
35
CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖS
34
tai taloudellisena pitoaikana riippuen siitä,
kumpi näistä on lyhyempi. Tulevien vuokra-
maksujen nykyarvoa laskettaessa käytetään
lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen
sisäinen korko ei ole suoraan määriteltävis-
sä. Arvonlisäveroa ei sisällytetä vuokrasopi-
musvelan määrään. Vuokrasopimusvelat si-
sältyvät rahoitusvelkoihin.
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omai-
suuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät
kustannukset kirjataan kuluksi vuokra-ajalle.
Konserni vuokralle antajana
Konserni ei toimi vuokralle antajana.
TYÖSUHDE-ETUUDET
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisik-
si ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konser-
nin henkilöstön eläketurva on järjestetty laki-
sääteisellä eläkevakuutuksella ulkopuolises-
sa eläkevakuutusyhtiössä. Kyseinen järjestely
luokitellaan maksupohjaiseksi eläkejärjeste-
lyksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konser
-
ni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksi-
kölle ja tehdyt suoritukset merkitään tulos-
vaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus
koskee. Konsernilla ei ole oikeudellista tai to-
siasiallista velvoitetta lisämaksujen suoritta-
miseen järjestelyyn, mikäli saajataho ei pys-
ty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien
maksamisesta.
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on voimassa avainhenkilöilleen
osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjes-
telmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avain-
henkilöille mahdollisuuden ansaita palkkio-
na yhtiön osakkeita muuntamalla tulospalk-
kiojärjestelmässä ansaittava tulospalkkio tai
puolet siitä osakkeiksi. Mahdollinen palkkio
maksetaan osallistujille kahden vuoden sito-
uttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkei-
na ja osin rahana. Järjestelmän piiriin kuului
vuoden 2021 lopussa 58 avainhenkilöä, mu-
kaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Konsernilla on voimassa optio-ohjelma.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon
niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tu-
loslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheu-
tuviin kuluihin tasaerinä oikeuden synty-
misajanjakson aikana. Optioiden myöntä-
mishetkellä määritetty kulu perustuu konser-
nin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin
oletetaan syntyvän oikeus oikeuden synty-
misajanjakson lopussa. Optioiden käyvän ar-
von määrittelyssä on käytetty Black-Scholes
-hinnoittelumallia. Oletukset lopullisesta op-
tioiden määrästä päivitetään jokaisena rapor-
tointikauden päättymispäivänä ja arvioiden
muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Op-
tio-oikeuksia käytettäessä osakemerkinnöis-
tä saadut varat (mahdollisilla transaktiome-
noilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.
VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernil-
la on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, mak-
suvelvoitteen toteutuminen on todennäköis-
tä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luo-
tettavasti. Varauksena kirjattava määrä vas-
taa parasta arviota menoista, joita olemassa
olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää ra-
portointikauden päättymispäivänä. Varausten
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan
erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Varauksia syntyy esimerkiksi tuotteille
myönnetystä takuuajasta piilevien vikojen
korjaamista varten ja tappiollisista sopimuk-
sista. Takuuvarauksen suuruus perustuu ko-
kemusperäiseen tietoon takuumenojen to-
teutumisesta. Tappiollisista sopimuksista
kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämi-
seksi vaadittavat välttämättömät menot ylit-
tävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Varauk-
sia ei ole diskontattu, sillä konserni arvioi
käyttävänsä ne seuraavien kahden vuoden
kuluessa, ja diskonttauksella ei olisi olen-
naista merkitystä.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapah-
tumien seurauksena syntynyt mahdollinen
velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vas-
ta, kun yksi tai useampi epävarma tapah-
tuma, joka ei ole kokonaan yhteisön mää-
räysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta
tulevaisuudessa, tai olemassa oleva velvoi-
te, jonka osalta maksuvelvoitteen toteutu-
minen ei ole todennäköistä tai velvoitteen
suuruus ei ole määritettävissä riittävän luo-
tettavasti. Ehdollisia velkoja ei merkitä ta-
seeseen vaan ne esitetään liitetietona, ellei
maksuvelvoitteen toteutuminen ole erittäin
epätodennäköistä.
