Metsä Board Vuosikatsaus 2024

Kehitämme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa ratkaisuja fossiili- pohjaisten pakkausmateriaalien korvaamiseksi ja pakkausten kierrätettävyyden parantamiseksi.

Tavoitteenamme on fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä, mikä myös auttaa asiakkaitamme saavuttamaan omat kestävyystavoitteensa.

Metsä board Vuosikatsaus 2024

Sisällys

Liiketoiminta ja arvonluonti

Tämä on Metsä Board 2

Toimitusjohtajan katsaus 4

Strategia ja taloudelliset tavoitteet 6

Arvonluonti 8

Taloudellinen kehitys

Avainluvut 10

Hallituksen toimintakertomus 12

Kestävyysraportti 20

Yleiset tiedot 20

E Ympäristö 37

S Sosiaalinen vastuu 70

G Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri 89

Kestävyysraportin liitetiedot 96

Konsernitilinpäätös 98

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 102

Emoyhtiön tilinpäätös 150

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 153

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä 166

Tilintarkastuskertomus 167

Kestävyysraportin varmennuskertomus 171

Osakkeet ja osakkeenomistajat 173

Kymmenen vuotta lukuina 177

Verot 178

Tuotantokapasiteetit 179

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja vertailukelpoiset tunnusluvut 181

Hallinnointi Governance

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 183

Metsä Boardin hallitus 190

Metsä Boardin johtoryhmä 194

Palkitsemisraportti 196

Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille 201

Metsä Board Sustainability Review 2024 esittää Metsä Boardin keskeisimmät vastuullisuusaiheet ja -tavoitteet. Katsaus on saatavilla maaliskuussa 2025.

1

0,6 mrd. euroa

2,3 mrd. euroa

1 700

1 500

LIIKEVAIHTO

2,4 mrd. euroa

henkilöstömäärä

700

Korkealaatuisia ja kevyitä ensikuitukartonkeja

Keskitymme uusiutuvasta puukuidusta valmistettuihin kor- kealaatuisiin ja kierrätettäviin ensikuitukartonkeihin, joita käy- tetään pääosin kuluttajapakkauksissa sekä vähittäiskaupan pakkausratkaisuissa. Hyvä saatavuus pohjoiseen puukuituun sekä korkea sellu- ja energiaomavaraisuus mahdollistavat kartonkiliiketoimintamme kasvun ja kehittämisen.

Vahva asema kasvavilla markkinoilla

Olemme Euroopan johtava taivekartongin ja valkoisten kraftlaine- reiden valmistaja sekä globaalisti suurin päällystettyjen valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhdysvalloissa olemme suurin taive- kartongin toimittaja. Kartonkien globaalin kysynnän arvioidaan pitkällä aikavälillä kasvavan hieman yli 4 prosentin vuosivauhtia. (Lähde: Smithers Information Ltd.)

Kartonkeja, joilla on alhainen hiilijalanjälki

Tuotteemme edistävät kiertotaloutta ne auttavat asiakkaitamme vähentämään muovin käyttöä. Pääosin fossiilittomalla energialla resurssitehok- kaasti tuotetut kevyet kartongit mahdollistavat pakkausten hiilijalanjäljen alentamisen.

Kohdennettuja investointeja kestävään kasvuun

Väestön kasvu, kaupungistuminen ja muovin korvaaminen kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin kysyntää pitkällä tähtäimellä. Vastaamme tähän kysyntään kestävillä kasvuinves- toinneilla ja innovatiivisilla pakkausratkaisuilla. Tehdaskohtaisilla investoinneilla parannamme kilpailukykyämme sekä edistämme tavoitettamme fossiilittomasta tuotannosta ja tuotteista vuoden 2030 loppuun mennessä.

Tämä on Metsä Board

Olemme osa Metsä Groupia

Metsä Group on Suomen suurin puunostaja, ja vastaa Metsä Boardin puunhankinnasta. Osana Metsä Groupia olemme sitoutuneet uudistavan metsätalouden periaatteisiin . Selluomavaraisuutemme varmistaa 24,9 prosentin omistusosuus Metsä Fibressä, joka on globaalisti johtava markkinahavusellun valmistaja .

Metsä Group

Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan muodostaa yli 90 000 suomalaista metsänomistajaa

Liikevaihto

5,7 mrd. euroa

METSÄ SPRING    innovaatioyhtiö

Metsäliitto Osuuskunta 100 %

Puutuotteet

Metsä Wood

Metsäliitto Osuuskunta 50,1 %

Itochu Corporation 25,0 % Metsä Board 24,9 %

Sellu ja sahatavara

Metsä Fibre

Puunhankinta ja metsäpalvelut

Omistus

Metsäliitto Osuuskunta 100 %

Metsäliitto Osuuskunta 52 % (69 % äänistä)

Yhtiö on listattu Nasdaq Helsinkiin

Kartonki

Metsä Board

Metsäliitto Osuuskunta 100 %

Pehmo- ja tiivispaperit

Metsä Tissue

Henkilöstö

9 600

Vertailukelpoinen liiketulos

203 milj. euroa

1,9 mrd. euroa

1,2 mrd. euroa

2 300

2 500

Lue lisää

2

Katse kannattavuudessa

Vuonna 2024 etenimme määrätietoisesti strategiaamme toteuttavien investointien ja kehityshankkeiden kanssa. Nykyisessä markkinatilanteessa kilpailukyvyn ja kannattavuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää. Vankan perustan meille luovat osaavat huippuammattilaiset, korkealaatuiset lopputuotteet sekä hyvä taloudellinen asema.

kaasuräjähdys, joka pysäytti tehdasintegraatin sellutuotannon useiksi viikoiksi vaikuttaen myös lainerituotantoon. Kiitos organisaatiomme ammattimaisen toiminnan ja yhteistyön Metsä Groupin tehtaiden kesken löysimme ratkaisut käynnistää tuotanto ennakoitua nopeammin ja minimoimaan haitat asiakkaillemme.

Taloudellinen asemamme on edelleen hyvä, vaikka nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen kohosi tasolle 2,0. Tämä kuitenkin johtui pääosin kannattavuuden heikkenemisestä. Hallitus ehdottaa, että osinkoa vuodelta 2024 jaetaan 0,07 euroa osakkeelta, mikä vastaa 98 prosenttia nettotuloksesta.

Kohdennettuja investointeja kestävään kasvuun

Vuonna 2023 meillä valmistui Husumissa ja Kemissä kaksi merkittävää investointia, joiden myötä vuosittainen kartonkikapa- siteettimme kasvoi 240 000 tonnia. Tämän kapasiteetin arvioidaan olevan täysin markkinoiden käytettävissä vuodesta 2026 alkaen. Vuonna 2024 teimme myös päätöksen olla investoimatta Kaskisiin, jossa esisuunnittelussa oli uuden, vuosikapasiteetiltaan 800 000 tonnin taivekartonkitehdas. Päätöksen syynä oli korkea kustan- nustaso, joka selvästi ylitti alkuperäisen arviomme, eikä investointi olisi täyttänyt taloudellisia tavoitteitamme. Olemme kuitenkin pystyneet hyödyntämään esisuunnittelun tuloksia vuonna 2024 käynnistyneessä investointiohjelmassa Simpeleen kartonkitehtaan modernisoimiseksi. Tämän lisäksi suunnittelemme investointeja muilla tehtaillamme tuotteiden ja tehtaiden kilpailukyvyn kehittämi- seksi sekä fossiilittoman tuotannon saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä.

Kannattavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen entistä tärkeämpää

Kannattavuuden turvaamiseksi olemme sopeuttaneet tuotan- toamme heikentynyttä kysyntää vastaavaksi ja tilapäisesti lomaut- taneet henkilöstöämme. Olemme keskittyneet asiakkuuksiin, jotka hyötyvät eniten korkealaatuisten kartonkiemme suorituskyvystä ja sen tuomasta lisäarvosta. Olemme panostaneet tehtaidemme kunnossapitoon ja tehneet kohdennettuja investointeja

Vaihtelua markkinassa

Vuosi 2024 käynnistyi positiivisissa tunnelmissa kun kartonkien kysyntä piristyi selvästi edellisvuoden ennätysmatalalta tasolta. Vuoden toisella puoliskolla aktiviteetti hieman hiipui, ja lopulta kartonkiemme kokonaistoimitukset, hieman alle 1,5 miljoonaa tonnia, jäivät kapasiteettiamme alhaisemmaksi. Sopeutimme tuotantoa edellisvuoden tapaan usealla tehtaalla alhaista kysyntää vastaavaksi. Kuluttajien ostovoiman hienoisesta vahvistumisesta huolimatta ensikuitukartonkien kysyntää rajoittavat edelleen varovainen ostokäyttäytyminen ja kulutuksen suuntautuminen tuotteita enemmän palveluihin. Kartonkimarkkinan tasapainoa on myös horjuttanut Aasian kartonkikapasiteetin voimakas kasvu ja kartonkituonnin lisääntyminen erityisesti Turkkiin, Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan.

Sellujen markkinatilanteessa oli myös vaihtelua. Euroopassa kysyntä oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi toista puoliskoa vahvempaa. Kiinassa markkinaselluostot olivat lähes pysähdyk- sissä kesästä alkusyksyyn. Markkinahavusellun hintojen nousu ei riittänyt kompensoimaan alhaisten toimitusmäärien ja korkeiden tuotantokustannusten aiheuttamaa negatiivista tulosvaikutusta, ja tämä näkyi osakkuusyhtiömme Metsä Fibren kannattavuudessa.

Toinen peräkkäinen haasteellinen vuosi

Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1,9 miljardia euroa ja vertailukel- poinen liiketuloksemme 69 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto jäi noin kolmeen prosenttiin, kun tavoitteena on vähintään 12 prosenttia. Vaisun myynnin lisäksi kannattavuuttamme rasitti korkea kustannustaso, johon on varauduttava jatkossakin. Tärkeimmän raaka-aineemme, kuitupuun hintataso on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Pohjoisen kuitu- puun tarjontaa on merkittävästi supistanut Venäjän puuntuonnin loppuminen samalla kun puunkäyttö on kasvanut.

Vuonna 2024 tulostamme rasittivat myös odottamattomat ja meistä riippumattomat tapahtumat. Alkuvuonna Suomen poliittiset lakot pysäyttivät tehtaidemme tavarakuljetukset ja jouduimme keskeyttämään tuotannon lähes kaikilla Suomen tehtailla. Maaliskuussa Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalla sattui

4

Tarkoitus

Edistää bio- ja kiertotaloutta jalostamalla pohjoisesta puusta tehokkaasti ensiluokkaisia tuotteita

Strategiset ohjelmat

Meillä on viisi strategista ohjelmaa. Jokaisella ohjelmalla on tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, jotka edistävät kasvuamme kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja teollisten toimintojemme uudistamista.

Arvot

Luotettavuus Yhteistyö Vastuullinen tuloksenteko Uudistuminen

Strategiamme korostaa kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja

Kilpailukykymme perustuu ensiluokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä teollisten toimintojemme tehokkuuteen. Strategiassamme korostuvat kiertotaloutta edistävät pakkausratkaisut, joilla korvataan muovin käyttöä. Vuonna 2024 toteutimme strategiaamme ja visiotamme useilla eri toimenpiteillä.

Visio

Innovatiivisten ja vastuullisten kuitupohjaisten pakkausratkaisujen halutuin toimittaja, joka luo arvoa asiakkailleen maailmanlaajuisesti

Strategia

Kasvamme kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistamme teollisia toimintojamme

STRATEGINEN OHJELMA

TAVOITE

TOIMENPITEET VUONNA 2024

Ensiluokkainen toimittaja

Laadukkaat ja luotettavat tuotteet ja palvelut, erinomainen asiakaskokemus

- Husumin ja Kemin uuden kartonkikapasiteetin myynti

- Toimitusketjun resilienssin parantaminen

- Asiakastyytyväisyys, NPS (Net Promoter Score) 33

Tehokas innovointi

Pakkausratkaisujen kehittäminen, pakkausten keventäminen ja muovin vähentäminen

- Asiakastyöpajat Äänekoskella 49 kpl

- Simpeleen taivekartongin laadun parantaminen

- Esisuunnittelu Kyron barrierkartongin suorituskyvyn parantamiseksi

Turvalliset ja tehokkaat toimin- not ja orgaaninen kasvu

Työturvallisuuden ja operatiivisen toiminnan jatkuva parantaminen, kasvuinvestoinnit

- Kohdennetut ohjelmat työturvallisuuden parantamiseksi

- Simpeleen investointisuunnitelman toteuttaminen ja tulevien investointien esisuunnittelu

Edelläkävijä vastuullisuudessa

Fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoteen 2030 mennessä

- Fossiilittomuustavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen investointien määrittely ja priorisointi

- Kyron biovoimalaitoksen uusittu turbiini

Motivoitunut henkilöstö

Monimuotoinen, yhdenvertainen ja mukaan ottava kulttuuri, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen

- Päärekrytointitapana anonyymi rekrytointi

- Henkilöstötutkimus, johon yhdistetty eettisyyden mittaaminen

- Metsä Groupin sisäiset akatemiakoulutukset

6

Resurssit

Liiketoimintamalli

Ihmiset ja kumppanuudet

noin 2 300 työntekijää 17 maassa

60 oppisopimuskoulutusopiskelijaa, noin 270 kesätyön- tekijää, opinnäytetyöntekijää ja harjoittelijaa

Aktiivinen yhteistyö paikallisyhteisöjen ja oppilaitosten kanssa

Tuotanto- ja toimitusketju

Noin 3 100 toimittajaa

8 tuotantolaitosta Suomessa ja Ruotsissa

Toimituksia noin 90 maahan

Luonnonvarat

6,8 miljoonaa m 3 hankittua puukuitua, josta 92 % sertifioitua

Energian kokonaiskulutus 8.3 TWh, josta 89 % fossiilitonta

Vedenotto 106 miljoonaa m 3

335 000 tonnia ostettuja ostettuja pigmenttejä, sideaineita, muita raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja

Aineeton pääoma

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot 7,4 miljoonaa euroa

Osaamiskeskus Äänekoskella ja satelliittikeskus Norwalkissa USA:ssa

Tunnettuus kartongin korkeasta laadusta

Taloudellinen pääoma

Sijoitettu pääoma 2,4 miljardia euroa

Noin 64 000 B-sarjan osakkeenomistajaa ja 11 000 A-sarjan osakkeenomistajaa

Valmistamme uusiutuvista raaka-aineista resurssitehokkaita ensi- kuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita ja tarjo- avat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Olemme osa Metsä Groupia, ja hyödymme sen ainutlaatuisesta arvoketjusta pohjoisen puhtaasta kuidusta korkealaatuisiin lopputuotteisiin. Meillä on korkea energiaomavaraisuus, ja omistusosuutemme osakkuusyhtiö Metsä Fibressä varmistaa yliomavaraisuutemme sellussa. Tuotantomme sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa, ja myyntiä meillä on ympäri maailmaa. Päämarkkina-alueemme ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.

Muut

4 % (liikevaihdosta)

Markkinasellu

14 % (liikevaihdosta)

Taivekartonki 57 % (liikevaihdosta)

Liikevaihtomme vuonna 2024 1 939 miljoonaa euroa

Valkoinen kraftlaineri

25 % (liikevaihdosta)

Luomme arvoa ja hyvinvointia usealle sidosryhmälle

Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia kasvaa kannattavasti ja kestävästi sekä luoda toiminnallamme arvoa ja hyvinvointia sidosryhmillemme. Autamme asiakkaitamme saavuttamaan omia vastuullisuustavoitteitaan materiaalitehokkailla ja kiertotaloutta tukevilla kartongeillamme sekä asiantuntijapalveluillamme.

Raportoidut luvut vuodelta 2024

8

600

500

400

300

200

100

0

400

300

200

100

0

-100

350

300

250

200

150

100

50

0

350

300

250

200

150

100

50

0

12

9

6

3

0

600

500

400

300

200

100

0

30

25

20

15

10

5

0

30

25

20

15

10

5

0

25

20

15

10

5

0

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

Avainluvut

Liikevaihto

milj. euroa

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

kartonkitoimitukset

1 000 tonnia

Metsä Boardin markkinasellutoimitukset 1)

1 000 tonnia

Käyttökate, vertailukelpoinen

milj. euroa

% liikevaihdosta

Liiketoiminnan nettorahavirta

milj. euroa

liiketulos, vertailukelpoinen

milj. euroa

% liikevaihdosta

keskimääräinen sijoitettu pääoma, milj. euroa sijoitetun pääoman tuotto, %

KOROLLINEN NETTOVELKA, milj. euroa

Korollinen nettovelka / Käyttö- kate, vertailukelpoinen

Kokonaisinvestoinnit

milj. euroa

tYÖTAPATURMIEN taajuus (TRIF)

miljoonaa työtuntia kohti

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

2,0

1,5

1,0

0,5

0

-0,5

Henkilöstö kauden lopussa

2 500

2 000

1 5 00

1 000

500

0

2 000

1 500

1 000

500

0

600

500

400

300

200

100

0

1) Sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (CTMP)

Puu 20 %

Sellu * 16 %

Logistiikka 15 %

Kemikaalit 15 %

Energia 11 %

Muut muuttuvat 2 %

Henkilöstö 11 %

Muut kiinteät 10 %

Kokonaiskustannukset 2024 1,7 mrd. euroa

Osakekohtaiset tunnusluvut ja niiden kehitys löytyvät sivulta 176.

*) Sellu: Metsä Board ostaa kaiken ulkopuolisen sellun osakkuusyhtiöltään Metsä Fibreltä, josta Metsä Board omistaa 24,9 %. Metsä Fibren sellun kustannusrakenne vuonna 2024: Puu 57 %, kemikaalit 11 %, logistiikka 9 %, energia 5 %, henkilöstö ja muut kiinteät 17 %.

10

Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus 2024

on jakaa vuosittain osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle tilikauden 2024 osingoksi 0,07 euroa osakkeelta, mikä vastaa 98 prosentin osuutta tilikauden tuloksesta. (2023: 0,25 euroa/osake, 94 % tuloksesta)

Toimintaympäristö

Kartongit

Väestön kasvu, kaupungistuminen ja muovin korvaaminen ovat globaaleja trendejä, jotka kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin kysyntää pitkällä aikavälillä. Kuluttajien mieltymykset suosivat fossiilittomia pakkausmateriaaleja ja useat merkkituotevalmistajat ovat sitoutuneet kun- nianhimoisiin tavoitteisiin vähentääkseen muovin käyttöä pakkauksissaan. Korkealaatuiset ensikuitukartongit ovat kevyitä ja täysin kierrätettäviä, ja ne vastaavat hyvin tiukentuneeseen EU-sääntelyyn. Pääosin fossiilitto- malla energialla tuotettujen ja materiaalitehokkaiden ensikuitukartonkien hiilijalanjälki on myös monia muita pakkausmateriaaleja pienempi.

Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla kartonkien kysyntä piristyi vuoden 2023 ennätysmatalalta tasolta, johon vaikutti varastojen runsas sopeuttaminen arvoketjussa. Kasvu kuitenkin hiipui loppuvuotta kohden. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat hieman vahvistaneet kuluttajien ostovoimaa, mutta kuluttajat ovat edelleen varovaisia ostopää- töksissään. Lisäksi kulutusta suuntautuu tuotteita enemmän palveluihin.

Taivekartonkimarkkinan tasapainoa on horjuttanut Aasian kartonkikapa- siteetin voimakas kasvu ja siitä seurannut kartonkituonnin lisääntyminen EMEA-alueelle ja Etelä-Amerikkaan.

Vuonna 2024 eurooppalaisten taivekartonkituottajien toimitukset Eurooppaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti valkoisten kraftlainereiden tuottajien toimitukset pysyivät vakaina. Valkoisten kraft- lainereiden markkinahinnat olivat vakaat ja taivekartongin markkinahinnat heikkenivät edellisvuoteen verrattuna.

Metsä Boardin osuus eurooppalaisten taivekartonkituottajien kokonais- toimituksista oli 32 (32) prosenttia sekä viennistä Euroopan ulkopuolelle 55 (50) prosenttia.

Metsä Boardin osuus Euroopan taivekartongin tuotantokapasiteetista vuoden 2024 lopussa oli 38 prosenttia ja valkoisten kraftlainereiden tuotantokapasiteetista 33 prosenttia.

(Lähteet: Fastmarkets FOEX, Fastmarkets RISI, Pro Carton, CEPI Containerboard, verrokkiyhtiöiden internetsivut)

Markkinasellu

Metsä Board ja sen osakkuusyhtiö Metsä Fibre myyvät pääosin pitkäkui- tuista markkinasellua Eurooppaan ja Aasiaan.

Markkinasellujen kysyntätilanne Euroopassa oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla toista vuosipuoliskoa vahvempi. Kiinassa markkinasellujen kysyntä oli alku- ja loppuvuonna normaalilla tasolla, mutta lähes pysäh- dyksissä kesästä alkusyksyyn. Kiinassa markkinasellujen kysyntää ovat vähentäneet paperi- ja kartonkituottajien tuotannonrajoitukset.

Metsä Boardin liiketoiminta

Metsä Board valmistaa kierrätettäviä ja korkealaatuisia ensikuitukarton- keja, ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhtiön taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepak- kauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlaine- reiden loppukäyttö on pääasiassa vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Metsä Boardin päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.

Lisäksi yhtiö valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on globaalisti johtava pitkäkuituisen markkinasellun valmistaja.

Vuonna 2024 Metsä Boardin kartonkikapasiteetti oli yhteensä noin 2,3 miljoonaa tonnia ja sellu- ja kemihierrekapasiteetti 1,7 miljoonaa tonnia.

Energiankulutustaan yhtiö kattaa omalla tuotannolla sekä täydentää sitä markkinaostoin. Sähkönkulutuksesta valtaosa on katettu omalla tuotannolla sekä ostosähköllä Pohjolan Voimalta ja Metsä Fibreltä. Metsä Boardilla on 2,6 prosentin omistusosuus Pohjolan Voimassa, jolta yhtiö ostaa sähköä omakustannushintaan.

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Metsä Boardin strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään tuotteiden hiilijalan- jälkeä. Metsä Boardin tuotanto sijaitsee lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisen korkealaatuista puukuitua. Kilpailuetua yhtiö saa korkeasta omavaraisuudesta selluissa ja energiassa.

Päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Yhtiö keskittyy jatkuvaan kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin, jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä. Tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä osinkoa ja säilyttää vahva tase.

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Metsä Boardin tavoitteena on, että vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto on vähintään 12 prosenttia. Vuonna 2024 toteuma oli 3,2 % (2023: 5,1 %)

Lisäksi tavoitteena on, että korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (rullaava 12 kuukautta) suhde on korkeintaan 2,5. Vuonna 2024 toteuma oli 2,0 (2023: 0,7).

Vuonna 2024 Metsä Board uudisti yhtiön osinkopolitiikan. Uusi osinko- politiikka on: Metsä Boardin tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään puolet tilikauden tuloksesta yli ajan, huomioiden yhtiön tulevat investointi- ja kehi- tystarpeet. Yhtiön aiempi osinkopolitiikka oli: Metsä Boardin tavoitteena

12

Pitkäkuituisen markkinasellun tarjontaa ovat vuonna 2024 rajoittaneet Suomen poliittiset lakot, Metsä Fibren suunnitellut ja suunnittelemattomat tuotantoseisokit, globaalit logistiikan pullonkaulat sekä vuonna 2023 toteutetut kapasiteetin sulkemiset.

Euroopassa pitkäkuituisen sellun markkinahinta (PIX) nousi nopeasti vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, laskien hieman loppuvuotta kohden. Kiinassa pitkäkuituisen sellun hintataso pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Lyhytkuituisen sellun markkinahinnat laskivat vuoden toisella puoliskolla voimakkaasti sekä Kiinassa että Euroopassa.

Liikevaihto ja tulos

Metsä Boardin liikevaihto oli 1938,6 miljoonaa euroa (1941,9). Liike- vaihdosta 57 (59) prosenttia tuli taivekartongista, 25 (24) prosenttia valkoisista kraftlainereista, 14 (13) prosenttia markkinasellusta ja 4 (4) prosenttia muista toiminnoista. Markkina-alueittain liikevaihdosta 67 (66) prosenttia tuli EMEA-alueelta, 27 (27) prosenttia Americas-alueelta ja 6 (7) APAC-alueelta.

Liikevaihto, milj. euroa

Vertailukelpoinen liiketulos, %:a

Liikevaihto ja vertailukelpoinen liiketulos-%

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

milj. euroa

25

20

15

10

5

0

%

22

23

24

Vertailukelpoinen liiketulos oli 69,0 miljoonaa euroa (122,2) ja liiketulos oli 62,3 miljoonaa euroa (120,8). Tilikauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -6,7 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Kaskisten taivekartonkitehtaan esiselvityksen alaskirjauksesta -7,6 miljoonaa euroa, lakkautetun Venäjän myyntiyhtiön myynnistä -0,5 miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren liiketoimintaan liittyvistä eristä 1,4 miljoonaa euroa.

Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 1 472 000 (1 373 000) tonnia, josta 65 prosenttia EMEA-alueelle, 31 prosenttia Americas-alueelle ja 4 prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 400 000 (394 000) tonnia, josta 78 prosenttia EMEA-alueelle ja 22 prosenttia APAC-alueelle.

Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdyksellä oli arviolta noin 40 miljoonan euron ja Suomen poliittisilla lakoilla noin 25 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Metsä Boardin vertailukelpoiseen liiketulokseen tammi–joulukuussa. Vertailukelpoinen liiketulos heinä–joulukuussa sisältää räjähdykseen liittyviä saatuja vakuutuskorvauksia 30,5 miljoonaa euroa. Kaikki edellä mainitut summat sisältävät Metsä Fibren tulososuuden kautta tulevan vaikutuksen.

Tammi–joulukuun vertailukelpoista liiketulosta heikensi erityisesti taivekartongin alhaisempi keskihinta. Vastaavasti kannattavuutta paransi

kartonkien kasvaneet toimitusmäärät. Markkinasellujen keskihinnat olivat viime vuotta korkeammat.

Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 5 miljoonan euron positiivinen liiketulosvaikutus vertailuvuoteen nähden.

Kemikaali- ja energiakustannukset laskivat, mutta puukustannukset nousivat. Logistiikkakustannukset ja kiinteät kustannukset olivat viime vuotta korkeammat.

Käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myytiin tilikaudella noin 35 miljoonalla eurolla (55).

Poistoja kasvattivat loppuvuonna 2023 valmistuneet merkittävät investoinnit Husumin ja Kemin kartonkitehtailla.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi-jou- lukuun vertailukelpoisesta tuloksesta oli -10,2 miljoonaa euroa (28,2). Metsä Fibren vertailukelpoista liiketulosta heikensivät Kemin biotuoteteh- taan kaasuräjähdys sekä Suomen poliittiset lakot. Lisäksi kannattavuutta rasittivat korkeat puukustannukset ja edellisvuodesta kasvaneet poistot. Markkinasellujen keskihinnat nousivat, mutta muiden lopputuotteiden, kuten sähkön ja sellutuotannon sivutuotteiden keskihinnat laskivat.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -10,8 miljoonaa euroa (0,1) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta -2,8 miljoonaa euroa (2,6).

Tulos ennen veroja oli 51,4 miljoonaa euroa (120,9). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 58,2 miljoonaa euroa (122,6). Tuloverot olivat -12,0 miljoonaa euroa (-19,3).

Osakekohtainen tulos oli 0,07 euroa (0,27) ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,09 euroa (0,27). Oman pääoman tuotto oli 2,0 prosenttia (4,7) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 2,3 prosenttia (4,8). Sijoitetun pääoman tuotto oli 2,9 prosenttia (5,0) ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto 3,2 prosenttia (5,1).

Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2024 oli 37,8 miljoonaa euroa (1–12/2023: 342,8). Käyttöpääoma nousi 96,3 miljoonaa euroa (laski 105,8). Käyttöpääomaa ovat kuluvana vuonna kasvattaneet tuotan- non ja myyntivolyymien kasvu. Tilikauden rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä saatuja osinkoja 9,8 miljoonaa euroa (1–3/2023: 82,8 miljoonaa euroa).

Tase ja rahoitus

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 64 prosenttia (31.12.2023: 67) ja nettovelkaantumisaste 18 prosenttia (7). Korollisen net- tovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 2,0 (0,7).

Korolliset velat olivat tilikauden lopussa 527,4 miljoonaa euroa (31.12.2023: 438,1). Velasta oli ei-euromääräistä 9.2 prosenttia, vaihtuva- korkoista 40,9 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,7 prosenttia (2,6) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 2,2 vuotta (3,1). Velan korkosidonnaisuusaika oli 19,8 kuukautta (30,6).

Korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa 344,9 miljoonaa euroa (31.12.2023: 144,0).

14

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 382,6 miljoonaa euroa (31.12.2023: 491,6) sisältäen likvidejä varoja ja sijoituksia 182,6 miljoonaa euroa sekä syndikoidun luottolimiitin (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 179,2 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 3,4 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Likviditeettinä raportoitavien erien lisäksi likviditeettireserviä täydentävät Metsä Groupin sisäinen 150 miljoonan euron lyhytaikainen rahoituslimiitti sekä 200 miljoonan euron kotimainen yritystodistusoh- jelma, josta tilikauden lopussa oli liikkeeseen laskettuna 30 miljoonaa euroa.

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo tilikauden lopussa oli 219,7 miljoonaa euroa (31.12.2023: 254,4). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.

Nettovaluuttavirrasta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,9 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition suojauksen.

Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Globalilta ja Moody’s Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody’s Metsä Boardin luottoluokitus on Baa2 ja näkymä vakaa.

Investoinnit

Vuoden 2024 kokonaisinvestoinnit olivat 175,4 miljoonaa euroa (1–12/2023: 228,7), joista kasvu- ja kehitysinvestointien osuus oli noin 71 prosenttia ja kunnossapitoinvestointien osuus noin 29 prosenttia. Kokonaisinvestoinneista omistettuja käyttöomaisuushyödykkeitä oli 163,8 miljoonaa euroa (223,0) ja vuokrattuja käyttöomaisuushyödykkeitä 11,6 miljoonaa euroa (5,7).

Vuonna 2023 saatiin Kemin ja Husumin kartonkitehtailla päätökseen kaksi merkittävää investointia, jotka kasvattavat Metsä Boardin vuosit- taista kartonkikapasiteettia noin 240 000 tonnilla. Investointien arvo oli yhteensä 340 miljoonaa euroa, jakautuen vuosille 2022–2024.

Metsä Board -konsernin yhtiöitä on osapuolena oikeusprosesseissa, jotka koskevat erimielisyyksiä liittyen konsernin merkittävimpien inves- tointiprojektien toimitussopimusten mukaisiin velvoitteisiin ja vastuisiin. Lisäksi näihin investointiprojekteihin liittyy avoinna olevia erimielisyyksiä, jotka voivat johtaa myös uusien välitysmenettelyiden tai oikeudenkäyntien käynnistymiseen.

Simpeleen kartonkitehtaan modernisointi

Metsä Board uudistaa Simpeleen taivekartonkikonetta, mikä parantaa kartongin laatua, lisää tuotannon tehokkuutta sekä mahdollistaa fossii- listen polttoaineiden korvaamisen kartongin valmistuksessa. Uudistus myös kasvattaa tehtaan vuosittaista tuotantokapasiteettia noin 10 000 tonnilla. Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2024–2026. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 toisella puoliskolla.

Husumin satamakonseptin uudistaminen

Husumin tehdasintegraatin kasvavien logistiikkavolyymien johdosta Husu- min satamakonseptia on uudistettu. Pääosin uutta varastokapasiteettia sisältävien investointien arvo oli noin 20 miljoonaa euroa, ja ne valmistuivat vuonna 2024.

ERP-investointi

Osana Metsä Groupia Metsä Board uudistaa toiminnanohjausjärjes- telmänsä. Investointi parantaa vaiheittain Metsä Groupin operatiivista tehokkuutta ja kykyä luoda uusia dataan perustuvia toimintoja esimerkiksi liiketoiminnan ohjaukseen ja asiakaspalveluun. Metsä Groupin puutuote- teollisuus eli Metsä Wood otti järjestelmän onnistuneesti käyttöön vuoden 2025 alusta. Metsä Boardin osuus ERP-investoinnin kokonaisarvosta on vähintään 80 miljoonaa euroa ja järjestelmän käyttöönoton aikataulu tarkentuu vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Suunnitteilla olevat investoinnit

Metsä Board suunnittelee nykyisillä tehtaillaan kehitysinvestointeja, joilla parannetaan entisestään tehtaiden ja tuotteiden kilpailukykyä sekä tuetaan tavoitetta fossiilittomasta tuotannosta vuoden 2030 loppuun mennessä.

Simpeleen kartonkitehtaan modernisoinnin investointiohjelman seu- raavat vaiheet sisältävät uudistuksia mekaanisen massan valmistuksessa, kartongin jälkikäsittelyssä sekä uuden voimalaitoksen. Kyron kartonkiteh- taalla suunnitellaan barrierkartonkien suorituskyvyn parantamista ja loppukäyttöalueiden laajentamista. Simpeleen ja Kyron kartonkitehtaiden investointien arvioitu kokonaiskustannus on 250 miljoonaa euroa seu- raavien 10 vuoden aikana. Husumin sellutehtaalla jatketaan suunnittelua kuivauskoneen sekä kuitulinjan uudistamisesta.

Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa on käynnissä ohjelma uusien tuotteiden valmistamisesta nykyisellä valkoisen kraftlainerin tuotantolin- jalla (BM2). Tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kasvavaan ruoka- ja tarjoilupakkaussegmenttiin.

Metsä Board tiedottaa investointien etenemisestä säännöllisesti osavuo- sikatsauksissaan sekä tarvittaessa erillisillä tiedotteilla.

T&K-toiminta

Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa Metsä Boardin tehtävänä on tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä. Keskeistä on kartonkien kierrätettä- vyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen sekä kehittäminen.

Kartongin keventäminen on yksi Metsä Boardin tuotekehityksen painopistealueista. Tuotannossa käytetyn fossiilittoman energian lisäksi kartongin keveydellä on merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä. Vuonna 2024 julkaistiin kolmannen osapuolen arvioima eri kartonkilaatuja lääkepakkauksissa vertaileva hiilijalanjälkiraportti, jonka mukaan Metsä Boardin kartongit mahdollistivat merkittävästi alhaisemman hiilijalanjäljen kuin eurooppalaista markkinaa keskimäärin edustavat kartongit.

Tuotekehityksen toinen painopistealue on biopohjaisten barrier-pääl- lysteiden kehittäminen kartonkien elintarvikepakkausloppukäyttöön. Kyron kartonkitehtaalla käynnistettiin vuonna 2024 investointiohjelma barrierkartonkien suorituskyvyn parantamiseksi ja loppukäyttöalueiden laajentamiseksi.

Husumin PE-päällystetyssä taivekartongissa onnistuttiin vähentämään muovin määrää ilman että kartongin barrier-ominaisuuksista tingittiin.

Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa lähtökohtana oli maailmanluokan tuotantotehokkuus sekä edelleen vähenevä raaka-ainei- den, energian ja veden kulutus tuotettua tonnia kohden. Peruuntuneen

15

toimintaprosesseja ja uhkatekijöiden hallintaan liittyvää ohjeistusta, koulutusta, ja sisäistä valvontaa kehitetään jatkuvasti sekä kriisitilanteiden hallintaa harjoitellaan säännöllisesti.

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys

Metsä Board kiinnittää huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saata- vuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla työnantajakuvaan. Metsä Board varautuu eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin myös monitai- toisuuden ja työkyvyn kehittämisen sekä työnkierron avulla.

Vastuuriskit

Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy vastuuriskejä, kuten sopimus-, ympäristö- ja tuotevastuuriskit. Vastuuriskejä hallitaan tehokkailla liiketoi- mintaprosesseilla, sopimuskoulutuksella, johtamiskäytännöillä, laadun hal- linnalla ja toiminnan läpinäkyvyydellä. Osa liiketoiminnan vastuuriskeistä on suojattu vakuutussopimuksilla.

Liiketoiminnan eettisyys

Liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä riskejä on kuvattu tämän toimintaker- tomuksen kestävyysraportti -osiossa.

Rahoitusriskit

Rahoitus- ja valuuttakurssiriskit

Rahoitusmarkkinoiden mahdollisten häiriöiden seurauksena luotto- ja velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa aikaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Metsä Board myy tuotteitaan useissa maissa ja on siten altis valuutta- kurssien vaihteluille. Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumi- sella suhteessa euroon on noin 85 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10 prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 55 miljoonaa euroa negatiivinen ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 15 miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.

Luottoriskit

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin ylimmän johdon ja Metsä Groupin keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla. Metsä Boardin johto määrittää asiakkaille myönnetyt luottorajat ja maksuehdot yhdessä keskitetyn luotonvalvonnan kanssa. Luottovakuutus kattaa pääsääntöisesti lähes kaikki luottoriskit. Metsä Boardin asiakasluot- toriski oli normaalilla tasolla vuonna 2024. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä luottopolitiikassa.

Metsä Boardin rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin vuoden 2024 vuosikatsauksen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.6 Rahoitusriskien hallinta.

Osakkeet ja kaupankäynti

Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiöko- kouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin osakkeet ovat listattu Nasdaq Helsinkiin.

Joulukuun 2024 päätöskurssi Metsä Boardin B-osakkeella Nasdaq Hel- singissä oli 4,24 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 8,11 euroa ja alin 3,97 euroa. Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 5,60 euroa, ylin 9,62 euroa ja alin 5,40 euroa.

Tammi–joulukuussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osake- vaihto Nasdaq Helsingissä oli noin 379 200 osaketta ja A-osakkeen noin 2 000 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli noin 603 miljoonaa euroa ja A-osakkeen noin 4 miljoonaa euroa.

Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo joulukuun 2024 lopussa oli noin 1,6 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli 1,4 miljardia euroa ja A-osakkeiden 0,2 miljardia euroa.

Metsä Boardin suurin osakkeenomistaja on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistusosuus on noin 52 prosenttia osakkeista ja noin 69 prosenttia äänistä. Metsä Boardin ollessa Metsäliitto Osuuskunnan määräysvallassa oleva yhteisö, lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen mukaan myös Metsä Boardin omistamat omat osakkeet 466 496 kappaletta.

Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osak- keista oli katsauskauden lopussa noin 9 (9) prosenttia. (Lähde: Euroland)

Hallinnointi

Metsä Boardin lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallituksella on yleistoimivalta ja sille kuuluvat yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen asiat, jotka ovat strategi- sia, laajakantoisia ja epätavallisia ja eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan. Yhtiön toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjoh-taja tukenaan johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyh- tiölain mukaisesti.

Metsä Boardin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, joista neljä ovat naisia. Enemmistön (6/9) muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumat- tomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Kolme hallituksen jäsentä on riippuvaisia Metsäliitto Osuuskunnasta. Tilikaudella 2024 hallitus piti yhteensä 15 kokousta, ja hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin 96-prosenttisesti (97 % vuonna 2023).

18

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen antivaltuudet

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 Espoossa. Yhtiökokous kannatti kaikkia hallituksen yhtiökokoukselle tekemiä ehdotuksia.

Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Osingon maksupäivä oli 9.4.2024.

Yhtiökokous päätti poistaa yhtiöjärjestyksestä vaatimuksen julkaista yhtiökokouskutsu valtakunnallisessa sanomalehdessä. Yhtiökokous päätti lisäksi poistaa yhtiöjärjestyksestä kokonaan yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita koskevan kohdan sekä tilintarkastajaa koskevan kohdan tarpeetto- mina yhtiöjärjestysmääräyksinä.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan siten, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 99 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 85 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 67 000 euroa vuodessa. Yhtiökokous päätti maksaa noin puolet vuosipalk- kioista julkisesta kaupankäynnistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina, joiden luovuttamista rajoitetaan kahden vuoden ajan. Kokouspalkkioita päätettiin nostaa 1000 euroon (aiemmin 800 euroa) kustakin hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta, johon jäsen osallistuu. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Edelleen yhtiökokous päätti pitää tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettavan kuukausipalkkion ennallaan 900 eurossa.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9) ja valitsi hallituksen jäseniksi kauppatieteiden maisteri Raija-Leena Hanko- nen-Nybomin, kauppatieteiden maisteri Erja Hyrskyn, diplomi-insinööri Ilkka Hämälän, valtiotieteiden maisteri Mari Kiviniemen, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Jussi Linnarannan, kauppatieteiden maisteri Jukka Moision, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Mikko Mäkimattilan, diplomi-insinööri Juha Vanhaisen ja kauppatieteiden maisteri Leena Craeliuksen. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohta- jakseen Ilkka Hämälän ja varapuheenjohtajakseen Jussi Linnarannan. Hallitus päätti lisäksi valiokuntiin järjestäytymisestä seuraavasti: tarkas- tusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Raija-Leena Hankonen-Nybom ja jäseniksi Leena Craelius, Mari Kiviniemi, Jukka Moisio ja Juha Vanhainen ja nimitys- ja HR-valiokunnan puheenjohtajaksi Ilkka Hämälä ja jäseniksi Erja Hyrsky, Jussi Linnaranta sekä Mikko Mäkimattila.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyh- tiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osakkeet, jotka voidaan antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla. Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien B-sarjan osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 1 000 000 B-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 asti.

Lähiajan näkymät

Kuluttajatuotteiden ja ensikuitukartonkien yleistä kysyntää ohjaavat kuluttajien ostovoiman kehittyminen sekä yleinen ostokäyttäytyminen. Kysyntää nopeammin kasvava kartonkikapasiteetti voi aiheuttaa epätasa- painoa erityisesti Euroopan kartonkimarkkinoilla.

Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan tammi–maa- liskuussa 2025 kasvavan edellisestä vuosineljänneksestä (10–12/2024: 342 000 tonnia). Valuuttamääräisten myyntihintojen arvioidaan pysyvän vakaina.

Kokonaiskustannusten ilman sellukustannusta arvioidaan pysyvän edellisen vuosineljänneksen tasolla.

Tammi–maaliskuulle ei juurikaan kohdistu tehtaiden suunniteltuja vuosihuoltoseisokkeja.

Pitkäkuituisen markkinasellun kysyntätilanteen arvioidaan pysyvän vakaana Euroopassa ja Kiinassa. Markkinahavusellun tarjontaa vähentää edelleen viime vuoden aikana ilmoitetut sellukapasiteetin sulkemiset ja puuraaka-aineen saatavuuteen liittyvät rajoitteet Pohjois-Amerikassa. Myös sahatavaran kysynnän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla.

Osakku usyhtiö Metsä Fibren tulososuuden arvioidaan paranevan edellisestä vuosineljänneksestä.

Valuuttakurssimuutoksilla suojaukset huomioiden tammi–maaliskuussa 2025 on neutraali liiketulosvaikutus loka–joulukuuhun 2024 verrattuna sekä lievästi positiivinen vaikutus tammi–maaliskuuhun 2024 verrattuna.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista on annettu osana kestävyysraporttia.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 479,0 miljoonaa euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 268,4 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa 20.3.2025 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokouk- selle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta.

Ehdotettu osinko vastaa 98 prosenttia vuoden 2024 osakekohtaisesta tuloksesta. Osingon kokonaismäärä on noin 25 miljoonaa euroa.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi- tämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 31.3.2025

19

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot

Laadintaperiaatteet

Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

Perustiedot

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin (“Metsä Board” tai “konserni”). Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, valkoinen ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista. Raportointi kattaa koko konsernin ja kaikki yritykset, joissa konserni omis- taa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu. Metsä Board omistaa 24,9 pro- senttia osakkuusyhtiö Metsä Fibre Oy:stä (”Metsä Fibre”) ja taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden Metsä Fibren netto- tuloksesta ja omasta pääomasta. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Tarkemmin yhdistelyn laadintaperiaatteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen kohdassa 7. Konsernin rakenne . Kestävyystietojen raportoinnissa omistuksen mukaista osuutta ei ole sisällytetty Metsä Boardin kestävyystietoihin, vaan Metsä Fibre on huomioitu osana arvo- ketjua. Esimerkiksi Metsä Fibren Scope 1 ja Scope 2 -päästöt huomioidaan Metsä Boardin arvoketjun päästöissä (Scope 3). Metsä Board on osa Metsä Groupia, joka julkaisee koko Metsä Groupin kattavan Kestävyysraportin.

Metsä Boardin kestävyysraportissa toiminnasta raportoidaan pääasiassa Metsä Board -konsernin tasolla. Koska Metsä Board noudattaa koko Metsä Groupin kattavia politiikkoja ja prosesseja sekä hyödyntää Metsä Groupin konsernipalveluita, viitataan tietyissä asioissa Metsä Groupiin. Tuotantolaitoskohtaiset avainluvut ympäristöön ja henkilöstöön liittyen esitetään sivulla 97.

Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain osana Hallituksen toimintaker- tomusta. Raportointijakso on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli tilikausi 1.1.2024−31.12.2024.

Laatimisperusta

Kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Lisäksi kestävyysraportissa raportoidaan Metsä Boardin 2030-kestävyystavoit- teiden toteumat.

Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka päivitettiin vuonna 2024. Olennai- suusanalyysin perusteella on tunnistettu yhtiön toiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaiset eurooppalaisten kestävyysraportointis- tandardien raportointivaatimukset. Lisätietoja olennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista löytyy sivuilta 26–28.

Eri aihealueita koskevat mittareiden laatimisperiaatteet esitetään kunkin osion lopuksi. Ilmoitetuista mittareista eniten epävarmuutta liittyy laskel- miin, joissa käytetään oletuskertoimia, kuten kasvihuonekaasupäästö- tai hiilen varastointikertoimia. Arvoketjun Scope 3 -päästöjen laskennassa on käytetty arvioita. Scope 3 -päästöjen laatimisperiaatteet on esitetty sivuilla 50–51.

Lisäksi kaikista investoinneista ei ole eritelty tarkkaa toimenpiteiden pääomamenoa eikä sen jakautumista eri osa-alueiden edistämiseen, sillä osa kuluista on epäsuoria ja syntyy osana muita investointeja. Näissä tapauksissa on raportoitu investoinnin kokonaisarvo.

Kestävyysraportin on varmentanut (rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab. Varmennus toteutettiin kansainvälisen varmennusstandardin ISAE 3000 (Revised) mukaisesti.

Mittareiden vertailutietoja ei ole varmennettu osana 2024 varmennusta. Tämä koskee vertailutietoja vuosilta 2018, 2022 ja 2023.

Raportoidut eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien tiedot, Metsä Boardin omat mittarit sekä niiden sijainti kestävyysraportissa on esitetty sisältöindeksissä. Indeksissä esitetään myös Metsä Boardille epäolennaisiksi tunnistettujen eurooppalaisten kestävyysraportointistan- dardien indikaattorit.

Metsä Board on erikseen julkaissut SASB Pulp & Paper Products -toimialastandardin vaatimusten sekä TCFD- ja TNFD-suositusten mukaiset sisältöindeksit nettisivuillaan. TCFD- ja TNFD-tiedot eivät kuulu varmennuksen piiriin. SASB-tiedot perustuvat, lukuun ottamatta verkkosähkön osuutta ja ulosmyydyn energian määrää, Metsä Boardin kestävyysraporttiin, joka on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta (rajoitettu varmuus).

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Metsä Boardin kestävyysraportoinnissa noudatetaan Metsä Groupin yhteisiä lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja.

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnis- tukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin. Metsä Groupin sisäisen valvonnan yksikkö ja sisäisen valvonnan prosessit sekä riskienhallintaprosessi noudattavat COSO (ERM) -viitekehyksen periaatteita. Kestävyysraportoinnin valvontaympäristössä korostuvat yhtiön arvot, johdon sitoutuminen kestävään toimintaan, eettisyyttä ja kestävyyttä korostava yrityskulttuuri, kestävää toimintaa edistävät politiikat ja keskitetyt liiketoimintaprosessit, ammattitaitoinen henkilöstö sekä toiminnan läpinäkyvyys.

Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa Metsä Boardin talousjoh- taja vastuullisuusosaston tukemana. Yhtiö hyödyntää kestävyysraportoin- nissa Metsä Groupin konsernipalveluita, erityisesti sen talouspalveluita.

Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus. Varmistaakseen raportoita- van tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden Metsä Group on määrittänyt ja ottanut käyttöön kestävyysraportoinnin hallintomallin, joka määrittää roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Metsä Group on sisällyttänyt raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet yhteisiin liiketoimintaprosesseihin, joita Metsä Board ja Metsä Groupin muut liiketoiminta-alueet ja konsernipalvelut noudattavat toiminnassaan.

Liiketoimintaprosessien omistajat vastaavat siitä, että prosessiympä- ristö pystyy tuottamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvästi. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta Metsä Groupin konserni- laskentaan on Metsä Groupin liiketoiminta-alueilla sekä palvelutoiminnoilla hallintomallissa määritellyillä työrooleilla.

Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi on otettu käyttöön Metsä Groupin sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa

20

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Yhtiön johtoryhmä valmistelee kestävyyteen liittyvät asiat ennen kuin toimitusjohtaja esittelee ne hallitukselle, ja valvoo osaltaan hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa.

Johtoryhmän jäsenistä kehitysjohtaja vastaa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä sekä liiketoiminnan kehityksestä sekä kestävyydestä. Kehitysjohtaja raportoi johtoryhmälle kestävyyteen liittyvistä, yhtiöön vai- kuttavista ajankohtaisista asioista kuukausittain. Metsä Boardin ja Metsä Groupin vastuullisuusasiantuntijat antavat johtoryhmälle katsauksen kestävyysasioista kaksi kertaa vuodessa. Kehitysjohtaja osallistuu Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmään ja raportoi kestä- vyystoimenpiteiden toteutuneet tulokset kestävän kehityksen prosessin johtoryhmälle vuosineljänneksittäin.

Kehitysjohtaja johtaa Metsä Boardin tuoteturvallisuus- ja vastuullisuus- osastoa, johon kuuluu yhtiön tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja ja useita asiantuntijoita. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon, puun- hankinnan, hankinnan ja logistiikan, henkilöstöhallinnon, markkinoinnin ja myynnin, viestinnän, sijoittajasuhteiden, taloustoiminnon ja lakitoiminnon kanssa. Puunhankinta sekä hankintatoiminto on keskitetty Metsä Groupiin.

Yhtiön talousjohtaja puolestaan johtaa Metsä Boardin riskikomiteaa, joka käsittelee kestävyysriskejä osana yhtiön yleistä riskien arviointia.

Johtoryhmässä käsitellään säännöllisesti työturvallisuuteen, ympäris- töön, energiaan, tietoturvaan, ajankohtaiseen sääntelyyn sekä complian- ce-asioihin liittyvät katsaukset. Lisäksi johtoryhmä käsittelee kaksi kertaa vuodessa sisäisen valvonnan valvontaraportin, joka sisältää myös kestävän kehityksen kontrollit ja niiden tulokset.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttä- minen kannustinjärjestelmiin

Palkitseminen Metsä Boardissa perustuu seuraaville periaatteille:

Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistaminen

Suorituskyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen

Osaamisen kehittymisen ja uudistumisen tukeminen

Johdonmukaisuus, kilpailukykyisyys ja läpinäkyvyys.

Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi yhtiö tukee palkit- semisella Metsä Boardin strategisten, operatiivisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Yhtiö kannustaa arvojen ja Metsä Boardin edun mukaiseen toimintaan vastuulliseen tuloksentekoon, luotettavuuteen, uudistumiseen ja yhteistyöhön. Jokaisen metsäboardilaisen vuosittaiseen tulospalkitsemiseen sisältyy vähintään yksi kestävyystavoite. Tavoit- teenasetantamalli ohjaa myös tulevaisuudessa kestävyyskysymysten jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen.

Metsä Boardin palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokonaispalkitseminen on kuvattu tarkemmin Palkitsemis- raportissa 2024 ja Palkitsemispolitiikassa .

Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet. Hallitus hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemisjärjestelmien rakenteen, kohderyhmän, periaatteet ja sovellettavat mittarit sekä mittareiden kulloisetkin tavoi- tearvot. Hallituksen nimitys- ja HR-valiokunta avustaa hallitusta johdon palkitsemiseen, työehtoihin ja palkkaukseen liittyvien asioiden hoidossa ja valmistelee hallitukselle kuuluvat, johdon palkitsemiseen liittyvät päätök- set. Toimitusjohtaja päättää muun ylimmän johdon palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa hallituksen

hyväksymien periaatteiden puitteissa ja hallituksen ohjeistamalla tavalla. Hallituksen palkitseminen ei ole sidottu Metsä Boardin suoriutumiseen.

Vuonna 2024 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus vuonna 2024 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomi- oiden oli enintään 75 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio perustuu Metsä Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja hallituksen määrittämiin strategisiin tavoitteisiin, mukaan lukien kestävyystavoitteet (painotus 50 prosenttia) sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen toteumaan. Vuonna 2024 toimitusjohtajan kestävyystavoitteet liittyivät työturvallisuuteen sekä strategisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on muun muassa vähentää fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää, edistää fossiilittomien raaka-aineiden käyttöä ja vähentää prosessiveden käyttöä tuotannossa. Toimitusjohtajan työturvallisuustavoitteen painoarvo oli 10 prosenttia ja sen toteuma 132 prosenttia.

Muilla johtoryhmän jäsenillä lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus vuonna 2024 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomi- oiden on enintään 50 tai 62,5 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio perustuu Metsä Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja oman vastuualueen tavoitteisiin, mukaan lukien kestävyystavoitteet (painotus 50 prosenttia) sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen toteumaan. Vuonna 2024 muun johtoryhmän kestävyystavoitteet liittyivät työturvallisuuteen, työhyvinvointiin, fossiilivapaisiin tuotteisiin ja tuotantoon, kierrätettävien, kompostoituvien ja biopohjaisten tuotteiden kehitykseen sekä strategisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on muun muassa vähentää fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää, edistää fossiilittomien raaka-aineiden käyttöä ja vähentää prosessiveden käyttöä tuotannossa. Kestävyystavoitteiden painoarvo oli keskimäärin 16 prosenttia muun johtoryhmän tulospalkkiota- voitteista ja niiden toteuma keskimäärin 102 prosenttia.

Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Metsä Board valmistaa uusiutuvista raaka-aineista korkealaatuisia ja resurssitehokkaita ensikuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden peri- aatteita ja tarjoavat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Yhtiö on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja sekä maailmanlaajuisesti suurin päällystettyjen valkoisten kraft- lainereiden valmistaja. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihdosta 57 prosenttia tuli taivekartongista, 25 prosenttia valkoisista kraftlainereista, 14 prosenttia markkinasellusta ja 4 prosenttia muista toiminnoista.

Metsä Board työllistää noin 2 400 henkilöä 17 maassa. Henkilöstömäärä maittain on esitetty osiossa S1 Oma työvoima . Yhtiön kahdeksan tuotantoyksikköä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisten metsien puukuitua.

Metsä Boardin taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepak- kauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlainerei- den loppukäyttö on vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Yhtiö valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna.

Metsä Board myy kartonkia ja markkinasellua maailmanlaajuisesti. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat kansainväliset brändinomistajat, kartongin jalostajat, aaltopahvituotteiden valmistajat ja vähittäiskauppiaat. Kartonkimyyntiä tuetaan palvelukokonaisuudella, jolla Metsä Board auttaa asiakkaitaan erilaisissa pakkaushaasteissa, esimerkiksi vähentämään pakkausten hiilijalanjälkeä ja muovin käyttöä sekä parantamaan tuotantotehokkuutta.

23

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Taulukossa on yhteenveto Metsä Boardin keskeisimmistä sidosryhmistä ja siitä, miten heille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.

Sidosryhmä

Sidosryhmän osallistaminen

Sidosryhmille tärkeät teemat

Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan

Oma työvoima

Henkilöstötutkimus ja Pulssi-kysely

Yhteistoiminta henkilöstön edusta- jien kanssa

Työturvallisuushavainnot ja työsuojelu

Eettinen ilmoituskanava

Terveys ja turvallisuus

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen (DEI)

Osaamisen kehittäminen ja hyvä johtaminen

Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet

Organisaation resilienssi

Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät

Metsä meille kaikille -visio

Anonyymi rekrytointi

Metsä Groupin akatemiat ja muut koulutukset

Johtamisen ja avainkyvykkyyksien kehittäminen

Henkilötutkimuksen perusteella määritetyt toimenpiteet

Asiakkaat, kuluttajat ja loppukäyttäjät

Jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö

Tapahtumat ja koulutukset

Asiakaskokemuskyselyt

Asiakaspalautelomakkeet

Vastuullisuusarvioinnit

Verkkosivujen yhteydenottolomakkeet

Tieto tuotteiden suorituskyvystä ja vastuullisuudesta

Tuoteturva- ja laatu

Kestävä metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät tuotteet

Tuotteiden hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskelmien käyttö ja kehittäminen

Uudistavan metsätalouden strategia

Resurssitehokas tuotanto

Tuoteturvallisuus ja -laatu sekä sertifioidut johtamisjärjestelmät

Ajantasaiset tuotetiedot

Osakkeen-

omistajat, ana- lyytikot, muut pääomamarkkinoi- den edustajat

Jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö

Yhtiön ja/tai pankkiiriliikkeiden koordinoimat sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat, ml. tehdasvierailut

Taloudellinen raportointi ja tiedotteet

Yhtiökokous

Yhteistyö ulkopuolisten arvioitsijoi- den ja luottoluokittajien kanssa

Ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kartonki muovin korvaajana

Luonnon monimuotoisuus ja puuraaka-aineen saatavuus

Ihmisoikeudet ja monimuotoisuus

Kestävyysriskien hallinta ja hyvä hallintotapa

Kestävyyttä koskevan regulaation vaikutus kartongin kysyntään ja puuraaka-aineen saatavuuteen

Investoinnit fossiilittomaan tuotantoon ja tuotteisiin sekä tehtai- den tuotanto- ja resurssitehokkuuden parantamiseen

Metsäsertifioinnit ja uudistava metsätalous

Metsä meille kaikille -visio

Kestävyystavoitteet johdon palkitsemisessa

Kestävyysriskien määrittely, hallinta ja taloudellisten vaikutusten arviointi

Toimittajat ja

toimitusketjun

työntekijät

Toimittajapäivät

Työturvallisuuden yhteistyöfoorumit

Toimittajien yhteistyökysely

Kestävän kehityksen työryhmätoi- minta partner-toimittajien kanssa

Jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö

Eettinen ilmoituskanava

Turvallisuus ja terveys

Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet

Ilmastonmuutoksen hillintä koko arvoketjussa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuus

Kiertotalous

Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät

Rakennusprojekteissa ennakoiva harmaan talouden torjuntamalli

Uudistavan metsätalouden strategia

Yhteiset kestävyystavoitteet partner-toimittajien kanssa

Toimittajien yhteistyökyselyn perusteella määritellyt toimenpiteet

Toimittajien vastuullisuuden arviointi osana valintaprosessia ja yhteistyön aikana

Paikallisyhteisöt

Tuotantolaitosten avoimet ovet ja muut tapahtumat

Paikallisyhteisöjen kuuleminen investointiprojekteissa

Yhteistyöpäivät

Eettinen ilmoituskanava

Tehtaiden paikalliset vaikutukset kuten melu-, pöly- ja hajuhaitat

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuus

Työllistämisen, toimeentulon ja yrittäjyyden edistäminen sekä verotulot

Osallistava yhteistyö ja päätöksenteko

Resurssitehokas ja fossiiliton tuotanto, tuotannon jätteettömyys

Parhaat käytettävissä olevat tekniikat

Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla

Alkuperäiskansat (saamelaiset)

Kahdenväliset tapaamiset

Yhteistyöpäivät

Eettinen ilmoituskanava

Alkuperäiskansojen oikeudet

Perinteisten elinkeinojen turvaaminen

Pohjoisen luonnon ilmastoresilienssi

Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus

Alkuperäiskansojen ylisukupolvinen ja koke- musperäinen tieto tieteellisen tiedon rinnalla

Osallistava yhteistyö ja päätöksenteko

Saamelaisten oikeuksiin perehtyneiden toimittajien käyttäminen

Puunhankinnan ja metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuk- sessa varmistetaan paikallisesti, että saamelaisten poronhoidon edellytyksiä ei vaaranneta. Saamelaisten poronhoidon edellytys- ten turvaaminen sopimuksellisesti ja auditoimalla puuntoimitta- jiamme säännöllisesti

Päättäjät

Julkiset kuulemiset

Kahdenväliset tapaamiset

Tapahtumat, seminaarit ja paneelit

Metsä- ja tehdasvierailut

Eettinen ilmoituskanava

Biokiertotalous

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuus

Logistiikka ja julkinen infrastruktuuri

Uudet tuotteet ja innovaatiot

Uudistuminen, investoinnit ja työpaikat

Ratkaisukeskeinen yhteistyö

Uudet investoinnit

Resurssitehokas ja fossiiliton tuotanto, tuotannon jätteettömyys

Fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät tuotteet

Uudistavan metsätalouden strategia

Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla

Luontohankkeiden rahoitusohjelma

Edunvalvonta- ja toimialajärjestöt

Kahdenväliset tapaamiset

Tapahtumat, seminaarit ja paneelit

Yhteistyöpäivät

Metsä- ja tehdasvierailut

Vastuulliset tuotteet

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuus

Monimuotoisuuden turvaaminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä

Vaikuttamisyhteistyö

Toimialan, arvoketjun ja toimijoiden hyvinvointi

Fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät tuotteet

Resurssitehokas ja fossiiliton tuotanto

Uudistavan metsätalouden strategia

Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla

Puuta jalostavan teollisuuden biodiversiteettitiekartta ja sen jatkotoimet

Tutkijat, op- pilaitokset ja opiskelijat

Yhteistyöprojektit

Yhteistyötilaisuudet

Metsä- ja tehdasvierailut

Rekrytointitapahtumat

Opinnäytetyöpaikat ja harjoittelut

Kyselyt

Tutkimus- ja kehitysyhteistyö

Koulutus ja osaaminen

Investoinnit ja työpaikat

Oppiminen ja koulutus

Työelämä

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen

Yhteiset tutkimus- ja kehitysprojektit

Uudistavan metsätalouden strategia

Uudistavan maankäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla

Luontohankkeiden rahoitusohjelma

Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet

Työ- ja harjoittelupaikat

Opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdytys

Kansalaisjärjestöt

Kahdenväliset tapaamiset

Projektiyhteistyö

Yhteistyöpäivät

Eettinen ilmoituskanava

Luonnon monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutok- seen sopeutuminen

Metsien suojelu ja vanhat metsät

Metsänhoidon menetelmät

Metsätalouden vesistövaikutukset

Uudistavan metsätalouden strategia

Uudistavan maakäytön toimintaperiaatteet ja biodiversiteetti- suunnitelmat tehtailla

Luontohankkeiden rahoitusohjelma

Metsien suojelu (ml. METSO -ohjelma)

Puuta jalostavan teollisuuden biodiversiteettitiekartta ja sen jatkotoimet

25

Vuoden 2022 analyysin perusteella määritettiin seitsemän kestävyystyötä ohjaavaa teemaa, jotka on esitetty olennaisuusanalyysin yhteenvedossa sivulla 26.

Teemojen perusteella päivitettiin strategiset 2030-kestävyystavoitteet. Ensimmäisessä analyysissa ei vielä hyödynnetty EU:n kestävyysraportoin- tistandardin mukaista viitekehystä kestävyysteemojen luokitteluun.

Vuoden 2023 analyysissa sisällytettiin olennaisuustarkasteluun EU:n kestävyysraportointistandardien mukainen vaikutusten, riskien ja mahdol- lisuuksien luokittelu eri osa-alueisiin (aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet). Osana vuonna 2023 tehtyä työtä määritettiin arviointiasteikko.

Vuoden 2024 analyysia kehitettiin vuoden 2023 analyysiin verrattuna muun muassa tarkemmalla jaottelulla, taloudellisten vaikutusten tar- kemmalla määrittelyllä, ilmastoskenaarioiden tarkastelulla sekä ulkoisen kumppanin toteuttaman ihmisoikeusvaikutusarvioinnin perusteella.

Sidosryhmien osallistaminen

Vuodesta 2024 alkaen sidosryhmiltä saatu palaute kerätään ja analysoi- daan koko Metsä Groupissa kaksi kertaa vuodessa. Analyysin tuloksia hyödynnetään olennaisuusanalyysissa erityisesti kartoittamaan, onko sisäisesti tunnistettu kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä vahvistamaan jo sisäisesti tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Sidosryhmille tärkeät teemat ovat linjassa tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa. Sidosryhmäosallistamista ja sidosryhmille tärkeiden teemojen huomiointia yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa on kuvattu osiossa Sidosryhmien edut ja näkemykse t .

Ympäristöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Ympäristöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa on hyödynnetty kunkin aiheen kannalta keskeisiä tietoja ja menetelmiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi vuonna 2024 toteutettu ilmastoriskianalyysi, tuotantolaitosten riskienarvioinnit ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu aihealuekohtaisesti jokaista aihetta käsittelevässä osiossaan: E1 Ilmastonmuutos , E2 Pilaantuminen , E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat , E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi

Raportointivuonna ulkoinen kumppani toteutti ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin Metsä Boardissa. Arvioinnissa käytettiin sisäisiä asiantunti- jahaastatteluja, ulkoisten sidosryhmien haastatteluja, Metsä Boardin dokumentaatiota sekä kirjallisuutta julkisista lähteistä. Ulkoisten sidos- ryhmien haastatteluihin osallistui raaka-aineiden ja tavarantoimittajia,

ammattiliitto ja saamelaiskäräjät. Ihmisoikeusvaikutuksia arvioitiin niiden todennäköisyyden, laaja-alaisuuden, korjattavuuden ja mittakaavan perus- teella. Arviointi tehtiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Vaikutusten arvioinnissa käytettiin samaa arviointiasteikkoa kuin yhtiön yleisessä riskienarvioinnissa, ja tunnistetut vaikutukset sisällytettiin kestävyyden olennaisuusanalyysiin. Arvioinnissa tunnistettiin ja arvotettiin suorat ja epäsuorat vaikutukset koko arvoket- jussa ja vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä sekä ryhmät, jotka voi- vat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa tunnistetuille vaikutuksille. Tunnistetut vaikutukset validoitiin sisäisten työpajojen avulla, ja arvioinnin tulokset esitettiin Metsä Boardin johtoryhmälle. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutuksen jälkeen Metsä Boardissa määritettiin lisäksi huolelli- suusvelvoiteprosessi ihmisoikeuksien osalta sekä ihmisoikeusvaikutuksiin kohdistuvia jatkokehitystoimenpiteitä tuleville vuosille.

Vuoden 2024 tulokset

Olennaisuusanalyysin lopputulokset on esitetty olennaisuusprosessiku- vauksen ohella sivulla 26. Olennaisiksi osa-aiheiksi on määritelty kohtalai- sen (arvo 5−9) tai korkean (arvo 10−25) luokituksen saaneet osa-aiheet. Taulukkoon ei ole sisällytetty matalan olennaisuuden osa-aiheita.

Olennaisuusanalyysin tulosten perusteella Metsä Boardin keskeisimpiä kestävyysaiheita ovat ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus, tuotteiden ympäristövaikutukset sekä oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden työturvallisuus. Olennaisuusanalyysissa ei tunnistettu erityisiä toimintoja tai alueita, joille riskianalyysia tulisi kohdentaa muita kattavammin. Arvoketjussa olennaisimmat teemat liittyvät omaan tuotan- toon, puunhankintaan sekä tuotteisiin.

Olennaisimpiin teemoihin ei tullut muutoksia vuoden 2023 analyysiin verrattuna. Merkittävimmät muutokset analyysissa vuoteen 2023 verrattuna ovat:

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on arvioitu vähemmän olennaiseksi perustuen vuonna 2024 toteutettuun ilmastoriskianalyysiin fyysisistä riskeistä, joka osoitti, että Metsä Boardin tuotantolaitosten sijainti on vahvuus muuttuvassa ilmastossa.

Tarkempi taloudellisten vaikutusten arviointi sekä taloudellisen riskienarviointi skaalan päivitys vuonna 2024 vaikutti erityisesti pilaantu- miseen liittyvien liiketoimintariskien alhaisempaan olennaisuuteen.

Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella uudeksi olennaiseksi teemaksi nostettiin arvoketjun työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet.

Analyysissa tehtiin tarkempaa jaottelua yrityskulttuurin sekä korruption ja lahjonnan välillä. Näihin teemoihin liittyvät juurisyyt ja vaikutukset ovat usein samankaltaisia, mikä tekee teemojen erottelusta haastavaa.

28

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Mittarit ja tavoitteet

TAVOITE

2030-TAVOITE

TOTEUMA 2024

EDISTYMINEN 2024

YK SDG

E YMPÄRISTÖ

1. Monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien käytön ekologinen kestävyys

MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa, %

100

97

13, 15

MG: Tekopökkelöitä hakkuukohteissa, %

100

98

13, 15

MG: Kuusi ainoana puulajina taimikonharvennuksen jälkeen, %

0

26

13, 15

MG: Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, lkm.

10 000

6 586

13, 15

2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen

Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta, %

+ 10

0,9

7, 12, 13

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen), tn

0

251 708

12, 13

Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset tavoitteet 2024 mennessä (Scope 3), %

70

24

13

Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta, %

100

98,9

9, 12

MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta, %

+30

18

13, 15

MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta, %

+50

-22

13, 15

MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa, %

30

15

13, 15

MG: Puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta, %

+30

-25

12, 13

3. Resurssien käytön tehokkuus ja tuotannon vastuullisuus

Prosessivedenkäytön vähentäminen / tuotettu tonni 2018 tasosta, %

-35

-11

6, 12

Prosessijätettä kaatopaikalle, tn

0

267

12

S SOSIAALINEN VASTUU

4. Jokaisen kunnioittaminen ja oikein toimiminen

Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa, %

100

99,2

5, 8

Naisia johdossa, %

>30

23

5, 8

5. Työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen

Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF)

0

3,4

8

Henkilöstön sitoutuneisuus

AAA

A+

5, 8

G VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI

6. Innovatiivisuus ja ennakkoluuloton yhteistyö sekä 7. Metsiin perustuvan biotalouden merkitys yhteiskunnalle

Eettisyysindeksi

100

79

5, 8

Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista, %

100

97

9, 12

Sertifioidun puukuidun osuus, %

>90

92

15

Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista %

100

99,0

8, 12

Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille, %

100

79

8, 12

MG: Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa, %

100

100

12, 13

MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla. Tavoitteet saavutetaan 2030 loppuun mennessä. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luovutaan 31.12.2030 mennessä. Metsä Boardin tavoite ”0 työtapaturmaa” koskee myös palvelutoimittajia. Jatkossa toteumaan lisätään myös palve- lutoimittajat. Eettisyysindeksi 2024 ei ole suoraan vertailukelpoinen aiempiin mittauskertoihin, sillä indeksiin vaikuttavien väittämien sisältöä on muokattu. Eri aihealueita koskevat tavoitteet esitetään tarkemmin kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa.

Edistyminen vuonna 2024 verrattuna edelliseen vuoteen.

Yli tavoitteen (merkittävä edistyminen)

Tavoitteessa (suunnitelman mukainen edistyminen)

Alle tavoitteen (ei edistymistä tai heikentynyt toteuma)

29

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

ESRS-sisältöindeksi

ESRS-sisältöindeksi luettelee tiedonantovaatimukset, joita Metsä Board on noudattanut laatiessaan kestävyysraporttiaan sekä niiden sijainnin kestävyysraportilla.

ESRS-INDIKAATTORI

SIJAINTI & KOMMENTTI

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM 3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Toimintaperiaatteet MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet

Toimet MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit MDR-M Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

Tavoitteet MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

ESRS E1 Ilmastonmuutos

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupääs- töjen hillintähankkeet

Metsä Boardilla ei ole hiilidioksidin talteenottoa tai päästökompensaatioita.

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdolli- suuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

E1 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

ESRS E2 Pilaantuminen

E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

E2-5 Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

Metsä Board ei aiheuta huolta aiheuttavien tai erittäin huolta aiheuttavien aineiden päästöjä.

E2-6 Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelli- set vaikutukset

E2 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

31

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

ESRS-INDIKAATTORI

SIJAINTI & KOMMENTTI

ESRS S1 Oma työvoima

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa

S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtymi- nen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemi- seksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1-2 Suhteet toimittajiin

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

G1-6 Maksukäytännöt

33

EU:n lainsäädännöstä johtuvat tietopisteet

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä ja niiden sijainnista.

ESRS-INDIKAATTORI

SIJAINTI & KOMMENTTI

Viittaus tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin

ESRS 2 Yleiset tiedot

GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma

21 kohdan d alakohta

x

x

GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus

21 kohdan e alakohta

x

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

30 kohta

x

SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan i alakohta

Epäolennainen.

x

x

x

SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Epäolennainen.

x

x

SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Epäolennainen.

x

x

SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Epäolennainen.

x

ESRS E1 Ilmastonmuutos

E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

14 kohta

x

E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset

16 kohdan g alakohta

x

x

E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

34 kohta

x

x

x

E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

38 kohta

x

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

37 kohta

x

E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

40–43 kohta

x

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

44 kohta

x

x

x

E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

53–55 kohta

x

x

x

E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

56 kohta

Epäolennainen.

x

E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille

66 kohta

Epäolennainen.

x

E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan

66 kohdan a alakohta

Epäolennainen.

x

E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin koh- distuu olennainen fyysinen riski

66 kohdan c alakohta

Epäolennainen.

x

E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain

67 kohdan c alakohta

Epäolennainen.

x

E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa

69 kohta

Epäolennainen.

x

ESRS E2 Pilaantuminen

E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epä- puhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauk- sien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

28 kohta

x

34

ESRS-INDIKAATTORI

SIJAINTI & KOMMENTTI

Viittaus tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

SBM-3 S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa

11 kohdan b alakohta

x

S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

17 kohta

x

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

18 kohta

x

S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

19 kohta

x

x

S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

19 kohta

x

S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

36 kohta

x

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

16 kohta

x

S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudatta- matta jättäminen

17 kohta

x

x

S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

36 kohta

x

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

16 kohta

x

S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien peri- aatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

17 kohta

x

x

S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

35 kohta

x

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus

10 kohdan b alakohta

x

G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu

10 kohdan d alakohta

x

G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot

24 kohdan a alakohta

x

x

G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit

24 kohdan b alakohta

x

36

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

E Ympäristö

EU-taksonomia

Yleistä

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmark- kinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.

Metsä Boardin pääliiketoiminnoille, kartonki- ja markkinaselluliiketoimin- nalle, ei ole toistaiseksi määritelty taksonomian teknisiä arviointikriteerejä.

Taksonomian raportointi

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (a) ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, (c) vesivarat ja merten luonnonvarat, (d) kiertotalous, (e) ympäristön pilaantuminen sekä (f) biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Kelpoisiksi tunnistetut toiminnot ovat arvioitu suhteessa ympäristötavoit- teeseen, jota toiminta merkittävimmin edistää. Lisäksi on arvioitu, etteivät toiminnot aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille. Taksonomiassa liiketoiminnoista raportoidaan osuudet liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.

Taksonomianmukaisuudessa raportoidaan sitä, miltä osin liiketoiminta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomianmukaiseksi, jos se tukee merkittävästi (significant contribution) yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa (no significant harm) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet (minimum safeguards).

Metsä Board on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian- mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja tällä hetkellä saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Metsä Boardin kunkin aihealueen asiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomianmukai- suuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan -kriteerit taksonomian- mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suojatoimia tarkasteltiin konsernitasolla. Metsä Board hyödynsi arvioinnissa tukenaan myös ulkoisia asiantuntijoita.

Metsä Board katsoo täyttävänsä taksonomian vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, oikeu- denmukaisen kilpailun sekä verotuksen. Kutakin aihetta on tarkasteltu konsernissa kaksiosaisesti: prosessien olemassaolon ja rikkomuksiin puuttumisen näkökulmasta. Metsä Board ei ole havainnut tarkastelussa rikkomuksia tai puutteita prosesseissa. Raportointivuonna Metsä Boardilla toteutettiin ihmisoikeusvaikutusten arviointi, joka on kuvattu sivulla 28. Ihmisoikeuksiin liittyvää due diligence -prosessia on tarkemmin avattu kestävyysraportin osioissa S Sosiaalinen vastuu ja G Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri . Linjaukset korruptionvastaisuudesta ja oikeudenmukaisesta kilpailusta kuuluvat Metsä Groupin eettisiin toimintaperiaatteisiin.

