Keskisuomalainen Oyj

Keskisuomalainen-konserni

PL 159, 40101 Jyväskylä

Jyväskylä

Suomi

0174445-8

743700J7NHT5OLSJ3B78

Hallituksen toimintakertomus ..................................1

Hallituksen toimintakertomus ................................................ 4

Kestävyysselvitys.....................................................................11

ESRS 2 Yleiset tiedot ........................................................... 14

EU-taksonomia .....................................................................35

ESRS E1 Ilmastonmuutos ...................................................42

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit ............................................................ ......... 51

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous....................55

ESRS S1 Oma työvoima ......................................................59

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ...................................... 66

ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ..........69

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ..............................72

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ........................79

Konsernitilinpäätös ........................................................ 84

Konsernin laaja tuloslaskelma ...............................................85

Konsernitase ............................................................................. 86

Konsernin rahavirtalaskelma, suora ....................................87

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .......... 88

Konsernin liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ..............89

2. Segmentti-informaatio ...................................................97

3. Hankitut liiketoiminnot ................................................ 100

4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ........... 101

5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen

täyttyessä ............................................................ ............ 102

6. Liiketoiminnan muut tuotot ........................................ 102

7. Liiketoiminnan muut kulut .......................................... 102

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut .................... 103

9. Tutkimus- ja kehitysmenot ......................................... 103

10. Rahoitustuotot ............................................................... 103

11. Rahoituskulut ................................................................. 103

12. Tuloverot ......................................................................... 104

13. Osakekohtainen tulos .................................................. 104

14. Aineettomat hyödykkeet ............................................ 105

15. Arvonalentumiset ......................................................... 106

16. Sijoituskiinteistöt .......................................................... 107

17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .................. 108

18. Käyttöoikeusomaisuuserät ......................................... 109

19. Osuudet osakkuusyrityksissä .................................... 111

20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat .............................. 112

21. Pitkäaikaiset saamiset .................................................. 112

22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat....................... 113

23. Vaihto-omaisuus ............................................................ 114

24. Myyntisaamiset ja muut saamiset ............................ 115

25. Muut rahoitusvarat ....................................................... 115

26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ......................... 115

27. Eläkevelvoitteet ............................................................. 116

28. Varaukset ........................................................................ 118

29. Korolliset velat ............................................................... 119

30. Ostovelat ja muut velat ............................................... 120

31. Rahoitusriskien hallinta ............................................... 120

32. Muut vuokrasopimukset ............................................. 122

33. Vakuudet ja vastuusitoumukset ................................ 122

34. Lähipiiritapahtumat ...................................................... 122

35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ..................123

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot

osakkeenomistajista ..................................................... 124

Tunnusluvut .................................................................... 127

Tunnuslukujen laskentakaavat................................... 128

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtön Tuloslaskelma ..................................................... 130

Emoyhtiön Tase ..................................................................... 130

Emoyhtiön Rahoituslaskelma, suora ................................ 131

Emoyhtön liitetiedot ............................................................. 132

Allekirjoitukset ............................................................. .......... 142

Tilintarkastuskertomus ........................................................ 143

Kestävyysraportoinnin varmennusraportti ................... 147

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

ESEF-tilinpäätöksestä .......................................................... 149

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024

Konsernin taloudellinen kehitys

Keskisuomalainen-konsernin kannattavuus parani vuoden 2024 aikana toiminnan tehostamisen

seurauksena. Keskisuomalainen-konsernin operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto parani 3,5

Me ja oli 2,6 Me, kun edellisenä vuonna konsernin operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli

0,9 Me tappiolla. Konsernin liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 202,7 Me (208,6

Me). Laskua edellisestä vuodesta oli 2,8 %. Vuoden 2024 liikevaihtoon sisältyi 1.4.2024 hankitun

Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan liikevaihtoa yhteensä 11,6 Me. Lisäksi tammikuun 2024 lo-

pussa toteutuneesta arkkipainoliiketoiminnan myynnistä aiheutui 4,0 Me liikevaihdon laskua edel-

liseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen liikevaihto nämä muutokset huomioiden laski edelli-

sestä vuodesta 6,6 %.

Keskisuomalainen-konsernin mediatuotteiden kiinnostavuus on ollut katsauskauden aikana pa-

rempaa kuin koskaan aiemmin ja tilaustuotot pysyivät hyvällä tasolla. Tilaustuotot kasvoivat 7,5 %

ja olivat 94,4 Me (87,8 Me). Ilman hankitun Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan vaikutusta tilaus-

myynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 87,5 Me (87,8 Me). Vaisuna pysyneessä markkinatilan-

teessa konsernin mediamyynti laski 7,1 % ja oli 69,8 Me (75,1 Me). Ilman hankitun Pohjois-Karjalan

medialiiketoiminnan vaikutusta mediamyynti olisi laskenut 13,3 %.

Ulkoinen painonmyynti laski arkkipainoliiketoiminnan myynnin myötä 37,5 % ja oli 7,2 Me (11,5

Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto laski 10,6 % ja oli 21,4 Me (23,9 Me). Vuokratuottoja oli 1,8 Me

(1,4 Me). Muuta liikevaihtoa oli 8,1 Me (8,8 Me) ja laskua siinä oli 7,5 %. Muun liikevaihdon merkittä-

vin osa tulee tutkimusliiketoiminnasta ja aikakauslehtiliiketoiminnasta. Liiketoiminnan muut tuotot

olivat 0,4 Me (0,7 Me). Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 2,6 Me (-0,9 Me) ja operatiivi-

nen vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 1,3 % (-0,4 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

oli yhteensä 8,8 Me (12,9 Me), joista merkittävimmät olivat kustannustoimintaan kohdistunut 7,5

Me liikearvon arvonalentuminen sekä Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan hankintaan liittyvät 0,7

Me kertakulut ja arvonalentumiset. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vai-

kuttavat erät olivat kustannus- ja painoliiketoimintaan kohdistuneet yhteensä 12,1 Me liikearvon

arvonalentumiset. Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate oli 14,6 Me (11,2 Me)

Vuonna 2024 Keskisuomalainen-konsernin liikevoitto oli -6,2 Me eli -3,0 % liikevaihdosta. Edel-

lisenä vuonna liikevoitto oli -13,8 Me ja liikevoittoprosentti oli -6,6 %. Liikevoittoa heikensi kustan-

nustoimintasegmenttiin kohdistunut 7,5 Me liikearvojen arvonalentuminen. Käyttökatetta syntyi

vuoden 2024 aikana 13,7 Me. Edellisenä vuonna käyttökatteen määrä oli 11,0 Me.

Nettorahoitustuotot olivat -1,5 Me (0,3 Me). Rahoitustuottoja kertyi 2,5 Me (2,7 Me). Rahoitus-

kulut olivat 4,0 Me (2,4 Me).

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli 0,2 Me (0,0 Me).

Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui -6,2 Me (-13,2 Me).

Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2024 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toi-

minnoista, Keskisuomalainen-konsernin keskitetyistä hallintopalveluista ja kehitystoiminnoista

sekä konsernin vuokratuotoista. Yhtiön liikevaihto oli 28,2 Me (27,8 Me). Liikevaihtoon on kirjattu

vuokratuottoa 3,7 Me (4,0 Me).

Kustannustoiminta

Keskisuomalainen-konserni kustansi tilikaudella 2024 seitemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digitaa-

lista uutismediaa, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keskisuoma-

lainen, Savon Sanomat, Karjalainen, Iisalmen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat,

Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo,

Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikos-

sa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä

Uudellamaalla.

Huhtikuussa 2024 Keskisuomalainen Oyj osti PunaMusta Media -konsernin medialiiketoiminnan,

missä konsernin omistukseen siirtyivät Pohjois-Karjalassa ilmestyvät sanomalehti Karjalainen, pai-

kallislehdet Outokummun Seutu, Pielisjokiseutu, Pogostan Sanomat, Ylä-Karjala, Lieksan Lehti ja

Parikkalan-Rautjärven Sanomat sekä kaupunkilehti Karjalan Heili.

Huhtikuussa 2024 seuraavat lehdet vähensivät ilmestymispäiviään: Warkauden Lehden keski-

viikon ja sunnuntain paperilehdet lakkasivat ilmestymästä, minkä lisäksi Etelä-Saimaan, Forssan

Lehden, Iisalmen Sanomien, Kouvolan Sanomien, Kymen Sanomien ja Länsi-Savon sunnuntain sekä

Itä-Savon maanantain paperilehdet lakkasivat ilmestymästä. Verkon uutisointi jatkui kaikissa edellä

mainituissa lehdissä seitsemänä päivänä viikossa.

Konserni suunnittelee, julkaisee ja kustantaa myös ammatti- ja asiakasmedioita. Ruoan, juoman ja

tapahtumien ammattilehdet ovat Aromi, Evento ja Shaker sekä niiden yhteinen verkkomedia Ave-

cmedia.fi. Näiden lisäksi suunnittelemme ja tuotamme monikanavaista asiakasmediaa noin 20 eri

kumppanille painottuen erityisesti B2B-osaamiseen, talouteen ja yhteiskunnalliseen mediaan. Kes-

kisuomalainen-konsernin liikevaihto ammattilehti- ja asiakasviestintäliiketoiminassa vuonna 2024

oli 2,2 Me (2,6 Me).

Kustannustoiminta-segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 161,9 Me (161,3 Me).

Painotoiminta

Keskisuomalainen-konsernin painopalveluihin kuului tilikauden aikana kolme sanomalehtipainoa,

jotka sijaitsivat Tuusulassa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Lisäksi Lahdessa oli arkkipaino, jonka liike-

toiminta myytiin tammikuun 2024 lopussa PunaMusta Oy:lle.

Syksyllä 2024 Keskisuomalainen-konsernin painopalveluyhtiö Lehtisepät Oy päätti sulkea Tuusu-

lan sanomalehtipainon Q2/2025 aikana ja rakentaa siihen mennessä Lahteen uuden, kevyempään

kapearataiseen painoteknologiaan perustuvan painolaitoksen. Uusi Lahden painolaitos käynnistyy

kevään 2025 aikana.

Painoliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liike-

vaihdon oli 26,7 % edellisvuotta pienempi ja oli 27,9 Me (38,1 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto

laski 38,7 % ja oli 7,1 Me (11,5 Me). Ilman myytyä arkkipainoliiketoimintaa Keskisuomalainen-kon-

sernissa oli vain sanomalehtipainamista ja sen liikevaihto oli 27,7 Me (33,8 Me) jossa laskua oli 18,0

%. Sanomalehtipainamisen ulkoinen myynti oli 6,9 Me (8,4 Me) eli -18,5%.

Jakelu

Keskisuomalainen-konsernin jakeluliiketoiminta muodostuu valtakunnallista osoitteetonta suora-

mainosjakelua harjoittavasta Suomen Suoramainonta Oy:stä. Vuoden 2023 alkuvuoden ajan huhti-

kuun loppuun asti harjoitettiin myös osoitteellista kirje- ja pakettijakelua, jonka liikevaihto vuonna

2023 oli 3,3 Me. Konsernin jakelutoiminnan liikevaihto vuonna 2024 sisältäen sisäisen ja ulkoisen

liikevaihdon oli 25,9 Me (28,7 Me).

Suomen Suoramainonta Oy:n liikevaihto sisältäen sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon pysyi

edellisen vuoden tasolla ja oli 25,9 Me (25,4 Me).

Suomen Suoramainonta Oy:n pääkilpailija Posti lopetti osoitteettoman suorajakeluliiketoimintan-

sa vuoden 2024 lopussa, mikä tulee kasvattamaan Suomen Suoramainonta Oy:n toiminnan volyy-

miä vuonna 2025.

Digitaalinen ulkomainonta

Keskisuomalainen-konsernin digitaaliseen ulkomainontaan kuuluivat tilikauden aikana Neonmedia

Oy ja Esa Digital Oy. Yhtiöt tarjosivat digitaalisen ulkomainonnan ratkaisuja, joilla tavoitetaan asi-

akkaat oikeaan aikaan sopivissa ympäristöissä. Tarjoamaan kuuluivat digitaaliset mainostaulut, di-

gitaalinen bussimedia ja liikenneasemamedia. Keskisuomalainen Oyj ja Helsingin kaupungin kau-

punkiympäristön toimiala allekirjoittivat 8.5.2024 käyttöoikeussopimuksen Helsingin kaupungin

ulkomainonnan järjestämisestä sopimuksessa määritetyillä Helsingin kaupungin vyöhykkeillä. Sopi-

mus on voimassa kymmenen vuotta ja kahdeksan kuukautta, ja osapuolilla on mahdollisuus sopia li-

säksi viiden vuoden optiokaudesta. Sopimuksen arvioitu liikevaihto niiden osakohteiden osalta, joi-

hin Keskisuomalainen-konserni tuli valituksi, on koko sopimuskaudelta yhteensä noin 50 miljoonaa

euroa. Arvio perustuu Keskisuomalainen-konsernin arvioon käyttöoikeussopimuksen perusteella

kertyvistä mainosmyyntituloista koko sopimuskauden aikana.

Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen liiketoiminnan liikevaihto kasvoi merkittävästi vuonna

2024 ja oli 5,5 Me (4,5 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 21,0 %.

Tutkimuspalvelut

Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat tutkimusyhtiö IROResearch Oy Tutkimustoimisto ja tutki-

muspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tutkimustoiminnan liikevaihto vuonna 2024 oli 2,8 Me

(3,0 Me). IROResearch Oy Tutkimustoimiston liikevaihto oli 2,5 Me (2,7 Me). Tietoykkösen liikevaih-

to oli 0,5 Me (0,5 Me).

Mediamyynti

Keskisuomalainen-konsernin mediamyynti laski 7,1 % ja oli 69,8 Me (75,1 Me). Digitaalinen media-

myynti kasvoi 16,2 % ja oli 15,8 Me (13,6 Me).

Tilaustuotot

Keskisuomalainen-konsernin tilausmyyntituotot kasvoivat 7,5 % katsauskaudella ja olivat 94,4 Me

(87,8 Me). Digitaalisten tilaustuottojen kasvu on pysynyt vahvana. Konsernin digitaaliset tilaus-

myyntituotot olivat 27,1 Me (17,6 Me).

Toimintaympäristö ja tehostamisohjelma

Toimintaympäristö tilikaudella jatkui haastavana. Ukrainan sodan syttymisestä lähtien markkinassa

on ollut epävarmuutta ja alavireisyyttä. Vaikka inflaatio on helpottanut ja yleinen korkotaso laske-

nut, ei markkinassa vieläkään ole näkyvissä selviä elpymisen merkkejä. Tämä näkyy kuluttajien va-

rovaisena ostokäyttäytymisenä ja yleisenä vaisuutena markkinassa ja mainonnassa. Talouskehityk-

sen arvioidaan jatkuvan heikkona vielä vuonna 2025 ja Suomen talouden elpyvän hitaasti. Suomen

BKTn arvioidaan yleisesti kasvavan vuosina 2025 ja 2026 vajaan 2 % tahtia.

Vaikka inflaatio on laskenut viime vuosien korkeasta tasosta, ovat Keskisuomalainen-konsernin

tärkeimpien tuotantotekijöiden hinnat jääneet korkeammalle tasolle. Erityisesti sanomalehtipa-

perin hintataso on jäänyt tasolle, joka on noin 50 % korkeampi kuin ennen Ukrainan sotaa. Myös

muiden tuotantotekijöiden kustannustaso on noussut pysyvästi. Keskisuomalainen-konsernin on

ollut vaikeaa viedä näitä kohonneita kustannuksia tuotteidensa hintoihin, mikä on heikentänyt kon-

sernin taloudellista suoriutumista. Tämän johdosta Keskisuomalainen-konserni käynnisti syksyllä

2023 tehostamisohjelman, ja jatkaa sitä myös vuosille 2025 ja 2026. Tehostamisohjelman tavoit-

teena oli kilpailukyvyn parantaminen digitalisoituvassa mediamarkkinassa ja toiminnan tehostami-

nen. Alkuperäisessä tehostamisohjelmassa haettiin 5,0 Me tehostamishyötyjä toteutuviksi vuosien

2023 ja 2024 aikana. Tehostamisohjelman jatkamisella tavoitellaan 7,0 Me vuosittaisia lisätehos-

tamishyötyjä, jotka toteutuisivat vaiheittain vuosien 2025 ja 2026 aikana. Osana tehostamisohjel-

maa Keskisuomalainen-konserni siirtyy uutismedialiiketoiminnassa viidestä alueyhtiöstä kolmeen

alueyhtiöön. Uudella organisaatiorakenteella haetaan aiempaa tehokkaampia toimintamalleja ja ke-

vyempää johtamisrakennetta.

Kantar Media Finland Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2024 kotimainen mediamarkkina laski

3,3 %. Painetun sanoma- ja kaupunkilehtien mainonta laski 18,4 %, kun taas digitaalisen sanoma- ja

kaupunkilehtien mainonta kasvoi 1,9 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi 3,1 %. Sähköinen mainon-

ta kasvoi 2,0 % edellisen vuoden tasosta. Suurimmista toimialoista vähittäiskaupan mainonta laski

6 %, elintarvikkeet pysyi edellisen vuoden tasolla, autot -13 %, ja mediat -25 %. Matkailun ja liiken-

teen mainonta laski 10 %.

Liikearvot

Keskisuomalainen-konsernin liikearvot olivat 31.12.2024 yhteensä 55,0 Me (54,7 Me). Tilikaudella

kirjattiin arvonalentumisena koko Etelä-Suomen Mediaan kohdistuva liikearvo 7,5 Me. Etelä-Suo-

men Media kuuluu kustannustoiminta-segmenttiin. Olennaisin syy arvonalentumiseen on kau-

punkilehtimarkkinan huonontuneet näkymät. Kaupunkilehtien kannattavuuden kehitys on ollut

heikompaa kuin tilattavissa lehdissä ja Etelä-Suomen Median liikevaihdosta merkittävä osa tulee

kaupunkilehdistä. Koronan ja viime vuosien voimakkaan kustannusinflaation voimistama mediaku-

luttamisen ja mainostamisen digitalisoituminen ovat voimakkaimmin vaikuttaneet pääosin paperisi-

na ilmestyviin kaupunkilehtiin. Samaan aikaan kaupunkilehtien painamisen ja jakelun kustannus on

merkittävästi noussut. Näillä on ollut huomattava vaikutus kaupunkilehtiliiketoiminnan kannatta-

vuuteen. Inflaatio on heikentänyt myös muun Etelä-Suomen Median liiketoiminnan kannattavuutta.