TULOVEROT
Tarkasteltavan raportointikauden verokulu
muodostuu kauden verotettavaan tuloon pe-
rustuvan veron ja laskennallisen veron yhteis-
määrästä. Verot merkitään tuloslaskelmaan,
lukuun ottamatta tilanteita, joissa ne liitty
-
vät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan
omaan pääomaan kirjattaviin eriin, jolloin
myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verot
Tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisem-
pien kausien verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat (tai -saamiset) kirjataan määrään,
joka odotetaan suoritettavan veronsaajalle
(tai saatavan siltä hyvityksenä), ja ne määri-
tellään käyttäen niitä verokantoja ja verola-
keja, joista on säädetty tai jotka on käytän-
nössä hyväksytty raportointikauden päätty-
mispäivään mennessä.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisis-
ta eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen
arvon välillä. Laskennallista verovelkaa tai
saamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu
omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaa-
misesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen
yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutu-
misaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen
eikä verotettavaan tuloon.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan sii-
hen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,
jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyö-
dyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaa-
misedellytykset arvioidaan tältä osin aina jo-
kaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämäl-
lä raportointikauden päättymispäivään men-
nessä säädettyjä verokantoja tai verokanto-
ja, jotka on siihen mennessä käytännössä
hyväksytty.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset
erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyö-
dykkeiden poistoista, verotuksessa vahviste-
tuista tappioista sekä liiketoimintojen yhdis-
tämisten yhteydessä tehdyistä käypiin arvoi-
hin perustuvista oikaisuista.
Konserni vähentää laskennalliset verosaa-
miset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä
tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toi-
meenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden
verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaa-
miset ja -velat liittyvät saman veronsaajan
perimiin tuloveroihin joko samalta verovel-
volliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aiko-
vat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään
tai realisoida saamisen ja suorittaa velat sa-
manaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla
kaudella, jonka aikana odotetaan suoritet-
tavan merkittävä määrä laskennallisia vero-
velkoja tai hyödynnettävän merkittävä mää-
rä laskennallisia verosaamisia.
TULOUTUSPERIAATTEET
Liikevaihtona esitetään asiakassopimuksis-
ta saadut myyntituotot käypään arvoon ar-
vostettuina välillisillä veroilla ja alennuksil-
la oikaistuina.
Projektitoimitukset
Projektitoimitukset muodostavat merkittävän
osan konsernin liikevaihdosta. Projektitoimi-
tukset pitävät sisällään talotekniikan, linja-
saneerauksen, korjausurakoinnin, julkisivusa-
neerauksen sekä muiden vaativien kohteiden
korjausrakentamisen urakoita ja palvelu-ura-
koita, jotka Consti on määritellyt sekä arvol-
taan että ajalliselta kestoltaan merkittäviksi.
Sopimusten yksilöiminen
IFRS 15 sisältää kriteerit sopimuksen yksi-
löimisen sekä yhdistämisen arvioimiseksi.
Jos saman asiakkaan tai asiakkaan lähipii-
rin kanssa on tehty samanaikaisesti kaksi tai
useampia sopimuksia, jotka liittyvät samaan
kokonaisuuteen, sopimukset yhdistellään ja
käsitellään, kuten ne olisivat yksi sopimus.
Yhdisteltäviä sopimuksia on tunnistettu
erityisesti taloteknisissä kokonaistoimituksis-
sa, joissa Consti vastaa useamman talotek-
nisen järjestelmän, kuten lämmitys-, vesi-,
sähkö-, ilmanvaihto- ja automaatiojärjestel-
mien asennuksesta. Tällöin sopimusten yh-
distämisen perusteena on joko se, että so-
pimuksista neuvotellaan yhtenä kokonaisuu-
tena, joilla on yksi kaupallinen tarkoitus, tai
että sopimuksissa luvatut palvelut muodos-
tavat yhden suoritevelvoitteen.
olemasta voimassa tai kun konserni on siir-
tänyt merkittäviltä osin rahoitusvaroihin kuu-
luvat riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alkuperäi-
sen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon.
