Metsä Board
Vuosikertomus ja kestävyysraportti 2022
Maailma tarvitsee
kiertotaloutta
edistäviä ratkaisuja,
ja ensikuitu kartonki
vastaa tähän
tarpeeseen.
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Sisällys
34 ja 41
16
20
Saavuttaaksemme
ilmasto- ja vesi-
tavoitteemme 2030
loppuun mennessä
meillä on suunnitelmat
tehdaskohtaisista
investoinneista ja
toimenpiteistä.
Autamme
asiakkaitamme
saavuttamaan
vastuullisuus-
tavoitteitaan.
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen, bio- ja
kiertotalouden edistäminen
sekä resurssien tehokas
käyttö ohjaavat vahvasti
toimintaamme.
Liiketoiminta ja arvonluonti
2 Tämä on Metsä Board
4 Toimitusjohtajan katsaus
6 Vuoden kohokohdat
8 Strategia ja tavoitteet
10 Arvonluonti
12 Toimintaympäristö
16 Tuote- ja palvelukehitys
Kestävyysraportti
20 Vastuullisuuden johtaminen
22 Edistyminen 2030-kestävyystavoitteissa
23 Vastuullisuuden olennaiset teemat
24 Materiaalivirrat ja kiertotalous
26 E – Ympäristö
42 S – Sosiaalinen vastuu
52 G – Vastuullisuuden hallinnointi
60 Tehdaskohtaiset tiedot
61 Tuotantokapasiteetit ja ympäristölupiin
liittyvät poikkeamat
62 SASB-raportointi
64 TCFD-raportointi
66 Kestävyystietojen raportointiperiaatteet
Taloudellinen kehitys
72 Hallituksen toimintakertomus
90 Konsernitilinpäätös
94 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
141 Emoyhtiön tilinpäätös
144 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
157 Tilintarkastuskertomus
161 Osakkeet ja osakkeenomistajat
167 Verot ja tunnusluvut
Hallinnointi
169 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
176 Metsä Boardin hallitus
178 Metsä Boardin johtoryhmä
180 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille
Strategiamme
mukaisesti investoimme
kestävään kasvuun.
9
1
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Fokus korkealaatuisissa
ensikuitukartongeissa
Keskitymme kierrätettäviin ja korkealaatuisiin ensikuitukar-
tonkeihin, jotka auttavat asiakkaitamme vähentämään muovin
käyttöä. Kartonkejamme käytetään pääosin kuluttajapak-
kauksissa sekä vähittäiskaupan pakkausratkaisuissa, joissa
kysyntä on melko vakaata suhdannetilanteesta riippumatta.
Edelläkävijä
vastuullisuudessa
Tuotteemme tukevat kiertotalouden periaatteita ja niillä on
monia muita pakkausmateriaaleja pienempi hiilijalanjälki. Tuleva
kasvumme perustuu entistä tehokkaampaan resurssien ja
raaka-aineiden käyttöön. Tavoitteenamme on fossiiliton tuotanto
ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä.
Investoinnit
kestävään kasvuun
Käynnissä ja suunnitteilla olevat investointimme vastaavat
vastuullisten pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään.
Uudistamme jatkuvasti teollisia toimintojamme vahvistaaksemme
kilpailukykyämme entisestään. Meillä on selkeä tiekartta toteuttaa
kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteemme. Tämä sisältää
investointeja ja vaihtoehtoisten raaka-aineiden kartoitusta yhteis-
työssä kumppaneidemme kanssa.
Vahva asema
kasvavilla markkinoilla
Olemme Euroopan johtava taivekartongin ja valkoisten
kraftlainereiden valmistaja sekä globaalisti suurin päällystet-
tyjen valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhdysvalloissa
olemme suurin taivekartongin toimittaja. Kartonkien globaalin
kysynnän arvioimme tulevina vuosina kasvavan muita pakka-
usmateriaaleja nopeammin, noin 5 prosentin vuosivauhtia.
Tämä on
Metsä Board
Olemme johtava eurooppalainen ensikuitukartonkien valmistaja ja
edelläkävijä vastuullisuudessa. Strategiamme on kasvaa kuitupohjaisissa
pakkausmateriaaleissa ja uudistaa teollisia toimintojamme.
Olemme osa kannattavaa Metsä Groupia ja hyödymme pääraaka-aineen, pohjoisen puun, hyvästä saatavuudesta.
Omistusosuutemme Metsä Fibressä varmistaa selluomavaraisuutemme ja mahdollistaa kartonkiliiketoimintamme kasvun.
METSÄ GROUP
PUUNHANKINTA JA
METSÄPALVELUT
(Metsä Forest)
METSÄ WOOD
Puutuotteet
METSÄ FIBRE
Sellu ja sahatavara
METSÄ BOARD
Kartonki
METSÄ TISSUE
Pehmo- ja tiivispaperit
Metsäliitto Osuuskunta
100 %
Metsäliitto Osuuskunta
100 %
Metsäliitto Osuuskunta
50,1 %
Metsä Board 24,9 %
Itochu Corporation 25,0 %
Metsäliitto Osuuskunta
50,2* % (68,2 % äänistä)
Yhtiö on listattu
Nasdaq Helsinkiin.
Metsäliitto Osuuskunta
100 %
Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan muodostaa
yli 90 000 suomalaista metsänomistajaa
Liikevaihto
7,0 mrd. euroa
METSÄ SPRING
innovaatioyhtiö
OMISTUS
* Tieto perustuu liputusilmoitukseen 30.12.2022
2
350
300
250
200
150
100
50
0
600
500
400
300
200
100
0
30
25
20
15
10
5
0
18 19 20 21 22 18 19 20 21 2218 19 20 21 22
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Kunnianhimoiset
tavoitteemme vahvistavat
edelläkävijyyttämme
vastuullisuudessa
LIIKEVAIHDON JAKAUMA
TUOTTEITTAIN
% liikevaihdosta
LIIKEVAIHDON JAKAUMA
ALUEITTAIN
% liikevaihdosta
Taivekartonki ����������������������� 57
Valkoiset kraftlainerit ��������� 25
Markkinasellu ����������������������� 15
Muut ��������������������������������������� 3
EMEA-alue ���������������������������66
Americas-alue ��������������������� 26
APAC-alue ������������������������������ 8
Ennätyksellinen vuosi 2022
Lähde: Metsä Boardin arviot
LIIKEVAIHTO
milj. euroa
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
VERTAILU KELPOINEN
LIIKETULOS
milj. euroa ja
% liikevaihdosta
KOKONAIS-
INVESTOINNIT
milj. euroa
Lue lisää s. 22
Vahva taloudellinen
asemamme luo pohjan
tulevalle kasvulle.
Korollinen nettovelka/
vertailukelpoinen käyttökate
0,2
Taloudellinen tavoitteemme
korkeintaan 2,5
Meitä on
2 248
metsäboardilaista
17
maassa
Valmistimme vuonna 2022
1,9 miljoonaa tonnia
kartonkia sekä
1,4 miljoonaa tonnia
sellua ja kemihierrettä
Suomessa ja
Ruotsissa meillä on
8 tuotantolaitosta.
sekä toimituksia noin
100 maahan
Asiakkaitamme
ovat kansainväliset
merkkituotevalmistajat,
pakkausjalostajat,
aaltopahvipakkausten
valmistajat ja tukkurit
Vastuulliset investointimme
vievät meitä kohti
fossiilittomuutta.
Fossiilittoman energian osuus
käyttämästämme energiasta
on
87 %
Tavoite 100 %
vuoden 2030 loppuun mennessä
Hankimme puuta metsistä,
joissa uudistuminen ja
luonnon monimuotoisuus
ovat turvatut. Kaikesta
hankkimastamme
puukuidusta on sertifioitu
83 %
Tavoite >90 %
vuoden 2030 loppuun mennessä
3
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Ennätystulos haastavassa
toimintaympäristössä
Saavutimme erinomaisen tuloksen vuonna 2022 ja
taloudellinen asemamme vuoden lopussa oli vahva. Jatkoimme
vastuullisuustyötämme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja
autoimme asiakkaitamme vähentämään muovin käyttöä sekä
keventämään pakkaustensa hiilijalanjälkeä. Tämä kaikki luo vahvan
pohjan tulevaisuuden kasvulle, jota tavoittelemme kestävillä ja
kannattavilla investoinneilla.
järjestelmällistä työtä, jota me kaikki Metsä Boardissa teemme
tavoitteidemme saavuttamiseksi. Vuodesta 2022 alkaen jokaisen
metsäboardilaisen henkilökohtaiseen tulostavoitteeseen on sisäl-
tynyt vähintään yksi vastuullisuustavoite, joka omalla kohdallani
liittyy työturvallisuuteen.
Strategiamme on osoittanut toimivuutensa
Strategiamme on osoittanut kestävyytensä ja tuloksellisuutensa
haastavassa markkinatilanteessa ja jatkamme määrätietoisesti sen
toteuttamista – vastuullista kasvua kuitupohjaisissa pakkausma-
teriaaleissa. Viime vuosina olemme vahvistaneet markkina-ase-
maamme korkealaatuisissa ensikuitukartongeissa ja vastanneet
kierrätettävien sekä muovia korvaavien pakkausmateriaalien
nopeasti kasvavaan kysyntään päämarkkinoillamme Euroopassa
ja Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2023 kartonkikapasiteettimme
kasvaa, kun Husumin taivekartongin ja Kemin kraftlaineri-inves-
toinnit valmistuvat. Kestävää kasvua jatkaaksemme olemme
käynnistäneet esisuunnittelun uudesta, vuosikapasiteetiltaan
800 000 tonnin taivekartonkitehtaasta Kaskisiin. Mahdollinen
investointipäätös tästä tullaan tekemään aikaisintaan vuonna 2024.
Resurssitehokkuudella pienennämme pakkaamisen
ympäristövaikutusta
Uusiutuvasta raaka-aineesta resurssitehokkaasti valmistetuilla
kartongeillamme on useita muita pakkausmateriaaleja pienempi
hiilijalanjälki, ja ne vastaavat erinomaisesti kiertotalouden
tarpeisiin. Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa toteutettavalla
pakkaussuunnittelulla pyrimme jatkuvasti vähentämään pakkaus-
materiaalin ja jätteen määrää.
Resurssi- ja tuotantotehokkuus ovat keskeisessä roolissa
Kaskisten uuden taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa.
Vuosi 2022 oli Metsä Boardille monin tavoin poikkeuksellinen. Kar-
tonkiyhtiönä saavutimme ennätystuloksen haastavassa ja vaikeasti
ennustettavassa toimintaympäristössä. Liikevaihtomme oli lähes
2,5 miljardia euroa ja vertailukelpoista liiketulosta kertyi 521 mil-
joonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuottomme, 20,9 prosenttia, oli
selvästi yli pitkän aikavälin tavoitteemme. Tulostamme paransivat
erityisesti ensikuitukartonkien kohonneet hinnat suotuisan valuut-
tavaikutuksen tukemana. Onnistuneet hinnankorotukset ylittivät
nopean kustannusinflaation. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kannat-
tavuutta paransivat markkinasellujen kohonneet myyntihinnat.
Kulunutta vuotta varjosti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vas-
taan, mikä jatkui edelleen vuoteen 2023 lähdettäessä. Inhimillisen
kärsimyksen lisäksi Venäjän sotatoimet laukaisivat Euroopassa
lähihistorian rajuimman energiakriisin, minkä seurauksena ener-
giaomavaraisuudesta on tullut merkittävä kilpailutekijä monelle
yhtiölle. Metsä Boardin energiaomavaraisuus on tällä hetkellä
korkealla tasolla, mikä tuo toimintaamme vakautta. Joulukuussa
Husumin sellutehtaalla käynnistyneet uusi soodakattila ja turbiini
lisäävät bioenergian tuotantoa ja vievät meidät lähemmäksi
tavoitettamme täysin fossiilittomasta tuotannosta vuoden 2030
loppuun mennessä.
Arvokasta tunnustusta vastuullistyöstämme
Jatkoimme vuoden aikana pitkäjänteistä työtämme kestävän kehi-
tyksen edistämiseksi. Jo toisena vuonna peräkkäin saavutimme
A-listasijoitukset kaikissa kolmessa CDP:n ympäristöteemassa:
ilmastonmuutoksen torjumisessa, vesiturvallisuudessa ja metsien
suojelussa. Samaan erinomaiseen tulokseen pääsi vain 12 yritystä
15 000:sta. EcoVadisin arvioinnissa ylsimme yhden prosentin
parhaimmistoon paperin, kartongin ja pakkausten valmistajien
luokassa ja saimme täydet pisteet ympäristöosiossa. Nämä tun-
nustukset kuvastavat edelläkävijyyttämme vastuullisuudessa sekä
4
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Toimitusjohtajan katsaus
Uusiutuvasta raaka-
aineesta resurssitehokkaasti
valmistetuilla kartongeillamme
on useita muita pakkaus-
materiaaleja pienempi
hiilijalanjälki, ja ne vastaavat
erinomaisesti kiertotalouden
tarpeisiin.
Tavoitteenamme on maailman resurssitehokkain kartonkitehdas,
huippuluokan kilpailukyky sekä hiilijalanjäljen vähentämisen
mahdollistava tuotekonsepti. Parhaan käytettävissä olevan
teknologian ansiosta raaka-aineiden, energian ja veden kulutus
tuotettua taivekartonkitonnia kohden vähenisi selvästi nykyisiin
tuotantolaitoksiimme verrattuna.
Vahva taloudellinen asema tukee kasvua
Taloudellinen asemamme on vahva, mikä luo vankan pohjan
tuleville ja suunnitelluille kasvuinvestoinneille kuitupohjaisissa
pakkausmateriaaleissa. Taloudellisten ja kestävyystavoitteidemme
lisäksi päätöksentekoamme ohjaa pitkäjänteinen omistaja-arvon
kasvattaminen. Metsä Boardin hallitus ehdottaa, että vuodelta
2022 jaetaan osinkoa 0,58 euroa osakkeelta. Ehdotus on
osinkopolitiikkamme mukainen ja kuvastaa luottamusta tulevaan
menestykseen.
Erinomainen suoriutumisemme epävakaassa toiminta-
ympäristössä on osoitus paitsi strategiamme toimivuudesta,
myös osaavista ja motivoituneista ihmisistä. Haluan kiittää koko
henkilöstöämme erinomaisesta työstä sekä kaikkia asiakkaitamme
ja muita kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä.
Mika Joukio
Toimitusjohtaja
5
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Vuoden 2022
kohokohdat
Metsä Board teki vuonna 2022 vahvaa tulosta. Jatkoimme strategiamme
johdonmukaista toteutusta ja yhteistyötä asiakkaidemme kanssa
kiertotaloutta tukevien pakkausratkaisujen luomiseksi.
Esisuunnittelu maailman
resurssitehokkaimmasta
kartonkitehtaasta
käynnistyi
Metsä Board käynnisti esisuunnittelun
uudesta, noin 800 000 tonnin vuosikapa-
siteetin taivekartonkitehtaasta Kaskisten
tehdasalueella Suomessa. Lue lisää s. 9.
Kiertotaloutta edistäviä
pakkausinnovaatioita
Golfpallopakkaus sai toisen elämän hyönteishotellina.
Uudelleenkäytön mahdollistava pakkaus syntyi Metsä
Boardin osaamiskeskuksessa järjestetyn kehitystyöpajan
tuloksena. Osaamiskeskuksessa järjestettiin vuoden aikana
45 työpajaa yhdessä asiakkaiden ja partnereiden kanssa.
Lue lisää s. 16.
6
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Liiketoiminta ja arvonluonti
Ratkaisuja muovin vähentämiseen
Metsä Boardin dispersiopäällystetty barrierkartonki auttoi
merkkituotevalmistajia vähentämään muovia ja keventämään
pakkaustensa hiilijalanjälkeä, esimerkkinä Yhdysvaltain nopeim-
min kasvava keksiyritys Crumbl Cookies. Dispersiopäällystetyn
barrierkartongin myynti on kasvanut hyvin, ja vuoden 2023
tavoitteena on kasvattaa sen osuus jopa puoleen Kyron tehtaan
tuotantokapasiteetista. Lue lisää s. 16.
Tunnustusta järjestelmällisestä
vastuullisuustyöstä
Metsä Board saavutti jälleen paikan CDP:n arvostetulla A-listalla
kaikissa kolmessa CDP:n ympäristöteemassa: ilmastonmuutok-
sen torjumisessa, vesiturvallisuudessa sekä metsien suojelussa.
Vain 12 yritystä lähes 15 000:sta pääsi kaikille kolmelle A-listalle.
Metsä Board saavutti jälleen platinatason luokituksen EcoVadisin
vastuullisuusarvioinnissa ja ylsi ensimmäistä kertaa täyteen
100/100 pisteeseen arvioinnin ympäristöosiossa.
Metsä Board voitti jo toista kertaa sekä Suomen kiertotalous-
että laatupalkinnon Suomen Laatuyhdistyksen kansainväliseen
EFQM-malliin perustuvassa arvioinnissa. Lue lisää s. 21.
Husumin sellutehtaan
uudistaminen on
merkittävä askel
kohti tavoitettamme
100 %:n fossiilittomasta
tuotannosta
Uusi talteenottokattila ja turbiini, jotka
otettiin käyttöön joulukuussa, lisäävät
Husumin sellutehtaan bioenergian
tuotantoa ja parantavat integraatin
sähköomavaraisuutta. Lue lisää s. 9.
A LIST
2022
CLIMATE FORESTS WATER
7
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Tarkoitus
Edistää bio- ja kiertotaloutta
jalostamalla pohjoisesta puusta
tehokkaasti ensiluokkaisia tuotteita
Visio
Innovatiivisten ja vastuullisten
kuitupohjaisten pakkausratkaisujen
halutuin toimittaja, joka luo arvoa
asiakkailleen maailmanlaajuisesti
Strategia
Kasvamme kuitupohjaisissa
pakkaus materiaaleissa ja
uudistamme teollisia toimintojamme.
Arvot
Luotettavuus
Yhteistyö
Vastuullinen tuloksenteko
Uudistuminen
Megatrendit
Strategiamme korostaa
kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja
Olemme johtava eurooppalainen ensikuitukartonkien valmistaja
ja edelläkävijä vastuullisuudessa. Päätöksentekoamme ohjaavat
kannattavuus- ja kestävyystavoitteemme sekä omistaja-arvon
kasvattaminen. Tavoitteenamme on säilyttää vahva taloudellinen
asema ja jakaa omistajillemme kilpailukykyistä osinkoa.
Kaupungistuminen
Väestönkasvu Ilmastonmuutos
Luontokato
Digitalisaatio
8
25
20
15
10
5
0
60
50
40
30
20
10
0
18 19 20 21 22 18 19 20 21 22
18 19 20 21 22
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Investoimme kestävään ja
kannattavaan kasvuun
Metsä Boardilla on käynnissä ja suunnitteilla
merkittäviä investointeja, joilla tavoittelemme
kestävää kasvua kuitupohjaisissa pakkaus-
materiaaleissa. Strategiamme mukaisesti
uudistamme myös teollisia toimintojamme
vahvistaaksemme entisestään kilpailuky-
kyämme. Parasta teknologiaa hyödyntämällä
parannamme tuotanto- ja resurssitehokkuutta
ja pienennämme tuotteidemme hiilijalanjälkeä.
Husumin tehdasintegraatissa kasvatamme
taivekartongin vuotuista tuotantokapasiteettia
noin 200 000 tonnilla ja Kemin kartonkitehtaalla
valkoisten kraftlainereiden vuotuista tuotanto-
kapasiteettia noin 40 000 tonnilla. Molempien
investointien arvioidaan valmistuvan vuoden
2023 toisella puoliskolla.
Husumin sellutehtaan uusi soodakattila ja
turbiini käynnistyivät vuoden 2022 lopussa.
Tämä lisää tehtaan bioenergian tuotantoa
ja parantaa merkittävästi tehdasintegraatin
energiaomavaraisuutta. Uudistamisen
toisessa vaiheessa 2020-luvun aikana tullaan
tekemään investointipäätös tehtaan kuitulinjan
uusimisesta. Uudistaminen vahvistaa Husumin
tehdasintegraatin asemaa tehokkaana ja
kestävänä alustana kartonki tuotannon pitkä-
jänteiselle kehittämiselle ja on tärkeä askel kohti
tavoitettamme täysin fossiilittomista tehtaista.
Syksyllä 2022 käynnistimme esisuunnittelun
uudesta, vuosikapasiteetiltaan 800 000 tonnin
taivekartonkitehtaasta Kaskisiin. Mahdollinen
investointipäätös tehdään aikaisintaan vuonna
2024. Uuden tehtaan suunnittelun lähtökohtana
on fossiiliton tuotanto, maailmanluokan
resurssi- ja tuotantotehokkuus sekä hiilijalanjäl-
jen vähentämisen mahdollistava tuotekonsepti.
Lue lisää Metsä Boardin investoinneista metsagroup.com/fi/
metsaboard/sijoittajat/metsa-board-sijoituskohteena/
investoinnit
VERTAILU KELPOINEN
SIJOITETUN
PÄÄOMAN TUOTTO
%
KOROLLINEN NETTO-
VELKA / VERTAILU-
KELPOINEN EBITDA
OSINKO /
NETTOTULOS
Tavoite > 12 % Tavoite < 2,5 Tavoite vähintään > 50 %
Taloudelliset tavoitteemme
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
Strategiset ohjelmamme
Toteutamme strategiaamme viidellä strategisella ohjelmalla, joilla
edistämme kestävää kasvua kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa
ja teollista tehokkuutta.
Ensiluokkainen toimittaja
Tehokas innovointi
Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu
Edelläkävijä vastuullisuudessa
Motivoitunut työyhteisö
Toimintaympäristö tukee
ensikuitukartonkien kysynnän kasvua
• Väestönkasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu vauhdittavat
pakkaamista
• Globaalin verkkokaupan kasvu jatkuu
• Kierrätyskuidun saatavuus ja laatu heikkenevät
• Sääntely ja kuluttajien mieltymykset suosivat fossiilittomia
pakkausmateriaaleja
• Kiertotalouden vaatimukset täsmentyvät ja ohjaavat alan kehitystä
9
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Resurssit Liiketoimintamalli
Ihmiset ja kumppanuudet
• 2 248 työntekijää 17 maassa
• 25 oppisopimuskoulutusopiskelijaa
• Aktiivinen yhteistyö paikallisyhteisöjen ja oppilaitosten
kanssa
Tuotanto- ja toimitusketju
• Yli 3 600 toimittajaa
• 8 tuotantolaitosta Suomessa ja Ruotsissa
• Toimituksia noin 100 maahan
Luonnonvarat
• 8,3 miljoonaa m
3
hankittua puuta, josta 83 % sertifioitua
• Kokonaisenergian kulutus 12,0 TWh, josta 87 % fossiilitonta
• Vedenotto 110 miljoonaa m
3
• 355 000 kuivatonnia ostettuja pigmenttejä, sideaineita ja
muita raaka-aineita
Aineeton pääoma
• Tutkimus- ja tuotekehitysmenot 6 miljoonaa euroa
• Osaamiskeskus Äänekoskella ja satelliittikeskus Norwal-
kissa USA:ssa
• Tunnettuus kartongin korkeasta laadusta
Taloudellinen pääoma
• Sijoitettu pääoma 2,7 miljardia euroa
• Noin 57 000 B-sarjan osakkeenomistajaa ja 10 000 A-sarjan
osakkeenomistajaa
Valmistamme uusiutuvista raaka-aineista resurssitehokkaita ensi-
kuitukartonkeja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita ja tarjo-
avat vaihtoehdon fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Olemme
osa Metsä Groupia, ja hyödymme sen ainutlaatuisesta arvoketjusta
pohjoisen puhtaasta kuidusta korkealaatuisiin lopputuotteisiin.
Meillä on korkea energiaomavaraisuus, ja omistusosuutemme
osakkuusyhtiö Metsä Fibressä varmistaa yliomavaraisuutemme
sellussa. Tuotantomme sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa, ja
myyntiä meillä on ympäri maailmaa. Päämarkkina-alueemme ovat
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
MUUT
3 % (liikevaihdosta)
MARKKINA SELLU
15 % (liikevaihdosta)
TAIVE KARTONKI
57 % (liikevaihdosta)
LIIKEVAIHTOMME VUONNA 2022
2 480 miljoonaa euroa
VALKOINEN KRAFTLAINERI
25 % (liikevaihdosta)
Luomme arvoa ja hyvinvointia
luontoa kunnioittaen
Autamme asiakkaitamme saavuttamaan vastuullisuustavoitteitaan kierto taloutta tukevilla
kartongeillamme ja asiantuntijapalveluillamme. Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia kasvaa
kannattavasti ja kestävästi sekä luoda toiminnallamme arvoa sidosryhmillemme.
10
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
VaikutuksetTuotokset
Asiakkaat
• Vastuullisesti valmistetut ja täysin kierrätettävät tuotteet, joissa
on pienempi hiilijalanjälki
• Innovatiiviset ja -materiaalitehokkaat pakkausratkaisut, jotka
auttavat vähentämään muovin käyttöä
• Asiakastyytyväisyys NPS (Net Promoter Score) 34
Toimittajat
• 2,0 miljardin euron ostot toimittajilta
• 99 % toimittajista sitoutunut eettisiin toimintaperiaatteisiin
• 15 % kohderyhmään kuuluvista toimittajista asettanut omat
SBTi -tavoitteensa
Henkilöstö
• 217 miljoonaa euroa työntekijöille maksettuja palkkoja ja
etuuksia
• 100 % henkilöstöstä suorittanut eettisten toimintaperiaattei-
den koulutuksen
Omistajat
• Vastuullinen sijoitus, useita tunnustuksia ulkopuolisten teke-
missä ESG-arvioinneissa
• 206 miljoonaa euroa osinkoja emoyhtiön osakkeenomistajille
• 20,9 % vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto
Yhteinen arvonluonti
• Maksettavat verot 96 miljoonaa euroa
• Kokonaisinvestoinnit 304 miljoonaa euroa
• Tavoitteena 100 % fossiilittomuus tuotteissa ja tuotannossa,
tieteeseen perustuvat tavoitteet
Lue lisää veroista s. 167
Vastuulliset tuotteet ja palvelut
• 1,9 miljoonaa tonnia korkealaatuista ensikuitukartonkia
• 1,4 miljoonaa tonnia sellua ja kemihierrettä
• 5 palvelukokonaisuutta (360 Services), jotka tuottavat
hyötyjä läpi koko pakkaamisen arvoketjun
• Common stock -palvelu parantaa saatavuutta ja mahdollis-
taa nopean toimituksen asiakkaalle
Päästöt ja sivuvirrat
• 383 000 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä (Scope 1 ja 2
markkinaperusteinen)
• 96 % käytetystä vedestä palautetaan takaisin vesistöihin.
Kaikki prosessivesi puhdistetaan huolellisesti.
• Yli 99 % tuotannon sivuvirroista hyödynnetään materiaaleina
tai energiana
11
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Toimintaympäristö
Kartonki on nopeimmin kasvava
pakkausmateriaali
Kartongin osuus globaalista pakkausmarkkinasta on noin
kolmannes ja sen odotetaan kasvavan nopeammin kuin muiden
pakkausmateriaalien, keskimäärin 5 prosentin vuosivauhtia.
Kasvun pääajurit ovat kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus,
joka suosii kierrätettäviä pakkauksia, sekä pakatun ruoan helppous
arjessa.
Globaalin pakkausmarkkinan arvo on
noin 1,000 miljardia dollaria (USD)
Vuosittainen kasvu noin 4 prosenttia (2021–26)
Kartonkien kysyntään
vaikuttavat pitkän aikavälin
trendit
REGULAATIO
Regulaatiolla pyritään vähentämään ilmaston-
muutoksen, lisääntyvän jätteen määrää sekä
luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen
negatiivisia vaikutuksia.
HELPPOUS
Kuluttajat helpottavat arkeaan tekemällä ostok-
set verkossa ja käyttämällä valmisruokia.
MUOVIN VÄHENTÄMINEN
Brändinomistajat ja vähittäiskaupat asettavat
kunnian himoisia tavoitteita, jotta pakkaukset
olisivat uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä ja
kompostoitavia vuoteen 2025 mennessä.
TARKOITUKSEN MUKAISUUS
Pakkauksen tehtävänä on osaltaan suojata
tuotetta ja siten ehkäistä jätettä, mutta ilman
ylipakkaamista.
BRÄNDIN EDISTÄMINEN VERKKOKAUPASSA
Positiivisten avaamiskokemusten rooli kasvaa
lisäten esimerkiksi brändäämistä laatikoiden
sisäpuolella.
GLOBAALI PAKKAUSMARKKINA
MATERIAALEITTAIN
Kartonki ������������������������ 33 %
Muovi ������������������������������37 %
Metalli �����������������������������13 %
Lasi ���������������������������������� 4 %
Muut pakkaukset
(enimmäkseen
kuitupohjaisia) ��������������13 %
Lähde: Smithers Information
12
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Kuluttajat suosivat kierrätettäviä pakkauksia,
regulaatiolla tavoitellaan uudelleenkäyttöä
Euromonitorin mukaan 66 prosenttia kuluttajista pyrkii päivittäi-
sillä toimillaan vaikuttamaan myönteisesti ympäristöön. Muovin
vähentäminen on useimmin mainittu toimenpide, jota seuraa
ruokahävikin vähentäminen, tavaroiden kierrättäminen ja ympä-
ristöystävällisten pakkausten käyttö. Kuluttajille kierrätettävyys
on ympäristöystävällisen pakkauksen tärkein ominaisuus. (Lähde:
Euromonitor International Global Lifestyles Survey 2022)
82 prosentin kierrätysasteella paperi- ja kartonkipakkaukset
ovat kierrätetyin pakkausmateriaali EU:ssa. Esimerkiksi muovipak-
kausten kierrätysaste on 38 prosenttia. (Lähde: Eurostat)
EU:n jätedirektiivissä määritelty jätehierarkia suosii uudel-
leenkäyttöä, vaikka monet kolmansien osapuolien sertifioimat
elinkaaritutkimukset (LCA) osoittavat, etteivät uudelleenkäyttö tai
uudelleentäyttö välttämättä ole parhaita vaihtoehtoja ilmaston ja
ympäristön kannalta.
Pakkauksen tehtävä on osaltaan suojata tuotetta ja siten estää
jätteen syntymistä. Pakkauksen osuus koko ruokajärjestelmän
kasvihuonekaasujen päästöistä on vain 5 prosenttia. (Lähde: UN ja
EC)
Inflaatio muuttaa kulutustottumuksia
Nopea inflaatio on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa ja pakottanut
heidät arvioimaan kulutustottumuksiaan.
Pakatun ruoan kysyntä on pysynyt vakaana. Kuluttajat ovat
siirtyneet edullisempiin ja kauppojen omiin tuotemerkkeihin sekä
suosivat halpaketjuja. Kesto- ja ylellisyyshyödykkeiden ostopäätök-
siä lykätään.
Säästöpaineista huolimatta suurin osa kuluttajista haluaa
käyttää rahaa elämyksiin, joista he jäivät paitsi pandemian aikana.
Metsä Boardin kartonkeja käytetään erityisesti elintarvikkeiden pakkaamiseen, joiden kysyntä on
keskimääräistä vakaampaa
TAIVEKARTONGIN
LOPPUKÄYTÖT
VALKOISTEN KRAFTLAINEREIDEN
LOPPUKÄYTÖT
Ruoka- ja tarjoilu-
pakkaukset
Muut kuluttajatuotteet
(esim. lääke- ja
kosmetiikka-
pakkaaminen)
Graafiset loppukäytöt
Hyllyvalmiit pakkaukset
ja kaupan myyntitelineet ja
myyntipisteratkaisut
Verkkokauppa
Muut kuluttajapakkaukset
Lähde: Metsä Boardin oma arvio
13
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
Kartonkimarkkina
AMERICAS-alue EMEA-alue APAC-alue
Alueellinen
painopiste
Jatkuva kasvu
Pohjois-Amerikassa
Johtavan markkina-
aseman vahvistaminen
Euroopassa
Painopiste
korkealaatuisissa
pakkausmateriaaleissa
valituissa loppukäyttö-
segmenteissä
Metsä Boardin kartonkitoimitukset vuonna 2022
• osuus alueittain kaikista
toimituksista
28 % 68 % 4 %
• toimitusmäärät
503 000 tonnia 1 239 000 tonnia 75 000 tonnia
Taivekartongin ja valkoisten
kraftlainereiden kysynnän
ajurit
• Korkealaatuisten kevyiden
taivekartonkien sekä
päällystettyjen valkoisten
kraftlainereiden rajoitettu
paikallinen saatavuus
• Uusiutuvista raaka-aineista
valmistettujen, kierrätettävien
ja/tai kompostoituvien ruoka- ja
tarjoilupakkausten kysynnän
kasvu
• Vähittäiskaupan hyllyvalmiiden
myymäläpakkausten kysynnän
kasvu
• Tuotebrändien
myynninedistäminen ja
erottautuminen kasvavassa
verkkokaupassa
• Ympäristötietoisuus
ja sääntely tukevat
kierrätettävien
pakkausmateriaalien
kysyntää
• Elintarviketurvallisuuden
vaatimukset suosivat
ensikuitukartonkeja
• Vähittäiskaupan
hyllyvalmiiden
myymäläpakkausten
kysynnän kasvu
• Verkkokaupan kasvu
• Kierrätyskuidun heikentynyt
saatavuus ja korkea hinta
• Keskiluokan kasvu lisää
kuluttajien ostovoimaa
ja pakattujen tuotteiden
kysyntää
• Kiinan kierrätyskuidun
tuontikielto lisää sellun
ja ensikuitukartonkien
kysyntää
Metsä Boardin kartongeilla on useita kasvun ajureita sen päämarkkina-alueilla Euroopassa
ja Pohjois-Amerikassa
Metsä Boardilla on vakiintunut asema sen päämarkkinoilla
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Yhtiö on johtava taivekartongin
ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja Euroopassa ja suurin taive-
kartongin toimittaja Yhdysvalloissa. Vuonna 2022 taivekartongin
ja valkoisten kraftlainereiden kysyntä oli vahvaa erityisesti vuoden
ensimmäisellä puoliskolla, ja kartonkien keskihinnat nousivat.
Kysyntää tukivat muun muassa pandemian aiheuttama kulutuksen
siirtymä palveluista pakattuihin tuotteisiin sekä huoli pakkausma-
teriaalien saatavuudesta. Vuoden loppua kohden kysyntätilanne
normalisoitui. Pitkällä aikavälillä vastuullisesti tuotettujen ja muovia
korvaavien ensikuitukartonkien kysynnän odotetaan jatkavan
kasvuaan.
Vahva asema
kasvavilla markkinoilla
14
12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Metsä Board on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisen kraftlainerin valmistaja
Sellumarkkina
VALKOISTEN KRAFTLAINEREIDEN
VALMISTAJAT EUROOPASSA
Kokonaiskapasiteetti 2,1 milj. tonnia (ilman Venäjää)
TAIVEKARTONGIN
VALMISTAJAT EUROOPASSA
Kokonaiskapasiteetti 4,0 milj. tonnia
Metsä Board ����������������� 32 %
Verrokki 1 ���������������������� 25 %
Verrokki 2 ����������������������� 14 %
Verrokki 3 ����������������������� 12 %
Verrokki 4 �����������������������10 %
Verrokki 5 ������������������������� 7 %
METSÄ FIBREN SELLUNMYYNTI
MARKKINA-ALUEITTAIN, %
Eurooppa ���������������������� 46 %
Aasia ja Tyynenmeren
alue �������������������������������� 44 %
Lähi-itä, Afrikka,
Amerikka �����������������������10 %
METSÄ FIBREN SELLUTOIMITUSTEN
LOPPUKÄYTTÖ, %
Kartongit ����������������������� 35 %
Painopaperit ������������������27 %
Pehmopaperit ��������������30 %
Erikoispaperit ������������������8 %
Metsä Board ����������������� 34 %
Verrokki 1 �����������������������21 %
Verrokki 2 ���������������������� 20 %
Verrokki 3 ������������������������ 6 %
Verrokki 4 �������������������������5 %
Muut �������������������������������14 %
Lähteet: yhtiöiden verkkosivut, RISI, Metsä Boardin omat arviot
Lähde: Fastmarkets Foex
Ensikuidusta valmistettua sellua käytetään globaalisti vuosittain noin 181
miljoonaa tonnia, josta 112 miljoonaa tonnia on valmiiksi integroitu esim.
paperi- tai kartonkituotantoon. Loput, noin 69 miljoonaa tonnia, on markkinoille
myytävää, pääosin valkaistua havu- ja lehtipuusellua. Sellun kysyntä- ja
hintatilanne voi vaihdella vuosittain, ja siihen vaikuttaa mm. talouden yleinen
kehitys. Pitkällä aikavälillä megatrendit, kuten kaupungistuminen ja kehittyvien
talouksien elintason nousu, tukevat vastuullisesti tuotettujen sellujen kysyntää.
Kysynnän kasvua ylläpitävät pehmopaperituotteiden ja pakkauskartonkien
lisääntyvä käyttö, mutta myös uusien tuotteiden, esimerkiksi sellupohjaisten
tekstiilikuitujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Markkinasellun tarjontaa
on viime vuosina rajoittanut logistiikan pullonkaulat sekä useat suunnitellut ja
suunnittelemattomat tuotantoseisokit.
Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre on maailman suurin markkinahavupuusellun (NBSK) valmistaja
Megatrendit vauhdittavat vastuullisesti tuotetun sellun kysyntää pitkällä aikavälillä
Metsä Board on
globaalisti suurin
päällystettyjen
valkoisten
kraftlainereiden
valmistaja.
Metsä Boardin tavoitteena on olla omavarainen sellussa, mikä
varmistaa tasaisen ja korkean laadun kartonkituotannossa. Metsä
Board valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä
(BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa
myydään markkinaselluna ja -massana. Lisäksi Metsä Board
omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on
johtava puupohjaisten biotuotteiden, kuten sellun, sahatavaran,
biokemikaalien ja -energian, tuottaja. Metsä Fibren vuosittainen
kapasiteetti on sellussa noin 3,3 miljoonaa tonnia ja sahatava-
rassa noin 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Boardin ja Metsä
Fibren valmistama sellu on pääosin havupuusellua.
Metsä Fibre rakentaa Kemiin uuden biotuotetehtaan,
jonka vuosikapasiteetti on noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja
lehtipuusellua. Tehtaan arvioidaan valmistuvan vuonna 2023 ja
se korvaa Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 610 000
tonnin sellutehtaan.
Eurooppa
Kiina (netto)
1 600
1 400
1 200
1 000
800
600
400
HAVUSELLUN HINTA
EUROOPASSA JA KIINASSA
USD/tonnia
15
KESTÄVYYSRAPORTTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
T&K-työmme lähtökohtana ovat
kierrätettävyys ja resurssitehokkuus
Kiertotalouden tavoitteiden edistäminen ohjaa pakkausmateriaalien kehitystä
koko pakkausalan arvoketjussa. Pakkauksille asetettavat vaatimukset lisääntyvät,
ja yhteistyö koko arvoketjun toimijoiden kesken on tärkeää.
Metsä Board on ollut aktiivinen toimija pakkausarvoketjun
kattavassa 4evergreen-allianssissa sen alusta alkaen. 4evergreenin
tavoitteena on saada kaikista kuitupohjaisista pakkauksista
kierrätettäviä vuoteen 2025 mennessä ja nostaa kierrätysaste EU:n
alueella nykyisestä 82 prosentista 90 prosenttiin vuoteen 2030
mennessä. Vuonna 2022 4evergreen julkaisi pakkausten suunnit-
teluohjeen, ohjeistukset kuitupohjaisten pakkausten keräämisestä
ja lajittelusta kierrätysasteen parantamiseksi sekä pakkausten
kierrätettävyyden testaamisesta. Ne tukevat kuitupakkausten
kiertoa ja edistävät kuitupakkausten kilpailukykyä suhteessa
muihin pakkausmateriaaleihin.
Tavoitteena huippuluokan resurssitehokkuus ja
hiilijalanjäljen alentaminen
Tuotekehitystyömme keskeisiä tavoitteita on kartonkien kierrätet-
tävyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen ja kehittäminen.
Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa tehtävämme on
tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdol-
lisimman resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia
materiaaleja sekä pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä.
Painopistealueinamme ovat edelleen kartongin keventäminen
sekä kierrätettävien suojakerrosten kehittäminen elintarvike-
pakkausloppukäyttöön. Kartonkien keventämiseen liittyvällä
osaamisellamme on keskeinen rooli vuonna 2022 käynnistyneessä
Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa, jossa
lähtökohtana on fossiiliton tuotanto sekä selvästi vähäisempi
puun, energian ja veden kulutus tuotettua taivekartonkitonnia
kohden nykyisiin tuotantolaitoksiin verrattuna. Tavoitteenamme
on huippuluokan resurssitehokkuus ja hiilijalanjäljen alentamisen
mahdollistava tuote.
Kehitämme kaikilla tehtailla resurssitehokkuutta jatkuvasti, ja
hyödynnämme tekoälyn mahdollisuuksia. Esimerkiksi Äänekosken
kartonkitehtaalla prosessihäiriöiden syyn paikantaminen on
nopeutunut uuden tekoälyteknologian ansiosta. Teknologia
analysoi konenäkötekniikan havaitsemien visuaalisten vikojen
juurisyitä ja etsii poikkeamia tehtaan 10 000 eri mitattavan suureen
joukosta ottaen huomioon myös prosessiviiveet. Siten korjaavat
toimet pystytään kohdistamaan aiempaa nopeammin oikein ja
lyhentämään häiriöstä johtuvaa hukka-aikaa.
Vuonna 2021 käynnistetyssä biobarrier-ohjelmassa jatkoimme
uusien, muovia vähentävien tuotevaihtoehtojen tutkimista.
Nopeasti kasvavalla keksiyrityksellä Crumbl
Cookiesilla on Yhdysvalloissa jo yli 600
toimipistettä, jotka käyttävät satoja tuhansia
keksipakkauksia viikossa. Vaihtamalla Metsä
Boardin kevyeen ja kierrätettävään dispersio-
barrierkartonkiin Crumbl pystyi vähentämään
kartongin kulutusta 32 prosenttia ja puolitta-
maan pakkaustensa hiilijalanjäljen.
Materiaalisäästöjä
isossa mittakaavassa
16
LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Laboratoriotestauksessa on useita tuotevaihtoehtoja, joista osa
eteni tuotannolliseen testaukseen. Tuotekehitysprosessimme
mukaisesti niiden myynnin ja tuotannon edellytykset selvitetään
ennen kaupallistamispäätösten tekemistä.
Vuonna 2022 määrittelimme järjestelmällisen kehitysohjelman
kaikkien fossiilipohjaisten raaka-aineiden vähentämiseksi.
Ohjelmassa arvioidaan yhdessä toimittajien kanssa myös mah-
dollisuuksia vähentää ostamiemme raaka-aineiden hiilijalanjälkeä.
Tavoitteenamme on, että vuoden 2030 loppuun mennessä kaikki
kartongeille kehitettävät ratkaisut ja polymeerit pohjautuvat
fossiilittomiin raaka-aineisiin.
Syvensimme asiakasyhteistyötä
Hyödynsimme 360 Services -palvelukokonaisuuttamme vahvis-
tamaan asiakassuhteitamme. Palvelumme kattaa viisi aluetta:
Kestävän kehityksen palvelu, Pakkaussuunnittelupalvelu, Tekninen
palvelu, T&K-palvelu sekä Toimitusketju- ja digitaalinen palvelu.
Autoimme asiakkaitamme esimerkiksi pakkausten
elinkaarilaskelmilla, datapohjaisilla vertailuilla eri materiaalien
ympäristövaikutuksista sekä konkreettisilla pakkausratkaisuilla
kierrätettävyyden ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi.
Järjestimme vuonna 2022 Äänekoskella sijaitsevassa huipputason
osaamiskeskuksessamme 45 pakkauskehitystyöpajaa.
Metsä Groupin ja Fortumin biokiertotaloutta edistävä
ExpandFibre-ohjelma jatkui 2022. Ohjelman yhtenä painopistea-
lueena oli organisoida yhteistyötä pakkaussuunnitteluyritysten
ja pakkausteknologiayritysten kanssa sekä kehittää ratkaisuja
kehitystyöpajoissa tunnistettuihin pakkaushaasteisiin. Ohjelmassa
nykyaikaistettiin esimerkiksi leipomoissa käytettävä leivosrasia,
pilottina Viipurilainen kotileipomo. Leivosrasiaa kehitettiin käytet-
tävyyden, ekologisuuden ja ulkoasun näkökulmasta. Sen ansiosta
saatiin helposti koottava leivospakkaus, joka vähentää materiaalin
tarvetta 25 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä noin 34 prosenttia.
Metsä Groupin 3D-kuitutuotteen
valmistus käynnistyi Äänekoskella
Metsän ja Valmetin koetehtaassa
toukokuussa 2022. Tuotteet
puristetaan puukuiduista lopulliseen
muotoonsa täysin uudenlaisella
teknologialla. Uusiutuva ja kierrä-
tettävä tuote on hyvä vaihtoehto
muoville mm. ruokapakkauksissa.
Jos markkinoiden kiinnostus ja
tuotteen toimivuus pystytään
laajassa mittakaavassa osoittamaan,
Metsä Group harkitsee suuremman
tuotantolaitoksen rakentamista.
3D Muoto®-innovaatio
korvaa muovia
17
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen, luonnon
monimuotoisuuden
edistäminen, resurssien
tehokas käyttö sekä
vastuullisen yrityskulttuurin
ja toimitusketjun
kehittäminen ovat
vastuullisuustyömme
keskiössä.
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Kestävyysraportti
Kestävyysraportti
20 Vastuullisuuden johtaminen
22 Edistyminen 2030-kestävyystavoitteissa
23 Vastuullisuuden olennaiset teemat
24 Materiaalivirrat ja kiertotalous
E
Ympäristö
27 Metsäluonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta
30 Vastuulliset tuotteet
32 Ilmasto ja energia
36 Ilmastonmuutokseen liittyvät
riskit ja mahdollisuudet
38 Muut päästöt
39 Jätteet ja sivutuotteet
40 Vesi
S
Sosiaalinen vastuu
43 Työyhteisö
48 Työturvallisuus
50 Tuoteturvallisuus
G
Vastuullisuuden hallinnointi
53 Oikein toimimisen kulttuuri
54 Toimitusketjun vastuullisuus
58 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Taulukot ja raportointiperiaatteet
60 Tehdaskohtaiset tiedot
61 Tuotantokapasiteetit ja ympäristölupiin
liittyvät poikkeamat
62 SASB-raportointi
64 TCFD-raportointi
66 Kestävyystietojen raportointiperiaatteet
68 Varmennuslausunto
19
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Vastuullisuutemme perustana ovat hyvän hallintotavan noudattaminen, sosiaalisen ja ym-
päristövastuun kantaminen, liiketoiminnan eettisyyden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
sekä toimintamme jatkuva parantaminen kaikilla näillä osa-alueilla. Omien toimintojemme
lisäksi edellytämme vastuullisuutta myös toimittajiltamme, asiakkailtamme ja muilta yhteis-
työkumppaneilta.
Vastuullisuuden hallinnointimalli
Metsä Boardissa vastuullisuuden toteutumista seuraavat ja tukevat
yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Vastuullisuus on
sisällytetty yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan, pitkän
aikavälin liiketoiminta- ja investointisuunnitelmiin, riskienarviointei-
hin sekä vuotuisiin toimintasuunnitelmiin.
Toimitusjohtaja vastaa vastuullisuustoimenpiteiden toteutta-
misesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja
esittelee hallitukselle vuosisuunnitelman mukaisesti ympäris-
töasioiden katsauksen ja kestävyystavoitteiden edistymiseen
keskittyvän vastuullisuuskatsauksen kahdesti vuodessa sekä
työturvallisuuskatsauksen ja T&K-katsauksen kerran vuodessa.
Yhtiön johtoryhmä valmistelee vastuullisuuteen liittyvät asiat
ennen kuin toimitusjohtaja esittelee ne hallitukselle. Hallitus käsit-
telee ja hyväksyy toimitusjohtajan esittelemät vastuullisuusasiat,
kuten kestävyystavoitteet ja niihin liittyvät investointisuunnitelmat,
ja valvoo asioiden toteutumista vuosittain.
Johtoryhmän jäsenistä kehitysjohtaja vastaa tutkimuksesta
ja tuotekehityksestä, liiketoiminnan kehityksestä sekä vastuul-
lisuudesta. Kehitysjohtaja osallistuu Metsä Groupin kestävän
kehityksen prosessin johtoryhmään ja raportoi vastuullisuustoi-
menpiteiden toteutuneet tulokset kestävän kehityksen prosessin
johtoryhmälle vuosineljänneksittäin.
Talousjohtaja johtaa Metsä Boardin riskikomiteaa, joka käsit-
telee vastuullisuuteen liittyviä riskejä osana yhtiön yleistä riskien
arviointia. Yhtiön riskienarvioinnin tulokset, vastuullisuuteen
liittyvät riskit mukaan lukien, esitellään hallitukselle ja tarkastus-
valiokunnalle kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi tarkastusvaliokunta
käsittelee kahdesti vuodessa tietoturvallisuuskatsauksen ja
vuosittain compliance-katsauksen. Hallitukselle ja valiokunnille
esitellään myös muita vastuullisuuteen liittyviä asioita, kuten
investointisuunnitelmia, tarpeen mukaan.
Metsä Boardin tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja raportoi
vastuullisuuden toteutumisesta ja kehitystarpeista yhtiön kehitys-
johtajalle ja esittelee säännöllisesti ajankohtaiset vastuullisuusasiat
Euroopan unionin kestävyysraportointia koskeva direktiivi tulee voimaan
astuessaan merkittävästi vaikuttamaan yritysten kestävyysraportointiin.
Metsä Boardissa olemme aloittaneet valmistelut siirtymällä nykyisessä
kestävyysraportissa ESG-jaon mukaiseen rakenteeseen, perehtymällä
tuleviin raportointistandardeihin ja varmentamalla keskeiset vastuulli-
suustietomme. Raportoinnissa olemme ottaneet käyttöömme työkalun,
joka mahdollistaa taloudellisten tietojen lisäksi myös vastuullisuustietojen
digitaalisen ja koneellisesti luettavan raportoinnin.
”Yhteys kestävyysraportoinnin ja taloudellisen raportoinnin välillä
vahvistuu. Metsä Board esimerkiksi raportoi vaikutuksestaan ilmastoon,
ja toisaalta ilmastoon liittyvät riskit on huomioitava liiketoiminnan näkö-
kulmasta”, sanoo talousjohtaja Henri Sederholm.
Kestävyysraportointi uudistuu
Vastuullisuuden
johtaminen
20
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Kestävyysraportti
koko johtoryhmälle. Tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja
johtaa asiantuntijatiimiä, joka tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon,
puunhankinnan, hankinnan ja logistiikan, henkilöstöhallinnon,
markkinoinnin ja myynnin, viestinnän, sijoittajasuhteiden ja
lakitoimintojen kanssa. Puunhankinta sekä hankinta- ja lakitoi-
minnot on keskitetty Metsä Groupiin. Vastuullisuus on osa koko
henkilöstön päivittäistä työtä, ja edellytämme vastuullisuutta myös
toimittajiltamme, asiakkailtamme ja muilta yhteistyökumppaneilta.
Vastuullisuuden hallinnoinnista löytyy lisätietoja sivuilla 52–57.
Vastuullisuuden yhteys palkitsemiseen
Jokaisen metsäboardilaisen tulospalkkiotavoitteeseen sisältyy
vastuullisuustavoite. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu
Metsä Boardin liiketulokseen (painotus 50 prosenttia), hallituksen
määrittämiin strategisiin tavoitteisiin (painotus 50 prosenttia),
mukaan lukien vastuullisuustavoitteet, sekä Metsä Groupin
liiketuloskertoimen toteumaan. Vuonna 2022 toimitusjohtajan
vastuullisuustavoite liittyi työturvallisuuteen.
Muiden johtoryhmän jäsenten palkkio perustuu Metsä Boardin
liiketulokseen (painotus 30 tai 50 prosenttia), oman vastuualueen
tavoitteisiin (painotus 50 tai 70 prosenttia), mukaan lukien
vastuullisuustavoitteet, sekä Metsä Groupin liiketuloskertoimen
toteumaan. Vuonna 2022 muiden johtoryhmän jäsenten vastuul-
lisuustavoitteet koskivat muun muassa energian- ja vedenkäytön
vähentämistä, vastuullisuusyhteistyötä asiakkaiden kanssa ja
vastuullisten tuotteiden kehittämistä.
Vastuullinen ja eettinen toiminta sekä lakien noudattaminen ovat Metsä Boardin liiketoiminnan perusta. Noudattamamme toimin-
tatavat perustuvat Metsä Groupin eettisiin toimintaperiaatteisiin ja politiikkoihin. Kestävyystavoitteemme perustuvat yhtiömme
strategiaan, Metsä Groupin kestävyystavoitteisiin ja yritysvastuun olennaisuusanalyysiin (s. 23).
Hallitus
Johtoryhmä
Tuoteturvallisuus- ja
vastuullisuusjohtaja
Liiketoiminta funktiot
Metsä Groupin kestävän
kehityksen prosessin johtoryhmä
VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI METSÄ BOARDISSA
ESG-arvioinnit
Metsä Board osallistuu aktiivisesti seuraaviin ESG- ja vastuullisuusarviointeihin:
ESG-ARVIOINTI ARVOSANA KOMMENTTI PÄIVITETTY
CDP Climate Change: A
Water Security: A
Forests: A
Metsä Board on korkeimmalla tasolla ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä
veden ja metsien kestävässä käytössä. Asteikko ulottuu arvosanasta D-
arvo sanaan A.
Q4/2022
EcoVadis 87 Metsä Board on korkeimmalla platinatasolla, ja kuuluu yhden prosentin
parhaimmistoon paperin, kartongin ja pakkausten valmistajien luokassa.
Arvioinnin korkein mahdollinen pistemäärä on 100.
Q2/2022
MSCI AAA Metsä Board on korkeimmalla tasolla. Asteikko ulottuu arvosanasta CCC
arvo sanaan AAA.
Q4/2021
Sustainalytics 14,6 Metsä Boardin riski kokea merkittäviä ESG-tekijöiden taloudellisia vaikutuksia
on matala. Pisteytyksessä 0 merkitsee pienintä riskiä ja 100 korkeinta riskiä.
Q3/2022
ISS ESG Corporate Rating B- Metsä Board on Prime-tasolla. Asteikko ulottuu arvosanasta D- arvosanaan A+. Q4/2022
ISS QualityScore Environment: 2
Social: 6
Governance: 3
Pisteytyksessä 1 merkitsee pienintä hallinnointiriskiä ja korkeatasoista
vastuullisuusraportointia, ja 10 on heikoin arvosana.
Q4/2022
VigeoEiris,
Moody’s ESG Solutions
68 Metsä Board on edistyneellä Advanced-tasolla.
Arvioinnin korkein mahdollinen pistemäärä on 100.
Q3/2021
Circulytics® B Metsä Board on Ellen MacArthur -säätiön Circulytics®-arvioinnissa tasolla B.
Asteikko ulottuu arvosanasta E arvosanaan A.
Q4/2022
21
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
TAVOITE TAVOITE 2030 TOTEUMA 2022 KEHITYS
E – YMPÄRISTÖ
Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Sertifioidun puukuidun osuus >90 % 83 %
MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa 100 % 95 %
MG: Harvennus- ja uudistushakkuissa hehtaarilla neljä tekopökkelöä 90 % 90 %
Ilmastomuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1+Scope 2 markkinaperusteinen) 0 t 383 098 t
Fossiilittoman energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta 100 % 87 %
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet SBTi:n mukaiset tavoitteet
(Scope 3) *
70 % 15 %
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta 100 % 99,3 %
MG: Uuden metsä perustaminen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta 100 % 2,8 %
MG: Puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrä vuoden 2018 tasosta + 30 % - 12,4 %
Resurssien tehokas käyttö ja tuotannon vastuullisuus
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta >+ 10 % 2,7 %
Prosessiveden käytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta - 30 % - 12,2 %
Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen 100 % 99,9 %
S – SOSIAALINEN VASTUU
Vastuullinen yrityskulttuuri ja tapaturmaton työympäristö
Eettisyysbarometrin eettisyysindeksi 100 % 85 %
Työtapaturmien taajuus (TRIF) miljoonaa työtuntia kohti 0 6,7
G – VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI
Vastuullinen toimitusketju
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista 100 % 99 %
Toimittajien taustatarkastus läpäisty, osuus kokonaisostoista 100 % 96 %
Toimittajien vastuullisuusarviointi läpäisty, osuus kokonaisostoista 100 % 63 %
Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista 100 % 97 %
MG = Tavoite on Metsä Group -tasolla
* 70 % muuta kuin kuitua toimittavista toimittajistamme sekä asiakastoimituksiimme liittyvistä logistiikkatoimijoista, mitattuna osuutena kokonaisostoistamme, asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset
tavoitteet vuoteen 2024 mennessä.
Edistyminen
2030-kestävyystavoitteissamme
Vuonna 2022 onnistumisiamme olivat fossiilisten hiilidioksidipäästöjen väheneminen, työ-
turvallisuuden kehittyminen myönteiseen suuntaan ja toimittajien vastuullisuuden seuran-
nan edistyminen. Energiatehokkuudessa ja prosessiveden käytössä alhaisempi tuotanto
viimeisellä vuosineljänneksellä heikensi koko vuoden kehitystä.
Edistyminen vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen
Yli tavoitteen
Tavoitteessa
Alle tavoitteen
22
E
S
G
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
TEEMA VAIKUTUKSET MITTARIT 2030-KESTÄVYYSTAVOITTEILLE
E – YMPÄRISTÖ
1. Monimuotoisuuden turvaami-
nen ja metsien käytön ekologi-
nen kestävyys
Turvaamme ja vahvistamme luonnon monimuo-
toisuutta lisäämällä lajien vaatimia olosuhteita ja
säilyttämällä arvokkaita elinympäristöjä.
