
37
CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS
36
Käyttöoikeusomaisuuserä merkitään ta-
seeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana eli
päivänä, jolloin vuokralle antaja antaa koh-
deomaisuuserän Constin käytettäväksi. Käyt-
töoikeusomaisuuserä merkitään taseeseen tu-
levien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen
diskonttokorkona lisäluoton korkoa ja siitä
tehdään poistot vuokra-ajan kuluessa tai ta-
loudellisena pitoaikana riippuen siitä, kum-
pi näistä on lyhyempi. Tulevien vuokramak-
sujen nykyarvoa laskettaessa käytetään lisä-
luoton korkoa, koska vuokrasopimuksen si-
säinen korko ei ole suoraan määriteltävissä.
Arvonlisäveroa ei sisällytetä vuokrasopimus-
velan määrään. Vuokrasopimusvelat sisälty-
vät rahoitusvelkoihin.
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omai-
suuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät
kustannukset kirjataan kuluksi vuokra-ajalle.
Konserni vuokralle antajana
Konserni ei toimi vuokralle antajana.
TYÖSUHDE-ETUUDET
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisik-
si ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konser-
nin henkilöstön eläketurva on järjestetty laki-
sääteisellä eläkevakuutuksella ulkopuolises-
sa eläkevakuutusyhtiössä. Kyseinen järjestely
luokitellaan maksupohjaiseksi eläkejärjeste-
lyksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konser
-
ni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksi-
kölle ja tehdyt suoritukset merkitään tulos-
vaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus
koskee. Konsernilla ei ole oikeudellista tai to-
siasiallista velvoitetta lisämaksujen suoritta-
miseen järjestelyyn, mikäli saajataho ei pys-
ty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien
maksamisesta.
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on voimassa avainhenkilöilleen
osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Jär-
jestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluvil-
le avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita
palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla tu-
lospalkkiojärjestelmässä ansaittava tulospalk-
kio tai puolet siitä osakkeiksi. Mahdollinen
palkkio maksetaan osallistujille kahden vuo-
den sitout tamisjakson jälkeen osittain yhtiön
osakkeina ja osin rahana. Järjestelmän pii-
riin kuului vuoden 2022 lopussa 57 avain-
henkilöä, mukaan lukien konsernin johtoryh-
män jäsenet.
Konsernilla on voimassa optio-ohjelma.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon
niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tu-
loslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheu-
tuviin kuluihin tasaerinä oikeuden synty-
misajanjakson aikana. Optioiden myöntä-
mishetkellä määritetty kulu perustuu konser-
nin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin
oletetaan syntyvän oikeus oikeuden synty-
misajanjakson lopussa. Optioiden käyvän ar-
von määrittelyssä on käytetty Black-Scholes
-hinnoittelumallia. Oletukset lopullisesta opti-
oiden määrästä päivitetään jokaisena rapor-
tointikauden päättymispäivänä ja arvioiden
muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Optio-oikeuksia käytettäessä osakemerkin-
nöistä saadut varat (mahdollisilla transak-
tiomenoilla oikaistuna) kirjataan omaan
pääomaan.
VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernil-
la on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, mak-
suvelvoitteen toteutuminen on todennäköis-
tä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luo-
tettavasti. Varauksena kirjattava määrä vas-
taa parasta arviota menoista, joita olemassa
olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää ra-
portointikauden päättymispäivänä. Varausten
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan
erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Varauksia syntyy esimerkiksi tuotteil-
le myönnetystä takuuajasta piilevien viko-
jen korjaamista varten ja tappiollisista so-
pimuksista. Takuuvarauksen suuruus perus-
tuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen
toteutumisesta. Tappiollisista sopimuksista
kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämi-
seksi vaadittavat välttämättömät menot ylit-
tävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Varauk-
sia ei ole diskontattu, sillä konserni arvioi
käyttävänsä ne seuraavien kahden vuoden
kuluessa, ja diskonttauksella ei olisi olen-
naista merkitystä.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapah-
tumien seurauksena syntynyt mahdollinen
velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta,
kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma,
joka ei ole kokonaan yhteisön määräysval-
lassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevai-
suudessa, tai olemassa oleva velvoite, jonka
osalta maksuvelvoitteen toteutuminen ei ole
todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole
määritettävissä riittävän luotettavasti. Eh-
dollisia velkoja ei merkitä taseeseen vaan ne
esitetään liitetietona, ellei maksuvelvoitteen
toteutuminen ole erittäin epätodennäköistä.
