Metsä Board
Vuosikatsaus 2023
Metsä Board on korkea laatuisten
ja kierrätettävien ensikuitu-
kartonkien johtava valmistaja
Euroopassa ja edelläkävijä
vastuullisuudessa.
Metsä Board
Sustainability review 2023
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Sisällys
Liiketoiminta ja arvonluonti
Tämä on Metsä Board 2
Toimitusjohtajan katsaus 4
Strategia ja taloudelliset tavoitteet 6
Arvonluonti 8
Taloudellinen kehitys
Avainluvut 10
Hallituksen toimintakertomus 12
• Kestävyysraportti 20
• Kestävyysraportin varmennusraportti 72
Konsernitilinpäätös 74
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 78
Emoyhtiön tilinpäätös 126
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 129
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
jakokelpoisten varojen käytöstä 142
Tilintarkastuskertomus 143
Osakkeet ja osakkeenomistajat 147
Kymmenen vuotta lukuina 151
Verot 152
Tuotantokapasiteetit 153
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
ja vertailukelpoiset tunnusluvut 155
Hallinnointi – Governance
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 157
• Metsä Boardin hallitus 165
• Metsä Boardin johtoryhmä 168
Palkitsemisraportti 170
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille 174
Metsä Board Sustainability review
esittää keskeisimmät Metsä Boardin
vastuullisuustavoitteet ja saavutukset
vuonna 2023. Katsaus on saatavilla
keväällä 2024.
1
Fokus korkealaatuisissa
ensikuitukartongeissa
Keskitymme kierrätettäviin ja korkealaatuisiin ensikuitu-
kartonkeihin, jotka auttavat asiakkaitamme vähentämään
muovin käyttöä. Uusiutuvasta puukuidusta valmistettuja
kartonkejamme käytetään pääosin kuluttajapakkauksissa
sekä vähittäiskaupan pakkausratkaisuissa.
Vahva asema
kasvavilla markkinoilla
Olemme Euroopan johtava taivekartongin ja valkoisten kraft-
lainereiden valmistaja sekä globaalisti suurin päällystettyjen
valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhdysvalloissa olemme
suurin taivekartongin toimittaja. Kartonkien globaalin kysynnän
arvioidaan lähivuosina kasvavan nopeammin kuin kaikkien pakka-
usmateriaalien keskimäärin, hieman yli 4 prosentin vuosivauhtia.
(Lähde: Smithers Information Ltd.).
Investoimme
kestävään kasvuun
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja muovin korvaaminen
kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin kysyntää pitkällä
tähtäimellä. Vastaamme tähän kysyntään kestävillä investoinneilla
ja innovatiivisilla pakkausratkaisuilla. Meillä on kunnianhimoiset,
tieteeseen perustuvat kestävyystavoitteet sekä tehdaskohtaiset
investointisuunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi.
Edelläkävijä
vastuullisuudessa
Tuotteemme edistävät kiertotaloutta ja niillä on useita muita
pakkausmateriaaleja pienempi hiilijalanjälki. Tuleva kasvumme
perustuu entistä tehokkaampaan resurssien ja raaka-aineiden
käyttöön. Tavoitteenamme on fossiiliton tuotanto ja tuotteet
vuoden 2030 loppuun mennessä.
Tämä on Metsä Board
Olemme osa Metsä Groupia
Metsä Group vastaa kaikesta puunhankinnastamme. Käyttämämme puu hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä, pääosin Suomesta ja
Ruotsista, joissa metsien uudistuminen ja luonnon monimuotoisuus on turvattu. Omistusosuutemme Metsä Fibressä (24,9 %) varmistaa
selluomavaraisuutemme ja mahdollistaa kartonkiliiketoiminnan kasvun.
METSÄ
GROUP
Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan
muodostaa yli 90 000 suomalaista
metsänomistajaa
Liikevaihto
6,1 mrd. euroa
METSÄ SPRING innovaatioyhtiö
Metsäliitto Osuuskunta
100 %
Puutuotteet
METSÄ WOOD
Metsäliitto Osuuskunta
50,1 %
Metsä Board 24,9 %
Itochu Corporation 25,0 %
Sellu ja sahatavara
METSÄ FIBRE
Puunhankinta
ja metsä palvelut
OMISTUS
Metsäliitto Osuuskunta
100 %
Metsäliitto Osuuskunta
52 % (69 % äänistä)
Yhtiö on listattu Nasdaq
Helsinkiin.
Kartonki
METSÄ BOARD
Metsäliitto Osuuskunta
100 %
Pehmo- ja tiivispaperit
METSÄ TISSUE
Henkilöstö
9 500
Vertailukelpoinen liiketulos
488 milj. euroa
2
350
300
250
200
150
100
50
0
600
500
400
300
200
100
0
30
25
20
15
10
5
0
19 20 21 22 23 19 20 21 22 2319 20 21 22 23
350
300
250
200
150
100
50
0
19 20 21 22 23
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
LIIKEVAIHDON JAKAUMA
TUOTTEITTAIN
% liikevaihdosta
LIIKEVAIHDON JAKAUMA
ALUEITTAIN
% liikevaihdosta
Taivekartonki ����������������������� 59
Valkoiset kraftlainerit ��������� 24
Markkinasellu ����������������������� 13
Muut ��������������������������������������� 4
EMEA-alue ���������������������������66
Americas-alue ��������������������� 27
APAC-alue �������������������������������7
Taloudellinen kehitys vuonna 2023
Kannattavuuteemme vaikutti heikentynyt kartonki- ja sellumarkkina. Toteutimme suunnitellusti investointejamme ja turvasimme liiketoi-
minnan rahavirtaa tehokkaalla käyttöpääoman hallinnalla. Taseemme säilyi vahvana.
LIIKEVAIHTO
milj. euroa
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
VERTAILU KELPOINEN
LIIKETULOS
milj. euroa ja
% liikevaihdosta
KOKONAIS-
INVESTOINNIT
milj. euroa
Korollinen nettovelka/
vertailukelpoinen käyttökate
0,7
Tavoite <2,5
Meitä on
2 300
metsäboardilaista
17
maassa
Kartonkikapasiteetti
2,3 milj. tonnia/vuosi
Sellu- ja kemihierrekapasiteetti
1,7 milj. tonnia/vuosi
Meillä on
8 tuotantolaitosta
Suomessa ja Ruotsissa.
Päämarkkina-alueemme
ovat Eurooppa ja Pohjois-
Amerikka
Asiakkaitamme
ovat kansainväliset
merkkituotevalmistajat,
pakkausjalostajat,
aaltopahvipakkausten
valmistajat ja tukkurit
Olemme sitoutuneet kunnianhimoisiin ja
tieteeseen perustuviin 2030-kestävyys-
tavoitteisiin, jotka mahdollistavat
fossiilittoman tuotannon ja tuotteet sekä
auttavat asiakkaitamme edistämään
omia tavoitteitaan. Lue lisää kestävästä
kehityksestä ja tavoitteistamme.
TAIVEKARTONGIN
LOPPUKÄYTTÖ
VALKOISTEN KRAFTLAINEREIDEN
LOPPUKÄYTTÖ
Ruoka- ja tarjoilupakkaukset
Muut kuluttajatuote-
pakkaukset
Graafinen loppukäyttö
Vähittäiskaupan eri
pakkausratkaisut
Muut kuluttajatuote-
pakkaukset
Verkkokauppa
Lähde: Metsä Boardin oma arvio
LIIKETOIMINNAN
NETTO RAHAVIRTA
milj. euroa
3
Valmiina kestävään kasvuun
Vuosi 2023 oli haastava Metsä Boardille. Liiketoimintaamme vaikuttivat oleellisesti
heikentynyt kartonki- ja sellumarkkina sekä korkea kustannustaso. Vuoden aikana edistimme
systemaattisesti strategisia ohjelmiamme ja autoimme asiakkaitamme vähentämään muovin
käyttöä sekä pienentämään pakkausten hiilijalanjälkeä. Loppuvuodesta investointimme
Kemissä ja Husumissa sekä vahva taloudellinen asemamme loivat erinomaiset edellytykset
tulevaan kestävään kasvuun. Olen ylpeä jokaisen metsäboardilaisen työstä ja sitoutumisesta
yhtiömme tulevaisuuden eteen.
Kilpailukykyä energia- ja kuituomavaraisuudesta
Energiaomavaraisuuden merkitys on korostunut Euroopan
energiakriisin myötä. Metsä Boardilla energiaomavaraisuus on jo
90 prosenttia, ja sitä ovat kuluvana vuonna kasvattaneet Husumin
uuden soodakattilan käyttöönotto sekä Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta
saatu lisätuotanto. Selluomavaraisuuttamme tukee oman tuotan-
tomme lisäksi 24,9 prosentin omistusosuus Metsä Fibrestä.
Tärkeimmän raaka-aineemme puun osuus kokonaiskustannuk-
sistamme on yli neljännes. Venäjän puuntuonnin loppuminen kiristi
Itämeren alueen puumarkkinaa, ja vuonna 2023 kuitupuun hinnat
nousivat Suomessa ja Ruotsissa selvästi. Puunhankinnastamme
vastaa Metsä Group, joka on Suomen suurin puun ostaja. Puuta
hankitaan vain kestävästi hoidetuista metsistä, joissa kasvu
ylittää käytön. Metsä Groupissa otettiin keväällä 2023 käyttöön
uudistavan metsätalouden periaatteet, joilla parannetaan
metsien hiilensidontaa, monimuotoisuutta sekä kykyä sopeutua
ilmastonmuutokseen. Periaatteiden mukaisesti metsäluonnon
tilaa ei ainoastaan paranneta, vaan parantuminen myös osoitetaan
mittausten avulla.
Merkittävien investointien vuosi
Kuluneen vuoden aikana valmistui joukko merkittäviä investointeja.
Kemin laineritehtaalla saimme päätökseen kehitysohjelman, joka
kasvattaa valkoisen kraftlainerin tuotantokapasiteettia sekä tehos-
taa tehtaan energian ja veden käyttöä. Vastaavasti Husumissa
taivekartongin tuotantolinjan uudistaminen kasvattaa vuosittaista
taivekartonkikapasiteettiamme ja parantaa tehtaan tuotantotehok-
kuutta. Myös Metsä Fibren uusi biotuotetehdas Kemissä käynnistyi
Suomen metsäteollisuushistorian suurimpana investointina.
Tehdas tuottaa havu- ja lehtipuusellua aiempaa kustannustehok-
kaammin ja on tuotanto-, ympäristö- ja energiatehokkuudeltaan
maailman huippua.
Maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti ja muutokset
ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös kartonkimarkkinaan.
Koronapandemia aiheutti ennen näkemättömän kysynnän kasvun
pakkausmateriaaleissa, kun liikkumisrajoitukset siirsivät kulutusta
palveluista tuotteisiin. Sen jälkeen kiihtynyt inflaatio ja kohonnut
korkotaso ovat näkyneet kuluttajien ostovoimassa ja -käyttäytymi-
sessä: kuluttajatuotteiden hinnat ovat nousseet ja omia hankintoja
mietitään tarkemmin. Heikentynyt kuluttajakysyntä on johtanut
voimakkaisiin varastojen sopeuttamistoimiin arvoketjussa. Lisäksi
kartonkien yleiseen markkinatasapainoon erityisesti Euroopassa
ovat vaikuttaneet aiemmin Venäjälle suuntautuneen myynnin
lopettaminen sekä Aasiasta Lähi-Itään ja Etelä-Amerikkaan lisään-
tyneet kartonkitoimitukset.
Kannattavuudessa suuri muutos edellisvuoteen
Liikevaihtomme oli 1,9 miljardia euroa ja vertailukelpoinen
liiketuloksemme 122 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen sijoitetun
pääoman tuotto oli 5,1 prosenttia, kun edellisvuonna ylsimme
ennätykselliseen yli 20 prosenttiin. Kartonkien ja markkinasellujen
toimitusmäärät jäivät selvästi alle kapasiteettitasojen ja sopeu-
timme tuotantoamme alhaista kysyntää vastaavaksi. Tulostamme
heikensivät myös korkea kustannustaso sekä osakkuusyhtiö Metsä
Fibren edellisvuotta selvästi pienempi tulososuus. Kartonkiemme
keskimääräinen myyntihinta kuitenkin parani vuoteen 2022
verrattuna.
Kannattavuutta turvataksemme keskityimme kartonkimyyn-
nissä päämarkkina-alueidemme asiakkuuksiin, jotka hyötyvät kor-
kealaatuisista ja kestävästi valmistetuista ensikuitukartongeista.
Vuoden toisella puoliskolla lomautimme väliaikaisesti henkilös-
töämme kaikilla Suomen tehtailla. Määrätietoisella käyttöpääoman
hallinnalla onnistuimme myös tukemaan liiketoiminnan rahavirtaa,
joka oli 343 miljoonaa euroa. Haastavassa markkinatilanteessa
taseemme säilyi vahvana.
4
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Toimitusjohtajan katsaus
Olemme tehneet toiminnassamme
ja kehitystyössämme määrä-
tietoisesti oikeita asioita, joilla
tulee olemaan positiivinen
vaikutus liiketoimintaamme
tulevaisuudessa.
Konkreettisia toimia kestävyyden varmistamiseksi
Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa tehtävämme on
tuottaa markkinoille ensikuitukartonkeja mahdollisimman resurs-
sitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja
sekä pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä. Tuotekehitystyömme
tärkeitä painopistealueita ovat kartonkien keventäminen ja resurs-
sitehokkuus, jotka ovat myös suunnitteilla olevien investointiemme
lähtökohta. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa tuotetulla
kartonkitonnilla on pienempi puun, energian ja veden käyttö nykyi-
siin tuotantolaitoksiimme verrattuna. Vuonna 2023 toteutimme
tehtaillamme strategisten ohjelmiemme mukaisesti toimenpiteitä
ja investointeja, jotka tähtäävät täysin fossiilittomaan tuotantoon
vuoden 2030 loppuun mennessä. Nämä toimenpiteet jatkuvat
suunnitellusti myös lähivuosina.
Valmiina tulevaan kasvuun
Tavoitteenamme on jatkaa kasvua kuitupohjaisissa pakkausma-
teriaaleissa ja uudista teollisia toimintojamme. Väestön kasvu,
kaupungistuminen sekä muovin korvaaminen ovat edelleen vah-
voja trendejä, jotka kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin
kysyntää pitkällä tähtäimellä. Kuluttajien mieltymykset suosivat
fossiilittomia pakkausmateriaaleja ja lukuisat merkkituotevalmis-
tajat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin vähentääkseen
muovin käyttöä pakkauksissaan. Kilpailukykyämme vahvistavat
kartonkiemme huippulaatu, toimitusvarmuus sekä koko arvoketjun
kattava palvelukokonaisuus, jonka avulla autamme asiakkaitamme
parantamaan materiaalitehokkuutta ja vähentämään pakkaus-
tensa ympäristövaikutuksia.
Vaikka toimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuuksia,
suhtaudun luottavaisesti Metsä Boardin tulevaisuuteen. Olemme
tehneet toiminnassamme ja kehitystyössämme määrätietoisesti
oikeita asioita, joilla tulee olemaan positiivinen vaikutus liiketoimin-
taamme tulevaisuudessa. Vahva taloudellinen asemamme tukee
meitä tässä kasvussa. Hallitus esittää, että vuodelta 2023 jaetaan
osinkoa 0,25 euroa osakkeelta.
Kiitän lämpimästi Metsä Boardin henkilöstöä hyvin tehdystä
työstä sekä kaikkia asiakkaitamme, osakkeenomistajiamme ja
muita kumppaneitamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä.
Mika Joukio
Toimitusjohtaja
5
Tarkoitus
Edistää bio- ja kiertotaloutta
jalostamalla pohjoisesta puusta
tehokkaasti ensiluokkaisia tuotteita
Visio
Innovatiivisten ja vastuullisten
kuitupohjaisten pakkausratkaisujen
halutuin toimittaja, joka luo arvoa
asiakkailleen maailmanlaajuisesti
Strategia
Kasvamme kuitupohjaisissa
pakkaus materiaaleissa ja
uudistamme teollisia toimintojamme.
Arvot
Luotettavuus
Yhteistyö
Vastuullinen tuloksenteko
Uudistuminen
Megatrendit
Väestönkasvu
Ilmastonmuutos
Digitalisaatio
Kaupungistuminen
Luontokato
Strategiamme korostaa
kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja
Olemme johtava eurooppalainen ensikuitukartonkien valmistaja
ja edelläkävijä vastuullisuudessa. Päätöksentekoamme ohjaavat
kannattavuus- ja kestävyystavoitteemme sekä omistaja-arvon
kasvattaminen. Tavoitteenamme on säilyttää vahva taloudellinen
asema ja jakaa omistajillemme kilpailukykyistä osinkoa.
6
25
20
15
10
5
0
100
80
60
40
20
0
19 20 21 22 23 19 20 21 22 23
19 20 21 22 23
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Investoimme kestävään ja
kannattavaan kasvuun
Investoinneilla toteutamme strategiaamme
kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa,
lisäämme tehtaidemme tuotanto- ja resurssite-
hokkuutta sekä pienennämme tuotteittemme
hiilijalanjälkeä. Olemme määritelleet kunnianhi-
moiset, tieteeseen perustuvat kestävyystavoit-
teet ja tehdaskohtaiset investointisuunnitelmat
tavoitteidemme toteuttamiseksi vuoden 2030
loppuun mennessä. Osa näiden suunnitelmien
vaatimista investoinneista on jo toteutettu.
Nämä toimenpiteet auttavat myös asiakkai-
tamme vähentämään päästöjään ja lisäävät
entisestään kilpailukykyämme.
Vuonna 2023 saimme päätökseen Kemin
kartonkitehtaalla kehitysohjelman, joka
kasvattaa valkoisen kraftlainerin vuosittaista
tuotantokapasiteettia 40 000 tonnilla ja
parantaa tehtaan energia- ja vesitehokkuutta.
Osana kehitysohjelmaa ostamme osakkuus-
yhtiö Metsä Fibreltä kartongin valmistuksessa
käytettävän modernisoidun valkaisemattoman
sellun tuotantolinjan. Saman aikaisesti Metsä
Fibrellä valmistui Kemissä uusi biotuotetehdas,
joka kasvattaa yliomavaraisuuttamme sellussa
Metsä Fibren omistusosuutta vastaavan
määrän mukaisesti. Husumissa valmistui
taivekartongin tuotantolinjan uudistamiseen
liittyvä investointi, mikä kasvattaa vuosittaista
tuotantokapasiteettia 200 000 tonnilla ja
parantaa tehtaan tuotantotehokkuutta. Tuo-
tantokapasiteetin lisäyksen arvioidaan olevan
täysimääräisenä markkinoilla vuonna 2026.
2020-luvun aikana tulemme tekemään
investointipäätöksen Husumin sellutehtaan kui-
tulinjan uusimisesta. Lisäksi meillä on käynnissä
esisuunnittelu uudesta taivekartonkitehtaasta
Kaskisiin. Suunnittelutyö on vielä kesken ja
investointipäätös voidaan tehdä aikaisintaan
vuonna 2024.
VERTAILU KELPOINEN
SIJOITETUN
PÄÄOMAN TUOTTO
%
KOROLLINEN NETTO-
VELKA / VERTAILU-
KELPOINEN
KÄYTTÖKATE
OSINKO /
NETTOTULOS
Tavoite > 12 % Tavoite < 2,5 Tavoite > 50 %
Taloudelliset tavoitteemme
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
Strategiset ohjelmamme
Toteutamme strategiaamme viidellä strategisella ohjelmalla, joilla
edistämme kestävää kasvua kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa
ja teollista tehokkuutta.
Ensiluokkainen toimittaja
Tehokas innovointi
Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu
Edelläkävijä vastuullisuudessa
Motivoitunut työyhteisö
Toimintaympäristö tukee
ensikuitukartonkien kysynnän kasvua
• Väestönkasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu vauhdittavat
pakkaamista
• Sääntely ja kuluttajien mieltymykset suosivat fossiilittomia
pakkausmateriaaleja
• Kiertotalouden vaatimukset täsmentyvät ja ohjaavat alan kehitystä
• Kierrätyskuidun saatavuus ja laatu heikkenevät
• Globaalin verkkokaupan kasvu jatkuu
Liiketoiminta ja arvonluonti
7
Resurssit Liiketoimintamalli
Ihmiset ja kumppanuudet
• 2 300 työntekijää 17 maassa
• 36 oppisopimuskoulutusopiskelijaa
• Aktiivinen yhteistyö paikallisyhteisöjen ja
oppilaitosten kanssa
Tuotanto- ja toimitusketju
• Yli 3 400 toimittajaa
• 8 tuotantolaitosta Suomessa ja Ruotsissa
• Toimituksia noin 100 maahan
Luonnonvarat
• 6,3 miljoonaa m
3
hankittua puuta,
josta 91 % sertifioitua
• Energian kokonaiskulutus 7,6 TWh,
josta 90 % fossiilitonta
• Vedenotto 102 miljoonaa m
3
• 254 000 kuivatonnia ostettuja päällysteitä,sideaineita ja
pigmenttejä
Aineeton pääoma
• Tutkimus- ja tuotekehitysmenot 7,3 miljoonaa euroa
• Osaamiskeskus Äänekoskella ja satelliittikeskus
Norwalkissa USA:ssa
• Tunnettuus kartongin korkeasta laadusta
Taloudellinen pääoma
• Sijoitettu pääoma 2,5 miljardia euroa
• Noin 62 000 B-sarjan osakkeenomistajaa
ja 10 000 A-sarjan osakkeenomistajaa
Valmistamme uusiutuvista raaka-aineista resurssitehokkaita ensi-
kuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita ja tarjo-
avat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Olemme
osa Metsä Groupia, ja hyödymme sen ainutlaatuisesta arvoketjusta
pohjoisen puhtaasta kuidusta korkealaatuisiin lopputuotteisiin.
Meillä on korkea energiaomavaraisuus, ja omistusosuutemme
osakkuusyhtiö Metsä Fibressä varmistaa yliomavaraisuutemme
sellussa. Tuotantomme sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa, ja
myyntiä meillä on ympäri maailmaa. Päämarkkina-alueemme ovat
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
MUUT
4 % (liikevaihdosta)
MARKKINA SELLU
13 % (liikevaihdosta)
TAIVE KARTONKI
59 % (liikevaihdosta)
LIIKEVAIHTOMME VUONNA 2023
1 942 miljoonaa euroa
VALKOINEN KRAFTLAINERI
24 % (liikevaihdosta)
Luomme arvoa ja hyvinvointia
usealle sidosryhmälle
Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia kasvaa kannattavasti ja kestävästi sekä luoda
toiminnallamme arvoa ja hyvinvointia sidosryhmillemme. Autamme asiakkaitamme
saavuttamaan omia vastuullisuustavoitteitaan materiaalitehokkailla ja kiertotaloutta
tukevilla kartongeillamme sekä asiantuntijapalveluillamme.
8
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
VaikutuksetTuotokset
Asiakkaat
• Kierrätettävät tuotteet, joilla on pieni hiilijalanjälki
1)
• Innovatiiviset ja -materiaalitehokkaat pakkausratkaisut,
jotka auttavat vähentämään muovin käyttöä
• Asiakastyytyväisyys NPS (Net Promoter Score) 40
Toimittajat
• 1,6 miljardin euron ostot toimittajilta
• 99 % toimittajista sitoutunut eettisiin toimintaperiaatteisiin
• 19 % kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettanut
omat SBTi-tavoitteensa
Henkilöstö
• 200 miljoonaa euroa työntekijöille maksettuja palkkoja
ja etuuksia
• 98 % henkilöstöstä suorittanut eettisten toiminta periaatteiden
koulutuksen
Omistajat
• Vastuullinen sijoitus, useita tunnustuksia ulkopuolisten
tekemissä ESG-arvioinneissa
• 89 miljoonaa euroa osinkoja emoyhtiön osakkeenomistajille
• 5,1 % vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto
Yhteinen arvonluonti
• Maksetut verot 65 miljoonaa euroa
• Kokonaisinvestoinnit 229 miljoonaa euroa
• Tavoitteena 100 % fossiilittomuus tuotteissa ja tuotannossa,
tieteeseen perustuvat tavoitteet
Lue lisää veroista s. 152
Tuotteet ja palvelut
• 1,3 miljoonaa tonnia korkealaatuista ensikuitukartonkia
• 1,0 miljoonaa tonnia sellua ja kemihierrettä
• 5 palvelukokonaisuutta (360 Services), jotka tuottavat
hyötyjä läpi koko pakkaamisen arvoketjun
• Common stock -palvelu parantaa saatavuutta
ja mahdollistaa nopean toimituksen asiakkaalle
Päästöt ja sivuvirrat
• 184 713 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä
(Scope 1 ja 2 markkinaperusteinen)
• 96 % käytetystä vedestä palautetaan takaisin vesistöihin.
Kaikki prosessivesi puhdistetaan huolellisesti.
• 149 000 tonnia sivutuotteita ja jätettä, josta valtaosa hyödyn-
netään materiaaleina tai energiana
1)
perustuu kolmannen osapuolen verifioimiin EPD-raportteihin, vaihtoehtoisten
pakkausmateriaalien elinkaaritietokanta-arvoihin sekä näiden pohjalta useisiin
vuonna 2023 asiakkaille toteutettuihin elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskelmiin
9
600
500
400
300
200
100
0
400
300
200
100
0
-100
350
300
250
200
150
100
50
0
350
300
250
200
150
100
50
0
12
9
6
3
0
600
500
400
300
200
100
0
30
25
20
15
10
5
0
30
25
20
15
10
5
0
25
20
15
10
5
0
19 20 21 22 23
19 20 21 22 23
19 20 21 22 2319 20 21 22 23 19 20 21 22 23
19 20 21 22 23
19 20 21 22 23 19 20 21 22 23
19 20 21 22 23 19 20 21 22 23
19 20 21 22 23
Avainluvut
LIIKEVAIHTO
milj. euroa
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
KARTONKI TOIMITUKSET
1 000 tonnia
METSÄ BOARDIN
MARKKINASELLUTOIMITUKSET
1)
1 000 tonnia
KÄYTTÖKATE, VERTAILUKELPOINEN
milj. euroa
% liikevaihdosta
LIIKETOIMINNAN NETTO RAHAVIRTA
milj. euroa
LIIKETULOS, VERTAILUKELPOINEN
milj. euroa
% liikevaihdosta
KESKIMÄÄRÄINEN SIJOITETTU
PÄÄOMA, milj� euroa
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %
KOROLLINEN NETTOVELKA, milj� euroa
KOROLLINEN NETTOVELKA / KÄYTTÖ-
KATE, VERTAILUKELPOINEN
KOKONAISINVESTOINNIT
milj. euroa
TYÖTAPATURMIEN TAAJUUS (TRIF)
miljoonaa työtuntia kohti
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA
2 500
2 000
1 5 00
1 000
500
0
2 000
1 500
1 000
500
0
600
500
400
300
200
100
0
1)
Sisältää kemiallisen sellun
ja kemihierteen (CTMP)
Puu �������������������������������17 %
Sellu* ��������������������������� 16 %
Logistiikka �������������������15 %
Kemikaalit �������������������14 %
Henkilöstö �������������������12 %
Energia ������������������������� 11 %
Muut kiinteät �������������� 10 %
Muut muuttuvat ���������� 4 %
KOKONAIS KUSTANNUKSET 2023
1,7 miljardia euroa
Osakekohtaiset tunnusluvut ja
niiden kehitys löytyvät sivulta 150.
*) Sellu: Metsä Board ostaa kaiken ulkopuolisen sellun
osakkuusyhtiöltään Metsä Fibreltä, josta Metsä Board
omistaa 24,9 %. Metsä Fibren sellun kustannusrakenne
vuonna 2023: Puu 56 %, kemikaalit 13 %, logistiikka 9 %,
henkilöstö 6 %, muut 16 %.
10
ESEF-varmennusraportti 175
TALOUDELLINEN KEHITYS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Sisällys
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös
Taloudellinen kehitys
■ Hallituksen toimintakertomus 12
Kestävyysraportti 20
Kestävyysraportin liitetiedot 70
Kestävyysraportin varmennusraportti 72
■ Konsernitilinpäätös 74
Konsernin laaja tuloslaskelma 74
Konsernin tase 75
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 76
Konsernin rahavirtalaskelma 77
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 78
1 Yleiset laatimisperiaatteet 78
2 Tuloksellisuus 80
2.1 Segmentti-informaatio 80
2.2 Liikevaihto 81
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot 82
2.4 Liiketoiminnan kulut 82
3 Palkitseminen 83
3.1 Henkilöstökulut 83
3.2 Johdon palkat 83
3.3 Osakeperusteiset maksut 85
3.4 Eläkevelvoitteet 89
4 Sijoitettu pääoma 92
4.1 Aineettomat hyödykkeet 92
4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 95
4.3 Muut sijoitukset 98
4.4 Vaihto-omaisuus 99
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset 99
4.6 Muut pitkäaikaiset velat 100
4.7 Ostovelat ja muut velat 100
4.8 Varaukset 101
5 Pääomarakenne ja rahoituskulut 102
5.1 Oma pääoma 102
5.2 Rahoitustuotot ja -kulut 105
5.3 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 105
5.4 Rahavarat 106
5.5 Rahoitusvelat ja nettovelat 106
5.6 Rahoitusriskien hallinta 108
5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 114
6 Tuloverot 119
7 Konsernin rakenne 121
7.1 Konserniyhtiöt 121
7.2 Hankitut liiketoiminnot sekä myydyt toiminnot 124
7.3 Lähipiiritapahtumat 124
8 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 125
8.1 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 125
8.2 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 125
■ Emoyhtiön tilinpäätös 126
Emoyhtiön tuloslaskelma 126
Emoyhtiön tase 127
Emoyhtiön rahoituslaskelma 128
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 129
1 Laatimisperiaatteet 129
2 Liikevaihto 130
3 Poikkeukselliset erät 130
4 Liiketoiminnan muut tuotot 130
5 Liiketoiminnan kulut 130
6 Poistot ja arvonalentumiset 131
7 Rahoitustuotot ja-kulut 131
8 Tuloverot 131
9 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 132
10 Sijoitukset 134
11 Saamiset 135
12 Oma pääoma 136
13 Pakolliset varaukset 137
14 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 137
15 Pitkäaikainen vieras pääoma 137
16 Lyhytaikainen vieras pääoma 138
17 Rahoitusinstrumentit 139
18 Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
sekä vastuusitoumukset 140
19 Osakkeet ja osuudet 140
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 142
Tilintarkastuskertomus 143
Osakkeet ja osakkeenomistajat * 147
Kymmenen vuotta lukuina 151
Verot 152
Tuotantokapasiteetit 153
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet * 155
Vertailukelpoiset tunnusluvut * 156
■ Hallinnointi 157
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 157
• Metsä Boardin hallitus 165
• Metsä Boardin johtoryhmä 168
Palkitsemisraportti 170
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille 174
* osa hallituksen toimintakertomusta
11
Toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus 2023
Osinkopolitiikan mukaan osinkoa jaetaan vuosittain vähintään 50 prosent-
tia tilikauden tuloksesta.
• Vuonna 2023: 94 prosenttia (osinko: 0,25 euroa/osake)
Markkinaympäristö
■ Kartongit
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja muovin korvaaminen ovat globaaleja
trendejä, jotka kasvattavat kuitupohjaisen pakkausmateriaalin kysyntää
pitkällä tähtäimellä. Kuluttajien mieltymykset suosivat fossiilittomia pak-
kausmateriaaleja ja lukuisat merkkituotevalmistajat ovat sitoutuneet kun-
nianhimoisiin tavoitteisiin vähentääkseen muovin käyttöä pakkauksissaan.
Uusiutuvista raaka-aineista valmistetut kevyet ensikuitukartongit ovat
materiaalitehokkaita ja niillä on useaan vastaavaan pakkausmateriaaliin
nähden pienempi ympäristövaikutus.
Kiihtynyt inflaatio ja kohonnut korkotaso ovat heikentäneet kuluttajien
ostovoimaa ja vaikuttaneet yleiseen kuluttajatuotekysyntään. Vuonna
2023 ensikuitukartonkien kysyntä väheni nopeasti, mikä johti voimak-
kaisiin varastojen sopeuttamistoimiin arvoketjussa. Lisäksi kartonkien
yleiseen markkinatasapainoon erityisesti Euroopassa vaikuttivat aiemmin
Venäjälle suuntautuneen myynnin lopettaminen sekä Aasiasta Turkkiin,
Lähi-Itään ja Etelä-Amerikkaan lisääntyneet kartonkitoimitukset.
Vuonna 2023 eurooppalaisten taivekartongin sekä valkoisten kraftlaine-
reiden tuottajien toimitukset Eurooppaan vähenivät selvästi edellisvuoteen
verrattuna. Taivekartongin markkinahinnat olivat vakaat ja valkoisten
kraftlainereiden markkinahinnat heikkenivät.
Metsä Boardin osuus eurooppalaisten taivekartonkituottajien kokonais-
toimituksista oli 32 (33) prosenttia sekä viennistä Euroopan ulkopuolelle
50 (57) prosenttia.
Metsä Boardin osuus Euroopan taivekartongin tuotantokapasiteetista
vuoden 2023 lopussa oli 39 prosenttia ja valkoisten kraftlainereiden
tuotantokapasiteetista 33 prosenttia.
(Lähteet: Fastmarkets FOEX, Fastmarkets RISI, CEPI Cartonboard, CEPI
Containerboard, verrokkiyhtiöiden internetsivut)
■ Markkinasellu
Metsä Board ja osakkuusyhtiö Metsä Fibre myyvät pääosin pitkäkuituista
sellua Eurooppaan ja Aasiaan. Markkinasellun globaalia kysyntää tukevat
uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen pakkausten sekä hygieniatuot-
teiden kysynnän kasvu.
Markkinasellujen globaali kysyntä laski ja hintataso (PIX) heikkeni
vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Euroopassa kysyntää rajoittivat
heikosta markkinatilanteesta aiheutuneet kartongin- ja paperintuottajien
tuotantoseisokit. Kiinassa kysyntätilanne piristyi vuoden toisella
puoliskolla.
Pitkäkuituisen sellun globaalia tarjontaa ovat rajoittaneet useat
tuotantokapasiteetin sulkemiset, raaka-aineen saatavuusongelmat
Pohjois-Amerikassa sekä globaalisti toteutetut tuotannonrajoitukset.
Metsä Boardin liiketoiminta
Metsä Board valmistaa kierrätettäviä ja korkealaatuisia ensikuitukarton-
keja, ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden
valmistaja. Yhtiön taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepak-
kauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlaine-
reiden loppukäyttö on pääasiassa vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa.
Vuotuinen kartonkikapasiteetti on yhteensä noin 2,3 miljoonaa tonnia.
Metsä Boardin päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Kartongin lisäksi yhtiö valmistaa myös kemiallista sellua ja valkaistua
kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa
myydään markkinaselluna. Sellun ja kemihierteen vuotuinen kapasiteetti
on noin 1,7 miljoonaa tonnia. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia
osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on globaalisti johtava markkinahavu-
puusellun valmistaja.
Energiankulutustaan Metsä Board kattaa omalla tuotannolla sekä
täydentää sitä markkinaostoin. Sähkönkulutuksesta valtaosa on katettu
omalla tuotannolla sekä ostosähköllä Pohjolan Voimalta ja Metsä Fibreltä.
Metsä Boardilla on 2,6 prosentin omistusosuus Pohjolan Voimassa, jolta
yhtiö ostaa sähköä omakustannushintaan.
Strategia ja taloudelliset
tavoitteet
Metsä Boardin strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa
ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan
mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden
tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään tuotteiden hiilijalan-
jälkeä. Yhtiön tuotanto sijaitsee lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisen
korkealaatuista puukuitua. Metsä Boardin tavoitteena on säilyttää korkea
omavaraisuus selluissa ja energiassa.
Päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet,
sekä pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaminen. Yhtiö keskittyy
jatkuvaan kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin,
jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä.
Tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä osinkoa ja säilyttää vahva tase.
Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka
sekä toteumat vuonna 2023:
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto on vähintään 12 prosenttia.
• Vuonna 2023: 5,1 %.
Korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on korkein-
taan 2,5.
• Vuonna 2023: 0,7.
12
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Toimintakertomus
Toimitus- ja tuotantomäärät
1 000 t 2023 2022 2021
Toimitusmäärät
Taivekartonki 906 1 208 1 296
Valkoinen kraftlaineri 467 609 627
Metsä Boardin markkinasellu
1)
394 503 496
Metsä Fibren markkinasellu
2)
684 717 762
Tuotantomäärät
Taivekartonki 859 1 272 1 272
Valkoinen kraftlaineri 450 605 634
Metsä Boardin sellu
1)
996 1 409 1 362
Metsä Fibren sellu
2)
685 731 747
1)
Sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)
2)
Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä
Toimintakertomus
Taloudelliset tunnusluvut
2023 2022 2021
Liikevaihto, milj. e 1 941,9 2 479,6 2 084,1
EBITDA milj. e 214,6 614,6 466,0
vertailukelpoinen, milj. e 216,0 602,8 472,2
EBITDA, %:a liikevaihdosta 11,1 24,8 22,4
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 11,1 24,3 22,7
Liiketulos milj. e 120,8 531,5 375,9
vertailukelpoinen, milj. e 122,2 520,7 386,6
Liiketulos, %:a liikevaihdosta 6,2 21,4 18,0
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 6,3 21,0 18,6
Tulos ennen veroja, milj. e 120,9 524,9 365,8
vertailukelpoinen, milj. e 122,6 514,6 376,6
Kauden tulos, milj. e 101,6 461,3 314,0
vertailukelpoinen, milj. e 103,8 451,4 326,6
Osakekohtainen tulos, e 0,27 1,15 0,82
vertailukelpoinen, e 0,27 1,13 0,85
Oman pääoman tuotto, % 4,7 22,5 19,4
vertailukelpoinen, % 4,8 22,0 20,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,0 21,4 18,2
vertailukelpoinen, % 5,1 20,9 18,7
Omavaraisuusaste
1)
, % 67 66 63
Nettovelkaantumisaste
1)
, % 7 4 -4
Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA 0,7 0,2 -0,2
Osakekohtainen oma pääoma
1)
, e 5,35 5,86 4,78
Korollinen nettovelka
1)
, milj. e 144,0 94,5 -78,4
Kokonaisinvestoinnit, milj. e 228,7 304,1 220,2
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e 342,8 232,0 329,6
Henkilöstö
1)
2 240 2 248 2 389
1)
tilikauden lopussa
13
100
80
60
40
20
0
100
80
60
40
20
0
21 22 23 21 22 23
Liikevaihto ja tulos
Metsä Boardin liikevaihto oli 1941,9 miljoonaa euroa (2479,6).
Taivekartonki
Valkoiset kraftlainerit
Markkinasellu
Muut toiminnot
EMEA-alue
Americas-alue
APAC-alue
LIIKEVAIHDON
JAKAUMA
TUOTTEITTAIN
%
LIIKEVAIHDON
JAKAUMA
ALUEITTAIN
%
Käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myytiin tilikaudella noin 55
miljoonalla eurolla (29 miljoonaa euroa).
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi-jou-
lukuun vertailukelpoisesta tuloksesta oli 28,2 miljoonaa euroa (174,7).
Metsä Fibren tulosta heikensivät lopputuotteiden, erityisesti sellujen alhai-
semmat myyntihinnat. Sellujen toimitusmäärät laskivat noin 5 prosenttia
edellisvuodesta. Myös sahatavaraliiketoiminnan kehitys jäi edellisvuotta
selvästi heikommaksi. Lisäksi kannattavuutta rasittivat kallistuneet puu-
kustannukset sekä Kemin biotuotetehtaan valmistumisesta aiheutuneet
kasvaneet poistot.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (-6,6)
sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja
valuuttasuojausten arvostuksesta 2,6 miljoonaa euroa (-5,0).
Tulos ennen veroja oli 120,9 miljoonaa euroa (524,9). Vertailukelpoinen
tulos ennen veroja oli 122,6 miljoonaa euroa (514,6). Tuloverot olivat 19,3
miljoonaa euroa (63,5).
Osakekohtainen tulos oli 0,27 euroa (1,15) ja vertailukelpoinen osake-
kohtainen tulos 0,27 euroa (1,13). Oman pääoman tuotto oli 4,7 prosenttia
(22,5) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 4,8 prosenttia (22,0).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,0 prosenttia (21,4) ja vertailukelpoinen
sijoitetun pääoman tuotto 5,1 prosenttia (20,9).
Rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2023 oli 342,8 mil-
joonaa euroa (1–12/2022: 232,0). Käyttöpääoma laski 105,8 miljoonaa
euroa (nousi 151,4). Rahavirtaa tuki tehokas käyttöpääoman hallinta.
Heikentyneestä kysyntätilanteesta johtuen yhtiö sopeutti tuotantoaan
varastotasojen kasvun estämiseksi. Vertailuvuonna 2022 käyttöpääomaa
lisäsi kartongin varastotasojen kasvattaminen sekä kustannusinflaation
aiheuttama varastoarvon kohoaminen.
Tase ja rahoitus
Metsä Boardin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 67 prosenttia
(31.12.2022: 66) ja nettovelkaantumisaste 7 prosenttia (4). Korollisen net-
tovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen
oli 0,7 (0,2).
Korolliset velat olivat tilikauden lopussa 438,1 miljoonaa euroa
(31.12.2022: 453,0). Velasta oli ei-euromääräistä 2,0 prosenttia, vaihtuva-
korkoista 15,3 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,6
prosenttia (2,2) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 3,1 vuotta (4,0).
Velan korkosidonnaisuusaika oli 30,6 kuukautta (36,1).
Korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa 144,0 miljoonaa euroa
(31.12.2022: 94,5).
Metsä Boardin maksuvalmius on hyvä. Käytettävissä oleva likviditeetti
oli tilikauden lopussa 491,6 miljoonaa euroa (31.12.2022: 556,2), joka muo-
dostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 291,6 miljoonaa euroa
ja syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa.
Likvideistä varoista 278,4 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä
Group Treasuryyn ja 13,2 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Muita
Vertailukelpoinen liiketulos oli 122,2 miljoonaa euroa (520,7) ja liiketulos
oli 120,8 miljoonaa euroa (531,5). Tilikauden vertailukelpoisuuteen vaikut-
tavat erät olivat yhteensä -1,4 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Metsä
Boardin liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 2,7
miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren liiketoimintaan liittyvistä
eristä: Kemin vanhan sellutehtaan sulkemiseen liittyvästä alaskirjauksesta;
lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoerosta; käyttöomaisuuserien
myyntitappiosta ja muista eristä, yhteensä -4,1 miljoonaa euroa.
Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 1 373 000 (1 817 000)
tonnia, josta 67 prosenttia EMEA-alueelle, 30 prosenttia Americas-alueelle
ja 4 prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset
olivat 394 000 (503 000) tonnia, josta 67 prosenttia EMEA-alueelle ja 33
prosenttia APAC-alueelle.
Vertailukelpoista liiketulosta heikensivät erityisesti markkinasellujen
alentunut hintataso ja laskeneet toimitusmäärät. Myös kartonkien toimi-
tusmäärät laskivat selvästi. Metsä Board sopeutti kartonki-, sellu- sekä
kemihierretuotantoaan alhaista kysyntätasoa vastaavaksi, ja tuotantomää-
rät jäivät selvästi alle kapasiteettitasojen.
Kannattavuutta tukivat kartonkien, erityisesti taivekartongin parantu-
neet keskihinnat.
Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 95 miljoonan
euron positiivinen liiketulosvaikutus edellisvuoteen verrattuna.
Kustannustaso oli edellisvuotta korkeampi. Vuoden aikana eniten nou-
sivat puukustannukset, koska puun kantohinnat kallistuivat Suomessa ja
Ruotsissa. Kemikaaleissa ja energiassa kustannusmuutos oli vähäisempi.
Toisella vuosipuoliskolla tulokseen vaikuttivat mittavat vuosihuolto- ja
investointiseisokit mm. Kemin ja Husumin kartonkitehtailla. Investointien
valmistuminen kasvatti poistoja noin 12 miljoonaa euroa vertailuvuoteen
nähden.
14
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
korollisia saamisia oli 2,5 miljoonaa euroa. Likviditeettinä raportoitavien
erien lisäksi likviditeettireserviä täydentävät joulukuussa allekirjoitettu 200
miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, Metsä Groupin sisäinen
150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti ja 229,7
miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja.
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo tilikauden lopussa oli 254,4
miljoonaa euroa (31.12.2022: 345,4). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima
Oyj:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.
Nettovaluuttavirrasta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin
8,6 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition
suojauksen.
Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P
Globalilta ja Moody’s Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus
yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody’s Metsä Boardin luottoluokitus on
Baa2 ja näkymä vakaa.
Investoinnit
Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat 228,7 miljoonaa euroa (1–12/2022:
304,1), joista kasvu- ja kehitysinvestointien osuus oli noin 74 prosenttia ja
kunnossapitoinvestointien osuus noin 26 prosenttia. Kokonaisinvestoin-
neista omistettuja käyttöomaisuushyödykkeitä oli 223,0 miljoonaa euroa
(278,1) ja vuokrattuja käyttöomaisuushyödykkeitä 5,7 miljoonaa euroa
(26,1), joista vertailuvuonna merkittävin erä oli Hämeenkyrön Voima Oy:n
liiketoimintahankinnasta tulleet kattilalaitoksen koneet ja laitteet 18,0
miljoonaa euroa.
Metsä Board -konsernin yhtiöitä on osapuolena oikeusprosesseissa,
jotka koskevat erimielisyyksiä liittyen konsernin merkittävimpien inves-
tointiprojektien toimitussopimusten mukaisiin velvoitteisiin ja vastuisiin.
Lisäksi näihin investointiprojekteihin liittyy avoinna olevia erimielisyyksiä,
jotka voivat johtaa myös uusien välitysmenettelyiden tai oikeudenkäyntien
käynnistymiseen.
■ Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma
Syyskuussa Kemin kartonkitehtaalla saatiin päätökseen vuonna 2021
käynnistetty kehitysohjelma, joka kasvattaa valkoisen kraftlainerin
vuotuista tuotantokapasiteettia noin 40 000 tonnia. Ohjelman jälkeen
kartonkitehtaan vuosituotantokapasiteetti on noin 465 000 tonnia, ja sen
arvioidaan olevan täysimääräisenä markkinoilla vuonna 2025. Ohjelma
sisälsi myös kartonkikoneen modernisointi- ja pullonkaulainvestointeja,
jotka tehostavat tehtaan vedenkäyttöä 40 prosenttia ja energian käyttöä 5
prosenttia tuotettua kartonkitonnia kohden. Osana ohjelmaa Metsä Board
ostaa Metsä Fibreltä kartongin valmistuksessa käytettävän modernisoidun
valkaisemattoman sellun tuotantolinjan, jonka vuotuinen kapasiteetti on
noin 180 000 tonnia. Investoinnin kokonaisarvo on noin 110 miljoonaa
euroa.
■ Husumin taivekartongin
tuotantokapasiteetin kasvattaminen
Marraskuussa Husumin kartonkitehtaalla valmistui investointi, joka
kasvattaa taivekartongin vuotuista tuotantokapasiteettia 200 000 tonnilla.
Investoinnin jälkeen taivekartonkikone BM1:n vuosituotantokapasiteetti
on 600 000 tonnia, ja sen arvioidaan olevan täysimääräisenä markkinoilla
vuonna 2026. Investoinnin kokonaisarvo on noin 230 miljoonaa euroa.
Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuotuista liikevaihtoa arviolta noin
200 miljoonaa euroa, ja parantaa vertailukelpoista käyttökatetta noin 50
miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu ja tulosparannus arvioidaan saavutet-
tavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Husumin tehdasintegraatin kasvavien logistiikkavolyymien johdosta
myös satamakonseptia uudistetaan. Investointien arvo on noin 20
miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät pääosin uutta varastokapasiteettia
ja niiden arvioitu valmistuminen on vuoden 2024 aikana.
■ Toiminnanohjausjärjestelmähanke
Osana Metsä Groupia Metsä Board uudistaa toiminnanohjausjärjes-
telmänsä. Hanke parantaa vaiheittain Metsä Groupin operatiivista
tehokkuutta ja kykyä luoda uusia dataan perustuvia toimintoja esimerkiksi
liiketoiminnan ohjaukseen ja asiakaspalveluun. Metsä Boardin osalta
suunnitteluvaihe käynnistyi vuonna 2021 ja järjestelmän käyttöönoton
arvioidaan tapahtuvan vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuonna 2023
otettiin käyttöön Metsä Groupin yhteinen talouden keskusjärjestelmä.
Metsä Boardin osuus hankkeen kokonaisarvosta on vähintään 80 miljoonaa
euroa, josta suurin osa tullaan kirjaamaan investointeihin vuosien 2024 ja
2025 aikana.
■ Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelu
Metsä Boardilla on käynnissä esisuunnittelu uudesta, vuosituotantoka-
pasiteetiltaan noin 800 000 tonnin taivekartonkitehtaan rakentamisesta
Kaskisiin. Esisuunnittelu sisältää teknisen suunnittelun, infrastruktuuri- ja
logistiikkaratkaisujen suunnittelun sekä päälaitehankintojen kilpailutuksen.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) päättyi syyskuussa. Ympä-
ristölupaprosessi on edelleen käynnissä. Mahdollinen investointipäätös
voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2024.
■ Osakkuusyhtiö Metsä Fibren
Kemin biotuotetehdas
Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibren uusi biotuotetehdas Kemissä
käynnistyi syyskuussa. Uusi biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5
miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Sellun 1,5
miljoonan tonnin tuotantokapasiteetti sisältää nykyisen, Metsä Boardin
omistukseen siirtyvän valkopintaisen kraftlainerin valmistuksessa käytet-
tävän valkaisemattoman sellun valmistuslinjan, jonka vuosikapasiteetti on
noin 180 000 tonnia. Uusi biotuotetehdas korvasi Kemin aiemman selluteh-
taan, jonka vuotuinen kapasiteetti oli noin 610 000 tonnia.
Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähkö-
omavaraisuus on 250 prosenttia.
Biotuotetehtaan investointikustannus on 2,02 miljardia euroa, ja sen
rahoitus koostuu tulorahoituksesta ja velasta. Metsä Board ei ole sijoittanut
Metsä Fibreen pääomaa hankkeen rahoittamiseksi.
15
T&K-toiminta ja innovaatiot
Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa Metsä Boardin tehtävänä on
tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman
resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä
pienentämään pakkausten hiilijalanjälkeä. Keskeistä on kartonkien kierrä-
tettävyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen sekä kehittäminen.
Kartongin keventäminen on yksi Metsä Boardin tuotekehityksen paino-
pistealueista. Tuotannossa käytetyn fossiilittoman energian lisäksi karton-
gin keveydellä on merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä. Vuonna
2023 asiakkaille toteutettiin räätälöityjä elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskelmia
ja -vertailuja osana 360 kestävän kehityksen palvelukokonaisuutta. Las-
kelmat osoittivat Metsä Boardin taivekartongilla olevan selvästi pienempi
hiilijalanjälki moneen muuhun markkinoilla olevaan pakkausmateriaaliin
nähden. Yhtiö jatkaa elinkaarianalyysien verifiointia tuotekohtaisen ympä-
ristöselosteen (EPD) mukaisesti yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa.
Kartonkien keventämisellä ja resurssitehokkuudella on keskeinen rooli
myös Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa, jossa tavoitteena
on selvästi vähäisempi puun, energian ja veden käyttö tuotettua taivekar-
tonkitonnia kohden nykyisiin tuotantolaitoksiin verrattuna.
Tuotekehityksen toinen painopistealue on biopohjaisten barrier-päällys-
teiden kehittäminen kartonkien elintarvikepakkausloppukäyttöön. Vuonna
2021 käynnistyneessä biobarrier-ohjelmassa jatkettiin uusien, muovia
vähentävien tuotevaihtoehtojen tutkimista. Eri tuotevaihtoehdoista on
tehty tuotannollista testausta ja tällä hetkellä yhtiö tutkii kaupallistamisen
kannalta lupaavimpia tuotteita.
Metsä Boardin Äänekoskella sijaitseva osaamiskeskus tarjoaa aktiivisen
yhteistyöympäristön pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen tutkimukseen,
innovointiin ja testaukseen. Vuonna 2023 osaamiskeskuksessa järjestettiin
asiakkaiden kanssa 46 kehitystyöpajaa, joiden tavoitteena oli mm.
pienentää pakkauksen ympäristövaikutuksia. Osa työpajoista järjestettiin
virtuaalisesti.
Metsä Boardin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2023 yhteensä
7,3 (6,1) miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia (0,2) liikevaihdosta. Menot
sisältävät suorat kustannukset ilman poistoja sekä toiminnan investoinnit.
Merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät
Metsä Boardin riskienhallinta on systemaattista ja ennakoivaa toimintaa,
jonka avulla arvioidaan ja hallitaan liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia,
riskejä ja uhkatekijöitä. Yhtiön hallitus vastaa riskienhallinnasta ja hyväksyy
riskienhallintapolitiikan. Metsä Boardissa arvioidaan systemaattisesti
strategisia riskejä, operatiivisia riskejä sekä rahoitusriskejä. Keskeiset riskit
huomioidaan suunnitteluprosesseissa ja niihin varaudutaan hallintatoimen-
pitein. Lisäksi yhtiön johtoryhmä tarkastelee merkittävimpiä riskejä osana
johtoryhmätyöskentelyä.
Metsä Boardin riskinkantokyvyn ylittävät riskit on siirretty vakuutus-,
johdannais- ja muilla sopimuksilla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille
vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on katettu konsernin omaisuus- ja
keskeytysvahinko-, vastuuvahinko-, kuljetusvahinko- ja luottovakuutuksilla.
Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan hallitukselle
ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Vuonna 2023 toteutetuissa riskienarvioinneissa tunnistettiin seuraavat
Metsä Boardin toimintaan ja kannattavuuteen mahdollisesti vaikuttavat
riskit ja epävarmuustekijät:
■ Strategiset riskit
Maailmantalouden kehittyminen
Epävarmuus maailmantalouden kehityksessä ja kasvussa jatkuu. Kohonnut
kustannustaso ja sen seurauksena nopeasti nousseet korot ovat hidasta-
neet globaalia ja etenkin Euroopan talouden kasvua. Kuluttajien alhainen
luottamus talouteen ja ostovoiman heikentyminen ovat vähentäneet
kuluttajatuotteiden kysyntää. Kuluttajista on tullut aiempaa hintaherkem-
piä, ja he ovat siirtyneet edullisempiin tuotteisiin. Tilanteen pitkittyminen
voi edelleen vähentää ensikuitukartonkien ja markkinasellujen kysyntää ja
heikentää Metsä Boardin kannattavuutta.
Keskuspankit ovat vuoden 2023 aikana hillinneet inflaatiota useilla
koronnostoilla. Odotukset koronlaskusta ovat kiihtyneet, mutta korkotaso
voi myös pysyä nykyisellä tasollaan, tai jopa kohota. Tällä voi olla negatii-
visia vaikutuksia talouteen, joista merkittävimpiä ovat heikkona pysyvät
kasvunäkymät ja pitkittynyt taantumariski, korkean inflaation reaalituloja
alentava vaikutus sekä kuluttajien ostovoiman edelleen heikentyminen.
Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuottei-
den kysyntään, toiminnan jatkuvuuteen tai yhtiön kannattavuuteen.
Kilpailu- ja toimintaympäristön muutokset
Metsä Board toimii alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja sen
muutokset vaikuttavat lopputuotteiden kysyntään ja hintatasoon. Uusien
toimijoiden tulo markkinoille, korvaavat tuotteet tai muutokset kulutuskäyt-
täytymisessä saattavat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kartonkien
kysyntään. Kilpailijoiden kapasiteetin lisäys tai tuotevalikoimien laajentu-
minen voivat alentaa lopputuotteiden hintatasoa ja vaikuttaa negatiivisesti
Metsä Boardin kannattavuuteen.
Kartonkituonti Aasiasta Lähi-itään, Turkkiin ja Etelä-Amerikkaan on
nopeasti lisääntynyt ja vaikuttanut markkinatilanteen tasapainoon myös
muualla Euroopassa. Kysyntää nopeammin kasvava kartonkituonti voi
aiheuttaa epätasapainoa myös muilla yhtiön markkina-alueilla ja vaikuttaa
lopputuotteiden hintoihin ja yhtiön kannattavuuteen. Merkittävät valuutta-
kurssimuutokset saattavat vaikuttaa tuotteiden markkinatasapainoon ja
yritysten kilpailukykyyn.
Muutokset sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidi-, rikki- tai muiden
päästöjen rajoittamiseksi, voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin
kannattavuuteen tai tuotannon jatkuvuuteen. Kertakäyttöisten ruoka- ja
tarjoilupakkausten hyväksyttävyyteen liittyy sääntelyriskejä.
16
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Kiinan talouden vaikutukset
Kiina on tärkeä markkina-alue erityisesti Metsä Boardin osakkuusyhtiö
Metsä Fibrelle, jonka markkinasellusta noin puolet myydään Kiinaan. Kiinan
talouskasvua on hidastanut kiinteistömarkkinoiden ongelmat ja yritysten
tiukka sääntely. Myös kotimaan kuluttajakysyntä on heikentynyt. Lisäksi
demografiset tekijät sekä geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen voivat
vaikuttaa Kiinan talouskasvun tulevaan kehitykseen. Mikäli EU:n ja Kiinan
väliset suhteet kehittyvät huonompaan suuntaan, tai Kiinan talouskasvu
ja sisäinen kuluttajakysyntä hidastuvat edelleen, voi näillä olla negatiivinen
vaikutus markkinasellun tai kartonkien kysyntään Kiinan markkinoilla ja
siten Metsä Boardin kannattavuuteen. Kiinan teollisuuden ongelmat voivat
myös lisätä globaalien toimitusketjujen ongelmia ja niiden kustannuksia.
Sellujen markkinatilanne
Globaaleilla sellumarkkinoilla rakenteelliset muutokset asiakkaiden
sellun käytössä, lisääntyvä kilpailu sekä uusi tuotantokapasiteetti voivat
vaikuttaa negatiivisesti markkinasellun kysyntä ja hintakehitykseen ja
siten Metsä Boardin kannattavuuteen. Sellun markkinahinnan 10 prosentin
vahvistumisella (heikkenemisellä) on noin 40 miljoonan euron positiivinen
(negatiivinen) vaikutus yhtiön liiketulokseen. Herkkyys sisältää vaikutuksen
osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, josta Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia.
Geopoliittiset riskit
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan jatkuminen on ylläpitänyt
maailmanlaajuisia geopoliittisia jännitteitä ja vaikuttanut negatiivisesti talo-
uteen. Venäjälle asetettujen pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ja
kriisistä johtuvat riskit kohdistuvat mm. tuotannontekijöiden kustannuksiin
ja saatavuuteen, energiainfrastruktuuriin sekä kyberturvallisuuteen. Venä-
jän hyökkäyssodan lopulliset vaikutukset maailmantalouteen ja konsernin
liiketoimintoihin tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.
Mahdolliset muutokset johtavien teollisuusmaiden teollisuus- ja
kauppapolitiikassa, geopoliittisten riskien toteutuminen tai geopoliittisten
kriisien eskaloituminen voivat johtaa laajempiin kaupankäyntiä rajoittaviin
toimiin tai kansainvälisten pakotteiden käyttöön. Näiden mahdollisena
seurauksena voi olla maailmantalouden elpymisen ja kasvun hidastuminen
edelleen ja jopa globaalien kauppavirtojen supistuminen. Mahdollisilla
kansainvälisen kaupan uusilla rajoituksilla ja pakotteilla voi olla vaikutuksia
Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja yhtiön kannattavuuteen.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen riskeistä ja niiden vaikutuksista yhtiöön on annettu
erillinen selvitys tämän toimintakertomuksen kestävyysraportti -osiossa.
■ Operatiiviset riskit
Tuotannontekijöiden kustannus- ja saatavuusriskit
Metsä Boardin tärkeimpien tuotannontekijöiden – puun, energian ja
kemikaalien merkittävät tai ennakoimattomat hintavaihtelut ja mahdolliset
saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta, uhata toiminnan
jatkuvuutta ja aiheuttaa riskin suunniteltujen kehitysinvestointien toteutta-
miselle ja kannattavuudelle.
Venäjän puunhankinnan loppuminen on kiristänyt kuitupuun markki-
natilannetta koko Itämeren alueella. Puun saannin vaikeutuminen voisi
vaikuttaa tuotannon jatkuvuuteen ja siten yhtiön tuotteiden myyntiin
ja kannattavuuteen. Lähi-idän konfliktin mahdollinen laajeneminen voi
vaikuttaa öljyn ja maakaasun hintaan. Sähkön, maakaasun tai kemikaalien
hintavaihtelut tai saatavuusongelmat sekä päästöoikeuksien hintojen
muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen.
Myös kuljetuskapasiteetin saatavuus tai markkinahintojen voimakas
nousu voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Laiva-
hyökkäykset Punaisella merellä haittaavat Euroopan ja Aasian välisiä
merikuljetuksia aiheuttaen lisäkustannuksia ja viivästymisiä toimituksissa.
Epävakaan turvallisuustilanteen pitkittyminen alueella voi vaikuttaa nega-
tiivisesti Metsä Boardin ja osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuotekuljetuksiin, ja
siten Metsä Boardin kannattavuuteen.
Valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa joidenkin tuotannonteki-
jöiden kustannuksiin. Näiltä riskeiltä pyritään suojautumaan pitkäaikaisilla
toimitussopimuksilla ja niihin liittyvillä johdannaissopimuksilla.
Tuotannon keskittyminen suppealle maantieteelliselle
alueelle
Metsä Boardin kahdeksasta tuotantolaitoksesta seitsemän sijaitsee
Suomessa ja yksi Ruotsissa. Historiassa Suomessa on ollut useita työ-
markkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden
jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin ja
asiakastoimituksiin, sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannatta-
vuutta. Myös Ruotsissa työmarkkinariidat voivat häiritä Metsä Boardin
tuotantoa ja asiakastoimituksia sekä vaikuttaa negatiivisesti yhtiön
liiketoimintaan.
Jatkuvuusriskit
Tehtaiden tuotannon jatkuvuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi suuret
tulipalot, merkittävät konerikot, vakavat onnettomuudet, sään ääri-ilmiöt ja
ympäristövahingot. Lisäksi esimerkiksi työmarkkinariidat, tietojärjestelmiin
kohdistuvat hyökkäykset ja haittaohjelmat ja niistä aiheutuvat pitkäkestoi-
set häiriöt, tartuntatautien aiheuttama työntekijöiden sairastuminen, tär-
keimpien raaka-aineiden saatavuusongelmat ja häiriöt logistiikkaketjussa
voivat keskeyttää koko liiketoiminnan tai osia siitä.