Korruptiota ja lahjontaa on käsitelty tarkemmin kestävyysraportin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ja verotusta tilinpäätöken liitetietojen osiossa Verot . Lisäksi osio G1 Liiketoiminnan harjoittaminen kattaa Metsä Boardin toimintatavat koskien oikeudenmukaista kilpailua.

Raportointiperiaatteet

Metsä Boardin liikevaihdon tunnusluvun laskennassa sovelletaan samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpää- töksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Liikevaihdon laatimisperi- aatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Pääomamenoihin sisällytetään aineettoman ja aineellisen käyttö- omaisuuden lisäykset mukaan lukien pitkäaikaisten vuokrasopimusten perusteella kirjatut käyttöomaisuusoikeuserien lisäykset. Yrityshankin- noista kirjatun liikearvon lisäys ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin. Nämä erät on käsitelty IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardien mukaisesti. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 ja lisäykset aineellisiin käyttöomai- suushyödykkeisiin liitetiedossa 4.2.

Toimintamenoihin sisällytetään kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehitys- menot sekä tuotantolaitosten ja kiinteistöjen kunnossapitokustannukset täydennettynä jätteidenkäsittelyn ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten kustannuksilla. Kustannukset sisältävät sekä ulkoiset palvelukustannukset että luetelluista toiminnoista vastaavan oman henkilöstön palkat sivuku- luineen. Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät materiaaleihin ja palveluihin, henkilöstökuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan kulut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osoittaja kattaa ne erät, jotka liittyvät taksonomian toimintojen omaisuuseriin tai prosesseihin. Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoinen liikevaihto taksono- mian toimintoihin vain kerran. Lisäksi on varmistettu, että pääomamenot sekä toimintakulut ovat erillisiä kunkin toiminnon osalta.

CE 3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyvät olemassa olevien raken- nusten korjaukset, mukaan lukien Metsä Boardin kiinteistöomaisuuden korjausinvestoinnit. Toimintoon sisältyvät korjaukset, joiden arvo ylittää 100 000 euroa, sillä korjausprojektit alle tämän katsotaan tavanomaisiksi huolto- ja ylläpitokustannuksiksi.

Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyy korjaustöitä Äänekos- ken, Kyron, Simpeleen, Kemin, Joutsenon ja Husumin tuotantolaitoksilla.

Taksonomiakelpoisiin toimintamenoihin sisältyy Takon ja Husumin tehdasalueilla oleviin rakennuksiin tehtävien korjauksien toimintamenot.

CCM 4.20 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

Toiminnossa lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioener- gialla taksonomiakelpoinen liikevaihto muodostuu Simpeleen voimalai- toksella tuotetun lämmön myynnistä. Toiminnon taksonomian mukainen liikevaihto sisältää Kyron voimalaitoksella tuotetun lämmön myynnin lähialueille sekä lämmön ja sähkön myynnin Husumin sellutehtaalta.

Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotantoa bioenergialla koskien sisältää Simpeleen

37

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024

Vuosi

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does not significantly harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjär-jestelmän mukaisten (A.1) tai luoki- tusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus pääomame- noista, vuosi 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20.

11,2

6 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

10 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

CCM 4.24.

0,2

0 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

Ympäristön kannalta kestävien (luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

11,4

7 %

7 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

10 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta siirtymätoiminnat

0 %

0 %

0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20.

0,5

0 %

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

1 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

CCM 4.24.

0,0

0 %

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

0 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2.

3,8

2 %

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

KEL

E/ KEL

1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäris- tön kannalta kestävien (muiden kuin luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen pääoma- menot (A.2)

4,3

2 %

0 %

0 %

0 %

0 %

2 %

0 %

2 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

15,7

9 %

7 %

0 %

0 %

0 %

2 %

0 %

12 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

159,7

91 %

YHTEENSÄ

175,4

100 %

39

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024

Vuosi

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does not significantly harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luoki- tusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus toimintame- noista, vuosi 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20.

6,9

5 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

4 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

CCM 4.24.

1,7

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

Ympäristön kannalta kestävien (luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

8,6

6 %

6 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

4 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0,0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta siirtymätoiminnat

0 %

0 %

0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20.

2,4

2 %

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

3 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla

CCM 4.24.

0,3

0 %

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

2 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2.

0,5

0 %

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

KEL

E/ KEL

1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

3,2

2 %

2 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

6 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

11,8

9 %

8 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

10 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

124,4

91 %

YHTEENSÄ

136,2

100 %

Lomake 1 koskien tiettyjen energia-alojen taloudellisia toimintoja - Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

2.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

3.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

5.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakenta- mista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

6.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

40

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Hallinta

Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden* näkökulmasta

Kasvihuonekaasupäästöt omissa toiminnoissa

Kansallisesti Metsä Board on merkittävä uusiutuvan ener- gian tuottaja. Metsä Boardin käyttämät uusiutuvat biopoh- jaiset polttoaineet koostuvat pääasiassa puupohjaisista tuotannon sivuvirroista sekä hakkuutähteistä.

Markkinamahdollisuus : Tuottamalla ja käyt- tämällä uusiutuvaa energiaa Metsä Board voi korvata fossiilisia energialähteitä. Uusiutuva energia muodostaa jo nyt 74 prosenttia Metsä Boardin tuotannossa käytetystä energiasta (Scope 1 ja 2). Suurin osa Metsä Boardissa tuo- tetusta energiasta käytetään omaan tuotantoon.

Metsä Board on asettanut kestävän kehityksen tavoitteet paran-taa ener- giatehokkuutta ja siirtyä käyttämään ainoastaan fossiilit-tomia polttoai- neita sekä fossiilittomasti tuotettua ostosähköä ja -lämpöä vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteiden saa- vutta-miseksi yhtiöllä on tuotantolai- toskohtaiset tiekartat vaadittavista toimenpiteistä.

Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää toimintaympäristöä. Poliittista vaikuttamista on käsitelty tarkemmin osiossa G1 Liiketoimin- nan harjoittaminen .

Metsä Group on jatkanut vuonna 2023 käynnistettyä selvitystyötä teknisistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ottaa talteen biogeenistä hiilidioksidia hyödynnet- täväksi biotuotteiden raaka-aineena (BECCU).

Uusiutuvan energian suuri osuus ja resurssitehokkuus vaikuttavat siihen, että Metsä Board pystyy jo nyt tarjoamaan asiakkaille tuotteita, joilla on kilpailu- kykyinen hiilijalanjälki. Kilpailuetu on suurempi 1,5 asteen skenaariossa, jolloin hiilijalanjälki on tärkeämpi ostopäätök- siin vaikuttava tekijä kuin 4.3 asteen skenaariossa.

Pitkällä aikavälillä Metsä Groupilla on merkittävä mahdollisuus luoda BECCU-lii- ketoimintaa ja lisätä fossiilisia korvaavia biopohjaista tuotteita markkinoilla. Mahdollisuus on suurempi 1,5 asteen skenaariossa kuin 4,3 asteen polulla.

Biogeenisen hiilidioksidin ilmastoneutraa- lius on keskeinen ajuri BECCU-arvoketjun investoinneissa. Jos luokittelu muuttuisi, se voisi vaikuttaa yritysten investoin- tihalukkuuteen kielteisesti, jolloin 1,5 asteen skenaarion saavuttaminen olisi vaikeampaa.

Sääntelyn vaikutukset, sekä riskit että mahdollisuudet, ovat pienemmät 4,3 asteen skenaariossa.

Yhtiön biogeeniset hiili- dioksidipäästöt luokitellaan ilmastoneutraaleiksi.

Sääntelymahdollisuus : EU-sääntely tunnis- taa biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen raaka-aineena yhdeksi avain- teknologiaksi ilmastomuutoksen hillinnässä ja pyrkii luomaan markkina-ajureita ja kannusteita investointeihin.

Metsä Boardin tuotanto ai- heuttaa ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja; fossiiliset Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipääs- töt ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi vuoden 2018 tasosta.

Sääntelyriski : Sääntely aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia uudenlaisesta tuotantoteknolo- giasta päästöjen vähentämiseksi tai vaikuttaa biogeenisten hiilidioksidipäästöjen statukseen ilmastoneutraaliuden kannalta. Se voi aiheuttaa muutoksia energian ja kasvihuonekaasupääs- töjen hinnoittelussa ja lisätä kustannuksia sekä tuotannossa että kuljetuksissa.

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjun ylä- ja alavirrassa

Metsä Boardin arvoket- jun ylä- ja alavirran sekä joidenkin tuotteiden pitkien kuljetusmatkojen aiheut- tamat päästöt (Scope 3) lisäävät ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Markkinamahdollisuus : Metsä Boardin pääraa- ka-aine, puu, hankintaan pääasiassa suoma- laisista ja ruotsalaisista metsistä, mikä pitää kuljetusmatkat kohtuullisina.

Toimintavuonna kehitettiin edelleen Scope 3 -päästöjen laskentaa.

Toimittajia kannustetaan asettamaan päästövähennystavoitteet. Lisäksi toimittajien kanssa sovitaan yhteisis- päästövähennyshankkeista, jotka liittyvät Metsä Groupin strategiseen tavoitteeseen asettaa yhteinen kestävyystavoite partner-toimittajien kanssa.

Metsä Groupin puunhankinnan tavoitteena on vähentää puunhan- kinnan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä Suomessa 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon.

Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää toimintaympäristöä.

Sääntely- ja markkinariskit ja mahdolli- suudet ovat suurempia 1,5 asteen ske- naariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.

4,3 asteen skenaariossa arvoketjun motivaatio tuottaa ja jakaa tietoa pääs- töistä on pieni, joten Scope 3 -päästöjen mittaaminen ja arvoketjun sitoutuminen päästövähennyksiin on hankalampaa kuin 1,5 asteen skenaariossa.

Sääntely- ja markkinariski : Sääntely ja asiak- kaiden vaateet lisäävät vaatimuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussa. Kokonaisvaltainen arvoketjun ilmastovaikutus- ten tunnistaminen ja tarkka mittaaminen sekä vähentäminen on haastavampaa kuin omassa toiminnassa. Esimerkiksi 31 prosenttia Scope 3 -päästöistä tulee kategoriasta myytyjen tuottei- den käsittely käytön jälkeen.

Metsien hiilitase

Metsä Group tarjoaa uu- distavaan metsätalouteen tähtääviä metsänhoitopalvelu- ja emoyhtiö Metsäliitto Osuus- kunnan omistajajäsenille ja siten edistää hiilensidontaa talousmetsissä. Metsä Group kehittää laskentaa toden- taakseen puunhankinnan ja metsänhoidon vaikutusta hiilitaseeseen. Suomessa puu hankitaan pääosin omistajajä- senten metsistä ja omistajajä- senet omistavat 32 prosenttia Suomen metsistä.

Markkinamahdollisuus : Uudistavan metsäta- louden tunnettuus kasvaa ja entisestään lisää asiakkaiden, kuluttajien ja muiden sidosryhmien luottamusta Metsä Boardiin. Puu on Suomen merkittävin jalostettu luonnonvara, mikä antaa hyvän perustan bio- ja kiertotaloudelle ja uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuville innovaatioille.

Metsä Groupin uudistavan met- sätalouden strategialla tähdätään luonnon tilan vahvistamiseen mitatusti vuoteen 2030 mennessä. Uudistavan metsätalouden osana on määritetty puunhankinnan stra- tegiset kestävyystavoitteet, joiden saavuttaminen lisää hiilen sitoutu- mista talousmetsiin ja lisää metsien monimuotoisuutta.

Metsä uudistetaan ripeästi uudis- tushakkuun jälkeen, mikä nopeuttaa metsän hiilensidonnan alkamista ilmakehästä.

Metsien hiilitaseiden laskentaa ja raportointia kehitetään yhteistyössä metsänomistajien ja kumppaneiden kanssa.

Raaka-aineet käytetään resurssite- hokkaasti, jotta tuotannossa ei synny hukkaa. Tavoitteena on hyödyntää kaikki tuotannon sivuvirrat.

Aktiivinen vuoropuhelu poliittisen päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää toimintaympäristöä ja lisää uudistavan metsätalouden tunnettuutta.

Sääntely- ja markkinariskit ja mahdolli- suudet ovat suurempia 1,5 asteen ske- naariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.

4,3 asteen skenaariossa tietoa metsien hiilitaseesta ja tuotteiden biogeenisen hii- len varastoista ei hyödynnetä täysimää- räisesti, mikä heikentää mahdollisuuksia optimoida puupohjaisten arvoketjujen ilmastohyödyt ja niihin liittyvät markkina- mahdollisuudet kokonaisvaltaisesti.

Markkina- ja sääntelymahdollisuus sekä riski : Vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehittyminen ja EU -sääntely hiilenpoistojen sertifioimiseksi tuo mahdollisuuksia aktiivisella metsänhoidolla pa- rantaa metsien hiilensidontaa ja puiden kasvua. Toisaalta on myös riski, että puuraaka-aineen saatavuus laskee vapaaehtoisen hiilimarkkinan kasvun seurauksena.

Sääntelyriski : Sääntely, joka koskee metsien käyttöä hiilinieluina ja -varastoina rajoittaa hakkuumääriä. Lainsäädäntö fragmentoituu, eikä huomioi paikallisia olosuhteita tai kaikkia ekosysteemipalveluita hiilensidonnan rinnalla, mikä johtaa metsänhoidon osaoptimointiin ekosysteemipalvelujen näkökulmasta

Markkinariski : Kuluttajien kriittinen suhtau- tuminen metsien käyttöön lisääntyy, koska puunkäyttö yhdistetään metsien hiilinielujen ja -varastojen pienentymiseen. Riskin suuruu- teen vaikuttaa Metsä Groupin onnistuminen uudistavan metsätalouden tavoitteessa ja sen mukaisten toimenpiteiden valtavirtaistamisessa.

41

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet

2030-tavoite

2024

2023

2022

2018

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen), tn

0 tn

251 708

183 600

391 220

577 875

Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset tavoitteet 2024 mennessä (Scope 3)¹ ) , %

70 %

24

19

15

4,3

Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta 2) , %

+10 %

+0,9

-5,8

+2,7

2,36 MWh/tn

Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta, %

100 %

98,9

98,8

98,8

-

Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteet

MG: Puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta, %

+30 %

-25

-21

-12

1 651 505 tn

MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta, %

+30 %

+18

+14

+2,8

33 265 ha

MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta, %

+50 %

-22

-26

-

9 115 ha

MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa, %

30 %

15

17

-

-

¹ ) Muista tavoitteista poiketen Scope 3 -tavoitevuosi oli 2024 ja tavoitteen perusvuosi oli 2019.

2) Vuonna 2024 Metsä Boardin omistukseen siirtyneen märkäsellun tuotantolinjaa Kemissä ei ole vielä sisällytetty vesi- ja energiatehokkuustavoitteita koskeviin laskelmiin.

MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.

Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2023 asetettujen uusien tavoitteiden osalta. Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta ei ilmoiteta vuoden 2018 tietoa laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tästä tarkemmin Mittareiden laatimisperiaatteissa .

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seu- rantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .

Yhtiön kasvihuonekaasuja koskevat päästövähennystavoitteet (Scope 1 ja 2) ovat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joissa ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Lisäksi Metsä Board asetti vuonna 2019 tavoitteen, jonka mukaan 70 prosenttia yhtiön kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettaisi SBTi:n mukaiset kasvihuo- nekaasujen päästövähennystavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia. EU:n yritysvastuudi- rektiivin mukaisesti Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähennystavoitteen ja siten Pariisin sopimuksen mukaisen kokonaispäästövähennystavoitteen (Scope 1, 2 ja 3) viimeistään vuonna 2027. Direktiivin sovellusohjeistus ja kansallinen implementointi ovat vielä kesken.

Tavoitteissa edistyminen

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperus- teinen) Investoinnit ja energiatehokkuustoimenpiteet sekä maltillisella tasolla pysynyt tuotanto laskivat Scope 1 -päästöjä hieman. Scope 2 -päästöt nousivat selvästi edellisestä vuodesta kasvaneen energia- kulutuksen myötä. Tästä huolimatta päästötaso oli 2030-tavoitteen suunnitelmien mukainen. Kaiken kaikkiaan fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen) ovat vähentyneet 56 prosent- tia vuoden 2018 tasosta.

Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asetta- neet SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä (Scope 3) Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia. Yhtiö valmistautuu uuden tavoitteen asettamiseen.

Energiatehokkuuden parantaminen 2018 tasosta Energiatehok- kuus parani vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna tehtaiden korkeamman tuotannon ansiosta. Lisäksi vuoden 2024 aikana toteutettiin 17 energiatehokkuushanketta. Markkinatilanteesta johtuneet tuotantorajoitukset kuitenkin edelleen pitivät energiatehokkuuden kehi- tyksen maltillisella tasolla. Lisäksi Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan

kaasuräjähdyksen takia Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaalla oli pitkä tuotantokatkos.

Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta pysyi hyvällä tasolla, lähes kaikkien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien ollen fossiilittomia.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Metsä Boardin ilmastoriskit arvioitiin vuonna 2024 osana Metsä Groupin ilmastoriskianalyysiä, joka kattoi fyysiset riskit, siirtymäriskit sekä mah- dollisuudet omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Metsä Groupin sisäisiin ilmastoriskityöpajoihin osallistui asiantuntijoita ja johtoa Metsä Boardista sekä Metsä Groupin muilta liiketoiminta-alueilta ja toiminnoista. Analyy- sissa hyödynnettiin hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kahta ilmas- toskenaariota (RCP 1.9 ja RCP 8.5), Ilmatieteenlaitoksen raportteja sekä tieteellisiä artikkeleita. RCP 1.9 -skenaariossa maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen ja RCP 8.5 -skenaariossa päästöt kasvavat nykytahdilla ja maapallon keskilämpötila nousee keskimäärin 4,3 astetta vuoteen 2100 mennessä. Analyysi käsitti sekä lyhyen (alle yksi vuosi), kes- kipitkän (1−5 vuotta) että pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin tarkastelun. Aikaho- risontit on suhteutettu tuotantolaitosten elinikään. Koska laitokset pyritään lähtökohtaisesti suunnittelemaan pitkäikäisiksi, niiden elinkaari ylittää käytettyjen aikahorisonttien tarkasteluajan, eikä niitä ole siksi käsitelty tarkemmin. Siirtymäriskien arvioinnissa avainasemassa olivat Metsä Grou- pin jatkuva edunvalvontatyö ja siihen liittyvä toimintaympäristön analyysi. Metsä Boardin tuotantolaitosten ja keskeisten toimitusketjujen sijaintien fyysiset ilmastoriskit analysoi ulkopuolinen kumppani. Analyysi tehtiin geolokaatioihin perustuvalla mallinnuksella usealla eri ilmastoskenaariolla. Analyysi sisälsi nykyhetken lisäksi vuodet 2030 ja 2040. Analyysin tuloksissa ei todettu merkittäviä Metsä Boardin tuotantolaitoksia koskevia riskejä. Tämän perusteella tuotantolaitosten sijainti tukee Metsä Boardin kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Ilmastoriski- ja skenaarioanalyysin tulokset esitetään taulukossa sivulla 45. Ilmastoriskianalyysin tulokset on sisällytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.

43

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Osa-alue

Keskeiset toimet ja niihin liittyvät tavoitteet

Tuotteet

Metsä Boardin kartongit voivat auttaa Metsä Boardin asiakkaita, kuten brändinomistajia, saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutok- sen hillitsemisessä. Ilmastohyötyjä todennetaan elinkaarilaskelmilla. Siirtyminen vähähiilisempään talouteen luo lisää kysyntää ilmastokes- täville tuotteille. Kartongilla voidaan korvata materiaaleja, jotka on valmistettu fossiilisista raaka-aineista ja/tai joiden valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto, tuotteet ja pakkausmateriaalit vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteissa edistymisestä on kerrottu E1 2030-tavoitteiden yhteydessä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

T&K&I-toimilla on keskeinen rooli ilmastosiirtymässä koko arvoketjussa. Tavoitteena on kehittää nykyisten tuotteiden ominaisuuksia, uusia puupohjaisia biotuoteinnovaatioita perinteisten metsätuotteiden rinnalle sekä tuotantoteknologioita. Metsä Board jatkaa dispersiopäällystet- tyjen kartonkien kehitystyötä, jolla mahdollistetaan muovin käytön vähentäminen ja helpotetaan pakkauksen kierrätettävyyttä.

Vuonna 2024 Metsä Groupissa toteutettiin ensimmäinen selvitys, jossa tarkasteltiin, mitä laajamittainen biogeenisen hiilidioksidin talteenot- to biotuotetehtaan savukaasuista tarkoittaisi Metsä Groupille teknologia- ja energianäkökulmasta. Mikäli hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, metsäteollisuuteen voi syntyä uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää fossiilisten raaka-ai- neiden korvaajana esimerkiksi kemianteollisuudessa.

Uusiutuvan energian käyttö, fossiilis- ten päästöjen minimointi, resurssi-

tehokkuuden ja materiaalikiertojen jatkuva parantaminen

Metsä Board on asettanut absoluuttiset 2030-päästövähennystavoitteet Scope 1- ja Scope 2 -päästöluokille. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto eli fossiilisten Scope 1- ja 2 -hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nollaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen jäljelle jää biogeenisiä kasvihuonekaasuja, joista valtaosa on EU-kriteereissä ilmastoneutraaliksi luokiteltua biogeenistä hiilidioksidia. Lisäksi puupohjaisesta energiasta syntyy pieniä määriä biogeenistä metaania ja typpioksiduulia, jotka ESRS:n määritelmän mukaan lasketaan Scope 1- ja 2 -päästöihin fossiilisten kasvihuonekaasujen kanssa.

Tavoitteen saavuttamiseksi Metsä Boardilla on suunnitelma investoinneista ja toimenpiteistä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja ostosähkön hankkimiseksi fossiilittomista lähteistä. Lisäksi Metsä Board investoi energian, veden ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Uusien investointien suunnittelun lähtökohta on korkea automaatio ja paras käytettävissä oleva teknologia. Tarkkaa ilmastotoimenpiteiden pääomamenoa ei ole mahdollista laskea, koska osa kuluista on epäsuoria ja ne syntyvät osana muita investointeja. Keskeisimmät viime vuosien investoinnit tuotannon fossiilittomuuden saavuttamiseksi ovat olleet Husumin sellutehtaan soodakattilan ja turbiinin uusiminen sekä Kyron kartonkitehtaan turbiinin uusiminen. Näiden investointien yhteenlasketut pääomamenot olivat noin 420 miljoonaa euroa. Tulevai- suuden investoinnit sisältävät muun muassa tehtaiden nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden ja prosessien sähköistämisen. Metsä Boardin taksonomian mukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on esitetty osiossa EU-taksonomia. Metsä Boardin ydin- liiketoiminta ei toistaiseksi ole taksonomian luokittelukriteereissä mukana. Siksi taksonomiakelpoisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on vähäinen eikä kaikilta osin ole linjassa siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien investointien kanssa. Vuonna 2024 Metsä Board arvioi jokaisen tuotantolaitoksensa fyysiset ilmastoriskit ja paransi samalla taksonomianmukaisuuttaan. Vuonna 2024 taksonomian mukaiset toiminnot liittyivät lämmön, jäähdytyksen ja sähkön tuotantoon bioenergialla. Nämä toiminnot edistävät siirtymäsuunnitelman uusiutuvan energian käyttöä. Metsä Boardilla ei ole investointeja hiileen, öljyyn tai kaasuun vuonna 2024.

Päästövähennystavoitteet ovat Science Based Targets initiave -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja ne tukevat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta hillitä ilmaston lämpeneminen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Samalla tavoitteet edesauttavat yhtiön sopeutumista vähähiiliseen tulevaisuuteen. Metsä Boardin toimialalle, eli metsäteollisuudelle, ei ole saatavilla kansainvälisesti tunnustettua alakohtaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua. Virallisia päästövähennystavoitteita vuoden 2030 jälkeiselle ajalle ei vielä ole asetettu, mutta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen nettonolla 2050 -polun suunnittelutyö on käynnissä koskien erityisesti Scope 3 -päästöjä. Scope 1- ja 2 -hiilidioksidipäästöjen tavoite on nolla jo vuoden 2030 loppuun mennessä. Nettonollatavoite asetetaan lähivuosina, viimeistään vuonna 2027. Metsä Group kuuluu EU:n uuden yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan heinäkuusta 2027 alkaen, jolloin Metsä Group kuuluu EU:n uuden yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan. Direktiivi asettaa yrityksille velvoitteen 2050 nettonollaan tähtäävästä ilmastopolusta. Direktiivin kansallinen implementointi on työn alla, mutta vielä kesken. Lisäksi on todennäköistä, että EU Komissio julkaisee lisäohjeistusta direktiivin soveltamiseen.

Metsä Board ei käytä arvoketjun ulkopuolelta ostettuja hiiliyksiköitä päästöjen kompensoimiseen tai tasapainottamiseen. Metsä Board seu- raa vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä mukaan lukien EU:n asetus hiilenpoistojen sertifioinnista (CRCF). 2050 nettonollatavoitteen saavuttamisessa niillä tulee olemaan rooli Scope 3 -jäännöspäästöjen tasapainottamisessa.

Yhteistyö ja vaikutusten hallinta arvoketjussa

Metsä Board asetti vuonna 2019 tavoitteen, jonka mukaan 70 prosenttia yhtiön kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettaisi SBTi:n mu- kaiset kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuonna 2024 tavoitteen toteuma oli 24 prosenttia.

EU:n yritysvastuudirektiivin mukaisesti Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähennystavoitteen ja siten Pariisin sopimuksen mukaisen kokonaispäästövähennystavoitteen (Scope 1, 2 ja 3) viimeistään vuonna 2027. Direktiivin sovellusohjeistus ja kansallinen implementointi ovat vielä kesken. Tällä hetkellä Metsä Boardin Scope 3 -tavoite ei vielä ole 1,5 C-asteen polun mukainen. Scope 3 -päästöjen osalta päästöjen määrittämiseen oman haasteensa tuo se, että vaikka Metsä Board pystyy tuottamaan entistä pienemmän hiilija- lanjäljen omaavia tuotteita investoimalla uusiin resurssi- ja ympäristötehokkaisiin tuotantolaitoksiin ja tehtaiden modernisointiin vähäpääs- töisimmiksi, nostavat investoinnit Scope 3 -päästöjä.

Vuoden 2024 lopussa Metsä Group asetti tavoitteen vähentää kategorian 4 ’Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu’ kasvihuonekaasu- päästöjä 30 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen vertailuvuosi on 2022, ja se on voimassa vuodesta 2025 alkaen, josta lähtien tavoitteesta raportoidaan tarkemmin. Lisäksi Metsä Group sopii yhdessä kaikkien partner-toimittajiensa kanssa yhteiset kestävyystavoitteet, joista moni liittyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Luonnon uusiutumiskyvystä huoleh- timinen ja uudistavan metsätalouden kehittäminen

Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut, joka vastaa myös Metsä Boardin puunhankinnasta, tarjoaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviä metsäpalveluja Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille osana uudistavan metsätalouden strategiaa. Suoma- laisessa metsätaloudessa puun tuotantoon ei liity maankäytön muutosta, sillä tuotanto perustuu luontaisiin puulajeihin ja tapahtuu osana luonnollista metsäekosysteemiä, jossa on lisäksi lukuisia muita ekosysteemipalveluja. Metsä Group edistää uudistavaa maankäyttöä myös tehdasalueilla. Lisätietoa biodiversiteettitoimista on kerrottu osioissa E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .

Henkilöstön sitouttaminen

Metsä Boardin hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho. Metsä Boardin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden to- teuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi yhtiö tukee palkitsemisella Metsä Boardin strategisten, operatiivisten ja kestävän kehityksentavoitteiden toteutumista. Vähintään yksi kestävään kehitykseen liittyvä tavoite sisältyy toimitusjohtajan, muiden johtoryhmän jäsenten ja koko muun henkilöstön vuositavoitteisiin, joihin vuosibonusten määräyty- minen perustuu.

Kaikki Metsä Boardin työntekijät suorittavat verkkokurssin kestävän kehityksen perusteista. Ilmastoteemat ovat yksi keskeinen osa verkkokurssia. Tärkeä osa strategian toteuttamista on yhtiölle keskeisen ydinosaamisen kehittäminen. Metsä Groupin Akatemiat -koulu- tuskonsepti on kehitetty tähän tarpeeseen. Vuonna 2024 konsepti sisälsi kestävän kehityksen, myynnin, hankinnan, johtamisen ja talouden akatemiat. Ilmastoon liittyvät aiheet ovat keskeisiä kestävän kehityksen akatemiassa, ja niitä käsitellään myös muissa akatemioissa ja johtamisohjelmissa.

45

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

kuljetusyksiköiden kuormakoko ja käyttämällä vain fossiilittomia polttoai- neita. Takon kartonkitehtaalta lähtevät tuotteet kuljetetaan fossiilivapaasti lähiterminaaliin, josta merikonttikuljetukset viedään vähäpäästöisillä rekoilla satamaan. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti toimittajiin.

Vuonna 2024 selvitettiin toimitusketjun suunnitelmia ja valmiutta päästövähennyksiin yhteistyössä 19 toimittajan ja 2 asiakkaan kanssa. Vuoden 2024 lopussa Metsä Group asetti tavoitteen vähentää kategorian 4 ’Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu’ kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia tuotettua tonnia kohden. Tavoitteen vertailuvuosi on 2022 ja se on voimassa vuodesta 2025 alkaen . Lisää tavoitteenasetannasta on kerrottu siirtymäsuunnitelmassa.

Metsien hiilitase

Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteilla tähdätään puunhankinnan ja metsäpalveluiden toimenpiteisiin, joilla luonnon tila alkaa todennettavasti vahvistua Suomessa. Uudistavan metsätalouden toimilla lisätään metsien hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu kestävästi.

Keskeisiä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä käytännön toimenpiteitä ovat

Metsä uudistetaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen. Mitä nopeammin ja laadukkaammin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin metsä alkaa sitoa hiiltä ilmakehästä. Uudistamisessa käytetään paikallisten puulajien jalostettua siemen- ja taimiainesta aina, kun sitä on saatavilla. Jalostettua alkuperää olevat puut kasvavat paremmin kuin luontaisesti syntyneet puut.

Taimikonperkauksilla ja harvennuksilla varmistetaan, että taimikko pysyy elinvoimaisena ja metsikön kasvu kohdistuu parhaisiin puihin.

Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvua, ylläpidetään maan kasvukuntoa ja varmistetaan puuston elinvoimaa.

Peitteisen metsänkäsittelyn lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa minimoimalla tur- vemaiden metsien kasvihuonepäästöjä. Peitteisellä metsänkäsittelyllä pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso vakaana, jolloin turpeeseen sitoutunut hiili ei vapaudu ilmakehään ja vesistövaikutukset saadaan minimoitua.

Metsä Groupin puunhankinnalla ja metsäpalveluilla on näille toimenpiteille strategiset kestävyystavoitteet, jotka esitetään taulukossa sivulla 4 3 . Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti Metsä Groupin omistajajäseniin.

Tuotteet

Kartonkipakkauksen ilmastovaikutusten ja hiilijalanjäljen kannalta olennaisin merkitys on tuotannossa käytettävällä energialla ja kartongin keveydellä. Metsä Boardin siirtyessä tuotannossaan täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotteiden hiilijalanjälki pienenee edelleen.

Metsä Boardin tekemien elinkaariarviointien mukaan esimerkiksi yhtiön ensikuitukartongista valmistetun lääkepakkauksen hiilijalanjälki on parhaimmillaan yli 50 prosenttia pienempi kuin jäykkyydeltään vastaa- vanlaisen kierrätyskuitu- tai sellukartonkipakkauksen. Lääkepakkausten hiilijalanjälkeä koskevan arvioinnin tulokset on varmentanut ruotsalainen tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutet. Arvioinnin tekninen taustara- portti ja varmennuslausunto on saatavilla Metsä Boardin verkkosivuilla.

Metsä Boardin kartongit tarjoavat vaihtoehdon uusiutumattomista raa- ka-aineista valmistetuille pakkausmateriaaleille kuten muoville. Esimerkiksi

Metsä Boardin kartongista valmistetun kirsikkatomaattirasian hiilijalanjälki on riippumattoman tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia pienempi kuin kierrätysmuovista valmistetun rasian (Lähde: Luonnonvarakeskus, 2019).

Kartongin edelleen keventäminen on yksi Metsä Boardin T&K-toiminnan painopistealueista. Metsä Boardin tavoitteena on korvata nykyisin vielä käytössä olevat fossiiliset raaka-aineet ja pakkausmateriaalit fossiilittomilla vaihtoehdoilla vuoden 2030 loppuun mennessä. Siirtymää kohti täysin fossiilittomia raaka-aineita edistetään yhteistyössä Metsä Groupin T&K-toi- minnon strategisessa ohjelmassa. Metsä Boardin kartonkien päällysteiden fossiilisten sideaineiden korvaaminen biopohjaisilla on keskeinen pilot- ja tehdaskoeajojen painopistealue. Tuotteiden pakkausmateriaalien biopoh- jaisten vaihtoehtojen selvittämistä tehdään Metsä Group -yhteistyönä. Kaiken kaikkiaan yhteistyö tiedeyhteisön ja raaka-ainetoimittajien kanssa on tärkeää. Työn edistymisen seurannasta vastaa Metsä Groupin hankin- taorganisaatio. Vuonna 2024 tehtiin investointipäätös, joka mahdollistaa Simpeleen kartonkitehtaalla biopohjaisen sideaineen käytön kartongin päällystyksessä. Uudet laitteistot otetaan käyttöön vuonna 2025. Muiden tuotantolaitosten osalta T&K-työtä jatketaan. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti asiakkaisiin ja kuluttajiin.

Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus on esitetty taulukossa sivulla 43. Lisätietoja T&K-toiminnasta on osiossa E5 Resurs- sien käyttö ja kiertotalous sekä Hallituksen toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta ja innovaatiot .

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä akuut- teihin uhkiin kuten sään ääri-ilmiöihin että kroonisiin uhkiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksista esimerkiksi veden saatavuuteen, puiden korjuuolosuhteisiin, eri puulajien kasvuolosuhteisiin tai metsien lumi-, myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis- ja sienituhoihin.

Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä yhtiö- että tuotantolaitostasolla jatkuvaperusteisesti. Esimerkkejä toi- menpiteistä ovat vedenpinnan hallinta patojärjestelmillä ja sähkönjakelun varmistaminen poikkeustilanteissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin tai yhteistyökumppaneihin. Yhtiön tuotantolaitokset eivät sijaitse korkean yleisen vesiriskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Metsä Boardin tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden kierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti paikallisyhteisöihin.

Metsä Groupin puunhankinta huomioi aina sääolosuhteet ja niiden vaihtelun puunkorjuussa. Puuta korjataan vain olosuhteiden salliessa. Tarvittaessa puuvarastoja voidaan hyödyntää tasaamaan korjuuolosuh- teiden aiheuttamaa vaihtelua. Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteet ja kestävän metsänhoidon palvelut tukevat metsien sopeu- tumista ilmastonmuutokseen ja edistävät metsien monimuotoisuutta. Lisää uudistavasta metsätaloudesta on kerrottu osiossa E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .

Vuonna 2024 ei ollut merkittäviä kuluja ilmastonmuutokseen sopeutu- miseen liittyviin toimenpiteisiin.

Taloudelliset vaikutukset

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei ole olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä. Tuotantolaitosten fyysisten ilmastoriskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä käytetyistä ilmastoskenaarioista on kerrottu osiossa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi .

47

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei ole tunnistettu omaisuuseriä, jotka olisivat olennaisen siirtymäriskin kohteena tai olisivat esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvän regulaation vuoksi menettäneet arvoaan (stranded assets). Metsä Boardin tuotannosta syntyy vielä fossiilisia hiilidioksidi- päästöjä, mutta tavoitteena on fossiiliton tuotanto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tuotannossa ei siis ole lukkiutuneita fossiilisia hiilioksidipäästöjä, mutta pieni määrä sellaisia biogeenisiä kasvihuone- kaasuja, jotka lasketaan mukaan Scope 1- ja 2 -viitekehykseen.

Metsä Board ei harjoita merkittävässä siirtymäriskissä olevien toimialojen, kuten kivihiili-, kaasu- tai öljyliiketoimintaa. Keskeisimmät Metsä Boardin siirtymäriskit koskevat metsienkäyttöön ja puupohjaiseen energiaan liittyvää regulaatiota, jonka vaikutus toteutuessaan nostaisi kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Metsä Board kuuluu Euroopan päästökauppajärjestelmän piiriin. Sisäisessä hiilen hinnoittelussa tuotantolaitosten tuotto- ja kulukirjauk- sissa käytetään päästökauppajärjestelmän mukaista päästöoikeuden keskihintaa kullekin vuodelle. Lisäksi yhtiön investointilaskelmissa hiilidioksidille sovelletaan varjohintoja, jotka määritellään EU:n päästö- kauppajärjestelmän hintojen perusteella. Arviota varjohinnan alla olevista päästöistä ei ole tehty. Hinta määritellään vuosittain, ja kunkin vuoden investoinneissa käytetään kyseisen vuoden hintaa, joka pysyy samana koko investointijakson ajan. Yhtiö ei raportoi sisäisen hiilen hintaa tai siihen liittyviä olettamuksia, koska pitää tätä liiketoimintansa kannalta kriittisenä ja strategisesti sensitiivisenä tietona.

Metsä Boardin tehtaille allokoitiin vuonna 2024 yhteensä 385 197 tonnia EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) mukaisia ilmaisia päästöoikeuksia. Määrästä puuttuvat Kemin ja Joutsenon allokoinnit, jotka eivät olleet saatavilla raportointihetkellä. Odotettavissa on, että ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen loppuu vuoden 2025 jälkeen tehtailta, joiden kasvihuonekaasupäästöistä keskimäärin yli 95 prosenttia aiheutui kestävän biomassan poltosta vuosina 2019−2023. EU:n päästökauppa- järjestelmää päivitetään parhaillaan ja nykyisen tiedon mukaan ilmaiset päästöoikeudet loppuvat kokonaisuudessaan vuoden 2030 jälkeen. Lisää päästöoikeuksista on kerrottu Konsernitilinpäätöksessä osiossa Aineettomat hyödykkeet .