Transaktiomenot, jotka kohdistuvat välittö-
mästi rahoitusvaran hankintaan, sisällytetään
rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoar-
voon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoi-
tusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostet-
tavat rahoitusvarat ovat varoja, joihin liitty-
vät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä,
ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla,
eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoi-
tuksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhtey-
dessä nimenomaisesti luokittele käypään ar-
voon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Konser-
nilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset.
Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaises-
ti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi
mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuu-
kauden kuluttua.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin kuu-
luvat ne rahoitusvarat, joita pidetään hallussa
tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perus-
tuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja.
Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi
jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden
ajan raportointikauden päättymisestä lähtien,
jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoi-
hin. Tähän luokkaan kuuluvien rahoitusvaro-
jen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pää-
oman arvonmuutosrahastossa verovaikutus
huomioiden. Käyvän arvon muutos siirretään
arvonmuutosrahastosta rahoitustuottoihin tai
-kuluihin silloin, kun konserni luopuu rahoi-
tusvarasta tai kun sen arvo on alentunut si-
ten, että arvonalentumistappio tulee kirjata.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat-
taviin rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitus-
varat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kri-
teerejä. Konsernilla tähän luokkaan kuuluvat
noteeraamattomat osakkeet. Tähän luokkaan
kuuluviksi rahoitusvaroiksi luetaan myös sel-
laiset rahoitusvarat tai johdannaiset, jotka ei-
vät täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslasken-
nan ehtoja. Johdannaiset kirjataan alun pe-
rin käypään arvoon, kun konsernista tulee
sopimusosapuoli ja arvostetaan myöhemmin
käypään arvoon. Korkojohdannaisilla suojau
-
dutaan markkinakorkojen muutoksilta ja kor-
kojohdannaisten käyvän arvon muutokset kir-
jataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä
tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Joh-
dannaiset ovat pitkäaikaisia varoja (Saami-
set), kun niiden maturiteetti on yli 12 kuu-
kautta ja lyhytaikaisia varoja (Myyntisaami-
set ja muut saamiset), kun jäljellä oleva ma-
turiteetti on alle 12 kuukautta. Johdannaiset
voivat olla myös velkaa, niiden laadintape-
riaatteet kerrotaan myöhemmin kohdassa
”Rahoitusvelat”.
Sopimusmuutokset
Asiakassopimuksiin tehtävät muutokset eivät
tyypillisesti täytä IFRS 15 -standardin vaa-
timuksia muutoksen käsittelemisestä erilli-
senä sopimuksena. Sopimusmuutokset kä-
sitellään siten osana kokonaisurakkaa. So-
pimusmuutosten yhdistelyn perusteena on
se, että sopimusmuutokseen liittyvät palve-
lut eivät ole eroteltavissa alkuperäisestä suo-
ritevelvoitteesta.
Suoritevelvoitteiden yksilöiminen
Sopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan
asiakassopimuksessa luvatut palvelut sekä
yksilöidään asiakkaalle toimitettavat suori-
tevelvoitteet. Constin projektitoimituksissa
työn ja materiaalien osuudet eivät ole erotel-
tavissa. Suunnitteluvastuun sisältävissä pro-
jekteissa suunnittelun ja toteutuksen osuudet
ovat eroteltavissa omiksi suoritevelvoitteiksi.
Lisäksi Constin kokonaistoimituksissa toteu-
tuksen osuus voidaan edelleen erotella suori-
tevelvoitteiksi perustuen esimerkiksi raken-
nusurakoinnin ja taloteknisten järjestelmien
osakokonaisuuksiin.
Transaktiohinnan määrittäminen
ja kohdistaminen suoritevelvoitteille
Transaktiohinta on se vastikemäärä, johon
konserni odottaa olevansa oikeutettu asiak-
kaalle luovutettavia palveluja vastaan. Asia-
kassopimuksessa luvattuun vastikkeeseen voi
sisältyä kiinteitä tai muuttuvia rahamääriä tai
näitä molempia. Konsernin projektitoimituk-
set hinnoitellaan tyypillisesti kokonaishintai-
sina, tavoitehintaisina tai laskutyöurakoina.
Muuttuvan vastikkeen osalta konserni ar-
vioi sen vastikemäärän, johon se on oikeu-
tettu sitä vastaan, että luvatut palvelut luo-
vutetaan asiakkaalle. Muuttuvan vastikkeen
arvioinnissa olennaista on, että myyntituot-
toja kirjataan vain se määrä kuin on erit-
täin todennäköistä, ettei kirjattujen ker-
tyneiden myyntituottojen määrään joudu-
ta tekemään peruutusta, kun muuttuvaan
vastikkeeseen liittyvä epävarmuustekijä myö-
hemmin ratkeaa.
Transaktiohinta kohdistetaan kullekin suo-
ritevelvoitteelle sellaisena rahamääränä, joka
kuvaa sitä vastikemäärää, johon konserni
odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että
luvatut palvelut luovutetaan asiakkaalle. Kir-
jattavien myyntituottojen määrä sisältää joh-
don arvioita ja kirjaaminen perustuu johdon
parhaaseen arvioon siitä vastikemäärästä,
johon konserni odottaa olevansa oikeutettu.
Tuloutus
Konserni kirjaa myyntituoton, kun se täyttää
suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun pal-
velun asiakkaalle. Constin liiketoiminta pro-
jektitoimituksissa perustuu työhön, jota teh-
dään asiakkaan omistamaan hyödykkeeseen,
jolloin asiakkaalla on määräysvalta tehtyyn
suoritteeseen sitä mukaa kun Consti tuottaa
suoritetta. Tuloutus tapahtuu ajan kuluessa
valmiusasteen mukaisesti, kun asiakas saa
määräysvallan luvattuun suoritteeseen.
Valmiusaste määritetään laskemalla kun-
kin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä
kertyneiden menojen suhteellinen osuus ky-
seisen hankkeen tai sopimuksen arvioiduis-
ta kokonaismenoista. Tuottoja kirjataan val-
miusastetta vastaava määrä.
Kun on todennäköistä, että hankkeen val-
miiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot
ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot,
odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi
välittömästi. Hankkeen tuloja tai menoja tai
sen lopputulosta koskevien arvioiden muu
-
tosten vaikutus käsitellään kirjanpidollisen
arvion muutoksena.
Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta
hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voi-
tot ovat suuremmat kuin hankkeesta ennak-
koon laskutettu määrä, esitetään erotus ta-
seen erässä ”myyntisaamiset ja muut saami-
set”. Jos valmiusasteen mukaan tuloutetusta
hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voi-
tot ovat pienemmät kuin hankkeen ennak-
kolaskutus, esitetään erotus erässä ”ostove-
lat ja muut velat”.
Muut laskutyöprojektit ja
palvelusopimukset
Muut laskutyöprojektit ja palvelusopimukset
pitävät sisällään pienimuotoisia laskutyöpe-
rusteisia talotekniikan, linjasaneerauksen,
korjausurakoinnin, julkisivusaneerauksen
sekä muiden kohteiden korjausrakentami-
sen urakoita ja palvelu-urakoita. Lisäksi ka-
tegoriaan kuuluvat sopimusasiakkaille toteu-
tettavat tekniset huolto- ja ylläpitopalvelut.
Muissa laskutyöprojekteissa ja palvelusopi-
muksissa vastike tuloutetaan sitä mukaa kun
Consti tuottaa suoritetta, sillä asiakas saa ja
kuluttaa saamansa hyödyn suoritteesta pal-
velua toimitettaessa.
Korko- ja osinkotuotot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron me-
netelmällä ja osingot silloin, kun oikeus osin-
koon on syntynyt.
RAHOITUSVARAT JA
RAHOITUSVELAT
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraa-
viin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettavat rahoitusvarat.
Luokittelu perustuu rahoitusvarojen raha-
virtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin
liiketoimintamalleihin ja tapahtuu alkuperäi-
sen kirjaamisen yhteydessä ja konserni kir-
jaa rahoitusvarat taseeseen silloin, kun siitä
tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli.
Konsernin johto määrittää luokittelun alkupe-
räisen kirjaamisen yhteydessä. Kaikki rahoi-
tusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvitys-
päivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois tasees-
ta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitus
-
varoihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa