Consti Oyj

CONSTI OYJ

VUOSIKERTOMUS

2 3

Sisältö

Consti lyhyesti 4

Toimitusjohtajan katsaus 6

Strategia 8

Hallituksen toimintakertomus 14

Kestävyysraportti 23

Tilinpäätös 81

Konsernin laaja tuloslaskelma 82

Konsernitase 83

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 84

Konsernin rahavirtalaskelma 85

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 86

Emoyhtiö 113

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 114

Emoyhtiön tase, FAS 115

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 117

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 118

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 126

Tilintarkastajan lausunnot 128

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 132

Hallitus 137

Johtoryhmä 138

Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille 141

Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 142

Tietoa sijoittajille ja osakkeenomistajille 144

Consti sijoituskohteena 146

Kannen kuva: Pasi Salminen

Kuva: Pasi Salminen

4 5

CONSTI OYJ CONSTI LYHYESTI

LIIKEVAIHTO

326,7

MILJ. €

Henkilöstö

1 012

TULOS PER OSAKE

0,91 €

AVAINLUVUT (milj. €) 2020 2021 2022 2023 2024

Liikevaihto 274,6 288,8 305,2 320,6 326,7

Käyttökate 11,4 9,2 14,9 15,9 14,3

Käyttökateprosentti, % 4,2 3,2 4,9 5,0 4,4

Oikaistu liiketulos 9,5 9,5 11,4 12,3 10,2

Oikaistu liiketulosprosentti, % 3,5 3,3 3,7 3,9 3,1

Liiketulos 8,2 5,7 11,4 12,3 10,2

Liiketulosprosentti, % 3,0 2,0 3,7 3,9 3,1

Katsauskauden tulos 5,7 3,7 8,5 9,0 7,1

Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) 0,70 0,47 1,10 1,17 0,91

Osinko/osake (€) 0,40 0,45 0,60 0,70 0,70*

Tilauskanta 177,9 218,6 246,7 270,0 240,1

Uudet tilaukset 214,3 275,1 283,7 280,0 259,0

Vapaa kassavirta 18,3 5,5 18,0 13,1 7,2

Kassavirtasuhde, % 160,3 59,3 120,6 82,2 50,5

Korollinen nettovelka 4,7 14,3 3,9 -0,9 2,7

Omavaraisuusaste, % 32,7 29,8 32,9 38,6 41,3

Velkaantumisaste, % 14,1 44,7 10,7 -2,3 6,1

Sijoitetun pääoman tuotto, ROI % 13,6 9,2 18,3 20,8 17,4

Henkilöstö kauden lopussa 927 961 975 1 008 1 012

* Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle

OIKAISTU LIIKETULOS (milj. €)

9,5

11,4

12,3

10,2

20212020 2022 2023

* Operatiivinen rahavirta

ennen rahoituseriä ja veroja

vähennettynä investoinneilla

aineellisiin ja aineettomiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin

VAPAA KASSAVIRTA (milj. €)*

2020 2021 2022 2023

18,3

18,0

5,5

LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN

20212020 2022 2023 2024

LIIKEVAIHTO (milj. €)

202220212020 2023 2024

305

321

327

275

289

Taloyhtiöt

Yritykset

Kiinteistösijoittajat

Julkinen sektori

CONSTI LYHYESTI

Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä

valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja

sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Lisäksi tarjontaan kuuluvat palvelu-

urakointi sekä huolto- ja ylläpitopalvelut. Toiminta on keskittynyt

Suomen kasvukeskuksiin.

Liiketoiminta on jaettu neljään toimialaan:

• Taloyhtiöt

• Yritykset

• Julkiset

• Talotekniikka

Consti-konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Konserniin kuuluivat vuo-

den 2024 lopussa emoyhtiön kokonaan omistamina tytäryhtiöinä

Consti Korjausrakentaminen Oy, Consti Talotekniikka Oy ja Sähkö-

Huhta Oy. Liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä, minkä

lisäksi liikevaihto raportoidaan toimialoittain.

Consti on yksi Suomen johtavista

korjausrakentamiseen ja taloteknisiin

paleluihin keskittyneistä yhtiöistä.

LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN

JAKAUMA JA TOIMIPAIKAT

74 %

Helsinki ja

Uusimaa

14 %

Tampere ja

Pirkanmaa

12 %

Oulu, Lahti,

Jyväskylä,

Hämeenlinna,

Turku ja muu Suomi

7,2

27 %

34 %

20 %

26 %

22 %33 %

17 %21 %

18 %

31 %

33 %

18 %

35 %

24 %

22 %

19 %

CONSTI OYJ CONSTI LYHYESTI

Kuva: Pasi Salminen

13,1

21 %

33 %

28 %

18 %

2024

6 7

CONSTI OYJ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS CONSTI OYJ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Constin liikevaihto kasvoi vuonna 2024 heikosta markkinatilanteesta

huolimatta. Liikevaihtomme oli 327 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa

noin kahden prosentin kasvua edellisvuodesta. Samaan aikaan talon-

rakentamisen on arvioitu supistuneen Suomessa noin kuusi prosenttia.

Uudisrakentamisen heikkona jatkunut markkinatilanne näkyi

kireänä kilpailuna myös korjausrakentamisessa.

Kilpailutilanteesta huolimatta onnistuimme pitämään kannattavuu-

temme kohtuullisella tasolla. Koko vuoden liiketuloksemme oli 10,2

miljoonaa euroa eli 3,1 prosenttia liikevaihdosta, kun vastaavat luvut

vuotta aiemmin olivat 12,3 miljoonaa euroa ja 3,9 prosenttia. Keskeistä

kannattavuuden varmistamisessa on ollut kurinalainen tarjouslaskenta

ja hyvin toimivat ja tehokkaat tuotantoprosessit. Pitkän aikavälin kan-

nattavuustavoitetta ei vuoden 2024 haastavassa markkinassa kuitenkaan

saavutettu. Taserakenteelle asetetut tavoitteet saavutettiin ja omavarai-

suusaste säilyi korkealla.

Helmikuussa 2024 päivitetyn strategiamme mukaisesti pyrimme

tasapainottamaan neljän liiketoiminta-alueemme osuuksia konsernin

liikevaihdosta. Talotekniikan liikevaihto ja osuus konsernin liikevaih-

dosta kasvoikin merkittävästi erityisesti pääkaupunkiseudun suurien

sairaalahankkeiden ansiosta. Myös Julkiset-toimialan liikevaihto kas-

voi ja osuus konsernin liikevaihdosta vahvistui. Merkittäviä julkisen

sektorin hankkeita olivat viime vuonna mittavat koulukorjaukset ja

-laajennukset.

Taloyhtiöt- ja Yritykset-toimialoilla liikevaihto supistui.

Taloyhtiömarkkinaa, jossa korjausrakentaminen on erityisen tarveläh-

töistä, kuritti varsinkin alkuvuonna nopeasti kohonnut korkotaso ja

asumiskulujen kallistuminen. Vuoden lopussa taloyhtiöiltä saamiemme

tarjouspyyntöjen määrä kääntyi jo nousuun. Yritykset-toimialalla

näkyy edelleen yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden heikko kysyntä.

Saimme vuoden aikana uusia tilauksia yhteensä 259 miljoonalla

eurolla, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Olen suh-

teellisen tyytyväinen tilausten määrään ja ennen kaikkea siihen, että

olemme onnistuneet voittamaan Constille hyvin sopivia hankkeita.

Uusia Constin erityisosaamista hyödyntäviä hankkeita ovat esimerkiksi

laajat hotellikorjaukset Hämeenlinnassa ja Oulussa. Myös taloteknii-

kan tilauskanta säilyi vahvana. Vuoden lopun tilauskantamme supis-

tui 11 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 240 miljoonaa euroa.

Vastuullisuuden kehittämisessä jatkoimme työturvallisuuden ja työ-

hyvinvoinnin edistämistä sekä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillit-

semiseksi. Osana ilmastonmuutoksen hillintää kirkastimme Constin

vihreän siirtymän tavoitteita ja toimenpiteitä. Käytännössä tämä näkyy

esimerkiksi jätteiden kierrätysprosentin merkittävänä parantumisena.

Työturvallisuuden kehittymisestä kertoo muun muassa tapaturma-

taajuuden lasku.

Vaikka sekä uudis- että korjausrakentamisen markkinan ennustetaan

kääntyvän kasvuun vuonna 2025, emme odota kysynnän piristymistä

ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Uskon kuitenkin, että markkinati-

lanne suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaa-

jaa, jolla on vahva taloudellinen asema ja kyky toimittaa monipuolisia

projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennushankkeisiin.

Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneil-

lemme yhteistyöstä. Kiitos myös kaikille constilaisille sitoutuneesta ja

määrätietoisesta työstä vuonna 2024.

Esa Korkeela

Toimitusjohtaja

KOHTUULLINEN VUOSI

HAASTAVASSA MARKKINASSA

Toimitusjohtajan katsaus

Kuva: Pasi Salminen

8 9

* Kassavirtasuhde on vapaa kassavirta jaettuna käyttökatteella. Vapaa kassavirta on operatiivinen kassavirta ennen rahoituskuluja ja veroja vähennettynä investoinneilla aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Kasvamme rakentamisessa ja talotekniikassa

vastaamalla vanhenevan rakennuskannan,

kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen

luomaan kysyntään.

VISIO

Asiakkaan

ykköskumppani

ja rakentamisen

moniosaaja

MISSIO

Erinomaisella rakentamisen ja

talotekniikan osaamisellamme

parannamme suomalaisten

rakennusten arvoa ja

edistämme ilmaston-

muutoksen hillintää

Tulokset 2024

Kasvu

3,1

Kannattavuus:

Liikevoittomarginaali

50,5 %

Vapaa kassavirta:

Kassavirtasuhde*

-0,13x

Taserakenne:

Nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhde

1,9 %

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

5 %

Kannattavuus:

Liikevoittomarginaali

Vapaa kassavirta:

Kassavirtasuhde*

< 2,5x90 %

Taserakenne:

Nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhde

Kasvu:

Markkinoita

nopeampi liikevaihdon

kasvu

Strategiset

painopisteet

Kasvu

rakentamisessa

Oman

toiminnan

tehokkuus

Henkilöstö ja

johtaminen

Vastuullisuus

Asiakkaat

ja kumppanuudet

Kasvu

talotekniikassa

ja kiinteistö-

palveluissa

CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA

10 11

CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA CONSTI OYJ LIIKETOIMINTASTRATEGIA

RAKENTAMISEN JA

TALOTEKNIIKAN MONIOSAAJA

Kasvamme sekä rakentamisessa että talotekniikassa

uskoen asiakaslähtöiseen, tehokkaaseen, osaavaan

ja vastuulliseen toteutukseen

Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vas-

taamalla vanhenevan rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmas-

tonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle

lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi työelämässä ja

vähittäiskaupassa.

Consti hakee markkinoita nopeampaa kasvua sekä rakentamisen

että talotekniikan markkinoilta. Tavoitteena on strategiakauden päät-

tyessä vuonna 2027 neljä tasavahvaa toimialaa, joiden liikevaihto on

yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Kannattavuustavoite on yli viiden

prosentin liikevoittomarginaali.

Sekä rakentamisessa että talotekniikassa kasvu perustuu nykyi-

sen liiketoiminnan kannattavaan kehittämiseen. Consti pyrkii stra-

tegiakaudella 2024–2027 vahvistamaan erikoisosaamistaan muun

muassa julkisivukorjauksissa ja maanrakentamiseen liittyvissä proses-

seissa. Kasvumahdollisuuksia nähdään myös teollisuuden asiakkaissa.

Talotekniikassa tavoitteena on kasvattaa urakointia, jatkuvaluonteisia

kiinteistöpalveluita ja kokonaisvaltaisia energiaratkaisuja.

Tavoitteena on edelleen saada Constin osaaminen laajem-

min käyttöön rakentamisen koko arvoketjussa hankekehityksestä

kunnossapitoon.

Vastuullisuuden kehittämisessä Consti keskittyy työturvallisuuden

ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemi-

seen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhä useammin lähtökohta

korjausrakentamiselle joko energiatehokkuuden parantamisen kautta

tai vaihtoehtona rakennuksen purkamiselle. Tutkimusten mukaan

rakennuksen korjaaminen ja kehittäminen tuottaa pitkälläkin aika-

välillä pienemmän hiilijalanjäljen kuin olemassa olevan rakennuksen

korvaaminen vastaavan laajuisella uudisrakennuksella.

Energiakorjausten rinnalla Constissa kehitetään palveluja niin, että

niissä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen tuomat vaatimukset esi-

merkiksi rakennuksen ulkovaipalle ja kunnossapidolle. Constin tavoit-

teena on olla alan edelläkävijöitä vastuullisuudessa.

Toimialojen erot tasoittuivat

Vuonna 2024 Consti onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan, vaikka

korjausrakentamisen ja koko talonrakentamisen markkina supistui.

Toimialoista Talotekniikka ja Julkiset kasvattivat liikevaihtoaan sel-

keästi. Talotekniikan osuus konsernin liikevaihdosta nousi 20 prosen-

tista 28 prosenttiin ja Julkisten osuus 16 prosentista 17 prosenttiin.

Myös talotekniikan kiinteistöpalveluiden liikevaihto kasvoi tavoittei-

den mukaisesti. Kokonaisuutena huoltopalveluiden osuus konsernin

liikevaihdosta jäi edellisvuoden tasolle noin 12 prosenttiin.

Pitkän aikavälin kannattavuustavoitetta ei vuoden 2024 haastavassa

markkinassa saavutettu. Operatiivisen tehokkuuden parantamisessa

keskityttiin varmistamaan liiketoiminnan suorituskyky, jossa keskeistä

oli tarjoustoiminta ja tuotannon tehokkuus. Tuotannon tehokkuutta

parannettiin kehittämällä erityisesti hankintatoimen ja maanrakenta-

misen osaamista sekä esivalmistusta talotekniikassa.

Energiatehokkuuspalveluiden kehittämistä jatkettiin, ja ensim-

mäinen pilottikohde on mallinnettu, simuloitu ja viety asiakkaan

korjaussuunnitelmiin.

Työturvallisuus parani

Vastuullisuuden kehittämisessä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

mittarit osoittavat selkeää edistystä: sairauspoissaolot vähenivät ja tapa-

turmataajuuden tunnusluku parani kymmenestä seitsemään. Constin

oman toiminnan hiilijalanjälkeä pienennettiin muun muassa siirtymällä

tuotantoautoissa biodieselin käyttöön. Työmaajätteiden kierrätystä

tehostettiin edelleen, ja jätteiden kierrätysaste nousi ensimmäisen ker-

ran tavoitteena olleeseen 70 prosenttiin.

Vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämisessä keskeistä oli lisäksi

uusien EU-vaatimusten (Yritysten kestävyysraportointidirektiivi,

CSRD) mukainen kestävyysraportointi ja sen edellyttämän tiedon-

keruun varmistaminen. Constille olennaisia ympäristöön liittyviä

kestävyystekijöitä ovat ilmastonmuutoksen lisäksi resurssien käyttö

ja kiertotalous. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä kokonaisuuksista

olennaisiksi on tunnistettu oma työvoima sekä arvoketjun työntekijät.

Näistä teemoista sekä hallinnon kestävyydestä kerrotaan hallituksen

toimintakertomuksessa.

Consti haluaa olla jatkossakin vastuullinen ja luotettava ykköskump-

pani ja rakentamisen ja talotekniikan moniosaaja. Perustan tälle luo

asiakaslähtöinen, tehokas, osaava ja vastuullinen toteutus.

Constin missio on parantaa erinomaisella

rakentamisen ja talotekniikan osaamisella

suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää

ilmastonmuutoksen hillintää.

Kasvu rakentamisessa

• Nykyliiketoiminnan kannattava kehittäminen

• Rakentamisen arvoketjussa laajeneminen

• Uudisrakentamisen mahdollisuuksien

hyödyntäminen

• Erikoisosaamisen vahvistaminen

Kasvu talotekniikassa ja

kiinteistöpalveluissa

• Nykyliiketoiminnan kannattava kehittäminen

• Kattavan urakointi- ja palvelutarjoaman

vahvistaminen

• Kokonaisvaltaisten talotekniikan

energiaratkaisujen tarjoaminen

Asiakkaat ja kumppanuudet

• Kokonaisvaltainen asiakasymmärrys

• Alihankintakumppanuudet

• Consti-brändin tunnettuus

Oman toiminnan tehokkuus

• Hankintatoimen kehittäminen

• Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen

• Suorituskyvyn johtaminen

Henkilöstö ja johtaminen

• Consti Way

• Osaamisen ja johtamisen kehittäminen

• Konsernin sisäinen yhteistyö

Vastuullisuus

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen

• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen

• Toimialan vastuullisten käytäntöjen kehittäminen

…ja samalla kehitämme

asiakaslähtöistä ja vastuullista

toimintatapaamme ja

tehostamme rakentamista entistä

osaavammalla henkilöstöllä.

Tavoittelemme kasvua, joka tukeutuu

markkinatrendien luomaan kysyntään…

12 13

TALOUDELLINEN

KATSAUS

Sisältö

Taivallahden peruskoulu

Helsingissä sijaitsevan Taivallahden peruskoulun peruskorjauksessa

tärkeimpinä tavoitteina olivat energiataloudellisuuden lisäämisen lisäksi

turvallisuus, toimivuus ja esteettömyys.

Kuva: Elina Saajanne

Hallituksen toimintakertomus 14

Kestävyysraportti 23

Tilinpäätös 81

Konsernin laaja tuloslaskelma 82

Konsernitase 83

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 84

Konsernin rahavirtalaskelma 85

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 86

Emoyhtiö 113

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 114

Emoyhtiön tase, FAS 115

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 117

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 118

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 126

Tilintarkastajan lausunnot 128

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 132

Hallitus 137

Johtoryhmä 138

Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille 141

Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 142

Tietoa sijoittajille ja osakkeenomistajille 144

Consti sijoituskohteena 146

14 15

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin

palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjaus-

rakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen

palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille

Suomen kasvukeskuksissa.

Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset

ja Talotekniikka. Kaikkiin toimialoihin sisältyy palveluliiketoimintaa

(Service-toiminta), jota ei raportoida omana toimialanaan. Consti

raportoi kuitenkin Service-toiminnan liikevaihdon tilikausittain.

Palveluliiketoiminta sisältää palvelu-urakointia sekä sopimusasiakkaille

toteutettavia huolto- ja ylläpitopalveluja.

Constin liiketoiminta raportoidaan yhtenä segmenttinä. Lisäksi

Consti raportoi liikevaihdon toimialakohtaisesti.

Konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Liiketoimintaa harjoitetaan

emoyhtiön kokonaan omistamissa tytäryhtiöissä, jotka ovat Consti

Korjausrakentaminen Oy, Consti Talotekniikka Oy ja Sähkö-Huhta

Oy. RA-Urakointi Oy:n sulautuminen Consti Korjausrakentaminen

Oy:öön toteutettiin joulukuun 2024 lopussa.

Consti-konsernin vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia ja

oli 326,7 (320,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Talotekniikka- ja

Julkiset-toimialoilla, mutta supistui Yritykset- ja Taloyhtiöt-toimialoilla.

Liiketulos oli 10,2 (12,3) miljoonaa euroa. Liiketulos liikevaihdosta oli

3,1 (3,9) prosenttia.

Toimintaympäristö

Korjausrakentamisen markkina supistui

Vuonna 2024 talonrakentaminen väheni edelleen, mutta lasku tasaan-

tui edellisestä vuodesta. Talonrakentamisen voimakas vähentyminen

on seurausta ennen kaikkea asuntojen uudistuotannon tyrehtymi-

sestä poikkeuksellisen kiivaan asuntorakentamisen jälkeen. Asuntojen

uudisrakentaminen väheni noin 30 prosenttia toista vuotta peräkkäin.

Muussa talonrakentamisessa ei ole tapahtunut läheskään yhtä merkit-

täviä muutoksia.

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä ja siten vähemmän suhdan-

neherkkää kuin uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen viimeiset 20

vuotta jatkunut tasainen kasvu kuitenkin taittui vuonna 2023 ja alamäki

jatkui vuonna 2024. Rakennusteollisuus RT arvioi syyskuun 2024 suh-

dannekatsauksessaan korjausrakentamisen vuoden 2024 kehitykseksi

-4 prosenttia. Euroconstructin joulukuussa 2024 julkistama arvio on

-0,9 prosenttia.

Koko talonrakentaminen eli uudis- ja korjausrakentaminen

yhteensä, supistui vuonna 2024 Euroconstructin arvion mukaan noin

6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Korjausrakentamisesta lähes kaksi kolmasosaa on asuintalo-

jen korjaamista ja siitä arviolta yli puolet ammattimaista korjausta.

Asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka osuus on noin

35 prosenttia korjausrakentamisen arvosta.

Uudisrakentamisen voimakas pudotus on merkinnyt sitä, että asun-

tojen korjaamiseen käytetään tällä hetkellä enemmän rahaa kuin uusien

rakentamiseen. Samalla kilpailu sekä korjaushankkeista että talotekni-

sistä urakoista on kiristynyt selvästi. Asuintalojen korjausrakentami-

sen arvo pysyi vuonna 2024 lähes vuoden 2023 tasolla, joka oli noin

yhdeksän miljardia euroa. Muun korjausrakentamisen arvo oli noin

6 miljardia euroa.

Muiden kuin asuintalojen korjaamiseen sisältyy rakennuksen tek-

nisen iän vaatimien korjausten lisäksi paljon muutosrakentamista, kun

esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muute-

taan hotelleiksi tai asunnoiksi tai vastaamaan paremmin tämän hetken

toimistotarpeita.

Kaikesta korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpitoa

ja huoltoa, ja sen osuus on keskimääräistä suurempi muissa kuin

asuinkiinteistöissä.

Sairaala- ja kouluhankkeet ylläpitivät

toimitilarakentamista

Muiden kuin asuntojen uudisrakentaminen säilyi vuonna 2024 suurin

piirtein vuoden 2023 tasolla. Kasvua ovat tuoneet suuret sairaala- ja

kouluhankkeet. Pääkaupunkiseudulla myös toimistorakentaminen

on jatkunut. Teollisuusrakentaminen sen sijaan supistui. Useiden suun-

nitteilla olevien energiaan liittyvien hankkeiden odotetaan piristävän

teollisuusrakentamista lähivuosina.

Euroconstruct arvioi uudisrakentamisen kokonaiskehitykseksi noin

-11 prosenttia vuonna 2024.

Asuintalojen korjausnäkymät parantuivat

loppuvuonna

Korjausrakentamista ovat vähentäneet osin samat syyt kuin uudisraken-

tamistakin eli korkotason, inflaation ja korjauskustannusten nousu sekä

kiinteistöjen kasvaneet ylläpitokulut kuten lämmityksen kallistuminen.

Asuntojen korjausrakentamisen arvioidaan kuitenkin pysy-

neen vuonna 2024 lähes viime vuoden tasolla. Euroconstructin

Suomen korjausrakentamisen markkina (mrd €)

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027

Lähteet: Euroconstruct, joulukuu 2024

-2,8 % Keskimääräinen

vuotuinen kasvuennuste

2022–2027

Korjausrakentaminen Uudisrakentaminen Markkina yhteensä

1,0 %

Keskimääräinen vuotuinen

kasvu 2008–2023

-2,3 %

Keskimääräinen vuotuinen

kasvu 2008–2023

-0,1 % Keskimääräinen

vuotuinen kasvuennuste

2022–2027

14,8 mrd €

30,5 mrd €

15,7 mrd €

arvio on -0,4 prosentin muutos vuodesta 2023, ja saman suun-

taista viestiä kertoo Kiinteistöliiton marraskuussa 2024 julkaisema

Korjausrakentamisbarometri. Taloyhtiöiden näkymiä paransi etenkin

loppuvuonna korkotason selkeä lasku.

Kiinteistöliiton Korjausbarometrin mukaan kerrostalojen korjaus-

tarpeiden kärjessä ovat edelleen vesi- ja viemärijärjestelmät. Seuraavaksi

yleisimpiä ovat vesikaton ja julkisivujen korjaukset sekä lämmitysjärjes-

telmät. Lämmitysjärjestelmien uudistusten taustalla näkyy kaukoläm-

mön kallistuminen monissa kaupungeissa.

Myös liike- ja toimistotilojen korjauksia on siirretty kustannustason

nopean nousun vuoksi. Korjaamista ovat jarruttaneet lisäksi toimitilo-

jen ylitarjonta ja kiinteistöjen hintojen lasku. Taloudellisen tilanteen

parantuessa ylitarjonnan odotetaan kannustavan kiinteistön omistajia

parantamaan tilojensa kilpailukykyä ja vuokrattavuutta.

Kasvukäyrälle vuonna 2025

Sekä koko talonrakentamisen että korjausrakentamisen ennustetaan

palaavan kasvu-uralle vuonna 2025. Euroconstructin ennuste talonra-

kentamisen kasvulle vuonna 2025 on 5,3 prosenttia. Uusien asuntojen

rakentamisen ennustetaan kasvavan heikon vertailuvuoden jälkeen

noin 26 prosenttia. Muun kuin asuntorakentamisen ennustetaan kas-

vavan noin kaksi prosenttia.

Korjausrakentamisen markkinan ennustetaan palaavan maltilliseen

kasvuun. Euroconstructin kasvuennuste on 0,3 ja RT:n 1,0 prosenttia.

Ennustettu kasvu muodostuu asuintalojen korjauksista.

Korjausrakentamisen kysyntää ylläpitää putkiremontti-ikäisten

asuinrakennusten suuri määrä. Korjausiässä ovat nyt 1970-luvulla

rakennetut kiinteistöt, joissa on asuntoja pinta-alallisesti eniten sekä

osin jo 1980-luvun kiinteistöt, joista merkittävä osa on rivitaloja eli

1980-luvun asuntoja on määrällisesti eniten.

Taloteknisten korjausten lisäksi monilla taloyhtiöillä on kasvava

tarve julkisivukorjauksille, jotka ovat usein jääneet taloudellisista syistä

putkiremonttien jalkoihin. Julkisivukorjausten ja huollon merkitys

kasvaa edelleen, kun talvista tulee yhä kosteampia. Teknisten kor-

jaustarpeiden rinnalla odotukset asumismukavuudelle ovat nous-

seet. Toimitilojen korjaustarpeiden taustalla on lisäksi tilatarpeiden

muuttuminen.

Energiaremonttien tarvetta lisää toukokuussa 2024 voimaan tul-

lut EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka tavoitteena on rakennus-

ten energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Energiaremonttien tarvetta toimitiloissa lisäävät myös tilojen käyttäjien

vaatimukset – sekä taloudelliset että esimerkiksi ympäristöluokituk-

seen liittyvät. Energiaremonttien tarve koskee sekä asuintaloyhtiöitä

että erilaisia toimitiloja.

Kokonaisuutena korjausrakentamisen tarvetta ylläpitävät sekä

rakennuskannan ikääntyminen että yhteiskunnalliset muutokset

kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen, työskentelytapo-

jen ja vähittäiskaupan muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet.

Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön

hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa

vain noin prosentin vuodessa.

Sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät Suomessa voi-

makkaasti kasvukeskuksiin.

16 17

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Pitkän aikavälin tavoitteet

Constin missio on parantaa erinomaisella rakentamisen ja taloteknii-

kan osaamisella suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää ilmaston-

muutoksen hillintää. Constin visio on olla ”Asiakkaan ykköskumppani

ja rakentamisen moniosaaja”. Vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi

Consti on määritellyt strategian painopistealueet, jotka ovat: kasvu

rakentamisessa, kasvu talotekniikassa ja kiinteistöpalveluissa, asiakkaat

ja kumppanuudet, oman toiminnan tehokkuus, henkilöstö ja johtami-

nen sekä vastuullisuus.

Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu

• Kannattavuus: liikevoittomarginaali yli 5 prosenttia

• Vapaa kassavirta: kassavirtasuhde yli 90 prosenttia

• Taserakenne: nettovelan ja oikaistun käyttökatteen

suhde alle 2,5-kertainen

• Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkona vähintään

50 prosenttia tilikauden voitosta.

Liikevaihto, tulos ja tilauskanta

Consti-konsernin vuoden 2024 liikevaihto oli 326,7 (320,6) miljoo-

naa euroa. Liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia. Taloyhtiöt-toimialan lii

kevaihto oli 93,2 (102,4), Yritykset-toimialan 98,1 (112,2), Julkiset-

toimialan 58,3 (54,3) ja Talotekniikka-toimialan 95,7 (65,7) miljoonaa

euroa. Näihin sisältyvän Service-toiminnan liikevaihto oli 40,4 (39,8)

miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi Talotekniikka- ja Julkiset-toimialoilla, mutta

supistui Yritykset- ja Taloyhtiöt-toimialoilla.

Vuoden 2024 liiketulos oli 10,2 (12,3) miljoonaa euroa. Liiketulos

liikevaihdosta oli 3,1 (3,9) prosenttia. Osakekohtainen tulos (lai-

mentamaton) oli 0,91 (1,17) euroa. Operatiivisesti vuosi 2024 sujui

odotusten mukaisesti ja hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti.

Viemärisukitusliiketoiminnan myynnistä kirjattu noin 1 miljoonan

euron myyntivoitto tuki kannattavuutta vertailukaudella. Suhteelliseen

kannattavuuteen vaikutti pääosin toimialojen suhteellisten liikevaih-

to-osuuksien muutokset vertailukauteen nähden, osin tilauskantamme

turvaamiseksi tehdyt panostukset tarjous- ja neuvottelutoimintaan sekä

voimakkaasti kiristynyt kilpailu.

Vuoden 2024 aikana Constilla oli käynnissä vajaa 800 hanketta.

Taloyhtiöt- ja Talotekniikka-toimialojen hankkeet kerryttivät lähes

yhtä suuret osuudet liikevaihdosta, kukin runsaan neljänneksen, ja noin

17 prosenttia liikevaihdosta muodostui Julkiset-toimialan hankkeista.

Merkittävimpiä vuonna 2024 valmistuneita yrityksille ja sijoitta-

jille tehtyjä hankkeita olivat kauppakeskus Jumbon yleisten alueiden

kaupallinen uudistus Vantaalla ja Hobo-hotellin peruskorjaus ja kon-

septimuutos Ilmariselle Helsingin keskustassa. Eläkevakuutusyhtiö

Varmalle kesällä 2023 Fredrikinkatu 42 toimistokiinteistöön yhteis-

työssä Talotekniikka-toimialan kanssa aloitettu peruskorjaus ja vuok-

ralaismuutokset valmistuvat alkuvuodesta 2025. Turun yksikön toteut-

tama kesällä 2024 alkanut kansainvälisen koulun peruskorjaushanke

Hemsölle valmistuu loppuvuonna 2025.

Vuonna 2024 merkittäviä taloyhtiöille toteutettuja korjaushank-

keita olivat muun muassa Linjasaneerauskohteet As Oy Satosammal

Espoossa ja As Oy Särkiniementalo Helsingin Lauttasaaressa sekä

julkisivukohteet As Oy Westendin tornit Espoossa ja Helsingin

Punavuoressa sijaitsevassa As Oy Perämiehenkatu 5, jossa korja

taan julkisivut, parvekkeet ja kattoterassit. Merkittäviin hankkeisiin

lukeutuvat myös As Oy Tunturinlukko ja As Oy Multisillankatu 3

linjasaneerausurakat Tampereella, Koy Helsingin Väinämöisenlinnan

vaativa kuparikaton uusinta Helsingin Aleksanterinkadulla, As Oy

Säästö-Teerelän ja As Oy Antreantien rivitalojen mikrobikorjaukset

ja maanrakennustyöt Espoossa. Jyväskylässä As Oy Ahdinkatu 26 lin-

jasaneeraustyöt sekä Metsä Woodin kertopuutehtaan laiteperustusten

betonointityöt ja Oulussa As Oy Tuirantullin sekä As Oy Huvilatie

10 julkisivukorjaukset.

Talotekniikka-toimialan kohteita kuluneena vuonna olivat muun

muassa kauppakeskus REDIn kokonaan uudistettuun ravintolapalve-

luiden keskittymään toteutetut LVI- ja sähkötyöt, Vantaan Energian

uuteen korkealämpötilalaitokseen tehdyt LVI-työt, Finlandia-taloon

ja uuteen lentokenttähotelliin tehdyt sprinkleriurakat sekä yhteis-

työssä Constin muiden toimialojen kanssa toteutettavat useat hank-

keet, kuten Helsingin Uuden yhteiskoulun lisärakennuksen LVIS-työt,

Fredrikinkatu 42 peruskorjaus- ja vuokralaismuutosurakan LVI-työt

sekä Ilmalanrinteen toimistotalojen tilamuutoksiin liittyvät sähkö-

työt . Vuonna 2023 aloitettuun Tampereen virastotalon saneeraus- ja

laajennusprojektiin liittyvät LVIAS-työt ovat jatkuneet vuonna 2024

ja projekti valmistuu loppuvuonna 2025.

Yhtiön pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteet

ovat seuraavat:

Kasvu:

markkinoita nopeampi

liikevaihdon kasvu

Kannattavuus:

liikevoittomarginaali

yli 5 prosenttia

Vapaa kassavirta:

kassavirtasuhde

yli 90 prosenttia

Taserakenne:

nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhde

alle 2,5-kertainen

Yhtiön tavoitteena

on jakaa osinkona

vähintään 50 prosenttia

tilikauden voitosta.

Uudet tilaukset (milj. €)

2022 2023 2024

Tilauskanta (milj. €)

31.12.

2022

31.12.

2023

31.12.

2024

270,0

246,7

280,0283,7

240,1

259,0

Vapaa kassavirta (milj. €)

2022 2023 2024

13,1

18,0

7,2

Korollinen nettovelka (milj. €)

2022 2023 2024

Nettovelkaantumisaste (%)

2022 2023 2024

-2,3

10,7

-0,9

3,9

2,7

6,1

2022 2023 2024

Käyttökate ja liiketulos (milj. €)

Käyttökate

15,9

14,3

10,2

Liiketulos

11,4

14,9

12,3

Liikevaihto (milj. €)

2022 2023

104,0

104,9

42,1

69,1

305,2

Taloyhtiöt

Yritykset

Julkiset

Talotekniikka

2024

102,4

112,2

54,3

65,7

320,6

93,2

98,1

58,3

95,7

326,7

Suomen rakennuskanta rakennusvuoden mukaan

(milj. m

)

100

Lähde: Tilastokeskus, maaliskuu 2024

-1920 1921–

1939

1940–

1959

1960–

1969

1970–

1979

1980–

1989

2000–

2009

1990–

1999

2010–

2019

2020–

Toimitilat ja julkiset rakennukset Asuinrakennukset

Vuoden 2024 aikana Julkiset-toimiala jatkoi vahvana kouluhank-

keiden toteuttajana Helsingissä. Toteutettavana on ollut samanaikai-

sesti neljä koulujen peruskorjaushanketta, joista keskeisimmät ovat

Pihlajiston ala-aste ja Stadin ammattiopisto. Kouluhankkeet valmis-

tuvat vuosien 2025–2026 aikana. Merkittävimmät vuonna 2024 val-

mistuneista Julkiset-toimialan hankkeista olivat Taivallahden perus-

koulun peruskorjaus sekä uudishankkeet Helsingin Uusi Yhteiskoulu

ja Oulunkylän ala-aste ja päiväkoti. HEKAn omistaman vuokratalo-

yhtiön laaja peruskorjaushanke Myllypurontiellä valmistuu vuoden

2025 aikana.

Julkiset-toimialalla uutena hankkeena on aloitettu Helsingin kau-

pungin asunnot Oy:lle (HEKA) Kontulankaari 22 -hanke, jossa

toteutetaan 218 vuokra-asuntoa, jotka valmistuvat vuonna 2026.

Talotekniikka-toimialalla aloitettiin loppuvuonna 2024 uuteen

Mäntsälässä sijaitsevaan Ohkolan psykiatriseen sairaalarakennukseen

liittyvän sähköurakan työt. Urakka kuuluu Laakson Yhteissairaala-

hankekokonaisuuteen ja uusi sairaalarakennus valmistuu vuonna

2026. Taloyhtiöt-toimialalla uusina hankkeina aloitettiin muun muassa

Helsingissä As Oy Perämiehenkatu 5 julkisivujen, parvekkeiden ja kat-

toterassien korjausurakka, jonka on määrä valmistua toukokuussa 2025

sekä linjasaneerauskohde As Oy Salpa-Kannel, joka valmistuu keväällä

2026. Lisäksi Taloyhtiöt-toimiala sai loppuvuonna 2024 uusina tilauk-

sina muun muassa Lapland Hotelsin laajennus- ja muutostyöhankkeen

Capmanilta Oulun keskustassa sekä As Oy Postikeskuksen linjasanee-

rauksen Tampereella, joiden on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun

mennessä. Yritykset-toimialalla käynnistyivät marraskuussa 2024 vuok-

ralaismuutos- ja perusparannustyöt Spondan omistamassa kiinteistössä

Helsingin Unioninkadulla, ja ne valmistuvat syksyllä 2025. Lisäksi jou-

lukuussa 2024 käynnistyi Hämeenlinnassa Sokos Hotelli Vaakunan

peruskorjaus tahtituotantohankkeena, joka valmistuu kesällä 2025.

Tilikauden 2024 lopun tilauskanta supistui 11,1 prosenttia edellisen

tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna ja oli 240,1 (270,0) miljoo-

naa euroa.

Vuoden aikana saatujen uusien tilausten arvo supistui 7,5 prosenttia

edelliseen tilikauteen verrattuna ja oli 259,0 (280,0) miljoonaa euroa.

Investoinnit sekä hankitut ja

myydyt liiketoiminnot

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin vuonna 2024

olivat 1,2 (2,0) miljoonaa euroa eli 0,4 (0,6) prosenttia yhtiön liikevaih-

dosta. Suurimmat investointierät kohdistuivat aineellisiin käyttöomai-

suushyödykkeisiin, joihin sisältyy pääosin kone- ja kalustohankintoja.

Investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) vuonna 2024 olivat

1,7 (3,0) miljoonaa euroa ja liittyivät pääosin tuotantoautojen uusittui-

hin leasingsopimuksiin sekä toistaiseksi voimassa olevien, toimitiloja ja

varastoja koskevien vuokrasopimusten käsittelyyn IFRS 16 -standardin

mukaisesti. Yritysostoihin ja liiketoimintakauppoihin liittyvät investoin-

nit vuonna 2024 olivat 0,0 (1,1) miljoonaa euroa.

Rahoitus ja taloudellinen asema

Vuoden 2024 liiketoiminnan operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä

ja veroja oli 8,4 (15,1) miljoonaa euroa. Vapaa kassavirta oli 7,2 (13,1)

miljoonaa euroa. Kassavirtasuhde oli 50,5 (82,2) prosenttia. Vuoden

2024 liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti erityisesti käyttöpääoman

muutos. Käyttöpääoman muutoksen rahavirtavaikutus vuonna 2024

oli -6,6 (+0,3) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman sitoutumiseen vaikutti

hankeportfolion rahoitusaseman muutos vuoden 2024 aikana.

Consti-konsernin rahavarat 31.12.2024 olivat 14,2 (21,0) miljoo-

naa euroa. Lisäksi yhtiöllä on nostamattomia tililimiittisopimuksia

ja käyttämättömiä shekkitililimiittejä yhteensä 8,0 (8,0) miljoonaa

euroa. Konsernin korolliset velat olivat 16,9 (20,1) miljoonaa euroa.

Korollisissa rahalaitoslainoissa sovelletaan kahta taloudellista kovenant-

tia, jotka perustuvat konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyt-

tökatteen suhdelukuun sekä velkaantumisasteeseen. Katsauskauden

lopussa konsernin korollinen nettovelka oli 2,7 (-0,9) miljoonaa euroa

ja nettovelkaantumisaste 6,1 (-2,3) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä kon-

sernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vah-

vistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli -0,13.

Taseen loppusumma 31.12.2024 oli 117,2 (121,3) miljoonaa euroa.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli kat-

sauskauden päättyessä 7,8 (8,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste

oli 41,3 (38,6) prosenttia.

18 19

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Consti Oyj:n lokakuussa 2019 käynnistämän 50 miljoonan euron

kotimaisen yritystodistusohjelman puitteissa Consti voi laskea liik-

keelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Vuoden 2024 aikana

Consti ei laskenut liikkeelle uusia yritystodistuksia, eikä Constilla

ollut aiemmin liikkeeseen laskettuja ulkona olevia yritystodistuksia

tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.

Constin kesäkuussa 2021 uudelleenrahoittamaan pitkäaikaiseen

lainaan sisältyy pidennysoptio, jolla lainan maturiteettia on mahdollista

pidentää kahdessa osassa maksimissaan kahdella vuodella. Consti käytti

ensimmäisen pidennysoption toukokuussa 2022 ja toisen pidennysop-

tion huhtikuussa 2023. Toisen pidennysoption hyödyntämisen myötä

lainan viimeinen eräpäivä siirtyi kesäkuulle 2026.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminta muodostuu Constissa strategisesta uusien

liiketoimintojen, palveluiden ja menetelmien kehittämisestä sekä nykyi

sen liiketoiminnan jatkuvasta parantamisesta.

Liiketoiminnan kehittämisessä keskityttiin edelleen tehokkuutta

parantaviin asioihin, kuten hankintatoimen osaamiseen, sisäisten

verkkokoulutusten kehittämiseen ja Consti Way -toimintamallien

toteutukseen sekä ympäristömyönteisiin tuotteisiin ja palveluihin.

Toiminnan vastuullisuudessa ja kestävyydessä kehitettiin erityisesti

jätteiden lajittelua sekä kestävyyden seurantaa ja raportointia.

Ympäristömyönteisinä palveluina jatkettiin Consti Optimi -talo

tekniikkajärjestelmän kehittämistä. Simulointia hyödyntävä Consti

Optimi käyttää rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen hukka-

lämpöjä, aurinkolämpöä ja -sähköä sekä geoenergiaa, ja menetelmän

avulla voidaan saavuttaa jopa 50 prosentin kokonaisenergiansäästö.

Lisäksi sen avulla vähennetään merkittävästi rakennuksen lämmityk-

sen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon hiilijalanjälkeä. Ensimmäinen asia-

kaskohde on mallinnettu, simuloitu ja viety asiakkaan korjaussuun-

nitelmiin. Taloyhtiöille suunnattua Eco Consti -palvelua kehitettiin

entistä kattavammaksi kokonaisuudeksi. Eco Consti -palvelulla pyri-

tään vastaamaan erityisesti taloyhtiöiden energiatehokkuuteen liitty-

viin tarpeisiin.

Talotekniikassa on pilotoitu esivalmistusta, jossa kanavat ja putket

toimitetaan työmaalle valmiiksi oikean mittaisina ja osakomponentit

kiinnitettyinä. Tällä haetaan parannusta sekä talotekniikka-asennusten

työergonomiaan, laatuun että logistiikkaan ja kokonaisuutena myös

tuotannon tehokkuuteen.

Consti osallistuu alan kehittämiseen myös yhteisten hankkeiden

kautta. Yhteisissä hankkeissa korostuivat edelleen yhteistoimintamallit

ja lean-menetelmät. Yhteistoimintaurakoilla ja allianssimalleilla pyri-

tään parantamaan rakentamisen toimintakulttuuria ja hallitsemaan

vaativiin korjaushankkeisiin sisältyviä riskejä. Yhteistoimintamalli oli

vuonna 2024 käytössä laajoissa sairaalahankkeissa kuten Jorvin uuden

osastosairaalan toteutusvaiheessa ja LYS Laakson Yhteissairaalan talo-

tekniikan toteutusvaiheessa.

Consti on myös mukana LEAN Construction Finland ry:n vetä-

mässä kolmivuotisessa RAIN3-hankkeessa, jossa on jatkettu vihreään

siirtymään ja virtautukseen liittyvien asioiden edistämistä sekä lean-

periaatteiden hyödyntämistä tavoitteena rakennusalan tuottavuuden

parantaminen.

Tiedot keskeisistä aineettomista

voimavaroista

Constin ensisijainen keskeinen resurssi on työntekijöiden tietotaito,

joka on keskeinen resurssi mm. projektitoimitusten kokonaisvaltaisen

onnistumisen kannalta. On olennaista, että yritys pystyy sekä houkut-

telemaan päteviä työntekijöitä että pitämään työntekijät, jotka ovat

kerryttäneet osaamista Constista ja sen tarjoamista rakentamisen ja

talotekniikan palveluista.

Henkilöstö

Consti-konsernin henkilöstömäärä vuoden 2024 lopussa oli 1 012

(1 008). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2024 oli 1 044

(1 011 vuonna 2023 ja 971 vuonna 2022). Kauden päättyessä henkilös-

töstä 340 (353) työskenteli Taloyhtiöt-toimialalla, 208 (222) Yritykset-

toimialalla, 61 (63) Julkiset-toimialalla ja 391 (357) Talotekniikka-

toimialalla. Emoyhtiön palveluksessa oli 12 (13) henkilöä. Vuoden

2024 henkilöstökulut olivat yhteensä 69,3 (66,5) miljoonaa euroa.

Vuoden lopun henkilöstöstä 2 (3) prosenttia työskenteli määrä-

aikaisella työsopimuksella. Toimihenkilöitä oli vuoden lopussa 440

(440) ja työntekijöitä 572 (568).

Constin henkilöstöstä oli vuoden 2024 lopussa 87 (85) prosenttia

miehiä. Henkilöstöstä 13 (15) prosenttia oli naisia, mikä on hieman

enemmän kuin alalla keskimäärin.

Vuonna 2024 jatkoimme turvallisuuskulttuurin vahvistamista.

Turvallisuusjohtamisen osaamista kehitettiin ja työturvallisuushavain-

tojen määrän kasvu kertoo turvallisuuskulttuurin edistymisestä koko

Henkilöstö (tilikauden lopussa)

2022 2023

345

209

362

975

Taloyhtiöt

Yritykset

Julkiset

Talotekniikka

Konsernin emoyhtiö

Nainen Mies

13 % 87 %

2023:

15 %

2023:

85 %

Toimihenkilöt Työntekijät

43 % 57 %

2023:

44 %

2023:

56 %

Määräaikainen Vakituinen

2 % 98 %

2023:

3 %

2023:

97 %

Henkilöstöjakauma (tilikauden lopussa)

2024

357

222

353

1 008

391

208

340

1012

organisaatiossa. Turvallisuustaso parani edelleen, tapaturmataajuuden

laskiessa ja ollen 7 vuonna 2024 (10 vuonna 2023).

Henkilöstön kehittämisen saralla selkeytimme kehittämisen proses-

seja sekä loimme uusia käytänteitä esihenkilötoiminnan tueksi.

Johtoryhmä

Consti Oyj:n johtoryhmä muodostui katsauskauden päättyessä toimi-

tusjohtaja Esa Korkeelan lisäksi seuraavista henkilöistä: Anders Löfman,

talousjohtaja; Risto Kivi, toimialajohtaja Taloyhtiöt; Pirkka Lähteinen,

toimialajohtaja Yritykset; Jukka Kylliö, toimialajohtaja Julkiset; Jaakko

Taivalkoski, toimialajohtaja Talotekniikka; Heikki Untamala, johtaja

lakiasiat & compliance ja Aija Harju, henkilöstöjohtaja.

Yhtiökokous 2024 ja hallituksen valtuudet

Consti Oyj:n 3.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilin-

päätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuva-

pauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Yhtiökokous päätti, että tilikau-

delta 2023 osinkoa jaetaan 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin

kahdessa erässä. Osingon ensimmäisen erän, 0,40 euroa osakkeelta,

täsmäytyspäivä oli 5.4.2024 ja maksupäivä 12.4.2024. Hallitus päätti

24.10.2024 kokouksessaan toisen erän, 0,30 euroa osakkeelta, osin-

gonmaksun täsmäytyspäivän 28.10.2024 ja osingon maksupäivän

4.11.2024.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten määräksi kuusi. Hallituksen

jäseniksi valittiin uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi Erkki Norvio,

Petri Rignell, Anne Westersund, Johan Westermarck, Juhani

Pitkäkoski. Uudeksi jäseneksi valittiin Katja Pussinen.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja

päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Turo Koila. Yhtiökokous

päätti, että KPMG Oy Ab toimii osakeyhtiölain muuttamisesta anne-

tun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kes-

tävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024 ja päävastuullisena

kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportoin-

titarkastaja (KRT) Turo Koila.

Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa vuosipalkkiot seuraavasti:

hallituksen puheenjohtajalle 54 000 euroa ja hallituksen jäsenille

42 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 500 euron koko-

uskohtainen palkkio hallituksen kokouksista. Tilintarkastajan palkkio

päätettiin maksaa kohtuullisen laskun mukaan.

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 686 000 oman osak-

keen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla

omalla pääomalla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin yhdeksää (9)

prosenttia yhtiön kaikista osakkeista yhtiökokouksen kokouskutsun

päivämääränä. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä jul-

kisessa kaupankäynnissä osakkeille muodostuvaan hintaan tai muuten

markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hankinnassa voidaan käyttää

muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten

kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu

hankkiminen). Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä,

mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden

päättää, miten omia osakkeita hankitaan sekä kaikista muista omien

osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Hallitus valtuutettiin päättämään osakeannista sekä osakeyhtiö-

lain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua

vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien

erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä

enintään 780 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa uusia osakkeita

ja/tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus

oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkei-

siin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan

lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poik-

keamiseen. Valtuutusta käytetään esimerkiksi yhtiön osakepohjaisten

kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättä-

miin tarkoituksiin.