Johdon näköpiirissä ei ole Etelä-Suomen Median kannattavuuden riittävää paranemista merkittä-

vistä kustannustehokkuutta parantavista toimenpiteistä huolimatta. Tilikaudella liikearvon määrää

kasvatti kauppa, jossa Keskisuomalainen Oyj:n osti 31.1.2024 allekirjoitetulla kaupalla PunaMusta

Media -konsernin medialiiketoiminnan. Hankinnasta syntyi 7,9 Me liikearvo. Liikearvon syntymi-

seen vaikuttivat hankinnasta odotettavissa olevat synergiahyödyt.

Konsernirakenne

Keskisuomalainen Oyj osti 1.4.2024 Sanomalehti Karjalainen Oy:n, PunaMusta Paikallismediat

Oy:n ja Karelia Viestintä Oy:n koko osakekannat. Nämä kolme yhtiötä sulautuivat Savon Mediat

Oy:öön 30.9.2024. Samalla yhtiön nimi muuttui Savo-Karjalan Media Oy:ksi.

Suomen Suoramainonta Oy:n tytäryhtiöt SSM Sisä-Suomi Oy, SSM Varsinais-Suomi Oy, SSM

Itä-Suomi Oy, SSM Länsi-Suomi Oy, SSM Savo-Kainuu Oy, Helsingin Jakelu-Expert Oy, P-S Suoraja-

kelu Oy ja Jakelujuniorit Oy sulautuivat emonyhtiöönsä Suomen Suoramainonta Oy:öön 31.5.2024.

Omnipress Oy sulautui Kamua Oy:öön 31.10.2024 ja samalla yhtiön nimi muutettiin Kamua Helsin-

ki Oy:ksi.

Tiedot konserniyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkuusyhtiöt

Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (45,20 %), Jyväskylän Messut Oy

(26,47 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) sekä Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja

sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,22 %.

Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %)

sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Digitaalisten media- ja liiketoimintaratkaisujen kehittäminen on merkittävä osa Keskisuomalai-

nen-konsernin tuotekehitystoimintaa. Kehitysmenoja ei pääsääntöisesti aktivoida.

Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt 26.4.2024 asti:

Leena Hautsalo, puheenjohtaja

Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja

Mikko Paananen

Kalle Kautto

Pekka Haltia

Riitta Vesterinen-Virtanen

Vesa-Pekka Kangaskorpi

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt 26.4.2024 lähtien:

Leena Hautsalo, puheenjohtaja

Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja

Mikko Paananen

Kalle Kautto

Pekka Haltia

Maria Ristola

Vesa-Pekka Kangaskorpi

Yhtiön toimitusjohtajana on vuonna 2024 toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miikka Hie-

tala. Varsinaisena tilintarkastajana Ernst & Young Oy toimi osakeyhtiölain muuttamisesta annetun

lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysrapor-

toinnin varmentajana tilikaudella 2024, päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana KRT

Miikka Hietala.

Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 4.6.2024 hyväksymää

ja 1.1.2025 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista yhtiön selvityk-

sessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomais-

ten määräyksiä ja ohjeita. Yhtiö on antanut suosituksessa tarkoitetun erillisen selvityksen hallin-

to- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukainen palkitsemisraportti on käyty läpi

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 26.4.2024. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä

palkitsemispolitiikka ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.

Yhtiön osakkeet

Yhtiökokous päätti A- ja K-osakesarjojen yhdistämisestä osakepääomaa korottamatta siten, että

yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaan yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin koh-

teena ja johon kuuluvilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Yhtiökokous

päätti lisäksi osakesarjojen yhdistämiseen liittyen enintään 915 788 uuden A-osakkeen suunnatus-

ta maksuttomasta osakeannista K-osakkeiden omistajille osakepääomaa korottamatta siten, että

osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen kutakin samalla arvo-osuustilillä säilytettyä

K-osaketta kohden annetaan maksutta 0,2 uutta A-osaketta, mikä vastaa yhtä (1) uutta A-osaketta

kutakin viittä (5) samalla arvo-osuustilillä säilytettyä K-osaketta kohden.

Osakesarjojen yhdistäminen ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 1.5.2024. Rekis-

teröinnin jälkeen Keskisuomalainen Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä on 10 957 781 osaketta. Kes-

kisuomalainen Oyj:n osakekannan tuottama äänimäärä on rekisteröinnin jälkeen 10 957 781 ääntä.

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous 26.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enin-

tään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Tämä val-

tuutus koskee yhtiön jäljelle jäävää osakesarjaa yhtiön A- ja K-osakesarjojen yhdistämisen jäl-

keen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään

31.5.2025 saakka.

Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/

tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta si-

ten, että valtuutuksen perusteella annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä

enintään 1 000 000 osaketta. Tämä valtuutus koskee yhtiön jäljelle jäävää osakesarjaa yhtiön A-

ja K-osakesarjojen yhdistämisen jälkeen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiöko-

koukseen saakka, kuitenkin enintään 31.5.2025 saakka.

Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Rahoitus

Keskisuomalainen-konsernilla oli vieraan pääoman ehtoista lainaa vuoden 2024 lopussa 51,6 Me

(48,1 Me).

Keskisuomalainen Oyj:llä on rahoitussopimus Nordea Bank Oyj:n kanssa ja rahoitussopimukseen

liittyvää lainaa 31.12.2024 yhtiöllä oli 51,5 Me. Laina erääntyy marraskuussa 2026. Keskisuomalai-

nen Oyj:n lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä

käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Omavaraisuusasteen pitää olla yli 30,0 % ja nettovelkojen

suhde käyttökatteeseen pitää olla alle 3,5. Kovenanttilaskelmat tehdään puolivuosittain ja tilikau-

della kovenanttilaskelmat on tehty 30.6.2024 ja 31.12.2024. Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste

on 31,0 % ja konsernin nettovelan suhde käyttökatteeseen on 3,17.

Tilinpäätöshetken johdon näkemyksen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnus-

luvut heikkenisivät niin paljon, että Keskisuomalainen-konsernin lainojen korkotaso nousisi kove-

nanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään. Vuoden 2025 ennakoitu

positiivinen tulos- ja kassavirtakehitys vahvistavat Keskisuomalainen- konsernin omaa pääomaa ja

käyttökatetta ja samalla myös kovenanttitunnuslukujen tulisi parantua.

Keskisuomalainen Oyj on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjes-

telyn.

Keskisuomalainen-konsernin omavaraisuusaste vuoden 2024 lopussa oli 31,0 % (40,3 %). Tilikau-

den rahavarojen muutos oli - 8,1 Me (-8,6 Me) ja rahavarojen määrä oli 8,1 Me (16,2 Me). Keskisuo-

malaisen-konsernin maksuvalmius on säilynyt vakaana koko tilikauden.

Keskisuomalainen Oyj:llä on seuraavat lähipiirilainat Keskisuomalainen-konsernin yhtiöiden kans-

sa. Keskisuomalainen Oyj on antanut pääomalainaa Esa Digital Oy:lle 0,7 Me, Neonmedia Oy:lle 2,5

Me ja Suomen Suoramainonta Oy:lle 0,1 Me. Pääomalainojen korot ovat 0-5 %. Lainojen pääoma

ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkursissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella.

Lisäksi yhtiö on antanut 2,5 Me rahalainan Suomen Suoramainonta Oy:lle.

Investoinnit

Keskisuomalainen-konsernin bruttoinvestoinnit olivat 15,3 Me ja 7,5 % liikevaihdosta (4,9 Me ja 2,3

%). Merkittävin investointi oli Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan osto, jonka investointi oli koh-

deyhtiöiden rahavarat huomioiden yhteensä 6,3 Me. Muita merkittäviä investointeja olivat Helsin-

gin digitaaliset ulkomainosnäytöt sekä Lahden painokone. Muutoin investoinnit olivat pääasiassa

korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä

koskevat tärkeät seikat

Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto laski 2,8 % ja oli 202,7 Me (208,6 Me). Operatiivinen vertai-

lukelpoinen liikevoitto oli 2,6 Me (-0,9 Me).

Kustannustoiminnan liikevaihto oli 161,9 Me (161,3 Me) ja operatiivinen vertailukelpoinen liike-

voitto oli 11,0 Me (9,4 Me). Kustannustoimintaan kohdistui segmenttiin kirjattua liikearvojen arvon-

alentumista sekä Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan hankintaan liittyneitä kuluja yhteensä 8,2

Me (7,1 Me). Kun lasketaan myös ei-operatiiviset erät, kustannustoiminnan liikevoitto oli 2,8 Me

(2,2 Me)

Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto laski 16,5 % ja oli 59,3 Me (71,0 Me). Tuotanto- ja

logistiikkapalveluiden operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,5 Me (-3,7 Me). Tuotanto- ja

logistiikkapalveluiden segmenttiin kirjattiin pääosin painolaitosten lopettamisiin liittyviä kertakulu-

ja yhteensä 0,4 Me (5,6 Me). Vertailuvuoden ei-operatiivisissa kuluissa oli painojen sulkemisiin liitty-

neiden kulujen lisäksi rotaatioliiketoiminnan arvonalentuminen. Kun lasketaan myös ei-operatiiviset

erät, tuotanto- ja logistiikkasegmentin liikevoitto oli -0,9 Me (-9,3 Me).

Keskisuomalainen-konsernin tulos oli -6,2 Me (-13,2 Me). Tilikauden tulosta heikensi 7,5 Me lii-

kearvojen arvonalentumiskirjaus kustannustoimintaan.

2024 2023 2022

Liikevaihto Me 202,7 208,6 221,0

Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto Me 2,6 -0,9 3,7

Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto % 1,3 -0,4 1,7

Liikevoitto Me -6,2 -13,8 10,0

Liikevoitto % -3,0 -6,6 4,5

Käyttökate Me 13,7 11,0 30,7

Tilikauden tulos -6,2 -13,2 7,4

Tulos/osake, Eur -0,58 -1,30 0,74

Oman pääoman tuotto % -11 ,8 -18,7 8,5

Omavaraisuusaste % 31,0 40,3 45,8

Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä Keskisuomalainen-kon-

sernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.

Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot

Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkora-

hastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen

periaatteen, jonka mukaan Keskisuomalainen Oyj tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman

toimialan yhtiöihin. Keskisuomalaisenen Oyj:llä on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopi-

muksia rahalaitoksen kanssa.

Kaikki noteeratut ja noteeraamattomat sijoitukset (muut pitkäaikaiset rahoitusvarat) sekä koron-

vaihtosopimus arvostetaan konsernitilinpäätöksessä käypään arvoon. Emoyhtiön arvostusperiaat-

teet on kuvattu emoyhtiön liitetiedoissa.

Henkilöstöä koskevat tiedot

Työsuhteita oli vuoden lopussa 1 440 (1 519). Tämän lisäksi konsernissa oli 3 465 (3 083) osa-aikais-

ta mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissa oli yhteensä työsuhteessa 4 905 (4 602)

henkilöä.

Toimittajia oli konsernissa yhteensä 514 (488). Tuotannollista henkilöstöä oli 250 (311). Graafis-

ten toimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden ja yleisen työehtosopimuksen piirissä olevat yh-

teensä 487 (524), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 189 (196).

Kokopäiväiseksi muutettuna Keskisuomalainen-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1 333

henkilöä (1 391). Luku ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3 430 (3 225).

2024 2023 2022

Henkilöstöä keskimäärin

kokopäiväiseksi muutettuna tilikauden aikana

1333 * 1391* 1560*

Palkkojen ja palkkioiden

kokonaissumma tilikaudella

79, 2 Me 81,1 Me 85,0 Me

Työsuhteita vuoden lopussa 1440* 1519* 1640*

* Ei sisällä mainosjakajia

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Kansainvälinen geopoliittinen tilanne on entisestään kiristynyt. Samalla myös talouspoliittisen ti-

lanteen epävarmuus on lisääntynyt niin globaalisti kuin kotimaassakin. Nämä edetessään voivat hei-

kentää Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä ja kuluttajien ja mainostajien luottamusta. Pitkit-

tyessään näillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia konsernin toimintaympäristöön.

Keskisuomalainen-konsernin tulee pystyä hyödyntämään meneillään oleva nopea teknologinen

murros ja sen vaikutukset mediatoimialaan. Nopeasti kehittyvä tekoäly ja sen kaupalliset sovelluk-

set voivat merkittävästi vaikuttaa mediamarkkinaan ja kustantajien tekijänoikeussuojaan.

Konsernin tulee pystyä huolehtimaan perinteisen printin kilpailukyvystä samalla kun toiminnan

painopistettä pitää entistä voimakkaammin suunnata digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnis-

tumisemme kustannustoiminnan digitalisoimisessa on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin

kannattavuuden näkökulmasta.

Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja mediamainonnan muutokset vaativat kykyä reagoida muuttu-

neisiin vaatimuksiin. Samalla kun sanomalehtien merkitys mainosvälineenä trendinmukaisesti vä-

henee, tulee konsernin pystyä laajentamaan mediamyynnin tarjoamaansa. Globaalit toimijat, kuten

Meta ja Alphabet kilpailevat yhä voimakkaammin kotimaisista digimainonnan euroista..

Postin jakelustrategian ja hinnoittelun muutokset ovat kasvattaneet riskiä kustannustason nou-

sulle sekä jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen myötä tulonmenetyksille.

Keskisuomalainen-konsernin merkittävimmän materiaalin sanomalehtipaperin saatavuus ja hin-

tataso voivat pidemmällä aikavälillä muodostua riskiksi toimittajien alentaessa vähentyneen kysyn-

nän takia valmistuskapasiteettiaan.

Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät teknologiaan ja painoliiketoimintojen keskeyty-

miseen sekä kykyyn torjua kohonneet kyberriskit.

Näkymät vuodelle 2025

Uskomme tilikauden 2025 liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta ja operatiivisen vertailu-

kelpoisen liikevoiton paranevan selvästi vuoden 2024 tasosta.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2024

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 69.568.397,73 euroa.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on yhteensä 10.957.781 kappaletta.

Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n

mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin

maksukykyä.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,35 eu-

roa osakkeelta. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 3 835 223,35 euroa.

Hallitus esittää myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän

2 momentin mukaisesti päättämään 31.12.2025 mennessä enintään 0,20 euron lisäosingosta osa-

ketta kohden.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50 000,00 euroa, joiden käy-

töstä hallitus päättää.

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista ...............................................56

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

toimintaperiaatteet ..............................................................................56

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja

resurssit ................................................................................................... 57

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet .....58

Resurssien ulosvirtaukset................................................................... 58

ESRS S1 Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............60

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet ........................ 61

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman

työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa ........................... 62

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi . 63

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus ........................................................................... 63

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan .....................64

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet ..............64

Monimuotoisuuden mittarit .............................................................. 65

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit ................................ 65

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset ......... 65

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet ..........................15

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot................................................15

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ........................................ 15

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat ...............................16

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin ......................................................................... 17

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista .... 17

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta ............................................................ 17

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ........................................ 18

Sidosryhmien edut ja näkemykset ................................................... 21

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 21

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista ...............................................25

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut

ESRS-standardien tiedonantovaatimukset .................................... 27

EU-taksonomia ........................................................................... 35

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin .........................................................................43

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma .....43

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............44

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ............44

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ..............................................................................44

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit ................................................................................ 45

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

tavoitteet .................................................................................................46

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä ......................... 47

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -

bruttopäästöt ja kokonaispäästöt ....................................................48

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden

ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja

liiketoimintamallissa ............................................................................. 52

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 52

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät

toimintaperiaatteet ............................................................................. 52

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät

toimet ja resurssit .................................................................................54

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät

tavoitteet .................................................................................................54

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 67

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet ............ 67

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

arvoketjun työntekijöiden kanssa .................................................... 68

Kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi ..................................................................................... 68

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin

liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun

työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus ............................................................. 68

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ..........................68

ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 70

Kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi ...................................................... 71

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ............. 73

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet ....... 75

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja

loppukäyttäjien kanssa....................................................................... 76,

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

. 76

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin

liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus ............................................................. 77

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet .......................... 78

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ........................................80

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri ........................................................................................ 81

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen ..........82

Korruptio- tai lahjontatapaukset ......................................................83

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

Hallituksen toimintakertomus 2024

Kestävyyssel vitys

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet

Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus 0174445-8) kestävyysselvitys, toimintakertomukseen sisältyvä

kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024, on laa-

dittu konsernitasolla ja sen laajuus on sama kuin yhtiön tilinpäätöksessä. Kestävyysselvitys noudat-

taa kirjanpitolain vaatimuksia.

Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvitys kattaa Keskisuomalainen-konsernin arvoketjun alku-

päästä konsernin tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat sekä arvoketjun työntekijät ja loppupäästä

tuotteiden ja palvelujen kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Ym-

päristötietojen osalta selvitys kattaa hiilidioksidipäästöt koko arvoketjun osalta (Scopet 1-3).

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyysselvityksessä käytetyt aikavälit noudattavat ESRS 1 -standardissa määritettyjä lyhyen (ti-

likausi), keskipitkän (1-5 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin määritelmiä.

Scope 3 digipalvelut-kategorian pilvipalveluiden päästöt on laskettu käyttäen kymmenen kuukau-

den dataa, jonka kuukausitason keskiarvon perusteella on laskettu koko vuoden päästöt. Estimointia

kahden kuukauden osalta on käytetty, koska tiedot on pystytty keräämään vain kymmenen kuukau-

den osalta. Päästöistä ja laatimisperusteista voi lukea lisää kohdasta E1 Ilmastonmuutos.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitukseen kuului 31.12.2024 yhtiökokouksen 26.4.2024 päätöksen mukai-

sesti seitsemän jäsentä: Leena Hautsalo (puheenjohtaja), Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja), Pekka

Haltia, Mikko Paananen, Kalle Kautto, Maria Ristola ja Vesa-Pekka Kangaskorpi. 26.4.2024 saakka yh-

tiökokouksen 26.4.2023 päätöksen mukaisesti Keskisuomalainen Oyj:n hallitukseen kuului seitsemän

jäsentä: Leena Hautsalo (puheenjohtaja), Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja), Pekka Haltia, Mikko Paa-

nanen, Kalle Kautto, Riitta Vesterinen-Virtanen ja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa liikkeenjohtoon kuuluvia jäseniä oli ajalla 26.4.2024-

31.12.2024 yksi ja muita jäseniä kuusi ja ajalla 1.1.2024-26.4.2024 yksi ja muita jäseniä kuusi. Hal-

lituksessa ei ole ollut työsuhteisten työntekijöiden edustusta. Yhtiön toimitusjohtaja Vesa-Pekka

Kangaskorpi on ollut Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen ajalla 1.1.2024-31.12.2024.

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on koulutuksen, työkokemuksen ja luottamustoimien kautta

kokemusta muun muassa kaupalliselta, juridiselta, media-, kiinteistö-, pankki-, puunjalostus- ja lää-

käritoimialoilta sekä kestävyysseikkojen osalta muun muassa hyvään hallintoon ja eettiseen liike-

toimintaan, ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvistä tee-

moista.

Ajalla 26.4.2024-31.12.2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallitusjäsenistä 71 prosenttia (viisi) oli mie-

hiä ja 29 prosenttia (kaksi) naisia ja ajalla 1.1.2024-26.4.2024 hallitusjäsenistä 71 prosenttia (viisi) oli

miehiä ja 29 prosenttia (kaksi) naisia.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin vuo-

sittain. Tämänhetkisen arvioinnin perusteella hallituksen jäsenistä 86 prosenttia eli kaikki muut hal-

lituksen jäsenet pois lukien toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ovat yhtiöstä ja listayhtiöiden

hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia.

Kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta Keskisuomalainen Oyj:ssä vastaa-

vat ylimpänä tahona yhtiön toimielimet. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyy yhtiön strategian

ja varmistaa sen toteuttamista, käsittelee ja hyväksyy keskeiset vastuullisuuden periaatteet, kuten

eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen sekä oh-

jeistuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä nimit-

tää hallituksen palkitsemisvaliokunnan, joka päättää yhtiössä käytössä olevista palkitsemisperiaat-

teista. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan.

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 ovat olleet Lee-

na Hautsalo (puheenjohtaja) ja Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja). Palkitsemisvaliokunta raportoi

työstään hallitukselle. Keskisuomalainen Oyj:llä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osal-

listuu yhtiön taloudellisen ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä valvontaa koskevien asioiden

käsittelyyn.

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana vuonna 2024 on toiminut KTM Vesa-Pekka Kangaskor-

pi. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa koko Keskisuomalainen-konsernin toiminnasta.

Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden

ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä, jon-

ka hallitus nimeää toimitusjohtajan esityksestä. Yhtiön johtoryhmään kuului vuonna 2024 toimitus-

johtaja Vesa-Pekka Kangaskorven lisäksi seitsemän jäsentä: liiketoimintajohtaja Erkki Summanen,

kaupallinen johtaja Mikko Pakarinen, talousjohtaja Heikki Linnavirta, journalistinen johtaja, päätoi-

mittaja Pekka Mervola, digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi, henkilöstöjohtaja Jarmo

Koskinen sekä kuluttajamyynnin johtaja Milla Hänninen. Vuonna 2024 johtoryhmän jäsenistä 75

prosenttia (kuusi) oli miehiä ja 25 prosenttia (kaksi) naisia.

Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyöstä vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Keskisuomalainen

Oyj:n vastuullisuustyön johtamisesta, organisoinnista ja koordinoinnista sekä vastuullisuussäänte-

lyn seurannasta, kestävyyttä koskevasta raportoinnista ja viestinnästä sekä näihin liittyvästä sidos-

ryhmäyhteistyötä toimitusjohtajalle vastaa ja raportoi Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja.

Vastuullisuusjohtaja johtaa lisäksi Keskisuomalainen-konsernin asiantuntijoista koostuvaa vastuulli-

suuden ohjausryhmää. 1.3.2024 alkaen Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtajana on toiminut

KTM Ida Lindroos. Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä johtaa vastuullisuutta osana Keskisuomalai-

nen-konsernin liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee keskeiset vastuullisuuden

periaatteet ja kestävyyttä koskevan raportoinnin.

Joulukuussa 2024 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi Keskisuomalainen-konsernin kak-

soisolennaisuusanalyysissa, ESRS:n mukaisessa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, tunnis-

tettuihin olennaisiin aiheisiin pohjautuvan vastuullisuusohjelman, joka astuu voimaan vuonna 2025.

Vastuullisuusohjelmassa konsernin vastuullisuustyölle asetetaan toimenpiteet ja mitattavat tavoit-

teet lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Tavoitteista ja mittareista raportoidaan Keskisuoma-

lainen Oyj:n vuoden 2025 kestävyysselvityksessä.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja ovat tiedostaneet pörssiyhtiönä Keskisuoma-

lainen Oyj:lle tarpeen kehittää kestävyysseikkojen valvontaan asianmukaista osaamista ja asiantun-

temusta. Keskisuomalainen Oyj:lle on nimetty 1.3.2024 alkaen vastuullisuusjohtaja, jolla on tehtä-

vän edellyttämä koulutuksellinen pätevyys sekä asiantuntemus. Yhtiön vastuullisuusjohtaja vastaa

ja raportoi työstään toimitusjohtajalle. Vastuullisuusjohtaja toimii myös Keskisuomalainen Oyj:n hal-

lituksen sihteerinä ja informoi hallitusta kestävyysseikoista, vastuullisuussääntelyn seurannasta sekä

kestävyyttä koskevasta raportoinnista.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja päättävät kestävyysseikkojen valvontaan asian-

mukaisen osaamisen ja asiantuntemuksen resursoinnista, kehittämisestä sekä hankinnasta tapaus-

kohtaisesti ja tarpeen mukaan. Tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta voidaan käyttää kestä-

vyysaiheiden neuvonantoon. Yhtiön päävastuullisen kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta

päättää yhtiökokous.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, vastuullisuusjohtaja sekä vastuullisuu-

den ohjausryhmään kuuluvat asiantuntijat ovat vuonna 2024 osallistuneet kestävyysraportointiyh-

teisön EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain ja kestävyysraportointistandardin

(ESRS) koulutukseen. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja on suorittanut vuonna 2024 Kes-

kuskauppakamarin yritysjohdon vastuullisuusvalmennuksen ja kuulunut Keskuskauppakamarin yritys-

johdon kestävyysverkostoon. Yhtiön vastuullisuuden neuvonantajana on vuonna 2024 toiminut lisäksi

ulkopuolinen vastuullisuuskonsultointia tarjoava palveluntarjoaja.

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella ja toimitusjohtajalla on koulutuksen, työkokemuksen ja luot-

tamustoimien kautta kokemusta Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistet-

tuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen muun muassa hyvään hallintoon ja eettiseen

liiketoimintaan, ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvistä

teemoista.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa vastuullisuustyön johtamisesta. Keskisuomalainen

Oyj:n hallitus käsittelee muun muassa strategiaprosessin, olennaiset kestävyysaiheet, due diligence

-prosessin vaiheita, budjetoinnin ja toimintasuunnitelmat sekä niiden seurannan ja lisäksi liiketoimin-

nalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien arvioinnin vuosittain. Virallista huolellisuus-

velvoiteprosessia, due diligence -prosessia, yhtiössä ei vielä ole otettu käyttöön sääntelyn edellyt-

tämässä laajuudessa ja muodossa, mutta sen puute on tunnistettu ja kirjattu vuonna 2025 voimaan

astuvaan vastuullisuusohjelmaan, ja se tullaan sen mukaisesti toteuttamaan. Huolellisuusvelvoitep-

rosessiin, due diligence -prosessiin, kuuluvia osioita on kuitenkin yhtiössä toteutettu. Vuonna 2024

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on vahvistanut Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyy-

sin, EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), kirjanpitolakiin ja kestävyysraportointistandardiin

(ESRS) pohjautuvan kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella laaditun yhtiön kestävyysraportoinnin

datapistemäärityksen, Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien

ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaohjeen, ohjeistuksen lahjonnan ja korruption eh-

käisemiseen, sisäpiiriohjeen sekä lähipiiripolitiikan ja vuonna 2025 voimaan astuvan vastuullisuusohjel-

man, joihin on sisältynyt liiketoiminnalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien arviointia.

Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Keskisuomalainen-kon-

sernin toiminta on tuloksellista, tehokasta, kestävää ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimin-

tojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen sekä kestävyyttä koskeva raportointi luotet-

tavaa. Riskienhallinnan avulla tullaan johtamaan ja kehittämään liiketoimintaan liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia sekä rapor-

tointia osana tuloksellista ja kestävää liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii tunnistamaan toi-

mintansa olennaiset vaikutukset sekä hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet ja karttamaan

tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta voidaan käyttää kes-

tävyysaiheiden neuvonantoon.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on käsitellyt ja vahvistanut raportointikauden aikana kaikki olen-

naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vuonna 2024 hallitus on vahvistanut Keskisuomalainen

Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysin, EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), kirjanpitolakiin ja

kestävyysraportointistandardiin (ESRS) pohjautuvan kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella laadi-

tun kestävyysraportoinnin datapistemäärityksen, Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintape-

riaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaohjeen, ohjeistuk-

sen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, sisäpiiriohjeen sekä lähipiiripolitiikan ja vuonna 2025

voimaan astuvan vastuullisuusohjelman, joihin on sisältynyt liiketoiminnalle olennaisten vaikutusten,

mahdollisuuksien ja riskien arviointia sekä niiden käsittely kaikkien kaksoisolennaisuusanalyysissa

tunnistettujen kestävyysaiheiden osalta soveltuvin osin osana niitä. Kaikki Keskisuomalainen-kon-

sernin olennaiset kestävyysaiheet on lueteltu kohdassa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle.

Yhtiön toimielinten palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekoprosessit on määritelty Keskisuoma-

lainen Oyj:n yhtiökokouksen 26.4.2024 hyväksymässä yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikassa.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitse-

misraportin sekä päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta. Palkitsemisvaliokunta

määrittelee lisäksi Keskisuomalainen-konsernin tulospalkkiojärjestelmän perusteet vuosittain. Halli-

tuksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous.

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta luontoi-

setuineen sekä muuttuvasta palkitsemisesta, joka sisältää vuosittaisen tulospalkkauksen sekä mah-

dollisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän.

Toimitusjohtajan muuttuvan lyhyen ajan palkitsemisen vuosittaisen tulospalkkion kriteerit ja ta-

voitteet asettaa Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta. Tavoitteiden on tarkoitus

kuvastaa yhtiön taloudellista ja operatiivista suoriutumista sekä kestävyys- ja vastuullisuustavoittei-

den mukaista toimintaa kussakin markkinassa sekä yhtiön kykyä saavuttaa strategisia kasvutavoit-

teitaan.

Hallituksen palkitsemisvaliokunnan asettamat pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien ansaintakri-

teerit voidaan sitoa esimerkiksi pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin ja strategisiin prioriteetteihin,

suorituskykyyn verrattuna kilpailijoihin, yhtiön osakkeen kokonaistuottoon, omistaja-arvon luomiseen

ja kestävyys- tai muihin vastaaviin mittareihin. Kestävyyteen liittyviä tavoitteita tai kestävyyteen liit-

tyvien tavoitteiden toteutumisesta riippuvaa toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuutta vuosittai-

sesta tulospalkkiosta tai pitkän aikavälin tulospalkkiosta ei Keskisuomalainen Oyj:ssä ole vuonna 2024

määritetty. Kestävyyteen liittyvät tavoitteet ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta

riippuva toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuus vuosittaisesta tulospalkkiosta tai pitkän aikavälin

tulospalkkiosta tullaan Keskisuomalainen Oyj:ssä määrittämään vuonna 2025.

Palkitsemispolitiikan ja sen mahdolliset muutokset valmistelee Keskisuomalainen Oyj:ssä hallituk-

sen palkitsemisvaliokunta. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja esittää palkitsemispolitii-

kan ja sen olennaiset muutokset yhtiökokoukselle tarvittaessa tai vähintään neljän vuoden välein.

Yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen siitä, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa.

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta seuraa palkitsemispolitiikan toteutumis-

ta vuosittain ja tarvittaessa esittää hallitukselle toimenpide-ehdotukset palkitsemispolitiikan toteutu-

misen varmistamiseksi. Hallitus esittää vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisraportin,

jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispolitiikan toteutumista Keskisuomalainen

Oyj:ssä. Yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen palkitsemisraportin hyväksymisestä.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysselvityksessä

a) Due diligence -prosessin sisällyttämistä hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin ei ole vielä toteutettu.

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin

keskeisissä vaiheissa

• Sidosryhmien edut ja näkemykset

• Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa

• Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

• Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

• Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessista

d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

• Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin

liittyvät toimet ja resurssit

• Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi: S1, S2, S4

e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seurantaa ja viestintää ei ole vielä toteutettu.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa Keskisuomalainen-konsernin

strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään

liiketoimintaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arvioin-

tia ja niihin reagointia sekä raportointia osana tuloksellista ja kestävää liiketoimintaa. Keskisuomalai-

nen Oyj pyrkii tunnistamaan toimintansa olennaiset vaikutukset sekä hyödyntämään liiketoiminnan

mahdollisuudet ja karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.

Keskisuomalainen-konsernissa ei ole erikseen nimettyä sisäistä tarkastajaa. Sisäisen tarkastuksen

toiminto on järjestetty siten, että Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan johdolla sisäiset tarkastuk-

set ja muu valvonta tehdään konsernin hallinnon toimesta tai ulkoisten asiantuntijoiden avustuksella.

Sisäistä valvontaa suoritetaan lisäksi kautta koko Keskisuomalainen-konsernin organisaation Kes-

kisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan koordinoimana. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja muu joh-

to vastaavat osaltaan liiketoimintayksiköissä sisäisen valvonnan toimeenpanosta. Sisäinen valvonta

perustuu Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen vahvistamien Keskisuomalainen Oyj:n ja Keskisuoma-

lainen-konsernin toimintaa ohjaavien periaatteiden ja ohjeistusten mukaan lukien eettiset toiminta-

periaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje, ohjeistus lahjonnan ja kor-

ruption ehkäisemiseen, lähipiiripolitiikka, sisäpiiriohje ja hankintaohje noudattamisen seurantaan.

Keskisuomalainen Oyj:llä ei ole käytössä erikseen nimettyä riskienarviointimallia.

Kestävyysraportointiprosessiin liittyviä keskeisiä riskejä ei ole tunnistettu. Keskisuomalainen Oyj:n

hallitus seuraa taloudellista ja kestävyyttä koskevaa raportointia kokouksissaan. Lisäksi kaikki yhtiön ul-

koiset julkistettavat taloudelliset ja kestävyyttä koskevat raportit käsitellään hallituksessa ennen julkai-

sua. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja hyväksyy myös vastuullisuuden keskeiset periaatteet

sekä kaksoisolennaisuusanalyysin, joihin sisältyy liiketoiminnalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuk-

sien ja riskien arviointia. Taloudelliseen ja kestävyyttä koskevaan valvontaympäristöön liittyen toimitus-

johtaja, talousjohtaja ja vastuullisuusjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen

tarvittaessa myös tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa. Jos riskienhallinnassa

tai sisäisessä valvonnassa ilmenee kestävyyttä koskevaan raportointiin liittyviä havaintoja, raportoidaan

ne hallitukselle Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen kokouksessa.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoimintamalli ja strategia

Keskisuomalainen Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, jonka suurimmat osakkeenomistajat ovat yksi-

tyishenkilöitä (31.12.2024 osakkeenomistajista kotitalouksia oli 93,6 prosenttia). Keskisuomalai-

nen-konsernin arvoketju on pääosin suomalainen ja konserni työllisti 31.12.2024 Suomessa 4 905

työsuhteista työntekijää.

Keskisuomalainen-konsernin ydinliiketoimintoja ovat uutismedia, digitaalinen ulkomainonta, mai-

nos- ja kaupunkilehtien jakelu sekä asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelut kattavat tutkimus-,

markkinointi- ja asiakasviestintäpalvelut. Uutismedia kattaa 5-7 päiväiset lehdet, paikallislehdet ja

kaupunkilehdet sekä paino- ja radioliiketoiminnan. Uutismedia jakautuu digitaaliseen ja painettuun

mediaan sekä tilattaviin ja mainosrahoitteisiin medioihin.

Keskisuomalainen-konsernin tärkeimmät asiakasryhmät ovat uutismedian, digitaalisen ulkomai-

nonnan, mainos- ja kaupunkilehtien jakelun sekä asiantuntijapalveluiden kuluttaja- ja yritysasiak-

kaat, joille on tuotettu tuotteita ja palveluita.

Vuoden 2024 aikana Keskisuomalainen-konserni laajentui yritysoston myötä Pohjois-Karjalan

markkina-alueelle, kun Keskisuomalainen Oyj osti PunaMusta Media -konsernin, nyk. Rebl Group,

medialiiketoiminnan. Yritysoston jälkeen Keskisuomalainen-konserni kattaa siten myös Pohjois-Kar-

jalan merkittävimmät uutismediat ja paikallisradion.

Keskisuomalainen-konserni toimi 31.12.2024 Keski-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Savossa,

Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Satakun-

nassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa,

Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sekä Tallinnassa, Virossa.

Keskisuomalainen-konserniin kuuluivat 31.12.2024 emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj ja sen tytä-

ryhtiöt Hämeen Media Oy, Keski-Suomen Media Oy, Savo-Karjalan Media Oy, Etelä-Suomen Media

Oy, Kaakon Viestintä Oy, Esa Digital Oy, Väli-Suomen Media Oy, Lehtisepät Oy, Mediasepät Oy,

Kamua Helsinki Oy, Tietoykkönen Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Neonmedia Oy, Suomen

Suoramainonta Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 ja Kiinteistö Oy Lehtikaari

1. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj omistaa täysin Virossa toimivan Vaba Meedia Oü:n.

Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt olivat 31.12.2024 Arena Partners Oy (45,20 %), Jyväsky-

län Messut Oy (26,47 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) ja Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalai-

nen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on

47,22 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy

(35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %).

Keskisuomalainen-konserni kustansi 31.12.2024 seitsemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digitaa-

lista uutismediaa, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keskisuoma-

lainen, Savon Sanomat, Karjalainen, Iisalmen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat,

Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo,

Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikos-

sa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä

Uudellamaalla. Lisäksi konsernilla on viisi paikallisradiota Radio Keskisuomalainen, Radio Tempo, Ra-

dio Voima, Savon Aallot ja Karjalainen Syke sekä ammattilehti- ja asiakasviestintäliiketoimintaa.