Tuotannon tai toimitusketjun keskeytykset voivat vaikuttaa asiakaspalve-
lun jatkuvuuteen ja toimitusvarmuuteen. Keskeytysten ollessa pitkäaikaisia
taloudelliset menetykset voivat olla erittäin merkittäviä, ja ne voivat
aiheuttaa pysyviä asiakasmenetyksiä. Näiden riskien toteutumisen varalle
yhtiössä on laadittu jatkuvuussuunnitelmia.
Liiketoiminnan kehittäminen
Metsä Boardin liiketoiminnan kehitys ja kasvu edellyttävät strategisia valin-
toja, joihin liittyy riskejä. Kyseiset epävarmuudet liittyvät esimerkiksi kas-
vuinvestointien valintaan ja ajoitukseen, sekä myynnin ja asiakasportfolion
kehittämiseen. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uuden tuotannon
markkinoille saaminen ovat riippuvaisia onnistuneesta myynnistä. Uusien
tuotteiden kaupallistamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka toteutues-
saan voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja
17
yhtiön kannattavuuteen. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös
kustannus- ja valuuttakurssiriskejä.
Liiketoimintaa kehitetään myös tuotantoteknologiaa uudistamalla,
tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä sekä liiketoimintaprosesseja
yhtenäistämällä. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien kustannukset
ylittyvät merkittävästi, valmistuminen tai uuden tuotannon ylösajo viiväs-
tyy, tuotannolliset tai kaupalliset tavoitteet eivät toteudu, saattaa niillä olla
negatiivinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen.
Yritys- ja turvallisuusriskit
Yritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi puutteet ja laimin-
lyönnit henkilö- ja työturvallisuudessa ja taloudellisten väärinkäytösten
hallinnassa sekä negatiivinen informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat,
toimitusketjuihin kohdistuvat uhat ja sisäisen valvonnan riittävyys. Tietojär-
jestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voisi johtaa arkaluontoisten tietojen
vuotamiseen ja yhtiön maineen vahingoittumiseen. Yritysturvallisuuden
toimintaprosesseja ja uhkatekijöiden hallintaan liittyvää ohjeistusta,
koulutusta, ja sisäistä valvontaa kehitetään jatkuvasti sekä kriisitilanteiden
hallintaa harjoitellaan säännöllisesti.
Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys
Metsä Board kiinnittää huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saata-
vuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien ja
seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla työnantajakuvaan. Metsä
Board varautuu eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin myös monitai-
toisuuden ja työkyvyn kehittämisen sekä työnkierron avulla.
Vastuuriskit
Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy vastuuriskejä, kuten sopimus-,
ympäristö- ja tuotevastuuriskit. Vastuuriskejä hallitaan tehokkailla liiketoi-
mintaprosesseilla, sopimuskoulutuksella, johtamiskäytännöillä, laadun hal-
linnalla ja toiminnan läpinäkyvyydellä. Osa liiketoiminnan vastuuriskeistä
on suojattu vakuutussopimuksilla.
Liiketoiminnan eettisyys
Liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä riskejä on kuvattu tämän toimintaker-
tomuksen kestävyysraportti -osiossa.
■ Rahoitusriskit
Rahoitus- ja valuuttakurssiriskit
Rahoitusmarkkinoiden kasvavan sääntelyn seurauksena luotto- ja
velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa
yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen
hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen
hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua
merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa
aikaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Metsä Board myy tuotteitaan useissa maissa ja on siten altis valuutta-
kurssien vaihteluille. Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumi-
sella suhteessa euroon on noin 70 miljoonan euron positiivinen vaikutus
Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10
prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 45 miljoonaa euroa negatiivinen
ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 10
miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus
olisi vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.
Luottoriskit
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin
ylimmän johdon ja Metsä Groupin keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla.
Metsä Boardin johto määrittää asiakkaille myönnetyt luottorajat ja
maksuehdot yhdessä keskitetyn luotonvalvonnan kanssa. Lähes kaikki
luottoriskit siirretään luottovakuutussopimusten avulla. Metsä Boardin
asiakasluottoriski oli normaalilla tasolla vuonna 2023. Luotonvalvon-
nan pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä
luottopolitiikassa.
Metsä Boardin rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin
vuoden 2023 vuosikatsauksen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.6
Rahoitusriskien hallinta.
Osakkeet ja kaupankäynti
Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiöko-
kouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1)
äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin
osakkeet ovat listattu Nasdaq Helsinkiin.
Joulukuun 2023 päätöskurssi Metsä Boardin B-osakkeella Nasdaq
Helsingissä oli 7,19 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 8,96 euroa ja alin 6,26
euroa. Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 7,80 euroa, ylin 13,05 euroa
ja alin 7,48 euroa.
Tammi–joulukuussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osake-
vaihto Nasdaq Helsingissä oli noin 466 200 osaketta ja A-osakkeen noin
2 100 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli noin 874 miljoonaa euroa ja
A-osakkeen noin 5 miljoonaa euroa.
Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo joulukuun 2023
lopussa oli noin 2,6 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli
2,3 miljardia euroa ja A-osakkeiden 0,3 miljardia euroa.
Metsä Boardin suurin osakkeenomistaja on Metsäliitto Osuuskunta,
jonka omistusosuus on noin 52 prosenttia osakkeista ja noin 69 prosenttia
äänistä. Metsä Boardin ollessa Metsäliitto Osuuskunnan määräysvallassa
oleva yhteisö, lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen mukaan
myös Metsä Boardin omistamat omat osakkeet 701 215 kappaletta.
Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osak-
keista oli noin 9 (15) prosenttia. (Lähde: Euroland)
Hallinnointi
Metsä Boardin lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja
toimitusjohtaja. Hallituksella on yleistoimivalta ja sille kuuluvat yhtiön
toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen asiat, jotka ovat strategi-
sia, laajakantoisia ja epätavallisia ja eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen
liiketoimintaan. Yhtiön toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa
toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen
jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyh-
tiölain mukaisesti.
18
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Metsä Boardin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, joista kolme on
naisia. Enemmistön (6/9) muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumat-
tomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Kolme
hallituksen jäsentä on riip-puvaisia Metsäliitto Osuuskunnasta. Tilikaudella
2023 hallitus piti yhteensä 14 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat
kokouksiin 97-prosenttisesti (97 % vuonna 2022).
Yhtiökokouksen päätökset ja
hallituksen antivaltuudet
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2023 Espoossa.
Yhtiökokous kannatti kaikkia hallituksen yhtiökokoukselle tekemiä
ehdotuksia.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 0,58 euroa osakkeelta. Osingon
maksupäivä oli 5.4.2023.
Yhtiökokous päätti tehdä yhtiöjärjestykseen lisäyksen hallituksen
mahdollisuudesta päättää harkintansa mukaan yhtiökokouksen järjes-
tämisestä hybridikokouksena. Lisäksi mahdollistettiin yhtiökokouksen
järjestäminen etäkokouksena kokonaan ilman kokouspaikkaa. Muutos
tehtiin yhtiöjärjestykseen kohtaan 6 (Yhtiökokous).
Yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan siten, että
hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 99 000 euroa,
hallituksen varapuheenjohtajalle 85 000 euroa ja hallituksen jäsenelle
67 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkiot päätettiin pitää ennallaan 800
eurossa kustakin hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta, johon
jäsen osallistuu. Yhtiökokous päätti maksaa noin puolet vuosipalkkioista
julkisesta kaupankäynnistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina, joiden
luovuttamista rajoitetaan kahden vuoden ajan. Edelleen yhtiökokous päätti
maksaa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle kuukausipalkkiota 900
euroa.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9) ja
valitsi hallituksen jäseniksi ekonomi Hannu Anttilan, kauppatieteen mais-
teri Raija-Leena Hankonen-Nybomin, kauppatieteen maisteri Erja Hyrskyn,
diplomi-insinööri Ilkka Hämälän, valtiotieteiden maisteri Mari Kiviniemen,
maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Jussi Linnarannan, kauppa-
tieteen maisteri Jukka Moision, maatalous- ja metsätieteiden maisteri
(agr.) Mikko Mäkimattilan ja diplomi-insinööri Juha Vanhaisen. Hallituksen
jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista,
yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyh-
tiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia
osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä
enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osakkeet, jotka voidaan
antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla.
Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on
voimassa 30.6.2024 saakka.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien
B-sarjan osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien
omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 1 000 000 B-sarjan
osaketta, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa 30.6.2024 asti.
Lähiajan näkymät
Globaali markkinaympäristö pysyy epävarmana ja näkyvyys karton-
kimyynnin lähiajan kehityksestä on edelleen heikko. Elinkustannusten
nousu vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja saattaa vähentää
kuluttajatuotteiden yleistä kysyntää. Arvoketjun varastojen hallintatoimien
odotetaan seuraavan markkinatilannetta.
Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan kasvavan vuoden
2024 ensimmäisellä neljänneksellä edelliseen vuosineljännekseen verrat-
tuna (10–12/2023: 299 000 tonnia). Taivekartongin valuuttamääräisten
myyntihintojen odotetaan hieman laskevan ja valkoisten kraftlainereiden
myyntihintojen pysyvän vakaina.
Yhtiö jatkaa tarvittaessa tuotannon sopeuttamistoimia sekä henkilöstön
tilapäisiä lomautuksia Suomen tehtailla vuonna 2024.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaiskustannusten ilman
sellukustannuksia arvioidaan pysyvän vakaina. Epävakaa turvallisuusti-
lanne Punaisellamerellä voi hankaloittaa Metsä Boardin ja Metsä Fibren
merikuljetuksia Aasiaan ja kasvattaa logistiikkakustannuksia.
Kiinan alkuvuoden markkinasellun kysyntään voivat vaikuttaa useat
paperin ja kartongin tuotantoseisokit kiinalaisen uuden vuoden aikana.
Tammi–maaliskuussa sellujen markkinahintojen (PIX) arvioidaan
paranevan erityisesti Euroopassa edelliseen vuosineljännekseen
nähden. Pitkäkuituisen markkinasellun globaalia tarjontaa vähentävät
ilmoitetut tuotantokapasiteetin sulkemiset sekä puuraaka-aineen saata-
vuusongelmat erityisesti Pohjois-Amerikassa. Sahatavaran kysyntä- ja
hintatilanteen arvioidaan paranevan kausiluonteisesti vuoden 2024 toisella
neljänneksellä.
Hallituksen ehdotus
voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 518,9 miljoonaa euroa,
josta kertyneet voittovarat ovat 308,2 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa 26.3.2024 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokouk-
selle, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta.
Ehdotettu osinko vastaa 94 prosenttia vuoden 2023 osakekohtaisesta
tuloksesta. Osingon kokonaismäärä on noin 88,7 miljoonaa euroa.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 28.3.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi-
tämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi
9.4.2024.
19
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot
Laadintaperiaatteet
■ Kestävyysraportin laadintaperiaatteet
Perustiedot
Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin
(“Metsä Board” tai “konserni”). Metsä Boardin liiketoiminta koostuu
taivekartonki-, valkoinen ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista.
Raportointi kattaa koko konsernin ja kaikki yritykset, joissa konserni
omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta, ellei rapor-
toitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu. Metsä Board omistaa
24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibre Oy:stä (”Metsä Fibre”) ja
taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden Metsä
Fibren tuloksesta ja taseesta. Tarkemmin yhdistelyn laadintaperiaatteista
on kerrottu konsernitilinpäätöksen kohdassa 7. Konsernin rakenne. Kestä-
vyystietojen raportoinnissa tämän omistuksen mukaista osuutta Metsä
Fibren kestävyystiedoista ei ole sisällytetty Metsä Boardin omiin kestä-
vyystietoihin, vaan Metsä Fibre on huomioitu osana arvoketjua. Esimerkiksi
Metsä Fibren Scope 1 ja Scope 2 -päästöt huomioidaan Metsä Boardin
arvoketjun päästöissä (Scope 3). Metsä Board on osa Metsä Groupia, joka
julkaisee koko Metsä Groupin kattavan Kestävyysraportin.
Metsä Boardin Kestävyysraportissa toiminnasta raportoidaan
pääasiassa Metsä Board -konsernin tasolla. Koska Metsä Board noudattaa
koko Metsä Groupin kattavia politiikkoja ja prosesseja sekä hyödyntää
Metsä Groupin konsernipalveluita, viitataan tietyissä asioissa Metsä
Groupiin. Tuotantolaitoskohtaisesti avainluvut ympäristöön ja henkilöstöön
liittyen esitetään sivulla 71.
Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain osana Hallituksen toimintaker-
tomusta. Raportointijakso on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli
tilikausi 1.1.2023–31.12.2023.
Eri aihealueita koskevat raportointiperiaatteet esitetään kunkin osion
lopuksi.
Laatimisperusta
Kestävyysraportti on Global Reporting Initiative (GRI) 2021 -standardin ja
SASB Pulp & Paper Products -toimialastandardin vaatimusten mukainen
ja täyttää myös kirjanpitolain raportointivelvollisuudet muiden kuin talou-
dellisten tietojen raportoinnista EU:n direktiivin mukaisesti (Non-Financial
Reporting Directive, NFRD). Lisäksi Kestävyysraportissa raportoidaan
Metsä Boardin strategisten 2030-kestävyystavoitteiden toteumat. Vuo-
desta 2024 alkaen Metsä Boardia velvoittavat EU:n kestävyysraportointi-
direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaiset
raportointivaatimukset, jotka ovat ohjanneet vuoden 2023 raportin sisältöä
ja rakennetta.
Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat
kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina
2022−2023. Olennaisuusanalyysin perusteella on valittu yhtiön toiminnan,
tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaiset GRI:n raportointivaatimuk-
set. Olennaisuusanalyysiin perustuvat olennaiset teemat ja kestävyysta-
voitteet hyväksyttiin vuoden 2023 alussa, ja raportointi niiden mukaisesti
alkoi vuonna 2023. Olennaisuusanalyysiä täydennettiin vuonna 2023
huomioiden EU:n kestävyysraportointistandardien vaatimukset. Lisätietoja
olennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista löytyy sivuilta 26–28.
Tietyt kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on varmentanut (rajoi-
tettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab. Varmennus
toteutettiin kansainvälisten varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) ja
ISAE 3410 mukaisesti.
Raportoidut GRI- ja SASB-tiedot, Metsä Boardin omat mittarit sekä
niiden sijainti Kestävyysraportissa esitetään erikseen julkaistavissa indek-
seissä. Indekseissä esitetään mahdolliset poikkeamat GRI- ja SASB-vaati-
muksista sekä niitä koskevat selvennykset. Indekseissä myös tarkennetaan
indikaattorikohtaisesti varmennuksen kohteena olleet tiedot. Lisäksi Metsä
Board esittää erillisessä liitteessä TCFD:n suositusten mukaisen taulukon
ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.
■ Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Metsä Boardin kestävyysraportoinnissa noudatetaan Metsä Groupin
yhteisiä lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
periaatteita ja prosesseja.
Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnis-
tukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin
tunnistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin.
Metsä Groupin sisäisen valvonnan yksikkö ja sisäisen valvonnan prosessit
sekä riskienhallintaprosessi noudattavat COSO (ERM) viitekehyksen
periaatteita. Kestävyysraportoinnin valvontaympäristössä korostuvat
yhtiön arvot, johdon sitoutuminen kestävään toimintaan, eettisyyttä
ja kestävyyttä korostava yrityskulttuuri, kestävää toimintaa edistävät
politiikat ja keskitetyt liiketoimintaprosessit, ammattitaitoinen henkilöstö
sekä toiminnan läpinäkyvyys.
Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa Metsä Boardin
talousjohtaja vastuullisuusosaston tukemana. Yhtiö hyödyntää kestävyys-
raportoinnissa Metsä Groupin konsernipalveluita, erityisesti konsernin
talouspalveluita.
Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon
oikeellisuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus. Varmistaakseen raportoita-
van tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden Metsä Group on määrittänyt
ja ottanut käyttöön kestävyysraportoinnin hallintomallin, joka määrittää
roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Metsä Group on sisällyttänyt
raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet yhteisiin
liiketoimintaprosesseihin, joita Metsä Board ja Metsä Groupin muut
liiketoiminta-alueet ja konsernipalvelut noudattavat toiminnassaan.
Liiketoimintaprosessien omistajat vastaavat siitä, että prosessiympä-
ristö pystyy tuottamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvästi.
Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin
aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta konsernilaskentaan on
Metsä Groupin liiketoiminta-alueissa sekä konsernin palvelutoiminnoissa
hallintomallissa määritellyillä työrooleilla.
Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistami-
seksi on otettu käyttöön Metsä Groupin sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa
yhteisiä liiketoimintaprosesseja ja joiden systemaattinen seuranta on osa
sisäinen valvonta -yksikön raportointia.
Sisäisen valvonnan yksikkö raportoi kestävyysraportoinnin kontrollien
tehokkuudesta määritellyllä aikataululla joko kuukausittain, neljännes-
vuosittain, kaksi kertaa vuodessa tai kerran vuodessa sisäisen valvonnan
yhteisen hallintomallin ja prosessin mukaisesti. Sisäisen valvonnan tuloksia
20
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
seurataan ja valvontaa ohjataan Metsä Boardin ja Metsä Groupin tarkas-
tusvaliokunnassa ja johtoryhmässä sekä Metsä Groupin konsernipalve-
luissa ja prosessikehityksen johtoryhmässä. Sisäinen tarkastus tarkastaa
kestävyysraportoinnin kontrolleja sekä sisäisen valvonnan käytänteitä
osana tarkastustyötään.
Kestävyyden hallinto ja strategia
■ Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä
niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyyden hallinnosta. Lisätietoa
hallinto- ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä, kokoonpanosta, monimuo-
toisuudesta, osaamisesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen
ja riskienhallinnan prosesseista löytyy Hallinto- ja ohjausjärjestelmää
koskevasta selvityksestä.
Kestävyyden hallinto Metsä Boardissa
Vastuullinen ja eettinen toiminta sekä lakien noudattaminen ovat Metsä
Boardin liiketoiminnan perusta. Vastuu kestävyysasioissa on hallituksella,
toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä. Metsä Boardin toimintatavat
perustuvat Metsä Boardin hallituksen vahvistamiin Metsä Groupin eettisiin
toimintaperiaatteisiin ja politiikkoihin. Kestävyystavoitteet perustuvat
Metsä Boardin strategiaan, kestävyysasioiden olennaisuusanalyysiin ja
Metsä Groupin kestävyystavoitteisiin.
Kestävyystyötä ohjaavat seitsemän teemaa, 2030-kestävyystavoitteet
sekä olennaisuusanalyysin yhteenveto ja prosessi on kuvattu osiossa
Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-
suuksista sekä niiden hallintakeinoista on kerrottu aihekohtaisesti Kestä-
vyysraportin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallinnointia koskevissa
osioissa sekä Hallituksen toimintakertomuksen osiossa Merkittävimmät
riskit ja epävarmuustekijät.
Kestävyyden hallinto Metsä Boardissa
Hallitus
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Tuoteturvallisuus- ja
vastuullisuusosasto
Liiketoiminta funktiot
Metsä Groupin kestävän
kehityksen prosessin johtoryhmä
Hallitus
Metsä Boardin hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho,
ja se vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat Metsä
Groupin eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja politiikat,
kuten hankinta-, henkilöstö-, kilpailu-, laatu-, riskienhallinta-, sopimus- ja
lakiasiain-, tietosuoja-, tietoturva-, vero-, viestintä-, yhdenvertaisuus-,
ympäristö- ja yritysturvallisuuspolitiikat sekä niiden pohjalta annetut
tarkemmat ohjeistukset. Metsä Boardin hallituksen tehtävänä on vahvistaa
yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa sekä valvoa tavoitteiden
toteutumista. Toimintaperiaatteita ja tavoitteita ja päivitetään, mikäli
toimintaympäristössä tapahtuu reagointia vaativia muutoksia.
Kestävyys on sisällytetty hallituksen hyväksymään yhtiön strategiaan,
pitkän aikavälin liiketoiminta- ja investointisuunnitelmiin, riskienar-
viointeihin sekä vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Hallitus käsittelee
vuosikellon mukaisesti ympäristökatsauksen ja kestävyyskatsauksen
kerran vuodessa. Hallitus käsittelee myös muita kestävyyteen liit-
tyviä asioita tarvittaessa ja kuulee yhtiön ja Metsä Groupin sisäisiä
vastuullisuusasiantuntijoita.
Hallitus kokoontui tilikauden 2023 aikana 14 (2022: 13) kertaa ja käsitteli
kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:
• 2030-kestävyystavoitteiden vahvistaminen
• Toimitusjohtaja esitti neljännesvuosittain yhtiön 2030-kestävyystavoit-
teet ja kestävyyden tunnusluvut sekä merkittävimmät riskit ja epävar-
muustekijät liittyen ympäristö-, henkilöstö- ja sosiaalisiin asioihin.
• Toimitusjohtaja esitti kerran ympäristökatsauksen, sisältäen muun
muassa merkittävimmät havaitut ympäristöön liittyvät riskit ja haitalli-
set tapahtumat.
• Kehitysjohtaja ja Metsä Groupin vastuullisuusasiantuntija esittivät ker-
ran kestävyyskatsauksen sisältäen muun muassa yhtiön siirtymäsuun-
nitelman fossiilivapaaseen tuotantoon ja 2030-kestävyystavoitteiden
toteuman.
• Kehitysjohtaja esitti kaksi kertaa T&K-katsauksen sisältäen suunnitel-
man innovaatioista, joilla tuetaan 2030-kestävyystavoitteiden saavutta-
mista, luodaan uusia tuotteita ja parannetaan yhtiön kilpailukykyä.
• Toimitusjohtaja raportoi työtapaturmatilanteesta kuukausittain, ja
antoi kerran työtapaturmakatsauksen ja kerran seurantakatsauksen
työturvallisuuden kehityksestä yhtiössä.
21
• Hallituksessa käsiteltiin kerran Metsä Groupin uutta puunhankintaan
liittyvää palvelua, jonka tarkoituksena on parantaa luonnon
monimuotoisuutta.
• Hallitus käsitteli kerran lakiasioiden katsauksen sisältäen ajankohtaista
tietoa hallituksen ja yhtiön toimintaan liittyvistä sääntelyuudistuksista.
• Hallitus päätti useiden yhtiössä noudatettavien politiikkojen ja ohjeiden
päivittämisestä.
• Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä suorittivat tilikauden
2023 aikana yhtiön sisäpiiriohjetta koskevan verkkokoulutuksen.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi hallitus on nimit-
tänyt keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja HR-valiokunnan,
jotka valmistelevat hallituksessa tehtäviä päätöksiä sekä tukevat hallitusta
valvontatehtävän suorittamisessa.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät määräytyvät osakeyhtiölain ja hallituk-
sen sille vahvistaman kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Valiokunnan
tehtävänä on muun muassa arvioida sisäisen valvonnan, sisäisen tarkas-
tuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja laajuutta, keskeisiä
riskialueita sekä lakien ja määräysten noudattamista, ja hyväksyä sisäisen
tarkastuksen vuosittainen tarkastussuunnitelma sekä käsitellä tarkas-
tusraportit. Lisäksi tarkastusvaliokunta käsittelee kaksi kertaa vuodessa
tietoturvallisuuskatsauksen ja vuosittain compliance-katsauksen. Yhtiön
riskikartoituksen tulokset esitellään tarkastusvaliokunnalle kaksi kertaa
vuodessa. Riskikartoituksen tuloksiin on sisällytetty myös mahdolliset
kestävyyteen liittyvät riskit, siltä osin kuin kestävyyteen liittyvien riskien on
arvioitu olevan yhtiön toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen
kannalta keskeisiä.
Nimitys- ja HR-valiokunnan tehtävät on määritelty hallituksen sille
vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnan tehtävänä on
muun muassa arvioida henkilöstöjohtamisen prosessien, kuten työtervey-
den, työsuojelun sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja kehityksen, toimivuus.
Valiokunta käy läpi henkilöstötutkimusten tulokset, arvioi toiminnan
eettisyyttä ja käy läpi toiminnan eettisyyttä mittaavien tutkimusten
tulokset, valmistelee ylimmän johdon ja koko henkilöstön palkitsemis- ja
kannustinjärjestelmien muodot ja hyväksyy niiden keskeiset periaatteet
ja perusteet, sekä valvoo sosiaalisen vastuun toteutumista palkitsemis- ja
nimitysasioissa ja yrityksen muussa toiminnassa, mukaan lukien ihmis-
oikeuksien toteutumista ja henkilöstön työhyvinvointia. Valiokunta myös
tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpa-
noksi, ja osana ehdotuksen valmistelua selvittää ja arvioi vuosittain muun
muassa hallituksen riippumattomuutta, kokemusta ja pätevyyttä.
Hallituksen tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden 2023 aikana viisi
(2022: 4) kertaa ja käsitteli kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:
• Toimitusjohtaja esitti neljännesvuosittain yhtiön kestävyyden
tunnusluvut, vuoteen 2030 ulottuvat strategiset kestävyystavoitteet
sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyen ympäristö-,
henkilöstö- ja sosiaalisiin asioihin.
• Metsä Groupin compliancesta ja eettisyydestä vastaava johtaja esitti
tarkastusvaliokunnalle kerran compliance-katsauksen sisältäen muun
muassa raportin yhtiössä tutkituista väärinkäyttötapauksista, tehdyistä
verkkokoulutuksista ja henkilöstön eettisyysbarometrin tuloksista sekä
suunnitelman monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.
• Tarkastusvaliokunta käsitteli kaksi kertaa tietoturvakatsauksen liittyen
yhtiön tietoturvariskeihin ja tietoturvallisuustoimenpiteisiin.
• Metsä Groupin sisäinen tarkastaja esitti kaksi kertaa yhtiön sisäisen
tarkastuksen raportin ja toimintasuunnitelman.
• Tarkastusvaliokunta käsitteli kerran sisäisen valvonnan vuosittaisen
valvontaraportin, joka sisältää kestävyyden avainkontrollit ja niiden
tulokset.
• Tarkastusvaliokunta käsitteli kolme kertaa kestävyysraportointiin
liittyvää sääntelykehitystä.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Metsä Boardin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden toteutta-
misesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi
hallitukselle kestävyyteen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista sekä kestävyystavoitteiden edistymisestä antamalla
hallitukselle yksin tai yhdessä yhtiön vastuullisuusasiantuntijoiden
kanssa kestävyyskatsauksen sekä erillisen ympäristökatsauksen kerran
vuodessa. Lisäksi toimitusjohtaja esittää hallitukselle työturvallisuus-
katsauksen ja yhdessä kehitysjohtajan kanssa T&K-katsauksen kerran
vuodessa. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle viipymättä kaikista yhtiöön
merkittävästi vaikuttavista kestävyyteen liittyvistä riskeistä.
Yhtiön johtoryhmä valmistelee kestävyyteen liittyvät asiat ennen kuin
toimitusjohtaja esittelee ne hallitukselle, ja valvoo osaltaan hyväksyttyjen
kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti johtoryhmän
kokouksissa.
Johtoryhmän jäsenistä kehitysjohtaja vastaa tutkimuksesta ja tuoteke-
hityksestä, liiketoiminnan kehityksestä sekä kestävyydestä. Kehitysjohtaja
raportoi johtoryhmälle kestävyyteen liittyvistä, yhtiöön vaikuttavista
ajankohtaisista asioista kuukausittain. Metsä Boardin ja Metsä Groupin
vastuullisuusasiantuntijat antavat johtoryhmälle katsauksen kestävyys-
asioista kaksi kertaa vuodessa. Kehitysjohtaja osallistuu Metsä Groupin
kestävän kehityksen prosessin johtoryhmään ja raportoi kestävyystoimen-
piteiden toteutuneet tulokset kestävän kehityksen prosessin johtoryhmälle
vuosineljänneksittäin.
Kehitysjohtaja johtaa Metsä Boardin tuoteturvallisuus- ja vastuullisuus-
osastoa, johon kuuluu yhtiön tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja ja
useita asiantuntijoita. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon, puun-
hankinnan, hankinnan ja logistiikan, henkilöstöhallinnon, markkinoinnin ja
myynnin, viestinnän, sijoittajasuhteiden, taloustoiminnon ja lakitoiminnon
kanssa. Puunhankinta sekä hankintatoiminto on keskitetty Metsä Groupiin.
Kehitysjohtaja vastaa siitä, että yhtiön määrittelemät kestävyyden
periaatteet ja tavoitteet integroidaan osaksi henkilöstön päivittäistä työtä,
ja että vastuullista toimintatapaa edellytetään myös yhtiön toimittajilta,
asiakkailta ja muilta yhteistyökumppaneilta.
Lisäksi yhtiön talousjohtaja johtaa Metsä Boardin riskikomiteaa, joka
käsittelee kestävyysriskejä osana yhtiön yleistä riskien arviointia.
Johtoryhmässä käsitellään säännöllisesti työturvallisuuteen, ympäris-
töön, energiaan, tietoturvaan sekä compliance-asioihin liittyvät katsaukset.
Lisäksi johtoryhmä käsittelee kaksi kertaa vuodessa sisäisen valvonnan
valvontaraportin, joka sisältää myös kestävän kehityksen kontrollit ja
niiden tulokset.
22
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa
Metsä Boardin hallituksen jäsenten kestävyysosaaminen varmistetaan
muun muassa säännöllisillä vuosikellon mukaisilla kestävyys-, ympäristö-
ja compliance -katsauksilla, joiden avulla hallituksen jäsenet saavat tietoa
yhtiön kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista, sekä yhtiön kestävyystavoitteiden edistymisestä.
Katsaukset antavat yhtiön ja Metsä Groupin sisäiset eri alojen asiantuntijat.
Hallitus ja sen valiokunnat voivat tarvittaessa hankkia myös ulkopuolista
asiantuntija-apua kestävyysasioissa. Useilla hallituksen jäsenillä on vuosien
kokemus operatiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa ja
sen tuotteita koskevista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista.
Hyvä hallinto
Metsä Board noudattaa yhtiön hallinnoinnissa Suomen lakeja, erityisesti
osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja
säädöksiä ja määräyksiä, sekä Nasdaq Helsingin sääntöjä ja suosituksia
niiden pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin. Suomalaisena pörssiyhtiönä Metsä
Board noudattaa 1.1.2020 voimaan tullutta Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka antaa pörssiyhtiöille
hyvää hallinnointia koskevat suositukset. Koodi on saatavilla interneto-
soitteessa www.cgfinland.fi. Metsä Board ei tällä hetkellä poikkea koodin
määräyksistä.
Metsä Boardin hallinnosta vastaa hallitus ja toimitusjohtaja. Hyvä
hallintotapa Metsä Boardissa varmistetaan selkeällä johtamisella, sisäisellä
valvonnalla ja sisäisellä tarkastuksella. Yhtiön ulkoisesta tarkastuksesta
vastaa yhtiön tilintarkastaja.
Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen
päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen,
tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun johtami-
sinformaation luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten
menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden
riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaali-
set ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.
Yhtiön sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontatehtävän
hoidossa ja tukee Metsä Boardia ja sen johtoa tavoitteiden saavutta-
misessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan riskienhallinta-,
valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja
kehittämiseen. Metsä Boardin sisäisen valvonnan ja tarkastuksen prosessit
ja tehtävät on kuvattu tarkemmin Metsä Boardin hallinto- ja ohjausjärjestel-
mää koskevassa selvityksessä.
Hallituksen tehtävänä on hyväksyä keskeiset liiketoimintaa ohjaavat poli-
tiikat ja määräykset, joiden tarkoituksena on taata lainsäädännön ja yhtiön
sisäisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen Metsä Boardissa.
Kaikilla hallituksen jäsenillä on vahva osaaminen hyvästä hallintotavasta
aikaisempien operatiivisten johtotehtävien ja/tai hallituksen jäsenen teh-
tävien kautta pörssiyhtiössä tai muussa suuressa yrityksessä. Hallituksen
jäsenet suorittavat vuosittain yhtiön sisäpiiriohjetta koskevan koulutuksen.
■ Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Palkitseminen Metsä Boardissa perustuu seuraaville periaatteille:
• Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistaminen
• Suorituskyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen
• Osaamisen kehittymisen ja uudistumisen tukeminen
• Johdonmukaisuus, kilpailukykyisyys ja läpinäkyvyys
Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi yhtiö tukee palkit-
semisella Metsä Boardin strategisten, operatiivisten ja kestävän kehityksen
tavoitteiden toteutumista. Yhtiö kannustaa arvojen ja Metsä Boardin edun
mukaiseen toimintaan – vastuulliseen tuloksentekoon, luotettavuuteen,
uudistumiseen ja yhteistyöhön.
Metsä Boardin palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja
valvontaelinten kokonaispalkitseminen on kuvattu tarkemmin Palkitsemis-
raportissa ja Palkitsemispolitiikassa.
Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden
johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet. Hallitus
hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemisjärjestelmien rakenteen, kohderyhmän,
periaatteet ja sovellettavat mittarit sekä mittareiden kulloisetkin tavoi-
tearvot. Hallituksen nimitys- ja HR-valiokunta avustaa hallitusta johdon
palkitsemiseen, työehtoihin ja palkkaukseen liittyvien asioiden hoidossa ja
valmistelee hallitukselle kuuluvat, johdon palkitsemiseen liittyvät päätök-
set. Toimitusjohtaja päättää muun ylimmän johdon palkkaukseen liittyvistä
kysymyksistä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa hallituksen
hyväksymien periaatteiden puitteissa ja hallituksen ohjeistamalla tavalla.
Hallituksen palkitseminen ei ole sidottu Metsä Boardin suoriutumiseen.
Vuonna 2023 kestävä kehitys on osa jokaisen metsäboardilaisen
henkilökohtaisia vuositavoitteita. Tavoitteenasetantamalli ohjaa myös tule-
vaisuudessa kestävyyskysymysten jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen.
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomah-
dollisuus vuonna 2023 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomioiden oli
enintään 75 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio perustuu Metsä
Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja hallituksen määrittämiin
strategisiin tavoitteisiin, mukaan lukien kestävyystavoitteet (painotus
50 prosenttia) sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen toteumaan.
Vuonna 2023 toimitusjohtajan kestävyystavoitteet liittyivät Metsä
Boardin 2030-kestävyystavoitteisiin, muun muassa työturvallisuuteen
sekä strategisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää fossiilisten
CO
2
-päästöjen määrää, edistää fossiilittomien raaka-aineiden käyttöä ja
vähentää prosessiveden käyttöä tuotannossa.
Muilla johtoryhmän jäsenillä lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän
palkkiomahdollisuus vuonna 2023 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomi-
oiden on enintään 50 tai 62,5 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio
perustuu Metsä Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja oman
vastuualueen tavoitteisiin, mukaan lukien kestävyystavoitteet (painotus
50 prosenttia) sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen toteumaan. Vuonna
2023 johtoryhmän henkilökohtaiset kestävyystavoitteet liittyivät Metsä
Boardin 2030-kestävyystavoitteisiin, muun muassa työturvallisuuteen,
eettisen yrityskulttuurin edistämiseen, veden käyttöön, fossiilittomien
tuotteiden kehittämiseen sekä fossiilisten CO
2
-päästöjen vähentämiseen.
23
■ Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Metsä Board valmistaa uusiutuvista raaka-aineista korkealaatuisia ja
resurssitehokkaita ensikuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden peri-
aatteita ja tarjoavat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille.
Yhtiö on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden
valmistaja sekä maailmanlaajuisesti suurin päällystettyjen valkoisten kraft-
lainereiden valmistaja. Vuonna 2023 yhtiön liikevaihdosta 59 prosenttia tuli
taivekartongista, 24 prosenttia valkoisista kraftlainereista, 13 prosenttia
markkinasellusta ja 4 prosenttia muista toiminnoista.
Metsä Boardin taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepak-
kauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlaine-
reiden loppukäyttö on vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Yhtiö myös
valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita
käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna.
Metsä Board myy kartonkia ja markkinasellua maailmanlaajuisesti.
Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Keskeisiä
asiakasryhmiä ovat kansainväliset brändinomistajat, kartongin jalostajat,
aaltopahvituotteiden valmistajat ja vähittäiskauppiaat. Yhtiön kilpailukykyä
vahvistavat toimitusvarmuus sekä palvelukokonaisuus, jonka avulla yhtiö
auttaa asiakkaitaan erilaisissa pakkaushaasteissa, esimerkiksi vähentä-
mään pakkausten hiilijalanjälkeä ja muovin käyttöä sekä parantamaan
tuotantotehokkuutta.
Metsä Board työllistää noin 2 300 henkilöä 17 maassa. Metsä Boardin
kahdeksan tuotantoyksikköä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, lähellä
tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisen korkealaatuista puukuitua.
Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö on Metsäliitto
Osuuskunta, noin 90 000 suomalaisen metsänomistajan omistama
osuuskunta. Metsä Board hyötyy Metsä Groupin arvoketjusta, joka ulottuu
pohjoisten metsien puukuidusta lopputuotteisiin. Metsä Board ei itse
omista metsää. Puuraaka-aineen hankinta hoidetaan keskitetysti Metsä
Groupin kautta metsistä, jotka uudistetaan hakkuun jälkeen ja joissa
luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Lisätietoa monimuotoisuudesta
on osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Suomessa
puu hankitaan pääosin Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniltä, jotka
omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. Määrä vastaa 31
prosenttia Suomen kaikesta metsästä. Ruotsissa puu hankitaan pääosin
Norra Skogin omistajajäseniltä, jotka omistavat noin 17 prosenttia Ruotsin
kaikesta metsästä. Norra Skog omistaa 30 prosenttia Husumin selluteh-
taan omistavasta, Metsä Boardin tytäryhtiö Husum Pulp AB:sta.
Metsä Boardin kilpailukykyä vahvistaa korkea sellu- ja energiaomavarai-
suus. Oma sellutuotanto ja 24,9 prosentin omistusosuus Metsä Fibressä
turvaavat selluomavaraisuuden ja takaavat korkea- ja tasalaatuiset
lopputuotteet. Energiankulutustaan yhtiö kattaa erityisesti omalla tuo-
tannollaan, ostosähköllä osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä sekä ostosähköllä
omakustannushintaan Pohjolan Voimalta, josta Metsä Board omistaa 2,6
prosenttia. Metsä Boardin energiaomavaraisuus on noin 90 prosenttia.
Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty Metsä
Groupin hankinta ja logistiikka -yksikköön, joka hankintaprosessinsa avulla
pyrkii varmistamaan, että yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti.
Suhteista tavara- ja palvelutoimittajiin kerrotaan osiossa G1 − Liiketoi-
minnan harjoittaminen. Metsä Boardin käyttämistä resursseista ja yhtiön
tuotoksista kerrotaan osiossa E5 − Resurssien käyttö ja kiertotalous ja
Vuosikatsauksen osiossa Arvonluonti.
Strategia
Metsä Boardin strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa
ja uudistaa teollisia toimintojaan. Yhtiö toteuttaa strategisia ohjelmiaan
mukaan lukien kasvu- ja kehitysinvestoinnit, joilla parannetaan tehtaiden
tuotanto- ja resurssitehokkuutta sekä pienennetään tuotteiden
hiilijalanjälkeä.
Yhtiön päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset ja kestävyystavoitteet
sekä pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaminen. Metsä Board keskittyy
jatkuvaan kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin,
jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä.
Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on saavuttaa vähintään 12 prosentin
vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) sekä pitää korollisen
nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde alle 2,5.
■ Sidosryhmien edut ja näkemykset
Metsä Board on vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa
ja kehittää toimintaansa sidosryhmäpalautteen perusteella. Vuonna 2023
Metsä Group kehitti sidosryhmäosallistamisen toimintamallia määrittä-
mällä sen johtamisen prosessit. Prosessit on tarkoitus viedä käytäntöön
vuoden 2024 aikana. Niiden avulla varmistetaan yhä järjestelmällisemmin
keskeisten sidosryhmien tunnistaminen, näiden aktiivinen osallistaminen,
sidosryhmäpalautteen kerääminen ja käsittely sekä saadun palautteen
huomioiminen yhtiön toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Prosessin mukaisesti sidosryhmien pääviestit ja keskeinen palaute rapor-
toidaan säännöllisesti Metsä Boardin hallitukselle ja johtoryhmälle.
Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2022 toteutetussa
kaksoisolennaisuusanalyysissa, jonka pohjalta Metsä Board vahvisti yhtiön
toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Teemat muodostavat painopis-
teet yhtiön kestävyyden kehitystyölle. Olennaisuusanalyysista on kerrottu
lisää osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Sidosryhmäpalautetta hyödynnetään riskienhallinnassa ja sen perus-
teella aloitetaan yhteistyöhankkeita, joista esimerkkejä on kerrottu osiossa
S3 – Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt.
24
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Taulukossa on yhteenveto Metsä Boardin keskeisimmistä sidosryhmistä ja siitä, miten heille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja
liiketoimintamallissa.
Sidosryhmä Sidosryhmän osallistaminen Sidosryhmille tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja
strategiaan
Oma työvoima • Henkilöstötutkimus ja Pulssi-kysely
• Eettisyysbarometri
• Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa
• Työturvallisuushavainnot ja työsuojelu
• Terveys ja turvallisuus
• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan
ottaminen (DEI)
• Osaamisen kehittäminen ja hyvä johtaminen
• Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet
• Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät
• Metsä meille kaikille -visio
• Anonyymi rekrytointi
• Metsä Groupin akatemiat ja muut koulutukset
• Johtamisen ja avainkyvykkyyksien
kehittäminen
• Eettisyysbarometrin perusteella määritetyt
toimenpiteet
Asiakkaat, kuluttajat ja
loppukäyttäjät
• Asiakaskokemuskyselyt
• Asiakaspalautelomakkeet
• Kahdenväliset tapaamiset
• Tapahtumat ja koulutukset
• Olennaisuusanalyysi
• Vastuullisuusarvioinnit
• Verkkosivujen yhteydenottolomakkeet
• Vastuulliset tuotteet
• Tuoteturva- ja laatu
• Tuotetiedot
• Kestävä metsänhoito ja luonnon
monimuotoisuus
• Fossiilisia materiaaleja korvaavat, kierrätettävät
tuotteet, joilla alhainen hiilijalanjälki
• Resurssitehokas tuotanto
• Tuoteturvallisuus ja -laatu
• Tuotetiedon laajempi hyödyntäminen
• Metsäsertifioinnit ja uudistava metsätalous
Sijoittajat, analyytikot ja
muut pääomamarkkinoi-
den edustajat
• Yhtiön ja/tai pankkiiriliikkeiden koordinoi-
mat sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat, ml.
tehdasvierailut
• Yhtiökokous
• Säännöllinen vuoropuhelu
• Olennaisuusanalyysi
• Ilmaston muutoksen hillintä ja päästöjen
vähentäminen koko arvoketjussa
• Luonnon monimuotoisuus ja puuraaka-aineen
saatavuus
• Ihmisoikeudet ja monimuotoisuus
• Kestävyysriskien hallinta ja hyvä hallintotapa
• Investoinnit fossiilittomaan tuotantoon ja tuot-
teisiin sekä tehtaiden tuotanto- ja resurssite-
hokkuuden parantamiseen
• Metsäsertifioinnit ja uudistava metsätalous
• Metsä meille kaikille -visio
• Kestävyystavoitteet johdon palkitsemisessa
• Kestävyysriskien määrittely ja hallinta
Toimittajat ja
toimitusketjun
työntekijät
• Toimittajapäivät
• Työturvallisuuden yhteistyöfoorumit
• Toimittajien (anonyymi) yhteistyökysely
• Olennaisuusanalyysi
• Eettinen ilmoituskanava
• Kestävän kehityksen työryhmätoiminta part-
ner-toimittajien kanssa
• Kahdenväliset tapaamiset
• Turvallisuus ja terveys
• Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet
• Ilmastonmuutos
• Luonnon monimuotoisuus
• Kestävä metsänhoito
• Kiertotalous
• Toimitusketjun vastuullisuus
• Yhtenäinen turvallisuusjohtamisjärjestelmä
omalle työvoimalle ja palvelutoimittajien
henkilöstölle
• Rakennusprojekteissa ennakoiva harmaan
talouden toimintamalli
• Yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet part-
ner-toimittajien kanssa
• Toimittajien yhteistyökyselyn perusteella mää-
ritellyt toimenpiteet
• Toimittajien vastuullisuuden arviointi osana
toimittajien valintaprosessia sekä toimittajien
jatkuvaa arviointia
Päättäjät • Julkiset kuulemiset
• Kahdenväliset tapaamiset
• Tapahtumat, seminaarit ja paneelit
• Kyselyt
• Vierailujen järjestäminen
• Eettinen ilmoituskanava
• Olennaisuusanalyysi
• Biokiertotalous
• Ympäristövaikutusten vähentäminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Fossiilisten päästöjen vähentäminen
• Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
• Logistiikka ja julkinen infrastruktuuri
• Uudet tuotteet ja innovaatiot
• Uudistuminen ja työpaikat
• Uudet investoinnit
• Energian fossiilittomuus
• Resurssitehokas tuotanto
• Tuotannon jätteettömyys
• Fossiilisia materiaaleja korvaavat, kierrätettävät
tuotteet, joilla alhainen hiilijalanjälki
• Uudistava metsätalous, Metsä Groupin
luonto-ohjelma ja biodiversiteettisuunnitelmat
tehtailla
Edunvalvonta- ja
toimialajärjestöt
• Kahdenväliset tapaamiset
• Tapahtumat, seminaarit ja paneelit
• Olennaisuusanalyysi
• Monimuotoisuuden turvaaminen
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Vaikuttamisyhteistyö
• Uudistava metsätalous
• Metsäteollisuuden biodiversiteettikartta
• Fossiilisia materiaaleja korvaavat, kierrätettävät
tuotteet, joilla alhainen hiilijalanjälki
Tutkijat, oppilaitokset ja
opiskelijat
• Kyselyt
• Yhteistyöprojektit
• Yhteistyötilaisuudet
• Vierailujen järjestäminen
• Rekrytointitapahtumat
• Opinnäytetyöpaikat ja harjoittelut
• Olennaisuusanalyysi
• Tutkimus- ja kehitysyhteistyö
• Koulutus ja osaaminen
• Investoinnit ja työpaikat
• Oppiminen ja koulutus
• Työelämä
• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan
ottaminen
• Yhteiset tutkimus- ja kehitysprojektit
• Metsä Groupin luonto-ohjelma
• Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet
• Työ- ja harjoittelupaikat
• Opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdytys
Kansalaisjärjestöt • Kahdenväliset tapaamiset
• Tapahtumat, seminaarit, paneelit
• Olennaisuusanalyysi
• Projektiyhteistyö
• Vierailujen järjestäminen
• Eettinen ilmoituskanava
• Monimuotoisuuden turvaaminen
• Vanhat metsät
• Hiilinielut ja ilmastonmuutos
• Metsät hiilinieluina ja -varastoina
• Metsien suojelu
• Metsäluonnon ennallistaminen
• Metsien käsittelymenetelmät
• Metsätalouden vesistövaikutukset
• Alkuperäiskansojen oikeudet
• Uudistava metsätalous
• Metsien suojelu (ml. METSO -ohjelma)
• Metsäteollisuuden biodiversiteettitiekartta
• Biodiversiteettisuunnitelmat tehtailla
• Metsä Groupin luonto-ohjelma
25
Kestävyyden olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arviointi
Metsä Boardin kestävyyttä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin
perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Riskienhallintaprosessi
noudattaa COSO Enterprise Risk Management -mallin metodologiaa.
Keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet,
joilla voi olla merkitystä yrityksen arvojen ja strategian toteuttamiselle sekä
lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle, sekä tunnistaa
ja arvioida yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi kattaa yhtiön omien
toimintojen lisäksi arvoketjun ylä- ja alavirran ja muut tahot, joihin yhtiön
toiminta vaikuttaa. Metsä Boardin riskienhallintaprosessia ja sen vastuita
on kuvattu tarkemmin Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Metsä Board päivitti kestävyysseikkojen olennaisuusanalyysin vuosina
2022−2023 yhteistyössä Metsä Groupin kanssa. Olennaisuusanalyysin
päivitys tapahtui kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna
2022 kerättiin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä yhtiön
toteutuneista ja potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuk-
sista haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Haastateltavia sidosryhmiä
olivat yhtiön oman henkilöstön lisäksi muun muassa asiakkaat, sijoittajat,
tavaroiden ja palveluiden toimittajat sekä kansalaisjärjestöt. Kerättyjen
näkemysten perusteella tehtiin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
priorisointi johdon työpajojen avulla. Priorisointi perustui kaksoisolen-
naisuuteen eli työpajoissa huomioitiin yhtiön vaikutukset ympäristöön,
yhteiskuntaan, henkilöstöön ja muihin sidosryhmiin sekä kestävyysseik-
koihin liittyvät laadulliset ja taloudelliset riskit ja mahdollisuudet yhtiön
liiketoiminnalle. Priorisoinnissa otettiin huomioon vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden todennäköisyys ja suuruus.
Kestävyyden olennaiset aiheet
Teema Aihe Osa-aihe Olennaisuus 2030-tavoite
E – YMPÄRISTÖ
1. Monimuotoisuuden
turvaaminen ja metsien käytön
ekologinen kestävyys
2. Ilmastonmuutoksen hillintä
ja päästöjen vähentäminen
3. Resurssien käytön tehokkuus
ja tuotannon vastuullisuus
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä 10 √
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 10 √
Energia 9
√
E2 Pilaantuminen
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen 7
Mikromuovit 6
E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Vesi
6
√
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät 10
√
Vaikutukset lajien tilaan ja ekosysteemien laajuuteen ja tilaan 11
√
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä 12
√
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
9
√
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset 10
Jäte ja sivuvirrat 6 √
S – SOSIAALINEN VASTUU
4. Jokaisen kunnioittaminen
ja oikein toimiminen
5. Työturvallisuuden ja
työhyvinvoinnin edistäminen
S1 Oma työvoima
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille 9 √
Terveys ja turvallisuus 11 √
Muut työolot
7
√
Muut työhön liittyvät oikeudet 5
S2 Arvoketjun
työntekijät
Terveys ja turvallisuus 12
√
Muut työolot 8
√
Muut työhön liittyvät oikeudet 7
√
S3 Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
6
Alkuperäiskansojen oikeudet 9
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus 8
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset 6
G – VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI
6. Innovatiivisuus ja ennakkoluulo-
ton yhteistyö
7. Metsiin perustuvan biotalouden
merkitys yhteiskunnalle
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Yrityskulttuuri 8 √
Korruptio ja lahjonta 8
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt 8
√
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 6
Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta 6
26
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Ensimmäisen vaiheen lopussa määritettiin seitsemän koko Metsä Groupin
kestävyystyötä ohjaavaa teemaa, jotka on esitetty olennaisuusanalyysin
yhteenvedossa sivulla 26. Teemojen perusteella päivitettiin Metsä Groupin
strategiset 2030-kestävyystavoitteet, jotka ohjasivat myös Metsä Boardin
tavoiteasetantaa. Metsä Boardin hallitus vahvisti teemat ja päivitetyt
tavoitteet vuoden 2023 alussa. Ensimmäisessä vaiheessa ei vielä
hyödynnetty EU:n kestävyysraportointistandardin mukaista viitekehystä
kestävyysteemojen luokitteluun.
Vuonna 2023 aloitettiin olennaisuusanalyysin toinen vaihe, jonka tavoit-
teena oli sisällyttää olennaisuustarkasteluun EU:n kestävyysraportointis-
tandardien mukainen kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
luokittelu eri osa-alueisiin (aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet) sekä ottaa
huomioon direktiivin ohjeistus vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
priorisoinnista. Osana vuonna 2023 tehtyä työtä määritettiin arviointias-
teikko, joka on sivulla 27. Todennäköisyyden arviointiin käytettiin Metsä
Groupin riskienhallinnan prosessissa vakioitua asteikkoa. Vaikutuksia
arvioitiin mittakaavan, laaja-alaisuuden, vaikutuksen keston ja vaikutuksen
korjattavuuden perusteella. Riskejä ja mahdollisuuksia Metsä Boardin
liiketoiminnalle arvioitiin riskienhallintaprosessissa määritettyjen rahallis-
ten määrien ja mainevaikutusten sekä riskien osalta myös korjattavuuden
perusteella. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia laajennettiin
edellisvuodesta kattamaan EU:n kestävyysraportointistandardien mukai-
set osa-aiheet ja osaosa-aiheet. Tämän ansiosta esimerkiksi vaikutukset
arvoketjun työntekijöihin, vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin, kulut-
tajiin ja loppukäyttäjiin huomioitiin aiempaa paremmin. Korjattavuutta
arvioitiin asteikolla: lyhyt aikaväli (alle yksi vuosi), keskipitkä aikaväli (1−5
vuotta), pitkä aikaväli (5−10 vuotta), erittäin pitkä aikaväli (10−30 vuotta) ja
ei korjattavissa.
Vuonna 2023 tehdyn työn perusteella kestävyystyötä ohjaaviin
seitsemään kestävyysteemaan ja 2030-kestävyystavoitteisiin ei tullut
muutoksia.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiasteikko
Todennäköisyys
Vuosittainen
Erittäin
todennäköinen
5 5 10 15 20 25
Seuraavan
kolmen vuoden
aikana
Todennäköinen 4 4 8 12 16 20
Seuraavan
kuuden vuoden
aikana
Mahdollinen 3 3 6 9 12 15
Seuraavan 10
vuoden aikana
Epätoden-
näköinen
2 2 4 6 8 10
Todennäköisesti
ei seuraavan 10
vuoden aikana
Erittäin
epätoden-
näköinen
1 1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
Taloudellinen vaikutus
Erittäin
vähäinen
Vähäinen Kohtalainen Merkittävä
Erittäin
merkittävä
Maine
Paikallinen maininta,
nopeasti unohdettu
Paikallista maineen
vaurioitumista, vaikutus
paikallisiin toimintoihin
Lyhyen aikavälin
kansallinen huolenaihe,
pitkäaikainen vaikutus
maineeseen
Kansallinen pitkän
aikavälin huolenaihe,
merkittävä muutos
markkinaosuudessa,
merkittäviä toimintoja
rajoitettu
Kansainvälinen pitkän
aikavälin huolenaihe,
käänteentekevä muutos
markkinaosuudessa
Vaikutus yhteiskunnan, luonnon ja
muiden sidosryhmien
hyvinvointiin
Rajattu vaikutus yksi-
löihin ja/tai paikalliseen
ympäristöön
Vähäinen vaikutus
yksilöryhmään ja/tai alu-
eelliseen ympäristöön
Kohtalainen ja lyhytaikai-
nen vaikutus yhteiskun-
taan ja/tai ympäristöön
Merkittävä, lyhytaikainen
vaikutus yhteiskuntaan
ja/tai ympäristöön
Vakava, pitkäaikainen
vaikutus yhteiskuntaan
ja/tai ympäristöön
Vaikuttavuus
27
Olennaisuusanalyysin tulosten perusteella Metsä Boardin keskeisimpiä
kestävyysaiheita ovat ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus,
tuotteiden ympäristövaikutukset sekä oman työvoiman ja arvoketjun
työntekijöiden työturvallisuus. Olennaisuusanalyysin lopputulokset on
esitetty sivulla 26. Olennaisiksi osa-aiheiksi on määritelty kohtalaisen (arvo
5−9) tai korkean (arvo 10−25) luokituksen saaneet osa-aiheet. Taulukkoon
ei ole sisällytetty matalan olennaisuuden osa-aiheita.
Olennaisuusanalyysin tulokset ja vuosittainen yleinen riskien arvioin-
tiprosessi ohjaavat kestävyysriskien hallintaa. Metsä Groupin sisäinen
valvonta -yksikkö seuraa ja raportoi kestävyysriskeistä Metsä Boardin
johtoryhmälle ja tarkastusvaliokunnalle Metsä Groupin yleisen sisäisen
valvonnan hallintomallin ja vuosikellon mukaisesti. Kestävyysriskien
valvonta suunnitellaan, kuvataan ja toteutetaan liiketoimintaprosesseissa
riskiperusteisesti. Valvonta tapahtuu Metsä Groupin yleisen sisäisen
valvonnan mallin mukaisesti. Lisää sisäisestä valvonnasta on kerrottu
Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Mittarit ja tavoitteet
TAVOITE 2030-TAVOITE
TOTEUMA 2023 EDISTYMINEN 2023
YK SDG
E – YMPÄRISTÖ
1. Monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien käytön ekologinen kestävyys
MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa, % 100 96
•
13, 15
MG: Tekopökkelöitä hakkuukohteissa, % 100 92
•
13, 15
MG: Kuusi ainoana puulajina taimikonharvennuksen jälkeen, % 0 25
•
13, 15
MG: Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, lkm 10 000 816
•
13, 15
2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta, % +10 -5,8
•
7, 12, 13
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen), tn 0 184 713
•
12, 13
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset
tavoitteet 2024 mennessä (Scope 3), %
70 19
•
13
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta, % 100 98,8
•
9, 12
MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta, % +30 +14
•
13, 15
MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta, % +50 -26
•
13, 15
MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa, % 30 17
•
13, 15
MG: Puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta, % +30 -21
•
12, 13
3. Resurssien käytön tehokkuus ja tuotannon vastuullisuus
Prosessivedenkäytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, % -35 +2,0
•
6, 12
Prosessijätettä kaatopaikalle, tn 0 1 164
•
12
S – SOSIAALINEN VASTUU
4. Jokaisen kunnioittaminen ja oikein toimiminen
Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa, % 100 72
•
5, 8
Naisia johdossa, % >30 21
•
5, 8
5. Työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF) 0 6,1
•
8
Henkilöstön työtyytyväisyys AAA A+
•
5, 8
G – VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI
6. Innovatiivisuus ja ennakkoluuloton yhteistyö sekä 7. Metsiin perustuvan biotalouden merkitys yhteiskunnalle
Eettisyysbarometrin toimenpiteiden toteutus, % 100 100
•
5, 8
Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista, % 100 97
•
9, 12
Sertifioidun puukuidun osuus, % >90 91
•
15
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista, % 100 99,0
•
8, 12
Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille, % 100 68
•
8, 12
MG: Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa, % 100 100
•
12, 13
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.
Tavoitteet saavutetaan 2030 loppuun mennessä. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luovu-
taan 31.12.2030 mennessä.
Metsä Boardin tavoite ”0 työtapaturmaa” koskee myös palvelutoimittajia. Jatkossa toteumaan
lisätään myös palvelutoimittajat.
Eri aihealueita koskevat tavoitteet esitetään tarkemmin Kestävyysraportin aihekohtaisissa
osioissa.
Edistyminen vuonna 2023 verrattuna edelliseen vuoteen.
Yli tavoitteen (merkittävä edistyminen)
•
Tavoitteessa (suunnitelman mukainen edistyminen)
•
Alle tavoitteen (ei edistymistä tai heikentynyt toteuma)
•
28
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
E – Ympäristö
EU-taksonomia
■ Yleistä
Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmark-
kinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka
listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja.
Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin
ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat
kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.
Metsä Boardin pääliiketoiminnoille, kartonki- ja markkinaselluliiketoimin-
nalle, ei ole toistaiseksi määritelty taksonomian teknisiä arviointikriteerejä.
■ Taksonomian raportointi
Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin
nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat:
(a) ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
(c) vesivarat ja merten luonnonvarat, (d) kiertotalous, (e) ympäristön
pilaantuminen sekä (f) biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Metsä Board raportoi tilikaudelta 2023 taksonomiakelpoiset (taxonomy
eligiblity) liiketoiminnot suhteessa kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen
ja taksonomian mukaiset (taxonomy alignment) liiketoiminnot suhteessa
ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Liiketoiminnoista rapor-
toidaan osuudet liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.
Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan, miltä osin kyseinen
liiketoiminta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomian
mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi (significant contribution) yhtä
määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa
(no significant harm) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä sosiaalista
vastuuta koskevat kriteerit (minimum safeguards).
Metsä Board on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian
mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa
koskevan delegoidun säädöksen ja tällä hetkellä saatavilla olevien Euroopan
komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Metsä
Boardin kunkin aihe-alueen asiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö
taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukai-
suuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon kohdalla
merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan -kriteerit taksonomian
mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suojatoimia tarkas-
teltiin yhtiötasolla. Metsä Board hyödynsi arvioinnissa tukenaan myös
ulkoisia asiantuntijoita. Arviointi ja sen lopputulokset on myös ulkoisesti
varmennettu.
Metsä Board katsoo täyttävänsä taksonomian sosiaaliset vähimmäis-
tason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan,
oikeudenmukaisen kilpailun sekä verotuksen. Kutakin aihetta yhtiö on
tarkastellut kaksiosaisesti: prosessien olemassaolon ja rikkomuksiin
puuttumisen näkökulmasta. Muun muassa ihmisoikeuksiin liittyvää due
diligence -prosessia on tarkemmin avattu Kestävyysraportin kohdissa
S – Sosiaalinen vastuu ja G – Hallinnollinen vastuu.
■ Raportointiperiaatteet
Liikevaihto
Metsä Board soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja
IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konser-
nitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto
vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Liikevaihdon
laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.
Konsernin taksonomian mukainen liikevaihto sisältää luokassa 4.20.
(lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla) Husumin
sellutehtaalla bioenergialla tuotetun sähkön myynnin.
Taksonomiakelpoinen liikevaihto luokassa 4.20. sisältää Simpeleen ja
Kyron voimalaitoksilla tuotetun kaukolämmön myynnin lähialueille.
Pääomamenot
Metsä Board sisällyttää taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin aineetto-
man ja aineellisen käyttöomaisuuden lisäykset mukaan lukien pitkäaikais-
ten vuokrasopimusten perusteella kirjatut käyttöomaisuusoikeuserien
lisäykset. Yrityshankinnoista kirjatun liikearvon lisäys ei sisälly taksono-
miassa määriteltyihin pääomamenoihin. Nämä erät on käsitelty IAS 38
Aineettomat hyödykkeet, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardien mukaisesti. Lisäykset aineettomiin
hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 ja lisäykset
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liitetiedossa 4.2.
Taksonomian mukaiset pääomamenot sisältävät Husumin sellutehtaan
soodakattilan ja turbiinin uudistamiseen tehtyjä investointeja luokassa
4.20.
Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyy Simpeleen ja Kyron
voimalaitoksiin tehtyjä kunnossapitoinvestointeja luokassa 4.20 sekä
Kaskisten voimalaitokseen ja kemikaalien talteenottolaitokseen tehtyjä
kunnossapitoinvestointeja luokassa 4.24. Luokka 3.2. (Olemassa olevien
rakennusten korjaus) sisältää Metsä Boardin kiinteistöomaisuuden
korjausinvestoinnit.