MG: 100 % uudistushakkuukohteissa säästöpuita
MG: 100 % hakkuukohteissa tekopökkelöitä
MG: 0 % taimikonharvennuksen jälkeen kuusi ainoana puulajina
MG: 10 000 luonnon monimuotoisuutta edistävää toimenpidettä
2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja
päästöjen vähentäminen
Hillitsemme ilmastonmuutosta vähentämällä
fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, tuotteiden ympä-
ristövaikutusten minimoinnilla sekä varmista-
malla hiilen sitoutuminen metsiin ja varastoitu-
minen puusta valmistettuihin tuotteisiin.
0 t fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, (Scope 1&2)
70 % kohderyhmään kuuluvista toimittajista on asettanut
SBTi:n mukaiset tavoitteet 2024 mennessä (Scope 3)
100 % fossiilittomia raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja
MG: +30 % metsänuudistuksia ja taimikonhoitoa (ha, vs .2018)
MG: +50 % metsälannoituksia (ha, vs. 2018)
MG: +30 % peitteisen metsänkäsittelyn osuus
turvemaametsien uudistamisessa
MG: +30 % puutuotteisiin varastoituvan hiilen määrä (vs. 2018)
3. Resurssien käytön tehokkuus
ja tuotannon vastuullisuus
Hyödynnämme luonnonvaroja mahdollisimman
tehokkaasti ja vähennämme jätteiden määrää.
-35 % prosessiveden käyttö per tuotettu tonni (m
3
/t, vs. 2018)
10 % parannus energiatehokkuudessa (vs. 2018)
0 t prosessijätettä kaatopaikalle
S – SOSIAALINEN VASTUU
4. Jokaisen kunnioittaminen ja
arvostava kohtelu
Toimimme oikein – kunnioitamme toisiamme,
arvostamme erilaisuutta.
100 % eettisyysbarometrin toimenpiteiden toteutus
100 % anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa
>30 % naisia johdossa
5. Työturvallisuuden ja työ-
hyvinvoinnin edistäminen
Edistämme työturvallisuutta läpi arvoketjun. 0 työtapaturmaa (TRIF)
AAA henkilöstön työtyytyväisyys tasolla erittäin hyvä
G – VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI
6. Innovatiivisuus ja ennakko-
luuloton yhteistyö sekä
7. Metsiin perustuvan biotalou-
den merkitys yhteiskunnalle
Kehitämme uusia puupohjaisia tuotteita
yhteistyökumppaneiden kanssa
Tiedämme, mistä raaka-aineemme ovat
peräisin. Ohjaamme hankintoja toimittajille,
joiden vastuullisuus on varmistettu.
100 % jäljitettävät raaka-aineet
>90 % sertifioidun puun osuus
100 % toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin
100 % toimittajakyselyt ja -auditoinnit keskeisille toimijoille
100 % yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa
Kestävyysraportti
Vastuullisuuden
olennaiset teemat
Keskitymme vastuullisuustyössä meille ja sidosryhmillemme tärkeimpiin eli olennaisiin tee-
moihin. Metsä Groupin vastullisuusasioiden olennaisuusarviointi päivitettiin syksyllä 2022 ja
Metsä Board tulee raportoimaan päivitettyjen teemojen ja tavoitteiden mukaisesti vuoden
2023 tietojen raportoinnista alkaen.
Olennaisuusarviointi koostui kolmesta vaiheesta: olennaisimpien
vastuullisuusaiheiden tunnistamisesta, asettamisesta tärkeysjär-
jestykseen ja vahvistamisesta.
Olennaisten vastuullisuusaiheiden tunnistamisessa
hyödynnettiin vastuullisuuden viitekehyksiä ja standardeja,
sääntelyvaatimuksia, trendejä ja Metsä Groupin strategiaa. Lisäksi
sisäisillä ja sidosryhmien edustajien haastatteluilla selvitettiin
odotuksia yhtiötä kohtaan. Haastateltavia sidosryhmiä olivat muun
muassa asiakkaat, sijoittajat, tavaroiden ja palveluiden toimittajat
ja kansalaisjärjestöt.
Tunnistetut aiheet asetettiin tärkeysjärjestykseen johdon työ-
pajassa, jossa arvioitiin niiden vaikutusten merkittävyyttä Metsä
Boardin ja koko Metsä Groupin liiketoiminnalle sekä ympäröivälle
yhteiskunnalle, ihmisille ja luonnolle (ns. kaksoisolennaisuus).
Olennaisuusarvioinnin perusteella tunnistetut seitsemän tärkeintä
vastuullisuusteemaa koskevat koko Metsä Groupin liiketoimintaa
sekä huomioivat merkittävimmät vaikutukset läpi arvoketjun.
Vuoden 2023 alussa Metsäliitto Osuuskunnan hallitus vahvisti
vastuullisuusteemat sekä hyväksyi päivitetyt 2030-kestävyys-
tavoitteet. Päivitetyt teemat ohjaavat myös Metsä Boardin
vastuullisuustyötä ja 2030-tavoitteita. Tulemme raportoimaan
päivitettyjen teemojen ja tavoitteiden mukaisesti vuoden 2023
tietojen raportoinnista alkaen.
Olennaiset vastuullisuusteemat
23
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Uusiutuva
puupohjainen
raaka-aine
• Varmistamme, että metsät kasvavat
enemmän kuin niitä käytetään
• Edistämme luonnon
monimuotoisuutta
• Hyödynnämme puun jokaisen osan
parhaalla mahdollisella tavalla
Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti panostamme jatkuvasti metsäluonnon elin-
voimaisuuteen ja prosessiemme resurssitehokkuuteen sekä siihen, että jätteitä
ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän ja materiaalit pysyvät kierrossa pitkään.
Ensikuitukartongin koko
elinkaari tukee kiertotaloutta
Kierrättämisen
edistäminen
• Kartonkimme ovat kierrätettäviä ja/tai
kompostoituvia
• Ensikuitu on vahvaa ja se voidaan
kierrättää useita kertoja
• Toimimme aktiivisesti 4evergreen- ja
European Paper Packaging Alliance
-yhteisöissä
Raaka-aineista 99 % fossiilittomia
Puupohjaiset
• Itsetuotettuihin massoihin käytetty puu, milj. m
3
5,4 (5,2)
• Ostosellu, 1 000 t* 558 (570)
• Ostoselluun käytetty puuta, milj. m
3
2,9 (3,1)
Muut
• Prosessikemikaalit, 1 000 t* 11,0 (8,6)
• Päällysteet, sideaineet ja pigmentit, 1 000 t* 315 (315)
• Pakkausmateriaalit, 1 000 t* 30 (36)
* kuivatonnia
Energiasta 87 % fossiilitonta
• Oma polttoaineen kulutus, TWh 6,0 (5,4)
• Ostosähkö, TWh 5,2 (5,2)
• Ostolämpö, TWh 0,8 (1,2)
Vedenkäytöstä lähes 100 % pintavettä
• Pintavesi, 1 000 m
3
110 (115)
• Pohjavesi*, 1 000 m
3
0,07 (0,06)
* pääosin hygienia- ja laboratoriokäyttöön
Materiaalivirrat sisään
24
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Resurssitehokas
tuotanto
• Etenemme kohti fossiilitonta
tuotantoa
• Käytämme energiaa, vettä ja mate-
riaaleja tehokkaasti ja kierrätämme
niitä tuotantoprosessissa
• Hyödynnämme tuotantomme sivu-
virroista yli 99 % yhteistyössä
kumppaneiden kanssa
Tuotteemme tukevat kiertotaloutta
• Kartonki, 1 000 t 1 890 (1 918*)
• Sellu ja BCTMP, 1 000 t 1 409 (1 362)
• Hyödynnetyt sivutuotteet, 1 000 t 36 (50)
• Biotuotteita, kuten mäntyöljyä
• Myyty energia
* Vuoden 2021 lukua on korjattu
Tavoitteena nolla tonnia fossiilisia
Scope 1 ja 2 -päästöjä
• Fossiilinen CO
2
(Scope 1 + 2), 1 000 t 383 (439*)
• Fossiilinen CO
2
e (Scope 3), 1 000 t 1 817 (1 855)
• Biogeeninen CO
2
, 1 000 t 1 951 (1 713)
• Muut päästöt: Rikki- ja typpiyhdisteet ja partikkelit (s. 60)
* Vuoden 2021 lukua on korjattu
Vedestä noin 96 % palautetaan vesistöihin
• Puhdistettua jätevettä, 1 000 m
3
58 740 (58 738)
• Jäähdytysvettä, 1 000 m
3
54 291 (57 486)
• Muut päästöt: COD, BOD, typpi- ja fosforiyhdisteet,
kiintoaine, AOX-yhdisteet (s. 60)
Jätteet pääosin hyötykäyttöön
• Jätteet materiaalikäyttöön, 1 000 t 60 (46)
• Jätteet energiaksi, 1 000 t 74 (60)
• Kaatopaikkajäte, 1 000 t 0,16 (0,34)
• Vaarallinen jäte, 1 000 t 0,96 (1,6)
Materiaalivirrat ulos
Kiertävän kartongin
ratkaisut
• Kartonki on puhdas ja turvallinen
materiaali
• Pienennämme pakkaamisen ympäristö-
vaikutuksia älykkäästi suunnitelluilla
pakkauksilla, jotka sopivat tarkoituk-
seensa, vähentävät raaka-aineiden
käyttöä, korvaavat muovia ja ovat
helposti kierrättävissä
25
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Ympäristö
Kaikilla Metsä Boardin tuotantoyksiköillä on sertifioidut ISO 9001
-laatujärjestelmä, ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmä,
ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä ja energiatehokkuusjär-
jestelmä (EES). PEFC- ja FSC®-sertifioidut puun alkuperänseu-
rantajärjestelmät kattavat kaikki toimintomme. Järjestelmien
vaatimusten mukaisesti toiminnoissamme tehdään säännöllisesti
riskinarviointeja sekä sisäisiä ja kolmannen osapuolen auditointeja.
Kaikilla tehtaillamme on viranomaisten myöntämät ympäris-
töluvat, joissa annetaan enimmäisrajat päästöille vesistöihin ja
Ympäristöasioissa toimintaamme ohjaavat ympäristöpolitiikkamme periaatteet,
jotka koskevat muun muassa kestävää metsänhoitoa, ympäristövastuuta, toimin-
tamme jatkuvaa parantamista, resurssitehokkuutta, sidosryhmäviestintää sekä
toimittajiemme vastuullisuutta. Metsien käyttöä ohjaavat Metsä Groupin metsien
käytön ja hoidon periaatteet.
Metsä Group liittyi vuonna 2022 jäseneksi maailmanlaajuiseen Ellen
MacArthur -säätiön kiertotalousverkostoon, joka tuo yhteen yrityksiä,
innovoijia, kaupunkeja, yliopistoja ja mielipidevaikuttajia. Yhteistyö
tukee tavoitettamme olla fossiilittoman kiertotalouden edelläkävijä.
”Kiertotalous ei ole vain parannettua jätehuoltoa ja lopputuotteiden
kierrätystä, vaan kyse on pyrkimyksestä optimoida aine-, energia- ja
tietovirrat sekä arvon luominen koko arvoketjun ja systeemin näkökul-
masta. Tämä edellyttää vuoropuhelua arvoketjun toimijoiden kesken”,
sanoo Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakallio.
Esimerkiksi Äänekoskella puunhankinnan ja metsäpalveluiden sekä
Metsä Boardin, Metsä Fibren, Metsä Springin ja Metsä Woodin
toiminnot muodostavat yhdessä muiden yritysten kanssa teollisen
ekosysteemin, jossa lähekkäin sijaitsevat tuotantolaitokset hyötyvät
toisistaan.
Yhteistyötä kiertotalouden
edistämiseksi
ilmakehään. Lisäksi luvat määrittävät rajoitukset ympäristömelulle
ja vähimmäisvaatimukset päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille.
Käymme jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa.
Suurten hankkeiden, kuten uusien tuotantolinjojen, toteuttamiseen
sisältyy aina etukäteen tehtävä ympäristövaikutusten arviointi,
jossa kuulemme paikallisten asukkaiden ja muiden sidosryhmien
näkemyksiä.
Lisenssikoodit: PEFC/02–31–92 ja FSC®-C001580
26
E
S
G
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Metsäluonnon monimuotoisuus
ja hiilensidonta
Tavoitteenamme ovat elinvoimaiset, monimuotoiset metsät, jotka sitovat tehokkaasti
hiiltä ja hillitsevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Edellytämme käyttämältämme puul-
ta aina vastuullista alkuperää. Puunhankinta- ja metsäpalvelumme tarjoavat metsän-
omistajille toimenpiteitä ja palveluita, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä
vahvistetaan metsien hiilensidontaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Mittarit ja edistyminen
Metsä Groupin tavoitteena on, että
vuonna 2030 kaikilla uudistushak-
kuukohteilla jätetään säästöpuita
ja että 90 %:ssa harvennus- ja
uudistushakkuita tehdään neljä
tekopökkelöä jokaiselle hehtaarille.
Vuonna 2022 säästöpuita jätettiin
95 %:ssa (94) Metsä Groupin
uudistushakkukohteista.
Tekopökkelöitä tehtiin 90 %:ssa
(88) Metsä Groupin harvennus- ja
uudistushakkuukohteista.
Metsä Groupin tavoitteena on, että
metsiin sitoutuvan hiilen määrä
lisääntyy 30 %:a verrattuna vuoteen
2018. Tämä tehdään lisäämällä
uuden metsän perustamisen sekä
taimikonhoidon pinta-alaa.
Vuonna 2022 Metsä Group lisäsi
uuden metsän perustamisen ja tai-
mikonhoidon pinta-aloja yhteensä
2,8 % (3,8).
Metsä Groupin tavoitteena on lisätä
pitkäaikaisiin tuotteisiin, kuten
rakennusmateriaaleihin, sitoutuneen
hiilen määrää 30 %:a verrattuna
vuoteen 2018.
Vuonna 2022 valmistetut Metsä
Groupin pitkäikäiset tuotteet
sitoivat hiiltä -12,4 % vähemmän
(-1,2) verrattuna vuoteen 2018.
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
2030
SÄÄSTÖPUITA UUDISTUS-
HAKKUUKOHTEISSA
%
20 21 22
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
2030
TEKOPÖKKELÖITÄ
HAKKUISSA
%
18 19 20 21 22
30
20
10
0
TAVOITE
2030
UUDISTUSALA JA
TAIMIKONHOIDON MÄÄRÄ
%
21 22
30
20
10
0
-10
-20
TAVOITE
2030
PUUTUOTTEISIIN SITOU-
TUNUT HIILEN MÄÄRÄ
%
19 20 21 22
27
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Toimintamme
Metsien kestävä käyttö
Metsien vastuullisessa käytössä on huomioitava kestävyyden
kaikki kolme kriteeriä: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kes-
tävyys. Metsien kestävällä käytöllä luodaan hyvinvointia, hillitään
ilmastonmuutosta, ylläpidetään monimuotoisuutta ja estetään
metsäkato. Metsistä saatava uusiutuva raaka-aine, puukuitu, on
tärkeä vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille, ja metsäteollisuus-
tuotteilla on erittäin suuri merkitys Metsä Boardin kotimarkkinan
kansantaloudelle: metsäteollisuus tuottaa noin viidesosan Suomen
tavaraviennin tuloista.
Metsä Boardin tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, jotka
ovat Euroopan metsäisimmät maat. Metsät kattavat noin 75 pro-
senttia Suomen ja 69 prosenttia Ruotsin pinta-alasta. Molemmissa
maissa vähintään puolet metsistä on yksityisten metsänomistajien,
tavallisten perheiden, omistuksessa, joten metsät ovat monille
ihmisille merkittävä tulonlähde. Siksi metsänomistajille on tärkeää,
että metsät säilyvät elinvoimaisina tuleville sukupolville.
Puumäärä Suomen ja Ruotsin metsissä on kasvanut viime
vuosikymmeninä metsien vuotuisen kasvun ylittäessä hakkuiden ja
puuston luonnollisen poistuman määrän. Suomessa hakkuut olivat
vuosina 2016–2021 keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdolli-
suuksista. Taso kuitenkin vaihteli alueittain. Pohjois-Suomessa käy-
tettiin 76 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista ja Etelä-
ja Keski-Suomessa 96 prosenttia (Lähde: Luonnonvarakeskus).
Sekä Suomessa että Ruotsissa laki määrittelee, että metsä on
aina uudistettava päätehakkuun jälkeen. Metsätalous ei aiheuta
metsäkatoa puunhankinta-alueellamme. Metsäkato Suomessa ja
Ruotsissa aiheutuu ensisijaisesti muista maankäyttömuodoista,
kuten infrastruktuurin rakentamisesta.
Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden vuoden
2030 loppuun ulottuvilla tavoitteilla pyrimme kasvattamaan
metsiin ja pitkäikäisiin puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää
sekä edistämään metsäluonnon monimuotoisuutta:
• Talousmetsissä ekologisen kestävyyden ohjelman painopisteet
ovat metsien hiilinielujen kasvattaminen sekä metsäluon-
non monimuotoisuuden ja metsätöiden vesiensuojelun
parantaminen.
• Talousmetsien ulkopuolella Metsä Groupin luonto-ohjelmassa
tuetaan vuosittain rahallisesti Suomessa toteutettavia luonnon
monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti
vaikuttavia kehityshankkeita. Vuoden 2022 loppuun mennessä
ohjelmaan on valittu 16 kohdetta, joihin on myönnetty tukea
yhteensä noin 600 000 euroa.
Monimuotoisuuden edistäminen
Varmistamme puun vastuullisen alkuperän ja edistämme
monimuotoisuutta käyttämällä ainoastaan jäljitettävää sertifioitua
tai kontrolloitua alkuperää olevaa puuta. Tavoitteemme on nostaa
käyttämämme puukuidun sertifiointiaste nykyisestä 83 prosen-
tista 90 prosenttiin vuoden 2030 loppuun mennessä (s. 54–57).
Metsä Groupin keskeisiä toimenpiteitä monimuotoisuuden lisäämi-
seksi ovat:
• Säästämme metsissä harvoin esiintyvät lehtipuut. Kesäkuusta
2022 lähtien ostamme Suomessa ainoastaan mäntyä, kuusta,
koivua ja läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Puunhan-
kintamme ulkopuolelle jäävät harvoin esiintyvät puulajit ovat
tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen
sopeutumisen kannalta, mutta muodostavat vain 3 prosenttia
Suomen puuston tilavuudesta.
• Lisäämme lahopuun määrää metsissä. Lahopuuta lisätään
säilyttämällä kuollut puu, jättämällä säästöpuita mieluiten
ryhmiin sekä tekemällä tekopökkelöitä harvennuksissa ja
uudistushakkuissa. Tekopökkelöt syntyvät, kun puunrunko
katkaistaan 2–4 metrin korkeudelta ja pystypökkelö jätetään
metsään lahoamaan. Lahopuu on tärkeää monille linnuille,
hyönteisille ja sienille, joista osa on uhanalaisia lajeja.
• Sekametsillä lisäämme metsien monimuotoisuutta ja vas-
tustuskykyä esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan.
Metsä Group tarjoaa metsänomistajille metsänuudistuspalve-
lua, jossa samalle alalle istutetaan sekä kuusta että mäntyä.
Lisäksi metsissä tulee säilyttää lehtipuita, kuten koivua, joka
leviää metsäpalstoille luontaisesti.
• Linjauksemme mukaan suosittelemme metsänomistajalle
lehtometsissä luonnonhoidollisia toimenpiteitä ja parhaissa
kohteissa vapaaehtoista suojelua. Näin suuntaamme luonnon-
hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuo-
toisuuteen. Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on
vain 1–2 prosenttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalaisista
metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa.
Metsä Group selvitti vuosina 2021−2022 tekopökkelöissä elävää
lajistoa. Tulokset vahvistivat, että tekopökkelöt lisäävät lahopuusta
riippuvaisten lajien lajimäärää metsissä. Pökkelöissä elää selvästi
enemmän lajeja kuin hakkuukannoissa. Lisäksi kaikki tutkimuksessa
löytyneet vaateliaat lajit löytyivät tekopökkelöistä. Niistä löytyi
esimerkiksi kovakuoriaislajeja, jotka ovat olleet aiemmin uhanalaisia,
mutta joiden tilanne on sittemmin parantunut.
28
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
• Jätämme eläimille suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vai-
heissa. Eri puulajeista koostuvat suojatiheiköt ovat pienialaisia,
hoitamattomia tiheikköjä, joiden tarkoituksena on tarjota suojaa
ja ravintoa linnuille ja nisäkkäille ja siten turvata metsälajien
elinolosuhteita.
• Vesistöjen suojavyöhykkeillä edistämme monimuotoisuutta ja
estämme maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesis-
töihin. Suojavyöhyke on vesistön äärellä oleva kaistale, jossa
metsänkäsittelyä kevennetään tai käsittelyä ei tehdä ollenkaan.
• FSC-luontokohdepalvelu edistää suojelun kohdentumista
luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin. FSC-luontokoh-
depalvelulla Metsä Group tarjoaa FSC-metsäsertifioinnin
edellyttämiä arvokkaita luontokohteita niille FSC-ryhmään
kuuluville omistajajäsenilleen, joiden tilalta näitä ei löydy.
Suomessa FSC-metsäsertifiointi edellyttää, että metsätilalta
rajataan pysyvästi metsien käytön ulkopuolelle vähintään viisi
prosenttia tilan metsämaan pinta-alasta.
Hiilensidonnan edistäminen
Metsien kasvun ansiosta metsät toimivat hiilinieluina ja siten
hillitsevät ilmastonmuutosta. Kestävässä metsänhoidossa metsä
uudistetaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen, ja uudistamisessa
käytetään nopeakasvuisia, kasvupaikalle parhaiten sopivia Suomen
luontaisten puulajien taimia tai siemeniä. Taimikonperkauksilla ja
harvennuksilla luodaan kasvutilaa parhaimmille puille. Myös met-
sien lannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua. Mitä nopeammin
uusi metsä perustetaan ja mitä paremmin nuorta puustoa
hoidetaan, sitä nopeammin taimikko muuttuu hiilinieluksi. Metsä
Groupin tavoitteena on lisätä metsiin sitoutuneen hiilen määrää
tarjoamalla aktiivisesti metsänhoitopalveluja metsänomistajille.
Tarjoamme metsänomistajille kaikkia korjuutapoja: jaksollista
kasvatusta, johon kuuluu uudistushakkuu ja metsän uudistaminen,
sekä jatkuvaa kasvatusta, jossa vain osa puustosta poistetaan ker-
rallaan ja jota suosittelemme erityisesti turvemaille. Metsänomis-
taja on kuitenkin se, joka lopulta päättää metsänsä käsittelystä.
Sääntelyn vaikutukset metsien käyttöön
Euroopan unionissa on käynnissä useita hankkeita, jotka vaikutta-
vat suoraan ja epäsuorasti metsien käyttöön puunhankinta-alueel-
lamme. Metsien hiilinieluilla ja monimuotoisuuden turvaamisella on
EU:n politiikoissa vahva painotus. Kokonaisvaltaisimmin metsien
käyttöä tarkastelee Euroopan komission metsästrategia, joka
pyrkii sovittamaan yhteen metsien monipuolisen taloudellisen hyö-
dyntämisen, metsien roolin hiilinieluina, puupohjaisten tuotteiden
ilmastohyödyt sekä metsien suojelun ja monimuotoisuuden turvaa-
misen. Yhdessä uusiutuvan energian direktiivin, EU-taksonomian
ja biodiversiteettistrategian kanssa metsästrategia ohjaa EU:n ja
jäsenvaltioiden metsiin liittyvää sääntelyä tulevina vuosina.
EU:n metsästrategia tunnistaa, että metsäteollisuuden tuotteet
hillitsevät ilmastonmuutosta korvaamalla materiaaleja, joiden
valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Samaan aikaan
metsästrategian jatkotoimet, kuten linjaukset uudistushakkuiden
suhteen, voivat kuitenkin rajoittaa metsien talouskäytön
mahdollisuuksia.
Metsäteollisuuden näkökulmasta EU:n metsästrategian
vaikutukset ovatkin kaksijakoisia, ja on mahdollista, että metsien
käyttöön vaikuttava EU-sääntely alkaa rajoittaa puun saatavuutta.
Strategian toimeenpanossa tärkeää on myös huomioida jäsenval-
tioiden rooli ja metsien merkitys sekä niiden erilaisuus eri puolilla
Eurooppaa.
Metsä Group on päivittänyt luonnon monimuotoisuuteen liittyviä 2030-tavoit-
teitaan vuoden 2023 alussa. Metsäluontoon liittyviä toimenpiteitä monipuolis-
tetaan tukemaan tavoitetta luonnon tilan vahvistamiseksi. Keskeisiä tavoitteita
ovat puulajisuhteiden monipuolistaminen, järeän runkolahopuun lisääminen
ja metsien rakenteellinen monipuolistaminen. Säästöpuita ja tekopökkelöitä
jätetään 2030 loppuun mennessä kaikissa hakkuissa. Taimikonhoidossa
suositaan sekapuustoisuutta, eikä yhden puulajin kuusikoita luoda lainkaan.
Turvemailla lisätään jatkuvasti peitteisenä käsiteltävien metsien osuutta.
Suomessa uhanalaisten lajien esiintyminen painottuu erityiskohteille. Vuonna
2021 käyttöönotettujen lehtojen hoitosuositusten lisäksi on käynnistetty
muun muassa harjurinteiden hoitokäsittelyt sekä säästöpuuryhmien
polttotoimet. ”Harjujen paahderinteiden hoidolla ehkäistään umpeenkasvua,
joka uhkaa paahderinteille tyypillistä lajistoa. Säästöpuuryhmien poltolla
puolestaan luodaan edellytyksiä paloalueiden lajistolle ja nopeutetaan moni-
muotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston muodostumista”, kertoo Metsä
Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kestävän kehityksen johtaja
Vesa Junnikkala.
Päivitimme luonnon monimuotoisuutta
edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä
29
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Vastuulliset tuotteet
Käytämme luonnonvaroja mahdollisimman tehokkaasti kiertotalouden
periaatteiden mukaisesti, ja tavoitteenamme ovat täysin fossiilittomat tuotteet.
Näin tuotteidemme jalanjälki ilmastoon ja ympäristöön pienenee.
Toimintamme
Fossiilittomat tuotteet
Pääraaka-aineemme puukuidun osuus kaikista raaka-aineistamme
on 93 prosenttia kuivatonnia kohti. Tämän lisäksi kartongeissamme
käytetään muun muassa luonnonmineraaleihin pohjautuvia raaka-
aineita, kuten kalsiumkarbonaattia, fossiiliöljypohjaisia materiaa-
leja, kuten lateksia, ja tarjoilupakkauksissa myös PE-päällystettä.
Korvataksemme fossiiliöljypohjaiset materiaalit kehitämme
edelleen kaikille käyttämillemme raaka-aineille systemaattista
fossiilisuusosuuden seurantaa, joka pohjautuu toimittajiltamme
saamaamme tietoon. Seuraamme aktiivisesti asiakkaidemme
ja globaalien markkinoiden tarpeita, ja olemme toteuttaneet
pakkausmateriaalikokeiluja ja koeajoja raaka-aineilla, joilla voidaan
korvata esimerkiksi kartonkien latekseja ja nykyisiä pinnoitteita.
Tuotteiden ympäristövaikutukset
Tuotteidemme ympäristövaikutus syntyy tuotteen koko
elinkaaren ajalta: raaka-aineiden tuotannosta ja hankinnasta,
omista tuotantoprosesseistamme, kuljetuksista, sekä tuotteen
jatkojalostamisesta ja loppukäsittelystä käytön jälkeen.
Kartonkiemme ympäristövaikutusten arvioinnissa käytämme
elinkaarianalyyseja, joita asiakkaamme voivat hyödyntää omien
pakkaustensa ympäristövaikutusten laskennassa, ja jotka auttavat
asiakkaitamme pienentämään pakkaustensa ympäristövaikutuksia
oikeilla materiaalivalinnoilla ja pakkausratkaisuilla. Samalla elin-
kaarianalyysit auttavat meitä edelleen kehittämään tuotteidemme
ympäristösuorituskykyä.
Tuotteidemme elinkaarianalyysit ja eri materiaalien väliset
vertailut teemme aina ISO 14040 ja ISO 14044 -standardien
mukaisesti. Laskennassa huomioimme raaka-aineiden ja
energian tuotannosta, hankinnasta ja kuljetuksista sekä omasta
tuotannostamme aiheutuvat ympäristövaikutukset. Vuonna 2022
julkaisimme ensimmäisen ulkoisen osapuolen varmentaman
EPD-ympäristötuoteselosteen, jossa raportoidaan läpinäkyvästi
ja vertailukelpoisesti kartonkituotteen elinkaariarvioinnin tuloksia.
Vastaavalla tavalla laskemme kaikkien tuotteidemme ympäristö-
vaikutukset. Kartonkipakkauksen hiilijalanjäljen kannalta olennaisin
merkitys on kartongin tuotannossa käytettävällä energialla ja
kartongin keveydellä. Siirtyessämme tuotannossamme täysin
fossiilittoman energian käyttöön tuotteidemme hiilijalanjälki
pienenee edelleen. Esimerkiksi kartonkisen kirsikkatomaattirasian
ilmastovaikutus on riippumattoman tutkimuksen mukaan jopa 80
prosenttia pienempi kuin kierrätysmuovista valmistetun rasian
(Lähde: Luonnonvarakeskus).
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteemme on käyttää vain
fossiilittomia raaka-aineita ja pakkaus-
materiaaleja vuoden 2030 loppuun
mennessä.
Vuonna 2022 raaka-aineistamme ja
tuotteidemme pakkausmateriaaleista
fossiilittomia oli 99,3 % (99,2) kuivaton-
nia kohti.
100
90
80
70
18 19 20 21 22
TAVOITE
2030
FOSSIILITTOMAT
RAAKA-AINEET
%
30
1
%
160
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta resurssitehokkaasti
valmistetut kevyet kartonkimme vastaavat hyvin kiertotalouden
tarpeisiin. Kaikki kartonkimme ovat kierrätettäviä riippuen pai-
kallisista kierrätysjärjestelmistä, ja hyvällä pakkaussuunnittelulla
sekä osallistumalla kierrätystä tukeviin aloitteisiin pyrimme siihen,
että tuotteemme kierrätetään käytön jälkeen. Jos pakkauksen
kierrätys ei ole mahdollista esimerkiksi ruokajäämien vuoksi,
kompostointi on kartongeillemme hyvä vaihtoehto. Kaikki Metsä
Baronie-konserniin kuuluva Belgian Ice Cream Group, BIG,
vaihtoi jäätelökonvehtien tarjoilualustojen pakkausmateriaalin
PE-päällystetystä kartongista helposti kierrätettävään disper-
siopäällystettyyn MetsäBoard Prime FBB EB -kartonkiin. Tämä
tukee Baronie-konsernin tavoitetta vähentää pakkausjätettä ja
parantaa pakkausten kierrätettävyyttä.
Uusi pakkaus suunniteltiin ja pakkauksen ympäristövaikutuk-
set analysoitiin yhteistyössä Metsä Boardin pakkaussuun-
nittelu- ja kestävän kehityksen palveluiden kanssa. Elinkaa-
rianalyysin (LCA) mukaan siirtyminen dispersiopäällystettyyn
kartonkiin vähensi pakkauksen hiilijalanjälkeä 32 prosenttia.
Helposti kierrätettävä pakkaus
pienensi hiilijalanjälkeä
Boardin kartongit lukuun ottamatta PE-päällystettyjä lajeja on
sertifioitu teollisesti kompostoituviksi DIN EN 13432 - ja ASTM
D6400 -standardien mukaisesti. Lisäksi osalla kartonkilajeista
on kotikompostoituvuuden sertifiointi NF T 51–800 -standardin
mukaisesti.
Lue lisää tuotekehityksestämme ja palveluistamme s. 16–17.
Lue lisää raaka-aineidemme jäljitettävyydestä ja riskinhallinnasta s. 50–51.
1 %
Metsä Boardin vuotuinen taivekartonki kapasiteetti
on 1,3 miljoonaa tonnia. Se vastaa
Pienelläkin keventämisellä on suuri vaikutus
kevennys
kartongissa tuo
materiaali säästöt,
jotka vastaavat
1,6
miljoonaa
pakkausta päivässä
Toisin sanoen korvaamalla 100 tonnia PE-päällysteistä
kartonkia dispersiopäällystetyllä kartongilla vuotuiset
hiilidioksidipäästöt pienenevät määrällä, joka vastaa 300 000
kilometrin ajomatkaa autolla. Lisäksi tarjoilualustan painon
kevenemisen ansiosta kartonkia tarvitaan 5 prosenttia vähem-
män tarjoilualustaa kohden, ja PE-päällysteestä luopuminen
vähentää muovin käyttöä.
miljoonaa
19 gramman pakkausta
päivässä
31
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Ilmasto ja energia
Hillitsemme ilmastonmuutosta vähentämällä tuotantomme fossiiliset
hiilidioksidipäästöt nollaan, tehostamalla energian käyttöä ja sitoutta-
malla toimittajiamme asettamaan päästövähennystavoitteet.
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteemme on, että vuoden
2030 loppuun mennessä suorat ja
epäsuorat fossiiliset hiilidioksidi-
päästömme (Scope 1 ja 2) vähenevät
nollaan ja fossiilittoman energian
osuus on 100 %. Tavoitteemme on
Science Based Targets -aloitteen
(SBTi) hyväksymä ja vastaa Pariisin
ilmastosopimuksen tiukimpiin
vaatimuksiin, joissa ilmaston
lämpeneminen pyritään rajaamaan
1,5-asteeseen.
Olemme vähentäneet fossiilisia
CO
2
-päästöjämme (Scope 1 ja Scope 2,
markkinaperusteinen) 33 % (23) tuotet-
tua tonnia kohti vuodesta 2018.
Fossiilittoman energian osuus vuonna
2022 oli 87 % (85).
Arvoketjun osalta (Scope 3)
SBTi:n hyväksymä tavoitteemme
on, että 70 % muuta kuin kuitua
toimittavista toimittajistamme sekä
asiakastoimituksiimme liittyvistä
logistiikkatoimijoista, mitattuna
osuutena kokonaisostoistamme,
asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset
tavoitteet vuoteen 2024 mennessä.
Tavoitteemme on parantaa
energiatehokkuuttamme vähintään
10 % 2030 mennessä vuoden 2018
tasosta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä 15 %
(16) kohderyhmään kuuluvista toimit-
tajista oli asettanut SBTi:n mukaiset
tavoitteet.
Vuoden 2022 loppuun mennessä ener-
giatehokkuus on parantunut 2,7 % (4,3)
vertailuvuoteen 2018 nähden. Alhaisempi
tuotanto vuoden viimeisellä neljännek-
sellä heikensi energiatehokkuutta.
70
60
50
40
30
20
10
0
19 20 21 22 TAVOITE
2024
TIETEELLISEN TAVOITTEEN
ASETTANEIDEN TOIMITTAJIEN
OSUUS, %
TAVOITE
2030
ENERGIATEHOKKUUDEN
PARANTAMINEN
%
19 20 21 22
10
8
6
4
2
0
-2
0
TAVOITE
2030
FOSSIILISET HIILIDIOKSIDI-
PÄÄSTÖT
tonnia kg/tonnia
600 000
500 000
400 000
300 000
200 000
100 000
0
kg CO
2
/tuotetonni
18 19 20 21 22
240
200
160
120
80
40
0
TAVOITE
2030
FOSSIILITTOMAN
ENERGIAN OSUUS
%
18 19 20 21 22
100
80
60
40
20
0
32
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Toimintamme
Kasvihuonekaasupäästöt
Toimintamme ja ympäristön kannalta merkittävimpiä kasvihuo-
nekaasupäästöjä ovat hiilidioksidipäästöt, joita aiheutuu omasta
energiantuotannostamme ja tuotantoprosesseistamme (Scope
1), ostoenergian tuotannosta (Scope 2) sekä muualta arvoketjus-
tamme (Scope 3).
Scope 1 -päästöt olivat vuonna 2022 hieman pienemmät kuin
vuonna 2021. Tämä siitä huolimatta, että Hämeenkyrön voimalai-
toksen omistus siirtyi kokonaan Metsä Boardille, minkä seurauk-
sena voimalaitoksen aiheuttamat päästöt siirtyivät Kyron tehtaan
Scope 2 -päästöistä Scope 1 -päästöiksi. Yhtiötasolla Scope 1
-päästöjä vähensivät esimerkiksi turpeen käytön vähentäminen
Simpeleen tehtaalla ja raskaan polttoöljyn korvaaminen biopohjai-
sella polttoaineella Husumin tehtaalla. Lisäksi edellisenä vuonna
Husumin Scope 1 -päästöjä nosti sellutehtaan hakekuljettimella
tapahtunut tulipalo, mikä lisäsi öljyn käyttöä tehtaalla vuonna 2021.
Scope 2 -päästöjen vähenemistä edistivät muutos Hämeenkyrön
voimalaitoksen omistuksessa sekä lisääntynyt fossiilittoman
energian hankinta.
Arvoketjumme päästöt (Scope 3) muodostivat 83 prosenttia
(81) kaikista fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistämme vuonna
2022. Arvoketjussamme merkittävä osa päästöistä aiheutuu osta-
miemme raaka-aineiden, kuten sellun, sideaineiden, pigmenttien ja
prosessikemikaalien valmistuksesta sekä myymiemme tuotteiden
jatkojalostuksesta, kuljetuksista ja käsittelystä tuotteen elinkaaren
lopussa. Vähentääksemme arvoketjumme päästöjä sitoutamme
toimittajiamme asettamaan tieteeseen perustuvat päästö-
vähennystavoitteet. Suositus tästä on kirjattu Metsä Groupin
toimittajia koskeviin eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code
of Conduct), ja vähennyskeinoja haetaan toimittajakohtaisissa
tapaamisissa. Lisäksi suosimme mahdollisuuksien mukaan
vähäpäästöisiä kuljetusmuotoja (s. 38). Vuonna 2022 Metsä Group
ja logistiikkakonserni VR sopivat uudesta yhteisestä vuoteen 2030
ulottuvasta tavoitteesta puolittaa yhteistyön piiriin kuuluvien
kuljetusten päästöt. VR vastaa Metsä Boardin junakuljetuksista
Suomessa.
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2018−2022
2022 2021 2020 2019 2018
Suorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 1), t
1)
236 037 255 467 240 036 250 259 288 579
Epäsuorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 2, markkinaperusteinen), t
2)
147 061 184 028 282 236 262 442 275 048
Epäsuorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 2, sijaintiperusteinen), t
2)
291 482 313 030 383 937 384 781 431 037
Epäsuorat fossiiliset CO
2
e-päästöt (Scope 3), t
3)
1 816 979 1 854 840 1 847 773 1 026 896 1 058 455
Biogeeniset CO
2
-päästöt, t 1 950 901 1 712 639 1 812 952 1 815 179 1 837 299
Fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 1 + Scope 2 markkinaperusteinen), kg CO
2
/tuotetonni
4)
116,1 134,0 161,7 159,8 173,5
1)
Scope 1 -päästöt koostuvat hiilidioksidipäästöistä. 2019 lukua on korjattu takautuvasti tarkentuneen päästömittauksen vuoksi.
2)
Scope 2 -päästöt koostuvat hiilidioksidipäästöistä. Markkinaperusteisten sekä sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen laskentaa on tarkennettu takautuvasti johtuen muutoksista polttoainekohtaisissa
päästökertoimissa ostolämmön osalta, mistä syystä vuosien 2018–2021 lukuja on korjattu. Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen määrään vaikuttaa Metsä Boardin tuotantomaiden keskimääräinen
energia jakauma.
3)
Scope 3 -päästöt koostuvat hiilidioksidi- ja muista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Scope 3 -päästöjen kasvua vuoden 2019 jälkeen selittää se, että vuonna
2020 lasketaan lisättiin kaksi uutta kategoriaa (myytyjen tuotteiden jalostus ja myytyjen tuotteiden loppukäsittely). Samalla kemikaalien hankintaan liittyvää laskentaa päivitettiin.
4)
Tarkennetun markkinaperusteisen Scope 2 -päästölaskennan sekä ympäristölaskennassa käytettyjen kartonkitonnien tarkistusten vuoksi vuosien 2018–2021 lukuja on korjattu takautuvasti.
Tarkemmat tiedot päästöjen laskentaperiaatteista on sivuilla 66–67.
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2022 OLIVAT YHTEENSÄ NOIN 2,2 MILJOONAA TONNIA
Ostetut tuotteet ja palvelut �������������������������������������������������������������������������������������� 33 %
Energiantuotannon vaikutukset �������������������������������������������������������������������������������� 4 %
Tuotantohyödykkeet ���������������������������������������������������������������������������������������������������� 4 %
Kuljetukset Metsä Boardin toimipisteisiin ����������������������������������������������������������������3 %
Toiminnoista syntyvät jätteet ����������������������������������������������������������������������������������0,1 %
Myytyjen tuotteiden jalostus ���������������������������������������������������������������������������������������� 19 %
Kuljetukset asiakkaille ���������������������������������������������������������������������������������������������������18 %
Myytyjen tuotteiden loppukäsittely ���������������������������������������������������������������������������� 17 %
Sijoitukset ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������2 %
37 %
6 %
11 %
46 %
Ylävirta – Scope 3
799 895 tonnia
Ostetun sähkön ja lämmön tuotanto
– Scope 2 markkinaperusteinen
147 061 tonnia
Omat prosessit ja
voimalaitokset – Scope 1
236 037 tonnia
Alavirta – Scope 3
1 017 084 tonnia
ARVOKETJUN YLÄVIRTA
Epäsuorat päästöt
ARVOKETJUN ALAVIRTA
Epäsuorat päästöt
OMAT TOIMINNOT
Suorat päästöt
33
2018 2022 2030
E S G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Suunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Suunnitelmamme kohti täysin fossiilitonta tuotantoa tukee ilmas-
tonmuutoksen hillitsemistä korkeintaan 1,5-asteeseen esiteolliseen
aikaan verrattuna, ja se sopeuttaa yhtiömme toimintaa vähähiili-
seen tulevaisuuteen. Suunnitelmamme koostuu tehdaskohtaisista
investoinneista ja toimenpiteistä, jotka mahdollistavat tuotanto- ja
voimalaitostemme käyttämien fossiilisten polttoaineiden
korvaamisen uusiutuvilla polttoaineilla ja fossiilittomasti tuotetulla
sähköllä. Myös ostetun energian vaihdamme uusiutuviin tai fos-
siilittomiin vaihtoehtoihin. Lisäksi parannamme edelleen energian
ja veden käytön tehokkuutta. Vedenkäytöllä on merkitystä, koska
prosessiveden käyttö ja jätevedenpuhdistus kuluttavat energiaa ja
aiheuttavat siten hiilidioksidipäästöjä.
Husumin sellutehtaan uudistamisen ensimmäinen vaihe, jossa
uusittiin soodakattila ja turbiini, valmistui vuoden 2022 lopussa.
Tämä lisää sellutehtaan uusiutuvan energian tuotantoa ja nostaa
Husumin tehdasintegraatin sähköomavaraisuutta. Lisäksi raskaan
polttoöljyn käyttö tukipolttoaineena väheni ja 2030 mennessä
tarvittavat tukipolttoaineet korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
Soodakattilassa energialähteenä käytetään sellutuotannon ohessa
syntyvää puuperäistä mustalipeää.
Vuonna 2022 päätettiin Kyron tehtaan biovoimalaitoksen
turbiini- ja generaattori-investoinnista. Uuden turbiinin paremman
hyötysuhteen ansiosta biovoimalan tuottaman sähkön osuus
tehtaan käyttämästä sähköstä kasvaa noin 30 prosentista noin 50
prosenttiin. Investoinnin suunnitellaan valmistuvan vuoden 2024
loppuun mennessä.
Energia- ja vesitehokkuutta parantavat muun muassa vuonna
2022 tehty investointi lamelliselkeyttimeen prosessivedeksi
menevän veden kemiallisessa puhdistuksessa Kyron tehtaalla sekä
kuorimon jäähdyttämiseen tarkoitetun lämmönvaihtimen käyt-
töönotto ja hukkalämmön hyödyntäminen Simpeleen tehtaalla.
Molemmat toimenpiteet vähentävät raakaveden ottoa ja veden
lämmitystarvetta sekä siten veden ja energian käyttöä.
Fossiilittoman energian osuus kokonaisenergiasta. Osuuden saavut-
taessa 100 %, Metsä Boardin Scope 1 ja 2 -päästöt ovat nolla
Fossiilittoman energian osuus kokonaisenergiasta
80 %
Lähtötilanne:
82 %
Tavoite:
100 %
90 %
100 %
KYRO
Turve korvataan
uusiutuvalla energialla
HUSUM, KEMI, KYRO, TAKO, SIMPELE
Päällystyksen kuivauksessa neste- tai maakaasu korvataan
esimerkiksi biokaasulla tai sähköllä
HUSUM, KASKINEN, KYRO, SIMPELE
Voimalaitoksen tukipolttoaineet uusiutuviksi
KASKINEN
Kemikaalien talteenoton
prosessipolttoaineet uusiutuviksi
KYRO
Voimalaitoksen uusi turbiini ja generaattori
HUSUMIN
SELLUTEHTAAN
UUDISTAMINEN
Vaihe 2: Uusi
kuitulinja
Hankkeen
arvioitu kesto
Tummempi sävy kuvaa jo
toteutettuja toimenpiteitä
SIMPELE
Turve korvataan
uusiutuvalla energialla
JOUTSENO
Maakaasu korvataan
biokaasulla tai
sähköllä
HUSUMIN
SELLUTEHTAAN
UUDISTAMINEN
Vaihe 1: Uusi sooda-
kattila ja turbiini
Suunnitellut hankkeet fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi nollaan. Osalle hankkeista ei ole vielä tehty lopullista investoin-
tipäätöstä, ja esitetyt ajat ovat suuntaa-antavia. Sähkön- ja lämmönhankinnassa siirrytään fossiilittomiin energianlähteisiin. Tutustu
vuorovaikutteiseen fossiilittoman tuotannon tiekarttaan vastuullisuuden verkkosivuillamme osoitteessa metsagroup.com/fi/metsaboard.
Suunnitelma kohti fossiilitonta tuotantoa vuoden 2030 loppuun mennessä
TAKO
Höyryntuotannossa
maakaasu korvataan
esim. sähköllä
34
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Energia
Käyttämästämme energiasta (Scope 1 ja 2) suurin osa perustuu
jo nyt uusiutuvaan energiaan, joka tuotetaan prosessiemme ja
puunhankintamme ohessa syntyneistä jakeista, kuten hakkuutäh-
teistä, kuoresta ja mustalipeästä. Tälle biopohjaiselle energialle
on tehty riskien tarkastelu, ja kaikki käyttämämme biomassa on
EU-sääntelyn mukaisesti ilmastoneutraalia. Uusiutuvan energian
lisäksi ydinvoima on meille merkittävä fossiiliton energianlähde.
Venäjän maakaasutoimitusten päättymisestä huolimatta Metsä
Boardin Joutsenon, Kyron ja Takon tehtaiden maakaasutoimitukset
sujuivat häiriöittä vuonna 2022. Kyron ja Joutsenon tehtailla on
vuoden 2023 alun aikana valmius nesteytetyn maakaasuun käyt-
töönottoon. Lisäksi 2022 Takon tehtaalla on käytetty maakaasun
sijaan öljyä. Korvaavien energiamuotojen käyttö ei hidasta Metsä
Boardin tavoitetta siirtyä vaiheittain täysin fossiilittoman energian
käyttöön viimeistään vuoden 2030 loppuun mennessä.
VUOROVAIKUTTEISET TIEKARTAT VUODEN 2030
ILMASTO- JA VESITAVOITTEISTA
Metsä Board on julkaissut verkkosivuillaan vuorovaikutteiset
yksityiskohtaiset tiekartat toimenpiteistä, joilla se aikoo saavuttaa
tavoitteensa ilmastonmuutoksen torjunnan ja vedenkäytön vähentä-
misen osalta vuoden 2030 loppuun mennessä.
Uusiutuva energia,
puupohjainen ���������������������53 %
Muu uusiutuva
energia ����������������������������������2 %
Ydinvoima����������������������������32 %
Fossiiliset
polttoaineet * ��������������������� 13 %
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS
ENERGIALÄHTEITTÄIN
12,0 TWh (primäärienergiana)
Oma tuotanto �������������������� 21 %
Ostettu
omakustannushintaan
Pohjolan Voimalta ������������� 31 %
Ostettu Metsä Fibreltä ������ 12 %
Ostettu markkinoilta�������� 36 %
SÄHKÖ HANKINTATAVAN MUKAAN
2,4 TWh
Biomassa,
oma energiantuotanto �����77 %
Biomassaan perustuva
ostolämpö Metsä Fibreltä 13 %
Kaasu, öljy,
kierrätys polttoaine ja
turve ostettu
markkinoilta omaan
energiantuotantoon ���������� 10 %
LÄMPÖ JA POLTTOAINEET HANKINTATAVAN
MUKAAN
6,2 TWh (primäärienergiana)
Energiaomavaraisuus
Metsä Boardin energiaomavaraisuus on korkea. Sähkö-
omavaraisuuteen yhtiö sisällyttää oman sähköntuotannon,
omakustannushintaan ostetun sähkön Pohjolan Voimalta
1)
(ns.
Mankala-periaate) sekä ostosähkönosakkuusyhtiö Metsä Fibreltä.
Vuosien 2023–2024 aikana yhtiön sähköomavaraisuus kasvaa, kun
Husumin uusi soodakattila ja turbiini sekä Olkiluoto 3 saavuttavat
täydet tuotantotehonsa. Edelleen omavaraisuutta kasvattaa
vuoden 2023 toisella puoliskolla käynnistyvä Metsä Fibren uusi
biotuotetehdas. Vastaavasti energiankulutusta tulevat lisäämään
Husumin taivekartongin sekä Kemin valkoisen kraftlainerin
tuotantokapasiteettien kasvattaminen myöhemmin vuonna 2023.
Lämpöä tuotetaan pääosin omien prosessien ja puunhankinnan
ohessa syntyneistä jakeista, kuten hakkuutähteistä, kuoresta
ja mustalipeästä. Markkinoilta ostetun kaasun ja polttoaineiden
hintariskiä suojataan hyödykesuojauspolitiikan mukaisesti. Suo-
jausasteet ja suojausten kesto vaihtelevat hyödykkeittäin.
1) Metsä Board omistaa OL1 ja OL2 ydinvoimalaa 5,2 prosenttia ja OL3 ydinvoimalaa 1,5
prosenttia sen Pohjolan Voiman omistuksen kautta.
ENERGIANKULUTUS 2018–2022
2022 2021 2020 2019 2018
Energian kokonaiskulutus, GWh (primäärienergiana) 11 965 11 860 11 844 11 699 11 675
Energian kokonaiskulutus, GWh (GRI:n mukaisesti, loppukäyttö) 8 561 8 428 8 355 8 398 8 643
* Kaasu 7 %, öljy 3 %, hiili <2 %, kierrätyspolttoaine 1 %,
turve 1 %
Metsä Board ei käytä hiiltä omassa energiantuotannos-
saan, vaan hiilen osuus perustuu ostosähköön.
35
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Kestävän kehityksen edistäminen luo Metsä Boardille liiketoimintamahdollisuuksia, mutta il-
mastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyy myös riskejä. Metsä
Boardilla nämä riskit koskevat erityisesti metsien, energian ja veden käyttöä. Tunnistetut ilmas-
toriskit ja -mahdollisuudet ajoittuvat pääosin keskipitkälle (1–5 vuotta) ja pitkälle (yli 5 vuotta)
aikavälille. Säähän liittyviä riskejä, kuten kuivia kesiä ja sateisia talvia, voi esiintyä myös lyhyellä
aikavälillä (0–1 vuotta). Raportoimme näistä TCFD:n suositusten mukaisesti.
Transitioriskit ja mahdollisuudet syntyvät matalahiiliseen talouteen siirtymisestä eli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden noudattami-
sesta rajata maailmanlaajuinen lämpeneminen alle kahteen tai mieluiten 1,5 asteeseen.
Riskit ja mahdollisuudet Vaikutus Hallinta
Sääntely Sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia uudenlaisesta
tuotantoteknologiasta ja muutoksia energian ja
kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelussa, mikä
voi lisätä kustannuksia sekä tuotannossa että
kuljetuksissa.
Metsä Boardilla on tavoitteet parantaa energiatehokkuutta ja
siirtyä tuotannossa täysin fossiilittoman energian käyttöön. Kan-
nustamme toimittajiamme asettamaan päästövähennystavoitteita
toiminnalleen.
Sääntely, joka korostaa metsien käyttöä hiilinie-
luina ja metsäluonnon suojelua monimuotoisuu-
den edistämiseksi, rajoittaa hakkuumääriä.
Metsä Groupin puunhankinnalla on tavoitteet, joiden saavuttami-
nen lisää hiilen sitoutumista metsiin ja jotka auttavat edistämään
metsien monimuotoisuutta.
Käytämme raaka-aineen resurssitehokkaasti, jotta tuotannossa ei
synny hukkaa. Tavoitteemme on hyödyntää tuotannon sivuvirrat
sataprosenttisesti.
Sääntely, joka huomioi, että metsäteollisuus-
tuotteilla voidaan korvata materiaaleja, jotka on
valmistettu fossiilisista raaka-aineista tai joiden
valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä.
Metsä Boardin tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puukuitu ja
tavoitteemme on, että kaikki raaka-aineemme ja pakkausmateriaa-
limme ovat fossiilittomia. Fossiilittoman energian käyttö tuotan-
nossa ja tuotteiden keveys pienentävät niiden hiilijalanjälkeä.
Markkinat ja
maine
Kuluttajien kriittinen suhtautuminen metsien
käyttöön – metsät nähdään hiilinieluina tai
suojelukohteina.
Kaikki käyttämämme puukuitu on jäljitettävissä ja hankitaan met-
sistä, jotka ovat sertifioituja tai täyttävät vähintään kontrolloidun
puun kriteerit ja joissa tuetaan monimuotoisuutta. Korjuun jälkeen
metsät säilytetään metsätalouskäytössä ja uudistetaan hiilinie-
luiksi. Metsä Board viestii avoimesti toimintansa ja tuotteidensa
vaikutuksista mm. elinkaarilaskelmilla ja pyrkii aktiivisesti vuoropu-
heluun asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmiensä kanssa.
Kuluttajat suosivat uusiutuvasta, fossiilittomasta
raaka-aineesta valmistettuja pakkauksia, jotka
ovat helposti kierrätettäviä.
Metsä Boardin tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puukuitu ja
tavoitteemme on, että kaikki raaka-aineemme ja pakkausmateriaa-
limme ovat fossiilittomia. Fossiilittoman energian käyttö tuotan-
nossa ja tuotteiden keveys pienentävät niiden hiilijalanjälkeä. Kaikki
kartonkimme ovat kierrätettäviä ja/tai kompostoituvia. Hyvällä
pakkaussuunnittelulla voimme edelleen pienentää kartonkipakka-
usten ympäristövaikutuksia ja lisätä kierrätettävyyttä.
Puunkäyttöä ohjautuu enenevässä määrin mui-
hin kuin kartonkituotteisiin (muut biopohjaiset
tuotteet).
Metsä Board osallistuu hankkeisiin, joissa kehitetään uudentyyppi-
siä puukuitupohjaisia pakkausratkaisuja (esim. ExpandFibre).
Puu on Suomen merkittävin jalostettu luonnon-
vara, mikä antaa hyvän perustan biotaloudelle,
kiertotaloudelle ja uusiutuvaan raaka-aineeseen
perustuville innovaatioille.
Uusiutuva ja kierrätettävä puukuitu on Metsä Boardin pääraaka-ai-
ne. Kartongille on jo olemassa kattava kierrätysinfrastruktuuri, ja
Metsä Board osallistuu aktiivisesti kierrätystä edistävien yhteisöjen
toimintaan (4evergreen ja European Paper Packaging Alliance).
Ilmastonmuutokseen liittyvät
riskit ja mahdollisuudet
36
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Fyysiset riskit ja mahdollisuudet liittyvät muutoksiin lämpötiloissa ja sademäärissä ja niitä syntyy, jos ilmastonmuutosta ei hillitä.
Akuutit
muutokset Riskit ja mahdollisuudet Vaikutus Hallinta
Sään
ääri-ilmiöt
Myrskyt, kuivuus ja tulvat aiheuttavat katkoksia
tuotannossa tai haittaavat raaka-aineiden ja
tuotteiden kuljetuksia.
Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin
riskinarvioinneissa sekä yhtiö- että tehdastasolla. Esimerkkejä
toimenpiteistä ovat riittävät puuvarastot, vedenpinnan hallinta
esimerkiksi patojärjestelmillä ja sähkönjakelun varmistaminen
poikkeustilanteissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin
yhteistyökumppaneihin tai kuljetusreitteihin.
Pitkän aikavä-
lin muutokset Riskit ja mahdollisuudet Vaikutus Hallinta
Nouseva
keskilämpötila
ja muutokset
sadannassa
Kuivien kausien yleistyminen heikentää tehtai-
den tarvitseman prosessi- ja jäähdytysveden
saatavuutta ja aiheuttaa tuotannonkeskeytyksiä.
Metsä Boardin tehtaat eivät sijaitse korkean vesiriskin alueella,
mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Lisäksi
yhtiön tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden
kierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä.
Lisääntynyt sadanta ja tulvat heikentävät
pintavesien laatua ja siten vaikeuttavat proses-
si- ja jäähdytysveden saatavuutta ja aiheuttaa
tuotannonkeskeytyksiä.
Metsä Board on laatinut suunnitelmat siitä, miten kartonkitoimi-
tukset turvataan, mikäli tuotanto keskeytyy jollakin tehtaalla.
Puunkorjuun olosuhteet heikkenevät lumen ja
roudan puutteen sekä lisääntyvän sadannan
vuoksi.
Metsä Groupin puunhankinta seuraa aktiivisesti, millä alueilla
puunkorjuu on mahdollista ja mitkä ovat vaihtoehtoiset puunhan-
kinta-alueet. Tarvittaessa puuvarastoja voidaan kasvattaa hyvien
korjuuolosuhteiden aikana. Metsä Boardin pitkäaikainen sopi-
mus Norra Skogin kanssa lisää puun toimitusvarmuutta etenkin
Ruotsissa.