Vähähiilisten tuotteiden taloudellisiin mahdollisuuksiin liittyen, Metsä Boardin olemassa olevista tuotteista erityisesti kartonkipakkauksilla voidaan korvata fossiilisia vaihtoehtoja. Potentiaalisten tulevaisuuden tuotteiden kohdemarkkinat ovat pakkausmarkkinat, joka on erittäin suuri globaali markkina. Hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet ovat suuret sellutehtailla, sillä niissä syntyvää hiilidioksidia voidaan hyödyntää kemianteollisuudessa ja vetytaloudessa.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

MWh

2024

2023

POLTTOAINEET

Öljy

240 897

310 423

Kaasu

434 125

412 864

Hiili

0

0

Jäte

71 382

43 825

Turve

17 306

17 829

Puupohjaiset polttoaineet

5 441 356

5 010 322

OSTOENERGIA

Ostettu sähkö ja lämpö,

uusiutuva puupohjainen

595 710

667 468

Ostettu sähkö ja lämpö,

muu uusiutuva

67 832

7 543

Ostettu sähkö ja lämpö,

fossiilinen

138 860

18 763

Ostettu sähkö ja lämpö,

ydinvoima

1 214 984

1 200 337

MUUN ITSE TUOTETUN UUSIUTUVAN ENERGIAN KULUTUS

Itse tuotetun vesivoiman kulutus

30 010

29 349

KOKONAISENERGIANKULUTUS

Kokonaisenergiankulutus,

uusiutuva puupohjainen

6 037 066

5 677 790

Kokonaisenergiankulutus,

muu uusiutuva

97 842

36 892

Kokonaisenergiankulutus, fossiilinen

902 570

803 704

Kokonaisenergiankulutus, ydinvoima

1 214 984

1 200 337

Kokonaisenergiankulutus

8 252 462

7 718 722

ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/liikevaihto)

Energiaintensiteetti

0,004

0,004

Vuoden 2023 luvut on korjattu takautuvasti siten, että myydyn energian määrä on jätetty vähentämättä kokonaisenergiankulutuksesta.

Energiaintensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osios- ta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on ilmoitettu euroissa.

Energiankulutus energialähteittäin

%

2024

2023

Uusiutuva puupohjainen

73

74

Muu uusiutuva energia

1,2

0,5

Ydinvoima

15

16

Fossiiliset polttoaineet

11

10

Energiantuotanto

MWh

2024

2023

Itse tuotettu energia, uusiutuva

4 840 823

4 491 331

Itse tuotettu energia, fossiilinen

417 213

473 304

48

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Kasvihuonekaasupäästöt

2024

2023

Muutos % (2024/2023)

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -brutto- päästöt (tCO 2 -ekv.)

192 098

202 227

-5,0 %

Säänneltyjen päästökauppajärjes- telmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosent- tiosuus (%)

100

100

0 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintipe- rusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

259 495

299 365

-13 %

Kasvihuonekaasujen markkinape- rusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

84 989

3 747

2 168 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

1 789 138

1 792 006

-0,2 %

1 Ostetut tavarat ja palvelut

485 533

479 875

1,2 %

2 Tuotantohyödykkeet

27 746

57 651

-52 %

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

73 778

57 772

28 %

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetuk- set ja jakelu

300 233

282 264

6,4 %

5 Toiminnassa muodostuva jäte

727

2 919

-75 %

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

937

813

15 %

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

1 926

1 889

1,9 %

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

7 304

4 732

54 %

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

275 061

268 042

2,6 %

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

1 846

890

107 %

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

563 093

582 863

-3,4 %

15 Investoinnit

50 954

52 294

-2,6 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

2 240 731

2 293 598

-2,3 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

2 066 225

1 997 980

3,4 %

Scope 1 & 2 -päästöjen osalta perusvuotta tai tavoitevuotta ei ole raportoitu, koska Metsä Boardin päästövähennystavoite koskee ainoastaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2024 Metsä Boardin Scope 3 -tavoite kohdistui kohderyhmään kuuluvien toimittajien sito- uttamiseen. Metsä Board valmistautuu asettamaan absoluuttisen Scope 3 -päästövähen- nystavoitteen viimeistään vuonna 2027. Tavoitteista on kerrottu lisää E1 Ilmastonmuutos -osissa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ja Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma -taulukossa.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

2024

2023

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen), tCO 2 e / euroa

0,001

0,001

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2, 3 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e / euroa

0,001

0,001

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e / euroa

0,0001

0,0001

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi- teetti, Scope 1, 2 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e / euroa

0,0002

0,0003

Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, Scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e / tn

0,1

0,09

Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, Scope 1, 2 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e / tn

0,2

0,2

Päästöintensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osios- ta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on raportoitu euroissa.

Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt

tCO 2

2024

2023

Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt

2 154 777

1 984 088

Kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteet

Taulukko esittää toteutetut ja tulevaisuuteen suunnitellut toimet ja niiden arvioidut mää- rälliset panokset Scope 1- & 2 -päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.

Perusvuosi

Vähennys-

tavoite vuo- teen 2030

mennessä

Kasvihuonepäästöt (tCO 2 )

576 355

0

Polttoaineen vaihtaminen

-188 900

Sähköistäminen

-560

Polttoaineen vaihtaminen tai sähköistäminen

-136 210

Fossiilittomasti tuotettuun ostosähköön siirtyminen

-237 805

Muut

-12 880

Polttoaineen vaihtaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joissa fossiilinen polttoaine korvataan fossiilittomalla polttoaineella. Sähköistäminen puolestaan sisältää toimenpiteet, joissa fossiilisen polttoaineen käyttö korvataan prosessin sähköistämisellä. Kaikista vähennyk- sistä ei ole vielä tehty päätöstä, toteutetaanko ne polttoaineen vaihdolla vai sähköistämi- sellä, joten ne on merkitty kategoriaan ’polttoaineen vaihto tai sähköistäminen’. Muut -ka- tegoria sisältää muita pienempiä vähennystoimenpiteitä, kuten energiatehokkuustoimia.

49

E2 Pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Hallinta

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu kasvihuonekaasujen lisäksi muita päästöjä ilmaan. Suurin osa päästöistä ilmaan on peräisin tuotantolaitosten ja voimalaitosten polttoprosessista. Lisäksi Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu jätevesipäästöjä. Raportoin- tivuoden päästöt ilmaan ja veteen sekä ympäristölupapoikkeamat tuotantolaitoksilla on esitetty taulukoissa tässä osiossa. Useat ympäristöluvan päästörajojen ylitykset erityisesti samoilta tehdas- alueilta voisivat olla ympäristölle haitallisia. Yhtiöllä on aiemmasta toiminnasta jääneitä maaperän pilaantumiseen liittyviä ympäristö- vastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Metsä Groupin puunhankinnan aiheuttamasta päästökuormituksesta pienvesissä ja vesistöissä on kerrottu osiossa E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .

Ilman, veden ja maaperän pilaantumista voi aiheutua Metsä Boardin tai palvelutoimittajien toiminnassa teknisten vikojen tai inhimillisten virheiden seurauksena.

Riski : Poikkeavat päästöt voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden ja korjaavien toi- menpiteiden kustannuksia. Lisäksi Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana voi heikentyä.

Päästöjä ilmaan vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella.

Päästöjä vesistöihin pienennetään vedenkäytön vähentämisellä, prosessien tehostamisella ja tehokkaalla jätevedenpuhdistuksella.

Tuotannossa käytetään parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa, jota operoidaan järjestelmällisesti. Ympäristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Häiriöitä pyritään estämään ennakoivasti esimerkiksi kattavan ennakkohuollon ja tuotannossa tehtävän havainnoinnin perusteella.

Poikkeavat päästöt ja niitä koskevat korjaavat toi- menpiteet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille.

Tuotanto on keskitetty maihin, joissa ympäristö- lainsäädännön vaatimukset ovat korkeat.

Mahdollisuus : Parhaan käytettävissä ole- van tekniikan käyttäminen ja sertifioidut johtamisjärjestelmät todentavat asiakkaille päästöjen minimoinnin.

Mikromuovit

Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet ovat vaihtoehto muovipakkauksille ja ne mahdollistavat mikromuovin määrän vähentämistä.

Mahdollisuus : Metsä Boardin tuotteiden kysyntä kasvaa.

Lähes kaikki Metsä Boardin raaka-aineet ovat fossiilittomia. Jäljellä olevien fossiilisten raaka-ai- neiden korvaamiseksi tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä.

  Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

  Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Tavoitteet

Metsä Boardilla ei ole yhtiön sisäisiä pilaantumisen ehkäisemiseen liittyviä tavoitteita, mutta ympäristönsuojelulaki ja tuotantolaitosten ympäristölupien mukaiset päästörajat ohjaavat toimintaa ja sitä kautta ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ennakolta tai sen rajoittamiseen mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantolaitoksille asetetut päästölupaehdot on asetettu kullekin tuotantolaitokselle sisäisiksi tavoitteiksi. Lisäksi ympä- ristöpolitiikan mukaisesti negatiiviset ympäristövaikutukset minimoidaan ja ympäristötehokkuutta parannetaan kehittämällä toimintaa kestävän kehityksen ja jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien tunnistaminen ja arviointi

Pilaantumista koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.

Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat- kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001- ja ISO 50001 -hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin.

Tuotantolaitosten vaikutuksia pilaantumiseen arvioidaan muun muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäris- tölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen.

Ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupaprosessin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti.

Paikallisyhteisöillä on lainsäädännössä määritelty oikeus osallistua tuotantolaitosten ympäristölupaprosesseihin antamalla lupahakemukseen liittyviä muistutuksia ja mielipiteitä. Muistutukset ja mielipiteet huomioi- daan lupaprosessissa. Lupaprosessien lisäksi tuotantolaitokset vastaan- ottavat paikallisyhteisöiltä palautteita, joihin vastataan ja jotka kirjataan HSEQ-järjestelmään. Osa tuotantolaitoksista järjestää myös avointen ovien vierailupäiviä tai niin sanottuja naapurustokokouksia, joissa keskustellaan tehtaan ympäristöasioista.

Toimintaperiaatteet

Suurin Metsä Boardin päästöistä ilmaan on peräisin sellutehtaiden ja voimalaitosten polttoprosessista. Päästöt muodostuvat pääosin hiilidioksi- dista, rikkidioksidista, typen oksideista ja hiukkasista. Lisäksi sellutehtailla syntyy pieniä määriä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joita vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella.

Jätevesipäästöt koostuvat pääosin ravinteista (fosfori ja typpi), orgaanisesta aineesta, jota mitataan kemiallisena ja biologisena hapen- kulutuksena, ja kiintoaineesta. Sellunvalmistuksen jätevesissä on myös orgaanisia klooriyhdisteitä, natriumia ja sulfaatteja. Päästöjä vesistöihin pienennetään vähentämällä vedenkäyttöä, tehostamalla prosesseja ja tehokkaalla puhdistusteknologialla.

Yhtiö aiheuttaa erittäin pieniä määriä raskasmetallipäästöjä veteen ja ilmaan, ja suurin osa aineista, kuten sinkki ja nikkeli, on peräisin puuraa- ka-aineen mukana tulevasta pitoisuudesta. Metsä Boardin tavanomaisesta toiminnasta ei synny raskasmetalleja sisältäviä maaperäpäästöjä.

Metsä Groupin ympäristöpolitikassa Metsä Board on sitoutunut ympäristönsuojeluun, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja kemikaaliturvallisuuteen sekä kehittämään tuotantoprosesseja jatkuvasti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja teknologioita hyödyntäen.

52

Päästöt ilmaan

tn

2024

2023

Rikki (SO 2 )

184

176

Typen oksidit (NO X )

1 363

1 285

Partikkelit (PM2,5)

33

55

kg

2024

Ammoniakki (NH 3 )

59 360

Taulukkoon on sisällytetty vain niiden tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritetty tuotantolaitoskohtainen kynnysarvo ylittyy. Vertailuvuoden lukemia ei saatavilla.

Päästöt veteen

tn

2024

2023

Typpi (N)

156

165

Orgaaniseen aineeseen

sitoutunut kloori (AOX)

45

47

Kemiallinen hapenkulutus (COD)

9 743

10 645

Biologinen hapenkulutus (BOD)

635

840

Fosfori (P)

22

23

kg

2024

Arseeni (As)

29

Kromi (Cr)

148

Kupari (Cu)

60

Nikkeli (Ni)

204

Lyijy (Pb)

31

Sinkki (Zn)

2 566

Taulukkoon on sisällytetty vain niiden tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritetty tuotantolaitoskohtainen kynnysarvo ylittyy. Vertailuvuoden lukemia ei saatavilla.

Ympäristölupapoikkeamat Metsä Boardin tehtailla

Tehdas

Tapahtuma-aika

Tapahtuma

Korjaavat toimenpiteet

Simpele

4/2024

Jäteveden typpipäästö ylitti luparajan

Tarkempi ravinnean- nostelu seisokissa puhdistamolla

Kyro

6/2024

CO 2 -päästö yli vuo- rokautisen luparajan

Reklamaatio poltto- ainetoimittajalle

Äänekoski

9/2024

Kiintoainereduktio alitti luparajan

Tarkempi prosessin säätö

Mittareiden laatimisperiaatteet

Päästöt veteen ja ilmaan sisältävät Metsä Boardin tuotantolaitos- ten olennaiset päästöt. Päästöt raportoidaan myös viranomaisille.

Vesipäästöjen määritys perustuu laboratoriomittauksiin. Päästöt veteen lasketaan vesivirtausten ja pitoisuuksien yhdistelmästä. Jätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjä ulkopuolisten tahojen jätevesipäästöjä ei oteta raportoinnissa huomioon. Ilmapäästöjen määritys perustuu jatkuvatoimisiin ja/tai kertaluontoisiin mittauksiin. Lopullinen päästö lasketaan ilmavirtauksien ja pitoisuuksien yhdistelmästä.

Päästöt jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tulovirtoihin tekemällä oletus aiempiin mittaustuloksiin perustuen kemiallisen hapenkulutuksen (COD) kuorman vähentymisestä jokaiselle sisäänvirtaukselle, ja ne korjataan vastaamaan koko laitoksen toteutunutta COD:n vähenemistä. Muut päästöt jaetaan virtauksen mukaan. Teh- dasintegraateissa COD:n määrä allokoidaan laadun perusteella jätevedenpuhdistamoa käyttävien tahojen välillä. Ulkopuolisten (yleensä kunnallisten) jätevedenpuhdistamoiden kautta veteen johdettavat päästöt otetaan huomioon olettaen, että kemiallinen hapenkulutus (COD) vähenee 85 prosenttia.

Virtausmittauksiin perustuvien mittausten rajoitukset on avattu osiossa E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat .

Biologinen hapenkulutus (BOD) sekä fosfori- ja kiintoainepäästöt lasketaan virtauksen mukaan seuraavilla jäännöspitoisuuksilla: BOD 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,5 mg/l ja kiintoaines 10 mg/l. Kokonaistyppipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska yhdyskun- tajätevesissä on ylimääräistä typpeä ja BOD:n väheneminen sitoo typpeä biomassaan, mikä vähentää laitoksen kokonaistyppi- päästöjä. BOD-määrityksessä käytetään seitsemän vuorokauden pituista mittausjaksoa (BOD7).

Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

54

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Taloudelliset vaikutukset

Koska Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä vesialueilla, ei olennaisuusanalyysissa tai sen osana toteutetussa ilmastonmuutoksen fyysisten riskien analyysissa tunnistettu odotettuja taloudellisia vaikutuk- sia veteen liittyen. Tuotantolaitosten sijainti runsaiden pintavesivarantojen läheisyydessä on yhtiölle mahdollisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien fyysisten riskien hallinnassa. Vedenkäytön tehokkuuden lisääminen vaikuttaa myös energiatehokkuuteen ja täten mahdollistaa kustannussäästöjä.

Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt

1 000 m 3

2024

2023

VEDENOTTO

Pintavesi

105 796

101 884

Pohjavesi

33

58

Kokonaisvedenotto

105 829

101 943

VEDENKULUTUS

Vedenkulutus

5 189

3 874

VESI-INTENSITEETTI (vedenkulutus m³/liikevaihto)

Vesi-intensiteetti

0,003

0,002

JÄTEVESI

Jätevesipäästöt

48 540

45 380

Vesi-intensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osiosta Konsernin laaja tuloslaskelma. Liikevaihto on raportoitu euroissa.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Vedenotto sisältää tuotteiden valmistusprosessiin ja jäähdytyk- siin tarvittavan veden oton Metsä Boardin tuotantolaitoksilla.

Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jätevedenpuhdistuksessa haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon, jossa on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto, raaka-aineiden sisältämä vesi ja vesistöihin palautettu vesi.

Prosessivedellä käsitetään tuotteen valmistusprosessista jäteve- den puhdistukseen ohjattua vettä. Prosessivedenkäyttö tuotettua tonnia kohti perustuu jatkuvatoimisiin mittauksiin ja lasketaan prosessiveden käytöstä kuutioina valmistettua tuotetonnia kohti.

Prosessiveden käytön vähentämisen lukemaa tuotettua tonnia kohti on korjattu takautuvasti vertailuvuosilta, koska vertailuvuo- den 2018 vesilukemista löytyi virhe. Vertailuvuoden 2018 lukemaa on korjattu 20,8 m 3 /tonnista 20,5 m 3 /tonniin, jonka myötä vuoden 2022 vähennys on korjattu aiemmin raportoidusta -12 prosentista -11 prosenttiin, ja vuoden 2023 vähennys on korjattu aiemmin raportoidusta +2,0 prosentista +3,5 prosenttiin.

Jätevesi on puhdistusprosessin jälkeen takaisin vesistöön ohjat- tavaa vettä. Puhdistetun jäteveden määrä sisältää prosessiveden lisäksi mm. jätevesien käsittelystä tulevan veden määrän.

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla jätevesipäästön virtaus määri- tetään jatkuvatoimisilla virtausmittareilla. Jätevesikuormituksen mittaamisesta on kerrottu tarkemmin sivulla 56.

Virtausmittauksiin perustuvissa mittauksissa on olemassa mah- dollisuus virhemarginaaliin. Virtausmittarit kuitenkin kalibroidaan säännöllisesti ja mittausten tuloksia valvotaan myös valvovan viranomaisen toimesta.

Varastoidun veden määrä ei ole raportoitu epäolennaisuuden vuoksi, sillä vettä ei lähtökohtaisesti varastoida.

Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

57

ja rajoittaa monimuotoisuudelle haittaa aiheuttavia toimenpiteitä, esimer- kiksi määrittelemällä aina toiminnan ulkopuolelle jätettäviä ja säästettäviä kohteita.

Metsä Boardin käyttämän puun hankinta ei aiheuta metsäkatoa. Kai- kissa maissa, joista hankintaan puuta, on lakisääteinen velvollisuus huoleh- tia metsän uudistumisesta hakkuun jälkeen. Metsä Boardin tuotteissaan käyttämä puu hankitaan pääosin Suomesta, Ruotsista ja Baltian maista. Puunhankinta maittain on eritelty taulukossa osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen . Metsä Group edellyttää kaikilta yhteistyökumppaneilta lainsäädännön noudattamista, ja toiminta on European Timber Regulation (EUTR), US Lacey Act ja UK Timber Regulation (UKTR) -säännöstön mukaista. Vuoden 2024 aikana Metsä Group on päivittänyt asianmukaisen huolellisuuden järjestelmänsä vastaamaan metsäkatoasetuksen (EUDR) vaatimuksia. Puunhankinnasta on kerrottu lisää osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .

Lisäksi Metsä Groupin puunhankinta huomioi toimintansa vaikutukset olennaisiin sidosryhmiin, joita ovat metsänomistajat, tehdaspaikkakunnat ja niissä asuvat ihmiset, luonto ja siitä elantonsa saavat ihmiset, kuten alkuperäiskansat eli saamelaiset sekä ympäristöstä kiinnostuneet muut tahot, kuten erilaiset kansalaisjärjestöt. Saamelaisten kotiseutualueella Metsä Group käy paikallisesti vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta keskeisten sidosryhmien, kuten metsänomistajien ja paliskuntien kanssa. Saamelaisten kanssa käytävä yhteydenpito liittyy tyy- pillisesti käytännön tapauksiin. Paliskunnat saamelaisten kotiseutualueella on tunnistettu huomioon otettavaksi paikallisyhteisöksi.

Tuotantolaitokset

Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskyvyn ylläpitämistä tuotantolai- toksilla ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien vaatimukset sekä Ympäristöjohtamisen periaatteet. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitellusti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä myös tuotantolaitoksilla. Metsä Groupin uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat tavoitteeseen pääsyä teollisessa ympäristössä. Tavoitteena on liittää tuotantolaitosalu- eiden biodiversiteetin kehittäminen osaksi tuotantolaitosten toimintaa ja raportointia. Tuotantolaitosten biodiversiteettitiekartoista on kerrottu kohdassa Toimenpiteet .

Vedenkäyttöön ja vesipäästöihin liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu osioissa E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat . Pai- kallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 Pilaantuminen .

Toimenpiteet

Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä pilaantumiseen on käsitelty osioissa E1 Ilmastonmuutos ja E2 Pilaantuminen .

Puunhankinta ja metsänhoitopalvelut

Puuraaka-aine käytetään mahdollisimman tehokkaasti varmistaen puun korkea jalostusarvo ja hakkuutoiminnan edellyttämän metsäpinta-alan minimointi. Sivuvirtojen hyödyntämisestä on kerrottu enemmän osiossa E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .

Uudistavan metsätalouden tavoitteista on kerrottu kohdassa Toimintaperiaatteet . Uudistavan metsätalouden ohjelmassa kehitetään seurantajärjestelmiä yhdessä sidosryhmien kanssa siten, että toiminnan vaikutuksia luonnon tilaan voidaan mitata ja raportoida.

Metsän- ja luonnonhoidon sekä puunkorjuun menetelmät perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon, ja Metsä Group tekee aktiivista yhteistyötä monipuolisen tutkimusyhteisön kanssa. Keskeisimpiä uudistavan metsäta- louden periaatteiden mukaisia ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia ovat:

Puun hankkiminen vain sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun alku- perän lähteistä. Metsä Group osallistuu aktiivisesti maailmanlaajuisten PEFC- ja FSC-standardien kehittämiseen. Omistajajäsenille tarjotaan mahdollisuus sertifioida metsänsä PEFC- ja FSC-järjestelmän mukai- sesti, ja sertifioidusta puusta maksetaan korkeampi hinta.

Metsä Group ostaa teolliseen käyttöön vain alueelle luontaisia puulajeja eli kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä haapaa. Luontaisella levinneisyysalueellaan ja soveltuvalla kasvupaikalla puut elävät vuorovai- kutuksessa muun lajiston kanssa.

Sekametsillä lisätään metsien monimuotoisuutta ja vastustuskykyä esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan. Metsä Group tarjoaa metsänomistajille metsänuudistuspalvelua, jossa samalle alalle istute- taan sekä kuusta että mäntyä. Lisäksi metsissä tulee säilyttää lehtipuita, kuten koivua, joka leviää metsäpalstoille luontaisesti.

Lahopuuta lisätään säilyttämällä kuollut puu, jättämällä säästöpuita mieluiten ryhmiin sekä tekemällä tekopökkelöitä harvennuksissa ja uudistushakkuissa.

Metsänomistajille suositellaan lehtometsissä luonnonhoidollisia toimenpiteitä ja parhaissa kohteissa vapaaehtoista suojelua. Näin luonnonhoitotoimia suunnataan sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. Eläimille jätetään suojatiheikköjä kaikissa metsän- hoidon vaiheissa.

Metsä Groupin luontokohdepalvelu edistää FSC:n edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin.

Vesistöjen suojavyöhykkeillä edistetään monimuotoisuutta ja estetään maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Suojavyöhyke on vesistön äärellä oleva kaistale, jossa metsänkäsittelyä kevennetään tai käsittelyä ei tehdä ollenkaan.

Jatkuvapeitteinen metsätalous valitaan toimintamalliksi niille soveltuvilla kohteilla.

Konkreettinen esimerkki uudistavan metsätalouden toimenpiteiden viemisestä käytäntöön on Metsä Group Plus -palvelu, joka on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille suunnattu metsänhoitomalli. Mallissa puukaupan tai taimikonhoitotilauksen yhteydessä sovitaan metsäluonnon tilaa turvaavista ja parantavista toimista, jotka ovat vakiintuneita nykykäytäntöjä laajempia. Hoitomallin mukaan hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä hehtaaria kohden. Säästöpuuryhmien polttoa lisätään lahopuuston muodostumisen nopeuttamiseksi sekä paloympäristössä elävien lajien elinolojen turvaa- miseksi. Arvokkaissa elinympäristöissä ja rantametsissä palvelu edustaa korkeinta nykyisin käytössä olevaa vaatimustasoa. Metsä Group maksaa omistajajäsenille Metsä Group Plus -puusta hehtaarikohtaisen bonuksen ja korvaa siten lisätoimista aiheutuvat puukauppatulojen menetykset. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2023 ja vuonna 2024 21 prosenttia puukaupoista

62

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

Toimenpiteitä mittaavat 2030-tavoitteet on esitetty taulukossa Metsä Groupin puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteet . Ilma- ja vesipäästöt on esitetty osiossa E2 Pilaantuminen . Metsäluonnon tilaa kuvaavia indikaat- toreita, niiden luotettavuutta ja yhtenäistä seurantajärjestelmää kehitetään sekä toimialan yhteistyönä että Metsä Groupin omien tavoitteiden saavuttamiseksi, katso tarkemmin osio Toimenpitee t .

Taloudelliset vaikutukset

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat riskit on esitetty taulukossa sivuilla 58–59 . Metsä Group ei itse omista puunhankintansa kannalta merkittävää metsää, joten biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit eivät vaikuta omaisuuseriin vaan realisoi- tuessaan vaikuttaisivat Metsä Boardiin pitkällä aikavälillä puuraaka-aineen saatavuuden ja kustannuksen kautta.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Hakkuukohteisiin jätettyjen tekopökkelöiden laskenta kattaa Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat suorat pystykaupat. Hakkuukohteisiin sisältyy kasvatus- ja uudis- tushakkuut. Uudistushakkuukohteisiin jätettyjen säästöpuiden laskenta kattaa toteutetut suorat pystykaupat. Metsäsertifioin- tikriteerit asettavat minimivaatimukset säästöpuiden määrälle. Laskenta pohjautuu uudistushakkuukohteiden kappalemääriin. Taimikonharvennuksen jälkeen jäävä puusto, jossa on pelkkää kuusta, sisältää teetetyt taimikonharvennukset. Laskennassa huomioidaan kuusivaltaiset kohteet, joissa kuusen osuus on yli 50 prosenttia jäävästä puustosta. Kuusi katsotaan ainoaksi puula- jiksi, jos kohteessa muiden puulajien osuus on alle 10 prosenttia.

Luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden määrä las- ketaan omistajajäsenten metsissä toteutetuista toimenpiteistä. Tällä hetkellä seurattavia toimenpiteitä ovat lehtojen luonnonhoi- dolliset toimenpiteet, poltetut säästöpuuryhmät, Metsä Groupin luontokohdepalvelu ja Metsä Group Plus -sopimusmäärät.

Metsä Group kehittää metsäluonnontilaa kuvaavia indikaatto- reita, niiden luotettavuutta sekä yhtenäistä seurantajärjestelmää. Indikaattoreiden kehitys on kuvattu tarkemmin osiossa Toimenpitee t .

Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

64

Suurimmat prosessijätejakeet ovat sellun tuotannossa syntyvä viherlipeäsakka ja energiatuotannossa syntyvä tuhka. Metsä Board osana Metsä Groupia etsii viherlipeäsakalle aktiivisesti teollisia käyttötapoja tekemällä omaa tutkimusta ja pilotointia sekä osallistumalla yliopistojen yhteisrahoitteisiin tutkimushankkeisiin.

Metsä Board selvittää yhdessä Soilfoodin kanssa kartonkitehtaiden kuitupitoisten sivujakeiden hyödyntämistä kuivikkeissa. Uudenlaiset kuivi- kekuidut ovat uusiutuva vaihtoehto eläintiloilla yleisesti käytetylle turpeelle.

Lisäksi Metsä Groupilla on käynnissä useita projekteja tuotannon sivuvir- tojen talteenotosta ja hyödyntämisestä. Vuonna 2024 Metsä Group sitoutui kansalliseen kiertotalouden green deal -sitoumukseen. Sitoumuksessa mukana olevat toimijat asettavat vuoteen 2035 ulottuvia tavoitteita ja sitoutuvat toimiin, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.

Taloudelliset vaikutukset

Olennaisuusanalyysissa tunnistetut resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty taulukossa

sivulla 65 ja niiden arvioinnissa käytetyt aikahorisontit on kuvattu sivulla 27. Keskeisimmät tiedossa olevat tai kohtuudella odotetut taloudelliset vaikutukset sivuvirtoihin liittyen koskevat päästöoikeuksia ja puupohjaisen energian käyttöä, joita on käsitelty osiossa E1 Ilmastonmuutos . Muut mahdolliset lisäkustannukset liittyvät lisääntyvään sivuvirtojen ohjaamiseen hyötykäyttöön, mikä taas toisaalta tuo kustannussäästöä kaatopaikkahoitokulujen vähentyessä.

Resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotaloutta edistävien uusien konseptien kehityksen aikana tarkastellaan jatkuvasti niiden taloudellisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan tekemällä kannattavuuslaskelmia ja tiekarttoihin yhdistettyjä skenaariolaskelmia talouslaskennan menetelmiä käyttäen. Investointiehdotuksia arvioidaan strategiset hyödyt ja taloudelli- sen tunnusluvut huomioiden.

Potentiaaliset tulevaisuuden tuotteet pakkausmarkkinoilla ja hiilidioksidin talteenotto resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevina mahdollisuuksina on esitelty tarkemmin luvussa E1 Ilmastonmuutos .

Materiaali- ja energiavirrat sisään

Puupohjaiset raaka-aineet,

1 000 tn

2024

2023

Puu

4 292

3 505

Ostosellu

345

373

Kierrätyskuitu

0

0

Sertifioidun puukuidun osuus on julkaistu osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .

Muut raaka-aineet, 1 000 tn

2024

2023

Prosessikemikaalit

31

28

Päällysteet, sideaineet ja pigmentit

279

254

Pakkausmateriaali

25

21

Uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus, %

2024

2023

Uusiutuvat materiaalit

94

93

Kierrätysmateriaalit

0,2

0,1

*Osuus raportointikauden aikana käytettyjen materiaalien kokonaispainosta.

Metsä Board käyttää kierrätyskartonkia kartonkirullien hylsyissä.

Materiaali- ja energiavirrat ulos

Tuotteet, 1 000 tn

2024

2023

Sellu

619

555

BCTMP

504

441

Kartonki

1 539

1 319

Muut biotuotteet (mäntyöljy ja tärpätti)

18

17

Sivutuotteet, 1000 tn

2024

2023

Lannoitekäyttö ja maanparannus (kalkkijakeet, tuhka, hiekkainen kuori)

14

12

Teollinen käyttö (kalkkijakeet, tuhka, siistausliete)

18

13

Energiankäyttö (siistausliete, biopelletti)

0

0

Yhteensä

32

25

68

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus, 1 000 tn

Oma käsittely

Ulkopuolinen käsittely

Yhteensä 2024

Yhteensä 2023

PROSESSIJÄTE (VAARATON JÄTE)

Materiaalihyötykäyttö

8,1

65

73

59

Energiakäyttö

54

0,8

55

59

Kaatopaikka

0,0

0,3

0,3

1,2

Prosessijäte yhteensä

62

66

128

119

MUU VAARATON JÄTE

Materiaalihyötykäyttö

0,1

4,0

4,1

3,8

Energiakäyttö

0

1,4

1,4

0,3

Kaatopaikka

0

0,04

0,04

0,05

Muu vaaraton jäte yhteensä

0,1

5,4

5,5

4,1

VAARALLINEN JÄTE

Materiaalihyötykäyttö

-

0,3

0,3

0,5

Energiakäyttö

-

0,2

0,2

0,01

Polttaminen ilman energiahyötyä

-

0,07

0,07

0,8

Kaatopaikka

-

0,3

0,3

0,01

Muu loppusijoitus*

-

0,2

0,2

0,07

Vaarallinen jäte yhteensä**

-

1,1

1,1

1,4

Kaikki jäte yhteensä

62

73

135

125

Kaatopaikkajätteen osuus kaikesta jätteestä, %

0

0,8

0,5

1,0

* Jätteen muu loppusijoitus ja -käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle. Määrä sisältää myös uudelleenpakkaamisen ja esikäsittelyn ennen loppusijoitustoimia.

** Metsä Boardin toiminnoista ei aiheudu radioaktiivista jätettä.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Resurssien sisäänvirtaukset on raportoitu materiaalien alkuperäisessä tilassa. Puun määrät on raportoitu Metsä Groupin puunhankinnalta ja metsäpalveluilta saatujen tietojen mukaisesti ja muiden raaka-aineiden osalta vastaanotettujen raaka-aineton- nien perusteella. Sisäänvirtaukset koskien pakkausmateriaaleja ovat peräisin sisäisestä raportoinnista.

Merkittävimmät oletukset resurssien sisäänvirtausten lasken- nassa liittyvät materiaalien konversiokertoimiin sekä materiaalien jaotteluun uusiutuviksi materiaaleiksi ja kierrätysmateriaaleiksi. Konversoiduista sisäänvirtausmääristä osa perustuu oletuksiin, mikäli laskelmissa on käytetty materiaalin tai tuotteen keskimää- räisiä konversiokertoimia. Mikäli materiaalin kuulumista uusitu- vaksi materiaaliksi tai kierrätysmateriaaliksi ei voida varmuudella todeta, oletuksena on, että se ei ole kierrätettävää tai uusiutuvaa.

Jätemäärä sisältää suoraan tehdasprosessista, välivaras- toinnista sekä tehdastoimintojen ulkopuolisista rakennus- ja

purkuhankkeista loppukäsittelyyn siirretyt jätteet, joista on operatiivinen kontrolli, mukaan lukien materiaalina ja energiana hyödyntäminen, kaatopaikalle sijoittaminen ja vaarallisen jätteen käsittely. Tehdasprosessista väliaikaiseen varastointiin siirretyt jätteet eivät sisälly raportoituun jätemäärään. Jätemäärässä on mukana kosteus.

Prosessijätteen määrä kaatopaikalle sisältää kaikilta tuotantolai- toksilta kaatopaikalle päätyneen tuotantoprosesseissa syntyneen jätteen määrän tonneina. 2030-kestävyystavoite koskee vain prosessijätettä. Tavoite ei koske esimerkiksi tuotantolaitosten henkilöstöravintoloista syntyvää jätettä, jonka määrä prosessijät- teeseen verrattuna on arvioitu epäolennaiseksi.

Omilla jätteenkäsittelyalueilla käsiteltävien jätteiden määrä kerätään vaakaraporteilta. Ulkoisen palvelutoimittajan käsittelemien jätteiden määrä ja loppukäsittelytapa kerätään palvelutoimittajilta.

Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

69

Teemat ovat osa kaikkien uusien toimihenkilöiden ja oppisopimuskoulutet- tavien perehdytyksiä sekä yhtiön esihenkilö- ja johtamisvalmennuksia.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Metsä Boardin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaa henkilöstöpolitiikka. Metsä Boardin johto ja henkilöstötoiminto vastaavat henkilöstöpolitiikkaan sisältyvien toimintaperiaatteiden toteutuksesta. Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa muun muassa perehdytään Metsä Groupin hyvän johtamisen viitekehykseen. Henkilöstön taitoja kehitetään pitkäjänteisesti Metsä Boardin strategian ja tavoitteiden mukaisesti.

Työolot

Metsä Board noudattaa toimintamaissaan sovellettavia työehtokäytäntöjä paikallisen lainsäädännön lisäksi. Oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin on sitouduttu eettisissä toimintaperiaatteissa. Metsä Boardin työsuhteisista työntekijöistä 77 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa Metsä Board noudattaa yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia.

Kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset ja 88 prosenttia henkilöstöstä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista työaikaa, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikatyötä koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkeatasoisia. Suomen-henkilöstön perhevapaiden palkanmaksukäytännöt on yhtenäistetty tasolle, joka ylittää perhevapaalainsäädännön vaatimukset ja yhdenvertaistaa van- hempien mahdollisuuksia hoitaa lasta. Kaikille Metsä Boardin työntekijöille maksetaan elämiseen riittävä palkka (tilanne raportointikauden lopussa 31.12.2024). Metsä Boardin työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla kuulu- matta ammattiliittoon.

Terveys ja turvallisuus

Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -standardeista, -prosesseista ja työohjeista. Metsä Boardin turvallisuus- johtamisjärjestelmä ottaa huomioon kunkin maan lainsäädännön kuten Suomessa työturvallisuuslain. Yritysturvallisuuspolitiikassa määritetään turvallisuustoiminnan tavoitteet ja toimintamallit, joihin koko henkilöstön tulee toiminnassaan sitoutua. Turvallisuusperiaatteet ohjaavat turvalli- suutta koskevia päätöksiä ja määrittävät kriteerit turvallisuusprosessien ja -standardien laadinnalle. Työturvallisuuden ohjaamisen lisäksi myös ISO 45001 -standardi edellyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja Metsä Groupin ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti. Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohtamisen periaatteissa, joiden verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitosten henkilöstölle.

Kaikki Metsä Boardin tehtaat noudattavat ISO 45001 -työterveys ja -tur- vallisuusstandardia. Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä työpaikkojen organisointia ja työmenetelmien standardisointia kehittävä 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Tuotantolaitosten työntekijöistä ja palvelutoimittajista 100 prosenttia kuuluu ulkoisesti sertifioidun työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin. Tuotantolaitosten osuus koko Metsä Boardin työvoimasta on 81 prosenttia. Toimistotyöntekijät tuotantolaitosten ulkopuolella kuuluvat Metsä Boardin

työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin, mutta näitä toimintoja ei ole ulkoisesti sertifioitu.

Metsä Boardin työhyvinvointia ja työkyvyn edistämistä ja ylläpitoa ohjaa- vat eettiset toimintaperiaatteet sekä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden toimintaohje, joissa Metsä Group on sitoutunut edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämi- nen on ennakoivaa toimintaa ja sen tavoitteina on työntekijöiden työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimenpiteiden käynnistäminen ja ter- veyden ylläpito läpi työuran. Toimipaikat vastaavat paikallisesti soveltuvan lainsäädännön ja Metsä Groupin asettamien työhyvinvointivaatimusten toteuttamisesta.