Toimintamenot
Metsä Board sisällyttää taksonomiakelpoisiin toimintakuluihin kuluksi
kirjatut tutkimus ja kehitysmenot sekä tuotantolaitosten ja kiinteistöjen
kunnossapitokustannukset täydennettynä jätteidenkäsittelyn ja
lyhytaikaisten vuokrasopimusten kustannuksilla. Kustannukset sisältävät
sekä ulkoiset palvelukustannukset että luetelluista toiminnoista vastaavan
oman henkilöstön palkat sivukuluineen. Konsernin tuloslaskelmassa tak-
sonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät materiaaleihin
ja palveluihin, henkilöstökuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin.
Liiketoiminnan kulut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.
Merkittävin osuus taksonomian mukaisista toimintakuluista muodostuu
Husumin sellutehtaan kemikaalien ja lämmön talteenoton käyttökustan-
nuksista luokassa 4.20.
Taksonomiakelpoisiin toimintakuluihin luokassa 3.2. sisältyy konsernin
rakennusomaisuuden korjauskustannukset. Taksonomiakelpoisiin
toimintamenoihin sisältyy Simpeleen ja Kyron voimalaitosten kustannuksia
luokassa 4.20 sekä Kaskisten voimalaitoksen ja kemikaalien talteenottolai-
toksen kustannuksia luokassa 4.24.
Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoinen liikevaihto taksono-
mian toimintoihin vain kerran. Lisäksi on varmistettu, että pääomamenot
sekä toimintakulut ovat erillisiä kunkin toiminnan osalta.
29
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta -
vuotta 2023 koskevat
Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa”
-kriteerit (DNSH: Does not
significantly harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus liikevaihdosta,
vuosi 2022
Luokka
mahdollistava toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitus järjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön
yhteistuotanto bioenergialla
CCM
4.20.
0,7 0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 0 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitus-
järjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1)
0,7 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 0 %
Josta siirtymätoiminnat 0 % 0 % 0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteis-
tuotanto bioenergialla
CCM
4.20.
2,3 0 % KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.2)
2,3 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
3,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toimin-
noista saatu liikevaihto
1 938,9 100 %
YHTEENSÄ 1 941,9 100 %
30
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista -
vuoden 2023 tiedot
Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa”
-kriteerit (DNSH: Does not
significantly harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär-jestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus pääomame-
noista, vuosi 2022
Luokka
mahdollistava toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitus järjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön
yhteistuotanto bioenergialla
CCM
4.20.
22,2 10 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 39 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus-
järjestelmän mukaisten) toimintojen pääoma-
menot (A.1)
22,2 10 % 10 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 39 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 0 %
Josta siirtymätoiminnat 0 % 0 % 0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteis-
tuotanto bioenergialla
CCM
4.20.
2,3 1 % KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
0 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
bioenergialla
CCM
4.24.
0,1 0 % KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
1 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE
3.2.
1,8 1 %
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
KEL
E/
KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäris-
tön kannalta kestävien (muiden kuin luokitus-
järjestelmän mukaisten) toimintojen pääoma-
menot (A.2)
4,2 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
26,4 12 % 11 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot
202,3 88 %
YHTEENSÄ 228,7 100 %
31
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus
toimintamenoista - vuoden 2023 tiedot
Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa”
-kriteerit (DNSH: Does not
significantly harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus toimintame-
noista, vuosi 2022
Luokka
mahdollistava toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitus järjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön
yhteistuotanto bioenergialla
CCM
4.20.
5,2 4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 4 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus-
järjestelmän mukaisten) toimintojen toiminta-
menot (A.1)
5,2 4 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 4 %
Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 0 %
Josta siirtymätoiminnat 0 % 0 % 0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
KEL;
E/
KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteis-
tuotanto bioenergialla
CCM
4.20.
4,1 3 % KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
2 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
bioenergialla
CCM
4.24.
2,7 2 % KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
2 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE
3.2.
1,1 1 %
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
E/
KEL
KEL
E/
KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäris-
tön kannalta kestävien (muiden kuin luokitus-
järjestelmän mukaisten) toimintojen toiminta-
menot (A.2)
7,9 6 % 5 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 4 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
13,1 10 % 9 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot
123,8 90 %
YHTEENSÄ 136,9 100 %
Lomake 1 koskien tiettyjen energia-alojen taloudellisia toimintoja - Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat
energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä
tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesse-
ja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten raken-tamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
32
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
E1 – Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Kasvihuonekaasupäästöt omissa toiminnoissa
Metsä Boardin tuotanto aiheuttaa ilmastoa
lämmittäviä kasvihuonekaasuja (Scope 1 ja
2), s. 37.
Markkinamahdollisuus: Tuottamalla ja käyttämällä
uusiutuvaa energiaa Metsä Board voi korvata fossiilisia
energialähteitä. Uusiutuva energia muodostaa jo nyt 74 %
Metsä Boardin tuotannossa käytetystä energiasta (Scope
1 & 2) s. 37. Suurin osa Metsä Boardissa tuotetusta energi-
asta käytetään omaan tuotantoon, ja yhtiön energiaoma-
varaisuus on korkea.
• Metsä Boardilla on strategiset tavoitteet parantaa
energiatehokkuutta ja siirtyä käyttämään ainoastaan
fossiilittomia polttoaineita sekä fossiilittomasti tuotettua
ostosähköä ja -lämpöä.
• Toimintavuonna tehtiin selvitys teknisten hiilinielujen
toteutettavuudesta Metsä Groupin toiminnassa.
• Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien kanssa
kehittää toimintaympäristöä. Poliittista vaikuttamista
on käsitelty tarkemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen.
Yhtiön biogeeniset hiilidioksidipäästöt
luokitellaan ilmastoneutraaleiksi, s. 37.
Markkinamahdollisuus: Metsä Group on vuonna 2023
selvittänyt teknisiä ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia
ottaa talteen biogeeninen hiilidioksidi hyödynnettäväksi
uusiutuvien biotuotteiden raaka-aineena.
Metsä Board tuottaa uusiutuvaa energiaa
biopohjaisista polttoaineista, jotka koostuvat
pääasiassa puupohjaisista tuotannon sivuvir-
roista ja hakkuutähteistä.
Sääntelyriski: Sääntely aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia
uudenlaisesta tuotantoteknologiasta päästöjen vähentä-
miseksi tai vaikuttaa biogeenisten hiilidioksidipäästöjen
kestävyyskriteereihin ilmastoneutraaliuuden kannalta.
Tämä voi aiheuttaa muutoksia energian ja kasvihuone-
kaasupäästöjen hinnoittelussa ja lisätä kustannuksia sekä
tuotannossa että kuljetuksissa.
Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjun ylä- ja alavirrassa
Metsä Boardin arvoketjun ylä- ja alavirta
aiheuttavat ilmastoa lämmittäviä kasvihuone-
kaasuja (Scope 3), s. 37.
Markkinamahdollisuus: Metsä Boardin pääraaka-aine
puu hankintaan pääasiassa suomalaisista ja ruotsalaisista
metsistä (s. 67), mikä pitää kuljetusmatkat ja siten päästöt
kohtuullisina.
• Toimintavuonna Scope 3 -päästöjen laskentaa kehitettiin
edelleen.
• Toimittajia kannustetaan asettamaan päästövähennys-
tavoitteet, esimerkiksi SBTi:n mukaisesti.
Metsä Boardilla on SBTi:n hyväksymä Scope 3 -tavoite
toimittajien sitouttamiseksi.
• Toimittajien kanssa sovitaan yhteisistä päästövähennys-
hankkeista, jotka liittyvät yhtiön strategiseen tavoittee-
seen asettaa yhteinen kestävyystavoite partner-toimit-
tajien kanssa.
• Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien kanssa
kehittää toimintaympäristöä.
• Metsä Groupin tavoitteena on vähentää puunhankinnan
fossiilisia hiilidioksidipäästöjä Suomessa 30 prosentilla
vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 ta-
soon. Yhtenä keinona päästöjen vähentämiseksi on ottaa
käyttöön sähkö- ja biokaasurekkoja puunkuljetuksiin.
Sääntely- ja markkinariski: Sääntely ja asiakkaiden
vaateet lisäävät vaatimuksia vähentää kasvihuonekaasu-
päästöjä arvoketjussa. Kokonaisvaltainen arvoketjun
ilmastovaikutusten tunnistaminen ja tarkka mittaaminen
sekä vähentäminen on haastavampaa kuin omassa
toiminnassa.
Metsien hiilitase
Metsä Groupin puunhankinta ja metsähoito-
palvelut tarjoaa uudistavaan metsätalouteen
tähtääviä metsänhoitopalveluja omistajajäse-
nille ja tätä kautta edistää hiilensidontaa ta-
lousmetsissä. Metsä Group kehittää laskentaa
todentaakseen puunhankinnan ja metsän-
hoidon vaikutusta hiilitaseeseen. Suomessa
puu hankitaan pääosin emoyhtiö Metsäliitto
Osuuskunnan omistajajäseniltä. Omistaja-
jäsenet omistavat 31 % Suomen metsistä.
Sääntelyriski: Sääntely, joka koskee metsien käyttöä
hiilivarastoina rajoittaa hakkuumääriä.
• Metsä Groupin puunhankinnalla on uudistavan metsä-
talouden strategia, jolla tähdätään luonnon tilan vahvis-
tamiseen mitatusti vuoteen 2030 mennessä.
• Puunhankinnalla on strategiset tavoitteet, joiden saavut-
taminen lisää hiilen sitoutumista talousmetsiin ja jotka
edistävät metsien monimuotoisuutta.
• Raaka-aineet käytetään resurssitehokkaasti, jotta
tuotannossa ei synny hukkaa. Tavoitteena on hyödyntää
tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti.
• Metsien hiilitaseiden laskentaa ja raportointia kehitetään
yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
• Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien kanssa
kehittää toimintaympäristöä.
Markkinariski: Kuluttajien kriittinen suhtautuminen
metsien käyttöön, kun metsät nähdään hiilivarastoina.
Markkinamahdollisuus: Puu on Suomen merkittävin
jalostettu luonnonvara, mikä antaa hyvän perustan biota-
loudelle, kiertotaloudelle ja uusiutuvaan raaka-aineeseen
perustuville innovaatioille.
Tuotteet
Metsä Board käyttää pääosin fossiilittomia
raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja, s. 34
Sääntelymahdollisuus: Sääntely, joka huomioi sen, että
metsäteollisuustuotteilla voidaan korvata materiaaleja,
jotka on valmistettu fossiilisista raaka-aineista tai joiden
valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä.
• Tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu ja
tavoitteena on, että kaikki raaka-aineet ja pakkaus-
materiaalit ovat fossiilittomia vuoteen 2030 mennessä
• Fossiilittoman energian käyttö tuotannossa pienentää
tuotteiden hiilijalanjälkeä.
• Tuotteiden hiilikädenjälkilaskentaa kehitetään.
• Aktiivinen vuoropuhelu poliittisten päättäjien kanssa
kehittää toimintaympäristöä.
Markkinamahdollisuus: Kuluttajat suosivat uusiutuvasta,
fossiilittomasta raaka-aineesta valmistettuja pakkauksia,
jotka ovat helposti kierrätettäviä.
33
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät fyysiset riskit ja niiden hallinta
Riskit Metsä Boardille Hallinta
Akuutit uhat
Myrskyt, kuivuus ja tulvat aiheuttavat katkoksia tuo-
tannossa tai haittaavat raaka-aineiden ja tuotteiden
kuljetuksia.
Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin riskinarvioinneissa sekä yhtiö- että tehdastasolla.
Esimerkkejä toimenpiteistä ovat riittävät puuvarastot, vedenpinnan hallinta esimerkiksi patojärjestelmillä ja säh-
könjakelun varmistaminen poikkeustilanteissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin tai
yhteistyökumppaneihin.
Krooniset uhat
Kuivien kausien yleistyminen heikentää tehtaiden
tarvitseman prosessi- ja jäähdytysveden saatavuutta
ja aiheuttaa tuotannonkeskeytyksiä.
Metsä Boardin tehtaat eivät sijaitse korkean yleisen vesiriskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa
ilmastossa (WRI Aqueduct Water Risk Atlas). Metsä Boardin tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden-
kierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä.
Puunkorjuun olosuhteet heikkenevät lumen ja roudan
puutteen sekä lisääntyvän sadannan vuoksi.
Metsä Groupin puunhankinta ottaa aina sääolosuhteet ja niiden vaihtelun huomioon puunkorjuussa. Puuta korjataan
vain olosuhteiden salliessa. Tarvittaessa puuterminaaleja voidaan hyödyntää tasaamaan korjuuolosuhteiden aiheutta-
maa vaihtelua.
Krooniset uhat
Lumi-, myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis- ja sie-
nituhot lisääntyvät metsissä, ja puulajien yleisyydessä
tapahtuu muutoksia. Myös vieraslajit aiheuttavat
ongelmia metsissä.
Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalvelut tarjoaa kestävän metsänhoidon palveluja, jotka tukevat metsien sopeu-
tumista ilmastonmuutokseen ja auttavat edistämään metsien monimuotoisuutta. Metsä Groupin puunhankinnalla on
strategiset tavoitteet metsien monimuotoisuuden edistämiseksi, ja Metsä Group on sitoutunut uudistavan metsäta-
louden periaatteisiin, jotka tähtäävät luonnon tilan vahvistamiseen sekä luonnosta saatavien hyötyjen eli ekosystee-
mipalveluiden kokonaisvaltaiseen hallintaan. Seurauksena on metsän parempi kyky sopeutua ilmastonmuutokseen.
Konkreettinen esimerkki uudistavasta metsätaloudesta on Metsä Group Plus -palvelu omistajajäsenille.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite 2023 2022 2018
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen) 0 tn 184 713 tn 391 220 tn 563 627 tn
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset tavoitteet
2024 mennessä (Scope 3)
1)
70 % 19 % 15 % 4,3 %
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta +10 % -5,8 % +2,7 % 2,36 MWh/tn
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta 100 % 98,8 % 98,8 % 99,4 %
Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteet
MG: Puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta +30 % -21 % -12 % 1 651 505 tn
MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta +30 % +14 % +2,8 % 33 265 ha
MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta +50 % -26 % - 9 115 ha
MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa 30 % 17 % - -
1)
Muista tavoitteista poiketen Scope 3 -tavoitevuosi on 2024 ja tavoitteen perusvuosi on 2019.
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla. Edistyminen Metsä Groupin tavoitteissa on kuvattu tarkemmin Metsä Groupin Kestävyysraportissa.
Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2023 asetettujen uusien tavoitteiden osalta.
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta ei ilmoiteta vuoden 2018 tietoa laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kts. tarkemmin Mittareiden
laatimisperiaatteet.
34
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Tavoitteissa edistyminen
• Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinape-
rusteinen) − Markkinatilanteesta ja investointiseisokeista johtuneet
tuotannonrajoitukset vähensivät fossiilisia CO
2
-päästöjä selvästi vuonna
2023. Myös valmistuneet investoinnit ja energiatehokkuustoimenpiteet
vähensivät päästöjä. Ostoenergian fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vähen-
sivät merkittävästi pienempi sähkön kokonaiskulutus sekä ydinvoimalla
tuotetun sähkön osuuden kasvu sähkönhankinnassa. Kaiken kaikkiaan
fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja Scope 2 markkinaperusteinen)
tuotettua tonnia kohden ovat vähentyneet 54 prosenttia vuoden 2018
tasosta.
• Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asetta-
neet SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä (Scope
3) − Vaikka tavoitteessa edistyttiin vuonna 2023, Metsä Board ei tule
saavuttamaan vuodelle 2024 asetettua toimittajien sitoutumistavoi-
tetta. Yhtiö päivittää Scope 3 -tavoitteensa vuonna 2024.
• Energiatehokkuuden parantaminen 2018 tasosta − Markkinati-
lanteesta ja investointiseisokeista johtuneet tuotannonrajoitukset
heikensivät energiatehokkuutta vuonna 2023. Energiaa kuitenkin myös
säästettiin energiatehokkuustoimenpiteillä 30 GWh.
• Fossiilittomat raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus
kuivapainosta − Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien
osuus kuivapainosta pysyi hyvällä tasolla.
Yhtiön kasvihuonekaasuja koskevat päästövähennystavoitteet (Scope 1
ja 2) ovat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja vastaavat
Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joissa ilmaston läm-
peneminen pyritään rajaamaan 1,5-asteeseen. Toimittajia koskeva Scope 3
-tavoite täyttää SBTi:n tiukimmat kriteerit ja on parhaiden käytäntöjen
mukainen.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-
lisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin
perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on
kuvattu sivuilla 26–28.
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat-
kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten
ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001
-hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason
riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten vaikutuksia ympäristöön arvioidaan muun muassa
investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa. Ympäristövai-
kutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen yhteysviranomainen.
Uusimpien investointien ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu
myös ilmastonmuutosta koskevat riskit.
Metsien käyttöön liittyvät sääntelyriskit tunnistetaan, arvioidaan ja
hallitaan yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja konsernin yhteis-
kuntasuhteet -yksikön kanssa.
■ Toimintaperiaatteet
Ympäristöpolitiikassaan Metsä Board on sitoutunut siirtymään tuotantolai-
toksillaan ainoastaan fossiilittomien polttoaineiden käyttöön, kehittämään
tuotantomenetelmiään tukemaan siirtymää, vaihtamaan ostosähkön ja
-lämmön fossiilittomasti tuotettuihin vaihtoehtoihin, ja etsimään kaikille
yhtiön käyttämille raaka-aineille ja pakkausmateriaaleille fossiilittomat
vaihtoehdot. Lisäksi yhtiö on sitoutunut ympäristö- ja energiatehokkuuden
jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä
ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja
energianhallintajärjestelmien vaatimukset.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena
ilmaston osalta on strategisten kestävyystavoitteiden saavuttaminen
tuotantolaitosten ja tuotteiden fossiilittomuudessa sekä vesi- ja
energiatehokkuudessa.
Metsien käyttöä ohjaavat Metsä Groupin metsien käytön ja hoidon
periaatteet, joissa Metsä Group on sitoutunut muun muassa lisäämään
metsiin sitoutuvan hiilen määrää ja edistämään monimuotoisuutta met-
sissä. Metsä Groupin puunhankinnassa on käytössä sertifioidut laatu- ja
ympäristönhallintajärjestelmät.
Toimittajia edellytetään sitoutumaan Metsä Groupin toimittajien eetti-
sisiin toimintaperiaatteisiin tai omiin vastaaviin periaatteisiin. Toimittajien
eettisissä toimintaperiaatteissa toimittajia muun muassa suositellaan
asettamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet esimerkiksi
Science Based Targets -aloitteen periaatteiden mukaisesti ja jatkuvasti
parantamaan ympäristösuorituskykyään ja energian tehokasta käyttöä.
Toimittajilta edellytetään sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän
käyttöä soveltuvin osin.
■ Toimenpiteet
Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia
Metsä Boardin ilmastonmuutoksen hillitsemisen suunnitelma sisältää
toimenpideohjelmat koskien tuotannon, toimitusketjun ja tuotteiden
ilmastovaikutuksia. Metsä Groupin puunhankinnalla on toimenpideohjelma
metsien hiilitaseen osalta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen suunnitelma
tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta hillitä ilmaston lämpeneminen
korkeintaan 1,5-asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja samalla
edesauttaa yhtiön sopeutumista vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Kasvihuonekaasupäästöt ja energia omassa toiminnassa
Metsä Boardin suunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi koostuu
investoinneista ja toimenpiteistä, joiden avulla yhtiön kaikkien tuotanto- ja
voimalaitosten käyttämät fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla
polttoaineilla ja fossiilittomasti tuotetulla sähköllä. Toimenpiteet koskevat
voimalaitosten polttoaineita ja tukipolttoaineita sekä tuotantolaitosten pro-
sessipolttoaineita. Myös ostoenergiassa siirrytään ainoastaan uusiutuviin
tai fossiilittomiin vaihtoehtoihin. Lisäksi yhtiö parantaa energian ja veden
käytön tehokkuutta jatkuvalla kehitystyöllä ja investoinneilla. Vedenkäytön
vähentäminen hillitsee ilmastonmuutosta, sillä prosessiveden käyttö ja
jätevedenpuhdistus kuluttavat energiaa ja siten aiheuttavat kasvihuo-
nekaasupäästöjä. Vedenkäyttöön liittyvistä toimenpiteistä on kerrottu
osiossa E3 − Vesivarat ja merten luonnonvarat.
Yhtiön keskeisiä vuosina 2022−2023 tehtyjä ilmastonmuutoksen
hillintää edistäviä toimenpiteitä olivat turpeen korvaaminen uusiutuvilla
polttoaineilla Kyron ja Simpeleen kartonkitehtaiden voimalaitoksissa
sekä Husumin sellutehtaan turbiinin ja generaattorin uusiminen, mikä
lisää Husumin integraatin bioenergian tuotantoa ja kasvattaa sen sähkö-
omavaraisuutta 50 prosentista yli 80 prosenttiin. Näiden toimenpiteiden
arvioidaan vähentävän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin
136 000 tonnia.
35
Kemin kartonkitehtaan kehityshankkeen vuonna 2023 valmistuneet
modernisointi- ja pullonkaulainvestoinnit vähentävät tehtaan vedenkäyttöä
40 prosenttia ja energiankäyttöä 5 prosenttia tuotettua kartonkitonnia
kohden. Lisäksi vuonna 2023 toteutettiin pienempiä energiatehokkuus-
toimenpiteitä, kuten energiankäytön optimointi kuivatuksessa Joutsenon
BCTMP-tehtaalla ja Äänekosken kartonkitehtaalla.
Kyron kartonkitehtaan biovoimalaitoksen turbiini- ja generaattori-inves-
toinnin arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä. Uuden
turbiinin paremman hyötysuhteen ansiosta biovoimalan sähköomavarai-
suus kasvaa 30 prosentista 50 prosenttiin.
Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa
Metsä Boardin toimittajien sitoutumisesta tieteeseen perustuviin SBTi:n
mukaisiin kasvihuonekaasupäästötavoitteisiin on kerrottu sivulla 35
kohdassa Tavoitteissa edistyminen.
Metsä Boardin arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä hillitsee Metsä
Groupin puunhankinnan tavoite vähentää puunhankinnan fossiilisia
hiilidioksidipäästöjä Suomessa 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
vuoden 2022 tasosta. Päästöjä vähennetään esimerkiksi ottamalla
käyttöön sähkö- ja biokaasurekkoja.
Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään myös Metsä Groupin
ja toimittajien yhteistyössä asettamilla päästövähennystavoitteilla. Metsä
Groupin ja logistiikkakonserni VR:n vuoteen 2030 ulottuva tavoite puolittaa
yhteistyön piiriin kuuluvien kuljetusten päästöt. Toimenpiteet tarkoittavat
Metsä Groupissa noin 14 000 tonnin vuotuista päästövähennystä
hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna, mikä vastaa yli 25 000 keskimää-
räistä rekkakuljetusta. VR vastaa myös Metsä Boardin junakuljetuksista
Suomessa. Alankomaalaisen varustamo Royal Wagenborgin kanssa
yhteisenä tavoitteena on vähentää tuotteiden merikuljetuksista syntyviä
hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia (per tonni/maili) vuoden 2021 tasosta
vuoteen 2030 mennessä.
Logistiikan päästöjä vähennetään tehokkaalla reittisuunnittelulla,
minimoimalla kuljetusmatkoja, optimoimalla täyttöasteita ja suosimalla
junayhteyksiä autokuljetusten sijasta valituilla reiteillä. Esimerkiksi Kemin
kartonkitehtaalta tuotteet kuljetetaan satamiin maksimoiden kuljetus-
yksiköiden kuormakoko ja käyttämällä vain fossiilittomia polttoaineita.
Takon kartonkitehtaalta lähtevät tuotteet kuljetetaan fossiilivapaasti
lähiterminaaliin, josta merikonttikuljetukset viedään vähäpäästöisillä
rekoilla satamaan.
Metsien hiilitase
Vuonna 2023 Metsä Group otti käyttöön uudistavan metsätalouden
periaatteet. Niillä tähdätään puunhankinnan ja metsäpalveluiden toimen-
piteisiin, joilla luonnon tila alkaa todennettavasti vahvistua Suomessa.
Uudistavan metsätalouden käytänteillä lisätään metsien hiilensidontaa,
monimuotoisuutta ja kykyä sopeutua ilmastomuutokseen. Metsäsertifioin-
nilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu kestävästi.
Keskeisiä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä käytännön toimenpiteitä
ovat
• Metsä uudistetaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen. Mitä nopeammin
ja laadukkaammin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin metsä
alkaa sitoa hiiltä ilmakehästä. Uudistamisessa käytetään paikallisten
puulajien jalostettua siemen- ja taimiainesta aina, kun sitä on saatavilla.
Jalostettua alkuperää olevat puut kasvavat paremmin kuin luontaisesti
syntyneet puut.
• Taimikonperkauksilla ja harvennuksilla varmistetaan, että taimikko
pysyy elinvoimaisena ja metsikön kasvu kohdistuu parhaisiin puihin.
• Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvua, ylläpidetään maan
kasvukuntoa ja varmistetaan puuston elinvoimaa.
• Peitteisen metsänkäsittelyn lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen
torjuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista minimoimalla turve-
maiden metsien kasvihuonepäästöjä. Peitteisellä metsänkäsittelyllä
pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso vakaana, jolloin turpeeseen
sitoutunut hiili ei vapaudu ilmakehään ja vesistövaikutukset saadaan
minimoitua
Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluilla on näille toimenpiteille
julkiset kestävyystavoitteet, jotka esitetään taulukossa sivulla 34.
Tuotteet
Kartonkipakkauksen ilmastovaikutusten ja hiilijalanjäljen kannalta
olennaisin merkitys on tuotannossa käytettävällä energialla ja kartongin
keveydellä. Metsä Boardin siirtyessä tuotannossaan täysin fossiilittoman
energian käyttöön tuotteiden hiilijalanjälki pienenee edelleen. Kartongin
keventäminen on Metsä Boardin T&K-toiminnan painopistealue.
Metsä Boardin kartongit tarjoavat vaihtoehdon uusiutumattomista raa-
ka-aineista valmistetuille pakkausmateriaaleille kuten muoville. Esimerkiksi
Metsä Boardin kartongista valmistetun kirsikkatomaattirasian hiilijalanjälki
on riippumattoman tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia pienempi kuin
kierrätysmuovista valmistetun rasian (Lähde: Luonnonvarakeskus).
Metsä Boardin tavoitteena on korvata nykyisin vielä käytössä olevat
fossiiliset raaka-aineet ja pakkausmateriaalit fossiilittomilla vaihtoehdoilla
vuoteen 2030 mennessä. Siirtymää kohti täysin fossiilittomia raaka-aineita
edistetään yhteistyössä Metsä Groupin T&K-toiminnon strategisessa
ohjelmassa. Metsä Boardin kartonkien päällysteiden fossiilisten sideai-
neiden korvaaminen biopohjaisilla oli keskeinen pilot- ja tehdaskoeajojen
painopistealue vuonna 2023. Tuotteiden pakkausmateriaalien biopohjais-
ten vaihtoehtojen selvittämistä tehtiin Metsä Group -yhteistyönä. Kaiken
kaikkiaan yhteistyö tiedeyhteisön ja raaka-ainetoimittajien kanssa on
tärkeää. Työn edistymisen seurannasta vastaa Metsä Groupin hankintaor-
ganisaatio. Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus
on esitetty taulukossa sivulla 34. Lisätietoja T&K toiminnasta on osiossa E5
– Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä Hallituksen toimintakertomuksen
osiossa T&K-toiminta ja innovaatiot.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä akuut-
teihin uhkiin kuten sään ääri-ilmiöihin että kroonisiin uhkiin, jotka johtuvat
ilmastonmuutoksen vaikutuksista esimerkiksi veden saatavuuteen, puiden
korjuuolosuhteisiin, eri puulajien kasvuolosuhteisiin tai metsien lumi-,
myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis- ja sienituhoihin.
Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä
yhtiö- että tehdastasolla. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat vedenpinnan
hallinta patojärjestelmillä ja sähkönjakelun varmistaminen poikkeustilan-
teissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin tai
yhteistyökumppaneihin. Yhtiön tehtaat eivät sijaitse korkean yleisen vesi-
riskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa.
Metsä Boardin tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden
kierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä.
36
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Metsä Groupin puunhankinta huomioi aina sääolosuhteet ja niiden
vaihtelun puunkorjuussa. Puuta korjataan vain olosuhteiden salliessa.
Tarvittaessa puuvarastoja voidaan hyödyntää tasaamaan korjuuolosuh-
teiden aiheuttamaa vaihtelua. Metsä Groupin uudistavan metsätalouden
periaatteet ja kestävän metsänhoidon palvelut tukevat metsien sopeu-
tumista ilmastonmuutokseen ja edistävät metsien monimuotoisuutta.
Lisää uudistavasta metsätaloudesta on kerrottu osiossa E4 – Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Energiankulutus energialähteittäin
% 2023 2022
Uusiutuva, puupohjainen 73 67
Muu uusiutuva energia 0,5 3,2
Ydinvoima 16 15
Fossiiliset polttoaineet 10 15
Energiankulutus
MWh 2023 2022
POLTTOAINEET
Öljy 310 423 298 274
Kaasu 412 864 573 967
Hiili 0 0
Jäte 43 825 63 317
Tu r v e 17 829 95 619
Puupohjaiset polttoaineet 5 010 322 4 892 216
OSTOENERGIA
Ostettu sähkö ja lämpö, uusiutuva puupohjainen 663 692 899 056
Ostettu sähkö ja lämpö, muu uusiutuva 7 543 250 532
Ostettu sähkö ja lämpö, fossiilinen 22 539 239 429
Ostettu sähkö ja lämpö, ydinvoima 1 200 337 1 263 229
MUUN ITSE TUOTETUN UUSIUTUVAN ENERGIAN KULUTUS
Itse tuotetun vesivoiman kulutus 29 349 25 238
MYYTY ENERGIA
Myyty sähkö, uusiutuva puupohjainen 9 288 13 164
Myyty sähkö, fossiilinen 442 434
Myyty lämpö, uusiutuva puupohjainen 52 656 51 820
Myyty lämpö, fossiilinen 7 930 2 025
KOKONAISENERGIANKULUTUS
Kokonaisenergiankulutus, uusiutuva puupohjainen 5 612 070 5 726 287
Kokonaisenergiankulutus, muu uusiutuva 36 892 275 770
Kokonaisenergiankulutus, fossiilinen 799 107 1 268 202
Kokonaisenergiankulutus, ydinvoima 1 200 337 1 263 229
Kokonaisenergiankulutus 7 648 406 8 533 488
ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/liikevaihto)
Energiaintensiteetti 0,004 0,004
Kasvihuonekaasupäästöt
tCO
2
e 2023 2022
Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) 201 984 264 961
Sijaintiperusteiset epäsuorat kasvihuonekaasupääs-
töt (Scope 2)
300 726 287 640
Markkinaperusteiset epäsuorat kasvihuonekaasu-
päästöt (Scope 2)
5 108 142 436
Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt olennaisista
kategorioista (Scope 3 )
1 792 006 2 274 825
1 Ostetut tavarat ja palvelut 479 875 656 936
2 Tuotantohyödykkeet 57 651 68 884
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toi-
minnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2
-päästöihin)
57 772 111 064
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 282 264 368 052
5 Toiminnassa muodostuva jäte 2 919 1 984
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 813 315
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 889 1 897
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 4 732 8 490
10 Myytyjen tuotteiden jalostus 268 042 356 970
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 890 3 883
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 582 863 657 177
15 Investoinnit 52 294 39 174
Sijaintiperusteiset
kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
2 294 716 2 827 426
Markkinaperusteiset
kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
1 999 098 2 682 222
Kasvihuonekaasuintensiteetti
2023 2022
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi-
teetti, Scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen), tCO
2
e
/ euroa
0,0010 0,0011
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensi-
teetti, Scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO
2
e /
euroa
0,0001 0,0002
Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti,
Scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO
2
e / tn
0,09 0,12
Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt
tCO
2
2023 2022
Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt 1 984 088 1 937 318
37
Mittareiden laatimisperiaatteet
Metsänuudistusten ja taimikonhoidon määrä kattaa hehtaareissa
Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluiden (Metsä Forest)
toteuttamat maanmuokkaukset sekä taimikonhoidot ja nuoren
metsän hoidot, eli varhaisperkaukset, taimikonharvennukset
ja nuoren metsän hoidot. Metsälannoitusten määrä sisältää
hehtaareissa Metsä Forestin toteuttamat kasvatus-, boori- ja
tuhkalannoitukset. Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turve-
maametsien uudistamisessa kattaa Metsä Forestin toteuttamat
pystykauppakohteet sekä turvemaiden uudistumiseen tähtäävät
pienaukko-, poiminta- ja kaistalehakkuut ja se lasketaan pohjau-
tuen hakkuiden lukumääriin.
Puutuotteisiin varastoituvan hiilen määrä lasketaan Metsä
Groupin mekaanisten puutuotteiden osalta. Hiilipitoisuuden
laskennassa käytetään puulajikohtaisia tietokantakertoimia, jolla
tonnista puuta saadaan toistensa kanssa vertailukelpoinen tulos
(CO
2
-ekvivalentti).
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien määrä
kattaa Metsä Boardin valmistamien tuotteiden raaka-aineet ja
niiden pakkausmateriaalit. Raaka-aineiden paino määritetään
laskennassa kuivatonneiksi toimittajilta saaduilla kertoimilla.
Raaka-aine katsotaan fossiilittomaksi, jos yksikään sen pääraa-
ka-aineista ei sisällä fossiilista öljyä. Materiaaleja, jotka eivät jää
tuotteeseen, kuten prosessikemikaalit, ei huomioida laskennassa.
Vuonna 2023 tarkennettiin raakapuun kuivatonnikerrointa, joten
myös vuoden 2022 vertailuluku laskettiin takautuvasti uuden
kertoimen mukaiseksi.
Energiankulutus sisältää kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset.
Laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto
tuplalaskennan välttämiseksi. Energiankulutus ilmaistaan
energian loppukäyttönä, jolloin ei huomioida sähkön ja lämmön
hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäytössä lasketaan yhteen
tehtailla kulutettu polttoaine, itsetuotettu vesivoima sekä osto-
sähkön ja ostolämmön määrä ja tästä vähennetään myyty lämpö
ja sähkö. Laskennasta on jätetty ulkopuolelle sisäinen logistiikka
sekä tehdasalueiden ulkopuolisten rakennusten, kuten varastojen
ja toimistotilojen ostosähkö, koska niiden osuus energian koko-
naiskulutuksesta, ja siten myös Scope 1 ja Scope 2-päästöistä, on
arvioitu epäolennaiseksi. Eri polttoaineiden sisältämän energian
laskemiseen käytetään paikallisia kertoimia. Valtaosa Metsä
Boardin lämmön kulutuksesta perustuu höyryyn.
Energiatehokkuuden parantaminen määritetään ominaisenergi-
ankulutuksena eli energiakulutuksen suhteena tuotantovolyymiin.
Ominaisenergiankulutus lasketaan tuotantolinjoittain, sisältäen
sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksen megawattitunteina
(MWh). Tuotantovolyymin laskentayksikköinä käytetään tonneja
ja kuutioita, joita pidetään laskennassa samanarvoisina. Metsä
Boardin voimalaitosten energiatehokkuutta ei huomioida
laskennassa. Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan
niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa. Uudet tuotantolaitokset
huomioidaan laskennassa niiden tuotannon aloitusvuodesta
lähtien.
Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Metsä Boardin
tuotantolaitosten päästöt. Päästöjen laskennassa huomioidaan
Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämi-
seksi. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan noudattaen GHG-pro-
tokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting
Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and
Reporting Standard). Raportoinnin rajaus perustuu operatiiviseen
kontrolliin. Raportointi kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt
(Scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat kasvi-
huonekaasupäästöt (Scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä
epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muualta arvoketjusta (Scope
3) sisältäen ylävirran (upstream) ja alavirran (downstream).
Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa
käyttäville tehtaille.
Laskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuo-
nekaasut (CO
2
, CH
4
, N
2
O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF
6
ja
NF
3
). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Aiempien
vuosien tiedot on korjattu tämän mukaiseksi takautuvasti, koska
aiemmin Metsä Board on sisällyttänyt laskentaan ainoastaan
hiilidioksidipäästöt. Lisäksi vuoden 2022 Scope 1 -päästöjä
korjattiin muuttuneiden päästökertoimien vuoksi takautuvasti
8 116 tonnilla.
Scope 1 -päästöt on laskettu tuotantolaitosten käyttämistä polt-
toaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden toimittajakohtaisiin
päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin päästökertoimiin.
Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytetään kahta
menetelmää. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään
tuottajakohtaisia päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla
jäännösjakaumasähkön päästökertoimilla jäljittämättömän osto-
sähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään
maakohtaisia kulutetun sähkön keskimääräisiä päästökertoimia.
Jäännösjakaumakertoimet ja maakohtaiset kertoimet on otettu
AIB:n (Association of Issuing Bodies) päästökertoimia koskevasta
raportista.
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite ”0 tonnia fossiilisia hiili-
dioksidipäästöjä” koskee Scope 1 ja Scope 2 -päästöjä ja sisältää
vain fossiiliset hiilidioksidipäästöt eli muita kasvihuonekaasuja
ei ole sisällytetty tavoitteeseen. Muilta osin tavoite on laskettu
GHG-protokollan mukaisesti. Tavoite ei sisällä tehdasalueiden
ulkopuolisia rakennuksia eikä sisäistä logistiikkaa, koska niiden
osuus päästöistä on arvioitu epäolennaiseksi.
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista
polttoaineista. Niiden laskentaan käytetty Tilastokeskuksen
CO
2
-päästökerroin on 396 tonnia CO
2
/GWh.
Jokaisen 15:n Scope 3 -kategorian merkittävyys määritettiin
spend-pohjaisella olennaisuusanalyysillä. Kaikki olennaisiksi
tunnistetut kategoriat lasketettiin. Scope 3 -inventaarioon
sisällytettiin myös kategorioita, joissa kasvihuonekaasujen määrä
ei ollut merkittävä. Laskentaan sisällytetyt kategoriat luetellaan
taulukossa sivulla 37. Laskennan ulkopuolelle jätettiin ainoastaan
kolme kategoriaa – tuotantoketjun alkupään vuokratut omai-
suuserät, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ja
franchising, jotka arvioitiin epäolennaisiksi. Metsä Boardilla ei
ole Scope 3 -rajaukseen kuuluvia merkittäviä vuokrattuja omai-
suuseriä, jotka eivät kuulu Scope 1 ja Scope 2 -päästölaskennan
rajaukseen. Metsä Boardilla ei ole franchising-toimintaa.
Scope 3 -inventaario on laskettu CO
2
-ekvivalenttitonneina pois
lukien biogeeninen CO
2
. Laskennassa käytetty toimintadata
saadaan Metsä Groupin sisäisistä järjestelmistä. Laskennassa
on käytetty oletuksia tarkan tiedon puuttuessa. Käytetyt pääs-
tökertoimet ovat pääasiassa globaaleista tietokannoista kuten
ecoinvent 3.9.1, EXIOBASE 3, DEFRA’s GHG conversion factors
(full set 2022) ja IEA’s Life Cycle Upstream Emission Factors
(2023). Lisäksi logistiikalle (46 prosenttia toimintadatasta) ja raa-
ka-aineille (78 prosenttia toimintadatasta pois lukien raakapuu)
on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Osa logistiikan
toimittajakohtaisista päästökertoimista kattaa pelkästään CO
2
:n
tämänhetkisessä laskennassa, mutta ne päivitetään sisältämään
muutkin oleelliset kasvihuonekaasut seuraavien vuosien aikana
logistiikkaan liittyvän kansainvälisen raportointiohjeiston kehit-
tyessä. Monet logistiikan toimittajakohtaiset päästökertoimet
kattavat tällä hetkellä vain TTW-päästöt (tank-to-wheel), mutta
38
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
WTW-päästökertoimia (well-to-wheel) käytetään ensisijaisesti
silloin, kun toimittajat pystyvät niitä toimittamaan.
Metsä Boardin sijoituksiin liittyvä päästödata perustuu sen omis-
tusosuuden (24,9 prosenttia) mukaiseen osuuteen Metsä Fibren
Scope 1 ja 2 -päästöistä pois lukien Metsä Fibreltä hankittujen
selluraaka-aineiden mukana Scope 3 -inventaarion ensimmäiseen
kategoriaan lasketut päästöt.
Tarkempi kuvaus laskentamenetelmistä on julkaistu Metsä
Groupin verkkosivuilla.
Vuoden 2022 Scope 3 -päästöt on päivitetty takautuvasti yllä
kuvatun menetelmän mukaiseksi, minkä vuoksi vuoden 2022
Scope 3 -päästöt nousivat 1 816 979 tonnista 2 274 825 tonniin.
Raportoitujen päästöjen kasvun syynä on erityisesti päivitetyt
oletukset, kaatopaikkasijoitusta kuvaavan päästökertoimen muu-
tos sekä myydyn sellun huomioiminen kategoriassa Myytyjen
tuotteiden loppukäsittely. Lisäksi päästöjä kasvatti prosessikemi-
kaalien laskeminen painoperusteisesti kulutusperusteisen sijaan
kategoriassa Ostetut tuotteet ja palvelut. Päivitettyjä vuoden
2022 Scope 3 -päästöjä ei ole ulkoisesti varmennettu.
E2 – Pilaantuminen
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Metsä Boardin tuotannosta aiheutuu kasvi-
huonekaasujen lisäksi muita päästöjä ilmaan.
Suurin osa päästöistä ilmaan on peräisin
tuotantolaitosten ja voimalaitosten poltto-
prosessista. Lisäksi tuotannosta aiheutuu
jätevesipäästöjä. Päästöt ilmaan ja veteen
sekä ympäristölupapoikkeamat tehtailla ra-
portointivuonna on esitetty taulukoissa s. 40.
Maaperän pilaantumista voi aiheutua Metsä
Boardin tai palvelutoimittajien toiminnassa
teknisten vikojen tai inhimillisten virheiden
seurauksena. Yhtiöllä on aiemmasta toimin-
nasta jääneitä maaperän pilaantumiseen liitty-
viä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai
vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä
poistetuilla kaatopaikoilla.
Riski: Poikkeavat päästöt voivat aiheuttaa korvausvel-
vollisuuden ja korjaavien toimenpiteiden kustannuksia.
Lisäksi Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana voi
heikentyä.
• Päästöjä ilmaan vähennetään huolellisella palamispro-
sessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella.
• Päästöjä vesistöihin pienennetään vedenkäytön vä-
hentämisellä, prosessien tehostamisella ja tehokkaalla
jätevedenpuhdistuksella.
• Tuotannossa käytetään parasta mahdollista käytettävis-
sä olevaa tekniikkaa. Ympäristösuorituskykyä seurataan
jatkuvasti. Häiriöitä pyritään estämään ennakoivasti
esimerkiksi kattavan ennakkohuollon ja tuotannossa
tehtävän havainnoinnin perusteella.
• Poikkeavat päästöt ja niitä koskevat korjaavat toimenpi-
teet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille.
Mikromuovit
Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-ai-
neesta valmistetut tuotteet ovat vaihtoehto
muovipakkauksille ja ne mahdollistavat mikro-
muovin määrän vähentämisen.
Mahdollisuus: Metsä Boardin tuotteiden kysyntä kasvaa. • Lähes kaikki Metsä Boardin raaka-aineet ovat fossiilitto-
mia. Jäljellä olevien fossiilisten raaka-aineiden korvaami-
seksi tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Pilaantumista koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin perustuvassa
kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla
26–28.
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat-
kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten
ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001
-hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason
riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten vaikutuksia pilaantumiseen arvioidaan muun
muassa investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä
ympäristölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta
päättää paikallinen yhteysviranomainen.
Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupaprosessin
jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimin-
tajärjestelmän mukaisesti. Ympäristölupa ja siihen kuuluva päästöjen
ja vaikutusten tarkkailuohjelma asettavat minimivaatimukset ympäris-
tövaikutusten havainnointiin. Tyypillisesti päästöjen lisäksi tarkkaillaan
vaikutuksia vesistöön, kalastoon, ilmanlaatuun ja meluun. Säännöllisesti
tehtävissä riskiarvioinneissa ja viranomaistarkastuksissa varmistetaan
tarkkailun kattavuus ja tuotantolaitoksen suorituskyvyn riittävyys.
■ Toimintaperiaatteet
Ympäristöpolitikassaan Metsä Board on sitoutunut ympäristönsuo-
jeluun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen sekä kehittämään
39
tuotantoprosesseja jatkuvasti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja
teknologioita hyödyntäen.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena
ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen
strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja
energiatehokkuudessa.
Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpitämistä ohjaavat
tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhal-
lintajärjestelmien vaatimukset. Tuotantolaitosten ympäristöjohtamisen
käytäntöjä on kuvattu tarkemmin yhtiön sisäisissä ympäristöjohtamisen
toimintaperiaatteissa. Keskeisenä tavoitteena on tehdä aktiivisesti
ennaltaehkäisevää ympäristötyötä, mikä on tehokkain tapa estää vuotoja
ja häiriöitä. Tuotantolaitoksilla työskentelevien tulee jatkuvasti havainnoida
omaa työskentely-ympäristöään, tehdä aktiivisesti HSEQ-havaintoja
sekä tarvittaessa ryhtyä välittömästi korjaaviin toimiin. Metsä Boardissa
tehdään säännöllisesti ympäristökierroksia. Lisäksi henkilöstölle järjeste-
tään säännöllisesti ympäristövartteja eli henkilöstön infotilaisuuksia sekä
koulutusta.
Kaikilla Metsä Boardissa työskentelevillä henkilöillä on oikeus ja velvol-
lisuus ilmoittaa tilanteesta, joka saattaa aiheuttaa vuodon tai vian. Ympä-
ristölupien luparajojen rikkominen ja merkittävät poikkeamat tutkitaan ja
niille määritetään korjaavat toimenpiteet. Tuotantolaitoksen johto on aina
vastuussa tutkimuksista ja korjaavien toimenpiteiden riittävyydestä ja
toteuttamisesta.
Tuotantolaitosalueiden huolto- ja investointiprojektisopimukset sisäl-
tävät ehdot ympäristöä koskevista vähimmäisvaatimuksista tavaran- ja
palveluntoimittajille. Toimittaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi
Metsä Boardin yhteyshenkilölle havaitut vaaratilanteet, vahingot tai
muut havainnot. Toimittaja osallistuu toiminnastaan aiheutuneen
ympäristöpoikkeaman tai -vahingon selvittämiseen, määrittelee korjaavia
toimenpiteitä sekä osallistuu haittojen korvaukseen sovellettavan lain ja
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
■ Toimenpiteet
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on voimassa oleva ympäristölupa.
Tuotannossa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja
seurataan jatkuvasti, että tehtaat toimivat niille myönnettyjen ympäris-
tölupien mukaisesti. Mahdolliset poikkeamat ja niitä koskevat korjaavat
toimenpiteet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Tuotantoprosesseja
kehitetään jatkuvan parantamisen ja tavoitteiden mukaisesti. Prosessien
muutoshankkeissa tehdään tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointi.
Suurin osa yhtiön päästöistä ilmaan on peräisin sellutehtaiden
ja voimalaitosten polttoprosessista. Päästöt muodostuvat pääosin
hiilidioksidista, rikkidioksidista, typen oksideista ja hiukkasista. Lisäksi
Husumin sellutehtaalla syntyy pieniä määriä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä.
Polttoprosesseissa syntyy hiilidioksidin lisäksi myös erittäin pieniä määriä
muita kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja typpioksiduulia. Ilmapäästöjä
vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen
puhdistuksella.
Jätevesipäästöt koostuvat pääosin ravinteista (fosfori ja typpi), orgaa-
nisesta aineesta, jota mitataan kemiallisena ja biologisena hapenkulutuk-
sena, ja kiintoaineesta. Sellunvalmistuksen jätevesissä on myös orgaanisia
klooriyhdisteitä, natriumia ja sulfaatteja. Päästöjä vesistöihin pienennetään
vedenkäytön vähentämisellä, prosessien tehostamisella ja tehokkaalla
puhdistusteknologialla.
Metsä Boardin päästöt ilmaan ja veteen esitetään taulukoissa sivulla 40.
Päästöt tuotantolaitoskohtaisesti on esitetty taulukossa sivulla 71.
Metsä Boardilla on aiemmasta toiminnasta jääneitä maaperän pilaantu-
miseen liittyviä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teol-
lisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä
aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa,
joissa konsernin vastuu maa-alueiden pilaantumisesta ja mahdollisista
jälkihoitovelvoitteista on voitu määrittää.
Metsä Boardin ympäristövelvoitteet vuonna 2023 olivat 2 miljoonaa
euroa (2,0) ja ympäristökulut 6,8 miljoonaa euroa (11,7). Ympäristökulut
koostuvat lähinnä ympäristönsuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapito-
kuluista, jätehuoltoon ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä
aktivoitujen ympäristömenojen poistoista.
Vuonna 2023 ei realisoitunut merkittäviä ilman, veden ja maaperän
pilaantumiseen liittyviä ympäristövaikutuksia, korvausvaatimuksia,
korvauksia tai merkittävää mediajulkisuutta. Ympäristölupiin liittyvät
poikkeamat löytyvät taulukosta sivulla 40.
Mikromuovit
Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet
tarjoavat vaihtoehdon muovipakkauksille ja mahdollistavat mikromuovin
määrän vähentämisen. Tuotteista on kerrottu tarkemmin osiossa E5 –
Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Päästöt ilmaan
tn 2023 2022
Rikki (SO
2
) 176 418
Typen oksidit (NO
x
) 1 285 1 226
Partikkelit (PM2,5) 55 285
Päästöt veteen
tn 2023 2022
Typpi (N) 165 172
Orgaaniseen aineeseen
sitoutunut kloori (AOX)
47 50
Kemiallinen hapenkulutus (COD) 10 645 10 368
Biologinen hapenkulutus (BOD) 840 647
Fosfori (P) 23 23
Kiintoaine 1 885 1 517
Ympäristölupapoikkeamat Metsä Boardin tehtailla
Tehdas Tapahtuma-aika Tapahtuma Korjaavat toimenpiteet
Simpele 7/2023 Jäteveden typpipäästö ylitti luparajan Ravinneannostelun korjaus puhdistamolla
Kaskinen 8/2023 Jäteveden typpipäästö ylitti luparajan COD-kuormituksen suhteuttaminen ravinnetilanteeseen
40
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Mittareiden laatimisperiaatteet
Päästöt veteen ja ilmaan sisältävät Metsä Boardin tuotantolaitos-
ten olennaiset päästöt. Päästöt raportoidaan myös viranomaisille.
Vesipäästöjen määritys perustuu laboratoriomittauksiin. Päästöt
veteen lasketaan vesivirtausten ja pitoisuuksien yhdistelmästä.
Jätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjä ulkopuolisten tahojen
jätevesipäästöjä ei oteta raportoinnissa huomioon. Ilmapäästöjen
määritys perustuu jatkuvatoimisiin ja/tai kertaluontoisiin
mittauksiin. Lopullinen päästö lasketaan ilmavirtauksien ja
pitoisuuksien yhdistelmästä.
Päästöt jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tulovirtoihin tekemällä oletus
aiempiin mittaustuloksiin perustuen kemiallisen hapenkulutuksen
(COD) kuorman vähentymisestä jokaiselle sisäänvirtaukselle,
ja ne korjataan vastaamaan koko laitoksen toteutunutta COD:n
vähenemistä. Muut päästöt jaetaan virtauksen mukaan. Teh-
dasintegraateissa COD:n määrä allokoidaan laadun perusteella
jätevedenpuhdistamoa käyttävien tahojen välillä. Ulkopuolisten
(yleensä kunnallisten) jätevedenpuhdistamoiden kautta veteen
johdettavat päästöt otetaan huomioon olettaen, että kemiallinen
hapenkulutus (COD) vähenee 85 prosenttia.
Biologinen hapenkulutus (BOD) sekä fosfori- ja kiintoainepäästöt
lasketaan virtauksen mukaan seuraavilla jäännöspitoisuuksilla:
BOD 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,5 mg/l ja kiintoaines 10 mg/l.
Kokonaistyppipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska yhdyskun-
tajätevesissä on ylimääräistä typpeä ja BOD:n väheneminen sitoo
typpeä biomassaan, mikä vähentää laitoksen kokonaistyppi-
päästöjä. BOD-määrityksessä käytetään seitsemän vuorokauden
pituista mittausjaksoa (BOD7).
E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Vesi
Vedenotto: Metsä Boardin tuotantolaitokset
sijaitsevat vähäriskisillä tai vähäisen-keski-
suuren riskin vesialueilla, joilla on runsaat
pintavesivarannot. Metsä Boardin toiminnot
on suunniteltu siten, etteivät ne vaikuta
muiden osapuolten vedenkäyttöoikeuteen
tai hyödyntämismahdollisuuksiin. Vedenoton
määrät on esitetty taulukossa sivulla 42.
Mahdollisuus: Tuotantolaitosten sijainti vähäriskisillä
vesialueilla tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa
ilmastossa. Tavoite vähentää prosessiveden käyttöä tuo
kustannushyötyjä, parantaa energiatehokkuutta ja auttaa
minimoimaan vesiriskiä. Vedenkäyttöä vähentämällä myös
Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana vahvistuu.
• Tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskillä tai vähäi-
sen-keskisuuren riskin vesialueilla.
• Prosessien kehittämisellä ja uusien tekniikoiden käyt-
töönotolla vähennetään vedenkäyttöä ja lisätään veden
kierrätystä tuotantoprosessissa siten, että tarve ottaa
uutta raakavettä vähenee.
• Tuotannossa käytetään parasta käytettävissä olevaa
tekniikkaa, jota operoidaan järjestelmällisesti. Ympä-
ristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Tarkemmat
toimenpiteet vesipäästöihin liittyen on esitetty osiossa
E2 – Pilaantuminen.
Vedenkulutus: Sellu- ja kartonkituotteiden
tuotantoprosessi vaatii paljon vettä. Vedenku-
lutus on kuitenkin pientä suhteessa käytetyn
veden määrään. Kaikesta käytetystä vedestä
noin 96 % palautetaan käytön jälkeen takaisin
vesistöihin, ja loppu noin 4 % haihtuu proses-
sissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin.
Riski: Jos vedenkäyttöä ei pystytä vähentämään tavoit-
teen mukaisesti, yhtiö ei saa vedenkäytön vähentämisen
kustannushyötyjä eikä pystyy minimoimaan vesiriskejä.
Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana heikkenee.
Jätevesipäästöt: Metsä Boardin tuotan-
nosta aiheutuu vesipäästöjä. Vesipäästöihin
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ja hallintakeinot on käsitelty osiossa E2
-Pilaantuminen.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite
2030-tavoite 2023 2022 2018
Prosessivedenkäytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, % -35 % +2,0 % -12 % 21 m
3
/tn
41
■ Tavoitteissa edistyminen
• Prosessiveden käytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden
2018 tasosta − Markkinatilanteesta ja investointiseisokeista johtuneet
tuotannonrajoitukset heikensivät prosessivedenkäytön tehokkuutta
vuonna 2023.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Vesi- ja meriresursseja koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-
dollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin
perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on
kuvattu sivuilla 26–28.
Tuotantolaitosten riskienarvioinnissa keskeistä on häiriöttömän ja jat-
kuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tuotantolaitosten
ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat ISO 14001 ja ISO 50001
-hallintajärjestelmät. Keskeiset havaitut riskit sisällytetään yhtiötason
riskienhallintaprosessiin.
Tuotantolaitosten vaikutuksia vesiresursseihin arvioidaan muun muassa
investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäris-
tölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää
paikallinen yhteysviranomainen. Tällöin tutkittavana on muun muassa
vedenoton, palautettavan veden lämpökuorman tai päästöparametrien
vaikutus vesistöön. Vaikutuksia arvioidaan myös prosessien kehityksen
ja ympäristöriskikartoitusten yhteydessä. Useilla tuotantolaitoksilla on
vesistötarkkailuvelvoitteita ja -sitoumuksia. Nämä ovat usein alueellisesti
kattavia pitkäkestoisia ohjelmia, joissa seurataan toiminnan pitkäaikaisia
seurauksia.
Metsä Boardin toiminnot on suunniteltu siten, etteivät ne vaikuta muiden
osapuolten vedenkäyttöoikeuteen tai hyödyntämismahdollisuuksiin. Metsä
Boardin vedenotosta lähes 100 prosenttia on pintavettä. Pieni määrä
pohjavettä käytetään lähinnä hygienia- ja laboratoriotarkoituksiin. Noin
puolet Metsä Boardin vedenkäytöstä ohjautuu tuotantoprosesseihin ja
loput käytetään jäähdytysvetenä. Jäähdytysvesi kiertää omassa erillisessä
järjestelmässään, eikä sille ole puhdistustarvetta. Vesistöön palautettava
jäähdytysvesi kuitenkin lämmittää vesistöä paikallisesti. Prosessivesi puh-
distetaan käytön jälkeen huolellisesti ennen kuin se palautetaan vesistöihin.
Metsä Boardin kaikki tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä tai
vähäisen-keskisuuren vesiriskin alueilla, joilla on hyvät pintavesivarannot.
Yksikään tuotantolaitoksista ei sijaitse korkean vesistressin tai korkean
kokonaisvesiriskin alueella (WRI Aqueduct Water Risk Atlas). Vesistressi
mittaa veden kysyntää suhteessa veden saatavuuteen. Kokonaisvesiriski
mittaa vesivaroihin liittyviä riskejä alueella ottaen huomioon esimerkiksi
vesivarojen määrän, laadun ja alueen sääntelyn.
■ Toimintaperiaatteet
Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpitämistä ohjaavat tehtaiden
sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien
vaatimukset. Ympäristöpolitiikka on ympäristötavoitteiden asettamisen
perusta. Keskeinen osa politiikkaa on resurssitehokkuus, jonka mukaisesti
Metsä Board on sitoutunut vähentämään vedenkäyttöään.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena
ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen
strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja
energiatehokkuudessa.
■ Toimenpiteet
Vedenotto ja vedenkulutus
Vedenkäytön tehostaminen tukee kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja
päästöjen minimointia. Metsä Boardin toimenpiteet prosessivedenkäytön
vähentämiseksi 2030-kestävyystavoitteen mukaisesti sisältävät investoin-
teja prosesseissa ja jätevesien käsittelyssä sekä vedenkäytön säätöjä ja
optimointeja. Toimenpiteillä parannetaan veden kierrätystä ja vähennetään
vedenottoa vesistöistä. Yhtiötason tavoitteen lisäksi kaikilla tuotantolai-
toksilla on vedenkäyttötavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Kaikesta
yhtiön käyttämästä vedestä noin 96 prosenttia palautetaan käytön jälkeen
takaisin vesistöihin, ja loppu noin 4 prosenttia haihtuu prosessissa ilmaan
tai sitoutuu tuotteisiin.
Vuonna 2023 valmistunut Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma
vähentää tehtaan energiankulutusta 5 prosenttia ja vedenkäyttöä noin 40
prosenttia tuotettua tonnia kohden.
Lisäksi vuonna 2023 tehostettiin Husumin sellutehtaan vedenkierrätystä
ja jatkettiin Simpeleen kartonkitehtaan massa- ja kiertovesijärjestelmän
uudistamista, mikä vähentää prosessiveden ja energian käyttöä.
Jätevesipäästöt
Jätevesipäästöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja hallinta-
keinot on käsitelty osiossa E2 − Pilaantuminen.
Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt
1 000 m
3
2023 2022
VEDENOTTO
Pintavesi 101 884 114 401
Pohjavesi 58 65
Kokonaisvedenotto 101 943 114 465
VEDENKULUTUS
Vedenkulutus 3 874 4 579
JÄTEVESI
Jätevesipäästöt 45 380 58 740
Mittareiden laatimisperiaatteet
Vedenotto sisältää prosessi- ja jäähdytysvedenoton kaikilta
Metsä Boardin tuotantolaitoksilta.
Prosessivedenkäyttö tuotettua tonnia kohti mitataan prosessi-
vedenkäytöstä kuutioina ja lasketaan valmistettua tuotetonnia
kohden.
Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jäteveden puhdistuksessa
haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin
sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon,
jossa on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto,
raaka-aineiden sisältämä vesi sekä vesistöihin palautettu vesi.
Vedenoton määrä vuonna 2022 on korjattu takautuvasti 109 967
tuhannesta kuutiosta 114 465 tuhanteen kuutioon, koska Ääne-
kosken kartonkitehtaan luku puuttui vuonna 2022 raportoiduista
tiedoista. Vedenkulutus korjattiin 4 399 tuhannesta kuutiosta 4
579 tuhanteen kuutioon.
42
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
Ilmastonmuutos: Metsä Boardin tuo-
tanto aiheuttaa ilmastoa lämmittäviä
kasvihuonekaasuja.
Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet ilmastonmuutok-
seen liittyen on käsitelty osiossa E1 – Ilmastonmuutos.
• Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet ilmastonmuutok-
seen liittyen on käsitelty osiossa E1 - Ilmastonmuutos.
Yhtiön biogeeniset hiilidioksidipäästöt luokitel-
laan ilmastoneutraaleiksi.
Pilaantuminen: Metsä Boardin tuotantolai-
tosten päästöt veteen, ilmaan ja maaperään
voivat vaikuttaa negatiivisesti lajeihin ja
ekosysteemeihin alueella.
Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet pilaantumiseen
liittyen on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen.
• Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet pilaantumiseen
liittyen on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen.
Suora hyödyntäminen: Metsä Board hyö-
dyntää puuta raaka-aineenaan. Metsä Board
tai Metsä Group eivät kuitenkaan itse omista
metsiä, vaan kaikki puuraaka-aine hankitaan
metsistä, joiden käytöstä päättää aina met-
sänomistaja. Puunhankinnan vaikutukset bio-
logiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemei-
hin on avattu tässä taulukossa osa-alueessa
Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan.
- -
Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Metsien käyttö talousmetsinä vähentää
kuolleen puuaineksen määrää ja muuttaa
metsärakennetta, mikä aiheuttaa lajiston ja
ekosysteemien tilan muuttumista.
Riskit:
• Sääntely, joka korostaa metsäluonnon suojelua moni-
muotoisuuden edistämiseksi rajoittaa hakkuumääriä tai
lisää puunhankinnan kustannuksia.
• Monimutkainen sääntely-ympäristö asettaa metsäteolli-
suudelle ristiriitaisia vaatimuksia.
• Ekologinen kompensointi saattaa lisätä talousmetsien
suojelua, kun uusiutumattomia materiaaleja hyödyntä-
vät alat pyrkivät kompensoimaan negatiivisia vaikutuk-
siaan. Samanaikaisesti uusiutumattomien materiaalien
käyttö jatkuu.
• Kuluttajat mieltävät metsät suojelukohteina ja vähentä-
vät puupohjaisten tuotteiden kulutusta.
• Jos luonnon tila jatkaa heikkenemistä, metsäteollisuu-
den hyväksyttävyys ja Metsä Boardin ja Metsä Groupin
maine vastuullisina toimijoina heikkenee.