Vuonna 2024 päivitetyn strategian mukaisesti Keskisuomalainen-konserni keskittyy uutisme-

diaan, digitaaliseen ulkomainontaan ja sitä lähellä oleville synergisille toimialoille. Strategian kärke-

nä on paikallisen uutismedian digitaalinen transformaatio, jonka lisäksi konsernin lehdet palvelevat

edelleen myös painetun median asiakkaita. Uutismedian maantieteellinen laajentuminen toteutetaan

ensisijaisesti yritysostojen kautta. Tavoitteena on kehittää valtakunnallinen paikallisen uutismedi-

an verkosto. Uutismedian lisäksi kasvatetaan muuta liiketoimintaa, kuten digitaalista ulkomainon-

taa sekä parannetaan mainos- ja kaupunkilehtijakelun kannattavuutta. Strategisena tavoitteena on

myös huolehtia koko konsernin kannattavuudesta ja kestävyydestä sekä työntekijöiden osaamisesta

ja hyvinvoinnista.

Keskisuomalainen-konsernin tarkoitus on välittää luotettavaa tietoa, tarjota näkökulmia ja jä-

sennellä ympäröivää maailmaa sekä edistää paikallisyhteisöiden elinvoimaa ja työllistymistä. Me-

dia-alaan vaikuttavat erilaiset trendit, kuten digitalisoituminen, median moninaisuus, globaali kilpailu

sekä epävakaa toimintaympäristö. Keskisuomalainen Oyj:n visio on olla rohkeasti kasvava ja kannat-

tava digitaalinen mediayhtiö.

Keskisuomalainen-konserni on tunnistanut vastuullisuuden merkityksen toimintansa jatkuvuudel-

le ja kilpailukyvylle. Vastuullisuustyötä kehitetään määrätietoisesti. Vuonna 2024 Keskisuomalainen

Oyj on toteuttanut kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain mukaisen kaksoisolennai-

suusanalyysin, jossa on tunnistettu olennaisimmat konsernin kestävyysaiheet. Vuonna 2024 on laa-

dittu konsernin laajuinen vastuullisuusohjelma, jonka Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt

raportointivuoden lopussa ja joka astuu voimaan vuonna 2025. Myös vastuullisuusohjelman tavoit-

teet astuvat voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Keskisuomalainen-konsernin päätöksentekoa oh-

jaavat muun muassa konsernin yhteiset arvot, toimintaperiaatteet ja ohjeet, joita on laadittu ja päi-

vitetty vuoden 2024 aikana.

Keskisuomalainen-konserni sitoutuu vuonna 2025 voimaan astuvassa vastuullisuusohjelmassa

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin ja tieteeseen perustuviin päästötavoitteisiin, ilmastotiekar-

tan ja siirtymäsuunnitelman laatimiseen sekä Scope 1-3 -päästövähennyksiin. Tavoitteet vuodelle

2025 sekä tuleville vuosille asetetaan vuonna 2025. Paino- ja jakelutoiminnan osalta Keskisuoma-

lainen-konserni on vuonna 2024 sitoutunut Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden yhteiseen

tavoitteeseen nollata oman toiminnan suorat päästöt vuoteen 2030 mennessä. Medialiiton jäsenenä

Keskisuomalainen-konsernin tavoitteena on paino- ja jakelutoimintojensa osalta vähentää 30 pro-

senttia epäsuoria päästöjä vuoteen 2030 mennessä perusvuoteen verrattuna.

Keskisuomalainen-konsernissa on aloitettu kestävyyden integroiminen liiketoimintaan luomalla

vastuullisuusohjelma vuoden 2024 aikana ja se astuu voimaan vuoden 2025 alusta. Kestävyys tul-

laan integroimaan konsernin strategiaan seuraavilla päivityskierroksilla. Konsernissa ei ole prosessia

kriittisten haasteiden tunnistamiselle.

Keskisuomalainen-konsernin vuonna 2025 voimaan astuvaan vastuullisuusohjelmaan sisältyvät ta-

voitteet tulevat olemaan seuraavat vuodesta 2025 alkaen

Huolehdimme ympäristöstä

• Laajennamme ympäristöjohtamisen konsernitasoiseksi

• Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä omassa toiminnassa ja arvoketjussa (Scope 1-3) Pariisin

sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti

• Pidämme jätteen kierrätysasteen korkealla tasolla

• Huomioimme luonnon monimuotoisuuden raaka-aineiden hankinnassa

Olemme välittävä ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava työnantaja

• Edistämme kaikille työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä työssään

• Huolehdimme työhyvinvoinnista

• Kohtelemme työntekijöitämme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti

• Edistämme monimuotoisempaa työyhteisöä

• Olemme haluttu ja innostava työnantaja

Toimimme eettisesti ja noudatamme hyvää hallintotapaa

• Toimimme eettisesti ja noudatamme hyvää hallintotapaa

– Edistämme vastuullista ja avoimesti kuvattua hallintokulttuuria

– Toimimme linjassa eettisten toimintaperiaatteidemme kanssa

– Huolehdimme arvoketjun työntekijöiden työoloista ja ihmisoikeuksien toteutumisesta

– Hankimme vastuullisesti

– Kehitämme digitaalista saavutettavuutta

• Varmistamme tietoturvan ja tietosuojan

– Huolehdimme tietoturvasta ja varaudumme riskeihin

– Parannamme ja päivitämme tietosuojaa

• Noudatamme vastuullisia markkinointiperiaatteita

– Mainostamme hyvän markkinointitavan mukaisesti

• Tuemme paikallisyhteisöjen elinvoimaa

– Kerrytämme taloudellista hyvinvointia verotulojen muodossa suomalaiselle yhteiskunnalle ja

työllistämme paikallisesti

Keskisuomalainen-konserni on tunnistanut seuraaviin merkittäviin tuotteisiin ja palveluihin ilmasto-

tavoitteita, jotka tulevat astumaan voimaan vuoden 2025 alussa

• Digitaalisen ulkomainonnan energiatehokkuutta pyritään parantamaan seuraten

Ulkomainosliiton vastuullisuustavoitteita

• Jakelutoiminnassa siirrytään oman kaluston osalta uusiutuvan dieselin käyttöön vuoden

2025 alussa ja jakelu- sekä muuta kuljetus- ja huoltokalustoa uudistetaan vähäpäästöisempiin

ajoneuvoihin suunnitellun rotaation mukaisesti

• Sosiaaliset tavoitteet koskevat niin omaa henkilöstöä, arvoketjun työntekijöitä, lukijoita ja

yritysasiakkaita kuin paikallisyhteisöjä

• Konsernin eettistä toimintaa ja hyvää hallintotapaa ohjataan eettisillä toimintaperiaatteilla sekä

ohjeistuksella korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi

Arvoketju

Keskisuomalainen-konsernin arvoketju koostuu sen alkupäässä raaka-aineiden, materiaalien ja palve-

luiden hankinnasta, energiatuotannosta, teknologiasta ja järjestelmistä. Konsernin omissa toiminnoissa

ovat sen tuotteet ja palvelut, kuten uutismediat, lehdet, radiot, jakelutoiminta, viestintä- ja tutkimus-

palvelut, paino- ja jakelutoiminta, digitaalinen ulkomainonta sekä asiantuntijapalvelut. Arvoketjun lop-

pupäässä ovat konsernin kuluttaja- ja yritysasiakkaat, joille on tuotettu tuotteita ja palveluita. Lisäksi

konsernin mediat ja palvelut vaikuttavat paikallisyhteisöihin, järjestöihin, toimia-alaan ja julkisorgani-

saatiohin. Keskisuomalainen-konserni yhdistää arvoketjussa sen eri toimijat ja vaiheet. Seuraavassa

kaaviossa esitellään Keskisuomalainen-konsernin arvoketju ja siihen kohdistuvat vastuullisuusseikat.

Keskisuomalainen-konsernin toiminnan kulmakivenä ovat resurssit, joihin 31.12.2024 kuului 4 905

työntekijää, oma pääoma (47,17 milj. euroa) ja vieras pääoma (131,37 milj. euroa). Konsernin tuotannon

perustana ovat myös teknologia, järjestelmät, kiinteistöt, luonnonvarat, energiantuotanto, logistiikka

sekä muut hankinnat ja palvelut. Digitaalinen ja tekninen osaaminen tukevat näiden tuotantopanosten

jatkuvaa kehittämistä, mikä mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Keskisuomalainen-konserni tuottaa arvoa mediapalveluportfolionsa avulla, johon sisältyvät leh-

ti- ja digimediat, digitaalinen ulkomainonta ja radiot sekä markkinointiviestintä-, tutkimus-, paino- ja

jakelupalvelut. Näiden avulla asiakkaat, mukaan lukien yritykset ja kuluttajat, saavat muun muassa

laadukasta ja luotettavaa tietoa, eri näkökulmia sekä viestintä- ja markkinointipalveluita. Jakelupal-

velut varmistavat, että tuotokset tavoittavat kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Sidosryhmille, kuten omistajille, henkilöstölle ja paikallisyhteisölle, syntyy hyötyjä liiketoimin-

nan tuotoista, verokertymästä, työmahdollisuuksista ja vastuullisuuspanostuksista. Keskisuomalai-

nen-konserni osallistuu aktiivisesti toimialan järjestöjen ja verkostojen toimintaan.

Keskisuomalainen-konsernin arvoketju ja siihen kohdistuvat vastuullisuusseikat

ARVOKETJUN LOPPUPÄÄ

Keskisuomalainen-konsernin asiakkaat

• Yritys- ja kuluttaja-asiakkaat

Keskisuomalainen-konsernin medioiden ja palveluiden

vaikutusten piirissä olevat

• Paikallisyhteisöt ja yhteiskunta

• Julkisorganisaatiot

• Järjestöt ja toimialaverkostot

OMAT TOIMINNOT

Keskisuomalainen-konsernin tuotteet ja palvelut

• Uutismediat

• Painetut ja digitaaliset lehdet

• Radiot

• Jakelutoiminta

• Markkinointiviestintä

• Tutkimuspalvelut

• Painopalvelut

• Digitaalinen ulkomainonta

• Asiantuntijapalvelut

ARVOKETJUN ALKUPÄÄ

Luonnonvarat ja niiden jalostus

• Esimerkiksi paperinkäyttö

Energia

• Muun muassa sähkö, lämmitys ja polttoaineet

Kiinteistöt

• Mukaan lukien painolaitokset

Logistiikka

• Muun muassa jakeluautot

Teknologiat ja järjestelmät

• Muun muassa tieto- ja toimitusjärjestelmät sekä data

Muut hankinnat ja palvelut

Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen hillintä, energia,

ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Biodiversiteetti: Suorat vaikutustekijät, maaympäristön tilan

heikkeneminen

Kiertotalous: Resurssien ulosvirtaukset

Arvoketjun työntekijät: Työolot

Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen

sopeutuminen, energia

Kiertotalous: Resurssien ulosvirtaukset

Biodiversiteetti: Suorat vaikutustekijät, maaympäristön tilan

heikkeneminen

Oma työvoima: Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

Liiketoiminnan harjoittaminen: Yrityskulttuuri, korruptio ja lahjonta

Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen hillintä

Kiertotalous: Resurssien ulosvirtaukset

Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Henkilönsuoja, laadukkaiden tietojen

saatavuus, sananvapaus, tuotteiden ja palveluiden saanti, vastuulliset

markkinointikäytännöt

Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt: Sananvapaus, turvallisuuteen

liittyvät vaikutukset

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Keskisuomalainen-konsernin keskeisiksi sidosryhmiksi on tunnistettu omistajat, oma henkilöstö, yri-

tys- ja kuluttaja-asiakkaat, alihankintaketjun kumppanit, järjestöt ja toimialaverkostot sekä paikallis-

yhteisöt ja yhteiskunta.

Keskisuomalainen-konserni käy sidosryhmiensä kanssa vuoropuhelua, jotta heidän tarpeitaan ja

odotuksiaan voitaisiin ymmärtää paremmin. Ensi kertaa vuonna 2023 toteutetussa ja 2024 valmis-

tuneessa Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa sidosryhmiä osallistettiin laajasti.

Sidosryhmiä pyydettiin osana kaksoisolennaisuusanalyysia toteutetussa kyselyssä arvioimaan Keski-

suomalainen-konsernin vastuullisuustyötä ja aiheita, jotka olisivat konsernin vastuullisuustyössä olen-

naisia. Kyselyn toteutti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva IROResearch Oy Tutkimustoimisto. Vas-

taajia oli yhteensä 2 425. Vastaajina oli muun muassa asiakkaita sekä konsernin medioiden lukijoita eri

maakunnista, alihankintaketjun kumppaneita, omistajien edustajia sekä konsernin työntekijöitä. Ky-

selyn avulla pyrittiin saamaan sidosryhmien näkemyksiä esiin konsernin vastuullisuustyöhön liittyen.

Keskisuomalainen-konserni kehittää myös yhteistyötä toimialan kanssa useissa journalistisissa

sekä markkinointialan yhdistyksissä ja liitoissa, niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa ja kansainväli-

sissä. Konserni on aktiivinen jäsen muun muassa Medialiitossa, Uutismedian Liitossa, Suomen Mark-

kinointiliitossa, Suomen Ulkomainosliitossa sekä Graafinen Teollisuus ry:ssä. Lisäksi konserni kuuluu

Suomen Yrittäjiin ja on mukana useiden paikallisten kauppakamareiden toiminnassa.

Vuoropuhelua käydään myös henkilöstökyselyillä, viestintäkanavissa, asiakaspalvelussa ja tilaisuuksis-

sa sekä puheluiden, sähköpostin ja tapaamisten välityksellä. Sidosryhmien näkemykset on otettu huo-

mioon olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja määrittelyssä sekä Keski-

suomalainen-konsernin vuonna 2025 voimaan astuvaa vastuullisuusohjelmaa laadittaessa.

Tärkeimmät sidosryhmiltä esiin tulleet päänäkökohdat ja odotukset Keskisuomalainen-konsernin

toimintaan ovat

• Omistajat: Hyvän hallintotavan noudattaminen ja kestävä arvoa tuottava liiketoiminta

• Oma henkilöstö: Henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus

• Yritys- ja kuluttaja-asiakkaat: Journalismin riippumattomuus, tietoturvasta ja tietosuojasta

huolehtiminen sekä henkilöstövastuullisuus

• Hankintakumppanit: Ympäristöstä, sosiaalisesta vastuusta ja hyvästä hallintotavasta

huolehtiminen

• Järjestöt ja toimialaverkostot: Aktiivinen ja yhteistyöhakuinen toimija

• Paikallisyhteisöt ja yhteiskunta: Sananvapauden ja demokratian edistäminen

Sidosryhmäanalyysit toimivat pohjana olennaisten kestävyysaiheiden tunnistamiseen, analysointiin ja

hallintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset sekä olennaiset aiheet on esitetty Keskisuomalainen

Oyj:n johtoryhmälle sekä hallitukselle, ja Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on ne hyväksynyt. Prosessin

edetessä Keskisuomalainen-konserni on luonut vuonna 2025 voimaan astuvan vastuullisuusohjelman,

eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaoh-

jeen sekä ohjeistuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, jotka Keskisuomalainen Oyj:n hallitus

on vahvistanut joulukuussa 2024. Näillä toimintaperiaatteilla ja ohjeistuksilla hallitaan sidosryhmien

esiintuomia kestävyysaiheita ja pyritään vastaamaan heidän tarpeisiinsa konsernissa. Vuonna 2024

laadittu Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma astuu voimaan vuonna 2025.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

Keskisuomalainen-konsernin olennaisten vastuullisuusvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin kaksoisolennaisuuden periaatteita noudattaen ensim-

mäistä kertaa vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024. Prosessissa menetelminä käytettiin julkisiin

ja sisäisiin materiaaleihin perustuvaa selvitystyötä, sidosryhmähaastatteluja, Keskisuomalainen-kon-

sernin asiantuntijoiden ja johdon olennaisuusarviointia sekä työryhmätapaamisia. Keskisuomalainen

Oyj:n hallitus validoi kaksoisolennaisuusarvioinnin lopputulokset.

Tunnistettujen olennaisten kestävyysvaikutusten ja taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien jälkeen

Keskisuomalainen-konserni on laatinut vastuullisuusohjelman, johon on kirjattu toimenpiteet liittyen

olennaisiin kestävyysaiheisiin. Vastuullisuusohjelmassa mainitut toimenpiteet ja tavoitteet viedään sovel-

tuvin osin konsernin liiketoimintamalliin ja strategiaan seuraavilla päivityskierroksilla. Keskisuomalainen

Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 hyväksymä konsernin vastuullisuusohjelma astuu voimaan 1.1.2025.

Konsernin toimintaa ohjaavat myös vuonna 2024 laaditut eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittaji-

en ja palveluntarjoajien toimintatapaohje, ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen ja hankintaoh-

je. Keskisuomalainen Oyj huomioi tunnistetut kestävyysriskit liiketoiminnassaan sekä hyödyntää kestä-

vyyteen liittyviä mahdollisuuksia parantaakseen kilpailuetua ja luottamusta tärkeisiin sidosryhmiin. Tämä

edistää konsernin pitkän aikavälin kestävyyttä ja sopeutumiskykyä muuttuviin markkinaolosuhteisiin.

Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset ovat peräisin sen strategiasta ja liiketoimin-

tamallista. Konserni on osallisena olennaisissa vaikutuksissa sekä oman toimintansa kautta että lii-

kesuhteiden vuoksi. Liiketoiminnasta ja arvoketjusta voi lukea lisää kohdasta Strategia, liiketoimin-

tamalli ja arvoketju.

Olennaisten taloudellisten riskien tai mahdollisuuksien ei odoteta vaikuttavan olennaisesti rapor-

tointikauden taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä

ja pitkällä aikavälillä energian, raaka-aineiden hinnat ja asiakasvirtojen muutokset voivat vaikuttaa

tilinpäätökseen. Keskisuomalainen Oyj ei ole tunnistanut merkittäviä kestävyysriskejä tai -mahdol-

lisuuksia, jotka muuttaisivat tilinpäätöksissä ilmoitettuja omaisuuseriä tai velkojen kirjanpitoarvoja

tilikauden aikana, jonka seurauksena niihin pitäisi tehdä olennainen oikaisu.

Keskisuomalainen-konsernissa ei ole tehty vielä resilienssianalyysia. Analyysi tullaan toteutta-

maan tulevaisuudessa.