Metsä Board järjestää omalle henkilöstölleen terveyshuollon kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla sisäisillä intranet-sivuilla ja ne sisältyvät työntekijöiden perehdytykseen.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Metsä Board on osana eettisiä toimintaperiaatteita sitoutunut toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koske- vien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä kunnioittamaan kansainväli- sesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaattei- den ja -oikeuksien mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koske- vien ohjaavien periaatteen sekä vuonna 2024 päivitettyjen Metsä Groupin rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa määrittävien periaatteiden mukaisesti. Metsä Board on eettisissä toimintaperiaatteissaan sitoutunut varmistamaan, että liiketoiminnassa ja toimitusketjussa ei esiinny lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta. Metsä Board on keskittänyt tuotantonsa maihin, joissa ei ole merkittävää lapsi- tai pakkotyövoiman riskiä. Metsä Group julkaisee vuosittain UK Modern Slavery Act Statementin, jossa kuvataan toteutettuja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei yhtiön omassa toiminnassa tai toimitusketjussa esiinny modernia orjuutta. Metsä Board tukee YK:n Global Compact -aloitetta ja muun muassa sen ihmisoikeuksia ja työntekijöitä koskevia periaatteita. Ihmisoikeusasioita käsitellään muun muassa kestävän kehityksen, eettisten toimintaperiaatteiden ja DEI:n verkkokoulutuksissa, joiden säännöllistä suorittamista edellytetään koko henkilöstöltä.

Metsä Board on osana tietosuojapolitiikkaa sitoutunut henkilöiden yksi- tyisyyden suojaamiseen. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaatteet ja säännöt, joita tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Työn- tekijöiden terveyteen liittyviä henkilötietoja käsittelevät vain tietyt henkilöt tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja tilanteissa, joissa tiedot ovat lain edellyttämiä. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot säilytetään erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Tietosuojan hallintamallin avulla varmistetaan lainsäädännön, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), toteutuminen.

Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa

Metsä meille kaikille -visio

Metsä meille kaikille -vision määrittämisessä henkilöstön vuorovaikutus oli tärkeässä roolissa. Vision sisältöön vaikuttivat muun muassa kansainvä- lisen omasta henkilöstöstä koostuvan työryhmän näkemykset sekä koko henkilöstölle suunnatun kyselyn tulokset. Vision toteutumiseen liittyvät toimipaikkakohtaiset kehitystoimenpiteet määritettiin paikallisjohdon

72

Toimenpiteet

Metsä Board kartoittaa omaan työvoimaansa kohdistettavia toimenpiteitä tunnistettujen vaikutusten pohjalta. Omaan työvoimaan kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan systemaattisesti kaksoisolennaisuusanalyysin avulla, jossa huomioidaan henkilöstöön kohdistuvien tutkimusten, kuten vuosittain toteutettavan henkilöstötutkimuksen tulokset.

Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella laaditaan toimenpidesuun- nitelma aiheille, joiden tulokset olivat heikoimmat. Esihenkilöt käsittelevät henkilöstötutkimuksen tulokset omien tiimiensä kanssa. Tarkasteluun voivat osallistua myös HR-toiminto ja tarvittaessa kolmas osapuoli. Tulos- ten pohjalta tiimit valitsevat tarvittavat toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan tiimipalavereissa ja yhtiön johdossa.

Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan henkilöstötut- kimuksen, Pulssi-kyselyn sekä vuosien 2022–2024 aikana toteutettujen DEI-kyselyiden avulla. Kyselyt mittaavat eettisyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumista, henkilöstön sitoutuneisuutta sekä johtamistyön laatua. Lisäksi eettiseen ilmoituskanavaan tulleiden ilmoitusten sekä muiden Compliance-komitealle selvitykseen tulleiden tapausten perusteella muodostuu kuva eettisyyden toteutumisen tilasta jälkikäteen vuositasolla.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Metsä meille kaikille -vision painopistealueet ovat yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo, monimuotoisuus, mukaan ottaminen ja kulttuurin muutos. Ne ohjaavat henkilöstöön liittyvien prosessien kehitystä sekä vuosittain määriteltäviä toimenpiteitä vision saavuttamiseksi.

Osana jatkuvaa kehitystyötä tehdään vuosittainen palkkatasa-arvo- selvitys, koulutetaan henkilöstöä säännöllisesti ja varmistetaan, että johdon koulutusohjelmien sukupuolijakauma vastaa DEI-tavoitteita. Seuraajasuunnittelussa otetaan huomioon pyrkimys tasapainoisempaan sukupuolijakaumaan yhtiön tehtävissä. Metsä Boardin rekrytointikumppa- nit ovat sitoutuneet DEI-tavoitteisiin.

Päärekrytointitapa on anonyymi rekrytointi. Se tukee henkilöstön monimuotoisuutta rohkaisemalla eri taustaisia henkilöitä hakemaan töihin Metsä Boardille. Anonyymillä rekrytoinnilla pyritään siihen, että henkilöstö pohtii ennakkokäsityksiään ja niiden mahdollista vaikutusta rekrytointiin. Anonyymin rekrytoinnin käyttöönoton jälkeen esimerkiksi naisten osuus kaikista palkatuista henkilöistä on kasvanut suhteellisesti 21 prosenttia, vuodesta 2021 (28 prosenttia) vuoteen 2024 (34 prosenttia).

Vuonna 2022 toteutetun eettisyysbarometrin tulosten perusteella kehi- tyskohteeksi tunnistettiin Metsä meille kaikille -vision tunnettuuden lisää- minen ja toteutumisen vahvistaminen paikallisesti, minkä edistämiseksi paikallisjohdolle käynnistettiin työpajoihin perustuva ohjelma. Työpajoissa määritellään kehitystoimenpiteet paikallishenkilöstölle toteutetun DEI-ky- selyn tulosten avulla. Työpajoja järjestettiin Metsä Boardissa yhteensä 11 vuosien 2022–2024 aikana. DEI-kyselyissä keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat muun muassa työmäärän epätasainen jakautuminen, työntekijöi- den eriarvoinen kohtelu sekä työn ja vapaa-ajan epätasapaino.

Vuoden 2024 aikana työsuojelutoimikunnille käynnistettiin DEI-työpa- jojen jatkumona koulutusohjelma, joka keskittyy henkisen turvallisuuden teemoihin. Ohjelman sisältö kattaa muun muassa epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja psykologisen turvallisuuden sekä epäkohtiin puuttumisen. Koulutukset jatkuvat vuoden 2025 aikana.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään varmistamaan kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja vetovoimaan työnantajana. Osaa- miskartoitusten avulla tuetaan moniosaamisen kehittämistä ja osaamisen mittaamista. Henkilökohtaisten arviointien ja laajempien osaamiskar- toituksien avulla voidaan ohjata yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoista osaamisen kehittämistä ja kehitysohjelmien sisältöjä.

Metsä Board kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään osaamis- taan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Kaikille luodaan henkilökoh- tainen kehityssuunnitelma tukemaan osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla. Vuonna 2024 osaamista kehitettiin talouden, myynnin, hankinnan, kestävän kehityksen ja johtamisen akatemioissa. Näiden lisäksi käynnistettiin tuotannon akatemian suunnittelu. Henkilöstön ammatillista kasvua tuetaan ja hiljaisen tiedon hyödyntämistä mahdollistetaan mento- rointiohjelmilla ja tehtäväkierroilla.

Osaamisen kehittämisen toteutumista seurataan kahdella tasolla. Metsä Boardissa seurataan henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää sekä henkilöstötutkimuksen tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Lisäksi jokaisesta akatemiasta ja muista koulutusohjel- mista kerätään palaute.

Metsä Boardin työntekijät kuuluvat tulospalkkiojärjestelmään ja jokaisen työntekijän tulospalkkiotavoitteisiin sisältyy kestävyystavoite. Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan vuosittain ja niiden edistymistä seurataan kehityskeskusteluissa, jotka jokainen työntekijä käy esihenkilönsä kanssa kaksi kertaa vuodessa. Tulospalkkiojärjestelmä ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle neljä kuukautta tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä sekä henkilöitä, jotka eivät ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana.

Työolot

Koko Metsä Boardin henkilöstö on samassa henkilöstöhallintojärjestel- mässä, mikä vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastaisista työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on osassa työtehtävistä käytössä joustavat työajat ja hybridimalli, jossa etätyötä voi tehdä osan viikosta. Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän eri vaiheissa ja mahdollistaa pitkän uran tarjoamalla erilaisia ratkaisuja, kuten työkiertoa.

Terveys ja turvallisuus

Metsä Boardissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisyyn. Toimintaa ohjaavat turvallisuusprosessit ja -standardit sekä työohjeet. Turvallisuusjohtamisen periaatteiden verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitosten henkilöstölle. Lisäksi vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä yleinen turvallisuusperehdytys -verkkokoulutus on pakollinen Metsä Boardin tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla työskentelevälle omalle työvoimalle.

Tapaturmia ehkäistään yhteisillä työturvallisuusstandardeilla, ennakoivilla jatkuvaperusteisilla toimenpiteillä, kuten riskienarvioinnilla, turvahavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja turvallisuuskoulutuksilla ja turvallisuutta parantavilla investoinneilla. Vaarallisimmille työtehtäville on määritetty työturvallisuusstandardit. Työlupastandardi kattaa näistä keskeisimmät: turvaerotuksen, korkealla työskentelyn, nostotyöt, suljetun tilan työskentelyn, kaivannot ja tulityöt.

74

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

2024

2023

KAIKKI ILMOITUKSET LIITTYEN EPÄEETTISEEN TOIMINTAAN

Kaikki ilmoitukset

22

17

Täysimääräiseen tutkintaan johtaneet ilmoitukset

13

4

OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille tehdyt ilmoitukset

0

0

SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUKSET

Ilmoitetut syrjintä- ja häirintätapaukset

3

0

Vahvistetut syrjintä- ja häirintätapaukset

2

0

Ilmoitettujen syrjintä- ja häirintätapausten pe- rusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä

0

0

VAKAVAT IHMISOIKEUSTAPAUKSET

Vakavat ihmisoikeustapaukset (lapsi- ja pakkotyö, ihmiskauppa)

0

0

Ilmoitettujen vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä

0

0

Mittareiden laatimisperiaatteet

Omaan työvoimaan liittyvät luvut sisältävät koko Metsä Board -konsernin. Laskelmiin käytettävä henkilöstömäärä ilmoitetaan lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2024). Henki- löstön lukumäärä sisältää myös ei-aktiiviset työntekijät kuten perhevapailla olevat henkilöt. Metsä Board työllistää vuodessa noin 330 kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää ja harjoittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointi- kauden lopussa, jolloin henkilömäärä lasketaan. Henkilöstömäärä kokoaikavastaavana ilmaistuna, vuoden lopussa ja keskimäärin, on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.1.

Metsä Boardin henkilöstöjärjestelmässä henkilön sukupuoli määräytyy juridisen sukupuolen mukaan. Luokkia ”muut” ja ”ei ilmoitettu” ei sovelleta sukupuolijakauman raportoinnissa.

Ulkopuolinen työvoima omassa työvoimassa sisältää työntekijät, joilla on Metsä Boardin kanssa työvoiman toimitussopimus eli itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoi- mintaa harjoittavien yritysten toimittama työvoima. Työvoiman määrässä ei yleensä tapahdu merkittäviä vaihteluja vuoden aikana.

Rekrytoinnit sisältävät vakituiset uudet palkkaukset. Työntekijöi- den vaihtuvuuteen lasketaan kaikki lähtösyyt (pl. liikkeenluovu- tus) jaettuna henkilömäärällä. Luku sisältää vakituiset työsuhteet.

Anonyymien rekrytointien osuus avoimista hauista kattaa Workday-järjestelmässä tehdyt rekrytoinnit. Workday on käytössä valtaosassa rekrytoinneista. Esimerkiksi tilanteet, joissa työnhakija on suoraan yhteydessä tuotantolaitokseen, eivät ole mukana laskennassa.

Johtoa koskevat tunnusluvut, naisten osuus johdossa sekä johdon koulutus ja taitojen kehittäminen, sisältävät henkilöt,

joiden johtotaso (management level) on VP/SVP/CEO ja joilla on johdon vaativuustaso.

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde on laskettu henkilöiden lukumäärällä painotettuna keskiarvona samassa palkkaluokassa olevien naisten ja miesten kesken. Mikäli yksikössä ei ole käytössä palkkaluokkia, on palkkoja verrattu saman toimipaikan sisällä. Elämiseen riittävän palkan indikaattori on laskettu vertaamalla henkilöiden kokonaispalkkoja markkina- dataan kyseisen alueen elämiseen riittävästä palkasta. Vuoden 2023 palkitsemisen lukuja on korjattu takautuvasti, sillä aiemmin laskennassa huomioitiin vain aktiiviset työntekijät.

Sosiaaliturvan puute listattujen elämäntapahtumien osalta koskee kaikkia työntekijäryhmiä, yhteensä 13 henkilöä, listatuissa maissa.

Työtapaturma raportoidaan, kun työaikana loukkaantunut henkilö tarvitsee lääketieteellistä hoitoa, sopeutettua tai korvaavaa työtä tai tapaturma aiheuttaa poissaolon. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien sekä LTA1F-taajuuden laskennassa huomioidaan vain tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään yhden pois- saolopäivän. Tapaturmataajuudet eli TRIF ja LTA1F sisältävät vain oman henkilöstön, koska tietoa palvelutoimittajien toteutuneista työtunneista ei ole saatavilla. Taajuudet on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Oman henkilöstön ja palvelutoimittajien työtapa- turmien lukumäärä on ilmoitettu erikseen. Poissaolopäivien luku- määrän raportointiin saattaa sisältyä epävarmuutta mahdollisten jälkikäteen tapahtuneiden muutosten vuoksi. Ammattitautien aiheuttamiin poissaolopäiviin on sisällytetty myös ammattitau- titutkimuksista aiheutuneet poissaolot. Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien osalta poissaolopäivien lukumääränä käytetään laskennallisista syistä arvoa 0. Vuoden 2024 aikana ei tapahtunut kuolemantapauksia.

Perhevapaat sisältävät kansallisen lainsäädännön ja työehtosopi- musten nojalla käytettävissä olevan äitiysvapaan, isyysvapaan ja vanhempainvapaan.

Omaan työvoimaan liittyvät tapaukset, joihin on voinut liittyä välitön tai välillinen negatiivinen ihmisoikeusvaikutus, ovat tulleet yhtiön tietoon joko eettisen ilmoituskanavan tai Compliance-ko- mitean jäsenen saaman yhteydenoton kautta. Luvuissa on mukana tapaukset, joilla on mahdollinen ihmisoikeusvaikutus ja joiden osalta ylittyy Compliance-komitean arvioon perustuva olennaisuuskynnys.

Henkilöstötutkimuksen tulokset perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstökyselyyn. Kaikilla Metsä Boardin työntekijöillä on mah- dollisuus vastata kyselyyn. Henkilöstön sitoutuneisuutta kuvaava indeksi muodostuu henkilöstötutkimuksen omaan työhön, tiimiin, johtamiseen ja yhtiöön liittyvien väittämien tuloksesta, joille on saatavilla vertailuaineisto. Tuloksia verrataan Euroopan normei- hin, joihin suhteutettuna saadaan työhön sitoutuneisuuden taso. Vastaukset kerätään asteikolla 1−4 (täysin eri / samaa mieltä), ja ulkoinen palveluntarjoaja muuntaa vastaukset indekseiksi asteikolla 0−100 (100 = kaikki ovat täysin samaa mieltä). Tavoite AAA on normiin verrattuna ”erittäin hyvä”.

Mittareita ei ole validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.

78

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osaosa-aihe

Vaikutukset

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Hallinta

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Terveys ja turvallisuus

Jos Metsä Boardin tuotteissa esiin- tyisi tuoteturvallisuuteen liittyviä puutteita, aiheutuisi kuluttajien ja loppukäyttäjien terveydelle ja tur- vallisuudelle kielteisiä vaikutuksia.

Riski : Metsä Boardille aiheutuu mainehaittaa nykyisten ja potentiaa- listen uusien asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien keskuudessa, mahdollisia korvausvelvollisuuksia ja muita vahingon rajoittamiseen liittyviä kustannuksia.

Metsä Boardin käytössä on säännölliset tuoteturvalli- suuskyselyt, -tarkastukset, -riskiarvioinnit ja -seuranta.

Metsä Boardilla on asianmukaiset sertifioidut johtamisjärjestelmät.

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset

Laadukkaiden tietojen saatavuus

Jos Metsä Boardin tuotteissa esiin- tyisi virheellisiä tuotetietoja, voisi siitä aiheutua kielteisiä vaikutuksia kuluttajien ja loppukäyttäjien terve- ydelle ja turvallisuudelle.

Riski : Metsä Boardille aiheutuu mainehaittaa nykyisten ja potentiaa- listen uusien asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien keskuudessa, mahdollisia korvausvelvollisuuksia ja muita vahingon rajoittamiseen liittyviä kustannuksia.

Metsä Boardilla on vakiintuneet käytännöt tuotetiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi.

Tuotetietojen vaatimustenmukaisuutta kontrolloidaan vuosittain ja jatkuvalla muutosten seurannalla.

Tuotetietoja ja tuotteille asetettuja vaatimuksia halli- taan muun muassa tuotetiedon hallinnan järjestelmällä (Product information management system).

  Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

  Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Tavoitteet

Kuluttajille ja loppukäyttäjille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi tuotetur- vallisuus, ihmisoikeudet ja ympäristön kunnioittaminen. Metsä Board ei toistaiseksi ole asettanut erillistä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää 2030-kestävyystavoitetta. Yhtiön sisäiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet toiminnan ja tuotteiden laadun ja vaatimuksenmukaisuuden varmistami- seksi on määritelty laatupolitiikassa, jonka tavoitteet on kuvattu kohdassa Toimintaperiaatteet .

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset vaikutukset on tunnistettu ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, jonka tulokset on sisällytetty yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut terveyttä ja turvallisuutta sekä laadukkaiden tietojen saatavuutta koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa sivulla 86.

Lisäksi kaksoisolennaisuusanalyysissa havaittiin muita kuluttajiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on kuvattu osioissa E1 Ilmastonmuutos , E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . Ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28 .

Metsä Boardille olennaisimpia kuluttajia ja loppukäyttäjiä ovat erityisesti elintarvikekäyttöön tarkoitettujen kartonkituotteiden käyttäjät. Elintarvi- keloppukäyttö muodostaa suuren osan Metsä Boardin myynnistä. Lisäksi tuoteturvallisuus ja tuoteturvallisuuden kannalta tarkat ja helposti saata- villa olevat tuotetiedot ovat erityisen tärkeitä elintarvikeloppukäytössä. Vaikutukset eivät ole systemaattisia, vaan ne liittyvät todennäköisimmin yksittäisiin tapauksiin, kuten yksittäisiin tuotevikoihin.

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön hallituksen hyväksymistä Metsä Groupin eettisistä toimintaperiaatteista, toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista, laatupolitiikasta ja johtamisjärjestelmistä. Toimintaperiaatteiden tavoitteena on minimoida ympäristölle haitalliset vaikutukset, edistää ihmisoikeuksia sekä vahvistaa eettistä toimintatapaa ja näin varmistaa kuluttajille ja loppukäyttäjille, että tuotteet ovat turvallisia ja vastuullisesti valmistettuja. Toimintaperiaatteet kattavat välillisesti kaikki kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmät.

Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tun- nustettuja ihmisoikeuksia, ja on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut kulut- tajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Eettisistä toimintaperiaatteista ja toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin osioissa S1 Oma työvoima ja S2 Arvoketjun työntekijät .

Laatupolitiikka määrittelee tavoitteet ja toimintaperiaatteet Metsä Boardin toiminnan ja tuotteiden laadun varmistamiseksi. Tavoitteena on varmistaa tuotteiden turvallisuus ja että yhtiön toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laatu vastaa asiakkaiden ja siten kuluttajien sekä loppukäyt- täjien tarpeita ja odotuksia. Laatupolitiikan omistajuus on Metsä Groupin pääjohtajalla ja sen toimeenpanosta Metsä Boardissa vastaa Metsä Boardin johtoryhmä.

86

Terveys ja turvallisuus

Tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta valvotaan tuoteturvallisuusproses- silla, joka sisältää raaka-aineiden hallinnan, vaatimuksenmukaisuuslas- kennan ja tuotteiden testauksen sekä sisäisesti että ulkoisten yhteistyö- kumppaneiden avulla. Metsä Boardin tehtaiden ISO 22000 ja FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmillä katetaan elintarviketurvallisuuteen kohdistuvat riskit koko tuotanto- ja toimitusketjussa ja järjestelmien toimi- vuus varmennetaan vuosittaisilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Metsä Boardin tuoteturvallisuusasiantuntijat seuraavat jatkuvasti lainsäädäntöjen ja vaatimusten kehittymistä.

Tuotantoon liittyviä tuoteturvallisuusriskejä hallitaan muun muassa HACCP-menetelmällä (Hazard Analysis and Critical Control Points), joka on käytössä kaikilla Metsä Boardin tuotantolaitoksilla. HACCP-vaara-analyysi tehdään aina, kun oleelliset prosessit tai raaka-aineet muuttuvat.

Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Metsä Boardin tuotteet testataan säännöllisesti akkreditoiduissa laboratorioissa. Laboratorioana- lyysit ja yksityiskohtaiset koostumusten vaatimuksenmukaisuusanalyysit ovat perusta tuoteturvallisuuslausunnolle (Product Safety Statement), joka sisältää tuotekohtaista tietoa tuotteiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta.

Laadun ja turvallisuuden toteutumista seurataan myös mainetutki- muksella, asiakaspalautteella ja asiakaskyselyillä. Metsä Board seuraa ja

arvioi neljännesvuosittain asiakaspalautteita, jotka liittyvät mahdollisiin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. Mah- dolliset kielteiset vaikutukset on tunnistettu olennaisiksi tunnistettujen asiakaspalautesyykoodien perusteella. Seurattavia asiakaspalautesyyko- odeja ovat esimerkiksi tuotteiden vierasesineet, puhtaus ja aistinvaraiset ominaisuudet.

Laadukkaiden tietojen saatavuus

Tuotehallinnan prosessit sisältävät vakiintuneet käytännöt tuotetiedon ja vaatimustenmukaisuuden ajantasaisuuden varmistamiseksi sekä mahdol- listen tuotetiedossa esiintyvien virheiden korjaamiseksi.

Tuotetietoja hallitaan Metsän Groupin tuotetiedon hallintajärjestelmällä (Product Information Management system), joka otettiin käyttöön vuonna 2022 ja jota kehitetään uusien tuotetiedon hallinnan tarpeiden tukemiseksi. Tuotetiedon hallinnalla valvotaan aktiivisesti tuotetiedon oikeellisuutta ja vaatimustenmukaisuutta kaikkien prosessissa tapahtuvien muutosten yhteydessä. Metsä Groupilla on sisäisen valvonnan prosessi, jota sovelletaan myös tuotetiedon hallintaan ja jonka mukaan Metsä Boardin tuotteiden vaatimustenmukaisuustietojen ylläpito tarkastetaan vuosittain.

88

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

G Vastuullisuuden hallinnointi

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Hallinta

Yrityskulttuuri

Metsä Boardin toimet eettisen yrityskulttuu- rin edistämiseksi mahdollistavat henkilöstölle turvallisen työympäristön ja muille sidos- ryhmille yhteistyön eettisen ja luotettavan toimijan kanssa.

Mahdollisuus : Henkilöstön ja muiden sidosryh- mien kokemus Metsä Boardista ja yhtiön maine eettisenä ja luotettavana toimijana vahvistuu.

Henkilöstö saa tietoa eettisestä yrityskulttuurista perehdytyksessä ja myöhemmin työsuhteen aikana verkko- ja luokkahuonekoulu- tuksissa sekä sisäisen viestinnän kautta. Erityisesti esihenkilöiden valmiutta puuttua epäkohtiin kehitetään koulutusten avulla.

Eettistä yrityskulttuuria mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyys- väittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä.

Metsä Groupin eettinen ilmoituskanava on kaikkien sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien käytettävissä.

Jos toimet henkilöstön sitouttamiseksi eetti- seen yrityskulttuuriin olisivat riittämättömät, siitä voisi seurata lainsäädännön vastaisia tai epäeettisiä liiketoimia, epäyhdenvertaista kohtelua ja häirintätapauksia.

Riski : Metsä Boardille aiheutuu taloudelli- sia menetyksiä lainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Maine vastuullisena kumppanina ja toimijana heikentyy. Epäyhdenvertainen kohtelu ja häirintä laskevat henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sitoutumista.

Korruptio ja lahjonta

Ehkäiseminen ja havaitseminen: Metsä Boar- din toimet ja valvontamekanismit korruption ja lahjonnan estämiseksi mahdollistavat si- dosryhmille yhteistyön eettisen ja luotettavan toimijan kanssa.

Mahdollisuus : Sidosryhmien kokemus Metsä Bo- ardista ja yhtiön maine eettisenä ja luotettavana toimijana vahvistuu, mikä parantaa suoritus- ja kilpailukykyä.

Henkilöstölle tarjotaan tietoa eettisestä yrityskulttuurista perehdytyksessä ja myöhemmin työsuhteen aikana verkko- ja luokkahuonekoulutuksilla.

Metsä Group julkaisi vuonna 2024 uudet korruptionvastaiset periaatteet, jotka täydentävät aiempaa ohjeistusta.

Metsä Boardissa on käytössä asianmukaiset sisäiset kontrollit, joita kehitetään jatkuvasti.

Eettistä yrityskulttuuria mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyys- väittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä.

Jokaisella on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista eettisessä ilmoituskanavassa.

Tapaukset: Jos toimet ja valvontamekanismit korruption ja lahjonnan estämiseen olisivat riittämättömät, siitä voisi seurata Metsä Groupin eettisten toimintaperiaatteiden ja lainsäädännön vastaista korruptiota ja lahjontaa.

Riski : Korruptio tai lahjonta johtavat merkittäviin taloudellisiin seuraamuksiin sekä maineen ja työnantajakuvan heikkenemiseen.

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt

Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvontame- kanismeilla sekä vastuullisuusyhteistyöllä toimittajien kanssa on myönteinen vaikutus eettisyyden ja vastuullisuuden toteutumiseen toimitusketjussa.

Mahdollisuus : Metsä Boardin maine vastuullise- na kumppanina ja toimijana paranee. Yhteistyö toimittajien kanssa tiivistyy ja johtaa pitkiin kumppanuuksiin.

Toimittajilta edellytetään sitoutumista eettisiin toimintaperiaatteisiin.

Metsä Boardissa noudatetaan asianmukaista huolellisuutta kump- paneiden valinnassa (Know your business partner -prosessi).

Partner-tason toimittajien kanssa sovitaan yhteisistä kestävyysta- voitteista ja toimenpiteistä.

Yhtiön käytössä on toimittaja-arvioinnit, -kyselyt, -auditoinnit ja riskianalyysit.

Hankintahenkilöstöä koulutetaan eettisyys- ja vastuullisuusasioissa.

Yhteistyö paikallisten sopimusyrittäjien kanssa puukorjuussa, kuljetuksessa sekä metsänhoitotöissä on tiivistä.

Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan alkuperän seurantajärjestelmien mukaisesti.

Myös muiden raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien jäljitettä- vyyttä kehitetään jatkuvasti.

Jos Metsä Boardin vaatimukset ja valvonta- mekanismit olisivat riittämättömät, se voisi johtaa yhtiön tai lainsäädännön vaatimusten vastaiseen toimintaan toimitusketjussa.

Riski : Metsä Board tukee tietämättään arvojensa vastaista toimintaa, mikä vaarantaa Metsä Boar- din maineen vastuullisena kumppanina. Suhteet toimittajien kanssa heikentyvät, mikä johtaa parhaiden kumppanuuksien menettämiseen.

Jos hankintahenkilöstön koulutus tai val- vontamekanismit olisivat riittämättömät, se voisi aiheuttaa toimittajien epätasa-arvoista kohtelua.

Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu

Jos väärinkäytösten ilmoittajien anonymi- teettia ja luottamuksellisuutta ei turvattaisi, siitä voisi aiheutua vastatoimia väärinkäy- tösten ilmoittajia tai uhria kohtaan. Tällaisia tapauksia ei tullut tietoon vuonna 2024.

Riski : Luottamus eettiseen ilmoituskanavaan laskee, eikä väärinkäytösepäilyjä raportoida. Tällöin Metsä Boardin arvojen ja eettisten toimintaperiaatteiden vastainen toiminta voi jäädä huomaamatta. Lainvastaisista toimista voi aiheutua taloudellisia menetyksiä. Henkilöstön työtyytyväisyys ja työnantajakuva heikentyvät.

Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan on mahdollisuus tehdä ilmoitus täysin anonyymisti.

Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti Compliance-komitean johdolla.

Metsä Board on sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on vahvistettu sekä eettisissä toimintaperiaatteissa että EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin uusien vaatimusten myötä päivitetyissä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaa- vissa periaatteissa.

Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Onnistuneella vaikuttamisella Metsä Board osana Metsä Groupia pystyy tuomaan yhteis- kunnalliseen keskusteluun näkemyksiä, jotka edistävät biokiertotaloutta ja korostavat puu- pohjaisia tuotteita vaihtoehtona esimerkiksi muovipohjaisille tuotteille sekä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Mahdollisuus : Poliittiset tahot tunnistavat biokiertotalouden potentiaalin sekä metsien ja puupohjaisten ratkaisujen roolin ilmastonmuu- toksen hillinnässä, mikä parantaa Metsä Boardin toiminnan edellytyksiä.

Eettistä yrityskulttuuria ja eettisiä toimintaperiaatteita jalkautetaan koulutusten ja viestinnän avulla. Eettiset toimintaperiaatteet sisäl- tävät Metsä Groupin linjaukset esimerkiksi lahjoista, vieraanvarai- suudesta, eturistiriidoista, korruptionvastaisuudesta ja vapaasta kilpailusta. Vuonna 2024 julkaistut korruptionvastaiset periaatteet täydentävät ohjeistusta.

Vaikutussuunnitelmat ja yhteiskunnalliset ydinviestit perustuvat Metsä Groupin ja liiketoiminta-alueiden strategioihin, toimintaym- päristön tarkasteluun sekä sääntelyriskikartoituksiin.

Vaikutustyön etenemisestä ja tuloksellisuudesta raportoidaan Met- Boardin ja Metsä Groupin johdolle ja hallitukselle säännöllisesti.

Jos Metsä Groupin yhteiskuntavaikuttami- sen ydinviestejä tai vaikuttamiseen liittyviä eettisiä käytäntöjä ei toteutettaisi yhtiössä riittävästi, siitä voisi seurata epäjohdon- mukaista tai yhtiön toimintaperiaatteiden vastaista vaikuttamista. Biokiertotalouden ja puupohjaisten tuotteiden potentiaali ilmas- tonmuutoksen hillinnässä jäisi hyödyntämät- yhteiskunnassa.

Riski : Metsä Board ja Metsä Group eivät pystyy johdonmukaisesti tuomaan poliittiseen keskus- teluun olennaisiksi tunnistamiaan ydinviestejä, mikä voi pahimmillaan johtaa sääntelyriskien realisoitumiseen. Epäeettiset vaikuttamisen keinot heikentävät yhtiön mainetta vastuullisena toimijana.

  Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

  Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

89

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

noudatettavat eettiset periaatteet ja havainnollistaa liiketoiminnan vastuul- lisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä esimerkkien ja tehtävien avulla.

Työtehtäväkohtaisesti edellytetään myös muiden politiikkojen, kuten kilpailu-, hankinta- sekä sopimus- ja lakiasianpolitiikan verkkokoulutusten suorittamista. Vuonna 2024 käynnistettiin uudistetun sopimus- ja lakiasiainpolitiikan verkkokoulutus, jota täydennettiin koko myynnille ja markkinoinnille suunnatuilla sopimusoikeuden luokkahuonekoulutuksilla sekä Know Your Customer -prosessin verkko- ja luokkahuonekoulu- tuksilla. Vuonna 2024 jatkettiin myös jo vuonna 2022 käynnistyneitä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen työpajoja paikallisjohdolle (työpajoista on kerrottu lisää osiossa S1 Oma työvoima ). Esihenkilökoulutuksiin lisättiin osio, jolla kehitetään esihenkilöiden valmiuksia puuttua eettisiin epäkohtiin ja rohkaistaan epäkohdista ilmoitta- miseen. Eettisyys ja oikein toimiminen ovat myös säännönmukaisesti osa uusien toimihenkilöiden ja oppisopimusopiskelijoiden perehdytyspäivien ohjelmaa.

Verkko- ja luokkahuonekoulutusten suorittamista seurataan säännölli- sesti yhtiön Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaavassa Compliance-ko- miteassa, ja toteumat raportoidaan kerran vuodessa yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle osana Compliance- ja eettisyyskatsausta. Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksen suoritusprosentti on esitetty taulukossa Verkkokoulutusten suoritustiedot .

Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman yhtenä painopistealueena on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen kulttuurin (DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehittäminen. Ohjelman painopistealueista ja tavoitteesta on kerrottu osiossa S1 Oma työvoima .

Oikein toimimisen kulttuurin toteutumista ja kehittymistä mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyysväittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa yhtiön henkilöstön kokemusta eettisyyden toteutumisesta. Vuonna 2024 toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että taloudelliset väärinkäytökset, korruptio, eturistiriidat, epäasiallinen vaikuttaminen yhteistyökumppaneiden päätöksentekoon tai tietosuojarikkomukset eivät nousseet esiin olennaisina riskeinä. Eettisyysväittämien tulokset käydään läpi kaikissa toimipaikoissa vuoden 2025 tammikuun loppuun mennessä. Jokainen toimipaikka määrittelee kehitystoimenpiteet vuodelle 2025 havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Korruption ja lahjonnan riskejä arvioidaan osana Metsä Groupin riskien- hallintaprosessia. Yhtiön sisäisistä toiminnoista korruptiolle ja lahjonnalle riskialtteimmiksi on tunnistettu myynti ja markkinointi, hankinta sekä lobbaustoiminta. Keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitse- miseen on kuvattu sivulla 93.

Metsä Board osallistuu vuosittain useisiin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja liiketoimintakäytänteitä koskeviin arviointeihin, joita toteuttavat ulkoiset osapuolet, kuten CDP, EcoVadis, ISS, Sustainalytics, MSCI ja Moody’s. Metsä Boardin yhteistyökumppanit voivat arvioida Metsä Boardin vastuullisuutta myös Sedex-järjestelmän kautta. Lisäksi Metsä Boardin toimipisteissä toteutetaan ulkoisia SMETA-auditointeja (Sedex Members Ethical Trade Audit). Vuonna 2024 SMETA-auditointi toteutettiin Äänekosken kartonkitehtaalla.

Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know Your Business Partner

-taustatarkastuksessa, jossa tarkastetaan yhteistyökumppanin taustat kauppapakotteiden, korruption, rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien, ympäristörikosten ja erilaisten väärinkäytöksiin liittyvien riskien osalta ennen sitovan sopimuksen solmimista ja yhteistyösuhteen aikana jatkuvan seurannan avulla. Vuonna 2024 prosessia kehitettiin automatisoimalla taustatarkastuksia, harmonisoimalla prosesseja, selkeyttämällä vastuita ja rooleja, kouluttamalla sekä julkaisemalla uusi ohjeistus taustatarkas- tuksille, Know Your Business Partners -periaatteet. Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin kuvataan tarkemmin sivulla 92.

Metsä Board lopetti kaiken Venäjään ja Valko-Venäjään liittyvän liiketoi- minnan Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien takia vuonna 2022. Vuonna 2024 toteutetun yrityskaupan jälkeen Metsä Boardilla ja Metsä Groupilla ei enää ole omistuksia Venäjällä.

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

Henkilöstöä ja sidosryhmiä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan Metsä Boardin toimintaan liittyvistä lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä epäkohdista. Havainnoista voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, pai- kallisjohdolle, HR:lle, Compliance-komitealle tai Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan, joka on kaikkien sidosryhmien saatavilla kymmenellä kielellä yhtiön verkkosivuilla. Ilmoituksen voi tehdä anonyymisti. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Henkilöstötutkimuksen eettisyysväittämiä ja avointa palautetta käy- tetään eettisen ilmoituskanavan ja muiden ilmoitustapojen toimivuuden seurantaan epäkohtien esiintuomisessa ja niiden käsittelyssä. Verkko- koulutusten lisäksi tietoisuutta eettisestä ilmoituskanavasta edistetään parantamalla kanavan näkyvyyttä muun muassa tuotantolaitoksille toimitettujen julisteiden avulla ja toimittajayhteistyön hoitoon tarkoitetussa toimittajaverkossa. Lisäksi tyytyväisyyttä ja tietoisuutta yhteydenpito- tapoihin arvioidaan osana toimittajakyselyitä. Arvoketjun loppupään, vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta ja luottamusta ilmoitustapoihin tai tapojen tehokkuutta näiden ryhmien osalta ei toistaiseksi arvioida erikseen.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa Compliance-komitea. Komitean tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkintojen seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan vastaavanlaisissa tapauksissa. Korjaavien toimenpiteiden tulee olla riittävät yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa sekä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla. Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä eivät osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tut- kintaan. Mikäli tutkinnan kohteensa olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, Compliance-komitea raportoi tapauksen Metsä Boardin johdolle ja hallitukselle säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi.

Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin petokset tai muu rikollinen toiminta, korruptio ja lahjonta, kilpailuoikeus, eturistiriidat, henkilöstöön liittyvät asiat, syrjintä tai häirintä, yksityisyyden suoja ja tietoturva, työturvallisuus, ympäristö, toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden rikkomukset sekä muut ilmoitukset. Myös yhtiöön kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä.

91

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Vuonna 2024 toimittaja-arvioinneissa ja -auditoinneissa ei havaittu vakavia poikkeamia.

Toimittajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintahenkilöstö on koulutettu jääväämään itsensä päätöksissä, joihin voi liittyä eturistirii- toja. Tästä vaaditaan hankintaprosessissa kirjallinen sitoumus. Noin joka toinen vuosi toimittajilla on mahdollisuus vastata anonyymiin kyselyyn yhteistyön sujuvuudesta ja reiluudesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyiden tulokset tiedotetaan toimittajille ja niiden pohjalta tehdään toimenpiteitä hankintakäytänteiden parantamiseksi. Hankintahenkilöstöllä on vuosittaiset rahalliset tulostavoitteet, jotka liittyvät esimerkiksi toimittajien vastuullisuusarviointien tekemiseen ja toimittajien tekemien parannusten seurantaan.