• Metsä Groupin puunhankinnalla on uudistavan metsä-
talouden periaatteet, joilla tähdätään mitatusti luonnon
tilan vahvistamiseen 2030 mennessä. Esimerkkejä
uudistavan metsätalouden toimenpiteistä ovat:
- Metsä Group Plus -palvelu, joka korvaa metsänomis-
tajalle luontoarvojen huomioimisesta aiheutuvia
kustannuksia
- Metsien puulajiston monipuolistaminen
- Vanhojen puuyksilöiden lisääminen
- Lahopuuston monipuolistaminen ja lisääminen
- Metsiköiden rakennepiirteitä monipuolistaminen
- Arvokkaiden elinympäristöjen suojelu
• Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää
on hoidettu vastuullisesti ja kestävästi. Käytössä on
kansainväliset metsäsertifiointijärjestelmät PEFC
(Programme for the Endorsement of Forest Certification,
PEFC/02−31−92) ja FSC® (Forest Stewardship Council®,
FSC-C001580).
• Sääntelyriskejä pyritään hallitsemaan aktiivisella vuoro-
puhelulla poliittisten päättäjien kanssa, mistä on kerrottu
osiossa G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen.
Metsä Groupin tavoitteena on luonnon tilan
vahvistamiseen mitatusti ja todennetusti vuo-
teen 2030 mennessä, millä on toteutuessaan
positiivinen vaikutus luonnon tilaan.
Mahdollisuudet:
• Luonnon tilan vahvistamisen ja luonnosta saatavien
hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaisen
hallinnan seurauksena on metsien parempi sopeutumi-
nen ilmastonmuutokseen.
• Metsä Groupin toimiessa uudistavan metsätalouden
periaatteiden mukaisesti ja onnistuessaan luonnon tilan
vahvistamisessa, Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine
vastuullisina toimijoina paranee.
Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Turvemetsien ojittaminen aiheuttaa muutoksia
elinympäristöissä ja voi aiheuttaa biologisen
monimuotoisuuden heikkenemistä.
Riski: Sääntely, joka korostaa turvemaiden erityistä roolia
suurena hiilivarastona, kasvihuonekaasujen päästölähtei-
nä sekä mahdollisina ennallistamis- ja suojelukohteina,
rajoittaa hakkuumääriä.
• Turvemaiden metsätaloudessa tavoitteena on turvata
suoluontokohteita ja säilyttää vesiekosysteemien vesi-
talous ja vesien laatu ja turvata niissä esiintyvä lajisto.
Uudistusojitusta ei tehdä ja ojat kunnostetaan vain
tarvittaessa. Tapauskohtaisesti määritetään aktiiviseen
ennallistamiseen soveltuvat ja ennallistumaan jätettävät
suokohteet. Metsänomistajalle esitetään jatkuvapeit-
teisen metsänkasvatuksen vaihtoehtoa soveltuville
kohteille.
Jos arvokkaita luontokohteita ei tunnisteta
tai huomioida puunhankinnassa ja metsän-
hoidossa, metsät joilla on erityinen biolo-
ginen monimuotoisuus ja ekologinen arvo,
vähenevät.
Riski: Luonnon tilan jatkaessa heikkenemistä, metsäteolli-
suuden legitimiteetti ja kuva Metsä Groupista vastuullise-
na toimijana heikkenee.
• Metsä Board hankkii puun talousmetsistä. Metsäserti-
fiointi ja kontrolloitu alkuperä velvoittavat ottamaan huo-
mioon arvokkaat luontokohteet myös talousmetsissä.
Metsä Groupin FSC® -luontokohdepalvelu edistää FSC:n
edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta
arvokkaimpiin kohteisiin.
Luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen tila
paranevat talousmetsien ulkopuolella.
Mahdollisuus: Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine
vastuullisina toimijoina vahvistuu.
• Metsä Group rahoittaa vuosittain Suomessa talousmet-
sien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuut-
ta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia
kehityshankkeita.
Metsä Board tarjoaa kuluttajille luontaisiin
puulajeihin perustuvia tuotteita.
Mahdollisuus: Uudistava metsätalous tuo kilpailuetua
verrattuna kilpailijoihin, jotka käyttävät tuotteissaan
vierasperäisiä puulajeja.
• Uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisesti
teollisina puina kasvatetaan Suomeen jääkauden jälkeen
levinneitä kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä
haapaa.
43
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Metsä Group tekee tehdasalueille bio-
diversiteettisuunnitelmat, jotka lisäävät
tehdasalueiden luonnon monimuotoisuutta
paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen
sekä yhdistävät paikallista teollisuushistoriaa
ja luontoratkaisuja.
Mahdollisuudet:
• Metsä Boardin ja Metsä Groupin maine vastuullisina
toimijoina vahvistuu.
• Metsä Board pystyy kokonaisvaltaisemmin seuraamaan
tuotantolaitosten ympäristövaikutuksia, kun rakennetun
ympäristön biodiversiteettivaikutukset tulevat osaksi
seurantaa.
• Tuotantolaitospaikkakunnilla yhteistyö merkittävien
sidosryhmien kanssa kehittyy.
• Metsä Group käynnisti vuonna 2023 monivuotisen
toimenpideohjelman, jossa jokaiselle tuotantolaitokselle
laaditaan biodiversiteettisuunnitelma. Hanke käynnistyi
Kemissä, jossa sijaitsevat tehtaat toimivat pilottikoh-
teena. Suunnitelma käsittää maita teollisuusalueella ja
yhtiön omistuksessa olevia tehdasalueiden ulkopuolisia
maa-alueita.
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä
Suomalainen metsä tuottaa monipuolisesti
sekä materiaalisia että ei-materiaalisia palve-
luita, joilla on paikallista, alueellista, kansallista
tai kansainvälistä vaikutusta. Metsien käyttö
talousmetsinä vähentää kuolleen puuaineksen
ja vanhojen puiden määrää sekä lisää metsä-
rakenteen yksipuolistumista, mikä johtaa lajis-
ton ja ekosysteemien tilan heikkenemiseen.
Riski: Metsä Boardille puuntuotanto on keskeinen luonnon
tarjoama ekosysteemipalvelu. Metsäluonnon tilan heiken-
tyessä metsä on alttiimpi ilmastonmuutoksen aiheuttamil-
le sääilmiöille.
• Uudistavan metsätalouden tavoitteena on kehittää met-
sätaloutta siten, että luonnon tarjoamat erilaiset hyödyt
hiilinielusta pölyttäjiin eli ekosysteemipalvelut ovat
mitattavissa ja että puuta tuotetaan osana kehittyvää,
ekosysteemipalveluihin perustuvaa monitavoitteista
tuotantomallia.
Metsä Groupin tavoitteena on luonnon tilan
vahvistamiseen mitatusti ja todennetusti
2030 mennessä. Toteutuessaan positiivinen
vaikutus luonnon tilaan.
Mahdollisuus: Luonnon tilan vahvistamisen sekä luonnos-
ta saatavien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kokonais-
valtaisen hallinnan ansiosta metsät sopeutuvat paremmin
ilmastonmuutokseen.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Groupin puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite 2023 2022
MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa, % 100 96 95
MG: Tekopökkelöitä hakkuukohteissa, % 100 92 90
MG: Kuusi ainoana puulajina taimikonharvennuksen jälkeen, % 0 25 -
MG: Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, lkm 10 000 816 -
Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2023 asetettujen uusien tavoitteiden osalta.
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla. Metsä Boardin puunhankinnasta vastaavalla Metsä Groupilla on tavoitteet metsäluonnon monimuotoisuuden ja metsien kestävän käytön
edistämiseksi. Edistyminen näissä tavoitteissa on kuvattu tarkemmin Metsä Groupin Kestävyysraportissa.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arviointi
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallin-
taprosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä.
Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.
Metsä Boardin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet metsien biologiseen
monimuotoisuuteen sekä metsäekosysteemien tilaan tapahtuvat
Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kautta. Metsä
Groupin puunhankintaa ohjaa puunhankinnan sertifioitu ISO 14001
-ympäristöjohtamisjärjestelmä.
Metsien käyttöön liittyviä sääntelyriskejä arvioidaan ja hallitaan Metsä
Groupin riskienhallintaprosessin periaatteiden mukaisesti yhteistyössä
Metsä Groupin puunhankinnassa ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä. Puun-
hankinnasta kerrotaan lisää osioissa Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia
ja G1 − Liiketoiminnan harjoittaminen.
Myös Metsä Boardin tuotantolaitoksilla voi olla negatiivisia vaikutuksia
tehdasalueen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien tilaan muun muassa
tuotantolaitosten aiheuttamien päästöjen vuoksi. Keinot pilaantumiseen
liittyvien vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan on esitetty osiossa
E2 – Pilaantuminen.
Tuotantolaitosten ympäristövaikutuksia arvioidaan investointihankkei-
den ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä ympäristölupaprosesseissa.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää paikallinen
yhteysviranomainen.
■ Toimintaperiaatteet
Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan ympäristötavoitteiden asetta-
miselle. Ympäristöpolitiikassa on sitouduttu hankkimaan puuraaka-aine
kestävästi hoidetuista metsistä ja ottamaan huomioon metsänhoidon
ja puunhankinnan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristökysymykset.
Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskyvyn ylläpitämistä tehtailla
ohjaavat tehtaiden sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhal-
lintajärjestelmien vaatimukset.
Vuonna 2023 Metsä Groupin hallitus hyväksyi uudistavan metsätalou-
den ohjelman. Uudistavan metsätalouden toimenpiteiden tavoitteena on
Suomen luonnon tilan todennettava vahvistuminen osana Metsä Groupin
puunhankintaa ja metsäpalveluita. Edistymistä seurataan 2030-tavoittei-
den mittareilla, jotka esitetään taulukossa sivulla 44.
Metsä Group tukee luonnon tilan vahvistamisen tavoitteillaan kansain-
välisiä sekä EU:n ja Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevia
tavoitteita. Uudistavan metsätalouden periaatteet ovat linjassa Suomen
metsäteollisuuden monimuotoisuustiekartan kanssa.
44
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena
metsien monimuotoisuuden osalta on strategisten kestävyystavoitteiden
saavuttaminen Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa
ja sertifioidun puukuidun osuuden kasvattaminen Metsä Boardin
puunkäytössä.
Metsäsertifiointi on osoitus vastuullisesta ja kestävästä metsänhoidosta.
Metsäsertifioinnissa on kaksi keskeistä osaa: metsien vastuullinen hoito
ja puun toimitusketju. Metsä Boardilla on käytössä kansainväliset metsä-
sertifiointijärjestelmät PEFC (Programme for the Endorsement of Forest
Certification, PEFC/02−31−92) ja FSC® (Forest Stewardship Council®,
FSC-C001580). Metsä Boardin tavoitteena on pitää sertifioidun puukuidun
osuus kaikesta yhtiön käyttämästä puukuidusta vähintään 90 prosentissa.
Metsä Boardin käyttämän puun hankkii Metsä Group. Kaikki Metsä
Boardin käyttämä puu tulee joko sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun
alkuperän vaatimukset täyttävistä lähteistä (PEFC Controlled Sources,
FSC® Controlled Wood). Hankitun puun alkuperä tunnetaan aina.
Metsä Boardin käyttämän puun hankinta ei aiheuta metsäkatoa. Maissa,
joista puuta hankitaan, on lakisääteinen metsän uudistamisvelvollisuus
uudistushakkuun jälkeen. Metsä Boardin tuotteissaan käyttämä puu
hankitaan pääosin Suomesta ja Ruotsista. Puunhankinta maittain on
eritelty taulukossa sivulla 67. Metsä Groupin puunhankinta edellyttää
kaikilta yhteistyökumppaneilta lainsäädännön noudattamista, ja toiminta
on European Timber Regulation (EUTR), US Lacey Act ja UK Timber
Regulation (UKTR) -säännöstön mukaista. Puunhankinnasta on kerrottu
lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
Metsä Groupin puunhankinta noudattaa sertifiointivaatimuksia ja
huomioi toimintansa vaikutukset olennaisiin sidosryhmiin, joita ovat
metsänomistajat, tehdaspaikkakunnat ja niissä asuvat ihmiset, luonto ja
luonnosta elantonsa saavat ihmiset, kuten alkuperäiskansat, sekä ympäris-
töstä kiinnostuneet muut tahot, kuten kansalaisjärjestöt. Metsä Groupilla
on sidosryhmien aktiivisen osallistamisen toimintamalli ja sidosryhmien
osallistamisen johtamisen prosessit, joista on kerrottu osiossa S3 – Vaiku-
tusten kohteena olevat yhteisöt.
■ Toimenpiteet
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen
suorat vaikutustekijät
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
sekä pilaantumiseen liittyen on käsitelty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja
E2 – Pilaantuminen.
Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan
Uudistava metsätalous
Puuraaka-aine käytetään mahdollisimman tehokkaasti, millä varmistetaan
korkea jalostusarvo ja minimoidaan hakkuutoimintaan tarvittava metsä-
pinta-ala. Sivuvirtojen hyödyntämisestä on kerrottu enemmän osiossa
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Metsä Groupin uudistavan metsätalouden tavoitteista on kerrottu
biologista monimonimuotoisuutta koskevan osion kohdassa Toiminta-
periaatteet. Osana uudistavan metsätalouden ohjelmaa Metsä Group
kehittää sidosryhmien kanssa seurantajärjestelmiä siten, että toiminnan
vaikutuksia luonnon tilaan pystytään mittaamaan ja raportoimaan.
Metsä Group tekee aktiivista yhteistyötä monipuolisen tutkimusyhteisön
kanssa, ja yhtiön puunhankinnassa käytetyt metsän- ja luonnonhoidon
sekä puunkorjuun menetelmät perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon.
Keskeisimpiä uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisia ja luonnon
monimuotoisuutta lisääviä toimia ovat:
• Puun hankkiminen vain sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun
alkuperän lähteistä (katso lisää osiosta Toimintaperiaatteet).
• Metsä Group hankkii vain alueelle luontaisia puulajeja eli kuusta,
mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä haapaa.
• Sekametsillä lisätään metsien monimuotoisuutta ja vastustuskykyä
esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan.
• Puunhankinta-alueilla lisätään lahopuuta säilyttämällä kuollut puu,
jättämällä säästöpuita mieluiten ryhmiin sekä tekemällä tekopökkelöitä
harvennuksissa ja uudistushakkuissa.
• Lehtometsissä puunhankinta suosittelee luonnonhoidollisia toimen-
piteitä ja arvokkaimmissa kohteissa vapaaehtoista suojelua. Näin
luonnonhoitotoimia suunnataan sinne, missä niillä on eniten vaikutusta
monimuotoisuuteen.
• Eläimille jätetään suojatiheikköjä metsänhoidon kaikissa vaiheissa.
• Vesistöjen suojavyöhykkeillä edistetään monimuotoisuutta ja estetään
maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
• Jatkuvapeitteinen metsätalous valitaan toimintamalliksi niille soveltu-
villa kohteilla.
• FSC-luontokohdepalvelu edistää suojelun kohdentumista luonnon
kannalta arvokkaimpiin kohteisiin.
Konkreettinen esimerkki metsäpalveluiden ja puunhankinnan uudistavan
metsätalouden toimenpiteiden viemisestä käytäntöön on kesäkuussa
2023 käyttöön otettu Metsä Group Plus -palvelu, joka on Metsäliitto Osuus-
kunnan omistajajäsenille suunnattu metsänhoitomalli. Plus-palvelumallissa
puukaupan tai taimikonhoitotilauksen yhteydessä sovitaan metsäluonnon
tilaa turvaavista ja parantavista toimista, jotka ovat vakiintuneita nykykäy-
täntöjä laajemmat.
Metsä Board on tunnistanut keskeiset lainsäädäntöaloitteet, jotka voivat
vaikuttaa metsien käyttöön ja Metsä Boardin tuotteiden valmistukseen.
Metsä Board osana Metsä Groupia osallistuu sääntelyriskien hallintaan
osallistumalla aktiivisesti poliittiseen vuoropuheluun ja kohdentamalla
yhteiskuntavaikuttamisensa pääviestit tunnistettujen sääntelyriskien
perusteella. Yhteiskuntavaikuttamisesta on kerrottu osiossa G1 - Liiketoi-
minnan harjoittaminen.
Uudistava metsätalous luo liiketoimintaan resilienssiä niin lainsäädän-
nön, markkinoiden kuin myös ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten
kohtaamiseen.
Monimuotoisuus talousmetsien ulkopuolella
Metsä Groupin luonto-ohjelmassa rahoitetaan Suomessa vuosittain
talousmetsien ulkopuolella toteutettavia alueellisia luonnon monimuotoi-
suutta ja vesistöjen tilaa parantavia kehityshankkeita. Vuonna 2023 valittiin
23 Suomen luonnon monimuotoisuuden hoito- ja ennallistamishanketta,
jotka koskevat muun muassa perinnemaisemien hoitoa ja virtavesien kun-
nostusta. Rahoituksen arvo näille hankkeille oli yhteensä 600 000 euroa.
45
Monimuotoisuus tuotantolaitosten ympäristössä
Metsä Group käynnisti vuonna 2023 monivuotisen tavoitteellisen
toimenpideohjelman, jossa jokaiselle yhtiön tuotantolaitokselle laaditaan
biodiversiteettisuunnitelma. Hanke käynnistyi Kemissä, joka toimii koko
hankkeen pilottikohteena. Toimenpidesuunnitelma kattaa sekä teollisuus-
alueen että sen ulkopuolella sijaitsevia kaupungin virkistyskäytössä olevia
maa-alueita. Hankkeessa huomioidaan paikallisen luonnon erityispiirteet ja
parannetaan uhanalaisten lajien elinoloja.
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä
Puuntuotanto on keskeinen luonnon tarjoama hyöty eli ekosysteemipalvelu
Metsä Boardille. Metsä Groupin metsäpalvelujen tavoitteena on turvata
paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkitykselliset ekosystee-
mipalvelut. Luonnon tilan vahvistaminen uudistavan metsätalouden avulla
ja luonnosta saatavien ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltainen hallinta
parantavat metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Hakkuukohteisiin jätettyjen tekopökkelöiden laskenta kattaa
Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluiden toteuttamat
suorat pystykaupat. Hakkuukohteisiin sisältyy kasvatus- ja
uudistushakkuut. Uudistushakkuukohteisiin jätettyjen
säästöpuiden laskenta kattaa toteutetut suorat pystykaupat.
Metsäsertifiointikriteerit asettavat minimivaatimukset säästö-
puiden määrälle. Laskenta pohjautuu uudistushakkuukohteiden
kappalemääriin. Taimikonharvennuksen jälkeen jäävä puusto,
jossa on pelkkää kuusta kattaa teetetyt taimikonharvennukset.
Laskennassa huomioidaan kuusivaltaiset kohteet, joissa kuusen
osuus on yli 50 prosenttia jäävästä puustosta. Kuusi katsotaan
ainoaksi puulajiksi, jos kohteessa muiden puulajien osuus on alle
10 prosenttia. Luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpi-
teiden määrä lasketaan omistajajäsenten metsissä toteutetuista
toimenpiteistä. Tällä hetkellä seurattavia toimenpiteitä ovat lehto-
jen luonnonhoidolliset toimenpiteet, poltetut säästöpuuryhmät,
FSC-luontokohdepalvelut ja Metsä Group Plus -sopimusmäärät.
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Metsä Boardin käyttämät primääriset uusiutu-
vat raaka-aineet on uusiutuvan metsätalouden
ansiosta mahdollista hankkia kiertotalouden
periaatteiden mukaisesti ja ne ovat kestä-
vämpi vaihtoehto primäärisille fossiilisille
raaka-aineille, joiden hankinta ei noudata
kiertotaloutta.
Puuraaka-aineen käytön vaikutukset metsien
hiilitaseeseen ja metsien monimuotoisuuteen
sekä siihen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on
esitetty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 –
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Veden ja energian kulutuksen vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa E1
– Ilmastonmuutos ja E3 – Vesivarat ja merten
luonnonvarat.
Mahdollisuus: Lainsäädäntö, joka tunnistaa fossiilittomi-
en raaka-aineiden ilmasto- ja muut hyödyt materiaalien
valmistuksessa ja asettaa vaatimuksia primääristen
fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle kestävämmillä
vaihtoehdoilla.
• Puuraaka-aine hyödynnetään täysimääräisesti.
• Teollisia symbiooseja kehitetään siten, että yritysten
muodostama kokonaisuus tarjoaa synergiaetuja resurs-
sien käytössä.
• T&K-toiminta fossiilittomien vaihtoehtojen kehittämisek-
si ja tuotteiden keventämiseksi.
• Tuotantoprosessien jatkuva parantaminen ja uudet
tehdasinvestoinnit parantavat resurssitehokkuutta
entisestään.
• Sitoutuminen uudistavan metsätalouden periaatteisiin,
metsänhoitopalveluiden jatkuva kehittäminen ja muu
aktiivinen yhteistyö osuuskunnan omistajajäsenten
kanssa. Tarkemmat toimenpiteet on kuvattu osioissa E1
– Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit.
• Myös muiden aineiden ja energiankäytön resurssi-
tehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Tarkemmat
toimenpiteet vedenkäytön vähentämiseksi on kuvattu
osiossa E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat ja toimet
energiatehokkuuden lisäämiseksi on kuvattu osiossa E1
– Ilmastonmuutos.
Riski: Lainsäädäntö, joka edellyttää kierrätysmateriaalin
käyttöä useissa tuotteissa eikä tunnista ensikuitujen ja
muiden biopohjaisten raaka-aineiden kiertotalousetuja.
Koska nykyisen liiketoimintastrategian fokuksessa on ensi-
kuitutuotteet, tällä olisi todennäköisesti kielteinen vaikutus
liiketoimintaan. Sopeutuminen muuttuneeseen toimin-
taympäristöön vaatisi muun muassa uusia investointeja.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Metsä Boardin tuotteet tarjoavat asiakkaille ja
kuluttajille mahdollisuuden käyttää kierrätet-
täviä tuotteita ja tarjoavat vaihtoehdon fossiili-
sista raaka-aineista valmistetuille tuotteille.
Mahdollisuus: Lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset,
jotka suosivat metsäteollisuuden tuottamia kierrätettäviä
ja uusiutuvasta materiaalista tuotettuja tuotteita esimer-
kiksi muovista valmistettujen pakkausten sijasta tuovat
lisää kasvumahdollisuuksia.
• T&K-toiminnalla ja palveluilla lisätään tuotteiden kierrä-
tettävyyttä ja pienennetään niiden ympäristöjalanjälkeä.
• Yhteistyö asiakkaiden ja muiden arvoketjun toimijoiden
kanssa on aktiivista.
• Osallistuminen yhteiskunnalliseen vuoropuheluun on ak-
tiivista. Lisää Metsä Boardin yhteiskuntavaikuttamisesta
on kerrottu osiossa G1 – liiketoiminnan harjoittaminen.
Riski: Lainsäädäntö, joka suosii uudelleen käytettäviä
pakkauksia kierrätettävien kertakäyttöpakkausten sijasta
voi vähentää Metsä Boardin tuotteiden kysyntää ja pahim-
millaan aiheuttaa kieltoja kertakäyttöpakkausten käytölle.
Jos muovin kemiallinen kierrätys otetaan käyttöön teolli-
sessa mittakaavassa, muovin käytön hyväksyttävyys voi
lisääntyä ja tarve muovin korvaamiseen vähenee.
46
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Jäte ja sivuvirrat
Metsä Boardin tuotannon sivuvirroista jaloste-
taan uusia tuotteita.
Mahdollisuus: Sivuvirtojen ohjauksella hyötykäyttöön saa-
daan taloudellista hyötyä. Metsäteollisuuden sivuvirtojen
täysimääräinen hyödyntäminen vahvistaa alan hyväksyt-
tävyyttä ja turvaa tulevaisuuden toimintaa.
• Metsä Board yhteistyössä Metsä Groupin muiden
liiketoiminta-alueiden kanssa pyrkii hyödyntämään
puuraaka-aineen täysimääräisesti.
• Tuotannossa syntyville sivuvirroille etsitään uusia käyttö-
tarkoituksia yhdessä kumppaneiden kanssa.
• Metsä Board osana Metsä Groupia kehittää teollisia sym-
biooseja siten, että yritysten muodostama kokonaisuus
tarjoaa synergiaetuja resurssien käytössä.
• Metsä Board investoi puhtaampaan
prosessiteknologiaan.
Metsä Boardin tuotannosta syntyy toistaiseksi
kaatopaikkajätettä, joka aiheuttaa päästöjä
ilmaan, veteen ja maaperään. Tuotannossa
syntyneistä sivuvirroista lähes kaikki hyödyn-
netään materiaaleina tai energiana. Kaatopaik-
kajätteen määrä raportointivuonna on esitetty
taulukossa sivulla 49. Tavoitteena on 0 tonnia
prosessijätettä kaatopaikalle vuonna 2030.
Riski: Jos kaikille sivuvirroille ei löydetä käyttötarkoitusta,
metsäteollisuuden toiminnan hyväksyttävyys heikkenee
eikä sivuvirroista saada taloushyötyä.
Riski: Lainsäädäntö, jonka myötä metsäteollisuuden
sivuvirtojen käyttö bioenergian tuotannossa vähenee,
heikentää metsäteollisuuden toiminnan hyväksyttävyyttä.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite
2030-tavoite 2023 2022
Prosessijätettä kaatopaikalle, tn 0 1 164 130
■ Tavoitteissa edistyminen
• Prosessijätettä kaatopaikalle – Kaatopaikkajätteen määrä kasvoi
vuonna 2023 edelliseen vuoteen verrattuna Husumin investointisei-
sokista johtuneen jäte-erän vuoksi. Investointiseisokin odotetaan
vaikuttavan myös vuoden 2024 kaatopaikkajätteen määrään. Tätä
yksittäistapausta lukuun ottamatta Metsä Boardin kaatopaikkajätteen
vähentäminen on edistynyt suunnitellusti kohti 2030-tavoitetta.
Veden- ja energiankäyttöön liittyvät tavoitteet on esitetty osioissa E1 –
Ilmastonmuutos ja E3 – Vesi- ja meriresurssit.
Kattavat systeemitason mittarit kiertotalouteen ovat kansainvälisestikin
vasta kehitteillä. Metsä Group seuraa mittariston kehittymistä sekä
osallistuu testaus- ja kehitystyöhön Ellen MacArthur -säätiön piirissä.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arviointi
Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaattei-
siin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on
kuvattu sivuilla 26–28.
Tuotantolaitosten resurssitehokkuus ja jätehuollon toimivuus huomi-
oidaan investointihankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä
ympäristölupaprosesseissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta
päättää paikallinen yhteysviranomainen.
Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen tuotantolaitokset
toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti.
Lisäksi tehtaiden jätehuoltoa säätelevät ympäristölupien määräykset.
Osalla tehtaista on ympäristöluvanvaraisena toimintona oma jätehuolto-
alue, jonka ympäristövaikutuksia seurataan ja hallitaan jätehuoltoalueen
lupamääräysten mukaisesti. Jätehuoltoon liittyvät riskit arvioidaan osana
säännöllisesti tehtäviä riskiarviointeja.
■ Toimintaperiaatteet
Ympäristöpolitiikassaan Metsä Board on sitoutunut uudistavaan met-
sätalouteen, hyödyntämään raaka-aineita, vettä ja energiaa tehokkaasti
ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Tuotantoprosesseissa syntyvät
sivuvirrat käytetään ensisijaisesti raaka-aineena tai energiana. Yhtiö
hyödyntää tuotantoyksiköiden välisiä synergioita sekä kehittää teollisia
kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä.
Yhtiön toimintaa ohjaavat kiertotalouden periaatteet: luonnon
uusiutumiskyvystä huolehtiminen, jätteiden ja päästöjen minimointi
sekä yhteiskunnan piiriin otettujen luonnonvarojen pitäminen käytössä
mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina.
Koska materiaalien täydellinen kierrätys ja uudelleenkäyttö ei ole
mahdollista, materiaalikierron ylläpitäminen edellyttää myös primäärien
raaka-aineiden lisäämistä kiertoon. Siksi ensikuitua tarvitaan ylläpitämään
kuitupakkausten hyvin toimivaa kierrätyssykliä. Primääriset uusiutuvat
raaka-aineet on mahdollista hankkia kiertotalouden periaatteiden mukai-
sesti luonnon uusiutumiskyvystä huolehtien. Metsä Groupin puunhankinta
perustuu uudistavaan metsätalouteen, josta on kerrottu lisää osioissa
E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena
kiertotalouden osalta on strategisten kestävyystavoitteiden saavut-
taminen tuotantolaitosten ja tuotteiden fossiilittomuudessa, vesi- ja
energiatehokkuudessa ja yhtiön roolin laajentamiseksi kiertotaloudessa.
Tehokas innovointi -ohjelman tavoitteena on varmistaa Metsä Boardin
tuotteiden kilpailukyky pitkällä tähtäimellä. Sen painopistealueita ovat
kartongin keventäminen ja fossiilittomien, kierrätettävien tuotteiden, kuten
dispersiopäällystetyn kartongin, kehittäminen.
Kaikki Metsä Boardin kartongit valmistetaan uusiutuvasta, kierrätettä-
västä ensikuidusta. Ensikuitukartongit eivät vaikuta niihin pakatun tuotteen
hajuun tai makuun ja ne ovat turvallisin valinta elintarvikkeiden ja muiden
vaativien loppukäyttöjen kuitupakkauksiin.
47
■ Toimenpiteet
Yhtiön keskeisiä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä strategisia
toimenpiteitä ovat:
• Sitoutuminen uudistavan metsätalouden periaatteisiin ja uudistavan
maankäytön edistäminen myös tehdasalueilla. Lisätietoja tästä on
osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit.
• Vedenkäytön vähentäminen kehittämällä tuotannon prosesseja ja
ottamalla käyttöön uusia tekniikoita. Lisätietoja tästä on osioissa
E3 – Vesiresurssit.
• Siirtyminen täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotannossa.
Lisätietoja tästä on osioissa E1 – Ilmastonmuutos.
• Energiatehokkuuden parantaminen tehostamalla sähkön,
lämmön ja polttoaineiden käyttöä. Lisätietoja tästä on osioissa E1
– Ilmastonmuutos.
• Siirtyminen täysin fossiilittomiin raaka-aineisiin ja pakkausmateriaalei-
hin. Lisätietoja tästä on osioissa E1 – Ilmastonmuutos.
• Pakkausten ympäristövaikutusten pienentäminen tuotekehityksellä,
kuten kartonkien keventämisellä, sekä tarjoamalla asiakkaille muun
muassa kestävän kehityksen ja pakkaussuunnittelun palveluja. Lisätie-
toja tästä on toimintakertomuksen osiossa T&K -toiminta ja innovaatiot.
• Kierrättämisen edistäminen osallistumalla kansainvälisiin aloitteisiin.
Lisätietoja tästä on osioissa G1 – Poliittinen vaikuttaminen ja
lobbaustoiminta.
• Uusien käyttökohteiden etsiminen tuotannossa syntyvälle jätteelle
yhdessä kumppaneiden kanssa.
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien
käyttö
Raaka-aineet käytetään resurssitehokkaasti, jotta tuotannossa ei synny
hukkaa. Pääraaka-aine, uusiutuva puu, hyödynnetään täysimääräisesti.
Puun arvokkain osa, tukit, käytetään Metsä Groupin muiden liiketoimin-
ta-alueiden valmistamiin puutuotteisiin, ja ohuemmat puun osat sekä
harvennuksista saatavat ohuet puut ovat sellu- ja kartonkitehtaiden
pääraaka-aine. Oksat ja hakkuutähteet hyödynnetään uusiutuvan energian
tuotannossa. Metsä Boardin tehtaat parantavat jatkuvasti talteenottopro-
sesseja, jotta sellun ja kartongin tuotannossa ei synny hukkaa. Esimerkiksi
prosessiveden kierrätystä lisäämällä tehostetaan energiankäyttöä ja
vähennetään kuitumateriaalin hävikkiä.
Vuonna 2022 käynnistyneessä Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuun-
nittelussa lähtökohtana on fossiiliton tuotanto, kartongin keventäminen
sekä selvästi vähäisempi puun, energian ja veden käyttö tuotettua
taivekartonkitonnia kohden nykyisiin tuotantolaitoksiin verrattuna.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset
Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa Metsä Boardin tehtävänä on
tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman
resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä
pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä. Keskeistä on kartonkien kierrätettä-
vyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen sekä kehittäminen.
Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut karton-
git ovat kierrätettäviä riippuen paikallisista kierrätysjärjestelmistä. Kaikki
yhtiön kartongit lukuun ottamatta PE-päällystettyjä lajeja on sertifioitu
teollisesti kompostoituviksi DIN EN 13432 ja ASTM D6400 -standardien
mukaisesti ja kotikompostoituviksi NF T 51–800 -standardin mukaisesti.
Yhtiön T&K-painopistealueina ovat kartongin keventäminen sekä kierrä-
tettävien suojakerrosten kehittäminen elintarvikepakkausloppukäyttöön.
Lisätietoja T&K toiminnasta on toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta
ja innovaatiot.
Metsä Board tarjoaa asiakkailleen 360 Services -palvelukokonaisuu-
dessa muun muassa T&K-, kestävän kehityksen, ja pakkaussuunnittelupal-
veluita, joissa esimerkiksi pakkausten elinkaarilaskelmilla, datapohjaisilla
vertailuilla eri materiaalien ympäristövaikutuksista sekä konkreettisilla
pakkausratkaisuilla autetaan asiakkaita parantamaan pakkaustensa
kierrätettävyyttä ja materiaalitehokkuutta. Yhtiön kaikkien tuotteiden
elinkaarianalyysit ja eri materiaalien väliset vertailut tehdään ISO 14040
ja ISO 14044 -standardien mukaisesti. Elinkaarianalyysien laskentamalli
on ulkopuolisen kumppanin verifioima, ja kahdella yhtiön tuotteista
on EPD-ympäristötuoteseloste, jossa raportoidaan vertailukelpoisesti
kartonkituotteen elinkaariarvioinnin tuloksia.
Jäte ja sivuvirrat
Tuotannon sivuvirroista valtaosa hyödynnetään. Puuperäisiä jäte- ja sivu-
tuotejakeita, lietteitä, tuhkia ja kalkkijakeita käytetään maanrakennuksessa
ja viherrakentamisessa, lannoitteissa, kemianteollisuuden sovelluksissa
ja energiantuotannossa. Suhteellisen pieni osa materiaaleista päätyy
kaatopaikalle (taulukko sivulla 49).
Suurimmat prosessijätejakeet ovat sellun tuotantoprosessissa
syntyvä viherlipeäsakka ja energiatuotannossa syntyvä lannoitekäyttöön
kelpaamaton tuhka. Viherlipeäsakalle ei toistaiseksi ole vakiintunutta
käyttöä. Metsä Group etsii sille aktiivisesti uusia käyttötapoja tekemällä
omaa tutkimusta ja pilotointia sekä osallistumalla yliopistojen yhteis-
rahoitteisiin tutkimushankkeisiin. Vuonna 2023 viherlipeäsakkaeriä on
lähetetty testattavaksi uusissa käyttökohteissa ja sitä on hyödynnetty
maanrakentamisessa.
Osalla tehtaista on oma jätehuoltoalue tai kaatopaikka, joilla toiminta on
ympäristöluvan varaista. Omien jätehuoltoalueiden ympäristövaikutukset
minimoidaan ympäristölupien mukaisesti. Osa jätteistä toimitetaan
ulkopuolisille ympäristöluvanvaraisille jätehuoltoyhtiöille hyödynnettäväksi
tai loppukäsiteltäväksi. Jätehuollon toimijoiden vastuullisuus varmistetaan
toimitussopimuksissa.
Metsä Groupissa on käynnissä strateginen T&K-ohjelma sivuvirtojen
jalostamiseksi kiertotalouden käyttöön. Metsä Group tutkii ja kehittää itse
ja yhdessä kumppaneiden kanssa erilaisia uusia käyttötapoja lietteille,
tuhkille, ligniinille, sahanpurulle, kuorelle ja monille muille metsäteolli-
suuden sivuvirroille. Myös hiilidioksidin talteenoton ja jatkojalostuksen
mahdollisuuksia selvitetään.
48
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Materiaali- ja energiavirrat sisään
Puupohjaiset raaka-aineet, 1 000 tn 2023 2022
Puu 3505 4450
Ostosellu 373 558
Kierrätyskuitu 0 0
Muut raaka-aineet, 1 000 tn 2023 2022
Prosessikemikaalit 28 37
Päällysteet, sideaineet ja pigmentit 254 345
Pakkausmateriaali 21 30
Uusiutuvien ja kierrätettävien raaka-aineiden ja
pakkausmateriaalien osuus, % 2023 2022
Uusiutuvat materiaalit 93 93
Kierrätysmateriaalit 0,1 0,2
Metsä Board käyttää kierrätyskartonkia kartonkirullien hylsyissä.
Materiaali- ja energiavirrat ulos
Tuotteet, 1 000 tn 2023 2022
Sellu 555 683
BCTMP 441 727
Kartonki 1 319 1 890
Muut biotuotteet (mäntyöljy ja tärpätti) 17 20
Sivutuotteet, 1 000 tn 2023 2022
Lannoitekäyttö ja maanparannus (kalkkijakeet,
tuhka, hiekkainen kuori)
12 12
Teollinen käyttö (kalkkipöly, tuhka, siistausliete) 13 25
Energiankäyttö (siistausliete, hiekkainen kuori) 0 0
Yhteensä 25 36
Jätteiden käyttö ja loppusijoitus, 1 000 tn Oma käsittely Ulkopuolinen käsittely Yhteensä 2023 Yhteensä 2022
PROSESSIJÄTE (VAARATON JÄTE)
Materiaalihyötykäyttö 10 49 59 55
Energiakäyttö 59 0,6 59 74
Kaatopaikka 0 1,2 1,2 0,1
Prosessijäte yhteensä 69 50 119 129
MUU VAARATON JÄTE
Materiaalihyötykäyttö 0,1 3,6 3,8 4,6
Energiakäyttö 0 0,3 0,3 0,2
Kaatopaikka 0 0,1 0,1 0,03
Muu vaaraton jäte yhteensä 0,1 4,0 4,1 4,8
VAARALLINEN JÄTE
Materiaalihyötykäyttö - 0,5 0,5 0,1
Energiakäyttö - 0,01 0,01 0,01
Polttaminen ilman energiahyötyä - 0,8 0,8 0,7
Kaatopaikka - 0,01 0,01 0,01
Muu loppusijoitus - 0,1 0,1 0,04
Vaarallinen jäte yhteensä - 1,4 1,4 0,9
Kaikki jäte yhteensä 69 56 125 133
Mittareiden laatimisperiaatteet
Jätemäärä sisältää suoraan tehdasprosessista ja välivarastoin-
nista loppukäsittelyyn siirretyt jätteet, mukaan lukien materi-
aalina ja energiana hyödyntäminen, kaatopaikalle sijoittaminen
ja vaarallisen jätteen käsittely. Tehdasprosessista väliaikaiseen
varastointiin siirretyt jätteet eivät sisälly raportoituun jätemää-
rään. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan lukien.
Prosessijätteen määrä kaatopaikalle kattaa kaikilta tuotantolai-
toksilta kaatopaikalle päätyneen tuotantoprosesseissa syntyneen
jätteen määrän tonneina. 2030-kestävyystavoite koskee vain
prosessijätettä. Tavoite ei koske esimerkiksi tuotantolaitosten
henkilöstöravintoloista syntyvää jätettä, jonka määrä prosessijät-
teeseen verrattuna on arvioitu epäolennaiseksi.
Omilla jätteenkäsittelyalueilla käsiteltävien jätteiden määrä
kerätään vaakaraporteilta. Ulkoisen palvelutoimittajan
käsittelemien jätteiden määrä ja loppukäsittelytapa kerätään
palvelutoimittajilta.
49
S – Sosiaalinen vastuu
S1 – Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaiset osaosa-aiheet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
• Sukupuolten tasa-arvo ja
sama palkka samanarvoi-
sesta työstä
• Moninaisuus
• Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
• Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Yhdenvertaisuuden toteutuessa
henkilöstön kohtelussa, palkkauk-
sessa ja rekrytoinnissa työhyvin-
vointi voi lisääntyä ja mahdolli-
suudet jatkuvaan oppimiseen ja
urakehitykseen voivat parantua.
Mahdollisuus: Soveltuvimmat osaajat
valitaan avaintehtäviin, mikä parantaa
Metsä Boardin työnantajakuvaa sekä
innovaatio- ja suorituskykyä.
• Anonyymi rekrytointi on yhtiön päärekrytointitapa.
• Osaamisen kehittäminen ja suorituksen johtaminen on
systemaattista.
• DEI-toimintaan (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja
mukaan ottaminen) panostetaan.
• Naisten osuutta kasvatetaan eri organisaatiotasoilla.
• Jokaisella on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista eetti-
sessä ilmoituskanavassa.
Epäonnistuttaessa yhdenvertai-
suudessa henkilöstön kohtelussa,
palkkauksessa tai rekrytoinnissa
työhyvinvointi ja mahdollisuudet
jatkuvaan oppimiseen ja urakehi-
tykseen heikentyisivät.
Riski: Soveltuvimpia osaajia ei valita
avaintehtäviin, mikä heikentää Metsä
Boardin työnantajakuvaa sekä inno-
vaatio- ja suorituskykyä.
Työolot
• Työllisuusturva
• Työaika
• Riittävä palkka
• Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
• Työehtosopimusneuvottelut
• Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Työoloja edistävillä toimenpiteillä,
kuten yrityskohtaisilla työehtosopi-
muksilla, liukuvalla työajalla ja yk-
silöllisellä vuorotyöaikamallilla, on
myönteinen vaikutus työntekijöi-
den työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Mahdollisuus: Työvoiman työkyky,
työtyytyväisyys sekä sitoutuminen
yritykseen lisääntyvät. Tämä parantaa
Metsä Boardin työnantajakuvaa ja
suorituskykyä.
• Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat maissa,
joissa työolosuhteita koskevat lakisääteiset vaatimukset
ovat korkeatasoisia. Kaikissa toimintamaissa noudate-
taan paikallista lainsäädäntöä.
• Jokaisella on mahdollisuus kuulua tai olla kuulumatta
ammattiliittoon.
• Metsä Boardin käytössä on yrityskohtaiset
työehtosopimukset.
• Koko Metsä Boardin henkilöstö on sisällytetty keskitet-
tyyn henkilöstöhallintojärjestelmään.
• Henkilöstöllä on etätyömahdollisuus työn luonteesta
riippuen.
• Käytössä on liukuva työaika.
• Yksilöllinen vuorotyöaikamalli kokeilu on käynnissä
Suomen tuotantolaitoksilla.
Puutteelliset työolot heikentäisivät
työntekijöiden ja heidän läheisten-
sä elämänlaatua ja hyvinvointia
sekä lisäisivät eriarvoisuutta.
• Terveys ja turvallisuus Terveyttä ja turvallisuutta edistä-
villä toimenpiteillä on myönteinen
vaikutus työntekijöiden yleiseen
fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvoin-
tiin ja työkykyyn.
Riski: Työvoiman työkyky, työtyyty-
väisyys sekä sitoutuminen yritykseen
laskevat. Tämä heikentää Metsä Boar-
din työnantajakuvaa ja suorituskykyä.
• Terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä Metsä
Boardissa ovat esimerkiksi:
- Sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät
- Koulutus, mahdollisuudet työturvallisuushavaintojen
tekemiseen, jatkuvat riskiarvioinnit ja määritetyt
prosessit tapaturmatilanteissa toimimiseen
- Toimintamallit varhaiselle tuelle, työhönpaluun tuelle
(kuntouttava toiminta) sekä päihdeohjelma
- Esihenkilöiden koulutus työturvallisuuden ja -hyvin-
voinnin johtamisessa
- Työntekijöille tarjotaan muun muassa työkyvyn säilyt-
tämistä ennakoivaa ja edistävää terveydenhuoltoa ja
viriketukea
Puutteelliset toimenpiteet tervey-
den ja turvallisuuden varmista-
miseksi vaikuttaisivat kielteisesti
työntekijöiden yleiseen fyysiseen
ja psyykkiseen hyvinvointiin ja
työkykyyn.
Muut työhön liittyvät oikeudet
• Lapsityövoima
• Pakkotyö
Työoikeuksien rikkominen
aiheuttaisi inhimillistä kärsimystä,
eriarvoisuutta sekä työntekijöiden
ja heidän läheistensä elämänlaa-
dun heikkenemistä.
Riski: Metsä Boardille aiheutuu
pysyviä mainehaittoja. Työvoiman
työtyytyväisyys ja sitoutuminen
yritykseen laskevat.
• Metsä Board on keskittänyt tuotantonsa maihin, joissa
ei ole merkittävää lapsi- tai pakkotyövoiman riskiä.
• Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan ihmis-
oikeuksia, ei hyväksy ihmisoikeusloukkauksia missään
muodossa, ja on sitoutunut varmistamaan, ettei toimin-
nasta aiheudu negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia.
• Henkilöstöä koulutetaan ihmisoikeuksista verkkokoulu-
tusten avulla.
• Jokaisella on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista eetti-
sessä ilmoituskanavassa.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
50
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite 2023 2022
Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa, % 100 72 57
Naisia johdossa, % >30 21 25
Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF) 0 6,1 6,7
Henkilöstön työtyytyväisyys AAA A+ -
Henkilöstötutkimuksen edellinen tulos on vuodelta 2021.
■ Tavoitteissa edistyminen
• Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa - Anonyymi rekrytointi
aloitettiin Metsä Boardissa vuonna 2022. Vuoden 2023 tulos antaa
hyvän lähtökohdan kohti 2030-tavoitetta.
• Naisia johdossa - Toteutetuista toimenpiteistä huolimatta naisten
osuus johdossa ei kasvanut tavoitteen mukaisesti vuonna 2023.
Toimenpiteiden tehokkuutta ja oikeasuhtaisuutta suhteessa asetettuun
tavoitteeseen arvioidaan vuonna 2024.
• Työtapaturmataajuus, oma henkilöstö (TRIF) – Työtapaturmataa-
juus eteni kohti Nolla tapaturmaa -tavoitetta. Valitettavasti tapaturmien
joukossa oli vakavia onnettomuuksia, joten painotusta ennakoivaan
turvallisuustyöhön ja vakavien työtapaturmien ennaltaehkäisemiseen
tulee jatkaa.
• Henkilöstön työtyytyväisyys - Tulos pysyi samana kuin edellisessä
henkilöstötutkimuksessa. Tavoitteena on tehostaa henkilöstötutki-
muksen perusteella asetettujen toimenpiteiden toteutusta ja arvioida
mahdollisia muita työtyytyväisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, keskeiset riskit ja
mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin
perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on
kuvattu sivuilla 26–28.
■ Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin oman työvoiman vastuullisuutta ohjaavat soveltuvan
lainsäädännön lisäksi toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön
hallituksen hyväksymistä Metsä Groupin politiikoista, kuten eettisistä
toimintaperiaatteista (Code of Conduct) sekä Metsä meille kaikille -visiosta
ja johtamisjärjestelmistä. Toimintaperiaatteet kattavat Metsä Boardin
henkilöstön. Keskeisimmät työturvallisuuskoulutukset kattavat oman
työvoiman eli oman henkilöstön ja vuokratyövoiman.
Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman painopistealueina ovat
johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, tehtaiden yhtenäiset
toimintamallit, monimuotoinen, yhdenvertainen ja mukaan ottava kulttuuri
(DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehit-
täminen sekä tulevaisuuden henkilöstötarpeista huolehtiminen. Tavoite
on, että työyhteisössä jokainen tuntee roolinsa ja työnsä merkityksen
strategian toteuttajana. Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen
kasvu -strategisen ohjelman painopistealueisiin lukeutuu työturvallisuuden
jatkuva parantaminen. Tavoite on muun muassa vähentää työtapaturmien
määrää.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Metsä Board on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuotoi-
suutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista (DEI). Tätä työtä ohjaavat
Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet, yhdenvertaisuuspolitiikka ja
vuonna 2021 julkaistu Metsä meille kaikille -visio. Metsä Boardin yhden-
vertaisuustyön käytännön ohjauksesta vastaa vuonna 2023 perustettu
DEI-ohjausryhmä, jonka tavoitteena on varmistaa Metsä meille kaikille
-vision ja yhtiön muiden periaatteiden toteutuminen.
Eettiset toimintaperiaatteet ja yhdenvertaisuuspolitiikka kattavat
kiellon syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, rodun, kansalaisuuden, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdis-
tystoiminnan, perhesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden,
seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilön identiteettiin liittyvän
syyn perusteella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Syrjinnän kieltoa
sovelletaan koko työsuhteen elinkaareen ajan riippumatta siitä, onko
kyseessä vakituinen, määräaikainen vai osa-aikainen työsuhde.
Tietoisuutta monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta, mukaan
ottamisesta ja syrjinnän kiellosta lisätään henkilöstölle pakollisilla eettisten
toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksella ja DEI-verkkokoulutuksella.
Teemat ovat osa kaikkien uusien toimihenkilöiden ja oppisopimuskoulutet-
tavien perehdytyksiä sekä yhtiön esihenkilö- ja johtamisvalmennuksia.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Metsä Boardin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaa
henkilöstöpolitiikka. Metsä Boardin johto ja henkilöstötoiminto vastaavat
henkilöstöpolitiikkaan sisältyvien toimintaperiaatteiden toteutuksesta.
Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa muun muassa
perehdytään Metsä Groupin hyvän johtamisen viitekehykseen. Henkilöstön
taitoja kehitetään pitkäjänteisesti Metsä Boardin strategian ja tavoitteiden
mukaisesti.
Työolot
Metsä Board noudattaa toimintamaissaan sovellettavia työehtokäytäntöjä
paikallisen lainsäädännön lisäksi. Yhtiö on sitoutunut oikeudenmukaisiin
työsuhteen ehtoihin eettisissä toimintaperiaatteissaan. Suomessa
Metsä Board noudattaa yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden
työehtosopimuksia.
Kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset ja 88 prosenttia henkilöstöstä
sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista
työaikaa, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikatyötä koskevat
lakisääteiset vaatimukset ovat korkeatasoisia. Suomen-henkilöstön per-
hevapaiden palkanmaksukäytännöt on yhtenäistetty tasolle, joka ylittää
perhevapaalainsäädännön vaatimukset ja yhdenvertaistaa vanhempien
mahdollisuuksia hoitaa lasta. Kaikille työntekijöille maksetaan elämiseen
51
riittävä palkka (tilanne raportointikauden lopussa 31.12.2023). Metsä
Boardin työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka
koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -standar-
deista, -prosesseista ja -työohjeista. Metsä Boardin turvallisuusjohtamis-
järjestelmä ottaa huomioon kunkin maan lainsäädännön kuten Suomessa
työturvallisuuslain. Työturvallisuuden ohjaamisen lisäksi myös ISO 45001
-standardi edellyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Turvallisuuden toi-
mintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja
Metsä Groupin ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti.
Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohtamisen
periaatteissa, joista laadittu verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitos-
ten henkilöstölle. Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä Yleinen
turvallisuusperehdytys -verkkokoulutus on pakollinen Metsä Boardin tuo-
tantolaitoksissa ja rakennustyömailla työskentelevälle omalle työvoimalle.
Kaikki Metsä Boardin tehtaat noudattavat ISO 45001 -työterveys
ja -turvallisuusstandardia. Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla ja
pääkonttorissa on käytössä työpaikkojen organisointia ja työmenetelmien
standardisointia kehittävä 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä
tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.
Metsä Boardin työhyvinvointia ja työkyvyn edistämistä ja ylläpitoa ohjaa-
vat eettiset toimintaperiaatteet sekä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden
toimintaohje, joissa Metsä Group on sitoutunut edistämään henkilöstön
fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämi-
nen on ennakoivaa toimintaa ja sen tavoitteina on työntekijöiden työkykyä
uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimenpiteiden käynnistäminen ja ter-
veyden ylläpito läpi työuran. Toimipaikat vastaavat paikallisesti soveltuvan
lainsäädännön ja Metsä Groupin asettamien työhyvinvointivaatimusten
toteuttamisesta.
Metsä Board järjestää omalle henkilöstölleen terveyshuollon kunkin
maan lainsäädännön mukaisesti. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla
sisäisillä intranet-sivuilla ja ne sisältyvät työntekijöiden perehdytykseen.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Metsä Board on osana eettisiä toimintaperiaatteita sitoutunut toimimaan
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden
mukaisesti sekä kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen
ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja
-oikeuksien mukaisesti. Metsä Board on sitoutunut varmistamaan, että
liiketoiminnassa ja toimitusketjussa ei esiinny lapsi- tai pakkotyövoiman
käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta. Metsä Group
julkaisee vuosittain UK Modern Slavery Act Statementin, jossa kuvataan
toteutettuja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei omassa toiminnassa
tai toimitusketjussa esiinny modernia orjuutta. Metsä Board tukee
YK:n Global Compact -aloitetta ja muun muassa sen ihmisoikeuksia ja
työntekijöitä koskevia periaatteita. Ihmisoikeusasioita käsitellään muun
muassa kestävän kehityksen, eettisten toimintaperiaatteiden ja DEI:n
verkkokoulutuksissa, joiden säännöllistä suorittamista edellytetään koko
henkilöstöltä.
■ Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman
ja työvoiman edustajien kanssa
Metsä meille kaikille -visio
Metsä meille kaikille -vision määrittämisessä henkilöstövuorovaikutus oli
tärkeässä roolissa. Vision sisältöön vaikuttivat muun muassa kansainvä-
lisen omasta henkilöstöstä koostuvan työryhmän näkemykset sekä koko
henkilöstölle suunnatun kyselyn tulokset. Visioon liittyvät paikkakuntakoh-
taiset kehitystoimenpiteet määritettiin paikallisjohdon työpajoissa käyt-
täen apuna paikkakuntakohtaisia DEI-kyselyjä henkilöstölle. Työpajoista ja
DEI-kyselyistä on kerrottu tämän osion kohdassa Toimenpiteet.
Työehtosopimukset
Yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia
uudistetaan sopijapuolten kanssa jatkuvan neuvottelun periaatteella.
Yrityskohtaisten työehtosopimusten laatimisesta käynnistyivät työelämää
uudistavat ja parantavat toimenpiteet yhteistyössä henkilöstön edustajien
kanssa.
Yhteistoimintaan liittyvät aktiviteetit
Metsä Board noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallista työlain-
säädäntöä ja soveltuvia työehtosopimuksia. Yhteistoimintaa toteutetaan
kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Yhteistoiminnan tavoitteena on
kehittää yrityksen toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa
yrityksen päätöksentekoon koskien heidän työtään, työoloja ja asemaa
yrityksessä.
Suomen-luottamushenkilöille järjestetään vuosittain Metsä Groupin
yhteistyöfoorumi sekä Metsä Boardin konsernikokous, joissa luottamus-
henkilöt ja yhtiön johto käsittelevät luottamushenkilöiden kysymyksiä,
kehitysehdotuksia sekä konsernin taloudellisesta tilannetta. Lisäksi
Suomessa kaikkien tehtaiden johtoryhmissä on luottamushenkilö.
Metsä Boardilla on eurooppalainen yritysneuvosto (European Works
Council, EWC). EWC:n tavoitteena on edistää yhtiön sisäistä tiedonkulkua
ja yhteydenpitoa johtoryhmän ja henkilöstön välillä, sekä keskustella
säännöllisesti henkilökunnalle merkityksellisistä yhtiön monikansallista
toimintaa koskevista kysymyksistä noudattaen ensisijaisesti suomalaista
EWC-sopimusta. Yritysneuvostoa ei ole tarkoitettu kansallisilla tai paikalli-
silla työehtosopimuksilla säädeltävien asioiden käsittelyyn.
Henkilöstötutkimus, eettisyysbarometri ja Pulssi-kysely
Metsä Boardissa toteutetaan vuorovuosina työtyytyväisyyttä mittaava
henkilöstötutkimus ja eettisyysbarometri, joka mittaa henkilöstön näke-
mystä eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta käytännössä. Eetti-
syysbarometrista on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
Henkilöstötutkimuksen toteutuksesta vastaa HR-toiminto, joka tukee
yhtiön johtoa tutkimusten tulosten käsittelyssä ja huomioimisessa
päätöksenteossa. Tulokset käydään läpi eri organisaatiotasoilla sekä luot-
tamushenkilöiden kanssa. Esihenkilöitä koulutetaan tulosten käsittelyyn ja
lisäksi tiimeille tarjotaan ammattilaisen tukea tulosten käsittelyyn ja kehi-
tystoimenpiteiden muodostamiseen. Tulosten perusteella työyhteisöissä
määritetään kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan yksiköissä
ja yhtiön johdossa.
Metsä Board mittaa henkilöstön sitoutumista yhtiöön ja näkemystä
toiminnan eettisyydestä neljä kertaa vuodessa toteutettavalla
Pulssi-kyselyllä.
52
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Henkilöstötutkimuksen, eettisyysbarometrin ja Pulssi-kyselyn tulokset
ovat strategian toteutumisen mittareita.
Turvallisuusvartit ja työsuojelutoimikunnat
Työturvallisuutta edistetään ja tuetaan turvallisuusvarteilla eli työvoiman
infotilaisuuksilla, jotka kirjataan järjestelmään. Toimipaikkojen työsuoje-
lutoimikunnissa käsitellään säännöllisesti omaan työvoimaan kuuluvien
eri ryhmien kesken työturvallisuuden edistämiseen liittyviä asioita.
Työsuojelutoimikunta tekee vuosittain työsuojelun toimintasuunnitelman,
jonka perusteella työsuojelupäällikkö yhteistyössä työsuojelutoiminkunnan
kanssa määrittää keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät kehitystoimen-
piteet. Työsuojelutoimikunnat edustavat koko omaa työvoimaa eli omaa
henkilöstöä ja vuokratyövoimaa.
■ Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolen aiheiden esiin tuomiseksi
Eettinen ilmoituskanava
Oma työvoima voi ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai
lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan,
esihenkilölle, paikalliselle johdolle, henkilöstöhallinnolle tai Complian-
ce-komitealle. Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta
ja ilmoitusten käsittelystä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen.
Työolot
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardin riskienarviointia ja -hallintaa tukee HSEQ-järjestelmä, joka
on tarkoitettu muun muassa turvallisuushavaintojen, tapaturmien, läheltä
piti -tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä turvallisuusvarttien ja
turvakierrosten, kirjaamiseen ja seurantaan. Kirjauksia voi tehdä koko
oma työvoima. Turvallisuushavainnot käsitellään päivittäispalavereiden
yhteydessä. Metsä Board ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vastaan.
Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti eettisen
ilmoituskanavan kautta.
Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnalla luodaan edel-
lytykset vastaavien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset
puutteet turvallisuuden johtamisessa. Tutkintaraportin valmistumisen
yhteydessä koostetaan tutkinnan yhteenveto -materiaali, joka jaetaan
kaikille Metsä Groupin liiketoiminta-alueille.
■ Toimenpiteet
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Metsä meille kaikille -vision painopistealueet ovat yhdenvertaisuus ja suku-
puolten välinen tasa-arvo, monimuotoisuus, mukaan ottaminen ja kulttuu-
rin muutos. Ne ohjaavat sekä henkilöstöön liittyvien prosessien kehitystä
että vuosittain määriteltäviä toimenpiteitä vision saavuttamiseksi. Osana
jatkuvaa kehitystyötä tehdään vuosittainen palkkatasa-arvoselvitys,
koulutetaan henkilöstöä säännöllisesti ja varmistetaan, että johtamis- ja
esihenkilövalmennusten sukupuolijakauma vastaa DEI-tavoitteita.
Metsäalan perinteisen miesvaltaisuuden murtaminen on tunnistettu
keskeiseksi teemaksi Metsä Boardin sosiaalisen vastuun kokonaisuudessa.
Yhtiön strategisen tavoitteen lisäksi (>30 % naisia johdossa), naisten
osuutta pyritään kasvattamaan kaikilla organisaatiotasoilla.
Päärekrytointitapa on anonyymi rekrytointi. Se tukee henkilöstön
monimuotoisuutta rohkaisemalla eri taustaisia henkilöitä hakemaan töihin
Metsä Boardille. Anonyymillä rekrytoinnilla pyritään saamaan henkilöstö
pohtimaan ennakkokäsityksiään ja niiden mahdollista vaikutusta
rekrytointiin.
Vuonna 2022 toteutetun eettisyysbarometrin tulosten perusteella
kehityskohteeksi tunnistettiin Metsä meille kaikille -vision tunnettuuden
lisääminen ja toteutumisen vahvistaminen paikallistasolla, minkä edis-
tämiseksi paikallisjohdolle käynnistettiin työpajoihin perustuva ohjelma.
Työpajoissa määritellään kehitystoimenpiteet paikallishenkilöstölle
toteutetun DEI-kyselyn tulosten avulla. Vuoden 2023 loppuun mennessä
toteutetuissa DEI-kyselyissä keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat muun
muassa työmäärän epätasainen jakautuminen, työntekijöiden eriarvoinen
kohtelu sekä työn ja vapaa-ajan epätasapaino. Työpajat jatkuvat vuoden
2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään
varmistamaan kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä
panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja vetovoimaan työnantajana. Osaa-
miskartoitusten avulla tuetaan moniosaamisen kehittämistä ja osaamisen
mittaamista. Henkilökohtaisten arviointien ja laajempien osaamiskar-
toituksien avulla voidaan ohjata yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoista
osaamisen kehittämistä ja kehitysohjelmien sisältöjä.
Metsä Board kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään
osaamistaan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Kaikille luodaan
henkilökohtainen kehityssuunnitelma tukemaan osaamisen kehittämistä
henkilö- ja tiimitasolla. Jatkuvan kehittymisen edistämiseksi Metsä Group
käynnisti vuonna 2023 Hankinnan, Johtamisen, Kestävän kehityksen ja
Myynnin akatemiat aiemmin käynnistetyn Talouden akatemian rinnalle.
Henkilöstön ammatillista kasvua tuetaan ja hiljaisen tiedon hyödyntämistä
mahdollistetaan mentorointiohjelmilla.
Osaamisen kehittämisen toteutumista seurataan kahdella tasolla. Metsä
Boardissa seurataan henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää sekä
henkilöstötutkimuksen tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämisen
mahdollisuuksiin. Lisäksi jokaisesta akatemiasta kerätään palaute.
Metsä Boardin työntekijöillä on tulospalkkiojärjestelmä ja jokaisen
järjestelmään kuuluvan työntekijän tulospalkkiotavoitteisiin sisältyy
kestävyystavoite. Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan
ja niissä edistymistä seurataan kehityskeskusteluissa, jotka jokainen
työntekijä käy esihenkilönsä kanssa kaksi kertaa vuodessa. Tulospalk-
kiojärjestelmä ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle neljä
kuukautta tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä sekä henkilöitä, jotka
eivät ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana.