Lumi-, myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis-
ja sienituhot lisääntyvät metsissä, ja puulajien
yleisyydessä tapahtuu muutoksia. Myös vierasla-
jit aiheuttavat ongelmia metsissä.
Metsä Groupin puunhankinta tarjoaa kestävän metsänhoidon pal-
veluja, jotka tukevat metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja
auttavat edistämään metsien monimuotoisuutta.
Ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisää-
vän metsien kasvua ja hakkuukertymää,
mikä lisää puun saatavuutta ja alentaa
puunhankintakustannuksia.
Yhteistyö ja pitkäaikaiset puunhankintasopimukset (esim. Norra
Skogin kanssa) edelleen parantavat puun toimitusvarmuutta.
Mahdollinen negatiivinen vaikutus liiketoimintaan Mahdollinen positiivinen vaikutus liiketoimintaan
TFCD:n mukainen raportointitaulukko s. 64–65.
Euroopan unionin kestävän rahoituksen
taksonomian edellyttämä raportointi s. 82–85.
37
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Muut päästöt
Seuraamme ympäristövaikutuksiamme tarkasti ja käytämme tuotannossamme
parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Toimintamme
Päästöt ilmaan ja veteen
Valtaosa päästöistämme ilmaan syntyy sellun, kemihierteen ja kar-
tongin valmistukseen tarvittavan energian tuotannosta. Hiilidioksi-
dipäästöjen ilmastovaikutuksen ohella keskeisiä ilmapäästöjämme
ovat happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen oksidit. Tehtaiden
savukaasuista mitataan myös hiukkaspitoisuuksia ja kemiallisen
sellun tuotannossa seuraamme haisevia rikkiyhdisteitä. Tehtailla
voi lisäksi olla paikallisia ympäristömeluvaikutuksia.
Jätevesipäästömme aiheutuvat pääosin tuotteidemme valmis-
tusprosessista. Seurattavia keskeisiä mittareita ovat orgaanisen
aineksen aiheuttama biologinen ja kemiallinen hapenkulutus
(BOD, COD), rehevöitymiseen vaikuttavien ravinnepäästöjen
määrä (fosfori ja typpi), kiintoaineen määrä sekä kemiallisen sellun
valkaisusta syntyvät klooripitoiset AOX-yhdisteet. Tehtaidemme
vesistövaikutus on tyypillisesti pieni verrattuna maa- ja metsäta-
louden sekä haja-asutuksen aiheuttamaan hajakuormitukseen.
Suomessa esimerkiksi ravinnepäästöistä vain 3–4 prosenttia on
peräisin massa- ja paperiteollisuudesta (Metsäteollisuus ry).
Ympäristölupapoikkeamat
Käytämme tuotannossamme parasta mahdollista käytettävissä
olevaa tekniikkaa ja seuraamme jatkuvasti, että kaikki tehtaamme
toimivat niille myönnettyjen ympäristölupien mukaisesti.
Mahdolliset poikkeamat ja niitä koskevat korjaavat toimenpiteet
ilmoitamme viranomaisille. Vuonna 2022 Metsä Boardin tehtailla
kirjattiin joitakin lupaehtojen ylityksiä kuukausitasolla. Tehdas-
kohtaiset päästömme ja ympäristölupapoikkeamat raportoidaan
tämän kestävyysraportin sivuilla 60–61.
Kuljetukset
Koska valtaosa tuotteistamme myydään muualle kuin Suomeen
tai Ruotsiin, kuljetusmatkat ovat usein pitkiä. Logistiikan ympä-
ristövaikutuksia minimoimme huolellisella reittisuunnittelulla
ja kehittämällä tehokkaampia toimintatapoja. Suosimme
mahdollisuuksien mukaan vähiten päästöjä tuottavia vaihtoehtoja,
kuten meri- ja raidekuljetuksia maantiekuljetusten sijaan. Vuonna
2022 kuljetuksista, logistiikkakustannuksista mitattuina, 44
prosenttia (39) tapahtui meriteitse, 37 prosenttia (38) maanteillä,
5 prosenttia (6) rautateillä, ja 14 prosenttia (17) liittyi satama- ja
varastotoimintoihin . Vuodesta 2022 alkaen osa Kemistä lähtevistä
merikuljetuksista on tehty vähäpäästöisemmillä LNG-aluksilla.
Lisäksi Helsingistä Iberian niemimaalle lähtevissä merikuljetuksissa
on otettu käyttöön uudet vähäpäästöisemmät laivat.
Osana Metsä Boardin uuden taivekartonkitehtaan esisuunnittelua
Kaskisissa on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointi ja
ympäristölupaprosessi. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä
toiminnan laajuudesta ja ympäristökuormituksesta.
38
E
S
G
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Jätteet ja
sivutuotteet
Panostamme resurssitehokkuuteen, jotta sellun ja kartongin tuotannossa ei synny
hukkaa. Näin vähennämme jätteen määrää.
Toimintamme
Jätteet ja sivutuotteet
Toimintamme sivuvirrat koostuvat tuotannossa syntyneistä
sivutuotteista, kuten lannoitekäyttöön menevästä tuhkasta ja
hyötykäyttöön menevistä kalkkijakeista, sekä prosessijätteistä,
kuten soodasakasta ja lietteistä. Lisäksi toiminnastamme
syntyy vaarallista jätettä ja yhdyskunta- ja rakennusjätettä.
Parannamme jatkuvasti talteenottoprosesseja, jotta sellun
ja kartongin tuotannossa ei synny hukkaa. Etsimme myös uusia
tapoja käyttää tuotannon sivuvirtoja uudelleen, ja käytämme
orgaanisia jakeita energian tuotantoon. Suurin haasteemme on
löytää käyttökohteita sellun tuotannossa syntyvälle viherlipeä-
sakalle, ja selvitämme aktiivisesti sen hyötykäytölle ratkaisuja.
Vuonna 2022 toiminnastamme syntyi yhteensä 36 063
tonnia sivutuotteita ja 134 587 tonnia jätteitä. Tavoitteemme
hyödyntää 100 prosenttia tuotannon sivuvirroista kattoi kaikki
sivutuotteet ja 96,4 prosenttia kaikista vaarattomista jätteistä
raportointivuoden aikana.
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteemme on hyödyntää
tuotannon sivuvirroista 100 % niin,
ettei prosessissamme synny lainkaan
kaatopaikkajätettä vuoden 2030
jälkeen.
Vuonna 2022 sivuvirroista hyödynnettiin
99,9 % (99,8), josta 55 % käytettiin uudel-
leen materiaaleina ja 45 % hyödynnettiin
energiantuotannossa.
JÄTTEIDEN KÄYTTÖ JA LOPPUSIJOITUS
Oma
käsittely, t
Ulko-
puolinen
käsittely, t Yhteensä, t
Prosessijäte (vaaraton jäte)
Materiaalihyötykäyttö 18 009 36 921 54 930
Energiakäyttö 57 696 16 060 73 756
Kaatopaikka 54 76 130
Muu vaaraton jäte
Materiaalihyötykäyttö 4 611 4 611
Energiakäyttö 167 167
Kaatopaikka 33 33
Vaarallinen jäte
Materiaalihyötykäyttö 142 142
Energiakäyttö 14 14
Polttaminen ilman energiahyötyä 736 736
Kaatopaikka 5 5
Muu loppusijoitus * 64 64
* Jätteen muu loppusijoitus ja -käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle. Määrä sisältää myös
uudelleenpakkaamisen ja esikäsittelyn ennen loppusijoitustoimia.
JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET 2022, t
Sivutuotteet ���������������������������������������������� 36 063
Prosessijätteet (vaarattomat jätteet) ��� 128 816
Muut vaarattomat jätteet ���������������������������� 4 811
Vaaralliset jätteet ��������������������������������������������960
18 19 20 21 22
100
90
80
70
TAVOITE
2030
TUOTANNON SIVUVIRTOJEN
HYÖDYNTÄMINEN
%
39
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Vesi
Panostamme vedenkäytön tehostamiseen, mikä tukee kiertotaloutta, vesi-
varojen hallintaa sekä energia- ja ilmastotavoitteidemme saavuttamista.
käytettiin pieni määrä 65 tuhatta m
3
(61), lähinnä hygienia- ja
laboratoriotarkoituksiin.
Suhteessa käyttämämme veden määrään on vedenkulutuk-
semme hyvin pientä. Kaikesta käyttämästämme vedestä noin
96 prosenttia palautetaan käytön jälkeen puhdistettuna takaisin
vesistöihin, ja loppu noin 4 prosenttia haihtuu prosessissa ilmaan
tai sitoutuu tuotteisiin. Vuonna 2022 vedenkulutuksemme oli
arviolta noin 4 399 tuhatta m
3
.
Suunnitelma vedenkäytön vähentämiseksi
Vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi olemme määritelleet teh-
daskohtaiset toimenpiteet, joilla tehostetaan veden kierrätystä ja
vähennetään raakaveden ottoa vesistöistä. Esimerkiksi Simpeleen
kartonkitehdas investoi vuosina 2021–2023 massa- ja kiertovesi-
järjestelmän uusintaan, mikä vähentää sekä prosessiveden että
energian käyttöä. Kemissä kartonkitehtaan kehitysohjelma tulee
vähentämään tehtaan vedenkäyttöä tuotettua kartonkitonnia kohti
noin 40 prosenttia ja energian kulutusta noin 5 prosenttia vuosina
2021–2023. Husumin tehdasintegraatin osuus vedenkäytöstämme
on noin 40 prosenttia, ja siksi Husumin sellutehtaan uudistaminen
tulee vähentämään merkittävästi Metsä Boardin vedenkäyttöä
2030 mennessä.
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteemme on vähentää prosessi-
veden käyttöä 30 % tuotettua tonnia
kohti vuoden 2018 tasosta.
Vuonna 2022 vähensimme prosessiveden
käyttöä 12,2 % (12,6) tuotettua tonnia kohti
vuoden 2018 tasosta.
Alhaisempi tuotanto vuoden viimeisellä nel-
jänneksellä heikensi koko vuoden kehitystä
prosessiveden käytössä.
Vertailuvuoden 2018 energiankulutus sekä ympäristö-
laskennassa käytetyt kartonkitonnit on tarkistettu.
Tarkistukset vaikuttivat takautuvasti prosessiveden
käytön vähentämiseen liittyviin tunnuslukuihin.
0
-10
-20
-30
19 20 21 22 TAVOITE
2030
PROSESSIVEDEN KÄYTÖN
VÄHENTÄMINEN
%
Toimintamme
Vedenkäyttö
Pyrimme jatkuvasti optimoimaan vedenkäyttöä prosesseissamme
ja tehostamaan prosessiveden kierrätystä tuotantoprosessissa
siten, että tarve ottaa uutta raakavettä vähenee. Kierrätämme
vettä kartonkitehtaillamme keskimäärin 12–14 kertaa ja
BCTMP-tehtaillamme jopa 30 kertaa. Näin voimme minimoida
jätevesipäästöt ja samalla säästää energiaa, mikä vähentää ilmas-
tovaikutuksia. Lisäksi vesiriskimme pienenee (s. 37 ja 63).
Kaikki käyttämämme prosessi- ja jäähdytysvesi otetaan
läheisistä pintavesistä, kuten joista ja järvistä. Enimmäismäärät
vedenotolle määrittelee viranomaisten myöntämä vedenottolupa.
Koska kaikki tehtaamme sijaitsevat runsasvetisillä alueilla
Suomessa ja Ruotsissa, vettä ei oteta lainkaan korkean tai erittäin
korkean vesistressin alueilta (WRI Aqueduct Water Risk Atlas).
Käytön jälkeen prosessivesi puhdistetaan huolellisesti ennen kuin
se palautetaan vesistöihin. Koska jäähdytysvesi virtaa omassa
suljetussa kierrossaan, se säilyy koko ajan puhtaana ja palautetaan
sellaisenaan vesistöihin.
Vuonna 2022 Metsä Boardin makean veden käyttö oli yhteensä
110 miljoonaa kuutiometriä (115 milj. m
3
). Vedenotosta lähes 100
prosenttia oli pintavettä ja 0,06 prosenttia pohjavettä. Pintavettä
otettiin 109 901 tuhatta m
3
(115 034), josta noin puolet käytettiin
prosessivetenä ja noin puolet jäähdytysvetenä. Pohjavettä
40
2018 2022 2030
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Suuntaa-antava prosessiveden käytön vähentäminen tuotettua tonnia kohti
Prosessiveden käytön vähentäminen tuotettua tonnia kohti
-30 %
Vertailuvuosi:
21 m
3
/t
Tavoite:
14 m
3
/t
-20 %
-10 %
0 %
SIMPELE
Veden kierrätyksen tehostaminen, Vedenkäytön optimointi kuorimossa, ja jätevedenkäsittelyssä
KASKINEN
Vedenkäytön optimointi kuorimossa, raakaveden kemiallisessa puhdistuksessa ja jätevedenkäsittelyssä
TAKO
Veden kierrätyksen tehostaminen
KEMI
Veden kierrätyksen tehostaminen, prosessiveden ja
likaantumattoman jäähdytysveden erottelun optimointi.
ÄÄNEKOSKI
Veden kierrätyksen ja vedenkäytön tehostaminen, jätevedenkäsittelyn yhdistäminen Metsä Fibren kanssa
KYRO
Hylätyn vesijakeen minimointi raakaveden kemiallisessa puhdistuksessa, veden kierrätyksen
tehostaminen, prosessiveden ja likaantumattoman jäähdytysveden erottelun optimointi.
HUSUM
Prosessiveden ja likaantumattoman jäähdytysveden erottelun optimointi. Husumin sellutehtaan uudistuksen 2. vaihe: uusi kuitulinja
Hankkeen arvioitu kesto
Tavoitteen saavuttamiseksi olemme määritelleet tehdaskohtaiset toimenpiteet, joilla parannetaan veden kierrätystä ja vähennetään
vedenottoa vesistöistä. Osalle hankkeista ei ole vielä tehty lopullisista investointipäätöstä, ja esitetyt ajat ovat suuntaa-antavia. Yli 50
prosenttia kaikista prosessiveden käytön vähennyksistä tuotetonnia kohti syntyy Husumin sellutehtaan uudistamisen toisesta vaiheesta.
Tutustu vuorovaikutteiseen vedenkäytön tiekarttaan vastuullisuuden verkkosivuillamme osoitteessa metsagroup.com/fi/metsaboard.
Suunnitelma vedenkäytön vähentämiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä
VEDENKÄYTTÖ 2018–2022
2022 2021 2020 2019 2018
Vedenotto, 1 000 m³ 109 967 115 095 113 633 109 087* 105 921
Vedenotosta käytetty prosessivetenä, 1 000 m³ 60 186 59 551 62 037 59 381 67 495*
Vedenotosta käytetty jäähdytysvetenä, 1 000 m³ 54 291 57 486 54 690 53 352 54 804
Prosessivedestä syntyneet jätevesipäästöt, 1 000 m³ 58 740 58 738 60 119* 59 326 67 133*
* Mittaustietoja on tarkennettu ja luvut on korjattu takautuvasti vuoden 2021 raportilla julkaistuista luvuista.
JOUTSENO
Vedenkäytön tehostamisen hienosäätö
41
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Sosiaalinen vastuu
Kunnioitamme kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen
työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien
mukaisesti. Noudatamme lakisääteisiä raportointivaatimuksia
kuten Yhdistyneen kuningaskunnan Modern Slavery Act -lakia,
emmekä hyväksy lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa. Olemme
sitoutuneet toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja edellytämme
samaa liikekumppaneiltamme.
Toimintaamme ohjaavat Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet (Code
of Conduct) sekä sosiaalisen vastuun osalta erityisesti henkilöstöpolitiikka ja
yhdenvertaisuuspolitiikka. Toimittajilta edellytämme sitoutumista toimittajien
eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct).
Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaalla toimintamallin
uudistaminen aloitettiin tehtaan kehitysohjelman myötä.
Osana ohjelmaa kartongin valmistuksessa käytettävän
pohjamassan tuotannosta tulee osa kartonkitehtaan
prosessia ja tuotevarastoa automatisoidaan. Tämä
tarkoittaa kokonaan uusia työnkuvia ja osaamisalueita.
”Tavoitteenamme on tukea henkilöstömme oppimista
ja tarjota työntekijöillemme entistä monipuolisempia
työtehtäviä”, tehtaanjohtaja Timo Ahonen sanoo. ”Moni-
osaaminen, työtehtävien monipuolisuus antaa lisää
motivaatiota sekä mahdollisuuden tuoda uusia näkökul-
mia ja ideoita yhteiseen toiminnan kehittämiseen.”
Laadukkaiden kartonkien
valmistus vaatii moniosaamista
Kaikilla tehtaillamme on käytössä laadun, työterveyden ja
turvallisuuden sekä elintarviketurvallisuuden johtamisjärjestelmät
(ISO 9001, ISO 45001, ISO 22000). Tehtailla, jotka valmistavat
kartonkia myös elintarvikepakkauksiin, on lisäksi FSSC 22000
-järjestelmä, joka on käytössä myös elintarviketeollisuudessa. Val-
vomme, että myös tehdasalueilla toimivat yhteistyökumppanimme
noudattavat johtamisjärjestelmien vaatimuksia.
42
E
S
G
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteenamme on, että
liiketoiminnan eettisyyttä mittaava
eettisyysindeksi on 100 % vuoden
2030 loppuun mennessä.
Eettisyysindeksi vuonna 2022 oli 85 %
(85). Eettisyysbarometriin vastasi 52 %
(58) henkilöstöstämme.
Pulssi-kyselyllä mittaamme
henkilöstöstrategiamme
toteutumista.
Vuonna 2022 Pulssi-kyselyyn vastanneista:
• 73 % suosittelisi yhtiötämme työnantajana
• 77 % koki, että työpaikalla toimitaan eettisesti oikein
Tavoitteemme on, että naisten
osuus johtajista (Vice President tai
sitä ylempi taso) on vähintään 25 %
vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2022 naisten osuus ylim-
mässä johdossa oli 25 % (19).
Edistämme tietoisuutta monimuo-
toisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja
mukaan ottamisesta (DEI) verkko-
koulutuksella, jonka suorittamista
edellytämme koko henkilöstöltä.
Vuoden 2022 loppuun mennessä DEI-verk-
kokoulutuksen oli suorittanut 98 % (97)
henkilöstöstämme.
Työyhteisö
Meille on tärkeää varmistaa, että arvomme toteutuvat jokaisen työntekijän
arjessa ja kohtelemme toisiamme kunnioittavasti. Olemme sitoutuneet
kehittämään vastuullista yrityskulttuuria, jossa turvallisuus, monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen toteutuvat.
25
20
15
10
5
0
TAVOITE
2030
NAISTEN OSUUS
YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA
%
20 21 22
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
2030
DEI-VERKKO KOULUTUKSEN
SUORITTANEET
%
20 21 22
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
2030
EETTISYYSINDEKSI
%
20 22
43
E S G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ
2022 2021 2020
Henkilöstön kokonaismäärä, FTE
1) 2)
2 248 2 389 2 370
Työntekijöiden osuus henkilöstöstä, % 63,4 64,1 64,7
Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä, % 36,6 35,9 35,3
Vakituisten työntekijöiden osuus, % 91,8 91,9 94,0
Kokopäiväisten työntekijöiden osuus, % 96,6 96,6 96,4
Keskimääräinen ikä, vuosina 45,8 46,1 46,4
Keskimääräinen palveluaika, vuosina 17, 0 17, 8 18,6
Työntekijöiden vaihtuvuus, %
3)
7,8 5,2 4,5
Koulutustunnit keskimäärin työntekijää kohti
2)
15,0 11,0 11,8
Koulutustunnit keskimäärin (työntekijät)
2)
15,0 9,5 8,8
Koulutustunnit keskimäärin (toimihenkilöt)
2)
15,1 13,7 16,0
Työehtosopimusten piirissä olevat
työntekijät, %
2)
75,4 72,2 78,0
1)
Kokoaikaiseksi muutettuna 31.12.2022
2)
Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy lukuihin vuoden 2021 loppuun asti.
3)
Lukuun sisältyvät myös liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneet irtisanomiset. Vuonna 2022
Metsä Board aloitti noin 100 vakituista tai määräaikaista työntekijää koskevat uudelleenjärjestelyt
asiakaspalvelu- ja jakelulogistiikkatoimintojen keskittämiseksi EMEA-alueella. Uudelleenjärjestelyn
vaikutukset toteutuvat vuonna 2023.
HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA
HENKILÖSTÖN JAKAUMA ALUEITTAIN
Alle 30-vuotiaat naiset �����������������������������������3 %
Alle 30-vuotiaat miehet ���������������������������������8 %
30–50-vuotiaat naiset ��������������������������������� 12 %
30–50-vuotiaat miehet ������������������������������ 36 %
Yli 50-vuotiaat naiset ������������������������������������� 7 %
Yli 50-vuotiaat miehet �������������������������������� 34 %
Suomi ������������������������������������������������������������ 54 %
Ruotsi �������������������������������������������������������������33 %
Muu EMEA-alue ����������������������������������������������9 %
Americas- ja APAC-alueet �����������������������������4 %
Henkilöstöä
17 maassa
Rekrytoituja vakituisia työntekijöitä
207
Kesätyöntekijöitä
279
Toimintamme
Työolosuhteet
Kaikki tuotantolaitoksemme ja 87 prosenttia henkilöstöstämme
sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten
kohtuullista työaikaa, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja
osa-aikaista työntekoa koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat kor-
keatasoisia. Vuonna 2022 yhtenäistimme Suomen-henkilöstömme
perhevapaiden palkanmaksukäytännöt tasolle, joka ylittää perhe-
vapaalainsäädännön vaatimukset ja yhdenvertaistaa vanhempien
mahdollisuuksia hoitaa lasta. Myös muissa toimintamaissamme
noudatamme paikallista lainsäädäntöä. Koko henkilöstöllämme on
mahdollisuus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.
Vuoden 2022 alusta siirryimme valtakunnallisista työehtoso-
pimuksista toistaiseksi voimassaoleviin yrityskohtaisiin työehto-
sopimuksiin. Sopimukset neuvoteltiin ammattiliittojen kanssa.
Luottamushenkilöt ovat osallistuneet tehtaiden johtoryhmiin
vuodesta 2022 alkaen.
Koko henkilöstöllämme on oikeus maksuttomaan työterveys-
huoltoon, ja kannustamme työntekijöitämme ennakoimaan ja
arvioimaan omaa jaksamistaan ja terveyttään. Työhyvinvointia
koskevat edut ovat yhtäläiset vakituisilla ja määräaikaisilla työnte-
kijöillä. Työkyvyn johtamisessa käytössämme on koko henkilöstöä
koskeva varhaisen tuen toimintamalli, jossa työssäjaksamista
ja työhyvinvointia tuetaan ratkomalla mahdollisia haasteita jo
varhaisessa vaiheessa.
Koronapandemian vuoksi etätyöskentelyä jatkettiin kesään
2022 asti niissä työtehtävissä, joissa etätyö on mahdollista.
Elokuusta alkaen otettiin käyttöön hybridimalli, jossa etätyötä voi
tehdä osan viikosta työn luonteesta riippuen.
44
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Työyhteisö ja strategia
Motivoitunut työyhteisö on yksi Metsä Boardin strategisista
ohjelmista. Työyhteisöä koskevan ohjelman painopisteinä ovat
johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, yhtenäiset
toimintamallit tehtailla, monimuotoinen, yhdenvertainen ja mukaan
ottava yrityskulttuuri sekä tulevaisuuden henkilöstötarpeista
huolehtiminen.
Tavoitteenamme on, että työyhteisössämme jokainen tuntee
roolinsa ja työnsä merkityksen strategiamme toteuttajana.
Edistymistämme mittaamme eettisyysbarometrilla ja henkilös-
tötutkimuksella, jotka toteutetaan vuorovuosina. Vuonna 2022
vuorossa oli eettisyysbarometri. Lisäksi otimme vuonna 2022
käyttöön neljä kertaa vuodessa toteutettavan Pulssi-kyselyn,
joka mittaa henkilöstömme sitoutumista yritykseen ja näkemystä
toimintamme eettisyyden tasosta.
Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden
pyrimme varmistamaan kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien
avulla sekä panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja vetovoi-
maamme työnantajana. Osaamiskartoitusten avulla tuemme moni-
osaamisen kehittämistä ja osaamisen mittaamista. Säännöllisen
ja yhtenäisen seurannan ja suunnittelun avulla jokaiselle luodaan
henkilökohtainen kehityssuunnitelma tukemaan osaamisen kehit-
tämistä henkilö- ja tiimitasolla. Tavoitteena on varmistaa sovittujen
parhaiden käytäntöjen käyttöönotto kaikissa toimipisteissämme.
Vuonna 2022 aloitimme Husumissa yhteistyössä henkilöstön
kanssa kehittämään Husumin tehtaan toimintamallia siten, että
toimintamalli tukee tehtyjä mittavia teknisiä investointeja. Tästä
saatuja kokemuksia hyödynnämme myös muilla tehtailla.
Kannustamme henkilöstöämme aktiivisesti kehittämään
osaamistaan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Jatkuvan
kehittymisen edistämiseksi Metsä Group käynnisti vuonna 2022
koko taloushallinnon henkilöstölle suunnatun koulutusohjelman,
Metsä Finance Academyn. Vastaavanlaisia koulutusohjelmia on
suunnitteilla myös muille osaamisalueille. Lisäksi aloitimme mento-
rointiohjelmia, joilla tuemme henkilöstömme ammatillista kasvua ja
mahdollistamme hiljaisen tiedon hyödyntämisen.
Esihenkilöiden koulutuksissa käynnistimme vuonna 2022
esihenkilöiden perehdytysvalmennuksen, joka keskittyy muun
muassa suorituksen johtamiseen, työterveyden rooliin esihen-
kilötyön tukena, työelämän lainsäädäntöön ja arjen haastaviin
tilanteisiin.
Metsä Boardilla on yhtiön strategiaan ja henkilökohtaisiin tavoit-
teisiin perustuva, koko henkilöstön kattava tulospalkkiojärjestelmä.
Jokaisen metsäboardilaisen tulospalkkiotavoitteeseen sisältyy
vastuullisuustavoite. Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet
asetetaan ja niissä edistymistä seurataan kehityskeskusteluissa,
jotka jokainen työntekijä käy esihenkilönsä kanssa kaksi kertaa
vuodessa.
Tuleviin eläköitymisiin varaudumme eläköitymisennusteilla
ja niiden pohjalta tehtävillä resurssisuunnitelmilla. Uusia osaajia
rekrytoimme muun muassa oppilaitosyhteistyön, kesätöiden sekä
tuotannon ja kunnossapidon oppisopimuskoulutusten avulla.
Metsä Boardin Simpeleen kartonki-
tehtaalla vieraili marraskuussa 2022
LUT-yliopiston tekniikan opiskelijoita
ja henkilöstöä osana EU:n Naiset
tasa-arvoisesti uralle NAU! -kampanjaa,
jonka päätavoitteena on edistää ja
tukea naisten tasa-arvoista työelämään
siirtymistä ja uralla etenemistä.
45
E S G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Edistämme monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta rekrytoinnissa
• Anonyymi rekrytointi on ensisijainen rekrytointitapamme.
• Hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat tiedot, kuten nimi, ikä ja sukupuoli, piilotetaan automaattisesti järjestelmässä
hakemusten karsintavaiheessa.
• Tuemme hakemusten tasapuolista, vain osaamiseen ja pätevyyteen perustuvaa käsittelyä sekä hakijoiden yhdenvertaista
kohtelua ja henkilöstön monimuotoisuutta. Vähennämme tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutusta ja niistä mahdollisesti
aiheutuvaa syrjintää hakemusten käsittelyvaiheessa.
Eettisyysbarometri
Eettisyysbarometri mittaa henkilöstömme kokemusta eettisyyden
toteutumisesta eli missä olemme hyviä ja missä meillä on
kehitettävää. Eettisyysbarometrin tulos, eettisyysindeksi (85/100
prosenttia), osoittaa, että tietoisuus toiminnan eettisyyteen
liittyvistä vaatimuksista on korkealla tasolla, henkilöstö kokee
aiheen tärkeäksi ja yhtiössä toimitaan eettisesti oikein. Eniten
kehitettävää löytyy henkilöstön yhdenvertaisessa kohtelussa ja
kulttuurissa, jossa epäeettisestä toiminnasta uskalletaan ilmoittaa
ja epäkohtiin puututaan. Taloudellisten väärinkäytösten riski ei
korostu eettisyysbarometrin tuloksissa.
Eettisyysbarometrin tulosten perusteella määriteltiin kehitystoi-
menpiteet havaittujen epäkohtien korjaamiseksi ja eettisyysindek-
sin 100 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2023 aikana
toteutettavia paikallisia ja toimintokohtaisia toimenpiteitä kirjattiin
Metsä Boardissa yhteensä 22 kappaletta. Lisäksi käynnistimme
seuraavat Metsä Group -tasoiset kehitystoimenpiteet:
• Eettisten toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö koulutetaan
koko henkilöstölle uudistetun verkkokoulutuksen avulla.
• Esihenkilökoulutuksissa lisätään painoarvoa sille, että eettisiin
epäkohtiin puututaan ja epäkohdista ilmoittamista rohkaistaan.
• Anonyymi rekrytointi otetiin päärekrytointitavaksi.
• Rekrytoinnin läpinäkyvyyttä lisätään julkaisemalla kaikki avoi-
met tehtävät sisäiseen hakuun lukuun ottamatta niitä tehtäviä,
joihin liittyy seuraajasuunnittelu.
• Järjestetään paikallisia työpajoja Metsä meille kaikille -vision
toteutumisen edistämiseksi.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus
ja mukaan ottaminen
Olemme sitoutuneet kehittämään yhdenvertaista kulttuuria, jossa
syrjintää ei sallita ja jossa jokaisella on mahdollisuus tulla hyväksy-
tyksi ja menestyä. Haluamme varmistaa, etteivät henkilökohtaiset
ominaisuudet kuten sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen,
vammaisuus, etninen tausta tai kansallisuus, vaikuta henkilön
mahdollisuuksiin menestyä työelämässä. Tässä toimintaamme
ohjaavat eettisyysbarometrin tulosten lisäksi Metsä meille kaikille
-visio ja yhdenvertaisuustavoitteet.
Yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistämme merkit-
tävin on Metsä meille kaikille -vision saattaminen käytäntöön
paikallisjohdon työpajojen ja viestinnän avulla. Tähän vuonna
2023 jatkuvaan kokonaisuuteen sisältyy paikkakuntakohtaisten
kehitystoimenpiteiden määrittely.
Vuonna 2022 muutimme ammattinimikkeemme sukupuolineut-
raaleiksi ja otimme käyttöön anonyymin rekrytoinnin päärekry-
tointitapana. Lisäksi monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan
ottaminen lisättiin omana kokonaisuutenaan kaikkiin esihenkilö- ja
johtamisvalmennuksiin.
Yhdenvertaisuustavoitteiden avulla pyrimme lisäämään naisten
osuutta ylemmässä johdossa ja korjaamaan perusteettomat
palkkaerot sekä edistämään yhdenvertaisuutta.
46
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
NAISTEN OSUUS
METSÄ BOARDISSA
2022 2021 2020
Naisten osuus kaikista työntekijöistä, % 21,9 21,9 21,3
Naisten osuus johtotehtävissä
1)
, % 21,3 22,8 23,0
Naisten osuus ylimmässä johdossa
(VP, SVP, CEO), %
2)
25,0 19,2 23,1
Naisten osuus johtoryhmässä, % 14,3 14,3 33,3
Naisten osuus hallituksessa, % 33,3 33,3 22,2
1)
Naisten osuus kaikista esihenkilöasemassa olevista työntekijöistä.
2)
Määritelmää on tarkennettu. Kohderyhmään kuuluvien naisten (VP, SVP tai CEO) IPE-luokan
tulee olla vähintään 58. Tarkennuksen myötä vuosien 2021 ja 2020 luvut on laskettu uudel-
leen takautuvasti.
Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring ei sisälly lukuihin.
PALKITSEMINEN KOKO METSÄ BOARDISSA
JA TUOTANTOMAITTAIN 2022
Metsä Board Suomi Ruotsi
Korkeimmin palkatun henkilön vuotuiset
kokonais ansiot verrattuna muun hen
-
kilöstön vuotuisten kokonaisansioiden
keskiarvoon
30,5 32,2 6,7
Naisten kokonaisansiot verrattuna mies
-
ten kokonais ansioihin, toimihenkilöt
1)
0,95 0,97 0,92
Naisten kokonaisansiot verrattuna mies
-
ten kokonais ansioihin, työntekijät
1)
0,94 0,93 0,95
1)
Painotettu keskiarvo naisten kokonaispalkasta verrattuna miesten kokonaispalkkaan
samassa tehtävän vaativuusluokassa. Toimihenkilöt: sisältää 98 % toimihenkilöistä.
Metsä meille kaikille -vision painopistealueet 2021–2023
YHDENVERTAISUUS JA SUKU-
PUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO
• Naisten osuuden kasvattaminen
eri organisaatiotasoilla
• Palkkatasa-arvon varmistaminen
• Sukupuolineutraalit
ammattinimikkeet
MONIMUOTOISUUS
• Monimuotoisuutta tukevat
rekrytointi käytännöt
• Kansainvälisen osaamisen
varmistaminen organisaatiossa
MUKAAN OTTAMINEN
JA KULTTUURIN MUUTOS
• Henkilöstön tie toi suuden ja
osaamisen kehittäminen
• Kulttuurin muutoksen
viestinnällinen tukeminen
• Työn ja vapaa-ajan
tasapainon edistäminen
Ihmisoikeudet
Kunnioitamme ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassamme. Emme
hyväksy ihmisoikeusloukkauksia missään muodossa, ja olemme
sitoutuneet varmistamaan, ettei toiminnastamme aiheudu
negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia. Olemme sitoutuneet korjaa-
maan kaikki esille tulevat epäkohdat sekä tekemään yhteistyötä
epäkohtien korjaamiseksi. Käsittelemme ihmisoikeusasioita muun
muassa eettisten toimintaperiaatteiden, kestävän kehityksen sekä
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen
-verkkokoulutuksissa, joiden suorittamista edellytämme koko
henkilöstöltä.
Omassa toiminnassamme panostukset työturvallisuuteen sekä
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen
kehittämiseen olivat keskeisiä ihmisoikeuksien toteutumiseen
vaikuttavia käytännön toimenpiteitä vuonna 2022.
Lisäksi toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa (Supplier
Code of Conduct) on vaatimukset toimittajillemme ihmisoikeusvas-
tuun toteutumisesta. Kartoitamme mahdollisia toimitusketjuumme
tai asiakkaisiimme liittyviä ihmisoikeusriskejä osana Know Your
Business Partner -taustatarkastuksia. Vuonna 2022 tietoomme ei
tullut toimintaamme tai alihankintaketjuumme liittyviä ihmisoike-
usloukkauksia. Lue lisää eettisistä toimintaperiaatteistamme
(s. 52−53) ja siitä, miten hallitsemme riskejä toimitusketjussamme
(s. 54−57).
47
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Työntekijöiden turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää ja teemme määrätietoista työtä
työtapaturmien määrän vähentämiseksi. Työturvallisuuden kehittämisessä painopistealuei-
tamme ovat henkilökohtainen riskienarviointi, yhteisten turvallisuusstandardien käyttöön-
otto ja käsiturvallisuuden kehittäminen.
Työturvallisuus
Toimintamme
Toimintatavat
Hallitsemme työturvallisuuteen liittyviä riskejä noudattamalla kai-
killa tehtaillamme ISO 45001 -työ-, terveys- ja turvallisuusstandar-
dia, ja koko Metsä Groupin kattavia yhteisiä turvallisuusjohtamisen
periaatteita, päivittäisjohtamisen prosesseja, työturvallisuus-
standardeja ja tarkempia turvallisuusohjeita. Yhteiset periaatteet
ja toimintatavat tukevat ISO-standardin mukaista toimintaa
tehtaillamme ja ovat yhtiömme eettisten toimintaperiaatteiden ja
turvallisuuspolitiikan mukaisia. Prosessien toteutumista tehtailla
seurataan sisäisillä auditoinneilla. Ulkoiset vuosittaiset auditoinnit
toteutetaan ISO 45001 -standardin mukaisesti.
Riskienarviointia ja -hallintaa tukee HSEQ-järjestelmä, joka
on tarkoitettu tapaturmien, turvallisuushavaintojen, läheltä piti
-tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä turvallisuusvarttien
eli henkilöstön infotilaisuuksien kirjaamiseen ja seurantaan.
Turvallisuusasioiden lisäksi samaan järjestelmään kirjataan ympä-
ristöasioita ja tuoteturvallisuutta koskevat havainnot. Havaintoja
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteenamme on nolla työtapa-
turmaa vuonna 2030.
Vuonna 2022 työtapaturmien taajuus eli
TRIF oli 6,7 (9,8).
Vuonna 2022 poissaoloon johtaneiden
työtapaturmien taajuus eli LTA1F oli 5,4
(7,0).
18 19 20 21 22
0
15
12
9
6
3
0
TAVOITE
2030
TYÖTAPATURMIEN
TAAJUUS (TRIF)
Miljoonaa työtuntia kohti
18 19 20 21 22
0
10
8
6
4
2
0
POISSAOLOON JOHTANEIDEN
TYÖTAPATURMIEN TAAJUUS (LTA1F)
Miljoonaa työtuntia kohti
TAVOITE
2030
Metsä Boardilla on myös vuosikohtaiset tavoitteet työturvallisuutta
koskeville ennakoiville mittareille, joita ovat turvahavainnot, turvalli-
suuskierrokset, turvavartit ja henkilökohtaiset riskienarvioinnit.
Vuonna 2022 tulos oli turvahavainnoissa 104 prosenttia, turval-
lisuuskierroksissa 144 prosenttia, turvavarteissa 139 prosenttia ja
henkilökohtaisissa risienarvioinneissa 255 prosenttia tavoitteen
ollessa 100 prosenttia. Tavoitteen mukaisen määrän riskienarvioin-
teja henkilöä kohden teki 77 prosenttia kohderyhmästä.
48
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
voivat kirjata myös yhteistyökumppanimme. HSEQ-järjestelmää
hyödynnetään myös sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa.
Kaikki tehtaamme noudattavat 5S-menetelmää tuottavuuden,
työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kyseessä on
viisiportainen menetelmä, jonka avulla työpiste pysyy turvallisena,
tehokkaana ja siistinä. Menetelmän vaiheita ovat sortteeraus,
systematisointi, siivous, standardisointi ja seuranta. 5S on
vähentänyt muun muassa kaatumisia ja kompastumisia sekä niistä
aiheutuneita tapaturmia.
Kaikilla tehtaillamme on työsuojelutoimikunnat, jotka kokoon-
tuvat säännöllisesti edistämään paikallistason työturvallisuuden
kehittämistä. Lisäksi osalla tehtaistamme on turvallisuuden
kehitysryhmiä, jotka seuraavat muun muassa ennakoivan
turvallisuustyön toteutumista. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti
työturvallisuuspuutteita koskevien havaintojen tekemiseen ja
työturvallisuuskoulutuksiin.
Turvallisuuden kehittämisen painopistealueet
Työturvallisuuden kehittämisessä painopistealueitamme ovat
henkilökohtainen riskienarviointi, käsiturvallisuuden parantaminen
ja yhteisten turvallisuusstandardien käyttöönotto.
• Henkilökohtaisten riskienarviointien tarkoituksena on estää
tapaturmat tunnistamalla työn vaaratekijät ennen työn
aloittamista.
• Käsiturvallisuusohjelman tavoitteena on puolittaa käsiin ja
sormiin kohdistuvien tapaturmien määrä vuosina 2022−2023.
Käsiin kohdistuneet vammat ovat tapaturmien yleisimpiä syitä
Metsä Boardissa.
• Työturvallisuusstandardit yhtenäistävät tuotantolaitosten toi-
mintatapoja, ja jokaisen tulisi noudattaa niitä omassa työssään
joka päivä.
Kehitystyössä on osallistettu tehtaiden koko henkilöstöä keskuste-
lemaan ja tunnistamaan keinoja turvallisuuden parantamiseksi ja
parhaiden käytäntöjen jakamiseksi tehtaiden välillä. Henkilöstölle
on järjestetty myös koulutuksia vaarojen tunnistamisesta,
käsiturvallisuudesta ja työturvallisuusstandardeista. Toimenpiteet
ovat edistäneet turvallisuuden myönteistä kehitystä tehtaillamme
vuonna 2022, mutta tapaturmataajuutemme on vielä korkea
nollatavoitteeseemme nähden. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä
olivat edelleen käsiin kohdistuneet vammat.
Turvallisuusvaatimukset yhteistyökumppaneille
Valvomme, että yhteistyökumppanimme noudattavat
ISO 45000 -vaatimuksia. Kaikki tehdasalueella toimivat ulko-
puoliset yhteistyökumppanimme, kuten siivous- ja huoltoyhtiöt,
suorittavat turvallisuusperehdytyksen saadakseen kulkuluvan.
Raskaanliikenteen kuljettajilla, jotka tuovat tai hakevat tavaraa
tehtaalta, on oma turvallisuusperehdytyksenä. Järjestämme
yhteistyökumppaneille lisäksi säännöllisesti turvallisuusviestintää,
kuten turvavartteja. Tutkimme ja raportoimme kaikki yhteistyö-
kumppaneillemme tehdasalueella sattuneet tapaturmat.
AVAINLUVUT TURVALLISUUDESTA
2022 2021 2020
Sairauspoissaolot, % teoreettisesta työajasta 4,9 4,1 3,9
Työtapaturmien taajuus (TRIF)
miljoonaa työtuntia kohti
6,7 9,8 8,4
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus
(LTA1F) miljoonaa työtuntia kohti
5,4 7,0 5,7
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
lukumäärä (LTA1), ulkoiset yhteistyökumppanit
1)
6 5 7
Tapaturmien vakavuusaste 15,0 12,3 9,2
Tapaturmien vakavuusaste,
ulkoiset yhteistyökumppanit
1)
22,3 18,2 12,1
Kuolemaan johtaneiden tapaturmien lukumäärä
2)
0 0 0
1)
Ulkopuoliset yhteistyökumppanimme, jotka toimivat tehdasalueella pois lukien isot investoin-
tiprojektit (esim. Husumin soodakattila- ja turbiini- ja kartonkikoneinvestoinnit sekä Kemin
kartonkitehdas investointi).
2)
Sisältää myös ulkopuoliset yhteistyökumppanimme.
Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy lukuihin helmikuun 2022 loppuun asti.
Henkilökohtainen riskienarviointi on yksi Metsä Boardin painopistealueista
työturvallisuudessa. Vuonna 2022 aloitettu riskienarviointihanke tähtää
työtapaturmien ennaltaehkäisyyn, ja sillä on jo saavutettu hyviä tuloksia.
Tapaturmien määrä on laskenut samalla kun henkilöstön tekemien
riskienarviointien määrä on kasvanut merkittävästi.
Mahdollisten vaaranpaikkojen tunnistus tehdään aina, kun työ poikkeaa
omasta päivittäisestä työstä. Se on tärkeää myös huolto- tai korjaustöissä
sekä erikoistyökaluja käytettäessä. Arviointilistan avulla työtehtävien
turvallisuutta voidaan arvioida systemaattisesti: ovatko tarvittavat
työluvat ja suojavälineet kunnossa, ja onko työympäristössä tai
työtehtävässä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tapaturmariskin.
Tapaturmat laskuun riskejä arvioimalla
49
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Raaka-aineet
Kaikki Metsä Boardin kartongit valmistetaan uusiutuvasta, kier-
rätettävästä ensikuidusta. Ensikuitukartongit eivät vaikuta niihin
pakatun tuotteen hajuun tai makuun ja ovat turvallisin valinta elin-
tarvikkeiden ja muiden vaativien loppukäyttöjen kuitupakkauksiin.
Metsä Groupin liiketoiminnot kattavat koko tuotantoketjumme
metsästä massa- ja kartonkitehtaalle. Tämän ansiosta tiedämme
tarkalleen, mistä kartonkimme on tehty.
Kartonkiemme tuotantoprosessissa käytetään vain huolellisesti
valittuja kemikaaleja. Kukin kemikaali käy läpi yksityiskohtaisen
tarkastelun. Kemikaalin tulee täyttää muun muassa vaadittavat
kansainväliset lainsäädännöt ja muut elintarvikekontaktimate-
riaaleille asetetut vaatimukset. Jokaiselle käyttöön otettavalle
kemikaalille tehdään kattavat työturvallisuus- ja ympäristöarvioin-
nit. Ensikuitutuotteemme eivät sisällä tuntemattomia kemikaaleja,
kuten painovärijäämiä, joita voi olla kierrätyskuitukartongeissa.
Tuotantoympäristö
Koska kartonkimme ovat osa elintarvikkeiden tuotantoketjua,
tuotantomme tuoteturvallisuuskäytännöt ovat samalla tasolla
kuin vastaavat käytännöt elintarviketeollisuudessa. Tehtaamme
toimivat hyvien tuotantotapojen mukaisesti (Good Manufacturing
Practice, GMP), mikä on vaatimus kaikkien elintarvikekontaktima-
teriaalien tuotannolle. Tämän lisäksi kaikilla Metsä Boardin tehtailla
on sertifioitu ISO 22000 -standardiin pohjautuva elintarviketurval-
lisuusjärjestelmä, ja kartonkia elintarvikekäyttöön tuottavat tehtaat
on sertifioitu myös FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestel-
män vaatimusten mukaisesti.
Oman tuotantomme tuoteturvallisuusvaatimusten lisäksi edelly-
tämme, että alihankkijamme ja toimittajamme täyttävät vastaavat
vaatimukset, jotta tuotteen puhtaus ja turvallisuus voidaan var-
mistaa kaikissa vaiheissa. Säännöllisillä tuoteturvallisuuskyselyillä,
tarkastuksilla ja seurannalla varmistamme, että riskit hallitaan koko
tuotanto- ja toimitusketjussa.
Vaatimustenmukaisuus
Suoraan kontaktiin elintarvikkeiden kanssa päätyviin materi-
aaleihin kohdistuu paljon kansainvälistä lainsäädäntöä. Metsä
Boardin tuotteiden turvallisuus varmennetaan niiden lainsäädän-
töjen mukaisesti, joita sovelletaan tuotteiden markkina-alueilla
Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Tuoteturvallisuuden
asiantuntijatiimimme seuraa jatkuvasti lainsäädäntöjen ja
Materiaalien turvallisuus on yksi tärkeimpiä pakkausten ominaisuuksia.
Kattavalla tuoteturvallisuustyöllä varmistamme osaltamme sen, että
tuotteet ovat turvallisia kuluttajille.
Tehtaamme toimivat hyvien tuotanto-
tapojen mukaisesti (GMP), ja toimintaa
ohjaavat myös sertifioidut ISO/FSSC
22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmät,
joiden toimivuus varmennetaan vuosittain
sisäisillä ja ulkoisilla arvioinneilla.
Kaikki tuotannossa käyttämämme puukuitu
tulee kontrolloiduista tai sertifioiduista met-
sistä, ja se on jäljitettävissä. Käyttämämme
kemikaalit ovat huolellisesti valittuja ja tur-
vallisia. Kemikaalitoimittajien edellytetään
vastaavan tuoteturvallisuuskyselyymme
vuosittain.
Tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit hallitaan koko tuotanto- ja toimitusketjussa
Laadun ja turvallisuuden varmistami-
seksi tuotteemme testataan säännöl-
lisesti omissa ja ulkopuolisen tahon
tekemissä testeissä, joissa otetaan
huomioon erilaiset käyttötarkoitukset,
kuten elintarvikepakkaaminen.
Raaka-aineet Tuotanto Tuotteiden turvallisuus
Tuoteturvallisuus
50
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
vaatimusten kehittymistä. Tiimin osaamista tuetaan säännöllisellä
kouluttautumisella.
Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi tuotteemme testa-
taan säännöllisesti akkreditoiduissa laboratorioissa. Laboratorio-
analyysit yhdistettyinä yksityiskohtaisiin sisäisiin riskianalyyseihin
ovat perusta tuoteturvallisuuslausunnollemme (Product Safety
Statement), joka sisältää tuotekohtaista tietoa tuotteidemme
Huolellisella pakkaamisella, toimitus-
ketjuun kohdistuvilla vaatimuksilla ja
säännöllisillä tarkastuksilla varmistetaan
tuotteidemme puhtaus ja turvallisuus
kuljetuksen aikana ja varastoinnissa.
Korkealaatuiset kartongit takaavat
korkean suorituskyvyn ja laadun
jatkojalostuksessa. Häiriötön tuotanto
vähentää tuoteturvallisuusriskejä tuot-
teen jalostuksen kaikissa eri vaiheissa.
Pakkauksen tehtävä on osaltaan
varmistaa, että pakatut tuotteet, kuten
elintarvikkeet, ovat turvallisia kuluttajalle.
Laboratorioanalyysit ja yksityiskohtaiset
sisäiset riskianalyysit ovat perusta
tuoteturvallisuuslausunnollemme.
turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta. EU-tasolla muun
muassa elintarvikekontaktimateriaalien havaittuja riskejä ja
takaisinvetoja seurataan ja raportoidaan RASFF-ilmoitusten avulla.
Metsä Boardin tuotteisiin ei kohdistunut RASFF-ilmoituksia eikä
kartongistamme valmistettuja pakkauksia takaisinvedetty kulutta-
jilta tuotteiden turvallisuuden vuoksi vuonna 2022.
Ensikuitukartonki on turvallinen
valinta elintarvikepakkauksissa
Kuljetukset Kartongin jalostus
Tuoteturvallisuus
ja kuluttajat
Suomalainen elintarvikeyhtiö Fazer valitsi Metsä Boardin kevyen ja kierrätettävän
dispersiopäällystetyn MetsäBoard Prime FBB EB -kartongin suklaajoulukalenterinsa
pakkausmateriaaliksi. Ensikuidusta valmistettu kartonki on turvallinen valinta jouluka-
lenteriin, jossa suklaa on suorassa kontaktissa kartonkiin. ”Ensikuitukartongillamme
on neutraalit haju- ja makuominaisuudet. Sen ansiosta suklaa säilyttää erinomaisen
makunsa kuluttajalle asti, kuten on tarkoitettu”, kertoo Metsä Boardin myyntijohtaja
Olli Haaranoja.
Materiaalivalinta vähentää muovin käyttöä 1 200 kiloa vuodessa verrattuna aiemmin
käytössä olleeseen PE-päällystettyyn kartonkiin, ja lisäksi kalenterin kierrätys tehos-
tuu. Kartongin keveyden ansiosta myös kalenterikotelon hiilijalanjälki on aiempaan
verrattuna noin 25 prosenttia pienempi. Joulukalenterin materiaalimuutos on osa
Fazerin vastuullista pakkausohjelmaa.
51
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Vastuullisuuden
hallinnointi
Soveltuvan lainsäädännön lisäksi työtämme ja päätöksente-
koamme ohjaavat arvomme ja Metsä Groupin eettiset toiminta-
periaatteet (Code of Conduct). Näitä täydentävät muun muassa
henkilöstöä, yhdenvertaisuutta, tietoturvaa, kilpailuoikeutta, han-
kintaa ja ympäristöä koskevat politiikat. Toimittajilta edellytämme
sitoutumista toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier
Code of Conduct) tai toimittajien omiin vastaaviin periaatteisiin.
Eettiset toimintaperiaatteemme (Code of Conduct)
sisältävät keskeisimmät säännöt vaatimustenmukai-
suudesta, vastuullisesta liiketoiminnasta ja ihmisten
kunnioittamisesta. Marraskuussa 2022 julkaistiin
uudistettu verkkokoulutus, joka kattaa kaikki 15 eettistä
toimintaperiaatettamme ja ohjeet havaituista epäkoh-
dista ilmoittamiseen. Koko henkilöstölle suunnattu
koulutus on tarjolla kymmenellä eri kielellä.
”Uudistettu verkkokoulutus tukee meidän kaikkien
edellytyksiä toimia oikein. Näin varmistamme yhteisen
käsityksen liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyvistä
vaatimuksista ja luomme edellytykset sille, että eetti-
sesti haastavat tilanteet tunnistetaan ja osataan nostaa
esille ajoissa”, sanoo Metsä Groupissa compliancesta ja
eettisyydestä vastaava johtaja Tarja Tudor.
Eettisen toimintaperiaatteiden
verkkokoulutus uudistettiin
Olemme sitoutuneet toimimaan YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti,
ja edellytämme samaa liikekumppaneiltamme. Vuodesta 2003
lähtien tuemme YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmisoikeuk-
sia, työntekijöitä, ja ympäristöä sekä korruption vastustamista
koskevia periaatteita, sekä YK:n CEO Water Mandate -aloitetta.
Lue myös Metsä Boardin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 169–175.
52
E
S
G
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Oikein toimimisen
kulttuuri
Toimintamme
Eettiset toimintaperiaatteet ja vastuullisen
liiketoiminnan ohjaaminen
Metsä Board on sitoutunut eettisissä toimintaperiaatteissaan
(Code of Conduct) ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä vas-
tuulliseen liiketoimintaan, kuten korruption ja lahjonnan vastaiseen
toimintaan ja ympäristövastuuseen. Eettisten toimintaperiaattei-
den toteutumista ja henkilöstön vastuullisuusosaamista tuetaan
säännöllisellä koulutuksella ja eettisyysbarometrilla.
Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutus uudistettiin
marraskuussa 2022. Koulutus kattaa keskeiset yhtiössä nou-
datettavat eettiset periaatteet ja havainnollistaa liiketoiminnan
vastuullisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä esimerkkien ja
tehtävien avulla. Koko henkilöstömme tulee suorittaa eettisten
toimintaperiaatteiden verkkokoulutus joka kolmas vuosi.
Eettisten toimintaperiaatteiden lisäksi koko henkilöstön on suo-
ritettava verkkokurssit monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta
ja mukaan ottamisesta, kestävästä kehityksestä sekä tietoturvan ja
tietosuojan perusteista. Työtehtäväkohtaisesti edellytetään myös
muiden politiikkojen, kuten kilpailu-, hankinta- sekä sopimus- ja
lakiasianpolitiikan, verkkokoulutusten suorittamista. Vuonna 2022
järjestettiin myös syventävää koulutusta Metsä Groupin kilpailupo-
litiikasta usealle eri kohderyhmälle.
Vuonna 2022 toista kertaa toteutettu eettisyysbarometri mittaa
henkilöstömme kokemusta eettisyyden toteutumisesta eri näkö-
kulmista, mukaan lukien liiketoimintakäytäntöjen vastuullisuus.
Liiketoiminnan vastuullisuuden näkökulmasta eettisyysbarometri
on työkalu, joka auttaa meitä havaitsemaan kehityskohteita, jotka
liittyvät esimerkiksi korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä väärin-
käytösten ehkäisyyn. Yhtenä eettisyysbarometrin tulosten pohjalta
määriteltynä kehitystoimenpiteenä painotamme esihenkilökoulu-
tuksissa entistä enemmän sitä, että eettisiin epäkohtiin puututaan
ja epäkohdista ilmoittamiseen rohkaistaan. Eettisyysbarometrin
perusteella taloudelliset väärinkäytökset, korruptio, eturistiriidat,
yhteistyökumppaneiden päätöksentekoon vaikuttaminen epäasial-
lisesti tai tietosuojarikkomukset eivät nousseet esiin olennaisina
riskeinä. Eettisyysbarometrin tuloksista työyhteisön näkökulmasta
kerrotaan sivulla 46.
Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaniemme
vastuullisuuden varmistamisessa noudatamme asianmukaista
huolellisuutta ja teemme taustatarkastuksia osana Know Your
Business Partner -prosessia. Yhteistyökumppaniemme taustojen
tunteminen auttaa toimimaan sääntelyn mukaisesti ja hallitsemaan
kauppapakotteisiin, korruptioon, rahanpesuun, ihmisoikeuksiin
ja väärinkäytöksiin liittyviä riskejä. Lue lisää toimitusketjumme
vastuullisuudesta ja yhteistyökumppaneille tehtävistä taustatarkis-
tuksista (third-party due diligence) sivuilla 54–57.
Tavoitteemme on, että meillä vallitsee oikein toimimisen
kulttuuri ja puutumme epäkohtiin läpi arvoketjun.
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteenamme on, että koko
henkilöstömme on suorittanut Code
of Conduct -verkkokoulutuksen.
Henkilöstöstämme 70 % suoritti
marraskuussa 2022 julkaistun Code of
Conduct -verkkokoulutuksen vuoden
2022 loppuun mennessä.
100 % (99) oli suorittanut edellisen ver-
sion vastaavasta verkkokoulutuksesta.
20 21 22
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
CODE OF CONDUCT -VERKKO-
KOULUTUKSEN SUORITTANEET
%
53
E S G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Tunnemme raaka-aineidemme alkuperän ja tiedämme, millaisten
kumppaneiden kanssa teemme yhteistyötä läpi arvoketjun.
Toimitusketjun
vastuullisuus
E
S
G
Mittarit ja edistyminen
Tavoitteemme on kasvattaa sertifioidun
puukuidun osuus vähintään 90 %:iin
kaikesta käyttämästämme kuidusta
vuoden 2030 loppuun mennessä,
Käyttämämme puu täyttää aina
vähintään PEFC- ja FSC-kontrolloidun
puun vaatimukset. Vuonna 2022
käyttämästämme puukuidusta 83 %
(83) oli peräisin sertifioiduista metsistä
ja 17 % (17) oli kontrolloitua alkuperää
olevaa puuta.
18 19 20 21 22
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
2030
SERTIFIOIDUN
PUU KUIDUN OSUUS
%
>90 %
Eettinen ilmoituskanava
Rohkaisemme henkilöstöämme ja sidosryhmiämme ilmoittamaan
havaitsemistaan lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä
epäkohdista. Havainnoista voi ilmoittaa omalle esihenkilölle,
paikallisjohdolle, HR:lle, Compliance-komitealle tai eettiseen
ilmoituskanavaan (Compliance and Ethics Channel).
Kaikille avoimeen eettiseen ilmoituskanavaamme voi
tehdä ilmoituksen kymmenellä eri kielellä, halutessaan myös
anonyymisti. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen
palveluntarjoaja. Olemme sitoutuneet suojelemaan ilmoituksen
tehneiden yksityisyyttä, emmekä hyväksy negatiivisia vastatoimia
vilpittömässä mielessä ilmoittaneita kohtaan. Vuonna 2022
tietoomme ei tullut tällaisia vastatoimia.