TULOVEROT
Tarkasteltavan raportointikauden verokulu
muodostuu kauden verotettavaan tuloon pe-
rustuvan veron ja laskennallisen veron yhteis-
määrästä. Verot merkitään tuloslaskelmaan,
lukuun ottamatta tilanteita, joissa ne liitty
-
vät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan
omaan pääomaan kirjattaviin eriin, jolloin
myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verot
Tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisem-
pien kausien verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat (tai -saamiset) kirjataan määrään,
joka odotetaan suoritettavan veronsaajalle
(tai saatavan siltä hyvityksenä), ja ne määri-
tellään käyttäen niitä verokantoja ja verola-
keja, joista on säädetty tai jotka on käytän-
nössä hyväksytty raportointikauden päätty-
mispäivään mennessä.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisis-
ta eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen
arvon välillä. Laskennallista verovelkaa tai
saamista ei kuitenkaan kirjata, jos se joh-
tuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä
kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoi-
mintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma
toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tu-
lokseen eikä verotettavaan tuloon.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan sii-
hen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,
jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyö-
dyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaa-
misedellytykset arvioidaan tältä osin aina jo-
kaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämäl-
lä raportointikauden päättymispäivään men-
nessä säädettyjä verokantoja tai verokanto-
ja, jotka on siihen mennessä käytännössä
hyväksytty.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset
erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuus-
hyödykkeiden poistoista, verotuksessa vah-
vistetuista tappioista sekä liiketoimintojen
yhdistämisten yhteydessä tehdyistä käypiin
arvoihin perustuvista oikaisuista.
Konserni vähentää laskennalliset verosaa-
miset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä
tapauksessa, että konsernilla on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kau-
den verotettavaan tuloon perustuvat verosaa-
miset ja -velat keskenään ja laskennalliset
verosaamiset ja -velat liittyvät saman veron-
saajan perimiin tuloveroihin joko samalta ve-
rovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka
aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tu-
loon perustuvat verosaamiset ja -velat kes-
kenään tai realisoida saamisen ja suorittaa
velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella
tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan
suoritettavan merkittävä määrä laskennalli-
sia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittä-
vä määrä laskennallisia verosaamisia.
TULOUTUSPERIAATTEET
Liikevaihtona esitetään asiakassopimuksis-
ta saadut myyntituotot käypään arvoon ar-
vostettuina välillisillä veroilla ja alennuksil-
la oikaistuina.
Projektitoimitukset
Projektitoimitukset muodostavat merkittävän
osan konsernin liikevaihdosta. Projektitoimi-
tukset pitävät sisällään talotekniikan, linja-
saneerauksen, korjausurakoinnin, julkisivusa-
neerauksen sekä muiden vaativien kohteiden
korjausrakentamisen urakoita ja palvelu-ura-
koita, jotka Consti on määritellyt sekä arvol-
taan että ajalliselta kestoltaan merkittäviksi.
Sopimusten yksilöiminen
IFRS 15 sisältää kriteerit sopimuksen yksi-
löimisen sekä yhdistämisen arvioimiseksi.
Jos saman asiakkaan tai asiakkaan lähipii-
rin kanssa on tehty samanaikaisesti kaksi tai
useampia sopimuksia, jotka liittyvät samaan
kokonaisuuteen, sopimukset yhdistellään ja
käsitellään, kuten ne olisivat yksi sopimus.
Yhdisteltäviä sopimuksia on tunnistettu
erityisesti taloteknisissä kokonaistoimituksis-
sa, joissa Consti vastaa useamman talotek-
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Kaik-
ki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois
taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus ra-
hoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin
lakkaa olemasta voimassa tai kun konser-
ni on siirtänyt merkittäviltä osin rahoitus-
varoihin kuuluvat riskit ja tuotot konsernin
ulkopuolelle.
Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alkuperäi-
sen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon.
Transaktiomenot, jotka kohdistuvat välittö-
mästi rahoitusvaran hankintaan, sisällytetään
rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoar-
voon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoi-
tusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostet-
tavat rahoitusvarat ovat varoja, joihin liitty-
vät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä,
ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla,
eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoi-
tuksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhtey-
dessä nimenomaisesti luokittele käypään ar-
voon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konser-
nilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset.
Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaises-
ti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi
mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuu-
kauden kuluttua.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin kuu-
luvat ne rahoitusvarat, joita pidetään hallussa
tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perus-
tuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja.
Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi
jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden
ajan raportointikauden päättymisestä lähtien,
jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoi-
hin. Tähän luokkaan kuuluvien rahoitusvaro-
jen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pää-
oman arvonmuutosrahastossa verovaikutus
huomioiden. Käyvän arvon muutos siirretään
arvonmuutosrahastosta rahoitustuottoihin tai
-kuluihin silloin, kun konserni luopuu rahoi-
tusvarasta tai kun sen arvo on alentunut si-
ten, että arvonalentumistappio tulee kirjata.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat-
taviin rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitus-
varat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kri-
teerejä. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat
noteeraamattomat osakkeet. Tähän luokkaan
kuuluviksi rahoitusvaroiksi luetaan myös sel-
laiset rahoitusvarat tai johdannaiset, jotka ei-
vät täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslasken-
nan ehtoja. Johdannaiset kirjataan alun pe-
rin käypään arvoon, kun konsernista tulee
sopimusosapuoli ja arvostetaan myöhemmin
käypään arvoon. Korkojohdannaisilla suojau
-
dutaan markkinakorkojen muutoksilta ja kor-
kojohdannaisten käyvän arvon muutokset kir-
jataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä
tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Joh-
dannaiset ovat pitkäaikaisia varoja (Saami-
set), kun niiden maturiteetti on yli 12 kuu-
kautta, ja lyhytaikaisia varoja (Myyntisaa-
miset ja muut saamiset), kun jäljellä oleva
nisen järjestelmän, kuten lämmitys-, vesi-,
sähkö-, ilmanvaihto- ja automaatiojärjestel-
mien asennuksesta. Tällöin sopimusten yh-
distämisen perusteena on joko se, että sopi-
muksista neuvotellaan yhtenä kokonaisuu-
tena, joilla on yksi kaupallinen tarkoitus, tai
että sopimuksissa luvatut palvelut muodos-
tavat yhden suoritevelvoitteen.
Sopimusmuutokset
Asiakassopimuksiin tehtävät muutokset eivät
tyypillisesti täytä IFRS 15 -standardin vaa-
timuksia muutoksen käsittelemisestä erilli-
senä sopimuksena. Sopimusmuutokset kä-
sitellään siten osana kokonaisurakkaa. So-
pimusmuutosten yhdistelyn perusteena on
se, että sopimusmuutokseen liittyvät palve-
lut eivät ole eroteltavissa alkuperäisestä suo-
ritevelvoitteesta.
Suoritevelvoitteiden yksilöiminen
Sopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan
asiakassopimuksessa luvatut palvelut sekä
yksilöidään asiakkaalle toimitettavat suori-
tevelvoitteet. Constin projektitoimituksissa
työn ja materiaalien osuudet eivät ole erotel-
tavissa. Suunnitteluvastuun sisältävissä pro-
jekteissa suunnittelun ja toteutuksen osuudet
ovat eroteltavissa omiksi suoritevelvoitteiksi.
Lisäksi Constin kokonaistoimituksissa toteu-
tuksen osuus voidaan edelleen erotella suori-
tevelvoitteiksi perustuen esimerkiksi raken-
nusurakoinnin ja taloteknisten järjestelmien
osakokonaisuuksiin.
Transaktiohinnan määrittäminen ja
kohdistaminen suoritevelvoitteille
Transaktiohinta on se vastikemäärä, johon
konserni odottaa olevansa oikeutettu asi-
akkaalle luovutettavia palveluja vastaan.