Seuraavassa taulukossa esitellään Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, jotka tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysin kautta.

ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe

Kestävyysaiheen merkitys

Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli

Tosiasiallinen

/ mahdollinen

vaikutus

ESRS E1: Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Myönteinen vaikutus Päästövähennyksien

myönteiset vaikutukset

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen omassa

toiminnassa ja arvoketjussa edesauttaa

ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Päästöjen

vähentämiseen liittyy sekä taloudellisia

mahdollisuuksia (esim. alhaisempi energian

hinta) että taloudellisia riskejä (esim. investoinnit

uusiutuvaan energiaan tai uusiutuvaa energiaa

hyödyntäviin ajoneuvoihin). Aktiivinen

ja kunnianhimoinen ilmastotyö voi tuoda

konsernille positiivista mainetta ja vahvistaa

konsernin brändiä.

Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Taloudellinen

mahdollisuus

Brändin vahvistumisen

luomat mahdollisuudet

Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja loppupäässä

Kaikki aikavälit

Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Kielteinen vaikutus Hiilidioksidipäästöt Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

ESRS E1 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Taloudellinen riski Päästöjen vähentämisen

kustannukset ja taloudelliset

riskit

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Keskipitkä-

pitkä aikaväli

Energia ESRS E1 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Taloudellinen riski Energian saatavuuden ja

hintavaihtelun riskit

Energiakriisien vaikutukset hintoihin ja tietyn

energiamuodon saatavuuteen liittyvät riskit.

Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan

energiaan tehtävien investointien säästöt

ja kannattavuuden parantuminen pitkällä

aikavälillä.

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Kaikki aikavälit

Energia ESRS E1 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Taloudellinen

mahdollisuus

Säästöt

energiatehokkuudesta

Investoinnit energiatehokkuuteen voivat johtaa

energiankulutuksen pienentymiseen ja sitä

kautta säästöihin pidemmällä aikavälillä.

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Keskipitkä-

pitkä aikaväli

ESRS E4: Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Biologisen monimuotoisuuden

vähenemisen suorat

vaikutustekijät

Maankäytön

muutokset, makean

veden ja merten

käytön muutokset

Taloudellinen riski Materiaalien saatavuuden ja

kustannusten taloudelliset

riskit

Paperin ja muiden materiaalien saamisen

heikkeneminen luonnonvarojen ehtymisen

johdosta, joka nostaa raaka-aineen hintaa.

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Keskipitkä-

pitkä aikaväli

Vaikutukset ekosysteemien

laajuuteen ja tilaan

Maaympäristön

tilan

heikkeneminen

Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

luontokadon hillitsemisestä

Kierrätyspaperia tai muita kierrätysmateriaaleja

käyttämällä konserni voi vähentää haitallisia

vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

Alkupäässä, omassa

toiminnassa

Kaikki aikavälit Mahdollinen

ESRS E5: Kiertotalous

Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvät resurssien

ulosvirtaukset

ESRS E5 ei sisällä

osa-osa-aiheita

Myönteinen vaikutus Kriittisiä raaka-aineita

sisältävien materiaalien

korvaaminen runsaasti

saatavilla olevilla,

kierrätetyillä ja uusiutuvilla

raaka-aineilla.

Kriittisiä raaka-aineita sisältävien materiaalien

korvaaminen runsaasti saatavilla olevilla,

kierrätetyillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla.

Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja loppupäässä

Kaikki aikavälit Mahdollinen

ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe

Kestävyysaiheen merkitys

Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli

Tosiasiallinen

/ mahdollinen

vaikutus

ESRS S1: Oma työvoima

Työolot Terveys ja

turvallisuus

Taloudellinen

mahdollisuus

Työnantajakuvaan liittyvät

mahdollisuudet

Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa

rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä,

parantaen toiminnan vakautta ja täten

taloudellista ennustettavuutta, pienentäen riskiä

työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä.

Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat

ja työperäiset terveysongelmat, kuten työ- ja

vapaa-ajan epäsuhdista johtuva uupumus ja

stressi voivat vaikuttaa kielteisesti työvoimaan

ja kustannuksiin. Työntekijöiden hyvinvoinnilla

on puolestaan positiivinen vaikutus konsernin

liiketoimintaan ja sen menestykseen.

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Työolot Terveys ja

turvallisuus

Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

työntekijöiden terveydelle ja

hyvinvoinnille

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Työolot Terveys ja

turvallisuus

Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

hyvästä työhyvinvoinnista

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Työolot Terveys ja

turvallisuus

Kielteinen vaikutus Kielteiset vaikutukset

työntekijöiden terveydelle

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Yhdenvertainen kohtelu ja

yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille

Koulutus ja taitojen

kehittäminen

Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

työntekijöiden osaamiseen ja

urakehitykseen

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Työolot Terveys ja

turvallisuus

Taloudellinen riski Työturvallisuuteen ja

terveyteen liittyvien

kielteisten vaikutusten

aiheuttamat riskit

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Työolot Työllisyysturva Kielteinen vaikutus Kielteiset vaikutukset

työntekijöiden

työllisyysturvalle

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Työolot Terveys ja

turvallisuus

Kielteinen vaikutus Työntekijöihin kohdistuva

tietoturvariski

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen

Yhdenvertainen kohtelu ja

yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille

Moninaisuus Myönteinen vaikutus Monimuotoisuuden

myönteiset vaikutukset

Monimuotoinen työyhteisö lisää myönteistä

työnantajamielikuvaa ja houkuttelee eri

taustaisia alan osaajia, joiden avulla voidaan

kehittää konsernin toimintaa ja innovaatiota sekä

tavoittaa uusia asiakkaita.

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit Mahdollinen

ESRS S2: Arvoketjun työntekijät

Arvoketjun työolot Työllisyysturva Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

arvoketjun työntekijöihin

Kohdistamalla hankintoja (palvelut ja materiaalit)

luotettaviin ja vastuullisiin toimijoihin, voidaan

edesauttaa arvoketjun työntekijöiden työoloja.

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Kaikki aikavälit Mahdollinen

ESRS S3: Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt

Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja

poliittiset oikeudet

Sananvapaus Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

moniäänisyyden

mahdollistamisesta ja

sanavapauden vaalimisesta

Konsernilla on merkittävä rooli moniäänisyyden

ja sanavapauden vaalimisessa edesauttaen

kansalaisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksien

toteutumista

Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja

poliittiset oikeudet

Sananvapaus Taloudellinen

mahdollisuus

Sananvapauden vaalimisen

mahdollisuudet

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Yhteisöjen taloudelliset,

sosiaaliset ja sivistykselliset

oikeudet

– Myönteinen vaikutus Hyödyllisen ja oikean tiedon

jakamisen myönteiset

vaikutukset

Konserni huolehtii osaltaan luotettavan ja oikean

tiedon jakamisesta.

Virheellisen tiedon jakaminen vaikuttaa

kielteisesti niin yhteiskuntaan kuin konsernin

toimintaan.

Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Yhteisöjen taloudelliset,

sosiaaliset ja sivistykselliset

oikeudet

Turvallisuuteen

liittyvät

vaikutukset

Kielteinen vaikutus Mahdollisen virheellisen

tiedon jakamisen negatiiviset

vaikutukset

Loppupäässä Kaikki aikavälit Mahdollinen

Yhteisöjen taloudelliset,

sosiaaliset ja sivistykselliset

oikeudet

Turvallisuuteen

liittyvät

vaikutukset

Kielteinen vaikutus Hyvän journalistisen tavan

rikkomisen negatiiviset

vaikutukset

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Mahdollinen

ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe

Kestävyysaiheen merkitys

Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli

Tosiasiallinen

/ mahdollinen

vaikutus

ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/

tai loppukäyttäjiin kohdistuvat

vaikutukset

(Laadukkaiden)

tietojen saatavuus

Myönteinen vaikutus Luotettavan tiedon jakamisen

myönteiset vaikutukset

Luotettavan ja hyödyllisen tiedon jakaminen

yhteisöissä auttaa ihmisiä toimimaan

yhteiskunnassa, tunnistamaan oikeaa tietoa

sekä muodostamaan mielipiteitä. Journalismi

tarjoaa alustan sananvapaudelle ja erilaisten

ihmisten näkökulmille sekä mielipiteille.

Saavutettavuudessa epäonnistuminen

tarkoittaa konsernille sitä, ettei se tavoita

yleisöä kattavasti joko johtuen kielellisistä

esteistä (ei osata suomea) tai jakelumuodon

saavutettavuusongelmista johtuen.

Saavutettavuudessa onnistuminen tuo lisää

asiakkaita ja mainehyötyä.

Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/

tai loppukäyttäjiin kohdistuvat

vaikutukset

– Myönteinen vaikutus Mediakasvatuksen

myönteiset vaikutukset

Loppupäässä Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/

tai loppukäyttäjiin kohdistuvat

vaikutukset

Sananvapaus Taloudellinen

mahdollisuus

Sananvapauden vaalimisen

taloudelliset mahdollisuudet

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Taloudellinen riski Riski epäonnistua

saavutettavuudessa

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/

tai loppukäyttäjiin kohdistuvat

vaikutukset

(Laadukkaiden)

tietojen saatavuus

Taloudellinen

mahdollisuus

Saavutettavuuden

mahdollisuudet

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Myönteinen vaikutus Paikallisen tiedon

levittämisen myönteiset

vaikutukset

Laaja paikallismedioiden verkosto edesauttaa

luotettavan ja olennaisen tiedon saantia

paikkakunnilla ympäri Suomea. Uutiserämaiden

syntyminen heikentää paikallisyhteisöjen

tiedonsaantia ja virheellisen tiedon levittäminen

heikentää ihmisten luottamusta.

Paikalliset mediat vahvistavat paikallisen

elinkeinoelämän toimintaa ja ylläpitävät

paikallisyhteisön aktiivisuutta.

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Taloudellinen riski Tilaajien, lukijoiden ja

mainostajien vähenemisen

riski

Omassa toiminnassa Keskipitkä-

pitkä aikaväli

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Myönteinen vaikutus Paikallisyhteisöjen ja

paikallisen elinkeinoelämän

vaaliminen

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Taloudellinen

mahdollisuus

Pitkän lukijasuhteen

rakentaminen ja uudet

asiakkaat

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/

tai loppukäyttäjiin kohdistuvat

vaikutukset

(Laadukkaiden)

tietojen saatavuus

Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

moniäänisistä sisällöistä

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Kielteinen vaikutus Mahdollisten uutiserämaiden

syntymisen kielteisen

vaikutukset

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Keskipitkä-

pitkä aikaväli

Mahdollinen

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Tuotteiden ja

palvelujen saanti

Taloudellinen

mahdollisuus

Innovaatioiden ja uusien

palveluiden mahdollisuudet

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Vastuulliset

markkinointi-

käytännöt

Myönteinen vaikutus Luotettavaan

tietoon perustuvat

markkinointisisällöt

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Kuluttajien ja/tai

loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Vastuulliset

markkinointi-

käytännöt

Taloudellinen

mahdollisuus

Vastuullisen markkinoinnin

kautta tuleva taloudellinen

liiketoimintahyöty

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Kuluttajien ja/

tai loppukäyttäjien

henkilökohtainen turvallisuus

Henkilönsuoja Kielteinen vaikutus Tietosuojaan tai

yksityisyyteen kohdistuvat

loukkaukset

Tietosuoja ja tietoturva aiheena (erityisesti

negatiivisten vaikutusten ja taloudellisen riskin

kannalta) ei ylittänyt kvantitatiivista olennaisten

aiheiden raja-arvoa, mutta se päätettiin

keskusteluissa konsernin johdon kanssa

sisällyttää silti olennaisimpien aiheiden listalle.

Omassa toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe

Kestävyysaiheen merkitys

Keskisuomalainen-konsernille Sijainti arvoketjussa Aikaväli

Tosiasiallinen

/ mahdollinen

vaikutus

ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuri & korruptio ja

lahjonta

– Taloudellinen

mahdollisuus

Hyvä ja avoimesti kuvattu

hallinto

Hyvä ja avoimesti esille tuotu hallinto ylläpitää

luottamusta konserniin. Vihreän rahoituksen/

sijoitusten saatavuus paranee, rahan hinta,

positiivinen vaikutus hyvien kumppanuuksien ja

asiakkuuksien rakentamiseen.

Omassa toiminnassa Kaikki aikavälit

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Keskisuomalainen-konsernin olennaisten vastuullisuusvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin kaksoisolennaisuuden periaatteita noudattaen ensim-

mäistä kertaa vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024. Prosessissa menetelminä käytettiin julkisiin

ja sisäisiin materiaaleihin perustuvaa selvitystyötä, sidosryhmäkyselyjä ja -haastatteluita, Keskisuo-

malainen-konsernin asiantuntijoiden ja johdon olennaisuusarviointia sekä työryhmätapaamisia. Kes-

kisuomalainen Oyj:n hallitus validoi kaksoisolennaisuusarvioinnin lopputulokset.

Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmien kuuleminen

ESRS 1 kolmannen luvun (Komission delegoitu asetus (EU) 2023/2772) ja EFRAG:n IG 1 -sovelta-

misoppaan suositusten mukaisesti toteutettu Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysi

pohjautui jo olemassa oleviin Keskisuomalainen-konsernin sisäisiin materiaaleihin ja ympäristöjärjes-

telmään, joiden avulla tarkasteltiin käytänteitä sosiaalisten ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen,

hallitsemiseen, korjaamiseen ja raportointiin.

Tausta-analyysi aloitettiin kartoittamalla Keskisuomalainen-konsernin toimet, liikesuhteet ja

maantieteelliset alueet, jotta voitiin luoda käsitys siitä missä kohdin konsernin liiketoimintamallia ja

arvoketjua kestävyysvaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ilmenevät tai voivat ilmetä. Tausta-analyy-

sissa perehdyttiin Keskisuomalainen-konsernin sisäisiin materiaaleihin; muun muassa strategia- ja

vastuullisuusaineistoihin, vuosikertomukseen sekä sisäisiin ympäristövaikutus- ja riskiarviointeihin.

Lisäksi tarkasteltiin kestävyysnäkökulmasta muun muassa Keskisuomalainen-konsernia koskettavaa

EU-lainsäädäntöä, vakiintuneita sektorikohtaisia kestävyysstandardeja ja -viitekehyksiä, media-alan

tutkimuksia sekä verrokkeja. Konsernin merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät tausta-analyysin

perusteella ilmastonmuutokseen, omiin työntekijöihin, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä riippumat-

tomaan journalismiin. Lisää aiheita tunnistettiin myöhemmin prosessissa.

Myös Keskisuomalainen-konsernin eri sidosryhmien näkemyksiä selvitettiin osana prosessia to-

teuttamalla kyselyjä ja haastatteluja avainsidosryhmille. Sidosryhmien näkemyksissä painottuivat

esimerkiksi painotoiminnan päästöt ja metsänkäytön vaikutukset, media-alan murros ja siihen liitty-

vä työpaikkojen epävarmuus sekä luotettavan ja riippumattoman tiedon välitys sidosryhmille.

Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Tunnistetut kestävyysvaikutukset arvioitiin vakavuuden (ennen lieventäviä toimenpiteitä) ja toden-

näköisyyden perusteella. Sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset arvioitiin 1-5 arviointiasteikol-

la. Vakavuutta pisteyttäessä huomioitiin vakavuuden mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaiku-

tusten osalta vaikutusten korjaamaton luonne. Pisteytyksen avulla yksittäiset vaikutukset asettuivat

tärkeysjärjestykseen. Vaikutusten olennaisuus määrittyi kokonaispisteytyksen (vakavuus x todennä-

köisyys) perusteella, kun pistemäärä ylitti kaikkien vaikutusten keskiarvon.

Vastaavasti jokainen tunnistettu riski ja mahdollisuus pisteytettiin todennäköisyyden ja taloudel-

listen vaikutusten mahdollisen suuruuden perusteella, kumpikin viisiportaisella arviointiskaalalla (1-

5), samalla metodologialla kuin vaikutusten arvioinnissa. Kestävyysriskien arvioinnissa oli mukana

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä, jotka vastaavat Keskisuomalainen-kon-

sernin riskienhallinnasta. Kullekin riskille ja mahdollisuudelle määräytyi olennaisuuspistearvo arvi-

oitujen taloudellisten vaikutusten ja todennäköisyyden tulona, joiden perusteella pystyttiin aset-

tamaan yksittäiset riskit ja mahdollisuudet tärkeysjärjestykseen. Suurin osa vaikutusten välisestä

riippuvuudesta taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyivät hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksi-

dipäästöjen vähentäminen omassa toiminnassa ja arvoketjussa edesauttaa ilmastonmuutoksen hillit-

semistä. Päästöjen vähentämiseen liittyy sekä taloudellisia mahdollisuuksia (esimerkiksi alhaisempi

energian hinta) että taloudellisia riskejä (esimerkiksi investoinnit uusiutuvaan energiaan tai uusiutu-

vaa energiaa hyödyntäviin ajoneuvoihin). Aktiivinen ja kunnianhimoinen ilmastotyö voi tuoda Keski-

suomalainen-konsernille positiivista mainetta ja vahvistaa konsernin brändiä.

Kaikki olennaiset aiheet ovat Keskisuomalainen Oyj:n johdon ja hallituksen arvioimia ja hallituksen

vahvistamia. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus vastaa Keskisuomalainen-konsernin riskienhallinnasta ja

liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huo-

lehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.

Koska Keskisuomalainen Oyj:n vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi teh-

tiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024, kaksoisolennaisuusanalyysin tässä

vaiheessa näiden tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi ei ollut vielä integroituna Keskisuomalai-

nen-konsernin yleiseen riskienhallintaprosessiin. Vuonna 2024 olennaisia kestävyysaiheita, sekä nii-

den tunnistamista, arviointia ja hallintaa, on soveltuvin osin huomioitu käytössä olevien riskienhallin-

ta- ja johtamisprosessien yhteydessä ja siten integroitu yleisiin riskienhallinta- ja johtamisprosesseihin.

Vastuullisuutta johdetaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen, toimitusjohtajan, johtoryhmän ja vas-

tuullisuusjohtajan toimesta sekä jalkautetaan vastuullisuuden ohjausryhmän avustuksella ja vastuulli-

suus on integroitu osallisten työtehtäviin sekä noudattaa konsernin päätöksentekoprosessia.

