
CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS
38 39
VUOKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralle ottajana
Constin ollessa vuokrasopimuksessa vuokraajana, se kirjaa vuok-
rakauden alkaessa käyttöoikeusomaisuuserän perustuen oikeuteen
käyttää hyödykettä ja vuokrasopimusvelan perustuen velvoitteeseen
maksaa vuokramaksuja.
Käyttöoikeusomaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan al
-
kamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralle antaja antaa koh-
deomaisuuserän Constin käytettäväksi. Käyttöoikeusomaisuuserä
merkitään taseeseen tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyt
-
täen diskonttokorkona lisäluoton korkoa ja siitä tehdään poistot
vuokra-ajan kuluessa tai taloudellisena pitoaikana riippuen siitä,
kumpi näistä on lyhyempi. Tulevien vuokramaksujen nykyarvoa las
-
kettaessa käytetään lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen si-
säinen korko ei ole suoraan määriteltävissä. Arvonlisäveroa ei sisäl-
lytetä vuokrasopimusvelan määrään. Vuokrasopimusvelat sisältyvät
rahoitusvelkoihin.
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuok
-
rasopimuksiin liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi vuokra-ajalle.
Konserni vuokralle antajana
Konserni ei toimi vuokralle antajana.
TYÖSUHDE-ETUUDET
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi jär-
jestelyiksi. Konsernin henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisää-
teisellä eläkevakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Kyseinen järjestely luokitellaan maksupohjaiseksi eläkejärjestelyksi.
Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni suorittaa kiinteitä maksuja
erilliselle yksikölle ja tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti
sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole oikeudellista
tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen järjestelyyn,
mikäli saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien
maksamisesta.
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on voimassa avainhenkilöilleen osakepohjainen kan-
nustinjärjestelmä. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville
avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita
muuntamalla tulospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai
puolet siitä osakkeiksi. Mahdollinen palkkio maksetaan osallistujille
kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina
ja osin rahana. Järjestelmän piiriin kuului vuoden 2023 lopussa 62
avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Konsernilla on voimassa optio-ohjelma. Optio-oikeudet arvos
-
tetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tu-
loslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin tasaerinä
oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä
määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden mää
-
rästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson
lopussa. Optioiden käyvän arvon määrittelyssä on käytetty Black-
Scholes-hinnoittelumallia. Oletukset lopullisesta optioiden määrästä
päivitetään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja arvioi
-
den muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Optio-oikeuksia käytet-
täessä osakemerkinnöistä saadut varat (mahdollisilla transaktiome-
noilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.
VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman ta-
pahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suu
-
ruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vas-
taa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyt-
täminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Varausten
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus
on alun perin kirjattu.
Varauksia syntyy esimerkiksi tuotteille myönnetystä takuuajasta
piilevien vikojen korjaamista varten ja tappiollisista sopimuksista.
Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon ta
-
kuumenojen toteutumisesta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan
varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät
menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Varauksia ei ole dis
-
kontattu, sillä konserni arvioi käyttävänsä ne seuraavien kahden
vuoden kuluessa, ja diskonttauksella ei olisi olennaista merkitystä.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syn
-
tynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun
yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhtei
-
sön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa,
tai olemassa oleva velvoite, jonka osalta maksuvelvoitteen toteutu
-
minen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettä-
vissä riittävän luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei merkitä taseeseen
vaan ne esitetään liitetietona, ellei maksuvelvoitteen toteutuminen
ole erittäin epätodennäköistä.
TULOVEROT
Tarkasteltavan raportointikauden verokulu muodostuu kauden ve-
rotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron yhteis-
määrästä. Verot merkitään tuloslaskelmaan, lukuun ottamatta ti-
lanteita, joissa ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan
omaan pääomaan kirjattaviin eriin, jolloin myös vero kirjataan ky
-
seisiin eriin.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
Tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien verotetta-
vaan tuloon perustuvat verovelat (tai -saamiset) kirjataan määrään,
joka odotetaan suoritettavan veronsaajalle (tai saatavan siltä hyvi
-
tyksenä), ja ne määritellään käyttäen niitä verokantoja ja verolakeja,
joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointi
-
kauden päättymispäivään mennessä.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa tai saamista
ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkupe
-
räisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistä-
minen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,
jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen ve
-
rosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen
raportointikauden päättymispäivänä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden
päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja,
jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, verotuksessa vahvistetuista
tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä tehdyistä
käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan
siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeen
-
pantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perus-
tuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaami-
set ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko
samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko
kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -ve
-
lat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikai-
sesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan
suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyö
-
dynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.
