Consti Oyj

CONSTI OYJ

VUOSIKERTOMUS

2 3

Sisältö

Consti lyhyesti 4

Toimitusjohtajan katsaus 6

Strategia 8

Hallituksen toimintakertomus 14

Kestävyysraportti 23

Tilinpäätös 85

Konsernin laaja tuloslaskelma 86

Konsernitase 87

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 88

Konsernin rahavirtalaskelma 89

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 90

Emoyhtiö 117

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 118

Emoyhtiön tase, FAS 119

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 121

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 122

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 130

Tilintarkastuskertomus 132

Kestävyysraportin varmennuskertomus 134

ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti 135

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 136

Hallitus 141

Johtoryhmä 142

Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille 145

Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 146

Tietoa sijoittajille ja osakkeenomistajille 148

Consti sijoituskohteena 150

Kannen kuva: Pasi Salminen

Kuva: Pasi Salminen

4 5

CONSTI OYJ CONSTI LYHYESTI

LIIKEVAIHTO

336,2

MILJ. €

Henkilöstö

981

TULOS PER OSAKE

0,86 €

AVAINLUVUT (milj. €) 2021 2022 2023 2024 2025

Liikevaihto 288,8 305,2 320,6 326,7 336,2

Käyttökate 9,2 14,9 15,9 14,3 13,0

Käyttökateprosentti (%) 3,2 % 4,9 % 5,0 % 4,4 % 3,9 %

Oikaistu liiketulos 9,5 11,4 12,3 10,2 9,4

Oikaistu liiketulosprosentti (%) 3,3 % 3,7 % 3,9 % 3,1 % 2,8 %

Liiketulos 5,7 11,4 12,3 10,2 9,4

Liiketulosprosentti (%) 2,0 % 3,7 % 3,9 % 3,1 % 2,8 %

Katsauskauden tulos 3,7 8,5 9,0 7,1 6,8

Osakekohtainen tulos,

laimentamaton (€) 0,47 1,10 1,17 0,91 0,86

Osinko/osake (€) 0,45 0,60 0,70 0,70 0,72 *

Tilauskanta 218,6 246,7 270,0 240,1 208,2

Uudet tilaukset 275,1 283,7 280,0 259,0 250,7

Vapaa kassavirta 5,5 18,0 13,1 7,2 16,8

Kassavirtasuhde (%) 59,3 % 120,6 % 82,2 % 50,5 % 129,2 %

Korollinen nettovelka 14,3 3,9 -0,9 2,7 -4,9

Omavaraisuusaste (%) 29,8 % 32,9 % 38,6 % 41,3 % 43,1 %

Velkaantumisaste (%) 44,7 % 10,7 % -2,3 % 6,1 % -10,9 %

Sijoitetun pääoman tuotto, ROI (%) 9,2 % 18,3 % 20,8 % 17,4 % 16,0 %

Henkilöstö kauden lopussa 961 975 1 008 1 012 981

* Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle

OIKAISTU LIIKETULOS (milj. €)

9,5

11,4

12,3

10,2

9,4

20222021 2023 2024

* Operatiivinen rahavirta

ennen rahoituseriä ja veroja

vähennettynä investoinneilla

aineellisiin ja aineettomiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin

VAPAA KASSAVIRTA (milj. €)*

2021 2022 2023 2024

18,0

5,5

LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN

20222021 2023 2024 2025

LIIKEVAIHTO (milj. €)

202320222021 2024 2025

305

321

327

336

289

Taloyhtiöt

Yritykset

Kiinteistösijoittajat

Julkinen sektori

CONSTI LYHYESTI

Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä

valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja

sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Lisäksi tarjontaan kuuluvat palvelu-

urakointi sekä huolto- ja ylläpitopalvelut. Toiminta on keskittynyt

Suomen kasvukeskuksiin.

Liiketoiminta on jaettu neljään toimialaan:

• Taloyhtiöt

• Yritykset

• Julkiset

• Talotekniikka

Consti-konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Konserniin kuuluivat vuo-

den 2025 lopussa emoyhtiön kokonaan omistamina tytäryhtiöinä

Consti Korjausrakentaminen Oy, Consti Talotekniikka Oy ja Sähkö-

Huhta Oy. Liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä, minkä

lisäksi liikevaihto raportoidaan toimialoittain.

Consti on yksi Suomen johtavista

korjausrakentamiseen ja taloteknisiin

paleluihin keskittyneistä yhtiöistä.

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN

JAKAUMA JA TOIMIPAIKAT

72 %

Helsinki ja

Uusimaa

13 %

Tampere ja

Pirkanmaa

15 %

Oulu, Lahti,

Jyväskylä,

Hämeenlinna,

Turku ja muu Suomi

7,2

16,8

27 %

34 %

20 %

26 %

22 %33 %

17 %21 %

35 %

24 %

22 %

19 %

CONSTI OYJ CONSTI LYHYESTI

Kuva: Pasi Salminen

13,1

21 %

33 %

28 %

18 %

2025

17 %

28 %

37 %

18 %

6 7

CONSTI OYJ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS CONSTI OYJ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Constin liiketoiminnan kehitys jatkui vuonna 2025 vakaana haastavasta

markkinatilanteesta huolimatta. Liikevaihtomme kasvoi 2,9 prosenttia

ja oli 336 miljoonaa euroa.

Pystyimme myös ylläpitämään kohtuullista kannattavuustasoa,

vaikka se jäikin pitkän aikavälin tavoitteistamme. Liiketuloksemme

oli 9,4 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia liikevaihdosta, kun vastaa-

vat luvut vuotta aiemmin olivat 10,2 miljoonaa euroa ja 3,1 prosenttia

liikevaihdosta.

Tase- ja likviditeettiasemamme oli vuoden lopussa erinomaisella

tasolla. Vapaa kassavirta parani ja velkaantumisaste pieneni merkit-

tävästi. Uskomme, että vahva taloudellinen asemamme ja kykymme

toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin

rakennushankkeisiin suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotek-

niikan moniosaajaa.

Rakentamisen kokonaismarkkinan arvioidaan kasvaneen vuonna

2025 kolme prosenttia edellisvuodesta, mutta korjausrakentamisen

markkinan arvioidaan supistuneen edelleen. Uudisrakentamisen heik-

kona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovai-

suus käynnistää uusia korjaushankkeita on pitänyt yllä kireää kilpailua

sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista.

Kokonaisuutena onnistuimme siis kohtalaisen hyvin kompensoi-

maan rakentamisen pitkittyneen matalasuhdanteen vaikutukset paran-

tamalla operatiivista tehokkuuttamme.

Korjausrakentamisen tarvelähtöisyys näkyy tällä hetkellä selkeim-

min taloyhtiöiden kysynnässä, ja onnistuimmekin kasvattamaan lii-

kevaihtoamme Taloyhtiöt-toimialalla. Muilla toimialoillamme eli

Yrityksissä, Julkisissa ja Talotekniikassa liikevaihto sen sijaan supistui.

Taloyhtiöosaamisemme sai alalla tunnustusta, kun Constin toteut-

tamat linjasaneerauskohteet sijoittuivat hienosti ensimmäiselle ja toi-

selle sijalle Vuoden linjasaneeraus -kilpailussa ja julkisivukohteemme

sai kunniamaininnan Vuoden julkisivuremontti -kilpailussa. Syksyllä

vastaanottamamme RALA-laatupalkinto on tunnustus pitkäjänteisestä

ja määrätietoisesta työstä johtamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin

kehittämiseksi.

Olemme myös onnistuneet strategisessa tavoitteessamme laajentua

rakentamisen arvoketjussa. Siitä ovat osoituksena useat onnistuneet

kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla toteutukseen päätyneet

taloyhtiöiden linjasaneeraukset sekä yhteistoiminnalliset, erityisesti

rakentajan hankekehitys- ja suunnittelunohjauskyvykkyyttä vaativat,

kehitysvaiheessa olevat hankkeet.

Vuoden 2025 aikana jatkoimme aktiivista mutta kurinalaista tarjo-

ustoimintaamme. Kireä kilpailutilanne ja heikko kysyntä vaikuttivat

kuitenkin tilauskertymäämme. Saimme vuoden aikana uusia tilauksia

251 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 3,2 prosentin laskua vertailu-

kauteen nähden. Kokonaisuutena tilauskantamme supistui noin 13

prosenttia ja oli vuoden lopussa 208 miljoonaa euroa. Saatujen tilausten

määrä ei ollut tavoitteidemme mukainen, mutta olemme tyytyväisiä

tilausten laatuun.

Lisäksi tilauskantaamme vahvistaa vuoden 2026 alussa Senaatti-

kiinteistöjen kanssa allekirjoitettu sopimus Valtioneuvoston linnan

rakennushankkeesta. Sen rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2026

ja niiden on määrä valmistua vuoden 2030 aikana.

Perusteet rakentamisen käänteelle ovat olemassa inflaation hidas-

tumisen, korkotason vakiintumisen sekä ostovoiman nousun myötä,

mutta toimintaympäristön epävarmuus painaa yhä näkymiä.

Kulunut vuosi oli Constin 10. vuosi pörssiyhtiönä. Näen, että pörssi-

taipaleemme on vahvistanut asemaamme vastuullisena, pitkäjänteisenä

ja luotettavana rakennusalan toimijana. Kymmenen vuoden aikana

olemme laajentaneet osaamistamme muun muassa energiakorjauksiin

ja uudisrakentamiseen ja lisänneet valmiuksiamme palvella rivitaloyh-

tiöitä. Listautumisen mukanaan tuoma säännöllinen raportointi ker-

too numeroiden lisäksi aiempaa avoimemmin myös strategiastamme

ja sen toteutumisesta.

Strategiamme mukaisesti haemme kasvua vastaamalla vanhenevan

rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan

kysyntään. Tarvetta korjaus- ja muutosrakentamiselle lisäävät myös

yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön vanheneminen, tilankäytön

uudet tarpeet ja kasvaneet vaatimukset tilojen käyttömukavuudelle.

Näemme Constissa korjausrakentamisen kestävänä vaihtoehtona

purkamiselle ja haluamme olla tämän kehityksen edelläkävijä.

Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme, sijoittajillemme ja muille

yhteistyökumppaneillemme hyvästä yhteistyöstä sekä kaikille consti-

laisille heidän sitoutuneesta ja määrätietoisesta työstään vuonna 2025.

Esa Korkeela

Toimitusjohtaja

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

JATKUI VAKAANA

Toimitusjohtajan katsaus

Kuva: Pasi Salminen

8 9

* Kassavirtasuhde on vapaa kassavirta jaettuna käyttökatteella. Vapaa kassavirta on operatiivinen kassavirta ennen rahoituskuluja ja veroja vähennettynä investoinneilla aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Kasvamme rakentamisessa ja talotekniikassa

vastaamalla vanhenevan rakennuskannan,

kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen

luomaan kysyntään.

VISIO

Asiakkaan

ykköskumppani

ja rakentamisen

moniosaaja

MISSIO

Erinomaisella rakentamisen ja

talotekniikan osaamisellamme

parannamme suomalaisten

rakennusten arvoa ja

edistämme ilmaston-

muutoksen hillintää

Tulokset 2025

Kasvu

2,8

Kannattavuus:

Liikevoittomarginaali

129,2 %

Vapaa kassavirta:

Kassavirtasuhde*

-0,76x

Taserakenne:

Nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhde

2,9 %

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

5 %

Kannattavuus:

Liikevoittomarginaali

Vapaa kassavirta:

Kassavirtasuhde*

< 2,5x90 %

Taserakenne:

Nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhde

Kasvu:

Markkinoita

nopeampi liikevaihdon

kasvu

Strategiset

painopisteet

Kasvu

rakentamisessa

Oman

toiminnan

tehokkuus

Henkilöstö ja

johtaminen

Vastuullisuus

Asiakkaat

ja kumppanuudet

Kasvu

talotekniikassa

ja kiinteistö-

palveluissa

CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA

10 11

CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA

RAKENTAMISEN JA

TALOTEKNIIKAN MONIOSAAJA

Kasvamme sekä rakentamisessa että talotekniikassa

uskoen asiakaslähtöiseen, tehokkaaseen, osaavaan

ja vastuulliseen toteutukseen

Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vas-

taamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmas-

tonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle

lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi työelämässä ja

vähittäiskaupassa.

Consti hakee markkinoita nopeampaa kasvua sekä rakentamisen

että talotekniikan markkinoilta. Yhtiön kannattavuustavoitteena on

yli viiden prosentin liikevoittomarginaali. Sekä rakentamisessa että

talotekniikassa kasvu perustuu nykyisen liiketoiminnan kannattavaan

kehittämiseen.

Osana strategian toteuttamista Consti pyrkii laajentumaan raken-

tamisen arvoketjussa, minkä osoituksena on useat onnistuneet koko-

naisvastuurakentamisen (KVR) mallilla toteutukseen päätyneet

Taloyhtiöt-toimialan linjasaneeraushankkeet sekä useat yhteistoimin-

nalliset, erityisesti rakentajan hankekehitys- ja suunnittelunohjausky-

vykkyyttä vaativat, kehitysvaiheessa olevat hankkeet. Constin stra-

tegisten tavoitteiden edistymistä tukee myös monipuolisten hanke-

muotojen ja sopimusmallien hyödyntäminen. Allianssimalli oli vuonna

2025 käytössä laajoissa sairaalahankkeissa. Näiden lisäksi Consti valit-

tiin marraskuussa 2025 kärkihankeallianssimallilla toteutettavan

Valtioneuvoston linnan hankkeen rakentamisen palveluntuottajaksi.

Consti pyrkii strategiakaudella 2024–2027 lisäksi vahvistamaan eri-

koisosaamistaan muun muassa julkisivukorjauksissa ja maanrakenta-

miseen liittyvissä prosesseissa. Kasvumahdollisuuksia nähdään myös

teollisuuden asiakkaissa.

Talotekniikassa tavoitteena on kasvattaa urakointia, jatkuva-

luonteisia kiinteistöpalveluita ja kokonaisvaltaisia energiaratkaisuja.

Tavoitteena on edelleen saada Constin osaaminen laajemmin käyttöön

rakentamisen koko arvoketjussa hankekehityksestä kunnossapitoon.

Vastuullisuuden kehittämisessä Consti keskittyy työturvallisuuden

ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemi-

seen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhä useammin lähtökohta

korjausrakentamiselle joko energiatehokkuuden parantamisen kautta

tai vaihtoehtona rakennuksen purkamiselle. Tutkimusten mukaan

rakennuksen korjaaminen ja kehittäminen tuottaa pitkälläkin aikavä-

lillä pienemmän hiilijalanjäljen kuin olemassa olevan rakennuksen kor-

vaaminen vastaavan laajuisella uudisrakennuksella. Energiakorjausten

rinnalla Constissa kehitetään palveluja niin, että niissä otetaan huo-

mioon ilmastonmuutoksen tuomat vaatimukset esimerkiksi raken-

nuksen ulkovaipalle ja kunnossapidolle. Constin tavoitteena on olla

alan edelläkävijöitä vastuullisuudessa.

Vahva kasvu Taloyhtiöt-toimialalla

Vuonna 2025 Consti onnistui jälleen kasvattamaan liikevaihtoaan,

vaikka korjausrakentamisen markkina supistui ja koko talonrakenta-

misen markkinakin kasvoi vain hieman.

Toimialoista Taloyhtiöt kasvatti liikevaihtoaan merkittävästi. Sen

osuus konsernin liikevaihdosta nousi 27 prosentista 33 prosenttiin.

Constin osaaminen näkyi vahvasti sekä Vuoden julkisivu- että Vuoden

linjasaneeraus -kilpailuissa hyvin menestyneissä kohteissa; As Oy

Mejan julkisivukorjaus Helsingin Punavuoressa sai kunniamaininnan

perinteisiä työtapoja kunnioittavasta rappausmenetelmästä, ja linja-

saneerauksissa Constin toteuttamat kohteet veivät kilpailussa kaksi

kärkisijaa.

Yritykset- ja Julkiset-toimialojen sekä vuonna 2024 voimak-

kaasti kasvaneen Talotekniikka-toimialan liikevaihdot supistuivat.

Palveluliiketoiminnan (Service) liikevaihto ja osuus konsernin liike-

vaihdosta väheni edellisvuodesta ja oli noin 9 prosenttia.

Pitkän aikavälin kannattavuustavoitetta ei rakentamisen pitkitty-

neessä matalasuhdanteessa vuonna 2025 saavutettu. Operatiivisen

tehokkuuden parantamisessa keskityttiin varmistamaan liiketoimin-

nan suorituskyky, jossa keskeistä oli tarjoustoiminta ja tuotannon

tehokkuus. Tuotannon tehokkuutta parannettiin kehittämällä erityi-

sesti hankintatoimea, laadunvarmistusta ja talotekniikan esivalmistusta.

Rakentamisen matalasuhdanteen vaikutukset on kokonaisuutena koh-

tuullisesti onnistuttu kompensoimaan parantuneella operatiivisella

tehokkuudella.

Siirtymäsuunnitelma ja oma päästölaskuri

kirittävät vastuullisuustoimia

Toiminnan vastuullisuuden ja kestävyyden merkittävin kehityshanke

oli oman hiilijalanjälki- eli kasvihuonekaasupäästöjen laskurin kehittä-

minen. Oma päästölaskuri lisää läpinäkyvyyttä erityisesti arvoketjun

päästölähteistä ja auttaa siten kohdentamaan päästövähennykset mah-

dollisimman tehokkaasti. Laskurin ansiosta Consti pystyy arvioimaan

myös yksittäisen työmaan hiilijalanjäljen.

Oman toiminnan hiilijalanjälkeä saatiin pienennettyä siirtymä-

suunnitelman mukaisesti, ja siirtymäsuunnitelman edellyttämät kes

tävyysvaatimukset on sisällytetty tarjous- ja hankintaprosesseihin.

Työmaajätteiden kierrätysaste vuonna 2025 oli 64 prosenttia (70 %).

Myös energiatehokkuuspalveluiden kehittämistä jatkettiin.

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa ei vuon-

na 2025 saavutettu tavoitteita, mutta tapaturmista oppimisen

kulttuuria kehitettiin vahvistamalla tapaturmatutkintaprosessia.

Työturvallisuushavaintojen määrän kasvu jatkui vahvana ja se osaltaan

kertoo turvallisuuskulttuurin edistymisestä koko organisaatiossa.

Toiminnan kestävyydestä kerrotaan tarkemmin hallituksen toimin-

takertomukseen sisältyvässä yritysten kestävyysraportointidirektiivin

(CSRD) mukaisessa kestävyysraportissa.

Constin saama vuoden 2025 RALA-laatupalkinto on tunnustus

Constin pitkäjänteisestä työstä rakentamisen toimintakulttuurin ja

ihmisten johtamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäjänä. Consti

haluaa olla jatkossakin vastuullinen ja luotettava ykköskumppani ja

rakentamisen ja talotekniikan moniosaaja. Perustan tälle luo asiakas-

lähtöinen, tehokas, osaava ja vastuullinen toteutus.

Kasvamme sekä rakentamisessa että talotekniikassa uskoen asiakas-

lähtöiseen, tehokkaaseen, osaavaan ja vastuulliseen toteutukseen.

Kasvu rakentamisessa

• Nykyliiketoiminnan kannattava kehittäminen

• Rakentamisen arvoketjussa laajeneminen

• Uudisrakentamisen mahdollisuuksien

hyödyntäminen

• Erikoisosaamisen vahvistaminen

Kasvu talotekniikassa ja

kiinteistöpalveluissa

• Nykyliiketoiminnan kannattava kehittäminen

• Kattavan urakointi- ja palvelutarjoaman

vahvistaminen

• Kokonaisvaltaisten talotekniikan

energiaratkaisujen tarjoaminen

Asiakkaat ja kumppanuudet

• Kokonaisvaltainen asiakasymmärrys

• Alihankintakumppanuudet

• Consti-brändin tunnettuus

Oman toiminnan tehokkuus

• Hankintatoimen kehittäminen

• Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen

• Suorituskyvyn johtaminen

Henkilöstö ja johtaminen

• Consti Way

• Osaamisen ja johtamisen kehittäminen

• Konsernin sisäinen yhteistyö

Vastuullisuus

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen

• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen

• Toimialan vastuullisten käytäntöjen kehittäminen

…ja samalla kehitämme

asiakaslähtöistä ja vastuullista

toimintatapaamme ja

tehostamme rakentamista entistä

osaavammalla henkilöstöllä.

Tavoittelemme kasvua, joka tukeutuu

markkinatrendien luomaan kysyntään…

12 13

Helsingin Uusi Yhteiskoulu

Helsingin Pihlajamäessä sijaitsevan Helsingin Uuden Yhteiskoulun

perusparannus- ja laajennushankkeeseen sisältyi kaksikerroksinen

laajennusosa noin 300 oppilaalle. Urakasta vastasi Consti Julkiset, ja

Consti Talotekniikka toteutti laajennusosan LVIS-työt.

Kuva: Elina Saajanne

TALOUDELLINEN

KATSAUS

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus 14

Kestävyysraportti 23

Tilinpäätös 85

Konsernin laaja tuloslaskelma 86

Konsernitase 87

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 88

Konsernin rahavirtalaskelma 89

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 90

Emoyhtiö 117

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 118

Emoyhtiön tase, FAS 119

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 121

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 122

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 130

Tilintarkastuskertomus 132

Kestävyysraportin varmennuskertomus 134

ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti 135

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 136

Hallitus 141

Johtoryhmä 142

Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille 145

Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 146

Tietoa sijoittajille ja osakkeenomistajille 148

Consti sijoituskohteena 150

14 15

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin

palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjaus-

rakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen

palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille

Suomen kasvukeskuksissa.

Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset

ja Talotekniikka. Kaikkiin toimialoihin sisältyy palveluliiketoimintaa

(Service-toiminta), jota ei raportoida omana toimialanaan. Consti

raportoi kuitenkin Service-toiminnan liikevaihdon tilikausittain.

Palveluliiketoiminta sisältää palvelu-urakointia sekä sopimusasiakkaille

toteutettavia huolto- ja ylläpitopalveluja.

Constin liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä. Lisäksi

Consti raportoi liikevaihdon toimialakohtaisesti.

Konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Liiketoimintaa harjoite-

taan emoyhtiön kokonaan omistamissa tytäryhtiöissä, jotka ovat

Consti Korjausrakentaminen Oy, Consti Talotekniikka Oy ja Sähkö-

Huhta Oy.

Consti-konsernin vuoden 2025 liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia

ja oli 336,2 (326,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Taloyhtiöt-

toimialalla mutta supistui muilla toimialoilla. Liiketulos oli 9,4 (10,2)

miljoonaa euroa. Liiketulos liikevaihdosta oli 2,8 (3,1) prosenttia.

Toimintaympäristö

Rakentamisen suhdannekäänne odotettua

hitaampaa

Suomen Pankin arvion mukaan Suomen talouden ennustetaan ole-

van siirtymässä pitkän hitaan kasvun vaiheen jälkeiseen varovaiseen

elpymiseen. Vuoden 2025 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu olisi

jäämässä ennusteen mukaan vaimeaksi. Suomen Pankki arvioi BKT:n

kasvaneen vuonna 2025 0,2 prosenttia. Vuodelle 2026 kasvun odote-

taan olevan 0,8 prosenttia.

Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku tukevat vähitellen kulut

tajien ostovoiman ja yritysten investointihalukkuuden kehittymistä,

mutta Suomen talousnäkymiä varjostaa Suomen Pankin arvion

mukaan edelleen kansainväliseen politiikkaan ja maailmankauppaan

liittyvät epävarmuudet sekä julkisen talouden alijäämäisyys. Heikko

työllisyystilanne ja epävarmuus taloutta kohtaan ovat vähentäneet yksi-

tyistä kulutusta. Palkansaajien reaaliansioiden kasvun sekä työmarkki-

noiden vahvistumisen myötä kulutuksen odotetaan kasvavan tulevina

vuosina. Tuotannolliset investoinnit supistuivat Suomen Pankin arvion

mukaan hieman vuonna 2025, mutta investointien odotetaan käänty-

vän kasvuun vuonna 2026.

Talouden asteittaisen elpymisen myötä myös rakentamisen koko-

naismarkkinoiden ennakoidaan alkavan toipua, mutta paluu kasvu-

uralle on ollut odotettua hitaampaa. Rakennusteollisuus RT ry:n

arvion mukaan rakentaminen olisi kasvanut vuonna 2025 noin 0,8

prosenttia edellisvuodesta. Markkinatutkimuslaitos Euroconstruct

arvioi puolestaan kasvuksi 3,0 prosenttia. Vuonna 2026 rakentamisen

arvioidaan kääntyvän matalalta lähtötasolta kasvuun. Rakentamisen

kasvua tukevat etenkin energiasiirtymään sekä datakeskuksiin liit-

tyvät investoinnit. Teollisuusrakentamisen ennustetaan lisääntyvän

muun muassa valtion tukemien vihreiden investointien ansiosta.

Myös puolustussektoriin liittyvät investoinnit kasvattavat rakentami-

sen markkinaa. Vuonna 2026 RT ennustaa rakentamisen kasvavan 3,5

ja Euroconstruct 4,8 prosenttia.

Uudisrakentaminen piristää markkinaa

vuonna 2026

Uudisrakentamiseen kasvua toivat teollisuusrakentaminen, koulut ja

toimitilarakentaminen. Teollisuusrakentamista ovat lisänneet eten-

kin akku- ja energiateollisuuden investoinnit. Euroconstruct arvioi

muun kuin uudisasuntorakentamisen määrän kasvaneen 11,1 prosent-

tia vuonna 2025 ja kasvavan 10,7 prosenttia vuonna 2026. RT arvioi

muun kuin asuinrakentamisen määrän supistuneen vuonna 2025 2,0

prosenttia ja kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2026.

Uusien asuntojen rakentamisen markkina on kärsinyt useamman

vuoden voimakkaasta laskusuhdanteesta. Poikkeuksellisen kiivaan

asuntojen uudistuotannon jälkeen asuntorakentaminen sukelsi vuosina

2023–2024 noin 30 prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 asuntoaloitus-

ten määrät ovat pysyneet pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Asuntorakentamisen vilkastuminen vaatisi Euroconstructin mukaan

asuntomarkkinan paranemista ja sijoittajakysynnän sekä kuluttajaluot-

tamuksen kasvua. Asuntorakentamisen määrä kasvoi vuonna 2025

1,0 prosenttia RT:n ja 2,1 prosenttia Euroconstructin arvion mukaan.

Vuodelle 2026 RT ennustaa 12 prosentin ja Euroconstruct 15,7 pro-

sentin kasvua matalilta lähtötasoilta.

Sekä Rakennusteollisuus RT että Euroconstruct arvioivat korjaus-

rakentamisen vähentyneen 0,5 prosenttia vuonna 2025. Arvioiden

toteutuessa se tarkoittaisi kolmatta perättäistä vuotta, jolloin korjaus-

rakentamisen markkina olisi supistunut.

Uusien asuntojen rakentamisen vähäiset aloitusmäärät ja korjausra-

kentamisen markkinan supistuminen ovat pitäneet yllä kireää kilpailua

sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista.

Korjaamisen merkitys pysyy korkeana

Euroconstruct arvioi asuntokorjaamisen kääntyneen hienoiseen kas-

vuun jo vuonna 2025. Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeita on

kuitenkin hidastanut rahoituksen saatavuus. Asuintalojen korjaami-

sesta arviolta yli puolet on ammattimaista korjaamista, ja sen osuus

on kasvanut.

Muiden kuin asuinrakennusten, erityisesti yksityisten toimitilojen,

korjaaminen oli edelleen vähäistä. Vaikka korjauksille ja muutostöille

olisi tarvetta, monia hankkeita on siirretty jopa vuosia. Taustalla ovat

kustannusten nousu, tilojen ylitarjonta sekä kiinteistökauppojen ja nii-

hin liittyvien kehityshankkeiden vähäisyys. Erityisesti muutosrakenta-

miselle on yhä enemmän tarvetta työskentelytapojen ja vähittäiskaupan

muutosten vuoksi. Monet vanhat toimitilat eivät vastaa tämän päivän

tarpeisiin myöskään käyttömukavuudeltaan.

Julkisen sektorin korjausinvestointien odotetaan edelleen pysy-

vän hyvällä tasolla. Julkisten tilojen korjauksissa korostuivat vuonna

2025 opetus- ja terveyssektorit. Kuntien ja hyvinvointialueiden heikko

taloustilanne saattaa kuitenkin rajoittaa näiden tilojen korjauksia

lähivuosina.

Vanheneva rakennuskanta, kaupungistuminen ja tilankäytön muu-

tokset sekä vastuullisuuden ja vihreän siirtymän lisääntyvä merkitys

synnyttävät kysyntää ja tarjoavat perustan Constin pitkän aikavälin

kasvulle.

Korjausrakentamisessa korostuu sen tarvelähtöisyys. Korjaus-

rakentamisen tarvetta lisäävät paitsi rakennusten iän ja ilmastonmuu-

toksen vaatimat korjaukset, myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten

väestön vanheneminen, tilakäytön uudet tarpeet ja kasvaneet vaati-

mukset tilojen käyttömukavuudelle. Muutosrakentamisella voidaan

Suomen korjausrakentamisen markkina (mrd €)

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028

Lähteet: Euroconstruct, marraskuu 2025

Korjausrakentaminen Uudisrakentaminen Markkina yhteensä

5,5 % Keskimääräinen

vuotuinen kasvuennuste

2024–2028

-3,1 %

Keskimääräinen vuotuinen

kasvu 2008–2024

12,3 mrd €

27,9 mrd €

0,8 %

Keskimääräinen vuotuinen

kasvu 2008–2024

0,3 % Keskimääräinen

vuotuinen kasvuennuste

2024–2028

15,6 mrd €

muuttaa esimerkiksi vanhoja toimisto- ja tuotantotiloja hotelleiksi

tai asunnoiksi esteettömyys huomioiden. Etenkin toimitilamarkki-

nassa näkyvät myös vuonna 2024 voimaan tullut EU:n energiatehok-

kuusdirektiivi ja kiinteistöiltä edellytettävät ympäristöluokitukset.

Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön

hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa

vain noin prosentin vuodessa.

Kaupungistuminen ja maahanmuuton suuntautuminen suuriin kau-

punkeihin tarkoittavat, että niin uudis- kuin korjausrakentaminenkin

keskittyvät voimakkaasti kasvukeskuksiin.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Constin missio on parantaa erinomaisella rakentamisen ja taloteknii-

kan osaamisella suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää ilmaston-

muutoksen hillintää. Constin visio on olla ”Asiakkaan ykköskumppani

ja rakentamisen moniosaaja”. Vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi

Consti on määritellyt strategian painopistealueet, jotka ovat: kasvu

rakentamisessa, kasvu talotekniikassa ja kiinteistöpalveluissa, asiakkaat

ja kumppanuudet, oman toiminnan tehokkuus, henkilöstö ja johtami-

nen sekä vastuullisuus.

Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu

• Kannattavuus: liikevoittomarginaali yli 5 prosenttia

• Vapaa kassavirta: kassavirtasuhde yli 90 prosenttia

• Taserakenne: nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alle

2,5-kertainen

• Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia

tilikauden voitosta.

Liikevaihto, tulos ja tilauskanta

Consti-konsernin vuoden 2025 liikevaihto oli 336,2 (326,7) miljoo-

naa euroa. Liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia. Taloyhtiöt-toimialan

liikevaihto oli 113,6 (93,2), Yritykset-toimialan 89,0 (98,1), Julkiset-

toimialan 52,8 (58,3) ja Talotekniikka-toimialan 92,0 (95,7) miljoonaa

euroa. Näihin sisältyvän Service-toiminnan liikevaihto oli 30,1 (40,4)

miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi Taloyhtiöt-toimialalla mutta supistui muilla

toimialoilla.

Vuoden 2025 liiketulos oli 9,4 (10,2) miljoonaa euroa. Liiketulos

liikevaihdosta oli 2,8 (3,1) prosenttia. Osakekohtainen tulos (laimen-

tamaton) oli 0,86 (0,91) euroa. Vuonna 2025 hankkeet etenivät pää-

osin suunnitellusti ja kannattavuus projektitoiminnasta oli odotusten

mukainen. Vuoden 2025 liiketulokseen vaikutti heikentävästi pitkitty-

nyt rakentamisen matalasuhdanne, tilauskannan turvaamiseksi tehdyt

panostukset tarjous- ja neuvottelutoimintaan sekä Service- eli palvelu-

liiketoiminnan matala liikevaihto- ja kannattavuustaso.

Vuoden 2025 aikana Constilla oli käynnissä yli 750 hanketta.

Liikevaihdosta noin 30 prosenttia kertyy Taloyhtiöt-toimialan, noin

25 prosenttia Yritykset- ja Talotekniikka-toimialojen ja noin 15 pro-

senttia Julkiset-toimialan hankkeista.

Yritykset-toimialan merkittävimpiä vuonna 2025 valmistuneita

hankkeita olivat Spondalle toteutetut muutostyöt Unioninkatu

20–22 kiinteistössä, johon tehtiin muun muassa Sampo Oyj:n uusi

pääkonttori. Hämeenlinnan Sokos Hotel Vaakunan täysimittai-

nen saneeraus toteutettiin tahtituotantohankkeena Osuuskauppa

Hämeenmaan ollessa tilaajana. Toimiala on toteuttanut useita ter

veysasemia mm. Terveystalolle ja Mehiläiselle eri kaupungeissa.

Terveystalolle Kauppakeskus Trioon Lahteen toteutetaan uusi terve-

ysasema, joka valmistuu syksyllä 2026. Niin ikään Lahdessa kuin myös

Turussa remontoitiin koulujen parissa. Lahden yksikkö toteutti Lahden

yhteiskoulun kahden siipirakennuksen koko talotekniikan ja sisätilojen

modernisoinnin. Turussa rakennettiin uudet tilat Turun kansainväliselle

koululle sekä englanninkieliselle varhaiskasvatukselle, joiden toiminta

käynnistyy vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Vuonna 2025 merkittäviä Taloyhtiöt-toimialan toteutettuja kor-

jaushankkeita olivat muun muassa julkisivukohteina Helsingin

Kampissa sijaitseva As Oy Annanlinna, jossa korjattiin julkisivut,

parvekkeet ja vesikatto, sekä loppuvuonna Lohjalla aloitettu As Oy

16 17

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Suurlohjankatu 18–22, jossa julkisivujen lisäksi korjataan myös auto-

tallit ja vesikatto. Linjasaneerauskohteisiin kuuluivat vuonna 2025 As

Oy Satokirsti (84 asuntoa Espoossa), As Oy Kuminakuja 4 (72 asuntoa

Helsingin Laajasalossa) ja TA-Asunnoille toteutettu As Oy Vantaan

Heporinteen 116 asunnon linjasaneeraus sekä asuntojen ja vesikaton

peruskorjaus. Merkittäviin hankkeisiin lukeutuvat myös Tampereella

olevat linjasaneerauskohteet As Oy Valtaraitti (72 asuntoa) sekä As Oy

Vellamonkatu 16 (84 asuntoa), jossa peruskorjataan LVIS:n lisäksi julki-

sivut ja vesikatot. Oulussa valmistui Koy Oulun Kuvernööri, eli Lapland

Hotels Oulu, jossa toteutettiin vaativat laajennus- ja muutostyöt 96

hotellihuoneeseen sekä ravintola- ja keittiötiloihin. Jyväskylässä Kelan

toimitalon muutostyöt jatkuvat kevääseen 2027 saakka.

Talotekniikka-toimialalla vuonna 2025 valmistuivat Tampereen

virastotalon saneeraus- ja laajennusprojektiin liittyvät LVISA-työt,

Vantaan Energian Korkealämpötilalaitoksen LVI- ja sprinklerityöt

sekä Espoonlahden terveysaseman sähkö- ja putkiurakka. Vuonna 2025

jatkuivat yhteistoiminnallisina hankkeina allianssimalleilla toteutettavat

Laakson yhteissairaalan hanke, jossa Consti vastaa talotekniikkakump-

panina osaltaan LVI-, sprinkleri-, automaatio- ja sähkötöistä, sekä Jorvin

sairaalan uuden osastorakennuksen allianssihanke, jossa Constin pää-

vastuulla toteutuksessa ovat LVI- ja sprinklerityöt. Muita merkittäviä

Talotekniikka-toimialan hankkeita vuonna 2025 olivat Tampereen

opiskelija-asuntosäätiölle useassa eri vaiheessa tehdyt talotekniikka-

työt, syksyllä 2025 aloitetut IV- ja sähkötyöt Metso Lokomotion tek-

nologiakeskukseen, Tampereen lasten- ja nuorisopsykiatrian raken-

nuksen LV-työt, kauppakeskus Columbuksen energiatehokkuusre-

montti sekä yhteistyössä Constin muiden toimialojen kanssa toteutetut

Oulunkylän ala-asteen ja Helsingin Uuden yhteiskoulun lisärakennuk-

sen sekä HEKA:n Myllypurontien vuokrataloyhtiöiden LVIS-työt.

Julkiset-toimiala jatkoi vuonna 2025 vahvana kouluhankkeiden

toteuttajana Helsingissä. Toteutettavana on ollut samanaikaisesti

Pihlajiston päiväkodin ja ala-asteen sekä Stadin ammattiopiston

peruskorjaushankkeet ja Helsingin Uuden Yhteiskoulun perusparan-

nus- ja laajennushanke. Uusia alkaneita hankkeita vuonna 2025 olivat

Töölön ja Maunulan ala-asteiden peruskorjaus- ja laajennushankkeet.

Pihlajiston päiväkoti ja ala-aste valmistui vuonna 2025, ja muut rapor-

tointikauden lopussa käynnissä olevat kouluhankkeet valmistuvat vuo-

sien 2026–2027 aikana. Asuntokohde Kontulankaari 24 on vilkkaassa

toteutusvaiheessa ja 218 vuokra-asunnon kohde valmistuu vuonna

2026. Vuonna 2025 valmistui HEKA:n omistaman vuokrataloyhtiön

laaja peruskorjaushanke Myllypurontiellä.

Tilikauden 2025 lopun tilauskanta supistui 13,3 prosenttia edellisen

tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna ja oli 208,2 (240,1) miljoo-

naa euroa.

Vuoden aikana saatujen uusien tilausten arvo supistui 3,2 prosenttia

edelliseen tilikauteen verrattuna ja oli 250,7 (259,0) miljoonaa euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto

ja oman pääoman tuotto

Vuoden 2025 sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 16,0 (17,4) pro-

senttia. Vuoden 2025 oman pääoman tuotto (ROE) oli 15,3 (16,8)

prosenttia.

Investoinnit sekä hankitut

ja myydyt liiketoiminnot

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin vuonna 2025

olivat 1,8 (1,2) miljoonaa euroa eli 0,5 (0,4) prosenttia yhtiön liikevaih-

dosta. Suurimmat investointierät kohdistuivat aineellisiin käyttöomai-

suushyödykkeisiin, joihin sisältyy pääosin kone- ja kalustohankintoja.

Investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) vuonna 2025 olivat

1,8 (1,7) miljoonaa euroa ja liittyivät pääosin toimitiloihin. Consti ei

tehnyt yritysostoja tai -myyntejä vuonna 2025 tai 2024.

Rahoitus ja taloudellinen asema

Vuoden 2025 liiketoiminnan operatiivinen rahavirta ennen rahoitus-

eriä ja veroja oli 18,6 (8,4) miljoonaa euroa. Vapaa kassavirta oli 16,8

(7,2) miljoonaa euroa. Kassavirtasuhde oli 129,2 (50,5) prosenttia.

Vuoden 2025 liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti erityisesti käyttöpää-

oman muutos. Käyttöpääoman muutoksen rahavirtavaikutus vuonna

2025 oli 5,4 (-6,6) miljoonaa euroa hankeportfolion rahoitusaseman

parannuttua.

Consti-konsernin rahavarat 31.12.2025 olivat 19,0 (14,2) miljoo-

naa euroa. Lisäksi yhtiöllä on nostamattomia tililimiittisopimuksia

ja käyttämättömiä shekkitililimiittejä yhteensä 8,0 (8,0) miljoonaa

euroa. Konsernin korolliset velat olivat 14,1 (16,9) miljoonaa euroa.

Korollisissa rahalaitoslainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia,

joka perustuu konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökat-

teen suhdelukuun. Katsauskauden lopussa konsernin korollinen net-

tovelka oli -4,9 (2,7) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste -10,9

(6,1) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan

ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaat-

teiden mukaisesti oli -0,76, ja se täyttää korollisiin velkoihin liittyvän

kovenanttiehdon.

Yhtiön pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteet

ovat seuraavat:

Kasvu:

markkinoita nopeampi

liikevaihdon kasvu

Kannattavuus:

liikevoittomarginaali

yli 5 prosenttia

Vapaa kassavirta:

kassavirtasuhde

yli 90 prosenttia

Taserakenne:

nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhde

alle 2,5-kertainen

Yhtiön tavoitteena

on jakaa osinkona

vähintään 50 prosenttia

tilikauden voitosta.

Uudet tilaukset (milj. €)

2023 2024 2025

Tilauskanta (milj. €)

31.12.

2023

31.12.

2024

31.12.

2025

240,1

270,0

259,0280,0

208,2

250,7

Vapaa kassavirta (milj. €)

2023 2024 2025

7,2

13,1

16,8

Korollinen nettovelka (milj. €)

2023 2024 2025

Nettovelkaantumisaste (%)

2023 2024 2025

6,1 %

-2,3 %

-0,9

2,7

-4,9

-10,9 %

2023 2024 2025

Käyttökate ja liiketulos (milj. €)

Käyttökate

15,9

14,3

13,0

10,2

9,4

Liiketulos

12,3

Liikevaihto (milj. €)

2023 2024

Taloyhtiöt

Yritykset

Julkiset

Talotekniikka

2025

102,4

112,2

54,3

65,7

320,6

93,2

98,1

58,3

95,7

326,7

Taseen loppusumma 31.12.2025 oli 116,9 (117,2) miljoonaa euroa.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli katsa-

uskauden päättyessä 6,9 (7,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli

43,1 (41,3) prosenttia.

Consti Oyj:n lokakuussa 2019 käynnistämän 50 miljoonan euron

kotimaisen yritystodistusohjelman puitteissa Consti voi laskea liik-

keelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Vuoden 2025 aikana

Consti ei laskenut liikkeelle uusia yritystodistuksia, eikä Constilla

ollut aiemmin liikkeeseen laskettuja ulkona olevia yritystodistuksia

tilinpäätöshetkellä 31.12.2025.

Yhtiö uudelleenrahoitti pitkäaikaisen lainansa kesäkuussa 2025.

Vanhat lainat, yhteensä 11,0 miljoonaa euroa, lyhennettiin kokonaisuu-

dessaan ja uutta lainaa nostettiin 10,0 miljoonaa euroa. Uuden lainan

maturiteetti on kolme vuotta. Lisäksi uuteen lainasopimukseen sisältyy

kaksi pidennysoptiota, joilla lainan maturiteettia on mahdollista pyytää

pidennettäväksi yhden vuoden verran kullakin kerralla. Uusi lainasopi-

mus sisältää aiemman lainasopimuksen tapaan myös 5 miljoonan euron

limiitin lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten. Tämän lisäksi yhtiöllä on

3 miljoonan euron shekkitililimiitti.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminta muodostuu Constissa strategisesta uusien

liiketoimintojen, palveluiden ja menetelmien kehittämisestä sekä nykyi

sen liiketoiminnan jatkuvasta parantamisesta.

Liiketoiminnan kehittämisessä keskityttiin edelleen tehokkuuden

parantamiseen vahvistamalla Consti Way - toimintamalleja ja hankinta-

toimen osaamista sekä kehittämällä edelleen sisäisiä verkkokoulutuksia,

liiketoimintaa tukevia digitaalisia työkaluja ja asiakkuuksien johtamista.

Myös tarjous- ja hankintaprosesseja on kehitetty huomioimaan kestä-

vyysvaatimukset aiempaa järjestelmällisemmin.

Toiminnan vastuullisuuden ja kestävyyden merkittävin kehitys-

hanke oli oman hiilijalanjälki- eli kasvihuonekaasupäästöjen laskurin

kehittäminen. Oma päästölaskuri lisää läpinäkyvyyttä erityisesti arvo-

ketjun päästölähteistä (scope 3 -päästöt) ja helpottaa siten päästövä-

hennysten kohdistamista ja seurantaa. Laskurin ansiosta Consti pystyy

arvioimaan myös yksittäisen työmaan hiilijalanjäljen. Toistaiseksi pääs-

töt lasketaan kustannus- eli europerusteisesti. Tavoitteena on kehittää

laskentaa fysikaalisiin suureisiin perustuvaksi.

Talotekniikassa otettiin tuotantokäyttöön edellisvuonna pilotoitu

esivalmistus, jossa kanavat ja putket toimitetaan työmaalle valmiiksi

oikean mittaisina ja osakomponentit kiinnitettyinä. Constin omissa

tiloissa valmistettuja ilmastointi-, putki- ja sprinklerijärjestelmien esi-

valmisteita on toimitettu erityisesti sairaalakohteisiin. Esivalmistuksella

parannetaan talotekniikka-asennusten työergonomiaa, laatua ja logis-

tiikkaa ja kokonaisuutena myös tuotannon tehokkuutta.

Laadun varmistamiseksi otettiin käyttöön uusia toimintatapoja,

joissa keskeistä on varmistaa korjaushankkeen laadukas toteutus lisää-

mällä muun muassa hyvien käytäntöjen jakamista hankkeen aloitusvai

heessa ja dokumentaatiota ja seurantaa hankkeen edetessä.

Constin saama vuoden 2025 RALA-laatupalkinto on tunnustus

Constin pitkäjänteisestä työstä ihmisten johtamisen ja henkilöstön

hyvinvoinnin kehittämiseksi. Palkinnolla RALA ry halusi nostaa esiin

yrityksiä, jotka uudistavat rakennusalan toimintakulttuuria ja kehittävät

myös johtamista systemaattisesti.

Consti osallistuu alan kehittämiseen myös yhteisten hankkei-

den kautta. Yhteisissä hankkeissa korostuvat yhteistoimintamallit ja

lean-menetelmät. Yhteistoimintaurakoilla ja allianssimalleilla pyritään

parantamaan rakentamisen toimintakulttuuria ja hallitsemaan vaativiin

korjaushankkeisiin sisältyviä riskejä. Yhteistoimintamalli oli vuonna

2025 käytössä laajoissa sairaalahankkeissa, kuten Jorvin sairaalan uuden

osastorakennuksen toteutusvaiheessa ja Laakson yhteissairaalan (LYS)

talotekniikan toteutusvaiheessa.

Osana alan yhteistä kehittämistä Consti on mukana vuosina 2025–

2028 toteutettavassa LEAN Construction Finland ry:n vetämässä

LYRA-hankkeessa. LYRA eli Lean ja yhteistoiminta rakennusalalla on

alan toimijoiden yhteinen tutkimus- ja kehityshanke ja jatkoa RAIN3-

ja IPT4-hankkeille. Tilaajien ja palveluntuottajien yhteisessä hankkeessa

pyritään arvontuoton varmistamiseen, kyvykkyyden laaja-alaiseen kas-

vattamiseen sekä hyvien toimintatapojen vakiointiin ja skaalaukseen.

Tiedot keskeisistä aineettomista

voimavaroista

Constin ensisijainen keskeinen resurssi on työntekijöiden tietotaito,

joka on keskeinen resurssi mm. projektitoimitusten kokonaisvaltaisen

onnistumisen kannalta. On olennaista, että yritys pystyy sekä houkut-

telemaan päteviä työntekijöitä että pitämään työntekijät, jotka ovat

kerryttäneet osaamista Constista ja sen tarjoamista rakentamisen ja

talotekniikan palveluista.

113,6

89,0

52,8

92,0

336,2

Suomen rakennuskanta rakennusvuoden mukaan

(milj. m

)

100

Lähde: Tilastokeskus, toukokuu 2025

-1920 1921–

1939

1940–

1959

1960–

1969

1970–

1979

1980–

1989

2000–

2009

1990–

1999

2010–

2019

2020–

Toimitilat ja julkiset rakennukset Asuinrakennukset

18 19

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Henkilöstö

Consti-konsernin henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa oli 981

(1 012). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2025 oli 1 017

(1 044 vuonna 2024 ja 1 011 vuonna 2023). Kauden päättyessä

henkilöstöstä 345 (340) työskenteli Taloyhtiöt-toimialalla, 197

(208) Yritykset-toimialalla, 61 (61) Julkiset-toimialalla ja 364 (391)

Talotekniikka-toimialalla. Emoyhtiön palveluksessa oli 14 (12) hen-

kilöä. Vuoden 2025 henkilöstökulut olivat yhteensä 69,0 (69,3) mil-

joonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 56,6 (57,5)

miljoonaa euroa.

Vuoden lopun henkilöstöstä 2 (2) prosenttia työskenteli määräai-

kaisella työsopimuksella. Toimihenkilöitä oli vuoden lopussa 440 (440)

ja työntekijöitä 541 (572).

Constin henkilöstöstä oli vuoden 2025 lopussa 87 (87) prosenttia

miehiä. Henkilöstöstä 13 (13) prosenttia oli naisia, mikä on hieman

enemmän kuin alalla keskimäärin.

Vuonna 2025 jatkettiin turvallisuuskulttuurin vahvistamista sekä

keskittymistä turvallisuuden perusasioihin. Tapaturmista oppimi-

sen kulttuuria kehitettiin vahvistamalla tapaturmatutkintaprosessia.

Työturvallisuushavaintojen määrän kasvu jatkui vahvana ja se osaltaan

kertoo turvallisuuskulttuurin edistymisestä koko organisaatiossa.

Tapaturmataajuus kuitenkin heikkeni hieman ja oli 8 vuonna 2025

(7 vuonna 2024).

Vuonna 2025 jatkettiin myös henkilöstön kehittämisen prosessien

ja työkalujen kehittämistä. Yhtenä näistä kehitystoimista oli vuoden

aikana käynnistetty ”Parhaat Constit ihmisten toiminnan johtamiseen”

-koulutusohjelma, jonka tavoitteena oli lisätä keskinäistä ymmärrystä,

vahvistaa vuorovaikutusta ja tehdä johtamisesta entistä johdonmukai

sempaa. Constin pitkäjänteinen työ ihmisten johtamisen ja henkilöstön

hyvinvoinnin kehittämiseksi palkittiin, kun RALA ry myönsi Constille

vuoden 2025 RALA-laatupalkinnon.

Johtoryhmä

Consti Oyj:n johtoryhmä muodostui katsauskauden päättyessä toimi-

tusjohtaja Esa Korkeelan lisäksi seuraavista henkilöistä: Anders Löfman,

talousjohtaja; Risto Kivi, toimialajohtaja Taloyhtiöt; Pirkka Lähteinen,

toimialajohtaja Yritykset; Jukka Kylliö, toimialajohtaja Julkiset; Jaakko

Taivalkoski, toimialajohtaja Talotekniikka; Heikki Untamala, johtaja,

lakiasiat & compliance ja Aija Harju, henkilöstöjohtaja.

Yhtiökokous 2025 ja hallituksen valtuudet

Consti Oyj:n 3.4.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilin-

päätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vas-

tuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Yhtiökokous päätti, että

tilikaudelta 2024 osinkoa maksetaan 0,70 euroa osakkeelta. Osinko

maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäisen erän, 0,35 euroa

osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 7.4.2025 ja maksupäivä 14.4.2025.

Hallitus päätti 23.10.2025 kokouksessaan toisen erän, 0,35 euroa

osakkeelta, osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäi

vän. Osingon täsmäytyspäivä oli 27.10.2025 ja osingon maksupäivä

3.11.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten määräksi kuusi. Hallituksen

jäseniksi valittiin uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi Erkki Norvio,

Petri Rignell, Anne Westersund, Johan Westermarck, Juhani Pitkäkoski

ja Katja Pussinen.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, ja

päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Turo Koila. Yhtiökokous

päätti, että KPMG Oy Ab toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin

varmentajana ja päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana

toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Turo Koila.

Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa vuosipalkkiot seuraavasti:

hallituksen puheenjohtajalle 54 000 euroa ja hallituksen jäsenille

42 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 500 euron koko-

uskohtainen palkkio hallituksen kokouksista. Tilintarkastajan palkkio

päätettiin maksaa kohtuullisen laskun mukaan.