Työolot
Koko Metsä Boardin henkilöstö on sisällytetty samaan henkilöstöhal-
lintojärjestelmään, mikä vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastaisista
työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on työn luonteesta riippuen käytössä
joustavat työajat ja hybridimalli, jossa etätyötä voi tehdä osan viikosta.
Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän eri vaiheissa ja mahdollistaa
pitkän uran tarjoamalla erilaisia ratkaisuja, kuten työkiertoa.
53
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien
ennaltaehkäisyyn. Riskienarviointia tehdään säännöllisesti, ja oma
työvoima saa turvallisuusperehdytyksen työympäristön vaaratekijöihin.
Tapaturmia ehkäistään yhteisillä työturvallisuusstandardeilla,
ennakoivilla toimenpiteillä, kuten riskienarvioinnilla, turvahavainnoilla,
turvallisuuskierroksilla ja turvallisuuskoulutuksilla, sekä turvallisuutta
parantavilla investoinneilla. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä ovat käsiin ja
jalkoihin kohdistuneet vammat. Tunnistetuille vaarallisimmille työtehtäville
on määritetty työturvallisuusstandardit. Työlupastandardi kattaa näistä
keskeisimmät: turvaerotuksen, korkealla työskentelyn, nostotyöt, suljetun
tilan työskentelyn, kaivannot ja tulityöt.
Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamista tukevat pitkän aikavälin
turvallisuuden painopistealueet − yhteisten työturvallisuusstandardien
käyttöönotto, henkilökohtainen riskienarviointi ja käsiturvallisuuden kehit-
täminen. Painopistealueiden perusteella asetetut toimenpiteet ohjaavat
turvallisuustyön kehitystä, määrittävät keskeiset tavoitteet ja parantavat
turvallisuustyön ennakoitavuutta. Vuoden 2023 turvallisuustyön keskeisin
painopistealue oli henkilökohtaisen sitoutumisen kasvattaminen. Tämä
toteutettiin ennakoivan turvallisuustyön yksilötavoitteilla ja turvallisuusval-
mennus -konseptin suunnittelulla ja lanseerauksella.
Jatkuvista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta, vuonna 2023 Metsä
Boardin Simpeleen tehtaalla tapahtui kuolemaan johtanut tapaturma, kun
yhtiön työntekijä menehtyi kunnossapitotyön yhteydessä jouduttuaan
puristuksiin siltanosturin ja kiinteän rakenteen väliin. Tapaturma tutkittiin
perusteellisesti yhteistyössä viranomaisten ja palvelutoimittajien kanssa.
Tutkintaraportin lisäksi koostettiin sisäinen tutkinnan yhteenveto, joka jaet-
tiin muille Metsä Groupin liiketoiminta-alueille, jotta tapauksesta opittaisiin
ja tapaturmilta vältyttäisiin jatkossa.
Terveydenhuolto arvioi terveystarkastuksin henkilön terveydentilaa
suhteessa työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altisteisiin. Vuokra-
työvoiman osalta oma työnantaja vastaa terveyspalveluista. Yleisimpiä
ammattitauteja ovat esimerkiksi pölyn tai kemikaalin aiheuttama allerginen
reaktio ihossa tai hengityselimistössä. Työpaikan olosuhteet pyritään
järjestämään mahdollisimman terveysturvallisiksi esimerkiksi siisteyden
ja riittävän ilmanvaihdon osalta sekä varmistamaan henkilösuojainten
asianmukaisuus ja riittävyys.
Työssä suoriutumisen tueksi on määritetty toimintamallit kuntouttavalle
toiminnalle, varhaiselle tuelle sekä päihdeohjelma. Esihenkilöille tarjotaan
ohjeistusta ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen.
Vuonna 2023 jatkettiin työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Esihen-
kilöitä ja henkilöstöhallintoa koulutettiin varhaisen tuen toteutumisesta
osana arkijohtamista. Työhyvinvoinnin edistämisen prosessia tukevaa
materiaalia päivitettiin. Toteutuneita varhaisen tuen toimenpiteitä seura-
taan suhteessa määriteltyihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Erityishuomio
oli henkilöstön tuki- ja liikuntaelimistön kunnon sekä mielen hyvinvoinnin
tukemisessa. Aiheista järjestettiin webinaareja ja terveysvartteja henkilös-
tölle ja esihenkilöitä koulutettiin ”Mieli ja työ” -koulutuskokonaisuuksilla.
Metsä Groupin vuonna 2023 valmistelema yksilöllinen vuorotyöaikamalli
tukee Metsä Boardin Suomen tuotantolaitosten henkilöstön työkykyä lisää-
mällä henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihin. Vuonna
2024 alkaa vuoden kokeilujakso kaikilla Suomen tuotantolaitoksilla.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan osana henkilöstöhallinnon
prosessien kehitystä. Panostukset työturvallisuuteen, DEI-työhön sekä
näitä aiheita käsittelevät verkkokoulutukset ovat olleet keskeisiä ihmis-
oikeuksien toteutumiseen vaikuttavia käytännön toimenpiteitä vuonna
2023. Eettinen ilmoituskanava ja eettisyysbarometri ovat tärkeitä työkaluja
ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseen.
Henkilöstön tietosuojan osalta on määritetty Työntekijän henkilötietojen
käsittelyä koskevat menettelytavat sekä tietosuojapolitiikka, joita koko
henkilöstön tulee noudattaa. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaat-
teet ja säännöt, joita tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä.
Työntekijöiden terveyteen liittyviä henkilötietoja käsitellään vain tiettyjen
henkilöiden toimesta tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja tilanteissa,
joissa ne ovat lain edellyttämiä. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot
säilytetään erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Metsä
Boardissa on käytössä korkeatasoiset tekniset ja organisatoriset keinot
tietosuojan ja -turvan toteuttamiseksi, ja samaa vaaditaan työterveyspalve-
luja tuottavilta yrityksiltä osana sopimuksia.
Metsä Boardin tietoon tuli vuoden 2023 aikana tapauksia, joilla on voinut
olla välitön tai välillinen negatiivinen vaikutus yhtiön ihmisoikeusvastuun
toteutumiseen. Tapaukset on käsitelty kokonaisuudessaan osiossa
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen. Lisäksi oman henkilöstön työturval-
lisuuteen liittyen näitä tapauksia on käsitelty tarkemmin tämän luvun
alakappaleessa Terveys ja turvallisuus sekä toimittajien henkilöstön osalta
työturvallisuuteen ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin liittyen osiossa
S2 – Arvoketjun henkilöstö.
Henkilöstön avainluvut
2023 2022
Työntekijöiden määrä 2 343 2 347
Naiset 516 514
Miehet 1 827 1 833
Alle 30-vuotiaat 269 269
30–50-vuotiaat 1 088 1 113
Yli 50-vuotiaat 986 965
Vakinainen henkilöstö 2 177 2 154
Naiset 465 454
Miehet 1 712 1 700
Määräaikainen henkilöstö 165 193
Naiset 51 60
Miehet 114 133
Nollatuntisopimuksellinen henkilöstö 1 0
Naiset 0 0
Miehet 1 0
Kokoaikatyötä tekevä henkilöstö 2 262 2 267
Naiset 488 480
Miehet 1 774 1 787
Osa-aikatyötä tekevä henkilöstö 81 80
Naiset 28 34
Miehet 53 46
Ulkopuolisen työvoiman kokonaismäärä
omassa työvoimassa
12 -
Miesten ja naisten välinen osuus johdossa 22 / 6 21 / 7
Miesten ja naisten välinen osuus johdossa, % 79 / 21 75 / 25
54
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Työntekijät maittain
Suomi Ruotsi Puola Yhdysvallat Saksa Muut maat
Työntekijöiden määrä 1 280 780 110 74 27 72
Vakinaisen henkilöstön määrä 1 186 714 105 74 27 71
Määräaikaisen henkilöstön määrä 94 65 5 0 0 1
Nollatuntisopimuksellisen henkilöstön määrä 0 1 0 0 0 0
Kokoaikatyötä tekevien työntekijöiden määrä 1 244 743 109 73 23 70
Osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden määrä 36 37 1 1 4 2
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät - muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–19 % Puola Yhdysvallat
20–39 %
40–59 %
60–79 % Suomi
80–100 % Ruotsi Suomi, Ruotsi
Maat, joissa on yli 50 työntekijää.
Työntekijöiden vaihtuvuus ja rekrytoinnit
2023 2022
Työntekijöiden vaihtuvuus yhteensä, % 5,5 7,9
Naiset 6,6 11
Miehet 5,2 6,9
Alle 30-vuotiaat 5,5 14
30–50-vuotiaat 5,2 5,8
Yli 50-vuotiaat 5,9 9,1
Rekrytoitujen henkilöiden määrä yhteensä 130 120
Naiset 55 49
Miehet 75 71
Alle 30-vuotiaat 40 33
30–50-vuotiaat 75 73
Yli 50-vuotiaat 15 14
Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde
Suomi Ruotsi Puola
Työntekijät 0,95 1,00 -
Toimihenkilöt 0,98 0,93 0,98
Koulutus ja taitojen kehittäminen
2023 2022
Säännöllisiin tulos- ja urakehityskeskusteluihin
osallistuneet työsuhteiset työntekijät, %
92 88
Naiset 89 81
Miehet 93 90
Työntekijät 92 90
Toimihenkilöt 92 84
Johto 95 92
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien
keskimääräinen lukumäärä
18 15
Naiset 15 13
Miehet 18 16
Työntekijät 17 15
Toimihenkilöt 19 15
Johto 24 17
Sosiaalinen suojelu
Maat, joissa ei ole sosiaaliturvaa
listattujen elämäntapahtumien osalta
Sairaus
Työttömyys alkaen siitä, kun oma
työntekijä työskentelee yrityksessä
Intia, Singapore
Työssä saatu vamma tai
työkyvyttömyys
Intia, Singapore
Äitiysvapaa
Eläkkeelle siirtyminen Intia
55
Terveys ja turvallisuus
2023 2022
OMA HENKILÖSTÖ
Työtapaturmat 23 26
TRIF 6,1 6,7
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat 15 21
Tapaturmataajuus, LTA1F 4,0 5,4
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 1 0
Ammattitaudit 0 0
Kuolemaan johtaneet ammattitaudit 0 0
PALVELUTOIMITTAJAT
Työtapaturmat 4 10
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0 0
Perhevapaat
2023
Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, lkm 2 343
Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, % 100
Perhevapailla olleet naiset, lkm 44
Perhevapailla olleet naiset, % 8,5
Perhevapailla olleet miehet, lkm 159
Perhevapailla olleet miehet, % 8,7
Vertailuvuoden lukemaa ei saatavilla.
Kokonaisansiot
2023
Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen
kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin
(pois lukien korkeimmin palkattu henkilö)
37,8
Vertailuvuoden lukemaa ei saatavilla.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Omaan työvoimaan liittyvät luvut sisältävät koko Metsä Board
-konsernin.
Laskelmiin käytettävä henkilöstömäärä ilmoitetaan lukumääränä
raportointikauden lopussa (31.12.2023) pois lukien työehtosopi-
musten kattavuuteen, sosiaaliturvaan ja perhevapaisiin liittyvät
mittarit, joissa raportointiajankohta on 30.9.2023. Muutosten
viimeisen vuosineljänneksen aikana ei oleteta vaikuttavan lop-
putulokseen näissä mittareissa. Henkilöstön lukumäärä sisältää
myös ei-aktiiviset työntekijät kuten perhevapailla olevat henkilöt.
Metsä Board työllistää vuodessa noin 300 kausiluonteista
kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää ja harjoittelijaa, joista
kaikki eivät ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin
henkilömäärä lasketaan.
Ulkopuolinen työvoima omassa työvoimassa sisältää työntekijät,
joilla on Metsä Boardin kanssa työvoiman toimitussopimus eli
itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoi-
mintaa harjoittavien yritysten toimittama työvoima. Työvoiman
määrässä ei yleensä tapahdu merkittäviä vaihteluja vuoden
aikana.
Rekrytoinnit sisältävät vakituiset uudet palkkaukset. Työntekijöi-
den vaihtuvuuteen lasketaan kaikki lähtösyyt (pl. liikkeenluovu-
tus) jaettuna henkilömäärällä. Luku sisältää vakituiset työsuhteet.
Anonyymien rekrytointien osuus avoimista hauista kattaa
Workday-järjestelmässä tehdyt rekrytoinnit. Workday on
käytössä valtaosassa rekrytoinneista. Esimerkiksi tilanteet, joissa
työnhakija on suoraan yhteydessä tuotantolaitokseen, eivät ole
mukana laskennassa.
Naisten osuus johdossa sisältää naiset, joiden johtotaso (mana-
gement level) on VP/SVP/CEO ja joilla on johdon vaativuustaso.
Palkitsemisen luvut on raportoitu 31.12.2023 aktiivisessa
työsuhteessa olevan henkilöstön perusteella. Naisten ja miesten
kokonaispalkkojen suhde on laskettu henkilöiden lukumäärällä
painotettuna keskiarvona samassa palkkaluokassa olevien nais-
ten ja miesten kesken. Mikäli yksikössä ei ole käytössä palkka-
luokkia, on palkkoja verrattu saman tehtaan sisällä. Taulukossa on
ilmoitettu kolme suurinta toimintamaata. Korkeimmin palkatun
henkilön vuotuista kokonaisansiota vuotuisten kokonaisansioiden
mediaaniin verrattaessa on mediaanin laskennasta jätetty pois
henkilöt, jotka ovat aloittaneet kesken raportointivuoden, ovat
olleet raportointivuonna pitkällä poissaololla (yli 3 kuukautta)
sekä korkeimmin palkatun henkilön palkka. Elämiseen riittävän
palkan indikaattori on laskettu vertaamalla henkilöiden kokonais-
palkkoja markkinadataan kyseisen alueen elämiseen riittävästä
palkasta.
Työtapaturmien lukumäärä on ilmoitettu erikseen oman
henkilöstön ja palvelutoimittajien työntekijöiden osalta. Tapatur-
mataajuudet eli TRIF ja LTA1F sisältävät vain oman henkilöstön,
koska tietoa palvelutoimittajien toteutuneista työtunneista ei
ole saatavilla. LTA1F sisältää kaikki työtapaturmat, jotka ovat
johtaneet vähintään yhteen poissaolopäivään. Taajuudet on
laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Kuolemaan johtaneiden työta-
paturmien määrä sisältää oman henkilöstön ja palvelutoimittajien
työntekijät.
Henkilöstötutkimuksen tulokset perustuvat kahden vuoden välei-
hin tehtävään henkilöstökyselyyn. Tuloksia verrataan Euroopan
normeihin, joihin suhteutettuna saadaan työtyytyväisyyden taso.
Kaikilla Metsä Boardin työntekijöillä on mahdollisuus vastata
kyselyyn. Vastaukset kerätään asteikolla 1−4 (täysin eri / samaa
mieltä), ja ulkoinen palveluntarjoaja muuntaa vastaukset indek-
seiksi asteikolla 0−100 (100 = kaikki ovat täysin samaa mieltä).
Tavoite AAA on normiin verrattuna ”erittäin hyvä”.
56
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
S2 – Arvoketjun työntekijät
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osaosa-aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Työolot
• Työllisuusturva
• Työaika
• Riittävä palkka
• Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
• Työehtosopimusneuvottelut
• Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvon-
tamekanismeilla kuten harmaan talou-
den torjuntamallilla voi olla myönteinen
vaikutus toimittajien työntekijöiden
työoloihin.
Riski: Metsä Board voi tietämättään
tukea arvojensa vastaista toimintaa.
Toimittajien työntekijöiden tai sopi-
musyrittäjien työkyky, tyytyväisyys
ja sitoutuminen yhteistyöhön Metsä
Boardin kanssa heikentyvät. Metsä
Boardin maine vastuullisena ja tur-
vallisena kumppanina vaarantuu.
• Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät
vaatimukset oikeudenmukaisille työsuhteille.
• Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan toimittajien
auditoinneilla ja arvioinneilla.
• Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta
Know Your Business Partner -taustatarkastuksessa,
jossa tarkastetaan muun muassa tiedossa olevat
ihmisoikeusloukkaukset.
• Rakennusprojekteissa on käytössä harmaan talou-
den torjuntamalli.
Puutteelliset työolot heikentäisivät
toimittajien työntekijöiden ja heidän lä-
heistensä elämänlaatua ja hyvinvointia,
lisäisivät eriarvoisuutta ja vaarantaisivat
työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
• Terveys ja turvallisuus Metsä Boardin turvallisuusvaatimukset
voivat vaikuttaa toimittajien työnteki-
jöiden hyvinvointiin ja työkykyyn sekä
työntekijöiden lähipiirin hyvinvointiin
myönteisesti.
Mahdollisuus: Toimittajien ja toimit-
tajien työntekijöiden työkyky, hyvin-
vointi ja sitoutuminen yhteistyöhön
Metsä Boardin kanssa lisääntyvät.
Metsä Boardin maine vastuulli-
sena ja turvallisena kumppanina
vahvistuu.
• Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät
vaatimukset työturvallisuusjohtamiselle.
• Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan kohdenne-
tuilla toimittaja-auditoinneilla ja -arvioinneilla.
• Turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa Metsä
Boardin toiminnoissa työskentelevät palvelutoimit-
tajat. Työturvallisuutta kehitetään palvelutoimittajien
kanssa jatkuvasti.
• Puunhankinnassa toteutetaan säännöllisesti metsä-
työmaan valmistelupäiviä sekä purku- ja lastauspaik-
kojen turvallisuuskävelyitä.
Puutteet Metsä Boardin asettamissa
terveyden ja turvallisuuden vaatimuk-
sissa tai niiden toteutumisen varmis-
tamisessa heikentäisivät toimittajien
työntekijöiden työkykyä sekä fyysistä
että psyykkistä hyvinvointia ja lisäisivät
työtapaturmia.
Muut työhön liittyvät oikeudet
• Lapsityövoima
• Pakkotyö
Työoikeuksien rikkominen Metsä Boar-
din toimitusketjussa johtaisi inhimilli-
seen kärsimykseen sekä työntekijöiden
ja heidän läheistensä elämänlaadun
heikkenemiseen ja eriarvoisuuteen.
Riski: Metsä Board tukee tietämät-
tään arvojensa vastaista toimintaa,
mikä vaarantaa Metsä Boardin
maineen vastuullisena kumppanina
ja toimijana.
• Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät
vaatimukset ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.
• Vaatimustenmukaisuutta varmistetaan
toimittaja-auditoinneilla.
• Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta
Know Your Business Partner -taustatarkastuksessa,
jossa tarkastetaan muun muassa tiedossa olevat
ihmisoikeusloukkaukset.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
■ Tavoitteet
Metsä Board on asettanut arvoketjun työntekijöitä koskevia kestävyysta-
voitteita liittyen toimittajien sitoutumiseen eettisiin toimintaperiaatteisiin
sekä toimittaja-arviointeihin ja -auditointeihin. Tavoitteita käsitellään
osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arviointi
Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, keskeiset riskit ja
mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaatteisiin
perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on
kuvattu sivuilla 26–28.
■ Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin arvoketjun työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat
yhtiön hallituksen hyväksymät Metsä Groupin toimittajien eettiset
toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct) ja turvallisuusjohtamisjär-
jestelmä. Metsä Boardin vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa
on, että toimittajat sitoutuvat toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin tai
vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä
kattaa kaikki Metsä Boardin toiminnoissa työskentelevät palvelutoimitta-
jien työntekijät.
Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu on yksi Metsä
Boardin strategisista ohjelmista. Ohjelman painopistealueisiin lukeutuu
työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Tavoite on muun muassa vähen-
tää työtapaturmien määrää.
Työolot
Metsä Groupin toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on useita
toimittajien työntekijöiden työoloihin liittyviä vaatimuksia, joita toimittajien
tulee noudattaa:
• Oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot
• Lakien ja määräysten mukainen elämiseen riittävä palkka
• Oikeus yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin
• Oikeus yksityisyyteen
• Häirinnän kielto
• Yhdenmukaiset mahdollisuudet ja syrjinnän kielto
Vastuu toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on
Metsä Groupin hankintaorganisaatiolla, johon myös Metsä Boardin raa-
ka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty. Hankintaosaston johtaja
raportoi Metsä Groupin pääjohtajalle.
57
Terveys ja turvallisuus
Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka
koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -standar-
deista, -prosesseista ja -työohjeista. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaa-
timukset ovat yhtäläiset omalle työvoimalle ja Metsä Boardin toiminnoissa
työskenteleville palveluntoimittajille. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden
toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja Metsä Groupin
ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti. Turvallisuuden toi-
mintaperiaatteisiin liittyvät vastuut on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima.
Metsä Groupin palvelutoimittajien turvallisuusjohtaminen -standardi
asettaa vaatimukset Metsä Boardin toiminnoissa työskentelevien
palvelutoimittajien työnjohtoon ja valvontaan, henkilöstön osaamiseen,
turvallisuusraportointiin ja työlupiin liittyen.
Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä Yleinen turvallisuus-
perehdytys -verkkokoulutus on pakollinen Metsä Boardin tuotantolaitok-
sissa ja rakennustyömailla työskenteleville palvelutoimittajille.
Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet velvoittavat toimittajia
järjestämään työntekijöilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön
onnettomuuksien, vammojen ja sairauksien ehkäisemiseksi sekä varmis-
tamaan, että työntekijät ovat tietoisia ja saaneet riittävän koulutuksen
toimintaperiaatteiden vaatimuksista. Toimittajilla on oltava ISO 45001
-standardin mukainen tai muu vastaava työterveyden ja -turvallisuuden
järjestelmä käytössä soveltuvin osin.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on asetettu useita toimittajien
työntekijöiden muita työhön liittyviä oikeuksia koskevia vaatimuksia, joita
toimittajien tulee noudattaa:
• Kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjär-
jestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.
• Toimiminen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden mukaisesti.
• Toimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten
korjaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisiin haitallisiin
vaikutuksiin, jotka kohdistuvat suuremman haavoittuvuusriskin ryhmiin
tai henkilöihin, kuten siirtotyöläisiin.
• Pakko- ja lapsityövoiman käytön kieltäminen missä tahansa muodossa.
Metsä Groupin toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista voi lukea lisää
Metsä Boardin verkkosivuilta.
■ Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työnte-
kijöiden kanssa
Vuorovaikutuksen tarve toimittajien työntekijöiden tai heidän edustajiensa
kanssa korostuu silloin, kun toimittajien henkilöstö työskentelee Metsä
Boardin omiin toimintoihin rinnastettavissa toiminnoissa kuten tehtailla ja
rakennustyömailla. Muutoin toimittajien työntekijöiden näkemykset välitty-
vät välillisesti toimittajahallinnan aktiviteettien kuten yhteistyötapaamisten
ja -kyselyiden sekä auditointien kautta. Toimittajahallinnan käytänteistä on
kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
Turvallisuutta kehitetään ja seurataan tehtailla ja rakennusprojekteissa
työskentelevien palvelutoimittajien kanssa jatkuvasti. Tarkempi kuvaus
tämä osion kohdassa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Isoissa investoinneissa, kuten rakennusprojekteissa, seurataan eri pal-
velutoimittajien turvallisuussuoriutumista. Työmailla pidetään säännölliset
turvavartit projektihenkilöstön kanssa ja havaittuihin turvallisuuspoikkea-
miin puututaan aktiivisesti. Projekteille osoitetaan soveltuvan ammattiliiton
yhteyshenkilö sekä työsuojeluvaltuutettu.
■ Prosessit kielteisten vaikutusten korjaa-
miseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Eettinen ilmoituskanava
Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa Metsä Boardin yhteistyöhön liitty-
vistä havaitsemistaan eettisistä tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä
Groupin eettiseen ilmoituskanavaan tai Metsä Boardin yhteyshenkilölleen.
Ilmoituskäytännöistä kerrotaan yhtiön toiminnoissa työskentelevien
palvelutoimittajien työntekijöille yleisissä turvallisuusperehdytyksissä.
Eettisestä ilmoituskanavasta ja toimittajien henkilöstön mahdollisuudesta
tehdä ilmoituksia kerrotaan toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa
sekä tuotantolaitoksilla muun muassa infonäyttöjen ja julisteiden avulla.
Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa toimittaja sitoutuu
korjaamaan kaikki periaatteiden rikkomukset. Toimittajan on myös var-
mistettava, että sen työntekijöillä ja sidosryhmillä on mahdollisuus ilmaista
huolenaiheita tai epäkohtia ja että tapausten käsittelyyn on asianmukaiset
käytännöt.
Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoitusten
käsittelystä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
Työolot
Toimittajien työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia pyritään
ehkäisemään ja lieventämään muun muassa toimittajien taustojen tarkas-
tuksilla, auditoinneilla ja arvioinneilla. Rakennusprojekteissa on käytössä
harmaan talouden torjuntamalli ja työmaiden pistotarkastukset. Tarkempi
kuvaus tämän osion kohdassa Toimenpiteet sekä osiossa G1 – Liiketoimin-
nan harjoittaminen.
Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin
ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään Metsä Boardin
eskalaatioprosessin mukaisesti. Lähtökohtana on, että toimittajat saavat
mahdollisuuden korjata toimintaansa. Mikäli toimittaja ei ole halukas
tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, se poistetaan Metsä Boardin
toiminnoista. Vakavimmat tapaukset viedään Metsä Boardin ylimmän
johdon käsiteltäväksi. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan
rakennusprojektissa vuonna 2023 työmaalta jouduttiin poistamaan
yhteensä kymmenen yritystä sen vuoksi, etteivät ne ole täyttäneet
projektin vastuullisuusvaatimuksia huomautuksienkaan jälkeen. Lisätietoa
kerrotaan osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
Terveys ja turvallisuus
Turvallisuutta kehitetään ja seurataan tehtailla ja rakennusprojekteissa
työskentelevien palvelutoimittajien kanssa jatkuvasti. Palvelutoimittajilta
edellytetään tavoitteellista ja ennakoivaa turvallisuustyötä turvallisuus-
havaintojen, -kierrosten ja -keskustelujen muodossa. Palvelutoimittajien
työntekijät kirjaavat turvallisuushavainnot HSEQ-järjestelmään. Turvalli-
suushavainnot käsitellään päivittäispalavereiden yhteydessä. Metsä Board
ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vastaan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää
ilmoituksen myös anonyymisti eettisen ilmoituskanavan kautta.
58
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä
palvelutoimittajien kanssa. Vakavien tapaturmien tutkinnassa ovat mukana
myös viranomaiset. Tutkinnalla luodaan edellytykset vastaavien tapausten
välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet turvallisuuden
johtamisessa. Tutkintaraportin valmistumisen yhteydessä koostetaan
tutkinnan yhteenveto -materiaali, joka jaetaan myös muille Metsä Groupin
liiketoiminta-alueille.
Jos palvelutoimittajien työturvallisuudessa huomataan puutteita,
toimitaan kuten muidenkin työoloihin liittyvien rikkomusten osalta eli ensi-
sijaisesti annetaan mahdollisuus korjata toimintaa. Jos palvelutoimittaja
ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, se poistetaan toimin-
noista. Husumin kartonkitehtaan taivekartonkikapasiteetin kasvattamisen
investointiprojektissa poistettiin työmaalta kahdeksan palvelutoimittajaa
työturvallisuuspuutteiden vuoksi vuonna 2023. Puutteista ei aiheutunut
tapaturmia.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Tämän luvun alakappaleessa Työolot on kerrottu toimittajahallinnan
käytänteistä ja havaittujen epäkohtien käsittelyprosessista.
■ Toimenpiteet
Työolot
Toimittajien taustat tarkastetaan aina. Osana taustatarkastusta tiedossa
olevat ihmisoikeusrikkomukset ja mahdollinen ihmisoikeuksiin liittyvä
kielteinen julkisuus tarkistetaan. Toimittaja-arvioinneilla ja -auditoinneilla
pyritään varmistamaan, että toimittajalla on riittävät keinot omien työnte-
kijöidensä työoloja ja muita työhön liittyviä oikeuksia koskevien vaikutusten
tunnistamiseen ja minimointiin. Arvioinneissa tarkastellaan esimerkiksi
sitä, onko yrityksellä riittävät ja ennakoivat keinot työturvallisuuden
varmistamiseksi sekä kirjalliset eettiset ohjeet ja anonyymi ilmoituskanava
työntekijöille. Auditoinneissa havainnoidaan työskentelyolosuhteita ja
tarvittaessa haastatellaan työntekijöitä.
Rakennusprojekteissa alihankintaketjun vastuullisuus varmistetaan
ennakoivasti tarkistamalla yritysten taustat tarjousvaiheessa, käyttämällä
harmaan talouden torjuntamallia ja tekemällä säännöllisiä pistotarkas-
tuksia. Harmaan talouden torjuntamallilla varmistetaan, että alihankin-
taketjussa noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia, ja hoidetaan verot
ja velvoitteet asianmukaisesti. Säännöllisillä pistotarkastuksilla pyritään
havainnoimaan mahdollisia poikkeamia.
Lisää toimittajahallinnan käytänteistä on kerrottu osiossa G1 – Liiketoi-
minnan harjoittaminen.
Terveys ja turvallisuus
Ennen Metsä Boardin alueella työskentelyä toimittajat saavat yleisen sekä
työkohtaisen turvallisuusperehdytyksen ja työluvat. Palvelutoimittajien
tulee arvioida oman työnsä riskit, varautua niihin turvallisuussuunni-
telmalla, ja toimittaa suunnitelma kohdetehtaalle. Palvelutoimittajat
osallistuvat Metsä Boardin järjestämiin turvakierroksiin ja riskikartoi-
tuksiin. Yhtiön toiminnoissa tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään
HSEQ-järjestelmään. Tapaturmia ja ilmoitettuja turvallisuushavaintoja
seurataan jatkuvasti. Rakennusprojekteissa seurataan eri palvelutoimit-
tajien turvallisuussuoriutumista ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin
puututaan aktiivisesti.
Vuodesta 2023 alkaen Metsä Boardin tuotantolaitoksissa ja terminaa-
leissa on toteutettu säännöllisiä purku- ja lastauspaikkojen turvallisuuskä-
velyitä yhdessä puunhankinnan sopimusyrittäjien kanssa.
Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre järjestää keskeisten palve-
lutoimittajien edustajien kanssa säännöllisiä yhteistyöfoorumeita, joissa
käsitellään turvallisuusyhteistyön edellytyksiä ja yhteisiä kehitystarpeita.
Metsä Groupin keskeinen tulevien vuosien turvallisuuden kehitystoimen-
pide on yhteistyöfoorumien laajentaminen Metsä Boardille.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Tämän luvun alakappaleessa Työolot on kerrottu toimittajahallinnan
käytänteistä, esimerkiksi auditoinneista, joilla pyritään varmistamaan
sosiaalisen vastuun toteutuminen. Auditoijat on koulutettu havainnoimaan
muun muassa pakkotyöhön ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä
riskejä.
59
S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osaosa-aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
• Maahan liittyvät vaikutukset
• Asianmukaiset asuinolot
Systemaattisella sidosryhmävuoro-
vaikutuksella Metsä Group voi olla
mukana edistämässä yhteiskunnallista
yhdenvertaisuutta sekä konsensusta
eri yhteisöjen välillä. Paikallisyhteisöjen
ja muiden vaikutuksen alaisena olevien
yhteisöjen tarpeet tulisivat huomioi-
duksi päätöksenteossa ja toiminnan
kehittämisessä.
Mahdollisuus: Metsä Board huomioi eri
sidosryhmien kuten vaikutuksen alaisena
olevien yhteisöjen näkemykset, tarpeet ja
oikeudet päätöksenteossa ja toiminnan
kehittämisessä, mikä johtaa vastuullisuus-
vaikutusten parempaan hallintaan. Metsä
Boardin toiminnan hyväksyttävyys ja maine
vastuullisena toimijana vahvistuvat.
• Sidosryhmien osallistamisen mallia
kehitettiin vuonna 2023 määrittämällä
sidosryhmien osallistamisen johtamisen
prosessit, jotka viedään käytäntöön vuoden
2024 aikana.
• Metsä Board tiedottaa aktiivisesti toimin-
nastaan sekä järjestää paikallisesti ylei-
sötilaisuuksia isoista tapahtumista kuten
investoinneista.
• Sidosryhmiä osallistetaan kestävyyden
olennaisuusanalyysiin.
• Tuotantolaitospaikkakunnilla lisätään
paikallisten osallistumismahdollisuuksia ja
tehdään elämänlaatua paikallisesti paranta-
via aloitteita.
Sidosryhmävuorovaikutuksen puut-
teellinen hoitaminen voisi johtaa siihen,
ettei vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen näkemyksiä ja oikeuksia
oteta huomioon päätöksenteossa ja
toiminnan kehittämisessä.
Riski: Jos eri sidosryhmien kuten vaikutuk-
sen alaisena olevien yhteisöjen näkemyksiä,
tarpeita ja oikeuksia ei huomioida riittävällä
tasolla, Metsä Boardin tietämys oman
toiminnan ja arvoketjun vaikutuksista on
vaillinainen. Metsä Board ei tällöin pystyy
ottamaan sidosryhmiä huomioon päätök-
senteossa, mikä heikentää Metsä Boardin
toiminnan hyväksyttävyyttä sekä mainetta
vastuullisena toimijana.
Alkuperäiskansojen oikeudet
• Vapaa ja tietoon perustuva
ennakkosuostumus
• Itsemääräämisoikeus
Vuorovaikutuksen avulla alkupe-
räiskansojen tarpeet ja elinkeinoon
liittyvät reunaehdot tulisivat huomioi-
duksi päätöksenteossa ja toiminnan
kehittämisessä.
Mahdollisuus: Metsä Board osana Metsä
Groupia huomioi alkuperäiskansojen tarpeet
ja erityisesti elinkeinoon liittyvät reunaehdot
päätöksenteossa ja toiminnan kehittämi-
sessä, mikä johtaa vastuullisuusvaikutusten
parempaan hallintaan. Metsä Boardin hyväk-
syttävyys ja maine vastuullisena toimijana
vahvistuvat.
• Metsä Group käy saamelaisten kotiseudulla
paikallisesti vuoropuhelua poronhoidon
ja metsätalouden yhteensovittamisesta
keskeisten sidosryhmien, kuten metsän-
omistajien ja paliskuntien kanssa. Saame-
laisten kanssa käytävä yhteydenpito liittyy
tyypillisesti käytännön tapauksiin.
Vuorovaikutuksen puute johtaisi siihen,
ettei alkuperäiskansojen tarpeita ja
elinkeinoon liittyviä reunaehtoja oteta
päätöksenteossa ja toiminnassa huo-
mioon riittävällä tasolla.
Riski: Jos alkuperäiskansojen tarpeita ja
erityisesti elinkeinoon liittyviä reunaehtoja
ei huomioida riittävästi, Metsä Boardin
tietämys oman toiminnan ja arvoketjun
vaikutuksista vähenee. Metsä Board ei pysty
huomioimaan alkuperäiskansoja päätök-
senteossa, mikä heikentää Metsä Boardin
toiminnan hyväksyttävyyttä ja mainetta
vastuullisena toimijana.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
■ Tavoitteet
Metsä Boardin strategiset 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asetta-
mis- ja seurantaprosessi on avattu osiossa Kestävyyden hallinto ja strategia.
Erityisesti ympäristöön ja toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvien
kestävyystavoitteiden tarkoitus on suoraan tai välillisesti vähentää Metsä
Boardin kielteisiä vaikutuksia tai edistää myönteisiä vaikutuksia vaikutuk-
sen kohteena olevissa yhteisöissä.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arviointi
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat olennaiset vaikutukset,
keskeiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallinta-
prosessin periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä.
Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.
Metsä Boardin olennaisimmat vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
ovat metsiä omistavat tahot, tehdaspaikkakuntien paikallisyhteisöt sekä
tehtaita ympäröivä luonto ja siitä elantonsa saavat tai siitä kiinnostuneet
tahot, kuten alkuperäiskansat ja kansalaisjärjestöt.
■ Toimintaperiaatteet
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat
eettiset toimintaperiaatteet ja toimittajien eettiset toimintaperiaatteet,
joihin on dokumentoitu ihmisoikeuksiin liittyvät sitoumukset. Metsä Board
kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansanvälisesti tunnustettuja ihmisoi-
keuksia. Sitoumuksista on kerrottu tarkemmin osiossa S1 – Oma työvoima
ja S2 – Arvoketjun työntekijät. Sitoumukset koskevat oman työvoiman
ja arvoketjun työntekijöiden lisäksi kaikkia vaikutuksen kohteena olevia
yhteisöjä.
Vuonna 2023 määritettiin sidosryhmäosallistamisen johtamisprosessit
ja käytänteet, joiden mukaan toimitaan vuoden 2024 alusta lähtien.
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt huomioidaan korostetusti sidos-
ryhmätyössä ja vuonna 2024 käyttöön otettavissa johtamisprosesseissa,
joiden tavoitteena on varmistaa hyvät ja luottamukselliset suhteet,
matala yhteydenottokynnys ja säännölliset tapaamiset Metsä Boardin ja
sidosryhmien välillä. Metsä Board pyrkii myös kehittämään toimintojaan
kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia säännöllisesti.
60
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
Metsä Board viestii avoimesti toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksista
muun muassa elinkaarilaskelmilla ja pyrkii aktiivisesti vuoropuheluun
sidosryhmiensä kanssa. Sidosryhmävuoropuhelun tarkoituksena on
varmistaa, että sidosryhmät tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi sekä saada
palautetta yhtiön toiminnasta. Sidosryhmäpalaute analysoidaan sidos-
ryhmäkohtaisesti, huomioidaan toiminnan kehittämisessä ja raportoidaan
Metsä Boardin johdolle ja hallinnolle. Yhteydenpidon laajuus ja taajuus
vaihtelevat sidosryhmästä riippuen.
Vuonna 2024 käytäntöön vietävien sidosryhmäosallistamisen johta-
misprosessien tavoitteena on monipuolistaa yhteydenpidon keinoja sekä
yhtenäistää yhteydenpidon laajuutta ja taajuutta eri sidosryhmien välillä,
jotta niiden näkemykset tulevat yhdenvertaisesti huomioiduiksi. Tarkoitus
on kahdenvälisesti tavata jokainen keskeinen sidosryhmä vähintään
kerran vuodessa. Muita yhteydenpitomekanismeja ovat muun muassa
yhteistyöpäivät kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa, vierailut sekä
yhteistyöhankkeet.
Alkuperäiskansoista saamelaiset ovat Metsä Boardin toiminnan vai-
kutusten kohteena erityisesti puunhankintaan liittyen. Puunhankinnassa
huomioidaan oleellisimmat paikalliset sidosryhmät ja noudatetaan
sertifiointivaatimuksia. Metsäsertifioinneissa määritellään tarkat kriteerit
myös sosiaaliselle kestävyydelle. Vaatimukset kohdistuvat muun muassa
alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseen. Saamelaisten kotiseu-
tualueella Metsä Group käy vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden
yhteensovittamisesta esimerkiksi metsänomistajien ja paliskuntien
kanssa.
■ Prosessit kielteisten vaikutusten korjaami-
seksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Metsä Board käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Suurten
hankkeiden, kuten uusien tuotantolaitosten tai -linjojen, toteuttamiseen
sisältyy aina etukäteen tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jossa
kuullaan paikallisyhteisöjä ja muita sidosryhmiä. Muissa asioissa vaikutuk-
sen kohteena oleva yhteisöt voivat tuoda esiin huolenaiheitaan olemalla
suoraan yhteydessä paikallisiin toimintoihin, kuten tuotantolaitosten
yhteyshenkilöihin, Metsä Boardin viestintään tai Metsä Groupin yhteiskun-
tasuhteisiin. Mahdollisten kielteisten vaikutusten korjaamiseksi yhtiö toimii
viiveettä sekä tarvittaessa yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten
kanssa.
Metsä Boardin tuotantolaitoksilla järjestettävät avoimet ovet on vakiintu-
nut tapa kertoa toiminnasta paikallisille asukkaille ja muille kiinnostuneille.
Metsä Board pyrkii tiedottamaan kattavasti yleisölle avoimista tilaisuuk-
sista esimerkiksi lehti-ilmoituksilla ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi
yhtiön verkkosivujen kautta on mahdollista antaa palautetta ja esittää
kysymyksiä.
Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt voivat ilmoittaa eettisistä tai
lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan.
Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa toimittaja sitoutuu korjaa-
maan kaikki periaatteiden rikkomukset. Eettisestä ilmoituskanavasta on
kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
■ Toimenpiteet
Olennaisuusanalyysia tarkennetaan vaikutuksen piirissä olevien yhteisöjen
kanssa käydystä yhteydenpidosta saadulla palautteella. Tunnistettuja
mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään tarkastelemalla mahdollisia
liiketoiminnan kehitys- ja yhteistyöaloitteita niistä kiinnostuneiden
sidosryhmien kanssa.
Toimia kielteisten vaikutusten hallintaan ja positiivisten vaikutusten edis-
tämiseen tehdaspaikkakunnilla ovat ympäristövaikutusten systemaattinen
pienentäminen, paikallisyhteisöjen osallistaminen ja yhteistyön lisääminen
sekä elämänlaatua paikallisesti parantavat aloitteet, kuten työllisyyden
parantaminen ja virkistäytymismahdollisuudet.
Metsä Boardin tuotantolaitoksille tullaan laatimaan biodiversiteettisuun-
nitelmat osana Metsä Groupin vuonna 2023 käynnistämää toimenpide-
ohjelmaa. Biodiversiteettisuunnitelma tehdään yhteistyössä rakennetun
ympäristön biodiversiteettikysymyksiin erikoistuneen kansalaisjärjestön
kanssa. Tavoitteena on nostaa rakennetun ympäristön monimuotoisuuden
suojelu uudelle tasolle tehdasympäristöissä ja kehittää yhteistyötä
paikallisyhteisöjen kanssa.
Uudistavan metsätalouden strategia on Metsä Groupin pitkäjänteisesti
kehittämä ratkaisu sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, huoleen
ottaa luontokato ja ilmastonmuutos vakavasti. Uudistavan metsätalouden
rinnalla Metsä Group edistää mm. vapaaehtoisen METSO-metsiensuoje-
luohjelman toimeenpanoa. Metsänomistajajäsenille Metsä Group tarjoaa
uudistavan metsätalouden kautta palveluratkaisuja, kuten Metsä Group
Plus -palvelu.
Uudistavasta metsätaloudesta ja monimuotoisuustyöstä on kerrottu
lisää osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Yhteistyötä tiedeyhteisöjen kanssa tullaan vahvistamaan, muun muassa
sidosryhmille järjestettävillä yhteistyöpäivillä, joissa mm. kerrotaan Metsä
Groupin ja tiedeyhteisöjen välisen yhteistyön etenemistä sekä tarjotaan
Metsä Boardin sidosryhmille mahdollisuus vaikuttaa työhön laajemmin.
61
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osaosa-aihe Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
Terveys ja turvallisuus Jos Metsä Boardin tuotteissa esiintyisi
tuoteturvallisuuteen liittyviä puutteita,
aiheutuisi kuluttajien ja loppukäyttäjien
terveydelle ja turvallisuudelle kielteisiä
vaikutuksia.
Riski: Metsä Boardille aiheutuu maine-
haittaa nykyisten ja potentiaalisten uusien
asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien
keskuudessa, mahdollisia korvausvelvolli-
suuksia ja muita vahingon rajoittamiseen
liittyviä kustannuksia.
• Metsä Boardin käytössä on säännölliset
tuoteturvallisuuskyselyt, -tarkastukset,
-riskiarvioinnit ja -seuranta.
• Metsä Boardilla on asianmukaiset sertifioi-
dut johtamisjärjestelmät.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
Laadukkaiden tietojen
saatavuus
Jos Metsä Boardin tuotteissa esiintyisi
virheellisiä tuotetietoja, voisi siitä
aiheutua kielteisiä vaikutuksia kulut-
tajien ja loppukäyttäjien terveydelle ja
turvallisuudelle.
Riski: Metsä Boardille aiheutuu maine-
haittaa nykyisten ja potentiaalisten uusien
asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien
keskuudessa, mahdollisia korvausvelvolli-
suuksia ja muita vahingon rajoittamiseen
liittyviä kustannuksia.
• Metsä Boardilla on vakiintuneet käytännöt
tuotetiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuu-
den varmistamiseksi.
• Tuotetietojen vaatimustenmukaisuus
kontrolloidaan vuosittain ja jatkuvalla
muutosten seurannalla.
• Tuotetietoja ja tuotteille asetettuja vaa-
timuksia hallitaan tuotetiedon hallinnan
järjestelmällä (Product information mana-
gement system).
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arviointi
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset vaikutukset, keskeiset riskit
ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin periaattei-
siin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusanalyysi on
kuvattu sivuilla 26–28.
■ Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää vastuullisuutta
ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön hallituksen
hyväksymistä Metsä Groupin eettisistä toimintaperiaatteista, toimittajien
eettisistä toimintaperiaatteista, laatupolitiikasta ja johtamisjärjestelmistä.
Toimintaperiaatteiden tavoitteena on minimoida ympäristölle haitalliset
vaikutukset, edistää ihmisoikeuksia sekä vahvistaa eettistä toimintatapaa
ja näin varmistaa kuluttajille ja loppukäyttäjille, että tuotteet ovat
vastuullisesti valmistettuja. Toimintaperiaatteet kattavat välillisesti kaikki
kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmät.
Eettisten toimintaperiaatteiden ja toimittajien eettisten toimintaperi-
aatteiden aiheista loppukäyttäjille tärkeitä ovat esimerkiksi ympäristön
kunnioittaminen, ihmisoikeudet ja tuoteturvallisuus. Ympäristön
kunnioittaminen sisältää sitoumuksen käyttää puukuitua, jonka alkuperä
tunnetaan aina. PEFC- ja FSC®-sertifioidut puun alkuperän seurantajärjes-
telmät kattavat yhtiön kaikki toiminnot.
Laatupolitiikka määrittelee tavoitteet ja toimintaperiaatteet Metsä
Boardin toiminnan ja tuotteiden laadun varmistamiseksi. Tavoitteena on
varmistaa, että yhtiön toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laatu vastaa
asiakkaiden ja siten kuluttajien sekä loppukäyttäjien tarpeita ja odotuksia.
Lue lisää tuotteista osiossa E1 – Ilmastonmuutos.
Edelläkävijä vastuullisuudessa strategisen ohjelman yhtenä painopistea-
lueena on yhtiön roolin laajentaminen kiertotaloudessa. Tehokas innovointi
-strategisen ohjelmassa painopistealueina ovat muun muassa kartongin
keventäminen ja kierrätettävien tuotteiden kehittäminen. Strategisten
ohjelmien painopistealueista ja tavoitteista on kerrottu lisää osiossa E5 –
Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Terveys ja turvallisuus
Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät sitoumuksen varmistaa tuotteiden
turvallisuus koko arvoketjussa. Jäljitettävän puukuidun lisäksi Metsä Boar-
din muut raaka-aineet tulevat luotettavilta toimittajilta, jotka noudattavat
toimittajien eettisiä toimintaperiaatteita ja täyttävät tuoteturvallisuutta
koskevat vaatimukset. Lue lisää raaka-aineiden turvallisuudesta sivulla 63.
Metsä Board noudattaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojele-
miseksi asetettua lainsäädäntöä, mukaan lukien EU:n kemikaaliasetus
(REACH), kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva
asetus (CLP), biosidien käyttöä koskeva lainsäädäntö, sekä tuotteille
asetetut elintarviketurvallisuutta koskevat vaatimukset. Koska Metsä
Boardin kartongit ovat osa elintarvikkeiden tuotantoketjua, tuotannon
tuoteturvallisuuskäytännöt ovat samalla tasolla kuin vastaavat käytännöt
elintarviketeollisuudessa. Metsä Boardin tuotteiden turvallisuus varmen-
netaan niiden lainsäädäntöjen mukaisesti, joita sovelletaan tuotteiden
markkina-alueilla Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.
Tuotantolaitokset toimivat hyvien tuotantotapojen mukaisesti (Good
Manufacturing Practice, GMP), mikä on vaatimus kaikkien elintarvikekon-
taktimateriaalien tuotannolle. Kaikki Metsä Boardin tehtaat on sertifioitu
ISO 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti,
ja lisäksi kartonkia elintarvikekäyttöön tuottavat tehtaat on sertifioitu
FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti.
Alihankkijoiden ja toimittajien vaaditaan täyttävän vastaavat vaatimukset,
jotta lopputuotteen puhtaus ja turvallisuus kuluttajille ja loppukäyttäjille
voidaan varmistaa. Metsä Boardin tuotantolaitosten sertifioidut johtamis-
järjestelmät on listattu taulukossa sivuilla 71.
Laadukkaiden tietojen saatavuus
Tuotehallinnan laadun varmistamiseksi noudatetaan yhdenmukaisia
tuotehallintaprosesseja, jotka kattavat tuotteiden määritysten, perustie-
tojen ja tuoteselosteiden hallinnan, sekä tuotteille asetettujen asiakas- ja
viranomaisvaatimusten hallinnan tuotteiden koko elinkaaren ajalle.
62
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien
ja loppukäyttäjien kanssa
Pääsääntöisesti Metsä Boardin asiakkaat ovat yrityksiä. Sen vuoksi
prosessia suoraan yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
ei ole määritetty, vaan asiakkaat harjoittavat kuluttajavuorovaikutusta
omien prosessiensa mukaisesti. Metsä Boardin suora yhteydenpitokanava
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on nettisivuilla oleva yhteydenottolomake.
Metsä Board rakentaa näkemyksen kuluttajien ja loppukäyttäjien
toiveista ja tarpeista aktiivisella yhteydenpidolla asiakkaisiinsa. Vuorovai-
kutus on jatkuvaa sekä tarveperusteista ja sitä toteutetaan muun muassa
asiakaspalautelomakkein ja -kokemuskyselyin. Vuosittaiset asiakasko-
kemuskyselyt ovat osa asiakastarpeiden arviointia ja kehityskohteiden
tunnistamista.
Asiakasvuorovaikutuksen havainnot käsitellään myyntikokouksissa ja
tarvittaessa Metsä Boardin johdon kokouksissa, ja ne ohjaavat päätök-
sentekoa. Havaintojen avulla ja myyntimäärien seurannalla kasvatetaan
markkinatuntemusta, minkä myötä tuotteet ja palvelut sekä niiden kehitys
priorisoidaan kuluttajien ja loppukäyttäjien mieltymysten ja tarpeiden
mukaisesti. Asiakkaiden, ja siten kuluttajien ja loppukäyttäjien toiveiden
sekä tarpeiden huomioimisesta päätöksenteossa vastaa Metsä Boardin
johto.
Vuonna 2023 Metsä Board osallistui Aalto-yliopiston kanssa tutkimuk-
seen siitä, miten parantaa pakkausten suunnitteluprosessia yhteistyössä
kuluttajien kanssa luomalla narratiiveja, joita voidaan hyödyntää myös
tuotteen markkinoinnissa. Tutkimuksen tavoite oli saada kuluttajat mukaan
pakkausten suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessia tehostettiin
osallistamalla kuluttajat narratiivien luomiseen, ja heidän mielipiteitään
kyseltiin myös useissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Kuluttajat valittiin
sopivista tuotteiden käyttäjäryhmistä etätyöpajojen avulla.
■ Prosessit kielteisten vaikutusten korjaami-
seksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Metsä Board ohjaa yritysasiakkailta, kuluttajilta ja loppukäyttäjiltä tulevat
yhteydenotot käsittelyyn oikealle taholle kattavan vastauksen varmista-
miseksi. Tuotepalautteita koskevia yhteydenottoja käytetään tuotteiden
tai tuoteportfolioiden analysoinnissa ja palautteet huomioidaan tuote- ja
palvelukehityksessä.
Mahdolliset tuotevalitukset selvitetään perusteellisesti sisäisten ja
tarvittaessa ulkopuolisten tahojen, kuten tutkimuslaitosten, tukemana.
Yhtiöllä on laatupoikkeamien hallitsemiseksi prosessi, jonka mukaan
laatupoikkeamista tehdään juurisyyanalyysit ja tarvittavat korjaavat
toimenpiteet. Mahdollisten tuoteturvallisuusriskien kohdalla noudatetaan
vakioitua takaisinvetoprosessia, jotta kaikki terveydelle mahdollisesti
haitalliset tuotteet saadaan pois markkinoilta ja kuljetuksesta. EU-tasolla
muun muassa elintarvikekontaktimateriaalien havaittuja riskejä ja
takaisinvetoja seurataan ja raportoidaan RASFF-ilmoitusten (Rapid Alert
System for Food and Feed) avulla. Metsä Boardin tuotteisiin ei kohdistunut
RASFF-ilmoituksia eikä yhtiön kartongista valmistettuja pakkauksia ole
takaisinvedetty kuluttajilta tuotteiden turvallisuuden vuoksi vuonna 2023.
Eettinen ilmoituskanava
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä
epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen
ilmoituskanavaan. Eettistä ilmoituskanavaa sekä ilmoitusten käsittelypro-
sessia on kuvattu laajemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.
■ Toimenpiteet
Terveys ja turvallisuus
Metsä Board ja ulkoiset osapuolet arvioivat tuotteiden vaatimustenmukai-
suutta. Säännöllisillä tuoteturvallisuuskyselyillä, tarkastuksilla ja seuran-
nalla varmistutaan, että riskejä hallitaan koko tuotanto- ja toimitusketjussa.
Metsä Boardin ISO 22000 ja FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestel-
miä ja niiden toimivuutta varmennetaan vuosittaisilla sisäisillä ja ulkoisilla
auditoinneilla.
Tuotantoon liittyviä tuoteturvallisuusriskejä hallitaan muun muassa
HACCP-menetelmällä (Hazard Analysis and Critical Control Points), joka on
käytössä kaikilla Metsä Boardin tuotantolaitoksilla. Vaara-analyysi uusitaan
aina oleellisten prosessi- tai raaka-ainemuutosten yhteydessä.
Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Metsä Boardin tuotteet
testataan säännöllisesti akkreditoiduissa laboratorioissa. Laboratorioana-
lyysit ja yksityiskohtaiset koostumusten vaatimuksenmukaisuusanalyysit
ovat perusta tuoteturvallisuuslausunnolle (Product Safety Statement),
joka sisältää tuotekohtaista tietoa tuotteiden turvallisuudesta ja
vaatimustenmukaisuudesta.
Toimenpiteiden toteutumista seurataan muun muassa mainetutki-
musten, asiakaspalautteen, asiakaskyselyiden, sisäisten auditointien ja
ulkoisten arviointien avulla. Metsä Boardin tuoteturvallisuusasiantuntijat
seuraavat jatkuvasti lainsäädäntöjen ja vaatimusten kehittymistä.
Laadukkaiden tietojen saatavuus
Tuotehallinnan prosessit sisältävät vakiintuneet käytännöt tuotetiedon
ajantasaisuuden varmistamiseksi sekä mahdollisten tuotetiedossa
esiintyvien virheiden korjaamiseksi.
Tuotetietoja ja tuotteille asetettuja vaatimuksia hallitaan Metsän Groupin
tuotetiedon hallintajärjestelmällä (Product Information Management
system), joka otettiin käyttöön vuonna 2022 ja jota kehitetään aktiivisesti
uusien tuotetiedon hallinnan tarpeiden tukemiseksi. Tuotetiedon hallinnalla
valvotaan aktiivisesti tuotetiedon oikeellisuutta. Metsä Groupilla on
sisäisen valvonnan prosessi, jota sovelletaan myös tuotetiedon hallintaan
ja jonka mukaan Metsä Boardin tuotteiden vaatimustenmukaisuus auditoi-
daan vähintään kahdesti vuodessa.
360 Services -palvelukokonaisuus
Metsä Boardin asiakkaille tarjoama 360 Services -palvelukokonaisuus
tuo lisäarvoa myös kuluttajille ja loppukäyttäjille. Palvelukokonaisuutta
on kuvattu osiossa E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä Hallituksen
toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta ja innovaatiot. Esimerkiksi
pakkaussuunnittelupalvelu mahdollistaa paremman kuluttajakokemuksen
pienemmillä ympäristövaikutuksilla. Kuluttajille ja loppukäyttäjille syntyy
lisäarvoa myös kierrätettävyyden parantamistoimilla, jotka edistävät
materiaalinkiertoa.
63
G – Vastuullisuuden hallinnointi
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille Hallinta
Yrityskulttuuri
Metsä Boardin toimet eettisen yrityskulttuu-
rin edistämiseksi mahdollistavat henkilöstölle
turvallisen työympäristön ja muille sidos-
ryhmille yhteistyön eettisen ja luotettavan
toimijan kanssa.
Mahdollisuus: Henkilöstön ja muiden sidosryh-
mien kokemus Metsä Boardista ja yhtiön maine
eettisenä ja luotettavana toimijana vahvistuu.
• Henkilöstölle tarjotaan tietoa eettisestä yrityskulttuurista perehdy-
tyksessä ja myöhemmin työsuhteen aikana verkko- ja luokkahuo-
nekoulutuksilla ja viestinnän keinoin. Erityisesti esihenkilöiden
valmiutta puuttua epäkohtiin kehitetään koulutusten avulla.
• Eettistä yrityskulttuuria mitataan eettisyysbarometrin avulla.
• Metsä Boardissa on käytössä kaikille avoin eettinen
ilmoituskanava.
Jos toimet henkilöstön sitouttamiseksi eetti-
seen yrityskulttuuriin olisivat riittämättömät,
siitä voisi seurata lainsäädännön vastaisia
tai epäeettisiä liiketoimia, epäyhdenvertaista
kohtelua ja häirintätapauksia.
Riski: Metsä Boardille aiheutuu taloudelli-
sia menetyksiä lainsäädännön vastaisesta
toiminnasta. Maine vastuullisena kumppanina ja
toimijana heikentyy. Epäyhdenvertainen kohtelu
ja häirintä laskevat henkilöstön työtyytyväisyyttä
ja sitoutumista.
Korruptio ja lahjonta
Ehkäiseminen ja havaitseminen: Metsä Boar-
din toimet ja valvontamekanismit korruption
ja lahjonnan estämiseksi mahdollistavat si-
dosryhmille yhteistyön eettisen ja luotettavan
toimijan kanssa.
Mahdollisuus: Sidosryhmien kokemus Metsä Bo-
ardista ja yhtiön maine eettisenä ja luotettavana
toimijana vahvistuu, mikä parantaa suoritus- ja
kilpailukykyä.
• Henkilöstölle tarjotaan tietoa eettisestä yrityskulttuurista perehdy-
tyksessä ja myöhemmin työsuhteen aikana verkko- ja luokkahuo-
nekoulutuksilla ja viestinnän keinoin.
• Metsä Boardissa on käytössä sisäiset kontrollit ja niitä kehitetään
jatkuvasti.
• Eettistä yrityskulttuuria mitataan eettisyysbarometrin avulla.
• Jokaisella on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista eettisessä
ilmoituskanavassa.
Tapaukset: Jos toimet ja valvontamekanismit
korruption ja lahjonnan estämiseen olisivat
riittämättömät, siitä voisi seurata Metsä Grou-
pin eettisten toimintaperiaatteiden ja lainsää-
dännön vastaisia toimenpiteitä korruptioon ja
lahjontaan liittyen.
Riski: Korruptio tai lahjonta johtavat merkittäviin
taloudellisiin seuraamuksiin sekä maineen ja
työnantajakuvan heikkenemiseen.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvontame-
kanismeilla sekä vastuullisuusyhteistyöllä
toimittajien kanssa on myönteinen vaikutus
eettisyyden ja vastuullisuuden toteutumiseen
toimitusketjussa.
Mahdollisuus: Metsä Boardin maine vastuullise-
na kumppanina ja toimijana paranee. Yhteistyö
toimittajien kanssa tiivistyy ja johtaa pitkiin
kumppanuuksiin.
• Toimittajilta edellytetään sitoutumista eettisiin
toimintaperiaatteisiin.
• Metsä Boardissa noudatetaan asianmukaista huolellisuutta kump-
paneiden valinnassa (Know your business partner -prosessi).
• Partner-tason toimittajien kanssa sovitaan yhteisistä kestävyysta-
voitteista ja toimenpiteistä.
• Yhtiön käytössä on toimittaja-arvioinnit, -kyselyt, -auditoinnit ja
riskianalyysit.
• Hankintahenkilöstöä koulutetaan eettisyys- ja
vastuullisuusasioissa.
• Yhteistyö paikallisten sopimusyrittäjien kanssa puukorjuussa,
kuljetuksessa sekä metsänhoitotöissä on tiivistä.
• Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan alkuperän
seurantajärjestelmien mukaisesti.
• Myös muiden raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien jäljitettä-
vyyttä kehitetään jatkuvasti.
Jos Metsä Boardin vaatimukset ja valvonta-
mekanismit olisivat riittämättömät, se voisi
johtaa yhtiön tai lainsäädännön vaatimusten
vastaiseen toimintaan toimitusketjussa.
Riski: Metsä Board tukee tietämättään arvojensa
vastaista toimintaa, mikä vaarantaa Metsä Boar-
din maineen vastuullisena kumppanina. Suhteet
toimittajien kanssa heikentyvät, mikä johtaa
parhaiden kumppanuuksien menettämiseen.
Jos hankintahenkilöstön koulutus tai val-
vontamekanismit olisivat riittämättömät, se
voisi aiheuttaa toimittajien epätasa-arvoista
kohtelua.
Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu
Jos väärinkäytösten ilmoittajien anonymiteet-
tia ja luottamuksellisuutta ei turvattaisi, siitä
voisi aiheutua vastatoimia väärinkäytösten
ilmoittajia kohtaan. Tällaisia tapauksia ei tullut
tietoon vuonna 2023.
Riski: Luottamus eettiseen ilmoituskanavaan
laskee, eikä väärinkäytösepäilyjä raportoida.
Tällöin Metsä Boardin arvojen ja eettisten
toimintaperiaatteiden vastainen toiminta voi
jäädä huomaamatta. Lainvastaisista toimista voi
aiheutua taloudellisia menetyksiä. Henkilöstön
työtyytyväisyys ja työnantajakuva heikentyvät.
• Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan on mahdollisuus tehdä
ilmoitus täysin anonyymisti.
• Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti Compliance-komitean
johdolla.
• Metsä Board on sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä
ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä
sitoumukset on vahvistettu sekä eettisissä toimintaperiaatteissa
että vuonna 2023 EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin uusien vaati-
musten myötä päivitetyissä rikkomusten ilmoittamista ja niiden
tutkintaa ohjaavissa periaatteissa.
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
Onnistuneella yhteiskuntavaikuttamisella
Metsä Board osana Metsä Groupia pystyy
tuomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
näkemyksiä, jotka tukevat biokiertotalou-
den edistämistä ja korostavat puupohjaisia
tuotteita vaihtoehtona esimerkiksi muovipoh-
jaisille tuotteille ja niiden roolia ilmastonmuu-
toksen hillinnässä.