TULOUTUSPERIAATTEET
Liikevaihtona esitetään asiakassopimuksista saadut myyntituo-
tot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla
oikaistuina.
Projektitoimitukset
Projektitoimitukset muodostavat merkittävän osan konsernin liike-
vaihdosta. Projektitoimitukset pitävät sisällään talotekniikan, linjasa-
neerauksen, korjausurakoinnin, julkisivusaneerauksen sekä muiden
vaativien kohteiden korjausrakentamisen urakoita ja palvelu-urakoi
-
ta, jotka Consti on määritellyt sekä arvoltaan että ajalliselta kestol-
taan merkittäviksi.
Sopimusten yksilöiminen
IFRS 15 sisältää kriteerit sopimuksen yksilöimisen sekä yhdistä-
misen arvioimiseksi. Jos saman asiakkaan tai asiakkaan lähipiirin
kanssa on tehty samanaikaisesti kaksi tai useampia sopimuksia,
jotka liittyvät samaan kokonaisuuteen, sopimukset yhdistellään ja
käsitellään, kuten ne olisivat yksi sopimus.
Yhdisteltäviä sopimuksia on tunnistettu erityisesti taloteknisissä
kokonaistoimituksissa, joissa Consti vastaa useamman taloteknisen
järjestelmän, kuten lämmitys-, vesi-, sähkö-, ilmanvaihto- ja auto
-
maatiojärjestelmien asennuksesta. Tällöin sopimusten yhdistämisen
perusteena on joko se, että sopimuksista neuvotellaan yhtenä koko
-
naisuutena, joilla on yksi kaupallinen tarkoitus, tai että sopimuksis-
sa luvatut palvelut muodostavat yhden suoritevelvoitteen.
Sopimusmuutokset
Asiakassopimuksiin tehtävät muutokset eivät tyypillisesti täytä IFRS
15 -standardin vaatimuksia muutoksen käsittelemisestä erillisenä
sopimuksena. Sopimusmuutokset käsitellään siten osana kokonais
-
urakkaa. Sopimusmuutosten yhdistelyn perusteena on se, että so-
pimusmuutokseen liittyvät palvelut eivät ole eroteltavissa alkuperäi-
sestä suoritevelvoitteesta.
Suoritevelvoitteiden yksilöiminen
Sopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan asiakassopimuk-
sessa luvatut palvelut sekä yksilöidään asiakkaalle toimitettavat
suoritevelvoitteet. Constin projektitoimituksissa työn ja materiaali
-
en osuudet eivät ole eroteltavissa. Suunnitteluvastuun sisältävissä
projekteissa suunnittelun ja toteutuksen osuudet ovat eroteltavissa
omiksi suoritevelvoitteiksi. Lisäksi Constin kokonaistoimituksissa to
-
teutuksen osuus voidaan edelleen erotella suoritevelvoitteiksi perus-
tuen esimerkiksi rakennusurakoinnin ja taloteknisten järjestelmien
osakokonaisuuksiin.
Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdistaminen
suoritevelvoitteille
Transaktiohinta on se vastikemäärä, johon konserni odottaa ole-
vansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia palveluja vastaan.
Asiakassopimuksessa luvattuun vastikkeeseen voi sisältyä kiinteitä
tai muuttuvia rahamääriä tai näitä molempia. Konsernin projektitoi
-
mitukset hinnoitellaan tyypillisesti kokonaishintaisina, tavoitehintai-
sina tai laskutyöurakoina.
Muuttuvan vastikkeen osalta konserni arvioi sen vastikemäärän,
johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luovutetaan
asiakkaalle. Muuttuvan vastikkeen arvioinnissa olennaista on, että
myyntituottoja kirjataan vain se määrä kuin on erittäin todennäköis
-
tä, ettei kirjattujen kertyneiden myyntituottojen määrään jouduta te-
kemään peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävar-
muustekijä myöhemmin ratkeaa.
Transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle sellai
-
sena rahamääränä, joka kuvaa sitä vastikemäärää, johon konserni
odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luo
-
vutetaan asiakkaalle. Kirjattavien myyntituottojen määrä sisältää
johdon arvioita ja kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon
siitä vastikemäärästä, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu.