Tutkimme kaikki eettiseen ilmoituskanavaan tai muuten
yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt. Tutkinnan
ohjauksesta vastaa Compliance-komitea, johon kuuluvat Metsä
Groupin lakiasioista, compliancesta ja sisäisestä tarkastuksesta
vastaavat johtajat. Komitean tehtäviin kuuluu myös valvoa, että
tutkintojen seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan
samanlaisissa tapauksissa ja että korjaavat toimenpiteet ovat
riittävät. Ilmoitamme laittomasta toiminnasta viranomaisille. EU:n
ilmoittajansuojeludirektiivin edellyttämät muutokset on huomioitu
toimintamaissamme eettisen ilmoituskanavan osalta, tietoomme
tulevien ilmoitusten tutkinnassa ja ilmoittajien suojelussa.
Ilmoitukset jaotellaan luokkiin petokset tai muu rikollinen
toiminta, korruptio ja lahjonta, kilpailuoikeus, eturistiriidat, henki-
löstöön liittyvät asiat, syrjintä, yksityisyyden suoja ja tietoturva,
työturvallisuus, ympäristö, toimittajien eettisten toimintaperiaat-
teiden rikkomukset sekä muut ilmoitukset. Vuonna 2022 Metsä
Boardissa tehtiin tutkintaan johtaneita ilmoituksia kaikkiaan 6
(10). Yksikään tapaus ei johtanut oikeuskäsittelyyn, viranomais-
tutkintaan tai sakkoihin eikä koskenut korruptiota, lahjontaa,
ihmisoikeusloukkauksia, lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä.
54
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Toimintamme
Vastuullinen toimitusketju
Meille on tärkeää, että myös asiakkaamme, toimittajamme ja muut
yhteistyökumppanimme toimivat vastuullisesti. Käytämme paikal-
lisia toimittajia aina kun se on mahdollista. Vuonna 2022 kaikista
hankinnoistamme 81 prosenttia (78) tuli Suomesta ja Ruotsista,
joissa tuotantolaitoksemme sijaitsevat. Toimitusketjumme
vastuullisuus varmistetaan erikseen puun ja kuidun sekä muiden
raaka-aineiden ja palveluiden osalta.
Puunhankinta
Puunhankinnassa toimintaamme ohjaavat ympäristöpolitiikka,
Metsä Groupin metsien käytön ja hoidon periaatteet sekä PEFC- ja
FSC® -alkuperän seurantajärjestelmien vaatimukset.
Puunhankinnastamme vastaavat Metsä Groupin puunhankinta-
ja metsäpalvelut. Kartongin tuotannossa käytettävät massat
valmistetaan Metsä Boardin omissa kemihierre- ja sellutehtaissa
tai osakkuusyhtiö Metsä Fibren sellutehtaissa. Puukuidun alkupe-
rän tunteminen, omavaraisuus massoissa ja kemikaalien hallinta
tuotannon kaikissa vaiheissa varmistavat kuidun saatavuuden,
tuotteiden tasaisen korkean laadun sekä katkeamattoman
tuoteturvallisuusketjun.
Tavoitteemme on 100-prosenttisesti
vastuullinen toimitusketju, jota arvioi-
daan toimittajien sitoutumisella eettisiin
toimintaperiaatteisiin sekä taustatar-
kastusten ja vastuullisuusarvioinnin
läpäisyllä.
Vuonna 2022 ostoistamme 99 % (98) tuli toimittajilta, jotka ovat sitoutuneet eettisiin
toimintaperiaatteisiimme. Know Your Business Partner -taustojen tarkastuksen läpäis-
seiden toimittajien osuus kokonaishankinnoistamme oli 96 % (92). Merkittävimmille
toimittajillemme ja mahdollisille riskitoimittajille suunnatun erillisen vastuullisuusar-
vioinnin vaatimukset täyttää 63 % (54) toimittajistamme kokonaisostojen mukaan
laskettuna.
Tavoitteemme on tietää kaikkien
raaka-aineidemme ja pakkausmateri-
aaliemme valmistusmaa vuoteen 2030
mennessä.
Vuonna 2022 alkuperä, vähintään
valmistusmaa, tunnettiin 97 % (98)
raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien
kokonaisostoista (euroissa).
100
80
60
40
20
0
19 20 21 22 TAVOITE
2030
RAAKA-AINEIDEN
JÄLJITETTÄVYYS
%
100
80
60
40
20
0
100
80
60
40
20
0
TAVOITE
2030
TAVOITE
2030
TAVOITE
2030
TOIMITTAJIEN
SITOUTUMINEN
EETTISIIN TOIMINTA-
PERIAATTEISIIN
%
TOIMITTAJIEN
TAUSTA TARKASTUS
LÄPÄISTY
%
TOIMITTAJIEN
VASTUULLISUUS-
ARVIOINTI LÄPÄISTY
%
100
80
60
40
20
0
19 20 21 22 19 20 21 22 19 20 21 22
55
E S G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Jotta asiakkaamme voivat ostaa sertifioitua kartonkia tai sellua,
sekä metsien että puun alkuperän seurantajärjestelmän pitää olla
sertifioituja.
Metsäsertifioinneissa määritellään tarkat kriteerit metsänhoi-
don ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Vaa-
timukset kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden
turvaamiseen, metsien kasvun ylläpitoon ja alkuperäiskansojen
oikeuksien turvaamiseen. Metsäsertifiointi edellyttää, että
ulkopuolinen akkreditoitu arvioija auditoi sertifioituja metsäalueita
ja toteutettuja toimenpiteitä säännöllisesti. Metsä Groupin
käytäntö on, että myös sertifioimattomissa metsissä noudatetaan
ja seurataan monimuotoisuuteen ja ympäristöön sekä sosiaaliseen
vastuuseen ja lakeihin liittyviä vaatimuksia, jotta kontrolloidulle
puulle asetetut kriteerit täyttyvät.
Puun alkuperän seurantajärjestelmämme arvioidaan vuosittain
sisäisillä ja kolmannen osapuolen tekemillä auditoinneilla. Auditoin-
nit kattavat Metsä Groupin eri liiketoiminnot metsästä valmiiseen
tuotteeseen asti. Auditoinneissa seurataan puuntoimittajien
ja korjuuyrittäjien toimintaa sekä puukuidun jäljitettävyyttä
omissa prosesseissamme. Auditoinneissa tarkastetaan monia
ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita, kuten puun
laillinen alkuperä, alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen,
työturvallisuus sekä sertifiointistandardien mukaiset puukuidun
jäljitys- ja laskentakäytännöt. Näin varmistamme puun kestävän
alkuperän sekä tuotannossa käytetyn sertifioidun puun osuuden.
Jos auditoinneissa havaitaan poikkeamia, toteutamme korjaavat
toimenpiteet välittömästi.
Vuonna 2022 puunkäyttömme oli yhteensä 8,3 miljoonaa
kuutiometriä (8,3 milj. m
3
). Määrä sisältää Metsä Boardin omaan
sellu- ja kemihierretuotantoon käytetyn puun sekä Metsä Fibreltä
ostettuun selluun käytetyn puun. Metsä Boardin käyttämästä
puusta tuli 12 prosenttia tuli sahateollisuuden sivuvirroista,
hakkeesta. Puunhankinnassa sertifioitu puu asetetaan etusijalle ja
maksamme siitä korkeampaa hintaa. Kaikesta käyttämästämme
puukuidusta 83 prosenttia (83) oli peräisin sertifioiduista metsistä
ja 17 prosenttia (17) oli kontrolloitua puuta. Kaikki käytetty
puukuitu täyttää PEFC- ja FSC-alkuperän seurantajärjestelmien
vaatimukset.
Sertifioidun puukuidun saatavuus on rajallista – maailman
metsistä noin 11 prosenttia on sertifioituja. Venäjän helmikuussa
Asiakas Kartonki-, sellu- ja
kemihierretehtaat
Puunhankinta ja
metsäpalvelut
Metsänomistajat
Metsäsertifiointi ja alkuperän
seurantajärjestelmämme mahdollis-
tavat sen, että asiakkaamme voivat
kertoa tuotteen vastuullisuudesta
omille asiakkailleen. Sertifiointi ja
jäljitettävyys varmistavat, että tuot-
teessa käytetty puu tulee kestävästi
hoidetuista metsistä.
Kartongin tuotannossa käytettävät
massat valmistetaan Metsä Boardin
omissa kemihierre- ja sellutehtaissa
tai osakkuusyhtiö Metsä Fibren
sellutehtaissa. Tehtaat ostavat
kaiken käyttämänsä puun Metsä
Groupin puunhankinnalta. Tehdas
kirjaa hankkimansa puun määrän,
alkuperän ja sertifioinnin sekä var-
mistaa laskennalla, että sertifioituja
tuotteita myydään sisään tulevan
sertifioidun määrän mukaisesti.
Sertifiointitieto on nähtävissä tilauk-
sessa ja sen asiakirjoissa.
Kaikki puu voidaan jäljittää kartto-
jen, tietojärjestelmiin merkittyjen
tietojen ja erilaisten dokumenttien
avulla.
Metsä Groupin puunhankinta laskee
ostetun puun sertifiointiosuuden
ja myy vastaavan määrän puuta
sertifioituna tehtaille. Myös ei-serti-
fioidulta puulta vaadimme vastuul-
lista alkuperää, ja puu täyttää aina
vähintään PEFC- ja FSC-kontrolloi-
dun puun vaatimukset.
Suurin osa käyttämästämme
puusta tulee PEFC- tai FSC-serti-
fioiduista pohjoisista metsistä. Met-
sänomistaja on osaltaan sitoutunut
metsäsertifioinnin vaatimuksiin.
Metsä Group ja ulkoiset auditoijat
todentavat kestävän metsänhoidon
muun muassa hakkuukohteiden
auditoinneilla.
PEFC/02–31–92
FSC®-C001580
Kaikki käyttämämme puukuitu voidaan jäljittää
Arvoketjussamme kaikki puun ja kuidun käsittelyyn osallistuvat osapuolet
noudattavat PEFC- ja FSC -alkuperän seurantajärjestelmien vaatimuksia.
Siten käyttämämme puukuitu on jäljitettävissä.
56
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta
Muuta kuin puuta tai kuitua toimittavien toimittajien, kuten
kemikaalien, koneiden, laitteiden, kuljetusten ja muiden palveluiden
toimittajien, vastuullisuus varmistetaan keskitetysti Metsä Groupin
hankintaprosessissa. Näitä ovat muun muassa kemikaalien,
koneiden, laitteiden, kuljetusten ja muiden palveluiden toimittajat.
Hankintaprosessiimme sisältyy useita riskinhallinnan välineitä:
• Toimittajiin kohdistuvat vähimmäisvaatimukset on kirjattu
toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of
Conduct). Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on
asetettu vaatimukset ihmisoikeusvastuun, terveyden, turval-
lisuuden ja ympäristövastuun toteutumisesta sekä suositus
kasvihuonekaasujen päästötavoitteiden asettamiseksi. Eettiset
toimintaperiaatteemme ovat osa hankintasopimuksiamme,
ja kaikkien toimittajiemme on sitouduttava niihin tai omiin
vastaavan tasoisiin periaatteisiin. Lisäksi sopimuksissa voi olla
muita vastuullisuusvaatimuksia.
• Arvioimme toimittajien valintaprosessissa kaikkien toimitta-
jiemme vastuullisuusriskejä käyttämällä riskimaaluokituksia.
Lisäksi analysoimme kategoriakohtaisia riskejä.
• Valtaosalle toimittajista tehdään taustatarkastus (third-party
due diligence) osana Know Your Business Partner -prosessia.
Taustatarkastusten avulla parannamme ymmärrystä siitä,
keiden kanssa toimimme, ja siten pienennämme riskiä laitto-
maan toimintaan osallistumisesta. Tarkastuksessa selvitetään
asiakkaan, toimittajan tai muun yhteistyökumppanin taustat
kauppapakotteiden, rahanpesun, korruption, ihmisoikeuslouk-
kauksien sekä muiden keskeisten riskien osalta.
• Merkittävimmille toimittajille ja mahdollisille riskitoimittajille
tehdään erillinen vastuullisuusarviointi, joka koostuu toimittajan
itsearviointilomakkeesta, vastausten analysoinnista, ja mahdol-
lisista suosituksista toimittajan toiminnan kehittämiseksi.
• Metsä Group tai ulkoinen taho auditoi osan toimittajista.
Auditoinneissa keskitymme esimerkiksi siihen, miten toimittajat
varmistavat ympäristöasiat, työturvallisuuden ja laadun
toiminnassaan. Olemme kouluttaneet auditoijat havainnoimaan
pakkotyöhön ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä riskejä.
• Selvitämme raaka-aineidemme ja pakkausmate-
riaaliemme alkuperän, vähintään valmistusmaan,
tuoteturvallisuuskyselyillä.
• Edellytämme, että toimittajamme täyttävät myös tuotteiden
puhtautta ja turvallisuutta koskevat vaatimuksemme
(s. 50–51).
• Seuraamme vastuullisuuden kehittymistä niiden toimittajien
osalta, joille olemme suositelleet kehitystoimenpiteitä.
• Hankintaorganisaatiomme henkilöstöltä edellytämme muun
muassa hankinta-, sopimus- ja kilpailupolitiikan verkkokoulu-
tusten suorittamista.
Vuonna 2022 kehitimme edelleen raaka-aineiden, kuten prosessi-,
perus- ja päällystyskemikaalien, sekä pakkausmateriaalien jäljitet-
tävyyttä. Tavoitteena on, että tiedot raaka-aineiden tuotantomaista
ovat kiinteämmin osa riskianalyysejä, ja että toimittajien tausta-
tarkastuksia ja -auditointeja voitaisiin kohdentaa yhä paremmin
riskimaiden toimittajiin. Vuonna 2022 ulkoinen osapuoli auditoi 14
(17) ja Metsä Group auditoi 2 (0) toimittajaamme.
2022 aloittama sota Ukrainassa on vähentänyt saatavilla olevan
sertifioidun puun määrää, sillä metsäsertifiointistandardit kielsivät
kevään 2022 aikana venäläisen ja valkovenäläisen puun käytön
PEFC- ja FSC-sertifioiduissa sekä kontrolloitua puuta sisältävissä
tuotteissa. Metsä Board on puunkäytössään pystynyt säilyttämään
korkean sertifiointiasteen, koska metsien sertifiointiaste tärkeim-
millä puunhankinta-alueillamme on hyvä, Suomessa noin 90
prosenttia ja Ruotsissa noin 65 prosenttia.
Lue myös metsien monimuotoisuudesta ja hiilensidonnastaä (s. 27–29)
Suomi ���������������������������������� 60 %
Ruotsi ���������������������������������� 32 %
Baltian maat �������������������������� 7 %
Venäjä* ����������������������������������� 1 %
PUUNHANKINTA-ALUEET 2022
* Puunhankinta Venäjältä lopetettiin maaliskuussa 2022
57
E
S
G
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
Vaikuttamistyömme keskittyy sääntelyn kehittämiseen kansalli-
sella ja Euroopan unionin tasolla. Kartonki- ja pakkausteollisuudelle
keskeisiä aiheita EU-tasolla ovat kiertotalouden edistäminen,
kestävä tuotepolitiikka, ekosuunnitteluasetusehdotus, pakkaus- ja
pakkausjäteasetusehdotus sekä kestävän rahoituksen taksonomia.
Keskeiset jäsenyydet organisaatioissa
Metsä Board edistää kuitupohjaisten pakkausten kierrätettä-
vyyttä ja osallistuu koko pakkausarvoketjun yhteen kokoavan
4evergreen-allianssin toimintaan. Vuonna 2022 edustajamme
toimivat 4evergreenin ohjausryhmässä ja yhteiskuntasuhteiden
asiantuntijaryhmässä.
Lisäksi edistämme kuitupohjaisten ympäristön ja terveyden kan-
nalta vastuullisten elintarvikepakkausten käyttöä ja osallistumme
kartonginvalmistajia ja pakkausten jalostajia edustavan European
Paper Packaging Alliancen, EPPAn, toimintaan. Osana Metsä Grou-
pia olemme aktiivinen jäsen eurooppalaisessa paperi- ja selluteolli-
suuden etujärjestössä Cepissä (Confederation of European Paper
Industries), joka tukee EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius
vuoteen 2050 mennessä. Metsä Groupin pääjohtaja toimii Cepin
hallituksen puheenjohtajana.
Olemme myös mukana useissa kansallisen tason edunvalvon-
taorganisaatioissa. Näistä tärkeimmät ovat Metsäteollisuus ry
Suomessa, Skogsindustrierna Ruotsissa, ja Die Papierindustrie
Saksassa.
Vuonna 2022 Metsä Board maksoi kaiken kaikkiaan 650 000
euroa jäsenmaksuja toimialajärjestöille. Metsä Groupin emoyhtiö
Metsäliitto Osuuskunta on rekisteröitynyt Euroopan parlamentin,
Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston yhteiseen
avoimuusrekisteriin ja allekirjoittanut avoimuusrekisterin
käytännesäännöt.
Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun osana Metsä Groupia. Keskitymme edis-
tämään biokiertotaloutta sekä metsien, metsäteollisuuden ja puupohjaisten tuotteiden
asemaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Lisäämme ymmärrystä ensikuidusta kuitukierron mahdollistajana, puukuitupohjaisten
pakkausmateriaalien hyödyistä sekä tuote- ja elintarviketurvallisuudesta.
”Aktiivisella ja tiedepohjaisella
vaikuttamisella voidaan parantaa
sääntelyn toiminnallisuutta ja
ympäristövaikutuksia”, Metsä
Boardin viestintäpäällikkö Ritva
Mönkäre ja Metsä Groupin Brys-
selissä toimiva yhteiskuntasuhde-
johtaja Tytti Peltonen sanovat.
58
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Kertakäyttöiset kuitupakkaukset
tuovat ympäristöetuja
Kertakäyttöiset kuitupakkaukset ovat noutoruokaa myyvissä
ravintoloissa ympäristön kannalta parempi ratkaisu kuin
uudelleenkäytettävät pakkaukset, selviää EPPAn vuonna
2022 julkaisemasta elinkaariarvioinnista (LCA), jonka toteutti
riippumaton konsulttiyhtiö Ramboll. Elinkaarensa aikana
kertakäyttöiset mukaan otettavat kuitupakkaukset muun
muassa tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja kuluttavat
vähemmän vettä kuin uudelleenkäytettävät astiat. Saman-
kaltaiseen tulokseen päädyttiin myös EPPAn vuotta aiemmin
julkaisemassa Rambollin tekemässä elinkaariarvioinnissa,
jossa tutkittiin eurooppalaisissa pikaruokaravintoloissa paikan
päällä käytettävien pakkausten ympäristövaikutuksia.
Lue lisää tutkimuksesta osoitteesta eppa-eu.org
Avoimet ovet -tapahtuma
kiinnosti Simpeleellä
Simpeleen kartonkitehtaan avoimet ovet -tapahtuma
syyskuussa 2022 houkutteli runsaasti opiskelijoita ja muita
asukkaita Simpeleeltä ja lähikunnista. Kartonkitehtaan esittelyn
lisäksi Metsä Groupin muut liiketoiminta-alueet ja tuotteet
olivat esillä. ”Oli hienoa nähdä, että tehtaamme ja sen toiminta
kiinnostavat. 1 300 kävijää oli todella positiivinen yllätys.
Tehdaskierros oli monelle päivän kohokohta”, kertoo Simpeleen
tehtaanjohtaja Timo Tallinen. Tehtailla järjestettävät avoimet
ovet on Metsä Boardilla vakiintunut tapa kertoa toiminnastaan
paikallisille asukkaille ja muille asiasta kiinnostuneille.
Kannustamme lapsia
ja nuoria liikkumaan
Metsä Group on Suomen Urheiluliiton (SUL) lasten ja nuorison
yleisurheilun pääyhteistyökumppani. SUL järjestää vuosittain
eri puolilla Suomea noin 500 Seurakisaa, joihin tavoitellaan
noin 30 000 noin 5–15-vuotiasta lasta ja nuorta. Seurakisojen
tavoitteena on rohkaista lapsia turvallisella ja iloisella tavalla
tutustumaan eri lajeihin ja monipuoliseen harrastamiseen.
59
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
TEHDASKOHTAISET TIEDOT
Taulukon tiedot on riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia (rajoitettu varmennus). Varmennuslausunto löytyy sivulta 68.
Tehdas Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Husum Muut
6)
Yhteensä
MAA SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI RUOTSI
Henkilöstö
Työntekijöiden lukumäärä, FTE
1)
54 84 128 143 273 193 192 693 488 2 248
TRIF-tapaturmataajuus
2)
0 6,7 9,1 7,8 6,3 21 6,1 6,0 6,7
LTA1F-tapaturmataajuus
3)
0 6,7 4,5 7, 8 4,2 18 6,1 4,3 5,4
Sairauspoissaolot, %
4)
7 3,1 4,5 5,1 4,6 7,2 6,4 6 4,9
Johtamisjärjestelmät
ISO 9001 x x x x x x x x
ISO 14001 x x x x x x x x
ISO 50001 x x x x x x x x
ISO 45001 x x x x x x x x
ISO 22000 x x x x x x x x
FSSC 22000
x x x x x
Puun alkuperän hallintajärjestelmä
PEFC x x x x x x x x
FSC® x x x x x x x x
Päästöt ilmaan (t)
Biogeeninen hiilidioksidi (CO
2
0 168 978 0 118 611 177 268 1 072 0 1 484 972 1 950 901
Fossiilinen hiilidioksidi (CO
2
, Scope 1) 26 969 8 307 6 884 16 873 43 301 70 545 0 63 158 236 037
Rikki (SO
2
)
5)
0 29 0 53 81 0 0 255 418
Hajurikkiyhdisteet (TRS) 0 0 0 0 0 0 0 60 60
Typen oksidit (NO
2
:na) 14 103 3 81 126 48 0 851 1 226
Hiukkaset 10 8 0 5 2 0 0 260 285
Päästöt veteen (t)
Orgaaniseen aineeseen sitoutunut
kloori (AOX)
0 0 0 0 0 0 0 50 50
Kemiallinen hapenkulutus (COD) 679 892 264 154 225 166 512 7 476 10 368
Biologinen hapenkuluttus (BOD)
6)
5 40 30 11 27 45 165 323 647
Kokonaisfosfori 0 2 1 1 1 1 1 15 23
Kokonaistyppi 4 14 31 13 9 1 10 90 172
Kiintoaine, yhteensä 40 123 124 78 40 29 95 988 1 517
Vedenkäyttö (1 000 m
3
)
Vedenotto 6 414 13 821 9 625 4 292 27 372 3 803 0 44 640 109 967
Jätevesi 563 2 999 7 706 3 026 4 514 2 469 2 890 34 573 58 740
Jätteet ja sivutuotteet (t)
Hyödynnetyt sivutuotteet ja jätteet 21 410 20 493 5 800 23900 23 110 5 833 11 232 57 749 169 527
Kaatopaikkajäte 0 4,8 101 3,8 0 0,00 54 0 163
Vaarallinen jäte 42 293 4 24 87 58 27 424 960
1)
FTE = Työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä 31.12.2022
2)
Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, TRIF = tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit. TRIF-taajuus sisältää poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lisäksi
ne työtapaturmat, jotka vaativat korvaavaa työtä tai lääketieteellistä hoitoa. Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy Yhteensä-lukuun helmikuun 2022 loppuun asti.
3)
LTA1-tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. LTA1-taajuus sisältää vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon, pois lukien tapaturmapäivä, johtaneet työtapaturmat.
Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy Yhteensä-lukuun helmikuun 2022 loppuun asti.
4)
% teoreettisesta työajasta. Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy Yhteensä-lukuun helmikuun 2022 loppuun asti.
5)
Sisältää laskennallisesti myös TRS:n (Husum)
6)
Sisältää myynti- ja logistiikkatoimintojen, johdon ja tytäryhtiöiden henkilöstön. Tuotanto, päästöt ja jätteet, jotka ovat peräisin Äänevoiman ulkoiseen käyttöön myydyn energian
tuotannosta. Henkilöstöluku Muut sisältyy Metsä Boardin kokonaislukuihin.
Lisenssikoodit: PEFC/02–31–92 ja FSC®-C001580
60
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
TUOTANTOKAPASITEETIT
Kartonkitehtaat
Tonnia Maa Koneet Taivekartonki
Valkoiset
kraftlainerit Yhteensä
Tampere (Tako) Suomi 2 210 000 210 000
Kyröskoski (Kyro) Suomi 1 190 000 190 000
Äänekoski Suomi 1 260 000 260 000
Simpele Suomi 1 300 000 300 000
Kemi Suomi 1 425 000 425 000
Husum Ruotsi 2 400 000 250 000 650 000
Yhteensä 8 1 360 000 675 000 2 035 000
Sellu- ja kemihierretehtaat
Tonnia Maa
Kemiallinen
sellu Kemihierre Yhteensä
Husum Ruotsi 730 000 730 000
Joutseno Suomi 360 000 360 000
Kaskinen Suomi 390 000 390 000
Yhteensä 730 000 750 000 1 480 000
Metsä Fibren sellutehtaat
1)
Tonnia Maa
Kemiallinen
sellu Yhteensä
Äänekoski Suomi 1 300 000 1 300 000
Kemi Suomi 610 000 610 000
Rauma Suomi 650 000 650 000
Joutseno Suomi 690 000 690 000
Yhteensä 3 250 000 3 250 000
1)
Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia
YMPÄRISTÖLUPIIN LIITTYVÄT POIKKEAMAT
Vuonna 2022 Metsä Boardin tehtailla ei tapahtunut ympäristöpoikkeamia tai luparajaylityksiä, jotka olisivat aiheuttaneet merkittäviä
ympäristövaikutuksia, valituksia, korvauksia tai merkittävää mediajulkisuutta. Ympäristölupien raja-arvoylitykset kuukausitasolla on
kirjattu seuraavaan taulukkoon. Kaikista tapauksissa on tehty ilmoitus viranomaisille ja toteutettu korjaavat toimenpiteet.
Raja-arvoylityksiä ei tapahtunut neljännesvuosi- tai vuositasolla.
Taulukon tiedot on riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia (rajoitettu varmennus). Varmennuslausunto löytyy sivulta 68.
Tehdas Tapahtumat Korjaavat toimenpiteet
Äänekoski Jäteveden puhdistamon kiintoaineen poiston tehokkuus ei
täyttänyt lupaehtoja elokuussa.
Flokkauskemikaalin syötön tarkastus ja korjaus.
Kyro Jäteveden fosforin kuukausittaisen luparajan ylitys
syyskuussa.
Jäteveden puhdistamon ilmastuksen ja prosessin säätö.
Kyro Jäteveden fosforin ja kiintoaineen kuukausittaisten
luparajojen ylitys marraskuussa.
Prosessin tarkempi säätö tehtaan huoltoseisokin
yhteydessä.
Tako Jäteveden kiintoainepitoisuuden kuukausittaisen
luparajan ylitys marraskuussa.
Tarkempi näytteenotto, kyseessä todennäköisesti
näytteenottovirhe.
61
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
KOODI MITTARI KATEGORIA KOMMENTIT JA VIITTEET
Kasvihuonekaasujen päästöt
RR-PP-110a.1. Maailmanlaajuiset Scope 1 -päästöt
(brutto)
Kvantitatiivinen 236 037 tonnia fossiilisia Scope 1 -hiilidioksidipäästöjä.
Raportoimme myös fossiiliset Scope 2 -hiilidioksidipäästöt ja Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöt sekä biogeeniset hiilidioksidipäästöt (s. 33).
Scope 1:n ja 2:n osalta muiden kasvihuonekaasujen päästöt on arvioitu
hyvin vähäisiksi ja raportoinnin kannalta epäolennaisiksi.
RR-PP-110a.2 Keskustelu pitkän ja lyhyen aikavä-
lin strategiasta tai suunnitelmasta
Scope 1 -päästöjen hallitsemiseksi,
päästövähennystavoitteet ja analyysi
suorituskyvystä suhteessa näihin
tavoitteisiin.
Keskustelu ja
analyysi
Tavoitteemme on vähentää Scope 1 ja markkinaperusteisia Scope 2
-päästöjämme 100 prosenttia vertailuvuodesta 2018 vuoteen 2030
loppuun mennessä. Tavoitteen mukaan kaikki tehtaamme luopuvat
fossiilisten energianlähteiden käytöstä, ja siten fossiiliset Scope 1
ja Scope 2 -päästömme vähenevät nollaan. Vuosina 2018−2022
Scope 1 ja 2 -päästömme tuotetonnia kohtia vähenivät 33 prosenttia
(s. 32−33).
Ilmanlaatu – Päästöt ilmaan
RR-PP-120a.1 NO
X
(lukuun ottamatta N
2
O) Kvantitatiivinen 1 226 tonnia (NO
2
:na)
SO
2
Kvantitatiivinen 418 tonnia
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Kvantitatiivinen Tuotantoprosessimme eivät aiheuta suuria määriä VOC-yhdisteitä,
eikä niihin ole säännöllistä mittausvelvollisuutta. Siksi Metsä Board ei
pidä VOC-yhdisteitä olennaisina raportoinnin kannalta.
Partikkelit (PM) Kvantitatiivinen 285 tonnia
Vaaralliset ilman epäpuhtaudet (HAP) Kvantitatiivinen Tuotantoprosessimme eivät aiheuta suuria määriä HAP-yhdisteitä,
eikä niihin ole säännöllistä mittausvelvollisuutta. Siksi Metsä Board ei
pidä HAP-yhdisteitä olennaisina raportoinnin kannalta.
Energianhallinta
RR-PP-130a.1 Energian kokonaiskulutus Kvantitatiivinen 8 561 GWh (GRI:n mukaisesti, loppukäyttö)
Vakiintuneen käytännön mukaan raportoimme energiankulutuksen
gigawattitunteina ja perustuen alempiin lämmitysarvoihin (s. 34−35)
Verkkosähkön osuus Kvantitatiivinen 22 %
Biomassan osuus Kvantitatiivinen 67 %
Muiden uusiutuvien energianlähteiden
osuus
Kvantitatiivinen 3 %
Uusiutuvien energialähteiden lisäksi fossiilittomasti tuote-
tulla ydinvoimalla on merkittävä rooli, jotta saavutamme
fossiilittomuustavoitteemme.
Itsetuotetun energian määrä Kvantitatiivinen 4 941 GWh
Tästä määrästä 4 345 GWh oli uusiutuvaa energiaa ja 67 GWh myytiin
Metsä Boardin ulkopuolelle. Myyty energia pohjautui pääosin biopoh-
jaisiin energialähteisiin.
Riskit ja epävarmuustekijät liittyen
biomassan käyttöön energialähteenä
Keskustelu ja
analyysi
Käyttämämme biomassa perustuu pääosin tuotantomme ja puunhan-
kintamme ohessa syntyvien mustalipeän, kuoren, ja hakkuutähteiden
hyödyntämiseen. Biomassalle on tehty riskien tarkastelu, ja kaikki
käyttämämme biomassa on EU-sääntelyn mukaisesti ilmastoneutraa-
lia ja täyttää EU:n kestävyyskriteerien vaatimukset. Jos kestävyyskri-
teerit pidemmällä aikavälillä muuttuvat, on mahdollista, että biomas-
san energiakäytölle allokoidaan joiltain osin lisäkustannuksia.
Raportointi
SASB-standardin mukaisesti
Raportointimme vuodelta 2022 noudattaa SASB Pulp & Paper Products -toimialastandardia,
joka kuuluu SASB:n Renewable Resources & Alternative Energy -toimialaluokkaan. Taulukossa
on viittaukset tarkempiin tietoihin. Taulukon tiedot on riippumattoman kolmannen osapuolen
varmentamia (rajoitettu varmennus). Varmennuslausunto löytyy sivulta 68.
62
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
KOODI MITTARI KATEGORIA KOMMENTIT JA VIITTEET
Vesihuolto
RR-PP-140a.1 Vedenotto Kvantitatiivinen 109 901 (1 000 m³) pintavettä
65 (1 000 m³) pohjavettä
Lähes 100 prosenttia käyttämästämme prosessi- ja jäähdytysvedestä
on pintavettä. Pohjavettä käytämme lähinnä hygienia-, laboratorio-
yms. tarkoituksiin.
Veden kokonaiskulutus, prosent-
tiosuus suuren tai erittäin suuren
vesistressin alueita
Kvantitatiivinen 4 399 (1 000 m³) vedenkulutus
Kaikesta käyttämästämme vedestä 96 prosenttia palautetaan käytön
jälkeen takaisin vesistöihin, ja noin 4 prosenttia haihtuu prosessissa
ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin (s. 40−41). Luku perustuu arvioon, jossa
on huomioitu suora vedenotto ja raaka-aineiden sisältämä vesi (s. 67).
0 prosenttia käyttämästämme prosessi- ja jäähdytysvedestä on pe-
räisin korkean tai erittäin korkean vesistressin alueilta (WRI Aqueduct
Water Risk Atlas).
RR-PP-140a.2 Kuvaus vesihuoltoon liittyvistä riskeis-
tä ja keskustelu strategioista ja käytän-
nöistä näiden riskien lieventämiseksi.
Keskustelu ja
analyysi
Kaikki tehtaamme sijaitsevat alueilla, joissa on runsaat vesivarat, eikä
vedenkäyttömme heikennä muiden osapuolien veden saatavuutta.
Yhtiötasolla vesiriskit arvioidaan osana yleistä riskinarviointiproses-
sia kaksi kertaa vuodessa. Tuotantolaitoksillamme riskiarviointeja
tehdään säännöllisesti sertifioitujen johtamisjärjestelmien mukaisesti.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa myös veteen
liittyviä riskejä (s. 36−37). Tavoitteemme vähentää prosessiveden
käyttöä 30 prosenttia tuotetonnia kohti vuosina 2018−2030 pienentää
vesiriskiämme (s. 40−41).
Toimitusketjun hallinta
RR-PP-430a.1 Puukuidun prosenttiosuus, joka on
peräisin 1) kolmannen osapuolen ser-
tifioimilta metsäalueilta ja kunkin stan-
dardin prosenttiosuus ja 2) muiden
kuituhankintaan liittyvien standardien
prosenttiosuus
Kvantitatiivinen 83 prosenttia käyttämästämme puukuidusta on peräisin PEFC- tai
FSC®-sertifioiduista metsistä, ja 17 prosenttia kuidusta täyttää PEFC-
ja FSC-kontrolloidun puun kriteerit. Siten käyttämämme puukuitu on
jäljitettävissä (s. 54−57). PEFC- ja FSC-sertifioidun puukuidun ominai-
suudet eivät näkemyksemme mukaan eroa toisistaan, emmekä siksi
raportoi näiden osuuksia erikseen.
RR-PP-430a.2 Kierrätetyn kuidun hankintamäärä Kvantitatiivinen 0 tonnia
Metsä Board tuottaa ensiluokkaisia kartonkeja, jotka valmistetaan
jäljitettävästä ensikuidusta, joka soveltuu myös vaativiin ja korkeaa
hygieniaa edellyttäviin loppukäyttöihin. Edistämme kiertotaloutta koko
arvoketjussamme (s. 8−9, 24−25, 30−31). Elinkaarianalyysimme ovat
osoittaneet, että ensikuitukartongistamme valmistetun pakkauksen
hiilijalanjälki on jopa 50 yli prosenttia pienempi kuin jäykkyydeltään
vastaavanlaisen kierrätyskuitukartongista valmistetun pakkauksen
(2019). Metsä Board on varautunut metsien käyttöön liittyviin maine-
ja fyysisiin riskeihin (s. 36−37).
Toiminnan mittarit
RR-PP-000.A Sellun tuotanto Kvantitatiivinen 1 409 000 tonnia (kemiallinen sellu ja BCTMP)
RR-PP-000.B Paperin tuotanto Kvantitatiivinen 1 890 000 tonnia (taivekartonki ja valkoinen kraftlaineri)
RR-PP-000.C Hankitun puukuidun määrä yhteensä Kvantitatiivinen 8,3 miljoonaa m³. Yhtiömme vakiintunut tapa on ilmoittaa määrä
kuutiometreinä, ei tonneina (s. 55− 57).
63
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Raportoi organisaation hallinto- ja ohjausjärjestelmän ilmastoon liittyvissä riskeissä ja mahdollisuuksissa.
a) Kuvaa hallituksen valvontaa ilmastoon
liittyvissä riskeissä ja mahdollisuuksissa.
VK: Vastuullisuuden johtaminen s.20–21
CG: Riskienhallinta s. 174
b) Kuvaa johdon roolia ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuk-
sien arvioinnissa ja hallinnassa.
VK: Vastuullisuuden johtaminen s. 20–21
CG: Riskienhallinta s. 174
Strategia
Raportoi ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien todelliset ja mahdolliset vaikutukset organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelli-
seen suunnitteluun niiltä osin kuin tieto on olennaista.
a) Kuvaa organisaation tunnistamat lyhyen,
keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastoon
liittyvät riskit ja mahdollisuudet.
VK: Strategia s. 8–9
VK: Toimintaympäristö s. 12–14
VK: Tuote- ja palvelukehitys s. 16–17
VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 36−37
VK: Vastuulliset tuotteet s.30–31
HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 85–88
CG: Riskienhallinta s. 174
b) Kuvaa ilmastoon liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien vaikutusta organisaation
liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen
suunnitteluun.
VK: Strategia s. 8–9
VK: Vastuullisuuden johtaminen s. 20–21
VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 36−37
HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 85–88
CG: Riskienhallinta s. 174
c) Kuvaa organisaation strategian häiriönsietokykyä huomioiden
erilaiset ilmastoon liittyvät skenaariot, mukaan lukien 2°C tai alhai-
sempi skenaario.
Metsä Boardin strategian mukaisesti yhtiöllä on kaikki tehtaat kattava suunni-
telma hiilidioksidin (Scope 1 ja Scope 2, markkinaperusteinen) nollapäästöjen
saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä. Päästötavoite on tieteeseen
perustuva ja SBTi:n hyväksymä (1,5°C tavoitetaso). Myös kaikkien raaka-ainei-
den osalta tavoitellaan fossiilittomuutta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja
vähähiiliseen tulevaisuuteen sopeutumiseksi on tehty ja tehdään investointeja
ja kehitystoimenpiteitä, jotka koskevat energiatehokkuutta ja mahdollistavat
siirtymän fossiilittomiin energianlähteisiin omassa energiantuotannossa ja os-
toenergiassa. Yhtiö on analysoinut ilmastoon liittyviä skenaarioita sekä selvittänyt
transitio- ja fysikaalisten riskien ja mahdollisuuksien potentiaalisia vaikutuksia
liiketoimintaansa. Metsä Board hyödyntää muun muassa analyyseja, jotka pe-
rustuvat ilmastonmuutospaneelin (IPCC) käyttämiin RCP 2.6, RCP 4.5 ja RCP 8.5
-skenaarioihin (RCP = Representative Concentration Pathways).
VK: Tuote- ja palvelukehitys s. 16–17
VK: Vastuulliset tuotteet s.30–31
VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 36−37
VK: Metsät, ilmasto ja ympäristö s. 27–41
HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 85–88
TCFD-suositusten
mukainen raportointi
Metsä Boardin ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia koskeva raportointi TCFD-suositusten
(Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti on koottu alla olevaan tauluk-
koon. Viittaukset tarkempiin tietoihin on merkitty lyhentein: (VK) Vuosikertomus, (HT) Hallituksen
toimintakertomus, (CG) Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
64
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Riskienhallinta
Raportoi kuinka organisaatio tunnistaa, arvioi ja hallitsee ilmastoon liittyviä riskejä.
a) Kuvaa organisaation ilmastoon liittyvien
riskien tunnistamis- ja arviointiprosessit.
Ilmastoon liittyvät riskit on integroitu Metsä Boardin muuhun riskienhallintaan:
VK: Vastuullisuuden johtaminen s. 20–21
VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 36−37
HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 85–88
CG: Riskienhallinta s. 174
b) Kuvaa organisaation ilmastoon liittyvien riskien hallintaprosessit. HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 85–88
CG: Riskienhallinta s. 174
c) Kuvaa millä tavoin ilmastoon liittyvien riskien tunnistamis-,
arviointi- ja hallintaprosessit on sisällytetty organisaation kokonais-
valtaiseen riskienhallintaan.
Ilmastoon liittyvät riskit on integroitu Metsä Boardin muuhun riskienhallintaan:
VK: Vastuullisuuden johtaminen s. 20–21
HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 85–88
CG: Riskienhallinta s. 174
Ilmastoriskejä arvioidaan osana Metsä Boardin kokonaisriskien arviointiproses-
sia. Riskiarvioinnin tulokset esitellään hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle kaksi
kertaa vuodessa. Riskejä arvioidaan riskimatriisilla, jossa huomioidaan riskin
mahdollisen taloudellisen vaikutuksen suuruus ja riskin toteutumisen todennä-
köisyys.
Mittarit ja tavoitteet
Raportoi mittarit ja tavoitteet, joita käytetään arvioimaan ja hallitsemaan relevantteja ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia niiltä osin kuin tieto on
olennaista.
a) Raportoi mittarit, joita organisaatio käyttää arvioidessaan
ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia strategiansa ja
riskienhallintaprosessinsa mukaisesti.
VK: Kestävyystavoitteet s. 22–23
VK: Vastuulliset tuotteet s. 30–31
VK: Metsät, ilmasto ja ympäristö s. 27–41
b) Raportoi Scope 1- ja Scope 2- sekä tarvittaessa Scope 3 -kasvi-
huonekaasupäästöt ja niihin liittyvät riskit.
Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt:
VK: Ilmasto ja energia s. 32–37
c) Kuvaa organisaation ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuk-
sien hallinnassa käyttämät tavoitteet ja organisaation tulokset
suhteessa kyseisiin tavoitteisiin.
VK: Kestävyystavoitteet s. 22–23
VK: Vastuulliset tuotteet s. 30–31
VK: Metsät, ilmasto ja ympäristö s. 27–41
65
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Kestävyystietojen
raportointiperiaatteet
Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi kattaa koko Metsä Board
-konsernin, mukaan lukien Metsä Board Oyj:n ja kaikki yritykset,
joissa konserni omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia
äänivallasta, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mai-
nittu. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä
Fibrestä ja taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen
osuuden Metsä Fibren tuloksesta. Muun kuin taloudellisen tiedon
raportoinnissa tämän omistuksen mukaista osuutta Metsä Fibren
kestävyystiedoista ei ole sisällytetty Metsä Boardin kestävyystie-
toihin, poikkeuksena Metsä Fibren Scope 1 ja Scope 2 -päästöt,
jotka huomioidaan Metsä Boardin arvoketjun päästöissä (Scope 3).
• Ympäristöraportoinnin tiedot koostetaan tuotantoyksiköiden
toiminnasta. Tuotantoyksiköillä on ympäristölupa toiminnan
harjoittamiseen.
• Henkilöstöä koskevat tiedot koostetaan konsernin kaikista työn-
tekijöistä. Raportointi kattaa alihankkijat tapaturmien osalta.
• Raportti sisältää myös arvoketjun tietoja mukaan lukien
Scope 3 -päästöt ja tunnuslukuja toimittajien vastuullisuuden
toteutumisesta.
Metsä Boardin kestävyysteemat ja kestävyyden tunnusluvut
perustuvat Metsä Groupin vastuullisuuden olennaisuusarviointiin
vuodelta 2018. Olennaisuusarvioinnin perusteella on valittu yhtiön
toiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaisimmat mit-
tarit. Olennaisuusanalyysi ja olennaiset teemat päivitettiin vuonna
2022. Päivitetyt teemat ja tavoitteet otetaan käyttöön vuoden
2023 tietojen raportoinnista alkaen. Lisätietoja olennaisuusarvioin-
nista ja sen tuloksista löytyy sivulta 23.
Kestävyysraportti 2022 noudattaa SASB Pulp & Paper Products
-toimialastandardia, joka kuuluu SASB:n Renewable Resources &
Alternative Energy -toimialaluokkaan. Raportointia on olennaisilta
osin täydennetty soveltaen Global Reporting Initiative (GRI)
-standardia (2021). Raportointikausi on 1.1.–31.12.2022. Edellinen
kestävyysraportti julkaistiin 23. helmikuuta 2022. Raportti julkais-
taan vuosittain.
Valitut kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on ulkoisesti
varmentanut (rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli
PricewaterhouseCoopers Oy. Varmennus toteutettiin kansainvä-
listen varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) ja ISAE 3410
mukaisesti. Varmennuslausunto on julkaistu sivulla 68.
Varmennus kattaa:
• Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja -taulukon tiedot (s. 79)
• EU-taksonomiaa koskevat taulukot (s. 83-85)
• Tehdaskohtaiset tiedot (s. 60)
• Ympäristölupapoikkeamat (s. 61)
• SASB-raportointitaulukon tiedot (s. 62−63)
Ympäristötietojen raportointiperiaatteet
Ainoastaan materiaalivirrat (raaka-aineet, energia, vesi, tuotteet ja
jätteet) teollisuusalueille ja niiltä pois otetaan huomioon. Esimer-
kiksi jätteiden osalta ei raportoida välivarastointia.
Konsernin kasvihuonekaasupäästöjen laskenta noudattaa
GHG-protokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Repor-
ting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting
and Reporting Standard). Raportointi kattaa suorat hiilidioksidi-
päästöt (Scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat
hiilidioksidipäästöt (Scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä
epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muualta arvoketjustamme
(Scope 3) sisältäen niin sanotut ylävirran (upstream) ja alavirran
(downstream) päästöt niissä GHG-protokollan mukaisissa päästö-
kategorioissa, jotka on laskennassa todettu merkittäviksi.
Ilmastovaikutus koostuu Scope 1 ja 2 -päästöjen osalta
hiilidioksidipäästöistä, koska muiden kasvihuonekaasupäästöjen
kuin hiilidioksidipäästöjen osuus on arvioitu hyvin vähäiseksi ja siksi
raportoinnin kannalta epäolennaiseksi. Scope 3 -päästöt koostuvat
hiilidioksidi- ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikki Scope
3 -päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Biogeeniset
hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista polttoaineista ja niiden
laskentaan käytetty CO
2
-päästökerroin on 396 tonnia CO
2
/GWh.
Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa
käyttäville tehtaille.
Scope 1 -päästöt on laskettu Metsä Boardin tuotantolaitosten
käyttämistä polttoaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden
toimittajakohtaisiin päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin
päästökertoimiin.
Scope 2 -päästöt sisältää Metsä Boardin tuotantolaitosten
käyttämän ostosähkön ja lämmön päästöt. Ostosähkön päästöt on
laskettu kahdella eri menetelmällä. Markkinaperusteisessa mene-
telmässä käytetään sähkön toimittajakohtaisia päästökertoimia,
joita täydennetään kansallisilla jäännösjakauman päästökertoimilla
Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin
“Metsä Board” tai “konserni”. Metsä Boardin liiketoiminta koostuu
taive kartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista.
66
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
jäljittämättömän ostosähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetel-
mässä käytetään maakohtaisia keskimääräisen sähköntuotannon
päästökertoimia. Sähkön jäännösjakauman kertoimet ja maakoh-
taiset kertoimet on otettu AIB:n (Association of Issuing Bodies)
jäännösjakaumia koskevasta raportista. Lämpö saadaan suorana
energiasiirtona sellutehtailta ja päästöt määritellään todellisen
polttoaineenkulutuksen mukaan.
Scope 3 -päästöt on laskettu Metsä Boardin hankinnan pri-
määridatasta (esim. t, m
3
, EUR, tkm). Laskennassa hyödynnetään
pääsääntöisesti eri tietokannoista, kuten ecoinvent, Defra ja GaBi,
saatavia koko elinkaaren kattavia päästökertoimia. Toimittajilta
saatujen tietojen perusteella hyödynnetään soveltuvin osin
toimittajakohtaisia kertoimia, kuten Metsä Fibreltä hankitun sellun
ja tiettyjen hankittujen kemikaalien osalta. Scope 3 -raportointi
kattaa seuraavat päästökategoriat:
• Ostetut tuotteet ja palvelut: hankittu puu ja sellu sekä muut
raaka-aineet ja palvelut
• Tuotantohyödykkeet: ostetut tuotantohyödykkeet
• Energiantuotannon vaikutukset: polttoaineet ja ostettu energia
(muut kuin Scope 1:een ja 2:een sisältyvät päästöt)
• Kuljetukset Metsä Boardin toimipisteisiin: puun ja sellun
kuljetukset tehtaille
• Toiminnoista syntyvät jätteet: kaatopaikkajätteen ja vaarallisen
jätteen käsittely
• Kuljetukset asiakkaille: Metsä Boardin ostamat kolmansien
osapuolten suorittamat tuotekuljetukset
• Myytyjen tuotteiden jalostus: myydyn markkinasellun ja
kemihierteen oletettu jatkojalostus
• Myytyjen tuotteiden loppukäsittely: myydyn kartongin oletettu
loppukäsittely (kaatopaikka, kierrätys ja poltto)
• Sijoitukset: Metsä Boardin omistusosuus (24,9 %) Metsä Fibren
Scope 1 ja 2 -päästöistä
Energiankulutus ilmaistaan sekä energian kokonaiskulutuksena
että energian loppukäytön määränä. Energian kokonaiskulutus
on laskettu primäärienergian kulutuksena, joka kuvaa energian
loppukäyttöön ja sen tuottamiseen tarvittavan energian määrää.
Ostosähkön osalta primäärienergia lasketaan jakamalla ostosäh-
kön määrä energiantuotannon oletetuilla hyötysuhteilla: perinteiset
polttoaineet 0,4, ydinvoima 0,33, vesi-, tuuli- ja aurinkovoima 1.
Ostetun lämmön kokonaisenergia lasketaan lähellä sijaitsevien
voimalaitosten todellisen polttoaineenkulutuksen mukaan.
GRI:n metodologian mukaan laskettuna Metsä Boardin energian
loppukäyttö on 8,6 TWh. Tässä laskutavassa ei huomioida
sähkön ja lämmön hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäyttöön
lasketaan yhteen tehtailla kulutetun uusiutuvan polttoaineen eli
biomassan (4,93 TWh), uusiutumattoman polttoaineen (1,03 TWh),
itsetuotetun vesivoiman (0,03 TWh) sekä ostosähkön (1,92 TWh) ja
ostolämmön (0,73 TWh) määrä. Tästä vähennetään myyty lämpö
ja sähkö (0,07 TWh).
Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan luettuna. Raportoidut
jätemäärät sisältävät loppukäsittelyyn menevät jätteet (mukaan
lukien materiaalin ja energian hyödyntäminen, kaatopaikalle
sijoittaminen ja vaarallisen jätteen käsittely). Osa tästä määrästä
on peräisin suoraan tehdasprosessista ja osa välivarastoinnista.
Jätteet, jotka syntyvät tehdasprosessissa ja siirretään väliaikaiseen
varastointiin, eivät sisälly tähän lukuun.
Jätevesipäästöt perustuvat laboratoriomittauksiin viranomais-
raportoinnin tapaan. Jätevedenpuhdistamomme käsittelevät
myös ulkopuolisten toimijoiden jätevesiä, mutta näiden päästöjä ei
huomoida Metsä Boardin raportoinnissa. Päästöt jaetaan sisäisiin
ja ulkoisiin tulovirtoihin tekemällä oletus aiempiin mittaustuloksiin
perustuen kemiallisen hapenkulutuksen (COD) kuorman vähenty-
misestä jokaiselle sisäänvirtaukselle, ja ne korjataan vastaamaan
koko laitoksen toteutunutta COD:n vähenemistä. Muut päästöt
jaetaan virtauksen mukaan. Tehdasintegraateissa COD:n määrä
allokoidaan laadun perusteella jätevedenpuhdistamoa käyttävien
tahojen välillä.
Takon tehtaalla osa päästöistä veteen johdetaan kunnallisen
jätevedenpuhdistamon kautta. Tällöin oletuksena on, että
COD vähenee 85 prosenttia. Biologinen hapenkulutus (BOD)
sekä fosfori- ja kiintoainepäästöt lasketaan virtauksen mukaan
seuraavilla jäännöspitoisuuksilla: BOD 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,5
mg/l ja kiintoaines 10 mg/l. Kokonaistyppipäästöjen katsotaan
olevan nolla, koska yhdyskuntajätevesissä on ylimääräistä typpeä
ja BOD:n väheneminen sitoo typpeä biomassaan, mikä vähentää
laitoksen kokonaistyppipäästöjä.
Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jäteveden puhdistuksessa
haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin
sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon, jossa
on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto, raaka-ai-
neiden sisältämä vesi sekä vesistöihin palautettu vesi.
Henkilöstötietojen raportointiperiaatteet
Työntekijöiden lukumäärä ilmoitetaan kokoaikaisina työntekijöinä
(FTE). Sairauspoissaoloprosentti on laskettu teoreettisia työtunteja
kohti. LTA1F eli työtapaturmataajuus sisältää kaikki työtapaturmat,
jotka ovat johtaneet vähintään yhteen poissaolopäivään, pois lukien
tapaturmapäivä. TRIF eli työtapaturmataajuus sisältää poissaoloon
johtaneiden työtapaturmien lisäksi ne työtapaturmat, jotka vaativat
korvaavaa työtä tai lääketieteellistä hoitoa. Kummatkin mittarit
lasketaan seuraavasti: tapaturmien määrä x 1 000 000 / tehdyt
työtunnit.
Ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden osalta raportoidaan pois-
saoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä, tapaturmien vaka-
vuusaste ja kuolemaan johtaneiden tapaturmien lukumäärä. Luvut
kattavat yhteistyökumppanimme, jotka toimivat tehdasalueella
pois lukien isot investointiprojektit, esim. Husumin soodakattila- ja
kartonkikoneinvestoinnit sekä Kemin kartonkitehdasinvestointi.
Naisten osuus ylimmässä johdossa sisältää naiset, joiden johto-
taso (management level) on VP, SVP tai CEO ja joilla on johdon vaa-
tivuustaso eli IPE 58 tai yli. Uudet aloittaneet sisältävät vain uudet
vakituiset työntekijät.Lähtijät sisältävät vain lähteneet vakituiset
työntekijät. Henkilöstön vaihtuvuus sisältää kaikki vakituiset lähtijät
ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat irtisanomiset, ja
se on laskettu keskimääräistä vakituista henkilöstömäärää kohti.
67
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
KESTÄVYYSRAPORTTI
Metsä Board Oyj:n johdolle
Olemme Metsä Board Oyj:n (myöhemmin myös ”Yhtiön”) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat
olleet Tietyt kestävyystiedot raportointikaudelta 1.1.–31.12.2022 Metsä Board Oyj:n Vuosikertomuksessa ja kestävyysraportissa 2022 (jäljempänä Tietyt
kestävyystiedot).
Tietyt kestävyystiedot
Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme kohteena olivat tietyt ”Var-
mennetut tiedot” -taulukossa luetellut taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristö-
tiedot, mukaan lukien EU-taksonomia tunnusluvut liittyen ilmastonmuutoksen
hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Johdon vastuu
Yhtiön johto vastaa Tiettyjen kestävyystietojen laatimisesta Yhtiön Vuosi-
kertomuksessa ja kestävyysraportissa 2022 esitettyjen raportointiohjeiden,
Global Reporting Initiativen GRI-standardien ja SASB Pulp and Paper Products
Sector-standardin ja taksonomia-asetuksen (EU 2020/852) sekä komission
delegoidun asetuksen (EU 2021/2178) mukaisesti.
Yhtiön johto vastaa myös sellaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä, jonka
johto katsoo tarpeelliseksi, jotta on mahdollista laatia Tietyt kestävyystiedot,
joissa ei ole väärinkäytöksistä tai virheistä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Varmentajan riippumattomuus, muut eettiset
vaatimukset ja laadunvalvonta
Olemme noudattaneet IESBAn (the International Ethics Standards Board for
Accountants) antamien Eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille mukai-
sia riippumattomuus- ja muita eettisiä vaatimuksia. Näiden sääntöjen pohjana
olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys
ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
PricewaterhouseCoopers Oy soveltaa kansainvälistä laadunvalvontas-
tandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää.
Siihen kuuluu dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, jotka
koskevat eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista.
Varmentajan velvollisuudet
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella Tietyistä kestävyystiedoista rajoitetun
varmuuden antava johtopäätös. Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden
antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
(ISAE) 3000 (uudistettu) “Assurance Engagements Other than Audits or
Reviews of Historical Financial Information” (”Muut varmennustoimeksiannot
kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus” tai yleisluonteinen tarkastus”) ja ISAE 3410 ”Assurance Engage-
ments on Greenhouse Gas Statements”
(”Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot”)
mukaisesti. Nämä standardit edellyttävät, että suunnittelemme ja suoritamme
toimeksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Tietyissä
kestävyystiedoissa olennaista virheellisyyttä.
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankki-
mistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin koh-
tuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon
kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Tiettyihin kestävyystietoihin
sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden
valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että Tietyissä
kestävyystiedoissa on olennainen virheellisyys.
Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet
• haastatelleet Yhtiön ylimmän johdon edustajia
• tehneet kaksi toimipaikkavierailua (yksi etäyhteydellä toteutettua ja yksi
paikan päälle) Suomessa ja Ruotsissa
• haastatelleet Tiettyjen kestävyystietojen sisältämien tietojen keruusta ja
raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla
• arvioineet yhtiön raportointiohjeiden ja menettelytapojen soveltamista
• testanneet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä alkuperäisistä dokumen-
teista ja järjestelmistä otospohjaisesti
• testanneet tietojen yhdistelyä ja suorittaneet uudelleenlaskentaa
otospohjaisesti
• arvioineet Tiettyjen kestävyystietojen esittämistavan oikeellisuutta.
Rajoitetun varmuuden antava johtopäätös
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tie-
toomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei Metsä Board
Oyj:n Tiettyjä kestävyystietoja 31.12.2022 päättyneeltä raportointikaudelta ole
kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu asianmukaisesti raportointikriteeristön
perusteella.
Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon Tiettyjen kestä-
vyystietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitteet.
Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti.
Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätök-
sistä vain Metsä Board Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 21.2.2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Mikael Niskala
Partner
ESG Reporting & Assurance
Karsten Westerling
Partner, KHT
68
KESTÄVYYSRAPORTTI
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja -taulukon tiedot:
Ympäristö
Sertifioidun puukuidun osuus, %
Raaka-aineiden jäljitettävyys, % kokonaisostoista
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus, % kuivatonneista
Suorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 1), t
Epäsuorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 2, markkinaperusteinen), t
Epäsuorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 2, sijaintiperusteinen), t
Epäsuorat fossiiliset CO
2
e-päästöt (Scope 3), t
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet itselleen SBTi:n
mukaiset tavoitteet, %
Fossiilittoman energian osuus (Scope 1+2, markkinaperusteinen), %
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta, %
Prosessiveden käytön vähentäminen per tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, %
Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen, %
Sosiaalinen vastuu ja henkilöstö
Työtapaturmien taajuus (TRIF) miljoonaa työtuntia kohti
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTA1F) miljoonaa työtuntia kohti
Naisten osuus johtajista (Vice President tai ylempi) vuoden 2025 lopussa, %
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen -verkkokoulutuksen suoritta
-
neet, %
Naisten kokonaisansiot verrattuna miesten kokonaisansioihin, toimihenkilöt/työntekijät
Korruption ja lahjonnan torjunta ja yrityskulttuuri
Eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) verkkokoulutuksen suorittaneet, %
Eettisyysbarometrin eettisyysindeksi
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct),
% kokonaisostoista
Toimittajien taustatarkastus läpäisty, % kokonaisostoista
Toimittajien vastuullisuusarviointi läpäisty, % kokonaisostoista
EU-taksonomian mukaiset ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen
sopeutumista koskevat indikaattorit.
Tehdaskohtaiset tiedot, jotka perustuvat GRI-standardeihin:
Henkilöstö
Työntekijöiden lukumäärä, FTE
TRIF-tapaturmataajuus
LTA1F-tapaturmataajuus
Sairauspoissaolot, %
Johtamisjärjestelmät
ISO 9001
ISO 14001
ISO 50001
ISO 45001
ISO 22000
FSSC 22000
Puun alkuperän hallintajärjestelmä
PEFC
FSC®
Päästöt ilmaan (t)
Biogeeninen hiilidioksidi (CO
2
)
Fossiilinen hiilidioksidi (CO
2
, Scope 1)
Rikki (SO
2
)
Hajurikkiyhdisteet (TRS)
Typen oksidit (NO
2
:na)
Hiukkaset
Päästöt veteen (t)
Orgaaniseen aineeseen sitoutunut kloori (AOX)
Kemiallinen hapen kulutus (COD)
Biologinen hapen kuluttus (BOD)
Kokonaisfosfori
Kokonaistyppi
Kiintoaine, yhteensä
Vedenkäyttö (1 000 m
3
)
Vedenotto
Jätevesi
Jätteet ja sivutuotteet (t)
Hyödynnetyt sivutuotteet ja jätteet
Kaatopaikkajäte
Vaarallinen jäte
Ympäristölupiin liittyvät poikkeamat, jotka perustuvat GRI-standardeihin.
SASB-mittarit, jotka perustuvat SASB Pulp & Paper Products
-toimialastandardiin:
Kasvihuonekaasujen päästöt
RR-PP-110a.1
Maailmanlaajuiset Scope 1 -päästöt (brutto)
RR-PP-110a.2
Keskustelu pitkän ja lyhyen aikavälin strategiasta tai suunnitelmasta Scope 1 -päästöjen
hallitsemiseksi, päästövähennystavoitteet ja analyysi suorituskyvystä suhteessa näihin
tavoitteisiin.
Ilmanlaatu - päästöt ilmaan
RR-PP-120a.1
NOX (lukuun ottamatta N
2
O)
SO
2
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)
Partikkelit (PM)
Vaaralliset ilman epäpuhtaudet (HAP)
Energianhallinta
RR-PP-130a.1
Energian kokonaiskulutus
Verkkosähkön osuus
Biomassan osuus
Muiden uusiutuvien energialähteiden osuus
Itsetuotetun energian määrä
Riskit ja epävarmuustekijät liittyen biomassan käyttöön energialähteenä
Vesihuolto
RR-PP-140a.1
Vedenotto
Veden kokonaiskulutus, prosenttiosuus suuren tai erittäin suuren vesistressin alueita
RR-PP-140a.2
Kuvaus vesihuoltoon liittyvistä riskeistä ja keskustelu strategioista ja käytännöistä näiden
riskien lieventämiseksi.
Toimitusketjun hallinta
RR-PP-430a.1
Puukuidun prosenttiosuus, joka on peräisin 1) kolmannen osapuolen sertifioimilta
metsäalueilta ja kunkin standardin prosenttiosuus ja 2) muiden kuituhankintaan liittyvien
standardien prosenttiosuus
RR-PP-430a.2
Kierrätetyn kuidun hankintamäärä
Toiminnan mittarit
RR-PP-000.A Sellun tuotanto
RR-PP-000.B Paperin tuotanto
RR-PP-000.C Hankitun puukuidun määrä yhteensä
Varmennetut tiedot
69
600
500
400
300
200
100
0
400
300
200
100
0
-100
350
300
250
200
150
100
50
0
350
300
250
200
150
100
50
0
15
12
9
6
3
0
600
500
400
300
200
100
0
30
25
20
15
10
5
0
30
25
20
15
10
5
0
25
20
15
10
5
0
18 19 20 21 22
18 19 20 21 22
18 19 20 21 2218 19 20 21 22 18 19 20 21 22
18 19 20 21 22
18 19 20 21 22 18 19 20 21 22
18 19 20 21 22 18 19 20 21 22
18 19 20 21 22
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Avainluvut
LIIKEVAIHTO
milj. euroa
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
KARTONKI TOIMITUKSET
1 000 tonnia
METSÄ BOARDIN
MARKKINASELLUTOIMITUKSET
1)
1 000 tonnia
EBITDA, VERTAILUKELPOINEN
milj. euroa
% liikevaihdosta
LIIKETOIMINNAN NETTO RAHAVIRTA
milj. euroa
LIIKETULOS, VERTAILUKELPOINEN
milj. euroa
% liikevaihdosta
KESKIMÄÄRÄINEN SIJOITETTU
PÄÄOMA, milj� euroa
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %
KOROLLINEN NETTOVELKA, milj� euroa
KOROLLINEN NETTOVELKA / EBITDA,
VERTAILUKELPOINEN
KOKONAISINVESTOINNIT
milj. euroa
TYÖTAPATURMIEN TAAJUUS (TRIF)
miljoonaa työtuntia kohti
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA
2 500
2 000
1 5 00
1 000
500
0
2 000
1 500
1 000
500
0
600
500
400
300
200
100
0
1)
Sisältää kemiallisen sellun
ja kemihierteen (CTMP)
Puu �������������������������������14 %
Sellu * �������������������������� 20 %
Logistiikka �������������������15 %
Henkilöstö ������������������ 10 %
Kemikaalit ��������������������15 %
Energia ������������������������ 18 %
Muut ����������������������������� 8 %
KOKONAIS KUSTANNUKSET 2022
2,1 miljardia euroa
Osakekohtaiset tunnusluvut ja
niiden kehitys löytyvät sivulta 164.
*) Sellu: Metsä Board ostaa kaiken ulkopuolisen sellun
osakkuusyhtiöltään Metsä Fibreltä, josta Metsä Board
omistaa 24,9 %. Metsä Fibren sellun kustannusrakenne
vuonna 2022: Puu 51 %, kemikaalit 15 %, logistiikka
12 %, henkilöstö 5 %, muut 17 %.
70
ESEF-varmennusraportti
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös
Sisällys
Hallituksentoimintakertomus
■ Konsernitilinpäätös
Konserninlaajatuloslaskelma
Konsernintase
Konserninlaskelma
omanpääomanmuutoksista
Konserninrahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksenliitetiedot
Laatimisperiaatteet
Tuloksellisuus
Segmentti-informaatio
Liikevaihto
Liiketoiminnanmuuttuotot
Liiketoiminnankulut
Palkitseminen
Henkilöstökulut
Johdonpalkatpalkkiot
jaeläkekulut
Osakeperusteisetmaksut
Eläkevelvoitteet
Sijoitettupääoma
Aineettomathyödykkeet
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Muutsijoitukset
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamisetjamuutsaamiset
Muutvelat
Ostovelatjamuutvelat
Varaukset
Pääomarakennejarahoitusriskit
Omapääoma
Rahoitustuototja-kulut
Muutrahoitusvarat
Rahavarat
Rahoitusvelatjanettovelat
Rahoitusriskienhallinta
Rahoitusvarojenja-velkojen
luokittelujakäyvätarvot
Tuloverot
Konserninrakenne
Konserniyhtiöt
Hankitutliiketoiminnot
myytävänäolevatomaisuuserät
sekämyydyttoiminnot
Lähipiiritapahtumat
Muutliitetiedot
Ehdollisetvelatjavarat
sekäsitoumukset
■ Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiöntuloslaskelma
Emoyhtiöntase
Emoyhtiönrahoituslaskelma
Emoyhtiöntilinpäätöksenliitetiedot
Laatimisperiaatteet
Liikevaihtomarkkina-alueittain
Poikkeukselliseterät
Liiketoiminnanmuuttuotot
Liiketoiminnankulut
Poistotjaarvonalentumiset
Rahoitustuototja-kulut
Tuloverot
Aineettomatjaaineelliset
hyödykkeet
Sijoitukset
Saamiset
Omapääoma
Pakollisetvaraukset
Laskennallisetverosaamiset
ja-velat
Pitkäaikainenvieraspääoma
Lyhytaikainenvieraspääoma
Rahoitusinstrumentit
Riita-asiatjaoikeudenkäynnit
sekävastuusitoumukset
Osakkeetjaosuudet
Hallituksenvoitonjakoehdotus
jaallekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus
Osakkeetjaosakkeenomistajat
Tunnuslukujenlaskentaperiaatteet
Vertailukelpoisettunnusluvut
Verotjatunnusluvut
Selvityshallinto-ja
ohjausjärjestelmästä
MetsäBoardOyjnhallitus
MetsäBoardOyjnjohtoryhmä
Sijoittajasuhteetjatietoasijoittajille
71
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus 2022
■ Markkinaympäristö
Kartongit
Globaalit megatrendit asettavat pakkauksille vaatimuksia turvallisuuden,
laadun, kestävyyden ja kierrätettävyyden suhteen. Puhtailla, uusiutuvista
raaka-aineista valmistetuilla ja helposti kierrätettävillä ensikuitukarton-
geilla korvataan uusiutumattomia pakkausmateriaaleja, kuten muovia.
Koronapandemia siirsi kulutusta palveluista tavaroihin ja kiihdytti
kuluttajapakkausten ja ensikuitukartonkien kysyntää lähes kaikissa lop-
pukäytöissä. Vuoden 2022 lopussa kuluttajatuotteiden yleinen kysynnän
lasku sekä arvoketjun varastonsopeuttamistoimet vähensivät kartonkien
kysyntää. Kartonkien tuontimäärät Aasiasta Eurooppaan kasvoivat vuoden
loppua kohden globaalien logistiikkahaasteiden hellittäessä.
Vuonna 2022 eurooppalaisten taivekartongin sekä valkoisten kraftlaine-
reiden tuottajien toimitukset Eurooppaan vähenivät selvästi edellisvuoteen
verrattuna. Vastaavasti markkinahinnat kasvoivat selvästi. Metsä Boardin
osuus eurooppalaisten taivekartonkituottajien kokonaistoimituksista oli 33
(34) prosenttia sekä viennistä Euroopan ulkopuolelle 57 (56) prosenttia.
Vuonna 2022 Yhdysvalloissa valkaistun sellukartongin tuotantomäärät
kasvoivat ja tarjoilupakkauskartongin tuotantomäärät kasvoivat selvästi
paikallista kulutusta varten edellisvuoteen verrattuna. Sekä sellukartongin
että tarjoilupakkauskartongin markkinahinnat nousivat selvästi.
Markkinasellu
Metsä Board ja osakkuusyhtiö Metsä Fibre myyvät pääosin pitkäkuituista
sellua Eurooppaan, Lähi-Itään, Afrikkaan ja Aasiaan. Pitkällä aikavälillä
markkinasellun kysyntää tukevat uusiutuvista raaka-aineista valmistettu-
jen pakkausten sekä hygieniatuotteiden kysynnän kasvu globaalisti.
Vuonna 2022 pitkäkuituisen markkinasellun kysyntä oli Euroopassa pää-
osin hyvällä tasolla. Kiinassa talouden yleistä aktiviteettia heikensi tiukat
koronarajoitustoimet, mutta sellujen kysyntä pysyi hyvällä tasolla tarjon-
taan nähden. Vuoden viimeisellä neljänneksellä markkinasellujen kysyntä
heikkeni niin Euroopassa kuin Kiinassa. Pitkäkuituisen markkinasellun
globaalia tarjontaa vähensivät useat suunnitellut ja suunnittelemattomat
tuotantoseisokit sekä logistiikkahaasteet, jotka vuoden loppua kohden kui-
tenkin helpottivat. Markkinasellujen hinnat (PIX) nousivat edellisvuoteen
verrattuna niin Euroopassa kuin Kiinassa.
■ Metsä Boardin liiketoiminta
Metsä Board valmistaa korkealaatuisia ja vastuullisia ensikuitukartonkeja
ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmis-
taja. Yhtiön taivekartonkia käytetään pääosin kuluttajatuotepakkauksissa,
kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlainereiden
loppukäyttö on pääosin vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Metsä Boar-
din valmistamista valkoisista kraftlainereista yli puolet on päällystettyjä.
Vuotuinen kartonkikapasiteetti on yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia ja
kartonkia myydään noin 100 maahan. Metsä Boardin päämarkkina-alueet
ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Metsä Board myös valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihier-
rettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään
markkinaselluna. Sellun ja kemihierteen vuotuinen kapasiteetti on noin 1,5
miljoonaa tonnia. Lisäksi Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuus-
yhtiö Metsä Fibrestä, joka on globaalisti johtava markkinahavupuusellun
valmistaja. Metsä Fibren vuotuinen sellukapasiteetti on noin 3,3 miljoonaa
tonnia.
■ Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Metsä Boardin strategia on kasvaa kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa
ja uudistaa teollisia toimintojaan. Strategiaa toteuttaakseen yhtiöllä on
käynnissä ja suunnitteilla merkittäviä kasvu- ja kehitysinvestointeja, joilla
vastataan kierrätettävien sekä muovia korvaavien pakkausmateriaalien
nopeasti kasvavaan kysyntään Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Metsä
Boardin tuotanto sijaitsee lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisen korkea-
laatuista puukuitua. Yhtiön tavoitteena on säilyttää korkea omavaraisuus
sellussa ja energiassa.
Päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet,
sekä pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaminen. Yhtiö keskittyy
jatkuvaan kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin,
jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä.
Tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä osinkoa ja säilyttää vahva tase.
Vuonna 2022 taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka säilyivät
ennallaan:
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) on vähintään
12 prosenttia.
• Toteuma vuonna 2022: 20,9 %.
Korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde
on korkeintaan 2,5.
• Toteuma vuonna 2022: 0,2.
Osinkopolitiikkansa mukaisesti Metsä Boardin tavoitteena on jakaa
vuosittain osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta.
• Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle vuoden 2022 osingosta, 0,58
euroa osakkeelta, vastaa 50 prosentin osuutta tilikauden tuloksesta.
72
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Toimintakertomus
■ Toimitus- ja tuotantomäärät
1 000 t 2022 2021 2020
Toimitusmäärät
Taivekartonki 1 208 1 296 1 223
Valkoinen kraftlaineri 609 627 587
Metsä Boardin markkinasellu
1)
503 496 521
Metsä Fibren markkinasellu
2)
717 762 696
Tuotantomäärät
Taivekartonki 1 272 1 272 1 249
Valkoinen kraftlaineri 605 634 591
Metsä Boardin sellu
1)
1 409 1 362 1 371
Metsä Fibren sellu
2)
731 747 702
1)
sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)
2)
vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä
Toimintakertomus
■ Taloudelliset tunnusluvut
2022 2021 2020
Liikevaihto, milj. e 2 479,6 2 084,1 1 889,5
EBITDA milj. e 614,6 466,0 321,8
vertailukelpoinen, milj. e 602,8 472,2 315,8
EBITDA, %:a liikevaihdosta 24,8 22,4 17,0
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 24,3 22,7 16,7
Liiketulos milj. e 531,5 375,9 227,3
vertailukelpoinen, milj. e 520,7 386,6 221,2
Liiketulos, %:a liikevaihdosta 21,4 18,0 12,0
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 21,0 18,6 11,7
Tulos ennen veroja, milj. e 524,9 365,8 212,3
vertailukelpoinen, milj. e 514,6 376,6 206,3
Kauden tulos, milj. e 461,3 314,0 170,1
vertailukelpoinen, milj. e 451,4 326,6 165,3
Osakekohtainen tulos, e 1,15 0,82 0,48
vertailukelpoinen, e 1,13 0,85 0,46
Oman pääoman tuotto, % 22,5 19,4 12,5
vertailukelpoinen, % 22,0 20,2 12,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % 21,4 18,2 12,6
vertailukelpoinen, % 20,9 18,7 12,2
Omavaraisuusaste
1)
, % 66 63 60
Nettovelkaantumisaste
1)
, % 4 -4 17
Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA 0,2 -0,2 0,7
Osakekohtainen oma pääoma
1)
, e 5,86 4,78 3,89
Korollinen nettovelka
1)
, milj. e 94,5 -78,4 235,5
Kokonaisinvestoinnit, milj. e 304,1 220,2 166,4
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e 232,0 329,6 3 07,7
Henkilöstö
1)
2 248 2 389 2 370
1)
tilikauden lopussa
73
100
80
60
40
20
0
100
80
60
40
20
0
20 21 22 20 21 22
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
■ Liikevaihto ja tulos
Metsä Boardin liikevaihto oli 2 479,6 miljoonaa euroa (2 084,1). Liikevaihtoa
kasvattivat kartonkien ja markkinasellujen kohonneet keskihinnat.
Taivekartonki
Valkoiset kraftlainerit
Markkinasellu
Muut toiminnot
EMEA-alue
Americas-alue
APAC-alue
LIIKEVAIHDON
JAKAUMA
TUOTTEITTAIN
%
LIIKEVAIHDON
JAKAUMA
ALUEITTAIN
%
kustannukset kasvoivat. Metsä Boardin kokonaiskustannukset nousivat
vuonna 2022 noin 20 prosenttia edellisvuodesta.
Käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myytiin vuoden aikana noin 29
miljoonalla eurolla (1–12/2021: 21 miljoonaa euroa).
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi–jou-
lukuun vertailukelpoisesta tuloksesta oli 174,7 miljoonaa euroa (123,0).
Metsä Fibren kannattavuutta paransivat kohonneet myyntihinnat sekä
Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon, mikä myös
kompensoi voimakkaasti nousseita tuotantokustannuksia.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -6,6 miljoonaa euroa (-10,0)
sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja
valuuttasuojausten arvostuksesta -5,0 miljoonaa euroa (-2,3). Käynnissä
olevien investointien laskennallisia korkokuluja, yhteensä 8,2 miljoonaa
euroa, aktivoitiin osaksi investointien hankintamenoa.
Tulos ennen veroja oli 524,9 miljoonaa euroa (365,8). Vertailukelpoinen
tulos ennen veroja oli 514,6 miljoonaa euroa (376,6). Tuloverot olivat 63,5
miljoonaa euroa (51,8).
Osakekohtainen tulos oli 1,15 euroa (0,82) ja vertailukelpoinen osakekoh-
tainen tulos 1,13 euroa (0,85). Oman pääoman tuotto oli 22,5 prosenttia
(19,4) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 22,0 prosenttia (20,2).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 21,4 prosenttia (18,2) ja vertailukelpoinen
sijoitetun pääoman tuotto 20,9 prosenttia (18,7).
■ Liiketoiminnan kehitys
Kartonkimyynti
Metsä Boardin kartonkitoimitukset olivat vuonna 2022 yhteensä 1 817 000
tonnia (1 922 000).
Vertailuvuonna 2021 kartonkien toimitusmäärät olivat ennätyskorkeat
ja ylittivät ajoittain Metsä Boardin tuotantokapasiteetin. Vuoden 2022
ensimmäisellä puoliskolla kartonkien kysyntä oli vielä poikkeuksellisen
vahvaa, mutta normalisoitui toisella vuosipuoliskolla. Kartonkien kysyntäti-
lanteen muutokseen vuoden loppua kohden vaikuttivat kuluttajatuotteiden
kysynnän lasku sekä arvoketjun varastonsopeuttamistoimet.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Metsä Board kasvatti tietoisesti erittäin
alhaisia varastotasojaan varautuen myös tulevaan Husumin taivekartongin
investointiseisokkiin syksyllä 2023.
Aiemmin Venäjälle suuntautuneet taivekartonkivolyymit allokoitiin
onnistuneesti uusille markkinoille. Vuonna 2021 Venäjälle toimitettiin
yhteensä noin 130 000 tonnia taivekartonkia.
Metsä Boardin Kyron taivekartonkitehtaalla valmistettavan dispersio-
barrierkartongin myynnin kasvu on ollut nopeaa. Yhtiö arvioi, että vuonna
2023 noin puolet tehtaan tuotantovolyymista on dispersiobarrierkartonkia.
Kartonkien hinnat jatkoivat nousuaan vuoden neljännellä neljänneksellä.
Vuonna 2022 Metsä Boardin kartonkien euromääräiset keskihinnat
nousivat noin 25 prosenttia edellisvuodesta. Yhdysvaltain dollarin vahvis-
tuminen euroon nähden osaltaan tuki hinnannousua.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 520,7 miljoonaa euroa (386,6) ja liiketulos
oli 531,5 miljoonaa euroa (375,9). Tilikauden vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat
Oy Hangö Stevedoring Ab:n osakekannan myyntivoitosta 19,2 miljoonaa
euroa; liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 6,5
miljoonaa euroa; asiakaspalvelun ja toimitusketjun hallinnan uudelleen-
järjestelystä -5,5 miljoonaa euroa; osakeomistuksen myyntivoitosta 2,8
miljoonaa euroa; Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -1,0
miljoonaa euroa; osakkuusyhtiö Metsä Fibren Venäjän toimintojen arvon-
alentumiskirjauksesta -10,5 miljoonaa euroa; Metsä Fibren Kyrön sahan
omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -1,2 miljoonaa euroa
sekä muista eristä 0,3 miljoonaa euroa.
Vertailukelpoista liiketulosta paransi erityisesti kartonkien keskihintojen
nousu. Myös markkinasellujen kohonneet hinnat sekä selluntuotannon
sivutuotteiden myynti paransivat liiketulosta. Vastaavasti liiketulosta
heikensivät kartonkien laskeneet toimitusmäärät.
Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli 57 miljoonan euron
positiivinen liiketulosvaikutus vertailuvuoteen nähden.
Kustannusten nousu oli voimakasta kemikaaleissa, energiassa ja
logistiikassa. Kemikaaleista erityisesti lipeä, peroksidit, tärkkelys ja lateksit
kallistuivat. Energiakustannuksia nosti erityisesti sähkön korkea hinta.
Logistiikkakustannuksia kasvatti saatavuusongelmat kuljetuskapasitee-
tissa sekä kallistuneet polttoaineet. Puukustannuksia lisäsi puunhintojen
sekä korjuu- ja kuljetuskustannusten nousu. Kartonkiliiketoiminnan
kannattavuutta heikensi sellun kohonnut hinta, mutta sellujen kokonais-
vaikutus Metsä Boardin tulokseen oli selvästi positiivinen. Myös kiinteät
74
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Markkinasellun myynti
Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat tammi–joulukuussa
503 000 tonnia (496 000). Toimituksista 72 prosenttia (66) oli EMEA-
alueelle ja 28 prosenttia (34) APAC-alueelle.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kokonaissellutoimitukset olivat yhteensä
2 880 000 tonnia (3 058 000), josta 54 prosenttia EMEA-alueelle, 43
prosenttia APAC-alueelle ja 3 prosenttia Americas-alueelle. Metsä Board
omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia.
Kartongin, sellun ja kemihierteen tuotanto
Kartonkia tuotettiin yhteensä 1 877 000 tonnia (1 906 000) sekä sellua ja
kemihierrettä yhteensä 1 409 000 tonnia (1 362 000). Kartonkituotantoa
rajoitettiin loppuvuodesta vastaamaan kysyntätilannetta. Sellun ja kemi-
hierteen tuotantomäärä oli vuonna 2022 ennätyskorkea.
Vuonna 2021 Husumin sellutehtaan hakekuljettimella syttyi tulipalo, joka
pysäytti Husumin sellutuotannon noin neljäksi viikoksi. Kartonkituotantoa
ajettiin normaalia alemmalla kapasiteetilla sellutehtaan oltua pysäh-
dyksissä. Tulipalosta aiheutuneet tuotannonmenetykset olivat sellussa
yhteensä noin 50 000 tonnia ja kartongissa noin 30 000 tonnia.
Yritysjärjestelyt
Metsä Board osti 1.1.2022 Pohjolan Voima Oyj:lta sekä Leppäkoski-kon-
serniin kuuluvalta DL Power Oy:lta kaikki niiden omistamat Hämeenkyrön
Voima Oy:n osakkeet. Yhtiö fuusioitiin emoyhtiöön kolmannen vuosineljän-
neksen aikana. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta Metsä Boardin
taloudellisiin tunnuslukuihin.
Metsä Boardin tytäryhtiö Oy Hangö Stevedoring Ab:n osakekannan
myynti Euroports Finland Oy:lle toteutui 31.3.2022. Yhtiö kirjasi järjeste-
lystä 19,2 miljoonan euron myyntivoiton tammi–maaliskuun liiketulokseen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä.
Venäjän sotatoimien vaikutukset
Venäjän alkuvuonna 2022 käynnistämillä sotatoimilla Ukrainassa on ollut
vaikutuksia Metsä Boardin liiketoimintaan. Vuonna 2021 Metsä Boardin
liikevaihdosta Venäjän osuus oli 5,6 prosenttia ja Ukrainan 0,7 prosenttia.
Taivekartonkitoimitukset Venäjälle olivat noin 130 000 tonnia vuonna 2021,
asiakkaina monikansalliset brändinomistajat. Myynti Venäjälle lopetettiin
maaliskuussa, ja toimitukset allokoitiin uudelleen yhtiön päämarkkinoille
Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Metsä Group, joka vastaa Metsä Boardin puunhankinnasta, keskeytti
alkuvuonna hankinnan Venäjältä ja keskitti sen Suomeen ja Ruotsiin.
Vuonna 2021 Venäjän osuus Metsä Boardin puunhankinnasta oli noin 9
prosenttia. Venäjältä on tuotu pääosin koivupuuta, jonka markkinatilanne
on kiristynyt koko Metsä Groupin toiminta-alueella.
Toukokuussa Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Suomeen. Tätä
ennen Metsä Boardin Joutsenon kemihierretehdas sekä Takon ja Kyron
kartonkitehtaat käyttivät tuotannossaan Venäjältä tulevaa maakaasua.
Venäjän toimitusten päättymisestä huolimatta tehtaiden maakaasutoi-
mitukset ovat toteutuneet häiriöittä. Maakaasua on osin korvattu öljyllä
ja yhtiöllä on valmius nesteytetyn maakaasun käyttöönottoon Kyron ja
Joutsenon tehtailla vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Korvaavien
energiamuotojen saatavuusongelmat voisivat vaikuttaa Metsä Boardin
tuotannon jatkuvuuteen. Pitkällä aikavälillä, viimeistään vuoden 2030
loppuun mennessä Metsä Boardin tavoitteena on, että kaikki sen käyttämä
energia on fossiilitonta.
Koronapandemian vaikutukset
Koronapandemia siirsi kulutusta palveluista tavaroihin ja lisäsi kotona
käytettyjen tuotteiden kulutusta. Metsä Boardin kartonkituotevalikoima
vastasi hyvin pandemian aiheuttamiin kysynnän muutoksiin ja vahva
rahavirta tuki yhtiön taloudellista liikkumavaraa. Metsä Boardin tuotanto ja
toimitukset sujuivat pandemian aikana hyvin.
Koronapandemian aikaisista tiukoista varotoimenpiteistä Metsä Boardin
tuotanto- ja toimistoyksiköissä luovuttiin pääosin kokonaan toisen vuosi-
puoliskon aikana. Yhtiön tavoitteena on edelleen varmistaa työtekijöiden
terveys, ehkäistä viruksen leviäminen sekä varmistaa liiketoiminnan
jatkuvuus. Tilannetta seurataan jatkuvasti, ja paikallisia varotoimenpiteitä
voidaan tarvittaessa lisätä nopeasti. Vuodesta 2023 alkaen koronatilanteen
kehittymistä ja sen vaikutuksia raportoidaan vain, mikäli näillä on
olennaista vaikutusta Metsä Boardin liiketoimintaan tai taloudelliseen
tilanteeseen.
■ Rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa 2022 oli 232,0 miljoonaa
euroa (1–12/2021: 329,6). Käyttöpääoma nousi 151,4 miljoonaa euroa (laski
49,5). Käyttöpääomaa lisäsivät kartongin varastotasojen kasvu, kohonneen
kustannustason aiheuttama varastoarvon nousu sekä lopputuotteiden
hinnannoususta aiheutunut myyntisaamisten kasvu.
■ Tase ja rahoitus
Metsä Boardin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 66 prosenttia
(31.12.2021: 63) ja nettovelkaantumisaste 4 prosenttia (-4). Korollisen net-
tovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen
oli 0,2 (-0,2).
Korolliset velat olivat tilikauden lopussa 453,0 miljoonaa euroa
(31.12.2021: 448,6). Velasta oli ei-euromääräistä 2,0 prosenttia, vaihtuva-
korkoista 13,9 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,2
prosenttia (2,3) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 4,0 vuotta (4,7).
Velan korkosidonnaisuusaika oli 36,1 kuukautta (45,3).
Korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa 94,5 miljoonaa euroa
(31.12.2021: -78,4).
Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä
oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 556 miljoonaa euroa (31.12.2021:
916,0), joka muodostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 356,2
miljoonaa euroa ja syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0
miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 338,6 miljoonaa oli lyhytaikaisia
talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 17,6 miljoonaa kassavaroja sekä
sijoituksia. Muita korollisia saamisia oli 2,4 miljoonaa euroa. Likviditeettinä
75
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
raportoitavien erien lisäksi likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin
sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti
ja 227,6 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja.
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo tilikauden lopussa oli
345,4 miljoonaa euroa (31.12.2021: 181,0). Käyvän arvon muutos aiheutui
Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden arvostusmallissa käytetyn sähkön pitkän
aikavälin hintaennusteen päivittämisestä ja sähkön markkinahintojen
noususta vuoden aikana.
Nettovaluuttavirrasta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin
8,5 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition
suojauksen.
Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P
Globalilta ja Moody’s Investor Servicelta. Joulukuussa 2022 Moody’s nosti
Metsä Boardin luottoluokituksen tasolle Baa2 (oli Baa3), näkymä vakaa (oli
positiivinen). S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa.
■ Investoinnit
Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat 304,1 miljoonaa euroa (1–12/2021:
220,2), joista kasvu- ja kehitysinvestointien osuus oli noin 74 prosenttia,
hankittujen liiketoimintojen osuus noin 10 prosenttia ja kunnossapitoin-
vestointien osuus noin 16 prosenttia. Kokonaisinvestoinneista omistettuja
käyttöomaisuushyödykkeitä oli 278,1 miljoonaa euroa (216,1) ja vuokrattuja
käyttöomaisuushyödykkeitä 26,1 miljoonaa euroa (4,1), joista merkittävin
erä oli Hämeenkyrön Voima Oy:n liiketoimintahankinnasta tulleet kattilalai-
toksen koneet ja laitteet 18,0 miljoonaa euroa.
Husumin sellutehtaan uudistaminen
Vuonna 2019 käynnistettiin Husumin sellutehtaan uudistamisen ensim-
mäisen vaihe. Ensimmäinen vaihe koostuu uudesta soodakattilasta ja
turbiinista, jotka käynnistyivät joulukuussa 2022. Tilikauden lopussa hank-
keeseen oli investoitu yhteensä noin 370 miljoonaa euroa. Arvio hankkeen
kokonaisinvestointikustannuksesta on 380 miljoonaa euroa.
Uusi soodakattila ja turbiini lisäävät sellutehtaan sähköntuotantoa, mikä
parantaa tehdasintegraatin energiaomavaraisuutta ja vie Metsä Boardin
lähemmäksi sen tavoitetta täysin fossiilittomasta tuotannosta vuoteen
2030 mennessä. Uuden soodakattilan ja turbiinin käyttöönotto myös
vähentää Husumin tehdasintegraatin energia- ja kunnossapitokustan-
nuksia, parantaa tuotantotehokkuutta ja lyhentää vuosihuoltoseisokkien
kestoa. Investoinnin arvioidaan parantavan Metsä Boardin vuosittaista
kassavirtaa noin 35 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2023 arvioidaan
toteutuvan vähintään puolet.
Uudistamisen toisessa vaiheessa, myöhemmin 2020-luvun aikana,
nykyiset kuitulinjat suunnitellaan korvattavan uudella kuitulinjalla.
Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma
Metsä Board käynnisti vuonna 2021 valkopintaista kraftlaineria valmis-
tavan Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman, joka kasvattaa valkoisen
kraftlainerin vuotuista tuotantokapasiteettia noin 40 000 tonnia. Kehitys-
ohjelman investointikustannuksen arvioidaan olevan alkuperäistä arviota,
67 miljoonaa euroa, suurempi. Investoinnin arvoa nostaa mm. kohonnut
kustannustaso. Investoinnit ajoittuvat vuosille 2021–2023.
Kehitysohjelma sisältää sarjan modernisointi- ja pullonkaulainvestointeja
kartonkikoneeseen. Osana ohjelmaa Metsä Board ostaa Metsä Fibreltä
kartongin valmistuksessa käytettävän modernisoidun valkaisemattoman
sellun tuotantolinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa.
Kehitysohjelma vähentää tehtaan vedenkäyttöä 40 prosenttia ja energian
käyttöä 5 prosenttia tuotettua kartonkitonnia kohden.
Husumin taivekartongin tuotantokapasiteetin
kasvattaminen
Metsä Board kasvattaa taivekartongin vuosittaista tuotantokapasiteettiaan
200 000 tonnilla Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa. Investoinnin
jälkeen taivekartonkikone BM1:n tuotantokapasiteetti on 600 000 tonnia/
vuosi. Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ajoittuen vuosille
2021–2024 ja painottuen vuosille 2022 ja 2023.
Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuotuista liikevaihtoa arviolta noin
200 miljoonaa euroa, ja parantaa vertailukelpoista käyttökatetta noin 50
miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu ja tulosparannus arvioidaan saavutet-
tavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Husumin tehdasintegraatin kasvavien logistiikkavolyymien johdosta
myös satamakonseptia uudistetaan. Osin vielä suunnitteilla olevien inves-
tointien arvo on 20–30 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät pääosin
uutta varastokapasiteettia ja niiden arvioitu valmistuminen on vuoden
2023 aikana.
Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelu
Metsä Board käynnisti syksyllä 2022 esisuunnittelun uudesta, vuosika-
pasiteetiltaan noin 800 000 tonnin taivekartonkitehtaan rakentamisesta
Kaskisiin. Esisuunnittelu sisältää teknisen suunnittelun, infrastruktuuri- ja
logistiikkaratkaisujen suunnittelun sekä päälaitehankintojen kilpailutuksen.
Lisäksi käynnissä ovat ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä ympäris-
tölupaprosessi. Mahdollinen investointipäätös voitaisiin tehdä aikaisintaan
vuonna 2024.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas
Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre rakentaa Kemiin uuden biotuote-
tehtaan, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2023. Uusi biotuotetehdas
valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä
muita biotuotteita.
Sellun tuotantokapasiteetti sisältää nykyisen, valkopintaisen kraftlainerin
valmistuksessa käytettävän valkaisemattoman sellun valmistuslinjan,
jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa. Uusi tehdas korvaa
Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 610 000 tonnin sellutehtaan.
Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähkö-
omavaraisuus on 250 prosenttia.
Biotuotetehtaan investoinnin kustannusarvio on 2,02 miljardia euroa
(Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2022: 1,85 miljardia euroa). Biotuote-
tehtaan rahoitus koostuu tulorahoituksesta ja velasta. Metsä Board ei
sijoita Metsä Fibreen pääomaa hankkeen rahoittamiseksi.
76
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
■ T&K-toiminta ja innovaatiot
Metsä Boardin T&K-toiminnassa keskeistä on kartonkien kierrätettävyyden
ja kompostoitavuuden varmistaminen ja kehittäminen. Kuitupakkaus-
materiaalien kiertotaloudessa yhtiön tehtävänä on tuottaa markkinoille
korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman resurssitehokkaasti,
auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä pienentämään
pakkausten hiilijalanjälkeä.
Painopistealueet ovat edelleen kartongin keventäminen sekä kierrätettä-
vien suojakerrosten kehittäminen elintarvikepakkausloppukäyttöön. Kar-
tonkien keventämisellä on keskeinen rooli Kaskisten taivekartonkitehtaan
esisuunnittelussa, jossa tavoitteena on huippuluokan resurssitehokkuus
ja hiilijalanjäljen alentamisen mahdollistava tuote. Tehtaan lähtökohtana
on fossiiliton tuotanto sekä selvästi vähäisempi puun, energian ja veden
kulutus tuotettua taivekartonkitonnia kohden nykyisiin tuotantolaitoksiin
verrattuna.
Vuonna 2021 käynnistyneessä biobarrier-ohjelmassa jatkettiin uusien,
muovia vähentävien tuotevaihtoehtojen tutkimista. Laboratoriotestauk-
sessa on useita tuotevaihtoehtoja, joista osa on edennyt tuotannolliseen
testaukseen.
Vuonna 2022 Metsä Boardin 360 Services -palvelukokonaisuutta
hyödynnettiin runsaasti vahvistamaan asiakassuhteita. Äänekoskella
sijaitsevassa huipputason osaamiskeskuksessa järjestettiin 45
pakkauskehitystyöpajaa.
Metsä Groupin 3D-kuitutuotteen valmistus käynnistyi Äänekoskella
Metsän ja Valmetin koetehtaassa toukokuussa 2022. Tuotteet puristetaan
puukuiduista lopulliseen muotoonsa täysin uudenlaisella teknologialla.
Uusiutuva ja kierrätettävä tuote on hyvä vaihtoehto muoville esimerkiksi
ruokapakkauksissa.
Metsä Boardin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2022 yhteensä
6,1 (6,0) miljoonaa euroa eli 0,2 (0,3) prosenttia liikevaihdosta. Menot
sisältävät suorat kustannukset ilman poistoja sekä toiminnan investoinnit.
■ Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi
Liiketoimintamalli
Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö on Metsäliitto
Osuuskunta, ja hyötyy sen ainutlaatuisesta arvoketjusta, joka ulottuu
pohjoisten metsien puukuidusta lopputuotteisiin. Metsä Board valmistaa
korkealaatuisia ja kierrätettäviä ensikuitukartonkeja, joita käytetään
pääosin kuluttajatuotepakkauksissa. Metsä Boardin kahdeksan tuotanto-
yksikköä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa lähellä tärkeintä raaka-ainetta,
pohjoisen korkealaatuista puukuitua. Puuraaka-aineen hankinta hoidetaan
keskitetysti Metsä Groupin kautta pääosin Suomesta ja Ruotsista. Puuta
hankitaan ainoastaan metsistä, jotka uudistetaan hakkuun jälkeen ja
joissa luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Tästä kerrotaan tarkemmin
kappaleessa Ympäristö − Metsät ja raaka-aineet. Suurin osa Suomessa
hankitusta puusta on peräisin Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten
metsistä. Ruotsissa yhtiöllä on pitkäaikainen puun toimitussopimus
ruotsalaisen metsänomistajaosuuskunta Norra Skogin kanssa.
Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia sellua valmistavasta osakkuus-
yhtiöstään Metsä Fibrestä. Yhtiön oma sellutuotanto ja omistusosuus
Metsä Fibressä yhdessä turvaavat yhtiön selluomavaraisuuden ja takaavat
korkea- ja tasalaatuiset lopputuotteet.
Metsä Boardin päätöksentekoa ohjaavat taloudelliset ja kestävyysta-
voitteet sekä pitkäjänteinen ja vastuullinen omistaja-arvon kasvattaminen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja resurssien tehokas käyttö ovat
olennainen osa yhtiön strategiaa ja operatiivista liiketoimintaa. Metsä
Boardin tavoitteena on fossiilivapaa tuotanto ja tuotteet vuoden 2030
loppuun mennessä. Resurssitehokkaasti tuotetuilla, kevyillä, kierrätettävillä
ja/tai kompostoituvilla tuotteilla on matala hiilijalanjälki, ja ne tukevat
kiertotaloutta sekä tarjoavat vaihtoehtoja muoville. Esimerkiksi Metsä
Boardin kartongista valmistetun kirsikkatomaattirasian hiilijalanjälki
on riippumattoman tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia pienempi
kuin kierrätysmuovista valmistetun rasian (Lähde: Luonnonvarakeskus).
Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen vaatii investointeja, toiminnan
kehittämistä ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Kestävyystavoitteista
on lisätietoa kappaleessa Muuhun kuin taloudellisiin tietoihin liittyvät
olennaiset näkökohdat.
Vastuullisuuden hallinnointi
Toimintaa Metsä Boardissa ohjaavat Metsä Groupin eettiset toimintape-
riaatteet (Code of Conduct), joita täydentävät muun muassa henkilöstöä,
yhdenvertaisuutta, ympäristöasioita, kilpailuoikeutta, ja tietoturvaa
koskevat politiikat. Metsä Boardin kaikilla tehtailla on käytössä laadun,
työterveyden ja turvallisuuden, ympäristön ja energiatehokkuuden johta-
misjärjestelmät sekä elintarviketurvallisuuden edellyttämä johtamis- ja
seurantajärjestelmä.
Metsä Boardissa vastuullisuuden toteutumista tukevat ja seuraavat
yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Vastuullisuus on sisällytetty
yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan, pitkän aikavälin liiketoiminta-
ja investointisuunnitelmiin, riskinarviointeihin sekä vuotuisiin toiminta-
suunnitelmiin. Hallitus käsittelee ja hyväksyy toimitusjohtajan esittelemät
vastuullisuusasiat, kuten kestävyystavoitteet ja niihin liittyvät investointi-
suunnitelmat, ja valvoo asioiden toteutumista. Vastuullisuusasioita käsi-
tellään Metsä Boardin hallituksessa ja johtoryhmässä säännöllisesti useita
kertoja vuodessa. Toimitusjohtaja vastaa vastuullisuustoimenpiteiden
toteuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kehitysjohtaja
vastaa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, liiketoiminnan kehityksestä
sekä vastuullisuudesta sekä osallistuu Metsä Groupin kestävän kehityksen
prosessin johtoryhmään ja raportoi vastuullisuustoimenpiteiden
toteutuneet tulokset kestävän kehityksen prosessin johtoryhmälle vuosi-
neljänneksittäin. Jokaisen metsäboardilaisen tulospalkkiotavoitteeseen
sisältyy mitattava vastuullisuustavoite, joka määritellään työtehtävän
perusteella henkilö- tai yksikkökohtaisesti. Johdon vastuullisuustavoitteet
koskivat vuonna 2022 muun muassa työturvallisuutta, energian- ja veden-
käytön vähentämistä, vastuullisuusyhteistyötä asiakkaiden kanssa sekä
vastuullisten tuotteiden kehittämistä. Tarkempi kuvaus vastuullisuuden
hallinnoinnista ja vastuullisuuden yhteydestä palkitsemiseen löytyy Metsä
Boardin kestävyysraportin 2022 sivuilta 20–21.
77
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Raportointiperiaatteet ja tietojen laatu
Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi kattaa koko Metsä Board
-konsernin, mukaan lukien Metsä Board Oyj:n ja kaikki yritykset, joissa
konserni omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta.
Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä ja
taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden Metsä
Fibren tuloksesta. Muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnissa tämän
omistuksen mukaista osuutta Metsä Fibren kestävyystiedoista ei ole
sisällytetty Metsä Boardin kestävyystietoihin, poikkeuksena Metsä Fibren
Scope 1 ja Scope 2 -päästöt, jotka huomioidaan Metsä Boardin arvoketjun
päästöissä (Scope 3). Ympäristöraportoinnin tiedot koostetaan tuotanto-
yksiköiden toiminnasta. Henkilöstöä koskevat tiedot koostetaan konsernin
kaikista työntekijöistä.
Metsä Boardin omien toimintojen lisäksi raportointi kattaa epäsuorat
kasvihuonekaasujen päästöt ostoenergian tuotannosta (Scope 2) ja
muualta arvoketjusta (Scope 3) sisältäen niin sanotut upstream- ja
downstream-päästöt niissä GHG-protokollan mukaisissa päästökate-
gorioissa, jotka on laskennassa todettu merkittäviksi. Lisätietoa löytyy
kappaleessa Ympäristö - Ilmasto ja energia. Lisäksi Metsä Board raportoi
tunnusluvut toimittajien vastuullisuuden toteutumisesta. Tarkempi kuvaus
raportointiperiaatteista löytyy Metsä Boardin kestävyysraportista 2022
sivuilta 66–67.
Kaikki tiedot, jotka sisältyvät muita kuin taloudellisia tunnuslukuja ja
EU-taksonomiaa koskeviin taulukoihin ovat riippumattoman kolmannen
osapuolen, PricewaterhouseCoopers Oy:n, varmentamia (rajoitettu var-
mennus). Varmennus toteutettiin kansainvälisten varmennusstandardien
ISAE 3000 (Revised) ja ISAE 3410 mukaisesti. Varmennuslausunto on
julkaistu Metsä Boardin kestävyysraportin 2022 sivulla 68.
Muuhun kuin taloudellisiin tietoihin
liittyvät olennaiset näkökohdat
Vastuullisuuden edistämiseen sisältyvät hyvän hallintotavan noudat-
taminen, sosiaalisen ja ympäristövastuun kantaminen, liiketoiminnan
eettisyyden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä toiminnan jatkuva
parantaminen kaikilla näillä osa-alueilla. Omien toimintojensa lisäksi
Metsä Board edellyttää vastuullisuutta toimitusketjussaan. Metsä
Boardin kestävyystavoitteet koskevat ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja
hallinnointia. Nämä ja muita keskeisiä tunnuslukuja on koottu taulukkoon
Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja. Tavoitteet perustuvat Metsä Boardin
liiketoimintastrategiaan, Metsä Groupin strategisiin kestävyystavoitteisiin
sekä yritysvastuun olennaisuusanalyysiin, joka valmistui vuonna 2018.
Analyysissä huomioitiin Metsä Boardin ja koko Metsä Groupin toiminnan
vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä sidosryhmien näkökulmat.
Olennaisuusanalyysin mukaan vastuullisuuden olennaiset teemat olivat:
työturvallisuus, paikallinen ja yhteiskunnallinen vaikutus, kestävä met-
sänhoito, resurssitehokkuus, uusiutuva energia, päästöt ilmaan ja veteen,
vedenkäyttö, kiertotalous ja uudet biotuotteet, vastuullinen toimitusketju ja
tuoteturvallisuus.
Olennaisuusanalyysi ja olennaiset teemat päivitettiin vuonna 2022.
Olennaisten vastuullisuusaiheiden tunnistamisessa hyödynnettiin vastuul-
lisuuden viitekehyksiä ja standardeja, sääntelyvaatimuksia, trendejä sekä
yhtiön sisäisiä ja sidosryhmien edustajien haastatteluja. Tunnistetut aiheet
asetettiin tärkeysjärjestykseen johdon työpajassa, jossa arvioitiin aiheiden
myönteisten ja haitallisten vaikutusten merkittävyyttä Metsä Boardin ja
koko Metsä Groupin liiketoiminnalle sekä ympäröivälle yhteiskunnalle,
ihmisille ja luonnolle (ns. kaksoisolennaisuus). Vuoden 2023 alussa Met-
säliitto Osuuskunnan hallitus vahvisti vastuullisuusteemat sekä hyväksyi
päivitetyt 2030-kestävyystavoitteet. Metsä Board tulee raportoimaan
päivitettyjen teemojen ja täsmennettyjen tavoitteiden mukaisesti vuoden
2023 tietojen raportoinnista alkaen.
Muihin kuin taloudellisiin tietoihin liittyvät riskit
Ympäristö-, henkilöstö- ja sosiaalisiin asioihin, ihmisoikeuksien kunnioit-
tamiseen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä riskejä kuvataan
tarkemmin tässä toimintakertomuksessa kohdassa Merkittävimmät riskit
ja epävarmuustekijät. Keskeisiä ovat ilmastonmuutokseen ja luonnon
monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyvät riskit, jotka koskevat
Metsä Boardilla erityisesti metsien, energian ja veden käyttöä. Näiden
käyttöön yhtiöllä on vuoteen 2030 ulottuvat kestävyystavoitteet, joiden
toteutumista seurataan säännöllisesti. Toteumat raportoidaan taulukossa
Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja. Ilmastoon liittyvistä riskeistä ja
mahdollisuuksista Metsä Board raportoi TCFD-suositusten (Task Force
on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti. Ilmastoriskit jaetaan
1) transitioriskeihin eli riskeihin, jotka syntyvät matalahiiliseen talouteen
siirtymisestä ja 2) fyysisiin riskeihin, jotka liittyvät muutoksiin lämpötiloissa
ja sademäärissä ja joita syntyy, jos ilmastonmuutosta ei hillitä. TCFD-suosi-
tusten mukaista raportointia noudattava taulukko on julkaistu Metsä Boar-
din kestävyysraportin 2022 sivuilla 64–65 ja TCFD-suositusten mukaisista
ilmastonmuutokseen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen
liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on kerrottu sivuilla 36–37.
78
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja
2022 2021 Tavoite 2030
Ympäristö
Sertifioidun puukuidun osuus, % 83 83 >90
Raaka-aineiden jäljitettävyys, % kokonaisostoista 97 98 100
Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus, % kuivatonneista 99,3 99,2 100
Suorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 1), t 236 037 255 467 0
Epäsuorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 2, markkinaperusteinen), t
1)
147 061 184 028 0
Epäsuorat fossiiliset CO
2
-päästöt (Scope 2, sijaintiperusteinen), t
2)
291 482 313 030
Epäsuorat fossiiliset CO
2
e-päästöt (Scope 3), t
3)
1 816 979 1 854 840
Osuus kohderyhmään kuuluvista toimittajista, jotka ovat asettaneet itselleen SBTi:n mukaiset tavoitteet, %
3)
15 16
Fossiilittoman energian osuus (Scope 1+2, markkinaperusteinen), % 87 85 100
Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta, %
4)
+2,7 +4,3 10
Prosessiveden käytön vähentäminen per tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, %
5)
-12,2 -12,6 -30
Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen, % 99,9 99,8 100
Sosiaalinen vastuu ja henkilöstö
Työtapaturmien taajuus (TRIF) miljoonaa työtuntia kohti
6)
6,7 9,8 0
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTA1F) miljoonaa työtuntia kohti
6)
5,4 7,0 0
Naisten osuus johtajista (Vice President tai ylempi) vuoden 2025 lopussa, %
7)
25,0 19,2 25
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen -verkkokoulutuksen suorittaneet, %
8)
98 97 100
Naisten kokonaisansiot verrattuna miesten kokonaisansioihin toimihenkilöillä/työntekijöillä
9)
0,95/0,94 0,92/0,93 1,0
Korruption ja lahjonnan torjunta ja yrityskulttuuri
Eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) verkkokoulutuksen suorittaneet, % 100 99 100
Eettisyysbarometrin eettisyysindeksi, %
10)
85 - 100
Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct), % kokonaisostoista 99 98 100
Toimittajien taustatarkastus läpäisty, % kokonaisostoista 96 92 100
Toimittajien vastuullisuusarviointi läpäisty, % kokonaisostoista 63 54 100
1) Markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen vuoden 2021 lukua on korjattu aiemmin raportoidusta 173 371 tonnista 184 028 tonniin.
2) Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen määrään vaikuttaa Metsä Boardin tuotantomaiden keskimääräinen energiajakauma. Vuoden 2021 lukua korjattu aiemmin raportoidusta 306 555 tonnista
313 030 tonniin.
3) SBTi:n mukaiset tavoitteet: 70 % muuta muuta kuin kuitua toimittavista toimittajistamme sekä asiakastoimituksiimme liittyvistä logistiikkatoimijoista, mitattuna osuutena kokonaisostoistamme,
asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä.
4) Vuoden 2021 energiatehokkuuden parantamista kuvaavaa lukua on korjattu aiemmin raportoidusta +1,9 prosentista +4,3 prosenttiin.
5) Vuoden 2021 prosessiveden kulutuksen vähentämistä kuvaavaa lukua on korjattu aiemmin raportoidusta -13,5 prosentista -12,6 prosenttiin
6) Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy lukuihin helmikuuhun 2022 asti.
7) Vuoden 2021 naisten osuutta johtajista kuvaavaa lukua on korjattu aiemmin raportoidusta 16,1 prosentista 19,2 prosenttiin.
8) Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy vuoden 2021 lukuun.
9) Painotettu keskiarvo naisten kokonaispalkasta verrattuna miesten kokonaispalkkaan samassa tehtävän vaativuusluokassa. Sisältää 98 % toimihenkilöistä.
10) Edellinen eettisyysbarometri toteutettiin vuonna 2020 (85 %). Vuonna 2021 toteutimme edellisen eettisyysbarometrin tulosten perusteella valittuja kehitystoimenpiteitä.
Ympäristö
Metsä Boardin ympäristöön liittyvä toiminta noudattaa seuraavia politiik-
koja, periaatteita ja johtamisjärjestelmiä:
• Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet
• Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet
• Metsä Groupin ympäristöpolitiikka
• Metsä Groupin ympäristöjohtamisen periaatteet
• Metsä Groupin metsien käytön ja hoidon periaatteet
• ISO 9001
• ISO 14001
• ISO 50001
• PEFC (License code: PEFC/02-31-92)
• FSC® (License code: FSC®-C001580)
• UN Global Compact
Metsät ja raaka-aineet
Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja
metsäpalvelut. Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan käy-
tännöillä, jotka täyttävät PEFC Chain-of-Custody ja FSC Chain-of-Custody
-alkuperän seurantajärjestelmien vaatimukset. Näitä käytäntöjä arvioidaan
vuosittain Metsä Groupin sisäisillä ja kolmannen osapuolen tekemillä
auditoinneilla. Auditoinneissa seurataan ympäristö- ja sosiaaliseen
vastuuseen liittyviä asioita puuntoimittajien ja korjuuyrittäjien toiminnassa
sekä puukuidun jäljitettävyyttä omissa prosesseissamme.
Metsä Boardin tavoite on, että vuonna 2030 sertifioidun puun osuus kai-
kesta yhtiön käyttämästä puukuidusta on vähintään 90 prosenttia. Vuonna
2022 83 prosenttia (83) puukuidusta oli peräisin PEFC- tai FSC-sertifioi-
duista metsistä ja 17 prosenttia (17) täytti PEFC- tai FSC-kontrolloidun
puun vaatimukset. Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluilla
on vuoden 2030 loppuun ulottuvat tavoitteet metsiin ja pitkäikäisiin
puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrän kasvattamiseksi ja metsäluonnon
monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsä Groupin säännöllisesti
79
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
seuraamat tunnusluvut koskevat muun muassa hiiliensidontaa edistävien
metsänhoitopalveluiden lisäämistä sekä metsäluonnon monimuotoisuutta
parantavien tekopökkelöiden ja säästöpuuryhmien yleisyyttä. Lisätietoa
edellä mainituista aiheista löytyy Metsä Boardin kestävyysraportin 2022
sivuilta 26–29.
Muiden raaka-aineiden osalta alkuperätietojen systemaattista
keräämistä kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2022 alkuperä, vähintään
valmistusmaa, tunnettiin 97 prosentille (98) kaikista raaka-aineiden ja pak-
kausmateriaalien kokonaisostoista mukaan lukien täysin jäljitettävä puu.
Fossiilittomien raaka-aineiden osuus kaikista käytetyistä raaka-aineista oli
99,3 prosenttia (99,2) sisältäen omien tuotteiden pakkausmateriaalit.
Ilmasto ja energia
Metsä Boardin tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat
Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja Business Ambition
for 1.5°C -sitoumuksen mukaiset. Yhtiön tavoitteena on käyttää vain
fossiilitonta energiaa vuoden 2030 loppuun mennessä. Tällöin tehtaat eivät
käytä fossiilisia polttoaineita eivätkä osta fossiilisilla polttoaineilla tuotettua
energiaa, jolloin tavoite fossiilisille hiilidioksidipäästöille (Scope 1 ja Scope 2,
markkinaperusteinen) on nolla.
Vuonna 2022 Metsä Boardin käyttämästä energiasta 87 prosenttia
(85) oli fossiilitonta. Yhtiö on vähentänyt fossiilisia hiilidioksidipäästöjään
(Scope 1 ja 2) tuotettua tonnia kohden 33 prosentilla vuosina 2018–2022.
Fossiilittomuustavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on laatinut kaikkia tehtaita
koskevan investointi- ja toimenpidesuunnitelman. Vuonna 2022 käynnistyi
Husumin sellutehtaan uusi soodakattila ja turbiini, mikä lisäsi bioenergian
tuotantoa ja paransi koko tehdasintegraatin sähköomavaraisuutta. Muita
keskeisiä toimenpiteitä tilikaudella olivat turpeen käytön vähentäminen
Simpeleen tehtaalla ja investointipäätös Kyron tehtaan biovoimalaitoksen
turbiinin ja generaattorin uusimisesta vuosina 2022−2024.
Venäjän maakaasutoimitusten päättymisestä huolimatta Metsä Boardin
Joutsenon, Kyron ja Takon tehtaiden maakaasutoimitukset ovat sujuneet
häiriöittä. Maakaasua on osin korvattu öljyllä ja lisäksi Kyron ja Joutsenon
tehtailla on valmius siirtyä nesteytetyn maakaasuun käyttöönottoon vuo-
den 2023 alkupuoliskolla. Korvaavien energiamuotojen käyttö ei hidasta
Metsä Boardin tavoitetta siirtyä vaiheittain täysin fossiilittoman energian
käyttöön (Scope 1 ja 2) viimeistään vuoden 2030 loppuun mennessä.