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 700 000 oman osakkeen

hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla

pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julki-

sessa kaupankäynnissä osakkeille muodostuvaan hintaan tai muuten

markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hankinnassa voidaan käyttää

muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten

kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu

hankkiminen). Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä,

mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden

päättää miten omia osakkeita hankitaan sekä kaikista muista omien

osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät valtuutukset

omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutus on voimassa seuraavaan

varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026

saakka.

Hallitus valtuutettiin päättämään osakeannista sekä osakeyhtiö-

lain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua

vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien

erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä

enintään 800 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita

ja/tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus

oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin

Henkilöstö (tilikauden lopussa)

2023 2024

Taloyhtiöt

Yritykset

Julkiset

Talotekniikka

Konsernin emoyhtiö

Nainen Mies

13 % 87 %

2024:

13 %

2024:

87 %

Toimihenkilöt Työntekijät

45 % 55 %

2024:

43 %

2024:

57 %

Määräaikainen Vakituinen

2 % 98 %

2024:

2 %

2024:

98 %

Henkilöstöjakauma (tilikauden lopussa)

2025

357

222

353

1 008

391

208

340

1012

oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien

oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen.

Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia ja

optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Valtuutus on voimassa

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 30.6.2026 saakka.

Hallinto ja tilintarkastajat

Consti Oyj:n hallituksen muodostivat 31.12.2025 Petri Rignell

(puheenjohtaja), Erkki Norvio, Anne Westersund, Johan Westermarck,

Juhani Pitkäkoski ja Katja Pussinen. Consti Oyj:n 3.4.2025 pidetyssä

varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus piti järjestäytymisko-

kouksen, jossa se valitsi keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi

Petri Rignellin. Hallitus nimitti Erkki Norvion, Juhani Pitkäkosken ja

Petri Rignellin jäseniksi hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan.

Hallitus ei ole perustanut muita valiokuntia.

Consti Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2025 on toiminut Esa

Korkeela.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 henkilö-

kohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 623 792 Consti

Oyj:n osaketta, mikä edusti 7,75 prosenttia yhtiön koko osake- ja

äänimäärästä.

Consti Oyj:n tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmen-

tajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana

KHT Turo Koila.

Consti Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoo-

dia. Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa EU:n markkinoiden väärin-

käyttöasetusta ((EU) 596/2014, muutoksineen; ”MAR-asetus”), sen

nojalla annettuja alemman asteisia säädöksiä, arvopaperimarkkina-

lain säännöksiä, Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta sekä viranomaisten

antamaa ohjeistusta. Consti Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2025 sekä toimielinten pal-

kitsemisraportti vuodelta 2025 löytyvät Consti Oyj:n verkkosivuilta

www.consti.fi > Sijoittajat > Hallinto.

Tiedot omistuksen jakautumisesta ja merkittävistä omistusosuuk-

sista sekä tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät vuosikertomuksen

Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille -osiosta.

Osakkeet ja osakepääoma

Consti Oyj:n osakepääoma 31.12.2025 oli 80 000 euroa ja osakkei-

den lukumäärä 8 052 557. Consti Oyj:n hallussa oli näistä 103 300

osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeut-

taa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä vastaavaan osinkoon.

Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty

arvo-osuusjärjestelmään.

Kannustinjärjestelmät

Consti Oyj:n hallitus päätti 27.2.2025 jatkaa vuonna 2016 käynnistet-

tyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojärjestelmää.

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdol-

lisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkio-

järjestelmässä vuodelta 2025 ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä

osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palk-

kion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Mahdollinen

palkkio ansaintajaksolta 2025 maksetaan osallistujille kahden vuoden

sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2028 osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana. Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksolla 2025 kuu-

luu enintään noin 76 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johto-

ryhmän jäsenet. Ansaintajaksolta 2025 maksettavat palkkiot vastaavat

vallitsevalla osakekurssitasolla arviolta yhteensä enintään noin 309 072

Consti Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos

kaikki kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt päättävät osallistua jär-

jestelmään ja muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön avainhenkilöi-

den optio-ohjelman 2020 ja 22.6.2022 optio-ohjelman 2022. Optio-

ohjelmia 2020 ja 2022 sekä osakepalkkiojärjestelmää koskevat tarkem-

mat tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27.

Consti Oyj tiedotti 5.12.2025, että Consti Oyj:n optio-oikeuksilla

2022 on ajanjaksolla 1.7.2025–19.11.2025 merkitty yhteensä 35 990

yhtiön uutta osaketta. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 276 776,00

euroa, on kirjattu kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon. Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet

on rekisteröity kaupparekisteriin 5.12.2025. Kaupparekisteriin merkin-

nän jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 8 052 557 osaketta.

Kaupankäynti Nasdaq Helsingissä

Consti Oyj on ollut listattuna Helsingin Pörssin päälistalla 15.12.2015

alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CONSTI. Pohjoismaisella

listalla Consti Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan pieneksi yhtiöksi

toimialanaan teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaudella 1.1.–31.12.2025

Consti Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 8,62 (9,04) euroa

ja ylin 11,20 (12,05) euroa. Osakkeen kaupankäynnillä painotettu kes-

kikurssi oli 10,42 (10,35) euroa. Osakkeen päätöskurssi katsauskau-

den viimeisenä kaupankäyntipäivänä 30.12.2025 oli 10,65 euroa (10,25

euroa 30.12.2024) ja yhtiön markkina-arvo 85,8 (82,2) miljoonaa euroa.

Kaudella 1.1.–31.12.2025 Consti Oyj:n osakkeita vaihdettiin 1 009

(1 064) tuhatta kappaletta.

Lähipiiritapahtumat

Vuoden 2025 aikana ei ollut olennaisia liiketapahtumia lähipiirin kanssa.

Tarkempaa tietoa lähipiiritapahtumista on esitetty konsernitilinpää-

töksen liitetiedossa 26.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Constin riskienhallinnan tavoitteena on konsernin toimintaan vaikut-

tavien merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden hallinta.

Riskit jaetaan Constissa strategisiin, toiminnallisiin, taloudellisiin ja

vahinkoriskeihin.

Strategiset riskit

Strategian määrittämiseen ja toteuttamiseen liittyy riskejä. Constin stra

tegian tavoitteena on kasvun saavuttaminen rakentamisessa ja talotek-

niikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen

ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään.

On mahdollista, että Consti epäonnistuu strategian määrittämi-

sessä, toteuttamisessa, strategiaan liittyvien taloudellisten tavoitteiden

saavuttamisessa tai strategisten riskien hallinnassa. Vaikka Consti onnis-

tuisikin toteuttamaan strategiaansa, tämä ei anna varmuutta siitä, että

valittu strategia on menestyksekäs muuttuvissa markkinaolosuhteissa.

Hallitakseen strategisia riskejä Consti seuraa jatkuvasti muutoksia toi-

mintaympäristössään ja arvioi, miten poliittinen, taloudellinen, sosiaa-

linen, teknologinen, ekologinen ja lainsäädännöllinen ympäristö on

muuttumassa ja mitä toimenpiteitä nämä muutokset mahdollisesti

edellyttävät liiketoiminnassa ja sen johtamisessa.

Heikko talouskasvu ja yleinen taloudellinen epävarmuus kiristä-

vät rakentamisen kokonaismarkkinaa. Erityisesti tämä on näkynyt

uudisrakentamisessa. Korjausrakentaminen, mihin Consti on kes

kittynyt, on vähemmän suhdanneherkkää kuin muu rakentaminen.

Korjausrakentamisessa kustannusten nousu ja heikko taloustilanne

voivat kuitenkin siirtää asiakkaiden investointeja eteenpäin, mikä voi

vähentää Constin palveluiden kysyntää. Markkinariskejä pyritään hal-

litsemaan seuraamalla markkinoita aktiivisesti ja sopeuttamalla toi-

mintaa tarpeen mukaan. Kiristyvän kokonaismarkkinan lisäksi mark-

kinariskeihin sisältyy myös kiristyvä kilpailu osaavista työntekijöistä

sekä toimittajista.

Consti pyrkii varmistamaan, että sen palvelut ovat laadultaan ensi-

luokkaisia ja täyttävät Constia ja sen liiketoimintaa koskevan sääntelyn

asettamat vaatimukset. Constin vaikutusmahdollisuuksiin kuulumat-

tomat syyt, kuten Constia koskeva epäedullinen julkisuus, riippumatta

siitä, onko se tosiasioihin pohjautuvaa vai ei, voivat vaikuttaa haitallisesti

asiakkaiden käyttäytymiseen ja Constin toimintaan. Maineeseen liit-

tyvät riskit voivat myös heikentää Constin mahdollisuuksia rekrytoida

ja pitää palveluksessaan avainhenkilöstöä ja muuta henkilökuntaa, jos

sen maine vahingoittuu.

364

197

345

981

2025

20 21

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Strategiaan kuuluvat sekä orgaaninen kasvu että yritysostot.

Yritysjärjestelyihin liittyy riski muun muassa ostettavan liiketoimin-

nan taloudellisten oletusten paikkansapitävyydestä ja integroinnin

onnistumisesta. Yritysostojen tuomiin riskeihin varaudutaan yritys-

kaupan huolellisella valmistelulla ja integroinnin seurannalla. Constissa

on yhteiset toimintamallit ja ohjeet muun muassa tarjouslaskennasta,

taloudellisesta raportoinnista, ympäristöasioista ja työturvallisuudesta,

joilla pyritään varmistamaan integroinnin onnistuminen.

Liiketoimintaympäristöön liittyy riskejä. Liiketoimintaympäristöön

vaikuttavat maailmanlaajuiset riskit, kuten geopoliittiset kriisit, talou-

den epävarmuudet, yhteiskunnalliset jännitteet ja teknologiset uhat.

Lisäksi liiketoimintaympäristö voi muuttua odottamattomien ulkois-

ten sokkien vaikutuksesta. Nämä häiriöt ja uhat voivat levitä nopeasti

rajojen yli ja näin vaikuttaa myös Constin toimintaympäristöön.

Keskeisiä Constin kotimaiseen toimintaympäristöön vaikuttavia ris-

kejä ovat muun ohella epävarma kysyntätilanne ja kustannuspaineet,

kuten työvoimakustannusten nousu ja energian epävarma hintakehi-

tys sekä rakenteelliset rajoitteet, kuten työvoimapula ja tuottavuuden

hidas kasvu. Lisäksi julkisen talouden tilanne sekä pankkien varovaisuus

voivat rajoittaa rahoituksen saantia tai kasvattaa pääomakustannuksia.

Toiminnalliset riskit

Toiminnalliset riskit liittyvät asiakkaisiin ja projektitoimintaan, hen-

kilöstöön, alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin sekä lainsäädäntöön

ja oikeusvaateisiin.

Constin liiketoiminta koostuu valtaosin projektiliiketoiminnasta.

Projektiliiketoimintaan sisältyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa suoraan

projektien kannattavuuteen ja toimitusvarmuuteen. Projektiriskit

voivat kohdistua epäonnistumiseen hankevalinnassa, mikä voi joh

taa projekteihin, joilla ei ole taloudellisia tai tuotannollisia edellytyk-

siä onnistua, jolloin niiden taloudellinen kannattavuus jää heikoksi.

Hankevalinnan epäonnistumisen ohella riskinä on myös epäonnistu-

minen tarjousprosessissa, joka voi olla seurausta puutteellisesta lasken-

nasta tai sopimusvalmistelusta. Nämä voivat johtaa muun ohella odot-

tamattomiin sopimusvastuisiin tai virheellisiin hinnoittelupäätöksiin.

Epäonnistumista hankevalinnoissa pyritään hallitsemaan huolellisella

laskentapäätöksen ja hankevalinnan valmistelulla. Tarjousprosessissa

keskeistä on sisäinen tarjouslaskenta, riskien kartoittaminen ja päätök-

sentekovaltuudet, joihin Constissa on yhteisesti sovitut menettelytavat.

Tuotanto- ja liiketoimintaprosessien toimimattomuus tai proses-

seista poikkeavat menettelytavat heikentävät projektien johdettavuutta

ja ennustettavuutta. Tämä lisää mm. operatiivisten riskien laatu-, aika-

taulu- ja kustannusriskien todennäköisyyttä. Tuotantoprosessien toi-

mivuutta pyritään hallitsemaan prosessien kehittämisellä ja niiden sys

temaattisella noudattamisella.

Constilla on laaja asiakaskunta, joka koostuu taloyhtiöistä, kunnista

ja muista julkisen sektorin toimijoista, kiinteistösijoittajista sekä yrityk-

sistä ja teollisuudesta. Laaja asiakaskunta pienentää sekä projektikoh-

taisia että markkinaympäristöön liittyviä riskejä. Asiakastarpeiden tai

asiakkaiden toimintamallien muutokset voivat vaikuttaa palveluiden

kysyntään ja toimintatapoihin. Näitä muutoksia voivat olla toteutus-

tapojen muutokset, energiatehokkuusvaatimukset ja muut kestävän

rakentamisen vaatimukset. Muutokset voivat muodostua riskiksi,

mikäli Consti ei kykene tarjoamaan palveluita muuttuneiden vaati-

musten mukaisesti. Tämän hallitsemiseksi Consti seuraa ja pyrkii mah

dollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistamaan nämä muutokset sekä

tekemään tarvittavat muutoksia vastaavat päätökset ja toimenpiteet.

Consti käyttää alihankkijoita erityisesti erikoisosaamista vaativiin

työvaiheisiin usein projektiluontoisesti sekä tasaamaan kausivaihte-

luita. Mikäli alihankintaprosessissa ilmenee laatu-, toimitus- tai aika-

taulupoikkeamia, ne voivat lisätä pääurakkaan kohdistuvia laadulli-

sia tai aikataulullisia riskejä sekä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Alihankintoihin ja alihankintaprosesseihin liittyviä riskejä hallitaan

pitkillä yhteistyösuhteilla, hankintaprosessien huolellisella noudatta-

misella, asianmukaisilla alihankintasopimuksilla sekä huolehtimalla

tilaajavastuuta koskevien säännöksien noudattamisesta.

Constin menestys riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin yhtiö pystyy

hankkimaan, motivoimaan ja pitämään palveluksessaan ammattitai-

toista henkilöstöä sekä ylläpitämään henkilöstönsä ammattitaitoa.

Henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttamia riskejä pyritään minimoimaan

muun muassa henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tukemalla oma-

ehtoista kouluttautumista. Henkilöstöriskejä ovat myös mahdolliset

inhimilliset erehdykset ja väärinkäytökset. Näihin riskeihin varaudutaan

huolellisella rekrytoinnilla, perehdytyksellä ja työnohjauksella sekä

esihenkilöiden käyttöön laadituilla eettisillä ohjeilla.

Constin toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat muutokset rakenta-

mista, ympäristönsuojelua, työlainsäädäntöä tai työturvallisuutta sekä

verotusta ja taloudellista raportointia koskevassa sääntelyssä. Sääntelyyn

sopeutuminen voi aiheuttaa kustannusriskin uuden sääntelyn edel-

lyttäessä investointeja uuteen teknologiaan, asiantuntijapalveluihin

tai henkilöstön kouluttamiseen. Sääntelyn muuttuminen voi myös

muuttaa markkinaehtoja tai edellyttää uusia liiketoimintamalleja, jol-

loin sääntelyn vaikutusten arvioiminen liiketoimintatapoihin ja -mal-

leihin on merkittävässä asemassa. Yhtiö seuraa ja arvioi lainsäädännön

ja viranomaismääräysten muutoksia.

Consti voi joutua osapuoleksi tai kohteeksi oikeudenkäynneissä tai

välimies-, hallinto-, viranomais- tai muissa vastaavissa menettelyissä, jos

esimerkiksi Constin ja sen asiakkaiden tai vastapuolten välille syntyy

sovittamattomia erimielisyyksiä esimerkiksi projektien sisällöstä tai

mahdollisiin viivästymisiin liittyvistä vastuista sekä rakennus-, mate-

riaali- tai työvirheisiin perustuvista korvausvastuista. Lainsäädäntöön

ja oikeusvaateisiin liittyviin riskeihin varaudutaan huolellisella sopi-

musvalmistelulla, projektisuunnittelulla ja -seurannalla sekä mahdol-

lisimman laadukkaalla työllä ja vastuuvakuutuksilla. Konserniyhtiöillä

on käynnissä tai vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät normaaliin

liiketoimintaan. Oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennustaa,

mutta varaus perustuen parhaaseen mahdolliseen arvioon on kirjattu

niissä tapauksissa, joissa sen on katsottu olevan tarpeen.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskeihin kuuluvat ympäristöriskit, ICT-riskit ja tapaturmaris-

kit. Merkittävimmät ympäristöriskit aiheutuvat ympäristölle haitallis-

ten aineiden mahdollisista päästöistä esimerkiksi purkujätteiden käsit-

telyssä tai loppusijoituksessa tapahtuneista laiminlyönneistä. Toiminnan

aikana lähiympäristöön saattaa kantautua melua, tärinää ja rakennuspö-

lyä. Consti laatii työmaille ympäristösuunnitelmat, joissa tunnistetaan ja

pyritään estämään kohteen ympäristöriskit tai varaudutaan torjumaan

haitalliset vaikutukset.

Consti noudattaa rakentamista, rakentamisessa käytettävien materi-

aalien käyttöä, varastointia, kierrätystä ja hävittämistä sekä muita ympä-

ristöä koskevia lakeja, sääntelyä, lupaehtoja sekä viranomaismääräyksiä.

Jätteiden loppusijoitus dokumentoidaan keräämällä kuormakirjat ja

dokumentit koko toimitusketjusta.

Tietotekniikan ja -liikenteen riskejä arvioidaan ja hallitaan konsernin

ICT-toimen ja liiketoiminta-alueiden yhteistyöllä sekä yhteistyökump-

panien kanssa. Konsernilla on ohjeet ja menettelytavat tietotekniikkaan

ja tietoturvakysymyksiin liittyvien riskien vähentämiseksi ja hallitsemi

seksi. Päätavoite on varmistaa tietojärjestelmien hyvä käytettävyys ja

nopea käyttöön palauttaminen ongelmatilanteissa. Consti on eräiden

toimintojensa osalta riippuvainen kolmansien tahojen kehittämistä

tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien toiminta voi keskeytyä tai yhtiö

voi menettää kriittisiä tietoja useista eri syistä. Riskeinä ovat nousseet

verkkorikollisuuteen liittyvät riskit, kuten mm. tietomurrot, kohden-

netut hyökkäykset, tietojen kalastelu sekä laskutushuijaukset.

Työturvallisuusasiat ovat Constissa keskeinen osa perehdytyskäytän-

töjä. Työmaiden turvallisuusjohtaminen perustuu kohdekohtaiseen ris-

kianalyysiin. Toimenpiteitä kuvataan sekä erillisessä turvallisuussuunni

telmassa että osana tuotannon ja työvaiheiden suunnitelmia. Kriittisistä

työvaiheista tehdään tarvittaessa erilliset turvallisuussuunnitelmat.

Taloudelliset riskit

Consti altistuu liiketoiminnassaan taloudellisille riskeille. Taloudellisia

riskejä ovat taloudelliseen raportointiin liittyvät riskit sekä rahoituk-

seen liittyvät riskit.

Pitkäaikaisten urakka- ja palvelusopimusten tuloutukseen liittyy

riski, että tilikausittain esitetty osatuloutettu liikevaihto ja tulos eivät

vastaa lopullisen kokonaistuloksen tasaista jakautumista sopimuksen

ajalle. Sopimuksen kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita sekä

sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannus-

ten että laskutettavan työn kehittymisestä. Mikäli arviot sopimuksen

lopputulemasta muuttuvat, vaikutus raportoidaan sillä kaudella, jolloin

muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa.

Liikearvon arvonalentumista arvioidaan vuosittain tai tarvittaessa

useammin. Liikearvon arvonalentumistesti edellyttää rahavirtaa tuot-

tavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittämistä,

missä käytetään johdon arvioita. Arviot perustuvat raportointikauden

päättymispäivänä olevaan parhaaseen mahdolliseen tietoon tulevai

suuden näkymistä sekä sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin. Jos nämä

arviot eivät toteudu, on mahdollista, että liikearvosta tehtävillä alas-

kirjauksilla on haitallinen vaikutus yhtiön tulokseen tai taloudelliseen

asemaan.

Consti altistuu toiminnassaan korko-, luotto- ja likviditeettiriskeille.

Altistuminen markkinakorkojen vaihteluun johtuu pitkälti konsernin

pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainavastuista. Consti seuraa korol-

listen velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vai-

kutusta konsernin tulokseen.

Constin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia

tai joiden kanssa sillä on pitkäaikaisia sopimuksia sekä rahavarojen ja

mahdollisten johdannaissopimusten vastapuoliin. Liiketoiminnan luot-

toriskiä hallitaan muun muassa projektien etupainotteisilla maksuohjel-

milla ja asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnilla. Valtaosa Constin

liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin

ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien

luottolimiittireservien ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla. Constin

pääoman hallinta pyrkii varmistamaan muun muassa, että se täyttää

korollisiin velkoihin liittyvän kovenanttiehdon sekä muut ehdot, jotka

puolestaan määrittävät pääomarakenteelle asetettuja vaatimuksia.

Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyt-

tökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti

oli -0,76. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatku-

vasti suhteessa nettovelan ja käyttökatteen toteumaan ja ennusteeseen.

Osingot, osinkopolitiikka ja hallituksen

voitonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2025, että tilikaudelta 2024 jaetaan

osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Osinkoa ei maksettu yhtiön hallussa

oleville omille osakkeille. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon

ensimmäisen erän, 0,35 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 7.4.2025

ja maksupäivä 14.4.2025. Hallitus päätti 23.10.2025 kokouksessaan

toisen erän, 0,35 euroa osakkeelta, osingonmaksun täsmäytyspäivän

27.10.2025 ja osingonmaksupäivän 3.11.2025.

Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Consti Oyj:n tavoitteena

on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta, ottaen

kuitenkin huomioon yhtiön taloudellisen aseman, kassavirran sekä

kasvumahdollisuudet.

Consti Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 65 678 880,16

euroa, sisältäen jakamattomia voittovaroja 35 847 282,05 euroa.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan

0,72 euroa osakkeelta. Hallitus esittää, että osinko maksetaan kahdessa

erässä, joista ensimmäinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan huh-

tikuussa 2026 ja toinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan marras-

kuussa 2026. Consti Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous on

suunniteltu pidettäväksi torstaina 9.4.2026 Helsingissä.

Näkymät vuodelle 2026

Markkinanäkymät

Ennusteiden mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan

palaavan maltilliseen kasvuun tai pysyvän ennallaan. Euroconstructin

kasvuennuste korjausrakentamiselle vuodelle 2026 on 0,0 ja RT:n 0,5

prosenttia. Euroconstructin ennusteen mukaan asuntokorjaaminen

kasvaa 0,8 prosenttia ja muu korjausrakentaminen laskee 1,3 prosenttia.

Euroconstructin ennuste talonrakentamisen kasvulle vuonna 2026

on 5,7 prosenttia. Uusien asuntojen rakentamisen ennustetaan kasva-

van 15,7 prosenttia ja muun kuin asuntorakentamisen 10,7 prosenttia.

Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa jatkuu kireänä.

Perusteet rakentamisen käänteelle ovat olemassa inflaation hidastumi-

sen, korkotason vakiintumisen sekä ostovoiman nousun myötä, mutta

toimintaympäristön epävarmuus painaa näkymiä, eikä Consti oleta

merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä

vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Liiketoimintanäkymät

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2026 liiketulos on 8–11 miljoo-

naa euroa.

Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

Consti julkaisi 29.1.2026 sijoittajauutisen, jossa kerrottiin, että Consti

Oyj:n tytäryhtiö Consti Korjausrakentaminen Oy (”Consti”) ja

Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet Valtioneuvoston linnan kort-

telin rakennushankkeen kärkihankeallianssisopimuksen. Hankkeen

kokonaiskustannusarvio on noin 195 miljoonaa euroa.

Sopimus sisältää koko Valtioneuvoston linnan korttelin peruskor-

jauksen ja laajennuksen toteuttamisen. Constin osuus hankkeesta sen

toteutuessa sekä peruskorjauksen että laajennuksen osalta on yhteensä

noin 171 miljoonaa euroa. Hankkeen peruskorjauksen osuus, noin 112

miljoonaa euroa, kirjataan Constin vuoden 2026 ensimmäisen kvartaa-

lin tilauskantaan, ja laajennusosan osuus myöhemmin sen rakentamisen

edellytysten täytyttyä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2026, ja

niiden on määrä valmistua vuoden 2030 aikana.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

Consti Oyj:n hallitus

22 23

Sokos Hotel Vaakuna

Hämeenlinnassa sijaitsevan Sokos Hotel Vaakunan saneeraus- ja laajennushanke paransi

merkittävästi rakennuksen toimivuutta, viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta. Hanke toteutettiin

hotellin alkuperäistä arkkitehtonista ilmettä kunnioittaen.

Kuva: Antti Haataja

KESTÄVYYSRAPORTTI

Kuva: Pasi Salminen

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

24 25

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

1 YLEISET TIEDOT

1.1 Laadintaperiaatteet

1.1.1 Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

(BP-1, BP-2, IRO-2)

Perustiedot

Consti Oyj (Consti) on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen

ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa katta-

vasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisraken-

tamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle

sektorille. Constilla on toimipisteet Helsingissä, Tampereella, Turussa,

Lahdessa, Hämeenlinnassa, Oulussa ja Jyväskylässä.

Konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Toiminta on jaettu nel-

jään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka.

Liiketoimintaa harjoitetaan emoyhtiön kokonaan omistamissa tytär-

yhtiöissä. Kestävyysraportointi kattaa koko konsernin eli kaikki

tytäryhtiöt, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä.

Kestävyysraportin raportointikausi on sama kuin taloudellisessa rapor-

toinnissa eli kalenterivuosi.

Laatimisperusta

Tämä kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektii-

vin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja Suomen

kirjanpitolain mukaisesti käyttäen direktiivin edellyttämiä euroop

palaisia kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability

Reporting Standards, ESRS). EU:n kestävyysraportointidirektiivi

koskee EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia suuria yrityksiä tili-

kaudelta 2024 alkaen.

Vuoden 2025 kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa Constille

olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin vaikutusolennaisuuden (Impact

Materiality) osalta Ilmastonmuutos E1, Resurssien käyttö ja kier

totalous E5, Oma työvoima S1, Arvoketjun työntekijät S2 sekä

Liiketoiminnan harjoittaminen G1. Taloudellisen olennaisuuden

(Financial Materiality) osalta olennaisiksi kestävyysaiheiksi tunnistet-

tiin Ilmastonmuutos E1, Oma työvoima S1, Arvoketjun työntekijät S2

sekä Liiketoiminnan harjoittaminen G1. Olennaisuusanalyysi kuvataan

tämän luvun kohdassa 1.4.1.

Tässä kestävyysraportissa tarkastellaan Constin arvoketjua tavaran ja

palveluiden toimittajista ja muista yhteistyökumppaneista asiakkaisiin

ja rakennuskohteiden loppukäyttäjiin. Consti on tunnistanut olennai-

seksi ryhmäksi arvoketjun työntekijöistä erityisesti Constin käyttämien

rakentamispalveluiden tuottajat. Myös tavarantoimittajat ja teolliset

valmistajat ovat osa Constin arvoketjua, mutta tässä vaiheessa Constissa

ei ole kaikilta osin käytettävissä tehokkaita keinoja koko arvoketjun

tarkasteluun. Consti pyrkii hankinnoissaan käyttämään vakiintuneita

ja pitkään toimineita yrityksiä, jotka sitoutuvat kestävän liiketoiminnan

periaatteisiin. Constin hankintaketjun merkittävimpiä toimittajia pal-

veluiden osalta ovat talotekniikka-, purku- ja runkotöitä tekevät sekä

täydentäviä rakenteita toimittavat urakoitsijat. Rakentamispalveluiden

lisäksi tärkeitä palveluita tuottavia toimijoita ovat teline- ja sääsuojatoi-

mittajat sekä rakennuskonevuokraajat. Materiaalihankintojen osalta

Constin keskeisiä toimittajia ovat suuret kotimaiset tukku- ja keskus-

liikkeet sekä kotimaassa toimivat merkittävät rakennusmateriaali- ja

-tuotevalmistajat.

Kestävyysraportti tarkastelee Constin toimintaa ja vaikutuksia pää-

asiassa sen omassa toiminnassa ja arvoketjun ensimmäisessä tasossa,

joka muodostuu Constin toimittajista ja asiakkaista. Näiden osalta

Constilla on sopimussuhde ja riittävät tiedonsaantimahdollisuudet.

Kestävyysraportti ei kata osana Constin arvoketjun alkupäätä olevaa

rakennusmateriaalien valmistusketjua, koska siitä ei ole käytettävissä

riittävästi omia tietolähteitä, järjestelmiä tai prosesseja valmistusket-

jun seuraamiseksi. Arvoketjun loppupäässä keskeisessä asemassa ovat

kiinteistöjen käyttäjät ja asukkaat sekä sijoituskohteiden omistajat.

Rakennusten elinkaaren hallinta ja loppukäyttäjäkokemus määräy-

tyvät pitkälti kiinteistön omistajien ja käyttäjien elinkaaren aikaisen

toiminnan perusteella.

Kestävyysraportissa kohdassa 2.2.4 esitetyt scope 3 -laskennan tulok-

set sisältävät arvoketjun alkupään kasvihuonekaasupäästöt. Arvoketjun

loppupään päästökategorioista Constin scope 3 -laskentaan on sisälly-

tetty myytyjen tuotteiden ja palveluiden loppukäyttö sekä myytyjen

tuotteiden käytöstä poistaminen siltä osin kuin näihin kategorioihin

on raportoitavalla kaudella kohdistunut päästöjä. Arvoketju on esitetty

kuvassa oikealla ja siitä on kuvaus myös kohdassa 1.2.3.

Consti ei ole käyttänyt raportoinnissaan mahdollisuutta jättää pois

tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai inno-

voinnin tuloksiin. Consti ei ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19 a

artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta

jättää pois tietoja, jotka koskevat käynnissä olevaa kehitystä tai neuvo-

teltavana olevia asioita. Consti on käyttänyt mahdollisuutta kestävyys-

raportin sisäisiin viittauksiin.

Kestävyysraportin ja siihen liittyvät väitteet on varmentanut (rajoi-

tettu varmuus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab var-

mennuslausuntonsa mukaisesti, joka on esitetty osana Constin 2025

vuosikertomusta.

ESRS-standardin mukaiset raportoitavat tietopisteet ja niiden

sijainti kestävyysraportissa esitetään tämän raportin lopussa julkaista-

vissa indekseissä

5.1 Liite 1: Sisältöindeksi

5.2 Liite 2: Muusta EU:n

lainsäädännöstä johtuvat datapisteet

. Indekseissä esitetään mahdolliset

poikkeamat ja niitä koskevat selvennykset.

Tässä raportissa esitetyt rahamäärät ovat euromääräisiä.

Constin arvoketju (SBM-1)

TEOLLISET VALMISTAJAT

Rakennusmateriaalien

valmistajat

• Toimitusketjun hallinta

ja läpinäkyvyys

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Materiaalien käyttö

OMA TOIMINTA

Työmaat ja henkilöt

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Työturvallisuus ja

työhyvinvointi

• Monimuotoisuus,

yhdenvertaisuus ja

tasa-arvo

• Vedenkulutus

• Energiankulutus

• Purku- ja muu jäte

• Ihmis- ja työoikeudet

ASIAKKAAT

Taloyhtiöt, rakennuttajat

ja kiinteistösijoittajat

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Vastuulliset

liiketoimintatavat

• Energiatehokkuus

KULUTTAJAT

Käyttäjät ja asukkaat

• Avoin tiedottaminen

• Terveys ja turvallisuus

TOIMITTAJAT

JA KUMPPANIT

Aliurakoitsijat

• Harmaa talous

• Ihmis- ja työoikeudet

24 25

1.1.2 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja

sisäinen valvonta (GOV-5)

Constin kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernin riskienhallin-

nan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja.

Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat 1. raportoitavan tie-

don oikeellisuus, tarkkuus ja kattavuus sekä raportoinnin oikea-aikai-

suus, 2. raportoinnin vastuunjako ja sen toistettavuus sekä 3. muutokset

lainsäädännössä.

Tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi Consti

on määritellyt kestävyysraportoinnin toimintamallin, jossa määritellään

kestävyysasioiden seurannan ja raportoinnin roolit ja vastuut. Kuitenkin

esimerkiksi scope 3 -päästöjen raportoinnissa joudutaan arvioimaan

tietoja kustannusperusteisesti, koska esimerkiksi materiaalitoimittajilta

ei ole vielä saatavilla päästötietoja riittävästi. Oikeellisuus- ja kattavuus-

riskit liittyvät keskeisesti arvoketjun tietojen saatavuuteen ja estimoin-

nin tarkkuuteen. Tietojen oikeellisuus pyritään varmistamaan tietojen

antamista koskevan ohjeistuksen sekä vastaanotettuja tietoja koskevien

lisäselvityspyyntöjen avulla. Vastuisiin liittyvät epäselvyydet pyritään

ehkäisemään kuvaamalla prosessi ja kouluttamalla raportointiin osal-

listuvia henkilöitä prosessin edellyttämiin tehtäviin. Lainsäädännön

muutosten seuranta toteutetaan vastuuttamalla muutosten seuranta

organisaatiossa.

Constin toimintamallin mukaisesti toimialojen sekä tukifunkti-

oiden johto vastaa raportoitavan tiedon oikeellisuudesta ja läpinäky

vyydestä. Raportoitava tieto muodostuu konsernin tietojärjestelmistä,

sidosryhmiltä tai julkisista lähteistä saatavasta tiedosta.

Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmis-

tamiseksi käytetään Constin sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä

liiketoimintaprosesseja ja joiden järjestelmällinen seuranta on osa liike-

toimintayksiköiden ja konsernin johtoryhmän raportointia.

Kestävyysraportoinnista on vastuussa Constin lakiasioista ja comp

liancesta vastaava johtaja konsernin taloushallinnon ja vastuullisuuspääl-

likön tuella. Lisätietoja Constin riskienhallinnasta, sisäisestä valvon-

nasta, sisäisestä tarkastuksesta sekä taloudellisesta raportointiprosessista

löytyy Consti Oyj:n selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka

on esitetty osana Constin vuosikertomusta.

26 27

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Kestävyyden hallinto Constissa

Hallitus

Toimitusjohtaja

JohtoryhmäVastuullisuustyön

ohjausryhmä

Tukifunktiot

Talotekniikka-

toimialan

johto

yksikötyksiköt

yksiköt

projektitprojektit projektit projektit

Julkiset-

toimialan

johto

Yritykset-

toimialan

johto

Taloyhtiöt-

toimialan

johto

1.2 Kestävyyden hallinto ja strategia

1.2.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat (GOV-1, GOV-2,

SBM-1)

Kestävyyden hallinto

Kestävyys on Constissa osa liiketoiminnan johtamista, josta vastaa kon-

sernin toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Yhtiölle olennaiset

kestävyysteemat ja -tavoitteet strategiakaudelle esittää johtoryhmä ja

hyväksyy hallitus. Kestävyystavoitteet perustuvat Constin strategiaan ja

kestävyysteemojen olennaisuusanalyysiin. Strategiakausittaisten tavoit-

teiden lisäksi asetetaan tilikausittaisia tavoitteita.

Konsernin johtoryhmä määrittelee vastuullisuuteen liittyvät lin-

jaukset ja toimenpiteet. Päätösten toimeenpanosta vastaa konsernin

johtoryhmä. Hallitus valvoo kestävyysriskejä osana yrityksen riskien-

hallintaa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaa

koko hallitus. Hallituksen jäsenten kokemus kuvataan tämän osion

kohdassa

”Hallitus”

. Hallituksen jäsenet on esitetty Constin vuosiker-

tomuksessa kohdassa

”Hallitus”.

Vastuullisuuden kehittämistä koordinoi toimitusjohtajasta sekä

tukitoimintojen ja toimialojen edustajista muodostettu yritysvastuun

ohjausryhmä. Sen keskeisiä tehtäviä on koordinoida vastuullisuustyön

kehittämistä, suunnitella toimenpiteet vastuullisuusteemojen viemi-

seksi käytäntöön ja seurata yritysvastuun yleistä kehitystä ja yrityksille

asetettuja vaatimuksia. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja sen

toimikausi on strategiakausi. Konsernitason vastuu ohjausryhmän toi-

minnasta, koordinoinnista sekä raportoinnista johtoryhmälle kuuluu

yritysvastuun ohjausryhmän puheenjohtajalle. Puheenjohtajana toimii

konsernin lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hal-

lintakeinoista kerrotaan aihekohtaisesti ympäristöä, sosiaalista vastuuta

ja hallinnointia koskevissa luvuissa.

Hallitus

Consti Oyj:n hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho,

ja se vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat keskeiset

periaatteet, ja niitä tarkentavat suunnitelmat ja ohjeet. Keskeisiä suun-

nitelmia ja ohjeita vastuullisuuden ja kestävyyden ohjaamiseksi ovat

muun muassa eettiset ohjeet henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille,

sisäpiiriohjeet, tiedonantopolitiikka, ympäristöperiaatteet, työturvalli-

suusperiaatteet, ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta sekä tasa-

arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Hallitus vahvistaa yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa

sekä valvoo tavoitteiden toteutumista osana strategian toimeenpanon

seurantaa. Hallituksen tietoon tuodaan mahdolliset kestävyyspoik-

keamat ja väärinkäytökset kuten vakavat työtapaturmat, korruptio- ja

lahjontaepäilyt ja muut merkittävät yhtiön politiikkojen tai ohjeiden

vastaiset tapahtumat. Hallitus käsittelee muita kestävyyteen liittyviä

asioita ja kuulee yhtiön sisäisiä vastuullisuusasiantuntijoita tarvittaessa.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy osana toimintakertomusta julkaistavan

kestävyysraportin.

Constin hallitus kokoontui tilikauden 2025 aikana 10 kertaa ja käsit-

teli kokouksissaan muun muassa seuraavia kestävyysaiheita:

• Hallitus hyväksyi vuoden 2024 kestävyysraportin

• Hallitus käsitteli kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä vuodelle

2025

• Hallitus käsitteli ja hyväksyi yhtiön tiedotuspolitiikkaan ja

sisäpiiriohjeeseen ehdotetut muutokset

• Hallitus käsitteli yhtiön yritysvastuun ohjausryhmän tehtäviä

• Hallitus käsitteli ja hyväksyi vuoden 2025 kaksinkertaisen

olennaisuusanalyysin ja siihen tehdyt muutokset verrattuna

vuoteen 2024

• Hallitus käsitteli kestävyystoimien ja vuoden 2025

kestävyystavoitteiden edistymistä

• Hallitus käsitteli ja hyväksyi yritysturvallisuuspolitiikan ja

kuvauksen riskienhallintaprosessista

• Hallitus käsitteli työturvallisuus- ja henkilöstöasiat kuukausittain

Hallituksen jäsenet

Consti Oyj:n hallituksessa oli vuoden 2025 lopussa kuusi jäsentä.

Heistä kaksi eli 33,3 prosenttia oli naisia ja neljä eli 66,6 prosenttia

miehiä. Kaikki jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkit-

tävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenet on esitetty Constin

vuosikertomuksessa kohdassa

”Hallitus”.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on muodostanut keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvalio-

kunnan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hal-

lituksen sille vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnan

tehtävänä on muun muassa valmistella ylimmän johdon ja koko hen-

kilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja hyväksyä

niiden keskeiset periaatteet.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Constin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden toteuttami-

sesta hallituksen hyväksymien tavoitteiden ja strategian mukaisesti.

Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kestävyyteen liittyvistä olennai-

sista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestävyystavoit-

teiden edistymisestä tarvittaessa ja raportoi säännöllisesti hallitukselle

kestävyyteen liittyvistä asioista yksin tai yhdessä yhtiön vastuullisuus-

asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi toimitusjohtaja esittää hallitukselle

työturvallisuuskatsauksen kaikissa hallituksen vuosikellon mukaisissa

kokouksissa.

Yhtiön johtoryhmä valmistelee hallitukselle esitettävät kestävyy-

teen liittyvät asiat ja valvoo hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden

täytäntöönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia säännöllisesti kokouksissaan. Johtoryhmä vahvistaa myös

konsernitasoiset hallituksen hyväksymiä toimintaperiaatteita täyden-

tävät ohjeet esimerkiksi tietoturvasta, työtapaturmien tutkimisesta ja

henkilötietojen käsittelystä.

Johtoryhmään kuuluva lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja

vastaa liiketoiminnan lainmukaisuudesta (compliance) ja kestävyy-

den raportoinnista. Lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja on

Constin yritysvastuun ohjausryhmän puheenjohtaja, ja hän raportoi

kestävyyteen liittyvistä teemoista ja toimenpiteistä muulle johtoryh-

mälle johtoryhmän vuosikellon mukaisesti. Constin vastuullisuus-

asiantuntijat antavat johtoryhmälle katsauksen kestävyysasioista tee-

mojen ajankohtaisuuden mukaisesti.

Kestävyysriskit ja niihin liittyvä sisäinen valvonta käsitellään joh-

toryhmässä asioiden edellyttäessä käsittelyä tai päätöstä. Johtoryhmä

käsittelee henkilöstöasioihin ja työturvallisuuteen liittyvät katsaukset

kaikissa kokouksissaan sekä mm. ympäristöön, energiaan, tietoturvaan

ja compliance-asioihin liittyvät katsaukset niitä koskevien asioiden

vaatiessa käsittelyä tai päätöstä.

Toimialajohtajat vastaavat siitä, että yhtiön määrittelemät kestä-

vyyden periaatteet ja tavoitteet viedään osaksi henkilöstön päivittäistä

työtä, ja että myös yhtiön käyttämät tavara- ja palvelutoimittajat, asiak-

kaat ja muut yhteistyökumppanit toimivat Constin vastuullisuusperi-

aatteiden mukaisesti.

Johtoryhmän jäsenet on esitetty Constin vuosikertomuksessa koh-

dassa

”Johtoryhmä”.

Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän osaaminen

kestävyysasioissa

Constin hallituksen ja johtoryhmän jäsenillä on vuosien kokemus ope-

ratiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevasta

liiketoiminnasta. Hallitus ja johtoryhmä voivat tarvittaessa hankkia

ulkopuolista asiantuntija-apua kestävyysasioissa.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet saavat tietoa kestävyyteen liitty-

vistä asioista tarvittaessa esitettävillä kestävyysaiheita käsittelevillä kat-

sauksilla ja säännöllisillä esim. työturvallisuuteen liittyvillä katsauksilla

sekä vuosittaisella kestävyysraportilla.

Hyvä hallinto

Constin liiketoiminnan ja hallinnon vastuullisuutta ohjaavat Suomen

osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalait sekä muu Constia koskeva lain-

säädäntö, Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön hallituksen hyväksymät

arvot ja eettiset toimintaperiaatteet sekä listayhtiöitä koskevat Nasdaq

Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa

EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ja sen nojalla annettuja sää-

döksiä. Consti noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen

listayhtiöille laatimaa hallinnointikoodia, joka on saatavilla internet-

osoitteessa www.cgfinland.fi. Consti kuuluu Vastuu Group Oy:n yllä-

pitämään Luotettava kumppani -ohjelmaan.

Constin hallinnosta vastaa hallitus ja toimitusjohtaja. Ulkoisesta

tarkastuksesta vastaa yhtiön tilintarkastaja.

Sisäisen valvonnan tarkoitus on suojella yrityksen voimavaroja vää-

rinkäytöltä, varmistaa liiketapahtumien asianmukainen valtuutus, tukea

tietojärjestelmien johtamista sekä varmistaa taloudellisen ja kestävyys-

raportoinnin luotettavuus. Constissa sisäisestä valvonnasta on ensi-

sijaisesti vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot.

Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoi-

nen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä

tasoa toimivat tehokkaasti. Constilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuk-

sen toimintoa (internal audit), vaan sisäisen tarkastuksen vastuut on

jaettu yhtiön sisällä eri toimielinten ja toimialojen kesken. Hallitus voi

käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kontrolliympäristöön tai toimin-

taan liittyviin erillisiin arviointeihin. Constin ulkoisen tilintarkastajan

tarkastussuunnitelmassa otetaan huomioon, että yhtiöllä ei ole erillistä

sisäistä tarkastusta.

Lisätietoja ja laajempi kuvaus hyvästä hallinnosta löytyy Constin

vuosikertomukseen sisältyvästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestel-

mästä

-dokumentista.

1.2.2 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Osakkeenomistajat päättävät vuosittain hallituksen palkkioista yhtiö-

kokouksessa palkitsemispolitiikan ja voimassa olevan lainsäädännön

mukaisesti. Ehdotuksen hallituksen palkitsemisesta laatii hallituksen

nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallituksen palkitseminen ei ole

Constissa sidottu yhtiön suoriutumiseen.

Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden

johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet ja mit-

tarit. Hallitus seuraa ja arvioi vuosittain palkitsemisen toteutumista.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän kestävyystavoitteita

ovat Constin strategian 2024–2027 onnistunut implementointi

sisältäen vastuullisuuden ja vihreän siirtymän edistämisen, tapatur

mataajuuden parantamisen ja työturvallisuuskulttuurin edistämi-

sen. Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmässä tulospalkkion (STI)

osuus voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta.

Kestävyyteen liittyvien tavoitteiden osuus vuonna 2025 oli 24 prosent-

tia vuosittaisesta peruspalkasta sisältäen strategian onnistuneen imple-

mentoinnin. Strategiaa ja sen sisältämiä kestävyystavoitteita kuvataan

tämän luvun osioissa 1.2.3 ja 1.4.4.

Muun johtoryhmän toiminnallisten tavoitteiden kestävyysta-

voitteita ovat jäsenen vastuualueen mukaan muun muassa vastuul-

lisuuden ja vihreän siirtymän edistäminen ja CSRD-raportointi,

strategian 2024–2027 onnistunut implementointi sekä tapaturma

taajuuden parantaminen ja työturvallisuuskulttuurin edistäminen.

Kestävyyteen liittyvien tavoitteiden osuus vuonna 2025 oli 14–22

prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta sisältäen strategian onnistu

neen implementoinnin.

Muun henkilöstön osalta henkilökohtaisen palkitsemisen tavoit-

teet liittyvät pääsääntöisesti laadun varmistukseen ja työturvallisuuden

edistämiseen. Kestävyystavoitteita ei ole sidottu koko henkilöstön

palkitsemiseen.

28 29

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

TCFD. (2017). Final Report - Recommendations of the Task Force on Climate-related Financial Disclosures.

https://assets.bbhub.io/company/sites/60/2021/10/FINAL-2017-TCFD-Report.pdf

IPCC:n kuudes arviointiraportti. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti

Constin ilmastonäkökohtia ei ole otettu huomioon hallinto-, johto-

ja valvontaelinten jäsenten palkitsemisessa eikä heidän suoriutumis-

taan ole arvioitu suhteessa raportoituihin kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteisiin.

Constin palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja valvonta-

elinten kokonaispalkitseminen on kuvattu tarkemmin emoyhtiön tilin-

päätöksen liitetiedoissa 3 ja 15.

1.2.3 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

(SBM-1)

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan

sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityk-

sille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Constilla on toimipisteet

Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Oulussa

ja Jyväskylässä. Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt,

Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Kaikkiin toimialoihin sisältyy pal-

veluliiketoimintaa. Palveluliiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi huolto-

ja pienkorjaukset sekä talotekniikan ylläpito ja huolto.

Korjausrakentamisessa parannetaan lähes aina rakennuksen energia-

tehokkuutta, sisäilmaa sekä käyttömukavuutta, kuten esteettömyyttä

ja turvallisuutta. Korjausrakentaminen sisältää rakennusten ikään liit-

tyvän teknisen korjaamisen lisäksi käyttötarkoituksen muutoksia, kun

esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muute-

taan hotelleiksi tai asunnoiksi tai tilojen käytettävyyttä parannetaan

tilajakoa uudistamalla.

Constin liiketoimintamallissa korostuu ilmastonmuutoksen hillitse-

minen, joka on yhä useammin lähtökohta korjausrakentamiselle joko

energiatehokkuuden parantamisen kautta tai vaihtoehtona rakennuk-

sen purkamiselle. Energiatehokkuutta edistetään sekä talotekniikalla

ja rakennusautomaatiolla että rakennusteknisesti erityisesti julkisivu-

korjauksilla ja eristystä parantamalla. Ilmastonmuutos lisää Suomessa

sateita ja ilmankosteutta, mihin sopeutuminen edellyttää erityisesti

julkisivujen huolellista kunnossapitoa.

Consti toimii rakentamisen arvoketjussa sekä urakoitsijana, joka

tuottaa rakentamispalveluja palveluiden tilaajalle ja tilojen loppukäyt-

täjälle, että kiinteistöjen ylläpidossa rakentamisen jälkeen. Tilaajia eli

Constin suurimpia asiakkaita ovat kaupungit ja kunnat, suomalaiset

eläkevakuutusyhtiöt ja kiinteistösijoittajat sekä taloyhtiöt.

Lisäksi rakentamisen arvoketjussa toimii arkkitehtejä, suunnitteli-

joita sekä muita asiantuntijoita, jotka yleensä toimivat tilaajan lukuun.

Loppukäyttäjiä ovat muun muassa työntekijät, asukkaat, koululaiset

ja liiketilojen asiakkaat. Tilaaja vastaa pääsääntöisesti yhteydenpidosta

loppukäyttäjiin. Rakentamisen aikana Consti tiedottaa hankkeen

etenemisestä loppukäyttäjille tarpeen mukaan. Arvoketju on kuvattu

kohdissa 1.1.1 ja 1.2.3.

Korjausrakentaminen perustuu pitkälti henkilötyöhön ja kokemuk-

sen kautta hankittuun erikoisosaamiseen sekä yhteistyö- ja projektin-

johtotaitoihin, jotka ovat keskeisiä tekijöitä myös Constin tarjoamien

rakentamispalveluiden tuotannossa.

Constin työn arvo näkyy erityisesti rakennusten käyttöiän pidenty-

misenä, energiatehokkuuden sekä tilojen käyttömukavuuden, esteettö-

myyden ja terveellisyyden parantumisena ja rakennuksen arvon nou-

suna. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää myös rakennuksen

käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä.

Consti-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2025 lopussa

981 (1 012) rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista, joista noin

98 (98) prosenttia työskenteli vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi Consti

työllistää epäsuorasti tuhansia työntekijöitä.

Suhteista arvoketjun työntekijöihin kerrotaan kohdassa

Arvoketjun työntekijät

ja suhteista tavara- ja palvelutoimittajiin luvussa

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Strategia

Constin missio on parantaa erinomaisella rakentamisen ja talotekniikan

osaamisella suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää ilmastonmuu-

toksen hillintää. Strategiakaudella 2024–2027 Constin tavoitteena

on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan

rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan

kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön

muutokset esimerkiksi työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Sekä rakentamisessa että talotekniikassa Constin tavoittelema kasvu

perustuu nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on saada

Constin osaaminen laajemmin käyttöön rakentamisen koko arvo-

ketjussa hankekehityksestä kunnossapitoon. Näin Constin osaami-

nen kestävistä korjausrakentamisen käytännöistä ja kohdekohtaisista

toteutusvaihtoehdoista saadaan arvoketjun käyttöön mahdollisimman

tehokkaasti.

Constin tavoitteena on olla alansa edelläkävijöitä vastuullisuudessa.

Constin strategiakauden 2024–2027 keskeiset kestävyystavoitteet ovat

ilmastonmuutoksen hillitseminen, työturvallisuuden ja työhyvinvoin-

nin edistäminen ja toimialan vastuullisten toimintatapojen kehittä-

minen. Näitä tavoitteita käsitellään tarkemmin kyseisten teemojen

yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeu-

tumiseksi Constissa kehitetään energiatehokkuusosaamista ja palvelu-

tarjontaa niin, että niissä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen tuo-

mat vaatimukset esimerkiksi rakennuksen ulkovaipalle ja kunnossapi-

dolle. Constin tarjoamien energiatehokkuutta parantavien korjausten

ja energiatehokkuuspalveluiden (esim. rakennuskohtaisesti optimoidut

lämmitysratkaisut) käyttöönotossa ratkaisevaa on niiden tuottamat

hyödyt asiakkaalle ja asiakkaiden halukkuus investoida kestäviin rat

kaisuihin. Asiakkaiden päätöksenteossa korostuu Constin näkemyk-

sen mukaan vahvasti kustannustehokkuus. Kierrätyksen lisääminen

ja rakennusosien uudelleenkäyttö ovat rakentamisessa alan yhteisiä

haasteita.