Vuonna 2024 kestävän kehityksen teemat olivat esillä hankinnan ja logistiikan henkilöstölle järjestettävissä hankinnan akatemioissa. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin useita koulutuksia EcoVadis-toimittaja-arviointien käytöstä osana vastuullisen toimitusketjun varmistamista.

Yhtiön tavoitteena on sopia kaikkien partner-tason toimittajien kanssa yhteiset kestävyystavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseen. Ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä toimittajien kanssa on käsitelty tarkemmin osiossa E1 Ilmastonmuuto s . Lisäksi tavoitteena on tuntea yhtiön kaikkien raaka-aineiden, kuten puun sekä prosessi-, perus- ja päällystyskemikaalien, ja pakkausmateriaalien alkuperä, vähintään valmistusmaa, vuoden 2030 loppuun mennessä.

Toimittajien ja raaka-aineiden vuosittaisella seurannalla varmistetaan, että Metsä Boardin tuotteet täyttävät lakisääteiset ja Metsän Boardin omat tiukat tuoteturvallisuusvaatimukset. Lisää tuoteturvallisuudesta on kerrottu osiossa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät .

Puukuidun hankinta maittain, %

2024

2023

Suomi

55

62

Ruotsi

35

30

Baltian maat

9,0

8,1

Muut

1,5

0,02

Uusien toimittajien taustatarkastukset, %

2024

2023

Osuus toimittajista, joille tehtiin Know Your Business Partner -taustatarkastus

94

90

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Metsä Board noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä ja havait- semisessa Metsä Groupin periaatteita ja toimintatapoja. Eettistä toimintaa ohjaaviin eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy korruption ja lahjonnan kielto sekä korruption vastaisuuteen olennaisesti liittyvät periaatteet eturistiriitojen välttämisestä sekä lahjoista ja vieraanvaraisuudesta. Metsä Group julkaisi vuonna 2024 uudet korruptionvastaiset periaatteet, jotka

täydentävät eettisiä toimintaperiaatteita. Metsä Group on sitoutunut korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan omassa toiminnassaan ja suhteissa yhteistyökumppaneihinsa. Vastaava kielto sisältyy myös Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. Korruption ja lahjonnan vastainen työ tukee Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteita vastuullisesta yrityskulttuurista ja toimitusketjusta.

Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemi- seen ovat:

Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Metsä Groupin toi- mintaa ohjaavista politiikoista (tarkemmin kohdassa Verkkokoulutusten suoritustiedot ).

Uudet vuonna 2024 julkaistut korruptionvastaiset periaatteet ja niiden viestintä.

Eettisyysindeksi, jolla mitataan henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä ja pyritään tunnistamaan kehityskohteita (kohdassa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ).

Eettinen ilmoituskanava, joka on avoin kaikille sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Ilmoitusten käsittelylle on määritetty määrämuotoinen prosessi (tarkemmin kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistami- seen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ).

Asianmukainen huolellisuus varmistettaessa yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta ja tarvittavat taustatarkastukset (third party due diligence) osana Know Your Business Partner -prosessia (tarkemmin kohdassa Toimintaperiaatteet ).

Jatkuva eettisyyden kehittäminen toimitusketjussa. Tähän tärkeimpiä keinoja ovat 2030-kestävyystavoitteiden mukaisesti toimittajien sitoutuminen toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisin sekä toimittajien auditoinnit ja arvioinnit (tarkemmin kohdassa Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin ).

Verkkokoulutusten suoritustiedot

2024

2023

EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET

Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen suoritta- neiden henkilöiden lukumäärä

2 332

2 214

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen, %

99,2

98

Osuus hallituksesta, joka on suorittanut Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen

100

100

YHDENVERTAISUUS

Yhdenvertaisuuskoulutuksen suorittaneiden henki- löiden lukumäärä

2 310

2215

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Yhdenvertaisuuskoulutuksen, %

98

98

KESTÄVÄ KEHITYS

Kestävä kehitys -koulutuksen suorittaneiden henki- löiden lukumäärä

2 295

1 930

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Kestävä kehitys -koulutuksen, %

98

86

Yksi hallituksen jäsenistä suoritti Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen tammikuussa 2025.

93

Kestävyysraportin liitetiedot

Liitetietojen kokonaisuus

Kestävyysraportin kanssa samanaikaisesti julkaistavat liitetiedot sisältävät

1) Erilliset liitetiedostot:

SASB-sisältöindeksi*

TCFD- ja TNFD-suositusten mukainen raportointi*

2) Kestävyysraportin sivulla 97 tiedot:

Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut**

* TCFD- ja TNFD-tiedot eivät kuulu varmennuksen piiriin. SASB-tiedot perustuvat suurimmaksi osaksi Metsä Boardin kestävyysraporttiin, joka on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta (rajoitettu varmuus).

** Tehdaskohtaisia lukuja ei ole varmennettu erikseen. Ne on varmennettu liiketoimin- ta-alue tai konsernitasolla kolmannen osapuolen toimesta osana Metsä Boardin kestä- vyysraportin rajoitettua varmennusta.

96

Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut

Harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka johto on tehnyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja joilla on eniten vaikutusta konsernitilinpäätök-sessä esitettäviin lukuihin, koskevat seuraavia osa-alueita:

Aihe

Liitetieto

Johdon harkintaan perustuvien ratkaisujen luonne

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit

4.3 Muut sijoitukset

Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin sovellettava laadintaperiaate ja arvostusmalli

Arviot ja oletukset

Ne oletuksiin ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat konsernissa seuraavat:

Aihe

Liitetieto

Arvioiden ja oletusten luonne

Eläkevelvoitteet

3.4 Eläkevelvoitteet

Etuusperusteisten eläkevelvoitteiden nykyarvon sekä tilikaudella velvoitteista kuluksi kirjattavien erien määrittämiseen perustuvien vakuutusmatemaattisten oletuksien arviot

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja vuokrasopimukset

4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa koskevat arviot sekä vuokrasopimusten jatko-optioihin liittyvät arviot

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit

4.3 Muut sijoitukset

Pohjolan Voima Oyj:n arvostuksen keskeisien rahavirtoihin vaikuttavien tekijöiden arviot

Vaihto-omaisuus

4.4 Vaihto-omaisuus

Nettorealisointiarvoon arvostettavien tuotteiden myyntihintojen, valmiiksi saattamisen kustannuksien ja myynnin toteuttamisen välttämättömien menojen arviot

Varaukset

4.8 Varaukset

Velvoitteen kustannusten ajankohdan ja määrän arviot

Tuloverot

6. Tuloverot

Verotarkastuksissa syntyvien verovelkojen ja tappioista syntyvien laskennallisten verosaamisten ajankohdan ja määrän arviot

Oikeudelliset vastuut

8.1 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Riita-asioiden ja oikeudenkäyntien velvoitteiden kustannusten ajankohdan ja määrän arviot

104

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

2. Tuloksellisuus

2.1 Segmentti-informaatio

Laatimisperiaatteet

Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.

Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista, joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä raportointisegmentillä.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat ja kokonaisinvestoinnit esitetään varojen sijain-nin mukaan.

Maantieteelliset alueet

Liikevaihto asiakkaan

sijainnin mukaan

Pitkäaikaiset

varat

Kokonaisinvestoinnit

Milj. euroa

2024

2023

2024

2023

2024

2023

Saksa

136,4

148,9

0,2

2,6

0,2

0,1

Italia

125,3

136,0

0,1

0,3

0,0

0,0

Ruotsi

124,9

82,3

761,2

780,0

54,2

141,2

Suomi

94,9

89,8

1 267,2

1 278,8

119,9

83,9

Espanja

94,8

88,8

0,1

0,1

0,0

0,0

Ranska

75,9

89,9

0,3

0,4

0,0

0,2

Puola

107,3

120,1

1,1

1,3

0,1

1,1

Hollanti

52,1

46,8

Belgia

20,8

18,2

0,8

0,4

0,7

0,2

Muu EU

167,7

178,1

EU yhteensä

1 000,1

999,0

2 030,9

2 063,8

175,1

226,7

Turkki

90,7

56,2

0,0

0,0

Iso-Britannia

96,2

106,1

4,2

4,9

0,1

0,2

Norja

0,5

6,9

Muu Eurooppa & Lähi-itä

35,5

33,2

Yhdysvallat

432,2

432,8

1,7

1,6

0,3

1,4

Kanada

45,6

56,4

Aasia

97,1

114,2

0,3

0,5

0,0

0,4

Muu maailma

140,6

137,3

0,0

0,0

Yhteensä

1 938,6

1 941,9

2 037,1

2 070,8

175,4

228,7

Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin johdannaissaamiset ja laskennalliset verosaamiset.

Henkilöstö vuoden lopussa

Sijainnin mukaisesti

2024

2023

Suomi

1 267

1 234

Ruotsi

740

739

Puola

121

107

Yhdysvallat

75

74

Belgia

17

17

Saksa

17

17

Muut maat

53

54

Yhteensä

2 290

2 240

Henkilöstö keskimäärin

Sijainnin mukaisesti

2024

2023

Suomi

1 318

1 303

Ruotsi

748

743

Puola

114

103

Yhdysvallat

73

70

Belgia

17

32

Saksa

17

28

Muut maat

52

54

Yhteensä

2 339

2 333

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Yhdenkään asiakkaan myyntituotot eivät vuosina 2024 ja 2023 ylittäneet 10 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.

105

3.3 Osakeperusteiset maksut

Laatimisperiaatteet

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjaisia kannustinjär-jestelmiä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja käteisvaroina. Konsernin osakepalkkiojärjes-telmät käsitellään kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä järjestelminä. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Järjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa.

Yhtiöllä oli katsauskauden aikana voimassa neljä osakepalkkiojärjestelmää - Sitouttava sekä Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020-2024, jotka Yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 12.12.2019 ja Sitouttava sekä Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023-2027, jotka Yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 15.12.2022 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus tilikauden 2024 tulokseen oli 1 481 115 (2 224 395) euroa.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024 ja Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027

Järjestelmät tarjoavat kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmen kalenterivuoden mittaisilta ansaintajaksoilta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2020-2022, 2021-2023, 2022-2024, 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027. Allokoitu osakemäärä sisältää sekä osake- että rahaosuuden. Palkkio maksetaan vastaavasti osin osakkeina ja osin rahana ja rahaosuudella pyritään katta-maan maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä.

Järjestelmissä on palkkaan suhteutettu katto ja sen ylittävä osa leikataan eikä makseta lainkaan. Palkkio maksetaan ansaintajakson jälkeen maa-liskuussa ja lisäksi järjestelmiin kuuluu kahden vuoden sitouttamisjakso. Mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, avain-henkilön tulee pääsääntöisesti palauttaa toimitetut osakkeet vastikkeetta Yhtiölle.

Ansaintajakson 2021-2023 kriteerien toteutumisen perusteella maksettiin 223 325 Metsä Board 0yj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheu-tuvien verojen ja veronluontoisien maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024 ja Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuu-den saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita edellyttäen, että avainhenkilön työ- tai toimisuhde on voimassa ja työssäolo jatkuu sitouttamisjakson loppuun saakka. Järjestelmässä on 12-36 kuukauden mittaisia sitouttamisjaksoja. Allokoitu osakemäärä sisältää sekä osake- että rahaosuuden. Palkkio maksetaan vastaavasti osin osakkeina ja osin rahana ja rahaosuudella pyritään kattamaan maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut. Palkkioita ei pääsääntöisesti makseta, mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana. Sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä 2023-2027 ei ole vielä tehty allokaatioita.

Sitouttamisjakson 2022-2024 perusteella maksettiin 11 394 Metsä Board 0yj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluontoisien maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä.

110

Osakepalkkiojärjestelmien 2023–2027 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027

31.12.2024

2023–2025

2024–2026

2025–2027

Yhteensä

Perustiedot

Osakepalkkioita allokoitu, kpl

432 163

564 891

997 054

Myöstämispäivä(t)

30.1.2023, 6.9.2023, 28.2.2024

30.1.2024, 28.2.2024, 13.5.2024, 4.9.2024

Kriteerit

Omavaraisuusaste, ROCE ja EBIT

Henkilöitä 31.12.2024

30

Käyvän arvon määritys (euroa) 1)

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä

8,34

7,46

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä

6,90

6,57

Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa

0,48

0,30

Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä

4,24

4,24

Käypä arvo tilinpäätöshetkellä

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa)

Tilikauden 2024 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty

0

0

0

Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä maksamaton osuus, arvio

0

0

0

Määrät 1.1.2024 2)

Kauden alussa ulkona olleet

424 363

424 363

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt

5 585

564 891

570 476

Määrät 31.12.2024

Kauden lopussa ulkona olevat

426 377

564 891

991 268

1)Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.

2)Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat bruttomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella ansaittujen/annettavien osakkeiden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut.

112

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

3.4 Eläkevelvoitteet

Laatimisperiaatteet

Konsernin työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat järjestelyt ovat joko maksuperusteisia tai etuusperusteisia. Maksuperusteisissa järjestelyissä konserni suorittaa järjestelyn määräämät maksut etuuden järjestämisestä vastaavalle erilliselle yksikölle, eikä konsernilla ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli tämän yksikön varat eivät myöhemmin riitä velvoitteen mukaisten suoritusten maksamiseen. Muut kuin maksuperusteiset eläkejärjestelyt ovat etuusperusteisia. Etuusperusteisissa järjestelyissä määritellään työntekijän eläkkeelle jäädessään saama eläke-etuus, jonka suuruus riippuu järjestelyn ehtojen mukaisesti mm. iästä, palve-lusvuosista ja palkkatasosta.

Etuusperusteisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumatto-mien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa mene-telmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo mää-ritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pää-oman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole eläkevakuutuk-siin liittyvien suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Velvoit-teiden mukaiset maksut jaksotetaan kuluksi suoriteperusteisesti.

Keskeiset arviot ja harkinta

Etuusperusten eläkevelvoitteiden nykyarvon sekä tilikaudella velvoitteista kuluksi kirjattavien erien määrittäminen perustuvat vakuutusmatemaattisten oletusten käyttöön. Oletuksiin sisälty-vät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu elinikä. Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset voivat poiketa merkittävästi toteutuvista tuloksista esimerkiksi taloudel-listen olosuhteiden tai järjestelyjen piiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteiden muutoksen vuoksi. Merkittävät erot oletusten ja toteumien välillä voivat vaikuttaa eläkevelan suuruuteen ja kuluksi kirjattavien erien määrään.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Milj. euroa

2024

2023

Taseeseen merkityt velat

Etuusperusteiset eläkejärjestelyt

7,2

10,0

Maksuperusteiset eläkejärjestelyt

0,9

0,1

Yhteensä

8,1

10,1

Ylirahastoidut etuusperusteiset eläkejärjestelyt taseen muissa pitkäaikaisissa varoissa (liitetieto 5.3)

-3,4

-3,4

Etuusperusteiset eläkejärjestelyt

Konsernin merkittävimmät etuusperusteiset eläkejärjestelyt ovat Sak-sassa ja Isossa-Britanniassa.

Konsernin eläkejärjestelyt Saksassa myöntävät lakisääteisen eläketurvan ylittäviä etuusperusteisia vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä niihin oikeutetuille toimihenkilöille sekä ylimmälle johdolle. Eläkeikä on yleensä 67 vuotta, ja eläkkeen suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta. Täyden eläkkeen saaminen edellyttää toimihenkilöiltä ja ylim-mältä johdolta 25–30 vuoden palvelua. Saksan etuusperusteiset järjestelyt ovat rahastoimattomia.

Ison-Britannian etuuspohjainen järjestely takaa järjestelyyn osallistuville eläkkeen, jonka suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta ja viimeisten palveluvuosien palkan suuruudesta. Järjestely on suljettu uusilta jäseniltä. Iso-Britannian eläkejärjestely toimii konsernista erillisen riippumattoman säätiön alaisena. Lisäksi Suomessa, Belgiassa ja Italiassa konsernilla on lisäeläkejärjestelyjä, joita käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.

Taseeseen merkityt luvut

Milj. euroa

2024

2023

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo

43,4

35,5

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

-40,2

-37,3

Alijäämä (+) / ylijäämä (-)

3,2

-1,8

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo

0,7

8,3

Etuuspohjaiset nettovelat (+) / nettovarat (-)

3,8

6,5

Etuuspohjaiset eläkevelat taseessa, netto

7,2

10,0

Etuuspohjaiset eläkevarat taseessa, netto

-3,4

-3,4

113

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille vuosi 2024

Vaikutus etuusperusteiseen velvoitteeseen, %

Lisäys2024

Vähennys2024

Lisäys2023

Vähennys2023

Diskonttokorko, 0,5%-yksikköä

-4,2

4,3

-4,5

5,0

Palkkojen nousuvauhti, 0,5% -yksikköä

0,3

-0,2

0,5

-0,4

Eläkkeiden nousuvauhti 0,5%-yksikköä

3,9

-3,8

4,2

-4,0

Odotettavissa oleva elinikä, 1 vuosi

3,4

-3,4

2,9

-2,9

Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Etuusperusteisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Järjestelyihin kuuluvat varat koostuvat seuraavista eristä

2024Milj. euroa

2024

%

2023Milj. euroa

2023

%

Hyväksyttävät vakuutukset

39,6

99 %

36,5

98 %

Rahavarat

0,3

1 %

0,6

2 %

Sijoitusrahastot

0,3

1 %

0,2

1 %

Yhteensä

40,2

100 %

37,3

100 %

Etuusperusteisiin eläkejärjestelyihin liittyvät merkittävimmät riskit on kuvattu alla.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa

Järjestelyistä aiheutuvien velkojen laskentaan on käytetty diskonttokorkoa, joka perustuu yritysten liikkeseen laskemien hyvälaatuisten joukkovelka-kirjalainojen tuottoon. Diskonttokoron aleneminen kasvattaa järjestelyjen velkoja.

Inflaatioriski

Valtaosa järjestelyiden etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja kor-keampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.

Odotettavissa oleva elinikä

Suurin osa järjestelyiden velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa oleva eliniän nousu kasvattaa järjestelyiden velvoitteita.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusperusteisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2024 odotetaan olevan -1,6 miljoonaa euroa. Etuusperusteisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo on 10,6 vuotta (10,9).

115

4. Sijoitettu pääoma

4.1 Aineettomat hyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.  

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän kyseisestä hankinnasta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintame-noon siinä tapauksessa, että erä täyttää aineettoman hyödyk-keen määritelmän, hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. 

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikau-den lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Johto on arvioinut, että aineettomilla hyödykkeillä ei ole jäännösarvoa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehitysme-not aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Kuluiksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehitysmenot esitetään liitetiedossa 2.4 Liike-toiminnan kulut. Metsä Board ei ole aktivoinut kehitysmenoja.

Tietokoneohjelmat

Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakenta-mismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään seitsemän vuotta. Tietokoneohjelmien ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Konfigurointi- ja kustomointimenot pilvipalveluiden käyttöön-otossa kirjataan kuluiksi, jos aineetonta hyödykettä ei synny. Jos konsernin saamat palvelut ovat erotettavissa, kirjataan menot kuluiksi, kun toimittaja muokkaa sovellusta. Jos konsernin saa-mat palvelut eivät ole erotettavissa, kirjataan menot kuluiksi, kun toimittaja antaa pääsyn sovellukseen sopimuskauden aikana.

Patentit, lisenssit ja tavaramerkit

Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5–10 vuodessa.

Päästöoikeudet

Konserni on saanut päästöoikeuksia Euroopan päästökauppajär-jestelmän mukaisesti. Päästöoikeudet käsitellään aineettomina oikeuksina, ja ne arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien hankintameno on nolla. Päästöoi-keudet käytetään voimassaolokaudella yhtäaikaisesti syntyvien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Myydyistä päästöoikeuksista saatu tuotto kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.  Jos vastikkeetta saadut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden pääs-töjen määrää, konserni ostaa lisää oikeuksia markkinoilta.

Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintahetken käypään arvoon. Varaus päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, jos vastikkeetta saadut ja oste-tut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää.

116

Arvonalentumistestaus

Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumi-sen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. 

Rahavirtaa tuottava yksikkö on segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvon-alentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se koh-distetaan ensin vähentämään kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuu-serästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa raha-määrää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta. Metsä Board tekee arvonalentumistestauksen vuosittain, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen, tai useam-min jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta havaitaan.

Arvonalennustestaus 2024

Vuonna 2024 konsernissa ei kirjattu arvonalentumisia perustuen arvonalentumistestauksiin. Vuoden 2024 testauksissa minkään yksittäisen keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.

Konsernin arvonalentumistestaukset ja keskeiset oletukset tilanteessa 30.9.2024:

Rahavirtaa tuottava yksikkö

Liikearvo

Milj. euroa

Brändi

Milj. euroa

Diskonttokorko

verojen jälkeen

30.9.2024

Diskonttokorko

verojen jälkeen

30.9.2023

Pitkän

aikavälin

kasvuvauhti

30.9.2024

Pitkän

aikavälin

kasvuvauhti

30.9.2023

Kartonkiteollisuus

Taivekartonki 1)

35,4

3,1

6,8

7,9

2,0

2,0

Laineri 1)

22,0

1,9

6,8

7,9

2,0

2,0

Markkinasellu 1)

7,9

2,0

2,0

1)Metsä Boardin osuus Metsä Fibren kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta sekä ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä” tase-erän sisältämästä liikearvosta (45,2 miljoonaa euroa) ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä (5,6 miljoonaa euroa), allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa.

Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Laskelmien keskeisimmät johdon arviot koskevat tuotteiden toimitusmäärien ja myyntihintojen kehitystä, keskeisten raaka-aineiden ja muiden kustannusten kehitystä sekä diskonttokorkoa ja pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien, hintojen ja muuttuvien kustannusten, lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa. Toimitusmäärille ja kiinteille kustannuksille on käytetty ennustekauden viidennen vuoden arvoa. Keskeiset testausoletukset ovat johdon arvioita sekä ulkoisista informaatiolähteistä saatuja ennusteita.

Diskonttokorkona on käytetty oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (WACC). Vieraan pääoman kustannuksessa on huomioitu markkinoiden näkemys luottoriskipreemiosta.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalennuk-set on esitetty liitetiedossa 4.1 ja 4.2.

118

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ehdot täyttävän aineel-lisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erilli-senä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoi-daan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.

Varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet kirjataan aineellisiin käyttö-omaisuushyödykkeisiin silloin, kun niiden taloudellisen vaikutusajan oletetaan olevan yli 12 kuukautta. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi.

Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudelli-sena vaikutusaikana. Korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutus-ajan kuluessa. Omistetuista maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat

Rakennukset ja rakennelmat20–40 vuotta

Koneet ja kalusto

Voimalaitosten raskaat koneet20–40 vuotta

Muut raskaat koneet15–20 vuotta

Kevyet koneet ja kalusto5–15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet5–20 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistome-netelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvit-taessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtu-neita muutoksia. Johto on arvioinut, että aineellisilla käyttöomaisuus-hyödykkeillä ei ole jäännösarvoa.

Hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Hyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset esitetään taseessa hankintamenon oikaisuna, ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa.

Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut erilaisia maa-alueita, kiinteistöjä, laitteistoja sekä ajoneuvoja. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöomaisuushyö-dyke ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja rahoituskuluun. Rahoituskulu kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevan velkasaldon korkoprosentti on jokaisella kaudella sama. Vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan kumpi on niistä lyhyempi.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nyky-arvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät kiinteät maksut vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla, määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perus-teella, osto-option toteutushinnan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option sekä rangaistusmaksut vuok-rasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option. Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määriteltävissä, tai konsernin lisälainan korkoa. Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alku-peräisen määrän, ennen sopimuksen alkamiskohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen välittömät menot sekä menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Osa vuokrasopimuksista sisältää jatkamis- ja päättämisoptioita, jotka valtaosin ovat vain konsernin käytettävissä, ei vuokralle antajan.

Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskeviin vuokraso-pimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasaerinä. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäiset omaisuuserät sisältävät pääasiassa ICT- ja toimistolaitteita.

Keskeiset arviot ja harkinta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan määrittäminen edellyttää johdolta arviointia. Esimerkiksi suuren tehdasinvestoinnin arvon jakaminen eri hyödykeryhmille vaikuttaa merkittävästi vuosipoistokuluihin johtuen eri hyödykeryhmien eroa-vista tasapoistoajoista.

Vuokrasopimukset

Johto ottaa vuokra-aikaa määrittäessään huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin jatkamisoption käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatka-misoptiot (tai päättämisoption jälkeinen aika) otetaan huomioon vuok-ra-ajassa, vain jos vuokrasopimuksen jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) on kohtuullisen varmaa. Mahdollisia vastaisia rahavirtoja 6,1 miljoonaa euroa ei ole sisällytetty vuokrasopimusvelkaan, koska vuokrasopimusten jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) ei ole kohtuullisen varmaa. Arviointi tarkistetaan, jos toteutuu arvioon vaikuttava merkittävä tapahtuma tai olosuhteen muutos, joka on vuokralle ottajan määräysvallassa

119

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2023

Maa- ja vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Milj. euroa

Omistetut

Vuokratut

Omistetut

Vuokratut

Omistetut

Vuokratut

Hankintameno 1.1.

12,4

2,4

472,4

12,2

2 782,3

17,5

Muuntoerot

0,0

0,7

0,0

8,8

0,0

Lisäykset

4,8

16,2

3,1

222,6

2,6

Vähennykset

-1,1

-1,3

-1,8

-5,4

21,5

-3,2

Siirrot erien välillä

17,4

-37,6

Hankintameno 31.12.

16,1

1,1

504,9

9,9

2 997,6

16,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-0,4

-0,7

-281,7

-8,4

-2 063,3

-8,3

Muuntoerot

0,0

-0,3

0,1

-2,3

0,0

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

0,1

1,6

5,2

47,5

3,2

Tilikauden poistot

-0,2

-10,0

-2,3

-74,8

-4,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-0,4

-0,8

-290,4

-5,3

-2 092,9

-9,4

Kirjanpitoarvo 1.1.

12,0

1,7

190,7

3,9

719,0

9,2

Kirjanpitoarvo 31.12.

15,7

0,4

214,6

4,5

904,7

7,4

Muut aineelliset hyödykkeet

Keskeneräiset hankinnat

Yhteensä

Yhteensä

Milj. euroa

Omistetut

Omistetut

Omistetut

Vuokratut

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

23,0

163,2

3 453,3

32,1

3 485,5

Muuntoerot

0,2

-2,2

7,5

-0,1

7,4

Lisäykset

4,6

-36,7

211,5

5,7

217,2

Vähennykset

-0,3

-73,1

-54,8

-9,9

-64,7

Siirrot erien välillä

20,1

-0,1

-0,1

Hankintameno 31.12.

27,5

71,4

3 617,5

27,8

3 645,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-14,8

-2 360,2

-17,4

-2 377,6

Muuntoerot

0,0

-2,6

0,1

-2,5

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

0,0

49,0

8,5

57,5

Tilikauden poistot

-0,9

-85,6

-6,7

-92,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-15,7

-2 399,4

-15,5

-2 414,9

Kirjanpitoarvo 1.1.

8,2

163,2

1 093,2

14,7

1 107,9

Kirjanpitoarvo 31.12.

11,8

71,4

1 218,1

12,3

1 230,4

Vuokrasopimukset

2024

2023

Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut

-0,3

-0,3

Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten kulut

-2,2

-2,2

Korkokulut

-0,5

-0,4

Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta

-7,3

-7,6

Tiedot vuokrasopimusveloista esitetään liitetiedoissa 5.5 Rahoitusvelat ja 5.6 Rahoitusriskien hallinta.

Arvonalennukset

Vuonna 2024 Arvonalentumiset sisältävät -7,6 miljoonaa euroa Kaskisten taivekartonkitehtaan esiselvityksen alaskirjauksesta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menoja on aktivoitu yhteensä 0,0 miljoonaa euroa (2,0). Aktivoinnissa käytetty keskimääräinen korkokanta oli 0,0 % (1,9 %).

121

4.3 Muut sijoitukset

Laatimisperiaatteet

Muut sijoitukset ovat noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Näistä merkittävin on konsernin omistus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Kyseessä on noteeraamaton, luonteeltaan strateginen sijoitus, joka palvelee konsernin pitkän aikavälin energiahankinnan tarpeita. Konserni luokittelee Pohjolan Voima Oyj:n osakkeet käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjat-taviksi rahoitusvaroiksi, joiden käyvän arvon muutokset esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kun sijoituksesta luovutaan, omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin.

Muut oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat konserni luokittelee käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Käyvät arvot julkisesti noteerattomille osakkeille määritetään käyttäen erilaisia arvostusmalleja, kuten viimeaikaisten kaup-pojen hintatasoa ja diskontattujen kassavirtojen nykyarvoon perustuvia arvostusmenetelmiä. Arvostusmallien lähtötietoina hyödynnetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatuja arvostustekijöitä. Julkisesti noteeraamattomat osakkeet luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3. Käypien arvojen hierarkian tasot on esitetty liitetiedossa 5.7.

Keskeiset arviot ja harkinta

Käyvän arvon määrittäminen

Julkisesti Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään muut sijoitukset tase-erän käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaraksi. Merkittävin tase-erässä arvostettu sijoitus on konsernin sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Arvostusmallien käyttöön perustuva käyvän arvon määrittämi-nen edellyttää harkinnan käyttämistä valittaessa sovellettavaa menetelmää ja valitun menetelmän edellyttämiä arvostusteki-jöitä, jotka perustuvat markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin hinta- ja korkotasoihin.

Sijoituksen arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen nyky-arvona. Keskeisiä rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön hinnat, inflaatio-odotus ja diskonttokorko. Kahdeksan ensimmäi-sen vuoden energian hintoina on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön futuurihinnoista. Myöhempien vuosien hinnat perustuvat pitkän aikavälin markkinahintaennusteeseen.

Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvo konsernin taseessa 31.12.2024 oli 218,3 miljoonaa euroa (253,0). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan -8,1 miljoonaa euroa (-9,9) ja 8,5 miljoonaa euroa (10,3), jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Osakkeiden kirjan-pitoarvon arvioidaan muuttuvan 55,6 miljoonaa euroa (61,6), jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista,

Milj. euroa

2024

2023

Pohjolan Voima Oyj

218,3

253,0

Muut noteeraamattomat osakesijoitukset

1,4

1,4

Yhteensä

219,7

254,4

Muiden sijoitusten merkittävin erä on 2,6 prosentin osuus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa ja käy kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotan-tokustannuksiin, ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi. Konsernilla on oikeus noin 5,2 prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ydinvoimaloiden tuottamasta energiasta ja 1,5 prosentin osuuteen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuottamasta energiasta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta.

Pohjolan Voima Oyj:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääoma-kustannus oli 5,51 prosenttia (5,35). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden han-kintameno on 28,3 miljoonaa euroa (28,3 ) ja käypä arvo 218,3 miljoonaa euroa (253,0). Käyvän arvon muutos aiheutui osakkeiden arvostusmallissa käytetyn sähkön pitkän aikavälin hintaennusteen päivittämisestä.

Pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkei-den vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa.

122

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2024

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Milj. euroa

Muuntoerot

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Määräys-vallattomien omistajien osuudet

Oma pääoma yhteensä

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

-0,9

-0,9

-0,9

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat

-35,4

-35,4

-35,4

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä

Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

6,9

0,5

7,4

7,4

Yhteensä

-28,5

-0,4

-28,9

-28,9

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi

Rahavirran suojaukset

Valuuttavirtasuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot

-47,6

-47,6

-47,6

siirretty liikevaihdon oikaisuksi

2,2

2,2

2,2

Korkovirtasuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot

-1,3

-1,3

-1,3

Hyödykesuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot

5,5

5,5

0,0

5,6

siirretty ostojen oikaisuksi

2,0

2,0

0,0

2,0

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä

-13,8

-13,8

-13,8

Rahavirran suojaukset yhteensä

-52,9

-52,9

-52,9

Muuntoerot

-16,7

-16,7

-5,0

-21,7

Muuntoerot yhteensä

-16,7

-16,7

-5,0

-21,7

Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi

7,8

7,8

7,8

Yhteensä

-16,7

-45,1

-61,8

-5,0

-66,8

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

-16,7

-73,6

-0,4

-90,7

-5,0

-95,7

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2023

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Milj. euroa

Muuntoerot

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Määräys-vallattomien omistajien osuudet

Oma pääoma yhteensä

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

-1,0

-1,0

-1,0

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat

-87,8

-87,8

-87,8

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä

-3,4

0,0

-3,4

-3,4

Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

18,2

0,2

18,5

18,5

Yhteensä

-72,9

-0,7

-73,6

-73,6

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi

Rahavirran suojaukset

Valuuttavirtasuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot

7,6

7,6

-0,7

6,8

siirretty liikevaihdon oikaisuksi

6,6

6,6

6,6

Korkovirtasuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot

-1,7

-1,7

-1,7

Hyödykesuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot

-14,2

-14,2

0,0

-14,3

siirretty ostojen oikaisuksi

10,6

10,6

0,0

10,7

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä

-5,7

-5,7

-5,7

Rahavirran suojaukset yhteensä

3,2

3,2

-0,7

2,5

Muuntoerot

-1,9

-1,9

-0,8

-2,8

Muuntoerot yhteensä

-1,9

-1,9

-0,8

-2,8

Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi

-1,8

-1,8

0,2

-1,6

Yhteensä

-1,9

1,4

-0,5

-1,4

-1,9

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

-1,9

-71,5

-0,7

-74,1

-1,4

-75,6

128

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

5.2 Rahoitustuotot ja -kulut

Laatimisperiaatteet

Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä.

Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineettoman hyödyk-keen ja aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointipro-jekti, aktivoidaan hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Konserni esittää etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät netto-korkotuotot ja -kulut rahoitustuottoina ja -kuluina.

Milj. euroa

2024

2023

Kurssierot

Kaupalliset erät

5,0

1,5

Suojaus, ei suojauslaskentaa

-7,8

1,3

Muut

0,0

-0,2

Yhteensä

-2,8

2,6

Rahoitustuotot

Muut korko- ja rahoitustuotot

0,1

Korkotuotot sijoituksista ja muista korollisista saamisista

9,1

9,8

Osinkotuotot

0,1

0,0

Yhteensä

9,3

9,9

Rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista

-16,9

-12,0

Muut rahoituskulujen erät

-0,4

-0,4

Yhteensä

-17,3

-12,4

Kurssierot sekä rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

-10,8

0,1

Venäjän liiketoiminnan lopettamisen seurauksena kesäkuun 2022 jälkeen kertyneet Venäjän ruplamääräiset muuntoerot 0,0 miljoonaa euroa (-0,3) kulua on raportoitu tuloslaskelman muissa kurssieroissa. Tulosvaikutteisesti kirjattuja korkokuluja on aktivoitu osaksi investointien hankintamenoja 0,0 miljoonaa euroa (2,0). Metsä Board toteutti 13.5.2024 yritysjärjestelyn, jossa venäläisten tytäryhtiöiden määräysvalta siirtyi konsernin ulkopuolelle.

5.3 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

Milj. euroa

2024

2023

Lainasaamiset

0,0

2,5

Etuusperusteiset eläkejärjestelyt (liitetieto 3.4)

3,4

3,4

Muut saamiset ja siirtosaamiset

1,0

0,4

Yhteensä

4,4

6,3

129

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja joh-don vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukai-sesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserni-yhtiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti sekä tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut.

Valuuttariski

Metsä Boardin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamää-räisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa yhtiön kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoitellaan muussa kuin yrityksen toimintavaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuut-tamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta.

Yhtiön liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä Boardin virtapositiosta on 54 prosenttia (2023: 54), Ruotsin kruunun 36 prosenttia (35) ja punnan 8 prosenttia (9). Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus yhtiön tulokseen. Muista valuutoista Metsä Board suojaa myös Kanadan dollaririskiä. Suojauspolitiikkana on pitää pääsään-töisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaankin suuntaan. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä.

Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,9 kuukautta (7.6) eli 132 prosenttia suojauspolitiikan mukaisesta nor-mista (126). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 7 ja 8 kuukauden välillä (7-8) eli 120 ja 132 prosentin välillä normista (117-131). Dollarin suojausaste oli 7,8 kuukautta (7,4) eli 130 prosenttia normista (124). Ruotsin kruunun suojausaste oli 8,4 kuukautta (8,5) eli 139 prosenttia normista (141) ja punnan suojausaste oli 7,2 kuukautta (6,0) eli 120 pro-senttia normista (100). Suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja

optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiostaa.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman pääoman suojauksesta on luovuttu.

Korkoriski

Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttö-pääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuu-tosten aiheuttama negatiivinen vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskili-miittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota yhtiö mittaa duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuus-aikaan vaikutetaan vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja koronvaihtosopimusten käytöllä.

Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 24 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määritellyn normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa 6 ja 36 kuukauden välillä ja suuremmasta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 19,8 kuukautta (30,6). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 20 ja 29 kuukauden välillä (31-36). Korkosidonnaisuusaikaa pidentää kiinteäkorkoinen 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 41 prosenttia (15) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden 2024 lopussa 2,7 prosenttia (2,6). Vuoden 2024 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti 0,5 miljoonaa euroa (1,8).

Konserni soveltaa rahavirran suojauslaskentaa koronvaihtosopimuk-seen, jolla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimuksen bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä on 50,0 miljoonaa euroa (50,0) ja se erääntyy alkuvuonna 2025.

Hyödykeriski

Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhal-linta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasu-ryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhal-lintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan maakaasun ja polttoöljyn hintariskien hallintaan ja päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä Group Treasuryn kautta. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan suojausnormiksi on asetettu 80 prosentin suojaustaso ennustetusta nettopositiosta lähimmällä 12 kuukauden jak-solla ja suojausaste voi poiketa normitasosta 20 % kumpaankin suuntaan. Merkittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa.