Tuotannon fossiilittomuustavoitetta tukee energiatehokkuuden paran-
taminen, jossa yhtiön tavoitteena on vähintään 10 prosentin parannus
vuodesta 2018 vuoteen 2030. Vuonna 2022 energiatehokkuus parani 2,7
prosenttia (4,3) vuoteen 2018 verrattuna. Muutos vertailuvuoteen johtui
mm. tuotannon sopeuttamistoimista kysyntää vastaavaksi vuoden 2022
lopussa. Energiatehokkuuden parantamisen keskeisiä toimenpiteitä olivat
vuonna 2022 investointi lamelliselkeyttimeen prosessivedeksi menevän
veden kemiallisessa puhdistuksessa Kyron tehtaalla sekä lämmönvaihti-
men käyttöönotto ja hukkalämmön hyödyntäminen Simpeleen tehtaan
kuorimossa. Molemmat toimenpiteet vähentävät raakaveden ottoa ja
veden lämmitystarvetta sekä siten veden ja energian käyttöä.
Arvoketjun (Scope 3) osalta tavoite on, että 70 prosenttia muuta kuin
kuitua toimittavista toimittajista ja asiakastoimituksiin liittyvistä logistiik-
katoimijoista, hankintakustannuksista mitattuna, asettaisi itselleen SBTi:n
mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Suositus SBTi-tavoitteiden
asettamisesta on sisällytetty Metsä Groupin toimittajia koskeviin eettisiin
toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct) ja aiheesta keskustellaan
toimittajakohtaisissa tapaamisissa. Vuoden 2022 loppuun mennessä
tavoitteen oli asettanut 15 (16) prosenttia Metsä Boardin SBTi-tavoitteen
kohderyhmään kuuluvista toimittajista. Vuosina 2023−2024 Metsä Boardin
tulee päivittää arvoketjun liittyvät päästövähennystavoitteensa sekä
asettaa myös maankäyttöön liittyvä päästövähennystavoite, niin sanottu
FLAG-tavoite.
Arvoketjun päästöt (Scope 3) muodostavat 83 prosenttia Metsä Boardin
fossiilisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Scope 3 -päästöjen lasken-
nassa on huomioitu kaikki merkittäviksi todetut GHG-protokollan mukaiset
päästökategoriat, mukaan lukien ostetut tuotteet ja palvelut, tuotantohyö-
dykkeet, energiantuotannon vaikutukset (muut kuin Scope 1 ja Scope 2),
kuljetukset Metsä Boardin toimipisteisiin, toiminnoista syntyvät jätteet,
kuljetukset asiakkaille, myytyjen tuotteiden jalostus, myytyjen tuotteiden
loppukäsittely ja sijoitukset. Tarkempi kuvaus oman toiminnan (Scope 1),
ostoenergian (Scope 2) sekä muun arvoketjun (Scope 3) aiheuttamista
kasvihuonekaasupäästöistä löytyy Metsä Boardin kestävyysraportin 2022
sivulla 33.
Vedenkäyttö, päästöt ja sivuvirrat
Metsä Board ei ota vettä lainkaan korkean vesistressin alueilta (WRI
Aqueduct Water Risk Atlas). Metsä Boardin vedenkäyttö vuonna
2022 oli 110 miljoonaa kuutiometriä (115), josta prosessivettä oli 60,2
miljoonaa kuutiometriä (59,6). Pintaveden osuus oli lähes 100 prosenttia
vedenkäytöstä. Pieniä määriä pohjavettä (0,06 prosenttia vedenkäytöstä)
käytettiin lähinnä hygienia- ja laboratoriotarkoituksiin. Kaikesta yhtiön
käyttämästä vedestä noin 96 prosenttia palautetaan käytön jälkeen
takaisin vesistöihin. Tavoitteena on vähentää prosessiveden käyttöä 30
prosenttia tuotettua tonnia kohden vuosina 2018–2030. Vuonna 2022
vähennys oli 12,2 prosenttia (12,6) vuoteen 2018 verrattuna. Vedenkäytön
vähentämiseksi yhtiö on määritellyt tehdaskohtaiset toimenpiteet veden
kierrätyksen tehostamiseksi ja raakaveden oton vähentämiseksi. Husumin
tehdasintegraatin osuus yhtiön vedenkäytöstä on noin 40 prosenttia. Siksi
Husumin sellutehtaan uudistaminen tulee vähentämään merkittävästi
Metsä Boardin vedenkäyttöä 2030 mennessä. Vuoden 2022 vedenkäytön
vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä on avattu kappaleessa Ympäristö -
Ilmasto ja energia.
Metsä Board käyttää tuotannossaan parasta mahdollista käytettävissä
olevaa tekniikkaa ja seuraa jatkuvasti, että kaikki tehtaat toimivat niille
myönnettyjen ympäristölupien mukaisesti. Vuonna 2022 tuotantolaitoksilla
kirjattiin joitakin jätevesipäästöjä koskevia lupaehtojen ylityksiä kuukausita-
solla. Nämä raportoitiin vaatimusten mukaisesti viranomaisille, ja tehtailla
toteutettiin korjaavat toimenpiteet.
Tuotannossa syntyneistä sivuvirroista 99,9 prosenttia (99,8) hyödyn-
nettiin materiaaleina tai energiana. Sivuvirrat koostuvat tuotannossa
syntyneistä prosessijätteistä ja sivutuotteista, kuten lannoitekäyttöön
menevästä tuhkasta.
Ympäristövastuut ja -velvoitteet
Metsä Boardilla on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita
suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä
poistetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille
on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa yhtiön vastuu
maa-alueiden pilaantumisesta on voitu määritellä. Metsä Boardin
ympäristövelvoitteet vuonna 2022 olivat 2,0 miljoonaa euroa (2,7) ja
ympäristökulut 11,7 miljoonaa euroa (13,3). Ympäristökulut koostuvat
lähinnä ympäristönsuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapitokuluista,
80
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
jätehuoltoon ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä aktivoitujen
ympäristömenojen poistoista.
Sosiaaliset ja henkilöstöasiat
Metsä Boardin sosiaalisiin ja henkilöstöasioihin liittyvä toiminta noudattaa
seuraavia politiikkoja, periaatteita ja johtamisjärjestelmiä:
• Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet
• Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet
• Yhdenvertaisuuspolitiikka
• Henkilöstöpolitiikka
• Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden toimintaohje
• ISO 45001
• Metsä Group Modern Slavery Act Transparency Statement
• UN Global Compact
Ihmisoikeudet
Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tunnus-
tettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen
ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja
-oikeuksien mukaisesti. Yhtiö noudattaa lakisääteisiä raportointivaati-
muksia kuten Yhdistyneen kuningaskunnan Modern Slavery Act -lakia,
eikä hyväksy lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa. Yhtiö on sitoutunut
toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden mukaisesti, ja edellyttää samaa liikekumppaneiltaan. Metsä
Board tukee YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmisoikeuksia, työnte-
kijöitä, ja ympäristöä sekä korruption vastustamista koskevia periaatteita.
Metsä Board ei hyväksy ihmisoikeusloukkauksia missään muodossa, ja
on sitoutunut varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu negatiivisia ihmis-
oikeusvaikutuksia. Ihmisoikeusasioita käsitellään muun muassa eettisten
toimintaperiaatteiden, kestävän kehityksen sekä monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen -verkkokoulutuksissa, joiden
säännöllistä suorittamista edellytetään koko henkilöstöltä.
Yhtiön omassa toiminnassa panostukset työturvallisuuteen sekä moni-
muotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen kehittämiseen
olivat keskeisiä ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavia käytännön
toimenpiteitä vuonna 2022.
Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on vaatimukset toimittajille
ihmisoikeusvastuun toteutumisesta. Yhtiö kartoittaa mahdollisia toimi-
tusketjuun tai asiakkaisiin liittyviä ihmisoikeusriskejä osana Know Your
Business Partner -taustatarkastuksia. Vuonna 2022 yhtiön tietoon ei tullut
sen toimintaan tai alihankintaketjuun liittyviä ihmisoikeusloukkauksia.
Metsä Board on sitoutunut kehittämään yhdenvertaista kulttuuria,
jossa henkilökohtaiset ominaisuudet kuten sukupuoli, ikä, etninen tausta,
seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus, eivät vaikuta henkilön mah-
dollisuuksiin menestyä työyhteisössä. Metsä Board edistää henkilöstönsä
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista vuonna 2021
julkistetulla Metsä meille kaikille -visiolla ja asetettujen yhdenvertaisuus-
tavoitteiden avulla. Tavoitteilla tuetaan muun muassa sukupuolten välistä
tasa-arvoa työyhteisössä ja monimuotoisuutta rekrytoinnissa. Keskeiset
tunnusluvut raportoidaan taulukossa Muita kuin taloudellisia tunnuslukuja.
Henkilöstö ja työturvallisuus
Henkilöstön määrä täysiaikaisina työntekijöinä (FTE) oli vuoden 2022
lopussa 2 248 henkilöä (31.12.2021: 2 389), josta Suomessa työskenteli
1 226 (1 416) henkilöä. Tammi–joulukuussa Metsä Boardin palveluksessa
oli keskimäärin 2 352 henkilöä (1–12/2021: 2 461). Muutokset henkilöstö-
määrissä johtuivat lähinnä Oy Hangö Stevedoring Ab:n myynnistä Euro-
ports Oy:lle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Henkilöstökulut olivat
tammi–joulukuussa yhteensä 217,4 miljoonaa euroa (216,0). Ammattitai-
toisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys pyritään varmistamaan panos-
tamalla työnantajakuvaan sekä kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien
avulla. Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan eläköitymisennusteilla ja niiden
pohjalta tehtävillä resurssisuunnitelmilla. Lisäksi yhtiössä järjestetään
tulevien työntekijöiden rekrytointiin tähtääviä oppisopimuskoulutuksia ja
tehdasyksiköissä panostetaan työssäoppimiseen ja osaamisen jakami-
seen. Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyviä riskejä pyritään
ennakoimaan esimiehen ja alaisen välisillä varhaisen tuen keskusteluilla ja
ratkaisuilla, mahdollisten työkykyriskien ennakoinnilla sekä kohdistamalla
ohjausta ja tukea riskiryhmille. Yhtiössä toteutetaan vuorovuosina työtyy-
tyväisyyttä mittaava henkilöstötutkimus ja eettisyysbarometri, joka mittaa
henkilöstön näkemystä eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct)
toteutumisesta käytännössä. Eettisyysbarometrin tulos, eettisyysindeksi
85 prosenttia (2020: 85) osoittaa, että tietoisuus toiminnan eettisyyteen
liittyvistä vaatimuksista on korkealla tasolla, henkilöstö kokee aiheen
tärkeäksi ja yhtiössä toimitaan eettisesti oikein. Kehitettävää löytyy hen-
kilöstön yhdenvertaisessa kohtelussa ja kulttuurissa, jossa epäeettisestä
toiminnasta uskalletaan ilmoittaa ja epäkohtiin puututaan.
Metsä Boardin tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Työturval-
lisuuden kehittämisessä painopistealueitamme ovat henkilökohtainen
riskienarviointi, käsiturvallisuuden parantaminen ja yhteisten turvallisuuss-
tandardien käyttöönotto. Toimenpiteet edistivät turvallisuuden myönteistä
kehitystä Metsä Boardin tehtailla vuonna 2022, mutta tapaturmataajuus
on vielä korkea nollatavoitteeseen nähden. Vuonna 2022 työtapaturmien
taajuus TRIF oli 6,7 (9,8) ja poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
taajuus LTA1F oli 5,4 (7,0). Tapaturmien tyypillisimpiä syitä olivat käsiin
kohdistuneet vammat. Tapaturmia ehkäistään yhteisillä työturvalli-
suusstandardeilla, ennakoivilla toimenpiteillä, kuten riskienarvioinnilla,
turvahavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja turvallisuuskoulutuksilla, sekä
turvallisuutta parantavilla investoinneilla. Metsä Boardin kaikilla tehtailla ja
pääkonttorissa on käytössä työpaikkojen organisointia ja työmenetelmien
standardisointia kehittävä 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä
tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.
Koronapandemian vuoksi etätyöskentelyä jatkettiin kesään 2022
asti niissä työtehtävissä, joissa etätyö on mahdollista. Elokuusta alkaen
otettiin käyttöön hybridimalli, jossa etätyötä voi tehdä osan viikosta työn
luonteesta riippuen.
Korruption ja lahjonnan torjunta sekä yrityskulttuuri
Metsä Boardin korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä yrityskulttuuriin
liittyvä toiminta noudattaa seuraavia politiikkoja, periaatteita ja
johtamisjärjestelmiä:
• Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet
• Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet
• UN Global Compact
Metsä Board edellyttää henkilöstönsä noudattavan soveltuvaa lainsää-
däntöä, toimivan rehellisesti ja tekevän eettisesti kestäviä päätöksiä.
Eettisillä toimintaperiaatteilla ja niihin liittyvällä koulutusohjelmalla
halutaan vahvistaa oikein toimimisen kulttuuria, auttaa henkilöstöä
tunnistamaan eettisesti haastavia tilanteita sekä kannustaa ilmoittamaan
havaituista epäkohdista. Yhtiön henkilöstön tulee osallistua eettisten
81
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
toimintaperiaatteiden koulutukseen kolmen vuoden välein. Henkilöstöstä
70 prosenttia suoritti marraskuussa 2022 julkaistun eettisten toimintape-
riaatteiden verkkokoulutuksen vuoden 2022 loppuun mennessä. Edellisen
version vastaavasta verkkokoulutuksesta oli suorittanut 100 prosenttia
(99) henkilöstöstä. Eettisissä toimintaperiaatteissa sitoudutaan myös
korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan. Vuonna 2022 toteutetussa
eettisyysbarometrissä, joka selvitti eettisten toimintaperiaatteiden toteu-
tumista käytännössä, taloudellisten väärinkäytösten riski ei noussut esille.
Eettinen ilmoituskanava
Metsä Groupilla on käytössä yhteinen ilmoituskanava, jossa henkilöstö
ja sidosryhmien edustajat voivat ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista
myös anonyymisti. Havaituista epäkohdista ilmoittamiseen kannustetaan
muun muassa eettisten toimintaperiaatteiden koulutuksissa. Kaikki
yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan
ohjauksesta ja sen toteutuksesta vastaa Compliance-komitea. Vuonna
2022 Metsä Boardissa tehtiin tutkintaan johtaneita ilmoituksia kaikkiaan
6 (10). Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin petokset tai muu rikollinen
toiminta, korruptio ja lahjonta, kilpailuoikeus, eturistiriidat, henkilöstöön
liittyvät asiat, syrjintä, yksityisyyden suoja ja tietoturva, työturvallisuus,
ympäristö, toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden rikkomukset
sekä muut ilmoitukset. Yksikään tapaus ei johtanut oikeuskäsittelyyn,
viranomaistutkintaan tai sakkoihin eikä koskenut korruptiota, lahjontaa,
ihmisoikeusloukkauksia, lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä.
Toimitusketju
Puuhankinnan vastuullisuus varmistetaan prosessilla, joka on kuvattu
kappaleessa Ympäristö. Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta
on keskitetty Metsä Groupiin, jossa koko konserninlaajuisen hankinta-
prosessin avulla varmistetaan, että konsernin toimitusketjussa toimivat
yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti. Näin pyritään minimoimaan
esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, korruptioon, lapsityövoiman
käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät riskit toimitusketjussa. Metsä
Boardin vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa on, että toimit-
tajat sitoutuvat Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin
(Supplier Code of Conduct) tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin.
Lisäksi hankintasopimuksissa voi olla muita vastuullisuusvaatimuksia.
Toimittajien valintaprosessissa tehdään riskianalyysi, jossa tarkastellaan
toimittajien maa- ja kategoriariskejä sekä lakien noudattamista. Metsä
Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence)
Know Your Business Partner -taustatarkastuksessa, jossa tarkastetaan
toimittajan taustat kauppapakotteiden, rahanpesun, korruption, ihmisoike-
usloukkauksien sekä muiden keskeisten riskien osalta. Vastaava prosessi
on Metsä Boardissa käytössä myös asiakkaiden osalta. Merkittävimmille
toimittajille ja mahdollisille riskitoimittajille tehdään lisäksi vastuullisuuden
arviointikysely. Toteumat näistä löytyvät taulukosta Muita kuin taloudellisia
tunnuslukuja. Vuosittain Metsä Group ja ulkoiset tahot auditoivat osan
Metsä Boardin toimittajista. Arviointien ja auditointitulosten perusteella
toimittajille ilmoitetaan poikkeamista, annetaan suosituksia sekä seura-
taan toimittajia, joiden odotetaan parantavan vastuullisuuden hallintaa.
Vuonna 2022 Metsä Group teki Metsä Boardin toimittajille paikan päällä 2
(0) auditointia ja ulkoinen taho 14 (17) auditointia. Vuonna 2022 kehitimme
edelleen raaka-aineiden, kuten prosessi-, perus- ja päällystyskemikaalien,
sekä pakkausmateriaalien jäljitettävyyttä. Tavoitteena on, että tiedot
raaka-aineiden tuotantomaista ovat kiinteämmin osa riskianalyysejä, ja
että toimittajien taustatarkastuksia ja -auditointeja voitaisiin kohdentaa
yhä paremmin riskimaiden toimittajiin. Riskimaiden määrittely perustuu
CPI-indeksiin (corruption perception index), joka mittaa eri maiden julkisen
sektorin korruptoituneisuutta.
EU-taksonomia
Yleistä
Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmark-
kinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka
listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja.
Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin
ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat
kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.
Euroopan komissio on todennut taksonomian olevan jatkuvan kehityk-
sen kohteena ja aloittanut toimintojen arviointikriteerien määrittelyn niistä
liiketoiminnoista, joissa toteutettavilla parannuksilla on suurin vaikutus
ilmaston ja ympäristön kannalta. Metsä Boardin pääliiketoiminnot,
kartonki- ja markkinaselluliiketoiminta eivät toistaiseksi ole taksonomian
luokittelukriteereissä mukana. Tästä johtuen yhtiön taksonomiakelpoisen
liiketoiminnan osuus erityisesti liikevaihdosta on vähäinen. Metsä Boardin
tiedossa ei toistaiseksi ole, millä aikataululla ja missä laajuudessa sen
pääliiketoiminnot on mahdollisesti tarkoitus saattaa taksonomian sovelta-
misalan piiriin.
Metsä Boardin tavoitteiden ytimessä on ilmaston lämpenemisen
hillitseminen ja liiketoiminnan sopeuttaminen vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Yhtiön tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030
loppuun mennessä. Metsä Board panostaa kiertotalouden periaatteiden
mukaisesti metsien kestävään käyttöön, prosessien resurssitehokkuuteen
sekä siihen, että jätteitä ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän ja
materiaalit pysyvät kierrossa pitkään. Metsä Boardin tuotteet tarjoavat
vaihtoehdon fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille.
Taksonomiasta raportointi
Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin
nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat:
(a) ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
(c) vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, (d) siirtymä kiertota-
louteen, (e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä (f) biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Tilikaudelta 2022 raportoidaan taksonomiakelpoiset (taxonomy eligible) ja
taksonomian mukaiset (taxonomy aligned) liiketoiminnot suhteessa ilmas-
totavoitteisiin eli ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen. Liiketoiminnoista raportoidaan osuudet liikevaihdosta,
pääomamenoista ja toimintakuluista.
Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan sitä, miltä osin kyseinen
liiketoiminta tukee vahvistettuja ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan
taksonomian mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi (significant contribu-
tion) yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää
haittaa (no significant harm) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä
sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet (minimum social safeguards).
82
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Metsä Boardin raportointiperiaatteet
Metsä Board sisällyttää taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon niiden tuottei-
den ja palveluiden myynnin, joka sisältyy yhtiön raportoituun liikevaihtoon.
Yhtiön taksonomian mukainen liikevaihto sisältää Husumin sellutehtaalla
bioenergialla tuotetun sähkön myynnin luokassa 4.20: lämmön tai jääh-
dytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla. Taksonomiakelpoiseen
liikevaihtoon sisältyy myös Simpeleen ja Kyron voimalaitoksilla tuotetun
kaukolämmön myynti lähialueille luokassa 4.20.
Metsä Board sisällyttää taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin aineel-
lisen ja aineettoman käyttöomaisuuden lisäykset mukaan lukien pitkäai-
kaisten vuokrasopimusten perusteella kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät.
Taksonomian mukaiset pääomamenot sisältävät Husumin sellutehtaan
soodakattilan ja turbiinin uudistamiseen tehtyjä investointeja luokassa
4.20: lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla.
Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyy myös Simpeleen ja Kyron
voimalaitoksiin tehtyjä kunnossapitoinvestointeja luokassa 4.20 sekä
Kaskisten voimalaitokseen sekä kemikaalien talteenottolaitokseen tehtyjä
kunnossapitoinvestointeja luokassa 4.24: lämmön tuotanto bioenergialla.
Metsä Board sisällyttää taksonomiakelpoisiin toimintakuluihin kuluksi
kirjatut tutkimus- ja kehitysmenot sekä tuotantolaitosten ja kiinteistöjen
kunnossapitokustannukset täydennettynä jätteidenkäsittelyn ja
lyhytaikaisten vuokrasopimusten kustannuksilla. Kustannukset sisältävät
sekä ulkoiset palvelukustannukset että luetelluista toiminnoista vastaavan
oman henkilöstön palkat sivukuluineen. Taksonomian mukaiset toiminta-
kulut sisältävät Husumin sellutehtaan kemikaalien ja lämmön talteenoton
käyttökustannuksia luokassa 4.20: lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön
yhteistuotanto bioenergialla. Taksonomiakelpoisiin toimintakuluihin sisäl-
tyy myös Simpeleen ja Kyron voimalaitosten käyttökustannuksia luokassa
4.20 sekä Kaskisten voimalaitoksen ja kemikaalien talteenottolaitoksen
käyttökustannuksia luokassa 4.24.
Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoinen liikevaihto taksono-
mian toimintoihin vain kerran. Lisäksi on varmistettu, että pääomamenot
sekä toimintakulut ovat erillisiä kunkin toiminnon osalta.
Metsä Board katsoo täyttävänsä taksonomian sosiaaliset vähimmäis-
tason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan
torjumisen, oikeudenmukaisen kilpailun sekä verotuksen. Kutakin
aihetta yhtiö on tarkastellut kaksiosaisesti: prosessien olemassaolon ja
rikkomuksiin puuttumisen näkökulmasta. Mm. ihmisoikeuksiin liittyvää
due diligence -prosessia on tarkemmin avattu kohdissa Sosiaaliset ja
henkilöstöasiat ja Korruption ja lahjonnan torjunta sekä yrityskulttuuri.
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus
liikevaihdosta
Merkittävän
edistämisen
kriteerit Ei merkittävää haittaa kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Absoluuttinen
liikevaihto
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen moni-
muotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukainen osuus
liikevaihdosta
vuosi 2022
Mahdollistava /
siirtymä toiminta
Milj.
euroa % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitus järjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla
4.20. 1,0 0 % 100 % K K - K K K 0 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitus
-
järjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1)
1,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla
4.20. 1,8 0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.2)
1,8 0 %
Yhteensä (A.1+A.2) 2,9 0 % 0 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (B)
2 476,7 100 %
Yhteensä (A+B) 2 479,6 100 %
83
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus
pääomamenoista
Merkittävän
edistämisen
kriteerit Ei merkittävää haittaa kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Absoluuttiset
pääomamenot
Osuus
pääomamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen moni-
muotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukainen osuus
pääomamenoista
vuosi 2022
Mahdollistava /
siirtymä toiminta
Milj.
euroa % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitus järjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla
4.20. 1 17,8 39 % 100 % K K - K K K 39 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus-
järjestelmän mukaisista) toimintojen
pääomamenot (A.1)
1 17, 8 39 % 39 % 0 % 39 % 0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla
4.20. 1,0 0 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla 4.24. 1,9 1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toimintojen
pääomamenot (A.2)
2,9 1 %
Yhteensä (A.1+A.2) 120,7 40 % 39 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (B)
183,4 60 %
Yhteensä (A+B) 304,1 100 %
84
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus
toimintamenoista
Merkittävän
edistämisen
kriteerit Ei merkittävää haittaa kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Absoluuttiset
toimintamenot
Osuus
toimintamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen moni-
muotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukainen osuus
toimintamenoista
vuosi 2022
Mahdollistava /
siirtymä toiminta
Milj.
euroa % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitus järjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla
4.20. 4,2 4 % 100 % K K - K K K 4 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitus-
järjestelmän mukaisista) toimintojen
toimintamenot (A.1)
4,2 4 % 4 % 0 % 4 % 0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla
4.20. 2,2 2 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla 4.24. 1,8 2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toimintojen
toimintamenot (A.2)
4,0 4 %
Yhteensä (A.1+A.2) 8,2 8 % 4 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)
99,3 92 %
Yhteensä (A+B) 1 07,4 100 %
■ Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Metsä Boardin riskienhallinta on systemaattista ja ennakoivaa toimintaa,
jonka avulla arvioidaan ja hallitaan liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia,
riskejä ja uhkatekijöitä. Metsä Boardin hallitus vastaa riskienhallinnasta
ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan. Metsä Boardissa arvioidaan
systemaattisesti strategisia, operatiivisia ja rahoitusriskejä. Keskeiset riskit
huomioidaan suunnitteluprosesseissa ja niihin varaudutaan hallintatoi-
menpitein. Lisäksi yhtiön johtoryhmä tarkastelee merkittävimpiä riskejä
osana johtoryhmätyöskentelyä.
Metsä Boardin riskinkantokyvyn ylittävät riskit on siirretty vakuutus-,
johdannais- ja muilla sopimuksilla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille
vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on katettu konsernin omaisuus- ja
keskeytysvahinko-, vastuuvahinko-, kuljetusvahinko- ja luottovakuutuksilla.
Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan hallitukselle
ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Vuonna 2022 toteutetuissa riskienarvioinneissa tunnistettiin seuraavat
Metsä Boardin toimintaan ja kannattavuuteen mahdollisesti vaikuttavat
riskit ja epävarmuustekijät:
■ Markkinariskit
Maailmantalouden kehittyminen
Maailmantalouden tilannetta leimaa epävarmuus ja kasvunäkymät ovat
heikentyneet korkeasta inflaatiosta, rahapolitiikan kiristymisestä ja
globaalien tuotanto- ja toimitusketjujen kapasiteettiongelmista johtuen.
Näiden taustalla ovat useat tekijät, keskeisimpänä Venäjän hyökkäyssota
Ukrainassa ja sen seuraukset.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt maailmanlaajuisia
jännitteitä geopolitiikassa, heikentänyt kuluttajien ja yritysten luottamusta
talouden kehittymiseen ja kiihdyttänyt inflaatiota. Erityisesti Euroopassa
sota ja irrottautuminen Venäjän energiasta on aiheuttanut energiakriisin,
mikä on vaikuttanut merkittävästi energian saatavuuteen ja hintoihin.
Venäjälle asetettujen pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ja
kriisistä johtuvat riskit kohdistuvat mm. kansainvälisiin tuotanto- ja
toimitusketjuihin, tuotannontekijöiden kustannuksiin ja saatavuuteen,
energiainfrastruktuuriin sekä kyberturvallisuuteen.
Ukrainan sodan ei arvioida päättyvän lyhyellä aikavälillä. Lisäksi keskus-
pankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota koronnostoilla. Näillä tekijöillä voi
85
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
olla negatiivisia vaikutuksia talouteen, joista merkittävimpiä ovat kohon-
neen korkotason heikentämät kasvunäkymät ja pahentunut taantumariski,
korkean inflaation reaalituloja alentava vaikutus, kotitalouksien ostovoiman
edelleen pienentyminen ja Euroopan energiakriisin jatkuminen. Kaikki
edellä mainitut voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotteiden
kysyntään, toiminnan jatkuvuuteen tai yhtiön kannattavuuteen.
Toimintaympäristön muutokset
Metsä Board toimii alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja
sen muutokset vaikuttavat lopputuotteiden kysyntään ja hintatasoon.
Uusien toimijoiden tulo markkinoille, korvaavat tuotteet tai muutokset
kulutuskäyttäytymisessä saattavat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin
kartonkien kysyntään. Kilpailijoiden kapasiteetin lisäys tai tuotevalikoimien
laajeneminen voivat alentaa lopputuotteiden hintatasoa ja vaikuttaa
negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen. Kysyntää nopeammin
kasvava kartonkituonti Aasiasta ja Amerikasta Eurooppaan voisi aiheuttaa
epätasapainon markkinatilanteeseen. Myös merkittävät valuuttakurs-
simuutokset saattavat vaikuttaa tuotteiden markkinatasapainoon ja
yritysten kilpailukykyyn.
Muutokset sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidi-, rikki- tai muiden
päästöjen rajoittamiseksi, voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin
kannattavuuteen tai tuotannon jatkuvuuteen. Kertakäyttöisten ruoka- ja
tarjoilupakkausten hyväksyttävyyteen liittyy sääntelyriskejä.
Kiinan markkinan merkitys
Kiina on tärkeä markkina-alue erityisesti Metsä Fibrelle. Kiinan
talouskasvu on hidastunut viime vuosina tiukan koronarajoituspolitiikan,
kiinteistömarkkinoiden ongelmien ja yritysten tiukentuneesta sääntelystä.
Myös geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen voi vaikuttaa Kiinan
talouskasvun kehitykseen. Kiinan teollisuuden ongelmat voivat myös lisätä
globaalien toimitusketjujen ongelmia ja niiden kustannuksia. Euroopan
Unionin ja Kiinan välisiä suhteita rasittavat molemminpuoliset pakotteet ja
eriävät näkemykset monissa asioissa. Mikäli Kiinan talouden kasvu hidas-
tuu entisestään tai EU:n ja Kiinan väliset suhteet kehittyvät huonompaan
suuntaan, tällä voi olla vaikutusta markkinasellun tai kartonkien kysyntään
Kiinan markkinoilla ja siten yhtiön kannattavuuteen.
Kansainvälisen kaupan rajoitukset ja geopoliittiset riskit
Mahdolliset muutokset johtavien teollisuusmaiden teollisuus- ja
kauppapolitiikassa, geopoliittisten riskien toteutuminen tai geopoliittisten
kriisien eskaloituminen voivat johtaa laajempiin kaupankäyntiä rajoittaviin
toimiin tai kansainvälisten pakotteiden käyttöön. Näiden mahdollisena
seurauksena voi olla maailmantalouden elpymisen ja kasvun hidastuminen
edelleen ja jopa globaalien kauppavirtojen supistuminen. Mahdollisilla
kansainvälisen kaupan uusilla rajoituksilla ja pakotteilla voi olla vaikutuksia
Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja yhtiön kannattavuuteen.
Sellun markkinatilanne
Globaaleilla sellumarkkinoilla rakenteelliset muutokset asiakkaiden
sellun käytössä, lisääntyvä kilpailu sekä uusi tuotantokapasiteetti voivat
vaikuttaa negatiivisesti sellun toimitusmääriin ja markkinahintoihin ja siten
Metsä Boardin kannattavuuteen. Sellun markkinahinnan 10 prosentin
vahvistumisella (heikkenemisellä) on noin 30 miljoonan euron positiivinen
(negatiivinen) vaikutus yhtiön liiketulokseen.
Koronapandemia
Koronapandemia on hellittämässä, mutta voi edelleen aiheuttaa epävar-
muutta maailmantaloudessa ja Metsä Boardin liiketoimintaympäristössä.
Pandemian pitkittyminen voi vähentää Metsä Boardin tuotteiden kysyntää
sekä aiheuttaa häiriöitä yhtiön tuotannossa tai toimitusketjuissa.
■ Operatiiviset riskit
Tuotannontekijöiden kustannus- ja saatavuusriskit
Metsä Boardin tärkeimpien tuotannontekijöiden - puun, energian ja
kemikaalien merkittävät tai ennakoimattomat kustannusmuutokset ja
mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta, uhata
toiminnan jatkuvuutta ja aiheuttaa riskin suunniteltujen kehitysinvestoin-
tien toteuttamiselle ja elinkaaren kannattavuudelle.
Venäjän puunhankinnan loppuminen voi aiheuttaa etenkin koivupuun
saatavuudesta johtuvia tuotannonrajoituksia tehtailla ja vaikuttaa yhtiön
tuotteiden myyntiin ja kannattavuuteen. Energiakriisin jatkuminen ja
esimerkiksi maakaasun saatavuusongelmat, sähkömarkkinan hintojen
volatiliteetti tai päästöoikeuksien hintojen muutokset voivat vaikuttaa
negatiivisesti kannattavuuteen.
Myös kuljetuskapasiteetin saatavuus tai markkinahintojen voimakas
nousu voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Lisäksi
valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa joidenkin tuotannontekijöiden
kustannuksiin. Näiltä riskeiltä pyritään suojautumaan pitkäaikaisilla
toimitussopimuksilla ja niihin liittyvillä johdannaissopimuksilla.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen edistäminen tukee Metsä Boardin liiketoimintaa
ja sen kehittämistä, mutta erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon
monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyy myös riskejä. Metsä Boardilla
nämä riskit koskevat erityisesti metsiä sekä energian ja veden käyttöä,
ja toteutuessaan riskeillä voi olla negatiivinen vaikutus Metsä Boardin
liiketoimintaan. Ilmastoriskit jaetaan 1) transitioriskeihin eli riskeihin, jotka
syntyvät matalahiiliseen talouteen siirtymisestä ja 2) fyysisiin riskeihin,
jotka liittyvät muutoksiin lämpötiloissa ja sademäärissä ja joita syntyy, jos
ilmastonmuutosta ei hillitä.
Transitioriskeistä merkittäviä ovat lisääntyvä sääntely sekä markkina- ja
maineriski, jos muuttuneeseen markkinaympäristöön ei vastata tehok-
kaasti. Sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kasvihuonekaasu-
päästöjen vähentämiseksi voi aiheuttaa vaatimuksia uudesta teknologiasta
sekä vaikuttaa energian ja kasvihuonekaasupäästöjen hinnoitteluun ja
siten lisätä kustannuksia. Lisäksi hiilinielujen ja metsäluonnon monimuo-
toisuuden turvaaminen lisääntyvällä sääntelyllä aiheuttaa riskejä metsien
hyödyntämiselle. Vähähiilisessä taloudessa myös tuotteiden kysyntä ja
tarjonta voivat poiketa nykytilanteesta.
Fyysiset ilmastoriskit voidaan jakaa akuutteihin sään ääri-ilmiöihin
ja pysyvämpiin pitkän aikavälin muutoksiin. Sään ääri-ilmiöt, kuten
myrskyt, kuivuus ja tulvat, voivat aiheuttaa katkoksia tuotannossa tai
haitata raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksia. Pitkällä aikavälillä sekä
86
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
kuivien kausien yleistyminen että lisääntynyt sadanta ja tulvat voivat
heikentää tehtaiden tarvitseman prosessiveden saatavuutta ja aiheuttaa
tuotannonkeskeytyksiä. Riskiä pienentää se, että Metsä Boardin kaikki
tehtaat sijaitsevat runsasvetisillä pohjoisilla alueilla. Ilmaston lämmetessä
merkittävimmät metsään ja puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavat
fyysiset riskit ovat korjuuolosuhteiden heikkeneminen talvikauden lyhen-
tyessä sekä hyönteistuhojen lisääntyminen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen
näkyvät vahvasti Metsä Boardin kestävyystavoitteissa. Tavoitteiden
ytimessä ovat siirtyminen täysin fossiilittoman energian käyttöön tuo-
tannossa, fossiiliöljypohjaisten raaka-aineiden käytöstä luopuminen sekä
energian ja veden käytön tehostaminen. Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet
auttavat Metsä Boardia hallitsemaan ilmastoriskejä. Samalla ne avaavat
Metsä Boardille uusia mahdollisuuksia muuttuneessa toimintaympäris-
tössä ja vastaavat kiertotalouden tarpeisiin.
Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää lisää metsien
suojelua, mikä voi aiheuttaa riskejä puunhankinnalle. Kaikki Metsä Groupin
hankkima puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, mikä on toden-
nettu sertifioinnilla tai muuten kontrolloitu. Metsä Group toteuttaa myös
ekologisen kestävyyden ohjelmaansa yhteistyössä metsänomistajien
kanssa talousmetsissä. Lisäksi yhtiöllä on oma luonto-ohjelma talousmet-
sien ulkopuolella, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta
ja parantaa vesien tilaa Suomessa Metsä Groupin rahoittamilla
ennallistamishankkeilla.
Lisääntyvä EU sääntely aiheuttaa metsien talouskäytön riskejä Metsä
Groupin puunhankinnalle. EU-alue koostuu erilaisista kasvillisuus-
vyöhykkeistä, joissa kullakin on sille tunnusomaiset metsät. Metsät
eri kasvillisuusvyöhykkeissä, kuten myös hyvä metsänhoito näissä
metsissä, eroavat toisistaan. EU-lähtöisesti säädetään aiempaa selvästi
yksityiskohtaisempia, sekä EU-alueen erilaisia metsiä ja niiden käyttöä
yhdenmukaisemmalla tavalla kohtelevia, säädöksiä. Tämä kehityssuunta
lisää riskiä heikosti soveltuviin säädöksiin myös metsissä, joista Metsä
Group hankkii puuraaka-ainetta.
Tuotannon keskittyminen suppealle
maantieteelliselle alueelle
Metsä Boardin kahdeksasta tuotantolaitoksesta seitsemän sijaitsee
Suomessa ja yksi Ruotsissa. Historiassa Suomessa on ollut useita työ-
markkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden
jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin
ja asiakastoimituksiin, sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannat-
tavuutta. Myös Ruotsissa työmarkkinariidat voivat vahingoittaa Metsä
Boardin tuotantoa ja asiakastoimituksia sekä vaikuttaa negatiivisesti yhtiön
liiketoimintaan.
Jatkuvuusriskit
Tehtaiden tuotannon jatkuvuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi suuret
tulipalot, merkittävät konerikot, vakavat onnettomuudet, sään ääri-ilmiöt
ja ympäristövahingot. Lisäksi esimerkiksi tartuntatautien aiheuttama
työntekijöiden sairastuminen, tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset ja
haittaohjelmat ja niistä aiheutuvat pitkäkestoiset häiriöt, työmarkkinariidat,
tärkeimpien raaka-aineiden saatavuusongelmat ja häiriöt logistiikkaket-
jussa voivat keskeyttää koko liiketoiminnan tai osia siitä.
Tuotannon tai toimitusketjun keskeytykset voivat vaikuttaa asiakas-
palvelun jatkuvuuteen ja toimitusvarmuuteen. Keskeytysten ollessa
pitkäaikaisia taloudelliset menetykset voivat olla erittäin merkittäviä, ja ne
voivat aiheuttaa pysyviä asiakasmenetyksiä. Näiden riskien toteutumisen
varalle yhtiössä on laadittu jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia.
Liiketoiminnan kehittäminen
Metsä Boardin liiketoiminnan kehitys ja kasvu edellyttävät strategisia valin-
toja, joihin liittyy riskejä. Kyseiset epävarmuudet liittyvät esimerkiksi kas-
vuinvestointien valintaan ja ajoitukseen, sekä myynnin ja asiakasportfolion
kehittämiseen. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uuden tuotannon
markkinoille saaminen ovat riippuvaisia onnistuneesta myynnistä. Uusien
tuotteiden kaupallistamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka toteutues-
saan voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja
yhtiön kannattavuuteen. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös
kustannus- ja valuuttakurssiriskejä.
Liiketoimintaa kehitetään myös tuotantoteknologiaa uudistamalla,
tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä sekä liiketoimintaprosesseja
yhtenäistämällä. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien kustannukset
ylittyvät merkittävästi, valmistuminen viivästyy, tuotannolliset tai kaupal-
liset tavoitteet eivät toteudu, saattaa niillä olla negatiivinen vaikutus yhtiön
kannattavuuteen.
Liiketoiminnan eettisyys
Liiketoiminnan eettisyys yleisesti sekä ihmisoikeusloukkauksien,
eturistiriitojen, väärinkäytösten, korruption, lahjonnan ja rahanpesun
estäminen on tunnistettu jatkuvaa kehitystyötä edellyttäväksi osa-
alueeksi. Yhtiössä toteutetaan joka toinen vuosi koko henkilöstölle
suunnattu eettisyysbarometri. Myös anonyymi eettinen ilmoituskanava
ja siihen liittyvän tutkintaprosessin toimivuus ovat keskeisiä työkaluja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvien riskien tunnistamisessa ja hallinnassa.
Osana jatkuvaa vastuullisuustyötä, yhtiö kehittää toimittajiensa ja asiak-
kaidensa tunnistamiseen liittyviä prosesseja ja kontrolleja, joiden avulla
toimitusketjun vastuullisuuteen kuten kauppapakotteisiin, eturistiriitoihin,
väärinkäytöksiin, korruptioon, lahjontaan, rahanpesuun, verotukseen ja
ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä voidaan tunnistaa ja hallita tehokkaammin.
Vastuuriskit
Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy vastuuriskejä, kuten sopimus-,
ympäristö- ja tuotevastuuriskit. Vastuuriskejä hallitaan tehokkailla
liiketoimintaprosesseilla, sopimuskoulutuksella, johtamiskäytännöillä,
laadun hallinnalla ja toiminnan läpinäkyvyydellä. Osa liiketoiminnan
vastuuriskeistä on suojattu vakuutussopimuksilla.
Yritysturvallisuusriskit
Yritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi puutteet ja laimin-
lyönnit henkilö- ja työturvallisuudessa ja taloudellisten väärinkäytösten
hallinnassa sekä negatiivinen informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat,
toimitusketjuihin kohdistuvat uhat ja sisäisen valvonnan riittävyys. Yritys-
turvallisuuden toimintaprosesseja ja uhkatekijöiden hallintaan liittyvää
ohjeistusta, koulutusta, ja sisäistä valvontaa kehitetään jatkuvasti sekä
kriisitilanteiden hallintaa harjoitellaan säännöllisesti.
87
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys
Metsä Board kiinnittää huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saata-
vuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien
ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla työnantajakuvaan.
Metsä Board varautuu eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin myös
monitaitoisuuden ja työkyvyn kehittämisen sekä työnkierron avulla.
■ Rahoitusriskit
Rahoitus- ja valuuttakurssiriskit
Rahoitusmarkkinoiden kasvavan sääntelyn seurauksena luotto- ja
velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa
yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen
hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen
hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua
merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa
aikaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Metsä Board myy tuotteitaan useissa maissa ja on siten altis valuutta-
kurssien vaihteluille. Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumi-
sella suhteessa euroon on noin 100 miljoonan euron positiivinen vaikutus
Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10
prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 50 miljoonaa euroa negatiivinen
ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 10
miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus
olisi vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.
Luottoriskit
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin
ylimmän johdon ja Metsä Groupin keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla.
Metsä Boardin johto määrittää asiakkaille myönnetyt luottorajat ja
maksuehdot yhdessä keskitetyn luotonvalvonnan kanssa. Lähes kaikki
luottoriskit siirretään luottovakuutussopimusten avulla. Venäjää lukuun
ottamatta Metsä Boardin asiakasluottoriski oli normaalilla tasolla vuonna
2022. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen
hyväksymässä luottopolitiikassa.
Metsä Boardin rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin
vuoden 2022 vuosikertomuksen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.6
Rahoitusriskien hallinta.
■ Osakkeet ja kaupankäynti
Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiöko-
kouksessa äänestämään kahdella kymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1)
äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin
osakkeet ovat listattu Nasdaq Helsinkiin.
Vuoden 2022 päätöskurssi Metsä Boardin B-osakkeella Nasdaq Helsin-
gissä oli 8,77 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 10,49 euroa ja alin 7,09 euroa.
Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 10,15 euroa, ylin 10,50 euroa ja alin
7,66 euroa.
Tammi–joulukuussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osake-
vaihto Nasdaq Helsingissä oli noin 347 200 osaketta ja A-osakkeen noin
3 400 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli noin 767 miljoonaa euroa ja
A-osakkeen noin 8 miljoonaa euroa.
Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo vuoden 2022 lopussa
oli noin 3,2 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli 2,8
miljardia euroa ja A-osakkeiden 0,3 miljardia euroa.
Metsä Boardin hallitus päätti 27.10.2022 käynnistää yhtiön omien
osakkeiden hankinnan. Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 28.10.2022
ja päättyivät 11.11.2022. Jakson aikana Metsä Board hankki 1 000 000
kappaletta omia B-osakkeita 7,8225 euron keskihintaan osakkeelta. Omia
osakkeita hankittiin hallituksen palkkioiden suorittamiseksi tai käytettä-
väksi yhtiön kannustinjärjestelmissä.
Metsäliitto Osuuskunta ilmoitti 30.12.2022, että sen omistus Metsä
Boardissa oli ylittänyt 50 prosentin rajan, ja että sen omistusosuus Metsä
Boardissa oli 50,16 prosenttia osakkeista ja äänistä 68,24 prosenttia.
Metsä Boardin ollessa Metsäliitto Osuuskunnan määräysvallassa oleva
yhteisö, lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen mukaan myös
Metsä Boardin omistamat omat osakkeet 1 000 000 kappaletta.
Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osak-
keista oli noin 14 (14) prosenttia.
■ Hallinnointi
Metsä Boardin lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja
toimitusjohtaja. Hallituksella on yleistoimivalta ja sille kuuluvat yhtiön
toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen asiat, jotka ovat strategi-
sia, laajakantoisia ja epätavallisia ja eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen
liiketoimintaan. Yhtiön toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa
toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen
jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyh-
tiölain mukaisesti.
Metsä Boardin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, joista kolme on
naisia. Enemmistön (6/9) muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumat-
tomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Kolme
hallituksen jäsentä on riippuvaisia Metsäliitto Osuuskunnasta. Tilikaudella
2022 hallitus piti yhteensä 13 kokousta, ja hallituksen jäsenet osallistuivat
kokouksiin 97-prosenttisesti (99 % vuonna 2021).
88
TOIMINTAKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
■ Yhtiökokouksen päätökset
ja hallituksen antivaltuudet
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous pidettiin poikkeusmenettelyin
24.3.2022. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 0,41 euroa osakkeelta.
Osingon maksupäivä oli 7.4.2022.
Yhtiökokous päätti korottaa hallituksen vuosipalkkioita siten, että
hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 99 000 euroa,
hallituksen varapuheenjohtajalle 85 000 euroa ja hallituksen jäsenelle
67 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkiot päätettiin pitää ennallaan 800
eurossa kustakin hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta, johon jäsen
osallistuu. Yhtiökokous päätti maksaa noin puolet palkkioista julkisesta
kaupankäynnistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina, joiden luovutta-
mista rajoitetaan kahden vuoden ajan. Edelleen yhtiökokous päätti maksaa
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle kuukausipalkkiota 900 euroa.
Yhtiökokous päätti hyväksyä toimielinten palkitsemisraportin neu-
voa-antavassa äänestyksessä.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9)
ja valitsi hallituksen jäseniksi ekonomi Hannu Anttilan, kauppatieteen
maisteri Raija-Leena Hankonen-Nybomin, kauppatieteen maisteri Erja
Hyrskyn, diplomi-insinööri Ilkka Hämälän, valtiotieteiden maisteri Mari
Kiviniemen, maa- ja metsätaloustieteen maisteri Jussi Linnarannan,
kauppatieteen maisteri Jukka Moision, maa- ja metsätaloustieteen maisteri
Timo Saukkosen ja oikeustieteen kandidaatti Veli Sundbäckin. Hallituksen
jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista,
yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyh-
tiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia
osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä
enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osakkeet, jotka voidaan
antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla.
Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on
voimassa 30.6.2023 saakka.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien
B-sarjan osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien
omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 1 000 000 B-osaketta,
mikä vastaa noin 0,3 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on
voimassa 30.6.2023 asti.
■ Lähiajan näkymät
Globaalin talouskasvun hidastuminen ja kuluttajien ostovoiman heiken-
tyminen aiheuttavat epävarmuutta markkinaympäristössä. Näkyvyys
kartonkimyynnin lähiajan kehityksen suunnasta on heikko.
Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan tammi–maalis-
kuussa olevan suunnilleen samalla tasolla kuin loka–joulukuussa (418 000
tonnia). Taivekartongin keskihintojen odotetaan nousevan.
Markkinasellujen kysyntänäkymiin luo epävarmuutta globaalin talouden
kehittyminen. Markkinasellujen keskihinnat ovat ensimmäisellä vuosinel-
jänneksellä hieman edellistä vuosineljännestä alhaisemmat. Pitkäkuituisen
sellun globaalia tarjontaa tulee vähentämään raaka-aineen saatavuuson-
gelmat Pohjois-Amerikassa. Sahatavaran kysynnän odotetaan piristyvän
toisen vuosineljänneksen aikana.
Kustannuspaineiden odotetaan jatkuvan. Viime vuonna tapahtuneen
puunhintojen ja korjuu- sekä kuljetuskustannusten nousun myötä alkuvuo-
den puukustannuksen arvioidaan kohoavan edelliseen vuosineljännekseen
verrattuna.
Husumin uuden soodakattilan ja turbiinin käynnistymisen myötä poistot
ovat tammi–maaliskuussa noin 10 miljoonaa euroa edellistä vuosineljän-
nestä suuremmat.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei ole merkittäviä tehtaiden
vuosihuoltoseisokkeja.
Valuuttakurssimuutoksilla suojaukset huomioiden tammi–maalisuussa
2023 on positiivinen liiketulosvaikutus loka–joulukuuhun 2022 verrattuna
ja selvästi positiivinen vaikutus tammi–maaliskuuhun 2022 verrattuna.
■ Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 609,3 miljoonaa euroa,
josta kertyneet voittovarat ovat 398,6 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa 23.3.2023 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokouk-
selle, että tilikaudelta 2022 jaetaan osinkoa 0,58 euroa osakkeelta.
Ehdotettu osinko vastaa 50 prosenttia vuoden 2022 osakekohtaisesta
tuloksesta. Osingon kokonaismäärä on noin 206 miljoonaa euroa.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 27.3.2023 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi-
tämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi
5.4.2023.
89
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
Liikevaihto 2.1, 2.2, 7.3 2 479,6 2 084,1
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 70,1 11,9
Liiketoiminnan muut tuotot 2.3, 7.3 79,6 57,0
Materiaalit ja palvelut 2.4, 7.3 -1 824,3 -1 461,0
Henkilöstökulut 3 -217,4 -216,0
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta 7.2, 7.3 163,1 114,4
Poistot ja arvonalentumiset 4.1, 4.2 -83,1 -90,2
Liiketoiminnan muut kulut 2.4 -136,1 -124,4
Liiketulos 531,5 375,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7.2 0,0 0,0
Kurssierot 5.2 -5,0 -2,3
Muut rahoitustuotot 5.2, 7.3 3,0 0,2
Muut rahoituskulut 5.2, 7.3 -4,7 -7,9
Tilikauden tulos ennen veroja 524,9 365,8
Tuloverot 6 -63,5 -51,8
Tilikauden tulos 461,3 314,0
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 5.1
Etuusperusteisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 3.4 -4,7 3,0
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat 4.3 178,5 -5,8
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä 3,0 -0,1
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi -33,9 -0,8
Yhteensä 142,9 -3,7
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 5.1
Rahavirran suojaukset -3,1 -11,0
Muuntoerot -56,3 -4,8
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä 28,1 -3,8
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 0,6 2,2
Yhteensä -30,6 -17,4
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 112,2 -21,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä 573,6 292,8
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen osakkeenomistajille 409,9 292,1
Määräysvallattomille omistajille 51,4 21,9
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen osakkeenomistajille 535,7 272,4
Määräysvallattomille omistajille 37,8 20,4
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kappaletta 355 359 355 513
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa
Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.
Konsernin laaja tuloslaskelma
90
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Konsernitilinpäätös
Milj. euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 4.1 12,2 12,4
Muut aineettomat hyödykkeet 4.1 5,9 6,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.2 1 107,9 935,0
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7. 2 614,2 479,0
Muut sijoitukset 4.3, 5.7 345,4 181,0
Muut rahoitusvarat 5.3 6,0 15,3
Johdannaiset 5.7 2,9
Laskennalliset verosaamiset 6 9,4 8,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4.4 506,7 382,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.5, 7.3 354,5 331,5
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset 41,4 1,0
Johdannaiset 5.7 40,5 34,0
Rahavarat 5.4 , 7.3 356,2 524,2
Myytävänä olevat omaisuuserät 7. 2 11,0
Varat yhteensä 3 403,2 2 921,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 5.1
Osakepääoma 557,9 557,9
Muuntoero -64,0 -27,2
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 283,9 118,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 208,9 208,9
Omat osakkeet -7,8
Kertyneet voittovarat 1 103,2 841,5
Määräysvallattomien omistajien osuus 173,2 146,2
Oma pääoma yhteensä 2 255,2 1 845,6
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 6. 149,5 96,2
Eläkevelvoitteet 3.4 10,4 13,7
Varaukset 4.8 2,0 2,0
Rahoitusvelat 5.5, 5.6, 5.7 434,4 437,0
Muut velat 4.6 3,9 1,5
Johdannaiset 5.7 1,7
Lyhytaikaiset velat
Varaukset 4.8 4,9 1,0
Rahoitusvelat 5.5, 5.6, 5.7 18,6 10,0
Ostovelat ja muut velat 4.7, 7. 3 482,7 467,5
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverovelat 11,6 19,9
Johdannaiset 5.7 30,2 18,6
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 7. 2 6,8
Velat yhteensä 1 148,1 1 076,0
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 403,2 2 921,5
Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä�
Konsernin tase
91
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa Liite
Osake-
pääoma Muuntoero
Käyvän
arvon
rahasto
ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Määräys -
vallatto mien
omistajien
osuudet
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 557,9 -27,2 118,3 208,9 841,5 1 699,4 146,2 1 845,6
Tilikauden tulos 409,9 409,9 51,4 461,3
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1 -36,9 165,6 -2,9 125,8 -13,6 112,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä -36,9 165,6 407,0 535,7 37,8 573,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako 5.1 -145,8 -145,8 -10,8 -156,6
Omien osakkeiden hankinta 5.1 -7,8 -7,8 -7,8
Osakeperusteisen maksut 3.3 0,5 0,5 0,5
Oma pääoma 31.12.2022 557,9 -64,0 283,9 208,9 -7,8 1 103,2 2 082,0 173,2 2 255,2
Oma pääoma 1.1.2021 557,9 -24,9 136,6 265,8 448,4 1 383,8 1 383,8
Tilikauden tulos 292,1 292,1 21,9 314,0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1 -2,3 -18,3 1,0 -19,7 -1,5 -21,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä -2,3 -18,3 293,1 272,4 20,4 292,8
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako ja pääomanpalautus 5�1 -56,9 -35,6 -92,4 -92,4
Osakeperusteiset maksut 3.3 1,1 1,1 1,1
Oma pääoma 31.12.2021 557,9 -27,2 118,3 208,9 841,5 1 699,4 146,2 1 845,6
Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä�
Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista
92
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos 461,3 314,0
Oikaisut tilikauden tulokseen -63,0 11,8
Saadut korot 2,4 0,1
Maksetut korot -3,6 -11,2
Saadut osingot 59,1 0,0
Muut rahoituserät, netto -6,4 -3,6
Maksetut tuloverot -66,5 -31,1
Käyttöpääoman muutos -151,4 49,5
Liiketoiminnan nettorahavirta 232,0 329,6
Investointien rahavirrat
Muiden osakkeiden hankinnat -13,6
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -274,2 -213,7
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 7. 2 24,5
Muiden sijoitusten myynnit 16,9 0,2
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 41,1 30,4
Pitkäaikaisten saamisten muutos -0,1 0,2
Investointien nettorahavirta -205,3 -183,0
Rahoituksen rahavirrat
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset 261,2
Pitkäaikaisten velkojen nostot 60,9
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -81,0 -7,2
Lyhytaikaisten velkojen muutos 5.5 -0,5 -0,4
Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäykset ja vähennykset, netto 2,4 -0,4
Omien osakkeiden hankinta 5�1 -7,8
Maksetut osingot ja pääomanpalautus -157,1 -92,4
Rahoituksen nettorahavirta -183,1 160,7
Rahavarojen muutos -156,5 307,3
Rahavarat tilikauden alussa 524,2 214,0
Rahavarojen muuntoero -11,6 3,0
Rahavarojen muutos -156,5 307,3
Rahavarat tilikauden lopussa 5.4 356,2 524,2
Konsernin rahavirtalaskelman lisätiedot
Oikaisut tilikauden tulokseen
Verot 63,5 51,7
Poistot ja arvonalentumiset 83,1 90,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -163,1 -114,4
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot -59,5 -28,2
Rahoituskulut, netto 6,6 10,0
Eläkevelvoitteet ja varaukset 3,6 -0,7
Muut oikaisut 2,8 3,2
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä -63,0 11,8
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos -128,8 -19,3
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -27,6 -53,9
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 5,1 122,7
Käyttöpääoman muutos yhteensä -151,4 49,5
Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.
Konsernin rahavirtalaskelma
93
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperiaatteet
■ Konsernin perustiedot
(”Metsä Board” tai ”konserni”). Metsä Boardin liiketoiminta koostuu
joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä
Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj Emoyrityksen kotipaikka on
Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 68,2 prosenttia.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta
www.metsaboard.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoit-
teesta Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.
■ Laatimisperuste
94
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
■ Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja, joihin
ne liittyvät.
95
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
2. Tuloksellisuus
96
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
97
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Tiedot henkilöstökuluista esitetään kappaleessa 3.1 ja tiedot poistoista ja
arvonalentumisista kappaleissa 4.1 ja 4.2.