Liiketoiminnan resilienssi

Vuonna 2025 Constin ilmastoskenaario- ja resilienssianalyysi päivitet-

tiin TCFD

-suosituksen mukaisesti. Tämä toteutettiin huomioimalla

kaksi erilaista ilmastoskenaarioanalyysiä, joiden pohjana oli IPCC

SSP1-2.6- ja SSP5-8.5 -skenaariot. SSP1-2.6 -skenaariossa maapallon

lämpötilan nousu jää alle kahden asteen ja SSP5-8.5 -skenaariossa

lämpö tila nousee yli neljällä asteella vuoteen 2100 mennessä.

Constin resilienssianalyysin aikana arvioitiin, kuinka hyvin Consti

kykenee selviytymään ja sopeutumaan erilaisissa kriiseissä ja häiriöissä,

joita eri ilmastoskenaarioiden aiheuttamat muutokset voivat aiheuttaa.

Resilienssianalyysi auttoi tunnistamaan liiketoimintaan liittyviä

heikkouksia ja vahvuuksia sekä arvioimaan mahdollisia sopeutumis-

toimia niin liiketoiminnan kehittämisessä kuin työmaatoiminnoissa.

Ilmastoskenaario- ja resilienssianalyysit syventävät vuoden 2025 kak-

sinkertaisen olennaisuusanalyysin arviointia, jossa ilmastonmuutoksen

tuomia vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä tarkasteltiin aikaväleillä 1

vuosi, alle 5 vuotta ja yli 5 vuotta.

E1 Ilmastonmuutoksen hillintä, riskit

ja mahdollisuudet

-taulukko löytyy kohdasta 2.2.2.

Consti on tunnistanut ilmastoon liittyvistä riskeistä olennai-

siksi erityisesti akuutit ilmastoriskit sekä sääntelyyn liittyvät asiat.

Rakentamislaki, EU-taksonomia sekä rakennusten energiatehokkuus-

direktiivi edellyttävät entistä monipuolisempaa osaamista erityisesti

suunnittelijoilta. Riskinä Constille voi olla hankkeiden aikataulujen

venyminen puutteellisen suunnitteluosaamisen takia. Myös taksono-

miaraportointiin liittyvät hankkeiden toimenpide- ja seurantaprosessit

saattavat lisääntyessään kasvattaa aikataulupainetta ja kustannuksia.

Sääntely edellyttää lainsäädännön seuraamista, tarvittavien muutos

toimien toimeenpanoa ja palveluiden mahdollista mukauttamista sekä

Constin omassa toiminnassa että sen arvoketjussa. Siirtymäriskit ja

fyysiset riskit on kuvattu kohdassa 2.2.2.

Ilmastonmuutokseen liittyvät akuutit riskit saattavat heikentää tuot-

tavuutta esimerkiksi kuljetusvaikeuksien ja globaalien toimitusketjujen

ongelmien seurauksena. Työmaiden tarve suojautua sään ääri-ilmiöiltä

lisääntyy, ja rankkasade- ja hulevesitulvat saattavat viivästyttää töitä

kaupunki- ja taajama-alueilla. Pitkät lämpöaaltojaksot edellyttävät työn

uudelleen aikatauluttamista ja henkilöstön työskentelyolosuhteista

huolehtimista.

Consti näkee mahdollisuutena uusien, vähäpäästöisten tuotteiden

ja palveluiden kehittämisen. Tämä saattaa vahvistaa Constin kilpai-

luasemaa sekä kyvykkyyttä vastata muuttuvaan asiakastarpeeseen.

Merkittäviä mahdollisuuksia linkittyy myös resurssitehokkuuteen.

Constin toiminnan energiatehokkuus ja vähäpäästöisten energialäh-

teiden käyttö, jätteiden asianmukainen kierrätys ja tehokkaat tuotan-

toprosessit, kuten esivalmisteiden käyttö, saattavat vähentää kustan-

nuksia. Resurssitehokkuus voi tuoda Constille merkittävää maine-etua.

1.2.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista (GOV-4)

Constin liiketoiminta perustuu hajautettuun organisaatiorakentee-

seen ja toimintamalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että Constin toimialoilla

ja tulosyksiköillä on merkittävät päätöksentekovaltuudet ja itsenäiset

toimivaltuudet harjoittaa liiketoimintaa. Vastuu riskienhallinnasta on

konsernitasolla, jossa asetetaan selkeät toiminnalliset raamit ja vaa-

timukset sekä määritellään prosessit ja tavoitteet linjaorganisaatiolle

vaatimusten toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista ja noudatta-

mista seurataan säännöllisesti. Linjaorganisaation raportointi on avoin

ja läpinäkyvä yksittäisistä projekteista konsernitasolle asti.

Vuonna 2025 täsmennettiin seuraavat due diligence -prosessien

soveltamisohjeet: ympäristö, henkilöstöhallinto sekä hyvä hallinto-

tapa. Kuvaukset ovat kaikkien constilaisten hyödynnettävissä intrassa.

Ohjeissa määritellään toimintamallit ja käytännöt kestävän liiketoi-

minnan periaatteiden toteuttamiseksi. Ohjeet tulee huomioitavaksi

tehtäessä päätöksiä eri organisaation tasoilla, ja ne ovat osa Constin

riskienhallinta- ja due diligence -prosesseja.

30 31

Kuvaus Constin due diligence -prosessista

Hallitus

Toimitusjohtaja ja

konsernin johto

Toimialan

johtoTukifunktiot

Tuotantolinja-

johtoTyömaaSidosryhmät

Ilmoitus

mahdollisista

kestävyysriskeistä

Tunnistaminen,

arviointi ja

priorisointi

Koko

organisaatio

Raportointi-

prosessit

ja palaveri-

käytännöt

Havainnoista

ilmoittaminen

konsernin

johdolle

Tunnistettujen

riskien

merkittävyyden

ja vaikutusten

arviointi

Konsernin

ja toimialojen

johto

Konsernin

johdon

päätös riskien

priorisoinnista

tiedossa

olevien

vaikutusten

perusteella

Pysäyttäminen,

ehkäiseminen

ja lievittäminen

Konsernin

johdon päätös

toimenpiteistä

Seuranta

Konsernin

johto seuraa

toimenpiteiden

vaikutuksia

riskeihin

Tiedottaminen

Päätösten

täytäntöönpano

organisaatiossa

Raportointi

hallitukselle

liiketoiminnan

kannalta

merkittävistä

riskeistä

Päätökset

(tarvittaessa)

Päätös

liiketoiminnan

kannalta merkittä-

vistä riskeistä

tiedottamisesta

Tunnistaminen, arviointi ja priorisointi Pysäyttäminen, ehkäiseminen, lievittäminen Seuranta Tiedottaminen

Kestävyysriskien hallinta konsernitasolla (väärinkäytökset; syrjintä, harmaa talous, korruptio ja lahjonta, työturvallisuus ym.)

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Constin due diligence -prosessi sisältää

seuraavat elementit

Tunnistaminen, arviointi ja priorisointi: Constin liiketoimin-

nan sisäisistä ja ulkoisista toiminnoista pyritään tunnistamaan todennä-

köisimmät ja merkityksellisimmät kestävyysriskit kaikilla liiketoimin-

ta-alueilla, myös alihankinta- ja toimitusketjussa. Kartoituksen perus-

teella priorisoidaan merkityksellisimmät riskialueet jatkoarviointia

varten. Koska Consti toimii vain kotimaisessa rakennusmarkkinassa,

arvioinnit kohdistetaan pääasiassa rakennusalalla yleisesti tunnistet

tuihin riskeihin, joiden edellyttämät toimenpiteet priorisoidaan niiden

tunnistettujen ja tiedossa olevien vaikutusten perusteella.

Pysäyttäminen, ehkäiseminen ja lievittäminen:

Priorisointien pohjalta laaditaan suunnitelmat, joiden avulla pyritään

ehkäisemään tai lieventämään sellaisia vastuulliseen liiketoimintaan

liittyviä todellisia tai mahdollisia haittavaikutuksia, jotka ovat suoraan

yhteydessä yrityksen tai liiketoimintakumppanin toimintaan, tuottei-

siin tai palveluihin.

Keskeisiä reagointitapoja liiketoimintasuhteisiin liittyviin riskei-

hin voivat tilanteen mukaan olla liiketoimintasuhteen jatkaminen ris-

kien lieventämispyrkimyksien ajan, liiketoimintasuhteen väliaikainen

keskeyttäminen riskien lieventämisen ajaksi tai liiketoimintasuhteen

päättäminen. Liiketoimintasuhde päätetään joko haittavaikutusten

vakavuuden vuoksi tai epäonnistuneiden lieventämisyrityksien jälkeen,

jos yritys arvioi lieventämisen mahdottomaksi. Päätöksessä otetaan

huomioon suoritetut toimenpiteet riskien poistamiseksi.

Seuranta: Consti seuraa järjestelmällisesti huolellisuustoimenpi-

teidensä toteutumista ja vaikuttavuutta. Näiden toimenpiteiden tavoit-

teena on tunnistaa, ehkäistä ja vähentää ihmisiin ja ympäristöön koh-

distuvia haittavaikutuksia sekä korjata liikesuhteisiin liittyviä ongelmia.

Seuranta tukee toimenpiteiden ja koko prosessin jatkuvaa kehittämistä.

Tiedottaminen ja läpinäkyvyys: Huolellisuuden prosesseista

sekä todellisten tai potentiaalisten haittavaikutuksien tunnistamiseksi

ja käsittelemiseksi suoritetuista toimenpiteistä viestitään tilanteen edel-

lyttämällä tavalla.

1.3 Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Tärkeimmät sidosryhmät Constille ovat asiakkaat (taloyhtiöt, julkisen

sektorin rakennuttajat, kiinteistösijoittajat ja muut yritykset), rakennut-

tajakonsultit, suunnittelijat, isännöitsijät, aliurakoitsijat, tavarantoimit-

tajat, rahoittajat, omistajat sekä nykyiset ja potentiaaliset työntekijät

mukaan lukien rakennusalan opiskelijat.

Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on ensisijaisesti kartoittaa

asiak kaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeita ja lujittaa yhteistyötä

yhteistyökumppaneiden ja pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa sekä

tehdä tunnetuksi Constin tarjontaa, osaamista ja alan uusia ratkaisuja.

Keskeiset

sidosryhmät

Sidosryhmille

tärkeät teemat

Keinot ja

toimenpiteet

Vaikutus toimintaan, liiketoiminta-

malliin ja strategiaan

Constin

omistajat

Henkilöstön osaamisesta

huolehtiminen. Harmaan talouden

torjunta.

Hallitustyöskentely, yhtiökokoukset,

tapaamiset sijoittajien ja heidän edustajiensa

kanssa, Uudistajat-sidosryhmälehti,

uutiskirjeet, vuosikertomukset ja

talouskatsaukset, www-sivut.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

ja johtaminen sekä työturvallisuuden

ja työhyvinvoinnin jatkuva

edistäminen ovat osa strategiaa.

Alan

opiskelijat

Kestävyysasiat yleisesti. Oppilaitosyhteistyö kuten työmaavierailut,

harjoittelupaikat, opinnäytetyöt,

vierailijaluennot, messut ja

rekrytointitapahtumat, www-sivut,

sosiaalisen median kanavat.

Oppilaitosyhteistyön lisääminen.

Julkisen

sektorin

toimijat

Ympäristön pilaantumisen

ehkäiseminen ja resurssitehokkuus.

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan

vastuulliset toimintaperiaatteet.

Koulutus. Yhdenvertainen kohtelu.

Terveys ja työturvallisuus.

Säännölliset asiakaskontaktit,

asiakastilaisuudet, alan seminaarit ja

messut, Uudistajat-sidosryhmälehti ja

uutiskirje, asiakastyytyväisyyskyselyt,

www-sivut, sosiaalisen median kanavat.

Lisääntyneet kestävyysvaatimukset

tarjouspyynnöissä ohjaavat Constia

entistä vastuullisempaan toimintaan,

esim. työturvallisuusasioissa sekä

jätteiden käsittelyssä.

Yhteistyö-

kumppanit

Ympäristön pilaantumisen

ehkäiseminen. Resurssitehokkuus.

Terveys ja turvallisuus. Yrityskulttuuri

ja liiketoiminnanvastuulliset

toimintaperiaatteet. Osaaminen.

Yhdenvertainen kohtelu.

Alan seminaarit ja messut, Uudistajat-

sidosryhmälehti ja uutiskirje, www-sivut,

sosiaalisen median kanavat.

Hankintatoimen kehittäminen

osana tehokkuuden parantamista.

Arvoketjun osaamisen tukeminen.

Kiinteistö-

sijoittajat

Ympäristön pilaantumisen

ehkäiseminen. Hyvä hallintotapa

kuten harmaan talouden torjunta ja

suhteet toimitusketjuun. Turvallisuus

laajasti.

Säännölliset asiakaskontaktit,

asiakastilaisuudet, alan seminaarit ja

messut, Uudistajat-sidosryhmälehti ja

uutiskirje, asiakastyytyväisyyskyselyt,

www-sivut, sosiaalisen median kanavat.

Turvallisuuden edistäminen

osana strategiaa. Harmaan

talouden torjunta keskeinen osa

hankintatoimea.

Taloyhtiöden

edustajat

Kestävyysasiat yleisesti. Säännölliset asiakaskontaktit,

aktiivinen viestintä ennen hankkeen

aloittamista/hankkeen aikana/

tarvittaessa hankkeen päättymisen

jälkeen sekä asiakastyytyväisyyskyselyt,

asiakastilaisuudet, alan seminaarit ja

messut, Uudistajat-sidosryhmälehti ja

uutiskirje, www-sivut, sosiaalisen

median kanavat.

Kestävien ratkaisuiden ja

vaihtoehtojen tuominen esiin

palvelutarjonnassa.

Rahoittajat Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan

vastuulliset toimintaperiaatteet.

Päästöjen vähentäminen. Ympäristön

pilaantumisen ehkäiseminen.

Resurssitehokkuus.

Tilinpäätös, osavuosikatsaukset,

pörssitiedotteet, www-sivut, sosiaalisen

median kanavat.

Päästöjen vähentäminen

osana strategiaa. Päästöjen

vähentäminen osana strategiaa

siirtymäsuunnitelman mukaisesti.

RALA-sertifioinnit ohjaavat

toimintaa.

Constin

henkilöstö

Kestävyysasiat yleisesti. Vain veteen,

biologiseen monimuotoisuuteen sekä

kasvihuonekaasuihin liittyvät teemat

vähemmän merkityksellisiä.

Jatkuva viestintä esihenkilöiden ja sisäisen

viestintäkanavan kautta, henkilöstöinfot,

henkilöstötutkimukset, kehityskeskustelut,

henkilöstötilaisuudet, koulutukset,

työsuojelutoiminta.

Henkilöstön osaamisen

kehittäminen ja johtaminen sekä

työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

jatkuva edistäminen osana

strategiaa. Kestävyysnäkökulmat

toimintaohjeissa ja koulutuksessa.

Sidosryhmien näkemykset ja vaikutukset liiketoimintaan

Oppilaitosyhteistyöllä tehdään Constia tunnetuksi työnantajana ja

lisätään tietoa korjausrakentamisesta toimialana. Työyhteisöviestinnän

tavoitteena on päivittäisen työhön kuuluvan viestinnän lisäksi tun-

nistaa mm. henkilöstölle tärkeät työhyvinvointiin vaikuttavat asiat ja

tarjota henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työyhteisön jatkuvaan

kehittämiseen.

Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua erityisesti

asiakas tapaamisissa, yhteistoimintahankkeissa, alan seminaareissa, mes-

suilla ja muissa tapahtumissa, oppilaitosvierailuilla ja opiskelijatapahtu-

missa sekä erilaisten kirjallisten kyselyiden kuten henkilöstötutkimusten

32 33

Rakennusteollisuus. (2023). Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysi.

Loppuraportti. https://www.epressi.com/media/userfiles/151418/1709905156/rakennusteollisuuden-vastuullisuuden-olennaisuusanalyysi-loppuraportti.pdf

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

ja hankkeiden lopuksi tehtävien asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla.

Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin vuonna 2025 kyselyillä ja haas-

tatteluilla, joissa asiakkaat, yhteistyökumppanit sekä toimittajat antoivat

näkemyksensä Constin suoriutumisesta vastuullisuusasioissa. Constin

merkittäville toimittajille suunnatussa kyselyssä taas toimittajat antoivat

näkemyksensä omasta vastuullisuussuoriutumisestaan.

Yhteistyökumppanit ja asiakkaat pitivät merkittävinä tai erittäin

merkittävinä seuraavia kestävyystekijöitä Constin toiminnassa: ympä-

ristön pilaantumisen ehkäiseminen, resurssitehokkuus, terveys ja tur-

vallisuus, osaaminen, yrityskulttuuri ja liiketoiminnan vastuulliset toi-

mintaperiaatteet sekä yhdenvertainen kohtelu. Rahoittajille merkit-

täviä tai erittäin merkittäviä kestävyystekijöitä Constin toiminnassa

olivat päästöjen vähentäminen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemi-

nen ja resurssitehokkuus, yrityskulttuuri ja liiketoiminnan vastuulliset

toimintaperiaatteet.

Kyselyt osoittivat, että Constin merkittävät toimittajat suoriutuvat

vastuullisuusvelvoitteistaan hyvin. Vastuullisuusasiat on tunnistettu niin

toimittajayritysten sisällä kuin heidän asiakkaidensa tarpeissakin. Muun

muassa jätteiden kierrätykseen ja päästöjen vähentämiseen panostetaan.

Tapaturmataajuutta seurataan ja henkilöstön osaamiseen panostetaan.

Biologisen monimuotoisuuden edistäminen nähdään kuitenkin vielä

tulevaisuuden toimena.

Viranomaisten näkemyksiä Constin toiminnan kestävyystekijöistä ei

ole erikseen selvitetty, koska viranomaiset edistävät kestävää kehitystä

lainsäädännön kautta. Constia sitoo sen omaan toimintaan kohdistuva

sääntely, jonka kehitystä se myös omassa toiminnassaan seuraa.

Esimerkkejä sidosryhmien näkemysten huomioon ottamisesta

Constissa on kierrätysosaamisen lisääminen muun muassa sisäisellä

koulutuksella, jätteiden seurannan tehostaminen sekä hankintatoimen

kehittäminen. Työturvallisuutta on pyritty parantamaan muun muassa

turvallisuusjohtamisen keinoin.

Sidosryhmäkyselyiden tuloksista raportoidaan hallitukselle.

Sidosryhmät eivät ole osallistuneet suoraan Constin kestävyystavoit-

teiden määrittelyyn.

Taulukossa

Sidosryhmien näkemykset ja vaikutukset liiketoi-

mintaan

on yhteenveto Constin keskeisimmistä sidosryhmistä ja

siitä, miten niille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja

liiketoimintamallissa.

1.4 Kestävyyden olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

1.4.1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

(IRO-1)

Constin riskienhallinnan keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestel-

mällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön

hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsit-

telemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi ja

hallinnaksi niin, että yhtiö saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoit-

teensa. Kestävyysriskien hallinta on osa konsernin johtamis-, seuranta-

ja raportointijärjestelmiä.

Constin due diligence -prosessi on osa mainittuja järjestelmiä ja se

on kuvattu kohdassa 1.2.4. Prosessissa tunnistetaan, arvioidaan, prio-

risoidaan ja seurataan Constin mahdollisia ja todellisia vaikutuksia lii-

ketoimintansa vaikutuspiirissä, ja se perustuu jatkuvaan vuorovaiku-

tukseen asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Vuorovaikutustapoja ovat muun muassa tarjoustoiminta, sidosryhmä-

kyselyt, henkilöstökyselyt ja asiakastilaisuudet.

Osana prosessia tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja seura-

taan sellaisia riskejä ja mahdollisuuksia, joilla on tai voi olla taloudel-

lisia vaikutuksia.

Yllä kuvatussa prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2025

aikana.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistami-

sessa ja arvioinnissa on keskeistä tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja

mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä strategian toteuttamiselle ja

lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle, sekä tun-

nistaa ja arvioida yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

kattaa yhtiön omat ja arvoketjun toiminnot, joista keskeisiä ovat mate-

riaalien valmistajat (teolliset valmistajat), toimittajat ja kumppanit (ali-

urakoitsijat) sekä asiakkaat että kuluttajat. Arvoketju ja siihen liittyvät

rajaukset on kuvattu kohdissa 1.1.1 ja 1.2.3.

Taloudelliset ja operatiiviset riskit sekä tehdyt toimenpiteet rapor-

toidaan johtoryhmälle säännöllisesti. Strategisia ja kestävyysriskejä

käsitellään vuosittain strategisten hankkeiden läpikäynnin yhteydessä.

Tulokset käsitellään hallituksessa, konsernin johtoryhmässä ja toimi-

alojen johtoryhmissä.

Tuotantoon kohdistuvien riskien arvioinnin tavoitteena on varmis-

taa häiriötön ja jatkuva tuotanto kaikissa olosuhteissa. Tuotantoa koske-

vien ympäristöriskien arviointia ohjaavat RALA-ympäristösertifikaatin

mukaiset hallintajärjestelmät, ja havaitut keskeiset riskit sisällytetään

yhtiötason riskienhallintaprosessiin. Työmaiden ympäristövaikutuksia

arvioidaan hankekohtaisilla riskiarvioinneilla.

Vastaavasti tuotannon työturvallisuusriskien arviointia ohjaavat

RALA-turvallisuussertifikaatin edellyttämät hallintajärjestelmät.

Constin kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä.

Consti pyrkii edelleen kehittämään kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysiä mm. vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien riippuvuuksien

tunnistamisen osalta.

Vuonna 2025 Consti järjesti kaksi erillistä työpajaa liittyen kaksin-

kertaiseen olennaisuusanalyysiin. Molempiin työpajoihin osallistuivat

toimitusjohtajan lisäksi laaja-alaisesti niin liiketoiminnan kuin tukitoi-

mintojenkin edustajat (yhteensä 9 henkilöä).

Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin vaikutusolennaisuuteen

(impact materiality) liittyvät aiheet. Työpajassa kerrattiin vuoden 2024

vaikutusolennaisuuden sisältö, analysoitiin vuoden 2025 tilanne ja teh-

tiin tarvittavat muutokset analyysissä kuvattuihin kestävyystekijöiden

vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niiden todennäköisyyk-

siin. Vaikutuksia arvioitiin mittakaavan, laaja-alaisuuden ja vaikutuksen

korjattavuuden perusteella.

Toisessa työpajassa tarkasteltiin taloudellista olennaisuutta (financial

materiality). Työpajassa kerrattiin vuoden 2024 taloudellisen olennai-

suuden sisältö, analysoitiin vuoden 2025 tilanne ja tehtiin tarvittavat

muutokset analyysissä kuvattuihin kestävyystekijöiden vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Tehdyn analyysin perusteella Constin olennaisiin kestävyystekijöi-

hin ei tehty muutoksia pois lukien kestävyystekijä

G1 Väärinkäytösten

paljastajien suojelu.

Kyseessä oleva kestävyystekijä on analyysin mukaan

Constille edelleen tärkeä, mutta se ei nouse olennaisten kestävyysteki-

jöiden joukkoon vuonna 2025.

Työpajojen jälkeen Constin hallitus hyväksyi kokouksessaan

17.7.2025 yhtiön vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin.

Vuonna 2025 tehtyjen sidosryhmäkyselyiden tulokset tuki-

vat Constin kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin johtopäätöksiä.

Sidosryhmät pitivät lisäksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä

tärkeänä asiana. Constin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa sitä

ei kuitenkaan arvioitu olennaiseksi kestävyystekijäksi standardin tar-

koittamassa merkityksessä.

Seuraava kaksinkertainen olennaisuusanalyysi arvioidaan tehtävän

vuoden 2026 aikana.

1.4.2 Kestävyyden olennaiset aiheet

ja IRO-1 -kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

Constin toiminnalleen tunnistamat olennaiset kestävyystekijät ovat

E1 Ilmastonmuutos

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

S1 Oma työvoima

S2 Arvoketjun työntekijät

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tärkeimmiksi kestävyystekijöiksi vaikutusolennaisuuden osalta

tunnistettiin ilmastonmuutoksen osalta kasvihuonekaasupäästöt ja

energiankulutus. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta olennai

siksi kestävyystekijöiksi tunnistettiin purku-, pakkaus- ja ylijäämäjäte.

Tärkeimmiksi kestävyystekijöiksi oman työvoiman osalta tunnistettiin

henkilöstön koulutus ja taitojen kehittäminen sekä terveys ja työtur-

vallisuus. Arvoketjun työntekijöiden osalta kestävyystekijöistä tärkein

on terveys ja työturvallisuus. Liiketoiminnan harjoittamisessa merkit-

tävin vaikutus on korruption ja lahjonnan ehkäisemisellä ja havaitse-

misella, yrityskulttuurilla ja liiketoiminnan harjoittamista koskevilla

toimintaperiaatteilla sekä suhteilla arvoketjun tavaroiden ja palvelui-

den toimittajiin.

Taloudellisilta vaikutuksiltaan olennaisimmat kestävyystekijät on

esitetty taulukossa

Constin olennaiset kestävyystekijät.

Seuraavaksi esitettyjen kestävyystekijöiden vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu koh-

dassa 1.4.1.

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on merkittävä kestävyystekijä rakennusteollisuudelle.

Rakennusteollisuus on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen läh-

teistä, ja ilmastonmuutoksen torjunta vaatii merkittäviä muutoksia

alan käytännöissä ja käytettävissä materiaaleissa. Rakennusteollisuuden

vastuullisuuden olennaisuusanalyysin

mukaan keskeisiä teemoja ovat

ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, jotka pitävät sisällään

luonnonvarojen, energian ja materiaalien kestävän käytön sekä pitkä-

ikäisten rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelun. Lisäksi vähähiili-

syys ja energiatehokkuus ovat tärkeitä rakennusalan toimintaa ohjaavia

tavoitteita.

Rakennuksen ympäristöjalanjälki muodostuu raaka-aineiden val-

mistuksesta, logistiikasta, itse rakentamisesta sekä lopulta rakennusten

käytöstä. Korjausrakentajana Consti tasapainottaa rakentamisen hiili-

jalanjälkeä vähentämällä päästöjä korjaamisen seurauksena. Vanhojen

rakennusten kunnostaminen tarkoittaa, että uusien rakentamiseen

tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja energiaa. Ilmastonmuutos on

Constille olennainen kestävyystekijä.

Consti on käsitellyt kestävyyteen liittyviä olennaisia teemoja sidos-

ryhmäkyselyin. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen suoria kuu-

lemisia ei ole toteutettu erillisinä prosesseina, jotka liittyvät kestävyys-

tekijöiden

E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

sekä

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

kaksinkertaiseen

olennaisuusarviointiin.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysissä on

rakennusalan keskeisiksi ja olennaisiksi kestävyystekijöiksi todettu

muun muassa resurssien käyttö ja materiaalitehokkuus, elinkaarivas-

tuullisuus ja uudistava rakentaminen. Nämä rakennusteollisuuden

olennaisuusanalyysissä tunnistetut kestävyystekijät koskevat Constia

Suomen suurimpana korjausrakentajana. Consti on tunnistanut stan-

dardista E5 olennaiseksi kestävyystekijäksi jätteiden kierrätyksen.

S1-S2 Oma työvoima ja arvoketjun työntekijät

Rakennusala on työvoimaintensiivinen toimiala, ja myös Consti on

tunnistanut standardit S1 ja S2 olennaisiksi kestävyystekijöiksi.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Kestävällä yrityskulttuurilla ja sen vahvistamisella on olennainen mer-

kitys Constin toiminnassa. Consti on tämän perusteella katsonut, että

standardissa

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

esitetyt tiedonanto-

vaatimukset ovat olennaisia Constin liiketoiminnalle.

E2 Pilaantuminen

Consti on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen pilaantumiseen liit-

tyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

omissa toiminnoissaan yleisesti sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä.

Arviointi perustuu kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin, jossa tar-

kastellaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia

että liiketoiminnan kannalta merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Consti on tunnistanut riskin maaperän pilaantumisesta sekä

omien työmaatoimintojensa että arvoketjun toiminnan seurauksena.

Yrityksen liiketoiminta keskittyy pääosin rakennetussa ympäristössä

tapahtuvaan olemassa olevien rakennusten korjaamiseen. Toiminnasta

voi aiheutua myös tärinää, lämpöä tai melua ympäristöön, mikä voi

johtaa haitallisiin vaikutuksiin ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Constin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessissa

E2 Pilaantuminen

on tärkeä, mutta ei nouse stan-

dardin määrittelemällä tavalla olennaisten kestävyystekijöiden jouk-

koon vuonna 2025.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Consti on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja mer-

ten luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet. Arviointi perustuu kaksinkertaiseen olennai-

suusanalyysiin, jossa tarkastellaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan

kohdistuvia vaikutuksia että liiketoiminnan kannalta merkittäviä ris-

kejä ja mahdollisuuksia.

Constin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessissa

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

ei täyttänyt

tässä arvioinnissa Constin olennaisuuden raja-arvoja, eikä siksi kuulu

tämän raportin piiriin.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Consti on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen biologiseen moni-

muotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointi perustuu kaksinker-

taiseen olennaisuusanalyysiin, jossa tarkastellaan sekä ympäristöön ja

yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia että liiketoiminnan kannalta

merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Consti ei ole toistaiseksi tunnistanut todellisia ja mahdollisia biolo-

giseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia

omissa toimipaikoissaan ja arvoketjunsa eri vaiheissa, eikä arvioinut

riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä

sekä ekosysteemipalveluista omissa toimipaikoissaan ja arvoketjunsa

eri vaiheissa eikä ole sisällyttänyt arviointiin ekosysteemipalveluja.

Consti ei ole toistaiseksi käyttänyt ekosysteemejä koskevaa skenaa-

rioanalyysiä apuna olennaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistami-

sessa ja arvioimisessa.

Constin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessissa

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

ei täyttänyt tässä arvioinnissa Constin olennaisuuden raja-arvoja, eikä

siksi kuulu tämän raportin piiriin.

34 35

Arvo määritetään seuraavasti: Vaihe 1: kerrotaan kutakin kestävyystekijää koskeva arvioitava vaikutus, riski tai mahdollisuus arvioidulla

todennäköisyydellä 1 vuoden, alle 5 vuoden sekä yli 5 vuoden ajanjaksoille. Vaihe 2: valitaan maksimi vaiheessa 1 lasketuista arvoista.

Constin olennaiset kestävyystekijät

Aihe

ESRS-

standardi Osa-aihe Kestävyystekijät

Vaikutuksiltaan

olennainen

Taloudellisesti

olennainen

Sekä vaikutuksiltaan

että taloudellisesti

olennainen

Ilmastonmuutos ESRS E-1 E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-,

scope 2- ja scope 3 -päästöt

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 E1-5 Energiankulutus •

Oma työvoima ESRS S-1 S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen

•

Oma työvoima ESRS S-1 S1-14 Terveys ja työturvallisuus

•

Arvoketjun

työntekijät

ESRS S-2 Terveys ja työturvallisuus

•

Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS G-1 G1-3 Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

•

Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS G-1 G1-2 Suhteet toimittajiin

•

Resurssien

käyttö ja

kiertotalous

ESRS E-5 E5-5 Purkujäte, pakkausjäte,

ylijäämäjäte

•

Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS G-1 G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan

harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Myrsky (myös lumimyrskyt,

pöly- ja hiekkamyrskyt)

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Voimakas sade (vesisade, raekuurot,

lumi- tai jäätävä sade)

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Tulva (rannikko-, joki-,

hulevesi- ja pohjavesitulva)

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Lämpökuormitus

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Lämpötilan vaihtelut

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Tuuliolojen muutokset

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Sadeolojen ja -tyyppien muutokset

(vesisade, raekuurot, lumi-

tai jäätävä sade)

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Sademäärien tai

hydrologinen vaihtelu

•

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Lämpöaalto •

Liiketoiminnan

harjoittaminen ESRS G-1 G1-4

Vahvistetut korruptio-

tai lahjontatapaukset

•

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Constin liiketoiminta ei kohdistu vaikutuksen kohteena oleviin yhtei-

söihin standardissa kuvatulla tavalla. Consti on tämän perusteella katso-

nut, etteivät standardissa S3 esitetyt tiedonantovaatimukset ole olen-

naisia Constin liiketoiminnan kannalta.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Constin liiketoiminta kohdistuu Suomeen, jossa yritysten toimin-

taa sääntelee ja ohjaa laajalti kuluttajansuoja sekä tuoteturvallisuus- ja

yksilö suojaa koskeva lainsäädäntö, jota myös Consti on toiminnas-

saan velvollinen noudattamaan. Consti on tämän perusteella katsonut,

etteivät standardissa S4 esitetyt tiedonantovaatimukset ole olennaisia

Constin liiketoiminnan kannalta.

Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin päivityksen

yhteydessä kestävyystekijöiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdolli

suuksiin ei tullut oleellisia muutoksia vuoden 2024 arvioinnin tulok-

siin verrattuna.

Kestävyystekijöiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty

omissa erillisissä taulukoissa kutakin aihealuetta E1, E5, S2, S2 ja G1

käsittelevissä kappaleissa.

Vaikutuksen merkittävyyttä arvioitiin asteikolla 1–5, jossa 1=erit-

täin vähäinen vaikutus, 2=vähäinen vaikutus, 3=kohtalainen vaikutus,

4=merkittävä vaikutus ja 5=erittäin merkittävä vaikutus. Riskien toden-

näköisyydet sekä vakavuus ja vaikuttavuus arvioitiin samalla asteikolla.

Jokainen arviointi tehtiin lisäksi aikaväleille 1 vuosi, alle 5 vuotta (kes-

kipitkä aikaväli) sekä yli 5 vuotta (pitkä aikaväli).

Olennaisiksi kestävyystekijöiksi on määritelty ne kestävyystekijät,

jotka saivat korkean luokitusarvon. Vaikutusten olennaisuuden osalta

tämä tarkoittaa arvoa, joka on vähintään 14–16 ja taloudellisen olen-

naisuuden osalta arvoa, joka on vähintään 15–16

1.4.3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

(SBM-3)

Kestävyystekijöillä on Constin liiketoimintaan ja strategiaan sekä

myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Olennaiset mahdollisuudet liit-

tyvät Constin liiketoiminnan kasvattamiseen, koska merkittävä osa

Constin liiketoiminnasta ja osaamisesta liittyy rakennetun ympäristön

elinkaaren pidentämiseen, korjaamiseen vaihtoehtona purkamiselle ja

uudisrakentamiselle, energiatehokkuuden parantamiseen ja rakennus-

ten kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista rasituksista.

Kaikki tämä vähentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä ja kiin-

teistönomistajien kustannuksia. Kestävyysvaatimusten lisääntyminen

vahvistaa Constin mahdollisuuksia tarjota jatkossakin töitä sekä suo-

raan että välillisesti.

Tähän mennessä kestävyysvaatimusten kiristyminen on vaikutta-

nut Constin päivittäiseen toimintaan muun muassa työmaajätteiden

kierrätyksen tehostumisena, kestävyysosaamisen vahvistamisena sekä

seuranta- ja raportointivalmiuksien varmistamisena.

Constin strategisiin tavoitteisiin kohdistuvat keskeiset kestävyys-

riskit liittyvät muun muassa toimitusketjun hallinnan onnistumiseen,

työturvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan sekä ilmastonmuu-

tokseen liittyviin asioihin.

Nämä riskit kohdistuvat erityisesti Constin omaan ja rakentamis-

palveluiden tuottajien toimintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

ja johtuvat liiketoiminnan luonteesta. Merkittävin kehittämiskohde

on arvoketjun kestävyysvaikutusten tunnistaminen ja mittaaminen.

Myös oman henkilöstön koulutuksesta huolehtiminen on edellytys

kestävyysvaatimusten luomien mahdollisuuksien hyödyntämiselle.

Työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja niiden hallintaa kuvataan koh-

dassa 3.1.

S1 Oma työvoima

. Korruptioon ja lahjontaan liittyviä ris-

kejä ja niiden hallintaa kuvataan kohdassa 4.1.

G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen.

Ilmastoriskien hallinnassa Constille on keskeistä vähentää kasvi-

huonekaasupäästöjä ja löytää ratkaisut akuuttien ilmastoriskien, kuten

voimistuvien myrskyjen ja sateiden aiheuttamiin haasteisiin työmailla.

Ilmastoriskit johtuvat ulkoisista tekijöistä ja Consti arvioi ilmastoris-

kien lisääntyvän yli viiden vuoden aikahorisontilla. Riskeihin varau-

tuminen edellyttää uusia taitoja ja näkökulmia urakkasopimuksiin ja

työmaasuunnitteluun. Ympäristöteemoihin liittyviä riskejä ja niiden

hallintaa kuvataan luvuissa

E1 Ilmastonmuutos

E5 Kierrätys.

Kestävyystekijöiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty

omissa erillisissä taulukoissa kutakin aihealuetta E1, E5, S2, S2 ja G1

käsittelevissä kappaleissa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hal-

lintaan liittyvät toimenpiteet on myös kuvattu taulukoissa.

Constin strategiaa ja liiketoimintamallia kuvataan tarkemmin koh-

dassa 1.2.3.

36 37

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2025 Mittari

Toteuma

tai tulos 2025

Toteuma

tai tulos 2024

E-Ympäristö

Oman toiminnan päästöjen (scope 1

ja scope 2) vähentäminen. Consti on

hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä

Oman toiminnan päästöjen

(scope 1 ja scope 2)

vähentäminen vuodesta 2024

Päästöintensiteetti

tCO

eq/liikevaihto M€

5,4 7,8

Scope 3 -päästöjen vähentäminen Scope 3 -päästölaskenta 2025

ja sen tarkentaminen

vuodesta 2024

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

Työmaiden energiankulutuksen

seuranta ja ohjaus vakiinnutettu ja

päästövähennystavoitteet asetettu

Työmaiden päästöjen

vähentäminen vuodesta 2024

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut -

llmastonmuutoksen edellyttämän

osaamisen vahvistaminen erityisesti

energiatehokkuusratkaisuissa,

julkisivukorjaamisessa ja -huollossa ja

piharakentamisessa ja niihin liittyvien

palveluiden tarjoaminen asiakkaille

Energiatehokkuus hankkeita

toteutunut 8 kpl

Toteutunut kpl 7 8

Taksonomian mukaisen liikevaihdon

suhteellisen osuuden lisääminen

%-osuuden nousu %-osuus 0,0 % 14,7 %

Työmaajätteiden kierrätysaste 70 % Työmaajätteiden

kierrätysaste 70 %

Kierrätysaste, % 64 % 70 %

S-Sosiaalinen vastuu

Tarjota omalle henkilöstölle

tasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseen

kannustava työympäristö

Naisten määrän lisääminen eri

henkilöstöryhmissä

Naisten osuus, %

koko henkilöstöstä

12,9 % 12,7 %

Määräaikaiset työsopimukset

< 5 %

Määräaikaisuus, %

koko henkilöstöstä

2 % 2 %

Työhyvinvoinnin edistäminen Työkykyisyyden edistäminen

– tehtäväkohtaiset kirjalliset

ohjeistukset eniten

kuormittaviin tehtäviin

Tuki- ja

liikuntasairauksista

johtuvien poissaolojen

määrän alentaminen,

pv/hlö

2,9 pv/hlö 2,9 pv/hlö

Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen

vähentäminen

Aiempaa vähemmän

sairauspoissaoloja.

Tapaturmataajuus <10

Sairauspoissaolot, %

ja tapaturmataajuus

Sairaus-

poissaolo 4,25 %

Tapaturma-

taajuus 8

Sairaus-

poissaolo 4,1 %

Tapaturma-

taajuus 7

Osaamisen ja johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisen

ohjelman luominen linjan

esihenkilöille, osaamisen

kehittämisen viitekehys

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Sitoutunut ja hyvinvoiva

henkilöstö. Henkilöstön

lähtövaihtuvuus < 10 %

Henkilöstön

lähtövaihtuvuus, %

13,0 % 12,6 %

Tasapainoinen ikäjakauma Ikäjakauma, kaikki

työntekijät

Tasapainoinen Tasapainoinen

Tarjota kumppaneiden henkilöstölle

tasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseen

kannustava työympäristö

Ihmisoikeuksia koskevien

prosessien kartoitus ja

kuvaaminen

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2025 Mittari

Toteuma

tai tulos 2025

Toteuma

tai tulos 2024

G-Vastuullisuuden hallinnointi

Kumppaniyhteistyön kehittäminen

kestävyyden, laadun, palvelun ja

tehokkuuden parantamiseksi

Toimittajien ESG-vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

(kumppanuusohjelma)

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Ei toteutunut

Arvoketjun tärkeimpien

toimijoiden määrittely

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

100 % alihankkijoista sitoutunut

Constin eettisiin ohjeisiin

Eettisiin ohjeisiin

sitoutuneiden

toimittajien osuus, %

Toteuma-arvio

90 %

Toteutuma-arvio

90 %

Ei eettisen ohjeistuksen

vastaisia tapahtumia

Eettisen ohjeistuksen

vastaiset tapahtumat,

kpl

0 0

Vähentää harmaata taloutta rakennusalalla

yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa

Vahvistetut korruptio- tai

lahjontatapaukset omassa

toiminnassa 0 kpl

Korruptio- tai

lahjontatapaukset, kpl

0 0

Vähentää harmaan talouden riskejä

omassa toiminnassa

Toimittajien ESG-vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

(kumppanuusohjelma)

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Ei toteutunut

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

1.4.4 Kestävyystavoitteet ja mittarit

(MDR-T, MDR-M)

Kestävyystavoitteet ja mittarit perustuvat Constin strategiaan.

Mittausperusteiden ja taustaoletusten valmistelua koordinoi Constin

yritysvastuun ohjausryhmä, ja ne on hyväksynyt konsernin johtoryhmä.

Olennaiseksi tunnistettujen kestävyysaiheiden mittarit ja niiden rajoi-

tukset kuvataan tämän raportin kyseistä kestävyysaihetta käsittelevässä

osiossa.

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet 2024–2027

38 39

2.1 EU-taksonomia

2.1.1 Yleistä

EU-taksonomia on Euroopan unionin luokitusjärjestelmä ympäris

tön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Euroopan unio-

nin taksonomia-asetus (2020/852) tuli voimaan heinäkuussa 2020.

Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa yritysten kestävyysraportointia ja

ohjata sijoituksia kestäviin toimintoihin.

Luokitusjärjestelmä sisältää kuusi ympäristötavoitetta: 1) ilmaston-

muutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesi

varojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirty-

minen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja

vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen.

Constin on raportoitava, mikä osuus sen liikevaihdosta, pääomame-

noista ja toimintamenoista on taksonomiaan eli luokitusjärjestelmään

sisältyviä toimintoja (taksonomiakelpoisuus) ja missä määrin sen talou-

delliset toiminnot ovat luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti

ympäristön kannalta kestäviä (taksonomian mukaisuus).

Jotta taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmän mukaista, on

taloudellisen toiminnan kuuluttava luokitusjärjestelmässä listattuihin

toimintoihin ja sen on täytettävä kullekin ympäristötavoitteelle mää-

ritellyt toimialakohtaiset vaatimukset. Lisäksi Euroopan komissio on

määritellyt toimialakohtaiset arviointikriteerit sille, aiheuttaako kysei-

nen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa muille ympäristötavoit-

teille. Ollakseen luokitusjärjestelmän mukaista toiminta ei saa aiheuttaa

merkittävää haittaa luokituksen muille ympäristötavoitteille (DNSH-

periaate, do no significant harm). Lisäksi toiminnan tulee noudattaa

muun muassa YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisiä työ- ja ihmisoikeus-

periaatteita (ns. sosiaaliset vähimmäissuojatoimet).

Komission delegoitu asetus (EU) 2026/73 antaa mahdollisuuden

soveltaa tilikauden 2025 kestävyysraportoinnissa aiempaa myös vuo-

den 2024 kestävyysraportoinnissa sovellettua EU-taksonomiasääntelyä

(kattaen komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139), täydentävä

delegoitu ilmastoasetus (komission delegoitu asetus (EU) 2022/1214),

delegoitu ympäristöasetus (komission delegoitu asetus (EU)

2023/2486) ja delegoitu ilmastoasetuksen muutokset (komission

delegoitu asetus (EU) 2023/2485). Tilikauden 2025 taksonomiara-

portoinnissa on käytetty tätä mahdollisuutta.

2.1.2 Taksonomian raportointi

Tilikaudella 2025 Constin on raportoitava sekä toimintansa takso-

nomiakelpoisuus (taxonomy eligibility) että taksonomian mukaisuus

(taxonomy alignment) suhteessa kaikkiin kuuteen ympäristötavoittee-

seen. Toiminnasta raportoidaan osuus liikevaihdosta, pääomamenoista

ja toimintakuluista. Consti on arvioinut toimintansa taksonomiakel-

poisuuden ja taksonomian mukaisuuden EU:n taksonomia-asetusten

ilmastoa ja ympäristöä koskevien delegoitujen säädösten

ja Euroopan

komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Lisäksi

Consti on ottanut huomioon muun muassa Green Building Council

Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n rakennusalalle julkistamat

tulkintaohjeet.

Taksonomiakelpoisuus (taxonomy eligibility)

Taksonomiakelpoisuuden osoittamiseksi Constin taloudellisten toi-

mintojen on vastattava taksonomiassa listattuja toimintoja, jotka edis-

tävät ainakin yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta.

Vertailemalla EU-taksonomiassa listattuja taksonomiakelpois-

ten toimintojen kuvauksia ja niiden määrittelyjä Constin tilikau-

den aikana suorittamiin toimintoihin, Consti on määritellyt, että

EU-taksonomiassa

7. Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta

-alakoh-

dan taloudelliset toiminnat

Ilmastonmuutoksen hillintä

-ympäristö-

tavoitteelle voidaan luokitella taksonomiakelpoisiksi ja ne ovat kaikki

Constin liiketoiminnan olennaisia taloudellisia toimia.

Lisäksi EU-taksonomiassa määritellyt taloudelliset toiminnot

ympäristötavoitteelle

Siirtyminen kiertotalouteen

ja sen kohtaa

3. Rakennus- ja kiinteistöala

koskevat alakohdat

3.1 Uusien rakennus-

ten rakentaminen

3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

ovat

Constin liiketoiminnan kannalta olennaisia ja taksonomiakelpoisia.

Muut kohtaan

3. Rakennus- ja kiinteistöala

liittyvät luokat eivät ole

Constille olennaisia.

Constin taksonomiatarkastelu on projektikohtainen ja sen ensim-

mäinen vaihe tehdään asiakkaan kanssa solmittavan urakkasopimuksen

tekemisen jälkeen.

Taksonomian mukaisuus (taxonomy alignment)

Jatkotarkastelu tehdään projekteista, jotka on määritelty taksonomia-

kelpoisiksi. Tässä vaiheessa hankkeen taloudellisia toimia sekä teknisiä

vaatimuksia tarkastellaan suhteessa taksonomiavaatimuksiin. Tarkastelu

pohjautuu käytettävissä olevaan aineistoon sisältäen urakkasopimuksen

lisäksi muun muassa tarjouspyyntö- ja laskentamateriaalia sekä muuta

mahdollista projektin aineistoa. Taksonomiaraportoinnin kannalta

tämä vaihe on oleellinen, koska sopimusvaiheessa määritelty takso-

nomialuokka asettaa vaatimuksia esimerkiksi tuotannon käytännön

tehtäville, joiden myötä toiminta hankkeessa voidaan luokitella tak-

sonomian mukaiseksi.

Consti arvioi projektikohtaisesti myös, etteivät taloudelliset toi-

minnot aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille edistäen niiden

vaadittuja kriteerejä. Nämä niin sanotut DNSH-kriteerit on kuvattu

jäljempänä kohdassa

Merkittävän haitan välttäminen.

Tuotannon tehtävänä ja työmaajohdon vastuulla on seurata projek-

tin taksonomialuokan teknisten sekä DNSH-kriteerien täyttymistä

käytännössä ja tehdä vaadittavat toimenpiteet kriteerien täyttymisen

edistämiseksi sekä dokumentoida vaadittavat aineistot.

Consti arvioi myös, täyttyvätkö sosiaaliset vähimmäissuojatoimet

yritystasolla. Mikäli kaikki tekniset kriteerit täyttyvät ja sosiaaliset

vähimmäissuojatoimet täytetään, Consti katsoo taloudellisen toimin-

nan olevan taksonomian mukaista.

Consti ei täytä kaikkia vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia

johtuen ihmisoikeuksia koskevien huolellisuusvelvoiteprosessien kehi-

tystarpeista. Näin ollen Constin toiminta ei ole taksonomian mukaista

vuoden 2025 osalta.

Constin liikevaihtoa tuottavat tai pääoma- tai toimintamenojen

kohteena olevat toiminnot, niitä vastaavat olennaisimmat taksono-

miassa listatut taksonomiakelpoiset toiminnot sekä näiden taksono-

mian mukaisuuden todentaminen on kuvattu kohdassa 2.1.3.

EU 2020/852

EU 2021/2139, 2023/2485, 2023/2486

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

2 (E-YMPÄRISTÖ) YMPÄRISTÖTIEDOT

2.1.3 Raportointiperiaatteet

Rakentamisella ja rakennusten käytöllä on merkittävä vaikutus ilmas-

tonmuutokseen. Korjausrakentamisessa parannetaan lähtökohtai-

sesti aina rakennuksen energiatehokkuutta sekä talotekniikalla että

rakennusteknisesti.

Constilla ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä

koskeva EU:n ympäristötavoite voi toteutua seuraavien taloudellis-

ten toimintojen kautta:

7.1. Uusien rakennusten rakentaminen, 7.2.

Olemassa olevien rakennusten korjaus, 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden

asennus, huolto ja korjaus, 7.4. Sähköajoneuvojen latausasemien asen-

nus, huollot ja korjaus rakennuksissa, 7.5 Rakennusten energiatehok-

kuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden

asennus, huolto ja korjaus

7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän

teknologian asennus, huolto ja korjaus.

Näihin luokkiin kuuluvissa hankkeissa ilmastonmuutoksen hillin-

nän merkittävän edistämisen edellytyksenä ovat tiivistettynä:

Luokassa 7.1: A) rakennuksen energiatehokkuus on 10 % energiate-

hokkaampi kuin rakennusluvan vähimmäisvaatimus, B) valmistumisvai-

heessa yli 5 000 m

olevien rakennusten ilmatiiviys ja lämmönpitävyys

testataan tai vaihtoehtoisesti rakennusprosessilla on jäljitettävät laadun-

varmistusprosessit ja C) pinta-alaltaan yli 5 000 m

olevan rakennuk-

sen rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali

(GWP) lasketaan elinkaaren kunkin vaiheen osalta.

Luokassa 7.2: joko laajamittaisiin korjauksiin sovellettavien vaati-

musten noudattaminen tai vaihtoehtoisesti korjauksen johtaminen

primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 prosentilla.

DNSH 2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Delegoidun asetuksen (EU)

2021/2139 liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

Tehdään erillinen analyysi, joka dokumentoidaan. Consti on tehnyt

ilmastoriskikartoituksen raportoimiensa taksonomian mukaisten

taloudellisten aktiviteettien osalta. Consti on tunnistanut olennaiset

ilmastoriskit, jotka voivat olla merkittäviä, sekä suunnitellut

sopeutumistoimet näille riskeille.

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien asennus,

huolto ja korjaus rakennuksissa

(ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa)

7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä

ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,

huolto ja korjaus

DNSH 3 Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö

ja suojelu: Vesilaitteet täyttävät delegoidun asetuksen 2021/2139

asettamat virtaamavaatimukset.

Dokumentit käytetyistä rajoitetun virtauksen tuotteista. Constin hankkeet,

lukuun ottamatta asuinrakennuksia, täyttävät Constin arvion mukaan

rajoitetun virtaaman vesikalusteiden vaatimukset.

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

DNSH 4 Siirtyminen kiertotalouteen: Vähintään 70 % (painossa

mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja

purkujätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuhun

materiaalin talteenottoon. Tätä seurataan ympäristöjärjestelmien kautta

kuukausittain, minkä perusteella saadaan kalenterivuoden toteuma.

Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida kaikki neljä näkökulmaa:

resurssitehokkuus, mukautumiskelpoisuus, joustavuus ja purettavuus.

Nämä todennetaan erillisellä selvityksellä.

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

DNSH 5 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen:

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja materiaalit täyttävät komission

delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen lisäyksessä C olevat

kriteerit, ja niiden täyttyminen todennetaan mm. M1-todistuksella.

Lisäksi työmaanaikaisia päästöjä koskevat riskienhallintadokumentit,

pölynhallintasuunnitelmat, rakentamisenaikaisesta melusta ja

tärinästä tehdyt ilmoitukset. Toteutetaan toimenpiteitä melu-,

pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus-

tai kunnossapitotöiden aikana.

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

DNSH 6 Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen: Ei sovellettavissa

Luokassa 7.3: eristyksen lisääminen olemassa olevan rakennuksen

vaipan osiin, vanhojen ikkunoiden ja ovien korvaaminen energiatehok-

kailla ovilla ja ikkunoilla, energiatehokas valaistus sekä ilmastoinnin ja

vedenlämmitysjärjestelmien laitteiden ja vesikalusteiden asentaminen,

korvaaminen, huolto ja korjaus. Toiminta koostuu toimenpiteistä edel-

lyttäen, että ne täyttävät yksittäisiä komponentteja ja järjestelmiä koske

vat vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu sovellettavissa direktiivin

2010/31/EU kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, ja että ne

luokitellaan tapauksen mukaan kahteen parhaaseen (A ja B) energia-

tehokkuusluokkaan. Tämä todennetaan dokumentaatiolla energiate-

hokkuudesta mm. U-arvon ja ominaissähkötehon perusteella.

Luokassa 7.4: sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto tai

korjaus.

Luokassa 7.5: tilakohtaisten termostaattien, älykkäiden termos-

taattijärjestelmien ja anturilaitteiden sekä rakennusten automaatio- ja

hallintajärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valais-

tuksen ohjausjärjestelmien ja energianhallintajärjestelmien asennus,

huolto ja korjaus.

Luokassa 7.6: aurinkosähköjärjestelmien ja aurinkopaneelien asen-

nus, huolto ja korjaus sekä uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä.

Lämmönvaihtimen tai lämmön talteenottojärjestelmien asennus,

huolto ja korjaus.

Alla oleva taulukko kuvaa toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Constin hankkeissa täyttyvät

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

ilmas-

tonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen osalta.

Merkittävän haitan välttäminen

40 41

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

EU:n ympäristötavoitteesta

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän

edistämisen

toiminnan on mahdollista muodostua Constilla seuraa-

vista taloudellisista toiminnoista

3.1 Uusien rakennusten rakentamine

3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus.

Näihin luokkiin kuuluvissa hankkeissa

Kiertotalouteen siirtymisen

merkittävän edistämisen

edellytyksenä ovat tiivistettynä:

Luokassa 3.1: kaikki rakennus- ja purkujäte käsitellään EU-säädösten

mukaisesti käyttämällä lajittelua ja purkua edeltäviä tarkastuksia.

Vähintään 90 prosenttia vaarattomasta jätteestä ohjataan uudelleen-

käyttöön tai kierrätykseen (ei maantäyttöä). Tämä osoitetaan rapor-

toimalla Level(s)-indikaattorit 2.1–2.4 tason 2 raportoinnissa. Ilmaston

lämpenemispotentiaali (GWP) ilmoitetaan pyynnöstä. Rakennuksen

suunnittelu tukee mukautuvuutta ja purkamista. Primääriraaka-aineille

on asetettu enimmäisosuudet. Rakennuksen ominaisuudet, materiaa-

lit ja osat dokumentoidaan sähköisesti. Tiedot säilytetään ja asetetaan

saataville myös käyttöiän jälkeen.

Luokassa 3.2: kaikki rakennus- ja purkujäte käsitellään EU-säädösten

mukaisesti käyttämällä lajittelua ja purkua edeltäviä tarkastuksia.

Vähintään 70 prosenttia vaarattomasta jätteestä ohjataan uudelleen-

käyttöön tai kierrätykseen (ei maantäyttöä). Tämä osoitetaan rapor-

toimalla Level(s)-indikaattorit 2.1–2.4 tason 2 raportoinnissa. Ilmaston

lämpenemispotentiaali (GWP) ilmoitetaan pyynnöstä. Säilytetään

vähintään 50 prosenttia alkuperäisestä rakennuksesta (bruttopinta-ala).

Primääriraaka-aineille on asetettu enimmäisosuudet. Rakennuksen

ominaisuudet, materiaalit ja osat dokumentoidaan sähköisesti. Tiedot

säilytetään ja asetetaan saataville myös käyttöiän jälkeen.

Vähimmäistason suojatoimet

Consti on arvioinut vähimmäistason suojatoimiaan lahjonnan ja

korruption ehkäisyssä, verosääntelyssä, reilussa kilpailussa ja ihmis

oikeuksien toteutumisessa Arvioinnissaan Consti on ottanut huo-

mioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

, EU:n

taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet (Final Report on

Minimum Safeguards, 2022), YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevat periaatteet sekä ILO:n eettiset työ- ja ihmisoikeusperiaatteet.

Constin vähimmäistason suojatoimiin kuuluvia periaatteita ja toimen-

piteitä kuvataan kohdissa

4.1.4

4.1.7

Taksonomian mukaisuuden toteutuminen

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta arvioidessa selvitettiin toimintoja,

jotka sisältyvät luokkiin

7.1./3.1 Uusien rakennusten rakentaminen

sekä

3.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus.

Osa Constin taloudel-

lisesta toiminnasta liittyy näihin toimintoihin, mutta luokitusjärjestel-

män mukaisuuden vaatimusten täyttymisen edellyttämää tietoa ei ole

toistaiseksi näiden osalta riittävän tarkasti saatavilla.

EU-taksonomiaraportoinnin perusteellisen analyysin jälkeen

todettiin, että Consti ei täytä kaikkia vähimmäistason suojatoimien

vaatimuksia johtuen ihmisoikeuksia koskevien huolellisuusvelvoite-

prosessien kehitystarpeista. Näin ollen Consti ei raportoi taksonomian

mukaisuuskriteerejä vuoden 2025 osalta.

Liikevaihto

Liikevaihdon laskennassa Consti käyttää samoja IFRS-standardien

mukaisia laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konsernitilinpäätöksessä.

Laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätök-

sessä esitettyä liikevaihtoa.

Constin liikevaihto muodostuu valtaosin ajan kuluessa tuloutuvista

hankkeista, joita seurataan ja raportoidaan yksilöidyillä projektitunnis-

teilla. Tämän avulla myös vältetään, ettei laskenta sisällä samaa toimin-

toa useammin kuin kerran.

Projektien teknisten kriteerien arviointi perustuu tilinpäätöshetkellä

saatavilla olevaan tietoon. Mikäli arvio muuttuu projektin edetessä,

päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa oikaisua

aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä.

Consti arvioi, että sen liikevaihdosta on

Ilmastonmuutoksen hil-

linnän merkittävän edistämisen

Kiertotalouteen siirtymisen mer-

kittävän edistämisen

tavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoista

vuonna 2025 noin 77,3 (76,7) prosenttia ja että Constin toiminta ei

ole luokitusjärjestelmäkelpoista muiden ympäristötavoitteiden osalta.

Constilla ei ole taksonomian mukaista liikevaihtoa vuonna 2025.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

RIVI YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja

käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista

käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,

käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Pääomamenot

Constin liiketoimintamallissa investointitarpeet ovat pienet, sillä yhtiön

kapasiteetti syntyy valtaosin henkilötyövoimasta.

Consti-konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödyk-

keisiin tilikaudella 2025 olivat 1,8 (1,2) miljoonaa euroa. Investoinnit

pitävät sisällään pääosin kone- ja kalustohankintoja. Investoinnit käyt-

töoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) tilikaudella 2025 olivat 1,8 (1,7) mil-

joonaa euroa ja liittyivät pääosin toimitiloihin.

Constin arvion mukaan sen taksonomia-asetuksessa määritellyt pää-

omamenot olivat tilikaudella 2025 yhteensä noin 3,6 (2,9) miljoonaa

euroa, ja ne muodostuvat yllä mainituista investointieristä.

Constin arvion mukaan sen vuoden 2025 pääomamenot eivät olleet

luokitusjärjestelmäkelpoisia eivätkä luokitusjärjestelmän mukaisia.

Toimintamenot

Constin arvion mukaan sen taksonomia-asetuksessa määritellyt toi-

mintamenot olivat tilikaudella 2025 yhteensä 1,0 (1,0) miljoonaa euroa.

Lukuun sisältyy muun muassa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kun-

nossapitoon, käyttöomaisuuden huoltoon sekä niiden toimintakyvyn

ylläpitoon liittyviä toimintamenoja. Constin arvion mukaan nämä toi-

mintamenot eivät olleet luokitusjärjestelmäkelpoisia eivätkä luokitus

järjestelmän mukaisia. Kyseiset toimintamenot eivät ole Constille olen-

naisia euromääräisesti tai Constin liiketoiminnan luonne huomioiden.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:5. OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeet vastuulliseen

liiketoimintaan. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/e597ec4e-eae6-40e2-918c-7e9780a8d4e5/content

42 43

Koodit

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Vähimmäissuojatason toimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

liikevaihdosta, vuosi N-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista

saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

MEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2 0,0 0,0 % E 11,0 % T

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,0 0,0 % E 3,1 % M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,0 0,0 % E 0,0 % M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus,

huolto ja korjaus CCM 7.5 0,0 0,0 % E 0,3 % M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 0,0 0,0 % E 0,2 % M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0,0 0,0 % 14,7 %

Joista mahdollistava toiminta 0,0 0,0 % K 3,7 % M

Joista siirtymätoiminta 0,0 0,0 % K 11,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1/CE 3.1 0,9 0,3 % KEL KEL E 3,7 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2/CE 3.2 247,0 73,5 % KEL KEL E 58,3 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 7,0 2,1 % KEL E

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huollot ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4 0,0 0,0 % KEL E

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja

korjaus CCM 7.5 4,4 1,3 % KEL E

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 0,5 0,2 % KEL E

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 259,8 77,3 % 62,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2) 259,8 77,3 % 76,7 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 76,4 22,7 %

YHTEENSÄ (A+B) 336,2 100,0 %

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokituskelpoista tavoitteen mukaan

CCM 0,0 % 77,3 %

CCA 0,0 % 0,0 %

WTC 0,0 % 0,0 %

CE 0,0 % 73,7 %

PPC 0,0 % 0,0 %

BIO 0,0 % 0,0 %

Osuus liikevaihdosta/kokonaisliikevaihto

44 45

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Koodit

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Vähimmäissuojatason toimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

pääomamenoista, vuosi N-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palveluiden osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

MEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0,0 0,0 % 0,0 %

Joista mahdollistava toiminta 0,0 0,0 % 0,0 %

Joista siirtymätoiminta 0,0 0,0 % 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2) 0,0 0,0 % 0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2) 0,0 0,0 % 0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 3,6 100,0 %

YHTEENSÄ (A+B) 3,6 100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokituskelpoista tavoitteen mukaan

CCM 0,0 % 0,0 %

CCA 0,0 % 0,0 %

WTC 0,0 % 0,0 %

CE 0,0 % 0,0 %

PPC 0,0 % 0,0 %

BIO 0,0 % 0,0 %

Osuus pääomamenoista/kokonaispääomamenot

46 47

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Koodit

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Vähimmäissuojatason toimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

toimintamenoista, vuosi N-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palveluiden osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

MEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0,0 0,0 % 0,0 %

Joista mahdollistava toiminta 0,0 0,0 % 0,0 %

Joista siirtymätoiminta 0,0 0,0 % 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

KEL;

KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2) 0,0 0,0 % 0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2) 0,0 0,0 % 0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 1,0 100,0 %

YHTEENSÄ (A+B) 1,0 100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokituskelpoista tavoitteen mukaan

CCM 0,0 % 0,0 %

CCA 0,0 % 0,0 %

WTC 0,0 % 0,0 %

CE 0,0 % 0,0 %

PPC 0,0 % 0,0 %

BIO 0,0 % 0,0 %

Osuus toimintamenoista/toimintamenot yhteensä

48 49

2.2 E1 Ilmastonmuutos

2.2.1 Tavoitteet (E1-4)

Constin tavoitteena on vähentää oman toiminnan energiankulutusta

ja päästöjä siten, että oma toiminta (scope 1 ja scope 2) on hiilineutraa-

lia vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tukee Pariisin ilmastosopimuksen

tavoitetta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi korkeintaan 1,5 astee-

seen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet 2024–2027 Tavoitteet 2025 Mittari

Toteuma tai

tulos 2025

Toteuma tai

tulos 2024

Ilmastonmuutos:

Kasvihuonekaasu-

päästöt

Oman toiminnan päästöjen

(scope 1 ja scope 2)

vähentäminen. Consti on

hiilineutraali vuoteen 2035

mennessä

Oman toiminnan päästöjen

(scope 1 ja scope 2)

vähentäminen vuodesta 2024

Päästöintensiteetti

tCO

eq/liikevaihto

M€

5,4 7,8

Scope 3 -päästöjen vähentäminen Scope 3 -päästölaskenta

2025 ja sen tarkentaminen

vuodesta 2024

Toteutunut/

ei toteutunut

Toteutunut Toteutunut

Ilmastonmuutos:

Energiankulutus

Työmaiden energiankulutuksen

seuranta ja ohjaus vakiinnutettu ja

päästövähennystavoitteet asetettu

Työmaiden päästöjen

vähentäminen vuodesta 2024

Toteutunut/

ei toteutunut

Toteutunut _

llmastonmuutoksen

edellyttämän osaamisen

vahvistaminen erityisesti

energiatehokkuusratkaisuissa,

julkisivukorjaamisessa

ja -huollossa sekä

piharakentamisessa,

ja näihin liittyvien palveluiden

tarjoaminen asiakkaille

Energiatehokkuushankkeita

toteutunut 8 kpl

Toteutunut kpl 7 8

Taksonomian mukaisen

liikevaihdon suhteellisen

osuuden lisääminen

%-osuuden nousu %-osuus 0,0 % 14,7 %

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus: Constin vaikutus

E1-6 Constin

toiminta aiheuttaa

kasvihuonekaasu-

päästöjä

Mahdollisuus: Onnistuminen Constin oman ja sen

arvoketjun päästöjen vähentämisessä pienentää

rakennetun ympäristön päästöjä, joiden osuus

yhteiskunnan päästöistä on merkittävä.

Constin strategisena tavoitteena

on hillitä ilmastonmuutosta

sekä omassa toiminnassaan

että korjausrakentamisen kautta

rakennetussa ympäristössä

laajemminkin. Omaa toimintaa

ohjaa vihreän siirtymän

suunnitelma, johon sisältyy

mm. siirtyminen fossiilittomiin

polttoaineisiin ja fossiilittomasti

tuotettuun sähköön ja lämpöön.

Sidosryhmien

mielestä Constin

kielteinen vaikutus

kasvihuonekaasu-

päästöihin ei ole

merkittävä.

Riski: Päästöihin liittyvä osaaminen suunnittelussa

ja hankintaketjussa. Mikäli Consti ei onnistu

vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään

(scope 1 ja scope 2), se vaikeuttaa asiakkaiden

vähennystavoitteiden toteutumista.

E1-5 Constin

toiminta kuluttaa

energiaa

Mahdollisuus: Vähentynyt energiankulutus

alentaa kustannuksia koko arvoketjussa ja tukee

päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Vihreän siirtymän suunnitelma.

Työmaiden energiankulutuksen

ajantasainen seuranta.

Riski: Mikäli Consti ei onnistu vähentämään

energiankulutustaan, se voi lisätä kustannuksia

ja vaikeuttaa asiakkaiden vähennystavoitteiden

toteutumista.

E1-6 Constin

tarjoamat tuotteet

ja palvelut

kuluttavat energiaa

ja niistä syntyy

päästöjä

Mahdollisuus: Constilla on kattava kokemus

kokonaisvaltaisista peruskorjauksista. Tuotteistetut

palvelut, kuten Consti Optimi ja Eco Consti

mahdollistavat palvelutason laajentamisen.

Energiatehokkuusvaatimukset kannustavat

osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä

uusiin liiketoimintamalleihin, jotka hyödyttävät

koko yhteiskuntaa.

Sääntelyn aktiivinen

seuraaminen ja vaatimusten

aiheuttamien toimenpiteiden

vieminen käytäntöön.

Henkilöstön ja johdon

osaamisen lisääminen sekä

ympäristövaatimuksista

että asiakkaiden tarpeista.

Kokonaispalvelun ja sen

tarjoamisen kehittäminen.

Constin asiakkaat

pitävät tärkeänä Constin

energiatehokkuus-

osaamista ja palveluiden

energiatehokkuutta.

Riski: Sääntely asettaa merkittäviä vaatimuksia

tuotantotapojen uudistamiselle päästöjen

vähentämiseksi. Mikäli Constissa ei saavuteta

eikä kyetä ylläpitämään vaatimusten edellyttämää

osaamistasoa, hankkeita ei ehkä pystytä

toteuttamaan asiakkaiden tarpeiden ja sääntelyn

mukaisesti.

Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus: vaikutus Constiin

E1-6 Constin

arvoketjussa syntyy

scope 3 -päästöjä

Mahdollisuus: Kannustin oman liiketoiminnan

kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.

Rohkaisee osaamisen kehittämiseen, uusien

palveluiden tarjoamiseen sekä tuotannon

tehostamiseen. Mahdollisuus myydä tuotteita

ja palveluita, jotka täyttävät ja mahdollistavat

asiakkaan omien kiertotaloustavoitteiden

saavuttamisen.

Yli 90 % Constin

kasvihuonekaasupäästöistä

tulee muualta arvoketjusta.

Suurimpien ja toistuvien

hankintaerien valinnassa

huomioitava vähäpäästöisyys.

Yhteistyön kehittäminen tavaran-

ja palveluntoimittajien kanssa

hiilijalanjäljen selvittämiseksi.

Hankinnan tietotaidon

lisääminen.

Yhteistyökumppanien

mielestä kasvihuone-

kaasuilla voi olla

merkittävä kielteinen

vaikutus Constin

liiketoimintaan.

Riski: Hankintaketjun osaaminen koko

arvoketjun ilmastovaikutusten tunnistamisessa,

mittaamisessa ja vähentämisessä. Mikäli

kestävyysvaatimuksiin ei pystytä osaamispuutteen

vuoksi vastaamaan, se voi heikentää asiakkaiden

tavoitteiden saavuttamista ja heikentää Constin

mainetta osaavana ja kestävästi toimivana

yhteistyökumppanina.

Constin

arvoketjussa kuluu

runsaasti energiaa

Mahdollisuus: Osaamisen onnistunut

kasvattaminen erityisesti hankinnoissa voi tuoda

Constille kilpailuetua. Korjaamisen lisääntyminen

uudisrakentamisen sijaan voi kasvattaa Constin

liiketoimintaa.

Pyritään käyttämään

vähäpäästöistä betonia

ja kierrätettyä rautaa

mahdollisuuksien mukaan.

Työmaita ohjeistetaan

säästämään energiaa.

Riski: Rakentamisessa käytetyn betonin ja

raudan valmistaminen kuluttaa paljon energiaa

ja aiheuttaa paljon päästöjä. Työmaiden

lämmitykseen kuluu energiaa. Mikäli Consti ei

pysty pienentämään energiankulutusta koko

arvoketjussaan, se voi lisätä kustannuksia ja

heikentää asiakkaiden tavoitteiden saavuttamista

ja Constin kilpailukykyä.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vuonna 2024 Consti teki päätöksen siirtyä käyttämään fossiilisen die-

selin sijaan biodieseliä niissä työsuhdeautoissa sekä puolessa tuotan-

toautoista, joissa tämä on mahdollista.

Vuonna 2025 päästötöntä sähköä hankittiin kahdeksaan toimipis-

teeseen. Constin sopimuskumppanin toimittama sähkö työmaille on

päästötöntä.

2.2.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, joka

on esitetty kohdassa

1.4.1. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Osana kaksinkertaista olennai-

suusanalyysiä tarkasteltiin muun muassa ilmastonmuutokseen sopeu-

tumiseen liittyviä fyysisiä riskejä ja niiden hallintaa. Ilmastonmuutoksen

hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet on kuvattu taulukossa

E1 Ilmastonmuutoksen hillintä, riskit

ja mahdollisuudet.

50 51

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Ilmastonmuutoksesta johtuvien sääilmiöiden vaikutus Constiin

E1-Lämpökuorma,

lämpötilan

vaihtelut,

lämpöaalto

ja tuuliolojen

muutokset

Mahdollisuus: Lämpökuormitus lisää rakennuksen

rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien korjaus-

ja parannustarpeita. Constin kyky reagoida

lämpökuormituksen aiheuttamiin ongelmiin lisää

hankintaketjussa liiketoimintamahdollisuuksia

vaatimusten kasvaessa ja osaamiskilpailun

kiristyessä. Constin kyky reagoida

lämpökuormituksen aiheuttamiin ongelmiin

mahdollistaa tuotannon oikean suunnittelun

ja johtamisen, lisää tehokkuutta muuttuneissa

olosuhteissa sekä mahdollistaa kustannussäästöt.

Työmaalla työn aikataulun

suunnittelu ja työn vaiheistus

esim. aamuun tai iltaan, jolloin

lämpötila ei vielä ole korkea.

Huomioidaan lakisääteiset tauot.

Huolehditaan työmaatilojen

viilennyksestä ja että työpisteillä

on riittävä ilmanvaihto. Lisätään

juomapisteet työmaa-alueelle.

Sijoitetaan työmaatiloja

ympäristön tuottamaan varjoon

(olemassa oleva rakennuskanta

ja puusto).

Sidosryhmäkyselyt

eivät sisältäneet

ilmastonmuutoksesta

johtuvien

sääilmiöiden IROjen

arviointia.

Riski: Lämpötilan ja tuuliolojen muutokset sekä

niihin varautuminen vaikeuttavat työmaiden

työskentelyolosuhteita. Ne asettavat myös uusia

vaatimuksia työmaan rakenteiden kestävyydelle

(mm. suojaukset, telineet).

E1- Myrsky,

voimakas sade

ja sadeolojen

muutokset, tulva,

sademäärien tai

hydrologinen

vaihtelu

Mahdollisuus: Sadeolojen muutokset sekä

myrskyolosuhteet asettavat korjaus- ja

parannustarpeita rakennuksen rakenteille ja

taloteknisille järjestelmille sekä kosteuden

hallinnalle. Tulvat voivat lisätä tarvetta

maanrakennustöille tulvien vaikutusten

estämiseksi ja tulvien aiheuttamien vahinkojen

korjaustarpeet voivat lisääntyä. Constin kyky

reagoida muutosten aiheuttamiin ongelmiin lisää

hankintaketjussa liiketoimintamahdollisuuksia

vaatimusten kasvaessa ja osaamiskilpailun

kiristyessä. Samalla se mahdollistaa tuotannon

oikean suunnittelun ja johtamisen, parantaa

tehokkuutta muuttuneissa olosuhteissa sekä tukee

kustannussäästöjen saavuttamista.

Työmaalla huomioidaan

sääennusteet työmaan

sadevesien ja lumisateiden

hallinnan suunnittelussa.

Varaudutaan huolellisesti:

esim. ikkunat ja ovet pidetään

suljettuina. Ulkona säilytettävät

materiaalit suojataan

huolellisesti.

Riski: Sadeolojen muutokset vaikeuttavat

työmaiden rakennusaikaisen veden- ja

kosteudenhallinnan, asennusolosuhteiden sekä

suojausten järjestämistä. Mahdolliset vesi- ja

kosteusvahingot sekä jäätyminen. Myrskyt

vaikeuttavat työmaiden työskentelyolosuhteita

ja niihin varautumista ja asettavat uusia

vaatimuksia työmaan rakenteiden kestävyydelle

(suojaukset, telineet). Myrskyt lisäävät työmaan

toteutuksen suunnittelutarvetta. Tulvat voivat

estää rakentamista, aiheuttaa rakenteiden

vaurioitumista sekä kosteusvaurioita.

Ilmastonmuutoksesta johtuvien sääilmiöiden riskit ja mahdollisuudet Constille Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Siirtymäriskit ja fyysiset riskit

Ilmastoon liittyvät riskit Ilmastoon liittyvät mahdolliset taloudelliset riskit Hallinta

TRANSITIORISKIT

Politiikka

ja lainsäädäntö

Kasvihuonekaasupäästöjen

hinnoittelun lisääntyminen.

Kustannusten nousu ja/tai tuotteiden ja palveluiden

kysynnän väheneminen mahdollisten sakkojen ja tuomioiden

seurauksena.

Muuttuvan lainsäädännön

seuraaminen ja tarvittavien

muutostoimien toimeenpano.

Jatkuva tuote- ja palvelukehitys,

jossa sääntely otetaan

huomioon.

Keskipitkä aikaväli

Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvän sääntelyn

lisääntyminen.

Jos tuotteita ja palveluja ei pystytä suunnittelemaan

lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi, johtaa se

liikevaihdon pienenemiseen. Mahdollista on myös jääminen

kokonaan tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Lisääntyvä

päästölaskentaraportointi.

Käyttökustannusten nousu, esim. sääntelyn vaatimien

vaihtelevia sääoloja paremmin kestävien materiaalien hinta

ja säältä suojautumisen toimenpiteet, vakuutusmaksujen

nousu.

Rakentamislaki, EU-

taksonomia sekä rakennusten

energiatehokkuusdirektiivi

voivat hidastaa

suunnitteluprosessia.

Suunnitteluprosessin pidentynyttä aikataulua voidaan joutua

kirimään rakentamisen aikana. Taksonomiaraportointiin

liittyvä hankkeiden toimenpide- ja seurantaprosessien

lisääntyminen saattavat lisätä aikataulupainetta ja

kustannuksia.

Teknologia Olemassa olevien tuotteiden

ja palveluiden korvaaminen

vähäpäästöisillä edellyttää

osaamista, josta voi olla tai

voi tulla pulaa, mikä taas lisää

kustannuksia.

Palveluiden kysyntä vähentyy ja uusien tuotteiden ja

palveluiden tuotekehitys lisää kustannuksia. Tämä johtaa

liikevaihdon ja tuottavuuden laskuun.

Jatkuva tuote- ja palvelukehitys,

jossa huomioidaan myös

asiakastarpeet. Tarkka

riskievaluointi tutkimus- ja

kehitystyötä aloitettaessa.

Epäonnistunut sijoitus uusiin

teknologioihin ja palveluihin.

Investoinnit teknologian kehittämiseen.

Lisääntyneet

kustannukset siirryttäessä

vähäpäästöisempiin

teknologioihin.

Investoinnit teknologian kehittämiseen.

Uusien käytäntöjen ja prosessien käyttöönoton

lisääntyvät kustannukset.

Markkinat

ja kuluttajat

Tavaroiden ja palveluiden

kysynnän väheneminen

kuluttajien mieltymysten

muutoksen vuoksi.

Tuotantokustannusten nousu muuttuvien raaka-aineita

koskevien markkinalähtöisten vaatimusten (esim. energia,

vesi) ja tuotantovaatimusten (esim. kierrätys) vuoksi.

Jatketaan sähkönhankintaa

omaan käyttöön osana

laajempaa yhteishankintaa

yhteistyökumppanin toimesta.

Aktiivinen vuoropuhelu

toimittajaverkoston kanssa

– riskien yhteisjaon

mahdollisuus. Aktiivinen

vuoropuhelu asiakkaiden

kanssa. Ymmärrys

asiakastarpeista ja niiden

kehittymisestä.

Raaka-ainekustannusten

nousu.

Äkilliset ja odottamattomat energian hintojen muutokset.

Markkinoiden epävakaus

esim. tulevan sääntelyn

epävarmuuden tai uusien

kokeiluasteella olevien

teknologioiden seurauksena.

Palveluiden kysyntä vähentynyt.

Maine Kuluttajien mieltymysten

muutokset.

Vähentynyt liikevaihto palveluiden kysynnän laskun

seurauksena.

Asiakaspalautteen säännöllinen

seuranta ja asiakastarpeeseen

vastaaminen. Yhteistyö

kumppaneiden kanssa sekä

heidän osaamisensa jatkuva

seuranta markkinassa.

Henkilöstökyselyt ja niissä esiin

tulleiden kehityskohteiden

korjaaminen. Vastuullinen

toiminta, joka ulottuu jokaiseen

constilaiseen.

Rakennusalan negatiivinen

leimautuminen.

Pienentyneen tuotantokapasiteetin tuotto (esim. viivästyneet

suunnitteluhyväksynnät, toimitusketjun keskeytykset).

Asiakkaiden, rahoittajien

ja muiden sidosryhmien

huolenaiheiden lisääntyminen

tai negatiivinen palaute

sidosryhmiltä.

Tilausten vähentyminen, osaavien yhteistyökumppaneiden

saamisen vaikeutuminen ja rahoitusmahdollisuuksien

heikentyminen.

Työnantajamaineen menetys

esimerkiksi huonosti

hoidettujen ympäristöasioiden

vuoksi heikentäisi työvoiman

saatavuutta.

Vaikeus saada osaavia työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita

voi johtaa palkkakilpailuun, nostaa henkilöstökuluja ja

heikentää tuottavuutta.

FYYSISET RISKIT

Akuutit Constille olennaisiksi

määritellyt: myrsky, voimakas

sade, tulva, lämpökuormitus

ja lämpöaalto.

Tuottavuuden lasku esim. kuljetusvaikeuksien ja

toimitusketjun ongelmien seurauksena. Tarve suojautua

paremmin sääilmiöiltä. Vakuutusturvan saatavuuden

heikkeneminen. Rankkasade- ja hulevesitulvat saattavat

aiheuttaa työmaalla viivästyksiä.

Kehitetään yhdessä arvoketjun

yhteistyökumppaneiden kanssa

kykyä valmistautua ja reagoida

fyysisten ilmastoriskien

aiheuttamiin ongelmiin

suunnittelussa ja työmailla.

Krooniset Constille olennaisiksi

määritellyt: lämpötilan

vaihtelut, tuuliolojen

muutokset, sadeolojen

ja -tyyppien muutokset,

sademäärien tai hydrologinen

vaihtelu.

Myynnin ja tuottavuuden lasku työvoimakustannusten

kohoamisen seurauksena (esim. terveys, turvallisuus,

poissaolot). Myynnin ja tuottavuuden lasku

korjausrakentamiseen soveltuvan työajan lyhentymisenä

(esim. liian korkea työskentelylämpötila).

Pitkä aikaväli

Käyttö- ja tuotantokustannusten nousu ja tulojen ja

kannattavuuden lasku volyymien laskiessa.

Vakuutusmaksujen nousu ja mahdollinen vakuutusturvan

saatavuuden vaikeutuminen “korkean riskin” alueilla. Tästä

johtuva tarve suojautua paremmin voi lisätä kustannuksia.

52 53

Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet

Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet Ilmastoon liittyvät taloudelliset mahdollisuudet

Resurssitehokkuus Tehokkaampien kuljetusmuotojen tulo markkinoille

ja niiden hyödyntäminen.

Käyttökustannusten väheneminen (esim. tehokkuuden parantamisen ja

kustannusten vähentämisen kautta).

Tehokkaampien tuotantoprosessien käyttö

työmailla, esim. esivalmistus ja virtautus.

Mahdollisuus tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, mikä tukee liikevaihdon

kasvua.

Kierrätyksen onnistuminen ja kiertotalouteen

siirtyminen.

Mahdolliset materiaalisäästöt ja jätemaksujen pieneneminen.

Siirtyminen tehokkaampiin rakennuksiin,

vedenkäytön ja kulutuksen vähentäminen.

Mahdollisuus tarjota energiatehokkuuspalveluja laajemmin.

Vähäpäästöisten energialähteiden käyttö. Maine-edut kestävästi toimivana kumppanina.

Energianlähde Yhteiskunnan taloudelliset kannustimet. Kannustimien hyödyntäminen omassa toiminnassa. Vähentää alttiutta tuleville

fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksille.

Uusien teknologioiden käyttö. Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja niistä aiheutuvia mahdollisia

päästömaksuja sekä herkkyyttä energian hinnan muutoksille.

Pääoman saatavuuden lisääminen (esim. kun sijoittajat suosivat vähäpäästöisiä

toimijoita ja vaativat toimittamaan energiatehokkaita rakennuksia).

Tuotteet ja palvelut Uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen

tutkimuksen ja kehityksen sekä innovoinnin kautta.

Parempi kilpailuasema vastaamaan kuluttajien muuttuvia mieltymyksiä, mikä

tukee liikevaihdon ja tuloksen kasvua.

Kyky monipuoliseen liiketoimintaan. Mainehyödyt, jotka johtavat kysynnän kasvuun ja tukevat liikevaihdon ja

tuottavuuden kasvua.

Kuluttajien mieltymysten muutos.

Vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden

kehittäminen ja/tai laajentaminen.

Resurssien korvaaminen/monipuolistaminen. Toimitusketjun luotettavuuden lisääminen ja kyky toimia erilaisissa olosuhteissa

tuovat kilpailuetua ja kustannussäästöjä.

Tulojen kasvu sellaisten uusien tuotteiden ja palveluiden kautta, jotka liittyvät

resilienssin varmistamiseen.

Markkinat Pääsy uusille markkinoille. Laajentuminen arvoketjussa.

Julkisen sektorin kannustimien käyttö. Rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen ja rahoituksen hinnan lasku (esim.

vihreät joukkovelkakirjalainat).

Resilienssi Energiatehokkuustoimenpiteiden käyttöönotto

laajentaa osaamista.

Lisääntynyt toimitusketjun luotettavuus ja toimintakyky erilaisissa olosuhteissa

tuo mainehyötyjä ja voi johtaa liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun.

Consti ei ole arvioinut, miten yrityksen varat ja liiketoiminta voisivat

altistua ilmastoon liittyville siirtymäriskeille tai hyötyä siirtymään liit-

tyvistä mahdollisuuksista. Consti ei ole arvioinut, missä määrin sen

omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua tunnistetuille siirtymäta-

pahtumille ja missä määrin ne ovat niille herkkiä.

2.2.3 Toimintaperiaatteet (E1-2)

Consti on sitoutunut ympäristö- ja energiatehokkuuden jatkuvaan

parantamiseen. Consti on sitoutunut ympäristöperiaatteissaan vähen-

tämään oman toiminnan scope 1- ja scope 2 -päästöjä ja määritellyt

eq-päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen. Lisäksi Consti

on määritellyt päästövähennystavoitteet scope 3 -päästöille. Lisätietoja

kohdassa

2.2.5 Siirtymäsuunnitelma.

Consti kehittää ympäristöosaamista ja -kulttuuria muun muassa

henkilöstön ja johdon koulutuksilla ja lisäämällä yhteistyökumppanei-

den ymmärrystä Constin vastuullisesta toiminnasta ja vaatimuksista.

Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä ohjaavat RALAn

laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimukset. Constin ympäristökysy-

myksiin liittyvät tavoitteet eivät perustu tieteelliseen näyttöön.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

toimitusjohtajan lisäksi.

2.2.4 Toimenpiteet (E1-3)

Ilmastonmuutoksen hillintä, kasvihuonekaasu-

päästöt ja energia

Keskeisenä toimenpiteenä on ollut luoda menetelmät työmaiden ener-

giankulutuksen järjestelmälliseen seurantaan. Työmaille on laadittu

ohjeistus energiatehokkuuden parantamiseksi. Työmaat voivat hyö-

dyntää myös konsernin kilpailuttamaa sähkösopimusta esimerkiksi

saadakseen alkuperätakuutodistuksen päästöttömän sähkön käytöstä.

Constin omassa toiminnassa suurin osa energiankulutuksesta tapah-

tuu työmailla.

Sisäisesti Consti on ohjeistanut henkilöstöä energiankulutuksen

vähentämiseen muun muassa intranetistä löytyvien ohjeiden avulla.

Constin päästövähennykset toteutetaan asteittain siirtymällä säh-

köisiin tuotanto- ja työsuhdeautoihin, korvaamalla fossiilisen polt-

toaineen käyttö päästöttömällä ja siirtymällä toimipisteissä sekä työ-

mailla päästöttömästi tuotettuun sähköön tai muuhun päästöttömään

energiaan. Keskeistä siirtymäsuunnitelman toteuttamisessa on muun

muassa tavoitteita koskeva suunnitelmallinen toimeenpano, henkilös-

tön kestävyyteen liittyvän osaamisen kehittäminen ja kestävien toi-

mintatapojen varmistaminen. CO

eq-päästöt lasketaan vuosittain ja

lakisääteinen energiakatselmusraportti tehdään neljän vuoden välein.

Yhteistyökumppanit velvoitetaan toimimaan ympäristövastuullisesti

mm. aliurakointisopimuksissa.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Consti arvioi päästölaskentaperiaatteensa säännöllisesti varmistaak-

seen niiden vastaavuuden kulloinkin voimassa oleviin vaatimuksiin.

Consti pyrkii jatkuvasti parantamaan tiedonkeruuprosessejaan ja lisää-

mään yhteistyötä toimitusketjun kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on

kehittää entistä tarkempia ja kattavampia menetelmiä, jotka tukevat

Constin ilmastotavoitteita.

Consti kehittää asiakkailleen energiatehokkaita palveluja, jollainen

on esimerkiksi rakennuksen hukkalämpöä hyödyntävä kohdekohtai-

nen monienergiajärjestelmä Consti Optimi.

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa

Consti on määritellyt tavoitteita myös arvoketjun kasvihuo-

nekaasupäästöille. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdassa

2.2.5

Siirtymäsuunnitelma

Constin eettisten ohjeiden mukaan Constin

yhteistyökumppani sitoutuu siihen, että se edistää toiminnassaan

resurssien, kuten energian ja materiaalien, tehokasta käyttöä ja pyrkii

vähentämään ilmastoon haitallisesti vaikuttavien aineiden käyttöä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä

akuutteihin uhkiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, että kroonisiin uhkiin,

kuten talvien lämpenemiseen ja pysyviin muutoksiin lumi-, myrsky- ja

kosteusolosuhteissa. Constin toiminnalle olennaisia riskejä ovat akuutit

riskit, erityisesti sään ääri-ilmiöt.

Consti varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin kulloinkin

tilanteen vaatimalla organisaatiotasolla. Consti voi varautua lämpöaal-

toihin tuotannossa esimerkiksi viilentämällä työmaatiloja, suunnitte-

lemalla työvaiheet niin, että vuorokauden kuumimmat tunnit otetaan

huomioon, sekä varmistamalla lakisääteisten taukojen toteutuminen.

Myrskyihin ja voimakkaisiin sateisiin varaudutaan muun muassa seu-

raamalla sääennusteita ja suunnittelemalla työmaiden sadeveden ja

lumen poistot entistä tarkemmin sekä huolehtimalla materiaalien ja

tilojen suojaamisesta.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2025 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0,0 280,3

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 2 398,8 4 991,0

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)* 4 337,6 349,9

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0,0 478,1

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 484,4 0,0

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 8 220,8 6 099,3

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 70 % 52 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 826,1 2 087,1

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 7 % 18 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja

yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

547,7 316,8

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn

ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

2 084,3 3 123,2

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 0,0 0,0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 2 632,0 3 440,0

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 23 % 30 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 11 678,9 11 626,4

ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/liikevaihto, MEUR)

Energiaintensiteetti 34,7 35,6

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

* Sisältää myös muut kaasut kuin maakaasun

54 55

Kasvihuonekaasuintensiteetti 2025 2024

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2, 3 (sijaintiperusteinen),

tCO

-eq / miljoonaa euroa

141,6 248,5

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen),

tCO

-eq / miljoonaa euroa

142,2 241,9

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Kasvihuonekaasupäästöjen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Kasvihuonekaasupäästöt 2025 2024

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-eq.) 1 390,0 2 038,3

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

0,0 % 0,0 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-eq.) 244,4 2 651,1

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-eq.) 428,4 509,7

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO

-eq.) 45 980 76 480

1 Ostetut tavarat ja palvelut

39 501 68 732

2 Tuotantohyödykkeet

101 246

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

495 787

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

- 167

5 Toiminnassa muodostuva jäte

3 881 3 759

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

363 336

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

1 559 34

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

80 -

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

- -

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

- -

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

0 2 253

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

0 166

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät

- -

14 Franchising

- -

15 Investoinnit

- -

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-eq.) 47 614 81 169

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-eq.) 47 798 79 028

Mittausperusteet

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla on selvitetty Constin oman

toiminnan ja arvoketjun ilmastovaikutus. Laskennassa eri kasvi-

huonekaasupäästöt on muutettu hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi

(tCO

-eq).

Laskenta perustuu kansainväliseen kasvihuonekaasupäästöjen las-

kentaohjeistukseen (Greenhouse Gas Protocol, GHG protocol).

GHG-protokolla toimii viitekehyksenä laskennalle asettaen ohjeita

mm. laskennan rajaukselle, käytettyjen tietojen dokumentoinnille ja

tulosten raportoinnille. Laskennassa on käytetty seuraavia standardeja:

• The Corporate Accounting and Reporting Standard

• The Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting

and Reporting Standard.

GHG-protokollan mukaisesti laskennassa on huomioitu scope 1-, 2- ja

3 -päästöt Constin toimintaan liittyvien merkittävimpien päästökate-

gorioiden osalta. Laskennan lähestymistapa perustuu operatiiviseen

kontrolliin GHG-protokollan standardien mukaisesti. Scope 3 -pääs-

töjen laskennassa on otettu huomioon emoyhtiön ja tytäryhtiöiden

GHG-päästöt, ei sijoituskohteiden päästöjä.

Laskennan tulokset käyvät läpi sisäisen laadunvarmistuksen. Tarkan

tiedon puuttuessa laskennassa käytetään arvioita, oletuksia tai rajauksia,

ja niistä raportoidaan erikseen. Laskelmien varmennus on osa kestä-

vyysraportin varmennusta.

Scope 1

Scope 1 -päästöt kuvaavat Constin suoria kasvihuonekaasupääs-

töjä, jotka syntyvät Constin omistamista tai hallinnoimista lähteistä.

Laskenta kattaa mm. ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta synty-

vät päästöt sekä työmailla käytettävän energian kulutuksesta syntyvät

suorat päästöt. Päästölaskennan kulutustiedot kerätään suoraan toi-

mittajilta, niiden ulkoisista raportointijärjestelmistä tai Constin omista

operatiivisista järjestelmistä. Päästökertoimet perustuvat polttoaine-

toimittajan Constille toimittamiin polttoainetuotekohtaisiin päästö-

kertoimiin tai soveltuviin kansallisesti tai kansainvälisesti tilastoituihin

päästökertoimiin.

Vuonna 2025 Constin scope 1 -päästöt olivat 1 390,0 (2 038,3)

tCO

-eq. Päästöjen vähentymiseen vaikutti mm. ajoneuvoissa käytet-

tyjen polttoaineiden litramääräisen käytön vähentyminen sekä työ-

mailla käytetyn energiamäärän pienentyminen.

Scope 2

Scope 2 -päästöt kuvaavat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka

syntyvät Constin käyttämän ostoenergian, kuten sähkön tai kauko-

lämmön käytöstä. Päästölaskennan kulutustiedot kerätään suoraan

toimittajilta, niiden ulkoisista raportointijärjestelmistä tai Constin

omista operatiivisista järjestelmistä. Toimipisteiden sähköenergian

päästökerroin on saatu joko suoraan energiatoimittajilta tai soveltu-

vista kansallisesti tai kansainvälisesti tilastoiduista päästökertoimista.

Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen

hiilidioksidin prosenttiosuutta.

Markkinaperusteisessa päästölaskennassa huomioidaan Constin

tekemät energianhankintavalinnat, kuten fossiilittoman energian serti-

fikaatit tai ostosopimukset fossiilittoman energian toimittajien kanssa.

Jos alkuperätakuuta ei ole olemassa tai sähköntuottajan päästökerrointa

ei ole saatavilla, on käytetty Suomen jäännösjakaumaa.

Kaukolämmön osalta Constin toteutunutta energiankulutusmäärää

on jouduttu arvioimaan suuntaa antavasti perustuen toimipisteiden

pinta-alaan sekä arvioon Suomen kiinteistöjen keskimääräisestä kau-

kolämmön kulutuksesta per neliömetri (Energiateollisuus ry 2023).

Päästökertoimena on käytetty Suomen kansallista keskimääräistä pääs-

tökerrointa. Consti pyrkii tarkentamaan kaukolämmön kulutustietoja

sekä päästökertoimia tulevina vuosina.

Sijaintiperusteinen päästölaskenta perustuu soveltuviin kansallisiin

tai kansainvälisiin keskimääräisiin päästökertoimiin, eikä huomioi yri-

tyksen omia energianhankintavalintoja.

Raaka-aine 1

Ostetut tuotteet

Ostetut palvelut/

alihankinta

Rakennusten

käyttö

Rakennusten

käytöstä poisto

Polttoaineet Scope 1:

Suorat päästöt

Jätteet

Consti Oyj Consti

Korjaus-

rakentaminen Oy

Sähkö-Huhta Oy

Consti

Talotekniikka Oy

Scope 2:

Ostoenergian (epäsuorat) päästöt

Työmatkustus

Siirto- ja jakeluhäviöt

Työpaikalle

matkustus,

etätyöt

Raaka-aine 3

Raaka-aine 2

Hankinnat Logistiikka Logistiikka AsiakkaatOma toiminta

Constin päästölaskennan sisältö

Vuonna 2025 Constin scope 2 -sijaintiperusteiset päästöt olivat

244,4 (2 651,1) tCO

-eq. Päästöjen vähentymiseen vaikutti mm. tar-

kentunut sähkön kulutustieto sekä tarkentunut päästökerroinvalinta.

Vuonna 2025 Constin scope 2 -markkinaperusteiset päästöt olivat

428,4 (509,7) tCO

-eq.

Scope 3

Scope 3 -päästöt kuvaavat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, joita

syntyy muualla Constin arvoketjussa sisältäen arvoketjun ylävirran

(upstream) ja alavirran (downstream).

Kaikki Constin toiminnalle olennaisiksi tunnistetut scope 3 -päästö-

kategoriat sisällytettiin laskentaan. Vuonna 2025 Constin raportoimat

scope 3 -päästöt sisältävät seuraavien päästökategorioiden aiheuttamat

kasvihuonepäästöt: 1) ostetut tavarat ja palvelut, 2) tuotantohyödyk-

keet, 3) polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät

sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin), 5) toiminnassa muodostuva

jäte, 6) liiketoimintaan liittyvä matkustaminen, 7) työsuhteisten työn-

tekijöiden työmatkaliikenne ja 8) tuotantoketjun alkupään vuokra-

tut omaisuuserät. Muut päästölähteet eivät ole olennaisia Constin

liiketoiminnalle.

Jätetiedot on kuvattu tarkemmin kohdassa

2.3 E5 Resurssien käyttö

ja kiertotalous.

Scope 3 -laskennassa käytetty lähtötietoaineisto on saatu Constin

operatiivisista järjestelmistä, yhteistyökumppaneilta, toimittajilta tai

muista soveltuvista lähteistä. Laskennassa on käytetty eri päästökertoi-

mia jokaiselle lähtötietoyksikölle. Lisäksi laskennan taustalla on tarpeen

mukaan käytetty muita muuntokertoimia.

Ennen laskennan suorittamista käydään läpi lähtötietoaineisto

ja kohdistetaan kullekin toiminnalle mahdollisimman kuvaavat

päästökertoimet.

Ostettujen tavaroiden ja palveluiden päästölaskennassa lähtötietona

olivat Constin toteutuneet kustannustiedot ostolaskuista luokitte-

luarvojen mukaan, ja käytetyt päästökertoimet olivat euromääräisiä

(spend-based) päästökertoimia. Tuotantohyödykkeiden päästöt las

kettiin hankittujen aineellisten hyödykkeiden kustannusten perusteella

kerrottuna päästökertoimella. Polttoaineiden ja energian hankintaan

liittyvä päästölaskenta pohjautui Constin todellisiin polttoaineiden ja

energian kulutustietoihin. Jätteiden päästölaskennan tiedot perustuivat

Constin käyttämien jäteyhtiöiden toimittamiin päästöraportteihin.

56 57

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Liikematkustuksen aiheuttamat päästöt laskettiin joko keskimääräisen

henkilöauton päästötiedoilla tai euromääräisillä (spend-based) pääs-

tökertoimilla. Töihin matkustamisen päästöjen laskennassa käytettiin

Constin päätoimipisteen henkilöstölle toteutetun työmatkaliikenne-

kyselyn tuloksia sekä ajettuun matkaan pohjautuvia päästökertoimia

henkilöautoille (bensiini-/diesel-/sähköauto) ja julkisille liikenneväli-

neille (bussi/juna/metro/raitiovaunu). Tulokset suhteutettiin koske-

maan myös muita kuin päätoimipisteen työntekijöitä. Tuotantoketjun

alkupään vuokratut omaisuuserät -kategorian laskennassa on huomi-

oitu leasing-autot tarkasteluvuoden aikana suoritettujen leasing-mak-

sujen perusteella.

Pääasiallisia lähteitä laskennassa käytetyille päästökertoimille ovat

globaalit tietokannat kuten esimerkiksi North American Industry

Classification System (NAICS), Defra ja UK Government GHG

Conversion Factors for Company Reporting, joiden lisäksi on käytetty

myös muita soveltuvia kansallisia tai kansainvälisiä päästökertoimia.

Teema Tehdyt

toimenpiteet

2024

Tehdyt

toimenpiteet

2025

Tavoitteet 2030

Scope 1 ja 2: -70%

Scope 3: -10 %,

Vertailuvuosi 2024

Tavoitteet 2035

Scope 1 ja 2: -100 %

Scope 3: -25 %,

Vertailuvuosi 2024

Tavoitteet 2050

Scope 1 ja 2: -100 %

Scope 3: -50 %,

Vertailuvuosi 2024

Scope 1 ja 2 Scope 1- ja 2

-laskenta

Scope 1- ja

2 -laskentaa

tarkennettu uudella

päästölaskurilla.

Valmisteltu ja kehitetty

siirtymäsuunnitelmaan

sisältyviä toimenpiteitä

ja käytäntöjä

Ajoneuvokannan sekä työkoneiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin

energialähteisiin

Kaikki autot ja työkoneet päästöttömiä Oman toiminnan päästöttömyys

Toimipisteiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin Toimipisteiden energia päästötöntä

Työmaiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin Työmaiden energia päästötöntä

Scope 3 Scope 3

-laskenta

Jätteiden

laaja-alainen

kierrätysasteen

tarkastelu

Scope 3 -laskentaa

tarkennettu uudella

päästölaskurilla.

Valmisteltu ja kehitetty

siirtymäsuunnitelmaan

sisältyviä toimenpiteitä

ja käytäntöjä

Päästöjen vähentämiseen liittyvien mahdollisuuksien kartoittaminen

yhteistyökumppaneiden kanssa

Yhteistyön jatkuva kehittäminen ja ylläpito

Liiketoiminnan prosessit, menettelytavat ja hankintatoimi vastaavat

kestävän liiketoiminnan vaatimuksiin ja niitä ylläpidetään sekä

parannetaan jatkuvasti

Vähäpäästöisten palveluiden

ja materiaalien kustannus- ja

soveltuvuusarviot

Vähäpäästöisten palveluiden ja

materiaalien käyttöönotto

Soveltuvuusarvioiden pohjalta

laadittava vaatimustason

ja toimenpiteiden

kehittämissuunnitelma

päästövähennyspotentiaalin

saavuttamiseksi

Toimittajien ESG-vastuullisuusvaatimusten

toimeenpano ja seuranta

Kestävyystavoitteiden ja päästövähennyspotentiaalin toteutumisen seuranta

Jätteiden kierrätystavoite 80 % Jätteiden kierrätystavoite 85 %

Jätteiden kierrätystavoite 90 % ja kiertotalouden hyödyntäminen osana

tarjottavia palveluita

Kiertotalouden

hyödyntämismahdollisuuksien

selvittäminen liiketoiminnassa

Kiertotaloustavoitteiden asettaminen

ja kiertotalouden mahdollisuuksien

hyödyntäminen omassa palvelutarjonnassa

Kestävän

liiketoiminnan

edellytysten,

vaatimusten

ja vaikutusten

arviointi

Vaikutusten

ja tarvittavien

toimenpiteiden

kartoittaminen

Kumppanuusohjelman

kehittäminen.