Valtuutukset korvaavat aikaisemmat hallitukselle annetut valtuutuk-

set, ja ne ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätty-

miseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Hallinto ja tilintarkastajat

Consti Oyj:n hallituksen muodostivat 31.12.2024 Petri Rignell

(puheenjohtaja), Erkki Norvio, Anne Westersund, Johan Westermarck,

Juhani Pitkäkoski ja Katja Pussinen. Consti Oyj:n 3.4.2024 pidetyssä

varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus piti järjestäytymisko-

kouksen, jossa se valitsi keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi

Petri Rignellin. Hallitus nimitti Petri Rignellin, Erkki Norvion ja Juhani

Pitkäkosken jäseniksi hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan.

Hallitus ei ole perustanut muita valiokuntia.

Consti Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2024 on toiminut Esa

Korkeela.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 hen-

kilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 613 494

Consti Oyj:n osaketta, mikä edusti 7,65 prosenttia yhtiön koko osake-

ja äänimäärästä.

Consti Oyj:n tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmen-

tajana on toiminut KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana

KHT Turo Koila.

Consti Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyt-

töasetuksen ((EU) 596/2014, muutoksineen ”MAR-asetus”) ja sen

nojalla annetun alemman asteisten säädösten sekä arvopaperimarkki-

nalain säännöksiä, Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta sekä viranomaisten

antamaa ohjeistusta. Consti Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2024 sekä toimielinten pal-

kitsemisraportti vuodelta 2024 löytyvät Consti Oyj:n verkkosivuilta

www.consti.fi > Sijoittajat > Hallinto.

Tiedot omistuksen jakautumisesta ja merkittävistä omistusosuuk-

sista sekä tunnuslukujen laskentakaavat löytyvät vuosikertomuksen

Tunnusluvut ja tietoa osakkeenomistajille -osiosta.

Osakkeet ja osakepääoma

Consti Oyj:n osakepääoma 31.12.2024 oli 80 000 euroa ja osakkei-

den lukumäärä 8 016 567. Consti Oyj:n hallussa oli näistä 103 300

osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeut

taa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä vastaavaan osinkoon.

Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty

arvo-osuusjärjestelmään.

Kannustinjärjestelmät

Consti Oyj:n hallitus päätti 28.2.2024 jatkaa vuonna 2016 käynnistet-

tyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojärjestelmää.

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdol-

lisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkki

ojärjestelmässä vuodelta 2024 ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä

osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palk-

kion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Mahdollinen

palkkio ansaintajaksolta 2024 maksetaan osallistujille kahden vuoden

sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2027 osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana. Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksolla 2024 kuu-

luu enintään noin 80 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johto-

ryhmän jäsenet. Ansaintajaksolta 2024 maksettavat palkkiot vastaavat

vallitsevalla osakekurssitasolla arviolta yhteensä enintään noin 300 000

Consti Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos

kaikki kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt päättävät osallistua jär-

jestelmään ja muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön avainhenkilöi-

den optio-ohjelman 2020 ja 22.6.2022 optio-ohjelman 2022. Optio-

ohjelmia 2020 ja 2022 sekä osakepalkkiojärjestelmää koskevat tarkem-

mat tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

20 21

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Consti Oyj tiedotti 13.3.2024, 1.7.2024 ja 29.7.2024, että Consti

Oyj:n (”yhtiö”) optio-oikeuksilla 2020 on ajanjaksoilla 21.11.2023–

20.2.2024 ja 21.2.2024–7.6.2024 ja 8.6.2024–30.6.2024 merkitty

yhteensä 119 300 yhtiön uutta osaketta. Osakkeiden merkintähinta,

yhteensä 605 268,80 euroa, on kirjattu kokonaisuudessaan yhtiön sijoi-

tetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksien perusteella

merkityt osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 13.3.2024, 1.7.2024

ja 29.7.2024. Kaupparekisteriin merkintöjen jälkeen yhtiön osakkei-

den kokonaismäärä on 8 016 567 osaketta. Osakkeiden merkintäaika

optio-oikeuksilla 2020 on päättynyt 30.6.2024.

Kaupankäynti Nasdaq Helsingissä

Consti Oyj on ollut listattuna Helsingin Pörssin päälistalla 15.12.2015

alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CONSTI. Pohjoismaisella

listalla Consti Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan pieneksi yhtiöksi

toimialanaan teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaudella 1.1.–31.12.2024

Consti Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 9,04 (9,58) euroa

ja ylin 12,05 (13,35) euroa. Osakkeen kaupankäynnillä painotettu

keskikurssi oli 10,35 (10,96) euroa. Osakkeen päätöskurssi katsauskau-

den viimeisenä kaupankäyntipäivänä 30.12.2024 oli 10,25 (11,80) euroa

ja yhtiön markkina-arvo 82,2 (93,2) miljoonaa euroa.

Lähipiiritapahtumat

Vuoden 2024 aikana ei ollut olennaisia liiketapahtumia lähipiirin

kanssa. Tarkempaa tietoa lähipiiritapahtumista on esitetty konserni-

tilinpäätöksen liitetiedossa 27.

Lähitulevaisuuden riskit ja

epävarmuustekijät

Riskit jaetaan Constissa strategisiin, toiminnallisiin, taloudellisiin ja

vahinkoriskeihin.

Constin hallituksen tehtävä on vahvistaa yhtiön riskienhal-

linnan periaatteet sekä arvioida riskien hallinnan riittävyyttä ja

asianmukaisuutta.

Strategiset riskit

Strategian määrittämiseen ja toteuttamiseen liittyy riskejä. Constin

strategian tavoitteena on asiakaslähtöisen organisaatiorakenteen täy-

den potentiaalin hyödyntäminen. Consti tavoittelee hallittua ja kan

nattavaa kasvua houkuttelevissa korjausrakentamisen ja taloteknii-

kan segmenteissä. Vastatakseen kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden

tarpeisiin Consti tarjoaa valikoidusti myös uudisrakentamisen pal-

veluita. Strategiaan kuuluvat sekä orgaaninen kasvu että yritysostot.

Yritysostojen tuomiin riskeihin varaudutaan yrityskaupan huolellisella

valmistelulla ja integroinnin seurannalla.

Korjausrakentaminen, johon Consti on keskittynyt, on vähemmän

suhdanneherkkää kuin muu rakentaminen. Markkinariskejä pyritään

hallitsemaan seuraamalla markkinoita aktiivisesti ja sopeuttamalla toi-

mintaa tarpeen mukaan.

Consti pyrkii varmistamaan, että sen palvelut ovat laadultaan ensi-

luokkaisia ja täyttävät yhtiötä ja sen liiketoimintaa koskevan sääntelyn

asettamat vaatimukset. Consti pyrkii kaikessa toiminnassaan harmaan

talouden torjuntaan. Consti käyttää paljon omia työntekijöitä, jol-

loin voidaan helpommin varmistua lakien ja asetusten noudattami-

sesta. Tilaajavastuulakia noudattamalla varmistutaan alihankkijoiden

lainmukaisesta toiminnasta. Constin toimia kestävyysriskien, kuten

ympäristöriskien, työturvallisuusriskien ja harmaan talouden osalta on

käsitelty tarkemmin toimintakertomuksen kestävyysraportti-osiossa.

Consti Korjausrakentaminen Oy:llä ja Consti Talotekniikka Oy:llä

on Rakentamisen Laatu ry:n eli RALAn myöntämän laatusertifikaa-

tin ja RALA-pätevyyden lisäksi RALAn ympäristösertifikaatti sekä

turvallisuussertifikaatti.

Toiminnalliset riskit

Toiminnalliset riskit liittyvät asiakkaisiin ja projektitoimintaan, hen-

kilöstöön, alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin sekä lainsäädäntöön

ja oikeusvaateisiin.

Constin menestys riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin yhtiö pys-

tyy hankkimaan, motivoimaan ja pitämään palveluksessaan ammat-

titaitoista henkilöstöä sekä ylläpitämään henkilöstönsä ammattitai-

toa. Henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttamia riskejä pyritään mini-

moimaan muun muassa henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja

tukemalla omaehtoista kouluttautumista. Työkyvyn ylläpitämiseksi

Consti tarjoaa henkilöstölleen lakisääteistä perustasoa huomattavasti

kattavamman työterveyshuollon. Konsernissa on käytössä kannus-

tinjärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat kaikki vakituiset toimihenkilöt.

Henkilöstöriskejä ovat myös mahdolliset inhimilliset erehdykset ja

väärinkäytökset. Näihin riskeihin varaudutaan huolellisella rekrytoin-

nilla, perehdytyksellä ja työnohjauksella sekä esihenkilöiden käyttöön

laadituilla eettisillä ohjeilla.

Urakoitsijan vastuuta koskevan lainsäädännön mukaisesti Consti

varmistaa, että alihankkijat vastaavat lakisääteisistä velvoitteistaan.

Consti käyttää alihankkijoita erityisesti erikoisosaamista vaativiin

työvaiheisiin usein projektiluontoisesti sekä tasaamaan kausivaihteluita.

Alihankkijoiden aiheuttamaa riskiä hallitaan huolellisilla sopimuk-

silla ja pitkillä yhteistyösuhteilla. Tavarantoimittajiin liittyviin riskeihin

varaudutaan huolellisesti laadituilla sopimuksilla, ja toimittajien talou-

dellista asemaa tarkastellaan säännöllisesti.

Constilla on laaja asiakaskunta, joka koostuu taloyhtiöistä, kunnista

ja muista julkisen sektorin toimijoista, kiinteistösijoittajista sekä yrityk-

sistä ja teollisuudesta. Laaja asiakaskunta pienentää sekä projektikoh-

taisia että markkinaympäristöön liittyviä riskejä.

Merkittävä osa Consti-konsernin liiketoiminnasta koostuu projek-

teista ja palveluista, jotka kilpailutetaan. Yhtiöllä ja sen eri liiketoimin-

ta-alueilla on menettelytavat siihen, millaisiin tarjousprosesseihin yhtiö

osallistuu ja mikä on näitä koskeva päätöksentekomenettely. Constilla

on yhteisesti sovitut menettelytavat sisäiseen tarjouslaskentaan ja pää-

töksentekovaltuuksiin sekä projektien hallintaan ja seurantaan.

Constin toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat muutokset rakenta-

mista, ympäristönsuojelua, työlainsäädäntöä tai työturvallisuutta sekä

verotusta ja taloudellista raportointia koskevassa sääntelyssä. Yhtiö

seuraa ja arvioi lainsäädännön ja viranomaismääräysten muutoksia.

Oikeudenkäyntiriskeihin varaudutaan huolellisella sopimusvalmis-

telulla, projektisuunnittelulla ja -seurannalla sekä mahdollisimman

laadukkaalla työllä ja vastuuvakuutuksilla. Konserniyhtiöillä on käyn-

nissä tai vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät normaaliin liiketoi-

mintaan. Oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennustaa, mutta

varaus perustuen parhaaseen mahdolliseen arvioon on kirjattu niissä

tapauksissa, joissa sen on katsottu olevan tarpeen.

Vahinkoriskit

Työturvallisuusasiat ovat Constissa keskeinen osa perehdytyskäytän-

töjä. Työmaiden turvallisuusjohtaminen perustuu kohdekohtaiseen

riskianalyysiin. Toimenpiteitä kuvataan sekä erillisessä turvallisuus-

suunnitelmassa että osana tuotannon ja työvaiheiden suunnitelmia.

Kriittisistä työvaiheista tehdään tarvittaessa erilliset turvallisuussuun-

nitelmat. Yleiskatsaus turvallisuuteen tehdään työmaiden viikoittai-

sissa TR-mittauksissa, joissa havaitut puutteet korjataan välittömästi.

Merkittävimmät ympäristöriskit aiheutuvat ympäristölle haitallisten

aineiden mahdollisista päästöistä esimerkiksi purkujätteiden käsitte-

lyssä tai loppusijoituksessa tapahtuneista laiminlyönneistä. Toiminnan

aikana lähiympäristöön saattaa kantautua melua, tärinää ja rakennuspö-

lyä. Consti laatii työmaille ympäristösuunnitelmat, joissa tunnistetaan ja

pyritään estämään kohteen ympäristöriskit tai varaudutaan torjumaan

haitalliset vaikutukset.

Consti noudattaa rakentamista, rakentamisessa käytettävien materi-

aalien käyttöä, varastointia, kierrätystä ja hävittämistä sekä muita ympä-

ristöä koskevia lakeja, sääntelyä, lupaehtoja sekä viranomaismääräyksiä.

Jätteiden loppusijoitus dokumentoidaan keräämällä kuormakirjat ja

dokumentit koko toimitusketjusta.

Tietotekniikan ja -liikenteen riskejä arvioidaan ja hallitaan konser-

nin ICT-toimen ja liiketoiminta-alueiden yhteistyöllä sekä yhteistyö-

kumppanien kanssa. Konsernilla on ohjeet ja menettelytavat tietotek-

niikkaan ja tietoturvakysymyksiin liittyvien riskien vähentämiseksi ja

hallitsemiseksi.

Taloudelliset riskit

Consti-konserni altistuu liiketoiminnassaan taloudellisille riskeille.

Taloudellisia riskejä ovat korko-, luotto- ja likviditeettiriskit sekä pit-

käaikaisten urakka- ja palvelusopimusten tuloutukseen liittyvät riskit.

Altistuminen markkinakorkojen vaihteluun johtuu pitkälti konsernin

pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainavastuista. Consti seuraa korol-

listen velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vai-

kutusta konsernin tulokseen.

Constin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai

joiden kanssa sillä on pitkäaikaisia sopimuksia sekä rahavarojen ja joh-

dannaissopimusten vastapuoliin. Rahatalletuksiin liittyvää luottoriskiä

hallinnoi konsernin talous- ja rahoitusosasto.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittä-

vien luottolimiittireservien ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla.

Konsernin pääoman hallinta pyrkii varmistamaan muun muassa,

että se täyttää korollisiin velkoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka

puolestaan määrittävät pääomarakenteelle asetettuja vaatimuksia.

Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyt-

tökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti

oli -0,13. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatku-

vasti suhteessa nettovelan ja käyttökatteen toteumaan ja ennusteeseen.

Pitkäaikaisten urakka- ja palvelusopimusten tuloutukseen liittyy

riski, että tilikausittain esitetty osatuloutettu liikevaihto ja tulos eivät

vastaa lopullisen kokonaistuloksen tasaista jakautumista sopimuksen

ajalle. Sopimuksen kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita sekä

sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannus-

ten että laskutettavan työn kehittymisestä. Mikäli arviot sopimuksen

lopputulemasta muuttuvat, vaikutus raportoidaan sillä kaudella, jolloin

muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa.

Liikearvot perustuvat johdon arvioihin. Konserni arvioi arvonalen-

tumista vuosittain tai tarvittaessa useammin.

Osingot, osinkopolitiikka ja hallituksen

voitonjakoehdotus

Varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2024, että tilikaudelta 2023 jaetaan

osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Osinkoa ei maksettu yhtiön hallussa

oleville omille osakkeille. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon

ensimmäisen erän, 0,40 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 5.4.2024

ja maksupäivä 12.4.2024. Hallitus päätti 24.10.2024 kokouksessaan

toisen erän, 0,30 euroa osakkeelta, osingonmaksun täsmäytyspäivän

28.10.2024 ja osingonmaksupäivän 4.11.2024.

Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Consti Oyj:n tavoitteena

on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta, ottaen

kuitenkin huomioon yhtiön taloudellisen aseman, kassavirran sekä

kasvumahdollisuudet.

Consti Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 65 257 023,66

euroa, sisältäen jakamattomia voittovaroja 35 702 201,55 euroa.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan

0,70 euroa osakkeelta. Hallitus esittää, että osinko maksetaan kahdessa

erässä, joista ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan huh-

tikuussa 2025 ja toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan marras-

kuussa 2025. Hallitus aikoo kutsua varsinaisen yhtiökokouksen koolle

torstaina 3.4.2025.

Näkymät vuodelle 2025

Ennusteiden mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan

palaavan maltilliseen kasvuun.

Euroconstructin kasvuennuste on 0,3 ja RT:n 1,0 prosenttia.

Euroconstructin ennusteen mukaan asuintalokorjausten arvo kas

vaa hieman ja vastaavasti muun korjausrakentamisen arvo hieman

pienenee.

Euroconstructin ennuste talonrakentamisen kasvulle vuonna 2025

on 5,3 prosenttia. Uusien asuntojen rakentamisen ennustetaan kasvavan

heikon vertailuvuoden jälkeen noin 26 prosenttia. Muun kuin asunto-

rakentamisen ennustetaan kasvavan noin 2 prosenttia.

Uudisrakentamisen heikkona jatkunut kysyntä on pitänyt yllä

kireää kilpailua myös korjaushankkeista sekä taloteknisistä urakoista.

Rakentamisen kysyntänäkymiä heikentävät korkotaso, korkealle jää-

neet rakennuskustannukset ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen,

eikä Consti oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen

kysyntänäkymissä vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Markkinatilanteesta huolimatta Consti pyrkii jatkamaan vakaata

tuloksentekoa hyvän tilauskannan tukemana sekä keskittymään päi-

vitetyn strategian toteutukseen.

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 mil-

joonaa euroa.

Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole tiedotettu olennaisia tapahtumia.

Helsingissä 6. helmikuuta 2025

Consti Oyj:n hallitus

22 23

KESTÄVYYSRAPORTTI

Kuva: Pasi Salminen

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Hobo

Helsingin Kluuvikadulla sijainnut Glo-hotelli muutettiin industrialismia

henkiväksi Hobo-hotelliksi, ja tavoitteena oli hyödyntää olemassa olevia

materiaaleja mahdollisimman pitkälle.

Kuva: Pasi Salminen

24 25

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

1 YLEISET TIEDOT

1.1 Laadintaperiaatteet

1.1.1 Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

(BP-1, BP-2, IRO-2)

Perustiedot

Consti Oyj (Consti) on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen

ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa katta-

vasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisraken-

tamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle

sektorille. Constilla on toimipisteet Helsingissä, Tampereella, Turussa,

Lahdessa, Hämeenlinnassa, Oulussa ja Jyväskylässä.

Konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Toiminta on jaettu neljään toi-

mialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Liiketoimintaa

harjoitetaan emoyhtiön kokonaan omistamissa tytäryhtiöissä.

Kestävyysraportointi kattaa koko konsernin eli kaikki tytäryhtiöt, ja

konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Vuosittain jul-

kaistavan kestävyysraportin raportointikausi on sama kuin taloudelli-

sessa raportoinnissa eli kalenterivuosi.

Laatimisperusta

Tämä kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektii-

vin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja Suomen

kirjanpitolain mukaisesti käyttäen direktiivin edellyttämiä euroop

palaisia kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability

Reporting Standards, ESRS). EU:n kestävyysraportointidirektiivi

koskee EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia suuria yrityksiä tili-

kaudelta 2024 alkaen.

Consti on julkaissut yhteiskuntavastuuraportin toiminnastaan

vuodesta 2014 alkaen. Raportoinnissa on käytetty Global Reporting

Initiativen (GRI) standardeja ja ohjeistusta referenssitasolla tilikaudesta

2020 alkaen. Lisäksi Consti on raportoinut muut kuin taloudelliset

tiedot EU-säännösten (Non-Financial Reporting Directive, NFRD)

mukaisesti osana hallituksen toimintakertomusta.

Constille olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin vaikutusolennaisuu-

den (Impact Materiality) osalta Ilmastonmuutos, Kiertotalous, Oma

työvoima, Arvoketjun työntekijät sekä Liiketoiminnan harjoittaminen.

Taloudellisen olennaisuuden (Financial Materiality) osalta olennai-

siksi kestävyysaiheiksi tunnistettiin Ilmastonmuutos, Oma työvoima,

Arvoketjun työntekijät sekä Liiketoiminnan harjoittaminen.

Olennaisuusanalyysi kuvataan tämän luvun kohdassa 1.4.1.

Tässä kestävyysraportissa tarkastellaan Constin arvoketjua tavaran

ja palveluiden toimittajista ja muista yhteistyökumppaneista asiakkai-

siin ja loppukäyttäjiin. Consti on tunnistanut olennaiseksi kestävyys-

teemaksi arvoketjun työntekijöistä erityisesti Constin käyttämien

rakentamispalveluiden tuottajat. Constissa on tunnistettu, että myös

teolliset valmistajat ja tavarantoimittajat ovat osa Constin arvoketjua,

mutta tässä vaiheessa Constissa ei ole kaikilta osin käytettävissä tehok-

kaita keinoja koko arvoketjun alkupään tarkasteluun. Consti pyrkii

käyttämään hankinnoissaan alalla vakiintuneita ja laajasti toimineita

yrityksiä, jotka omassa toiminnassaan ilmoittavat toimivansa kestävän

liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti. Constin hankintaketjun mer-

kittävimpiä toimittajia palveluiden osalta ovat talotekniikka-, purku- ja

täydentäviä rakenteita tekevät urakoitsijat sekä rakennuskonevuokraa-

jat. Materiaalihankintojen osalta suurimmat toimijat ovat kotimaiset

suuret tukku- ja keskusliikkeet sekä kotimaassa toimivat merkittävät

rakennusmateriaali- ja -tuotevalmistajat.

Kestävyysraportti ei kata rakennusmateriaalien tuotantoa arvo-

ketjun alkupäässä.

Kestävyysraportissa esitetyt scope 3 -laskennan tulokset sisältävät

arvoketjun alkupään kasvihuonekaasupäästöt. Arvoketjun loppupään

päästökategorioista Constin scope 3 -laskentaan on sisällytetty myy-

tyjen tuotteiden ja palveluiden loppukäyttö sekä myytyjen tuotteiden

käytöstä poistaminen. Arvoketju on esitetty kuvassa alla.

Consti ei ole käyttänyt raportoinnissaan mahdollisuutta jättää pois

tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai inno-

voinnin tuloksiin. Consti ei ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19

a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta

jättää pois tietoja, jotka koskevat käynnissä olevaa kehitystä tai neuvo-

teltavana olevia asioita. Consti on käyttänyt mahdollisuutta raportin

sisäisiin viittauksiin.

Kestävyysraportin ja niihin liittyvät väitteet on varmentanut (rajoi-

tettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab var-

mennuslausuntonsa mukaisesti.

ESRS-standardin mukaiset raportoitavat tietopisteet ja niiden

sijainti kestävyysraportissa esitetään tämän raportin lopussa julkais-

tavissa indekseissä 5.1 Liite 1: Sisältöindeksi ja 5.2 Liite 2: Muusta EU:n

lainsäädännöstä johtuvat datapisteet. Indekseissä esitetään mahdolliset

poikkeamat ja niitä koskevat selvennykset.

Tässä raportissa esitetyt rahamäärät ovat euromääräisiä.

1.1.2 Kestävyysraportoinnin riskien hallinta ja

sisäinen valvonta (GOV-5)

Constin kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernin riskien-

hallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja.

Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon

oikeellisuus ja kattavuus sekä raportoinnin oikea-aikaisuus. Tiedon

oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi Consti on mää-

ritellyt kestävyysraportoinnin toimintamallin, jossa määritellään kestä-

vyysasioiden seurannan ja raportoinnin roolit ja vastuut. Oikeellisuus-

ja kattavuusriskit liittyvät keskeisesti arvoketjun tietojen saatavuuteen

ja estimoinnin tarkkuuteen.

Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa Constin lakiasioista ja

compliancesta vastaava johtaja konsernin taloushallinnon ja vastuulli-

suuspäällikön tuella.

Constin toimintamallin mukaisesti toimialojen sekä tukifunktioi-

den johto vastaa vastuualueiltaan raportoitavan tiedon oikeellisuudesta

ja läpinäkyvyydestä. Raportoitava tieto muodostuu konsernin yhteisiin

tietojärjestelmiin kerätystä tiedosta, toimittajilta tai heidän raportointi-

järjestelmistään tai julkisista lähteistä saatavista tiedoista.

Raportoitavan sisällön oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmis-

tamiseksi käytetään Constin sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä

liiketoimintaprosesseja ja joiden järjestelmällinen seuranta on osa liike-

toimintayksiköiden ja konsernin johtoryhmän raportointia.

Constin arvoketju

TEOLLISET VALMISTAJAT

Rakennusmateriaalien

valmistajat

• Toimitusketjun hallinta

ja läpinäkyvyys

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Materiaalien käyttö

OMA TOIMINTA

Työmaat ja henkilöt

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Työturvallisuus ja

työhyvinvointi

• Monimuotoisuus,

yhdenvertaisuus ja

tasa-arvo

• Vedenkulutus

• Energiankulutus

• Purku- ja muu jäte

• Ihmis- ja työoikeudet

ASIAKKAAT

Taloyhtiöt, rakennuttajat,

kiinteistösijoittajat

• Ilmastonmuutoksen

hillintä

• Vastuulliset

liiketoimintatavat

• Energiatehokkuus

KULUTTAJAT

Käyttäjät ja asukkaat

• Avoin tiedottaminen

• Terveys ja turvallisuus

TOIMITTAJAT

JA KUMPPANIT

Aliurakoitsijat

• Harmaa talous

• Ihmis- ja työoikeudet

1.2 Kestävyyden hallinto ja strategia

1.2.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat (GOV-1, GOV-2,

SBM-1)

Kestävyyden hallinto

Kestävyys on Constissa osa liiketoiminnan johtamista, josta vastaa kon-

sernin toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Yhtiölle olennaiset

kestävyysteemat ja -tavoitteet strategiakaudelle esittää johtoryhmä ja

hyväksyy hallitus. Kestävyystavoitteet perustuvat Constin strategiaan ja

kestävyysasioiden olennaisuusanalyysiin. Strategiakausittaisten tavoit-

teiden lisäksi asetetaan tilikausittaisia tavoitteita.

Konsernin johtoryhmä määrittelee vastuullisuuteen liittyvät lin-

jaukset ja toimenpiteet. Päätösten toimeenpanosta vastaa konsernin

johtoryhmä. Hallitus valvoo kestävyysriskejä osana yrityksen riskien-

hallintaa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaa

koko hallitus. Hallituksen jäsenten nimet ja kokemus kuvataan tämän

osion kohdassa ”Hallitus”.

Vastuullisuuden kehittämistä koordinoi toimitusjohtajasta ja tuki-

toimintojen edustajista muodostettu yritysvastuun ohjausryhmä. Sen

keskeisiä tehtäviä on koordinoida vastuullisuustyön kehittämistä,

suunnitella toimenpiteet vastuullisuusteemojen viemiseksi käytän

töön ja seurata yritysvastuun yleistä kehitystä ja yrityksille asetettuja

vaatimuksia. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja sen toimikausi

on strategiakausi. Lisäksi ympäristöteemalle on nimetty henkilö, joka

koordinoi käytännön vastuullisuustyötä toimialojen edustajista koos-

tuvissa työryhmissä. Konsernitason vastuu ryhmien toiminnasta, koor-

dinoinnista sekä raportoinnista johtoryhmälle kuuluu yritysvastuun

ohjausryhmän puheenjohtajalle. Puheenjohtajana toimii konsernin

lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hal-

lintakeinoista kerrotaan aihekohtaisesti ympäristöä, sosiaalista vastuuta

ja hallinnointia koskevissa luvuissa.

Kestävyyden hallinto Constissa

Hallitus

Toimitusjohtaja

JohtoryhmäVastuullisuustyön

ohjausryhmä

Tukifunktiot

Talotekniikka-

toimialan

johto

yksikötyksiköt yksiköt yksiköt

projektitprojektit projektit projektit

Julkiset-

toimialan

johto

Yritykset-

toimialan

johto

Taloyhtiöt-

toimialan

johto

26 27

Hallitus

Consti Oyj:n hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho,

ja se vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat keskeiset

periaatteet ja niitä tarkentavat suunnitelmat ja ohjeet. Keskeisimpiä

suunnitelmia ja ohjeita vastuullisuuden ja kestävyyden ohjaamiseksi

ovat eettiset ohjeet henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille, sisäpiirioh-

jeet, tiedonantopolitiikka, ympäristöperiaatteet, työturvallisuusperi-

aatteet, ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta sekä tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuussuunnitelma.

Hallitus vahvistaa yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa

sekä valvoo tavoitteiden toteutumista osana strategian toimeenpanon

seurantaa. Hallituksen tietoon tuodaan mahdolliset kestävyyspoik-

keamat ja väärinkäytökset kuten vakavat työtapaturmat, korruptio- ja

lahjontaepäilyt ja muut merkittävät yhtiön politiikkojen tai ohjeiden

vastaiset tapahtumat. Hallitus käsittelee muita kestävyyteen liittyviä

asioita ja kuulee yhtiön sisäisiä vastuullisuusasiantuntijoita tarvittaessa.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy osana toimintakertomusta julkaistavan

kestävyysraportin.

Constin hallitus kokoontui tilikauden 2024 aikana 12 kertaa ja käsitteli

kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:

• Hallitus hyväksyi konsernistrategian vuosille 2024–2027 sisältäen

strategiaan liittyvät vastuullisuusteemat

• Hallitus käsitteli ja hyväksyi strategiakauden 2024–2027

konsernin vastuullisuushankkeet

• Hallitus käsitteli työturvallisuusprosessien kehittämistä koskevan

koulutuksen sisällön

• Hallitus käsitteli ja hyväksyi ihmisoikeuksien hallintaprosessin

sisällön

• Hallitus käsitteli vaatimustenmukaisuuden (compliance) sisällön

kuvauksen sekä kestävyysraportin alustavan laatimisaikataulun

• Hallitus käsitteli sisäpiiriohjeiden, tiedotuspolitiikan sekä

liiketoimintaa koskevien ohjeiden ja riskienhallintaprosessin

vahvistamisen, kestävyysraportin keskeisen sisällön sekä

laatimisaikataulun

• Hallitus käsitteli ja vahvisti liiketoimintaa ohjaavat periaatteet ja

ohjeet

• Hallitus käsitteli ja vahvisti ihmisoikeusperiaatteet

• Hallitus käsitteli henkilöstöfunktion strategiset hankkeet mukaan

lukien henkilöstön osaamiseen ja johtamisen kehittämiseen

liittyvät aiheet sekä turvallisuuden kehitysprojektit

• Hallitus käsitteli työturvallisuus- ja henkilöstöasiat kuukausittain

Hallituksen jäsenet

Consti Oyj:n hallituksessa oli vuoden 2024 lopussa kuusi jäsentä.

Heistä kaksi eli 33,3 prosenttia oli naisia ja 66,6 prosenttia miehiä.

Kaikki jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä

osakkeenomistajista.

PETRI RIGNELL

Puheenjohtaja

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Diplomi-insinööri, s. 1962

Hallituksessa 2008 lähtien

Suomen kansalainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Kreate Oy, toimitusjohtaja 2016–2017

IVG Polar Oy, toimitusjohtaja 2010–2013

CapMan kiinteistörahastot, teollinen neuvonantaja 2007–2010

Projektikonsultit Oy, toimitusjohtaja 1994–2007

Polar Yhtiöt, työpäällikkö 1989–1994

Lemminkäinen Oyj, projekti-insinööri 1985–1989

Keskeiset luottamustehtävät

Nordec Oy, hallituksen puheenjohtaja 2021 lähtien

Kreate Oy, hallituksen puheenjohtaja 2017 lähtien

Setera Communications Oy, hallituksen jäsen 2017 lähtien

PriRock Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2024:

25 100 (määräysvaltayhteisön kautta)

ERKKI NORVIO

Jäsen

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri, s. 1945

Hallituksessa 2008 lähtien (puheenjohtaja 2008–2011)

Suomen kansalainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Ramirent Oyj, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja 1984–2005

Partek Oy Ab 1972–1984

Keskeiset luottamustehtävät

CableCrew Oy, hallituksen jäsen 2022 lähtien

Norvier Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2024:

106 463 (määräysvaltayhteisön kautta)

ANNE WESTERSUND

Jäsen

FM-opinnot, kääntäjän tutkinto, s. 1964

Hallituksessa 2019 lähtien

Suomen kansalainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Rokmind Oy, Partner 2018 lähtien

WesAnne Oy Ab, Toimitusjohtaja 2017 lähtien

Cargotec Oyj, Asiakasarvo-ohjelman johtaja 2015–2017,

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja 2013–2015,

Viestintä- ja markkinointijohtaja 2010–2013

Vattenfall AB, Viestintäjohtaja Pohjoismaat 2005–2010

Vattenfall Oy, Asiakaspalvelujohtaja 2002–2005

Silja Line, Markkinointipäällikkö 2000–2002

Keskeiset luottamustehtävät

Hurrikaanit Group Oy, hallituksen jäsen 2022 lähtien

Rokmind Oy, hallituksen puheenjohtaja 2019 lähtien

Oy Hedengren Ab, hallituksen jäsen 2018 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2024:

2 000 (määräysvaltayhteisön kautta)

JOHAN WESTERMARCK

Jäsen

Kauppatieteiden lisensiaatti, diplomi-insinööri, s. 1965

Hallituksessa 2020 lähtien

Suomen kansalainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Bittium Oyj, toimitusjohtaja 2023 lähtien

Citec Group Oy Ab, toimitusjohtaja 2017–2022

Maintpartner Group Oy, toimitusjohtaja, 2012–2017

Maintpartner Oy, toimitusjohtaja, 2010–2012

Maintpartner Ab, toimitusjohtaja, 2009–2010

Eltel Group Oy, kehitysjohtaja, 2007–2008

Eltel Networks GmbH, toimitusjohtaja, 2006–2007

Eltel Group Oy, kehitysjohtaja, 2004–2006

Elcoteq Pic, myynti- ja markkinointijohtaja, 2001–2004

Ahlstrom Machinery Oy, Service-liiketoiminnan aluejohtaja

1997–2001, markkinoinnin kehityspäällikkö 1995–1997,

projekti-insinööri 1992–1995

Constin osakkeita 31.12.2024:

JUHANI PITKÄKOSKI

Jäsen

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

Oikeustieteen kandidaatti, s. 1958

Hallituksessa 2022 lähtien

Suomen kansalainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Caverion Oyj, toimitusjohtaja 2013–2014

YIT Oyj, toimitusjohtaja 2008–2013, eri johtotehtävissä 1994–2008

Oy Huber Ab, tehdaspalveluyksikön johtaja 1991–1994,

lakimies 1988–1991

Keskeiset luottamustehtävät

Saimaa Group Oy, hallituksen jäsen 2023 lähtien

Constin osakkeita 31.12.2024:

2 000

KATJA PUSSINEN

Jäsen

Kauppatieteiden maisteri, tradenomi, s. 1975

Hallituksessa 4/2024 lähtien

Suomen kansalainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Keskeinen työkokemus

Kreate Oy, henkilöstöjohtaja 2019 lähtien

Kreate Oy, henkilöstöpäällikkö 2017–2019

Skanska Oy, henkilöstöpäällikkö 2013–2016

Soraset Yhtiöt Oy, henkilöstö- ja toimistopäällikkö 2006–2012

Constin osakkeita 31.12.2024:

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

28 29

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on muodostanut keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvalio-

kunnan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hal-

lituksen sille vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnan

tehtävänä on muun muassa valmistella ylimmän johdon ja koko hen-

kilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot ja hyväksyä

niiden keskeiset periaatteet.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Constin toimitusjohtaja vastaa kestävyystoimenpiteiden toteuttami-

sesta hallituksen hyväksymien tavoitteiden ja strategian mukaisesti.

Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kestävyyteen liittyvistä olennai-

sista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestävyystavoittei

den edistymisestä tarvittaessa ja antaa hallitukselle kestävyyskatsauksen

sekä erillisen ympäristökatsauksen kerran vuodessa yksin tai yhdessä

yhtiön vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi toimitusjohtaja

esittää hallitukselle työturvallisuuskatsauksen kaikissa hallituksen vuo

sikellon mukaisissa kokouksissa.

Yhtiön johtoryhmä valmistelee hallitukselle esitettävät kestävyy-

teen liittyvät asiat ja valvoo hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden

täytäntöönpanoa sekä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia säännöllisesti kokouksissaan. Johtoryhmä vahvistaa myös

konsernitasoiset hallituksen hyväksymiä toimintaperiaatteita täyden-

tävät ohjeet esimerkiksi tietoturvasta, työtapaturmien tutkimisesta ja

henkilötietojen käsittelystä.

Johtoryhmän jäsenistä lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja

vastaa liiketoiminnan lainmukaisuudesta (compliance) ja kestävyy-

den raportoinnista. Lakiasioista ja compliancesta vastaava johtaja on

Constin vastuullisuuden ohjausryhmän puheenjohtaja, ja hän raportoi

kestävyyteen liittyvistä teemoista ja toimenpiteistä muulle johtoryh-

mälle vuosineljänneksittäin tai teeman ajankohtaisuuden mukaisesti.

Constin vastuullisuusasiantuntijat antavat johtoryhmälle katsauksen

kestävyysasioista kaksi kertaa vuodessa.

Kestävyysriskit ja niihin liittyvä sisäinen valvonta käsitellään joh-

toryhmässä asioiden edellyttäessä käsittelyä tai päätöstä. Johtoryhmä

käsittelee henkilöstöasioihin ja työturvallisuuteen liittyvät katsaukset

kaikissa kokouksissaan sekä mm. ympäristöön, energiaan, tietoturvaan

ja compliance-asioihin liittyvät katsaukset niitä koskevien asioiden

vaatiessa käsittelyä tai päätöstä.

Toimialajohtajat vastaavat siitä, että yhtiön määrittelemät kestä-

vyyden periaatteet ja tavoitteet viedään osaksi henkilöstön päivittäistä

työtä ja että myös yhtiön käyttämät tavara- ja palvelutoimittajat, asiak-

kaat ja muut yhteistyökumppanit toimivat Constin vastuullisuusperi-

aatteiden mukaisesti.

Hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa

Constin hallituksen jäsenillä on vuosien kokemus operatiivisten tai

luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevasta liiketoimin-

nasta. Hallitus voi tarvittaessa hankkia ulkopuolista asiantuntija-apua

kestävyysasioissa. Hallitus on osallistunut muun muassa CSRD-

vaatimuksia käsitelleeseen hallitukselle järjestettyyn koulutukseen.

Hallituksen jäsenet ja heidän kokemuksensa on esitelty tämän luvun

kohdassa 1.2. Kestävyyden hallinto ja strategia kohdassa ”Hallitus”.

Hallituksen jäsenet saavat tietoa kestävyyteen liittyvistä asioista

tarvittaessa esitettävillä kestävyysaiheita käsittelevillä katsauksilla ja

säännöllisillä esim. työturvallisuuteen liittyvillä katsauksilla sekä vuo-

sittaisella kestävyysraportilla.

Hyvä hallinto

Constin liiketoiminnan ja hallinnon vastuullisuutta ohjaavat Suomen

osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalait sekä muu Constia koskeva lain-

säädäntö, Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön hallituksen hyväksymät

arvot ja eettiset toimintaperiaatteet sekä listayhtiöitä koskevat Nasdaq

Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Sisäpiiriasioissa Consti noudattaa

EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ja sen nojalla annettuja sää-

döksiä. Consti noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen

listayhtiöille laatimaa hallinnointikoodia, joka on saatavilla interneto-

soitteessa www.cgfinland.fi. Consti kuuluu Vastuu Group Oy:n yllä-

pitämään Luotettava kumppani -ohjelmaan.

Constin hallinnosta vastaa hallitus ja toimitusjohtaja. Ulkoisesta

tarkastuksesta vastaa yhtiön tilintarkastaja.

Constissa sisäisestä valvonnasta on ensisijaisesti vastuussa linjajohto,

jota tukevat konsernin tukitoiminnot. Sisäisen valvonnan tarkoitus on

suojella yrityksen voimavaroja väärinkäytöltä, varmistaa liiketapahtu-

mien asianmukainen valtuutus ja varmistaa taloudellisen ja kestävyys-

raportoinnin luotettavuus. Constilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen

toimintoa (internal audit), vaan sisäisen tarkastuksen vastuut on jaettu

yhtiön sisällä eri toimielinten ja toimialueiden kesken. Constin ulkoi-

sen tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa otetaan huomioon, että

yhtiöllä ei ole erillistä sisäistä tarkastusta.

1.2.2 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Osakkeenomistajat päättävät vuosittain hallituksen palkkioista yhtiö-

kokouksessa palkitsemispolitiikan ja voimassa olevan lainsäädännön

mukaisesti. Ehdotuksen hallituksen palkitsemisesta laatii hallituksen

nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallituksen palkitseminen ei ole

Constissa sidottu yhtiön suoriutumiseen.

Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä mui-

den johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet ja

mittarit sekä toimitusjohtajan palkitsemisen. Hallitus seuraa ja arvioi

vuosittain palkitsemisen toteutumista. Toimitusjohtaja päättää muun

ylimmän johdon palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä yhdessä halli-

tuksen puheenjohtajan kanssa hallituksen hyväksymien periaatteiden

ja ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän kestävyystavoitteita

ovat Constin strategian 2024–2027 onnistunut implementointi

sisältäen vastuullisuuden ja lean-periaatteiden edistämisen, tapatur-

mataajuuden parantamisen ja työturvallisuuskulttuurin edistämi-

sen. Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmässä tulospalkkion (STI)

osuus voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta.

Kestävyyteen liittyvien tavoitteiden osuus vuonna 2024 oli 24 prosent-

tia vuosittaisesta peruspalkasta sisältäen strategian onnistuneen imple-

mentoinnin. Strategiaa ja sen sisältämiä kestävyystavoitteita kuvataan

tämän luvun osioissa 1.2.3 ja 1.4.4.

Muun johtoryhmän toiminnallisten tavoitteiden kestävyystavoit-

teita ovat jäsenen vastuualueesta riippuen CSRD-raportointi sisäl-

täen raportoinnin oikeellisuuden ja tarkkuuden, strategian 2024–2027

onnistunut implementointi sisältäen vastuullisuuden ja lean-periaat-

teiden edistämisen sekä tapaturmataajuuden parantamisen ja työtur-

vallisuuskulttuurin edistämisen. Kestävyyteen liittyvien tavoitteiden

osuus vuonna 2024 oli 14–24 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta.

Muun henkilöstön henkilökohtaisen palkitsemisen kestävyystavoit-

teet liittyvät pääsääntöisesti laatuun ja työturvallisuuteen.

Constin ilmastonäkökohtia ei ole otettu huomioon hallinto-, johto-

ja valvontaelinten jäsenten palkitsemisessa eikä heidän suoriutumis-

taan ole arvioitu suhteessa raportoituihin kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteisiin.

Constin palkitsemisen periaatteet sekä hallinto-, johto- ja valvon-

taelinten kokonaispalkitseminen on kuvattu tarkemmin emoyhtiön

tilinpäätöksen liitetiedossa 3 ja 15.

1.2.3 Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia

(SBM-1)

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä

valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja

kiinteistösijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa.

Toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset

ja Talotekniikka. Kaikkiin toimialoihin sisältyy palveluliiketoimintaa.

Palveluliiketoimintaa on esimerkiksi talotekniikan ylläpito ja huolto.

Korjausrakentamisessa parannetaan lähes aina rakennuksen ener-

giatehokkuutta, sisäilmaa ja käyttömukavuutta kuten esteettömyyttä

ja turvallisuutta. Korjausrakentaminen sisältää rakennusten ikään liit-

tyvän teknisen korjaamisen lisäksi paljon muutosrakentamista, kun

esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muute-

taan hotelleiksi tai asunnoiksi tai tilojen käytettävyyttä parannetaan

tilajakoa uudistamalla.

Constin liiketoimintamallissa korostuu ilmastonmuutoksen hillitse-

minen, joka on yhä useammin lähtökohta korjausrakentamiselle joko

energiatehokkuuden parantamisen kautta tai vaihtoehtona rakennuk-

sen purkamiselle. Energiatehokkuutta edistetään sekä talotekniikalla

ja rakennusautomaatiolla että rakennusteknisesti erityisesti julkisivu-

korjauksilla ja eristystä parantamalla. Ilmastonmuutos lisää Suomessa

sateita ja ilmankosteutta, mihin sopeutuminen edellyttää erityisesti

julkisivujen huolellista kunnossapitoa.

Consti toimii rakentamisen arvoketjussa urakoitsijana eli rakenta-

mispalveluiden tuottajana tilaajalle ja tilojen loppukäyttäjälle. Tilaajia

eli Constin suurimpia asiakkaita ovat kaupungit ja kunnat, suomalaiset

eläkevakuutusyhtiöt ja kiinteistösijoittajat sekä taloyhtiöt.

Lisäksi rakentamisen arvoketjussa toimii arkkitehtejä, suunnitteli-

joita sekä muita asiantuntijoita, jotka yleensä toimivat tilaajan lukuun.

Loppukäyttäjiä ovat julkisten rakennusten kuten koulujen ja sairaaloi-

den henkilökunta, potilaat ja koululaiset, toimistorakennusten työn-

tekijät, liiketilojen yrittäjät ja asiakkaat ja asuinrakennuksissa niiden

asukkaat. Taloyhtiöitä lukuun ottamatta yhteydenpidosta loppukäyt-

täjiin vastaa pääsääntöisesti tilaaja. Arvoketju on kuvattu kohdassa 1.1.1.

Korjausrakentaminen perustuu pitkälti henkilötyöhön ja kokemuk-

sen kautta hankittuun erikoisosaamiseen sekä yhteistyö- ja projektin-

johtotaitoihin, jotka ovat keskeisiä tekijöitä myös Constin tarjoamien

rakentamispalveluiden tuotannossa.

Constin työn arvo näkyy erityisesti rakennusten käyttöiän pidenty-

misenä, energiatehokkuuden sekä tilojen käyttömukavuuden, esteettö-

myyden ja terveellisyyden parantumisena ja rakennuksen arvon nou-

suna. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää myös rakennuksen

käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä.

Consti-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2024 lopussa

1 012 rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista, joista noin 98 pro-

senttia työskenteli vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi Consti työllistää

suoraan ja epäsuorasti tuhansia työntekijöitä.

Suhteista arvoketjun työntekijöihin kerrotaan kohdassa S2

Arvoketjun työntekijät ja suhteista tavara- ja palvelutoimittajiin luvussa

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Strategia

Constin missio on parantaa erinomaisella rakentamisen ja talotekniikan

osaamisella suomalaisten rakennusten arvoa ja edistää ilmastonmuu-

toksen hillintää. Strategiakaudella 2024–2027 Constin tavoitteena

on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan

rakennuskannan, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan

kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön

muutokset esimerkiksi työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Sekä rakentamisessa että talotekniikassa Constin tavoittelema kasvu

perustuu nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on saada

Constin osaaminen laajemmin käyttöön rakentamisen koko arvo-

ketjussa hankekehityksestä kunnossapitoon. Näin Constin osaami-

nen kestävistä korjausrakentamisen käytännöistä ja kohdekohtaisista

toteutusvaihtoehdoista saadaan arvoketjun käyttöön mahdollisimman

tehokkaasti.

Constin tavoitteena on olla alansa edelläkävijä vastuullisuudessa.

Constin strategiakauden 2024–2027 keskeiset kestävyystavoitteet ovat

ilmastonmuutoksen hillitseminen, työturvallisuuden ja työhyvinvoin-

nin edistäminen ja toimialan vastuullisten toimintatapojen kehittä-

minen. Näitä tavoitteita käsitellään tarkemmin kyseisten teemojen

yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeu-

tumiseksi Constissa kehitetään energiatehokkuusosaamista ja palveluja

niin, että niissä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen tuomat vaa-

timukset esimerkiksi rakennuksen ulkovaipalle ja kunnossapidolle.

Constin tarjoamien energiatehokkuutta parantavien korjausten ja ener-

giatehokkuuspalveluiden (esim. rakennuskohtaisesti optimoidut läm-

mitysratkaisut) käyttöönotossa ratkaisevaa on niiden tuottamat hyödyt

asiakkaalle ja asiakkaiden halukkuus investoida kestäviin ratkaisuihin.

Asiakkaiden päätöksenteossa korostuu Constin näkemyksen mukaan

vahvasti kustannustehokkuus. Kierrätyksen lisääminen ja rakennuso-

sien uudelleenkäyttö ovat rakentamisessa alan yhteisiä haasteita.

Liiketoiminnan resilienssi

Constin ilmastoon liittyvä resilienssianalyysi tehtiin kaksoisolennai-

suusanalyysin yhteydessä. Skenaarioanalyysissä tarkasteltiin Constin

liiketoimintaa sille ominaisten hankkeiden sekä niitä tukevien toi-

mintojen kautta. Consti täydensi tätä analyysiä TCFD

-suosituksen

mukaisesti. (Kuva: Siirtymäriskit ja fyysiset riskit, sivu 48). Consti huo-

mioi kaksoisolennaisuusanalyysissa aikavälit 1 vuosi, alle 5 vuotta ja yli

5 vuotta ja täydentävässä analyysissä aikavälit 5 vuotta ja yli 5 vuotta.

TCFD-luokitukseen perustuvissa siirtymätapahtumissa ei nähty olen-

naista muutosta yhden vuoden aikajänteellä. E1 Ilmastonmuutoksen hil-

lintä, riskit ja mahdollisuudet -taulukko löytyy osiosta 2.2.2 Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Consti on tunnistanut ilmastoon liittyvistä riskeistä olennai-

siksi erityisesti akuutit ilmastoriskit sekä sääntelyyn liittyvät asiat.

Rakentamislaki, EU-taksonomia sekä rakennusten energiatehokkuus-

direktiivi edellyttävät entistä monipuolisempaa osaamista erityisesti

suunnittelijoilta. Riskinä Constille voi olla hankkeiden aikataulujen

venyminen puutteellisen suunnitteluosaamisen takia. Myös taksono-

miaraportointiin liittyvät hankkeiden toimenpide- ja seurantaproses-

sit saattavat lisääntyessään kasvattaa aikataulupainetta ja kustannuksia.

