
0,58
0,41
0,26
Osinko tuloksesta, %
98,1
93,5
50,4
49,9
54,3
Metsä Boardin osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Efektiivinen osinkotuotto, % päätöskurssista
A-osake
1,3 1)
3,2
5,7
4,4
3,0
B-osake
1,7 1)
3,5
6,6
4,8
3,0
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
A-osake
78,4
29,2
8,8
11,4
18,1
B-osake
59,4
26,9
7,6
10,5
18,0
Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %
A-osake
114,1
145,9
173,2
196,2
222,0
B-osake
86,4
134,5
149,6
180,1
221,5
1) Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta.
176
Osakkeet ja osakkeenomistajat | Metsä board Vuosikatsaus 2024
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
Tuloslaskelma, milj. euroa
Liikevaihto
1 938
1 942
2 479
2 084
1 890
1 932
1 944
1 849
1 720
2 008
- muutos, %
-0,2
-21,7
19,0
10,3
-2,2
-0,1
5,2
7,5
-14,3
0,0
EBITDA, vertailukelpoinen
175
216
603
472
316
279
344
289
231
283
- % liikevaihdosta
9,0
11,1
24,3
22,7
16,7
14,4
17,7
15,6
13,4
14,1
Liiketulos
62
121
532
376
227
181
246
207
132
199
Liiketulos, vertailukelpoinen
69
122
521
387
221
184
252
193
137
180
- % liikevaihdosta
3,6
6,3
21,0
18,6
11,7
9,5
13
10,5
8
9
Tilikauden tulos
39
102
461
314
170
145
203
150
90
137
Tase, milj. euroa
Taseen loppusumma
2 994
3 055
3 403
2 922
2 302
2 270
2 284
2 226
2 194
2 220
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
1 743
1 897
2 082
1 699
1 384
1 338
1 323
1 167
1 052
1 029
Korollinen nettovelka
-345
-144
-94
-78
236
308
335
358
464
333
Osakekohtaiset tunnusluvut ja varojenjako emoyhtiön osakkeenomistajille
Osingot ja pääomanpalautukset, milj. euroa
24,9 1)
88,7
205,6
145,8
92,4
85,3
103,1
74,7
67,5
60,4
Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus, euroa
0,07 1)
0,27
0,58
0,41
0,26
0,24
0,29
0,21
0,19
0,17
Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus tuloksesta, %
98,1 1)
93,5
50,4
49,9
54,3
58,5
50,9
50,0
76,0
43,6
Efektiivinen osinkotuotto, % (B-osake)
1,7 1)
3,5
6,6
4,8
3,0
4,0
5,7
2,9
2,8
2,5
Tunnusluvut – Kannattavuus
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), vertailukelpoinen, %
3,2
5,1
20,9
18,7
12,2
10,4
14,4
11,2
8,1
11,3
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
2,3
4,8
22,0
20,2
12,1
11,0
16,7
12,4
9,0
12,9
Tunnusluvut – Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen nettovelka / EBITDA, vertailukelpoinen
2,0
0,7
0,2
-0,2
0,7
1,1
1,0
1,2
2,0
1,2
Omavaraisuusaste, %
63,9
67,5
66,4
63,3
60,3
59,1
58,1
52,6
48,2
46,5
Nettovelkaantumisaste, %
18
7
4
-4
17
23
25
31
44
32
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa
38
343
232
330
308
201
151
236
77
247
Nettokorkokulut, milj. euroa
17
12
5
8
12
14
19
36
26
26
Korkokate
3,2
28.6
50,7
42,7
27,6
15,4
9,0
7,6
4,0
10,4
Muut tunnusluvut
Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa
175
229
304
220
166
99
70
65
162
178
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa
114
94
83
90
95
114
92
92
102
104
T&K -menot, milj. euroa 2)
7
7
6
6
9
9
6
6
6
8
- % liikevaihdosta
0,4
0,4
0,2
0,3
0,5
0,4
0,3
0,3
0,4
0,4
Henkilöstö keskimäärin
2 339
2 333
2 352
2 461
2 455
2 433
2 435
2 456
2 588
2 851
- josta Suomessa
1 318
1 303
1 340
1 490
1 486
1 458
1 433
1 441
1 552
1 538
Kartonkitoimitukset, tuhatta tonnia
1 472
1 373
1 817
1 922
1 810
1 791
1 830
1 803
1 568
1 404
1) Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Efektiivinen osinkotuotto vuodelta 2024 on laskettu käyttäen B-osakkeen päätöskurssia 31.12.2024.
2) Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen raportointia on täsmennetty ja vuosien 2019–2024 luvut ovat vertailukelpoisia.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivulla 181.
Kymmenen vuotta lukuina
177
Metsä Boardin liiketoiminta synnyttää veroja, joilla rahoitetaan julkista taloutta. Itse veronmaksajana maksamiemme verojen ja veronluontoisten maksujen lisäksi liiketoimintamme arvoketjussa syntyy monia muita veroja.
Metsä Boardin maksamien tuloverojen määrä vaihtelee konsernin liiketoiminnan tuloksen mukaan. Silloinkin kun konsernin tulos on heikompi ja maksettavaksi tulevien tuloverojen määrä pienempi, kaikkien Metsä Boardin liiketoiminnasta suoraan ja epäsuorasti syntyvien verojen ja veron- luonteisten maksujen yhteenlaskettu myötävaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin merkittävä.
Metsä Board noudattaa kansainvälisiä siirtohinnoitteluohjeita ja paikallisia verolakeja kaikissa toimintamaissaan. Markkinaehtoperiaatteen mukaisesti valtaosa verotettavasta tulosta ja maksettavista yrityksen tuloveroista kohdistuvat niihin maihin, joissa konsernin merkittävimmät toiminnot sijaitsevat.
Veropolitiikkansa mukaisesti Metsä Boardin liiketoimintamallien ja juridisten rakenteiden tulee aina perustua liiketoiminnallisiin syihin ja todelliseen liiketoiminnalliseen sisältöön. Metsä Board pidättäytyy keinote- koisista tavoista pienentää verojaan.
Metsä Boardin yhteistyö paikallisten veroviranomaisten kanssa on läpinäkyvää ja aktiivista. Suomessa Metsä Board on mukana Verohallinnon syvennetyssä yhteistyössä.
Veroasioita hallinnoidaan Metsä Boardin verofunktion avulla ja veroasioita käsitellään säännöllisesti myös Metsä Boardin hallituksen tarkastusvaliokunnassa.
Lisätäkseen veroasioihinsa liittyvää läpinäkyvyyttä Metsä Board julkaisee vapaaehtoisesti verojalanjälkenään tietoja konserniyhtiöille maksettavaksi määrätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista.
Metsä Fibren tulososuus
Metsä Boardin konsolidoitu tulos sisältää osuuden osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksesta (24,9 % omistusosuus). Metsä Fibre maksaa tuloverot omasta tuloksestaan ja Metsä Board konsolidoi verojen jälkeisen osuuden osakkuusyhtiötuloksesta omaan tulokseensa.
Maksettavat verot
Suomi
Ruotsi
Muut maat
Yhteensä
Milj. euroa
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Yrityksen tuloverot
-0,3
8,3
2,1
0,0
2,9
4,7
4,7
13,0
Työnantajan sosiaaliturvamaksut
18,2
18,6
14,9
14,7
3,9
3,6
36,6
37,0
Operatiiviset verot
4,4
2,2
3,1
2,4
0,0
0,0
7,6
4,7
Muut verot
0,6
0,5
0,0
0,0
0,7
0,2
1,2
0,6
Yhteensä
22,9
29,6
20,1
17,2
7,2
8,6
50,1
55,3
Verot
178
Tuotantokapasiteetit | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metsä Boardin kartonkitehtaat
Tonnia
Maa
Koneet
Taivekartonki
Valkoinen kraftlaineri
Yhteensä
Tampere (Tako)
Suomi
2
210 000
210 000
Kyröskoski (Kyro)
Suomi
1
190 000
190 000
Äänekoski
Suomi
1
260 000
260 000
Simpele
Suomi
1
300 000
300 000
Kemi
Suomi
1
465 000
465 000
Husum
Ruotsi
2
600 000
250 000
850 000
Yhteensä
8
1 560 000
715 000
2 275 000
Metsä Boardin sellu- ja kemihierretehtaat
Tonnia
Maa
Kemiallinen sellu
Kemihierre (BCTMP)
Yhteensä
Husum
Ruotsi
730 000
730 000
Joutseno
Suomi
360 000
360 000
Kaskinen
Suomi
390 000
390 000
Kemi
Suomi
180 000
180 000
Yhteensä
730 000
930 000
1 660 000
Metsä Fibren sellutehtaat 1)
Tonnia
Maa
Kemiallinen sellu
Yhteensä
Äänekoski
Suomi
1 300 000
1 300 000
Kemi 2)
Suomi
1 500 000
1 500 000
Rauma
Suomi
650 000
650 000
Joutseno
Suomi
690 000
690 000
Yhteensä
4 140 000
4 140 000
1) Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia Metsä Fibrestä
2) Kapasiteetti sisältää Metsä Boardin omistuksessa olevan valkaisemattoman sellun tuotantokapasiteetin, 180 000 t/v.