Metsä Board suojaa maakaasun ostojen hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa hyödykesuojauspolitiikkaan perustuen myös

132

Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut sekä tunnusluvun laskennassa käytetyt pääomien määrät olivat seuraavat:

Milj. euroa

2024

2023

Korollinen nettovelka / vertailukelpoinen käyttökate

2,0

0,7

Nettovelkaantumisaste, % 1)

18

7

Korolliset velat

527,4

438,1

./. likvidit varat

182,6

291,6

./. korolliset saamiset

0,0

2,5

Korollinen nettovelka

344,9

144,0

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

1 743,0

1 897,0

+ määräysvallattomien omistajien osuus

164,7

155,6

Oma pääoma yhteensä

1 907,7

2 052,6

Liiketulos

62,3

120,8

Poistot ja arvonalentumiset

113,6

93,8

Käyttökate

175,9

214,6

Liiketoiminnan muut tuotot

2,7

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta

1,4

-4,1

Liiketoiminnan muut kulut

0,5

Vertailukelpoinen käyttökate

175,0

216,0

1)Nettovelkaantumisaste = Korollinen nettovelka / omapääoma yhteensä

Ulkoisten lainojen finanssikovenantit

Metsä Boardin tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu yhtiön taloudel-lista suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Yhtiön lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Metsä Boardin lainasopimuksissa ja sitovan luottolimiittin ehdoissa on nettovelkaantu-misasteeseen liittyvä finanssikovenanttiehto. Metsä Board on täyttänyt kovenanttiehdot tilikausina 2024 ja 2023. Mikäli yhtiö ei joistain syystä kykenisi täyttämään lainasopimusten mukaisia sitoumuksiaan, sen täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta ko. sitoumusten noudat-tamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen, joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti sen taloudelliseen asemaan

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LYHENNYS- SUUNNITELMA

milj. euroa

Valuuttavirtaposition

valuuttajakauma

%

USD 54 %

SEK 36 %

GBP 8 %

Muut 2 %

Virtapositiosuojaus 31.12.2024

Vuotuinen valuuttavirtapositio

USD

GBP

SEK

AUD

CAD

Muu pitkä

Muu lyhyt

Yhteensä

Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä)

888

99

-6 569

5

45

Virtapositio, netto (milj. euroa)

855

119

-573

3

30

2

-2

1 584

Virtaposition suojaus (milj. euroa)

-557

-72

399

-15

-1 043

Suojausaste vuoden lopussa (kk)

7,8

7,2

8,4

6,0

7,9

Suojausaste keskimäärin vuonna 2024 (kk)

7,1

6,3

8,4

6,0

7,4

Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa

1,0931

0,8485

11,4789

Virtapositiosuojaus 31.12.2023

Vuotuinen valuuttavirtapositio

USD

GBP

SEK

AUD

CAD

Muu pitkä

Muu lyhyt

Yhteensä

Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä)

763

102

-4 969

5

37

Virtapositio, netto (milj. euroa)

691

117

-448

3

25

5

1 289

Virtaposition suojaus (milj. euroa)

-427

59

316

-12

-814

Suojausaste vuoden lopussa (kk)

7,4

6,0

8,5

6,0

7,6

Suojausaste keskimäärin vuonna 2023 (kk)

6,8

6,0

8,8

6,0

7,4

Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa

1,0900

0,8715

11,6318

25

26

27

28

29

30-

300

250

200

150

100

50

0

134

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Ulkomaiseen yksikköön tehdyt nettosijoitukset 31.12.2024

Oma pääoma

USD

GBP

SEK

Muut

Yhteensä

Oma pääoma (milj. valuuttayksikköä)

100

5

8 661

Oma pääoma (milj. euroa)

96

6

756

2

860

Ulkomaiseen yksikköön tehdyt nettosijoitukset 31.12.2023

Oman pääoman positio

USD

GBP

SEK

Muut

Yhteensä

Oman pääoma (milj. valuuttayksikköä)

124

4

7 745

Oman pääoma (milj. euroa)

112

4

698

3

817

Korkoriski / lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien) 31.12.2024

Lainamäärä

(milj.euroa)

Duraatio

(kk)

Keskikorko

(%)

Korko-

herkkyys 1)

(milj. euroa)

Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma

1–4/2025

5–8/2025

9–12/2025

2026

2027

2028

>2028

528

19,8

2,7

-0,5

200

8

8

12

265

15

21

Korkoriski / lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien) 31.12.2023

Lainamäärä

(milj.euroa)

Duraatio

(kk)

Keskikorko

(%)

Korko-

herkkyys 1)

(milj. euroa)

Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma

1–4/2024

5–8/2024

9–12/2024

2025

2026

2027

>2027

438

30,6

2,6

-1,8

53

7

7

64

14

262

30

1)Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla.

Maakaasun oston hintariskin suojaus

Tonnia

31.12.2024

31.12.2023

Maakaasupositio, netto

377

377

Maakaasuposition suojaus

307

211

Suojausaste vuoden lopussa (%)

81

56

Suojauksen keskihinta vuoden lopussa (€/t)

36,32

51,09

Maakaasun oston hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa maakaasun nettoposi-tiotaan TTF-finanssisopimuksin.

Logistiikan öljyn hintariskin suojaus

Tonnia

31.12.2024

31.12.2023

Logistiikan öljypositio, netto

51 072

65 322

Öljyposition suojaus

36 119

39 660

Suojausaste vuoden lopussa (%)

71

61

Suojauksen keskihinta vuoden lopussa (euroa/t)

467,13

468,84

Logistiikan öljyposition oston hintariskiä suojataan määritellyn riskinhal-lintapolitiikan mukaisesti finanssisopimuksin. Metsä Boardin logistiikan öljypositio sisältää bunkeriklausuulin alaiset positiot, jotka koostuvat eri polttoaineista. Metsä Board suojaa gasoil, heavy fuel oil ja marine fuel oil ostojaan finanssisopimuksin.

135

Markkinariskiherkkyys 2024

Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon

Milj. euroa

Vaikutus

rahoitusvaroihin

ja -velkoihin

Vaikutus oman

pääoman

positioon

Vaikutus

vuotuiseen

kassavirtaan

Vaikutus vuotuiseen

kassavirtaan

ml. suojaus

Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu)

Tulosvaikutus

-0,5

-0,2

Muu vaikutus omaan pääomaan

0,3

Hyödykeriski (hyödykehinta + 20 %)

Tulosvaikutus

-8,2

-1,9

Muu vaikutus omaan pääomaan

6,3

Valuuttariski (USD - 10 %)

Tulosvaikutus

1,3

-85,5

-29,8

Muu vaikutus omaan pääomaan

48,0

-9,6

Valuuttariski (GBP - 10 %)

Tulosvaikutus

0,1

-11,9

-4,8

Muu vaikutus omaan pääomaan

6,4

-0,6

Valuuttariski (SEK - 10 %)

Tulosvaikutus

-1,3

57,3

17,4

Muu vaikutus omaan pääomaan

-36,0

-75,6

Markkinariskiherkkyys 2023

Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon

Milj. euroa

Vaikutus

rahoitusvaroihin

ja -velkoihin

Vaikutus oman

pääoman

positioon

Vaikutus

vuotuiseen

kassavirtaan

Vaikutus vuotuiseen

kassavirtaan

ml. suojaus

Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu)

Tulosvaikutus

1,8

2,3

Muu vaikutus omaan pääomaan

0,5

Hyödykeriski (hyödykehinta + 20 %)

Tulosvaikutus

-8,6

-3,3

Muu vaikutus omaan pääomaan

5,3

Valuuttariski (USD - 10 %)

Tulosvaikutus

3,9

-69,1

-21,2

Muu vaikutus omaan pääomaan

51,3

-11,2

Valuuttariski (GBP - 10 %)

Tulosvaikutus

0,1

-11,7

-4,1

Muu vaikutus omaan pääomaan

5,8

-0,4

Valuuttariski (SEK - 10 %)

Tulosvaikutus

-3,1

44,8

9,5

Muu vaikutus omaan pääomaan

-31,6

-69,8

+ -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys

- -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen

Konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muu-tokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 prosentin sähkön-hinnan nousun ja 10 prosentin Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat yli 98 prosenttia konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinahinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruu-deltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointi-ajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä.

Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaiku-tusta omaan pääomaan ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstra-tegiasta riippuen. Vaikutus omaan pääomaan syntyy tytäryhtiöiden oman pääoman konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen. Hyödykehintojen nousulla on negatiivinen vaikutus kassavirtaan. Koska lähimmän vuoden maakaasun- ja logistiikan öljyhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu jää vaikutus suojaus mukaan lukien vähäiseksi.

136

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 2024

Milj. euroa

2025

2026

2027

2028

2029

2030–

Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat

250,0

250,0

Lainat rahoituslaitoksilta

11,8

111,8

11,8

11,8

11,8

5,9

164,7

Vuokrasopimusvelat

6,7

4,5

3,2

1,7

1,2

1,2

18,5

Pitkäaikaiset korolliset velat, yhteensä

18,4

116,3

265,0

13,5

13,0

7,0

433,2

Lyhytaikaiset korolliset velat

96,4

96,4

Ostovelat ja muut velat

322,6

322,6

Rahoitusvelat yhteensä

437,5

116,3

265,0

13,5

13,0

7,0

852,2

Rahoituskulut yhteensä

11,4

10,3

7,3

0,3

0,2

0,0

29,4

Rahoitusvelat ja -kulut yhteensä

448,8

126,6

272,2

13,8

13,1

7,1

881,6

Takausvastuut

0,1

0,4

0,3

0,7

Johdannaiset

Valuuttajohdannaiset, velat

1 356,5

1 356,5

Valuuttajohdannaiset, saamiset

-1 332,2

-1 332,2

Koronvaihtosopimukset

-0,3

-0,3

Hyödykejohdannaiset

-3,6

-3,6

Johdannaiset, netto

20,5

20,5

Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 2023

Milj. euroa

2024

2025

2026

2027

2028

2029–

Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat

250,0

250,0

Lainat rahoituslaitoksilta

11,8

111,8

11,8

11,8

11,8

17,6

176,5

Vuokrasopimusvelat

5,7

3,8

1,8

1,1

0,3

0,7

13,5

Pitkäaikaiset korolliset velat, yhteensä

17,5

115,6

13,6

262,8

12,1

18,4

440,0

Ostovelat ja muut velat

316,2

316,2

Rahoitusvelat yhteensä

333,7

115,4

13,6

262,8

12,1

18,3

755,8

Rahoituskulut yhteensä

12,5

8,9

7,4

7,3

0,3

0,2

36,5

Rahoitusvelat ja -kulut yhteensä

346,2

124,3

21,0

270,1

12,4

18,5

792,4

Takausvastuut

0,2

0,2

1,3

1,6

Johdannaiset

Valuuttajohdannaiset, velat

1 144,3

1 144,3

Valuuttajohdannaiset, saamiset

-1 168,1

-1 168,1

Korkojohdannaiset

-0,7

-0,9

-1,5

Hyödykejohdannaiset

4,0

4,0

Johdannaiset, netto

-20,5

-0,9

-21,4

Hyödykejohdannaiset, saamiset

-0,2

-0,2

Johdannaiset, netto

-20,5

-0,9

-21,4

Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat sisältävät sekä velan lyhennyksen että rahoituskulun . Taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa matu-riteettijakaumaa. Luvut ovat diskonttaamattomia. Vuokrasopimusvelkojen tasearvo oli 17,2 miljoonaa euroa (12,8). Valuuttajohdannaisvelkojen tasearvo oli 29,5 miljoonaa euroa (6,0) ja valuuttajohdannaissaamisten 5,2 miljoonaa euroa (29,8).

137

5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot 2024

Milj. euroa

Liite-tieto

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Jaksotettuunhankintamenoon arvostetut

Tasearvo yhteensä

Rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

4.3

1,4

218,3

219,7

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

5.3

0,7

0,7

Myyntisaamiset ja muut saamiset

4.5

240,0

240,0

Rahavarat

5.4

182,6

182,6

Johdannaiset

5.7

1,2

8,0

9,2

Tasearvo yhteensä

2,7

226,3

423,2

652,1

Käypä arvo yhteensä

2,7

226,3

423,2

652,1

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat

5.5

411,9

411,9

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat

5.5

115,5

115,5

Ostovelat ja muut velat

4.7

322,6

322,6

Johdannaiset

5.7

3,1

26,6

29,7

Tasearvo yhteensä

3,1

26,6

850,0

879,7

Käypä arvo yhteensä

3,1

26,6

849,1

878,8

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot 2023

Milj. euroa

Liite-tieto

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Jaksotettuunhankintamenoon arvostetut

Tasearvo yhteensä

Rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

4.3

1,4

253,0

254,4

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

5.3

2,6

2,6

Myyntisaamiset ja muut saamiset

4.5

219,1

219,1

Rahavarat

5.4

291,6

291,6

Johdannaiset

5.7

1,2

30,3

31,5

Tasearvo yhteensä

2,6

283,3

513,3

799,2

Käypä arvo yhteensä

2,6

283,3

513,3

799,2

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat

5.5

421,0

421,0

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat

5.5

17,1

17,1

Ostovelat ja muut velat

4.7

316,2

316,2

Johdannaiset

5.7

0,4

9,8

10,2

Tasearvo yhteensä

0,4

9,8

754,2

764,4

Käypä arvo yhteensä

0,4

9,8

743,9

754,1

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä arvonlisäverosaamisia ja siirtosaamisia. Ostovelat ja muut velat eivät sisällä saatuja ennakkomak-suja, arvonlisäverovelkoja eikä siirtovelkoja.

Metsä Board -konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai omaisuuserän markkinakorolla laskettuun kykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 1,7–3,6 (1,9–4,3). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpito-arvoista taseessa.

138

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Laatimisperiaatteet

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa, ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäi-vänä. Johdannaisten käypä arvo esitetään korottomissa saamisissa tai veloissa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostami-sesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoi-tuksen mukaisesti. Johdannaiset voidaan ryhmitellä sopimushetkellä joko

Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksiin,

Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksiin,

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksiin, tai

Suojauksiin, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa.

Metsä Board soveltaa suojauslaskentaa tällä hetkellä vain raha-virran suojauksena. Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun riskien hallinnan tavoitteen ja strategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojaus-laskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyt-tävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatut johdannaisten voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan ennakoidun myynnin tai oston toteutuessa ja kirjataan suojauksen kohteena olleen erän oikaisuksi. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset ja tehoton osuus suo-jauslaskentaan kohdistetuista johdannaisista arvostetaan käypään arvoon, ja arvonmuutokset kirjataan korko- ja valuuttajohdannaisten osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta muihin tuottoihin ja kuluihin.

Suojauslaskentaa sovelletaan rahavirran suojauksena hyvin toden-näköisiin myynnin valuuttamääräisisiin rahavirtoihin ja lainojen sopimusperusteisiin vaihtuvakorkoisiin rahavirtoihin. Hyödykkeiden hintariskin hallinnassa suojauslaskentaa sovelletaan maakaasun, kevyen, raskaan ja 0,5 % polttoöljyn hyvin todennäköisiin ostojen rahavirtoihin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätös-päivän markkinadatalla laskettuun kassavirtojen nykyarvoon. Valuut-taoptio arvostetaan Black & Scholes -mallin mukaisiin käypiin arvoihin

(Taso 2). Koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon (Taso 2). Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markki-nahintoja (Taso 1).

Rahoitusriskien hallinta ja suojauksen tehokkuus

Liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta kuvataan tarkemmin konser-nin valuutta-, korko- ja hyödykeriskien hallintaa. Liitetieto 5.7 Rahoitus-varojen ja -velkojen käyvät arvot sisältää johdannaisten käyvät arvot sekä ryhmittelyn. Liitetieto 5.1 Oma pääoma sisältää erittelyt käyvän arvon rahaston suojauslaskennan kirjauksista.

Valuuttavirtaposition rahavirran suojaus on tehokasta, sillä suo-jauksen kohteena olevan myynnin ja suojaavan johdannaisen välillä on suora taloudellinen suhde. Termiinisopimuksen spot-kurssikom-ponentti tai valuuttaoption perusarvokomponentti on määritelty suojauslaskennan kohteeksi ja termiinipisteet tai option aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena soveltaen ajanjaksoon perustuvaa jaksottamista. Valuuttavirtaennusteet ovat suhteellisen vakaita, laskutus tasaista neljännesvuosien ja kuukausien sisällä ja termiinikaupat kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus jää yleensä hyvin vähäiseksi. Muutokset tuotannossa tai myynnin rakenteessa voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaus-suhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti.

Korkorahavirran suojauslaskenta muodostuu pääosin tehokkaaksi, sillä suojauksen kohteena olevien pitkäaikaisten lainojen ja suojaavien koronvaihtosopimusten keskeisten ehtojen välillä on suora taloudel-linen suhde. Suojaussuhteeseen aiheutuu tehottomuutta lainojen ja swappien korkoperiodien mahdollisista eroista sekä eroista sopi-musehtojen viitekoroissa. Korkosuojauksen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennenaikaiset lainan nostot tai ennenaikaiset lainan takaisinmaksut voivat aiheuttaa tehottomuustilanteen, jolloin suojaavat koronvaihtosopimukset käännetään tai otetaan pois suo-jauslaskennasta ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Hyödykeostojen suojaus muodostuu tehokkaaksi, sillä suojauksen kohteeksi on määritelty koko ostohinnan sijaan sama identtinen hinnoittelun riskikomponentti, jota sovelletaan suojaavassa johdan-naisessa. Maakaasun ja polttoöljyn suojauksessa ostojen ja suojaavan johdannaisen hintakomponentit ovat identtiset tai lähes identtiset, jol-loin vastaavuutta seurataan korrelaatiolaskelmilla. Hyödykeostot ovat suhteellisen tasaisia ja suojaukset kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus jää yleensä vähäiseksi. Muutokset eri hyödykkeiden käytössä voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaussuhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti.

140

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Johdannaiset 2024

Nimellisarvo

Käypä arvo

Milj. euroa

Johdannaisvarat

Johdannaisvelat

Yhteensä

Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti

Käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta

Koronvaihtosopimukset

50,0

0,3

0,3

0,3

Korkojohdannaiset yhteensä

50,0

0,3

0,3

0,3

Valuuttatermiinisopimukset

1 327,0

5,2

25,4

-20,3

-1,9

-18,4

Valuuttaoptiosopimukset

496,6

0,0

4,1

-4,0

-4,0

Valuuttajohdannaiset yhteensä

1 823,6

5,2

29,5

-24,3

-1,9

-22,5

Öljyjohdannaissopimukset

16,8

0,8

0,2

0,7

0,7

Maakaasujohdannaissopimukset

11,1

2,9

2,9

2,9

Hyödykejohdannaiset yhteensä

28,0

3,8

0,2

3,6

3,6

Johdannaiset yhteensä

1 901,6

9,2

29,7

-20,5

-1,9

-18,6

Johdannaiset 2023

Nimellisarvo

Käypä arvo

Milj. euroa

Johdannaisvarat

Johdannaisvelat

Yhteensä

Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti

Käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta

Koronvaihtosopimukset

50,0

1,5

1,5

1,5

Korkojohdannaiset yhteensä

50,0

1,5

1,5

1,5

Valuuttatermiinisopimukset

1 138,3

27,7

5,7

21,9

0,9

21,0

Valuuttaoptiosopimukset

488,7

2,2

0,3

1,9

1,9

Valuuttajohdannaiset yhteensä

1 627,0

29,8

6,0

23,8

0,9

22,9

Öljyjohdannaissopimukset

18,7

0,2

0,6

-0,5

-0,5

Maakaasujohdannaissopimukset

10,8

3,5

-3,5

-3,5

Hyödykejohdannaiset yhteensä

29,5

0,2

4,1

-4,0

-4,0

Johdannaiset yhteensä

1 706,4

31,5

10,2

21,4

0,9

20,5

Suojauslaskennan arvonmuutokset ja tulosvaikutukset esitetään liitetiedossa 5.1 Oma pääoma.

Toimenpantaviin yleisiin netotussopimuksiin sidottujen instrumenttien netotuksen taloudellinen vaikutus

2024

2023

Johdannaiset taseessa

Yleisiin netotus-sopimuksiin liittyvät varat ja velat

Nettoriski

johdannaiset taseessa

Yleisiin netotus-sopimuksiin liittyvät varat ja velat

Nettoriski

Johdannaisvarat

9,2

9,2

31,5

31,5

Johdannaisvelat

-29,7

-29,7

-10,2

-10,2

Metsä Board tekee johdannaissopimuksia vain Metsä Group Treasury Oy:n kanssa.

141

Rahavirtasuojauksen maturiteettijakauma 2024

Milj. euroa

1–6 kuukautta

7–12 kuukautta

1–5 vuotta

yli 5 vuotta

Suojauksen kohteena oleva kassavirta yhteensä

Korkojohdannaiset suojauslaskennassa

50,0

50,0

Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa

704,7

290,7

995,4

Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa

164,7

164,7

Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa

14,0

14,0

28,0

Rahavirtasuojauksen maturiteettijakauma 2023

Milj. euroa

1–6 kuukautta

7–12 kuukautta

1–5 vuotta

yli 5 vuotta

Suojauksen kohteena oleva kassavirta yhteensä

Korkojohdannaiset suojauslaskennassa

50,0

50,0

Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa

613,5

200,3

813,8

Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa

79,9

79,9

Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa

14,7

14,7

29,5

142

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

6. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero, edellisten tili-kausien verot ja laskennalliset verot muodostavat tuloslaskelman verokulun. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi siltä osin kun ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin, jolloin verot kirjataan vastaavasti kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verolainsäädännön ja verokannan perusteella.Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoar-von ja verotuksellisen arvon välillä käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa, eikä tytäryritysten jakamattomista voitto-varoista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei toden-näköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähentään toisistaan, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyt-töomaisuushyödykkeiden poistoista, muiden sijoitusten sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspe-rusteisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä arvostuksista käypiin arvoihin.

Keskeiset arviot ja harkinta

Johdon arviota tarvitaan tilikauden tulokseen perustuvien verojen määrittämiseen sekä mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia kirjataan verotuksellisista tappioista. . Konsernin eri yhtiöissä suoritetaan vuosittain verotarkastuksia. Tarkastuksiin liittyen kirjataan tarvittaessa verovelkoja, joiden arvostukseen tilinpäätöshetkellä liittyy usein merkittäviä epävarmuustekijöitä lopullisesti maksettavan veron määrää arvioitaessa. Arvioiden ja lopullisten verojen väliset erot vaikuttavat sekä kauden verotetta-vaan tuloon perustuviin veroihin että laskennallisiin veroihin.

Milj. euroa

2024

2023

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

-4,6

-12,8

Edellisten tilikausien verot

-0,2

-0,1

Laskennalliset verot

-7,3

-6,4

Yhteensä

-12,0

-19,3

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa

2024

2023

Tulos ennen veroja

51,4

120,9

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 %

-10,3

-24,2

Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat

-0,7

-0,6

Verovapaat tulot

0,9

0,5

Vähennyskelvottomat kulut

-0,4

-0,2

Väliaikaisista eroista ja verotappioista aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen oikaisu

0,4

-0,4

Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö

0,3

0,7

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

-1,8

4,8

Verot aikaisemmilta tilikausilta

-0,2

-0,1

Muut

-0,4

0,2

Verot konsernin tuloslaskelmassa

-12,0

-19,3

Efektiivinen verokanta, %

23,3

16,0

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot on eritelty liitetiedossa 5.1.

OECD:n kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishankkeessa (OECD/G20 Inclu-sive Framework on Base Erosion and Profit Shifting) valmisteltu Pilari II koskee kansainvälisten konsernien tulon globaalia minimiverotusta. Muutoksessa on kyse suurten konsernien uudesta täydennysverosta, jolla pyritään varmistamaan vähintään 15 % minimitason mukainen verotus ympäri maailman. Mikäli konsernin jonkin toimintamaan yhteenlaskettu efektiivinen veroaste minimiverotusta koskevien sääntöjen mukaan laskettuna on alle 15 %, maksettavaksi määrätään täydennysvero, jolla efektiivinen veroaste nostetaan 15 %:iin. Muutos tulee koskemaan 31.12.2023 jälkeen alkavia tilikausia. Metsä Groupin tämänhetkisen arvion mukaan Pilari II:n mukainen globaali minimiverotus joko ei tule vaikuttamaan lainkaan, tai ei tule vaikuttamaan materiaalisesti konsernin maksettaviin veroihin.

143

Konsernitilinpäätös | Metsä board Vuosikatsaus 2024

7. Konsernin rakenne

7.1 Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot

Laatimisperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyritys Metsä Board Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Konsernilla on määräysvalta, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumatto-mat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpää-töksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa ja laajan tuloksen jakautuminen laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallatto-mille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Yhteiset toiminnot

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konserni yhdistelee tilinpäätökseensä omistusosuutensa mukaisen osuuden yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.

Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot 31.12.2024

Metsä Board Oyj:n omistamat saman konsernin osakkeet ja osuudet

Maa

Omistusosuus, %

Osakkeiden lukumäärä

Kirjanpitoarvo

Euroa

Saman konsernin osakkeet ja osuudet

Metsäliitto Osuuskunta

Suomi

-

716 041

716 031,03

Tytäryhtiöosakkeet

Kotimaiset

Metsä Board International Oy

Suomi

100,00

10 000

23 347 464,13

Ulkomaiset

Metsa Board Americas Corporation 1)

USA

99,00

17 820

12 209 018,39

Metsä Board Benelux n.v./s.a 1)

Belgia

0,08

2

0,00

Metsä Board Deutschland GmbH

Saksa

100,00

1

0,00

Metsa Board Ibéria S.A. 1)

Espanja

1,00

100

1 561,63

Metsä Board Sverige Ab

Ruotsi

100,00

10 000 000

750 358 228,09

Tytäryhtiöosakkeet yhteensä

785 916 272,24

Saman konsernin osakkeet ja osuudet yhteensä

786 632 313,27

1)Konsernin osuus 100,0 %

Kotimainen alakonserni

Metsä Board International Oy

Metsä Board Benelux n.v./s.a 1)

Belgia

99,92

2 919

140 001,71

Metsä Board France SAS

Ranska

100,00

8 211

418 951,75

Metsa Board Ibéria S.A. 1)

Espanja

99,00

147 771

155 316,78

Metsa Board Italia S.r.l.

Italia

100,00

100 000

1 250 691,84

Metsa Board (Middle East & Africa) Ltd

Kypros

100,00

742 105

214 000,00

Metsä Board Polska Sp. Z o.o.

Puola

100,00

232

54 458,58

Metsa Board Singapore Pte Ltd

Singapore

100,00

10 000

4 036,51

Metsa Board Singapore Pte Ltd Indian Branch

Intia

100,00

-

-

Metsa Board Turkey LLC

Turkki

100,00

400

2 303,66

Metsa Board UK Ltd

Iso-Britannia

100,00

2 400

264 172,02

Metsa Board Americas Corporation 1)

USA

1,00

180

4 435,15

Metsa Board Australia and New Zealand Pty Ltd

Australia

100,00

1

41 827,54

Yhteensä

2 550 195,54

1)Konsernin osuus 100,0 %

145

Euroa

2024

2023

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Hankintameno 1.1.

1 794 954 229,12

1 739 951 217,05

Lisäykset

86 691 496,05

71 074 215,16

Vähennykset

-4 996 819,04

-16 014 722,47

Siirrot erien välillä

-56 480,62

Hankintameno 31.12.

1 876 648 906,13

1 794 954 229,12

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-1 312 459 545,48

-1 278 496 436,98

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

4 870 985,41

14 893 267,81

Tilikauden poistot

-52 757 940,62

-48 856 376,31

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-1 360 346 500,69

-1 312 459 545,48

Kirjanpitoarvo 31.12.

516 302 405,44

482 494 683,64

10.

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Hankintameno 1.1.

529 953 996,10

534 406 191,31

Lisäys

256 678 317,17

Vähennykset

-4 452 195,21

Hankintameno 31.12.

786 632 313,27

529 953 996,10

Osuudet omistusyhteysyrityksissä

Hankintameno 1.1.

86 429 409,33

86 429 409,33

Hankintameno 31.12.

86 429 409,33

86 429 409,33

Muut osakkeet ja osuudet

Hankintameno 1.1.

253 698 707,84

344 817 070,84

Vähennykset

-34 620 000,00

-91 118 000,00

Siirrot erien välillä

-94 292,91

Arvonalennukset

-363,00

Hankintameno 31.12.

218 984 414,93

253 698 707,84

Sijoitukset, osakkeet yhteensä

Hankintameno 1.1.

870 082 113,27

965 652 671,48

Lisäykset

256 678 317,17

Vähennykset

-34 620 000,00

-95 570 195,21

Siirrot erien välillä

-94 292,91

Arvonalennukset

-363,00

Hankintameno 31.12.

1 092 046 137,53

870 082 113,27

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Hankintameno 1.1.

288 654 833,04

290 412 859,87

Lisäys

1 758 026,47

522 658,70

Vähennykset

-161 946 546,42

-2 280 685,53

Hankintameno 31.12.

128 466 313,09

288 654 833,04

Muut saamiset

Hankintameno 31.12.

Saamiset yhteensä

Hankintameno 1.1.

288 654 833,04

290 412 859,87

Lisäykset

1 758 026,47

522 658,70

Vähennykset

-161 946 546,42

-2 280 685,53

Hankintameno 31.12.

128 466 313,09

288 654 833,04

Sijoitukset ja saamiset yhteensä

Hankintameno 1.1.

1 158 736 946,31

1 256 065 531,35

Lisäykset

258 436 343,64

522 658,70

Vähennykset

-196 566 546,42

-97 850 880,74

Siirrot erien välillä

-94 292,91

Arvonalennukset

-363,00

Hankintameno 31.12.

1 220 512 450,62

1 158 736 946,31

158

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 479 032 817,00 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 218 714 526,78 euroa ja tilikauden tulos on 49 678 808,41 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

osinkona jaetaan 0,07 euroa osakkeelta eli yhteensä

24 853 237,50

vapaaseen omaan pääomaan jätetään

454 179 579,50

Jakokelpoiset varat

479 032 817,00

Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 31. maaliskuuta 2025.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna

yhtiön maksukykyä.

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Vahvistamme, että:

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta

toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävar- muustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja

toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Espoossa 6. päivänä helmikuuta 2025

Ilkka Hämälä Jussi Linnaranta Leena Craelius

Raija-Leena Hankonen-Nybom Erja Hyrsky Mari Kiviniemi

Jukka Moisio Mikko Mäkimattila Juha Vanhainen

Mika Joukio

toimitusjohtaja

166

Tilintarkastuskertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväk- syttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai- sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi- oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin- päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök- sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun- tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheu- tua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudel- lisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyy- den koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse- matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian- mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittä- vää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk- sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hank- kiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayk- sikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konser- nin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus- havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme nou- dattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk- sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk- sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

169

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2012 alkaen yhtäjaksoisesti 13 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu infor- maatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas- tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilin- päätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää- töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestä- vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestä- vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapau- den myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 6. helmikuuta 2025

KPMG Oy Ab

Kirsi Jantunen

KHT

170

Tilintarkastuskertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7) toimintakertomuk- seen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konser- nin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointi- standardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neu- voston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Metsä Board Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjan- pitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoi- tetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa nou- datettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimek- siantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Metsä Board Oyj:n yhtiökokoukselle

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Metsä Board Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo- messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintas- tandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunnitel- tava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudat- tamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Metsä Board Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

Konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestä- vyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäy- töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

171

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

100

80

60

40

20

0

20

21

22

23

24

20

21

22

23

24

Osakkeet ja osakkeenomistajat | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Metsä Boardin osakkeet

Metsä Boardin osakkeet on listattuna Nasdaq Helsingissä. Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 557 881 540,40 euroa. Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Vuoden 2024 lopussa A-osakkeita oli 32 802 175 kappaletta ja B-osakkeita 322 710 571 kappaletta. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Vuonna 2024 osake- muuntoja ei ollut.

Osinkopolitiikka

Metsä Board uudisti vuonna 2024 yhtiön osin- kopolitiikan. Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään puolet tilikauden tuloksesta yli ajan, huomioiden yhtiön tulevat investointi- ja kehi- tystarpeet. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Osingonmaksu, yhteensä 25 milj. euroa vastaa 98 prosenttia 2024 tilikauden tuloksesta.

Hallituksen antivaltuudet

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hal- lussa olevia omia osakkeita yhteensä enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osak- keet, jotka voidaan antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla. Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka. Valtuutus oli kokonaan käyttämättä 31.12.2024.

Määräysvallan vaihtumisen vaikutus

Joihinkin tiettyihin resurssi- ja muita osakkuus- yhtiöitä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden nojalla Metsä Boardin on tarjottava osakkeensa osakkuusyhtiössä muiden osakkai- den ostettavaksi Metsä Boardin määräysvallan

vaihtuessa. Näistä sopimuksista Metsä Fibre Oy:n osakassopimuksen nojalla Metsä Fibren osakkaiden tulee tarjota osakkeensa muiden osakkaiden ostettaviksi määräysvallan muutos- tilanteissa. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle 50 prosenttiin ei kuitenkaan velvoittaisi Metsä Boardia tarjoamaan Metsä Fibre Oy:n osakkeita ostettavaksi.

Perustietoja Metsä Boardin osakkeista

Metsä Boardin A-osake

Metsä Boardin B-osake

Listaus

Nasdaq Helsinki

Nasdaq Helsinki

Listauspäivä

2.1.1987

2.1.1987

Toimialaluokka

Suuret yhtiöt

Suuret yhtiöt

Kaupankäyntitunnus

METSA

METSB

ISIN-koodi

FI0009000640

FI0009000665

Reuters-tunnus

METSA.HE

METSB.HE

Bloomberg-tunnus

METSA FH

METSB FH

Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024

32 802 175

322 710 571

Osakkeiden kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2024 (2023)

Metsä Boardin A-osake

Metsä Boardin B-osake

Päätöskurssi 31.12., euroa

5,60 (7,80)

4,24 (7,19)

Alin kurssi, euroa

5,40 (7,48)

3,97 (66,2)

Ylin kurssi, euroa

9,62 (13,05)

8,11 (8,96)

Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto, kappaletta

2 013 (2 132)

379 162 (466 223)

Kokonaisvaihto, kappaletta

505 146 (535 219)

95 169 558 (117 021 973)

Markkina-arvo, milj. euroa

184 (333)

1 369 (2 828)

Osakkeiden kurssikehitys 2024

Euroa Milj. osaketta

Metsä Board A

Metsä Board B

Vaihto

Lähde: Euroland https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osaketyokalut/osakemonitori/

13,0

11,0

9,0

7,0

5,0

3,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

0,0

Osinko

euroa %

Osinko / nettotulos

%

0,70

0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

0

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

0

Osinko/osake, euroa

Osinkotuotto, %

173

Osakkeet ja osakkeenomistajat | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2024

Omistus

Ilkka Hämälä

Hallituksen puheenjohtaja

301 849

Jussi Linnaranta

Hallituksen varapuheenjohtaja

42 251

Leena Craelius

Hallituksen jäsen

4 761

Raija Hankonen-Nybom

Hallituksen jäsen

22 653

Erja Hyrsky

Hallituksen jäsen

19 269

Mari Kiviniemi

Hallituksen jäsen

13 446

Jukka Moisio

Hallituksen jäsen

22 044

Mikko Mäkimattila

Hallituksen jäsen

9 813

Juha Vanhainen

Hallituksen jäsen

14 221

Mika Joukio

Toimitusjohtaja

377 846

Metsä Boardin muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on kerrottu sivuilla 194–195.

175

Kurssikehitys ja osakemäärät

2024

2023

2022

2021

2020

Osakeantioikaistut kurssit, euroa

A-osake

ylin

9,62

13,05

10,50

11,00

8,80

alin

5,40

7,48

7,66

8,50

4,80

kauden lopussa

5,60

7,80

10,15

9,38

8,64

keskikurssi

7,80

10,06

9,48

9,48

6,88

B-osake

ylin

8,11

13,05

10,49

11,01

8,79

alin

3,97

7,48

7,09

7,50

4,47

kauden lopussa

4,24

7,80

8,77

8,61

8,62

keskikurssi

7,19

10,06

8,73

9,14

6,12

Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä, kpl

A-osakkeet

505 146

535 219

849 346

1 802 589

1 758 683

% kokonaismäärästä

1,5

1,6

2,6

5,5

5,3

B-osakkeet

95 169 558

117 021 973

87 832 699

98 057 575

155 232 570

% keskimääräisestä kokonaismäärästä

29,5

36,3

27,2

30,4

48,1

Osakemäärät kauden lopussa

A-osakkeet

32 802 175

32 802 175

32 802 175

32 802 175

32 887 151

B-osakkeet

322 710 571

322 710 571

322 710 571

322 710 571

322 625 595

Yhteensä

355 512 746

355 512 746

355 512 746

355 512 746

355 512 746

Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

354 991 386

354 750 822

355 359 331

355 512 746

355 512 746

Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa

1 552,6

2 576,1

3 161,5

3 086,2

3 065,2

Osakkeenomistajat, B -sarja, kpl

63 714

62 501

56 887

54 904

48 165

Osakekohtaiset tunnusluvut

Milj. euroa

2024

2023

2022

2021

2020

Osakekohtainen tulos

Tulos ennen veroja

51,4

120,9

524,9

365,8

212,3

verot

-12,0

-19,3

-63,5

-51,8

-42,2

= Tulos

39,4

101,6

461,4

314,0

170,1

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, kpl

354 991 386

354 750 822

355 359 331

355 512 746

355 512 746

Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa

0,07

0,27

1,15

0,82

0,48

Osakekohtainen oma pääoma, euroa

4,91

5,35

5,86

4,78

3,89

Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus, euroa

0,07  1)

0,25

0,58

0,41

0,26

Osinko tuloksesta, %

98,1

93,5

50,4

49,9

54,3

Metsä Boardin osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Efektiivinen osinkotuotto, % päätöskurssista

A-osake

1,3  1)

3,2

5,7

4,4

3,0

B-osake

1,7  1)

3,5

6,6

4,8

3,0

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

A-osake

78,4

29,2

8,8

11,4

18,1

B-osake

59,4

26,9

7,6

10,5

18,0

Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %

A-osake

114,1

145,9

173,2

196,2

222,0

B-osake

86,4

134,5

149,6

180,1

221,5

1) Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta.