Sääntely edellyttää lainsäädännön seuraamista, tarvittavien muutos-

toimien toimeenpanoa ja palvelujen mahdollista mukauttamista sekä

Constin omassa toiminnassa että sen arvoketjussa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät akuutit riskit saattavat heikentää tuot-

tavuutta esimerkiksi kuljetusvaikeuksien ja globaalien toimitusketjujen

ongelmien seurauksena. Työmaiden tarve suojautua sään ääri-ilmiöiltä

lisääntyy, ja rankkasade- ja hulevesitulvat saattavat viivästyttää töitä

kaupunki- ja taajama-alueilla. Pitkät lämpöaaltojaksot edellyttävät työn

uudelleen aikatauluttamista ja henkilöstön työskentelyolosuhteista

huolehtimista.

Consti näkee mahdollisuutena uusien, vähäpäästöisten tuotteiden

ja palveluiden kehittämisen. Tämä saattaa vahvistaa Constin kilpai-

luasemaa sekä kyvykkyyttä vastata muuttuvaan asiakastarpeeseen.

Merkittäviä mahdollisuuksia linkittyy myös resurssitehokkuuteen.

Constin toiminnan energiatehokkuus ja vähäpäästöisten energialäh-

teiden käyttö, jätteiden asianmukainen kierrätys ja tehokkaat tuotanto-

prosessit, kuten esivalmisteiden käyttö, saattavat vähentää kustannuksia.

Resurssitehokkuudella Consti voi saavuttaa myös maine-etua.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

TCFD. (2017). Final Report - Recommendations of the Task Force on Climate-related Financial Disclosures.

https://assets.bbhub.io/company/sites/60/2021/10/FINAL-2017-TCFD-Report.pdf

30 31

1.2.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista (GOV-4)

Constin liiketoiminta perustuu hajautettuun organisaatiorakentee-

seen ja toimintamalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että Constin toimialoilla

ja tulosyksiköillä on merkittävät päätöksentekovaltuudet ja itsenäiset

toimivaltuudet harjoittaa liiketoimintaa. Vastuu riskienhallinnasta on

konsernitasolla, jossa asetetaan selkeät toiminnalliset raamit ja vaa-

timukset sekä määritellään prosessit ja tavoitteet linjaorganisaatiolle

vaatimusten toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista ja noudatta-

mista seurataan säännöllisesti. Raportointilinja on avoin ja läpinäkyvä

yksittäisistä projekteista konsernitasolle asti.

Constin due diligence -prosessi sisältää seuraavat

elementit

Tunnistaminen, arviointi ja priorisointi: Constin liiketoimin-

nan sisäisistä ja ulkoisista toiminnoista pyritään tunnistamaan todennä-

köisimmät ja merkityksellisimmät kestävyysriskit kaikilla liiketoimin-

ta-alueilla, myös alihankinta- ja toimitusketjussa. Kartoituksen perus-

teella priorisoidaan merkityksellisimmät riskialueet jatkoarviointia

varten. Koska Consti toimii vain kotimaisessa rakennusmarkkinassa,

arvioinnit kohdistetaan pääasiassa rakennusalalla yleisesti tunnistet

tuihin riskeihin, joiden edellyttämät toimenpiteet priorisoidaan niiden

tunnistettujen ja tiedossa olevien vaikutusten perusteella.

Pysäyttäminen, ehkäiseminen ja lievittäminen:

Priorisointien pohjalta laaditaan suunnitelmat, joiden avulla pyritään

ehkäisemään tai lieventämään sellaisia vastuulliseen liiketoimintaan

liittyviä todellisia tai mahdollisia haittavaikutuksia, jotka ovat suoraan

yhteydessä yrityksen tai liiketoimintakumppanin toimintaan, tuottei-

siin tai palveluihin.

Keskeisiä reagointitapoja liiketoimintasuhteisiin liittyviin riskei-

hin voivat tilanteen mukaan olla liiketoimintasuhteen jatkaminen ris-

kien lieventämispyrkimyksien ajan, liiketoimintasuhteen väliaikainen

keskeyttäminen riskien lieventämisen ajaksi tai liiketoimintasuhteen

päättäminen. Liiketoimintasuhde päätetään joko haittavaikutusten

vakavuuden vuoksi tai epäonnistuneiden lieventämisyrityksien jälkeen,

jos yritys arvioi lieventämisen mahdottomaksi. Päätöksessä otetaan

huomioon suoritetut toimenpiteet riskien poistamiseksi.

Seuranta: Consti seuraa huolellisuustoimenpiteidensä toteutusta

ja tehokkuutta eli niitä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tunnistaa,

ehkäistä ja lieventää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia haittavaiku-

tuksia mukaan lukien liikesuhteiden korjaaminen. Seuranta tukee huo-

lellisuustoimenpiteiden ja prosessin kehittämistä.

Tiedottaminen ja läpinäkyvyys: Huolellisuuden prosesseista

sekä todellisten tai potentiaalisten haittavaikutuksien tunnistamiseksi ja

käsittelemiseksi suoritetuista toimenpiteistä viestitään myös ulkoisesti.

Kuvaus Constin due diligence -prosessista

Hallitus

Toimitusjohtaja ja

konsernin johto

Toimialan

johtoTukifunktiot

Tuotantolinja-

johtoTyömaaSidosryhmät

Ilmoitus

mahdollisista

kestävyysriskeistä

Tunnistaminen,

arviointi ja

priorisointi

Koko

organisaatio

Raportointi-

prosessit

ja palaveri-

käytännöt

Havainnoista

ilmoittaminen

konsernin

johdolle

Tunnistettujen

riskien

merkittävyyden

ja vaikutusten

arviointi

Konsernin

ja toimialojen

johto

Konsernin

johdon

päätös riskien

priorisoinnista

tiedossa

olevien

vaikutusten

perusteella

Pysäyttäminen,

ehkäiseminen

ja lievittäminen

Konsernin

johdon päätös

toimenpiteistä

Seuranta

Konsernin

johto seuraa

toimenpiteiden

vaikutuksia

riskeihin

Tiedottaminen

Päätösten

täytäntöönpano

organisaatiossa

Raportointi

hallitukselle

liiketoiminnan

kannalta

merkittävistä

riskeistä

Päätökset

(tarvittaessa)

Päätös

liiketoiminnan

kannalta merkittä-

vistä riskeistä

tiedottamisesta

Tunnistaminen, arviointi ja priorisointi Pysäyttäminen, ehkäiseminen, lievittäminen Seuranta Tiedottaminen

Kestävyysriskien hallinta konsernitasolla (väärinkäytökset; syrjintä, harmaa talous, korruptio ja lahjonta, työturvallisuus ym.)

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

32 33

1.3 Sidosryhmien edut ja näkemykset

(SBM-2)

Tärkeimmät sidosryhmät Constille ovat asiakkaat (taloyhtiöt, julkisen

sektorin rakennuttajat, kiinteistösijoittajat ja muut yritykset), raken-

nuttajakonsultit, suunnittelijat, isännöitsijät, aliurakoitsijat, tavaran-

toimittajat sekä nykyiset ja potentiaaliset työntekijät mukaan lukien

rakennusalan opiskelijat.

Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on ensisijaisesti kartoittaa

asiak kaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeita ja lujittaa yhteistyötä

yhteistyökumppaneiden ja pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa sekä

tehdä tunnetuksi Constin tarjontaa, osaamista ja alan uusia ratkaisuja.

Oppilaitosyhteistyöllä tehdään Constia tunnetuksi työnantajana ja

lisätään tietoa korjausrakentamisesta toimialana. Työyhteisöviestinnän

tavoitteena on päivittäisen työhön kuuluvan viestinnän lisäksi

tunnistaa mm. henkilöstölle tärkeät työhyvinvointiin vaikuttavat asiat

ja tarjota henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työyhteisön jatkuvaan

kehittämiseen.

Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua erityisesti

asiakastapaamisissa, yhteistoimintahankkeissa, alan seminaareissa,

messuilla ja muissa tapahtumissa, oppilaitosvierailuilla ja opiskelijata-

pahtumissa sekä erilaisten kirjallisten kyselyiden kuten henkilöstötut-

kimusten ja hankkeiden lopuksi tehtävien asiakastyytyväisyyskyselyi-

den avulla. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin laajemmin kyse-

lyillä vastuullisuusteemojen laadinnan yhteydessä vuonna 2020. Sen

jälkeen sidosryhmien näkemyksiä on kartoitettu osana säännöllistä

yhteydenpitoa, ja näin kerättyjä näkemyksiä on hyödynnetty myös

vuonna 2023 tehdyssä kestävyyden kaksoisolennaisuusanalyysissä.

Vuonna 2024 selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä Constin vaiku-

tusmahdollisuuksista kestävyys- ja vastuullisuusasioissa ja sitä, kuinka

Keskeiset

sidosryhmät

Sidosryhmille

tärkeät teemat

Keinot ja

toimenpiteet

Vaikutus toimintaan, liiketoiminta-

malliin ja strategiaan

Constin

omistajat

Henkilöstön osaamisesta

huolehtiminen. Harmaan

talouden torjunta.

Hallitustyöskentely, yhtiökokoukset,

tapaamiset sijoittajien ja heidän edustajiensa

kanssa, Uudistajat-sidosryhmälehti,

uutiskirjeet, vuosikertomukset ja

talouskatsaukset, www-sivut.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

ja johtaminen sekä työturvallisuuden ja

työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen on osa

strategiaa.

Alan

opiskelijat

Kestävyysasiat yleisesti. Oppilaitosyhteistyö kuten työmaavierailut,

harjoittelupaikat, opinnäytetyöt,

vierailijaluennot, messut ja

rekrytointitapahtumat, www-sivut, sosiaalisen

median kanavat.

Oppilaitosyhteistyön lisääminen.

Julkisen

sektorin

toimijat

Yrityskulttuuri ja

liiketoiminnan vastuulliset

toimintaperiaatteet. Koulutus.

Yhdenvertainen kohtelu.

Terveys ja työturvallisuus.

Säännölliset asiakaskontaktit,

asiakastilaisuudet, alan seminaarit ja

messut, Uudistajat-sidosryhmälehti ja

uutiskirje, asiakastyytyväisyyskyselyt,

www-sivut, sosiaalisen median kanavat.

Lisääntyneet kestävyysvaatimukset

tarjouspyynnöissä ohjaavat Constia entistä

vastuullisempaan toimintaan. Esim.

työturvallisuusasiat sekä jätteiden käsittely.

Yhteistyö-

kumppanit

Yrityskulttuuri ja

liiketoiminnan vastuulliset

toimintaperiaatteet.

Osaaminen. Yhdenvertainen

kohtelu.

Alan seminaarit ja messut, Uudistajat-

sidosryhmälehti ja uutiskirje,

www-sivut, sosiaalisen median kanavat.

Hankintatoimen kehittäminen osana

tehokkuuden parantamista. Arvoketjun

osaamisen tukeminen.

Kiinteistö-

sijoittajat

Hyvä hallintotapa kuten

harmaan talouden torjunta

ja suhteet toimitusketjuun.

Turvallisuus laajasti.

Säännölliset asiakaskontaktit,

asiakastilaisuudet, alan seminaarit ja

messut, Uudistajat-sidosryhmälehti ja

uutiskirje, asiakastyytyväisyyskyselyt,

www-sivut, sosiaalisen median kanavat.

Turvallisuuden edistäminen osa strategiaa.

Harmaan talouden torjunta keskeinen osa

hankintatoimea.

Taloyhtiöden

edustajat

Kestävyysasiat yleisesti. Säännölliset asiakaskontaktit,

aktiivinen viestintä ennen hankkeen

aloittamista/hankkeen aikana/

tarvittaessa hankkeen päättymisen

jälkeen, asiakastyytyväisyyskyselyt,

asiakastilaisuudet, alan seminaarit ja

messut, Uudistajat-sidosryhmälehti ja

uutiskirje, www-sivut, sosiaalisen median

kanavat.

Kestävien ratkaisuiden ja vaihtoehtojen

tuominen esiin tarjonnassa.

Constin

henkilöstö

Kestävyysasiat yleisesti.

Vain veteen, biologiseen

monimuotoisuuteen sekä

kasvihuonekaasuihin

liittyvät teemat vähemmän

merkityksellisiä.

Jatkuva viestintä esihenkilöiden ja sisäisen

viestintäkanavan kautta, henkilöstöinfot,

henkilöstötutkimukset, kehityskeskustelut,

henkilöstötilaisuudet, koulutukset,

työsuojelutoiminta.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

ja johtaminen sekä työturvallisuuden

ja työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen

on osa strategiaa. Kestävyysnäkökulmat

toimintaohjeissa ja koulutuksessa.

merkittävästi vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat ja vaatimukset vai-

kuttavat Constin toimintaan. Sekä yhteistyökumppanit, henkilöstö

että asiakkaat pitivät merkittävinä tai erittäin merkittävinä seuraavia

kestävyystekijöitä, joihin Consti voi vaikuttaa myönteisesti: jätteet ja

kierrätys, oman henkilöstön koulutus ja taitojen kehittäminen, yhden

vertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille, yrityskult-

tuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat vastuulliset toiminta-

periaatteet sekä suhteet toimittajiin (mm. toimittajien hyvä kohtelu ja

reilut maksukäytännöt). Viranomaisten näkemyksiä Constin toimin-

nan kestävyystekijöistä ei ole erikseen selvitetty, koska viranomaiset

edistävät kestävää kehitystä lainsäädännön kautta. Consti noudattaa

toimintaansa kohdistuvaa sääntelyä ja seuraa alan sääntelyä.

Esimerkkejä sidosryhmien näkemysten huomioon ottamisesta on

kierrätysosaamisen lisääminen muun muassa sisäisellä koulutuksella ja

jätteiden seurannan tehostaminen sekä hankintatoimen kehittäminen.

Työturvallisuutta on pyritty parantamaan mm. turvallisuusjohtami-

sen keinoin. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi on lisätty oppilai-

tosyhteistyötä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen muodossa sekä

rakentamisen AMK-tutkintojen suorittamiseksi työelämälähtöisesti.

Vuonna 2024 laadittiin suunnitelma säännölliselle sidosryhmäyh-

teistyölle. Sidosryhmäkyselyjen tuloksista raportoidaan hallitukselle.

Sidosryhmät eivät ole osallistuneet suoraan Constin kestävyystavoit-

teiden määrittelyyn.

Taulukossa Sidosryhmien näkemykset ja vaikutukset liiketoimintaan on

yhteenveto Constin keskeisimmistä sidosryhmistä ja siitä, miten niille

tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.

1.4 Kestävyyden olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

1.4.1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

(IRO-1)

Constin riskienhallinnan keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestel-

mällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön

hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsit-

telemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi ja

hallinnaksi niin, että yhtiö saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoit-

teensa. Kestävyysriskien hallinta on osa konsernin johtamis-, seuranta-

ja raportointijärjestelmiä. Taloudelliset ja operatiiviset riskit sekä tehdyt

toimenpiteet raportoidaan johtoryhmälle säännöllisesti. Strategisia ja

kestävyysriskejä käsitellään vuosittain strategisten hankkeiden läpikäyn-

nin yhteydessä. Tulokset käsitellään hallituksessa, konsernin johtoryh-

mässä ja toimialojen johtoryhmissä.

Tuotantoon kohdistuvien riskien arvioinnissa keskeistä on häiriöt-

tömän ja jatkuvan tuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa.

Tuotannon ympäristöriskien arviointiprosessia ohjaavat RALA-

ympäristösertifikaatin mukaiset hallintajärjestelmät. Keskeiset havai-

tut riskit sisällytetään yhtiötason riskienhallintaprosessiin. Työmaiden

vaikutuksia ympäristöön arvioidaan muun muassa hankekohtaisilla

riskiarvioinneilla.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistami-

sessa ja arvioinnissa on keskeistä tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja

mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä strategian toteuttamiselle ja

lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle, sekä tun-

nistaa ja arvioida yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi kat-

taa yhtiön omien toimintojen lisäksi arvoketjun alku- ja loppupään kes-

keisimmät toimijat, joita ovat hankintatoimi, työmaatoiminta, asiakkaat

ja loppukäyttäjät. Arvoketju on kuvattu kohdassa 1.1.1 Kestävyysraportin

laadintaperiaatteet.

Constin kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä.

Alustava olennaisuusanalyysi tehtiin marras-joulukuussa 2023 ja sitä

tarkennettiin vuoden 2024 aikana. Consti pyrkii kehittämään kaksin-

kertaisen olennaisuuden analyysia jatkossa muun muassa vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien riippuvuuksien osalta.

Consti järjesti kolme erillistä työpajaa marras-joulukuussa 2023.

Ensimmäiseen ja toiseen työpajaan osallistuivat toimitusjohtajan lisäksi

Constin ESG-ryhmien vastuulliset henkilöt sekä ulkopuolinen asian-

tuntija (yhteensä 9 henkilöä). Kolmanteen työpajaan osallistuivat toimi-

tusjohtajan lisäksi taloudesta sekä vastuullisuudesta vastaavat henkilöt.

Ensimmäisessä työpajassa vahvistettiin yhteistä ymmärrystä kes-

tävyyden määrittelystä ja kestävistä toimintatavoista ja tunnistettiin

alustavasti Constille olennaiset kestävyysteemat. Taustatietoina käy-

tettiin vuonna 2020 tehdyn olennaisuusanalyysin ja sitä edeltävän laa-

jan vastuullisuustyön ja siihen sisältyvän sidosryhmäkyselyn tuloksia

sekä arvoketjumäärittelyä ja ilmastoskenaariota (IPCC 6. arvioin-

tiraportti

). Ulkoisina sidosryhminä oli vuonna 2020 kuultu muun

muassa asiakkaita, rakennusalan opiskelijoita ja Constia seuraavia

sijoitusanalyytikkoja ja sisäisinä sidosryhminä Constin työntekijöitä.

Lisäksi ensimmäisessä työpajassa syksyllä 2023 käytiin läpi strategia-

kauden 2021–2023 kestävyysteemat ja niiden ajankohtaisuus vuonna

2024 alkavalla strategiakaudella. Tämän jälkeen tarkasteltiin ESRS-

standardien kattamat aihekohtaiset kestävyysteemat ja niiden osa-ai-

heet ja osa-osa-aiheet sekä arvioitiin alustavasti olennaiset kestävyysteki-

jät vaikutusten olennaisuuden osalta (impact materiality) ja priorisoitiin

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Priorisoinnissa otettiin huomioon vaikutuksen, riskien tai mahdol-

lisuuden todennäköisyys. Vaikutuksia arvioitiin mittakaavan, laaja-alai-

suuden ja vaikutuksen korjattavuuden perusteella.

Toisessa työpajassa tarkasteltiin taloudellista olennaisuutta (finan-

cial materiality) ja arvioitiin alustavasti taloudelliset kestävyysriskit

sekä -mahdollisuudet.

Kolmannessa työpajassa koostettiin edellisten työpajojen tulokset

vaikutusten olennaisuudesta, tehtiin alustavat arviot kestävyystekijöi-

den taloudellisista kestävyysriskeistä ja -mahdollisuuksista sekä määri-

teltiin Constille olennaiset vastuullisuusteemat. Taloudellisia riskejä ei

ole arvioitu euromääräisesti.

Työpajojen jälkeen Constin hallitus hyväksyi kokouksessaan

19.12.2023 yhtiön alustavan kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin.

Vuoden 2024 aikana alustavaa olennaisuusanalyysia on päivitetty

mm. liittämällä siihen työpajoissa arvioidut todelliset ja potentiaali-

set myönteiset ja kielteiset vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan

tai liiketoimintaan. Vuoden 2024 alussa kuultiin Constille tärkeim-

pien sidosryhmien näkemyksiä Constiin liittyvistä vastuullisuus-

asioista. Myös arvioita vaikutusten laajuudesta, mittakaavasta, korjat-

tavuudesta ja todennäköisyydestä tarkennettiin vuoden 2024 aikana.

Tarkennuksen perusteella olennaiseksi riskiksi tunnistettiin aiempien

lisäksi väärinkäytösten paljastajien suojelu.

Hallitus päätti kokouksessaan 24.10.2024 vahvistaa Constin kak-

sinkertaisen olennaisuusanalyysin, jossa huomioitiin myös kestävyysra-

portin varmentaja KPMG Oy Ab:n kirjalliset kysymykset ja havainnot

sekä niiden pohjalta alustavaan kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin

tehdyt muutokset.

Seuraava olennaisuusanalyysi tehdään vuoden 2025 aikana.

IPCC:n kuudes arviointiraportti. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Sidosryhmien näkemykset ja vaikutukset liiketoimintaan

34 35

1.4.2 Kestävyyden olennaiset aiheet

Constin toiminnalleen tunnistamat olennaiset kestävyysaiheet ovat

• E1 Ilmastonmuutos

• E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

• S1 Oma työvoima

• S2 Arvoketjun työntekijät

• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tärkeimmiksi kestävyystekijöiksi vaikutusolennaisuuden osalta

tunnistettiin ilmastonmuutoksen osalta kasvihuonekaasupäästöt ja

energiankulutus. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta olennai

siksi kestävyystekijöiksi tunnistettiin purku-, pakkaus-, ja ylijäämäjäte.

Tärkeimmiksi kestävyystekijöiksi oman työvoiman osalta tunnistet-

tiin koulutus ja taitojen kehittäminen sekä terveys ja työturvallisuus.

Arvoketjun työntekijöiden osalta kestävyystekijöistä tärkein on terveys

ja työturvallisuus. Liiketoiminnan harjoittamisessa merkittävin vaiku-

tus on korruption ja lahjonnan ehkäisemisellä ja havaitsemisella, yritys-

kulttuurilla ja liiketoiminnan harjoittamista koskevilla toimintaperiaat-

teilla sekä suhteilla arvoketjun tavaroiden ja palveluiden toimittajiin.

Taloudellisilta vaikutuksiltaan olennaisimmat kestävyystekijät on

esitetty taulukossa Constin olennaiset kestävyystekijät.

Seuraavien kestävyysaiheiden vaikutustuen, riskien ja mahdolli-

suuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu kohdassa 1.4.1.

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on merkittävä kestävyystekijä rakennusteollisuudelle.

Rakennusteollisuus on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen läh-

teistä, ja ilmastonmuutoksen torjunta vaatii merkittäviä muutoksia alan

käytännöissä ja materiaaleissa. Rakennusteollisuuden vastuullisuuden

olennaisuusanalyysin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeu-

tuminen ovat keskeisiä teemoja. Tämä sisältää luonnonvarojen, ener

gian ja materiaalien kestävän käytön sekä pitkäikäisten rakennusten ja

infrastruktuurin suunnittelun

. Lisäksi vähähiilisyys ja energiatehok-

kuus ovat tärkeitä rakennusalan toimintaa ohjaavia tavoitteita.

Rakennuksen ympäristöjalanjälki muodostuu raaka-aineiden val-

mistuksesta, logistiikasta, itse rakentamisesta sekä lopulta rakennusten

käytöstä. Consti on mukana kaikessa tässä. Korjausrakentajana Consti

tasapainottaa rakentamisen hiilijalanjälkeä vähentämällä päästöjä kor-

jaamisen seurauksena. Vanhojen rakennusten kunnostaminen tarkoit-

taa, että uusien rakentamiseen tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja

energiaa. Ilmastonmuutos on Constille olennainen kestävyystekijä.

E2 Pilaantuminen

ESRS-standardin E2 mukaan pilaantumisen osa-aiheita ovat ilman,

veden ja maaperän pilaantuminen, elävien organismien ja elintarvik-

keiden pilaantuminen, ongelma-aineet, erityistä huolta aiheuttavat

aineet sekä mikromuovit.

Standardissa ilman pilaantumisella viitataan ilmaan päätyviin yri-

tyksen päästöihin (sekä sisä- että ulkotiloissa) sekä tällaisten päästöjen

ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja vähentämiseen. Standardin kyseisessä

kohdassa 7 on tiedonantovaatimusten osalta viittaus standardiin E1 ja

määritelty yhdisteet, jotka kytkeytyvät ilman pilaantumiseen. Näitä

ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), fluo-

rihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rik-

kiheksafluoridi (SF6) ja typpitrifluoridi (NF3).

Constin liiketoiminta ei kuulu EU:n päästödirektiivissä määri-

teltyjen teollisuudenalojen joukkoon

. Constin liiketoiminnassa ei

myöskään synny merkittäviä päästöjä asetuksen määritelmän tai stan-

dardin tarkoittamassa merkityksessä ja laajuudessa. Consti on tämän

perusteella katsonut, etteivät standardissa E2 esitetyt tiedonantovaa-

timukset ole olennaisia Constin liiketoiminnan kannalta. Olennaiset

Constin liiketoimintaan liittyvät ilman pilaantumista koskevat tiedot

on huomioitu standardissa E1.

ESRS-standardin määritelmän mukaan maaperän pilaantumisella

tarkoitetaan aineiden, tärinän, lämmön tai melun päästämistä ihmisen

toimesta maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmis-

ten terveydelle tai ympäristölle tai että se vahingoittaa aineellista omai-

suutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön

muuta oikeutettua käyttöä, riippumatta siitä, tapahtuuko tämä päästä-

minen yrityksen tuotantopaikassa tai sen ulkopuolella taikka käytettä-

essä yrityksen tuotteita ja/tai palveluja. Maaperän epäpuhtauksia ovat

muun muassa epäorgaaniset epäpuhtaudet, pysyvät orgaaniset yhdis-

teet (POP-yhdisteet), torjunta-aineet sekä typpi- ja fosforiyhdisteet.

Consti on arvioinut liiketoimintansa ja arvoketjunsa toiminnan

vaikutukset maaperän pilaantumiseen epäolennaisiksi. Constin liike-

toiminta kohdistuu merkittäviltä osin rakennetussa ympäristössä tapah-

tuvaan olemassa olevien rakennusten korjaamiseen. Tästä toiminnasta

ei aiheudu aineiden, tärinän, lämmön tai melun päästämistä maaperään

siten, että seuraukset voisivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai

ympäristölle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää

ympäristön virkistyskäyttöä tai muuta oikeutettua käyttöä. Consti on

tämän perusteella katsonut, etteivät standardissa E2 esitetyt tiedonan-

tovaatimukset ole olennaisia Constin liiketoiminnan kannalta.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

ESRS E2 standardissa veden pilaantumisella viitataan veteen päätyviin

yrityksen päästöihin sekä tällaisten päästöjen ehkäisemiseen, rajoitta-

miseen ja vähentämiseen. Standardin kohdassa 7 on tiedonantovaati-

musten osalta viittaus standardiin E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat,

jossa käsitellään vedenkulutusta erityisesti vesiriskialueilla, sekä veden

kierrätystä ja varastointia. Tähän sisältyy myös merten luonnonvaro-

jen vastuullinen hallinta, mukaan lukien yrityksen käyttämien merten

luonnonvaroihin liittyvien hyödykkeiden (kuten sora, syvänmeren

mineraalit, kalat ja äyriäiset) luonne ja määrä. Standardi kattaa kiel-

teiset vaikutukset, joita tällaisesta toiminnasta aiheutuu vesivarojen ja

merten luonnonvarojen pilaantumisena, mukaan lukien mikromuovit.

Constin liiketoiminta ei kuulu EU:n päästödirektiivissä määritel-

tyjen teollisuudenalojen joukkoon. Constin liiketoiminnassa ei myös-

kään synny merkittävää veden pilaantumista asetuksen määritelmän

tai standardin tarkoittamassa merkityksessä ja laajuudessa. Consti on

tämän perusteella katsonut, etteivät standardissa E3 esitetyt tiedonan-

tovaatimukset ole olennaisia Constin liiketoiminnan kannalta.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Constin liiketoimintaan ei sisälly toimia, joihin sisältyisi merkittävä riski

siitä, että ne saattaisivat hävittää esimerkiksi paikalliselle biologiselle

monimuotoisuudelle kriittisiä kasvilajeja tai haitata veden suodattu-

mista tai levittää sellaisia haitallisia kasvi- tai eläinlajeja, jotka voivat

aiheuttaa merkittävää haittaa ekosysteemeille. Consti on tämän perus-

teella katsonut, etteivät standardissa E4 esitetyt tiedonantovaatimukset

ole olennaisia Constin liiketoiminnan kannalta.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysissä on

rakennusalan keskeisiksi ja olennaisiksi kestävyystekijöiksi todettu

muun ohella resurssien käyttö ja materiaalitehokkuus, ilmastonmuu-

toksen torjunta, elinkaarivastuullisuus ja uudistava rakentaminen.

Nämä rakennusteollisuuden olennaisuusanalyysissä tunnistetut kestä-

vyystekijät koskevat Constia Suomen suurimpana korjausrakentajana.

Rakennusteollisuus. (2023). Rakennusteollisuuden vastuullisuuden olennaisuusanalyysi. Loppuraportti.

https://www.epressi.com/media/userfiles/151418/1709905156/rakennusteollisuuden-vastuullisuuden-olennaisuusanalyysi-loppuraportti.pdf

Euroopan parlamentti. (2023). Ilmastonmuutos: ilmaston lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasut.

https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20230316STO77629/ilmastonmuutos-ilmaston-lampenemista-aiheuttavat-kasvihuonekaasut

Consti on tunnistanut standardista E5 olennaiseksi kestävyystekijäksi

jätteiden kierrätyksen.

S1-S2 Oma työvoima ja arvoketjun työntekijät

Rakennusala on työvoimaintensiivinen toimiala, jonka johdosta Consti

on tunnistanut standardit S1 ja S2 olennaisiksi kestävyystekijöiksi.

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Constin liiketoiminta ei kohdistu vaikutuksen kohteena oleviin yhtei-

söihin standardissa kuvatulla tavalla. Consti on tämän perusteella katso-

nut, etteivät standardissa S3 esitetyt tiedonantovaatimukset ole olen-

naisia Constin liiketoiminnan kannalta.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Constin liiketoiminta kohdistuu Suomeen, jossa yritysten toimintaa

sääntelee ja ohjaa laajalti kuluttajansuoja-, tuoteturvallisuus- ja yksilö-

suojaa koskeva lainsäädäntö, jota myös Consti on toiminnassaan vel-

vollinen noudattamaan. Consti on tämän perusteella katsonut, etteivät

standardissa S4 esitetyt tiedonantovaatimukset ole olennaisia Constin

liiketoiminnan kannalta.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Constin toiminnassa kestävällä yrityskulttuurilla ja sen vahvistami-

sella on olennainen merkitys. Consti on tämän perusteella katsonut,

että standardissa G1 esitetyt tiedonantovaatimukset ovat olennaisia

Constin liiketoiminnan kannalta.

Constin olennaiset kestävyystekijät

Aihe ESRS-standardi Osa-aihe Kestävyystekijät

VAIKUTUSOLENNAISUUS

Ilmastonmuutos ESRS E-1 E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt

Ilmastonmuutos ESRS E-1 E1-5 Energiankulutus

Kiertotalous ESRS E-5 E5-5 Purkujäte, pakkausjäte, ylijäämäjäte

Oma työvoima ESRS S-1 S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen

Oma työvoima ESRS S-1 S1-14 Terveys ja työturvallisuus

Arvoketjun työntekijät ESRS S-2 Terveys ja työturvallisuus

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-2 Suhteet toimittajiin

TALOUDELLINEN OLENNAISUUS

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)

Ilmastonmuutos ESRS E-1 E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Lämpökuormitus

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Lämpötilan vaihtelut

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Tuuliolojen muutokset

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot,

lumi- tai jäätävä sade)

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu

Ilmastonmuutos ESRS E-1 Lämpöaalto

Ilmastonmuutos ESRS E-1 E1-5 Energiankulutus

Oma työvoima ESRS S-1 S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen

Oma työvoima ESRS S-1 S1-14 Terveys ja työturvallisuus

Arvoketjun työntekijät ESRS S-2 Terveys ja työturvallisuus

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-2 Suhteet toimittajiin

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G-1 G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

36 37

Vaikutuksen merkittävyyttä arvioitiin asteikolla 1–5, jossa 1=erit-

täin vähäinen vaikutus, 2=vähäinen vaikutus, 3=kohtalainen vaikutus,

4=merkittävä vaikutus ja 5=erittäin merkittävä vaikutus. Riskien toden-

näköisyydet sekä vakavuus ja vaikuttavuus arvioitiin samalla asteikolla.

Jokainen arviointi tehtiin lisäksi aikaväleille 1 vuosi, alle 5 vuotta (kes-

kipitkä aikaväli) sekä yli 5 vuotta (pitkä aikaväli).

Olennaisiksi osa-aiheiksi on määritelty ne osa-aiheet, jotka saivat

korkean luokitusarvon. Vaikutusten olennaisuuden osalta tämä tar-

koittaa arvoa, joka on vähintään 14–16 ja taloudellisen olennaisuuden

osalta arvoa, joka on vähintään 15–16

. Lisäksi olennaiseksi osa-aiheeksi

on määritetty jokainen sellainen osa-aihe, jonka vakavuuden tai vaikut-

tavuuden arvo on 5 (erittäin merkittävä). Taulukkoon ei ole sisällytetty

matalan olennaisuuden osa-aiheita.

1.4.3 Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset Constin liiketoimintaan ja strate-

giaan ovat Constin näkemyksen mukaan enimmäkseen myönteisiä.

Olennaiset mahdollisuudet liittyvät Constin liiketoiminnan kasvatta-

miseen, koska merkittävä osa Constin liiketoiminnasta ja osaamisesta

liittyy rakennetun ympäristön elinkaaren pidentämiseen, korjaamiseen

vaihtoehtona purkamiselle ja uudisrakentamiselle, energiatehokkuu-

den parantamiseen ja rakennusten kykyyn selviytyä ilmastonmuu-

toksen aiheuttamista rasituksista. Kaikki tämä vähentää rakennetun

ympäristön hiilijalanjälkeä ja kiinteistönomistajien kustannuksia.

Kestävyysvaatimusten lisääntyminen vahvistaa Constin mahdollisuutta

tarjota jatkossakin töitä sekä suoraan että välillisesti.

Toistaiseksi kestävyysvaatimusten lisääntyminen on aiheuttanut

muutoksia Constin päivittäisessä toiminnassa erityisesti työmaajättei-

den kierrätykseen ja kestävyysasioiden osaamisen, kuten seurannan ja

raportointiosaamisen varmistamiseen.

Constin strategisiin tavoitteisiin kohdistuvat keskeiset kestävyysris-

kit liittyvät onnistumiseen toimitusketjun hallinnassa, työturvallisuu-

dessa sekä korruption ja lahjonnan estämisessä. Nämä riskit kohdistu-

vat erityisesti Constin omaan ja rakentamispalveluiden tuottajien toi-

mintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja johtuvat liiketoiminnan

luonteesta. Merkittävin kehittämiskohde on arvoketjun kestävyysvai-

kutusten tunnistaminen ja mittaaminen. Myös oman henkilöstön kou-

lutuksesta huolehtiminen on edellytys kestävyysvaatimusten luomien

mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Työturvallisuuteen liittyviä riskejä

ja niiden hallintaa kuvataan luvussa 3 kohdassa 3.1. S1 Oma työoima.

Korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa kuvataan

luvussa 4 kohdassa 4.1. G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ilmastoriskien hallinnassa Constille on keskeistä vähentää kasvi-

huonekaasupäästöjä ja löytää ratkaisut akuuttien ilmastoriskien, kuten

voimistuvien myrskyjen ja sateiden aiheuttamiin haasteisiin työmailla.

Ilmastoriskit johtuvat ulkoisista tekijöistä, ja Consti arvioi ilmastoris-

kien lisääntyvän yli viiden vuoden aikahorisontilla. Riskeihin varau-

tuminen edellyttää uusia taitoja ja näkökulmia urakkasopimuksiin ja

työmaasuunnitteluun. Ympäristöteemoihin liittyviä riskejä ja niiden

hallintaa kuvataan luvuissa E1 Ilmastonmuutos ja E5 Kierrätys.

Constin strategiaa ja liiketoimintamallia kuvataan tarkemmin koh-

dassa 1.2.3.

1.4.4 Kestävyystavoitteet ja mittarit

(MDR-T, MDR-M)

Kestävyystavoitteet ja mittarit perustuvat Constin strategiaan.

Mittausperusteiden ja taustaoletusten valmistelua koordinoi Constin

vastuullisuuden ohjausryhmä, ja ne on hyväksynyt konsernin johto-

ryhmä. Olennaiseksi tunnistettujen kestävyysaiheiden mittarit ja niiden

rajoitukset kuvataan tämän raportin kyseistä kestävyysaihetta käsitte-

levässä osiossa.

Arvo määritetään seuraavasti: Vaihe 1: kerrotaan kunkin osa-aiheen todennäköisyys osa-aiheen vakavuudella tai vaikuttavuudella alle 5 vuoden sekä

yli 5 vuoden ajanjaksoille. Vaihe 2: määritetään keskiarvo vaiheessa 1 lasketuista arvoista alle 5 vuoden ja yli 5 vuoden ajanjaksoille.

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Toteuma

tai tulos 2024

E-Ympäristö

Oman toiminnan päästöjen (scope 1

ja scope 2) vähentäminen. Consti on

hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä

Oman toiminnan päästöjen

(scope 1 ja scope 2)

vähentäminen

Päästöintensiteetti

tCO

eq/liikevaihto M€ 7,8

Scope 3 -päästöjen vähentäminen Scope 3 -päästöjen laskenta

vuosilta 2023 ja 2024

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut

Sitoutuminen SBTi-ilmastotavoitteeseen SBTi-sitoumus hyväksytty Toteutunut/ei

toteutunut

Ei toteutunut

Työmaiden energiankulutuksen

seuranta ja ohjaus vakiinnutettu ja

päästövähennystavoitteet asetettu

Suunnitelma työmaiden

päästöjen vähentämiseen

Toteutunut/ei

toteutunut

Toteutunut

llmastonmuutoksen edellyttämän

osaamisen vahvistaminen erityisesti

energiatehokkuusratkaisuissa,

julkisivukorjaamisessa ja -huollossa ja

piharakentamisessa ja niihin liittyvien

palveluiden tarjoaminen asiakkaille

Energiatehokkuushankkeita

toteutunut 3 kpl

Toteutunut kpl 8

Consti Optimi

-asiakashankkeita toteutunut

3 kpl

Toteutunut kpl 0

Taksonomian mukaisen liikevaihdon

suhteellisen osuuden lisääminen

%-osuuden nousu %-osuus 14,7 %

Työmaajätteiden kierrätysaste 70 % Työmaajätteiden

kierrätysaste 70 %

Kierrätysaste, % 70 %

Ilmastonmuutos

Kiertotalous

Oma tyovoima

Arvoketjun työntekijät

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Liiketoiminnan harjoittaminen

Taloudelliset mahdollisuudet ja niiden todennäköisyydet

0,0

2,0

1,0

3,0

4,5

0,5

2,5

4,0

1,5

3,5

5,0

Taloudellisen mahdollisuuden suuruus

Todennäköisyys

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

0,0

2,0

1,0

3,0

4,5

0,5

2,5

4,0

1,5

3,5

5,0

Taloudellisen riskin suuruus

Todennäköisyys

Taloudelliset riskit ja niiden todennäköisyydet

Ilmastonmuutos

Kiertotalous

Oma tyovoima

Arvoketjun työntekijät

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Liiketoiminnan harjoittaminen

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiasteikko

38 39

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Toteuma

tai tulos 2024

S-Sosiaalinen vastuu

Tarjota omalle henkilöstölle

tasa-arvoinen ja osaamisen

kehittämiseen kannustava

työympäristö

Naisten määrän lisääminen

eri henkilöstöryhmissä

Naisten osuus, % koko

henkilöstöstä 12,7 %

Määräaikaiset

työsopimukset < 5 %

Määräaikaisuus, % koko

henkilöstöstä 2 %

Työhyvinvoinnin

edistäminen

Työkykyisyyden

edistäminen – tehtävä-

kohtaiset kirjalliset

ohjeistukset eniten

kuormittaviin tehtäviin

Tuki- ja

liikuntaelinsairauksista

johtuvien poissaolojen

määrän alentaminen,

pv/hlö

2,9 pv/hlö

Työtapaturmien ja

sairauspoissaolojen

vähentäminen

Aiempaa vähemmän

sairauspoissaoloja.

Tapaturmataajuus < 10

Sairauspoissaolot, % ja

tapaturmataajuus

Sairauspoissaolo

4,1 % (5,2 %).

Tapaturmataajuus

7 (10)

Osaamisen ja johtamisen

kehittäminen

Johtamisen kehittämisen

ohjelman luominen linjan

esihenkilöille, osaamisen

kehittämisen viitekehys

Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut

Sitoutunut ja hyvinvoiva

henkilöstö

Sitoutunut ja hyvinvoiva

henkilöstö. Henkilöstön

lähtövaihtuvuus < 10 %

Henkilöstön

lähtövaihtuvuus, % 12,6 %

Tasapainoinen ikäjakauma Ikäjakauma, kaikki

työntekijät Tasapainoinen

Tarjota kumppaneiden

henkilöstölle tasa-

arvoinen ja osaamisen

kehittämiseen kannustava

työympäristö

Ihmisoikeuksia koskevien

prosessien kartoitus ja

kuvaaminen

Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut

G-Vastuullisuuden hallinnointi

Kumppaniyhteistyön

kehittäminen

kestävyyden, laadun,

palvelun ja tehokkuuden

parantamiseksi

Toimittajien ESG-

vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

Toteutunut/ei toteutunut Ei toteutunut

Arvoketjun tärkeimpien

toimijoiden määrittely

Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut

100 % alihankkijoista

sitoutunut Constin eettisiin

ohjeisiin

Eettisiin ohjeisiin

sitoutuneiden toimittajien

osuus, %

Toteutuma-arvio 90 %

Ei eettisen ohjeistuksen

vastaisia tapahtumia

Eettisen ohjeistuksen

vastaiset tapatumat, kpl

Toteutunut, 0 kpl

Vähentää harmaata taloutta

rakennusalalla yhdessä

muiden alan toimijoiden

kanssa

Vahvistetut korruptio- tai

lahjontatapaukset 0 kpl

Korruptio- tai

lahjontatapaukset, kpl

Toteutunut, 0 kpl

Vähentää harmaan

talouden riskejä omassa

toiminnassa

Toimittajien ESG-

vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

Toteutunut/ei toteutunut Ei toteutunut

Taksonomiaosaamisen

lisääminen

liiketoiminnassa

hyödyttämään asiakkaita

Taksonomianmukaisten

hankkeiden määrän nousu

Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut

2.1 EU-taksonomia

2.1.1 Yleistä

EU-taksonomia on Euroopan unionin luokitusjärjestelmä ympäris

tön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Sen tavoitteena on

yhdenmukaistaa yritysten kestävyysraportointia ja ohjata sijoituksia

kestäviin toimintoihin. Luokitusjärjestelmä sisältää kuusi ympäristö-

tavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen

sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö

ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen

ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja

ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Yritysten on raportoitava, mikä osuus niiden liikevaihdosta, pää-

omamenoista ja toimintamenoista on taksonomiaan eli luokitusjärjes-

telmään sisältyviä toimintoja (luokitusjärjestelmäkelpoisuus) ja missä

määrin niiden taloudelliset toiminnot ovat luokitusjärjestelmän vaati-

musten mukaisesti ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän

mukaisuus).

Jotta taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmän mukaista, sen

on täytettävä luokitusjärjestelmässä kullekin ympäristötavoitteelle mää-

ritellyt toimialakohtaiset vaatimukset. Lisäksi Euroopan komissio on

määritellyt toimialakohtaiset arviointikriteerit sille, aiheuttaako kysei-

nen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa muille ympäristötavoit-

teille. Ollakseen luokitusjärjestelmän mukaista toiminta ei saa aiheuttaa

merkittävää haittaa luokituksen muille ympäristötavoitteille (DNSH-

periaate, do no significant harm). Lisäksi toiminnan tulee noudattaa

YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisiä työ- ja ihmisoikeusperiaatteita.

2.1.2 Taksonomian raportointi

Tilikaudella 2024 yritysten on raportoitava sekä toimintansa takso-

nomiakelpoisuus (taxonomy eligibility) että taksonomian mukaisuus

(taxonomy alignment) suhteessa kaikkiin kuuteen ympäristötavoittee-

seen. Toiminnasta raportoidaan osuus liikevaihdosta, pääomamenoista

ja toimintakuluista. Consti on arvioinut toimintansa taksonomiakel-

poisuuden ja taksonomian mukaisuuden EU:n taksonomia-asetusten

ilmastoa ja ympäristöä koskevien delegoitujen säädösten

ja Euroopan

komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Lisäksi

Consti on ottanut huomioon muun muassa Green Building Council

Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n rakennusalalle julkistamat

tulkintaohjeet.

Constin taksonomiatarkastelun ensimmäinen vaihe tehdään sopi-

musvaiheessa. Työmaajohdon vastuulla on seurata kriteerien täytty-

mistä sekä tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Talous raportoi taksonomian

mukaisen liikevaihdon euromääräisen toteuman ennalta sovittujen

kriteerien ja seurannan pohjalta.

2.1.3 Raportointiperiaatteet

Rakentamisella ja rakennusten käytöllä on merkittävä vaikutus ilmas-

tonmuutokseen. Korjausrakentamisessa parannetaan lähtökohtai-

sesti aina rakennuksen energiatehokkuutta sekä talotekniikalla että

rakennusteknisesti.

EU:n kuudesta ympäristötavoitteesta Ilmastonmuutoksen hil-

linnän merkittävän edistämisen lisäksi rakennusalalle on tunnistettu

Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen tavoitteet. Consti

arvioi, että sen liikevaihdosta on edellä mainittujen tavoitteiden osalta

luokitusjärjestelmäkelpoista noin 76,7 (85,3) prosenttia. Constin

arvion mukaan sen toiminta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista mui-

den ympäristötavoitteiden osalta.

Constin tulkinnan mukaan sen liikevaihdosta 14,7 (9,8) prosenttia

on luokitusjärjestelmän mukaista. Luokitusjärjestelmän mukainen toi-

minta muodostuu järjestelmän toiminnoista 7.2 Olemassa olevien raken-

nusten korjaus, 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus, 7.4

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huollot ja korjaus rakennuksissa, 7.5

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valonnassa

käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus sekä 7.6 Uusiutuviin ener-

gialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus.

Luokkaan 7.2 kuuluvissa korjaushankkeissa ilmastonmuutoksen

hillinnän merkittävän edistämisen edellytyksenä on joko laajamittaisiin

korjauksiin sovellettavien vaatimusten noudattaminen tai vaihtoeh-

toisesti korjauksen johtaminen primäärienergian kysynnän vähene-

miseen vähintään 30 prosentilla. Consti arvioi, että tilikaudella 2024

kolme peruskorjaushanketta täyttivät sekä merkittävän edistämisen

kriteerit että luokalta 7.2 vaaditut ei-merkittävää-haittaa-kriteerit. Niitä

hankkeita, jotka eivät täyttäneet merkittävän edistämisen kriteereitä tai

ei-merkittävää-haittaa-kriteereitä, esimerkiksi työmaajätteiden kierrä-

tyksen osalta, ei ole sisällytetty luokituksenmukaiseen liikevaihtoon.

Luokkaan 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus kuu-

luvat mm. eristyksen lisääminen olemassa olevan rakennuksen vaipan

osiin, vanhojen ikkunoiden ja ovien korvaaminen energiatehokkailla

ovilla ja ikkunoilla, energiatehokas valaistus sekä ilmastoinnin ja veden-

lämmitysjärjestelmien laitteiden ja vesikalusteiden asentaminen, kor-

vaaminen, huolto ja korjaus.

Luokkaan 7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huollot ja kor-

jaus rakennuksissa kuuluvat sähköajoneuvojen latausasemien asennus,

huolto tai korjaus.

Luokkaan 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä

ja valonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus kuuluvat

mm. tilakohtaisten termostaattien, älykkäiden termostaattijärjestel-

mien ja anturilaitteiden sekä rakennusten automaatio- ja hallintajärjes

telmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjaus-

järjestelmien ja energianhallintajärjestelmien asennus, huolto ja korjaus.

Luokkaan 7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,

huolto ja korjaus kuuluvat mm. aurinkosähköjärjestelmien ja aurinko-

paneelien asennus, huolto ja korjaus sekä uusiutuvan energian käyttö

lämmityksessä.

Consti arvioi, että sen taloudelliset toiminnot ovat yllä mainittujen

kriteerien osalta taksonomian mukaiset ja että sen taloudelliset toi-

minnot täyttävät näille luokille määritellyt ei-merkittävää-haittaa-kri-

teerit (DNSH).

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (DNSH 2-kriteeri) osalta Consti

on tehnyt ilmastoriskikartoituksen raportoimiensa taksonomian-

mukaisten taloudellisten aktiviteettien osalta. Consti on tunnistanut

olennaiset ilmastoriskit, jotka voivat olla merkittäviä, sekä suunnitellut

sopeutumistoimet näille riskeille.

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonarojen kestävä käyttö ja suojelu

(DNSH 3 -kriteeri) osalta Constin hankkeet, lukuun ottamatta asuin-

rakennuksia, täyttävät Constin arvion mukaan rajoitetun virtaaman

vesikalusteiden vaatimukset.

Siirtyminen kiertotalouteen (DNSH 4 -kriteeri) osalta Consti tulkit-

see, että vaatimus jätteiden kierrätyksestä: “valmistellaan uudelleen-

käyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon” täyttyy

siltä osin, kun Constin toiminnasta syntyvän jätteen lajittelu, uudel-

leenkäyttö, kierrätys ja muu materiaalin talteenotto voidaan varmistaa

ja kierrätysaste todentaa.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (DNSH 5-

kriteeri) osalta Consti tulkitsee, että sen käyttämät rakennusosat ja

-materiaalit täyttävät kriteerit.