Prosessin tavoitteena oli yleisellä tasolla kartoittaa Keskisuomalainen-konsernin omien toiminto-

jen ja arvoketjun keskeiset osatekijät sekä niihin liittyvät kestävyysaiheet, hyödyntämällä kohtuulli-

sin keinoin saatavilla olevaa tietoa. Tapauksissa, joissa tietoa esiintymistodennäköisyydestä oli vai-

kea hankkia tai arvioida – erityisesti arvoketjun myöhemmissä vaiheissa tai pitkällä aikavälillä – ne

määriteltiin mahdollisiksi vaikutuksiksi ja arvioitiin sen mukaisesti.

Kaksoisolennaisuusanalyysi tullaan tarkastamaan vuosittain ja arvioimaan tarvetta uudelleen ar-

viointiin.

Ilmastonmuutosta koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi

Keskisuomalainen-konsernin ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistamis- ja arviointiprosessissa sovellettiin samoja menetelmiä kuin muiltakin osin yllä ku-

vatussa Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa. Ilmastoa koskevien vaikutusten

arvioinnissa (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöt sekä näiden tosialliset ja mahdolliset lähteet)

hyödynnettiin sisäisiä ympäristövaikutusarvioita ja näihin liittyvää informaatiota, kuten päästölas-

kennan ja energiankulutuksen määrällisiä ja laadullisia tietoja. Näiden osalta konserni on selvittänyt

ja auditoinut oleelliset kasvihuonepäästölähteensä paino- ja jakelutoiminnassa sekä arvioinut mui-

den konsernin liiketoimintojen osalta sisäisesti oleelliset päästölähteet vuosittain. Konsernilla ei ole

muita oleellisia kasvihuonepäästöjä, kuten esimerkiksi mustasta hiilestä aiheutuvia tai alailmakehän

otsoniin vaikuttavia päästöjä. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin myös sektorikohtaisia standar-

deja ja viitekehyksiä sekä sidosryhmien kanssa toteutettuja haastatteluja ja kyselyjä.

Myös fyysisten riskien ja siirtymäriskien arvioinnissa hyödynnettiin edellä listattuja materiaaleja.

Keskisuomalainen-konserni ei ole kuitenkaan vielä huomioinut (suurten päästöjen) ilmastoskenaa-

rioita eikä yleisesti toteuttanut systemaattista resilienssianalyysia ilmastoa koskevien fyysisten ja

siirtymäriskien osalta. Tämän vuoksi Keskisuomalainen-konserni ei pysty myöskään vielä ilmoitta-

maan tarkasti konsernin liiketoimintojen ja varojen altistumista ja herkkyyttä ilmastoon liittyville

vaaroille ja siirtymätapahtumille ilmastoskenaarioiden puitteissa eri aikaväleillä. Myöskään siirtymä-

tapahtumista seuraavia mahdollisuuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Keskisuomalainen-konsernin

resilienssianalyysi ja tähän liittyvä ilmastoskenaarioiden arviointi tullaan tekemään vuoden 2025 ai-

kana liittyen konsernin ilmastotavoitteiden uudelleenasetantaan.

Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi

Keskisuomalainen-konserni on tarkastellut todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen

ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia sekä riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja

ekosysteemeistä sekä niiden palveluista omien toimipaikkojensa sijainneissa eri arvoketjun vaiheissa

arvioimalla toimintansa ympäristöriskien ilmaantuvuutta liiketoiminnoittain. Konsernin tarkastelus-

sa ei ole huomioitu biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien siirtymä- tai järjestelmäriskejä

tai mahdollisuuksia. Lisäksi konserni on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän puitteissa tunnistanut

riippuvuuksia omien toimipaikkojensa sijainneissa. Ekosysteemipalvelujen häiriintymisen esiintymis-

tä ei ole tässä yhteydessä tutkittu.

Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa ei ole tunnistettu biologiseen monimuo-

toisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia, minkä vuoksi biologista mo-

nimuotoisuutta koskeville lieventäville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta. Keskisuomalainen-kon-

sernilla ei myöskään ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta

herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä sen toiminta vaikuta kielteisesti luontotyyppien ja laji-

en elinympäristöjen heikentymiseen.

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi

Keskisuomalainen-konserni on Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysin ja yllä kohdas-

sa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

kuvattujen menetelmien avulla seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja

mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja lop-

pupäässä. Konsernille olennaiseksi vaikutukseksi on tunnistettu kierrätettävien ja runsaasti saatavilla

olevien materiaalien hyödyntäminen resurssien ulosvirtauksissa. Tunnistetun vaikutuksen yhteys ase-

tettuihin tavoitteisiin sekä jätteen kiertoasteeseen ja resurssien sisäänvirtauksiin määritellään tarkem-

min osana vuonna 2025 voimaan astuvaa konsernin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeva vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen

kuuleminen

Resurssin käyttöä ja kiertotaloutta koskevien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemises-

sa käytettiin samoja menetelmiä kuin muiltakin osin Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusana-

lyysissa toteutetussa sidosryhmien kuulemisessa. Sidosryhmiä pyydettiin osana Keskisuomalainen

Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysia vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä arvioimaan Keskisuomalai-

nen-konsernin vastuullisuustyötä ja aiheita, jotka olisivat konsernin vastuullisuustyössä olennaisia. Si-

dosryhmien näkemykset on otettu huomioon Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja määrittelyssä sekä konsernin

vuonna 2025 voimaan astuvaa vastuullisuusohjelmaa laadittaessa. Sidosryhmäanalyysit toimivat poh-

jana olennaisten kestävyysaiheiden tunnistamiseen, analysointiin ja hallintaan.

Muita ympäristöaiheita koskeva koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi

Keskisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa arvioitiin myös E2 Pilaantumiseen ja E3 Ve-

sivarat ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Näiden arviointi-

pisteytys jäi kuitenkin matalaksi, joten ne katsottiin Keskisuomalainen-konsernille epäolennaisiksi

aiheiksi. Ympäristöhaitat, jotka voisivat juontua painolaitosten kemikaaleista, on katsottu niin vähäi-

siksi, ettei kyseinen aihe noussut olennaiseksi. Kuten myös vedenkulutuksen katsottiin olevan pai-

nolaitoksissa varsin pientä. Keskisuomalainen-konserni ei omista tehtaita.

Tiedonantovaatimus Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-

velvoite-asetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

epäolennainen

Sivunumero

ESRS 2 GOV-1 21 kohdan d

alakohta

Hallituksen sukupuolijakauma Liitteen I taulukon 1

indikaattori 13

Komission delegoitu asetus

(EU) 2020/1816, liite II

Olennainen s. 15

ESRS 2 GOV-1 21 kohdan e

alakohta

Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen s. 15

ESRS 2 GOV-4 30 kohta Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 10

Olennainen s. 17

ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d

alakohdan i

alakohta

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)

2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön

liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja

taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä

koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d

alakohdan ii

alakohta

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d

alakohdan iii

alakohta

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan

1 kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816

liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d

alakohdan iv

alakohta

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja

tuotantoon liittyvään toimintaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan

1 kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816

liite II

Epäolennainen

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

ESRS E1-1 14 kohta Siirtymäsuunnitelma

ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

vuoteen 2050 mennessä

Asetuksen

(EU)

2021/1119

2 artiklan 1

kohta

Olennainen s. 43

ESRS E1-1 16 kohdan g

alakohta

Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen

ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohdan d–g alakohta ja 12

artiklan 2 kohta

Epäolennainen

ESRS E1-4 34 kohta Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 6 artikla

Olennainen s. 46

ESRS E1-5 38 kohta Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat)

Liitteen I taulukon

1 indikaattori 5 ja

taulukon 2 indikaattori 5

Olennainen s. 47

ESRS E1-5 37 kohta Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 5

Olennainen s. 47

ESRS E1-5 40–43 kohta Energiaintensiteetti, joka liittyy

toimintaan ilmastovaikutuksiltaan

merkittävillä aloilla

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 6

Olennainen s. 47

ESRS E1-6 44 kohta Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope

2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

Liitteen I taulukon 1

indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen

ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 5 artiklan 1

kohta, 6 artikla ja 8 artiklan

1 kohta

Olennainen s. 48

ESRS E1-6 53–55 kohta Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetuksen

(EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 8 artiklan 1

kohta

Olennainen s. 49

ESRS E1-7 56 kohta Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset

Asetuksen

(EU)

2021/1119

2 artiklan 1

kohta

Epäolennainen

ESRS E1-9 66 kohta Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Epäolennainen

ESRS E1-9 66 kohdan a

alakohta

Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU)

2022/2453, 46 ja 47 kohta;

Lomake 5: Kaupankäynti varaston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen

liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin

kohdistuu fyysinen riski

Epäolennainen

ESRS E1-9 66 kohdan c

alakohta

Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu

olennainen fyysinen riski

Epäolennainen

ESRS E1-9 67 kohdan c

alakohta

Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoasetus

(EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden

energiatehokkuus

Epäolennainen

ESRS E1-9 69 kohta Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa

Delegoitu asetus (EU)

2020/1818, liite II

Epäolennainen

ESRS E2-4 28 kohta Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja

maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-

asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä

ja siirtoja koskeva eurooppalainen

rekisteri) liitteen II luettelossa

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 8, taulukon

2 indikaattorit 1, 2 ja 3

Epäolennainen

ESRS E3-1 9 kohta Vesivarat ja merten luonnonvarat Liitteen I taulukon 2

indikaattori 7

Epäolennainen

ESRS E3-1 13 kohta Kohdennetut toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 2

indikaattori 8

Epäolennainen

ESRS E3-1 14 kohta Merien ja valtamerten kestävyys Liitteen I taulukon 2

indikaattori 12

Epäolennainen

ESRS E3-4 28 kohdan c

alakohta

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 6.2

Epäolennainen

ESRS E3-4 29 kohta Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 6.1

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a

alakohdan i

alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 7

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b

alakohta

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 10

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c

alakohta

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 14

Epäolennainen

ESRS E4-2 24 kohdan b

alakohta

Kestävät maata tai maataloutta

koskevat käytännöt tai

toimintaperiaatteet

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 11

Epäolennainen

ESRS E4-2 24 kohdan c

alakohta

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 12

Epäolennainen

ESRS E4-2 24 kohdan d

alakohta

Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet

Liitteen I taulukon 2

indikaattori 15

Olennainen s. 53

ESRS E5-5 37 kohdan d

alakohta

Kierrättämätön jäte Liitteen I taulukon 2

indikaattori 13

Epäolennainen

ESRS E5-5 39 kohta Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte Liitteen I taulukon 1

indikaattori 9

Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-

3 – S1

14 kohdan f

alakohta

Pakkotyötapausten riski Liitteen I taulukon 3

indikaattori 13

Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-

3 – S1

14 kohdan g

alakohta

Lapsityövoimatapausten riski Liitteen I taulukon 3

indikaattori 12

Epäolennainen

ESRS S1-1 20 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon

3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori

Olennainen s. 61

ESRS S1-1 21 kohta Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence

-käytännöt

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen s. 61

ESRS S1-1 22 kohta Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 11

Olennainen s. 61

ESRS S1-1 23 kohta Työtapaturmien ehkäisemistä

koskevat toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 1

Olennainen s. 62

ESRS S1-3 32 kohdan c

alakohta

Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 5

Olennainen s. 63

ESRS S1-14 88 kohdan b ja

c alakohta

Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen s. 65

ESRS S1-14 88 kohdan e

alakohta

Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien

vuoksi menetettyjen päivien määrä

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 3

Olennainen s. 65

ESRS S1-16 97 kohdan a

alakohta

Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolennainen

ESRS S1-16 97 kohdan b

alakohta

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri

palkka

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 8

Epäolennainen

ESRS S1-17 103 kohdan a

alakohta

Syrjintätapaukset Liitteen I taulukon 3

indikaattori 7

Olennainen s. 65

ESRS S1-17 104 kohdan a

alakohta

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen I taulukon

1 indikaattori 10 ja

taulukon 3 indikaattori

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Olennainen s. 65

ESRS 2 – SBM-

3 – S2

11 kohdan b

alakohta

Huomattava lapsityövoiman tai

pakkotyön käytön riski arvoketjussa

Liitteen I taulukon 3

indikaattorit 12 ja 13

Epäolennainen

ESRS S2-1 17 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon

3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori

Olennainen s. 67

ESRS S2-1 18 kohta Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet

Liitteen I taulukon 3

indikaattorit 11 ja 4

Olennainen s. 67

ESRS S2-1 19 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Olennainen s. 67

ESRS S2-1 19 kohta Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence

-käytännöt

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen s. 67

ESRS S2-4 36 kohta Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 14

Olennainen s. 67

ESRS S3-1 16 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon

3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori

Epäolennainen

ESRS S3-1 17 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,

ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Epäolennainen

ESRS S3-4 36 kohta Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 14

Olennainen s. 71

ESRS S4-1 16 kohta Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

Liitteen I taulukon

3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori

Olennainen s. 75

ESRS S4-1 17 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Olennainen s. 75

ESRS S4-4 35 kohta Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 14

Olennainen s. 77

ESRS G1-1 10 kohdan b

alakohta

Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 15

Olennainen s. 81

ESRS G1-1 10 kohdan d

alakohta

Väärinkäytösten paljastajien suojelu Liitteen I taulukon 3

indikaattori 6

Olennainen s. 82

ESRS G1-4 24 kohdan a

alakohta

Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta määrätyt

sakot

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen s. 83

ESRS G1-4 24 kohdan b

alakohta

Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat normit

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 16

Olennainen s. 83

Yleiset tiedot

ESRS 2

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 15

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 15

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 15

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 16

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 17

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 17

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 17

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 18

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 21

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 21

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 25

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 27

Ympäristötiedot

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 43

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 43

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 44

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 26, 44

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 44

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 45

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 46

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 47

E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 48

Ympäristötiedot

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 52

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 52

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 52

E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 54

E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 54

Ympäristötiedot

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

26, 56

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 56

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 57

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 58

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 58

Sosiaaliset tiedot

ESRS S1 Oma työvoima

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 60

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 61

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 62

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 63

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien

olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 64

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 65

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 65

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 65

Sosiaaliset tiedot

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 67

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 67

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 68

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 68

S2-4

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S2-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

liittyvät tavoitteet

Sosiaaliset tiedot

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 70

S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 71

Sosiaaliset tiedot

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 73

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 75

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 76

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 76

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

liittyvät tavoitteet

Hallintotapatiedot

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus Sivunumero Lisätietoja

ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 80

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 81

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 82

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 83

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessia sekä kynnys-

arvojen käyttöä on kuvailtu kohdassa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista.

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

Hallituksen toimintakertomus 2024

Kestävyysselvitys

EU-taksonomia

EU-taksonomiatiedot

EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-ase-

tus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kes-

tävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin.

Taksonomia-asetus sisältää listan ns. taksonomiakelpoisista taloudellisista toiminnoista kriteerei-

neen, joiden täyttyessä voidaan lainsäädännön silmissä osoittaa toiminnan merkittävästi edistävän

yhtä EU:n talousalueen kuudesta kestävyystavoitteesta:

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Siirtyminen kiertotalouteen

Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu

Jos toiminta osoittaa merkittävästi edistävänsä yhtä kestävyystavoitetta samalla kun se ei merkit-

tävästi haittaa muiden tavoitteiden saavuttamista, ja on ottanut käyttöön ns. vähimmäistason suo-

jatoimet sosiaalisten rikkomusten välttämiseksi omassa sekä merkittävien liikekumppanuuksien toi-

minnassa, voidaan toiminnan sanoa olevan taksonomian mukaista ja täten EU:n kriteerien mukaisesti

kestävää.

EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan sellaiset taloudelliset toiminnot, joiden nähdään ole-

van erityisessä avainasemassa EU:n pyrkimyksissä siirtyä kestävämpään talouteen. Siksi järjestel-

mä tunnistaa ensisijaisesti energia-, liikenne-, jätehuollon ja rakennusalan toimintoja. Keskisuomalai-

nen-konsernin mediaan, painatukseen sekä viestintään liittyvät pääliiketoiminta-alueet eivät lukeudu

EU:n priorisoimien toimintojen joukkoon, ja ovat siksi toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella.

Keskisuomalainen-konsernin taksonomiakelpoisuus painottuukin kiinteistöliiketoimintaan.

Taksonomia-arviointi

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Keskisuomalainen-konser-

nin tilikauden toimintoja taksonomiassa listattujen toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kri-

teereihin. Koska suurin osa Keskisuomalainen-konsernin mediapalveluista ja -tuotteista sekä mark-

kinointiin ja viestintään liittyvistä palveluista on toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu

taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin liiketoimintoihin:

CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen

Keskisuomalainen-konsernin omistamat kiinteistöt eri puolella Suomea tuottavat vuokratuloa. Ra-

kennukset eivät nykyisellään täytä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden teknisiä kriteereitä

(mm. luokan A energiatehokkuustodistuksen vaatimusta) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.

CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta

Keskisuomalainen-konsernin radiotoiminta. Vaikka radiotoimintaan kohdistuvat fyysiset ilmastoriskit

ovat merkitykseltään vähäisiä, Keskisuomalainen-konserni ei ole selvittänyt radiolähetystensä osuut-

ta, joiden voidaan tulkita lisäävän yleistä tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, joka oli-

si edellytys (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle taksonomian mukaiselle

mahdollistavalle toiminnalle.

CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

Keskisuomalainen-konsernin kiinteistöissä on 2024 vaihdettu jäähdytys- ja lisälämmitysjärjestelmiä

energiatehokkaampiin. Uuden laitteiston komponenteista ja järjestelmistä ei ole toistaiseksi tiedossa

täyttävätkö ne direktiivin 2010/31/EU tarkat vaatimukset eivätkä siten ole laskettavissa taksonomian

mukaisiksi.

CCM 6.6. Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut

Keskisuomalainen-konsernin toimintamenoja (OpEx) kohdistuu konsernin jakelutoimintoa suoritta-

vaan autokantaan, jonka ajoneuvoista 63 % ovat Euro VI -standardin mukaisia. Näiden joukossa ei

kuitenkaan ole toistaiseksi ajoneuvoja, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä (pakokaasuja)

eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.

Ympäristöön liittyviin kestävyystavoitteisiin keskittyvään taksonomia-asetukseen sisältyy myös

sosiaalisen vastuun varmistamisen komponentti: vähimmäistason suojatoimet (minimum safe-

guards). Sosiaalisen kestävyyden vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yri-

tyksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että toiminnassa noudatetaan 1) OECD:n toimintaohjeissa

monikansallisille yrityksille sekä 2) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa peri-

aatteissa mainittuja vastuullista liiketoimintaa koskevia linjauksia. Käytännössä tämä nykytulkinnan

mukaisesti edellyttää yritykseltä ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korrup-

tion ja lahjonnan torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen sekä veronsäännösten noudattami-

seen tähtääviä riskienhallintaprosesseja.