Tuotantokapasiteetit
Tuotantokapasiteetit
179
Neljännesvuositiedot
Koko vuosi
Neljännesvuosittain
Milj. euroa
2024
2023
IV/2024
III/2024
II/2024
I/2024
IV/2023
III/2023
II/2023
I/2023
Liikevaihto
1 938,6
1 941,9
446,0
499,0
509,8
483,7
422,6
479,0
498,2
542,1
2024
2023
IV/2024
III/2024
II/2024
I/2024
IV/2023
III/2023
II/2023
I/2023
Liiketulos, vertailukelpoinen
69,0
122,2
-3,6
41,9
-0,8
31,5
0,7
5,5
27,3
88,7
2024
2023
IV/2024
III/2024
II/2024
I/2024
IV/2023
III/2023
II/2023
I/2023
Liiketulos
62,3
120,8
-1,7
41,7
-0,7
23,0
-0,2
3,1
29,5
88,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
0,0
0 0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Kurssierot
-2,8
2,6
-1,3
0,1
0,5
-2,1
1,8
2,1
-0,6
-0,8
Muut rahoitustuotot ja kulut
-8,1
-2,5
-2,7
-2,3
-2,2
-0,8
-0,2
-1,0
-1,5
0,2
Tulos ennen veroja
51,4
120,9
-5,6
39,5
-2,5
20,1
1,4
4,3
27,5
87,7
2024
2023
IV/2024
III/2024
II/2024
I/2024
IV/2023
III/2023
II/2023
I/2023
Liiketulos, % liikevaihdosta
3,2
6,3
-0,4
8,3
-0,1
4,8
0,2
1,1
5,5
16,4
Koko vuosi
Neljännesvuosittain
1 000 tn
2024
2023
IV/2024
III/2024
II/2024
I/2024
IV/2023
III/2023
II/2023
I/2023
Toimitukset
Taivekartonki
992
906
222
268
260
242
188
228
235
255
Valkoinen kraftlaineri
480
467
120
120
117
123
111
112
118
126
Metsä Boardin Markkinasellu
400
394
87
82
117
115
120
107
83
83
Metsä Fibren markkinasellu 1)
618
684
181
116
151
171
191
200
132
161
2024
2023
IV/2024
III/2024
II/2024
I/2024
IV/2023
III/2023
II/2023
I/2023
Tuotanto
Taivekartonki
1 044
859
233
269
262
279
179
209
208
263
Valkoinen kraftlaineri
484
450
123
145
95
121
133
101
104
113
Metsä Boardin sellu
1 123
996
259
246
300
318
235
209
254
298
Metsä Fibren sellu 1)
652
685
157
188
130
177
201
160
140
184
1) Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibresta.
180
Tunnusluvut | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Tunnusluvut
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Tunnusluku
Määritelmä
Perustelu tunnusluvun käytölle
Kannattavuus
Liiketulos
=
IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoi- tustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan ja se on riippumaton yrityksen pääomarakenteesta
Käyttökate
=
Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia
Tunnusluku osoittaa paljonko konsernin liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään liiketoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset ennen poistoja ja arvonalennuksia
Oman pääoman tuotto (%)
=
Tulos ennen veroja – tuloverot
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa osakkeenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla
Oma pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (%)
=
Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle pääoman sijoittajan näkökulmasta
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin)
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste (%)
=
Oma pääoma
Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta, vakavaraisuutta ja kykyä selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%)
=
Korollinen nettovelka
Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta ja taloudellista tilannetta.
Oma pääma
Korollinen nettovelka
=
Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset
Tunnusluku kuvaa konsernin velkaantuneisuutta
Muut
Kokonaisinvestoinnit
=
Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttö- omaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot
Tunnusluku kuvaa konsernin rahankäyttöä ylläpitää ja uudistaa tuotanto- koneitaan ja -laitoksiaan sekä laajentaa liiketoimintaa yrityshankinnoin
Korkokate
=
Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä hoitaa velkavelvoitteensa
Nettokorkokulut
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tunnusluku
Määritelmä
Osakekohtainen tulos
=
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin
Osakekohtainen oma pääoma
=
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osakekohtainen osinko
=
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osinko tuloksesta (%)
=
Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%)
=
Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
=
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
P/BV (%)
=
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen oma pääoma
Osakeantioikaistu keskikurssi
=
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osake- antioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo
=
Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi
Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä säätelee Suomen Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi osakekoh- tainen tulos -tunnuslukua säätelee IAS 33 standardi.
181
Vertailukelpoiset tunnusluvut
Metsä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrit- telemiä. Metsä Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun ottamatta osakekohtaista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS 33 Osakekohtainen tulos, tilinpäätöksessä esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.
Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö, operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.
Vertailukelpoisessa liiketuloksessa on eliminoitu poikkeukselliset ja olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Vertailu- kelpoisten erien täsmäytyslaskelmat on esitetty alla. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto on laskettu käyttäen samoja oikaisuja kuin vertailukelpoinen liiketulos ja lisäksi oikaistuna mahdollisilla vertailukelpoi- suuteen liittyvillä rahoitustuotoilla. Metsä Board katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat raportointijaksojen vertailukelpoisuutta. Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen vaikutta- vat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustan- nukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamattomista tuotannon katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut korvaukset sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät. Metsä Board katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien tulosvaikutuksen.
Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisista eristä
Milj. euroa
2024
2023
Liiketulos
62,3
120,8
Poistot ja arvonalentumiset
113,6
93,8
Käyttökate
175,9
214,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Liiketoiminnan muut tuotot
-2,7
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta
-1,4
4,1
Liiketoiminnan muut kulut
0,5
Yhteensä
-0,9
1,4
Vertailukelpoinen käyttöakte
175,0
216,0
Poistot ja arvonalentumiset
-113,6
-93,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset
7,6
Vertailukelpoinen liiketulos
69,0
122,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
0,0
0,0
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä
-10,8
0,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Rahoituserät
0,0
0,3
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
58,2
122,6
Tuloverot
-12,0
-19,3
Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä
-1,5
0,5
Vertailukelpoinen kauden tulos
44,6
103,8
"+" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja
"-" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja
Vuoden 2024 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -6,7 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Kaskisten taivekarton- kitehtaan esiselvityksen alaskirjauksesta -7,6 miljoonaa euroa, lakkautetun Venäjän myyntiyhtiön myynnistä -0,5 miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren liiketoimintaan liittyvistä eristä yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -1,4 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 2,7 miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin vanhan sellutehtaan sulkemiseen liitty- västä alaskirjauksesta, lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoerosta, käyttö-omaisuuserien myyntitappiosta ja muista eristä -4,1 miljoonaa euroa.
182
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Johdanto
Tämä selvitys Metsä Board Oyj:n (”Metsä Board” tai ”yhtiö”) hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen Arvopaperimarkkinayhdis- tyksen julkistaman Suomen listayhtiöiden hal- linnointikoodin 2025 (hallinnointikoodi) mukai- sesti, ja annettu erillään hallituksen toimintaker- tomuksesta ja julkaistu samanaikaisesti yhtiön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa. Hallinnointikoodi on saatavilla verkko-osoit- teessa www.cgfinland.fi/hallinnointikoodi/ .
Metsä Board on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka A- ja B-sarjan osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin pörssi) virallisella pörssilistalla. Metsä Board noudattaa yhtiön hallinnoinnissa erityisesti osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä, soveltuvien lakien nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä, Helsingin pörssin sääntöjä ja suosituksia pörssiyhtiöihin soveltuvin osin sekä Finanssivalvonnan antamia
määräyksiä ja ohjeita. Metsä Board noudattaa hallinnointikoodia, eikä yhtiö tällä hetkellä poikkea koodin yksittäisistä määräyksistä.
Tämä selvitys on käsitelty hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu ja että selvityksen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvon- nan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Metsä Boardin hallintomalli
Yhtiön lakisääteisiä toimielimiä ovat yhtiöko- kous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiön toimintojen koordinoinnista ja operatiivisesta johtamisesta huolehtii lisäksi toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä, jonka jäsenet (toimitusjohtaja mukaan lukien) eivät ole hallituksen jäseniä.
YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
HALLITUKSEN VALIOKUNNAT
Tarkastusvaliokunta
Nimitys- ja HR-valiokunta
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Kestävyysraportointi
Sisäinen tarkastus | Tilintarkastus
Metsä boardin hallintomalli
Yhtiökokous
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallis- tua yhtiökokoukseen noudattamalla yhtiökoko- uskutsussa kuvattua menettelyä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa:
tilinpäätöksen vahvistaminen
voitonjako
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
hallituksen jäsenten valinta ja hallituksen jäsenten palkkiot
palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin hyväksyminen neuvoa-antavasti
tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valinta ja palkkio
muut yhtiökokoukselle ehdotetut asiat.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiö- kokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vuonna 2024 määräpäivä oli 12. tammikuuta 2024. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää julkistamalla se pörssitiedotteella sekä julkaisemalla se yhtiön verkkosivuilla. Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti yhtiökokouskutsua ei vastaisuudessa tarvitse julkaista valtakunnallisessa sanomalehdessä.
Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos tilintarkastaja taikka osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä varten.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
183
Hallitus
Metsä Boardin hallituksen tehtävät määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja halli- tuksen vahvistaman kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Metsä Boardin hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa yhtiön varainhoidon ja kirjanpidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös vastaa Metsä Board -konsernin ohjauksesta ja valvonnasta. Hallitukselle kuuluvat yhtiön toi- minnan laajuus ja laatu huomioon ottaen asiat, jotka ovat taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittäviä ja laajakantoisia eivätkä siten kuulu päivittäisen liiketoiminnan johtamiseen. Hallitus muun muassa päättää yhtiön strategiasta, merkittävistä investoin- neista, yhtiön organisaatiorakenteesta ja merkittävistä rahoitusta koskevista asioista. Hallitus huolehtii siitä, että yhtiön toiminta on vastuullista ja ottaa huomioon osakkeenomis- tajien kollektiivisen edun ohella myös yhtiön muiden sidosryhmien edut.
Metsä Boardin hallituksella on toimintaansa varten kirjallinen työjärjestys. Sen mukaisesti hallituksen tehtävänä on muun muassa:
nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja tämän sijainen ja päättää toimitusjohtajan toimisuh- teen ehdoista
huolehtia yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon sekä riskienhallinnan ja taloudellisen raportointiprosessin sekä kestävyysrapor- tointiprosessin valvonnan järjestämisestä ja arvioida konsernin merkittävimpiä riskejä
valvoa, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti
vahvistaa yhtiön toiminnassa noudatettavat arvot ja hallituksen monimuotoisuusperiaatteet
valvoa ja ohjata yhtiön panostusta kestävään kehitykseen
käsitellä ja hyväksyä yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma, strategia sekä vuosittainen toimintasuunnitelma ja budjetti
päättää merkittävistä investoinneista ja yritysjärjestelyistä sekä liiketoimintojen ostoista, myynneistä ja lopettamisista
päättää merkittävistä rahoitusjärjestelyistä, mukaan lukien velkarahoitus, vakuuksien antaminen ja tytäryhtiöiden pääomahuolto
päättää lahjoitusten myöntämisestä siltä osin kuin ne eivät kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan
päättää itselleen kuuluvan toimivallan delegoinnista nimenomaisin hyväksyntära- join ja valtuutussäännöin sekä myöntää ja peruuttaa yhtiön edustamisoikeus
kutsua koolle yhtiökokous ja valvoa, että yhtiökokouksen päätökset pannaan täytäntöön
allekirjoittaa ja esittää varsinaisen yhtiöko- kouksen hyväksyttäväksi tilinpäätös ja toi- mintakertomus sisältäen kestävyysraportin, ja tehdä voitonjakoehdotus
hyväksyä ja julkistaa tilinpäätöstiedote, puo- livuosikatsaus ja osavuosikatsaus kultakin vuosineljännekseltä
hyväksyä keskeiset liiketoimintaa ohjaavat politiikat sekä sisäpiiriohje ja tiedottamista koskeva tiedonantopolitiikka, ja valvoa niiden noudattamista
päättää palkitsemisjärjestelmistä ja niiden perusteista ja ehdoista sekä seurata niiden toteutumista.
Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla yhtiön verkkosivuilla https://www. metsagroup.com/globalassets/metsa-board/ documents/investors/corporate-governance/ fi/general/metsa-board-hallituksen-tyojarjestys. pdf . Hallitus voi delegoida sen yleistoimivaltaan kuuluvia asioita toimitusjohtajan hoidettavaksi ja vastaavasti ottaa päätettäväkseen toimitusjoh- tajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian.
Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita ja tekee niihin mahdollisesti tarvittavat muutokset.
Hallituksen kokoonpano, monimuotoisuus ja riippumattomuus
Hallituksen kokoonpanon ja jäsenmäärän on mahdollistettava hallitukselle kuuluvien tehtä- vien tehokas hoitaminen. Hallituksen kokoonpa- nossa on otettu huomioon yhtiön kehitysvaihe, omistuspohja, toimialan erityisvaatimukset sekä yhtiön toiminnan tarpeet. Hallituksen tavoite on luoda monimuotoinen hallitus, kuitenkin niin, että hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää tehtävän hoitamiseen tarvittava määrä aikaa. Hallituksessa on tasapuolisesti nais- ja miesjäseniä.
Hallitus on vahvistanut itselleen monimuo- toisuusperiaatteet, jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Hallitus tunnistaa monimuotoisen ja laaja-alaisen hallituskokoonpanon yhtiölle ja sen osakkeenomistajille tuomat edut. Monimuo- toisuus tukee hallituksen avointa työilmapiiriä, itsenäistä roolia ja päätöksentekoa. Hallituksen keskeisenä tehtävänä on myös tukea ja haastaa yhtiön toimivaa johtoa monista eri näkökulmista ennakoivasti ja johdonmukaisesti. Hallituksen ja sen valiokuntien tehtävien menestyksekäs hoita- minen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa, osaamista ja kokemusta sekä hallituksen yksit- täisten jäsenten henkilökohtaisten ominaisuuk- sien huomioimista. Edelleen monimuotoisuuden tulee tukea yhtiön kulloistakin kehitysvaihetta sekä vastata yhtiön ja sen liiketoiminnan kehityksen tulevaisuuden tarpeisiin. Hallituksen kokoonpano täyttää sen monimuotoisuudelle määrittelemät periaatteet.
Sukupuolijakauma
%
Miehiä 56
Naisia 44
Ikäjakauma
%
40–50 11
51–60 44
61–65 44
>65 0
Metsä Board on tunnistanut hallituksen moni- muotoisuuden kannalta olennaisetksi yhtiön toimialan tuntemuksen ohella kokemuksen eri toimialoilta ja kansainvälisestä toimintaympä- ristöstä. Lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan täydentävä koulutustausta, johtamiskokemus yritystoiminnan eri osa-alueilta, sekä monipuo- linen ikä- ja sukupuolijakauma on tunnistettu monimuotoisuutta edistäviksi tekijöiksi. Metsä Boardin tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna naisia ja miehiä. Hallituksen nimi- tys- ja HR-valiokunta huomioi monimuotoisuutta
184
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
koskevat periaatteet tehdessään vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hal- lituksen kokoonpanoksi. Hallituksen monimuo- toisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana hallituksen ja sen nimitys- ja HR-valiokunnan normaalia toimintaa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka alkaa jäsenen valinneen yhtiökokouksen päättymisestä ja jatkuu seuraa- van varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Peräk- käisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Vuoden 2024 yhtiökokouksen valitsemaan hallitukseen on kuulunut yhdeksän (9) jäsentä, joista 56 prosenttia on miehiä (5) ja 44 prosent- tia naisia (4). Hallituksen jäsenten ikäjakauma on ollut 45–64 vuotta.
Hallituksen yhdeksästä (9) jäsenestä 89 prosenttia jäsenistä (8) on ollut riippumattomia yhtiöstä ja 67 prosenttia jäsenistä (6) on ollut riippumattomia yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Hallituksessa ei ole yhtiön toimivaan johtoon kuuluvia henkilöitä.
Hallituksella on kokonaisuutena laaja-alainen kokemus hyvästä hallintotavasta, kansainväli- sestä liiketoiminnasta ja johtamisesta joko ope- ratiivisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä eri toimialoilta, mukaan luettuna yhtiön toimialalta eli metsäteollisuudesta sekä muun muassa met- sätaloudesta, teräs- ja konepajateollisuudesta, elintarviketeollisuudesta ja tilintarkastuksen toimialalta. Hallituksessa on myös useiden vuosien ajalta kokemusta kestävyys- ja vastuul- lisuusasioiden johtamisesta sekä niihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista. Halli- tuksen kokoonpano sekä yhteenveto hallituksen jäsenten työhistoriasta ja luottamustoimista löytyvät tämän selvityksen lopusta hallituksen jäsenten esittelystä sekä yhtiön verkkosivuilta https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/ sijoittajat/ hallinnointi/hallitus/ .
Tilikaudella 2024 hallitus piti yhteensä 15 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin 96-prosenttisesti (osallistuminen oli 97 % vuosina 2023 ja 2022).
Osallistuminen hallituksen ja valiokuntien kokouksiin jäsenittäin
Hallituksen jäsen
Hallituksen kokousten lukumäärä
Osallis- tumis-%
Riippumat- tomuus yhtiöstä
Riippumat- tomuus merkittäväs- tä osakkeen- omistajasta
Ilkka Hämälä (hallituksen puheenjohtaja)
14/15
93
Ei
Ei
Jussi Linnaranta
15/15
100
Kyllä
Ei
Hannu Anttila (26.3.2024 saakka)
5/5
100
Kyllä
Kyllä
Leena Craelius (26.3.2024 alkaen)
8/10
80
Kyllä
Kyllä
Raija-Leena Hankonen-Nybom
14/15
93
Kyllä
Kyllä
Erja Hyrsky
14/15
93
Kyllä
Kyllä
Mari Kiviniemi
15/15
100
Kyllä
Kyllä
Mikko Mäkimattila
15/15
100
Kyllä
Ei
Jukka Moisio
14/15
93
Kyllä
Kyllä
Juha Vanhainen
15/15
100
Kyllä
Kyllä
Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi tarvittaessa päättää perustavansa valiokuntia valmistelemaan ja käsittelemään hallituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus on nimittänyt keskuudestaan tarkastusvalio- kunnan sekä nimitys- ja HR-valiokunnan. Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia.
Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja HR-valiokunnan suoraan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin, laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön julkistaman taloudellisen tiedon sekä kestävyysraportoinnin oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa säännöl- lisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen järjestel- miä ja seuraa taloudellisten ja kestävyysriskien raportoinnin sekä tilintarkastuksen ja kestä- vyysraportointivarmentamisen etenemistä. Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa, keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten noudattamista. Se arvioi tilintarkastajan ja tilin- tarkastusyhteisön riippumattomuutta ja antaa
hallitukselle suosituksen yhtiön tilintarkastajan valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta käsittelee myös sisäisen tarkastuksen puolivuosittaiset toimintasuunnitelmat ja merkittävistä tarkastuk- sista laaditut raportit.
Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokousten yhteydessä valiokunta kuulee yhtiön tilintarkastajaa. Valiokunnan puheenjohtaja antaa hallitukselle raportin tarkastusvalio- kunnan jokaisesta kokouksesta. Tehtävät ja vastuualueet on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt ( https://www.metsagroup.com/globalassets/ metsa-board/documents/investors/corpora- te-governance/fi/general/metsa-board-tarkas- tusvaliokunnan-tyojarjestys.pdf ).
Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valio- kunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia neuvonantajia tarpeen mukaan.
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat toimineet alla olevassa taulukossa luetellut hallituksen jäsenet. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta.
Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2024 aikana. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 96 (osallistuminen oli 92 % vuonna 2023 ja 100 % vuonna 2022).
185
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Kokousten lukumäärä
Osallistumis-%
Raija-Leena Hankonen-Nybom (puheenjohtaja)
5/5
100
Hannu Anttila (26.3.2024 saakka)
1/1
100
Leena Craelius (26.3.2024 alkaen)
4/4
100
Mari Kiviniemi
5/5
100
Jukka Moisio
4/5
80
Juha Vanhainen
5/5
100
Nimitys- ja HR-valiokunta
Nimitys- ja HR-valiokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muun ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa sekä valmistella johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat. Lisäksi valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan (ja toimitus- johtajan sijaisen) nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henki- löstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.
Valiokuntaan kuuluu neljä hallituksen jäsentä ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi
vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja HR-valiokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt ( https://www.metsagroup. com/globalassets/metsa-board/documents/ investors/corporate-governance/fi/general/met- sa-board-nimitys-ja-hr-valiokunnan-tyojarjestys. pdf ).
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja HR-valiokunnan jäseninä ovat toimineet alla olevassa taulukossa luetellut hallituksen jäsenet.
Nimitys- ja HR-valiokunnan kokoontui neljä kertaa vuoden 2024 aikana. Kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin (osallistuminen oli 100 % myös vuosina 2023 ja 2022).
Nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen
Kokousten lukumäärä
Osallistumis-%
Ilkka Hämälä (puheenjohtaja)
4/4
100
Erja Hyrsky
4/4
100
Jussi Linnaranta
4/4
100
Mikko Mäkimattila
4/4
100
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja Mika Joukio (syntynyt 1964) on koulutukseltaan diplomi-insinööri, MBA.
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallinnon johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitus- johtajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa, että yhtiön kirjanpito on hoidettu lain mukaisesti ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoi- mintaa ja vastaa eri toimintojen valvonnasta ja ohjaamisesta.
Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan
toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran vuodessa. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestel- mässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakepalkkiojärjestelmästä saatuja tuloja. Toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana.
Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja voi myös irtisanoutua tehtävästään. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi
kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Toimitusjohtajan sijainen
Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjoh- tajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä hetkellä ole nimitetty sijaista.
Yhtiön johtoryhmä
Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, jonka muodostavat toimitusjohtaja Mika Joukion lisäksi hänelle suoraan raportoivat joh- tajat Markku Leskelä (kehitys), Jussi Noponen (myynti ja toimitusketju), Harri Pihlajaniemi (tuo- tanto ja teknologia), Henri Sederholm (talous) sekä Camilla Wikström (henkilöstö). Yhtiön liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 4.10.2024 Laura Remes, joka aloittaa tehtävässään myöhemmin vuonna 2025. Remeksen aloitettua tehtävässään Metsä Boardin kehityksestä vastaavan Markku Leskelän vastuualue sisältää tuotekehityksen ja vastuullisuuden.
Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita ovat muun muassa investointien suunnittelu, yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja valmistelu, resurssien kohdentaminen, juokse- vien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta pääsääntöisesti vähintään kerran kuukaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa.
Johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa oman vastuualueensa toiminnasta. Toimintoja tukevat keskitetyt tukitoiminnot, joista useimmat ovat yhteisiä Metsä Groupin muiden yhtiöiden kanssa. Tukitoiminnot perustuvat erillisiin palvelusopimuksiin, jotka ovat markkinaehtoisia.
Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketur- vasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmin puolin.
186
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta
Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, pörssiyhtiöitä koskeviin muihin lakeihin ja säädöksiin, yhtiöjärjestykseen, Helsingin pörssin sääntöihin ja suosituksiin, hallinnointikoodin suosituksiin sekä yhtiön omiin hyväksyttyihin toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Sisäistä valvontaa toteutetaan koko organisaatiossa. Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tuke- vat raportointijärjestelmät. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi puolestaan Metsä Groupin sisäinen tarkastus. Ulkoinen valvonta kuuluu Metsä Boardin tilintarkastajalle ja toimivaltaisille viranomaisille. Seuraavassa on kuvattu Metsä Boardia koskevan sisäisen valvonnan, riskien- hallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet, toiminnan tavoitteet sekä vastuusuhteet. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kuvattu yhtiön toimintaker- tomukseen sisältyvässä kestävyysraportissa osassa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta.
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa talo- udellisen raportoinnin, kestävyysraportoinnin ja muun toiminnan valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiön hallitus ja toimiva johto sekä koko henkilökunta. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun johtamisinformaation sekä kestävyystietojen luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestel- mät toiminnan tueksi.
Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen, yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan, kuten toiminnan ohjaukseen ja kontrolleihin toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä (iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja
todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle valvonnalle.