EU 2020/852

EU 2021/2139, 2023/2485, 2023/2486

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

2 (E-YMPÄRISTÖ) YMPÄRISTÖTIEDOT

40 41

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta arvioitaessa selvitettiin myös sel-

laisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuutta, jotka sisältyvät

toimintaluokkaan 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen. Osa Constin

taloudellisesta toiminnasta liittyy uusien rakennusten rakentamiseen,

mutta luokitusjärjestelmän vaatimusten täyttymisen edellyttämää tie-

toa ei ole yrityksessä toistaiseksi riittävän tarkasti saatavilla. Tällä perus-

teella Constin toiminta luokassa ”Uusien rakennusten rakentaminen”

ei ole luokitusjärjestelmän mukaista.

Consti on arvioinut vähimmäistason suojatoimiaan lahjon-

nan ja korruption ehkäisyssä, verosääntelyssä, reilussa kilpailussa

ja ihmis oikeuksissa. Constin arvion mukaan yhtiö täyttää vähim

mäistason suojatoimet. Arvioinnissaan Consti on ottanut huo-

mioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

, YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet sekä ILO:n eettiset

työ- ja ihmisoikeusperiaatteet. Constin vähimmäistason suojatoi-

miin kuuluvia periaatteita ja toimenpiteitä kuvataan luvun 4 osioissa

4.1.4 Toimintaperiaatteet sekä 4.1.7 Harmaan talouden ehkäiseminen ja

havaitseminen.

EU-taksonomian liikevaihtoindikaattorin määritelmä vastaa

Constin konsernituloslaskelman liikevaihdossa esitettyjä eriä. Constin

liikevaihto muodostuu valtaosin ajan kuluessa tuloutuvista projekteista.

Ajan kuluessa tuloutuvien projektien teknisten kriteerien arviointi

perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan tietoon. Mikäli arvio

muuttuu projektin edetessä, päivitetään taksonomiastatus projektin

osalta. Takautuvaa oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei täl-

löin tehdä.

Koodit

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Vähimmäissuojatason toimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

liikevaihdosta, vuosi N-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista

tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

m€ %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2 36,0 11,0 K E/S E/S E/S E/S E/S E K K K K E K 5,6 T

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 10,2 3,1 K E/S E/S E/S E/S E/S E K E K E E K 3,9 M

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa

(ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa) CCM 7.4 0,0 0,0 K E/S E/S E/S E/S E/S E K E E E E K 0,0 M

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja

korjaus CCM 7.5 1,1 0,3 K E/S E/S E/S E/S E/S E K E E E E K 0,2 M

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6 0,7 0,2 K E/S E/S E/S E/S E/S E K E E E E K 0,0 M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 48,0 14,7 9,8

Joista mahdollistava toiminta 12,0 3,7 K 4,1 M

Joista siirtymätoiminta 36,0 11,0 K 5,6 T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1/CE 3.1 12,1 3,7 KEL KEL 7,5

Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2/CE 3.2 190,6 58,3 KEL KEL 68,1

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 202,7 62,0 75,6

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2) 250,7 76,7 85,3

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 76,0 23,3

YHTEENSÄ (A+B) 326,7 100,0

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:5. OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeet vastuulliseen liiketoimintaan.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161430/TEM_oppaat_5_2019_OECDn_asianmukaisen_huolellisuuden_ohjeet_04032019.pdf?sequence=1

42 43

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Koodit

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Vähimmäissuojatason toimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

pääomamenoista, vuosi N-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

m€ %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0,0 0,0 0,0

Joista mahdollistava toiminta 0,0 0,0 0,0

Joista siirtymätoiminta 0,0 0,0 0,0

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2) 0,0 0,0 0,0

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2) 0,0 0,0 0,0

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 2,9 100,0

YHTEENSÄ (A+B) 2,9 100,0

Pääomamenot

Constin liiketoimintamallissa investointitarpeet ovat pienet, sillä yhtiön

kapasiteetti syntyy valtaosin henkilötyövoimasta. Consti-konsernin

investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 1,2 (2,0)

miljoonaa euroa. Investoinnit pitävät sisällään pääosin kone- ja kalusto-

hankintoja. Investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) olivat

1,7 (3,0) miljoonaa euroa ja liittyivät pääosin tuotantoautojen uusit-

tuihin leasing-sopimuksiin sekä toistaiseksi voimassa olevien, toimi-

tiloja ja varastoja koskevien vuokrasopimusten käsittelyyn IFRS 16

-standardin mukaisesti. Liiketoimintojen yhdistämisistä aiheutuneet

investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 0,0 (1,1)

miljoonaa euroa.

Constin arvion mukaan sen taksonomia-asetuksessa määritellyt

pääomamenot olivat tilikaudella 2024 yhteensä noin 2,9 (6,2) miljoo-

naa euroa.

Constin arvion mukaan sen vuoden 2024 pääomamenot eivät olleet

luokitusjärjestelmäkelpoisia.

44 45

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Koodit

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Vähimmäissuojatason toimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

toimintamenoista, vuosi N-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palvelujen osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

m€ %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0,0 0,0 0,0

Joista mahdollistava toiminta 0,0 0,0 0,0

Joista siirtymätoiminta 0,0 0,0 0,0

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2) 0,0 0,0 0,0

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2) 0,0 0,0 0,0

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 1,0 100,0

YHTEENSÄ (A+B) 1,0 100,0

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

RIVI YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja

käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista

käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,

käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Toimintamenot

Constin arvion mukaan sen taksonomia-asetuksessa määritellyt toi-

mintamenot olivat tilikaudella 2024 yhteensä noin 1,0 (1,1) miljoo-

naa euroa.

Constin arvion mukaan nämä toimintamenot eivät olleet

luokitusjärjestelmäkelpoisia.

46 47

2.2 E1 Ilmastonmuutos

2.2.1 Tavoitteet (E1-4)

Constin tavoitteena on vähentää oman toiminnan energiankulutusta

ja päästöjä siten, että oma toiminta (scope 1 ja scope 2) on hiilineutraa-

lia vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tukee Pariisin ilmastosopimuksen

tavoitetta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi korkeintaan 1,5 astee-

seen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet 2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Ilmastonmuutos:

Kasvihuonekaasu-

päästöt

Oman toiminnan päästöjen vähentäminen (scope 1

ja scope 2). Consti on hiilineutraali vuoteen 2035

mennessä

Oman toiminnan päästöjen (scope

1 ja scope 2) vähentäminen

Päästöintensiteetti

tCO

eq/liikevaihto M€

Scope 3 -päästöjen vähentäminen Scope 3 -päästöjen laskenta

vuosilta 2023 ja 2024

Toteutunut/ei toteutunut

Sitoutuminen SBTi-ilmastotavoitteeseen SBTi-sitoumus hyväksytty Toteutunut/ei toteutunut

Ilmastonmuutos:

Energiankulutus

Työmaiden energiankulutuksen seuranta ja ohjaus

vakiinnutettu ja päästövähennystavoitteet asetettu

Suunnitelma työmaiden päästöjen

vähentämiseen

Toteutunut/ei toteutunut

llmastonmuutoksen edellyttämän

osaamisen vahvistaminen erityisesti

energiatehokkuusratkaisuissa, julkisivukorjaamisessa

ja -huollossa ja piharakentamisessa ja niihin

liittyvien palveluiden tarjoaminen asiakkaille

Energiatehokkuushankkeita

toteutunut 3 kpl

Toteutunut kpl

Consti Optimi

-asiakashankkeita

toteutunut 3 kpl

Toteutunut kpl

Taksonomian mukaisen liikevaihdon suhteellisen

osuuden lisääminen

%-osuuden nousu %-osuus

Vuonna 2024 Consti teki päätöksen siirtyä käyttämään fossiilisen

dieselin sijaan biodieseliä niissä työsuhdeautoissa sekä puolessa tuotan-

toautoista, joissa tämä on mahdollista. Vuonna 2024 päästötöntä säh-

köä hankittiin neljään toimipisteeseen. Loppuvuoden aikana Lahden

toimipisteessä siirryttiin maakaasusta biokaasuun.

2.2.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä, joka on esitetty

kohdassa 1.4.1. Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tun-

nistaminen ja arviointi. Osana kaksoisolennaisuusanalyysiä tarkasteltiin

muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä fyysisiä

riskejä ja niiden hallintaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan

liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu

taulukossa: E1 Ilmastonmuutoksen hillintä, riskit ja mahdollisuudet.

Kestävyyden

osa-alue Riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus: Constin vaikutus

E1-6 Constin

toiminta aiheuttaa

kasvihuonekaasu-

päästöjä

Mahdollisuus: Onnistuminen Constin oman ja sen

arvoketjun päästöjen vähentämisessä pienentää

rakennetun ympäristön päästöjä, joiden osuus

yhteiskunnan päästöistä on merkittävä.

Constin strategisena tavoitteena

on hillitä ilmastonmuutosta

sekä omassa toiminnassaan

että korjausrakentamisen kautta

rakennetussa ympäristössä

laajemminkin. Omaa toimintaa

ohjaa vihreän siirtymän

suunnitelma, johon sisältyy

mm. siirtyminen fossiilittomiin

polttoaineisiin ja fossiilittomasti

tuotettuun sähköön ja lämpöön.

Sidosryhmien

mielestä Constin

kielteinen vaikutus

kasvihuonekaasu-

päästöihin ei ole

merkittävä.

Riski: Päästöihin liittyvä osaaminen suunnittelussa

ja hankintaketjussa. Mikäli Consti ei onnistu

vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään

(scope 1 ja scope 2), se vaikeuttaa asiakkaiden

vähennystavoitteiden toteutumista.

E1-5 Constin

toiminta kuluttaa

energiaa

Mahdollisuus: Vähentynyt energiankulutus

alentaa kustannuksia koko arvoketjussa ja tukee

päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Vihreän siirtymän suunnitelma.

Työmaiden energiankulutuksen

ajantasainen seuranta.

Riski: Mikäli Consti ei onnistu vähentämään

energiankulutustaan, se voi lisätä kustannuksia

ja vaikeuttaa asiakkaiden vähennystavoitteiden

toteutumista.

E1-6 Constin

tarjoamat tuotteet

ja palvelut

kuluttavat energiaa

ja niistä syntyy

päästöjä

Mahdollisuus: Constilla on kattava kokemus

kokonaisvaltaisista peruskorjauksista. Tuotteistetut

palvelut, kuten Consti Optimi ja Eco Consti

mahdollistavat palvelutason laajentamisen.

Energiatehokkuusvaatimukset kannustavat

osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen ja

uusiin liiketoimintamalleihin, jotka hyödyttävät

koko yhteiskuntaa.

Sääntelyn aktiivinen

seuraaminen ja vaatimusten

aiheuttamien toimenpiteiden

vieminen käytäntöön.

Henkilöstön ja johdon

osaamisen lisääminen sekä

ympäristövaatimuksista

että asiakkaiden tarpeista.

Kokonaispalvelun ja sen

tarjoamisen kehittäminen.

Constin asiakkaat

pitävät tärkeänä Constin

energiatehokkuus-

osaamista ja palveluiden

energiatehokkuutta.

Riski: Sääntely aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia

uudenlaisista tuotantotavoista päästöjen

vähentämiseksi. Mikäli Constissa ei saavuteta

eikä kyetä ylläpitämään vaatimusten edellyttämää

osaamistasoa, hankkeita ei ehkä pystytä

toteuttamaan asiakkaiden tarpeiden ja sääntelyn

mukaisesti.

Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus: vaikutus Constiin

E1-6 Constin

arvoketjussa syntyy

scope 3 -päästöjä

Mahdollisuus: Kannustin oman liiketoiminnan

kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.

Kannustaa osaamisen kehittämiseen, uusien

palveluiden tarjoamiseen sekä tuotannon

tehostamiseen. Mahdollisuus myydä tuotteita

ja palveluita, jotka täyttävät ja mahdollistavat

asiakkaan omien kiertotaloustavoitteiden

saavuttamisen.

Yli 90 % Constin

kasvihuonekaasupäästöistä

tulee muualta arvoketjusta.

Suurimpien ja toistuvien

hankintaerien valinnassa

huomioitava vähäpäästöisyys.

Yhteistyön kehittäminen tavaran-

ja palveluntoimittajien kanssa

hiilijalanjäljen selvittämiseksi.

Hankinnan tietotaidon

lisääminen.

Yhteistyökumppanien

mielestä kasvihuone-

kaasuilla voi olla

merkittävä kielteinen

vaikutus Constin

liiketoimintaan.

Riski: Hankintaketjun osaaminen koko

arvoketjun ilmastovaikutusten tunnistamisessa,

mittaamisessa ja vähentämisessä. Mikäli

kestävyysvaatimuksiin ei pystytä osaamispuutteen

vuoksi vastaamaan, se voi heikentää asiakkaiden

tavoitteiden saavuttamista ja heikentää Constin

mainetta osaavana ja kestävästi toimivana

yhteistyökumppanina.

Constin

arvoketjussa kuluu

runsaasti energiaa

Mahdollisuus: Osaamisen onnistunut

kasvattaminen erityisesti hankinnoissa voi tuoda

Constille kilpailuetua. Korjaamisen lisääntyminen

uudisrakentamisen sijaan voi kasvattaa Constin

liiketoimintaa.

Pyritään käyttämään

vähäpäästöistä betonia

ja kierrätettyä rautaa

mahdollisuuksien mukaan.

Työmaita ohjeistetaan

säästämään energiaa.

Riski: Rakentamisessa käytetyn betonin ja

raudan valmistaminen kuluttaa paljon energiaa

ja aiheuttaa paljon päästöjä. Työmaiden

lämmitykseen kuluu energiaa. Mikäli Consti ei

pysty pienentämään energiankulutusta koko

arvoketjussaan, se voi lisätä kustannuksia ja

heikentää asiakkaiden tavoitteiden saavuttamista

ja Constin kilpailukykyä.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

E1 Ilmastonmuutoksen hillintä, riskit ja mahdollisuudet

48 49

Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Siirtymäriskit ja fyysiset riskit

Ilmastoon liittyvät riskit Ilmastoon liittyvät mahdolliset taloudelliset riskit Hallinta

TRANSITIORISKIT

Politiikka

ja lainsäädäntö

Kasvihuonekaasupäästöjen

hinnoittelun lisääntyminen.

Kustannusten nousu ja/tai tuotteiden ja palveluiden

kysynnän väheneminen mahdollisten sakkojen ja tuomioiden

seurauksena.

Muuttuvan lainsäädännön

seuraaminen ja tarvittavien

muutostoimien toimeenpano.

Jatkuva tuote- ja palvelukehitys,

jossa sääntely otetaan

huomioon.

Keskipitkä aikaväli

Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvän sääntelyn

lisääntyminen.

Jos tuotteita ja palveluja ei pystytä suunnittelemaan

lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi, johtaa se

liikevaihdon pienenemiseen. Mahdollista on myös jääminen

kokonaan tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Lisääntyvä

päästölaskentaraportointi.

Käyttökustannusten nousu, esim. sääntelyn vaatimien

vaihtelevia sääoloja paremmin kestävien materiaalien hinta

ja säältä suojautumisen toimenpiteet, vakuutusmaksujen

nousu.

Rakentamislaki, EU-

taksonomia sekä rakennusten

energiatehokkuusdirektiivi

voivat hidastaa

suunnitteluprosessia.

Suunnitteluprosessin pidentynyttä aikataulua voidaan joutua

kirimään rakentamisen aikana. Taksonomiaraportointiin

liittyvä hankkeiden toimenpide- ja seurantaprosessien

lisääntyminen saattavat lisätä aikataulupainetta ja

kustannuksia.

Teknologia Olemassa olevien tuotteiden

ja palvelujen korvaaminen

vähäpäästöisillä edellyttää

osaamista, josta voi olla tai

voi tulla pulaa, mikä taas lisää

kustannuksia.

Palveluiden kysyntä vähentyy, uusien tuotteiden ja

palveluiden tuotekehitys maksaa. Tämä johtaa liikevaihdon

ja tuottavuuden laskuun.

Jatkuva tuote- ja palvelukehitys,

jossa huomioidaan myös

asiakastarpeet. Tarkka

riskievaluointi tutkimus- ja

kehitystyötä aloitettaessa.

Epäonnistunut sijoitus uusiin

teknologioihin ja palveluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot epäonnistuneisiin teknologisiin

ratkaisuihin.

Lisääntyneet

kustannukset siirryttäessä

vähäpäästöisempiin

teknologioihin.

Investoinnit teknologian kehittämiseen. Uusien käytäntöjen

ja prosessien käyttöönoton lisääntyvät kustannukset.

Markkinat

ja kuluttajat

Tavaroiden ja palveluiden

kysynnän väheneminen

kuluttajien mieltymysten

muutoksen vuoksi.

Tuotantokustannusten nousu muuttuvien raaka-aineita

koskevien markkinalähtöisten vaatimusten (esim. energia,

vesi) ja tuotantovaatimusten (esim. kierrätys) vuoksi.

Jatketaan sähkön

hintakiinnitystä

osana suurempaa

sähkönhankintapoolia.

Aktiivinen vuoropuhelu

toimittajaverkoston kanssa

– riskien yhteisjaon

mahdollisuus. Aktiivinen

vuoropuhelu asiakkaiden

kanssa. Ymmärrys

asiakastarpeesta ja sen

kehittymisestä.

Raaka-ainekustannusten

nousu.

Äkilliset ja odottamattomat energian hintojen muutokset.

Markkinoiden epävakaus

esim. tulevan sääntelyn

epävarmuuden tai uusien

kokeiluasteella olevien

teknologioiden seurauksena.

Palveluiden kysyntä vähentynyt.

Maine Kuluttajien mieltymysten

muutokset.

Vähentynyt liikevaihto palvelujen kysynnän laskun

seurauksena.

Asiakaspalautteen säännöllinen

seuranta ja asiakastarpeeseen

vastaaminen. Yhteistyö

yhteistyökumppanien kanssa

ja niiden osaamisen jatkuva

kartoitus markkinassa.

Henkilöstökyselyt ja niissä esiin

tulleiden kehityskohteiden

korjaaminen. Vastuullinen

toiminta joka ulottuu jokaiseen

constilaiseen.

Rakennusalan negatiivinen

leimautuminen.

Pienentyneen tuotantokapasiteetin tuotto (esim. viivästyneet

suunnitteluhyväksynnät, toimitusketjun keskeytykset).

Asiakkaiden, rahoittajien

ja muiden sidosryhmien

huolenaiheiden lisääntyminen

tai negatiivinen palaute

sidosryhmiltä.

Tilausten vähentyminen, osaavien yhteistyökumppaneiden

saamisen vaikeutuminen ja rahoitusmahdollisuuksien

heikentyminen.

Työnantajamaineen menetys

esimerkiksi huonosti

hoidettujen ympäristöasioiden

vuoksi heikentäisi työvoiman

saatavuutta.

Vaikeus saada osaavia työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita

voi johtaa palkkakilpailuun ja nostaa henkilöstökuluja ja

heikentää tuottavuutta.

FYYSISET RISKIT

Akuutit Constille olennaisiksi

määritellyt: myrsky, voimakas

sade, tulva, lämpökuormitus

ja lämpöaalto.

Tuottavuuden lasku esim. kuljetusvaikeuksien ja

toimitusketjun ongelmien seurauksena. Tarve suojautua

paremmin sääilmiöiltä. Vakuutusturvan saatavuuden

heikkeneminen. Rankkasade- ja hulevesitulvat saattavat

aiheuttaa työmaalla viivästyksiä.

Kehitetään kykyä valmistautua

ja reagoida fyysisten

ilmastoriskien aiheuttamiin

ongelmiin suunnittelussa

ja työmailla. Tätä tehdään

yhdessä arvoketjun

yhteistyökumppaneiden

kanssa.

Krooniset Constille olennaisiksi

määritellyt: Lämpötilan

vaihtelut, tuuliolojen

muutokset, sadeolojen

ja -tyyppien muutokset,

sademäärien tai hydrologinen

vaihtelu.

Myynnin ja tuottavuuden lasku työvoimakustannusten

kohoamisen seurauksena (esim. terveys, turvallisuus,

poissaolot). Myynnin ja tuottavuuden lasku

korjausrakentamiseen soveltuvan työajan lyhentymisenä

(esim. liian korkea lämpötila).

Pitkä aikaväli

Käyttö- ja tuotantokustannusten nousu ja tulojen ja

kannattavuuden lasku volyymien laskiessa.

Vakuutusmaksujen nousu ja mahdollinen vakuutusturvan

saatavuuden vaikeutuminen “korkean riskin” alueilla. Tästä

johtuva tarve suojautua paremmin voi lisätä kustannuksia.

Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet

Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet Ilmastoon liittyvät taloudelliset mahdollisuudet

Resurssitehokkuus Tehokkaampien kuljetusmuotojen tulo markkinoille

ja niiden hyödyntäminen.

Käyttökustannusten väheneminen (esim. tehokkuuden parantamisen ja

kustannusten vähentämisen kautta).

Tehokkaampien tuotantoprosessien käyttö

työmailla, esim. esivalmistus ja virtautus.

Mahdollisuus tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, mikä tukee liikevaihdon

kasvua.

Kierrätyksen onnistuminen ja kiertotalouteen

siirtyminen.

Mahdolliset materiaalisäästöt ja jätemaksujen pieneneminen.

Siirtyminen tehokkaampiin rakennuksiin,

vedenkäytön ja kulutuksen vähentäminen.

Mahdollisuus tarjota energiatehokkuuspalveluja laajemmin.

Vähäpäästöisten energialähteiden käyttö. Maine-edut kestävästi toimivana kumppanina.

Energianlähde Yhteiskunnan taloudelliset kannustimet. Kannustimien hyödyntäminen omassa toiminnassa. Vähentää alttiutta tuleville

fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksille.

Uusien teknologioiden käyttö. Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja niistä aiheutuvia mahdollisia

päästömaksuja sekä herkkyyttä energian hinnan muutoksille.

Pääoman saatavuuden lisääminen (esim. kun sijoittajat suosivat vähäpäästöisiä

toimijoita ja vaativat toimittamaan energiatehokkaita rakennuksia).

Tuotteet ja palvelut Uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen

tutkimuksen ja kehityksen sekä innovoinnin kautta.

Parempi kilpailuasema vastaamaan kuluttajien muuttuvia mieltymyksiä, mikä

tukee liikevaihdon ja tuloksen kasvua.

Kyky monipuoliseen liiketoimintaan. Mainehyödyt, jotka johtavat kysynnän kasvuun ja tukevat liikevaihdon ja

tuottavuuden kasvua.

Kuluttajien mieltymysten muutos.

Vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden

kehittäminen ja/tai laajentaminen.

Resurssien korvaaminen/monipuolistaminen. Toimitusketjun luotettavuuden lisääminen ja kyky toimia erilaisissa

olosuhteissa tuovat kilpailuetua ja kustannussäästöjä.

Tulojen kasvu sellaisten uusien tuotteiden ja palveluiden kautta, jotka liittyvät

resilienssin varmistamiseen.

Markkinat Pääsy uusille markkinoille. Laajentuminen arvoketjussa.

Julkisen sektorin kannustimien käyttö. Rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen ja rahoituksen hinnan lasku (esim.

vihreät joukkovelkakirjalainat).

Resilienssi Energiatehokkuustoimenpiteiden käyttöönotto

laajentaa osaamista.

Lisääntynyt toimitusketjun luotettavuus ja toimintakyky erilaisissa olosuhteissa

tuo mainehyötyjä ja voi johtaa liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun.

Consti ei ole tehnyt arviota siitä, miten yrityksen varat ja liiketoiminta

voivat altistua siirtymäriskejä tai -mahdollisuuksia aiheuttaville ilmas-

toon liittyville siirtymätapahtumille. Consti ei ole arvioinut, missä

määrin sen omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua tunnistetuille

siirtymätapahtumille ja missä määrin ne ovat niille herkkiä.

2.2.3 Toimintaperiaatteet (E1-2)

Consti on sitoutunut ympäristö- ja energiatehokkuuden jatkuvaan

parantamiseen. Consti on sitoutunut ympäristöperiaatteissaan vähen-

tämään oman toiminnan scope 1- ja scope 2 -päästöjä ja määritel-

lyt CO

eq-päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen. Lisäksi

Consti on määritellyt päästövähennystavoitteet scope 3 -päästöille

(2.2.5 Siirtymäsuunnitelma).

Consti kehittää ympäristöosaamista ja -kulttuuria muun muassa

henkilöstön ja johdon koulutuksilla ja lisäämällä yhteistyökumppanei-

den ymmärrystä Constin vastuullisesta toiminnasta ja vaatimuksista.

Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä ohjaavat RALAn

laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimukset. Constin ympäristöky-

symyksiin liittyvät tavoitteet eivät perustu luotettavaan tieteelliseen

näyttöön.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

toimitusjohtajan lisäksi.

2.2.4 Toimenpiteet (E1-3)

Ilmastonmuutoksen hillintä,

kasvihuonekaasupäästöt ja energia

Keskeisenä toimenpiteenä on ollut luoda menetelmät työmaiden ener-

giankulutuksen järjestelmälliseen seurantaan. Työmaille on laadittu

ohjeistus energiatehokkuuden parantamiseksi. Työmaat voivat hyö-

dyntää myös konsernin kilpailuttamaa sähkösopimusta esimerkiksi

saadakseen alkuperätakuutodistuksen päästöttömän sähkön käytöstä.

Constin omassa toiminnassa suurin osa energiankulutuksesta tapah-

tuu työmailla.

Sisäisesti Consti on ohjeistanut henkilöstöä energiankulutuksen

vähentämiseen muun muassa intranetistä löytyvien ohjeiden avulla.

Constin päästövähennykset toteutetaan asteittain siirtymällä säh-

köisiin tuotanto- ja työsuhdeautoihin, korvaamalla fossiilisen poltto-

aineen käyttö päästöttömällä ja siirtymällä toimipisteissä ja työmailla

päästöttömästi tuotettuun sähköön tai muuhun päästöttömään

energiaan. Keskeistä siirtymäsuunnitelman toteuttamisessa on hen-

kilöstön jatkuva koulutus ja kestävien toimintatapojen varmistami-

nen. Oman toiminnan CO

eq-päästöt lasketaan vuosittain ja laki-

sääteinen energiakatselmusraportti tehdään neljän vuoden välein.

Yhteistyökumppanit velvoitetaan toimimaan ympäristövastuullisesti

mm. aliurakointisopimuksissa.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

50 51

Consti arvioi päästölaskentaperiaatteensa säännöllisesti varmistaak-

seen niiden vastaavuuden kulloinkin voimassa oleviin vaatimuksiin.

Consti pyrkii jatkuvasti parantamaan tiedonkeruuprosessejaan ja lisää-

mään yhteistyötä toimitusketjun kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on

kehittää entistä tarkempia ja kattavampia menetelmiä, jotka tukevat

Constin ilmastotavoitteita.

Consti kehittää asiakkailleen energiatehokkaita palveluja, jollainen

on esimerkiksi rakennuksen hukkalämpöä hyödyntävä kohdekohtai-

nen monienergiajärjestelmä Consti Optimi.

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa

Consti on määritellyt tavoitteita myös arvoketjun kasvihuonekaasu-

päästöille. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdassa 2.2.5 Constin siirty-

mäsuunnitelma. Constin eettisten ohjeiden mukaan Constin yhteis-

työkumppani sitoutuu siihen, että se edistää toiminnassaan resurssien,

kuten energian ja materiaalien, tehokasta käyttöä ja pyrkii vähentämään

ilmastoon haitallisesti vaikuttavien aineiden käyttöä. Aliurakoitsijoilta

edellytetään jätteiden resurssitehokasta käsittelyä, joka käytännössä tar-

koittaa kaatopaikkajätteen minimointia ja tehokasta lajittelua.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä

akuutteihin uhkiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, että kroonisiin uhkiin,

kuten talvien lämpenemiseen ja pysyviin muutoksiin lumi-, myrsky- ja

kosteusolosuhteissa. Constin toiminnalle olennaisia riskejä ovat akuutit

riskit, erityisesti sään ääri-ilmiöt.

Consti varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin kulloinkin

tilanteen vaatimalla organisaatiotasolla. Consti voi varautua tuotannos-

saan lämpöaaltoon muun muassa työmaatiloja viilentämällä, suunnitte-

lemalla työt niin, ettei kuumimpaan vuorokaudenaikaan työskennellä

ja varmistamalla lakisääteiset tauot. Myrskyihin ja voimakkaisiin satei-

siin varaudutaan muun muassa seuraamalla sääennusteita ja suunnitte-

lemalla työmaiden sadeveden ja lumen poistot entistä tarkemmin sekä

huolehtimalla materiaalien ja tilojen suojaamisesta.

Lisäksi Consti tarjoaa asiakkailleen palveluja, joilla rakennukset kes-

tävät nykyistä paremmin sään ääri-ilmiöitä ja esimerkiksi Suomessa

yleistyviä kosteita talvia ja viistosateita.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024

- Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 280,3

- Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 4 991,0

- Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 349,9

- Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 478,1

- Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 0,0

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 6 099,3

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 52 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 2 087,1

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 18 %

- Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,

uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 316,8

- Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 3123,2

- Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 0,0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 3440,0

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 30 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 11 626,4

ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/liikevaihto)

Energiaintensiteetti 0,00004

Kasvihuonekaasuintensiteetti 2024

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2, 3 (sijaintiperusteinen), tCO

-eq / euroa 0,0002

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen), tCO

-eq / euroa 0,0002

Kasvihuonekaasupäästöt 2024

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-eq.) 2 038,3

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 0,0 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-eq.) 2 651,1

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-eq.) 509,7

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO

-eq.) 76 480

1 Ostetut tavarat ja palvelut

68 732

2 Tuotantohyödykkeet

246

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

787

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

167

5 Toiminnassa muodostuva jäte

3 759

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

336

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

2 253

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

166

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät

14 Franchising

15 Investoinnit

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-eq.) 81 169

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-eq.) 79 028

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Kasvihuonekaasupäästöjen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

52 53

Mittausperusteet

GHG-protokollan standardien mukaisesti kasvihuonekaasupääs-

töjen laskennassa pakollisia päästöluokkia ovat scopet 1, 2 ja 3.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla on selvitetty Constin oman

toiminnan ja arvoketjujen ilmastovaikutus. Laskennassa eri kasvi-

huonekaasupäästöt on muutettu hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi

(tCO

-eq.). Päästökertoimet päivitetään vuosittain ajantasaisuuden

varmistamiseksi. Jaottelemalla päästöt eri päästöluokkiin pyritään vält-

tämään kaksoislaskentaa. Laskennan lähestymistapa perustuu operatii-

viseen kontrolliin GHG-protokollan standardien mukaisesti.

Laskennan tulokset käyvät läpi sisäisen laadunvarmistuksen. Mikäli

laskennassa käytetään arvioita, oletuksia tai rajauksia, niistä raportoi-

daan erikseen. Laskelmien varmennus kuuluu osaksi kestävyysrapor-

tin varmennusta.

Yleisin ja tunnetuin laskentaohje hiilijalanjäljen määrittämiseen on

kansainvälinen kasvihuonekaasupäästöjen protokolla (Greenhouse

Gas Protocol), joka luo raamit laskennalle ja sen rajaukselle sekä aset-

taa ohjeita käytettyjen lähtötietojen dokumentoinnille ja tulosten

raportoinnille.

Scope 1 -päästöt kuvaavat Constin suoria kasvihuonekaasupääs-

töjä, jotka syntyvät Constin omistamista tai hallinnoimista lähteistä.

Laskenta kattaa mm. ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta syntyvät

päästöt sekä työmaiden energiankulutuksesta syntyvät suorat päästöt.

Scope 1 -päästölaskenta perustuu polttoainetoimittajien Constille toi-

mittamiin polttoainetuotekohtaisiin päästökertoimiin tai soveltuviin

kansallisesti tai kansainvälisesti tilastoituihin päästökertoimiin.

Scope 2 -päästöt kuvaavat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka

syntyvät Constin käyttämän ostoenergian, kuten sähkön tai kauko-

lämmön käytöstä. Päästölaskennan kulutustiedot kerätään suoraan

toimittajilta, niiden ulkoisista raportointijärjestelmistä tai Constin

omista operatiivisista järjestelmistä. Toimipisteiden sähköenergian

päästökerroin on saatu joko suoraan energiatoimittajilta tai soveltu-

vista kansallisesti tai kansainvälisesti tilastoiduista päästökertoimista.

Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen

hiilidioksidin prosenttiosuutta.

Markkinaperusteisessa laskennassa huomioidaan Constin tekemät

energianhankintavalinnat, kuten fossiilittoman energian sertifikaatit tai

ostosopimukset fossiilittoman energian toimittajien kanssa.

Sijaintiperusteinen laskenta perustuu soveltuviin kansallisiin tai kan-

sainvälisiin keskimääräisiin päästökertoimiin eikä huomioi yrityksen

omia energianhankintavalintoja.

Scope 3 -päästöt kuvaavat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, joita

syntyy muualla Constin arvoketjussa sisältäen arvoketjun ylävirran

(upstream) ja alavirran (downstream). Kaikki Constin toiminnalle olen-

naisiksi tunnistetut scope 3 -päästökategoriat sisällytettiin laskentaan.

Constin raportoimat scope 3 -päästöt sisältävät seuraavien päästöka-

tegorioiden aiheuttamat kasvihuonepäästöt:

1) ostetut tavarat ja palvelut,

2) tuotantohyödykkeet,

3) polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät

sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin),

4) tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu,

5) toiminnassa muodostuva jäte,

6) liiketoimintaan liittyvä matkustaminen,

7) työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne,

11) myytyjen tuotteiden käyttö ja

12) myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa. Muut

päästölähteet, kuten franchising-toiminnot, eivät ole olennaisia

Constin liiketoiminnalle.

Jätetiedot on kuvattu tarkemmin kohdassa: 2.3 E5 - Resurssien käyttö ja

kiertotalous – 2.3.1 Tavoitteet.

Constin scope 3 -laskennassa on käytetty seuraavia hiilijalanjäljen

laskentaan sovellettavia standardeja:

• The Corporate Accounting and Reporting Standard

• The Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and

Reporting Standard.

Scope 3 -päästöjen laskennassa on otettu huomioon emoyhtiön ja

tytäryhtiöiden GHG-päästöt, ei sijoituskohteiden päästöjä.

Scope 3 -laskennan suoritti Nordic Impact Oy. Laskennassa käy-

tetty lähtötietoaineisto on saatu Constin operatiivisista järjestel-

mistä, yhteistyökumppaneilta, toimittajilta tai muista soveltuvista

lähteistä. Laskennassa on käytetty eri päästökertoimia jokaiselle läh-

tötietoyksikölle. Lisäksi laskennan taustalla on saatettu käyttää muita

muuntokertoimia.

Ennen laskennan suorittamista laskentakonsultti on käynyt läpi läh

tötietoaineiston ja kohdistanut kullekin toiminnalle mahdollisimman

kuvaavat päästökertoimet. Käytettyjen lähtötietojen ja vastaavien pääs-

tökertoimien tarkkuus on arvioitu suuntaa antavasti kolmiportaisella

asteikolla ”tarkka”, ”keskinkertainen”, ”epätarkka”. Tietojen tarkkuuden

arviointiasteikkona on käytetty oheisen taulukon kriteereitä.

Scope 3 -inventaario on laskettu CO

-ekvivalenttitonneina.

Laskennan tulokset ovat käyneet läpi sisäisen laadunvarmistuksen.

Tarkan tiedon puuttuessa laskennassa on käytetty oletuksia. Ostettujen

tavaroiden ja palvelujen päästölaskennassa lähtötietona olivat Constin

toteutuneet kustannustiedot ostolaskuista luokitteluarvojen mukaan,

ja käytetyt päästökertoimet olivat euromääräisiä (spend-based) päästö-

kertoimia, jotka ovat panos-tuotosmallinnuksiin perustuvia toimiala-

kohtaisia arvioita päästömääristä. Polttoaineiden ja energian hankintaan

liittyvä päästölaskenta pohjautui Constin todellisiin polttoaineiden ja

energian kulutustietoihin. Jätteiden päästölaskennan tiedot perustuivat

Constin käyttämien jäteyhtiöiden toimittamiin päästöraportteihin.

Ostettuun logistiikkaan liittyvän päästölaskennan perustana olivat

Constin toteutuneiden kustannustietojen mukaiset ostorahdit sekä

euromääräiset (spend-based) päästökertoimet. Liikematkustuksen

aiheuttamat päästöt laskettiin toimintadatan yksikön mukaan joko

keskimääräisen henkilöauton päästötiedoilla tai euromääräisillä

(spend-based) päästökertoimilla. Töihin matkustamisen päästöjen

laskennassa käytettiin Constin päätoimipisteen henkilöstölle toteute-

tun työmatkaliikennekyselyn tuloksia sekä ajettuun matkaan pohjau-

tuvia päästökertoimia henkilöautoille (bensiini-/diesel-/sähköauto) ja

julkisille liikennevälineille (bussi/juna/metro/raitiovaunu). Myytyjen

tuotteiden ja palvelujen loppukäytön sekä myytyjen tuotteiden käy-

töstä poistamisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät las-

kentavuonna valmistuneiden Constin uudisrakennushankkeiden

energiankulutuksen rakennusten käytön aikana sekä oletuksen raken-

nusten elinkaaren lopussa tapahtuvista purkuprosesseista. Laskennan

lähtötietona käytetään rakennushankkeiden elinkaariarviointira-

portteja (LCA) tai toissijaisesti esim. pinta-alaan pohjautuvia arvioita

energiankulutuksista rakennusten käytön aikana. Pääasiallisia lähteitä

laskennassa käytetyille päästökertoimille ovat globaalit tietokannat

kuten EXIOBASE ja UK Government GHG Conversion Factors

for Company Reporting, minkä lisäksi on käytetty mm. Traficomin

tietoja henkilöautojen päästöistä.

Scope 1-, 2- ja 3 -päästölaskenta on ulkoisesti varmennettu tämän

kestävyysraportin varmennuksen yhteydessä.

Raaka-aine 1

Ostetut tuotteet

Ostetut palvelut/

alihankinta

Rakennusten

käyttö

Rakennusten

käytöstä poisto

Polttoaineet Scope 1:

Suorat päästöt

Jätteet

Consti Oyj

RA-Urakointi

Consti

Korjaus-

rakentaminen

Sähkö-Huhta

Consti

Talotekniikka

Scope 2:

Ostoenergian (epäsuorat) päästöt

Työmatkustus

Siirto- ja jakeluhäviöt

Työpaikalle

matkustus,

etätyöt

Raaka-aine 3

Raaka-aine 2

Hankinnat Logistiikka Logistiikka AsiakkaatOma toiminta

TARKKA KESKINKERTAINEN EPÄTARKKA

Päästölähde mitattavissa

suoraan.

Päästökerroin

ensisijainen.

Päästölähde mitattavissa

vain epäsuorasti.

Päästökerroin

toissijainen.

Päästölähde arvioitu

suuntaa-antavasti/ei

saatavilla.

Päästökerroin

suuntaa-antava.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Constin päästölaskennan sisältö

54 55

2.2.5 Siirtymäsuunnitelma

(E1-1, E1-7, E1-8, E1-9)

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keski-

lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, pyrkien rajoit-

tamaan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, suhteessa esite-

olliseen aikaan. Consti haluaa toimillaan hillitä ilmastonmuutosta

ja on asettanut päästövähennystavoitteensa, joiden asetannassa on

otettu huomioon Rakennusteollisuus ry RT:n Vähähiilinen raken-

nusteollisuus 2035 - tiekartan päivitys

ja Green Building Council

Finlandin Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Ilmastotavoitteet eivät ole tieteeseen perustuvia.

Constin tavoitteena on, että sen oma toiminta (scope 1 ja scope 2)

on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.

Consti on päättänyt seurannan ja tulosten vertailun selkeyttämiseksi

valita siirtymäsuunnitelmassa scope 1–3 -päästöjen perustasoksi vuo-

den 2024 päästöt. Constin siirtymäsuunnitelma perustuu scope 1-, 2- ja

3- päästölaskentaan

. Constin päästöistä suurin osa muodostuu arvo-

ketjun scope 3 -päästöistä. Merkittävimmät päästövähennystavoitteet

vuoteen 2030 mennessä ovat: työmailla kulutettavan energian päästö-

jen vähentäminen ja merkittävien materiaaliryhmien päästötietojen

edellyttäminen toimittajilta, uusien vähähiilisten materiaalien kartoit-

taminen, kiertotalouden edistäminen ja jätteiden tehokas kierrättämi-

nen. Consti jatkaa myös ilmastoystävällisten palveluiden kehittämistä.

Siirtymäsuunnitelmassaan Consti ei käytä päästövähennyksiin

rahoitettavia kasvihuonekaasujen poistoja kompensoidakseen omia

päästöjään.

Consti on hyödyntänyt ilmastoon liittyvien vaarojen tunnis-

tamisen sekä altistumisen ja herkkyyden arviointiin perustuvia

ilmastoskenaarioita

Consti on selvittänyt scope 1 ja scope 2 -päästöihin liittyviä kus-

tannusvaikutuksia

12, 13

, joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman

täytäntöönpanoa.

Gaia (2024) Vähähiilinen rakennusteollisuus 2023 – tiekartan päivitys. https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/06/Loppuraportti-RT-vahahiilisyys-7.6.2024_FINAL.pdf.

FIGBC. (2022). Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma. [Action Plan for a Carbon-Neutral Built Environment].

https://figbc.fi/julkaisut/hiilineutraalin-rakennetun-ympariston-toimintaohjelma

Esitetyt ilmastotavoitteet eivät ole tieteeseen perustuvia.

Consti ei ole analysoinut erilaisia ilmastoskenaarioita fyysisten riskien sekä muutosriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin lyhyellä,

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Consti ei ole tehnyt selvitystä tai määrällistä arviota yrityksen investoinneista ja rahoituksesta, joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa.

Consti ei ole tehnyt laadullista arviota yrityksen tärkeimpien omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista sidotuista kasvihuonekaasupäästöistä.

Constilla ei ole toistaiseksi käytössä sisäisiä hiilen hinnoittelumekanismeja.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Teema Tehdyt

toimenpiteet 2024

Tavoitteet 2030

Scope 1 ja 2: -70%

Scope 3: -10 %,

Vertailuvuosi 2024

Tavoitteet 2035

Scope 1 ja 2: -100 %

Scope 3: -25 %,

Vertailuvuosi 2024

Tavoitteet 2050

Scope 1 ja 2: -100 %

Scope 3: -50 %,

Vertailuvuosi 2024

Scope 1 ja 2 Scope 1- ja 2

-laskenta

Ajoneuvokannan sekä työkoneiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin Kaikki autot ja työkoneet päästöttömiä Oman toiminnan päästöttömyys

Toimipisteiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin Toimipisteiden energia päästötöntä

Työmaiden asteittainen siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin Työmaiden energia päästötöntä

Scope 3 Scope 3 -laskenta

Jätteiden

laaja-alainen

kierrätysasteen

tarkastelu

Päästöjen vähentämiseen liittyvien mahdollisuuksien kartoittaminen

yhteistyökumppaneiden kanssa

Yhteistyön jatkuva kehittäminen ja ylläpito

Liiketoiminnan prosessit, menettelytavat ja hankintatoimi perustuvat

kestävän liiketoiminnan vaatimuksille sekä niiden ylläpitämiseen ja

jatkuvaan parantamiseen

Vähäpäästöisten palveluiden

ja materiaalien kustannus- ja

soveltuvuusarviot

Vähäpäästöisten palveluiden ja materiaalien

käyttöönotto

Soveltuvuusarvioiden pohjalta

laadittava vaatimustason ja

toimenpiteiden kehittämissuunnitelma

päästövähennyspotentiaalin

saavuttamiseksi

Toimittajien ESG-vastullisuusvaatimusten

toimeenpano ja seuranta

Kestävyystavoitteiden ja päästövähennyspotentiaalin toteutumisen seuranta

Jätteiden kierrätystavoite 80 % Jätteiden kierrätystavoite 85 %

Jätteiden kierrätystavoite 90 % ja kiertotalouden hyödyntäminen osana

tarjottavia palveluita

Kiertotalouden

hyöydyntämismahdollisuuksien

selvittäminen liiketoiminnassa

Kiertotaloustavoitteiden asettaminen

ja kiertotalouden mahdollisuuksien

hyödyntäminen omassa palvelutarjonnassa

Kestävän

liiketoiminnan

edellytysten,

vaatimusten

ja vaikutusten

arviointi

Vaikutusten

ja tarvittavien

toimenpiteiden

kartoittaminen

Liiketoimintaprosessien ja toimintatapojen kehittäminen

vastaamaan kestävyysvaatimuksia

Liiketoimintaprosessit ja toimintatavat kestävälle liiketoiminnalle

asetettujen vaatimusten mukaisia

Liiketoiminnan prosessit, menettelytavat ja hankintatoimi perustuvat

kestävän liiketoiminnan vaatimuksille sekä niiden ylläpitämiseen ja

jatkuvaan parantamiseen

Kestävän kehityksen

ja asiakastarpeiden

huomioiminen

palvelutarjonnassa

Energiatehokkuutta koskevien

ratkaisuvaihtoehtojen kehittäminen

ja tarjoaminen

Energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä tukevien

palveluiden sisällyttäminenpalvelutarjontaan

Kestävyystavoitteiden sisällyttäminen osaksi tulos-

palkkausta tavoitteita edistävissä tehtävissä ja rooleissa

Yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa asiakas-

tarpeiden ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi

Constin siirtymäsuunnitelma

Constin strategiassa on tavoitteena ilmastonmuutoksen hillit-

seminen. Siirtymäsuunnitelma tullaan sisällyttämään liiketoimin-

tastrategiaan ja rahoitussuunnitteluun ja sovittamaan yhteen niiden

kanssa vuosien 2025–2027 aikana. Siirtymäsuunnitelman, jossa on

mukana myös scope 3 -päästöt, täytäntöönpano alkaa vuonna 2025.

Siirtymäsuunnitelman on hyväksynyt Constin johtoryhmä ja hallitus.

56 57

2.3 E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

2.3.1 Tavoitteet (E5-3)

Constin tavoite työmaajätteen kierrätysasteeksi on vähintään jätease-

tuksessa (978/2021, §27) mainittu tavoite 70 prosenttia. Vuonna 2024

Constin oman työmaajätteen keskimääräinen kierrätysaste oli 70 pro-

senttia, kun se edellisenä vuonna oli noin 56 prosenttia.

Luvun 2 kohdassa 2.2.5. E1-Siirtymäsuunnitelma on esitetty Constin

tavoitteita ja toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi.

2.3.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennaisuus-

analyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Analyysissa tarkasteltiin

Constin toimintaa eri paikkakunnilla ja eri toimialoilla resurssien käy-

tön näkökulmasta.

Constin toiminnan merkittävimmät muihin resursseihin kuin ener-

giaan liittyvät ympäristöriskit aiheutuvat ympäristölle haitallisten ainei-

den mahdollisista päästöistä esimerkiksi purkujätteiden käsittelyssä tai

loppusijoituksessa tapahtuvien laiminlyöntien seurauksena. Lisäksi

toiminnan aikana lähiympäristöön saattaa kantautua melua, tärinää

ja rakennuspölyä. Constin toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä hai-

tallisten vaikutusten hallitsemiseksi käsitellään tämän luvun kohdissa

2.3.3 ja 2.3.4 sekä Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa.

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin

strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Kiertotalous:

Purkujäte,

pakkausjäte,

ylijäämäjäte

Työmaajätteiden

kierrätysaste

70 %

Työmaajätteiden

kierrätysaste

70 %

Kierrätysaste, %

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus

Loppukäsittelystä muualle

ohjatun jätteen kokonaismäärä

Valmistelu

uudelleenkäyttöä varten Kierrätys

Muut

hyödyntämistoimet Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 6,7 11 220,9 3 473,4 14 701,1

Vaaralliset jätteet 0,0 2,5 28,6 31,1

Yhteensä 6,7 11 223,4 3 502,0 14 732,1

Loppukäsittelyyn ohjatun

jätteen määrä

Poltto (ilman energian

talteenottoa)

Kaatopaikalle

sijoittaminen

Muu

loppukäsittely

Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 0,0 174,4 0,0 174,4

Vaaralliset jätteet 4,0 1 022,5 20,1 1 046,6

Yhteensä 4,0 1 196,9 20,1 1 221,0

Syntyneen jätteen kokonaismäärä Hyödyntäminen Loppukäsittely Yhteensä

Tavanomaiset jätteet 14 701,1 174,4 14 875,5

Vaaralliset jätteet 31,1 1 046,6 1 077,6

Yhteensä 14 732,1 1 221,0 15 953,1

Kierrättämätön jäte Kokonaismäärä Prosenttiosuus (%) Kierrätysaste

Kokonaismäärä 4 723,0 30 % 70 %

Tavoitteet vuoteen 2050:

2030

• Constin kierrätysaste 80 %

• Kiertotalouden hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen

liiketoiminnassa

2035

• Constin kierrätysaste 85 %

• Kiertotaloustavoitteiden asettaminen ja kiertotalouden

mahdollisuuksien hyödyntäminen omassa palvelutarjonnassa

2050

• Constin kierrätysaste 90 %

• Kiertotalouden hyödyntäminen osana tarjottavia palveluja

Vaikutuksia arvoketjuun

Jätelajittelun vaikutukset voivat ulottua laajasti koko arvoketjuun.