Tuloutus
Konserni kirjaa myyntituoton, kun se täyttää suoritevelvoitteen luo-
vuttamalla luvatun palvelun asiakkaalle. Constin liiketoiminta pro-
jektitoimituksissa perustuu työhön, jota tehdään asiakkaan omista-
maan hyödykkeeseen, jolloin asiakkaalla on määräysvalta tehtyyn
suoritteeseen sitä mukaa kun Consti tuottaa suoritetta. Tuloutus ta
-
pahtuu ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti, kun asiakas saa
määräysvallan luvattuun suoritteeseen.
Valmiusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpää
-
töspäivään mennessä kertyneiden menojen suhteellinen osuus ky-
seisen hankkeen tai sopimuksen arvioiduista kokonaismenoista.
Tuottoja kirjataan valmiusastetta vastaava määrä. Maksuehdot tu
-
levat sopimuskohtaisesti, sopimusperusteiset maksut perustuvat
maksuerätaulukoihin ja projektikohtaisiin maksusuunnitelmiin.
Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tar
-
vittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot,
odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Hankkeen
tuloja tai menoja tai sen lopputulosta koskevien arvioiden muutos
-
ten vaikutus käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena.
Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkeesta syntyneet
menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta ennakkoon
laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä ”myyntisaamiset ja
muut saamiset”. Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta hankkees
-
ta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen
ennakkolaskutus, esitetään erotus erässä ”ostovelat ja muut velat”.
Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset
Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset pitävät sisällään pie-
nimuotoisia laskutyöperusteisia talotekniikan, linjasaneerauksen,
korjausurakoinnin, julkisivusaneerauksen sekä muiden kohteiden
korjausrakentamisen urakoita ja palvelu-urakoita. Lisäksi katego
-
riaan kuuluvat sopimusasiakkaille toteutettavat tekniset huolto- ja
ylläpitopalvelut.
Muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopimuksissa vastike tu
-
loutetaan sitä mukaa kun Consti tuottaa suoritetta, sillä asiakas saa
ja kuluttaa saamansa hyödyn suoritteesta palvelua toimitettaessa.
Korko- ja osinkotuotot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osingot
silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotet-
tuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon mui
-
den laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat.
Luokittelu perustuu rahoitusvarojen rahavirtaominaisuuksiin ja
hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin ja tapahtuu alkuperäi
-
sen kirjaamisen yhteydessä ja konserni kirjaa rahoitusvarat tasee-
seen silloin, kun siitä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli.
Konsernin johto määrittää luokittelun alkuperäisen kirjaamisen yh
-
teydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvitys-
päivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperus-
teinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa
olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt merkittäviltä osin
rahoitusvaroihin kuuluvat riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhtey
-
dessä käypään arvoon. Transaktiomenot, jotka kohdistuvat välittö-
mästi rahoitusvaran hankintaan, sisällytetään rahoitusvarojen alku-
peräiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikuttei
-
sesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan vä-
littömästi tuloslaskelmaan.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat
varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joi
-
ta ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kau-
pankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
nimenomaisesti luokittele käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat
-
tavaksi. Konsernilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset. Ne sisäl-
tyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoi-
hin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden
kuluttua.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin
rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat, joita pidetään hallussa
tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että
myydä rahoitusvaroja. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi
jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden
päättymisestä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Tähän luokkaan kuuluvien rahoitusvarojen käyvän arvon muutok
-
set kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pää-
oman arvonmuutosrahastossa verovaikutus huomioiden. Käyvän ar-
von muutos siirretään arvonmuutosrahastosta rahoitustuottoihin tai
-kuluihin silloin, kun konserni luopuu rahoitusvarasta tai kun sen
arvo on alentunut siten, että arvonalentumistappio tulee kirjata.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin
kuuluvat ne rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kritee
-
rejä. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat noteeraamattomat osak-
keet. Tähän luokkaan kuuluviksi rahoitusvaroiksi luetaan myös sel-
laiset rahoitusvarat tai johdannaiset, jotka eivät täytä IFRS 9:n mu-
kaisia suojauslaskennan ehtoja. Johdannaiset kirjataan alun perin
käypään arvoon, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja arvoste
-
taan myöhemmin käypään arvoon. Korkojohdannaisilla suojaudu-
taan markkinakorkojen muutoksilta ja korkojohdannaisten käyvän
arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tili
-
kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset ovat pitkäaikaisia
varoja (Saamiset), kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta ja
lyhytaikaisia varoja (Myyntisaamiset ja muut saamiset), kun jäljel
-
lä oleva maturiteetti on alle 12 kuukautta. Johdannaiset voivat olla
myös velkaa, niiden laadintaperiaatteet kerrotaan myöhemmin koh
-
dassa ”Rahoitusvelat”.