98
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
3. Palkitseminen
99
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
100
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
101
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
102
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
103
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
104
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
105
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
4. Sijoitettu pääoma
Laatimisperiaatteet
106
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
107
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
108
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
109
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
110
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
111
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
112
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
113
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
114
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
115
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit
116
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
117
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
118
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
119
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
120
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
121
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
122
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
123
23 24 25 26 27 28-
300
250
200
150
100
50
0
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
PITKÄAIKAISTEN
LAINOJEN
LYHENNYS-
SUUNNITELMA
milj� euroa
VALUUTTAVIRTA POSITION
VALUUTTA JAKAUMA
%
USD .................................. 69 %
SEK .................................. 37 %
GBP .................................... 7 %
CAD .................................... 2 %
Muut ...................................1 %
124
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
125
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
126
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
127
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
128
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia
129
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
130
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
131
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
132
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
6. Tuloverot
133
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
134
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
7. Konsernin rakenne
135
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
136
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
137
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
138
KONSERNITILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
139
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
8. Muut liitetiedot
140
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Euroa Liite 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
Liikevaihto 2 1 572 707 178,40 1 389 003 575,21
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 43 724 591,06 18 978 903,15
Liiketoiminnan muut tuotot 3, 4 91 648 078,56 40 474 541,15
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana -1 091 988 355,22 -820 695 309,71
Varastojen muutos 3 368 182,68 1 622 173,39
Ulkopuoliset palvelut 5 -255 741 958,55 -220 006 720,05
Henkilöstökulut 5 -106 360 648,15 -103 737 173,86
Poistot ja arvonalentumiset 3, 6 -48 392 956,43 -49 811 731,10
Liiketoiminnan muut kulut 3, 5 -112 597 632,50 -101 053 305,55
-1 611 713 368,17 -1 293 682 066,88
Liikevoitto/-tappio 96 366 479,85 154 774 952,63
Rahoitustuotot ja -kulut 7
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 68 282 404,82 5 644 555,11
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 323 118,23 855,00
Muut korko- ja rahoitustuotot 37 044,13 16 028,55
Kurssierot -24 823 074,91 -4 792 233,25
Korkokulut ja muut rahoituskulut -11 243 159,60 -10 861 550,10
32 576 332,67 -9 992 344,69
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 128 942 812,52 144 782 607,94
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 6 -11 697 827,98 -16 340 995,30
Konserniavustus 0,00 391 363,11
-11 697 827,98 -15 949 632,19
Tuloverot 8 -5 624 167,05 -25 358 945,30
Tilikauden voitto/tappio 111 620 817,49 103 474 030,45
Emoyhtiön tilinpäätös
■ Tuloslaskelma
Emoyhtiön tilinpäätös
141
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Emoyhtiön tilinpäätös
■ Tase
Euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 11 360 766,54 4 865 929,32
Muuta aineettomat hyödykkeet 432 011,17 278 744,68
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
133 093,84 1 020 133,10
11 925 871,55 6 164 807,10
Aineelliset hyödykkeet 9
Maa- ja vesialueet 26 340 436,42 29 491 684,80
Rakennukset ja rakennelmat 127 095 989,94 123 703 859,97
Koneet ja kalusto 239 929 037,57 236 913 618,20
Muut aineelliset hyödykkeet 7 629 729,80 6 638 072,18
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
60 459 586,34 18 957 755,83
461 454 780,07 415 704 990,98
Sijoitukset 10
Osuudet saman konsernin yrityksissä 534 406 191,31 535 378 815,29
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 290 412 859,87 305 699 997,81
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 86 429 409,33 86 429 409,33
Muut osakkeet ja osuudet 344 817 070,84 178 311 058,30
Muut saamiset 0,00 5 002,00
1 256 065 531,35 1 105 824 282,73
Pysyvät vastaavat yhteensä 1 729 446 182,97 1 527 694 080,81
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 53 576 680,10 50 227 009,35
Valmiit tuotteet 197 662 125,58 153 937 534,52
Ennakkomaksut 15 432 257,27 4 695 368,34
266 671 062,95 208 859 912,21
SAAMISET 11
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 38 878 585,67 19 511 624,05
38 878 585,67 19 511 624,05
Lyhytaikaiset saamiset 11
Myyntisaamiset 156 737 059,46 136 478 748,63
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 182 648 251,13 350 842 606,92
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 98 183,87 289 849,64
Muut saamiset 23 337 352,03 33 700 472,97
Siirtosaamiset 41 637 891,74 7 928 830,79
404 458 738,23 529 240 508,95
Saamiset yhteensä 443 337 323,90 548 752 133,00
Rahat ja pankkisaamiset 13 371 673,53 24 353 833,76
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 723 380 060,38 781 965 878,97
Vastaavaa yhteensä 2 452 826 243,35 2 309 659 959,78
Euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA 12
Osakepääoma 557 881 540,40 557 881 540,40
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 639 481,81 210 639 481,81
Käyvän arvon rahasto 259 659 751,43 116 464 042,72
Edellisten tilikausien voitto/tappio 287 026 854,12 337 173 372,47
Tilikauden voitto/tappio 111 620 817,49 103 474 030,45
1 426 828 445,25 1 325 632 467,85
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 6 176 002 120,56 164 304 292,58
Pakolliset varaukset 13 2 729 857,00 3 760 116,35
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen 15
Joukkovelkakirjalainat 249 601 391,02 249 517 437,02
Lainat rahoituslaitoksilta 176 470 588,24 179 316 176,48
Saadut ennakot 1 082 432,07 1 082 432,10
Laskennallinen verovelka 8, 14 64 368 909,96 28 363 930,89
Velat saman konsernin yrityksille 0,00 1 691 108,71
Muut velat 2 399 500,74 0,00
493 922 822,03 459 971 085,20
Lyhytaikainen 16
Takaisinlainat
työeläkevakuutuslaitoksilta
11 764 705,88 3 908 823,52
Saadut ennakot 3 756 180,63 2 521 860,77
Ostovelat 175 417 664,49 154 123 561,95
Velat saman konsernin yrityksille 88 896 086,27 83 855 599,29
Velat omistusyhteysyrityksille 0,00 704 619,73
Muut velat 7 699 014,97 19 896 953,06
Siirtovelat 65 809 346,27 90 980 579,48
353 342 998,51 355 991 997,80
Vieras pääoma yhteensä 847 265 820,54 815 963 083,00
Vastattavaa yhteensä 2 452 826 243,35 2 309 659 959,78
142
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Euroa 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 128 942 812,52 144 782 607,94
Oikaisut voittoon / tappioon a) -47 715 398,92 37 829 380,81
Saadut korot 9 472 006,62 5 625 765,02
Maksetut korot -10 680 827,37 -10 387 182,18
Saadut osingot 59 142 897,83 35 336,84
Muut rahoituserät, netto -10 999 779,03 -5 487 515,15
Maksetut verot -49 996 551,31 -13 806 989,91
Käyttöpääoman muutos b) -109 960 671,71 60 201 890,97
Liiketoiminnan nettokassavirta -31 795 511,37 218 793 294,34
Investointien rahavirrat
Muiden osakkeiden hankinnat -15 767 840,00 0,00
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -78 185 167,01 -52 139 088,99
Tytäryhtiöiden purkamiset ja myynnit 25 241 080,85 0,00
Luovotustulot muista sijoituksista 16 878 690,70 210 500,00
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 40 771 107,52 30 349 351,55
Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto -19 342 971,29 60 245 134,44
Investointien kassavirta yhteensä -30 405 099,23 38 665 897,00
KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA -62 200 610,60 257 459 191,34
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankinta -7 838 135,79 0,00
Maksetut osingot ja muu voitonjako -145 782 413,01 -92 433 313,95
Pitkäaikaisten velkojen nostot 60 899 777,40 0,00
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut -55 889 483,28 0,00
Muiden pitkäaikaisten velkojen muutos 2 399 500,72 0,00
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto 197 037 841,22 -147 374 614,78
Konserniavustus 391 363,11 1 160 000,00
51 218 450,37 -238 647 928,73
Rahavarojen muutos -10 982 160,23 18 811 262.61
Rahavarat tilikauden alussa 24 353 833,76 5 542 571,15
Rahavarojen muutos -10 982 160,23 18 811 262,61
Rahavarat tilikauden lopussa 13 371 673,53 24 353 833,76
A) Oikaisut voittoon / tappioon
Poistot ja arvonalentumiset 48 392 956,43 49 811 731,10
Rahoitustuotot ja -kulut -32 576 332,67 9 992 344,69
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot (-) tai tappiot (+) -62 501 763,33 -21 257 815,66
Pakollisten varausten muutos -1 030 259,35 -716 879,32
Yhteensä -47 715 398,92 37 829 380,81
B) Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus -57 800 939,75 -17 961 740,73
Lyhytaikaiset korottomat saamiset -39 982 068,72 -14 579 980,26
Lyhytaikaiset korottomat velat -12 177 663,24 92 743 611,96
Yhteensä -109 960 671,71 60 201 890,97
Emoyhtiön tilinpäätös
■ Rahoituslaskelma
143
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperiaatteet
Metsä Board Oyj kuuluu Metsä Group -konserniin, jonka emoyhtiö on
Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki.
Metsäliitto Osuuskunta laatii konsernitilinpäätöksen, joka on saatavissa
konsernin pääkonttorista Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo.
Metsä Board Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytän-
töä noudattaen.
Metsä Board Oyj:llä on liiketoimia muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden
kanssa. Näistä on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedoissa kohdassa
7.3. Liiketapahtumat lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin.
Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän
kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanvaluutan määräiset
saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on
kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset
Yhtiö käyttää johdannaisia ainoastaan valuutta-, korko- ja hyödykeriskien
suojaamiseen. Johdannaiset on arvostettu kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n
sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Rahoitus-
riskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista on kerrottu
konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7.
Suojauslaskennassa olevien rahavirtaa suojaavien johdannaisten
realisoitumaton käypä arvo kirjataan taseen käyvän arvon rahastoon
siltä osin kuin ne ovat tehokkaita. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien
johdannaisten realisoitumaton käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan.
Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana kirjannut laskennalliset verosaamiset ja
-velat omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Metsä Board Oyj soveltaa kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n mukaista käyvän
arvon optiota myös omistamiinsa muihin osakkeisiin ja osuuksiin. Tämän
mukaisesti yhtiö on luokitellut omistamansa Pohjolan Voima Oyj:n
osakkeet IFRS 9:n mukaan käypään arvoon oman pääoman käyvän
arvon rahastoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja muut oman pääoman
ehtoiset rahoitusvaransa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
rahoitusvaroiksi. Osakkeiden ja osuuksien käyvän arvon määrittämiseen
sovellettavat periaatteet ja käyvän arvon herkkyydet eri arvostustekijöille
on kuvattu konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.
Liikevaihto
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset
verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut on kirjattu tilikaudelle, jolla työntekijälle on
syntynyt peruuttamaton oikeus myönnettyihin osakkeisiin.
Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkeva-
kuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan
lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu, järjestetty Metsäliiton
Toimenhaltijain Eläkesäätiö s.r:n kautta tai pidetty yhtiön omalla vastuulla.
Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoritepe-
rusteisia palkkoja.
Leasing
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Tuloverot
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen
perustuvat tuloverot ja edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä lasken-
nalliset verot. Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka
johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon eroista.
Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäi-
siin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja
arvonalennuksilla.
Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen
pitoaikaan seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta
Voimalaitoisten raskaat koneet 20–40 vuotta
Muut raskaat koneet 15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto 5–15 vuotta
Muut erät 5–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan
FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-ai-
neet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät menot sekä tuotteisiin
kohdistuvan kohtuullisen osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä
yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on
arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja
myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Pakolliset varaukset
Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa
ja joiden suorittamiseen emoyhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden
rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, on kirjattu tuloslaskelmaan
luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin.
144
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Euroa 2022 2021
2. Liikevaihto markkina-alueittain
Muut EU-maat 785 329 475,63 620 765 028,16
Muu Eurooppa 221 181 415,75 258 084 428,42
Muut maat 501 092 341,29 417 137 893,36
Yhteensä 1 572 707 178,40 1 389 003 575,21
3. Poikkeukselliset erät
Liiketoiminnan muut tuotot
Oy Hangö Stevedoring Ab osakkeiden myyntivoitto 22 955 409,24 0,00
Maa-alueen myyntivoitto 6 533 675,05 7 007 417,18
Encore Ympäristöpalvelut Oy osakkeiden myyntivoitto 4 892 703,24 0,00
Fuusiovoitto 632 637,88 0,00
Ympäristövarauksen purku 93 187,59 0,00
35 107 613,00 7 007 417,18
Poikkeukselliset erät tuloslaskelmassa yhteensä 35 107 613,00 7 007 417,18
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot 1 053 865,71 1 051 500,39
Palvelujen tuotot 16 868 639,19 14 641 881,77
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 62 127 817,78 21 367 326,91
Julkiset avustukset ja korvaukset 3 214 154,64 787 581,19
Romun ja jätteen myynti 219 922,43 255 568,97
Muut 8 163 678,81 2 370 681,92
91 648 078,56 40 474 541,15
5. Liiketoiminnan kulut
Ulkopuoliset palvelut
Jakelukustannukset 178 928 268,89 149 817 832,97
Muut ulkopuoliset palvelut 76 813 689,66 70 188 887,08
255 741 958,55 220 006 720,05
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 64 823 548,60 62 526 946,89
Osakeperusteiset maksut -495 369,86 2 004 301,44
Henkilösivukulut
Eläkekulut 15 531 896,13 13 676 031,03
Muut henkilösivukulut 26 500 573,28 25 529 894,50
106 360 648,15 103 737 173,86
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 31.12.2022 19 emoyhtiö Metsä Board Oyj:n henkilöä. Järjestelmän ansaintajaksolta 2020–2022 on mahdollista ansaita yhteensä 469 498
(brutto), ansaintajaksolta 2021–2023 yhteensä 344 109 (brutto) ja ansaintajaksolta 2022–2024 yhteensä 351 398 (brutto) Metsä Boardin B-sarjan osaketta.
Johdon palkoista ja palkkioista sekä eläkesitoumuksista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.2
Johdon osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.3.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 1 222 1 219
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokra- ja muut kiinteistökulut 13 469 651,58 12 758 855,97
Palvelujen ostot 73 671 626,62 64 063 910,41
Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot 258 692,33 109 511,25
Muut kulut
Vapaaehtoiset sosiaalikulut 4 080 223,14 4 686 272,21
Kiinteät energiakustannukset 8 938 239,16 9 688 348,45
Matkakulut 897 984,13 230 641,07
Vakuutukset 3 283 249,15 2 406 028,29
Mainos- ja markkinointikulut 1 858 792,58 2 252 894,58
Muut 6 139 173,81 4 856 843,32
112 597 632,50 101 053 305,55
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus 221 447,49 196 064,00
Tilintarkastajien lausunnot 49 612,51 4 930,00
271 060,00 200 994,00
Tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab.
145
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Euroa 2022 2021
6. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet 754 573,95 1 487 864,06
Muut aineettomat hyödykkeet 85 985,10 87 667,88
Rakennukset ja rakennelmat 8 496 098,14 8 469 149,47
Koneet ja kalusto 38 298 727,98 38 997 457,55
Muut aineelliset hyödykkeet 757 571,26 769 592,14
48 392 956,43 49 811 731,10
Poistoeron muutos 11 697 827,98 16 340 995,30
Kokonaispoistot 60 090 784,41 66 152 726,40
Poistoero tilikauden alussa 164 304 292,58 147 963 297,28
Poistoeron muutos 11 697 827,98 16 340 995,30
Poistoero tilikauden lopussa 176 002 120,56 164 304 292,58
7. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 58 847 155,62 34 481,84
Muilta 323 118,23 855,00
59 170 273,85 35 336,84
Korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä 8 273 801,16 5 580 610,15
8 273 801,16 5 580 610,15
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 67 444 075,01 5 615 946,99
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 1 161 448,04 29 463,12
Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 0,00 0,00
Muut korkotuotot 36 757,42 15 691,75
Muut rahoitustuotot 286,71 336,80
1 198 492,17 45 491,67
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjatut kurssierot
Myynnin kurssierot 1 127 532,45 3 481 677,43
Ostojen kurssierot -513 406,61 -545 443,31
Rahoituksen kurssierot -25 437 200,75 -7 728 467,37
-24 823 074,91 -4 792 233,25
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille -794 579,90 -1 011 035,11
Muut korkokulut -9 631 591,72 -8 902 440,98
Muut rahoituskulut -816 987,98 -948 074,01
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -11 243 159,60 -10 861 550,10
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 32 576 332,67 -9 992 344,69
8. Tuloverot
Tilikauden verot 5 596 020,86 25 557 347,96
Edellisten tilikausien verot -177 905,68 -341 778,52
Laskennalliset verot 206 051,87 143 375,86
5 624 167,05 25 358 945,30
146
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Euroa 2022 2021
9. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 111 057 990,95 117 493 533,02
Lisäykset 8 019 339,65 458 238,69
Vähennykset -68 792 929,00 -7 529 650,20
Siirrot erien välillä 1 020 133,10 635 869,44
Hankintameno 31.12. 51 304 534,70 111 057 990,95
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -106 192 061,63 -104 835 551,39
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 67 002 867,42 131 353,82
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -754 573,95 -1 487 864,06
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -39 943 768,16 -106 192 061,63
Kirjanpitoarvo 31.12. 11 360 766,54 4 865 929,32
Liikearvo
Hankintameno 1.1. 24 970 634,39 24 970 634,39
Vähennykset -24 970 634,39 0,00
Hankintameno 31.12. 0,00 24 970 634,39
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -24 970 634,39 -24 970 634,39
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 24 970 634,39 0,00
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,00 -24 970 634,39
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 0,00
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 7 846 976,75 7 878 550,92
Lisäykset 245 460,55 0,00
Vähennykset -872 084,63 -31 574,17
Siirrot erien välillä 1 445 140,51 0,00
Hankintameno 31.12. 8 665 493,18 7 846 976,75
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -7 568 232,07 -7 512 138,36
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -579 264,84 31 574,17
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -85 985,10 -87 667,88
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -8 233 482,01 -7 568 232,07
Kirjanpitoarvo 31.12. 432 011,17 278 744,68
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1 020 133,10 635 869,44
Lisäykset 133 093,84 1 020 133,10
Siirrot erien välillä -1 020 133,10 -635 869,44
Hankintameno 31.12. 133 093,84 1 020 133,10
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 144 895 735,19 150 978 587,77
Lisäykset 8 397 894,04 1 478 371,79
Vähennykset -94 635 648,02 -7 561 224,37
Siirrot erien välillä 1 445 140,51 0,00
Hankintameno 31.12. 60 103 121,72 144 895 735,19
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -138 730 928,09 -137 318 324,14
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 91 394 236,97 162 927,99
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -840 559,05 -1 575 531,94
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -48 177 250,17 -138 730 928,09
Kirjanpitoarvo 31.12. 11 925 871,55 6 164 807,10
147
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Euroa 2022 2021
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 29 491 705,78 31 282 434,04
Lisäykset 9 464,00 3 000,00
Vähennykset -3 164 398,52 -1 793 728,26
Siirrot erien välillä 3 685,36 0,00
Hankintameno 31.12. 26 340 456,62 29 491 705,78
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -20,98 -20,98
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,78 0,00
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -20,20 -20,98
Kirjanpitoarvo 31.12. 26 340 436,42 29 491 684,80
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 311 087 587,69 308 253 184,06
Alkusaldo oikaisu 11 134 125,36 0,00
Lisäykset 4 330 072,64 1 510 233,98
Vähennykset -3 256 608,92 -598 747,98
Siirrot erien välillä 3 015 475,54 1 922 917,63
Hankintameno 31.12. 326 310 652,31 311 087 587,69
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -187 383 727,72 -179 513 326,23
Alkusaldo oikaisu -4 868 791,86 0,00
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 533 955,35 598 747,98
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -8 496 098,14 -8 469 149,47
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -199 214 662,37 -187 383 727,72
Kirjanpitoarvo 31.12. 127 095 989,94 123 703 859,97
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 1 281 155 098,82 1 240 170 683,48
Alkusaldo oikaisu 6 979 604,01 0,00
Lisäykset 34 987 919,86 31 110 627,78
Vähennykset -17 313 443,78 -7 582 216,10
Siirrot erien välillä 6 373 558,75 17 456 003,66
Hankintameno 31.12. 1 312 182 737,66 1 281 155 098,82
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 044 241 480,62 -1 012 826 239,17
Alkusaldo oikaisu -6 744 936,04 0,00
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 17 031 444,55 7 582 216,10
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -38 298 727,98 -38 997 457,55
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 072 253 700,09 -1 044 241 480,62
Kirjanpitoarvo 31.12. 239 929 037,57 236 913 618,20
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 14 204 781,97 13 862 872,09
Lisäykset 1 363 101,25 341 745,97
Vähennykset -1 296 226,73 0,00
Siirrot erien välillä 386 127,63 163,91
Hankintameno 31.12. 14 657 784,12 14 204 781,97
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -7 566 709,79 -6 797 117,65
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 296 226,73 0,00
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -757 571,26 -769 592,14
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -7 028 054,32 -7 566 709,79
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 629 729,80 6 638 072,18
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 18 957 755,83 20 641 731,56
Lisäykset 51 280 677,79 17 695 109,47
Siirrot erien välillä -9 778 847,28 -19 379 085,20
Hankintameno 31.12. 60 459 586,34 18 957 755,83
148
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Euroa 2022 2021
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 654 896 930,09 1 614 210 905,23
Alkusaldo oikaisu 18 113 729,37 0,00
Lisäykset 91 971 235,54 50 660 717,20
Vähennykset -25 030 677,95 -9 974 692,34
Hankintameno 31.12. 1 739 951 217,05 1 654 896 930,09
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 239 191 939,11 -1 199 136 704,03
Alkusaldo oikaisu -11 613 727,90 0,00
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 19 861 627,41 8 180 964,08
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -47 552 397,38 -48 236 199,16
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 278 496 436,98 -1 239 191 939,11
Kirjanpitoarvo 31.12. 461 454 780,07 415 704 990,98
10. Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 535 378 815,29 535 378 815,29
Lisäys 14 495 216,02 0,00
Vähennykset -15 467 840,00 0,00
Siirrot erien välillä 0,00 0,00
Hankintameno 31.12. 534 406 191,31 535 378 815,29
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 86 429 409,33 86 429 409,33
Hankintameno 31.12. 86 429 409,33 86 429 409,33
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 178 311 058,30 184 224 295,61
Lisäykset 178 492 000,00 0,00
Vähennykset -11 985 987,46 -5 913 237,31
Hankintameno 31.12. 344 817 070,84 178 311 058,30
Sijoitukset, osakkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 800 119 282,92 806 032 520,23
Lisäykset 192 987 216,02 0,00
Vähennykset -27 453 827,46 -5 913 237,31
Hankintameno 31.12. 965 652 671,48 800 119 282,92
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Hankintameno 1.1. 305 699 997,81 306 190 496,80
Lisäykset 0,00 0,00
Vähennykset -15 287 137,94 -490 498,99
Hankintameno 31.12. 290 412 859,87 305 699 997,81
Muut saamiset
Hankintameno 1.1. 5 002,00 35 222,52
Vähennykset -5 002,00 -30 220,52
Hankintameno 31.12. 0,00 5 002,00
Saamiset yhteensä
Hankintameno 1.1. 305 704 999,81 306 225 719,32
Lisäykset 0,00 0,00
Vähennykset -15 292 139,94 -520 719,51
Hankintameno 31.12. 290 412 859,87 305 704 999,81
Sijoitukset ja saamiset yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 105 824 282,73 1 112 258 239,55
Lisäykset 192 987 216,02 0,00
Vähennykset -42 745 967,40 -6 433 956,82
Hankintameno 31.12. 1 256 065 531,35 1 105 824 282,73
149
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Euroa 2022 2021
11. Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 35 965 401,28 19 511 624,05
Johdannaissaamiset 2 913 184,39 0,00
38 878 585,67 19 511 624,05
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 38 878 585,67 19 511 624,05
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 72 118 873,10 42 204 078,56
Lainasaamiset 68 312 253,83 278 895 200,81
Muut saamiset -1 012 541,57 -536 314,82
Siirtosaamiset 43 229 665,77 30 279 642,37
182 648 251,13 350 842 606,92
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset 98 183,87 289 849,64
98 183,87 289 849,64
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 156 737 059,46 136 478 748,63
Muut saamiset 23 337 352,03 33 700 472,97
Siirtosaamiset 41 637 891,74 7 928 830,79
221 712 303,23 178 108 052,39
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 404 458 738,23 529 240 508,95
Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä, lyhytaikaiset, erittely
Johdannaissaamiset 40 510 486,72 28 920 689,87
Korkojaksotukset 2 719 179,05 1 358 952,50
43 229 665,77 30 279 642,37
Siirtosaamiset muilta, lyhytaikaiset, erittely
Jaksotetut verosaamiset 33 516 269,26 0,00
Jaksotetut henkilöstökulut -40 370,38 41 175,43
Energiavero ja muut verot 2 472 676,17 2 474 456,57
Muut 5 689 316,69 5 413 198,79
41 637 891,74 7 928 830,79
Saamiset yhteensä 443 337 323,90 548 752 133,00
150
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Euroa 2022 2021
12. Oma pääoma
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
A-osakkeet 51 788 806,85 51 607 529,31
B-osakkeet 506 092 733,55 506 274 011,09
557 881 540,40 557 881 540,40
A-osakkeiden muunto B-osakkeiksi
A-osakkeet 0,00 -133 346,95
B-osakkeet 0,00 133 346,95
0,00 0,00
Osakepääoma 31.12.
A-osakkeet 51 788 806,85 51 788 806,85
B-osakkeet 506 092 733,55 506 092 733,55
557 881 540,40 557 881 540,40
Käyvän arvon rahasto 1.1. 116 464 042,72 134 374 020,36
Muutos 143 195 708,71 -17 909 977,64
Käyvän arvon rahasto 31.12. 259 659 751,43 116 464 042,72
817 541 291,83 674 345 583,12
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 210 639 481,81 267 521 521,17
Pääoman palautus 0,00 -56 882 039,36
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 210 639 481,81 210 639 481,81
Kertyneet voittovarat 1.1. 440 647 402,91 372 724 647,06
Omien osakkeiden hankinta -7 838 135,78 0,00
Osingonjako -145 782 413,01 -35 551 274,60
Tilikauden tulos 111 620 817,49 103 474 030,45
Kertyneet voittovarat 31.12. 398 647 671,61 440 647 402,91
609 287 153,42 651 286 884,72
Oma pääoma yhteensä 1 426 828 445,25 1 325 632 467,84
Laskelma jakokelpoisista varoista
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 639 481,81 210 639 481,81
Voitto edellisiltä tilikausilta 287 026 854,12 337 173 372,46
Tilikauden voitto 111 620 817,49 103 474 030,45
Jakokelpoiset varat 609 287 153,42 651 286 884,72
151
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Euroa 2022 2021
13. Pakolliset varaukset
Eläkevastuuvaraus
1.1. 843 168,00 843 168,00
Vähennykset -104 220,00 0,00
31.12. 738 948,00 843 168,00
Työttömyys eläke kulu varaus
1.1. 172 714,66 196 086,09
Vähennykset -172 714,66 -23 371,43
31.12. 0,00 172 714,66
Ympäristövaraukset
1.1. 2 744 233,69 3 437 741,58
Lisäykset 29 091,00
Vähennykset -689 228,10 -722 598,89
Käyttämättömän varauksen peruutus -64 096,59 0,00
31.12. 1 990 909,00 2 744 233,69
Varaukset yhteensä
1.1. 3 760 116,35 4 476 995,67
Lisäykset 0,00 29 091,00
Vähennykset -966 162,76 -745 970,32
31.12. 2 729 857,00 3 760 116,35
14. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset
Pakolliset varaukset 545 971,40 752 023,27
545 971,40 752 023,27
Laskennalliset verovelat
Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden arvostus käypään arvoon 62 945 573,05 27 247 173,05
Rahoitusinstrumentit 1 969 308,31 1 868 781,12
64 914 881,36 29 115 954,17
Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto -64 368 909,96 -28 363 930,90
Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2022 oli 35,2 miljoonaa euroa (32,9).
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Siirtovelat
Johdannaiset 0,00 1 691 108,43
0,00 1 691 108,43
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 249 601 391,02 249 517 437,02
Lainat rahoituslaitoksilta 176 470 588,24 179 316 176,48
Energiavirasto 2 399 500,74 0,00
Laskennallinen verovelka 64 368 909,96 28 363 930,89
Saadut ennakot 1 082 432,07 1 082 432,10
493 922 822,03 458 279 976,49
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 493 922 822,03 459 971 084,92
152
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Joukkovelkakirjalainat
Euroa Nimellisarvo Korko % 2022 2021
2017–2027 250 000 000,00 2,75 249 601 391,02 249 517 437,02
250 000 000,00 249 601 391,02 249 517 437,02
Metsä Boardilla on Husumin investointeja varten Finnveran 95 % osuudella takaama 100,0 miljoonan euron lainasopimus, josta 66,8 miljoonan euron loppuosuus nostettiin toukokuussa.
Pitkäaikaiset lainat ja niiden lyhennyssuunnitelma
Velat saman
konsernin
yrityksille
Joukkovelka-
lainakirjat Rahalaitoslainat Muut lainat Yhteensä
2023 0,00 0,00
2024 11 764 705,88 11 764 705,88
2025 111 764 705,88 111 764 705,88
2026 11 764 705,88 11 764 705,88
2027 11 764 705,88 11 764 705,88
2028– 249 601 391,02 29 411 764,72 279 013 155,74
Yhteensä 0,00 249 601 391,02 176 470 588,24 0,00 426 071 979,26
Euroa 2022 2021
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 56 142 768,77 63 200 799,16
Siirtovelat 32 753 317,50 20 654 800,27
88 896 086,27 83 855 599,43
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat 0,00 704 619,73
0,00 704 619,73
Velat muille
Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta 11 764 705,88 3 908 823,52
Saadut ennakot 3 756 180,63 2 521 860,77
Ostovelat 175 417 664,49 154 123 561,95
Muut velat 7 699 014,97 19 896 953,06
Siirtovelat 65 809 346,27 90 980 579,48
264 446 912,24 271 431 778,78
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 353 342 998,51 355 991 997,94
Siirtovelat saman konsernin yrityksille, lyhytaikaiset, erittely
Johdannaiset 30 218 666,25 18 589 770,35
Muut 2 534 651,25 2 065 029,92
32 753 317,50 20 654 800,27
Siirtovelat muille, lyhytaikaiset erittely
Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset 26 666 808,07 27 813 139,51
Ostojen jaksotukset 20 622 684,87 28 729 281,88
Vuosialennukset myynnistä 16 000 244,15 18 065 576,49
Korot 2 275 783,41 2 093 172,00
Verot 224 929,41 11 623 372,28
Muut 18 896,36 2 656 037,32
65 809 346,27 90 980 579,48
153
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
17. Rahoitusinstrumentit
Rahoitusjohdannaiset 2022
Nimellis arvo Käypä arvo Käypä arvo
Euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Käypään arvoon
käyvän arvon-
rahastoon
Koronvaihtosopimukset 100 000 000,00 3 147 221,92 0,00 3 147 221,92 0,00 3 147 221,92
Korkojohdannaiset yhteensä 100 000 000,00 3 147 221,92 0,00 3 147 221,92 0,00 3 147 221,92
Valuuttatermiinisopimukset 1 790 092 903,51 31 341 614,74 25 038 675,12 6 302 939,62 1 378 520,10 4 924 419,66
Valuuttaoptiosopimukset 281 267 579,22 2 200 385,60 137 976,17 2 062 409,43 0,00 2 062 409,43
Valuuttajohdannaiset yhteensä 2 071 360 482,73 33 542 000,34 25 176 651,29 8 365 349,05 1 378 520,10 6 986 829,09
Öljyjohdannaissopimukset 27 484 187,40 538 987,95 3 877 616,12 -3 338 628,17 0,00 -3 338 628,17
Muut hyödykejohdannaissopimukset 32 698 452,00 6 195 460,90 1 164 398,84 5 031 062,06 2 089 620,00 2 941 442,06
Hyödykejohdannaiset yhteensä 60 182 639,40 6 734 448,85 5 042 014,96 1 692 433,89 2 089 620,00 -397 186,11
Johdannaiset yhteensä 2 231 543 122,13 43 423 671,11 30 218 666,25 13 205 004,86 3 468 140,10 9 736 864,90
Rahoitusjohdannaiset 2021
Nimellis arvo Käypä arvo Käypä arvo
Euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Käypään arvoon
käyvän arvon-
rahastoon
Koronvaihtosopimukset 100 000 000,00 1 691 108,57 -1 691 108,57 0,00 -1 691 108,43
Korkojohdannaiset yhteensä 100 000 000,00 1 691 108,57 -1 691 108,57 0,00 -1 691 108,43
Valuuttatermiinisopimukset 1 066 871 526,94 2 033 435,72 18 507 293,72 -16 473 858,00 -157 510,75 -16 316 347,25
Valuuttaoptiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 066 871 526,94 2 033 435,72 18 507 293,72 -16 473 858,00 -157 510,75 -16 316 347,25
Öljyjohdannaissopimukset 17 103 868,80 3 658 212,43 4 129,93 3 654 082,50 0,00 3 654 082,50
Muut hyödykejohdannaissopimukset 14 030 062,80 23 229 041,72 78 346,70 23 150 695,02 0,00 23 150 695,02
Hyödykejohdannaiset yhteensä 31 133 931,60 26 887 254,15 82 476,63 26 804 777,52 0,00 26 804 777,52
Johdannaiset yhteensä 1 198 005 458,54 28 920 689,87 20 280 878,92 8 639 810,95 -157 510,75 8 797 321,84
Metsä Board Oyj:n kaikki johdannaissopimukset ovat suojaustarkoituksessa tehtyjä, ja pääosaan sopimuksista sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa konsernin
IFRS-tilinpäätöksessä. Ainoastaan myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaukseen liittyvä osa valuuttajohdannaissopimuksista on suojauslaskennan ulkopuolella. Korkojohdannaiset muo
-
dostuvat vaihtuvakorkoisten korkorahavirtojen suojaamiseksi tehdystä koronvaihtosopimuksesta, joiden maturiteetti vaihtelee 1–3 vuoteen. Valuuttamääräisen rahavirran suojaamiseksi
tehdyt valuuttajohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2022 aikana. Hyödykejohdannaiset ovat ostojen rahavirran suojaamiseksi tehtyjä maakaasu- ja polttoöljytermiinejä ja polt
-
toöljytermiinejä. Hyödykejohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2023 aikana. Tarkempi kuvaus Metsä Boardin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista
sisältyy konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohtaan 5.6 ja 5.7.
154
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2022
Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon
Muut osakkeet ja osuudet 344 817 070,84 344 817 070,84
Johdannaissaamiset 6 734 448,85 36 689 222,26 43 423 671,11
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon
Johdannaisvelat 5 042 014,96 25 176 651,15 30 218 666,11
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2021
Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon
Muut osakkeet ja osuudet 178 311 058,30 178 311 058,30
Johdannaissaamiset 26 887 254,15 2 033 435,72 28 920 689,87
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon
Johdannaisvelat 82 476,63 20 198 402,15 20 280 878,78
Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun sovelletetuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedossa 5.6 ja 5.7
18. Riita-asiat ja oikeudenkäynnit sekä vastuusitoumukset
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit on esitetty konsenin liitetietojen kohdassa 8.1
Vastuusitoumukset
Euroa 2022 2021
Omasta ja saman konsernin yritysten puolesta
Takaukset ja vastasitoumukset 2 061 906,00 2 045 966,00
Osakkuusyritysten puolesta
Takaukset ja vastasitoumukset 3 759 384,00 0,00
Leasingvastuut
Seuraavan vuoden osalta 2 650 424,63 1 939 543,43
Myöhempien vuosien osalta 5 180 159,98 4 913 625,50
Yhteensä
Takaukset ja vastasitoumukset 2 061 906,00 2 045 966,00
Muut vastuusitoumukset 3 759 384,00 0,00
Leasingvastuut 7 830 584,61 6 853 168,93
Kaikki vastuut yhteensä 13 651 874,61 8 899 134,93
Investointi sitoumukset
Seuraavan vuoden osalta 4 250 625,57 5 793 673,55
Myöhempien vuosien osalta 1 595 315,50 1 856 148,10
5 845 941,07 7 649 821,65
19. Osakkeet ja osuudet
Osakkeet ja osuudet on eritelty konsernin liitetiedossa 7.2.
155
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
jakokelpoisten varojen käytöstä
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 609 287 153,42 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 287 026 854,12
euroa ja tilikauden tulos on 111 620 817,49 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
osinkona jaetaan 0,58 euroa osakkeelta eli yhteensä 205 617 392,68
vapaaseen omaan pääomaan jätetään 403 669 760,74
Jakokelpoiset varat 609 287 153,42
Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 5. huhtikuuta 2023.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna
yhtiön maksukykyä.
Espoossa 8. päivänä helmikuuta 2023
Ilkka Hämälä Jussi Linnaranta Hannu Anttila
Raija-Leena Hankonen-Nybom Erja Hyrsky Mari Kiviniemi
Jukka Moisio Timo Saukkonen Veli Sundbäck
Mika Joukio
toimitusjohtaja
156
TILINTARKASTUSKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Tilintarkastuskertomus
Metsä Board Oyj:n yhtiökokoukselle
■ Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366-7)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin
taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittä-
vimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudel-
lisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin
kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli-
suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koske-
vat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintar-
kastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-
palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.
Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se
ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrit-
tämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa
suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu
arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä
voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien teke-
miin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset
virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma-
tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen
kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu
huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk-
sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna
näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2
kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit
sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että
johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä
sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuskertomus
157
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.1 ja 4.2)
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat yhteensä
1 126 milj. euroa muodostaen 33 % konsernin taseen loppusummasta.
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyvä keskeneräisten hankintojen tasearvo
on 163 milj. euroa.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa
tuottaville yksiköille, joille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain
tai aina kun esiintyy viite siitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön arvo
saattaa olla alentunut. Arvonalentumistestausten taustalla olevien
rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää
johdon harkintaa.
Tasearvojen merkittävyydestä johtuen aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden aktivointi- ja poistoperiaatteiden asianmukaisuuden
arviointia sekä investointien taloudellisten kontrollien testausta.
Olemme myös arvioineet omaisuuserien tasearvojen testauslaskel-
missa käytettyjä keskeisiä oletuksia suhteessa emoyhtiön hallituksen
hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin
näkemyksiimme. Olemme testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta
ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin
tietoihin.
Lisäksi olemme arvioineet aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.4)
Varastojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden
hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden arvostuksessa.
Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 507 milj.
euroa.
Vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon arvionvaraisuutta
mahdollisen epäkurantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä
valmiiden tuotteiden markkinahintojen vaihteluun liittyen.
Vaihto-omaisuuden arvostuksella on merkittävä vaikutus tilikauden
tulokseen, mistä johtuen se on tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa
IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan kannalta keskeis-
ten tietojärjestelmien toimivuutta.
Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä
varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja
ja suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden
arvostuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Olemme myös olleet
seuraamassa inventointien toteutusta tilikauden aikana.
Rahoitussopimukset ja suojausinstrumentit (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.5, 5.6 ja 5.7)
Rahoitusvelkojen määrä on 453 milj. euroa, joka on 13 % taseen loppu-
summasta. Lisäksi konsernilla on 200 milj. euroa taseen ulkopuolisia
sitovia luottolupauksia.
Konserni suojaa rahoitusriskejä korko- ja valuuttajohdannaisilla,
joiden nimellisarvot yhteensä tilinpäätöshetkellä olivat 2 171 milj. euroa.
Rahoitus- ja johdannaissopimusten merkittävyyden ja tapahtumien
suuren määrän vuoksi rahoitussopimukset ja suojausinstrumentit on
määritelty tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusinstrumenttien kir-
jaus- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuuden arviointia suhteessa
IFRS-säännöksiin sekä rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyn
oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyvien kontrollien testausta.
Tilinpäätöksessä rahoitusinstrumenttien arvostusten asianmukai-
suutta on testattu erilaisilla analyyseilla sekä valitsemalla erilaisilla
otantamenetelmillä tarkastuksen kohteeksi yksittäisiä tapahtumia.
Lisäksi olemme arvioineet rahoitusinstrumenttien esittämiseen
liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät
Taloudelliseen raportointiin liittyvällä tietojärjestelmäympäristöllä
ja yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on vaikutusta
valittavaan tilintarkastustapaan.
Konsernitilinpäätöksen perustuessa laajaan määrään tietovirtoja
useista eri järjestelmistä, olemme määritelleet taloudellisen raportoin-
nin kontrolliympäristön tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt taloudellisen raportoinnin
prosessin ja sen kontrolliympäristön arviointia sekä kontrollien tehok-
kuuden testausta mukaan lukien yleisten tietojärjestelmäkontrollien
testaus. Tarkastuksemme on painottunut täsmäytys- ja hyväksymis-
kontrollien testaukseen sekä käyttövaltuuksien hallinnan arviointiin.
Tarkastukseemme on myös sisältynyt merkittävässä määrin
aineistotarkastus-toimenpiteitä sekä data-analyysejä olennaisimmista
tuloslaskelma- ja tase-eristä.
158
TILINTARKASTUSKERTOMUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen
ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväk-
syttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-
sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi-
oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa
tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin-
päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök-
sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-
tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae
siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olen-
naisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan
taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyy-
den koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja
suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse-
matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian-
mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittä-
vää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.
Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin
tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk-
sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei
emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia
siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastu-
sevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta
taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen
ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastus-
lausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme nou-
dattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia,
ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista
olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa
ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää
kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-
sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk-
sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella
odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
159
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2012
alkaen yhtäjaksoisesti 11 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen
käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää-
töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko
muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toiminta-
kertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn
perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei
ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten
varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapau-
den myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 9. helmikuuta 2023
KPMG Oy Ab
Kirsi Jantunen
KHT
160
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Metsä Boardin osakkeet
Metsä Boardin osakkeet on listattuna Nasdaq
Helsingissä. Yhtiön osakepääoma 31.12.2022 oli
557 881 540,40 euroa. Metsä Boardilla on kaksi
osakesarjaa. Vuoden 2022 lopussa A-osakkeita
oli 32 802 175 kappaletta ja B-osakkeita
322 710 571 kappaletta. Jokainen A-osake
oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään
kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1)
äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen
osinkoon. Metsä Boardin A-osake voidaan
muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan
tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan
kirjallisesta vaatimuksesta. Vuonna 2022
osakemuuntoja ei ollut.
Metsä Boardin hallitus päätti 27.10.2022
käynnistää yhtiön omien osakkeiden
hankinnan. Omien osakkeiden hankinnat
alkoivat 28.10.2022 ja päättyivät 11.11.2022.
Jakson aikana Metsä Board hankki 1 000 000
kappaletta omia B-osakkeita 7,8225 euron
keskihintaan osakkeelta. Omia osakkeita han-
kittiin hallituksen palkkioiden suorittamiseksi tai
käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä.
Metsäliitto Osuuskunta ilmoitti 30.12.2022,
että sen omistus Metsä Boardissa oli ylittänyt
50 prosentin rajan. Vuoden lopussa Metsäliitto
Osuuskunnan omistusosuus Metsä Boardissa
oli 50,16 prosenttia osakkeista ja äänistä 68,24
prosenttia. Metsä Boardin ollessa Metsäliitto
Osuuskunnan määräysvallassa oleva yhteisö,
lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen
mukaan myös Metsä Boardin omistamat omat
osakkeet 1 000 000 kappaletta.
Perustietoja Metsä Boardin osakkeista
Metsä Boardin A-osake Metsä Boardin B-osake
Listaus Nasdaq Helsinki Nasdaq Helsinki
Listauspäivä 2.1.1987 2.1.1987
Toimialaluokka Suuret yhtiöt Suuret yhtiöt
Kaupankäyntitunnus METSA METSB
ISIN-koodi FI0009000640 FI0009000665
Reuters-tunnus METSA.HE METSB.HE
Bloomberg-tunnus METSA FH METSB FH
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 32 802 175 322 710 571
Osakkeiden kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2022 (2021)
Metsä Boardin A-osake Metsä Boardin B-osake
Päätöskurssi 31.12., euroa 10,15 (9,38) 8,77 (8,61)
Alin kurssi, euroa 7,66 (8,50) 7,09 (7,50)
Ylin kurssi, euroa 10,50 (11,00) 10,49 (11,01)
Keskikurssi, euroa 9,48 (9,48) 8,73 (9,14)
Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto, kappaletta 3 357 (7 153 ) 347 165 (389 117)
Kokonaisvaihto, kappaletta 849 346 (1 802 589) 87 832 699 (98 057 575)
Markkina-arvo, milj. euroa 333 (308) 2 829 (2 779)
Osakkeiden kurssikehitys 2022
Euroa Milj. osaketta
Metsä Board A
Metsä Board B
Vaihto
Lähde: Euroland https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osaketyokalut/osakemonitori/
12,0
11,0
10,0
9,0
8,0
7,0
6,0
1,8
1,5
1,2
0,9
0,6
0,3
0,0
Osakkeet ja osakkeenomistajat
161
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022
1) 2)
A-sarja B-sarja Osakkeet yhteensä Äänet
Osakkeenomistajat Määrä Määrä Määrä % %
1 Metsäliitto Osuuskunta 25 767 605 150 986 697 176 754 302 49,72 68,08
2 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 203 544 15 041 485 17 245 029 4,85 6,04
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 250 000 9 597 000 10 847 000 3,05 3,53
4 Etola Erkki Olavi 0 6 000 000 6 000 000 1,69 0,61
5 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0 4 064 000 4 064 000 1,14 0,42
6 Valtion Eläkerahasto 0 3 400 000 3 400 000 0,96 0,35
7 Sr Evli Suomi Pienyhtiöt 0 1 503 000 1 503 000 0,42 0,15
8 Danske Invest Finnish Equity Fund 0 1 322 643 1 322 643 0,37 0,14
9 OP-Suomi Pienyhtiöt 0 1 218 629 1 218 629 0,34 0,12
10 OP-Suomi 0 1 212 887 1 212 887 0,34 0,12
11 OP-Henkivakuutus Oy 0 1 088 833 1 088 833 0,31 0,11
12 Etola Markus Eeriki 0 1 000 000 1 000 000 0,28 0,1
13 Metsä Board Oyj 0 1 000 000 1 000 000 0,28 0,1
14 Sr Säästöpankki Pienyhtiöt 0 951 643 951 643 0,27 0,1
15 Etola Mikael Kristian 0 870 000 870 000 0,24 0,09
16 Sr Säästöpankki Kotimaa 0 857 600 857 600 0,24 0,09
17 Sr Aktia Capital 0 854 841 854 841 0,24 0,09
18 Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 576 551 201 852 778 403 0,22 1,2
19 Sr Nordea Pro Suomi 0 649 977 649 977 0,18 0,07
20 Seppälä Tommi Kalervo 0 600 000 600 000 0,17 0,06
1)
Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä
2)
Omistustiedot ovat arvo-osuustilille kirjatun mukaiset, eli niissä on huomioitu osakkeiden selvitysaika (T+2)
Välittäjä Euroland.com, https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/osakkeet-ja-omistus/suurimmat-osakkeenomistajat/
Osakkeet
A-osakkeet B-osakkeet
Osakkeiden määrä
Osakkeen
-
omistajat % Osakkeet %
Osakkeen
-
omistajat % Osakkeet %
1–10 2 042 20,43 11 015 0,03 4 209 7,4 0 26 337 0,01
11–100 3 994 39,96 201 075 0,61 16 185 28,45 847 301 0,26
101–1 000 3 428 34,30 1 233 583 3,76 25 878 45,49 10 202 708 3,16
1 001–10 000 507 5,07 1 162 199 3,54 9 625 16,92 26 636 607 8,25
10 001–100 000 20 0,20 396 603 1,21 894 1,57 20 580 452 6,38
100 001– 4 0,04 29 797 700 90,84 96 0,17 264 417 166 81,94
Yhteensä 9 995 100,00 32 802 175 100,00 56 887 100,00 322 710 571 100,00
Osakeomistuksen ja äänimäärän jakautuminen ryhmittäin 31.12.2022
OSAKEOMISTUKSEN
JAKAUTUMINEN
%
ÄÄNIMÄÄRÄN
JAKAUTUMINEN
%
Metsäliitto Osuuskunta ..... 50
Kotimaiset instituutiot ........ 17
Kotimaiset
yksityissijoittajat .................19
Ulkomaiset omistajat* ........ 14
Metsäliitto Osuuskunta ..... 68
Kotimaiset instituutiot ........ 15
Kotimaiset
yksityissijoittajat ................. 12
Ulkomaiset omistajat* ..........5
* sisältää hallintarekisteröidyt * sisältää hallintarekisteröidyt
162
60
50
40
30
20
10
0
18 19 20 21 22 18 19 20 21 22
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2022
Omistus
Ilkka Hämälä Hallituksen puheenjohtaja 287 349 B-osaketta
Jussi Linnaranta Hallituksen varapuheenjohtaja 29 801 B-osaketta
Hannu Anttila Hallituksen jäsen 147 575 B-osaketta
Raija-Leena Hankonen Hallituksen jäsen 6 956 B-osaketta
Erja Hyrsky Hallituksen jäsen 9 456 B-osaketta
Mari Kiviniemi Hallituksen jäsen 3 633 B-osaketta
Jukka Moisio Hallituksen jäsen 12 231 B-osaketta
Timo Saukkonen Hallituksen jäsen 16 831 B-osaketta
Veli Sundbäck Hallituksen jäsen 74 908 B-osaketta
Mika Joukio Toimitusjohtaja 352 500 B-osaketta
Metsä Boardin muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on kerrottu sivuilla 178–179.
Osinkopolitiikka
Metsä Boardin tavoitteena on jakaa vuosittain
osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden
tuloksesta. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta
2022 jaetaan osinkoa 0,58 euroa osakkeelta,
mikä vastaa 50 prosenttia vuoden 2022 osake-
kohtaisesta tuloksesta.
Hallituksen antivaltuudet
Hallitus on valtuutettu päättämään osakeannista
sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettu-
jen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta seuraavasti. Valtuutuksen nojalla
annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 35 000 000 B-sarjan
osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista
osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus
koskee sekä uusien osakkeiden antamista että
omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti
sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuk-
sien antaminen voi tapahtua osakkeenomista-
jien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu
anti). Valtuutus on voimassa 30.6.2023 asti.
Valtuutus oli kokonaan käyttämättä 31.12.2022.
Määräysvallan vaihtumisen vaikutus
Joihinkin tiettyihin resurssi- ja muita osakkuus-
yhtiöitä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy
ehtoja, joiden nojalla Metsä Boardin on tarjottava
osakkeensa osakkuusyhtiössä muiden osakkai-
den ostettavaksi Metsä Boardin määräysvallan
vaihtuessa. Näistä sopimuksista Metsä Fibre
Oy:n osakassopimuksen nojalla Metsä Fibren
osakkaiden tulee tarjota osakkeensa muiden
osakkaiden ostettaviksi määräysvallan muutos-
tilanteissa. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan
mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle
50 prosenttiin ei kuitenkaan velvoittaisi Metsä
Boardia tarjoamaan Metsä Fibre Oy:n osakkeita
ostettavaksi.
OSINKO
euroa %
OSINKO /
NETTOTULOS
%
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0
Osinko/osake, euroa
Osinkotuotto, %
163
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Kurssikehitys ja osakemäärät
2022 2021 2020 2019 2018
Osakeantioikaistut kurssit, euroa
A-osake ylin 10,50 11,00 8,80 7,98 10,10
alin 7,6 6 8,50 4,80 5,46 6,00
kauden lopussa 10,15 9,38 8,64 6,14 6,14
keskikurssi 9,48 9,48 6,88 6,56 8,36
B-osake ylin 10,49 11,01 8,79 6,65 10,30
alin 7,0 9 7,50 4,47 3,86 4,98
kauden lopussa 8,77 8,61 8,62 6,00 5,12
keskikurssi 8,73 9,14 6,12 5,26 7,95
Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä, kpl
A-osakkeet 849 346 1 802 589 1 758 683 694 519 2 227 788
% kokonaismäärästä 2,6 5,5 5,3 2,1 6,3
B-osakkeet 87 832 699 98 057 575 155 232 570 220 170 829 180 834 626
% keskimääräisestä kokonaismäärästä 2 7, 2 30,4 48,1 68,3 56,5
Osakemäärät kauden lopussa
A-osakkeet 32 802 175 32 802 175 32 887 151 33 087 647 35 358 794
B-osakkeet 322 710 571 322 710 571 322 625 595 322 425 099 320 153 952
Yhteensä 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746
Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. 355 359 331 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa 3 161,5 3 086,2 3 065,2 2 136,1 1 856,3
Osakkeenomistajat, B -sarja, kpl 56 887 54 904 48 165 50 420 45 341
Osakekohtaiset tunnusluvut
Milj. euroa 2022 2021 2020 2019 2018
Osakekohtainen tulos
Tulos ennen veroja 524,9 365,8 212,3 165,6 224,2
– verot -63,5 -51,8 -42,2 -21,0 -20,8
= Tulos 461,4 314,0 170,1 144,6 203,4
– Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, kpl 355 359 331 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa 1,15 0,82 0,48 0,41 0,57
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 5,86 4,78 3,89 3,76 3,72
Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus, euroa 0,58
1)
0,41 0,26 0,24 0,29
Osinko tuloksesta, % 50,4 49,9 54,3 58,5 50,9
Metsä Boardin osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Efektiivinen osinkotuotto, % päätöskurssista
A-osake 5,7
1)
4,4 3,0 3,9 4,7
B-osake 6,6
1)
4,8 3,0 4,0 5,7
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
A-osake 8,8 11,4 18,1 15,0 10,8
B-osake 7,6 10,5 18,0 14,6 9,0
Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %
A-osake 173,2 196,2 222,0 163,3 165,1
B-osake 149,6 180,1 221,5 159,6 1 37,6
1)
Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,58 euroa osakkeelta.
164
TUNNUSLUVUT
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
■ Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Tunnusluku
Määritelmä
Perustelu tunnusluvun käytölle
Kannattavuus
Liiketulos =
IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoi
-
tustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus-
ja yhteisyritysten tuloksista
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan ja se on
riippumaton yrityksen pääomarakenteesta
EBITDA = Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia
Tunnusluku osoittaa paljonko konsernin liikevaihdosta jää katetta, kun siitä
vähennetään liiketoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset ennen poistoja
ja arvonalennuksia
Oman pääoman tuotto (%) =
Tulos ennen veroja - tuloverot
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa osakkeenomistajien kon
-
serniin sijoittamilla varoilla
Oma pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (%) =
Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle
pääoman sijoittajan näkökulmasta
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste (%) =
Oma pääoma
Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta, vakavaraisuutta ja kykyä
selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%) =
Korollinen nettovelka
Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta ja taloudellista tilannetta.
Oma pääma
Korollinen nettovelka =
Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset
Tunnusluku kuvaa konsernin velkaantuneisuutta
Muut
Kokonaisinvestoinnit =
Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttö-
omaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot
Tunnusluku kuvaa konsernin rahankäyttöä ylläpitää ja uudistaa tuotantokonei
-
taan ja -laitoksiaan sekä laajentaa liiketoimintaa yrityshankinnoin
Korkokate =
Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä hoitaa velkavelvoitteensa
Nettokorkokulut
■ Osakekohtaiset tunnusluvut
Tunnusluku Määritelmä
Osakekohtainen tulos =
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin
Osakekohtainen oma pääoma =
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osakekohtainen osinko =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osinko tuloksesta (%) =
Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%) =
Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
P/BV (%) =
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen oma pääoma
Osakeantioikaistu keskikurssi =
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen
osake antioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo =
Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi
Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä säätelee Suomen Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi osakekoh
-
tainen tulos -tunnus lukua säätelee IAS 33 standardi.
Tunnusluvut
165
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
Vertailukelpoiset tunnusluvut
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and
Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut
sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista
asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen
soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrittelemiä. Metsä
Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat
IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa
asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun ottamatta osakekoh-
taista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS 33 Osakekohtainen
tulos, tilinpäätöksessä esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen
vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.
Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen
antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen
suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö,
operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.
Vertailukelpoisessa liiketuloksessa on eliminoitu poikkeukselliset ja
olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Konserni
on määritellyt liiketuloksen seuraavasti: IFRS-tuloslaskelmassa esitetty
tilikauden tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä osuutta
osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Liiketuloksen ja vertailukelpoisen
liiketuloksen sekä EBITDA:n ja vertailukelpoisen EBITDA:n välinen
siltalaskelma on esitetty alla. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto
on laskettu käyttäen samoja oikaisuja kuin vertailukelpoinen liiketulos ja
lisäksi oikaistuna mahdollisilla vertailukelpoisuuteen liittyvillä rahoitus-
tuotoilla. Metsä Board katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat
raportointijaksojen vertailukelpoisuutta.
Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja,
eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin
tunnuslukuihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät
myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -stan-
dardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä
ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä
aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamat-
tomista tuotannon katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut
korvaukset sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät.
Metsä Board katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan
paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin
liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien
tulosvaikutuksen.
Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisuuteen
vaikuttavista eristä
Milj. euroa 2022 2021
Liiketulos 531,5 375.9
Poistot ja arvonalentumiset 83,1 90.2
EBITDA 614,6 466.0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketoiminnan muut tuotot -28,6 -12.2
Henkilöstökulut 4,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 11,6 8,7
Liiketoiminnan muut kulut 0,6 9,7
Yhteensä -11,7 6,2
Vertailukelpoinen EBITDA 602,8 472,2
Poistot ja arvonalentumiset -83,1 -90.2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset 0,9 4.6
Vertailukelpoinen liiketulos 520,7 386.6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0.0
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -6,6 -10.0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Rahoituserät 0,5
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 514,6 376.6
Tuloverot -63,5 -51.8
Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä 0,3 1.9
Vertailukelpoinen kauden tulos 451,4 326.6
"+" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja
"-" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja
Vuoden 2022 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Oy Hangö Stevedoring
Ab:n osakekannan myynnistä Euroports Finland Oy:lle 19,2 miljoonaa
euroa; liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 6,5
miljoonaa euroa; asiakaspalvelun ja toimitusketjun hallinnan uudelleen-
järjestelystä -5,5 miljoonaa euroa; osakeomistuksen myyntivoitosta 2,8
miljoonaa euroa; Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -1,0
miljoonaa euroa; osakkuusyhtiö Metsä Fibren Venäjän toimintojen arvon-
alentumiskirjauksesta -10,5 miljoonaa euroa; Metsä Fibren Kyrön sahan
omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -1,2 miljoonaa euroa
sekä muista eristä 0,3 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
10,8 miljoonaa euroa ja koostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-
alueen myynti-voitosta 7,0 miljoonaa euroa, osakkuusyhtiö Metsä Fibren
Kemin sellutehtaan omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta
-6,9 miljoonaa euroa ja Metsä Fibren Italian tytäryhtiön verotarkastuksen
perusteella kirjatuista veroista -1,8 miljoonaa euroa, -4,6 miljoonan
euron arvonalentumiskirjauksesta Husumin nykyisiin kartonkituotannon
omaisuuseriin sekä Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipaloon
liittyvistä kustannuksista -4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi vertailukelpoi-
suuteen vaikuttavina veroina raportoitiin -2,3 miljoonaa euroa italialaisen
tytäryhtiön verotarkastuksen perusteella edellisten tilikausien veroihin
kirjattuja veroja.