Jätteiden lajittelu voi jatkossa johtaa tiukempiin vaatimuksiin sekä

purkutöitä suorittaville aliurakoitsijoille että materiaalitoimittajille,

ja vaatimukset voivat vaikuttaa jo materiaalien tuotanto- ja toimitus-

prosesseihin. Kuljetusyritykset voivat joutua mukauttamaan prosesse-

jaan käsitelläkseen erillisiä jätevirtoja, mikä voi lisätä logistiikkakustan-

nuksia mutta myös parantaa tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Kuluttajat voivat arvostaa yrityksen ympäristöystävällisiä käytäntöjä,

mikä voi parantaa yrityksen mainetta. Jätelajittelu helpottaa kierrätys-

yhtiöiden työtä, kun materiaalit ovat jo valmiiksi lajiteltuja, mikä voi

parantaa kierrätysprosessien tehokkuutta ja vähentää kustannuksia.

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Jätteet ja kiertotalous: Constin vaikutus

E5-5 Constin

toiminnasta syntyy

jätettä

Mahdollisuus: Kiertotalouden tavoitteiden

saavuttaminen vähentää jätteiden määrää sekä

jätteenkäsittelytoimia ja -kustannuksia. Riski

sanktioista pienenee. Vähentää tarvetta uusille

raaka-aineille. Mikäli Consti onnistuu jätteiden

käsittelyssä laajasti arvoketjussaan, se tukee

asiakkaiden ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Constin tavoitteena on

70 % kierrätysaste. Työmaalla

tarvittavan materiaalin määrä

suunnitellaan mahdollisimman

tarkasti ja materiaalit suojataan

niin, etteivät ne vahingoitu

ja hukkaa synny. Joissakin

tehtävissä hukkaa voidaan

vähentää myös esivalmistuksella.

Jätteiden käsittely suunnitellaan

tarkasti. Ajantasainen

jäteraportointi auttaa tavoitteen

saavuttamisessa ja seurannassa.

Kaikki Constin

sidosryhmät pitävät

jätteiden kierrätystä

merkittävänä

kestävyystekijänä, johon

Consti voi vaikuttaa

myönteisesti.

Riski: Tuotannonsuunnittelun kyky jätteiden

synnyn minimoimiseksi ja jätteiden

käsittelemiseksi. Mikäli Consti ei saavuta

kierrätystavoitteita, jätteiden määrä ei vähene ja

niiden käsittelyn kustannukset kasvavat. Myös

riski sanktioista kasvaa.

Jätteet ja kiertotalous: Vaikutus Constiin

E5-5 Constin

toiminnasta syntyy

jätettä

Mahdollisuus: Mahdollisuus oman liiketoiminnan

kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.

Kannustaa osaamisen kehittämiseen sekä

tuotannon tehostamiseen ja saa aikaan

kustannussäästöjä. Jätteisiin ja kiertotalouteen

liittyvä osaaminen voi tuoda Constille kilpailuetua

yhteistyökumppanina.

Consti ohjaa arvoketjun

työntekijöitä toimimaan

Constin kierrätystavoitteiden

mukaisesti esimerkiksi

työmaaperehdytyksessä.

Kestävyystavoitteita tukevat

velvoitteet sisältyvät

toimitussopimuksiin.

Constin asiakkaat

ja henkilöstö

pitävät jätteisiin ja

kierrätykseen liittyvää

osaamista merkittävänä

kestävyystekijänä,

joka voi vaikuttaa

Constin liiketoimintaan

myönteisesti.

Riski: Purku-urakoitsijoiden kyky purkutyöstä

syntyvän jätteen lajitteluun, raportointiin ja

kierrätykseen on riski Constin tavoitteiden

saavuttamiselle. Mikäli Constin arvoketjussa

ei saavuteta jätteiden vähentämis- ja

kierrätystavoitetta, se voi aiheuttaa Constille

lisäkustannuksia ja sanktioita. Se myös heikentäisi

Constin asiakkaiden tavoitteiden saavuttamista ja

Constin kilpailukykyä yhteistyökumppanina.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

58 59

2.3.3 Toimintaperiaatteet (E5-1)

Consti noudattaa rakentamisessa käytettävien materiaalien kierrä-

tystä ja hävittämistä koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.

Toiminnassa otetaan huomioon myös kansainväliset sopimukset sekä

EU:n energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteet.

Consti on sitoutunut vähentämään päästöjään laatimansa siirtymä-

suunnitelman mukaisesti. Consti on ympäristöperiaatteissaan myös

sitoutunut vähentämään jätteen määrää ja kierrättämään tehokkaasti.

Tarkemmat kierrätystavoitetiedot sekä kiertotaloustavoitteet esite-

tään luvussa 2 E1 Ilmastonmuutos kohdassa 2.2.5 Siirtymäsuunnitelma.

Kierrätysastetta nostetaan yhteistyössä jätehuollon yhteistyökump-

paneiden kanssa.

Materiaalien käyttöä tehostetaan hyvällä suunnittelulla.

Asennettavat laitteet ja materiaalit ovat arvokkaita ja hukkaa vähen-

netään tilaamalla tuotteita suunnitelmallisesti. Suunnittelussa voidaan

hyödyntää myös olemassa olevia rakennusmateriaaleja ja -osia uudel-

leen. Tämä vähentää uusien materiaalien tarvetta ja säästää luonnonva-

roja. Suunnittelemalla rakennusosat ja talotekniikka niin, että korjauk-

set ja vaihdot voidaan tehdä ilman laajoja purkutöitä, voidaan pienentää

syntyvän jätteen määrää. Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa tar-

kemmalla suunnittelulla ja määrämittaisten rakennusmateriaalien käy-

töllä. Mahdollista ylijäämämateriaalia Consti pyrkii käyttämään sovel-

tuvin osin muissa kohteissa. Ylijäämämateriaali on työmaalle tiettyyn

työvaiheeseen ja tietyn työvaiheen lopputuloksen aikaansaamiseksi

tilatun materiaalimäärän ja työvaiheessa käytetyn määrän välinen ero-

tus. Kierrätysmateriaali on sellaista materiaalia, joka on poistettu jostain

kohteesta ja jalostettu uuden materiaalin raaka-aineeksi tai uudelleen

käytettäväksi sellaisenaan.

Consti seuraa kiertotalouskäytäntöjen kehittymistä muun muassa

Helsingin Kiertotalousklusterin jäsenenä. Toistaiseksi kierrätysmateri-

aaleja tai kierrätettyjä rakennusten osia ei käytetä korjausrakentamisessa.

Sekä Consti Korjausrakentaminen Oy:llä että Consti Talotekniikka

Oy:llä on RALA-ympäristö- ja turvallisuussertifikaatit. RALA-

sertifiointi on ISO-järjestelmien pohjalta suomalaiselle rakennusalalle

kehitetty johtamisjärjestelmän arviointimenettely, joka tukee toimin-

nan kehittämistä kestävän kehityksen mukaisesti.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

toimitusjohtajan lisäksi.

2.3.4 Toimenpiteet (E5-2, E5-4, E5-5)

Työmaiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen tarkoit-

taa energiankulutuksen minimoimista sekä työmaaliikenteestä, pur-

kutöistä ja rakentamisesta syntyvän melun, pölyn ja jätteiden määrän

minimointia ja ympäristölle haitallisten aineiden huolellista käsittelyä.

Kohdekohtaisissa ympäristösuunnitelmissa tunnistetaan ympäristö-

riskit ja tehdään suunnitelma haittojen estämiseksi sekä varaudutaan

torjumaan haitalliset vaikutukset. Rakennusprojekteista ympäristöön

kohdistuvia haittavaikutuksia pyritään vähentämään myös henkilökun-

nan osaamista kehittämällä.

Jäte ja sivuvirrat

Jätelain mukaan jätteet tulee lajitella niiden syntypaikalla eli Constin

tapauksessa työmailla. Constin työmaat laativat projektikohtaisen jäte-

huoltosuunnitelman yhdessä jätehuollon sopimuskumppanin kanssa.

Jätehuoltotoimittaja laatii kuormakohtaisesti jätteensiirtoasiakirjan, vie

sen tiedot Siirto-rekisteriin ja raportoi työmaakohtaisesti jätetiedot.

Consti noudattaa jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä, säädöksiä ja

ohjeita ja seuraa niihin liittyvää kehitystä. Osaamista ympäristöasioissa

kehitetään henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tiedottamisella.

Yhteistyökumppanit sitoutuvat toimimaan ympäristövastuullisesti

allekirjoittaessaan aliurakointisopimuksen.

Yhtiön keskeisiä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä stra-

tegisia toimenpiteitä ovat:

• Siirtyminen fossiilittoman energian käyttöön vaiheittain.

Lisätietoja tästä on tämän luvun kohdassa

2.2.5 Siirtymäsuunnitelma

• Energiatehokkuuden parantaminen tehostamalla sähkön,

lämmön ja polttoaineiden käyttöä. Lisätietoja tästä on tämän

luvun kohdassa E1-Ilmastonmuutos.

• Jätteiden kierrätysasteen nostaminen.

Resurssien sisäänvirtaukset ja tuotteisiin ja

palveluihin liittyvät ulosvirtaukset

Consti ei ole arvioinut resurssien sisäänvirtausta eikä tuotteisiin ja pal-

veluihin liittyvää ulosvirtausta olennaiseksi kestävyystekijäksi. Constin

korjausrakennuskohteissa käytetyt materiaalit ja tuotteet määrittelee

pääosin tilaaja suunnittelijoineen, joten Constilla ei ole suoraa vaiku-

tusta kiertotalousperiaatteiden mukaisesti suunniteltujen materiaalien

ja tuotteiden osuuteen.

Constilla ei ole toistaiseksi tunnistettu sopivaa menetelmää ylijää-

mämateriaalin määrän mittaamiseksi eikä mittausmenetelmää ylijää-

mämateriaalien hyödyntämiseen liittyen.

Mittausperusteet

Jätehuolto on luvanvaraista toimintaa, jonka toteutumista valvoo viran-

omainen. Constin raportoimat jätetiedot perustuvat jätehuollon sopi-

muskumppaneiden Constille raportoimiin tietoihin.

Jätemäärät sisältävät työmaalta siirretyt jätteet mukaan lukien mate-

riaalina ja energiana hyödyntämisen, kaatopaikalle sijoittamisen ja vaa-

rallisten jätteiden käsittelyn.

Mittaria ei ole validoitu ulkopuolisen toimesta.

Oma työvoima

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Oma työvoima:

Tasa-arvo ja

ihmisoikeudet

Tarjota omalle henkilöstölle tasa-arvoinen ja

osaamisen kehittämiseen kannustava työympäristö

Naisten määrän lisääminen eri

henkilöstöryhmissä

Naisten osuus,

% koko henkilöstöstä

Määräaikaiset työsopimukset

< 5 %

Määräaikaisuus,

% koko henkilöstöstä

Oma työvoima:

Terveys ja

työturvallisuus

Työhyvinvoinnin edistäminen Työkykyisyyden edistäminen

- tehtäväkohtaiset kirjalliset

ohjeistukset eniten kuormittaviin

tehtäviin

Tuki-ja liikuntaelin-

sairauksista johtuvien

poissaolojen määrän

alentaminen

Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen

vähentäminen

Aiempaa vähemmän

sairauspoissaoloja.

Tapaturmataajuus < 10

Sairauspoissaolot %

ja tapaturmataajuus

Oma työvoima:

Koulutus ja taitojen

kehittäminen

Osaamisen ja johtamisen kehittäminen Luoda johtamisen kehittämisen

ohjelma linjan esihenkilöille,

osaamisen kehittämisen viitekehys

Toteutunut/ei toteutunut

Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Sitoutunut ja hyvinvoiva

henkilöstö. Henkilöstön

lähtövaihtuvuus < 10 %

Henkilöstön

lähtövaihtuvuus, %

Tasapainoinen ikäjakauma Ikäjakauma, kaikki

työntekijät

3.1.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Constin omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuusa-

nalyysiä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Omaan työvoimaan kohdis-

tuvat merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät

terveyteen ja turvallisuuteen sekä koulutukseen ja taitojen kehittämi-

seen. Consti ei ole tunnistanut omaa työvoimaa koskevassa olennai-

suusanalyysissään olennaista riskiä lapsi- tai pakkotyövoiman käytöstä.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat sel-

keimmin työmaahenkilöstöä työsuhteesta riippumatta. Terveyteen ja

turvallisuuteen kohdistuvat riskit voivat olla seurausta pitkäaikaisesta

työskentelystä kuten rakentamiselle tyypillisistä kuluttavista työasen-

noista tai haitallisille aineille altistumisesta tai äkillisistä onnettomuuk-

sista kuten viiltohaavoista tai putoamisista. Koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen liittyvät vaikutukset painottuvat Constin työsuhtei-

seen työvoimaan. Constin toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä hai-

tallisten vaikutusten hallitsemiseksi käsitellään tämän luvun kohdissa

3.1.3 – 3.1.5, ja niitä on kuvattu myös Omaan työoimaan liittyvät olen-

naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa.

Ilmastonmuutoksella ja siihen liittyvällä siirtymäsuunnitelmalla ei

ole Constin arvion mukaan merkittäviä vaikutuksia sen omaan työ-

voimaan. Ilmastonmuutos ja Constin siirtymäsuunnitelma lisäävät

jonkin verran tarvetta esimerkiksi asiakkaille tarjottavien energiatehok-

kuuspalveluiden, julkisivukorjausten ja huoltopalveluiden osaamiselle.

Myös työmaiden jätteiden kierrätysasteen nostaminen edellyttää hen-

kilöstöltä jatkuvaa kouluttautumista. Mikäli Consti onnistuu vahvista-

maan ilmastonmuutoksen edellyttämää kestävyysosaamistaan, sillä on

mahdollisuus tarjota nykyistä enemmän työpaikkoja ja vahvistaa ase-

maansa haluttuna työnantajana. Mikäli Consti ei onnistu kasvattamaan

ja ylläpitämään riittävää kestävyysosaamista, sen maine houkuttelevana

työnantajana ja yhteistyökumppanina voi kärsiä.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Constin sosiaalisen vastuun tarkastelu kattaa Constin oman työvoiman

ja arvoketjusta Constille rakentamispalveluita tuottavien toimittajien

(ns. aliurakoitsijoiden) työvoiman. Oma työvoima (Constin työnteki-

jät) kattaa ESRS-standardien mukaisesti Constissa työsuhteessa työs-

kentelevän henkilöstön ja Constille henkilöstövuokrausyritysten tai

oman yrityksensä kautta työskentelevät. Henkilöstövuokrausyritysten

tai oman yrityksensä kautta työskentelevien osuus Constin omasta

työvoimasta kokonaisiksi henkilötyövuosiksi muutettuna oli vuoden

aikana noin seitsemän prosenttia konsernin keskimääräisestä omasta

työvoimasta.

Constin tavoitteena on tarjota sekä sen omalle työvoimalle että

arvoketjussa erityisesti rakentamispalveluiden tuottajien työntekijöille

tasa-arvoinen ja osaamisen kehittämiseen kannustava työympäristö.

3.1. S1 Oma työvoima

3.1.1 Tavoitteet (S1-5)

Constin keskeiset sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät terveyteen

ja työturvallisuuteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin sekä osaamisen

kehittämiseen.

Omaa työvoimaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen mittareita

ovat naisten osuus työvoimasta, määräaikaisten työsopimusten pieni

osuus, sairauspoissaolot, tapaturmataajuus ja henkilöstön lähtövaih-

tuvuus. Tavoitteet, niissä edistyminen ja mittarit on esitetty oheisessa

taulukossa.

3 S-SOSIAALINEN VASTUU

60 61

3.1.3 Toimintaperiaatteet (S1-1)

Henkilöstöön liittyvän toiminnan vastuullisuutta ohjaavat Constissa

lainsäädännön lisäksi toimintaperiaatteet, jotka koostuvat ihmisoikeus-

periaatteista, eettisistä ohjeista, henkilöstöhallintoa ohjaavista proses-

seista ja Consti Way -toimintamallista. Toimintaperiaatteet kattavat

Constin koko henkilöstön. Tavoite on, että työyhteisössä jokainen

tuntee roolinsa ja työnsä merkityksen strategian toteuttajana. Consti

Way eli Constin tapa toimia perustuu viiteen elementtiin, joita ovat

yhteistyö ja avoimuus, yhteiset toimintamallit, suorituskyvyn johtami-

nen, asiakkaan ymmärtäminen sekä jatkuva parantaminen.

Toimintaperiaatteiden toteutusta tukevat erityisesti työturvallisuus-,

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä eettiset ohjeet, joita

sovelletaan kaikilla työmailla ja jotka siten kattavat oman työvoiman

rinnalla myös työmailla työskentelevät aliurakoitsijat. Keskeisimmät

työturvallisuuskoulutukset on kohdennettu omaan työvoimaan.

Toimintaperiaatteet käydään läpi perehdytyksessä ja ne ovat saatavilla

Constin intranetissä mm. uusille työntekijöille kohdennetussa osiossa.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta sekä yhteydenpidosta henkilös-

tön kanssa ja henkilöstön kuulemisen huomioon ottamisesta yrityksen

toimintatavoissa vastaavat toimialajohtajat yhdessä henkilöstöjohtajan

kanssa toimitusjohtajan lisäksi.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Consti on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuo-

toisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tätä työtä ohjaavat Constin eettiset

ohjeet sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Eettiset ohjeet

ja yhdenvertaisuusperiaatteet kattavat kiellon syrjiä sukupuolen, iän,

alkuperän, rodun, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,

mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, per-

hesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen

suuntautumisen tai muun henkilön identiteettiin liittyvän syyn perus-

teella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Syrjinnän kieltoa sovelle-

taan riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen, määräaikainen vai

osa-aikainen työsuhde. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteet kattavat

myös alihankkijat ja muut sidosryhmät.

Sosiaalinen suojelu

Constin kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat lakisääteisen tapatur-

mavakuutuksen ja lakisääteistä minimiä kattavamman työterveyshuol-

lon sekä lakisääteisen eläkejärjestelmän, työttömyysturvan ja vanhem-

painvapaiden piiriin. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla intranetissä,

johon kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on pääsy.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Constin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaavat hen-

kilöstöhallinnon prosessit. Constin johto ja henkilöstötoiminto vas-

taavat henkilöstöhallintoon sisältyvien toimintaperiaatteiden toteu-

tuksesta. Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa

muun muassa perehdytään Constin johtamiskäytäntöihin.

Työolot

Consti noudattaa Suomen työlainsäädäntöä ja on sitoutunut oikeu-

denmukaisiin työsuhteen ehtoihin. Consti noudattaa liiketoiminnas-

saan sovellettavia työehtosopimuksia. Constin työntekijöillä on oikeus

kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.

Terveys ja turvallisuus

Consti on sitoutunut edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä

hyvinvointia. Constin työhyvinvointia ja työkyvyn edistämistä ja yllä-

pitoa ohjaa Constin johtoryhmä. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistä-

minen on ennakoivaa toimintaa, ja sen tavoitteena on työntekijöiden

työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimenpiteiden käyn-

nistäminen ja terveyden ylläpito läpi työuran.

Constin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä,

joka koostuu turvallisuusperiaatteista ja -prosesseista sekä työohjeista.

Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Consti-

konsernin toimitusjohtaja johtoryhmän määrittämien vaatimusten

mukaisesti. Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritelty turvalli-

suusjohtamisen periaatteissa, jotka on kuvattu intranetissä.

Constilla on RALA-työturvallisuussertifiointi. Toiminnan kehit-

täminen perustuu vuosittaisiin kehityshankkeisiin, jotka on kirjattu

työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan kehittämisessä aktiivisessa

roolissa on Constin turvallisuusryhmä, jossa on mukana kaikkien toi-

mialojen työsuojeluhenkilöitä.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Consti toimii YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaa-

vien periaatteiden mukaisesti ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustet-

tuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk-

sen ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perusperiaatteiden

ja -oikeuksien mukaisesti.

3.1.4 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja

työvoiman edustajien kanssa (S1-2)

Työehtosopimukset

Consti noudattaa työsopimuslakia, liiketoiminnassaan sovellettavia

työehtosopimuksia ja sopii yhdessä henkilöstöryhmän edustajien

kanssa paikallisia sopimuksia, jotka kehittävät työnantajan ja henki-

löstöryhmien välistä yhteistoimintaa.

Yhteistoimintaan liittyvät aktiviteetit

Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja henki-

löstön mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon koskien

heidän työtään, työolojaan ja asemaa yrityksessä. Consti järjestää neljä

kertaa vuodessa yhteistoimintatilaisuuksia sekä toimialakohtaisten

henkilöstöryhmien edustajien (aiemmin YT-toimikunta + työsuoje-

lutoimikunta) että konsernin henkilöstöryhmän edustajien kanssa.

Henkilöstötutkimus

Constissa toteutetaan kahden vuoden välein työtyytyväisyyttä mittaava

henkilöstötutkimus, joka mittaa henkilöstön näkemystä eri toiminta-

periaatteiden toteutumisesta käytännössä. Henkilöstötutkimuksen

toteutuksesta vastaa HR-toiminto, joka tukee yhtiön johtoa tutkimus-

ten tulosten käsittelyssä ja siinä, miten ne otetaan huomioon päätök-

senteossa. Tulokset käydään läpi eri organisaatiotasoilla sekä luottamus-

henkilöiden kanssa. Esihenkilöille ja tiimeille tarjotaan valmennusta ja

tukea tulosten käsittelyyn ja niihin liittyvien kehitystoimenpiteiden

muodostamiseen. Syksyllä 2024 tehdyn henkilöstötutkimuksen kes-

keiset tulokset ovat seuraavat:

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Koulutus ja taitojen kehittäminen, terveys ja turvallisuus: Constin vaikutus Sidosryhmien

näkemyksen mukaan

Constin mahdollisuudet

vaikuttaa myönteisesti

sekä oman että

arvoketjun henkilöstön

koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen ovat

merkittävät.

Consti kouluttaa

ja kehittää

henkilöstön taitoja.

Mahdollisuus: Osaamisen kehittäminen ja

ylläpitäminen riittävällä tasolla mahdollistaa

kestävän toiminnan ja korkealaatuisten ja

kestävyyttä tukevien palveluiden tarjoamisen

sekä lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista.

Mahdollisuus sekä Constin että arvoketjun muiden

toimijoiden liiketoiminnan kehittämiseen ja

uusiin liiketoimintamalleihin ja kustannusten

säästämiseen. Mahdollisuus osaamisen

kehittämiseen sekä tuotannon tehostamiseen ja

kustannusten säästämiseen arvoketjussa laajasti.

Consti Akatemia tarjoaa

osaamisen kehittämisen

palveluita kaikille

constilaisille: alakohtaiset

pätevyyskoulutukset sekä

erityisosaamisen valmennukset

huomioiden rakennusalan

pätevyysvaatimukset

ja suositukset.

Työturvallisuusosaamista

parannetaan mm. kehittämällä

ennakoivaa turvallisuustyötä ja

turvallisuusjohtamista.

Riski: Epäonnistuminen koulutuksen

vaikuttavuudessa ja taitojen kehittämisessä voi

näkyä työn heikkona laatuna ja kustannusten

nousuna, mikä tuo mainehaittaa sekä Constille

että koko alalle. Se myös heikentää työviihtyvyyttä

ja sitoutumista ja voi lisätä henkilöstön

vaihtuvuutta. Puutteellinen osaaminen heikentää

kilpailukykyä ja mahdollisuuksia tarjota

kestävyyttä tukevia palveluita.

Lähtökohtana on, että

työturvallisuuden parantaminen

kuuluu jokaiselle.

Työturvallisuusperiaatteet ja

-johtaminen perustuvat Suomen

työturvallisuuslainsäädäntöön

ja Rakennusteollisuus ry RT:n

linjauksiin. Consti noudattaa

työlainsäädäntöä ja rakennusalan

TESia sekä suosituksia ja sillä on

RALA-työturvallisuussertifikaatti.

Kannustus

työturvallisuushavaintojen

tekemiseen. Epäkohdista voi

ilmoittaa anonyymisti. Käytössä

varhaisen puuttumisen malli.

Henkilöstöllä lakisääteistä

velvoitetta laajemmat

työterveyshuollon palvelut.

Tuetaan työ- ja yksityiselämän

tasapainoa tarjoamalla mm.

etätyömahdollisuuksia ja erilaisia

työaikamuotoja työn luonteesta

riippuen. Mahdollisuus liikunta-

ja kulttuurietuun.

Consti huolehtii

henkilöstön

terveydestä ja

turvallisuudesta.

Mahdollisuus: Terveellinen ja turvallinen

työympäristö on perusoikeus, ja terveyttä ja

turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä on

myönteinen vaikutus työntekijöiden yleiseen

fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja

työkykyyn. Terveellinen ja turvallinen työympäristö

lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista sekä korreloi

positiivisesti työn laatuun, mitkä kaikki tuovat

myös kustannussäästöjä.

Riski: Puutteelliset toimenpiteet terveyden ja

turvallisuuden varmistamiseksi vaikuttaisivat

kielteisesti työntekijöiden yleiseen fyysiseen ja

psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Riski

lähtövaihtuvuuden kasvuun ja työtapaturmiin

lisääntyy.

Koulutus ja taitojen kehittäminen, terveys ja turvallisuus: Vaikutus Constiin

Koulutus ja taitojen

kehittäminen.

Terveys ja

turvallisuus.

Mahdollisuus: Osaaminen tukee kestävää

toimintaa, lisää Constin palvelutarjontaa, vähentää

laadullisia riskejä sekä näihin liittyviä taloudellisia

kustannuksia. Se myös vahvistaa Constin mainetta

osaavana ja haluttuna yhteistyökumppanina.

Tuetaan arvoketjun

osaamista ohjeistuksin,

vaatimuksin ja seurannalla.

Mahdollistetaan ja kannustetaan

turvallisuushavaintojen

tekemiseen. Yhteistyö alan

oppilaitosten kanssa ja

harjoittelupaikkojen tarjoaminen.

Riski: Alan puutteellinen koulutus ja

osaaminen lisäisivät Constin roolia osaamisen

varmistamisessa Constin tehtävissä ja

siitä aiheutuvia kustannuksia. Se myös

vaikeuttaisi Constin mahdollisuuksia löytää

hyviä yhteistyökumppaneita, heikentäisi

palvelutarjontaa, lisäisi laadullisia riskejä sekä

niihin liittyviä taloudellisia kustannuksia erityisesti

Constille. Osaamaton työvoima ja puutteet

turvallisessa ja terveellisessä työympäristössä

olisivat myös merkittävä maineriski.

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

62 63

ennakoiva työturvallisuuden kehittäminen. Painopistealueisiin perus-

tuvat toimenpiteet ohjaavat turvallisuustyön kehittämistä, määrittävät

keskeiset tavoitteet vuosi- ja strategiakaudelle ja parantavat turvallisuus-

työn ennakoitavuutta. Vuoden 2024 turvallisuustyön keskeisin paino-

pistealue oli turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työkyky.

Turvallisuushavainnot tehdään Constin sähköiseen järjestelmään.

Tehdystä havainnosta tulee ilmoitus työmaalle, jonka jälkeen havain-

toon suunnitellaan korjaavat toimet. Turvallisuushavainnot käsitellään

työmaa- ja yksikkökohtaisesti. Kaikki poissaoloon johtaneet tapatur-

mat sekä potentiaalisesti vakavat vaaratilanteet tutkitaan yhtenäisen

prosessin mukaisesti. Tutkinnasta vastaa yksikönjohtaja, ja tutkinnan

vetäjänä toimii korjausrakentamisen toimialalla työpäällikkö ja talotek-

niikan toimialalla asennuspäällikkö. Tutkinta tehdään kahden viikon

kuluessa tapahtuneesta. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset puutteet

turvallisuuden johtamisessa ja luoda edellytykset vastaavien tapausten

välttämiseksi.

Terveydenhuolto arvioi terveystarkastuksin henkilön tervey-

dentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altisteisiin.

Vuokratyövoiman terveyspalveluista vastaa vuokratyövoiman oma

työnantaja. Korjausrakentamisessa yleisiä ammattitauteja ovat esi-

merkiksi pölyn tai kemikaalin aiheuttama allerginen reaktio ihossa

tai hengityselimistössä. Työpaikan olosuhteet pyritään järjestämään

mahdollisimman terveysturvallisiksi huolehtimalla esimerkiksi siistey-

destä ja riittävästä ilmanvaihdosta sekä varmistamalla henkilösuojainten

asianmukaisuus ja riittävyys.

Työssä suoriutumisen tueksi Constissa on toimintamallit kuntout-

tavalle toiminnalle, varhaiselle tuelle sekä päihdeohjelma. Esihenkilöille

tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen.

Vuonna 2024 esihenkilöitä koulutettiin varhaisesta tuesta osana

arkijohtamista ja päivitettiin työhyvinvoinnin edistämistä tukevaa

materiaalia.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Työsopimukset laaditaan Constissa aina kirjallisesti, ja Constissa suosi-

taan toistaiseksi voimassa olevia (ns. vakituisia) työsuhteita.

Ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan osana henkilöstöhal-

linnon prosessien kehitystä. Constissa on työntekijän henkilötietojen

käsittelyä koskevat menettelytavat, joita koko henkilöstön tulee nou-

dattaa. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaatteet ja säännöt, joita

tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Työntekijöiden

terveyteen liittyviä henkilötietoja käsittelevät vain nimetyt henkilöt

tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja ainoastaan tilanteissa, joissa laki

sitä edellyttää. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot säilytetään

erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Constilla on käytössä

korkeatasoiset tekniset ja organisatoriset keinot tietosuojan ja -turvan

toteuttamiseksi, ja samaa vaaditaan työterveyspalveluja tuottavilta yri-

tyksiltä osana sopimuksia.

Vahvuudet

• Osaamiseni riittää työtehtävieni vaatimuksiin

• Pystyn terveyteni puolesta työskentelemään nykyisessä

tehtävässäni kahden vuoden kuluttua

• Tiedän, mitä minulta odotetaan työssäni

Kehityskohteita

• Saan kiitosta hyvin tehdystä työstä

• Minua kannustetaan ja tuetaan tekemään asioita, jotka parantavat

terveyttäni ja hyvinvointiani sekä

• Lähiesihenkilöni antaa innostavia pitkän aikavälin tavoitteita

Henkilöstötutkimuksen tulosten analysointi tapahtuu toimiala- ja

yksikkökohtaisesti ja toimenpidesuunnitelma laaditaan yksikköta

solle. Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli 68.

Työsuojelu

Konserniyhtiöiden henkilöstöryhmissä käsitellään säännöllisesti omaan

työvoimaan kuuluvien eri ryhmien kesken työturvallisuuden edistä-

miseen liittyviä asioita. Lisäksi turvallisuuden edistämiseksi Constissa

toimii turvallisuusryhmä, joka kokoontuu kahdesti vuodessa käsittele-

mään turvallisuuden ajankohtaisia asioita konsernitasoisesti sekä suun-

nittelemaan tulevan puolivuotiskauden tapahtumia. Puheenjohtajana

toimii yksi toimialajohtajista. Työsuojeluhenkilöstö tekee vuosittain

työsuojelun toimintasuunnitelman, jonka perusteella työsuojelupääl-

likkö yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen kanssa määrittää keskei-

simmät työturvallisuuteen liittyvät kehitystoimenpiteet. Työsuojelun

toimintaohjelma käsitellään yrityskohtaisesti henkilöstöryhmissä.

Työturvallisuutta edistetään ja tuetaan muun muassa turvavarteilla.

Eettinen ilmoituskanava

Oma työvoima voi ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai

lainsäädännön rikkomuksista esihenkilölle, paikalliselle johdolle, hen-

kilöstötoimelle tai sähköiseen ilmoituskanavaan (ns. whistleblowing-

kanava). Consti ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vastaan. Ilmoittaja voi

halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti. Ilmoituskanavasta

kerrotaan tarkemmin kohdassa G1 Vastuullisuuden hallinnointi.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Constin riskienarviointia ja -hallintaa tukee HSEQ-järjestelmä, joka

on tarkoitettu muun muassa turvallisuushavaintojen, tapaturmien,

läheltä piti -tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä turvavarttien

ja turvakierrosten kirjaamiseen ja seurantaan. Kirjauksia voi tehdä koko

työvoima.

3.1.5 Toimenpiteet (S1-4, S1-12)

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuu-

det kaikille

Consti Way -viitekehyksen yksi painopistealueista on yhteistyö ja avoi-

muus, joka koostuu seuraavista elementeistä: tasa-arvoinen kohtelu,

tiedon ja osaamisen jakaminen, tiimien rakentaminen ja kehittämi-

nen sekä konsernitason yhteistyö. Osana jatkuvaa kehitystyötä hen-

kilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja varmistetaan, että johtamis- ja

esihenkilövalmennuksiin osallistuvat kaikki kohderyhmään kuuluvat.

Vuoden 2024 koulutukset liittyivät muun muassa työsuhdeasioihin,

rakentamisen juridiikkaan sekä erilaisiin rakentamisprojekteja tuke-

viin ohjelmistoihin.

Rakennusalan perinteinen miesvaltaisuus on tunnistettu, ja Constin

tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta jokaisessa henkilöstöryh-

mässä sekä organisaatiotasolla. Vuoden 2024 aikana naisten määrä ei

lisääntynyt eri henkilöstöryhmissä. Vuonna 2024 päivitettiin Constin

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä määriteltiin mittarit ja

toimenpiteet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden

3.1.6 Oman työvoiman ominaisuudet (S1-6, S1-8, S1-9, S1-10,

S1-11, S1-13, S1-14, S1-15, S1-16, S1-17)

edistämiseksi. Constin oman työvoiman ikäjakauma vastaa rakennus-

alalle tyypillistä ikärakennetta. Rakentamisen yleisesti vaarallisen luon

teen vuoksi Constin työmailla ei työskentele vammaisia henkilöitä.

Tasa-arvon ja kaikkia kunnioittavan työkulttuurin toteutumista

seurataan henkilöstökyselyllä kahden vuoden välein. Vuoden 2024

henkilöstötutkimuksen mukaan henkilöstön ”reilu ja tasa-arvoinen”

kohtelu oli Constin selkein vahvuus työnantajana. Tasa-arvon koetaan

toteutuneen parhaiten sukupuolten välillä. Erot vastauksissa kysyttäessä

tasa-arvon toteutumista liittyen ikään, sukupuoleen tai uskontoon,

vakaumukseen ja kulttuuritaustaan olivat suhteellisen vähäisiä.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään var-

mistamaan työnantajan tarjoamien kehitysohjelmien avulla sekä panos-

tamalla oppilaitosyhteistyöhön ja vetovoimaan työnantajana.

Consti kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään osaamis-

taan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Toimihenkilöille luo-

daan mm. osana kehityskeskusteluita henkilökohtainen kehityssuun-

nitelma tukemaan osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla.

Kehityssuunnitelmassa määritellään yhdessä, miten toimihenkilön

osaamista pyritään vuoden aikana kehittämään. Kehitystoimenpiteet

suunnitellaan yhdessä esihenkilön kanssa. Jatkuvan kehittymisen edis-

tämiseksi Constilla on Consti Akatemia, jonka kautta koulutusta ja

kehittämisohjelmia tarjotaan.

Osaamisen kehittämisen toteutumisen mittareina käytetään henki-

lökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää ja henkilöstötutkimuksen

tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksiin.

Constin työntekijöillä on tulospalkkiojärjestelmä. Henkilökohtaiset

tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan ja niissä edistymistä seurataan

kehityskeskusteluissa, jotka jokainen työntekijä käy esihenkilönsä

kanssa vähintään kerran vuodessa. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu

sekä laadullisiin että taloudellisiin tavoitteisiin. Tulospalkkiojärjestelmä

ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle neljä kuukautta

tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä tai henkilöitä, jotka eivät

ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana. Onnistumisista

palkitaan myös työmailla. Parhaat työmaat palkitaan vuosittain työmai-

den välisessä kilpailussa, jonka arviointikriteerit liittyvät muun muassa

laatuun, turvallisuuteen, asiakaspalautteeseen, aikataulujen pitävyyteen,

talouteen ja ympäristöasioihin.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Constin henkilöstöhallinnossa käytetään konsernin yhteistä henkilös-

töhallintojärjestelmää, millä minimoidaan riskiä lain tai sopimusten vas-

taisista työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on työn luonteesta riippuen

käytössä joustavat työajat ja hybridityömalli, jossa etätyötä voi tehdä

osan viikosta. Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän eri vai-

heissa ja mahdollistaa pitkän uran tarjoamalla esimerkiksi työkiertoa.

Constissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien ennal-

taehkäisyyn. Riskienarviointia tehdään säännöllisesti, ja työntekijät

saavat turvallisuusperehdytyksen työympäristön vaaratekijöihin työ-

maakohtaisesti. Rakennustyömaan yleisten työturvallisuusasioiden

perehdytys eli ePerehdytys on pakollinen kaikille Constin työmailla

työskenteleville. ePerehdytyksen lisäksi edellytetään työturvallisuus-

korttikoulutusta ja tehtäväkohtaisesti tarvittavia pätevyyksiä (esim.

sähkötyöturvallisuus). Sähköiseen työmaakohtaiseen perehdytykseen

on tarjolla työmaakohtaisesti eri kieliversiot.

Henkilöstöä ja muita työmaan vaikutuspiirissä olevia kannustetaan

työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Tapaturmia ehkäistään yhtei-

sillä työturvallisuusstandardeilla, ennakoivilla toimenpiteillä, kuten

riskienarvioinnilla, turvallisuushavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja

turvallisuuskoulutuksilla. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä ovat käsiin ja

jalkoihin kohdistuneet vammat. Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavutta-

miseksi on määritelty pitkän aikavälin turvallisuuden painopistealueet,

joita ovat yhteiset työturvallisuusperiaatteet, kattava riskienarviointi ja

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 2024

Työntekijöiden määrä 1 012

Naiset 128

Miehet 884

Vakinainen henkilöstö 992

Naiset 124

Miehet 868

Määräaikainen henkilöstö 20

Naiset 4

Miehet 16

Raportointikauden aikana lähteneiden vakituisten työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärä 129

Työsuhteisten vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus

raportointikaudella 12,7 %

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät 17

Naiset 6

Miehet 11

Kokoaikatyötä tekevä henkilöstö 983

Naiset 116

Miehet 867

Osa-aikatyötä tekevä henkilöstö 12

Naiset 6

Miehet 6

Monimuotoisuuden mittarit, työsuhteiset työntekijät 2024

Miesten ja naisten osuus johtoryhmässä, lkm

Naisia 1

Miehiä 7

Miesten ja naisten osuus johtoryhmässä, %

Naisia 14 %

Miehiä 86 %

Ylimmän johdon ikäjakauma

Alle 30-vuotiaat 0

30–50-vuotiaat 2

Yli 50-vuotiaat 6

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työsuhteiset työntekijät 2024

Työehtosopimukset

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten

työntekijöiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä 90,1 %

ETA-alueella: onko sillä yksi tai useampi työehtosopimus, ja

jos on, tällaisen sopimuksen tai tällaisten sopimusten piiriin

kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden kokonaisosuus

Toimintaa

vain

Suomessa

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Niiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaisosuus, jotka

kuuluvat työntekijöiden edustuksen piiriin 81,4 %

Mahdolliset sopimukset yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

kanssa edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen

yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai

eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto Ei sopimuksia

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

64 65

Riittävä palkka, työsuhteiset työntekijät 2024

Palkkaus perustuu alan yleissitovaan työehtosopimukseen Kyllä

Terveys ja turvallisuus 2024

Niiden omaan työvoimaan kuuluvien työntekijöiden osuus,

jotka kuuluvat yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden

hallintajärjestelmän piiriin* 93 %

Niiden omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden

osuus, jotka kuuluvat yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden

hallintajärjestelmän piiriin 100 %

Omaan työvoimaan kohdistuviin työperäisistä vammoista ja

työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten

lukumäärä 0

Tapaturmataajuus 7

Työsuhteisten työntekijöiden todetut työperäiset terveyshaittoja

koskevat tapaukset kuten ammattitautitapaukset 1

Työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien työperäisten vammojen

ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten

terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi

menetettyjen päivien lukumäärä 0

* Henkilöstövuokraustoimintaa harjoittavien yritysten kautta työskentelevät

kuuluvat henkilöstövuokraustoimintayrityksen työterveyden ja työturvallisuuden

hallintajärjestelmän piiriin. Itsenäiset yrittäjät vastaavat lakisääteisesti omista

työterveyden ja -turvallisuuden järjestelmistään.

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 2024

Sukupuolten palkkaero, työsuhteiset työntekijät 5,6 %

Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden mediaaniansion välinen suhde 9,5

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 2024

Raportointijaksolla ilmoitettujen syrjintätapausten, mukaan lukien

häirintä, kokonaismäärä 2

Valitusten määrä, jotka on tehty omaan työvoimaan kuuluvien

henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta 1

Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen

sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä 0

Havaitut vakavat ihmisoikeustapaukset 0

Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten

lukumäärä 0

Tapauksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja

vahingonkorvausten kokonaismäärä 0

Koulutus ja taitojen kehittäminen 2024

Toteutuneet kehityskeskustelut / sovitut, työsuhteiset työntekijät* 59 %

Naiset (kokonaismäärä) 57

Miehet (kokonaismäärä) 219

Keskimääräiset koulutustunnit per hlö, työsuhteiset työntekijät 0,3

Naiset 2,0

Miehet 2,4

*Toimihenkilöt

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 2024

Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden osuus 100 %

Perhevapaalla olleiden osuus sukupuolen mukaan

Naiset 5,5 %

Miehet 6,1 %

Mittausperusteet

Omaa työvoimaa kuvaavat luvut sisältävät Consti-konsernin työ-

suhteiset työntekijät. Tiedot on kerätty koko Consti-konsernin kat-

tavista HR-järjestelmistä. Laskelmiin käytettävä henkilöstömäärä

ilmoitetaan lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2024).

Tapaturmataajuus sisältää koko oman työvoiman eli työsuhteiset, hen-

kilöstövuokrausyritysten kautta työskentelevät ja itsenäiset ammatin-

harjoittajat sekä Constin työmailla työskentelevien aliurakoitsijoiden

työntekijät. Kehityskeskustelut käydään toimihenkilöiden kanssa.

Yhtiön politiikan mukaisesti kehityskeskusteluja ei käydä työnteki-

jöiden kanssa.

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet

2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Arvoketjun

työntekijät:

Terveys ja

työturvallisuus

Tarjota kumppaneiden

henkilöstölle tasa-arvoinen

ja osaamisen kehittämiseen

kannustava työympäristö

Ihmisoikeuksia

koskevien

prosessien kartoitus

ja kuvaaminen

Toteutunut

/ei toteutunut

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

3.2.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysissä,

joka on kuvattu luvun 1 kohdassa 1.4.1. Consti on analysoinut arvoket-

jun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia tässä vaiheessa vain rakentamispalveluiden tuottajien eli

ns. aliurakoitsijoiden työntekijöiden osalta. Työturvallisuuteen liitty-

vät riskit ja niiden pääasialliset hallintakeinot ovat samat sekä Constin

omalle työvoimalle että aliurakoitsijoiden työntekijöille, ja niitä on

kuvattu kohdassa S1-Oma työoima. Constin alihankkijoiden työnte-

kijöihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden hallinta on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Materiaalien hankinnassa Consti pyrkii varmistamaan arvoketjun

työntekijöiden oikeuksien toteutumisen käyttämällä vakiintuneita ja

alalla pitkään toimineita yrityksiä, jotka ilmoittavat toimivansa kestä-

vän liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti. Tällä hetkellä Constilla ei

ole käytettävissään luotettavia keinoja arvioida materiaalitoimitusten

arvoketjua materiaalien koko tuotantoketjun osalta. Tavoitteena on

löytää näitä keinoja lähivuosien aikana.

3.2 S2 Arvoketjun työntekijät

3.2.1 Tavoitteet (S2-5)

Constin tavoitteena on, että sen arvoketjun kaikki toimijat toimivat

kestävästi ja Constin kestävyysperiaatteiden mukaisesti. Consti on tun-

nistanut omassa toiminnassaan olennaiseksi kestävyysteemaksi yhtiön

käyttämien rakennuspalveluiden tarjoajien eli ns. aliurakoitsijoiden

työntekijät. Constin tavoitteena on tarjota heille oikeudenmukainen,

tasa-arvoinen ja turvallinen työympäristö. Consti pyrkii varmistamaan,

että liiketoiminnassa ja toimitusketjussa ei esiinny lapsi- tai pakkotyö-

voiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta.

66 67

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Arvoketjun työntekijöiden koulutus ja taitojen kehittäminen, arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus: Constin vaikutus

Koulutus

ja taitojen

kehittäminen

Mahdollisuus: Sekä Constin oman että sen

arvoketjun, erityisesti rakentamispalveluiden

tuottajien työntekijöiden, osaamisen kehittäminen

ja ylläpitäminen riittävällä tasolla mahdollistaa

kestävyyttä tukevien palveluiden tarjoamisen

sekä Constille että sen arvoketjulle. Osaamista

kehittämällä voidaan tehostaa tuotantoa ja

säästää kustannuksia. Mahdollisuus arvoketjussa

laajenemiseen sekä monipuoliseen yhteistyöhön

arvoketjun toimijoiden kesken.

Tuetaan arvoketjun osaamista

ohjeistuksin, vaatimuksin

ja seurannalla. Yhteistyö

alan oppilaitosten kanssa ja

harjoittelupaikkojen tarjoaminen.

Constin henkilöstön

mukaan Constin

mahdollisuus vaikuttaa

myönteisesti arvoketjun

työntekijöiden

koulutuksen ja taitojen

kehittämiseen on

merkittävä.

Riski: Epäonnistuminen koulutuksen

vaikuttavuudessa ja taitojen kehittämisessä

heikentää mahdollisuuksia tarjota kestävyyttä tukevia

palveluja ja tuo mainehaittaa sekä Constille että sen

rakennuspalveluiden tuottajille ja mahdollisesti koko

arvoketjulle.

Terveys ja

turvallisuus

Mahdollisuus: Terveellinen ja turvallinen työympäristö

on perusoikeus ja lisää työviihtyvyyttä ja sitoutumista

sekä korreloi työhyvinvointiin ja työn laatuun

positiivisesti. Terveyttä ja turvallisuutta edistävillä

toimenpiteillä on myönteinen vaikutus kaikkien

työntekijöiden työkykyyn ja sitoutumiseen.

Constissa lähtökohtana on,

että työturvallisuuden paran-

taminen kuuluu jokaiselle.

Työturvallisuusperiaatteet ja

-johtaminen perustuvat Suomen

työturvallisuuslainsäädäntöön ja

Rakennusteollisuus ry RT:n linja-

uksiin. Consti noudattaa työ-

lainsäädäntöä ja rakennusalan

TESia sekä suosituksia, ja sillä on

RALA-työturvallisuussertifikaatti.

Kannustaminen työturvallisuus-

havaintojen tekemiseen.

Epäkohdista voi ilmoittaa anonyy-

misti. Työmaakohtaisten vaarojen

kattava tunnistaminen ja riskien -

arviointi. Prosessit harmaan

talouden estämiseksi.

Riski: Puutteelliset toimenpiteet terveyden ja

turvallisuuden varmistamiseksi vaikuttaisivat

kielteisesti kaikkien työntekijöiden terveyteen,

työhyvinvointiin, työviihtyvyyteen ja sitoutumiseen.

Riski työtapaturmien todennäköisyydelle kasvaa.

Epäonnistuminen harmaan talouden torjunnassa

voi aiheuttaa riskejä terveydelle ja turvallisuudelle.

Kaikki tämä heikentäisi Constin mainetta

yhteistyökumppanina koko arvoketjussa.

Arvoketjun työntekijöiden koulutus ja taitojen kehittäminen, arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus: Vaikutukset Constiin

Koulutus

ja taitojen

kehittäminen

arvoketjussa.

Terveys ja

turvallisuus

arvoketjussa.

Mahdollisuus: Arvoketjun riittävä osaaminen ja

turvallisuuteen ja terveyteen panostaminen tukevat

Constin palveluntarjontaa sekä vähentävät laadullisia

riskejä ja näihin liittyviä taloudellisia kustannuksia.

Consti voi luottaa palveluntarjoajan työn laatuun

ja aikataulutukseen. Arvoketjun, erityisesti

rakentamispalveluiden tarjoajien, osaaminen

vahvistaa Constin mainetta yhteistyökumppanina

koko arvoketjussa.

Consti varmistaa lakisääteiset

pätevyydet sekä työnantaja-

velvoitteiden täyttymisen ennen

sopimuksen laatimista ja työn

aloittamista.

Constin henkilöstön ja

yhteistyökumppaneiden

mielestä Constin

vaikutus sen arvoketjun

työntekijöiden

koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen ja

näiden toimien vaikutus

Constin liiketoimintaan

on merkittävä.