Mahdollisuus: Poliittiset tahot tunnistavat
biokiertotalouden potentiaalin sekä metsien ja
puupohjaisten ratkaisujen roolin ilmastonmuu-
toksen hillinnässä, mikä parantaa Metsä Boardin
toiminnan edellytyksiä.
• Eettistä yrityskulttuuria ja eettisiä toimintaperiaatteita jalkaute-
taan koulutusten avulla. Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät
Metsä Groupin linjaukset esimerkiksi lahjoista, vieraanvaraisuu-
desta, eturistiriidoista, korruptionvastaisuudesta ja vapaasta
kilpailusta.
• Vaikutussuunnitelmat ja yhteiskunnalliset ydinviestit määritetään
konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategioiden, toimintaympäris-
tön tarkasteluun sekä sääntelyriskikartoituksiin perustuen.
• Vaikutustyön etenemisestä ja tuloksellisuudesta raportoidaan
konsernijohdolle ja hallitukselle säännöllisesti.
Jos Metsä Groupin yhteiskuntavaikuttami-
sen ydinviestejä tai vaikuttamiseen liittyviä
eettisiä käytäntöjä ei jalkautettaisi yhtiössä
riittävästi, siitä voisi seurata epäjohdon-
mukaista tai yhtiön toimintaperiaatteiden
vastaista vaikuttamista. Biokiertotalouden ja
puupohjaisten tuotteiden potentiaali ilmas-
tonmuutoksen hillinnässä jäisi hyödyntämättä
yhteiskunnassa.
Riski: Metsä Board ja Metsä Group eivät pystyy
johdonmukaisesti tuomaan poliittiseen keskus-
teluun olennaisiksi tunnistamiaan ydinviestejä,
mikä voi pahimmillaan johtaa sääntelyriskien
realisoitumiseen. Epäeettiset vaikuttamisen
keinot heikentävät yhtiön mainetta vastuullisena
toimijana.
Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan
64
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet
2030-tavoite 2023 2022
Eettisyysbarometrin toimenpiteiden toteutus, % 100 100 -
Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista, % 100 97 97
Sertifioidun puukuidun osuus, % >90 91 83
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista, % 100 99,0 98,7
Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille, % 100 68 50
MG: Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa, % 100 100 -
Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2023 asetettujen uusien tavoitteiden osalta. Eettisyysbarometrin toimenpiteiden toteutuksen edellinen tulos on vuodelta 2021.
MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.
■ Tavoitteissa edistyminen
• Eettisyysbarometrin toimenpiteiden toteutus − Eettisyysbarometri
toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2020 eettisyysbarometrin
toimenpiteet määritettiin vuodelle 2021, jolloin 100 % toimenpiteistä
toteutettiin. Vuonna 2022 määritetyistä toimenpiteistä saavutettiin
tavoitteen mukaisesti 100 % vuonna 2023.
• Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista − Raaka-ai-
neiden jäljitettävyys pysyi vuonna 2023 korkealla tasolla.
• Sertifioidun puukuidun osuus − Vuonna 2023 saavutettiin vuodelle
2030 asetettu tavoite.
• Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus
kokonaisostoista − Toimittajien sitoutumisessa eettisiin toimintaperi-
aatteisiin edistyttiin suunnitellusti kohti 2030-tavoitetta. Vuonna 2023
kehitettiin muun muassa toimittajien hyväksyntäprosessia.
• Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille − Vuonna
2023 tavoitteessa edistyttiin merkittävästi Metsä Boardin aloitettua
yhteistyön kestävyysarvionteihin erikoistuneen Ecovadiksen kanssa.
• Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa
− Kaikkien nykyisten partner-toimittajien kanssa on sovittu kestävän
kehityksen tavoite, joten vuoden 2030 tavoite on saavutettu. Yhteistyö
toimittajien kanssa jatkuu tiiviinä yhdessä asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseksi.
■ Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaa Compliance-komitea, johon kuu-
luvat Metsä Groupin lakiasioista, sisäisestä tarkastuksesta, henkilöstöstä
sekä compliancesta ja eettisyydestä vastaavat johtajat. Vuonna 2023
Compliance-komitea kokoontui viisi kertaa.
Compliancesta ja eettisyydestä vastaava johtaja antaa Metsä Boardin
johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa compliance- ja
eettisyyskatsauksen. Lisäksi lakiasioista, veroista sekä compliancesta ja
eettisyydestä vastaavat johtajat pitävät toimitusjohtajalle ja talousjohta-
jalle lakiasia-, compliance- ja verokatsauksen kaksi kertaa vuodessa.
Compliance-komitean roolia eettisten epäkohtien tutkinnassa on avattu
osiossa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja
tutkimiseen.
■ Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistaminen ja arvioiminen
Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevat olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskienhallintaprosessin
periaatteisiin perustuvassa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Olennaisuusa-
nalyysi on kuvattu sivuilla 26–28.
Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevien vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, analysoinnissa ja hallitsemisessa
keskeisiä ovat Know Your Business Partner -prosessi, toimittaja-arvioinnit
ja -auditoinnit, yhtiön eettisyysbarometri sekä eettinen ilmoituskanava.
■ Toimintaperiaatteet
Metsä Boardin liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat
soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät arvot,
Metsä Boardin eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja politiikat.
Metsä Board on sitoutunut toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoi-
keuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja edellyttää samaa
liikekumppaneiltaan. Vuodesta 2003 lähtien Metsä Board on tukenut YK:n
Global Compact -aloitetta ja sen ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ja ympäris-
töä sekä korruption vastustamista koskevia periaatteita.
Metsä Groupin kaikki 16 politiikkaa päivitettiin vuonna 2023 lainsäädän-
nön ja yhtiön toimintatapojen kehittymisen vuoksi. Politiikoista 3 on julkisia
politiikkoja ja 13 yhtiön sisäisiä. Konsernin koko henkilöstön tulee suorittaa
joka kolmas vuosi verkkokoulutukset eettisistä toimintaperiaatteista
sekä muista keskeisistä politiikoista, kuten yhdenvertaisuuspolitiikka
ja tietoturvapolitiikka. Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutus
kattaa keskeiset Metsä Boardissa noudatettavat eettiset periaatteet ja
havainnollistaa liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä
esimerkkien ja tehtävien avulla.
Työtehtäväkohtaisesti edellytetään myös muiden politiikkojen, kuten
kilpailu-, hankinta- sekä sopimus- ja lakiasianpolitiikan verkkokoulutusten
suorittamista. Vuonna 2023 jatkui edellisenä vuonna käynnistynyt
kilpailuoikeuden luokkahuonekoulutusohjelma sekä monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen työpajat paikallisjohdolle (työ-
pajoista kerrottu lisää osiossa S1 – Oma työvoima). Esihenkilökoulutuksiin
lisättiin osio, jolla kehitetään esihenkilöiden valmiuksia puuttua eettisiin
epäkohtiin ja rohkaistaan epäkohdista ilmoittamiseen. Eettisyys ja oikein
toimiminen ovat myös säännönmukaisesti osa uusien toimihenkilöiden ja
oppisopimusopiskelijoiden perehdytyspäivien ohjelmaa.
Verkko- ja luokkahuonekoulutusten suorittamista seurataan säännölli-
sesti yhtiön Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaavassa Compliance-ko-
miteassa, ja toteumat raportoidaan kerran vuodessa yhtiön hallituksen
tarkastusvaliokunnalle osana Compliance- ja eettisyyskatsausta. Eettisten
toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksen suoritusprosentti on esitetty
taulukossa sivulla 68.
65
Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman yhtenä painopistealueena
on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen kulttuurin
(DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja
kehittäminen. Ohjelman painopistealueista ja tavoitteesta on kerrottu
osiossa S1 – Oma työvoima.
Oikein toimimisen kulttuurin toteutumista ja kehittymistä mitataan
joka toinen vuosi toteutettavalla eettisyysbarometrillä, joka mittaa yhtiön
henkilöstön kokemusta eettisyyden toteutumisesta. Viimeksi vuonna 2022
toteutetun tutkimuksen perusteella taloudelliset väärinkäytökset, korrup-
tio, eturistiriidat, epäasiallinen vaikuttaminen yhteistyökumppaneiden
päätöksentekoon tai tietosuojarikkomukset eivät nouse esiin olennaisina
riskeinä. Eettisyysbarometrin tulokset käytiin läpi kaikissa toimipaikoissa
vuoden 2022 aikana, ja niistä jokainen määritteli kehitystoimenpiteet
vuodelle 2023 havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.
Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden
vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista
huolellisuutta (third-party due diligence) Know Your Business Partner
-taustatarkastuksessa, jossa tarkastetaan toimittajan taustat kauppapa-
kotteiden, korruption, rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien ja erilaisten
väärinkäytöksiin liittyvien riskien osalta ennen sitovan sopimuksen solmi-
mista ja yhteistyösuhteen aikana jatkuvan seurannan avulla. Vuonna 2023
prosessia kehitettiin ottamalla käyttöön uusi työkalu taustatarkastusten
tekemiseen, harmonisoimalla prosessia, selkeyttämällä vastuita ja rooleja
sekä päivittämällä taustatarkastuksissa käytetty riskimalli.
Metsä Board on lopettanut Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien
takia kaiken Venäjään ja Valko-Venäjään liittyvän liiketoiminnan. Toimintaa
ovat ohjanneet soveltuvan sääntelyn noudattaminen sekä liiketoiminnan
eettisyyteen liittyvä kokonaisharkinta.
■ Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen,
ilmoittamiseen ja tutkimiseen
Henkilöstöä ja sidosryhmiä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan
Metsä Boardin toimintaan liittyvistä lainsäädännön rikkomuksista sekä
eettisistä epäkohdista. Havainnoista voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, pai-
kallisjohdolle, HR:lle, Compliance-komitealle tai Metsä Groupin eettiseen
ilmoituskanavaan, joka on kaikkien sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien
saatavilla kymmenellä kielellä yhtiön verkkosivuilla. Ilmoituksen voi
tehdä anonyymisti. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen
palveluntarjoaja.
Metsä Board hyödyntää eettisyysbarometria seuraamaan eettisen
ilmoituskanavan ja muiden ilmoitustapojen toimivuutta epäkohtien esiin-
tuomiseen ja niiden käsittelyprosessiin liittyen. Eettisyysbarometrissa on
myös mahdollista antaa avointa palautetta muun muassa ilmoituskanaviin
liittyen.
Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan.
Tutkinnan ohjauksesta vastaa Compliance-komitea. Komitean tehtäviin
kuuluu valvoa, että tutkintojen seuraamukset ovat yhdenmukaisia
vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että korjaavat toimenpiteet
ovat riittävät yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa sekä rikkomusten
ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla.
Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai
hänen esihenkilönsä eivät koskaan itse osallistu rikkomusten tai niiden
epäilyjen tutkintaan. Mikäli tutkinnan kohteensa olevan rikkomuksen
merkittävyyden perusteella on tarpeellista, Compliance-komitea raportoi
tapauksen Metsä Boardin johdolle ja hallitukselle säännönmukaisessa
kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi.
Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin petokset tai muu rikollinen toiminta,
korruptio ja lahjonta, kilpailuoikeus, eturistiriidat, henkilöstöön liittyvät
asiat, syrjintä, yksityisyyden suoja ja tietoturva, työturvallisuus, ympäristö,
toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden rikkomukset sekä muut ilmoi-
tukset. Myös yhtiöön kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan
ilmoitusmäärissä.
Vuonna 2023 Metsä Boardin tietoon tuli tapauksia, joilla on voinut olla
välitön tai välillinen negatiivinen vaikutus yhtiön ihmisoikeusvastuun
toteutumiseen. Lievempiin henkilövahinkoihin johtaneiden työtapaturmien
lisäksi (sivu 56) Simpeleen kartonkitehtaalla sattui kuolemaan johtanut
työtapaturma. Yksikään tapaus ei johtanut oikeuskäsittelyyn tai sakkoihin
eikä koskenut lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä. Kuolemantapausta
koskeva viranomaistutkinta on käynnissä.
Vuonna 2023 tietoon ei tullut yhtään vahvistettua lahjontaan tai
korruptioon liittyvää tapausta. Yhtiön Compliance- ja eettisyysohjelmassa
noudatetun jatkuvan kehityksen periaatteen lisäksi ei tunnistettu tarvetta
aloittaa erillisiä kehityshankkeita lahjonnan- ja korruptionvastaisen
prosessin osalta.
Euroopan komissio tiedotti kesäkuussa 2023 lopettaneensa Euroopan
havusellutoimialan kilpailuoikeustutkinnan arvioituaan, että tutkimuksen
jatkamiselle ei ole perusteita. Tutkinta käynnistyi vuonna 2021 kilpailuoi-
keudellisen tarkastuksen seurauksena. Metsä Boardin osakkuusyhtiöön
Metsä Fibreen kohdistunut tarkastus oli osa laajempaa EU-tasoista
kilpailuoikeudellista tarkastusta sellutoimialalla.
EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät muutok-
set on huomioitu Metsä Boardin toimintamaissa eettisen ilmoituskanavan
osalta, tietoon tulleiden ilmoitusten tutkinnassa ja ilmoittajien suojelussa
sitä mukaa, kun paikallinen lainsäädäntö EU-maissa on tullut voimaan
vuosien 2022–2023 aikana. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukai-
sesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset sekä toteuttamaan
tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen lopputuloksen perusteella. Yhtiö
on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen
tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on
vahvistettu yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa ja rikkomusten ilmoitta-
mista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa, jotka päivitettiin vuonna
2023 vastaamaan EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin vaatimuksia. Vuonna
2023 yhtiön tietoon ei tullut tapauksia, joissa ilmoittajiin olisi kohdistunut
vastatoimia.
■ Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin
Toimittajahallinnan käytänteet
Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja
metsäpalvelut. Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty
Metsä Groupin hankinta ja logistiikka -yksikköön. Näiden hankintapro-
sessin avulla pyritään varmistamaan, että yhteistyökumppanit toimivat
vastuullisesti ja siten minimoimaan esimerkiksi ympäristöön, terveyteen,
korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät
riskit toimitusketjussa.
Puunhankinta
Metsä Boardin pääraaka-aine on Pohjois-Euroopan metsistä peräisin oleva
puu. Metsä Groupilla on puunhankintaorganisaatiot Suomessa, Ruotsissa,
Virossa ja Latviassa. Paikallisten sopimusyrittäjien kanssa tehdään
tiivistä yhteistyötä puunkorjuussa, kuljetuksessa sekä metsänhoitotöissä.
Kaikissa maissa, joista puuta hankitaan, on lakisääteinen velvollisuus
66
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
huolehtia metsän uudistumisesta uudistushakkuun jälkeen. Yhtiön
raaka-ainekulutuksesta 93 % on puuta ja ostosellua. Kaiken käyttämänsä
sellun ja kemihierteen Metsä Board tekee itse tai hankkii ne osakkuusyhtiö
Metsä Fibreltä.
Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan käytännöillä, jotka
täyttävät PEFC Chain-of-Custody ja FSC® Chain-of-Custody -alkuperän
seurantajärjestelmien vaatimukset (PEFC/02−31−92) ja FSC-C001580).
Näitä käytäntöjä arvioidaan vuosittain Metsä Groupin sisäisillä ja
kolmannen osapuolen tekemillä auditoinneilla. Auditoinneissa seurataan
ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita puuntoimittajien
ja korjuuyrittäjien toiminnassa sekä puukuidun jäljitettävyyttä omissa
prosesseissa. Metsä Boardin tavoite on, että vuonna 2030 sertifioidun
puun osuus kaikesta yhtiön käyttämästä puukuidusta on vähintään 90 pro-
senttia. Sertifioidun puunkuidun osuus vuonna 2023 on esitetty taulukossa
sivulla 65. Myös ei-sertifioidulta puulta vaaditaan kestävää alkuperää, ja
puu täyttää aina vähintään PEFC- ja FSC-kontrolloidun puun vaatimukset.
Metsä Boardin toimintaperiaatteista esimerkiksi alkuperäiskansojen
kanssa on kerrottu osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.
Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta
Vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa on, että toimittajat sitou-
tuvat Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier
Code of Conduct) tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin.
Toimittajien vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa
asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know your
Business Partner -taustatarkastuksessa, kuten on kuvattu kohdassa
Toimintaperiaatteet. Metsä Board valitsee vain toimittajia, jotka
sitoutuvat toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin ja jotka läpäisevät
taustatarkastukset.
Tarkemmat toimittaja-arvioinnit kohdennetaan keskeisimpiin toimittajiin
sekä niihin, joiden toimialalla tai -alueella on tunnistettu mahdollisia
ihmisoikeuksiin, korruptioon tai ympäristöön liittyviä riskejä. Toimittajien
vastuullisuutta ja toimittajiin liittyviä riskejä arvioidaan kyselyiden, Ecova-
dis-työkalun ja toimittaja-auditointien avulla.
Metsä Group, ulkopuolinen HSEQ-klusteri ja tarvittaessa muu
ulkopuolinen taho tekevät vuosittain toimittaja-auditointeja, jotka koskevat
eettisyyttä, ympäristövastuullisuutta, työturvallisuutta ja laatuasioita. Toi-
mittaja-arviointien ja auditointien perusteella annetaan kehitysehdotuksia
ja seurataan mahdollisia korjaavia toimenpiteitä. Tuloksista vastaa kolmas
osapuoli tai Metsä Groupin muu työntekijä kuin toimittajavastaava. Arvi-
ointien ja auditointien määrä vuonna 2023 on esitetty taulukossa sivulla 67.
Arvioinneissa ja auditoinneissa ei tehty vakavia löydöksiä.
Toimittajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintahenkilöstö
on koulutettu jääväämään itsensä päätöksissä, joihin voi liittyä eturisti-
riitoja. Tästä vaaditaan hankintaprosessissa kirjallinen vakuuttaminen.
Noin joka toinen vuosi toimittajille toteutetaan anonyymi kysely yhteistyön
sujuvuudesta ja reiluudesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyiden
tulokset tiedotetaan toimittajille ja niiden pohjalta tehdään toimenpiteitä
hankintakäytänteiden parantamiseksi. Hankintahenkilöstöllä on
vuosittaiset rahalliset tulostavoitteet, jotka liittyvät esimerkiksi toimittajien
vastuullisuusarviointien tekemiseen ja toimittajien tekemien parannusten
seurantaan.
Vuonna 2023 hankintahenkilöstö osallistui koulutuksiin, joissa käsiteltiin
muun muassa toimittajayhteistyön johtamista ja vastuullisuusasioiden
huomioon ottamista toimittajatapaamisissa. Vuonna 2023 Metsä Group
järjesti keskeisimmille toimittajilleen kestävää kehitystä käsittelevät
toimittajapäivät ja kilpailun.
Yhtiön tavoitteena on sopia kaikkien partner-tason toimittajien kanssa
yhteiset kestävyystavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseen.
Ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä toimittajien kanssa on
käsitelty tarkemmin osiossa E1 – Ilmastonmuutos. Lisäksi tavoitteena on
tuntea yhtiön kaikkien raaka-aineiden, kuten puun sekä prosessi-, perus- ja
päällystyskemikaalien, ja pakkausmateriaalien alkuperä, vähintään
valmistusmaa, vuoden 2030 loppuun mennessä.
Toimittajien vuosittaisissa tarkastuksissa varmistetaan, että heidän
toimittamiaan raaka-aineita käyttämällä tuotteet täyttävät lakisääteiset
sekä Metsän Boardin omat tiukat tuoteturvallisuusvaateet. Lisää tuotetur-
vallisuudesta on kerrottu osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.
Hankinnat paikallisilta toimijoilta, %
2023 2022
Hankinnat maista, joissa Metsä Boardilla on
tuotantoa
82 81
Puukuidun hankinta maittain, %
2023 2022
Suomi 62 60
Ruotsi 30 32
Baltian maat 8,1 7,0
Muut 0,02 1,0
Arvioidut tai auditoidut toimittajat sekä tehdyt kriittiset
havainnot
2023 2022
Arvioidut tai auditoidut toimittajat 201 61
Merkittävät ympäristöön liittyvät havainnot 0 0
Merkittävät sosiaaliseen vastuuseen liittyvät
havainnot
0 0
Uusien toimittajien taustatarkastukset, %
2023 2022
Osuus toimittajista, joille tehtiin Know Your Business
Partner -taustatarkastus
90 23
■ Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Eettistä toimintaa ohjaaviin eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy korrup-
tion ja lahjonnan kielto sekä korruption vastaisuuteen olennaisesti liittyvät
periaatteet eturistiriitojen välttämiseen sekä lahjoihin ja vieraanvaraisuu-
teen liittyen. Metsä Group on sitoutunut korruption ja lahjonnan vastaiseen
toimintaan omassa toiminnassaan ja suhteissa yhteistyökumppaneihinsa.
Vastaava kielto sisältyy myös Metsä Groupin toimittajien eettisiin
toimintaperiaatteisiin. Korruption ja lahjonnan vastainen työ tukee Metsä
Boardin 2030-kestävyystavoitteita vastuullisesta yrityskulttuurista ja
toimitusketjusta.
67
Tärkeimmät keinot korruptioon ja lahjontaan ehkäisemiseen ja havaitse-
miseen ovat:
• Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Metsä Groupin
toimintaa ohjaavista politiikoista (käsitelty sivulla 65, 68).
• Eettisyysbarometri, jolla mitataan toiminnan eettisyyttä ja pyritään
tunnistamaan kehityskohteita (käsitelty sivulla 66).
• Eettinen ilmoituskanava, joka on avoinna kaikille sisäisille ja ulkoisille
sidosryhmille. Ilmoitusten käsittelylle on määritetty määrämuotoinen
prosessi (käsitelty sivulla 66).
• Asianmukaista huolellisuus varmistettaessa yhteistyökumppaneiden
vastuullisuutta ja tarvittavat taustatarkastukset (third party due
diligence) osana Know Your Business Partner -prosessia (käsitelty
sivuilla 66 –67).
• Jatkuva eettisyyden kehittäminen toimitusketjussa. Tähän tärkeimpiä
keinoja ovat 2030-kestävyystavoitteiden mukaisesti toimittajien sitou-
tuminen toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisin sekä toimittajien
auditoinnit ja arvioinnit (käsitelty sivuilla 65 –67).
Eettiset toimintaperiaatteet- ja Yhdenvertaisuus-
verkkokoulutusten suoritustiedot
2023 2022
EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET
Uudistetun Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuk-
sen suorittaneiden henkilöiden lukumäärä
2 214 1 423
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut
uudistetun Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuk-
sen, %
98 63
Osuus hallituksesta, joka on suorittanut uudistetun
Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen
100 -
YHDENVERTAISUUS
Vanhan Yhdenvertaisuus -koulutuksen suorittanei-
den henkilöiden lukumäärä
2 215 2 226
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut
vanhan Yhdenvertaisuus -koulutuksen, %
98 98
Uudistetun Yhdenvertaisuus -koulutuksen suoritta-
neiden henkilöiden lukumäärä
1 995 -
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut
uudistetun Yhdenvertaisuus -koulutuksen, %
88 -
Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset
tapaukset
2023 2022
KAIKKI ILMOITUKSET LIITTYEN EPÄEETTISEEN TOIMINTAAN
Tutkintaan johtaneet ilmoitukset 4 6
Hallitukselle raportoidut kriittiset ilmoitukset 1 0
KILPAILUN VASTAINEN TOIMINTA
Oikeustoimet kilpailun vastaisesta toiminnasta 0 0
KORRUPTIO TAI LAHJONTA
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 0 0
Vahvistetut tapaukset, joissa sopimus liikekump-
panin kanssa on irtisanottu tai joita ei ole uusittu
korruptioon tai lahjontaan liittyvän tapauksen vuoksi
0 0
Korruptio- tai lahjontatapauksista annettujen tuo-
mioiden lukumäärä
0 0
Korruptio- tai lahjontatapauksista annettujen
sakkojen määrä
0 0
Vuonna 2023 hallitukselle raportoitu tapaus liittyi työturvallisuuteen.
■ Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
Metsä Board osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun osana Metsä
Groupia EU- ja kansallisella tasolla erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja
Saksassa. Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta on rekisteröity
EU:n avoimuusrekisteriin ja noudattaa sen käytännesääntöjä. Jäsennu-
mero avoimuusrekisterissä on 962687110415-94.
Metsäliitto Osuuskunnan hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on käytössään
sen liiketoimintaan nähden tarkoituksenmukainen yhteiskuntasuhteet
-toiminto. Metsä Groupin pääjohtaja, tukenaan Metsä Groupin johtoryhmä,
määrittelee Metsä Boardia ja muita liiketoimintoja koskevat poliittisen
vaikuttamisen prioriteetit ja seuraa näiden edistymistä. Metsä Groupin
yhteiskuntasuhteet -toiminto vastaa käytännön vaikuttamistyöstä, siihen
liittyvän yhteistyön koordinoinnista Metsä Boardin ja muiden toimintojen
kanssa sekä vaikutustyön etenemisen ja tuloksellisuuden raportoinnista
Metsä Boardin ja Metsä Groupin johdolle ja hallitukselle.
Tunnistaakseen merkittävimmät lainsäädännölliset riskit ja edunval-
vontatyön painopistealueet, Metsä Group on tehnyt laajan sääntelyriskiar-
vioinnin, joka kattaa kaikki sen liiketoiminta-alueet Metsä Board mukaan
lukien. Nämä riskit on huomioitu kaksoisolennaisuuteen perustuvassa
olennaisuusanalyysissa.
Metsä Group seuraa ja osallistuu metsiä ja biodiversiteettiä koskeviin
keskusteluihin sekä vaikuttaa biotalouteen ja tuotteisiin liittyviin politiik-
kakysymyksiin. Metsä Group on vaikuttanut aktiivisesti useisiin EU-lakia-
loitteisiin, kuten metsäkatoasetukseen, luonnon ennallistamisasetukseen,
pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen sekä kestävään tuotepolitiikkaan.
Metsä Group edistää biokiertotaloutta sekä korostaa metsien ja puupoh-
jaisten ratkaisujen roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja biodiversiteetin
säilyttämisessä. Yhtiö tukee EU:n ympäristötavoitteita ja tavoitetta
ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
Metsä Boardin yhteiskunnallisen vaikuttamisen pääaiheita osana Metsä
Groupia ovat erityisesti:
• Edistää puukuitupohjaisten pakkausten kierrätettävyyttä.
• Lisätä ymmärrystä ensikuidun roolista tuoteturvallisuudessa sekä
kestävien kuitupohjaisten elintarvikepakkausten eduista ympäristö- ja
terveysnäkökulmat huomioon ottaen.
• Tukea kokonaisvaltaista lähestymistapaa lainsäädäntöihin, jotka
vaikuttavat metsänhoitokäytäntöihin ja puuraaka-aineen saatavuuteen
osana metsiin perustuvien ekosysteemipalveluiden yhteistuotantoa.
• Energiaan liittyvät aiheet EU:ssa, kuten fossiilisista polttoaineista
riippuvaisuuden vähentäminen, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton
mahdollisuuksien huomioiminen entistä paremmin, ja uusiutuvan
energian tavoitteiden perustuminen muuhun kuin jalostuskelpoisen
puubiomassan suoraan energiakäyttöön.
Metsä Groupin kaikki yhteiskuntavaikuttamisen pääviestit on kuvattu
tarkemmin Metsä Groupin Kestävyysraportissa.
Yhteistyö kauppa- ja teollisuusjärjestöjen kanssa
Metsä Board on osana Metsä Groupia aktiivinen jäsen Euroopan Paperite-
ollisuusliitto Cepissä, joka on Euroopan laajuinen kuitupohjaisia tuotteita
valmistavaa metsäteollisuutta edustava järjestö. Metsä Groupin pääjohtaja
toimi Cepin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2023. Metsä Groupin
edustajat osallistuivat myös aktiivisesti Cepin valiokuntien ja työryhmien
työhön.
68
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Metsä Boardilla on edustajat 4evergreen-yhteenliittymän ohjausryh-
mässä ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaryhmässä. 4evergreen edustaa
kuitupohjaisten pakkausten koko arvoketjua ja on asettanut tavoitteekseen
nostaa kuitupohjaisten pakkausten kierrätysasteen 90 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä. Metsä Board osallistuu myös European Paper Packaging
Alliancen (EPPA) toimintaan. Järjestö edustaa puukuitupohjaisten elintar-
vike- ja tarjoilupakkausten kestävyyttä ja kiertotaloutta. Metsä Board on
jäsenenä useissa kansallisen tason kauppa- ja teollisuusjärjestöissä.
Tärkeimmät jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa:
• Euroopan paperiteollisuuden keskusliitto (CEPI)
• European Association of Carton and Cartonboard manufacturers (Pro
Carton)
• CEPI Cartonboard
• CEPI Containerboard
• European Carton Makers Associations (ECMA)
• The European Paper Packaging Alliance (EPPA)
• 4evergreen-yhteenliittymä
• Metsäteollisuus ry Suomessa
• Skogs Industrierna Ruotsissa
• Die Papierindustrie Saksassa
Metsä Board maksoi vuonna 2023 jäsenmaksuja kauppa- ja teollisuusjär-
jestöille yhteensä 1,2 milj. euroa.
Metsä Board ei tee suoria lahjoituksia poliittisiin kampanjoihin. Yhtiö
voi osallistua seminaareihin, jotka käsittelevät metsäteollisuuteen tai
metsäpolitiikkaan liittyviä aiheita.
■ Maksukäytännöt
Keskimääräinen aika, joka Metsä Boardilla kuluu laskun maksamiseen siitä
päivästä, kun sopimuksen tai lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa
on 49 päivää. Metsä Boardin yleisissä ostoehdoissa standardimaksuehto
on 60 päivää netto, jota kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi
pienempien toimittajien kohdalla.
Metsä Boardilla ei ole vireillä maksuviivästyksistä johtuvia
oikeudenkäyntejä.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Eettisyysbarometrin toimenpiteiden toteutus kuvaa toteutettujen
toimenpiteiden osuutta kaikista eettisyysbarometrin perusteella
määritellyistä toimenpiteistä raportointivuonna.
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin kuvaa
osuutta ostoista toimittajilta, jotka sitoutuvat Metsä Groupin
toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of
Conduct) tai vastaaviin omiin toimintaperiaatteisiin. Luku ei kata
viranomaisia, yhdistyksiä, eikä puunhankintaa. Toimittajakyselyt
ja auditoinnit keskeisille toimittajille kattaa toimittajaluokittelun
mukaiset partner-, key- ja preferred-toimittajat. Tavoite ei sisällä
puunhankinnan toimittajia. Yhteinen kestävän kehityksen tavoite
partner-toimittajien kanssa kattaa Metsä Groupin toimittajaluoki-
tuksen yhteydessä päätetyt 9 partner-toimittajaa. Luku ei sisällä
puunhankintaa, mutta puunhankinnan ja metsäpalveluiden muita
toimittajia kuuluu partner-toimittajiin.
Jäljitettävät raaka-aineet -tavoite kattaa tuotteiden valmistuk-
sessa käytettävät raaka-aineet ja tuotteiden pakkausmateriaalit.
Tavoitteen laskenta pohjautuu raaka-aineiden euromääräiseen
arvoon. Raaka-aine, jolle pystytään määrittämään alkuperä
vähintään valmistusmaan tasolla, katsotaan jäljitettäväksi.
Sertifioidun puun osuus kuvaa sertifioidun puukuidun osuutta
kaikesta Metsä Boardin käyttämästä puukuidusta. Luku sisältää
Metsä Boardin omaan sellu- ja kemihierretuotantoon käytetyn
puun sekä Metsä Fibreltä ostettuun selluun käytetyn puun. Oman
teollisuuden haketoimituksia ei sisällytetä laskelmaan kaksinker-
taisen laskennan välttämiseksi.
Eettiset toimintaperiaatteet- ja DEI-verkkokoulutuksen
suoritusprosentissa jakajana on raportointihetkellä aktiiviset
työntekijät eli esimerkiksi perhevapailla olevia henkilöitä ei
sisällytetä laskelmaan.
Maksukäytäntöjen luvuissa ei ole huomioitu raakapuun ostoa
metsänomistajilta tai teollisilta toimittajilta. Maksuaika on
laskettu painotettuna keskiarvona seurantajaksolla maksettujen
toimittajalaskujen perusteella. Painotuksessa käytetään laskun
loppusummaa.
69
Kestävyysraportin liitetiedot
Liitetietojen kokonaisuus
Kestävyysraportin kanssa samanaikaisesti julkaistavat liitetiedot sisältävät
1) Erilliset liitetiedostot:
• GRI-sisältöindeksi
• SASB-sisältöindeksi
• TCFD-suositusten mukainen raportointi
2) Kestävyysraportin sivuilla 71−73 tiedot:
• Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut
• Kestävyysraportin varmennusraportti
70
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut
Tehdas Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Husum Muut Yhteensä
MAA SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI RUOTSI
HENKILÖSTÖ
Työntekijöiden lukumäärä 59 89 148 149 282 187 198 780 451 2 343
TRIF 11 15 0 17 13 6,8 6,6 5,0 6,1
LTA1F 11 15 0 13 11 6,8 3,3 0,8 4,0
TUOTANTO
Sellu ja kemihierre (1 000 tn) 216 225 555 997
Kartonki (1 000 m
3
) 298 120 232 128 174 366 1 319
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
ISO 9001 x x x x x x x x
ISO 14001 x x x x x x x x
ISO 50001 x x x x x x x x
ISO 45001 x x x x x x x x
ISO 22000 x x x x x x x x
FSSC 22000 x x x x x
PUUN ALKUPERÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄ
PEFC x x x x x x x x
FSC x x x x x x x x
PÄÄSTÖT ILMAAN, tn
Biogeeninen hiilidioksidi (CO
2
), Scope 1 0 94 663 0 100 008 187 068 1 143 0 1 601 206 1 984 088
Kasvihuonekaasupäästöt (CO
2
e),
Scope 1
16 288 7 195 6 493 12 496 15 708 46 017 0 97 785 201 984
Rikki (SO
2
) 0 14 0 42 59 0,02 0 62 176
Typen oksidit (NO
x
) 8,3 107 2,8 66 93 31 0 977 1 285
Hiukkaset 6,1 2,8 0 4,3 2,6 0 0 40 55
Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) 0 0 0 0 0 0 0 52 52
PÄÄSTÖT VETEEN, tn
Orgaaniseen aineeseen
sitoutunut kloori (AOX)
0 0 0 0 0 0 0 47 47
Kemiallinen hapenkulutus (COD) 308 805 138 97 212 123 555 8 407 10 645
Biologinen hapenkulutus (BOD) 2,9 22 52 8 24 34 205 492 840
Fosfori, yhteensä 0,2 1,2 1,3 0,6 1,2 0,9 0 17 23
Typpi, yhteensä 2,8 12 19 12 12 0,3 7,0 100 165
Kiintoaine, yhteensä 24 54 303 31 38 21 90 1 324 1 885
VEDENKÄYTTÖ, 1 000 m
3
Vedenotto 5 321 8 414 8 131 3 368 26 556 2 798 3 449 43 905 101 943
Jätevesipäästöt 417 1 963 7 117 2 113 4 232 1 877 2 527 25 135 45 380
JÄTTEET JA SIVUVIRRAT, tn
Hyödynnetyt sivutuotteet ja jätteet 8 423 22 474 4 918 15 879 25 841 5 697 32 398 31 231 146 862
Kaatopaikkajäte 0 11 36 0 1,0 0 0,6 1 164 1 213
Vaaralliset jätteet 36 330 5,5 8,4 577 44 25 395 1 421
71
Olemme Metsä Board Oyj:n (0635366-7) (jäljempänä ”Metsä Board” tai
”Yhtiön”) hallituksen pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden anta-
van toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet Metsä Boardin Kestävyys-
raportissa 2023 esitetyt tietyt kestävyystiedot (jäljempänä ”Kestävyystie-
dot”) 31.12.2023 päättyneeltä vuodelta. Varmennuksen kohteena olevat
kestävyystiedot käyvät ilmi Raportin liitteinä olevista GRI-sisältöindeksistä
ja SASB-sisältöindeksistä. Lisäksi varmennuksen kohteena ovat olleet
EU-taksonomian tunnusluvut.
■ Hallituksen velvollisuudet
Metsä Boardin hallitus vastaa Kestävyystietojen sekä niissä esitettyjen
väittämien laatimisesta ja esittämisestä seuraavien raportointiohjeiden ja
-kriteeristöjen mukaisesti:
• Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Standards
-raportointiohjeisto,
• Sustainability Accounting Standards Board (SASB) -raportointiohjeisto,
• Metsä Boardin ja Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteet,
• Metsä Boardin tiettyjen omien kestävyysindikaattoreiden raportointi-
periaatteet sekä
• taksonomia-asetuksen (EU 2020/852) ja Komission delegoitujen
asetusten (EU 2021/2178 ja EU 2023/2486) vaatimukset.
Hallitus vastaa Metsä Boardin kestävyystavoitteiden määrittämisestä
suoriutumisen ja raportoinnin osalta sisältäen sidosryhmien ja olennaisten
näkökulmien tunnistamisen. Hallituksen vastuulla on myös perustaa ja yllä-
pitää soveltuvat toiminnan johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmät,
joista raportoitu toimintaan liittyvä tieto on saatu.
■ Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutemme on suorittaa rajoitetun varmuuden antava
toimeksianto ja esittää toimeksiannon perusteella riippumaton johtopää-
tös. Olemme suorittaneet varmennustoimeksiannon Kestävyystiedoille
International Auditing and Assurance Standard Board IAASB:in julkaise-
mien kansainvälisten varmennustoimeksiantostandardien International
Standard on Assurance Engagements ISAE 3000 (uudistettu), Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen
informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus, ja ISAE 3410 Kas-
vihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot mukaisesti.
Kyseiset standardit edellyttävät, että suunnittelemme ja suoritamme toi-
meksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Kestävyys-
tiedoissa olennaista virheellisyyttä. Valittujen varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Metsä Board Oyj:n hallitukselle
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta
virheellisyydestä. Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja
asianmukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme.
Olemme riippumattomia Yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
KPMG Oy Ab soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintape-
riaatteet tai menettelytavat.
■ Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto toteutetaan tekemällä
tiedusteluja pääasiassa henkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetyt
Kestävyystiedot, sekä soveltamalla analyyttisia ja muita asianmukaisia
evidenssin hankkimismenetelmiä. Olemme suorittaneet toimeksiannossa
muun muassa seuraavat toimenpiteet:
• Haastatelleet Metsä Boardin ylimmän johdon jäseniä sekä Kestävyys-
tietojen keräämisestä vastaavia henkilöstön jäseniä;
• Arvioineet Yhtiön raportointiohjeiden ja GRI Sustainability Reporting
Standards -raportointiohjeiston, SASB -raportointiohjeiston, Metsä
Boardin ja Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteiden, Metsä Boardin
tiettyjen omien kestävyysindikaattoreiden raportoinnin periaatteiden,
sekä EU-taksonomian raportointia koskevien vaatimusten soveltamista
Kestävyystietojen esittämisessä;
• Arvioineet Kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen käytettyjä
tiedonhallinnan prosesseja ja käytännön menettelytapoja;
• Käyneet läpi esitetyt Kestävyystiedot ja arvioineet tietojen laatua ja
laskentarajojen määrittelyä;
• Testanneet Kestävyystietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä alkuperäi-
sistä dokumenteista ja järjestelmistä otospohjaisesti ja;
• Suorittaneet toimipaikkakäyntejä Kestävyystietojen läpikäymiseksi
Metsä Boardin toimipaikoilla.
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimen-
piteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden
antavassa toimeksiannossa suoritettavista toimenpiteistä ja ovat niitä sup-
peampia. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka olisi
saatu suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
72
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Toimeksiannon luontaiset rajoitukset
Kaikkiin varmennustoimeksiantoihin liittyy luontaisia rajoituksia tarkastel-
lun tiedon valikoivasta testauksesta johtuen. Siten havaitsematta jääneitä
väärinkäytöksiä, virheellisyyksiä tai säädöstenvastaisuuksia saattaa
esiintyä. Lisäksi ei-taloudelliseen tietoon saattaa liittyä merkittävämpiä
luontaisia rajoituksia kuin taloudelliseen tietoon ottaen huomioon sekä sen
luonteen että menetelmät, joita käytetään tällaisten tietojen keräämiseen,
laskemiseen ja arvioimiseen.
■ Johtopäätökset
Johtopäätöksemme on tehty tässä raportissa esitettyihin seikkoihin perus-
tuen, ja se on niistä riippuvainen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet johtopäätöksemme perus-
taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa,
että varmennustoimeksiannon kohteena olleet Kestävyystiedot eivät olisi
olennaisilta osiltaan laadittu Yhtiön raportointiohjeiden ja GRI Sustainabi-
lity Reporting Standards -raportointiohjeiston, SASB -raportointiohjeiston,
Metsä Boardin ja Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteiden ja Metsä
Boardin tiettyjen omien kestävyysindikaattoreiden raportoinnin periaattei-
den sekä EU-taksonomian raportointia koskevien vaatimusten mukaisesti.
Helsingissä 8. helmikuuta 2024
KPMG Oy Ab
Kirsi Jantunen
KHT
Partner, Audit and Assurance
73
Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liikevaihto 2.1, 2.2, 7.3 1 941,9 2 479,6
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -57,0 70,1
Liiketoiminnan muut tuotot 2.3, 7.3 79,9 79,6
Materiaalit ja palvelut 2.4, 7.3 -1 429,5 -1 824,3
Henkilöstökulut 3 -199,5 -217,4
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta 7.2, 7.3 24,2 163,1
Poistot ja arvonalentumiset 4.1, 4.2 -93,8 -83,1
Liiketoiminnan muut kulut 2.4 -145,4 -136,1
Liiketulos 120,8 531,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7. 2 0,0 0,0
Kurssierot 5.2 2,6 -5,0
Muut rahoitustuotot 5.2, 7.3 9,9 3,0
Muut rahoituskulut 5.2, 7.3 -12,4 -4,7
Tilikauden tulos ennen veroja 120,9 524,9
Tuloverot 6 -19,3 -63,5
Tilikauden tulos 101,6 461,3
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 5.1
Etuusperusteisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 3.4 -1,0 -4,7
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat 4.3 -87,8 178,5
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -3,4 3,0
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 18,5 -33,9
Yhteensä -73,6 142,9
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 5.1
Rahavirran suojaukset 8,2 -3,1
Muuntoerot -2,8 -56,3
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -5,7 28,1
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -1,6 0,6
Yhteensä -1,9 -30,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -75,6 112,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä 26,1 573,6
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen osakkeenomistajille 94,8 409,9
Määräysvallattomille omistajille 6,8 51,4
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen osakkeenomistajille 20,7 535,7
Määräysvallattomille omistajille 5,4 37,8
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kappaletta 354 751 355 359
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa
Konsernin laaja tuloslaskelma
74
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Konsernitilinpäätös
Milj. euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 4.1 12,2 12,2
Muut aineettomat hyödykkeet 4.1 16,1 5,9
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.2 1 230,4 1 107,9
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7. 2 549,9 614,2
Muut sijoitukset 4.3, 5.7 254,4 345,4
Muut rahoitusvarat 5.3 6,3 6,0
Johdannaiset 5.7 1,5 2,9
Laskennalliset verosaamiset 6 9,5 9,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4.4 394,4 506,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.5, 7.3 251,7 354,5
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset 7,1 41,4
Johdannaiset 5.7 30,0 40,5
Rahavarat 5.4, 7. 3 291,6 356,2
Varat yhteensä 3 055,1 3 403,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 5.1
Osakepääoma 557,9 557,9
Muuntoero -66,0 -64,0
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 209,1 283,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 208,9 208,9
Omat osakkeet -5,5 -7,8
Kertyneet voittovarat 992,6 1 103,2
Määräysvallattomien omistajien osuus 155,6 173,2
Oma pääoma yhteensä 2 052,6 2 255,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 6. 139,2 149,5
Eläkevelvoitteet 3.4 10,1 10,4
Varaukset 4.8 1,7 2,0
Rahoitusvelat 5.5, 5.6, 5.7 421,0 434,4
Muut velat 4.6 8,7 3,9
Lyhytaikaiset velat
Varaukset 4.8 1,4 4,9
Rahoitusvelat 5.5, 5.6, 5.7 17,1 18,6
Ostovelat ja muut velat 4.7, 7. 3 377,5 482,7
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverovelat 15,8 11,6
Johdannaiset 5.7 10,2 30,2
Velat yhteensä 1 002,5 1 148,1
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 055,1 3 403,2
Konsernin tase
75
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa Liite
Osake-
pääoma Muuntoero
Käyvän
arvon
rahasto
ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Määräys -
vallatto mien
omistajien
osuudet
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023 557,9 -64,0 283,9 208,9 -7,8 1 103,2 2 082,0 173,2 2 255,2
Tilikauden tulos 94,8 94,8 6,8 101,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1 -1,9 -74,8 2,6 -74,1 -1,4 -75,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä -1,9 -74,8 97,5 20,7 5,4 26,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako 5.1 -205,8 -205,8 -22,9 -228,7
Omien osakkeiden luovutus 5.1 2,3 -2,3
Osakeperusteisen maksut 3.3 0,1 0,1 0,1
Oma pääoma 31.12.2023 557,9 -66,0 209,1 208,9 -5,5 992,6 1 897,0 155,6 2 052,6
Oma pääoma 1.1.2022 557,9 -27,2 118,3 208,9 841,5 1 699,4 146,2 1 845,6
Tilikauden tulos 409,9 409,9 51,4 461,3
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1 -36,9 165,6 -2,9 125,8 -13,6 112,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä -36,9 165,6 407,0 535,7 37,8 573,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako 5.1 -145,8 -145,8 -10,8 -156,6
Omien osakkeiden hankinta 5.1 -7,8 -7,8 -7,8
Osakeperusteisen maksut 3.3 0,5 0,5 0,5
Oma pääoma 31.12.2022 557,9 -64,0 283,9 208,9 -7,8 1 103,2 2 082,0 173,2 2 255,2
Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista
76
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos 101,6 461,3
Oikaisut tilikauden tulokseen 27,3 -63,0
Saadut korot 9,7 2,4
Maksetut korot -11,1 -3,6
Saadut osingot 82,8 59,1
Muut rahoituserät, netto 2,6 -6,4
Maksetut tuloverot 24,1 -66,5
Käyttöpääoman muutos 105,8 -151,4
Liiketoiminnan nettorahavirta 342,8 232,0
Investointien rahavirrat
Muiden osakkeiden hankinnat -13,6
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -218,4 -274,2
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 7.2 24,5
Muiden sijoitusten myynnit 16,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 58,9 41,1
Pitkäaikaisten saamisten muutos -0,2 -0,1
Investointien nettorahavirta -159,7 -205,3
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten velkojen nostot 60,9
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -18,9 -81,0
Lyhytaikaisten velkojen muutos 5.5 -0,4 -0,5
Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäykset ja vähennykset, netto 4,7 2,4
Omien osakkeiden hankinta 5�1 -7,8
Maksetut osingot ja pääomanpalautus -229,7 -157,1
Rahoituksen nettorahavirta -244,3 -183,1
Rahavarojen muutos -61,2 -156,5
Rahavarat tilikauden alussa 356,2 524,2
Rahavarojen muuntoero -3,5 -11,6
Rahavarojen muutos -61,2 -156,5
Rahavarat tilikauden lopussa 5.4 291,6 356,2
Konsernin rahavirtalaskelman lisätiedot
Oikaisut tilikauden tulokseen
Verot 19,3 63,5
Poistot ja arvonalentumiset 93,8 83,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -24,2 -163,1
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot -59,1 -59,5
Rahoituskulut, netto -0,1 6,6
Eläkevelvoitteet ja varaukset -4,7 3,6
Muut oikaisut 2,2 2,8
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 27,3 -63,0
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos 109,5 -128,8
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 103,0 -27,6
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -106,7 5,1
Käyttöpääoman muutos yhteensä 105,8 -151,4
Konsernin rahavirtalaskelma
77
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperiaatteet
■ Konsernin perustiedot
(”Metsä Board” tai ”konserni”). Metsä Boardin liiketoiminta koostuu
joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä
raportointisegmentillä.
Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj Emoyrityksen kotipaikka on
Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo .
Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 68,9 prosenttia.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta
www.metsaboard.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoit-
teesta Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.
■ Laatimisperuste
78
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja, joihin
ne liittyvät.
79
2. Tuloksellisuus
80
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
81
82
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
3. Palkitseminen
83
84
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
85
86
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
87
88
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
89
90
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
91
4. Sijoitettu pääoma
Laatimisperiaatteet
92
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
93
94
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
95
96
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
97
98
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
99
100
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
101
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit
102
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
103
104
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
105
106
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
107
108
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
109
PITKÄAIKAISTEN
LAINOJEN
LYHENNYS-
SUUNNITELMA
milj� euroa
VALUUTTAVIRTA POSITION
VALUUTTA JAKAUMA
%
USD ..................................54 %
SEK ..................................35 %
GBP .................................... 9 %
Muut .................................. 2 %
24 25 26 27 28 29-
300
250
200
150
100
50
0
110
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
111
112
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
113
114
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
115
116
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
117
118
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
119
120
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
7. Konsernin rakenne
121
122
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
123
124
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
8. Muut liitetiedot
125
Euroa Liite 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liikevaihto 2 1 239 168 327,91 1 572 707 178,40
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3, 4 -59 575 562,56 43 724 591,06
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot 81 035 662,81 91 648 078,56
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -735 583 407,40 -1 091 988 355,22
Varastojen muutos 11 327 074,69 3 368 182,68
Ulkopuoliset palvelut 5 -204 945 195,88 -255 741 958,55
Henkilöstökulut 5 -101 494 562,44 -106 360 648,15
Poistot ja arvonalentumiset 3, 6 -50 438 167,30 -48 392 956,43
Liiketoiminnan muut kulut 3, 5 -117 576 834,01 -112 597 632,50
-1 198 711 092,34 -1 611 713 368,17
Liikevoitto/-tappio 61 917 335,82 96 366 479,85
Rahoitustuotot ja -kulut 7
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 103 927 858,98 68 282 404,82
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 945,00 323 118,23
Muut korko- ja rahoitustuotot 301 640,04 37 044,13
Kurssierot -5 398 633,64 -24 823 074,91
Korkokulut ja muut rahoituskulut -13 215 197,30 -11 243 159,60
85 616 613,08 32 576 332,67
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 147 533 948,90 128 942 812,52
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 6 -24 354 472,54 -11 697 827,98
Konserniavustus
Tuloverot 8 -7 843 257,95 -5 624 167,05
Tilikauden voitto/-tappio 115 336 218,41 111 620 817,49
Emoyhtiön tilinpäätös
■ Tuloslaskelma
Emoyhtiön tilinpäätös
126
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
■ Tase
Euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 11 089 921,66 11 360 766,54
Muut aineettomat hyödykkeet 512 038,25 432 011,17
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
8 256 659,20 133 093,84
19 858 619,11 11 925 871,55
Aineelliset hyödykkeet 9
Maa- ja vesialueet 30 046 780,31 26 340 436,42
Rakennukset ja rakennelmat 142 309 889,82 127 095 989,94
Koneet ja kalusto 259 941 625,99 239 929 037,57
Muut aineelliset hyödykkeet 6 835 013,27 7 629 729,80
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
43 361 374,25 60 459 586,34
482 494 683,64 461 454 780,07
Sijoitukset 10
Osuudet saman konsernin yrityksiltä 529 953 996,10 534 406 191,31
Saamiset omistusyhteysyrityksissä 288 654 833,04 290 412 859,87
Osuudet omistusyhteysyrityksiltä 86 429 409,33 86 429 409,33
Muut osakkeet ja osuudet 253 698 707,84 344 817 070,84
1 158 736 946,31 1 256 065 531,35
Pysyvät vastaavat yhteensä 1 661 090 249,06 1 729 446 182,97
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 64 903 754,79 53 576 680,10
Valmiit tuotteet 138 086 563,02 197 662 125,58
Ennakkomaksut 15 432 257,27
202 990 317,81 266 671 062,95
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 37 596 485,20 38 878 585,67
37 596 485,20 38 878 585,67
Lyhytaikaiset saamiset 11
Myyntisaamiset 115 699 537,58 156 737 059,46
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 196 956 199,22 182 648 251,13
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 195 710,12 98 183,87
Muut saamiset 15 553 670,54 23 337 352,03
Siirtosaamiset 5 097 591,69 41 637 891,74
333 502 709,15 404 458 738,23
Saamiset yhteensä 371 099 194,35 443 337 323,90
Rahat ja pankkisaamiset 10 327 192,96 13 371 673,53
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 584 416 705,12 723 380 060,38
Vastaavaa yhteensä 2 245 506 954,18 2 452 826 243,35
Euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA 12
Osakepääoma 12 557 881 540,40 557 881 540,40
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 639 481,81 210 639 481,81
Käyvän arvon rahasto 195 273 187,14 259 659 751,43
Edellisten tilikausien voitto/tappio 192 906 977,09 287 026 854,12
Tilikauden voitto/tappio 115 336 218,41 111 620 817,49
1 272 037 404,85 1 426 828 445,25
Tilinpäätössiirtojen kertymä 6
Poistoero 200 356 593,10 176 002 120,56
Pakolliset varaukset 13 2 758 948,00 2 729 857,00
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma 15
Joukkovelkakirjalainat 249 685 345,02 249 601 391,02
Lainat rahoituslaitoksilta 164 705 882,36 176 470 588,24
Saadut ennakot 7 354 456,51 1 082 432,07
Laskennallinen verovelka 8, 14 48 266 450,66 64 368 909,96
Muut velat 865 945,59 2 399 500,74
470 878 080,14 493 922 822,03
Lyhytaikainen vieras pääoma 16
Lainat rahoituslaitoksilta 11 764 705,88 11 764 705,88
Saadut ennakot 4 687 512,48 3 756 180,63
Ostovelat 122 711 978,74 175 417 664,49
Velat saman konsernin yrityksille 94 701 965,84 88 896 086,27
Muut velat 6 832 689,40 7 699 014,97
Siirtovelat 58 777 075,75 65 809 346,27
299 475 928,09 353 342 998,51
Vieras pääoma yhteensä 770 354 008,23 847 265 820,54
Vastattavaa yhteensä 2 245 506 954,18 2 452 826 243,35
127
Euroa 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 147 533 948,90 128 942 812,52
Oikaisut voittoon / tappioon a) -85 927 509,95 -47 715 398,92
Saadut korot 21 422 500,02 9 472 006,62
Maksetut korot -12 275 116,16 -10 680 827,37
Saadut osingot 82 767 207,10 59 142 897,83
Muut rahoituserät, netto -3 570 452,49 -10 999 779,03
Maksetut tuloverot 29 642 145,48 -49 996 551,31
Käyttöpääoman muutos b) 79 748 470,25 -109 960 671,71
Liiketoiminnan nettorahavirta 259 341 193,15 -31 795 511,37
Investointien rahavirrat
Omistusyhteysyritysten hankinnat -15 767 840,00
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -87 896 874,00 -78 185 167,01
Tytäryhtiöiden purkamiset ja myynnit 4 757 354,04 25 241 080,85
Luovutustulot muista sijoituksista 16 878 690,70
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 59 000 151,81 40 771 107,52
Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto -19 342 971,29
Investointien nettorahavirta -24 139 368,15 -30 405 099,23
KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA 235 201 825,00 -62 200 610,60
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankinta -7 838 135,79
Maksetut osingot ja muu voitonjako -205 740 701,92 -145 782 413,01
Pitkäaikaisten velkojen nostot 60 899 777,40
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut -11 764 705,88 -55 889 483,28
Muiden pitkäaikaisten velkojen muutos 4 738 469,29 2 399 500,72
Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto 30 000 000,00
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto -55 479 374,52 197 037 841,22
Konserniavustus 391 363,11
Rahoituksen nettorahavirrat -238 246 305,63 50 827 087,26
Rahavarojen muutos -3 044 480,63 -10 982 160,23
Rahavarat tilikauden alussa 13 371 673,53 24 353 833,76
Rahavarojen muutos -3 044 480,63 -10 982 160,23
Rahavarat tilikauden lopussa 10 327 192,90 13 371 673,53
a) Oikaisut voittoon / tappioon
Poistot ja arvonalentumiset 50 438 167,30 48 392 956,43
Rahoitustuotot ja -kulut -85 616 613,08 -32 576 332,67
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot -50 778 155,17 -62 501 763,33
Pakollisten varausten muutos 29 091,00 -1 030 259,35
Yhteensä -85 927 509,95 -47 715 398,92
b) Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus 63 680 745,14 -57 800 939,75
Lyhytaikaiset korottomat saamiset 84 830 229,14 -39 982 068,72
Lyhytaikaiset korottomat velat -68 762 504,03 -12 177 663,24
Yhteensä 79 748 470,25 -109 960 671,71
Emoyhtiön tilinpäätös
■ Rahoituslaskelma
128
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet
Konsernin perustiedot
Metsä Board Oyj kuuluu Metsä Group -konserniin, jonka emoyhtiö on
Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki.
Metsäliitto Osuuskunta laatii konsernitilinpäätöksen, joka on saatavissa
konsernin pääkonttorista Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo Suomi .
Metsä Board Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytän-
töä noudattaen.
Metsä Board Oyj:llä on liiketoimia muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden
kanssa. Näistä on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedoissa kohdassa
7.3. Liiketapahtumat lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin.
Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän
kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanvaluutan määräiset
saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on
kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset
Yhtiö käyttää johdannaisia ainoastaan valuutta-, korko- ja hyödykeriskien
suojaamiseen. Johdannaiset on arvostettu kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n
sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Rahoitus-
riskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista on kerrottu
konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7.
Suojauslaskennassa olevien rahavirtaa suojaavien johdannaisten
realisoitumaton käypä arvo kirjataan taseen käyvän arvon rahastoon
siltä osin kuin ne ovat tehokkaita. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien
johdannaisten realisoitumaton käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan.
Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana kirjannut laskennalliset verosaamiset ja
-velat omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Metsä Board Oyj soveltaa kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n mukaista käyvän
arvon optiota myös omistamiinsa muihin osakkeisiin ja osuuksiin. Tämän
mukaisesti yhtiö on luokitellut omistamansa Pohjolan Voima Oyj:n
osakkeet IFRS 9:n mukaan käypään arvoon oman pääoman käyvän
arvon rahastoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja muut oman pääoman
ehtoiset rahoitusvaransa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
rahoitusvaroiksi. Osakkeiden ja osuuksien käyvän arvon määrittämiseen
sovellettavat periaatteet ja käyvän arvon herkkyydet eri arvostustekijöille
on kuvattu konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.
Liikevaihto
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset
verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut on kirjattu tilikaudelle, jolla työntekijälle on
syntynyt peruuttamaton oikeus myönnettyihin osakkeisiin.
Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkevakuu-
tusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi
lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu tai pidetty yhtiön omalla vastuulla.
Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoritepe-
rusteisia palkkoja.
Leasing
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Tuloverot
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen
perustuvat tuloverot ja edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä lasken-
nalliset verot. Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka
johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon eroista.
Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäi-
siin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja
arvonalennuksilla.
Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen
pitoaikaan seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta
Voimalaitosten raskaat koneet 20–40 vuotta
Muut raskaat koneet 15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto 5–15 vuotta
Muut erät 5–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan
FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-ai-
neet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät menot sekä tuotteisiin
kohdistuvan kohtuullisen osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä
yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on
arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja
myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Pakolliset varaukset
Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa
ja joiden suorittamiseen emoyhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden
rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, on kirjattu tuloslaskelmaan
luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin.
129
Euroa 2023 2022
2. Liikevaihto markkina-alueittain
Muut EU-maat 634 651 668,85 785 329 475,63
Muu Eurooppa 155 584 591,86 221 181 415,75
Muut maat 376 974 162,21 501 092 341,29
Yhteensä 1 239 168 327,91 1 572 707 178,40
3. Poikkeukselliset erät
Liiketoiminnan muut tuotot
Oy Hangö Stevedoring Ab osakkeiden myyntivoitto 22 955 409,24
Kiinteistö Niemenranta, maa-alueen myyntivoitto 2 707 107,12 6 533 675,05
Encore Ympäristöpalvelut Oy osakkeiden myyntivoitto 4 892 703,24
Fuusiovoitto 632 637,88
Ympäristövarauksen purku 93 187,59
Yhteensä 2 707 107,12 35 107 613,00
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot 1 195 943,71 1 053 865,71
Palvelujen tuotot 18 372 566,27 16 868 639,19
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 50 797 267,91 62 127 817,78
Julkiset avustukset ja korvaukset 6 060 823,02 3 214 154,64
Romun ja jätteen myynti 234 025,33 219 922,43
Muut 4 375 036,57 8 163 678,81
Yhteensä 81 035 662,81 91 648 078,56
5. Liiketoiminnan kulut
Ulkopuoliset palvelut
Jakelukustannukset 134 631 795,07 178 928 268,89
Muut ulkopuoliset palvelut 70 313 400,81 76 813 689,66
Yhteensä 204 945 195,88 255 741 958,55
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 61 525 003,31 64 823 548,60
Osakeperusteiset maksut -2 183 679,64 -495 369,86
Henkilösivukulut
Eläkekulut 14 621 870,25 15 531 896,13
Muut henkilösivukulut 27 531 368,52 26 500 573,28
Yhteensä 101 494 562,44 106 360 648,15
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 31.12.2023 18 emoyhtiö Metsä Board Oyj:n henkilöä. Järjestelmän ansaintajaksolta 2021–2023 on mahdollista ansaita yhteensä 344 109
(brutto), ansaintajaksolta 2022–2024 yhteensä 351 398 (brutto) ja ansaintajaksolta 2023–2025 yhteensä 359 415 (brutto) Metsä Boardin B-sarjan osaketta.
Johdon palkoista ja palkkioista sekä eläkesitoumuksista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.2.
Johdon osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.3.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 1 227 1 222
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokra- ja muut kiinteistökulut 15 494 361,54 13 469 651,58
Palvelujen ostot 80 399 030,53 73 671 626,62
Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot 19 112,74 258 692,33
Muut kulut
Vapaaehtoiset sosiaalikulut 2 454 527,45 4 080 223,14
Kiinteät energia kustannukset 6 118 227,77 8 938 239,16
Matkakulut 1 532 327,66 897 984,13
Vakuutukset 3 427 277,87 3 283 249,15
Mainos- ja markkinointikulut 2 755 110,69 1 858 792,58
Muut 5 376 857,76 6 139 173,81
Yhteensä 117 576 834,01 112 597 632,50
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus 224 000,00 221 447,49
Tilintarkastajien lausunnot 12 359,30 49 612,51
Yhteensä 236 359,30 271 060,00
Tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab.