Täsmennetty

laskentaprosessia

huomioimaan

kattavammin

kestävyys vaatimukset

Liiketoimintaprosessien ja toimintatapojen kehittäminen

vastaamaan kestävyysvaatimuksia

Liiketoimintaprosessit ja toimintatavat kestävälle

liiketoiminnalle asetettujen vaatimusten mukaisia

Liiketoiminnan prosessit, menettelytavat ja hankintatoimi perustuvat

kestävän liiketoiminnan vaatimuksiin sekä niiden ylläpitämiseen ja

jatkuvaan parantamiseen

Kestävän

kehityksen

ja asiakas-

tarpeiden

huomioiminen

palvelu-

tarjonnassa

Toteutettu

sidosryhmäkyselyt

keskeisille asiakkaille

ja toimittajille

Energiatehokkuutta koskevien

ratkaisuvaihtoehtojen

kehittäminen

ja tarjoaminen

Energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä tukevien

palveluiden sisällyttäminen palvelutarjontaan

Kestävyystavoitteiden sisällyttäminen osaksi tulos-

palkkausta tavoitteita edistävissä tehtävissä ja rooleissa

Yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa asiakas-

tarpeiden ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi

Constin siirtymäsuunnitelma

Scope 1-, 2- ja 3 -päästölaskenta on ulkoisesti varmennettu tämän

kestävyysraportin varmennuksen yhteydessä KPMG Oy Ab:n

toimesta.

Vuonna 2025 Constin Scope 3 -päästöt olivat 45 980 (76 480)

tCO

-eq. Päästöjen vähentymiseen vaikutti mm. ostettujen tuotteiden

ja palveluiden osalta päästökerroinvalinnan merkittävä tarkentuminen

sekä lähtötietojen osittainen täsmentyminen.

Myytyjen tuotteiden

käyttö

Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

-kategorioissa

ei vuonna 2025 ollut raportoitavia päästöjä (vuonna 2024 ensin mai-

nitussa 2 253 tCO

-eq. ja jälkimmäisenä mainitussa 166 tCO

-eq.).

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

-kategoriassa laskenta

täsmentyi vuoteen 2024 verrattuna.

58 59

Gaia (2024) Vähähiilinen rakennusteollisuus 2023 – tiekartan päivitys. https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/06/Loppuraportti-RT-vahahiilisyys-7.6.2024_FINAL.pdf.

FIGBC. (2022). Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma. (Action Plan for a Carbon-Neutral Built Environment).

https://figbc.fi/julkaisut/hiilineutraalin-rakennetun-ympariston-toimintaohjelma

10)

Consti ei ole tehnyt selvitystä tai määrällistä arviota yrityksen investoinneista ja rahoituksesta, joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa.

Consti ei ole tehnyt laadullista arviota yrityksen tärkeimpien omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista sidotuista kasvihuonekaasupäästöistä.

Constilla ei ole toistaiseksi käytössä sisäisiä hiilen hinnoittelumekanismeja.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

2.2.5 Siirtymäsuunnitelma

(E1-1, E1-7, E1-8, E1-9)

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keski-

lämpötilan nousu selvästi alle kahden celsiusasteen, pyrkien rajoitta-

maan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolli-

seen aikaan. Consti haluaa toimillaan hillitä ilmastonmuutosta ja on

asettanut päästövähennystavoitteensa, joiden asetannassa on otettu

huomioon Rakennusteollisuus RT ry:n Vähähiilinen rakennusteol-

lisuus 2035 - tiekartan päivitys

ja Green Building Council Finlandin

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

. Constin

ilmastotavoitteet eivät ole tieteeseen perustuvia.

Constin tavoitteena on, että sen oma toiminta (scope 1 ja scope 2)

on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.

Seurannan ja tulosten vertailun selkeyttämiseksi Consti on päättä-

nyt valita siirtymäsuunnitelmassa scope 1–3 -päästöjen perustasoksi

vuoden 2024 päästöt.

Constin siirtymäsuunnitelma perustuu scope 1-, 2- ja 3 -päästölas-

kentaan. Constin päästöistä suurin osa muodostuu arvoketjun scope

3 -päästöistä. Merkittävimmät päästövähennystavoitteet vuoteen 2030

mennessä ovat: työmailla kulutettavan energian päästöjen vähentämi-

nen ja merkittävien materiaaliryhmien päästötietojen edellyttäminen

toimittajilta, uusien vähähiilisten materiaalien kartoittaminen, kiertota-

louden edistäminen ja jätteiden tehokas kierrättäminen. Consti jatkaa

myös ilmastoystävällisten palveluiden kehittämistä.

Consti ei sisällytä siirtymäsuunnitelmaansa rahoitettuja kasvihuone-

kaasujen poistoja eikä käytä niitä päästöjensä kompensointiin. Consti

on hyödyntänyt ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistamisen sekä altis-

tumisen ja herkkyyden arviointiin perustuvia ilmastoskenaarioita, sekä

selvittänyt scope 1 ja scope 2 -päästöihin liittyviä kustannusvaikutuk-

sia

10)

, joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa.

Constin strategiassa on tavoitteena ilmastonmuutoksen hillit-

seminen. Siirtymäsuunnitelma tullaan sisällyttämään liiketoimin-

tastrategiaan ja rahoitussuunnitteluun ja sovittamaan yhteen niiden

kanssa vuosien 2025–2027 aikana. Siirtymäsuunnitelman, jossa on

mukana myös scope 3 -päästöt, täytäntöönpano alkoi vuonna 2025.

Siirtymäsuunnitelman on hyväksynyt Constin johtoryhmä ja hallitus.

Vuonna 2025 määriteltiin siirtymäsuunnitelman käytännön toimen-

piteet kuluvalle vuodelle, otettiin käyttöön Constin oma päästölaskuri,

kehitettiin Constin kumppanuusmallia ja täsmennettiin tarjous- ja

hankintaprosesseja huomioimaan kestävyysvaatimukset.

2.3 E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

2.3.1 Tavoitteet (E5-3)

Constin tavoitteena on saavuttaa työmaajätteen 70 prosentin kierrä-

tysaste. Vuonna 2025 tässä lähes onnistuttiin kierrätysasteen ollessa

64 prosenttia. Luku muodostuu purku-urakoitsijoiden purkamien

sekä työmaalta muuten poistettavien jätteiden painopohjaisen tarkas-

telun perusteella, ja sitä nostaa purku-urakoitsijoiden toteuttamien

massiivipurkujen suuri osuus, kun näissä työmailta poisvietävät kivi-

pohjaiset materiaalit tulevat tehokkaasti kierrätetyksi. Vuonna 2025

purku-urakoiden osuus kaikista jätteistä oli merkittävästi edellisvuotta

pienempi, joten kokonaiskierrätysaste laski hieman, kiertotaloustoi-

mittajien raportoiman kierrätysasteen pysyessä noin 60 prosentissa.

Luvun 2 kohdassa

2.2.5. E1 Siirtymäsuunnitelma

on esitetty Constin

tavoitteet ja toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

Tavoitteet vuoteen 2050 mennessä

2030

• Constin kierrätysaste 80 %

• Kiertotalouden hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen

liiketoiminnassa

2035

• Constin kierrätysaste 85 %

• Kiertotaloustavoitteiden asettaminen ja kiertotalouden

mahdollisuuksien hyödyntäminen omassa palvelutarjonnassa

2050

• Constin kierrätysaste 90 %

• Kiertotalouden hyödyntäminen osana tarjottavia palveluja

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027

Tavoitteet

2025 Mittari

Toteuma

tai tulos

2025

Toteuma

tai tulos

2024

Kiertotalous:

Purkujäte,

pakkausjäte,

ylijäämäjäte

Työmaajätteiden

kierrätysaste 70 %

Työmaajätteiden

kierrätysaste 70 %

Kierrätysaste, % 64 % 70 %

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus 2025 (t)

Loppukäsittelystä muualle ohjatun

jätteen kokonaismäärä

Valmistelu uudelleen-

käyttöä varten Kierrätys

Muut

hyödyntämistoimet Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 4,8 9 157,1 4 011,8 13 173,8

Vaaralliset jätteet 0,0 1,6 13,4 15,0

Yhteensä 4,8 9 158,7 4 025,3 13 188,8

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen

määrä

Poltto (ilman energian

talteenottoa)

Kaatopaikalle

sijoittaminen

Muu loppukäsittely Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 0,0 687,6 0,1 687,6

Vaaralliset jätteet 5,6 361,3 15,3 382,1

Yhteensä 5,6 1 048,8 15,3 1 069,7

Syntyneen jätteen kokonaismäärä Hyödyntäminen Loppukäsittely Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 13 173,8 687,6 13 861,4

Vaaralliset jätteet 15,0 382,1 397,1

Yhteensä 13 188,8 1 069,7 14 258,5

Kierrättämätön jäte Kokonaismäärä Prosenttiosuus (%) Kierrätysaste

Kokonaismäärä 5 095,0 36 % 64 %

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus 2024 (t)

Loppukäsittelystä muualle ohjatun

jätteen kokonaismäärä

Valmistelu uudelleen-

käyttöä varten Kierrätys

Muut

hyödyntämistoimet Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 6,7 11 220,9 3 473,4 14 701,1

Vaaralliset jätteet 0,0 2,5 28,6 31,1

Yhteensä 6,7 11 223,4 3 502,0 14 732,1

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen

määrä

Poltto (ilman energian

talteenottoa)

Kaatopaikalle

sijoittaminen

Muu loppukäsittely Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 0,0 174,4 0,0 174,4

Vaaralliset jätteet 4,0 1 022,5 20,1 1 046,6

Yhteensä 4,0 1 196,9 20,1 1 221,0

Syntyneen jätteen kokonaismäärä Hyödyntäminen Loppukäsittely Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 14 701,1 174,4 14 875,5

Vaaralliset jätteet 31,1 1 046,6 1 077,6

Yhteensä 14 732,1 1 221,0 15 953,1

Kierrättämätön jäte Kokonaismäärä Prosenttiosuus (%) Kierrätysaste

Kokonaismäärä 4 723,0 30 % 70 %

60 61

2.3.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksinkertaisessa olen-

naisuusanalyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Analyysissa tarkas-

teltiin Constin toimintaa eri paikkakunnilla ja eri toimialoilla resurssien

käytön näkökulmasta.

Constin toiminnasta voi aiheutua henkilöille tai ympäristölle riskejä,

mikäli kohteista purettavien haitallisten aineiden käsittelyssä tai loppu-

sijoituksessa tapahtuu laiminlyöntejä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

purkualueen osastointiin tai kuljetustavan valintaan liittyvät puutteet.

Lisäksi purkutöiden aikana lähiympäristöön voi kantautua melua, täri-

nää ja rakennuspölyä. Constin toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä hai-

tallisten vaikutusten estämiseksi käsitellään tämän luvun kohdissa 2.3.3

ja 2.3.4 sekä

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

-taulukossa.

Vaikutuksia arvoketjuun

Jätteiden lajittelu on osa koko rakentamisen arvoketjun toimintaa.

Tiukentuvat kierrätystavoitteet vaikuttavat niin Constin kuin sen

aliura koitsijoidenkin toimintaan työmaalla. Lisäksi ne vaikuttavat

jatkossa materiaalitoimittajien tuotanto- ja toimitusprosesseihin, esi-

merkiksi tuotteiden pakkaamiseen käytetyn materiaalin valintaan ja

käytetyn materiaalin minimointiin. Työmaan logistiikan suunnittelussa

on jatkossa entistä tärkeämpää suunnitella niin jätteiden tulo- kuin

menovirrat, joista jälkimmäiseen lukeutuvat työmaalta poiskuljetet-

tavat lajitellut jätteet.

Arvoketjuun vaikuttavat toimenpiteet voivat hyvin johdettuina

parantaa Constin mainetta, sillä myös asiakkaat seuraavat yhä tarkem-

min kumppaniensa toimia rakentamisen ympäristövaikutusten vähen-

tämiseksi. Toisaalta hyvin johdettu poistettavien materiaalien lajittelu

johtaa tehokkaampiin prosesseihin jätteiden vastaanottopaikoilla, mikä

edesauttaa kustannusten vähenemistä.

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Jätteet ja kiertotalous: Constin vaikutus

E5-5 Constin

toiminnasta syntyy

jätettä

Mahdollisuus: Kiertotalouden tavoitteiden

saavuttaminen vähentää jätteiden määrää sekä

jätteenkäsittelytoimia ja -kustannuksia. Riski

sanktioista pienenee. Vähentää tarvetta uusille

raaka-aineille. Mikäli Consti onnistuu jätteiden

käsittelyssä laajasti arvoketjussaan, se tukee

asiakkaiden ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Constin tavoitteena on

70 % kierrätysaste. Työmaalla

tarvittavan materiaalin määrä

suunnitellaan mahdollisimman

tarkasti ja materiaalit suojataan

niin, etteivät ne vahingoitu

ja hukkaa synny. Joissakin

tehtävissä hukkaa voidaan

vähentää myös esivalmistuksella.

Jätteiden käsittely suunnitellaan

tarkasti. Ajantasainen

jäteraportointi auttaa tavoitteen

saavuttamisessa ja seurannassa.

Kaikki Constin

sidosryhmät pitävät

jätteiden kierrätystä

merkittävänä

kestävyystekijänä, johon

Consti voi vaikuttaa

myönteisesti.

Riski: Tuotannonsuunnittelun kyky jätteiden

synnyn minimoimiseksi ja jätteiden

käsittelemiseksi. Mikäli Consti ei saavuta

kierrätystavoitteitaan, jätteiden määrä ei vähene

ja niiden käsittelyn kustannukset kasvavat.

Myös riski sanktioista kasvaa.

Jätteet ja kiertotalous: Vaikutus Constiin

E5-5 Constin

toiminnasta syntyy

jätettä

Mahdollisuus: Mahdollisuus oman liiketoiminnan

kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.

Kannustaa osaamisen kehittämiseen sekä

tuotannon tehostamiseen ja saa aikaan

kustannussäästöjä. Jätteisiin ja kiertotalouteen

liittyvä osaaminen voi tuoda Constille kilpailuetua

yhteistyökumppanina.

Consti ohjaa arvoketjun

työntekijöitä toimimaan

Constin kierrätystavoitteiden

mukaisesti esimerkiksi

työmaaperehdytyksessä.

Kestävyystavoitteita tukevat

velvoitteet sisältyvät

toimitussopimuksiin.

Constin asiakkaat

ja henkilöstö

pitävät jätteisiin ja

kierrätykseen liittyvää

osaamista merkittävänä

kestävyystekijänä,

joka voi vaikuttaa

Constin liiketoimintaan

myönteisesti.

Riski: Purku-urakoitsijoiden puutteellinen

osaaminen purkutyöstä syntyvän jätteen

lajitteluun, raportointiin ja kierrätykseen on riski

Constin tavoitteiden saavuttamiselle. Mikäli

Constin arvoketjussa ei saavuteta jätteiden

vähentämis- ja kierrätystavoitetta, se voi aiheuttaa

Constille lisäkustannuksia ja sanktioita. Se myös

heikentäisi Constin asiakkaiden tavoitteiden

saavuttamista ja Constin kilpailukykyä

yhteistyökumppanina.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

2.3.3 Toimintaperiaatteet (E5-1)

Consti noudattaa rakentamisessa käytettävien materiaalien kierrä-

tystä ja hävittämistä koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.

Toiminnassa otetaan huomioon myös kansainväliset sopimukset sekä

EU:n energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteet.

Consti on sitoutunut vähentämään päästöjään laatimansa siirtymä-

suunnitelman mukaisesti. Consti on ympäristöperiaatteissaan myös

sitoutunut vähentämään jätteen määrää ja kierrättämään tehokkaasti.

Tarkemmat kierrätystavoitetiedot sekä kiertotaloustavoitteet esite-

tään kohdassa 2.2.5. Kierrätysastetta nostetaan yhteistyössä jätehuollon

yhteistyökumppaneiden sekä purku-urakoitsijoiden kanssa.

Materiaalien käyttöä tehostetaan hyvällä suunnittelulla.

Materiaalihukkaa minimoidaan jo kustannussyistä, sillä asennettavat

laitteet ja materiaalit ovat merkittävä kustannuserä rakentamisessa.

Suunnittelussa voidaan hyödyntää myös olemassa olevia rakennus-

materiaaleja ja -osia käyttämällä niitä uudelleen asiakkaan päätösten ja

vaatimusten mukaisesti. Tämä vähentää uusien materiaalien tarvetta ja

säästää luonnonvaroja. Suunnittelemalla rakennusosat ja talotekniikka

niin, että korjaukset ja vaihdot voidaan tehdä ilman laajoja purkutöitä,

voidaan pienentää syntyvän jätteen määrää.

Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa tarkemmalla suunnitte-

lulla ja määrämittaisten rakennusmateriaalien käytöllä. Mahdollista

ylijäämämateriaalia Consti pyrkii käyttämään soveltuvin osin muissa

kohteissa. Ylijäämämateriaali on tietyn työvaiheen lopputuloksen

aikaansaamiseksi arvioidun ja tilatun materiaalimäärän ja työvai

heessa käytetyn määrän välinen erotus. Constilla ei ole toistaiseksi

tunnistettu sopivaa menetelmää ylijäämämateriaalin määrän mittaa-

miseksi eikä mittausmenetelmää ylijäämämateriaalin hyödyntämi-

seen liittyen. Kierrätysmateriaali on sellaista materiaalia, joka on pois-

tettu jostain kohteesta ja jalostetaan uuden materiaalin raaka-aineeksi.

Materiaalin uudelleenkäytössä materiaali tai rakennusosa voidaan käyt-

tää sellaisenaan.

Consti seuraa kiertotalouskäytäntöjen kehittymistä muun muassa

Helsingin Kiertotalousklusterin jäsenenä.

Sekä Consti Korjausrakentaminen Oy:llä että Consti Talotekniikka

Oy:llä on RALA-ympäristö- ja turvallisuussertifikaatit. RALA-

sertifiointi on ISO-järjestelmien pohjalta suomalaiselle rakennusalalle

kehitetty johtamisjärjestelmän arviointimenettely, joka tukee toimin-

nan kehittämistä kestävän kehityksen mukaisesti.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

toimitusjohtajan lisäksi.

2.3.4 Toimenpiteet (E5-2, E5-4, E5-5)

Työmaiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen tarkoit-

taa energiankulutuksen minimoimista sekä työmaaliikenteestä, pur-

kutöistä ja rakentamisesta syntyvän melun, pölyn ja jätteiden määrän

minimointia ja ympäristölle haitallisten aineiden huolellista käsittelyä.

Kohdekohtaisissa ympäristösuunnitelmissa tunnistetaan ympäristö-

riskit ja tehdään suunnitelma haittojen estämiseksi sekä varaudutaan

torjumaan haitalliset vaikutukset. Rakennusprojekteista ympäristöön

kohdistuvia haittavaikutuksia pyritään vähentämään myös henkilökun-

nan osaamista kehittämällä.

Jäte ja sivuvirrat

Jätelain mukaan jätteet tulee lajitella niiden syntypaikalla eli Constin

tapauksessa työmailla. Constin työmaat laativat projektikohtaiset jäte-

huoltosuunnitelmat yhdessä jätehuollon sopimuskumppanin kanssa.

Jätehuoltotoimittaja laatii kuormakohtaisesti jätteensiirtoasiakirjan, vie

sen tiedot Siirto-rekisteriin ja raportoi jätetiedot työmaakohtaisesti.

Consti noudattaa jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä, säädöksiä ja

ohjeita ja seuraa niihin liittyvää kehitystä. Ympäristöasioiden osaamista

kehitetään henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tiedottamisella.

Yhteistyökumppanit sitoutuvat toimimaan ympäristövastuullisesti

allekirjoittaessaan aliurakkasopimuksen.

Yhtiön keskeiset resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

strategiset toimenpiteet löytyvät kohdasta 2.2.5.

Resurssien sisäänvirtaukset ja tuotteisiin ja

palveluihin liittyvät ulosvirtaukset

Constin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä resurssien sisäänvir-

taus sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyvä ulosvirtaus eivät nousseet

olennaisiksi kestävyystekijöiksi. Constin korjausrakennuskohteissa

käytetyt materiaalit ja tuotteet määrittelee pääosin tilaaja suunnitte

lijoineen, joten Constilla ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta kier-

totalousperiaatteiden mukaisesti suunniteltujen materiaalien ja tuot-

teiden osuuteen.

Mittausperusteet

Jätehuoltotoimittajien suorittama jätteiden kuljettaminen, vastaan-

otto ja käsittely on luvanvaraista toimintaa, jonka toteutumista valvoo

viranomainen. Constin raportoimat jätetiedot perustuvat jätehuollon

sopimuskumppaneiden sekä purku-urakoitsijoiden Constille rapor-

toimiin tietoihin.

Raportoidut jätemäärät sisältävät työmaalta siirretyt jätteet mukaan

lukien materiaalina ja energiana hyödyntämisen, kaatopaikalle sijoitta-

misen ja vaarallisten jätteiden käsittelyn.

62 63

Oma työvoima

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027

Tavoitteet

2025 Mittari

Toteuma tai

tulos 2025

Toteuma tai

tulos 2024

Oma työvoima:

Tasa-arvo ja

ihmisoikeudet

Tarjota omalle

henkilöstölle tasa-

arvoinen ja osaamisen

kehittämiseen

kannustava

työympäristö

Naisten määrän lisääminen

eri henkilöstöryhmissä

Naisten

osuus, % koko

henkilöstöstä

12,9 % 12,7 %

Määräaikaiset työsopimukset

< 5 %

Määräaikaisuus,

% koko

henkilöstöstä

2,0 % 2,0 %

Oma työvoima:

Terveys ja

työturvallisuus

Työhyvinvoinnin

edistäminen

Työkykyisyyden edistäminen

– tehtäväkohtaiset kirjalliset

ohjeistukset eniten

kuormittaviin tehtäviin

Tuki- ja liikunta-

sairauksista

johtuvien

poissaolojen

määrän

alentaminen,

pv/hlö

2,9 pv/hlö 2,9 pv/hlö

Työtapaturmien ja

sairauspoissaolojen

vähentäminen

Aiempaa vähemmän

sairauspoissaoloja.

Tapaturmataajuus <10

Sairaus-

poissaolot, % ja

tapaturma-

taajuus

Sairauspoissaolot

4,25 %.

Tapaturmataajuus

Sairauspoissaolot

4,1 %.

Tapaturmataajuus

Oma työvoima:

Koulutus

ja taitojen

kehittäminen

Osaamisen ja

johtamisen

kehittäminen

Johtamisen kehittämisen

ohjelman luominen linjan

esihenkilöille, osaamisen

kehittämisen viitekehys

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

Sitoutunut ja hyvinvoiva

henkilöstö

Sitoutunut ja hyvinvoiva

henkilöstö. Henkilöstön

lähtövaihtuvuus < 10 %

Henkilöstön

lähtö-

vaihtuvuus, %

13,00 % 12,60 %

Tasapainoinen ikäjakauma Ikäjakauma,

kaikki työntekijät

Tasapainoinen Tasapainoinen

3.1. S1 Oma työvoima

3.1.1 Tavoitteet (S1-5)

Constin keskeiset sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät terveyteen

ja työturvallisuuteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin sekä osaamisen

kehittämiseen. Omaa työvoimaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen

mittareita ovat muun muassa naisten määrän lisääminen eri henkilöstö-

ryhmissä, määräaikaisten työsopimusten osuus alle 5 prosenttia, aiem-

paa vähemmän sairauspoissaoloja, tapaturmataajuus alle 10, osaami-

sen ja johtamisen kehittäminen sekä henkilöstön lähtövaihtuvuus alle

10 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty sosiaalisen vastuun

tavoitteet, niissä edistyminen ja mittarit.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Constin sosiaalisen vastuun tarkastelu kattaa Constin oman työvoi-

man ja arvoketjusta Constille rakentamispalveluita tuottavien toimit-

tajien (ns. aliurakoitsijoiden) työvoiman. Oma työvoima (Constin

työntekijät) kattaa ESRS-standardien mukaisesti Constissa työ

suhteessa työskentelevän henkilöstön ja Constille henkilöstövuok-

rausyritysten tai oman yrityksensä kautta työskentelevät henkilöt.

Henkilöstövuokrausyritysten tai oman yrityksensä kautta työskente-

levien osuus Constin omasta työvoimasta kokonaisiksi henkilötyövuo-

siksi muutettuna oli vuoden 2025 aikana noin viisi prosenttia konsernin

omasta työvoimasta.

Constin tavoitteena on tarjota sekä sen omalle työvoimalle että

arvoketjussa erityisesti rakentamispalveluiden tuottajien työntekijöille

tasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseen kannustava työympäristö.

3.1.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Constin omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksinkertaista olen-

naisuusanalyysiä, joka on kuvattu kohdassa

1.4.1.

Omaan työvoimaan

kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen sekä koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen. Consti ei ole tunnistanut omaa työvoimaa koskevassa

olennaisuusanalyysissään merkittävää riskiä lapsi- tai pakkotyövoiman

käytöstä.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat selkeim-

min työmaahenkilöstöä työsuhteesta riippumatta. Terveyteen ja tur-

vallisuuteen liittyvät riskit voivat johtua pitkäaikaisesta kuormittavasta

työstä, kuten rakentamiselle tyypillisistä raskaista työasennoista, altistu-

misesta haitallisille aineille tai äkillisistä onnettomuuksista, esimerkiksi

viiltohaavoista tai putoamisista. Koulutukseen ja taitojen kehittämiseen

liittyvät vaikutukset painottuvat Constin työsuhteiseen työvoimaan.

3 S-SOSIAALINEN VASTUU

Constin toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä haitallisten vaikutusten

hallitsemiseksi käsitellään tämän luvun kohdissa 3.1.3–3.1.5. ja niitä

on kuvattu myös

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

-taulukossa.

Ilmastonmuutoksella ei ole tällä hetkellä Constin arvion mukaan

merkittäviä vaikutuksia sen omaan työvoimaan. Ilmastonmuutos lisää

jonkin verran tarvetta esimerkiksi asiakkaille tarjottavien energiatehok-

kuuspalveluiden, julkisivukorjausten ja huoltopalveluiden osaamiselle

sekä niihin kouluttautumiselle. Myös työmaiden jätteiden kierrätysas

teen nostaminen edellyttää henkilöstöltä jatkuvaa kouluttautumista.

Mikäli Consti onnistuu vahvistamaan ilmastonmuutoksen edellyt-

tämää kestävyysosaamistaan, sillä on mahdollisuus tarjota nykyistä

enemmän työpaikkoja ja vahvistaa asemaansa haluttuna työnantajana.

Mikäli Consti ei onnistu kasvattamaan ja ylläpitämään riittävää kestä-

vyysosaamista, sen maine houkuttelevana työnantajana ja yhteistyö-

kumppanina voi kärsiä.

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Koulutus ja taitojen kehittäminen, terveys ja turvallisuus: Constin vaikutus

Consti kouluttaa

ja kehittää

henkilöstön taitoja.

Mahdollisuus: Osaamisen kehittäminen ja

ylläpitäminen riittävällä tasolla mahdollistaa

kestävän toiminnan ja korkealaatuisten ja

kestävyyttä tukevien palveluiden tarjoamisen

sekä lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista.

Mahdollisuus sekä Constin että arvoketjun muiden

toimijoiden liiketoiminnan kehittämiseen ja

uusiin liiketoimintamalleihin ja kustannusten

alentamiseen. Mahdollisuus osaamisen

kehittämiseen sekä tuotannon tehostamiseen ja

kustannusten alentamiseen arvoketjussa laajasti.

Consti Akatemia tarjoaa

osaamisen kehittämisen

palveluita kaikille

constilaisille: alakohtaiset

pätevyyskoulutukset sekä

erityisosaamisen valmennukset

huomioiden rakennusalan

pätevyysvaatimukset

ja suositukset.

Työturvallisuusosaamista

parannetaan mm. kehittämällä

ennakoivaa turvallisuustyötä ja

turvallisuusjohtamista.

Sidosryhmien

näkemyksen mukaan

Constin mahdollisuudet

vaikuttaa myönteisesti

sekä oman että

arvoketjun henkilöstön

koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen ovat

merkittävät.

Riski: Epäonnistuminen koulutuksen

vaikuttavuudessa ja taitojen kehittämisessä voi

näkyä työn heikkona laatuna ja kustannusten

nousuna, mikä tuo mainehaittaa sekä Constille

että koko alalle. Se myös heikentää työviihtyvyyttä

ja sitoutumista ja voi lisätä henkilöstön

vaihtuvuutta. Puutteellinen osaaminen heikentää

kilpailukykyä ja mahdollisuuksia tarjota

kestävyyttä tukevia palveluita.

Consti huolehtii

henkilöstön

terveydestä ja

turvallisuudesta.

Mahdollisuus: Terveellinen ja turvallinen

työympäristö on perusoikeus, ja terveyttä ja

turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä on

myönteinen vaikutus työntekijöiden yleiseen

fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja

työkykyyn. Terveellinen ja turvallinen työympäristö

lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista sekä korreloi

positiivisesti työn laatuun, mitkä kaikki tuovat

myös kustannussäästöjä.

Lähtökohtana on, että

työturvallisuuden parantaminen

kuuluu jokaiselle.

Työturvallisuusperiaatteet ja

-johtaminen perustuvat Suomen

työturvallisuuslainsäädäntöön

ja Rakennusteollisuus ry

RT:n linjauksiin. Consti

noudattaa työlainsäädäntöä

ja rakennusalan TESia sekä

suosituksia, ja sillä on RALA-

työturvallisuussertifikaatti.

Henkilöstöä kannustetaan

työturvallisuushavaintojen

tekemiseen. Epäkohdista voi

ilmoittaa anonyymisti. Käytössä

varhaisen puuttumisen malli.

Henkilöstöllä lakisääteistä

velvoitetta laajemmat

työterveyshuollon palvelut.

Tuetaan työ- ja yksityiselämän

tasapainoa tarjoamalla mm.

etätyömahdollisuuksia ja erilaisia

työaikamuotoja työn luonteesta

riippuen. Mahdollisuus liikunta-

ja kulttuurietuun.

Riski: Puutteelliset toimenpiteet terveyden ja

turvallisuuden varmistamiseksi vaikuttavat

kielteisesti työntekijöiden yleiseen fyysiseen ja

psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Riski

lähtövaihtuvuuden kasvuun ja työtapaturmiin

lisääntyy.

Koulutus ja taitojen kehittäminen, terveys ja turvallisuus: Vaikutus Constiin

Koulutus ja taitojen

kehittäminen.

Terveys ja

turvallisuus.

Mahdollisuus: Osaaminen tukee kestävää

toimintaa, lisää Constin palvelutarjontaa, vähentää

laadullisia riskejä sekä näihin liittyviä taloudellisia

kustannuksia. Se myös vahvistaa Constin mainetta

osaavana ja haluttuna yhteistyökumppanina.

Tuetaan arvoketjun

osaamista ohjeistuksin,

vaatimuksin ja seurannalla.

Mahdollistetaan ja kannustetaan

turvallisuushavaintojen

tekemiseen. Yhteistyö alan

oppilaitosten kanssa ja

harjoittelupaikkojen tarjoaminen.

Riski: Alan puutteellinen koulutus ja

osaaminen lisäävät Constin roolia osaamisen

varmistamisessa Constin tehtävissä ja siitä

aiheutuvia kustannuksia. Se myös vaikeuttaa

Constin mahdollisuuksia löytää hyviä

yhteistyökumppaneita, heikentää palvelutarjontaa

sekä lisää laadullisia riskejä ja niihin liittyviä

taloudellisia kustannuksia erityisesti Constille.

Osaamaton työvoima ja puutteet turvallisessa

ja terveellisessä työympäristössä ovat myös

merkittävä maineriski.

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

3.1.3 Toimintaperiaatteet (S1-1)

Henkilöstöön liittyvän toiminnan vastuullisuutta ohjaavat Constissa

lainsäädännön lisäksi toimintaperiaatteet, jotka koostuvat ihmisoikeus-

periaatteista, eettisistä ohjeista, henkilöstöhallintoa ohjaavista proses-

seista ja Consti Way -toimintamallista. Toimintaperiaatteet kattavat

Constin koko henkilöstön. Tavoite on, että työyhteisössä jokainen

tuntee roolinsa ja työnsä merkityksen strategian toteuttajana. Consti

Way eli Constin tapa toimia perustuu viiteen elementtiin, joita ovat

yhteistyö ja avoimuus, yhteiset toimintamallit, suorituskyvyn johtami-

nen, asiakkaan ymmärtäminen sekä jatkuva parantaminen.

Toimintaperiaatteiden toteutusta tukevat erityisesti työturvallisuus-,

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä eettiset ohjeet, joita

sovelletaan kaikilla työmailla ja jotka siten kattavat oman työvoiman

rinnalla myös työmailla työskentelevät aliurakoitsijat. Keskeisimmät

64 65

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

työturvallisuuskoulutukset on kohdennettu omaan työvoimaan.

Toimintaperiaatteet käydään läpi perehdytyksessä, ja ne ovat saata

villa Constin intranetissä mm. uusille työntekijöille kohdennetussa

osiossa. Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta sekä yhteydenpidosta

henkilöstön kanssa ja henkilöstön kuulemisen huomioon ottamisesta

yrityksen toimintatavoissa vastaavat toimitusjohtajan lisäksi toimiala-

johtajat yhdessä henkilöstöjohtajan kanssa.

Constissa toteutetaan toimihenkilöiden osalta vuosittainen kehi-

tyskeskusteluprosessi, jonka yhteydessä toimihenkilöt voivat tuoda

esiin työhön liittyviä näkökulmia ja huolenaiheita. Lisäksi henkilöstön

kokemuksia ja näkemyksiä kartoitetaan joka toinen vuosi toteutet-

tavalla henkilöstökyselyllä. Mahdollisista epäasiallisista tilanteista tai

epäkohdista voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti whistleblowing-

kanavan kautta.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Consti on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuo-

toisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tätä työtä ohjaavat Constin eettiset

ohjeet sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Eettiset ohjeet

ja yhdenvertaisuusperiaatteet kattavat kiellon syrjiä sukupuolen, iän,

alkuperän, rodun, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,

mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, per-

hesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen

suuntautumisen tai muun henkilön identiteettiin liittyvän syyn perus-

teella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Syrjinnän kieltoa sovelle-

taan riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen, määräaikainen vai

osa-aikainen työsuhde. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteet kattavat

myös alihankkijat ja muut sidosryhmät.

Sosiaalinen suojelu

Constin kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat lakisääteisen tapatur-

mavakuutuksen ja lakisääteistä minimiä kattavamman työterveyshuol-

lon sekä lakisääteisen eläkejärjestelmän, työttömyysturvan ja vanhem-

painvapaiden piiriin. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla intranetissä,

johon kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on pääsy.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Constin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaavat hen-

kilöstöhallinnon prosessit. Constin johto ja henkilöstötoiminto vas-

taavat henkilöstöhallintoon sisältyvien toimintaperiaatteiden toteu-

tuksesta. Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa

muun muassa perehdytään Constin johtamiskäytäntöihin.

Työolot

Consti noudattaa Suomen työlainsäädäntöä ja on sitoutunut oikeu-

denmukaisiin työsuhteen ehtoihin. Consti noudattaa liiketoiminnas-

saan sovellettavia työehtosopimuksia. Constin työntekijöillä on oikeus

kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.

Terveys ja turvallisuus

Consti on sitoutunut edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä

hyvinvointia. Constissa työhyvinvointia sekä työkyvyn edistämistä

ja ylläpitoa ohjaa Consti-konsernin johtoryhmä. Työhyvinvoinnin ja

työkyvyn edistäminen on ennakoivaa toimintaa, ja sen tavoitteena on

työntekijöiden työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimen-

piteiden käynnistäminen ja terveyden ylläpito läpi työuran.

Constin työturvallisuutta ohjaa turvallisuuden johtamisjärjes-

telmä, joka koostuu turvallisuusperiaatteista ja -prosesseista sekä

työohjeista. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta

vastaa Consti-konsernin toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella.

Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritelty turvallisuusjohtami-

sen periaatteissa, jotka on kuvattu intranetissä.

Consti Korjausrakentaminen Oy:llä ja Consti Talotekniikka Oy:llä

on RALA-työturvallisuussertifiointi. Toiminnan kehittäminen perus-

tuu vuosittaisiin kehityshankkeisiin, jotka on kirjattu työsuojelun toi-

mintaohjelmaan. Toiminnan kehittämisessä aktiivisessa roolissa on

Constin turvallisuusryhmä, jossa on mukana työsuojeluhenkilöitä

kaikilta toimialoilta.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Consti toimii YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaa-

vien periaatteiden mukaisesti ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustet-

tuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk-

sen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden

ja -oikeuksien mukaisesti.

3.1.4 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja

työvoiman edustajien kanssa (S1-2)

Työehtosopimukset

Consti noudattaa työsopimuslakia ja liiketoiminnassaan sovelletta-

via työehtosopimuksia ja sopii yhdessä henkilöstöryhmän edustajien

kanssa paikallisia sopimuksia, jotka kehittävät työnantajan ja henkilös-

töryhmien välistä yhteistoimintaa.

Yhteistoimintaan liittyvät aktiviteetit

Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja hen-

kilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon koskien heidän

työtään, työolojaan ja asemaa yrityksessä. Consti Oyj järjestää neljä ker-

taa, Consti Korjausrakentaminen Oy ja Consti Talotekniikka Oy kaksi

kertaa vuodessa yhteistoimintatilaisuuksia sekä toimialakohtaisten

henkilöstöryhmien edustajien (aiemmin YT-toimikunta + työsuoje-

lutoimikunta) että konsernin henkilöstöryhmän edustajien kanssa.

Poikkeuksellisesti vuonna 2025 yhteistoimintatilaisuuksia oli Consti

Oyj:n osalta kaksi.

Henkilöstötutkimus

Constissa toteutetaan kahden vuoden välein työtyytyväisyyttä mit-

taava henkilöstötutkimus, joka mittaa henkilöstön näkemystä toiminta-

periaatteiden toteutumisesta käytännössä. Henkilöstötutkimuksen

toteutuksesta vastaa HR-toiminto, joka tukee yhtiön johtoa tutkimus-

ten tulosten käsittelyssä ja siinä, miten tulokset otetaan huomioon pää-

töksenteossa. Tulokset käydään läpi eri organisaatiotasoilla sekä luot-

tamushenkilöiden kanssa. Esihenkilöille ja tiimeille tarjotaan valmen-

nusta ja tukea tulosten käsittelyyn ja niihin liittyvien kehitystoimenpi-

teiden muodostamiseen. Syksyllä 2024 tehdyn henkilöstötutkimuksen

keskeiset tulokset ovat seuraavat:

Vahvuudet

• Osaamiseni riittää työtehtävieni vaatimuksiin

• Pystyn terveyteni puolesta työskentelemään nykyisessä

tehtävässäni kahden vuoden kuluttua

• Tiedän, mitä minulta odotetaan työssäni

Kehityskohteet

• Saan kiitosta hyvin tehdystä työstä

• Minua kannustetaan ja tuetaan tekemään asioita, jotka parantavat

terveyttäni ja hyvinvointiani sekä

• Lähiesihenkilöni antaa innostavia pitkän aikavälin tavoitteita

Henkilöstötutkimuksen tulosten analysointi tapahtuu toimiala- ja

yksikkökohtaisesti ja toimenpidesuunnitelma laaditaan yksikköta

solle. Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli vuoden 2024 tut-

kimuksessa 68.

Työsuojelu

Konserniyhtiöiden henkilöstöryhmissä käsitellään säännöllisesti omaan

työvoimaan kuuluvien eri ryhmien kesken työturvallisuuden edistä-

miseen liittyviä asioita. Lisäksi Constissa toimii turvallisuusryhmä,

joka kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa käsittelemään turval-

lisuuden ajankohtaisia asioita konsernitasoisesti sekä suunnittelemaan

tulevia tapahtumia. Puheenjohtajana toimii yksi toimialajohtajista.

Työsuojeluhenkilöstö tekee vuosittain työsuojelun toimintasuunni-

telman, jonka perusteella toimialojen työsuojelupäälliköt yhteistyössä

työsuojeluvaltuutettujen kanssa määrittävät keskeisimmät työturval-

lisuuteen liittyvät kehitystoimenpiteet. Työsuojelun toimintaohjelma

käsitellään yrityskohtaisesti henkilöstöryhmissä. Työturvallisuutta edis-

tetään ja tuetaan muun muassa johdon vahvalla sitouttamisella, jatku-

valla kehittämisellä turvallisuustyöryhmässä ja työsuojeluvaltuutettujen

kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Eettinen ilmoituskanava

Constin oma työvoima voi ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epä-

kohdista tai lainsäädännön rikkomuksista esihenkilölle, paikalliselle

johdolle, henkilöstötoimelle tai sähköiseen ilmoituskanavaan (ns.

whistleblowing-kanava). Consti ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vas-

taan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti.

Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin kohdassa

G1 Vastuullisuuden

hallinnointi.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Constin riskienarviointia ja -hallintaa tukevat HR-, turvallisuus- ja laatu-

järjestelmät, jotka on tarkoitettu muun muassa turvallisuushavaintojen,

tapaturmien, läheltä piti -tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä

turvavarttien ja turvakierrosten kirjaamiseen ja seurantaan. Kirjauksia

voi tehdä koko työvoima. Kirjaukset tehdään Congrid-järjestelmään.

3.1.5 Toimenpiteet (S1-4, S1-12)

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Consti Way -toimintamallin yksi painopistealueista on yhteistyö ja

avoimuus, joka koostuu seuraavista elementeistä: tasa-arvoinen koh-

telu, tiedon ja osaamisen jakaminen, tiimien rakentaminen ja kehit-

täminen sekä konsernitason yhteistyö. Osana jatkuvaa kehitystyötä

henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja varmistetaan, että johtamis- ja

esihenkilövalmennuksiin osallistuvat kaikki kohderyhmään kuuluvat.

Vuoden 2025 koulutukset liittyivät muun muassa työsuhdeasioihin,

rakentamisen juridiikkaan sekä erilaisiin rakentamisprojekteja tuke-

viin ohjelmistoihin.

Rakennusalan perinteinen miesvaltaisuus on tunnistettu Constissa.

Constin tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta jokaisessa henkilöstö-

ryhmässä sekä organisaatiotasolla. Vuoden 2025 aikana naisten osuus

lisääntyi hieman eri henkilöstöryhmissä. Vuonna 2024 päivitettiin

Constin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä määriteltiin

mittarit ja toimenpiteet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuo-

toisuuden edistämiseksi.

Constin oman työvoiman ikäjakauma vastaa rakennusalalle tyypil-

listä ikärakennetta. Toimialan turvallisuusvaatimukset (yleisvaarallinen

ala) rajoittavat jollain muotoa vammaisten henkilöiden mahdollisuuk-

sia työllistyä erityisesti tuotannon työtehtävissä. Consti etsii kuitenkin

tapoja edistää esteettömyyttä ja osallisuutta kaikissa työtehtävissä, joissa

se on mahdollista.

Tasa-arvon ja kaikkia kunnioittavan työkulttuurin toteutumista seu-

rataan henkilöstökyselyllä kahden vuoden välein. Edellisen eli vuonna

2024 toteutetun henkilöstötutkimuksen mukaan henkilöstön ”reilu ja

tasa-arvoinen” kohtelu oli Constin selkein vahvuus työnantajana. Tasa-

arvon koettiin toteutuneen parhaiten sukupuolten välillä. Erot vastauk-

sissa olivat melko vähäisiä, kun arvioitiin tasa-arvon toteutumista iän,

sukupuolen, uskonnon, vakaumuksen ja kulttuuritaustan näkökulmista.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään var-

mistamaan työnantajan tarjoamien kehitysohjelmien avulla sekä panos-

tamalla oppilaitosyhteistyöhön ja Constin vetovoimaan työnantajana.

Consti kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään osaamis-

taan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Toimihenkilöille luo-

daan mm. osana kehityskeskusteluita henkilökohtainen kehityssuun-

nitelma tukemaan osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla.

Kehityssuunnitelmassa määritellään yhdessä, miten toimihenkilön

osaamista pyritään vuoden aikana kehittämään. Kehitystoimenpiteet

suunnitellaan yhdessä esihenkilön kanssa. Jatkuvan kehittymisen edis-

tämiseksi Constilla on Consti Akatemia, jonka kautta koulutusta ja

kehittämisohjelmia tarjotaan.

Osaamisen kehittämisen toteutumisen mittareina käytetään henki-

lökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää ja henkilöstötutkimuksen

tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksiin.

Osaamisen kehittämisen toteutumista mitataan muun muassa kah-

della mittarilla:

1. Henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrä – kuinka monelle

työntekijälle on laadittu suunnitelma.

2. Henkilöstötutkimuksen tulokset – erityisesti osio, joka arvioi työn-

tekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää omaa osaamistaan.

Vuonna 2025 Constilla on panostettu entistä vahvemmin johtamisen

valmennuksiin. Tavoitteena on ollut kehittää esihenkilöiden osaamista

ja tarjota konkreettisia työkaluja nykypäivän työelämän haasteisiin.

Constin koulutustarjonnan jatkuvasta kehittämisestä esimerkkejä ovat

henkilöstön koulutuspolkujen määrittely sekä verkkokurssien kehit

täminen ja päivitys. Koulutuspolkujen tarkoituksena on mahdollistaa

selkeä valikoima erilaisia ammatilliseen kehittymiseen liittyviä kursseja

ja koulutuksia tietyille ammattiryhmille.

Constin toimihenkilöillä on tulospalkkiojärjestelmä. Henkilö-

kohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan, ja niissä edistymistä

seurataan kehityskeskusteluissa, jotka jokainen toimihenkilö käy esi-

henkilönsä kanssa vähintään kerran vuodessa. Tulospalkkiojärjestelmä

perustuu sekä laadullisiin että taloudellisiin tavoitteisiin. Tulospalkkio-

järjestelmä ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle seitse-

män kuukautta tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä tai henki-

löitä, jotka eivät ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana.

Onnistumisista palkitaan myös työmailla. Parhaat työmaat palkitaan

vuosittain työmaiden välisessä kilpailussa, jonka arviointikriteerit liit-

tyvät muun muassa laatuun, turvallisuuteen, asiakaspalautteeseen, aika-

taulujen pitävyyteen, talouteen ja ympäristöasioihin.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Constin henkilöstöhallinnossa käytetään konsernin yhteistä henki-

löstöhallintojärjestelmää, millä minimoidaan riskiä lain tai sopimus-

ten vastaisista työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on työn luonteen

mukaan käytössä joustavat työajat ja hybridityömalli, jossa etätyötä voi

tehdä osan viikosta. Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän

eri vaiheissa ja mahdollistaa pitkän uran tarjoamalla mahdollisuuden

esimerkiksi työkiertoon.

Constissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien ennal-

taehkäisyyn. Riskienarviointia tehdään säännöllisesti, ja työntekijät

saavat turvallisuusperehdytyksen työympäristön vaaratekijöihin työ-

maakohtaisesti. Rakennustyömaan yleisten työturvallisuusasioiden

perehdytys eli ePerehdytys on pakollinen kaikille Constin työmailla

työskenteleville. ePerehdytyksen lisäksi edellytetään tehtäväkohtai

sesti tarvittavia pätevyyksiä (esim. sähkötyöturvallisuus). Sähköiseen

työmaakohtaiseen perehdytykseen on tarjolla työmaakohtaisesti eri

kieliversiot.

66 67

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 2025 2024

Työntekijöiden määrä 981 1 012

Naiset 131 128

Miehet 850 884

Vakinainen henkilöstö 961 992

Naiset 128 124

Miehet 833 868

Määräaikainen henkilöstö 20 20

Naiset 3 4

Miehet 17 16

Raportointikauden aikana lähteneiden vakituisten työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärä 128 129

Työsuhteisten vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella 13,3 % 12,7 %

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät 8 17

Naiset 3 6

Miehet 5 11

Kokoaikatyötä tekevä henkilöstö 962 983

Naiset 123 116

Miehet 839 867

Osa-aikatyötä tekevä henkilöstö 11 12

Naiset 5 6

Miehet 6 6

Monimuotoisuuden mittarit, työsuhteiset työntekijät 2025 2024

Miesten ja naisten osuus johtoryhmässä, lkm

Naisia 1 1

Miehiä 7 7

Miesten ja naisten osuus johtoryhmässä, %

Naisia 14 % 14 %

Miehiä 86 % 86 %

Ylimmän johdon ikäjakauma

Alle 30-vuotiaat 0 0

30–50-vuotiaat 2 2

Yli 50-vuotiaat 6 6

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu, työsuhteiset työntekijät 2025 2024

Työehtosopimukset

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus

kaikista työsuhteisista työntekijöistä 89,1 % 90,1 %

ETA-alueella: onko sillä yksi tai useampi työehtosopimus, ja jos on,

tällaisen sopimuksen tai tällaisten sopimusten piiriin kuuluvien

työsuhteisten työntekijöiden kokonaisosuus

Toimintaa vain

Suomessa

Toimintaa vain

Suomessa

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Niiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaisosuus,

jotka kuuluvat työntekijöiden edustuksen piiriin 89,0 % 81,4 %

Mahdolliset sopimukset yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

kanssa edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto,

eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE)

yritysneuvosto Ei sopimuksia Ei sopimuksia

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Työsuhteisten vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella -laskentakaava

= Kaikkien 12 kuukauden aikana lopettaneiden vakituisten työntekijöiden määrä

/vakituisten työntekijöiden 12 kuukauden keskimääräinen määrä.

Riittävä palkka, työsuhteiset työntekijät 2025 2024

Palkkaus perustuu alan yleissitovaan työehtosopimukseen Kyllä

Kyllä

Terveys ja turvallisuus 2025 2024

Niiden omaan työvoimaan kuuluvien työntekijöiden osuus, jotka kuuluvat

yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin* 95 %

93 %

Niiden omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden

osuus, jotka kuuluvat yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden

hallintajärjestelmän piiriin 100 % 100 %

Omaan työvoimaan kohdistuviin työperäisistä vammoista ja työperäisistä

terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä 0 0

Tapaturmataajuus 8 7

Työsuhteisten työntekijöiden todetut työperäiset terveyshaittoja koskevat

tapaukset kuten ammattitautitapaukset 3 1

Työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työperäisten vammojen

ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten

terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi

menetettyjen päivien lukumäärä 0 0

* Henkilöstövuokraustoimintaa harjoittavien yritysten kautta työskentelevät kuuluvat henkilöstövuokraustoiminta-

yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. Itsenäiset yrittäjät vastaavat lakisääteisesti

omista työterveyden ja -turvallisuuden järjestelmistään.

Henkilöstöä ja muita työmaan vaikutuspiirissä olevia kannustetaan

työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Tapaturmia ehkäistään yhtei-

sillä työturvallisuusstandardeilla, ennakoivilla toimenpiteillä, kuten

riskienarvioinnilla, turvallisuushavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja

turvallisuuskoulutuksilla. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä ovat käsiin

ja jalkoihin kohdistuneet vammat. Nolla tapaturmaa -tavoitteen saa-

vuttamiseksi Constissa on määritelty pitkän aikavälin turvallisuuden

painopistealueet, joita ovat yhteiset työturvallisuusperiaatteet, kat-

tava riskienarviointi ja ennakoiva työturvallisuuden kehittäminen.

Painopistealueisiin perustuvat toimenpidesuunnitelmat ohjaavat

turvallisuustyön kehittämistä, määrittävät keskeiset tavoitteet vuosi-

ja strategia kaudelle ja parantavat turvallisuustyön ennakoitavuutta.

Vuoden 2025 turvallisuustyön keskeiset painopistealueet olivat

tapaturmatutkinnan laadun parantaminen ja turvallisuusosaamisen

kehittäminen.