Taloudellisen raportointiprosessin valvonta, luotonvalvonta ja hyväksymisoikeudet
Metsä Boardin eri toimintojen ja keskushallinnon talousorganisaatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista. Tehdas- ja myyntiyksiköt raportoivat taloudelliset luvut kuukausittain. Kunkin yksikön controller-toiminto tarkastaa vastuualueensa kuukausitulokset ja raportoi ne edelleen keskushallinnolle. Toimintojen kan- nattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat yhtiön ja kunkin toiminnon johto. Tulos raportoidaan kuukausit- tain hallitukselle ja johtoryhmälle.
Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty yhtiön luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään vuosineljänneksittäin. Luotonvalvojat seuraavat myyntisaamisten kehittymistä konsernin luotto- johtajan alaisuudessa kussakin myyntiyhtiössä. Vastapuolikohtaiset luottolimiitit asetetaan hal- lituksen hyväksymän luottopolitiikan puitteissa yhteistoiminnassa keskitetyn luotonvalvonnan, myynnin ja talousjohdon kanssa. Luottoriskien kehitys raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Kustannusten, merkittävien sopimusten ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistamalla tavalla sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien rajoissa. Investointien seuranta hoidetaan yhtiön taloustoiminnon toimesta hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään esihyväksynnän jälkeen toimintojen ja yhtiön johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunnitelman antamissa puitteissa. Merkittävimmät investoinnit viedään erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit kerätään vuosineljänneksittäin.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä kon- sultointitoimintaa. Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontatehtävän hoidossa ja tukee Metsä Boardia ja sen johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen
lähestymistavan riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.
Metsä Boardin sisäistä tarkastusta toteuttaa Metsä Groupin sisäisen tarkastuksen yksikkö. Tarkastustyössä noudatetaan tarkastusva- liokunnan vahvistamaa sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta. Sisäinen tarkastus raportoi toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti Metsä Groupin pääjohtajalle.
Sisäinen tarkastus laatii puolivuosittain toimintasuunnitelman, jonka tarkastusvalio- kunta hyväksyy. Tarkastustyö kohdistetaan riskiperusteisesti yhtiön toimintoihin ja yksiköihin, joiden on arvioitu olevan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä. Sisäinen tarkastus huolehtii yhteis- työssä tilintarkastuksen kanssa suunnitelmien koordinoinnista siten, että tarkastustyön riittävä kattavuus varmistetaan ja päällekkäinen työ vältetään. Vastaavasti yhteistyötä tehdään Metsä Groupin muiden varmistustoimintojen, kuten sisäisten kontrollien, riskienhallinta- ja compliance-toimintojen kanssa.
Tarkastuksen tuloksista laadittava tarkastusraportti jaetaan Metsä Boardin toimi- tusjohtajalle, johtoryhmälle, lakiasiainjohtajalle, tarkastuskohteen johdolle ja vastuuhenkilöille sekä tilintarkastajalle. Tarkastusraportit annetaan tiedoksi Metsä Groupin pääjohtajalle, talousjohtajalle, lakiasiainjohtajalle ja tarvit- taessa muulle konsernijohdolle.
Sisäinen tarkastus laatii tarkastusvalio- kunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä havainnoista ja suosituksista sekä johdon toimenpidesuunnitelmista ja niiden toteutumi- sesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja tarkastusjohtaja tapaavat myös säännöllisesti ilman johdon läsnäoloa.
Riskienhallinta
Riskienhallinta on osa Metsä Boardin johta- mista läpi koko organisaation: suunnittelua, päivittäistä johtamista, kehitysinvestointeja sekä muita merkittäviä muutoshankkeita. Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännönläheisenä.
Riskienhallinnan tarkoitus on tukea yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja
187
edelleen arvon tuottamista omistajille lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Riskienhallinnassa tarkastellaan ja ennakoidaan järjestelmällisesti riskejä ja mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarkastelun perusteella tehdään päätöksiä riskien ja mahdollisuuksien huomioimisesta tavoitteita tukevalla tavalla. Painopiste on ennakoivissa toimenpiteissä, jotka vähentävät riskin todennäköisyyttä ja vaikutusta.
Riskienhallinta perustuu systemaattiseen prosessiin, jonka toteutus on integroitu osaksi liiketoiminnan suunnittelu- ja operatiivisia prosesseja. Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri toimielinten kesken. Hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapo- litiikan, tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi yhtiön riskienhallinnan tasoja ja toimintatapoja sekä keskeisiä riskialueita ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintape- riaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja vastaavat myös siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Metsä Groupin Riskienhallintaprosessin omistaja vastaa riskienhallinnan prosessin ja kyvykkyyksien ylläpidosta sekä kehittämisestä yhteistyössä liiketoimintojen kanssa. Metsä Boardin riskikomitea koordinoi riskiarviointeja ja koostaa kaksi kertaa vuodessa yhteenvedon keskeisistä riskeistä, jonka toimitusjohtaja esit- telee hallitukselle johtoryhmäkäsittelyn jälkeen.
Liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdol- lisuuksia, joita voidaan hyödyntää sovittujen rajojen puitteissa. Tietoisten riskinottopäätösten tulee perustua riskinkantokyvyn ja voitto-/ tappiopotentiaalin riittävään arviointiin ennen merkittävien hankkeiden ja investointien esiselvitys- ja toteutusvaiheita.
Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallin- taprosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja
toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.
Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on
varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskun- tavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla tavalla ja parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella
varmistaa yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
täyttää sidosryhmien odotukset
suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoimin- nan häiriötön jatkuvuus
optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden suhde
varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen hallinta ja kokonaisriskien minimointi.
Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.
Tilintarkastus
Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintar- kastajanaan KHT-tilintarkastaja. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastus on kilpailutettu viimeksi vuonna 2021 ja kevään 2024 varsi- naisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka osoitti päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Kirsi Jantusen. Tarkastusvaliokunta valvoo tilintarkastajien valintamenettelyä ja antaa suosituksensa hallitukselle tilintarkastajan valintaa ja palkkiota koskevan päätösehdotuksen tekemisestä yhtiökokoukselle.
Vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita maksettiin seuraavasti:
Konsernin tilintarkastajan KPMG:n tilintarkastuspalkkiot, milj. euroa
2024
2023
Tilintarkastus
0,5
0,5
Tilintarkastajan lausunnot¹
0,1
0,0
Veropalvelut
Muut palvelut
0,0
0,0
Yhteensä
0,7
0,6
¹ sisältää vuoden 2024 kestävyysraportin varmennuspalkkion
188
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Sisäpiirihallinto
Metsä Board ja sen konserniyhtiöt noudattavat sisäpiiriasioissa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti arvopaperipaperimarkkinalakia sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta N:o 596/2014 markkinoiden väärinkäytöstä (MAR), Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita sekä Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta ( https:// www.nasdaq.com/market-regulation/nordics/ helsinki ). Yhtiön hallitus on edellä mainittujen sääntöjen perusteella hyväksynyt yhtiön oman sisäpiiriohjeen, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Sisäpiirihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan kaupankäyntiin ja hinnanmuodos- tukseen. Sisäpiiriin kuuluvia sekä taloudellisen raportoinnin valmisteluun osallistuvia ohjeiste- taan ja koulutetaan säännöllisin väliajoin.
Yhtiö ei ylläpidä pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiö perustaa tarvittaessa hallituksen puheenjohtajan päätöksellä sisäpii- rihankkeen, jonka piiriin kuuluvat kaikki tietyn sisäpiiritietoa sisältävän hankkeen valmisteluun osallistuvat henkilöt.
Yhtiön ilmoitusvelvollisiin johtajiin kuuluivat vuonna 2024 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Kyseisten henkilöiden sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden omistus on julkista, sillä näillä kullakin on itsenäinen ilmoitusvelvollisuus suhteessa yhtiöön ja valvontaviranomaiseen Metsä Boardin osakkeilla ja muilla rahoitusvä- lineillä tekemistään liiketoimista. Metsä Board julkaisee vastaanottamansa liiketoimia koskevat ilmoitukset pörssitiedotteina.
Ilmoitusvelvollisten johtajien kaupankäynti yhtiön osakkeilla ja muilla rahoitusvälineillä on kiellettyä raportointijakson päättymisen ja osa- vuosikatsauksen julkistamispäivän päättymisen välisenä aikana (kuitenkin aina vähintään 30 kalenteripäivää; ns. suljettu ikkuna).