130
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Euroa 2023 2022
6. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet 961 615,18 754 573,95
Muut aineettomat hyödykkeet 100 208,89 85 985,10
Rakennukset ja rakennelmat 9 289 313,76 8 496 098,14
Koneet ja kalusto 38 747 838,08 38 298 727,98
Muut aineelliset hyödykkeet 819 224,47 757 571,26
Yhteensä 49 918 200,38 48 392 956,43
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Aineettomat oikeudet 519 966,92
Yhteensä 519 966,92
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 50 438 167,30 48 392 956,43
Poistoeron muutos 24 354 472,54 11 697 827,98
Kokonaispoistot 74 792 639,84 60 090 784,41
Poistoero tilikauden alussa 176 002 120,56 164 304 292,58
Poistoeron muutos 24 354 472,54 11 697 827,98
Poistoero tilikauden lopussa 200 356 593,10 176 002 120,56
7. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 82 806 999,00 58 847 155,62
Muilta 945,00 323 118,23
Yhteensä 82 807 944,00 59 170 273,85
Korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä 16 261 117,45 8 273 801,16
Yhteensä 16 261 117,45 8 273 801,16
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 99 069 061,45 67 444 075,01
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 4 859 742,53 1 161 448,04
Muut korkotuotot 301 640,04 36 757,42
Muut rahoitustuotot 286,71
Yhteensä 5 161 382,57 1 198 492,17
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjatut kurssierot
Myynnin kurssierot -450 166,38 1 127 532,45
Ostojen kurssierot -872 017,52 -513 406,61
Rahoituksen kurssierot -4 076 449,74 -25 437 200,75
Yhteensä -5 398 633,64 -24 823 074,91
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille 1 157 772,68 -794 579,90
Muut korkokulut -13 962 089,81 -9 631 591,72
Muut rahoituskulut -410 880,17 -816 987,98
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -13 215 197,30 -11 243 159,60
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 85 616 613,08 32 576 332,67
8. Tuloverot
Tilikauden verot 7 849 008,63 5 596 020,86
Edellisten tilikausien verot 67,52 -177 905,68
Laskennalliset verot -5 818,20 206 051,87
7 843 257,95 5 624 167,05
131
Euroa 2023 2022
9. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 51 304 534,70 111 057 990,95
Lisäykset 8 566 067,13 8 019 339,65
Vähennykset -9 071 775,42 -68 792 929,00
Siirrot erien välillä 8 120,09 1 020 133,10
Hankintameno 31.12. 50 806 946,50 51 304 534,70
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -39 943 768,16 -106 192 061,63
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 708 325,42 67 002 867,42
Tilikauden poistot -961 615,18 -754 573,95
Arvonalentumiset -519 966,92
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -39 717 024,84 -39 943 768,16
Kirjanpitoarvo 31.12. 11 089 921,66 11 360 766,54
Liikearvo
Hankintameno 1.1. 24 970 634,39
Vähennykset -24 970 634,39
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -24 970 634,39
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 24 970 634,39
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 8 665 493,18 7 846 976,75
Lisäykset 132 558,44 245 460,55
Vähennykset -8 005,74 -872 084,63
Siirrot erien välillä 46 937,50 1 445 140,51
Hankintameno 31.12. 8 836 983,38 8 665 493,18
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -8 233 482,01 -7 568 232,07
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 8 745,77 -579 264,84
Tilikauden poistot -100 208,89 -85 985,10
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -8 324 945,13 -8 233 482,01
Kirjanpitoarvo 31.12. 512 038,25 432 011,17
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 133 093,84 1 020 133,10
Lisäykset 8 123 565,36 133 093,84
Siirrot erien välillä -1 020 133,10
Hankintameno 31.12. 8 256 659,20 133 093,84
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 60 103 121,72 144 895 735,19
Lisäykset 16 822 190,93 8 397 894,04
Vähennykset -9 079 781,16 -94 635 648,02
Siirrot erien välillä 55 057,59 1 445 140,51
Hankintameno 31.12. 67 900 589,08 60 103 121,72
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -48 177 250,17 -138 730 928,09
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 717 071,19 91 394 236,97
Tilikauden poistot -1 061 824,07 -840 559,05
Arvonalentumiset -519 966,92
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -48 041 969,97 -48 177 250,17
Kirjanpitoarvo 31.12. 19 858 619,11 11 925 871,55
132
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Euroa 2023 2022
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 26 340 456,62 29 491 705,78
Lisäykset 4 768 400,00 9 464,00
Vähennykset -1 062 056,11 -3 164 398,52
Siirrot erien välillä 3 685,36
Hankintameno 31.12. 30 046 800,51 26 340 456,62
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -20,20 -20,98
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,78
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -20,20 -20,20
Kirjanpitoarvo 31.12. 30 046 780,31 26 340 436,42
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 326 310 652,31 311 087 587,69
Alkusaldo oikaisu 11 134 125,36
Lisäykset 8 832 311,77 4 330 072,64
Vähennykset -1 492 068,30 -3 256 608,92
Siirrot erien välillä 15 670 901,87 3 015 475,54
Hankintameno 31.12. 349 321 797,65 326 310 652,31
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -199 214 662,37 -187 383 727,72
Alkusaldo oikaisu -4 868 791,86
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 492 068,30 1 533 955,35
Tilikauden poistot -9 289 313,76 -8 496 098,14
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -207 011 907,83 -199 214 662,37
Kirjanpitoarvo 31.12. 142 309 889,82 127 095 989,94
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 1 312 182 737,66 1 281 155 098,82
Alkusaldo oikaisu 6 979 604,01
Lisäykset 33 111 908,38 34 987 919,86
Vähennykset -13 461 281,06 -17 313 443,78
Siirrot erien välillä 25 708 599,67 6 373 558,75
Hankintameno 31.12. 1 357 541 964,65 1 312 182 737,66
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 072 253 700,09 -1 044 241 480,62
Alkusaldo oikaisu -6 744 936,04
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 13 401 199,51 17 031 444,55
Tilikauden poistot -38 747 838,08 -38 298 727,98
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 097 600 338,66 -1 072 253 700,09
Kirjanpitoarvo 31.12. 259 941 625,99 239 929 037,57
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 14 657 784,12 14 204 781,97
Lisäykset 24 507,94 1 363 101,25
Vähennykset -1 296 226,73
Siirrot erien välillä 386 127,63
Hankintameno 31.12. 14 682 292,06 14 657 784,12
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -7 028 054,32 -7 566 709,79
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 296 226,73
Tilikauden poistot -819 224,47 -757 571,26
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -7 847 278,79 -7 028 054,32
Kirjanpitoarvo 31.12. 6 835 013,27 7 629 729,80
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 60 459 586,34 18 957 755,83
Lisäykset 24 337 087,07 51 280 677,79
Vähennykset 683,00
Siirrot erien välillä -41 435 982,16 -9 778 847,28
Hankintameno 31.12. 43 361 374,25 60 459 586,34
133
Euroa 2023 2022
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 739 951 217,05 1 654 896 930,09
Alkusaldo oikaisu 18 113 729,37
Lisäykset 71 074 215,16 91 971 235,54
Vähennykset -16 014 722,47 -25 030 677,95
Siirrot erien välillä -56 480,62
Hankintameno 31.12. 1 794 954 229,12 1 739 951 217,05
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 278 496 436,98 -1 239 191 939,11
Alkusaldo oikaisu -11 613 727,90
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 14 893 267,81 19 861 627,41
Tilikauden poistot -48 856 376,31 -47 552 397,38
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 312 459 545,48 -1 278 496 436,98
Kirjanpitoarvo 31.12. 482 494 683,64 461 454 780,07
10. Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 534 406 191,31 535 378 815,29
Lisäys 14 495 216,02
Vähennykset -4 452 195,21 -15 467 840,00
Hankintameno 31.12. 529 953 996,10 534 406 191,31
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 86 429 409,33 86 429 409,33
Hankintameno 31.12. 86 429 409,33 86 429 409,33
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 344 817 070,84 178 311 058,30
Lisäykset 178 492 000,00
Vähennykset -91 118 000,00 -11 985 987,46
Arvonalennukset -363,00
Hankintameno 31.12. 253 698 707,84 344 817 070,84
Sijoitukset, osakkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 965 652 671,48 800 119 282,92
Lisäykset 192 987 216,02
Vähennykset -95 570 195,21 -27 453 827,46
Arvonalennukset -363,00
Hankintameno 31.12. 870 082 113,27 965 652 671,48
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Hankintameno 1.1. 290 412 859,87 305 699 997,81
Lisäys 522 658,70
Vähennykset -2 280 685,53 -15 287 137,94
Hankintameno 31.12. 288 654 833,04 290 412 859,87
Muut saamiset
Hankintameno 1.1. 5 002,00
Vähennykset -5 002,00
Hankintameno 31.12.
Saamiset yhteensä
Hankintameno 1.1. 290 412 859,87 305 704 999,81
Lisäykset 522 658,70
Vähennykset -2 280 685,53 -15 292 139,94
Hankintameno 31.12. 288 654 833,04 290 412 859,87
Sijoitukset ja saamiset yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 256 065 531,35 1 105 824 282,73
Lisäykset 522 658,70 192 987 216,02
Vähennykset -97 850 880,74 -42 745 967,40
Arvonalennukset -363,00
Hankintameno 31.12. 1 158 736 946,31 1 256 065 531,35
134
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Euroa 2023 2022
11. Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 36 049 026,68 35 965 401,28
Siirtosaamiset
Johdannaissaamiset 1 547 458,52 2 913 184,39
Yhteensä 37 596 485,20 38 878 585,67
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 37 596 485,20 38 878 585,67
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 38 105 756,72 72 118 873,10
Lainasaamiset 123 791 628,35 68 312 253,83
Muut saamiset 76 184,82 -1 012 541,57
Siirtosaamiset 34 982 629,33 43 229 665,77
Yhteensä 196 956 199,22 182 648 251,13
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset 195 710,12 98 183,87
Yhteensä 195 710,12 98 183,87
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 115 621 193,18 156 297 636,15
Muut saamiset 15 632 014,94 23 776 775,34
Siirtosaamiset 5 097 591,69 41 637 891,74
Yhteensä 136 350 799,81 221 712 303,23
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 333 502 709,15 404 458 738,23
Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä, lyhytaikaiset, erittely
Johdannaissaamiset 29 996 045,52 40 510 486,72
Korkojaksotukset 4 975 124,48 2 719 179,05
Muut 11 459,33
Yhteensä 34 982 629,33 43 229 665,77
Siirtosaamiset muilta, lyhytaikaiset, erittely
Jaksotetut verosaamiset 336 276,00 33 516 269,26
Jaksotetut henkilöstökulut -61 289,56 -40 370,38
Energiavero ja muut verot 3 985 428,55 2 472 676,17
Muut 837 176,70 5 689 316,69
Yhteensä 5 097 591,69 41 637 891,74
Saamiset yhteensä 371 099 194,35 443 337 323,90
135
Euroa 2023 2022
12. Oma pääoma
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
A-osakkeet 51 788 806,85 51 788 806,85
B-osakkeet 506 092 733,55 506 092 733,55
Yhteensä 557 881 540,40 557 881 540,40
Osakepääoma 31.12.
A-osakkeet 51 788 806,85 51 788 806,85
B-osakkeet 506 092 733,55 506 092 733,55
Yhteensä 557 881 540,40 557 881 540,40
Käyvän arvon rahasto 1.1. 259 659 751,43 116 464 042,72
Muutos -64 386 564,29 143 195 708,71
Käyvän arvon rahasto 31.12. 195 273 187,14 259 659 751,43
Sidottu oma pääoma yhteensä 753 154 727,54 817 541 291,83
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 210 639 481,81 210 639 481,81
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12 210 639 481,81 210 639 481,81
Kertyneet voittovarat 1.1. 398 647 671,61 440 647 402,92
Omien osakkeiden hankinta -7 838 135,78
Osingonjako -205 740 701,92 -145 782 413,01
Tilikauden tulos 115 336 218,41 111 620 817,49
Kertyneet voittovarat 31.12. 308 243 195,50 398 647 671,61
Vapaa oma pääoma yhteensä 518 882 677,31 609 287 153,42
Oma pääoma yhteensä 1 272 037 404,85 1 426 828 445,25
Laskelma jakokelpoisista varoista
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 639 481,81 210 639 481,81
Voitto edellisiltä tilikausilta 192 906 977,09 287 026 854,12
Tilikauden voitto 115 336 218,41 111 620 817,49
Jakokelpoiset varat 518 882 677,31 609 287 153,42
136
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Euroa 2023 2022
13. Pakolliset varaukset
Eläkevastuuvaraus
1.1. 738 948,00 843 168,00
Käytetyt varaukset -104 220,00
31.12. 738 948,00 738 948,00
Työttömyys eläke kulu varaus
1.1. 172 714,66
Käytetyt varaukset -172 714,66
31.12.
Ympäristövaraukset
1.1. 1 990 909,00 2 744 233,69
Varausten lisäykset 29 091,00
Käytetyt varaukset -689 228,10
Käyttämättömien varausten peruutukset -64 096,59
31.12. 2 020 000,00 1 990 909,00
Varaukset yhteensä
1.1. 2 729 857,00 3 760 116,35
Varausten lisäykset 29 091,00
Käytetyt varaukset -966 162,76
Käyttämättömien varausten peruutukset -64 096,59
31.12. 2 758 948,00 2 729 857,00
14. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset
Pakolliset varaukset 551 789,60 545 971,40
Yhteensä 551 789,60 545 971,40
Laskennalliset verovelat
Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden arvostus käypään arvoon 44 721 973,05 62 945 573,05
Rahoitusinstrumentit 4 096 267,21 1 969 308,31
Yhteensä 48 818 240,26 64 914 881,36
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto -48 266 450,66 -64 368 909,96
Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2023 oli 40,1 miljoonaa euroa (35,2).
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 249 685 345,02 249 601 391,02
Lainat rahoituslaitoksilta 164 705 882,36 176 470 588,24
Energiavirasto 865 945,59 2 399 500,74
Laskennallinen verovelka 48 266 450,66 64 368 909,96
Saadut ennakot 7 354 456,51 1 082 432,07
Yhteensä 470 878 080,14 493 922 822,03
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 470 878 080,14 493 922 822,03
137
Joukkovelkakirjalainat
Euroa Nimellisarvo Korko-% 2023 2022
2017–2027 250 000 000,00 2,75 249 685 345,02 249 601 391,02
Metsä Board Oyj:llä on syyskuussa 2017 liikeeseen joukkovelkakirjalainan määrältään 250 miljoonaa euroa. Lainalle maksetaan 2,75 prosentin kuponkikorkoa ja laina erääntyy 29.9.2027.
Laina on etuoikeusasemaltaan senior-statuksellinen ja vakuudeton.
Pitkäaikaiset lainat ja niiden lyhennyssuunnitelma
Velat saman
konsernin
yrityksille
Joukkovelka-
kirjalainat Rahalaitoslainat Muut lainat Yhteensä
2024
2025 11 764 705,88 11 764 705,88
2026 111 764 705,88 111 764 705,88
2027 249 685 345,02 11 764 705,88 261 450 050,90
2028 11 764 705,88 11 764 705,88
2029– 29 411 764,72 29 411 764,72
Yhteensä 249 685 345,02 176 470 588,24 426 155 933,30
Euroa 2023 2022
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikaiset lainat 30 000 000,00
Ostovelat 52 695 613,31 56 142 768,77
Siirtovelat 12 006 352,53 32 753 317,50
Yhteensä 94 701 965,84 88 896 086,27
Velat muille
Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta 11 764 705,88 11 764 705,88
Saadut ennakot 4 687 512,48 3 756 180,63
Ostovelat 122 711 978,74 175 417 664,49
Muut velat 6 832 689,40 7 699 014,97
Siirtovelat 58 777 075,75 65 809 346,27
Yhteensä 204 773 962,25 264 446 912,24
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 299 475 928,09 353 342 998,51
Siirtovelat saman konsernin yrityksille, lyhytaikaiset, erittely
Johdannaiset 10 164 353,73 30 218 666,25
Muut 1 841 998,80 2 534 651,25
Yhteensä 12 006 352,53 32 753 317,50
Siirtovelat muille, lyhytaikaiset erittely
Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset 22 384 791,06 26 666 808,07
Ostojen jaksotukset 11 529 875,20 20 622 684,87
Vuosialennukset myynnistä 14 866 702,16 16 000 244,15
Korot 2 914 301,17 2 275 783,41
Verot 4 536 157,78 224 929,41
Muut 2 545 248,38 18 896,36
Yhteensä 58 777 075,75 65 809 346,27
138
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
17. Rahoitusinstrumentit
Rahoitusjohdannaiset 2023
Nimellis arvo Käypä arvo Käypä arvo
Euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
Koronvaihtosopimukset 50 000 000,00 1 547 458,52 1 547 458,52 1 547 458,52
Korkojohdannaiset yhteensä 50 000 000,00 1 547 458,52 1 547 458,52 1 547 458,52
Valuuttatermiinisopimukset 1 138 276 907,69 27 654 017,14 5 735 017,85 21 918 999,29 897 814,21 21 021 185,08
Valuuttaoptiosopimukset 488 687 782,86 2 191 276,94 298 456,13 1 892 820,81 1 892 820,81
Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 626 964 690,55 29 845 294,08 6 033 473,98 23 811 820,10 897 814,21 22 914 005,89
Öljyjohdannaissopimukset 18 709 442,40 150 751,44 645 197,37 -494 445,93 -494 445,93
Maakaasujohdannaissopimukset 10 770 062,40 3 485 682,38 -3 485 682,38 -3 485 682,38
Hyödykejohdannaiset yhteensä 29 479 504,80 150 751,44 4 130 879,75 -3 980 128,31 -3 980 128,31
Johdannaiset yhteensä 1 706 444 195,35 31 543 504,04 10 164 353,73 21 379 150,31 897 814,21 20 481 336,10
Rahoitusjohdannaiset 2022
Nimellis arvo Käypä arvo Käypä arvo
Euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
Koronvaihtosopimukset 100 000 000,00 3 147 221,92 3 147 221,92 3 147 221,92
Korkojohdannaiset yhteensä 100 000 000,00 3 147 221,92 3 147 221,92 3 147 221,92
Valuuttatermiinisopimukset 1 790 092 903,51 31 341 614,74 25 038 674,98 6 302 939,76 1 378 520,10 4 924 419,66
Valuuttaoptiosopimukset 281 267 579,22 2 200 385,60 137 976,17 2 062 409,43 2 062 409,43
Valuuttajohdannaiset yhteensä 2 071 360 482,73 33 542 000,34 25 176 651,15 8 365 349,19 1 378 520,10 6 986 829,09
Öljyjohdannaissopimukset 27 484 187,40 538 987,95 3 877 616,12 -3 338 628,17 -3 338 628,17
Maakaasujohdannaissopimukset 32 698 452,00 6 195 460,90 1 164 398,84 5 031 062,06 2 089 620,00 2 941 442,06
Hyödykejohdannaiset yhteensä 60 182 639,40 6 734 448,85 5 042 014,96 1 692 433,89 2 089 620,00 -397 186,11
Johdannaiset yhteensä 2 231 543 122,13 43 423 671,11 30 218 666,11 13 205 005,00 3 468 140,10 9 736 864,90
Metsä Board Oyj:n kaikki johdannaissopimukset ovat suojaustarkoituksessa tehtyjä, ja pääosaan sopimuksista sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Ainoastaan myyntisaamisten ja
ostovelkojen suojaukseen liittyvä osa valuuttajohdannaissopimuksista on suojauslaskennan ulkopuolella. Korkojohdannaiset muodostuvat vaihtuvakorkoisten korkorahavirtojen suojaa-
miseksi tehdystä koronvaihtosopimuksesta, joiden maturiteetti vaihtelee 1–2 vuoteen. Valuuttamääräisen rahavirran suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset erääntyvät kokonaan
vuoden 2024 aikana. Hyödykejohdannaiset ovat ostojen rahavirran suojaamiseksi tehtyjä maakaasu- ja polttoöljytermiinejä. Hyödykejohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2024
aikana. Tarkempi kuvaus Metsä Boardin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista sisältyy konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohtaan 5.6 ja 5.7.
139
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2023
Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka on kirjattu käypään arvoon
Muut osakkeet ja osuudet 253 698 707,84 253 698 707,84
Johdannaissaamiset 150 751,44 31 392 752,60 31 543 504,04
Rahoitusvelat, jotka on kirjattu käypään arvoon
Johdannaisvelat 4 130 879,75 6 033 473,98 10 164 353,73
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2022
Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka on kirjattu käypään arvoon
Muut osakkeet ja osuudet 344 817 070,84 344 817 070,84
Johdannaissaamiset 6 734 448,85 36 689 222,26 43 423 671,11
Rahoitusvelat, jotka on kirjattu käypään arvoon
Johdannaisvelat 5 042 014,96 25 176 651,15 30 218 666,11
Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun sovelletuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7.
18. Riita-asiat ja oikeudenkäynnit sekä vastuusitoumukset
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit on esitetty konsernin liitetietojen kohdassa 8.1
Vastuusitoumukset
Euroa 2023 2022
Omasta ja saman konsernin yritysten puolesta
Takaukset ja vastasitoumukset 2 069 254,00 2 061 906,00
Osakkuusyritysten puolesta
Takaukset ja vastasitoumukset 3 759 384,00
Leasingvastuut
Seuraavan vuoden osalta 1 793 027,76 2 650 424,63
Myöhempien vuosien osalta 2 411 125,89 5 180 159,98
Yhteensä
Takaukset ja vastasitoumukset 2 069 254,00 2 061 906,00
Muut vastuusitoumukset 3 759 384,00
Leasingvastuut 4 204 153,65 7 830 584,61
Kaikki vastuut yhteensä 6 273 407,65 13 651 874,61
Investointisitoumukset
Seuraavan vuoden osalta 45 051 646,28 65 185 625,57
Myöhempien vuosien osalta 833 123,64 1 595 315,50
Yhteensä 45 884 769,92 66 780 941,07
19. Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet on eritelty konsernin liitetiedossa 7.2.
140
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Sähköliiketoiminta
Laatimisperiaatteet
Sähkömarkkinalain mukaan sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista.
Eriyttämisellä tarkoitetaan sitä, että tilikausittain on laadittava tuloslaskelma ja tase eriytettäville sähköliiketoiminnoille. Tarkemmin eriyttämisestä sääde-
tään Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella.
■ Tase / Sähköliiketoiminta
Euroa 2023 2022
VASTAAVAA
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 391 157,51 10 404 765,79
Siirtosaamiset 178 807,66
Rahat ja pankkisaamiset 10 298 520,45 13 349 677,26
Vastaavaa yhteensä 10 868 485,62 23 754 443,05
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Kertyneet voittovarat 10 657 362,45 24 550 553,95
Tilikauden voitto/tappio -440 770,31 -2 638 957,28
Oma pääoma yhteensä 10 216 592,14 21 911 596,66
Vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Ostovelat 651 893,48 1 842 846,39
Vastattavaa yhteensä 10 868 485,62 23 754 443,05
■ Tuloslaskelma / sähköliiketoiminta
Euroa 2023 2022
Liikevaihto 26 311 781,45 64 916 170,86
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 27 474 421,14 67 478 642,70
Materiaalit ja palvelut yhteensä -27 474 421,14 -67 478 642,70
Liiketoiminnan muut kulut
Muut liiketoiminnan muut kulut 83 132,86 76 485,44
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -83 132,86 -76 485,44
Liikevoitto/-tappio -1 245 772,55 -2 638 957,28
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 805 002,24 0,00
Rahoitus ja korkokulut yhteensä 805 002,24 0,00
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja
-440 770,31 -2 638 957,28
Tilikauden voitto/-tappio -440 770,31 -2 638 957,28
141
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
jakokelpoisten varojen käytöstä
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 518 882 677,31 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 192 906 977,09 euroa
ja tilikauden tulos on 115 336 218,41 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
osinkona jaetaan 0,25 euroa osakkeelta eli yhteensä 88 702 882,75
vapaaseen omaan pääomaan jätetään 430 179 794,56
Jakokelpoiset varat 518 882 677,31
Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 9. huhtikuuta 2024.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna
yhtiön maksukykyä.
Espoossa 7. päivänä helmikuuta 2024
Ilkka Hämälä Jussi Linnaranta Hannu Anttila
Raija-Leena Hankonen-Nybom Erja Hyrsky Mari Kiviniemi
Jukka Moisio Mikko Mäkimattila Juha Vanhainen
Mika Joukio
toimitusjohtaja
142
TILINTARKASTUSKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Tilintarkastuskertomus
Metsä Board Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin
taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskeva informaatio sekä emoyhtiön taseen, tuloslas-
kelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudel-
lisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin
kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli-
suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koske-
vat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintar-
kastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-
palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.
Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se
ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrit-
tämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa
suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu
arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä
voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien teke-
miin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset
virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma-
tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen
kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu
huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk-
sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna
näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2
kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit
sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että
johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä
sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuskertomus
143
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.1 ja 4.2)
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat yhteensä
1 259 milj. euroa muodostaen 41 % konsernin taseen loppusummasta.
Konsernin liiketoiminta on pääomavaltaista ja on olemassa riski, että
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat liian suuria.
Omaisuuserät kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille ja testataan
osana konsernin arvonalentumistestausta käyttämällä diskontattuihin
rahavirtoihin perustuvaa mallia.
Poistoperiaatteiden ja arvonalentumistestausten taustalla olevien
rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää
johdon harkintaa.
Tasearvojen merkittävyydestä johtuen aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden aktivointi- ja poistoperiaatteiden arviointia sekä investoin-
tien hyväksymiskontrollien testausta.
Olemme myös arvioineet omaisuuserien arvonalentumistestauslas-
kelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia suhteessa emoyhtiön hallituksen
hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin
näkemyksiimme. Olemme testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta
ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin
tietoihin.
Lisäksi olemme arvioineet aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2)
Konsernin myyntituotot 1 942 milj. euroa koostuvat pääosin valmistet-
tujen kartonki- ja sellutuotteiden myynnistä. Konsernilla on käytössä
useita erilaisia hinnoittelu- ja alennusmalleja sekä toimitusehtoja.
Konserni kirjaa tavaramyyntituotot kaudella, jolla asiakas saa toimite-
tut tuotteet määräysvaltaansa sovitun toimituslausekkeen mukaisesti.
Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä sekä virheellisen
tuloutushetken riskistä johtuen myyntituottojen kirjaaminen on ollut
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Olemme muodostaneet käsityksen myyntituottojen kirjausperiaatteista
ja käytännöistä sekä arvioineet tuloutusperiaatteita suhteessa sovellet-
taviin IFRS-standardeihin.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt sisäisten kontrollien testa-
usta ja aineistotarkastustoimenpiteitä myyntitapahtumien kirjaamiseen
ja hyväksymiseen liittyen.
Olemme myös testanneet myyntituottojen jaksottumista tilikausien
välillä ja verranneet laskutustietoja saatuihin maksusuorituksiin.
Lisäksi olemme arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyviä
laatimisperiaatteita ja liitetietoja.
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.4)
Varastojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden kus-
tannuslaskenta ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden tasearvon
muodostuksessa. Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden
lopussa 394 milj. euroa.
Vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon arvionvaraisuutta
mahdollisen epäkurantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä
valmiiden tuotteiden markkinahintojen vaihteluun liittyen.
Vaihto-omaisuuden arvostuksella on merkittävä vaikutus tilikauden
tulokseen, mistä johtuen se on tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Olemme arvioineet laskentaperiaatteita suhteessa IFRS-säännöstöön.
Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä
varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja
ja suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden
arvostuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Olemme myös olleet
seuraamassa inventointien toteutusta valituissa varastolokaatioissa ja
arvioineet inventointiprosessien toimivuutta tilikauden aikana.
Toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen
Konsernitilinpäätös perustuu laajaan määrään tietovirtoja eri järjestel-
mistä. Konsernissa on käynnissä monivuotinen tietojärjestelmien uudis-
taminen ja tilikauden alussa otettiin käyttöön talouden tietojärjestelmä
olemassa olevan tuotannon toiminnanohjausjärjestelmän rinnalle.
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä hajanainen
järjestelmäympäristö aiheuttavat riskejä liittyen järjestelmiin pääsyn
valvontaan ja muutoshallintaan. Tämän vuoksi olemme määrittäneet
toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisen tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi seikaksi.
Uuden talouden tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä olemme
arvioineet yhtiön laatimien täsmäytysten asianmukaisuutta ja tes-
tanneet taloudelliseen raportointiin liittyvien tasearvojen siirtymisen
oikeellisuutta itse suorittamillamme täsmäytyksillä.
Olemassa olevan ja uuden käyttöönotetun toiminnanohjausjärjestel-
män osalta tarkastuksemme on painottunut täsmäytys- ja hyväksymis-
kontrollien testaukseen sekä käyttövaltuuksien hallinnan arviointiin.
144
TILINTARKASTUSKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen
ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväk-
syttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-
sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi-
oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa
tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin-
päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök-
sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-
tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae
siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheu-
tua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudel-
lisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyy-
den koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja
suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse-
matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian-
mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittä-
vää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.
Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin
tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk-
sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei
emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia
siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastu-
sevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta
taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen
ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastus-
lausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme nou-
dattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia,
ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista
olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa
ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää
kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-
sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk-
sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella
odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
145
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2012
alkaen yhtäjaksoisesti 12 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu infor-
maatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas-
tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme
ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme
saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilin-
päätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää-
töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko
muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toiminta-
kertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn
perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei
ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten
varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapau-
den myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 8. helmikuuta 2024
KPMG Oy Ab
Kirsi Jantunen
KHT
146
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
100
80
60
40
20
0
19 20 21 22 23 19 20 21 22 23
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Metsä Boardin osakkeet
Metsä Boardin osakkeet on listattuna Nasdaq
Helsingissä. Yhtiön osakepääoma 31.12.2023 oli
557 881 540,40 euroa. Metsä Boardilla on kaksi
osakesarjaa. Vuoden 2023 lopussa A-osakkeita
oli 32 802 175 kappaletta ja B-osakkeita
322 710 571 kappaletta. Jokainen A-osake
oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään
kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1)
äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen
osinkoon. Metsä Boardin A-osake voidaan
muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan
tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan
kirjallisesta vaatimuksesta. Vuonna 2023 osake-
muuntoja ei ollut.
Osinkopolitiikka
Metsä Boardin tavoitteena on jakaa vuosittain
osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden
tuloksesta. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta
2023 jaetaan osinkoa 0.25 euroa osakkeelta.
Osingonmaksu, yhteensä 89 milj. euroa vastaa
94 prosenttia 2023 tilikauden tuloksesta.
Hallituksen antivaltuudet
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen
päättämään osakeannista, yhtiön hallussa
olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja
osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen
erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus
koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus
voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hal-
lussa olevia omia osakkeita yhteensä enintään
35 000 000 kappaletta sisältäen myös osak-
keet, jotka voidaan antaa osakeyhtiölain 10 luvun
1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla.
Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2024
saakka. Valtuutus oli kokonaan käyttämättä
31.12.2023.
Määräysvallan vaihtumisen vaikutus
Joihinkin tiettyihin resurssi- ja muita osakkuus-
yhtiöitä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy
ehtoja, joiden nojalla Metsä Boardin on tarjottava
osakkeensa osakkuusyhtiössä muiden osakkai-
den ostettavaksi Metsä Boardin määräysvallan
vaihtuessa. Näistä sopimuksista Metsä Fibre
Perustietoja Metsä Boardin osakkeista
Metsä Boardin A-osake Metsä Boardin B-osake
Listaus Nasdaq Helsinki Nasdaq Helsinki
Listauspäivä 2.1.1987 2.1.1987
Toimialaluokka Suuret yhtiöt Suuret yhtiöt
Kaupankäyntitunnus METSA METSB
ISIN-koodi FI0009000640 FI0009000665
Reuters-tunnus METSA.HE METSB.HE
Bloomberg-tunnus METSA FH METSB FH
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 32 802 175 322 710 571
Osakkeiden kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2023 (2022)
Metsä Boardin A-osake Metsä Boardin B-osake
Kurssi vuoden lopussa, euroa 7,80 (10,15) 7,19 (8,77)
Alin kurssi, euroa 7,48 (7,66) 6,26 (7,09)
Ylin kurssi, euroa 13,05 (10,50) 8,96 (10,49)
Keskimääräinen päivävaihto, kappaletta 2 132 (3 357) 466 223 (347 165)
Kokonaisvaihto, osaketta 535 219 (849 346) 117 021 973 (87 832 699)
Markkina-arvo, milj. euroa 256 (333) 2 320 (2,829)
Osakkeiden kurssikehitys 2023
Euroa Milj. osaketta
Metsä Board A
Metsä Board B
Vaihto
Lähde: Euroland https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osaketyokalut/osakemonitori/
15,0
13,0
11,0
9,0
7,0
5,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Oy:n osakassopimuksen nojalla Metsä Fibren
osakkaiden tulee tarjota osakkeensa muiden
osakkaiden ostettaviksi määräysvallan muutos-
tilanteissa. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan
mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle
50 prosenttiin ei kuitenkaan velvoittaisi Metsä
Boardia tarjoamaan Metsä Fibre Oy:n osakkeita
ostettavaksi.
OSINKO
euroa %
OSINKO /
NETTOTULOS
%
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0
Osinko/osake, euroa
Osinkotuotto, %
147
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023
1) 2)
A-sarja B-sarja Osakkeet yhteensä Äänet
Osakkeenomistajat Määrä Määrä Määrä % %
1 Metsäliitto Osuuskunta 25 767 605 158 502 147 184 269 752 51,83 68,85
2 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 203 544 15 041 485 17 245 029 4,85 6,04
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 243 635 8 520 989 9 764 624 2,75 3,41
4 Etola Erkki Olavi 0 5 500 000 5 500 000 1,55 0,56
5 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0 5 291 000 5 291 000 1,49 0,54
6 Valtion Eläkerahasto 0 3 400 000 3 400 000 0,96 0,35
7 Sr Evli Suomi Pienyhtiöt 0 2 471 196 2 471 196 0,7 0,25
8 OP-Suomi 0 2 012 887 2 012 887 0,57 0,21
9 Sr Säästöpankki Pienyhtiöt 0 1 454 211 1 454 211 0,41 0,15
10 OP-Henkivakuutus Oy 0 1 370 300 1 370 300 0,39 0,14
11 Etola Markus Eeriki 0 1 250 000 1 250 000 0,35 0,13
12 Etola Mikael Kristian 0 1 120 000 1 120 000 0,32 0,11
13 Danske Invest Finnish Equity Fund 0 1 078 362 1 078 362 0,3 0,11
14 OP-Suomi Pienyhtiöt 0 1 026 860 1 026 860 0,29 0,1
15 Sr Säästöpankki Kotimaa 0 957 600 957 600 0,27 0,1
16 Sr Aktia Capital 0 854 841 854 841 0,24 0,09
17 Arpera Oy 0 822 855 822 855 0,23 0,08
18 S-Stock Oy 0 822 855 822 855 0,23 0,08
19 Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 576 543 201 852 778 395 0,22 1,2
20 Laakkonen Mikko Kalervo 0 750 000 750 000 0,21 0,08
1)
Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä
2)
Omistustiedot ovat arvo-osuustilille kirjatun mukaiset, eli niissä on huomioitu osakkeiden selvitysaika (T+2)
Välittäjä Euroland.com, https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osakkeet-ja-omistus/suurimmat-osakkeenomistajat/
Osakkeet
A-osakkeet B-osakkeet
Osakkeiden määrä
Osakkeen-
omistajat % Osakkeet %
Osakkeen-
omistajat % Osakkeet %
1–10 2 290 21,7 11 987 0,04 4 736 7,58 28 866 0,01
11–100 4 277 40,53 212 336 0,65 17 715 28,34 927 054 0,29
101–1 000 3 463 32,82 1 239 299 3,78 28 644 45,83 11 368 565 3,52
1 001–10 000 497 4,71 1 153 058 3,52 10 390 16,62 28 653 858 8,88
10 001–100 000 21 0,2 394 168 1,2 919 1,47 20 426 142 6,33
100 001– 4 0,04 29 791 327 90,82 97 0,16 261 306 086 80,97
Yhteensä 10 552 100,00 32 802 175 100,00 62 501 100,00 322 710 571 100,00
Osakeomistuksen ja äänimäärän jakautuminen ryhmittäin 31.12.2023
OSAKEOMISTUKSEN
JAKAUTUMINEN
%
ÄÄNIMÄÄRÄN
JAKAUTUMINEN
%
Metsäliitto Osuuskunta ......52
Kotimaiset instituutiot ........19
Kotimaiset
yksityissijoittajat ................ 20
Ulkomaiset omistajat* ..........9
Metsäliitto Osuuskunta ..... 69
Kotimaiset instituutiot ........ 15
Kotimaiset
yksityissijoittajat ................. 12
Ulkomaiset omistajat* ..........4
* sisältää hallintarekisteröidyt * sisältää hallintarekisteröidyt
148
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2023
Omistus
Ilkka Hämälä Hallituksen puheenjohtaja 294 814 B-osaketta
Jussi Linnaranta Hallituksen varapuheenjohtaja 36 211 B-osaketta
Hannu Anttila Hallituksen jäsen 152 627 B-osaketta
Raija-Leena Hankonen-Nybom Hallituksen jäsen 13 131 B-osaketta
Erja Hyrsky Hallituksen jäsen 14 508 B-osaketta
Mari Kiviniemi Hallituksen jäsen 8 685 B-osaketta
Jukka Moisio Hallituksen jäsen 17 283 B-osaketta
Mikko Mäkimattila Hallituksen jäsen 5 052 B-osaketta
Juha Vanhainen Hallituksen jäsen 9 460 B-osaketta
Mika Joukio Toimitusjohtaja 315 173 B-osaketta
Metsä Boardin muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on kerrottu sivuilla 168–169.
149
Kurssikehitys ja osakemäärät
2023 2022 2021 2020 2019
Osakeantioikaistut kurssit, euroa
A-osake ylin 13,05 10,50 11,00 8,80 7,98
alin 7,48 7,6 6 8,50 4,80 5,46
kauden lopussa 7, 8 0 10,15 9,38 8,64 6,14
keskikurssi 10,06 9,48 9,48 6,88 6,56
B-osake ylin 13,05 10,49 11,01 8,79 6,65
alin 7,48 7,0 9 7,50 4,47 3,86
kauden lopussa 7, 8 0 8,77 8,61 8,62 6,00
keskikurssi 10,06 8,73 9,14 6,12 5,26
Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä, kpl
A-osakkeet 535 219 849 346 1 802 589 1 758 683 694 519
% kokonaismäärästä 1,6 2,6 5,5 5,3 2,1
B-osakkeet 117 021 973 87 832 699 98 057 575 155 232 570 220 170 829
% keskimääräisestä kokonaismäärästä 36,3 27, 2 30,4 48,1 68,3
Osakemäärät kauden lopussa
A-osakkeet 32 802 175 32 802 175 32 802 175 32 887 151 33 087 647
B-osakkeet 322 710 571 322 710 571 322 710 571 322 625 595 322 425 099
Yhteensä 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746
Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. 354 750 822 355 359 331 355 512 746 355 512 746 355 512 746
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa 2 576,1 3 161,5 3 086,2 3 065,2 2 136,1
Osakkeenomistajat, B -sarja, kpl 62 501 56 887 54 904 48 165 50 420
Osakekohtaiset tunnusluvut
Milj. euroa 2023 2022 2021 2020 2019
Osakekohtainen tulos
Tulos ennen veroja 120,9 524,9 365,8 212,3 165,6
– verot -19,3 -63,5 -51,8 -42,2 -21,0
= Tulos 101,6 461,4 314,0 170,1 144,6
– Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, kpl 354 750 822 355 359 331 355 512 746 355 512 746 355 512 746
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa 0,27 1,15 0,82 0,48 0,41
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 5,35 5,86 4,78 3,89 3,76
Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus, euroa 0,25
1)
0,58 0,41 0,26 0,24
Osinko tuloksesta, % 93,5 50,4 49,9 54,3 58,5
Metsä Boardin osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Efektiivinen osinkotuotto, % päätöskurssista
A-osake 3,2
1)
5,7 4,4 3,0 3,9
B-osake 3,5
1)
6,6 4,8 3,0 4,0
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
A-osake 29,2 8,8 11,4 18,1 15,0
B-osake 26,9 7,6 10,5 18,0 14,6
Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %
A-osake 145,9 173,2 196,2 222,0 163,3
B-osake 134,5 149,6 180,1 221,5 159,6
1)
Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2023 maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta.
150
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014
Tuloslaskelma, milj. euroa
Liikevaihto 1 942 2 479 2 084 1 890 1 932 1 944 1 849 1 720 2 008 2 008
- muutos, % -21,7 19,0 10,3 -2,2 -0,1 5,2 7, 5 -14,3 0,0 -0,5
EBITDA, vertailukelpoinen 216 603 472 316 279 344 289 231 283 236
- % liikevaihdosta 11,1 24,3 22,7 16,7 14,4 1 7,7 15,6 13,4 14,1 11,8
Liiketulos 121 532 376 227 181 246 207 132 199 117
Liiketulos, vertailukelpoinen 122 521 387 221 184 252 193 137 180 137
- % liikevaihdosta 6,3 21,0 18,6 11,7 9,5 13 10,5 8 9 6,8
Tilikauden tulos 102 461 314 170 145 203 150 90 137 69
Tase, milj. euroa
Taseen loppusumma 3 055 3 403 2 922 2 302 2 270 2 284 2 226 2 194 2 220 2 149
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 1 897 2 082 1 699 1 384 1 338 1 323 1 167 1 052 1 029 841
Korollinen nettovelka -144 -94 -78 236 308 335 358 464 333 427
Osakekohtaiset tunnusluvut ja varojenjako
emoyhtiön osakkeenomistajille
Osingot ja pääomanpalautukset, milj. euroa 88,7
1)
205,6 145,8 92,4 85,3 103,1 74,7 67, 5 60,4 39,4
Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus, euroa 0,27
1)
0,58 0,41 0,26 0,24 0,29 0,21 0,19 0,17 0,12
Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus tuloksesta, % 93,5
1)
50,4 49,9 54,3 58,5 50,9 50,0 76,0 43,6 5 7, 1
Efektiivinen osinkotuotto, % (B-osake) 3,5
1)
6,6 4,8 3,0 4,0 5,7 2,9 2,8 2,5 2,7
Tunnusluvut – Kannattavuus
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), vertailukelpoinen, % 5,1 20,9 18,7 12,2 10,4 14,4 11,2 8,1 11,3 9,1
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 4,8 22,0 20,2 12,1 11,0 16,7 12,4 9,0 12,9 10,4
Tunnusluvut – Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen nettovelka / EBITDA, vertailukelpoinen 0,7 0,2 -0,2 0,7 1,1 1,0 1,2 2,0 1,2 1,8
Omavaraisuusaste, % 6 7, 5 66,4 63,3 60,3 59,1 58,1 52,6 48,2 46,5 39,2
Nettovelkaantumisaste, % 7 4 -4 17 23 25 31 44 32 51
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 343 232 330 308 201 151 236 77 247 198
Nettokorkokulut, milj. euroa 12 5 8 12 14 19 36 26 26 42
Korkokate 28.6 50,7 42,7 2 7,6 15,4 9,0 7,6 4,0 10,4 5,7
Muut tunnusluvut
Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 229 304 220 166 99 70 65 162 178 44
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa 94 83 90 95 114 92 92 102 104 126
T&K -menot, milj. euroa
2)
7 6 6 9 9 6 6 6 8 6
- % liikevaihdosta 0,4 0,2 0,3 0,5 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3
Henkilöstö keskimäärin 2 333 2 352 2 461 2 455 2 433 2 435 2 456 2 588 2 851 3 200
- josta Suomessa 1 303 1 340 1 490 1 486 1 458 1 433 1 441 1 552 1 538 1 542
Kartonkitoimitukset, tuhatta tonnia 1 373 1 817 1 922 1 810 1 791 1 830 1 803 1 568 1 404 1 256
Vuoden 2014 osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Osakeantikerroin oli 1,030627.
1)
Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Efektiivinen osinkotuotto vuodelta 2023 on laskettu käyttäen B-osakkeen päätöskurssia 31.12.2023.
2)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen raportointia on täsmennetty ja vuosien 2019–2023 luvut ovat vertailukelpoisia.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivulla 155.
Kymmenen vuotta lukuina
151
Metsä Boardin liiketoiminta synnyttää veroja, joilla rahoitetaan julkista
taloutta. Itse veronmaksajana maksamiemme verojen ja veronluontoisten
maksujen lisäksi liiketoimintamme arvoketjussa syntyy monia muita
veroja.
Kaikkien näiden Metsä Boardin liiketoiminnasta suoraan ja epäsuorasti
syntyvien verojen ja veronluonteisten maksujen yhteenlaskettu myötävai-
kutus julkiseen talouteen on merkittävä.
Metsä Board noudattaa kansainvälisiä siirtohinnoitteluohjeita ja
paikallisia verolakeja kaikissa toimintamaissaan. Markkinaehtoperiaatteen
mukaisesti valtaosa verotettavasta tulosta ja maksettavista yrityksen
tuloveroista kohdistuvat niihin maihin, joissa konsernin merkittävimmät
toiminnot sijaitsevat.
Veropolitiikkansa mukaisesti Metsä Boardin liiketoimintamallien ja
juridisten rakenteiden tulee aina perustua liiketoiminnallisiin syihin ja
todelliseen liiketoiminnalliseen sisältöön. Metsä Board pidättäytyy keinote-
koisista tavoista pienentää verojaan.
Verot
Metsä Boardin yhteistyö paikallisten veroviranomaisten kanssa on
läpinäkyvää ja aktiivista. Suomessa Metsä Board on mukana Verohallinnon
syvennetyssä yhteistyössä.
Veroasioita hallinnoidaan Metsä Boardin verofunktion avulla ja
veroasioita käsitellään säännöllisesti myös Metsä Boardin hallituksen
tarkastusvaliokunnassa.
Lisätäkseen veroasioihinsa liittyvää läpinäkyvyyttä Metsä Board
julkaisee vapaaehtoisesti verojalanjälkenään tietoja konserniyhtiöille
maksettavaksi määrätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista.
Metsä Fibren tulososuus
Metsä Boardin konsolidoitu tulos sisältää osuuden osakkuusyhtiö Metsä
Fibren tuloksesta (24,9 % omistusosuus). Metsä Fibre maksaa tuloverot
omasta tuloksestaan ja Metsä Board konsolidoi verojen jälkeisen osuuden
osakkuusyhtiötuloksesta omaan tulokseensa.
Maksettavat verot
Suomi Ruotsi Muut maat Yhteensä
Milj. euroa 2023 2022 2023 2022 2023 2022 2023 2022
Yrityksen tuloverot 8,3 5,7 0 26,7 4,7 4,5 13 36,9
Työnantajan sosiaaliturvamaksut 27, 9 29,4 14,7 14,5 3,6 4,1 46,3 47, 9
Operatiiviset verot 2,2 4,1 2,4 6,2 0 0 4,7 10,4
Muut verot 0,5 0,6 0 0 0,2 0,2 0,6 0,8
Yhteensä 38,9 39,8 17, 2 47,5 8,6 8,7 64,6 96,0
152
TUOTANTOKAPASITEETIT
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Metsä Boardin kartonkitehtaat
Tonnia Maa Koneet Taivekartonki
Valkoinen
kraftlaineri Yhteensä
Tampere (Tako) Suomi 2 210 000 210 000
Kyröskoski (Kyro) Suomi 1 190 000 190 000
Äänekoski Suomi 1 260 000 260 000
Simpele Suomi 1 300 000 300 000
Kemi Suomi 1 465 000 465 000
Husum Ruotsi 2 600 000 250 000 850 000
Yhteensä 8 1 560 000 715 000 2 275 000
Metsä Boardin sellu- ja kemihierretehtaat
Tonnia Maa
Kemiallinen
sellu
Kemihierre
(BCTMP) Yhteensä
Husum Ruotsi 730 000 730 000
Joutseno Suomi 360 000 360 000
Kaskinen Suomi 390 000 390 000
Kemi Suomi 180 000 180 000
Yhteensä 910 000 750 000 1 660 000
Metsä Fibren sellutehtaat
1)
Tonnia Maa
Kemiallinen
sellu Yhteensä
Äänekoski Suomi 1 300 000 1 300 000
Kemi Suomi 1 500 000
2)
1 500 000
2)
Rauma Suomi 650 000 650 000
Joutseno Suomi 690 000 690 000
Yhteensä
2)
4 140 000
2)
4 140 000
2)
1) Metsä Board omistaa 24,9 % Metsä Fibrestä
2) sisältää Metsä Boardin hallinnassa olevan valkaisemattoman sellun tuotantolinjan kapasiteetin, 180 000 t/v.
Tuotantokapasiteetit
Tuotantokapasiteetit
153
Neljännesvuositiedot
Koko vuosi Neljännesvuosittain
Milj. euroa 2023 2022 IV/2023 III/2023 II/2023 I/2023 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022
Liikevaihto 1 941,9 2 479,6 422,6 479,0 498,2 542,1 599,8 647,3 650,5 582,0
2023 2022 IV/2023 III/2023 II/2023 I/2023
IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022
Liiketulos, vertailukelpoinen 122,2 520,7 0,7 5,5 2 7, 3 88,7 100,8 152,5 145,9 121,5
2023 2022 IV/2023 III/2023 II/2023 I/2023
IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022
Liiketulos 120,8 531,5 -0,2 3,1 29,5 88,4 94,7 153,4 142,6 140,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Kurssierot
2,6 -5,0 1,8 2,1 -0,6 -0,8
-1,8 -0,5 -2,3 -0,4
Muut rahoitustuotot ja kulut -2,5 -1,7 -0,2 -1,0 -1,5 0,2 0,5 -0,6 -0,3 -1,2
Tulos ennen veroja
120,9 524,9 1,4 4,3 2 7, 5 8 7,7
93,4 152,4 140,0 139,1
2023 2022 IV/2023 III/2023 II/2023 I/2023
IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022
Liiketulos, % liikevaihdosta 6,3 21,4 0,2 1,1 5,5 16,4 15,8 23,7 21,9 24,2
Koko vuosi Neljännesvuosittain
1 000 tn 2023 2022 IV/2023 III/2023 II/2023 I/2023 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022
Toimitukset
Taivekartonki 1 373 1 208 299 340 353 380 285 308 308 307
Valkoinen kraftlaineri 906 609 188 228 235 255 133 146 164 166
Metsä Boardin Markkinasellu 467 503 111 112 118 126 105 124 152 122
Metsä Fibren markkinasellu
1)
684 717 120 107 83 83 162 177 192 187
2023 2022 IV/2023 III/2023 II/2023 I/2023
IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022
Tuotanto
Taivekartonki 1 289,4 1 272 280,0 307,2 331,6 370,5 264 337 336 335
Valkoinen kraftlaineri 516 0 605 104,1 132,0 136,6 143,3 133 147 164 162
Metsä Boardin sellu 136,5 1 409 38,6 39,7 30,0 28,2 319 360 362 368
Metsä Fibren sellu
1)
1 941,9 731 422,6 479,0 498,2 542,1
190 190 171 181
1)
Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibresta.
154
TUNNUSLUVUT
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Tunnusluvut
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Tunnusluku
Määritelmä
Perustelu tunnusluvun käytölle
Kannattavuus
Liiketulos =
IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoi-
tustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus-
ja yhteisyritysten tuloksista
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan ja se on
riippumaton yrityksen pääomarakenteesta
EBITDA = Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia
Tunnusluku osoittaa paljonko konsernin liikevaihdosta jää katetta, kun siitä
vähennetään liiketoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset ennen poistoja
ja arvonalennuksia
Oman pääoman tuotto (%) =
Tulos ennen veroja - tuloverot
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa osakkeenomistajien kon-
serniin sijoittamilla varoilla
Oma pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (%) =
Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle
pääoman sijoittajan näkökulmasta
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste (%) =
Oma pääoma
Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta, vakavaraisuutta ja kykyä
selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%) =
Korollinen nettovelka
Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta ja taloudellista tilannetta.
Oma pääma
Korollinen nettovelka =
Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset
Tunnusluku kuvaa konsernin velkaantuneisuutta
Muut
Kokonaisinvestoinnit =
Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttö-
omaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot
Tunnusluku kuvaa konsernin rahankäyttöä ylläpitää ja uudistaa tuotantokonei-
taan ja -laitoksiaan sekä laajentaa liiketoimintaa yrityshankinnoin
Korkokate =
Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä hoitaa velkavelvoitteensa
Nettokorkokulut
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tunnusluku Määritelmä
Osakekohtainen tulos =
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin
Osakekohtainen oma pääoma =
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osakekohtainen osinko =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osinko tuloksesta (%) =
Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%) =
Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
P/BV (%) =
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen oma pääoma
Osakeantioikaistu keskikurssi =
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osake-
antioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi
Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä säätelee Suomen Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi osakekoh-
tainen tulos -tunnus lukua säätelee IAS 33 standardi.
155
Vertailukelpoiset tunnusluvut
Metsä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities
and Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset
tunnusluvut sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä,
taloudellista asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät
ole yrityksen soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrit-
telemiä. Metsä Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen
muodostavat IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu
käyttöön EU:ssa asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun
ottamatta osakekohtaista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS
33 Osakekohtainen tulos, tilinpäätöksessä esitetyt tunnusluvut täyttävät
ESMA:n ohjeen vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.
Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen
antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen
suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö,
operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.
Vertailukelpoisessa liiketuloksessa on eliminoitu poikkeukselliset ja
olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Vertailu-
kelpoisten erien täsmäytyslaskelmat on esitetty alla. Vertailukelpoinen
sijoitetun pääoman tuotto on laskettu käyttäen samoja oikaisuja kuin
vertailukelpoinen liiketulos ja lisäksi oikaistuna mahdollisilla vertailukelpoi-
suuteen liittyvillä rahoitustuotoilla. Metsä Board katsoo, että näin johdetut
tunnusluvut parantavat raportointijaksojen vertailukelpoisuutta. Mitkään
näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen vaikutta-
vat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä
voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät myyntivoitot ja
-tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset
arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista,
sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustan-
nukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamattomista tuotannon
katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut korvaukset sekä
oikeudenkäynteihin liittyvät erät. Metsä Board katsoo vertailukelpoisten
tunnuslukujen heijastavan paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä
poistamalla normaalin liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja
liiketapahtumien tulosvaikutuksen.
Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisista eristä
Milj. euroa 2023 2022
Liiketulos 120,8 531,5
Poistot ja arvonalentumiset 93,8 83,1
EBITDA 214,6 614,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketoiminnan muut tuotot -2,7 -28,6
Henkilöstökulut 4,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 4,1 11,6
Liiketoiminnan muut kulut 0,6
Yhteensä 1,4 -11,7
Vertailukelpoinen EBITDA 216,0 602,8
Poistot ja arvonalentumiset -93,8 -83,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset 0,9
Vertailukelpoinen liiketulos 122,2 520,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä 0,1 -6,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Rahoituserät 0,3 0,5
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 122,6 514,6
Tuloverot -19,3 -63,5
Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä 0,5 0,3
Vertailukelpoinen kauden tulos 103,8 451,4
"+" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja
"-" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja
Vuoden 2023 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
yhteensä -1,4 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat liiketoimintaan kuulu-
mattoman maa-alueen myyntivoitosta 2,7 miljoonaa euroa sekä osakkuus-
yhtiö Metsä Fibren Kemin vanhan sellutehtaan sulkemiseen liittyvästä
alaskirjauksesta, lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoerosta, käyt-
töomaisuuserien myyntitappiosta ja muista eristä -4,1 miljoonaa euroa.
Vuoden 2022 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Oy Hangö Stevedoring
Ab:n osakekannan myynnistä Euroports Finland Oy:lle 19,2 miljoonaa
euroa; liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 6,5
miljoonaa euroa; asiakaspalvelun ja toimitusketjun hallinnan uudelleen-
järjestelystä -5,5 miljoonaa euroa; osakeomistuksen myyntivoitosta 2,8
miljoonaa euroa; Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -1,0
miljoonaa euroa; osakkuusyhtiö Metsä Fibren Venäjän toimintojen arvon-
alentumiskirjauksesta -10,5 miljoonaa euroa; Metsä Fibren Kyrön sahan
omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -1,2 miljoonaa euroa
sekä muista eristä 0,3 miljoonaa euroa.
156
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
■ Johdanto
Tämä selvitys Metsä Board Oyj:n (”Metsä Board”
tai ”yhtiö”) hallinto- ja ohjaus järjestelmästä on
laadittu Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyk-
sen julkistaman Suomen listayhtiöiden hallin-
nointikoodin 2020 (hallinnointikoodi) mukai-
sesti, ja annettu erillään hallituksen toimintaker-
tomuksesta ja julkaistu samanaikaisesti yhtiön
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa.
Hallinnointikoodi on saatavilla verkko-osoit-
teessa www.cgfinland.fi/hallinnointikoodit/.
Metsä Board on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, jonka A- ja B-sarjan osakkeet ovat
julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq
Helsinki Oy:n (Helsingin pörssi) virallisella
pörssilistalla. Metsä Board noudattaa yhtiön
hallinnoinnissa erityisesti osakeyhtiölakia, yhtiön
yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja sää-
döksiä ja määräyksiä, Helsingin pörssin sääntöjä
ja suosituksia pörssiyhtiöihin soveltuvin osin
sekä Finanssivalvonnan antamia määräyksiä
ja ohjeita. Metsä Board noudattaa hallinnointi-
koodia, eikä yhtiö tällä hetkellä poikkea koodin
yksittäisistä määräyksistä.
Tämä selvitys on käsitelty hallituksen
tarkastusvaliokunnassa. Yhtiön tilintarkastaja
on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu ja
että selvityksen sisältämä kuvaus taloudelliseen
raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvon-
nan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
■ Metsä Boardin hallintomalli
Yhtiön lakisääteisiä toimielimiä ovat yhtiöko-
kous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät
ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain
mukaisesti. Yhtiön toimintojen koordinoinnista
ja operatiivisesta johtamisesta huolehtii lisäksi
toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä,
jonka jäsenet (toimitusjohtaja mukaan lukien)
eivät ole hallituksen jäseniä.
YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
HALLITUKSEN VALIOKUNNAT
Tarkastusvaliokunta
Nimitys- ja HR-valiokunta
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI
KESTÄVYYSRAPORTOINTI
Sisäinen tarkastus | Tilintarkastus
METSÄ BOARDIN HALLINTOMALLI
Yhtiökokous
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa
osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa.
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallis-
tua yhtiökokoukseen noudattamalla yhtiökoko-
uskutsussa kuvattua menettelyä. Yhtiökokous
päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen
mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun
muassa:
• tilinpäätöksen vahvistaminen
• voitonjako
• vastuuvapauden myöntäminen hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten valinta ja hallituksen
jäsenten palkkiot
• palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin
hyväksyminen neuvoa-antavasti
• tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin
varmentajan valinta ja palkkio
• muut yhtiökokoukselle ehdotetut asiat.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiö-
kokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen
käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii
hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun. Vuonna 2024
määräpäivä oli 12. tammikuuta 2024. Yhtiön
varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain
viimeistään kesäkuussa. Kutsu yhtiökokoukseen
toimitetaan aikaisintaan kolme kuukautta ja
viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta,
kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen
yhtiökokouksen täsmäytyspäivää julkistamalla
se pörssitiedotteella sekä julkaisemalla se yhtiön
verkkosivuilla ja vähintään yhdessä Suomessa
julkaistavassa valtakunnallisessa sanomaleh-
dessä kokonaisuudessaan tai tiivistelmänä.
Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos
hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos
tilintarkastaja taikka osakkeenomistajat, jotka
edustavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista,
sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä
varten.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
157
Hallitus
Metsä Boardin hallituksen tehtävät määräytyvät
osakeyhtiölain, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja halli-
tuksen vahvistaman kirjallisen työjärjestyksen
mukaisesti. Metsä Boardin hallituksen tehtävänä
on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa
yhtiön varainhoidon ja kirjanpidon valvonnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös
vastaa Metsä Board -konsernin ohjauksesta ja
valvonnasta. Hallitukselle kuuluvat yhtiön toi-
minnan laajuus ja laatu huomioon ottaen asiat,
jotka ovat taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai
periaatteellisesti merkittäviä ja laajakantoisia
eivätkä siten kuulu päivittäisen liiketoiminnan
johtamiseen. Hallitus muun muassa päättää
yhtiön strategiasta, merkittävistä investoin-
neista, yhtiön organisaatiorakenteesta ja
merkittävistä rahoitusta koskevista asioista.
Hallitus huolehtii siitä, että yhtiön toiminta on
vastuullista ja ottaa huomioon osakkeenomis-
tajien kollektiivisen edun ohella myös yhtiön
muiden sidosryhmien edut.
Metsä Boardin hallituksella on toimintaansa
varten kirjallinen työjärjestys. Sen mukaisesti
hallituksen tehtävänä on muun muassa:
• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja tämän
sijainen ja päättää toimitusjohtajan toimisuh-
teen ehdoista
• huolehtia yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon
sekä riskienhallinnan ja taloudellisen
raportointiprosessin sekä kestävyysrapor-
tointiprosessin valvonnan järjestämisestä ja
arvioida konsernin merkittävimpiä riskejä
• valvoa, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön
juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja
määräysten mukaisesti
• vahvistaa yhtiön toiminnassa
noudatettavat arvot ja hallituksen
monimuotoisuusperiaatteet
• valvoa ja ohjata yhtiön panostusta kestävään
kehitykseen
• käsitellä ja hyväksyä yhtiön pitkän tähtäimen
suunnitelma, strategia sekä vuosittainen
toimintasuunnitelma ja budjetti
• päättää merkittävistä investoinneista ja
yritysjärjestelyistä sekä liiketoimintojen
ostoista, myynneistä ja lopettamisista
• päättää merkittävistä rahoitusjärjestelyistä,
mukaan lukien velkarahoitus, vakuuksien
antaminen ja tytäryhtiöiden pääomahuolto
• päättää lahjoitusten myöntämisestä siltä
osin kuin ne eivät kuulu yhtiökokouksen
toimivaltaan
• päättää itselleen kuuluvan toimivallan
delegoinnista nimenomaisin hyväksyntära-
join ja valtuutussäännöin sekä myöntää ja
peruuttaa yhtiön edustamisoikeus
• kutsua koolle yhtiökokous ja valvoa, että
yhtiökokouksen päätökset pannaan
täytäntöön
• allekirjoittaa ja esittää varsinaisen yhtiöko-
kouksen hyväksyttäväksi tilinpäätös ja toi-
mintakertomus sisältäen kestävyysraportin,
ja tehdä voitonjakoehdotus
• hyväksyä ja julkistaa tilinpäätöstiedote, puo-
livuosikatsaus ja osavuosikatsaus kultakin
vuosineljännekseltä
• hyväksyä keskeiset liiketoimintaa ohjaavat
politiikat sekä sisäpiiriohje ja tiedottamista
koskeva tiedonantopolitiikka, ja valvoa niiden
noudattamista
• päättää palkitsemisjärjestelmistä ja niiden
perusteista ja ehdoista sekä seurata niiden
toteutumista.
Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan
saatavilla yhtiön verkkosivuilla https://www.
metsagroup.com/globalassets/metsa-board/
documents/investors/corporate-governance/
fi/general/metsa-board-hallituksen-tyojarjestys.
pdf. Hallitus voi delegoida sen yleistoimivaltaan
kuuluvia asioita toimitusjohtajan hoidettavaksi ja
vastaavasti ottaa päätettäväkseen toimitusjoh-
tajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian.
Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa
sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita ja tekee niihin
mahdollisesti tarvittavat muutokset.
Hallituksen kokoonpano,
monimuotoisuus ja riippumattomuus
Hallituksen kokoonpanon ja jäsenmäärän on
mahdollistettava hallitukselle kuuluvien tehtä-
vien tehokas hoitaminen. Hallituksen kokoonpa-
nossa on otettu huomioon yhtiön kehitysvaihe,
omistuspohja, toimialan erityisvaatimukset sekä
yhtiön toiminnan tarpeet. Hallituksen tavoite on
luoda monimuotoinen hallitus, kuitenkin niin,
että hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla
tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus
käyttää tehtävän hoitamiseen tarvittava määrä
aikaa. Hallituksessa on nais- ja miesjäseniä.
Hallitus on vahvistanut itselleen monimuo-
toisuusperiaatteet, jotka ovat saatavilla yhtiön
verkkosivuilla. Hallitus tunnistaa monimuotoisen
ja laaja-alaisen hallituskokoonpanon yhtiölle ja
sen osakkeenomistajille tuomat edut. Monimuo-
toisuus tukee hallituksen avointa työilmapiiriä,
itsenäistä roolia ja päätöksentekoa. Hallituksen
keskeisenä tehtävänä on myös tukea ja haastaa
yhtiön toimivaa johtoa monista eri näkökulmista
ennakoivasti ja johdonmukaisesti. Hallituksen ja
sen valiokuntien tehtävien menestyksekäs hoita-
minen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa,
osaamista ja kokemusta sekä hallituksen yksit-
täisten jäsenten henkilökohtaisten ominaisuuk-
sien huomioimista. Edelleen monimuotoisuuden
tulee tukea yhtiön kulloistakin kehitysvaihetta
sekä vastata yhtiön ja sen liiketoiminnan kehityk-
sen tulevaisuuden tarpeisiin.
Metsä Board on tunnistanut hallituksen
monimuotoisuuden kannalta olennaiseksi yhtiön
toimialan tuntemuksen ohella kokemuksen eri
toimialoilta ja kansainvälisestä toimintaympä-
ristöstä. Lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan
täydentävä koulutustausta, johtamiskokemus
yritystoiminnan eri osa-alueilta, sekä monipuo-
linen ikä- ja sukupuolijakauma on tunnistettu
monimuotoisuutta edistäviksi tekijöiksi. Metsä
Boardin tavoitteena on, että hallituksessa on
edustettuna naisia ja miehiä. Hallituksen nimi-
tys- ja HR-valiokunta huomioi monimuotoisuutta
koskevat periaatteet tehdessään vuosittain
varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hal-
lituksen kokoonpanoksi. Hallituksen monimuo-
toisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista
seurataan osana hallituksen ja sen nimitys- ja
HR-valiokunnan normaalia toimintaa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen
tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen
varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat
valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa
toimikaudeksi, joka alkaa jäsenen valinneen
yhtiökokouksen päättymisestä ja jatkuu seuraa-
van varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Peräk-
käisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan.
Vuonna 2023 hallitukseen on kuulunut yhdek-
sän (9) jäsentä, joista 66,67 prosenttia on miehiä
(6) ja 33,33 prosenttia naisia (3). Hallituksen
jäsenten ikäjakauma on ollut 44–68 vuotta.
Hallituksen yhdeksästä (9) jäsenestä 88,89
prosenttia jäsenistä (8) on ollut riippumattomia
yhtiöstä ja 66,67 prosenttia jäsenistä (6) on
ollut riippumattomia yhtiön merkittävästä
osakkeenomistajasta.
158
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
SUKUPUOLIJAKAUMA
%
Miehiä ...................................67
Naisia ....................................33
IKÄJAKAUMA
%
40–50 ....................................11
51–60....................................33
61–65 ................................... 44
>65 .........................................11
Hallituksessa ei ole yhtiön toimivaan johtoon
kuuluvia henkilöitä.
Henkilöstön edustus yhtiön johdossa on
järjestetty siten, että kunkin yhtiön tuotantolai-
toksen johtoryhmän kokoonpanoon kuuluu yksi
henkilöstön edustaja.
Hallituksella on kokonaisuutena laaja-alainen
kokemus hyvästä hallintotavasta, kansainväli-
sestä liiketoiminnasta ja johtamisesta joko ope-
ratiivisissa tehtävissä tai luottamustehtävissä eri
toimialoilta, mukaan luettuna yhtiön toimialalta
eli metsäteollisuudesta sekä muun muassa
metsätaloudesta, konepajateollisuudesta,
elintarviketeollisuudesta ja tilintarkastuksen
toimialalta. Lisäksi enemmistöllä hallituksen
jäsenistä on kokemusta sellu-, kartonki- ja/tai
paperituotteista. Hallituksessa on myös vuosien
kokemusta kestävyys- ja vastuullisuusasioiden
johtamisesta sekä niihin liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien arvioinnista. Hallituksen
kokoonpano sekä yhteenveto hallituksen jäsen-
ten työhistoriasta ja luottamustoimista löytyvät
tämän selvityksen lopusta hallituksen jäsenten
esittelystä sekä yhtiön verkkosivuilta https://
www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/
hallinnointi/hallitus/.
Tilikaudella 2023 hallitus piti yhteensä 14
kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat
kokouksiin 97-prosenttisesti (osallistuminen
97 % vuonna 2022 ja 99 % vuonna 2021).
Osallistuminen hallituksen ja valiokuntien kokouksiin jäsenittäin
Hallituksen jäsen
Hallituksen
kokousten
lukumäärä
Osallistu-
mis-%
Riippumat-
tomuus
yhtiöstä
Riippumat-
tomuus
merkittäväs-
tä osakkeen-
omistajasta
Ilkka Hämälä
(puheenjohtaja)
14/14 100 Ei Ei
Jussi Linnaranta 14/14 100 Kyllä Ei
Hannu Anttila 13/14 92 Kyllä Kyllä
Raija-Leena Hankonen-Nybom 13/14 92 Kyllä Kyllä
Erja Hyrsky 14/14 100 Kyllä Kyllä
Mari Kiviniemi 14/14 100 Kyllä Kyllä
Mikko Mäkimattila (23.3.2023 alkaen) 11/11 100 Kyllä Ei
Jukka Moisio 14/14 100 Kyllä Kyllä
Timo Saukkonen (23.3.2023 saakka) 3/3 100 Kyllä Ei
Veli Sundbäck (23.3.2023 saakka) 3/3 100 Kyllä Kyllä
Juha Vanhainen (23.3.2023 alkaen) 11/11 100 Kyllä Kyllä
Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi tarvittaessa päättää perustavansa
valiokuntia valmistelemaan ja käsittelemään
hallituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus
on nimittänyt keskuudestaan tarkastusvalio-
kunnan sekä nimitys- ja HR-valiokunnan. Hallitus
nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan
ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat
käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia
neuvonantajia.
Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset
päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa
asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja
HR-valiokunnan suoraan yhtiökokoukselle
tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta
ja palkkioista.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa
hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen
raportoinnin, laskennan menetelmien sekä
tilinpäätöksen ja muun yhtiön julkistaman
taloudellisen tiedon sekä kestävyysraportoinnin
oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja
selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa säännöl-
lisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen järjestel-
miä ja seuraa taloudellisten ja kestävyysriskien
raportoinnin sekä tilintarkastuksen ja kestä-
vyysraportointivarmentamisen etenemistä.
Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen
tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa,
keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten
noudattamista. Se arvioi tilintarkastajan ja
tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja
antaa hallitukselle suosituksen yhtiön tilintar-
kastajan valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta
käsittelee myös sisäisen tarkastuksen puolivuo-
sittaiset toimintasuunnitelmat ja merkittävistä
tarkastuksista laaditut raportit.
Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä
laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön
asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu
säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa.
Kokousten yhteydessä valiokunta kuulee yhtiön
tilintarkastajaa. Valiokunnan puheenjohtaja
antaa hallitukselle raportin tarkastusvaliokun-
nan jokaisesta kokouksesta. Tehtävät ja vas-
tuualueet on määritelty valiokunnan työjärjes-
tyksessä, jonka hallitus hyväksyy (https://www.
metsagroup.com/globalassets/metsa-board/
documents/investors/corporate-governance/fi/
general/metsa-board-tarkastusvaliokunnan-tyo-
jarjestys.pdf).
Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valio-
kunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön
tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja
sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia
neuvonantajia tarpeen mukaan.
Vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat
toimineet alla luetellut hallituksen jäsenet. Valio-
kunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja
sen merkittävästä osakkeenomistajasta.
Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa
vuoden 2023 aikana. Valiokunnan jäsenten
osallistumisprosentti oli 92 (osallistuminen oli
100 % vuosina 2022 ja 2021).
159
Tarkastusvaliokunnan jäsen Kokousten lukumäärä Osallis tumis-%
Raija-Leena Hankonen-Nybom (puheenjohtaja) 5/5 100
Hannu Anttila 5/5 100
Mari Kiviniemi 5/5 100
Jukka Moisio 4/5 80
Juha Vanhainen (23.3.2023 alkaen) 4/4 100
Nimitys- ja HR-valiokunta
Nimitys- ja HR-valiokunnan tehtävänä on toimia
hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan,
toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muun
ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa
sekä valmistella johdon ja henkilökunnan
palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat. Lisäksi
valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen
hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä
hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta
myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen
hyväksyttäväksi toimitusjohtajan (ja toimitus-
johtajan sijaisen) nimityksen, tämän palkan ja
palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle
ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henki-
löstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin
liittyvissä asioissa.
Valiokuntaan kuuluu neljä hallituksen jäsentä
ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi
vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää
valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja
HR-valiokunnan tehtävät ja vastuut on
määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka
hallitus hyväksyy (https://www.metsagroup.
com/globalassets/metsa-board/documents/
investors/corporate-governance/fi/general/
metsa-board-oyjn-nimitys-ja-hr-valiokunnan-tyo-
jarjestys.pdf).
Vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen nimitys- ja HR-valiokunnan jäseninä ovat
toimineet alla luetellut hallituksen jäsenet.
Nimitys- ja HR-valiokunnan kokoontui neljä
kertaa vuoden 2023 aikana. Kaikki jäsenet
osallistuivat kaikkiin kokouksiin (osallistuminen
oli 100 % myös vuosina 2022 ja 2021).
Nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen Kokousten lukumäärä Osallis tumis-%
Ilkka Hämälä (puheenjohtaja) 4/4 100
Erja Hyrsky 4/4 100
Jussi Linnaranta 4/4 100
Timo Saukkonen (23.3.2023 saakka) 1/1 100
Veli Sundbäck (23.3.2023 saakka) 1/1 100
Mikko Mäkimattila (23.3.2023 alkaen) 3/3 100
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja Mika Joukio (syntynyt 1964) on
koulutukseltaan diplomi-insinööri, MBA.
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan
hallinnon johtamisesta hallituksen antamien
ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitus-
johtajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa,
että yhtiön kirjanpito on hoidettu lain mukaisesti
ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla.
Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoi-
mintaa ja vastaa eri toimintojen valvonnasta ja
ohjaamisesta.
Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen
toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen
hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan
toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran
vuodessa. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin
eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja
työansioihin perustuvan eläketurvan laissa
säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestel-
mässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot
ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista
eikä johdon osakepalkkiojärjestelmästä saatuja
tuloja. Toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä
oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana.
Hänen eläkkeensä taso on 60 prosenttia
työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka
lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän
viisivuotisjakson perusteella.
Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan.
Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen
päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja
voi myös irtisanoutua tehtävästään.
Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi
kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että
toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy
ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa
toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 12
kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Toimitusjohtajan sijainen
Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjoh-
tajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa
toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan
ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä
hetkellä ole nimitetty sijaista.
Yhtiön johtoryhmä
Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa toi-
mitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, jonka
muodostavat toimitusjohtaja Mika Joukio sekä
hänelle raportoivat toimintojen johtajat Markku
Leskelä (liiketoiminnan kehitys), Jussi Noponen
(myynti ja toimitusketju), Harri Pihlajaniemi (tuo-
tanto- ja teknologia), Henri Sederholm (talous)
sekä Camilla Wikström (henkilöstö). Yhtiön
teknologiajohtaja Ari Kiviranta jäi eläkkeelle
31.10.2023. Ari Kivirannan vastuualue siirtyi
1.11.2023 alkaen Harri Pihlajaniemelle.
Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita
ovat muun muassa investointien suunnittelu,
yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja
valmistelu, resurssien kohdentaminen, juokse-
vien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön
hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu.
Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan
kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa
sekä lisäksi aina tarvittaessa.
Johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa oman
toimintonsa toiminnasta. Toimintoja tukevat
keskitetyt tukitoiminnot, joista useimmat
ovat yhteisiä Metsä Groupin muiden yhtiöiden
kanssa. Tukitoiminnot perustuvat erillisiin
palvelusopimuksiin, jotka ovat markkinaehtoisia.
Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai
toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa
lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketur-
vasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Johtoryhmän
jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta
molemmin puolin.
160
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
■ Sisäinen valvonta, sisäinen
tarkastus ja riskienhallinta
Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että
toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän
tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja
valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin,
pörssiyhtiöitä koskeviin muihin lakeihin ja
säädöksiin, yhtiöjärjestykseen, Helsingin pörssin
sääntöihin ja suosituksiin, hallinnointikoodin
suosituksiin sekä yhtiön omiin hyväksyttyihin
toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Sisäisen
valvonnan toimivuutta arvioi yhtiön sisäinen
tarkastus -toiminto. Sisäistä valvontaa toteute-
taan koko organisaatiossa. Sisäisen valvonnan
menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeis-
tukset ja valvontaa tukevat raportointijärjestel-
mät. Ulkoinen valvonta kuuluu Metsä Boardin
tilintarkastajalle ja viranomaiselle. Seuraavassa
on kuvattu Metsä Boardin sisäisen valvonnan,
riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaat-
teet, toiminnan tavoitteet sekä vastuusuhteet.
Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta ja
riskienhallinta on kuvattu yhtiön toimintaker-
tomukseen sisältyvässä kestävyysraportissa
osassa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta.
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa talo-
udellisen raportoinnin, kestävyysraportoinnin ja
muun toiminnan valvonnan. Sisäistä valvontaa
toteuttavat yhtiön hallitus ja toimiva johto
sekä koko henkilökunta. Sisäisellä valvonnalla
pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen
päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen,
resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen
ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun
johtamisinformaation sekä kestävyystietojen
luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn
ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen,
toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä
turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti
järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestel-
mät toiminnan tueksi.
Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta
ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen,
yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden
määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan,
kuten toiminnan ohjaukseen ja seurantaan
toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä
(iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon
arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja
todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden
saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta-
ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön
yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen
valvontaan luovat yhdessä perustan koko
sisäiselle valvonnalle.
Taloudellisen raportointiprosessin
valvonta, luotonvalvonta ja
hyväksymisoikeudet
Eri toimintojen ja keskushallinnon talousorgani-
saatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista.
Yksiköt raportoivat taloudelliset luvut kuukausit-
tain. Kunkin yksikön controller-toiminto tarkas-
taa vastuualueensa yksiköiden kuukausitulokset
ja raportoi ne edelleen keskushallinnolle.
Toimintojen kannattavuuskehitystä ja liiketoi-
mintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi
kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat
yhtiön ja kunkin toiminnon johto. Tulos raportoi-
daan kuukausittain hallitukselle ja johtoryhmälle.
Hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen
vahvistettavaksi, hyväksyy tilinpäätöstiedotteen
ja osavuosikatsaukset sekä päättää niiden julkis-
tamisesta. Raportointi- ja valvontasäännöt sekä
raportointiprosessi on kuvattu tarkemmin yhtiön
sisäisissä toimintaohjeissa.
Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty
luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään
vuosineljänneksittäin. Luotonvalvojat seuraavat
myyntisaamisten kehittymistä konsernin luotto-
johtajan alaisuudessa kussakin myyntiyhtiössä.
Vastapuolikohtaiset luottolimiitit asetetaan hal-
lituksen hyväksymän luottopolitiikan puitteissa
yhteistoiminnassa keskitetyn luotonvalvonnan,
myynnin ja talousjohdon kanssa. Luottoriskien
kehitys raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Kustannusten, merkittävien sopimusten ja
investointien hyväksymisoikeudet on määritelty
portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen
vahvistaman hyväksymispolitiikan mukaisesti
sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen
antamien valtuuksien rajoissa. Investointien
seuranta hoidetaan konsernin taloustoiminnon
toimesta hallituksen hyväksymän investointi-
politiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään
esihyväksynnän jälkeen toimintojen ja yhtiön
johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunni-
telman antamissa puitteissa. Merkittävimmät
investoinnit viedään erikseen hallituksen
hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit
kerätään vuosineljänneksittäin.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektii-
vista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointi-
toimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa lisäarvoa
Metsä Boardille ja parantaa yhtiön toimintaa.
Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen
valvontatehtävän hoidossa ja tukee Metsä Boar-
dia ja sen johtoa tavoitteiden saavuttamisessa
tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan
riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja
hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja
kehittämiseen.
Metsä Boardin sisäistä tarkastusta toteuttaa
Metsä Groupin sisäisen tarkastuksen yksikkö.
Tarkastustyössä noudatetaan tarkastusva-
liokunnan vahvistamaa sisäisen tarkastuksen
toimintaohjetta. Sisäinen tarkastus raportoi
toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle ja
hallinnollisesti Metsä Groupin pääjohtajalle.
Sisäinen tarkastus laatii puolivuosittain
toimintasuunnitelman, jonka tarkastusvalio-
kunta hyväksyy. Tarkastustyö kohdistetaan
riskiperusteisesti yhtiön toimintoihin ja
yksiköihin, joiden on arvioitu olevan toiminnalle
asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta
keskeisiä. Sisäinen tarkastus huolehtii yhteis-
työssä tilintarkastuksen kanssa suunnitelmien
koordinoinnista siten, että tarkastustyön riittävä
kattavuus varmistetaan ja päällekkäinen työ
vältetään. Vastaavasti yhteistyötä tehdään
Metsä Groupin muiden varmistustoimintojen,
kuten riskienhallinta-, internal controls- ja
compliance-toimintojen kanssa.
Tarkastuksen tuloksista laadittava
tarkastusraportti jaetaan Metsä Boardin toimi-
tusjohtajalle, talousjohtajalle, tarkastuskohteen
johdolle ja vastuuhenkilöille. Tarkastusraportit
annetaan tiedoksi Metsä Groupin pääjohtajalle,
talousjohtajalle, tilintarkastajalle ja tarvittaessa
muulle konsernijohdolle.
Sisäinen tarkastus laatii tarkastusvalio-
kunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin
suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä
havainnoista ja suosituksista sekä johdon
toimenpidesuunnitelmista ja niiden toteutumi-
sesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja
tarkastusjohtaja tapaavat myös säännöllisesti
ilman johdon läsnäoloa.
161
Riskienhallinta
Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Boardin
normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja
johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä
päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä
valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan yhti-
ölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.
Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan
tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön
hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin,
joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan
kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä
riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja
niiden kehityksestä raportoidaan säännöllisesti
hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa
ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla
voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamisen
että lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden
saavuttamisen kannalta. Liiketoiminnot arvioivat
ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja
siinä tapahtuvia muutoksia osana normaalia
toiminnan suunnitteluaan. Tunnistetuista
riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään
kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin
liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan
hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa.
Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina
perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja
voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin
ennen merkittävien hankkeiden ja investointien
esiselvitys- ja toteutusvaiheita.
Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri
toimielinten kesken. Hallitus vastaa yhtiön
riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapo-
litiikan, tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi
yhtiön riskienhallinnan tasoja ja toimintatapoja
sekä keskeisiä riskialueita ja tekee näiltä osin
ehdotuksia hallitukselle. Toimitusjohtaja ja
johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintape-
riaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta
ja vastaavat myös siitä, että riskit otetaan
huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että
niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella
tavalla. Metsä Boardin riskienhallintaprosessin
kehitystoimenpiteitä ja riskiarviointeja koordinoi
Metsä Boardin riskikomitea. Riskikomitea
koostaa kaksi kertaa vuodessa tehdyn riski-
kartoituksen pohjalta yhteenvedon keskeisistä
riskeistä, jonka toimitusjohtaja esittelee
hallitukselle johtoryhmäkäsittelyn jälkeen.
Liiketoiminnot ja tukitoiminnot tunnistavat ja
arvioivat omien vastuu-alueidensa olennaiset
riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat
niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin
toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla.
Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin
elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa
tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallin-
taprosessin toteuttaminen, omaisuuden
suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden
varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva
kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja
toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan
ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi
on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien
hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.
Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on
• varmistaa, että kaikkia henkilöstöön,
asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen,
tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskun-
tavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia
tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla
tavalla ja parhaiden käytettävissä olevien
tietojen perusteella
• varmistaa yhtiölle asetettujen päämäärien
saavuttaminen
• täyttää sidosryhmien odotukset
• suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoimin-
nan häiriötön jatkuvuus
• optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden
suhde
• varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen
hallinta ja kokonaisriskien minimointi.
Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit
ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen
toimintakertomuksessa.
Tilintarkastus
Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti
yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla
Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilin-
tarkastusyhteisö päävastuullisena tilintarkasta-
janaan KHT-tilintarkastaja. Yhtiökokous valitsee
tilintarkastajan vuosittain varsinaisessa yhtiö-
kokouksessa. Yhtiön tilintarkastuspalvelut on
kilpailutettu tilikaudella 2011 ja tilikaudella 2021
yhtiön ja emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan
tarkastusvaliokuntien johdolla. Kilpailutuksen
2011 perusteella yhtiön pitkäaikaisena tilintar-
kastajana toiminut PricewaterhouseCoopers
Oy vaihtui varsinaisessa yhtiökokouksessa
keväällä 2012 KPMG Oy Ab:ksi. Tilintarkastus on
kilpailutettu vuonna 2021 ja kevään 2023 varsi-
naisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti
yhtiön tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka
osoitti päävastuulliseksi tilintarkastajakseen
KHT Kirsi Jantusen. Tarkastusvaliokunta valvoo
tilintarkastajien valintamenettelyä ja antaa
suosituksensa hallitukselle tilintarkastajan
valintaa ja palkkiota koskevan päätösehdotuksen
tekemisestä yhtiökokoukselle.
Vuonna 2023 tilintarkastuspalkkioita maksettiin seuraavasti:
Tilintarkastuspalkkiot 2023 2022
Tilintarkastuspalkkiot KPMG Oy Ab:lle 260 000 euroa 232 000 euroa
Kansainvälisesti maksetut 251 000 euroa 223 000 euroa
Varsinaiseen tilintarkastukseen liittymättömistä
palveluista sis. kestävyysraportin varmentamisen
32 000 euroa 0 euroa
Yhteensä 543 000 euroa 455 000 euroa
Muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG Oy Ab:lle 12 000 euroa 11 000 euroa
Yhteensä 555 000 euroa 466 000 euroa
162
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Sisäpiirihallinto
Metsä Board ja sen konserniyhtiöt noudattavat
sisäpiiriasioissa Suomen lainsäädäntöä,
erityisesti arvopaperipaperimarkkinalakia sekä
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta
N:o 596/2014 markkinoiden väärinkäytöstä
(MAR), Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita
sekä Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta (https://
www.nasdaq.com/market-regulation/nordics/
helsinki). Yhtiön hallitus on edellä mainittujen
sääntöjen perusteella hyväksynyt oman sisäpii-
riohjeen, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
MAR 14 artiklan ja Rikoslain 51 luvun mukaan
sisäpiiritietoa hallussaan pitävä henkilö ei saa (i)
tehdä tai yrittää tehdä sisäpiirikauppoja hank-
kimalla tai luovuttamalla omaan tai kolmannen
lukuun yhtiön rahoitusvälineitä, (ii) suositella,
että toinen henkilö tekee sisäpiirikauppoja
taikka houkutella toista henkilöä siihen; tai
(iii) ilmaista sisäpiiritietoa toiselle henkilölle,
jollei tämä tapahdu osana työn, tehtävien tai
ammatin tavanomaista suorittamista. Sisäpii-
rihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön
sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus
yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista
luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan
kaupankäyntiin ja hinnanmuodostukseen. Yhtiö
suositteleekin vain pitkäaikaisten sijoitusten
tekemistä. Sisäpiiriin kuuluvia ohjeistetaan ja
koulutetaan säännöllisin väliajoin.
Yhtiö ei ylläpidä pysyvää yrityskohtaisia
sisäpiirirekisteriä. Yhtiö perustaa tarvittaessa
hallituksen puheenjohtajan päätöksellä sisäpii-
rihankkeen, jonka piiriin kuuluvat kaikki tietyn
sisäpiiritietoa sisältävän hankkeen valmisteluun
osallistuvat henkilöt.
Yhtiön ilmoitusvelvollisiin johtajiin kuuluvat
hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Kyseisten
henkilöiden sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien
luonnollisten ja oikeushenkilöiden omistus on
julkista, sillä näillä kullakin on itsenäinen ilmoi-
tusvelvollisuus suhteessa yhtiöön ja valvontavi-
ranomaiseen Metsä Boardin osakkeilla ja muilla
rahoitusvälineillä tekemistään liiketoimista.
Metsä Board julkaisee vastaanottamansa liike-
toimia koskevat ilmoitukset pörssitiedotteina.
Ilmoitusvelvollisten johtajien kaupankäynti
yhtiön osakkeilla ja muilla rahoitusvälineillä on
kiellettyä raportointijakson päättymisen ja osa-
vuosikatsauksen julkistamispäivän päättymisen
välisenä aikana (kuitenkin aina vähintään 30
kalenteripäivää; ns. suljettu ikkuna).
Metsä Board ylläpitää listaa henkilöistä, jotka
tehtävissään osallistuvat osavuosikatsausten,
tilinpäätöstiedotteen ja vuositilinpäätöksen
valmisteluun ja tiedottamiseen ja siten
mahdollisesti saavat yhtiön sisäpiiritietoa.
Nämä henkilöt kuuluvat yhtiön suljetun ikkunan
piiriin, ja heitä koskee siten edellä mainittu
kaupankäyntirajoitus.
Lähipiiriliiketoimet
Yhtiön hallitus on määritellyt lähipiiritoimien
seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiöllä on
sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä sopimus-
suhteita emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan ja
sisaryhtiöiden Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Tissue
Oyj:n kanssa. Näistä merkittävimmät liittyvät
raaka-aineiden, kuten puun ja sellun hankintaan
sekä toimimiseen yhteisillä integroiduilla
tehdasalueilla. Hallitus päättää sopimussuh-
teista lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa, ellei
kyseessä ole yhtiön normaaliin liiketoimintaan
liittyvä ja merkitykseltään vähäinen asia. Tilan-
teissa, joissa hallitus käsittelee liiketoiminta- tai
muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto
Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus
toimii lähtökohtaisesti ilman sen Metsäliitto
Osuuskunnasta tai kyseisestä lähipiiriin
luettavasta sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä.
Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi
säännöllisesti yhtiön ja sen lähipiirin liiketoimia ja
sopimussuhteita.
Hallituksen jäsenten riippumattomuuden
ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen
jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka
voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana
eturistiriidoista. Hallituksen jäsenillä, yhtiön
toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä
ei ollut 31.12.2023 rahalainaa yhtiöltä tai
sen tytäryhtiöiltä, niiden välillä ei vallinnut
vakuusjärjestelyitä. Kyseisten henkilöiden tai
näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden (siten
kuin lähipiiri on määritelty IAS 24-standardissa)
ja yhtiön välillä ei ollut merkittäviä liikesuhteita
vuoden 2023 aikana.
163
Metsä Boardin hallitus
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:
RAIJA-LEENA HANKONEN-NYBOM
1960
kauppatieteiden maisteri, KHT-tutkinto
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
KPMG Oy Ab :
Hallituksen puheenjohtaja (2016–2018)
Toimitusjohtaja (2010–2016) Päävastuullinen tilintarkastaja rahoitustoimi-
alan, teollisuuden ja vähittäiskaupan alan suuryhtiöissä (2006–2019)
Tilintarkastusliiketoiminnan johtaja (2006–2010)
Useita eri tilintarkastusalan tehtäviä Suomessa ja ulkomailla (1987–2005)
Luottamustehtävät:
Cargotec Oyj, hallituksen jäsen ja tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan
puheenjohtaja (2023–)
Danske Bank A/S, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2021–), hallituk-
sen jäsen (2020–) ja palkitsemisvaliokunnan jäsen (2020–2021)
Hallitusammattilaiset ry, hallituksen jäsen (2021–)
Posti Group Oyj, hallituksen jäsen ja tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvalio-
kunnan puheenjohtaja (2020–)
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, hallituksen jäsen (2020–) ja
tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2022–)
Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry, hallituksen jäsen
(2018–)
Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö sr, hallintoneuvoston puheenjohtaja
(2018–2022), hallintoneuvoston jäsen (2013–2017), hallituksen puheen-
johtaja (2008–2012), hallituksen jäsen (2005–2007), valtuuskunnan jäsen
(1999–2004)
13 131 B-osaketta
HANNU ANTTILA
1955
ekonomi, teollisuusneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2018
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Metsä Group, strategiajohtaja (2006–2017)
M-real Oyj (nyk. Metsä Board Oyj), toimitusjohtaja (2005–2006)
Metsäliitto Yhtymä, finanssijohtaja (2003–2004)
Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja (1998–2003)
Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre Oy) ja Metsä-Serla Oyj (nyk. Metsä
Board Oyj), eri johtotehtäviä
Luottamustehtävät:
Metsä Tissue Oyj, hallituksen jäsen (2004–2018)
Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2004–2017)
Pohjolan Voima Oyj, hallituksen jäsen (2007–2017)
Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen (2007–2017)
152 627 B-osaketta
164
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
ERJA HYRSKY
1979
kauppatieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Unilever Nordics, kategoriajohtaja, jäätelöt, Nordics (2021–)
Unilever PLC, strategiajohtaja, globaalit markkinat (2019–2021)
Unilever Finland Oy, toimitusjohtaja, myyntijohtaja (2013–2019)
Procter & Gamble Oy, eri myynnin johtotehtävät (2006–2013)
Hewlett Packard Oy, eri myynnin ja markkinoinnin tehtävät (2004–2006)
Luottamustehtävät:
Elintarviketeollisuusliitto ETL ry, hallituksen jäsen (2016–2019)
Eläkeyhtiö Polaris, hallituksen puheenjohtaja (2016–2019)
14 508 B-osaketta
ILKKA HÄMÄLÄ
1961
diplomi-insinööri
vuorineuvos
Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2018
Riippuvainen yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Metsä Group, pääjohtaja (2018–)
Metsäliitto Osuuskunta, toimitusjohtaja (2018–)
Metsä Fibre Oy, toimitusjohtaja (2008–2018)
Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre Oy), eri tehtäviä (1988–2008)
Luottamustehtävät:
Metsä Fibre Oy, hallituksen puheenjohtaja (2018–)
Metsä Spring Oy, hallituksen puheenjohtaja (2018–)
Metsä Tissue Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2018–)
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, valtuuston jäsen (2023–)
China Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen (2022–)
Confederation of European Paper Industries (CEPI), hallituksen jäsen
(2018–) hallituksen puheenjohtaja (2022–), ohjausryhmän jäsen (2020–),
Metsäteollisuus ry, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan varapuheen-
johtaja (2021–), vaalivaliokunnan puheenjohtaja (2021–), hallituksen jäsen
(2012–)
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallintoneuvoston puheenjoh-
taja (2021–), hallintoneuvoston jäsen (2009–)
Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva), hallituksen jäsen (2021–)
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla), hallituksen jäsen (2021–)
Jyväskylän yliopiston varainhallintatoimikunta, jäsen (2021–)
Keskuskauppakamari, valtuuskunnan jäsen (2018–)
Helsingin seudun kauppakamari, valtuuskunnan jäsen (2018–)
Suomen Laatuyhdistys ry ja Laatukeskus Excellence Finland Oy, hallituk-
sen jäsen (2018–), hallituksen puheenjohtaja (2020–), neuvottelukunnan
jäsen (2008–)
Pohjolan Voima Oy, hallituksen varajäsen (2009–)
294 814 B-osaketta
165
MARI KIVINIEMI
1968
valtiotieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2022
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Kaupan liitto, toimitusjohtaja (2019–)
OECD, varapääsihteeri (2014–2018)
Suomen pääministeri (2010–2011)
hallinto- ja kuntaministeri (2007–2010)
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (2005–2006)
Kansanedustaja, Suomen keskusta (1995–2014)
Luottamustehtävät:
Suomen Messusäätiö, hallituksen jäsen (2024–)
Vaasan yliopisto, hallituksen puheenjohtaja (2022–)
Asian Infrastructure Investment Bank, kansainvälisen neuvottelukunnan
jäsen (2021–)
Savonlinnan oopperajuhlien valtuusto, jäsen (2020–)
Blic Public Affairs, hallituksen jäsen (2019–2022)
Messukeskus Helsinki, hallintoneuvoston jäsen (2019–2021)
Suomi-yhtiö, hallituksen jäsen (2013–2014)
Suomen kansallisoopperan säätiö, hallituksen jäsen (2004–2007 ja
2013–2014)
Suomen Keskusta, puheenjohtaja (2010–2012)
Helsingin kaupunginvaltuusto, jäsen (2005–2012)
Ilkka-Yhtymä Oyj, hallintoneuvoston jäsen (2006–2007)
Uudenmaan liiton valtuusto, jäsen (2004–2008)
Suomen Keskusta, varapuheenjohtaja (2003–2008)
Alko, hallintoneuvoston jäsen (2002–2003)
Lännen Tehtaat Oyj, hallintoneuvoston jäsen (1996–2005)
Leonia Pankki, hallintoneuvoston jäsen (1997–2000)
VR-Yhtymä, hallintoneuvoston jäsen (1995–1997)
8 685 B-osaketta
JUSSI LINNARANTA
1972
maatalous ja metsätieteiden maisteri (agronomi)
Hallituksen jäsen vuodesta 2017 ja hallituksen
varapuheenjohtaja vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä
osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Lämpöyrittäjä (2003–)
Maa- ja metsätalousyrittäjä (2001–)
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, useita eri tehtäviä
(1997–2007)
Luottamustehtävät:
Metsäliitto Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen (2004–2016), hallituksen
jäsen (2017–), hallituksen varapuheenjohtaja (2019), hallituksen puheen-
johtaja (2020–)
Osuustoimintakeskus Pellervo ry, hallituksen jäsen (2020–)
Pohjois-Savon Osuuspankki, edustajiston jäsen (2014–2017)
MTK ry, Energiavaliokunnan jäsen (2007–2008, 2014–2016)
36 211 B-osaketta
JUKKA MOISIO
1961
kauppatieteen maisteri, MBA
Hallituksen jäsen vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Nokian Renkaat Oyj, toimitusjohtaja (2020–)
Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja (2008–2019)
Ahlström Oyj, useita eri tehtäviä (1991–2008), toimitusjohtaja
(2004–2008)
McKinsey & Company, konsultti (1989–1991)
Luottamustehtävät:
Paulig Oy, hallituksen jäsen (2019–), hallituksen puheenjohtaja (2020–)
Sulapac Oy, hallituksen puheenjohtaja (2019–)
Atria Oyj, hallituksen jäsen (2014–2022)
Neles Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2020–2021)
17 283 B-osaketta
166
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
MIKKO MÄKIMATTILA
1971
maatalous ja metsätieteiden maisteri (agronomi)
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä
osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
RockRobot Oy, toimitusjohtaja (2021–)
Maa- ja metsätalousyrittäjä (1994–)
Potila Tuotanto Oy, toimitusjohtaja (2017–2020)
Dometal Oy, toimitusjohtaja, osakas (2011–2021)
Multiva Magyarország Kft., Unkarin tytäryhtiön toimitusjohtaja
(2013–2021)
Farmit Website Oy, toimitusjohtaja (2005–2010)
Lännen Tehtaat Oyj, kehityspäällikkö (2003–2005)
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tutkimuspäällikkö (2001–2003)
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, tutkija (1998–2001)
Luottamustehtävät:
Metsäliitto Osuuskunta, hallituksen jäsen (2020–), hallituksen
varapuheenjohtaja (2023–)
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry, valtuuskunnan jäsen (2023–)
LähiTapiola Keskinäinen vahinkoyhtiö, hallintoneuvoston jäsen
(2014–2023)
Potila Tuotanto Oy, hallituksen jäsen (2013–2020)
Dometal Oy, hallituksen jäsen (2012–2021)
Lähivakuutus Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen (2011–2014)
LähiTapiola Loimi-Hämeen alueyhtiö, hallituksen jäsen (2008–2022)
Metsänhoitoyhdistys Loimijoki ry, valtuuston jäsen (2005–2019)
5 052 B-osaketta
JUHA VANHAINEN
1961
diplomi-insinööri
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajasta
Keskeinen työkokemus:
Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019
Stora Enso Oyj, maajohtaja ja johtokunnan jäsen (useita eri vastuualueita)
2007–2015
Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä 1990–2007
Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990
Luottamustehtävät:
EKE-Rakennus Oy, hallituksen jäsen (2022–)
Ponsse Oyj, hallituksen jäsen (2018–)
Koskisen Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2020–2023)
Wihuri Group, hallituksen jäsen (2018–2021)
FoodDrinkEurope, hallituksen jäsen (2018–2019)
Sucros Oy, hallituksen varapuheenjohtaja (2015–2019)
Ekokem Oyj (nykyään Fortum Waste Solutions Oy), hallituksen puheenjoh-
taja (2015–2016), hallituksen ja nimitysvaliokunnan jäsen (2014–2015)
Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen
(2015–2019)
Efora Oy, hallituksen puheenjohtaja (2013–2015), hallituksen jäsen
(2009–2013)
Metsäteollisuus ry, hallituksen ja työvaliokunnan puheenjohtaja (2012–
2013), hallituksen ja työvaliokunnan varapuheenjohtaja (2008–2011)
Confederation of European Paper Industries (CEPI), hallituksen jäsen
(2012–2013)
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallintoneuvoston jäsen
(2009–2015)
Stora Enso Suzhou Paper (Suzhou) Co., Ltd., hallituksen puheenjohtaja
(2012–2014)
Stora Enso Huatai Paper (Shandong) Co., Ltd., hallituksen puheenjohtaja
(2009–2014)
Stora Enso Arapoti Industria De Papel S.A., hallituksen jäsen (2009–2014)
Pohjolan Voima Oy, varapuheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen
(2008–2015)
Fortek Oy, hallituksen puheenjohtaja (2003–2008), hallituksen jäsen
(1999–2003)
9 460 B-osaketta.
Osakeomistuksissa on huomioitu myös määräysvaltayhteisöjen mahdolli-
set osakkeet 31.12.2023.
167
Metsä Boardin johtoryhmä
Yhtiön johtoryhmän jäsenet:
MARKKU LESKELÄ
1962
kehitysjohtaja
filosofian tohtori
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2016. Metsä Boardin kehitysjohtaja
vuodesta 2021.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj, kehitysjohtaja (2021–)
Metsä Board Oyj, tutkimus- ja kehitysjohtaja (2016–2021)
CLIC Innovation Ltd, teknologiajohtaja (2012–2015)
Paperra Oy, osakas (2010–2012)
Metsä Wood, kehitysjohtaja, (2009–2010)
Metsä Board Oyj, kehitysjohtaja, (2007–2009)
Metsä Board Oyj, kehitysjohtaja, Kirkniemen teknologiakeskus
(2001–2007)
Metsä Board Oyj, eri asiantuntijatehtäviä tutkimus- ja kehitystyössä
(1991–2001)
ESPRI/New Yorkin yliopisto, Syracuse, vieraileva tutkija (1990–1991)
Oulun yliopisto, Biofysiikan laitos, tutkija (1987–1990)
23 175 B-osaketta
JUSSI NOPONEN
1975
myynti- ja toimitusketjujohtaja
diplomi-insinööri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2000. Metsä Boardin myynti- ja
toimitusketjujohtaja vuodesta 2021.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj, myynti- ja toimitusketjujohtaja (2021–)
Metsä Board Oyj, talousjohtaja (2016–2021)
Metsä Group, Senior Vice President, Group Finance (2009–2016)
Metsä Board Oyj, Senior Vice President, Business Control, Graphic Papers
-liiketoiminta (2008)
Metsä Board Oyj, Vice President, Group Business Control (2006–2008)
Metsä Board Oyj, Business Controller, Folding Cartons -liiketoiminta
(2003–2006)
Nokia Oyj (1999–2000) ja Metsä Group (2000–2003), SAP-järjestelmän
käyttöönottoprojekteja
90 000 B-osaketta
MIKA JOUKIO
1964
toimitusjohtaja
diplomi-insinööri, MBA
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 1990. Metsä Boardin toimitusjoh-
taja vuodesta 2014.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj, toimitusjohtaja (2014–)
Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja (2012–2014)
Metsä Board Oyj, Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen johtaja
(2006–2012)
Metsä Board Oyj, tehtaanjohtaja, Metsä Board Kyro ja Metsä Board Tako
(2006)
Metsä Board Oyj, tehtaanjohtaja, Metsä Board Kyro (2005–2006)
Metsä Board Oyj, asiakaspalvelu- ja logistiikkajohtaja (2004–2005)
Metsä Board Oyj, tehtaanjohtaja, Metsä Board Äänekoski (2001–2004)
Useita liiketoiminnan johtotehtäviä Metsä Board Oyj:ssä vuodesta 1990
alkaen.
Luottamustehtävät:
Husum Pulp AB, hallituksen puheenjohtaja (2021–)
Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2014–)
Atria Oyj, hallituksen jäsen (2022–)
Metsäteollisuus ry, kauppapoliittinen valiokunta, puheenjohtaja (2022–)
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen
(2019–)
315 173 B-osaketta
168
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
HARRI PIHLAJANIEMI
1970
tuotanto- ja teknologiajohtaja
diplomi-insinööri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2017. Metsä Boardin tuotanto- ja
teknologiajohtaja vuodesta 2023.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj, tuotanto- ja teknologiajohtaja (2023–)
Metsä Board Oyj, tuotantojohtaja (2017–2023)
Stora Enso Oyj, Vice President, Operations Excellence & Investments
(2012–2017)
Stora Enso Oyj, tehtaanjohtaja, Publication Paper, Veitsiluodon tehdas
(2011–2012)
Stora Enso Oyj, tuotantojohtaja, Oulun paperitehdas (2008–2011)
Stora Enso Oyj, tuotantopäällikkö PM6, Oulun tehdas (2006–2007)
Stora Enso Oyj, tuotantopäällikkö PM7, Oulun tehdas (2004–2005)
Metsä Board Oyj, tuotantopäällikkö PM3, Kirkniemen tehdas (2001–2004)
60 081 B-osaketta
HENRI SEDERHOLM
1978
talousjohtaja
kauppatieteiden maisteri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2003. Metsä Boardin talousjohtaja
vuodesta 2021.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj, talousjohtaja (2021–)
Metsä Group, Senior Vice President, Group Finance (2016–2021)
Metsä Wood, talousjohtaja (2015–2016)
Metsä Board Oyj, Vice President, Finance & Control (2009–2015)
Metsä Group Treasury, Long-term Funding (2003–2009)
50 000 B-osaketta
CAMILLA WIKSTRÖM
1970
henkilöstojohtaja
diplomi-insinööri
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2002. Metsä Boardin henkilöstö-
johtaja vuodesta 2019.
Keskeinen työkokemus:
Metsä Board Oyj, henkilöstöjohtaja (2019–)
Metsä Fibre Oy, Selluliiketoiminnan tuotantojohtaja (2018–2019)
Metsä Fibre Oy, tehtaanjohtaja, Äänekosken tehdas (2009–2017)
Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre Oy), eri tehtäviä (2002–2008)
Herkules Ab, eri asiakas- ja myyntitehtäviä (1995–2002)
Botnia Mill Service Oy, hallituksen jäsen (2018–2019)
25 015 B-osaketta
Johtoryhmän jäsenten mahdolliset määräysvaltayhteisöt eivät omista
yhtiön osakkeita.
169
24
20
16
12
8
4
0
19 20 21 22 23
600
500
400
300
200
100
0
19 20 21 22 23
Palkitsemisraportti
Metsä Boardin palkitsemisen tarkoituksena on oikeudenmukaisesti tukea
yhtiön arvojen ja edun mukaista kannattavaa kasvua ja omistaja-arvon kas-
vattamista. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa yhtiön vision sekä sen
strategisten ja operatiivisten päämäärien saavuttaminen. Pyrimme kan-
nustamaan erinomaisiin suorituksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Palkitseminen Metsä Boardissa perustuu seuraaville
periaatteille:
• Kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan varmistaminen
Tuemme palkitsemisella yhtiön vision, strategisten ja operatiivisten
päämäärien ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Kannus-
tamme arvojen ja yhtiön edun mukaiseen toimintaan – vastuulliseen
tuloksentekoon, luotettavuuteen, uudistumiseen ja yhteistyöhön.
• Suorituskyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen
Palkitsemisella kannustamme erinomaisiin suorituksiin ja tuloksiin
niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Palkitsemme tavoitteiden
saavuttamisesta ja ylittämisestä, kannattavasta kasvusta ja omistaja- ja
sidosryhmäarvon kasvattamisesta.
• Osaamisen kehittymisen ja uudistumisen tukeminen
Tuemme palkitsemisella osaamisen kehittymistä ja osaajien sitoutu-
mista. Kannustamme jatkuvaan parantamiseen, uudistumiseen ja tule-
vaisuuden menestysedellytysten luomiseen. Rahallisen palkitsemisen
lisäksi kehitämme henkilöstön osaamista ja tarjoamme mahdollisuuksia
urakehitykseen. Johtamisemme on laadukasta ja kannustamme
henkilöstöä osallistumiseen.
• Johdonmukaisuus, kilpailukykyisyys ja läpinäkyvyys
Palkitseminen on oikeudenmukaista ja perustuu selkeisiin periaatteisiin
ja rakenteisiin. Tarjoamme kilpailukykyisen palkitsemisen kokonai-
suuden. Viestimme ja raportoimme palkitsemisesta läpinäkyvästi ja
vaatimusten mukaisesti.
Johdanto
■ Yhtiön taloudellinen kehitys
LIIKETULOS,
VERTAILU KELPOINEN
milj. euroa
SIJOITETUN
PÄÄOMAN TUOTTO,
VERTAILU KELPOINEN
%
■ Lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmät
Metsä Boardilla on käytössä lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka
tarkastelujakso on kalenterivuosi. Lisäksi Metsä Boardilla on käytössä pit-
kän aikavälin osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä, jonka ansaintajakso
on kolme vuotta ja sitouttamisjakso noin kaksi vuotta. Pitkän aikavälin
palkitsemisjärjestelmän sijoitetun pääoman tuottoon, liiketulokseen ja
omavaraisuuteen sidotut tavoitteet vaikuttavat omistaja-arvon kehityk-
seen pitkällä aikavälillä. Palkitsemisjärjestelmien tuella hallitus on ohjannut
yhtiön toimintaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsä Boardin taloudellisella
tuloksella on suora vaikutus toimitusjohtajan palkitsemiseen sekä lyhyen
että pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmien kautta.
170
PALKITSEMISRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
HALLITUKSEN PALKKIOIDEN, TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMISEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KESKIANSION KEHITYS (EUROISSA)
2023 2022 2021 2020 2019
Hallituksen puheenjohtaja 111 800 113 400 108 600 108 300 105 500
Ilkka Hämälä alkaen 27.3.2018
Hallituksen varapuheenjohtaja 97 800 99 400 93 600 94 700 90 500
Jussi Linnaranta alkaen 11.6.2020
Martti Asunta 11.6.2020 saakka
Hallituksen muut jäsenet (keskimäärin) 80 200 82 329 75 986 75 900 73 400
Toimitusjohtaja
1)
2 268 101 1 817 130 1 558 658 1 148 937 1 333 824
Mika Joukio alkaen 1.10.2014
Työntekijöiden keskiansio
2)
52 221 59 564 56 941 50 695 51 418
1)
Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä maksettuja lisäeläkevakuutusmaksuja.
2)
Työntekijöiden keskiansio on laskettu koko Metsä Board -konsernin henkilöstökuluista vähentäen kokonaisluvusta henkilösivukulut ja jakamalla se työntekijöiden
keskimääräisellä luvulla.
■ Palkkioiden kehittyminen 2019–2023
Vuosina 2019–2021 hallituksen jäsenten palkkioihin ei tullut muutoksia.
Vuonna 2022 varsinainen yhtiökokous päätti korottaa hallituksen jäsenten
vuosipalkkioita. Vuosipalkkio on hallituksen puheenjohtajan osalta 99 000
euroa ja varapuheenjohtajan osalta 85 000 euroa. Muille hallituksen
jäsenille maksettava vuosipalkkio on 67 000 euroa. Vuoden 2022 varsi-
nainen yhtiökokous päätti lisäksi, että kokouspalkkiot pidetään ennallaan
800 eurossa. Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous päätti pitää palkkiot
ennallaan. Toimitusjohtajan peruspalkkaa on korotettu viisivuotiskaudella
noin seitsemän prosenttia. Kokonaisansioiden kehitykseen on vaikuttanut
erityisesti yhtiön menestys ja sitä kautta pitkän aikavälin palkitsemis-
järjestelmästä ansaittujen yhtiön B-osakkeiden määrä. Työntekijöiden
keskiansion kehitys on ollut maltillista.
Palkitsemisraportti
171
Hallituksen palkitseminen
HALLITUKSELLE MAKSETUT PALKKIOT VUONNA 2023 (EUROISSA)
Vuosipalkkio
1)
Hallituksen
kokousten
kokouspalkkiot
Valiokuntien
kokouspalkkiot TyEL-vakuutus
2)
Yhteensä
Ilkka Hämälä, puheenjohtaja 99 000 10 400 2 400 18 794 130 594
Jussi Linnaranta, varapuheenjohtaja 85 000 10 400 2 400 17 907 115 707
Hannu Anttila 67 000 10 400 3 200 1 025 81 625
Raija-Leena Hankonen-Nybom
3)
67 000 10 400 3 200 15 454 96 054
Erja Hyrsky 67 000 10 400 2 400 14 611 94 411
Mari Kiviniemi 67 000 10 400 3 200 13 549 94 149
Jukka Moisio 67 000 10 400 1 600 13 280 92 280
Mikko Mäkimattila, alkaen 23.3.2023 67 000 6 400 800 13 586 87 786
Juha Vanhainen, alkaen 23.3.2023 67 000 6 400 2 400 12 742 88 542
Yhteensä 653 000 85 600 21 600 120 949 881 149
Entiset hallituksen jäsenet
Timo Saukkonen 23.3.2023 saakka 5 600 4 000 1 600 941 12 141
Veli Sundbäck 23.3.2023 saakka 5 600 4 000 1 600 - 11 200
Yhteensä 11 200 8 000 3 200 941 23 341
1)
Noin puolet palkkiosta on maksettu yhtiön B-sarjan osakkeina ja noin puolet rahana, jolla on katettu palkkioista perittävät verot. Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä
yhtiön maksamaa varainsiirtoveron osuutta.
2)
Hallituksen jäsenet ovat vapaaehtoisesti TyEL-vakuutettuja siihen asti, kunnes TyEL-vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on saavutettu.
3)
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle on maksettu lisäksi kuukausipalkkiota 900 euroa kuukausittain.
HALLITUKSELLE TOIMITETUT OSAKKEET
1)
VUONNA 2023
Toimitetut osakkeet, kpl
Ilkka Hämälä, puheenjohtaja 7 465
Jussi Linnaranta, varapuheenjohtaja 6 410
Hannu Anttila 5 052
Raija-Leena Hankonen-Nybom 5 052
Erja Hyrsky 5 052
Mari Kiviniemi 5 052
Mikko Mäkimattila 5 052
Juha Vanhainen 5 052
Jukka Moisio 5 052
Yhteensä 49 239
1)
B-osaketta, jotka hankittiin julkisesta kaupankäynnistä 28.4.2023
172
PALKITSEMISRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKATSAUS 2023
Toimitusjohtajan palkitseminen
TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMISEN JAKAUTUMINEN
KIINTEÄÄN PERUSPALKKAAN, LYHYEN AIKAVÄLIN PALKKIOON,
JA PITKÄN AIKAVÄLIN PALKKIOON VUONNA 2023
Peruspalkka ml. luontoisedut �������������������������� 24 %
Lyhyen aikavälin palkkio ������������������������������������15 %
Pitkän aikavälin palkkio �������������������������������������61 %
TOIMITUSJOHTAJALLE MAKSETUT PALKKIOT JA PALKKIOT
SEKÄ LISÄELÄKEJÄRJESTELYN KULUT
VUONNA 2023 (EUROISSA)
2023
Peruspalkka ml. luontoisedut
1)
545 164
Lyhyen aikavälin palkkio
2)
331 049
Pitkän aikavälin palkkio
3)
1 391 888
Yhteensä 2 268 101
Etuusperusteinen lisäeläkevakuutus 520 027
1)
Peruspalkkaan sisältyvät auto- ja puhelinetu sekä laajennettu terveys-, matka- ja
tapaturmavakuutusturva.
2)
Maksettu lyhyen aikavälin palkkio koskee suoriutumista vuonna 2022.
3)
Maksettu pitkän aikavälin palkkio koskee ansaintajaksoa 2020–2022.
PITKÄN AIKAVÄLIN PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ
Ansaintajakso 2020–2022
Ansaintakriteerit ROCE
1)
Ansaintajakson toteuma, % 100
Palkkion maksuvuosi 2023
Sitouttamisjakso 2 vuotta
Osakkeen hinta siirtohetkellä, euroa 8,26
Toimitetut osakkeet, kappaletta 84 576
1)
Metsä Board -konsernin ja Metsä Group -konsernin kolmen vuoden keski-
määräinen ROCE. Lisäksi asetettu vähimmäisarvot omavaraisuusasteelle ja
liiketulokselle.
Vuonna 2019 Metsä Boardin hallitus päätti suoritusperusteisesta pitkän
aikavälin palkitsemisjärjestelmästä 2020–2024. Järjestelmä sisältää
kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa. Toimitusjohtajan maksi-
mipalkkiotaso on 210 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta (leikkuritaso 270
prosenttia kiinteästä vuosipalkasta). Maksua seuraa noin kahden vuoden
sitouttamisjakso, jonka aikana toimitusjohtaja ei voi siirtää tai myydä
osakkeitaan. Palkkio perustuu puoliksi Metsä Board -konsernin ja puoliksi
Metsä Group -konsernin sijoitetun pääoman tuoton (ROCE, %) kehitykseen
hallituksen määrittämällä tavalla. Lisäksi liiketulokselle ja omavaraisuusas-
teelle on asetettu vähimmäistasot.
Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä vuonna 2023 maksettu
palkkio koskee suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2024
ansaintajaksoa 2020–2022. Ansaintajakson 2020–2022 toteuma oli 100
prosenttia. Pitkän aikavälin palkkion toteuma oli 61 prosenttia vuonna
2023 toimitusjohtajalle maksetusta kokonaisansiosta. Ansaintajaksoa
2021–2023 koskeva palkkio maksetaan maaliskuussa 2024.
Vuonna 2022 Metsä Boardin hallitus päätti uudesta suoritusperustei-
sesta pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä 2023–2027. Järjestelmä
sisältää kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa. Kutakin
ansaintajaksoa seuraa noin kahden vuoden mittainen sitouttamisaika.
Palkkion määrää on rajoitettu. Toimitusjohtajan maksimipalkkiotaso on 210
prosenttia kiinteästä vuosipalkasta (leikkuritaso 270 prosenttia kiinteästä
vuosipalkasta). Palkkio perustuu puoliksi Metsä Board -konsernin ja
puoliksi Metsä Group -konsernin sijoitetun pääoman tuoton (ROCE, %)
kehitykseen hallituksen määrittämällä tavalla. Lisäksi liiketulokselle ja
omavaraisuusasteelle on asetettu vähimmäistasot.
Muuttuvat palkanosat (lyhyen ja pitkän aikavälin palkkiot) muodostavat
merkittävän osan toimitusjohtajan palkitsemisesta. Muuttuvien ja kiinteän
palkanosien suhteelliset osuudet on esitetty vasemmalla olevassa
kuvaajassa.
■ Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelyn
kulut vuonna 2023
Toimitusjohtaja kuuluu etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn piiriin, minkä
mukaisesti toimitusjohtaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana.
Etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn maksu vuonna 2023 oli 520 027
euroa. Toimitusjohtajalle ei maksettu muita taloudellisia etuja vuonna
2023.
Toimitusjohtajalle maksettu lyhyen aikavälin palkkio perustui suoriutu-
miseen vuonna 2022. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkio-
mahdollisuus vuonna 2022 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomioiden
oli enintään 75 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Palkkio perustui Metsä
Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia) ja hallituksen määrittämiin
strategisiin tavoitteisiin (painotus 50 prosenttia) sekä Metsä Groupin
liiketuloskertoimen toteumaan. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkkio
vuodelta 2022 Metsä Groupin liiketuloskerroin huomioiden oli 15 prosenttia
vuonna 2023 maksetusta kokonaisansiosta. Palkkio maksettiin maalis-
kuussa 2023. Vuoden 2023 lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä perus-
tui samoihin periaatteisiin kuin vuonna 2022. Vuodelta 2023 tulospalkkio
maksetaan maaliskuussa 2024.
173
Metsä Boardin sijoittajasuhdetoiminnan tehtä-
vänä on varmistaa, että markkinoilla on oikeat ja
riittävät tiedot yhtiön osakkeiden arvon määrit-
tämiseksi. Sijoittajasuhdetoiminto käy aktiivista
vuoropuhelua pääomamarkkinoiden edustajien
kanssa sekä vastaa yhtiön talous- ja sijoittaja-
viestinnän suunnittelusta ja sen toteutuksesta.
Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös
kerätä sijoittajien palautetta sekä markkinain-
formaatiota Metsä Boardin johdon ja hallituksen
käyttöön.
Sijoittaja- ja analyytikkotapaamisiin osallis-
tuvat pääsääntöisesti sijoittajasuhdejohtaja,
talousjohtaja ja/tai toimitusjohtaja. Kaikki
sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti
sijoittajasuhteista. Hiljaisen jakson aikana
yhtiö ei anna kommentteja yhtiön taloudellista
asemasta, tulevaisuuden näkymistä tai
markkinaympäristöstä.
Sijoittajat-verkkosivut
Lisätietoa Metsä Boardista sijoituskohteena
sekä yhtiön strategiasta, toimintaympäristöstä,
taloudesta ja hallinnoinnista löytyy yhtiön verk-
kosivuilta osoitteesta https://www.metsagroup.
com/fi/metsaboard/sijoittajat/.
Sijoittajasuhdetoiminta vuonna 2023
Vuonna 2023 järjestettiin useita sijoittaja- ja
analyytikkotapaamisia niin virtuaalisesti kuin
fyysisesti. Sijoittajia tavattiin pääosin Suomessa,
Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Metsä
Board osallistui myös aktiivisesti pankkiiriliik-
keiden järjestämiin sijoittajakonferensseihin.
Lisäksi yksityissijoittajille järjestettiin fyysisiä
ryhmätilaisuuksia.
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous
pidettiin 23.3.2023 Espoossa.
Jokaisen tulosjulkistamisen yhteydessä
Metsä Board järjestää kaikille avoinna olevan
webcast-esityksen ja puhelinkonferenssin.
Tilaisuudessa toimitusjohtaja ja talousjohtaja
esittelevät tuloksen ja yleisöllä on mahdollista
esittää kysymyksiä. Tilaisuuden tallenteet sekä
tulosmateriaalit ovat saatavilla vähintään viisi (5)
vuotta yhtiön verkkosivuilla.
Metsä Board hyödyntää sijoittajaviestin-
nässään sosiaalista mediaa mm. Twitter- ja
LinkedIn-tilien avulla.
Analyytikkoseuranta
Ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet tekivät ana-
lyyseja Metsä Boardista vuonna 2023: ABG Sun-
dal Collier, Carnegie, Danske Bank, DnB, Inderes,
Nordea, OP Equities, SEB ja UBS. Analyytikoiden
yhteystiedot sekä osa konsensusennusteista
ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla.
Metsä Board ei vastaa analyytikoiden
näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai
laajuudesta.
Varsinainen yhtiökokous 2024
Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous
2024 pidetään 26.3.2024 klo 15.00 alkaen
Dipolin Kaleva-salissa osoitteessa Otakaari
24, 02150 Espoo. Yhtiökokouskutsu, sisältäen
ilmoittautumisohjeet, sekä yhtiökokousasiakirjat
ja lisätiedot löytyvät yhtiön verkkosivuilta
osoitteesta: www.metsagroup.com/
yhtiokokous2024
Voitonjako
Hallitus ehdottaa 26.3.2024 järjestettävälle
yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 jaetaan
osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko
on yhtiön osinkopolitiikan mukainen.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
28.3.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
ehdottaa osingon maksupäiväksi 9.4.2024.
Sijoittajasuhteiden yhteystiedot
Katri Sundström
Sijoittajasuhdejohtaja
puh. 010 462 0101
katri.sundstrom@metsagroup.com
Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset
tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoittee-
seen: metsaboard.investors@metsagroup.com.
Yritystunnus 0635366–7
Metsä Board Oyj
Pääkonttori
PL 20
02020 METSÄ
Taloudellinen raportointi vuonna 2024
Hiljainen jakso Taloudellinen katsaus Julkistuspäivä
1.1.–8.2.2024 Vuoden 2023 tilinpäätöstiedote 8.2.2024
1.4.–25.4.2024 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2024 25.4.2024
1.7.–1.8.2024 Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024 1.8.2024
1.10.–24.10.2024 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2024 24.10.2024
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille
174
Metsä Board Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
joka koskee sitä, onko Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7)
sähköiseen tilinpäätökseen 743700KKB8Q035K38488-2023-12-31-fi.
zip tilikaudella 1.1.-31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF
RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF
RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3
mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF
RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen
keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon-
nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätök-
sen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimek-
siantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintape-
riaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmen-
nustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälas-
kelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF
RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko
virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF
RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
743700KKB8Q035K38488-2023-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpää-
töksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta
1.1.-31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkas-
tuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on annettu tilintarkastuskertomuk-
sellamme 8.2.2024. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 22. helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