166
TUNNUSLUVUT
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Neljännesvuositiedot
Koko vuosi Neljännesvuosittain
Milj. euroa 2022 2021 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021
Liikevaihto 2 479,6 2 084,1 599,8 647,3 650,5 582,0 518,5 516,1 555,8 493,7
2022 2021 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021
Liiketulos, vertailukelpoinen 520,7 386,6 100,8 152,5 145,9 121,5 91,3 104,0 102,5 88,8
2022 2021 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021
Liiketulos 531,5 375,9 94,7 153,4 142,6 140,7 90,8 99,4 103,7 82,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Kurssierot -5,0 -2,3 -1,8 -0,5 -2,3 -0,4 -0,6 -0,3 -1,1 -0,4
Muut rahoitustuotot ja kulut -1,7 -7,7 0,5 -0,6 -0,3 -1,2 0,6 -2,8 -2,8 -2,7
Tulos ennen veroja 524,9 365,8 93,4 152,4 140,0 139,1 90,7 96,4 99,8 78,9
2022 2021 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021
Liiketulos, % liikevaihdosta 21,4 18,0 15,8 23,7 21,9 24,2 1 7, 5 19,3 18,6 16,6
Koko vuosi Neljännesvuosittain
1 000 tn 2022 2021 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021
Toimitukset
Taivekartonki 1 208 1 296 285 308 308 307 300 319 348 329
Valkoinen kraftlaineri 609 627 133 146 164 166 143 156 166 162
Metsä Boardin Markkinasellu 503 496 105 124 152 122 120 104 156 116
Metsä Fibren markkinasellu
1)
717 762 162 177 192 187 203 178 185 196
2022 2021 IV/2022 III/2022 II/2022 I/2022 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021
Tuotanto
Taivekartonki 1 272 1 272 264 337 336 335 295 317 318 342
Valkoinen kraftlaineri 605 634 133 147 164 162 155 155 160 164
Metsä Boardin sellu 1 409 1 362 319 360 362 368 335 335 329 362
Metsä Fibren sellu
1)
731 747 190 190 171 181 183 184 194 186
1)
Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibresta.
Metsä Boardin liiketoiminta synnyttää veroja, joilla rahoitetaan julkista
taloutta. Itse veronmaksajana maksamiemme verojen ja veronluontoisten
maksujen lisäksi liiketoimintamme arvoketjussa syntyy monia muita
veroja.
Kaikkien näiden liiketoiminnastamme suoraan ja epäsuorasti syntyvien
verojen ja veronluonteisten maksujen yhteenlaskettu myötävaikutus
julkiseen talouteen on merkittävä.
Metsä Board noudattaa kansainvälisiä siirtohinnoitteluohjeita ja
paikallisia verolakeja kaikissa toimintamaissaan. Suurin osa Metsä Boardin
johdosta, tuotannosta ja muista toiminnoista sijaitsevat Suomessa, joten
myös suurin osa yrityksen tuloveroista maksetaan Suomeen.
Veropolitiikkamme mukaisesti Metsä Boardin liiketoimintamallien
ja juridisten rakenteiden tulee aina perustua liiketoiminnallisiin syihin
Verot
ja todelliseen substanssiin. Pidättäydymme keinotekoisista tavoista
pienentää verojamme.
Metsä Boardin yhteistyö paikallisten veroviranomaisten kanssa on
läpinäkyvää ja aktiivista. Suomessa Metsä Board on mukana Verohallinnon
syvennetyssä yhteistyössä.
Veroasioita hallinnoidaan Metsä Boardin verofunktion avulla ja vero-
asioita käsitellään säännöllisesti myös Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen
tarkastusvaliokunnassa.
Metsä Fibren tulososuus
Metsä Boardin konsolidoitu tulos sisältää osuuden osakkuusyhtiö Metsä
Fibren tuloksesta (24,9 % omistusosuus). Metsä Fibre maksaa tuloverot
omasta tuloksestaan ja Metsä Board konsolidoi verojen jälkeisen osuuden
osakkuusyhtiötuloksesta omaan tulokseensa.
Maksettavat verot
Suomi Ruotsi Muut maat Yhteensä
Milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021
Yrityksen tuloverot 5,7 25,4 26,7 20,8 4,5 5,6 36,9 51,8
Työnantajan sosiaaliturvamaksut 29,4 29,5 14,5 14,7 4,1 3,5 47, 9 47,6
Operatiiviset verot 4,1 4,1 6,2 4,8 0,0 0,0 10,4 8,9
Muut verot 0,6 0,3 0,0 0,0 0,2 0,2 0,8 0,5
Yhteensä 39,8 59,4 4 7, 5 40,2 8,7 9,2 96,0 108,8
167
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS
2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013
Tuloslaskelma, milj. euroa
Liikevaihto 2 479 2 084 1 890 1 932 1 944 1 849 1 720 2 008 2 008 2 019
- muutos, % 19,0 10,3 -2,2 -0,1 5,2 7, 5 -14,3 0,0 -0,5 -4,2
EBITDA, vertailukelpoinen 603 472 316 279 344 289 231 283 236 208
- % liikevaihdosta 24,3 22,7 16,7 14,4 17,7 15,6 13,4 14,1 11,8 10,3
Liiketulos 532 376 227 181 246 207 132 199 117 114
Liiketulos, vertailukelpoinen 521 387 221 184 252 193 137 180 137 104
- % liikevaihdosta 21,0 18,6 11,7 9,5 13 10,5 8 9 6,8 5,2
Tilikauden tulos 461 314 170 145 203 150 90 137 69 64
Tase, milj. euroa
Taseen loppusumma 3 403 2 922 2 302 2 270 2 284 2 226 2 194 2 220 2 149 2 097
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 2 082 1 699 1 384 1 338 1 323 1 167 1 052 1 029 841 850
Korollinen nettovelka -94 -78 236 308 335 358 464 333 427 597
Osakekohtaiset tunnusluvut ja varojenjako
emoyhtiön osakkeenomistajille
Osingot ja pääomanpalautukset, milj. euroa 205,6
1)
145,8 92,4 85,3 103,1 74,7 67, 5 60,4 39,4 29,5
Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus, euroa 0,58
1)
0,41 0,26 0,24 0,29 0,21 0,19 0,17 0,12 0,09
Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus tuloksesta, % 50,4
1)
49,9 54,3 58,5 50,9 50,0 76,0 43,6 5 7, 1 4 7,4
Efektiivinen osinkotuotto, % 6,6
1)
4,8 3,0 4,0 5,7 2,9 2,8 2,5 2,7 2,9
Tunnusluvut – Kannattavuus
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), vertailukelpoinen, % 20,9 18,7 12,2 10,4 14,4 11,2 8,1 11,3 9,1 6,4
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 22,0 20,2 12,1 11,0 16,7 12,4 9,0 12,9 10,4 6,5
Tunnusluvut – Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen nettovelka / EBITDA, vertailukelpoinen 0,2 -0,2 0,7 1,1 1,0 1,2 2,0 1,2 1,8 2,9
Omavaraisuusaste, % 66,4 63,3 60,3 59,1 58,1 52,6 48,2 46,5 39,2 40,7
Nettovelkaantumisaste, % 4 -4 17 23 25 31 44 32 51 70
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 232 330 308 201 151 236 77 247 198 82
Nettokorkokulut, milj. euroa 5 8 12 14 19 36 26 26 42 60
Korkokate 50,7 42,7 27, 6 15,4 9,0 7,6 4,0 10,4 5,7 2,4
Muut tunnusluvut
Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 304 220 166 99 70 65 162 178 44 67
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa 83 90 95 114 92 92 102 104 126 101
T&K -menot, milj. euroa
2)
6 6 9 9 6 6 6 8 6 5
- % liikevaihdosta 0,2 0,3 0,5 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,3
Henkilöstö keskimäärin 2 352 2 461 2 455 2 433 2 435 2 456 2 588 2 851 3 200 3 245
- josta Suomessa 1 340 1 490 1 486 1 458 1 433 1 441 1 552 1 538 1 542 1 560
Kartonkitoimitukset, tuhatta tonnia 1 817 1 922 1 810 1 791 1 830 1 803 1 568 1 404 1 256 1 141
Vuosien 2012–2014 osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Osakeantikerroin oli 1,030627.
1)
Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2022 jaetaan osinkoa 0,58 euroa osakkeelta. Efektiivinen osinkotuotto vuodelta 2022 on laskettu käyttäen B-osakkeen päätöskurssia 31.12.2022.
2)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen raportointia on täsmennetty ja vuosien 2019–2022 luvut ovat vertailukelpoisia.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivulla 165.
Kymmenen vuotta lukuina
168
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
■ Johdanto
Tämä selvitys Metsä Board Oyj:n (”Metsä Board”
tai ”yhtiö”) hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on
annettu arvopaperimarkkinalain ja Suomen lis-
tayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 perusteella
toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena
ja se on julkaistu samanaikaisesti yhtiön tilin-
päätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen
kanssa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi
(2020) on saatavilla arvopaperimarkkinayhdis-
tyksen sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi/
hallinnointikoodit/.
Metsä Board on suomalainen julkinen osa-
keyhtiö, jonka A- ja B-sarjan osakkeet ovat julki-
sen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki
Oy:n (Helsingin pörssi) virallisella pörssilistalla.
Metsä Board noudattaa yhtiön hallinnoinnissa
Suomen lakeja, erityisesti osakeyhtiölakia,
yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja
säädöksiä ja määräyksiä, mukaan lukien Finans-
sivalvonnan antamia pörssiyhtiöihin soveltuvia
säännöksiä. Metsä Board noudattaa lisäksi
Nasdaq Helsingin sääntöjä ja suosituksia niiden
pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin.
Metsä Board laatii tilinpäätöksensä ja
osavuosikatsauksensa kansainvälisten
tilinpäätösperiaatteiden, International Financial
Reporting Standards (IFRS), mukaisesti.
Tilinpäätösasiakirjat laaditaan ja julkaistaan
suomeksi ja englanniksi.
Metsä Boardin pääkonttori sijaitsee Espoossa,
Suomessa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.
Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodin noudattaminen
Suomalaisena pörssiyhtiönä Metsä Board nou-
dattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia,
joka astui voimaan 1.1.2020. Metsä Board ei
tällä hetkellä poikkea koodin yksittäisistä mää-
räyksistä. Tämä selvitys on annettu noudattaen
kyseisen koodin raportoinnin sisällöstä annet-
tuja säännöksiä. Selvitys on käsitelty hallituksen
tarkastusvaliokunnassa.
YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
HALLITUKSEN VALIOKUNNAT
Tarkastusvaliokunta
Nimitys- ja HR-valiokunta
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI
Sisäinen tarkastus | Tilintarkastus
METSÄ BOARDIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ
■ Metsä Boardin hallinto- ja
ohjausjärjestelmä
Yhtiön lakisääteiset toimielimet ovat
yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön
toimintojen koordinoinnista ja operatiivisesta
johtamisesta huolehtii lisäksi toimitusjohtajan
apuna toimiva johtoryhmä, jonka jäsenet
(toimitusjohtaja mukaan lukien) eivät ole
hallituksen jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja
vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain
mukaisesti.
Metsä Boardin organisaatio rakentuu seuraa-
vista avaintoiminnoista: myynti ja toimitusketju,
tuotanto, teknologia, talous, liiketoiminnan
kehitys ja henkilöstöhallinto. Toimintojen vetäjät
ovat johtoryhmän jäseniä ja vastuussa oman
toimintonsa toiminnasta. Toimintoja tukevat
keskitetyt tukitoiminnot, joista useimmat
ovat yhteisiä Metsä Groupin muiden yhtiöiden
kanssa. Tukitoiminnot perustuvat erillisiin
palvelusopimuksiin, jotka ovat markkinaehtoisia.
Yhtiökokous
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa
osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa.
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus
osallistua yhtiökokoukseen noudattamalla
yhtiökokouskutsussa kuvattua menettelyä.
Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää
muun muassa seuraavista asioista:
• yhtiöjärjestyksen muuttaminen
• tilinpäätöksen hyväksyminen
• voitonjako
• sulautuminen ja jakautuminen
• omien osakkeiden hankinta ja luovutus
• hallituksen jäsenten valinta ja heidän palkki-
onsa sekä hallituksen valiokuntien jäsenten
palkkiot
• tilintarkastajan valinta ja palkkio.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiöko-
koukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltä-
väksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta
niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun. Yhtiö on asettanut määräajaksi
15. tammikuuta. Osakkeenomistajalla on lisäksi
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
169
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
kyselyoikeus yhtiökokouksen käsiteltävänä ole-
vista asioista. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen
on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan
arkipäivää ennen yhtiökokousta merkittynä
osakkeenomistajaksi osakasluetteloon. Yhtiön
varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain
viimeistään kesäkuussa. Kutsu yhtiökokoukseen
toimitetaan aikaisintaan kolme kuukautta ja
viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta
julkaisemalla se yhtiön verkkosivuilla sekä
julkistamalla kutsu tai sen tiivistelmä lisäksi
vähintään yhdessä Suomessa julkaistavassa
valtakunnallisessa sanomalehdessä.
Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos
hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos
tilintarkastaja taikka osakkeenomistajat, jotka
edustavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista,
sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä
varten.
Hallitus
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön
toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä
lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä hyvän
hallinnointitavan mukaisesti. Hallituksen
yleistoimivaltaan kuuluvat asiat, jotka ovat
laajakantoisia, strategisesti merkittäviä tai
epätavallisia ja jotka eivät siten kuulu yhtiön päi-
vittäiseen liiketoimintaan. Hallitus muun muassa
valvoo Metsä Boardin toimintaa ja johtamista
sekä päättää yhtiön strategiasta, merkittävistä
investoinneista, yhtiön organisaatiorakenteesta
ja merkittävistä rahoitusta koskevista asioista.
Hallitus valvoo yhtiön toimintojen asianmukaista
järjestämistä. Lisäksi se varmistaa, että kirjan-
pidon ja varainhoidon valvonta, taloudellinen
raportointi sekä riskienhallinta on järjestetty
yhtiössä asianmukaisesti.
Metsä Boardin hallituksella on toimintaansa
varten kirjallinen työjärjestys. Sen mukaisesti
hallitus muun muassa:
• valvoo, että yhtiön yhtiöjärjestystä
noudatetaan;
• nimittää yhtiölle toimitusjohtajan ja erottaa
tämän sekä valvoo, että toimitusjohtaja
hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen
ohjeiden ja määräysten mukaisesti;
• perustaa tarpeellisiksi katsomansa valio-
kunnat ja valitsee niihin jäsenet ja hyväksyy
niiden työjärjestykset;
• käsittelee ja vahvistaa yhtiön toiminnassa
noudatettavat arvot, pitkän tähtäimen
suunnitelman ja strategian;
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman
ja budjetin;
• valvoo yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon
sekä riskien valvonnan ja taloudellisen
raportointiprosessin järjestämistä;
• päättää merkittävistä investoinneista,
liiketoimintojen ostoista, myynneistä ja
lopettamisista;
• päättää huomattavista sijoituksista ja
rahoitusjärjestelyistä;
• päättää yhtiön merkittävän kiinteän
omaisuuden luovutuksesta ja vakuudeksi
antamisesta;
• päättää johdon päätöksentekovaltuuksista ja
myöntää yhtiön edustamisoikeuden;
• kutsuu koolle yhtiökokouksen, ja valvoo,
että yhtiökokouksen päätökset pannaan
täytäntöön;
• allekirjoittaa ja esittää varsinaisen yhtiöko-
kouksen hyväksyttäväksi tilinpäätöksen ja
tekee voitonjakoehdotuksen;
• hyväksyy keskeiset liiketoimintaa ohjaavat
politiikat, määräykset ja ohjeet sekä
sisäpiirisäännöt;
• päättää palkitsemisjärjestelmistä ja niiden
perusteista ja ehdoista;
• hyväksyy ja julkistaa tilinpäätöstiedotteen
sekä osa- ja puolivuosikatsaukset;
• julkistaa tai valtuuttaa toimitusjohtajan
julkistamaan kaikki sellaiset sisäpiiritiedot,
jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan
yhtiön osakkeen arvoon, tai jotka yhtiön on
muutoin julkaistava arvopaperimarkkinalain
tai pörssin sääntöjen nojalla.
Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan
saatavilla yhtiön verkkosivuilla (https://www.
metsagroup.com/globalassets/metsa-board/
documents/investors/corporate-governance/
fi/general/metsa-board-hallituksen-tyojar-
jestys.pdf). Hallitus voi delegoida sen yleis-
toimivaltaan kuuluvia asioita toimitusjohtajan
hoidettavaksi ja vastaavasti ottaa päätettäväk-
seen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan
asian.
Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa
sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita ja tekee niihin
mahdollisesti tarvittavat muutokset.
Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Tilikaudella
2022 hallitus piti yhteensä 13 kokousta.
Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin
97-prosenttisesti (osallistuminen 99 % vuonna
2021 ja 100 % vuonna 2020).
Osallistuminen hallituksen ja valiokuntien kokouksiin jäsenittäin
Hallituksen jäsen
Hallituksen
kokousten
lukumäärä
Osallistu-
mis-%
Valiokuntien
kokousten
lukumäärät
Osallistu-
mis-%
Ilkka Hämälä
hallituksen ja nimitys- ja HR-valiokunnan
puheenjohtaja
13/13 100 4/4 100
Jussi Linnaranta
varapuheenjohtaja, hallituksen ja nimitys- ja
HR-valiokunnan jäsen
13/13 100 4/4 100
Hannu Anttila
hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen
13/13 100 4/4 100
Raija-Leena Hankonen-Nybom
hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja
12/13 92 4/4 100
Erja Hyrsky
hallituksen ja nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen
13/13 100 4/4 100
Mari Kiviniemi (24.3.2022 alkaen)
hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen
10/10 100 3/3 100
Kirsi Komi (24.3.2022 saakka)
hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen
2/3 67 1/1 100
Jukka Moisio
hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen
12/13 92 4/4 100
Timo Saukkonen
hallituksen ja nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen
13/13 100 4/4 100
Veli Sundbäck
hallituksen ja nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen
13/13 100 4/4 100
170
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Hallituksen kokoonpano,
monimuotoisuus ja
riippumattomuus
Hallituksen kokoonpanon ja jäsenmäärän on
mahdollistettava hallitukselle kuuluvien tehtä-
vien tehokas hoitaminen. Hallituksen kokoonpa-
nossa on otettu huomioon yhtiön kehitysvaihe,
omistuspohja, toimialan erityisvaatimukset sekä
yhtiön toiminnan tarpeet. Hallituksen tavoite on
luoda monimuotoinen hallitus, kuitenkin niin,
että hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla
tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus
käyttää tehtävän hoitamiseen tarvittava määrä
aikaa. Hallituksessa on nais- ja miesjäseniä.
Hallitus on vahvistanut itselleen monimuo-
toisuusperiaatteet, jotka ovat saatavilla yhtiön
verkkosivuilla (https://www.metsagroup.
com/globalassets/metsa-board/documents/
investors/corporate-governance/fi/general/
Metsa-Board-hallituksen-monimuotoisuusperi-
aatteet.pdf). Hallitus tunnistaa monimuotoisen
ja laaja-alaisen hallituskokoonpanon yhtiölle
ja sen osakkeenomistajille tuomat edut.
Monimuotoisuus tukee hallituksen avointa työ-
ilmapiiriä, itsenäistä roolia ja päätöksentekoa.
Hallituksen keskeisenä tehtävänä on myös tukea
ja haastaa yhtiön toimivaa johtoa monesta eri
näkökulmasta ennakoivasti ja johdonmukaisesti.
Hallituksen ja sen valiokuntien tehtävien menes-
tyksekäs hoitaminen edellyttää monimuotoista
kokoonpanoa, osaamista ja kokemusta sekä
hallituksen yksittäisten jäsenten henkilö-
kohtaisten ominaisuuksien huomioimista.
Edelleen monimuotoisuuden tulee tukea yhtiön
kulloistakin kehitysvaihetta sekä vastata yhtiön
ja sen liiketoiminnan kehityksen tulevaisuuden
tarpeisiin.
Metsä Board on tunnistanut hallituksen
monimuotoisuuden kannalta olennaiseksi yhtiön
toimialan tuntemuksen ohella kokemuksen eri
toimialoilta ja kansainvälisestä toimintaympä-
ristöstä. Lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan
täydentävä koulutustausta, johtamiskokemus
yritystoiminnan eri osa-alueilta, sekä monipuo-
linen ikä- ja sukupuolijakauma on tunnistettu
monimuotoisuutta edistäviksi tekijöiksi. Metsä
Boardin tavoitteena on, että hallituksessa
on edustettuna naisia ja miehiä. Hallituksen
monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden
toteutumista seurataan osana hallituksen ja sen
nimitys- ja HR-valiokunnan normaalia toimintaa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen
tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen
varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat
valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa
yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Peräkkäisten toimikausien määrää ei ole rajoi-
tettu. Tällä hetkellä hallituksessa on yhdeksän
varsinaista jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheen-
johtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2022
varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen
jäseniksi seuraavat henkilöt:
• Hannu Anttila, syntynyt 1955, riippumaton
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen-
omistajista, kauppatieteiden maisteri, jäsen
vuodesta 2018, 147 575 B-osaketta
• Raija-Leena Hankonen-Nybom, syntynyt
1960, riippumaton yhtiöstä ja sen merkittä-
vistä osakkeenomistajista, kauppatieteiden
maisteri, KHT-tutkinto, jäsen vuodesta 2021,
6 956 B-osaketta
• Erja Hyrsky, syntynyt 1979, riippumaton
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen-
omistajista, kauppatieteiden maisteri, jäsen
vuodesta 2021, 9 456 B-osaketta
• Ilkka Hämälä, syntynyt 1961, riippuvainen
yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomis-
tajasta, puheenjohtaja, diplomi-insinööri,
jäsen vuodesta 2018, 287 349 B-osaketta
• Mari Kiviniemi, syntynyt 1968, riippumaton
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen-
omistajista, valtiotieteiden maisteri, jäsen
vuodesta 2022, 3 633 B-osaketta
• Jussi Linnaranta, syntynyt 1972, riippumaton
yhtiöstä, maatalous- ja metsätieteiden
maisteri (agronomi), jäsen vuodesta 2017,
29 801 B-osaketta
• Jukka Moisio, syntynyt 1961, riippumaton
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomis-
tajista, kauppatieteen maisteri, MBA, jäsen
vuodesta 2020, 12 231 B-osaketta
• Timo Saukkonen, syntynyt 1963, riippuma-
ton yhtiöstä, maatalous- ja metsätieteiden
maisteri (metsänhoitaja), jäsen vuodesta
2020, 16 831 B-osaketta
• Veli Sundbäck, syntynyt 1946, riippumaton
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen-
omistajista, oikeustieteen kandidaatti, jäsen
vuodesta 2013, 74 908 B-osaketta.
Osakeomistuksissa on huomioitu myös
määräysvaltayhteisöjen mahdolliset osakkeet
31.12.2022.
Enemmistön muodostavat hallituksen jäsenet
ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että sen
merkittävistä osakkeenomistajista. Puheen-
johtaja Hämälä on Metsä Groupin pääjohtajana
ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana
riippuvainen sekä yhtiöstä että pääomistaja
Metsäliitto Osuuskunnasta. Jussi Linnaranta ja
Timo Saukkonen ovat Metsäliitto Osuuskunnan
hallituksen jäseninä riippuvaisia yhtiön merkittä-
västä osakkeenomistajasta. Lisätietoja hallituk-
sen jäsenistä on saatavilla yhtiön verkkosivuilla
https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/
sijoittajat/hallinnointi/hallitus/.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi tarvittaessa päättää perustavansa
valiokuntia valmistelemaan ja käsittelemään
hallituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus
on nimittänyt keskuudestaan tarkastusvalio-
kunnan sekä nimitys- ja HR-valiokunnan. Hallitus
nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan
ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat
käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia
neuvonantajia.
Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset
päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa
asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja
HR-valiokunnan suoraan yhtiökokoukselle
tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta
ja palkkioista.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa
hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen
raportoinnin, laskennan menetelmien sekä
tilinpäätöksen ja muun yhtiön julkistaman
taloudellisen ja muun kuin taloudellisen tiedon
oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys
ja selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa
säännöllisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen
järjestelmiä ja seuraa taloudellisten riskien
raportoinnin sekä tilintarkastuksen etenemistä.
Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen
tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa,
keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten
noudattamista. Se arvioi tilintarkastajan ja tilin-
tarkastusyhteisön riippumattomuutta ja antaa
hallitukselle suosituksen yhtiön tilintarkastajien
valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta käsittelee
myös sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman
ja merkittävistä tarkastuksista laaditut raportit.
Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimii neljä
hallituksen jäsentä. Vuoden 2022 varsinaisen
yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan
171
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
puheenjohtajana on toiminut Raija-Leena
Hankonen-Nybom ja jäseninä Hannu Anttila,
Mari Kiviniemi ja Jukka Moisio. Valiokunnan
jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen
merkittävistä omistajista.
Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä
laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön
asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu
säännöllisesti, vähintään neljä kertaa
vuodessa. Kokousten yhteydessä valiokunta
kuulee yhtiön tilintarkastajaa. Valiokunnan
puheenjohtaja antaa hallitukselle raportin
tarkastusvaliokunnan jokaisesta kokouksesta.
Tehtävät ja vastuualueet on määritelty
valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus
hyväksyy. Työjärjestys on yhtiön verkkosivuilla
(https://www.metsagroup.com/globalassets/
metsa-board/documents/investors/corpora-
te-governance/fi/general/metsa-board-tarkas-
tusvaliokunnan-tyojarjestys.pdf).
Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valio-
kunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön
tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja
sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia
neuvonantajia tarpeen mukaan.
Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa
vuoden 2022 aikana. Kaikki jäsenet osallistuivat
kaikkiin kokouksiin (osallistuminen 100 %
vuonna 2021 ja 95 % vuonna 2020).
Tarkastusvaliokunnan jäsen Kokousten lukumäärä Osallis tumis-%
Raija-Leena Hankonen-Nybom (puheenjohtaja) 4/4 100
Hannu Anttila 4/4 100
Mari Kiviniemi 4/4 100
Jukka Moisio 4/4 100
Nimitys- ja HR-valiokunta
Keväällä 2022 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
muutti nimensä nimitys- ja HR-valiokunnaksi.
Valiokunnan näkemyksen mukaan uusi nimi
kuvaa paremmin valiokunnan työtä ja esityslis-
talla olevia asioita. Nimitys- ja HR-valiokunnan
tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön
toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen
sijaisen ja muun ylimmän johdon nimitys- ja
palkitsemisasioissa sekä valmistella johdon ja
henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät
asiat. Lisäksi valiokunta tekee yhtiökokoukselle
ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoon-
panoksi sekä hallituksen jäsenten palkitsemi-
seksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja
esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjoh-
tajan (ja toimitusjohtajan sijaisen) nimityksen,
tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja
antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosi-
tuksia johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja
palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.
Valiokuntaan kuuluu viisi hallituksen jäsentä
ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi
vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää
valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja
HR-valiokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty
valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus
hyväksyy. Työjärjestys on yhtiön verkkosivuilla
(https://www.metsagroup.com/globalassets/
metsa-board/documents/investors/corpora-
te-governance/fi/general/metsa-board-oyjn-ni-
mitys-ja-hr-valiokunnan-tyojarjestys.pdf).
Vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen nimitys- ja HR-valiokunnan puheen-
johtajana on toiminut Ilkka Hämälä ja jäseninä
Erja Hyrsky, Jussi Linnaranta, Timo Saukkonen
ja Veli Sundbäck.
Nimitys- ja HR-valiokunta kokoontui neljä
kertaa vuoden 2022 aikana. Kaikki jäsenet
osallistuivat kaikkiin kokouksiin (osallistuminen
100 % myös vuonna 2021 ja 2020).
Nimitys- ja HR-valiokunnan jäsen Kokousten lukumäärä Osallis tumis-%
Ilkka Hämälä (puheenjohtaja) 4/4 100
Erja Hyrsky 4/4 100
Jussi Linnaranta 4/4 100
Timo Saukkonen 4/4 100
Veli Sundbäck 4/4 100
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja Mika Joukio (syntynyt 1964)
on koulutukseltaan diplomi-insinööri, MBA.
Toimitusj ohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallin-
non johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden
ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan vel-
vollisuutena on lisäksi varmistaa, että yhtiön kir-
janpito on hoidettu lain mukaisesti ja varainhoito
järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja
johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja vastaa
eri toimintojen valvonnasta ja ohjaamisesta.
Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen
toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen
hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan
toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran
vuodessa. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin
eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja
työansioihin perustuvan eläketurvan laissa
säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestel-
mässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot
ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista
eikä johdon osakepalkkiojärjestelmästä saatuja
tuloja. Toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä
oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana.
Hänen eläkkeensä taso on 60 prosenttia
työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka
lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän
viisivuotisjakson perusteella.
Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan.
Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen
päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja
voi myös irtisanoutua tehtävästään.
Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi
kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että
toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy
ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa
toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 12
kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Toimitusjohtajan sijainen
Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjoh-
tajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa
toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan
ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä
hetkellä ole nimitetty sijaista.
Yhtiön johtoryhmä
Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa
toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä,
jonka muodostavat toimitusjohtaja Mika Joukio
sekä hänelle raportoivat toimintojen johtajat
Ari Kiviranta (teknologia), Markku Leskelä
172
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
(liiketoiminnan kehitys), Jussi Noponen (myynti
ja toimitusketju), Harri Pihlajaniemi (tuotanto),
Henri Sederholm (talous) sekä Camilla Wikström
(henkilöstö).
Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai
toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa
lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketur-
vasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Johtoryhmän
jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta
molemmin puolin.
Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita
ovat muun muassa investointien suunnittelu,
yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja
valmistelu, resurssien kohdentaminen, juokse-
vien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön
hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu.
Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan
kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa
sekä lisäksi aina tarvittaessa.
Yhtiön johtoryhmän jäsenet omistivat
yhtiön osakkeita tilikauden 2022 päättyessä
seuraavasti:
Mika Joukio 352 500 B-osaketta
Ari Kiviranta 30 000 B-osaketta
Markku Leskelä 16 406 B-osaketta
Jussi Noponen 80 000 B-osaketta
Harri Pihlajaniemi 41 414 B-osaketta
Henri Sederholm 42 466 B-osaketta
Camilla Wikström 19 984 B-osaketta.
Johtoryhmän jäsenten mahdolliset määräys-
valtayhteisöt eivät omista yhtiön osakkeita.
■ Sisäinen valvonta, sisäinen
tarkastus ja riskienhallinta
Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että
toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän
tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja
valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin,
pörssiyhtiöitä koskeviin säädöksiin ja
suosituksiin, yhtiöjärjestykseen ja yhtiön omiin
hyväksyttyihin toimintatapoihin ja -periaattei-
siin. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi yhtiön
sisäinen tarkastus -toiminto. Sisäistä valvontaa
toteutetaan koko organisaatiossa. Sisäisen val-
vonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset
ohjeistukset ja valvontaa tukevat raportointi-
järjestelmät. Seuraavassa on kuvattu Metsä
Boardin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja
sisäisen tarkastuksen periaatteet, toiminnan
tavoitteet sekä vastuusuhteet.
Sisäinen valvonta
Pörssiyhtiönä Metsä Boardin sisäistä valvontaa
ohjaavat osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkina-
laki, muut toimintaa säätelevät lait ja säädökset
sekä Nasdaq Helsingin säännöt ja suositukset,
mukaan lukien hyvää hallintotapaa koskeva
ohjeistus. Ulkoinen valvonta kuuluu Metsä
Boardin tilintarkastajalle ja viranomaisille.
Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa
taloudellisen raportoinnin ja muun toiminnan
valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiön
hallitus ja toimiva johto sekä koko henkilökunta.
Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan
yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden
saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoi-
tuksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen
ja muun johtamisinformaation luotettavuus
ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten
menettelytapojen noudattaminen, toiminnan,
tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen
sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt
manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät
toiminnan tueksi.
Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta
ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen,
yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden
määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan,
kuten toiminnan ohjaukseen ja seurantaan
toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä
(iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon
arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja
todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden
saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta-
ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön
yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen
valvontaan luovat yhdessä perustan koko
sisäiselle valvonnalle.
Taloudellisen raportointiprosessin
valvonta, luotonvalvonta ja
hyväksymisoikeudet
Eri toimintojen ja keskushallinnon talousorgani-
saatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista.
Yksiköt raportoivat taloudelliset luvut kuu-
kausittain. Kunkin yksikön controller-toiminto
tarkastaa vastuualeensa yksiköiden kuukausitu-
lokset ja raportoi ne edelleen keskushallinnolle.
Toimintojen kannattavuuskehitystä ja liiketoi-
mintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi
kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat
yhtiön ja kunkin toiminnon johto. Tulos raportoi-
daan kuukausittain hallitukselle ja johtoryhmälle.
Hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen
vahvistettavaksi, hyväksyy tilinpäätöstiedotteen
ja osavuosikatsaukset sekä päättää niiden
julkistamisesta. Raportointi- ja valvontasäännöt
sekä raportointiprosessi on kuvattu tarkemmin
yhtiön sisäisissä toimintaohjeissa.
Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty
luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään
vuosineljänneksittäin. Luotonvalvojat seuraavat
myyntisaamisten kehittymistä konsernin luotto-
johtajan alaisuudessa kussakin myyntiyhtiössä.
Vastapuolikohtaiset luottolimiitit asetetaan hal-
lituksen hyväksymän luottopolitiikan puitteissa
yhteistoiminnassa keskitetyn luotonvalvonnan,
myynnin ja talousjohdon kanssa. Luottoriskien
kehitys raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Kustannusten, merkittävien sopimusten ja
investointien hyväksymisoikeudet on määritelty
portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen
vahvistaman hyväksymispolitiikan mukaisesti
sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen
antamien valtuuksien rajoissa. Investointien
seuranta hoidetaan konsernin taloustoiminnon
toimesta hallituksen hyväksymän investointi-
politiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään
esihyväksynnän jälkeen toimintojen ja yhtiön
johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunni-
telman antamissa puitteissa. Merkittävimmät
investoinnit viedään erikseen hallituksen
hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit
kerätään vuosineljänneksittäin.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektii-
vista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointi-
toimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa lisäarvoa
Metsä Boardille ja parantaa yhtiön toimintaa.
Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen
valvontatehtävän hoidossa ja tukee Metsä Boar-
dia ja sen johtoa tavoitteiden saavuttamisessa
tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan
riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja
hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja
kehittämiseen.
Metsä Boardin sisäistä tarkastusta toteuttaa
Metsä Groupin sisäisen tarkastuksen yksikkö.
Tarkastustyössä noudatetaan tarkastusva-
liokunnan vahvistamaa sisäisen tarkastuksen
toimintaohjetta. Sisäinen tarkastus raportoi
toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle ja
hallinnollisesti Metsä Groupin pääjohtajalle.
Sisäinen tarkastus laatii puolivuosittain
toimintasuunnitelman, jonka tarkastusvalio-
kunta hyväksyy. Tarkastustyö kohdistetaan
173
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
riskiperusteisesti yhtiön toimintoihin ja
yksiköihin, joiden on arvioitu olevan toiminnalle
asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta
keskeisiä. Sisäinen tarkastus huolehtii yhteis-
työssä tilintarkastuksen kanssa suunnitelmien
koordinoinnista siten, että tarkastustyön riittävä
kattavuus varmistetaan ja päällekkäinen työ
vältetään. Vastaavasti yhteistyötä tehdään
Metsä Groupin muiden varmistustoimintojen,
kuten riskienhallinta-, internal controls- ja
compliance-toimintojen kanssa.
Tarkastuksen tuloksista laadittava
tarkastusraportti jaetaan Metsä Boardin toimi-
tusjohtajalle, talousjohtajalle, tarkastuskohteen
johdolle ja vastuuhenkilöille. Tarkastusraportit
annetaan tiedoksi Metsä Groupin pääjohtajalle,
talousjohtajalle, tilintarkastajalle ja tarvittaessa
muulle konsernijohdolle.
Sisäinen tarkastus laatii tarkastusvalio-
kunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin
suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä
havainnoista ja suosituksista sekä johdon
toimenpidesuunnitelmista ja niiden toteutumi-
sesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja
tarkastusjohtaja tapaavat myös säännöllisesti
ilman johdon läsnäoloa.
Riskienhallinta
Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Boardin
normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja
johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä
päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä
valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan
yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.
Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan
tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön
hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin,
joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan
kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä
riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja
niiden kehityksestä raportoidaan säännöl-
lisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Keskitetty riskienhallinta hoitaa myös Metsä
Boardin vakuutusturvan koordinoinnin ja
kilpailuttamisen.
Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa
ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla
voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamisen
että lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden
saavuttamisen kannalta. Liiketoiminnot arvioivat
ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja
siinä tapahtuvia muutoksia osana normaalia
toiminnan suunnitteluaan. Tunnistetuista
riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään
kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin
liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan
hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa.
Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina
perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja
voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin
ennen merkittävien hankkeiden ja investointien
esiselvitys- ja toteutusvaiheita.
Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri toimie-
linten kesken. Hallitus vastaa yhtiön riskienhal-
linnasta ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan,
tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi yhtiön ris-
kienhallinnan tasoja ja toimintatapoja sekä kes-
keisiä riskialueita ja tekee näiltä osin ehdotuksia
hallitukselle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat
vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrit-
tämisestä ja käyttöönotosta ja vastaavat myös
siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suun-
nitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan
riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Talousjoh-
tajalle raportoiva riskienhallintajohtaja vastaa
yhtiön riskienhallintaprosessin kehittämisestä,
koordinoinnista, riskiarvioinnin toteuttamisesta
ja keskeisistä vakuutusratkaisuista. Riskikomitea
toteuttaa kaksi kertaa vuodessa riskikartoituk-
sen, jonka toimitusjohtaja esittelee hallitukselle
johtoryhmäkäsittelyn jälkeen. Riskikomitean
muodostavat komiteaa johtava talousjohtaja
yhdessä tuotantojohtajan, kehitysjohtajan, ris-
kienhallintajohtajan ja laskentajohtajan kanssa.
Liiketoiminnot ja tukitoiminnot tunnistavat ja
arvioivat omien vastuu-alueidensa olennaiset
riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat
niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin
toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla.
Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin
elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa
tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallin-
taprosessin toteuttaminen, omaisuuden
suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden
varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva
kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja
toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan
ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi
on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien
hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.
Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on
• varmistaa, että kaikkia henkilöstöön,
asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen,
tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskun-
tavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia
tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla
tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellis-
ten tietojen perusteella
• varmistaa yhtiölle asetettujen päämäärien
saavuttaminen
• täyttää sidosryhmien odotukset
• suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoimin-
nan häiriötön jatkuvuus
• optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden
suhde
• varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen
hallinta ja kokonaisriskien minimointi.
Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit
ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen
toimintakertomuksessa.
Tilintarkastus
Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti
yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla
Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkas-
tusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan
vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Yhtiön tilintarkastuspalvelut on kilpailutettu
tilikaudella 2011 ja tilikaudella 2021 yhtiön
ja emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan
tarkastusvaliokuntien johdolla. Kilpailutuksen
2011 perusteella yhtiön pitkäaikaisena tilintar-
kastajana toiminut PricewaterhouseCoopers Oy
vaihtui varsinaisessa yhtiökokouksessa keväällä
2012 KPMG Oy Ab:ksi. Tilintarkastus on kilpai-
lutettu vuonna 2021 ja kevään 2022 varsinaisen
yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön
tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka osoitti
päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Kirsi
Jantusen. EU:n tilintarkastusdirektiivin mukaan
sama tilintarkastusyhteisö voi toimia yhtiön
tilintarkastajana yhtäjaksoisesti korkeintaan
10 toimikauden ajan, minkä jälkeen yhtiön
on kilpailutettava tilintarkastuksensa. Mikäli
174
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
sama tilintarkastusyhteisö tulee valituksi
kilpailutuksen kautta uudestaan, voi se toimia
tilintarkastajana yhtäjaksoisesti korkeintaan
10 seuraavan toimikauden ajan, jonka
jälkeen tilintarkastusyhteisöä on vaihdettava.
Tarkastusvaliokunta valvoo tilintarkastajien
valintamenettelyä ja antaa hallitukselle ja
yhtiökokoukselle suosituksensa tilintarkastajan
valinnasta.
Vuonna 2022 tilintarkastuspalkkioita makset-
tiin seuraavasti:
Tilintarkastuspalkkiot 2022 2021 2020
Tilintarkastuspalkkiot KPMG Oy Ab:lle 200 000 euroa 196 000 euroa 196 000 euroa
Kansainvälisesti maksetut 255 000 euroa 241 000 euroa 206 000 euroa
Varsinaiseen tilintarkastukseen
liittymättömistä palveluista
0 euroa 0 euroa 4 000 euroa
Yhteensä 455 000 euroa 437 000 euroa 406 000 euroa
Muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG Oy Ab:lle 11 000 euroa 21 000 euroa 23 000 euroa
Yhteensä 466 000 euroa 458 000 euroa 429 000 euroa
Sisäpiirihallinto
Metsä Board ja sen konserniyhtiöt noudattavat
sisäpiiriasioissa Suomen lainsäädäntöä,
erityisesti arvopaperipaperimarkkinalakia sekä
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta
N:o 596/2014 markkinoiden väärinkäytöstä
(MAR) ja niitä täydentäviä asetuksia ja mää-
räyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin
pörssi) sisäpiiriohjetta (https://www.nasdaq.
com/solutions/rules-regulations-helsinki). Yhtiö
on edellä mainittujen sääntöjen perusteella
hyväksynyt yhtiön oman sisäpiiriohjeen.
MAR 14 artiklan ja Rikoslain 51 luvun mukaan
sisäpiiritietoa hallussaan pitävä henkilö ei saa (i)
tehdä tai yrittää tehdä sisäpiirikauppoja hank-
kimalla tai luovuttamalla omaan tai kolmannen
lukuun yhtiön rahoitusvälineitä, (ii) suositella,
että toinen henkilö tekee sisäpiirikauppoja
taikka houkutella toista henkilöä siihen; tai
(iii) ilmaista sisäpiiritietoa toiselle henkilölle,
jollei tämä tapahdu osana työn, tehtävien tai
ammatin tavanomaista suorittamista. Sisäpii-
rihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön
sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus
yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista
luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan
kaupankäyntiin ja hinnanmuodostukseen. Yhtiö
suositteleekin vain pitkäaikaisten sijoitusten
tekemistä. Sisäpiiriin kuuluvia ohjeistetaan ja
koulutetaan säännöllisin väliajoin.
EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen
(MAR) tultua voimaan 3.7.2016 yhtiöllä ei
ole enää julkista sisäpiiriä eikä yhtiö ylläpidä
pysyvää yrityskohtaisia sisäpiirirekisteriä. Yhtiö
perustaa tarvittaessa hallituksen puheenjohta-
jan päätöksellä sisäpiirihankkeen, jonka piiriin
kuuluvat kaikki tietyn sisäpiiritietoa sisältävän
hankkeen valmisteluun osallistuvat henkilöt.
Yhtiön ilmoitusvelvollisiin johtajiin kuuluvat
hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Kyseisten
henkilöiden sekä heidän lähipiirinsä kuuluvien
luonnollisten ja oikeushenkilöiden omistus on
julkista, sillä näillä kullakin on itsenäinen ilmoi-
tusvelvollisuus suhteessa yhtiöön ja valvontavi-
ranomaiseen Metsä Boardin osakkeilla ja muilla
rahoitusvälineitä tekemistään liiketoimista.
Metsä Board julkaisee vastaanottamansa liike-
toimia koskevat ilmoitukset pörssitiedotteina.
Ilmoitusvelvollisten johtajien kaupankäynti
yhtiön osakkeilla ja muilla rahoitusvälineillä on
kiellettyä raportointijakson päättymisen ja osa-
vuosikatsauksen julkistamisen välisenä aikana
(kuitenkin aina vähintään 30 kalenteripäivää; ns.
suljettu ikkuna). Ilmoitusvelvollisten johtajien
lisäksi yhtiö määrittelee ne muut henkilöt, jotka
tehtävissään osallistuvat taloudellisten raport-
tien valmisteluun, ja jotka eivät siten myöskään
saa suljetun ikkunan aikana käydä kauppaa
yhtiön osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä.
Lähipiiriliiketoimet
Yhtiön hallitus on määritellyt lähipiiritoimien
seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiöllä on
sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä sopimus-
suhteita emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan ja
sisaryhtiöiden Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Tissue
Oyj:n kanssa. Näistä merkittävimmät liittyvät
raaka-aineiden, kuten puun ja sellun hankintaan
sekä toimimiseen yhteisillä integroiduilla
tehdasalueilla. Hallitus päättää sopimussuh-
teista lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa, ellei
kyseessä ole yhtiön normaaliin liiketoimintaan
liittyvä ja merkitykseltään vähäinen asia. Tilan-
teissa, joissa hallitus käsittelee liiketoiminta- tai
muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto
Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus
toimii lähtökohtaisesti ilman sen Metsäliitto
Osuuskunnasta tai kyseisestä lähipiiriin
luettavasta sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä.
Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi
säännöllisesti yhtiön ja sen lähipiirin liiketoimia ja
sopimussuhteita.
Hallituksen jäsenten riippumattomuuden
ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen
jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka
voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana
eturistiriidoista. Hallituksen jäsenillä, yhtiön
toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä
ei ollut 31.12.2022 rahalainaa yhtiöltä tai
sen tytäryhtiöiltä, niiden välillä ei vallinnut
vakuusjärjestelyitä. Kyseisten henkilöiden tai
näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden (siten
kuin lähipiiri on määritelty IFRS:ssä) ja yhtiön
välillä ei ollut merkittäviä liikesuhteita vuoden
2022 aikana.
175
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
Metsä Boardin
Hallitus
Lue lisää osoitteesta metsagroup.com/fi/metsaboard
JUSSI LINNARANTA
s� 1972
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Agronomi
Hallituksen jäsen vuodesta 2017,
varapuheenjohtaja vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä� Riippuvainen yhtiön
merkittävästä osakkeenomistajasta
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 29 801 B-osaketta
RAIJA-LEENA HANKONEN-NYBOM
s� 1960
Kauppatieteiden maisteri
KHT-tutkinto
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomis-
tajista
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 6 956 B-osaketta
HANNU ANTTILA
s� 1955
Ekonomi
Teollisuusneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2018
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 147 575 B-osaketta
ILKKA HÄMÄLÄ
s� 1961
Diplomi-insinööri
Vuorineuvos
Metsä Groupin pääjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2018
Riippuvainen yhtiöstä ja sen merkittä-
västä osakkeenomistajasta
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 287 349 B-osaketta
176
HALLITUS
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Hallitus
VELI SUNDBÄCK
s� 1946
Oikeustieteen kandidaatti
Hallituksen jäsen vuodesta 2013
Riippumaton yhtiöstä ja sen
merkittävistä osakkeenomistajista
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 74 908 B-osaketta
ERJA HYRSKY
s� 1979
Kauppatieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Riippumaton yhtiöstä ja sen
merkittävästä osakkeenomistajasta
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 9 456 B-osaketta
MARI KIVINIEMI
s� 1968
Valtiotieteiden maisteri
Hallituksen jäsen vuodesta 2022
Riippumaton yhtiöstä ja sen
merkittävistä osakkeenomistajista
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 3 633 B-osaketta
JUKKA MOISIO
s� 1961
Kauppatieteiden maisteri, MBA
Hallituksen jäsen vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä ja sen
merkittävistä osakkeenomistajista
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 12 231 B-osaketta
TIMO SAUKKONEN
s� 1963
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri,
metsänhoitaja
Hallituksen jäsen vuodesta 2020
Riippumaton yhtiöstä�
Riippuvainen yhtiön merkittävästä
osakkeenomistajasta
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 16 831 B-osaketta
177
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
Metsä Boardin
johtoryhmä
Lue lisää osoitteesta metsagroup.com/fi/metsaboard
MIKA JOUKIO
s� 1964
Diplomi-insinööri, MBA
Toimitusjohtaja
Metsä Groupin palveluksessa vuodesta
1990� Metsä Boardin johtoryhmän
puheenjohtaja vuodesta 2014�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 352 500 B-osaketta
HENRI SEDERHOLM
s� 1978
Kauppatieteiden maisteri
Talousjohtaja
Metsä Groupin palveluksessa
vuodesta 2003�
Metsä Boardin johtoryhmän jäsen
toukokuusta 2021�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 42 466 B-osaketta
HARRI PIHLAJANIEMI
s� 1970
Diplomi-insinööri
Tuotantojohtaja
Metsä Groupin palveluksessa
vuodesta 2017�
Metsä Boardin johtoryhmän
jäsen vuodesta 2017�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 41 414 B-osaketta
JUSSI NOPONEN
s� 1975
Diplomi-insinööri
Myynti- ja toimitusketjujohtaja
Metsä Groupin palveluksessa
vuodesta 2000�
Metsä Boardin johtoryhmän
jäsen vuodesta 2016�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 80 000 B-osaketta
178
JOHTORYHMÄ
|
METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA KESTÄVYYSRAPORTTI 2022
Johtoryhmä
ARI KIVIRANTA
s� 1963
Tekniikan tohtori
Teknologiajohtaja
Metsä Groupissa vuodesta 1993�
Metsä Boardin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2014�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 30 000 B-osaketta
CAMILLA WIKSTRÖM
s� 1970
Diplomi-insinööri
Henkilöstöjohtaja
Metsä Groupin palveluksessa
vuodesta 2002� Metsä Boardin
johtoryhmän jäsen vuodesta 2019�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 19 984 B-osaketta
MARKKU LESKELÄ
s� 1962
Filosofian tohtori
Kehitysjohtaja
Metsä Groupin palveluksessa
vuodesta 2016� Metsä Boardin
johtoryhmän jäsen lokakuusta 2021�
Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
31�12�2022: 16 406 B-osaketta
179
KESTÄVYYSRAPORTTI
LIIKETOIMINTA
JA ARVONLUONTI
TALOUDELLINEN
KEHITYS HALLINNOINTI
Metsä Boardin sijoittajasuhdetoiminnan
tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on
oikeat ja riittävät tiedot yhtiön osakkeiden arvon
määrittämiseksi. Sijoittajasuhdetoiminto käy
aktiivista vuoropuhelua pääomamarkkinoiden
edustajien kanssa sekä vastaa yhtiön talous- ja
sijoittajaviestinnän suunnittelusta ja sen
toteutuksesta.
Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös
kerätä sijoittajien palautetta sekä markkinain-
formaatiota Metsä Boardin johdon ja hallituksen
käyttöön.
Sijoittaja- ja analyytikkotapaamisiin osallis-
tuvat pääsääntöisesti sijoittajasuhdejohtaja,
talousjohtaja ja/tai toimitusjohtaja. Kaikki
sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti
sijoittajasuhteista. Hiljaisen jakson aikana
yhtiö ei anna kommentteja yhtiön taloudellista
asemasta, tulevaisuuden näkymistä tai
markkinaympäristöstä.
Sijoittajat-verkkosivut
Lisätietoa Metsä Boardista sijoituskohteena
sekä yhtiön strategiasta, toimintaympäristöstä,
taloudesta ja hallinnoinnista löytyy yhtiön verk-
kosivuilta osoitteesta https://www.metsagroup.
com/fi/metsaboard/sijoittajat/.
Sijoittajasuhdetoiminta
vuonna 2022
Vuonna 2022 fyysiset sijoittaja- ja analyytikko-
tapaamiset lisääntyivät, kun koronapandemian
aikaiset rajoitukset lähikontaktien välttämiseksi
vähitellen poistuivat. Edelleen useita tapaamisia
ja tilaisuuksia järjestettiin myös virtuaalisesti.
Vuoden aikana tehtiin roadshowt useisiin
Keski-Euroopan kaupunkeihin sekä USA:han.
Yhtiö myös osallistui eri pankkiiriliikkeiden
järjestämiin sijoittajakonferensseihin.
Marraskuussa Metsä Board järjesti sijoittajille
ja analyytikoille pääomamarkkinapäivän, jonka
materiaali ja webcast-tallenne on nähtävillä
osoitteessa https://www.metsagroup.com/fi/
metsaboard/sijoittajat/raportit-ja-julkaisut/
paaomamarkkinapaiva/
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous
pidettiin poikkeuksellisin kokousmenettelyin.
Kokoukseen oli mahdollista osallistua vain
äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä
kysymyksiä ja mahdollisia vastaehdotuksia
ennakkoon.
Jokaisen osavuosikatsauksen julkistamisen
yhteydessä Metsä Board järjestää puhelinkon-
ferenssin, jossa toimitusjohtaja ja talousjohtaja
esittelevät osavuosikatsauksen ja yleisöllä on
mahdollista esittää kysymyksiä. Esitysmateriaa-
lit ja puhelinkonferenssista tehdyt tallenteet ovat
nähtävillä ja kuunneltavissa yhtiön Sijoittajat
-verkkosivuilla.
Metsä Board hyödyntää sijoittajaviestin-
nässään sosiaalista mediaa mm. Twitter- ja
LinkedIn-tilien avulla.
Analyytikkoseuranta
Ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet tekivät
analyyseja Metsä Boardista vuonna 2022:
ABGSC, Carnegie, Danske Equities, DnB,
Inderes, Nordea Markets, OP Equities, SEB ja
UBS. Analyytikoiden yhteystiedot sekä osa
konsensusennusteista ovat nähtävillä yhtiön
Sijoittajat-verkkosivuilla.
Metsä Board ei vastaa analyytikoiden
näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai
laajuudesta.
Varsinainen yhtiökokous 2023
Ilmoittautuminen ja ennakkoäänestys alkoi
24.2.2023 klo 12.00. Yhtiön osakasluetteloon
merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa
osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua
yhtiökokoukseen 17.3.2023 klo 16.00, johon
mennessä ilmoittautumisen ja mahdollisten
ennakkoäänten on oltava perillä. Ilmoittautumi-
sen yhteydessä tulee ilmoittaa pyydetyt tiedot,
kuten osakkeenomistajan nimi, syntymäaika
tai y-tunnus, osoite ja puhelinnumero sekä
mahdollisesta asiamiehestä pyydetyt tiedot,
kuten nimi ja syntymäaika. Osakkeenomistajien
Euroclear Finland Oy:lle luovuttamia henkilö-
tietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen
liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn
yhteydessä.
Osakkeenomistajat, joilla on suomalainen
arvo-osuustili, voivat ilmoittautua ja halutessaan
äänestää ennakkoon tiettyjen yhtiökokouksen
asialistalla olevien asiakohtien osalta 24.2.2023
klo 12.00–17.3.2023 klo 16.00 välisenä aikana
seuraavilla tavoilla:
a) sähköisesti verkkosivujen kautta osoit-
teessa https://www.metsagroup.com/fi/met-
saboard/sijoittajat/hallinnointi/yhtiokokous/
varsinainen-yhtiokokous/.
Sähköiseen ennakkoäänestämiseen tarvitaan
osakkeenomistajan arvo-osuustilin numero.
Sähköisen äänestyksen ehdot ja muut sitä
koskevat ohjeet ovat saatavilla kyseisiltä
internetsivuilta; tai
b) postitse tai sähköpostitse toimittamalla
yhtiön internetsivuilla oleva ennakkoäänestys-
lomake Innovatics Oy:lle täytettynä postitse
osoitteeseen Innovatics Oy, Yhtiökokous/
Metsä Board Oy, Ratamestarinkatu 13 A, 00520
Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen agm@
innovatics.fi.
Voitonjako
Hallitus ehdottaa 23.3.2023 järjestettävälle
yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 jaetaan
osinkoa 0,58 euroa osakkeelta, yhteensä noin
206 miljoonaa euroa.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka
on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2023
rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitä-
mään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa
osingon maksupäiväksi 5.4.2023.
Sijoittajasuhteiden yhteystiedot
Katri Sundström
Sijoittajasuhdejohtaja
puh. 010 462 0101
katri.sundstrom@metsagroup.com
Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset
tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoittee-
seen: metsaboard.investors@metsagroup.com.
Metsä Boardilla on maailmanlaajuinen myyn-
tiverkosto. Myyntikonttoreiden yhteystiedot
ovat verkkosivuilla osoitteessa https://www.
metsagroup.com/fi/metsaboard/ota-yhteytta/.
Yritystunnus 0635366–7
METSÄ BOARD OYJ
Pääkonttori
PL 20
02020 METSÄ
Taloudellinen raportointi vuonna 2023
Hiljainen jakso Taloudellinen katsaus Julkistuspäivä
1.1.–8.2.2023 Vuoden 2022 tilinpäätöstiedote 9.2.2023
1.–26.4.2023 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2023 27.4.2023
1.–26.7.2023 Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023 27.7. 2 0 2 3
1.–25.10.2023 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2023 26.10.2023
Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille
180
Metsä Board Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
joka koskee sitä, onko Metsä Board Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen
743700KKB8Q035K38488-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2022
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission
delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF
RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3
mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-mer-
kein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen
keskinäinen yhdenmukaisuus
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon-
nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätök-
sen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia
ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon
sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmen-
nustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko
virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF
RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
743700KKB8Q035K38488-2022-12-31-fi.zip sisältyvä konsernitilinpäätös
tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkas-
tuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu tilintarkastuskertomuk-
sellamme 9.2.2023. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 22. helmikuuta 2023
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