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot

Tilikausi 2024 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not

Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta,

vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantumi-

nen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimu-

otoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantumi-

nen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimu-

otoisuus (16)

Vähimmäistason suoja-

toimet (17)

Taksonomian mukaisten

tai taksonomiakelpois-

ten osuus liikevaihdos-

ta, vuosi 2023 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka siirtymätoimin-

ta (20)

Teksti TEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1)

- 0,0 % 0,0 %

Josta mahdollistavat toiminnat -

Josta siirtymätoiminnat -

A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

Radio- ja televisiotoiminta CCA 8.3 1 115,6 0,6 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,5 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM

7.7

1 750,8 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,7 %

Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista

kuin taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

2 866,3 1,4 % 0,9 % 0,6 % 1,2 %

A Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 2 866,3 1,4 % 0,9 % 0,6 % 1,2 %

B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 199 790,2 98,6 % 98,8 %

YHTEENSÄ 202 656,6 100,0 % 100,0 %

KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta

E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not

Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista, vuosi

2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

(6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

(12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Taksonomian mukaisten tai

taksonomiakelpoisten osuus

pääomamenoista, vuosi 2023 (18)

Luokka mahdollistava toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta (20)

Teksti TEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot

(A.1)

- 0,0 % 0,0 %

Josta mahdollistavat toiminnat -

Josta siirtymätoiminnat -

A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

Radio- ja televisiotoiminta CCA 8.3 114,8 0,4 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM

7.7

1 126,6 3,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 5,8 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

CCM

7.3

5,0 0,0 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 %

Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin

taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

1 246,4 4,3 % 3,9 % 0,4 % 6,0 %

A Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 1 246,4 4,3 % 3,9 % 0,4 % 6,0 %

B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 27 819,3 95,7 % 94,0 %

YHTEENSÄ 29 065,7 100,0 % 100,0 %

KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta

E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not

Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista, vuosi

2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Taksonomian mukaisten tai

taksonomiakelpoisten osuus

toimintamenoista, vuosi 2023 (18)

Luokka mahdollistava toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta (20)

Teksti TEUR %

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.1)

- 0,0 % 0,0 %

Josta mahdollistavat toiminnat -

Josta siirtymätoiminnat -

A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut

CCM

6.6

658,0 10,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 8,3 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM

7.7

570,2 9,4 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 9,0 %

Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin

taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

1 228,1 20,3 % 20,3 % 17,3 %

A Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 1 228,1 20,3 % 20,3 % 17,3 %

B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 4 826,4 79,7 % 82,7 %

YHTEENSÄ 6 054,6 100,0 % 100,0 %

KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta

E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta

Laskentaperiaate ja lisätietoja tulosindikaattoreista

Tässä osiossa kuvataan periaatteet, joiden mukaan delegoidussa säädöksessä (EU) 2021/2178 vaa-

dittujen tulosindikaattorisuhdelukujen osoittajat ja nimittäjät laskettiin. Keskisuomalainen-konser-

nin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedosta 1. Konsernitiilinpäätöksen laatimisperusteet). De-

legoitu säädös vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon otta-

misen kohdentaessaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx)

osuuksia taksonomiakelpoiseksi todettuihin taloudellisiin toimintoihin, eli vaadittujen indikaatto-

risuhdelukujen osoittajaeriin: taksonomiakelpoisiksi todetut toiminnot vastaavat Keskisuomalai-

nen-konsernin kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannuspaikkoja, mikä

mahdollisti talouslukujen tarkan kohdistamisen.

Liikevaihto

Taksonomiakelpoiseksi arvioitu liikevaihto-osuus (tulosindikaattorisuhdeluvun osoittaja) koostuu asia-

kassopimusten mukaisesta tuloutuksesta ja omistettujen kiinteistöjen vuokratuloista. Nimittäjä käsit-

tää konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa tunnistetun tilikauden liikevaihdon kokonaisuudessaan.

Pääomamenot (CapEx)

CapEx-pääomamenojen indikaattoriin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödyk-

keisiin ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana (lisätietoja

konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, 17. Aineelliset käyttö-

omaisuushyödykkeet sekä 18. Käyttöomaisuuserät). Keskisuomalainen-konsernin pääliiketoiminnan

ollessa toistaiseksi taksonomialuokittelujärjestelmän ulkopuolella, ei ole laadittu taksonomiarapor-

toinnin muotoa koskevaa delegoidun säädöksen tarkoittamaa muodollista CapEx-suunnitelmaa.

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomiakelpoiset delegoidun säädöksen tarkoittamat toimintamenot (OpEx) liittyvät konser-

nin taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taksonomiakelpoisiksi arvioituihin hankittuihin ulkoisiin

palveluihin, ja sisältävät kaikki suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on ollut mahdollista

eritellä. Pääasiassa toimintamenot koostuvat kiinteistöjen korjauksista, huoltosopimusmenoista, re-

monttikuluista ja näihin kytkeytyvistä konsultointipalveluista, autokannan leasing-sopimusmenoista

sekä tuotantokoneiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä pääomittamattomista kuluista.

Keskisuomalainen-konsernilla ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tar-

koittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon. 

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin

liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka

tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu

mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen

tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä

niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa

teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä

tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia

prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden

turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan

liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja

käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ympäristötiedot

Ilm asto nmuutos

Hallituksen toimintakertomus 2024

Kestävyysselvitys

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei ole huomioitu Keskisuomalainen-konsernin hallinto-, johto- ja valvon-

taelinten jäsenten ansioissa vuonna 2024.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Keskisuomalainen-konserni valmistelee ja pyrkii hyväksymään ilmastonmuutoksen hillintää koskevan

siirtymäsuunnitelman vuoden 2025 aikana. Siirtymäsuunnitelmassa määriteltävät ilmastonmuutosta

koskevat tavoitteet ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi tulevat olemaan tieteeseen perustuvia SBTi:n

(Science Based Targets initiative) mukaisesti ja linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-

konsernille

Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen

/ mahdollinen

vaikutus

Ilmastonmuutoksen hillintä – Myönteinen

vaikutus

Päästövähennyksien

myönteiset vaikutukset

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen omassa

toiminnassa ja arvoketjussa edesauttaa

ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Päästöjen

vähentämiseen liittyy sekä taloudellisia

mahdollisuuksia (esim. alhaisempi energian

hinta) että taloudellisia riskejä (esim. investoinnit

uusiutuvaan energiaan tai uusiutuvaa energiaa

hyödyntäviin ajoneuvoihin). Aktiivinen

ja kunnianhimoinen ilmastotyö voi tuoda

konsernille positiivista mainetta ja vahvistaa

konsernin brändiä.

Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Ilmastonmuutoksen hillintä – Taloudellinen

mahdollisuus

Brändin vahvistumisen

luomat mahdollisuudet

Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit  

Ilmastonmuutoksen hillintä – Kielteinen

vaikutus

Hiilidioksidipäästöt Alkupäässä, omassa

toiminnassa ja

loppupäässä

Kaikki aikavälit Tosiasiallinen

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

– Taloudellinen

riski

Päästöjen vähentämisen

kustannukset ja taloudelliset

riskit

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Keskipitkä-pitkä aikaväli  

Energia – Taloudellinen

riski

Energian saatavuuden ja

hintavaihtelun riskit

Energiakriisien vaikutukset hintoihin ja tietyn

energiamuodon saatavuuteen liittyvät riskit.

Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan

energiaan tehtävien investointien säästöt

ja kannattavuuden parantuminen pitkällä

aikavälillä.

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Kaikki aikavälit

Energia – Taloudellinen

mahdollisuus

Säästöt

energiatehokkuudesta

Investoinnit energiatehokkuuteen voivat johtaa

energiankulutuksen pienentymiseen ja sitä

kautta säästöihin pidemmällä aikavälillä.

Alkupäässä ja omassa

toiminnassa

Keskipitkä-pitkä aikaväli  

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

Liiketoimintamallin ja strategian ilmastokestävyys

Kaikki Keskisuomalainen Oyj:n toteuttamassa kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tunnistetut olen-

naiset riskit ovat siirtymäriskejä. Keskisuomalainen-konsernin tarkempi ilmastokestävyyden arvioin-

ti, näihin liittyvä skenaarioanalyysi sekä resilienssianalyysi valmistellaan vuoden 2025 aikana.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvauksesta ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista voit lukea lisää osiosta ESRS 2 Yleiset tiedot kohdasta Kuvaus olennaisten vai-

kutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Keskisuomalainen-konsernin ympäristöpolitiikka

Keskisuomalainen-konsernin ympäristötoiminnoissa kestävän kehityksen perustana on sertifioitu

ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkai-

den ja sidosryhmien toiveet ja odotukset. Vuonna 2024 konsernissa on ollut voimassa sertifioituun

ISO 14001 -ympäristöjärjestelmään pohjautuva ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikan soveltami-

salaa ovat konsernin painot, tutkimusyhtiöt, ulkomainosyhtiöt ja kiinteistöliiketoiminta sekä emoyh-

tiö Keskisuomalainen Oyj. Soveltamisalaan kuuluvat Keskisuomalainen-konsernin yhtiöt ovat Kes-

kisuomalainen Oyj, Esa Digital Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Kiinteistö Oy Lehtikaari 1,

Lehtisepät Oy, Tietoykkönen Oy, Neonmedia Oy sekä Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213. Muut kon-

sernin yhtiöt ovat ympäristöjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolella.

Ympäristöpolitiikan toteutumisen seuranta

Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Sisäisen

auditoinnin tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset toiminnan ja ympäristöjärjestelmän kehittämis-

tarpeet. Lisäksi auditoinneissa varmistetaan, että ympäristöpolitiikka ja toiminta vastaa ISO 14001

-standardin vaatimuksia. Ympäristöjärjestelmän katselmus toteutetaan säännöllisesti Keskisuoma-

lainen-konsernin johdon toimesta, jotta varmistetaan järjestelmän jatkuva soveltuvuus, asianmukai-

suus ja tehokkuus. Painotoiminnassa Lehtisepät Oy toteuttaa myös oman johdon katselmuksen, jon-

ka tavoite on varmistaa riittävä tavoitteiden toteutus ja seuranta painotuotannossa. Katselmuksiin

sisältyy ympäristöjärjestelmän, -politiikan, -päämäärien ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja

muutostarpeiden arviointi. Johdon katselmuksessa seurataan myös sidosryhmien etujen, tarpeiden

ja odotusten huomioinnin toteutumista – mahdollisia toimenpiteitä vaativia sidosryhmiin liittyviä

poikkeamia ovat esimerkiksi lukijoiden, tilaaja- ja ilmoittaja-asiakkaiden, naapuruston tai muiden si-

dosryhmien ympäristökommentointi ja valitukset.

Vastuualueet

Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteet on käsitelty Keskisuomalainen Oyj:n johdossa ja

konsernin ympäristöpolitiikka on Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan hyväksymä. Keskisuoma-

lainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa Keskisuomalainen-konsernin ympäristöperiaatteiden määritte-

lemisestä ja valvonnasta. Konsernin yksiköiden vetäjät vastaavat toimintaperiaatteen ympäristötoi-

menpiteiden määrittämisestä, toteutumisesta ja valvonnasta.

Keskeisten sidosryhmien kuuleminen

Osana Keskisuomalainen-konsernin ympäristötyötä Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä tarkaste-

lee toimintaympäristöä ja sen muutoksia konsernin strategiatyön osana. Strategiassa tunnistetaan

toimintaympäristön haasteet ja muutokset sekä määritellään tavoitteet toiminnan kehittämiselle.

Strategia ohjaa yksiköiden liiketoiminnan kehittämistä. Osana prosessia, konserni tarkkailee sidos-

ryhmien tarpeita ja odotuksia sekä näitä koskevia velvoitteita. Kyseisiä tekijöitä on huomioitu ympä-

ristöpolitiikkaa laadittaessa.

Toimintaperiaatteesta tiedottaminen sidosryhmille

Keskisuomalainen-konserni viestii ympäristöpolitiikasta Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivujen ja

konsernin intran kautta sekä toteuttaa tarvittaessa koulutuksia aiheesta henkilöstölle ja asiaankuu-

luville sidosryhmille.

Muut ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet

Keskisuonalainen-konsernin ympäristöpolitiikan lisäksi ympäristöseikat, mukaan lukien ilmasto-

seikat, huomioidaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 vahvistamissa konser-

nin hankintaohjeessa, eettisissä toimintaperiaatteissa sekä tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien

toimintatapaohjeessa. Konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa on

asetettu seuraavat ilmastonmuutosta koskevat vaatimukset

• Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja vastaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja -riskien

raportoinnista Keskisuomalainen-konsernille sekä toimittaa riittävät tiedot päästöraportoinnista

ja hiilijalanjäljen laskemisesta kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain ja paikallisen

lainsäädännön vaatimusten mukaisesti

• Tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan tulee toiminnassaan pyrkiä energiankulutuksen

vähentämiseen

• Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja sitoutuu harjoittamaan liiketoimintaansa Pariisin

ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Ilmastonmuutosta koskevaan toimintaperiaatteeseen liittyvät vastuullisuusseikat

Keskisuomalainen-konsernin vuotta 2024 koskeva ympäristöpolitiikka käsittelee seuraavia vas-

tuullisuusseikkoja: hiilidioksidipäästöt, materiaalien ja energian käyttö sekä kulutus, kemikaalit sekä

jätteet. Konsernissa vuonna 2025 voimaan astuva ympäristö- ja ilmastopolitiikka tulee koskemaan

energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa ja näiden kautta ilmastonmuutoksen

hillintää. Vuonna 2025 voimaan astuva ympäristö- ja ilmastopolitiikka tulee koskemaan myös Kes-

kisuomalainen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja ilmastonmuutosta koskevia vai-

kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Ilmastonmuutosta koskevat tunnistetut olennaiset aihealueet

ovat päästövähennyksien myönteiset vaikutukset, brändin vahvistumisen luomat mahdollisuudet,

hiilidioksidipäästöt (kielteinen vaikutus), päästöjen vähentämisen kustannukset ja taloudelliset ris-

kit, energian saatavuuden ja hintavaihtelun riskit, sekä säästöt energiatehokkuudesta (taloudellinen

mahdollisuus).

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Nykyiset ja suunnitellut toimet

Vuonna 2024 ilmastonmuutosta koskevat pääasialliset toimet Keskisuomalainen-konsernissa ovat

olleet: päästöttömän sähkön osuuden nostaminen, päästölaskennan laajentaminen kattaamaan koko

konserni sekä energiatehokkuuden parantaminen. Konsernissa on siirrytty vuodesta 2022 alkaen

uusiutuvan sähkön käyttöön kaikissa omissa kiinteistöissä sekä soveltuvin osin myös vuokratuissa

kiinteistöissä. Konsernin yhdeksässä omassa kiinteistössä otetaan käyttöön uusiutuva kaukolämpö

vuoden 2025 alusta. Jakelutoiminnassa siirrytään oman kaluston osalta uusiutuvan dieselin käyt-

töön vuoden 2025 alusta.

Osana vuonna 2025 voimaan astuvaa Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmaa sekä

vuonna 2025 laadittavaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen so-

peutumiseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit tulevat tarkentumaan ja koskemaan Keskisuomalai-

nen Oyj:n kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja aihealueita. Konsernin vuonna 2025 voimaan

astuvaan vastuullisuusohjelmaan sisältyvien toimien aiheiksi on tunnistettu

• Konsernitason ympäristö- ja ilmastopolitiikan laatiminen ja soveltaminen

• Huolellisuusvelvoitteen mukainen toiminta

• Konsernitason ilmastotiekartan ja siirtymäsuunnitelman laatiminen ja soveltaminen

• Jakelu- ja muun kuljetus- ja huoltokaluston uudistaminen vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin

suunnitellun rotaation mukaisesti

• Kompensaation osuuden pienentäminen (jakelu ja painotuotteet)

• Päästövapaa kaukolämpö käyttöön suurimassa osassa (yli 50 %) isoissa kiinteistöissä

• Energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyvä koulutus osana vastuullisuuskoulutusta henkilöstölle

• Ulkomainoslaitteiden energiatehokkuuden parantaminen seuraten Ulkomainosliiton

vastuullisuustavoitteita

• Digitaalisen hiilijalanjäljen laskeminen konsernitasoisesti

• Alkuperämerkitty vihreä sähkö suosituksena uusiin vuokrasopimuksiin (sopimusehdot)

• Jätteen korkea kierrätysaste

• Alkuperätodennetun paperin osuuden pitäminen 100 %

Lisäksi Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet

asetetaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa yhteneviksi sekä tieteeseen perustuviksi.

Kyky toteuttaa toimet riippuen resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta

Keskisuomalainen-konsernin resurssien ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyy kustannusriskejä, jot-

ka voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toteuttaa päästöjen säästötoimia lyhyellä ja keskipitkällä aika-

välillä.

Toimien toteuttamiseen kohdennetut taloudelliset resurssit

Keskisuomalainen-konserni ei tällä hetkellä pysty raportoimaan toimenpiteiden toteutukseen koh-

distettavia pääoma- ja toimintamenoja. Taloudellisiin resursseihin liittyvät tiedot tulevat saataville

vuoden 2025 aikana.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Vuonna 2024 Keskisuomalainen-konserni ei ole seurannut toimintaperiaatteiden ja toimien edistymistä

suhteessa tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, sillä raportointivuotta

koskeva ympäristöpolitiikka ei käsittele vielä suoraan kyseisiä aihealueita. Konsernin kattava vastuulli-

suusohjelma on määritetty vuoden 2024 aikana ja astuu voimaan vuonna 2025, jolloin aikasidonnaiset

ja tulossuuntautuneet tavoitteet asetetaan vuodesta 2025 alkaen. Kyseiseen vastuullisuusohjelmaan

sisältyvien olennaisia aihealueita koskevien tavoitteiden aiheiksi on tunnistettu ympäristöjohtamisen

kehittäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 1, 2 ja 3) vähentäminen. Vastuullisuusohjelmassa

tarkennetaan myös tavoitteita koskevat toimenpiteet sekä mittarit tavoitteiden seurantaan. Vuoden

2025 aikana konserni tulee määrittelemään myös ilmastonmuutosta koskevan siirtymäsuunnitelman

sekä tiekartan kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmastotavoitteet tullaan asettamaan konserni- ja

liiketoimintakohtaisesti ja niille tullaan määrittelemään omat perusarvot ja -vuodet. Päästövähennys-

tavoitteet tullaan asettamaan tieteeseen perustuen SBTi-viitekehyksen mukaisesti ja linjassa Pariisin il-

mastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisen rajoitustavoitteen kanssa. Konserni pyrkii saamaan SBTi:n

hyväksynnän tavoitteilleen vuoden 2026 loppuun mennessä.