Turvallisuushavainnot tehdään Constin käyttämään sähköiseen jär-

jestelmään. Tehdystä havainnosta tulee ilmoitus työmaalle, jonka jäl-

keen havaintoon suunnitellaan korjaavat toimet. Turvallisuushavainnot

käsitellään työmaa- ja yksikkökohtaisesti. Kaikki poissaoloon johtaneet

tapaturmat sekä potentiaalisesti vakavat vaaratilanteet tutkitaan yhte-

näisen prosessin mukaisesti. Tapaturmatutkinnasta vastaa yksikönjoh-

taja, ja tutkinnan vetäjänä toimii korjausrakentamisen toimialalla työ-

päällikkö ja talotekniikan toimialalla asennuspäällikkö. Tutkinta teh-

dään kahden viikon kuluessa tapahtuneesta. Tavoitteena on tunnistaa

mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa ja luoda edellytykset

vastaavien tapausten välttämiseksi.

Työterveydenhuolto arvioi terveystarkastuksin henkilön tervey-

dentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altistei-

siin. Vuokratyövoiman terveyspalveluista vastaa vuokratyövoiman

oma työnantaja. Korjausrakentamisessa yleisiä ammattitauteja ovat

esimerkiksi pölyn tai kemikaalin aiheuttama allerginen reaktio ihossa

tai hengityselimistössä. Työpaikan olosuhteet pyritään järjestämään

mahdollisimman terveysturvallisiksi huolehtimalla esimerkiksi siistey-

destä ja riittävästä ilmanvaihdosta sekä varmistamalla henkilösuojainten

asianmukaisuus ja riittävyys.

Työssä suoriutumisen tueksi Constissa on toimintamallit kuntoutta-

valle toiminnalle ja varhaiselle tuelle sekä päihdeohjelma. Esihenkilöille

tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen.

Vuonna 2025 aloitettiin työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen

valmennusohjelma, joka sisältää koulutusta ihmisten toiminnan joh-

tamiseen. Ohjelma alkoi tammikuussa 2025 ja jatkuu vuonna 2026.

Tavoitteena on, että koulutus kattaa koko linjaorganisaation aina toi-

mitusjohtajasta työnjohtajiin.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Työsopimukset laaditaan Constissa aina kirjallisesti, ja Constissa suosi-

taan toistaiseksi voimassa olevia (ns. vakituisia) työsuhteita.

Ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan osana henkilöstöhal-

linnon prosessien kehitystä. Constissa on työntekijän henkilötietojen

käsittelyä koskevat menettelytavat, joita koko henkilöstön tulee nou-

dattaa. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaatteet ja säännöt, joita

tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Työntekijöiden

terveyteen liittyviä henkilötietoja käsittelevät vain nimetyt henkilöt

tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja ainoastaan tilanteissa, joissa laki

sitä edellyttää. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot säilytetään

erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Constilla on käytössä

korkeatasoiset tekniset keinot sekä selkeät tehtävänkuvausten määrit-

telyt tietosuojan ja -turvan toteuttamiseksi. Consti edellyttää samaa

tietosuojakäsittelyn tasoa työterveyspalveluja tuottavilta yrityksiltä.

68 69

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 2025 2024

Sukupuolten palkkaero, työsuhteiset työntekijät 6,5 % 5,6 %

Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden mediaaniansion välinen suhde 9,9 9,5

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 2025 2024

Raportointijaksolla ilmoitettujen syrjintätapausten, mukaan lukien

häirintä, kokonaismäärä 0 2

Valitusten määrä, jotka on tehty omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden

käytössä olevien kanavien kautta 4 1

Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen

sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä 0 0

Havaitut vakavat ihmisoikeustapaukset 0 0

Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä 0 0

Tapauksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten

kokonaismäärä 0 0

Koulutus ja taitojen kehittäminen 2025 2024

Toteutuneet kehityskeskustelut / sovitut, työsuhteiset työntekijät 58 % 59 %

Naiset (kokonaismäärä) 68 57

Miehet (kokonaismäärä) 223 219

Keskimääräiset koulutustunnit per hlö, työsuhteiset työntekijät 5,1 2,4

Naiset 3,8 2,0

Miehet 5,3 2,4

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 2025 2024

Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden osuus 100 % 100 %

Perhevapaalla olleiden osuus sukupuolen mukaan

Naiset 3,8 % 5,5 %

Miehet 6,4 % 6,1 %

Mittausperusteet

Omaa työvoimaa kuvaavat luvut sisältävät Consti-konsernin työ-

suhteiset työntekijät. Tiedot on kerätty koko Consti-konsernin

HR-järjestelmistä. Laskelmien perustana oleva henkilöstömäärä

ilmoitetaan lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2025).

Tapaturmataajuus sisältää koko oman työvoiman eli työsuhteessa

olevat henkilöstövuokrausyritysten kautta työskentelevät ja itsenäiset

ammatinharjoittajat sekä Constin työmailla työskentelevien aliura-

koitsijoiden työntekijät. Kehityskeskustelut käydään toimihenkilöi-

den kanssa. Yhtiön politiikan mukaisesti kehityskeskusteluja ei käydä

työntekijöiden kanssa, mutta heidän kanssaan käydään keskusteluita

matalalla kynnyksellä. Naisten prosenttiosuus koko henkilöstöstä on

laskettu kuukausikeskiarvon perusteella.

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027

Tavoitteet

2025 Mittari

Toteuma tai

tulos 2025

Toteuma

tai tulos

2024

Arvoketjun

työntekijät:

Terveys ja

työturvallisuus

Tarjota kumppaneiden

henkilöstölle tasa-arvoinen

ja osaamisen kehittämiseen

kannustava työympäristö

Ihmisoikeuksia

koskevien

prosessien

kartoitus ja

kuvaaminen

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

3.2.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksinkertaisessa olennai-

suusanalyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Consti on analysoinut

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia tässä vaiheessa vain rakentamispalveluiden tuottajien

3.2 S2 Arvoketjun työntekijät

3.2.1 Tavoitteet (S2-5)

Constin tavoitteena on, että sen arvoketjun kaikki toimijat toimivat

kestävästi ja Constin kestävyysperiaatteiden mukaisesti. Consti on tun-

nistanut omassa toiminnassaan olennaiseksi kestävyystekijäksi yhtiön

käyttämien rakennuspalveluiden tarjoajien eli ns. aliurakoitsijoiden

työntekijät. Constin tavoitteena on tarjota heille oikeudenmukainen,

tasa-arvoinen ja turvallinen työympäristö. Consti ei hyväksy liiketoi-

minnassaan eikä toimitusketjuissaan minkäänlaista lapsi- tai pakko-

työvoiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta.

Consti huomioi tavoitteiden määrittelyssä kansalliset, EU:n sekä

kansainväliset toimintapolitiikat. Arvoketjun työntekijät eivät tällä

hetkellä osallistu suoraan Constin kestävyystavoitteiden määrittelyyn,

mutta yhtiö arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja

lisätä heidän osallistamistaan tulevaisuudessa.

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Arvoketjun työntekijöiden koulutus ja taitojen kehittäminen, arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus: Constin vaikutus

Koulutus

ja taitojen

kehittäminen

Mahdollisuus: Sekä Constin oman että sen arvoketjun,

erityisesti rakentamispalveluiden tuottajien

työntekijöiden, osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen

riittävällä tasolla mahdollistaa kestävyyttä tukevien

palveluiden tarjoamisen sekä Constille että sen

arvoketjulle. Osaamista kehittämällä voidaan tehostaa

tuotantoa ja säästää kustannuksia. Mahdollisuus

arvoketjussa laajenemiseen sekä monipuoliseen

yhteistyöhön arvoketjun toimijoiden kesken.

Tuetaan arvoketjun osaamista

ohjeistuksin, vaatimuksin

ja seurannalla. Yhteistyö

alan oppilaitosten kanssa ja

harjoittelupaikkojen tarjoaminen.

Constin henkilöstön

mukaan Constin

mahdollisuus

vaikuttaa

myönteisesti

arvoketjun

työntekijöiden

koulutuksen

ja taitojen

kehittämiseen on

merkittävä.

Riski: Epäonnistuminen koulutuksen vaikuttavuudessa

ja taitojen kehittämisessä heikentää mahdollisuuksia

tarjota kestävyyttä tukevia palveluja ja tuo mainehaittaa

sekä Constille että sen rakennuspalveluiden tuottajille ja

mahdollisesti koko arvoketjulle.

Terveys ja

turvallisuus

Mahdollisuus: Terveellinen ja turvallinen työympäristö on

perusoikeus. Se lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista sekä

korreloi työhyvinvointiin ja työn laatuun positiivisesti.

Terveyttä ja turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä on

myönteinen vaikutus kaikkien työntekijöiden työkykyyn

ja sitoutumiseen.

Constissa lähtökohtana on,

että työturvallisuuden

parantaminen kuuluu jokaisel-

le. Työturvallisuusperiaatteet ja

-johtaminen perustuvat Suomen

työturvallisuuslainsäädäntöön ja

Rakennusteollisuus RT ry:n

linjauksiin. Consti noudattaa

työlainsäädäntöä ja rakennusalan

TESia sekä suosituksia, ja sillä on

RALA-työturvallisuussertifikaatti.

Kannustaminen työturvallisuusha-

vaintojen tekemiseen. Epäkohdista

voi ilmoittaa anonyymisti.

Työmaakohtaisten vaarojen

kattava tunnistaminen ja riskien-

arviointi. Prosessit harmaan

talouden estämiseksi.

Riski: Puutteelliset toimenpiteet terveyden ja

turvallisuuden varmistamiseksi vaikuttavat kielteisesti

kaikkien työntekijöiden terveyteen, työhyvinvointiin,

työviihtyvyyteen ja sitoutumiseen. Riski työtapaturmien

todennäköisyydelle kasvaa. Epäonnistuminen harmaan

talouden torjunnassa voi aiheuttaa riskejä terveydelle

ja turvallisuudelle. Kaikki tämä heikentää Constin

mainetta yhteistyökumppanina koko arvoketjussa.

Arvoketjun työntekijöiden koulutus ja taitojen kehittäminen, arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus: Vaikutukset Constiin

Koulutus

ja taitojen

kehittäminen

arvoketjussa.

Terveys ja

turvallisuus

arvoketjussa.

Mahdollisuus: Arvoketjun riittävä osaaminen ja

turvallisuuteen ja terveyteen panostaminen tukevat

Constin palveluntarjontaa sekä vähentävät laadullisia

riskejä ja niihin liittyviä taloudellisia kustannuksia.

Consti voi luottaa palveluntarjoajan työn laatuun

ja aikataulutukseen. Arvoketjun, erityisesti

rakentamispalveluiden tarjoajien, osaaminen

vahvistaa Constin mainetta yhteistyökumppanina koko

arvoketjussa.

Consti varmistaa lakisääteiset

pätevyydet sekä työnantaja-

velvoitteiden täyttymisen ennen

sopimuksen laatimista ja

työn aloittamista.

Constin henkilöstön

ja yhteistyö-

kumppaneiden

mielestä Constin

vaikutus sen

arvoketjun

työntekijöiden

koulutukseen

ja taitojen

kehittämiseen ja

näiden toimien

vaikutus Constin

liiketoimintaan on

merkittävä.

Riski: Puutteet arvoketjun työntekijöiden osaamisessa,

turvallisuudessa ja terveydenhoidossa saattavat

aiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä, heikentää

arvoketjun toimivuutta sekä lisätä Constille aiheutuvia

kustannuksia esim. työn viivästysten takia. Kielteiset

tapahtumat ja huolimattomuudet vaikuttavat myös

Constin maineeseen haitallisesti ja voivat johtaa

tarjouspyyntöjen ulkopuolelle jättämiseen.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

eli ns. aliurakoitsijoiden työntekijöiden osalta. Työturvallisuuteen liitty-

vät riskit ja niiden pääasialliset hallintakeinot ovat samat sekä Constin

omalle työvoimalle että aliurakoitsijoiden työntekijöille, ja niitä on

kuvattu kohdassa

S1 – Oma työvoima

. Constin alihankkijoiden työn-

tekijöihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden hallinta on kuvattu seuraavassa taulukossa.

70 71

Materiaalien hankinnassa Consti pyrkii varmistamaan arvoketjun

työntekijöiden oikeuksien toteutumisen käyttämällä vakiintuneita ja

alalla pitkään toimineita vastuullisia yrityksiä, jotka raportoivat toimi-

vansa kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti. Tällä hetkellä

Constilla ei ole käytettävissään luotettavia keinoja arvioida kattavasti

käytettyjen materiaalien arvoketjua koko tuotanto- ja toimitusketjun

osalta. Tavoitteena on löytää näitä keinoja lähivuosien aikana.

3.2.3 Toimintaperiaatteet (S2-1)

Constin ihmisoikeuspolitiikka on kirjattu konsernin ihmisoikeuspe-

riaatteisiin. Politiikka perustuu kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin

ja ohjaaviin periaatteisiin, ja sen tavoitteena on varmistaa, että Constin

toiminta on linjassa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

ohjaavien periaatteiden kanssa.

Constin ihmisoikeusperiaatteet pohjautuvat seuraaviin kansainvä-

lisiin asiakirjoihin ja julistuksiin:

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä sen

täytäntöönpanevat kaksi keskeistä yleissopimusta

• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän

perusoikeuksista ja -periaatteista sekä siihen liittyvät keskeiset

yleissopimukset

Turvallisuuden johtamisjärjestelmän mukaiset ohjeet ja periaatteet kat-

tavat Constin oman työvoiman lisäksi Constin toiminnoissa työskente-

levät sopimuskumppaneiden työntekijät. Constin arvoketjun työnteki

jöiltä edellytetään vastuullista toimintaa, jota ohjaavat lainsäädännön ja

Constin turvallisuusperiaatteiden lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät

eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille. Constin materiaalitoimittajat

sitoutuvat tilaussopimuksissa Constin eettisiin ohjeisiin. Constin aliura-

koitsijat sitoutuvat aliurakkasopimuksissa Constin aliurakkaohjelmaan,

jonka osana on myös Constin eettiset ohjeet.

Constin Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille -dokumentti sisäl-

tää keskeiset ihmisoikeuksiin ja vastuullisuuteen liittyvät elementit.

Eettiset ohjeet sisältävät ohjeita koskien ympäristönsuojelua, sosiaa-

listen suhteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä korruption

ja lahjonnan estämistä. Dokumentti on vastuullisen toiminnan osalta

olennainen osa Constin sopimuskokonaisuutta arvoketjun yritysten

kanssa, ja sen avulla varmistetaan, että yhteistyökumppanit noudattavat

samoja periaatteita kuin Consti.

Consti varmistaa, että toimintaperiaatteet ovat ymmärrettäviä ja

saavutettavia kaikille niille henkilöille, ryhmille ja yhteisöille, joille ne

ovat merkityksellisiä. Tämä koskee erityisesti työsuhteisia työntekijöitä,

toimittajia sekä sijoittajia ja muita sidosryhmiä, joilla on välitön vaikutus

näiden periaatteiden toteutumisessa.

Periaatteiden saatavuuden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi

käytettävät viestintäkanavat ja -välineet ovat:

• Esitteet ja uutiskirjeet

• Verkkosivustot ja intranet

• Sosiaalisen median kanavat

• Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus sekä tiedotus

työntekijöiden edustajien kautta.

Toimintaperiaatteiden mukaisen toiminnan toteuttamisesta vastaavat

toimialajohtajat toimitusjohtajan lisäksi.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohta-

misen periaatteissa. Turvallisuuden toimintaperiaatteisiin liittyvät vas-

tuut ja tarkempi kuvaus työturvallisuustoimista on esitetty kohdassa

S1 Oma työvoima.

Yhteistyökumppani sitoutuu Constin eettisiin ohjeisiin kaikessa

toiminnassaan. Yhteistyökumppani on velvollinen aktiivisesti huo-

lehtimaan ja valvomaan myös mahdollisten omien alihankkijoidensa

vaatimustenmukaisuuden täyttymistä koko toimitusketjussa. Constin

yhteistyökumppaneilleen laatimat eettiset ohjeet sisältävät mm. seu-

raavat työhön liittyvät oikeudet, joita toimittajien tulee noudattaa:

• Ihmisoikeudet ja työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu

• Järjestäytymisvapaus

• Häirinnän ja syrjinnän kielto

• Lakien ja määräysten mukainen palkka ja työajat

• Terveys, turvallisuus ja työsuojelu

• Oikeus yksityisyyteen

• Toimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten

ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi

Yhteistyökumppani, joka rikkoo tai laiminlyö eettisten ohjeiden

mukaisia velvoitteitaan, on velvollinen välittömästi korjaamaan menet-

telynsä, puuttumaan konserniyhtiönsä, aliurakoitsijansa, toimittajansa

tai oman yhteistyökumppaninsa menettelyyn sekä ilmoittamaan puut-

teet ja raportoimaan niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet Constille.

Toimittajat ovat itse vastuussa Constin eettisten ohjeiden noudat-

tamisesta. Valvontaa toteuttavat hankinnan tehnyt henkilö, työmaan

toimihenkilöt, linjaorganisaation vastuuhenkilöt sekä hankintajohtaja

ja toimialojen hankinnoista vastaavat henkilöt. Mahdollisista poikkea-

mista raportoidaan sekä linja- että hankintaorganisaatiolle.

Hankintajohtaja tukee tarvittaessa poikkeamien käsittelyssä sekä

hankinta- että linjaorganisaatiota, konsultoi tarpeen mukaan laki-

asioista ja compliancesta vastaavaa johtajaa ja raportoi asiasta tarvit-

taessa toimitusjohtajalle.

3.2.4 Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun

työntekijöiden kanssa ja prosessit kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S2-2, S2-3)

Arvoketjun työntekijöiden kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua

työmailla. Säännöllisiä palavereita käydään hankkeen aloitusvaiheessa,

hankkeen aikana sekä lopussa. Consti ottaa päätöksenteossaan huo-

mioon projekteilla työskentelevien arvoketjun työntekijöiden näke-

mykset liittyen vastuullisuuden keskeisiin osa-alueisiin eli työturvalli-

suuteen, työhyvinvointiin ja ympäristöön.

Työmailla työskenteleviä työntekijöitä ja muita yhteistyökumppa-

neita kannustetaan puuttumaan kaikkiin heidän havaitsemiinsa epä-

kohtiin välittömästi. Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa havait-

semistaan työturvallisuus- tai ympäristöpuutteista suoraan Constin

järjestelmään (Congrid), lähiesihenkilölleen tai työmaan työturval-

lisuuspäällikölle. Nämä havainnot kootaan ja toimitetaan projektin

päätöksentekijöille, jotta he voivat kehittää työturvallisuus- ja ympä-

ristötoimenpiteitä entistä tehokkaammin. Ilmoituksen epäasiallisesta

kohtelusta, korruptiosta tai muista huolenaiheista voi tehdä joko

esihenkilölle, tämän esihenkilölle tai Constin henkilöstötoiminnon

edustajalle tai nimettömänä sähköisen ilmoituskanavan kautta (ns.

whistleblowing-kanava).

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoi-

tusten käsittelystä kerrotaan tarkemmin kohdassa 4.1.5.

Mahdolliset Constin työmaiden työoloihin, terveyteen ja turval-

lisuuteen liittyvät rikkomukset käsitellään työmaalla välittömästi.

Ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään yleisen riskienhal-

lintaprosessin mukaisesti. Lähtökohtana on, että toimittajat saavat

mahdollisuuden korjata toimintaansa. Vakavimmat tapaukset viedään

Constin ylimmän johdon käsiteltäväksi ja raportoidaan hallitukselle. Jos

palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa,

yhteistyötä toimittajan kanssa ei jatketa.

3.2.5 Toimenpiteet (S2-4)

Työolot, terveys ja turvallisuus

Rakennusprojekteissa alihankintaketjun vastuullisuus varmistetaan

ennakoivasti tarkistamalla yritysten taustat ja yhteiskuntavelvoittei-

den suorittamisen status tarjousvaiheessa Vastuu Groupin yrityshausta

saatavalla raportilla. Raportista ilmenee mm. vero- ja eläkevakuutus-

maksujen tilanne sekä noudatettavat työehtosopimukset. Tarvittaessa

tarkistetaan yhteistyökumppanin pakotelistaan kuuluminen. Nämä

ovat keskeisiä keinoja ehkäistä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

kielteisiä vaikutuksia.

Turvallisuuteen liittyvät periaatteet ja käytänteet ovat samat omille ja

alihankkijoiden työntekijöille. Palvelutoimittajien tulee arvioida oman

työnsä riskit, varautua niihin turvallisuussuunnitelmalla ja toimittaa

suunnitelma Constin edustajalle.

Ennen Constin työmaalla työskentelyä aliurakoitsijoiden työn-

tekijät saavat yleisen (ePerehdytys) sekä työmaakohtaisen turvalli-

suusperehdytyksen, johon on olemassa työmaakohtaiset kieliversiot.

Perehdytyksiin osallistuvat kaikki työmailla työskentelevät henkilöt.

Työmaakohtaisessa perehdytyksessä käydään läpi keskeiset työmaa-

kohtaiset turvallisuusasiat sekä ohjeistetaan työturvallisuushavaintojen

tekemiseen. Tämän lisäksi Constilla on sisäinen verkkokoulutus mm.

yksintyön perehdyttämiseen.

Constin turvallisuusperiaatteet, ympäristöperiaatteet ja eettiset

ohjeet yhteistyökumppaneille löytyvät Constin julkisilta verkkosi

vuilta suomeksi ja englanniksi.

Rakennusprojekteissa seurataan eri palvelutoimittajien turvalli-

suussuoriutumista ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan

aktiivisesti. Turvallisuuden parantamiseksi tavara- ja palvelutoimittajilta

edellytetään ennakoivaa turvallisuustyötä esimerkiksi turvallisuusha-

vaintojen muodossa. Aliurakoitsijoiden työntekijät tekevät turvalli-

suushavainnot samalla tavalla kuin Constin oma työvoima. Tehdystä

havainnosta tulee ilmoitus työmaalle, jonka jälkeen suunnitellaan kor-

jaavat toimet. Tapaturmia ja ilmoitettuja turvallisuushavaintoja seura-

taan kuukausittain, ja Constin toiminnoissa tapahtuvat työtapaturmat

rekisteröidään Constin järjestelmiin.

Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä

palvelutoimittajien kanssa. Vakavien tapaturmien tutkinnassa ovat

mukana myös viranomaiset. Tutkinnalla luodaan edellytykset vastaa-

vien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet

turvallisuuden johtamisessa.

Vuonna 2025 ei tullut ilmi arvoketjun työntekijöihin työoloihin, ter-

veyteen tai turvallisuuteen liittyviä tapauksia, jotka olisi viety ylimmän

johdon käsiteltäväksi tai raportoitu hallitukselle. Ilmi tulleet tilanteet

koskivat tyypillisesti laiminlyöntejä työturvallisuudessa tai puutteita

tilaajavastuutiedoissa. Nämä käsiteltiin linjaorganisaation ja tukifunk-

tioiden toimesta. Laiminlyönneistä ja puutteista huomautettiin toimit-

tajia tai aliurakoitsijoita ja edellytettiin niiden välitöntä oikaisemista.

Lisää toimittajahallinnan käytänteistä kerrotaan luvussa

Liiketoiminnan harjoittaminen.

72 73

Vastuullisuuden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Constin vaikutus

G1-1 Yritys-

kulttuuria ja

liiketoimintaa

koskevat

toiminta-

periaatteet

Mahdollisuus: Kestävyyttä tukeva yrityskulttuuri

luo perustan kestävälle liiketoiminnalle ja sen

kehittämiselle. Yhteiset toimintaperiaatteet lisäävät

työssäviihtyvyyttä ja sitoutumista työtehtäviin sekä

korreloivat mm. työturvallisuuden, työhyvinvoinnin

ja työn laadun myönteiseen kehitykseen. Constin

hankintatoimen kestävyysvelvoitteet tukevat myös

alihankintaketjun kestävyysosaamista ja mahdollistavat

kustannussäästöt. Kestävästi toimiva arvoketju tuo

kilpailuetua kaikille sen toimijoille mm. kestävyyttä

arvostavien tilaajien keskuudessa.

Constin liiketoiminnan ja

hallinnon vastuullisuutta

ohjaavat Suomen osakeyhtiö-

ja arvopaperimarkkinalait,

tilaajavastuulaki sekä muu

Constia koskeva lainsäädäntö,

Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön

hallituksen hyväksymät arvot ja

eettiset toimintaperiaatteet sekä

listayhtiöitä koskevat Nasdaq

Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet.

Keskeistä hyvässä hallintotavassa

ja yrityskulttuurissa on henkilöstön

koulutus ja henkilöstökyselyt

sekä yhteistyökumppaneiden

ohjeistaminen ja sitouttaminen

yhtiön eettisiin ohjeisiin ja

turvallisuusperiaatteisiin. Toimivat

prosessit väärinkäytösepäilyjen

ilmoittamiseksi ja epäilysten

käsittelemiseksi.

Constin kaikki toimihenkilöt

ja johto suorittavat osana

perehdytystä koulutuksen

keskeisistä liiketoimintaan

liittyvistä periaatteista.

Koulutus sisältää muun muassa

kilpailuoikeusohjeistuksen,

henkilötietojen käsittelyä

koskevat ohjeet ja Constissa

noudatettavat yhtenäiset

korruption ja lahjonnan vastaiset

toimet. Työtehtäväkohtaisesti

edellytetään myös muiden

toimintaperiaatteiden, kuten

kilpailu-, hankinta-, sopimus-

ja henkilöstölainsäädännön

syventävien koulutusten

suorittamista.

Constin sidosryhmien

mielestä Constin

mahdollisuus

vaikuttaa myönteisesti

yrityskulttuurin

ja liiketoiminnan

harjoittamista

koskeviin vastuullisiin

toimintaperiaatteisiin

on merkittävä.

Riski: Yrityskulttuuri ja toimintaperiaatteet, jotka

eivät tue kestävyyttä, estävät kestävän liiketoiminnan

kehittämistä, vähentävät työviihtyvyyttä ja sitoutumista

sekä heikentävät työturvallisuutta, työhyvinvointia ja

työn laatua. Nämä kielteiset vaikutukset aiheuttavat

myös ylimääräisiä kustannuksia ja maineriskiä, joka voi

aiheuttaa Constin tai sen kumppanin sulkemisen pois

tarjouskilpailuista.

G1-2 Suhteet

toimittajiin

Mahdollisuus: Hyvät suhteet palveluiden ja tavaroiden

toimittajiin luovat perustan kestävälle liiketoiminnalle.

Hyvät toimittajasuhteet luovat ennustettavuutta

hankintojen onnistumiselle ja korreloivat mm.

työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työn laadun

myönteiseen kehitykseen. Kestävästi toimiva

toimitusketju on kilpailuvaltti kaikille sen toimijoille.

Riski: Suhteet toimittajiin ovat keskeinen osa

rakentamisen liiketoimintaa ja niillä on keskeinen

merkitys arvoketjussa. Huonot suhteet toimittajiin

haittaavat ja jopa estävät kestävän liiketoiminnan

harjoittamista ja kehittämistä. Huonosti toimiva

toimitusketju voi olla riski hankintojen onnistumiselle,

minkä lisäksi se heikentää mm. työturvallisuutta ja

työhyvinvointia ja sen seurauksena työn laatua ja

tuottavuutta. Heikko toimittajaketju voi muodostaa

maineriskin.

G1-3

Korruption

ja lahjonnan

ehkäiseminen

ja havaitse-

minen

Mahdollisuus: Määriteltyjen ja toimiven prosessien

avulla väärinkäytökset havaitaan, ja prosessien

olemassaololla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Näin

edistetään koko rakennusalan korruptionvastaista

kulttuuria ja reilua kilpailua. Arvoketjun positiivinen

maine vahvistuu.

Riski: Korruptio ja lahjonta heikentävät edellytyksiä

vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiselle ja

johtamiselle. Mikäli korruption ja lahjonnan ehkäisyssä

ja havainnoinnissa epäonnistutaan, syntyy taloudellisia

menetyksiä. Riskinä myös mainehaitat koko ketjussa.

G1-4

Vahvistetut

korruptio-

tai lahjonta-

tapaukset

Mahdollisuus: Korruptio- ja lahjontatilanteiden

ilmitulo on osoitus korruption- ja lahjonnanvastaisten

prosessien toimivuudesta, ja sillä on myös korruptiota

ja lahjontaa ehkäisevä vaikutus. Tämä lisää

luottamusta toiminnan vaatimustenmukaisuuteen ja

lisää liiketoiminnan tehokkuutta ja johdettavuutta.

Nopealla reagoinnilla havaittuun epäilyyn on

positiivinen vaikutus asiakassuhteisiin.

Riski: Mikäli korruptio- ja lahjontatilanteita ei

havaita tai ne tulevat ilmi viiveellä, on se osoitus

prosessien toimimattomuudesta. Toimimattomalla

prosessilla on korruptiota ja lahjontaa mahdollistava

vaikutus, mikä heikentää luottamusta toiminnan

vaatimustenmukaisuuteen ja lisää sanktio- ja

maineriskejä. Korruptio ja lahjonta johtavat

hankintaprosessin tehottomuuteen, aiheuttavat

riskin ylimääräisistä kustannuksista, laatuongelmista

ja sanktioista ja voivat johtaa asiakassuhteiden

päättymiseen ja tarjouskilpailuista pois jättämiseen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

4 G-VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI

4.1 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

4.1.1 Yrityskulttuuri ja tavoitteet (G1-1)

Liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin tärkeimmät kestä-

vyystavoitteet liittyvät Constissa korruption ja lahjonnan sekä muiden

väärinkäytösten ehkäisemiseen ja arvoketjun kestävän toiminnan var-

mistamiseen. Consti pyrkii varmistamaan, että sen yhteistyökumppanit

toimivat vastuullisesti, ja minimoimaan ympäristöön, terveyteen, kor-

ruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät

riskit toimitusketjussaan.

Lisäksi Consti pyrkii varmistamaan, että Constin henkilöstöllä ja

kaikilla Constin työmailla työskentelevillä on turvallinen ja työhyvin-

vointia tukeva työympäristö, jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Yrityskulttuuria ohjaava ”Consti Way – tapamme toimia” perustuu

viiteen elementtiin, joita ovat yhteistyö ja avoimuus, yhteiset toimin-

tamallit, suorituskyvyn johtaminen, asiakkaan ymmärtäminen sekä

jatkuva parantaminen. Consti Way -toimintamallia tuodaan esiin mm.

perehdytyksessä, esihenkilökoulutuksissa ja henkilöstötilaisuuksissa.

Yrityskulttuurin tavoitteiden toteutumista ja henkilöstön huolenaiheita

seurataan mm. säännöllisillä henkilöstötutkimuksilla.

Alla olevassa taulukossa kuvataan liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvät keskeiset kestävyystavoitteet. Työturvallisuuteen liittyvät

tavoitteet on kuvattu luvussa S1. Tavoitteet on asetettu strategiakau-

sittain ja välitavoitteet 12 kuukauden raportointikausittain.

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2025 Mittari

Toteuma tai

tulos 2025

Toteuma tai

tulos 2024

Liiketoiminnan

harjoittaminen:

Suhteet toimittajiin

Kumppaniyhteistyön

kehittäminen

kestävyyden, laadun,

palvelun ja tehokkuuden

parantamiseksi

Toimittajien ESG-vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

(kumppanuusohjelma)

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Ei toteutunut

Arvoketjun tärkeimpien

toimijoiden määrittely

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Toteutunut

100 % alihankkijoista sitoutunut

Constin eettisiin ohjeisiin

Eettisiin ohjeisiin

sitoutuneiden

toimittajien osuus,

Toteuma-

arvio 90 %

Toteutuma-

arvio 90 %

Ei eettisen ohjeistuksen vastaisia

tapahtumia

Eettisen

ohjeistuksen

vastaiset tapatumat,

kpl

0 0

Liiketoiminnan

harjoittaminen:

Vahvistetut korruptio-

ja lahjontatapaukset

Vähentää harmaata

taloutta rakennusalalla

yhdessä muiden alan

toimijoiden kanssa

Vahvistetut korruptio- tai

lahjontatapaukset omassa

toiminnassa 0 kpl

Korruptio- tai

lahjontatapaukset,

kpl

0 0

Liiketoiminnan

harjoittaminen:

Korruption

ja lahjonnan

ehkäiseminen ja

havaitseminen

Vähentää harmaan

talouden riskejä omassa

toiminnassa

Toimittajien ESG-vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

(kumppanuusohjelma)

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut Ei toteutunut

4.1.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevat olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusa-

nalyysissä, joka on kuvattu kohdassa

1.4.1.

Keskeisimmät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet liittyvät korruption ja lahjonnan ehkäisemi-

seen, kestävän yrityskulttuurin vahvistamiseen, liiketoimintaa koskeviin

toimintaperiaatteisiin ja työturvallisuuteen. Korruptio- ja lahjonta-

tilanteet ovat yritystoiminnan kannalta erityisen haitallisia. Constin

arvion mukaan sen toiminnassa korruptioriski on työmailla tehtävissä

hankinnoissa korkeampi verrattuna muuhun toimintaan. Toimivalla ja

tehokkaalla prosessilla sekä kestävällä yrityskulttuurilla on korruptiota

ja lahjontaa sekä muita väärinkäytöksiä ennaltaehkäisevä vaikutus, mikä

puolestaan parantaa liiketoiminnan tehokkuutta ja johdettavuutta sekä

vahvistaa luottamusta asiakas- ja kumppanuussuhteissa.

Hyvän hallintotavan ja yrityskulttuurin vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien hallinnassa keskeistä on henkilöstön ja yhteistyökump-

paneiden sitouttaminen yhtiön eettisiin ohjeisiin ja turvallisuusperi-

aatteisiin. Tämän tukena ovat toimivat prosessit väärinkäytösepäilyjen

ilmoittamiseen ja käsittelyyn.

74 75

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Vaikutus Constiin

Yrityskulttuuria

ja liiketoimintaa

koskevat toiminta-

periaatteet.

Suhteet

toimittajiin.

Korruption

ja lahjonnan

ehkäiseminen ja

havaitse minen.

Vahvistetut

korruptio- tai

lahjonta tapaukset.

Mahdollisuus: Kestävää kehitystä tukeva yrityskulttuuri,

toimintaperiaatteet sekä hyvät toimittajasuhteet

vahvistavat mahdollisuuksia tehdä hankintoja kestävästi.

Kestävillä hankinnoilla lisätään työn tuottavuutta,

vähennetään laadullisia riskejä sekä niihin liittyviä

kustannuksia ja mahdollistetaan koko arvoketjun

toiminnan kestävyys. Maine kestävästi toimivasta

arvoketjusta vahvistuu, mikä lisää Constin haluttavuutta

urakoitsijana. Toimivilla prosesseilla on korruptiota

ja lahjontaa ehkäisevä vaikutus koko arvoketjussa.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu kannustaa

ilmoittamaan väärinkäytösepäilyistä, mikä osaltaan

ehkäisee väärinkäytöksiä.

Lainsäädännön vaatimusten

noudattaminen ja sen

edellyttäminen myös

arvoketjulta. Vaatimusten

sisällyttäminen sopimuksiin,

toimenpiteiden ohjeistaminen

sekä toimitusketjun toiminnan

seuranta ja tarvittaessa

puuttuminen epäkohtiin.

Vakioitujen sopimusehtojen

käyttö edesauttaa

velvoitteisiin sitoutumisen ja

noudattamisen seurantaa ja

poikkeamiin puuttumista.

Constin

sidosryhmien

mielestä Constilla

on merkittävät

mahdollisuudet

vaikuttaa

yrityskulttuurin

ja liiketoiminnan

harjoittamista

koskevilla

toimintaperiaatteilla

liiketoimintaansa

myönteisesti.

Riski: Epäonnistuminen kestävyyttä tukevissa

periaatteissa ja käytännön toimissa, kuten

toimittajasuhteissa, vaikuttaa mahdollisuuksiin

tehdä kestäviä hankintoja ja saavuttaa Constin

kestävyystavoitteet. Heikko toimitusketju on myös

merkittävä maineriski, joka voi johtaa tarjouskilpailujen

ulkopuolelle jättämiseen. Korruptio ja lahjonta johtavat

hankintaprosessien tehottomuuteen, aiheuttavat

laatuongelmia sekä sanktio- ja maineriskejä ja voivat

johtaa asiakassuhteiden päättymiseen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 4.1.3 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

(GOV-1)

Kestävyys on Constissa osa liiketoiminnan johtamista, josta vastaa

toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Yhtiölle olennaiset kes

tävyysteemat ja -tavoitteet strategiakaudelle päättää johtoryhmä ja

hyväksyy hallitus. Yhtiön lakiasioista ja compliancesta vastaava johto-

ryhmän jäsen esittää Constin johtoryhmälle ja hallitukselle kulloinkin

käsittelyä ja/tai päätöstä edellyttävät compliance- ja vastuullisuusasiat.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysaiheissa on kuvattu

kohdassa 1.2.1.

4.1.4 Toimintaperiaatteet (G1-1)

Constin liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat

Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalait, tilaajavastuulaki sekä

muu Constia koskeva lainsäädäntö, Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön

arvot ja eettiset ohjeet (Code of Conduct) sekä listayhtiöitä koskevat

Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Sisäpiiriasioissa Consti nou-

dattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ja sen nojalla annettuja

säädöksiä. Consti noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoo-

dia. Consti noudattaa tilaajavastuulakia ja kuuluu Vastuu Group Oy:n

ylläpitämään Luotettava kumppani -ohjelmaan.

Hallituksen hyväksymistä toimintaperiaatteista ja ohjeista vastuul-

lisuuden kannalta keskeisiä ovat seuraavat:

• Eettiset ohjeet henkilöstölle

• Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille

• Ihmisoikeusperiaatteet

• Korruption vastainen ohjeistus

• Ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta

• Tiedonantopolitiikka

• Sisäpiiriohjeistus

• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

• Työturvallisuusperiaatteet

• Ympäristöperiaatteet

• Riskienhallintaprosessi

• Yritysturvallisuuspolitiikka

Consti päivitti riskienhallintaprosessinsa sekä laati yritysturvallisuutta

koskevan politiikan, jotka käsiteltiin johtoryhmässä ja vahvistettiin

hallituksessa vuonna 2025.

Edellä mainittuja toimintaperiaatteita, ohjeita ja politiikkoja täyden-

tävät toimitusjohtajan tai johtoryhmän hyväksymät toimintaohjeet ja

suunnitelmat kuten ympäristöohjelma, ohje työtapaturmien tutkimi-

sesta sekä tietosuojaohjeet.

Constin eettiset ohjeet käydään läpi työmaakohtaisissa perehdytyk

sissä. Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat osa Constin yleisiä

toimitus- ja sopimusehtoja, joihin tavaroiden ja palveluiden toimittajat

sekä aliurakoitsijat sitoutuvat allekirjoittaessaan sopimuksen Constin

kanssa. Eettiset ohjeet kattavat korruption ja lahjonnan lisäksi myös

toimitusketjun sosiaalisen vastuun tilanteet sekä ympäristönsuojelua

koskevat velvoitteet. Sosiaalisen vastuun osalta ohjeet perustuvat YK:n

ihmisoikeusjulistukseen ja OECD:n vastuullisen liiketoiminnan ohjei-

siin. Ympäristönsuojelun osalta eettiset ohjeet velvoittavat sitoutumaan

resurssien, kuten energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön sekä

pyrkimykseen vähentää ilmastoon haitallisesti vaikuttavien aineiden

käyttöä ja määrää.

Constin kaikki toimihenkilöt ja johto suorittavat osana perehdy-

tystä koulutuksen keskeisistä liiketoimintaan liittyvistä periaatteista

ja toimintatavoista. Perehdytyksessä annetaan kuvaus Constissa nou-

datettavista liiketoiminnan periaatteista (eettiset ohjeet). Tämän

lisäksi toimihenkilöt ja johto suorittavat sähköisen koulutuksen,

missä liiketoiminnan periaatteet käydään ja kuvataan tarkemmin läpi.

Koulutuksessa käsitellään kilpailuoikeudelliset ohjeet, ohjeet henkilö-

tietojen käsittelyyn sekä Constissa noudatettavat yhtenäiset korrup-

tion ja lahjonnan vastaiset toimet ja menettelytavat. Liiketoiminnan ja

tietosuojan periaatteet -koulutus on uusittava kahden vuoden välein.

Koulutusten uusinnat aloitettiin vuonna 2025. Työtehtäväkohtaisesti

edellytetään myös muiden toimintaperiaatteiden kuten kilpailu-, han-

kinta-, sopimus- ja henkilöstölainsäädännön syventävien koulutusten

suorittamista.

Aliurakoitsijoiden vastuullisuuden varmistamiseksi Consti käyttää

Vastuu Group Oy:n palvelua ja työntekijöiltä vaadittavaa Valttikorttia.

Kaikki hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet ja ohjeet

ovat koko Constin oman henkilöstön saatavilla intranetissä.

Työturvallisuusperiaatteet ja eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille

ovat myös Constin julkisilla verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

sekä tukifunktioiden johtajat toimitusjohtajan lisäksi.

4.1.5 Mekanismit huolenaiheiden

tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä huolenaiheita pyritään vähen-

tämään ensisijaisesti perehdytyksellä, koulutuksella ja päivittäisellä esi-

henkilötyöllä. Konsernitason perehdytyksessä ja koulutuksissa käydään

läpi eettiset ohjeet ja muut oleelliset toimintaperiaatteet sekä keskeiset

toimintatavat mahdollisten huolenaiheiden tunnistamiseksi, ilmoitta-

miseksi ja tutkimiseksi. Ohjeet muun muassa tasa-arvoon, ihmisoikeuk-

siin, epäasialliseen käytökseen, työturvallisuuteen sekä väärinkäytök-

siin liittyvien ongelmatilanteiden ilmoittamiseen ovat työsuhteisten

työntekijöiden ja Constin omaan työvoimaan luettavien itsenäisten

elinkeinonharjoittajien saatavilla yhtiön intranetissä. Lisäksi työsuoje-

luvaltuutettu, työsuojelupäällikkö ja luottamushenkilöt ohjeistavat

henkilöstöä esiin nousevissa kysymyksissä. Esihenkilöille on laadittu

ohjeet epäilyiden käsittelystä ja tutkimisesta.

Työmaakohtaisessa perehdytyksessä käydään läpi keskeiset työ-

maakohtaiset turvallisuusasiat sekä ohjeistetaan työturvallisuus-

havaintojen tekemiseen ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen.

Työmaaperehdytys koskee kaikkia työmailla työskenteleviä. Työmailla

työskentelevä alihankkijoiden henkilöstö voi kysyä neuvoa ongelmati-

lanteisiin lähiesihenkilönsä lisäksi työmaakohtaiselta työsuojelupäälli-

költä. Kaikki työmailla työskentelevät voivat ilmoittaa työturvallisuus-

havainnoista Constin käyttämään sähköiseen järjestelmään.

Constin henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kannustetaan puut-

tumaan kaikkiin vastuullista toimintaa koskeviin epäkohtiin välittö-

mästi. Ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta, korruptiosta tai muista

huolenaiheista voi tehdä joko omalle esihenkilölle, tämän esihenki-

lölle, HR-toiminnolle tai nimettömänä sähköisen ilmoituskanavan

kautta (ns. whistleblowing-kanava). Ilmoituskanava on kaikkein saata-

villa Constin julkisilla verkkosivuilla. Ilmoituskanavan teknisestä toteu-

tuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutki-

taan. Kanavaan tehdyt ilmoitukset ohjautuvat Constin henkilöstö-

ja talousjohtajalle sekä lakiasioista ja compliancesta vastaavalle joh-

tajalle, jotka suorittavat asiassa tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet.

Tutkintoihin liittyvään materiaaliin on pääsy ainoastaan edellä maini-

tuilla henkilöillä. Tutkintaa johtaa yhtiön lakiasioista ja compliancesta

vastaava johtaja. Ilmoittaja tai hänen esihenkilönsä eivät itse osallistu

rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan. Laittomasta toiminnasta

ilmoitetaan viranomaisille. Vakavat rikkomukset käsitellään konsernin

johtoryhmässä ja raportoidaan hallitukselle. Ilmoitusten tekeminen ja

niiden käsittely on osa vastuullista liiketoimintaa, eikä Consti hyväksy

mitään vastatoimia ilmoittajia kohtaan. Vastatoimilla tarkoitetaan tässä

ilmoittajansuojelulaissa tarkoitettuja vastatoimia.

Korruptiota ja lahjontaa sekä muita väärinkäytösepäilyjä koskevia

toimenpiteitä arvioidaan Constissa tulkinnassa vakiintuneiden mää-

ritelmien ja rakentamisen yleisten käytäntöjen mukaisesti. Arviointi

perustuu Constin omiin menetelmiin ja prosesseihin, mitkä poh-

jautuvat ennakoivaan ohjeistamiseen ja oikean menettelytavan var-

mistamiseen. Toiminnan ohjeistuksessa ja sen seurannassa huomiota

MEIHIN VOI LUOTTAA

• Olemme sanamme mittaisia – teemme minkä lupaamme.

• Laadukas yhteistyö on meille tärkeää, ja tavoitteemme

on hoitaa asiat kerralla kuntoon.

• Välittäminen ja sitoutuminen ovat

menestyksemme avaimet.

VASTUULLISUUS ON TEKOJA

• Huolehdimme yhdessä tulevaisuudesta

– välitämme ihmisistä, ympäristöstä ja yrityksestämme.

• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen

on toimintamme perusta.

• Arvostamme monimuotoisuutta.

• Hillitsemme ilmastonmuutosta kiinteistö kerrallaan.

• Toimimme eettisesti, rehellisesti ja avoimesti.

AMMATTITAITO ON ASENNE

• Vahvuutemme on alan parhaat osaajat.

• Johdamme työtä vuosien kokemuksella ja

meillä jokaiselle annetaan mahdollisuus kehittyä.

• Edistämme innokkuutta ja innovaatioita – nostaen

ammattitaitomme ja kokemuksemme uudelle tasolle.

ASIAKAS KESKIÖSSÄ

• Kumppanuus merkitsee meille yhteistyötä

ja arvostavia kohtaamisia.

• Löydämme parhaat ratkaisut.

• Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille kunnia-asia.

• Teemme aidolla palveluasenteella.

Constin arvot

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

76 77

kiinnitetään toiminnan lain- ja määräystenmukaisuuteen sekä eetti-

syyteen, joita arvioidaan objektiivisin kriteerein. Väärinkäytösepäilyjen

merkittävyyden ja vakavuuden ohjeistaminen ja arviointi kohdistuu

siihen, täyttääkö toiminta objektiivisesti arvioiden lain ja eettisten

ohjeiden vaatimukset.

Vuonna 2025 Constin tietoon ei tullut yhtään vahvistettua lahjon-

taan tai korruptioon liittyvää tapausta. Myöskään kilpailulainsäädän-

nön rikkomuksia tai asiakkaiden tietosuojaan kohdistuvia loukkauksia

ei tullut tietoon.

4.1.6 Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin

(G1-2)

Toimittajahallinnan käytänteet

Constin toimintatapaan kuuluu, että kaikki liiketoiminnan tai yksittäi-

sen projektin hankinnat, toimitukset, työsuoritukset ja palvelut kilpai-

lutetaan avoimesti ja rehellisesti. Lisäksi yhtiöllä on sisäinen ohjeistus

kilpailuoikeudellisista määräyksistä ja niiden soveltamisesta. Näin pyri-

tään estämään esimerkiksi lähipiirin tai heitä lähellä olevien toimittajien

suosiminen ja varmistamaan hankintoihin liittyvien toimien lainmu-

kaisuus. Hankinnoista tehdään aina kirjalliset sopimukset. Hyvien ja

korkealaatuiseen työhön sitoutuneiden kumppaneiden kanssa pyritään

tekemään yhteistyötä pitkäjänteisesti.

Constin eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat osa Constin

yleisiä toimitus- ja sopimusehtoja, jotka kaikki palveluiden toimittajat

allekirjoittavat.

Constin vuosisopimukset tehdään konsernitasolla. Projekti-

kohtaisissa materiaali- ja aliurakkahankinnoissa noudatetaan kon

sernitasoisia ohjeita. Toimitusketjuun liittyviä riskejä hallinnoidaan

pääsääntöisesti sopimushetkellä tarkastettavilla asiakirjoilla. Lisäksi

vastuullisuuteen liittyviä teemoja käsitellään vuosisopimuskumppa-

neiden kanssa pidettävissä seurantapalavereissa. Tavoitteena on kehittää

konserninlaajuinen seurantapalaverikäytäntö. Projektien vastuullisuu-

teen liittyvät asiat käsitellään projektikohtaisissa seurantapalavereissa.

Aliurakoitsijat ja muut palvelutoimittajat

Consti edellyttää aliurakoitsijoiltaan Vastuu Group Oy:n Luotettava

Kumppani -palvelun jäsenyyttä tai vastaavien tilaajavastuulain vaati-

mien asiakirjojen toimittamista sekä Constin eettisiin ohjeisiin sitou-

tumista. Tilaajavastuulain ja kulunvalvonnan menetelmät auttavat

torjumaan sekä harmaata taloutta että ihmisoikeusrikkomuksia estä

mällä työluvattomien työntekijöiden käytön. Vastuu Groupin palvelu

mahdollistaa esimerkiksi työaikojen päivittäisen seurannan työmailla.

Aliurakoitsijasopimuksissa on määritelty, että Constin aliurakoitsijalla

saa olla vain yksi taso omia aliurakoitsijoita.

Consti käyttää vakioituja sopimusehtoja, joissa alihankintaketju

on velvoitettu huolehtimaan yhteiskunnallisista velvoitteistaan, kuten

työnantajamaksuista, ennakonpidätyksistä ja työehtosopimuksen

mukaisesta palkanmaksusta. Työmaiden kulunvalvonnassa käytetään

Valttikorttia. Työntekijöiden veronumerot on ilmoitettu julkiseen

Verohallinnon ylläpitämään rakennusalan veronumerorekisteriin.

Consti raportoi urakoiden päätoteuttajana ja tilaajana urakkatiedot

jokaiselta työmaaltaan Verohallinnolle. Työntekijäksi ei oteta henki-

löä, jolla ei ole Euroopan unionin jäsenvaltiossa myönnettyä työlupaa.

Työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeusasioita käsitellään tarkemmin

työvoimaa käsittelevissä luvuissa S1 ja S2.

Toimitusketjua koskevat ympäristöön liittyvät vaatimukset

sisältyvät aliurakkaohjelmaan, joka on osa aliurakkasopimusta.

Aliurakkaohjelman ehdot velvoittavat aliurakoitsijaa noudattamaan

ympäristöä koskevia säädöksiä sekä työmaalla voimassa olevia ohjeis-

tuksia. Consti valvoo aliurakoitsijoiden työmaasuoriutumista säännöl-

lisesti järjestettävissä koko työmaata koskevissa urakoitsijapalavereissa

sekä suoralla yhteydenpidolla aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien

kanssa. Lisäksi järjestelmätasolla seurataan mm. tilaajavastuuvelvoittei-

den täyttymistä. Epäselvyyksien noustessa esiin Consti on yhteydessä

kyseiseen toimijaan ja pyytää tarvittavat selvitykset epäselvyyksiin puut-

tumiseksi ja niiden ratkaisemiseksi.

Tavarantoimittajat

Constin merkittävimmät materiaalihankinnat toteutetaan pääosin

suomalaisilta tukkureilta tai merkittäviltä, vakiintuneilta materiaali-

valmistajilta. Consti pyrkii käyttämään alalla vakiintuneita ja pitkään

toimineita yrityksiä, jotka sitoutuvat kestävän liiketoiminnan periaat-

teisiin omassa toiminnassaan.

4.1.7 Harmaan talouden ehkäiseminen ja

havaitseminen (G1-3)

Rakennusalalla tunnistettuja harmaan talouden muotoja ovat erityisesti

kuittikauppa, korruptio ja lahjonta sekä julkisoikeudellisten velvoit-

teiden välttäminen. Taloudellisiin väärinkäytöksiin voivat houkutella

rakennusprojektin ainutkertaisuus ja määräaikaisuus sekä hankkeissa

liikkuvat suuret rahasummat. Samaan aikaan projektien eri vaiheiden,

sopimusten ja alihankkijoiden suuri määrä tekee valvonnasta haasteel-

lista. Harmaan talouden ehkäiseminen ja havaitseminen edellyttää toi-

mivaa ja selkeää riskienhallintaa niin hankintojen kuin työmaatoimin-

tojenkin valvonnassa.

Constin eettisiin toimintaperiaatteisin sisältyy korruption ja lahjon-

nan kielto sekä ohjeet esimerkiksi eturistiriitojen välttämiseen. Constin

eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin. Henkilöstöä ja yhteis-

työkumppaneita kannustetaan puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin

välittömästi.

Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja

havaitsemiseen ovat:

• Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Constin

toimintaa ohjaavista periaatteista ja toimintaohjeista

• Määritelty prosessi, jolla epäillyt taloudellisista väärinkäytöksistä,

epäasiallisesta käyttäytymisestä tai muista merkittävistä rikkeistä

ilmoitetaan ja arvioidaan

• Mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä nimettömästi ns.

whistleblowing-kanavan kautta

• Luotettava Kumppani -palvelun jäsenyyden tai vastaavien

tilaajavastuulain vaatimien asiakirjojen toimittamisen

edellyttäminen tavaroiden ja rakentamispalveluiden toimittajilta

• Määritellyt päätöksentekovaltuudet

• Väärinkäytösten estämistä tukevan yrityskulttuurin ylläpitäminen

Väärinkäytösten estämistä ohjaavat prosessit ja ohjeet löytyvät Constin

intranetistä, josta ne ovat henkilöstövuokrausyhtiöiden kautta työs-

kenteleviä lukuun ottamatta Constin oman työvoiman nähtävissä.

Korruptio ja lahjonta 2025 2024

Korruptio- ja lahjontatapaukset 0 0

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta annettujen tuomioiden lukumäärä 0 0

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta annettujen tuomioiden sakkojen suuruus 0 0

Mittausperusteet

Korruptio- ja lahjontatapaukset perustuvat sähköisen ilmoituskanavan kautta

ilmoitettuihin sekä toimialojen ilmoittamiin tapauksiin.

4.1.8 Maksukäytännöt (G1-6)

Constin yleisissä urakkaehdoissa vakiomaksuehto on 30 päivää netto.

Maksuehdon pituutta ei ole eritelty toimittajaryhmittäin. Maksuehtoa

voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Siltä osin kuin tieto oli lasketta-

vissa, oli vakioehdon mukaan maksettujen maksujen osuus vuonna

2025 suoritetuista tarkastelun kohteena olleista maksuista 46,5 (48,8)

prosenttia. Vuoden 2025 keskimääräinen toteutunut maksuaika oli

31 (32) päivää.

Constilla ei ole vireillä maksuviivästyksistä johtuvia oikeu den-

käyntejä.

Maksukäytäntömittareita ei ole varmennettu tai validoitu sellaisella

ulkopuolisella taholla, joka ei ole raportin varmentaja tai tilintarkastaja.

4.1.9 Poliittinen vaikuttaminen ja

lobbaustoiminta (G1-5)

Consti ei pyri suoraan vaikuttamaan poliittisten puolueiden toimin-

taan eikä antanut rahallista tukea poliittisille puolueille vuonna 2025.

Consti ei ole rekisteröitynyt EU:n tai Suomen avoimuusrekisteriin.

Vaikuttaminen tapahtuu alan etujärjestöjen kautta. Tärkeimmät jäse-

nyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa:

• Rakennusteollisuus RT ry sekä sen koulutusorganisaatio Rateko

ja Rakennusteollisuus RT ry:n yhteinen turvallisuusryhmä

• LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

• Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry

• Green Building Council Finland

• Helsingin kiertotalousklusteri

• Suomen Rakennussaumausyhdistys Ry

Vuonna 2025 Consti Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden johtoon tai hallinto-

tai valvontaelimiin ei nimitetty henkilöitä, jotka olisivat kahden edeltä-

neen vuoden aikana työskennelleet vastaavassa asemassa julkishallin-

nossa tai sääntelyviranomaisen palveluksessa.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

78 79

5.1 Sisältöindeksi 1: Indeksit tiedonantovaatimuksista

Ympäristöön liittyvät standardit

Tiedonantovaatimukset

Ympäristöön liittyvät standardit

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kappale

selvityksessä Lisätietoja

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 1.1.1

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 1.1.1

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 1.2.1

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

1.2.1

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 1.2.2

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 1.2.4

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 1.1.2

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 1.2.3

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

liiketoimintamallin kanssa

1.4.3

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

1.4.1

IRO-2 Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Indeksit 1 ja 2

MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet 2.2.3, 2.3.3,

3.1.3, 3.2.3, 4.1.4

MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit 2.2.4, 2.3.4,

3.1.5, 3,2,5,

4.1.5, 4.1.6, 4.1.7

MDR-M Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit 1.4.4, 2.2.1,

2.2.4, 2.3.1,

3.1.1, 3.1.6,

3.2.1, 4.1.1, 4.1.7

MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla 2.2.1, 2.3.1,

3.2.1, 4.1.1

ESRS E1 Ilmastonmuutos Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2,

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 1.2.2

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.5

ESRS 2,

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

1.4.3, 2.2.2

ESRS,

IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1, 2.2.2

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

2.2.4

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 2.2.4

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 2.2.1

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2.2.4

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

2.2.4

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

2.2.4

ei olennaista

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu 2.2.4 ei olennaista

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

2.2.5

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2, Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

IRO-1 2.3.2

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 2.3.3

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 2.3.4

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 2.3.1

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset 2.3.4 ei olennaista

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 2.3.4 ei olennaista

E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

2.3.4 tarkastellaan

myöhemmin

ESRS E2 Pilaantuminen Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

1.4.2 ei olennaista

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

1.4.2 ei olennaista

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Kappale raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

1.4.2 ei olennaista

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

5 LIITTEET

80 81

Sosiaaliset standardit

Tiedonantovaatimukset

Hallinnolliset standardit

Tiedonantovaatimukset

ESRS S1 Oma työvoima Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2,

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3, 3.1.4

ESRS 2,

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

3.1.2, 1.4.3

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 3.1.3

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja

heidän edustajiensa kanssa

3.1.4

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

3.1.4

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten

suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien

vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

3.1.4

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

3.1.1

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 3.1.6

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

3.1.6

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 3.1.6

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 3.1.6

S1-10 Riittävä palkka 3.1.6

S1-11 Sosiaalinen suojelu 3.1.6

S1-12 Vammaiset henkilöt 3.1.6

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 3.1.6

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 3.1.6

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 3.1.6

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 3.1.6

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 3.1.6

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2,

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3

ESRS 2,

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

1.4.3

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 3.2.3

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden

kanssa

3.2.4

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun

työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

3.2.4

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus

3.2.5

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

3.2.1

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Kappale selvityksessä Lisätietoja

ESRS 2,

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 4.1.3

ESRS 2, Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

4.1.2, 1.4.1

IRO-1

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 4.1.1

G1-2 Suhteet toimittajiin 4.1.6

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 4.1.7

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 4.1.7

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta 4.1.9

G1-6 Maksukäytännöt 4.1.8

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

82 83

ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolinen monimuotoisuus 1.2.1

ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 1.2.1

ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 1.2.4

ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä

2.2.5

ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sitoumuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle jätetyt

yritykset

ei olennainen

ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet 2.2.5

ESRS E1-5 38 Fossiilisten energialähteiden energiankulutus eriteltynä

energialähteittäin (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

2.2.1

ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2.2.1

ESRS E1-5 40-43 Ilmastovaikutuksiltaan suurten alojen toimintaan liittyvä

energiaintensiteetti

2.2.4

ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärät (Scope 1, 2 ja 3) ja

kokonaispäästöt

2.2.4

ESRS E1-6 53-55 Kasvihuonekaasupäästöjen bruttointensiteetti 2.2.4

ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja hiilihyvitykset ei olennainen

ESRS E1-9 66 Vertailusalkun altistuminen ilmastoon liittyville fyysisille riskeille ei olennainen

ESRS E1-9 66 (a) Rahamäärien jakautuminen akuutin ja kroonisen fyysisen riskin

mukaan

ei olennainen

ESRS E1-9 66 (c) Olennaisen fyysisen riskin kohteena olevan merkittävän omaisuuden

sijainti

ei olennainen

ESRS E1-9 67 (c) Kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvon jakautuminen

energiatehokkuusluokittain

ei olennainen

ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa ei olennainen

ESRS E2-4 28 Kunkin E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja

siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II luetellun

epäpuhtauden määrä ilmaan, veteen ja maaperään

ei olennainen

ESRS E3-1 9 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS E3-1 14 Merten ja valtamerten kestävyyteen liittyvät toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS E3-4 28(c) Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi yhteensä ei olennainen

ESRS E3-4 29 Veden kokonaiskulutus kuutiometreinä oman toiminnan nettotuloja

kohti

ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4

16 (a) i Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin

ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4 16 (b) Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan

heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen

ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta ei olennainen

ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maa- ja maatalouskäytännöt tai -politiikat ei olennainen

ESRS E4-2 24 (c) Kestävät käytännöt tai politiikat merten ja valtamerten hyväksi ei olennainen

ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte

2.3.1

ESRS E5-5 39 Vaaralliset jätteet ja radioaktiiviset jätteet

2.3.1

ESRS 2- SBM3 - S1 14 (f) Pakkotyön riski ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1 14 (g) Lapsityövoiman käytön riski ei olennainen

ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 3.1.3

ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat dd-käytännöt

3.1.3

ESRS S1-1 22 Prosessit ja toimenpiteet ihmiskaupan ehkäisemiseksi ei olennainen

ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet ja

hallintajärjestelmä

3.1.3

ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien/valitusten käsittelymekanismit 3.1.3, 4.1.5

ESRS S1-14 88 (b) ja (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja

osuus

3.1.6

ESRS S1-14 88 (e) Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai

sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä

3.1.6

ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen korjaamaton palkkaero 3.1.6

ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 3.1.6

ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset 3.1.6

ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten ja

OECD:n yleissopimusten noudattamatta jättäminen

3.1.6

ESRS 2- SBM3 – S2 11 (b) Merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski arvoketjussa 3.2.1

ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 3.2.3

ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 3.2.3

ESRS S2-1 19 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleisten

toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen noudattamatta

jättäminen

3.2.5

ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

3.2.3, 4.1.6

ESRS S2-4 36 Ihmisoikeuskysymykset ja -tapahtumat, jotka liittyvät yrityksen

arvoketjun alkupäähän ja loppupäähän

ei tiedossa

ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset ei olennainen

ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten,

ILO:n periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen

ei olennainen

ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja -loukkaukset ei olennainen

ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS S4-1 17 Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten ja

OECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen

ei olennainen

ESRS S4-4 35 Ihmisoikeuskysymykset ja -loukkaukset ei olennainen

ESRS G1-1 10 (b) Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen yleissopimus 4.1.4, 4.1.7

ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu ei olennainen

ESRS G1-4 24 (a) Sakot korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisesta 4.1.7

ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat standardit 4.1.7

5.2 Sisältöindeksi 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kuvaus

Kommentit/

lisätiedot Kappale Tiedonantovaatimus Tietopiste Kuvaus

Kommentit/

lisätiedot Kappale

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

8584

TILINPÄÄTÖS

Vuoden linjasaneeraus 2025

As. Oy Pallaskeronkuja 2:n linjasaneeraus voitti AKHA ry:n järjestämän Vuoden linjasaneeraus

2025 -kilpailun. Putkiremontti suunniteltiin ja toteutettiin kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden

tarpeet huomioiden, ja siinä painotettiin energiatehokkuutta, turvallisuutta ja asumismukavuutta

sekä taloyhtiön pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä.

Kuva: Kati Viinikka

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

86 87

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 € Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liikevaihto 2, 4 336 219 326 692

Liiketoiminnan muut tuotot 5 696 571

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0 -5

Aineiden ja palveluiden käyttö 6 -239 966 -227 658

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7 -69 010 -69 261

Poistot 9 -3 557 -4 092

Liiketoiminnan muut kulut 8 -14 970 -16 063

Kulut yhteensä -327 503 -317 079

Liiketulos 9 412 10 184

Rahoitustuotot 173 394

Rahoituskulut -1 001 -1 449

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 10 -829 -1 056

Tulos ennen veroja 8 583 9 128

Tuloverot 11 -1 765 -1 985

Tilikauden tulos 6 818 7 143

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,86 0,91

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 0,84 0,88

Tilikauden laaja tulos yhteensä* 6 818 7 143

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä.

KONSERNITASE

Varat 1 000 € Liite 31.12.2025 31.12.2024

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13, 15 6 918 7 849

Liikearvo 14, 16 49 449 49 449

Muut aineettomat hyödykkeet 14 122 149

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 57 57

Laskennalliset verosaamiset 11 72 123

56 617 57 627

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 19 526 681

Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 40 739 44 674

Rahat ja pankkisaamiset 17, 21 19 016 14 184

60 280 59 539

Varat yhteensä 116 898 117 165

Oma pääoma ja velat 1 000 € Liite 31.12.2025 31.12.2024

Oma pääoma

Osakepääoma 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 30 030 29 754

Omat osakkeet -513 -578

Kertyneet voittovarat 8 774 7 280

Tilikauden voitto (tappio) 6 818 7 143

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 45 189 43 679

Oma pääoma yhteensä 22 45 189 43 679

Pitkäaikaiset velat

Korolliset velat 17 9 542 11 701

9 542 11 701

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 24 43 063 42 577

Saadut ennakot 4 12 003 11 383

Korolliset velat 17 4 541 5 164

Varaukset 23 2 558 2 662

62 166 61 785

Velat yhteensä 71 708 73 486

Oma pääoma ja velat yhteensä 116 898 117 165

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

88 89

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 € Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Kertyneet

voittovarat

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2025 80 29 754 -578 14 424 43 679

Tilikauden laaja tulos - - - 6 818 6 818

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako - - - -5 539 -5 539

Omien osakkeiden hankinta - - -486 - -486

Omien osakkeiden luovutus - - 551 - 551

Osakepalkitseminen - - - -155 -155

Optiojärjestely - 277 - 44 321

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - 277 65 -5 649 -5 308

Oma pääoma 31.12.2025 80 30 030 -513 15 592 45 189

1 000 € Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Kertyneet

voittovarat

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024 80 29 148 -204 12 088 41 113

Tilikauden laaja tulos - - - 7 143 7 143

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako - - - -5 524 -5 524

Omien osakkeiden hankinta - - -563 - -563

Omien osakkeiden luovutus - - 189 - 189

Osakepalkitseminen - - - 620 620

Optiojärjestely - 605 - 96 702

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - 605 -374 -4 808 -4 577

Oma pääoma 31.12.2024 80 29 754 -578 14 424 43 679

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 € 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirrat

Tulos ennen veroja 8 583 9 128

Oikaisut

Poistot 3 557 4 092

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 829 1 056

Käyttöpääoman muutos 5 395 -6 615

Muut oikaisut 223 708

Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 18 587 8 368

Rahoitustuotot 173 394

Rahoituskulut -859 -1 233

Verot -2 016 -2 923

Liiketoiminnan nettorahavirta (A) 15 885 4 606

Investointien rahavirrat

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 826 -1 163

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 619 367

Investointien nettorahavirta (B) -1 207 -796

Rahoituksen rahavirrat

Osingonjako -5 539 -5 524

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 277 605

Omien osakkeiden hankinta -486 -563

Pitkäaikaisten lainojen nostot 10 000 0

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -12 000 -2 000

Vuokrasopimusvelkojen maksut -2 382 -2 870

Muiden korollisten velkojen muutos 285 -317

Rahoituksen nettorahavirta (C) -9 846 -10 669

Rahavarojen muutos (A+B+C) 4 832 -6 859

Rahavarat tilikauden alussa 14 184 21 043

Rahavarat tilikauden lopussa 19 016 14 184

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

90 91

1. Tilinpäätöksen olennaiset laadintaperiaatteet

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Consti Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on

Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 16, 00380 Helsinki. Yhtiön

osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 11.12.2015

lähtien. Consti Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Consti-konsernin

(”Consti” tai ”konserni”).

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja talo

teknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti

korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisraken

tamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle

sektorille Suomen kasvukeskuksissa.

Consti Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2025 on hyväksytty jul

kaistavaksi hallituksen kokouksessa 5.2.2026. Suomen osake-

yhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai

hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidetyssä yhtiökokouk

sessa. Yhtiökokouksella on myös oikeus tehdä päätös tilinpäätök-

sen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavis-

sa internet osoitteesta www.consti.fi tai yhtiön pääkonttorista osoit-

teesta Valimotie 16, 00380 Helsinki.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpäätös-

standardien (International Financial Reporting Standards) mu

kaisesti ja noudattaen 31.12.2025 voimassa olevia standardeja ja

tulkintoja. Kansainvälisillä IFRS-tilinpäätösstandardeilla tarkoite

taan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännök-

sissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niis

tä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös

suomalaisten, IFRS-tilinpäätösstandardeja täydentävien kirjanpito-

ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Uusilla tai muut

tuneilla standardeilla ja tulkinnoilla, joita sovelletaan ensimmäistä

kertaa 1.1.2025 alkavilla tilikausilla, ei ole ollut merkittävää vaiku

tusta Constin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen

esittämiseen.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei erik

seen muuta mainita, ja yksittäiset luvut ja loppusummat pyöriste-

tään tuhansiksi. Tästä johtuen lukujen yhteenlaskettu summa saat-

taa erota esitetystä summaluvusta. Tilinpäätöstiedot perustuvat al-

kuperäisiin hankintamenoihin, ellei näissä laadintaperiaatteissa ole

toisin esitetty.

YHDISTELYPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Consti Oyj ja sen tytär-

yritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Consti Oyj:llä on joko

suoraan tai välillisesti yli puolet osakkeiden tuomasta äänivallasta

tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun kon

serni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle

tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vai

kuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä läh

tien, kun konserni on saanut määräysvallan. Yhdistely lopetetaan,

kun määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankinta

menetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä

olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään ar

voon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamat-

ta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen

laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vasti

ke ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden

vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.

Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään ar

voon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu

lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointi

kauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja reali

soitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan

konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei

eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuo-

lella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisik-

si toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoitta-

jien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Konsernin osuus yh-

teisessä toiminnossa yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää

käyttäen. Suhteellinen yhdistely on menetelmä, jonka mukaisesti

yhteisen toiminnon osapuolen osuus kustakin yhteisen toiminnon

varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen erästä yhdistellään rivi riviltä

yhteisen toiminnon osapuolen tilinpäätöksen samanlaisiin eriin tai

esitetään tämän tilinpäätöksessä omina erinään.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koske-

vat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön

pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo

yrityksen ja liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja

esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintava-

luutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan

rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan

määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu ta

pahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen

erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulos

vaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuutta-

määräisten saamisten ja lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät

konsernin tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä pois-

toilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen

hankintamenoon.

Hankintameno koostuu seuraavista välittömästi hyödykkeen han

kinnasta aiheutuneista menoista:

• ostohinta, joka sisältää tuontitullit ja sellaiset myyntiin liittyvät ve-

rot, jotka eivät ole saatavissa takaisin, ja josta on vähennetty mah-

dolliset alennukset; sekä

• kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattami-

sesta sellaiseen sijaintipaikkaan ja kuntoon, että se pystyy toimi-

maan johdon tarkoittamalla tavalla.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnasta aiheutuneet

korkomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joi

den taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään

erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot ak

tivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjan-

pitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin

syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen

kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen

liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja

hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut

korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne

toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaiku

tusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Ajoneuvot 3–6 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Tilauskannat 1–2 vuotta

Patentit 3–5 vuotta

Atk-ohjelmistot 3–6 vuotta

Sertifikaatit 3–5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat

aikaisemmista arvioista, muutos käsitellään kirjanpidollisen arvion

muutoksena.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta

ja luovutuksista syntyvät voitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikuttei

sesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja liiketoiminnan

muissa kuluissa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään,

jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus han

kinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylit-

tää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mah

dollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikear-

vo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvos-

tetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä

arvonalentumistappioilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluiksi syntyessään.

Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi

edellyttäen, että tuote on teknisesti toteutettavissa, sitä voidaan hyö

dyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan kaupallista hyötyä.

Aktivoitavat kehittämismenot sisältävät hyödykkeen valmiiksi saatta

miseen sille aiottuun käyttötarkoitukseen välittömästi johtuvat mate-

riaali-, työ- ja testausmenot. Kehittämismenot, jotka eivät ole aktivoi-

tavissa, kirjataan tulosvaikutteisesti kuluiksi syntyessään. Aiemmin

kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintame-

noon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luo-

tettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotetta-

vissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vai

kutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti nii-

den tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton

taloudellinen vaikutusaika.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat

aikaisemmista arvioista, muutos käsitellään kirjanpidollisen arvion

muutoksena.

Aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuk

sista syntyvät voitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esi-

tetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja liiketoiminnan muissa

kuluissa.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko

olemassa viitteitä siitä, että taseen omaisuuserien arvo saattaisi olla

alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta havaitaan tai mikäli

omaisuuserän kohdalla suoritetaan vuosittainen säännöllinen ar

vonalentumistesti, konserni määrittää omaisuuserän kerrytettävissä

olevan rahamäärän.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla

menoilla tai sen käyttöarvo, sen mukaan kumpi niistä on suurem

pi. Käypä arvo on omaisuuserän myynnistä saatava hinta markki-

naosapuolten välillä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavir

taa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia net-

torahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona

käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markki

noiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä

erityisriskeistä.

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan arvonalentumistes

tissä omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän arvo on alentu-

nut silloin, kun sen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan

rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvai

kutteisesti. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon,

minkä jälkeen tappiota kohdistetaan muille testattaville omaisuu

serille niiden kirjanpitoarvojen suhteessa.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen koh

teena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu ar

vonalentumistappio voidaan peruuttaa siinä tapauksessa, että on

tapahtunut muutos parempaan niissä arvioissa, joita on käytetty

määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä

omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kir

jaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta

missään tilanteessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Konsernin vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista. Vaihto-

omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon

sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Vaihto-omaisuuden hankinta

meno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out), jolloin ole-

tetaan, että ensiksi ostetut tai valmistetut vaihto-omaisuushyödyk-

keet myydään tai käytetään ensimmäisinä. Nettorealisointiarvo on

tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta

on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä

arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Consti arvioi sopimuksen syntyessä onko sopimus vuokrasopimus

tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimukset ovat so

pimuksia, jotka antavat oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää

määritellyn ajanjakson ajan vastiketta vastaan. Constin ollessa vuok

rasopimuksessa vuokralle ottajana, vuokrasopimuksesta kirjataan

vuokrakauden alkaessa käyttöoikeusomaisuuserä perustuen oikeu

teen käyttää hyödykettä ja vuokrasopimusvelka tulevista maksamat-

tomista vuokramaksuista. Vuokrasopimuksen alkamisajankohta on

päivä, jolloin omaisuuserä on Constin käytettävissä.

Vuokrasopimusvelka merkitään taseeseen tulevien vuokramak

sujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona lisäluoton korkoa.

Vuokrasopimusvelat sisältyvät konsernin taseen rahoitusvelkoihin.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintame

noon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä,

mahdollisista alkamisajankohtaan mennessä suoritetuista vuokra

maksuista sekä vuokrasopimuksesta syntyneistä välittömistä me-

noista. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokra-

ajan kuluessa tai taloudellisena pitoaikana riippuen siitä, kumpi

näistä on lyhyempi.

Lyhytaikaisista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika on 12

kuukautta tai vähemmän, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä kos

kevista vuokrasopimuksista ei kirjata käyttöoikeusomaisuuserää ja

vastaavaa vuokrasopimusvelkaa, vaan niihin liittyvät kustannukset

kirjataan kuluksi vuokra-ajalle.

Konserni vuokralle antajana

Konserni ei toimi vuokralle antajana.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

92 93

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on toteutettu eläkevakuutuksilla ulkopuo-

lisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Kaikki konsernin eläkejärjestelyt ovat

maksuperusteisia. Maksuperusteisessa järjestelyssä konserni suo

rittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, ja konsernilla ei ole

oikeudellista tai tosiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Tehdyt

suoritukset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi sillä tilikau

della, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on voimassa avainhenkilöilleen osakepohjainen kan-

nustinjärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville

avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita

muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai

puolet siitä osakkeiksi. Mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille

kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina

ja osin rahana.

Konsernilla on voimassa optio-ohjelma. Optio-oikeudet arvoste

taan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslas-

kelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin tasaerinä oikeu-

den syntymisajanjakson aikana.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konser

nin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän

oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käyvän

arvon määrittelyssä on käytetty Black–Scholes-hinnoittelumallia.

Oletukset lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena ra

portointikauden päättymispäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan

tulosvaikutteisesti. Optio-oikeuksia käytettäessä osakemerkinnöistä

saadut varat (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan

omaan pääomaan.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman ta-

pahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jon-

ka täyttämisestä aiheutuu tulevaisuudessa kustannuksia, velvoit-

teen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvi-

oitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa paras-

ta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen

edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Varausten muutok

set kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, jota vastaan varaus on

alun perin kirjattu.

Varauksia syntyy esimerkiksi tuotteille myönnetystä takuuajasta

piilevien vikojen korjaamista varten ja tappiollisista sopimuksista.

Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuu

menojen toteutumisesta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan vara-

us, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot

ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Varauksia ei ole diskontattu,

sillä varaukset tavanomaisesti purkautuvat kahden vuoden sisällä ja

rahan aika-arvon vaikutuksen ei odoteta olevan olennainen.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syn

tynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun

yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhtei

sön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa,

tai olemassa oleva velvoite, jonka osalta maksuvelvoitteen toteutu

minen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettä-

vissä riittävän luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei merkitä taseeseen

vaan ne esitetään liitetietona, ellei maksuvelvoitteen toteutuminen

ole erittäin epätodennäköistä.

TULOVEROT

Tilikauden verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perus-

tuvan veron ja laskennallisen veron yhteismäärästä. Verot merkitään

tuloslaskelmaan, lukuun ottamatta tilanteita, joissa ne liittyvät mui

hin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin

eriin, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

Tilikauden ja aikaisempien kausien verotettavaan tuloon perustuvat

verovelat (tai -saamiset) kirjataan määrään, joka odotetaan suoritet

tavan veronsaajalle (tai saatavan siltä hyvityksenä). Tilikauden vero-

tettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen niitä verokantoja

ja verolakeja, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty

raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja

verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa tai saamista

ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkupe

räisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdis-

täminen, liiketapahtuma ei toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon

tulokseen eikä verotettavaan tuloon tai liiketoimi ei synnytä toteutu

misajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuk-

sessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Liiketoimintojen yhdistä-

misestä syntyvästä liikearvosta ei kirjata laskennallista verovelkaa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin

on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,

jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen ve

rosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen

raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden

päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja,

jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, verotuksessa vahvistetuista

tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä tehdyistä

käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan

vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpanta

vissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat

verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja

-velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samal

ta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat kes

kenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti

jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suo

ritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnet-

tävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

TULOUTUSPERIAATTEET

Konsernin liikevaihto koostuu projektitoimituksista sekä muista

laskutyöprojekteista ja palvelusopimuksista. Pääosa liikevaihdosta

koostuu projektitoimituksista, jotka pitävät sisällään korjausrakenta

misen ja talotekniikan sekä uudisrakentamisen palveluita ja muita

palvelu-urakoita, jotka Consti on määritellyt sekä arvoltaan että ajal

liselta kestoltaan merkittäviksi.

Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset pitävät sisällään pie

nimuotoisia laskutyöperusteisia korjausrakentamisen ja taloteknii-

kan urakoita. Lisäksi kategoriaan kuuluvat sopimusasiakkaille toteu-

tettavat tekniset huolto- ja ylläpitopalvelut.

Liikevaihtona esitetään asiakassopimuksista saadut myyntituotot

välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina. Myyntituotot kirjataan

siten, että ne kuvaavat luvattujen palvelujen luovuttamista asiak

kaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon

Consti odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä palveluja vastaan

Sopimusten yksilöiminen

IFRS 15 sisältää kriteerit sopimuksen yksilöimisen sekä yhdistä-

misen arvioimiseksi. Jos saman asiakkaan tai asiakkaan lähipiirin

kanssa on tehty samanaikaisesti kaksi tai useampia sopimuksia,

jotka liittyvät samaan kokonaisuuteen, sopimukset yhdistellään ja

käsitellään, kuten ne olisivat yksi sopimus.

Yhdisteltäviä sopimuksia on tunnistettu erityisesti taloteknisissä

kokonaistoimituksissa, joissa Consti vastaa useamman taloteknisen

järjestelmän, kuten lämmitys-, vesi-, sähkö-, ilmanvaihto- ja auto

maatiojärjestelmien asennuksesta. Tällöin sopimusten yhdistämisen

perusteena on joko se, että sopimuksista neuvotellaan yhtenä koko

naisuutena, joilla on yksi kaupallinen tarkoitus, tai että sopimuksis-

sa luvatut palvelut muodostavat yhden suoritevelvoitteen.

Asiakassopimuksiin tehtävät muutokset ovat tyypillisesti kohtee

seen liittyviä lisä- ja muutostöitä, jotka eivät tyypillisesti täytä IFRS

15 -standardin vaatimuksia muutoksen käsittelemisestä erillisenä

sopimuksena. Sopimusmuutokset käsitellään siten osana kokonais

urakkaa. Sopimusmuutosten yhdistelyn perusteena on se, että so-

pimusmuutokseen liittyvät palvelut eivät ole eroteltavissa alkuperäi-

sestä suoritevelvoitteesta.

Suoritevelvoitteiden yksilöiminen

Sopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan asiakassopimukses-

sa luvatut palvelut sekä yksilöidään asiakkaalle toimitettavat suo-

ritevelvoitteet. Constin projektitoimituksissa sekä muissa lasku-

työprojekteissa ja palvelusopimuksissa työ kohdistuu tyypillisesti

asiakkaan omistuksessa olevaan kohteeseen, jossa toimitettava suo

ritevelvoite on kokonaistoimitus pitäen sisällään yhdistelmän palve-

luja ja materiaalia. Tällainen toimitus muodostaa yhden kokonai-

suuden, jonka työn ja materiaalien osuudet eivät ole eroteltavissa.

Projektitoimituksissa, joissa kehitysvaiheen toimituksesta on sovit

tu erikseen, suunnittelun ja toteutuksen osuudet ovat eroteltavissa

omiksi suoritevelvoitteiksi.

Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdistaminen

suoritevelvoitteille

Transaktiohinta on se vastikemäärä, johon konserni odottaa ole-

vansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia palveluja vastaan.

Asiakassopimuksessa luvattuun vastikkeeseen voi sisältyä kiinteitä

tai muuttuvia rahamääriä tai näitä molempia. Konsernin projektitoi

mitukset hinnoitellaan tyypillisesti kokonaishintaisina, tavoitehintai-

sina tai laskutyöurakoina. Consti tarjoaa asiakkailleen tavanomaiset

maksuehdot.

Muuttuvan vastikkeen osalta konserni arvioi sen vastikemäärän,

johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luovutetaan

asiakkaalle. Muuttuvan vastikkeen arvioinnissa olennaista on, että

myyntituottoja kirjataan vain se määrä kuin on erittäin todennäköis

tä, ettei kirjattujen kertyneiden myyntituottojen määrään jouduta te-

kemään peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävar-

muustekijä myöhemmin ratkeaa.

Transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle sellai

sena rahamääränä, joka kuvaa sitä vastikemäärää, johon konserni

odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luo

vutetaan asiakkaalle. Kirjattavien myyntituottojen määrä sisältää

johdon arvioita ja kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon

siitä vastikemäärästä, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu.

Tuloutus

Konserni kirjaa myyntituoton, kun se täyttää suoritevelvoitteen luo-

vuttamalla luvatun palvelun asiakkaalle. Constin liiketoiminta pro-

jektitoimituksissa perustuu työhön, jota tehdään asiakkaan omista-

maan hyödykkeeseen, jolloin asiakkaalla on määräysvalta tehtyyn

suoritteeseen sitä mukaa, kun Consti tuottaa suoritetta. Tuloutus

tapahtuu ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti, kun asiakas saa

määräysvallan luvattuun suoritteeseen.

Valmiusaste määritetään panokseen perustuvalla menetelmäl

lä laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä ker-

tyneiden menojen suhteellinen osuus kyseisen hankkeen tai sopi-

muksen arvioiduista kokonaismenoista. Tuottoja kirjataan valmiu-

sastetta vastaava määrä. Maksuehdot tulevat sopimuskohtaisesti.

Sopimusperusteiset maksut perustuvat maksuerätaulukoihin ja pro

jektikohtaisiin maksusuunnitelmiin.

Sopimusvelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat menot kirjataan

kuluksi toteutuessaan. Kun on todennäköistä, että hankkeen val

miiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta

saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi

välittömästi. Hankkeen tuloja tai menoja tai sen lopputulosta koske

vien arvioiden muutosten vaikutus käsitellään kirjanpidollisen arvion

muutoksena.

Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkeesta syntyneet

menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta ennakkoon

laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä ”myyntisaamiset ja

muut saamiset”. Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkees

ta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen

ennakkolaskutus, esitetään erotus erässä ”ostovelat ja muut velat”.

Muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopimuksissa vastike tulou

tetaan sitä mukaa, kun Consti tuottaa suoritetta, sillä asiakas saa

ja kuluttaa saamansa hyödyn suoritteesta palvelua toimitettaessa.

Taseeseen kirjatut asiakassopimuksiin liittyvät

omaisuuserät ja -velat

Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset liittyvät pro-

jektitoimitusten ja laskutöiden ajan kuluessa tuloutettavien suori-

tevelvoitteiden ehdollisesta oikeudesta vastikkeeseen, joka syntyy,

kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun

se on ehdollinen muista tekijöistä kuin ajan kulumisesta johtuen.

Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset arvostetaan

nettorealisointiarvoon ja luokitellaan asiakassopimuksiin perustu

viksi omaisuuseriksi ja esitetään osana tase-erää ”myyntisaamiset

ja muut saamiset”. Arvonalentuminen arvioidaan tarvittaessa pe

rustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen

analyysiin.

Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset liitty

vät projektitoimituksista ja laskutöistä saatuihin ennakkomaksuihin

ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää

tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot projektitoimituksista ja

laskutyöjaksotukset tuloutuvat myyntinä Constin täytettyä suoritevel

voitteensa ja luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja

esitetään konsernitaseen erässä ”ostovelat ja muut velat”. Saadut

ennakot tuloutuvat olennaisilta osin seuraavan tilikauden aikana.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotet-

tuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon mui

den laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen kirjaamisen yh

teydessä, ja se perustuu rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirtei-

siin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin. Konserni kirjaa

rahoitusvarat taseeseen silloin, kun siitä tulee instrumentin sopi

musehtojen osapuoli. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kir-

jataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun

sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavir

toihin lakkaa olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt mer-

kittäviltä osin rahoitusvaroihin kuuluvat riskit ja tuotot konsernin ul-

kopuolelle. Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos ne erääntyvät

yli 12 kuukauden kuluttua.

Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhtey

dessä käypään arvoon. Transaktiomenot, jotka kohdistuvat välittö-

mästi rahoitusvaran hankintaan, sisällytetään rahoitusvarojen alku-

peräiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta

käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikuttei

sesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan vä-

littömästi tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat

varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joi

ta ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kau-

pankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

nimenomaisesti luokittele käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat

tavaksi. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat myyntisaamiset sekä

rahavarat.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin

rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat, joita pidetään hallussa

tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että

myydä rahoitusvaroja. Konsernilla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia

rahoitusvaroja 2025 tai 2024.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin

kuuluvat ne rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kritee

rejä. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat noteeraamattomat osak-

keet. Tähän luokkaan kuuluviksi rahoitusvaroiksi luetaan myös sel-

laiset rahoitusvarat tai johdannaiset, jotka eivät täytä IFRS 9:n mu-

kaisia suojauslaskennan ehtoja.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko

olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän

arvon alentumisesta. Rahoitusvarojen arvon katsotaan olevan alen

tunut, jos niiden kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu kerrytet-

tävissä oleva rahamäärä. Jos on olemassa objektiivista näyttöä siitä,

että jaksotettuun hankintamenoon kirjattavan rahoitusvaroihin kuu

luvan erän arvo saattaa olla alentunut, arvonalentumistappio kirja-

taan tulosvaikutteisesti. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee

jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa

liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan,

rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvonalentuminen peruutetaan.

Rahavarat

Rahavarat ovat käteisvaroja, vaadittaessa nostettavissa olevia pank-

kitalletuksia tai likvidejä markkinarahasijoituksia, joiden alkuperäi-

nen maturiteetti on enintään 3 kuukautta. Ne esitetään taseessa

hankintamenoonsa ja tuotot rahoitustuotoissa. Käytössä olevat kon

sernitilien limiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin ja esitetään

netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva kuittaus-

oikeus suorittaa velkojalle nettomäärä.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

94 95

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen luokkaan: jaksotet-

tuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon

tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat.

Rahoitusvelat kirjataan taseeseen selvityspäivänä ja pois taseesta,

kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siir

tyvät pois konsernista. Rahoitusvelat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikai-

sia. Rahoitusvelka esitetään lyhytaikaisissa veloissa, jos konsernilla

ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12

kuukauden päähän.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat merki

tään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Tähän luokkaan sisäl-

tyvät lainat rahoituslaitoksilta, vuokrasopimusvelat sekä ostovelat.

Lainan noston yhteydessä syntyneet transaktiomenot on sisällytet

ty alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhempi arvostaminen tapah-

tuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Korkokulut kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituskuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat -ryh

mään sisältyy liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät johdannaiset,

joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Konsernilla

ei ollut tähän luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja 2025 tai 2024.

OMA PÄÄOMA

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot,

jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien

liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman

vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osak

keenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi

konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hy

väksynyt osingon.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta kos-

kevia arvioita ja oletuksia, joihin liittyy epävarmuutta. Lopulliset to-

teumat saattavat poiketa arvioista ja oletuksista. Arviot perustuvat

johdon aiempaan kokemukseen, raportointikauden päättymishet

kellä parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon sekä

perusteltavissa oleviin oletuksiin. Lisäksi joudutaan käyttämään har

kintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa erityises-

ti silloin, kun IFRS-normisto sisältää vaihtoehtoisia käsittelytapoja.

Seuraavassa käsitellään tilinpäätökseen sisältyviä keskeisiä kirjan

pidollisia arvioita ja oletuksia:

Liikearvon arvonalentuminen

Liikearvon arvonalentumista arvioidaan vuosittain tai tarvittaes-

sa useammin liitetiedossa 16 esitettyjen periaatteiden mukai-

sesti. Liikearvon arvonalentumistesti edellyttää rahavirtaa tuotta-

vien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittämistä.

Kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittäminen edellyttää johdon

arvioita ja harkintaa tulevia kassavirtoja ja näiden kassavirtojen dis

konttaamisessa käytettäviä diskonttauskorkoja koskien. Johto pe-

rustaa arvionsa raportointikauden päättymispäivänä olevaan par-

haaseen mahdolliseen tietoon tulevaisuuden näkymistä sekä sen

hetkisiin markkinaolosuhteisiin.

Asiakassopimuksista saatujen myyntituottojen tuloutus

Valmiusasteen mukainen tuloutus edellyttää johdon arviota rapor-

tointikauden päättymispäivään mennessä kertyneistä kustannuksis-

ta suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Lisäksi

transaktiohinnan sisältämien muuttuvien vastikkeiden arviointi vaa

tii johdon harkintaa. Arvioidessaan hankkeen tuloja, menoja ja sen

etenemistä, johto huomioi keskeiset sopimusvelvoitteet, projektin

aika taulut sekä kustannuksien kehittymisen. Muuttuneita arvioita

käytetään tulosvaikutteisesti kirjattavia tuottoja ja kuluja määritet

täessä sillä kaudella, jolloin muutos tehdään sekä sen jälkeisillä kau-

silla. Jos todetaan, että asiakassopimuksista saatavat kokonaistulot

alittavat asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat koko

naismenot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Varaukset

Kirjattavan varauksen määrä edellyttää johdon arvioita tunnistetun

velvoitteen todennäköisyydestä sekä velvoitteen toteutumisen ajan

kohdasta ja sen täyttämisestä aiheutuvista menoista. Varausten kir-

janpitoarvoa arvioidaan säännöllisesti, ja arviot perustuvat johdon

kokemusperusteiseen tietoon vastaavanlaisista tapahtumista.

Laskennalliset verosaamiset

Konserni on kirjannut laskennallista verosaamista verotuksessa vä-

hennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiois-

ta siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa

syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikai

set erot ja käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyn-

tää. Sen arvioiminen kuinka paljon tulevaisuudessa syntyy verotet-

tavaa tuloa, edellyttää johdon harkintaa ja perustuu johdon rapor-

tointikauden päättymispäivänä tekemään arvioon.

Vuokrasopimukset

Konserni on määritellyt, että vuokrasopimuksen vuokra-aika on

ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa huomioiden mah

dolliset optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus, jos option käyttä-

minen on todennäköistä. Johdon harkinnalla on merkitystä arvioita-

essa todennäköisyyttä käyttää vuokrakauden pidentämistä tai lopet-

tamista koskeva optio, mikäli tällainen vuokrasopimukseen sisältyy.

Lisäksi johdon harkinnalla on merkitystä vuokranmaksujen nykyar

von laskemisessa käytettävän lisäluoton koron määrittelemisessä.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia toi

mitiloihin ja varastoihin liittyen. Näiden toistaiseksi voimassa olevien

vuokrasopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu johdon ar

vioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon mm.

kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta huomi

oiden kohdeomaisuuserän erityislaatuisuus, sijaintipaikka ja sopi-

vien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden

pituutta säännöllisesti varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tar

kasteluhetken olosuhteita.

Myyntisaamiset

Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun ar-

vioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella. Johto

arvioi raportointikauden päättymishetkellä luottoriskin määrää ja kir

jaa luottotappiovarauksen niistä myyntisaamisista, joista todennä-

köisesti ei saada suoritusta täysimääräisenä. Arviot perustuvat jär-

jestelmälliseen luotonvalvontaan, aiempiin kokemuksiin toteutuneis-

ta luottotappioista sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä.

ARVIO UUSIEN STANDARDIEN JA TULKINTAOHJEIDEN

VAIKUTUKSESTA TULEVAISUUDESSA

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin ja sitä

on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS

18 ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. IFRS 18:n keskeisimmät uudet

vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen

määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja

rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:

”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta

ja tuloveroja”.

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista

tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä

tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään

julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön

taloudellisesta tuloksesta.

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation

yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin

vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut

tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen

kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

Koska IFRS 18 ei muuta kirjaamis- tai arvostamisvaatimuksia,

Consti arvioi, että IFRS 18:n soveltamisen vaikutus rajoittuu konser

nin tilinpäätöksen tuloslaskelman, rahavirtalaskelman sekä tiettyjen

liitetietojen esittämistapaan.

Muilla IASB:n julkistamilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja

tulkinnoilla, joita konserni ei vielä ole soveltanut, ei arvioida olevan

merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. Toimintasegmentit

1 000 €2025 2024LiikevaihtoTaloyhtiöt 113 615 93 233 Yritykset 88 988 98 148 Julkiset 52 835 58 257 Talotekniikka 92 028 95 689 Emo ja eliminoinnit -11 247 -18 635 Yhteensä 336 219 326 692

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Tilikausilla 1.1.–31.12.2025 ja 1.1–31.12.2024 Consti-konsernin asiakaskunta on koostunut laajasta määrästä asiakkaita. Tilikaudella

1.1.–31.12.2025 Consti-konsernilla oli kaksi asiakasta, joilta saadut myyntituotot ylittivät molemmissa 10 prosenttia konsernin liikevaih

dosta. Liikevaihto yhdeltä Julkiset-, Taloyhtiöt- ja Talotekniikka-toimialojen asiakkaalta oli noin 70 miljoonaa euroa, joka oli 21 prosenttia

konsernin liikevaihdosta vuonna 2025, ja liikevaihto yhdeltä Yritykset- ja Talotekniikka-toimialojen asiakkaalta oli noin 41 miljoonaa euroa,

joka oli 12 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2025.

Tilikaudella 1.1.–31.12.2024 Consti-konsernin liikevaihto yhdeltä asiakkaalta ylitti 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Liikevaihto

yhdeltä Julkiset- ja Taloyhtiöt-toimialan asiakkaalta oli noin 50 miljoonaa euroa, mikä oli 15 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna

2024.

Segmentti-informaatio

Consti-konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Consti-konserni koostuu neljästä toisiaan tukevasta kotimaisesta toimintasegmentistä: Taloyhtiöt,

Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Consti-konsernin johtamisrakenteen, toiminnan luonteen ja toimintasegmenttien samankaltaisuuden

vuoksi toimintasegmentit yhdistellään IFRS 8:n mukaista segmenttiraportointia varten yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, joka sisältää

myös konsernipalvelut ja muut erät.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä on Consti-konsernin hallitus, jolle hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esitte

levät päätösehdotukset.

Hallitus arvioi konsernin taloudellista tilaa kokonaisuutena eikä toimintasegmenttien tulosten perusteella. Erillisten toimintasegmenttien

raportoinnilla katsotaan olevan rajallinen arvo tilinpäätöksen käyttäjälle, koska toimintasegmenttien taloudelliset ominaispiirteet ja pitkän

aikavälin taloudellinen tuloksellisuus ovat samankaltaiset.

Taloudellisten ominaispiirteiden lisäksi toimintasegmentit ovat samankaltaiset seuraavissa suhteissa: Konserni tarjoaa kaikilla toimin

tasegmenteillä samoja rakentamisen palveluita. Konsernin tuotantoprosessi koostuu asiakkaan omistuksessa oleviin kohteisiin tehtävistä

korjauksista, muutostöistä ja kunnossapito- ja huoltotehtävistä. Kaikilla toimintasegmenteillä on liiketoimintaa kaikkien asiakasryhmien

kanssa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Palveluja myydään ristiin samoille asiakkaille usein myös toimintasegmenttien välillä. Lisäksi

palvelujen tuottamisessa käytettävät menetelmät on jaettu palveluprosessin luonteen mukaisesti.

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit 2024

Ei liiketoimintojen hankintoja tai myyntejä vuonna 2024.

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit 2025

Ei liiketoimintojen hankintoja tai myyntejä vuonna 2025.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

96 97

4. Myyntituotot asiakassopimuksista 1 000 € 2025 2024

IFRS 15 mukainen liikevaihdon jakaumaProjektitoimituksetTaloyhtiöt 111 785 90 917Yritykset 86 156 94 743Julkiset 52 821 58 220Talotekniikka 80 616 82 303Emo ja eliminoinnit -11 247 -18 635Projektitoimitukset yhteensä 320 130 307 548

Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimuksetTaloyhtiöt 1 830 2 316Yritykset 2 832 3 405Julkiset 14 36Talotekniikka 11 412 13 386Emo ja eliminoinnit 0 0Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset yhteensä 16 088 19 143Liikevaihto yhteensä 336 219 326 692

Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat 2025 2024Myyntisaamiset 26 056 26 378Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 12 099 15 548Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 12 003 11 383

Muutokset saamisissa projektitoimituksista ja laskutyöjaksotuksissa sekä projektitoimituksista saaduissa ennakoissa ja laskutyöjaksotuksis-

sa noudattavat liiketoiminnan kehitystä. Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioi-

den muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin

omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella. Projektisopimuksista syntyvät vastuut esitetään projektien

valmistumisen jälkeen takuuvarauksena.

Transaktiohinta kohdistuu jäljellä oleville suoritevelvoitteille 31.12. seuraavasti 2025 2024Vuoden kuluessa 174 815 203 211Yli vuoden kuluessa 33 358 36 897Tilauskanta yhteensä 208 173 240 108

5. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 € 2025 2024Käyttöomaisuuden myyntivoitot 256 74Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 250 279Muut tuottoerät 190 218Yhteensä 696 571

6. Materiaalit ja palvelut 1 000 €2025 2024Aine-, tarvike- ja tavaraostot 60 281 64 540Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 85 33Ulkopuoliset palvelut 179 600 163 085Yhteensä 239 966 227 658

7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 000 € 2025 2024Palkat 55 766 56 603Eläkekulut 10 516 10 142Osakeperusteiset maksut 846 938Muut henkilösivukulut 1 882 1 578Yhteensä 69 010 69 261

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana ryhmittäin eriteltynä:Toimihenkilöitä 452 457Työntekijöitä 565 586Yhteensä 1 017 1 044

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitteessä 27. Lähipiiritapahtumat.

8. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 € 2025 2024Tuotannon käyttö-ja ylläpitokulut 2 872 3 654Toimitilakulut 403 188Vapaaehtoiset henkilösivukulut 1 975 1 936Matkakulut 2 856 2 851Ajoneuvokulut 1 506 1 403Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 38 12Muut kiinteät kulut 5 320 6 017Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 14 970 16 063

Tilintarkastajan palkkiot2025 2024Tilintarkastus (EY) - 75Tilintarkastus (KPMG) 128 80Tilintarkastus (Truedot) 4 3Kestävyysraportointi (KPMG) 35 30Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (KPMG) 7 1Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (EY) - 9Yhteensä 173 198

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

98 99

9. Poistot 1 000 € 2025 2024Poistot hyödykeryhmittäinAineettomat hyödykkeetHankintojen kohdistukset 0 124Muut aineettomat hyödykkeet 61 68Muut aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät 14 210Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 110 94 Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuuserät 1 672 1 707 Hankintojen kohdistukset 93 93 Koneet ja kalusto 1 085 1 073 Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät 522 723Poistot yhteensä 3 557 4 092

10. Rahoitustuotot ja kulut 1 000 € 2025 2024RahoitustuototKorkotuotot ja muut rahoitustuotot 173 394Rahoitustuotot yhteensä 173 394RahoituskulutKorkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista lainoista 507 812Korkokulut vuokrasopimusveloista 143 216Muut rahoituskulut 351 421Rahoituskulut yhteensä 1 001 1 449Rahoituskulut, netto 829 1 056

11. Tuloverot 1 000 € 2025 2024Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva tulovero -1 706 -1 986Edellisten tilikausien verot -8 -57Laskennallisten verojen muutos -51 58Yhteensä -1 765 -1 985

Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 % 2025 ja 2024)

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:Tulos ennen veroja 8 583 9 128Verot laskettuna kotimaan verokannalla -1 717 -1 826Pysyvät erot -41 -102Verot aikaisemmilta tilikausilta -8 -57Tuloverot tuloslaskelmassa -1 765 -1 985Efektiivinen veroaste 20,6 % 21,7 %

Laskennalliset verosaamiset

Kirjattu

1.1.2025tuloslaskelmaan 31.12.2025Vuokrasopimukset 826 -214 612Varaukset 42 -40 2Käytettävissä olevat verotukselliset tappiot 0 17 17 1)Muut erät368 7 375Laskennalliset verosaamiset yhteensä 1 236 -230 1 006Laskennalliset verovelatVuokrasopimukset -787 205 -582Verotuksessa vähentämättömät poistot -212 -65 -277Vähennyskelpoiset liikearvopoistot -106 34 -72Muut erät -8 4 -4Laskennalliset verovelat yhteensä -1 113 179 -934Laskennalliset verosaamiset(/-velat), netto 123 -51 72Kirjattu Laskennalliset verosaamiset 1.1.2024tuloslaskelmaan 31.12.2024

Vuokrasopimukset 1 011 -185 826Varaukset 17 25 42Käytettävissä olevat verotukselliset tappiot 0 0 0 1)Muut erät358 9 368Laskennalliset verosaamiset yhteensä 1 386 -151 1 236Laskennalliset verovelatVuokrasopimukset -969 182 -787Verotuksessa vähentämättömät poistot -190 -22 -212Vähennyskelpoiset liikearvopoistot -105 -1 -106Muut erät -57 50 -8Laskennalliset verovelat yhteensä -1 321 209 -1 113Laskennalliset verosaamiset (/-velat), netto 65 58 1231) Pääosa muista eristä koskee osakepalkkioiden kuluja. Konsernilla oli 31.12.2025 83 tuhatta euroa käyttämättömiä verotuksellisia tappioita (0 tuhatta euroa 31.12.2024), joista on kirjattu lasken-

nallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa

tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Konsernilla ei ollut 31.12.2025 tai 31.12.2024 käyttämättö

miä verotuksellisia tappioita, joista ei ole merkitty taseeseen laskennallista verosaatavaa.

Täsmäytyslaskelma laskennallisista verosaamisista ja -veroista

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

100 101

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona

olleiden osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huo

mioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Lisäksi emoyhtiön omistajille kuuluvaa

tilikauden tulosta oikaistaan kaudelle kirjatuilla laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvillä koroilla verovaikutus huomioon ottaen.

12. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos 2025 2024Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 €) 6 818 7 143Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 7 906 497 7 870 767Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) 0,86 0,91

Osakekohtainen tulos, laimennettu 2025 2024Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos (1 000 €) 6 818 7 143Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 7 906 497 7 870 767Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 8 103 429 8 125 836Osakekohtainen tulos, laimennettu (€) 0,84 0,88

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 000 €Rakennukset Koneet jaMuut aineelliset Maa-alueetja rakennelmat kalustohyödykkeet YhteensäHankintameno 31.12.2024 565 13 451 20 622 4 34 642 1)Muutokset luokittelussa- - -333 - -333Hankintameno 1.1.2025 565 13 451 20 288 4 34 308Lisäykset - 1 506 2 033 - 3 539Myynnit - - -1 031 - -1 031Käytöstä poistetut - - -1 638 - -1 638Muut muutokset - -144 -131 - -275Hankintameno 31.12.2025 565 14 813 19 522 4 34 904Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 24 10 661 16 108 - 26 794Poistot - 1 782 1 700 - 3 482Myynnit - - -630 - -630Käytöstä poistetut - - -1 638 - -1 638Muut muutokset - - -21 - -21Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 24 12 443 15 519 - 27 987Kirjanpitoarvo 31.12.2025 540 2 370 4 003 4 6 918Hankintameno 1.1.2024 565 12 438 19 206 4 32 213Lisäykset - 1 014 1 994 - 3 007Myynnit - - -579 - -579Hankintameno 31.12.2024 565 13 451 20 622 4 34 642Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 24 8 861 14 496 - 23 382Poistot - 1 801 1 886 - 3 686Myynnit - - -274 - -274Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 24 10 661 16 108 - 26 794Kirjanpitoarvo 31.12.2024 540 2 790 4 514 4 7 8491) Muutokset luokittelussa liittyvät koneisiin ja kalustoihin sisältyviin työkaluja ja laitteita koskeviin vuokrasopimuksiin. Nämä sopimukset

sisältävät lukuisan määrän työkaluja ja laitteita ja yksittäiset työkalut ja laitteet täyttävät arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevan määritelmän.

Rakennuksiin ja rakennelmiin sekä koneisiin ja kalustoon sisältyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja niiden muutokset tilikauden aikana on

esitetty liitetiedossa 15.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

102 103

14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 1 000 €Muut aineettomat Liikearvohyödykkeet YhteensäHankintameno 1.1.2025 49 449 7 291 56 740Lisäykset - 48 48Käytöstä poistetut - -3 334 -3 334Hankintameno 31.12.2025 49 449 4 004 53 453Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 - 7 142 7 142Tilikauden poistot - 75 75Käytöstä poistetut - -3 334 -3 334Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 - 3 882 3 882Kirjanpitoarvo 31.12.2025 49 449 122 49 571Hankintameno 1.1.2024 49 449 7 275 56 724Lisäykset - 16 16Hankintameno 31.12.2024 49 449 7 291 56 740Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 - 6 736 6 736Tilikauden poistot - 406 406Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 - 7 142 7 142Kirjanpitoarvo 31.12.2024 49 449 149 49 598

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät patentteja, lisenssejä, atk-ohjelmistoja, aktivoituja kehittämismenoja sekä liiketoimintojen yhdistämi-

sissä tunnistetut aineettomat hyödykkeet, kuten asiakassopimukset ja asiakassuhteet.

15. Vuokrasopimukset 1 000 €

Taseeseen merkittyjen vuokrasopimusten vaikutukset tuloslaskelmaan ja taseeseen on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rakennukset ja Koneet Muut aineettomat Vuokra-rakennelmatja kalustohyödykkeet Yhteensäsopimusvelat31.12.2024 2 402 1 517 14 3 933 4 129Muutokset 1)luokittelussa0 -333 0 -333 -3411.1.2025 2 402 1 183 14 3 599 3 788Lisäykset 1 353 419 0 1 772 1 772Vähennykset -144 -110 0 -254 -258Poistot -1 672 -522 -14 -2 208 -Korkokulut - - - - 143Maksut - - - - -2 38231.12.2025 1 939 970 - 2 909 3 062Rakennukset ja Koneet Muut aineettomat Vuokra-rakennelmatja kalustohyödykkeet Yhteensäsopimusvelat1.1.2024 3 296 1 329 221 4 847 5 057Lisäykset 813 911 2 1 726 1 726Poistot -1 707 -723 -210 -2 640 -Korkokulut - - - - 216Maksut - - - - -2 87031.12.2024 2 402 1 517 14 3 933 4 129

Konserni on vuokrannut pääosan käyttämistään toimitiloista. Toimitilat, varastot ja tuotantoautot muodostavat pääosan konsernin käyttö-

oikeusomaisuuseristä. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään 5 vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa

sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Konserni kirjaa lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kustannukset kuluksi vuokra-ajalle.

Vuonna 2025 lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut olivat 120 (159) tuhatta euroa ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin

vuokrasopimuksiin liittyvät kulut olivat 266 (123) tuhatta euroa.

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 18.

Pääosa vuoden 2025 investoinneista käyttöoikeusomaisuuseriin liittyi toistaiseksi voimassa olevien toimitiloja ja varastoja koskevien

vuokr asopimusten käsittelyyn IFRS 16 -standardin mukaisesti.

Muutokset luokittelussa liittyvät koneisiin ja kalustoihin sisältyviin työkaluja ja laitteita koskeviin vuokrasopimuksiin. Nämä sopimukset sisältävät

lukuisan määrän työkaluja ja laitteita ja yksittäiset työkalut ja laitteet täyttävät arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevan määritelmän.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

104 105

16. Liikearvon arvonalentumistestaus 1 000 €

Rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo

2025 2024Taloyhtiöt 18 682 18 682Yritykset 16 687 16 687Julkiset 4 677 4 677Talotekniikka 9 403 9 403Yhteensä 49 449 49 449

Suhde Arvio

EV < CA Alaskirjaus

EV 0–20 % > CA Ylittää hieman

EV 20–50 % > CA Ylittää selvästi

EV 50 %– > CA Ylittää merkittävästi

Consti-konsernin toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Toimialat muodostavat konsernin

rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Konserni arvioi liikearvon arvonalentumista vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos olosuhteet viittaavat arvonalentumiseen. Tällöin

rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka määritetään käyttöarvoon perustuvien

laskelmien avulla. Käyttöarvolaskelmien rahavirtojen laskennassa on käytetty ennusteen perusteena seuraavalle vuodelle vahvistettua

budjettia ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle Consti Oyj:n hallituksen hyväksymiä skenaarioita liiketoiminnan kehityksestä. Ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1,0 %:n kasvutekijää.

Liikearvon testauksen tuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (EV) rahavirtaa tuottavan yksikön (CA)

kirjanpitoarvoon.

Konserni suoritti arvonalentumistestin 31.12.2025 ja testauksen tulos oli, että kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi kirjan-

pitoarvon kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kohdalla. Ennustelaskelmassa käytetyn diskonttauskoron vaihteluväli eri rahavirtaa tuot

tavien yksiköiden kohdalla ennen veroja on ollut 15,39–15,46 prosenttia (13,86 %–13,98 % vuonna 2024). Terminaalikasvuprosenttina on

käytetty 1 prosenttia kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta (1 % vuonna 2024). Johdon parhaan näkemyksen mukaan minkään

laskelmassa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos ei johtaisi tarpeeseen tehdä arvonalentumiskirjausta.

Keskeiset muuttujat käyttöarvolaskelmissa

Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

• EBITDA-marginaali • liikevaihdon kasvu

• diskonttauskorko • terminaalikasvuprosentti

EBITDA-marginaali

EBITDA-marginaali perustuu viimeisimpään tilastolliseen tietoon ja estimaatteihin markkinakehityksestä, materiaalikustannuksista, suorista

ja epäsuorista työvoimakustannuksista sekä arvoidusta yleiskustannusten kehityksestä.

Diskonttauskorko

Diskonttauskorko kuvastaa markkinoiden tämän hetkistä arviota kassavirtaa tuottavien yksiköiden riskeistä, ottaen huomioon rahan aika-

arvon sekä varoihin liittyvät yksilöidyt riskit, jotka eivät ole mukana kassavirtaennusteissa. Diskonttauskorkolaskelma perustuu konsernin

ja sen operationaalisten yksiköiden olosuhteisiin, ja se on määritetty konsernin painotetusta keskimääräisestä pääoman kustannuksesta

(WACC, weighted average cost of capital). WACC ottaa huomioon sekä velan että oman pääoman. WACC laskennassa käytetty pääomara

kenne perustuu Constia seuraavien osakeanalyytikoiden yhtiölle asettamien tavoitepääomarakenteiden keskiarvoon. Oman pääoman kus-

tannus johtuu odotetusta tuotosta konsernin sijoittajille, joka huomioi riskittömän markkinakoron lisäksi Suomen osakemarkkinoiden osa-

keriskin sekä yhtiökohtaisen riskipreemion. Toimialakohtainen riski perustuu Constia seuraavien osakeanalyytikoiden yhtiölle asettamien

betojen keskiarvoon. Velan kustannus perustuu korollisten velkojen kuluihin, jotka konserni on velvollinen suorittamaan. Diskonttauskorko

on määritetty ennen veroja.

Kasvunopeus

Kasvunopeus ennustejaksolla on määritetty käyttämällä vuoden 2026 vahvistettua budjettia ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle Consti

Oyj:n hallituksen hyväksymiä skenaarioita liiketoiminnan kehityksestä. Voimassa olevan, vuosia 2024–2027 koskevan, strategian ja kas

vutavoitteiden mukaisesti Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kau-

pungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi

työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Terminaalikasvuprosentti

Terminaalikasvuprosenttia käytetään kassavirtojen ekstrapoloinnissa yli ennusteajanjakson. Kasvuolettama ei ylitä toimialan keskimääräistä

pitkäaikaista kasvuoletusta. Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät rakennuskannan iän lisäksi monet megatrendeiksi nimetyt ilmiöt kuten

kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, työskentelytapojen muutos, verkkokaupan kasvu ja ilmastonmuutos. Korjausrakentaminen ja

talotekniikka ovat keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Herkkyysanalyysi on tehty perustuen yhdistelmään muutoksista EBITDA-marginaalissa ja diskonttauskorossa sekä yhdistelmään muutok-

sista terminaalikasvuprosentissa ja diskonttauskorossa. Merkittäväkään muutos näissä tekijöissä ei johtaisi arvonalennuskirjaukseen min-

kään rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla.

uudelleen arvostuksia ilman rahavirtavaikutusta. Muilta osin pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen nettomuutokset, yhteensä

-4 002 tuhatta euroa, ovat rahavirtaperusteisia.

17. Rahoitusvarat ja -velat 1 000 € 2025 2024Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Rahoitusvaratja käypä arvoja käypä arvo LiiteKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varatPitkäaikaiset rahoitusvaratOsakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 57 57Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat yhteensä 57 57Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvaratLyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset 26 056 26 378 20Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 26 056 26 378Rahavarat 19 016 14 184 21Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä 45 072 40 561Rahoitusvarat yhteensä 45 129 40 619

2025 2024Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Rahoitusvelatja käypä arvoja käypä arvo LiiteRahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoonPitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 6 982 8 987Osamaksuvelat 1 139 975Vuokrasopimusvelat 1 421 1 739 15Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 2 000Osamaksuvelat 900 774Vuokrasopimusvelat 1 642 2 389 15Ostovelat 21 553 21 261 25Rahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoon yhteensä 35 637 38 126Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 9 542 11 701Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 26 095 26 424Rahoitusvelat yhteensä 35 637 38 126Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen nettomuutoksesta 1 514 tuhatta euroa koskee vuokrasopimusvelkojen lisäyksiä ja

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

106 107

Käypään arvoon arvostamista koskevat liitetiedot

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset ovat noteeramattomia osakesijoituksia, joille ei ole saatavilla luotettavaa markkina-arvoa. Käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, jonka katsotaan olevan paras saatavilla oleva arvio nii

den käyvästä arvosta.

Yhtiön johdon näkemyksen mukaan myyntisaamisten, ostovelkojen, lyhytaikaisten luottojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen kirjanpito

arvo on kohtuullisen lähellä niiden käypää arvoa johtuen kyseisten erien lyhyestä juoksuajasta.

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat diskonttatuihin rahavirtoihin. Käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä ei ole olennaista

eroa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemiossa ei ole tapahtunut olennaista muutosta.

Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskonttatuihin rahavirtoihin. Käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä ei ole olennaista

eroa, koska yhtiö ei saisi uusia vuokrasopimuksia olennaisesti erilaisella korolla.

Käypien arvojen hierarkia toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusvaroista ja veloista

Kaikki omaisuus- ja velkaerät, jotka arvostetaan käypään arvoon tai joiden käypä arvo esitetään liitetiedoissa, luokitellaan alla esitetyllä ta-

valla käyvän arvon hierarkiatasoille perustuen alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä käypään arvoon arvostetun erän

kannalta:

Taso 1

Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toi-

mivilla markkinoilla.

Taso 2

Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta

kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.

Taso 3

Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan

markkinatietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Likviditeettiriski

Talousosasto vastaa rahoituksen riittävyydestä. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien ja

riittävän pitkien laina-aikojen avulla. Rahoitustarpeen arviointi perustuu vuoden välein tehtävään budjettiin sekä lyhytaikaiseen, ajantasai

seen kassansuunnitteluun.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 32 prosenttia konsernin korollisista veloista tulee erääntymään seuraavan vuoden kuluessa (31 %

31.12.2024), perustuen tilinpäätöksessä esitettyyn kirjanpitoarvoon.

18. Rahoitusriskien hallinta

Lainakovenantit koskevat liitetiedossa 17. Rahoitusvarat ja -velat esitettyjä pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta. Tärkeimmät lai-

nakovenantit raportoidaan lainoittajille kolmen kuukauden välein. Lainoihin liittyvä finanssikovenantti perustuu konsernin oikaistun käyttö-

katteen ja nettovelan suhteeseen. Lisäksi lainoissa on muita rajoittavia ehtoja.

Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti

oli -0,76. Kovenanttiehdot täyttyivät tilikauden 2025 lopussa ja yhtiön arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös seuraavan kahdentoista

kuukauden aikana.

Yhtiö uudelleenrahoitti pitkäaikaisen lainansa kesäkuussa 2025. Vanhat lainat yhteensä 11,0 miljoonaa euroa lyhennettiin kokonaisuu

dessaan ja uutta lainaa nostettiin 10,0 miljoonaa euroa. Uuden lainan maturiteetti on kolme vuotta. Lisäksi uuteen lainasopimukseen si-

sältyy kaksi pidennysoptiota, joilla lainan maturiteettia on mahdollista pyytää pidennettäväksi yhden vuoden verran kullakin kerralla. Uusi

lainasopimus sisältää aiemman lainasopimuksen tapaan myös 5 miljoonan euron limiitin lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten. Tämän lisäksi

yhtiöllä on 3 miljoonan euron shekkitililimiitti.

Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.

Alla oleva taulukko esittää konsernin rahoitusvelkojen maturiteettiprofiilin perustuen sopimusperusteisiin diskonttaamattomiin rahavir

toihin sisältäen sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. Vaihtuvakorkoisten lainojen tulevat korkovirrat perustuvat 31.12.2025

(31.12.2024) voimassa olleeseen korkoon.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, ylläpitää optimaalista pääomaraken-

netta sekä minimoida pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan

käyttöpääoman määrää ohjaamalla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään muun muassa varmistamaan, että se täyttää korollisiin velkoihin liittyvän kovenanttiehdon sekä

muut ehdot, jotka puolestaan määrittävät pääomarakenteelle asetettuja vaatimuksia. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen antaisi pankille

mahdollisuuden vaatia lainojen välitöntä takaisinmaksua.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet

Constin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.

Constii altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto- ja likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja

niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousosasto yhdessä toimialojen kanssa. Toimialoissa rahoitusasioista vastaavat talous

henkilöstö ja operatiivinen johto. Toimialojen vastuulla on toimittaa konsernin talousosastolle ajantasaista ja täsmällistä informaatiota ra-

hoitusasemasta ja kassavirrasta sekä edistää näihin liittyviä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa tehokas kassan-, rahoituksen-, likvidi-

teetin- ja riskienhallinta.

Talousosasto tunnistaa ja arvioi rahoitukseen liittyvät riskit ja niiltä suojautumiseen vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi se määrittelee pää

periaatteet rahoitusriskin hallinnalle, kassanhallinnalle ja rahoitukseen liittyville erityisalueille, kuten kaupallisille takauksille, rahoittajasuh-

teille ja asiakasrahoitukselle. Mikäli riskeiltä suojautuminen vaatisi johdannaissopimusten käyttöä, tämä toteutettaisiin konsernin johdon

hyväksymien kirjallisten riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti. Johdannaisilla ei käydä spekulatiivista kauppaa.

Constilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia

markkinakorkojen muutoksista. Constin pääasialliset rahoitusvelat, lukuun ottamatta mahdollisia johdannaisinstrumentteja, koostuvat ko

rollisista veloista sekä osto- ja muista veloista. Rahoitusvelkojen päätarkoituksena on rahoittaa ja tukea konsernin operatiivista toimintaa.

Consti ei sovella suojauslaskentaa.

Korkoriski

Constin altistuminen markkinakorkojen vaihteluun johtuu pitkälti Konsernin pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainavastuista. Consti seuraa

korollisten velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vaikutusta Konsernin tulokseen ennen veroja sekä tekee tarpeelliseksi

arvioidut toimet korkoriskin aiheuttamilta vaikutuksilta suojautumiseksi.

Raportointikauden päättymispäivänä konsernilla ei ollut voimassa koronvaihtosopimusta.

Consti seuraa korollisten velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja. Kun

muut muuttujat pidetään vakiona olisi yhden prosenttiyksikön nousevan korkomuutoksen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut

-103 tuhatta euroa (-123 tuhatta euroa vuonna 2024).

Luottoriski

Luottoriski kuvaa riskiä siitä, että vastapuoli ei suorita rahoitusinstrumenttiin tai asiakasopimukseen perustuvaa velvoitettaan, mikä johtaa

luottotappioon. Constin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa sillä on pitkäaikaisia sopimuksia sekä raha

varojen ja mahdollisten johdannaissopimusten vastapuoliin. Constin talousosasto vastaa rahavarojen ja mahdollisten johdannaissopimusten

vastapuoliriskistä. Myyntisaamisiin ja muihin liiketoiminnan eriin liittyvästä luottoriskistä vastaavat liiketoimintayksiköt.

Rahatalletuksiin liittyvää luottoriskiä hallinnoi konsernin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti konsernin talousosasto.

Rahoitusinstrumenttien vastapuolten valinta perustuu johdon arvioon niiden luotettavuudesta. Konsernin hallitus hyväksyy konsernin käyt

tämän pääpankin sekä mahdollisten johdannaisinstrumenttien käytön tapauksessa niitä koskevan vastapuolen ja limiitit.

Liiketoiminnan luottoriskiä hallitaan muun muassa ennakkomaksuilla, projektien etupainotteisilla maksuohjelmilla ja selvittämällä

asiakkaiden taustatietoja. Valtaosa Constin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti nou-

datettaviin sopimusehtoihin. Laajasti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä.

Maksimaalinen altistuminen luottoriskille raportointipäivänä on jokaisen rahoitusvarallisuusluokan kirjanpitoarvo. Konsernilla ei ole hallus

saan saamisiin liittyviä vakuuksia.

Avoimien myyntisaamisten arvonalentumista arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen luotonvalvon

taan, aiempiin kokemuksiin toteutuneista luottotappioista sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä. Tilikauden aikana tulosvaikuttei-

sesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut 176 tuhatta euroa (183 tuhatta euroa vuonna 2024).

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitteessä 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus on esitetty alla olevassa taulukossa:1 000 € 31.12.2025 31.12.2024Nostamatta olevat luotot 8 000 8 000Rahat ja pankkisaamiset 19 016 14 184Yhteensä 27 016 22 184

1 000 €31.12.2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031- YhteensäPankkilainat 2 264 2 202 5 078 0 0 0 9 543Vuokrasopimusvelat 1 731 781 541 155 6 0 3 214Muut korolliset velat 970 695 375 117 0 0 2 156Ostovelat 21 553 0 0 0 0 0 21 55326 518 3 677 5 993 272 6 0 36 46631.12.2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030- YhteensäPankkilainat 2 424 9 182 0 0 0 0 11 606Vuokrasopimusvelat 2 531 1 125 466 227 0 0 4 349Muut korolliset velat 847 647 308 69 0 0 1 871Ostovelat 21 261 0 0 0 0 0 21 261 27 063 10 953 774 296 0 0 39 087

19. Vaihto-omaisuus 1 000 € 2025 2024Aineet ja tarvikkeet (hankintamenoon arvostettuna) 526 681Yhteensä 526 681

Konserni ei ole kirjannut tilikaudella vaihto-omaisuuden alaskirjauksia 2025 tai 2024.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

108 109

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 000 € 2025 2024Myyntisaamiset 26 056 26 378Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 12 099 15 548Siirtosaamiset 1 955 1 958Muut saamiset 629 791Yhteensä 40 739 44 674

Myyntisaamiset ovat korottomia ja niiden maksuehdot ovat pääosin 14–31 päivää.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappioita 176 tuhatta

euroa (183 tuhatta euroa vuonna 2024). Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien

hankkiminen myynti- ja muista saamisista.

Myyntisaamisten ikäjakauma on seuraava:2025 2024Erääntymättömät 23 465 24 026Erääntyneet< 30 päivää 1 874 1 35230–60 päivää 232 36661–90 päivää 53 8> 90 päivää 432 626Yhteensä 26 056 26 378

Liitetieto 18. Rahoitusriskien hallinta sisältää kuvauksen siitä, kuinka konserni hallitsee ja arvioi luottojen laatua niiden myyntisaamisten

kohdalla, jotka eivät ole erääntyneet ja joiden arvo ei ole alentunut.

21. Rahavarat 1 000 € 2025 2024Käteinen raha ja pankkitilit 19 016 14 184Yhteensä 19 016 14 184Pankit maksavat vaihtuvaa korkoa pankkien talletustileillä oleville rahoille päivittäisten talletuskorkojen mukaan.Konsernilla oli 31.12.2025 ja 31.12.2025 käyttämättömät 5,0 miljoonan euron limiitti sekä 3,0 miljoonan euron shekkitililimiitti. Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:Käteinen raha ja pankkitilit 19 016 14 184Rahavarat 19 016 14 184

22. Oma pääoma 1 000 €

Ulkona olevien Sijoitetun vapaan Muutokset osakkeiden lukumäärässä osakkeiden Osake- oman pääoman Omat ja omassa pääomassalukumäärä, kplpääomarahastoosakkeet Yhteensä1.1.2025 7 879 267 80 29 753 -578 29 255Osakeoptioiden käyttö 35 990 - 277 - 277Omien osakkeiden luovutus 51 372 - - 551 551Omien osakkeiden hankinta -47 372 - - -486 -48631.12.2025 7 919 257 80 30 030 -513 29 597Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 133 300Osakkeet yhteensä 31.12.2025 8 052 5571.1.2024 7 793 967 80 29 148 -204 29 024Osakeoptioiden käyttö 119 300 - 605 - 605Omien osakkeiden luovutus 18 980 - - 189 189Omien osakkeiden hankinta -52 980 - - -563 -56331.12.2024 7 879 267 80 29 753 -578 29 255Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 137 300Osakkeet yhteensä 31.12.2024 8 016 567

Consti Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli yhteensä 8 052 557 (8 016 567), joista tilikauden lopussa konsernilla oli hallussaan

133 300 (137 300) omaa osaketta. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on mak

settu täysimääräisesti. Optio-oikeuksilla 2022 merkittiin tilikaudella yhteensä 35 990 yhtiön uutta osaketta.

Osakepääoma

Osakepääomaan merkitään osakeantien yhdeydessä saatu osakkeiden merkintähinta siltä osin kun merkintähintaa ei osakeantipäätökses-

sä ole päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Consti Oyj:n osakepääoma 31.12.2025 ja 31.12.2024 oli 80 000

euroa.

Osingot

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Consti maksoi tilikaudelta 2024 osinkoa 0,70 euroa osakkeelta, eli yhteensä 5 539

tuhatta euroa. Osinko maksettiin kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksettiin 14.4.2025 ja toinen erä,

0,35 euroa osakkeelta, maksettiin 3.11.2025.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,72 euroa/osake. Hallitus on esittänyt, että osinko maksetaan

kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,36 euroa osakkeelta, maksetaan huhtikuussa 2026 ja toinen erä, 0,36 euroa osakkeelta,

maksetaan marraskuussa 2026.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset, joita ei päätoksen mukaan merkitä osakepää-

omaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden merkintähinta.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

110 111

23. Varaukset 1 000 €

Riita-tapauksista Tappiolliset johtuvat Takuuvaraussopimuksetvaraukset Yhteensä1.1.2025 2 412 85 165 2 662Varausten lisäykset 1 505 30 40 1 575Käytetyt varaukset -1 407 -107 0 -1 514Käyttämättömien varausten peruutukset 0 0 -165 -16531.12.2025 2 510 8 40 2 558Lyhytaikaiset varaukset 2 510 8 40 2 558Yhteensä 2 510 8 40 2 55831.12.2023 2 827 52 103 2 982Muutokset luokkien välillä -240 0 240 01.1.2024 2 587 52 343 2 982Varausten lisäykset 2 026 90 40 2 156Käytetyt varaukset -2 201 -57 -53 -2 311Käyttämättömien varausten peruutukset 0 0 -165 -16531.12.2024 2 412 85 165 2 662Lyhytaikaiset varaukset 2 412 85 165 2 662Yhteensä 2 412 118 165 2 662

Takuuvaraus

Hankkeiden takuuvaraukset määritellään kokemusperäisen tiedon perusteella vastuiden toteutumisesta.

Vuoden 2025 lopussa takuuvarauksia oli 2 510 tuhatta euroa (2 412 tuhatta euroa 31.12.2024).

Takuuvaraukset odotetaan käytettävän pääosin seuraavan kahden vuoden aikana.

Tappiolliset sopimukset

Tappiollisen pitkäaikaishankkeen ennakoitu myyntitulon ylittävä tappio on kirjattu täysimääräisenä.

24. Ostovelat ja muut velat 1 000 € 2025 2024Ostovelat 21 553 21 261Muut velat 9 385 8 617Siirtovelat 12 125 12 700Yhteensä 43 063 42 577

Ostovelat ovat korottomia ja ne maksetaan pääosin 14–31 päivän kuluessa.

Kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Konsernin luottoriskin hallintaprosessi on kuvattu liitteessä 18. Rahoitusriskien hallinta.

25. Vastuut ja vastuusitoumukset 1 000 €

Muut vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:2025 2024Yhden vuoden kuluessa 227 1431–5 vuoden kuluttua 160 144Yli 5 vuoden kuluttua 97 -Yhteensä 484 287

Takaukset 2025 2024Työ- ja takuuaikaiset pankkitakaukset ja takausvakuutusvastuut sekä vuokratakaukset 50 792 48 242Yhteensä 50 792 48 242

Taseen ulkopuoliset leasing- ja vuokravastuut sisältävät lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vastuut.

Tuloslaskelmaan sisältyvistä vuokramenoista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 15.

Riita-asiat ja oikeudenkäynnit

Konsernin yhtiöillä on vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät normaaliin liiketoimintaan. Oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennus-

taa, mutta varaus perustuen parhaaseen arvioon lopputuloksesta on kirjattu niissä tapauksissa, joissa sen on katsottu olevan tarpeen.

Konsernin johdon käsityksen mukaan oikeudenkäynneillä ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Takaukset

Konserni on antanut liiketoimintaansa liittyen työ- ja takuuaikaisia pankkitakauksia sekä työ- ja takuuaikaisia takausvakuutusvastuita ja

vuokratakauksia.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

112 113

26. Lähipiiritapahtumat

Tytäryritysten tiedot

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytäryhtiöt:

OmistusosuusYhtiön nimi Pääasiallinen toiminta Kotimaa 2025 2024Consti Talotekniikka Oy Talotekniikka Suomi 100 % 100 %Consti Korjausrakentaminen Oy Rakentaminen Suomi 100 % 100 %Sähkö-Huhta Oy Talotekniikka Suomi 100 % 100 %EAM Consti Holding Oy Suomi 0 % 0 %

tuksen jäsenen lähipiiriyhteisöiltä ostettuihin ulkopuolisiin palveluihin ja 11 tuhatta euroa kohdistuu johtoryhmän jäsenen lähipiiriyhteisöltä

ostettuihin ulkopuolisiin palveluihin. Myynnit lähipiirille vuonna 2024 pitivät sisällään toimitusjohtajan konserniyhtiöiltä ostamia palveluita

19 tuhatta euroa sekä muiden johtoon kuuluvien konserniyhtiöiltä ostamia palveluita 36 tuhatta euroa ja muiden johtoon kuuluvien kon

serniyhtiöiltä ostamia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 24 tuhatta euroa. Ostot lähipiiriltä vuonna 2024 pitivät sisällään konserniyh-

tiöiden ostamia ulkopuolisia palveluita 15 tuhatta euroa hallituksen jäsenen lähipiiriin kuuluvalta yhtiöltä.

Lähipiiritapahtumiin liittyvät ehdot

Lähipiirin puolesta ei ole annettu takauksia tai vastuusitoumuksia.

Lainat lähipiirille

Lainoja lähipiirille ei ole.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot2025 2024Esa Korkeela, toimitusjohtaja 460 440Hallituksen jäsenet ja varajäsenetPetri Rignell, puheenjohtaja 59 59Erkki Norvio 47 47Anne Westersund 47 47Johan Westermarck 47 47Juhani Pitkäkoski 47 46Katja Pussinen 3.4.2024 alkaen 47 36Pekka Salokangas 3.4.2024 saakka - 11Yhteensä 294 291

Eläke ja eläkeikä

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa.

Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2025 oli 49 tuhatta euroa (62 tuhatta euroa vuonna 2024).

Hallituksen jäsenet eivät ole Tyel-vakuutettuja kokouspalkkioistaan.

Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso Osakepohjainen kannustinjärjestelmä20252024202320222021Päätös järjestelmästä 28.2.2025 28.2.2024 2.3.2023 3.3.2022 2.3.2021Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 309 072 300 000 240 000 272 257 230 000Osallistujien enimmäismäärä 76 80 75 75 70Osakkeiden vapautuminen 2028 2027 2026 2025 2024Suoritettu määrä osakkeita, kpl 51 372 18 980

27. Osakeperusteiset maksut

Hallitus teki kokouksessaan 4. huhtikuuta 2017 päätöksen järjestelystä Consti Oyj:n (Consti) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta

Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain koh

dan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM CONSTI Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Constin

rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Constin osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti.

Holding-yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Consti tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toi

mii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa

siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.

Yhteisöt, joilla on konserniin huomattava vaikutusvalta

Constilla ei ollut 31.12.2025 tai 31.12.2024 yhteisöjä, joilla olisi konserniin huomattava vaikutusvalta.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenet sekä sellaiset konsernin ulkopuoliset yritykset, joiden

toimintaan Consti-konsernissa johtavassa asemassa olevan henkilön voidaan odottaa vaikuttavan. Johdon avainhenkilöihin luetaan halli

tuksen jäsenet sekä johtoryhmä. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet on esitetty alla olevassa taulukossa.1 000 € Myynnit Ostot Saamiset VelatKonsernin johtoon kuuluvat henkilöt 2025 0 131 0 172024 79 15 0 0Ostot lähipiiriltä vuonna 2025 käsittävät konserniyhtiöiden ostamia ulkopuolisia palveluita, joista 114 tuhatta euroa kohdistuu kahden halli-

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Consti Oyj:n hallitus päätti 10.11.2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tar-

koituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yh-

tiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän

katsotaan kuuluvan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin soveltamisalaan.

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalk

kiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua

hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson

jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Consti Oyj:n hallitus on vuosittain päättänyt jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkio-

järjestelmää koskemaan ansaintajaksoja 2018–2025. Ansaintajaksoja koskevat tarkemmat tiedot ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa.

Ansaintajakson 2022 suoritus oli kokonaisuudessaan 936 tuhatta euroa, josta rahana maksettiin 405 tuhatta euroa. Hallituksen päätöksen

mukaisesti Consti siirsi keväällä 2025 kannustinjärjestelmän (2022) piiriin kuuluville 38 henkilölle 51 372 osaketta, josta toimitusjohtajalle

8 630 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 7 651 osaketta.

Ansaintajakson 2021 suoritus oli kokonaisuudessaan 322 tuhatta euroa, josta rahana maksettiin 129 tuhatta euroa. Hallituksen päätök

sen mukaisesti Consti siirsi keväällä 2024 kannustinjärjestelmän (2021) piiriin kuuluville 31 henkilölle 18 980 osaketta, josta toimitusjoh-

tajalle 0 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 4 434 osaketta.

Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kirjattiin vuonna 2025 kulua 802 tuhatta euroa (938 tuhatta euroa vuonna 2024).

1 000 € 2025 2024Johdon työsuhde-etuudetPalkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 922 2 307Osakeperusteiset maksut 440 422Yhteensä 2 362 2 729

Taulukossa esitetyt johdon työsuhde-etuuksiin liittyvät tapahtumat on kirjattu kuluksi tilikauden aikana.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

114 115

Optiojärjestely 2022 2020Myöntämispäivä 22.6.2022 17.6.2020Myönnettyjen optio-oikeuksien määrä, kpl 250 000 245 000Merkintähinta, eur 9,65 6,65Käypä arvo, eur 2,33 1,63Osakehinta myöntämishetkellä, eur 9,16 6,72Voimassaoloaika, vuotta 4 4Merkintäaika 1.7.2025–30.6.2026 1.7.2023–30.6.2024Toteutuneet osakemerkinnät, kpl 35 990 158 300Yhtiölle palautuneet optio-oikeudet, kpl 64 500 86 700Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. 149 510 -Varastossa olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. - -

28. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Consti julkaisi 29.1.2026 sijoittajauutisen, jossa kerrottiin, että Consti Oyj:n tytäryhtiö Consti Korjausrakentaminen Oy (”Consti”) ja

Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet Valtioneuvoston linnan korttelin rakennushankkeen kärkihankeallianssisopimuksen. Hankkeen

kokonaiskustannusarvio on noin 195 miljoonaa euroa.

Sopimus sisältää koko Valtioneuvoston linnan korttelin peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen. Constin osuus hankkeesta sen

toteutuessa sekä peruskorjauksen että laajennuksen osalta on yhteensä noin 171 miljoonaa euroa. Hankkeen peruskorjauksen osuus

noin 112 miljoonaa euroa kirjataan Constin vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin tilauskantaan, ja laajennusosan osuus myöhemmin

sen rakentamisen edellytysten täytyttyä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2026 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2030 aikana.

Optio-ohjelmat

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2020 antamiselle on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannus

tin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi.

Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2020 annetaan yhteensä enintään 245 000

kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 245 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeudet anne

taan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään 3 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-oikeuksilla

2020 merkittävän osakkeen merkintähinta on 6,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq

Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2020. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/tai varo

jenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2023–30.6.2024. Hallitus päätti uudesta optio-oh-

jelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2020 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2020 jaetaan noin 20:lle hallituksen

päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle.

Consti Oyj:n hallitus päätti 22.6.2022 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2022 antamiselle on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden

kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvatta

miseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2022 annetaan yhteensä enintään

250 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 250 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-

oikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enin

tään 3,1 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeuksilla 2022 merkittävän osakkeen merkintähinta on 9,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keski

kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5–31.5.2022. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen

ja/tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2022 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2025–30.6.2026. Hallitus päätti uudesta

optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2022 jaetaan noin 26:lle hal

lituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle.

Optio-ohjelmien kuluvaikutus vuonna 2025 on 44 tuhatta euroa (96 tuhatta euroa vuonna 2024).

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

116 117

EMOYHTIÖ

Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Helsingin Vallilassa sijaitsevan Stadin ammatti- ja aikuisopiston perusparannus ja muutostyöt

keskittyivät erityisesti tekniseen ja opetustilojen tarpeiden parantamiseen. Perusparannuksen

lisäksi tilat muutettiin vastaamaan hius- ja kauneudenhoitoalan opetustarpeita.

Kuva: Pasi Salminen

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

118 119

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

€ Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liikevaihto 1 2 345 853,55 2

142 214,41

Liiketoiminnan muut tuotot 2 961 156,46 863 183,23

Henkilöstökulut 3 -2 570 335,80 -2 356 686,92

Poistot 5 -140 941,94 -152 655,87

Liiketoiminnan muut kulut 4 -2 039 247,06 -2 199 899,55

Kulut yhteensä -4 750 524,80 -4 709 242,34

Liiketulos -1 443 514,79 -1 703 844,70

Rahoitustuotot ja -kulut 6 -387 672,81 -429 609,21

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -1 831 187,60 -2 133 453,91

Tilinpäätössiirrot 7 9 007 351,31 9 544 439,66

Voitto (tappio) ennen veroja 7 176 163,71 7 410 985,75

Tuloverot 8 -1 491 796,31 -1 483 250,22

Tilikauden voitto (tappio) 5 684 367,40 5 927 735,53

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Vastaavaa € Liite 31.12.2025 31.12.2024

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 9

Muut pitkävaikutteiset menot 157 669,52 165 270,67

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 157 669,52 165 270,67

Aineelliset hyödykkeet 9

Koneet ja kalusto 144 455,29 188 581,61

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 144 455,29 188 581,61

Sijoitukset 10

Osuudet saman konsernin yrityksissä 100 047 882,25 100 047 882,25

Muut osakkeet ja osuudet 254 000,00 254 000,00

Sijoitukset yhteensä 100 301 882,25 100 301 882,25

Pysyvät vastaavat yhteensä 100 604 007,06 100 655 734,53

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset 11

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 10 520 855,51 11 261 712,54

Muut saamiset 2 624,36 39 173,60

Siirtosaamiset 56 090,41 65 717,84

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 10 579 570,28 11 366 603,98

Rahat ja pankkisaamiset 17 848 917,19 12 176 210,27

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 28 428 487,47 23 542 814,25

VASTAAVAA 129 032 494,53 124 198 548,78

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

120 121

Vastattavaa € Liite 31.12.2025 31.12.2024

OMA PÄÄOMA 12

Osakepääoma 80 000,00 80 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 29 831 598,11 29 554 822,11

Omat osakkeet -204 012,80 -204 012,80

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 30 366 927,45 29 978 478,82

Tilikauden voitto (tappio) 5 684 367,40 5 927 735,53

Oma pääoma yhteensä 65 758 880,16 65 337 023,66

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 113 722,32 121 073,63

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 113 722,32 121 073,63

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma 13

Lainat rahoituslaitoksilta 7 000 000,00 9 000 000,00

Pitkäaikaiset osamaksuvelat 47 812,10 31 163,95

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 7 047 812,10 9 031 163,95

Lyhytaikainen vieras pääoma 13

Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 000,00 2 000 000,00

Lyhytaikaiset osamaksuvelat 31 876,61 31 317,12

Ostovelat 177 758,51 221 501,01

Velat saman konsernin yrityksille 53 285 807,48 46 848 394,74

Muut velat 242 742,22 274 755,65

Siirtovelat 373 895,13 333 319,02

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 56 112 079,95 49 709 287,54

Vieras pääoma yhteensä 63 159 892,05 58 740 451,49

VASTATTAVAA 129 032 494,53 124 198 548,78

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

Emoyhtiön rahoituslaskelma € 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirrat

Tulos ennen veroja 7 176 160,16 7 410 985,75

Oikaisut

Poistot 140 941,94 152 655,87

Rahoitustuotot ja -kulut 387 672,81 429 609,21

Tilinpäätössiirrot -9 007 351,31 -9 544 439,66

Muut oikaisut 321 050,34 -500 440,71

Käyttöpääoman muutos -35 505,51 876,09

Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -1 017 031,57 -2 050 753,45

Rahoitustuotot ja -kulut (+/–) -387 672,81 -429 609,21

Tilikauden verot -1 483 250,19 -2 576 981,99

Liiketoiminnan nettorahavirta (A) -2 887 954,57 -5 057 344,65

Investointien rahavirrat

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -116 600,29 -166 230,84

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 63 000,00 57 000,00

Investointien nettorahavirta (B) -53 600,29 -109 230,84

Rahoituksen rahavirrat

Osingonmaksu -5 539 286,90 -5 524 195,70

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 276 776,00 605 268,80

Saadut konserniavustukset 9 500 000,00 12 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen nostot 10 000 000,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -12 000 000,00 -2 000 000,00

Muiden korollisten velkojen muutos 6 376 772,68 -6 768 842,30

Rahoituksen nettorahavirta (C) 8 614 261,78 -1 687 769,20

Rahavarojen muutos (A+B+C) 5 672 706,92 -6 854 344,69

Rahavarat tilikauden alussa 12 176 210,27 19 030 554,96

Rahavarat tilikauden lopussa 17 848 917,19 12 176 210,27

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

122 123

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS

Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Ajoneuvot 3–5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta

1. Liikevaihto € 2025 2024

Tuotot palveluista 2 345 853,55 2 142 214,41

Yhteensä 2 345 853,55 2 142 214,41

2. Liiketoiminnan muut tuotot € 2025 2024

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 35 614,18 0,00

Muut tuotot 925 541,86 863 182,90

Yhteensä 961 156,04 863 182,90

3. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot € 2025 2024

Palkat ja palkkiot 2 237 375,92 1 985 094,45

Eläkekulut 300 786,18 355 248,68

Muut henkilösivukulut 32 173,70 16 343,79

Yhteensä 2 570 335,80 2 356 686,92

Henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin 14 13

Johdon palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja 459 540,51 440 485,10

Hallituksen jäsenet 294 000,00 290 500,00

Yhteensä 753 540,51 730 985,10

4. Liiketoiminnan muut kulut €

2025 2024

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot (EY) - 31 952,00

Tilintarkastuspalkkiot (KPMG) 66 695,78 43 107,00

Kestävyysraportointi (KPMG) 35 000,40 29 900,80

Muut palvelut (KPMG) 6 550,00 962,00

Muut palvelut (EY) - 8 888,00

Yhteensä 108 246,18 114 809,80

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Consti Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen. Tilinpäätös on laadittu

12 kuukauden ajalta 1.1.–31.12.2025.

Ulkomaan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä kurssia. Ulkomaan rahan

määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön tuotot koostuvat emon tytäryhtiöille suorittamista palveluista. Tuotot kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettyinä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineettomat ja aineelliset hyö-

dykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoonsa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu

hankintamenoonsa.

Suunnitelman mukaiset poistoajat eri hyödykeryhmille

Eläketurva

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutuyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Saamisten ja -velkojen arvostusperiaatteet

Saamisiin merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat

on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä korkeampaan vertailuperusteiseen arvoon.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirtoihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä poistoeron muutos.

Verot

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tilikauden tuloslaskelman tuloveroihin. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

124 125

5. Poistot ja arvonalennukset € 2025 2024

Poistot hyödykeryhmittäin

Aineettomat oikeudet 0,00 0,00

Muut pitkävaikutteiset menot 55 143,65 59 129,60

Koneet ja kalusto 85 798,29 93 526,27

Yhteensä 140 941,94 152 655,87

6. Rahoitustuotot ja -kulut € 2025 2024

Muut korko- ja rahoitustuotot

Korkotuotot muilta 140 917,31 347 738,59

Yhteensä 140 917,31 347 738,59

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Korkokulut konserniyhtiöille 83 278,11 90 776,47

Korkokulut muille 401 949,75 678 696,93

Muut rahoituskulut 43 362,26 7 874,40

Yhteensä 528 590,12 777 347,80

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -387 672,81 -429 609,21

7. Tilinpäätössiirrot € 2025 2024

Saadut konserniavustukset 9 000 000,00 9 500 000,00

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 7 351,31 44 439,66

Yhteensä 9 007 351,31 9 544 439,66

8. Tuloverot € 2025 2024

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 1 491 796,31 1 483 250,22

10. Sijoitukset € 2025 2024

Osuudet konserniyhtiöissä

Hankintameno 1.1. 100 047 882,25 100 047 882,25

Hankintameno 31.12. 100 047 882,25 100 047 882,25

Muut osakkeet ja osuudet

Hankintameno 1.1. 254 000,00 254 000,00

Hankintameno 31.12. 254 000,00 254 000,00

Sijoitukset yhteensä 100 301 882,25 100 301 882,25

9. Pysyvien vastaavien muutokset € 2025 2024

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Muut pitkävaikutteiset menot

Kirjanpitoarvo 1.1. 165 270,67 86 639,51

Lisäykset tilikaudella 47 542,50 137 760,76

Tilikauden poistot -55 143,65 -59 129,60

Kirjanpitoarvo 31.12. 157 669,52 165 270,67

Koneet ja kalusto

Kirjanpitoarvo 1.1. 188 581,61 311 513,89

Lisäykset tilikaudella 69 057,79 28 470,08

Vähennykset tilikaudella -27 385,82 -57 876,09

Tilikauden poistot -85 798,29 -93 526,27

Kirjanpitoarvo 31.12. 144 455,29 188 581,61

11. Saamiset € 2025 2024

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Myyntisaamiset 1 211 855,51 1 387 586,00

Muut saamiset 309 000,00 374 126,63

Konserniavustussaamiset 9 000 000,00 9 500 000,00

Yhteensä 10 520 855,51 11 261 712,54

Siirtosaamisten olennaiset erät, ulkoiset

Menoennakot 10 024,18 8 508,92

Muut erät 46 066,23 57 208,92

Yhteensä 56 090,41 65 717,84

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

126 127

12. Oma pääoma € 2025 2024

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. 80 000,00 80 000,00

Osakepääoma 31.12. 80 000,00 80 000,00

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 29 554 822,11 28 949 553,31

Lisäykset 276 776,00 605 268,80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 29 831 598,11 29 554 822,11

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 35 702 201,55 35 298 661,72

Omien osakkeiden luovutus - -

Osingonjako -5 539 286,90 -5 524 195,70

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 30 162 914,65 29 774 466,02

Tilikauden tulos 5 684 367,40 5 927 735,53

Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12. 65 678 880,16 65 257 023,66

Oma pääoma yhteensä 31.12. 65 758 880,16 65 337 023,66

Voitonjakokelpoiset varat 31.12.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 29 831 598,11 29 554 822,11

Voitto edellisiltä tilikausilta 30 162 914,65 29 774 466,02

Tilikauden tulos 5 684 367,40 5 927 735,53

Omasta pääomasta voitonjakokelpoisia varoja 65 678 880,16 65 257 023,66

Consti Oyj:n omat osakkeet

Emoyhtiöllä on omia osakkeita seuraavasti

Määrä, kpl Osuus osakepääomasta Osuus äänistä

103 300 1,3 % 1,3 %

13. Pitkä- ja lyhytaikainen vieras pääoma € 2025 2024

Pitkäaikainen vieras pääoma

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 7 000 000,00 9 000 000,00

Pitkäaikaiset osamaksuvelat 47 812,10 31 163,95

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 7 047 812,10 9 031 163,95

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yhtiöille

Ostovelat 155 550,12 77 699,00

Konsernipankkitilit 53 130 257,36 46 770 695,74

Velat muille

Ostovelat 177 758,51 221 501,01

Lyhytaikaiset osamaksuvelat 31 876,61 31 317,12

Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 000,00 2 000 000,00

Siirtovelat 373 895,13 333 319,02

Muut velat 242 742,22 274 755,65

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 56 112 079,95 49 709 287,54

Siirtovelkojen olennaiset erät

Ulkoiset

Henkilöstöjaksotukset 251 573,80 248 587,09

Korkojaksotus 6 204,00 9 873,11

Verojaksotus 28 796,41 20 250,27

Muut jaksotukset 87 320,92 54 608,55

373 895,13 333 319,02

14. Vastuusitoumukset € 2025 2024

Vuokravastuut

Yhden vuoden kuluessa maksettavat 655 440,73 952 171,51

Myöhempinä vuosina maksettavat 657 291,67 389 485,96

Yhteensä 1 312 732,40 1 341 657,47

Muut vastuut

Tililuotto, käytössä oleva määrä 0,00 0,00

Tililuotto, nostamatta oleva määrä 8 000 000,00 5 000 000,00

Yhteensä 8 000 000,00 5 000 000,00

Takaukset

Vuokratakaukset 403 459,99 325 000,00

Saman konsernin yritysten puolesta 50 388 911,93 47 917 153,51

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

128 129

15. Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen palkitseminen vuonna 2025

€ Hallituspalkkio v. 2025 Hallituspalkkio v. 2024

Petri Rignell * 59 000 58 500

Erkki Norvio * 47 000 46 500

Anne Westersund 47 000 46 500

Johan Westermarck 47 000 46 500

Juhani Pitkäkoski * 47 000 46 000

Katja Pussinen

47 000 35 500

Pekka Salokangas

- 11 000

Katja Pussinen on ollut hallituksen jäsen 3.4.2024 lähtien

Pekka Salokangas on ollut hallituksen jäsen 3.4.2024 saakka

* Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti valiokuntatyöstä ei maksettu erillistä palkkiota.

Palkitsemisperiaatteet

Constin palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita hyvät suoritukset, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa johto ja muu henki-

löstö yhtiön tavoitteisiin. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen perustana on kiinteä kuukausipalkka, minkä lisäksi he kuuluvat

muiden vakituisten toimihenkilöiden tavoin tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Constin hallitus päätti tilikauden 2016 aikana uuden osake

pohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille koskien ansaintajaksoa 2016 ja 2017. Päätös osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän jatkamisesta koskemaan ansaintajaksoja 2018–2025 on tehty tämän jälkeen vuosittain. Järjestelmän tarkoituksena

on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota

heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Hallitus

Consti Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkiot sekä kulujen korvausperusteet vuosittain. Nimitys- ja palkitsemisvalio-

kunta valmistelee Constin yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista. Valiokunta valmistelee

konsernin palkitsemisperiaatteet ja lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmat sekä seuraa niiden toteumia ja toimivuutta.

Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.4.2025 päätettiin, että hallitukselle maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen

puheenjohtajalle 54 000 euroa ja hallituksen jäsenille 42 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 500 euron kokouskohtainen

palkkio hallituksen kokouksista. Hallituksen jäsenten hallituksen kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset päätettiin

korvata laskun mukaan. Valiokuntatyöskentelystä ei makseta erillistä palkkiota.

Ehdotus vuoden 2026 palkkioiksi

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille, jotka valitaan vuoden 2026 varsinaiseen

yhtiökokoukseen kestävälle toimikaudelle, maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti:

puheenjohtaja 4 500 €/kk (54 000 €/v)

jäsen 3 500 €/kk (42 000 €/v)

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen kokouksista ja että

nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tai muun erikseen perustettavan valiokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi valittavalle hallituksen

jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio.

Lyhyen aikavälin palkitseminen – tulospalkkiojärjestelmä

Palkitsemisen perustana Consti Oyj:ssä on kiinteä peruspalkka, minkä lisäksi konsernin johto ja suurin osa toimihenkilöistä kuu-

luu tulospalkkio järjestelmän piiriin. Konsernissa on käytössä yhtiön hallituksen määrittelemä tulospalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituk-

sena on tukea yhtiön strategiaa ja palkita sen toteuttamisesta sekä samalla tarjota henkilöstölle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä.

Tulospalkkiojärjestelmän periaatteet, ehdot, ansaintakriteerit, tuottotasotavoitteiden ylä- ja alarajat sekä järjestelmän piiriin kuuluvat vah

vistetaan hallituksessa vuosittain.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Consti Oyj:n hallitus päätti 10.11.2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän

tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt

yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään

kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulos

palkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkio-

kertoimella. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina

ja osittain rahana.

Consti Oyj:n hallitus on vuosittain päättänyt jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkio-

järjestelmää koskemaan ansaintajaksoja 2018–2025. Ansaintajaksoja koskevat tarkemmat tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liite

tiedossa 28.

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2020 antamiselle on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden

kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvatta

miseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2020 annetaan yhteensä enintään

245 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 245 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-

oikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään

3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-

oikeuksilla 2020 merkittävän osakkeen merkintähinta on 6,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi

Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2020. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/

tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2023–30.6.2024. Hallitus päätti uudesta

optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2020 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2020 jaetaan noin 20:lle hal

lituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle. Optio-oikeuksien 2020 perusteella toteutuneet osakemerkinnät olivat

yhteensä 39 000 kpl vuonna 2023 ja 119 300 kpl vuonna 2024.