Riski: Puutteet arvoketjun työntekijöiden

osaamisessa, turvallisuudessa ja terveydenhoidossa

saattavat aiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä,

heikentää arvoketjun toimivuutta sekä lisätä Constille

aiheutuvia kustannuksia esim. työn viivästysten

takia. Kielteiset tapahtumat ja huolimattomuudet

vaikuttavat myös Constin maineeseen haitallisesti

ja voivat johtaa tarjouspyyntöjen ulkopuolelle

jättämiseen.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

3.2.3 Toimintaperiaatteet (S2-1)

Turvallisuuden johtamisjärjestelmän mukaiset ohjeet ja periaatteet

kattavat Constin oman työvoiman lisäksi Constin toiminnoissa työs-

kentelevät palvelutoimittajien työntekijät. Constin arvoketjun työn-

tekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat lainsäädännön ja Constin

turvallisuusperiaatteiden lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät eettiset

ohjeet yhteistyökumppaneille. Constin materiaalitoimittajat sitoutuvat

tilaussopimuksissa Constin eettisiin ohjeisiin. Constin aliurakoitsijat

sitoutuvat aliurakkasopimuksissa Constin aliurakkaohjelmaan, jonka

osana on myös Constin eettiset ohjeet. Eettiset ohjeet sisältää ohjeita

liittyen ympäristöön, sosiaalisiin suhteisiin ja ihmisoikeuksiin sekä kor-

ruption ja lahjonnan estämiseen. Ihmisoikeuksien osalta eettiset ohjeet

pohjautuvat YK:n ihmisoikeusjulistuksen sekä OECD:n vastuullista

liiketoimintaa koskeviin ohjeisiin.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

toimitusjohtajan lisäksi.

Työolot, terveys ja turvallisuus

Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohta-

misen periaatteissa. Turvallisuuden toimintaperiaatteisiin liittyvät vas-

tuut ja tarkempi kuvaus työturvallisuustoimista on esitetty kohdassa

S1 Oma työoima.

Constin yhteistyökumppaneilleen laatimat eettiset toimintaperi-

aatteet velvoittavat toimittajia järjestämään työntekijöilleen turval-

lisen ja terveellisen työympäristön onnettomuuksien, vammojen ja

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

sairauksien ehkäisemiseksi sekä varmistamaan, että työntekijät ovat

tietoisia ja saaneet riittävän koulutuksen Constin toimintaperiaatteista

ja vaatimuksista.

Yhteistyökumppani sitoutuu Constin eettisiin ohjeisiin kaikessa

toiminnassaan. Yhteistyökumppani on velvollinen aktiivisesti huo-

lehtimaan ja valvomaan myös mahdollisten omien alihankkijoidensa

vaatimustenmukaisuuden täyttymistä koko toimitusketjussa. Constin

yhteistyökumppaneilleen laatimat eettiset toimintaperiaatteet sisältä-

vät mm. seuraavat työhön liittyvät oikeudet, joita toimittajien tulee

noudattaa:

• ihmisoikeudet ja työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu

• järjestäytymisvapaus

• häirinnän ja syrjinnän kielto

• lapsi- ja pakkotyö sekä nuorten työntekijöiden oikeudet

• lakien ja määräysten mukainen palkka ja työajat

• terveys, turvallisuus ja työsuojelu

• oikeus yksityisyyteen

• toimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten

korjaamiseksi

Yhteistyökumppani, joka rikkoo tai laiminlyö eettisten ohjeiden

mukaisia velvoitteitaan, on velvollinen välittömästi korjaamaan menet-

telynsä, puuttumaan konserniyhtiönsä, aliurakoitsijansa, toimittajansa

tai oman yhteistyökumppaninsa menettelyyn sekä ilmoittamaan puut-

teet ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet Constille.

Vastuu toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden noudattami-

sesta on hankintapäätöksiä tekevillä henkilöillä sekä heitä ohjaavalla

linjajohdolla. Hankintajohtaja raportoi Constin toimitusjohtajalle.

Valvonta ja poikkeamiin puuttuminen tapahtuu tuotannossa eli työ-

mailla. Konsernin hankinta- ja lakipalvelut osallistuvat poikkeamien

käsittelyyn tarvittaessa.

3.2.4 Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun

työntekijöiden kanssa ja prosessit kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi (S2-2, S2-3)

Arvoketjun työntekijöiden kanssa käydään päivittäistä vuoropuhelua

työmailla. Säännöllisiä palavereita käydään hankkeen aloitusvaiheessa,

hankkeen aikana sekä lopussa.

Työmailla työskenteleviä työntekijöitä ja muita yhteistyökumppa-

neita kannustetaan puuttumaan kaikkiin heidän havaitsemiinsa epä-

kohtiin välittömästi. Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa havaitse-

mistaan työturvallisuus- tai ympäristöpuutteista suoraan Constin jär-

jestelmään tai lähiesihenkilölle tai työmaan työturvallisuuspäällikölle.

Ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta, korruptiosta tai muista huolen-

aiheista voi tehdä joko esihenkilölle, tämän esihenkilölle tai Constin

henkilöstötoiminnon edustajalle tai joulukuusta 2024 alkaen nimettö-

mänä sähköisen ilmoituskanavan kautta (ns. whistleblowing-kanava).

Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoi-

tusten käsittelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 4 G -Vastuullisuuden

hallinnointi.

Mahdolliset Constin työmaiden työoloihin, terveyteen ja turval-

lisuuteen liittyvät rikkomukset käsitellään työmaalla välittömästi.

Ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään yleisen riskienhal-

lintaprosessin mukaisesti. Lähtökohtana on, että toimittajat saavat

mahdollisuuden korjata toimintaansa. Vakavimmat tapaukset viedään

Constin ylimmän johdon käsiteltäväksi ja raportoidaan hallitukselle. Jos

palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa,

yhteistyötä toimittajan kanssa ei jatketa.

3.2.5 Toimenpiteet (S2-4)

Työolot, terveys ja turvallisuus

Rakennusprojekteissa alihankintaketjun vastuullisuus varmistetaan

ennakoivasti tarkistamalla yritysten taustat ja yhteiskuntavelvoittei-

den suorittamisen status tarjousvaiheessa Vastuu Groupin yrityshausta

saatavalla raportilla. Raportista ilmenee mm. vero- ja eläkevakuutus-

maksujen tilanne sekä noudatettavat työehtosopimukset. Tarvittaessa

tarkistetaan yhteistyökumppanin pakotelistaan kuuluminen. Nämä

ovat keskeisiä keinoja ehkäistä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

kielteisiä vaikutuksia.

Turvallisuuteen liittyvät periaatteet ja käytänteet ovat samat omille ja

alihankkijoiden työntekijöille. Palvelutoimittajien tulee arvioida oman

työnsä riskit, varautua niihin turvallisuussuunnitelmalla ja toimittaa

suunnitelma Constin edustajalle.

Ennen Constin työmaalla työskentelyä aliurakoitsijoiden työnteki-

jät saavat yleisen (ePerehdytys) sekä työmaakohtaisen turvallisuuspe-

rehdytyksen, johon on työmaakohtaiset kieliversiot. Näihin osallistuvat

kaikki työmailla työskentelevät. Työmaakohtaisessa perehdytyksessä

käydään läpi keskeiset työmaakohtaiset turvallisuusasiat sekä ohjeiste-

taan työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Tämän lisäksi Constilla on

sisäinen verkkokoulutus mm. yksintyön perehdyttämiseen.

Constin turvallisuusperiaatteet, ympäristöperiaatteet ja eettiset

ohjeet yhteistyökumppaneille löytyvät Constin ulkoisilta sivuilta

suomeksi ja englanniksi.

Rakennusprojekteissa seurataan eri palvelutoimittajien turvalli-

suussuoriutumista ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan

aktiivisesti. Turvallisuuden parantamiseksi tavaran ja palveluiden toi-

mittajilta edellytetään ennakoivaa turvallisuustyötä esimerkiksi tur-

vallisuushavaintojen muodossa. Aliurakoitsijoiden työntekijät teke-

vät turvallisuushavainnot samalla tavalla kuin Constin oma työvoima.

Tehdystä havainnosta tulee ilmoitus työmaalle, jonka jälkeen havain-

toon suunnitellaan korjaavat toimet. Tapaturmia ja ilmoitettuja tur-

vallisuushavaintoja seurataan kuukausittain, ja Constin toiminnoissa

tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään Constin järjestelmiin.

Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä

palvelutoimittajien kanssa. Vakavien tapaturmien tutkinnassa ovat

mukana myös viranomaiset. Tutkinnalla luodaan edellytykset vastaa-

vien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet

turvallisuuden johtamisessa.

Vuonna 2024 ei tullut ilmi arvoketjun työntekijöihin työoloihin, ter-

veyteen tai turvallisuuteen liittyviä tapauksia, jotka olisi viety ylimmän

johdon käsiteltäväksi tai raportoitu hallitukselle. Ilmi tulleet tilanteet

koskivat tyypillisesti laiminlyöntejä työturvallisuudessa tai puutteita

tilaajavastuutiedoissa. Nämä käsiteltiin linjaorganisaation ja tukifunk-

tioiden toimesta. Laiminlyönneistä ja puutteista huomautettiin toimit-

tajia tai aliurakoitsijoita ja edellytettiin ilmi tulleiden laiminlyöntien tai

puutteiden oikaisemista.

Lisää toimittajahallinnan käytänteistä kerrotaan luvussa

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

68 69

Olennaiset

kestävyystekijät

Constin strategiakauden

kestävyystavoitteet 2024–2027 Tavoitteet 2024 Mittari

Liiketoiminnan harjoittaminen:

Suhteet toimittajiin

Kumppaniyhteistyön

kehittäminen kestävyyden,

laadun, palvelun ja tehokkuuden

parantamiseksi

Toimittajien ESG-vastullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

Toteutunut/

ei toteutunut

Arvoketjun tärkeimpien

toimijoiden määrittely

Toteutunut/

ei toteutunut

100 % alihankkijoista sitoutunut

Constin eettisiin ohjeisiin

Eettisiin ohjeisiin

sitoutuneiden

toimittajien osuus, %

Ei eettisen ohjeistuksen vastaisia

tapahtumia

Eettisen ohjeistuksen

vastaiset tapaturmat, kpl

Liiketoiminnan harjoittaminen:

Vahvistetut korruptio- ja

lahjontatapaukset

Vähentää harmaata taloutta

rakennusalalla yhdessä muiden

alan toimijoiden kanssa

Vahvistetut korruptio- tai

lahjontatapaukset 0 kpl

Korruptio- tai

lahjontatapaukset,

kpl

Liiketoiminnan harjoittaminen:

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

Vähentää harmaan talouden

riskejä omassa toiminnassa

Toimittajien ESG-vastuullisuuden

arviointimenetelmien

kehittämissuunnitelma

Toteutunut/

ei toteutunut

Liiketoiminnan harjoittaminen:

Kestävän yrityskulttuurin ja

liiketoiminnan harjoittamista koskevien

toimintaperiaatteiden vahvistaminen

Taksonomiaosaamisen lisääminen

liiketoiminnassa hyödyntämään

asiakkaita

Taksonomianmukaisten

hankkeiden määrän nousu

Toteutunut/

ei toteutunut

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Constin vaikutus

G1-1 Yritys-

kulttuuria ja

liiketoimintaa

koskevat

toiminta-

periaatteet

Mahdollisuus: Kestävyyttä tukeva yrityskulttuuri

luo perustan kestävälle liiketoiminnalle ja sen

kehittämiselle. Yhteiset toimintaperiaatteet lisäävät

työssäviihtyvyyttä ja sitoutumista työtehtäviin sekä

korreloivat mm. työturvallisuuden, työhyvinvoinnin

ja työn laadun myönteiseen kehitykseen. Constin

hankintatoimen kestävyysvelvoitteet tukevat myös

alihankintaketjun kestävyysosaamista ja mahdollistavat

kustannussäästöt. Kestävästi toimiva arvoketju tuo

kilpailuetua kaikille sen toimijoille mm. kestävyyttä

arvostavien tilaajien keskuudessa.

Constin liiketoiminnan ja

hallinnon vastuullisuutta

ohjaavat Suomen osakeyhtiö-

ja arvopaperimarkkinalait,

tilajaavastuulaki sekä muu

Constia koskeva lainsäädäntö,

Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön

hallituksen hyväksymät arvot ja

eettiset toimintaperiaatteet sekä

listayhtiöitä koskevat Nasdaq

Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet.

Keskeistä hyvässä hallintotavassa

ja yrityskulttuurissa on henkilöstön

koulutus ja henkilöstökyselyt

sekä yhteistyökumppaneiden

ohjeistaminen ja sitouttaminen

yhtiön eettisiin ohjeisiin ja

turvallisuusperiaatteisiin. Toimivat

prosessit väärinkäytösepäilyjen

ilmoittamiseksi ja epäilysten

käsittelemiseksi.

Constin kaikki toimihenkilöt

ja johto suorittavat osana

perehdytystä koulutuksen

keskeisistä liiketoimintaan

liittyvistä periaatteista.

Koulutus sisältää muun muassa

kilpailuoikeusohjeistuksen,

henkilötietojen käsittelyä

koskevat ohjeet ja Constissa

noudatettavat yhtenäiset korruption

ja lahjonnan vastaiset toimet.

Työtehtäväkohtaisesti edellytetään

myös muiden toimintaperiaatteiden

kuten kilpailu-, hankinta-, sopimus-

ja henkilöstölainsäädännön

syventävien koulutusten

suorittamista.

Constin sidosryhmien

mielestä Constin

mahdollisuus

vaikuttaa myönteisesti

yrityskulttuurin

ja liiketoiminnan

harjoittamista

koskeviin vastuullisiin

toimintaperiaatteisiin

on merkittävä.

Riski: Yrityskulttuuri ja toimintaperiaatteet, jotka

eivät tue kestävyyttä, estävät kestävän liiketoiminnan

kehittämistä, vähentävät työviihtyvyyttä ja sitoutumista

sekä heikentävät työturvallisuutta, työhyvinvointia ja

työn laatua. Nämä kielteiset vaikutukset aiheuttavat

myös ylimääräisiä kustannuksia ja maineriskiä, joka voi

aiheuttaa Constin tai sen kumppanin sulkemisen pois

tarjouskilpailuista.

G1-2 Suhteet

toimittajiin

Mahdollisuus: Hyvät suhteet palvelujen ja tavaroiden

toimittajiin luovat perustan kestävälle liiketoiminnalle.

Hyvät toimittajasuhteet luovat ennustettavuutta

hankintojen onnistumiselle ja korreloivat mm.

työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työn laadun

myönteiseen kehitykseen. Kestävästi toimiva

toimitusketju on kilpailuvaltti kaikille sen toimijoille.

Riski: Suhteet toimittajiin ovat keskeinen osa

rakentamisen liiketoimintaa ja niillä on keskeinen

merkitys arvoketjussa. Huonot suhteet toimittajiin

haittaavat ja jopa estävät kestävän liiketoiminnan

harjoittamista ja kehittämistä. Huonosti toimiva

toimitusketju voi olla riski hankintojen onnistumiselle,

minkä lisäksi se heikentää mm. työturvallisuutta ja

työhyvinvointia ja sen seurauksena työn laatua ja

tuottavuutta. Heikko toimittajaketju voi muodostaa

maineriskin.

G1-3

Korruption

ja lahjonnan

ehkäiseminen

ja havaitse-

minen

Mahdollisuus: Määriteltyjen ja toimiven prosessien

avulla väärinkäytökset havaitaan, ja prosessien

olemassaololla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Näin

edistetään koko rakennusalan korruptionvastaista

kulttuuria ja reilua kilpailua. Arvoketjun positiivinen

maine vahvistuu.

Riski: Korruptio ja lahjonta heikentävät edellytyksiä

vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiselle ja

johtamiselle. Mikäli korruption ja lahjonnan ehkäisyssä

ja havainnoinnissa epäonnistutaan, syntyy taloudellisia

menetyksiä. Riskinä myös mainehaitat koko ketjussa.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

4.1 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

4.1.1 Yrityskulttuuri ja tavoitteet (G1-1)

Liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin tärkeimmät kestä-

vyystavoitteet liittyvät Constissa korruption ja lahjonnan sekä mui-

den väärinkäytösten ehkäisemiseen ja arvoketjun kestävän toiminnan

varmistamiseen. Consti pyrkii varmistamaan, että sen yhteistyökump-

panit toimivat vastuullisesti, ja minimoimaan ympäristöön, terveyteen,

korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin

liittyvät riskit toimitusketjussa.

Lisäksi Consti pyrkii varmistamaan, että Constin henkilöstöllä ja

kaikilla Constin työmailla työskentelevillä on turvallinen ja työhyvin-

vointia tukeva työympäristö, jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Yrityskulttuuria ohjaava ”Consti Way – tapamme toimia” perustuu

viiteen elementtiin, joita ovat yhteistyö ja avoimuus, yhteiset toimin-

tamallit, suorituskyvyn johtaminen, asiakkaan ymmärtäminen sekä

jatkuva parantaminen. Consti Way -toimintatapoja tuodaan esiin mm.

perehdytyksessä, esihenkilökoulutuksissa ja henkilöstötilaisuuksissa.

Yrityskulttuurin tavoitteiden toteutumista ja henkilöstön huolenaiheita

seurataan mm. säännöllisillä henkilöstötutkimuksilla.

Alla olevassa taulukossa kuvataan liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvät keskeiset kestävyystavoitteet. Työturvallisuuteen liittyvät

tavoitteet on kuvattu luvussa S1. Tavoitteet on asetettu strategiakau-

sittain ja välitavoitteet 12 kuukauden raportointikausittain.

4 G-VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI

4.1.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IRO-1)

Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevat olennaiset vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusana-

lyysissä, joka on kuvattu kohdassa 1.4.1. Keskeisimmät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet liittyvät korruption ja lahjonnan ehkäisemi-

seen sekä väärinkäytösten ilmoittajien suojeluun ja työturvallisuuteen.

Korruptio- ja lahjontatilanteet ovat yritystoiminnan kannalta erityi-

sen haitallisia. Constin arvion mukaan sen toiminnassa korruptioriski

on kohonnutta työmailla tehtävissä hankinnoissa verrattuna muuhun

toimintaan. Toimivalla ja tehokkaalla prosessilla on korruptiota ja lah-

jontaa sekä muita väärinkäytöksiä ennaltaehkäisevä vaikutus, mikä puo-

lestaan parantaa liiketoiminnan tehokkuutta ja johdettavuutta sekä

vahvistaa luottamusta asiakas- ja kumppanuussuhteissa.

Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria koskevien vaikutusten, ris-

kien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, analysoinnissa ja hallitse-

misessa keskeistä ovat sekä henkilöstön että yhteistyökumppaneiden

sitouttaminen yhtiön eettisiin ohjeisiin ja turvallisuusperiaatteisiin sekä

toimivat prosessit väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseksi ja epäilysten

käsittelemiseksi.

70 71

Kestävyyden

osa-alue Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Sidosryhmänäkemys

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Constin vaikutus

G1-4 Vahvistetut

korruptio- tai

lahjontatapaukset

Mahdollisuus: Korruptio- ja lahjontatilanteiden

ilmitulo on osoitus korruption- ja lahjonnanvastaisten

prosessien toimivuudesta, ja sillä on myös korruptiota

ja lahjontaa ehkäisevä vaikutus. Tämä lisää

luottamusta toiminnan vaatimustenmukaisuuteen ja

lisää liiketoiminnan tehokkuutta ja johdettavuutta.

Nopealla reagoinnilla havaittuun epäilyyn on

positiivinen vaikutus asiakassuhteisiin.

Constin liiketoiminnan ja

hallinnon vastuullisuutta

ohjaavat Suomen osakeyhtiö-

ja arvopaperimarkkinalait,

tilajaavastuulaki sekä muu

Constia koskeva lainsäädäntö,

Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön

hallituksen hyväksymät arvot ja

eettiset toimintaperiaatteet sekä

listayhtiöitä koskevat Nasdaq

Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet.

Keskeistä hyvässä hallintotavassa

ja yrityskulttuurissa on

henkilöstön koulutus ja

henkilöstökyselyt sekä

yhteistyökumppaneiden

ohjeistaminen ja sitouttaminen

yhtiön eettisiin ohjeisiin ja

turvallisuusperiaatteisiin. Toimivat

prosessit väärinkäytösepäilyjen

ilmoittamiseksi ja epäilysten

käsittelemiseksi.

Constin kaikki toimihenkilöt

ja johto suorittavat osana

perehdytystä koulutuksen

keskeisistä liiketoimintaan

liittyvistä periaatteista.

Koulutus sisältää muun muassa

kilpailuoikeusohjeistuksen,

henkilötietojen käsittelyä

koskevat ohjeet ja Constissa

noudatettavat yhtenäiset

korruption ja lahjonnan vastaiset

toimet. Työtehtäväkohtaisesti

edellytetään myös muiden

toimintaperiaatteiden kuten

kilpailu-, hankinta-, sopimus-

ja henkilöstölainsäädännön

syventävien koulutusten

suorittamista.

Constin

sidosryhmien

mielestä Constin

mahdollisuus

vaikuttaa

myönteisesti

yrityskulttuurin

ja liiketoiminnan

harjoittamista

koskeviin

vastuullisiin

toiminta-

periaatteisiin on

merkittävä.

Riski: Mikäli korruptio- ja lahjontatilanteita ei

havaita tai ne tulevat ilmi viiveellä, on se osoitus

prosessien toimimattomuudesta. Toimimattomalla

prosessilla on korruptiota ja lahjontaa mahdollistava

vaikutus, mikä heikentää luottamusta toiminnan

vaatimustenmukaisuuteen ja lisää sanktio- ja

maineriskejä. Korruptio ja lahjonta johtavat

hankintaprosessin tehottomuuteen, aiheuttavat

riskin ylimääräisistä kustannuksista, laatuongelmista

ja sanktioista ja voivat johtaa asiakassuhteiden

päättymiseen ja tarjouskilpailuista pois jättämiseen.

Väärinkäytösten

paljastajien

suojelu

Mahdollisuus: Väärinkäytösten paljastajien suojelu

ja tieto suojelusta kannustaa ilmoittamaan

väärinkäytösepäilyistä. Se myös vahvistaa kestävää

yrityskulttuuria sekä asiakas- ja toimittajasuhteita.

Riski: Mikäli väärinkäytöksiä paljastaneita henkilöitä ei

suojella, se voi korottaa kynnystä väärinkäytösepäilyjen

ilmoittamiseen, mikä puolestaan voi lisätä

väärinkäytöksiä ja aiheuttaa vakavaa haittaa mm.

asiakassuhteille ja reilulle kilpailulle.

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri: Vaikutus Constiin

Yrityskulttuuria

ja liiketoimintaa

koskevat toiminta-

periaatteet.

Suhteet

toimittajiin.

Korruption

ja lahjonnan

ehkäiseminen ja

havaitseminen.

Vahvistetut

korruptio- tai

lahjontatapaukset.

Väärinkäytösten

paljastajien

suojelu.

Mahdollisuus: Kestävää kehitystä tukeva yrityskulttuuri,

toimintaperiaatteet sekä hyvät toimittajasuhteet

vahvistavat mahdollisuuksia tehdä hankintoja

kestävästi. Kestävillä hankinnoilla lisätään työn

tuottavuutta, vähennetään laadullisia riskejä sekä

niihin liittyviä kustannuksia ja mahdollistetaan koko

arvoketjun toiminnan kestävyys. Maine kestävästi

toimivasta arvoketjusta vahvistuu, mikä lisää Constin

haluttavuutta urakoitsijana. Toimivilla prosesseilla

on korruptiota ja lahjontaa ehkäisevä vaikutus koko

arvoketjussa. Väärinkäytösten paljastajien suojelu

kannustaa ilmoittamaan väärinkäytösepäilyistä, mikä

osaltaan ehkäisee väärinkäytöksiä.

Lainsäädännön vaatimusten

noudattaminen ja sen

edellyttäminen myös arvoketjulta.

Vaatimusten sisällyttäminen

sopimuksiin, toimenpiteiden

ohjeistaminen ja toimitusketjun

toiminnan seuranta ja tarvittaessa

puuttuminen epäkohtiin.

Vakioitujen sopimusehtojen

käyttö edesauttaa velvoitteisiin

sitoutumisen ja noudattamisen

seurantaa ja poikkeamiin

puuttumista.

Constin

sidosryhmien

mielestä Constilla

on merkittävät

mahdollisuudet

vaikuttaa

yrityskulttuurin

ja liiketoiminnan

harjoittamista

koskevilla

toimintaperiaatteilla

liiketoimintaansa

myönteisesti.

Riski: Mikäli kestävyyttä tukevissa periaatteissa

ja käytännön toimissa kuten toimittajasuhteissa

epäonnistutaan, se vaikuttaa mahdollisuuksiin

tehdä kestäviä hankintoja ja saavuttaa Constin

kestävyystavoitteet. Heikko toimitusketju on myös

merkittävä maineriski, joka voi johtaa tarjouskilpailujen

ulkopuolelle jättämiseen. Korruptio ja lahjonta johtavat

hankintaprosessien tehottomuuteen, aiheuttavat

laatuongelmia ja sanktio- ja maineriskejä ja voivat

johtaa asiakassuhteiden päättymiseen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

4.1.3 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

(GOV-1)

Kestävyys on Constissa osa liiketoiminnan johtamista, josta vastaa

toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Yhtiölle olennaiset kes

tävyysteemat ja -tavoitteet strategiakaudelle päättää johtoryhmä ja

hyväksyy hallitus. Yhtiön lakiasioista ja compliancesta vastaava johto-

ryhmän jäsen esittää Constin johtoryhmälle ja hallitukselle kulloinkin

käsittelyä ja/tai päätöstä edellyttävät compliance- ja vastuullisuusasiat.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysaiheissa on kuvattu

luvun 1 kohdassa 1.2.1.

4.1.4 Toimintaperiaatteet (G1-1)

Constin liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat

Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalait, tilajaavastuulaki sekä

muu Constia koskeva lainsäädäntö, Consti Oyj:n yhtiöjärjestys, yhtiön

arvot ja eettiset ohjeet (Code of Conduct) sekä listayhtiöitä koskevat

Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Sisäpiiriasioissa Consti nou-

dattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ja sen nojalla annettuja

säädöksiä. Consti noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoo-

dia. Consti noudattaa tilaajavastuulakia ja kuuluu Vastuu Group Oy:n

ylläpitämään Luotettava kumppani -ohjelmaan.

Hallituksen hyväksymistä toimintaperiaatteista ja ohjeista vastuul-

lisuuden kannalta keskeisiä ovat seuraavat:

• Eettiset ohjeet henkilöstölle

• Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille

• Ihmisoikeusperiaatteet

• Korruption vastainen ohjeistus

• Ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta

• Tiedonantopolitiikka

• Sisäpiiriohjeistus

• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

• Työturvallisuusperiaatteet

• Ympäristöperiaatteet

Niitä täydentävät toimitusjohtajan tai johtoryhmän hyväksymät toi-

mintaohjeet ja suunnitelmat kuten ympäristöohjelma, ohje työtapa-

turmien tutkimisesta sekä tietosuojaohjeet.

Constin eettiset ohjeet käydään läpi työmaakohtaisissa perehdytyk

sissä. Eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat osa Constin yleisiä

toimitus- ja sopimusehtoja, joihin tavaran ja palveluiden toimittajat

ja aliurakoitsijat sitoutuvat allekirjoittaessaan sopimuksen Constin

kanssa. Eettiset ohjeet kokonaisuutena määrittelee korruption ja lah-

jonnan lisäksi myös toimitusketjun sosiaalisia suhteita kuten ihmisoi-

keuksia ja ympäristönsuojelua. Ihmisoikeuksien osalta eettiset ohjeet

pohjautuvat YK:n ihmisoikeusjulistuksen sekä OECD:n vastuullista

liiketoimintaa koskeviin ohjeisiin. Ympäristönsuojelun osalta eettiset

ohjeet velvoittavat sitoutumaan resurssien, kuten energian ja materi-

aalien tehokkaaseen käyttöön sekä pyrkimykseen vähentää ilmastoon

haitallisesti vaikuttavien aineiden käyttöä ja määrää.

Constin kaikki toimihenkilöt ja johto suorittavat osana perehdy-

tystä koulutuksen keskeisistä liiketoimintaan liittyvistä periaatteista ja

toimintatavoista. Perehdytyksessä annetaan kuvaus Constissa nouda-

tettavista liiketoiminnan periaatteista (eettiset ohjeet). Tämän lisäksi

toimihenkilöt ja johto suorittavat sähköisen koulutuksen, missä liiketoi-

minnan periaatteet käydään ja kuvataan tarkemmin läpi. Koulutuksessa

käsitellään kilpailuoikeudelliset ohjeet, ohjeet henkilötietojen käsit-

telyyn sekä Constissa noudatettavat yhtenäiset korruption ja lah-

jonnan vastaiset toimet ja menettelytavat. Liiketoiminnan perusteet

-kurssi on uusittava perehdytyksen jälkeen kahden vuoden välein.

Koulutusten uusinnat aloitetaan vuonna 2025. Työtehtäväkohtaisesti

edellytetään myös muiden toimintaperiaatteiden kuten kilpailu-, han-

kinta-, sopimus- ja henkilöstölainsäädännön syventävien koulutusten

suorittamista.

Aliurakoitsijoiden vastuullisuuden varmistamiseksi Consti käyttää

Vastuu Group Oy:n palvelua ja työntekijöiltä vaadittavaa Valtti-korttia.

Kaikki hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet ja ohjeet

ovat koko Constin oman henkilöstön saatavilla intranetissä.

Työturvallisuusperiaatteet ja eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille

ovat myös ulkoisilla verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi.

Toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat

sekä tukifunktioiden johtajat toimitusjohtajan lisäksi.

MEIHIN VOI LUOTTAA

• Olemme sanamme mittaisia – teemme minkä lupaamme.

• Laadukas yhteistyö on meille tärkeää, ja tavoitteemme

on hoitaa asiat kerralla kuntoon.

• Välittäminen ja sitoutuminen ovat

menestyksemme avaimet.

VASTUULLISUUS ON TEKOJA

• Huolehdimme yhdessä tulevaisuudesta

– välitämme ihmisistä, ympäristöstä ja yrityksestämme.

• Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen

on toimintamme perusta.

• Arvostamme monimuotoisuutta.

• Hillitsemme ilmastonmuutosta kiinteistö kerrallaan.

• Toimimme eettisesti, rehellisesti ja avoimesti.

AMMATTITAITO ON ASENNE

• Vahvuutemme on alan parhaat osaajat.

• Johdamme työtä vuosien kokemuksella ja

meillä jokaiselle annetaan mahdollisuus kehittyä.

• Edistämme innokkuutta ja innovaatioita – nostaen

ammattitaitomme ja kokemuksemme uudelle tasolle.

ASIAKAS KESKIÖSSÄ

• Kumppanuus merkitsee meille yhteistyötä

ja arvostavia kohtaamisia.

• Löydämme parhaat ratkaisut.

• Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille kunnia-asia.

• Teemme aidolla palveluasenteella.

Constin arvot

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

72 73

4.1.5 Mekanismit huolenaiheiden

tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä huolenaiheita pyritään vähen-

tämään ensisijaisesti perehdytyksellä, koulutuksella ja päivittäisellä esi-

henkilötyöllä. Konsernitason perehdytyksessä ja koulutuksissa käydään

läpi eettiset ohjeet ja muut keskeiset toimintaperiaatteet sekä keskeiset

toimintatavat mahdollisten huolenaiheiden tunnistamiseksi, ilmoitta-

miseksi ja tutkimiseksi. Ohjeet muun muassa tasa-arvoon, ihmisoikeuk-

siin ja epäasialliseen käytökseen ja työturvallisuuteen sekä väärinkäy-

töksiin liittyvien ongelmatilanteiden ilmoittamiseen ovat työsuhteisten

työntekijöiden ja Constin omaan työvoimaan luettavien itsenäisten

elinkeinonharjoittajien saatavilla yhtiön intranetissä. Lisäksi työsuoje-

luvaltuutettu, työsuojelupäällikkö ja luottamushenkilöt ohjeistavat

henkilöstöä esiin nousevissa kysymyksissä. Esihenkilöille on laadittu

ohjeet epäilyiden käsittelystä ja tutkimisesta.

Työmaakohtaisessa perehdytyksessä käydään läpi keskeiset työ-

maakohtaiset turvallisuusasiat sekä ohjeistetaan työturvallisuus-

havaintojen tekemiseen ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen.

Työmaaperehdytys koskee kaikkia työmailla työskenteleviä. Työmailla

työskentelevä alihankkijoiden henkilöstö voi kysyä neuvoa ongelmati-

lanteisiin lähiesihenkilönsä lisäksi työmaakohtaiselta työsuojelupäälli-

költä. Kaikki työmailla työskentelevät voivat ilmoittaa työturvallisuus-

havainnoista Constin sähköiseen järjestelmään.

Constin henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kannustetaan puut-

tumaan kaikkiin vastuullista toimintaa koskeviin epäkohtiin välittö-

mästi. Ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta, korruptiosta tai muista

huolenaiheista voi tehdä joko esihenkilölleen tai tämän esihenkilölle tai

HR:lle tai nimettömänä sähköisen ilmoituskanavan kautta (ns. whistle-

blowing-kanava). Ilmoituskanava oli aiemmin vain Constin oman työ-

voiman käytössä. Joulukuusta 2024 lähtien sähköinen ilmoituskanava

on ollut myös arvoketjun työntekijöiden ja kaikkien Constin kanssa

toimivien käytössä. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen

palveluntarjoaja.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutki-

taan. Kanavaan tehdyt ilmoitukset ohjautuvat Constin HR-, talous- ja

lakiasioista sekä compliancesta vastaaville johtajille, jotka suorittavat

asiassa tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet. Tutkintoihin liittyvä mate

riaali säilytetään tiedostokansioissa, joihin on pääsy ainoastaan edellä

mainituilla henkilöillä. Tutkinnan ohjauksesta vastaa yhtiön lakiasioista

ja compliancesta vastaava johtaja. Asianosainen tai hänen esihenki

lönsä eivät itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan.

Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Vakavat rikkomuk-

set käsitellään konsernin johtoryhmässä ja raportoidaan hallitukselle.

Ilmoitusten tekeminen ja niiden käsittely on osa vastuullista liiketoi-

mintaa, eikä Consti hyväksy mitään vastatoimia ilmoittajia kohtaan.

Vastatoimilla tarkoitetaan tässä ilmoittajansuojelulaissa tarkoitettuja

vastatoimia.

Korruptiota ja lahjontaa sekä muita väärinkäytösepäilyjä koskevia

toimenpiteitä arvioidaan Constissa tulkinnassa vakiintuneiden mää-

ritelmien ja rakentamisen yleisten käytäntöjen mukaisesti. Arviointi

perustuu Constin omiin menetelmiin ja prosesseihin, mitkä pohjau-

tuvat ennakoivaan ohjeistamiseen ja oikean menettelytavan varmista-

miseen. Toiminnan ohjeistuksessa ja sen seurannassa huomiota kiinni-

tetään toiminnan lain- ja määräystenmukaisuuteen sekä eettisyyteen,

joita arvioidaan objektiivisin kriteerein. Väärinkäytösepäilyjen merkit-

tävyyden ja vakavuuden ohjeistaminen ja arviointi kohdistuu siihen,

täyttääkö toiminta objektiivisesti arvioiden lain ja eettisten ohjeiden

vaatimukset.

Vuonna 2024 Constin tietoon ei tullut yhtään vahvistettua lahjon-

taan tai korruptioon liittyvää tapausta. Myöskään kilpailulainsäädän-

nön rikkomuksia tai asiakkaiden tietosuojaan kohdistuvia loukkauksia

ei tullut tietoon.

4.1.6 Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin

(G1-2)

Toimittajahallinnan käytänteet

Constin toimintatapaan kuuluu, että kaikki liiketoiminnan tai yksittäi-

sen projektin hankinnat, toimitukset, työsuoritukset ja palvelut kilpai-

lutetaan avoimesti ja rehellisesti. Lisäksi yhtiöllä on sisäinen ohjeistus

kilpailuoikeudellisista määräyksistä ja niiden soveltamisesta. Näin pyri-

tään estämään esimerkiksi lähipiirin tai heitä lähellä olevien toimittajien

suosiminen ja varmistamaan hankintoihin liittyvien toimien lainmu-

kaisuus. Hankinnoista tehdään aina kirjalliset sopimukset. Hyvien ja

korkealaatuiseen työhön sitoutuneiden kumppanien kanssa pyritään

tekemään yhteistyötä pitkäjänteisesti.

Constin eettiset ohjeet yhteistyökumppaneille ovat osa Constin

yleisiä toimitus- ja sopimusehtoja, jotka kaikki palveluiden toimittajat

allekirjoittavat.

Constin vuosisopimukset tehdään konsernitasolla. Projekti-

kohtaisissa materiaali- ja aliurakkahankinnoissa noudatetaan kon

sernitasoisia ohjeita. Toimitusketjuun liittyviä riskejä hallinnoidaan

pääsääntöisesti sopimushetkellä tarkastettavilla asiakirjoilla. Lisäksi

vastuullisuuteen liittyviä teemoja käsitellään vuosisopimuskumppa-

nien kanssa pidettävissä seurantapalavereissa. Tavoitteena on kehittää

konsernilaajuinen seurantapalaverikäytäntö. Projektien vastuullisuu-

teen liittyvät asiat käsitellään projektikohtaisissa seurantapalavereissa.

Aliurakoitsijat ja muut palvelutoimittajat

Consti edellyttää aliurakoitsijoiltaan Vastuu Group Oy:n Luotettava

Kumppani -palvelun jäsenyyttä tai vastaavien tilaajavastuulain vaati-

mien asiakirjojen toimittamista sekä Constin eettisiin ohjeisiin sitou-

tumista. Tilaajavastuulain ja kulunvalvonnan menetelmät auttavat

torjumaan sekä harmaata taloutta että ihmisoikeusrikkomuksia estä

mällä työluvattomien työntekijöiden käytön. Vastuu Groupin palvelu

mahdollistaa esimerkiksi työaikojen päivittäisen seurannan työmailla.

Aliurakoitsijasopimuksissa on määritelty, että Constin aliurakoitsijalla

saa olla vain yksi taso omia aliurakoitsijoita.

Consti käyttää vakioituja sopimusehtoja, joissa alihankintaketju

on velvoitettu huolehtimaan yhteiskunnallisista velvoitteistaan kuten

työnantajamaksuista, ennakonpidätyksistä ja työehtosopimuksen

mukaisesta palkanmaksusta. Työmaiden kulunvalvonnassa käytetään

Valtti-älykorttia. Työntekijöiden veronumerot on ilmoitettu julkiseen

Verohallinnon ylläpitämään rakennusalan veronumerorekisteriin.

Consti raportoi urakoiden päätoteuttajana ja tilaajana urakkatiedot

jokaiselta työmaaltaan Verohallinnolle. Työntekijäksi ei oteta henki-

löä, jolla ei ole Euroopan unionin jäsenvaltiossa myönnettyä työlupaa.

Työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeusasioita käsitellään tarkemmin

työvoimaa käsittelevissä luvuissa S1 ja S2.

Toimitusketjua koskevat ympäristöön liittyvät vaatimukset sisäl-

tyvät aliurakkaohjelmaan, joka toimii osana aliurakkasopimusta.

Aliurakkaohjelman ehdot velvoittavat aliurakoitsijaa noudattamaan

ympäristöä koskevia säädöksiä sekä työmaalla voimassa olevia ohjeis-

tuksia. Consti seuraa työmailla työskentelevien aliurakoitsijoiden suo-

riutumista koko työmaata koskevissa urakoitsijapalavereissa ja suorina

neuvotteluina sekä aliurakoitsijoiden että tavarantoimittajien kanssa.

Lisäksi järjestelmätasolla seurataan mm. tilaajavastuuvelvoitteiden täyt-

tymistä. Epäselvyyksien noustessa esiin Consti on yhteydessä kyseiseen

toimijaan ja pyytää tarvittavat selvitykset epäselvyyksiin puuttumiseksi

ja niiden ratkaisemiseksi.

Tavarantoimittajat

Constin merkittävimmät materiaalihankinnat toteutetaan pääosin

suomalaisilta tukkureilta tai merkittäviltä, vakiintuneilta materiaali-

valmistajilta. Consti pyrkii käyttämään alalla vakiintuneita ja pitkään

toimineita yrityksiä, jotka omassa toiminnassaan ilmoittavat toimivansa

kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti.

4.1.7 Harmaan talouden ehkäiseminen ja

havaitseminen (G1-3)

Rakennusalalla tunnistettuja harmaan talouden muotoja ovat erityisesti

kuittikauppa, korruptio ja lahjonta sekä julkisoikeudellisten velvoit-

teiden välttäminen. Taloudellisiin väärinkäytöksiin voivat houkutella

rakennusprojektin ainutkertaisuus ja määräaikaisuus sekä hankkeissa

liikkuvat suuret rahasummat. Samaan aikaan projektien eri vaiheiden,

sopimusten ja alihankkijoiden suuri määrä tekee valvonnasta haasteel-

lista. Harmaan talouden ehkäiseminen ja havaitseminen edellyttää toi-

mivaa ja selkeää riskienhallintaa niin hankintojen kuin työmaatoimin-

tojenkin valvonnassa.

Constin eettisiin toimintaperiaatteisin sisältyy korruption ja lahjon-

nan kielto sekä ohjeet esimerkiksi eturistiriitojen välttämiseen. Constin

eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin. Henkilöstöä ja yhteis-

työkumppaneita kannustetaan puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin

välittömästi.

Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja

havaitsemiseen ovat:

• Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Constin

toimintaa ohjaavista periaatteista ja toimintaohjeista

• Määritelty prosessi, jolla epäillyt taloudellisista väärinkäytöksistä,

epäasiallisesta käyttäytymisestä tai muista merkittävistä rikkeistä

ilmoitetaan ja arvioidaan

• Mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä nimettömästi ns.

whistleblowing-kanavan kautta

• Luotettava Kumppani -palvelun jäsenyyden tai vastaavien

tilaajavastuulain vaatimien asiakirjojen toimittamisen

edellyttäminen tavaroiden ja rakentamispalveluiden toimittajilta

• Määritellyt päätöksentekovaltuudet

• Väärinkäytösten estämistä tukevan yrityskulttuurin ylläpitäminen

Väärinkäytösten estämistä ohjaavat prosessit ja ohjeet löytyvät Constin

intranetistä, josta ne ovat henkilöstövuokrausyhtiöiden kautta työs-

kenteleviä lukuun ottamatta Constin oman työvoiman nähtävissä.

4.1.8 Maksukäytännöt (G1-6)

Constin yleisissä urakkaehdoissa vakiomaksuehto on 30 päivää netto.

Maksuehdon pituutta ei ole eritelty toimittajaryhmittäin. Maksuehtoa

voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Siltä osin kuin tieto oli laskettavissa,

vakioehdon mukaan maksettujen maksujen osuus vuonna 2024 suo-

ritetuista tarkastelun kohteena olleista maksuista oli 48,8 prosenttia.

Vuoden 2024 keskimääräinen toteutunut maksuaika oli 32 päivää.

Constilla ei ole vireillä maksuviivästyksistä johtuvia

oikeudenkäyntejä.

4.1.9 Poliittinen vaikuttaminen ja

lobbaustoiminta (G1-5)

Consti ei pyri suoraan vaikuttamaan poliittisten puolueiden toimin-

taan eikä antanut rahallista tukea poliittisille puolueille vuonna 2024.

Consti ei ole rekisteröitynyt EU:n tai Suomen avoimuusrekisteriin.

Vaikuttaminen tapahtuu alan etujärjestöjen kautta. Tärkeimmät jäse-

nyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa:

• Rakennusteollisuus RT ry sekä sen koulutusorganisaatio Rateko

ja Rakennusteollisuus ry:n yhteinen turvallisuusryhmä

• LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

• Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry

• Green Building Council Finland

• Helsingin kiertotalousklusteri

• Suomen Rakennussaumausyhdistys Ry

Vuonna 2024 Consti Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden johtoon tai hallinto-

tai valvontaelimiin ei nimitetty henkilöitä, jotka olisivat kahden edeltä-

neen vuoden aikana työskennelleet vastaavassa asemassa julkishallin-

nossa tai sääntelyviranomaisen palveluksessa.

Korruptio ja lahjonta 2024

Korruptio- ja lahjontatapaukset 0

Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta

annettujen tuomioiden lukumäärä 0

Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta

annettujen tuomioiden sakkojen

suuruus 0

Mittausperusteet

Korruptio- ja lahjontatapaukset perustuvat sähköisen

ilmoituskanavan kautta ilmoitettuihin sekä toimialojen

ilmoittamiin tapauksiin.

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

74 75

5.1 Indeksit tiedonantovaatimuksista Sisältöindeksi 1

Monialaiset standardit

Tiedonantovaatimukset

Ympäristöön liittyvät standardit

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kappale

raportissa Lisätietoja

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 1.1.1

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 1.1.1

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 1.2.1

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

1.2.1

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 1.2.2

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 1.2.4

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 1.1.2

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 1.2.3

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

liiketoimintamallin kanssa

1.4.3

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

1.4.1

IRO-2 Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

Indeksit

1 ja 2

MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet 2.2.3, 2.3.3,

3.1.3, 3.2.3,

4.1.4

MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit 2.2.4, 2.3.4,

3.1.5, 3.2.5,

4.1.5, 4.1.6,

4.1.7

MDR-M Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit 1.4.4, 2.2.4,

3.1.6, 4.1.7

MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla 2.2.1, 2.3.1,

3.2.1, 4.1.1

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 1.2.2

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.1.5

ESRS 2,

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

1.4.3, 2.2.2

ESRS,

IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1, 2.2.2

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

2.2.4

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 2.2.4

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 2.2.1

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2.2.4

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

2.2.4

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

2.2.4

ei olennaista

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu 2.2.4 ei olennaista

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

1.4.3

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.4

2.3.2

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 2.3.3

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 2.3.4

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 2.3.1

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset 2.3.4 ei olennaista

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 2.3.4 ei olennaista

E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

1.4.3 tarkastellaan

myöhemmin

ESRS E2 Pilaantuminen

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

1.4.2 ei olennaista

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

1.4.2 ei olennaista

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.4.1

1.4.2 ei olennaista

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

5 LIITTEET

76 77

Sosiaaliset standardit

Tiedonantovaatimukset

Hallinnolliset standardit

Tiedonantovaatimukset

ESRS S1 Oma työvoima

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3, 3.1.4

ESRS 2,

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

3.1.2

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 3.1.3

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja

heidän edustajiensa kanssa

3.1.4

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

3.1.4

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten

suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien

vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

3.1.4

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

3.1.1

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 3.1.6

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

3.1.6 ei pakollista

ensimmäisenä

raportointi-

vuonna

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 3.1.6

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 3.1.6

S1-10 Riittävä palkka 3.1.6

S1-11 Sosiaalinen suojelu 3.1.6

S1-12 Vammaiset henkilöt 3.1.5

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 3.1.6

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 3.1.6

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 3.1.6

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 3.1.6

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 3.1.6

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset 1.3

ESRS 2,

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

1.4.3

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 3.2.3

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden

kanssa

3.2.4

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun

työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

3.2.4

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus

3.2.5

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

3.2.1

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Kappale

raportissa Lisätietoja

ESRS 2,

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 4.1.3

ESRS 2,

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

1.2.1,

4.1.2

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 4.1.1

G1-2 Suhteet toimittajiin 4.1.6

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 4.1.7

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 4.1.7

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta 4.1.9

G1-6 Maksukäytännöt 4.1.8

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

78 79

ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolinen monimuotoisuus 1.2.1

ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 1.2.1

ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 1.2.4

ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan ei olennainen

ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä

2.2.5

ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sitoumuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle jätetyt

yritykset

ei olennainen

ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet 2.2.5

ESRS E1-5 38 Fossiilisten energialähteiden energiankulutus eriteltynä

energialähteittäin (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

2.2.4

ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2.2.4

ESRS E1-5 40 - 43 Ilmastovaikutuksiltaan suurten alojen toimintaan liittyvä

energiaintensiteetti

2.2.4

ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärät (Scope 1, 2 ja 3) ja

kokonaispäästöt

2.2.4

ESRS E1-6 53 - 55 Kasvihuonekaasupäästöjen bruttointensiteetti 2.2.4

ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja hiilihyvitykset ei olennainen

ESRS E1-9 66 Vertailusalkun altistuminen ilmastoon liittyville fyysisille riskeille ei olennainen

ESRS E1-9 66 (a) Rahamäärien jakautuminen akuutin ja kroonisen fyysisen riskin

mukaan

ei olennainen

ESRS E1-9 66 (c) Olennaisen fyysisen riskin kohteena olevan merkittävän omaisuuden

sijainti

ei olennainen

ESRS E1-9 67 (c) Kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvon jakautuminen

energiatehokkuusluokittain

ei olennainen

ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa ei olennainen

ESRS E2-4 28 Kunkin E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja

siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II luetellun

epäpuhtauden määrä ilmaan, veteen ja maaperään

ei olennainen

ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat ei olennainen

ESRS E3-1 13 Kohdennetun toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS E3-1 14 Merien ja valtameren kestävyys ei olennainen

ESRS E3-4 28(c) Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi yhteensä ei olennainen

ESRS E3-4 29 Veden kokonaiskulutus kuutiometreinä oman toiminnan nettotuloja

kohti

ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4

16 (a) i Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin

ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4 16 (b) Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan

heikkenemiseen,

aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen

ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta ei olennainen

ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maa- ja maatalouskäytännöt tai -politiikat ei olennainen

ESRS E4-2 24 (c) Kestävät käytännöt tai politiikat merien ja valtamerien hyväksi ei olennainen

ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet ei olennainen

ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte ei olennainen

ESRS E5-5 39 Vaaralliset jätteet ja radioaktiiviset jätteet ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1 14 (f) Pakkotyön riski ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1 14 (g) Lapsityövoiman käytön riski ei olennainen

ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 3.1.3

ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat dd-käytännöt

3.1.3

ESRS S1-1 22 Prosessit ja toimenpiteet ihmiskaupan ehkäisemiseksi ei olennainen

ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet ja

hallintajärjestelmä

3.1.3

ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien/valitusten käsittelymekanismit 3.1.3, 4.1.5

ESRS S1-14 88 (b) ja (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja

osuus

3.1.6

ESRS S1-14 88 (e) Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai

sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä

3.1.6

ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen korjaamaton palkkaero 3.1.6

ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 3.1.6

ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset 3.1.6

ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten ja

OECD:n yleissopimusten noudattamatta jättäminen

3.1.6

ESRS 2- SBM3 – S2 11 (b) Merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski arvoketjussa 3.2.1

ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 3.2.3

ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 3.2.3

ESRS S2-1 19 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleisten

toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen noudattamatta

jättäminen

3.2.5

ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

4.1.6

ESRS S2-4 36 Ihmisoikeuskysymykset ja -tapahtumat, jotka liittyvät sen

arvoketjun alkupäähän ja loppupäähän

ei tiedossa

ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset ei olennainen

ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten,

ILO:n periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen

ei olennainen

ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja -loukkaukset ei olennainen

ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimntaperiaatteet ei olennainen

ESRS S4-1 17 Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten ja

OECD:n suuntaviivojen noudattamatta jättäminen.

ei olennainen

ESRS S4-4 35 Ihmisoikeuskysymykset ja -loukkaukset ei olennainen

ESRS G1-1 10 (b) Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen yleissopimus 4.1.4, 4.1.7

ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu 4.1.5

ESRS G1-4 24 (a) Sakot korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisesta 4.1.7.

ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat standardit 4.1.7.

5.2 Sisältöindeksi 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet

CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI CONSTI OYJ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSRAPORTTI

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kuvaus

Kommentit/

lisätiedot Kappale Tiedonantovaatimus Tietopiste Kuvaus

Kommentit/

lisätiedot Kappale

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

8180

TILINPÄÄTÖS

Oulunkylä ala-aste ja päiväkoti

Oulunkylän ala-asteen ja päiväkodin korjaus- ja uudisrakennushankkeessa pääurakasta

vastasi Constin Julkiset-toimiala, ja talotekniikkatyöt toteutti Constin Talotekniikka-toimiala.

Kuva: Elina Saajanne

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

82 83

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 € Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Liikevaihto 4 326 692 320 607

Liiketoiminnan muut tuotot 5 571 2 172

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -5 11

Aineiden ja palveluiden käyttö 6 -227 658 -226 763

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7 -69 261 -66 469

Poistot 9 -4 092 -3 595

Liiketoiminnan muut kulut 8 -16 063 -13 617

Kulut yhteensä -317 079 -310 434

Liiketulos 10 184 12 345

Rahoitustuotot 10 394 359

Rahoituskulut 10 -1 449 -1 333

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 10 -1 056 -975

Tulos ennen veroja 9 128 11 371

Tuloverot 11 -1 985 -2 357

Tilikauden tulos 7 143 9 014

Tilikauden laaja tulos yhteensä* 7 143 9 014

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä.

KONSERNITASE

Varat 1 000 € Liite 31.12.2024 31.12.2023

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 7 849 8 832

Liikearvo 16 49 449 49 449

Muut aineettomat hyödykkeet 14 149 538

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 57 57

Laskennalliset verosaamiset 11 123 65

57 627 58 941

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 19 681 719

Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 44 674 40 611

Rahat ja pankkisaamiset 21 14 184 21 043

59 539 62 373

Varat yhteensä 117 165 121 314

Oma pääoma ja velat 1 000 € Liite 31.12.2024 31.12.2023

Oma pääoma

Osakepääoma 22 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22 29 754 29 148

Omat osakkeet 22 -578 -204

Kertyneet voittovarat 7 280 3 075

Tilikauden voitto (tappio) 7 143 9 014

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 43 679 41 113

Oma pääoma yhteensä 43 679 41 113

Pitkäaikaiset velat

Korolliset velat 24 11 701 14 774

11 701 14 774

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 25 53 960 57 110

Korolliset velat 24 5 164 5 335

Varaukset 23 2 662 2 982

61 785 65 427

Velat yhteensä 73 486 80 202

Oma pääoma ja velat yhteensä 117 165 121 314

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

84 85

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 € Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Kertyneet

voittovarat

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024 80 29 148 -204 12 088 41 113

Tilikauden laaja tulos - - - 7 143 7 143

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako - - - -5 524 -5 524

Omien osakkeiden hankinta - - -563 - -563

Omien osakkeiden luovutus - - 189 - 189

Osakepalkitseminen - - - 620 620

Optiojärjestely - 605 - 96 702

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - 605 -374 -4 808 -4 577

Oma pääoma 31.12.2024 80 29 754 -578 14 424 43 679

1 000 € Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Kertyneet

voittovarat

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2023 80 28 781 -782 8 127 36 206

Tilikauden laaja tulos - - - 9 014 9 014

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako - - - -4 641 -4 641

Omien osakkeiden hankinta - - -240 - -240

Omien osakkeiden luovutus - 164 818 - 982

Osakepalkitseminen - - - -648 -648

Optiojärjestely - 203 - 237 440

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - 367 578 -5 052 -4 107

Oma pääoma 31.12.2023 80 29 148 -204 12 088 41 113

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 € Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Liiketoiminnan rahavirrat

Tulos ennen veroja 9 128 11 371

Oikaisut

Poistot 4 092 3 595

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 056 975

Muut oikaisut 708 -1 070

Käyttöpääoman muutos -6 615 252

Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 8 368 15 122

Rahoitustuotot 394 359

Rahoituskulut -1 233 -1 198

Verot -2 923 -1 845

Liiketoiminnan nettorahavirta (A) 4 606 12 438

Investointien rahavirrat

Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä

hankintahetken rahavaroilla 3 - -1 179

Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti 3 - 2 782

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 163 -2 018

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 367 649

Investointien nettorahavirta (B) -796 233

Rahoituksen rahavirrat

Osingonjako -5 524 -4 641

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 605 203

Omien osakkeiden hankinta -563 -240

Vuokrasopimusvelkojen maksut -2 870 -2 410

Korollisten velkojen nettomuutos: 24 -2 317 -5 422

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -2 000 -2 000

Muiden korollisten velkojen muutos -317 -3 422

Rahoituksen nettorahavirta (C) -10 669 -12 509

Rahavarojen muutos (A+B+C) -6 859 162

Rahavarat tilikauden alussa 21 043 20 881

Rahavarat tilikauden lopussa 14 184 21 043

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

86 87

1. Tilinpäätöksen olennaiset laadintaperiaatteet

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Consti Oyj on Suomen lakien mukaan perustettu osakeyhtiö, jon-

ka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 16, 00380

Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ Helsinki pörssilistal

la 11.12.2015 lähtien. Consti Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat

Consti-konsernin (”Consti” tai ”konserni”).

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja tek

nisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Yhtiö tarjoaa kattavasti

talotekniikan, linjasaneerauksen, korjausurakoinnin, julkisivusanee-

rauksen sekä muiden vaativien rakennuskohteiden korjausrakenta-

misen palveluita ja teknisiä palveluita sekä asuintaloille että toimiti-

loille ja julkisiin rakennuksiin.

Consti Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2024 on hyväksytty jul

kaistavaksi hallituksen kokouksessa 6.2.2025. Suomen osakeyh-

tiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai

hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidetyssä yhtiökokouk

sessa. Yhtiökokouksella on myös oikeus tehdä päätös tilinpäätöksen

muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa

internet-osoitteesta www.consti.fi tai yhtiön pääkonttorista osoittees-

ta Valimotie 16, 00380 Helsinki.

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardi-

en (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti

ja noudattaen 31.12.2024 voimassa olevia standardeja ja tulkintoja.

Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjan

pitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa

(EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa so

vellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-

säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati

musten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei

erikseen muuta mainita, ja yksittäiset luvut ja loppusummat pyö

ristetään tuhansiksi, mistä johtuen saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun

ottamatta johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa

noudattaen.

Konserni siirtyi vuonna 2014 raportoimaan ensimmäisen kerran

IFRS:n mukaisesti. IFRS:ään siirtymisen yhteydessä on sovellettu

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia,

jonka mukainen siirtymispäivä on 1.1.2013.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Consti Oyj ja sen tytär-

yritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräys-

valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhtei-

sössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen

muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyt

tämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankinta

menetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä

olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään ar

voon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamat-

ta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen

laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vasti

ke ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden

vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.

Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään ar

voon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu

lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointi

kauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä

hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovute

tut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki

konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumat

tomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpää-

töstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä

tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuo-

lella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisik-

si toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoitta-

jien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Konsernin johto on

arvioinut yhteisjärjestelynsä luonteen ja todennut sen olevan yhtei

nen toiminto. Konserni käsittelee osuutensa yhteisessä toiminnos-

sa varoina ja velkoina suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen.

Suhteellinen yhdistely on menetelmä, jonka mukaisesti yhteisen

toiminnon osapuolen osuus kustakin yhteisen toiminnon varojen,

velkojen, tuottojen ja kulujen erästä yhdistellään rivi riviltä yhteisen

toiminnon osapuolen tilinpäätöksen samanlaisiin eriin tai esitetään

tämän tilinpäätöksessä omina erinään.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koske-

vat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön

pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo

yrityksen ja liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja

esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintava-

luutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.

Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapah

tumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät

on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päät

tymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-mo-

netaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan

rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muun

tamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten saa

misten ja lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin

ja -kuluihin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneil-

lä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn

hankintamenoon.

Hankintameno koostuu seuraavista välittömästi hyödykkeen han

kinnasta aiheutuneista menoista:

• ostohinta, joka sisältää tuontitullit ja sellaiset myyntiin liittyvät

verot, jotka eivät ole saatavissa takaisin, ja josta on vähennetty

mahdolliset alennukset; sekä

• kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattami-

sesta sellaiseen sijaintipaikkaan ja kuntoon, että se pystyy toi-

mimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnasta aiheutuneet

korkomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joi

den taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään

erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot ak

tivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjan-

pitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin

syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen

kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen

liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja

hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut

korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne

toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaiku

tusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Ajoneuvot 3–6 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Tilauskannat 1–2 vuotta

Patentit 3–5 vuotta

Atk-ohjelmistot 3–6 vuotta

Sertifikaatit 3–5 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat

aikaisemmista arvioista, muutos käsitellään kirjanpidollisen arvion

muutoksena.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta

ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvai

kutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankinta

menon erotuksena.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpito-

arvojen vähennyksiksi silloin, kun konserni täyttää avustuksen saa-

misen ehdot, ja on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan.

Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen

käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi jo

syntyneistä menoista, tuloutetaan samalla kaudella, kuin menot kir

jataan kuluksi ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään,

jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus han

kinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylit-

tävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mah

dollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo

on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluiksi syntyessään.

Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeik

si edellyttäen, että tuote on teknisesti toteutettavissa, sitä voidaan

hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan kaupallista hyö

tyä. Aktivoitavat kehittämismenot sisältävät hyödykkeen valmiiksi

saattamiseen sille aiottuun käyttötarkoitukseen välittömästi johtu

vat materiaali-, työ- ja testausmenot. Kehittämismenot, jotka eivät

ole aktivoitavissa, kirjataan tulosvaikutteisesti kuluiksi syntyessään.

Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myö

hemmin. Tilikauden 2024 lopussa yhtiöllä oli aktivoituja kehittämis-

menoja, joista on esitetty tarkemmat tiedot konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 14.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintame-

noon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luo-

tettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotetta-

vissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vai

kutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti nii-

den tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.

Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton

taloudellinen vaikutusaika.

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen jo

kaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat aikaisemmis-

ta arvioista, muutos käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena.

Aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuk

sista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja

esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto

määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon

erotuksena.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko

olemassa viitteitä siitä, että taseen omaisuuserien arvo saattaisi olla

alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta havaitaan tai mikäli

omaisuuserän kohdalla suoritetaan vuosittainen säännöllinen ar

vonalentumistesti, konserni määrittää omaisuuserän kerrytettävissä

olevan rahamäärän. Säännöllinen vuosittainen arvonalentumistesti

suoritetaan liikearvolle ja keskeneräisille aineettomille hyödykkeil

le. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla

menoilla tai sen käyttöarvo, sen mukaan kumpi niistä on suurem

pi. Käypä arvo on omaisuuserän myynnistä saatava hinta markki-

naosapuolten välillä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavir

taa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia net-

torahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona

käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markki

noiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä

erityisriskeistä.

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan arvonalentumistes

tissä omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän arvo on alentu-

nut silloin, kun sen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan

rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvai

kutteisesti. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon,

minkä jälkeen tappiota kohdistetaan muille testattaville omaisuu

serille niiden kirjanpitoarvojen suhteessa.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen koh

teena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvon

alentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut

muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuse

rästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei

kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoar

vo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjat-

tua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestausta on kuvattu liitteessä 16. Liikearvon ja

taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden

arvonalentumistestaus.

VAIHTO-OMAISUUS

Konsernin vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista. Vaihto-

omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon

sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Vaihto-omaisuuden hankinta

meno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out), jolloin ole-

tetaan, että ensiksi ostetut tai valmistetut vaihto-omaisuushyödyk-

keet myydään tai käytetään ensimmäisinä. Nettorealisointiarvo on

tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta

on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä

arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

88 89

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Constin ollessa vuokrasopimuksessa vuokraajana, se kirjaa vuok-

rakauden alkaessa käyttöoikeusomaisuuserän perustuen oikeuteen

käyttää hyödykettä ja vuokrasopimusvelan perustuen velvoitteeseen

maksaa vuokramaksuja.

Käyttöoikeusomaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan al

kamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralle antaja antaa koh-

deomaisuuserän Constin käytettäväksi. Käyttöoikeusomaisuuserä

merkitään taseeseen tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyt

täen diskonttokorkona lisäluoton korkoa ja siitä tehdään poistot

vuokra-ajan kuluessa tai taloudellisena pitoaikana riippuen siitä,

kumpi näistä on lyhyempi. Tulevien vuokramaksujen nykyarvoa las

kettaessa käytetään lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen si-

säinen korko ei ole suoraan määriteltävissä. Arvonlisäveroa ei sisäl-

lytetä vuokrasopimusvelan määrään. Vuokrasopimusvelat sisältyvät

rahoitusvelkoihin.

Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuok

rasopimuksiin liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi vuokra-ajalle.

Konserni vuokralle antajana

Konserni ei toimi vuokralle antajana.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi jär-

jestelyiksi. Konsernin henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisää-

teisellä eläkevakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

Kyseinen järjestely luokitellaan maksupohjaiseksi eläkejärjestelyksi.

Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni suorittaa kiinteitä maksuja

erilliselle yksikölle ja tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti

sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole oikeudellista

tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen järjestelyyn,

mikäli saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien

maksamisesta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on voimassa avainhenkilöilleen osakepohjainen kan-

nustinjärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville

avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita

muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai

puolet siitä osakkeiksi. Mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille

kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina

ja osin rahana. Järjestelmän piiriin kuului vuoden 2024 lopussa 71

avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.

Konsernilla on voimassa optio-ohjelma. Optio-oikeudet arvos

tetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tu-

loslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin tasaerinä

oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä

määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden mää

rästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson

lopussa. Optioiden käyvän arvon määrittelyssä on käytetty Black–

Scholes-hinnoittelumallia. Oletukset lopullisesta optioiden määrästä

päivitetään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja arvioi

den muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Optio-oikeuksia käytet-

täessä osakemerkinnöistä saadut varat (mahdollisilla transaktiome-

noilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman ta-

pahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,

maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suu

ruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vas-

taa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyt-

täminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Varausten

muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus

on alun perin kirjattu.

Varauksia syntyy esimerkiksi tuotteille myönnetystä takuuajasta

piilevien vikojen korjaamista varten ja tappiollisista sopimuksista.

Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon ta

kuumenojen toteutumisesta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan

varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät

menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Varauksia ei ole dis

kontattu, sillä konserni arvioi käyttävänsä ne seuraavien kahden

vuoden kuluessa, ja diskonttauksella ei olisi olennaista merkitystä.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syn

tynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun

yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhtei

sön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa,

tai olemassa oleva velvoite, jonka osalta maksuvelvoitteen toteutu

minen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettä-

vissä riittävän luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei merkitä taseeseen

vaan ne esitetään liitetietona, ellei maksuvelvoitteen toteutuminen

ole erittäin epätodennäköistä.

TULOVEROT

Tarkasteltavan raportointikauden verokulu muodostuu kauden ve-

rotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron yhteis-

määrästä. Verot merkitään tuloslaskelmaan, lukuun ottamatta ti-

lanteita, joissa ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan

omaan pääomaan kirjattaviin eriin, jolloin myös vero kirjataan ky

seisiin eriin.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

Tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien verotetta-

vaan tuloon perustuvat verovelat (tai -saamiset) kirjataan määrään,

joka odotetaan suoritettavan veronsaajalle (tai saatavan siltä hyvi

tyksenä), ja ne määritellään käyttäen niitä verokantoja ja verolakeja,

joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointi

kauden päättymispäivään mennessä.

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja

verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa tai saamista

ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkupe

räisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistä-

minen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon

tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin

on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,

jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen ve

rosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen

raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden

päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja,

jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, verotuksessa vahvistetuista

tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä tehdyistä

käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan

siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeen

pantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perus-

tuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaami-

set ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko

samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko

kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -ve

lat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikai-

sesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan

suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyö

dynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

TULOUTUSPERIAATTEET

Liikevaihtona esitetään asiakassopimuksista saadut myyntituo-

tot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla

oikaistuina.

Projektitoimitukset

Projektitoimitukset muodostavat merkittävän osan konsernin liike-

vaihdosta. Projektitoimitukset pitävät sisällään talotekniikan, linjasa-

neerauksen, korjausurakoinnin, julkisivusaneerauksen sekä muiden

vaativien kohteiden korjausrakentamisen urakoita ja palvelu-urakoi

ta, jotka Consti on määritellyt sekä arvoltaan että ajalliselta kestol-

taan merkittäviksi.

Sopimusten yksilöiminen

IFRS 15 sisältää kriteerit sopimuksen yksilöimisen sekä yhdistä-

misen arvioimiseksi. Jos saman asiakkaan tai asiakkaan lähipiirin

kanssa on tehty samanaikaisesti kaksi tai useampia sopimuksia,

jotka liittyvät samaan kokonaisuuteen, sopimukset yhdistellään ja

käsitellään, kuten ne olisivat yksi sopimus.

Yhdisteltäviä sopimuksia on tunnistettu erityisesti taloteknisissä

kokonaistoimituksissa, joissa Consti vastaa useamman taloteknisen

järjestelmän, kuten lämmitys-, vesi-, sähkö-, ilmanvaihto- ja auto

maatiojärjestelmien asennuksesta. Tällöin sopimusten yhdistämisen

perusteena on joko se, että sopimuksista neuvotellaan yhtenä koko

naisuutena, joilla on yksi kaupallinen tarkoitus, tai että sopimuksis-

sa luvatut palvelut muodostavat yhden suoritevelvoitteen.

Sopimusmuutokset

Asiakassopimuksiin tehtävät muutokset eivät tyypillisesti täytä IFRS

15 -standardin vaatimuksia muutoksen käsittelemisestä erillisenä

sopimuksena. Sopimusmuutokset käsitellään siten osana kokonais

urakkaa. Sopimusmuutosten yhdistelyn perusteena on se, että so-

pimusmuutokseen liittyvät palvelut eivät ole eroteltavissa alkuperäi-

sestä suoritevelvoitteesta.

Suoritevelvoitteiden yksilöiminen

Sopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan asiakassopimuk-

sessa luvatut palvelut sekä yksilöidään asiakkaalle toimitettavat

suoritevelvoitteet. Constin projektitoimituksissa työn ja materiaali

en osuudet eivät ole eroteltavissa. Suunnitteluvastuun sisältävissä

projekteissa suunnittelun ja toteutuksen osuudet ovat eroteltavissa

omiksi suoritevelvoitteiksi. Lisäksi Constin kokonaistoimituksissa to

teutuksen osuus voidaan edelleen erotella suoritevelvoitteiksi perus-

tuen esimerkiksi rakennusurakoinnin ja taloteknisten järjestelmien

osakokonaisuuksiin.

Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdistaminen

suoritevelvoitteille

Transaktiohinta on se vastikemäärä, johon konserni odottaa ole-

vansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia palveluja vastaan.

Asiakassopimuksessa luvattuun vastikkeeseen voi sisältyä kiinteitä

tai muuttuvia rahamääriä tai näitä molempia. Konsernin projektitoi

mitukset hinnoitellaan tyypillisesti kokonaishintaisina, tavoitehintai-

sina tai laskutyöurakoina.

Muuttuvan vastikkeen osalta konserni arvioi sen vastikemäärän,

johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luovutetaan

asiakkaalle. Muuttuvan vastikkeen arvioinnissa olennaista on, että

myyntituottoja kirjataan vain se määrä kuin on erittäin todennäköis

tä, ettei kirjattujen kertyneiden myyntituottojen määrään jouduta te-

kemään peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävar-

muustekijä myöhemmin ratkeaa.

Transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle sellai

sena rahamääränä, joka kuvaa sitä vastikemäärää, johon konserni

odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luo

vutetaan asiakkaalle. Kirjattavien myyntituottojen määrä sisältää

johdon arvioita ja kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon

siitä vastikemäärästä, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu.

Tuloutus

Konserni kirjaa myyntituoton, kun se täyttää suoritevelvoitteen luo-

vuttamalla luvatun palvelun asiakkaalle. Constin liiketoiminta pro-

jektitoimituksissa perustuu työhön, jota tehdään asiakkaan omista-

maan hyödykkeeseen, jolloin asiakkaalla on määräysvalta tehtyyn

suoritteeseen sitä mukaa kun Consti tuottaa suoritetta. Tuloutus ta

pahtuu ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti, kun asiakas saa

määräysvallan luvattuun suoritteeseen.

Valmiusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpää

töspäivään mennessä kertyneiden menojen suhteellinen osuus ky-

seisen hankkeen tai sopimuksen arvioiduista kokonaismenoista.

Tuottoja kirjataan valmiusastetta vastaava määrä. Maksuehdot tu

levat sopimuskohtaisesti, sopimusperusteiset maksut perustuvat

maksuerätaulukoihin ja projektikohtaisiin maksusuunnitelmiin.

Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tar

vittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot,

odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Hankkeen

tuloja tai menoja tai sen lopputulosta koskevien arvioiden muutos

ten vaikutus käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena.

Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkeesta syntyneet

menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta ennakkoon

laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä ”myyntisaamiset ja

muut saamiset”. Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkees

ta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen

ennakkolaskutus, esitetään erotus erässä ”ostovelat ja muut velat”.

Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset

Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset pitävät sisällään pie-

nimuotoisia laskutyöperusteisia talotekniikan, linjasaneerauksen,

korjausurakoinnin, julkisivusaneerauksen sekä muiden kohteiden

korjausrakentamisen urakoita ja palvelu-urakoita. Lisäksi katego

riaan kuuluvat sopimusasiakkaille toteutettavat tekniset huolto- ja

ylläpitopalvelut.

Muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopimuksissa vastike tu

loutetaan sitä mukaa kun Consti tuottaa suoritetta, sillä asiakas saa

ja kuluttaa saamansa hyödyn suoritteesta palvelua toimitettaessa.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osingot

silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotet-

tuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon mui

den laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat.

Luokittelu perustuu rahoitusvarojen rahavirtaominaisuuksiin ja

hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin ja tapahtuu alkuperäi

sen kirjaamisen yhteydessä ja konserni kirjaa rahoitusvarat tasee-

seen silloin, kun siitä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli.

Konsernin johto määrittää luokittelun alkuperäisen kirjaamisen yh

teydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvitys-

päivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperus-

teinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa

olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt merkittäviltä osin

rahoitusvaroihin kuuluvat riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhtey

dessä käypään arvoon. Transaktiomenot, jotka kohdistuvat välittö-

mästi rahoitusvaran hankintaan, sisällytetään rahoitusvarojen alku-

peräiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta

käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikuttei

sesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan vä-

littömästi tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat

varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joi

ta ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kau-

pankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

nimenomaisesti luokittele käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat

tavaksi. Konsernilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset. Ne sisäl-

tyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoi-

hin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden

kuluttua.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin

rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat, joita pidetään hallussa

tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että

myydä rahoitusvaroja.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin

kuuluvat ne rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kritee

rejä. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat noteeraamattomat osak-

keet. Tähän luokkaan kuuluviksi rahoitusvaroiksi luetaan myös sel-

laiset rahoitusvarat tai johdannaiset, jotka eivät täytä IFRS 9:n mu-

kaisia suojauslaskennan ehtoja.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko

olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän

arvon alentumisesta. Rahoitusvarojen arvon katsotaan olevan alen

tunut, jos niiden kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu kerrytet-

tävissä oleva rahamäärä. Jos on olemassa objektiivista näyttöä siitä,

että jaksotettuun hankintamenoon kirjattavan rahoitusvaroihin kuu

luvan erän arvo saattaa olla alentunut, arvonalentumistappio kirja-

taan tulosvaikutteisesti. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee

jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa

liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, ra

hoitusvaroihin kuuluvan erän arvonalentuminen peruutetaan.

Rahavarat

Rahavarat ovat käteisvaroja, vaadittaessa nostettavissa olevia pank-

kitalletuksia tai likvidejä markkinarahasijoituksia, joiden alkuperäi-

nen maturiteetti on enintään 3 kuukautta. Ne esitetään taseessa

hankintamenoonsa ja tuotot rahoitustuotoissa. Käytössä olevat kon

sernitilien limiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin ja esitetään

netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva kuittausoi

keus suorittaa velkojalle nettomäärä.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

90 91

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen luokkaan: jaksotettuun

hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon tu

losvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat.

Rahoitusvelat kirjataan taseeseen selvityspäivänä ja pois taseesta,

kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siir

tyvät pois konsernista.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat mer

kitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Lainan noston yh-

teydessä syntyneet transaktiomenot on sisällytetty alkuperäiseen

kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia.

Myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon

efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat -ryh

mään on kirjattu liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyviä korkojoh-

dannaisia, joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset käsitellään IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

-standardin mukaisesti. Konserni on luokitellut kaikki johdannaiset

kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska se ei sovella IFRS 9

-standardin mukaista suojauslaskentaa. 31.12.2024 (31.12.2023)

Constilla ei ollut voimassa olevia johdannaissopimuksia.

OMA PÄÄOMA

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot,

jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien

liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman

vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osak

keenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi

konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hy

väksynyt osingon.

KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta kos-

kevia arvioita ja oletuksia, joihin liittyy epävarmuutta. Lopulliset to-

teumat saattavat poiketa arvioista ja oletuksista. Arviot perustuvat

johdon aiempaan kokemukseen, raportointikauden päättymishet

kellä parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon sekä

perusteltavissa oleviin oletuksiin. Lisäksi joudutaan käyttämään har

kintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa erityises-

ti silloin, kun IFRS-normisto sisältää vaihtoehtoisia käsittelytapoja.

Seuraavassa käsitellään tilinpäätökseen sisältyviä keskeisiä kirjan

pidollisia arvioita ja oletuksia:

Liikearvon arvonalentuminen

Liikearvon arvonalentumista arvioidaan vuosittain tai tarvittaes-

sa useammin liitetiedossa 16 esitettyjen periaatteiden mukai-

sesti. Liikearvon arvonalentumistesti edellyttää rahavirtaa tuotta-

vien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittämistä.

Kerrytettävissä olevien rahavirtojen määrittäminen edellyttää johdon

arvioita ja harkintaa tulevia kassavirtoja ja näiden kassavirtojen dis

konttaamisessa käytettäviä diskonttauskorkoja koskien. Johto pe-

rustaa arvionsa raportointikauden päättymispäivänä olevaan par-

haaseen mahdolliseen tietoon tulevaisuuden näkymistä sekä sen

hetkisiin markkinaolosuhteisiin.

Asiakassopimuksista saatujen myyntituottojen tuloutus

Valmiusasteen mukainen tuloutus edellyttää johdon arviota rapor-

tointikauden päättymispäivään mennessä kertyneistä kustannuksis-

ta suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Lisäksi

on arvioitava hankkeen loppuunsaattamiseksi kertyvät tulevat kus

tannukset sekä mahdollinen myyntihintojen kehittyminen. Jos ar-

vio hankkeen tuloista, menoista tai sen lopputulemasta muuttuu,

muuttuneita arvioita käytetään tulosvaikutteisesti kirjattavia tuottoja

ja kuluja määritettäessä sillä kaudella, jolloin muutos tehdään sekä

sen jälkeisillä kausilla. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi

välittömästi.

Laskennalliset verosaamiset

Konserni on kirjannut laskennallista verosaamista verotuksessa vä-

hennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiois-

ta siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa

syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikai

set erot ja käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyn-

tää. Sen arvioiminen kuinka paljon tulevaisuudessa syntyy verotet-

tavaa tuloa, edellyttää johdon harkintaa ja perustuu johdon rapor-

tointikauden päättymispäivänä tekemään arvioon.

Vuokrasopimukset

Konserni on määritellyt, että vuokrasopimuksen vuokra-aika on

ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa huomioiden mah

dolliset optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus, jos option käyttä-

minen on todennäköistä. Johdon harkinnalla on merkitystä arvioita-

essa todennäköisyyttä käyttää vuokrakauden pidentämistä tai lopet-

tamista koskeva optio, mikäli tällainen vuokrasopimukseen sisältyy.

Lisäksi johdon harkinnalla on merkitystä vuokranmaksujen nykyar

von laskemisessa käytettävän lisäluoton koron määrittelemisessä.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia toi

mitiloihin ja varastoihin liittyen. Näiden toistaiseksi voimassa olevien

vuokrasopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu johdon ar

vioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon mm.

kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta huomi

oiden kohdeomaisuuserän erityislaatuisuus, sijaintipaikka ja sopi-

vien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden

pituutta säännöllisesti varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tar

kasteluhetken olosuhteita.

Myyntisaamiset

Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun ar-

vioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella. Johto

arvioi raportointikauden päättymishetkellä luottoriskin määrää ja kir

jaa luottotappiovarauksen niistä myyntisaamisista, joista todennä-

köisesti ei saada suoritusta täysimääräisenä. Arviot perustuvat jär-

jestelmälliseen luotonvalvontaan, aiempiin kokemuksiin toteutuneis-

ta luottotappioista sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä.

ARVIO UUSIEN STANDARDIEN JA TULKINTAOHJEIDEN

VAIKUTUKSESTA TULEVAISUUDESSA

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin ja sitä

on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS

18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen

määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja

rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:

”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja

tuloveroja”.

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista

tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä

tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään

julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön

taloudellisesta tuloksesta.

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation

yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin

vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut

tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen

erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

Consti ei ole vielä määrittänyt IFRS 18 –standardin käyttöönoton

kvantitatiivisia vaikutuksia tilinpäätökseen, vaan tekee tarkemman

arvion standardin vaikutuksista tilikausien 2025–2026 aikana.

Muilla IASB:n julkistamilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja

tulkinnoilla, joita konserni ei vielä ole soveltanut, ei arvioida olevan

merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Kuva: Ville Vappula

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

92 93

2. Toimintasegmentit

1 000 €2024 2023LiikevaihtoTaloyhtiöt 93 233 102 425 Yritykset 98 148 112 169 Julkiset 58 257 54 269 Talotekniikka 95 689 65 746 Emo ja eliminoinnit -18 635 -14 001 Yhteensä 326 692 320 607

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Tilikausilla 1.1.–31.12.2024 ja 1.1.–31.12.2023 Consti-konsernin asiakaskunta on koostunut laajasta määrästä asiakkaita. Tilikaudella

1.1.–31.12.2024 Consti-konsernin liikevaihto yhdeltä asiakkaalta ylitti 10 % konsernin liikevaihdosta. Liikevaihto yhdeltä Julkiset ja

Taloyhtiöt -toimialan asiakkaalta oli noin 50 miljoonaa euroa, mikä oli 15 % konsernin liikevaihdosta. Yhdenkään asiakkaan liikevaihto ei

edustanut merkittävää osaa Consti-konsernin liikevaihdosta tilikaudella 1.1.–31.12.2023.

Segmentti-informaatio

Consti-konsernin emoyhtiö on Consti Oyj. Consti-konserni koostuu neljästä toisiaan tukevasta kotimaisesta toimintasegmentistä: Taloyhtiöt,

Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Consti-konsernin johtamisrakenteen, toiminnan luonteen ja liiketoimintasegmenttien samankaltaisuuden

vuoksi toimintasegmentit yhdistellään IFRS 8:n mukaista segmenttiraportointia varten yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi, joka sisältää

myös konsernipalvelut ja muut erät.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä on Consti-konsernin hallitus, jolle hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esitte

levät päätösehdotukset.

Hallitus arvioi konsernin taloudellista tilaa kokonaisuutena eikä liiketoimintasegmenttien tulosten perusteella. Erillisten toimintasegment

tien raportoinnilla katsotaan olevan rajallinen arvo tilinpäätöksen käyttäjälle, koska toimintasegmenttien taloudelliset ominaispiirteet ja pit-

kän aikavälin taloudellinen tuloksellisuus ovat samankaltaiset.

Taloudellisten ominaispiirteiden lisäksi toimialat ovat samankaltaiset seuraavissa suhteissa: Konserni tarjoaa kaikilla toimialoillaan korjaus-

rakentamisen palveluita. Konsernin tuotantoprosessi koostuu asiakkaan tiloissa tehtävistä korjauksista, muutostöistä tai kunnossa pito- ja

huoltotehtävistä. Kaikilla toimialoilla on liiketoimintaa kaikkien asiakasryhmien kanssa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Palveluja myy

dään ristiin samoille asiakkaille usein myös eri toimialojen palveluja yhdistelemällä. Lisäksi palvelujen tuottamisessa käytettävät menetelmät

on jaettu palveluprosessin luonteen mukaisesti.

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Yrityshankinnat täydentävät konsernin tuotevalikoimaa. Hankinnoista kirjattu liikearvo kohdistuu yhtiöiden mukana siirtyvään

erikoisosaamiseen.

Hankitut varat ja velat

Vuonna 2023 hankittujen liiketoimintojen tunnistettujen varojen ja velkojen käyvät arvot yhdistämisen jälkeen:

Vuonna 2023 hankinnoista aiheutuneet transaktiokulut yhteensä 157 tuhatta euroa on kirjattu kuluksi, ja ne sisältyvät hallinnon kuluihin.

Sähkö-Huhta Oy:n hankinta

Consti Oyj osti 30.11.2023 toteutuneella yrityskaupalla pääkaupunkiseudulla toimivan Sähkö-Huhta Oy:n.

Sähkö-Huhta Oy:n liikevaihto vuonna 2022 oli noin 5,4 miljoonaa euroa. Kaupan myötä koko Sähkö-Huhta Oy:n henkilökunta, 40 hen

keä, siirtyi Constin työntekijöiksi. Kauppahinta maksettiin käteisellä ja osakkeina. Osakkeilla maksettavan kauppahintaosuuden suorittami-

seksi luovutettiin yhteensä 20 439 omaa osaketta (CONSTI). Osakkeiden luovutusarvo laskettiin kauppakirjojen ehtojen mukaisesti Yhtiön

osakekurssin kaupankäyntimäärillä painotetulla keskiarvolla, joka oli ajanjaksolla 24.8.2023–24.11.2023 noin 204 tuhatta euroa.

Rakennusten kunnostus- ja maalausliiketoiminnan hankinta

Consti allekirjoitti 31.8.2023 sopimuksen Maalausliike Peitso Oy:n rakennusten kunnostus- ja maalausliiketoiminnan hankkimisesta Consti

Korjausrakentaminen Oy:lle.

Kaupan kohteena olevan liiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 2022 noin 0,3 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2. Liiketoimintakaupan

myötä rakennusten kunnostus- ja maalausliiketoiminnan henkilöstö siirtyi Constin palvelukseen. Kaupan täytäntöönpanon hetkellä Constille

siirtyivät kaikki kaupan kohteena olevaan liiketoimintaan liittyvät varat ja velat. Kauppahinta maksettiin käteisellä.

Vuonna 2023 liiketoimintakauppoihin liittyvät myynnistä aiheutuneet kulut yhteensä 77 tuhatta euroa sisältyvät hallinnon kuluihin.

Viemärisukitusliiketoiminnan myynti

Consti allekirjoitti 24.9.2023 sopimuksen konsernin viemärisukitusliiketoiminnan myymisestä Spolargruppenille.

Kaupan kohteena olevan liiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 2022 noin 5,4 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 45.

Liiketoimintakaupan myötä viemärisukitusliiketoiminnan henkilöstö siirtyi Spolargruppenin palvelukseen. Kaupan täytäntöönpanon

hetkellä ostajalle siirtyivät kaikki kaupan kohteena olevaan liiketoimintaan liittyvät varat ja velat. Kauppahinta maksettiin käteisellä.

Myynti-Myyty Työntekijöiden Arvioitu vuositason MYYTY LIIKETOIMINTA Maa Tyyppiajankohtaosuuslukumääräliikevaihto (Milj. €)Viemärisukitusliiketoiminta Suomi Liiketoiminta Syyskuu 100 % 45 5,4

1 000 € Käypä arvoVaratAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 222Aineettomat hyödykkeet 177Rahat ja rahavarat 898Vaihto-omaisuus 436Myyntisaamiset ja muut saamiset 738Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 0Varat yhteensä 2 471

1 000 € Käypä arvoNettovarat 1 672Rahana saatu kauppahinta 2 782Myyntivoitto 1 110

1 000 € Käypä arvoVelatOstovelat ja muut velat 724Korolliset velat 149Laskennalliset verovelat 35Velat yhteensä 908Tunnistettujen nettovarojen käypä arvo yhteensä 1 563Hankinnasta syntynyt liikearvo 748Siirretyn vastikkeen määrä 2 311

Liiketoimintojen hankinnat 2023Hankinta-Hankittu Työntekijöiden Arvioitu vuositason HANKITTU LIIKETOIMINTA Maa Tyyppiajankohtaosuuslukumääräliikevaihto (Milj. €)Maalausliiketoiminta, Jyväskylä Suomi Liiketoiminta Syyskuu 100 % 2 0,3Sähkötekniset palvelut, pääkaupunkiseutu Suomi Osake Marraskuu 100 % 40 5,4

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit 2024

Ei liiketoimintojen hankintoja tai myyntejä vuonna 2024.

Liiketoimintojen myynnit 2023

Myytyjen toimintojen nettovarat

Vuonna 2023 myytyjen liiketoimintojen nettovarojen käypä arvo:

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

94 95

4. Myyntituotot asiakassopimuksista 1 000 € 2024 2023IFRS 15 mukainen liikevaihdon jakaumaProjektitoimituksetTaloyhtiöt 90 917 100 211Yritykset 94 743 107 825Julkiset 58 220 54 243Talotekniikka 82 303 55 626Emo ja eliminoinnit -18 635 -14 001Projektitoimitukset yhteensä 307 548 303 902Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimuksetTaloyhtiöt 2 316 2 215Yritykset 3 405 4 344Julkiset 36 26Talotekniikka 13 386 10 120Emo ja eliminoinnit 0 0Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset yhteensä 19 143 16 705Liikevaihto yhteensä 326 692 320 607

Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat 2024 2023Myyntisaamiset 26 378 26 313Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 15 548 11 907Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 11 383 14 834

Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset liittyvät projektitoimitusten ja laskutöiden ajan kuluessa tuloutettavien suoritevel-

voitteiden ehdollisesta oikeudesta vastikkeeseen, joka syntyy kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun se on eh-

dollinen muista tekijöistä kuin ajan kulumisesta johtuen. Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset arvostetaan nettorealisoin-

tiarvoon ja luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi omaisuuseriksi ja esitetään osana tase-erää Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Arvonalentuminen arvioidaan tarvittaessa perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset liittyvät projektitoimituksista ja laskutöistä saatuihin ennakkomaksuihin ennen

suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyö

jaksotukset tuloutuvat myyntinä Constin täytettyä suoritevelvoitteensa ja luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja esitetään

osana tase-erää Ostovelat ja muut velat. Saadut ennakot tuloutuvat olennaisilta osin seuraavan tilikauden aikana.

Muutokset saamisissa projektitoimituksista ja laskutyöjaksotuksissa sekä projektitoimituksista saaduissa ennakoissa ja laskutyöjaksotuksis

sa noudattavat liiketoiminnan kehitystä. Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioi-

den muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin

omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella. Projektisopimuksista syntyvät vastuut esitetään projektien

valmistumisen jälkeen takuuvarauksena.

Transaktiohinta kohdistuu jäljellä oleville suoritevelvoitteille 31.12. seuraavasti 2024 2023Vuoden kuluessa 203 211 207 639Yli vuoden kuluessa 36 897 62 381Tilauskanta yhteensä 240 108 270 021

5. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 € 2024 2023Käyttöomaisuuden myyntivoitot 74 344Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 279 580Muut tuottoerät 218 1 247Yhteensä 571 2 172

6. Materiaalit ja palvelut 1 000 €2024 2023Aine-, tarvike- ja tavaraostot 64 540 51 631Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 33 114Ulkopuoliset palvelut 163 085 175 018Yhteensä 227 658 226 763

7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 000 € 2024 2023Palkat 56 603 53 839Eläkekulut 10 142 9 677Osakeperusteiset maksut 938 765Muut henkilösivukulut 1 578 2 188Yhteensä 69 261 66 469Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana ryhmittäin eriteltynä:Toimihenkilöitä 457 427Työntekijöitä 586 584Yhteensä 1 044 1 011

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitteessä 27. Lähipiiritapahtumat.

8. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 € 2024 2023Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 12 17Tuotannon käyttö- ja ylläpitokulut 3 654 2 190Toimitilakulut 188 210Vapaaehtoiset henkilösivukulut 1 936 2 117Matkakulut 2 851 2 677Ajoneuvokulut 1 403 1 383Muut kiinteät kulut 6 017 5 024Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 16 063 13 617

Tilintarkastajan palkkiot2024 2023Tilintarkastus (EY) 75 227Tilintarkastus (KPMG) 80 -Tilintarkastus (Truedot) 3 -Kestävyysraportointi (KPMG) 30 -Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (KPMG) 1 -Tilintarkastajan muut toimeksiannot ja lausunnot (EY) 9 10Yhteensä 198 238

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

96 97

9. Poistot 1 000 € 2024 2023Poistot hyödykeryhmittäinAineettomat hyödykkeetHankintojen kohdistukset 124 49Muut aineettomat hyödykkeet 68 82Muut aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät 210 175Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 94 52 Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuuserät 1 707 1 484 Hankintojen kohdistukset 93 93 Koneet ja kalusto 1 073 1 053 Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät 723 607Poistot yhteensä 4 092 3 595

10. Rahoitustuotot ja kulut 1 000 € 2024 2023RahoitustuototKorkotuotot ja muut rahoitustuotot 394 359Rahoitustuotot yhteensä 394 359RahoituskulutKorkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista lainoista 812 830Korkokulut vuokrasopimusveloista 216 136Muut rahoituskulut 421 367Rahoituskulut yhteensä 1 449 1 333Rahoituskulut, netto 1 056 975

Konsernitase2024 2023Taseeseen sisältyvät seuraavat erät:Laskennalliset verosaamiset 449 417Laskennalliset verovelat -326 -352Laskennalliset verosaamiset (/-velat), netto 123 65Laskennallisten (netto)verosaamisten täsmäytysLaskennalliset verosaamiset tilikauden alussa 65 179Verotuotot(/-kulut) laajassa tuloslaskelmassa 58 -79Liiketoimintojen yhdistämisessä siirtyneet laskennalliset verot 0 -35Laskennalliset verosaamiset tilikauden lopussa 123 65

11. Tuloverot 1 000 € 2024 2023Tuloverojen tärkeimmät osatekijät 31.12.2024 ja 31.12.2023päättyneillä tilikausilla ovat seuraavat:Konsernin laaja tuloslaskelmaTilikauden verotettavaan tuloon perustuva tulovero 1 986 2 293Edellisten tilikausien verot 57 -15Laskennalliset verot:Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -58 79Yhteensä 1 985 2 357Suoraan omaan pääoman kirjatut verot – –Verokulun ja konsernin kotimaan 20 %:n verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:Tulos ennen veroja 9 128 11 371Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20% (v. 2023 20%) 1 826 2 274Pysyvät erot 102 98Verot aikaisemmilta tilikausilta 57 -15Tuloverot tuloslaskelmassa 1 985 2 357

Laskennalliset verot

Tilikauden laskennalliset verot koostuvat seuraavista osa-alueista:

Konsernitase Konsernin tuloslaskelmaLaskennallisten verosaamisten täsmäytys2024 2023 2024 2023Verotuksessa vähentämättömät poistot -212 -190 -23 -115Vähennyskelpoiset liikearvopoistot -106 -105 -1 0Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden aktivointi -5 -54 49 34Verotuksessa vahvistetut tappiot 0 0 0 0Varaukset 42 17 25 51Muut erät 404 396 8 -3Laskennalliset verosaamiset(/-velat), netto 123 65Laskennallinen verokulu(/-tuotto) 58 -79

Pääosa muista eristä koskee osakepalkkioiden kuluja.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan vain siinä tapauksessa, että ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan

oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Konsernilla ei ollut käyttämättömiä verotuksessa vahvistettuja tappioita 31.12.2024 (31.12.2023).

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona

olleiden osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huo

mioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Lisäksi emoyhtiön omistajille kuuluvaa

tilikauden tulosta oikaistaan kaudelle kirjatuilla laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvillä koroilla verovaikutus huomioon ottaen.

12. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos 2024 2023Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 €) 7 143 9 014Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 7 870 767 7 736 926Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) 0,91 1,17Osakekohtainen tulos, laimennettu 2024 2023Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos (1 000 €) 7 143 9 014Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 7 870 767 7 736 926Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 8 125 836 8 110 319Osakekohtainen tulos, laimennettu (€) 0,88 1,11

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

98 99

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 000 €Muut Maa-Rakennukset Koneet jaaineelliset alueetja rakennelmat kalustohyödykkeet YhteensäHankintameno 1.1.2024 565 12 438 19 206 4 32 213Lisäykset - 1 014 1 994 - 3 007Vähennykset - - -579 - -579Hankintameno 31.12.2024 565 13 451 20 622 4 34 642Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 24 8 861 14 496 - 23 382Tilikauden poisto - 1 801 1 886 - 3 686Vähennykset - - -274 - -274Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 24 10 661 16 108 - 26 794Kirjanpitoarvo 31.12.2024 540 2 790 4 514 4 7 849

Hankintameno 1.1.2023 565 10 784 17 409 4 28 762Lisäykset - 1 656 3 064 - 4 719Liiketoimintojen yhdistäminen - -2 15 - 13Vähennykset - - -1 281 - -1 281Hankintameno 31.12.2023 565 12 438 19 206 4 32 213Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 24 7 325 13 703 - 21 052Tilikauden poisto - 1 536 1 753 - 3 289Vähennykset - - -959 - -959Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 24 8 861 14 496 - 23 382Kirjanpitoarvo 31.12.2023 540 3 577 4 710 4 8 832

Rakennuksiin ja rakennelmiin sekä koneisiin ja kalustoon sisältyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja niiden muutokset tilikauden aikana on

esitetty liitetiedossa 15.

Arvonalentumiset

Vuoden 2024 (2023) aikana konsernin aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Avustukset

Konserni ei ole saanut vuonna 2024 avustuksia käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyen.

14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 1 000 €Muut aineettomat Liikearvohyödykkeet YhteensäHankintameno 1.1.2024 49 449 7 275 56 724Lisäykset - 16 16Hankintameno 31.12.2024 49 449 7 291 56 740Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 - 6 736 6 736Tilikauden poisto - 406 406Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 - 7 142 7 142Kirjanpitoarvo 31.12.2024 49 449 149 49 598

Hankintameno 1.1.2023 49 501 6 779 56 281Lisäykset - 318 318Liiketoimintojen yhdistäminen -52 177 125Hankintameno 31.12.2023 49 449 7 275 56 724Poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 - 6 430 6 430Tilikauden poisto - 306 306Poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 - 6 736 6 736Kirjanpitoarvo 31.12.2023 49 449 538 49 988

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät patentteja, lisenssejä, atk-ohjelmistoja sekä liiketoimintojen yhdistämisissä hankittuja asiakas-

sopimuksia ja niihin liittyviä asiakassuhteita. Lisäksi muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy tilinpäätöshetkellä poistamattomia aktivoi

tuja kehittämismenoja 70 tuhatta euroa. Aktivoidut kehittämismenot liittyvät Consti Optimi monienergiajärjestelmään.

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja niiden muutokset tilikauden aikana on esitetty liitetiedossa 15.

15. Vuokrasopimukset 1 000 €

Taseeseen merkittyjen vuokrasopimusten vaikutukset tuloslaskelmaan ja taseeseen on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rakennukset ja Koneet Muut aineettomat Vuokra-rakennelmatja kalustohyödykkeet Yhteensäsopimusvelat1.1.2024 3 296 1 329 221 4 847 5 057Lisäykset 813 911 2 1 726 1 726Poistot -1 707 -723 -210 -2 640 -Korkokulut - - - - 216Maksut - - - - -2 87031.12.2024 2 402 1 517 14 3 933 4 129

Konserni on vuokrannut pääosan käyttämistään toimitiloista. Toimitilat, varastot ja tuotantoautot muodostavat pääosan konsernin käyttöoi-

keusomaisuuseristä. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään 5 vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa

sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Konserni kirjaa lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kustannukset kuluksi vuokra-

ajalle. Tuloslaskelmaan 1.1.–31.12.2024 sisältyy lyhytaikaisten vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 159 tuhatta

euroa (203 tuhatta euroa 1.1–31.12.2023) ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 123 tuhatta euroa

(88 tuhatta euroa 1.1–31.12.2023).

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 18, ja jako pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin on esitetty liitetiedossa 24.

Pääosa vuoden 2024 investoinneista käyttöoikeusomaisuuseriin (IFRS 16) liittyi tuotantoautojen uusittuihin leasing-sopimuksiin sekä

toistaiseksi voimassa olevien, toimitiloja ja varastoja koskevien vuokrasopimusten käsittelyyn IFRS 16 -standardin mukaisesti.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

100 101

16. Liikearvon arvonalentumistestaus 1 000 €

Rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo

2024 2023Taloyhtiöt 18 682 18 682Yritykset 16 687 16 687Julkiset 4 677 4 677Talotekniikka 9 403 9 403Yhteensä 49 449 49 449

Suhde ArvioEV < CA AlaskirjausEV 0–20 % > CA Ylittää hiemanEV 20–50 % > CA Ylittää selvästiEV 50 %– > CA Ylittää merkittävästi

Consti-konsernin toiminta on jaettu neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Toimialat muodostavat konsernin ra-

havirtaa tuottavat yksiköt. Konsernin liikearvo 31.12.2024 (31.12.2023) on allokoitu toimialoille käyttöarvojen perusteella.

Konserni arvioi liikearvon arvonalentumista vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos olosuhteet viittaavat arvonalentumiseen. Tällöin

rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka määritetään käyttöarvoon perustuvien

laskelmien avulla. Käyttöarvolaskelmien rahavirtojen laskennassa on käytetty ennusteen perusteena seuraavalle vuodelle vahvistettua

budjettia ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle Consti Oyj:n hallituksen hyväksymiä skenaarioita liiketoiminnan kehityksestä. Ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1,0 %:n kasvutekijää.

Liikearvon testauksen tuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (EV) rahavirtaa tuottavan yksikön (CA)

kirjanpitoarvoon.

Konserni suoritti arvonalentumistestin 31.12.2024, ja testauksen tulos oli, että kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi kir

janpitoarvon kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kohdalla. Ennustelaskelmassa käytetyn diskonttauskoron vaihteluväli eri rahavirtaa

tuottavien yksiköiden kohdalla ennen veroja on ollut 13,86 %–13,98 % (13,87 %–14,24 % vuonna 2023). Terminaalikasvuprosenttina on

käytetty 1 % kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta (2023 vuonna 1,5 % Talotekniikan osalta ja 1 % muiden rahavirtaa tuotta

vien yksiköiden osalta). Johdon parhaan näkemyksen mukaan minkään laskelmassa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos

ei johtaisi tarpeeseen tehdä arvonalentumiskirjausta.

Keskeiset muuttujat käyttöarvolaskelmissa

Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

• EBITDA-marginaali • liikevaihdon kasvu

• diskonttauskorko • terminaalikasvuprosentti

EBITDA-marginaali

EBITDA-marginaali perustuu viimeisimpään tilastolliseen tietoon ja estimaatteihin markkinakehityksestä, materiaalikustannuksista, suorista

ja epäsuorista työvoimakustannuksista sekä arvoidusta yleiskustannusten kehityksestä.

Diskonttauskorko

Diskonttauskorko kuvastaa markkinoiden tämän hetkistä arviota kassavirtaa tuottavien yksiköiden riskeistä, ottaen huomioon rahan

aika-arvon sekä varoihin liittyvät yksilöydyt riskit, jotka eivät ole mukana kassavirtaennusteissa. Diskonttauskorkolaskelma perustuu kon-

sernin ja sen operationaalisten yksiköiden olosuhteisiin, ja se on määritetty konsernin painotetusta keskimääräisestä pääoman kustan-

nuksesta (WACC, weighted average cost of capital). WACC ottaa huomioon sekä velan että oman pääoman. WACC laskennassa käytetty

pääomarakenne perustuu valittujen listattujen pohjoismaisten verrokkiyhtiöiden mediaanipääomarakenteeseen. Oman pääoman kustan

nus johtuu odotetusta tuotosta konsernin sijoittajille, joka huomioi riskittömän markkinakoron lisäksi Suomen osakemarkkinoiden osake-

riskin sekä yhtiön kokoon liittyvän riskipreemion. Toimialakohtainen riski perustuu valittujen listattujen pohjoismaisten verrokkiyhtiöiden

mediaanibetaan. Velan kustannus perustuu korollisten velkojen kuluihin, jotka konserni on velvollinen suorittamaan. Diskonttauskorko on

määritetty ennen veroja.

Kasvunopeus

Kasvunopeus ennustejaksolla on määritetty käyttämällä vuoden 2025 vahvistettua budjettia ja sitä seuraaville kahdelle vuodelle Consti

Oyj:n hallituksen hyväksymiä skenaarioita liiketoiminnan kehityksestä. Voimassa olevan, vuosia 2024–2027 koskevan, strategian ja kas

vutavoitteiden mukaisesti Constin tavoitteena on kasvaa rakentamisessa ja talotekniikassa vastaamalla vanhenevan rakennuskannan, kau-

pungistumisen ja ilmastonmuutoksen luomaan kysyntään. Tarvetta korjausrakentamiselle lisäävät myös tilankäytön muutokset esimerkiksi

työelämässä ja vähittäiskaupassa.

Terminaalikasvuprosentti

Terminaalikasvuprosenttia käytetään kassavirtojen extrapoloinnissa yli ennusteajanjakson. Kasvuolettama ei ylitä toimialan keskimääräistä

pitkäaikaista kasvuoletusta. Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät rakennuskannan iän lisäksi monet megatrendeiksi nimetyt ilmiöt kuten

kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, työskentelytapojen muutos, verkkokaupan kasvu ja ilmastonmuutos. Korjausrakentaminen ja

talotekniikka ovat keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Herkkyysanalyysi on tehty perustuen yhdistelmään muutoksista EBITDA-marginaalissa ja diskonttauskorossa sekä yhdistelmään muutok-

sista terminaalikasvuprosentissa ja diskonttauskorossa. Merkittäväkään muutos näissä tekijöissä ei johtaisi arvonalennuskirjaukseen min-

kään rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla.

17. Rahoitusvarat ja -velat 1 000 € 2024 2023Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo ja Rahoitusvaratja käypä arvokäypä arvo LiiteKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varatPitkäaikaiset rahoitusvaratOsakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 57 57Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat yhteensä 57 57Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvaratLyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset 26 378 26 313 20Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 26 378 26 313Rahavarat 14 184 21 043 21Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä 40 561 47 356Rahoitusvarat yhteensä 40 619 47 413

2024 2023Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo ja Rahoitusvelatja käypä arvokäypä arvo LiiteRahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoonPitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 8 987 10 978 24Pitkäaikaiset osamaksuvelat 975 1 247 24Vuokrasopimusvelat 1 739 2 549 24Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 2 000 24Yritystodistukset 0 0 24Osamaksuvelat 774 828 24Vuokrasopimusvelat 2 389 2 508 24Ostovelat 21 261 20 962 25Rahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoon yhteensä 38 126 41 071Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 11 701 14 774Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 26 424 26 297Rahoitusvelat yhteensä 38 126 41 071

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

102 103

Käypään arvoon arvostamista koskevat liitetiedot

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset ovat noteeramattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niille ei ole toi-

mivia markkinoita eikä niiden käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä.

Yhtiön johdon näkemyksen mukaan myyntisaamisten, ostovelkojen, lyhytaikaisten luottojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen kirjanpito

arvo on kohtuullisen lähellä niiden käypää arvoa johtuen kyseisten erien lyhyestä juoksuajasta.

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat diskonttatuihin rahavirtoihin. Käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä ei ole olennaista

eroa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemiossa ei ole tapahtunut olennaista muutosta.

Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskonttatuihin rahavirtoihin. Käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä ei ole olennaista

eroa, koska yhtiö ei saisi uusia vuokrasopimuksia olennaisesti erilaisella korolla.

Käypien arvojen hierarkia toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusvaroista ja veloista

Kaikki omaisuus- ja velkaerät, jotka arvostetaan käypään arvoon tai joiden käypä arvo esitetään liitetiedoissa, luokitellaan alla esitetyllä ta-

valla käyvän arvon hierarkiatasoille perustuen alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä käypään arvoon arvostetun erän

kannalta:

Taso 1Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toi-mivilla markkinoilla.Taso 2Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.Taso 3Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Likviditeettiriski

Consti-konsernissa arvioidaan ja seurataan likviditeetin riittävyyttä. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riit-

tävien luottolimiittireservien ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla. Rahoitustarpeen arviointi on perustunut vuoden välein tehtävään bud-

jettiin, kuukausittain päivitettävään rahoitusennusteeseen sekä lyhytaikaiseen, ajantasaiseen kassansuunnitteluun.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 31 % konsernin korollisista veloista tulee erääntymään seuraavan vuoden kuluessa (31.12.2023 27 %),

perustuen tilinpäätöksessä esitettyyn kirjanpitoarvoon.

18. Rahoitusriskien hallinta

Tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan lainoittajille kolmen kuukauden välein. Jos konserni rikkoo lainakovenantteja, velkoja voi vaatia

lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Lainakovenantit koskevat liitetiedossa 17. Rahoitusvarat ja -velat esitettyjä pitkä- ja lyhytaikaisia laino

ja rahoituslaitoksilta. Lainoihin liittyvät finanssikovenantit perustuvat konsernin velkaantuneisuusasteeseen sekä nettovelkojen ja oikaistun

käyttökatteen suhteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskenta

periaatteiden mukaisesti oli -0,13. Kovenanttiehdot täyttyivät tilikauden 2024 lopussa ja yhtiön arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös

seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiuskeskittymiä.

Alla oleva taulukko esittää konsernin rahoitusvelkojen maturiteettiprofiilin perustuen sopimusperusteisiin diskonttaamattomiin rahavir

toihin sisältäen sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. Vaihtuvakorkoisten lainojen tulevat korkovirrat perustuvat 31.12.2024

(31.12.2023) voimassa olleeseen korkoon.

1 Consti käytti huhtikuussa 2023 pitkäaikaiseen lainaansa sisältyneen toisen pidennysoption, jolla lainan maturiteettia pidennettiin

yhdellä vuodella. Toisen pidennysoption hyödyntämisen myötä lainan viimeinen eräpäivä siirtyi kesäkuulle 2026.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, ylläpitää optimaalista pääomaraken-

netta sekä minimoida pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan

käyttöpääoman määrää ohjaamalla.

Konsernin pääoman hallinta pyrkii tavoitteiden saavuttamiseksi varmistamaan muun muassa, että se täyttää korollisiin velkoihin liittyvät

kovenanttiehdot, jotka puolestaan määrittävät pääomarakenteelle asetettuja vaatimuksia. Keskeisimmät pääoman hallintaa koskeva tun

nusluvut ovat korolliset nettovelat/käyttökate ja velkaantumisaste-%, jotka ovat myös lainakovenantteja.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet

Consti-konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulok-

seen. Consti-konserni altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto- ja likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hy-

väksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön rahoitusosasto yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa.

Liiketoimintayksiköissä rahoitusasioista vastaavat taloushenkilöstö ja operatiivinen johto. Liiketoimintayksiköiden vastuulla on ollut toimittaa

konsernin rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä informaatiota rahoitusasemasta sekä kassavirrasta, jotta on voitu varmistaa tehokas

kassan-, rahoituksen-, likviditeetin- ja riskienhallinta.

Konsernin rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit maksuvalmiuriskille, luottoriskille sekä korkoriskille

jonka lisäksi se määrittelee pääperiaatteet rahoitusriskin hallinnalle, kassanhallinnalle sekä rahoitukseen liittyville erityisalueille, kuten kau

pallisille takauksille, rahoittajasuhteille ja asiakasrahoitukselle.

Konserni käyttää tarvittaessa riskinhallinnassaan johdannaissopimuksia. Konsernin riskinhallintaperiaatteisiin kuuluu, että johdannaisilla

ei käydä spekulatiivista kauppaa.

Constilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosiltaan riippumatto

mia markkinakorkojen muutoksista. Konsernin pääasialliset rahoitusvelat, johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta, koostuvat korollisista

veloista sekä osto- ja muista veloista. Rahoitusvelkojen päätarkoituksena on rahoittaa ja tukea konsernin operatiivista toimintaa.

Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Korkoriski

Korkoriski kuvaa rahoitusinstrumentin tulevaisuuden kassavirtojen käyvän arvon vaihtelun riskiä markkinakorkojen vaihtelun myötä.

Konsernin altistuminen markkinakorkojen vaihteluun johtuu pitkälti konsernin pitkäaikaisista, vaihtuvakorkoisista lainavastuista.

Consti-konserni hallinnoi korkoriskiä siten, että lainaportfolio sisältää harkinnan mukaan sopivan määrän kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia

lainoja. Konserni hallinnoi tätä suhdetta koronvaihtosopimuksilla, joiden mukaan se on sopinut tietyillä ajanjaksoilla kiinteäkorkoisen ja

vaihtuvakorkoisen lainan koron erotuksen sovittuun pääoman nimellismäärään.

Raportointikauden päättymispäivänä konsernilla ei ollut voimassa koronvaihtosopimusta.

Consti seuraa korollisten velkojen herkkyyttä korkotason muutokselle ja muutoksen vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja. Kun

muut muuttujat pidetään vakiona olisi yhden prosenttiyksikön nousevan korkomuutoksen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut

123 tuhatta euroa (151 tuhatta euroa vuonna 2023).

Luottoriski

Luottoriski kuvaa riskiä siitä, että vastapuoli ei suorita rahoitusinstrumenttiin tai asiakasopimukseen perustuvaa velvoitettaan, mikä johtaa

luottotappioon. Constin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa sillä on pitkäaikaisia sopimuksia sekä ra

havarojen ja johdannaisopimusten vastapuoliin. Consti-konsernin rahoitussosasto on vastannut rahavarojen ja johdannaissopimusten vas-

tapuoliriskistä. Liiketoiminnan eriin kuten myyntisaamisiin, liittyvästä luottoriskistä ovat vastanneet liiketoimintayksiköt.

Pankkeihin ja rahoitusinstituutioihin tehtyihin rahatalletuksiin liittyvää luottoriskiä hallinnoi konsernin riskienhallinnan periaatteiden mu

kaisesti konsernin rahoitusosasto ja rahoitusinstrumenttien vastapuolten valinta on perustunut johdon arvioon niiden luotettavuudesta.

Consti-konsernin hallitus on hyväksynyt Consti-konsernin käyttämän pääpankin sekä johdannaisinstrumenttien vastapuolen ja limiitit.

Consti-konsernin johto ei odota taseen rahoitusvarojen tai johdannaisten vastapuolista aiheutuvan luottotappioita.

Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineitä ovat muun muassa ennakkomaksujen vastaanotto, projektien etupainotteiset maksuohjel

mat ja asiakkaiden taustatietojen selvitys. Valtaosa Consti-konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakasuhteisiin

ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Consti-konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laajasti

jakautunut asiakaskunta. Maksimaalinen altistuminen luottoriskille raportointipäivänä on jokaisen rahoitusvarallisuusluokan kirjanpitoarvo.

Konsernilla ei ole hallussaan saamisiin liittyviä vakuuksia.

Avoimien myyntisaamisten arvonalentumista arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Arviot perustuvat järjestelmälliseen luotonvalvon

taan, aiempiin kokemuksiin toteutuneista luottotappioista sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä. Tilikauden aikana tulosvaikuttei-

sesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut 183 tuhatta euroa (24 tuhatta euroa vuonna 2023).

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitteessä 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus on esitetty alla olevassa taulukossa:

1 000 € 31.12.2024 31.12.2023Nostamatta olevat luotot 5 000 5 000Rahat ja pankkisaamiset 14 184 21 043Yhteensä 19 184 26 043

1 000 €

31.12.2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030– Yhteensä1Pankkilainat 2 424 9 182 0 0 0 0 11 606Yritystodistukset 0 0 0 0 0 0 0Vuokrasopimusvelat 2 531 1 125 466 227 0 0 4 349Muut korolliset velat 847 647 308 69 0 0 1 871Ostovelat 21 261 0 0 0 0 0 21 26127 063 10 953 774 296 0 0 39 087

31.12.2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä1Pankkilainat 2 644 2 541 9 232 0 0 0 14 418Yritystodistukset 0 0 0 0 0 0 0Vuokrasopimusvelat 2 685 1 520 737 289 138 0 5 368Muut korolliset velat 845 699 481 150 0 0 2 175Ostovelat 20 962 0 0 0 0 0 20 962 27 137 4 760 10 449 439 138 0 42 923

19. Vaihto-omaisuus 1 000 € 2024 2023Aineet ja tarvikkeet (hankintamenoon arvostettuna) 681 719Yhteensä 681 719

Konserni ei ole kirjannut tilikaudella vaihto-omaisuuden alaskirjauksia vuonna 2024 (2023).

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

104 105

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 000 € 2024 2023Myyntisaamiset 26 378 26 313Saamiset projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 15 548 11 907Siirtosaamiset 1 958 2 302Muut saamiset 791 89Yhteensä 44 674 40 611

Myyntisaamiset ovat korottomia ja niiden maksuehdot ovat pääosin 14–31 päivää.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappioita 183 tuhatta

euroa (24 tuhatta euroa vuonna 2023). Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien

hankkiminen myynti- ja muista saamisista.

Myyntisaamisten ikäjakauma on seuraava:Erääntymättömät 24 026 22 287Erääntyneet< 30 päivää 1 352 1 94030–60 päivää 366 84861–90 päivää 8 214> 90 päivää 626 1 023Yhteensä 26 378 26 313

Liitetieto 18. Rahoitusriskien hallinta sisältää kuvauksen siitä, kuinka konserni hallitsee ja arvioi luottojen laatua niiden myyntisaamisten

kohdalla, jotka eivät ole erääntyneet ja joiden arvo ei ole alentunut.

21. Rahavarat 1 000 € 2024 2023Käteinen raha ja pankkitilit 14 184 21 043Yhteensä 14 184 21 043

Pankit maksavat vaihtuvaa korkoa pankkien talletustileillä oleville rahoille

päivittäisten talletuskorkojen mukaan.

Konsernin käyttämätön luottolimiitti 31.12.2024 oli 5 000 tuhatta euroa

(5 000 tuhatta euroa vuonna 2023).

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

Käteinen raha ja pankkitilit 14 184 21 043Rahavarat 14 184 21 043

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 1 000 €

UlkonaolevienOsakkeiden jakauma osakkeidenOsake-OmatOsakkeetja osakepääoma lukumäärä, kplpääomaosakkeet, kplyhteensä, kpl1.1.2023 7 679 528 80 178 739 7 858 267Osakeoptioiden käyttö 39 000 0 39 000Omien osakkeiden luovutus 94 815 -94 815Omien osakkeiden hankinta -19 376 19 37631.12.2023 7 793 967 80 103 300 7 897 2671.1.2024 7 793 967 80 103 300 7 897 267Osakeoptioiden käyttö 119 300 119 300Omien osakkeiden luovutus 18 980 -18 980Omien osakkeiden hankinta -52 980 52 98031.12.2024 7 879 267 80 137 300 8 016 567

Muutokset osakkeiden lukumäärissä ja vastaavat muutokset omassa pääomassa

Sijoitetun vapaan oman OsakkeitaOsake-pääoman Omatulkona, kplpääomarahastoosakkeet Yhteensä1.1.2023 7 679 528 80 28 781 -782 28 079Osakeoptioiden käyttö 39 000 203 203Omien osakkeiden luovutus 94 815 164 818 982Omien osakkeiden hankinta -19 376 -240 -24031.12.2023 7 793 967 80 29 148 -204 29 0241.1.2024 7 793 967 80 29 148 -204 29 024Osakeoptioiden käyttö 119 300 605 605Omien osakkeiden luovutus 18 980 189 189Omien osakkeiden hankinta -52 980 -563 -56331.12.2024 7 879 267 80 29 754 -578 29 255

Osakepääoma

Osakepääomaan merkitään osakeantien yhdeydessä saatu osakkeiden merkintähinta siltä osin kun merkintähintaa ei osakeantipäätöksessä

ole päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,70 euroa/osake. Hallitus on esittänyt, että osinko maksetaan kahdes-

sa erässä, joista ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan huhtikuussa 2025 ja toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan

marraskuussa 2025.

Consti Oyj:n osakkeiden lukumäärä yhteensä oli 8 016 567 ja osakepääoma 80 000 euroa. Optio-oikeuksilla 2020 merkittiin tilikaudella

yhteensä 119 300 yhtiön uutta osaketta. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on

maksettu täysimääräisesti.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

106 107

23. Varaukset 1 000 €Riita-tapauksista Tappiolliset johtuvat Takuuvaraussopimuksetvaraukset Yhteensä31.12.2023 2 827 52 103 2 982Muutokset luokkien välillä -240 - 240 -1.1.2024 2 587 52 343 2 982Varausten lisäykset 2 026 90 40 2 156Käytetyt varaukset -2 201 -57 -53 -2 311Käyttämättömien varausten peruutukset - - -165 -16531.12.2024 2 412 85 165 2 662Lyhytaikaiset varaukset 2 412 85 165 2 662Yhteensä 2 412 85 165 2 6621.1.2023 2 516 63 40 2 618Varausten lisäykset 1 989 84 78 2 151Käytetyt varaukset -1 678 -95 -15 -1 78831.12.2023 2 827 52 103 2 982Lyhytaikaiset varaukset 2 827 52 103 2 982Yhteensä 2 827 52 103 2 982

Takuuvaraus

Hankkeiden takuuvaraukset määritellään kokemusperäisen tiedon perusteella vastuiden toteutumisesta.

Vuoden 2024 lopussa takuuvarauksia oli 2 412 tuhatta euroa (2 827 tuhatta euroa vuonna 2023).

Takuuvaraukset odotetaan käytettävän pääosin seuraavan kahden vuoden aikana.

Tappiolliset sopimukset

Tappiollisen pitkäaikaishankkeen ennakoitu myyntitulon ylittävä tappio on kirjattu täysimääräisenä.

24. Rahoitusvelat 1 000 € 2024 2023Pitkäaikaiset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 8 987 10 978Pitkäaikaiset osamaksuvelat 975 1 247Vuokrasopimusvelat 1 739 2 549Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 11 701 14 774Lyhytaikaiset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 2 000 2 000Yritystodistukset 0 0Osamaksuvelat 774 828Vuokrasopimusvelat 2 389 2 508Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 5 164 5 335

Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen nettomuutoksesta -928 tuhatta euroa koskee vuokrasopimusvelkojen muutosta. Muilta

osin pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen nettomuutokset, yhteensä -2 317 tuhatta euroa, ovat rahavirtaperusteisia.

Taulukko sisältää muut paitsi liitteen 25. mukaiset ostovelat ja muut velat.

25. Ostovelat ja muut velat 1 000 € 2024 2023Ostovelat 21 261 20 962Saadut ennakot projektitoimituksista ja laskutyöjaksotukset 11 383 14 834Muut velat 8 617 8 680Siirtovelat 12 700 12 634Yhteensä 53 960 57 110

Ostovelat ovat korottomia ja ne maksetaan pääosin 14–31 päivän kuluessa.

Kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioiden.

Konsernin luottoriskin hallintaprosessi on kuvattu liitteessä 18. Rahoitusriskien hallinta.

26. Vastuut ja vastuusitoumukset 1 000 €

Muut vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

2024 2023Yhden vuoden kuluessa 143 1531–5 vuoden kuluttua 144 148Yli 5 vuoden kuluttua - -Yhteensä 287 302

Takaukset 2024 2023Työ- ja takuuaikaiset pankkitakaukset ja takausvakuutusvastuut sekä vuokratakaukset 48 242 44 475Yhteensä 48 242 44 475

Taseen ulkopuoliset leasing- ja vuokravastuut sisältävät lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vastuut.

Tuloslaskelmaan sisältyvistä vuokramenoista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 15.

Riita-asiat ja oikeudenkäynnit

Konsernin yhtiöillä on vireillä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät normaaliin liiketoimintaan. Oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennus-

taa, mutta varaus perustuen parhaaseen arvioon lopputuloksesta on kirjattu niissä tapauksissa, joissa sen on katsottu olevan tarpeen.

Konsernin johdon käsityksen mukaan oikeudenkäynneillä ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Takaukset

Konserni on antanut liiketoimintaansa liittyen työ- ja takuuaikaisia pankkitakauksia sekä työ- ja takuuaikaisia takausvakuutusvastuita ja

vuokratakauksia.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

108 109

27. Lähipiiritapahtumat

Tytäryritysten tiedot

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytäryhtiöt:

Omistusosuus %

Yhtiön nimi Pääasiallinen toiminta Kotimaa 2024 2023Consti Talotekniikka Oy Talotekniikka Suomi 100 % 100 %Consti Korjausrakentaminen Oy Rakentaminen Suomi 100 % 100 % 2)RA-Urakointi OyRakentaminen Suomi 100 % 100 % 1)Sähkö-Huhta OyTalotekniikka Suomi 100 % 100 %EAM Consti Holding OySuomi 0 % 0 %

Sähkö-Huhta Oy hankittu osakekaupalla 30.11.2023. Sähkö-Huhta Oy:n Constista poikkeava tilikausi päättyi 30.11.2023.

Tilikauden pituus yhtenäistettiin vuonna 2024 vastaamaan Constin tilikautta.

RA-Urakointi Oy fuusio Consti Korjausrakentaminen Oy:öön toteutui 31.12.2024.

1 000 € Myynnit Ostot Saamiset VelatKonsernin johtoon kuuluvat henkilöt 2024 79 15 0 02023 98 0 0 0

Myynnit lähipiirille vuonna 2024 pitävät sisällään toimitusjohtajan konserniyhtiöiltä ostamia palveluita 19 tuhatta euroa sekä muiden joh-

toon kuuluvien konserniyhtiöiltä ostamia palveluita 36 tuhatta euroa ja muiden johtoon kuuluvien konserniyhtiöiltä ostamia aineellisia

käyttöomaisuushyödykkeitä 24 tuhatta euroa. Myynnit lähipiirille vuonna 2023 pitävät sisällään toimitusjohtajan konserniyhtiöiltä ostamia

palveluita 72 tuhatta euroa ja muiden johtoon kuuluvien konserniyhtiöiltä ostamia palveluita 26 tuhatta euroa. Ostot lähipiiriltä vuonna

2024 pitävät sisällään konserniyhtiöiden ostamia ulkopuolisia palveluita 15 tuhatta euroa hallituksen jäsenen lähipiiriin kuuluvalta yhtiöltä.

Lähipiiritapahtumiin liittyvät ehdot

Lähipiirin puolesta ei ole annettu takauksia tai vastuusitoumuksia.

Lainat lähipiirille

Lainoja lähipiirille ei ole.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot2024 2023Esa Korkeela, toimitusjohtaja 440 647Hallituksen jäsenet ja varajäsenetPetri Rignell, puheenjohtaja 59 52Erkki Norvio 47 40Anne Westersund 47 40Johan Westermarck 47 40Juhani Pitkäkoski 46 40Katja Pussinen 3.4.2024 alkaen 36 -Pekka Salokangas 3.4.2024 saakka 11 40Yhteensä 291 252

Eläke ja eläkeikä

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa.

Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2024 oli 62 tuhatta euroa (65 tuhatta euroa vuonna 2023).

Hallituksen jäsenet eivät ole Tyel-vakuutettuja kokouspalkkioistaan.

Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso Osakepohjainen kannustinjärjestelmä20242023202220212020Päätös järjestelmästä 28.2.2024 2.3.2023 3.3.2022 2.3.2021 28.2.2020Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 300 000 240 000 272 257 230 000 305 000Osallistujien enimmäismäärä 80 75 75 70 70Osakkeiden vapautuminen 2027 2026 2025 2024 2023Suoritettu määrä osakkeita, kpl 18 980 74 376

28. Osakeperusteiset maksut

Hallitus teki kokouksessaan 4. huhtikuuta 2017 päätöksen järjestelystä Consti Oyj:n (Consti) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta

Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain koh

dan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM CONSTI Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Constin

rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Constin osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti.

Holding-yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Consti tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toi

mii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa

siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.

Yhteisöt, joilla on konserniin huomattava vaikutusvalta

31.12.2024 (31.12.2023) ei yhteisöjä, joilla on konserniin huomattava vaikutusvalta.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenet sekä sellaiset konsernin ulkopuoliset yritykset, joiden

toimintaan Consti-konsernissa johtavassa asemassa olevan henkilön voidaan odottaa vaikuttavan. Johdon avainhenkilöihin luetaan halli

tuksen jäsenet sekä johtoryhmä. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Consti Oyj:n hallitus päätti 10.11.2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tar-

koituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yh-

tiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän

katsotaan kuuluvan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin soveltamisalaan.

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalk

kiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua

hallituksen päättämällä palkkiokertoimella. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson

jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Consti Oyj:n hallitus on vuosittain päättänyt jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojär

jestelmää koskemaan ansaintajaksoja 2018–2024. Ansaintajaksoja koskevat tarkemmat tiedot ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa.

Ansaintajakson 2021 suoritus oli kokonaisuudessaan 322 tuhatta euroa, josta rahana maksettiin 129 tuhatta euroa. Hallituksen päätöksen

mukaisesti Consti siirsi keväällä 2024 kannustinjärjestelmän (2021) piiriin kuuluville 31 henkilölle 18 980 osaketta, josta toimitusjohtajalle

0 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 4 434 osaketta.

Ansaintajakson 2020 suoritus oli kokonaisuudessaan 1 539 tuhatta euroa, josta rahana maksettiin 635 tuhatta euroa. Hallituksen pää

töksen mukaisesti Consti siirsi keväällä 2023 kannustinjärjestelmän (2020) piiriin kuuluville 38 henkilölle 74 376 osaketta, josta toimitus-

johtajalle 12 873 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 19 919 osaketta.

Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kirjattiin tilikaudella 1.1.–31.12.2024 kulua 938 tuhatta euroa (765 tuhatta euroa tilikaudella

1.1.–31.12.2023).

1 000 € 2024 2023Johdon työsuhde-etuudetPalkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 307 2 112Osakeperusteiset maksut 422 398Yhteensä 2 729 2 510

Taulukossa esitetyt johdon työsuhde-etuuksiin liittyvät tapahtumat on kirjattu kuluksi tilikauden aikana.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

110 111

Optiojärjestely 2022 2020Myöntämispäivä 22.6.2022 17.6.2020Myönnettyjen optio-oikeuksien määrä, kpl 250 000 245 000Merkintähinta, eur 9,65 6,65Käypä arvo, eur 2,33 1,63Osakehinta myöntämishetkellä, eur 9,16 6,72Voimassaoloaika, vuotta 4 4Merkintäaika 1.7.2025–30.6.2026 1.7.2023–30.6.2024Toteutuneet osakemerkinnät, kpl - 158 300Yhtiölle palautuneet optio-oikeudet, kpl 50 300 86 700Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. 199 700 -Varastossa olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. - -

29. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole tiedotettu olennaisia tapahtumia.

Optio-ohjelmat

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2020 antamiselle on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannus

tin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi.

Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2020 annetaan yhteensä enintään 245 000

kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 245 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeudet anne

taan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään 3 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-oikeuksilla

2020 merkittävän osakkeen merkintähinta on 6,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq

Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2020. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/tai varo

jenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2023–30.6.2024. Hallitus päätti uudesta optio-oh-

jelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2020 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2020 jaetaan noin 20:lle hallituksen

päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle.

Consti Oyj:n hallitus päätti 22.6.2022 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2022 antamiselle on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden

kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvatta

miseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2022 annetaan yhteensä enintään

250 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 250 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-

oikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enin

tään 3,1 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Optio-oikeuksilla 2022 merkittävän osakkeen merkintähinta on 9,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keski

kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2022. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen

ja/tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2022 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2025–30.6.2026. Hallitus päätti uudesta

optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2022 jaetaan noin 26:lle hal

lituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle.

Optio-ohjelmien kuluvaikutus vuonna 2024 on 96 tuhatta euroa (237 tuhatta euroa vuonna 2023).

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

112 113

EMOYHTIÖ

Pursimiehenkatu 1, As Oy Meja

Asunto-osakeyhtiö Mejan 1928 rakennettu, suojeltu kiinteistö Helsingin

Viiskulmassa sai uuden elämän julkisivuremontissa. Maantasokerroksen

vaativa terastirappaus tehtiin perinteisin menetelmin käsityönä.

Kuva: Elina Saajanne

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

114 115

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Liikevaihto 1 2 142 214,41 2 604 460,45

Liiketoiminnan muut tuotot 2 863 183,23 979 523,73

Henkilöstökulut 3 -2 356 686,92 -3 060 727,61

Poistot 5 -152 655,87 -155 419,50

Liiketoiminnan muut kulut 4 -2 199 899,55 -1 869 101,65

Kulut yhteensä -4 709 242,34 -5 085 248,76

Liiketulos -1 703 844,70 -1 501 264,58

Rahoitustuotot ja -kulut 6 -429 609,21 -480 221,68

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -2 133 453,91 -1 981 486,26

Tilinpäätössiirrot 7 9 544 439,66 11 967 808,42

Voitto (tappio) ennen veroja 7 410 985,75 9 986 322,16

Tuloverot 8 -1 483 250,22 -1 978 079,84

Tilikauden voitto (tappio) 5 927 735,53 8 008 242,32

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Vastaavaa Liite 31.12.2024 31.12.2023

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 9

Muut pitkävaikutteiset menot 165 270,67 86 639,51

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 165 270,67 86 639,51

Aineelliset hyödykkeet 9

Koneet ja kalusto 188 581,61 311 513,89

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 188 581,61 311 513,89

Sijoitukset 10

Osuudet saman konsernin yrityksissä 100 047 882,25 100 047 882,25

Muut osakkeet ja osuudet 254 000,00 254 000,00

Sijoitukset yhteensä 100 301 882,25 100 301 882,25

Pysyvät vastaavat yhteensä 100 655 734,53 100 700 035,65

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset 11

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 11 261 712,54 13 464 267,92

Muut saamiset 39 173,60 -

Siirtosaamiset 65 717,84 137 988,35

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 11 366 603,98 13 602 256,27

Rahat ja pankkisaamiset 12 176 210,27 19 030 554,96

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 23 542 814,25 32 632 811,23

VASTAAVAA 124 198 548,78 133 332 846,88

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

116 117

Vastattavaa Liite 31.12.2024 31.12.2023

OMA PÄÄOMA 12

Osakepääoma 80 000,00 80 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 29 554 822,11 28 949 553,31

Omat osakkeet -204 012,80 -204 012,80

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 29 978 478,82 27 494 432,20

Tilikauden voitto (tappio) 5 927 735,53 8 008 242,32

Oma pääoma yhteensä 65 337 023,66 64 328 215,03

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 121 073,63 165 513,29

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 121 073,63 165 513,29

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma 13

Lainat rahoituslaitoksilta 9 000 000,00 11 000 000,00

Pitkäaikaiset osamaksuvelat 31 163,95 85 518,77

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 031 163,95 11 085 518,77

Lyhytaikainen vieras pääoma 13

Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 000,00 2 000 000,00

Lyhytaikaiset osamaksuvelat 31 317,12 39 381,02

Ostovelat 221 501,01 285 864,07

Velat saman konsernin yrityksille 46 848 394,74 53 540 970,91

Muut velat 274 755,65 190 415,33

Siirtovelat 333 319,02 1 696 968,46

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 49 709 287,54 57 753 599,79

Vieras pääoma yhteensä 58 740 451,49 68 839 118,56

VASTATTAVAA 124 198 548,78 133 332 846,88

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

Emoyhtiön rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Liiketoiminnan rahavirrat

Tulos ennen veroja 7 410 985,75 9 986 322,16

Oikaisut

Poistot 152 655,87 155 419,50

Rahoitustuotot ja -kulut 429 609,21 480 221,68

Tilinpäätössiirrot -9 544 439,66 -11 967 808,42

Muut oikaisut 876,09 -22 832,18

Käyttöpääoman muutos -500 440,71 723 573,53

Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -2 050 753,45 -645 103,73

Rahoitustuotot ja -kulut (+/–) -429 609,21 -480 221,68

Tilikauden verot -2 576 981,99 -1 430 442,61

Liiketoiminnan nettorahavirta (A) -5 057 344,65 -2 555 768,02

Investointien rahavirrat

Investoinnit muihin sijoituksiin - -2 152 792,38

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -166 230,84 -234 535,92

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 57 000,00 92 600,00

Investointien nettorahavirta (B) -109 230,84 -2 294 728,30

Rahoituksen rahavirrat

Osingonmaksu -5 524 195,70 -4 640 716,80

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 605 268,80 202 800,00

Saadut konserniavustukset 12 000 000,00 9 500 000,00

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -2 000 000,00 -2 000 000,00

Muiden korollisten velkojen muutos -6 768 842,30 280 529,03

Rahoituksen nettorahavirta (C) -1 687 769,20 3 342 612,23

Rahavarojen muutos (A+B+C) -6 854 344,69 -1 507 884,09

Rahavarat tilikauden alussa 19 030 554,96 20 538 439,05

Rahavarat tilikauden lopussa 12 176 210,27 19 030 554,96

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

118 119

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS

Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Ajoneuvot 3–5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta

1. Liikevaihto 2024 2023

Tuotot palveluista 2 142 214,41 2 604 460,45

Yhteensä 2 142 214,41 2 604 460,45

2. Liiketoiminnan muut tuotot 2024 2023

Käyttöomaisuuden myyntivoitot - 31 276,79

Muut tuotot 863 183,23 948 246,94

Yhteensä 863 183,23 979 523,73

3. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot 2024 2023

Palkat ja palkkiot 1 985 094,45 2 666 313,67

Eläkekulut 355 248,68 352 498,61

Muut henkilösivukulut 16 343,79 41 915,33

Yhteensä 2 356 686,92 3 060 727,61

Henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin 13 14

Johdon palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja 440 485,10 646 568,14

Hallituksen jäsenet 290 500,00 252 000,00

Yhteensä 730 985,10 898 568,14

4. Liiketoiminnan muut kulut

2024 2023

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot (EY) 31 952,00 121 118,00

Tilintarkastuspalkkiot (KPMG) 43 107,00 -

Kestävyysraportointi (KPMG) 29 900,80 -

Muut palvelut (KPMG) 962,00 -

Muut palvelut (EY) 8 888,00 10 200,00

Yhteensä 114 809,80 131 318,00

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Consti Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen. Tilinpäätös on laadittu 12

kuukauden ajalta 1.1.–31.12.2024.

Ulkomaan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.

Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja

käyttäen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön tuotot koostuvat emon tytäryhtiöille suorittamista palveluista. Tuotot kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettyinä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineettomat ja aineelliset hyö-

dykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoonsa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu

hankintamenoonsa.

Suunnitelman mukaiset poistoajat eri hyödykeryhmille

Eläketurva

Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutuyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Saamisten ja -velkojen arvostusperiaatteet

Saamisiin merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat

on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä korkeampaan vertailuperusteiseen arvoon.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirtoihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä poistoeron muutos.

Verot

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tilikauden tuloslaskelman tuloveroihin. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

120 121

5. Poistot ja arvonalennukset 1 000 € 2024 2023

Poistot hyödykeryhmittäin

Aineettomat oikeudet 0,00 2 412,45

Muut pitkävaikutteiset menot 59 129,60 51 118,23

Koneet ja kalusto 93 526,27 101 888,82

Yhteensä 152 655,87 155 419,50

6. Rahoitustuotot ja -kulut 1 000 € 2024 2023

Muut korko- ja rahoitustuotot

Korkotuotot muilta 347 738,59 354 741,72

Yhteensä 347 738,59 354 741,72

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Korkokulut konserniyhtiöille 90 776,47 90 714,20

Korkokulut muille 678 696,93 731 067,27

Muut rahoituskulut 7 874,40 13 181,93

Yhteensä 777 347,80 834 963,40

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -429 609,21 -480 221,68

7. Tilinpäätössiirrot 1 000 € 2024 2023

Saadut konserniavustukset 9 500 000,00 12 000 000,00

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 44 439,66 -32 191,58

Yhteensä 9 544 439,66 11 967 808,42

8. Tuloverot 1 000 € 2024 2023

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 1 483 250,22 1 978 079,84

10. Sijoitukset 2024 2023

Osuudet konserniyhtiöissä

Hankintameno 1.1. 100 047 882,25 97 690 699,87

Lisäykset - 2 357 182,38

Hankintameno 31.12. 100 047 882,25 100 047 882,25

Muut osakkeet ja osuudet

Hankintameno 1.1. 254 000,00 254 000,00

Hankintameno 31.12. 254 000,00 254 000,00

Sijoitukset yhteensä 100 301 882,25 100 301 882,25

9. Pysyvien vastaavien muutokset 2024 2023

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 0,00 2 412,45

Lisäykset tilikaudella - -

Tilikauden poisto - 2 412,45

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 0,00 0,00

Muut pitkävaikutteiset menot

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 86 639,51 110 082,01

Lisäykset tilikaudella 137 760,76 27 675,73

Tilikauden poistot 59 129,60 51 118,23

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 165 270,67 86 639,51

Koneet ja kalusto

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 311 513,89 276 310,34

Lisäykset tilikaudella 28 470,08 208 230,61

Vähennykset tilikaudella 57 876,09 71 138,24

Tilikauden poistot 93 526,27 101 888,82

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 188 581,61 311 513,89

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

122 123

12. Oma pääoma 2024 2023

Osakepääoma 1.1. 80 000,00 80 000,00

Osakepääoma 31.12. 80 000,00 80 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 28 949 553,31 28 582 468,51

Lisäykset 605 268,80 367 084,80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 29 554 822,11 28 949 553,31

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 35 298 661,72 31 891 031,00

Omien osakkeiden luovutus - 40 105,20

Osingonjako -5 524 195,70 -4 640 716,80

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 29 774 466,02 27 290 419,40

Tilikauden tulos 5 927 735,53 8 008 242,32

Yhteensä 35 702 201,55 35 298 661,72

Oma pääoma 65 337 023,66 64 328 215,03

Voitonjakokelpoiset varat 31.12.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 29 554 822,11 28 949 553,31

Voitto edellisiltä tilikausilta 29 774 466,02 27 290 419,40

Tilikauden voitto 5 927 735,53 8 008 242,32

Omasta pääomasta voitonjakokelpoisia varoja 65 257 023,66 64 248 215,03

Consti Oyj:n omat osakkeet

Emoyhtiöllä on omia osakkeita seuraavasti

Määrä, kpl Osuus osakepääomasta Osuus äänistä

103 300 1,3 % 1,3 %

11. Saamiset 2024 2023

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Myyntisaamiset 1 387 585,93 1 464 267,92

Muut saamiset 374 126,61 0,00

Konserniavustussaamiset 9 500 000,00 12 000 000,00

Yhteensä 11 261 712,54 13 464 267,92

Siirtosaamisten olennaiset erät, ulkoiset

Menoennakot 8 508,92 9 398,98

Muut erät 57 208,92 128 589,37

Yhteensä 65 717,84 137 988,35

13. Pitkä- ja lyhytaikainen vieras pääoma 2024 2023

Pitkäaikainen vieras pääoma

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 9 000 000,00 11 000 000,00

Pitkäaikaiset osamaksuvelat 31 163,95 85 518,77

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 031 163,95 11 085 518,77

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yhtiöille

Ostovelat 77 699,15 63 851,75

Muut velat 46 770 695,59 53 477 119,16

Velat muille

Ostovelat 221 501,01 285 864,07

Lyhytaikaiset osamaksuvelat 31 317,12 39 381,02

Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 000,00 2 000 000,00

Siirtovelat 333 319,02 1 696 968,46

Muut velat 274 755,65 190 415,33

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 49 709 287,54 57 753 599,79

Muut velat saman konsernin yhtiöille koostuvat pääosin konsernitiliveloista

tytäryhtiöille.

Siirtovelkojen olennaiset erät

Ulkoiset

Henkilöstöjaksotukset 248 587,09 304 145,02

Korkojaksotus 9 873,11 7 389,77

Verojaksotus 20 250,27 1 110 982,04

Muut jaksotukset 54 608,55 274 451,63

333 319,02 1 696 968,46

14. Vastuusitoumukset 2024 2023

Vuokravastuut

Alkaneella tilikaudella maksettava 952 171,51 930 833,96

Myöhempinä vuosina maksettavat 389 485,96 1 296 852,96

Yhteensä 1 341 657,47 2 227 686,92

Muut vastuut

Tililuotto, käytössä oleva määrä 0,00 0,00

Tililuotto, nostamatta oleva määrä 5 000 000,00 5 000 000,00

Yhteensä 5 000 000,00 5 000 000,00

Takaukset

Vuokratakaukset 325 000,00 325 000,00

Saman konsernin yritysten puolesta 47 917 153,51 44 150 471,12

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS

124 125

15. Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen palkitseminen vuonna 2024

Euroa Hallituspalkkio v. 2024 Hallituspalkkio v. 2023

Petri Rignell * 58 500 52 000

Erkki Norvio * 46 500 40 000

Anne Westersund 46 500 40 000

Johan Westermarck 46 500 40 000

Juhani Pitkäkoski * 46 000 40 000

Katja Pussinen

35 500 -

Pekka Salokangas

11 000 40 000

Katja Pussinen ollut hallituksen jäsen 3.4.2024 lähtien

Pekka Salokangas ollut hallituksen jäsen 3.4.2024 saakka

* Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti valiokuntatyöstä ei makseta erillistä palkkiota.

Pekka Salokangas nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 3.4.2024 saakka.

Palkitsemisperiaatteet

Constin palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita hyvät suoritukset, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa johto ja muu henki-

löstö yhtiön tavoitteisiin. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen perustana on kiinteä kuukausipalkka, minkä lisäksi he kuuluvat

muiden vakituisten toimihenkilöiden tavoin tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Constin hallitus päätti tilikauden 2016 aikana uuden osake

pohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille koskien ansaintajaksoa 2016 ja 2017. Päätös osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän jatkamisesta koskemaan ansaintajaksoja 2018–2024 on tehty tämän jälkeen vuosittain. Järjestelmän tarkoituksena

on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota

heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.

Hallitus

Consti Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkiot sekä kulujen korvausperusteet vuosittain. Nimitys- ja palkitsemisvalio-

kunta valmistelee Constin yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista. Valiokunta valmistelee

konsernin palkitsemisperiaatteet ja lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmat sekä seuraa niiden toteumia ja toimivuutta.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous 3.4.2024 päätti, että hallitukselle maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle

54 000 euroa ja hallituksen jäsenille 42 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen

kokouksista. Hallituksen jäsenten hallituksen kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset päätettiin korvata laskun mu

kaan. Valiokuntatyöskentelystä ei makseta erillistä palkkiota.

Ehdotus vuoden 2025 palkkioiksi

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille, jotka valitaan vuoden 2026 varsinaiseen

yhtiökokoukseen kestävälle toimikaudelle, maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti:

puheenjohtaja 4 500 €/kk (54 000 €/v)

jäsen 3 500 €/kk (42 000 €/v)

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen kokouksista.

Lyhyen aikavälin palkitseminen – tulospalkkiojärjestelmä

Palkitsemisen perustana Consti Oyj:ssä on kiinteä peruspalkka, minkä lisäksi konsernin johto ja suurin osa toimihenkilöistä kuuluu tulospalk-

kiojärjestelmän piiriin. Konsernissa on käytössä yhtiön hallituksen määrittelemä tulospalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituksena on tukea yhtiön

strategiaa ja palkita sen toteuttamisesta sekä samalla tarjota henkilöstölle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän peri

aatteet, ehdot, ansaintakriteerit, tuottotasotavoitteiden ylä- ja alarajat sekä järjestelmän piiriin kuuluvat vahvistetaan hallituksessa vuosittain.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Consti Oyj:n hallitus päätti 10.11.2016 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän

tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt

yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään

kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulos

palkkio tai puolet siitä osakkeiksi. Osakkeiksi muutettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkioker-

toimella. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana.

Consti Oyj:n hallitus on vuosittain päättänyt jatkaa vuonna 2016 käynnistettyä konsernin avainhenkilöiden sitouttavaa osakepalkkiojär

jestelmää koskemaan ansaintajaksoja 2018–2024. Ansaintajaksoja koskevat tarkemmat tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 28.

Consti Oyj:n hallitus päätti 17.6.2020 ottaa käyttöön uuden avainhenkilöiden optio-ohjelman. Optio-oikeuksien 2020 antamiselle on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Consti Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden

kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvatta

miseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia 2020 annetaan yhteensä enintään

245 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 245 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-

oikeudet annetaan vastikkeetta. Nyt liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävät osakkeet vastaavat yhteensä enintään

3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä mahdollisten osakemerkintöjen jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita. Optio-

oikeuksilla 2020 merkittävän osakkeen merkintähinta on 6,65 euroa per osake, mikä on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi

Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.5.–31.5.2020. Osakkeen merkintähinta alenee ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja/

tai varojenjaon määrällä. Optio-oikeuksilla 2020 merkittävien osakkeiden merkintäaika on 1.7.2023–30.6.2024. Hallitus päätti uudesta

optio-ohjelmasta yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2020 antaman valtuutuksen nojalla. Optio-oikeuksia 2020 jaetaan noin 20:lle hal

lituksen päättämälle johtoryhmän jäsenelle ja muulle avainhenkilölle. Optio-oikeuksien 2020 perusteella toteutuneet osakemerkinnät olivat

yhteensä 39 000 kpl vuonna 2023 ja 119 300 kpl vuonna 2024.