Asiakas sopimuksessa luvattuun vastikkee-
seen voi sisältyä kiinteitä tai muuttuvia ra-
hamääriä tai näitä molempia. Konsernin pro-
jektitoimitukset hinnoitellaan tyypillisesti ko-
konaishintaisina, tavoitehintaisina tai lasku-
työurakoina.
Muuttuvan vastikkeen osalta konserni arvi-
oi sen vastikemäärän, johon se on oikeutettu
sitä vastaan, että luvatut palvelut luovutetaan
asiakkaalle. Muuttuvan vastikkeen arvioinnis-
sa olennaista on, että myyntituottoja kirja
-
taan vain se määrä kuin on erittäin todennä-
köistä, ettei kirjattujen kertyneiden myynti-
tuottojen määrään jouduta tekemään peruu-
tusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä
epävarmuustekijä myöhemmin ratkeaa.
Transaktiohinta kohdistetaan kullekin suo-
ritevelvoitteelle sellaisena rahamääränä, joka
kuvaa sitä vastikemäärää, johon konserni
odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että
luvatut palvelut luovutetaan asiakkaalle. Kir-
jattavien myyntituottojen määrä sisältää joh-
don arvioita ja kirjaaminen perustuu johdon
parhaaseen arvioon siitä vastikemäärästä, jo-
hon konserni odottaa olevansa oikeutettu.
Tuloutus
Konserni kirjaa myyntituoton, kun se täyttää
suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun pal-
velun asiakkaalle. Constin liiketoiminta pro-
jektitoimituksissa perustuu työhön, jota teh-
dään asiakkaan omistamaan hyödykkeeseen,
jolloin asiakkaalla on määräysvalta tehtyyn
suoritteeseen sitä mukaa kun Consti tuottaa
suoritetta. Tuloutus tapahtuu ajan kuluessa
valmiusasteen mukaisesti, kun asiakas saa
määräysvallan luvattuun suoritteeseen.
Valmiusaste määritetään laskemalla kun-
kin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä
kertyneiden menojen suhteellinen osuus ky-
seisen hankkeen tai sopimuksen arvioiduis-
ta kokonaismenoista. Tuottoja kirjataan val-
miusastetta vastaava määrä.
Kun on todennäköistä, että hankkeen val-
miiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot
ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot,
odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi
välittömästi. Hankkeen tuloja tai menoja tai
sen lopputulosta koskevien arvioiden muu-
tosten vaikutus käsitellään kirjanpidollisen
arvion muutoksena.
Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta
hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voi-
tot ovat suuremmat kuin hankkeesta ennak-
koon laskutettu määrä, esitetään erotus ta-
seen erässä ”myyntisaamiset ja muut saami-
set”. Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta
hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voi-
tot ovat pienemmät kuin hankkeen ennakko-
laskutus, esitetään erotus erässä ”ostovelat
ja muut velat”.
Muut laskutyöprojektit ja
palvelusopimukset
Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset
pitävät sisällään pienimuotoisia laskutyöpe-
rusteisia talotekniikan, linjasaneerauksen,
korjausurakoinnin, julkisivusaneerauksen
sekä muiden kohteiden korjausrakentami-
sen urakoita ja palvelu-urakoita. Lisäksi ka-
tegoriaan kuuluvat sopimusasiakkaille toteu-
tettavat tekniset huolto- ja ylläpitopalvelut.
Muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopi-
muksissa vastike tuloutetaan sitä mukaa kun
Consti tuottaa suoritetta, sillä asiakas saa ja
kuluttaa saamansa hyödyn suoritteesta pal-
velua toimitettaessa.
Korko- ja osinkotuotot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron me-
netelmällä ja osingot silloin, kun oikeus osin-
koon on syntynyt.
RAHOITUSVARAT JA
RAHOITUSVELAT
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraa-
viin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettavat rahoitusvarat.
Luokittelu perustuu rahoitusvarojen raha-
virtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin
liiketoimintamalleihin ja tapahtuu alkuperäi-
sen kirjaamisen yhteydessä ja konserni kir-
jaa rahoitusvarat taseeseen silloin, kun sii-
tä tulee instrumentin sopimusehtojen osa-
puoli. Konsernin johto määrittää luokittelun