Metsä Board ylläpitää lisäksi listaa henkilöistä, jotka tehtävissään osallistuvat
osavuosikatsausten, tilinpäätöstiedotteen ja vuositilinpäätöksen valmisteluun ja tiedotta- miseen ja siten mahdollisesti saavat yhtiön sisäpiiritietoa. Nämä henkilöt kuuluvat yhtiön suljetun ikkunan piiriin, ja heitä koskee siten edellä mainittu kaupankäyntirajoitus.
Lähipiiriliiketoimet
Yhtiön hallitus on määritellyt lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiöllä on sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä sopimus- suhteita emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan ja sisaryhtiöiden Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Tissue Oyj:n kanssa. Näistä merkittävimmät liittyvät raaka-aineiden, kuten puun ja sellun hankintaan sekä toimimiseen yhteisillä integroiduilla tehdasalueilla. Hallitus päättää sopimussuh- teista lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa, ellei kyseessä ole yhtiön normaaliin liiketoimintaan liittyvä ja merkitykseltään vähäinen asia. Tilan- teissa, joissa hallitus käsittelee liiketoiminta- tai muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus toimii lähtökohtaisesti ilman sen Metsäliitto Osuuskunnasta tai kyseisestä lähipiiriin luettavasta sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi säännöllisesti yhtiön ja sen lähipiirin liiketoimia ja sopimussuhteita.
Hallituksen jäsenten riippumattomuuden ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana eturistiriidoista. Hallituksen jäsenillä, yhtiön toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ollut 31.12.2024 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä, niiden välillä ei vallinnut vakuusjärjestelyitä. Kyseisten henkilöiden tai näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden (siten kuin lähipiiri on määritelty IAS 24 -standardissa) ja yhtiön välillä ei ollut merkittäviä liikesuhteita vuoden 2024 aikana.
189
Metsä Boardin hallitus
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:
RAIJA-LEENA HANKONEN-NYBOM
s. 1960 Nainen Kauppatieteiden maisteri, KHT-tutkinto
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
KPMG Oy Ab :
Hallituksen puheenjohtaja (2016–2018)
Toimitusjohtaja (2010–2016)
Päävastuullinen tilintarkastaja rahoitustoimialan, teollisuuden ja vähittäis- kaupan alan suuryhtiöissä (2006–2019)
Tilintarkastusliiketoiminnan johtaja (2006–2010)
Useita eri tilintarkastusalan tehtäviä Suomessa ja ulkomailla (1987–2005)
Muut luottamustehtävät:
Cargotec Oyj , hallituksen jäsen ja tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja (2023–)
Danske Bank A/S , hallituksen jäsen (2020–), tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2021–2024)
Posti Group Oyj , hallituksen jäsen ja tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvalio- kunnan puheenjohtaja (2020–)
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr , hallituksen jäsen (2020–), tarkas- tusvaliokunnan puheenjohtaja (2022–)
Hallitusammattilaiset ry , hallituksen jäsen (2021–2024)
Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry , hallituksen jäsen (2018–)
Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö sr , hallintoneuvoston puheenjohtaja (2018–2022), hallintoneuvoston jäsen (2013–2017), hallituksen puheen- johtaja (2008–2012), hallituksen jäsen (2005–2007), valtuuskunnan jäsen (1999–2004)
22 653 B-osaketta
LEENA CRAELIUS
s. 1971 Nainen
MBA, Rahoitus
Hallituksen jäsen vuodesta 2024
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
SSAB AB (publ), EVP, talousjohtaja (2021–)
SSAB Europe Oy , SSAB Europe Divisioonan talousjohtaja (2016–2021)
Paroc Oy , Tekniset eristeet divisioona, Business Controller (2015–2016)
SSAB Europe Oy (entinen Ruukki Metals Oyj eri talouden johtotehtäviä (2009–2015
Rautaruukki Oyj , eri talouden tehtäviä (2005–2009)
Outokumpu Oyj , eri talouden tehtäviä (2002–2005)
4 761 B-osaketta
190
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
ERJA HYRSKY
s. 1979 Nainen
Kauppatieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Unilever Nordics , kategoriajohtaja, jäätelöt, Nordics (2021–)
Unilever PLC , strategiajohtaja, globaalit markkinat (2019–2021)
Unilever Finland Oy , toimitusjohtaja, myyntijohtaja (2013–2019)
Procter & Gamble Oy , eri myynnin johtotehtävät (2006–2013)
Hewlett Packard Oy , eri myynnin ja markkinoinnin tehtävät (2004–2006)
Muut luottamustehtävät:
Elintarviketeollisuusliitto ETL ry , hallituksen jäsen (2016–2019)
Eläkeyhtiö Polaris , hallituksen puheenjohtaja (2016–2019)
19 269 B-osaketta
ILKKA HÄMÄLÄ
s. 1961 Mies
Diplomi-insinööri
Vuorineuvos
Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2018
Riippuvainen yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Metsä Group , pääjohtaja (2018–)
Metsäliitto Osuuskunta , toimitusjohtaja (2018–)
Metsä Fibre Oy , toimitusjohtaja (2008–2017)
Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre Oy), eri tehtäviä (1988–2008)
Muut luottamustehtävät:
Metsä Fibre Oy , hallituksen puheenjohtaja (2018–)
Metsä Spring Oy , hallituksen puheenjohtaja (2018–)
Metsä Tissue Oyj , hallituksen puheenjohtaja (2018–)
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö , hallituksen jäsen (2024–)
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari , valtuuston jäsen (2023–)
Confederation of European Paper Industries (CEPI) , hallituksen jäsen (2018–)ohjausryhmän jäsen (2020–2024),
Metsäteollisuus ry , hallituksen jäsen (2012–), hallituksen ja hallituksen työ- valiokunnan varapuheenjohtaja (2021–), vaalivaliokunnan puheenjohtaja (2021–),
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen , hallintoneuvoston puheenjoh- taja (2021–), hallintoneuvoston jäsen (2009–)
Jyväskylän yliopiston varainhallintatoimikunta , jäsen (2021–)
Keskuskauppakamari , valtuuskunnan jäsen (2018–)
Helsingin seudun kauppakamari , valtuuskunnan jäsen (2018–)
Suomen Laatuyhdistys ry ja Laatukeskus Excellence Finland Oy , hallituk- sen puheenjohtaja (2020–), hallituksen jäsen (2018–), neuvottelukunnan jäsen (2008–)
Pohjolan Voima Oy , hallituksen varajäsen (2009–)
China Office of Finnish Industries Oy , hallituksen jäsen (2022–2024)
Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) , hallituksen jäsen (2021–2024)
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) , hallituksen jäsen (2021–2024)
301 849 B-osaketta
191
MARI KIVINIEMI
s. 1968 Nainen
Valtiotieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2022
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Kaupan liitto , toimitusjohtaja (2019–2024)
OECD , varapääsihteeri (2014–2018)
Suomen pääministeri (2010–2011)
Hallinto- ja kuntaministeri (2007–2010)
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (2005–2006)
Kansanedustaja , Suomen keskusta (1995–2014)
Muut luottamustehtävät:
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari , valtuuskunnan jäsen (2024–)
Club de Madrid , jäsen (2024–)
Suomen Messusäätiö , hallituksen jäsen (2024–) Vaasan yliopisto , hallituksen puheenjohtaja (2022–)
Asian Infrastructure Investment Bank , kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen (2021–)
Savonlinnan oopperajuhlien valtuusto , jäsen (2020–)
Blic Public Affairs , hallituksen jäsen (2019–2022)
Messukeskus Helsinki , hallintoneuvoston jäsen (2019–2021)
Suomi-yhtiö , hallituksen jäsen (2013–2014)
Suomen Keskusta , puheenjohtaja (2010–2012)
Helsingin kaupunginvaltuusto , jäsen (2005–2012)
Ilkka-Yhtymä Oyj , hallintoneuvoston jäsen (2006–2007)
Suomen kansallisoopperan säätiö , hallituksen jäsen (2004–2007, 2013–2014)
Uudenmaan liiton valtuusto , jäsen (2004–2008)
Alko , hallintoneuvoston jäsen (2002–2003)
Lännen Tehtaat Oyj , hallintoneuvoston jäsen (1996–2005)
Leonia Pankki , hallintoneuvoston jäsen (1997–2000)
VR-Yhtymä , hallintoneuvoston jäsen (1995–1997)
13 446 B-osaketta
JUSSI LINNARANTA
s. 1972 Mies
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agronomi)
Hallituksen jäsen vuodesta 2017 ja hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Maa- ja metsätalousyrittäjä (2001–)
L ämpöyrittäjä (2003–2023)
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus , useita eri tehtäviä (1997–2007)
Muut luottamustehtävät:
Metsäliitto Osuuskunta , hallintoneuvoston jäsen (2004–2016), hallituksen jäsen (2017–), hallituksen varapuheenjohtaja (2019), hallituksen puheen- johtaja (2020–)
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry , hallituksen jäsen (2020–)
Pohjois-Savon Osuuspankki , edustajiston jäsen (2014–2017)
MTK ry , Energiavaliokunnan jäsen (2007–2008, 2014–2016)
42 251 B-osaketta
JUKKA MOISIO
s. 1961 Mies
Kauppatieteen maisteri, MBA
Hallituksen jäsen vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Nokian Renkaat Oyj , toimitusjohtaja (2020–2024)
Huhtamäki Oyj , toimitusjohtaja (2008–2019)
Ahlström Oyj , useita eri tehtäviä (1991–2008), toimitusjohtaja (2004–2008)
McKinsey & Company , konsultti (1989–1991)
Muut luottamustehtävät:
Cargotec Oyj , hallituksen varapuheenjohtaja (2024–)
Paulig Oy , hallituksen jäsen (2019–), hallituksen puheenjohtaja (2020–)
Sulapac Oy , hallituksen puheenjohtaja (2019–2024)
Atria Oyj , hallituksen jäsen (2014–2022)
Neles Oyj , hallituksen puheenjohtaja (2020–2021)
22 044 B-osaketta
192
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
MIKKO MÄKIMATTILA
s. 1971 Mies
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agronomi)
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
RockRobot Oy , toimitusjohtaja (2021–)
Maa- ja metsätalousyrittäjä (1994–)
Potila Tuotanto Oy , toimitusjohtaja (2017–2020)
Dometal Oy , toimitusjohtaja, osakas (2011–2021)
Multiva Magyarország Kft ., Unkarin tytäryhtiön toimitusjohtaja (2013–2021)
Farmit Website Oy , toimitusjohtaja (2005–2010)
Lännen Tehtaat Oyj , kehityspäällikkö (2003–2005)
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy , tutkimuspäällikkö (2001–2003)
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos , tutkija (1998–2001)
Muut luottamustehtävät:
Metsäliitto Osuuskunta , hallituksen jäsen (2020–), hallituksen varapuheenjohtaja (2023–)
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry , valtuuskunnan jäsen (2023–)
LähiTapiola Keskinäinen vahinkoyhtiö , hallintoneuvoston jäsen (2014–2023)
LähiTapiola Loimi-Hämeen alueyhtiö , hallituksen jäsen (2008–2022)
Dometal Oy , hallituksen jäsen (2012–2021)
Potila Tuotanto Oy , hallituksen jäsen (2013–2020)
Lähivakuutus Osuuskunta , hallintoneuvoston jäsen (2011–2014)
Metsänhoitoyhdistys Loimijoki ry , valtuuston jäsen (2005–2019)
9 813 B-osaketta
JUHA VANHAINEN
s. 1961 Mies
Diplomi-insinööri
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Apetit Oyj , toimitusjohtaja (2015–2019)
Stora Enso Oyj , maajohtaja ja johtokunnan jäsen (useita eri vastuualueita) (2007–2015)
Stora Enso Oyj , johtaja- ja päällikkötehtäviä (1990–2007)
Kemi Oy , osastoinsinööri (1988–1990)
Muut luottamustehtävät:
EKE-Rakennus Oy , hallituksen jäsen (2022–)
Ponsse Oyj , hallituksen jäsen (2018–)
Koskisen Oyj , hallituksen puheenjohtaja (2020–2023)
Wihuri Group , hallituksen jäsen (2018–2021)
FoodDrinkEurope , hallituksen jäsen (2018–2019)
Sucros Oy , hallituksen varapuheenjohtaja (2015–2019)
Ekokem Oyj (nykyään Fortum Waste Solutions Oy), hallituksen puheenjoh- taja (2015–2016), hallituksen ja nimitysvaliokunnan jäsen (2014–2015)
Elintarviketeollisuusliitto ry , hallituksen ja työvaliokunnan jäsen (2015–2019)
Efora Oy , hallituksen puheenjohtaja (2013–2015), hallituksen jäsen (2009–2013)
Metsäteollisuus ry , hallituksen ja työvaliokunnan puheenjohtaja (2012– 2013), hallituksen ja työvaliokunnan varapuheenjohtaja (2008–2011)
Confederation of European Paper Industries (CEPI) , hallituksen jäsen (2012–2013)
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen , hallintoneuvoston jäsen (2009–2015)
Stora Enso Suzhou Paper (Suzhou) Company Ltd. , hallituksen puheenjohtaja (2012–2014)
Stora Enso Huatai Paper (Shandong) Company Ltd. , hallituksen puheen- johtaja (2009–2014)
Stora Enso Arapoti Industria De Papel S.A. , hallituksen jäsen (2009–2014)
Pohjolan Voima Oy , varapuheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen (2008–2015)
Fortek Oy , hallituksen puheenjohtaja (2003–2008), hallituksen jäsen (1999–2003)
14 221 B-osaketta
Osakeomistuksissa on huomioitu myös määräysvaltayhteisöjen mahdolli- set osakkeet 31.12.2024.
193
Metsä Boardin johtoryhmä
Yhtiön johtoryhmän jäsenet:
MARKKU LESKELÄ
s. 1962 Mies
Kehitysjohtaja
Filosofian tohtori
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2016. Metsä Boardin kehitysjohtaja vuodesta 2021.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj , kehitysjohtaja (2021–)
Metsä Board Oyj , tutkimus- ja kehitysjohtaja (2016–2021)
CLIC Innovation Ltd , teknologiajohtaja (2012–2015)
Paperra Oy , osakas (2010–2012)
Metsä Wood , kehitysjohtaja, (2009–2010)
Metsä Board Oyj , kehitysjohtaja, (2007–2009)
Metsä Board Oyj , kehitysjohtaja, Kirkniemen teknologiakeskus
(2001–2007)
Metsä Board Oyj , eri asiantuntijatehtäviä tutkimus- ja kehitystyössä (1991–2001)
ESPRI/New Yorkin yliopisto , Syracuse, vieraileva tutkija (1990–1991)
Oulun yliopisto , Biofysiikan laitos, tutkija (1987–1990)
Luottamustehtävät:
CLIC Innovation Ltd , hallituksen puheenjohtaja (2024–), hallituksen
jäsen (2020–)
29 615 B-osaketta
MIKA JOUKIO
s. 1964 Mies Toimitusjohtaja
Diplomi-insinööri, MBA
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 1990. Metsä Boardin toimitus- johtaja vuodesta 2014.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj , toimitusjohtaja (2014–)
Metsä Tissue Oyj , toimitusjohtaja (2012–2014)
Metsä Board Oyj , Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen johtaja (2006–2012)
Metsä Board Oyj , tehtaanjohtaja, Metsä Board Kyro ja Metsä Board Tako (2006)
Metsä Board Oyj , tehtaanjohtaja, Metsä Board Kyro (2005–2006)
Metsä Board Oyj , asiakaspalvelu- ja logistiikkajohtaja (2004–2005)
Metsä Board Oyj , tehtaanjohtaja, Metsä Board Äänekoski (2001–2004)
Useita liiketoiminnan johtotehtäviä Metsä Board Oyj:ssä vuodesta 1990 alkaen.
Luottamustehtävät:
Atria Oyj , hallituksen jäsen (2022–)
Metsäteollisuus ry , kauppapoliittinen valiokunta, puheenjohtaja (2022–)
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma , hallintoneuvoston jäsen (2019–)
Husum Pulp AB , hallituksen puheenjohtaja (2021–)
Metsä Fibre Oy , hallituksen jäsen (2014–)
377 846 B-osaketta
194
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024
JUSSI NOPONEN
s. 1975 Mies
Myynti- ja toimitusketjujohtaja
Diplomi-insinööri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2000. Metsä Boardin myynti- ja toimitusketjujohtaja vuodesta 2021.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj , myynti- ja toimitusketjujohtaja (2021–)
Metsä Board Oyj , talousjohtaja (2016–2021)
Metsä Group , Senior Vice President, Group Finance (2009–2016)
Metsä Board Oyj , Senior Vice President, Business Control, Graphic Papers -liiketoiminta (2008)
Metsä Board Oyj , Vice President, Group Business Control (2006–2008)
Metsä Board Oyj , Business Controller, Folding Cartons -liiketoiminta (2003–2006)
Nokia Oyj (1999–2000) ja Metsä Group (2000–2003), SAP-järjestelmän käyttöönottoprojekteja
93 806 B-osaketta
HARRI PIHLAJANIEMI
s. 1970 Mies
Tuotanto- ja teknologiajohtaja
Diplomi-insinööri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2017. Metsä Boardin tuotanto- ja teknologiajohtaja vuodesta 2023.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj , tuotanto- ja teknologiajohtaja (2023–)
Metsä Board Oyj , tuotantojohtaja (2017–2023)
Stora Enso Oyj , Vice President, Operations Excellence & Investments (2012–2017)
Stora Enso Oyj , tehtaanjohtaja, Publication Paper, Veitsiluodon tehdas (2011–2012)
Stora Enso Oyj , tuotantojohtaja, Oulun paperitehdas (2008–2011)
Stora Enso Oyj , tuotantopäällikkö PM6, Oulun tehdas (2006–2007)
Stora Enso Oyj , tuotantopäällikkö PM7, Oulun tehdas (2004–2005)
Metsä Board Oyj , tuotantopäällikkö PM3, Kirkniemen tehdas (2001–2004)
32 745 B-osaketta
HENRI SEDERHOLM
s. 1978 Mies
Talousjohtaja
Kauppatieteiden maisteri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2003. Metsä Boardin talousjohtaja vuodesta 2021.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj , talousjohtaja (2021–)
Metsä Group , Senior Vice President, Group Finance (2016–2021)
Metsä Wood , talousjohtaja (2015–2016)
Metsä Board Oyj , Vice President, Finance & Control (2009–2015)
Metsä Group Treasury , Long-term Funding (2003–2009)
Luottamustehtävät:
Husum Pulp , hallituksen jäsen (2021–)
Oy Hangö Stevedoring Ab , hallituksen puheenjohtaja 2021–2022
Encore Ympäristöpalvelut Oy , hallituksen varapuheenjohtaja (2021–2022) 60 000 B-osaketta
CAMILLA WIKSTRÖM
s. 1970 Nainen
Henkilöstöjohtaja
Diplomi-insinööri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2002. Metsä Boardin henkilöstö- johtaja vuodesta 2019.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj , henkilöstöjohtaja (2019–)
Metsä Fibre Oy , Selluliiketoiminnan tuotantojohtaja (2018–2019)
Metsä Fibre Oy , tehtaanjohtaja, Äänekosken tehdas (2009–2017)
Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre Oy), eri tehtäviä (2002–2008)
Herkules Ab , eri asiakas- ja myyntitehtäviä (1995–2002)
Luottamustehtävät:
Botnia Mill Service Oy , hallituksen jäsen (2018–2019)
28 293 B-osaketta
Johtoryhmän jäsenten mahdolliset määräysvaltayhteisöt eivät omista yhtiön osakkeita.
195
Palkitsemisraportti
196
Palkitsemisraportti | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Palkitsemisraportti
197
198
Palkitsemisraportti | Metsä board Vuosikatsaus 2024
199
200
Palkitsemisraportti | Metsä board Vuosikatsaus 2024
Metsä Boardin sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on oikeat ja riittävät tiedot yhtiön osakkeiden arvon määrittämiseksi.
Sijoittajasuhdetoiminto käy aktiivista vuoropuhelua pääomamarkkinoiden edustajien kanssa sekä vastaa yhtiön talous- ja sijoittaja- viestinnän suunnittelusta ja sen toteutuksesta.
Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös kerätä sijoittajien palautetta sekä markkinain- formaatiota Metsä Boardin johdon ja hallituksen käyttöön.
Sijoittaja- ja analyytikkotapaamisiin osallis- tuvat pääsääntöisesti sijoittajasuhdejohtaja, talousjohtaja ja/tai toimitusjohtaja. Kaikki sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti sijoittajasuhteista. Hiljaisen jakson aikana yhtiö ei anna kommentteja yhtiön taloudellista asemasta, tulevaisuuden näkymistä tai markkinaympäristöstä.
Sijoittajat-verkkosivut
Lisätietoa Metsä Boardista sijoituskohteena sekä yhtiön strategiasta, toimintaympäristöstä, taloudesta ja hallinnoinnista löytyy yhtiön verk- kosivuilta osoitteesta https://www.metsagroup. com/fi/metsaboard/sijoittajat/.
Sijoittajasuhdetoiminta vuonna 2024
Vuonna 2024 järjestettiin useita sijoittaja- ja analyytikkotapaamisia niin virtuaalisesti kuin fyysisesti. Sijoittajia tavattiin pääosin Suomessa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Metsä Board osallistui myös aktiivisesti pankkiiriliikkei- den järjestämiin sijoittajakonferensseihin.
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 Espoossa.
Jokaisen tulosjulkistamisen yhteydessä Metsä Board järjestää kaikille avoinna olevan webcast-esityksen ja puhelinkonferenssin. Tilaisuudessa toimitusjohtaja ja talousjohtaja esittelevät tuloksen ja yleisöllä on mahdollista esittää kysymyksiä. Tilaisuuden tallenteet sekä tulosmateriaalit ovat saatavilla vähintään viisi (5) vuotta yhtiön verkkosivuilla.
Metsä Board hyödyntää sijoittajaviestinnäs- sään sosiaalista mediaa mm. X- ja LinkedIn-tilien avulla.
Analyytikkoseuranta
Ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet tekivät analyyseja Metsä Boardista vuonna 2024: ABG Sundal Collier, Carnegie, Danske Bank, DnB, Inderes, Nordea, OP Equities, SEB ja UBS.
Analyytikoiden yhteystiedot sekä osa konsensusennusteista ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla.
Metsä Board ei vastaa analyytikoiden näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai laajuudesta.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2025 pidetään 20.3.2025 klo 14.00 alkaen Fin- landia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Yhtiökokouskutsu, sisältäen ilmoittautumisohjeet, sekä yhtiökokousasiakirjat ja lisätiedot ovat saatavilla yhtiön verkkosi- vuilta osoitteesta: www.metsagroup.com/ yhtiokokous2025
Voitonjako
Hallitus ehdottaa 20.3.2025 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko on yhtiön osinkopolitiikan mukainen.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 31.3.2025.
Sijoittajasuhteiden yhteystiedot
Katri Sundström
Sijoittajasuhdejohtaja
puh. 010 462 0101
katri.sundstrom@metsagroup.com
Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoittee- seen: metsaboard.investors@metsagroup.com.
Yritystunnus 0635366-7
Metsä Board Oyj
Pääkonttori
PL 20
02020 METSÄ
Taloudellinen raportointi vuonna 2025
Hiljainen jakso
Taloudellinen katsaus
Julkistuspäivä
1.1.–6.2.2025
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2024
6.2.2025
1.4.–29.4.2025
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025
29.4.2025
1.7.–31.7.2025
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025
31.7.2025
1.10.–23.10.2025
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025
23.10.2025
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille
201
JULKAISIJA
Metsä Board Oyj, viestintä
metsaboard.communications@metsagroup.com
Metsä Boardin vuosikatsauskokonaisuus 2024 koostuu suomen- ja englanninkielisestä vuosikatsauksesta ja englanninkielisestä Sustainability Review’stä (saatavilla keväällä 2025). www. metsagroup.com/fi/metsaboard
Metsä Board on johtava eurooppalainen korkealaatuisten ensikuitukartonkien valmistaja. Uusiutuvasta puukuidusta valmistettuja kartonkejamme käytetään kuluttajapakkauksissa sekä vähittäiskaupan pakkausratkaisuissa.
Metsä Board Vuosikatsaus 2024
Metsä Board Sustainability Review 2024
202
Metsä Board Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700KKB- 8Q035K38488-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilin- päätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komis- sion teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen säänte- lystandardin artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen pää- laskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon- nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätök- sen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimek- siantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintape- riaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmen- taa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konserniti- linpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälas- kelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komis- sion teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700KKB8Q035K38488- 2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuk- sesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksel- lamme päivätty 6.2.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätök- sen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 20. helmikuuta 2025
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
© Metsä Board Oyj 2025
Metsä Board Oyj
PL 20
02020 Metsä
Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 A
02100 Espoo
Puh. 010 4611
metsagroup.com/fi/metsaboard
Kasvua, jolla on tulevaisuus