176

Tunnusluvut | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Tunnusluvut

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Tunnusluku

Määritelmä

Perustelu tunnusluvun käytölle

Kannattavuus

Liiketulos

=

IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoi- tustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan ja se on riippumaton yrityksen pääomarakenteesta

Käyttökate

=

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia

Tunnusluku osoittaa paljonko konsernin liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään liiketoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset ennen poistoja ja arvonalennuksia

Oman pääoman tuotto (%)

=

Tulos ennen veroja tuloverot

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa osakkeenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla

Oma pääoma (keskimäärin)

Sijoitetun pääoman tuotto (%)

=

Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle pääoman sijoittajan näkökulmasta

Taseen loppusumma korottomat velat (keskimäärin)

Rahoitus ja taloudellinen asema

Omavaraisuusaste (%)

=

Oma pääoma

Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta, vakavaraisuutta ja kykyä selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä

Taseen loppusumma saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste (%)

=

Korollinen nettovelka

Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta ja taloudellista tilannetta.

Oma pääma

Korollinen nettovelka

=

Korolliset rahoitusvelat rahavarat ja korolliset saamiset

Tunnusluku kuvaa konsernin velkaantuneisuutta

Muut

Kokonaisinvestoinnit

=

Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttö- omaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot

Tunnusluku kuvaa konsernin rahankäyttöä ylläpitää ja uudistaa tuotanto- koneitaan ja -laitoksiaan sekä laajentaa liiketoimintaa yrityshankinnoin

Korkokate

=

Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä hoitaa velkavelvoitteensa

Nettokorkokulut

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tunnusluku

Määritelmä

Osakekohtainen tulos

=

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin

Osakekohtainen oma pääoma

=

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osakekohtainen osinko

=

Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osinko tuloksesta (%)

=

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%)

=

Osakekohtainen osinko

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

=

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos

P/BV (%)

=

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen oma pääoma

Osakeantioikaistu keskikurssi

=

Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osake- antioikaistu lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo

=

Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi

Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä säätelee Suomen Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi osakekoh- tainen tulos -tunnuslukua säätelee IAS 33 standardi.

181

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

koskevat periaatteet tehdessään vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hal- lituksen kokoonpanoksi. Hallituksen monimuo- toisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana hallituksen ja sen nimitys- ja HR-valiokunnan normaalia toimintaa.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka alkaa jäsenen valinneen yhtiökokouksen päättymisestä ja jatkuu seuraa- van varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Peräk- käisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vuoden 2024 yhtiökokouksen valitsemaan hallitukseen on kuulunut yhdeksän (9) jäsentä, joista 56 prosenttia on miehiä (5) ja 44 prosent- tia naisia (4). Hallituksen jäsenten ikäjakauma on ollut 45–64 vuotta.

Hallituksen yhdeksästä (9) jäsenestä 89 prosenttia jäsenistä (8) on ollut riippumattomia yhtiöstä ja 67 prosenttia jäsenistä (6) on ollut riippumattomia yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

Hallituksessa ei ole yhtiön toimivaan johtoon kuuluvia henkilöitä.

Hallituksella on kokonaisuutena laaja-alainen kokemus hyvästä hallintotavasta, kansainväli- sestä liiketoiminnasta ja johtamisesta joko ope- ratiivisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä eri toimialoilta, mukaan luettuna yhtiön toimialalta eli metsäteollisuudesta sekä muun muassa met- sätaloudesta, teräs- ja konepajateollisuudesta, elintarviketeollisuudesta ja tilintarkastuksen toimialalta. Hallituksessa on myös useiden vuosien ajalta kokemusta kestävyys- ja vastuul- lisuusasioiden johtamisesta sekä niihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista. Halli- tuksen kokoonpano sekä yhteenveto hallituksen jäsenten työhistoriasta ja luottamustoimista löytyvät tämän selvityksen lopusta hallituksen jäsenten esittelystä sekä yhtiön verkkosivuilta https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/ sijoittajat/ hallinnointi/hallitus/ .

Tilikaudella 2024 hallitus piti yhteensä 15 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin 96-prosenttisesti (osallistuminen oli 97 % vuosina 2023 ja 2022).

Osallistuminen hallituksen ja valiokuntien kokouksiin jäsenittäin

Hallituksen jäsen

Hallituksen kokousten lukumäärä

Osallis- tumis-%

Riippumat- tomuus yhtiöstä

Riippumat- tomuus merkittäväs- osakkeen- omistajasta

Ilkka Hämälä (hallituksen puheenjohtaja)

14/15

93

Ei

Ei

Jussi Linnaranta

15/15

100

Kyllä

Ei

Hannu Anttila (26.3.2024 saakka)

5/5

100

Kyllä

Kyllä

Leena Craelius (26.3.2024 alkaen)

8/10

80

Kyllä

Kyllä

Raija-Leena Hankonen-Nybom

14/15

93

Kyllä

Kyllä

Erja Hyrsky

14/15

93

Kyllä

Kyllä

Mari Kiviniemi

15/15

100

Kyllä

Kyllä

Mikko Mäkimattila

15/15

100

Kyllä

Ei

Jukka Moisio

14/15

93

Kyllä

Kyllä

Juha Vanhainen

15/15

100

Kyllä

Kyllä

Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi tarvittaessa päättää perustavansa valiokuntia valmistelemaan ja käsittelemään hallituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus on nimittänyt keskuudestaan tarkastusvalio- kunnan sekä nimitys- ja HR-valiokunnan. Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia.

Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja HR-valiokunnan suoraan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin, laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön julkistaman taloudellisen tiedon sekä kestävyysraportoinnin oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa säännöl- lisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen järjestel- miä ja seuraa taloudellisten ja kestävyysriskien raportoinnin sekä tilintarkastuksen ja kestä- vyysraportointivarmentamisen etenemistä. Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa, keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten noudattamista. Se arvioi tilintarkastajan ja tilin- tarkastusyhteisön riippumattomuutta ja antaa

hallitukselle suosituksen yhtiön tilintarkastajan valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta käsittelee myös sisäisen tarkastuksen puolivuosittaiset toimintasuunnitelmat ja merkittävistä tarkastuk- sista laaditut raportit.

Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokousten yhteydessä valiokunta kuulee yhtiön tilintarkastajaa. Valiokunnan puheenjohtaja antaa hallitukselle raportin tarkastusvalio- kunnan jokaisesta kokouksesta. Tehtävät ja vastuualueet on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt ( https://www.metsagroup.com/globalassets/ metsa-board/documents/investors/corpora- te-governance/fi/general/metsa-board-tarkas- tusvaliokunnan-tyojarjestys.pdf ).

Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valio- kunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia neuvonantajia tarpeen mukaan.

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat toimineet alla olevassa taulukossa luetellut hallituksen jäsenet. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta.

Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2024 aikana. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 96 (osallistuminen oli 92 % vuonna 2023 ja 100 % vuonna 2022).

185

Tarkastusvaliokunnan jäsen

Kokousten lukumäärä

Osallistumis-%

Raija-Leena Hankonen-Nybom (puheenjohtaja)

5/5

100

Hannu Anttila (26.3.2024 saakka)

1/1

100

Leena Craelius (26.3.2024 alkaen)

4/4

100

Mari Kiviniemi

5/5

100

Jukka Moisio

4/5

80

Juha Vanhainen

5/5

100

Nimitys- ja HR-valiokunta

Nimitys- ja HR-valiokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muun ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa sekä valmistella johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat. Lisäksi valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan (ja toimitus- johtajan sijaisen) nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henki- löstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu neljä hallituksen jäsentä ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi

vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja HR-valiokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt ( https://www.metsagroup. com/globalassets/metsa-board/documents/ investors/corporate-governance/fi/general/met- sa-board-nimitys-ja-hr-valiokunnan-tyojarjestys. pdf ).

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja HR-valiokunnan jäseninä ovat toimineet alla olevassa taulukossa luetellut hallituksen jäsenet.

Nimitys- ja HR-valiokunnan kokoontui neljä kertaa vuoden 2024 aikana. Kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin (osallistuminen oli 100 % myös vuosina 2023 ja 2022).

Nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen

Kokousten lukumäärä

Osallistumis-%

Ilkka Hämälä (puheenjohtaja)

4/4

100

Erja Hyrsky

4/4

100

Jussi Linnaranta

4/4

100

Mikko Mäkimattila

4/4

100

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja Mika Joukio (syntynyt 1964) on koulutukseltaan diplomi-insinööri, MBA.

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallinnon johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitus- johtajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa, että yhtiön kirjanpito on hoidettu lain mukaisesti ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoi- mintaa ja vastaa eri toimintojen valvonnasta ja ohjaamisesta.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan

toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran vuodessa. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestel- mässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakepalkkiojärjestelmästä saatuja tuloja. Toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana.

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja voi myös irtisanoutua tehtävästään. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi

kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

Toimitusjohtajan sijainen

Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjoh- tajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä hetkellä ole nimitetty sijaista.

Yhtiön johtoryhmä

Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, jonka muodostavat toimitusjohtaja Mika Joukion lisäksi hänelle suoraan raportoivat joh- tajat Markku Leskelä (kehitys), Jussi Noponen (myynti ja toimitusketju), Harri Pihlajaniemi (tuo- tanto ja teknologia), Henri Sederholm (talous) sekä Camilla Wikström (henkilöstö). Yhtiön liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 4.10.2024 Laura Remes, joka aloittaa tehtävässään myöhemmin vuonna 2025. Remeksen aloitettua tehtävässään Metsä Boardin kehityksestä vastaavan Markku Leskelän vastuualue sisältää tuotekehityksen ja vastuullisuuden.

Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita ovat muun muassa investointien suunnittelu, yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja valmistelu, resurssien kohdentaminen, juokse- vien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta pääsääntöisesti vähintään kerran kuukaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa.

Johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa oman vastuualueensa toiminnasta. Toimintoja tukevat keskitetyt tukitoiminnot, joista useimmat ovat yhteisiä Metsä Groupin muiden yhtiöiden kanssa. Tukitoiminnot perustuvat erillisiin palvelusopimuksiin, jotka ovat markkinaehtoisia.

Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketur- vasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmin puolin.

186

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta

Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, pörssiyhtiöitä koskeviin muihin lakeihin ja säädöksiin, yhtiöjärjestykseen, Helsingin pörssin sääntöihin ja suosituksiin, hallinnointikoodin suosituksiin sekä yhtiön omiin hyväksyttyihin toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Sisäistä valvontaa toteutetaan koko organisaatiossa. Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tuke- vat raportointijärjestelmät. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi puolestaan Metsä Groupin sisäinen tarkastus. Ulkoinen valvonta kuuluu Metsä Boardin tilintarkastajalle ja toimivaltaisille viranomaisille. Seuraavassa on kuvattu Metsä Boardia koskevan sisäisen valvonnan, riskien- hallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet, toiminnan tavoitteet sekä vastuusuhteet. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kuvattu yhtiön toimintaker- tomukseen sisältyvässä kestävyysraportissa osassa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa talo- udellisen raportoinnin, kestävyysraportoinnin ja muun toiminnan valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiön hallitus ja toimiva johto sekä koko henkilökunta. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun johtamisinformaation sekä kestävyystietojen luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestel- mät toiminnan tueksi.

Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen, yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan, kuten toiminnan ohjaukseen ja kontrolleihin toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä (iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja

todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle valvonnalle.

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta, luotonvalvonta ja hyväksymisoikeudet

Metsä Boardin eri toimintojen ja keskushallinnon talousorganisaatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista. Tehdas- ja myyntiyksiköt raportoivat taloudelliset luvut kuukausittain. Kunkin yksikön controller-toiminto tarkastaa vastuualueensa kuukausitulokset ja raportoi ne edelleen keskushallinnolle. Toimintojen kan- nattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat yhtiön ja kunkin toiminnon johto. Tulos raportoidaan kuukausit- tain hallitukselle ja johtoryhmälle.

Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty yhtiön luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään vuosineljänneksittäin. Luotonvalvojat seuraavat myyntisaamisten kehittymistä konsernin luotto- johtajan alaisuudessa kussakin myyntiyhtiössä. Vastapuolikohtaiset luottolimiitit asetetaan hal- lituksen hyväksymän luottopolitiikan puitteissa yhteistoiminnassa keskitetyn luotonvalvonnan, myynnin ja talousjohdon kanssa. Luottoriskien kehitys raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Kustannusten, merkittävien sopimusten ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistamalla tavalla sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien rajoissa. Investointien seuranta hoidetaan yhtiön taloustoiminnon toimesta hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään esihyväksynnän jälkeen toimintojen ja yhtiön johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunnitelman antamissa puitteissa. Merkittävimmät investoinnit viedään erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit kerätään vuosineljänneksittäin.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä kon- sultointitoimintaa. Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontatehtävän hoidossa ja tukee Metsä Boardia ja sen johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen

lähestymistavan riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Metsä Boardin sisäistä tarkastusta toteuttaa Metsä Groupin sisäisen tarkastuksen yksikkö. Tarkastustyössä noudatetaan tarkastusva- liokunnan vahvistamaa sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta. Sisäinen tarkastus raportoi toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti Metsä Groupin pääjohtajalle.

Sisäinen tarkastus laatii puolivuosittain toimintasuunnitelman, jonka tarkastusvalio- kunta hyväksyy. Tarkastustyö kohdistetaan riskiperusteisesti yhtiön toimintoihin ja yksiköihin, joiden on arvioitu olevan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä. Sisäinen tarkastus huolehtii yhteis- työssä tilintarkastuksen kanssa suunnitelmien koordinoinnista siten, että tarkastustyön riittävä kattavuus varmistetaan ja päällekkäinen työ vältetään. Vastaavasti yhteistyötä tehdään Metsä Groupin muiden varmistustoimintojen, kuten sisäisten kontrollien, riskienhallinta- ja compliance-toimintojen kanssa.

Tarkastuksen tuloksista laadittava tarkastusraportti jaetaan Metsä Boardin toimi- tusjohtajalle, johtoryhmälle, lakiasiainjohtajalle, tarkastuskohteen johdolle ja vastuuhenkilöille sekä tilintarkastajalle. Tarkastusraportit annetaan tiedoksi Metsä Groupin pääjohtajalle, talousjohtajalle, lakiasiainjohtajalle ja tarvit- taessa muulle konsernijohdolle.

Sisäinen tarkastus laatii tarkastusvalio- kunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä havainnoista ja suosituksista sekä johdon toimenpidesuunnitelmista ja niiden toteutumi- sesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja tarkastusjohtaja tapaavat myös säännöllisesti ilman johdon läsnäoloa.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa Metsä Boardin johta- mista läpi koko organisaation: suunnittelua, päivittäistä johtamista, kehitysinvestointeja sekä muita merkittäviä muutoshankkeita. Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännönläheisenä.

Riskienhallinnan tarkoitus on tukea yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja

187

edelleen arvon tuottamista omistajille lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Riskienhallinnassa tarkastellaan ja ennakoidaan järjestelmällisesti riskejä ja mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarkastelun perusteella tehdään päätöksiä riskien ja mahdollisuuksien huomioimisesta tavoitteita tukevalla tavalla. Painopiste on ennakoivissa toimenpiteissä, jotka vähentävät riskin todennäköisyyttä ja vaikutusta.

Riskienhallinta perustuu systemaattiseen prosessiin, jonka toteutus on integroitu osaksi liiketoiminnan suunnittelu- ja operatiivisia prosesseja. Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri toimielinten kesken. Hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapo- litiikan, tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi yhtiön riskienhallinnan tasoja ja toimintatapoja sekä keskeisiä riskialueita ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintape- riaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja vastaavat myös siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Metsä Groupin Riskienhallintaprosessin omistaja vastaa riskienhallinnan prosessin ja kyvykkyyksien ylläpidosta sekä kehittämisestä yhteistyössä liiketoimintojen kanssa. Metsä Boardin riskikomitea koordinoi riskiarviointeja ja koostaa kaksi kertaa vuodessa yhteenvedon keskeisistä riskeistä, jonka toimitusjohtaja esit- telee hallitukselle johtoryhmäkäsittelyn jälkeen.

Liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdol- lisuuksia, joita voidaan hyödyntää sovittujen rajojen puitteissa. Tietoisten riskinottopäätösten tulee perustua riskinkantokyvyn ja voitto-/ tappiopotentiaalin riittävään arviointiin ennen merkittävien hankkeiden ja investointien esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallin- taprosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja

toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on

varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskun- tavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla tavalla ja parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella

varmistaa yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen

täyttää sidosryhmien odotukset

suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoimin- nan häiriötön jatkuvuus

optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden suhde

varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen hallinta ja kokonaisriskien minimointi.

Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.

Tilintarkastus

Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintar- kastajanaan KHT-tilintarkastaja. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastus on kilpailutettu viimeksi vuonna 2021 ja kevään 2024 varsi- naisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka osoitti päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Kirsi Jantusen. Tarkastusvaliokunta valvoo tilintarkastajien valintamenettelyä ja antaa suosituksensa hallitukselle tilintarkastajan valintaa ja palkkiota koskevan päätösehdotuksen tekemisestä yhtiökokoukselle.

Vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita maksettiin seuraavasti:

Konsernin tilintarkastajan KPMG:n tilintarkastuspalkkiot, milj. euroa

2024

2023

Tilintarkastus

0,5

0,5

Tilintarkastajan lausunnot¹

0,1

0,0

Veropalvelut

Muut palvelut

0,0

0,0

Yhteensä

0,7

0,6

¹ sisältää vuoden 2024 kestävyysraportin varmennuspalkkion

188

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Sisäpiirihallinto

Metsä Board ja sen konserniyhtiöt noudattavat sisäpiiriasioissa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti arvopaperipaperimarkkinalakia sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta N:o 596/2014 markkinoiden väärinkäytöstä (MAR), Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita sekä Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta ( https:// www.nasdaq.com/market-regulation/nordics/ helsinki ). Yhtiön hallitus on edellä mainittujen sääntöjen perusteella hyväksynyt yhtiön oman sisäpiiriohjeen, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Sisäpiirihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan kaupankäyntiin ja hinnanmuodos- tukseen. Sisäpiiriin kuuluvia sekä taloudellisen raportoinnin valmisteluun osallistuvia ohjeiste- taan ja koulutetaan säännöllisin väliajoin.

Yhtiö ei ylläpidä pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiö perustaa tarvittaessa hallituksen puheenjohtajan päätöksellä sisäpii- rihankkeen, jonka piiriin kuuluvat kaikki tietyn sisäpiiritietoa sisältävän hankkeen valmisteluun osallistuvat henkilöt.

Yhtiön ilmoitusvelvollisiin johtajiin kuuluivat vuonna 2024 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Kyseisten henkilöiden sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden omistus on julkista, sillä näillä kullakin on itsenäinen ilmoitusvelvollisuus suhteessa yhtiöön ja valvontaviranomaiseen Metsä Boardin osakkeilla ja muilla rahoitusvä- lineillä tekemistään liiketoimista. Metsä Board julkaisee vastaanottamansa liiketoimia koskevat ilmoitukset pörssitiedotteina.

Ilmoitusvelvollisten johtajien kaupankäynti yhtiön osakkeilla ja muilla rahoitusvälineillä on kiellettyä raportointijakson päättymisen ja osa- vuosikatsauksen julkistamispäivän päättymisen välisenä aikana (kuitenkin aina vähintään 30 kalenteripäivää; ns. suljettu ikkuna).

Metsä Board ylläpitää lisäksi listaa henkilöistä, jotka tehtävissään osallistuvat

osavuosikatsausten, tilinpäätöstiedotteen ja vuositilinpäätöksen valmisteluun ja tiedotta- miseen ja siten mahdollisesti saavat yhtiön sisäpiiritietoa. Nämä henkilöt kuuluvat yhtiön suljetun ikkunan piiriin, ja heitä koskee siten edellä mainittu kaupankäyntirajoitus.

Lähipiiriliiketoimet

Yhtiön hallitus on määritellyt lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiöllä on sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä sopimus- suhteita emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan ja sisaryhtiöiden Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Tissue Oyj:n kanssa. Näistä merkittävimmät liittyvät raaka-aineiden, kuten puun ja sellun hankintaan sekä toimimiseen yhteisillä integroiduilla tehdasalueilla. Hallitus päättää sopimussuh- teista lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa, ellei kyseessä ole yhtiön normaaliin liiketoimintaan liittyvä ja merkitykseltään vähäinen asia. Tilan- teissa, joissa hallitus käsittelee liiketoiminta- tai muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus toimii lähtökohtaisesti ilman sen Metsäliitto Osuuskunnasta tai kyseisestä lähipiiriin luettavasta sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi säännöllisesti yhtiön ja sen lähipiirin liiketoimia ja sopimussuhteita.

Hallituksen jäsenten riippumattomuuden ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana eturistiriidoista. Hallituksen jäsenillä, yhtiön toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ollut 31.12.2024 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä, niiden välillä ei vallinnut vakuusjärjestelyitä. Kyseisten henkilöiden tai näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden (siten kuin lähipiiri on määritelty IAS 24 -standardissa) ja yhtiön välillä ei ollut merkittäviä liikesuhteita vuoden 2024 aikana.

189

Metsä Boardin hallitus

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

RAIJA-LEENA HANKONEN-NYBOM

s. 1960 Nainen Kauppatieteiden maisteri, KHT-tutkinto

Hallituksen jäsen vuodesta 2021

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

KPMG Oy Ab :

Hallituksen puheenjohtaja (2016–2018)

Toimitusjohtaja (2010–2016)

Päävastuullinen tilintarkastaja rahoitustoimialan, teollisuuden ja vähittäis- kaupan alan suuryhtiöissä (2006–2019)

Tilintarkastusliiketoiminnan johtaja (2006–2010)

Useita eri tilintarkastusalan tehtäviä Suomessa ja ulkomailla (1987–2005)

Muut luottamustehtävät:

Cargotec Oyj , hallituksen jäsen ja tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja (2023–)

Danske Bank A/S , hallituksen jäsen (2020–), tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2021–2024)

Posti Group Oyj , hallituksen jäsen ja tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvalio- kunnan puheenjohtaja (2020–)

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr , hallituksen jäsen (2020–), tarkas- tusvaliokunnan puheenjohtaja (2022–)

Hallitusammattilaiset ry , hallituksen jäsen (2021–2024)

Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry , hallituksen jäsen (2018–)

Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö sr , hallintoneuvoston puheenjohtaja (2018–2022), hallintoneuvoston jäsen (2013–2017), hallituksen puheen- johtaja (2008–2012), hallituksen jäsen (2005–2007), valtuuskunnan jäsen (1999–2004)

22 653 B-osaketta

LEENA CRAELIUS

s. 1971 Nainen

MBA, Rahoitus

Hallituksen jäsen vuodesta 2024

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

SSAB AB (publ), EVP, talousjohtaja (2021–)

SSAB Europe Oy , SSAB Europe Divisioonan talousjohtaja (2016–2021)

Paroc Oy , Tekniset eristeet divisioona, Business Controller (2015–2016)

SSAB Europe Oy (entinen Ruukki Metals Oyj eri talouden johtotehtäviä (2009–2015

Rautaruukki Oyj , eri talouden tehtäviä (2005–2009)

Outokumpu Oyj , eri talouden tehtäviä (2002–2005)

4 761 B-osaketta

190

MARI KIVINIEMI

s. 1968 Nainen

Valtiotieteiden maisteri

Hallituksen jäsen vuodesta 2022

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

Kaupan liitto , toimitusjohtaja (2019–2024)

OECD , varapääsihteeri (2014–2018)

Suomen pääministeri (2010–2011)

Hallinto- ja kuntaministeri (2007–2010)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (2005–2006)

Kansanedustaja , Suomen keskusta (1995–2014)

Muut luottamustehtävät:

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari , valtuuskunnan jäsen (2024–)

Club de Madrid , jäsen (2024–)

Suomen Messusäätiö , hallituksen jäsen (2024–) Vaasan yliopisto , hallituksen puheenjohtaja (2022–)

Asian Infrastructure Investment Bank , kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen (2021–)

Savonlinnan oopperajuhlien valtuusto , jäsen (2020–)

Blic Public Affairs , hallituksen jäsen (2019–2022)

Messukeskus Helsinki , hallintoneuvoston jäsen (2019–2021)

Suomi-yhtiö , hallituksen jäsen (2013–2014)

Suomen Keskusta , puheenjohtaja (2010–2012)

Helsingin kaupunginvaltuusto , jäsen (2005–2012)

Ilkka-Yhtymä Oyj , hallintoneuvoston jäsen (2006–2007)

Suomen kansallisoopperan säätiö , hallituksen jäsen (2004–2007, 2013–2014)

Uudenmaan liiton valtuusto , jäsen (2004–2008)

Alko , hallintoneuvoston jäsen (2002–2003)

Lännen Tehtaat Oyj , hallintoneuvoston jäsen (1996–2005)

Leonia Pankki , hallintoneuvoston jäsen (1997–2000)

VR-Yhtymä , hallintoneuvoston jäsen (1995–1997)

13 446 B-osaketta

JUSSI LINNARANTA

s. 1972 Mies

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agronomi)

Hallituksen jäsen vuodesta 2017 ja hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020

Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

Maa- ja metsätalousyrittäjä (2001–)

L ämpöyrittäjä (2003–2023)

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus , useita eri tehtäviä (1997–2007)

Muut luottamustehtävät:

Metsäliitto Osuuskunta , hallintoneuvoston jäsen (2004–2016), hallituksen jäsen (2017–), hallituksen varapuheenjohtaja (2019), hallituksen puheen- johtaja (2020–)

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry , hallituksen jäsen (2020–)

Pohjois-Savon Osuuspankki , edustajiston jäsen (2014–2017)

MTK ry , Energiavaliokunnan jäsen (2007–2008, 2014–2016)

42 251 B-osaketta

JUKKA MOISIO

s. 1961 Mies

Kauppatieteen maisteri, MBA

Hallituksen jäsen vuodesta 2020

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

Nokian Renkaat Oyj , toimitusjohtaja (2020–2024)

Huhtamäki Oyj , toimitusjohtaja (2008–2019)

Ahlström Oyj , useita eri tehtäviä (1991–2008), toimitusjohtaja (2004–2008)

McKinsey & Company , konsultti (1989–1991)

Muut luottamustehtävät:

Cargotec Oyj , hallituksen varapuheenjohtaja (2024–)

Paulig Oy , hallituksen jäsen (2019–), hallituksen puheenjohtaja (2020–)

Sulapac Oy , hallituksen puheenjohtaja (2019–2024)

Atria Oyj , hallituksen jäsen (2014–2022)

Neles Oyj , hallituksen puheenjohtaja (2020–2021)

22 044 B-osaketta

192

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | Metsä board Vuosikatsaus 2024

MIKKO MÄKIMATTILA

s. 1971 Mies

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agronomi)

Hallituksen jäsen vuodesta 2023

Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

RockRobot Oy , toimitusjohtaja (2021–)

Maa- ja metsätalousyrittäjä (1994–)

Potila Tuotanto Oy , toimitusjohtaja (2017–2020)

Dometal Oy , toimitusjohtaja, osakas (2011–2021)

Multiva Magyarország Kft ., Unkarin tytäryhtiön toimitusjohtaja (2013–2021)

Farmit Website Oy , toimitusjohtaja (2005–2010)

Lännen Tehtaat Oyj , kehityspäällikkö (2003–2005)

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy , tutkimuspäällikkö (2001–2003)

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos , tutkija (1998–2001)

Muut luottamustehtävät:

Metsäliitto Osuuskunta , hallituksen jäsen (2020–), hallituksen varapuheenjohtaja (2023–)

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry , valtuuskunnan jäsen (2023–)

LähiTapiola Keskinäinen vahinkoyhtiö , hallintoneuvoston jäsen (2014–2023)

LähiTapiola Loimi-Hämeen alueyhtiö , hallituksen jäsen (2008–2022)

Dometal Oy , hallituksen jäsen (2012–2021)

Potila Tuotanto Oy , hallituksen jäsen (2013–2020)

Lähivakuutus Osuuskunta , hallintoneuvoston jäsen (2011–2014)

Metsänhoitoyhdistys Loimijoki ry , valtuuston jäsen (2005–2019)

9 813 B-osaketta

JUHA VANHAINEN

s. 1961 Mies

Diplomi-insinööri

Hallituksen jäsen vuodesta 2023

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus:

Apetit Oyj , toimitusjohtaja (2015–2019)

Stora Enso Oyj , maajohtaja ja johtokunnan jäsen (useita eri vastuualueita) (2007–2015)

Stora Enso Oyj , johtaja- ja päällikkötehtäviä (1990–2007)

Kemi Oy , osastoinsinööri (1988–1990)

Muut luottamustehtävät:

EKE-Rakennus Oy , hallituksen jäsen (2022–)

Ponsse Oyj , hallituksen jäsen (2018–)

Koskisen Oyj , hallituksen puheenjohtaja (2020–2023)

Wihuri Group , hallituksen jäsen (2018–2021)

FoodDrinkEurope , hallituksen jäsen (2018–2019)

Sucros Oy , hallituksen varapuheenjohtaja (2015–2019)

Ekokem Oyj (nykyään Fortum Waste Solutions Oy), hallituksen puheenjoh- taja (2015–2016), hallituksen ja nimitysvaliokunnan jäsen (2014–2015)

Elintarviketeollisuusliitto ry , hallituksen ja työvaliokunnan jäsen (2015–2019)

Efora Oy , hallituksen puheenjohtaja (2013–2015), hallituksen jäsen (2009–2013)

Metsäteollisuus ry , hallituksen ja työvaliokunnan puheenjohtaja (2012– 2013), hallituksen ja työvaliokunnan varapuheenjohtaja (2008–2011)

Confederation of European Paper Industries (CEPI) , hallituksen jäsen (2012–2013)

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen , hallintoneuvoston jäsen (2009–2015)

Stora Enso Suzhou Paper (Suzhou) Company Ltd. , hallituksen puheenjohtaja (2012–2014)

Stora Enso Huatai Paper (Shandong) Company Ltd. , hallituksen puheen- johtaja (2009–2014)

Stora Enso Arapoti Industria De Papel S.A. , hallituksen jäsen (2009–2014)

Pohjolan Voima Oy , varapuheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen (2008–2015)

Fortek Oy , hallituksen puheenjohtaja (2003–2008), hallituksen jäsen (1999–2003)

14 221 B-osaketta

Osakeomistuksissa on huomioitu myös määräysvaltayhteisöjen mahdolli- set osakkeet 31.12.2024.

193

Metsä Boardin johtoryhmä

Yhtiön johtoryhmän jäsenet:

MARKKU LESKELÄ

s. 1962 Mies

Kehitysjohtaja

Filosofian tohtori

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2016. Metsä Boardin kehitysjohtaja vuodesta 2021.

Keskeinen työkokemus:

Metsä Board Oyj , kehitysjohtaja (2021–)

Metsä Board Oyj , tutkimus- ja kehitysjohtaja (2016–2021)

CLIC Innovation Ltd , teknologiajohtaja (2012–2015)

Paperra Oy , osakas (2010–2012)

Metsä Wood , kehitysjohtaja, (2009–2010)

Metsä Board Oyj , kehitysjohtaja, (2007–2009)

Metsä Board Oyj , kehitysjohtaja, Kirkniemen teknologiakeskus

(2001–2007)

Metsä Board Oyj , eri asiantuntijatehtäviä tutkimus- ja kehitystyössä (1991–2001)

ESPRI/New Yorkin yliopisto , Syracuse, vieraileva tutkija (1990–1991)

Oulun yliopisto , Biofysiikan laitos, tutkija (1987–1990)

Luottamustehtävät:

CLIC Innovation Ltd , hallituksen puheenjohtaja (2024–), hallituksen

jäsen (2020–)

29 615 B-osaketta

MIKA JOUKIO

s. 1964 Mies Toimitusjohtaja

Diplomi-insinööri, MBA

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 1990. Metsä Boardin toimitus- johtaja vuodesta 2014.

Keskeinen työkokemus:

Metsä Board Oyj , toimitusjohtaja (2014–)

Metsä Tissue Oyj , toimitusjohtaja (2012–2014)

Metsä Board Oyj , Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen johtaja (2006–2012)

Metsä Board Oyj , tehtaanjohtaja, Metsä Board Kyro ja Metsä Board Tako (2006)

Metsä Board Oyj , tehtaanjohtaja, Metsä Board Kyro (2005–2006)

Metsä Board Oyj , asiakaspalvelu- ja logistiikkajohtaja (2004–2005)

Metsä Board Oyj , tehtaanjohtaja, Metsä Board Äänekoski (2001–2004)

Useita liiketoiminnan johtotehtäviä Metsä Board Oyj:ssä vuodesta 1990 alkaen.

Luottamustehtävät:

Atria Oyj , hallituksen jäsen (2022–)

Metsäteollisuus ry , kauppapoliittinen valiokunta, puheenjohtaja (2022–)

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma , hallintoneuvoston jäsen (2019–)

Husum Pulp AB , hallituksen puheenjohtaja (2021–)

Metsä Fibre Oy , hallituksen jäsen (2014–)

377 846 B-osaketta

194

Palkitsemisraportti

196

198

Palkitsemisraportti | Metsä board Vuosikatsaus 2024

199

200

Palkitsemisraportti | Metsä board Vuosikatsaus 2024

Metsä Boardin sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on oikeat ja riittävät tiedot yhtiön osakkeiden arvon määrittämiseksi.

Sijoittajasuhdetoiminto käy aktiivista vuoropuhelua pääomamarkkinoiden edustajien kanssa sekä vastaa yhtiön talous- ja sijoittaja- viestinnän suunnittelusta ja sen toteutuksesta.

Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös kerätä sijoittajien palautetta sekä markkinain- formaatiota Metsä Boardin johdon ja hallituksen käyttöön.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamisiin osallis- tuvat pääsääntöisesti sijoittajasuhdejohtaja, talousjohtaja ja/tai toimitusjohtaja. Kaikki sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti sijoittajasuhteista. Hiljaisen jakson aikana yhtiö ei anna kommentteja yhtiön taloudellista asemasta, tulevaisuuden näkymistä tai markkinaympäristöstä.

Sijoittajat-verkkosivut

Lisätietoa Metsä Boardista sijoituskohteena sekä yhtiön strategiasta, toimintaympäristöstä, taloudesta ja hallinnoinnista löytyy yhtiön verk- kosivuilta osoitteesta https://www.metsagroup. com/fi/metsaboard/sijoittajat/.

Sijoittajasuhdetoiminta vuonna 2024

Vuonna 2024 järjestettiin useita sijoittaja- ja analyytikkotapaamisia niin virtuaalisesti kuin fyysisesti. Sijoittajia tavattiin pääosin Suomessa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Metsä Board osallistui myös aktiivisesti pankkiiriliikkei- den järjestämiin sijoittajakonferensseihin.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 Espoossa.

Jokaisen tulosjulkistamisen yhteydessä Metsä Board järjestää kaikille avoinna olevan webcast-esityksen ja puhelinkonferenssin. Tilaisuudessa toimitusjohtaja ja talousjohtaja esittelevät tuloksen ja yleisöllä on mahdollista esittää kysymyksiä. Tilaisuuden tallenteet sekä tulosmateriaalit ovat saatavilla vähintään viisi (5) vuotta yhtiön verkkosivuilla.

Metsä Board hyödyntää sijoittajaviestinnäs- sään sosiaalista mediaa mm. X- ja LinkedIn-tilien avulla.

Analyytikkoseuranta

Ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet tekivät analyyseja Metsä Boardista vuonna 2024: ABG Sundal Collier, Carnegie, Danske Bank, DnB, Inderes, Nordea, OP Equities, SEB ja UBS.

Analyytikoiden yhteystiedot sekä osa konsensusennusteista ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla.

Metsä Board ei vastaa analyytikoiden näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai laajuudesta.

Varsinainen yhtiökokous 2025

Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2025 pidetään 20.3.2025 klo 14.00 alkaen Fin- landia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Yhtiökokouskutsu, sisältäen ilmoittautumisohjeet, sekä yhtiökokousasiakirjat ja lisätiedot ovat saatavilla yhtiön verkkosi- vuilta osoitteesta: www.metsagroup.com/ yhtiokokous2025

Voitonjako

Hallitus ehdottaa 20.3.2025 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko on yhtiön osinkopolitiikan mukainen.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 31.3.2025.

Sijoittajasuhteiden yhteystiedot

Katri Sundström

Sijoittajasuhdejohtaja

puh. 010 462 0101

katri.sundstrom@metsagroup.com

Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoittee- seen: metsaboard.investors@metsagroup.com.

Yritystunnus 0635366-7

Metsä Board Oyj

Pääkonttori

PL 20

02020 METSÄ

Taloudellinen raportointi vuonna 2025

Hiljainen jakso

Taloudellinen katsaus

Julkistuspäivä

1.1.–6.2.2025

Tilinpäätöstiedote vuodelta 2024

6.2.2025

1.4.–29.4.2025

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025

29.4.2025

1.7.–31.7.2025

Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025

31.7.2025

1.10.–23.10.2025

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025

23.10.2025

Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

201

Metsä Board Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700KKB- 8Q035K38488-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilin- päätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komis- sion teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen säänte- lystandardin artiklan 3 mukaisesti

merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen pää- laskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon- nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätök- sen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimek- siantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintape- riaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmen- taa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konserniti- linpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälas- kelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komis- sion teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700KKB8Q035K38488- 2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuk- sesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksel- lamme päivätty 6.2.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätök- sen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 20. helmikuuta 2025

KPMG OY AB

Kirsi Jantunen

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31743700KKB8Q035K384882024-12-31743700KKB8Q035K384882023-12-31743700KKB8Q035K384882023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KKB8Q035K384882024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KKB8Q035K384882023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KKB8Q035K384882024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KKB8Q035K384882023-12-31MET:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31MET:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700KKB8Q035K384882024-12-31MET:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700KKB8Q035K384882023-12-31MET:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700KKB8Q035K384882024-12-31MET:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700KKB8Q035K384882023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700KKB8Q035K384882024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700KKB8Q035K384882023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KKB8Q035K384882024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KKB8Q035K384882023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KKB8Q035K384882024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KKB8Q035K384882023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KKB8Q035K384882024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KKB8Q035K384882024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KKB8Q035K384882022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700KKB8Q035K384882022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700KKB8Q035K384882022-12-31MET:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31MET:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700KKB8Q035K384882022-12-31MET:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700KKB8Q035K384882022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700KKB8Q035K384882022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700KKB8Q035K384882022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700KKB8Q035K384882022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KKB8Q035K384882023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700KKB8Q035K384882022-12-31iso4217:EURxbrli:sharesiso4217:EURxbrli:shares