Vuotta 2024 koskien Keskisuomalainen-konsernin paino- ja jakelutoiminnan osalta on jo kuitenkin

määritelty pyrkimys saavuttaa Medialiiton media-alalle ja graafisen teollisuuden yrityksille asettamat

alan hiilineutraaliutta koskevat päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Myös kyseinen

pyrkimys tullaan muotoilemaan tulossuuntautuneeksi ja aikasidonnaiseksi tavoitteeksi vuoden 2025

aikana, osana siirtymäsuunnitelman ja päästövähennysten tiekartan määrittelyä.

Hiilestä irtautumisen keinot

Tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot Keskisuomalainen-konsernissa ovat uusiutuvan sähkön ja kau-

kolämmön hankinta sekä biopolttoaineisiin siirtyminen ja kaluston jatkuva uudistaminen vähäpääs-

töisempään suuntaan. Tarkemmat hiilestä irtautumisen keinot on määritelty konsernin paino- ja jake-

lutoiminnoissa, joista syntyy konsernin suurimmat päästöt. Hiilestä irtautumisen keinot sekä näiden

määrälliset panokset tullaan tarkentamaan vuonna 2025 valmistuvassa siirtymäsuunnitelmassa ja tie-

kartassa kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Konserni on ympäristöjärjestelmänsä yhteydessä pyr-

kinyt analysoimaan erilaisten ilmastonmuutokseen liittyvien skenaarioiden mahdollisuudet ja niiden

vaikutukset hiilestä irtautumisen keinoihin esimerkiksi ympäristön, teknologian ja markkinoiden muut-

tuessa. Näitä taustatietoja on käytetty arvioitaessa millaisiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin tulee

ryhtyä, jotta asetetut vähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkempi ilmastonmuutosta koskeva ske-

naarioanalyysi tullaan toteuttamaan vuoden 2025 aikana.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024

1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0

2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 2674,65

3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0

4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0

5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus (MWh)

8029,83

6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) 10704,49

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 27, 31 %

7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 327,07

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,83 %

8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan

polttoaineen kulutus (MWh)

25,31

9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus (MWh)

28145,11

10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian

kulutus (MWh)

11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) 28170,42

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 71,86 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna kohtien 6, 7 ja 11 summana) 39201,98

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus

suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan

liikevaihtoon (MWh/MEUR)

193,44

2024

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen

toiminnasta peräisin oleva liikevaihto MEUR

202,66

Liikevaihto (muut) MEUR 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) MEUR 202,66

Energiankulutuksen laskentaperiaatteet

Uusiutuvien energialähteiden kulutuksen laskennassa on osittain hyödynnetty Energiateollisuuden

ja Energiaviraston arvioita uusiutuvan energian osuudesta. Näitä arvioita on käytetty silloin, kun

suoria tietoja ei ole saatavilla. Ydinvoimaan pohjautuvan energiankulutuksen osuus perustuu koko-

naisuudessaan arvioon. Lisäksi kaukolämpöön sisältyvä hukkalämpö on jaoteltu uusiutuvaan ja uu-

siutumattomaan energiaan kaukolämmön energialähdejakauman mukaisesti .

Energiaintensiteetin määrittämiseen käytetyt ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat

NACE-kategoria C18, Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen.

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi 2023 2024 Muutos 2025 2030 (2050)

Vuotuinen

%-tavoite /

perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 691 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Ei vuositavoitetta

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

N/A N/A N/A Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 1 959 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 1 433 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) N/A N/A 52 123 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu

1 Ostetut tavarat ja palvelut 11 154

[Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut 30 000

2 Tuotantohyödykkeet 95

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1 - tai Scope 2 -päästöihin) 1 962

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 5 722

5 Toiminnassa muodostuva jäte 79

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 610

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 396

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A

10 Myytyjen tuotteiden jalostus N/A

11 Myytyjen tuotteiden käyttö 70

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 45

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A

14 Franchising N/A

15 Investoinnit N/A

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) N/A N/A 54 782 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) N/A N/A 54 256 Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon

(tCO2-ekv./milj. euroa)

270

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon

(tCO2-ekv./milj. euroa)

268

Konsernin yhteinen päästölaskenta

Keskisuomalainen-konsernin yhteisestä datankeruusta saatavat päästöt koostetaan polttoaineiden

(Scope 1) osalta leasing-palveluntarjoajalta sekä polttoaineen toimittajilta. Scope 2 -tiedot koostuvat

konsernin omien kiinteistöjen energiankulutuksesta, jonka osalta päästöt lasketaan sijainti- ja markki-

naperusteisesti. Scope 3 -päästöt syntyvät konsernitasolla jätteistä ja kierrätyksestä, työmatkustukses-

ta, työmatkaliikenteestä sekä digipalveluista (ostetut tavarat ja palvelut -kategoria, Scope 3). Työmatka-

liikenteen päästöt lasketaan ulkoisen tahon toteuttamaan tutkimukseen pohjautuen. Työmatkustuksen

päästöihin sisältyy tiedot lentojen, hotellien sekä työntekijöiden oman auton käytön osalta.

Digipalveluiden päästöihin sisältyvät pilvipalvelut ja laitekohtaiset päästöt. Pilvipalveluihin liit-

tyvät päästötiedot saadaan palveluntarjoajalta. Tämän osalta vuoden 2024 laskenta on toteutettu

kymmenen kuukauden dataan pohjautuen, jonka kuukausitason keskiarvon perusteella on lasket-

tu koko vuoden päästöt. Laitekohtaisiin päästöihin sisällytetään elinkaaripäästöt sisäisten laitteiden

osalta sekä käytön aikaiset päästöt ulkoisten ja loppukäyttäjien laitteiden osalta.

Yrityskohtainen päästölaskenta: kustannustoiminta

Kustannustoiminnan päästöjen laskennassa huomioidaan Scope 2:n osalta omien kiinteistöjen säh-

könkulutus ja kaukolämpö. Hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöt (Scope 3) lasketaan yri-

tyskohtaisesti niiltä osin, joita ei huomioida Keskisuomalainen-konsernin yhteisessä laskennassa.

Tietojen lähteenä toimii pääasiassa toimittajakohtaiset päästötiedot, toissijaisesti käytetään eu-

romääräistä laskentaperiaatetta ja näille olennnaisia päästökertoimia. Muista kuluista aiheutuvien

päästöjen laskennassa (Scope 3) käytetään toimittaja- tai toimialakohtaista euromääräistä laskenta-

periaatetta ja tälle olennaista päästökertointa. Lisäksi kustannustoiminnan osalta lasketaan radioka-

navien päästöt (Scope 3), jossa vuoden 2024 osalta voidaan raportoida ainoastaan oman toiminnan

päästöt. Esimerkiksi käytetyn lähetysverkon ja loppukäyttäjien päästöjä ei ole voitu huomioida, ky-

vykkyys näiden raportointiin selvitetään vuoden 2025 aikana.

Yrityskohtainen päästölaskenta: painotoiminta

Painotoiminnan osalta jätteisiin ja kierrätykseen liittyviin päästöihin (Scope 3) sisältyvät RS-ympäris-

töhuollon käsittelemät painovärit ja pakkausmateriaalit, kuten pakkauslavat ja muovit. Lisäksi kier-

rätettäviin jätteisiin lukeutuvat painolevyt, lisäaineet ja pesuaineet. Päästöt lasketaan ensisijaisesti

toimittajan toimintakohtaisten tietojen perusteella ja toissijaisesti kulutukseen perustuvaan euro-

määräisen laskentaperiaatteen mukaisesti. Painopaperin hankinnasta ja logistiikasta syntyvien pääs-

töjen laskenta kattaa painopaperin sekä sen kuljetuksen tehtaalta painolle. Muiden kuin tavaroiden

ja palveluiden hankinnoista aiheutuvien päästöjen osalta (Scope 3) hyödynnetään kuluanalyysiä, jol-

loin käytetään joko toimittaja- tai toimialakohtaisia euromääräisiä laskelmia.

2024

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto MEUR 202,66

Liikevaihto (muut) MEUR 0,00

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) MEUR 202,66

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja mittaamisessa käytetyt menetelmät

Keskisuomalainen-konserni käyttää päästöjen laskennassa GHG-Protocol Corporate -standardin

(GHGP) mukaista Normative-laskentatyökalua ja ajanmukaisia päästöluokkakohtaisia kertoimia. Myös

laskentaan sisällytetyt kasvihuonekaasut ja näiden 100 vuoden lämmitysvaikutusten arvot (GWP) nou-

dattavat UNFCCC:n mukaisia GHG-standardin vaatimuksia. Scope 3 -laskennan perustana on käytetty

15:sta GHGP:n mukaista päästöluokkaa. Scope 3:n osalta suurimmat alihankkijat osittain toimittavat

omat päästönsä perustuen konsernin toimintojen ja kulutuksen aiheuttamiin päästöihin. Alihankkijoi-

den ilmoittamat päästöt arvioidaan ja tarvittaessa käytetään kulutusarvoihin perustuvia arvoja kon-

sernin omassa laskentajärjestelmässä, mikäli voidaan perustellusti olettaa näin saatavan tarkemman

tuloksen päästöistä. Kokonaisuutena laskenta toteutetaan pääosin vuositason tietoon perustuen. Tar-

kempaa, esimerkiksi kuukausitason tietoa käytetään, kun se on mahdollista. Konsernissa toteutetaan

yleisesti tuotelinjakohtaista laskentaa, jonka lisäksi tuotekohtaista laskenta tehdään Lehtisepät Oy:n

osalta. Scope 3 -päästöjen prosenttiosuus, joka on laskettu käyttäen toimittajilta tai muilta arvoketjuun

kuuluvilta kumppaneilta saatuja ensisijaisia tietoja vuoden 2024 osalta on 68,9 prosenttia. Päästölas-

kennan menetelmissä on yleisesti huomioitu seuraavat seikat

• Relevanssi, yhtiökohtaisesti on tunnistettu ne päästölähteet, joilla on olennainen vaikutus

ympäristöön ja sidosryhmiin

• Tietojen täydellisyys, tietojen raportoinnissa huomioidaan päästölähteen suorat ja epäsuorat

päästöt

• Raportoitujen tietojen johdonmukaisuus, selkeä ja vakiintunut tiedonkeruu ja laskennan

menetelmä tai järjestelmä

• Läpinäkyvyys, mukaan lukien raportoinnin avoimuus ja selkeys

• Tarkkuus, tiedot kerätään huolellisesti analysoiden niiden tarkkuus virheiden ja vääristymien

minimoimiseksi

Yrityskohtainen päästölaskenta: jakelutoiminta

Jakelutoiminnassa oman kuljetuskaluston päästöistä (Scope 1) toteutetaan yrityskohtaista seuran-

taa. Päästötiedot alihankintajakelun, jakajien ja logistiikan osalta (Scope 3) saadaan yhteistyökump-

panien ja palveluntarjoajien toimittamista raporteista. Hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöt

(Scope 3) lasketaan erikseen niiltä osin, kuin ne eivät sisälly Keskisuomalainen-konsernin yhteisiin

laskelmiin. Päästöt määritellään ensisijaisesti toimittajan toimintakohtaisten tietojen perusteella ja

toissijaisesti euromääräiseen laskentaperiaatteeseen perustuen. Muiden kuin tavaroiden ja palvelui-

den hankinnoista aiheutuvien päästöjen osalta (Scope 3) hyödynnetään kuluanalyysiä, jolloin käyte-

tään joko toimittaja- tai toimialakohtaisia euromääräisiä laskelmia.

Yrityskohtainen päästölaskenta: markkinointiviestintä ja tutkimustoiminta

Sekä markkinointiviestinnän että tutkimustoiminnan osalta hankittujen tavaroiden ja palveluiden

(Scope 3) päästöt lasketaan siltä osin, kuin ne eivät ole mukana Keskisuomalainen-konsernin yhtei-

sissä laskelmissa. Päästöt määritellään ensisijaisesti toimittajan toimintakohtaisten tietojen perus-

teella ja toissijaisesti euromääräiseen laskentaperiaatteeseen perustuen. Muiden kuin tavaroiden ja

palveluiden hankinnasta aiheutuvien päästöjen (Scope 3) laskennassa hyödynnetään joko toimittaja-

tai toimialakohtaisia euromääräisiä laskelmia.

Yrityskohtainen päästölaskenta: digitaalinen ulkomainonta

Digitaalisen ulkomainonnan osalta energiaan liittyvät päästöt (Scope 2) kattavat sähkön ja kaukoläm-

mön kulutuksen omissa kiinteistöissä. Sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu yhtiöiden omaan

seurantaan näyttöpintojen energiankulutuksesta. Hankituista tavaroista ja palveluista syntyvät

päästöt (Scope 3) lasketaan pääasiallisesti toimittajakohtaisella laskentaperiaatteella ja toissijaises-

ti euromääräiseen kuluun perustuen. Kyseiseen kategoriaan sisällytetystä mainosnäyttöjen hankin-

nasta elinkaaripäästöjä ei ole saatavilla vuoden 2024 osalta, vuoden 2025 osalta elinkaaripäästöistä

tullaan toteuttamaan tarkempi selvitys näyttötyyppikohtaisesti. Digitaalisen ulkomainonnan hankin-

noista syntyvät päästöt lasketaan yrityskohtaisesti niiden hankintojen osalta, joita ei ole huomioitu

Keskisuomalainen-konsernin yhteisissä laskelmissa. Huolto- ja asennustoiminnan päästöt (Scope 3)

lasketaan euromääräisellä laskentaperiaatteella.

Muut kuin hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöt lasketaan kuluperusteisesti, jolloin käy-

tetään joko toimittaja- tai toimialakohtaista euromääräistä laskentaperiaatetta ja päästökerrointa.

Inventaarion ulkopuolelle jätetyt Scope 3 -päästökategoriat

Keskisuomalainen-konsernin päästölaskennan ulkopuolelle jätetyt GHG-protokollan mukaiset Scope

3 –kategoriat ovat: tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 8), kuljetukset tuo-

tantoketjun loppupäässä (kategoria 9), myytyjen tuotteiden jalostus (kategoria 10), tuotantoketjun

loppupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 13), franchising (kategoria 14) ja investoinnit (katego-

ria 15). Kyseisiä kategorioita ei ole sisällytetty laskentaan, sillä niihin liittyvät aktiviteetit eivät ole

olennaisia konsernin toiminnassa tai sen arvoketjulla, eikä niistä siten synny päästöjä.

Merkittävät muutokset yrityksen ja arvoketjun määritelmässä

Merkittävimmät muutokset Keskisuomalainen-konsernin ja arvoketjun määritelmässä vuonna 2024

ovat medialiiketoiminnan osto PunaMusta Media -konsernilta, nyk. Rebl Group, maaliskuussa 2024,

toteutunut huhtikuussa 2024 sekä arkkipainoliiketoiminnan myynti PunaMusta Media -konsernil-

le, nyk. Rebl Group, tammikuussa 2024. Arkkipainoliiketoiminnan päästöjen osuus Keskisuomalai-

nen-konsernin painotoiminnan päästöistä on noin 5 % painotoiminnan perusvuonna 2021 ja vaikut-

taa päästöjä laskevasti vuoden 2024 huhtikuun alusta lukien. PunaMusta Media -konsernin, nyk.

Rebl Group, medialiiketoiminnan oston (4/2024 toteutunut) vaikutus on konsernin medialiiketoimin-

nan päästöihin suhteutettuna pieni, eikä sitä erikseen ole tarpeen huomioida päästöjä nostavana

elementtinä.

Konsernin oma energiantuotanto ja biogeeniset hiilidioksidipäästöt

Biogeenisiä päästöjä ei ole huomioitu laskennassa, sillä näitä ei ole tunnistettu olennaiseksi Keski-

suomalainen-konsernin toiminnassa. Konsernilla ei ole omaa (biogeenistä) energian tuotantoa ja säh-

köenergia on uusiutuvaa. Konsernin eri toiminnoissa tai tämän arvoketjulla ei ole käytetty biomassaa

tai biologista hajoamista energian tuottamiseksi.

Ympäristötiedot

Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Hallituksen toimintakertomus 2024

Kestävyysselvitys

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

Keskisuomalainen-konserni toteuttaa resilienssianalyysin liiketoimintamallinsa ja strategiansa kestä-

vyydestä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin fyysisiin siirtymä- ja järjestel-

märiskeihin vuoden 2025 aikana.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kestävyysaiheen merkitys Keskisuomalainen-

konsernille

Sijainti arvoketjussa Aikaväli Tosiasiallinen

/ mahdollinen

vaikutus

Biologisen

monimuotoisuuden

vähenemisen suorat

vaikutustekijät

Maankäytön muutokset,

makean veden ja merten

käytön muutokset

Taloudellinen riski Materiaalien saatavuuden ja

kustannusten taloudelliset

riskit

Paperin ja muiden materiaalien saamisen

heikkeneminen luonnonvarojen ehtymisen johdosta,

joka nostaa raaka-aineen hintaa.

Alkupäässä ja

omassa toiminnassa

Keskipitkä-

pitkä aikaväli

Vaikutukset

ekosysteemien

laajuuteen ja tilaan

Maaympäristön tilan

heikkeneminen

Myönteinen vaikutus Myönteiset vaikutukset

luontokadon hillitsemisestä

Kierrätyspaperia tai muita kierrätysmateriaaleja

käyttämällä konserni voi vähentää haitallisia

vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

Alkupäässä, omassa

toiminnassa

Kaikki aikavälit Mahdollinen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet

Keskisuomalainen-konserni ei toimi biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, eikä

konsernissa ole todettu olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikke-

nemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen. Konsernilla ei myöskään ole toimintaa, jonka

voitaisiin arvioida aiheuttavan haittaa uhanalaisille lajeille.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet